KANNANOTTOPYYNTÖ

ARVIOINTI/TOIMIVUUSTARKASTUS

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Arvioinnin nimi

EU:n alkuperäsäännöt – arviointi

Vastuupääosasto ja
-yksikkö

Verotuksen ja tulliliiton pääosasto – A6 Alkuperäsäännöt ja tullausarvon määrittäminen

Alustava aikataulu

(kaavailtu alkamis- ja päättymisajankohta)

Vuoden 2025 viimeinen neljännes

Lisätiedot

https://taxation-customs.ec.europa.eu/customs-4/international-affairs/origin-goods_fi 

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Arvioinnin poliittinen tausta, tarkoitus ja laajuus

Poliittinen tausta

EU:n alkuperäsäännöt ovat olennainen osa tullilainsäädäntöä. Niissä määritellään tavaroiden alkuperä eli ”taloudellinen kansallisuus”. Alkuperän määrittämisen lisäksi tullikohtelun kannalta olennaisia tekijöitä tuonnin yhteydessä ovat myös tariffiluokittelu ja tullausarvon määrittäminen. Tavaroiden alkuperä vaikuttaa myös kaupan suojatoimenpiteiden, määrällisten rajoitusten ja tariffikiintiöiden soveltamiseen. Puheenjohtaja Ursula von der Leyeniltä saamassaan toimeksiantokirjeessä komissaari Šefčovič sai tehtäväkseen tarkistaa, missä määrin alkuperäsääntöjä koskeva kehys on edelleen tarkoituksenmukainen. Tämä tehtävä on nyt entistä kiireellisempi viimeaikaisten geopoliittisten jännitteiden ja monenvälisen toimintaympäristön muutosten vuoksi, joilla on merkittäviä vaikutuksia kauppaan.

Vuosien mittaan EU on laatinut kattavan alkuperäsääntökokonaisuuden, joka perustuu Maailman kauppajärjestön ja Maailman tullijärjestön kehittämään kansainväliseenkehykseen. Nämä säännöt on esitetty unionin tullikoodeksissa I (59–68 artikla), joka koskee sekä etuuskohtelukauppaa ja etuuskohteluun oikeuttamatonta kauppaa koskevia järjestelyjä ja eri kauppakumppaneiden kanssa tehtyjä etuuskohtelukauppaa koskevia sopimuksia.

Etuuskohteluun oikeuttavissa alkuperäsäännöissä määritellään, voidaanko tavaraa pitää tietyn maan alkuperätavarana kyseessä olevan etuuskohtelujärjestelyn mukaisesti. Jos kaikki vaatimukset täyttyvät, tällaisia tavaroita voidaan tuoda alennetuin tullein tai jopa tulleitta sovellettavasta etuuskohtelujärjestelystä riippuen.

Etuuskohteluun oikeuttamattomia alkuperäsääntöjä käytetään lähinnä määritettäessä tavaroiden alkuperämaata suosituimmuuskohtelun (MFN-kohtelu) soveltamiseksi. Niitä käytetään myös kauppatilastoissa, julkisissa hankintamenettelyissä ja alkuperämerkinnöissä.

EU on vuosien mittaan kehittänyt ja ottanut käyttöön uusia politiikkatoimia, joissa alkuperäsäännön käsitettä käytetään niiden soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden alkuperän määrittämiseen. Joissakin tapauksissa näin on tehty myös sen jälkeen, kun unionin tullikoodeksi tuli voimaan vuonna 2016. Tämä koskee erityisesti etuuskohteluun oikeuttamatonta alkuperää tapauksissa, joissa aloitteet kohdistuvat tiettyihin tuotteisiin tai maihin. Esimerkkejä tällaisista aloitteista ovat hiilirajamekanismi II , ehdotus nettonollateollisuutta koskevaksi säädökseksi III ja metsäkatoasetus IV .

EU:n alkuperäsääntöjä koskevista uudelleentarkasteluista merkittävimpiä ovat tähän mennessä olleet vuonna 2003 julkaistu vihreä kirja ”Alkuperäsääntöjen tulevaisuus etuuskohtelukauppaa koskevissa järjestelyissä”, joka johti yleisen tullietuusjärjestelmän uudistamiseen vuonna 2011, sekä vuonna 2014 julkaistu Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus ”Hallinnoidaanko etuuskohtelukauppaa koskevia menettelyjä asianmukaisesti?”. Tämä on komission ensimmäinen kokonaisvaltainen arviointi alkuperäsäännöistä.

Tarkoitus ja laajuus

Pääasiallisena tavoitteena on tehdä kattava arviointi EU:n etuuskohteluun oikeuttamattomista alkuperäsäännöistä, joita sovelletaan laajasti eri politiikan aloilla, käyttäen vertailukohtana etuuskohteluun oikeuttavia alkuperäsääntöjä. Tämän ansiosta on mahdollista saada kokonaisvaltainen kuva kahdenlaisten alkuperäsääntöjen välisestä vuorovaikutuksesta sekä niiden vaikutuksista maailmankauppaan. Alkuperäsääntöjen arviointi on ratkaisevan tärkeää sen arvioimiseksi, onko EU:n alkuperäsääntöjen politiikkatavoitteet saavutettu, onko tavoitteiden ja nykyisten sekä tulevien politiikan painopisteiden välillä puutteita tai ristiriitoja, kun otetaan huomioon kansainvälisen kaupan jatkuvasti muuttuva luonne. Arvioinnin tulisi auttaa tunnistamaan, miltä osin EU:n alkuperäsäännöissä on parantamisen varaa.

Arviointi kattaa unionin tullikoodeksin voimaantulosta eli vuodesta 2016 nykyhetkeen ulottuvan ajanjakson, ja siinä keskitytään seuraaviin kolmeen osa-alueeseen: alkuperämaan määritelmä, mekanismit tavaran alkuperämaan todistamiseksi ja tarkastusjärjestelmät (ottaen huomioon uudet kaupankäyntitavat ja -tekniikat sekä tuotantomenetelmät). Arvioinnissa esitetään näyttöön perustuva näkemys alkuperäsäännöistä viiden arviointikriteerin mukaisesti.

I)Vaikuttavuus: Arvioinnissa tarkastellaan, missä määrin alkuperäsäännöillä on saavutettu niille asetetut tavoitteet, tarkastelemalla laadullisesti ja määrällisesti niiden vaikutuksia jäsenvaltioihin ja EU:n yrityksiin. Siinä tarkastellaan myös, mitä haasteita niiden soveltamisessa on esiintynyt.

II)Tehokkuus: Arvioinnissa mitataan toimivaltaisille viranomaisille ja yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, jotta voidaan tunnistaa ne osa-alueet, joilla vaatimusten noudattamisesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa voitaisiin vähentää. Siinä analysoidaan myös alkuperäsääntöjä koskevan kehyksen kokonaiskustannuksia ja -hyötyjä.

III)Merkityksellisyys: Arvioinnissa selvitetään, voidaanko nykyisiä alkuperäsääntöjä mukauttaa uusiin politiikan aloihin vai olisiko niiden nykyaikaistaminen hyvä keino saavuttaa muuttuvia poliittisia tavoitteita ja vastata maailmankaupan muutoksiin. Tähän sisältyvät kiertotalouteen liittyvät ympäristöpolitiikat ja -aloitteet, jotka edellyttävät uusia lähestymistapoja kierrätysmateriaaleista valmistettujen tavaroiden alkuperän määrittämiseen.

IV)Johdonmukaisuus: Arvioinnissa selvitetään, kuinka johdonmukaisia alkuperäsäännöt ovat niihin liittyvien EU:n politiikkojen kanssa.

V)EU:n tason lisäarvo: Arviointi tarjoaa tietoa EU:n alkuperäsääntöjen toimivuudesta EU:ssa ja eri aloilla. Siinä keskitytään etuuskohteluun oikeuttamattomiin alkuperäsääntöihin, mutta otetaan huomioon etuuskohteluun oikeuttavat alkuperäsäännöt tarvittaessa. 

B. Sääntelyn parantaminen

Kuulemisstrategia

Kuulemisstrategian tarkoituksena on kerätä näyttöä ja näkemyksiä useilta eri sidosryhmiltä. Niille annetaan tilaisuus kertoa EU:n alkuperäsääntöjen täytäntöönpanosta ja vaikutuksista. Komissio haluaa kuulemisella selvittää, onko EU:n alkuperäsääntöjen tavoitteet saavutettu ja saavutetaanko ne jatkossakin.

Osana arviointia järjestetään laaja kohdennettu kuuleminen ja haastatellaan kaikkia asianomaisia sidosryhmiä. Kannanottopyyntö on tarkoitus käynnistää samanaikaisesti julkisen kuulemisen kanssa. Se julkaistaan ”Kerro mielipiteesi” -portaalissa kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä, ja se on avoinna kahdeksan viikon ajan.

Suunnitellut kuulemistoimet:

·Julkinen kuuleminen, joka kestää 12 viikkoa ja on saatavana kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä. Siihen voi vastata ”Kerro mielipiteesi” -portaalissa.

·Kohdennettu kuuleminen, jonka puitteissa järjestetään eri sidosryhmäluokille räätälöityjä kyselyitä ja haastatteluja, työpaja sekä fokusryhmä ennen kesää 2025.

Kuulemistoimia edistetään sosiaalisen median, verotuksen ja tulliliiton pääosaston verkkosivuston sekä asiaankuuluvien sidosryhmäverkostojen avulla. Yhteenveto julkaistaan kahdeksan viikon kuluttua julkisen kuulemisen päättymisestä. Tätä seuraa tiivistelmäraportti, jossa esitetään yhteenveto kuulemiseen saaduista vastauksista (julkaistaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjana).

Kuulemisen tavoite 

Kuulemistoimiin kuuluvat julkinen kuuleminen, sidosryhmäkyselyt sekä erityistilaisuudet, ja sen tavoitteena on kerätä näyttöä ja näkemyksiä seuraavista arvioinnin keskeisistä osa-alueista:

1. alkuperäsääntöjen täytäntöönpano EU:n jäsenvaltioissa;

2. alkuperäsääntöjen toimivuus, erityisesti niiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden laadullinen ja määrällinen arviointi;

3. toimenpiteiden tulevaisuudenkestävyys ja erityisesti niiden tarkoituksenmukaisuus ja merkityksellisyys jatkossa, kun otetaan huomioon nykyiset geopoliittiset jännitteet sekä muutokset kansainvälisessä kaupassa.

Kuulemisen tavoitteena on myös

a. tunnistaa aiheet ja kysymykset, jotka arvioinnin tulisi kattaa;

b. kerätä tietoa alkuperäsääntöjen täytäntöönpanosta ja niiden täytäntöönpanosta saaduista kokemuksista;

c. kerätä sidosryhmien näkemyksiä ja mielipiteitä siitä, missä määrin alkuperäsäännöillä on saavutettu niille asetetut tavoitteet;

d. kerätä näkemyksiä alkuperäsääntöjä koskevan kehyksen merkityksellisyydestä.

Kohdeyleisö

Laaja kohdennettu kuuleminen on suunnattu eri sidosryhmille, joilla on asiantuntemusta kansainvälisestä kaupasta ja alkuperäsäännöistä, mukaan lukien kansalliset viranomaiset, kansainväliset järjestöt ja kauppakamarit, yritykset (mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset), kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan edustajat, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset sekä yritys- ja kuluttajajärjestöt. Kuulemistoimien on oltava riittävän laajoja, jotta ne kattavat riittävän monta jäsenvaltiota. Näin voidaan varmistaa, että kerätyt mielipiteet ja tiedot kattavat monenlaisia alkuperäsääntöihin, lainsäädäntökehyksiin ja talousympäristöihin liittyviä näkökohtia.

Tiedonkeruu ja menetelmät

Arvioinnin tueksi teetetään myös asiaa koskeva ulkopuolinen selvitys. Siinä hyödynnetään olemassa olevia tietoja, kuten mahdollisia aiempia vaikutustenarviointeja, seurantatietoja koskevia raportteja, arviointeja, uudelleentarkasteluja sekä niihin liittyviä tutkimuksia ja raportteja. Lisätietoja kerätään sidosryhmäkuulemisten, tapaustutkimusten, fokusryhmien ja työpajojen avulla. Menetelmässä määritetään sääntelyn hyödyt ja kustannukset ja otetaan huomioon yksinkertaistaminen sekä rasitteiden vähentäminen.

Analyysin tarkoituksena on saada riittävästi määrällisiä tietoja ja näkemyksiä, joiden avulla voidaan analysoida alkuperäsääntöjen täytäntöönpanoa kansallisella ja EU:n tasolla. Lisäksi arvioidaan alkuperäsääntöjen täytäntöönpanon vaikutusta jäsenvaltioihin ja yrityksiin sekä lasketaan mahdollisuuksien mukaan sen tuomia kustannussäästöjä.

Kerättävät tiedot kattavat unionin tullikoodeksin voimaantulosta eli vuodesta 2016 nykyhetkeen ulottuvan ajanjakson. Arvioinnissa käsitellään alkuperämaan määritelmää, mekanismeja tavaran alkuperämaan todistamiseksi ja tarkastusjärjestelmiä, ja siinä otetaan huomioon uudet kaupankäyntitavat ja -tekniikat sekä tuotantomenetelmät.

Arvioinnissa noudatetaan komission paremman sääntelyn periaatteita.