LIITE I

Eurooppalaisten liikennekäytävien, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) ja eurooppalaisen merialueen (EMS) koordinaattorien nimeäminen

Pohjanmeri–Itämeri	Catherine TRAUTMANN (FR)
Skandinavia–Välimeri	Pat COX (IE)
Atlantti	Carlo SECCHI (IT)
Pohjanmeri–Rein–Välimeri	Paweł WOJCIECHOWSKI (PL)
Välimeri	Mathieu GROSCH (BE)
Itämeri–Adrianmeri	Anne Elisabet JENSEN (DK)
Länsi-Balkan – itäinen Välimeri	Marian-Jean MARINESCU (RO)
ERTMS	Matthias RUETE (DE)
Eurooppalainen merialue	Gesine MEISSNER (DE)

LIITE II

Toimeksiantokirje eurooppalaisen liikennekäytävän Pohjanmeri–Itämeri eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (1) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Liikennekäytäviin perustuva lähestymistapa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä, kun hallinnoidaan liikennekäytävällä toteutettavia Euroopan kannalta merkityksellisiä rajatylittäviä ja kansallisia hankkeita. Eurooppalaiset liikennekäytävät kattavat kaikki liikennemuodot, ja niillä pyritään Euroopan liikennejärjestelmän tehokkuuteen laajassa mittakaavassa. Eurooppalaisten liikennekäytävien käyttö edistää näin ollen tehokkaasti kestävää liikennettä koskevien unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden vahvistamista.

Olet hyväksynyt nimityksen eurooppalaisen liikennekäytävän Pohjanmeri–Itämeri koordinaattoriksi. Tämä liikennekäytävä kulkee Pohjanmeren satamista Belgiassa, Alankomaissa ja Saksassa Puolaan. Sieltä se jatkuu pohjoiseen kulkien Liettuan, Latvian ja Viron kautta Helsinkiin ja Ouluun Suomessa sekä Luulajaan Ruotsissa. Etelässä liikennekäytävä ulottuu Varsovasta Lublinin kautta Kiovaan ja Katowicesta Lvivin kautta Kiovaan ja Mariupoliin Ukrainassa. Käytävä kattaa rautatiet, maantiet, lentoasemat, satamat, multimodaaliset rahtiterminaalit, sisävesiväylät ja eurooppalaisen merialueen yhteydet. Yksi käytävän merkittävimmistä hankkeista on Rail Baltica, joka on Varsovan ja Tallinnan välille rakennettava eurooppalainen standardiraideleveyden junarata, joka yhdistää näin Riian ja Vilnan.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

Eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää liikennekäytävän yleistä kehittämistä kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla, joilla edistetään kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista käytäväfoorumiin sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitettujen komission täytäntöönpanosäädösten valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin Pohjanmeri–Itämeri-käytävä on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa Pohjanmeri–Itämeri-käytävään kuuluvia naapurimaita kuullen;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille Pohjanmeri–Itämeri-käytävän toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten prioriteettien ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	tarjota jäsenvaltioille ja tarpeen mukaan myös naapurimaille tukea työsuunnitelman täytäntöönpanossa;

—	perustaa virallisesti asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytäväfoorumi, joka koostuu infrastruktuurin hallinnan sidosryhmistä, ja toimia käytäväfoorumin puheenjohtajana. Foorumi kokoontuu säännöllisesti koordinaattorin toimikauden aikana;

—	kuulla käytäväfoorumia työsuunnitelmasta ja tiedottaa säännöllisesti foorumille työsuunnitelman täytäntöönpanosta;

—	tarvittaessa perustaa käytäväfoorumille raportoivia työryhmiä ja toimia niiden puheenjohtajana TEN-T-asetuksen 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat liikennekäytävällä sijaitseviin pääkaupunkeihin, alueisiin ja kaupunkisolmukohtiin;

—	seurata työsuunnitelman ja siihen perustuvan komission täytäntöönpanosäädöksen täytäntöönpanoa ja koordinointia sekä tarvittaessa muita rajatylittäviä osuuksia koskevia erityisiä täytäntöönpanosäädöksiä;

—

tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	raportoida jäsenvaltioille, neuvostolle, Pohjanmeri–Itämeri-käytävään kuuluville naapurimaille, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä muille Pohjanmeri–Itämeri-käytävän kehittämiseen osallistuville tahoille kohdatuista vaikeuksista ja ehdotetuista ratkaisuista;

—

tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rautateiden tavaraliikenteen hallinnon kanssa rautateiden tavaraliikenteen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi Pohjanmeri–Itämeri-käytävällä ottaen huomioon Euroopan laajuiselle liikenneverkolle koituvat hyödyt ja asetuksessa (EU) 2024/1679 vahvistetut yleiset päättymispäivät, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (2) mukaista rautateiden tavaraliikenteen hallinnon toimivaltaa ja jäsenvaltioiden toimivaltaa infrastruktuurin hallinnoinnin ja rahoituksen osalta;

—	seurata rautateiden tavaraliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, keskittyen erityisesti rajatylittävään ulottuvuuteen, ja antaakseen tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa Pohjanmeri–Itämeri-käytävän rautateiden matkustajaliikennelinjojen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi;

—	seurata rautateiden matkustajaliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, kiinnittäen erityistä huomiota rajatylittäviin ulottuvuuksiin, ja antaa tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan tarvittaessa helpottaa meri- ja sisävesiliikenteen edustajien välisiä yhteyksiä ja koordinointia niiden synergioiden lisäämiseksi;

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan liikennekäytäviin liittyviin toimiin, kuten käytäväfoorumiin tai työryhmiin;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan liikennekäytäviin liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

Toimeksiantokirje eurooppalaisen liikennekäytävän Skandinavia–Välimeri eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (3) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Liikennekäytäviin perustuva lähestymistapa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä, kun hallinnoidaan liikennekäytävällä toteutettavia Euroopan kannalta merkityksellisiä rajatylittäviä ja kansallisia hankkeita. Eurooppalaiset liikennekäytävät kattavat kaikki liikennemuodot, ja niillä pyritään Euroopan liikennejärjestelmän tehokkuuteen laajassa mittakaavassa. Eurooppalaisten liikennekäytävien käyttö edistää näin ollen tehokkaasti kestävää liikennettä koskevien unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden vahvistamista.

Olet hyväksynyt nimityksen eurooppalaisen liikennekäytävän Skandinavia–Välimeri koordinaattoriksi. Tämä käytävä ulottuu Pohjois-Suomesta, Ruotsista ja Norjasta Tanskan, Saksan ja Itävallan kautta Etelä-Italian Välimeren rannikolle ja edelleen meritse Maltaan. Tärkeimmät satamat ja verkkosolmukohdat ovat pohjoisessa Tukholma, Helsinki, Oslo, Göteborg ja Kööpenhamina, keskiosassa Hampuri, Hannover, Berliini, Leipzig, Frankfurt am Main, München ja Innsbruck ja etelässä Verona, Bologna, Rooma, Napoli, La Spezia, Ancona, Livorno, Firenze, Cagliari (Sardinia), Bari, Palermo (Sisilia) sekä Valetta ja Marsaxlokk (molemmat Maltalla). Käytävä kattaa rautatiet, maantiet, lentokentät, satamat, multimodaaliset rahtiterminaalit sekä Euroopan merialueen osuudet (esim. Lyypekistä/Rostockista Skandinaviaan tai Etelä-Italiasta/Sisiliasta Maltaan). Tämän käytävän keskeiset infrastruktuurihankkeet ovat kiinteä yhteys Fehmarninsalmen halki ja Brennerin pohjatunneli.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

Eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää liikennekäytävän yleistä kehittämistä kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla, joilla edistetään kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista käytäväfoorumiin sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitettujen komission täytäntöönpanosäädösten valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin Skandinavia–Välimeri-käytävä on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa Skandinavia–Välimeri-käytävään kuuluvia naapurimaita kuullen;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille Skandinavia–Välimeri-käytävän toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten painopisteiden ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	tarjota jäsenvaltioille ja tarpeen mukaan myös naapurimaille tukea työsuunnitelman täytäntöönpanossa;

—	perustaa virallisesti asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytäväfoorumi, joka koostuu infrastruktuurin hallinnan sidosryhmistä, ja toimia käytäväfoorumin puheenjohtajana. Foorumi kokoontuu säännöllisesti koordinaattorin toimikauden aikana;

—	kuulla käytäväfoorumia työsuunnitelmasta ja tiedottaa säännöllisesti foorumille työsuunnitelman täytäntöönpanosta;

—	tarvittaessa perustaa käytäväfoorumille raportoivia työryhmiä ja toimia niiden puheenjohtajana TEN-T-asetuksen 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat liikennekäytävällä sijaitseviin pääkaupunkeihin, alueisiin ja kaupunkisolmukohtiin;

—	seurata työsuunnitelman ja siihen perustuvan komission täytäntöönpanosäädöksen täytäntöönpanoa ja koordinointia sekä tarvittaessa muita rajatylittäviä osuuksia koskevia erityisiä täytäntöönpanosäädöksiä;

—

tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	raportoida jäsenvaltioille, neuvostolle, Skandinavia–Välimeri-käytävään kuuluville naapurimaille, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä muille Skandinavia–Välimeri-käytävän kehittämiseen osallistuville tahoille kohdatuista vaikeuksista ja ehdotetuista ratkaisuista;

—

tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rautateiden tavaraliikenteen hallinnon kanssa rautateiden tavaraliikenteen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi Skandinavia–Välimeri-käytävällä ottaen huomioon Euroopan laajuiselle liikenneverkolle koituvat hyödyt ja asetuksessa (EU) 2024/1679 vahvistetut yleiset päättymispäivät, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (4) mukaista rautateiden tavaraliikenteen hallinnon toimivaltaa ja jäsenvaltioiden toimivaltaa infrastruktuurin hallinnoinnin ja rahoituksen osalta;

—	seurata rautateiden tavaraliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, keskittyen erityisesti rajatylittävään ulottuvuuteen, ja antaakseen tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa Skandinavia–Välimeri-käytävän rautateiden matkustajaliikennelinjojen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi;

—	seurata rautateiden matkustajaliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, kiinnittäen erityistä huomiota rajatylittäviin ulottuvuuksiin, ja antaa tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan tarvittaessa helpottaa meri- ja sisävesiliikenteen edustajien välisiä yhteyksiä ja koordinointia niiden synergioiden lisäämiseksi

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan liikennekäytäviin liittyviin toimiin, kuten käytäväfoorumiin tai työryhmiin;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan liikennekäytäviin liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

Toimeksiantokirje eurooppalaisen liikennekäytävän Atlantti eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (5) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Liikennekäytäviin perustuva lähestymistapa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä, kun hallinnoidaan liikennekäytävällä toteutettavia Euroopan kannalta merkityksellisiä rajatylittäviä ja kansallisia hankkeita. Eurooppalaiset liikennekäytävät kattavat kaikki liikennemuodot, ja niillä pyritään Euroopan liikennejärjestelmän tehokkuuteen laajassa mittakaavassa. Eurooppalaisten liikennekäytävien käyttö edistää näin ollen tehokkaasti kestävää liikennettä koskevien unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden vahvistamista.

Olet hyväksynyt nimityksen eurooppalaisen liikennekäytävän Atlantti koordinaattoriksi. Tämä liikennekäytävä yhdistää Espanjan ja Portugalin Algecirasin, Sinesin, Lissabonin, Porton, A Coruñan ja Bilbaon satamat ja jatkuu Länsi-Ranskan kautta Le Havresta ja Rouenista Pariisiin ja edelleen itään Strasbourgiin ja Mannheimiin Saksaan. Se kattaa rautatiet, maantiet, lentoasemat, satamat, multimodaaliset rahtiterminaalit, kaupunkisolmukohdat ja Seinen, Douron, Tajon ja Guadalquivirin sisävesiväylinä. Päätavoitteena on hyödyntää unionin Atlantin puolen meripotentiaalia parantamalla liikennemuotojen integrointia ja rautateiden yhteentoimivuutta ottamalla käyttöön ERTMS ja muut Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardit koko käytävällä ja muuttamalla raideleveyttä Iberian niemimaalla Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) standardin mukaiseksi. Erityisen tärkeitä infrastruktuurihankkeita ovat Portugalin ja Espanjan sekä Espanjan ja Ranskan väliset rajat ylittävät osuudet.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

Eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää liikennekäytävän yleistä kehittämistä kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla, joilla edistetään kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista käytäväfoorumiin sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitettujen komission täytäntöönpanosäädösten valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin Atlantti-käytävä on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä Atlantti-käytävään kuuluvien asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille Atlantti-käytävän toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten prioriteettien ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	tarjota jäsenvaltioille tukea työsuunnitelman täytäntöönpanossa;

—	perustaa virallisesti asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytäväfoorumi, joka koostuu infrastruktuurin hallinnan sidosryhmistä, ja toimia käytäväfoorumin puheenjohtajana. Foorumi kokoontuu säännöllisesti koordinaattorin toimikauden aikana;

—	kuulla käytäväfoorumia työsuunnitelmasta ja tiedottaa säännöllisesti foorumille työsuunnitelman täytäntöönpanosta;

—	tarvittaessa perustaa käytäväfoorumille raportoivia työryhmiä ja toimia niiden puheenjohtajana TEN-T-asetuksen 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat liikennekäytävällä sijaitseviin pääkaupunkeihin, alueisiin ja kaupunkisolmukohtiin;

—	seurata työsuunnitelman ja siihen perustuvan komission täytäntöönpanosäädöksen täytäntöönpanoa ja koordinointia sekä tarvittaessa muita rajatylittäviä osuuksia koskevia erityisiä täytäntöönpanosäädöksiä;

—

tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	raportoida jäsenvaltioille, neuvostolle, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä muille Atlantti-käytävän kehittämiseen osallistuville tahoille havaituista vaikeuksista ja ehdotetuista ratkaisuista;

—

tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rautateiden tavaraliikenteen hallinnon kanssa rautateiden tavaraliikenteen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi Atlantti-käytävällä ottaen huomioon Euroopan laajuiselle liikenneverkolle koituvat hyödyt ja asetuksessa (EU) 2024/1679 vahvistetut yleiset päättymispäivät, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (6) mukaista rautateiden tavaraliikenteen hallinnon toimivaltaa ja jäsenvaltioiden toimivaltaa infrastruktuurin hallinnoinnin ja rahoituksen osalta;

—	seurata rautateiden tavaraliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, keskittyen erityisesti rajatylittävään ulottuvuuteen, ja antaakseen tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa Atlantti-käytävän rautateiden matkustajaliikennelinjojen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi;

—	seurata rautateiden matkustajaliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, kiinnittäen erityistä huomiota rajatylittäviin ulottuvuuksiin, ja antaa tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan tarvittaessa helpottaa meri- ja sisävesiliikenteen edustajien välisiä yhteyksiä ja koordinointia niiden synergioiden lisäämiseksi;

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan liikennekäytäviin liittyviin toimiin, kuten käytäväfoorumiin tai työryhmiin;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan liikennekäytäviin liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

Toimeksiantokirje eurooppalaisen liikennekäytävän Pohjanmeri–Rein–Välimeri eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (7) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Liikennekäytäviin perustuva lähestymistapa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä, kun hallinnoidaan liikennekäytävällä toteutettavia Euroopan kannalta merkityksellisiä rajatylittäviä ja kansallisia hankkeita. Eurooppalaiset liikennekäytävät kattavat kaikki liikennemuodot, ja niillä pyritään Euroopan liikennejärjestelmän tehokkuuteen laajassa mittakaavassa. Eurooppalaisten liikennekäytävien käyttö edistää näin ollen tehokkaasti kestävää liikennettä koskevien unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden vahvistamista.

Olet hyväksynyt nimityksen eurooppalaisen liikennekäytävän Pohjanmeri–Rein–Välimeri koordinaattoriksi. Pohjoisessa käytävä yhdistää Irlannin Dublinin, Corkin ja Foynesin satamat ja tarjoaa rautatie- ja maantieyhteyksiä Yhdistyneen kuningaskunnan rajalle. Nämä satamat ovat yhteydessä unionin mannerosaan Euroopan merialueen yhteyksien kautta, jotka tulevat Amsterdamin, Rotterdamin, Vlissingenin, Antwerpenin, Gentin ja Zeebruggen satamiin Alankomaissa ja Belgiassa. Etelässä liikennekäytävä kulkee Brysselin, Liègen ja Luxemburgin kautta Ranskan alueelle (Calais ja Le Havre) ja ulottuu Marseillen ja Fos-sur-Merin satamiin Metzin, Pariisin, Dijonin ja Lyonin kautta. Saksassa käytävää pitkin kulkevat yhteydet Ruhrin alueelle sekä Kölniin, Frankfurtiin ja Karlsruheen jatkuen Strasbourgiin Ranskassa. Ne saapuvat Sveitsin Baseliin, jossa käytävä jakautuu kahteen haaraan kulkien Bernin ja Chiasson kautta Italiaan, jossa se jatkuu Novaran, sekä Alessandrian ja Milanon kautta Genovan satamaan Välimerellä. Se kattaa rautatiet, maantiet, sisävesiväylät, lentoasemat, satamat ja multimodaaliset rahtiterminaalit. Tärkeimmät käytävään liittyvät hankkeet ovat Ranskan ja Belgian Seine–Scheldt-sisävesireitti sekä EuroCap-rautatiehanke, johon osallistuvat Ranska, Belgia ja Luxemburg.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

Eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää liikennekäytävän yleistä kehittämistä kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla, joilla edistetään kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista käytäväfoorumiin sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitettujen komission täytäntöönpanosäädösten valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin Pohjanmeri–Rein–Välimeri-käytävä on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa Pohjanmeri–Rein–Välimeri-käytävään kuuluvia naapurimaita kuullen;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille Pohjanmeri–Rein–Välimeri-käytävän toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten prioriteettien ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	tarjota jäsenvaltioille ja tarpeen mukaan myös naapurimaille tukea työsuunnitelman täytäntöönpanossa;

—	perustaa virallisesti asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytäväfoorumi, joka koostuu infrastruktuurin hallinnan sidosryhmistä, ja toimia käytäväfoorumin puheenjohtajana. Foorumi kokoontuu säännöllisesti koordinaattorin toimikauden aikana;

—	kuulla käytäväfoorumia työsuunnitelmasta ja tiedottaa säännöllisesti foorumille työsuunnitelman täytäntöönpanosta;

—	tarvittaessa perustaa käytäväfoorumille raportoivia työryhmiä ja toimia niiden puheenjohtajana TEN-T-asetuksen 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat liikennekäytävällä sijaitseviin pääkaupunkeihin, alueisiin ja kaupunkisolmukohtiin;

—	seurata työsuunnitelman ja siihen perustuvan komission täytäntöönpanosäädöksen täytäntöönpanoa ja koordinointia sekä tarvittaessa muita rajatylittäviä osuuksia koskevia erityisiä täytäntöönpanosäädöksiä;

—

tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	raportoida jäsenvaltioille, neuvostolle, Pohjanmeri–Rein–Välimeri-käytävään kuuluville naapurimaille, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä muille Pohjanmeri–Rein–Välimeri-käytävän kehittämiseen osallistuville tahoille kohdatuista vaikeuksista ja ehdotetuista ratkaisuista;

—

tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rautateiden tavaraliikenteen hallinnon kanssa rautateiden tavaraliikenteen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi Pohjanmeri–Rein–Välimeri-käytävällä ottaen huomioon Euroopan laajuiselle liikenneverkolle koituvat hyödyt ja asetuksessa (EU) 2024/1679 vahvistetut yleiset päättymispäivät, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (8) mukaista rautateiden tavaraliikenteen hallinnon toimivaltaa ja jäsenvaltioiden toimivaltaa infrastruktuurin hallinnoinnin ja rahoituksen osalta;

—	seurata rautateiden tavaraliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, keskittyen erityisesti rajatylittävään ulottuvuuteen, ja antaakseen tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa Pohjanmeri–Rein–Välimeri-käytävän rautateiden matkustajaliikennelinjojen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi;

—	seurata rautateiden matkustajaliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, kiinnittäen erityistä huomiota rajatylittäviin ulottuvuuksiin, ja antaa tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan tarvittaessa helpottaa meri- ja sisävesiliikenteen edustajien välisiä yhteyksiä ja koordinointia niiden synergioiden lisäämiseksi;

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan liikennekäytäviin liittyviin toimiin, kuten käytäväfoorumiin tai työryhmiin;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan liikennekäytäviin liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

Toimeksiantokirje eurooppalaisen liikennekäytävän Välimeri eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (9) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Liikennekäytäviin perustuva lähestymistapa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä, kun hallinnoidaan liikennekäytävällä toteutettavia Euroopan kannalta merkityksellisiä rajatylittäviä ja kansallisia hankkeita. Eurooppalaiset liikennekäytävät kattavat kaikki liikennemuodot, ja niillä pyritään Euroopan liikennejärjestelmän tehokkuuteen laajassa mittakaavassa. Eurooppalaisten liikennekäytävien käyttö edistää näin ollen tehokkaasti kestävää liikennettä koskevien unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden vahvistamista.

Olet hyväksynyt nimityksen eurooppalaisen liikennekäytävän Välimeri koordinaattoriksi. Tämä käytävä yhdistää Espanjan satamat Algecirasin, Cartagenan, Valencian, Castellónin, Tarragonan ja Barcelonan Madridiin ja jatkuu siitä pitkin Välimeren rannikkoa Etelä-Ranskasta Marseillen ja Nizzan kautta päätyen lopulta Italian Genovaan ja La Speziaan. Käytävä kulkee Marseillesta Lyoniin ja Alppien yli jatkuen Pohjois-Italian läpi Torinon, Milanon, Veronan, Bolognan, Padovan, Venetsian ja Triesten kautta. Se on yhteydessä myös Ljubljanaan ja Kroatian kautta kulkevan haaran kautta (Rijeka, Zagreb) Budapestiin ja Lviviin Ukrainassa. Käytävä kattaa rautatie- ja maantieliikenteen, lentoasemat, satamat, multimodaaliset rahtiterminaalit, rautatie- ja maantieterminaalit ja Pohjois-Italiassa myös Po-joen sisävesiväylän. Keskeisiä käytävään liittyviä hankkeita ovat raideleveyden muuttaminen Kansainvälisen rautatieliiton (UIC) standardiin Espanjassa, Lyonin ja Torinon välinen rautatietunneli sekä rautatieinfrastruktuurin yleinen nykyaikaistaminen käytävän itäosassa.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

Eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää liikennekäytävän yleistä kehittämistä kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla, joilla edistetään kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista käytäväfoorumiin sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitettujen komission täytäntöönpanosäädösten valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin Välimeri-käytävä on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa Välimeri-käytävään kuuluvia naapurimaita kuullen;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille Välimeri-käytävän toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten prioriteettien ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	tarjota jäsenvaltioille ja tarpeen mukaan myös naapurimaille tukea työsuunnitelman täytäntöönpanossa;

—	perustaa virallisesti asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytäväfoorumi, joka koostuu infrastruktuurin hallinnan sidosryhmistä, ja toimia käytäväfoorumin puheenjohtajana. Foorumi kokoontuu säännöllisesti koordinaattorin toimikauden aikana;

—	kuulla käytäväfoorumia työsuunnitelmasta ja tiedottaa säännöllisesti foorumille työsuunnitelman täytäntöönpanosta;

—	tarvittaessa perustaa käytäväfoorumille raportoivia työryhmiä ja toimia niiden puheenjohtajana TEN-T-asetuksen 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat liikennekäytävällä sijaitseviin pääkaupunkeihin, alueisiin ja kaupunkisolmukohtiin;

—	seurata työsuunnitelman ja siihen perustuvan komission täytäntöönpanosäädöksen täytäntöönpanoa ja koordinointia sekä tarvittaessa muita rajatylittäviä osuuksia koskevia erityisiä täytäntöönpanosäädöksiä;

—

tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	raportoida jäsenvaltioille, neuvostolle, Välimeri-käytävään kuuluville naapurimaille, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä muille Välimeri-käytävän kehittämiseen osallistuville tahoille kohdatuista vaikeuksista ja ehdotetuista ratkaisuista;

—

tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rautateiden tavaraliikenteen hallinnon kanssa rautateiden tavaraliikenteen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi Välimeri-käytävällä ottaen huomioon Euroopan laajuiselle liikenneverkolle koituvat hyödyt ja asetuksessa (EU) 2024/1679 vahvistetut yleiset päättymispäivät, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (10) mukaista rautateiden tavaraliikenteen hallinnon toimivaltaa ja jäsenvaltioiden toimivaltaa infrastruktuurin hallinnoinnin ja rahoituksen osalta;

—	seurata rautateiden tavaraliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, keskittyen erityisesti rajatylittävään ulottuvuuteen, ja antaakseen tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa Välimeri-käytävän rautateiden matkustajaliikennelinjojen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi;

—	seurata rautateiden matkustajaliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, kiinnittäen erityistä huomiota rajatylittäviin ulottuvuuksiin, ja antaa tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan tarvittaessa helpottaa meri- ja sisävesiliikenteen edustajien välisiä yhteyksiä ja koordinointia niiden synergioiden lisäämiseksi;

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan liikennekäytäviin liittyviin toimiin, kuten käytäväfoorumiin tai työryhmiin;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan liikennekäytäviin liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

Toimeksiantokirje eurooppalaisen liikennekäytävän Itämeri–Adrianmeri eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (11) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Liikennekäytäviin perustuva lähestymistapa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä, kun hallinnoidaan liikennekäytävällä toteutettavia Euroopan kannalta merkityksellisiä rajatylittäviä ja kansallisia hankkeita. Eurooppalaiset liikennekäytävät kattavat kaikki liikennemuodot, ja niillä pyritään Euroopan liikennejärjestelmän tehokkuuteen laajassa mittakaavassa. Eurooppalaisten liikennekäytävien käyttö edistää näin ollen tehokkaasti kestävää liikennettä koskevien unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden vahvistamista.

Olet hyväksynyt nimityksen eurooppalaisen liikennekäytävän Itämeri–Adrianmeri koordinaattoriksi. Tämä käytävä ulottuu pohjoisessa Puolan Gdańskin, Gdynian, Szczecinin ja Świnoujścien satamista sekä Biała Podlaskan kaupungista Kłodzkon, Krakovan ja Katowicen alueen kautta Brnoon Tšekkiin ja Bratislavaan Slovakiaan. Käytävä jatkuu Wieniin Itävallassa ja Budapestiin Unkarissa, ja sen itähaara päättyy Sloveniassa Koperin satamaan ja Kroatiassa Rijekan ja Splitin satamiin. Käytävän läntinen akseli Italiassa yhdistyy Bolognan kaupunkiin ja tarjoaa yhteyksiä Triesten, Venetsian, Ravennan ja Barin satamiin. Itämeri–Adrianmeri-käytävä kattaa rautatiet, maantiet, lentoasemat, satamat ja multimodaaliset rahtiterminaalit. Keskeisiä käytävään liittyviä hankkeita ovat Semmeringin tunneli Itävallassa sekä suurnopeusradat Puolassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Unkarissa.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

Eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää liikennekäytävän yleistä kehittämistä kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla, joilla edistetään kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista käytäväfoorumiin sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitettujen komission täytäntöönpanosäädösten valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin Itämeri–Adrianmeri-käytävä on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä Itämeri–Adrianmeri-käytävään kuuluvien asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille Itämeri–Adrianmeri-käytävän toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten prioriteettien ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	tarjota jäsenvaltioille tukea työsuunnitelman täytäntöönpanossa;

—	perustaa virallisesti asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytäväfoorumi, joka koostuu infrastruktuurin hallinnan sidosryhmistä, ja toimia käytäväfoorumin puheenjohtajana. Foorumi kokoontuu säännöllisesti koordinaattorin toimikauden aikana;

—	kuulla käytäväfoorumia työsuunnitelmasta ja tiedottaa säännöllisesti foorumille työsuunnitelman täytäntöönpanosta;

—	tarvittaessa perustaa käytäväfoorumille raportoivia työryhmiä ja toimia niiden puheenjohtajana TEN-T-asetuksen 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat liikennekäytävällä sijaitseviin pääkaupunkeihin, alueisiin ja kaupunkisolmukohtiin;

—	seurata työsuunnitelman ja siihen perustuvan komission täytäntöönpanosäädöksen täytäntöönpanoa ja koordinointia sekä tarvittaessa muita rajatylittäviä osuuksia koskevia erityisiä täytäntöönpanosäädöksiä;

—

tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	raportoida jäsenvaltioille, neuvostolle, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä muille Itämeri–Adrianmeri-käytävän kehittämiseen osallistuville tahoille havaituista vaikeuksista ja ehdotetuista ratkaisuista;

—

tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rautateiden tavaraliikenteen hallinnon kanssa rautateiden tavaraliikenteen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi Itämeri–Adrianmeri-käytävällä ottaen huomioon Euroopan laajuiselle liikenneverkolle koituvat hyödyt ja asetuksessa (EU) 2024/1679 vahvistetut yleiset päättymispäivät, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (12) mukaista rautateiden tavaraliikenteen hallinnon toimivaltaa ja jäsenvaltioiden toimivaltaa infrastruktuurin hallinnoinnin ja rahoituksen osalta;

—	seurata rautateiden tavaraliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, keskittyen erityisesti rajatylittävään ulottuvuuteen, ja antaakseen tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa Itämeri–Adrianmeri-käytävän rautateiden matkustajaliikennelinjojen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi;

—	seurata rautateiden matkustajaliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, kiinnittäen erityistä huomiota rajatylittäviin ulottuvuuksiin, ja antaa tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan tarvittaessa helpottaa meri- ja sisävesiliikenteen edustajien välisiä yhteyksiä ja koordinointia niiden synergioiden lisäämiseksi;

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan liikennekäytäviin liittyviin toimiin, kuten käytäväfoorumiin tai työryhmiin;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan liikennekäytäviin liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

—

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

Toimeksiantokirje eurooppalaisen liikennekäytävän Länsi-Balkan – itäinen Välimeri eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (13) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Liikennekäytäviin perustuva lähestymistapa mahdollistaa tehokkaan yhteistyön keskeisten toimijoiden välillä, kun hallinnoidaan liikennekäytävällä toteutettavia Euroopan kannalta merkityksellisiä rajatylittäviä ja kansallisia hankkeita. Eurooppalaiset liikennekäytävät kattavat kaikki liikennemuodot, ja niillä pyritään Euroopan liikennejärjestelmän tehokkuuteen laajassa mittakaavassa. Eurooppalaisten liikennekäytävien käyttö edistää näin ollen tehokkaasti kestävää liikennettä koskevien unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamista ja Euroopan talouden vahvistamista.

Olet hyväksynyt nimityksen eurooppalaisen liikennekäytävän Länsi-Balkan – itäinen Välimeri koordinaattoriksi. Käytävä alkaa kahdesta rinnakkaisesta haarasta Itävallassa (Salzburgista ja Linzistä). Haarat kulkevat kaakkoon naapurimaahan Sloveniaan, jossa ne lähentyvät toisiaan Ljubljanassa (Slovenia) ja jatkavat kohti Kroatian rajaa Zagrebin kautta ennen saapumistaan Länsi-Balkanille Bosnia ja Hertsegovinassa ja Serbiassa. Käytävän pääreitti jatkuu kaakkoon Belgradia kohti, minkä jälkeen se jakautuu kohti Pristinaa ja Nišiä palautuen taas yhteen Skopjessa (Pohjois-Makedoniassa). Toinen pohjoinen haara ulottuu Serbiasta Budapestiin Unkariin. Käytävän useat läntiset haarat kulkevat Adrianmeren satamiin: Trieste, Koper, Rijeka, Ploče (Bosnia ja Hertsegovinan kautta), Bar ja Durres (Serbian ja Montenegron kautta). Tämän jälkeen keskushaara jatkuu etelässä Pohjois-Makedonian kautta ja luo yhteyden Kreikan Igoumenitsan, Patrasin ja Pireasin satamiin. Käytävä päättyy lopulta Kyprokselle (meriyhteys). Käytävään kuuluu myös itä–länsi-yhteys, joka alkaa Albanian Durresista kulkien Sofian kautta Svilengradiin (rajojen muodostama kolmio).

Länsi-Balkan – itäinen Välimeri -käytävään kuuluu pääasiassa rautateitä, maanteitä, lentoasemia, meri- ja sisävesisatamia, multimodaalisia rahtiterminaaleja sekä useita yksilöityjä kaupunkisolmukohtia. Tähän käytävään ei sisälly sisävesiväyliä. Suurimpana poikkeuksena on Kypros, jossa ei oteta käyttöön rautatieinfrastruktuuria.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

Eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää liikennekäytävän yleistä kehittämistä kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla, joilla edistetään kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista käytäväfoorumiin sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitettujen komission täytäntöönpanosäädösten valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen käytäviä koskevien työsuunnitelmien mukaisesti.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin Länsi-Balkan – itäinen Välimeri -käytävä on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa ja tarvittaessa Länsi-Balkan – itäinen Välimeri -käytävään kuuluvia naapurimaita kuullen;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille Länsi-Balkan – itäinen Välimeri -käytävän toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten prioriteettien ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	tarjota jäsenvaltioille ja tarpeen mukaan myös naapurimaille tukea työsuunnitelman täytäntöönpanossa;

—	perustaa virallisesti asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti käytäväfoorumi, joka koostuu infrastruktuurin hallinnan sidosryhmistä, ja toimia käytäväfoorumin puheenjohtajana. Foorumi kokoontuu säännöllisesti koordinaattorin toimikauden aikana;

—	kuulla käytäväfoorumia työsuunnitelmasta ja tiedottaa säännöllisesti foorumille työsuunnitelman täytäntöönpanosta;

—	tarvittaessa perustaa käytäväfoorumille raportoivia työryhmiä ja toimia niiden puheenjohtajana TEN-T-asetuksen 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat liikennekäytävällä sijaitseviin pääkaupunkeihin, alueisiin ja kaupunkisolmukohtiin;

—	seurata työsuunnitelman ja siihen perustuvan komission täytäntöönpanosäädöksen täytäntöönpanoa ja koordinointia sekä tarvittaessa muita rajatylittäviä osuuksia koskevia erityisiä täytäntöönpanosäädöksiä;

—

tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	raportoida jäsenvaltioille, neuvostolle, Länsi-Balkan – itäinen Välimeri -käytävään kuuluville naapurimaille, Euroopan parlamentille ja komissiolle sekä muille Länsi-Balkan – itäinen Välimeri -käytävän kehittämiseen osallistuville tahoille kohdatuista vaikeuksista ja ehdotetuista ratkaisuista;

—

tehdä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja rautateiden tavaraliikenteen hallinnon kanssa rautateiden tavaraliikenteen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi Länsi-Balkan – itäinen Välimeri -käytävällä ottaen huomioon Euroopan laajuiselle liikenneverkolle koituvat hyödyt ja asetuksessa (EU) 2024/1679 vahvistetut yleiset päättymispäivät, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 913/2010 (14) mukaista rautateiden tavaraliikenteen hallinnon toimivaltaa ja jäsenvaltioiden toimivaltaa infrastruktuurin hallinnoinnin ja rahoituksen osalta;

—	seurata rautateiden tavaraliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, keskittyen erityisesti rajatylittävään ulottuvuuteen, ja antaakseen tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa Länsi-Balkan – itäinen Välimeri -käytävän rautateiden matkustajaliikennelinjojen prioriteettien ja investointitarpeiden määrittämiseksi;

—	seurata rautateiden matkustajaliikennepalvelujen suorituskykyä ja tunnistaa mahdollisia esteitä, kuten teknisiä, hallinnollisia ja operatiivisia esteitä, kiinnittäen erityistä huomiota rajatylittäviin ulottuvuuksiin, ja antaa tarvittaessa asiaa koskevia suosituksia;

—	tehdä tiivistä yhteistyötä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan tarvittaessa helpottaa meri- ja sisävesiliikenteen edustajien välisiä yhteyksiä ja koordinointia niiden synergioiden lisäämiseksi;

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan liikennekäytäviin liittyviin toimiin, kuten käytäväfoorumiin tai työryhmiin;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan liikennekäytäviin liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

Toimeksiantokirje ERTMS:n eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (15) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Olet hyväksynyt nimityksen koordinaattoriksi, joka on vastuussa rautateiden yhteentoimivuudesta, erityisesti ERTMS:stä Euroopan laajuisessa liikenneverkossa. Tässä horisontaalisessa painopisteessä keskitytään ERTMS:n oikea-aikaiseen käyttöönottoon, jolla varmistetaan matkustaja- ja tavaraliikenteen mahdollistava yhteentoimivuus yli rajojen.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

ERTMS-järjestelmän eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää ERTMS:n kehittämistä ja käyttöönottoa Euroopan tasolla kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla kilpailukykyisen ja resurssitehokkaan liikennejärjestelmän edistämiseksi. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitetun työsuunnitelman pohjalta.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin ERTMS on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille ERTMS:n toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten prioriteettien ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	neuvoa yhdeksää eurooppalaisista liikennekäytävistä vastaavaa koordinaattoria asioissa, jotka koskevat ERTMS:n johdonmukaista täytäntöönpanoa koko liikenneverkossa;

—	edistää asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklan mukaisella täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttävän eurooppalaisen käyttöönottosuunnitelman laatimista ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien sen mahdollinen rahoitus ja täytäntöönpanoon mahdollisesti vaikuttavat riskit;

—

osallistua asianmukaisten metodologisten lähestymistapojen laatimiseen ERTMS:n täytäntöönpanoa koskevien vaatimusten vahvistamiseksi komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2023/1695 (16) esitetyn Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmää koskevan yhteentoimivuuden teknisen eritelmän (YTE) mukaisesti;

—

kuulla säännöllisesti kaikkia asianomaisia jäsenvaltioita ja sidosryhmiä, jotta voidaan tunnistaa kaikki ERTMS:n kehittämiseen liittyvät tekijät ja rahoitusmahdollisuudet. Tähän sisältyy erityisen ERTMS:n neuvoa-antavan foorumin perustaminen ja sen puheenjohtajana toimiminen asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti sekä yhteistyö ERTMS:n käyttöönoton koordinointiin osallistuvien kansallisesti nimettyjen ERTMS-edustajien kanssa ja tarvittaessa tilapäisten työryhmien perustaminen kyseiseen foorumiin;

—	tehdä yhteistyötä Euroopan unionin rautatieviraston ja Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen kanssa;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat asianomaisiin jäsenvaltioihin, alueisiin ja tärkeimpiin pullonkauloihin ja solmukohtiin;

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—

tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia ja erityisesti niitä, jotka ovat rautateiden tavaraliikenteen hallinnon jäseniä, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan ERTMS:n neuvoa-antavan foorumin tai työryhmien toimintaan;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan ERTMS:ään liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

Toimeksiantokirje eurooppalaisen merialueen eurooppalaiselle koordinaattorille

Unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2024/1679 (17) säädetään eurooppalaisten koordinaattoreiden nimeämisestä vastaamaan eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden täytäntöönpanosta. Horisontaaliset painopisteet ovat eurooppalainen merialue ja Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä (ERTMS).

Olet hyväksynyt nimityksen koordinaattoriksi, joka on vastuussa eurooppalaisesta merialueesta. Tässä horisontaalisessa painopisteessä keskitytään sellaisen aidosti kestävän, älykkään, saumattoman ja häiriönsietokykyisen eurooppalaisen merialueen luomiseen, joka voidaan täysin integroida ovelta ovelle -liikenneketjuun Euroopan laajuisessa liikenneverkossa.

Komissio on vakuuttunut siitä, että koordinaattorin tuki, johon se luottaa täysin, on ratkaisevan tärkeää eurooppalaisten liikennekäytävien ja horisontaalisten painopisteiden menestyksen kannalta.

Tehtävä

Eurooppalaisen merialueen eurooppalaisen koordinaattorin työn tavoitteena on edistää tämän horisontaalisen painopisteen yleistä kehittämistä ja täytäntöönpanoa Euroopan tasolla kohdennetuilla koordinointitoimilla, jotka liittyvät erityisesti hankeinvestointeihin (hankkeiden synkronointi, kansallisen ja unionin rahoituksen jakaminen), ja tarvittaessa muilla erityistoimilla, joilla edistetään lähimerenkulkureittien luomista tai parantamista sekä merisatamien ja niiden sisämaayhteyksien kehittämistä, jotta integrointi muihin liikennemuotoihin olisi tehokasta ja kestävää. Tämän saavuttamiseksi koordinaattorin tehtävänä on sujuvoittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ohjata sidosryhmien osallistumista sekä tukea asetuksen (EU) 2024/1679 55 artiklassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen valmistelua ja täytäntöönpanoa mainitun asetuksen 54 artiklassa tarkoitetun työsuunnitelman pohjalta.

Asetuksen (EU) 2024/1679 52 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa säädetystä johtuen koordinaattorin velvollisuuksiin kuuluu

—	analysoida, missä määrin eurooppalainen merialue on vaatimusten mukainen, ja tukea sen koordinoitua täytäntöönpanoa Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) standardien mukaisesti;

—	laatia asetuksen (EU) 2024/1679 54 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti työsuunnitelma viimeistään 19 päivänä heinäkuuta 2026 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi yhdessä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa;

—

toimittaa vuotuinen tilannekatsaus Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja asianomaisille jäsenvaltioille eurooppalaisen merialueen toteuttamisen etenemisestä. Tässä vuotuisessa tilannekatsauksessa keskitytään keskeisten prioriteettien ja investointien osalta saavutettuun edistykseen, kuvataan niiden täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien luonne ja ehdotetaan ratkaisuja;

—	osallistua eurooppalaista merialuetta koskevan täytäntöönpanosäädöksen laatimiseen 55 artiklan mukaisesti;

—	valvoa kunkin eurooppalaisen liikennekäytävän osalta tarvittavia analyyseja ja tutkimuksia ja yhdistää nämä tutkimukset johdonmukaiseksi eurooppalaista merialuetta koskevaksi työsuunnitelmaksi;

—	neuvoa yhdeksää koordinaattoria, jotka vastaavat eurooppalaisista liikennekäytävistä eurooppalaista merialuetta koskevissa asioissa, ja varmistaa johdonmukainen täytäntöönpano koko liikenneverkossa;

—

kuulla säännöllisesti kaikkia asianomaisten jäsenvaltioita ja sidosryhmiä, jotta voidaan tunnistaa kaikki eurooppalaisen merialueen kehittämiseen liittyvät tekijät, tarpeellisiksi katsottujen investointien rahoitusmahdollisuudet ja keinot tällaisen rahoituksen saamiseksi. Tähän sisältyy erityisen neuvoa-antavan Euroopan merifoorumin perustaminen ja sen puheenjohtajana toimiminen asetuksen (EU) 2024/1679 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja tarvittaessa tilapäisten työryhmien perustaminen kyseiseen foorumiin;

—	tehdä yhteistyötä Euroopan meriturvallisuusviraston kanssa;

—	tehdä kaikki tarvittavat virkamatkat asiaankuuluviin pääkaupunkeihin, asiaankuuluville alueille ja tärkeimpiin Euroopan merialueeseen liittyviin satamiin;

—	seurata eurooppalaisella merialueella toteutettujen hankkeiden valintaa ja täytäntöönpanoa tiiviissä yhteistyössä valitun toimeksisaajan kanssa;

—	tarkistaa, ovatko jäsenvaltioiden tai tapauksen mukaan naapurimaiden Verkkojen Eurooppa -välineen yhteisrahoitusta varten ehdottamat hankkeet yhdenmukaisia työsuunnitelman painopisteiden kanssa;

—	tarvittaessa kuulla työsuunnitelmasta ja sen täytäntöönpanosta alue- ja paikallisviranomaisia, infrastruktuurin haltijoita, liikenteenharjoittajia, tavarantoimitusalaa, liikenteen käyttäjiä sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä;

—	tehdä yhteistyötä naapurimaiden kanssa ja ottaa ne mukaan neuvoa-antavan Euroopan merifoorumin tai työryhmien toimintaan;

—	tehdä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa toteuttaessaan eurooppalaiseen merialueeseen liittyviä toimia, jotka ulottuvat kyseisten kansainvälisten järjestöjen jäseninä oleviin naapurimaihin.

Koordinaattorin tehtävä on näin ollen hyvin monipuolinen ja erittäin tärkeä unionille ja koko hankkeelle rahoituksen ohjelmasuunnittelun ja jäsenvaltioiden kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kannalta. Koordinaattorin toiminta auttaa jäsenvaltioita ratkaisemaan mahdollisia vaikeuksia, joita eri infrastruktuurihankkeiden toteuttamisessa ilmenee.

Säännöt ja menettelyt

Eurooppalaisen koordinaattorin toimikausi kestää neljä vuotta tämän päätöksen voimaantulopäivästä, ja se voidaan uusia yhteisestä sopimuksesta.

Komissio voi milloin hyvänsä omasta aloitteestaan tai koordinaattorin pyynnöstä muuttaa toimeksiannon kestoa. Komissiolla on oikeus peruuttaa toimeksianto milloin hyvänsä.

Toimeksiannon aikana koordinaattori ei saa tehdä sitoumuksia komission puolesta ilman sen etukäteen antamaa kirjallista suostumusta. Koordinaattorin on toimittava puolueettomasti, riippumattomasti ja luottamuksellisesti ja käytettävä ammatillista osaamistaan ja taitojaan parhaan kykynsä mukaan yksinomaan unionin edun mukaisesti.

Koordinaattorin on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan sellaisilla osa-alueilla, joihin hänen on puututtava. Koordinaattorin on ilmoitettava komissiolle kaikista toimikauden aikana ilmenevistä eturistiriidoista.

Koordinaattori ei myöskään saa käyttää tai paljastaa asiakirjoja tai tietoja, jotka ovat tulleet hänen saatavilleen työtehtävien kautta, paitsi jos kyseiset tiedot ovat jo julkisia. Kaikki koordinaattorin tuottamat tulokset ovat unionin omaisuutta, ja unioni voi käyttää niitä tai julkaista ne parhaaksi katsomallaan tavalla.

Koordinaattorille myönnetään toimeksiannon aikana kuukausittain 3 000 euron suuruinen kiinteämääräinen korvaus kattamaan kulut sellaisista sihteeristöpalveluista, joita komission yksiköt eivät tuota suoraan (viestintä, erilaiset toimistokalusteet, toimistotilat), ja virkamatkoihin liittyvät kulut korvataan komission sääntöjen mukaisesti.

Koordinaattorin yhteyshenkilönä toimii liikenteen ja liikkumisen pääosaston alaisuudessa toimiva investointien ja innovatiivisen ja kestävän liikenteen osaston johtaja. Komissio vakuuttaa, että koordinaattori saa täyden tuen osaston johtajalta ja henkilöstöltä, joka on nimetty koordinaattorin avuksi jokapäiväisten teknisten ja hallinnollisten tehtävien täyttämisessä.

Liikenteen ja liikkumisen pääosasto järjestää säännöllisesti eurooppalaisille koordinaattoreille tapaamisia, joissa he voivat jakaa tietoa ja kokemuksia.

Belgian tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta käsitellä tämän sopimuksen voimassaoloa, soveltamista tai tulkintaa koskevia riitoja. Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/913/oj).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/913/oj).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/913/oj).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/913/oj).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/913/oj).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/913/oj).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 913/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 22, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2010/913/oj).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).

(16)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1695, annettu 10 päivänä elokuuta 2023, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ja asetuksen (EU) 2016/919 kumoamisesta (EUVL L 222, 8.9.2023, s. 380, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg_impl/2023/1695/oj).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1679, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2024, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi, asetusten (EU) 2021/1153 ja (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 1315/2013 kumoamisesta (EUVL L, 2024/1679, 28.6.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2024/1679/oj).