(1)

Asetuksella (EY) N:o 1005/2008, jäljempänä ’LIS-asetus’, perustetaan laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen, jäljempänä ’LIS-kalastus’, ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskeva unionin järjestelmä.

(2)

LIS-asetuksen VI luvussa säädetään menettelystä yhteistyöhön osallistumattomien kolmansien maiden yksilöimiseksi, toimenpiteistä kyseisiin maihin nähden, kyseisiä maita koskevan luettelon laatimisesta, luettelosta poistamisesta, luettelon julkisuudesta sekä kiireellisistä toimenpiteistä.

(3)

LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisesti komission tehtävänä on yksilöidä ne kolmannet maat, joiden se ei katso osallistuvan LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön. Kolmas maa voidaan todeta yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi, jos se laiminlyö sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevat velvollisuudet.

(4)

Yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi toteamisen LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisesti olisi perustuttava kaikkien mainitun asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tietojen tarkasteluun. Toteamisen perustana on tarkastelu, joka koskee kaikkia LIS-asetuksen mukaisesti saatuja tietoja tai tarvittaessa mitä tahansa muita asian kannalta merkityksellisiä tietoja, kuten saalistiedot, kansallisista tilastokeskuksista ja muista luotettavista lähteistä saadut kauppaa koskevat tiedot, alusrekisterit ja -tietokannat, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymät saalisasiakirjat tai tilastointiasiakirjaohjelmat ja LIS-alusluettelot sekä muut satamissa ja kalavesillä saadut tiedot.

(5)

LIS-asetuksen 33 artiklan mukaisesti neuvoston tehtävänä on laatia luettelo yhteistyöhön osallistumattomista maista. Kyseisiin maihin sovelletaan LIS-asetuksen 38 artiklassa säädettyjä toimenpiteitä.

(6)

LIS-asetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti kalastustuotteita saa tuoda unioniin ainoastaan, jos niiden mukana seuraa kyseisen asetuksen mukainen saalistodistus.

(7)

Lippuvaltiona olevien kolmansien maiden vahvistamat saalistodistukset hyväksytään LIS-asetuksen 20 artiklan 1 kohdan mukaan sillä edellytyksellä, että nuo lippuvaltiot ilmoittavat komissiolle kansallisista järjestelyistään sellaisten lakien ja asetusten sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden soveltamista, valvontaa ja täytäntöönpanoa varten, joita niiden kalastusalusten on noudatettava, sekä julkisten viranomaistensa valtuuttamisesta todistamaan saalistodistuksissa olevien tietojen todenmukaisuus.

(8)

LIS-asetuksen 20 artiklan 4 kohdan mukaan komissio tekee hallinnollista yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, jotka liittyvät saalistodistusta koskevien kyseisen asetuksen säännösten täytäntöönpanoon.

(9)

Trinidad ja Tobagon tasavalta, jäljempänä ’Trinidad ja Tobago’, ei ole toimittanut komissiolle ilmoitustaan lippuvaltiona LIS-asetuksen 20 artiklan mukaisesti.

(10)

LIS-asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella komissio katsoi olevan selviä viitteitä siitä, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvoitteet toimia LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi. Komission marraskuussa 2015 tekemä käynti vahvisti nämä havainnot.

(11)

Sen vuoksi komissio antoi LIS-asetuksen 32 artiklan mukaisesti 21 päivänä huhtikuuta 2016 päätöksen (2), jolla ilmoitetaan Trinidad ja Tobagolle mahdollisuudesta todeta se LIS-asetuksen mukaiseen LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi.

(12)

Kyseinen 21 päivänä huhtikuuta 2016 annettu päätös sisälsi tiedot tällaisen mahdollisen toteamisen perusteena olevista olennaisista tosiasioista ja huomioista.

(13)

Päätös ilmoitettiin Trinidad ja Tobagolle ja samalla toimitettiin kirje, jossa kehotettiin Trinidad ja Tobagoa toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä komission kanssa komission kyseisessä päätöksessä ehdottama toimintasuunnitelma todettujen puutteiden korjaamiseksi.

(14)

Komissio kehotti Trinidad ja Tobagoa erityisesti toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet komission ehdottamaan toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimien täytäntöönpanemiseksi ja arvioimaan niiden täytäntöönpanoa.

(15)

Trinidad ja Tobagolle annettiin mahdollisuus toimittaa vastineensa komission 21 päivänä huhtikuuta 2016 antamaan päätökseen sekä muihin asiaankuuluviin komission ilmoittamiin tietoihin, niin että se voi esittää näyttöä, joka osoittaa vääräksi 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetussa päätöksessä esiin tuodut seikat tai antaa niistä lisätietoa. Trinidad ja Tobagolle taattiin oikeus pyytää tai toimittaa lisätietoja.

(16)

Komissio käynnisti 21 päivänä huhtikuuta 2016 antamallaan päätöksellä vuoropuheluprosessin Trinidad ja Tobagon kanssa.

(17)

Komissio jatkoi tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista. Trinidad ja Tobagon 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen jälkeen toimittamia suullisia ja kirjallisia huomautuksia tarkasteltiin ja ne otettiin huomioon. Komissio tiedotti Trinidad ja Tobagolle näkökannoistaan säännöllisesti joko suullisesti tai kirjallisesti.

(18)

Kun otetaan huomioon kerätyt tiedot, jotka esitetään johdanto-osan 42–99 kappaleessa, Trinidad ja Tobago ei ole puuttunut 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetussa päätöksessä kuvattuihin huolenaiheisiin ja puutteisiin riittävissä määrin eikä se ole pannut täytäntöön päätökseen liittyvässä toimintasuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä.

(19)

Komissio ilmoitti Trinidad ja Tobagolle 21 päivänä huhtikuuta 2016 harkitsevansa mahdollisuutta todeta Trinidad ja Tobago yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi LIS-asetuksen 32 artiklan nojalla.

(20)

Komissio kehotti Trinidad ja Tobagoa panemaan täytäntöön tiiviissä yhteistyössä komission yksikköjen kanssa toimintasuunnitelman 21 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan päätöksessä yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi.

(21)

Komission yksilöimät suurimmat puutteet liittyivät useisiin kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden noudattamisen laiminlyönteihin, erityisesti asianmukaisen oikeudellisen kehyksen hyväksymättä jättämiseen, kalastusalusten tehokkaan valvonnan varmistamiseksi tarvittavien tehokkaiden ja asianmukaisten välineiden puutteeseen, tarkkailijajärjestelmän ja tarkastusohjelman puutteeseen sekä kalastusta koskevien satamatarkastusten puutteeseen. Muut yksilöidyt puutteet koskivat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen suosituksista ja päätöslauselmista johtuvien kansainvälisten velvoitteiden noudattamatta jättämistä. Katsottiin myös, ettei Trinidad ja Tobago ole pannut täytäntöön asiaankuuluvien elinten antamia ei-sitovia suosituksia ja päätöslauselmia, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälistä toimintasuunnitelmaa LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, vastustamiseksi ja poistamiseksi (3), jäljempänä ’kansainvälinen LIS-toimintasuunnitelma’, eikä lippuvaltiotoimintaa koskevia FAO:n vapaaehtoisia suuntaviivoja (4). Sitä, ettei näitä suosituksia ja päätöslauselmia ole pantu täytäntöön, pidettiin kuitenkin ainoastaan lisätodisteena eikä ilmoituksen perusteena.

(22)

Trinidad ja Tobago ilmoitti 27 päivänä toukokuuta 2016, 1 päivänä maaliskuuta 2017, 2 päivänä lokakuuta 2017, 23 päivänä marraskuuta 2021 ja 18 päivänä marraskuuta 2022 päivätyillä kirjeillään komissiolle halukkuudestaan korjata 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetussa päätöksessä yksilöidyt puutteet ja tehdä yhteistyötä komission kanssa ja hyväksyi toimintasuunnitelman.

(23)

Trinidad ja Tobago toimitti 27 päivänä toukokuuta 2016 päivätyllä kirjeellään luonnoksen kansallisesta toimintasuunnitelmasta, tosin ilmoittamatta sen hyväksymisaikataulua, luettelon kaikista Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, kalastuslisenssin sekä pitkäsiima-alusten matkaraportin ja vienti-ilmoituksen malleja sekä kalastusviranomaisten sisäistä rakennetta koskevia tietoja.

(24)

Trinidad ja Tobago ilmoitti 5 päivänä joulukuuta 2016 komissiolle sisäisistä organisaatiomuutoksista ja toimitti 25 päivänä helmikuuta 2017 ajan tasalla olevan selonteon toimista, jotka sen viranomaiset olivat toteuttaneet tai aikoivat toteuttaa yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi. Kyseisellä tiedonannolla viranomaiset kuitenkin ilmoittivat, että toimintasuunnitelman viimeistely ja täytäntöönpano oli määrä saattaa päätökseen myöhemmin.

(25)

Komissio ja Trinidad ja Tobagon viranomaiset tapasivat 2 päivänä maaliskuuta 2017 keskustellakseen yksilöityjen puutteiden korjaamiseksi laaditun toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa saavutetusta edistymisestä. Tapaamisen aikana Trinidad ja Tobagon viranomaiset toistivat halukkuutensa korjata yksilöidyt puutteet ja tehdä yhteistyötä komission kanssa. Tältä osin ei kuitenkaan toteutettu mitään toimia tapaamisen jälkeen.

(26)

Komissio lähetti 10 päivänä huhtikuuta 2017 Trinidad ja Tobagon pääministerille kirjeen, jossa komissio ilmoitti pitävänsä myönteisenä Trinidad ja Tobagon sitoumusta parantaa LIS-kalastuksen torjuntaan liittyvää kansallista politiikkaa ja noudattaa Trinidad ja Tobagolle lippu-, satama-, rannikko- ja markkinavaltiona kuuluvia kansainvälisiä velvollisuuksia. Tähän kirjeeseen ei saatu vastausta.

(27)

Trinidad ja Tobagon viranomaiset toimittivat 7 päivänä syyskuuta 2017, 17 päivänä syyskuuta 2017 ja 3 päivänä marraskuuta 2017 komissiolle i) luonnoksen virastojen välisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta, jolla pyritään edistämään yhteistyötä kalastuksen ja kalastukseen liittyvän toiminnan sekä kalan ja kalatuotteiden kaupan sääntelyssä, ii) mallin yhteisymmärryspöytäkirjasta, joka Trinidad ja Tobagon ja kolmansien maiden on tarkoitus allekirjoittaa LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevan yhteistyön tehostamiseksi, ja iii) luonnoksen virastojen välisistä vakiotoimintamenettelyistä, joita sovelletaan kalan ja kalatuotteiden tuontiin, kalastusalusten rekisteröintiin, kalastusalusten tekemiin satamaan saapumista ja satamasta lähtemistä koskeviin ilmoituksiin, kalastukseen käytettävien kalastusalusten (alle 250 tonnia) tuontiin, kalan ja kalatuotteiden vientiin, ministeriön myöntämän tullittomuusluvan antamiseen, kalan ja kalatuotteiden aluksesta purkamiseen, kalan ja kalatuotteiden jälleenlaivaukseen, kalan ja kalatuotteiden kauttakulkuun, kalastusalusten valvontaan ja kalastusalusten satamatarkastuksiin.

(28)

Komissio järjesti 7 päivänä marraskuuta 2017 etäkokouksen Trinidad ja Tobagon viranomaisten kanssa, jotta voitiin keskustella LIS-kalastuksen torjuntaa koskevista Trinidad ja Tobagon meneillään olevista toimista.

(29)

Trinidad ja Tobago toimitti 24 päivänä marraskuuta 2017 kirjallisella tiedonannolla yhteenvedon toimista, joita aiottiin toteuttaa LIS-kalastukseen puuttumiseksi, ja luettelon Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivista, muuta kuin pienimuotoista kalastusta harjoittavista kalastusaluksista. Komissio sai 5 päivänä kesäkuuta 2018 luonnoksen ehdotuksesta uudeksi kalastuksenhoitolaiksi.

(30)

Komissio järjesti 8 päivänä helmikuuta 2019 Trinidad ja Tobagon viranomaisten kanssa etäkokouksen, jossa keskusteltiin siitä, miten maa on edistynyt 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetussa päätöksessä lueteltujen puutteiden korjaamisessa. Kokous vahvisti, ettei 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetussa päätöksessä yksilöityjen puutteiden korjaamisessa ollut edistytty.

(31)

Trinidad ja Tobago liittyi satamavaltion toimenpiteitä koskevaan FAO:n sopimukseen ja hyväksyi kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä aavalla merellä toimivien kalastusalusten osalta tehdyn sopimuksen (5)24 päivänä lokakuuta 2019.

(32)

Trinidad ja Tobagon viranomaiset toimittivat 22 päivänä kesäkuuta 2020 kirjallisella tiedonannolla ajan tasalla olevan selonteon toimista, joilla LIS-kalastuksen torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön. Viranomaiset toimittivat tarkistetun version ehdotuksesta uudeksi kalastuksenhoitolaiksi ja mainitsivat toiminnan painopistealueet eli aikomuksen perustaa kalastustarkastajien virkoja ja alusten satelliittiseurantajärjestelmän (VMS) asentamisen Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtiviin, muuta kuin pienimuotoista kalastusta harjoittaviin kalastusaluksiin.

(33)

Komissio järjesti 21 päivänä syyskuuta 2021 videoneuvottelun Trinidad ja Tobagon viranomaisten kanssa, jotta voitiin keskustella oikeudellisen kehyksen tarkistamisessa ja VMS-järjestelmän asentamisessa muuta kuin pienimuotoista kalastusta harjoittaviin kalastusaluksiin (painottaen erityisesti pitkäsiima-aluksia, jotka toimivat Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) yleissopimusalueella, jäljempänä ’ICCAT-yleissopimusalue’) saavutetusta edistymisestä sekä aluksesta purkamisen ja satamatarkastusten, kalastustarkastajien virkojen perustamisen ja kalastuslaivaston tilanteen osalta mahdollisesti saavutetusta edistymisestä. Videoneuvottelu vahvisti, ettei 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetussa päätöksessä yksilöidyillä aloilla ollut edistytty.

(34)

Trinidad ja Tobagon viranomaiset toimittivat 24 päivänä syyskuuta 2021 komissiolle i) viimeistellyn ja allekirjoitetun jäljennöksen virastojen välisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta, jolla pyritään edistämään yhteistyötä kalastuksen ja kalastukseen liittyvän toiminnan sekä alan kaupan sääntelyssä, ja voimassa olevat vakiotoimintamenettelyt, ii) Trinidad ja Tobagon ja kolmansien maiden välisen yhteisymmärryspöytäkirjan mallin luonnoksen (joka oli toimitettu komissiolle jo 17 päivänä syyskuuta 2017) ja iii) jäljennöksen raportista, joka oli laadittu Trinidad ja Tobagossa satamavaltion toimenpiteiden toteuttamista tukevassa FAO:n hankkeessa tehdystä seurantaa, valvontaa ja tarkkailua koskevasta arvioinnista (mukaan lukien satamien arviointi).

(35)

Lisäksi Trinidad ja Tobagon viranomaiset toimittivat 2 ja 7 päivänä lokakuuta 2021 komissiolle luettelon vuosien 2018–2020 aikana tehdyistä kolmannen maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten satamakäynneistä ja luettelon Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, joilla on lupa kalastaa ICCAT-yleissopimusalueella.

(36)

Komissio toi 25 päivänä lokakuuta 2021 päivätyllä kirjeellä esiin huolensa vuoropuhelun kehittymisestä ja siitä, ettei Trinidad ja Tobago ollut edistynyt 21 päivänä huhtikuuta 2016 annettuun päätökseen liittyvään toimintasuunnitelmaan sisältyvien suositusten noudattamisessa.

(37)

Trinidad ja Tobagon viranomaiset toimittivat 9 päivänä marraskuuta 2021 edistymiskertomuksen, joka sisälsi i) tietoja kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tilanteesta, ii) raportin kansallisesta strategiasta ja etenemissuunnitelmasta, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen sekä täydentävien kansainvälisten välineiden ja mekanismien määräykset LIS-kalastuksen torjumiseksi, ja iii) sen komitean työsuunnitelmaluonnoksen, joka oli perustettu johdanto-osan 23 kappaleessa mainitun kansallisen toimintasuunnitelman mukaisesti valvomaan ja seuraamaan kalastuksen, kalastukseen liittyvän toiminnan ja alan kaupan sääntelyä koskevan yhteistyön edistämiseksi laaditun yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpanoa ja raportoimaan siitä.

(38)

Vastauksena komission lähettämään kirjeeseen Trinidad ja Tobago toisti 23 päivänä marraskuuta 2021, että maan viranomaiset ovat sitoutuneet LIS-kalastuksen torjuntaan. Komissio vastasi kirjeeseen 2 päivänä joulukuuta 2021 ja painotti tarvetta toteuttaa tehokkaita toimia LIS-kalastuksen torjuntaa koskevissa Trinidad ja Tobagon valvontajärjestelmissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

(39)

Komissio teki 14 ja 16 päivän joulukuuta 2022 välisenä aikana Trinidad ja Tobagoon käynnin, jonka tavoitteena oli arvioida 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen jälkeen saavutettua edistymistä. Käynti vahvisti, ettei päätöksessä esitettyjä yksilöityjä puutteita ollut korjattu.

(40)

Komissio on tarkastellut LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan nojalla, miten Trinidad ja Tobago on noudattanut sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kuuluvia kansainvälisiä velvollisuuksia. Tarkastelua varten komissio on ottanut huomioon LIS-asetuksen 31 artiklan 4–7 kohdassa vahvistetut arviointiperusteet.

(41)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetussa päätöksessä korostetaan, komissio totesi, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- ja markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet, jotka liittyvät Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivien kalastusalusten tai sen kansalaisten taikka sen satamia käyttävien kalastusalusten harjoittamaan tai tukemaan LIS-kalastukseen, sekä velvoitteensa estää LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsy markkinoille.

(42)

Yhdistyneiden kansakuntien kalakantasopimuksen 18 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan valtioiden on valvottava lippunsa alla purjehtivia aluksia aavalla merellä kalastuslisenssien tai lupien avulla kaikkien sovellettavien osa-alueellisella, alueellisella tai maailmanlaajuisella tasolla sovittujen menettelyjen mukaisesti. Lisäksi kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 45 kohdan ja vastuullista kalataloutta koskevan FAO:n toimintaohjeen (6) 8 kohdan 2 alakohdan 2 alakohdan suositusten mukaan lippuvaltioiden olisi varmistettava, että jokaisella niiden lipun alla purjehtimaan oikeutetulla aluksella on niiden vesien ulkopuolella toimiessaan voimassa oleva lupa. Samanlainen suositus sisältyy myös lippuvaltiotoimintaa koskevien FAO:n vapaaehtoisten suuntaviivojen 29 ja 30 kohtaan.

(43)

Komission 21 päivänä huhtikuuta 2016 antaman päätöksen johdanto-osan 14 kappaleessa todetaan, että Trinidad ja Tobagon kalastuksenhoitoa koskevassa oikeudellisessa kehyksessä, joka vahvistetaan vuoden 1916 kalastuslaissa (7) ja vuoden 1986 saaristovesiä ja yksinomaista talousvyöhykettä koskevassa laissa (8), ei anneta Trinidad ja Tobagon viranomaisille valtuuksia toteuttaa toimenpiteitä, joilla maan lipun alla purjehtivia kalastusaluksia sekä maan satamissa käyvien kalastusalusten satamien käyttöä voitaisiin valvoa tehokkaasti.

(44)

Vuoden 1916 kalastuslaissa ei säädetä pakollisesta kalastuslisenssien järjestelmästä. Vaikka kalastusviranomaiset ovat omaksuneet käytännön myöntää kalastuslisenssejä, tällä ei ole mitään oikeudellisia vaikutuksia. Komission hallussa olevien tietojen mukaan ainoa lisenssien myöntämiseen kohdistuva valvonta perustuu kauppa-asetukseen, jonka mukaan jokaisella viejällä on oltava ulkomaanmarkkinoille päästäkseen vientilupa. Vientiluvan voimassaoloaika on kolme kuukautta, minkä jälkeen viejän on haettava lupaa asiaankuuluvilta viranomaisilta uudelleen. Vaikka kalastusviranomaiset saavat vientilupahakemuksia laivanvarustajilta suoraan, kalastusviranomaisilla ei ole valtuuksia hyväksyä tai hylätä niitä tapauksissa, joissa vaatimuksia ei ole noudatettu. Komission tietojen mukaan tähän mennessä ei ole hylätty yhtään vientilupahakemusta. Lisäksi Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivat kalastusalukset, jotka eivät vie saaliitaan ulkomaanmarkkinoille, jäävät tämän valvonnan ulkopuolelle.

(45)

Vuonna 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jäljempänä ’YK:n merioikeusyleissopimus’, 94 artiklan 2 kohdan b alakohdassa edellytetään, että lippuvaltio varmistaa lippunsa alla purjehtivien alusten valvonnan käyttämällä sisäisen lainsäädäntönsä mukaista lainkäyttövaltaa jokaiseen lippunsa alla purjehtivaan alukseen. Lippuvaltion olisi myös YK:n kalakantasopimuksen 18 artiklan 3 kohdan g alakohdan iii alakohdan mukaisesti valvottava lippunsa alla purjehtivia aluksia seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteillä, joihin olisi sisällyttävä muun muassa kansallisten tarkastusjärjestelmien, kansallisten tarkkailijaohjelmien ja alusten seurantajärjestelmien täytäntöönpano. Lisäksi ICCAT:n suosituksen 18–10 1 ja 3 kohdassa edellytetään, että kaikki ICCAT-yleissopimusalueella toimivat alukset, joiden suurin pituus on yli 15 metriä, varustetaan VMS-järjestelmällä ja että alukset välittävät tiedon sijainnistaan vähintään kerran kahdessa tunnissa. Samoin lippuvaltiotoimintaa koskevien FAO:n vapaaehtoisten suuntaviivojen 31 kohdassa suositellaan, että lippulaivavaltiot panevat täytäntöön lippunsa alla purjehtivien alusten valvontaohjelman, ja lisäksi kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 24 kohdan mukaan valtioiden olisi suoritettava kalastuksen kattavaa ja tehokasta seurantaa, valvontaa ja tarkkailua käyttäen tarpeen mukaan VMS-järjestelmää.

(46)

Komissio totesi Trinidad ja Tobagoon marraskuussa 2015 ja joulukuussa 2022 suuntautuneiden käyntien aikana tekemiensä havaintojen perusteella ja tarkasteltuaan kaikkia saatavilla olleita tietoja, että Trinidad ja Tobagon toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty takaamaan maan kalastuslaivaston toiminnan riittävää valvontaa.

(47)

Tarkemmin sanottuna vuoden 1916 kalastuslaki ei sisällä Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivien kalastusalusten valvontaa ja tarkkailua koskevia säännöksiä, ei myöskään Trinidad ja Tobagon lainkäyttövaltaan kuuluvien vesien ulkopuolella toimivien kalastusalusten osalta. Tältä osin sellaisen toimivan laitteen asentaminen, jonka avulla Trinidad ja Tobago voi jäljittää ja seurata lippunsa alla purjehtivia aluksia VMS-järjestelmän välityksellä, perustuu ainoastaan vapaaehtoisuuteen.

(48)

Joulukuuhun 2022 asti Trinidad ja Tobagolla oli 25 muuta kuin pienimuotoista kalastusta harjoittavaa kalastusalusta (pitkäsiima-alusta), jotka purjehtivat sen lipun alla ja joilla oli lupa toimia ICCAT-yleissopimusalueella. Näistä aluksista ainoastaan 21 oli varustettu aluksella toimivalla VMS-järjestelmällä vapaaehtoisesti. Lisäksi komissio totesi joulukuussa 2022 tekemänsä käynnin aikana, että eräs Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtiva kalastusalus, jolla oli lupa toimia ICCAT-yleissopimusalueella, ei ollut välittänyt VMS-signaalia yli 165 päivään.

(49)

Samaisen käynnin aikana Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaiset ilmoittivat komissiolle, että Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivilla kalastusaluksilla ei ole lupaa harjoittaa kalastustoimintaa kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä. Vapaaehtoisesti asennettujen VMS-laitteiden hallinnointiin käytettävältä alustalta luotujen tietojen perusteella komissio kuitenkin havaitsi Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivan kalastusaluksen, jonka epäillään kalastaneen kolmannen maan talousvyöhykkeellä.

(50)

Samanaikaisesti YK:n kalakantasopimuksen 18 artiklan 3 kohdan g alakohdan ii alakohdassa edellytetään, että sopimuspuolet toteuttavat toimenpiteitä lippunsa alla purjehtivien kalastusalusten toiminnan valvomiseksi muun muassa kansallisten tarkkailijaohjelmien sekä osa-alueellisten ja alueellisten tarkkailijaohjelmien, joissa lippuvaltio on osallisena, täytäntöönpanolla. Samoin ICCAT:n suosituksen 16–14 mukaan kunkin sopimuspuolen on varmistettava, että tarkkailijakattavuus on vähintään viisi prosenttia pyyntiponnistuksesta kussakin pelagisessa pitkäsiima-, kurenuotta-, vapapyydys-, rysä-, verkko- ja troolikalastuksessa. Vuoden 1916 kalastuslaissa ei kuitenkaan anneta valtuuksia perustaa kansallista (tieteellistä tai muuta) tarkkailijaohjelmaa eikä säädetä niistä. Yksi tarkkailijan seuraama koematka tehtiin syyskuussa 2022 tiedonkeruumatkana. Trinidad ja Tobagon viranomaiset vahvistivat, että useat Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivat pitkäsiima-alukset eivät mahdollisesti pysty järjestämään tarkkailijoille majoitusta.

(51)

Vaikka Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivien alusten kalastuksen ja kalastukseen liittyvän toiminnan valvomiseksi ei ole käytössä tarvittavaa oikeudellista kehystä eikä tarvittavia operatiivisia keinoja, maan viranomaiset jatkoivat sen lipun ja kalastuslupien myöntämistä kalastusaluksille. Esimerkiksi tammikuussa 2022 rakennettiin uusi kalastusalus, joka rekisteröitiin ja oikeutettiin purjehtimaan Trinidad ja Tobagon lipun alla ja jolle annettiin lupa kalastaa ICCAT-yleissopimusalueella. Joulukuussa 2022 tehdyn käynnin aikana Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaiset ilmoittivat komissiolle myös aikovansa jatkaa maan kansallisen teollista kalastusta harjoittavan laivaston laajentamista.

(52)

Näin ollen komissio ei voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Trinidad ja Tobagossa rekisteröidyt ja sen lipun alla purjehtivat kalastusalukset ovat harjoittaneet LIS-kalastusta tai siihen liittyvää toimintaa Trinidad ja Tobagon kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, mukaan lukien kolmansien maiden lainkäyttövaltaan kuuluvat alueet, ja käyttäneet kolmansien maiden satamia.

(53)

Tämän vuoksi komissio katsoo, ettei Trinidad ja Tobago ole noudattanut sille lippuvaltiona kuuluvia velvollisuuksia valvoa laivastoaan ja estää laivastoaan harjoittamasta LIS-kalastusta lainkäyttövaltansa ulkopuolisilla vesillä. Tämä rikkoo YK:n merioikeusyleissopimuksen 94 artiklan 1 ja 2 kohtaa, joiden mukaan jokaisen valtion tulee tehokkaasti käyttää lainkäyttö- ja valvontavaltaansa lippunsa alla purjehtiviin kalastusaluksiin nähden. Lisäksi tämä rikkoo YK:n kalakantasopimuksen 18 artiklaa, jonka mukaan valtioiden, joiden alukset kalastavat aavalla merellä, on toteutettava valvontatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseiset alukset noudattavat alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntöjä. Trinidad ja Tobago ei ole näin ollen täyttänyt asianmukaista huolellisuutta koskevaa velvoitettaan pyrkiä riittävin keinoin ja parhaan kykynsä mukaan estämään lippunsa alla purjehtivia aluksia harjoittamasta LIS-kalastusta. Tämä laiminlyönti on niin ikään vastoin kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 34 ja 35 kohtaa, joiden mukaan valtioiden olisi varmistettava, että niiden lipun alla purjehtimaan oikeutetut kalastusalukset eivät harjoita eivätkä tue LIS-kalastusta ja että ennen kalastusaluksen rekisteröimistä lippuvaltiot varmistavat, ettei alus harjoita LIS-kalastusta.

(54)

Komissio tarkasteli myös LIS-asetuksen 31 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti toimenpiteitä, joita Trinidad ja Tobago on toteuttanut LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden markkinoilleen pääsyn osalta.

(55)

Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivien kalastusalusten puutteellinen valvonta mahdollistaa sen, että tällaiset alukset voivat purkaa aluksesta ja/tai jälleenlaivata kalastustuotteita kansallisissa ja kolmansien maiden satamissa, jolloin ei myöskään voida estää LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsyä markkinoille.

(56)

Trinidad ja Tobagon komissiolle joulukuussa 2022 tehdyn käynnin aikana toimittamien tietojen ja julkisesti saatavilla olevien tietojen vertailun perusteella vaikuttaa lisäksi siltä, ettei Trinidad ja Tobago pysty toimittamaan tarkkoja ja täydellisiä tietoja avomerellä toimivan kalastuslaivastonsa pyytämistä laajalti vaeltavista lajeista eikä satamissaan puretuista tai jälleenlaivatuista kalastustuotteista. Tämä vahvistaa sen, ettei Trinidad ja Tobago pysty jäljittämään kalastustuotteita kansallisissa tai kansainvälisissä kauppavirroissa.

(57)

YK:n kalakantasopimuksen liitteessä I olevan 5 artiklan mukaan kunkin valtion on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivat alukset lähettävät sen kansalliselle kalastushallinnolle kalastuspäiväkirjoihin kerätyt tiedot saaliista ja pyyntiponnistuksesta, mukaan lukien kalastusta aavalla merellä koskevat tiedot, riittävän tihein aikavälein kansallisten vaatimusten sekä alueellisten ja kansainvälisten velvollisuuksien täyttämiseksi. Tämä sisältyy myös kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 51.5 kohtaan, jossa suositellaan, että rannikkovaltiot varmistaisivat, että jokainen niiden vesillä kalastava alus pitäisi tarvittaessa kalastuspäiväkirjaa kalastustoiminnastaan.

(58)

Trinidad ja Tobagon kansallisessa lainsäädännössä ei ole tällä hetkellä maan kalastusaluksiin sovellettavia kalastuspäiväkirjojen taikka saaliinpurkamis-, jälleenlaivaus- tai myynti-ilmoitusten käyttöä koskevia säännöksiä. Sen sijaan kalastusviranomaiset turvautuvat järjestelmään, jossa saalis- ja pyyntiponnistustietojen toimittaminen yksittäisistä kalastusmatkoista on vapaaehtoista ja vienti-ilmoituksia toimitetaan ainoastaan Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivista kalastusaluksista, joiden saaliit on tarkoitus viedä kolmansien maiden markkinoille. Vaikka kalastusviranomaiset ilmoittivat komissiolle, että tällaiset vienti-ilmoitukset on toimitettava jokaisen kalastusmatkan jälkeen, niiden toimittamiselle kansallisille kalastusviranomaisille ei ole oikeusperustaa. Koska säännöksiä ei ole, arviota siitä, kuinka paljon kalastusmatka- ja vientitiedot kattavat kansallisen laivaston toiminnasta, ei voida todentaa.

(59)

Edellä kuvattu kalastusmatkojen raportointijärjestelmä on yhteydessä vientilupien myöntämiseen, mutta koska pakollista matkaraporttien toimittamista koskevia säännöksiä ei ole, kansallisilla viranomaisilla ei ole lakisääteistä velvoitetta kieltäytyä vientiluvan myöntämisestä sen perusteella, että matkaraporttia tai vienti-ilmoitusta ei ole toimitettu. Muiden kuin vientiin tarkoitettujen kalastustuotteiden osalta käytössä ei ole pakollista kirjaamisjärjestelmää.

(60)

Kolmannen maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten harjoittaman ICCAT:n hoitamien lajien saaliin purkamisen osalta Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaiset vahvistivat, että vaikka ne keräävät tietoja siitä, miten ICCAT-lajien purkamista ja jälleenlaivausta harjoittavat kolmansien maiden kalastusalukset käyttävät Trinidad ja Tobagon kansallisia satamia, viranomaiset eivät pysty tarkastamaan alusten käyttäjien satamaviranomaisille toimittamien tietojen oikeellisuutta eivätkä myöskään erottamaan jälleenlaivausta ja purkamista koskevia tietoja toisistaan. Lisäksi kalastusviranomaiset totesivat, että ne keräävät tietoja ulkomaalaisten kalastusalusten kansallisten satamien käytöstä ainoastaan niiden alusten osalta, jotka harjoittavat ICCAT-lajien saaliin purkamista ja jälleenlaivausta. Sellaisia lajeja, joita ICCAT ei hoida, ei kirjata eikä niihin sovelleta raportointivelvoitteita.

(61)

Koska ei ole säädetty kalastusalusten toimintaa sekä saaliin purkamista ja jälleenlaivausta koskevasta kalastuksenvalvonnasta, Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaisten on mahdotonta jäljittää koko toimitusketjun osalta kalaa, jota Trinidad ja Tobagon lipun alla purjehtivat alukset tai kolmannen maan lipun alla purjehtivat kalastusalukset purkavat tai jälleenlaivaavat sen satamissa. Tämän puutteen vuoksi Trinidad ja Tobagon viranomaiset eivät pysty vahvistamaan, että kansallisille ja kolmansien maiden markkinoille tarkoitetut kalastustuotteet eivät ole peräisin LIS-kalastuksesta.

(62)

YK:n kalakantasopimuksen 18 artiklan 3 kohdan f alakohdan mukaan lippuvaltioiden on otettava käyttöön vaatimus kohdelajien ja muiden lajien saaliiden tarkastamisesta muun muassa purettujen saaliiden seurannan avulla. Kansainvälisessä LIS-toimintasuunnitelmassa annetaan ohjeita kansainvälisesti sovituista markkinatoimenpiteistä, joilla tuetaan LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalan ja kalastustuotteiden kaupan vähentämistä tai lopettamista. Toimintasuunnitelman 71 kohdassa myös esitetään, että valtiot toteuttaisivat toimia markkinoidensa läpinäkyvyyden parantamiseksi, jotta kalan ja kalatuotteiden jäljittäminen olisi mahdollista. Niin ikään vastuullista kalataloutta koskevan FAO:n toimintaohjeen 11 artiklassa kuvataan hyviä käytäntöjä pyynnin jälkeistä käsittelyä ja vastuullista kansainvälistä kauppaa varten ja kehotetaan valtioita parantamaan kalan ja kalastustuotteiden alkuperän tunnistamista ja näin varmistamaan, että kalan ja kalastustuotteiden kansainvälinen ja kotimaan kauppa on kestävien säilyttämis- ja hoitokäytäntöjen mukaista.

(63)

Paikalla tehtyjen käyntien aikana saatujen tietojen perusteella komissio katsoo, että Trinidad ja Tobago ei pysty takaamaan markkinoidensa läpinäkyvyyttä eikä läpinäkyvyyttä kalastustuotteiden kansainvälisen kaupan osalta, koska kalan ja kalastustuotteiden jäljitettävyyttä ei varmisteta. Tältä osin Trinidad ja Tobago ei noudata YK:n kalakantasopimuksen 23 artiklaa, jossa edellytetään, että satamavaltiot toteuttavat toimenpiteitä tehostaakseen kansainvälisiä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä esimerkiksi tarkastamalla asiakirjoja, pyydyksiä tai saaliita satamissa ja kieltämällä lastien purkamisen tai jälleenlaivauksen silloin, kun on osoitettu, että saalis on pyydetty kansainvälisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta heikentävällä tavalla.

(64)

Lisäksi komissio katsoo, että käytäntö purkaa kalaa yksityisissä satamalaitureissa ja lastata se suoraan kontteihin, jotta se voidaan kuljettaa edelleen kolmansiin maihin, ilman Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaisten kansallisella tasolla suorittamaa asianmukaista kalastuksenvalvontaa, vaarantaa kyseisten kalastustuotteiden jäljitettävyyden (9).

(65)

Komission keräämien julkisesti saatavilla olevien tilastojen mukaan on selkeitä viitteitä siitä, että Trinidad ja Tobagon satamien kautta saattaa kulkea kalaa, jonka epäillään olevan peräisin kolmannen maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten harjoittamasta LIS-kalastuksesta. Esimerkiksi erään kolmannen maan ilmoittamat tuontitiedot osoittavat, että Trinidad ja Tobagosta vietiin yli 1 000 tonnia jäädytettyä valkotonnikalaa (Thunnus alalunga) vuonna 2021 (10). Kyseisenä vuonna Trinidad ja Tobagon ICCAT-kiintiö valkotonnikalalle oli 267 tonnia.

(66)

Trinidad ja Tobagon viranomaisilla ei ole valtuuksia suorittaa eivätkä ne suorita tarvittavia tarkastuksia LIS-kalastuksesta mahdollisesti peräisin olevien kalastustuotteiden purkamisen estämiseksi kansallisissa satamissa, mistä aiheutuu riski, että kyseiset tuotteet tuodaan markkinoille.

(67)

Ottaen huomioon 21 päivän huhtikuuta 2016 jälkeen tapahtuneen kehityksen komissio katsoo LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan ja 4 kohdan nojalla, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, ja LIS-asetuksen 31 artiklan 3 kohdan ja 4 kohdan b alakohdan nojalla, että Trinidad ja Tobago ei ole toteuttanut riittäviä toimia estääkseen LIS-kalastuksesta peräisin olevien kalastustuotteiden pääsyn markkinoille.

(68)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 19–26 kappaleessa selostetaan, komissio analysoi, toimiko Trinidad ja Tobago tosiasiallisesti yhteistyössä komission kanssa LIS-kalastusta ja siihen liittyvää toimintaa koskevan tutkinnan osalta. Analyysin perusteella todettiin LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla, että on vahvoja viitteitä siitä, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan lippuvaltiona kuuluvat yhteistyö- ja täytäntöönpanovelvoitteet.

(69)

Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaiset jatkoivat 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen jälkeen yhteistyötä komission kanssa, vastasivat tietopyyntöihin ja toimittivat niiden perusteella tietoja.

(70)

Trinidad ja Tobagon kansallisten viranomaisten toimittamia vastauksia rajoitti kuitenkin vanhentunut kalastusalan oikeudellinen kehys, jossa ei säädetä kansallisen tason kalastuksenvalvonnan täytäntöönpanosta ja jonka tarkistus on ollut meneillään viimeksi kuluneiden kahdeksan vuoden ajan. Tarkistuksen hyväksymiselle ei ole kuitenkaan esitetty täsmällistä aikataulua. Oikeudellisen kehyksen puuttuminen esti tehokkaan yhteistyön komission kanssa. Trinidad ja Tobagon viranomaisten vastauksissa esitettyjä sitoumuksia ja toimia lykättiin jatkuvasti, joten LIS-kalastusta koskeva vuoropuhelu ei täyttänyt tarkoitustaan.

(71)

YK:n kalakantasopimuksen 19 artiklan 1 kohdan mukaan valtioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivat alukset noudattavat alueellisia ja osa-alueellisia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä. Artiklassa täsmennetään lisäksi, että rikkomuksiin sovellettavien rangaistusten olisi oltava riittävän ankaria toimiakseen tehokkaasti noudattamisen varmistamisessa ja rikkomusten ehkäisemisessä kaikkialla, ja niiden olisi vietävä rikkomuksen tekijältä laittomasta toiminnasta saadut tuotot. Vastaavaa sanamuotoa käytetään kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelma 21 kohdassa ja lippuvaltiotoimintaa koskevien FAO:n vapaaehtoisten suuntaviivojen 38 kohdan a alakohdassa.

(72)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 21 kappaleessa todetaan, Trinidad ja Tobagon vanhentuneessa oikeudellisessa kehyksessä ei kuitenkaan määritellä LIS-kalastustoimintaa eikä vakavia rikkomuksia, eikä siihen sisälly vakavien rikkomusten kattavaa luetteloa, jossa esitettäisiin niistä määrättävät tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset. Rikkeitä ja vakavia rikkomuksia ei käsitellä riittävällä tavalla vaatimusten noudattamisen varmistamiseksi, rikkomusten estämiseksi siellä, missä niitä tapahtuu, ja laittomaan toimintaan perustuvien hyötyjen viemiseksi rikkojilta. Seuraamusjärjestelmä ei siis ole nykyisessä muodossaan kattava eikä riittävä sen kannalta, että sillä olisi varoittava vaikutus.

(73)

Satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen 6 artiklassa määrätyn valvontatoimia koskevan osa-alueellisella ja alueellisella tasolla tehtävän yhteistyön ja koordinoinnin osalta Trinidad ja Tobago ei toimi yhteistyössä LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 28 kohdan mukaisesti niiden kolmansien maiden kanssa, joiden alukset käyttävät Trinidad ja Tobagon satamia saaliin purkamiseen tai jälleenlaivaukseen. Trinidad ja Tobago ei ole myöskään tehnyt sopimuksia tai järjestelyjä muiden valtioiden kanssa tehdäkseen yhteistyötä sovellettavien lakien ja kansallisella, alueellisella tai maailmanlaajuisella tasolla sovittujen suojelu- ja hoitotoimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon valvomiseksi, kuten kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 31 kohdassa edellytetään.

(74)

Edellä kuvatut Trinidad ja Tobagoa koskevat puutteet estävät sitä noudattamasta YK:n merioikeusyleissopimuksen 63, 64 ja 117–119 artiklaa, joissa vahvistetaan kaikkia valtioita koskeva velvoite toimia yhteistyössä meren elollisten luonnonvarojen, mukaan lukien hajallaan olevat ja laajalti vaeltavat kalakannat, säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Valtioiden yhteistyövelvoitetta laajennetaan edelleen YK:n kalakantasopimuksen 7, 8 ja 20 artiklassa, joissa määrätään yhteensopivista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä sekä kyseisten toimenpiteiden noudattamisen ja täytäntöönpanon varmistamisesta. Asiaa tarkennetaan edelleen kansainvälisen LIS-toimintasuunnitelman 28 ja 51 kohdassa, joissa esitetään yksityiskohtaisia käytäntöjä valtioiden välistä suoraa yhteistyötä varten, mukaan lukien rannikkovaltioiden käytettävissä olevien tietojen vaihto.

(75)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 34–36 kappaleessa todetaan, Trinidad ja Tobagon kehitystasoa ei voida pitää tekijänä, joka heikentäisi toimivaltaisten viranomaisten valmiuksia täyttää sille lippu-, satama-, rannikko- ja markkinavaltiona kuuluvia velvollisuuksia.

(76)

Komissio katsoo LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla ja 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 34–36 kappaleen ja 21 päivän huhtikuuta 2016 jälkeen tapahtuneen kehityksen perusteella, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat yhteistyö- ja täytäntöönpanotoimiin liittyvät velvollisuudet.

(77)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 27–33 kappaleessa selostetaan, komissio on analysoinut ne merkityksellisiksi katsotut tiedot, jotka liittyvät Trinidad ja Tobagon asemaan YK:n merioikeusyleissopimuksen, YK:n kalakantasopimuksen ja ICCAT-yleissopimuksen sopimuspuolena. Analyysin perusteella todettiin LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 6 kohdan nojalla, että on vahvoja viitteitä siitä, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet, jotka koskevat kansainvälisiä sääntöjä ja määräyksiä sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

(78)

On huomattava, että Trinidad ja Tobagon teollista kalastusta harjoittavan laivaston kohteena ovat tonnikalat ja muut laajalti vaeltavat lajit ICCAT-yleissopimusalueella. Näin ollen Trinidad ja Tobagon olisi tehtävä yhteistyötä ICCAT:n kanssa, koska ICCAT on toimivaltainen alueellinen kalastuksenhoitojärjestö kyseisellä alueella ja kyseisten lajien osalta, ja kaikkien asianomaisten valtioiden kanssa. Vaikka Trinidad ja Tobago on ICCAT:n sopimuspuoli, se ei kuitenkaan täytä ICCAT-yleissopimuksen IX artiklan mukaista velvollisuuttaan eikä toteuta kaikkia tarvittavia toimenpiteitä kyseisen yleissopimuksen soveltamisen varmistamiseksi.

(79)

Lisäksi Trinidad ja Tobago rikkoo velvollisuuttaan, joka sille YK:n merioikeusyleissopimuksen 117 artiklan mukaisesti lippuvaltiona kuuluu, ryhtyä kansalaisiaan koskeviin toimiin aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi.

(80)

Kuten edellä johdanto-osan 31 kappaleessa todetaan, Trinidad ja Tobago liittyi satamavaltion toimenpiteitä koskevaan FAO:n sopimukseen lokakuussa 2019. Kansainvälisessä sopimuksessa vahvistettuja LIS-kalastuksen torjuntaan liittyviä velvoitteita ja toimenpiteitä ei ole kuitenkaan vielä pantu täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä.

(81)

Satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen 7 artiklan mukaan kunkin osapuolen on nimettävä ja julkistettava satamat, joihin pääsyä ulkomaalaiset kalastusalukset voivat hakea, ja kullakin osapuolella on oltava riittävät valmiudet tehdä tarkastuksia.

(82)

Siitä huolimatta, ettei Trinidad ja Tobagolla ole tarvittavaa oikeusperustaa, koska satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen mukaisia velvoitteita ei ole pantu täytäntöön kansallisella lainsäädännöllä, Trinidad ja Tobago ilmoitti FAO:n sihteeristölle kolme nimettyä satamaa (joihin sisältyi myös yksityisiä satamalaitureita) kyseisen sopimuksen mukaisesti. Trinidad ja Tobagon viranomaiset eivät kuitenkaan pysty varmistamaan, että kolmannen maan lipun alla purjehtivat kalastusalukset eivät käy muissa kuin nimetyissä satamissa, koska asiaa koskevaa voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä ei ole. Joulukuussa 2022 tehdyn käynnin aikana komissio sai asiakirjoja, jotka osoittavat, että eräällä kolmannen maan lipun alla purjehtivalla kalastusaluksella oli kalastuslisenssi, jonka mukaan se sai käydä paitsi kahdessa Trinidad ja Tobagon kolmesta nimetystä satamasta myös yhdessä muussa kuin nimetyssä satamassa. Lisäksi komissiolle ilmoitettiin saman käynnin aikana, että Trinidad ja Tobagon tulliviranomaisilla on valtuudet nimetä hyväksyttyjä satamia ja tullaukseen käytettäviä satamalaitureita tullitarkoituksiin. Tällaiset satamat (joita on yhteensä 45) eivät kuitenkaan ole samoja kuin ne, jotka kalastusviranomaiset ovat nimenneet ja ilmoittaneet FAO:n sihteeristölle. Avoimien tietokantojen tietojen perusteella merkittävä määrä kolmannen maan lipun alla purjehtivia kalastusaluksia käy Trinidad ja Tobagon muissa kuin nimetyissä satamissa.

(83)

Kahdessa nimetyssä pääsatamassa on useita yksityisiä satamalaitureita, jotka jäävät kalastusviranomaisten valvonnan ulkopuolelle. Kalastusviranomaisilla ei ole vapaata pääsyä satamatiloihin eikä satamissa pysyvästi toimivia edustajia. Kalastusviranomaisilla on pääsy satamiin vain yhteistyössä muiden asianomaisten virastojen kanssa. Kalastusviranomaiset voivat esimerkiksi mahdollisesti osallistua satamatarkastuksiin, mutta vain muiden virastojen (kuten tulli- tai satamaviranomaisten) toimivallan nojalla.

(84)

Trinidad ja Tobago ei myöskään noudata satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen 8 artiklassa asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat kolmannen maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten velvollisuutta toimittaa tiettyjä tietoja ennen kuin ne saapuvat satamaan, eikä kyseisen sopimuksen 9 artiklassa asetettuja vaatimuksia, jotka koskevat satamaan saapumisen sallimista tai kieltämistä. Trinidad ja Tobagon nykyisessä kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä ei varsinkaan edellytetä, että kolmannen lipun alla purjehtivat kalastusalukset toimittavat satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen liitteessä A määritellyt tiedot. Tämä estää kansallisia viranomaisia selvittämästä, ovatko Trinidad ja Tobagon satamiin pääsyä hakeneet alukset harjoittaneet LIS-kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa, jolla avustetaan tällaista kalastusta. Kansallisessa lainsäädännössä ei myöskään anneta viranomaisille valtuuksia sallia tai kieltää satamaan saapuminen kolmannen maan lipun alla purjehtivilta Trinidad ja Tobagossa satamassa käyviltä kalastusaluksilta, silloin kun on riittävästi todisteita siitä, että ne ovat harjoittaneet LIS-kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa, jolla avustetaan tällaista kalastusta. Ainoat sovellettavat säännökset, jotka koskevat satamaan saapumisen sallimista tai kieltämistä, sisältyvät meri- ja tullilainsäädäntöön, joita sovelletaan kaikkiin aluksiin ja pelkästään tällaisen lainsäädännön tarkoituksiin.

(85)

Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaiset ovat vuodesta 2022 lähtien tehneet yhteistyötä kansallisten tulli- ja meriviranomaisten kanssa saadakseen osittain pääsyn tietoihin, jotka koskevat satamakäyntejä ja Trinidad ja Tobagon satamissa käyvillä kolmannen maan lipun alla purjehtivilla kalastusaluksilla olevia kalastustuotteita ja jotka on toimitettu kansallisten merenkulun vaatimusten ja tullivaatimusten noudattamista varten. Tätä yhteistyötä tehdään virastojen välisten järjestelyjen perusteella. Tiedonhankinta on kuitenkin vain osittaista, eikä täytäntöönpanotoimia toteuteta, koska ei ole asianmukaisia säännöksiä, joilla satamavaltion toimenpiteitä koskevassa FAO:n sopimuksessa asetetut velvollisuudet saatettaisiin osaksi Trinidad ja Tobagon kansallista lainsäädäntöä.

(86)

Esimerkiksi kaksi kalastusalusta (11), jotka eivät sisälly luvan saaneista aluksista laadittuun ICCAT:n rekisteriin, on saattanut harjoittaa luvatonta kalastusta ICCAT-yleissopimusalueella. Nämä alukset kävivät Trinidad ja Tobagon erääseen satamaan kuuluvassa yksityisessä satamalaiturissa ja käyttivät sitä 10 ja 20 päivänä syyskuuta 2019 sekä 4 ja 18 päivänä lokakuuta 2019. Kalastusviranomaiset totesivat, ettei niiden hallussa ollut tietoja näillä aluksilla olleista kaloista, jotka on saatettu purkaa tai jälleenlaivata yksityisessä satamalaiturissa.

(87)

Satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen 12 artiklan mukaan kunkin osapuolen on tarkastettava satamissaan se määrä aluksia, joka vaaditaan, jotta saavutetaan tarkastusten vuositaso, joka riittää sopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi.

(88)

Kalastusviranomaisilla on vuoden 1986 saaristovesiä ja yksinomaista talousvyöhykettä koskevan lain 28 pykälän nojalla valtuudet suorittaa kolmannen maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten tarkastuksia ainoastaan saaristovesillä, aluemerellä ja talousvyöhykkeellä, ei satamissa. Tämä jättää viranomaiset ilman valtuuksia suorittaa satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen 7 artiklassa edellytettyjä tarkastuksia nimetyissä satamissa, mikä puolestaan ei vastaa kyseisen sopimuksen 12 artiklassa asetettua tavoitetta.

(89)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 28–30 kappaleessa selostetaan, komissio analysoi alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja erityisesti ICCAT:n julkaisemista saatavilla olleista tiedoista ne, jotka se katsoi merkityksellisiksi.

(90)

ICCAT on antanut Trinidad ja Tobagon viranomaisille virallisesti tiedoksi, että maa ei ole täyttänyt tiettyjen ICCAT:n suositusten mukaisia velvoitteitaan kattavasti ja vaikuttavasti. Tämän vuoksi Trinidad ja Tobago nimettiin vuonna 2016 maaksi, joka ei ole noudattanut vaatimuksia (12), ja se on siitä lähtien saanut vuosittain ICCAT:ltä suositusten noudattamista koskevan kirjeen (13).

(91)

Tarkemmin sanottuna ICCAT:n suosituksessa 18–09 muun muassa asetetaan kolmannen maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten satamatarkastusten vähimmäismääräksi viisi prosenttia vuodessa (14). Koska Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaisten vuonna 2022 ilmoittama tällaisten kolmannen maan kalastusalusten tekemien satamakäyntien määrä oli yli 1 200 ja kuten johdanto-osan 82 kappaleessa mainitaan, koska ei ole kansallista lainsäädäntöä, jolla pantaisiin täytäntöön satamavaltion toimenpiteitä koskevassa FAO:n sopimuksessa asetetut vaatimukset, jotka koskevat ennen kansallisiin satamiin saapumista toimitettavia tietoja, satamakäyntien todellisen määrän oletetaan olevan paljon suurempi. Trinidad ja Tobagon kalastusviranomaiset suorittivat viiden viime vuoden aikana (vuosina 2018–2022) vain neljä kolmannen maan lipun alla purjehtivien kalastusalusten tarkastusta, jotka perustuivat vapaaehtoisuuteen ja laivanvarustajien nimenomaiseen suostumukseen.

(92)

Lisäksi ICCAT:n suositukseen 16–14 sisältyy velvollisuus varmistaa, että tarkkailijakattavuus on vähintään viisi prosenttia pyyntiponnistuksesta kussakin pelagisessa pitkäsiima-, kurenuotta-, vapapyydys-, rysä-, verkko- ja troolikalastuksessa, kuten edellä johdanto-osan 50 kappaleessa mainitaan. Trinidad ja Tobago ei noudata tätä vaatimusta, koska vuoden 1916 kalastuslailla tai millään siihen liittyvällä sekundaarilainsäädännöllä ei ole perustettu kansallista (tieteellistä tai muuta) tarkkailijaohjelmaa (15).

(93)

Kuten edellä johdanto-osan 45 kappaleessa mainitaan, Trinidad ja Tobago on myös jättänyt panematta täytäntöön ICCAT:n suosituksen 18–10, jossa edellytetään, että kaikki ICCAT-yleissopimusalueella toimivat alukset, joiden suurin pituus on yli 15 metriä, varustetaan VMS-järjestelmällä ja että alukset välittävät tiedon sijainnistaan vähintään kerran kahdessa tunnissa.

(94)

Johdanto-osan 90–93 kappaleessa kuvatut seikat estävät Trinidad ja Tobagoa täyttämästä yhteistyötä ja säilyttämistä koskevia velvoitteita, mikä on vastoin YK:n merioikeusyleissopimuksen 117 ja 118 artiklaa, joiden mukaan valtiot ovat velvollisia toimimaan yhteistyössä ja toteuttamaan yksin tai yhteistyössä tarpeellisia toimia aavan meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseksi.

(95)

Komissio analysoi LIS-asetuksen 31 artiklan 6 kohdan c alakohdan mukaisesti, onko Trinidad ja Tobago saattanut olla osallisena toimenpiteissä tai laiminlyönneissä, jotka ovat saattaneet vähentää sovellettavien lakien, asetusten tai kansainvälisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta.

(96)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 31 kappaleessa todetaan, Trinidad ja Tobago ei täytä YK:n merioikeusyleissopimuksen 117–119 artiklassa vahvistettuja yhteistyötä ja säilyttämistä koskevia lippuvaltion velvoitteita.

(97)

Johdanto-osan 48 ja 49 kappaleessa kuvattujen seikkojen perusteella Trinidad ja Tobago ei myöskään noudata YK:n kalakantasopimuksen 18 artiklaa, jonka mukaan valtioiden, joiden alukset kalastavat aavalla merellä, on toteutettava valvontatoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kyseiset alukset noudattavat alueellisen kalastuksenhoitojärjestön sääntöjä.

(98)

Kuten johdanto-osan 73, 82, 83, 84, 85 ja 88 kappaleessa todetaan, Trinidad ja Tobago ei noudata satamavaltion toimenpiteitä koskevan FAO:n sopimuksen 6, 7, 8 ja 9 artiklaa eikä 12 artiklaa ja muita 4 osan artikloita, joiden mukaan valtioiden on ehkäistävä, estettävä ja lopetettava LIS-kalastus panemalla täytäntöön tehokkaita satamavaltion toimenpiteitä.

(99)

Komissio katsoo LIS-asetuksen 31 artiklan 3 ja 6 kohdan nojalla ja 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 28–32 kappaleen ja edellä mainitun myöhemmän kehityksen perusteella, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet, jotka koskevat kansainvälisiä sääntöjä ja määräyksiä sekä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

(100)

On huomattava, että YK:n inhimillisen kehityksen indeksin (UNHDI) mukaan Trinidad ja Tobagon katsottiin vuonna 2021 olleen hyvin korkean inhimillisen kehityksen maa (191 maan joukossa sijalla 57) (16).

(101)

Kuten 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 36 kappaleessa todetaan, ei ole saatu todisteita sen olettamuksen tueksi, että Trinidad ja Tobagolle kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvien velvollisuuksien laiminlyönti johtuisi maan kehitystason rajoitteista.

(102)

Lisäksi Trinidad ja Tobagon osalta todetut puutteet, kuten kalastuslaivaston hallinnointia sekä LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevien erityissäännösten puuttuminen kansallisesta oikeudellisesta kehyksestä, asianmukaisen todentamisen varmistavien pakollisten menettelyjen puuttuminen sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten rekisteröintimenettelyistä, aluksesta purkamista koskevan pakollisen valvontajärjestelmän puuttuminen ja puutteelliset satamatarkastukset, ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niiden voida katsoa aiheutuvan Trinidad ja Tobagon kehitystasosta ja maan mahdollisista erityisrajoitteista.

(103)

Lisäksi Trinidad ja Tobagon viranomaiset saivat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöltä (FAO) tukea LIS-kalastuksen torjuntaa koskevien kansallisten toimien tehostamiseen (17).

(104)

Kun otetaan huomioon 21 päivänä huhtikuuta 2016 annetun päätöksen johdanto-osan 34, 35 ja 36 kappale ja kyseisen päivämäärän jälkeinen kehitys, komissio katsoo LIS-asetuksen 31 artiklan 7 kohdan mukaisesti, että Trinidad ja Tobagon kehitystaso ei heikennä sen yleistä valmiutta toimia lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kalastuksen osalta eikä LIS-kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevien toimien riittämättömyyttä voida sen vuoksi täysin selittää tai muutoin perustella sen kehitystasolla.

(105)

Ottaen huomioon tehdyt päätelmät siitä, että Trinidad ja Tobago on laiminlyönyt sille lippu-, satama-, rannikko- tai markkinavaltiona kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat velvollisuudet eikä ole toteuttanut toimenpiteitä LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, kyseinen maa olisi LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisesti todettava LIS-kalastuksen torjuntaa koskevaan yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi.

(106)

LIS-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa evättävä kalastustuotteiden tuonti unioniin ilman, että niiden tarvitsee pyytää lisätodisteita tai lähettää lippuvaltiolle avunpyyntöä, havaitessaan, että saalistodistuksen ovat varmentaneet sellaisen lippuvaltion viranomaiset, joka on todettu kyseisen asetuksen 31 artiklan mukaisesti yhteistyöhön osallistumattomaksi.

(107)

Olisi todettava, että Trinidad ja Tobagon toteaminen maaksi, jonka komissio katsoo yhteistyöhön osallistumattomaksi, ei estä neuvostoa toteuttamasta myöhemmin toimia LIS-asetuksen 31 artiklan mukaisesti yhteistyöhön osallistumattomaksi maaksi todettuja maita koskevan luettelon laatimiseksi.

(108)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat kalastus- ja vesiviljelyalan komitean lausunnon mukaiset,