KANNANOTTOPYYNTÖ

ARVIOINTI/TOIMIVUUSTARKASTUS

Arvioinnin nimi

Lannoitevalmisteita koskeva asetus – arviointi

Vastuupääosasto ja -yksikkö

PO GROW:n yksikkö F.2 – Biotalous, kemikaalit, kosmeettiset valmisteet

Alustava aikataulu

(kaavailtu alkamis- ja päättymisajankohta)

Alkamisajankohta: Q4-2024

Kaavailtu päättymisajankohta: Q2-2026

Lisätiedot

https://single-market-economy.ec.europa.eu/sectors/chemicals/fertilising-products_en?prefLang=fi

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Arvioinnin poliittinen tausta, tarkoitus ja laajuus

Poliittinen tausta

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät lannoitevalmisteita koskevan asetuksen (asetus (EU) 2019/1009) (jäljempänä ’asetus’ tai ’lannoitevalmisteasetus’ 1 ) kesäkuussa 2019. Siinä missä edeltävässä asetuksessa (EY) 2003/2003 säädettiin vain tiettyjä epäorgaanisia lannoitteita ja kalkitusaineita koskevista vaatimuksista, lannoitevalmisteasetus kattaa laajemman valikoiman tuotteita. Useampien lannoite- ja kalkitusainetyyppien lisäksi sen soveltamisalaan kuuluvat maanparannusaineet, kasvualustat, inhibiittorit, kasvibiostimulantit ja lannoitevalmisteiden mekaaniset seokset.

Lannoitevalmisteasetuksen yleisenä tavoitteena on kannustaa laajamittaiseen lannoitevalmisteiden tuotantoon EU:ssa kotimaisista orgaanisista aineista tai uusioraaka-aineista. Asetuksella luotiin sääntelykehys, jolla sallitaan tällaisten tuotteiden pääsy sisämarkkinoille ja rajoitetaan lannoitevalmisteiden haitallisten aineiden pitoisuuksia. Lannoitevalmisteasetuksen erityistavoitteita ovat

1.varmistaa paremmin toimivat sisämarkkinat ja tasapuoliset toimintaedellytykset lannoitevalmisteiden valmistajille ja maahantuojille, erityisesti sellaisten valmisteiden osalta, jotka on valmistettu kotimaisista uusioraaka-aineista kiertotalouden periaatteiden mukaisesti

2.vähentää hallinnollista rasitusta, joka aiheutuu toisistaan poikkeavista kansallisista säännöistä ja siitä, että lannoitevalmisteisiin sovelletaan puutteellisesti vastavuoroista tunnustamista 

3.parantaa lannoitevalmisteiden turvallisuutta ja suojella ympäristön ja ihmisten terveyttä (etenkin maaperän, veden, ilman ja elintarvikkeiden laatua) 

4.varmistaa johdonmukaisuus muun EU:n lainsäädännön kanssa, jotta julkisten ja yksityisten toimijoiden on helpompi investoida uusiin taloudellisiin mahdollisuuksiin.

Valmistajat voivat valintansa mukaan noudattaa joko lannoitevalmisteasetuksen sääntöjä (jolloin tuotteille taataan vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla) tai kansallisia sääntöjä (jolloin tuotteita voi myydä muissa EU-maissa vastavuoroisen tunnustamisen perusteella). Kyseessä on niin sanottu vapaaehtoinen yhdenmukaistaminen.

Lannoitevalmisteasetuksen 49 artiklan mukaan komission on heinäkuuhun 2026 mennessä esitettävä arviointikertomus, joka sisältää vähintään i) arvioinnin EU-lannoitevalmisteiden sisämarkkinoiden toiminnasta, ii) fosfaattilannoitteiden kadmiumpitoisuuden raja-arvojen uudelleentarkastelun ja iii) arvioinnin asetuksen liitteessä I vahvistettujen, haitallisten aineiden tasoja koskevien rajoitusten soveltamisesta.

Tarkoitus ja laajuus

Arvioinnilla tarkastellaan, onko lannoitevalmisteasetuksen tavoitteita saavutettu asetuksen soveltamisaikana eli 16. heinäkuuta 2022 lähtien. Pitkän aikavälin vaikutuksia on vielä liian aikaista arvioida, mutta arvioinnilla pyritään määrittämään asetuksen vahvuudet ja heikkoudet, kuten mahdolliset puutteet, tehottomuutta aiheuttavat tekijät ja tahattomat vaikutukset (myönteiset tai kielteiset). Arvioinnin tulosten avulla komissio pohtii, i) onko lannoitevalmisteasetus tähän mennessä toiminut hyvin, ii) missä määrin asetuksen tavoitteet on saavutettu alustavasti ja iii) ovatko muutokset tai yksinkertaistukset tarpeen asetuksen täytäntöönpanon vaikuttavuuden, tehokkuuden, merkityksellisyyden tai johdonmukaisuuden parantamiseksi.

Arviointi kattaa lannoitevalmisteasetuksen täytäntöönpanon EU-maissa sekä sen vaikutukset EU:n sisäiseen kauppaan ja talouden toimijoiden käyttäytymiseen Euroopan lannoitevalmistealalla. Lisäksi tarkastellaan asetuksen vaikutuksia EU:n ulkopuolella, esimerkiksi sitä, onko asetuksella sujuvoitettu maailmanlaajuisia toimitusketjuja tai parannettu yleisesti CE-merkittyjen tuotteiden mainetta ulkomailla. Arvioinnissa kartoitetaan myös vaikutuksia, jotka liittyvät markkinoille pääsyyn, innovointiin ja kilpailukykyyn, ympäristöön sekä kiertotalouden edistämiseen. Arviointia laadittaessa otetaan huomioon muutokset, jotka lannoitevalmisteasetukseen on tehty sen hyväksymisen jälkeen (11 delegoidun säädöksen avulla) sekä asetusta täydentävät sivutuotteiden turvallisuutta ja maataloudellista tehoa koskevat kriteerit. Tarkastelun kohteena ovat myös vapaaehtoisen yhdenmukaistamisen vaikutukset. Arviointi ei kata EU-lannoitevalmisteiden digitaalisia tuoteselosteita koskevia uusia sääntöjä, joita sovelletaan vasta vuodesta 2027 alkaen.

Paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti arviointi perustuu viiteen arviointikriteeriin:

·Vaikuttavuus: Tämän kriteerin osalta arvioidaan, missä määrin asetuksella on saavutettu sille asetetut yleiset tai erityiset tavoitteet tai edetty kohti niitä, ja mitkä tekijät ovat edistäneet tai estäneet tavoitteiden saavuttamista.

·Tehokkuus: Tämän kriteerin arvioinnissa keskitytään siihen, ovatko yrityksille ja viranomaisille aiheutuneet kustannukset ja hallinnollinen taakka oikeasuhtaisia verrattuna asetuksen tuottamiin hyötyihin. Tässä yhteydessä tarkastellaan asetuksen vaikutuksia yrityksiin, erityisesti pk-yrityksiin, ja selvitetään yksinkertaistamismahdollisuuksia, joilla voitaisiin vähentää vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.

·Merkityksellisyys: Tämän kriteerin arvioinnissa tarkastellaan, sopiiko lannoitevalmisteasetus yhteen nykyisten markkinasuuntausten, teknologisen kehityksen sekä kestävyyteen ja kiertotalouteen liittyvien EU:n poliittisten tavoitteiden kanssa, ja onko se edelleen tarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon asetuksen voimaantulon jälkeiset kehityskulut ja ulkoiset tekijät. 

·Johdonmukaisuus: Tämän kriteerin arvioinnissa tarkastellaan, onko säädösteksti sisäisesti johdonmukainen ja ovatko siinä esitetyt määritelmät selkeitä, sekä onko lannoitevalmisteasetus ulkoisesti johdonmukainen eli miten se toimii yhdessä muun EU:n lainsäädännön (esim. ympäristöön, maatalouteen ja kemikaaleihin liittyvien asetusten) ja lannoitevalmisteita koskevien kansallisten sääntöjen kanssa.

·EU:n tason lisäarvo: Tämän kriteerin osalta arvioidaan, onko lannoitevalmisteasetuksen yhdenmukaistetuilla EU:n säännöillä saatu aikaan muutoksia, joita ei olisi saavutettu pelkällä kansallisella sääntelyllä.

B. Sääntelyn parantaminen

Kuulemisstrategia

Sidosryhmien kuuleminen on keskeinen osa arviointia. Kuulemiseen sisältyy 1) julkinen kuuleminen ja tämä kannanottopyyntö, 2) verkkokyselynä toteutettava kohdennettu kuuleminen, 3) haastatteluja ja 4) sidosryhmien työpajoja.

-Julkinen verkkokuuleminen kestää 12 viikkoa ja se julkaistaan kaikilla EU:n virallisilla kielillä komission Kerro mielipiteesi -verkkosivustolla yhtä aikaa tämän kannanottopyynnön kanssa. Tarkoituksena on kerätä yrityksiltä ja viranomaisilta näkemyksiä, dataa ja tietoja, joiden avulla arvioidaan asetuksen vaikuttavuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta sekä sen tuottamaa EU:n tason lisäarvoa. Arvioinnissa otetaan huomioon asetuksen taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset vaikutukset (esimerkiksi vaikutukset ihmisten terveyteen) ja pyritään tunnistamaan mahdolliset parannuskohteet.

-Kohdennetulla erityisasiantuntijoiden kuulemisella saadaan teknisempi näkökulma keskeisiin kysymyksiin. Se tarjoaa myös mahdollisuuden kuulla sidosryhmien, kuten talouden toimijoiden ja toimialajärjestöjen, sekä markkinavalvontaviranomaisten näkemyksiä lannoitevalmisteasetuksen täytäntöönpanon kustannuksista ja hyödyistä. 

-Haastatteluohjelma koostuu keskusteluista edellä mainittuja tahoja laajasti edustavien 120 sidosryhmän kanssa. Kysymykset painottuvat haastateltavien erityisosaamisalueisiin ja ovat yksityiskohtaisempia kuin muissa kuulemistoimissa. 

-Sidosryhmätyöpajoja järjestetään kaksi: ensimmäisessä esitellään tähän mennessä saadut havainnot ja pyydetään keskeisiin kysymyksiin liittyvää palautetta, ja toisessa annetaan tutkimusryhmälle tilaisuus esitellä arvioinnin tulokset ja vahvistaa tutkimustulokset. 

Kutsut eri sidosryhmien kuulemisiin julkaistaan asiaa koskevilla verkkosivustoilla ja sosiaalisessa mediassa. Jos kuuleminen on suunnattu tietylle sidosryhmälle, siihen kutsutaan myös sähköpostitse.

Komissio laatii arvioinnin jälkeen tiivistelmäraportin, jossa esitetään kaikkien neljän kuulemistoimen tulokset. Loppuraporttiin sisältyy lisäksi perusteellinen analyysi tuloksista. Siinä tuodaan esiin mahdolliset erot sidosryhmien näkemysten välillä ja hyödynnetään kaikkien kuulemistoimien tuloksia kattavan tietopohjan luomiseksi.

Kuulemisen tavoite 

Kuulemistoimien tavoitteena on i) kerätä aineistoa, jonka perusteella analysoidaan perusteellisesti lannoitevalmisteasetuksen toimivuutta ja sidosryhmien havaitsemia ongelmia, mukaan lukien asetuksen taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia eli ihmisten terveyteen liittyviä vaikutuksia, ja ii) tarkastella asetuksen vaikutuksia yrityksiin, loppukäyttäjiin, kansalaisiin ja julkishallintoon. Lisäksi komissio saa tärkeää tietoa asetuksen kustannuksista ja hyödyistä sekä siitä, ovatko talouden toimijat päättäneet noudattaa asetuksen valinnaisia EU:n yhdenmukaistettuja sääntöjä vai soveltavatko ne lannoitevalmisteisiin kansallisia sääntöjä ja onko niiden toiminnassa tapahtunut tähän liittyviä muutoksia.

Kohdeyleisö

Komissio on määritellyt eri sektoreilla toimivia sidosryhmiä, esimerkiksi:

·lannoitevalmisteiden valmistajat, maahantuojat ja toimittajat

·maataloustuottajat ja toimialajärjestöt

·ympäristöjärjestöt ja kansalaisjärjestöt

·kansalliset sääntelyviranomaiset sekä markkinavalvonta- ja täytäntöönpanoviranomaiset

·ilmoitetut laitokset

·maaperään ja kasviravinteisiin erikoistuneet tutkimuslaitokset ja asiantuntijat sekä

·EU:n kansalaiset eli kuluttajat, suuri yleisö ja puutarhaharrastajat, jotka ovat EU-lannoitevalmisteiden loppukäyttäjiä.

Tiedonkeruu ja menetelmät

Arvioinnin tueksi toteutetaan tähän tarkoitukseen suunniteltu tutkimus, jossa hyödynnetään virallisia tietoja ja lannoitevalmisteasetuksen täytäntöönpanoa koskevaa näyttöä. Tutkimuksen lähteitä ovat esimerkiksi lannoitevalmisteasetusta tukeva vaikutustenarviointi (SWD/2016/64/FINAL ja SWD/2016/65/FINAL), Eurostatin kaltaiset tietokannat, Yhteisen tutkimuskeskuksen raportit (”End-of-waste criteria for biodegradable waste subjected to biological treatment (compost & digestate)”, ”Selected new fertilising materials under the Fertilising Products Regulation”, ”By-products and high purity materials as component materials for EU Fertilising Products”, ”Processed manure as a component material for EU Fertilising Products”) ja muut poliittiset asiakirjat, kuten Pellolta pöytään -strategia. Arvioinnin yhteydessä tehdään kirjallisuuskatsaus.

Lisätietoa kerätään edellä mainittujen sidosryhmien kuulemisten kautta. Lisäksi laaditaan kustannus-hyötyanalyysi, markkina-analyysi ja taloudellinen analyysi (ekonometrinen arviointi, jolla pyritään erottamaan lannoitevalmisteasetuksen vaikutus kauppaan, tuotantoon ja markkinarakenteeseen).

Komissio toivoo, että vastatessaan tähän kannanottopyyntöön sidosryhmät toimittavat tietoja kustannuksista ja hyödyistä sekä mahdollisuuksista yksinkertaistaa lannoitevalmisteasetusta tai vähentää sen aiheuttamaa hallinnollista rasitusta, tai viittaavat näitä koskeviin saatavilla oleviin tietoihin.