KANNANOTTOPYYNTÖ

SAMANAIKAISESTI TEHTÄVÄ ARVIOINTI JA VAIKUTUSTENARVIOINTI

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komission tulevasta lainsäädäntötyöstä, jotta nämä voivat esittää palautetta siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut. Samalla yleisö ja sidosryhmät voivat antaa komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on, kuten tietoja eri vaihtoehtojen mahdollisista vaikutuksista.

Aloitteen nimi

Kalastustuotteiden kestävä tuonti autonomisia tariffikiintiöitä koskevan EU:n asetuksen mukaisesti

Vastuupääosasto (vastuuyksikkö)

Meri- ja kalastusasioiden pääosasto (MARE), B.3

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Säädös / muu kuin säädös

Alustava aikataulu

Vuoden 2026 ensimmäinen neljännes

Lisätiedot

Kauppa – Euroopan komissio (europa.eu).

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

Autonomiset tariffikiintiöt mahdollistavat tiettyjen tuotteiden tuontitullien alentamisen tai tilapäisen vapauttamisen tuontitulleista. Tavoitteena on helpottaa EU:n tuotannonalojen mahdollisuuksia saada raaka-aineita, joita ei ole saatavilla EU:ssa riittävästi ja/tai kilpailukykyisin hinnoin. Autonomisia tariffikiintiöitä sovelletaan eri aloilla, myös kalastus- ja vesiviljelyalalla.

Neuvoston asetuksessa (EU) 2023/2720 säädetään kauden 2024–2026 autonomisista tariffikiintiöistä kalastusalalla. Asetuksella avataan 31 kiintiötä, jotka kattavat EU:n elintarviketeollisuuden tarvitsemat jalostamattomat ja puolijalostetut kalastustuotteet. Useimpien tuotteiden kiintiötulli on nolla. Näin voidaan alentaa raaka-ainekustannuksia ja edistää siten elintarviketurvaa ja kilpailukykyisiä kuluttajahintoja EU:ssa.

Tiettyjä määriä kalastustuotteita saa tuoda tullittomasti tuontijärjestyksessä ilman, että tuotteisiin sovelletaan kestävyysehtoja. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten käytäntö vaikuttaa asianomaisten kalakantojen säilyttämiseen ja hoitoon, sosiaalisiin ja kaupallisiin kysymyksiin sekä EU:n kalastusalan kilpailukykyyn.

Sen vuoksi komissio tarkastelee mahdollisuutta mukauttaa vuoden 2026 jälkeistä autonomisten tariffikiintiöiden järjestelmää, jotta kalastustuotteiden tuonnissa voidaan ottaa huomioon kestävyysnäkökohdat. Vielä ei ole päätetty, miten tähän tavoitteeseen pyritään.

Komissio aikoo tehdä vaikutustenarvioinnin EU:n autonomisia tariffikiintiöitä koskevan asetuksen mahdollisen uudelleentarkastelun ympäristövaikutuksista sekä sosiaalisista ja taloudellisista seurauksista. Tavoitteena on ottaa käyttöön kestävyyskriteerit EU:n autonomisissa tariffikiintiöissä. Tämä kannanottopyyntö julkaistaan, jotta kaikki sidosryhmät voivat esittää näkemyksensä osana vaikutustenarviointiprosessia.

Arviointi

Samanaikaisesti tämän vaikutustenarvioinnin kanssa tehdään sekä voimassa olevan että aiemman autonomisia tariffikiintiöitä koskevan asetuksen jälkiarviointi, sillä näissä asetuksissa ei koskaan ole ollut kestävyyskriteerejä. Näin komissio voi arvioida, edistääkö nykyinen autonomisten tariffikiintiöiden tuontijärjestelmä kestävyyttä ja tarvitaanko parannuksia. Arvioinnin perusteella pystytään pohtimaan, olisiko autonomisia tariffikiintiöitä koskevaa asetusta aiheellista uudelleentarkastella.

Takautuva arviointi kattaa nykyisen ja aiemman (neuvoston asetus (EU) 2020/1706) asetuksen vuodesta 2021 vuoden 2024 loppuun saakka. Sekä vaikutustenarvioinnissa että arviointitutkimuksessa käytetään riippumattoman konsultin vuonna 2022 tekemää tutkimusta sekä mahdollisesti täydentävää lisätutkimusta ja päivitettyä EUMOFAn tutkimusta autonomisten tariffikiintiöiden tuottamasta lisäarvosta.

Autonomisia tariffikiintiöitä koskevia asetuksia sovelletaan kaikkialla EU:ssa, sillä tulliliitto kuuluu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Vaikutustenarviointi ja jälkiarviointi kattavat näin ollen kaikki jäsenvaltiot.

Ratkaistava ongelma

Elintarviketurva ja kalastustuotteiden kestävien arvoketjujen tarve. Koska kalastustuotteiden kysyntä lisääntyy kaikkialla EU:ssa, mahdollisten uusien välineiden on taattava EU:n elintarviketurva ja varmistettava samalla, että EU:n kuluttajille on tarjolla kestävästi kalastettuja tuotteita. Nykyisessä asetuksessa kalastustuotteiden tuonnille ei ole säädetty kestävyysedellytyksiä, mikä voi heikentää EU:n asemaa maailmanlaajuisena suunnannäyttäjänä meren luonnonvarojen sosiaalisessa ja ympäristön kannalta kestävässä hyödyntämisessä. Autonomisten tariffikiintiöiden olisi myös säilyttävä keskeisenä välineenä, jonka avulla EU:n markkinoille saadaan luotettavasti kalastustuotteita, joita ei ole saatavilla EU:ssa riittävästi ja/tai kilpailukykyisin hinnoin.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

Aloite perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 31 artiklaan, joka koskee yhteistä tullitariffia.

EU:lla on SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan nojalla yksinomainen toimivalta tulliliitossa sekä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisessä osana yhteistä kalastuspolitiikkaa. Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

EU:n toimen tarve

Meri- ja kalastusasioiden pääosaston meren luonnonvarojen kestävää hoitoa koskeva tehtävä sopii Euroopan komission laajempiin kestävyystavoitteisiin, joihin pyritään pääasiassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman avulla.

EU:hun kohdistuu yhä enemmän paineita hankkia kestävällä tavalla raaka-aineita, joita ei ole saatavilla EU:ssa, minkä vuoksi on tarpeen arvioida autonomisten tariffikiintiöiden toimintaa.

Tämä aloite täydentäisi muita EU:n esittämiä välineitä, joilla varmistetaan tuonnin ja arvoketjujen kestävyys, kuten yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta annettua direktiiviä ja metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita koskevaa asetusta, ja olisi johdonmukainen niiden kanssa.

B. Tavoitteet ja politiikkavaihtoehdot

Aloitteen yleisenä tavoitteena on varmistaa, että autonomisten tariffikiintiöiden järjestelmässä tuodut tuotteet tuodaan kestävällä tavalla. Kolme keskeistä tavoitetta ovat

·varmistaa, että EU:hun tuodut kalastustuotteet täyttävät ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset kestävyysvaatimukset

·lieventää tuontijärjestelmän muutoksista aiheutuvia taloudellisia vaikutuksia EU:n jalostusalalle

·yhdenmukaistaa EU:n tuontia koskevat kestävyysstandardit sisämarkkinoilla käytettyjen standardien mukaisiksi.

Mahdollisia politiikkavaihtoehtoja:

1.Perusskenaario – jatketaan muuttamatta nykyistä autonomisten tariffikiintiöiden järjestelmää. Tässä skenaariossa asetuksessa (EU) 2023/2720 määriteltyjä autonomisia tariffikiintiöitä jatketaan vuoden 2026 jälkeen (jolloin niihin ei sovelleta kestävyysedellytyksiä).

2.Poistetaan autonomiset tariffikiintiöt. Tässä skenaariossa autonomisten tariffikiintiöiden järjestelmä päättyisi, kun voimassa olevan asetuksen kattama ajanjakso päättyy. Vuodesta 2027 alkaen kaikista maista, jotka eivät ole tehneet vapaakauppasopimusta EU:n kanssa tai jotka eivät kuulu yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) piiriin, peräisin olevien, tällä hetkellä autonomisia tariffikiintiöitä koskevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuontiin sovellettaisiin suosituimmuustullia.

3.Uusi autonomisten tariffikiintiöiden järjestelmä, johon sisältyy kestävyyskriteereitä. Mahdollisten uusien kestävyyskriteerien tarkkaa luonnetta (ehtojen muodossa) kehitettäisiin yksityiskohtaisemmin vaikutustenarvioinnissa ja julkisessa kuulemisprosessissa. Meri- ja kalastusasioiden pääosasto tarkastelee erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi kalastustuotteiden tuonnin salliminen autonomisten tariffikiintiöiden järjestelmässä edellyttäisi sitä, että kyseinen maa on ratifioinut useita ympäristöä ja/tai työehtoja koskevia sopimuksia, jotka ovat vapaakauppasopimusten ja GSP-järjestelmien toiminnan perustana. Kaikkien autonomisten tariffikiintiöiden välineeseen tehtävien muutosten on oltava EU:n WTO-/GATT-velvoitteiden mukaisia. 

C. Todennäköiset vaikutukset

Arvioinnissa varmistetaan, että tulevat toimet perustuvat tietoon ja tosiseikkoihin. Siinä analysoidaan, millaisia taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia vaikutuksia edellä esitetyillä politiikkavaihtoehdoilla on kalastustuotteiden tuontia EU:n markkinoille koskevalle järjestelmälle. Analyysissä lasketaan erilaisten muutosskenaarioiden vaikutukset (tuontiin, tuloihin, hyvinvointiin ja markkinoihin) nykytilanteeseen verrattuna. Siinä arvioidaan myös vaihtoehtojen mahdollisia vaikutuksia kalastuskäytäntöjen kestävyyteen. Vaikutustenarvioinnissa olisi luotava puitteet komission tuleville toimille sen painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, kansalaisten hyväksi toimiva talous, EU:n vahvempi asema maailmassa ja eurooppalainen elämäntapa.

Siinä tarkastellaan muun muassa seuraavia tekijöitä:

Ympäristövaikutukset:

-politiikkavaihtoehtojen vaikutukset siihen, missä määrin raaka-aineet täyttävät kansainväliset kestävyysnormit

-vaikutukset, joita aiheutuu raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten hankinnan mahdollisesta siirtymisestä maihin, jotka noudattavat kansainvälisiä kestävyysnormeja nykyisiä viejämaita paremmin.

Taloudelliset vaikutukset:

-tuontimallien mahdollisten muutosten vaikutukset EU:n jalostusteollisuuden ja valmistusalan kilpailukykyyn ja tasapuolisiin toimintaedellytyksiin

-autonomisten tariffikiintiöiden järjestelmään kuuluvien tuotteiden tuonnin mahdollisesta vähenemisestä aiheutuvat taloudelliset seuraukset

-kuluttajaylijäämään liittyvät hyvinvointivaikutukset (EU:n elintarvikejalostajien ja niiden asiakkaiden sekä kuluttajien hyvinvointi)

-vaikutukset ulkomaankauppaan (myös vapaakauppasopimuksiin ja GSP-edunsaajamaihin)

-vaikutukset EU:n kansallisten viranomaisten taloudellisiin ja hallinnollisiin valmiuksiin panna toimenpiteet täytäntöön ja valvoa niitä

-kunkin politiikkavaihtoehdon vaikutukset EU:n markkinoihin, erityisesti hintoihin ja kysynnän ja tarjonnan tasapainoon.

Sosiaaliset vaikutukset:

-kunkin politiikkavaihtoehdon vaikutukset työllisyyteen ja sosiaalisiin oloihin raaka-aineiden hankinnan yhteydessä

-vaikutukset kuluttajiin, erityisesti kalastustuotteiden kysyntään, saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen.

D. Sääntelyn parantamisen välineet

Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointi ja julkinen kuuleminen tehdään Euroopan komission paremman sääntelyn politiikan mukaisesti tukemaan työtä, jolla valmistellaan mahdollisia uusia kalastustuotteiden tuonnin kestävyyttä parantavia lainsäädäntömuutoksia. Vaikutustenarviointiprosessi käynnistettiin vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.

Kun otetaan huomioon arvioinnin monimutkaisuus ja se tosiasia, että kaikkia tietoryhmiä ei välttämättä ole helposti saatavilla, vaikutustenarvioinnin voidaan olettaa kestävän vähintään 12 kuukautta.

Kuulemisstrategia

Kuulemisen tavoitteena on saada aikaan tietoon perustuva, osallistava ja avoin menetelmä, jonka avulla muotoillaan tuleva autonomisia tariffikiintiöitä koskeva asetus. Komissio kuulee meriluonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hankintaan osallistuvia sidosryhmiä (esim. kansalaisjärjestöt ja vapaaehtoiseen kestävyyssertifiointiin osallistuvat järjestöt), sidosryhmiä, joilla on taloudellista merkitystä EU:ssa ja kolmansissa maissa (esim. kalantuotantoala, kalanjalostusala ja elintarviketeollisuus, EU:n yhteisen kalastuspolitiikan neuvoa-antava toimikunnat, erityisesti aavanmeren ja pitkän matkan laivastojen neuvoa-antava toimikunta ja markkina-alan neuvoa-antava toimikunta), asiaan liittyviä hallinnon edustajia (tulliviranomaiset mukaan lukien), ammattiliittoja, tiedeyhteisöä, kuluttajajärjestöjä ja muita organisaatioita, jotka haluavat esittää näkemyksiään ja tietämystään.

Kuulemistoimiin sisältyy tämä kannanottopyyntö ja julkinen verkkokuuleminen, johon kaikki sidosryhmät EU:ssa ja sen ulkopuolella voivat osallistua 12 viikon ajan. Kysely on saatavilla EU:n julkisten kuulemisten ”Kerro mielipiteesi” -portaalissa kaikilla EU:n kielillä. Siihen voi vastata millä tahansa EU:n virallisella kielellä.

Komissio julkaisee kuulemissivustolla yhteenvedon kahdeksan viikon kuluessa julkisen kuulemisen päättymisestä. Komissio julkaisee myös tiivistelmäraportin, jossa esitetään kuulemisen tulosten pääkohdat.

Kuulemisen tavoite

Kuulemisen tavoitteena on saada aikaan tietoon perustuva, osallistava ja avoin menetelmä, jonka avulla muotoillaan mahdollinen uusi autonomisten tariffikiintiöiden väline. Komissio pyytää nyt näkemyksiä ja asiantuntemusta, jonka perusteella se voi tarkkaan arvioida autonomisia tariffikiintiöitä koskevan asetuksen muuttamisen kestävyyshyödyt sekä mahdolliset taloudelliset kustannukset ja mahdollisuudet. Toimitetun näytön pitäisi myös auttaa tunnistamaan mahdollisia vaihtoehtoisia tapoja varmistaa tuonnin kestävyys ja minimoida kielteiset vaikutukset EU:n teollisuuden tasapuolisiin toimintaedellytyksiin.

Kohdeyleisö

Kuuleminen on suunnattu EU:ssa ja sen ulkopuolella toimiville sidosryhmille, jotka osallistuvat meren luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hankintaan (esim. kansalaisjärjestöt ja asiasta vastaavat viranomaiset) tai joilla on siihen liittyviä taloudellisia etuja (esim. kalantuotantoala, kalanjalostusala, ammattiliitot, EU:n neuvoa-antavat toimikunnat, tulliviranomaiset), tiedeyhteisölle, mukaan lukien ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan (myös kansanterveyskysymyksiin), erikoistuneet tutkijat, tai kuluttajajärjestöille ja muille elimille, jotka haluavat esittää näkemyksiään ja tietämystään.