ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199 |
|
![]() |
||
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
66. vuosikerta |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/1 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2023/1614,
annettu 10 päivänä heinäkuuta 2023,
Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen, jolla helpotetaan Euroopan unionin jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla, allekirjoittamisesta ja tekemisestä unionin puolesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan 5 ja 6 kohdan kanssa,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto jatkoi 22 päivänä joulukuuta 2020 hyväksytyllä päätöksellä (YUTP) 2020/2188 (1) neuvoston yhteisellä toiminnalla 2008/851/YUTP (2) perustetun Euroopan unionin sotilasoperaation, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta), voimassaoloa 31 päivään joulukuuta 2022 ja laajensi sen toimeksiantoa kahteen toissijaiseen täytäntöönpanotehtävään, joilla edistetään osallistumista Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon täytäntöönpanoon ja huumausaineiden laittoman kaupan torjumiseen Somalian rannikon edustalla. |
(2) |
Yhteisessä toiminnassa 2008/851/YUTP säädetään, että neuvoston tapauskohtaisesti myöntämien valtuutuksien perusteella kolmansien valtioiden kanssa voidaan tehdä sopimuksia, joilla helpotetaan jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä heidän syytteeseenpanoaan varten, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla. Tällaisiin sopimuksiin on määrä sisällyttää tällaisten henkilöiden siirtämistä koskevia ehtoja, jotka ovat asiaankuuluvan kansainvälisen oikeuden ja etenkin ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisia, erityisesti sen takaamiseksi, että asianomaisiin henkilöihin ei kohdisteta kuolemanrangaistusta, kidutusta tai muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua. |
(3) |
Neuvosto hyväksyi 20 päivänä toukokuuta 2021 päätöksen luvan antamisesta unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle aloittaa neuvottelut Seychellien tasavallan kanssa sellaisen sopimuksen tekemiseksi, jolla helpotetaan jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla. |
(4) |
Neuvosto nimesi 12 päivänä joulukuuta 2022 hyväksytyllä päätöksellä (YUTP) 2022/2441 (3) Atalantan uudelleen ”EUNAVFOR Atalantaksi”, jatkoi toimeksiantoaan 31 päivään joulukuuta 2024 ja päätti, että samalla kun se jatkaa tehtäviään, sen on määrä edistää merellistä turvallisuutta läntisellä Intian valtamerellä ja Punaisellamerellä. |
(5) |
Unionin ja Seychellien tasavallan välillä on neuvoteltu sopimus neuvoston 20 päivänä toukokuuta 2021 antaman luvan perusteella. |
(6) |
Unionin ja Seychellien tasavallan välillä tehty sopimus olisi hyväksyttävä unionin puolesta, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään unionin puolesta Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välillä kirjeenvaihtona tehty sopimus, jolla helpotetaan Euroopan unionin jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla, jäljempänä ’sopimus’ (4).
2 artikla
Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionia sitovasti.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 10 päivänä heinäkuuta 2023.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
P. NAVARRO RÍOS
(1) Neuvoston päätös (YUTP) 2020/2188, annettu 22 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä, hyväksytyn yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP muuttamisesta (EUVL L 435, 23.12.2020, s. 74).
(2) Neuvoston yhteinen toiminta 2008/851/YUTP, hyväksytty 10 päivänä marraskuuta 2008, Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla edistetään merellistä turvallisuutta läntisellä Intian valtamerellä ja Punaisellamerellä (EUNAVFOR Atalanta) (EUVL L 301, 12.11.2008, s. 33).
(3) Neuvoston päätös (YUTP) 2022/2441, annettu 12 päivänä joulukuuta 2022, Euroopan unionin sotilasoperaatiosta, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä, hyväksytyn yhteisen toiminnan 2008/851/YUTP muuttamisesta (EUVL L 319, 13.12.2022, s. 80).
(4) Ks. tämän virallisen lehden s. … 3
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/3 |
KÄÄNNÖS
Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välillä kirjeenvaihtona tehty
SOPIMUS,
jolla helpotetaan Euroopan unionin jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla
A. Euroopan unionin kirje
Bryssel, 19. heinäkuuta 2023
Sylvestre RADEGONDE
Ministeri, ulkoasiat ja turismi – Seychellien tasavalta
Arvoisa ministeri
Euroopan unioni (EU) on toteuttanut sotilasoperaatiota, jolla edistetään merellistä turvallisuutta läntisellä Intian valtamerellä ja Punaisellamerellä (Atalanta-operaatio).
EU on antanut kyseiselle sotilasoperaatiolle ylimääräisiksi tehtäviksi osallistua Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon täytäntöönpanoon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2182 (2014) mukaisesti sekä huumausaineiden laittoman kaupan torjumiseen Somalian rannikon edustalla huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan 20 päivänä joulukuuta 1988 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen puitteissa.
Edellä esitetyn perusteella minulla on kunnia ehdottaa, että EU ja Seychellien tasavalta lujittavat edelleen erinomaisia suhteitaan ja edistävät siten rauhaa, turvallisuutta ja oikeusvaltiota Intian valtameren alueella, erityisesti Somalian rannikon edustalla, tekemällä kirjeenvaihtona sopimuksen, jolla helpotetaan EU:n jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla. Sopimus kuuluu seuraavasti:
”Tätä sopimusta ohjaavat jäljempänä esitetyt periaatteet.
EU ja Seychellien tasavalta:
a) |
vahvistavat sitoumuksensa meriä koskevan oikeusjärjestelmän ylläpitoon erityisesti Montego Bayssä 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS) tarkoitettujen kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; |
b) |
korostavat kansainvälisen yhteistyön kiireellistä tarvetta, erityisesti Somalian rannikon edustalla, jotta voidaan torjua meritse tapahtuvaa huumausaineiden laitonta kauppaa, joka on tunnustettu laittomaksi toiminnaksi huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan Wienissä 20 päivänä joulukuuta 1988 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa ja etenkin sen meritse tapahtuvaa laitonta kauppaa koskevassa 17 artiklassa; |
c) |
palauttavat mieleen, että edellä mainitussa yleissopimuksessa määrätään muun muassa, että kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolten on harkittava kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten tai järjestelyjen tekemistä yleissopimuksen meritse tapahtuvaa laitonta kauppaa koskevan 17 artiklan määräysten toteuttamiseksi tai tehostamiseksi; |
d) |
painottavat kansainvälisen yhteistyön kiireellistä tarvetta Yhdistyneiden kansakuntien asevientikiellon täytäntöönpanemiseksi Somalian rannikon edustalla Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2662 (2022) mukaisesti, jolla uusittiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2182 (2014) 15 kohdan määräykset ja valtuutettiin valtiot, jotka toimivat kansallisesti tai vapaaehtoisten monikansallisten merikumppanuuksien kautta, tarkastamaan ilman aiheetonta viivytystä Somalian aluevesillä ja avomerellä Somalian rannikon edustalla alueella, joka ulottuu Arabianmerelle ja Persianlahdelle nämä mukaan lukien, Somaliaan tulevat tai Somaliasta lähtevät alukset, joiden osalta niillä on perusteltua syytä olettaa, että ne kuljettavat Somaliaan aseita tai sotilastarvikkeita suoraan tai välillisesti Somalian aseidenvientikiellon vastaisesti; ja |
e) |
toteavat, että Atalanta-operaatioon osallistuvat EU:n jäsenvaltiot voivat pidättää, vangita ja siirtää kolmanteen valtioon laittomaan asekauppaan tai huumausaineiden laittomaan kauppaan osallistuneita henkilöitä kansallisten valtuuksiensa puitteissa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja että EU voi tehdä kyseisen kolmannen valtion kanssa sopimuksia, joilla helpotetaan EU:n jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä heidän syytteeseenpanoaan varten, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla. |
Lisäksi EU ja Seychellien tasavalta sopivat seuraavista järjestelyistä:
1. |
Seychellien tasavallan hallitus voi antaa Atalanta-operaatioon osallistuvalle EU:n jäsenvaltiolle luvan siirtää Seychellien tasavaltaan laittomasta asekaupasta tai huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjä henkilöitä, jotka on pidätetty Atalanta-operaation yhteydessä Seychellien tasavallan talousvyöhykkeellä, aluemerellä, saaristovesillä ja sisävesillä. Tämä lupa ulotetaan koskemaan Seychellien lipun alla purjehtivia aluksia ja muiden lippujen kuin Seychellien lipun alla purjehtivissa aluksissa matkustavia Seychellien kansalaisia edellä mainitun alueen ulkopuolella ja muissa olosuhteissa aavalla merellä Seychellien tasavallan harkinnan mukaan. |
2. |
Tietoisena Seychellien tasavallan rajoitetuista valmiuksista ottaa vastaan pyyntöjä laittomasta asekaupasta ja huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjen henkilöiden siirtämiseksi, pidättämiseksi, syytteeseen asettamiseksi ja vangitsemiseksi EU antaa Seychellien tasavallalle taloudellista, aineellista, logistista, lainsäädännöllistä ja infrastruktuureihin ja henkilöresursseihin liittyvää apua laittomasta asekaupasta ja huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjen tai tuomittujen henkilöiden pidättämisen, vangitsemisen, säilössä pitämisen, tutkinnan, syytteeseenpanon, oikeudenkäynnin ja palauttamisen osalta. Seychellien tasavalta ja EU voivat tarvittaessa sopia muista tämän määräyksen täytäntöönpanoon liittyvistä rahoitusjärjestelyistä. |
3. |
Jos Seychellien tasavalta ja laittomasta asekaupasta ja huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjä henkilöitä Seychellien tasavaltaan siirtänyt EU:n jäsenvaltio eivät muuta sovi, Seychellien tasavallan ensisijainen yhteyshenkilö tämän sopimuksen täytäntöönpanossa on Atalanta-yhteyshenkilö. |
4. |
Jos Seychellien tasavalta suostuu edellä 1 kohdassa tarkoitetun vangin siirtämiseen, Seychellien oikeusministerin on 10 työpäivän kuluessa siitä, kun toimivaltaisen tuomioistuimen antama määräys siirrettyjen epäiltyjen pidättämisestä on kulunut umpeen, päätettävä käytettävissä olevien todisteiden riittävyydestä syytteeseenpanoa varten. |
5. |
EU:n jäsenvaltion, joka on siirtänyt laittomasta asekaupasta ja huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjä henkilöitä Seychellien tasavaltaan, on Seychellien tasavallan pyynnöstä viipymättä varmistettava, että siirretyt henkilöt siirretään takaisin lähtömaahansa tai muuhun asianmukaiseen maahan 10 päivän kuluessa siitä, kun EU:n jäsenvaltiolle on ilmoitettu päätöksestä seuraavin perustein:
|
6. |
EU ja Seychellien tasavallan hallitus sopivat, että siirrettävät henkilöt olisi ennen heidän myöhempää siirtoaan majoitettava määrättyihin tiloihin Seychelleillä, jos Seychellien tasavalta sitä pyytää edellä olevan 5 kohdan mukaisesti. |
7. |
EU ja Seychellien tasavallan hallitus sopivat lisäksi, että siirrettyihin henkilöihin sovelletaan seuraavia takeita:
|
8. |
EU ja Seychellien tasavallan hallitus ratkaisevat tämän sopimuksen täytäntöönpanoon tai tulkintaan liittyvät erimielisyydet neuvotteluissa diplomaattisten kanavien kautta. |
9. |
Tätä sopimusta voidaan muuttaa EU:n ja Seychellien tasavallan välisellä kirjallisella suostumuksella. Muutokset tulevat voimaan EU:n ja Seychellien tasavallan sopimana ajankohtana. |
10. |
EU ja Seychellien tasavalta voivat milloin tahansa irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla toiselle osapuolelle kirjallisesti aikeestaan irtisanoa sopimus. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta. Tämän sopimuksen irtisanominen ei vaikuta osapuolten oikeuksiin, jotka johtuvat tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ennen sen irtisanomista, mukaan lukien siirrettyjen henkilöiden oikeudet niin kauan kuin he ovat vangittuina tai syytettyinä Seychellien tasavallan toimesta irtisanomisen tullessa voimaan, eikä se vaikuta muihin tämän sopimuksen mukaisiin velvoitteisiin, taloudelliset velvoitteet mukaan luettuina, jolleivat EU ja Seychellien tasavalta toisin sovi.” |
Arvoisa ministeri
Jos Seychellien tasavalta hyväksyy edellä esitetyt periaatteet ja järjestelyt, minulla on kunnia ehdottaa, että tämä kirje ja vastauksenne siihen muodostavat Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välillä tehdyn oikeudellisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen, joka tulee voimaan vastauskirjeenne vastaanottamispäivänä.
Vastaanottakaa korkeimman kunnioitukseni vakuutukset.
Kunnioittavasti
Euroopan unionin puolesta
Josep BORRELL FONTELLES
B. Seychellien tasavallan kirje
Victoria, 3. elokuuta 2023
Josep BORRELL FONTELLES
Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
Arvoisa korkea edustaja
Minulla on kunnia ilmoittaa vastaanottaneeni 19. heinäkuuta 2023 päivätyn kirjeenne, jossa ehdotetaan Seychellien tasavallan ja Euroopan unionin välillä kirjeenvaihtona tehtävää sopimusta, jolla helpotetaan EU:n jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla. Sopimus kuuluu seuraavasti:
”Tätä sopimusta ohjaavat jäljempänä esitetyt periaatteet.
EU ja Seychellien tasavalta:
a) |
vahvistavat sitoumuksensa meriä koskevan oikeusjärjestelmän ylläpitoon erityisesti Montego Bayssä 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa (UNCLOS) tarkoitettujen kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; |
b) |
korostavat kansainvälisen yhteistyön kiireellistä tarvetta, erityisesti Somalian rannikon edustalla, jotta voidaan torjua meritse tapahtuvaa huumausaineiden laitonta kauppaa, joka on tunnustettu laittomaksi toiminnaksi huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan Wienissä 20 päivänä joulukuuta 1988 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa ja etenkin sen meritse tapahtuvaa laitonta kauppaa koskevassa 17 artiklassa; |
c) |
palauttavat mieleen, että edellä mainitussa yleissopimuksessa määrätään muun muassa, että kyseisen yleissopimuksen sopimuspuolten on harkittava kahdenvälisten ja alueellisten sopimusten tai järjestelyjen tekemistä yleissopimuksen meritse tapahtuvaa laitonta kauppaa koskevan 17 artiklan määräysten toteuttamiseksi tai tehostamiseksi; |
d) |
painottavat kansainvälisen yhteistyön kiireellistä tarvetta Yhdistyneiden kansakuntien asevientikiellon täytäntöönpanemiseksi Somalian rannikon edustalla Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2662 (2022) mukaisesti, jolla uusittiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2182 (2014) 15 kohdan määräykset ja valtuutettiin valtiot, jotka toimivat kansallisesti tai vapaaehtoisten monikansallisten merikumppanuuksien kautta, tarkastamaan ilman aiheetonta viivytystä Somalian aluevesillä ja avomerellä Somalian rannikon edustalla alueella, joka ulottuu Arabianmerelle ja Persianlahdelle nämä mukaan lukien, Somaliaan tulevat tai Somaliasta lähtevät alukset, joiden osalta niillä on perusteltua syytä olettaa, että ne kuljettavat Somaliaan aseita tai sotilastarvikkeita suoraan tai välillisesti Somalian aseidenvientikiellon vastaisesti; ja |
e) |
toteavat, että Atalanta-operaatioon osallistuvat EU:n jäsenvaltiot voivat pidättää, vangita ja siirtää kolmanteen valtioon laittomaan asekauppaan tai huumausaineiden laittomaan kauppaan osallistuneita henkilöitä kansallisten valtuuksiensa puitteissa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja että EU voi tehdä kyseisen kolmannen valtion kanssa sopimuksia, joilla helpotetaan EU:n jäsenvaltion tekemää sellaisten henkilöiden siirtämistä heidän syytteeseenpanoaan varten, jotka on pidätetty ja vangittu sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti siksi, että he ovat osallistuneet Yhdistyneiden kansakuntien Somaliaa koskevan aseidenvientikiellon rikkomiseen tai huumausaineiden laittomaan kauppaan Somalian rannikon edustalla. |
Lisäksi EU ja Seychellien tasavalta sopivat seuraavista järjestelyistä:
1. |
Seychellien tasavallan hallitus voi antaa Atalanta-operaatioon osallistuvalle EU:n jäsenvaltiolle luvan siirtää Seychellien tasavaltaan laittomasta asekaupasta tai huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjä henkilöitä, jotka on pidätetty Atalanta-operaation yhteydessä Seychellien tasavallan talousvyöhykkeellä, aluemerellä, saaristovesillä ja sisävesillä. Tämä lupa ulotetaan koskemaan Seychellien lipun alla purjehtivia aluksia ja muiden lippujen kuin Seychellien lipun alla purjehtivissa aluksissa matkustavia Seychellien kansalaisia edellä mainitun alueen ulkopuolella ja muissa olosuhteissa aavalla merellä Seychellien tasavallan harkinnan mukaan. |
2. |
Tietoisena Seychellien tasavallan rajoitetuista valmiuksista ottaa vastaan pyyntöjä laittomasta asekaupasta ja huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjen henkilöiden siirtämiseksi, pidättämiseksi, syytteeseen asettamiseksi ja vangitsemiseksi EU antaa Seychellien tasavallalle taloudellista, aineellista, logistista, lainsäädännöllistä ja infrastruktuureihin ja henkilöresursseihin liittyvää apua laittomasta asekaupasta ja huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjen tai tuomittujen henkilöiden pidättämisen, vangitsemisen, säilössä pitämisen, tutkinnan, syytteeseenpanon, oikeudenkäynnin ja palauttamisen osalta. Seychellien tasavalta ja EU voivat tarvittaessa sopia muista tämän määräyksen täytäntöönpanoon liittyvistä rahoitusjärjestelyistä. |
3. |
Jos Seychellien tasavalta ja laittomasta asekaupasta ja huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjä henkilöitä Seychellien tasavaltaan siirtänyt EU:n jäsenvaltio eivät muuta sovi, Seychellien tasavallan ensisijainen yhteyshenkilö tämän sopimuksen täytäntöönpanossa on Atalanta-yhteyshenkilö. |
4. |
Jos Seychellien tasavalta suostuu edellä 1 kohdassa tarkoitetun vangin siirtämiseen, Seychellien oikeusministerin on 10 työpäivän kuluessa siitä, kun toimivaltaisen tuomioistuimen antama määräys siirrettyjen epäiltyjen pidättämisestä on kulunut umpeen, päätettävä käytettävissä olevien todisteiden riittävyydestä syytteeseenpanoa varten. |
5. |
EU:n jäsenvaltion, joka on siirtänyt laittomasta asekaupasta ja huumausaineiden laittomasta kaupasta epäiltyjä henkilöitä Seychellien tasavaltaan, on Seychellien tasavallan pyynnöstä viipymättä varmistettava, että siirretyt henkilöt siirretään takaisin lähtömaahansa tai muuhun asianmukaiseen maahan 10 päivän kuluessa siitä, kun EU:n jäsenvaltiolle on ilmoitettu päätöksestä seuraavin perustein:
|
6. |
EU ja Seychellien tasavallan hallitus sopivat, että siirrettävät henkilöt olisi ennen heidän myöhempää siirtoaan majoitettava määrättyihin tiloihin Seychelleillä, jos Seychellien tasavalta sitä pyytää edellä olevan 5 kohdan mukaisesti. |
7. |
EU ja Seychellien tasavallan hallitus sopivat lisäksi, että siirrettyihin henkilöihin sovelletaan seuraavia takeita:
|
8. |
EU ja Seychellien tasavallan hallitus ratkaisevat tämän sopimuksen täytäntöönpanoon tai tulkintaan liittyvät erimielisyydet neuvotteluissa diplomaattisten kanavien kautta. |
9. |
Tätä sopimusta voidaan muuttaa EU:n ja Seychellien tasavallan välisellä kirjallisella suostumuksella. Muutokset tulevat voimaan EU:n ja Seychellien tasavallan sopimana ajankohtana. |
10. |
EU ja Seychellien tasavalta voivat milloin tahansa irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla toiselle osapuolelle kirjallisesti aikeestaan irtisanoa sopimus. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta. Tämän sopimuksen irtisanominen ei vaikuta osapuolten oikeuksiin, jotka johtuvat tämän sopimuksen täytäntöönpanosta ennen sen irtisanomista, mukaan lukien siirrettyjen henkilöiden oikeudet niin kauan kuin he ovat vangittuina tai syytettyinä Seychellien tasavallan toimesta irtisanomisen tullessa voimaan, eikä se vaikuta muihin tämän sopimuksen mukaisiin velvoitteisiin, taloudelliset velvoitteet mukaan luettuina, jolleivat EU ja Seychellien tasavalta toisin sovi.” |
Minulla on kunnia ilmoittaa Seychellien tasavallan puolesta, että Seychellien tasavalta voi hyväksyä kirjeessänne ehdotetun sopimuksen.
Kirjeenne ja tämä vastaus siihen muodostavat Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan välillä tehdyn oikeudellisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen, joka tulee voimaan vastauskirjeenne vastaanottamispäivänä.
Vastaanottakaa korkeimman kunnioitukseni vakuutukset.
Kunnioittavasti
Seychellien tasavallan puolesta
Sylvestre RADEGONDE
ASETUKSET
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/9 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1615,
annettu 3 päivänä toukokuuta 2023,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään edellytykset, joiden täyttyessä asetuksen (EU) 2021/23 63 artiklan 1 kohdan nojalla suoritettavat korvaukset, korvauksia vastaavat käteisvarat tai muu tuotto on siirrettävä edelleen asiakkaille ja epäsuorille asiakkaille, sekä edellytykset, joiden täyttyessä siirtoa on pidettävä oikeasuhteisena
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23 (1) ja erityisesti sen 63 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EU) 2021/23 63 artiklassa säädetään, että sopimusjärjestelyihin, joiden mukaisesti määritysosapuolet voivat siirtää kriisinratkaisuvälineiden kielteiset seuraukset asiakkailleen, on sisällyttävä vastaavin ja oikeasuhteisin perustein myös asiakkaiden oikeus korvauksiin, joita määritysosapuolet saavat asetuksen (EU) 2021/23 27 artiklan 6 kohdan mukaisesti, tai tällaisia korvauksia vastaavaan määrään käteisvaroja taikka tuottoon, jonka ne saavat asetuksen (EU) 2021/23 62 artiklan mukaisesti esitetyn vaateen johdosta, jäljempänä ’korvaus’, siltä osin kuin tällaiset tuotot liittyvät asiakaspositioihin ja asiakkaiden rahoitusosuuksiin, ja että kyseisiä säännöksiä on sovellettava myös epäsuoria määrityspalveluja asiakkailleen tarjoavien asiakkaiden ja epäsuorien asiakkaiden sopimusjärjestelyihin. |
(2) |
Jotta varmistetaan, että korvaus jaetaan tasapuolisesti ja oikeasuhteisesti, määrityspalvelujen tarjoajien olisi jaettava korvaukset eri muodoissaan asianomaisille määrityspalvelujen käyttäjille oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi. Kunkin määrityspalvelujen käyttäjän saama osuus korvauksesta olisi suhteutettava rahoitusosuuteen, jonka kyseinen määrityspalvelujen käyttäjä on maksanut sen keskusvastapuolen kriisinratkaisua varten, johon sillä on ollut epäsuora pääsy asianomaisen määrityspalvelujen tarjoajan kautta, edellyttäen, että kyseinen rahoitusosuus oikeuttaa asetuksen (EU) 2021/23 27 artiklan 6 kohdan tai 62 artiklan nojalla maksuun, jäljempänä ’korvaukseen oikeuttava rahoitusosuus’. Edellä esitetystä syystä määrityspalvelujen käyttäjien saamaa korvausta ei tulisi käyttää saamisten kuittaamiseen, paitsi jos käyttäjällä on täyttämättömiä velvoitteita määrityspalvelujen tarjoajaa kohtaan ja tällä on samanaikaisesti velvollisuus siirtää korvaus kyseiselle määrityspalvelujen käyttäjälle. Silloin kun korvauksen saaja on myös määrityspalvelujen tarjoaja, sen määrityspalvelujen käyttäjille siirrettävä korvaus olisi kuitenkin laskettava kyseisen määrityspalvelujen tarjoajan saaman korvauksen perusteella ennen korvaukseen tehtäviä vähennyksiä tai kuittauksia, jotta kuittaaminen tai nettouttaminen ei johtaisi siihen, että määrityspalvelujen käyttäjille määritysketjun loppupäässä maksettavat määrät aiheettomasti pienenevät. |
(3) |
Korvaus olisi kohdennettava oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi kaikille niille määrityspalvelujen käyttäjille, jotka ovat maksaneet korvaukseen oikeuttavan rahoitusosuuden, sekä määrityspalvelujen tarjoajan omille tileille edellyttäen, että myös määrityspalvelujen tarjoaja on maksanut korvaukseen oikeuttavan rahoitusosuuden. Syrjinnän ja epäoikeudenmukaisen kohtelun välttämiseksi määrityspalvelujen tarjoajien ei myöskään tulisi soveltaa etuoikeuslausekkeita tai -järjestystä jakaessaan korvauksia. |
(4) |
Kriisinratkaisuvaiheessa vallitsevat markkinaolosuhteet ovat todennäköisesti hyvin vaikeat. Sen vuoksi on tärkeää antaa määrityspalvelujen käyttäjille avoimesti tietoa ja vakuuttaa niille, että korvauksena jaettavaksi tarkoitetut rahoitusvarat ja -välineet on turvattu niiden käyttämän määrityspalvelujen tarjoajan maksukyvyttömyystilanteessa. Sen vuoksi määrityspalvelujen tarjoajien olisi pidettävä määrityspalvelujen käyttäjien lukuun vastaanottamansa korvaukset erillisellä ja erotellulla tilillä. |
(5) |
Korvausten maksamiseen määritysosapuolille, asiakkaille ja epäsuorille asiakkaille voidaan käyttää hyvin erilaisia rahoitusvaroja tai -välineitä, joihin liittyy erilaisia riskejä. Jotta varmistetaan, että korvaus jaetaan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, määrityspalvelujen tarjoajien olisi jaettava korvauksena saamansa erityyppiset rahoitusvarat ja -välineet tasapuolisesti kaikkien määrityspalvelujen käyttäjien ja omien tiliensä kesken. Varat ja välineet olisi jaettava oikeassa suhteessa korvaukseen oikeuttaviin rahoitusosuuksiin, jotka määrityspalvelujen käyttäjät ovat maksaneet sen keskusvastapuolen kriisinratkaisua varten, johon niillä on epäsuora pääsy asianomaisen määrityspalvelujen tarjoajan kautta, tai jotka määrityspalvelujen tarjoajat ovat maksaneet kyseisessä kriisinratkaisumenettelyssä. |
(6) |
Tietyntyyppisten rahoitusvarojen tai -välineiden toimintaan liittyy erityispiirteitä ja esteitä, jotka on syytä ottaa huomioon. Myös siinä tapauksessa, että määrityspalvelujen käyttäjä ei pysty vastaanottamaan tai se ei muista syistä halua vastaanottaa tietyntyyppisiä rahoitusvaroja tai tietyntyyppistä rahoitusvälinettä, on tarpeen mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että määrityspalvelujen käyttäjän saa oikeudenmukaisen korvauksen. Sen vuoksi määrityspalvelujen tarjoajan olisi määrityspalvelujen käyttäjän pyynnöstä mahdollisuuksien mukaan siirrettävä tällaiset varat tai tällainen väline toiselle, määrityspalvelujen käyttäjän nimeämälle vastaanottajalle. Jos tämä ei ole mahdollista, määrityspalvelujen tarjoajan olisi myytävä kyseiset varat tai välineet markkinoilla kolmannelle osapuolelle vallitsevaan markkinahintaan ja siirrettävä myyntituotot asianomaiselle määrityspalvelujen käyttäjälle. |
(7) |
Avoimuuden ja jäljitettävyyden varmistamiseksi määrityspalvelujen tarjoajien olisi annettava määrityspalvelujen käyttäjilleen mahdollisuuksiensa mukaan tiedot kaikista kriisinratkaisuprosessissa tehdyistä päätöksistä, jotka koskevat korvausten maksamista korvaukseen oikeuttavista rahoitusosuuksista. Näissä tiedoissa olisi esitettävä mahdollisimman kattavasti asetuksen (EU) 2021/23 mukaista kriisinratkaisuun osallistumista koskevan päätöksen sisältö, korvauksen koostumus ja korvauslaskelma, mukaan lukien se, miten määrityspalvelujen tarjoaja on laskenut määrityspalvelujen käyttäjän korvauksen. Edellä esitetystä syystä ja sen varmistamiseksi, että määrityspalvelujen käyttäjät ymmärtävät yhteyden maksamansa rahoitusosuuden ja saamansa korvauksen välillä, määrityspalvelujen tarjoajien olisi mahdollisuuksien mukaan ja luottamuksellisuutta koskevia rajoituksia noudattaen annettava määrityspalvelujen käyttäjille tiedot koko muun korvauksen jakamisesta ja koostumuksesta. |
(8) |
Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on toimittanut komissiolle. |
(9) |
ESMA on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (2) 37 artiklan mukaisesti perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1. |
’määrityspalvelujen tarjoajalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (3) 2 artiklan ensimmäisen kohdan 14 alakohdassa määriteltyä määritysosapuolta, asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan ensimmäisen kohdan 15 alakohdassa määriteltyä asiakasta tai komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/2154 (4) 1 artiklan ensimmäisen kohdan b, d ja e alakohdassa määriteltyä epäsuoraa asiakasta, toisen tason epäsuoraa asiakasta tai kolmannen tason epäsuoraa asiakasta, joka tarjoaa määrityspalveluja unionissa suoraan tai välillisesti; |
2. |
’määrityspalvelujen käyttäjällä’ asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan ensimmäisen kohdan 15 alakohdassa määriteltyä asiakasta tai delegoidun asetuksen (EU) 2017/2154 1 artiklan ensimmäisen kohdan b, d tai e alakohdassa määriteltyä epäsuoraa asiakasta, toisen tason epäsuoraa asiakasta tai kolmannen tason epäsuoraa asiakasta, joka käyttää määrityspalvelujen tarjoajan tarjoamia määrityspalveluja; |
3. |
’korvauksella’ määritysosapuolten asetuksen (EU) 2021/23 27 artiklan 6 kohdan mukaisesti saamaa hyvitystä tai korvausta, mukaan lukien omistusinstrumentit, velkainstrumentit ja instrumentit, joilla tunnustetaan keskusvastapuolen tuleviin voittoihin kohdistuva saatava, tai tällaista hyvitystä tai korvausta vastaavaa määrää käteisvaroja taikka tuottoa, jonka määritysosapuolet saavat asetuksen (EU) 2021/23 62 artiklan mukaisesti esitetyn vaateen johdosta, mukaan lukien silloin, kun kyseisissä artikloissa tarkoitettuja määriä siirretään edelleen määrityspalvelujen käyttäjälle; |
4. |
’korvaukseen oikeuttavalla rahoitusosuudella’ rahoitusosuutta, jonka määrityspalvelujen käyttäjä maksaa asetuksen (EU) 2021/23 63 artiklassa säädetyin edellytyksin keskusvastapuolen määritysosapuolen välityksellä kriisinratkaisun kohteena olevalle keskusvastapuolelle, johon määrityspalvelujen käyttäjällä on epäsuora pääsy määrityspalvelujen tarjoajan kautta, edellyttäen, että keskusvastapuolen määritysosapuolen välityksellä maksettu rahoitusosuus oikeuttaa kriisinratkaisumenettelyssä korvaukseen. |
2 artikla
Korvauksen muoto
Määrityspalvelujen tarjoajalle maksettu tai myönnetty ja määrityspalvelujen käyttäjälle edelleen siirretty korvaus voi olla muodoltaan käteistä, rahoitusvälineitä, omistusinstrumentteja, velkainstrumentteja tai instrumentteja, joilla tunnustetaan keskusvastapuolen tuleviin voittoihin kohdistuva saatava.
3 artikla
Korvauksen jakaminen
1. Määrityspalvelujen tarjoajien on jaettava korvaus oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi suhteessa kunkin määrityspalvelujen käyttäjän maksamaan, korvaukseen oikeuttavaan rahoitusosuuteen kaikkien niiden määrityspalvelujen käyttäjien kesken, jotka ovat maksaneet korvaukseen oikeuttavan rahoitusosuuden, mukaan lukien määrityspalvelujen käyttäjät, jotka eivät ole enää korvauksen vastaanottavan määrityspalvelujen tarjoajan määrityspalvelujen käyttäjiä.
2. Määrityspalvelujen tarjoajien on laskettava jaettava korvaus läpinäkyvästi ja ilmoitettava siitä kullekin määrityspalvelujen käyttäjälle erikseen 5 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.
3. Määrityspalvelujen tarjoajien on kohdennettava korvaus omille tileilleen ja korvaukseen oikeuttavan rahoitusosuuden maksaneiden määrityspalvelujen käyttäjien tileille maksettuja rahoitusosuuksia koskevan laskelman perusteella, eivätkä ne saa syrjiä mitään korvauksen saajia eivätkä asettaa niitä etuoikeusjärjestykseen. Määrityspalvelujen tarjoaja ei saa kohdentaa mitään osaa korvauksesta omalle tililleen ennen kuin se on kohdentanut korvaukseen oikeuttavan rahoitusosuuden maksaneiden määrityspalvelujen käyttäjiensä tileille sen osan korvauksesta, johon nämä ovat oikeutettuja.
4. Määrityspalvelujen tarjoaja voi tehdä korvauksesta vähennyksiä tai kuittauksia, jos määrityspalvelujen käyttäjällä on täyttämättömiä velvoitteita määrityspalvelujen tarjoajaa kohtaan, jolla on asetuksen (EU) 2021/23 63 artiklan mukainen velvollisuus siirtää edelleen korvaus kyseiselle määrityspalvelujen käyttäjälle.
Silloin kun myös korvauksen saaja on määrityspalvelujen tarjoaja, sen määrityspalvelujen käyttäjille edelleen siirrettävä korvaus on kuitenkin laskettava sen korvauksen perusteella, jonka kyseinen määrityspalvelujen tarjoaja olisi saanut ilman ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja vähennyksiä tai kuittauksia.
5. Määrityspalvelujen tarjoajan on pidettävä asetuksen (EU) 2021/23 27 artiklan 6 kohdan tai 62 artiklan nojalla saadut korvaukset erillisellä ja erotelluilla tilillä, kunnes kaikki maksettavat korvaukset on jaettu kokonaisuudessaan.
4 artikla
Korvauksen tyyppi ja toimittaminen
1. Kun korvaus koostuu erityyppisistä rahoitusvaroista tai rahoitusvälineistä, olivatpa ne muodoltaan käteisvaroja, omistusinstrumentteja, velkainstrumentteja tai muita instrumentteja, joilla tunnustetaan kriisinratkaisun kohteena olevan keskusvastapuolen tuleviin voittoihin kohdistuva saatava, määrityspalvelujen tarjoajan on jaoteltava korvaus rahoitusvarojen tai rahoitusvälineiden tyypin mukaan. Tämän jälkeen määrityspalvelujen tarjoajan on kohdennettava ja jaettava korvaus kaikille määrityspalvelujensa käyttäjille ja omalle tililleen, jos se on oikeutettu korvaukseen, suhteessa maksettuihin korvaukseen oikeuttaviin rahoitusosuuksiin ja siten, että kukin korvaus sisältää samassa suhteessa kunkintyyppisiä rahoitusvaroja tai rahoitusvälineitä.
2. Jos määrityspalvelujen tarjoaja ei toimitusrajoitusten tai joidenkin varojen tai välineiden siirtoon liittyvän muun esteen vuoksi pysty jakamaan korvausta korvaukseen oikeuttavan rahoitusosuuden maksaneelle määrityspalvelujen käyttäjälle 1 kohdassa edellytetyssä muodossa, määrityspalvelujen tarjoajan on ilmoitettava tästä viipymättä asianomaiselle määrityspalvelujen käyttäjälle.
3. Jos 2 kohdassa tarkoitettua toimitusrajoitusta tai estettä ei voida poistaa kolmen työpäivän kuluessa siitä, kun määrityspalvelujen käyttäjä on vastaanottanut kyseisessä kohdassa tarkoitetun ilmoituksen, määrityspalvelujen tarjoajan on pyydettävä määrityspalvelujen käyttäjää nimeämään vaihtoehtoinen vastaanottaja kyseisille varoille tai välineille viiden työpäivän kuluessa. Määrityspalvelujen käyttäjä voi myös pyytää määrityspalvelujen tarjoajaa jakamaan rahoitusvarat tai rahoitusvälineet vaihtoehtoiselle vastaanottajalle. Jos määrityspalvelujen käyttäjä nimeää vaihtoehtoisen vastaanottajan, määrityspalvelujen tarjoajan on siirrettävä rahoitusvarat tai rahoitusvälineet kyseiselle vaihtoehtoiselle vastaanottajalle siltä osin kuin se on mahdollista ja siten, että määrityspalvelujen käyttäjälle koituvat kustannukset pysyvät kohtuullisina.
4. Jos 3 kohdassa tarkoitettu siirto vaihtoehtoiselle vastaanottajalle ei ole mahdollinen, määrityspalvelujen tarjoajan on ilmoitettava tästä asianomaiselle määrityspalvelujen käyttäjälle kirjallisesti kolmen työpäivän kuluessa vaihtoehtoisen vastaanottajan nimeämisestä sekä ilmoitettava syyt, joiden vuoksi siirto ei ole mahdollinen. Tässä tapauksessa määrityspalvelujen tarjoajan on myytävä kyseiset varat tai välineet kolmannelle osapuolelle vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla vallitsevaan markkinahintaan ja siirrettävä myynnistä saadut tuotot, joista on vähennetty kohtuullinen määrä mahdollisia myyntikustannuksia, määrityspalvelujen käyttäjälle.
5 artikla
Korvausta koskevien tietojen antaminen
1. Määrityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava korvaukseen oikeuttavan rahoitusosuuden maksaneille määrityspalvelujen käyttäjille kirjallisesti korvauksesta, johon nämä ovat oikeutettuja.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen on sisällettävä seuraavat tiedot:
a) |
jäljennös mahdollisesta kriisinratkaisuviranomaisen päätöksestä, jonka mukaan määritysosapuoli on oikeutettu saamaan asetuksen (EU) 2021/23 62 artiklassa tarkoitetun korvauksen erotuksesta; |
b) |
jäljennös mahdollisesta kriisinratkaisuviranomaisen päätöksestä, jossa keskusvastapuolta vaaditaan maksamaan korvaus niille määritysosapuolille, joille on aiheutunut asetuksen (EU) 2021/23 27 artiklan 6 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja ylimääräisiä tappioita, sekä selvitys siitä, miten kyseinen määrä vähennetään mahdollisesta oikeudesta saada asetuksen (EU) 2021/23 62 artiklassa tarkoitettu korvaus erotuksesta; |
c) |
selkeät ja tarkat tiedot määrityspalvelujen käyttäjälle jaettavasta korvauksesta ja sen laskentamenetelmästä; |
d) |
selkeät ja tarkat tiedot määrityspalvelujen tarjoajan saamasta korvauksesta ennen tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja kuittauksia tai muita vähennyksiä; |
e) |
selkeät ja tarkat tiedot siitä, missä muodossa korvaus on suoritettu määrityspalvelujen tarjoajalle, eritellen käteisvarat ja rahoitusvälineet sekä erityyppiset rahoitusvälineet, mukaan lukien omistusinstrumentit, velkainstrumentit ja instrumentit, joilla tunnustetaan keskusvastapuolen tuleviin voittoihin kohdistuva saatava, sekä tiedot siitä, mistä määrityspalvelujen käyttäjälle suoritettava korvaus muodostuu; |
f) |
jollei luottamuksellisuutta koskevista rajoituksista muuta johdu, yleiset tiedot koko korvauksen jakamisesta määrityspalvelujen tarjoajan määrityspalvelujen käyttäjien ja määrityspalvelujen tarjoajan omien tilien kesken; |
g) |
mahdollinen korkolaskelma ja tiedot mahdollisista muista korvaukseen vaikuttavista seikoista. |
6 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 2023.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 22, 22.1.2021, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
(4) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/2154, annettu 22 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 304, 21.11.2017, s. 6).
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/14 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1616,
annettu 3 päivänä toukokuuta 2023,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23 täydentämisestä niiden teknisten sääntelystandardien osalta, joissa täsmennetään olosuhteet, joissa henkilön katsotaan olevan riippumaton kriisinratkaisuviranomaisesta ja keskusvastapuolesta, keskusvastapuolen varojen ja velkojen arvon arviointimenetelmä, arvostusten pitäminen erillään, menetelmä, jolla lasketaan tilapäisiin arvostuksiin sisällytettävä puskuri lisätappioiden varalta sekä menetelmät, joilla suoritetaan arvostus periaatteen, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, soveltamiseksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU) 2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU) 2017/1132 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23 (1), erityisesti sen 25 artiklan 6 kohdan kolmannen alakohdan, 26 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan ja 61 artiklan 5 kohdan kolmannen alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksen (EU) 2021/23 25 artiklan 1 kohdassa ja 61 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että kyseisen asetuksen 24 ja 61 artiklassa tarkoitetun arvostuksen suorittavan henkilön, jäljempänä ’arvioija’, on oltava riippumaton viranomaisista ja arvostuksen kohteena olevasta keskusvastapuolesta. Näin ollen olisi sovellettava yhdenmukaisia sääntöjä, kun määritetään, missä olosuhteissa henkilön katsotaan olevan riippumaton asianomaisista viranomaisista, myös kriisinratkaisuviranomaisesta, asetuksen (EU) 2021/23 25 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi. Näihin sääntöihin olisi sisällyttävä vaatimuksia, joilla varmistetaan, ettei kyseisellä henkilöllä ole olennaista etuyhteyttä tai eturistiriitaa kriisinratkaisuviranomaiseen tai keskusvastapuolen nähden, vaatimuksia, jotka koskevat kyseisen henkilön pätevyyttä, kokemusta, taitoja, tietoja ja resursseja sekä hänen kykyään suorittaa arvostus tehokkaasti tukeutumatta aiheettomasti asianomaiseen viranomaiseen tai keskusvastapuoleen, sekä vaatimuksia, jotka koskevat henkilön erottamista rakenteellisesti sekä asianomaisista viranomaisista että keskusvastapuolesta. |
(2) |
Esimerkiksi oman työn tarkastamisen, oman edun, asianajon, läheisyyden, luottamuksen tai painostuksen muodostamien uhkien välttämiseksi on varmistettava, että arvioijalla ei ole olennaista etuyhteyttä tai eturistiriitaa mihinkään asianomaiseen viranomaiseen, kuten kriisinratkaisuviranomaiseen, tai keskusvastapuoleen nähden, mukaan lukien sen ylin johto, määräysvaltaa käyttävät osakkeenomistajat ja konserniyhteisöt. Arvioijaa ei myöskään pitäisi katsoa riippumattomaksi, jos sillä on olennainen etuyhteys tai eturistiriita sellaiseen merkittävään määritysosapuoleen, asiakkaaseen tai velkojaan nähden, johon kriisinratkaisutoimi vaikuttaisi olennaisesti tai joka on ollut merkittävänä osasyynä keskusvastapuolen kriisinratkaisuun johtaneeseen tilanteeseen. Myös henkilökohtaiset suhteet voivat muodostaa olennaisen etuyhteyden. Kriisinratkaisuviranomaisen olisi näin ollen arvioitava, onko olemassa olennaisia etuyhteyksiä tai eturistiriitoja. |
(3) |
Jotta kriisinratkaisuviranomainen voisi arvioida, onko olennaisia etuyhteyksiä tai eturistiriitoja olemassa, arvioijan olisi ilmoitettava kriisinratkaisuviranomaiselle kaikista todellisista tai mahdollisista eduista, joita voidaan arvioijan näkemyksen mukaan pitää olennaisina kyseisen viranomaisen arvioinnissa, ja toimitettava kaikki tiedot, joita kriisinratkaisuviranomainen voi kohtuudella pyytää. Nimittämisensä jälkeen arvioijan olisi sovellettava voimassa olevien eettisten sääntöjen ja ammatillisten normien mukaisia periaatteita ja menettelyjä havaitakseen todellisia tai mahdollisia etuja, jotka kyseisen arvioijan näkemyksen mukaan voivat muodostaa olennaisen etuyhteyden tai eturistiriidan. Kriisinratkaisuviranomaiselle olisi ilmoitettava välittömästi havaituista todellisista tai mahdollisista eduista, ja sen olisi harkittava, muodostavatko ne olennaisen edun, jolloin arvioijan nimitys olisi mitätöitävä ja tilalle olisi nimitettävä uusi arvioija. |
(4) |
Rakenteellista erottamista koskevat järjestelyt ovat suojatoimia, joilla lievennetään eturistiriitariskejä. Näin ollen tällaisten suojatoimien olemassaolo olisi otettava huomioon mahdollisen arvioijan arvioinnissa. Kun kyseessä on oikeushenkilö, riippumattomuutta olisi arvioitava suhteessa koko yhtiöön tai henkilöyhtiöön ottaen kuitenkin huomioon mahdollinen rakenteellinen erottaminen ja muut mahdolliset tehtävien erillään pitoon tarkoitetut järjestelyt arvostukseen mahdollisesti osallistuvien ja muiden henkilöstön jäsenten välillä. Jos nämä uhat ovat sovellettuihin suojatoimiin verrattuina niin merkittäviä, että arvioijaksi hakevan yhtiön tai henkilöyhtiön riippumattomuus vaarantuu, kyseistä yhtiötä tai henkilöyhtiötä ei pitäisi säilyttää riippumattomana arvioijana. |
(5) |
Jotta vältetään oman työn tarkastamisesta aiheutuvat riippumattomuuteen kohdistuvat uhat, sellaista lakisääteistä tilintarkastajaa, joka on suorittanut keskusvastapuolen tarkastuksen kyseiselle tilintarkastajalle tehtävää arvioijan kelpoisuusarviointia edeltävänä vuonna, ei pitäisi missään olosuhteissa katsoa riippumattomaksi. Myös muut tarkastus- ja arvonmäärityspalvelut, joita kyseiselle keskusvastapuolelle on tarjottu vuosina, jotka välittömästi edeltävät päivää, jona riippumattomuus on määrä arvioida, olisi katsottava olennaiseksi etuyhteydeksi tai eturistiriidaksi. |
(6) |
Arvioijan riippumattomuutta voidaan lujittaa asettamalla edellytyksiä, joilla varmistetaan riippumattoman arvioijan asiantuntemuksen ja resurssien riittävyys. Sen vuoksi on varmistettava, että riippumattomalla arvioijalla on tarvittava pätevyys, kokemus, taidot, tiedot ja asiantuntemus kaikilla asiaankuuluvilla osa-alueilla, joita ovat erityisesti keskusvastapuolen määrittämien rahoitusvälineiden arvostukset, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (2) nojalla sovellettavat keskusvastapuolia koskevissa vaatimuksissa, voimassa olevat keskusvastapuolten elvytyssuunnitelmat ja -säännöstöt sekä asetuksen (EU) 2021/23 nojalla sovellettavat kriisinratkaisuvälineet. |
(7) |
Jotta arvioija voi toteuttaa arvostuksen tehokkaasti, olisi myös varmistettava, että arvioijalla tai arvioijan saatavilla on riittävät henkilö- ja tekniset resurssit arvostuksen suorittamiseksi. |
(8) |
Jotta voidaan varmistaa arvioijan riippumattomuus ja välttää perusteeton puuttuminen arvioijan tehtävien hoitoon, arvioijan olisi voitava suorittaa arvostus tehokkaasti turvautumatta aiheettomasti mihinkään asianomaiseen viranomaiseen, kriisinratkaisuviranomainen mukaan luettuna, tai keskusvastapuoleen. Arvostuksen suorittamisen tueksi tarvittavien ohjeiden tai neuvonnan antamista, esimerkiksi kun on kyse unionin lainsäädännön nojalla kriisinratkaisun arvostustarkoituksiin osoitetuista menetelmistä, ei kuitenkaan olisi pidettävä aiheettomana turvautumisena, jos tällaisten ohjeiden tai tällaisen neuvonnan katsotaan olevan tarpeen arvostuksen suorittamisen tukemiseksi. Avun tarjoamista, esimerkiksi kun keskusvastapuoli tarjoaa avuksi järjestelmiä, tilinpäätöksiä, sääntelyn edellyttämiä katsauksia, markkinatietoja, muita asiakirjoja tai muuta apua arvioijalle, ei myöskään pitäisi estää, jos kriisinratkaisuviranomainen arvioi, että sen katsotaan olevan tarpeen arvostuksen suorittamisen tukemiseksi. Ohjeiden, neuvonnan tai muuntyyppisen tuen antamisesta olisi sovittava tapauskohtaisesti tai tapausryhmittäin noudattaen kulloinkin mahdollisesti käytössä olevia menettelyjä. |
(9) |
Riippumattomuus voi vaarantua, jos arvostuksen suorittaa henkilö, joka on minkä tahansa asianomaisen viranomaisen, kriisinratkaisuviranomainen mukaan luettuna, tai keskusvastapuolen palveluksessa tai sidoksissa niihin; riippumattomuus voi vaarantua siitäkin huolimatta, että oikeushenkilössä on otettu käyttöön täysi rakenteellinen erottaminen. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, ettei arvioija ole minkään asianomaisen viranomaisen, kriisinratkaisuviranomainen mukaan luettuna, eikä keskusvastapuolen palveluksessa tai niiden toimeksisaaja eikä kuulu samaan konserniin kuin keskusvastapuoli. |
(10) |
Sen varmistamiseksi, että riittävä määrä henkilöitä, jotka voivat toimia arvioijina kriisinratkaisuprosessin alkaessa, on helposti saatavilla, kriisinratkaisuviranomaisen olisi pidettävä yllä alustavaa luetteloa mahdollisista arvioijista ja tarkistettava sitä säännöllisesti. |
(11) |
Asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa erotetaan toisistaan kaksi keskusvastapuolten kriisinratkaisuprosessin aikana tehtävää arvostusta: ensimmäinen arvostus, jossa arvioidaan, täyttyvätkö kriisinratkaisun edellytykset, ja toinen arvostus, joka muodostaa perustan kriisinratkaisuviranomaisen päätökselle soveltaa yhtä tai useampaa kriisinratkaisuvälinettä. Ensimmäistä arvostusta varten on aiheellista varmistaa, että kriisinratkaisun edellytysten täyttymistä määritettäessä keskusvastapuolen varat ja velat arvostetaan oikeudenmukaisesti, varovaisesti ja realistisesti. Toisessa arvostuksessa, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoja kriisinratkaisutoimien perusteeksi, on tärkeää varmistaa, että keskusvastapuolen varojen ja velkojen arvostus perustuu oikeudenmukaisiin, varovaisiin ja realistisiin oletuksiin. |
(12) |
Jotta asetuksessa (EU) 2021/23 säädetyt arvostukset vastaisivat tarkasti keskusvastapuolen tilannetta ja vallitsevia markkinaolosuhteita, ne olisi suoritettava mahdollisimman lähellä kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtaa. |
(13) |
Jotta asetuksessa (EU) 2021/23 säädetyt arvostukset voidaan toteuttaa tehokkaasti ja tuloksellisesti, arvioijan olisi saatava käyttöönsä kaikki tarvittavat tiedot ja asiantuntemus, kuten keskusvastapuolen sisäinen kirjanpito, järjestelmät ja mallit. Arvioijan olisi myös hyödynnettävä keskusvastapuolen henkilöstön, johdon ja tilintarkastajien suoraan toimittamia sekä tarvittaessa julkisesti saatavilla olevia tietoja markkinarakenteesta. |
(14) |
Koska sopimusperusteisilla konserninsisäisillä tukijärjestelyillä voidaan antaa kriisinratkaisun kohteena olevalle keskusvastapuolelle lisärahoitustukea ja ne saattavat vaikuttaa kriisinratkaisustrategiaan, arvioijan olisi otettava huomioon tällaisten sopimusten vaikutus, mikäli keskusvastapuoli kuuluu konserniin ja on todennäköistä, että tällaisia järjestelyjä otetaan käyttöön. Arvioijan olisi otettava huomioon muut konsernin sisäiset viralliset tai epäviralliset tukijärjestelyt, jos on todennäköistä, että ne säilyvät voimassa vaikeassa rahoitustilanteessa tai kriisinratkaisussa. Vastaavasti arvioijan olisi harkittava huolellisesti, onko olemassa riski, että keskusvastapuolen rahoitusvaroja voitaisiin käyttää muiden konserniyhteisöjen tappioiden kattamiseen, koska tämä voisi edelleen vähentää keskusvastapuolen varojen arvoa. |
(15) |
Koska yhteentoimivuusjärjestelyt johtavat keskinäisiin taloudellisiin riippuvuussuhteisiin, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen, jos keskusvastapuoli on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyjä muiden unionin keskusvastapuolten kanssa, arvioijan olisi otettava huomioon kaikki yhteentoimivuusjärjestelyyn liittyvät sopimusjärjestelyt, myös silloin, kun tällaisen yhteyden muodostavan sopimuksen irtisanominen voi heikentää keskusvastapuolen likviditeettiä. |
(16) |
Koska arvostusprosessin tavoitteena on tukea kriisinratkaisuviranomaisen ennen kriisinratkaisun aloittamista tekemiä päätöksiä ja sen suorittamaa kriisinratkaisustrategian täytäntöönpanoa, arvioijan olisi raportoitava kriisinratkaisuviranomaiselle. Sen vuoksi arvioijan olisi esitettävä yhteenveto arvostuksen oletuksista, menetelmistä ja tuloksista kriisinratkaisuviranomaiselle annettavassa kertomuksessa. Kertomuksen olisi sisällettävä kaikki tiedot, joiden katsotaan olevan merkityksellisiä kriisinratkaisuviranomaisen avustamiseksi. |
(17) |
Oikeudenmukaisen, varovaisen ja realistisen arvostuksen varmistamiseksi arvioijan olisi arvioitava kaikkien niiden kriisinratkaisutoimien, jotka kriisinratkaisuviranomainen todennäköisesti hyväksyy, vaikutus arvostukseen ja tarvittaessa kuultava kriisinratkaisuviranomaista näiden toimien huomioon ottamiseksi. Arvioijan olisi lisäksi voitava kuulla kriisinratkaisuviranomaista, jotta se voisi yksilöidä harkittavina olevat erilaiset kriisinratkaisutoimet. Arvioijan olisi tarvittaessa voitava esittää erillisiä arvostuksia, jotka kuvaavat riittävän monien erilaisten kriisinratkaisutoimien vaikutusta. |
(18) |
Samoista syistä arvostusten, joiden tarkoituksena on antaa toimivaltaiselle viranomaiselle tai kriisinratkaisuviranomaiselle tietoa kriisinratkaisun edellytysten täyttymisestä, olisi oltava tilinpäätöksiin ja vakavaraisuuteen sovellettavan sääntelykehyksen mukaisia. Arvioijan olisi kuitenkin voitava poiketa keskusvastapuolen johdon tekemistä oletuksista, joiden perusteella tilinpäätökset laaditaan, jos poikkeaminen on tilinpäätöksiin ja vakavaraisuuteen sovellettavan sääntelykehyksen mukaista. |
(19) |
On aiheellista laatia säännöt, joilla huolehditaan siitä, että kriisinratkaisutoimien valintaa varten suoritettava arvostus on oikeudenmukainen, varovainen ja realistinen, jotta voidaan varmistaa, että kaikki tappiot otetaan kokonaisuudessaan huomioon kriisinratkaisuvälineitä sovellettaessa. Tarkoituksenmukaisimmasta mittaamisperusteesta on tehtävä päätös sen mukaan, mitä erityisiä kriisinratkaisutoimia kriisinratkaisuviranomainen on harkinnut. |
(20) |
Arvostuksissa, jotka toimivat kriisinratkaisutoimien valinnan ja suunnittelun perusteena, olisi arvioitava keskusvastapuolen taloudellista arvoa sen kirjanpitoarvon sijasta. Kyseisissä arvostuksissa olisi tarkasteltava niiden kassavirtojen nykyarvoa, joita keskusvastapuoli voi kohtuudella odottaa, vaikka tämä edellyttää tilinpäätöksiin ja vakavaraisuuteen sovellettavasta sääntelykehyksestä poikkeamista. Tällaisissa arvostuksissa olisi otettava huomioon, että kassavirtoja voi syntyä siitä, että varat ovat edelleen hallussa, mutta samalla olisi otettava huomioon kriisinratkaisun mahdolliset vaikutukset tuleviin kassavirtoihin. Vaihtoehtoisesti jos keskusvastapuolella ei ole kykyä pitää omaisuuseriä hallussaan tai niistä luopumista pidetään tarpeellisena tai aiheellisena kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamiseksi, arvostuksessa olisi otettava huomioon, että nämä kassavirrat voivat mahdollisesti aiheutua luopumisesta omaisuuseristä, veloista tai liiketoiminta-alueista arvioituna määritellyllä luovutusjaksolla. |
(21) |
Luovutusarvoa olisi yleisesti pidettävä sellaista todettavissa olevaa markkinahintaa vastaavana, joka voidaan saada markkinoilla tietystä omaisuuserästä tai omaisuuserien ryhmästä ja jossa on voitu ottaa huomioon alennus, joka on asianmukainen siirrettävien omaisuuserien määrän perusteella. Arvioijan olisi kuitenkin voitava tarvittaessa ja ottaen huomioon toimet, joihin kriisinratkaisukehyksen mukaan on ryhdyttävä, määrittää luovutusarvo soveltamalla todettavissa olevaan markkinahintaan alennusta, joka johtuu siitä, että kyseinen myynti joudutaan mahdollisesti suorittamaan nopeutetusti. Jollei omaisuuserillä ole likvidejä markkinoita, luovutusarvo olisi määritettävä viittaamalla havainnoitavissa oleviin hintoihin markkinoilla, joilla käydään kauppaa samankaltaisilla omaisuuserillä, tai mallilaskelmiin, joissa käytetään todettavissa olevia markkinaparametreja, tarvittaessa ottaen huomioon epälikvidisyydestä johtuva alennus. Jos harkitaan yritysten liiketoiminnan myyntiä tai keskusvastapuolen käyttöä omaisuudenhoitoyhtiönä, olisi voitava ottaa huomioon franchisearvoa koskevat kohtuulliset odotukset luovutusarvoa määritettäessä. |
(22) |
Jotta voidaan varmistaa, että asetuksen (EU) 2021/23 25 artiklan 5 kohdassa edellytetty laskelma sen kohtelun arvioinnista, joka kunkin osakkeenomistajien ja velkojien luokan olisi ennakoitu saavan, jos laitos tai yhteisö olisi likvidoitu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, ja saman asetuksen 61 artiklan mukainen kriisinratkaisun jälkeinen arvostus ovat keskenään johdonmukaiset, on tärkeää, että arvioija tapauksen mukaan käyttää jälkimmäistä arvostusta varten vahvistettuja perusteita. |
(23) |
Asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklassa tarkoitetun tilapäisen arvostuksen, joka toimii perustana, kun tehdään päätös asianmukaisen kriisinratkaisutoimen toteuttamisesta, on sisällettävä puskuri, jonka tarkoituksena on arvioida lisätappioiden määrä. Kyseisen puskurin olisi perustuttava oikeudenmukaisiin, varovaisiin ja realistisiin arvioihin lisätappioista. Arvostusraportissa olisi selitettävä ja perusteltava kattavasti puskurin laskentaa tukevat päätökset ja oletukset. |
(24) |
Puskuri ei saisi vääristää kriisinratkaisuviranomaisen tekemää arviointia muun muassa siitä, täyttyvätkö asetuksen (EU) 2021/23 22 artiklassa säädetyt kriisinratkaisun edellytykset, eikä kriisinratkaisuviranomaisen tekemää tietoon perustuvaa päätöstä toteutettavista asianmukaisista kriisinratkaisutoimista. |
(25) |
Asetuksen (EU) 2021/23 25 artiklassa säädetyt edellytykset täyttävän arvioijan on suoritettava kyseisen asetuksen 61 artiklan mukainen arvostus mahdollisimman pian kriisinratkaisutoimen tai -toimien toteuttamisen jälkeen, vaikka sen loppuun saattaminen saattaa kestää jonkin aikaa. Arvostuksen olisi perustuttava siitä ajankohdasta käytettävissä oleviin tietoihin, jolloin päätös keskusvastapuolen kriisinratkaisun toteuttamisesta tehtiin, jotta voidaan riittävällä tavalla ottaa huomioon kyseisen ajankohdan erityisolosuhteet, kuten markkinoiden epävakaa tilanne. Kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohdan jälkeen saatuja tietoja olisi käytettävä ainoastaan, jos niiden olisi kohtuudella pitänyt olla tiedossa kyseisenä ajankohtana. |
(26) |
Kattavan ja luotettavan arvostuksen varmistamiseksi arvioijalla olisi oltava pääsy kaikkiin asianmukaisiin oikeudellisiin asiakirjoihin, mukaan lukien luettelo kaikista yksilöitävissä olevista varoista, vaateista, ehdollisista varoista ja yhteisöön kohdistuvista ehdollisista vaateista, jotka on luokiteltu sen mukaan, mikä niiden asema ensisijaisuusjärjestyksessä tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä olisi. Arvioijan olisi voitava tehdä järjestelyjä olosuhteiden edellyttämien neuvojen ja asiantuntemuksen hankkimiseksi asiantuntijoilta. |
(27) |
Määrittääkseen kohtelun, jonka osakkeenomistajat, määritysosapuolet ja muut velkojat olisivat saaneet, jos keskusvastapuoli olisi likvidoitu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, arvioijan olisi arvioitava niiden odotettavissa olevien kassavirtojen diskontattu määrä, jotka kukin osakkeenomistaja, määritysosapuoli ja muu velkoja olisi saanut tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä sen jälkeen, kun sovellettavia sopimusvelvoitteita ja keskusvastapuolen toimintasääntöihin sisältyviä muita järjestelyjä olisi sovellettu kaikilta osin. Arvioijan olisi jätettävä huomiotta kaikki kriisinratkaisun kohteena olevalle keskusvastapuolelle annettu poikkeuksellinen julkinen rahoitustuki tai keskuspankin vakuuksia, erääntymisaikaa ja korkoa koskevin epätavallisin ehdoin antama maksuvalmiusapu. |
(28) |
Arvioijan olisi otettava huomioon taloudellisesti järkevä arvio välittömistä jälleenhankintakustannuksista, joita määritysosapuolille aiheutuu tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Tällaisten kustannusten olisi katettava kustannukset, jotka aiheutuvat keskusvastapuolessa ennen maksukyvyttömyyttä avoimina olleiden transaktioiden korvaamisesta – mukaan lukien luotto-, likviditeetti- ja transaktiokustannukset –, toimintakustannukset, jotka liittyvät uusiin yhteyksiin eri vastapuolen kanssa, sekä näihin transaktioihin liittyvien uusia vakuuksia koskevien vaatimusten rahoittamisesta aiheutuvat olennaiset kustannukset. |
(29) |
Tämän asetuksen säännökset liittyvät läheisesti toisiinsa, koska niissä käsitellään varojen ja velkojen arvostuksen olosuhteita ja menetelmiä keskusvastapuolen kriisinratkaisun yhteydessä. Jotta voidaan varmistaa, että nämä säännökset, joiden pitäisi tulla voimaan samaan aikaan, ovat linjassa keskenään, ja jotta voidaan helpottaa kriisinratkaisuprosessia, on tarpeen, että keskusvastapuolet, määritysosapuolet ja niiden asiakkaat, viranomaiset sekä markkinatoimijat, mukaan lukien sellaiset sijoittajat, jotka ovat unionin ulkopuolisissa valtioissa asuvia henkilöitä, saavat kattavan käsityksen velvollisuuksistaan ja oikeuksistaan keskitetysti. Sen vuoksi on aiheellista koota asetuksen (EU) 2021/23 25 artiklan 6 kohdassa, 26 artiklan 4 kohdassa ja 61 artiklan 5 kohdassa edellytetyt tekniset sääntelystandardit yhteen asetukseen. |
(30) |
Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnokseen, jonka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on toimittanut komissiolle. |
(31) |
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt lausunnon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (3) 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
Yleiset säännökset
1 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1. |
’asianomaisella viranomaisella’
|
2. |
’arvioijalla’ oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä, joka on nimitetty suorittamaan asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa, 26 artiklan 1 kohdassa ja 61 artiklassa tarkoitetut arvostukset; |
3. |
’käyvällä arvolla’ hintaa, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirrosta markkinaosapuolten välillä tavanmukaisessa liiketoimessa, joka toteutuu arvostuspäivänä, sellaisena kuin se on määritelty sovellettavassa tilinpäätössäännöstössä; |
4. |
’pitoarvolla’ sellaisten asianmukaisella korolla diskontattujen kassavirtojen nykyarvoa, jota keskusvastapuoli voi odottaa oikeudenmukaisiin, varovaisiin ja realistisiin oletuksiin perustuen, jos se pitää hallussaan tiettyjä varoja ja velkoja, ottaen huomioon asiakkaan tai vastapuolen toimintaan tai muihin arvostusparametreihin vaikuttavat tekijät kriisinratkaisun yhteydessä; |
5. |
’luovutusarvolla’ 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti laskettua arvoa; |
6. |
’franchisearvolla’ kassavirtojen nettonykyarvoa, joka voi olla suurempi tai pienempi kuin arvostuspäivänä olemassa olevien varojen ja velkojen sopimusehdoista aiheutuva arvo, jonka voidaan kohtuudella odottaa seuraavan varojen ja velkojen tai liiketoiminnan ylläpidosta ja uudistamisesta ja joka sisältää mahdollisten liiketoimintamahdollisuuksien vaikutuksen, myös niiden, jotka johtuvat arvioijan arvioimista erilaisista kriisinratkaisutoimista; |
7. |
’pääoma-arvolla’ siirrettyjen tai liikkeeseen laskettujen osakkeiden arvioitua markkinahintaa, joka saadaan soveltamalla yleisesti hyväksyttyjä arvostusmenetelmiä ja joka varojen tai liiketoiminnan luonteesta riippuen voi sisältää franchisearvon; |
8. |
’mittaamisperusteella’ lähestymistapaa, jolla määritetään rahamäärät, joilla arvioija esittää varat tai velat; |
9. |
’kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohdalla’ ajankohtaa, jona kriisinratkaisuviranomainen tekee päätöksen keskusvastapuoleen kohdistuvan kriisinratkaisutoimen toteuttamisesta asetuksen (EU) 2021/23 71 artiklan mukaisesti. |
II LUKU
Arvioijien riippumattomuus
2 artikla
Riippumattomuuden osatekijät
1. Arvioijan katsotaan olevan riippumaton asianomaisesta viranomaisesta ja keskusvastapuolesta, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät arvioijan nimittämisajankohtana ja asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa, 26 artiklan 1 kohdassa ja 61 artiklassa tarkoitettujen keskusvastapuolen varojen ja velkojen arvostusten aikana:
a) |
arvioijalla ei ole tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettua olennaista etuyhteyttä tai eturistiriitaa; |
b) |
arvioijalla on tämän asetuksen 4 artiklassa edellytetty tarvittava pätevyys ja kokemus sekä tarvittavat taidot, tiedot ja resurssit, jotta se voi tehokkaasti suorittaa asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa, 26 artiklan 1 kohdassa ja 61 artiklassa tarkoitetut arvioinnit; |
c) |
arvioija on asianomaisista viranomaisista sekä keskusvastapuolesta erillään oleva henkilö tämän asetuksen 5 artiklan mukaisesti. |
2. Kriisinratkaisuviranomaisen on laadittava luettelo mahdollisista arvioijista, jotka täyttävät tässä artiklassa säädetyt vaatimukset. Luetteloa on tarkistettava säännöllisesti.
3 artikla
Olennaiset etuyhteydet tai eturistiriidat
1. Arvioijalla ei saa olla tosiasiallista tai mahdollista olennaista etuyhteyttä tai eturistiriitaa asianomaisiin viranomaisiin tai keskusvastapuoleen nähden.
2. Sovellettaessa 1 kohtaa kriisinratkaisuviranomaisen on pidettävä tosiasiallista tai mahdollista etua olennaisena, jos se katsoo, että kyseinen etu todennäköisesti vaikuttaa tai ulkoiset sidosryhmät todennäköisesti mieltävät sen vaikuttavan arvioijan arvioon tämän suorittaessa asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa, 26 artiklan 1 kohdassa ja 61 artiklassa tarkoitettuja arvostuksia.
Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon seuraavat seikat:
a) |
arvioijaksi hakevan henkilön keskusvastapuolelle tai asianomaiselle viranomaiselle aiemmin tai nykyisin tarjoamat palvelut; |
b) |
arvioijaksi hakevan henkilön ja keskusvastapuolen tai asianomaisen viranomaisen väliset henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteet. |
3. Sovellettaessa 1 kohtaa kriisinratkaisuviranomaisen on pidettävä merkityksellisinä etuyhteyksiä tai eturistiriitoja, joita arvioijalla on seuraaviin osapuoliin nähden:
a) |
keskusvastapuolen ylin johto ja ylimmän hallintoelimen jäsenet sekä asetuksen (EU) 2021/23 2 artiklan 28 kohdassa tarkoitettuun keskusvastapuolen konserniin kuuluvat yhtiöt; |
b) |
oikeushenkilöt tai luonnolliset henkilöt, joilla on määräysvalta tai merkittävä omistusosuus keskusvastapuolessa; |
c) |
velkojat, joiden kriisinratkaisuviranomainen katsoo sen käytettävissä olevien tietojen perusteella olevan merkittäviä; |
d) |
asetuksen (EU) 2021/23 2 artiklan 12 kohdassa määritellyt keskusvastapuolen määritysosapuolet, saman asetuksen 2 artiklan 18 kohdassa määritellyt keskusvastapuolen asiakkaat ja saman asetuksen 2 artiklan 20 kohdassa määritellyt keskusvastapuolen epäsuorat asiakkaat; |
e) |
asetuksen (EU) 2021/23 2 artiklan 21 kohdassa määritellyt yhteentoimivat keskusvastapuolet. |
4. Kriisinratkaisuviranomaisen on katsottava, että arvioijalla on tosiasiallinen olennainen etuyhteys tai eturistiriita keskusvastapuoleen nähden, jos
a) |
arvioija on sitä päivää edeltävänä vuonna, jona arvioijan kelpoisuus arvioidaan, suorittanut keskusvastapuolen lakisääteisen tilintarkastuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY (5) mukaisesti; |
b) |
arvioija on ollut keskusvastapuolen tai asianomaisen viranomaisen palveluksessa arvioijan riippumattomuuden arviointia edeltäneiden kolmen vuoden aikana. |
5. Arvioijaksi nimetyn henkilön on
a) |
sovellettava voimassa olevien eettisten sääntöjen ja ammatillisten normien mukaisia periaatteita ja menettelyjä havaitakseen todellisia tai mahdollisia etuyhteyksiä tai eturistiriitoja, joiden voidaan katsoa muodostavan olennaisen etuyhteyden tai eturistiriidan; |
b) |
ilmoitettava kriisinratkaisuviranomaiselle viipymättä kaikista todellisista tai mahdollisista etuyhteyksistä tai eturistiriidoista keskusvastapuoleen nähden, joita voidaan arvioijan näkemyksen mukaan pitää olennaisina kyseisen viranomaisen arvioinnissa; |
c) |
toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei kenelläkään henkilöstön jäsenellä tai muilla arvostuksen suorittamiseen osallistuvilla henkilöillä ole olennaista etuyhteyttä tai eturistiriitaa mihinkään asianomaiseen viranomaiseen tai keskusvastapuoleen nähden; |
d) |
ilmoitettava kriisinratkaisuviranomaiselle kaikista olennaisista sijoituksista tai muista olennaisista taloudellisista eduista ja vahvistettava, että ne eivät ole ristiriidassa arvioijan aseman kanssa; |
e) |
jos kyseinen henkilö on oikeushenkilö, esitettävä todisteet tehokkaasta rakenteellisesta erottamisesta tai muista järjestelyistä, jotka on otettu tai jotka on määrä ottaa käyttöön riippumattomuuteen kohdistuvien uhkien, kuten oman työn tarkastamisen, oman edun, asianajon, läheisyyden, luottamuksen tai painostuksen poistamiseksi, mukaan luettuina tehtävien erillään pitoon tarkoitetut järjestelyt arvostukseen osallistuvien henkilöstön jäsenten ja muiden henkilöstön jäsenten välillä; |
f) |
jos kyseinen henkilö on lakisääteinen tilintarkastaja, varmistettava, että tilintarkastajaan sovelletaan asianmukaisesti sisäisiä sääntöjä mahdollisten eturistiriitojen hallitsemiseksi; |
g) |
ilmoitettava kriisinratkaisuviranomaiselle nimittämisen kannalta merkityksellisistä toimistaan arvioijan riippumattomuuden arviointia edeltävien kolmen vuoden ajalta; |
h) |
oltava pyytämättä tai ottamatta vastaan taloudellisia tai muita etuja asianomaisilta viranomaisilta tai keskusvastapuolelta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kohtuullisten palkkioiden ja kustannusten maksamista arvioijalle arvostuksen suorittamisen yhteydessä. |
4 artikla
Pätevyys, kokemus, taidot, tiedot ja resurssit
1. Arvioijalla on oltava tarvittava pätevyys ja kokemus, tarvittavat taidot ja tiedot sekä riittävät henkilö- ja tekniset resurssit, jotta se voi suorittaa arvostuksen tehokkaasti ja arvioida sen riippumattomasti tukeutumatta aiheettomasti asianomaiseen viranomaiseen tai keskusvastapuoleen.
2. Arvioijan on oltava pätevä toimimaan direktiivin 2006/43/EY 2 artiklan 2 ja 3 kohdassa määriteltynä lakisääteisenä tilintarkastajana tai tilintarkastusyhteisönä.
3. Sovellettaessa 1 kohtaa arvioijan tehtävään harkittavan henkilön on esitettävä kirjallinen näyttö tai vahvistus siitä, että hänellä on tarvittava kokemus sekä tarvittavat taidot ja tiedot
a) |
rahoitusvälineistä tehtävistä arvostuksista, kaupankäynnin jälkeisistä arvostuksista ja erityisesti keskusvastapuolen määrittämien rahoitusvälineiden arvostuksista; |
b) |
asetuksesta (EU) 2021/23 ja asetuksesta (EU) N:o 648/2012; |
c) |
keskusvastapuolen elvytyssuunnitelmien ja säännöstöjen soveltamiseksi ja ymmärtämiseksi; |
d) |
keskusvastapuolen kriisinratkaisusuunnitelman ja asetuksen (EU) 2021/23 mukaisten sovellettavien kriisinratkaisuvälineiden soveltamiseksi ja ymmärtämiseksi. |
4. Arvioijan on kyettävä soveltamaan pätevyyttään ja kokemustaan riippumattomasti, eikä sen tarvitse pyytää tai ottaa vastaan ohjeita tai neuvoja asianomaiselta viranomaiselta tai keskusvastapuolelta.
5. Edellä oleva 4 kohta ei estä antamasta ohjeita, neuvoja, tiloja, teknisiä laitteita tai muuntyyppistä tukea, jos kriisinratkaisuviranomainen katsoo sen tarpeelliseksi ja jos se ei vaikuta arvioijan harkintaan tämän suorittaessa asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa tarkoitettua arvostusta.
5 artikla
Rakenteellinen erottaminen
1. Arvioijan on oltava asianomaisesta viranomaisesta tai keskusvastapuolesta oikeudellisesti, rakenteellisesti, toiminnallisesti ja tosiasiallisesti erillinen henkilö.
2. Sovellettaessa 1 kohtaa sovelletaan seuraavia vaatimuksia:
a) |
kun kyseessä on luonnollinen henkilö, arvioija ei saa olla asianomaisen viranomaisen tai keskusvastapuolen työntekijä tai toimeksisaaja; |
b) |
kun kyseessä on oikeushenkilö, arvioija ei saa kuulua samaan konserniin kuin keskusvastapuoli. |
III LUKU
Menetelmä keskusvastapuolen varojen ja velkojen arvon arvioimiseksi ennen kriisinratkaisua ja sen jälkeen
6 artikla
Yleiset arviointiperusteet
1. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa ja 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja arvostuksia suorittaessaan otettava huomioon olosuhteet, jotka vaikuttavat keskusvastapuolen varojen ja velkojen odotettuihin kassavirtoihin sekä varoihin ja keskusvastapuolen määritysosapuolten kaatumisen tai jonkin muun kuin maksukyvyttömyystapahtuman vuoksi syntyneisiin velkoihin sovellettaviin diskonttokorkoihin.
Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on pyrittävä esittämään keskusvastapuolen taloudellinen asema oikeudenmukaisella tavalla ottaen huomioon yrityksen mahdollisuudet ja riskit.
2. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on esitettävä ja perusteltava arvostuksessa käytetyt keskeiset oletukset.
Jos arvostusta laadittaessa ilmenee merkittävä poikkeama oletuksista tai säännöistä, joita keskusvastapuolen johto on käyttänyt tilinpäätöstä laatiessaan ja lakisääteistä pääomaa ja pääomavaatimuksia laskiessaan, poikkeaman tueksi on esitettävä parhaat saatavilla olevat tiedot.
3. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on määritettävä soveltamalla piste-estimointia perusteltu edustavin arvionsa kyseessä olevan omaisuus- tai velkaerän tai niiden yhdistelmän arvosta.
Arvostuksen tulokset voidaan tarvittaessa esittää myös arvojen vaihteluvälien muodossa.
4. Tässä asetuksessa keskusvastapuolen yksittäisten varojen ja velkojen mittaamiseksi säädettyjä arviointiperusteita on sovellettava myös salkkujen, omaisuuseräryhmien, yhdistettyjen varojen ja velkojen, yritysten tai yhdeksi kokonaisuudeksi katsotun keskusvastapuolen mittaamiseen tilanteen vaatimalla tavalla.
5. Arvostuksessa on ilmoitettava velkojien jaottelu luokkiin sen mukaan, millä tasoilla velkojat ovat sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön mukaisessa saamisten ensisijaisuusjärjestyksessä, ja arvostukseen on sisällytettävä seuraavat arviot:
a) |
saamisten arvo kussakin luokassa sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön sekä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan velkojien sopimusperusteisten oikeuksien mukaisesti; |
b) |
tuotto, jonka kukin luokka saisi, jos keskusvastapuoli likvidoitaisiin tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä. Laskiessaan a ja b alakohdan mukaisia arvioita arvioija voi noudattaa tämän asetuksen 22 artiklassa vahvistettua menetelmää. |
6. Tarpeen mukaan ja jos ajoitus ja arvostuksen uskottavuus huomioon ottaen on mahdollista, kriisinratkaisuviranomainen voi pyytää useita arvostuksia. Siinä tapauksessa kriisinratkaisuviranomaisen on vahvistettava arvostusperusteet, joilla määritetään, miten näitä arvostuksia on käytettävä asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin.
7 artikla
Arvostuspäivä
Arvostuspäivän on oltava jokin seuraavista päivistä:
a) |
arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen määrittämä viitepäivä, joka edeltää mahdollisimman niukasti kriisinratkaisuviranomaisen tekemän sellaisen päätöksen odotettua tekopäivää, joka koskee kriisinratkaisutoimen toteuttamista keskusvastapuolen osalta asetuksen (EU) 2021/23 71 artiklan mukaisesti tai omistus- ja velkainstrumenttien tai muiden vakuudettomien velkojen alaskirjausta ja muuntamista koskevien kyseisen asetuksen 33 artiklassa säädettyjen valtuuksien käyttöä; |
b) |
jos suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 2 kohdassa edellytetty lopullinen arvostus, kriisinratkaisupäätöksen päivä; |
c) |
asetuksen (EU) 2021/23 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista johtuvien velkojen osalta päivä, jona kyseiset sopimukset puretaan. |
8 artikla
Tietolähteet
Arvostuksen on perustuttava arvostuspäivänä saatavilla oleviin tietoihin, joita arvioija tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomainen pitää olennaisina. Keskusvastapuolen tilinpäätösten, arvostusraporttien, niihin liittyvien tilintarkastuskertomusten ja lakisääteisen raportoinnin, jotka koskevat mahdollisimman lähellä arvostuspäivää päättyvää kautta, lisäksi olennaisiin tietoihin voivat kuulua seuraavat:
a) |
keskusvastapuolen mahdollisimman lähellä arvostuspäivää laatimat päivitetyt tilinpäätökset ja lakisääteinen raportointi; |
b) |
selitys keskusvastapuolen tilinpäätösten ja lakisääteisen raportoinnin laatimisessa käyttämistä säännöistä, keskeisistä menetelmistä, oletuksista ja harkintaan perustuvista ratkaisuista; |
c) |
keskusvastapuolen asiakirjoissa olevat tiedot; |
d) |
olennaiset markkinatiedot; |
e) |
arvioijan tekemät päätelmät hallinnon ja tilintarkastajien kanssa käydyistä keskusteluista; |
f) |
keskusvastapuolen rahoitustilanteen valvontaan liittyvät viranomaisarvioinnit, jos ne ovat saatavilla, mukaan lukien asetuksen (EU) 2021/23 18 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaisesti hankitut tiedot; |
g) |
toimialan kattavat omaisuuserien laatua koskevat arvioinnit, jos ne ovat keskusvastapuolen varojen kannalta olennaisia, sekä stressitestin tulokset; |
h) |
vertaisarvostukset, joita on tarvittaessa muokattu riittävässä määrin keskusvastapuolen erityisten olosuhteiden mukaan; |
i) |
aiemmat tiedot, joita on tarvittaessa muokattu riittävässä määrin sellaisten tekijöiden poistamiseksi, jotka eivät ole enää merkityksellisiä, ja sellaisten tekijöiden lisäämiseksi, jotka eivät vaikuttaneet aiempiin tietoihin; tai |
j) |
kehityssuuntauksia koskevat analyysit, joita on tarvittaessa muokattu riittävässä määrin keskusvastapuolen erityisten olosuhteiden mukaan. |
9 artikla
Konsernijärjestelyjen vaikutus
1. Jos keskusosapuoli on osa konsernia, arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon voimassa olevien sopimusperusteisten konserninsisäisten tukijärjestelyjen vaikutukset varojen ja velkojen arvoon, jos olosuhteiden perusteella on todennäköistä, että nämä järjestelyt otetaan käyttöön.
2. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon muiden virallisten tai epävirallisten konserninsisäisten järjestelyjen vaikutus ainoastaan, jos olosuhteiden perusteella on todennäköistä, että nämä järjestelyt säilyvät voimassa konsernin vaikean rahoitustilanteen tai kriisinratkaisun yhteydessä.
3. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on määritettävä, ovatko konserniin kuuluvan keskusvastapuolen varat saatavilla muiden konserniyhteisöjen tappioiden kattamiseksi.
10 artikla
Yhteentoimivuusjärjestelyjen vaikutus
Jos keskusvastapuoli on tehnyt yhteentoimivuusjärjestelyjä asetuksen (EU) N:o 648/2012 54 artiklan mukaisesti, arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon tällaisten järjestelyjen mahdollinen vaikutus keskusvastapuolen varojen ja velkojen arvoon.
11 artikla
Arvostusraportti
Arvioija laatii kriisinratkaisuviranomaiselle arvostusraportin, jonka on sisällettävä seuraavat tiedot:
a) |
asetuksen (EU) 2021/23 25 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tilapäisiä arvostuksia koskevia tietoja; |
b) |
asetuksen (EU) 2021/23 25 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tilapäisiä arvostuksia koskevia tietoja; |
c) |
asetuksen (EU) 2021/23 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista johtuvien velkojen arvostus; |
d) |
arvostuksen yhteenveto, joka sisältää selvityksen piste-estimointia soveltamalla määritetystä edustavimmasta arviosta, arvojen vaihteluväleistä ja arvostamisessa epävarmuutta aiheuttaneista seikoista; |
e) |
selvitys arvioijan arvostusta varten käyttämistä keskeisistä menetelmistä ja oletuksista, selvitys siitä, miten herkkä arvostus on menetelmiin ja oletuksiin nähden, sekä mahdollisuuksien mukaan selvitys siitä, miten kyseiset menetelmät ja oletukset eroavat muihin olennaisiin arvostuksiin, myös mahdollisiin tilapäisiin kriisinratkaisuarvostuksiin, käytetyistä menetelmistä ja oletuksista; |
f) |
mahdolliset lisätiedot, joista arvioijan näkemyksen mukaan olisi kriisinratkaisuviranomaiselle tai toimivaltaiselle viranomaiselle apua asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklan 1–3 kohdan sekä 26 artiklan 1–3 kohdan soveltamisessa. |
12 artikla
Yleiset periaatteet
1. Asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten laadittujen arvostusten on perustuttava oikeudenmukaisiin, varovaisiin ja realistisiin oletuksiin, ja niillä on pyrittävä varmistamaan, että asianmukaisen skenaarion mukaiset tappiot otetaan kokonaisuudessaan huomioon.
Jos tällainen arvostus on saatavilla, se muodostaa perustan tapauksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen tai kriisinratkaisuviranomaisen arvioinnille sen todetessa, että keskusvastapuoli on ”lähellä kaatumista tai todennäköisesti kaatuu” asetuksen (EU) 2021/23 22 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitetyn mukaisesti.
Arvioija tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomainen voi kyseenalaistaa säännöt, oletukset, tiedot, menetelmät ja päätelmät, joihin keskusvastapuoli on perustanut tilinpäätösraportointia tai lakisääteisen pääoman ja pääomavaatimusten laskemista varten suorittamansa arvostukset, ja jättää ne huomiotta arvostuksessa sellaisten käytössä olevien valvontaa koskevien ohjeiden tai muiden yleisesti tunnustettujen lähteiden perusteella, joissa asetetaan erityyppisten varojen ja velkojen oikeudenmukaista ja realistista arvostamista edistäviä arviointiperusteita.
2. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on määritettävä asianmukaisimmat arvostusmenetelmät, jotka voivat tukeutua keskusvastapuolen sisäisiin malleihin, jos arvioija tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomainen katsoo sen asianmukaiseksi ottaen huomioon keskusvastapuolen riskienhallintakehyksen ja saatavilla olevan datan ja tietojen laadun.
3. Arvostusten on oltava tilinpäätöksiin ja vakavaraisuuteen sovellettavan sääntelykehyksen mukaisia.
13 artikla
Arvostuksessa erityisesti huomioitavat alat
Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on erityisesti keskityttävä aloihin, jotka ovat alttiita merkittävälle arvostuksen epävarmuudelle ja joilla on merkittävä vaikutus asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi suoritettavaan kokonaisarvostukseen.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja aloja varten arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on toimitettava arvostuksen tulokset piste-estimointia soveltamalla määritettyjen edustavimpien arvioiden ja tarpeen mukaan arvojen vaihteluvälien muodossa, kuten 6 artiklan 3 kohdassa säädetään. Näihin aloihin sisältyvät seuraavat:
a) |
asetuksen (EU) 2021/23 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset; |
b) |
lainat, joista odotetut kassavirrat riippuvat vastapuolen kyvystä, halukkuudesta tai kannustimesta täyttää velvoitteensa; |
c) |
haltuunotetut omaisuuserät, joista odotettuihin kassavirtoihin vaikuttaa sekä omaisuuserän käypä arvo sillä hetkellä, kun keskusosapuoli ottaa haltuun asiaan liittyvän vakuuden tai pantin, että kyseisen arvon odotettu kehitys haltuunoton jälkeen; |
d) |
muut käypään arvoon arvostettavat instrumentit, kun kyseisen käyvän arvon määrittäminen markkinahintaan perustuvaa tai malliin perustuvaa arvostamista koskevien tilinpäätös- tai vakavaraisuusvaatimusten mukaisesti ei ole enää sovellettavissa tai voimassa olosuhteet huomioon ottaen; |
e) |
liikearvo ja aineeton omaisuus, jos arvonalentumistesti voi riippua subjektiivisesta arviosta liittyen esimerkiksi perustellusti odotettavissa olevaan kassavirtaan, diskonttokorkoihin ja kassavirtaa tuottavien yksiköiden yhteisarvoon; |
f) |
oikeudelliset riita-asiat ja sääntelytoimet, joista riippuvien kassavirtojen määrään tai ajoitukseen voi vaikuttaa eriasteinen epävarmuus; |
g) |
kohteet, joihin sisältyy eläkevaroja ja -velkoja sekä laskennallisia veroeriä. |
14 artikla
Arvostukseen vaikuttavat tekijät
1. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon yleiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa keskeisiin oletuksiin, joihin 13 artiklassa tarkoitettujen alojen varojen ja velkojen arvot perustuvat, mukaan luettuina seuraavat tekijät:
a) |
keskusvastapuoleen vaikuttavat talouden ja toimialan olosuhteet, myös maksukyvyttömyystapahtumat tai muut kuin maksukyvyttömyystapahtumat ja merkityksellinen markkinakehitys; |
b) |
keskusvastapuolen liiketoimintamalli ja muutokset keskusvastapuolen strategiassa; |
c) |
keskusvastapuolen omaisuuserien valintaperusteet; |
d) |
olosuhteet ja käytännöt, jotka voivat johtaa maksuhäiriöihin; |
e) |
pääomavaatimuksiin vaikuttavat olosuhteet; |
f) |
keskusvastapuolen taloudellisen rakenteen vaikutus keskusvastapuolen valmiuteen säilyttää varoja ja sopimuksia odotetun hallussapitojakson ajan ja keskusvastapuolen kyky tuottaa ennustettavissa olevia kassavirtoja; |
g) |
keskusvastapuolen toimintasäännöt ja tappioiden kohdentaminen; |
h) |
yleiset tai keskusvastapuolikohtaiset likviditeettiä tai rahoitusta koskevat huolenaiheet. |
2. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on selkeästi erotettava arvostuksen aikana määritellyt aineelliset toteutumattomat voitot siinä määrin kuin kyseisiä voittoja ei ole kirjattu arvostuksessa, ja hänen on toimitettava arvostusraportissa riittävät tiedot voittoihin johtaneista poikkeuksellisista olosuhteista.
15 artikla
Yleiset periaatteet
1. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on arvioitava, miten kukin kriisinratkaisutoimi, jonka kriisinratkaisuviranomainen voi hyväksyä, vaikuttaa arvostukseen, jotta voidaan tehdä asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja perusteltuja päätöksiä.
Kriisinratkaisuviranomainen voi keskustella arvioijan kanssa – mutta tämä ei saa vaikuttaa arvioijan riippumattomuuteen – yksilöidäkseen, mitkä ovat ne kriisinratkaisutoimet, joita mainittu viranomainen harkitsee, mukaan lukien toimet, jotka sisältyvät kriisinratkaisusuunnitelmaan tai mahdolliseen ehdotettuun kriisinratkaisukehykseen, jos se sisältää eri toimia.
2. Kriisinratkaisuviranomaista kuultuaan arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on esitettävä tarvittaessa erillisiä arvostuksia, jotka osoittavat riittävän monien erilaisten kriisinratkaisutoimien vaikutukset.
3. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on varmistettava, että kun sovelletaan kriisinratkaisuvälineitä tai käytetään asetuksen (EU) 2021/23 32 artiklassa tarkoitettuja valtuuksia kirjata alas ja muuntaa omistusinstrumentteja ja velkainstrumentteja tai muita vakuudettomia velkoja, keskusvastapuolen varoihin kohdistuvat mahdolliset tappiot otetaan kokonaisuudessaan huomioon niissä skenaarioissa, jotka ovat oleellisia erilaisissa tarkasteltavana olevissa kriisinratkaisutoimissa.
4. Jos arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen suorittamassa arvostuksessa esitetyt arvot poikkeavat merkittävästi keskusvastapuolen tilinpäätöksissä esittämistä arvoista, arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on käytettävä oman arvostuksensa oletuksia, jotta voidaan perustellusti mukauttaa asetuksen (EU) 2021/23 25 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetun päivitetyn taseen laatimista varten tarvittavia oletuksia ja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita tavalla, joka on linjassa tilinpäätöksiin sovellettavan kehyksen kanssa.
Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on täsmennettävä niiden tappioiden määrä, jotka se on todennut mutta joita ei voida kirjata päivitettyyn taseeseen, kuvailtava tällaisten tappioiden määrittämisen taustalla olevat syyt ja esitettävä tappioiden ilmenemisen todennäköisyys ja aikahorisontti.
5. Jos omistus- ja velkainstrumentteja tai muita vakuudettomia velkoja muunnetaan omaksi pääomaksi, arvostuksessa on esitettävä arvio sellaisten uusien osakkeiden pääoma-arvosta muuntamisen jälkeen, jotka on siirretty tai laskettu liikkeeseen vastikkeena muunnettujen pääomainstrumenttien omistajille tai muille velkojille. Tämä arvio muodostaa asetuksen (EU) 2021/23 33 artiklan 7 kohdan b alakohdan mukaisen muuntokurssin määrittämisen perustan.
16 artikla
Mittaamisperusteen valinta
1. Valitessaan sopivinta mittaamisperustetta tai -perusteita arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon erilaiset kriisinratkaisutoimet, joita on arvioitava 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on määritettävä kassavirrat, joita keskusvastapuoli voi odottaa oikeudenmukaisten, varovaisten ja realististen oletusten perusteella olemassa olevista varoista ja veloista tarkastellun kriisinratkaisutoimen tai -toimien toteuttamisen jälkeen, ja vähennettävä niistä 6 kohdan mukaisesti määritetty diskonttokorko.
3. Kassavirrat on määritettävä soveltuvalla aggregointitasolla.
4. Jos 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa kriisinratkaisutoimissa edellytetään, että keskusvastapuolen, joka on edelleen toimintaansa keskeytyksettä jatkava yhteisö, on säilytettävä varat ja velat, arvioijan on käytettävä sopivana mittaamisperusteena pitoarvoa.
Pitoarvo voi, jos arvioija tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomainen pitää sitä oikeudenmukaisena, varovaisena ja realistisena, ennakoida markkinaolosuhteiden normalisointia.
Pitoarvoa ei saa käyttää mittaamisperusteena, jos varat siirretään omaisuudenhoitoyhtiönä toimivaan keskusvastapuoleen asetuksen (EU) 2021/23 42 artiklan mukaisesti tai jos liiketoiminta myydään saman asetuksen 40 artiklan mukaisesti.
5. Jos 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kriisinratkaisutoimet edellyttävät omaisuuserien myyntiä, odotettujen kassavirtojen on vastattava odotetun luovutusajankohdan mukaan ennakoitavia 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja luovutusarvoja.
6. Diskonttokorot on määritettävä ottaen huomioon kassavirtojen ajoitus, riskiprofiili, rahoituskustannukset ja markkinaolosuhteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia mitattaviin varoihin tai velkoihin, tarkasteltavaan luovutusstrategiaan ja keskusvastapuolen kriisinratkaisun jälkeiseen taloudelliseen asemaan nähden.
17 artikla
Odotettujen kassavirtojen arviointiin ja diskonttaukseen liittyvät erityiset tekijät
1. Kassavirtoja arvioitaessa arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on sovellettava asiantuntija-arviotaan määrittäessään mitattavien varojen tai velkojen keskeisiä ominaisuuksia.
Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on sovellettava asiantuntija-arviotaan myös määrittäessään, miten kyseisten varojen tai velkojen jatkaminen, mahdollinen uudistaminen tai jälleenrahoittaminen, lopettaminen tai luovuttaminen 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa kriisinratkaisutoimessa esitetyn mukaisesti vaikuttaa kyseisiin kassavirtoihin.
2. Jos 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kriisinratkaisutoimen mukaan keskusvastapuolen on pidettävä hallussaan varoja tai velkoja tai jatkettava liiketoimintaa, arvioija tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomainen voi ottaa huomioon seuraavat tuleviin kassavirtoihin mahdollisesti vaikuttavat tekijät:
a) |
sellaiset muutokset oletuksissa tai odotuksissa verrattuna arvostuspäivänä vallinneisiin oletuksiin tai odotuksiin, jotka ovat pitkäaikaisen aikaisemman kehityksen ja sellaisen kohtuulliseksi katsottavan ajanjakson mukaisia, jonka ajan varojen suunnitellaan olevan keskusvastapuolen hallussa tai joka katsotaan tarvittavan keskusvastapuolen elvytystä varten; |
b) |
ylimääräiset tai vaihtoehtoiset arvostusperusteet tai -menetelmät, joita arvioija pitää tarkoituksenmukaisina ja jotka ovat tämän asetuksen mukaisia, myös muuntamisen jälkeisen osakkeiden pääoma-arvon arvioinnin yhteydessä. |
3. Niiden varojen ja velkojen ryhmien tai yritysten osalta, jotka on tarkoitus lopettaa, arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon lopettamiskustannukset ja -hyödyt.
4. Jos keskusvastapuoli ei tilanteensa vuoksi voi pitää omaisuuserää hallussaan tai jatkaa liiketoimintaa tai kriisinratkaisuviranomainen katsoo myynnin muutoin tarpeelliseksi kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamiseksi, odotetut kassavirrat on arvostettava luovutusarvoihin, joita odotetaan tiettynä luovutusjaksona.
5. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on määritettävä luovutusarvo niiden kassavirtojen, nettomääräisten luovutuskustannusten ja mahdollisesti annettujen takausten nettomääräisen odotusarvon perusteella, joita keskusvastapuoli voi kohtuudella odottaa vallitsevissa markkinaolosuhteissa asianmukaisesta varojen tai velkojen myynnistä tai siirrosta.
Kun otetaan huomioon toimet, joihin kriisinratkaisukehyksen mukaan on ryhdyttävä, arvioija tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomainen voi tarvittaessa määrittää luovutusarvon soveltamalla todettavissa olevaan markkinahintaan alennusta, joka johtuu siitä, että kyseinen myynti tai siirto joudutaan mahdollisesti suorittamaan nopeutetusti.
Määrittäessään omaisuuserien, joilla ei ole likvidejä markkinoita, luovutusarvoa arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon todettavissa olevat hinnat sellaisilla markkinoilla, joilla käydään kauppaa samankaltaisilla omaisuuserillä, tai mallilaskelmat, joissa käytetään todettavissa olevia markkinaparametreja, tarvittaessa ottaen huomioon epälikvidisyydestä johtuva alennus.
6. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon seuraavat tekijät, jotka voivat vaikuttaa luovutusarvoihin ja -jaksoihin:
a) |
vastaavissa transaktioissa todetut luovutusarvot ja -jaksot, joita on mukautettu asianmukaisesti ottamaan huomioon kyseisten transaktioiden osapuolten liiketoimintamallissa ja taloudellisessa rakenteessa olevat eroavaisuudet; |
b) |
tietyn transaktion edut tai haitat, jotka ovat osapuolille ja markkinaosapuolten alaryhmälle ominaisia; |
c) |
omaisuuserän tai liiketoiminnan erityisominaisuudet, jotka voivat olla merkityksellisiä vain tietylle mahdolliselle ostajalle tai markkinaosapuolten alaryhmälle; |
d) |
odotetun myynnin todennäköinen vaikutus keskusvastapuolen franchisearvoon. |
7. Kun arvioidaan yritysten arvoa liiketoiminnan myyntiä tai keskusvastapuolen käyttöä omaisuudenhoitoyhtiönä varten, arvioija tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomainen voi ottaa huomioon franchisearvoa koskevat kohtuulliset odotukset. Franchisearvoa koskevien odotusten on sisällettävä varojen uudistamisesta, avoimen salkun jälleenrahoittamisesta tai liiketoiminnan jatkumisesta tai uudelleenkäynnistämisestä kriisinratkaisutoimien yhteydessä johtuvat odotukset.
8. Jos arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen mielestä omaisuuserän tai liiketoiminnan luovutukselle ei olisi realistisia mahdollisuuksia, arvioijan ei tarvitse määrittää luovutusarvoa, vaan sen on arvioitava niihin liittyvät kassavirrat jatkamisen tai lopettamisen kannalta olennaisten mahdollisuuksien perusteella.
Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta liiketoiminnan myyntiin.
9. Niiden omaisuuseräryhmien tai liiketoiminnan osien osalta, jotka todennäköisesti likvidoidaan tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä, arvioija tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomainen voi tarkastella luovutusarvoja ja -jaksoja, jotka on todettu vastaavanlaisten omaisuuserien huutokaupoissa vastaavissa olosuhteissa.
Määritettäessä odotettuja kassavirtoja arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on otettava huomioon epälikvidisyys ja luotettavien tietojen puuttuminen luovutusarvojen määrittämistä varten sekä tästä johtuva tarve tukeutua muihin kuin havainnoitaviin tietoihin perustuviin arvostusmenetelmiin.
18 artikla
Menetelmä, jota käytetään, kun lasketaan puskuria lisätappioiden varalta ja sisällytetään se arvostukseen
1. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on sisällytettävä arvostukseen puskuri, jossa otetaan huomioon tosiseikat ja olosuhteet, jotka tukevat lisätappioiden, joiden määrä tai ajoitus on epävarmaa, olemassaoloa.
Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on selitettävä ja perusteltava riittävästi puskurin laskentaa tukevat oletukset.
2. Arvioijan tai, mikäli suoritetaan asetuksen (EU) 2021/23 26 artiklan 1 kohdan mukainen tilapäinen arvostus, kriisinratkaisuviranomaisen on puskurin kokoa määrittäessään tunnistettava tekijät, jotka saattavat vaikuttaa odotettuihin kassavirtoihin todennäköisesti hyväksyttävien kriisinratkaisutoimien seurauksena.
IV LUKU
Kriisinratkaisussa suoritettavan arvostuksen ja sen periaatteen soveltamiseksi, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, suoritettavan arvostuksen erottaminen toisistaan sekä menetelmä suoritettaessa arvostus sen periaatteen soveltamiseksi, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan
19 artikla
Yleiset säännökset
1. Määritettäessä osakkeenomistajien ja velkojien kohtelua tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä arvostuksen on perustuttava ainoastaan tietoihin tosiseikoista ja olosuhteista, jotka vallitsivat kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana, joiden olisi kohtuudella pitänyt olla tiedossa ja jotka, jos ne olisivat olleet arvioijan tiedossa, olisivat vaikuttaneet keskusvastapuolen varojen ja velkojen mittaamiseen kyseisenä ajankohtana.
2. Määritettäessä osakkeenomistajien ja velkojien tosiasiallista kohtelua kriisinratkaisussa arvioijan on tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin niistä tosiseikoista ja olosuhteista, jotka vallitsivat ajankohtana tai ajankohtina, jona tai joina osakkeenomistajat ja velkojat saivat korvauksen, jäljempänä ’tosiasiallisen kohtelun ajankohta tai ajankohdat’.
3. Arvostuksen viitepäivän on oltava kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohta, joka voi poiketa tosiasiallisen kohtelun ajankohdasta.
Jos arvioija katsoo tulojen diskonttauksen vaikutuksen olevan vähäinen, kriisinratkaisutoimen toteutuspäivän diskonttaamattomat tulot voivat olla suoraan verrattavissa niiden hypoteettisten tulojen diskontattuun määrään, jotka osakkeenomistajat ja velkojat olisivat saaneet, jos keskusvastapuoli olisi asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana.
20 artikla
Varojen ja vaateiden luettelot
1. Arvioijan on laadittava luettelo kaikista keskusvastapuolen omistamista yksilöitävissä olevista ja ehdollisista varoista.
Kyseisen luettelon on sisällettävä varat, joihin voidaan osoittaa tai kohtuudella olettaa liittyvän rahavirtoja.
2. Keskusvastapuolen on asetettava arvioijan saataville luettelo kaikista keskusvastapuoleen kohdistuvista vaateista ja ehdollisista vaateista.
Kyseisessä luettelossa kaikki vaateet ja ehdolliset vaateet on luokiteltava sen mukaan, mikä niiden ensisijaisuusjärjestys tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä on. Arvioijan on voitava tehdä järjestelyjä asiantuntijan neuvojen ja asiantuntemuksen hankkimiseksi siltä osin kuin on kyse vaateiden ensisijaisuusjärjestyksen johdonmukaisuudesta sovellettavaan maksukyvyttömyyslainsäädäntöön nähden.
3. Arvioijan on yksilöitävä erikseen kiinnitetyt varat ja vaateet, joiden vakuutena kyseiset varat ovat.
21 artikla
Arvostuksen vaiheet
Määritellessään, esiintyykö asetuksen (EU) 2021/23 61 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua erilaista kohtelua, arvioijan on arvioitava seuraavia seikkoja:
a) |
miten kriisinratkaisutoimien kohteena olevia osakkeenomistajia ja velkojia olisi kohdeltu, jos keskusvastapuoli olisi kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana asetettu tavanomaiseen maksukyvyttömyysmenettelyyn sen jälkeen, kun sovellettavia sopimusvelvoitteita ja keskusvastapuolen toimintasääntöihin sisältyviä muita järjestelyjä olisi sovellettu kaikilta osin, kun ei oteta huomioon mahdollista muuta ylimääräistä julkista rahoitustukea; |
b) |
uudelleenjärjestettyjen vaateiden arvo kriisinratkaisuvaltuuksien ja -välineiden soveltamisen jälkeen tai muiden sellaisten tulojen arvo, joita osakkeenomistajat ja velkojat ovat saaneet tosiasiallisen kohtelun ajankohtana tai ajankohtina ja jotka on diskontattu kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtaan, jos tämä on katsottu tarpeelliseksi tasapuolisen vertailun mahdollistamiseksi a alakohdassa tarkoitetun kohtelun kanssa; |
c) |
ylittääkö a alakohdassa tarkoitettu kohtelu b alakohdassa tarkoitetun kohtelun kunkin velkojan osalta velkojien 20 artiklan mukaisesti määritetyn tavanomaisen maksukyvyttömyysmenettelyn ensisijaisuusjärjestyksen nojalla. |
22 artikla
Osakkeenomistajien ja velkojien kohtelun määrittäminen tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä
1. Edellä olevan 21 artiklan a alakohdan mukaisen arvostuksen suorittamista koskevan menetelmän on muodostuttava odotettavissa olevien kassavirtojen diskontatun määrän määrittämisestä tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä.
2. Odotettavissa olevat kassavirrat on diskontattava korolla tai koroilla, joka vastaa tai jotka vastaavat tapauksen mukaan odotettavissa olevien kassavirtojen ajoitusta, kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohdan olosuhteita, riskittömiä korkoja, samantyyppisten yhteisöjen liikkeeseen laskemien samantyyppisten rahoitusvälineiden riskipreemioita, markkinaolosuhteita tai potentiaalisten ostajien käyttämiä diskonttokorkoja ja muita arvostettavan osatekijän tai arvostettavien osatekijöiden olennaisia ominaispiirteitä.
3. Edellä 2 kohdassa esitettyä diskonttokoron laskentamenetelmää ei saa käyttää, jos sovellettavissa maksukyvyttömyyslainsäädännössä tai -käytännöissä määritetään erityiset korot, joilla on merkitystä arvostuksen kannalta.
4. Määritettäessä odotettavissa olevien kassavirtojen diskontattua määrää tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä arvioijan on otettava huomioon seuraavaa:
a) |
sovellettavat keskusvastapuolen toimintasäännöt, sopimusjärjestelyt ja asianomaisella lainkäyttöalueella sovellettavat maksukyvyttömyyslainsäädäntö ja -käytännöt, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen; |
b) |
kohtuudella ennakoitavissa olevat hallinto-, transaktio-, ylläpito-, realisointi- ja muut kustannukset, joita hallinnonhoitajalle tai selvittäjälle olisi aiheutunut, sekä rahoituskustannukset; |
c) |
viimeaikaisiin samanlaisten yhteisöjen maksukyvyttömyystapauksiin liittyvät tiedot, jos ne ovat saatavilla ja olennaisia; |
d) |
arvio määritysosapuolille aiheutuvista 23 artiklan mukaisesti lasketuista välittömistä jälleenhankintakustannuksista. |
5. Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien varojen osalta arvioijan on käytettävä havainnoitua hintaa paitsi silloin, kun erityisolosuhteet heikentävät keskusvastapuolen varojen markkinoitavuutta.
Sellaisten varojen osalta, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena toimivilla markkinoilla, arvioijan on odotettavissa olevien kassavirtojen määrää ja ajoitusta määrittäessään tarkasteltava seuraavia tekijöitä:
a) |
sellaisilla toimivilla markkinoilla havainnoidut hinnat, joilla käydään kauppaa samanlaisilla varoilla; |
b) |
sellaisessa tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä tai sellaisissa muunlaisissa ongelmallisissa liiketoimissa havainnoidut hinnat, joihin liittyy samanluonteisia varoja ja ehtoja; |
c) |
sellaisissa liiketoimissa havainnoidut hinnat, joihin liittyy liiketoiminnan myynti tai siirto omaisuudenhoitoyhtiönä toimivalle keskusvastapuolelle samanlaisten yhteisöjen kriisinratkaisun yhteydessä; |
d) |
todennäköisyys, että varat synnyttävät nettosisäänvirtauksia tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä; |
e) |
odotettavissa olevat markkinaolosuhteet tietyn realisointikauden aikana, mukaan lukien markkinoiden syvyys ja niiden kyky vaihtaa asianomainen varojen volyymi kyseisen kauden kuluessa; ja |
f) |
se, että tietyn realisointikauden pituuden on vastattava sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön vaatimuksia. |
6. Arvioijan on tutkittava, olisiko keskusvastapuolen rahoitustilanne vaikuttanut odotettavissa oleviin rahavirtoihin, mukaan lukien rajoitukset hallinnonhoitajan keinoissa neuvotella ehdoista ostajaehdokkaiden kanssa.
7. Mahdollisuuksien mukaan kassavirtojen on asiaan liittyvän maksukyvyttömyyskehyksen sovellettavien säännösten mukaisesti oltava velkojien sopimuksellisten, lakisääteisten ja muiden oikeudellisten oikeuksien tai tavanomaisten maksukyvyttömyyskäytäntöjen mukaisia.
8. Arvostuksen hypoteettiset tulot jaetaan osakkeenomistajien ja velkojien kesken sen mukaan, mikä niiden 20 artiklassa määritelty ensisijaisuusjärjestys sovellettavan maksukyvyttömyyslainsäädännön nojalla on.
23 artikla
Määritysosapuolille tavanomaisessa maksukyvyttömyysmenettelyssä aiheutuneet välittömät jälleenhankintakustannukset
1. Laskettaessa 22 artiklan 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja kustannuksia arvioijan on otettava huomioon taloudellisesti järkevä arvio välittömistä jälleenhankintakustannuksista, joita määritysosapuolille aiheutuu vertailukelpoisten nettopositioidensa uudelleenavaamisesta markkinoilla asianmukaisen ajanjakson kuluessa asetuksen (EU) 2021/23 61 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti.
2. Arvioijan on otettava huomioon seuraavat määritysosapuolille aiheutuvat kustannukset:
a) |
määritysosapuolten hypoteettiset luottovastuut keskusvastapuolelle niiden vertailukelpoisten nettopositioiden uudelleenavaamisen ajankohtana, jos kyseiset positiot ovat olleet avoimina keskusvastapuolessa kyseiseen ajankohtaan asti; |
b) |
määritysosapuolille vertailukelpoisten nettopositioiden uudelleenavaamisesta aiheutuvat likviditeetti- ja keskittymäkustannukset; |
c) |
kaikki olennaiset välttämättömät toimintakustannukset, joita määritysosapuolille aiheutuu määritysosapuolten ja minkä tahansa vastapuolen tai keskusvastapuolen välisistä uusista yhteyksistä tai liiketoimista, mukaan lukien jäsenyysmaksut, kaupankäyntimaksut, määritysmaksut, maksuista perittävät maksut, toimitusmaksut ja säilytyspalkkiot; |
d) |
mahdolliset muut olennaiset rahoituskustannukset, jotka johtuvat sovellettavien vakuusvaatimusten ja maksukyvyttömyysrahastoon suoritettavien maksujen erosta ja jotka liittyvät missä tahansa vastapuolessa tai keskusvastapuolessa olevien nettopositioiden uudelleenavaamiseen. |
24 artikla
Osakkeenomistajien ja velkojien tosiasiallisen kohtelun määrittäminen kriisinratkaisussa
1. Arvioijan on yksilöitävä kaikki pääomainstrumenttien alaskirjauksen tai muuntamisen ja kriisinratkaisutoimien toteuttamisen jälkeen maksamatta olevat vaateet sekä osoitettava ne niille oikeus- ja luonnollisille henkilöille, jotka olivat keskusvastapuolen osakkeenomistajia ja velkojia kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana.
Arvioijan on määritettävä niiden oikeus- ja luonnollisten henkilöiden, jotka olivat keskusvastapuolen osakkeenomistajia ja velkojia kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana, tosiasiallinen kohtelu 2–4 kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta tapauksia, joissa kyseiset henkilöt saavat kriisinratkaisun tuloksena käteiskorvauksen.
2. Jos oikeus- ja luonnolliset henkilöt, jotka olivat keskusvastapuolen osakkeenomistajia ja velkojia kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana, saivat kriisinratkaisun seurauksena oman pääoman ehtoisen korvauksen, arvioijan on määritettävä niiden tosiasiallinen kohtelu tekemällä arvio muunnettujen pääomainstrumenttien, velkainstrumenttien tai muiden vakuudettomien velkojen haltijoille vastikkeena siirrettyjen tai liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaisarvosta. Arvio voi perustua arvioituun markkinahintaan, joka on saatu yleisesti hyväksytyillä arvostusmenetelmillä.
3. Jos oikeus- ja luonnolliset henkilöt, jotka olivat keskusvastapuolen osakkeenomistajia ja velkojia kriisinratkaisupäätöksen tekemisen ajankohtana, saivat kriisinratkaisun seurauksena vieraan pääoman ehtoisen korvauksen, arvioijan on määritettävä tosiasiallinen kohtelu ottamalla huomioon sopimukseen perustuvien rahavirtojen muutokset, jotka johtuvat alaskirjauksesta tai muuntamisesta tai muista kriisinratkaisutoimista taikka tämän asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa säädetyn menetelmän mukaisesti lasketusta asianomaisesta diskonttokorosta.
4. Maksamatta olevien vaateiden osalta arvioija voi ottaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden lisäksi huomioon kriisinratkaisun kohteena olevan keskusvastapuolen tai muiden samanlaisten yhteisöjen liikkeeseen laskemien samojen tai samanlaisten välineiden toimivilla markkinoilla havainnoidut hinnat, jos nämä ovat saatavilla.
5. Arvioijan on myös otettava huomioon määritysosapuolille aiheutuneet ja 23 artiklan 2 kohdassa luetellut välittömät jälleenhankintakustannukset verratessaan kriisinratkaisun kohteena olevien osakkeenomistajien ja velkojien tosiasiallista kohtelua sen periaatteen soveltamiseksi, jonka mukaan velkojat eivät saa jäädä kriisinratkaisussa huonompaan asemaan, suoritettuun arvostukseen.
25 artikla
Arvostusraportti
Arvioija laatii kriisinratkaisuviranomaiselle arvostusraportin, jonka on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot:
a) |
yhteenveto suoritetusta arvostuksesta, mukaan lukien arvostuksen vaihteluvälit ja arvostuksen epävarmuuden lähteet; |
b) |
selostus keskeisistä menetelmistä ja tehdyistä oletuksista sekä siitä, miten herkkä arvostus on näille valinnoille; |
c) |
tarvittaessa selvitys siitä, miksi arvostus poikkeaa muista asiaan liittyvistä arvostuksista, mukaan lukien asetuksen (EU) 2021/23 mukaisesti suoritettu arvostus tai muut vakavaraisuutta koskevat tai kirjanpidolliset arvostukset. |
26 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä toukokuuta 2023.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 22, 22.1.2021, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87).
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/34 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1617,
annettu 8 päivänä elokuuta 2023,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2011 muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 12 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Voimassa olevat toimenpiteet
(1) |
Komissio hyväksyi 17 päivänä marraskuuta 2021 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2011 (2), jäljempänä ’alkuperäinen asetus’, jolla otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien valokaapelien, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, tuonnissa. Alun perin käyttöön otettu lopullinen polkumyyntitulli oli 19,7–44 prosenttia, jäljempänä ’alkuperäinen tulli’. |
(2) |
Tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen sovelletaan myös 5,1–10,3 prosentin suuruisia lopullisia tasoitustulleja, jotka otettiin käyttöön komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/72 (3), sellaisena kuin se on oikaistuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2022/469 (4). Tämä uusi tutkimus ei kuitenkaan koske tasoitustullia. Tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta koskevan lopullisen tasoitustullin käyttöönoton jälkeen lopullinen polkumyyntitulli alennettiin 14,6–33,7 prosenttiin, jotta vältettäisiin tuen vaikutusten kaksinkertainen tasaaminen. |
1.2 Uuden absorptiotutkimuksen vireillepanoa koskeva pyyntö
(3) |
Komissio vastaanotti perusasetuksen 12 artiklan mukaisen pyynnön, joka koski tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnissa voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden absorptiotutkimuksena tehtävää uutta tutkimusta. |
(4) |
Pyynnön esitti 28 päivänä lokakuuta 2022 Europacable, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, unionin tuottajien puolesta. Pyynnön esittäjän osuus valokaapelien kokonaistuotannosta unionissa on yli 25 prosenttia. |
(5) |
Pyynnön esittäjä on toimittanut riittävästi näyttöä siitä, että alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen Kiinan vientihinnat ovat laskeneet ja että Kiinan vientihintojen lasku haittasi voimassa olevien toimenpiteiden aiottuja korjaavia vaikutuksia. Pyyntöön sisältyvä näyttö osoittaa, että vientihintojen laskua ei voida selittää tärkeimmän raaka-aineen hinnan tai muiden kustannusten laskulla taikka tuotevalikoiman muutoksella. |
1.3 Polkumyyntitutkimuksen uudelleenaloittaminen
(6) |
Komissio aloitti polkumyyntitutkimuksen uudelleen 8 päivänä joulukuuta 2022Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (5), jäljempänä ’tutkimuksen uudelleenaloittamista koskeva ilmoitus’. |
(7) |
Uusi tutkimus koski voimassa olevia polkumyyntitulleja, jotka on otettu käyttöön alkuperäisen asetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna ja oikaistuna, 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
1.4 Asianomaiset osapuolet
(8) |
Tutkimuksen uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä uuteen tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti erikseen uudesta tutkimuksesta pyynnön esittäjälle, vientiä harjoittaville tuottajille ja tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen maan viranomaisille, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen. |
(9) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia kirjallisesti ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
1.5 Kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
(10) |
Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan sille tutkimuksen uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan uuteen tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
(11) |
Yksitoista kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottaja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahdesta vientiä harjoittavien tuottajien ryhmästä koostuvan otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valitut vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät olivat FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset, jäljempänä ’FTT-ryhmä’, sekä Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd ja siihen etuyhteydessä olevat yritykset, jäljempänä ’ZTT-ryhmä’. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osuus valokaapelien Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin arvioidusta kokonaismäärästä oli 58 prosenttia absorptiotutkimusajanjaksolla (1 päivän lokakuuta 2021 ja 30 päivän syyskuuta 2022 välisenä aikana). Valittu otos oli täysin sama kuin otos, joka valittiin alkuperäisen tullin käyttöönottoon johtaneessa tutkimuksessa, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’. |
(12) |
Kaikkia tiedossa olleita asianomaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Asiasta ei saatu huomautuksia, joten otos vahvistettiin. |
1.6 Etuyhteydettömiä tuojia koskeva otanta
(13) |
Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan tutkimuksen uudelleenaloittamista koskevassa ilmoituksessa täsmennetyt tiedot. |
(14) |
Kaksi yritystä (Cable 77 Danmark Aps ja Connect Com GmbH) toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Tutkittuaan näiden yritysten toimittamat otantatiedot komissio päätti, että otanta ei ollut tarpeen, ja pyysi molempia yhteistyössä toimineita yrityksiä toimittamaan vastauksensa etuyhteydettömille tuojille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen. |
1.7 Vastaukset kyselylomakkeisiin ja tarkastukset
(15) |
Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille vientiä harjoittavien tuottajien ryhmille ja yrityksille, jotka toimittivat etuyhteydettömiltä tuojilta pyydetyt tiedot. Lisäksi samat kyselylomakkeet asetettiin verkossa saataville (6) vireillepanopäivänä. |
(16) |
Yksi näistä yrityksistä, Cable 77 Danmark Aps (Tanska), etuyhteydetön tuoja, toimitti puutteellisen kyselyvastauksen. Komissio lähetti sille puutteita koskevan kirjeen, jossa se pyysi lisätietoja. Yritys ei kuitenkaan vastannut. Toinen yritys, Connect Com GmbH (Saksa), ilmoitti komissiolle, että se ei tuonut absorptiotutkimusajanjakson aikana tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta Kiinasta vaan osti sen unionissa sijaitsevilta yrityksiltä. Sen vuoksi komissio ei pitänyt tätä yritystä perusasetuksen mukaisena etuyhteydettömänä tuojana tässä uudessa tutkimuksessa. Näin ollen komissio ei tarkastanut näiden kahden yrityksen toimittamia tietoja eikä käyttänyt näitä tietoja tässä uudessa tutkimuksessa. |
(17) |
Komissio hankki ja tarkasti tai ristiintarkisti kaikki otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot, joita se piti tarpeellisina tätä uutta tutkimusta varten. Covid-19-epidemian vuoksi komissio ei voinut tehdä perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin: FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd ja Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd (jotka molemmat kuuluvat FTT-ryhmään) sekä Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd., Zhongtian Power Optical Cable Co., Ltd., ZTT International Limited ja ZTT Europe GmbH (jotka kaikki kuuluvat ZTT-ryhmään). Sen sijaan komissio ristiintarkasti etätarkastuksena videokokouksessa näiden yritysten toimittamat tiedot covid-19-epidemian vaikutuksia polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin koskevan ilmoituksen (7) mukaisesti. |
(18) |
Lisäksi komissio teki perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä seuraavien FTT-ryhmään kuuluvien etuyhteydessä olevien tuojien toimitiloihin unionissa:
|
1.8 Uuden absorptiotutkimuksen kattama ajanjakso
(19) |
Absorptiotutkimuksen tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän lokakuuta 2021 ja 30 päivän syyskuuta 2022 välisen ajan, jäljempänä ’absorptiotutkimusajanjakso’. Alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisen ajan, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimusajanjakso’. |
1.9 Pyyntöä ja vireillepanoa koskevat huomautukset
(20) |
Komissio sai pyyntöä ja vireillepanoa koskevia huomautuksia Connect Com GmbH:lta, jäljempänä ’Connect Com’, joka on alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toiminut etuyhteydetön tuoja. |
(21) |
Connect Com väitti, että keskimääräinen hinta kaapelikilometriä kohti ei ollut merkityksellinen indikaattori sen tarkistamiseksi, onko polkumyyntitullit absorboitu, koska kaapelit, joissa on paljon kuituja, ovat kalliimpia kaapelikilometriä kohden kuin kaapelit, joissa on vähän kuituja. Connect Com väitti, että kaapelikilometrikohtaisen keskihinnan lasku johtui siitä, että myyty tuotevalikoima oli erilainen ennen polkumyyntitullien käyttöönottoa ja sen jälkeen. |
(22) |
Komissio muistutti, että pyynnön esittäjä käytti Eurostatin Taric-tietokannasta peräisin olevia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontihintoja, mikä on tavanomainen käytäntö, koska tilastotiedot kerätään koko tuotekuvauksen eikä yksittäisten tuotelajien perusteella. Komissio piti tämän perusteella näyttöä riittävänä uuden tutkimuksen aloittamista varten. Lisäksi todettiin, että Connect Com ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että tuontihinnan lasku johtuisi tuotevalikoiman muutoksesta. Uuden tutkimuksen aikana komissio keräsi yksityiskohtaisempia tietoja tuotelajitasolla tuotevalvontakoodien perusteella ja pystyi vertailemaan samojen tuotelajien hintoja, kuten johdanto-osan 40 kappaleessa selitetään. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
(23) |
Connect Com totesi myös, että mittayksikkö ”kg” tai ”tonnia” ei ollut yleinen kaapelialalla. Kaapeleiden tavanomaiset mittayksiköt ovat metrejä tai kilometrejä. |
(24) |
Komissio totesi, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuontimäärät ovat saatavilla Eurostatin Taric-tietokannassa kaapelikilometrien lisäksi myös tonneina/kilogrammoina, kuten kaikkien muidenkin tuotteiden. Pyynnön esittäjän pyynnössä ilmoitettiin (asiaankuuluvat) tuontimäärät kumpanakin yksikkönä sekä asiaankuuluva hinta kutakin yksikköä kohti. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
(25) |
Connect Com väitti, että hintojen huomioon ottaminen vain vuoden 2022 alkupuoliskon loppuun asti, kuten pyynnössä todetaan, johti vääristyneeseen tulokseen, koska hinnat nousivat jälleen kesäkuussa 2022 ja hintojen nousun odotetaan jatkuvan vuoden 2022 jälkipuoliskolla. |
(26) |
Komissio muistutti, että kun otetaan huomioon pyynnön esittämispäivä, pyynnössä käytetty kehityssuuntausten esittämiseen käytetty ajanjakso, joka päättyi 30 päivänä kesäkuuta 2022, oli viimeisin ajanjakso, jolta pyynnön esittäjillä oli käytettävissään täydelliset tiedot. Lisäksi komissio arvioi uuden tutkimuksen aikana hintoja absorptiotutkimusajanjakson loppuun eli 30 päivään syyskuuta 2022 asti. Tästä seuraa, että ajanjakso, jona Connect Comin mukaan hinnat nousivat, sisältyi osittain absorptiotutkimusajanjaksoon. Näin ollen väite hylättiin. |
(27) |
Connect Com kiisti myös väitetyn hintojen laskun ja tullien käyttöönoton välisen syy-yhteyden. Se väitti, että hinnat laskivat jyrkästi jo elokuusta 2021 syyskuuhun 2021 ennen tullien käyttöönottoa ja että tämän jälkeen tapahtunut hinnanlasku joulukuun 2021 ja kesäkuun 2022 välillä 10 eurosta 7 euroon ei ollut enää merkittävä eikä liittynyt toimenpiteiden käyttöönottoon. |
(28) |
Perusasetuksen 12 artiklassa säädetään, että jos on riittävää näyttöä tullien absorboinnista, alkuperäinen tutkimus voidaan aloittaa uudelleen minkä tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä. Komissio arvioi pyynnön esittäjän toimittaman näytön, joka osoitti, että Kiinan vientihinnat olivat laskeneet alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen. Näiden tietojen perusteella komissio päätti aloittaa uudelleen absorptiotutkimuksen. Perusasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa annetaan komissiolle mahdollisuus ottaa huomioon näyttö, joka koskee alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen ja ennen tullien käyttöönottoa tapahtunutta hinnan laskua, jonka Connect Com otti esiin. Tämän vuoksi Connect Comin esittämä väite hylättiin. |
1.10 Päätelmien ilmoittaminen
(29) |
Komissio ilmoitti 1 päivänä kesäkuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa muuttaa Kiinasta peräisin olevien valokaapelien tuontiin sovellettavaa lopullista polkumyyntitullia. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta. Komissio sai huomautuksia FTT-ryhmältä, ZTT-ryhmältä ja Twentsche (Nanjing) Fibre Optics Ltd:ltä, jäljempänä ’TFO’. |
(30) |
Otoksen ulkopuolinen yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja TFO väitti, että sen yksilöllistä tarkastelua koskevaa pyyntöä ei ollut otettu huomioon. Lisäksi TFO väitti, että se oli kokonaan alankomaalaisen yrityksen TKH Group NV omistuksessa ja että se myy valokaapeleita tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa tytäryhtiölleen unionissa. Se väitti myös, että hinnoittelu ei muuttunut alkuperäisen tutkimusajanjakson ja absorptiotutkimusajanjakson välillä. Se oli lisäksi eri mieltä komission arviosta, joka koski siihen absorptiotutkimuksen tuloksena sovellettavaa polkumyyntitullia. |
(31) |
Komissio toteaa, että TFO pyysi yksilöllistä tarkastelua alkuperäisessä tutkimuksessa. Alkuperäisen tutkimuksen aikana sen yksilöllistä tarkastelua koskeva pyyntö hylättiin, kuten alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 40 kappaleessa selitetään. Sen vuoksi TFO:hon sovellettava tulli oli yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettava tulli, kuten alkuperäisen asetuksen johdanto-osan 397 ja 565 kappaleessa selitetään. Tässä tutkimuksessa komissio laski yhteistyössä toimineiden otoksen ulkopuolisten yritysten polkumyyntimarginaalin absorptiotutkimusajanjaksolla, kuten tämän asetuksen johdanto-osan 85 kappaleessa selitetään. Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa tullia korotettiin, kuten tämän asetuksen johdanto-osan 99 kappaleessa selitetään. |
(32) |
TFO:n omistajuuden osalta komissio totesi, että TFO on Kiinassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja, joka harjoittaa vientiä unioniin ja johon sovelletaan yhteistyössä toimineisiin otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Se, että TFO on jonkin toisen unioniin sijoittautuneen yrityksen omistuksessa, ei vaikuta tähän päätelmään tai asianomaisen tullin sovellettavuuteen. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin. |
(33) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisia ei pyydetty. |
(34) |
Komissio toimitti 26 päivänä kesäkuuta 2023 asianomaisille osapuolille täydentävät lopulliset päätelmät, joiden perusteella se aikoi muuttaa Kiinasta peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevaa lopullista polkumyyntitullia. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa täydentävistä päätelmistä. Komissio sai huomautuksia FTT-ryhmältä ja ZTT-ryhmältä. |
2. TUTKIMUKSEN KOHTEENA OLEVA TUOTE
(35) |
Tutkimuksen kohteena ovat Kiinasta peräisin olevat yksimuotovalokaapelit, jotka muodostuvat yhdestä tai useammasta kuidusta, joista kullakin on oma kuorensa, sekä suojapäällysteestä, ja joihin voi olla yhdistetty sähköjohtimia ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 8544 70 00 (Taric-koodi 8544700010). |
(36) |
Tutkimuksen kohteena eivät ole seuraavat tuotteet:
|
(37) |
Valokaapeleita käytetään optisen siirron välineenä televiestintäverkoissa kaukosiirto-, metro- ja liityntäverkoissa. |
3. UUDEN ABSORPTIOTUTKIMUKSEN HAVAINNOT
(38) |
Perusasetuksen 12 artiklan mukaisen uuden absorptiotutkimuksen tarkoituksena on määrittää, ovatko tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientihinnat laskeneet tai eivätkö tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jälleenmyyntihinnat tai myöhemmät myyntihinnat unionissa ole muuttuneet tai eivätkö ne ole muuttuneet riittävästi alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen. Seuraavassa vaiheessa – jos päätelmänä on, että toimenpiteen olisi pitänyt johtaa kyseisten hintojen muutoksiin – aiemmin määritetyn vahingon poistamiseksi perusasetuksen 3 artiklan mukaisesti vientihinnat on arvioitava uudelleen perusasetuksen 2 artiklan mukaisesti ja polkumyyntimarginaalit on laskettava uudelleen ottaen huomioon uudelleenarvioidut vientihinnat. |
3.1 Vientihintojen muutos
(39) |
Sen määrittämiseksi, ovatko vientihinnat laskeneet, komissio vahvisti ensin kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan CIF-vientihinnat (kustannukset, vakuutukset ja rahti maksettuina) unionin tullirajalla absorptiotutkimusajanjaksolla ja vertasi näitä hintoja alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana määritettyihin vastaaviin CIF-vientihintoihin. |
(40) |
Tämän jälkeen komissio vertasi kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta absorptiotutkimusajanjaksolla myytyjen tuotelajien hintoja alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla myytyjen samojen tuotelajien hintoihin ja laski niille painotetun keskimääräisen hintaeron. Kaikkia absorptiotutkimusajanjaksolla myytyjä tuotelajeja ei myyty alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Riittävän vertailukelpoisuuden varmistamiseksi komissio vertasi absorptiotutkimusajanjaksolla eniten myytyjen tuotelajien, joille ei löytynyt vastaavaa tuotelajia, hintoja alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla myytyjen niitä kaikkein läheisimmin muistuttavien tuotelajien hintoihin, jos niitä oli saatavilla. |
(41) |
Edellä esitetyn kahden otokseen valitun vientiä harjoittavien tuottajien ryhmän osalta tehdyn vertailun tuloksena FTT-ryhmän painotettu keskimääräinen vientihinta laski 50,5 prosenttia ja ZTT-ryhmän painotettu keskimääräinen vientihinta 13,2 prosenttia. |
(42) |
Mitä tulee Connect Comin esittämään väitteeseen (ks. johdanto-osan 21 kappale), tutkimuksessa kävi ilmi, että yksi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä vei absorptiotutkimusajanjaksolla samaan tuotevalvontakoodiin kuuluvia tuotteita kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla, kun taas toinen otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja myi absorptiotutkimusajanjaksolla myös muihin tuotevalvontakoodeihin kuuluvia tuotteita kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Tutkimuksessa kävi ilmi, että toisiaan vastaaviin tuotevalvontakoodeihin kuuluvien tuotteiden hinnat laskivat. Näin ollen väite hylättiin. |
(43) |
Koska vientihinnat laskivat perusasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa edellytetyn mukaisesti, komissio laski uudelleen otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalit perusasetuksen 2 artiklan mukaisesti. |
(44) |
ZTT-ryhmä totesi, että siihen etuyhteydessä oleva unionissa toimiva tuoja ZTT Europe GmbH, jäljempänä ’ZTT Europe’, osti kaiken tutkimuksen kohteena olevan tuotteen, joka jälleenmyytiin absorptiotutkimusajanjaksolla, ennen polkumyyntitullin käyttöönottoa (toisin sanoen koko ZTT Europen tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jälleenmyynti absorptiotutkimusajanjakson aikana oli vapautettu polkumyyntitullista), minkä vuoksi komission olisi jätettävä ZTT Europen myynti huomiotta tässä uudessa tutkimuksessa tekemässään arvioinnissa. |
(45) |
Komissio huomautti, että perusasetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaan sen olisi arvioitava alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen ja ennen toimenpiteiden käyttöönottoa tai sen jälkeen tapahtunutta hintojen muutosta. Sen vuoksi väite hylättiin lukuun ottamatta ZTT Europen ennen alkuperäistä tutkimusajanjaksoa tai sen aikana ostaman tutkimuksen kohteena olevan tuotteen myyntiä, jota komissio ei ottanut arvioinnissaan huomioon. |
(46) |
Connect Comin mukaan ei esitetty ymmärrettävää perustelua, miksi yksittäisten tuojien olisi pitänyt ilmoittaa tuontinsa kuitukilometreinä kaapelikilometrien sijaan. |
(47) |
Komissio pyysi kyselylomakkeissa sekä vientiä harjoittavia tuottajia että tuojia ilmoittamaan tiedot kaapeli- ja kuitukilometreinä, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa pyydettiin. Kaikki laskelmat on kuitenkin tehty kaapelikilometreinä. |
(48) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa ZTT-ryhmä väitti, että määrittäessään, ovatko vientihinnat laskeneet, komission olisi otettava huomioon ainoastaan ne tuotelajit, joita myytiin myös alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. ZTT-ryhmä väitti, että komission menetelmä, jossa verrataan toisiaan läheisimmin muistuttavien tuotelajien hintatasoa, on vääristävä, koska vähäinenkin muutos tuotevalvontakoodin teknisissä eritelmissä voisi johtaa huomattaviin kustannus- ja hintavaihteluihin. |
(49) |
Komissio katsoi, että on asianmukaisinta tehdä vientihintojen vertailut useimpien absorptiotutkimusajanjakson aikana myytyjen tuotelajien osalta, jotta saataisiin tarkempi kuva hintakehityksestä alkuperäisen tutkimusajanjakson ja absorptiotutkimusajanjakson välillä. Komissio totesi kuitenkin, että vaikka vertailu olisi perustunut ainoastaan toisiaan vastaaviin tuotevalvontakoodeihin, hintojen lasku olisi silti ollut 20,6 prosenttia. Sen vuoksi tämä väite hylättiin. |
(50) |
Päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa ZTT-ryhmä väitti, että komissio ei selittänyt riittävästi menetelmää, jota se käytti läheisimmin toisiaan muistuttavien tuotelajien yksilöintiin, tai sitä, miksi niiden katsottiin muistuttavan absorptiotutkimusajanjaksolla myytyjä tuotelajeja, jotka eivät vastaa toisiaan ja joiden puuttuessa komissio olisi saattanut vertailla hyvin erilaisten tuotelajien hintoja, mikä ei kuvasta asianmukaisesti hintakehitystä. ZTT toisti tämän väitteen täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa. |
(51) |
Komissio totesi, että ZTT:lle toimitetuissa lopullisissa päätelmissä yksilöitiin läheisimmin toisiaan muistuttavat tuotevalvontakoodit, joita komissio käytti. Näiden päätelmien ilmoittamisen perusteella ZTT olisi voinut selittää, miksi kunkin toisiaan läheisesti muistuttavan tuotevalvontakoodin valinta olisi epäasianmukaista fyysisten ominaisuuksien tai muiden tekijöiden kannalta ja johtaisi vääristäviin tuloksiin. ZTT ei kuitenkaan esittänyt mitään näyttöä tai erityisiä väitteitä tukeakseen väitettään, jonka mukaan komission käyttämä menetelmä johtaisi vääristäviin tuloksiin hintojen vertailtavuuden kannalta. Näin ollen kyseinen väite hylättiin. |
(52) |
Lisäksi ZTT-ryhmä väitti, että määrittäessään, ovatko vientihinnat laskeneet, komissio jätti huomiotta absorptiotutkimusajanjaksolla myydyn tuotevalikoiman erilaisten hintojen ja määrien vaikutuksen verrattuna alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla myytyyn tuotevalikoimaan. ZTT-ryhmä väitti, että tuotevalikoiman huomioon ottamiseksi komission olisi joko 1) laskettava kunkin tuotelajin painoarvo kokonaisvientiarvosta alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla ja kerrottava tämä painoarvo hintaerosuhteella tai 2) kerrottava hintaero kutakin tuotelajia kohti kyseisen tuotelajin absorptiotutkimusajanjaksolla myydyllä määrällä. ZTT-ryhmä väitti, että tällöin vientihinta olisi noussut kokonaisuudessaan. ZTT-ryhmä väitti myös, että se myi absorptiotutkimusajanjakson aikana enemmän kaapeleita, joissa oli vähemmän kuituja ja jotka olivat edullisempia kuin kaapelit, joissa on enemmän kuituja. ZTT-konserni ei kuitenkaan täsmentänyt, mitä tarkoitetaan kaapelilla, jossa on ”vähemmän kuituja” ja kaapelilla, jossa on ”enemmän kuituja”. ZTT-ryhmä päätteli tämän perusteella, että suurin osa absorptiotutkimusajanjaksolla myydyistä tuotelajeista oli alemman hintaluokan tuotteita, kun taas alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla myytiin enemmän korkeamman hintatason tuotteita, minkä vuoksi tuotelajikohtaisen painotetun keskimääräisen hintatason yksinkertainen vertailu kullakin ajanjaksolla johtaisi vääristyneeseen kuvaan. |
(53) |
Komissio totesi, että kaapeleiden, joissa on vähemmän kuituja (eli enintään kuusi kuitua), osuus oli [45–56 prosenttia] alkuperäisen tutkimusajanjakson kokonaismyyntimäärästä verrattuna [43–54 prosenttiin] absorptiotutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi näiden kaapeleiden osuus myynnistä absorptiotutkimusajanjaksolla oli pienempi kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla, toisin kuin ZTT-ryhmä väitti. Kun otetaan huomioon kaapelit, joissa on enintään kahdeksan kuitua, näiden kaapelien osuus oli [47–60 prosenttia] alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla verrattuna [48–61 prosenttiin] absorptiotutkimusajanjaksolla, mikä on melko samankaltainen prosenttiosuus, jolla on vain vähäinen vaikutus näiden tuotelajien keskimääräiseen hintaan. |
(54) |
Lisäksi toisin kuin ZTT-ryhmä väitti, ZTT-ryhmän ehdottamilla kahdella menetelmällä, joissa otetaan huomioon alkuperäisen tutkimusajanjakson ja absorptiotutkimusajanjakson välinen ero tuotevalikoimassa arvon ja määrän osalta, ei itse asiassa käsitellä alkuperäisen ja absorptiotutkimusajanjakson tuotevalikoiman eroa, koska molemmissa menetelmissä otetaan huomioon ainoastaan absorptiotutkimusajanjakson tuotevalikoima. Lisäksi ensimmäisessä menetelmässä tarkastellaan suhteellisia hintamuutoksia sen mukaan, mikä kunkin tuotevalvontakoodin myyntiarvon osuus kokonaismyynnistä absorptiotutkimusajanjaksolla on, kun taas toisessa menetelmässä tarkastellaan absoluuttisia hintaeroja sen mukaan, mikä kunkin tuotevalvontakoodin myyntimäärä absorptiotutkimusajanjaksolla on. ZTT-ryhmä ei selitä, miksi yksi menetelmä perustuu absoluuttisiin lukuihin ja toinen suhteellisiin lukuihin (prosentteihin). Tämä osoittaa, että ZTT-ryhmän ehdottamat menetelmät olivat mielivaltaisia ja epäjohdonmukaisia. |
(55) |
Komissio totesi joka tapauksessa, että perusasetuksen 12 artiklan mukaisesti absorptiotutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensin, ovatko vientihinnat laskeneet tai eivätkö tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jälleenmyyntihinnat tai myöhemmät myyntihinnat unionissa ole muuttuneet tai eivätkö ne ole muuttuneet riittävästi alkuperäisen tutkimusajanjakson jälkeen (tuotelajeittain), mikä oikeuttaisi polkumyyntimarginaalin muuttamisen toisessa vaiheessa, kuten johdanto-osan 38 kappaleessa todetaan. Ensimmäisessä vaiheessa komissio tutki, laskivatko absorptiotutkimusajanjakson vientihinnat verrattuna alkuperäisen tutkimusajanjakson vientihintoihin. Tutkimus tehtiin tuotelajeittain. Laskiessaan hintaeroa tuotelajeittain komissio totesi, että monien tuotelajien vientihinnat itse asiassa laskivat. Tällä perusteella voidaan jo päätellä, että hinnat laskivat perusasetuksen 12 artiklassa tarkoitetun mukaisesti. Kuten johdanto-osan 41 kappaleessa jo todettiin, ZTT-ryhmän painotettu keskimääräinen vientihinta laski 13,2 prosenttia. Näin ollen väite hylättiin. |
(56) |
Täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa ZTT-ryhmä väitti, että komission vientihinnan muutoksen määrittämiseksi käyttämä ”laskennallisen CIF-hinnan” menetelmä on virheellinen, koska etuyhteydessä olevan tuojan kautta tapahtuneen myynnin osalta komission olisi pitänyt verrata etuyhteydessä olevan tuojan jälleenmyyntihintaa ”laskennallisen CIF-hinnan” sijaan, kuten perusasetuksen 12 artiklassa väitetysti edellytetään, tai muussa tapauksessa komission olisi pitänyt käyttää etuyhteydettömälle EU:n tuojalle soveltuvampaa voittomarginaalia kuin sitä, jota se käytti CIF-hinnan muodostamiseen. |
(57) |
Komissio jätti huomiotta CIF-hintojen epäasianmukaista käyttöä koskevat väitteet, koska ne toimitettiin lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten esittämiselle asetetun määräajan jälkeen. Mitään selitystä ei myöskään annettu sille, miksi vientihintaa ei pitäisi oikaista absorptiotutkimusajanjakson aikana, toisin kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Voiton tason osalta komissio viittasi johdanto-osan 70 kappaleeseen, jossa tätä kysymystä käsiteltiin jo. Uutta näyttöä ei toimitettu. |
(58) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että vientihinnat ovat laskeneet perusasetuksen 12 artiklan mukaisesti. |
3.2 Polkumyynti
3.2.1 Vientihinta
(59) |
Vientihintoina käytettiin perusasetuksen 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti absorptiotutkimusajanjakson vientihintoja, jotka kerättiin ja todennettiin tai ristiintarkastettiin tämän uuden tutkimuksen yhteydessä. |
(60) |
Otokseen valitut vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät veivät unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai niihin etuyhteydessä olevien yritysten kautta, jotka toimivat joko edustajana, kauppiaana tai tuojana. |
(61) |
Suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa ja etuyhteydessä olevien yritysten kautta tapahtuneen myynnin osalta vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tutkimuksen kohteena olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta. |
(62) |
Etuyhteydessä olevien tuojien kautta tapahtuneen myynnin osalta vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tässä tapauksessa hintaan tehtiin oikaisuja voittomarginaalin sekä kaikkien maahantuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten, mukaan lukien etuyhteydessä olevien tuojien myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, ja kohtuullisen voiton huomioon ottamiseksi. Etuyhteydessä olevat tuojat ovat ZTT Europe GmbH ZTT-ryhmän osalta sekä FiberHome International Poland Sp. z o.o. ja FiberHome International Germany GmbH FTT-ryhmän osalta. |
(63) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa ZTT-ryhmä väitti, että vientihintaa laskiessaan komissio laski kahteen kertaan pakkauskustannukset tiettyjen etuyhteydessä olevien yritysten kautta tapahtuneesta ZTT:n myynnistä absorptiotutkimusajanjaksolla. |
(64) |
Väite todettiin perustelluksi, ja vientihintaa oikaistiin vastaavasti. |
(65) |
ZTT-ryhmä väitti lisäksi, että laskiessaan yhden etuyhteydessä olevan yrityksen kautta tapahtuneen ZTT:n myynnin vientihintaa absorptiotutkimusajanjaksolla komissio käytti virheellisesti vastineena yksikkökohtaista oikaisua, joka perustui alkuperäisen tutkimusajanjakson tietoihin, määrittääkseen oikaisut, jotka koskivat ZTT:n myyntiä yhdelle siihen etuyhteydessä olevalle yritykselle. ZTT-ryhmä väitti, että tämä vastine ei ollut täsmällinen, koska se koski eri ajanjaksoa kuin absorptiotutkimusajanjakso ja se laskettiin vain yhden alkuperäisen tutkimusajanjakson liiketoimen perusteella, jonka määrä oli vähäinen eikä siten edustava. ZTT-ryhmä ehdotti, että komissio käyttäisi sen sijaan yksikkökohtaista oikaisua kahden siihen etuyhteydessä olevan yrityksen välillä absorptiotutkimusajanjaksolla. |
(66) |
Väite todettiin perustelluksi, ja vientihintaa oikaistiin vastaavasti. |
(67) |
ZTT-ryhmä väitti myös, että tarkasteltavana olevan tuotteen myynti tapahtui yleensä hankekohtaisesti ja että hintaneuvottelujen päättymisen ja kaikkien hankkeisiin sisältyvien tuotteiden toimittamisen välillä oli suhteellisen pitkä aika. Tietyissä tapauksissa, erityisesti silloin, kun myynti tapahtuu erityisen myyntiprosessin kautta, myyntihintoja ei voida enää muuttaa rahtikustannusten huomioon ottamiseksi. Sen vuoksi ZTT-ryhmän oli katettava absorptioajanjaksolla väitetysti korkeammat merirahtikustannukset kuin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. ZTT-ryhmä väitti lisäksi, että poikkeuksellisen korkeilla merirahtikustannuksilla absorptiotutkimusajanjaksolla oli merkittävä vaikutus noudettuna-tasolla määritetyn vientihinnan laskemiseen ja että näin ollen absorptiotutkimusajanjakson aikana määritetty korkea polkumyyntimarginaali johtui suurelta osin näiden absorptiotutkimusajanjakson aikana aiheutuneiden epätavallisen korkeiden rahtikustannusten vähentämisestä, eikä tilanne kuvastanut tavanomaista kaupankäyntiä. Tämän vuoksi ZTT-ryhmä pyysi komissiota oikaisemaan näitä kustannuksia alaspäin suhteessa niiden nousuun alkuperäisen ja absorptiotutkimusajanjakson välillä. |
(68) |
Komissio totesi, että ZTT-ryhmä ei toimittanut mitään näyttöä väitetystä pitkästä toimitusajasta hintaneuvottelujen päättymisen ja kaikkien tuotteiden toimittamisen välillä. Lisäksi ZTT-ryhmän yritykset vahvistivat etätarkastusten aikana, että ne eivät myyneet valokaapeleita väitteessä mainitun, ZTT-ryhmän erityisen myyntiprosessin kautta. Tämä kirjattiin ZTT-ryhmälle ilmoitettuihin tarkastuskertomuksiin, eikä ZTT-ryhmä todennut, että tämä havainto olisi virheellinen. Lisäksi väite esitettiin vasta lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ja komissio pystyi tarkistamaan sen ainoastaan asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella, jotka osoittivat, että tilauksen päivämäärän ja lähetyspäivän välillä oli vain 2–4 kuukauden viive, joka ei ole poikkeuksellisen pitkä. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
(69) |
ZTT-ryhmä väitti vielä, että johdanto-osan 62 kappaleessa tarkoitetun etuyhteydettömän tuojan voittomarginaali vahvistettiin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi se oli yliarvioitu absorptiotutkimusajanjakson osalta, kun otetaan huomioon korkeat rahtikustannukset, talouden laskusuhdanne Euroopan korkean inflaation vuoksi sekä absorptiotutkimusajanjaksolla voimassa olevat polkumyyntitullit. Sen vuoksi ZTT-ryhmä pyysi komissiota määrittämään etuyhteydettömälle tuojalle kohtuullisen voittotason absorptiotutkimusajanjaksolla. |
(70) |
Komissio totesi, että ZTT-ryhmä esitti ristiriitaisia väitteitä rahtikustannuksista. Toisaalta ZTT-ryhmä väitti vastanneensa korkeista rahtikustannuksista absorptiotutkimusajanjaksolla (ks. johdanto-osan 67 kappale), ja toisaalta se väitti samojen korkeiden rahtikustannusten vaikuttaneen unionissa toimivan tuojan kannattavuuteen. Kuten johdanto-osan 16 kappaleessa selitetään, yksikään etuyhteydetön tuoja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Tämän vuoksi komission käytössä ei ollut absorptiotutkimusajanjaksoa koskevia tietoja. Komissio huomautti myös, että ZTT-ryhmä ei täsmentänyt, mikä etuyhteydettömän tuojan kohtuullinen voittomarginaali absorptiotutkimusajanjaksolla oli. Näin ollen väite hylättiin. |
(71) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa FTT-ryhmä väitti, että laskiessaan FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd:n, jäljempänä ’FTT’, suoran myynnin ja Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd:n FTT:n kautta tapahtuneen myynnin vientihintaa komissio vähensi kaksi kertaa Wuhan FiberHome International Technologiesin, jäljempänä ’WFIT’, edustajanpalkkion. |
(72) |
Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Kuten FTT-ryhmälle osoitetuissa yrityskohtaisissa luottamuksellisissa päätelmissä selitettiin, ”muita oikaisuja” koskevassa kohdassa ilmoitettu edustajanpalkkio vähennettiin edustajanpalkkion kokonaismäärästä, joka laskettiin WFIT:n kanssa vuosina 2021 ja 2022 tehdyissä sopimuksissa määrättyjen edustajanpalkkioiden prosenttiosuuksien perusteella. Tämä menetelmä näkyi myös FTT-ryhmälle toimitetuissa yrityskohtaisissa laskelmissa. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
(73) |
FTT-ryhmä väitti myös, että komissio vähensi kaksi kertaa sisämaan rahtimaksun, kerran oikaisuna liiketoimien luettelotiedostossa ja toisen kerran FTT:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten laskennassa. |
(74) |
Komissio totesi väitteen perustelluksi ja tarkisti vientihintaa vastaavasti. |
3.2.2 Normaaliarvo
(75) |
Alkuperäisessä tutkimuksessa määritettyä normaaliarvoa käytetään polkumyyntimarginaalien laskemiseen absorptiotutkimusajanjakson aikana, ellei perusasetuksen 12 artiklan 5 kohdan nojalla pyydetä ja perustella normaaliarvon tarkistamista, jossa otetaan huomioon absorptiotutkimusajanjakson muutokset. |
(76) |
Tässä tapauksessa otokseen valitut vientiä harjoittavien tuottajien ryhmät eivät pyytäneet normaaliarvon tarkistamista. Sen vuoksi alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettua normaaliarvoa käytettiin polkumyyntimarginaalien uudelleen laskemisessa. |
(77) |
Joitakin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien absorptiotutkimusajanjaksolla myymiä tuotelajeja ei myyty alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Tässä tapauksessa käytettiin normaaliarvoa niiden tuotelajien osalta, jotka vastaavat läheisimmin asianomaisten tuottajien alkuperäisessä tutkimuksessa myymiä tuotelajeja. |
(78) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa FTT-ryhmä väitti, että määrittäessään toisiaan läheisesti muistuttavia tuotelajeja komissio otti huomioon ainoastaan neljä tuotevalvontakoodiparametria, jotka ovat yksimuotovalokuitujen tyyppi kaapelissa, pinnoitetut valokuitujen halkaisijat, kuitujen lukumäärä kaapelissa ja kuitujen lukumäärä moduulia kohti. FTT väitti, että tällä perusteella olisi ollut käytettävissä useita läheisesti toisiaan vastaavia tuotevalvontakoodeja eikä vain yksi ja että komission olisi pitänyt käyttää kaikkien läheisesti toisiaan vastaavien tuotevalvontakoodien keskimääräistä normaaliarvoa. Täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa FTT-ryhmä väitti vielä, että menetelmä, jonka komissio valitsi yksilöidäkseen toisiaan läheisesti muistuttavat tuotelajit, oli epäjohdonmukainen, koska tiettyjä tuotevalvontakoodeja vastasi vain kaksi eikä neljä tuotevalvontakoodiparametria. |
(79) |
Toisin kuin väitettiin, komissio ei tarkastellut ainoastaan neljää tuotevalvontakoodiparametria vaan otti huomioon kaikki tuotevalvontakoodissa määritellyt parametrit. Jos toisiaan läheisesti vastaavia tuotevalvontakoodeja oli useampia kuin yksi, komissio valitsi sen, jossa oli vähiten eroja alkuperäiseen tuotevalvontakoodiin verrattuna. FTT-ryhmälle toimitettiin lisätietoja yrityskohtaisissa päätelmissä, koska ne sisälsivät luottamuksellisia tietoja. Näin ollen väite hylättiin. |
3.2.3 Vertailu
(80) |
Komissio vertasi normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna-tasolla. |
(81) |
Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja lastauskustannusten, EU:n tullien, pakkauskustannusten, luottokustannusten, pankkikulujen ja edustajapalkkioiden huomioon ottamiseksi. |
(82) |
ZTT:hen etuyhteydessä olevan kauppayhtiön ZTT International Limitedin kautta tapahtuneen myynnin osalta tehtiin 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisia oikaisuja tehtiin myös Zhongtian Power Optical Cable Co., Ltd:n valmistamien ja Jiangsu Zhongtian Technology Co., Ltd:n myymien tuotteiden myynnin osalta ja Nanjing Wasin Fujikura Optical Communication Ltd:n valmistamien ja FiberHome Telecommunication Technologies Co., Ltd:n myymien tuotteiden myynnin osalta. Oikaisut tehtiin alkuperäisessä tutkimuksessa, ja komissio totesi oikaisujen perustana olevien edellytysten esiintymisen myös absorptiotutkimusajanjaksolla. |
(83) |
Oikaisut koskivat kauppayhtiöiden myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia ja 10 prosentin voittoa (alkuperäisen tutkimuksen mukaisesti). |
3.2.4 Polkumyyntimarginaali
(84) |
Voidakseen määrittää näiden kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan polkumyyntimarginaalin komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. |
(85) |
Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio määritti polkumyyntimarginaalin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin tasolle perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. |
(86) |
Voidakseen määrittää marginaalin kaikille muille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen ottaen huomioon yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrän ja Kiinasta tulevan viennin arvioidun kokonaismäärän. |
(87) |
Yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa korkea. Sen vuoksi komissio katsoi, että on asianmukaista asettaa jäännöspolkumyyntimarginaali sen otokseen kuuluneen yrityksen tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein. |
(88) |
Tämän perusteella polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:
|
(89) |
Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, absorptiotutkimusajanjakson polkumyyntimarginaali oli kaikissa tapauksissa korkeampi kuin alkuperäisen tutkimusajanjakson polkumyyntimarginaali. |
3.3 Vahingon korjaava taso
(90) |
Sovellettavan polkumyyntitullin tason määrittämiseksi komissio tarkisti, olisivatko polkumyyntimarginaalit edelleen alhaisemmat kuin absorptiotutkimusajanjakson vientihintoihin perustuvat vahinkomarginaalit. |
(91) |
Komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille absorptiotutkimusajanjaksolla vahvistettua painotettua keskimääräistä vientihintaa ja otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla myymän samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamatonta keskimääräistä hintaa alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. Tämän vertailun tuloksena saatu hintaero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. |
(92) |
Otokseen valitut unionin tuottajat eivät myyneet alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla kaikkia tuotelajeja, joita yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat myivät absorptiotutkimusajanjaksolla. Riittävän vertailukelpoisuuden varmistamiseksi komissio vertasi mahdollisuuksien mukaan niiden tuotelajien, joille ei löytynyt vastaavaa tuotelajia (ja joiden tuontimäärä oli suurin absorptiotutkimusajanjaksolla), hintoja unionin tuottajien myymien, niitä lähimmin muistuttavien tuotelajien vahinkoa aiheuttamattomiin hintoihin, jotka vahvistettiin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla. |
(93) |
Vahingon korjaava taso määriteltiin ”muiden yhteistyössä toimineiden yritysten” ja ”kaikkien muiden yritysten” osalta samalla tavoin kuin näitä yrityksiä koskeva polkumyyntimarginaali. |
(94) |
Vahinkomarginaalit olivat seuraavat:
|
4. PÄÄTELMÄT
(95) |
Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien absorptiotutkimusajanjaksolle lasketut polkumyyntimarginaalit kasvoivat verrattuna alkuperäisen tutkimusajanjakson polkumyyntimarginaaleihin. |
(96) |
Tukien vastaisessa tutkimuksessa (ks. johdanto-osan 2 kappale) komissio alensi alkuperäisessä tutkimuksessa todettua polkumyyntimarginaalia tukien vastaisen perusasetuksen (8) 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuen kokonaismäärällä kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi. Koska tämä tutkimus ei näin ollen vaikuta tukien vastaiseen tutkimukseen, alun perin määritetty tukiprosentti on vähennettävä absorptiotutkimusajanjaksolla vahvistetuista polkumyyntimarginaaleista. |
(97) |
Kuten johdanto-osan 96 kappaleessa selitetään, absorptiotutkimusajanjakson polkumyyntimarginaalit ovat alhaisemmat kuin absorptiotutkimusajanjaksolla vahvistettu vahingon korjaava taso. Sen vuoksi polkumyyntitullit perustuvat uusiin polkumyyntimarginaaleihin perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti. |
(98) |
Tarkistettu polkumyyntitulli ei voi perusasetuksen 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti ylittää alun perin käyttöön otetun polkumyyntitullin määrää kaksinkertaisena. |
(99) |
Näin ollen vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat tarkistetut polkumyyntitullit ovat seuraavat:
|
(100) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa, jotka toistettiin täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, ZTT-ryhmä väitti, että koska tarkistetun polkumyyntitullin ei pitäisi olla yli kaksinkertainen alun perin käyttöön otetun polkumyyntitullin määrään verrattuna ja koska ZTT-ryhmän alkuperäinen polkumyyntitulli oli 14,6 prosenttia, ZTT-ryhmän tarkistettu polkumyyntitulli saisi olla enintään 29,2 prosenttia. Sen vuoksi polkumyyntitulli ei voi olla komission laskema 39,4 prosenttia. |
(101) |
Komissio totesi, että ZTT-ryhmän alkuperäinen polkumyyntitulli oli 19,7 prosenttia alkuperäisen asetuksen mukaisesti. ZTT-ryhmän johdanto-osan 100 kappaleessa mainitsema 14,6 prosentin polkumyyntitulli oli polkumyyntitulli sen jälkeen, kun käyttöön oli otettu tasoitustulli, millä vähennettiin voimassa olevaa polkumyyntitullia kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi, kuten täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/72 johdanto-osan 765 kappaleessa ja tämän asetuksen johdanto-osan 2 kappaleessa selitetään. Näin ollen väite hylättiin. |
(102) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2011 seuraavasti:
1) |
Korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti: ”2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:
|
2) |
Korvataan 2 artikla seuraavasti: ”2 artikla Jos jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävää näyttöä, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2011 liitettä voidaan muuttaa lisäämällä kyseinen uusi vientiä harjoittava tuottaja niiden yhteistyössä toimineiden yritysten luetteloon, jotka eivät sisältyneet otokseen, ja siihen voidaan soveltaa asianmukaista painotettua keskimääräistä polkumyyntitullia, joka on 62,4 prosenttia. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan on toimitettava näyttöä siitä, että
|
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2023.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2011, annettu 17 päivänä marraskuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa (EUVL L 410, 18.11.2021, s. 51).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/72, annettu 18 päivänä tammikuuta 2022, lopullisten tasoitustullien käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2011 muuttamisesta (EUVL L 12, 19.1.2022, s. 34).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/469, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2022, lopullisten tasoitustullien käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2011 muuttamisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/72 oikaisemisesta (EUVL L 96, 24.3.2022, s. 36).
(5) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien valokaapelien tuontia koskevan polkumyyntitutkimuksen aloittamisesta uudelleen (EUVL C 467, 8.12.2022, s. 36).
(6) https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2642.
(7) Ilmoitus Covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1037, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta (EUVL L 176, 30.6.2016, s. 55).
(9) FTT-ryhmä ei vienyt EU:hun Hubei Fiberhome Boxin Electronic Co., Ltd:n valmistamaa tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta absorptiotutkimusajanjakson aikana mutta vei sitä alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana.
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/48 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1618,
annettu 8 päivänä elokuuta 2023,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036, (1) jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1. Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet
(1) |
Neuvosto otti neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2737/90 (2) käyttöön 33 prosentin suuruisen lopullisen polkumyyntitullin, jota kannetaan Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneesta tutkimuksesta käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’. Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, hyväksyi komission päätöksellä 90/480/ETY (3) kahden merkittävän viejän antamat sitoumukset, jotka koskivat toimenpiteiden alaista tuotetta. |
(2) |
Kun nämä kaksi kiinalaista viejää peruuttivat antamansa sitoumukset, neuvosto muutti neuvoston asetuksella (EY) N:o 610/95 (4) asetusta (ETY) N:o 2737/90 siten, että myös niiden unioniin suuntautuvaan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuontiin sovellettiin 33 prosentin lopullista tullia. |
(3) |
Alkuperäisten toimenpiteiden soveltamista jatkettiin niiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen vielä viiden vuoden ajan neuvoston asetuksella (EY) N:o 771/98 (5). |
(4) |
Neuvosto jatkoi alkuperäisten toimenpiteiden soveltamista niiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen vielä viiden vuoden ajan neuvoston asetuksella (EY) N:o 2268/2004 (6). |
(5) |
Neuvosto muutti neuvoston asetuksella (EY) N:o 1275/2005 (7) tuotemääritelmää, jotta se kattaisi myös volframikarbidin ja metallijauheen seoksen. |
(6) |
Neuvosto päätti pidentää toimenpiteiden voimassaoloa vielä viiden vuoden ajaksi neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 287/2011 (8) neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (9) 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. |
(7) |
Komissio jatkoi Kiinasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/942 (10), jäljempänä ’aiempi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’). |
1.2. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö
(8) |
Julkaistuaan ilmoituksen toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (11) komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön, jäljempänä ’pyyntö’. |
(9) |
Pyynnön esittivät 25. helmikuuta 2022 Global Tungsten & Powders spol s.r.o., H.C. Starck Tungsten GmbH, Tikomet Oy, Treibacher Industrie AG, Umicore Specialty Powders France ja Wolfram Bergbau und Hütten AG, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, volframikarbidia, sulatettua volframikarbidia ja volframikarbidin ja metallijauheen seosta valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen. |
1.3. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano
(10) |
Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 1 päivänä kesäkuuta 2022 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (12), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’. |
1.4. Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
(11) |
Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’. |
1.5. Asianomaiset osapuolet
(12) |
Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä, jotta ne voisivat osallistua tutkimukseen. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen vireillepanosta nimenomaisesti pyynnön esittäjille, toisille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville tuottajille Kiinassa ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan. |
(13) |
Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. |
(14) |
Järjestettiin yksi kuuleminen erään käyttäjän kanssa. |
1.6. Vireillepanoa koskevat huomautukset
(15) |
Huomautuksia saatiin kolmelta kiinalaiselta tuottajalta, jotka olivat Chongyi Zhangyuan Tungsten Co., Ltd., jäljempänä ’Zhangyuan Tungsten’, Guangdong Xianglu Tungsten Co., Ltd., jäljempänä ’Xianglu Tungsten’, ja Xiamen Golden Egret Special Alloy (H.C.) Co., Ltd., jäljempänä ’Golden Egret’. Pyynnön esittäjät ottivat myös kantaa näiden kolmen kiinalaisen tuottajan esittämiin väitteisiin. |
(16) |
Komissio totesi, että kyseiset kiinalaiset tuottajat esittivät väitteensä perusteetta lähes kolme kuukautta sen jälkeen, kun osapuolille pyyntöä koskevien huomautusten toimittamiseen asetettu määräaika oli päättynyt (ts. 26. syyskuuta 2022). Komissio kuitenkin poikkeuksellisesti käsitteli näitä väitteitä mahdollisuuksien mukaan. |
(17) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, ettei pyynnössä esitetty näyttöä, joka tukisi polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä. |
(18) |
Komissio oli eri mieltä tästä arvioinnista ja katsoi, että edellytykset tutkimuksen vireillepanolle täyttyivät. Pyyntöä analysoitaessa kävi ilmi, että vireillepanovaiheessa oli olemassa riittävä näyttö siitä, että polkumyynti todennäköisesti jatkuisi tai toistuisi, jos Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Pyynnön esittäjät esittivät näyttöä siitä, että vaikka Kiinasta tuleva tuonti oli vähentynyt vuodesta 2018 alkaen, sen osuus kokonaistuonnista ja unionin markkinoista oli edelleen merkittävä. Pyynnön esittäjien analyysi perustui paitsi Kiinan käyttämättömään kapasiteettiin myös Kiinan harjoittamaan epäterveeseen hinnoitteluun muilla markkinoilla. Vientihinnan laskemiseksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä käytettiin kolmea lähdettä: Kiinasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräistä tuontihintaa Taric-tasolla, julkisesti saatavilla olevassa Argus Metal Report -raportissa julkaistua vastaavan kiinalaisen tuotteen keskimääräistä vientihintaa sekä Kiinan keskimääräistä vientihintaa kaikkiin kolmansiin maihin. Näiden kolmen menetelmän todettiin olevan riittävän perusteltuja, jotta lakisääteiset vaatimukset täyttyivät vireillepanovaiheessa. Näin ollen väitteet, joiden mukaan pyynnössä ei esitetty riittävää näyttöä, hylättiin. |
(19) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, ettei pyynnössä esitetty näyttöä volframisektorin ja tuotantopanosten hintojen yleisestä vääristymisestä Kiinassa. Näiden kolmen vientiä harjoittavan tuottajan mukaan valtion omistajuus sinänsä ei johtanut automaattisesti markkinoiden vääristymiseen. Nämä kolme kiinalaista tuottajaa väittivät lisäksi, että pyynnössä esitetty väite valtion läsnäolosta, valvonnasta, rajoituksista ja puuttumisesta, joiden väitettiin johtavan hintojen vääristymiseen, oli spekulatiivinen. Kyseiset kolme vientiä harjoittavaa kiinalaista tuottajaa myös väittivät, ettei pyyntöön sisältynyt riittävästi näyttöä siitä, että valtion puuttuminen oli vääristänyt raaka-aineiden hintoja. Ne väittivät lisäksi, että seuraavat kaksi pyynnössä esitettyä väitettä olivat ristiriitaisia: i) että Kiinan hallinnassa oli yli 60 prosenttia maailman volframimalmivarannoista, Kiinan osuus maailman volframin tuotannosta oli 80 prosenttia ja että Kiina asetti vientirajoituksia ja myönsi volframin louhintalupia valtion omistamille yrityksille; ja ii) että tästä huolimatta Kiina osallistui edelleen tarjouskilpailuihin unionin metalliromumarkkinoilla nostaakseen metalliromun hintoja kiinalaisten diammoniumvolframaatin hintojen tasolle tai niiden yläpuolelle. Nämä kolme vientiä harjoittavaa kiinalaista tuottajaa väittivät lisäksi, että Kiinalla oli luontainen kilpailuetu volframimalmivarannoissa ja että i) vientirajoitukset ja valtion omistamille yrityksille myönnetyt louhintaluvat hyödyttivät tarjontaa unionin markkinoilla, koska niillä suojataan tarjonnan vakautta ja saatavuutta, ii) niiden tarkoituksena oli suojata ja turvata Kiinan mineraalivarat ja iii) vientilupia myönnettiin riippumatta siitä, olivatko luvansaajayritykset valtion omistuksessa vai eivät. |
(20) |
Tältä osin komissio huomautti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan d alakohdassa säädetään, että tehdessään perusasetuksen 11 artiklan mukaisen tarkastelupyynnön unionin tuotannonala voi tukeutua komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” olevaan näyttöön normaaliarvon laskemisen perustelemiseksi, jos näyttö täyttää 5 artiklan 9 kohdassa asetetun näytön riittävyyttä koskevan vaatimuksen. Pyynnön esittäjät esittivät myös näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset puuttuvat volframikarbidisektorin toimintaan ja että tämä puuttuminen johtaa merkittäviin vääristymiin yleisesti ja erityisesti tiettyjen tuotannontekijöiden ja volframikarbidin tuottajien tuotantokustannusten osalta. Yksikään kolmesta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta ei esittänyt tietoja, jotka olisivat kyseenalaistanut tämän näytön. Nämä osapuolet eivät myöskään selittäneet, millä tavalla johdanto-osan 19 kappaleessa mainitut kaksi toteamusta olivat ristiriitaisia. Komissio katsoi sen vuoksi, että pyynnön esittäjät esittivät pyynnössä riittävää näyttöä volframisektorin ja raaka-ainehintojen vääristymisestä, mikä oikeutti tarkastelun vireillepanon. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin. |
(21) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret myös väittivät, ettei pyyntöön sisältynyt riittävästi näyttöä polkumyyntitoimenpiteiden kiertämisestä ja että pyynnön esittäjien väite, jonka mukaan näitä toimenpiteitä kierrettiin hieman muutettujen tuotteiden tuonnilla, oli perusteeton. |
(22) |
Vaikka komissio ei ole havainnut kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttäneen perusasetuksen 13 artiklassa tarkoitettuja kiertämiskäytäntöjä, tämä ei ole ollut toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aloittamisen kannalta merkittävä näkökohta. Komissio tutki pyynnön jo voimassa olevissa toimenpiteissä esitetyn tuotemääritelmän perusteella, joten tämä väite hylättiin. |
(23) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät samoin, ettei pyyntöön sisältynyt näyttöä sen väitteen tueksi, että Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli 18 000 tonnia. |
(24) |
Komissio totesi, että pyyntö sisälsi tietoja, joiden mukaan Kiinan tuotantokapasiteetti oli 80 000 tonnia ja jotka perustuivat Kiinan volframintuottajien järjestön Kiinan volframisektorin kehityksestä vuonna 2020 julkaisemaan raporttiin (13). Pyynnön esittäjät myös arvioivat unionin tuotannonalan markkinatietämyksen perusteella Kiinan kysynnän olevan 30 000 tonnia. Pyynnön esittäjät laskivat Kiinan käyttämättömän kapasiteetin vähentämällä tuotantokapasiteetista kysynnän määrän Kiinassa ja Kiinan viennin kokonaismäärän. Myös komissio analysoi käyttämätöntä kapasiteettia tutkimuksen aikana (ks. 4.1 jakso), ja sen arvioimat määrät olivat suurempia kuin pyynnön esittäjien pyynnössä alun perin laskemat määrät. Käyttämättömän kapasiteetin mahdollinen aliarvioiminen pyynnössä ei tarkoittanut, ettei komissiolla ollut riittävää näyttöä todennäköisestä vahingosta, koska tämä oli vain yksi monista komission arvioimista seikoista. |
(25) |
Pyynnön esittäjät toimittivat 4. toukokuuta 2023 oikaisun tarkastelupyynnössä ilmoitetun Kiinan käyttämättömän kapasiteetin laskemiseksi. Laskuvirheen vuoksi (pyynnön esittäjät käyttivät tahattomasti hintatietoja eikä määriä koskevia tietoja) pyynnön esittäjien arvio Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista oli aluksi alakanttiin 18 102 tonnia 41 348 tonnin sijaan. |
(26) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät 7. kesäkuuta 2023, että unionin tuotannonala väitetysti toimittivat tarkistetut tiedot Kiinasta viedyn volframikarbidin määrästä. Todettiin, että tietoja tarkistettaessa pyynnön esittäjät eivät täsmentäneet tietolähdettä ja sitä, sisälsivätkö käytetyt HS-koodit myös muun tyyppisiä samankaltaisia tuotteita. Yritys väitti lisäksi, että tarkistetut tiedot aliarvioivat vientimääriä ja kotimaista kysyntää ja että tarkistetut tiedot johtivat harhaan komissiota ja muita asianomaisia osapuolia Kiinan suuren käyttämättömän kapasiteetin osalta. |
(27) |
Komissio totesi, että pyynnön esittäjät eivät muuttaneet tarkastelupyynnössä ilmoitettuja tietoja, jotka koskivat volframikarbidin vientiä Kiinasta, vaan korjasivat ainoastaan laskuvirheen. Näin ollen 26 kappaleessa esitetty väite on virheellinen, minkä vuoksi se hylättiin. |
(28) |
Samoissa 7. kesäkuuta 2023 toimittamissaan huomautuksissa Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret kyseenalaistivat niiden tietojen aitouden ja luotettavuuden, joiden perusteella pyynnön esittäjät laskivat käyttämättömän kapasiteetin tarkastelupyynnössä. Erityisesti todettiin, että tarkastelupyynnössä ei mainittu virallista lähdettä, jonka mukaan Kiinan kysyntä on 30 000 tonnia. Lisäksi todettiin, että pyynnön esittäjien tarkastelupyynnössä käyttämä Kiinan tuotantokapasiteettia koskevien tietojen lähde ei ollut virallinen ja luotettava, koska tiedot saatiin yritykseltä eikä toimialajärjestöltä. Sen vuoksi katsottiin, että komission olisi jätettävä tiedot huomiotta. Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret pyysivät komissiota käyttämään sen sijaan Kiinan volframintuottajien järjestön väitetysti ilmoittamia tietoja, jotka koskivat volframikarbidin kulutusta Kiinassa ja jotka ne sisällyttivät huomautuksissaan olevaan taulukkoon. |
(29) |
Komissio totesi, että Zhangyuan Tungstenin, Xianglu Tungstenin ja Golden Egretin väite, joka koski Kiinan volframikarbidin kysyntää ja tuotantokapasiteettia koskevien tietojen lähdettä, esitettiin tarkastelupyynnössä kymmenen kuukautta sen määräajan jälkeen, johon mennessä osapuolten olisi pitänyt esittää pyyntöä koskevat huomautuksensa. Kesäkuun 7. päivänä 2023 toimitettujen volframikarbidin kulutusta Kiinassa koskevien tietojen lähde oli väitetysti Kiinan volframintuottajien järjestö, mutta Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret eivät toimittaneet asiaa tukevaa näyttöä. Tämä väite hylättiin näin ollen. |
(30) |
Kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät lisäksi, että ne olivat esittäneet huomautuksissaan näyttöä, joka osoittaa, että kiinalaisten volframin tuottajien tärkeimmät vientikohteet olivat Japani ja Etelä-Korea. Niiden osuus Kiinan volframikarbidin viennistä oli yli 60 prosenttia (lukuun ottamatta vuotta 2020, johon vaikuttivat covid-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset). Vientimäärät Japaniin ja Etelä-Koreaan kasvoivat lisäksi jälleen merkittävästi vuoden 2020 jälkeen. Nämä kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät näin ollen, että voidaan kohtuudella olettaa, että Kiinan volframikarbidin vienti Japaniin ja Etelä-Koreaan kasvaa jatkossakin voimakkaasti Kiinan kotimarkkinoiden kasvun lisäksi. Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat myös väittivät, että tämä on jyrkässä ristiriidassa Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin kanssa, koska unionin markkinoille suuntautui Kiinan viennistä vain pieni osa muihin Kiinan vientimarkkinoihin verrattuna. |
(31) |
Komissio totesi, että kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan väitteiden, jotka koskivat Japaniin ja Etelä-Koreaan suuntautuvan viennin tulevaa kehitystä, tueksi ei esitetty mitään näyttöä ja että ne olivat siten puhtaasti spekulatiivisia. Komissio katsoi, että pyynnön esittäjät esittivät riittävästi näyttöä viennistä muiden kolmansien maiden markkinoille. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin. Samat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, ettei pyynnössä esitetty riittävästi näyttöä vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Ne etenkin totesivat, ettei pyyntöön sisältynyt näyttöä niiden pyynnön esittäjien väitteiden tueksi, joiden mukaan ilman toimenpiteitä uusioraaka-aineiden (ts. romun) kehittäminen ja erilaisten liiketoimintamallien luominen (tavanomaiset sopimukset tai suora liiketoiminta vs. jalostuskorvaussopimukset tai konversioliiketoiminta) eivät olisi olleet mahdollisia. |
(32) |
Pyynnön esittäjät kuvasivat pyynnössään unionin tuotannonalan kahta tärkeintä liiketoimintamallia eli yhtäältä tavanomaisia sopimuksia tai suoraa liiketoimintaa (unionin tuotannonala ostaa raaka-aineen) ja toisaalta jalostuskorvaussopimuksia tai konversioliiketoimintaa (volframikarbidin asiakas omistaa raaka-aineen ja maksaa unionin tuottajille jalostuskorvauksen raaka-aineen muuttamisesta volframikarbidiksi). Pyynnön esittäjät esittivät lisäksi riittävästi näyttöä molempien liiketoimintamallien kannattavuudesta. Vaikka suoran liiketoimintamallin kannattavuus oli pyynnön kattamalla ajanjaksolla positiivinen, se heikkeni merkittävästi vuosina 2018–2020. Konversioliiketoimintamallin kannattavuus puolestaan parani, vaikka se olikin negatiivinen koko pyynnön kattaman ajanjakson ajan. Pyynnön esittäjät esittivät myös näyttöä siitä, että unionin markkinoilla tapahtuvan metalliromusta valmistettua volframikarbidia koskevan unionin tuotannonalan myynnin osuus kokonaismyyntimäärästä unionissa oli merkittävä, mikä vähentää riippuvuutta raaka-aineiden tuonnista Kiinasta ja edistää EU:n vihreää toimintaohjelmaa kierrätystoimien avulla. |
(33) |
Lisäksi pyynnössä esitetyn näytön mukaan Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen määrät, jotka tulisivat unionin markkinoille ilman toimenpiteitä, todennäköisesti kasvaisivat, koska Kiinassa on käyttämätöntä kapasiteettia. Pyynnön esittäjät esittivät riittävää näyttöä siitä, että tuotantokapasiteetti on kasvanut Kiinassa yli 50 prosenttia viimeisimmän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen ja että se voisi täyttää maan volframikarbidin kotimaisen kysynnän yli kaksinkertaisesti. Jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, Kiinan tuontihinnat voisivat alittaa unionin tuotannonalan hinnat, mikä johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen. |
(34) |
Komissio pitikin pyyntöön sisältyvää näyttöä vahingon toistumisen todennäköisyydestä pyynnön esittämisvaiheessa riittävänä näyttönä, joka oli kohtuudella pyynnön esittäjien käytettävissä. Näin ollen väite hylättiin. |
(35) |
Kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät myös, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä on saavutettu halutut vaikutukset. Ne totesivat etenkin, että aiempaan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun verrattuna Kiinasta tuleva tuonti väheni, kun taas unionin tuotannonalan myyntimäärät ja markkinaosuudet sekä tuonti muista kolmansista maista kasvoivat. Kyse ei siten ollut vahingon jatkumisesta. Vahingon toistuminen ei myöskään ollut todennäköistä, koska Kiinasta tuleva tuonti oli liian vähäistä ja, kuten otantaa koskevan kyselyn vastauksista ilmenee, unionin markkinat ei ollut tärkeä vientimarkkina-alue kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille. Kolmen vientiä harjoittavan tuottajan mukaan se, että unionin tuotannonala väitti kilpailutilanteensa heikentyneen, on ristiriidassa toimenpiteiden tehokkuuden kanssa. |
(36) |
Komissio totesi näistä väitteistä, että polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena on vaikuttaa myönteisesti unionin tuotannonalan tilanteeseen ja siten poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa toimiva kilpailu. Se seikka, ettei unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävää vahinkoa pyynnön kattamalla ajanjaksolla, ei estä sitä, että tällaista vahinkoa voi aiheutua, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Lisäksi arvioitaessa merkittävää vahinkoa kaikkien vahinkotekijöiden ei tarvitse osoittaa heikentyvää suuntausta, vaan tässä yhteydessä on tarkasteltava unionin tuotannonalan tilannetta kokonaisuudessaan. Unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvusta ei siten voida yksin päätellä, ettei sille aiheutunut merkittävää vahinkoa. Vireillepanoilmoituksen 4.2 kohdassa lisäksi selvennetään, että pyynnön esittäjät väittivät Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisen, eivät sen jatkumisen, olevan todennäköistä. Tältä osin pyynnön esittäjät ovat toimittaneet riittävää näyttöä siitä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontimäärät asianomaisesta maasta unioniin todennäköisesti kasvavat nykyisestä, koska Kiinassa on käyttämätöntä kapasiteettia. |
(37) |
Pyynnön esittäjät toimittivat lisäksi näyttöä siitä, että vaikka Kiinasta tuleva tuonti oli vähentynyt pyynnön kattamalla ajanjaksolla, unionin markkinat olivat sovellettavista toimenpiteistä huolimatta Kiinalle edelleen tarkasteltavana olevan tuotteen neljänneksi tärkein vientikohde. Lisäksi pyynnössä esitetyn ja komission analysoiman näytön mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontimäärät Kiinasta unionin markkinoille todennäköisesti kasvaisivat, jos toimenpiteitä ei olisi käytössä, koska Kiinassa on käyttämätöntä kapasiteettia. Kuten edellä todettiin, komissio piti pyyntöön sisältyvää näyttöä, joka koski vahingon toistumisen todennäköisyyttä, pyynnön esittämisvaiheessa riittävänä näyttönä, joka oli kohtuudella pyynnön esittäjien käytettävissä. Sen vuoksi tämä väite hylättiin. |
(38) |
Kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, ettei unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen voida katsoa johtuvan Kiinan viennistä. Ne etenkin väittivät, että i) unionin tuotannonalan tuotanto, kapasiteetin käyttöaste ja myyntihinta kehittyivät kulutuksen mukaisesti; ii) myyntihintojen yleinen lasku liittyi jossain määrin tuotantokustannusten alenemiseen eikä Kiinan viennin aiheuttamaan hintapaineeseen; iii) Kiinasta tuleva tuonti ei vaikuttanut konversioliiketoiminnan tilanteeseen ja iv) unionin tuotannonalan kannattavuus parani, kun tuonti Kiinasta oli alimmillaan. |
(39) |
Komissio muistutti, että pyyntöön sisältyvä näyttö ei viitannut merkittävään vahinkoon vaan vahingon toistumisen todennäköisyyteen, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Syy-yhteyttä ei siten ole tarpeen tutkia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nyt tarkasteltavassa tapauksessa. Komissio myös katsoi, että kuten johdanto-osan 37 kappaleessa selitettiin, pyynnössä oli riittävästi näyttöä, joka osoitti Kiinan viennin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyden, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Nämä väitteet olivat siten virheellisiä, ja ne hylättiin. |
1.7. Otanta
(40) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa. |
1.7.1. Unionin tuottajien otanta
(41) |
Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen edustavuuden perusteella. Sen määrittämisessä käytettiin tuotannon kokoa ja myyntimääriä unionin vapailla markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä maantieteellistä sijaintia. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta oli yli 69 prosenttia ja arvioidusta unionin kokonaismyyntimäärästä 59 prosenttia, ja otoksen maantieteellinen jakauma oli hyvä. Komissio kehotti perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavan otoksen valinnasta. Huomautuksia ei saatu. Näin ollen alustava otos vahvistettiin. Otos on unionin tuotannonalaa edustava. |
1.7.2. Tuojien otanta
(42) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. |
(43) |
Kuusi yritystä toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Ne olivat kuitenkin kaikki käyttäjiä, joten niitä pyydettiin täyttämään käyttäjille tarkoitettu kyselylomake. Näin ollen komissio päätti, että etuyhteydettömien tuojien otanta ei ollut tarpeen. |
1.7.3. Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta
(44) |
Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. |
(45) |
Kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vientiä harjoittavien tuottajien vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Huomautuksia ei esitetty. |
1.8. Vastaukset kyselylomakkeeseen
(46) |
Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. |
(47) |
Komissio pyysi kolmea tiedot toimittanutta vientiä harjoittavaa tuottajaa, kolmea otokseen valittua unionin tuottajaa ja tiedossa olevia käyttäjiä täyttämään asiaankuuluvat kyselylomakkeet. Nämä kyselylomakkeet ja etuyhteydettömille tuojille tarkoitettu kyselylomake oli myös asetettu saataville verkossa (14) tarkastelun vireillepanopäivänä. Lisäksi komissio lähetti kyselylomakkeen pyynnön esittäjille. |
(48) |
Kyselyyn saatiin vastaukset pyynnön esittäjiltä, kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja seitsemältä käyttäjältä. Yksikään kolmesta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta, jotka toimittivat tietoja otoksen valintaa varten, ei vastannut kyselyyn. Myöskään Kiinan viranomaiset eivät vastanneet kyselyyn. |
1.9. Todentaminen
(49) |
Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Komissio teki perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä: (15)
|
1.10. Myöhempi menettely
(50) |
Komissio ilmoitti 7. kesäkuuta 2023 kaikille asianomaisille osapuolille niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa, (lopullisten päätelmien ilmoittaminen). Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksia lopullisista päätelmistä. Huomautuksia esittivät Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret sekä Betek GmbH & Co. KG, jäljempänä Betek. Pyynnön esittäjät vastasivat myös Zhangyuan Tungstenin, Xianglu Tungstenin ja Golden Egretin sekä Betekin huomautuksiin. |
(51) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen päivänä eli 7. kesäkuuta 2023 Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret toimittivat myös lisähuomautuksia tarkastelupyynnöstä. Näitä huomautuksia käsitellään myös tässä asetuksessa. |
(52) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksen 5.8 kohdan mukaisesti. Lopullisista päätelmistä järjestettiin kuuleminen Betekin ja unionin tuotannonalan edustajien kanssa. |
(53) |
Lopullisia päätelmiä koskevien huomautusten perusteella komissio päätti olla muuttamatta tämän tutkimuksen yhteydessä CN-koodiin 3824 30 00 kuuluvien Taric-koodien ja -kuvausten rakennetta – poiketen siitä, mitä lopullisissa päätelmissä alun perin ehdotettiin. Asian monimutkaisuus ja tekninen luonne edellyttäisivät perusteellisempaa analyysiä, jota ei voitu tehdä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun lakisääteisessä määräajassa. Komissio ilmoitti 30. kesäkuuta 2023 kaikille asianomaisille osapuolille tästä päätöksestä asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla. |
2. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1. Tarkastelun kohteena oleva tuote
(54) |
Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli volframikarbidi, sulatettu volframikarbidi tai volframikarbidin ja metallijauheen seos, joka tällä hetkellä luokitellaan CN-koodeihin 2849 90 30 ja ex 3824 30 00 (Taric-koodi 3824300010), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’. |
(55) |
Volframikarbidi, sulatettu volframikarbidi tai volframikarbidin ja metallijauheen seos ovat hiilen ja volframin yhdisteitä, jotka on valmistettu lämpökäsittelyllä. Tarkastelun kohteena oleva tuote on välituote, jota käytetään kovametalliosien, kuten kovametallisten terätyökalujen ja kovaan kulutukseen tarkoitettujen osien valmistuksessa sekä kulutusta kestävissä pinnoitteissa, öljyn- ja kallionporaukseen tarkoitettujen työkalujen terissä ja metallien vetämiseen sekä takomiseen tarkoitetuissa muoteissa ja kärjissä. |
(56) |
Tarkastelujaksolla tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistettiin unionissa joko ensiö- tai primaariraaka-aineista (jotka ovat tuotannon alkupäästä loppupäähän lueteltuina malmi, volframirikaste ja muut välituotteet eli diammoniumvolframaatti ja volframioksidi, jäljempänä ’WO3’) ensiötuotantona tai ”uusioraaka-aineista” eli romusta kierrätysprosessissa. Kovametalliromua syntyy kovametalliyritysten tuotantoprosesseissa, työkalujen valmistusprosesseissa ja kovametallituotteiden loppukäyttäjien toiminnassa. Volframiteollisuudessa romua voidaan kierrättää kemiallisessa kierrätyksessä tai sinkkiprosessissa. |
(57) |
Ensiötuotannossa ja kemiallisessa kierrätyksessä on sama tuotantoprosessi. Ainoana erona on prosessin lähtökohta: ensiötuotanto voi alkaa millä tuotantoprosessin tasolla tahansa (ts. malmista, joka on alkuperäinen tuotannon alkupään tuote, tai tuotannon loppupäässä olevista välituotteista, joita ovat volframirikaste, diammoniumvolframaatti ja WO3), kun taas kemiallisen kierrätyksen ensimmäisessä vaiheessa romu muunnetaan aina diammoniumvolframaatiksi. |
(58) |
Sinkin kierrätysprosessi sen sijaan perustuu sinkin reagoimiseen romun sisältämän pienen kobolttimäärän kanssa uunissa. Sinkin kierrätysprosessissa panoksen (käytetyn romun) laatu määrää tuotoksen (volframikarbidin) laadun. Kuten aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin (16), sinkin kierrätysprosessista saadun volframikarbidin fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja sovelluskohteet ovat kuitenkin vastaavat kuin ensiöraaka-aineista tai kemiallisessa kierrätysprosessissa romusta valmistetun volframikarbidin. |
(59) |
Kaupallisissa liiketoimissa ostetun ja myydyn volframikarbidin tyyppi yksilöidään sen ”asteen” eli raekoon perusteella karkeasta erittäin hienoon ja nanolaatuiseen. |
2.2. Tarkasteltavana oleva tuote
(60) |
Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. |
2.3. Samankaltainen tuote
(61) |
Kuten aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:
|
(62) |
Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita. |
2.4. Tuotemääritelmää koskevat väitteet
(63) |
Technogenia S.A.S., jäljempänä ’Technogenia’, käyttäjä, joka ilmoittautui määräajassa mutta ei vastannut kyselylomakkeeseen, väitti, että ainoa sulatetun volframikarbidin tiedossa oleva tuottaja unionissa lopetti tuotantonsa vuonna 2022 ja että sulatettua volframikarbidia ei siten tuotettu enää unionissa. Sulatetun volframikarbidin ostojen osuus sen liikevaihdosta oli merkittävä eikä vaihtoehtoisia raaka-aineita ollut saatavilla, joten kyseinen käyttäjä pyysi komissiota kumoamaan Kiinasta peräisin olevaa sulatettua volframikarbidia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet. Kiina tuottaa edelleen sulatettua volframikarbidia. |
(64) |
Komissio muistutti, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisessa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tutkimus rajoittuu sen määrittämiseen, olisiko toimenpiteitä mainitussa artiklassa säädettyjen edellytysten perusteella jatkettava vai ei, kun taas käytössä olevien toimenpiteiden ja niiden soveltamisalan muuttamista voidaan tutkia vain perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen välivaiheen tarkastelun yhteydessä. |
(65) |
Komissio kuitenkin muistutti, että sulatettu volframikarbidi on kuulunut polkumyyntitoimenpiteiden tuotemääritelmään alkuperäisestä tutkimuksesta lähtien ja että se oli myös alkuperäisten toimenpiteiden kohteena. Komissio arvioi tarvetta sisällyttää sulatettu volframikarbidi edelleen tuotemääritelmään useissa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tutkimuksissa (17). |
(66) |
Tämän tutkimuksen yhteydessä unionin tuotannonala vahvisti, että sulatettua volframikarbidia ei tutkimuksen aikaan enää tuotettu unionissa. Tämä tutkimus kuitenkin vahvisti myös, että volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat osittain korvattavissa keskenään (volframikarbidi ja sulatettu volframikarbidi ovat korvattavissa keskenään pintakarkaisussa ja pinnoittamisessa, mutta ne eivät ole korvattavissa keskenään kovametallituotteiden tuotannossa, jossa käytetään vain volframikarbidia) eikä sulatettua volframikarbidia voida siten jättää tuotemääritelmän ulkopuolelle, vaikka toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tutkimus mahdollistaisikin sen. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen. |
3. POLKUMYYNTI
3.1. Alustavat huomautukset
(67) |
Kuten johdanto-osan 48 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti 12 päivänä elokuuta 2022 Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä. |
(68) |
Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tässä käytettiin erityisesti tarkastelupyynnössä esitettyjä tietoja, unionin tuottajilta saatuja tietoja sekä muista julkisesti saatavilla olevista lähteistä, eli 14 artiklan 6 kohdan mukaisesta tietokannasta ja Global Trade Atlas -tietokannasta (18), jäljempänä ’GTA’, saadtuja tietoja. |
(69) |
Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla volframikarbidin tuonti Kiinasta jatkui. Eurostatin mukaan Kiinasta peräisin olevan volframikarbidin tuonnin osuus unionin markkinoista oli noin 2,2 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikana oli 5,3 prosenttia ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana 8,9 prosenttia. Absoluuttisesti mitattuna tuonti väheni aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Se ylitti kuitenkin edelleen huomattavasti perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa määritellyn vähimmäistason. Komissio päätteli, että tällainen tuontimäärä oli riittävän edustava sen tutkimiseen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. |
3.2. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukainen menettely normaaliarvon määrittämiseksi Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnille
(70) |
Koska tutkimusta vireille pantaessa oli riittävästi todisteita, jotka viittasivat Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella. |
(71) |
Saadakseen tiedot, joita se pitää tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen osalta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille 12 päivänä elokuuta 2022, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä. |
(72) |
Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se voi joutua valitsemaan asianmukaisen edustavan maan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon ja ehdotti tältä osin Turkkia ja Venäjää pyynnössä esitettyjen tietojen perusteella. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti. |
(73) |
Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 9 päivänä maaliskuuta 2023 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Turkin edustavaksi maaksi. Komissio myös ilmoitti asianomaisille osapuolille, että koska se ei pystynyt yksilöimään asianmukaisissa edustavissa maissa sellaisia volframikarbidin tuottajia, joiden taloudelliset tiedot olisivat helposti saatavilla, se vahvistaisi myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitot jalometallien ja muiden kuin rautametallien toimialalla toimivia yrityksiä koskevien tietojen perusteella, jotka Turkin keskuspankki oli julkaissut. Jalometallien ja muiden värimetallien alaa pidettiin yleisenä luokkana, johon tarkastelun kohteena oleva tuote kuuluu. |
(74) |
Muistiosta esittämissään huomautuksissa pyynnön esittäjät väittivät, että komission olisi otettava huomioon vertailuarvona Fastmarkets- tai Argus-palvelussa ilmoitetut hinnat Euroopassa eikä Argus Metal -raportin tietoja, jotka oli saatu National Minerals Information Center of the U.S. Geological Surveyltä. Ne myös pyysivät tarkastelemaan poistoja, varaosia ja muita (ts. kulutushyödykkeitä, kuten happoja, nesteitä ja kaasuja, sekä huolto- ja jätekustannuksia) kulutushyödykkeiden laskennassa. Suorien ja välillisten työvoimakustannusten osalta pyynnön esittäjät pyysivät laskemaan kunkin henkilöstöryhmän kustannukset. Näitä huomautuksia käsitellään johdanto-osan 124–125, 128–129 ja 134 kappaleessa. |
(75) |
Komissio esitteli muistiossa tärkeimmät tuotannontekijät. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä, komissio määritti tärkeimmät tuotannontekijät pyyntöön sisältyvien tietojen perusteella. |
3.3. Normaaliarvo
(76) |
Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”. |
(77) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan kuitenkin ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. |
(78) |
Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista. |
3.3.1. Merkittävien vääristymien esiintyminen
(79) |
Kiinan volframisektoria koskevassa viimeaikaisessa tutkimuksessaan (19) komissio havaitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. |
(80) |
Komissio totesi kyseisessä tutkimuksessa, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (20). Komissio päätteli erityisesti, että volframisektorilla Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa (21) tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa (22) tarkoitetulla tavalla. Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen vääristää markkinoita entisestään. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (23). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät etenkin maksukyvyttömien yritysten pitämiseen toiminnassa sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (24). Samalla tavalla komissio totesi volframisektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (25) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (26). |
(81) |
Kuten aiemmassa Kiinan volframisektoria koskevassa tutkimuksessa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (27), jäljempänä ’maaraportti’. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, volframikarbidi mukaan luettuna. Komissio täydensi tätä näyttöä ja teki omia tutkimuksiaan eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten myös sen aiemmissa tutkimuksissa todettiin. |
(82) |
Pyynnössä (28) väitettiin, että Kiinan viranomaisten ja julkisen hallinnon eri tasojen viranomaisten laaja-alainen puuttuminen asioihin vaikuttaa laajasti Kiinan koko talouteen, joten tässä tutkimuksessa ei voida käyttää kiinalaisen volframiteollisuuden kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia. |
(83) |
Pyynnössä esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kaikissa kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Viitaten komission aiempaan volframisektoria koskevaan tutkimukseen (29), maaraporttiin ja muihin lähteisiin pyynnön esittäjät väittivät erityisesti seuraavaa: 1) Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa sellaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (30); 2) valtio puuttuu erityisesti Kiinan volframiteollisuuden toimintaan ja valvoo sitä laajasti, minkä lisäksi alalla toimii lukuisia valtion omistamia yrityksiä. Pyynnössä myös selvennetään, että Kiinan viranomaiset vahvistavat vuosittaiset louhinta- ja tuotantokiintiöt valtion omistamille yrityksille ja jakavat nämä kiintiöt alemman tasoisille valtion omistamille yrityksille, yksityisille yrityksille ja kiinalais-ulkomaalaisille yhteisyrityksille (31). Kiinalaiset volframin tuottajat ovat järjestäytyneet Kiinan volframintuottajien järjestöksi, joka puolestaan kuuluu Kiinan muiden kuin rautametallien teollisuuden järjestöön. Viimeksi mainitun järjestön perussäännössä korostetaan sen noudattavan puolueen suuntaviivoja ja toimintapolitiikkoja. Näin ollen volframintuottajien järjestö käyttää määräysvaltaa volframiteollisuudessa (32). Kiinan volframintuottajien järjestö valvoo myös aktiivisesti tuotantoa ja vaikuttaa volframirikasteiden hankintamenettelyihin (33). |
(84) |
Pyynnössä tarkastellaan lisäksi erilaisia esimerkkejä ohjaussuunnitelmista, jotka osoittavat valtion puuttuneen merkittävästi volframiteollisuuden toimintaan. Pyynnössä mainitaan ensinnäkin 13. viisivuotissuunnitelma, jossa alan toimijoille annetaan tehtäväksi kehittää korkean lämpötilan seosmateriaaleja, kannustetaan tuotanto- ja vientikapasiteetin lisäämiseen ei-rautametalliteollisuudessa ja vaikutetaan suoraan ei-rautametalliteollisuuden tuotantoprosessiin (34). Sitä seuranneessa 14. viisivuotissuunnitelmassa edistetään raaka-ainetuotannon, muut kuin rautametallit mukaan lukien, optimointia ja rakenteellista sopeutusta (35). Ei-rautametalliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa mainitaan volframi yhtenä Kiinan viranomaisten tukemista tuotannonaloista, hahmotellaan huipputason yrityksistä ja muista kuin rautametallituotteista, jotka voivat integroitua ulkomaisiin keski- ja ylätason tuotteiden toimitusketjuihin, koostuvan ryhmän perustamista ja edistetään innovointia myöntämällä tukia tuotannonalalle (36). Ei-rautametalliteollisuuden 13. viisivuotissuunnitelmassa myös vahvistetaan lisää määrällisiä tavoitteita, asetetaan muiden kuin rautametallien alan tuotantokapasiteetti valtion tiukkaan valvontaan, määritetään volframimalmille kotimainen varalla oleva kapasiteetti, asetetaan tavoitteeksi kehittää tuotantorajoituksia, mukautetaan ja valvotaan volframin louhintamäärää koskevia valvontaindikaattoreita, ennakoidaan volframin kaltaisten harvinaisten maametallien hallinnointia ja vahvistetaan keskeisten harvinaisten materiaalien yleisiä valvontaindikaattoreita (37). Ei-rautametalliteollisuus määritellään myös Made in China 2025 -aloitteessa kannustettavaksi tuotannonalaksi, joten sitä tuetaan valtion ja pankkien varoista. Aloitteen tavoitteena on antaa tukea kannustettaville tuotannonaloille (38). |
(85) |
Pyynnössä myös viitataan valtion puuttumiseen valikoiduissa maakunnissa, kuten Hebeissä, Jiangxissa ja Hunanissa. Mineraalivaroja koskevassa 13. viisivuotissuunnitelmassa volframi nimittäin mainitaan strategisesti tärkeiden mineraalien luettelossa. Kiinan viranomaiset konsolidoivat volframivarat Etelä-Jiangxiin ja Hunaniin vakiinnuttaakseen louhintatoiminnan laajuuden ja rajoittaakseen volframimalmin kokonaislouhintamäärää, asettavat prosentuaaliset tavoitteet keskisuurten ja suurten louhosten osuudelle kaikista louhoksista sekä vakiinnuttavat volframin kotimaisen tarjonnan tason (39). Uusien materiaalien tuotannonalan kehittämistä koskevassa Hebein vuoden 2016 suunnitelmassa asetetaan lisäksi tavoite luoda Hebeissä teollisia ketjuja, esimerkiksi erityinen volframiteollisuuden ketju (40). Jiangxin ei-rautametalliteollisuutta koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa mainitaan volframiteollisuus ja myös volframikarbidijauheteollisuus keskeisenä kehittyvänä teollisuudenalana (41). Volframi sisältyy lisäksi luetteloon tuotteista, joihin sovelletaan vientitulleja, vientilupavaatimuksia sekä valtion harjoittamaa kaupankäyntiä (42). |
(86) |
Kuten komission aiemmassa volframia koskevassa tutkimuksessa todettiin, valtio puuttuu merkittävästi Kiinan volframimarkkinoiden toimintaan, ja eri tuotannontekijöissä esiintyy merkittäviä vääristymiä. Valtio muun muassa valvoo merkittävästi useita talouden osa-alueita, kuten energianhintoja, maanomistusta, palkkoja, rahoitusta ja luottoluokitusta. Pyynnössä esitetään, että Kiinan primaari- ja uusioraaka-aineissa esiintyy vääristymiä, ja viitataan komission äskettäisiin havaintoihin hiilimustateollisuudessa esiintyvistä vääristymistä (43). Pyynnössä todetaan lisäksi, että kaasua tuottavat ja valvovat Kiinassa lähinnä valtion omistamat yritykset ja että Kansallinen kehittämis- ja uudistamiskomissio, jäljempänä ’NDRC’, sääntelee ja valvoo kaasunhintoja (44). NDRC sääntelee myös kotimaisia sähkönhintoja ja panee täytäntöön eriytetyn sähkönhinnan politiikkaa, jolla vaatimukset täyttäviä sähkönkäyttäjiä kannustetaan tekemään suoria sopimuksia sähköntuotantoyritysten kanssa. Pyynnössä mainitaan esimerkkinä suuntaa-antava lausunto, joka koskee erinomaisen markkinaympäristön luomista, muiden metallien kuin rautametallien alan rakennemuutoksen ja muuntamisen edistämistä sekä etujen lisäämistä ja jossa tavoitteeksi asetetaan edelleen eri tuotannonaloja hyödyttävä eriytetyn sähkönhinnan politiikka (45). Samoin valtio omistaa kaiken maan Kiinassa ja jakaa sen erityisten poliittisten tavoitteiden ja taloussuunnitelmien mukaisesti (46). |
(87) |
Lisäksi pyynnössä esitetään, että palkkakustannuksia tietyillä toimialoilla, kuten volframisektorilla, vääristää se, ettei työntekijöillä ja työnantajilla ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti ja ettei Kiina ole ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksia. Ammattiliitot eivät ole riippumattomia valtion viranomaisista, ja niiden osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on vähäistä. Pyynnössä huomautetaan lisäksi, että kotitalouksien rekisteröintijärjestelmä rajoittaa työvoiman liikkuvuutta (47). |
(88) |
Lisäksi rahoitusta myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia. Esimerkiksi kiinalaiset pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa. Tästä seuraa, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille. Lainanannossa suositaan siten valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä (48). Pyynnössä viitataan myös IMF:n tutkimukseen, jonka mukaan luottoluokitukset ovat vääristyneitä, koska kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia (49). |
(89) |
Samoin valtiosta johtuvat vääristymät ovat johtaneet hintasignaaleihin, jotka eivät synny vapaiden markkinavoimien vaikutuksesta (50). Kiinan lainakustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi (51), ja yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion vahva implisiittinen takaus vaikuttavat usein luottoluokituksiin (52). Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (53). |
(90) |
Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjien toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön. |
(91) |
Etenkin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalalla Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. |
(92) |
Tutkimus vahvisti, että China Minmetals Co (54)., SASAC:n valvonnassa oleva valtion omistama yritys, omistaa useita Kiinan suurimpiin volframikarbidin tuottajiin kuuluvia yrityksiä, nimittäin Zhuzhou Cemented Carbide Group Co., Ltd (55)., Xiamen Golden Egret Special Alloy Co., Ltd (56). ja Zigong Cemented Carbide Group Co., Ltd (57). China Minmetals omistaa Zhuzhou Cemented Carbide Groupin väliyhtiönä toimivan China Tungsten Advanced Materials Co. Ltd. (58):n kautta ja Xiamen Golden Egret Special Alloyn väliyhtiönä toimivan Xiamen Tungsten Co., Ltd. (59):n kautta. Suorien vääristymien osalta China Minmetals on ilmoittanut vuotta 2021 koskevassa vuosikertomuksessaan (60) saaneensa valtiolta yleistä rahoitusavustusta 38,7 miljoonaa juania (61) ja keskitetystä tukirahastosta zombie-yritysten tukemiseen tarkoitettua tukea 46,8 miljoonaa juania (62). Xiamen Tungstenin vuotta 2022 koskevassa vuosikertomuksessa todettiin sen saaneen valtiolta rahoitusavustusta 300,3 miljoonaa juania (63). Lisäksi China Minmetalsin verkkosivuilla olevassa artikkelissa alleviivataan Kiinan kommunistisen puolueen läsnäoloa yrityksessä, sillä siinä todetaan seuraavaa: ”China Minmetalsin puolueorganisaatio toteuttaa huolellisesti kansallisten, valtion omistamien yritysten puolueen vahvistamista käsitelleen konferenssin henkeä, […] keskittyy tiiviisti puolueen johtajuuden lujittamiseen yhteisesti ja omistajaohjauksen parantamiseen, […] nykyaikaisten valtion omistamien yritysten, joilla on kiinalaiset erityispiirteet, järjestelmän kehittämiseen (ja) […] edistää tehokkaasti puolueen vahvistamistyön syvällistä integrointia tuotantotoimintaan” (64). |
(93) |
Lisäksi, koska Kiinan kommunistisen puolueen puuttumisesta operatiiviseen päätöksentekoon on tullut normaali käytäntö myös yksityisissä yrityksissä (65) ja kommunistinen puolue hallitsee lähes kaikkia maan talouden osa-alueita, valtion vaikutusvalta yrityksissä kommunistisen puolueen rakenteiden kautta on myös johtanut siihen, että talouden toimijat ovat käytännössä valtion hallinnassa ja poliittisen valvonnan alaisia, kun otetaan huomioon, kuinka tiukasti valtio ja puoluerakenteet ovat kietoutuneet yhteen Kiinassa. Yksityisomistuksessa oleva volframikarbidin tuottaja OKE carbide (66) on esimerkiksi todennut vuotta 2022 koskevassa puolivuotiskertomuksessaan (67) saaneensa valtiolta avustuksina 44,7 miljoonaa juania (68). |
(94) |
Tämä käy selvästi ilmi myös Kiinan volframintuottajien järjestön, jäljempänä ’CTIA’, ja Kiinan ei-rautametalliteollisuuden järjestön, jäljempänä ’CNIA’, toiminnasta. Niiden perussäännön 3 artiklan mukaan CTIA, kuin myös CNIA, ”noudattaa Kiinan kommunistisen puolueen yleistä linjaa [ja] järjestön liiketoimintaa ohjaavat ja järjestöä valvovat ja hallinnoivat rekisteri- ja hallintoasioista vastaavat virastot, puolueen vahvistamiseen liittyviä toimia johtavat virastot sekä asiaankuuluvat eri teollisuudenaloista vastaavat osastot” (69). |
(95) |
Tutkimus on lisäksi vahvistanut, että Kiinan viranomaiset puuttuvat hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, mikä vahvistaa volframikarbidin tuottajien ja Kiinan kommunistisen puolueen tuottajien väliset henkilökohtaiset yhteydet. Esimerkiksi Zhuzhou Cemented Carbide Group Co., Ltd.:n hallituksen puheenjohtaja toimii samanaikaisesti puoluekomitean varasihteerinä (70). Samoin Xiamen Golden Egret Special Alloy Co., Ltd.:n hallituksen puheenjohtaja toimii samanaikaisesti puoluekomitean sihteerinä (71). Kiinan kommunistisen puolueen puuttuminen Xiamen Golden Eaglen työhön puoluekomitean välityksellä käy myös ilmi sen valtion omistuksessa olevan holdingyhtiön, Xiamen Tungsten Co., Ltd.:n, yhtiöjärjestyksestä, jossa todetaan seuraavaa: ”puolueorganisaatio varmistaa ydinjohdon ja poliittisen ytimen toiminnan ohjaamalla ja hallitsemalla kokonaistilannetta sekä varmistamalla toteutuksen” (72) ja ”jos yrityksen puoluekomitea toteaa, että hallitus ja sen johtajan tiimi aikoo tehdä päätöksiä, jotka eivät ole puolueen linjan, periaatteiden ja politiikkojen sekä kansallisten lakien ja asetusten mukaisia tai jotka voivat vahingoittaa valtion etuja, yleistä etua sekä yrityksen ja sen työntekijöiden oikeutettuja oikeuksia ja etuja, on laadittava lausunto päätöksen peruuttamiseksi tai lykkäämiseksi” (73). |
(96) |
Lisäksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla on voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimuksessa yksilöitiin poliittisia asiakirjoja, jotka osoittavat, että tuotannonala hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen osana volframisektoria. |
(97) |
Kiinan viranomaiset pitävät volframiteollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana. Tämä vahvistetaan lukuisissa volframia koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Viimeisimmät volframisektoria koskevat Kiinan toimintapoliittiset asiakirjat vahvistavat sen, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on luonnonvaraministeriön (jäljempänä ’‘MNR’’) muistio, joka koskee kokonaislouhintamäärien valvontaa ja harvinaisiin maametalleihin ja volframimalmiin sovellettavia vuoden ensimmäisiä indikaattoreita vuonna 2023 (74). Siinä kehotetaan ”vahvistamaan kokonaislouhintamäärän valvontaa ja hallinnointia” (75) ja todetaan lisäksi, että ”teollisuus- ja tietotekniikkaministeriö ja luonnonvaraministeriö ovat osoittaneet kiintiöt kaikille harvinaisia maametalleja louhiville ryhmille harvinaisten maametallien kokonaislouhintamäärän valvontaa varten” (76). Asiakirjassa täsmennetään lisäksi volframia koskevat määrät seuraavasti: ”Vuonna 2023 volframirikasteiden (volframitrioksidipitoisuus 65 prosenttia) ensimmäistä erää koskevaksi kokonaislouhintamäärän valvontaindikaattoriksi määritetään 63 000 tonnia”. (77) MNR:n muistiossa, joka käsittelee kokonaislouhintamäärien valvontaa ja harvinaisiin maametalleihin ja volframimalmiin sovellettavia vuoden 2022 ensimmäisiä indikaattoreita (78), määritetään myös volframin tuotantomäärä. Sen mukaan ”vuonna 2022 volframirikasteen (volframitrioksidipitoisuus 65 prosenttia) kokonaislouhintamäärän kansalliseksi valvontaindikaattoriksi määritettiin 109 000 tonnia, josta keskeisten louhittavien metallien osuus oli 81 170 tonnia, ja kattavan hyödyntämisen indikaattori oli 27 830 tonnia” (79). Raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa (80) täsmennetään lisäksi, että ”kansallisia mineraalivaroja kehitetään rationaalisesti”, ja todetaan, että ”toteutetaan toimia kokonaislouhintamääriä koskeviin vuosittaisiin indikaattoreihin sovellettavan hallinnointimekanismin optimoimiseksi ja [harvinaisten maametallien] louhintamäärien sääntelemiseksi perustellusti” (81). Siinä myös ”tuetaan hallitsevassa asemassa olevia yrityksiä perustamaan kierrätyslaitoksia ja teollisuusalueita suurikokoiselle teräsromulle samoin kuin uusiokäyttöön tarkoitetuille alumiinille, kuparille, litiumille, nikkelille, koboltille, volframille ja molybdeenille” (82). |
(98) |
Vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata volframisektorin kehitystä voidaan myös nähdä Kiinan eri maakunnissa, kuten Jiangxissa. Muiden kuin rautametallien korkealaatuista kehittämistä koskevassa maakunnan 14. viisivuotissuunnitelmassa (83) todetaankin, että ”14. viisivuotissuunnitelmakaudella Jiangxin ei-rautametalliteollisuuden toiminnan tuotot kasvavat edelleen vuodessa keskimäärin noin kymmenen prosenttia”. Ei-rautametalliteollisuuden toiminnan tuotot ylittävät biljoona juania noin vuoteen 2023 mennessä, ja volframin, harvinaisten maametallien ja muiden strategisten luonnonvarojen tuotannon arvo ylittää 100 miljardia juania vuoteen 2025 mennessä” (84). Siinä myös täsmennetään, että ”kuparin, volframin, harvinaisten maametallien ja muiden keskeisten tuotannonalojen keskittymistä lisätään entisestään” (85). Viisivuotissuunnitelmassa on myös omistettu kokonainen jakso volframiteollisuuden kehittämiselle (86). Tarkoituksena on kehittää ”nanolaatuista, erittäin hienoa ja erittäin karkeaa volframijauhetta ja volframikarbidijauhetta, erittäin puhdasta diammoniumvolframaattia, erittäin puhdasta volframijauhetta ja volframia sisältäviä kohdemateriaaleja jne.” (87). |
(99) |
Samaan tapaan korkealaatuisen valmistusteollisuuden kehittämistä koskevan Henanin maakunnan 14. viisivuotissuunnitelman (88) mukaan on tarkoitus ”laajentaa volframin, molybdeenin, titaanin ja zirkoniumin syväjalostusta koskevaa tuotantoketjua ja edistää tuotannon kohdentamista korkealaatuisiin tuotteisiin” (89). |
(100) |
Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimenpiteitä, joilla toimijat saadaan tukemaan julkisen politiikan tavoitteita, jotka koskevat kannustettavien toimialojen, esimerkiksi volframin valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotannon, tukemista. Tällaiset toimenpiteet haittaavat markkinoiden normaalia toimintaa. |
(101) |
Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä tai riittämätön täytäntöönpano tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksen alalla ei vaikuttaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistajiin. |
(102) |
Volframisektoriin vaikuttavat niin ikään perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat volframisektoriin sekä suoraan (volframia tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun saadaan tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädännön järjestelmää) (90). |
(103) |
Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla. |
(104) |
Komissio muistuttaa vielä, että volframikarbidin tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun volframikarbidin tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla. |
(105) |
Näin ollen sen lisäksi, että volframikarbidin kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen, kuten maaraportin I ja II osassa kuvataan. Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. |
3.3.2. Edustava maa
3.3.2.1.
(106) |
Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:
|
(107) |
Kuten johdanto-osan 73 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Tässä muistiossa kuvataan kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö. Muistiossa ilmoitettiin asianomaisille osapuolille komission aikomuksesta pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana käsillä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu. |
(108) |
Kun kyse on tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavista tuotanto- ja myyntikustannuksista asianmukaisessa edustavassa maassa, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä ehdotettiin joko Venäjän tai Turkin valitsemista edustavaksi maaksi. |
(109) |
Pyynnön esittäjien mukaan volframikarbidia tuotetaan Brasiliassa, Kanadassa, Kiinassa, Israelissa, Japanissa, Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Yhdysvalloissa. Näistä maista vain Brasilia ja Venäjä ovat ylemmän keskitulotason maita Maailmanpankin luokituksen mukaan. Komissio yksilöi myös Etelä-Afrikan ylemmän keskitulotason maaksi, jossa tuotetaan volframikarbidia. Komissio ei pitänyt Venäjää asianmukaisena edustavana maana viimeaikaisen geopoliittisen ja taloudellisen kehityksen vuoksi. Etelä-Afrikkaa ja Brasiliaa ei valittu, koska niistä ei ollut saatavilla julkisia tietoja. |
(110) |
Tämän jälkeen komissio tarkasteli maita, joissa on sellaisten tuotteiden tuotantoa, jotka kuuluvat tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille. Kuten pyynnön esittäjät mainitsivat, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto kuuluu muiden kuin rautametallien tuotantosektorille. Asiaankuuluvia julkisia tietoja tämän sektorin tuottajista oli saatavilla Venäjän ja Turkin osalta. |
(111) |
Komissio tarkasteli lisäksi, olisiko mahdollista käyttää asianmukaisten edustavien maiden volframikarbidin tärkeimpiä tuotannontekijöitä. |
(112) |
Pyynnön mukaan volframikarbidin tuotantoprosessi on samanlainen koko maailmassa, ja sitä tuotetaan joko primäärimateriaaleista (ensiömateriaaleista) eli malmeista tai sekundäärimateriaaleista eli volframikarbidiromusta. Tuotannon alkupään integroitumisesta riippuen tuottajat voivat kuitenkin aloittaa tuotantoprosessin joko primäärimateriaaleista tai diammoniumvolframaatista taikka volframioksidista, jäljempänä ’WO3’. |
(113) |
Komissio päätti aloittaa normaaliarvon laskennan diammoniumvolframaatin eli tärkeimmän raaka-aineen kustannuksista ottaen huomioon pyynnössä esitetyt tiedot ja sen, että se on ensimmäinen tuotantovaihe raaka-aineen lähteestä riippumatta. Diammoniumvolframaatin osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen kaikista valmistuskustannuksista on yli 90 prosenttia. |
(114) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti komissio selvitti diammoniumvolframaatin tuontihintoja koskevien tietojen saatavuutta kaikissa ylemmän keskitulotason maissa HS-koodin 2841 80 perusteella. GTA:n mukaan diammoniumvolframaattia tuotiin Argentiinaan, Brasiliaan, Malesiaan, Venäjälle, Thaimaahan, Turkkiin ja Etelä-Afrikkaan. Tuontimäärät kaikkiin näihin maihin olivat kuitenkin hyvin pieniä, eikä niitä siten pidetty edustavina luotettavan viitehinnan määrittämiseksi. Lisäksi Argentiinaan tuodut tuotteet olivat peräisin kokonaan Kiinasta. Suurin osa tuonnista Venäjälle (yli 75 prosenttia) ja Etelä-Afrikkaan (97 prosenttia) oli myös peräisin Kiinasta. Koska yhdestäkään mainituista maista ei ollut saatavilla riittävän edustavia tietoja, komissio päätti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan toisen luetelmakohdan mukaisesti käyttää tätä tuotantopanosta varten Argus Metals International prices -hintoihin perustuvaa kansainvälistä vertailuarvoa. |
(115) |
Edellä esitetty huomioon ottaen komissio katsoi, että Turkista, joka on ylemmän keskitulotason maa, oli helposti saatavilla yksityiskohtaisia tietoja työvoimasta, energiasta, myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksista sekä voitoista. Tämän perusteella komissio piti Turkkia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettuna asianmukaisena edustavana maana. |
(116) |
Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Turkin soveltuvuudesta edustavaksi maaksi. |
(117) |
Muistion toimittamisen jälkeen yksikään asianomaisista osapuolista ei esittänyt huomautuksia Turkin valinnasta edustavaksi maaksi. |
(118) |
Koska kiinalaiset tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä ja kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Turkki on asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen tehdä arviointia sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasosta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti. |
3.3.2.2.
(119) |
Koska kiinalaiset tuottajat kieltäytyivät toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä ehdotetusta yhteistyöstä ja koska Turkki täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, komissio valitsi Turkin asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. |
3.3.3. Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet
(120) |
Komissio luetteli muistiossa tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, energia ja työvoima, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Komissio myös totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA:ta ja National Minerals Information Center of the U.S. Geological Surveyn julkaisemiin Argus Metals International prices -hintoihin perustuvaa kansainvälistä vertailuarvoa määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Komissio totesi lisäksi käyttävänsä Turkin tilastolaitoksen julkaisemia tietoja vääristymättömien työvoima-, sähkö- ja kaasukustannusten määrittämiseen Turkissa. |
(121) |
Komissio myös lisäsi, että myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseksi se käyttäisi jalometallien ja muiden kuin rautametallien toimialalla toimivien yritysten keskimääräisiä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa koskevia tietoja, jotka Turkin keskuspankki on julkaissut, kuten edellä johdanto-osan 73 kappaleessa todetaan. |
3.3.3.1.
3.3.3.1.1. Tuotannontekijät
(122) |
Ottaen huomioon kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot sekä menettelyn aikana kerätyt tiedot on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti: Taulukko 1 Volframikarbidin tuotannontekijät
|
3.3.3.1.2. Raaka-aineet
(123) |
Määrittäessään tärkeimmän raaka-aineen eli ammoniumparavolframaatin vääristymätöntä hintaa edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio katsoi, että ammoniumparavolframaatin tuonti Turkkiin oli vähäistä eikä sitä näin ollen voitu pitää edustavana, kuten johdanto-osan 114 kappaleessa todetaan. Komissio käytti tässä painotettua keskimääräistä tuontihintaa, joka perustui National Minerals Information Center of the U.S. Geological Surveyltä saatuihin Argus Metals International prices -hintoihin perustuvaan kansainväliseen vertailuarvoon (93). Tässä tapauksessa, vaikka vertailuarvo saattaakin sisältää vääristyneistä lähteistä peräisin olevaa tuontia, komissio muistutti, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä tulleja ei ole tarpeen laskea uudelleen vaan on ainoastaan osoitettava polkumyynnin todennäköisyys. Komission mukaan oli siten asianmukaista käyttää Argus Metals International prices -hintoja vertailuarvona tässä tapauksessa. |
(124) |
Muistion toimittamisen jälkeen pyynnön esittäjät pyysivät, että National Minerals Information Center of the U.S. Geological Surveyltä saatujen Argus Metal -tietojen sijasta käytetään Fastmarkets- tai Argus-tietoja diammoniumvolframaatin hinnoista Euroopassa. Ne väittivät, että Turkissa kauppaa diammoniumvolframaatilla käydään ensisijaisesti (laajempaa) Eurooppaa koskevien Fastmarkets-hintanoteerausten eikä Yhdysvaltojen hintanoteerausten perusteella. |
(125) |
Komissio huomautti, että pyynnössä esitettiin sen kattamalta ajanjaksolta vain yhteenveto keskimääräisestä diammoniumvolframaatin hinnasta, koska Fastmarketsin tekijänoikeuden haltijalta ei saatu lupaa käyttää näitä tietoja tutkimuksen aikana. Koska käytettyjen tietojen on perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan on oltava julkisesti saatavilla, komissio käytti normaaliarvon laskennan perustana National Minerals Information Center of the U.S. Geological Surveyltä saatuihin Argus Metals International prices -hintoihin perustuvaa diammoniumvolframaatin vertailuarvoa. Komissio myös totesi, että Fastmarketsin ja U.S. Geological Surveyn mukaisten vertailuarvojen erot olivat pieniä. Siten erot polkumyyntimarginaalin laskennassa olisivat olleet vähäisiä (1 prosentti). |
(126) |
Näihin tuontihintoihin olisi yleensä lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tutkimusten luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, että kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut eivät olleet tässä tapauksessa tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia. |
3.3.3.1.3. Työvoima
(127) |
Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseen komissio käytti Turkin tilastolaitoksen julkaisemia uusimpia tilastoja (94). Laitos julkaisee yksityiskohtaisia tietoja työvoimakustannuksista eri taloudenaloilla Turkissa. Komissio määritti vertailuarvon käyttäen perusteena tuntikohtaisia työvoimakustannuksia vuonna 2020 taloudellisen toiminnan C.24 osalta, ts. metallien jalostus NACE Rev. 2 -toimialaluokituksen mukaisesti. Arvoja oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä kotimaista kuluttajahintaindeksiä (95), jotta ne vastaisivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikaisia kustannuksia. |
(128) |
Muistion toimittamisen jälkeen unionin tuotannonala väitti, että polkumyyntilaskelmissa olisi käytettävä henkilöstötyyppien yksityiskohtaista erittelyä. |
(129) |
Komissio hylkäsi tämän huomautuksen, koska Turkin tilastolaitos ei toimittanut tällaista yksityiskohtaista erittelyä, ottaen huomioon sen, että kyseessä on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu eikä polkumyynnin suuruutta ole tarpeen laskea, kuten edellä todettiin. |
3.3.3.1.4. Energia
(130) |
Sähkön ja kaasun vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti Turkin tilastolaitoksen julkaisemia yritysten (teollisten käyttäjien) maksamia hintoja Turkissa (96). Vertailuarvo vahvistettiin 31 päivänä maaliskuuta 2022 julkaistun sähkön ja kaasun hinnan perustella. Kyseinen hinta on vuoden 2021 keskiarvo. Komissio käytti teollisen sähkön ja kaasun hintoja vastaavassa kulutusluokassa ilman arvonlisäveroa. |
3.3.3.1.5. Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, voitto ja poistot
(131) |
Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut niiden kustannusten kattamiseksi, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. |
(132) |
Koska kiinalaiset tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Komissio vahvisti näin ollen pyynnön esittäjien toimittamien tietojen perusteella tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistuskustannuksista. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen tuotantokustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille. |
(133) |
Määrittääkseen vääristymättömän ja kohtuullisen määrän myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa komissio käytti jalometallien ja muiden kuin rautametallien toimialalla toimivien yritysten tuoreimpia saatavilla olevia taloudellisia tietoja, jotka Turkin keskuspankki on julkaissut (97). Kuten johdanto-osan 121 kappaleessa todetaan, tätä toimialaa pidetään yleisenä luokkana, johon tarkastelun kohteena oleva tuote kuuluu. Komission käyttämät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset olivat 9,50 prosenttia ja voitto 6,61 prosenttia myytyjen hyödykkeiden kustannuksista. |
(134) |
Muistion toimittamisen jälkeen unionin tuotannonalalta saatiin huomautuksia, joissa komissiota kehotettiin ottamaan tuotannollisissa yleiskuluissa huomioon varaosat ja muut raaka-aineet samoin kuin poistot. Komissio otti nämä huomautukset huomioon polkumyyntilaskelmissa johdanto-osan 137 kappaleessa kuvatulla tavalla. |
3.3.3.2.
(135) |
Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
(136) |
Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä, komissio käytti pyynnön esittäjien pyynnössä esittämiä tietoja kahden tärkeimmän raaka-aineen käytöstä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Työvoiman ja energian osalta komissio käytti yhden unionin tuottajan toimittamia tietoja. |
(137) |
Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voiton. Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjien antamien tietojen perusteella. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin käyttäen perustana jalometallien ja muiden kuin rautametallien toimialalla toimivien yritysten tuoreimpia saatavilla olevia taloudellisia tietoja, jotka Turkin keskuspankki on julkaissut (98) (ks. 3.3.2 jakso). Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat tekijät:
|
(138) |
Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. |
3.4. Vientihinta
(139) |
Kuten edellä johdanto-osan 48 kappaleessa mainitaan, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat kieltäytyivät yhteistyöstä, minkä vuoksi vientihinta määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Nämä tiedot olivat Eurostatin tilastotietoja. |
(140) |
Vienti Kiinasta tapahtui sekä sisäisen jalostusmenettelyn että tavanomaisten järjestelyjen kautta. Kuten johdanto-osan 191 kappaleessa on esitetty, koska tavanomaisen järjestelyn kautta tapahtuneen viennin osuus unionin markkinaosuudesta oli vain 0,3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, se katsottiin merkityksettömäksi, ja laskelmat tehtiin vain sisäisen jalostusmenettelyn mukaisen vientihinnan perusteella kohtuullisesti saatavilla olevina tietoina hinnasta, joka perittäisiin, jos toimenpiteitä ei olisi. Komissio määritti vientihinnan käytettävissä olevien tilastojen eli Comext-tietokannan (Eurostat) perusteella. Koska Comextin hinnat kirjataan kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina, jäljempänä ’CIF-hinta’, noudettuna lähettäjältä -tason hinta määritettiin pyynnössä kuljetus-, käsittely-, merirahti- ja vakuutuskustannusten osalta esitetyn näytön pohjalta. |
3.5. Vertailu
(141) |
Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyä normaaliarvoa edellä esitetyn mukaisesti määritettyyn vientihintaan (noudettuna lähettäjältä -tasolla). |
3.6. Polkumyyntimarginaali
(142) |
Tällä perusteella polkumyyntimarginaalin todettiin olevan merkittävä (68 prosenttia). Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
4. POLKUMYYNNIN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS
(143) |
Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio otti sisäisen jalostusmenettelyn mukaiset hinnat huomioon kohtuullisesti saatavilla olevina tietoina hinnasta, joka perittäisiin, jos toimenpiteitä ei olisi. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: 1) tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, 2) volframimalmivarannot ja volframirikasteen vientivero sekä 3) unionin markkinoiden houkuttelevuus ja vientihinnat kolmansiin maihin. |
(144) |
Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ja Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio perusti arviointinsa perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä oleviin tietoihin eli tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin, helposti saatavilla oleviin tietoihin ja GTA-tietokannasta saatuihin tietoihin. |
(145) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, että markkinoiden houkuttelevuus ei ole oikeudellinen arviointiperuste, jota on tarkasteltava toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa, koska dynaamiset ja vapaasti kilpaillut markkinat houkuttelevat kaikkia talouden toimijoita. |
(146) |
Kuten jäljempänä johdanto-osan 156–163 kappaleessa todetaan, komissio tutkii unionin markkinoiden houkuttelevuuden yhteydessä, onko todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät volframikarbidin vientiään unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, ja tapahtuisiko tämä vienti polkumyyntihinnoilla. Tämä on täysin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohtaan sisältyvän oikeudellisen arvioinnin mukaista, joten kyseinen väite hylättiin. |
4.1. Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa
(147) |
Pyynnön esittäjät toimittivat pyynnössä tietoja volframikarbidin tuotantokapasiteetista ja käyttämättömästä kapasiteetista Kiinassa. CTIA:n Kiinan volframisektorin kehityksestä vuonna 2020 julkaiseman raportin (99) mukaan Kiinan tuotantokapasiteetti oli 80 000 tonnia. Pyynnön esittäjät arvioivat markkinatietämyksensä perusteella Kiinan kysynnän olevan 30 000 tonnia. Kun tuotantokapasiteetista oli vähennetty Kiinan vienti kaikkiin maihin, saatiin käyttämättömäksi kapasiteetiksi 18 000 tonnia. Tutkimuksen aikana pyynnön esittäjät kuitenkin selvensivät, että ne olivat käyttäneet laskelmissaan vahingossa hintasaraketta määräsarakkeen sijasta ja että näin ollen oikea käyttämätön kapasiteetti Kiinassa oli noin 41 000 tonnia. |
(148) |
Myös komissio laski volframikarbidin käyttämättömän kapasiteetin Kiinassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. CTIA:n Kiinan volframisektorin kehityksestä vuonna 2021 julkaiseman raportin (100) mukaan volframikarbidin tuotantokapasiteetti Kiinassa oli 90 000 tonnia. Kiinan volframikarbidin tuotantomääräksi arvioitiin noin [30 000–35 000] tonnia. Arvio perustui Roskill Tungsten outlook to 2030 -raporttiin (101) ja siihen, että noin 60 prosenttia volframin tuotannosta käytetään volframikarbidin tuottamiseen. (102) Näiden arvioiden perusteella käyttämättömän kapasiteetin määräksi saatiin [55 000–60 000] tonnia tai [61–67 prosenttia]. Kun otetaan huomioon, että unionin kulutus vapailla markkinoilla oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 15 101 tonnia (ks. taulukko 4), Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli yli 3,5-kertainen verrattuna unionin kulutukseen vapailla markkinoilla. |
(149) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret toistivat väitteensä, jonka mukaan 148 kappaleessa esitetty Kiinan volframikarbidin tuotantokapasiteetin lähde ei ollut luotettava, ja toimittivat linkin Kiinan volframintuottajien järjestön verkkosivustolle. |
(150) |
Komissio totesi, että Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret eivät toimittaneet mitään tietoja volframikarbidin tuotantokapasiteetista Kiinassa. Komissio etsi tuloksetta kiinalaisen tuottajan verkkosivustolta tietoja, joista volframikarbidin tuotantokapasiteetti Kiinassa olisi käynyt ilmi. Komissio totesi sen sijaan, että Roskill Tungsten Outlook to 2030 -raportin (103) perusteella Kiinan volframikarbidin tuotantokapasiteetiksi vuonna 2021 arvioitiin [50 000–75 000] tonnia volframina ilmaistuna tai [53 000–80 000] tonnia volframikarbidia (104). Kun käytetään 148 kappaleessa esitettyä tuotantomäärää, jota Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret eivät kiistäneet, volframikarbidin käyttämätön kapasiteetti Kiinassa oli edelleen [23 000–45 000] tonnia, mikä on yli 1,5-kertainen verrattuna unionin kulutukseen vapailla markkinoilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mitä pidettiin edelleen merkittävänä. |
(151) |
Komissio myös vertasi Kiinassa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla käytettävissä ollutta volframikarbidin tuotantokapasiteettia siihen kapasiteettiin, joka oli käytettävissä aiemman, toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana. Kapasiteetin havaittiin kasvaneen merkittävästi. Kun aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikana tuotantokapasiteetiksi arvioitiin 42 000–50 000 tonnia, tämän tutkimuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sen määräksi arvioitiin 90 000 tonnia. Tämä tarkoittaa yli 80 prosentin lisäystä, vaikka aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käyttämättömän kapasiteetin määräksi todettiin jo 12 000–20 000 tonnia eikä ole viitteitä siitä, että tällainen lisääntynyt kapasiteetti voitaisiin kuluttaa Kiinan kotimarkkinoilla tai jonkin kolmannen maan markkinoilla. Tässä tilanteessa yhä enemmän käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin suunnata unionin markkinoille. |
(152) |
Komissio havaitsi lisäksi otantamenettelyn yhteydessä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien antamissa vastauksissa huomattavaa käyttämätöntä kapasiteettia. Kolmen vientiä harjoittavan tuottajan kokonaistuotantomäärä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 13 500 tonnia, kun niiden kokonaistuotantokapasiteetti oli 17 800 tonnia. Käyttämätön kapasiteetti on siis 30 prosenttia. |
(153) |
Ylituotantokapasiteetti kannustaa jatkamaan vientiä polkumyyntihinnoilla. On selvää, että kiinalaisten viejien on käytettävä kaikki mahdollisuudet tuotannon lisäämiseksi, jotta ne voivat hyötyä täysimääräisesti asennettuun kapasiteettiin tekemistään merkittävistä investoinneista. Ilmeisin tapa on pyrkiä kaikille avoimille markkinoille maailmassa ja erittäin todennäköisesti polkumyyntihinnoilla, kuten tässäkin tutkimuksessa. |
(154) |
Edellä esitettyjen seikkojen ja näkökohtien perusteella komissio päätteli, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota todennäköisesti käytettäisiin volframikarbidin viemiseen unioniin polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
4.2. Volframimalmivarannot ja volframirikasteen vientivero
(155) |
Kiinan hallinnassa on 55 prosenttia maailman volframimalmivarannoista (105), ja samanaikaisesti se kantaa 20 prosentin vientiveron volframirikasteesta (106). Tämän rajoituksen seurauksena raaka-aineita on erittäin hyvin saatavilla Kiinan markkinoilla, minkä ansiosta kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voivat täyttää nopeasti johdanto-osan 151 kappaleessa mainitun käyttämättömän kapasiteettinsa. |
4.3. Unionin markkinoiden houkuttelevuus ja vientihinnat kolmansiin maihin
(156) |
Komissio tutki, olisiko todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat lisäisivät polkumyyntihinnoin tapahtuvaa vientimyyntiään, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tämän vuoksi komissio tutki Kiinasta muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hintatasoa ja vertasi sitä Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hintoihin. Kiinan vientimäärät ja unionin markkinoiden houkuttelevuus määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, ja ne perustuivat GTA-tietoihin ja pyynnössä esitettyihin tietoihin. |
(157) |
Komissio käytti GTA-tietokannan tietoja ja keskittyi Kiinan kolmeen tärkeimpään vientimarkkinaan eli Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltoihin, joiden osuus Kiinan koko viennistä on noin 75 prosenttia. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinassa käytössä olevalla tavaran koodilla 2849 9020 Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin keskimääräinen hinta vastasi kolmen tärkeimmän kolmannen maan markkinoille suuntautuvan viennin keskimääräistä hintaa. Maatasolla tarkasteltuna Kiinan vientihinta Saksaan oli kuitenkin korkeampi kuin sen vientihinta Etelä-Koreaan ja vientihinta Alankomaihin oli korkeampi kuin vientihinta Japaniin. Tämä osoittaa, että tietyt markkinat unionin sisällä on kannattavampia kuin kaksi kolmesta tarkasteltavana olevan tuotteen Kiinan tärkeimmistä vientimarkkinoista. Komissio ei tarkastellut analyysissaan Kiinassa käytössä olevalla tavaran koodilla 3824 3000 tapahtuvaa Kiinan vientiä, koska siihen voi sisältyä tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi muitakin tuotteita, eikä keskimääräinen hinta sen vuoksi olisi pelkästään volframikarbidin hinta. |
(158) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, että komissio ei ottanut huomioon niiden toimittamia tietoja, jotka koskivat volframikarbidin viennin kehitystä Kiinasta muihin kolmansiin maihin ITC:n Trade Mapin perusteella (107). Ne toistivat, että näiden tietojen perusteella Kiinan vienti muihin kolmansiin maihin kasvaisi entisestään eikä vienti unionin markkinoille. Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, että komissio ei selittänyt, miksi näitä tietoja ei otettu huomioon. |
(159) |
Selvennetään, että komissio ei jättänyt ottamatta huomioon ITC Trade Mapista saatuja tietoja sellaisenaan. Kuten 157 kappaleessa selitetään, komissio käytti GTA-tietokannasta saatuja tietoja, jotka ITC Trade Mapin tavoin osoittivat, että Kiinan tärkeimmät vientimarkkinat olivat Japani ja Etelä-Korea ja että vienti näille markkinoille oli kasvussa vuosina 2019–2021. Komissio oli kuitenkin eri mieltä päätelmästä, jonka mukaan tällainen suuntaus jatkuisi väistämättä tulevaisuudessa siinä määrin, että nämä markkinat pystyisivät kuluttamaan Kiinassa saatavilla olevan suuren käyttämättömän kapasiteetin. Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret eivät esittäneet mitään näyttöä väitteensä tueksi ja jättivät huomiotta komission päätelmät, joiden mukaan unionin markkinat ovat houkuttelevat Kiinan viennille, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Kun otetaan huomioon Kiinan suuri käyttämätön kapasiteetti, on erittäin todennäköistä, että suuri osa siitä suunnattaisiin unioniin, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Sama koskee väitettyä kulutuksen kasvua Kiinassa. Vientiä harjoittava tuottaja ei ole toimittanut mitään näyttöä nykyisestä kulutuksesta Kiinassa tai siitä, että tuleva kotimainen kysyntä todennäköisesti kuluttaisi Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin. Tämä väite hylättiin näin ollen. |
(160) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret olivat eri mieltä komission 157 kappaleessa esittämästä päätelmästä, jonka mukaan tiettyihin unionin maihin suuntautuvan viennin hinnat vaikuttivat kannattavammilta kuin hinnat Kiinan kahteen suurimpaan vientimarkkinaan. Ne väittivät, että kullakin markkinalla on erilainen kilpailutilanne, kun taas hinnat heijastavat kysynnän ja tarjonnan suuntauksia. |
(161) |
On totta, että kysyntä ja tarjonta vaikuttavat hintoihin tietyillä markkinoilla. Tämä päätelmä ei kuitenkaan tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että hinnat tietyissä unionin maissa ovat korkeammat kuin Kiinan tärkeimmillä vientimarkkinoilla ja että unionin markkinat, erityisesti tiettyjen jäsenvaltioiden markkinat, ovat sen vuoksi vertailussa houkuttelevammat. Sen vuoksi tämä väite hylättiin. |
(162) |
On muistettava, että volframikarbidi on tärkeä välituote suurelle määrälle unionin toimialoja henkilökohtaisista hygieniatuotteista ja paperista koneisiin, lelukilpa-autoihin, juniin ja lentokoneisiin, joten se on erottamaton osa teollisuuden arvoketjua unionissa. Volframikarbidin merkitys on osoitus sen suuresta markkinapotentiaalista kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille. On huomattava, että toimenpiteiden käytössä ollessakin Kiinan vienti unioniin jatkui polkumyyntihinnoilla. |
(163) |
Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon etenkin Kiinan unioniin suuntautuvan viennin hintojen taso muihin vientimarkkinoihin verrattuna ja volframikarbidin keskeinen asema monilla sisämarkkinoiden sektoreilla, kiinalaisilla tuottajilla olisi voimakas kannustin jatkaa vientiä unioniin polkumyyntihinnoilla, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi on huomattava, että muut vientimarkkinat eivät pystyisi kuluttamaan merkittävää määrää Kiinan tuottamasta volframikarbidista. |
4.4. Päätelmät
(164) |
Kun otetaan huomioon Kiinan merkittävä käyttämätön kapasiteetti ja näyttö unionin markkinoiden houkuttelevuudesta, komissio päätteli, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, on todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ottavat käyttöön käyttämättömän kapasiteetin ja jopa suuntaavat vientiä kolmansista maista unionin markkinoille polkumyyntihinnoilla ja merkittävissä määrin. |
(165) |
Ottaen huomioon komission päätelmät polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja viennin todennäköisestä kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta, komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin jatkumiseen. |
5. VAHINKO
5.1. Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
(166) |
Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla yhdeksän unionin tuottajaa, jotka kuuluivat seitsemään ryhmään. Näistä seitsemän tuottajaa tuottaa ja myy tuotetta vapailla markkinoilla ja loput kaksi tuottavat volframikarbidia pääasiassa jatkojalostustuotteiden valmistusta varten, jäljempänä ’kytköskäyttö’. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”. |
(167) |
Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 17 026 tonnia. Komissio määritti tämän luvun pyynnön esittäjien kyselyvastauksiin sisältyneiden, tarkistettujen makrotaloudellisten tietojen perusteella. Kuten johdanto-osan 41 kappaleessa todetaan, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli yli 69 prosenttia. |
(168) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, että koska unionin tuotannonala koostui kahdesta markkinasegmentistä (ts. ensiötuotanto ja kierrätys) ja koska useat kierrätysprosessia käyttävät tuottajat sekä yksi yhdistys tekivät tutkimuksessa yhteistyötä ja vastustivat toimenpiteiden poistamista, komission pitäisi tehdä kaksi erillistä vahinkoanalyysia, yksi kummastakin markkinasegmentistä. |
(169) |
Tältä osin komissio muistutti, että perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti unionin tuotannonalan määritelmässä viitataan samankaltaiseen tuotteeseen. Todettuaan johdanto-osan 61 kappaleessa, että samankaltainen tuote vastaa tarkastelun kohteena olevan tuotteen määritelmää, komissio huomautti, että ensiötuotannossa tuotetulla samankaltaisella tuotteella ja kierrätysprosessissa tuotetulla samankaltaisella tuotteella on samat fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja sovelluskohteet. Niiden ainoa ero on raaka-aine: ensiötuotannossa käytetään raaka-aineena volframimalmia tai myöhempiä välituotteita (volframirikaste, diammoniumvolframaatti, volframioksidi), kun taas kierrätysprosessissa käytetään raaka-aineena volframikarbidia sisältävistä käytetyistä kovametallityökaluista saatavaa romua. Lopputuote on täsmälleen sama. Tuotantoprosessien ja raaka-aineiden erilaisuuteen perustuvat väitetyt markkinasegmentit eivät vastaa eroja lopputuotoksessa. Näin ollen ei ollut mitään syytä jakaa markkinoita segmentteihin ja tehdä erillisiä vahinkoanalyyseja. Sen vuoksi tämä väite hylättiin. |
(170) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret toistivat 168 kappaleessa esitetyt huomautuksensa, joiden mukaan unionin tuotannonala koostuisi kahdesta markkinasegmentistä (ensiö- ja kierrätystuotanto) ja että komission olisi tehtävä kaksi erillistä vahinkoanalyysia, yksi kutakin segmenttiä kohti. Ne väittivät erityisesti, että ensiö- ja kierrätystuotantoprosesseissa käytettävien raaka-aineiden ero vaikutti kustannuksiin ja taloudellisiin indikaattoreihin ja voisi silti oikeuttaa markkinoiden segmentoinnin, vaikka ensiötuotannossa valmistettu volframikarbidi ja kierrätysprosessissa valmistettu volframikarbidi olisivat samankaltaisia tuotteita. Ne pyysivät myös lisätietoja siitä, miten kyseisten raaka-aineiden kustannukset vaikuttivat näihin kahteen tuotantoprosessiin. |
(171) |
Raaka-aineiden ero ei kuitenkaan vastannut tuotantoeroa, minkä vuoksi markkinoiden segmentointi ensiö- ja kierrätystuotannon välillä ei ollut perusteltua. Kohdassa 5.5 esitetyt taloudelliset indikaattorit sisältävät molemmat tuotantoprosessit. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
5.2. Unionin kulutus
(172) |
Kuten johdanto-osan 166 kappaleessa mainitaan, jotkin unionin tuottajat tuottavat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta pääasiassa kytköskäyttöön ensiöraaka-aineena eri jatkojalostustuotteiden tuotannossa. Siksi kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutusta analysoitiin erikseen. |
(173) |
Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat oleellisia vahinkoanalyysissä, koska kytköskäyttöön tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin kanssa, ja hinnat ovat vapaita markkinahintoja. |
(174) |
Komissio määritti unionin kokonaiskulutuksen (kytkösmarkkinoilla ja vapailla markkinoilla) käyttämällä tarkistettuja makrotaloudellisia tietoja, jotka pyynnön esittäjät toimittivat kyselyvastauksissa (unionin tuotannonalan kokonaismyynti unionin markkinoilla), sekä Eurostatin tietoja (tuonti unioniin). Tiedot unionin kokonaiskulutuksesta esitetään jäljempänä olevassa taulukossa vaihteluväleinä kytkösmarkkinoiden kulutusta koskevien tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi, sillä kytkösmarkkinoiden kulutus muodostui tarkastelujaksolla vain kahden unionin tuottajan toiminnasta, kuten johdanto-osan 180 kappaleessa todetaan. |
(175) |
Unionin kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 2 Unionin kulutus (tonnia)
|
(176) |
Unionin kulutus väheni 29 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen 37 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Unionin kulutus väheni kaiken kaikkiaan 3 prosenttia tarkastelujaksolla. |
(177) |
Unionin kulutuksessa havaittava suuntaus johtui siitä, että pyynnön esittäjien mukaan vuonna 2018 tarkastelun kohteena olevan tuotteen kysyntä unionissa ylitti tuotannonalan keskipitkän ja pitkän aikavälin keskiarvon. Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa havaittu unionin kulutuksen kasvava suuntaus nimittäin huipentui vuonna 2018. (108) Kulutus unionissa kasvoi vuonna 2018, minkä jälkeen unionin kysyntä laski 23 prosenttia vuonna 2019. Covid-19-pandemian vuoksi käyttöön otettujen rajoitusten seurauksena tarkastelun kohteena olevan tuotteen kysyntä väheni entisestään vuonna 2020, joskin tilapäisesti. Tarkastelun kohteena olevan tuotteen usean suuren käyttäjän, etenkin rakennusalan ja autoteollisuuden toimijoiden, oli tilapäisesti vähennettävä tuotantoaan tai lopetettava se. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kysyntä alkoi elpyä covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden höllentämisen myötä. Koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajan unionin markkinat hyötyivät kysynnän elpymisestä ja varastojen täydentämisestä. Tältä osin pyynnön esittäjät ilmoittivat, että logistiikkaan ja toimitusketjuun liittyvät ongelmat (kuten konttien puute ja viivästykset merisatamissa) herättivät huolta toimitusvarmuudesta, minkä seurauksena kerrytettiin varastoja tai hankittiin puskurivarastoja. Unionin kulutus ei kuitenkaan yltänyt pandemiaa edeltäneelle tasolle. |
(178) |
Tarkistettujen makrotaloudellisten tietojen, joita pyynnön esittäjät olivat toimittaneet kyselyvastauksissa unionin tuotannonalan (kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden) koko toiminnasta, perusteella komissio määritti, että noin [8–10] prosenttia koko unionin tuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille. |
(179) |
Lisäksi vapailla markkinoilla unionin tuotannonalan tuotanto perustuu tavanomaisiin sopimuksiin (unionin tuotannonala ostaa raaka-aineen) ja jalostuskorvaussopimuksiin (volframikarbidin asiakas omistaa raaka-aineen ja maksaa unionin tuottajille jalostuskorvauksen raaka-aineen muuttamisesta volframikarbidiksi). Jalostuskorvaussopimuksia käytetään kierrätystoiminnoissa, koska asiakkaat toimittavat romun unionin tuotannonalalle jalostusta varten. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 96 prosenttia kokonaistuotantomäärästä valmistettiin tavanomaisten sopimusten perusteella ja loput (4 prosenttia) valmistettiin jalostuskorvaussopimusten perusteella. |
5.2.1. Kytkösmarkkinoiden kulutus
(180) |
Komissio määritti unionin kytkösmarkkinoiden kulutuksen käyttäen perustana kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien kytköskäyttöä unionin markkinoilla. Tarkastelujaksolla vain kahdella unionin tuottajalla oli kytköskäyttöä, joten jäljempänä olevassa taulukossa tiedot esitetään vaihteluväleinä kyseisten unionin tuottajien tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi. Tämän perusteella unionin kytkösmarkkinoiden kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 3 Kytkösmarkkinoiden kulutus (tonnia)
|
(181) |
Unionin kytkösmarkkinoiden kulutus väheni 16 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 11 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Unionin kytkösmarkkinoiden kulutus väheni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 7 prosenttia. |
(182) |
Unionin kytkösmarkkinoiden kulutus kehittyi hieman eri tavalla kuin koko unionin kulutus. Covid-19-pandemia vaikutti vähemmän unionin tuottajien sisäiseen kulutukseen, joka kasvoi hieman vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. |
5.2.2. Vapaiden markkinoiden kulutus
(183) |
Komissio määritti unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen seuraavien seikkojen perusteella: a) kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien myyntimäärä vapailla markkinoilla ja b) unioniin suuntautuvan tuonnin kokonaismäärä Eurostatin tietojen mukaan. Tämän perusteella unionin vapaiden markkinoiden kulutus kehittyi seuraavasti: Taulukko 4 Vapaiden markkinoiden kulutus (tonnia)
|
(184) |
Unionin vapaiden markkinoiden kulutus väheni 30 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 40 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Unionin vapaiden markkinoiden kulutus väheni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 2 prosenttia. |
(185) |
Unionin vapaiden markkinoiden kulutus noudatti samaa yleistä suuntausta kuin unionin kulutus. |
5.3. Tuonti asianomaisesta maasta
5.3.1. Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
(186) |
Komissio määritti tuontimäärän Eurostatin tietojen perusteella. Myös tuonnin markkinaosuus määritettiin Eurostatin tuontitietojen ja unionin kulutuksen perusteella. Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti: Taulukko 5 Tuontimäärä ja markkinaosuus
|
(187) |
Tuonti Kiinasta väheni 59 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen 14 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Tuonti Kiinasta väheni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 53 prosenttia. |
(188) |
Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni samalla jaksolla 2,4 prosenttia. |
(189) |
Tuonti Kiinasta noudatti unionin kysynnän suuntausta. Vuonna 2021 ei ylletty vuoden 2018 eikä edes vuoden 2019 tasolle. Pyynnön esittäjien mukaan tuonti ei elpynyt vuonna 2021 määrällisesti enempää seuraavista syistä: i) edelleen voimassa olleet rajoitukset, jotka vaikuttivat toimitusketjuihin ja tuotteiden merikuljetuksiin Kiinasta, ja ii) käyttäjien huoli Kiinasta tuotavien tuotteiden toimitusvarmuudesta. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuudet sitä vastoin pienenivät, vaikka tuontihinnat laskivat kautta linjan, kuten taulukosta 7 ilmenee. Tämä johtui siitä, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin kulutus kasvoi enemmän kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrä. |
5.3.2. Tuontijärjestelyt
(190) |
Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin Kiinasta sekä tavanomaisen tuontijärjestelyn mukaisesti että sisäisessä jalostusmenettelyssä seuraavasti: Taulukko 6 Tuontimäärä ja markkinaosuus tuontijärjestelyä kohti
|
(191) |
Tarkastelujaksolla lähes koko tuonti Kiinasta tapahtui sisäisessä jalostusmenettelyssä. Tuonti sisäisessä jalostusmenettelyssä väheni 62 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen 14 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Kaiken kaikkiaan tuonti Kiinasta sisäisessä jalostusmenettelyssä väheni tarkastelujaksolla 56 prosenttia. Tavanomaisen tuontijärjestelyn mukainen tuonti Kiinasta oli koko tarkastelujaksolla merkityksetöntä, vain 0,1–0,3 prosenttia markkinaosuudesta. |
(192) |
Sisäisen jalostusmenettelyn mukainen tuonti Kiinasta noudatti Kiinasta tulevan tuonnin yleistä suuntausta ja heijasti unionin kulutuksen suuntausta. Tavanomaisen järjestelyn mukainen tuonti kasvoi jo vuonna 2020, mutta sen määrä ei vaikuttanut Kiinasta tulevan tuonnin yleiseen suuntaukseen vähäisyytensä vuoksi. |
5.3.3. Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
(193) |
Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Koska Kiinasta tavanomaisen tuontijärjestelyn kautta tulevat tuontimäärät olivat merkityksettömiä, niitä ei otettu huomioon keskimääräisen tuontihinnan määrityksessä eikä hinnan alittavuuden laskemisessa. Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastausten ja Eurostatin tietojen perusteella. |
(194) |
Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti: Taulukko 7 Sisäisen jalostusmenettelyn tuontihinnat (euroa/tonni)
|
(195) |
Sisäisen jalostusmenettelyn kautta tuodun tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräinen hinta aleni tarkastelujaksolla 16 prosenttia. |
(196) |
Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei pystynyt selvittämään syitä tähän suuntaukseen. Se kuitenkin totesi, että laskeva suuntaus jatkui johdonmukaisesti koko tarkastelujakson ajan. |
(197) |
Yhteistyössä toimineilta käyttäjiltä ja Kiinasta tulevassa tuonnissa käytetyistä tuontijärjestelyistä saatujen tietojen perusteella tarkastelun kohteena olevan tuotteen kaikki tuonti Kiinasta tapahtui johdanto-osan 32 kappaleessa määritellyillä tavanomaisilla sopimuksilla. Tämän ja tasapuolisen vertailun vuoksi hinnan alittavuutta laskettaessa ei otettu huomioon unionin tuotannonalan jalostuskorvaussopimusten mukaista myyntiä. Kuten johdanto-osan 191 kappaleessa todetaan, tavanomaisen järjestelyn mukainen tuonti oli myös merkityksetöntä koko tarkastelujaksolla eikä sitä siksi otettu huomioon. Näin ollen alittavuuden laskenta perustui vain sisäisen jalostusmenettelyn tuontihintoihin. Laskennassa otettiin myös huomioon, että sinkkiprosessoituja jauheita ei tuotu Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, joten niitä ei otettu mukaan. |
(198) |
Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:
|
(199) |
Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 7 prosenttia. |
5.4. Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta
(200) |
Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotiin unioniin muista kolmansista maista kuin Kiinasta lähinnä Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä ’Yhdysvallat’, Etelä-Koreasta ja Intiasta. Määrä- ja hintasuuntaus perustuu Eurostatin tietoihin ja kattaa kaikki tuontijärjestelyt (tavanomainen järjestely, sisäinen jalostusmenettely ja ulkoinen jalostusmenettely). Suurin osa kolmansista maista tulevasta tuonnista tapahtuu tavanomaisen järjestelyn kautta. |
(201) |
Tarkastelun kohteena olevan tuotteen muista kolmansista maista unioniin tulevan tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti: Taulukko 8 Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta
|
(202) |
Tuonnin kokonaismäärä muista kolmansista maista kuin Kiinasta väheni tarkastelujaksolla 44 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen 16 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta väheni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 35 prosenttia. Se noudatti unionin kulutuksen yleistä suuntausta. Kyseisen tuonnin markkinaosuus pieneni vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 15,3 prosentista 10,1 prosenttiin, samalla kun tuontihinnat laskivat tarkastelujaksolla 3 prosenttia. |
(203) |
Tuonti Intiasta ei noudattanut tätä yleistä suuntausta vaan lisääntyi tarkastelujaksolla hieman mutta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alemmalla tasolla kuin Kiinan tuonti. Intiasta tapahtuvan tuonnin markkinaosuus pieneni 0,4 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, mutta se kasvoi 0,7 prosenttia tarkastelujaksolla. Intian keskimääräiset tuontihinnat olivat keskimäärin alhaisempia kuin Kiinan tuontihinnat tarkastelujaksolla. Intian tuontihintojen alhainen taso voisi selittyä sillä, että tietty määrä Intiasta tulevasta tuonnista liittyi itse asiassa intialaisen volframikarbidin tuottajan ja unionin käyttäjän, jotka molemmat olivat etuyhteydessä unionin tuottajaan, väliseen kauppaan, joten näitä hintoja ei todennäköisesti ollut määritetty puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Tiedossa ei ole muita volframikarbidin tuottajia Intiassa. |
5.5. Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
5.5.1. Yleiset huomautukset
(204) |
Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla. |
(205) |
Kuten johdanto-osan 41 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää. |
(206) |
Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjien kyselyvastauksissa antamien tietojen perusteella, jotka liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastauksiin sisältyneiden vahvistettujen tietojen perusteella. Kumpaakin ryhmää koskevien tietojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta. |
(207) |
Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista. |
(208) |
Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti. |
5.5.2. Makrotaloudelliset indikaattorit
5.5.2.1.
(209) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
(210) |
Edellisen taulukon tietoihin sisältyvät sekä ensiöraaka-aineisiin että kierrätystuotteisiin perustuva tavanomainen tuotanto ja jalostustuotanto. |
(211) |
Tuotantomäärä väheni 33 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen 42 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Tuotantomäärä väheni kaiken kaikkiaan 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
(212) |
Tuotannon suuntaus noudatti kulutuksen suuntausta. Johdanto-osan 177 kappaleessa esitettyjen huomautusten lisäksi komissio totesi, että vuonna 2020 tietyt unionin tuottajat lopettivat tuotannon kokonaan joksikin aikaa. |
(213) |
Tuotantokapasiteetti säilyi lähes vakiona vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen 2 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Tuotantokapasiteetti kasvoi kaiken kaikkiaan 2 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
(214) |
Tuotantokapasiteetin suuntaus johtuu siitä, että tarkastelujaksolla unionin tuottajat investoivat kapasiteetin ja etenkin kierrätyskapasiteetin maltillisiin laajennuksiin, ja nämä investoinnit toteutuivat vuonna 2021. Kapasiteetti määräytyy myös sen perusteella, mitä asteita tuotetut tuotteet edustavat: kapasiteettia tarvitaan enemmän karkeiden rakeiden tuottamiseen ja puolestaan vähemmän hienompien rakeiden tuottamiseen. |
(215) |
Kapasiteetin käyttöaste pieneni 33 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen 40 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Kapasiteetin käyttöaste pieneni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 7 prosenttia. |
(216) |
Komissio totesi, että unionin tuotannonalan käyttämätön kapasiteetti ei vastannut puhtaasti tuotannon ja tuotantokapasiteetin välistä eroa. Ennen kuin volframimetallijauhe muutetaan lopullisesti volframikarbidiksi, eri tuotantovaiheissa saadaan nimittäin muita tuotteita, etenkin diammoniumvolframaattia, volframioksidia ja volframimetallijauhetta. Tietty osa kapasiteetista varataan siten aina näille muille tuotteille edellä mainittujen tuotteiden hintojen ja liiketoimintaan liittyvien näkökohtien perusteella. Taulukon 9 sisältämien tietojen perusteella määräytyvä käyttämätön kapasiteetti on näin ollen hieman liioiteltu. |
5.5.2.2.
(217) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
(218) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla väheni 26 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sen jälkeen 44 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 7 prosenttia. |
(219) |
Unionin tuotannonalan markkinaosuus unionin markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla 7,5 prosenttiyksikköä ja oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 87,6 prosenttia. |
(220) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärän suuntaus noudatti johdanto-osan 177 kappaleessa esitettyä unionin kulutuksen suuntausta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myyntimäärä oli kuitenkin suurempi kuin vuonna 2018, toisin kuin unionin kulutus ja tuotanto, joiden taso tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli hieman vuoden 2018 tasoa alhaisempi. Tämä voisi johtua johdanto-osan 189 kappaleessa mainitusta tekijästä eli siitä, että käyttäjät olivat huolissaan merentakaisiin toimituksiin liittyvistä toimitusketjun häiriöistä ja ostivat tuotteita siten mieluummin unionin tuotannonalalta. Unionin tuotannonala nimittäin kasvatti markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla, kun taas Kiinasta ja muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuudet pienenivät. |
(221) |
Unionin vapailla markkinoilla 3 prosenttia unionin tuotannonalan myynnistä oli peräisin jalostuskorvaussopimuksista ja 97 prosenttia tavanomaisista sopimuksista. |
5.5.2.3.
(222) |
Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotantotasot nousivat lähes vuoden 2018 tasolle, ja unionin tuotannonalan myynti unionissa ja työntekijöiden lukumäärä kasvoivat. Tuotanto ja myynti noudattivat samaa suuntausta kuin unionin kulutus, joka elpyi lähes vuoden 2018 tasolle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi työntekijöiden määrän kasvu vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä seurasi elpynyttä kulutusta. Kuten johdanto-osan 189 kappaleessa selitetään, logististen ongelmien ja käyttäjien toimitusvarmuuteen liittyvän huolen kaltaiset tekijät puolsivat tuotteiden ostamista unionin tuotannonalalta kolmansista maista tulevan tuonnin sijasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi tämän seurauksena tarkastelujaksolla 7,5 prosenttia. |
(223) |
Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuotanto ei kuitenkaan yltänyt edelleenkään vuoden 2018 tasolle ja unionin tuotannonalan investoinnit olivat yhä 21 prosenttia jäljessä vuoden 2018 tasosta. Kun otetaan huomioon myös pienentynyt kannattavuus ja käteisvirta, tämä osoitti, että unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen on edelleen kohennuttava. |
5.5.2.4.
(224) |
Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Työllisyys ja tuottavuus
|
(225) |
Työntekijöiden lukumäärä unionin tuotannonalalla kasvoi vuosina 2018–2019 hieman (0,3 prosenttia), pysyi vakaana vuonna 2020 ja kasvoi sen jälkeen 3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Unionin tuotannonalan työntekijöiden lukumäärä kasvoi tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 3 prosenttia. |
(226) |
Samalla kun työntekijöiden lukumäärän kasvu vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana seurasi unionin kulutusta, työntekijöiden lukumäärän säilyminen vakaana vuosina 2019 ja 2020 johtui covid-19-pandemian vuoksi käyttöön otetuista hallitusten tukitoimista. |
(227) |
Tuotanto pieneni vuosina 2018–2020, minkä vuoksi tuottavuus laski samalla ajanjaksolla 33 prosenttia. Kun tuotanto sitten taas kasvoi vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana, ja vaikka työntekijöiden määrä kasvoi samalla ajanjaksolla, tuottavuus kasvoi 42 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Kaiken kaikkiaan tuotanto supistui yleisesti hieman tarkastelujaksolla, minkä seurauksena tuottavuus laski tarkastelujaksolla 6 prosenttia. |
5.5.2.5.
(228) |
Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla havaitut polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa korkeampia. Samanaikaisesti tuonnin taso tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 2,2 prosenttia unionin vapaiden markkinoiden kulutuksesta. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli siten melko vähäinen. |
5.5.3. Mikrotaloudelliset indikaattorit
5.5.3.1.
(229) |
Unionin tuotannonalan sekä tavanomaisten sopimusten että jalostuskorvaussopimusten mukaiset painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle, etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (tavanomaiset sopimukset ja jalostuskorvaussopimukset) (euroa/tonni)
|
(230) |
Unionin tuotannonalan mukainen keskimääräinen yksikkömyyntihinta laski sekä tavanomaisten sopimusten että jalostuskorvaussopimusten osalta 17 prosenttia vuosina 2018–2020 ja sen jälkeen nousi 4 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Keskimääräinen yksikkömyyntihinta laski tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 13 prosenttia. |
(231) |
Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta noudatti kulutuksen suuntausta. Se kehittyi myös samansuuntaisesti kuin samankaltaisen tuotteen tärkeimmän raaka-aineen eli diammoniumvolframaatin hinta, joka laski vuosina 2018–2020 ja sen jälkeen nousi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. |
(232) |
Unionin tuotannonalan sekä tavanomaisten sopimusten että jalostuskorvaussopimusten mukaiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 2 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019, sen jälkeen laskivat 10 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja nousivat jälleen 0,3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat kaiken kaikkiaan 8 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
(233) |
Yksikkökohtaisten tuotantokustannusten nouseminen vuodesta 2018 vuoteen 2019 johtui tuotannon pienenemisestä, kun taas niiden laskeminen vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtui raaka-ainehintojen alenemisesta. |
(234) |
Lisäksi määrittääkseen johdanto-osan 199 kappaleessa mainitun hinnan alittavuuden komissio käytti otokseen valittujen unionin tuottajien vain tavanomaisten sopimusten mukaisia painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja etuyhteydettömille asiakkaille unionissa, lukuun ottamatta sinkkiprosessoituja jauheita ja oikaistuina noudettuna lähettäjältä -tasolle, koska kaikki tuonti Kiinasta tapahtui tavanomaisten sopimusten mukaisesti. Tämän perusteella hinnan alittavuuden osalta tarkastelujaksolla voitaisiin ottaa huomioon vain kaksi otokseen valittua unionin tuottajaa, joten jäljempänä olevassa taulukossa tiedot esitetään vaihteluväleinä kyseisten unionin tuottajien tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi. Tarkastelujaksolla niiden suuntaus kehittyi seuraavasti: Taulukko 13 Tavanomaisten sopimusten mukaiset myyntihinnat unionissa (euroa/tonni)
|
(235) |
Unionin tuotannonalan tavanomaisten sopimusten mukaiset keskimääräinen yksikkömyyntihinta laski 15 prosenttia vuosina 2018–2020 ja sen jälkeen nousi 8 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Tavanomaisten sopimusten mukainen keskimääräinen yksikkömyyntihinta laski tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 8 prosenttia. |
(236) |
Unionin tuotannonalan tavanomaisten sopimusten mukaiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 9 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019 ja sen jälkeen laskivat 15 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2019 verrattuna. Tavanomaisten sopimusten mukaiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset laskivat kaiken kaikkiaan 7 prosenttia tarkastelujakson aikana. |
5.5.3.2.
(237) |
Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 14 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
(238) |
Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat hieman eli 3 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019, sen jälkeen laskivat 11 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja nousivat jälleen 10 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan hieman eli 5 prosenttia. |
(239) |
Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti vähenivät vuodesta 2019 vuoteen 2020 siitä huolimatta, että työntekijöiden lukumäärä säilyi vakaana. Tämä johtui covid-19-pandemian vuoksi käyttöön otetuista hallitusten tukitoimista. Näiden kustannusten kasvaminen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ja vuoden 2020 välisenä aikana johtui inflaation vuoksi tehdyistä sopeutuksista, tutkimus- ja kehitystyön ammattilaisten palkkaamisesta ja tuotantopalkkioista. |
5.5.3.3.
(240) |
Unionin tuotannonalan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 15 Varastot
|
(241) |
Unionin tuotannonalan varastot pienenivät 20 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019 ja sen jälkeen kasvoivat 42 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2019 verrattuna. Varastot kasvoivat kaiken kaikkiaan tarkastelujaksolla 14 prosenttia. |
(242) |
Unionin tuotannonalan varastojen suuruus vuonna 2020 oli seurausta vähäisestä kulutuksesta, kun taas varastojen suuruus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuvasti tuotannon kasvua. |
5.5.3.4.
(243) |
Unionin tuotannonalan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 16 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
(244) |
Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja (laskettuna liikevaihdon ja myytyjen hyödykkeiden kustannusten erotuksena) prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonala oli tarkastelujakson aikana kannattava, mutta kannattavuusaste vaihteli. Unionin tuotannonalan kannattavuus heikkeni 83 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja sen jälkeen kasvoi 285 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 33 prosenttia. |
(245) |
Vuodesta 2019 vuoteen 2021 kannattavuus oli alhaisempi kuin aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa todettu 10 prosentin tavoitetuotto (109). Tuotannonalalle ovat ominaisia tuotantoprosessiin liittyvien kiinteiden kustannusten suuri prosenttiosuus, koska uuneja ei voida sammuttaa. Komissio katsoikin, että vähintään 10 prosentin tavoitevoitto oli edelleen pätevä ja että se itse asiassa saavutettiin tarkastelujaksolla eli vuonna 2018. |
(246) |
Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta pieneni 66 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja sen jälkeen kasvoi 153 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Nettokassavirta pieneni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 14 prosenttia. Se seurasi unionin tuotannonalan kannattavuuden suuntausta. |
(247) |
Unionin tuotannonalan investoinnit vähenivät 41 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja sen jälkeen kasvoivat 34 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Investoinnit vähenivät tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 21 prosenttia. Unionin tuotannonalan investoinnit olivat tarkastelujaksolla yli 43 miljoonaa euroa. Investointien tavoitteena oli parantaa kierrätysprosessia uuden tuotantoprosessin avulla, kehittää jatkuvasti tuotanto- ja T&K-kapasiteettia pienemmän raekoon tuotteiden tuotantoa varten sekä lisätä raaka-ainekapasiteettia, jotta tuotanto ei olisi niin riippuvainen kolmansien maiden raaka-ainetoimittajista. Investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi tehtiin lähinnä vuosina 2018 ja 2019, ja niiden vaikutus näkyi vuonna 2021, kuten taulukosta 9 ilmenee. Unionin tuotannonala investoi myös uusiin, korkean teknologian uuneihin ja energian säästämiseen. |
(248) |
Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Unionin tuotannonalan investointien tuotto oli tarkastelujaksolla positiivinen. Unionin tuotannonalan investointien tuotto pieneni 86 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja sen jälkeen kasvoi 322 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. Investointien tuotto pieneni kaiken kaikkiaan 42 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. |
5.6. Vahinkoa koskevat päätelmät
(249) |
Voimassa olevien polkumyyntitullien ansiosta unionin tuotannonalan tilanne on paranemassa. |
(250) |
Tuonti Kiinasta väheni tarkastelujaksolla 53 prosenttia. Etenkin tuonti Kiinasta sisäisessä jalostusmenettelyssä väheni 56 prosenttia. Myös Kiinasta sisäisessä jalostusmenettelyssä tuotujen tuotteiden hinta kuitenkin laski tarkastelujaksolla 16 prosenttia. |
(251) |
Kiinasta sisäisessä jalostusmenettelyssä tulevan tuonnin hinnat olivat hieman korkeammat kuin unionin hinnat vuosina 2018–2020 (3 prosenttia vuonna 2018, 3 prosenttia vuonna 2019 ja 4 prosenttia vuonna 2020). Tämä selittää sen, miksi tuontimäärä Kiinasta laski johdonmukaisesti samalla ajanjaksolla eli vuosina 2018–2020. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Kiinan sisäisen jalostusmenettelyn hinnat olivat kuitenkin 7 prosenttia unionin hintoja alhaisempia. Samalla tuontimäärä Kiinasta kasvoi 14 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vuoteen 2020 verrattuna. |
(252) |
Myyntimäärä, markkinaosuus ja työntekijöiden lukumäärä kasvoivat tarkastelujaksolla, kun unionin tuotannonala pystyi myötäilemään kulutuksen kasvua. |
(253) |
Tuotanto ja kapasiteetin käyttöaste kuitenkin pienenivät kaiken kaikkiaan hieman. |
(254) |
Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vahinkoindikaattorit (kannattavuus, kassavirta ja investointien tuotto) olivat positiivisia, vaikka kaikkien suuntaus olikin aleneva. |
(255) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
6. VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS
(256) |
Komissio päätteli johdanto-osan 255 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kuinka todennäköisesti Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin alun perin aiheuttama vahinko toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. |
(257) |
Tältä osin komissio tarkasteli i) tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia Kiinassa, ii) unionin markkinoiden houkuttelevuutta, iii) Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja, jos polkumyyntitoimenpiteitä ei sovellettaisi, ja iv) niiden todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan. |
Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa
(258) |
Kuten johdanto-osan 147–154 kappaleessa selitetään, Kiinassa on tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteettia merkittävästi eli noin 90 000 tonnia ja käyttämätöntä kapasiteettia [56 000–60 000] tonnia. Tällainen käyttämätön kapasiteetti vastaa yli 3,5-kertaisesti unionin vapaiden markkinoiden kulutusta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
Unionin markkinoiden houkuttelevuus
(259) |
Jos polkumyyntitoimenpiteitä ei sovellettaisi, käyttämätöntä kapasiteettia käytettäisiin todennäköisesti tuotteiden tuottamiseen unioniin suuntautuvaa vientiä varten, sillä unioni on houkutteleva markkina-alue kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille,kuten johdanto-osan 156–163 kohdassa kuvataan. Ei myöskään ole viitteitä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kysyntä kolmansien maiden ja Kiinan markkinoilla kasvaisi, samanaikaisesti kun unionin kulutus on elpynyt voimakkaasti vuodesta 2020 alkaen. Tuonti Kiinasta unionin markkinoille alkaisi siksi todennäköisesti uudelleen merkittävinä määrinä, jos toimenpiteiden annetaan raueta. |
Kiinasta unionin markkinoille tulevan tuonnin todennäköiset hintatasot
(260) |
Osviittana siitä, millä hinnalla tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumottaisiin, otettiin huomioon Kiinan vientihinnat unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten johdanto-osan 191 kappaleessa todetaan, lähes kaikki tuonti unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtui sisäisessä jalostusmenettelyssä. Tämän perusteella sisäisen jalostusmenettelyn hinnat ilman polkumyyntitulleja ja tullit mukaan lukien alittaisivat edelleen unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 2 prosentilla. Koska Kiinan tuontihinnat olivat alhaisempia kuin unionin tuotannonalan hinnat, on todennäköistä, että Kiinan tuonti kasvaisi ilman voimassa olevia toimenpiteitä. |
Vaikutus unionin tuotannonalaan
(261) |
Kun otetaan huomioon suuri käyttämätön kapasiteetti, on todennäköistä, että Kiinan tuontimäärät kasvavat merkittävästi ja aiheuttavat huomattavan hintapaineen unionin markkinoilla. Tässä skenaariossa on hyvin todennäköistä, ettei unionin tuotannonala pysty säilyttämään nykyistä hintatasoaan vaan joutuu alentamaan hintojaan Kiinan tuontihintojen mukaisiksi. |
(262) |
Vaikka unionin tuotannonala pysyy todennäköisesti kannattavana, kun se alentaa hintojaan 2 prosenttia, tällainen kannattavuustaso ei olisi kestävä keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä, koska se olisi (suureksi osaksi) 10 prosentin tavoitevoittoa alhaisempi. Tässä skenaariossa ei kuitenkaan oteta huomioon unionin tuotannonalan myyntimäärien pienenemistä, kuten todennäköisesti tapahtuu, jos toimenpiteet lakkautetaan, kuten johdanto-osan 163 kappaleessa selitetään. Unionin tuotannonala tarvitsee itse asiassa tietyn määrän voittoa, jotta se voi edelleen investoida kierrätykseen perustuvan valmistusprosessin parantamiseen ottaen huomioon ensiöraaka-aineiden hankintaan liittyvät vaikeudet, kehittää jatkuvasti tuotanto- ja T&K-kapasiteettia pienemmän raekoon tuotteiden tuotantoa varten sekä lisätä raaka-ainekapasiteettia, jotta tuotanto ei olisi niin riippuvainen kolmansien maiden raaka-ainetoimittajista. |
(263) |
Komissio myös katsoi, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat pystyvät alentamaan unioniin tuotavien tuotteidensa hintoja, samalla kun ne myyvät tuotteita tätä korkeammilla hinnoille muihin kolmansiin maihin. Kiinan merkittävän käyttämättömän kapasiteetin ja sen seikan perusteella, ettei tutkimuksessa tullut esiin mitään näyttöä siitä, että tämä käyttämätön kapasiteetti voitaisiin ottaa vastaan muiden kolmansien maiden markkinoilla tai Kiinan kotimarkkinoilla, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävä kannustin alentaa hintojaan entisestään (ts. sisäisen jalostusmenettelyn hinnat alittavalle tasolle) saadakseen suuremman markkinaosuuden unionissa. Tämä on mahdollista, koska kuten johdanto-osan 155 kappaleessa todetaan, Kiinan hallinnassa on 60 prosenttia maailman volframimalmivarannoista ja samanaikaisesti Kiina kantaa 20 prosentin vientiveron volframirikasteesta. Lisäksi Kiinan hinnat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sisältävät myös tilapäisesti kohonneet merirahtikustannukset. Niiden kohoaminen johtui covid-19-pandemian aiheuttamista toimitusketjun häiriöistä. Tässä skenaariossa suuret määrät halpaa volframikarbidia aiheuttavat huomattavan hintapaineen unionin tuonninalalle, jonka on alennettava omia hintojaan edelleen voidakseen edelleen myydä tuotetta unionissa. Samanaikaisesti unionin tuotannonalan määrät kuitenkin pienenevät, koska se ei pysty alentamaan hintoja kiinalaisten vientihintojen tasolle. Tästä syystä unionin tuotannonala turvautuu sekä hinnan että tuotantomäärän alentamiseen. |
(264) |
Tässä yhteydessä komissio otti huomioon kaksi tärkeintä tekijää. Ensinnäkin unionin tuotannonala on pääomavaltainen tuotannonala, jolle ovat ominaisia korkeat kiinteät kustannukset, koska uuneja ei voida sammuttaa. Toiseksi tämän kustannusrakenteen vuoksi hinnanalennuksilla on suurempi vaikutus kannattavuuteen kuin myyntimäärän vähenemisellä, koska myyntimäärän väheneminen ei ole ongelma niin kauan kuin kiinteät kustannukset pystytään kattamaan. |
(265) |
Tätä taustaa vasten, kuten aiemmassakin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, (110) komissio analysoi ensin skenaariota, jossa myyntimäärät vähenevät 25 prosenttia. Tämä skenaario toteutuu todennäköisesti lyhyellä aikavälillä. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myyntimäärät vähenisivät siten 4 250 tonnia eli vain [10–13] prosenttia Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista. Unionin tuotannonala reagoisi tähän todennäköisimmin alentamalla sekä tuotteiden hintaa että tuotantomäärää, jolloin siitä tulisi tappiollinen (jo 2 prosenttia tappiollinen, kun laskennan perustana käytetään sisäisen jalostusmenettelyn hintoja) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. |
(266) |
Toiseksi komissio analysoi skenaariota, jossa myyntimäärät vähenevät 50 prosenttia. Tämä skenaario toteutuu todennäköisesti keskipitkällä aikavälillä (2–3 vuotta) etenkin karkealaatuisten ja vähemmän lisäarvoa tuottavien tuotteiden sovellutuskohteissa, joissa käyttäjien on ostettava samankaltaisen tuotteen sijaan halvempi tarkasteltavana oleva tuote. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myyntimäärät vähenisivät siten 8 500 tonnia eli vain [21–26] prosenttia Kiinan käyttämättömästä kapasiteetista. Jos unionin tuotannonala reagoisi tähän alentamalla sekä tuotteiden hintaa että tuotantomäärää, siitä tulisi tappiollinen (jo 16 prosenttia tappiollinen, kun laskennan perustana käytetään sisäisen jalostusmenettelyn hintoja). |
(267) |
Edellä esitetyn perusteella myyntihinnan laskeminen alle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sovelletun sisäisen jalostusmenettelyn tuontihinnan sekä myyntimäärien väheneminen tekevät unionin tuotannonalasta tappiollisen. Keskipitkällä aikavälillä on todennäköistä, että unionin tuottajien, jotka eivät ole integroituneet tuotannon loppupäässä, on pakko purkaa yrityksensä, koska vapailla markkinoilla Kiinan alhaisen hinnan polkumyyntituonnin aiheuttama hinnanalennuspaine kohdistuu suoraan niihin. Tuotannon loppupäässä integroituneet unionin tuottajat sen sijaan jatkavat volframikarbidin myymistä etuyhteydessä oleville käyttäjille alhaisemmilla hinnoilla. Pidemmällä aikavälillä on todennäköistä, että myös tuotannon loppupäässä integroituneet unionin tuottajat lopettavat toimintansa, koska ne eivät pidemmän päälle kykene kilpailemaan painetilanteessa, jossa niihin etuyhteydessä olevat käyttäjät ostavat volframikarbidia myös Kiinasta. |
(268) |
Tämän perusteella päätellään, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi. |
(269) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, että kun otetaan huomioon toisaalta unionin tuotannonalan yleinen kasvu ja toisaalta kiinalaisten viejien tuontihinnat, tuonnin määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla, näyttö ei vaikuttanut tukevan komission päätelmää vahingon toistumisen todennäköisyydestä. |
(270) |
Vahingon toistumisen todennäköisyyden arviointi perustui 257–267 kappaleessa esitettyihin seikkoihin, kuten i) Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, ii) unionin markkinoiden houkuttelevuus, iii) Kiinasta tulevan tuonnin todennäköinen hintataso ilman polkumyyntitoimenpiteitä ja iv) sen todennäköinen vaikutus unionin tuotannonalaan, eikä siis Zhangyuan Tungstenin, Xianglu Tungstenin ja Golden Egretin ehdottamiin seikkoihin. Tämä väite hylättiin näin ollen. |
(271) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät myös, että yli kolme vuosikymmentä kestänyt suoja antoi vaikutelman, että vahingon toistumisen todennäköisyys näytti olevan jatkuvasti olemassa unionin tuotannonalalla. |
(272) |
Komissio on eri mieltä tästä väitteestä. Tässä tutkimuksessa vahvistettiin vahingon toistuminen 257 kappaleessa esitettyjen seikkojen perusteella. Se, ovatko toimenpiteet olleet voimassa pitkään, ei vaikuta vahingon toistumisen todennäköisyyden analyysiin, joka tehdään kunkin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun yhteydessä. Tämä väite hylättiin näin ollen. |
7. UNIONIN ETU
(273) |
Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna selkeästi unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja raaka-ainetoimittajien edut. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti. |
(274) |
Aluksi on pantava merkille tarkastelun kohteena olevan tuotteen merkitys useille unionin tuotannonaloille. Volframikarbidi on olennaisen tärkeä koneiden valmistuksessa, erityisesti auto- ja ilmailualalla, rakennusalan koneissa, erityisesti teiden, moottoriteiden ja junaratojen kaltaisissa infrastruktuureissa, sekä louhinta- ja poraustyökaluissa. Volframikarbidia käytetään lisäksi turvallisuus- ja puolustussovelluksissa. Kaikki nämä käyttötarkoitukset viittaavat siihen, että useat arvoketjut ovat riippuvaisia volframikarbidista valmistettujen kuluvien osien tai pinnoitteiden jatkuvista ja toistuvista toimituksista, jotta koneet ja työkalut pysyvät toiminnassa. |
(275) |
Lisäksi on muistutettava, että aiemmissa tutkimuksissa toimenpiteiden käyttöönoton ei katsottu olevan unionin edun vastaista. Lisäksi tässä tutkimuksessa – joka on toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu, eli siinä analysoidaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa – voidaan arvioida, onko nykyisillä polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin. |
(276) |
Tämän perusteella tutkittiin, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassa pitäminen ei juuri tässä tapauksessa ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti todennäköisesti jatkuu ja vahinko toistuu. |
7.1. Unionin tuotannonalan etu
(277) |
Kuten johdanto-osan 166 kappaleessa todetaan, tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhdeksän unionin tuottajaa, jotka kuuluvat seitsemään ryhmään, valmisti samankaltaista tuotetta. Näistä kuusi oli viiteen ryhmään kuuluvia pyynnön esittäjiä. Lisäksi Nashira Hardmetals S.r.l., jäljempänä ’Nashira’, teki tutkimuksessa yhteistyötä käyttäjänä, koska tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään merkittävässä määrin sen tuotannossa. Näin ollen valtaosa unionin tuotannonalasta osallistui aktiivisesti tutkimukseen. |
(278) |
Kun otetaan huomioon johdanto-osan 249–255 kappaleessa esitetyt päätelmät unionin tuotannonalan tilanteesta sekä 256–268 kappaleessa selostetut perusteet, jotka liittyvät vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskevaan analyysiin, komissio teki sen päätelmän, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi todennäköisesti vakavasti, jos polkumyyntitullien voimassaolon annettaisiin päättyä. Toimenpiteet ovat osoittautuneet olennaisen tärkeiksi volframikarbidin tuotannon säilyttämiseksi unionissa, koska unionin tuotannonala ei olisi kestänyt unionin markkinoilla unionin tuotannonalan hintoja halvemmalla myytävien Kiinasta tulevien volframikarbidin suurten polkumyyntimäärien aiheuttamaa painetta. |
(279) |
Komissio katsoi, että toimenpiteiden jatkaminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, koska nykyiset toimenpiteet ovat vähentäneet Kiinasta tuotavan epäterveesti hinnoitellun volframikarbidin aiheuttamaa suoraa kilpailua. Toimenpiteiden ansiosta unionin volframikarbidin tuottajat ovat voineet investoida voimakkaasti tuotantoprosessin innovointiin ja lisätä kierrätys- ja raaka-ainekapasiteettia, jotta voidaan vähentää riippuvuutta Kiinasta tulevasta tuonnista ja edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvää kiertotaloutta (111). |
(280) |
Toimenpiteiden kumoaminen sen sijaan vaikuttaisi unionin tuotannonalaan todennäköisesti kielteisesti. Se uhkaisi vakavasti unionin tuotannonalan elinkelpoisuutta, koska sen olisi ehkä lopetettava toimintojaan, mikä vähentäisi unionin markkinoilla käytettävissä olevia hankintalähteitä ja kilpailua. Jos unionin tuottajat lopettaisivat tuotantonsa, kovametallityökalujen ja koneenosien unionin tuottajat olisivat pääosin riippuvaisia raaka-aineiden tuonnista kolmansista maista ja ensisijaisesti Kiinasta, joka ei ole vain maailman johtava volframin tuottaja vaan omistaa myös suurimman osan maailman raaka-ainevarannosta. |
7.2. Etuyhteydettömien tuojien etu
(281) |
Yksikään tuoja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. |
(282) |
Kuten pyynnön esittäjät pyynnössä totesivat, tämä voi johtua siitä, että tuojat käyvät yleensä kauppaa monilla eri metalleilla ja niillä on unionin ja Kiinan lisäksi vaihtoehtoisia volframikarbidin hankintalähteitä, kuten Israel, Venäjä, Japani, Etelä-Korea ja Yhdysvallat. |
(283) |
Aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen päätelmien mukaisesti ei ollut todisteita siitä, että tuojat eivät pystyisi edelleen hankkimaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta Kiinasta tai että muiden hankintalähteiden löytäminen aiheuttaisi merkittäviä vaikeuksia. |
(284) |
Tämän perusteella komissio päätteli, ettei tuojilla ole pakottavia syitä, jotka estäisivät voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitämisen. |
7.3. Käyttäjien etu
(285) |
Alussa otettiin yhteyttä 54:ään tiedossa olevaan tuojaan/käyttäjään, joille lähetettiin linkki komission verkkosivustolla olevaan kyselylomakkeeseen. Yhdeksän käyttäjää ilmoittautui määräajan kuluessa (mukaan lukien Nashira, joka myös tuotti vähäisiä määriä samankaltaista tuotetta, kuten johdanto-osan 277 kappaleessa todetaan). Ne valmistivat volframikarbidista muun muassa kovametallisia työkaluja, joita käytetään eri tuotannonaloilla, kuten auto-, kone- ja avaruusteollisuudessa. |
(286) |
Seitsemän näistä yhdeksästä käyttäjästä vastasi kyselyyn (kolme niistä oli etuyhteydessä tuottajiin). |
(287) |
Kymmenen muuta käyttäjää ilmoittautui ennen päätelmistä ilmoittamista. Nämä käyttäjät ilmoittivat kantansa toimenpiteiden voimassaolon jatkamiseen mutta eivät vastanneet kyselyyn. Lisäksi eräs toinen käyttäjä ilmoitti kantansa ennen päätelmistä ilmoittamista, mutta koska se ei vahvistanut, olivatko nämä tiedot luottamuksellisia eikä toimittanut niistä ei-luottamuksellista yhteenvetoa, sen kantaa ei otettu huomioon. |
(288) |
Kyselyyn vastanneista seitsemästä käyttäjästä viisi vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista: Betek, Gühring, Konrad Friedrichs, G-ELIT ja Höganäs Germany GmbH, jäljempänä ’Höganäs’. Nashira sitä vastoin tuki toimenpiteiden jatkamista, kun taas Saar-Hartmetall und Werkzeuge GmbH, jäljempänä ’Saar-Hartmetall’, kannatti yleisesti polkumyyntitoimenpiteitä mutta väitti, että pienempänä yhtiönä se kärsi polkumyyntitoimenpiteistä suurempia yrityksiä enemmän. |
(289) |
Lisäksi 10 käyttäjästä, jotka ilmoittivat kantansa ennen päätelmistä ilmoittamista mutta eivät toimittaneet kyselyvastausta, kuusi tuki toimenpiteiden jatkamista: Ceratizit Austria GmbH, Ceratizit Luxembourg S.à r.l., AB Sandvik Coromant, Seco Tools AB, Dormer Pramet s.r.o. ja Hyperion Materials & Technologies, jäljempänä Hyperion’. Julkisesti saatavilla olevien tietojen mukaan viisi näistä käyttäjistä oli etuyhteydessä unionin tuotannonalaan. Neljä käyttäjää sitä vastoin vastusti toimenpiteiden jatkamista: Fabricación Metales Duros S.A.L., Atlas Diamant GmbH, Abitzsch Präzisionsnormteile GmbH ja Oerlikon Metco WOKA GmbH. |
(290) |
Unionin tuotannonalaan etuyhteydessä olevat viisi käyttäjää väittivät, että volframi on strategisesti tärkeä raaka-aine ja että volframikarbidi on perusainesosa kovametallityökaluissa ja koneenosissa, joita käytetään laajasti unionin teollisuudessa ja rakennusalalla. Ne myös väittivät, että koska työkalut ja osat ovat kulutushyödykkeitä, volframikarbidin vakaa tarjonta uusien työkalujen ja osien valmistamiseksi on olennaista unionin tuotannonalan arvoketjun ja laajemmin unionin talouden toiminnalle. Niiden mukaan unionin volframikarbidin tuotannonalalla on keskeinen asema tarjonnan vakauden turvaamisessa. |
(291) |
Hyperion tuki toimenpiteiden jatkamista sen aseman vuoksi, joka unionin tuotannonalalla on unionin markkinoita koskevan toimitusvarmuuden turvaamisessa kestävyyteen, kiertotalouteen ja ympäristöön liittyvien näkökohtien lisäksi. |
(292) |
Saar-Hartmetall väitti, että jos toimenpiteet kumottaisiin, lyhyellä aikavälillä käyttäjät hyötyisivät Kiinasta tulevan tuonnin alhaisista hinnoista ja unionin tuotannonala ajettaisiin pois markkinoilta. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tarkasteltavana olevan tuotteen kiinalaiset tuottajat saisivat kuitenkin määräävän markkina-aseman ja voisivat määrittää hinnat unionissa. Hyperion väitti lisäksi, että unionin tuotannonalan tuotannon väheneminen tai loppuminen aiheuttaisi volframikarbidin toimitusvarmuuteen liittyviä ongelmia unionin markkinoilla. Kuten covid-19-pandemia osoitti, pitkän matkan hankinnat Kiinasta olivat haavoittuvaisia, joten paikallisten hankintojen unionissa on oltava jatkossakin mahdollisia. |
(293) |
Toimenpiteiden jatkamista vastustaneet neljä käyttäjää, jotka eivät vastanneet kyselyyn, väittivät, että volframikarbidiin sovellettavat polkumyyntitullit heikentävät niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä. |
(294) |
Betek, Gühring-ryhmä, Höganäs, Nashira ja Saar-Hartmetall, jäljempänä ’yhteistyössä toimineet käyttäjät’, ostivat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta määrän, joka vastaa 22,9:ää prosenttia vapaiden markkinoiden kulutuksesta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Ne ostivat tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unionin tuotannonalalta, Kiinasta ja muista kolmansista maista. Suurin osa niiden tuonnista Kiinasta tuotiin sisäisessä jalostusmenettelyssä. Muita volframikarbidia yhteistyössä toimineille käyttäjille tarkastelujaksolla toimittaneita kolmansia maita olivat Israel, Venäjä, Japani ja Vietnam. |
(295) |
Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteistyössä toimineiden käyttäjien volframikarbidia sisältävien tuotteiden myynnistä saama liikevaihto vastasi 24–100:aa prosenttia niiden kokonaisliikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Osa käyttäjistä kuului vertikaalisesti integroituneisiin ryhmiin ja myi osan valmistamistaan tuotteista muille samaa yritysryhmään kuuluville yrityksille, kun taas toiset olivat itsenäisiä yksiköitä. Itsenäiset yksiköt myivät kovametallisia työkaluja sekä unionin markkinoilla että unionin ulkopuolella. Unionin markkinoiden ulkopuolella tapahtuvaa myyntiä varten merkittävä osuus raaka-aineena käytetystä volframikarbidista hankittiin Kiinasta sisäisen jalostusmenettelyn kautta, joten tästä tuonnista ei maksettua tuontitulleja. |
(296) |
Yhteistyössä toimineet käyttäjät valmistivat monia eri tuotteita, jotka sisälsivät tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Volframikarbidin kustannusten osuus valmistuksen kokonaiskustannuksista vaihteli eri käyttäjillä huomattavasti. Eri käyttäjien toimittamien tietojen perusteella volframikarbidin osuus oli 13–71 prosenttia volframikarbidia sisältävien tuotteiden valmistuksen kokonaiskustannuksista ja 7–22 prosenttia kaikkien tuotteiden valmistuksen kokonaiskustannuksista. Jotkin käyttäjät toimittivat kustannuslukuja valitsemistaan edustavista tuotelajeista, toiset taas koko yhtiöstä. Tämä analyysi tehtiin siten kumpaakin vertailua varten komission käytettävissä olleiden lukujen perusteella. |
(297) |
Yhteistyössä toimineet käyttäjät olivat yleisesti ottaen kannattavia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä koko yhtiön että tarkasteltavana olevaa tuotetta sisältävien tuotteiden osalta. Kannattavuus yhtiötasolla oli 1–7 prosenttia kokonaisliikevaihdosta, kun taas tarkastelun kohteena olevaa tuotetta sisältävien tuotteiden kannattavuus oli 3–6 prosenttia tarkastelun kohteena olevaa tuotetta sisältävien tuotteiden myynnistä saatavasta liikevaihdosta. |
(298) |
Yksi yhteistyössä toimineista käyttäjistä, Höganäs, väitti, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi sen oli kilpailtava sellaisten yritysten kanssa, jotka tuottavat valmiita tuotteita unionin ulkopuolella ja joiden saatavilla on halvempia raaka-aineita. Tämän seurauksena sen oli hyväksyttävä alhaisemmat voittomarginaalit kuin kolmansien maiden käyttäjillä. |
(299) |
Komission mukaan tutkimus osoitti, kuten johdanto-osan 297 kappaleessa muistutetaan, että käyttäjät pystyivät yleisesti ottaen saamaan jonkin verran voittoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tätä taustaa vasten väite, jonka mukaan käyttäjät muissa maissa saavat enemmän voittoa kuin unionin käyttäjät, ei itsessään riitä siihen, että toimenpiteiden voitaisiin katsoa olevan selkeästi unionin edun vastaisia. Tämä väite hylättiin näin ollen. |
(300) |
Jos toimenpiteet pidetään voimassa, toimenpiteitä vastustanut Gühring-ryhmä väitti, että se menettäisi kovametallituotteidensa markkinaosuutta, koska se joutuisi epäedulliseen kilpailuasemaan sellaisiin unionin ulkopuolisiin kilpailijoihin nähden, jotka voisivat ostaa kiinalaista volframikarbidia joutumatta maksamatta polkumyyntitulleja. Se väitti, että sen tuotteiden suurin kustannustekijä olivat raaka-aineet (ts. volframikarbidi), joka on raaka-aine, jota ei voida korvata jollain toisella raaka-aineella. Se ei myöskään pystyisi kattamaan korkeampia raaka-ainekustannuksia, ja ainoa mahdollisuus välttää markkinaosuuden menettäminen olisi siirtää tuotantolaitokset unionin ulkopuolelle. |
(301) |
Toimenpiteiden jatkuminen rajoittuisi alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun polkumyyntitullin voimassaolon jatkamiseen säilyttämättä sama polkumyyntitulli. Käyttäjille ei siten aiheutuisi korkeampia raaka-ainekustannuksia kuin tällä hetkellä. Komission mukaan tutkimus osoitti, kuten johdanto-osan 297 kappaleessa muistutetaan, että käyttäjien tilanne oli yleisesti ottaen kannattava tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Käyttäjien tuotannon muualle siirtämistä koskevasta väitteestä komissio totesi, etteivät käyttäjät siirtäneet suurta osaa tuotannostaan toimenpiteiden voimassaolosta huolimatta ja ettei ollut mitään todisteita siitä, että toimenpiteiden kumoaminen estäisi käyttäjiä siirtämästä tuotantoaan Kiinaan tai muihin kolmansiin maihin. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin. |
(302) |
Saar-Hartmetall väitti, että vaikka toimenpiteiden jatkamista koskevassa skenaariossa unionin tuotannonala selviytyisikin, kovametallityökaluja valmistavat käyttäjät ei olisi kilpailukykyisiä sellaisten tuotteiden tuotannossa, joiden valmistukseen tarvitaan enemmän materiaaleja ja jotka eivät edellytä erityistä teknistä taitotietoa. |
(303) |
Komissio totesi, että tähän mennessä toimenpiteet eivät ole estäneet käyttäjiä jalostamasta tarkasteltavana olevaa tuotetta ilman tulleja, koska valtaosa tuonnista tapahtui sisäisessä jalostusmenettelyssä ja siten ilman tulleja. Kuten taulukosta 7 ilmenee, käyttäjät maksoivat polkumyyntitulleja vain 38 tonnista, jotka tuotiin tavanomaisen menettelyn mukaisesti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä kaupan rakenne ei myöskään vaikuta välttämättä johtuvan toimenpiteistä: kuten johdanto-osan 274 kappaleessa muistutetaan, volframikarbidia käytetään moniin eriin käyttötarkoituksiin useilla tuotannonaloilla kaikissa maissa, joten volframikarbidista valmistetut kovametallityökalut ovat mitä todennäköisimmin maailmanlaajuisia tuotteita, joita todennäköisesti viedään unionista. Näin ollen tämä väite hylättiin. |
(304) |
Tutkimuksessa ilmeni, että voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta huomattava määrä huomautuksia esittäneistä käyttäjistä pystyi jatkamaan toimintaansa unionissa ostamalla tuotteita unionin tuotannonalalta, tuomalla niitä sisäisessä jalostusmenettelyssä Kiinasta maksamatta polkumyyntitulleja ja tuomalla niitä muista volframikarbidin lähteistä. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla polkumyyntitulleja maksettiin tosiasiassa vain 38 tonnista tavanomaisen menettelyn mukaisesti tuodusta volframikarbidista. Lisäksi käyttäjien toiminta oli yleisesti ottaen kannattavaa voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta. Toimenpiteiden voimassa pitämistä tukivat lisäksi useat käyttäjät, sekä unionin tuotannonalaan etuyhteydessä olevat että etuyhteydettömät käyttäjät, jotka lisäksi tuottivat tai eivät tuottaneet myös samankaltaista tuotetta. Tämän perusteella komissio päätteli, että voimassa olevat toimenpiteet eivät vaikuta huomattavan negatiivisesti käyttäjiin. |
7.4. Raaka-ainetoimittajien etu
(305) |
Kaksi tuotannon alkupään kierrätysteollisuuden yritystä ja yksi yhdistys ilmoittautui ja ilmaisi tukevansa toimenpiteiden jatkamista. Nämä kaksi yritystä olivat RS-Recycling GmbH ja PA Metals Recycling OHG, ja kyseinen yhdistys puolestaan oli European Recycling Industries’ Confederation (EuRIC). Myös eräs toinen toimittaja ilmoittautui ja esitti tietoja, mutta koska se ei vahvistanut, olivatko ne luottamuksellisia eikä toimittanut niistä ei-luottamuksellista yhteenvetoa, sen toimittamia tietoja ei otettu huomioon. |
(306) |
Edellä mainitut kaksi yritystä ja yhdistys väittivät investoineensa merkittävästi volframin ja muun metalliromun kierrätysliiketoimintaan ja että unionin ja maailmanlaajuiset ympäristötavoitteet huomioon ottaen kiertotalouden ja kestävien arvoketjujen kehittämisestä oli tullut yhä tärkeämpää. Ne väittivät lisäksi, että Kiinalla on maailman suurimmat volframivarannot ja että Kiinan viranomaiset pitävät ensiöraaka-aineista tuotettujen volframituotteiden hinnat alhaisina ehkäistäkseen uusioraaka-aineiden käyttöä. Ne väittivät näin ollen, että jos toimenpiteiden annetaan raueta ja Kiinasta polkumyynnillä tapahtuva (lähinnä ensiöraaka-aineista tuotetun) volframikarbidin tuonti jatkuu, unionin menettäisi tärkeän osan kiertotalouden arvoketjustaan, mikä vaarantaisi unionin kierrättäjien liiketoiminnan jatkumisen ja tekisi tyhjäksi unionin pyrkimykset luoda kestäviä ja kiertotalouteen perustuvia toimitusketjuja. |
(307) |
Tällä perusteella komissio teki sen päätelmän, että on toimittajien edun mukaista pitää polkumyyntitoimenpiteet voimassa. |
7.5. Muita tarkasteltavia seikkoja
7.5.1. Kilpailu unionissa ja uusien toimijoiden markkinoille pääsy
(308) |
Vientiä harjoittavat tuottajat Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, että unionin markkinoilla toimii toisiinsa läheisesti liittyviä markkinatoimijoita, joilla on pitkäaikaiset kaupalliset suhteet, mikä on estänyt asianomaisia osapuolia vastustamasta avoimesti toimenpiteitä. Niiden mukaan unionin markkinat ovat hyvin suojatut ja omavaraiset markkinat, joilla ei ole tarvetta hankintalähteiden monipuolistamiselle tai kilpailulle ja joita hallitsevat vaikutusvaltaiset toimijat käyttäjien ja tuojien kustannuksella. Ne totesivat, että tiettyjen käyttäjien ilmaisema huoli hinnoittelusta ja toiminnan voitollisuudesta osoitti, että kustannukset ja hinnat unionin markkinoilla olivat paljon korkeampia kuin muissa maissa. |
(309) |
Tältä osin muistutetaan, että markkinoilla toimii seitsemän unionin tuottajien ryhmää, jotka käyttävät erilaisia tuotantoprosesseja ja eri raaka-aineita. Kuten johdanto-osan 56–58 kappaleessa todetaan, osa unionin tuottajista käyttää vain ensiöraaka-aineita ja osa sekä ensiöraaka-aineita että romua. Nämä seitsemän unionin tuottajien ryhmää ovat toisistaan riippumattomia ja kilpailevat keskenään unionin markkinoilla. Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että unionin markkinoilla on muitakin hankintalähteitä, kuten johdanto-osan 294 kappaleessa muistutetaan. Lisäksi komissio totesi, että aiempaan toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaan tarkasteluun – jolloin markkinoilla toimi kuusi unionin tuottajien ryhmää – verrattuna markkinoille on tullut yksi uusi unionin tuottaja eli Nashira. Tämä osoittaa, että unionin markkinat ovat edelleen dynaamiset ja että markkinoillepääsyn esteet ovat voitettavissa. Tämä väite hylättiin näin ollen. |
7.5.2. Volframi kriittisenä raaka-aineena, mahdollisena strategisena raaka-aineena ja konfliktialueilta peräisin olevana mineraalina
(310) |
Volframi on luokiteltu Euroopan unionissa vuodesta 2011 lähtien johdonmukaisesti kriittiseksi raaka-aineeksi (112). Komissio on esittänyt sen sisällyttämistä edelleen unionin kriittisten raaka-aineiden luetteloon ehdotuksessaan EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi (113). |
(311) |
Ehdotuksessaan EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevaksi säädökseksi komissio myös esitti volframin sisällyttämistä strategisten raaka-aineiden luetteloon. Strategisten raaka-aineiden käsitteeseen kuuluvat jollekin teknologialle erittäin tärkeät raaka-aineet, jotka tukevat vihreän ja digitaalisen siirtymän sekä puolustus-, ilmailu- ja avaruusalan tavoitteita (114). |
(312) |
Unionin volframin toimitusketjulle antama painoarvo sai lisävahvistusta, kun volframi sisällytettiin konfliktialueilta peräisin oleviin mineraaleihin asiaa käsittelevässä asetuksessa (115). Tämä tarkoittaa, että volframin tuonti edellyttää unionin tuojille asetettujen due diligence -velvoitteiden noudattamista sen varmistamiseksi, että volframilla käytävää kauppaa ei käytetä aseistettujen ryhmien rahoittamiseen, pakkotyöhön ja muihin ihmisoikeusrikkomuksiin eikä korruption ja rahanpesun tukemiseen poliittisesti epävakailla alueilla. |
(313) |
Kun otetaan huomioon volframin toimitusketjua koskeva monitahoinen sääntelykehys ja volframin strateginen tärkeys, on siten unionin edun mukaista säilyttää volframin tuotanto unionissa, edistää kierrätystä ensiöraaka-aineiden kulutuksen vähentämiseksi ja vähentää tuontiriippuvuutta. |
7.5.3. Toimenpiteiden mahdollinen laajentaminen
(314) |
Höganäs, joka vastusti toimenpiteiden voimassaolon jatkamista, väitti, että sen on maksettava polkumyyntitulli volframikarbidista mutta että samanaikaisesti tuotannon loppupään tuotteista ei kanneta polkumyyntitullia. |
(315) |
Nashira, joka on sekä tuottaja että käyttäjä ja joka kannatti toimenpiteiden jatkamista, väitti, että siihen kohdistuu kovaa kilpailua kiinalaisten kovametallityökalujen tuottajien taholta, jotka ovat usein vertikaalisesti integroituneita, tuottavat myös volframikarbidia ja joissain tapauksissa omistavat volframikaivoksia. Nashira myös väitti, että volframikarbidia koskevat polkumyyntitoimenpiteet eivät ole riittäviä Euroopan volframimarkkinoiden suojaamiseksi ja vakauttamiseksi, ja ehdotti, että otetaan käyttöön myös nimikkeisiin 8207 ja 8209 kuuluvia volframipohjaisia tuotteita koskevia polkumyyntitoimenpiteitä. |
(316) |
Komissio totesi, että tämän tutkimuksen soveltamisalaan kuuluvat vain volframikarbidi, sulatettu volframikarbidi ja volframikarbidin ja metallijauheen seos. Tuotemääritelmää ei voida muuttaa tämän tutkimuksen yhteydessä. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin. |
7.5.4. Toimenpiteiden kesto
(317) |
Zhangyuan Tungsten, Xianglu Tungsten ja Golden Egret väittivät, että tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevat polkumyyntitoimenpiteet ovat olleet voimassa liian kauan ja ettei niiden jatkaminen ole siten perusteltua. |
(318) |
Komissio muistutti, että tällaisten toimenpiteiden voimassaoloa on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen edellytysten mukaan jatkettava, jos vahingollisen polkumyynnin todetaan jatkuvan tai toistuvan ja toimenpiteet eivät ole kokonaisuudessaan selkeästi unionin edun vastaisia. Kaikki edellytykset täyttyivät tässä tutkimuksessa. Asianomaiset osapuolet eivät myöskään esittäneet mitään erityistä unionin kokonaisetua koskevaa toimenpiteiden voimassaolon jatkamisen vastaista perustelua. Komissiolla ei siten ole muuta vaihtoehtoa kuin ottaa polkumyyntitoimenpiteet käyttöön. Sen vuoksi tämä väite hylätään. |
7.5.5. Sulatettu volframikarbidi
(319) |
Technogenia väitti, ettei unionin etu enää tue sulatettua volframikarbidia koskevia polkumyyntitoimenpiteitä, koska unionin tuotannonala lopetti sen tuotannon. |
(320) |
Vaikka tutkimuksessa todellakin selvisi, ettei sulatettua volframikarbidia tuoteta enää unionin markkinoilla, sulatettu volframikarbidi ja volframikarbidi ovat osittain korvattavissa keskenään, kuten johdanto-osan 66 kappaleessa todetaan. Lisäksi komissio totesi, että on olemassa vaihtoehtoisia hankintalähteitä ja että sulatettua volframikarbidia voidaan tuoda Kanadasta ilman polkumyyntitulleja. Tämä väite hylättiin näin ollen. |
7.6. Unionin etua koskevat päätelmät
(321) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa nykyisiä polkumyyntitoimenpiteitä Kiinasta tulevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa. |
8. POLKUMYYNTITOIMENPITEET
(322) |
Polkumyynnin jatkumista, vahingon toistumista ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevien volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa. |
(323) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (116) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko. |
(324) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodeihin 2849 90 30 ja ex 3824 30 00 (117) (Taric-koodi 3824300010) kuuluvan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin sekä volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa.
2. Edellä 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on 33 prosenttia.
3. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2023.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2737/90, annettu 24 päivänä syyskuuta 1990, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa ja väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EYVL L 264, 27.9.1990, s. 7).
(3) Commission Decision 90/480/EEC of 24 September 1990 accepting undertakings given by certain exporters in connection with the anti-dumping proceeding concerning imports of tungsten carbide and fused tungsten carbide originating in the People's Republic of China and terminating the investigation with regard to the exporters in question (ei saatavilla suomeksi) (EYVL L 264, 27.9.1990, s. 59).
(4) Neuvoston asetus (EY) N:o 610/95, annettu 20 päivänä maaliskuuta 1995, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien volframimalmien ja niiden rikasteiden, volframioksidin, volframihapon, volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa annettujen asetusten (ETY) N:o 2735/90, (ETY) N:o 2736/90 ja (ETY) N:o 2737/90 muuttamisesta ja komission asetuksella (EY) N:o 2286/94 käyttöön otetun väliaikaisen tullin vakuutena olevien määrien lopullisesta kantamisesta (EYVL L 64, 22.3.1995, s. 1).
(5) Neuvoston asetus (EY) N:o 771/98, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa (EYVL L 111, 9.4.1998, s. 1).
(6) Neuvoston asetus (EY) N:o 2268/2004, annettu 22 päivänä joulukuuta 2004, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa (EUVL L 395, 31.12.2004, s. 56).
(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 1275/2005, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2005, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa annetun asetuksen (EY) N:o 2268/2004 muuttamisesta (EUVL L 202, 3.8.2005, s. 1).
(8) Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 287/2011, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2011, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, volframikarbidin ja metallijauheen seoksen ja sulatetun volframikarbidin tuonnissa asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 78, 24.3.2011, s. 1).
(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 1225/2009, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta (EYVL L 343, 22.12.2009, s. 51). Tämä asetus on kodifioitu perusasetuksella.
(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/942, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun seurauksena (EUVL L 142, 2.6.2017, s. 53).
(11) Ilmoitus tiettyjen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (EUVL C 354, 3.9.2021, s. 2).
(12) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan volframikarbidin, sulatetun volframikarbidin ja volframikarbidin ja metallijauheen seoksen tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 217, 1.6.2022, s. 17).
(13) http://www.ctia.com.cn/en/news/31091.html
(14) https://tron.trade.ec.europa.eu/investigations/case-view?caseId=2604
(15) Komissio myös tarkisti makrotaloudelliset tiedot pyynnön esittäjien oikeudellisten edustajien toimitiloissa.
(16) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/942, johdanto-osan 37 kappale.
(17) Neuvoston asetus (EY) N:o 771/98, johdanto-osan 11 kappale; neuvoston asetus (EY) N:o 2268/2004, johdanto-osan 17–19 kappale ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/942, johdanto-osan 196 kappale.
(18) http://www.gtis.com/gta/secure/default.cfm
(19) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2019, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen volframielektrodien tuonnissa asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen.
(20) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, johdanto-osan 49 kappale.
(21) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, johdanto-osan 56–60 kappale.
(22) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, johdanto-osan 61–64 kappale.
(23) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, johdanto-osan 65–73 kappale.
(24) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, johdanto-osan 74–77 kappale.
(25) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, johdanto-osan 78–80 kappale.
(26) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, johdanto-osan 81–90 kappale.
(27) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 483 final/2, 20.12.2017, saatavilla osoitteessa: https://ec.europa.eu/transparency/documents-register/detail?ref=SWD(2017)483&lang=fi.
(28) Asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukainen pyyntö Kiinasta peräisin olevaa volframikarbidia koskevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta. Unionin volframikarbiditeollisuus toimitti pyynnön 25 päivänä helmikuuta 2022.
(29) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267.
(30) Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön 60 kohta.
(31) Ks. edellinen alaviite, 62 kohta.
(32) Ks. edellinen alaviite, 63 kohta.
(33) Ks. edellinen alaviite, 65 kohta.
(34) Ks. edellinen alaviite, 70 kohta.
(35) Ks. edellinen alaviite, 71 kohta.
(36) Ks. edellinen alaviite, 72 kohta.
(37) Ks. edellinen alaviite, 72–75 kohta.
(38) Ks. edellinen alaviite, 78 kohta.
(39) Ks. edellinen alaviite, 76 kohta.
(40) Ks. edellinen alaviite, 80 kohta.
(41) Ks. edellinen alaviite, 81 kohta.
(42) Ks. edellinen alaviite, 82 kohta.
(43) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1812, annettu 14 päivänä lokakuuta 2021, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen grafiittielektrodijärjestelmien tuonnissa (EUVL 2021, L 366, s. 62), johdanto-osan 90 kappale.
(44) Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön 86 kohta.
(45) Ks. edellinen alaviite, 87 kohta.
(46) Ks. edellinen alaviite, 88 kohta.
(47) Ks. edellinen alaviite, 89 kohta.
(48) Ks. edellinen alaviite, 90 kohta.
(49) Ks. edellinen alaviite, 91 kohta.
(50) Ks. edellinen alaviite, 94 kohta.
(51) Ks. edellinen alaviite, 93 kohta.
(52) Ks. edellinen alaviite, 91 kohta.
(53) Ks. edellinen alaviite, 95 kohta.
(54) Ks. http://www.minmetals.com.cn/ (sivustolla käyty 11.5.2023).
(55) Ks. https://www.601.cn/ & https://aiqicha.baidu.com/company_detail_30386666552710 (sivustolla käyty 11.5.2023).
(56) Ks. http://www.gesac.com.cn & https://aiqicha.baidu.com/company_detail_29681726678350 (sivustolla käyty 11.5.2023).
(57) Ks. http://www.zgcc.com/ (sivustolla käyty 11.5.2023).
(58) Ks. http://www.minmetals.com.cn/ (sivustolla käyty 11.5.2023).
(59) Ks. http://www.gesac.com.cn & https://aiqicha.baidu.com/company_detail_29681726678350 (sivustolla käyty 11.5.2023).
(60) China Minmetalsin vuosikertomus 2021. Ks. http://static.sse.com.cn/disclosure/listedinfo/announcement/c/new/2022-03-15/600058_20220315_11_WhMHFybV.pdf (sivustolla käyty 11.5.2023).
(61) Ks. edellinen alaviite, s. 189.
(62) Ks. edellinen alaviite, s. 181/244.
(63) Xiamen Tungstenin vuosikertomus 2022, s. 237/304 ja s. 255/304. Ks: https://pdf.dfcfw.com/pdf/H2_AN202304211585690834_1.pdf?1682102399000.pdf (sivustolla käyty 11.5.2023).
(64) Ks. http://www.minmetals.com.cn/ddjj/gztx/ (sivustolla käyty 11.5.2023).
(65) Ks. esim. Kiinan kommunistisen puolueen perustamisasiakirjan 33 artikla.
(66) Ks. www.oke-carbide.com (sivustolla käyty 11.5.2023).
(67) OKE carbiden puolivuotiskertomus 2022. Ks. http://file.finance.sina.com.cn/211.154.219.97:9494/MRGG/CNSESH_STOCK/2022/2022-8/2022-08-10/8408838.PDF (sivustolla käyty 11.5.2023).
(68) Ks. edellinen alaviite, s. 133.
(69) China Tungsten Industry Associationin perussääntö, saatavilla osoitteessa https://www.ctia.net.cn/about/Charter/ (sivustolla käyty 11.5.2023) & China Nonferrous Metals Industry Associationin perussääntö, saatavilla osoitteessa www.chinania.org.cn (sivustolla käyty 11.5.2023).
(70) Ks. https://minmetalstungsten.com/news/940.html (sivustolla käyty 11.5.2023).
(71) Ks. https://aiqicha.baidu.com/company_detail_29681726678350 (sivustolla käyty 11.5.2023).
(72) Xiamen Tungsten Industryn yhtiöjärjestyksen 2 artikla. Ks. https://data.eastmoney.com/notices/detail/600549/AN202304211585690826.html# (sivustolla käyty 11.5.2023).
(73) Ks. edellinen alaviite, 98 artikla.
(74) Muistio 2023/48 kokonaislouhintamäärien valvonnasta ja harvinaisiin maametalleihin ja volframimalmiin sovellettavista vuoden 2023 ensimmäisistä indikaattoreista. Saatavilla osoitteessa http://gi.mnr.gov.cn/202304/t20230412_2781069.html (sivustolla käyty 11.5.2023).
(75) Ks. edellinen alaviite, I.1 jakso.
(76) Ks. edellinen alaviite.
(77) Ks. edellinen alaviite, II.5 jakso.
(78) Muistio 2022/138 kokonaislouhintamäärien valvonnasta ja harvinaisiin maametalleihin ja volframimalmiin sovellettavista vuoden 2022 ensimmäisistä indikaattoreista. Saatavilla osoitteessa http://gi.mnr.gov.cn/202208/t20220817_2745900.html (sivustolla käyty 11.5.2023).
(79) Ks. edellinen alaviite, I jakso.
(80) Raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Ks. https://www.miit.gov.cn/zwgk/zcwj/wjfb/tz/art/2021/art_2960538d19e34c66a5eb8d01b74cbb20.html (sivustolla käyty 11.5.2023).
(81) Ks. edellinen alaviite, VII.1 jakso.
(82) Ks. edellinen alaviite.
(83) Ks. muiden kuin rautametallien korkealaatuista kehittämistä koskeva Jiangxin 14. viisivuotissuunnitelma. Saatavilla osoitteessa http://www.jiangxi.gov.cn/art/2021/11/11/art_5006_3717077.html (sivustolla käyty 11.5.2023).
(84) Ks. edellinen alaviite, II.3 jakso.
(85) Ks. edellinen alaviite.
(86) Ks. edellinen alaviite, III.2 jakso.
(87) Ks. edellinen alaviite.
(88) Korkealaatuisen valmistusteollisuuden kehittämistä koskeva Henanin maakunnan 14. viisivuotissuunnitelma. Saatavilla osoitteessa http://fgw.henan.gov.cn/2022/01-27/2389710.html (sivustolla käyty 11.5.2023).
(89) Ks. edellinen alaviite, IV.3 jakso.
(90) Ks. komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1267, johdanto-osan 78–80 kappale.
(91) World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income.
(92) Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.
(93) Vertailuarvo on saatavilla osoitteessa https://www.usgs.gov/centers/national-minerals-information-center/tungsten-statistics-and-information.
(94) Työvoimakustannukset ovat saatavilla osoitteessa https://data.tuik.gov.tr/Bulten/DownloadIstatistikselTablo?p=tg4QGRdNcBVDQo/mmOOyD/8g3GlHdKhwM0SMnhh4V/APyz9UrZvk0kK90vktK5jo.
(95) https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Consumer-Price-Index-December-2021-45789
(96) https://data.tuik.gov.tr/Kategori/GetKategori?p=cevre-ve-enerji-103&dil=2; https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Electricity-and-Natural-Gas-Prices-Period-II:-July-December,-2021-45566; https://data.tuik.gov.tr/Bulten/Index?p=Electricity-and-Natural-Gas-Prices-Period-I:-January-June,-2021-37459
(97) https://www3.tcmb.gov.tr/sektor/#/en
(98) https://www3.tcmb.gov.tr/sektor/#/en
(99) http://www.ctia.com.cn/en/news/31091.html
(100) http://www.ctia.com.cn/en/news/32684.html
(101) Raportti on ostettavissa seuraavalla verkkosivustolla: https://www.woodmac.com/reports/metals-roskill-tungsten-outlook-to-2030-528383/.
(102) https://www.itia.info/assets/files/newsletters/ITIA_Newsletter_2018_05.pdf
(103) Raportti on ostettavissa seuraavalla verkkosivustolla: https://www.woodmac.com/reports/metals-roskill-tungsten-outlook-to-2030-528383/.
(104) Muutoskerroin W:stä WC:hen on 1,065.
(105) https://www.mdpi.com/2075-163X/11/7/701
(106) https://www.argusmedia.com/en/news/2171663-china-to-maintain-ferroalloys-metals-tariffs-in-2021
(107) https://www.trademap.org/Index.aspx
(108) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/942, johdanto-osan 105–108 kappale.
(109) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/942, johdanto-osan 161 kappale.
(110) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/942, johdanto-osan 183 kappale.
(111) Euroopan komissio, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM(2019) 640 final, 11.12.2019.
(112) Kriittisten raaka-aineiden ensimmäinen luettelo sisältyi komission tiedonantoon ”Perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaaminen”, KOM(2011) 25 lopullinen, 2.2.2011; toinen luettelo komission tiedonantoon ”EU:n kannalta kriittisiä raaka-aineita koskevan luettelon tarkistamisesta ja raaka-aineita koskevan aloitteen täytäntöönpanosta”, COM(2014) 297 final, 26.5.2014; kolmas luettelo komission tiedonantoon vuoden 2017 EU:n kannalta kriittisten raaka-aineiden luettelosta, COM/2017/0490 final, 13.9.2017 ja neljäs luettelo komission tiedonantoon ”Kriittisiin raaka-aineisiin liittyvä häiriönsietokyky: miten lisätä toimitusvarmuutta ja kestävyyttä”, COM(2020) 474, 3.9.2020.
(113) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) 168/2013, (EU) 2018/858, 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta, COM(2023) 160 final, 16.3.2023, liitteessä II oleva 1 jakso.
(114) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta kriittisten raaka-aineiden turvatun ja kestävän tarjonnan varmistamiseksi ja asetusten (EU) 168/2013, (EU) 2018/858, 2018/1724 ja (EU) 2019/1020 muuttamisesta, liitteessä I oleva 1 jakso.
(115) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/821, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta (EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1).
(116) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(117) Hiukkaset ovat epäsäännöllisiä eivätkä valu vapaasti kuten puristusvalmiin jauheen hiukkaset, jotka ovat pyöreitä tai rakeisia, homogeenisiä ja valuvat vapaasti. Heikkoa juoksevuutta voidaan mitata käyttäen kalibroitua suppiloa (esim. ISO-standardin 4490 mukainen Hallin virtausmittari).
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/96 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1619,
annettu 8 päivänä elokuuta 2023,
tietyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) 2021/2117 säännöksistä poikkeavista väliaikaisista kiireellisistä toimenpiteistä vuonna 2023 epäsuotuisista sääilmiöistä hedelmä- ja vihannesalalla sekä viinialalla aiheutuneiden erityisten ongelmien ratkaisemiseksi
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 221 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Useiden jäsenvaltioiden alueilla keväällä 2023 tapahtuneiden vakavien epäsuotuisien sääilmiöiden vuoksi hedelmien ja vihannesten tuotanto on häiriintynyt dramaattisesti. Espanjassa Katalonian alueella suunniteltu tuotanto vähenee vähintään 50 prosenttia kuivuuden vuoksi, kun taas Italiassa Emilia-Romagnan alueen tuotanto on tuhoutunut tulvien vuoksi. Kuivuus on myös vaikuttanut vakavasti tuotannon tasoon ja laatuun joillakin Ranskan ja Portugalin alueilla. |
(2) |
Keväällä 2023 tapahtuneiden vakavien epäsuotuisien sääilmiöiden vuoksi monilla hedelmä- ja vihannesalan hyväksytyillä tuottajaorganisaatioilla ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymillä on vaikeuksia toteuttaa hyväksytyt toimintaohjelmansa. Joitakin hyväksytyistä toimista ja toimenpiteistä ei toteuteta vuonna 2023, minkä vuoksi osa toimintarahastojen määrärahoista jää käyttämättä. Osa hyväksytyistä tuottajaorganisaatioista ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymistä muuttaa toimintaohjelmiaan, jotta ne voisivat toteuttaa toimia ja toimenpiteitä – esimerkiksi kriisinhallintatoimenpiteitä – puuttuakseen vakavien epäsuotuisien sääilmiöiden vaikutuksiin hedelmä- ja vihannesalalla. |
(3) |
Hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat toteuttaa osana hyväksyttyjä toimintaohjelmiaan kriisi- ja ehkäisytoimenpiteitä hedelmä- ja vihannesalalla parantaakseen kykyään sietää markkinahäiriöitä. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan nojalla kyseiset kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteet saavat kuitenkin muodostaa enintään kolmanneksen toimintaohjelman menoista. Jotta tuottajaorganisaatioilla olisi enemmän liikkumavaraa ja ne voisivat keskittää toimintaohjelmassa resurssit epäsuotuisiin sääilmiöihin liittyvien toimenpiteiden aiheuttaman markkinahäiriön korjaamiseen, kyseistä sääntöä ei pitäisi soveltaa vuonna 2023. Tätä väliaikaista poikkeusta olisi sovellettava toimintaohjelmiin, jotka toimivat edelleen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla sovellettavin edellytyksin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2117 (2) 5 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. |
(4) |
Hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien on lisäksi voitava siirtää varoja, mukaan lukien unionin taloudellinen tuki, asianomaisen toimintarahastonsa sisällä toimille ja toimenpiteille, jotka ovat tarpeen kevään 2023 epäsuotuisien sääilmiöiden seurauksiin puuttumiseksi. Sen varmistamiseksi, että hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat toimia näin, vuonna 2023 on tarpeen korottaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 1 kohdassa vahvistettua unionin taloudellisen tuen enimmäismäärää 50 prosentista 60 prosenttiin tosiasiallisesti aiheutuneista menoista. Tätä väliaikaista poikkeusta olisi sovellettava toimintaohjelmiin, jotka toimivat edelleen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla sovellettavin edellytyksin asetuksen (EU) 2021/2117 5 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa säädetyn siirtymäsäännöksen mukaisesti. |
(5) |
Kevään 2023 epäsuotuisilla sääilmiöillä oli vakavia vaikutuksia myös unionin viinialaan, jolla asianomaisilla jäsenvaltioiden alueilla sijaitsevat viininviljelijät ovat kohdanneet poikkeuksellisia vaikeuksia. Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat erityisesti estäneet viininviljelijöitä tekemästä viinitarhoillaan töitä, jotka tehdään tyypillisesti keväällä, kuten maaperän puhdistaminen ja valmistelu, uusien viiniköynnösten istuttaminen tai varttaminen. Poikkeuksellisen kuivuuden koettelemilla alueilla tällaiset toimet eivät ole mahdollisia maaperän kuivuuden ja uusien istutusten erittäin epäsuotuisien kasvuolosuhteiden vuoksi. Vastaavasti tulvien koettelemilla alueilla tällaiset toimet eivät ole mahdollisia, koska viinitarhoille ei ole pääsyä tai vesimassat ovat tuhonneet ne. |
(6) |
Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 62 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että viini-istutusluvat, mukaan lukien uusien istutusten luvat ja uudelleenistutusluvat, ovat voimassa kolme vuotta niiden myöntämispäivästä. Mainitun asetuksen 68 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että istutusoikeuksien muuntamisen jälkeen myönnettyjen lupien voimassaoloaika on sama kuin alkuperäisillä istutusoikeuksilla. Kunkin luvan voimassaoloaikana viininviljelijät muokkaavat maaperää tyypillisesti syksyllä ja hankkivat uudet viiniköynnökset, jotka istutetaan keväällä, koska kevät on sopivin istutusajankohta. |
(7) |
Epäsuotuisien sääilmiöiden vuoksi viininviljelijöillä, joilla on kyseisille alueille tarkoitettuja istutuslupia, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2023, ei ole ollut mahdollisuutta käyttää lupia suunnitelmien mukaisesti keväällä lupien viimeisenä voimassaolovuonna. Koska on mahdotonta ennustaa, kuinka kauan tällaiset epäsuotuisat sääilmiöt ja niiden seuraukset kestävät, ei ole varmaa, että näillä viininviljelijöillä olisi mahdollisuus käyttää istutuslupiaan niiden voimassaoloaikana. Viininviljelijöiden olisi istutettava viiniköynnökset kuuman kauden aikana ja siten vähemmän sopivana kasvukauden ajankohtana, vaikeissa olosuhteissa ja lisäkustannuksin, kun viiniala jo kärsii epäsuotuisista markkinaolosuhteista. |
(8) |
Sen vuoksi ja jotta vältetään istutusluvan menettäminen tai istutusten toteuttamisedellytysten nopea heikkeneminen, on tarpeen sallia epäsuotuisten sääilmiöiden kohteeksi joutuneilla alueilla viipymättä sellaisten istutuslupien voimassaolon jatkaminen, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2023. Kaikkien niiden lupien voimassaoloaikaa, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2023 ja joita on määrä käyttää asianomaisilla alueilla, olisi sen vuoksi pidennettävä 12 kuukaudella niiden voimassaolon nykyisestä päättymispäivästä vuonna 2023, jotta viininviljelijät voivat istuttaa viiniköynnökset vuonna 2024. |
(9) |
Koska asianomaisten alueiden viininviljelijät ovat kohdanneet odottamattomia vaikeuksia epäsuotuisien sääilmiöiden vuoksi, tällaisten viininviljelijöiden olisi voitava luopua istutusluvastaan, jonka voimassaolo päättyy vuonna 2023, ilman asetuksen (EU) N:o 1308/2013 62 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua hallinnollista seuraamusta, jos he eivät enää halua laajentaa viininviljelyaluettaan. |
(10) |
Kun kyseessä ovat viininviljelijät, joilla on sellaisia vastaistutettuja viinitarhoja kevään 2023 epäsuotuisien sääilmiöiden vakavasti vaurioittamilla alueilla, jotka on istutettu ennen vastaavan alan raivausta jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1308/2013 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti myöntämien uudelleenistutuslupien turvin, on aiheellista pidentää aikaisemmin istutetun alan raivaukselle asetettua neljän vuoden määräaikaa yhdellä vuodella. Tämä antaa viininviljelijöille mahdollisuuden hyötyä ylimääräisen satovuoden ajan aikaisemmin istutetusta alasta korvauksena vastaistutetulle viinitarhalle aiheutuneista vahingoista, sillä tällaiset vahingot voivat viivästyttää vastaistutetun alan käytön aloittamista tai johtaa siihen, että vastaistutettu ala on istutettava uudelleen. Sen vuoksi myös komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/273 (3) 5 artiklan toisessa kohdassa säädettyä määräaikaa olisi mukautettava. |
(11) |
Olisi otettava käyttöön siirtymäjärjestelyt asetuksen (EU) N:o 1308/2013 40 artiklassa tarkoitetuissa viinialan kansallisissa tukiohjelmissa joulukuun 2022 jälkeen aiheutuneiden menojen osalta. Asetuksen (EU) 2021/2117 5 artiklan 7 kohdassa säädetään, että viinialan tukiohjelmia sovelletaan edelleen 15 päivään lokakuuta 2023. Tätä varten asetuksen (EU) N:o 1308/2013 39–54 artiklaa sovelletaan edelleen 31 päivän joulukuuta 2022 jälkeen ennen 16 päivää lokakuuta 2023 asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti toteutetuista toimista aiheutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin. Lisäksi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 39–54 artiklaa sovelletaan edelleen myös asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 ja 50 artiklan mukaisesti ennen 16 päivää lokakuuta 2025 toteutetuista toimista aiheutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin edellyttäen, että tällaiset toimet on toteutettu osittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2023 ja että toteutuneiden menojen osuus on vähintään 30 prosenttia suunnitelluista kokonaismenoista. |
(12) |
Kevään 2023 epäsuotuisien sääilmiöiden vakavien seurausten vuoksi viininviljelijät ovat kohdanneet odottamattomia vaikeuksia, minkä vuoksi joidenkin viininviljelijöiden on mahdotonta toteuttaa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 artiklan mukaiset toimet noudattaakseen kynnysarvoa, joka on 30 prosenttia menoista, joiden on aiheuduttava viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2023. Sen vuoksi katsotaan tarpeelliseksi alentaa 30 prosentin kynnysarvo kolmeen prosenttiin, jotta voidaan varmistaa, että viininviljelijöitä, jotka ovat aloittaneet toimenpiteen toteuttamisen mutta jotka ovat odottamattomien sääolosuhteiden vuoksi estyneet etenemästä, ei rangaista tarpeettomasti ja että he voivat jatkaa toimenpiteen täytäntöönpanoa, kun tilanne sen sallii. Tätä joustoa olisi sovellettava ainoastaan viininviljelijöihin, joilla on uudelleenistutuslupia käytettävinä alueilla, joihin kevään 2023 epäsuotuisat sääilmiöt ovat vaikuttaneet. |
(13) |
Kokonaistilanteessa on kyse asetuksen (EU) N:o 1308/2013 221 artiklassa tarkoitetusta erityisestä ongelmasta, johon ei voida puuttua helposti mainitun asetuksen 219 tai 220 artiklan nojalla toteutettavilla toimenpiteillä. Tilanne ei liity olemassa olevaan tunnistettuun yksittäiseen markkinahäiriöön tai sen nimenomaiseen uhkaan. Se ei myöskään liity eläintautien leviämisen estämiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin eikä kansanterveyden taikka eläinten tai kasvien terveyden riskeistä johtuvaan kuluttajien luottamuksen menettämiseen. |
(14) |
Koska kevään 2023 vakavat epäsuotuisat sääilmiöt ovat luonteeltaan poikkeuksellisia, on tarpeen lieventää näitä vaikeuksia poikkeamalla tietyistä asetusten (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) 2021/2117 säännöksistä vain siinä määrin kuin se on ehdottoman välttämätöntä. |
(15) |
Koska toimet on tarpeen toteuttaa välittömästi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(16) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Väliaikaiset poikkeukset asetuksesta (EU) N:o 1308/2013 hedelmien ja vihannesten osalta
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 33 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa säädetään, kyseisessä säännöksessä tarkoitetun toimintaohjelman mukaisten kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteiden menojen kolmanneksen enimmäismäärää ei sovelleta vuonna 2023 kevään 2023 epäsuotuisien sääilmiöiden kohteina olleilla alueilla, jotka jäsenvaltioiden on yksilöitävä.
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 34 artiklan 1 kohdassa säädetään, kyseisessä säännöksessä tarkoitettu toimintarahastolle myönnettävä unionin taloudellinen tuki, joka myönnetään vuonna 2023 tuottajaorganisaatioille tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille, joihin jäsenvaltioiden yksilöimät kevään 2023 epäsuotuisat sääilmiöt ovat vaikuttaneet, ei saa ylittää jäsenvaltioiden vuodeksi 2023 hyväksymää toimintarahastoihin maksettavan unionin rahoitusosuuden määrää, ja se saa olla enintään 60 prosenttia tosiasiallisesti aiheutuneista menoista.
2 artikla
Väliaikaiset poikkeukset asetuksesta (EU) N:o 1308/2013 viinin osalta
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 62 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä ja 68 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, mainitun asetuksen 62, 64, 66 ja 68 artiklan mukaisesti myönnettyjen istutuslupien, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2023 ja jotka on määrä käyttää alueilla, joihin kevään 2023 epäsuotuiset sääilmiötä ovat kohdistuneet, voimassaolo päättyy vasta 12 kuukauden kuluttua niiden voimassaolon alkuperäisestä päättymispäivästä.
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 62 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa virkkeessä säädetään, viininviljelijöihin, joilla on istutuslupia, joiden voimassaolo päättyy vuonna 2023 ja joita on määrä käyttää alueilla, joihin kevään 2023 epäsuotuiset sääilmiötä ovat kohdistuneet, ei sovelleta hallinnollisia seuraamuksia edellyttäen, että he ilmoittavat toimivaltaisille viranomaisille viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023, että he eivät aio käyttää lupaansa eivätkä halua hyötyä tämän artiklan 1 kohdassa säädetystä voimassaoloajan pidentämisestä.
3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 66 artiklan 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat pidentää raivauksen määräaikaa viidennen vuoden loppuun alkaen siitä päivästä, jona uudet viiniköynnökset on istutettu, jos kevään 2023 epäsuotuisat sääilmiöt ovat vaikuttaneet vakavasti vastaistutettuun alaan siten, että joko vastaistutetun alan käytön aloittaminen viivästyy tai vastaistutettu ala on istutettava uudelleen.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava raivauksen määräajan pidentämistä koskevan hakemuksen jättäjälle tämän hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Jos hakemus hylätään, jäsenvaltioiden on ilmoitettava hakijalle hylkäämisen syyt.
Delegoidun asetuksen (EU) 2018/273 5 artiklan toista kohtaa sovelletaan, jos viininviljelijä ei toteuta raivausta pidennetyn määräajan päättymiseen mennessä.
Viininviljelijät, joille on myönnetty määräajan pidennys, eivät voi saada tukea asetuksen (EU) N:o 1308/2013 47 artiklassa tarkoitettuun rypäleiden raakana korjaamiseen vastaistutetulla alalla eivätkä raivattavalla alalla ennen kuin pidennetty määräaika on päättynyt.
3 artikla
Väliaikaiset poikkeukset asetuksen (EU) 2021/2117 5 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädetyistä siirtymäsäännöksistä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 39–52 artiklan soveltamisen osalta
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/2117 5 artiklan 7 kohdan b alakohdassa säädetään, asetuksen (EU) N:o 1308/2013 39–54 artiklaa sovelletaan 31 päivän joulukuuta 2022 jälkeen asetuksen (EU) N:o 1308/2013 46 artiklan mukaisesti ennen 16 päivää lokakuuta 2025 toteutettujen toimien osalta aiheutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin edellyttäen, että
a) |
tällaiset toimet on toteutettu osittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2023, ja aiheutuneiden menojen osuus on vähintään kolme prosenttia suunnitelluista kokonaismenoista; |
b) |
tällaiset toimet on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön viimeistään 15 päivänä lokakuuta 2025. |
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tätä poikkeusta sovelletaan ainoastaan viininviljelijöihin, joilla on uudelleenistutuslupa käytettäväksi alueilla, joihin kevään 2023 epäsuotuisat sääilmiöt ovat vaikuttaneet.
4 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 9 päivään elokuuta 2024.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2023.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2117, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EU) N:o 1308/2013, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen (EU) N:o 1151/2012, maustettujen viinituotteiden määritelmästä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojasta annetun asetuksen (EU) N:o 251/2014 sekä unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 228/2013 muuttamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 262).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/273, annettu 11 päivänä joulukuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä viini-istutusten lupajärjestelmän, viinitilarekisterin, saateasiakirjojen ja todistusten, saapuvien ja lähtevien erien rekisterin, pakollisten ilmoitusten sekä tiedoksiantojen ja tiedoksiannettujen tietojen julkistamisen osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä asianomaisten tarkastusten ja seuraamusten osalta, komission asetusten (EY) N:o 555/2008, (EY) N:o 606/2009 ja (EY) N:o 607/2009 muuttamisesta sekä komission asetuksen (EY) N:o 436/2009 ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/560 kumoamisesta (EUVL L 58, 28.2.2018, s. 1).
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/101 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1620,
annettu 8 päivänä elokuuta 2023,
väliaikaisista kiireellisistä toimenpiteistä, jotka poikkeavat vuoden 2023 osalta tietyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 säännöksistä epäsuotuisien sääolojen hedelmä- ja vihannesalalla aiheuttamien erityisongelmien ratkaisemiseksi, sekä niihin liittyvistä toimenpiteistä
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon jäsenvaltioiden yhteisen maatalouspolitiikan nojalla laadittavien, Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) rahoitettavien strategiasuunnitelmien (YMP:n strategiasuunnitelmat) tukea koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1305/2013 ja (EU) N:o 1307/2013 kumoamisesta 2 päivänä joulukuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (1) ja erityisesti sen 148 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Useiden jäsenvaltioiden alueilla keväällä 2023 esiintyneistä vakavista epäsuotuisista sääoloista on aiheutunut huomattavia vahinkoja hedelmien ja vihannesten tuotannolle. Tämä on vaikuttanut sekä tuotannon määrään että laatuun ja II luokkaan kuuluvien tuotteiden osuus on kasvanut, mikä on johtanut eri laatuluokkien väliseen epätasaiseen hinnoitteluun. Espanjassa Katalonian alueen suunniteltu tuotanto on alentunut vähintään 50 prosenttia kuivuuden vuoksi, kun taas Italiassa Emilia-Romagnan alueella tuotanto on tuhoutunut tulvien vuoksi. Kuivuus on myös vaikuttanut vakavasti tuotannon määrään ja laatuun joillakin Ranskan ja Portugalin alueilla. |
(2) |
Kevään 2023 vakavien epäsuotuisien sääolojen vuoksi monilla hedelmä- ja vihannesalan hyväksytyillä tuottajaorganisaatioilla ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymillä on vaikeuksia toteuttaa hyväksytyt toimintaohjelmansa. Joitakin hyväksytyistä toimista ja toimenpiteistä ei toteuteta vuonna 2023, minkä vuoksi osa toimintarahastojen määrärahoista jää käyttämättä. Eräät hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät ovat muuttamassa toimintaohjelmiaan pannakseen täytäntöön interventioita, joilla pyritään korjaamaan hedelmä- ja vihannesalan vakavien epäsuotuisien sääolojen vaikutuksia, esimerkiksi kriisinehkäisy- ja riskinhallintatavoitteisiin tähtääviä interventioita. |
(3) |
Hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat osana hyväksyttyjä toimintaohjelmiaan panna täytäntöön asetuksen (EU) 2021/2115 47 artiklan 2 kohdan f, g ja h alakohdassa tarkoitettuja hedelmä- ja vihannesalan kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatavoitteita edistäviä interventioita, joiden tarkoituksena on parantaa niiden kykyä sietää markkinahäiriöitä. |
(4) |
Asetuksen (EU) 2021/2115 50 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaan tällaiset interventiot eivät kuitenkaan saa muodostaa yli kolmasosaa toimintaohjelman kokonaismenoista. Jotta tuottajaorganisaatiot, joihin kevään 2023 vakavat epäsuotuisat sääolot vaikuttavat, saisivat enemmän joustoa ja jotta ne voisivat keskittää toimintaohjelmien varat tällaisten tapahtumien seurausten korjaamiseen, kyseistä sääntöä ei tulisi soveltaa vuonna 2023. |
(5) |
Hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien olisi voitava siirtää varoja, mukaan lukien unionin taloudellinen tuki, toimintarahaston sisällä interventioihin, jotka ovat tarpeen kevään 2023 vakavien epäsuotuisien sääolojen seurauksien korjaamiseksi. Sen varmistamiseksi, että hyväksytyt tuottajaorganisaatiot ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymät voivat toimia näin, vuonna 2023 on tarpeen korottaa asetuksen (EU) 2021/2115 52 artiklan 1 kohdassa vahvistettu unionin taloudellisen tuen enimmäismäärä 50 prosentista 60 prosenttiin tosiasiallisesti aiheutuneista menoista. |
(6) |
Koska kevään 2023 vakavat epäsuotuisat sääolot ovat luonteeltaan ennennäkemättömiä, on tarpeen lieventää näitä vaikeuksia poikkeamalla tietyistä asetuksen (EU) 2021/2115 säännöksistä, joita sovelletaan hedelmä- ja vihannesalan interventioihin, mutta ainoastaan ehdottoman tarpeellisissa määrin ja ainoastaan vuoden 2023 osalta. |
(7) |
Koska toimet on tarpeen toteuttaa välittömästi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
(8) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat yhteisen maatalouspolitiikan komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Väliaikaiset poikkeukset asetuksesta (EU) 2021/2115 hedelmien ja vihannesten osalta
1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/2115 50 artiklan 7 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa säädetään, enimmäismäärää, joka on kolmasosa kokonaismenoista mainitun asetuksen 47 artiklan 2 kohdan f, g ja h alakohdassa tarkoitettuihin interventiotyyppeihin kuuluviin interventioihin, ei sovelleta vuonna 2023 alueilla, joilla esiintyi jäsenvaltioiden yksilöimiä kevään 2023 vakavia epäsuotuisia sääoloja.
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) N:o 2021/2115 52 artiklan 1 kohdassa säädetään, unionin taloudellinen tuki jäsenvaltioiden yksilöimistä kevään 2023 vakavista epäsuotuisista sääoloista kärsineiden tuottajaorganisaatioiden tai tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toimintarahastolle vuonna 2023 ei saa ylittää unionin rahoitusosuuden määrää jäsenvaltioiden vuodeksi 2023 hyväksymille toimintarahastoille, ja se on rajoitettu 60 prosenttiin tosiasiallisesti aiheutuneista menoista.
2 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tätä asetusta sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2023.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 8 päivänä elokuuta 2023.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
PÄÄTÖKSET
9.8.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 199/103 |
Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen 8 artiklan 1 kohdan r alakohdalla perustetun erityiskomitean päätös N:o 1/2023,
annettu 19 päivänä kesäkuuta 2023,
vakiolomakkeen vahvistamisesta keskinäistä oikeusapua koskeville pyynnöille [2023/1621]
LAINVALVONTA- JA OIKEUSYHTEISTYÖN ERITYISKOMITEA, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen (1), jäljempänä ’kauppa- ja yhteistyösopimus’, ja erityisesti sen 635 artiklan 1 kohdan,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Hyväksytään kauppa- ja yhteistyösopimuksen liite 50, jossa vahvistetaan tämän päätöksen lisäyksessä esitetty vakiolomake keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeville pyynnöille.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sen hyväksymispäivää seuraavan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä.
Tehty Brysselissä 19 päivänä kesäkuuta 2023.
Lainvalvonta- ja oikeusyhteistyön erityiskomitean puolesta
Puheenjohtajat
Chris JONES
Bruno GENCARELLI
Stephen CURZON
LISÄYS
KESKINÄISTÄ OIKEUSAPUA RIKOSASIOISSA KOSKEVA PYYNTÖ
Tätä lomaketta käyttävät toimivaltaiset viranomaiset, joihin sitä sovelletaan Euroopan unionin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti.
Annettujen tietojen on oltava merkityksellisiä ja asiaankuuluvien tietosuojavaatimusten mukaisia, eivätkä ne saa ylittää sitä, mikä on tarpeen pyynnön täyttämiseksi.
OSA A Asian viitenumero: … Pyynnön esittävä valtio: … Pyynnön esittävä viranomainen: … Pyynnön vastaanottava valtio: … Pyynnön vastaanottava viranomainen (jos tiedossa): … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OSA B: Kiireellisyys Ilmoittakaa, onko asia kiireellinen jostakin seuraavasta syystä:
Täsmentäkää: … Pyynnön täyttämisen määräajoista määrätään kauppa- ja yhteistyösopimuksen 640 artiklassa. Kuitenkin jos pyyntö on kiireellinen ja/tai edellyttää toimia tiettyyn päivään mennessä tai tiettynä päivänä, täsmentäkää määräaika ja sen syyt: … … |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OSA C: Luottamuksellisuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
D JAKSO: Yhteys toiseen aikaisempaan tai samanaikaiseen avunpyyntöön Ilmoittakaa mahdolliset toimet, joita näissä menettelyissä tai niihin liittyvissä menettelyissä on toteutettu todisteiden hankkimiseksi muuta kautta. Täydentääkö tämä keskinäistä oikeusapua koskeva pyyntö toista pyynnön vastaanottavalle valtiolle ja tapauksen mukaan toiselle valtiolle osoitettua aiempaa tai samanaikaista avunpyyntöä?
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OSA E: Pyynnön perustelut
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OSA F: Kyseessä olevien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden henkilöllisyys Antakaa ainoastaan olennaiset tiedot, jotka eivät ylitä sitä, mikä on pyynnön kannalta tarpeen. Jos asia koskee useampaa kuin yhtä henkilöä, antakaa tiedot jokaisesta henkilöstä.
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Nimi: … Oikeushenkilön muoto: … Mahdollinen lyhytnimi, yleensä käytetty nimi tai kauppanimi: … Sääntömääräinen kotipaikka/toimipaikka: … Rekisterinumero: … Oikeushenkilön osoite: … Muut yhteystiedot (sähköposti, puhelinnumero): … Oikeushenkilön edustajan nimi: … Kyseessä olevan henkilön asema menettelyssä:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OSA G: Pyydetty toimenpide
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
OSA H: Tiettyjä toimenpiteitä koskevat lisävaatimukset Täyttäkää pyydetyn tutkintatoimenpiteen (pyydettyjen tutkintatoimenpiteiden) kannalta merkitykselliset osiot: |
OSIO H1: Etsintä ja takavarikko Etsintään liittyvä luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö Jos asia koskee useampaa kuin yhtä henkilöä, antakaa tiedot jokaisesta henkilöstä. … … Etsittävät tilat Antakaa yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten henkilö liittyy tiloihin. Jos asia koskee useampaa kuin yhtä henkilöä, antakaa tiedot jokaisesta henkilöstä. … … … Mitä todisteita etsitään? Yksilöikää aineisto, jota on tarkoitus etsiä, mahdollisimman tarkasti: … … … Miksi todisteiden uskotaan löytyvän edellä mainitusta paikasta ja olevan merkityksellisiä ja olennaisen arvokkaita tutkinnan kannalta? … … … Onko olemassa riski, että samalla löydetään salassa pidettävää aineistoa? Jos on, täsmentäkää: … … … Onko etsinnässä oltava läsnä pyynnön esittävän valtion virkamiehiä? (Jos kyllä, antakaa yksityiskohtaiset tiedot osassa I):
Saatavilla olevat tiedot, jotka liittyvät muissa valtioissa suoritettavaan tutkintaan ja jotka voivat vaikuttaa tähän etsintä- ja takavarikkopyyntöön: … … … Antakaa kaikki muut tähän etsintään ja takavarikkoon liittyvät merkitykselliset tiedot: … |
OSIO H2: Tietojen antaminen pankkitileistä ja muista rahoitustileistä Jos asia koskee useampaa kuin yhtä tiliä, antakaa tiedot jokaisesta tilistä. Täsmentäkää, mitä tietoja pyydetään:
Ilmoittakaa seuraavat tiedot, jos ne ovat saatavilla:
|
OSIO H3: Tilaaja-, viestiliikenne-, sijainti- ja sisältötiedot Pyydettyjen tietojen tyyppi:
Kaikissa tilaajaa, viestiliikennettä tai sijaintia sekä sisältötietoja koskevissa pyynnöissä on oltava seuraavat tiedot:
Antakaa lisätietoja pyydettyjen tietojen tunnistamiseksi:
|
OSIO H4: Video- tai puhelinyhteys tai muu audiovisuaalisesti välitettävä tapa Jos on pyydetty kuulemista video- tai puhelinyhteyden avulla tai muulla audiovisuaalisesti välitettävällä tavalla: Ilmoittakaa kuulemisen järjestävän viranomaisen nimi (ilmoittakaa kuulemisen järjestävän henkilön nimi/yhteystiedot/kieli, jos tiedossa): … … Ehdotettu päivä (ehdotetut päivät) (pp/kk/vvvv): … Kokouksen alkamisaika (hh:mm:ss): … Aikavyöhyke: … Kuulemisen arvioitu kesto: … Tekniset tiedot:
Ennakkotestin päivä ja aika: … Ennakkotestin tekijän yhteystiedot, jos tiedossa: … Kieli- ja tulkkausjärjestelyt: … Muut vaatimukset (täsmentäkää): … … … …
|
OSIO H5: Väliaikaiset toimenpiteet Jos pyydetään väliaikaista todisteiden, vallitsevan tilanteen tai vaarassa olevien oikeudellisten etujen turvaamistoimenpidettä, ilmoittakaa,
|
OSIO H6: Vapautensa menettäneen henkilön siirtäminen
|
||||||||
|
|
|
||||||
|
||||||||
|
|
|||||||
|
OSIO H7: Peitetutkinta Ilmoittakaa syyt, joiden vuoksi katsotte, että peitetutkintatoimenpiteellä on olennainen merkitys rikosoikeudellisen menettelyn kannalta: … … … Antakaa seuraavat tiedot:
…. …. |
OSA I: Täytäntöönpanon edellyttämät muodollisuudet ja menettelyt
|
OSA J: Pyynnön esittänyttä viranomaista koskevat tiedot
|
||||||||
OSA K: Allekirjoitus Allekirjoittamalla tämän lomakkeen vakuutan, että
Pyynnön esittävän viranomaisen ja/tai sen edustajan allekirjoitus: Nimi: … Toimi: … Päiväys: … Virallinen leima (jos käytössä): Luettelo liitteistä (tarvittaessa): … … |