KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Aloitteen nimi

EU:n ympäristö- ja valtiontukilainsäädäntö – oikeussuoja valtiontukipäätösten yhteydessä

Vastuupääosasto ja -yksikkö

Kilpailun pääosasto, yksikkö A3 – Valtiontukiasiat: tuki ja politiikka

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Vahvistetaan myöhemmin

Alustava aikataulu

Vuoden 2025 toinen neljännes

Lisätiedot

-Århusin yleissopimuksen valvontakomitean toteamukset asiassa ACCC/C/2015/128 (European Union): ACCC/C/2015/128 European Union | UNECE

-Komission tiedonanto: Findings adopted by the Aarhus Convention Compliance Committee in case ACCC/C/2015/128 as regards state aid: Analysing the implications of the findings and assessing the options available (SWD(2023) 307 final), 17.5.2023 EUR-Lex - 52023DC0307 - EN - EUR-Lex (europa.eu)

-Århusin yleissopimus

-’Århus-asetus’ (asetus (EY) N:o 1367/2006 muutettuna asetuksella (EU) 2021/1767)

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

EU ja sen jäsenvaltiot ovat tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen (’Århusin yleissopimus’) osapuolia. EU on pannut sen määräykset täytäntöön EU:n toimielinten ja muiden elinten osalta 6. syyskuuta 2006 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1367/2006, muutettuna 6. lokakuuta 2021 annetulla asetuksella (EU) 2021/1767 (’Århus-asetus’). Valtiontukipäätökset, joissa komissio toimii Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (’SEUT-sopimuksen’) määräysten nojalla hallinnollisena uudelleentarkasteluelimenä, on jätetty Århus-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Århusin yleissopimuksen valvontakomitea (ACCC) on todennut, että EU ei noudata Århusin yleissopimuksen artiklan 9 kohtia 3 ja 4, koska sillä ei ole Århusin yleissopimuksen artiklan 9 kohdan 3 mukaista menettelyä, jolla kansalaisilla olisi mahdollisuus turvautua hallinnollisiin tai oikeudellisiin prosesseihin riitauttaakseen Euroopan komission SEUT-sopimuksen artiklan 108 kohdan 2 nojalla tekemiä valtiontukipäätöksiä, jotka ovat ristiriidassa EU:n ympäristöoikeuden kanssa (ACCC:n toteamukset).

Komissio sitoutui 12. heinäkuuta 2021 Århus-asetuksen tarkistamisen yhteydessä toteuttamaan jatkotoimia ACCC:n toteamusten vuoksi ja analysoimaan vaikutuksia ja arvioimaan unionin valtiontukioikeuden sääntöjen puitteissa käytettävissä olevia vaihtoehtoja. Komissio kuuli eri sidosryhmiä ja antoi 17. toukokuuta 2023 aiheesta tiedonannon. Tiedonannossa todettiin, että sidosryhmien keskuudessa oli eri mielipiteitä esitetyistä vaihtoehdoista, mikä korosti tarvetta jatkaa huolellista arviointia optimaalisen ratkaisun löytämiseksi. Tiedonannossaan komissio totesi, että tarvitaan mukautuksia nykyiseen oikeudelliseen kehykseen tai vaikutuksiltaan vastaavia toimenpiteitä, jotta ACCC:n toteamuksiin voidaan vastata. Tällainen mukautus ei saisi rapauttaa pohjaa valtiontukien valvonnan tehokkuudelta, ja sen olisi täydennettävä mahdollisimman tehokkaasti päätösten kansallisen tason uudelleentarkastelumahdollisuuksia.

Ratkaistava ongelma

Aloitteella pyritään löytämään ratkaisu ACCC:n esiin nostamiin oikeussuojan saatavuuteen liittyviin kysymyksiin EU:n oikeusjärjestyksessä nimenomaan valtiontukien erityispiirteiden valossa.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

Oikeusperusta

SEUT-sopimuksen artikla 109.

EU:n toimen tarve

EU ja sen jäsenvaltiot ovat osapuolia Århusin yleissopimuksessa. ACCC suosittelee asiassa ACCC/C/2015/128, että komissio toteuttaa tarvittavat lainsäädännölliset, sääntelylliset ja muut toimenpiteet varmistaakseen mahdollisuudet hallinnollisiin tai oikeudellisiin menettelyihin sellaisten valtiontukipäätösten riitauttamiseksi, jotka ovat ristiriidassa Euroopan unionin ympäristölainsäädännön kanssa. Kun otetaan huomioon, että ACCC:n toteamusten johdosta mahdollisesti tarvittavat toimenpiteet ovat luonteeltaan oikeudellisia, ne voidaan toteuttaa vain EU:n tasolla.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

EU:n Århusin yleissopimuksen osapuolena tekemien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti komissio pyrkii aikaansaamaan uuden menettelyn, jonka puitteissa voidaan taata oikeussuoja ympäristöasioissa, kun on kyse ACCC:n toteamusten kannalta relevanteista EU:n valtiontukipäätöksistä.

Uudessa menettelyssä tullaan kiinnittämään erityishuomiota valtiontukioikeuden erityispiirteisiin ja toimivuuteen, kuten EU:n menettelyjen nopeuteen. Samoin tullaan ottamaan huomioon valtiontuen merkitys talouskehityksen edistämisessä, sillä se edesauttaa EU:n eri politiikkalohkojen, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, toteutusta ja auttaa varmistamaan taloudellisen ja rahoitusvakauden sisämarkkinoilla kriisitilanteissa. Komissio pyrkii varmistamaan, että uusi menettely on oikein suhteutettu näihin tavoitteisiin nähden. Erityistä huomiota kiinnitetään uuden menettelyn vaikutuksiin tiettyihin näkökohtiin, kuten investointiolosuhteisiin ja hallinnolliseen rasitteeseen. Komissio pyrkii mukauttamaan nykyistä oikeudellista kehystä tai toteuttamaan vaikutuksiltaan vastaavia toimenpiteitä aikaansaadakseen uuden menettelyn, joka mahdollistaa oikeussuojan ACCC:n toteamusten kannalta relevanttien valtiontukipäätösten osalta. Komissio tulee pohtimaan muun muassa, minkä päätösten tulisi kuulua tällaisen uuden menettelyn piiriin, sekä sovellettavia määräaikoja. Uutta menettelyä pohdittaessa tullaan arvioidaan myös toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden näkökulmasta kaikkia ongelmia, joihin aloitteella pyritään puuttumaan, sekä kaikkia todennäköisiä vaikutuksia. Samalla kun komissio tarkastelee mahdollista nykyisen oikeudellisen kehyksen mukauttamista tai vaikutuksiltaan vastaavia toimenpiteitä, se pyrkii myös muihin mukautuksiin, joilla kyseiset oikeudelliset sääntelyvälineet saatetaan tarvittaessa linjaan komission päätöskäytännön ja EU:n tuomioistuinten oikeuskäytännön kanssa. Tässä yhteydessä pyritään myös yksinkertaistamaan hallinnollisia menettelyjä.

Todennäköiset vaikutukset

Aloitteella on todennäköisesti erityyppisiä vaikutuksia, muun muassa seuraaviin:

·valtiontukimenettelyt, mukaan lukien niiden nopeus ja oikeusvarmuus

·valtiontukien saajat 

·investointipäätökset sisämarkkinoilla, mukaan lukien vaikutukset EU:n politiikkatavoitteisiin ja erityisesti suhteessa EU:n globaaliin kilpailukykyyn ja vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen (kuten tarvittava rahoitus julkisista varoista vihreän siirtymän tukemiseksi eri toimialoilla)

·oikeussuoja ympäristöasioissa

·EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden (hallinnollinen taakka) ja muiden sidosryhmien resurssit

·vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset

·rahoituskustannukset, mukaan lukien oikeudenkäyntien lisääntyneeseen riskiin liittyvät kustannukset, menettelyjen nopeus ja muut sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset.

Aloitteella pyritään löytämään tasapaino näiden kustannusten ja ACCC:n toteamuksiin vastaamisen välillä.

Tuleva seuranta

Komissio aikoo seurata, miten uusi menettely toimii ja vastaako se tavoitteitaan.

D. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

Parempaa sääntelyä koskevien sääntöjen mukaan vaikutustenarviointia ei tarvita, ”jos komission käytettävissä on vain vähän tai ei lainkaan vaihtoehtoja”. Komissio totesi tiedonannossaan, että ACCC:n asiassa ACCC/C/2015/128 esittämiin toteamuksiin vastaaminen edellyttää mukautusta voimassa olevaan oikeudelliseen kehykseen tai vaikutuksiltaan vastaavaa toimenpidettä ja että tilanteen säilyttäminen ennallaan ei ole vaihtoehto.

Komissio tulee laatimaan analyysin, jossa arvioidaan komission ratkaisuehdotuksen mahdollista laajuutta, sisältöä ja todennäköisiä vaikutuksia. Todennäköisiä vaikutuksia kohdistuu muun muassa investointipäätöksiin sisämarkkinoilla, valtiontuen saajiin, EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioiden resursseihin, myös asiaan liittyviin kustannuksiin. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään vaikutuksiin, joita kohdistuu EU:n talouden vihreään siirtymään liittyviin investointeihin ja hallinnolliseen rasitukseen. Komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa tullaan arvioimaan myös, onko aloite toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen.

Kuulemisstrategia

Komissio kuuli sidosryhmiä jo vuonna 2022 tiedonannon valmistelun aikana (kaksi sidosryhmäseminaaria ympäristöalan kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden, lakiasiantuntijoiden, viranomaisten ja yritysten kanssa sekä avoin julkinen kuuleminen samoille sidosryhmille). Komissio jatkoi avointa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja osallistui pyöreän pöydän keskusteluun, jonka järjestivät 20. syyskuuta 2023 ClientEarth ja Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&D) (ks. tarkempia tietoja keskustelun pöytäkirjasta).

Koska tiedonannossa osoitettiin tarve lisäarvioinnille, näytön ja sidosryhmien näkemysten keräämiseksi toteutetaan seuraavat lisätoimet: kohdennetut kuulemiset, joissa keskitytään uuden menettelyn vaikutuksiin EU:n tavoitteiden kannalta, vaikutuksiin elinkeinoelämän investointipäätöksiin sekä EU:n toimielimiin ja jäsenvaltioihin kohdistuviin resurssivaikutuksiin, joista komissiolla ei tällä hetkellä ole riittävästi tietoa. Puuttuvien tietojen keräämiseksi komissio aikoo kuulla elinkeinoelämää sekä viranomaisia, jotka käsittelevät valtiontuki- ja ympäristöasioita. Kohdennettu kuuleminen järjestetään todennäköisesti vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Tarvittaessa komissio saattaa järjestää uusia pyöreän pöydän keskusteluja ja/tai työpajoja sidosryhmien kanssa.

Kuulemisen tavoite

Kohdeyleisö