KANNANOTTOPYYNTÖ

ARVIOINTI/TOIMIVUUSTARKASTUS

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Arvioinnin nimi

Kymmenelle laajentumis- ja naapuruuskumppanille covid-19-pandemian yhteydessä (2020–2022) suunnattujen makrotaloudellisten rahoitusaputoimien jälkiarviointi

Vastuupääosasto ja -yksikkö

Talouden ja rahoituksen PO – Yksikkö D2

Alustava aikataulu

(kaavailtu alkamis- ja päättymisajankohta)

KAAVAILTU ALKAMISAJANKOHTA: Vuoden 2024 kolmas neljännes

KAAVAILTU PÄÄTTYMISAJANKOHTA: Vuoden 2025 viimeinen neljännes

Lisätiedot

https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-and-fiscal-policy-coordination/international-economic-relations/macro-financial-assistance-mfa-non-eu-partner-countries_en#mfa-beneficiaries

A. Arvioinnin poliittinen tausta, tarkoitus ja laajuus

Poliittinen tausta

Makrotaloudellinen rahoitusapu on politiikkalähtöinen rahoitusväline, josta myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea kolmansille kumppanimaille. Se muodostuu keskipitkän/pitkän aikavälin lainoista tai avustuksista tai tällaisten lainojen ja avustusten yhdistelmästä, ja sillä täydennetään yleisesti uudistuksia tukevan Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ohjelman yhteydessä myönnettyä rahoitusta.

Arvioinnissa tarkastellaan kymmenelle laajentumis- ja naapuruusmaalle suunnattua makrotaloudellista rahoitusaputoimea, jotka hyväksyttiin ja toteutettiin covid-19-pandemian aikana (2020–2022).

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 25. toukokuuta 2020 päätöksen (EU) 2020/701 mukaisesti kymmenelle laajentumis- ja naapuruuskumppanille suunnatun 3 miljardin euron makrotaloudellisen rahoitusapupaketin, jotta niitä voitiin auttaa rajoittamaan koronaviruspandemian taloudellisia seurauksia. Päätöksen kattamien maiden lukumäärä ja myönnetyn rahoituksen suuruus olivat ennätyksellisiä. Makrotaloudellinen rahoitusapupaketti kohdistettiin seuraaville maille: Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Jordania, Kosovo, Moldova, Montenegro, Pohjois-Makedonia, Tunisia ja Ukraina.

Arviointiin sisältyy makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden, sisällön ja tulosten jälkiarviointi. Siinä tarkastellaan makrotaloudellisen rahoitusavun vaikutusta kyseisissä kymmenessä kumppanimaassa avun täytäntöönpanokaudella (2020–2022).

Arviointi tehdään lakisääteisten vaatimusten täyttämiseksi. Se perustuu päätöksen (EU) 2020/701 8 artiklan 2 kohtaan, jossa säädetään, että ”[k]omissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin rahoitusapu on myötävaikuttanut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.”

Lisätietoja kyseisistä kymmenestä makrotaloudellisesta rahoitusaputoimesta, muun muassa niiden tavoitteista, kestosta ja maksetusta rahoituksesta, on saatavilla talouden ja rahoituksen pääosaston verkkosivustolla osoitteessa

Coronavirus: Commission proposes €3 billion (europa.eu)

Tarkoitus ja laajuus

Covid-19-pandemian yhteydessä myönnettiin erityistä makrotaloudellista rahoitusapua kymmenelle EU:n laajentumis- ja naapuruusmaalle eli Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Jordanialle, Kosovolle, Moldovalle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonialle, Tunisialle ja Ukrainalle. Jälkiarvioinnin tarkoituksena on tarkastella, missä määrin annettu tuki oli vaikuttavaa, tehokasta, merkityksellistä, johdonmukaista ja EU:n tason lisäarvoa tuottavaa. Arvioinnissa tehdään johtopäätöksiä covid-19-pandemiaan liittyneestä makrotaloudellisesta rahoitusapupaketista, arvioidaan sen vaikutusta kymmeneen tuensaajamaahan sekä pyritään ottamaan opiksi saaduista kokemuksista.

Arvioinnin tukena on riippumattoman ulkopuolisen arvioijan tekemä tutkimus.

Arvioinnin tulokset otetaan huomioon Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa. Lisäksi sen päätelmiä käytetään hyväksi tulevissa makrotaloudellisissa rahoitusaputoimissa. Arviointi tehdään päätöksen (EU) 2020/701 vaatimusten sekä Euroopan komission paremman sääntelyn suuntaviivoissa vahvistettujen arviointia koskevien periaatteiden perusteella.

B. Sääntelyn parantaminen

Kuulemisstrategia

Tarkoitus on laatia laaja-alainen kuulemisstrategia, jossa käytetään eri menetelmien yhdistelmää.

Strategiaan sisältyy keskeisten sidosryhmien kohdennettu kuuleminen. Tässä osassa painotetaan arviointiprosessin aikana esiin nousevia keskeisiä talouspoliittisia kysymyksiä. Koska EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla on täsmällinen taloudellinen ja rahoituksellinen luonne, arvioinnin kohdennetussa sidosryhmien kuulemista koskevassa osassa kuullaan elimiä, joilla on tietoon perustuva taloudellinen käsitys makrotaloudellisesta avusta, sen täytäntöönpano-olosuhteista ja toimintapoliittisista tavoitteista.

Jotta makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvistä talous- ja rahoituskysymyksistä saataisiin laaja, moniulotteinen ja eri lähteistä ja eri menetelmin koottu kuva, mukana on monia kansalaisyhteiskuntaa ja erilaisia näkökulmia edustavia organisaatioita kaikista kymmenestä makrotaloudellista rahoitusapua saaneesta maasta. Kuulemiseen osallistuu myös kansainvälisten rahoituslaitosten (IMF, Maailmanpankki) ja kansallisten viranomaisten virkamiehiä, jotka ovat olleet mukana makrotaloudellisen rahoitusavun ohjelmien suunnittelussa tai täytäntöönpanossa.

Kaikkien kuulemistoimien tulokset esitetään tiivistelmäraportissa, joka julkistetaan osana komission lopullisesta arvioinnista laadittavaa komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa. Myös ulkopuolisen toimeksisaajan tutkimus julkaistaan.

Tiedonkeruu ja menetelmät

Analyysityössä on tarkoitus hyödyntää kattavasti julkisesti saatavilla olevia tietoja, Euroopan komission, IMF:n ja Maailmanpankin raportteja, kymmenen kumppanimaan kansallisten viranomaisten julkaisemia asiakirjoja sekä yksityistä ja akateemista tutkimusta.

Lisätietoa saadaan keskeisten sidosryhmien kohdennetusta kuulemisesta. Siihen sisältyy osittain jäsenneltyjä haastatteluja, kyselylomakkeita ja täsmäryhmähaastattelu. Tietyistä makrotaloudellisiin rahoitusaputoimiin sisältyvistä rakenneuudistuksista tehdään myös tapaustutkimuksia. Kaikissa tapauksissa lähteitä yhdistellään luotettavuuden varmistamiseksi.

Arvioinnissa käytetään määrällisiä ja laadullisia menetelmiä, ja siinä keskitytään viiteen arviointikriteeriin, jotka ovat merkityksellisyys, tehokkuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus ja EU:n tasolla saatava lisäarvo. Siihen sisältyy myös sosiaalisten vaikutusten arviointi.