1.   Vuoden 1972 kansainvälisellä kaakaosopimuksella perustettu Kansainvälinen kaakaojärjestö jatkaa toimintaansa sekä panee täytäntöön tämän sopimuksen määräykset ja valvoo niiden soveltamista.

2.   Järjestön päätoimipaikan on aina sijaittava jäsenmaan alueella.

3.   Järjestön päätoimipaikka on Abidjanissa, Norsunluurannikolla, jollei neuvosto toisin päätä.

4.   Järjestön tehtäviä hoitavat seuraavat tahot:

1.   Jokainen sopimuspuoli on järjestön jäsen.

2.   Järjestössä on kahdenlaisia jäseniä:

3.   Jäsen voi vaihtaa jäsenluokkaa neuvoston vahvistamilla ehdoilla.

4.   Vähintään kaksi sopimuspuolta voi ilmoittaa osallistuvansa järjestöön jäsenryhmänä, jos ne ilmoittavat asiasta neuvostolle ja tallettajalle asianmukaisesti. Ilmoitus osallistumisesta jäsenryhmänä tulee voimaan asianomaisten sopimuspuolten nimeämänä päivänä ja neuvoston hyväksymin ehdoin.

5.   Tässä sopimuksessa olevien viittausten ”hallitukseen” tai ”hallituksiin” on tulkittava käsittävän myös Euroopan unionin ja kaikki hallitustenväliset järjestöt, joilla on kansainvälisten sopimusten, erityisesti perushyödykesopimusten, neuvottelemiseen, tekemiseen ja täytäntöönpanoon liittyviä velvoitteita. Näin ollen kaikkia tässä sopimuksessa olevia viittauksia allekirjoittamiseen, ratifiointiin, hyväksymiseen, väliaikaista soveltamista koskevaan ilmoitukseen tai liittymiseen on tällaisten hallitustenvälisten järjestöjen osalta tulkittava siten, että ne sisältävät viittauksen kyseisten järjestöjen taholta tapahtuvaan allekirjoittamiseen, ratifiointiin, hyväksymiseen, väliaikaista soveltamista koskevaan ilmoitukseen tai liittymiseen.

6.   Kun tällaiset hallitustenväliset järjestöt äänestävät toimivaltaansa kuuluvista asioista, niillä on jäsenvaltioidensa 10 artiklan mukaista kokonaisäänimäärää vastaava äänimäärä. Tällöin hallitustenvälisten järjestöjen jäsenvaltiot eivät saa käyttää jäsenvaltiokohtaista äänioikeuttaan.

1.   Järjestö on oikeushenkilö. Sillä on erityisesti toimivalta tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä panna vireille oikeudellisia menettelyjä.

2.   Järjestön sekä sen pääjohtajan, henkilöstön, asiantuntijoiden ja jäsenten edustajien asemaa, erioikeuksia ja vapauksia heidän ollessaan isäntämaan alueella virkatehtäviensä suorittamiseksi säännellään isäntämaan ja Kansainvälisen kaakaojärjestön välillä tehdyllä päätoimipaikkaa koskevalla sopimuksella.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu päätoimipaikkaa koskeva sopimus on tästä sopimuksesta riippumaton. Sen voimassaolo lakkaa kuitenkin

4.   Järjestö voi tehdä yhden tai useamman jäsenen kanssa sopimuksia sellaisista erioikeuksista ja vapauksista, jotka saattavat olla tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan kannalta tarpeellisia, ja neuvosto hyväksyy nämä sopimukset.

1.   Kansainväliseen kaakaoneuvostoon kuuluvat kaikki järjestön jäsenet.

2.   Jäseniä edustavat neuvoston kokouksissa asianmukaisesti valtuutetut edustajat.

1.   Neuvosto käyttää kaikkia niitä valtuuksia ja suorittaa tai suorituttaa kaikki ne tehtävät, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen nimenomaisten määräysten täytäntöönpanemiseksi.

2.   Neuvostolla ei ole valtuuksia eikä sen voida olettaa saaneen jäseniltä valtuutusta ottaa vastatakseen mistään tämän sopimuksen soveltamisalan ulkopuolisesta velvoitteesta; sillä ei etenkään ole valtuuksia ottaa lainaa. Käyttäessään valtuuksiaan tehdä sopimuksia neuvoston on sisällytettävä sopimuksiin tämän kohdan ja 23 artiklan sisältämät ehdot sillä tavoin, että ne tulevat neuvoston muiden sopimuskumppanien tietoon. Mikäli näin ei kuitenkaan toimita, se ei silti tee sopimusta mitättömäksi eikä neuvoston katsota ylittäneen sille myönnettyjä valtuuksia.

3.   Neuvosto hyväksyy tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi tarvittavat ja niiden kanssa sopusoinnussa olevat säännöt ja määräykset, kuten neuvoston ja sen komiteoiden työjärjestykset sekä järjestön varainhoitoa ja henkilöstöä koskevat määräykset. Neuvosto voi työjärjestyksessään määrätä menettelystä, jolla se voi kokoontumatta ratkaista tietyt kysymykset.

4.   Neuvosto säilyttää tämän sopimuksen nojalla sille kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tarvittavia tietoja sekä muita asianmukaisiksi katsomiaan tietoja.

5.   Neuvosto voi asettaa työryhmän tai työryhmiä avuksi tehtäviensä suorittamisessa.

1.   Neuvosto valitsee jokaiseksi kaakaovuodeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joille järjestö ei maksa palkkiota.

2.   Kun puheenjohtaja valitaan viejäjäsenten edustajien keskuudesta, varapuheenjohtaja on valittava tuojajäsenten edustajien keskuudesta, ja päinvastoin. Nämä toimet vuorottelevat kaakaovuosittain näiden kahden jäsenluokan välillä.

3.   Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan ollessa tilapäisesti estyneitä tai toisen tai molempien ollessa pysyvästi estyneitä neuvosto voi tilanteen mukaan valita viejäjäsenten tai tuojajäsenten edustajien keskuudesta uudet henkilöt kyseisten toimien joko väliaikaisiksi tai pysyviksi haltijoiksi.

4.   Puheenjohtaja tai muu neuvoston kokouksessa puheenjohtajana toimiva virkamies ei saa äänestää. Hänen valtuuskuntansa jäsen voi kuitenkin käyttää hänen edustamansa jäsenen äänioikeutta.

1.   Neuvosto pitää yleensä yhden sääntömääräisen istunnon kaakaovuoden molempien puoliskojen aikana.

2.   Neuvosto kokoontuu erityisistuntoon niin päättäessään tai seuraavissa tapauksissa:

3.   Istunnoista on ilmoitettava vähintään 30 kalenteripäivää aikaisemmin, paitsi kiireellisissä tapauksissa, jolloin istunnoista on ilmoitettava vähintään 15 päivää aikaisemmin.

4.   Istunnot pidetään yleensä järjestön päätoimipaikassa, ellei neuvosto toisin päätä. Jos neuvosto päättää jonkin jäsenen kutsusta kokoontua muualla kuin päätoimipaikassa, kutsun esittäneen jäsenen on maksettava siitä aiheutuvat, sihteeristön normaalisti maksamiin kuluihin nähden ylimääräiset kulut.

5.   Neuvosto voi kokoontua virtuaali- tai hybridi-istunnoissa aina, kun se niin päättää, tai vähintään kahden sellaisen jäsenen pyynnöstä, jolla on vähintään 200 ääntä.

1.   Viejäjäsenillä on yhteensä 1 000 ääntä ja tuojajäsenillä yhteensä 1 000 ääntä. Äänet jakautuvat kummassakin jäsenluokassa eli viejäjäsenten ja tuojajäsenten keskuudessa tämän artiklan seuraavien kohtien mukaisesti.

2.   Viejäjäsenten äänet jaetaan kaakaovuosittain seuraavasti: jokaisella viejäjäsenellä on viisi perusääntä. Loput äänet jaetaan kaikkien viejäjäsenten kesken suhteessa niiden kolmen edeltävän kaakaovuoden aikana viemän kaakaon keskimäärään, jota koskevat tiedot järjestö on julkaissut Quarterly Bulletin of Cocoa Statistics -julkaisun viimeisimmässä numerossa. Tähän tarkoitukseen vienti lasketaan lisäämällä kaakaopapujen nettovientiin 34 artiklan mukaisesti muuntokertoimilla kaakaopavuiksi muunnettujen kaakaotuotteiden nettovienti.

3.   Kunakin kaakaovuonna tuojajäsenten äänet jaetaan kaikkien tuojajäsenten kesken suhteessa niiden kolmen edeltävän kaakaovuoden aikana tuoman kaakaon keskimäärään, jota koskevat tiedot järjestö on julkaissut Quarterly Bulletin of Cocoa Statistics -julkaisun viimeisimmässä numerossa. Tähän tarkoitukseen tuonti lasketaan lisäämällä kaakaopapujen nettotuontiin 34 artiklan mukaisesti muuntokertoimilla kaakaopavuiksi muunnettujen kaakaotuotteiden bruttotuonti. Jäsenmaalla on oltava vähintään viisi ääntä. Tämän vuoksi sellaisten jäsenmaiden, joiden äänimäärä ylittää vähimmäismäärän, äänioikeudet jaetaan sellaisten jäsenten kesken, joiden äänimäärä alittaa vähimmäismäärän.

4.   Jos äänten tilastollinen laskentaperuste osoittautuisi jostakin syystä vaikeaksi määritellä tai päivittää tämän artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti, neuvosto voi päättää muusta äänten tilastollisesta laskentaperusteesta.

5.   Jäsenellä saa olla enintään 400 ääntä, lukuun ottamatta 4 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja jäseniä. Kaikki tämän määrän ylittävät, tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohtaan perustuvien laskutoimitusten mukaiset äänet jaetaan uudelleen muiden jäsenten kesken kyseisten kohtien mukaisesti.

6.   Jos jäsenyys järjestössä muuttuu tai jäsenen äänioikeus jonkin tämän sopimuksen määräyksen nojalla pidätetään tai palautetaan, neuvoston on huolehdittava äänten uudelleen jakamisesta tämän artiklan mukaisesti. Euroopan unionilla tai 4 artiklassa määritellyillä hallitustenvälisillä järjestöillä on kullakin sama määrä ääniä kuin yksittäisellä jäsenellä tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

7.   Ääniä ei saa jakaa osiin.

1.   Jokainen jäsen on oikeutettu äänestämään sille kuuluvalla äänimäärällä, eikä jäsen saa jakaa ääniään. Jäsen voi kuitenkin äänestää eri tavalla sellaisilla äänillä, joita se on oikeutettu käyttämään tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Viejäjäsen voi neuvoston puheenjohtajalle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella valtuuttaa toisen viejäjäsenen – ja vastaavasti tuojajäsen voi valtuuttaa toisen tuojajäsenen – valvomaan etujaan ja käyttämään äänioikeuttaan neuvoston kokouksissa. Tällöin ei sovelleta 10 artiklan 5 kohdassa määrättyä rajoitusta.

3.   Jäsenen, jonka toinen jäsen on valtuuttanut käyttämään valtuuttajajäsenen 10 artiklan mukaista äänioikeutta, on äänestettävä valtuuttajajäsenen antamien ohjeiden mukaisesti.

1.   Neuvosto pyrkii tekemään päätöksensä ja antamaan suosituksensa yksimielisesti. Jos yksimielisyyttä ei voida saavuttaa, neuvosto tekee päätöksensä ja antaa suosituksensa määräenemmistöllä seuraavien menettelyjen mukaisesti:

2.   Neuvoston päätösten tekemiseen tai suositusten antamiseen vaadittavaa äänimäärää laskettaessa äänestyksestä pidättyneiden jäsenten ääniä ei oteta lukuun.

3.   Jäsenet sitoutuvat noudattamaan kaikkia neuvoston tämän sopimuksen määräysten nojalla tekemiä päätöksiä.

1.   Neuvosto ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin neuvottelujen tai yhteistyön järjestämiseksi Yhdistyneiden kansakuntien, sen toimielinten – erityisesti YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin, Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön sekä tarvittaessa muiden Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjen, –, Maailman kauppajärjestön ja hallitustenvälisten järjestöjen kanssa.

2.   Ottaen huomioon YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin erityisen merkityksen kansainvälisessä perushyödykekaupassa neuvosto pitää kyseisen järjestön tarvittaessa ajan tasalla toiminnastaan ja työohjelmistaan.

3.   Neuvosto ja sihteeristö voivat myös ryhtyä mihin tahansa aiheellisiin toimenpiteisiin tehokkaiden yhteyksien ylläpitämiseksi kansallisten viljelijäjärjestöjen kanssa kansallisten sektorin hallintorakenteiden avulla sekä välittäjien ja valmistajien kanssa.

4.   Neuvosto pyrkii saamaan kansainväliset rahoituslaitokset ja muut maailman kaakaotaloudesta kiinnostuneet tahot mukaan toimintaansa kaakaon tuotanto- ja kulutuspolitiikan alalla.

5.   Neuvosto voi päättää toimia yhteistyössä muiden asianmukaisten kaakaoalan asiantuntijoiden kanssa.

6.   Pääjohtaja voi tarvittaessa tehdä järjestön puolesta yhteisymmärryspöytäkirjan yhteistyöstä muiden järjestöjen kanssa neuvoston etukäteen antamalla suostumuksella.

1.   Neuvosto voi kutsua muita valtioita kuin jäseniä osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.

2.   Neuvosto voi kutsua myös 13 artiklassa tarkoitettuja järjestöjä osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.

3.   Neuvosto voi kutsua tarkkailijoiksi myös valtiosta riippumattomia järjestöjä, joilla on asianmukaista asiantuntemusta kaakaoalalta.

4.   Neuvosto päättää järjestön hallinnollisissa määräyksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti tarkkailijoiden osallistumisesta kuhunkin istuntoon, tapauskohtaisesti myös niiden valtiosta riippumattomien järjestöjen osallistumisesta, joilla on asianmukaista asiantuntemusta kaakaoalasta.

1.   Neuvoston istunnon avauskokous on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään viisi viejäjäsentä ja tuojajäsenten enemmistö edellyttäen, että kyseisillä jäsenillä on omassa jäsenluokassaan vähintään kaksi kolmannesta kyseisen jäsenluokan kokonaisäänimäärästä.

2.   Jos neuvosto ei ole tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti päätösvaltainen istunnon avauskokouksen päiväksi määrättynä päivänä, se on päätösvaltainen istunnon toisena päivänä ja istunnon koko loppuajan, jos läsnä olevilla viejä- ja tuojajäsenillä on omassa jäsenluokassaan yksinkertainen ääntenenemmistö.

3.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaista istunnon avauskokousta seuraavien kokousten päätösvaltaisuus määräytyy tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Edellä olevan 11 artiklan 2 kohdan mukainen edustus katsotaan läsnäoloksi.

1.   Sihteeristö koostuu pääjohtajasta ja henkilöstöstä.

2.   Neuvosto nimittää pääjohtajan viiden vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia ainoastaan kerran, toiseksi viiden vuoden kaudeksi.

3.   Pääjohtaja on asemaltaan järjestön korkein virkamies, ja hän vastaa neuvostolle tämän sopimuksen hallinnosta ja toiminnasta neuvoston päätösten mukaisesti. Jos pääjohtaja on lomalla tai estynyt yli kuuden kuukauden ajan, neuvosto nimittää järjestölle väliaikaisen pääjohtajan.

4.   Järjestön henkilöstö on vastuussa pääjohtajalle.

5.   Pääjohtaja nimittää henkilöstön jäsenet neuvoston vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Tällaisia sääntöjä laatiessaan neuvoston on otettava huomioon muissa samankaltaisissa hallitustenvälisissä järjestöissä virkamiehiin sovellettavat säännöt. Henkilöstön jäseniksi on mahdollisuuksien mukaan nimitettävä viejä- ja tuojamaiden kansalaisia.

6.   Pääjohtajalla ja muulla henkilöstöllä ei saa olla minkäänlaisia taloudellisia etuja valvottavanaan kaakaoteollisuudessa, kaakaokaupassa, kaakaon kuljetuksessa tai kaakaoalan mainonnassa.

7.   Pääjohtaja ja henkilöstö eivät saa tehtäviään suorittaessaan pyytää tai vastaanottaa ohjeita jäseniltä eivätkä muilta, järjestön ulkopuolisilta tahoilta. Heidän on pidättäydyttävä kaikesta toiminnasta, joka saattaa vaikuttaa heidän asemaansa yksinomaan järjestölle vastuussa olevina kansainvälisinä virkamiehinä. Jokainen jäsen sitoutuu kunnioittamaan pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuuksien puhtaasti kansainvälistä luonnetta eikä pyri vaikuttamaan heihin heidän täyttäessään velvollisuuksiaan.

8.   Järjestön pääjohtaja tai muu henkilöstö ei saa luovuttaa mitään tämän sopimuksen toimintaan tai hallintoon liittyviä tietoja, paitsi jos neuvosto antaa siihen luvan tai tämän sopimuksen nojalla heille kuuluvien tehtävien asianmukainen hoitaminen sitä edellyttää.

1.   Sopimuksen voimaantuloa seuraavassa ensimmäisessä neuvoston istunnossa pääjohtaja esittää viisivuotisen strategisen suunnitelman neuvoston tarkasteltavaksi ja hyväksyttäväksi. Vuotta ennen viisivuotisen strategisen suunnitelman voimassaolon päättymistä pääjohtaja esittää neuvostolle uuden luonnoksen viisivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi.

2.   Kunkin kaakaovuoden viimeisessä istunnossa neuvosto vahvistaa talouskomitean suosituksen perusteella järjestön seuraavan vuoden työohjelman, jonka pääjohtaja on laatinut. Työohjelma sisältää kaikki hankkeet, aloitteet ja toimet, jotka järjestön on määrä toteuttaa. Työohjelman panee täytäntöön pääjohtaja.

3.   Kaakaovuoden viimeisessä kokouksessa talouskomitea arvioi kuluvan vuoden työohjelman täytäntöönpanoa pääjohtajan laatiman selvityksen perusteella. Talouskomitea esittää neuvostolle päätelmänsä.

1.   Perustetaan hallinto- ja rahoituskomitea. Sen tehtävänä on:

2.   Hallinto- ja rahoituskomitea esittää edellä mainittuja asioita koskevia suosituksia neuvostolle.

3.   Hallinto- ja rahoituskomitean työjärjestyksen vahvistaa neuvosto.

1.   Hallinto- ja rahoituskomitea koostuu kuudesta viejäjäsenestä ja kuudesta tuojajäsenestä.

2.   Kukin hallinto- ja rahoituskomitean jäsen nimeää yhden edustajan sekä halutessaan tälle yhden tai useamman varahenkilön. Neuvosto valitsee kummankin jäsenluokan jäsenet. Jäsenten toimikausi on kaksivuotinen, ja se voidaan uusia.

3.   Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan hallinto- ja rahoituskomitean edustajien joukosta kahden vuoden ajaksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviä hoitavat vuorotellen viejäjäsenten ja tuojajäsenten edustajat. Puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle ei makseta palkkiota.

1.   Kaikki järjestön jäsenet voivat osallistua hallinto- ja rahoituskomitean kokouksiin tarkkailijoina.

2.   Hallinto- ja rahoituskomitea kokoontuu yleensä järjestön päätoimipaikassa, ellei se toisin päätä. Jos hallinto- ja rahoituskomitea päättää jonkin jäsenen kutsusta kokoontua muualla kuin järjestön päätoimipaikassa, kutsun esittäneen jäsenen on maksettava siitä aiheutuvat lisäkulut järjestön hallinnollisten määräysten mukaisesti.

3.   Hallinto- ja rahoituskomitea kokoontuu tavanomaisesti kaksi kertaa vuodessa ja raportoi neuvostolle toiminnastaan.

4.   Hallinto- ja rahoituskomitea voi kokoontua virtuaali- tai hybridi-istunnoissa aina, kun se niin päättää, tai vähintään kahden sellaisen jäsenen pyynnöstä, jolla on vähintään 200 ääntä.

1.   Tämän sopimuksen hallintoa varten pidetään hallinnollista tiliä. Tämän sopimuksen hallinnon edellyttämät kulut kirjataan hallinnolliselle tilille ja katetaan jäsenten suorittamilla vuosimaksuilla, jotka vahvistetaan 24 artiklan mukaisesti. Jos jokin jäsen kuitenkin pyytää erityispalveluja, neuvosto voi päättää pyyntöön suostumisesta ja samalla vaatia kyseistä jäsentä suorittamaan niistä maksun.

2.   Neuvosto voi valtuuttaa pääjohtajan avaamaan erillisiä tilejä erityistarkoituksiin tämän sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Näitä tilejä rahoitetaan jäsenten ja muiden elinten vapaaehtoisin maksuin.

3.   Järjestön varainhoitovuosi on sama kuin kaakaovuosi.

4.   Neuvoston, hallinto- ja rahoituskomitean, talouskomitean tai neuvoston perustamien muiden komiteoiden tai työryhmien istuntoihin osallistuvien valtuuskuntien kuluista vastaavat asianomaiset jäsenet.

5.   Jos järjestön varat eivät riitä tai vaikuttavat jäävän riittämättömiksi jäljellä olevan kaakaovuoden menojen kattamiseksi, pääjohtaja kutsuu neuvoston erityisistuntoon 15 päivän kuluessa, mikäli neuvoston ei muutoin ole määrä kokoontua 30 kalenteripäivän kuluessa.

1.   Neuvosto hyväksyy hallinnollisen talousarvion muodon.

2.   Neuvosto hyväksyy varainhoitovuoden jälkimmäisellä puoliskolla järjestön hallinnollisen talousarvion seuraavaa varainhoitovuotta varten sekä vahvistaa jokaisen jäsenen maksuosuuden kyseisen talousarvion osalta.

3.   Kunkin jäsenen maksuosuus kunkin varainhoitovuoden hallinnollista talousarviota varten määräytyy sen äänimäärän mukaisessa suhteessa kaikkien jäsenten kokonaisäänimäärään kyseisen varainhoitovuoden hallinnollisen talousarvion hyväksymisen ajankohtana. Maksuosuuksien vahvistamiseksi kunkin jäsenen äänet lasketaan ottamatta huomioon jonkin jäsenen äänioikeuden perumista ja siitä johtuvaa äänten uudelleenjakoa.

4.   Neuvosto vahvistaa järjestöön sopimuksen voimaantulon jälkeen liittyvän jäsenen ensimmäisen maksuosuuden kyseiselle jäsenelle tulevan äänimäärän ja koko kuluvan varainhoitovuoden perusteella, mutta tämä ei muuta muille jäsenille kuluvaa varainhoitovuotta varten vahvistettuja maksuosuuksia.

5.   Jos tämä sopimus tulee voimaan ennen ensimmäisen täyden varainhoitovuoden alkua, neuvosto hyväksyy ensimmäisessä istunnossaan hallinnollisen talousarvion, joka on voimassa ensimmäisen täyden varainhoitovuoden alkuun asti.

1.   Kunkin varainhoitovuoden hallinnollista talousarviota varten suoritettavat maksuosuudet erääntyvät kyseisen varainhoitovuoden ensimmäisenä päivänä, ja ne on suoritettava vapaasti vaihdettavina valuuttoina, vapautettuina ulkomaanvaluutan vaihtoa koskevista rajoituksista. Jäsenten maksuosuudet siltä varainhoitovuodelta, jona ne liittyvät järjestöön, erääntyvät päivänä, jona niistä tulee jäseniä.

2.   Edellä olevan 24 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyn hallinnollisen talousarvion maksuosuudet erääntyvät kolmen kuukauden kuluessa siitä ajankohdasta, jona ne on vahvistettu.

3.   Jos jokin jäsen ei ole suorittanut täyttä maksuosuuttaan hallinnollista talousarviota varten kahden kuukauden kuluessa varainhoitovuoden alusta tai jos uusi jäsen ei ole suorittanut sitä kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on vahvistanut sen maksuosuuden, pääjohtaja kehottaa jäsentä suorittamaan maksunsa mahdollisimman pian. Jollei jäsen ole kuukauden kuluessa pääjohtajan kehotuksesta suorittanut maksuosuuttaan, jäsenen äänioikeus neuvostossa, hallinto- ja rahoituskomiteassa ja talouskomiteassa pidätetään siihen asti, kunnes maksuosuus on kokonaan suoritettu.

4.   Jäseneltä, jonka äänioikeus on tämän artiklan 3 kohdan nojalla pidätetty, ei peruta muita oikeuksia eikä sitä vapauteta tämän sopimuksen mukaisista velvoitteistaan, ellei neuvosto toisin päätä. Jäsen on tällöinkin velvollinen suorittamaan maksuosuutensa ja muut tästä sopimuksesta johtuvat taloudelliset velvoitteensa.

5.   Neuvosto ottaa harkittavaksi sellaisen jäsenen jäsenyyden, jonka maksuosuudet ovat maksamatta kahdelta vuodelta, ja voi päättää, että tämä jäsen ei enää nauti jäsenelle kuuluvia oikeuksia ja/tai että sitä ei enää oteta huomioon talousarviota varten. Kyseinen jäsen vastaa edelleen kaikista muista tästä sopimuksesta johtuvista taloudellisista velvoitteistaan. Maksamalla erääntyneet maksuosuudet jäsen saa takaisin sille jäsenenä kuuluvat oikeudet. Jäsenten takautuvasti suorittamilla maksuilla katetaan ensin erääntyneet maksuosuudet – kuluvaa varainhoitovuotta koskevien maksuosuuksien sijaan.

1.   Järjestön tilinpäätös varainhoitovuoden ajalta sekä tase varainhoitovuoden päättyessä on tarkastettava 22 artiklassa tarkoitettujen tilien osalta mahdollisimman pian mutta viimeistään kuuden kuukauden kuluttua jokaisen varainhoitovuoden päättymisestä. Tilintarkastuksen suorittaa riippumaton ja tunnustettu tilintarkastaja, jonka neuvosto valitsee jokaiseksi varainhoitovuodeksi.

2.   Riippumattoman ja tunnustetun tilintarkastajan toimeksiantoa koskevat ehdot, samoin kuin tilintarkastuksen tarkoitus ja päämäärät, määritetään järjestön varainhoitoa koskevissa määräyksissä. Järjestön tarkastettu tilinpäätös ja tase esitetään neuvostolle hyväksyttäviksi sen seuraavassa sääntömääräisessä istunnossa.

3.   Neuvoston hyväksymä tarkastettu tilinpäätös julkaistaan viimeistään kuukauden kuluttua siitä kokouksesta, jossa se hyväksyttiin.

1.   Perustetaan talouskomitea. Talouskomitean tehtävänä on:

2.   Talouskomitea esittää neuvostolle suosituksia edellä mainituista asioista.

3.   Talouskomitean työjärjestyksen vahvistaa neuvosto.

1.   Kaikki järjestön jäsenet voivat osallistua talouskomitean toimintaan.

2.   Talouskomitea valitsee jäsenten joukosta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tehtäviä hoitavat vuorotellen viejä- ja tuojajäsenten edustajat. Puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle ei makseta palkkiota.

1.   Talouskomitea kokoontuu yleensä järjestön päätoimipaikassa, ellei se toisin päätä. Jos talouskomitea päättää jonkin jäsenen kutsusta kokoontua muualla kuin järjestön päätoimipaikassa, kutsun esittäneen jäsenen on maksettava siitä aiheutuvat lisäkulut järjestön hallinnollisten määräysten mukaisesti.

2.   Talouskomitea kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa samaan aikaan neuvoston istuntojen kanssa. Talouskomitea raportoi neuvostolle toiminnastaan.

3.   Talouskomitea voi kokoontua virtuaali- tai hybridi-istunnoissa aina, kun se niin päättää, tai vähintään kahden sellaisen jäsenen pyynnöstä, jolla on vähintään 200 ääntä.

1.   Järjestö toimii maailmanlaajuisena tiedotuskeskuksena ja kerää, luokittelee, vaihtaa ja levittää tehokkaasti tilasto- ja tutkimustietoja kaikista kaakaoon ja kaakaotuotteisiin liittyvistä asioista. Tätä varten järjestö

2.   Neuvosto voi pyytää jäseniltä toimintansa kannalta tarpeellisiksi katsomiaan kaakaota koskevia tietoja, kuten tietoja kaakaoon sovellettavista hallitusten politiikoista ja verotuksesta sekä kansallisista standardeista, määräyksistä ja laeista.

3.   Edistääkseen markkinoiden avoimuutta jäsenet toimittavat pääjohtajalle niin pitkälti kuin käytännössä mahdollista ja kohtuullisen ajan kuluessa mahdollisimman yksityiskohtaiset ja luotettavat tilastotiedot.

4.   Jos jäsen laiminlyö tai kokee vaikeaksi neuvoston järjestön moitteettoman toiminnan varmistamiseksi tarvitsemien tilastotietojen toimittamisen kohtuullisessa ajassa, neuvosto pyytää jäsentä perustelemaan pyynnöstä kieltäytymisen. Jos todetaan, että asiassa tarvitaan apua, neuvosto voi tarjota tukitoimia vaikeuksien ratkaisemiseksi.

5.   Sihteeristö julkaisee sopivina ajankohtina mutta vähintään kahdesti kunkin kaakaovuoden aikana ennusteita kaakaon tuotannosta, jauhatuksista ja varastoista. Sihteeristö ei voi julkaista tietoja, jotka ovat omiaan paljastamaan tietoa sellaisten luonnollisten henkilöiden tai yritysten toiminnasta, jotka tuottavat, varastoivat, jalostavat tai jakelevat kaakaota. Sihteeristö voi käyttää muista virallisista lähteistä saatavia asiaa koskevia tietoja seuratakseen markkinoiden kehitystä ja arvioidakseen kaakaon nykyistä ja mahdollista tulevaa tuotantoa ja kulutusta.

1.   Jotta voidaan helpottaa maailman kaakaovarastojen määrän arviointia markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi, jokainen jäsen toimittaa sihteeristölle tietoja maansa kaakaopapu- ja kaakaotuotevarastoista.

2.   Pääjohtaja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, jotta yksityissektori osallistuisi täydessä yhteistyössä näihin toimiin, turvaten samalla tähän liittyvien tietojen luottamuksellisuuden. Pääjohtaja tekee yhteistyötä asianomaisen hallituksen kanssa tietojen saamiseksi.

3.   Näiden tietojen perusteella pääjohtaja laatii talouskomitealle vuosikertomuksen kaakaopapujen ja kaakaotuotteiden maailmanlaajuisesta varastotilanteesta.

1.   Jäsenet katsovat, että korvikkeiden käyttö voi haitata kaakaon kulutuksen kasvua ja kestävän kaakaotalouden kehitystä. Jäsenet ottavat tältä osin huomioon kaikki toimivaltaisten kansainvälisten elinten suositukset ja päätökset, kuten Codex Alimentarius -kokoelman.

2.   Pääjohtaja esittää talouskomitealle tilannekatsaukset vuosittain. Talouskomitea arvioi tilanteen näiden katsausten perusteella ja antaa neuvostolle tarvittaessa suosituksia tilanteen edellyttämien päätösten tekemiseksi.

1.   Tämän sopimuksen soveltamiseksi ja erityisesti kaakaomarkkinoiden kehityksen seuraamiseksi pääjohtaja laskee ja julkaisee päivittäin Kansainvälisen kaakaojärjestön tavoitehinnan kaakaopavuille. Tämä hinta ilmoitetaan Yhdysvaltain dollareina tonnia kohden sekä euroina ja puntina tonnia kohden.

2.   Kansainvälisen kaakaojärjestön tavoitehinta on kaakaopapujen päivittäisten hintanoteerausten keskiarvo termiinimarkkinoilla kolmelle lähinnä seuraavalle aktiiviselle kaupankäyntikuukaudelle Lontoon pörssissä (ICE Futures Europe) ja New Yorkin pörssissä (ICE Futures US) Lontoon sulkemisaikaan. Lontoon hinnat muunnetaan Yhdysvaltain dollareiksi tonnilta käyttäen Lontoon sulkemisaikana käypää dollarin kuuden kuukauden termiinikurssia. Yhdysvaltain dollarin määräinen Lontoon ja New Yorkin hintojen keskiarvo muunnetaan euroiksi ja punniksi Lontoon sulkemisaikana voimassa olevan avistakurssin mukaan. Neuvoston on päätettävä laskutavasta, jota käytetään silloin, kun hintailmoitukset ovat saatavissa vain toisesta edellä mainituista kaakaopörsseistä tai kun Lontoon pörssi on suljettuna. Seuraavaan kolmen kuukauden ajanjaksoon siirtymisen ajankohta on 15 päivänä sitä kuukautta, joka välittömästi edeltää lähinnä aktiivista erääntymiskuukautta.

3.   Neuvosto voi päättää muunkinlaisesta Kansainvälisen kaakaojärjestön tavoitehinnan laskemistavasta, jos se pitää tällaista muunlaista tapaa tässä artiklassa määrättyä tapaa tyydyttävämpänä.

1.   Kaakaotuotteiden vastaavan papumäärän määrittämiseen käytetään seuraavia muuntokertoimia: kaakaovoi 1,33, kaakaokakku ja -jauhe 1,18 sekä kaakaomassa ja murskatut kaakaopavut 1,25. Neuvosto voi tarvittaessa määritellä muitakin kaakaota sisältäviä tuotteita kaakaotuotteiksi. Neuvosto vahvistaa niiden kaakaotuotteiden muuntokertoimet, joiden muuntokertoimia ei ole määrätty tässä kohdassa.

2.   Neuvosto muuttaa aina tarvittaessa ja vähintään joka kolmas vuosi tämän artiklan 1 kohdassa määrättyjä muuntokertoimia.

1.   Talouskomitea analysoi kaakaon tuotannon ja kulutuksen alan kehityssuuntauksia ja -näkymiä ja varastojen ja hintojen kehitystä sekä havainnoi markkinahäiriöt varhaisessa vaiheessa.

2.   Uuden kaakaovuoden ensimmäisessä istunnossaan talouskomitea tarkastelee seuraaviksi viideksi kaakaovuodeksi tehtyjä maailman kaakaontuotantoa ja -kulutusta koskevia vuosiennusteita. Tarvittaessa ennusteita tarkastellaan uudelleen ja tarkistetaan vuosittain.

3.   Talouskomitea laatii kullekin neuvoston sääntömääräiselle istunnolle yksityiskohtaiset kertomukset. Jos ilmenee markkinoiden epätasapainoa, kuten on odotettavissa, neuvosto antaa suosituksia, joilla markkinoiden tasapaino pyritään palauttamaan. Nämä toimenpiteet eivät saa kuitenkaan estää kilpailua.

1.   Jäsenet edistävät kaakaon paikallista, alkuperäpaikassa tapahtuvaa jalostusta, lopputuotteet mukaan lukien, sekä tuotteiden paikallisia, seudullisia ja alueellisia markkinoita.

2.   Jäsenet sitoutuvat edistämään suklaan ja kaakaotuotteiden kulutusta ja kehittämään kaakaomarkkinoita, myös viejäjäsenmaissa. Kukin jäsen vastaa tähän tarkoitukseen käyttämistään keinoista ja menetelmistä.

3.   Jäsenet sitoutuvat parantamaan kaakaon laatua ja turvallisuutta ja samalla varmistamaan, että tätä varten toteutetut toimenpiteet ovat sopusoinnussa terveys- ja kasvinsuojelustandardeista tehdyn Maailman kauppajärjestön sopimuksen ja kaupan teknisistä esteistä tehdyn Maailman kauppajärjestön sopimuksen kanssa.

4.   Jäsenet pyrkivät poistamaan kaakaon kulutuksen kasvun tiellä olevat sisäiset esteet tai vähentämään niitä merkittävästi. Jäsenet ilmoittavat neuvostolle kaikista asiaa koskevista säännöistä ja toimenpiteistä.

5.   Talouskomitea laatii järjestölle edistämistoimien ohjelman, johon voi sisältyä tiedotuskampanjoita, palkintoja, taidekilpailuja, tutkimustoimintaa, valmiuksien kehittämistä, teknistä apua sekä kaakaon tuotantoa ja kulutusta koskevien selvitysten tekemistä. Järjestö pyrkii toteuttamaan kyseisiä toimia yhteistyössä yksityissektorin kanssa.

6.   Edistämistoimet sisältyvät järjestön vuotuiseen työohjelmaan, ja niitä voidaan rahoittaa jäsenten, muiden kuin jäsenten, muiden järjestöjen ja yksityissektorin osoittamin varoin.

7.   Jäsenet sitoutuvat toteuttamaan strategioita, joilla yhtäältä varmistetaan kaakaopapujen jäljitettävyys ja toisaalta taataan kaakaon laatu.

8.   Jäsenet sitoutuvat kehittämään välineitä, joilla pyritään edistämään kulutusta ja saamaan markkina-arvoa korostamalla muun muassa aromiprofiileihin, kestävyyteen ja alkuperään liittyviä eroja.

1.   Avustaakseen jäseniä neuvosto edistää tutkimusten, selvitysten, teknisten raporttien ja muiden asiakirjojen laatimista kaakaon tuotanto- ja jakelutaloudesta; tällaisia ovat muun muassa suhdanteet ja ennusteet, viejä- ja tuojamaiden hallitusten toimenpiteiden vaikutukset kaakaon tuotantoon ja kulutukseen, kaakaon arvoketjun analyysi, lähestymistavat rahoitusriskien ja muiden riskien hallintaan, menetelmät innovoinnin edistämiseksi rahoitusvälineiden avulla, digitaaliset ratkaisut ja teknologian siirto, kaakaoalan kestävyyteen liittyvät kysymykset, pientuottajiin kohdistuvien sertifiointimenettelyn vaikutusten analysointi, mahdollisuudet kulutuksen lisäämiseen perinteisillä ja mahdollisilla uusilla käyttötavoilla ja markkinoilla, kaakaon terveysvaikutukset sekä tämän sopimuksen soveltamisen vaikutukset kaakaon viejiin ja tuojiin, mukaan lukien niiden käyttämät kauppaehdot.

2.   Neuvosto voi tukea myös sellaisten selvitysten tekemistä, jotka ovat omiaan edistämään markkinoiden avoimuuden lisääntymistä sekä helpottamaan tasapainoisen, kestävän kaakaotalouden kehitystä maailmanlaajuisesti.

3.   Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi neuvosto vahvistaa talouskomitean suosituksesta luettelon tutkimuksista, selvityksistä ja raporteista, jotka sisällytetään vuotuiseen työohjelmaan tämän sopimuksen 17 artiklan määräysten mukaisesti. Nämä toimet voidaan rahoittaa hallinnollisesta talousarviosta tai muista lähteistä peräisin olevin varoin.

1.   Ensimmäisessä tämän sopimuksen voimaan tultua järjestettävässä istunnossaan neuvosto tarkastelee uudelleen tämän sopimuksen liitettä C ja tarvittaessa muuttaa sitä määrittämällä ne aromikaakaopapujen viennin suhteet kaakaopapujen kokonaisvientiin, joissa liitteessä mainitut viejämaat vievät yksinomaan tai osittain aromikaakaopapuja. Neuvosto voi myöhemmin milloin tahansa sopimuksen voimassaoloaikana tarkastella uudelleen liitettä C ja tarvittaessa muuttaa sitä. Neuvosto käyttää tässä asiassa tarvittaessa asiantuntija-apua. Tällaisissa tapauksissa asiantuntijaryhmän on niin pitkälti kuin mahdollista koostuttava tasapuolisesti tuojamaiden ja viejämaiden asiantuntijoista. Asiantuntijaryhmän kokoonpanosta ja sen noudattamista menettelyistä päättää neuvosto.

2.   Talouskomitea voi tehdä järjestölle ehdotuksia aromikaakaon tuotantoa ja kauppaa koskevan tilastointijärjestelmän laatimisesta ja soveltamisesta.

3.   Jäsenet tarkastelevat ja tapauksen mukaan hyväksyvät aromikaakaoon liittyviä hankkeita 35, 37, 40, 42, 43, 44 ja 45 artiklan määräysten mukaisesti ottaen aromikaakaon merkityksen asianmukaisesti huomioon.

1.   Jäsenet voivat tehdä hanke-ehdotuksia, joilla pyritään edistämään tämän sopimuksen tavoitteita ja ensisijaisia aloja, jotka on yksilöity 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa viisivuotisessa strategisessa suunnitelmassa.

2.   Talouskomitea tarkastelee hanke-ehdotuksia ja esittää neuvostolle niitä koskevat suosituksensa neuvoston määrittämien järjestelyjen ja menettelyjen mukaisesti, jotka liittyvät hankkeiden esittämiseen, arviointiin, hyväksymiseen, tärkeysjärjestykseen asettamiseen ja rahoitukseen. Neuvosto voi tilanteen mukaan määrittää järjestelyjä ja menettelyjä hankkeiden toteuttamista ja seurantaa sekä niiden tulosten mahdollisimman laajaa levittämistä varten.

3.   Pääjohtaja esittää jokaisessa talouskomitean kokouksessa neuvoston hyväksymien hankkeiden etenemisestä kertomuksen, johon sisältyvät rahoitusta odottavat, toteutettavana olevat tai jo toteutetut hankkeet. Neuvostolle esitetään asiasta yhteenveto 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

4.   Järjestö vastaa pääsääntöisesti valvontatehtävistä hankkeiden toteuttamisen aikana. Hankkeiden valmistelusta, hallinnoinnista, valvonnasta ja arvioinnista järjestölle aiheutuvat yleiskulut on otettava huomioon hankkeiden kokonaiskustannuksissa. Nämä yleiskulut saavat olla korkeintaan 10 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.

1.   Järjestö pyrkii tekemään yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen sekä monen- ja kahdenvälisten rahoittajalaitosten kanssa, jotta kaakaotaloudelle merkityksellisille ohjelmille ja hankkeille järjestyisi niiden tarvitsema rahoitus.

2.   Järjestö ei missään tapauksessa vastaa hankkeisiin liittyvistä taloudellisista velvoitteista omasta puolestaan eikä jäsentensä nimissä. Mitään järjestön jäsentä ei voida pitää jäsenyytensä perusteella vastuullisena toisen jäsenen tai muun tahon tällaisten hankkeiden yhteydessä ottamista tai antamista lainoista.

1.   Jäsenet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet kestävän kaakaotalouden saavuttamiseksi ottaen huomioon kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet, jotka on määritetty muun muassa niissä alan kansainvälisissä sopimuksissa, ohjelmissa ja julistuksissa, joiden osapuolia ne ovat.

2.   Järjestö avustaa pyynnöstä jäseniä saavuttamaan kestävän kaakaotalouden kehittämistä koskevat tavoitteet 1 artiklan f alakohdan, 2 artiklan 15 kohdan sekä 43, 44 ja 45 artiklan mukaisesti.

3.   Järjestö toimii tärkeänä foorumina sidosryhmien väliselle jatkuvalle vuoropuhelulle, jolla edistetään kestävän kaakaotalouden kehittämistä.

4.   Neuvosto hyväksyy kestävään kaakaotalouteen liittyviä ohjelmia ja hankkeita ja tarkastelee niitä säännöllisin väliajoin uudelleen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.   Järjestö hankkii apua ja tukea monen- ja kahdenvälisiltä rahoittajilta näiden kestävän kaakaotalouden saavuttamiseen tähtäävien ohjelmien, hankkeiden ja toimien täytäntöönpanemiseksi.

6.   Mikään tässä sopimuksessa ei rajoita Maailman kauppajärjestön sopimuksesta johtuvia Maailman kauppajärjestön jäsenten oikeuksia ja velvollisuuksia.

1.   Jäsenet laativat vaikuttavia politiikkoja ja ohjelmia, joilla parannetaan tuottavuutta, edistetään markkinoille pääsyä ja lisätään markkinoiden avoimuutta, jotta kaakaonviljelijät voivat saavuttaa riittävän toimeentulon.

2.   Jäsenet varmistavat, että näiden politiikkojen ja ohjelmien myötä kaakaonviljelijät saavat kaakaostaan kannattavan hinnan paikallisilla, kansallisilla ja kansainvälisillä kaakaomarkkinoilla.

3.   Jos kaakaon hinnat laskevat merkittävästi, jäsenet tekevät yhteistyötä poistaakseen hinnanlaskun syyn 36 artiklan mukaisesti.

4.   Jäsenet kehittävät ja tukevat inhimillisten valmiuksien kehittämistä koskevaa institutionaalista kehystä, jolla tuetaan kaakaontuottajien toiminnan monipuolistamista maatiloilla ja niiden ulkopuolella tuottajien taloudellisen selviytymiskyvyn parantamiseksi ja tulojen kasvattamiseksi.

5.   Jäsenet kannustavat ja auttavat kaakaonviljelijöitä perustamaan vahvoja, tehokkaita viljelijäjärjestöjä neuvotteluasemansa parantamiseksi markkinoilla sekä kehittämään pieniä erikoismarkkinoita korkealaatuisille tuotteille, jotta viljelijät saisivat mahdollisimman korkean hinnan kaakaostaan.

1.   Jäsenet sitoutuvat parantamaan kaakaontuottajien elintasoa, erityisesti kaakaoalalla toimivien väestöryhmien toimeentuloa ja työoloja.

2.   Jäsenet sitoutuvat torjumaan lapsityövoiman käyttöä ottaen huomioon tunnustetut periaatteet ja sovellettavat kansainväliset työnormit. Tämä tarkoittaa myös sitoutumista lapsityön pahimpien muotojen kitkemiseen.

3.   Jäsenet sitoutuvat edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja nuorten osallisuutta kannustamalla ja tukemalla naisten ja nuorten viljelijöiden osallistumista kaakaon tuotantoon ja kauppaan.

1.   Jäsenet sitoutuvat torjumaan metsäkatoa maisematason toimilla, joissa yhdistyvät luonnonvarojen hallinta sekä ympäristö- ja toimeentulonäkökohdat.

2.   Järjestö tunnustaa kaakaon roolin ekosysteemien kehittämisessä ja säilyttämisessä ja tukee uudelleenmetsittämistä, metsittämistä ja peltometsätaloutta, jotta voidaan parantaa metsien hiilivarastoja ja -poistumia, vahvistaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutokseen vastaamiseksi sekä antaa viljelijöille mahdollisuus tarjota ekologisia palveluja ja saada vastaavia korvauksia, erityisesti oikeasuhteisia päästöhyvityksiä.

1.   Perustetaan maailman kaakaotalouden neuvoa-antava komitea, jäljempänä ’neuvoa-antava komitea’, jotta voidaan kannustaa yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoita osallistumaan aktiivisesti järjestön toimintaan ja edistää jatkuvaa vuoropuhelua julkisen sektorin ja yksityissektorin asiantuntijoiden välillä.

2.   Neuvoa-antava komitea on neuvoa-antava elin, joka antaa neuvostolle lausuntoja asioista, joilla on yleistä ja strategista merkitystä kaakaoalalle, kuten seuraavista:

3.   Neuvoa-antava komitea auttaa neuvostoa keräämään tietoja tuotannosta, kulutuksesta ja varastoista.

4.   Neuvoa-antava komitea esittää neuvoston tarkasteltavaksi suosituksia edellä mainituista asioista.

5.   Neuvoa-antava komitea voi perustaa tilapäisiä työryhmiä avustamaan sitä tehtäviensä hoitamisessa edellyttäen, että niiden toimintamenot eivät vaikuta järjestön talousarvioon.

6.   Neuvoa-antava komitea vahvistaa perustamisensa yhteydessä omat sisäiset sääntönsä ja työohjelmansa ja esittää neuvostolle suosituksen niiden hyväksymisestä.

1.   Maailman kaakaotalouden neuvoa-antava komitea koostuu kaakaotalouden kaikkien alojen asiantuntijoista, jotka valitaan järjestön viejäjäsenmaiden ja tuojajäsenmaiden joukosta.

2.   Neuvosto nimittää nämä asiantuntijat joka toinen vuosi. Neuvoa-antavan komitean asiantuntijakokoonpanon on oltava mahdollisimman tasapainoinen: siinä on oltava vähintään kolme edustajaa järjestön eri viejäjäsenmaista ja vähintään kolme edustajaa järjestön eri tuojajäsenmaista. Kukin neuvoa-antavan komitean jäsen voi nimetä yhden varahenkilön.

3.   Neuvoa-antavan komitean jäsenet valitsevat neuvoa-antavan komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajuutta hoitavat vuorollaan, joka toinen kaakaovuosi, viejä- ja tuojajäsenet.

4.   Maailman kaakaotalouden neuvoa-antava komitea kokoontuu yleensä järjestön päätoimipaikassa, ellei neuvosto toisin päätä. Jos neuvoa-antava komitea päättää jonkin jäsenen kutsusta kokoontua muualla kuin järjestön päätoimipaikassa, kutsun esittäneen jäsenen on maksettava siitä aiheutuvat lisäkulut järjestön hallinnollisten määräysten mukaisesti.

5.   Neuvoa-antava komitea kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa samaan aikaan neuvoston sääntömääräisten istuntojen kanssa. Neuvoa-antava komitea raportoi säännöllisesti toiminnastaan talouskomitealle ja/tai neuvostolle.

6.   Maailman kaakaotalouden neuvoa-antavan komitean kokouksiin voivat osallistua tarkkailijoina kaikki neuvoston jäsenet.

7.   Neuvoa-antava komitea voi myös kutsua julkisen sektorin ja yksityissektorin asiantuntijoita tai edustajia, jotka ovat tunnettuja erityisosaamisestaan jollakin erityisalalla ja joilla on asianmukaista asiantuntemusta kaakaoalalla, osallistumaan yksittäisiin kokouksiinsa.

8.   Neuvoa-antava komitea kokoontuu yleensä samaan aikaan Kansainvälinen kaakaojärjestön neuvoston kokousten kanssa, myös silloin, kun neuvosto päättää kokoontua virtuaali- tai hybridi-istunnossa.

1.   Neuvosto voi vapauttaa jäsenen jostakin velvoitteesta poikkeus- tai hätätilanteessa, ylivoimaisen esteen (force majeure) sattuessa tai huoltohallintojärjestelmän mukaisesti hallittujen alueiden osalta Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisten kansainvälisten velvoitteiden perusteella.

2.   Myöntäessään jäsenelle vapautuksen tämän artiklan 1 kohdan nojalla neuvoston on nimenomaisesti todettava, millä ehdoilla ja miksi ajaksi jäsen vapautetaan kyseisestä velvoitteesta, sekä vapautuksen perustelut.

3.   Sen estämättä, mitä tässä artiklassa edellä määrätään, neuvosto ei vapauta jäsentä sen 25 artiklan mukaisista velvoitteista suorittaa maksuosuutensa eikä maksuosuuden suorittamatta jättämisen seuraamuksista.

4.   Viejäjäsenen, jonka osalta neuvosto on tunnustanut ylivoimaisen esteen olemassaolon, äänten jakamisen laskutavan on perustuttava sen viennin tosiasialliseen määrään sinä vuonna, jolloin ylivoimainen este ilmeni, ja sitä seuraavina kolmena vuonna.

1.   Tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva riita, jota sen osapuolet eivät saa ratkaistuksi, on jommankumman osapuolen pyynnöstä saatettava neuvoston ratkaistavaksi.

2.   Jos riita on tämän artiklan 1 kohdan nojalla saatettu neuvoston ratkaistavaksi ja siitä on käyty keskustelu, jäsenet, jotka yhdessä edustavat vähintään yhtä kolmasosaa koko äänimäärästä, tai mitkä tahansa viisi jäsentä voivat yhdessä pyytää, että ennen asian ratkaisemista neuvosto hankkii riidanalaisista kysymyksistä lausunnon tilapäiseltä neuvoa-antavalta ryhmältä, joka perustetaan tämän artiklan 3 kohdassa määrätyllä tavalla.

4.   Tilapäisen neuvoa-antavan ryhmän lausunto perusteluineen toimitetaan neuvostolle, joka ratkaisee riidan 12 artiklan määräysten mukaisesti otettuaan huomioon kaikki asiaan liittyvät tiedot.

1.   Jos neuvosto toteaa, että tämän sopimuksen täytäntöönpanossa ei ole noudatettu sen määräyksiä, neuvosto voi toimia omasta aloitteestaan ja tehdä puutteita koskevan päätöksen.

2.   Valitus siitä, ettei jokin jäsen täytä tästä sopimuksesta sille johtuvia velvoitteita, on valituksen tehneen jäsenen pyynnöstä saatettava neuvoston käsiteltäväksi; neuvosto tarkastelee asiaa ja tekee siitä päätöksen.

3.   Päätös, jolla neuvosto toteaa jäsenen rikkoneen tästä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan, on tehtävä jaetulla yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, ja siinä on mainittava rikkomisen luonne.

4.   Kun neuvosto joko valituksen perusteella tai muutoin toteaa jäsenen rikkoneen tämän sopimuksen mukaisia velvoitteitaan, se voi, rajoittamatta muissa tämän sopimuksen artikloissa, kuten 61 artiklassa, nimenomaisesti määrättyjen toimenpiteiden soveltamista,

5.   Jäsen, jonka äänioikeus on tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti pidätetty, on edelleen velvollinen täyttämään tästä sopimuksesta sille johtuvat taloudelliset ja muut velvoitteet.

1.   Tämän sopimuksen allekirjoittaneiden hallitusten on ratifioitava tai hyväksyttävä sopimus valtiosääntönsä mukaisesti. Ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjat on talletettava tallettajan huostaan.

2.   Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjojensa tallettamisajankohtana tai mahdollisimman pian sen jälkeen, onko se viejä- vai tuojajäsen.

1.   Tämä sopimus on avoinna liittymistä varten niiden valtioiden hallituksille, joilla on oikeus allekirjoittaa se.

2.   Neuvosto määrittelee, mihin tämän sopimuksen liitteistä sopimukseen liittyvän valtion katsotaan kuuluvan, jos kyseistä valtiota ei ole mainittu missään näistä liitteistä.

3.   Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymisasiakirja tallettajan huostaan.

1.   Allekirjoittajahallitus, joka aikoo ratifioida tai hyväksyä tämän sopimuksen, tai hallitus, joka aikoo liittyä sopimukseen mutta joka ei vielä ole voinut tallettaa asiakirjaansa, voi milloin tahansa ilmoittaa tallettajalle soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti valtiosääntönsä ja/tai kansallisten lakiensa ja määräystensä mukaisesti joko sen tullessa voimaan 58 artiklan mukaisesti tai, jos se on jo tullut voimaan, tietystä ajankohdasta alkaen. Jokainen hallitus, joka antaa tällaisen ilmoituksen, ilmoittaa Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille ilmoitusajankohtana tai mahdollisimman pian sen jälkeen, onko se viejäjäsen vai tuojajäsen.

2.   Hallitus, joka on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittanut soveltavansa tätä sopimusta joko sen tullessa voimaan tai tietystä päivästä alkaen, on kyseisestä ajankohdasta lukien väliaikainen jäsen. Se pysyy väliaikaisena jäsenenä siihen asti, kunnes se tallettaa ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa.

1.   Tämä sopimus tulee lopullisesti voimaan 1 päivänä lokakuuta 2012 tai milloin tahansa sen jälkeen, jos hallitukset, jotka edustavat vähintään viittä viejämaata, joiden yhteenlaskettu vienti on vähintään 80 prosenttia liitteessä A lueteltujen maiden kokonaisviennistä, sekä tuojamaita, joiden yhteenlaskettu tuonti on vähintään 60 prosenttia liitteessä B esitetystä kokonaistuonnista, ovat kyseiseen päivään mennessä tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa tallettajan huostaan. Sopimus tulee lopullisesti voimaan heti myös silloin, kun se on tullut väliaikaisesti voimaan ja kun mainitut prosenttivaatimukset on täytetty tallettamalla ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjat tallettajan huostaan.

2.   Tämä sopimus tulee väliaikaisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011, jos hallitukset, jotka edustavat vähintään viittä viejämaata, joiden yhteenlaskettu vienti on vähintään 80 prosenttia liitteessä A lueteltujen maiden kokonaisviennistä, sekä tuojamaita, joiden yhteenlaskettu tuonti on vähintään 60 prosenttia liitteessä B esitetystä kokonaistuonnista, ovat kyseiseen päivään mennessä tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa taikka ilmoittaneet tallettajalle soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti sen tullessa voimaan. Tällaisista hallituksista tulee väliaikaisia jäseniä.

3.   Jos tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisen voimaantulon edellytykset eivät ole täyttyneet 1 päivänä syyskuuta 2011, YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin pääsihteeri kutsuu niin pian kuin käytännössä on mahdollista koolle ne hallitukset, jotka ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa taikka ilmoittaneet tallettajalle soveltavansa tätä sopimusta väliaikaisesti. Kyseiset hallitukset voivat päättää, saattavatko ne tämän sopimuksen keskenään voimaan vahvistamanaan ajankohtana lopullisesti tai väliaikaisesti, kokonaan tai osittain, vai ryhtyvätkö ne muihin tarpeellisina pitämiinsä järjestelyihin.

4.   Sellaisen hallituksen osalta, jonka ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirja taikka väliaikaista soveltamista koskeva ilmoitus talletetaan sopimuksen jo tultua tämän artiklan 1, 2 tai 3 kohdan mukaisesti voimaan, asiakirjan tai ilmoituksen oikeusvaikutus alkaa tallettamispäivästä, väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen osalta puolestaan 57 artiklan 1 kohdan määräysten mukaisesti.

1.   Jäsen voi irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa sen voimaantulon jälkeen ilmoittamalla irtisanomisesta kirjallisesti tallettajalle. Jäsenen on viipymättä ilmoitettava asiasta neuvostolle.

2.   Irtisanominen tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut asianomaisen jäsenen ilmoituksen. Jos jäsenten määrä ei irtisanomisen seurauksena täytä 58 artiklan 1 kohdassa määrättyjä tämän sopimuksen voimaantuloedellytyksiä, neuvosto kokoontuu erityisistuntoon tarkastelemaan tilannetta ja tekemään asianmukaiset päätökset.

1.   Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, jollei tämän artiklan 4 kohdasta muuta johdu.

2.   Neuvosto tarkistaa sopimusta viiden vuoden välein ja tekee tarvittavat päätökset.

3.   Neuvosto voi milloin tahansa yhden tai useamman jäsenen pyynnöstä tarkistaa tätä sopimusta.

4.   Neuvosto voi milloin tahansa päättää purkaa tämän sopimuksen. Tällöin sopimuksen voimassaolo päättyy neuvoston vahvistamana ajankohtana edellyttäen, että jäsenten 25 artiklan mukaiset velvoitteet jatkuvat, kunnes sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät taloudelliset velvoitteet on täytetty. Neuvosto ilmoittaa tallettajalle tällaisesta päätöksestä.

5.   Tämän sopimuksen millä tahansa tavoin tapahtuvan purkamisen estämättä neuvosto jatkaa toimintaansa niin kauan kuin on tarpeen järjestön lakkauttamiseksi, sen tilien päättämiseksi ja varojen järjestelemiseksi. Neuvostolla on tänä aikana kaikkien hallinnollisten ja taloudellisten asioiden selvittämiseen tarvittavat valtuudet.

1.   Neuvosto voi antaa sopimuspuolille suosituksia tämän sopimuksen muuttamisesta. Muutos tulee voimaan 100 päivän kuluttua siitä, kun tallettaja on saanut ilmoitukset muutoksen hyväksymisestä sopimuspuolilta, jotka edustavat vähintään 75:tä prosenttia viejäjäsenistä, joilla on vähintään 85 prosenttia viejäjäsenten äänistä, sekä sopimuspuolilta, jotka edustavat vähintään 75:tä prosenttia tuojajäsenistä, joilla on vähintään 85 prosenttia tuojajäsenten äänistä, taikka myöhempänä ajankohtana, jonka neuvosto vahvistaa. Neuvosto voi asettaa määräajan, jonka kuluessa sopimuspuolten on ilmoitettava tallettajalle hyväksyvänsä muutoksen, ja jos muutos ei ole määräajan umpeutuessa tullut voimaan, se katsotaan rauenneeksi.

2.   Jäsen, jonka puolesta muutoksen hyväksymistä koskevaa ilmoitusta ei ole tehty siihen päivään mennessä, jona muutos tulee voimaan, lakkaa kyseisenä päivänä olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli, ellei neuvosto päätä pidentää tällaisen jäsenen hyväksynnän vastaanottamisen määräaikaa niin, että tämä voi saattaa loppuun asiaa koskevat sisäiset menettelynsä. Muutos ei sido tällaista jäsentä ennen kuin tämä on ilmoittanut hyväksyvänsä sen.

3.   Heti kun suositus sopimuksen muuttamisesta on hyväksytty, neuvosto toimittaa tallettajalle jäljennöksen muutoksesta. Neuvosto antaa tallettajalle tiedot, joita tämä tarvitsee todetakseen, riittävätkö vastaanotetut hyväksymisilmoitukset saattamaan muutoksen voimaan.

1.   Perustetaan erityisvararahasto, josta katetaan yksinomaan järjestön lakkauttamisesta aiheutuvat menot. Neuvosto päättää, miten rahastosta kertyvät korot käytetään.

2.   Erityisvararahasto, jonka neuvosto on perustanut vuoden 1993 kansainvälisen kaakaosopimuksen mukaisesti, siirretään tämän sopimukseen alaisuuteen 1 kohdassa määrättyyn tarkoitukseen.

3.   Jäsenen, joka ei ole liittynyt vuosien 1993 ja 2001 kansainvälisiin kaakaosopimuksiin mutta joka liittyy tähän sopimukseen, on edellytettävä osallistuvan erityisvararahaston rahoitukseen. Neuvosto vahvistaa tällaisen jäsenen rahoitusosuuden sille tulevan äänimäärän perusteella.

1.   Tämän sopimuksen katsotaan korvaavan vuoden 2001 kansainvälisen kaakaosopimuksen.

2.   Kaikki järjestön tai sen toimielinten vuoden 2001 kansainvälisen kaakaosopimuksen nojalla tekemät tai niiden puolesta tehdyt sitoumukset, jotka ovat voimassa tämän sopimuksen voimaantulopäivänä ja joiden ei ole määrä raueta kyseisenä ajankohtana, jäävät voimaan, ellei niitä muuteta tämän sopimuksen määräyksillä.

3.   Tehty Genevessä 25 päivänä kesäkuuta 2010; tämän sopimuksen arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.