KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Aloitteen nimi

Eurooppalaista dataunionia koskeva strategia

Vastuupääosasto ja -yksikkö

Viestintäverkkojen, sisältöjen ja teknologian pääosasto, yksikkö G1

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission tiedonanto

Alustava aikataulu

Vuoden 2025 kolmas neljännes

Lisätiedot

–

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Tämä aloite on jatkoa vuoden 2020 datastrategialle, jossa asetettiin tavoitteeksi perustaa sisämarkkinat datan vapaalle liikkumiselle. Teknologinen ja geopoliittinen kehitys edellyttää kuitenkin strategian päivittämistä. Draghin raportissa todetaan, ettei EU:lla ole suuria datakokonaisuuksia, ja sen on edistettävä alojen välistä koordinointia ja tiedon jakamista, jotta tekoälyn, erityisesti generatiivisen tekoälyn, integrointia EU:n toimialoihin voitaisiin vauhdittaa. Huhtikuussa 2024 julkaistussa Lettan raportissa todettiin, että toimivien datan sisämarkkinoiden luomiseksi olisi tehtävä enemmän. Tekoälyn maanosa -toimintasuunnitelmassa mainitaan eurooppalaista dataunionia koskeva strategia tärkeimpänä toimena tekoälyn potentiaalin hyödyntämiseksi.

Euroopan komission vuosien 2024–2029 poliittisten suuntaviivojen mukaan datan hyödyntämättömän potentiaalin käyttöönotto on hyvin tarpeellista. Lisäksi tammikuussa 2025 julkaistun EU:n kilpailukykykompassia käsittelevän komission tiedonannon mukaan dataunionistrategiasta tehdään ehdotus, jolla pyritään parantamaan ja helpottamaan tietoturvallista yksityisen ja julkisen datan jakamista, yksinkertaistamaan sääntelyjärjestelmää ja sen soveltamista sekä nopeuttamaan uusien järjestelmien ja sovellusten kehittämistä.

Ratkaistava ongelma

Vuonna 2020 hyväksytystä datastrategiasta on saatu joitakin tuloksia. Yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia on luotu hajautettuina kehyksinä, jotta yritykset voivat jakaa ja yhdistää omaa dataansa esimerkiksi datahallintosäädöksellä säänneltyjen datan välityspalvelujen avulla. Lisäksi datasäädöksessä annetaan uudet teolliseen dataan pääsyä ja sen jakamista koskevat oikeudet, ja eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta annetussa asetuksessa annetaan vastaavat terveystietoja koskevat oikeudet. Tekoälyvallankumouksen kiihtyessä teollisen datan ja aliedustetuilla kielillä olevan datan vapauttamiseksi on kuitenkin tehtävä enemmän.

EU:n taloudelle on tyypillistä, että perinteisillä aloilla on vahvoja yrityksiä, mutta teknologia-alalla suuria toimijoita on vain vähän. Tämä luo digitalisaatioprosessiin liittyviä haasteita. Samaan aikaan suuret EU:n ulkopuoliset teknologia-alan toimijat pyrkivät pääsemään perinteisille teollisuudenaloille digitalisaatiokumppaneina. Euroopan teollisuudelta puuttuu vaihtoehtoja digitalisointihankkeissa, muun muassa – mutta ei pelkästään – tekoälyn kehittämisen ja käytön osalta.

Toisin kuin henkilötietotaloudessa, teollinen data on alakohtaista ja monien sellaisten eri toimijoiden hallussa, joilla on sääntelyllisiä haasteita datan jakamisen ja yhdistämisen suhteen. Tietty data on kielikohtaista, ja se voi olla määrällisesti vähäistä. Tämän seurauksena innovatiiviset yritykset eivät pysty jatkuvasti kouluttamaan tai parantamaan perusmalleja eri teollisuudenaloja tai eri eurooppalaisia kieliä varten.

Datan saatavuuden lisäksi haasteena on edelleen osaajien, laskentatoimintojen ja pääoman saatavuus. Datan käyttöä koskeva sääntely-ympäristö EU:ssa on monimutkainen yhdistelmä yleisiä ja alakohtaisia lakeja, joiden vuorovaikutusta yritysten, joita eri elimet ja viranomaiset valvovat, on vaikea ymmärtää. Tämä näkyy yrityksissä ja julkishallinnossa tehottomuutena ja epävarmuutena. Vaikka henkilötietojen käsittelyä koskevia sääntöjä on pyritty yksinkertaistamaan, jäsenvaltiot voivat poiketa niistä avointen tai vapauttavien lausekkeiden perusteella. Raportointi- ja ilmoitusvaatimusten lisääntyminen kaikentyyppisessä lainsäädännössä vaikuttaa kilpailukykyyn.

Kansainvälisistä datavirroista on tulossa yhä tärkeämpiä koko taloudessa, mutta niihin liittyy myös haasteita. Eurooppalaisissa yrityksissä on usein epävarmuutta datan siirtämisessä EU:n ulkopuolisista maista takaisin EU:hun. Tiettyjä EU:n dataryhmiä ei ole riittävästi suojattu pahantahtoisilta toimijoilta. Viimeaikaiset geopoliittiset jännitteet herättävät kysymyksiä EU:n taloudellisesta tietoturvallisuudesta, kun riippuvuus muista maista on suurta. Esimerkiksi riippuvuus merkityksellisestä datasta tietyillä generatiivisen tekoälyn aloilla heikentää EU:n kykyä varmistaa pitkän aikavälin kilpailukykyään.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Euroopalla on mahdollisuuksia olla datatalouden eturintamassa ja käyttää dataa turvallisesti luotettavan ja syrjimättömän tekoälyn voimistamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi maailmanmarkkinoilla. Tämä edellyttää kuitenkin tiettyjä lisätoimia. Eurooppalaisia yrityksiä ja kansalaisia voitaisiin auttaa hyötymään tehokkaammin eri puolilla Eurooppaa tuotetusta datasta laatimalla strategia tätä varten. Samalla vähennettäisiin oikeudellista epävarmuutta.

Oikeusperusta

Itse tiedonanto perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 114 artiklaan. Siinä on määrä ilmoittaa erilaisista aloitteista ja toimista, joilla on eri oikeusperustat. Koska mahdollisesti ilmoitettavien lainsäädännöllisten ja muiden välineiden sisältöä ja soveltamisalaa ei vielä tiedetä, säädösten asianmukaiset oikeusperustat tuodaan tarvittaessa ilmi niitä laadittaessa.

EU:n toimen tarve

Datamarkkinoiden rajatylittävä luonne asettaa haasteita yksittäisille jäsenvaltioille, sillä yksittäiset toimet saattavat hajauttaa sääntelyä ja markkinoita. Tämän estämiseksi tarvitaan yhä enemmän koordinointia, jossa otetaan huomioon EU:n sisämarkkinat kokonaisuudessaan. Näin voitaisiin saavuttaa mittakaavaetuja, luoda luotettavien EU-välineiden ekosysteemi, parantaa eurooppalaisten yritysten vaikutusmahdollisuuksia ja edistää aiempaa yhtenäisempien, kilpailukykyisempien, syrjimättömämpien ja luotettavampien eurooppalaisten data- ja tekoälymarkkinoiden syntymistä. Kansainväliset datavirrat ovat tärkeä osa EU:n yritysten kilpailukykyä, ja niitä säännellään tehokkaasti EU:n tasolla. Yhtenäinen lähestymistapa lisää Euroopan neuvotteluvoimaa, varmistaa sääntelyn johdonmukaisuuden maailmanlaajuisissa toimissa ja estää hajanaisuuden jäsenvaltioiden välillä. Vaikka kansallinen lainsäädäntö synnyttää osaltaan hallinnollista taakkaa, myös EU:n lainsäädäntökehys lisää sitä säännöllisesti. Taakan keventäminen tukisi Euroopan laajempia kilpailukykytavoitteita.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

Ensimmäinen tavoite on edistää investointeja datateknologioihin ja asettaa saataville tiettyjä dataresursseja vapaaehtoisten toimenpiteiden tai rahoituksen avulla, jotta mahdollistetaan datan käytön ja saatavuuden laajentaminen generatiivisen tekoälyn kehittämistä varten. Tähän voisi sisältyä toimia, joilla parannetaan startup-yritysten pääsyä dataan. Näitä voisivat olla keskitetty palvelupiste, joka tarjoaa pyynnöstä pääsyn lisädatalähteisiin, ja lisätoimet, joilla helpotetaan datan vapaaehtoista jakamista.

Toinen tavoite on yksinkertaistaminen. Tämä olisi toteutettava 1) sujuvoittamalla nykyisiä sääntöjä ja 2) kehittämällä datavälineitä hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Nykyistä kehystä arvioidaan, ja siihen ehdotetaan tarvittaessa kohdennettuja mukautuksia, jotta välineet saataisiin toimimaan yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla tehokkaan datatalouden varmistamiseksi ja tehokkaiden hallintomekanismien aikaan saamiseksi. Digitaalisia infrastruktuureja olisi kehitettävä ja otettava käyttöön raportointivelvoitteiden täyttämisen automatisoimiseksi. Samalla voitaisiin harkita pakollisen digitaalisen raportoinnin käyttöönottoa tulevissa lainsäädäntöaloitteissa ja digitaalisen raportoinnin helpottamista nykyisessä lainsäädännössä. 

Kolmantena tavoitteena on laatia kansainvälinen datastrategia, johon olisi sisällyttävä toimia EU:n dataviennin turvaamiseksi sekä toimia datan EU:hun tuonnin edistämiseksi. Tämä edellyttää kokonaisvaltaista toimintatapaa, jossa otetaan huomioon muun muassa EU:n sisäinen datasäännöstö sekä EU:n ulkoinen digitaalinen kauppapolitiikka. Lisäksi voitaisiin harkita, että kansainväliseen datastrategiaan sisällytetään pääsy yhteisiin eurooppalaisiin data-avaruuksiin ja että siinä yksilöidään toimia, joilla edistetään kahden- ja monenvälisellä tasolla toteutettavaa ensisijaista toimintaa. Lisäksi voitaisiin laatia kansainvälisiä sääntöjä, joilla edistetään datan jakamista sopimusperusteisesti.

Todennäköiset vaikutukset

Toimenpiteen taloudellisten vaikutusten odotetaan toteutuvan datavetoisemmissa ja pääasiassa tekoälyyn perustuvissa palveluissa ja tuotteissa, jotka suunnitellaan käyttäjien tarpeiden mukaan. Strategialla kehitetään edelleen luotettavaa ja toimivaa datataloutta, mikä todennäköisesti lisää datan arvoa tietosuoja- ja kyberturvallisuusstandardeja noudattaen. Yhdennetyt ja digitaalisesti toimivat sisämarkkinat antavat EU:n yrityksille – myös pk-yrityksille – mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa ja hyödyntää sisämarkkinoita parhaalla mahdollisella tavalla. Toisaalta myös julkiset palvelut voivat paremmin vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin kaikilla aloilla. 

Lainsäädäntökehyksen yksinkertaistaminen keventää yritysten sääntelytaakkaa. Hallinnollisen taakan keventäminen vaikuttaa myönteisesti koko talouteen, mutta erityisesti pk-yrityksiin, joilla on vähemmän valmiuksia hoitaa säännösten noudattamiseen liittyviä tehtäviä ja joissa hallinnollinen taakka on usein suurin este investoinneille.

Muiden kuin henkilötietojen kansainvälisiin siirtoihin puuttuminen EU:n tasolla vahvistaisi Euroopan roolia maailmanlaajuisena digitaalialan johtajana, lisäisi sääntelyn johdonmukaisuutta, houkuttelisi datavirtoja EU:hun ja varmistaisi vahvemman suojan EU:n ja kolmansien maiden suojatulle ja kilpailulliselle datan vaihdolle.

Tuleva seuranta

Aloitteessa on kyse laajasta poliittista tiedonannosta, ja sen mukaisesti sitä seurataan myöhemmässä vaiheessa, kun eri toimia pannaan täytäntöön. Komissio arvioi strategiaa aikanaan ensin Euroopan datainnovaatiolautakunnassa, data-asioita käsittelevässä asiantuntijaryhmässä ja sen eri sidosryhmissä seurantamekanismina sekä raportoi säännöllisesti asiaa käsittelevälle neuvoston työryhmälle ja parlamentin valiokunnille. Komissio arvioi myös strategian täytäntöönpanoa sen tuloksena toteutettavien eri toimien kautta. Mahdollisiin lainsäädäntötoimiin liitetään perusteellinen arviointi ja asianmukaiset arviointimekanismit.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Tiedonannossa esitetään strategia ja yleiskatsaus, eikä tämäntyyppisistä toimista vaadita vaikutusten ennakkoarviointia. Strategiassa ilmoitettaviin lainsäädäntöehdotuksiin, mahdollisiin toimiin ja muihin ehdotuksiin ja aloitteisiin, joilla todennäköisesti on merkittävä vaikutus, sekä politiikkavaihtoehtoihin olisi tarvittaessa liitettävä vaikutustenarvioinnit. Dataunionistrategian tarkoituksena on esittää yleisnäkemys, johon ei liity yksilöitävissä olevia vaikutuksia.

Kuulemisstrategia

Kuulemistoimiin kuuluvat seuraavat:

julkinen kuuleminen (ks. jäljempänä olevat tiedot), kohdennetut kyselylomakkeet jäsenvaltioille ja valituille asiantuntijoille, kohdennetut kuulemiset esimerkiksi pk-yrityksille, alakohtaiset työpajat; asiantuntijahaastattelut; korkean tason tapahtumat ja maakohtaiset vierailut.

Pk-yrityksiä kuullaan suoraan ensin Euroopan datainnovaatiolautakunnan ja sen pk-yritysedustajien sekä pk-yritysverkoston kautta.

Euroopan komissio pyrkii paremman sääntelyn politiikkansa mukaisesti laatimaan aloitteita, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Siksi myös tutkijoita, akateemisia organisaatioita ja tieteellisiä seuroja ja yhdistyksiä, joilla on asiantuntemusta datapolitiikasta, tekoälystä ja/tai hallinnollisen taakan vähentämisestä, pyydetään toimittamaan asiaa koskevia julkaistuja ja julkaisua odottavia tieteellisiä tutkimuksia, analyyseja ja dataa.

Tämän kannanottopyynnön osana käynnistetään kaikille avoin julkinen kuuleminen Kerro mielipiteesi -verkkosivustolla. Kuuleminen löytyy julkisten kuulemisten verkkosivustolta. Kyselylomake julkaistaan englanniksi, ranskaksi ja saksaksi, mutta siihen voi vastata millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä. Julkinen kuuleminen koostuu kyselylomakkeesta, ja siihen voi myös liittää erillisen asiakirjan. Julkinen kuuleminen on avoinna 8 viikon ajan. Kuulemissivustolla julkaistaan siitä yhteenveto 8 viikon kuluttua kuulemisen päättymisestä. Komissio laatii kuulemisen päätyttyä tiivistelmäraportin, jossa esitetään yhteenveto kaikista kuulemistoimista.

Kuulemisen tavoite

Kuulemisprosessin tavoitteena on antaa sidosryhmille mahdollisuus esittää näkemyksiään ja auttaa muovaamaan EU:n datataloutta koskevaa toimintapolitiikkaa jatkossa. Sitä hyödynnetään myös komission mahdollisissa tulevissa aloitteissa tällä politiikka-alalla. Samalla otetaan huomioon kaikkien sidosryhmien panos yhteistyöhön perustuvalla ja osallistavalla tavalla.

Kohdeyleisö

Sidosryhmät ryhmitellään seuraavasti:

·Kansalaiset / yleisö

·Julkisen sektorin datan toimittajat

·Teknologian tarjoajat ja yrityskäyttäjät

·Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset

·Datan käsittelijät

·Datan välittäjät

·Datan toimittajat

·Datan toimittamiseen, käyttöön ja käsittelyyn liittyvät toimialat, pk-yritykset ja yritykset. Tähän sisältyvät myös toimialajärjestöt, alalla toimivat kansainväliset järjestöt, generatiivista tekoälyä tarjoavat yritykset ja synteesiratkaisujen myyjät

·Elinkeinoelämän järjestöt

·Tutkijat ja tiedeyhteisö

·Alustojen edustajat

·Kansalais- ja kuluttajajärjestöt

·Asiantuntijat ja ajatushautomot: eri aloihin keskittyvät tutkijat ja asiantuntijat sekä tutkimuslaitokset.