KANNANOTTOPYYNTÖ

ALOITE (ilman vaikutustenarviointia)

Tämän asiakirjan tarkoituksena on antaa yleisölle ja sidosryhmille tietoa komissiossa tekeillä olevasta työstä, jotta nämä voivat antaa palautetta ja osallistua tuloksekkaasti kuulemistoimiin.

Pyydämme yleisöä ja sidosryhmiä esittämään näkemyksiään siitä, miten komissio on hahmottanut tarkastelun kohteena olevan ongelman ja sen mahdolliset ratkaisut, sekä antamaan komissiolle asian kannalta merkityksellisiä tietoja, joita niillä mahdollisesti on.

Tämä asiakirja olisi laadittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa valmisteluprosessia, jotta sidosryhmiltä saatuja tietoja voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.

Aloitteen nimi

Tilannekatsaus EU:n strategiasta antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi

Vastuupääosasto ja ‑yksikkö

Oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, linja C, yksikkö C2 – Perusoikeuspolitiikka

Todennäköinen aloitteen tyyppi

Komission tiedonanto

Alustava aikataulu

Vuoden 2024 toinen neljännes

Lisätiedot

EU:n strategia antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (2021−2030)

Tämä asiakirja on laadittu ainoastaan informaatiotarkoituksiin. Se ei rajoita millään tavalla komission varsinaista päätöstä aloitteen toteuttamisesta tai sen lopullisesta sisällöstä. Kaikki tässä asiakirjassa kuvatut aloitteen yksityiskohdat, mukaan lukien sen toteutusaikataulu, voivat myöhemmin muuttua.

A. Poliittinen tausta, ongelmanmääritys ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen

Poliittinen tausta

·Antisemitismi ei sovi yhteen eurooppalaisten perusarvojen kanssa. Se on uhka paitsi juutalaisyhteisöille ja juutalaiselle elämäntavalle myös vapaalle ja moninaiselle yhteiskunnalle, demokratialle ja eurooppalaiselle elämäntavalle.

·Euroopan komissio tehosti merkittävästi antisemitismin torjuntaa esittämällä 5. lokakuuta 2021 kaikkien aikojen ensimmäisen EU:n strategian antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (2021–2030) (”EU:n strategia”). Strategian tavoitteena on panna lopullinen piste antisemitismille ja varmistaa, että juutalaiset voivat elää Euroopassa uskonnollisten ja kulttuuristen perinteidensä mukaisesti.

·EU:n strategia sisältää kohdennettuja toimia, jotka liittyvät kolmeen painopisteeseen: I) kaikenlaisen nykypäivän antisemitismin ehkäiseminen ja torjunta; II) juutalaisen elämäntavan suojelu ja vaaliminen Euroopassa ja III) antisemitismiin ja juutalaiseen elämäntapaan liittyvä koulutus ja tutkimus sekä holokaustissa menehtyneiden muiston vaaliminen ja holokaustia koskeva valistus. EU:n strategialla pyritään vakiinnuttamaan EU:n johtoasema antisemitismin maailmanlaajuisessa torjunnassa. EU:ssa toteutettavia toimia täydennetään siksi kansainvälisillä toimilla, jotka perustuvat edellä mainittuihin kolmeen painopisteeseen.

·Jäsenvaltiot suhtautuivat myönteisesti EU:n strategiaan ja ovat sitoutuneet kehittämään kansallisia strategioita, kuten 4. maaliskuuta 2022 hyväksytyissä, rasismin ja antisemitismin torjuntaa koskevissa neuvoston päätelmissä todetaan.

·15. joulukuuta 2023 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi päätelmät, joissa se tuomitsi kaikenlaisen antisemitismin ja palautti mieleen EU:n strategian ja tarpeen panna nopeasti täytäntöön toimet, jotka liittyvät juutalaisyhteisöjen turvallisuuteen.

·Eurooppa on polarisoitunut Hamasin Israeliin 7. lokakuuta 2023 tekemän terrori-iskun jälkeen. Tämän polarisoitumisen torjumiseksi komissio hyväksyi 6. joulukuuta 2023 tiedonannon Ei sijaa vihalle – Eurooppa yhdessä vihaa vastaan. Komissio myönsi 21. joulukuuta erityisrahoitusta juutalaisten uskonnonharjoituspaikkojen, koulujen ja yhteisökokoontumisten suojelun vahvistamiseksi.

Ratkaistava ongelma

·Antisemitismi on koko Euroopan historian ajan ollut peruste juutalaisiin kohdistuville syrjäyttämiselle, vainoamiselle ja pogromeille, jotka kulminoituivat holokaustiin.

·Antisemitismi on ollut kasvava ongelma Euroopassa, kuten käy ilmi EU:n perusoikeusviraston (FRA) toisesta juutalaisiin EU:ssa kohdistuvia viharikoksia ja syrjintää koskevasta selvityksestä (2018) ja antisemitismisiä välikohtauksia koskevasta vuotuisesta katsauksesta (2023).

·Pandemia, sota Ukrainaa vastaan ja Hamasin Israeliin tekemä terrori-isku nostivat pintaan antisemitistisiä ennakkoluuloja ja stereotypioita, mikä on johtanut antisemitismin konkretisoitumisen merkittävään lisääntymiseen. Konkreettisia esimerkkejä ovat mm. salaliittomyytit, valeuutiset, holokaustin kieltäminen ja vääristeleminen, terrorismin ihannointi sekä (verkossa) esiintyvä vihapuhe ja viharikokset.

·EU:n strategiaa pannaan täytäntöön vuosina 2021–2030. Lokakuun 7. päivänä tehdystä iskusta lähtien ja polarisoitumisen lisääntymisen vuoksi strategian täytäntöönpanosta on tullut yhä tärkeämpää ja komissio on tehostanut toimiaan antisemitismin torjumiseksi.

·Vaikka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kehittämään kansallisia strategioita antisemitismin torjumiseksi, kaikki eivät ole vielä tehneet niin. Kansallisella tasolla kehitetyt aloitteet eroavat myös toisistaan tavoitteidensa ja soveltamisalansa osalta.

·Tämän aloitteen tavoitteena on päivittää EU:n strategian täytäntöönpanoa ja valvoa jäsenvaltioiden edistymistä antisemitismin torjunnassa.

EU:n toimen perusta (oikeusperusta ja toissijaisuusperiaatteen soveltaminen)

·Kyseessä on muu kuin lainsäädäntöaloite. Tarkoituksena on arvioida komission nykyisen strategian täytäntöönpanoa. EU:n strategiassa mainitaan kattavat täytäntöönpanokertomukset, jotka on määrä julkaista vuosina 2024 ja 2029. 

·EU:n vakiintuneella oikeudellisella kehyksellä tuetaan toimia antisemitismin torjumiseksi Euroopan tasolla. Se perustuu useisiin EU:n perussopimusten määräyksiin (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artikla ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 10 ja 19 artikla). Lisäksi syrjimättömyyden ja tasa-arvon yleiset periaatteet, jotka vahvistetaan EU:n perusoikeuskirjassa (erityisesti sen 20–22 artiklassa), ovat suoraan merkityksellisiä antisemitismin torjunnan kannalta.

·Lisätietoja EU:n toimien oikeusperustasta on EU:n strategian etenemissuunnitelmassa.

EU:n toimen tarve

·Tämän kuulemisen tuloksia hyödynnetään ensimmäisessä tilannekatsauksessa EU:n strategiasta antisemitismin torjumiseksi ja juutalaisen elämäntavan vaalimiseksi (2024).

·Tilannekatsauksen avulla voidaan ottaa opiksi toimista, joita komissio on toteuttanut sen jälkeen, kun EU:n strategia hyväksyttiin lokakuussa 2021, ja sitä voidaan hyödyntää strategian täytäntöönpanossa jäljellä olevalla kaudella vuoteen 2030 saakka.

·Katsauksessa seurataan myös jäsenvaltioiden kansallisen tason edistymistä vastavuoroisen oppimisen helpottamisessa ja kannustetaan toteuttamaan lisätoimia.

B. Aloitteen tavoite ja toteutustapa

·Aloitteella luodaan katsaus edistymiseen EU:n strategian ja siihen liittyvien, antisemitismin torjuntaa koskevien kansallisten strategioiden toteuttamisessa sekä näistä saatuihin kokemuksiin. Se korostaa mahdollisten lisätoimien tarvetta, joka johtuu antisemitismin merkittävästä lisääntymisestä ja sen vaikutuksesta Euroopan juutalaisyhteisöön, demokratiaan ja eurooppalaiseen elämäntapaan.

Todennäköiset vaikutukset

·Tilannekatsaus vahvistaa EU:n strategian ja antisemitismin torjuntaa koskevien komission toimien ja politiikkojen täytäntöönpanoa ottaen huomioon viimeaikaisten kriisien, kuten pandemian, Ukrainaa vastaan käytävän sodan ja Hamasin 7. lokakuuta tekemän hyökkäyksen, vaikutukset Euroopan juutalaisyhteisöön.

·Lisäksi tilannekatsaus antaa jäsenvaltioille tietoa hyvistä käytännöistä, jotka koskevat antisemitismin torjuntaa kansallisella tasolla, ja antaa niille mahdollisuuden oppia toisiltaan.

Tuleva seuranta

·Komissio laatii vuonna 2029 toisen tilannekatsauksen, jossa arvioidaan edelleen EU:n ja kansallisten strategioiden täytäntöönpanoa.

·EU:n perusoikeusviraston tulevat selvitykset juutalaisten EU:ssa kokemista viharikoksista ja syrjinnästä ja antisemitismisiä välikohtauksia koskevat vuotuiset katsaukset sekä käsityksiä antisemitismistä koskeva Eurobarometri antavat mahdollisuuden seurata tiiviisti kehitystä EU:ssa.

·EU:n strategian mukaisesti EU:n laajuinen selvitys antisemitistisistä asenteista EU:ssa helpottaa edelleen näyttöön perustuvaa päätöksentekoa.

C. Sääntelyn parantaminen

Vaikutustenarviointi

·Vaikutustenarviointi ei ole tarpeen, koska kyseessä on kertomus jo toteutettavana olevan strategian täytäntöönpanosta. Tarvetta arvioida EU:n strategian mukaisten toimenpiteiden vaikutuksia tarkastellaan tarvittaessa erikseen paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti.

Kuulemisstrategia

·Tämän kuulemisen tarkoituksena on kerätä juutalaisyhteisöiltä ja -järjestöiltä sekä muilta kansalaisyhteiskunnan toimijoilta ja sidosryhmiltä palautetta ja tietoa EU:n strategian täytäntöönpanosta ja sen vaikutuksista.

·Jäsenvaltioita pyydetään myös täyttämään kysely, joka lähetetään niille erikseen. Siinä ne antavat tietoa kansallisten strategioidensa kehittämisestä ja täytäntöönpanosta. Kansalaisyhteiskunnan järjestöjä, kansallisia ihmisoikeusinstituutioita, tasa-arvoelimiä, kansainvälisiä organisaatioita ja muita sidosryhmiä pyydetään antamaan palautetta tästä aloitteesta.

·Komissio keräsi palautetta myös 22. ja 23. tammikuuta 2024 Brysselissä pidetyssä antisemitismin torjuntaa ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanoa käsittelevän työryhmän kokouksessa. Työryhmässä on jäsenvaltioiden ja kansallisten ja kansainvälisten juutalaisjärjestöjen ja -yhteisöjen edustajia.

·Komissio edistää kannanottopyyntöä jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden avustuksella. Tämä kannanottopyyntö on avoinna palautteenantoa varten neljän viikon ajan. Vastata saa millä tahansa EU:n 24 virallisesta kielestä Kerro mielipiteesi -sivustolla.

Kuulemisen tavoite

·Kuuleminen mahdollistaa näkemysten keräämisen monenlaisilta sidosryhmiltä. Komissio käyttää kannanottopyynnössä saatua palautetta laatiessaan tilannekatsausta ja arvioidessaan, vastaavatko sen toimet asianomaisten tahojen tarpeita ja edistävätkö ne demokratian turvaamista.

Kohdeyleisö

Aloite on suunnattu monenlaisille sidosryhmille, muun muassa seuraaville:

·juutalaisyhteisöt, joita edustavat merkittävimmät kansainväliset juutalaisten kattojärjestöt sekä kansallisten juutalaisjärjestöjen ja muiden juutalaisjärjestöjen edustajat;

·EU-kansalaiset;

·Euroopan parlamentti, mukaan lukien sen antisemitismiä käsittelevä työryhmä, rasismin torjunnan ja monimuotoisuuden laajennettu työryhmä ja suhteista Israeliin vastaava valtuuskunta;

·neuvosto, mukaan lukien asiaankuuluvat työryhmät, kuten perusoikeuksien, kansalaisoikeuksien ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden työryhmä;

·jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset, mukaan lukien niiden edustajat antisemitismin torjuntaa ja juutalaisen elämäntavan vaalimista koskevan EU:n strategian täytäntöönpanoa käsittelevässä työryhmässä;

·Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja Euroopan alueiden komitea;

·antisemitismiä torjuvien erityislähettiläiden ja -koordinaattoreiden ryhmä (SECCA);

·kansalliset ja kansainväliset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja asiantuntijaverkostot, jotka ovat erikoistuneet syrjinnän torjuntaan sekä tasa-arvon ja perusoikeuksien edistämiseen;

·Equinet ja kansalliset tasa-arvoelimet ja kansalliset ihmisoikeusinstituutiot;

·kansainväliset organisaatiot, kuten holokaustin muistoa kunnioittava kansainvälinen liitto (IHRA), Yhdistyneet kansakunnat, Unesco, Euroopan neuvosto ja Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto, joiden kanssa komissio tekee yhteistyötä strategian täytäntöönpanossa.