(1)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2022/127 (2) täydennetään asetusta (EU) 2021/2116 maksajavirastoja ja muita elimiä, varainhoitoa, tilien tarkastamista ja hyväksymistä, vakuuksia sekä euron käyttöä koskevilla säännöillä.

(2)

Asetuksen (EU) 2021/2116 44 artiklan 3 b kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat päättää maksaa ennakkomaksuja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (3) II osan I osaston II luvun 1 jaksossa säädetyssä tukijärjestelmässä lukuvuoden 2023/2024 ja sitä seuraavien lukuvuosien tuen osalta. Jotta voidaan varmistaa, että ennakkomaksut maksetaan johdonmukaisella ja syrjimättömällä tavalla ja että unionin varat suojataan, on aiheellista vahvistaa erityisedellytykset, jotka koskevat ennakkomaksujen maksamista hakijoille maksettavan tuen enimmäisprosenttiosuuksina sekä vaatimusta, jonka mukaan tuenhakijoiden on asetettava vakuus.

(3)

Delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 19 artiklassa vahvistetaan ne erityistilanteet, joissa toimivaltainen viranomainen voi luopua vakuusvaatimuksesta. Koska koulujakelujärjestelmän mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisen riski on pieni silloin, kun tuenhakijat ovat viranomaisia, on aiheellista antaa toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuus olla vaatimatta vakuutta kyseisiltä tuenhakijoilta.

(4)

Delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 28 artiklan otsikossa olisi viitattava myös vakuuksien pidättämiseen, ja selkeyden vuoksi 2 kohtaan olisi lisättävä viittaus vakuuden pidättämismenettelyä koskevaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/128 (4) 56 artiklaan.

(5)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2022/127 olisi muutettava ja se olisi oikaistava,

(1)

Asetuksen (EU) 2021/2116 44 artiklan 3 b kohdan mukaisesti jäsenvaltiot voivat päättää maksaa ennakkomaksuja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 II osan I osaston II luvussa säädetyssä tukijärjestelmässä, jäljempänä ’koulujakelujärjestelmä’, lukuvuoden 2023/2024 ja sitä seuraavien lukuvuosien tuen osalta. Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2022/127 (3) täydennetään asetusta (EU) 2021/2116 vahvistamalla muun muassa vakuuksia koskevat säännöt, mukaan lukien erityisedellytykset, jotka koskevat koulujakelujärjestelmän mukaisten ennakkomaksujen maksamista hakijoille maksettavan tuen enimmäisprosenttiosuuksina sekä vaatimusta, jonka mukaan tuenhakijoiden on asetettava vakuus.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/39 (4) vahvistetaan koulujakelujärjestelmän soveltamissäännöt, mukaan lukien säännöt, jotka koskevat jäsenvaltioiden strategioiden sisältöä sekä tuen hakemista ja tuen maksamista koulujakelujärjestelmän toimien toteuttamisen jälkeen. Olisi vahvistettava täytäntöönpanosäännöt, joiden mukaisesti jäsenvaltiot voivat maksaa ennakkomaksuja koulujakelujärjestelmässä.

(3)

Olisi vahvistettava säännöt, jotka koskevat koulujakelujärjestelmään liittyviä tukiennakkoja koskevien hakemusten sisältöä ja esittämistiheyttä sekä todisteita, jotka hakijoiden on esitettävä hakemustensa tueksi.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 4 artiklassa vahvistetaan tukihakemuksia koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka tukihakemusten on täytettävä, jotta tuenhakijat voivat toimittaa tukihakemuksensa toimivaltaisille viranomaisille, kun hakemukseen liittyvät toimet on toteutettu, ja hakea korvausta aiheutuneista menoista. Kyseisessä artiklassa täsmennetään myös vaaditut todisteeksi esitettävät asiakirjat. Velvoitetta jättää tukihakemus olisi sovellettava myös silloin, kun tuenhakija on saanut tukiennakkoa. On kuitenkin aiheellista vahvistaa erityisvaatimukset tukihakemuksille silloin kun on maksettu ennakkoa.

(5)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 5 artiklassa vahvistetaan edellytykset, joiden täyttyessä toimivaltaisten viranomaisten on maksettava hakijoille tukea koulujakelujärjestelmän toimien toteuttamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi. On aiheellista vahvistaa säännöt, joiden mukaisesti toimivaltaiset viranomaiset maksavat tuenhakijoille tukiennakkoa, ja vahvistaa tuen maksamisen edellytykset silloin kun on maksettu tukiennakkoa. Lisäksi kyseisen artiklan 1 ja 2 kohdassa asetetut todisteeksi esitettäviä asiakirjoja koskevat edellytykset olisi siirrettävä 4 artiklaan, koska ne tukevat tukihakemuksia.

(6)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 6 artiklassa vahvistetaan määräajat määrärahojen välisille siirroille kouluhedelmien ja -vihannesten sekä koulumaidon osalta sekä säädetään kyseisten siirtoilmoitusten toimittamisesta komissiolle mainitun asetuksen 3 artiklassa tarkoitetuissa unionin tukea koskevissa pyynnöissä. Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 23 a artiklan 4 kohdan mukaisesti siirrot voidaan tehdä kerran lukuvuodessa joko ennen lopullisten määrärahojen vahvistamista seuraavaksi lukuvuodeksi, jäsenvaltion alustavien määrärahojen välillä, tai lukuvuoden alkamisen jälkeen jäsenvaltion lopullisten määrärahojen välillä, jos nämä määrärahat on asianomaisen jäsenvaltion osalta vahvistettu. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 3 ja 6 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista lopullisten määrärahojen välisistä siirroista sen lukuvuoden 31 päivään tammikuuta mennessä, jona siirrot on tehty. Jotta jäsenvaltiot saisivat enemmän joustavuutta määrärahojensa hallinnointiin ja jotta määrärahojen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, on aiheellista sallia jäsenvaltioiden tehdä siirtoja lopullisten määrärahojensa välillä kyseisen päivämäärän jälkeen ja ilmoittaa niistä komissiolle kyseistä lukuvuotta seuraavan lukuvuoden 31 päivään elokuuta mennessä.

(7)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 9 artiklassa vahvistetaan erityiset säännöt tarkastuksista, jotka jäsenvaltioiden on tehtävä koulujakelujärjestelmää koskevan lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi. Niihin kuuluvat kaikkien tukihakemusten järjestelmälliset hallinnolliset tarkastukset ja vaatimus tarkastaa tukihakemusten kanssa todisteeksi toimitetut asiakirjat. On aiheellista säätää, että tukiennakkoja koskeviin hakemuksiin sovelletaan samoja sääntöjä. On lisäksi aiheellista täsmentää, että hallinnolliset tarkastukset olisi tehtävä ennen tuen maksamista, kun otetaan huomioon koulujakelujärjestelmän täytäntöönpanosta saadut kokemukset ja jotta voidaan varmistaa moitteeton varainhoito.

(8)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2017/39 olisi muutettava.

(9)

Jäsenvaltiot voivat myöntää tukiennakkoa vasta lukuvuoden 2023/2024 ja sitä seuraavien lukuvuosien osalta, joten on aiheellista säätää, että ennakkomaksuja ja tarkastuksia koskeviin säännöksiin tehtäviä muutoksia sovelletaan vasta lukuvuoden 2023/2024 ja sitä seuraavien lukuvuosien tukeen, jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa mukauttaa valvontajärjestelmänsä.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Euroopan komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/804 (2) käyttöön polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta (muusta kuin valuraudasta) tai teräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistettujen poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisten ja ulkoläpimitaltaan yli 406,4 mm:n suuruisten saumattomien putkien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 29,2–41,4 prosenttia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osalta, 45,6 prosenttia otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden yritysten osalta ja 54,9 prosenttia kaikkien muiden Kiinan kansantasavallassa, jäljempänä ’Kiina’, toimivien yritysten osalta.

(3)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen julkaisemisen jälkeen Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(4)

Tarkastelupyynnön toimitti European Steel Tube Association, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’ tai ’ESTA’, 10 päivänä helmikuuta 2022 tiettyjä raudasta (muusta kuin valuraudasta) tai teräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistettuja poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia ja ulkoläpimitaltaan yli 406,4 mm:n suuruisia saumattomia putkia valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntöä perusteltiin sillä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(5)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 12 päivänä toukokuuta 2022 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen raudasta (muusta kuin valuraudasta) tai teräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistettujen poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisten ja ulkoläpimitaltaan yli 406,4 mm:n suuruisten saumattomien putkien unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(6)

Vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen kiinalaiset yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat kiinnittivät huomiota siihen, ettei yksikään alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valituista unionin tuottajista osallistunut tätä tarkastelua koskevaan pyyntöön, mikä niiden mielestä saattaa viitata siihen, että kyseiset yritykset ovat toipuneet täysin polkumyynnillä tapahtuneesta vahinkoa aiheuttaneesta tuonnista.

(7)

Komissio totesi ensinnäkin, etteivät vientiä harjoittavat tuottajat kyseenalaistaneet sitä, että pyyntö täytti perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset. Pyynnön esittänyt European Steel Tube Association edustaa yli 25:tä prosenttia unionin kokonaistuotannosta, ja pyyntöä tukeneiden unionin tuottajien osuus unionin kokonaistuotannosta on yli 50 prosenttia. Toiseksi unionin tuottaja Huta Batory kuului otokseen molemmissa tutkimuksissa, sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Kolmanneksi Valcovni Trub Chomutov AS (toinen alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valittu tuottaja) tuki toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevaa tarkastelupyyntöä mutta ei sisältynyt komission valitsemaan otokseen. Kaksi muuta alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valittua yritystä, Arcelor Mittal Tubular Products Roman ja Vallourec Deutschland GmbH, ovat poistuneet tai poistumassa unionin markkinoilta. Näin ollen väite hylättiin.

(8)

Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät myös, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu on pantava vireille, jos pyyntöön sisältyy riittävä näyttö siitä, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja vahingon jatkumiseen tai toistumiseen, ja että tällaisen päätelmän tueksi on esitettävä tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä. Väitteensä tueksi ne painottivat, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät koskaan saa tietää normaaliarvoa, koska se määritetään eri menetelmillä käyttämällä edustavan maan hintoja.

(9)

Komissio huomautti, että se tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti esitettyjen todisteiden täsmällisyyden ja riittävyyden ja määritti, että näyttö tämän tutkimuksen vireille panemisen oikeuttamiseksi oli riittävä. Joka tapauksessa vientiä harjoittavat tuottajat eivät esittäneet esimerkkiä riittämättömästä näytöstä, joten tämän väitteen tueksi ei esitetty mitään asianmukaisia perusteluja. Vientiä harjoittavilla tuottajilla oli normaaliarvon osalta mahdollisuus tarkistaa käytetyt menetelmät ja pyynnössä laskettu normaaliarvo. Näin ollen niiden väite hylättiin.

(10)

Vientiä harjoittavat tuottajat totesivat myös, että unionin tuottajien tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvä liiketoiminta on paljon riippuvaisempaa olosuhteista kansainvälisillä markkinoilla kuin unionin olosuhteista ja että pyynnön esittäjien vientituloksen heikkenemisen vuodesta 2019 lähtien ei voida katsoa johtuvan Kiinasta peräisin olevasta tuonnista. Lisäksi ne väittivät, että heikon vientituloksen lisäksi unionin negatiivinen kehitys johtui osittain myös covid-19-pandemian puhkeamisesta, erityisesti vuonna 2020. Tämän lisäksi ne väittivät, että pyynnössä ilmoitetut tuotantokustannukset (1 245–1 291 euroa/tonni) olivat huomattavasti alhaisemmat kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(11)

Komissio totesi, että pyynnön esittämisvaiheessa riittää, että pyynnön esittäjä toimittaa kohtuudella käytettävissään oleviin tietoihin perustuvaa näyttöä siitä, että vahinko todennäköisesti jatkuu tai toistuu, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tältä osin todetaan, että vaikka vientiä harjoittavien tuottajien väitteet, joiden mukaan unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni muiden tekijöiden kuin Kiinasta tulevan tuonnin vaikutuksesta, pitäisivät paikkansa, niissä ei silti kyseenalaistettu sitä, että Kiinasta tuleva tuonti oli edelleen merkittävää niin absoluuttisesti kuin markkinaosuuden osalta. Lisäksi pyynnössä esitetty näyttö osoitti, että vahinko todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Näin ollen väite hylättiin.

(12)

Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät myös, että Tenarisin taloudellinen tulos oli vahva ja normaalilla tasolla ennen pandemian vaikutuksia ja niiden jälkeen. Tubos Reunidos SA:n myynnin arvo pysyi samalla tasolla kolmen peräkkäisen vuoden ajan vuodesta 2018 alkaen, kunnes vuonna 2020 myynnin arvo alkoi nousta. Ainoastaan vientimyynti kolmansiin maihin on vähentynyt Yhdysvaltojen markkinoita lukuun ottamatta. EU:n tuottajien tilannetta koskevien väitteidensä tueksi vientiä harjoittavat tuottajat esittivät näyttöä kahden edellä mainitun yrityksen kunnianhimoisista suunnitelmista joko investoida ja laajentaa tai parantaa tuotantolaitoksiaan unionissa.

(13)

Komissio totesi, että vahinkoindikaattoreita ei analysoida yksittäisten tuottajien vaan koko unionin tuotannonalan tasolla. Kuten edellä johdanto-osan 11 kappaleessa todetaan, pyyntö sisälsi koko unionin tuotannonalan osalta riittävästi näyttöä vahingon jatkumisesta tai toistumisesta, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Tästä syystä tämä väite hylättiin.

(14)

Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät myös, että Thaimaasta unionin markkinoille tuleva tuonti on lisääntymässä nopeasti ja että tämä vaikuttaa merkittävästi toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksiin ja pyynnön esittäjien markkina-asemaan. Lisäksi tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovelletaan myös suojatoimenpiteitä, jotka ovat voimassa 30 päivään kesäkuuta 2024 asti.

(15)

Thaimaasta tulevan tuonnin osalta komissio totesi, etteivät osapuolet osoittaneet, miten niiden väite kyseenalaistaisi pyyntöön sisältyvän näytön vahingon jatkumisesta tai toistumisesta. Suojatoimenpiteiden osalta huomautetaan, että polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä puututaan eri tilanteeseen kuin suojatoimenpiteillä. Terästä koskevat suojatoimenpiteet eivät myöskään estä polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönottoa suojatullin soveltamisen ulkopuolelle jääviin tullikiintiöihin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(16)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(17)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta pyynnön esittäjälle, unionin tuottajille, ammattijärjestöille, tiedossa oleville kiinalaisille tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(18)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(19)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(20)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti käyttäen perusteena unionin samankaltaisen tuotteen suurinta edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa ottaen huomioon myös otoksen maantieteellisen edustavuuden. Otos koostui kolmesta unionin tuottajasta. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus tiedossa olevien unionin tuottajien samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta oli lähes 76 prosenttia ja osuus kokonaismyyntimäärästä lähes 67 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta, mutta sille ei toimitettu huomautuksia. Näin ollen otos vahvistettiin. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(21)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(22)

Vain yksi etuyhteydetön tuoja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Näin vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(23)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(24)

Kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa / vientiä harjoittavien tuottajien ryhmää toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen, vaan se tutki kaikkia ilmoittautuneita vientiä harjoittavia tuottajia.

(25)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(26)

Lisäksi komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille unionin tuottajille, etuyhteydettömille tuojille, käyttäjille, unionin tuottajien järjestölle ja vientiä harjoittaville tuottajille. Samat kyselylomakkeet oli asetettu saataville myös verkossa (4).

(27)

Komissio sai vastauksen kyselylomakkeisiin otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta, yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta, unionin tuottajien järjestöltä ja kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta / vientiä harjoittavien tuottajien ryhmältä.

(28)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(29)

Komissio teki tarkastuskäynnin myös seuraavan järjestön tiloihin:

(30)

Covid-19-pandemian puhkeamisen ja sen johdosta toteutettujen toimenpiteiden vuoksi (ks. asiaa koskeva ilmoitus (5), jäljempänä ’covid-19-epidemiaa koskeva ilmoitus’), komissio ei kyennyt tekemään tarkastuskäyntejä vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin. Sen sijaan komissio ristiintarkasti etätarkastuksena kaikki päätelmien tekemistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot covid-19-epidemiaa koskevan ilmoituksen mukaisesti. Komissio järjesti videoneuvottelun seuraavien vientiä harjoittavien tuottajien / vientiä harjoittavien tuottajien ryhmien kanssa:

(31)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, Daye Special Steel Co. Ltd., Zhejiang Pacific Seamless Steel Tube Co. ja Yangzhou Chengde Steel Pipe, Co. Ltd, kyseenalaistivat sen, että alkuperäisessä tutkimuksessa otokseen valitut unionin tuottajat vaikuttivat puuttuvan tästä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelusta, sekä syyt siihen, miksi näitä tuottajia ei nyt sisällytetty otokseen. Lisäksi ne huomauttivat, ettei yritystä Huta Batory lueteltu otokseen valittujen unionin tuottajien joukossa tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Lisäksi ne ilmoittivat, että ne eivät voineet arvioida, liittyikö vahingon toistumisen määrittäminen otokseen näiden kahden tutkimuksen välillä tehtyihin muutoksiin.

(32)

Komissio totesi, että yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien esittämää väitettä on käsitelty johdanto-osan kappaleessa 7. Lisäksi unionin tuottaja Huta Batory kuului otokseen molemmissa tutkimuksissa, sekä alkuperäisessä tutkimuksessa että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa. Tämä yritys tunnetaan nykyisin nimellä Alchemia SA.

(33)

Kuten johdanto-osan 20 kappaleessa selitetään, muiden yritysten osalta unionin tuottajat valittiin otokseen käyttäen perusteena samankaltaisen tuotteen suurinta edustavaa tuotanto- ja myyntimäärää unionissa, jota voidaan kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Koska otoksesta ei esitetty huomautuksia, otos vahvistettiin ja sen todettiin edustavan unionin tuotannonalaa. Vaikka otos muuttui alkuperäisen tutkimuksen ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun välillä, vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet mitään näyttöä siitä, että otos ei olisi edustava. Lisäksi arvioidessaan unionin tuotannonalan tilannetta ja vahingon toistumista komissio perustaa analyysinsä myös makrotalouden indikaattoreihin, jotka koskevat kaikkia unionin tuottajia, myös niitä, jotka valittiin otokseen alkuperäisessä tutkimuksessa. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

(34)

Komissio ilmoitti 21 päivänä huhtikuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(35)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen.

(36)

Tarkastelun kohteena on sama tuote kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli tietyt raudasta (muusta kuin valuraudasta) tai teräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistetut poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoiset ja ulkoläpimitaltaan yli 406,4 mm:n suuruiset saumattomat putket, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7304 19 90, ex 7304 29 90, 7304 39 88 ja 7304 59 89 (Taric-koodi 7304299090), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(37)

Tiettyjä raudasta (muusta kuin valuraudasta) tai teräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistettuja poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia ja ulkoläpimitaltaan yli 406,4 mm:n suuruisia saumattomia putkia käytetään moniin eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi öljyn, kaasun ja nesteiden kuljettamiseen, rakennusalalla paalutukseen, mekaanisiin käyttötarkoituksiin sekä kattilaputkissa ja öljyteollisuudessa suojaputkina putkitarvikkeissa, jäljempänä ’OCTG-putket’.

(38)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

(39)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa vahvistui, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(40)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(41)

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin alkuperäisellä tutkimusajanjaksolla (6) yli 42 000 tonnia, ja niiden osuus unionin markkinoista oli tuolloin noin 26 prosenttia.

(42)

Tämän tutkimuksen tarkastelujaksolla ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin määrä oli Comext-tietokannan ja 14 artiklan 6 kohdan mukaisen tietokannan tilastotietojen mukaan huomattavasti pienempi kuin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittama vientimäärä. Näin ollen komissio katsoi, että tässä tapauksessa tilastotiedot eivät olleet luotettavia eikä niitä voitu käyttää Kiinasta tulevan tuonnin määrän ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuuden määrittämiseksi. Sen vuoksi se perusti tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin tulleen tuonnin määrää ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuutta koskevat päätelmänsä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien todennettuihin tietoihin ja tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin.

(43)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin noin 2,9 tuhatta tonnia, mikä vastasi [2,5–3,5 prosentin] osuutta unionin markkinoista (ks. taulukko 3).

(44)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotanto tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli vain noin 12 prosenttia tarkastelun kohteena olevan tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta (7) Kiinassa. Sen vuoksi komissio piti todennäköisenä, että kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien (otoksen ulkopuolisten tuottajien, joiden tietoja ei tutkittu tutkimuksessa) kokonaistuontimäärä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli suurempi kuin yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamat 2,9 tuhatta tonnia, sekä katsoi, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuus oli hyvin todennäköisesti jäljempänä olevassa taulukossa 3 esitettyä [2,5–3,5 prosenttia] suurempi.

(45)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkoivat tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä unioniin myös tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, vaikkakin pienempinä määrinä.

(46)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(47)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(48)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Meksikon asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(49)

Komissio ilmoitti 14 päivänä heinäkuuta 2022 asianomaisille osapuolille asiakirja-aineistoon liitettävällä muistiolla, jäljempänä ’tuotannontekijöitä ja edustavaa maata koskeva muistio’ tai ’muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella mahdolliseksi edustavaksi maaksi Meksikon. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton yrityksestä Tubos de Acero de México SA (Meksikossa toimiva tuottaja), jäljempänä ’Tamsa’, saatavilla olevien tietojen perusteella.

(50)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(51)

Kyseisen asetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan kuitenkin myös, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(52)

Kuten jäljempänä tarkemmin selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(53)

Hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (8) komissio totesi, että alalla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(54)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (9). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus (10) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä (11) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja valtion puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (12). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät erityisesti maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (13). Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (14) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (15).

(55)

Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (16), jäljempänä ’maaraportti’, sisältämään näyttöön. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä omalla tutkimuksellaan eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa.

(56)

Pyynnössä väitettiin, että Kiinan viranomaisten ja julkisen hallinnon eri tasojen viranomaisten laaja-alainen puuttuminen asioihin vaikuttaa laajasti Kiinan koko talouteen, joten kiinalaisen terästeollisuuden kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia ei voida käyttää tässä tutkimuksessa. Väitteen tueksi pyynnössä viitattiin komission viimeaikaisiin Kiinan terässektoria koskeviin tutkimuksiin (17).

(57)

Pyynnössä viitattiin erityisesti siihen, että Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan monitahoisesti hallinnon, talouden ja sääntelyn avulla, kun otetaan huomioon Kiinan perustuslaissa vahvistettu sosialistisen markkinatalouden oppi sekä Kiinan kommunistisen puolueen läsnäolo kaikkialla ja sen vaikuttaminen talouteen strategisten suunnitelmien – kuten 13:nnen ja 14. viisivuotissuunnitelman – avulla.

(58)

Pyynnössä esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kaikissa kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Viitaten komission aiempiin teräsalaa koskeviin tutkimuksiin ja maaraporttiin pyynnön esittäjä väitti erityisesti seuraavaa:

(59)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(60)

Erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen alalla eli teräsalalla Kiinan viranomaisten omistusosuus oli edelleen merkittävä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimus vahvisti, että kaksi suurinta tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajaa, Daye Special Steel ltd ja Zhejiang Pacific Seamless Tube, ovat valtion omistuksessa. Daye Special Steel ltd ja Zhejiang Pacific Seamless Tube ovat yhtiön CITIC Pacific Special steel tytäryhtiöitä. CITIC Pacific Special Steel (22) on yksi Kiinan suurimmista erikoisteräksen valmistajista, ja se kuuluu CITIC Limited yhtiöön, joka on yksi Kiinan suurimmista monialayhtymistä (23) ja valtion omistuksessa. CITICin vuoden 2021 vuosikertomuksessa todetaan, että ”CITIC on sitoutunut noudattamaan kansallista strategiaa, vihreä ja vähähiilinen siirtymä mukaan lukien, 14. viisivuotissuunnitelman toteuttamiseksi” ja että yritys pyrkii myös ”valtio-omisteisten yritysten edelläkävijäksi kahden hiilitavoitteemme edistämisessä sekä roolimalliksi pääomamarkkinoilla ESG-näkökohtien huomioon ottamisessa” (24).

(61)

Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin kohdistetaan terässektorilla poliittista valvontaa ja ohjausta. Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön laatima, terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämistä ohjaava lausuntoluonnos, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoimisen jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (25), sekä raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (26), ja myös teräsromuteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka yhtenä keskeisistä tavoitteista on ”kasvattaa jatkuvasti teräsromun käyttöosuutta pyrkien siihen, että 14. viisivuotissuunnitelman voimassaoloajan loppuun mennessä teräsromun käyttöosuus koko maan teräksenvalmistuksessa yltää 30 prosenttiin” (27).

(62)

Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebeissä suunnitelmana on ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja teräsyritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurryhmää ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaisesti merkittävää suurryhmää”. Lisäksi tavoitteena on ”lisätä entisestään teräsromun kierrätys- ja kiertokäyttöreittejä sekä vahvistaa teräsromun lajittelua ja luokittelua” (28). Lisäksi Hebein teräsalaa koskevassa suunnitelmassa esitetään seuraavaa: ”Otetaan huomioon rakenteelliset sopeutukset ja korostetaan tuotteiden monipuolistamista. Edistetään määrätietoisesti rauta- ja terästeollisuuden rakenteellista sopeutusta ja alan rakenteen optimointia, edistetään yritysten konsolidointia, uudelleenjärjestelyjä, muutoksia ja parannuksia sekä edistetään kattavasti rauta- ja terästeollisuuden kehitystä suuryritysten suuntaan, teknisten laitteiden nykyaikaistamista sekä tuotantoprosessien ja jatkojalostustuotteiden monipuolistamista”.

(63)

Vastaavasti 14. viisivuotissuunnitelman kanssa samaan aikaan toteutettavassa Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa tavoitteena on rakentaa yhteensä kuusi tyypillistä terästuotannon tukikohtaa esimerkiksi Anyangiin, Jiyuaniin, Pingdingshaniin, Xinyangiin, Shangqiuhun ja Zhououhun sekä ”laajentaa ja tehostaa terästeollisuutta ja parantaa erikoistumista tällä alalla”. Suunnitelmassa pyritään siihen, että ”vuoteen 2025 mennessä näistä tukikohdista Anyangissa raakaraudan tuotantokapasiteetti on rajattu 14 miljoonaan tonniin ja raakateräksen 15 miljoonaan tonniin” (29).

(64)

Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (30), Shandongin (31), Shanxin (32), Liaoning Dalianin (33) ja Zhejiangin (34), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita.

(65)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset voivat puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tässä tutkimuksessa ei voitu järjestelmällisesti vahvistaa, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puolueen välillä olisi henkilökohtaisia yhteyksiä. Tältä osin on kuitenkin olemassa joitakin esimerkkejä nimenomaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen alalta.

(66)

Esimerkiksi CITIC Pacific Special Steelin hallituksen puheenjohtaja toimii puoluekomitean sihteerinä (35). Lisäksi CITIC Pacific Special Steelin hallintoneuvoston puheenjohtaja hoitaa puoluekomitean varasihteerin tehtävää (36).

(67)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla on myös voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimuksessa yksilöitiin myös muita asiakirjoja, jotka osoittivat, että tuotannonala hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta terässektorin toimintaan, sillä tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa yhtä sen alasektoreista.

(68)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana (37). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (38). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä määritellään useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään terästeollisuuden kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (39).

(69)

Rautamalmi on tärkeä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettävä raaka-aine. Rautamalmi mainitaan myös raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jonka mukaan valtio aikoo ”kehittää kotimaisia mineraalivaroja järkevästi”. Suunnitelman tavoitteena on myös ”tehostaa rautamalmin etsintää – –, panna täytäntöön etuuskohteluun oikeuttavia veropolitiikkoja sekä edistää kehittyneen teknologian ja laitteiston käyttöönottoa kiinteän kaivosjätteen syntymisen vähentämiseksi” (40). Maakunnissa, muun muassa Hebeissä, viranomaisten suunnitelmissa on tukea sektoria ”uusiin hankeinvestointeihin kannustavalla alennustuella” sekä ”selvittämällä mahdollisuuksia myöntää rauta- ja teräsyrityksille matalakorkoisia lainoja, jotta nämä voivat siirtyä uusille teollisuudenaloille, ja ohjaamalla rahoituslaitoksia myöntämään tällaisia lainoja, minkä lisäksi hallitus aikoo myöntää alennustukea” (41). Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(70)

Tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavat myös edellä johdanto-osan 58 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun ala saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (42).

(71)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi edellä johdanto-osan 58 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(72)

Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(73)

Näin ollen sen lisäksi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(74)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. Näin ollen komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan.

(75)

Kiinan viranomaiset eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(76)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(77)

Kuten johdanto-osan 49 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä. Tässä muistiossa kuvataan kriteerien pohjana olevat tosiseikat ja näyttö. Muistiossa myös ilmoitettiin asianomaisille osapuolille komission aikomuksesta pitää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana käsillä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(78)

Muistiossa komissio yksilöi 55 maata (45), joiden taloudellinen kehitys vastaa Maailmanpankin mukaan Kiinan tasoa, eli Maailmanpankki on luokitellut ne Kiinan tavoin ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella.

(79)

Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuotetaan seitsemässä maassa: Etelä-Koreassa, Japanissa, Kanadassa, Meksikossa, Saudi-Arabiassa, Venäjän federaatiossa ja Yhdysvalloissa. Näistä seitsemästä maasta vain kaksi kuuluu niiden 55:n ylemmän keskitulotason maan joukkoon, joiden bruttokansantulo on Maailmanpankin mukaan samaa tasoa kuin Kiinan. Nämä maat ovat Meksiko ja Venäjän federaatio.

(80)

Komissio arvioi myös, esiintyykö näissä maissa vienti- ja/tai tuontirajoituksista johtuvia markkinavääristymiä, jotka vaikuttaisivat tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen tai raaka-aineisiin eli siihen kuluerään, joka muodostaa suurimman osan valmistuskustannuksista tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Komissio totesi, että Venäjän federaatiossa on voimassa teräsromua, sähköä ja kaasua koskevia kaupan rajoituksia; nämä ovat kaikki tärkeitä tuotannontekijöitä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Näiden Venäjän federaatiossa voimassa olevien kaupan rajoitusten vuoksi komissio katsoi, että Venäjän federaatiota ei voida pitää asianmukaisena edustavana maana.

(81)

Meksikon osalta tällaisia rajoituksia ei havaittu. Meksikon taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa, eikä Meksikon osalta havaittu tuotannontekijöihin tai tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen vaikuttavia rajoituksia.

(82)

Vireillepanon jälkeen vientiä harjoittavat tuottajat Daye Special Steel Co., Ltd ja Zhejiang Pacific Seamless Steel Tube Co., Ltd väittivät, ettei Meksiko välttämättä täytä kaikilta osin asianmukaiselta kolmannelta maalta vaadittuja edellytyksiä ensinnäkin siksi, että Meksikossa käytössä oleva tuotantoprosessi näyttää poikkeavan kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantoprosessista, ja toiseksi sen takia, että meksikolaisten tuottajien tuotevalikoima vaikuttaa paljon suppeammalta (vähemmän monipuoliselta) kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottama ja viemä tuotevalikoima.

(83)

Vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot eivät tämän yleisen väitteen lisäksi sisältäneet mitään konkreettista näyttöä siitä, että meksikolaisten tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien tuotantoprosessi ja tuotevalikoima olisivat erilaiset kuin kiinalaisten tuottajien ja miten tämä vaikuttaisi tuotannontekijöihin. Näin ollen komissio hylkäsi väitteen. Asiasta ei saatu muita huomautuksia.

(84)

Komissio tarkasteli tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontia Meksikoon. Tuontitietojen analyysi osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon käytettäviä tuotannontekijöitä tuodaan Meksikoon riittäviä määriä asianmukaisen vertailuarvon määrittämiseksi ja että tämä tuonti ei sisältänyt Kiinasta tai muista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (46) liitteessä I luetelluista maista peräisin olevaa tuontia.

(85)

Komissio myös yksilöi yhden yrityksen (Tamsa), josta on saatavilla tuoreet taloudelliset tiedot osana Tenaris Groupin taloudellisia tietoja tuotannollisten yleiskulujen, myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrittämiseksi (ks. 4.7.5 jakso).

(86)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana ja yritystä Tamsa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(87)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Meksikon soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Tamsan soveltuvuudesta tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajaksi edustavassa maassa.

(88)

Johdanto-osan 82 kappaleessa kuvattujen huomautusten lisäksi ei esitetty muita huomautuksia.

(89)

Kun kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella oli vahvistettu, että Meksiko on ainoa käytettävissä oleva asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(90)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Meksiko täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

(91)

Komissio luetteli normaaliarvon määrittämiseksi käytettäviä lähteitä koskevassa muistiossa tuotannontekijät, kuten raaka-aineet, energian ja työvoiman, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja muistiossa mainittujen tuotannontekijöiden vääristymättömistä arvoista.

(92)

Komissio myös totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää Global Trade Atlas tietokantaa (47), jäljempänä ’GTA’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset.

(93)

Ottaen huomioon kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot sekä pyynnön esittäjän ja asianomaisten osapuolten myöhemmin toimittamat ja tarkastuskäynneillä kerätyt tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tuotannontekijät ja tietolähteet

(94)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisättiin tuontitullit. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä I. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta. Painotettua keskimääräistä tuontihintaa oikaistiin tarvittaessa tuontitullien huomioon ottamiseksi.

(95)

Yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat useiden tuotannontekijöiden osalta mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin.

(96)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat kyseenalaistivat menetelmän, jota komissio käytti kulutushyödykkeiden vääristymättömien arvojen laskemiseen. Sen sijaan, että olisi määritetty kulutushyödykkeiden kokonaismäärä prosenttiosuutena välittömistä raaka-ainekustannuksista ja sovellettu tätä prosenttiosuutta yhteenlaskettuihin vääristymättömiin raaka-ainekustannuksiin (vertailuarvo), väitettiin, että komission olisi pitänyt käyttää vääristymätöntä arvoa kunkin yksittäisen erän osalta.

(97)

Komissio huomautti, että sen tavanomaisena käytäntönä ei ole laskea erillistä vertailuarvoa kulutushyödykkeille vaan ilmaista se prosenttiosuutena raaka-aineiden kokonaiskustannuksista vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamien kustannustietojen perusteella ja tämän jälkeen soveltaa tätä prosenttiosuutta uudelleen laskettuihin raaka-aineiden kustannuksiin käyttäen määritettyjä vääristymättömiä hintoja. Lisäksi, kuten johdanto-osan 95 kappaleessa selitetään, näiden kustannusten arvo oli vähäinen eikä niillä käytetystä menetelmästä riippumatta olisi ollut merkittävää vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin. Komissio katsoi, että sen käyttämä menetelmä vääristymättömän kulutushyödykkeiden arvon laskemiseksi oli asianmukainen, koska menetelmällä säilytettiin asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien kustannusrakenne. Lisäksi tutkimuksen aikana ei ollut saatavilla parempia tietoja, sillä vientiä harjoittavat tuottajat eivät tukeneet huomautuksiaan määrittämällä ehdottamansa menetelmän käytön vaikutusta. Sen vuoksi kulutushyödykkeitä koskeva väite hylättiin.

(98)

Komissio ilmaisi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää tässä tutkimuksessa arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kuljetuskustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(99)

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) julkaisee vuosittain tiedot työntekijöiden keskimääräisistä kuukausiansioista ja tosiasiallisesti tehdyistä keskimääräisistä viikkotyötunneista työntekijää kohti eri toimialoilla Meksikossa.

(100)

Komissio käytti näitä tietoja vuodelta 2021 määrittääkseen keskimääräisen tuntipalkan valmistussektorilla (48). Kaikkien työvoimakustannusten määrittämisessä komissio käytti OECD:n julkaisemia tietoja (49) (Taxing Wages 2021), jotka kattoivat vuoden 2021. Valmistussektorin tuntipalkkaan komissio lisäsi sosiaaliturvamaksut.

(101)

GlobalPetrolPrices.com (tarkastelupyynnössä yksilöity lähde) on julkaissut yritysten Meksikossa maksamat keskimääräiset sähkönhinnat kilowattituntia kohti vuodelta 2021. Tämän hinnan perusteella komissio määritti sähkön keskimääräisen hinnan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (2021) (50).

(102)

Energia-alan sääntelyviranomainen Comisión Reguladora de Energía (CRE) julkaisee kuukausittain Meksikossa toimivien yritysten (teollisten käyttäjien) maksamat maakaasun hinnat. Komissio käytti CRE:n tietoihin (51) perustuvaa keskimääräistä yritysten maksamaa hintaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(103)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(104)

Vääristymättömän ja kohtuullisen määrän määrittämiseksi myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksille sekä voitolle komissio käytti Tamsan liiketoimintaa koskevia taloudellisia tietoja, jotka olivat saatavilla emoyhtiö Tenaris S.A:n konsolidoidusta tilinpäätöksestä (52).

(105)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(106)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat kyseenalaistivat komission yleiskustannusten laskemiseen käyttämän menetelmän samoista syistä kuin kulutushyödykkeiden laskentamenetelmän (ks. johdanto-osan 96 kappale) ja väittivät, että sen sijaan, että komissio oli käyttänyt suhdelukua yleiskustannuksiin ja soveltanut sitä vääristymättömiin välittömiin kustannuksiin, sen olisi pitänyt määrittää kaikki tekijät erikseen ja korvata ne sijaisarvoilla.

(107)

Mitä tulee tähän väitteeseen, komissio totesi, että yleiskustannuksia koskevat tiedot eivät olleet helposti saatavilla erikseen kunkin tekijän osalta edustavan maan tuottajan tilinpäätöksessä. Sen vuoksi komissio katsoi, että sen käyttämä menetelmä vääristymättömän yleiskustannusten arvon laskemiseksi oli asianmukainen, koska menetelmällä säilytettiin asianomaisten vientiä harjoittavien tuottajien kustannusrakenne. Parempia tietoja ei myöskään ollut saatavilla, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät ehdottaneet vaihtoehtoista vääristymätöntä vertailuarvoa yleiskustannuksille. Sen vuoksi kulutushyödykkeitä koskeva väite hylättiin.

(108)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(109)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Komissio vähensi valmistuskustannuksista tuotantoprosessissa uudelleenkäytettyjen sivutuotteiden vääristymättömät kustannukset. Nämä kulutussuhteet tarkistettiin etätarkastuksessa. Lopuksi komissio kertoi nämä kulutussuhteet edustavan maan (Meksikon) vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. taulukko 1).

(110)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton (ks. 4.7.5 jakso). Tuotannolliset yleiskulut määritettiin vientiä harjoittavien tuottajien tietojen perusteella. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin puolestaan Tenaris Groupin eli meksikolaisen tytäryhtiön Tamsan emoyhtiön vuoden 2021 tilinpäätöksen (53) perusteella. Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat:

(111)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(112)

Vientiä harjoittavat tuottajat kyseenalaistivat tavan, jolla komissio määritti myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton, ja kysyivät, miksi myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto ilmaistiin prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista eikä liikevaihdosta, sisältyivätkö välittömät myyntikustannukset myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin ja miksi komissio oli käyttänyt Tenaris Groupin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa eikä meksikolaisen tytäryhtiön Tamsan tarkasteltavana olevaa tuotetta.

(113)

Komissio huomautti, että komission vakiintuneena käytäntönä on myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten ja voiton ilmaiseminen prosenttiosuutena myytyjen hyödykkeiden kustannuksista normaaliarvon määrittämiseksi ja välittömien myyntikustannusten sisällyttäminen myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksiin. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa edellytetään, että normaaliarvo muodostetaan tuotantokustannusten perusteella ja että siihen sisältyy vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti-, ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Tästä seuraa, että kustannuksiin perustuvan normaaliarvon muodostamiseksi näihin kustannuksiin lisättävät myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto on ilmaistava tällaisten kustannusten perusteella. Komissio käytti Tenaris Groupin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa, koska Tamsan myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto eivät olleet saatavilla ja koska Tenaris Groupin tiedot olivat paras helposti saatavilla oleva vaihtoehto. Sen vuoksi komissio katsoi, että sen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton laskentamenetelmä oli asianmukainen, koska parempia tietoja ei ollut saatavilla, ja hylkäsi väitteen.

(114)

Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat veivät tuotetta unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai Kiinassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan välityksellä.

(115)

Sen vuoksi komissio määritti vientihinnan perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevasta unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettuna tai maksettavaksi tulevana hintana.

(116)

Komissio vertasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti määritettyä laskennallista normaaliarvoa tuotelajeittain edellä kuvatun mukaisesti määritettyyn yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaan (noudettuna-tasolla).

(117)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin pankkimaksujen, palkkioiden, luottokustannusten, rahti- ja käsittelykustannusten, muiden alennusten sekä pakkaus- ja vakuutuskustannusten huomioon ottamiseksi.

(118)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(119)

Tällä perusteella yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit, jotka ilmaistiin prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, olivat 10–44 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(120)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(121)

Pyynnön esittäjien mukaan Kiina on maailman suurin tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottaja – tuottajia on yhteensä 23 ja tuotantolinjoja 33.

(122)

Pyynnön esittäjien arvioiden mukaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuotanto Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 2,3 miljoonaa tonnia. Saman lähteen mukaan arvioitu kokonaistuotantokapasiteetti oli 5 miljoonaa tonnia. Näin ollen tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon käytettävissä oleva käyttämätön kapasiteetti Kiinassa oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 2,7 miljoonaa tonnia. Unionin kulutukseksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla arvioitiin noin 100 000 tonnia (ks. taulukko 2), joten kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttämätön kapasiteetti oli noin 27-kertainen verrattuna tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutukseen unionin markkinoilla. Vertailun vuoksi pyynnön esittäjät arvioivat, että muualla maailmassa (54) toimivien 12:n olemassa olevan yrityksen tuotantokapasiteetti oli samalla ajanjaksolla yhteensä noin 2,9 miljoonaa tonnia. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyö oli vähäistä, komissio ei saanut lisätietoa Kiinan tuotannosta tai unioniin suuntautuvasta tuonnista.

(123)

Komissio kuitenkin katsoi, että kun otetaan huomioon Kiinan (suuri) tuotantomäärä ja käyttämätön kapasiteetti unioniin verrattuna, on todennäköistä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat suuntaisivat käyttämätöntä kapasiteettiaan yhä enemmän unionin markkinoille suurina määrinä ja polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(124)

Kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat jatkoivat tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien viennin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 2,9 tuhatta tonnia, mikä vastasi [2,5–3,5 prosentin] osuutta unionin markkinoista. Kuten johdanto-osan 43 kappaleessa selitetään tarkemmin, koska tiedot unioniin suuntautuvasta tuonnista kattavat ainoastaan yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tiedot ja kun otetaan huomioon, että Kiinan kokonaistuotanto tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli huomattavasti suurempi, kaikkien kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien osuus tarkastelun kohteena olevan tuotteen markkinoista unionissa oli todennäköisesti suurempi. Näin ollen unionin markkinat ovat edelleen houkutteleva vientimarkkina kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta.

(125)

Pyynnön esittäjien mukaan unionin markkinat ovat houkuttelevat myös niiden suhteellisen korkean keskimääräisen hintatason, asiakkaiden maksukyvyn, hyvin toimivan logistiikkainfrastruktuurin (hyvin varustellut satamat ja varastointi- ja jakelulaitokset) sekä suuren teollisen kulutuksen vuoksi. Lisäksi unioni on tällä hetkellä määrällisesti maailman suurin teräksen markkina-alue.

(126)

Lisäksi otokseen valittujen unionin tuottajien ja yhteistyössä toimineiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintojen vertailun perusteella Kiinan vientihinnat alittivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin hinnat (ks. johdanto-osan 152 kappale), kun ei oteta huomioon polkumyyntitulleja, mikä osoittaa, että unionin markkinat ovat hinnoiltaan houkuttelevat.

(127)

Myös Yhdysvaltojen 232 §:n mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpano ja erityisesti Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit, jotka koskevat kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia, rajoittavat vientiä harjoittavien tuottajien mahdollisuuksia viedä tarkasteltavana olevaa tuotetta muille merkittäville kohdealueille kuin unioniin.

(128)

Näin ollen unionin markkinat olivat kokonsa ja hintojen puolesta edelleen houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

(129)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että polkumyyntihinnoin tapahtuva tuonti Kiinasta unionin markkinoille jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(130)

Kiinan käyttämätön kapasiteetti oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana merkittävä unionin kulutukseen nähden. Lisäksi unionin markkinoiden houkuttelevuus kokonsa ja hintojensa puolesta lisää todennäköisyyttä sille, että Kiinan vientiä ja käyttämätöntä kapasiteettia suunnattaisiin unionin markkinoille, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(131)

Näin ollen komissio päätteli, että on todennäköistä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi tarkastelun kohteena olevan tuotteen Kiinasta unionin markkinoille tulevan polkumyyntituonnin merkittävään lisääntymiseen.

(132)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen.

(133)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla kuusi unionin tuottajaa, jotka sijaitsevat eri jäsenvaltioissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(134)

Unionin kokonaistuotannoksi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 196 050 tonnia. Komissio määritti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella, joita olivat muun muassa European Steel Tube Association -järjestön tiedot otoksen ulkopuolisten unionin tuottajien osalta sekä otokseen valittujen unionin tuottajien antamat kyselyvastaukset. Kuten johdanto-osan 20 kappaleessa todetaan, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus tiedossa olevien unionin tuottajien samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta oli lähes 76 prosenttia ja osuus kokonaismyyntimäärästä lähes 67 prosenttia.

(135)

Komissio määritti unionin kulutuksen Eurostatin tuontitilastojen ja unionin tuotannonalan unionissa toteutuneiden myyntimäärien perusteella. Tiedot myyntimääristä perustuivat pyynnön esittäjän toimittamiin tietoihin otoksen ulkopuolisten unionin tuottajien osalta sekä otokseen valittujen unionin tuottajien antamiin kyselyvastauksiin. Komissio käytti vapaiden markkinoiden ja kytkösmarkkinoiden sekä markkinaosuuksien yhteydessä vaihteluvälejä varmistaakseen, että yhden unionin tuottajan arkaluonteisia tietoja ei paljasteta.

(136)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(137)

Unionin kulutus väheni 3 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019 ja yli 12 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020, minkä jälkeen se kasvoi yli 5 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kaikkiaan unionin kulutus väheni 9 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(138)

Unionin tuotannonalan ilmoittamien tietojen mukaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen kytköskäytön osuus unionin kokonaiskulutuksesta oli alle 5 prosenttia vuonna 2018. Tarkastelujaksolla se kasvoi 26 prosenttia.

(139)

Vapaiden markkinoiden kulutus väheni tarkastelujaksolla 10 prosenttia. Se väheni ensin 7 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019 ja edelleen 9,6 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020, minkä jälkeen se kasvoi 7 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(140)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin määrä ja markkinaosuus kehittyivät yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tietojen perusteella jäljempänä esitetyllä tavalla. Koska tiedot ovat peräisin vain kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, ne esitetään luottamuksellisuussyistä vaihteluväleinä.

(141)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(142)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus unionissa oli alkuperäisessä tutkimuksessa 26,8 prosenttia. Tämän tutkimuksen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kyseisen tuonnin markkinaosuus oli sitä vastoin [2,5–3,5] prosenttia. Näin ollen Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni huomattavasti voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden seurauksena. Kiinasta tuleva tuonti kuitenkin lisääntyi tarkastelujaksolla – unionin tuotannonalan kustannuksella – samalla, kun kulutus väheni. Kiinasta tulevan tuonnin kokonaismäärä kasvoi tarkastelujaksolla 104 prosenttia ja oli [2 800–2 900] tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi, se pysyi kyseisenä ajanjaksona edelleen suhteellisen pienenä, [2,5–3,5] prosentissa.

(143)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 20 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019 ja kaikkiaan 13 prosenttia vuosien 2018 ja 2020 välillä, vaikka samaan aikaan unionin kulutus vapailla markkinoilla väheni 16 prosenttia. Tarkastelujaksolla Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi kaikkiaan 127 prosenttia. Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä ja covid-19-kriisistä huolimatta.

(144)

Kuten johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontimäärä Kiinasta unioniin ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinaosuus perustuvat yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tarkistettuihin tietoihin sekä tarkastelupyynnössä esitettyihin tietoihin tarkastelujaksolta ja tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta.

(145)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat, Daye Special Steel Co. Ltd., Zhejiang Pacific Seamless Steel Tube Co. ja Yangzhou Chengde Steel Pipe, Co. Ltd, väittivät, että on epäselvää, miksi tutkimuksessa käytetyt tuontimäärät perustuivat yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamiin tietoihin eikä Comext-tietokantaan.

(146)

Kuten johdanto-osan 42 kappaleessa todetaan, komissio katsoi, että tässä tapauksessa tilastotiedot eivät olleet luotettavia eikä niitä voitu käyttää Kiinasta tulevan tuonnin todellisen määrän määrittämiseen, vaan piti parempana perustaa päätelmänsä vientiä harjoittavien tuottajien tarkistettuihin tietoihin. Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty mitään näyttöä siitä, että yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittaman vientimäärän käyttäminen ei olisi asianmukaista. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

(147)

Komissio määritti Kiinasta unioniin tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuuden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tietojen perusteella.

(148)

Koska tiedot olivat peräisin vain kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, keskimääräinen tuontihinta esitetään luottamuksellisuussyistä vaihteluväleinä.

(149)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinta (euroa/tonni)

(150)

Keskimääräinen tuontihinta laski 1 prosentin vuosien 2018 ja 2019 välillä ja 4 prosenttia vuosien 2018 ja 2020 välillä. Kaikkiaan se kuitenkin nousi 13 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä.

(151)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(152)

Liiketoimissa toteutuneita hintoja, joista oli vähennetty hyvitykset ja alennukset, verrattiin tuotelajeittain. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 21,6–27 prosenttia ilman polkumyyntitulleja. Kun sama vertailu tehtiin ottaen huomioon myös polkumyyntitullit, hinnan alittavuutta ei kuitenkaan havaittu.

(153)

Suurin osa muista kolmansista maista kuin Kiinasta tuodusta tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta tuli Thaimaasta, Ukrainasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

(154)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin kokonaismäärä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuonti kolmansista maista

(155)

Thaimaasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 116 prosenttia tarkastelujaksolla. Sen markkinaosuus saavutti [5–6] prosenttia vuonna 2020 ja pieneni sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [3,2–4,2] prosenttiin. Keskimääräinen tuontihinta pysyi melko vakaana tarkastelujaksolla. Johdanto-osan 140 kappaleessa selitetyistä syistä kaikkien muiden maiden kuin Kiinan markkinaosuudet esitetään vaihteluväleinä.

(156)

Ukrainasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 39 prosenttia. Sen markkinaosuus saavutti [1–2] prosenttia vuonna 2020 ja pieneni sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [0,5–1,5] prosenttiin. Keskimääräinen tuontihinta laski tarkastelujaksolla 33 prosenttia.

(157)

Yhdistyneestä kuningaskunnasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 98 prosenttia. Sen markkinaosuus kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [0,5–0,9] prosenttiin. Keskimääräinen tuontihinta laski tarkastelujaksolla 30 prosenttia.

(158)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla 70 prosenttia. Tämän tuonnin markkinaosuus saavutti [4–5] prosenttia vuonna 2019 ja pieneni sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla [1–2] prosenttiin. Kaiken kaikkiaan keskimääräinen tuontihinta nousi 5 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(159)

Tuonnin määrä kaikista kolmansista maista yhteensä asianomaista maata lukuun ottamatta väheni 21 prosenttia tarkastelujakson aikana. Lisäksi kaikista muista kolmansista maista kuin asianomaisesta maasta tulevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus pieneni [6,5–7,5] prosenttiin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(160)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(161)

Kuten johdanto-osan 20 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää. Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän toimittamien tietojen pohjalta, jotka se ristiintarkasti otokseen valittujen unionin tuottajien tarkistettujen kyselyvastausten sekä saatavilla olevien virallisten tilastojen perusteella. Tiedot koskevat kaikkia unionin tuottajia. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen ja saatavilla olevien virallisten tilastojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(162)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(163)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(164)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(165)

Tuotantomäärä laski tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ennätyksellisen alhaiselle tasolle. Se väheni kaikkiaan 45 prosenttia tarkastelujaksolla. Tarkemmin tarkasteltuna tuotantomäärä supistui 17 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019, yli 19 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja edelleen yli 17 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä tuotantomäärän supistuminen johtui unionin kulutuksen hiipumisesta, kuten edellä 6.2 jaksossa selitetään.

(166)

Tuotantokapasiteetti noudatteli samanlaista suuntausta supistuen kaikkiaan 21 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(167)

Komissio huomautti tuotantokapasiteetin vähenemisen johtuneen osittain siitä, että kaksi yritystä (AMTP Roman Romaniassa ja Vallourec Deutschland Saksassa), jotka eivät kuuluneet pyynnön esittäjiin, lopettivat samankaltaisen tuotteen tuotannon vuonna 2020. Näistä jälkimmäinen sulki Reisholzissa Saksassa sijaitsevan tuotantolaitoksensa kesäkuussa 2020 ja Rathissa sijaitsevan tuotantolaitoksensa vuoden 2021 lopussa.

(168)

Tuotantomäärän ja tuotantokapasiteetin samanaikainen supistuminen tarkastelujaksolla johti siihen, että kapasiteetin käyttöaste laski 30 prosenttia tarkastelujaksolla.

(169)

Vaikka kapasiteetin käyttöaste ei ole tärkein kannattavuutta määrittävä tekijä, se vaikuttaa suoraan tuloksiin lisäämällä kiinteiden kustannusten painoarvoa. Kapasiteetin käyttöaste oli hyvin alhainen, minkä vuoksi tuotannonalan tilanne oli erittäin haavoittuva.

(170)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus (tonnia)

(171)

Unionin tuotannonalan kokonaismyynti unionin markkinoilla (vapailla ja kytkösmarkkinoilla) väheni tarkastelujakson aikana huomattavasti, 9 prosenttia. Tarkemmin sanottuna myynti väheni 5 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019 ja sitten yli 12 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020, minkä jälkeen se kasvoi yli 9 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan markkinaosuus kokonaiskulutuksesta saavutti 90,9 prosenttia. Kaikkiaan se pieneni 1 prosentin tarkastelujakson aikana.

(172)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä supistui 45 prosenttia ja myyntimäärä unionin markkinoilla (vapaat markkinat ja kytkösmarkkinat) 9 prosenttia tarkastelujaksolla samalla, kun kulutus väheni 9 prosenttia.

(173)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(174)

Unionin tuotannonalan työllisyys heikkeni tarkastelujaksolla 40 prosenttia ja noudatti samaa suuntausta kuin unionin tuotannonalan tuotantomäärät.

(175)

Unionin tuottajien työvoiman tuottavuus mitattuna tuotoksena (tonnia) työntekijää kohti vuodessa heikkeni 8 prosenttia tarkastelujakson aikana, mikä johtui markkinoiden kysynnän hiipumisesta ja sitä seuranneesta tuotannon supistumisesta.

(176)

Kaikki tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistetut polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Kiinasta unioniin tulevan tuonnin taso tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli kuitenkin suhteellisen alhainen, vain [2,5–3,5] % prosenttia unionin kulutuksesta. Näin ollen tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruudella oli vain vähäinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

(177)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

(178)

Unionin tuotannonalan hinta vapailla markkinoilla laski yli 2 prosenttia ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 15 prosenttia tarkastelujaksolla. Marraskuussa 2016 tapahtuneen Kiinasta tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen unionin tuottajat pystyivät säilyttämään myyntihintansa unionissa samalla tasolla vuosina 2018 ja 2019. Yksikkömyyntihinta kuitenkin laski yli 6 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2020. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 se nousi yli 4 prosenttia.

(179)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset pysyivät vuodesta 2018 vuoteen 2019 vakaina ja laskivat hieman (1 %) vuosina 2018–2020. Tarkastelujaksolla ne nousivat 15 prosenttia. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvoivat yli 16 prosenttia, mikä johtui energia- ja raaka-ainekustannusten jyrkästä kasvusta kyseisenä ajanjaksona.

(180)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(181)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 3 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Ne myös kasvoivat vuodesta 2018 vuoteen 2020 kaikkiaan 6 prosenttia. Kaiken kaikkiaan keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat 6 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(182)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(183)

Otokseen valittujen unionin tuottajien loppuvarastot pysyivät vakaina suhteessa tuotantoon. Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 39 prosenttia. Unionin tuottajat pitävät omat varastonsa yleensä alhaisina. Sen vuoksi varastoja ei voida pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina tuotannonalalla. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. Tutkimusajanjaksolla jotkin tuottajat vähensivät tuotantoaan ja pienensivät varastojaan selviytyäkseen vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan vuosina 2020 ja 2021 (ks. taulukko 6).

(184)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(185)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus putosi vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 9,3 prosentista [–7,2] prosenttiin. Vuodesta 2018 vuoteen 2019 se pysyi lähes samalla tasolla, mutta vuosien 2018 ja 2020 välillä se heikkeni 59 prosenttia. Tarkastelujaksolla otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus heikkeni [–77] prosenttia.

(186)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komissio ei selittänyt, miten kannattavuuden heikkeneminen liittyi asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hintojen nousuun.

(187)

Kuten johdanto-osan 200 kappaleessa selitetään, komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä ei voinut olla Kiinasta tuleva tuonti. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

(188)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kasvoi 21 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019, ja vuosien 2018 ja 2020 välillä se pysyi vakaana. Kaikkiaan nettokassavirta kuitenkin supistui 89 prosenttia tarkastelujakson aikana seuraten myynnin kannattavuuden kehitystä.

(189)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, joka osoittaa omaisuuseristä tehtävien poistojen tason. Kaiken kaikkiaan investointien tuotto pieneni 97 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tarkemmin sanottuna se kasvoi 111 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019 – pääasiassa vuonna 2019 saavutetun voittotason ansiosta –, ja vuosien 2018 ja 2020 välillä se kasvoi 71 prosenttia; vuosien 2018 ja 2021 välillä investointien tuotto kuitenkin pieneni 97 prosenttia vuoden 2021 edellä mainitun alhaisen voittotason vuoksi.

(190)

Komissio totesi, että huolimatta vuodesta 2020 lähtien toteutuneista pienistä voittomarginaaleista unionin tuotannonala on säilyttänyt kohtuullisen tuottavuuden eikä se missään vaiheessa lopettanut tuotantoprosessinsa, logistiikkansa, myyntinsä ja markkinointinsa optimointia, vaan jatkoi investointeja.

(191)

Unionin tuotannonalan suunnittelemien investointien korkea taso osoittaa sen vahvan halun mukautua, parantaa toimintaansa ja pysyä markkinoilla vastoinkäymisistä ja taloudellisista vaikeuksista huolimatta.

(192)

Unionin tuotannonalan heikko taloudellinen tulos tarkastelujaksolla rajoitti sen kykyä hankkia pääomaa. Unionin tuotannonala on pääomavaltaista ja vaatii merkittäviä investointeja. Tarkastelujakson aikainen nettokassavirta oli liian pieni kattamaan tällaiset merkittävät investoinnit.

(193)

Mikro- ja makroindikaattoreiden kehitys tarkastelujaksolla osoitti, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni. Yleisesti ottaen tärkeimpien taloudellisten indikaattoreiden suuntaus heikkeni tarkastelujaksolla.

(194)

Kuten tutkimuksessa kävi ilmi, kaikki vahinkoindikaattorit osoittivat tarkastelujaksolla negatiivista suuntausta. Sekä myyntimäärä vapailla markkinoilla että tuotantomäärä supistuivat (myynti –9 % ja tuotantomäärä –45 %) samalla, kun kysyntä väheni 9 prosenttia. Tämä johti kapasiteetin vähenemiseen (–21 %) ja työllisyyden heikkenemiseen (–40 %). Koska tuotanto väheni nopeammin (45 % tarkastelujakson aikana) kuin kapasiteetti ja työllisyys, myös kapasiteetin käyttöaste ja tuottavuus heikkenivät, kapasiteetin käyttöaste 30 prosenttia ja tuottavuus 8 prosenttia.

(195)

Samana ajanjaksona myös keskimääräinen yksikköhinta vapailla markkinoilla laski yli 2 prosenttia, kun taas yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 15 prosenttia. Tämän seurauksena kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla [–77] prosenttia ja voitto putosi vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 9,3 prosentista [–7,2] prosenttiin.

(196)

Vahinkoindikaattorit osoittavat näin ollen, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, koska se alensi myyntihintojaan tuotantokustannusten kohoamisesta huolimatta, minkä seurauksena sen kannattavuus romahti, mikä puolestaan vaikutti kielteisesti investointeihin, investointien tuottoon ja kassavirtaan.

(197)

Näin ollen komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(198)

Komissio tutki vielä perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(199)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 104 prosenttia [1 300–1 400] tonnista [2 800–2 900] tonniin. Myös sen markkinaosuus yli kaksinkertaistui [1–3] prosentista [2,5–3,5] prosenttiin mutta pysyi kuitenkin huomattavasti alle alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla todetun markkinaosuuden, joka oli 26,8 prosenttia. Mikä tärkeämpää, Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen myyntihinta ([1 500–1 600] euroa/tonni) oli korkeampi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta (1 321 euroa/tonni) ja sen keskimääräiset tuotantokustannukset (1 416 euroa/tonni) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Komissio ei myöskään havainnut hinnan alittavuutta tuotelajikohtaisessa vertailussa silloin, kun vientiä harjoittavien tuottajien hintoihin lisättiin tullit. Näin ollen Kiinasta tuleva tuonti ei määrien ja markkinaosuuden kasvusta huolimatta aiheuttanut unionin tuotannonalalle vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(200)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon syynä ei voinut olla Kiinasta tuleva tuonti.

(201)

Komissio päätteli johdanto-osan 200 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(202)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, unionin hintojen ja Kiinan hintojen välinen suhde, kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja unionin hintatason välinen suhde, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja Kiinasta mahdollisesti tulevan tuonnin vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(203)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokapasiteetiksi Kiinassa arvioidaan 5 miljoonaa tonnia vuodessa. Kiinassa käytettävissä oleva käyttämätön kapasiteetti on noin 2,7 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä on lähes 27 kertaa suurempi kuin tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus unionin markkinoilla (102 189 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla). Näin ollen Kiinan markkinoilla on huomattavasti ylitarjontaa kysyntään nähden. Tämä kannustaisi kiinalaisia tuottajia keskittymään yhä enemmän vientimarkkinoihin, jos uusia vientimahdollisuuksia avautuu.

(204)

Kuten edellä 4.2 jaksossa todetaan, unionin markkinat ovat kokonsa ja hintojensa puolesta houkuttelevat. Unioni on tällä hetkellä määrällisesti maailman suurin tarkastelun kohteena olevan tuotteen markkina-alue. Unionissa on myös hyvin toimiva logistiikkainfrastruktuuri (hyvin varustellut satamat ja varastointi- ja jakelulaitokset) sekä suuri teollinen kulutus.

(205)

Komissio myös totesi, että ilman toimenpiteitä Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittaisivat merkittävästi unionin tuotannonalan hinnat (ks. johdanto-osan 152 kappale). Lisäksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräinen vientihinta tärkeimpiin kolmansiin kohdemaihin (1 135 euroa/tonni (56)), kuten Etelä-Koreaan, Intiaan ja Thaimaahan, oli alhaisempi kuin unionin tuotannonalan keskimääräinen myyntihinta, joka oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 1 321 euroa/tonni vapailla markkinoilla. Jos toimenpiteiden annetaan raueta, vientiä harjoittavilla tuottajilla olisi näin ollen vahva kannustin lisätä myyntiään unioniin hinnoilla, jotka ovat alhaisemmat kuin unionin tuotannonalan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla veloittamat hinnat.

(206)

Unionin markkinoita on siis pidettävä kiinalaisten tuottajien kannalta hyvin houkuttelevina, ja voidaan päätellä, että Kiinassa käytettävissä olevaa käyttämätöntä kapasiteettia hyödynnettäisiin ainakin osittain lisäämään merkittävästi vientiä unionin markkinoille vahinkoa aiheuttavaan polkumyyntihintaan, jos toimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Edellä kuvattu unionin markkinoiden houkuttelevuus johtaisi Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin merkittävään kasvuun. Koska tarkasteltavana oleva tuote on laadultaan melko homogeeninen tuote, hintataso on tärkein tekijä, joka määrää, ostetaanko tuotetta unionin tuottajilta vai kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta. Kiinan viennin äkillinen väheneminen polkumyyntitoimenpiteiden seurauksena osoittaa, että asiakkaat voivat helposti vaihtaa tavarantoimittajaan, jonka hinta on kilpailukykyisin (eli kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista unionin tuottajiin tai päinvastoin, jos toimenpiteiden annetaan raueta).

(207)

Koska otokseen valittujen unionin tuottajien voittomarginaali tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli negatiivinen [–7,2 prosenttia], niillä ei ole varaa alentaa enää myyntihintaansa tai menettää enempää markkinaosuuttaan tuonnin kasvun seurauksena – kuten käy, jos ne eivät laske hintaansa –, koska tämä lisäisi entisestään niiden tappioita.

(208)

Koska on todennäköistä, että vientiä harjoittavat tuottajat toisivat tuotettaan alhaisemmilla hinnoilla ja suurempina määrinä, unionin tuotannonalan olisi joko alennettava myyntihintojaan kannattavuutensa kustannuksella tai pidettävä myyntihinnat entisellä tasolla, jolloin se mitä todennäköisimmin menettäisi myyntimääriään ja markkinaosuuttaan kiinalaisille viejille. Vielä realistisemmalta vaikuttaa näiden skenaarioiden yhdistelmä. Tämä johtaisi lopulta hintojen laskupaineeseen, entistä suurempiin tappioihin ja siihen, että Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus palaisi todennäköisesti toimenpiteitä edeltävälle tasolle (26 %). Tässä yhteydessä on syytä huomata, että kaksi aiempaa unionin tuottajaa, AMTP Roman Romaniassa ja Vallourec Deutschland Saksassa, lopetti kokonaan samankaltaisen tuotteen tuotantonsa vuonna 2020.

(209)

Edellä esitetyn perusteella komissio totesi, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi hyvin suurella todennäköisyydellä siihen, että Kiinasta tuleva polkumyyntituonti unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla lisääntyisi merkittävästi ja lisäisi näin ollen edelleen unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa, kun Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin alun perin aiheuttama merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan elinkelpoisuus olisi vakavasti uhattuna.

(210)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komissio ei ollut arvioinut Thaimaasta peräisin olevan tuonnin vaikutusta vahingon toistumista koskevassa analyysissa, kun otetaan huomioon se, että Kiinasta tuleva tuonti ei aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle tarkastelujaksolla. Lisäksi se väitti, että Thaimaasta peräisin olevan tuonnin alhaiset hinnat ja määrä saattavat pahentaa unionin tuotannonalan heikkoa tilannetta.

(211)

Koska tämä tutkimus rajoittuu Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin, komissio rajoitti vahingon toistumista koskevan analyysinsa koskemaan johdanto-osan 202 kappaleessa mainittuja tekijöitä, jotka voisivat vaikuttaa unionin tuotannonalaan, jos Kiinasta peräisin olevaan tuontiin sovellettavien toimenpiteiden annettaisiin raueta. Thaimaasta peräisin oleva tuonti ei ollut tekijä tässä arvioinnissa. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

(212)

Samat vientiä harjoittavat tuottajat väittivät myös, että komissio ei selittänyt, miksi unionin tuotannonala ilmoitti tappioita tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(213)

Kuten johdanto-osan 195 kappaleessa todetaan, keskimääräinen yksikköhinta laski 2 prosenttia tarkastelujaksolla, kun taas yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 15 prosenttia. Koska unionin tuotannonala ei näin ollen pystynyt siirtämään kustannusten nousua pitkäaikaisten sopimusten vuoksi, se ilmoitti tappioista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi, kuten johdanto-osan 200 kappaleessa todetaan, komissio päätteli, että Kiinasta tuleva tuonti ei määrien ja markkinaosuuden kasvusta huolimatta aiheuttanut unionin tuotannonalalle vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Näin ollen komissio keskittyi analyysissaan vahingon toistumiseen johdanto-osan 202 kappaleessa mainittujen tekijöiden perusteella. Tämän perusteella ja kuten johdanto-osan 209 kappaleessa mainitaan, se päätteli, että Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin alun perin aiheuttama merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tämän perusteella kyseinen väite hylättiin.

(214)

Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat viittasivat myös kahteen valituselimen raporttiin (57) ja väittivät, että ”perustellut päätelmät on tehtävä tarkastelemalla huolellisesti asiakirja-aineistoa, ja mahdollisia tulevia ennusteita tai päätelmiä on myös käsiteltävä asiaa tukevan näytön perusteella”. Ne väittivät erityisesti, että käyttämätön kapasiteetti oli yliarvioitu ja että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat keskittyivät kotimarkkinoihin eivätkä vieneet käyttämätöntä kapasiteettiaan unioniin. Lisäksi ne väittivät, että unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja ”Kiinasta muihin maihin suuntautuvia hintoja” ei pitäisi ottaa huomioon todennäköisyyttä koskevassa analyysissä vaan analyysin olisi perustuttava ”vaihtoehtoisen tilanteen analyysiin tulevasta kehityksestä, pääasiassa ennustetun polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin, hintojen ja unionin tuotannonalaan kohdistuvien vaikutusten pohjalta”.

(215)

Yhteistyössä toimineet vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimittaneet uutta näyttöä väitteensä tueksi kapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin osalta. Koska uusia tietoja ei esitetty, väite hylättiin.

(216)

Mitä tulee todennäköisyysanalyysissä huomioon otettaviin seikkoihin, komissio katsoi, että analysoimalla sellaisia tekijöitä kuin unionin markkinoiden houkuttelevuus ja kolmansiin maihin suuntautuvat hinnat se toteutti tällaisen vaihtoehtoista tilannetta koskevan analyysin tavanomaisen käytäntönsä mukaisesti ja käytti siinä kaikkia saatavilla olevia tekijöitä, jotka mahdollistavat ennakoivan tutkimuksen vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Koska ei esitetty seikkoja, jotka kumoaisivat komission tätä asiaa koskevat päätelmät, väite hylättiin.

(217)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli muun muassa unionin tuotannonalan, etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien edut.

(218)

Unionin tuotannonala koostuu kuudesta tuottajasta, jotka sijaitsevat eri jäsenvaltioissa. Niistä Dalmine S.p.A, Tubos Reunidos Group SA ja Valcovni Trub Chomutov AS ovat pyynnön esittäjiä ja muut, Huta Batory Sp. Z o.o., Vallourec Deutschland GmbH (jotka eivät kuulu pyynnön esittäjiin) Saksassa ja Ranskassa sekä AMTP Roman, toimivat yhteistyössä.

(219)

Tutkimuksessa tuli esiin, että jos toimenpiteiden voimassaolo päättyy, sillä olisi todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Unionin tuotannonalan tilanne heikkenisi nopeasti myyntimäärien ja -hintojen pienentyessä, mikä johtaisi kannattavuuden voimakkaaseen heikkenemiseen. Toisaalta toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden jatkaa toipumista aiemmasta polkumyyntituonnin aiheuttamasta vahingosta ja hyödyntää potentiaaliaan unionin markkinoilla, joihin eivät vaikuta Kiinan harjoittamat hyvän kauppatavan vastaiset käytännöt.

(220)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden pitäminen voimassa on unionin tuotannonalan edun mukaista.

(221)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin, kauppiaisiin ja käyttäjiin. Yksikään kauppiaista tai käyttäjistä ei vastannut komission kyselylomakkeeseen.

(222)

Alkuperäisen tutkimuksen tapaan tähänkään tarkasteluun ei ilmoittautunut yhtäkään käyttäjää. Tiedossa olevia etuyhteydettömiä tuojia on yhteensä 79, joista tutkimukseen ilmoittautui ainoastaan Siderpighi spa Con Socio Unico, joka on tiedossa oleva etuyhteydetön tuoja. Siderpighi spa Con Socio Unico vastasi, ettei se kannata polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon jatkamista. Se väitti, että unioni tarvitsee Kiinasta tulevaa tuontia, koska kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Komissio totesi, että tarkastelun kohteena oleva tuote muodostaa alle prosentin kyseisen etuyhteydettömän tuojan liikevaihdosta. Näin ollen toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei missään tapauksessa muuta kyseisen yrityksen tulosnäkymiä kokonaisuutena tarkasteltuna.

(223)

Sekä käyttäjien että tuojien etujen osalta todetaan vielä, että alkuperäisessä tutkimuksessa komissio päätteli, että tarkastelun kohteena olevalle tuotteelle on olemassa riittävästi vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Tämä päätelmä pätee edelleen, sillä kaikista muista alkuperämaista tuleva tuonti kattaa edelleen noin 10 prosenttia markkinoista. Lisäksi unionin tuotannonalan käyttämätön kapasiteetti oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yli 46 prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin unionin nykyinen kulutus.

(224)

Tämän perusteella komissio päätteli, ettei toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen vaikuttaisi kielteisesti markkinoiden nykyiseen tarjontaan eikä edellä mainitun tuojan tai minkään markkinoilla olevan käyttäjän taloudelliseen tilanteeseen.

(225)

Näin ollen komissio päätteli, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei olisi käyttäjien ja tuojien edun vastaista.

(226)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaoloa.

(227)

Komission polkumyynnin jatkumisesta, vahingon toistumisesta ja unionin edusta tekemien päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevia tiettyjä raudasta (muusta kuin valuraudasta) tai teräksestä (muusta kuin ruostumattomasta teräksestä) valmistettuja poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia ja ulkoläpimitaltaan yli 406,4 mm:n suuruisia saumattomia putkia koskevat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(228)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(229)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(230)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(231)

Tässä asetuksessa määritettyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(232)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (58). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(233)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät: uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(234)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (59) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(235)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistetaan eläimiin tai ihmisiin tarttuvia eläintauteja koskevat säännöt, mukaan lukien taudeista ilmoittamista ja raportointia, unionin seurantaohjelmia, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevat säännökset.

(2)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/689 (2) täydennetään asetusta (EU) 2016/429 tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien sääntöjen osalta.

(3)

Jotta voidaan varmistaa asetuksessa (EU) 2016/429 ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/689 vahvistettujen taudeista ilmoittamista ja niistä raportointia, unionin seurantaohjelmia, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien säännösten yhdenmukainen soveltaminen unionissa, komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/2002 (3) vahvistetaan seurantaohjelmiin, hävittämisohjelmiin ja taudista vapaaseen asemaan liittyviä tieto-, muoto- ja menettelyvaatimuksia koskevat täytäntöönpanosäännöt.

(4)

Hyväksyttyjen hävittämisohjelmien tuloksia koskevien tietojen toimittamisesta ja taudista vapaata asemaa koskevista hakemuksista täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2002 soveltamispäivän jälkeen saadut kokemukset – erityisesti kun otetaan huomioon tiedot, jotka ovat jo saatavilla asetuksen (EU) 2016/429 22 artiklassa säädetystä eläintautien tietojärjestelmästä (ADIS) – osoittavat, että tietyt kyseisessä täytäntöönpanoasetuksessa tällä hetkellä vaaditut tiedot eivät ole välttämättömiä, jotta komissio voi arvioida taudista vapaata asemaa koskevia hakemuksia. Näitä tietoja ei pitäisi vaatia, jotta voidaan vähentää jäsenvaltioille aiheutuva hallinnollista rasitetta. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2020/2002 olisi muutettava,

(5)

Hävittämisohjelmien täytäntöönpanon tuloksista toimitettavat tiedot ovat saatavilla ADIS-järjestelmässä. Komissiolle hyväksyttäviksi toimitetut hävittämisohjelmaluonnokset olisi johdonmukaisuuden varmistamiseksi toimitettava myös sähköisesti ADIS-järjestelmän kautta.

(6)

Lisäksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2002 soveltamisesta saadut kokemukset ovat osoittaneet, että on tarpeen selventää tiettyjä sen liitteiden V, VI ja VII säännöksiä sen varmistamiseksi, että käy selvästi ilmi, että vesieläimiä koskevan hyväksytyn hävittämisohjelman alueellista soveltamisalaa ja kyseisten eläinten taudista vapaan aseman hyväksymistä voidaan soveltaa jäsenvaltion, vyöhykkeen tai lokeron tasolla. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2002 liitteitä V, VI ja VII olisi muutettava.

(7)

Delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/689 säädetään useista poikkeuksista, jotka ovat merkityksellisiä luokkien B ja C vesieläintautien hävittämisohjelman toimittamiseksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/2002 liitteessä VII olevan 4 jakson mukaisesti. Tällä hetkellä kyseisessä liitteessä mainitaan vain yksi tällainen poikkeus. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2020/2002 olisi muutettava sen varmistamiseksi, että kaikki asiaankuuluvat poikkeukset mainitaan sen liitteessä VII olevassa 4 jaksossa.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Neuvosto otti neuvoston täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 248/2011 (2), jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden, jäljempänä ’lasikuitufilamenttituote’, ’tarkasteltavana oleva tuote’ tai ’tarkastelun kohteena oleva tuote’, tuonnissa. Tulli perustui vahingon korjaavaan tasoon ja vaihteli 7,3 prosentista 13,8 prosenttiin.

(2)

Tukien vastaisen tutkimuksen ja polkumyyntitoimenpiteiden osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen komissio muutti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014 (3) alkuperäistä polkumyyntitullia niin, että se oli 0–19,9 prosenttia, ja otti lisäksi käyttöön 4,9–10,3 prosentin suuruisen tasoitustullin. Tasoitustoimenpiteet ja polkumyyntitoimenpiteet vaihtelivat yhteenlaskettuina 4,9 prosentista 30,2 prosenttiin.

(3)

Polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio päätti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/724 (4) pitää voimassa nämä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014 vahvistetut toimenpiteet.

(4)

Tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen komissio päätti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/328 (5) pitää voimassa nämä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1379/2014 vahvistetut toimenpiteet.

(5)

Tasoitustoimenpiteet ja polkumyyntitoimenpiteet vaihtelevat näin ollen yhteenlaskettuina 4,9 prosentista 30,2 prosenttiin.

(6)

Voimassa on myös toimenpiteitä Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa. Tukien vastaisen tutkimuksen jälkeen komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/870 (6) käyttöön lopullisen tasoitustullin tiettyjen Egyptistä peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuonnissa. Tuen tasoon perustuva tulli oli 13,1 prosenttia.

(7)

Komissio vastaanotti 19 päivänä tammikuuta 2022 pyynnön voimassa olevien polkumyyntitullien päättymistä koskevasta tarkastelusta Euroopan lasikuitutuottajien järjestöltä (European Glass Fibre Producers Association), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, jatkuvakuituisia lasikuitutuotteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(8)

Komissio pani 21 päivänä huhtikuuta 2022 vireille Kiinasta peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’ (7).

(9)

Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen.

(10)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(11)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, asianomaisen maan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja kehotti niitä osallistumaan.

(12)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(14)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen käyttäen perusteena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla lasikuitufilamenttituotteiden tuotannon ja myynnin suurinta edustavaa määrää, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valitut unionin tuottajat vastasivat 76 prosentista unionin tuotannonalan tuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(15)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(16)

Pyydetyt tiedot toimitti yksi etuyhteydetön tuoja, joka myös suostui osallistumaan otokseen. Vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(17)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(18)

Yksi asianomaisessa maassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimitti pyydetyt tiedot vireillepanoilmoituksessa vahvistetussa määräajassa ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Se ilmoitti asiasta ainoalle vastanneelle vientiä harjoittavalle tuottajalle ja Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevalle edustustolle. Huomautuksia ei esitetty.

(19)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(20)

Komissio lähetti kyselylomakkeita yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuottajille, käyttäjille ja tuojille. Lisäksi samat kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (8) vireillepanopäivänä.

(21)

Kyselylomakkeeseen saatiin vastaukset kolmelta unionin tuottajalta.

(22)

Komissio ei saanut yhtään vastausta yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta, Kiinan viranomaisilta, etuyhteydettömiltä tuojilta tai käyttäjiltä.

(23)

Koska yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt yhteistyötä, komissio teki polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevan analysointinsa perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Se käytti tarkastelupyynnössä toimitettuja tietoja sekä Comextin ja Global Trade Atlas -tietokannan, jäljempänä ’GTA’, tilastoja ja muita julkisesti saatavilla olevia lähteitä. Kaikille asianomaisille osapuolille ja Kiinan viranomaisille ilmoitettiin asiasta, eivätkä ne vastustaneet sitä.

(24)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

(25)

Komissio ilmoitti 28 päivänä huhtikuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(26)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen.

(27)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli enintään 50 mm pituiset silvotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituiset kiertämättömät lasikuitulangat, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO-standardin 1887 mukaisesti), ja lasikuitufilamenteista valmistetut matot, pois luettuna lasivillasta valmistetut matot, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, ex 7019 12 00 (Taric-koodit 7019120022, 7019120025, 7019120026, 7019120039) ja 7019 14 00 ja 7019 15 00 (9). Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina rajoittamatta mahdollisuutta muuttaa tariffiluokittelua myöhemmin.

(28)

Tarkasteltavana oleva tuote on yleisimmin käytetty raaka-aine komposiittiteollisuudessa termoplastisten ja lämpökovettuvien hartsien lujittamiseksi. Tuloksena olevia komposiittimateriaaleja (filamenttilasikuitulujitemateriaaleja) käytetään monilla tuotannonaloilla, kuten kuljetusalalla (autoteollisuus, merenkulku-, ilmailu- ja avaruusala, sotilaskäyttö), sähkö- ja elektroniikka-alalla, tuulienergian alalla, rakennuksissa ja rakennusalalla, säiliöissä ja putkissa sekä kulutushyödykkeissä.

(29)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

(30)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiemman toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(31)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(32)

Komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisen toimenpiteen voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(33)

Kuten johdanto-osan 22 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei tehnyt yhteistyötä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio voisi soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Vastausta ei saatu, minkä vuoksi komissio päätti soveltaa 18 artiklaa.

(34)

Näin ollen polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella. Näitä olivat erityisesti tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot ja yhteistyössä toimineilta osapuolilta eli pyynnön esittäjältä ja otokseen valituilta unionin tuottajilta tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana saadut tiedot.

(35)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(36)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja selvittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tästä asiasta.

(37)

Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa, että käytettävissä olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella. Komissio yksilöi tuolloin käytettävissä olleiden tietojen perusteella Brasilian ja Turkin mahdollisiksi asianmukaisiksi edustaviksi maiksi Kiinalle. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(38)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 5 päivänä elokuuta 2022 päivätyllä muistiolla niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Turkin edustavaksi maaksi. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton yrityksen Türkiye Şişe Ve Cam Fabrikalari A.Ş. (edustavassa maassa toimiva tuottaja) käytettävissä olevien tietojen perusteella. Huomautuksia ei saatu.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(40)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan kuitenkin myös, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(41)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista, kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö sekä Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä.

(42)

Komissio havaitsi Kiinan lasikuitusektoria koskevassa viimeaikaisessa tutkimuksessa (10) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(43)

Komissio totesi kyseisessä tutkimuksessa, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (11). Komissio teki erityisesti sen päätelmän, että Kiinan viranomaisilla on lasikuitusektorilla, lasikuitufilamenttituotteet mukaan luettuna, huomattava omistusosuus (12) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (13). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (14). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät erityisesti maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (15). Samalla tavalla komissio totesi lasikuitusektorin, lasikuitufilamenttituotteet mukaan luettuna, palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennessä luetelmakohdassa tarkoitettuja vääristymiä (16) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettuja vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (17).

(44)

Kuten aiemmassa Kiinan lasikuitusektoria koskevassa komission tutkimuksessa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna pyyntöön sisältyvä näyttö ja julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin (18) sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi tätä näyttöä ja teki omia tutkimuksia eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten myös sen aiemmissa tutkimuksissa todettiin.

(45)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössä, että Kiinan lasikuitufilamenttituotteiden sektorille ovat tunnusomaisia merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion puuttumisesta talouteen yleisesti sekä erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla. Pyynnössä väitettiin, että vääristymät vaikuttavat yhtä lailla tuotannontekijöihin (maahan, energiaan, pääomaan, raaka-aineisiin ja työvoimaan), koska niihin kohdistuu Kiinan viranomaisten toimia, jotka ovat viime kädessä aiheuttaneet merkittäviä vääristymiä Kiinan lasikuitufilamenttituotteiden sektorilla.

(46)

Väitteen tueksi pyynnössä viitattiin useisiin julkisesti saatavilla oleviin tietolähteisiin, kuten raporttiin, lasikuitukankaiden sektoria koskevaan viimeaikaiseen komission tutkimukseen ja sen seurauksena annettuun täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2020/492, rakennusaineteollisuuden kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmaan, Kiinan kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmaan, kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen ja vuodelle 2035 asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden 14. viisivuotissuunnitelmaan sekä Made in China 2025 -teollisuusstrategiaan.

(47)

Edellä esitetyn perusteella pyynnössä korostettiin, että Kiinan viranomaiset omistavat valtaosan suurista kiinalaisista lasikuitufilamenttituotteiden tuottajista sekä tuotantoketjun alkupään toimittajista ja tuotantoketjun loppupään käyttäjistä. Kaksi suurinta kiinalaista lasikuitufilamenttituotteiden tuottajaa, CPIC ja Jushi, ovat merkittäviä valtion omistamia monialakeskittymiä. Asiaan liittyvä toimialajärjestö China Building Materials Federation toimii valtion omistamien omaisuuserien valvonta- ja hallintokomission ohjauksessa ja valvonnassa. Jushin hallituksen puheenjohtaja ja Jushin emoyhtiön CNBM:n varapuheenjohtaja ovat molemmat China Building Materials Federation -toimialajärjestön varapuheenjohtajia.

(48)

Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan ja valtion omistusosuus on suuri lasikuitufilamenttituotteiden tuotannonalalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa.

(49)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Tällaisia suunnitelmia ovat esimerkiksi rakennusaineteollisuuden kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma, älykkään tuotannon kehittämistä koskeva suunnitelma (2016–2020), Kiinan kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma, kansallisen talouden ja yhteiskunnan kehityksen ja vuodelle 2035 asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden 14. viisivuotissuunnitelma, jäljempänä ’14. viisivuotissuunnitelma’, sekä Made in China 2025 -strategia. Niissä kannustetaan kaikkien hallinnon tasojen valtion viranomaisia ja valtion omistamia rahoituslaitoksia tukemaan lasikuitufilamenttituotteiden tuotannonalan kehitystä Kiinassa. Kiinan viranomaiset aikovat 14. viisivuotissuunnitelman puitteissa keskittyä uusiin materiaaleihin samalla kun luodaan uusi teollisuusjärjestelmän pilari. Suunnitelmalla mahdollistetaan teollisuuden investointirahastojen kattava hyödyntäminen ja lisätään maksuvakuuksia ja riskien korvaamista. Kiinan suunnitelmajärjestelmä estää näin ollen vapaiden markkinavoimien toiminnan lasikuitufilamenttituotteiden sektorilla.

(50)

Uusien materiaalien sektoreilla (joihin lasikuitufilamenttituotteet lukeutuvat) toimivat yritykset voivat hyödyntää useita tukimekanismeja, kuten rahoitustukitoimia, etuuskohteluun perustuvia veropolitiikkoja ja T&K-tukea.

(51)

Raaka-aineiden (kuten kaoliinin ja dolomiitin) kustannukset eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, sillä Kiinan valtio tukee näiden raaka-aineiden tuotantoa. Myös pääoman, maan ja työvoiman saatavuuteen liittyy merkittäviä systeemisiä vääristymiä. Komission viimeaikaisessa tukien vastaisessa tutkimuksessa, joka koski lasikuitufilamenttituotteiden tuontia Kiinasta, kävi ilmi, että kiinalaiset lasikuitufilamenttituotteiden tuottajat saivat helpommin maan käyttöoikeuksia ja etuuskohteluun perustuvia lainoja valtion omistamilta pankeilta ja yksityisiltä pankeilta (19).

(52)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä tai näyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(53)

Kiinan viranomaisten omistusosuus lasikuitufilamenttituotteiden sektorilla on huomattava perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät tehneet yhteistyötä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että lasikuitufilamenttituotteiden sektorin kolme suurinta tuottajaa, Jushi, Taishan Glassfiber ja CPIC, ovat joko kokonaan valtion omistuksessa tai valtiolla on niissä määräysvalta. Näiden kolmen tuottajan osuus kiinalaisista lasikuitufilamenttituotteiden tuottajista on noin 75 prosenttia.

(54)

Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin lasikuitufilamenttituotteiden sektorilla kohdistetaan poliittista valvontaa ja ohjausta. Viimeisimmät lasikuitufilamenttituotteiden sektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan tämän sektorin materiaaleihin, erityisesti erityiskäyttöön tarkoitettuihin lasikuituihin, liittyvää teknologista innovointia tuetaan suunnitelman mukaisilla toimintapolitiikoilla (20). Lasikuidut mainitaan myös yhtenä edistettävistä sektoreista teollisuuden rakennesopeutusta koskevan ohjeistavan luettelon vuoden 2019 versiossa (21) ja ensimmäistä käyttöä tai demonstrointia koskeviin ohjelmiin valintakelpoisia keskeisiä uusia materiaaleja koskevassa vuoden 2021 ohjeistavassa luettelossa (22).