KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Aloitteen nimi

Komission tiedonanto EU:n fuusiostrategiasta

Vastuupääosasto ja ‑yksikkö

Energian pääosasto – Yksikkö D.4 ITER

Jaetusti vastuussa oleva osasto: Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto – Yksikkö C.4 Euratom-tutkimus

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Muut – uudet

Alustava aikataulu

vuoden 2025 loppu (IV neljännes)

Lisätiedot

Study on the applicability of the regulatory framework for nuclear facilities to fusion facilities: towards a specific regulatory framework for fusion facilities: final report, 2022, Euroopan komissio, Energian pääosasto, DOI:10.2833/787609 

Foresight study on the worldwide developments in advancing fusion energy, including the small scale private initiatives, 2023, Euroopan komissio, Energian pääosasto,DOI:10.2833/967945 

Analysis on a strategic public-private partnership approach to foster innovation in fusion energy, final report, 2023, Euroopan komissio, Energian pääosasto, DOI:10.2833/323326

Fuusioinnovoinnin edistämistä käsittelevä korkean tason eurooppalainen pyöreän pöydän keskustelu 14. maaliskuuta 2024, DIO:10.2777/621539

Fuusioenergiaa koskeva EU:n suunnitelma 23. huhtikuuta 2024, The EU blueprint for fusion energy 

EU fuusioenergiaa käsittelevä yritysfoorumi 3. heinäkuuta 2024, EU Fusion Business Forum – European Commission

Fusion Expert Group Opinion Paper, Towards the EU Fusion Strategy, 2025, Euroopan komissio, Tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto,  DOI:10.2777/3510421

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Komissiolta edellytetään EU:n fuusiostrategian ehdottamista sekä puhtaan teollisen kehityksen ohjelmassa että kohtuuhintaista energiaa koskevassa toimintasuunnitelmassa. Tavoitteena on nopeuttaa fuusioenergian kaupallistamista tulevaisuuden innovatiivisena ja vähähiilisenä energialähteenä. EU:n kilpailukykyä käsittelevässä Draghin raportissa suositeltiin, että fuusioenergialle kehitetään EU:n kattava innovaatiostrategia, jossa hyödynnetään ITER-hanketta ja tuetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden perustamista fuusioenergian nopean ja taloudellisesti kannattavan kaupallistamisen edistämiseksi. Fuusioteknologia kuuluu myös niihin innovatiivisiin teknologioihin, joiden nopeampaa kehittämistä suositellaan EU:n kilpailukykykompassissa.

Komissio aikoo kehittää EU:n fuusiostrategian, jossa hyödynnetään Euroopassa vuosikymmenten kuluessa rakennettuja maailmanluokan fuusioasiantuntemusta ja -laitoksia. Se luo ympäristön, joka tukee startup-yrityksiä ja edistää investointeja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden avulla, yhdenmukaistaa sääntelytapoja EU:ssa ja luo tehokkaan päätöksentekoprosessin fuusioteknologioiden kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi.

Ratkaistava ongelma

Aloitteella pyritään ratkaisemaan seuraavat keskeiset ongelmat:

Puhtaiden ja kestävien energialähteiden tarve tulevaisuudessa

EU:n energiamarkkinoilla on kehitettävä ja otettava käyttöön puhtaita energialähteitä mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan tukea vaurautta ja energiaturvallisuutta ja varmistaa maapallon hiilestä irtautumisen kestävyys pitkän aikavälillä. Fuusioenergia on lupaava ratkaisu kestävänä puhtaana energialähteenä pitkällä aikavälillä, mutta tarvitaan vielä monia askeleita, ennen kuin fuusiosta voidaan tehdä kaupallisesti kannattavaa sähköntuotannossa.

Kasvava maailmanlaajuinen kilpailu fuusioalalla / tarve lisätä Euroopan yksityisen sektorin osallistumista

EU on tukenut fuusiotutkimusta vuosikymmenten ajan, ja perimmäisenä tavoitteena on fuusiovoimaloiden rakentaminen tulevaisuudessa. Se johtaa kansainvälistä ITER-hanketta, jonka tavoitteena on osoittaa fuusioenergian tekninen ja tieteellinen toteutettavuus energialähteenä. EU edistää fuusiotutkimusta myös Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmalla, jossa keskitytään muun muassa keskeisten fuusioon liittyvien teknologioiden kehittämiseen, materiaalitestauslaitoksen toiminnan valmisteluun ja koulutustoimintaan. Viime vuosina on kehitetty fuusiota mahdollistavia teknologioita ja saavutettu merkittäviä läpimurtoja fuusiotutkimuksessa kaikkialla maailmassa. Alan kilpailu on kiristynyt, ja fuusioteknologiaan tehtävät yksityiset investoinnit ovat kasvaneet, pääasiassa Yhdysvalloissa. EU:n yksityisen sektorin osallistumista olisi kannustettava.

Mahdollistavan sääntelykehyksen puuttuminen EU:ssa

EU:ssa ei tällä hetkellä ole yhtenäistä lähestymistapaa fuusiolaitosten sääntelyyn, eikä EU:n sekundaarilainsäädännössä käsitellä niitä koskevia erityisvaatimuksia. Tätä kysymystä käsittelevällä EU:n fuusiostrategialla varmistettaisiin asianmukaisten turvallisuusvaatimusten tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen EU:ssa ja helpotettaisiin teknologian käyttöönottoa.

Riski jäädä jälkeen EU:n ulkopuolisista maista, joilla on jo fuusiostrategia

Useat EU:n ulkopuoliset maat ovat äskettäin julkaisseet fuusiostrategiansa, esimerkiksi

·Yhdistynyt kuningaskunta: Towards fusion energy vuonna 2021 ja sen päivitys vuonna 2023;

·Japani: Fusion Energy Innovation Strategy (2023);

·Yhdysvallat: Energiaministeriön Fusion Energy Strategy 2024.

EU:ssa Ranska perusti ’France 2030’ -ohjelmansa vuonna 2023, ja Saksa julkaisi ’Fusion 2040’ -rahoitusohjelmansa vuonna 2024.

EU:n fuusiostrategia, jolla koordinoidaan EU:n eri sidosryhmien toimia ja tarjotaan selkeyttä yksityiselle sektorille, antaisi EU:lle mahdollisuuden i) ylläpitää ja vahvistaa teknologista johtoasemaansa, ii) varmistaa kilpailukykynsä markkinoilla ja iii) tarjota sääntelyvarmuuden.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

Aloitteen oikeusperusta on Euratomin perustamissopimus, erityisesti tutkimuksen kehittämistä koskeva I luku, terveyden suojelua koskeva III luku, yhteisyrityksiä koskeva V luku ja ulkosuhteita koskeva X luku.

EU:n toimen tarve

EU:n laajuinen strategia, jossa hyödynnetään sekä kansallisia että EU:n ohjelmia, on olennaisen tärkeä, jotta voidaan

·säilyttää Euroopan johtoasema ja kilpailuetu fuusioteknologian alalla;

·tarjota kannustimia EU:n yksityiselle sektorille;

·helpottaa tutkimus- ja teknologiainnovointia ja taitotiedon siirtoa tutkimuksesta teollisuusyhteisöön;

·tarkastella vaihtoehtoja fuusioturvallisuutta koskevaksi EU:n oikeudelliseksi kehykseksi;

·luoda EU:n tason hallinto, jolla edistetään yhteistyötä ja varmistetaan sidosryhmien toimien ohjaaminen selkeille kehityspoluille ja määriteltyihin teknologioihin ja aikatauluihin kohti fuusioteknologian kaupallistamista.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

Strategialla on seuraavat tavoitteet:

1.Määritellään toimet, joissa hyödynnetään täysimääräisesti EU:n johtavaa asemaa ITER-hankkeessa. EU:n olisi erityisesti hyödynnettävä ITERin suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä kehitettyjä teknologioita ja saatuja kokemuksia ja maksimoitava EU:n ITER-toiminnassa saamat hyödyt.

2.Määritellään selkeä kehityspolku kohti pilottifuusiovoimalaa ja puututaan kriittisiin strategisiin teknologiapuutteisiin, kuten tritiumin tuottamiseen tai plasmaa kohtaaviin komponentteihin ja materiaaleihin. Tämän kehityspolun olisi mahdollistettava EU:n aloitteiden virtaviivaistaminen ja järkeistäminen, ja sitä olisi tuettava fuusiota koskevalla eurooppalaisella etenemissuunnitelmalla.

3.Luodaan kilpailukykyinen teollinen ekosysteemi, saadaan yksityinen sektori mukaan toimiin ja kannustetaan investointeihin i) perustamalla julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus ja strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma, ii) perustamalla rahoitusmekanismi startup-yrityksiä varten yhteistyössä Euroopan innovaationeuvoston kanssa ja iii) laajentamalla muita rahoitusmahdollisuuksia.

4.Kehitetään henkilöstöstrategia ammattitaitoisen fuusiohenkilöstön houkuttelemiseksi, kouluttamiseksi ja säilyttämiseksi, mukaan lukien tutkijat, insinöörit ja teknikot.

5.Mobilisoidaan ja kehitetään yksityisen sektorin johtama Euroopan fuusioalan toimitusketju yhden tai useamman pilottifuusiovoimalan rakentamiseksi ja puututaan kriittisiin strategisiin kysymyksiin, kuten pulaan keskeisistä polttoainelähteistä, kuten tritiumista ja litium-6:n rikastamisesta.

6.Laaditaan ja pannaan täytäntöön mahdollistava sääntelykehys EU:n fuusiolaitoksia varten ennustettavuuden parantamiseksi ja markkinoiden yksinkertaistamiseksi eurooppalaisten rakentajien, toiminnanharjoittajien ja sääntelyviranomaisten kannalta.

7.Lujitetaan kansainvälistä yhteistyötä selkeän strategisen edun ja molemminpuolisten hyötyjen pohjalta.

8.Luodaan fuusioalan toimiva hallinnointi ja päätöksentekoprosessi EU:n tasolla.

Todennäköiset vaikutukset

EU:n fuusiostrategia, jonka kulmakivenä on EU:n johtava osallistuminen ITER-hankkeeseen, tasoittaa mahdollisimman nopeaa tietä kohti fuusioenergian kaupallistamista ja edistää seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: edullinen ja puhdas energia; työvoiman kehittäminen ja talouskasvu; teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuurit; ja ilmastotoimet.

Tuleva seuranta

EU:n fuusiostrategiaa koskevan tiedonannon julkaisemisen ja EU:n toimielimiltä, jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä saadun palautteen jälkeen laaditaan yksityiskohtainen toimintasuunnitelma, joka sisältää keskeiset tulosindikaattorit ja välitavoitteet. Fuusiostrategian laatimiseen osallistuvat yksiköt (energian pääosasto ja tutkimuksen ja innovoinnin pääosasto) vastaavat sen seurannasta edellä 8 kohdassa määritellyn fuusioalan hallinnon valvonnassa.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Strategia julkaistaan komission tiedonantona, joten siitä ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia. Se ei ole lainsäädäntöehdotus.

Kuulemisstrategia

Tämän kannanottopyynnön tarkoituksena on kerätä lisätietoja tutkimuksen sidosryhmiltä, teollisuudelta ja startup-yrityksiltä sekä yksityisiltä sijoittajilta. Tämä auttaa määrittelemään paremmin fuusiostrategiassa ehdotettavat toimet sen jälkeen, kun jäsenvaltioiden edustajia on kuultu vuonna 2024 perustetussa fuusioalan asiantuntijaryhmässä.

Muita fuusion kannalta merkityksellisiä sidosryhmiä on kuultu useissa tapahtumissa: fuusioinnovoinnin edistämistä käsittelevä korkean tason eurooppalainen pyöreän pöydän keskustelu (14. maaliskuuta 2024, Bryssel), fuusioenergiaa koskevaa EU:n suunnitelmaa käsittelevä konferenssi (23. huhtikuuta 2024, Strasbourg) ja EU fuusioenergiaa käsittelevä yritysfoorumi (3.–4. heinäkuuta 2024, Berliini).

EU:n fuusioyhteisöä olisi kuultava vuoden 2025 aikana sen fuusioalan ja -teollisuuden johtavien asiantuntijoiden välityksellä EU:n fuusiostrategian toteuttamista koskevan EU:n etenemissuunnitelman välitavoitteista ja aikataulusta.

Kuulemisen tavoite

Kuulemisten tavoitteena on saada käsitys nykyisistä teknisistä, tieteellisistä tai taloudellisista esteistä kaupallisen fuusion tiellä. Sen jälkeen voidaan määritellä tehokkaimmat toimet.

Kohdeyleisö

Kuulemiset, mukaan lukien tämä kannanottopyyntö, toteutetaan julkisten tutkimusorganisaatioiden, yksityisten organisaatioiden (teollisuus, startup-yritykset) sekä jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Vertailukohdan luomiseksi kuulemisia järjestetään myös maissa, jotka ovat jo kehittäneet fuusiostrategian (esim. Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Japani).