KANNANOTTOPYYNTÖ

ARVIOINTI/TOIMIVUUSTARKASTUS

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä i) esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä ii) antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Arvioinnin nimi

Euroopan petostentorjuntavirastoa (OLAF) koskeva asetus – arviointi

Vastuupääosasto ja -yksikkö

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), yksikkö D.1 ”Lainsäädäntö ja politiikka” (tiiviissä yhteistyössä yksiköiden välisen ryhmän kanssa)

Alustava aikataulu

(kaavailtu alkamis- ja päättymisajankohta)

Vuoden 2024 ensimmäinen neljännes – vuoden 2025 kolmas neljännes

Lisätiedot

OLAFin verkkosivut: https://anti-fraud.ec.europa.eu/index_fi

OLAFin vuosikertomukset: https://anti-fraud.ec.europa.eu/about-us/reports/annual-olaf-reports_en

Asetuksen 883/2013 soveltamista koskeva vuoden 2017 arviointikertomus 

https://op.europa.eu/fi/publication-detail/-/publication/d6926554-b2e6-11e7-837e-01aa75ed71a1

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Arvioinnin poliittinen tausta, tarkoitus ja laajuus

Poliittinen tausta

Asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 23. joulukuuta 2020 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2223, muodostaa oikeudellisen kehyksen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksille (ks. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A02013R0883-20210117).

Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (OLAF-asetus) perusteella OLAF suorittaa täysin riippumattomasti seuraavia tehtäviä:

- ulkoiset hallinnolliset tutkimukset, jotka koskevat petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa silloin, kun EU:n taloudelliset edut ovat uhattuina jäsenvaltioissa, EU:n ulkopuolisissa maissa ja kansainvälisten järjestöjen tiloissa; nämä tutkimukset toteutetaan voimassa olevien kansainvälisten sopimusten tai muiden oikeudellisten välineiden mukaisesti;

- sisäiset hallinnolliset tutkimukset, jotka koskevat EU:n taloudellisten etujen suojaamista ja virkatehtävien hoitamiseen liittyviä vakavia tapauksia EU:n toimielimissä, elimissä ja laitoksissa;

- jäsenvaltioiden viranomaisten tutkintatoimien koordinointi ja viranomaisten avustaminen.

Lisäksi OLAF on mukana kehittämässä komission lainsäädäntö- ja sääntelytoimia petosten ehkäisemiseksi.

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) 1 aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021, ja se on siitä lähtien tehnyt OLAFin kanssa tiivistä yhteistyötä. Tämä tiivis yhteistyö i) perustuu vilpittömän yhteistyön periaatteeseen, ja sen tarkoituksena on ii) toteuttaa täydentävästi kummankin organisaation toimeksiantoa ja iii) koordinoida organisaatioiden toimia. OLAFin ja EPPOn välisten synergioiden avulla on tarkoitus saavuttaa EU:n taloudellisten etujen mahdollisimman korkeatasoinen suoja.

OLAF-asetuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaan komission on toimitettava viimeistään 1. kesäkuuta 2026 Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomus asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksista, erityisesti OLAFin ja EPPOn välisen yhteistyön vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta.

Tarkoitus ja laajuus

Arvioinnissa tarkastellaan OLAF-asetuksen tuloksellisuutta ja keskitytään erityisesti asetuksella (EU, Euratom) 2020/2223 tehtyihin muutoksiin. Näin ollen arviointi koskee jaksoa, joka alkoi 17. tammikuuta 2021 (muutosasetuksen voimaantulo) ja päättyy joulukuussa 2024. Siinä arvioidaan erityisesti OLAFin ja EPPOn välisen yhteistyön vaikuttavuutta ja tehokkuutta.

OLAF-asetuksen 19 artiklan 2 kohdassa esitetään mahdollinen aikataulu myöhemmälle lainsäädäntöehdotukselle, joka koskee OLAFin toimintakehyksen nykyaikaistamista, mukaan lukien sen perustaminen, tehtävät ja sen toimiin sovellettavat menettelyt, erityisesti sen yhteistyö EPPOn kanssa, rajat ylittävät tutkimukset ja tutkimukset niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu EPPOon. Tätä taustaa vasten arvioinnissa tarkastellaan myös näitä aloja.

Arvioinnissa tarkastellaan vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta ja merkityksellisyyttä seuraavilla kolmella osa-alueella:

-Siinä arvioidaan OLAFin valtuuksia i) tehdä riippumattomia hallinnollisia tutkimuksia EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja ii) suorittaa sisäisiä tutkimuksia, joilla ei ole taloudellista vaikutusta. Tässä yhteydessä tarkastellaan, ovatko OLAFin valtuuksiin ja niiden täytäntöönpanoon liittyvät näkökohdat vaikuttaneet siihen, miten viranomaiset ovat noudattaneet OLAFin antamia taloudellisia, hallinnollisia, kurinpidollisia ja oikeudellisia suosituksia.

-Siinä arvioidaan OLAFin valtuuksia seuraavien seikkojen yhteydessä: i) paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset, ii) hiljattain käyttöön otetut välineet, kuten pääsy pankkitileille ja yksityisomistuksessa oleviin laitteisiin, sekä iii) prosessuaalisten takeiden noudattaminen.

-Siinä arvioidaan OLAFin ja EPPOn yhteistyötä. Samalla tarkastellaan, olivatko OLAFin valtuuksiin ja niiden aiempaan täytäntöönpanoon liittyvät näkökohdat riittäviä varmistamaan i) näiden kahden elimen välinen yhteistyö ja ii) OLAFin kyky tukea tai täydentää EPPOn toimintaa.

Arvioinnissa voidaan myös yksilöidä aloja, joilla OLAFin tehtävien ja valtuuksien perustana olevaa lainsäädäntökehystä olisi parannettava ja/tai mukautettava.

Arviointi perustuu paremman sääntelyn suuntaviivoissa esitettyihin arviointikriteereihin. EU:n tason lisäarvoa ei arvioida perusteellisesti, koska OLAF hoitaa EU:n tasolla tehtäviä, joita ei voida hoitaa vastaavalla tavalla kansallisella tasolla. Joitakin näkökohtia, jotka liittyvät OLAFin toiminnasta saatavaan EU:n tason lisäarvoon, voidaan tarkastella merkityksellisyyttä koskevan kriteerin yhteydessä (paremman sääntelyn suuntaviivoissa mainittujen muiden kriteerien lisäksi).

Komissio päättää, onko asetusta tarkistettava, ottaen huomioon tämän arvioinnin päätelmät ja siitä saadut kokemukset sekä EPPOn perustamisasetusta (EU) 2017/1939 koskevan arvioinnin asianomaiset (alustavat) havainnot.

B. Sääntelyn parantaminen

Kuulemisstrategia

Komissio kuulee sidosryhmiä kerätäkseen näyttöä OLAF-asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksista. Se aikoo hyödyntää kuulemisessa seuraavia välineitä ja menettelyjä:

–tämä kannanottopyyntö, joka on neljän viikon ajan avoinna yleisölle palautteenantoa varten

–kohdennetut kuulemiset, jotka ovat osa ulkopuolisella toimeksisaajalla OLAF-asetuksen arvioinnin tukemiseksi teetettävää tutkimusta

–haastattelut ja kohdennetut kyselylomakkeet, joihin osallistuu sidosryhmiä, joita OLAF-asetus koskee, kuten jäsenvaltiot ja EU:n toimielinten, elinten ja laitosten edustajat, mukaan lukien EPPOn keskitetyt ja hajautetut tasot.

Kuulemisen tavoite

Kuulemisen tarkoituksena on kerätä sidosryhmiltä näyttöä ja kuulla erityisesti niiden kokemuksia OLAF-asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksista, jotta asetusta voidaan arvioida perusteellisesti komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti.

Kohdeyleisö

Seuraavia kohderyhmiä kannustetaan antamaan palautetta: i) EU:n toimielinten, elinten ja laitosten henkilöstö, ii) jäsenvaltioiden viranomaiset ja muut viranomaiset, iii) EU:n ulkopuolisten maiden viranomaiset ja iv) kansainväliset järjestöt, joilla on kokemusta yhteistyöstä OLAFin kanssa OLAF-asetuksen puitteissa.

Myös suuri yleisö ja kansalaisyhteiskunnan edustajat, mukaan lukien petosten ja korruption torjunnan alalla toimivat kansalaisjärjestöt ja tutkijat, voivat antaa palautetta.

Tiedonkeruu ja menetelmät

Arvioinnissa on tarkoitus hyödyntää monenlaisia kertomuksia ja tietokokoelmia (sovellettavat tietosuojasäännöt huomioon ottaen), joita ovat muun muassa

·edellinen arviointikertomus

·OLAFin vuosikertomukset

·komission vuosikertomukset Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta

·tiedot, jotka koskevat epäiltyjä tai havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia ja jotka ovat peräisin jäsenvaltioilta ja komission varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmästä

·komission keräämät tiedot OLAFin suositusten jatkotoimista

·EPPOlta, Europolilta ja Eurojustilta saadut tiedot

·OLAFia koskevat Euroopan parlamentin, neuvoston, OLAFin valvontakomitean ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen päätöslauselmat ja lausunnot.

Menetelmät, joita sovelletaan tietojen analysoinnissa ja arvioinnin laatimisessa, ovat komission paremman sääntelyn suuntaviivoissa kuvattujen yleisten sääntöjen mukaisia, ja niihin sisältyy järkeistämismahdollisuuksia koskeva analyysi.

Yksiköiden välinen ryhmä, johon kuuluu edustajia asiaankuuluvista horisontaalisista ja operatiivisista komission yksiköistä, valvoo arviointiprosessin jokaista vaihetta.

Arvioinnin tueksi on tarkoitus teettää tutkimus ulkopuolisella toimeksisaajalla, joka valitaan yksiköiden välisen ryhmän kanssa sovittujen objektiivisten kriteerien perusteella.