(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847 (4) on muutettu huomattavilta osin (5). Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)

Asetus (EU) 2015/847 annettiin sen varmistamiseksi, että sähköisten rahalähetysten palveluntarjoajiin sovellettavia rahanpesunvastaisen toimintaryhmän, jäljempänä ’FATF’, vaatimuksia ja erityisesti maksupalveluntarjoajien velvollisuutta toimittaa varainsiirtojen mukana maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot sovelletaan yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Uusia teknologioita koskeviin FATF:n normeihin kesäkuussa 2019 tehdyillä viimeisimmillä muutoksilla, joiden tarkoituksena on säännellä virtuaalivaroja ja virtuaalivaroihin liittyvien palvelujen tarjoajia, on asetettu uusia ja vastaavia velvoitteita virtuaalivaroihin liittyvien palvelujen tarjoajille virtuaalivarojen siirtojen jäljitettävyyden helpottamiseksi. Näiden muutosten johdosta virtuaalivaroihin liittyvien palvelujen tarjoajien on määrä toimittaa virtuaalivarojen siirtojen mukana kyseisten siirtojen toimeksiantajia ja siirronsaajia koskevat tiedot. Virtuaalivaroihin liittyvien palvelujen tarjoajien edellytetään myös hankkivan, säilyttävän ja jakavan nämä tiedot virtuaalivarojen siirron vastapuolen kanssa ja antavan ne pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

(3)

Koska asetusta (EU) 2015/847 sovelletaan tällä hetkellä ainoastaan varainsiirtoihin eli seteli- ja metallirahan, tilirahan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY (6) 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyn sähköisen rahan siirtoihin, on aiheellista laajentaa asetuksen (EU) 2015/847 soveltamisalaa kattamaan myös virtuaalivarojen siirrot.

(4)

Varainsiirtojen ja virtuaalivarojen siirtojen avulla liikkuvat laittoman rahan virrat voivat vahingoittaa rahoitusalan eheyttä, vakautta ja mainetta sekä uhata unionin sisämarkkinoita ja kansainvälistä kehitystä. Rahanpesu, terrorismin rahoitus ja järjestäytynyt rikollisuus ovat edelleen huomattavia ongelmia, joihin olisi puututtava unionin tasolla. Varainsiirtojärjestelmän ja virtuaalivarojen siirtojärjestelmän luotettavuus, eheys ja vakaus sekä koko rahoitusjärjestelmän uskottavuus voivat vakavasti vaarantua, kun rikolliset ja heidän kumppaninsa pyrkivät joko salaamaan rikoshyödyn alkuperän tai siirtämään varoja, virtuaalivarat mukaan lukien, rikolliseen toimintaan tai terrorismitarkoituksiin.

(5)

Rikollisen toimintansa helpottamiseksi rahanpesijät ja terrorismin rahoittajat todennäköisesti käyttäisivät hyväkseen unionin yhtenäiseen rahoitusalueeseen liittyvää pääomien vapaata liikkuvuutta, ellei unionin tasolla toteuteta tiettyjä koordinoivia toimenpiteitä. FATF:n puitteissa tehtävällä kansainvälisellä yhteistyöllä sekä FATF:n suositusten maailmanlaajuisella täytäntöönpanolla pyritään estämään varojen, virtuaalivarat mukaan lukien, siirron yhteydessä tapahtuva rahanpesu ja terrorismin rahoitus.

(6)

Unionin olisi toteutettavan toiminnan laajuuden vuoksi varmistettava, että FATF:n 16 päivänä helmikuuta 2012 hyväksymiä ja 21 päivänä kesäkuuta 2019 tarkistamia rahanpesun sekä terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämisen rahoituksen torjuntaa koskevia kansainvälisiä normeja, jäljempänä ’tarkistetut FATF:n suositukset’, ja erityisesti FATF:n suositusta 15 uusista teknologioista, FATF:n suositusta 16 sähköisistä rahalähetyksistä sekä kyseisiä suosituksia koskevia tarkistettuja tulkintahuomautuksia sovelletaan yhtenäisellä tavalla koko unionin alueella, ja erityisesti, että yhtäältä jäsenvaltiossa suoritettavien kansallisten maksujen tai virtuaalivarojen siirtojen ja toisaalta jäsenvaltioiden välisten rajatylittävien maksujen tai virtuaalivarojen siirtojen välillä ei esiinny syrjintää eikä epäjohdonmukaisuuksia. Jäsenvaltioiden koordinoimaton toiminta rajatylittävien varainsiirtojen ja virtuaalivarojen siirtojen alalla voisi vaikuttaa merkittävästi maksujärjestelmien ja virtuaalivarapalvelujen moitteettomaan toimintaan unionin tasolla ja siten vahingoittaa rahoituspalvelujen sisämarkkinoita.

(7)

Jotta edistettäisiin johdonmukaista lähestymistapaa kansainvälisellä tasolla ja tehostettaisiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa, unionin tulevissa toimissa olisi otettava huomioon viimeaikainen kehitys kansainvälisellä tasolla, erityisesti tarkistetut FATF:n suositukset.

(8)

Erityisesti virtuaalivarojen maailmanlaajuinen tavoittavuus, nopeus, jolla liiketoimet voidaan toteuttaa, ja mahdollinen anonyymiys, jonka virtuaalivarojen siirto tarjoaa, altistavat ne rikolliselle väärinkäytölle, myös rajatylittävissä tilanteissa. Jotta voitaisiin tehokkaasti puuttua riskeihin, joita virtuaalivarojen väärinkäyttö rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen aiheuttaa, unionin olisi edistettävä tällä asetuksella täytäntöön pantujen normien soveltamista maailmanlaajuisella tasolla ja rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvien virtuaalivarojen siirtojen sääntely- ja valvontakehyksen kansainvälisen ja lainkäyttöalueiden välisen ulottuvuuden kehittämistä.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/849 (7), jota muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/843 (8), otettiin käyttöön virtuaalivaluuttojen määritelmä ja lisättiin virtuaalivaluuttojen ja fiat-valuuttojen välisten vaihtopalvelujen sekä lompakkopalvelujen tarjoajat niiden yhteisöjen joukkoon, joihin sovelletaan unionin oikeuden mukaisia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia vaatimuksia. Viimeaikainen kansainvälinen kehitys erityisesti FATF:n puitteissa on luonut tarpeen säännellä myös sellaisia virtuaalivaroihin liittyvien palvelujen tarjoajia, joita ei ole toistaiseksi otettu huomioon, sekä laajentaa virtuaalivaluutan nykyistä määritelmää.

(10)

Kryptovarojen määritelmä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/1114 (9) vastaa virtuaalivarojen määritelmää tarkistetuissa FATF:n suosituksissa ja mainitun asetuksen luetteloon kryptovarapalveluista ja kryptovarapalvelun tarjoajista kuuluvat myös ne virtuaalivaroihin liittyvien palvelujen tarjoajat, jotka FATF on määrittänyt tällaisiksi palveluiksi ja jotka todennäköisesti aiheuttavat rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvää huolta. Unionin tätä alaa koskevan oikeuden johdonmukaisuuden varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi käytettävä samoja kryptovarojen, kryptovarapalveluiden ja kryptovarapalvelun tarjoajien määritelmiä kuin asetuksessa (EU) 2023/1114.

(11)

Tämän asetuksen soveltaminen ja täytäntöönpano ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita keinoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi ja torjumiseksi.

(12)

Tämän asetuksen tarkoituksena ei ole aiheuttaa tarpeettomia rasitteita tai kustannuksia maksupalveluntarjoajille, kryptovarapalvelun tarjoajille tai henkilöille, jotka käyttävät niiden tarjoamia palveluja. Ennaltaehkäisevän lähestymistavan olisi tältä osin oltava hyvin kohdennettua ja oikeasuhteista, ja sen olisi täysimääräisesti noudatettava unionissa taattua pääomien vapaata liikkuvuutta.

(13)

Terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa 17 päivänä heinäkuuta 2008 annetussa unionin tarkistetussa strategiassa, jäljempänä ’tarkistettu strategia’, todetaan, että ponnisteluja on jatkettava edelleen terrorismin rahoituksen estämiseksi ja epäiltyjen terroristien omien rahavarojen käytön rajoittamiseksi. Siinä tuodaan esiin, että FATF pyrkii jatkuvasti parantamaan suosituksiaan ja saavuttamaan yhteisymmärryksen siitä, miten ne olisi pantava täytäntöön. Tarkistetussa strategiassa todetaan, että kaikkien FATF:n jäsenten sekä FATF:n kaltaisten alueellisten elinten jäsenten toteuttamaa FATF:n tarkistettujen suositusten täytäntöönpanoa arvioidaan säännöllisesti ja että tässä suhteessa on tärkeää, että jäsenvaltiot noudattavat täytäntöönpanossa yhteistä lähestymistapaa.

(14)

Lisäksi komissio yksilöi 7 päivänä toukokuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Toimintasuunnitelma rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa kokonaisvaltaista unionin toimintapolitiikkaa varten” kuusi prioriteettialaa kiireellisille toimille unionin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmän parantamiseksi. Siihen sisältyy johdonmukaisen sääntelykehyksen luominen kyseistä unionin järjestelmää varten, jotta voidaan saada käyttöön yksityiskohtaisemmat ja yhdenmukaisemmat säännöt ja etenkin ottaa huomioon teknologisen innovoinnin ja kansainvälisten normien kehityksen vaikutukset ja välttää erot nykyisten sääntöjen täytäntöönpanossa. Kansainvälisellä tasolla tehty työ viittaa tarpeeseen laajentaa niiden alojen ja yhteisöjen piiriä, joihin kyseistä järjestelmää sovelletaan, sekä arvioida, miten sitä olisi sovellettava kryptovarapalvelun tarjoajiin, joita ne eivät toistaiseksi ole koskeneet.

(15)

Terrorismin rahoituksen estämiseksi on toteutettu toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tiettyjen henkilöiden, ryhmien ja yhteisöjen varojen ja taloudellisten resurssien jäädyttäminen, kuten neuvoston asetukset (EY) N:o 2580/2001 (10), (EY) N:o 881/2002 (11) ja (EU) N:o 356/2010 (12). Samassa tarkoituksessa on myös toteutettu toimenpiteitä, joilla pyritään suojelemaan rahoitusjärjestelmää varojen ja taloudellisten resurssien ohjaamiselta terrorismitarkoituksiin. Direktiivi (EU) 2015/849 sisältää lukuisia tämänkaltaisia toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan täysin estetä terroristeja ja muita rikollisia siirtämästä varojaan maksujärjestelmien välityksellä.

(16)

Varainsiirtojen ja kryptovarojen siirtojen jäljitettävyys voi olla erityisen tärkeä ja arvokas keino rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisessä, paljastamisessa ja selvittämisessä sekä erityisesti asetuksissa (EY) N:o 2580/2001, (EY) N:o 881/2002 ja (EU) N:o 356/2010 säädettyjen rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpanossa. Jotta varmistetaan tietojen välittyminen läpi koko maksuketjun tai kryptovarojen siirtoketjun, on näin ollen asianmukaista säätää järjestelmästä, jossa maksupalveluntarjoajat velvoitetaan toimittamaan varainsiirtojen mukana maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot ja kryptovarapalvelun tarjoajat velvoitetaan toimittamaan kryptovarojen siirtojen mukana toimeksiantajaa ja siirronsaajaa koskevat tiedot.

(17)

Tiettyihin kryptovarojen siirtoihin sisältyy erityisiä rahanpesuun, terrorismin rahoitukseen ja muuhun rikolliseen toimintaan liittyviä suuria riskitekijöitä; tällaisia ovat erityisesti siirrot, jotka liittyvät anonymiteettiä edistäviin tuotteisiin, liiketoimiin tai teknologioihin, mukaan lukien yksityisyyden takaavat lompakot, mikserit tai sekoittimet. Tällaisten siirtojen jäljitettävyyden varmistamiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (13) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomaisen), jäljempänä ’pankkiviranomainen’, olisi selvennettävä erityisesti, miten kryptovarapalvelun tarjoajien on määrä ottaa huomioon direktiivin (EU) 2015/849 liitteessä III luetellut riskitekijät, myös silloin, kun ne toteuttavat liiketoimia sellaisten unionin ulkopuolisten yhteisöjen kanssa, joita ei säännellä, joita ei ole rekisteröity tai joilla ei ole toimilupaa missään kolmannessa maassa, tai isännöimättömien osoitteiden kanssa. Suuririskisiä tilanteita havaittaessa pankkiviranomaisen olisi annettava ohjeita, joissa täsmennetään tehostetut asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat toimenpiteet, joiden soveltamista ilmoitusvelvollisten olisi harkittava tällaisten riskien lieventämiseksi, mukaan lukien asianmukaisten menettelyjen, kuten hajautetun tilikirjan teknologiaa (DLT) käyttävien analyysityökalujen, käyttöönotto kryptovarojen alkuperän tai määränpään havaitsemiseksi.

(18)

Tätä asetusta olisi sovellettava rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklaan perustuvissa asetuksissa, kuten asetuksissa (EY) N:o 2580/2001, (EY) N:o 881/2002 ja (EU) N:o 356/2010 sekä neuvoston asetuksissa (EU) N:o 267/2012 (14), (EU) 2016/1686 (15) ja (EU) 2017/1509 (16) säädettyjen unionin ja kansallisten rajoittavien toimenpiteiden soveltamista; näissä asetuksissa voidaan vaatia, että maksajan ja maksunsaajan käyttämät maksupalveluntarjoajat, siirron toimeksiantajan ja siirronsaajan käyttämät kryptovarapalvelun tarjoajat, välittäjinä toimivat maksupalveluntarjoajat sekä välittäjinä toimivat kryptovarapalvelun tarjoajat toteuttavat asianmukaisia toimia jäädyttääkseen tietyt varat ja kryptovarat tai noudattavat erityisiä rajoituksia tiettyjen varainsiirtojen tai kryptovarojen siirtojen osalta. Maksupalveluntarjoajilla ja kryptovarapalvelun tarjoajilla olisi oltava käytössään sisäiset toimintatavat, menettelyt ja valvontatoimet, joilla varmistetaan kyseisten rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpano, mukaan lukien nimettyjen henkilöiden unionin ja kansallisiin luetteloihin kohdistuvat seurantatoimenpiteet. Pankkiviranomaisen olisi annettava ohjeet, joissa täsmennetään nämä sisäiset toimintatavat, menettelyt ja valvontatoimet. Tämän asetuksen vaatimukset, jotka koskevat rajoittaviin toimenpiteisiin liittyviä sisäisiä toimintatapoja, menettelyjä ja valvontatoimia, on tarkoitus kumota lähitulevaisuudessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen.

(19)

Tämän asetuksen nojalla tapahtuvassa henkilötietojen käsittelyssä olisi kaikilta osin noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (17). Henkilötietojen edelleenkäsittely kaupallisiin tarkoituksiin olisi ehdottomasti kiellettävä. Kaikki jäsenvaltiot tunnustavat rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan olevan tärkeä yleistä etua koskeva asia. Tätä asetusta sovellettaessa henkilötietojen siirrossa kolmanteen maahan edellytetään noudatettavan asetuksen (EU) 2016/679 V luvun säännöksiä. On tärkeää, että useilla lainkäyttöalueilla toimivia maksupalveluntarjoajia ja kryptovarapalvelun tarjoajia, joilla on sivuliikkeitä tai tytäryhtiöitä unionin ulkopuolella, ei estettäisi välittämästä tietoa epäilyttävistä liiketoimista saman organisaation sisällä, edellyttäen, että ne soveltavat asianmukaisia suojatoimia. Lisäksi siirron toimeksiantajan ja siirronsaajan käyttämillä kryptovarapalvelun tarjoajilla, maksajan ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajilla sekä välittäjinä toimivilla maksupalveluntarjoajilla ja välittäjinä toimivilla kryptovarapalvelun tarjoajilla olisi oltava käytössään soveltuvat tekniset ja organisatoriset keinot henkilötietojen suojaamiseksi tahattomalta häviämiseltä, muutoksilta taikka luvattomalta luovuttamiselta tai pääsyltä tietoihin.

(20)

Henkilöiden, jotka vain muuntavat paperimuodossa olevia asiakirjoja sähköiseen muotoon ja toimivat sopimussuhteessa maksupalveluntarjoajaan, ja henkilöiden, jotka antavat maksupalveluntarjoajien käyttöön ainoastaan viesti- tai muita tukijärjestelmiä varojen siirtämistä varten taikka määritys- ja toteutusjärjestelmiä, ei olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(21)

Henkilöiden, jotka tarjoavat pelkästään täydentävän infrastruktuurin, jonka avulla toinen yhteisö voi tarjota kryptovarojen siirtopalveluja, kuten internetverkko- ja infrastruktuuripalveluntarjoajien, pilvipalveluntarjoajien tai ohjelmistokehittäjien, ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan, paitsi jos nämä suorittavat kryptovarojen siirtoja.

(22)

Tätä asetusta ei pitäisi soveltaa kahden henkilön välisiin kryptovarojen siirtoihin, jotka toteutetaan ilman kryptovarapalvelujen tarjoajan osallistumista, eikä tapauksiin, joissa sekä siirron toimeksiantaja että siirronsaaja ovat omaan lukuunsa toimivia kryptovarojen siirtopalvelujen tarjoajia.

(23)

Varainsiirrot, jotka vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (18) 3 artiklan a–m ja o alakohdassa tarkoitettuja palveluja, eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan. Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle on myös aiheellista jättää varainsiirrot ja asetuksen (EU) 2023/1114 3 artiklan 1 kohdan 7 alakohdassa määritellyt sähköisen rahan tokenit, joiden osalta rahanpesun tai terrorismin rahoituksen riski on pieni. Tällaisten poikkeusten olisi koskettava maksukortteja, sähköisen rahan välineitä, matkapuhelimia tai muita digitaalisia tai tietoteknisiä laitteita, joiden käytöstä maksetaan etu- tai jälkikäteen ja joilla on samanlaiset ominaisuudet, jos niitä käytetään yksinomaan tavaroiden tai palvelujen ostamiseen ja kaikkien varainsiirtojen mukana toimitetaan kortin, välineen tai laitteen numero. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluu kuitenkin maksukortin, sähköisen rahan välineen, matkapuhelimen taikka muun digitaalisen tai tietoteknisen laitteen, jonka käytöstä maksetaan etu- tai jälkikäteen ja jolla on samanlaiset ominaisuudet, käyttö varainsiirtoon tai sähköisen rahan tokenien siirtoon sellaisten luonnollisten henkilöiden välillä, jotka toimivat kuluttajina muussa kuin elinkeino-, liike- tai ammattitoiminnan tarkoituksessa. Lisäksi käteisnostot pankkiautomaateista, verojen, sakkojen tai muiden maksujen maksaminen, muunnetuilla sekeillä, mukaan lukien sähköiseen muotoon tallennetut alkuperäiset paperisekit, tai vekseleillä toteutetut varainsiirrot, sekä varainsiirrot, joissa sekä maksaja että maksunsaaja ovat omaan lukuunsa toimivia maksupalveluntarjoajia, olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(24)

Tämän asetuksen vaatimuksia ei sovelleta kryptovaroihin, jotka ovat ainutlaatuisia eivätkä ole korvattavissa, paitsi jos ne luokitellaan kryptovaroiksi tai varoiksi asetuksen (EU) 2023/1114 mukaisesti.

(25)

Kryptovarojen pankkiautomaatit, jäljempänä ’kryptoautomaatit’, voivat antaa käyttäjille mahdollisuuden siirtää kryptovaroja kryptovaraosoitteeseen tallettamalla käteisvaroja, usein ilman asiakkaan tunnistamista ja henkilöllisyyden todentamista. Kryptoautomaatit ovat erityisen alttiina rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeille, koska niiden tarjoama anonyymiys ja mahdollisuus toimia käyttämällä käteistä, jonka alkuperä ei ole tiedossa, tekevät niistä laittomaan toimintaan ihanteellisen välineen. Koska kryptoautomaateilla on rooli kryptovarojen siirtojen tarjoamisessa tai aktiivisessa helpottamisessa, niihin liittyvien kryptovarojen siirtojen olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(26)

Kansallisten maksujärjestelmien ominaispiirteiden huomioon ottamiseksi ja edellyttäen, että varainsiirto voidaan aina jäljittää takaisin maksajaan, jäsenvaltioiden olisi voitava vapauttaa tämän asetuksen soveltamisesta tietyt kansalliset arvoltaan vähäiset varainsiirrot, mukaan lukien sähköiset maksusiirrot, joita käytetään tavaroiden tai palvelujen ostamiseen.

(27)

Kryptovarojen siirroille ja kryptovarapalvelujen tarjoamiselle tunnusomaisen rajattoman luonteen ja niiden maailmanlaajuisen tavoittavuuden vuoksi ei ole objektiivisia syitä tehdä eroa kotimaisiin ja rajatylittäviin siirtoihin liittyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskien käsittelyn välillä. Jotta nämä erityispiirteet voidaan ottaa huomioon, arvoltaan vähäisiä kotimaisia kryptovarojen siirtoja ei olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska FATF:n vaatimuksen mukaisesti kaikkia kryptovarojen siirtoja on kohdeltava rajatylittävinä.

(28)

Maksupalveluntarjoajien ja kryptovarapalvelun tarjoajien olisi varmistettava, että maksajaa ja maksunsaajaa tai siirron toimeksiantajaa ja siirronsaajaa koskevat tiedot eivät puutu tai ole puutteellisia.

(29)

Jotta maksujärjestelmien tehokkuus ei kärsisi ja jotta varainsiirrot eivät siirtyisi säänneltyjen järjestelmien ulkopuolelle liian tiukkojen tunnistamisvaatimusten takia ja jotta toisaalta pieniin varainsiirtoihin liittyvä mahdollinen terrorismin uhka voitaisiin torjua, velvollisuutta todentaa maksajaa tai maksunsaajaa koskevien tietojen oikeellisuus olisi niiden varainsiirtojen osalta, joissa todentamista ei ole vielä suoritettu, sovellettava ainoastaan yksittäisiin varainsiirtoihin, joiden suuruus on yli 1 000 euroa, paitsi jos siirto näyttää olevan kytkeytynyt muihin varainsiirtoihin, joiden suuruus olisi yhteensä yli 1 000 euroa, varat on vastaanotettu tai maksettu käteisenä tai anonyyminä sähköisenä rahana tai jos on perusteltu syy epäillä rahanpesua tai terrorismin rahoitusta.

(30)

Varainsiirtoihin verrattuna kryptovaroja voidaan siirtää useilla lainkäyttöalueilla laajemmassa mittakaavassa ja nopeammin niiden maailmanlaajuisen kattavuuden ja teknisten ominaisuuksien vuoksi. Sen lisäksi, että kryptovarat ovat näennäisesti anonyymejä, kyseiset kryptovarojen siirtojen ominaisuudet tarjoavat rikollisille mahdollisuuden toteuttaa nopeasti suuria laittomia siirtoja kiertäen jäljitettävyysvelvoitteita ja välttäen havaitsemista jakamalla suuren suorituksen pienempiin määriin ja käyttämällä useita näennäisesti toisiinsa liittymättömiä DLT-osoitteita, mukaan lukien kertakäyttöiset DLT-osoitteet, ja automatisoituja prosesseja. Useimmat kryptovarat ovat myös erittäin volatiileja, ja niiden arvo voi vaihdella merkittävästi hyvin lyhyessä ajassa, mikä tekee toisiinsa liittyvien suoritusten suuruuden laskemisesta epävarmempaa. Näiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi kryptovarojen siirtoihin olisi sovellettava samoja vaatimuksia riippumatta niiden määrästä tai siitä, ovatko ne kotimaisia vai rajatylittäviä siirtoja.

(31)

Kun kyseessä ovat varainsiirrot tai kryptovarojen siirrot, joiden osalta todentamisen katsotaan tulleen suoritetuksi, maksupalveluntarjoajien ja kryptovarapalvelun tarjoajien ei tarvitsisi todentaa kunkin varainsiirron mukana toimitettavien maksajaa tai maksunsaajaa tai kunkin kryptovarojen siirron mukana toimitettavien siirron toimeksiantajaa ja siirronsaajaa koskevien tietojen oikeellisuutta, jos direktiivissä (EU) 2015/849 säädettyjä velvoitteita on noudatettu.

(32)

Kun otetaan huomioon maksupalveluja koskevat unionin säädökset eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012 (19), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1230 (20), pitäisi olla riittävää säätää, että unionin sisällä tehtävien varainsiirtojen mukana toimitetaan vain perustiedot, kuten maksutilin numero tai yksilöllinen tapahtumatunnus.

(33)

Jotta rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavat viranomaiset kolmansissa maissa voisivat jäljittää rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen käytettävien varojen tai kryptovarojen alkuperän, unionista sen ulkopuolelle tehtävien varainsiirtojen tai kryptovarojen siirtojen mukana olisi oltava täydelliset tiedot varainsiirtojen osalta maksajasta ja maksunsaajasta sekä kryptovarojen siirtojen osalta toimeksiantajasta ja siirronsaajasta. Maksajaa ja maksunsaajaa koskeviin täydellisiin tietoihin olisi sisällyttävä oikeushenkilötunnus (LEI) tai muu vastaava virallinen tunniste, kun maksaja toimittaa kyseisen tunnisteen maksupalveluntarjoajalleen, koska se mahdollistaisi varainsiirtoon osallistuvien osapuolten paremman tunnistamisen ja se voitaisiin helposti sisällyttää käytössä oleviin maksusanomamuotoihin, kuten siihen muotoon, jonka Kansainvälinen standardisoimisjärjestö on kehittänyt rahoituslaitosten välistä sähköistä tiedonsiirtoa varten. Rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnasta kolmansissa maissa vastaavilla viranomaisilla olisi oltava pääsy maksajaa ja maksunsaajaa tai tapauksen mukaan siirron toimeksiantajaa ja siirronsaajaa koskeviin täydellisiin tietoihin ainoastaan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä, paljastamista ja selvittämistä varten.

(34)

Kryptovarat ovat olemassa rajattomassa virtuaalitodellisuudessa, ja niitä voidaan siirtää mille tahansa kryptovarapalvelun tarjoajalle riippumatta siitä, onko kyseinen tarjoaja rekisteröity jollakin lainkäyttöalueella vai ei. Monilla unionin ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla on käytössä tietosuojaan ja sen täytäntöönpanoon liittyviä sääntöjä, jotka poikkeavat unionissa käytössä olevista säännöistä. Siirtäessään kryptovaroja asiakkaan puolesta kryptovarapalvelun tarjoajalle, jota ei ole rekisteröity unionissa, siirron toimeksiantajan käyttämän kryptovarapalvelun tarjoajan olisi arvioitava siirronsaajan käyttämän kryptovarapalvelun tarjoajan kykyä vastaanottaa ja säilyttää tässä asetuksessa vaaditut tiedot asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti käyttäen tarvittaessa asetuksen (EU) 2016/679 V luvussa esitettyjä vaihtoehtoja. Euroopan tietosuojaneuvoston olisi pankkiviranomaista kuultuaan annettava ohjeet tietosuojavaatimusten käytännön täytäntöönpanosta, kun henkilötietoja siirretään kolmansiin maihin kryptovarojen siirron yhteydessä. Joissakin tilanteissa henkilötietoja ei välttämättä voida lähettää, koska asetuksen (EU) 2016/679 vaatimukset eivät täyty. Pankkiviranomaisen olisi annettava ohjeet sopivista menettelyistä sen määrittämiseksi, olisiko kryptovarojen siirto tällaisissa tapauksissa toteutettava, evättävä vai keskeytettävä.

(35)

Rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten sekä jäsenvaltioiden ja unionin tason asianomaisten lainkäyttö- ja lainvalvontaviranomaisten olisi tehostettava keskinäistä yhteistyötään sekä yhteistyötä kolmansien maiden, kehitysmaat mukaan luettuina, asianomaisten viranomaisten kanssa, jotta tehostetaan edelleen avoimuutta sekä tietojen jakamista ja parhaita käytäntöjä.

(36)

Siirron toimeksiantajan käyttämän kryptovarapalvelun tarjoajan olisi varmistettava, että kryptovarojen siirtojen mukana toimitetaan siirron toimeksiantajan nimi, siirron toimeksiantajan hajautetun tilikirjan osoite tapauksissa, joissa kryptovarojen siirto rekisteröidään DLT-teknologiaa tai vastaavaa teknologiaa käyttävään verkkoon, siirron toimeksiantajan kryptovaratilin numero tapauksissa, joissa tällainen tili on olemassa ja sitä käytetään tapahtuman käsittelyyn, siirron toimeksiantajan osoite, mukaan lukien maan nimi, virallisen henkilöasiakirjan numero ja asiakasnumero tai vaihtoehtoisesti siirron toimeksiantajan syntymäaika ja -paikka, sekä, edellyttäen, että sanomamuodossa on tarvittava kenttä ja siirron toimeksiantaja on antanut kyseisen tunnuksen kryptovarapalvelun tarjoajalleen, siirron toimeksiantajan voimassa oleva oikeushenkilötunnus (LEI) tai jos sitä ei ole, mikä tahansa muu saatavilla oleva vastaava virallinen tunniste. Tiedot olisi toimitettava suojatusti ja ennen kryptovarojen siirtoa taikka samanaikaisesti tai rinnakkain siirron kanssa.

(37)

Siirron toimeksiantajan käyttämän kryptovarapalvelun tarjoajan olisi myös varmistettava, että kryptovarojen siirtojen mukana toimitetaan siirronsaajan nimi, siirronsaajan hajautetun tilikirjan osoite tapauksissa, joissa kryptovarojen siirto rekisteröidään DLT-teknologiaa tai vastaavaa teknologiaa käyttävään verkkoon, ja siirronsaajan kryptovaratilin numero tapauksissa, joissa tällainen tili on olemassa ja sitä käytetään tapahtuman käsittelyyn, sekä, edellyttäen, että sanomamuodossa on tarvittava kenttä ja siirron toimeksiantaja on antanut kyseisen tunnuksen kryptovarapalvelun tarjoajalleen, siirronsaajan voimassa oleva oikeushenkilötunnus (LEI) tai jos sitä ei ole, mikä tahansa muu saatavilla oleva vastaava virallinen tunniste. Tiedot olisi toimitettava suojatusti ja ennen kryptovarojen siirtoa taikka samanaikaisesti tai rinnakkain siirron kanssa.

(38)

Kryptovarojen siirtojen osalta tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava kaikkiin siirtoihin, mukaan lukien kryptovarojen siirrot isännöimättömästä osoitteesta tai isännöimättömään osoitteeseen edellyttäen, että osallisena on kryptovarapalvelun tarjoaja.

(39)

Jos siirto tapahtuu isännöimättömään osoitteeseen tai isännöimättömästä osoitteesta, kryptovarapalvelun tarjoajan olisi kerättävä tiedot sekä siirron toimeksiantajasta että siirronsaajasta, yleensä asiakkaaltaan. Kryptovarapalvelun tarjoajalta ei periaatteessa olisi edellytettävä isännöimättömän osoitteen käyttäjää koskevien tietojen tarkistamista. Jos kyseessä on yli 1 000 euron siirto, joka lähetetään kryptovarapalvelun tarjoajan asiakkaan puolesta isännöimättömästä osoitteesta tai vastaanotetaan isännöimättömään osoitteeseen, kyseisen kryptovarapalvelun tarjoajan olisi kuitenkin todennettava, onko kyseinen isännöimätön osoite tosiasiallisesti kyseisen asiakkaan omistuksessa tai määräysvallassa.

(40)

Sellaisten varainsiirtojen osalta, jotka yksi maksaja suorittaa unionista useille maksunsaajille unionin ulkopuolelle yksittäiset siirrot käsittävinä eräsiirtoina, olisi vaadittava, että yksittäisiin siirtoihin sisällytetään vain maksajan maksutilin numero tai yksilöllinen tapahtumatunnus sekä täydelliset tiedot maksunsaajasta, edellyttäen että erätiedosto sisältää maksajaa koskevat täydelliset tiedot, joiden oikeellisuus on todennettu, ja maksunsaajaa koskevat täydelliset tiedot, jotka ovat täysin jäljitettävissä.

(41)

Kryptovarojen eräsiirroissa olisi sallittava siirron toimeksiantajaa ja siirronsaajaa koskevien tietojen toimittaminen erissä, kunhan kyseiset tiedot toimitetaan välittömästi ja turvallisesti. Vaadittujen tietojen toimittamista siirron jälkeen ei saisi sallia, koska tiedot on toimitettava ennen tapahtuman päättymistä tai sen päättyessä, ja kryptovarapalvelun tarjoajien tai muiden ilmoitusvelvollisten olisi toimitettava vaaditut tiedot samanaikaisesti itse kryptovarojen eräsiirron kanssa.

(42)

Jotta maksunsaajan käyttämä maksupalveluntarjoaja ja välittäjänä toimiva maksupalveluntarjoaja voisivat tarkistaa, ovatko tarvittavat maksajaa ja maksunsaajaa koskevat tiedot varainsiirron mukana, ja jotta epäilyttävät varainsiirrot voidaan tunnistaa, maksunsaajan käyttämällä maksupalveluntarjoajalla ja välittäjänä toimivalla maksupalveluntarjoajalla olisi oltava käytössään tehokkaat menettelyt, joiden avulla havaitaan maksajaa tai maksunsaajaa koskevien tietojen puuttuminen tai niiden puutteellisuus. Näihin menettelyihin olisi tarvittaessa sisällytettävä siirtojen jälkeinen tai niiden aikana tapahtuva valvonta. Toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että maksupalveluntarjoajat sisällyttävät vaaditut tapahtumatiedot sähköiseen rahalähetykseen tai muuhun viestiin koko maksuketjun läpi.

(43)

Kryptovarojen siirtojen osalta siirronsaajan käyttämän kryptovarapalvelun tarjoajan olisi otettava käyttöön tehokkaat menettelyt, jotta voidaan selvittää, puuttuvatko siirron toimeksiantajaa tai siirronsaajaa koskevat tiedot tai ovatko ne puutteellisia. Näihin menettelyihin olisi tarvittaessa sisällytettävä siirtojen jälkeinen tai niiden aikana tapahtuva valvonta. Ei pitäisi edellyttää, että tiedot liitetään suoraan itse kryptovarojen siirtoon, kunhan ne toimitetaan ennen kryptovarojen siirtoa taikka samanaikaisesti tai rinnakkain siirron kanssa ja ovat pyynnöstä toimivaltaisten viranomaisten saatavilla.

(44)

Koska anonyymejä siirtoja voidaan käyttää rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, on asianmukaista edellyttää, että maksupalveluntarjoajat pyytävät maksajaa ja maksunsaajaa koskevia tietoja ja että kryptovarapalvelun tarjoajat pyytävät siirron toimeksiantajaa ja siirronsaajaa koskevia tietoja. FATF:n kehittämän riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti olisi tunnistettava suuremman ja pienemmän riskin alat, jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskiin voitaisiin puuttua kohdennetummin. Sen vuoksi siirronsaajan käyttämällä kryptovarapalvelun tarjoajalla, maksunsaajan käyttämällä maksupalveluntarjoajalla, välittäjänä toimivalla maksupalveluntarjoajalla ja välittäjänä toimivalla kryptovarapalvelun tarjoajalla olisi oltava tehokkaat riskiperusteiset menettelyt, joita sovelletaan, kun varainsiirron mukana ei toimiteta vaadittuja maksajaa tai maksunsaajaa koskevia tietoja tai kun kryptovarojen siirron mukana ei toimiteta vaadittuja siirron toimeksiantajaa tai siirronsaajaa koskevia tietoja, jotta kyseinen palveluntarjoaja voisi päättää siirron suorittamisesta, epäämisestä tai keskeyttämisestä ja asianmukaisista jatkotoimista.

(45)

Kryptovarapalvelun tarjoajien, kuten kaikkien ilmoitusvelvollisten, olisi arvioitava ja valvottava asiakkaisiinsa, tuotteisiinsa ja toimituskanaviinsa liittyvää riskiä. Kryptovarapalvelun tarjoajien olisi myös arvioitava liiketoimiinsa liittyvää riskiä, muun muassa toteutettaessa siirtoja isännöimättömään osoitteeseen tai isännöimättömästä osoitteesta. Jos kryptovarapalvelun tarjoaja tietää tai havaitsee, että isännöimätöntä osoitetta käyttävää siirron toimeksiantajaa tai siirronsaajaa koskevat tiedot ovat virheellisiä, tai jos kryptovarapalvelun tarjoaja havaitsee epätavallisia tai epäilyttäviä toimintamalleja tai tilanteita, joihin liittyy suurempia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä sellaisten siirtojen yhteydessä, joihin osallistuu isännöimättömiä osoitteita, kryptovarapalvelun tarjoajan olisi tarvittaessa toteutettava tehostetut asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat toimenpiteet hallinnoidakseen ja lieventääkseen riskejä asianmukaisesti. Kryptovarapalvelun tarjoajan olisi otettava kyseiset olosuhteet huomioon arvioidessaan, onko kryptovarojen siirto tai siihen liittyvä liiketoimi epäilyttävä ja onko siitä ilmoitettava rahanpesun selvittelykeskukselle direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti.

(46)

Tätä asetusta olisi tarkasteltava uudelleen rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, jäsenvaltioissa käyttöön otettavista mekanismeista rahoitusjärjestelmän käytön estämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen ja direktiivin (EU) 2015/849 kumoamisesta annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen hyväksymisen yhteydessä, jotta voitaisiin varmistaa johdonmukaisuus asiaan liittyvien säännösten kanssa.

(47)

Maksunsaajan käyttämän maksupalveluntarjoajan, välittäjänä toimivan maksupalveluntarjoajan, siirronsaajan käyttämän kryptovarapalvelun tarjoajan ja välittäjänä toimivan kryptovarapalvelun tarjoajan olisi noudatettava riskienarvioinnin yhteydessä erityistä varovaisuutta huomatessaan, että maksajaa tai maksunsaajaa taikka tapauksen mukaan siirron toimeksiantajaa tai siirronsaajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia, tai jos kryptovarojen siirtoa on pidettävä epäilyttävänä kyseisten kryptovarojen alkuperän tai määränpään perusteella, ja niiden olisi ilmoitettava epäilyttävistä liiketoimista toimivaltaisille viranomaisille direktiivissä (EU) 2015/849 säädettyjen ilmoitusvelvollisuuksien mukaisesti.

(48)

Samaan tapaan kuin maksupalveluntarjoajien väliset varainsiirrot, kryptovarojen siirrot, joihin osallistuu välittäjinä toimivia kryptovarapalvelun tarjoajia, saattaisivat helpottaa siirtoja yhtenä välivaiheena kryptovarojen siirtojen ketjussa. Kansainvälisten normien mukaisesti myös tällaisiin välittäjinä toimiviin tarjoajiin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia samaan tapaan kuin voimassa olevia velvoitteita sovelletaan välittäjinä toimiviin maksupalveluntarjoajiin.

(49)

Säännöksiä varainsiirroista ja kryptovarojen siirroista, joiden osalta maksajaa tai maksunsaajaa taikka siirron toimeksiantajaa tai siirronsaajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia ja joiden osalta kryptovarojen siirtoja on pidettävä epäilyttävinä kyseisten kryptovarojen alkuperän tai määränpään perusteella, sovelletaan rajoittamatta maksupalveluntarjoajien, välittäjinä toimivien maksupalveluntarjoajien, kryptovarapalvelun tarjoajien sekä välittäjinä toimivien kryptovarapalvelun tarjoajien velvollisuuksia evätä tai keskeyttää varainsiirrot ja kryptovarojen siirrot, jotka rikkovat jotain siviili-, hallinto- tai rikosoikeudellista säännöstä.

(50)

Teknologianeutraaliuden varmistamiseksi tässä asetuksessa ei olisi edellytettävä minkään tietyn teknologian käyttöä kryptovarapalvelun tarjoajien liiketoimea koskevien tietojen siirrossa. Jotta varmistetaan kryptovarapalvelun tarjoajiin tämän asetuksen nojalla sovellettavien vaatimusten tehokas täytäntöönpano, standardien laatimista koskevat aloitteet, joihin kryptovara-ala osallistuu tai joita se johtaa, ovat ratkaisevan tärkeitä. Valittujen ratkaisujen olisi oltava yhteentoimivia siten, että niissä käytetään kansainvälisiä tai unionin laajuisia standardeja nopean tietojenvaihdon mahdollistamiseksi.

(51)

Jotta maksupalveluntarjoajia ja kryptovarapalvelun tarjoajia voitaisiin auttaa ottamaan käyttöön tehokkaat menettelyt sellaisten tapausten havaitsemiseksi, joissa ne vastaanottavat varainsiirtoja tai kryptovarojen siirtoja, joiden osalta maksajaa, maksunsaajaa, siirron toimeksiantajaa tai siirronsaajaa koskevat tiedot puuttuvat tai ovat puutteellisia, sekä tehokkaiden jatkotoimien toteuttamiseksi, pankkiviranomaisen olisi annettava ohjeita.

(52)

Jotta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi voitaisiin toimia nopeasti, maksupalveluntarjoajien ja kryptovarapalvelun tarjoajien olisi vastattava ripeästi maksajaa ja maksunsaajaa tai siirron toimeksiantajaa tai siirronsaajaa koskeviin tietopyyntöihin, joita rahanpesun tai terrorismin rahoituksen torjunnasta vastaavat viranomaiset esittävät siinä jäsenvaltiossa, johon kyseiset maksupalveluntarjoajat ovat sijoittautuneet tai jossa kyseisillä kryptovarapalvelun tarjoajilla on sääntömääräinen kotipaikka.

(53)

Kuluvien työpäivien lukumäärä maksajan käyttämän maksupalveluntarjoajan jäsenvaltiossa ratkaisee, miten monen päivän kuluessa maksajaa koskevaan tietopyyntöön on määrä vastata.

(54)

Koska rikostutkinnassa ei aina ole mahdollista tunnistaa tarvittavia tietoja tai liiketoimeen osallistuneita henkilöitä kuin vasta useita kuukausia tai jopa vuosia alkuperäisen varainsiirron tai kryptovarojen siirron jälkeen, on asianmukaista vaatia maksupalveluntarjoajia tai kryptovarapalvelun tarjoajia säilyttämään maksajaa ja maksunsaajaa tai siirron toimeksiantajaa ja siirronsaajaa koskevat tiedot tietyn ajan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä, paljastamista ja selvittämistä varten, jotta keskeiset todisteet olisivat tutkinnan yhteydessä saatavilla. Tämä aika olisi rajoitettava viiteen vuoteen, minkä jälkeen kaikki henkilötiedot olisi poistettava, jollei kansallisessa lainsäädännössä toisin säädetä. Jäsenvaltioiden olisi toimenpiteen tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta koskevan arvioinnin jälkeen voitava sallia aineiston säilyttämisen jatkaminen enintään viiden vuoden ajan tai vaatia sitä, mikäli se on tarpeen rahanpesun tai terrorismin rahoituksen estämistä, paljastamista tai selvittämistä varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta meneillään oleviin rikostutkintoihin ja oikeudellisiin menettelyihin sovellettavien todistusaineistoa koskevien kansallisen rikoslain säännösten soveltamista ja noudattaen kaikilta osin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/680 (21). Kyseisiä toimenpiteitä voitaisiin tarkistaa rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen myötä.

(55)

Jotta voidaan tehostaa tämän asetuksen noudattamista ja noudattaa komission 9 päivänä joulukuuta 2010 antamaa tiedonantoa ”Seuraamusjärjestelmien lujittaminen finanssipalvelujen alalla”, olisi vahvistettava toimivaltaisten viranomaisten valtuuksia hyväksyä valvontatoimenpiteitä ja määrätä seuraamuksia. Olisi säädettävä hallinnollisista seuraamuksista ja toimenpiteistä, ja jäsenvaltioiden olisi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaisen toiminnan suuren merkityksen takia vahvistettava seuraamukset ja toimenpiteet, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava näistä komissiolle sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 9 a artiklan 7 kohdassa tarkoitetulle rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaiselle pysyvälle sisäisen komitealle.

(56)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (22) mukaisesti.

(57)

Useat maat ja alueet, jotka eivät kuulu unionin alueeseen, muodostavat rahaliiton jonkin jäsenvaltion kanssa, ovat osa jonkin jäsenvaltion valuutta-aluetta tai ovat allekirjoittaneet sopimuksen valuuttasuhteista jonkin jäsenvaltion edustaman unionin kanssa, ja niissä toimivilla maksupalveluntarjoajilla on suoraan tai välillisesti pääsy kyseisen jäsenvaltion maksu- ja selvitysjärjestelmiin. Jotta vältetään tämän asetuksen soveltaminen kyseisten jäsenvaltioiden sekä näiden maiden tai alueiden välisiin varainsiirtoihin, mistä kyseisten maiden tai alueiden taloudet kärsisivät huomattavasti, on asianmukaista säätää, että tällaisia varainsiirtoja voidaan kohdella asianomaisten jäsenvaltioiden sisäisinä siirtoina.

(58)

Kun otetaan huomioon isännöimättömiin osoitteisiin liittyvät mahdolliset suuret riskit sekä niiden aiheuttama teknologinen ja sääntelyyn liittyvä monimutkaisuus, myös omistajia koskevien tietojen todentamisen yhteydessä, komission olisi viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2026 arvioitava tarvetta erityisille lisätoimenpiteille, joilla lievennetään isännöimättömiin osoitteisiin tai isännöimättömistä osoitteista taikka unioniin sijoittautumattomiin yhteisöihin tai unioniin sijoittumattomista yhteisöistä tehtävistä siirroista aiheutuvia riskejä, mukaan lukien mahdollisten rajoitusten käyttöönotto, ja arvioitava isännöimättömien osoitteiden omistajia koskevien tietojen oikeellisuuden todentamisessa käytettyjen mekanismien vaikuttavuus ja oikeasuhteisuus.

(59)

Tällä hetkellä direktiiviä (EU) 2015/849 sovelletaan ainoastaan kahteen kryptovarapalvelun tarjoajien luokkaan eli lompakkopalvelujen tarjoajiin sekä virtuaalivaluuttojen ja fiat-valuuttojen välisten vaihtopalvelujen tarjoajiin. Jotta voitaisiin sulkea rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntakehyksen nykyiset porsaanreiät ja yhdenmukaistaa unionin lainsäädäntö kansainvälisten suositusten kanssa, direktiiviä (EU) 2015/849 olisi muutettava niin, että siihen sisällytetään kaikki kryptovarapalvelun tarjoajien luokat, sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa (EU) 2023/1114, joka kattaa laajemman valikoiman kryptovarapalvelun tarjoajia. Erityisesti sen varmistamiseksi, että kryptovarapalvelun tarjoajiin sovelletaan samoja vaatimuksia ja samantasoista valvontaa kuin luotto- ja finanssilaitoksiin, on aiheellista saattaa ilmoitusvelvollisten luettelo ajan tasalle sisällyttämällä kryptovarapalvelun tarjoajat finanssilaitosten luokkaan direktiivin (EU) 2015/849 soveltamiseksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että perinteiset finanssilaitokset kuuluvat myös tällaisia palveluja tarjotessaan kryptovarapalvelun tarjoajien määritelmän piiriin, kryptovarapalvelun tarjoajien määrittäminen finanssilaitoksiksi mahdollistaa yhden johdonmukaisen sääntökokonaisuuden, jota sovelletaan sekä perinteisiä rahoituspalveluja että kryptovarapalveluja tarjoaviin yhteisöihin. Direktiiviä (EU) 2015/849 olisi myös muutettava sen varmistamiseksi, että kryptovarapalvelun tarjoajat pystyvät asianmukaisesti lieventämään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskejä, joille ne altistuvat.

(60)

Suhteet, joita on luotu kryptovarapalvelun tarjoajien ja kolmansiin maihin sijoittautuneiden yhteisöjen välille kryptovarainsiirtojen toteuttamista tai vastaavien kryptovarapalvelujen tarjoamista varten, ovat samankaltaisia kuin kirjeenvaihtajapankkisuhteet, joita on luotu vastapuolena toimivan kolmannen maan laitoksen kanssa. Koska nämä suhteet ovat luonteeltaan jatkuvia ja toistuvia, niitä olisi pidettävä kirjeenvaihtajasuhteena ja niihin olisi sovellettava erityisiä tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä, jotka ovat periaatteessa samanlaisia kuin pankki- ja rahoituspalvelujen yhteydessä sovellettavat toimenpiteet. Erityisesti kun kryptovarapalvelun tarjoajat aloittavat uuden kirjeenvaihtajasuhteen vastapuolena toimivan yhteisön kanssa, niiden olisi sovellettava erityisiä tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä määritelläkseen kyseisen vastapuolen altistumisen riskille ja arvioidakseen sitä vastapuolen maineen, valvonnan laadun ja sen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien valvontatoimenpiteiden perusteella. Kerättyjen tietojen perusteella kirjeenvaihtajasuhteessa olevien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi toteutettava asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä, joissa olisi otettava huomioon erityisesti suurempi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riski, joka mahdollisesti aiheutuu yhteisöistä, joita ei ole rekisteröity tai joilla ei ole toimilupaa. Tämä on erityisen tärkeää niin kauan kuin kryptovaroihin liittyvien FATF:n normien täytäntöönpano on maailmanlaajuisesti edelleen epätasaista, mistä aiheutuu lisäriskejä ja -haasteita. Pankkiviranomaisen olisi annettava ohjeita siitä, miten kryptovarapalvelun tarjoajien olisi toteutettava tehostettuja asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevia toimenpiteitä, ja täsmennettävä asianmukaiset riskinhallintatoimenpiteet, mukaan lukien toteutettavat vähimmäistoimet, toimittaessa sellaisten kryptovarapalveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa, joita ei ole rekisteröity tai joilla ei ole toimilupaa.

(61)

Kryptovarapalvelun tarjoajille on luotu asetuksella (EU) 2023/1114 kattava sääntelykehys, jolla yhdenmukaistetaan kryptovarapalvelun tarjoajien toimilupia ja toimintaa koskevat säännöt kaikkialla unionissa. Vaatimusten päällekkäisyyden välttämiseksi direktiiviä (EU) 2015/849 olisi muutettava siten, että niitä kryptovarapalvelun tarjoajien luokkia koskevat rekisteröintivaatimukset poistetaan, ja kyseisiin luokkiin aletaan soveltaa asetuksen (EU) 2023/1114 mukaista yhtenäistä toimilupajärjestelmää.

(62)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta, myös panemalla täytäntöön kansainväliset normit ja varmistamalla varainsiirtojen osalta maksajia ja maksunsaajia sekä kryptovarojen siirtojen osalta siirron toimeksiantajia ja siirronsaajia koskevien perustietojen saatavuus, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(63)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 ja asetusta (EU) 2018/1725 (23). Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, erityisesti oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen (7 artikla), oikeus henkilötietojen suojaan (8 artikla) ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen (47 artikla) sekä ne bis in idem -periaate.

(64)

Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus asetuksen (EU) 2023/1114 kanssa, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisen asetuksen soveltamisen alkamispäivästä. Jäsenvaltioiden olisi kyseiseen päivään mennessä myös saatettava direktiivin (EU) 2015/849 muutokset osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(65)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 22 päivänä syyskuuta 2021 (24),

(1)

On tärkeää varmistaa, että rahoituspalveluja koskevat unionin säädökset soveltuvat digiaikaan ja että niillä edistetään ihmisten hyväksi toimivaa tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa taloutta muun muassa mahdollistamalla innovatiivisten teknologioiden käyttö. Unionilla on toimintapoliittinen intressi läpimurtoteknologioiden kehittämiseen ja käyttöönoton edistämiseen rahoitusalalla, hajautetun tilikirjan teknologian (DLT) käyttöönotto mukaan luettuna. On odotettavissa, että monet hajautetun tilikirjan teknologian ja myös lohkoketjuteknologian sovellukset, joita ei ole vielä täysin tutkittu, synnyttävät jatkossakin uudenlaista liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja, jotka yhdessä itse kryptovara-alan kanssa johtavat talouskasvuun ja uusiin työllistymismahdollisuuksiin unionin kansalaisille.

(2)

Kryptovarat ovat yksi hajautetun tilikirjan teknologian tärkeimmistä sovelluksista. Kryptovarat ovat arvon tai oikeuksien digitaalisia edustajia, jotka voivat tarjota merkittäviä hyötyjä markkinaosapuolille ja myös kryptovarojen yksityisille haltijoille. Arvon edustajat käsittävät asianosaisten tai markkinaosapuolten kryptovaralle antaman ulkoisen, ei-luontaisen arvon, mikä tarkoittaa, että arvo on subjektiivinen ja perustuu vain kryptovaran ostajan kiinnostukseen. Kryptovarojen tarjoamiset voivat olla innovatiivinen ja osallistava rahoituskeino, myös pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille), sillä ne yksinkertaistavat pääoman hankintaprosesseja ja lisäävät kilpailua. Maksutokenien muodossa maksuvälineinä käytettävät kryptovarat voivat tarjota mahdollisuuksia tehdä maksuista edullisempia, nopeampia ja tehokkaampia, erityisesti rajatylittävissä tilanteissa, rajoittamalla välittäjien määrää.

(3)

Tietyt kryptovarat ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (4) määriteltyinä rahoitusvälineinä pidettävät kryptovarat kuuluvat rahoituspalveluja koskevien voimassa olevien unionin säädösten soveltamisalaan. Tällaisten kryptovarojen liikkeeseenlaskijoihin ja tällaisiin kryptovaroihin liittyvää toimintaa harjoittaviin yrityksiin sovelletaankin jo kattavaa unionin sääntökokonaisuutta.

(4)

Muut kryptovarat jäävät kuitenkin rahoituspalveluja koskevien unionin säädösten soveltamisalan ulkopuolelle. Rahanpesun torjuntaan liittyviä sääntöjä lukuun ottamatta tällä hetkellä ei ole olemassa sääntöjä, jotka koskisivat tällaisiin sääntelemättömiin kryptovaroihin liittyvien palvelujen tarjoamista, kuten kryptovarojen kaupankäyntialustojen ylläpitoa, kryptovarojen vaihtoa varoihin tai muihin kryptovaroihin sekä kryptovarojen säilytystä ja hallinnointia asiakkaiden puolesta. Tällaisten sääntöjen puuttuminen altistaa kyseisten kryptovarojen haltijat riskeille erityisesti niillä aloilla, joita kuluttajansuojasäännöt eivät kata. Tällaisten sääntöjen puuttumisesta voi myös aiheutua markkinoiden eheyteen kohdistuvia merkittäviä riskejä, joita voivat olla esimerkiksi markkinoiden väärinkäyttö ja talousrikollisuus. Jotta tällaisiin riskeihin voidaan puuttua, jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön erityisiä sääntöjä, joita sovelletaan kaikkiin rahoituspalveluja koskevien unionin säädösten soveltamisalan ulkopuolelle jääviin kryptovaroihin tai niiden tiettyyn alaryhmään, ja toiset jäsenvaltiot harkitsevat lainsäädännön antamista kryptovarojen alalla.

(5)

Kryptovarojen markkinoita koskevan unionin yleisen kehyksen puuttuminen voi horjuttaa käyttäjien luottamusta näihin varoihin, mikä voisi merkittävästi haitata tällaisten varojen markkinoiden kehittymistä ja johtaa siihen, että innovatiivisiin digitaalisiin palveluihin, vaihtoehtoisiin maksuvälineisiin tai unionin yritysten uusiin rahoituslähteisiin liittyviä mahdollisuuksia menetetään. Kryptovaroja käyttävillä yrityksillä ei lisäksi olisi oikeusvarmuutta siitä, miten niiden kryptovaroja kohdeltaisiin eri jäsenvaltioissa, mikä haittaisi niiden pyrkimyksiä käyttää kryptovaroja digitaaliseen innovointiin. Kryptovarojen markkinoita koskevan unionin yleisen kehyksen puuttuminen voisi myös johtaa sääntelyn hajanaisuuteen, mikä vääristäisi kilpailua sisämarkkinoilla, vaikeuttaisi kryptovarapalvelun tarjoajien pyrkimyksiä laajentaa toimintaansa yli rajojen ja johtaisi eri maiden sääntelyerojen hyväksikäyttöön. Kryptovarojen markkinat ovat edelleen kooltaan vaatimattomat, eivätkä ne tällä hetkellä aiheuta uhkaa rahoitusvakaudelle. On kuitenkin mahdollista, että yksityiset haltijat voisivat tulevaisuudessa ottaa laajasti käyttöön sellaisten kryptovarojen tyypin, joiden tarkoituksena on vakauttaa niiden hinta suhteessa tiettyyn omaisuuserään tai omaisuuserien koriin, ja tällainen kehitys voisi aiheuttaa uusia haasteita rahoitusvakaudelle, maksujärjestelmien moitteettomalle toiminnalle, rahapolitiikan välittymiselle tai rahapoliittiselle suvereniteetille.

(6)

Sen vuoksi unionin tasolle tarvitaan kryptovarojen markkinoita koskeva erillinen ja yhdenmukaistettu kehys, jotta voidaan antaa erityissäännöt sellaisia kryptovaroja ja niihin liittyviä palveluja ja toimintoja varten, joita rahoituspalveluja koskevat unionin säädökset eivät vielä kata. Tällaisen kehyksen olisi tuettava innovointia ja tervettä kilpailua ja samalla varmistettava yksityisten haltijoiden korkeatasoinen suoja ja kryptovarojen markkinoiden eheys. Selkeä kehys tarjoaisi kryptovarapalvelun tarjoajille mahdollisuuden laajentaa liiketoimintaansa yli rajojen ja helpottaisi niiden pääsyä pankkipalveluihin, jotta ne voivat harjoittaa toimintaansa sujuvasti. Kryptovarojen markkinoita koskevassa unionin kehyksessä olisi säädettävä kryptovarojen liikkeeseenlaskijoiden ja kryptovarapalvelun tarjoajien oikeasuhteisesta kohtelusta, jotta voidaan luoda tasavertaiset mahdollisuudet markkinoille tulon sekä kryptovarojen markkinoiden nykyisen ja tulevan kehityksen suhteen. Sillä olisi myös edistettävä rahoitusvakautta ja maksujärjestelmien moitteetonta toimintaa ja puututtava rahapoliittisiin riskeihin, joita voisi aiheutua kryptovaroista, joiden tarkoituksena on vakauttaa niiden hinta suhteessa tiettyyn omaisuuserään tai omaisuuserien koriin. Asianmukainen sääntely säilyttää jäsenvaltioiden kilpailukyvyn kansainvälisillä rahoitus- ja teknologiamarkkinoilla ja tuo asiakkaille merkittäviä hyötyjä, kuten mahdollisuuden halvempiin, nopeampiin ja turvallisempiin rahoitus- ja varainhoitopalveluihin. Kryptovarojen markkinoita koskevalla unionin kehyksellä ei pitäisi säännellä perustana olevaa teknologiaa. Unionin säädöksillä olisi vältettävä asettamasta tarpeetonta ja kohtuutonta sääntelyrasitetta teknologian käytölle, koska unioni ja jäsenvaltiot pyrkivät säilyttämään kilpailukyvyn maailmanlaajuisilla markkinoilla.

(7)

Konsensusmekanismeilla, joita käytetään kryptovaroilla toteutettavien liiketoimien validointiin, saattaa olla ilmastoon kohdistuvia pääasiallisia haitallisia vaikutuksia ja muita ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia. Tällaisissa konsensusmekanismeissa olisi näin ollen käytettävä entistä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja ja varmistettava, että kryptovarojen liikkeeseenlaskijat ja kryptovarapalvelun tarjoajat tunnistavat ja ilmoittavat asianmukaisesti kaikki ilmastoon kohdistuvat pääasialliset haitalliset vaikutukset, joita niillä saattaa olla, ja muut ympäristöön liittyvät haitalliset vaikutukset. Määritettäessä, ovatko haitalliset vaikutukset pääasiallisia, olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate sekä liikkeeseen lasketun kryptovaran koko ja volyymi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (5) perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, ESMA) olisi sen vuoksi valtuutettava laatimaan yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 (6) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen, EPV) kanssa luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa täsmennetään tietojen sisältö, menetelmät ja esitystapa ilmastoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja muita ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia koskevien kestävyysindikaattorien osalta ja hahmotellaan keskeiset energiaindikaattorit. Luonnoksissa teknisiksi sääntelystandardeiksi olisi myös varmistettava kryptovarojen liikkeeseenlaskijoiden ja kryptovarapalvelun tarjoajien antamien tietojen yhtenäisyys. Laatiessaan luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi ESMAn olisi otettava huomioon erityyppiset konsensusmekanismit, joita käytetään kryptovaroilla toteutettavien liiketoimien validointiin, niiden ominaisuudet ja niiden erot. ESMAn olisi myös otettava huomioon olemassa olevat tiedonantovaatimukset, varmistettava täydentävyys ja johdonmukaisuus ja vältettävä lisäämästä yrityksiin kohdistuvaa rasitetta.

(8)

Kryptovarojen markkinat ovat maailmanlaajuiset ja siten luonnostaan rajatylittävät. Unionin olisikin edelleen tuettava kansainvälisiä pyrkimyksiä edistää lähentymistä kryptovarojen ja kryptovarapalvelujen kohtelussa kansainvälisten järjestöjen tai elinten, kuten finanssimarkkinoiden vakauden valvontaryhmän, Baselin pankkivalvontakomitean ja rahanpesunvastaisen toimintaryhmän, kautta.

(9)

Rahoituspalveluja koskevien unionin säädösten ohjenuoriksi olisi otettava sama liiketoiminta, samat riskit, samat säännöt -periaate ja teknologianeutraaliuden periaate. Rahoituspalveluja koskevien voimassa olevien unionin säädösten piiriin kuuluvia kryptovaroja olisi sen vuoksi jatkossakin säänneltävä olemassa olevalla sääntelykehyksellä eikä tällä asetuksella riippumatta siitä, mitä teknologiaa niiden liikkeeseenlaskuun tai niiden siirtoon käytetään. Tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätetään siten nimenomaisesti kryptovarat, joita pidetään direktiivissä 2014/65/EU määriteltyinä rahoitusvälineinä, kryptovarat, joita pidetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/49/EU (7) määriteltyinä talletuksina, mukaan lukien direktiivissä 2014/65/EU määritellyt strukturoidut talletukset, kryptovarat, joita pidetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/2366 (8) määriteltyinä varoina, paitsi jos niitä pidetään sähköisen rahan tokeneina, jäljempänä ’sähkörahatokenit’, kryptovarat, joita pidetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/2402 (9) määriteltyinä arvopaperistamispositioina, sekä kryptovarat, joita pidetään vahinko- tai henkivakuutussopimuksina, eläketuotteina tai -järjestelminä ja sosiaaliturvajärjestelminä. Koska sähköistä rahaa ja sähköistä rahaa vastaan vastaanotettuja varoja ei pitäisi kohdella talletuksina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY (10) mukaisesti, sähkörahatokeneita ei voida kohdella talletuksina, jotka on jätetty tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(10)

Tätä asetusta ei olisi sovellettava kryptovaroihin, jotka ovat ainutkertaisia eivätkä ole korvattavissa muilla kryptovaroilla, mukaan lukien digitaalinen taide ja keräilyesineet. Tällaisten ainutkertaisten ja ei-korvattavien kryptovarojen arvo perustuu kunkin kryptovaran ainutkertaisiin ominaisuuksiin sekä hyötyyn, jonka se tuo tokenin haltijalle. Tätä asetusta ei myöskään olisi sovellettava kryptovaroihin, jotka edustavat palveluja tai fyysisiä omaisuuseriä, jotka ovat ainutkertaisia ja ei-korvattavia, kuten tuotetakuut tai kiinteistöt. Ainutkertaisilla ja ei-vaihdettavilla kryptovaroilla voidaan käydä kauppaa markkinapaikalla ja niitä voidaan kerryttää spekulatiivisesti, mutta ne eivät ole helposti vaihdettavissa keskenään eikä yhden tällaisen ainutkertaisen kryptovaran suhteellista arvoa suhteessa toiseen voida todentaa vertaamalla sitä olemassa olevaan markkinaan tai vastaavaan omaisuuserään juuri siitä syystä, että kumpikin on ainutkertainen. Tällaiset piirteet rajoittavat sitä, missä määrin näillä kryptovaroilla voi olla rahoituskäyttöä, mikä rajoittaa haltijoille ja rahoitusjärjestelmälle aiheutuvia riskejä, ja ne on sen vuoksi perusteltua jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(11)

Ainutkertaisen ja ei-korvattavan kryptovaran ositettavissa olevia osia ei olisi pidettävä ainutkertaisina ja ei-korvattavina. Kryptovarojen liikkeeseenlaskua ei-korvattavina tokeneina suuressa sarjassa tai kokoelmassa olisi pidettävä yhtenä merkkinä niiden korvattavuudesta. Pelkkä ainutkertaisen tunnisteen antaminen kryptovaralle ei itsessään riitä siihen, että se voitaisiin luokitella ainutkertaiseksi ja ei-korvattavaksi. Edustettuina olevien omaisuuserien tai oikeuksien olisi niin ikään oltava ainutkertaisia ja ei-korvattavia, jotta kryptovaraa voidaan pitää ainutkertaisena ja ei-korvattavana. Ainutkertaisten ja ei-korvattavien kryptovarojen jättäminen tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle ei vaikuta tällaisten kryptovarojen määrittämiseen rahoitusvälineiksi. Tätä asetusta olisi sovellettava myös kryptovaroihin, jotka näyttävät olevan ainutkertaisia ja ei-korvattavia mutta joiden tosiasialliset piirteet tai joiden tosiasiallisiin käyttötarkoituksiin yhteydessä olevat piirteet tekisivät niistä joko korvattavia tai ei-ainutkertaisia. Toimivaltaisten viranomaisten olisikin kryptovaroja arvioidessaan ja luokitellessaan sovellettava lähestymistapaa, jossa sisältö menee muodon edelle niin, että kyseessä olevan kryptovaran piirteet määrittävät luokituksen, ei liikkeeseenlaskijan sille antama nimi.

(12)

On aiheellista jättää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle tietyt konsernin sisäiset liiketoimet ja eräät julkisyhteisöt, sillä ne eivät aiheuta riskejä sijoittajansuojalle, markkinoiden eheydelle, rahoitusvakaudelle, maksujärjestelmien moitteettomalle toiminnalle, rahapolitiikan välittymiselle tai rahapoliittiselle suvereniteetille. Soveltamisalan ulkopuolelle jääviin julkisiin kansainvälisiin järjestöihin kuuluvat Kansainvälinen valuuttarahasto ja Kansainvälinen järjestelypankki.

(13)

Kryptovarojen markkinoita koskevaa unionin kehystä ei olisi sovellettava digitaalisiin omaisuuseriin, joita laskevat liikkeeseen keskuspankit siltä osin kuin ne toimivat rahaviranomaisena, mukaan lukien keskuspankkiraha digitaalisessa muodossa, tai kryptovaroihin, joita laskevat liikkeeseen muut viranomaiset, mukaan lukien keskus-, alue- ja paikallishallinnot. Tätä unionin kehystä ei olisi sovellettava myöskään näihin liittyviin palveluihin, joita tarjoavat tällaiset keskuspankit siltä osin kuin ne toimivat rahaviranomaisena tai muut viranomaiset.

(14)

Jotta voitaisiin varmistaa selkeä ero yhtäältä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kryptovarojen ja toisaalta rahoitusvälineiden välillä, ESMA olisi valtuutettava antamaan ohjeita kriteereistä ja edellytyksistä, jotka koskevat kryptovarojen määrittämistä rahoitusvälineiksi. Kyseisten ohjeiden avulla olisi myös voitava saada parempi käsitys tapauksista, joissa sellaisia kryptovaroja, joiden muuten katsotaan olevan ainutkertaisia eikä korvattavissa muiden kryptovarojen kanssa, voitaisiin pitää rahoitusvälineinä. Jotta voitaisiin edistää yhteistä lähestymistapaa kryptovarojen luokitteluun, EPV:n, ESMAn ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 (11) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen, EIOPA), jäljempänä ’Euroopan valvontaviranomaiset’, olisi edistettävä keskusteluja tällaisesta luokittelusta. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava pyytää Euroopan valvontaviranomaisilta lausuntoja kryptovarojen luokittelusta, myös niistä luokitteluista, joita tarjoajat tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevat henkilöt ovat ehdottaneet. Tarjoajat tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevat henkilöt ovat ensisijaisesti vastuussa kryptovarojen oikeasta luokittelusta, mutta toimivaltaiset viranomaiset voisivat kyseenalaistaa sen sekä ennen tarjoamisen julkaisemispäivää että milloin tahansa sen jälkeen. Jos kryptovaran luokittelu vaikuttaa olevan ristiriidassa tämän asetuksen tai muiden asiaan liittyvien rahoituspalveluja koskevien unionin säädösten kanssa, Euroopan valvontaviranomaisten olisi käytettävä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 mukaisia valtuuksiaan, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen ja yhtenäinen lähestymistapa tällaiseen luokitteluun.

(15)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 2 kohdan neljännen luetelmakohdan mukaan yksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) perustehtävistä on maksujärjestelmien moitteettoman toiminnan edistäminen. Perussopimuksiin liitetyssä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyssä pöytäkirjassa N:o 4 olevan 22 artiklan nojalla Euroopan keskuspankki (EKP) voi antaa asetuksia selvitys- ja maksujärjestelmien tehokkuuden ja vakauden varmistamiseksi unionissa ja kolmansien maiden kanssa. Tätä varten EKP on antanut asetuksia systeemisesti merkittäviä maksujärjestelmiä koskevista vaatimuksista. Tällä asetuksella ei rajoiteta EKP:n ja EKPJ:hin kuuluvien kansallisten keskuspankkien velvollisuuksia varmistaa selvitys- ja maksujärjestelmien tehokkuus ja vakaus unionissa ja kolmansien maiden kanssa. Näin ollen ja jotta estetään mahdollisesti luomasta kahta rinnakkaista sääntökokonaisuutta, EPV:n, ESMAn ja EKP:n olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä valmisteltaessa tämän asetuksen mukaisia asiaankuuluvia teknisten standardien luonnoksia. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että EKP:llä ja kansallisilla keskuspankeilla on pääsy tietoihin niiden hoitaessa maksujärjestelmien valvontaan liittyviä tehtäviään, mukaan lukien maksujen selvitys. Tällä asetuksella ei olisi rajoitettava neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (12) soveltamista, ja sitä olisi tulkittava siten, ettei se ole ristiriidassa mainitun asetuksen kanssa.

(16)

Kaikkien kryptovarojen alalla annettavien säädösten olisi oltava tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa erityissääntelyä, niiden olisi pysyttävä innovoinnin ja teknologian kehityksen tahdissa, ja niissä olisi noudatettava kannustinpohjaista lähestymistapaa. Ilmaisut ”kryptovarat” ja ”hajautetun tilikirjan teknologia” olisi sen vuoksi määriteltävä mahdollisimman laajasti, jotta ne kattaisivat kaikentyyppiset kryptovarat, jotka eivät tällä hetkellä kuulu rahoituspalveluja koskevien unionin säädösten soveltamisalaan. Kaikilla kryptovarojen alalla annettavilla säädöksillä olisi myös edistettävä tavoitetta, joka koskee rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia palveluja tarjoavien yhteisöjen olisi tästä syystä noudatettava myös rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia sovellettavia unionin sääntöjä, joihin sisältyy kansainvälisiä normeja.

(17)

Kryptovarojen määritelmän piiriin eivät kuulu digitaaliset omaisuuserät, joita ei voida siirtää muille haltijoille. Sen vuoksi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä digitaaliset omaisuuserät, joita vain liikkeeseenlaskija tai tarjoaja ottaa vastaan ja joita on teknisesti mahdotonta siirtää suoraan muille haltijoille. Esimerkkinä tällaisista digitaalisista omaisuuseristä ovat kanta-asiakasjärjestelmät, joissa kanta-asiakaspisteitä voidaan vaihtaa etuuksiin vain kyseisten pisteiden liikkeeseenlaskijan tai tarjoajan kanssa.

(18)

Tässä asetuksessa kryptovarat jaetaan kolmeen tyyppiin, jotka pitäisi erottaa toisistaan ja joihin olisi sovellettava erilaisia vaatimuksia sen mukaan, mitä riskejä niihin liittyy. Luokittelu perustuu siihen, pyritäänkö kryptovaroilla vakauttamaan niiden arvo ottamalla niiden referenssiksi muita omaisuuseriä. Ensimmäinen tyyppi koostuu kryptovaroista, joilla pyritään vakauttamaan niiden arvo ottamalla niiden referenssiksi vain yksi virallinen valuutta. Tällaiset kryptovarat toimivat pitkälti samaan tapaan kuin direktiivissä 2009/110/EY määritelty sähköinen raha. Sähköisen rahan tapaan tällaiset kryptovarat ovat kolikoiden ja seteleiden sähköisiä vastineita ja niitä käytetään todennäköisesti maksujen tekemiseen. Nämä kryptovarat olisi määriteltävä tässä asetuksessa ”sähkörahatokeneiksi”. Toinen kryptovarojen tyyppi käsittää ”omaisuusreferenssitokenit”, joilla pyritään vakauttamaan niiden arvo ottamalla niiden referenssiksi muu arvo tai oikeus taikka niiden yhdistelmä, mukaan lukien yksi tai useampi virallinen valuutta. Tämä toinen tyyppi kattaa sähkörahatokeneita lukuun ottamatta kaikki muut kryptovarat, joiden arvon vakuutena on omaisuuseriä, jotta voidaan välttää sääntöjen kiertäminen ja ottaa tässä asetuksessa huomioon tulevaisuuden vaatimukset. Kolmas tyyppi puolestaan koostuu muista kryptovaroista kuin omaisuusreferenssitokeneista ja sähkörahatokeneista ja kattaa monenlaisia kryptovaroja, kuten hyödyketokenit.

(19)

Sähköisen rahan ja sellaisten kryptovarojen välillä, joiden referenssinä on virallinen valuutta, on tällä hetkellä niiden yhtäläisyyksistä huolimatta eräitä merkittäviä eroja. Direktiivissä 2009/110/EY määritellyn sähköisen rahan haltijoilla on aina sähköisen rahan liikkeeseenlaskijaan kohdistuva saatava ja sopimusperusteinen oikeus saada lunastetuksi milloin tahansa nimellisarvosta hallussa olevan sähköisen rahan rahallinen arvo. Sitä vastoin jotkin kryptovarat, joiden referenssinä on virallinen valuutta, eivät synnytä haltijoilleen tällaista kyseisten kryptovarojen liikkeeseenlaskijoihin kohdistuvaa saatavaa ja ne voisivat jäädä direktiivin 2009/110/EY soveltamisalan ulkopuolelle. Toiset kryptovarat, joiden referenssinä on virallinen valuutta, eivät synnytä saatavaa, joka vastaisi niiden referenssinä olevan valuutan nimellisarvoa, tai ne rajoittavat lunastusaikaa. Se, että tällaisten kryptovarojen haltijoilla ei ole kyseisten kryptovarojen liikkeeseenlaskijoihin kohdistuvaa saatavaa tai että tällainen saatava ei vastaa näiden kryptovarojen referenssinä olevan valuutan nimellisarvoa, voisi heikentää kyseisten kryptovarojen haltijoiden luottamusta. Jotta vältettäisiin direktiivissä 2009/110/EY vahvistettujen sääntöjen kiertäminen, sähkörahatokenien määritelmän olisi siten oltava mahdollisimman laaja, jotta se kattaisi kaikentyyppiset kryptovarat, joiden referenssinä on virallinen valuutta. Sähkörahatokenien liikkeeseenlaskulle olisi myös vahvistettava tiukat ehdot, mukaan lukien velvoite, jonka mukaan sähkörahatokenien on oltava joko Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (13) nojalla toimiluvan saaneen luottolaitoksen tai direktiivin 2009/110/EY nojalla toimiluvan saaneen sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen liikkeeseen laskemia. Samasta syystä sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi varmistettava, että tällaisten tokenien haltijat voivat käyttää oikeuttaan lunastaa tokeninsa milloin tahansa ja nimellisarvon mukaisesti niiden referenssinä olevaa valuuttaa vastaan. Koska sähkörahatokenit ovat kryptovaroja ja voivat aiheuttaa uusia, kryptovaroille tyypillisiä yksityisten haltijoiden suojaan ja markkinoiden eheyteen liittyviä haasteita, niihinkin olisi sovellettava tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä, jotta näihin haasteisiin voitaisiin puuttua.

(20)

Kun otetaan huomioon kryptovaroihin liittyvät erilaiset riskit ja mahdollisuudet, on tarpeen vahvistaa säännöt muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien ja sähkörahatokenien tarjoajille ja kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakeville henkilöille sekä omaisuusreferenssitokenien ja sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoille. Kryptovarojen liikkeeseenlaskijat ovat yhteisöjä, joilla on määräysvaltaa kryptovarojen luomiseen.

(21)

On tarpeen vahvistaa erityiset säännöt yhteisöille, jotka tarjoavat kryptovaroihin liittyviä palveluja. Ensimmäinen tällaisten palvelujen luokka koostuu kryptovarojen kaupankäyntialustan ylläpidon varmistamisesta, kryptovarojen vaihdosta varoihin tai muihin kryptovaroihin, kryptovarojen säilytyksestä ja hallinnoinnista asiakkaiden puolesta ja kryptovarojen siirtopalvelujen tarjoamisesta asiakkaiden puolesta. Toinen tällaisten palvelujen luokka muodostuu kryptovarojen kohdennetusta tarjoamisesta, kryptovaroja koskevien toimeksiantojen vastaanottamisesta tai välittämisestä asiakkaiden puolesta, kryptovaroja koskevien toimeksiantojen toteuttamisesta asiakkaiden puolesta, kryptovaroja koskevan neuvonnan tarjoamisesta ja kryptovaroja koskevan salkunhoidon tarjoamisesta. Henkilöä, joka tarjoaa kryptovarapalveluja ammattimaisesti tämän asetuksen mukaisesti, olisi pidettävä ”kryptovarapalvelun tarjoajana”.

(22)

Tätä asetusta olisi sovellettava luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin sekä tiettyihin muihin yrityksiin ja kryptovaratoimintoihin ja -palveluihin, joita ne suoraan tai välillisesti suorittavat, tarjoavat tai valvovat, myös silloin, kun osa tällaisista palveluista ja toiminnoista suoritetaan hajautetusti. Jos kryptovarapalveluja tarjotaan täysin hajautetusti ilman välittäjää, niiden ei olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Tämä asetus kattaa kryptovarojen liikkeeseenlaskijoiden, tarjoajien, kryptovarojen ottamista kaupankäynnin kohteeksi hakevien henkilöiden ja kryptovarapalvelun tarjoajien oikeudet ja velvollisuudet. Jos kryptovaroilla ei ole tunnistettavissa olevaa liikkeeseenlaskijaa, niiden ei olisi kuuluttava tämän asetuksen II, III tai IV osaston soveltamisalaan. Tällaisia kryptovaroja koskevia palveluja tarjoavien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi kuitenkin kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(23)

Sen varmistamiseksi, että toimivaltaiset viranomaiset seuraavat ja valvovat asianmukaisesti kaikkia sellaisten muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien yleisölle tarjoamisia, joilla voi mahdollisesti olla rahoituskäyttöä, tai kaikkia kryptovarojen kaupankäynnin kohteeksi unionissa kryptovarojen kaupankäyntialustalla ottamisia, jäljempänä ’ottaminen kaupankäynnin kohteeksi’, kaikkien tarjoajien tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevien henkilöiden olisi oltava oikeushenkilöitä.

(24)

Kryptovarojen mahdollisille yksityisille haltijoille olisi heidän suojansa varmistamiseksi tiedotettava niiden kryptovarojen ominaisuuksista, toiminnoista ja riskeistä, joita he aikovat ostaa. Tarjoajien tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevien henkilöiden, jotka tarjoavat yleisölle muita kryptovaroja kuin omaisuusreferenssitokeneita tai sähkörahatokeneita tai hakevat tällaisten kryptovarojen ottamista kaupankäynnin kohteeksi unionissa, olisi laadittava, annettava toimivaltaiselle viranomaiselleen tiedoksi ja julkaistava tietoasiakirja, jossa annetaan pakollisia tietoja, jäljempänä ’kryptovaran kuvaus’. Kryptovaran kuvauksessa olisi oltava yleistä tietoa liikkeeseenlaskijasta, tarjoajasta tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevasta henkilöstä, hankitulla pääomalla toteutettavasta hankkeesta, kryptovarojen tarjoamisesta yleisölle tai niiden ottamisesta kaupankäynnin kohteeksi, kryptovaroihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista, tällaisten kryptovarojen yhteydessä käytetystä perustana olevasta teknologiasta ja niihin liittyvistä riskeistä. Kryptovaran kuvauksessa ei kuitenkaan olisi oltava kuvausta riskeistä, jotka ovat ennakoimattomia ja joiden toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Kryptovaran kuvaukseen sekä asianomaiseen markkinointiviestintään, kuten mainosviesteihin ja markkinointiaineistoon, sisältyvien tietojen, mukaan lukien sosiaalisen median alustojen ja muiden uusien kanavien välityksellä esitetyt tiedot, olisi oltava tasapuolisia ja selkeitä, eivätkä ne saisi olla harhaanjohtavia. Mainosviestien ja markkinointiaineiston olisi oltava yhdenmukaisia kryptovaran kuvauksessa annettujen tietojen kanssa.

(25)

Kryptovaran kuvaukset, mukaan lukien niiden tiivistelmät, ja kryptovarojen kaupankäyntialustojen toimintasäännöt olisi laadittava vähintään yhdellä kotijäsenvaltion ja minkä tahansa vastaanottavan jäsenvaltion virallisista kielistä tai vaihtoehtoisesti kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetyllä kielellä. Tämän asetuksen antamisajankohtana englanti on kansainvälisellä rahoitusalalla yleisesti käytetty kieli, mutta tilanne saattaa tulevaisuudessa muuttua.

(26)

Jotta voitaisiin varmistaa oikeasuhteinen lähestymistapa, mitään tämän asetuksen vaatimuksia ei olisi sovellettava sellaisten muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoamisiin yleisölle, jotka tarjotaan ilmaiseksi tai jotka luodaan automaattisesti korvauksena hajautetun tilikirjan ylläpidosta tai liiketoimien validoinnista konsensusmekanismin yhteydessä. Mitään vaatimuksia ei olisi sovellettava myöskään hyödyketokenien tarjoamisiin, kun niillä annetaan pääsy olemassa olevaan tavaraan tai palveluun siten, että haltija voi noutaa tavaran tai käyttää palvelua, tai kun kryptovarojen haltijalla on oikeus käyttää niitä ainoastaan vastineeksi tavaroista ja palveluista rajatussa verkossa, jossa kauppiailla on sopimusjärjestelyjä tarjoajan kanssa. Tällaisten poikkeusten ei olisi koskettava kryptovaroja, jotka edustavat sellaisia säilytettyinä olevia tavaroita, joita ostajan ei ole tarkoitus noutaa oston jälkeen. Rajattua verkkoa koskevaa poikkeusta ei puolestaan olisi sovellettava kryptovaroihin, jotka tyypillisesti suunnitellaan jatkuvasti kasvavalle palveluntarjoajien verkolle. Toimivaltaisen viranomaisen olisi arvioitava rajattua verkkoa koskeva poikkeus aina, kun tarjoaminen tai useamman kuin yhden tarjoamisen yhteenlaskettu arvo ylittää tietyn kynnysarvon, mikä tarkoittaa, ettei uuteen tarjoamiseen olisi automaattisesti sovellettava aiemman tarjoamisen saamaa poikkeusta. Näitä poikkeuksia olisi lakattava soveltamasta, kun tarjoaja tai muu tarjoajan puolesta toimiva henkilö ilmoittaa tarjoajan aikomuksesta hakea kaupankäynnin kohteeksi ottamista tai poikkeuksen saaneet kryptovarat otetaan kaupankäynnin kohteeksi.

(27)

Jotta voitaisiin varmistaa oikeasuhteinen lähestymistapa, tämän asetuksen vaatimuksia laatia ja julkaista kryptovaran kuvaus ei olisi sovellettava sellaisten muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoamisiin, jotka tehdään alle 150 henkilölle jäsenvaltiota kohti tai jotka kohdennetaan ainoastaan kokeneille sijoittajille, kun kryptovaroja voivat pitää hallussa ainoastaan tällaiset kokeneet sijoittajat. Pk-yrityksille ja startup-yrityksille ei saisi aiheutua liiallista ja kohtuutonta hallinnollista rasitetta. Sen vuoksi myös sellaiset muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoamiset yleisölle unionissa, joiden kokonaisvastike ei ylitä 1 000 000:aa euroa 12 kuukauden jaksolla, olisi vapautettava velvoitteesta laatia kryptovaran kuvaus.

(28)

Pelkkää kaupankäynnin kohteeksi ottamista tai osto- ja myyntihintojen julkaisemista ei itsessään olisi pidettävä kryptovarojen tarjoamisena yleisölle. Tällaisen kaupankäynnin kohteeksi ottamisen tai julkaisemisen olisi oltava kryptovarojen tarjoamista yleisölle vain silloin, kun siihen sisältyy viestintää, joka on yleisölle tarjoamista tämän asetuksen nojalla.

(29)

Jotkin muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoamiset on vapautettu useista tämän asetuksen velvoitteista, mutta kuluttajansuojan varmistamiseksi annettuja unionin säädöksiä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2005/29/EY (14) tai neuvoston direktiiviä 93/13/ETY (15), mukaan lukien niihin sisältyvät tiedonantovelvoitteet, sovelletaan edelleen kryptovarojen tarjoamisiin yleisölle, kun ne koskevat elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisiä suhteita.

(30)

Jos yleisölle tarjoaminen koskee hyödyketokeneita tavaroille, joita ei ole vielä olemassa, tai palveluille, joita ei ole vielä toiminnassa, kryptovaran kuvauksessa kuvatun yleisölle tarjoamisen kesto ei saisi ylittää 12:ta kuukautta. Tämä yleisölle tarjoamisen keston rajoitus ei liity hetkeen, jolloin tavaroiden tai palvelujen olemassaolo tai toiminta alkaa ja hyödyketokenin haltija voi käyttää niitä yleisölle tarjoamisen päätyttyä.

(31)

Jotta valvonta olisi mahdollista, muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoajien ja kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevien henkilöiden olisi ennen kryptovarojen tarjoamista yleisölle unionissa tai ennen kyseisten kryptovarojen ottamista kaupankäynnin kohteeksi annettava kryptovaran kuvauksensa ja toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä markkinaviestintänsä tiedoksi sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa niillä on sääntömääräinen kotipaikka, tai, jos niillä ei ole sääntömääräistä kotipaikkaa unionissa, sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa niillä on sivuliike. Kolmanteen maahan sijoittautuneiden tarjoajien olisi annettava kryptovaran kuvauksensa ja toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä markkinaviestintänsä tiedoksi sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa ne aikovat tarjota kryptovaroja.

(32)

Kaupankäyntialustan ylläpitäjän olisi oltava vastuussa tämän asetuksen II osaston vaatimusten noudattamisesta silloin, kun kryptovarat otetaan kaupankäynnin kohteeksi sen omasta aloitteesta eikä kryptovaran kuvausta ole vielä julkaistu tässä asetuksessa vaadituissa tapauksissa. Kaupankäyntialustan ylläpitäjän olisi oltava vastuussa näiden vaatimusten noudattamisesta myös silloin, kun se on tehnyt tästä kirjallisen sopimuksen kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevan henkilön kanssa. Kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevan henkilön olisi oltava vastuussa, jos se antaa kaupankäyntialustan ylläpitäjälle harhaanjohtavia tietoja. Kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevan henkilön olisi oltava edelleen vastuussa myös seikoista, joita ei ole siirretty kaupankäyntialustan ylläpitäjälle.

(33)

Tarpeettoman hallinnollisen rasitteen välttämiseksi toimivaltaisia viranomaisia ei pitäisi vaatia hyväksymään kryptovaran kuvausta ennen sen julkaisemista. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi kuitenkin oltava valtuudet pyytää muutoksia kryptovaran kuvaukseen ja markkinointiviestintään sekä tarvittaessa pyytää lisätietojen sisällyttämistä kryptovaran kuvaukseen.

(34)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava keskeyttää tai kieltää muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoaminen yleisölle tai tällaisten kryptovarojen ottaminen kaupankäynnin kohteeksi, jos tällainen yleisölle tarjoaminen tai kaupankäynnin kohteeksi ottaminen ei täytä tämän asetuksen sovellettavia vaatimuksia, kuten silloin, kun kryptovaran kuvaus tai markkinointiviestintä ei ole tasapuolista tai selkeää tai se on harhaanjohtavaa. Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi myös oltava valtuudet julkaista joko verkkosivustollaan tai lehdistötiedotteessa varoitus, että tarjoaja tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakeva henkilö ei ole täyttänyt näitä vaatimuksia.

(35)

Kryptovaran kuvaukset, jotka on annettu asianmukaisesti tiedoksi toimivaltaiselle viranomaiselle, ja markkinointiviestintä olisi julkaistava. Tällaisen julkaisemisen jälkeen muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoajien tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevien henkilöiden olisi annettava tarjota kyseisiä kryptovaroja kaikkialla unionissa ja hakea tällaisten kryptovarojen ottamista kaupankäynnin kohteeksi unionissa.

(36)

Muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoajilla olisi oltava käytössä tehokkaat järjestelyt, joilla voidaan seurata niiden yleisölle tarjoamisen aikana kerättyjä varoja tai muita kryptovaroja ja suojata ne. Näillä järjestelyillä olisi myös varmistettava, että haltijoilta tai mahdollisilta haltijoilta kerätyt varat tai muut kryptovarat palautetaan asianmukaisesti mahdollisimman pian, jos yleisölle tarjoaminen jostakin syystä peruutetaan. Tarjoajan olisi varmistettava, että kolmas osapuoli suojaa yleisölle tarjoamisen aikana kerätyt varat tai muut kryptovarat.

(37)

Jotta voitaisiin edelleen varmistaa kryptovarojen yksityisten haltijoiden suoja, niille yksityisille haltijoille, jotka hankkivat muita kryptovaroja kuin omaisuusreferenssitokeneita tai sähkörahatokeneita suoraan tarjoajalta tai kryptovarat tarjoajan puolesta kohdennetusti tarjoavalta kryptovarapalvelun tarjoajalta, olisi annettava peruuttamisoikeus, joka on voimassa 14 vuorokauden ajan niiden hankinnasta. Jotta voitaisiin varmistaa kryptovarojen määräaikaisen yleisölle tarjoamisen sujuva päätökseen saattaminen, yksityiset haltijat eivät saisi käyttää peruuttamisoikeutta merkintäajan päätyttyä. Peruuttamisoikeutta ei olisi myöskään sovellettava, jos muita kryptovaroja kuin omaisuusreferenssitokeneita tai sähkörahatokeneita otetaan kaupankäynnin kohteeksi ennen yksityisen haltijan suorittamaa ostoa, koska tällaisessa tapauksessa kyseisten kryptovarojen hinta riippuu kryptovarojen markkinoiden vaihteluista. Jos yksityisellä haltijalla on tämän asetuksen mukainen peruuttamisoikeus, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/65/EY (16) mukaista peruuttamisoikeutta ei olisi sovellettava.

(38)

Muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien tarjoajien ja kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevien henkilöiden olisi toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti, viestittävä kryptovarojen haltijoiden ja mahdollisten haltijoiden kanssa tasapuolisella ja selkeällä tavalla, joka ei ole harhaanjohtava, ja tunnistettava eturistiriidat, ehkäistävä ja hallittava niitä ja ilmoitettava niistä, ja niillä olisi oltava tehokkaat hallintojärjestelyt sen varmistamiseksi, että niiden järjestelmät ja suojausprotokollat vastaavat unionin standardeja. Jotta toimivaltaisia viranomaisia voitaisiin avustaa niiden valvontatehtävissä, ESMA olisi valtuutettava antamaan tiiviissä yhteistyössä EPV:n kanssa kyseisiä järjestelmiä ja suojausprotokollia koskevia ohjeita näiden unionin standardien täsmentämiseksi.

(39)

Kryptovarojen haltijoiden suojelemiseksi tarjoajiin ja kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakeviin henkilöihin sekä niiden ylimmän hallintoelimen jäseniin olisi sovellettava siviilioikeudellista vastuuta koskevia sääntöjä, kun on kyse yleisölle kryptovaran kuvauksessa annettavista tiedoista.

(40)

Haltijat saattaisivat ottaa omaisuusreferenssitokeneita laajasti käyttöön arvon siirtämiseksi tai vaihdantavälineenä, joten niihin liittyy suurempia kryptovarojen haltijoiden ja erityisesti yksityisten haltijoiden suojaan ja markkinoiden eheyteen liittyviä riskejä kuin muihin kryptovaroihin. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoihin olisi siksi sovellettava tiukempia vaatimuksia kuin muiden kryptovarojen liikkeeseenlaskijoihin.

(41)

Jos jokin kryptovara kuuluu omaisuusreferenssitokenin tai sähkörahatokenin määritelmän piiriin, tämän asetuksen III tai IV osastoa olisi sovellettava riippumatta siitä, miten liikkeeseenlaskija aikoo suunnitella kryptovaran, mukaan lukien mekanismi, jolla säilytetään kryptovaran vakaa arvo. Sama koskee niin kutsuttuja algoritmisia vakaavaluuttoja (”stablecoin”), joilla pyritään säilyttämään vakaa arvo suhteessa viralliseen valuuttaan taikka yhteen tai useampaan omaisuuserään käyttämällä protokollia, joilla voidaan lisätä tai vähentää tällaisten kryptovarojen tarjontaa vastauksena kysynnän muutoksiin. Vaikka algoritmisilla kryptovaroilla ei pyritä vakauttamaan niiden arvoa ottamalla niiden referenssiksi yksi tai useampi omaisuuserä, niiden tarjoajien tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakevien henkilöiden olisi joka tapauksessa noudatettava tämän asetuksen II osaston vaatimuksia.

(42)

Jotta voidaan varmistaa omaisuusreferenssitokenien yleisölle tarjoamisten asianmukainen valvonta ja seuranta, omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoilla olisi oltava sääntömääräinen kotipaikka unionissa.

(43)

Omaisuusreferenssitokeneita olisi voitava tarjota yleisölle unionissa tai tällaisten kryptovarojen kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakea vain silloin, kun toimivaltainen viranomainen on antanut tällaisten kryptovarojen liikkeeseenlaskijalle tähän toimiluvan ja on hyväksynyt asianomaisen kryptovaran kuvauksen. Toimilupavaatimusta ei kuitenkaan olisi sovellettava, jos omaisuusreferenssitokenit kohdennetaan ainoastaan kokeneille sijoittajille tai jos omaisuusreferenssitokenien tarjoaminen yleisölle on alle 5 000 000 euroa. Näissä tapauksissa omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijaa olisi kuitenkin silti vaadittava laatimaan kryptovaran kuvaus, jossa ostajille tiedotetaan omaisuusreferenssitokenien ominaisuuksista ja riskeistä, ja myös antamaan kryptovaran kuvaus tiedoksi toimivaltaiselle viranomaiselle ennen sen julkaisemista.

(44)

Direktiivin 2013/36/EU nojalla toimiluvan saaneiden luottolaitosten ei olisi tarvittava tämän asetuksen nojalla toista toimilupaa voidakseen tarjota omaisuusreferenssitokeneita tai hakea niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi. Mainitun direktiivin nojalla käyttöön otettuja kansallisia menettelyjä olisi sovellettava, mutta niitä olisi täydennettävä vaatimuksella ilmoittaa tämän asetuksen mukaisesti nimetylle kotijäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot, joiden perusteella kyseinen viranomainen voi tarkistaa liikkeeseenlaskijan kyvyn tarjota omaisuusreferenssitokeneita tai hakea niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi. Omaisuusreferenssitokeneita tarjoaviin tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi hakeviin luottolaitoksiin olisi sovellettava kaikkia vaatimuksia, joita sovelletaan omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoihin, lukuun ottamatta toimilupavaatimuksia, omien varojen vaatimuksia ja hyväksyntämenettelyä kokeneiden osakkeenomistajien osalta, sillä nämä asiat kuuluvat direktiivin 2013/36/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (17) soveltamisalaan. Kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi hyväksyttävä tällaisen luottolaitoksen laatima kryptovaran kuvaus ennen julkaisemista. Kun omaisuusreferenssitokeneita tarjoavat tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi hakevat luottolaitokset ovat saaneet toimiluvan sellaisten kansallisten säännösten nojalla, joilla direktiivi 2013/36/EU saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, niihin olisi sovellettava mainitussa direktiivissä säädettyjä ja myös tämän asetuksen mukaisia hallinnollisia valtuuksia, mukaan lukien luottolaitoksen liiketoiminnan rajoittaminen tai supistaminen ja omaisuusreferenssitokenien yleisölle tarjoamisen keskeyttäminen tai kieltäminen. Jos tällaisiin luottolaitoksiin tämän asetuksen nojalla sovellettavat velvoitteet ovat päällekkäisiä direktiivin 2013/36/EU velvoitteiden kanssa, luottolaitosten olisi noudatettava erityisempiä tai tiukempia vaatimuksia, jotta varmistetaan kummankin sääntökokonaisuuden noudattaminen. Kun luottolaitokset aikovat tarjota omaisuusreferenssitokeneita tai hakea niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi tämän asetuksen nojalla, niitä koskeva ilmoitusmenettely ei saisi rajoittaa sellaisten kansallisten säännösten soveltamista, joilla direktiivi 2013/36/EU saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joissa säädetään menettelyistä mainitun direktiivin liitteessä I lueteltujen palvelujen tarjoamista koskevan toimiluvan myöntämiseksi luottolaitoksille.

(45)

Toimivaltaisen viranomaisen olisi evättävä toimilupa objektiivisista ja todennettavissa olevista syistä, myös silloin, kun toimilupaa hakevan omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijan liiketoimintamalli voi aiheuttaa vakavan uhan markkinoiden eheydelle, rahoitusvakaudelle tai maksujärjestelmien moitteettomalle toiminnalle. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kuultava EPV:tä, ESMAa, EKP:tä ja, jos liikkeeseenlaskija on sijoittautunut jäsenvaltioon, jonka virallinen valuutta ei ole euro, tai jos omaisuusreferenssitokenin referenssinä on jäsenvaltion virallinen valuutta, joka ei ole euro, kyseisen jäsenvaltion keskuspankkia ennen toimiluvan myöntämistä tai epäämistä. EPV:n ja ESMAn ei-sitovissa lausunnoissa olisi tarkasteltava kryptovaran luokittelua, kun taas EKP:n ja tapauksen mukaan asianomaisen jäsenvaltion keskuspankin olisi annettava toimivaltaiselle viranomaiselle lausunto rahoitusvakauteen, maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan, rahapolitiikan välittymiseen tai rahapoliittiseen suvereniteettiin kohdistuvista riskeistä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi evättävä toimilupa tapauksissa, joissa EKP tai jäsenvaltion keskuspankki antaa kielteisen lausunnon maksujärjestelmien moitteettomaan toimintaan, rahapolitiikan välittymiseen tai rahapoliittiseen suvereniteettiin kohdistuvan riskin perusteella. Jos toimilupaa hakevalle omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijalle myönnetään toimilupa, myös kyseisen liikkeeseenlaskijan laatima kryptovaran kuvaus olisi katsottava hyväksytyksi. Toimivaltaisen viranomaisen myöntämän toimiluvan olisi oltava voimassa kaikkialla unionissa, ja omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijan olisi sen nojalla voitava tarjota tällaisia kryptovaroja sisämarkkinoilla ja hakea niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi. Vastaavasti myös kryptovaran kuvauksen olisi oltava voimassa kaikkialla unionissa eikä jäsenvaltioilla saisi olla mahdollisuutta asettaa lisävaatimuksia.

(46)

Useissa tapauksissa, joissa EKP:tä kuullaan tämän asetuksen nojalla, sen lausunnon olisi oltava sitova siltä osin kuin sillä velvoitetaan toimivaltainen viranomainen epäämään tai peruuttamaan liikkeellelaskijan toimilupa tarjota omaisuusreferenssitokeneita ja hakea niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi tai rajoittamaan sitä taikka määräämään omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijalle erityistoimenpiteitä. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että Euroopan unionin tuomioistuin tutkii EKP:n säädösten laillisuuden, suosituksia ja lausuntoja lukuun ottamatta. Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että tuomioistuimen asiana on tulkita kyseistä määräystä EKP:n lausunnon asiasisällön ja vaikutusten valossa.

(47)

Yksityisten haltijoiden suojan varmistamiseksi omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi aina annettava tällaisten tokenien haltijoille täydellistä, tasapuolista ja selkeää tietoa, joka ei ole harhaanjohtavaa. Omaisuusreferenssitokeneita koskevan kryptovaran kuvauksen olisi sisällettävä tiedot vakautusmekanismista, reserviomaisuuden sijoituspolitiikasta, reserviomaisuuden säilytysjärjestelyistä ja haltijoille annetuista oikeuksista.

(48)

Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi kryptovaran kuvauksessa annettujen tietojen lisäksi annettava tällaisten tokenien haltijoille tietoa jatkuvasti. Niiden olisi erityisesti ilmoitettava verkkosivustollaan liikkeessä olevien omaisuusreferenssitokenien määrä sekä reserviomaisuuden arvo ja koostumus. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi myös ilmoitettava kaikki tapahtumat, joilla on tai todennäköisesti on merkittävä vaikutus omaisuusreferenssitokenien arvoon tai reserviomaisuuteen, riippumatta siitä, onko tällaiset kryptovarat otettu kaupankäynnin kohteeksi.

(49)

Yksityisten haltijoiden suojan varmistamiseksi omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi aina toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti sekä omaisuusreferenssitokenien haltijoiden edun mukaisesti. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi myös otettava käyttöön selkeä menettely omaisuusreferenssitokenien haltijoilta saatujen valitusten käsittelyä varten.

(50)

Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi otettava käyttöön toimintaperiaatteet sellaisten eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi, joita voi syntyä niiden suhteista niiden osakkeenomistajiin tai jäseniin taikka sellaiseen osakkeenomistajaan tai jäseneen, jolla on joko suoraan tai välillisesti huomattava omistusosuus liikeeseenlaskijassa, tai niiden ylimmän hallintoelimen jäseniin, niiden työntekijöihin, omaisuusreferenssitokenien haltijoihin tai ulkopuolisiin palveluntarjoajiin, ja niistä ilmoittamiseksi.

(51)

Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoilla olisi oltava vahvat ohjaus- ja hallintojärjestelmät, joihin sisältyvät selkeä organisaatiorakenne, jossa vastuualueet on määritelty yksityiskohtaisesti, läpinäkyvästi ja johdonmukaisesti, sekä tehokkaat menettelyt sellaisten riskien tunnistamista, hallitsemista, valvomista ja raportointia varten, joille ne ovat tai saattavat olla alttiina. Tällaisten liikkeeseenlaskijoiden ylimmän hallintoelimen jäsenten olisi oltava sopivia ja luotettavia, eivätkä he saisi varsinkaan olla tuomittuja rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyvistä rikoksista tai muista rikoksista, jotka vaikuttaisivat heidän hyvään maineeseensa. Osakkeenomistajien tai jäsenten, olivatpa nämä sitten suoria tai välillisiä osakkeenomistajia tai jäseniä, luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on huomattavia omistusosuuksia tällaisissa liikkeeseenlaskijoissa, olisi oltava riittävän hyvämaineisia, eivätkä he saisi varsinkaan olla tuomittuja rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyvistä rikoksista tai muista rikoksista, jotka vaikuttaisivat heidän hyvään maineeseensa. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoilla olisi myös oltava käytössään resurssit, jotka ovat oikeassa suhteessa niiden toiminnan laajuuteen, ja niiden olisi aina varmistettava jatkuvuus ja säännöllisyys toimintojensa suorittamisessa. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi tätä varten otettava käyttöön liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat toimintaperiaatteet, joiden tavoitteena on varmistaa niiden omaisuusreferenssitokeneihin liittyvien ydintoimintojen suorittaminen niiden järjestelmien ja menettelyjen toimintahäiriöiden yhteydessä. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoilla olisi myös oltava vahvat sisäisen valvonnan mekanismit ja tehokkaat riskienhallintamenettelyt sekä järjestelmä, jolla taataan vastaanotettujen tietojen eheys ja luottamuksellisuus. Näiden velvoitteiden tavoitteena on varmistaa omaisuusreferenssitokenien haltijoiden ja erityisesti yksityisten haltijoiden suoja luomatta kuitenkaan tarpeettomia esteitä.

(52)

Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijat ovat yleensä keskiössä sellaisten yhteisöjen verkostossa, jotka varmistavat tällaisten kryptovarojen liikkeeseenlaskun, niiden siirron ja niiden luovutuksen haltijoille. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijat olisi sen vuoksi velvoitettava ottamaan käyttöön ja ylläpitämään sellaisia asianmukaisia sopimusjärjestelyjä ulkopuolisten yhteisöjen kanssa, joilla varmistetaan vakautusmekanismin ja tokenien arvon vakuutena olevan reserviomaisuuden sijoittaminen, tällaisen reserviomaisuuden säilytys ja tapauksen mukaan omaisuusreferenssitokenien luovutus yleisölle.

(53)

Jotta voitaisiin puuttua laajemman rahoitusjärjestelmän rahoitusvakauteen kohdistuviin riskeihin, omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoihin olisi sovellettava omien varojen vaatimuksia. Näiden vaatimusten olisi oltava oikeassa suhteessa omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskun kokoon, ja ne olisi sen vuoksi laskettava prosenttiosuutena omaisuusreferenssitokenien arvon vakuutena olevasta omaisuusreservistä. Toimivaltaisten viranomaisten olisi kuitenkin voitava nostaa vaadittujen omien varojen määrää muun muassa liikkeeseenlaskijan riskienhallintaprosessin ja sisäisen valvonnan mekanismien arvioinnin, omaisuusreferenssitokenien vakuutena olevan reserviomaisuuden laadun ja volatiliteetin tai omaisuusreferenssitokeneilla toimitettujen liiketoimien yhteenlasketun arvon ja lukumäärän perusteella.

(54)

Voidakseen kattaa vastuunsa omaisuusreferenssitokenien haltijoita kohtaan omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi muodostettava omaisuusreservi, joka vastaa tällaisessa vastuussa huomioon otettuja riskejä, ja ylläpidettävä sitä. Omaisuusreserviä olisi käytettävä omaisuusreferenssitokenien haltijoiden hyödyksi, kun liikkeeseenlaskija ei pysty noudattamaan velvoitteitaan haltijoita kohtaan, esimerkiksi maksukyvyttömyyden yhteydessä. Omaisuusreservi olisi koostettava ja sitä olisi hoidettava siten, että markkina- ja valuuttariskit katetaan. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi varmistettava omaisuusreservin järkevä hoito ja erityisesti varmistettava, että reservin arvo vastaa vähintään liikkeessä olevien tokenien arvoa ja että reservin muutoksia hallitaan asianmukaisesti, jotta vältetään reserviomaisuuden markkinoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoilla olisi sen vuoksi oltava selkeät ja yksityiskohtaiset toimintaperiaatteet, joissa kuvataan muun muassa omaisuusreservin koostumus, siinä olevien omaisuuserien jakautuminen, reserviomaisuuden aiheuttamien riskien kattava arviointi, menettely omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskua ja lunastusta varten, menettely reserviomaisuuden lisäämiseksi ja vähentämiseksi ja, jos reserviomaisuus sijoitetaan, liikkeeseenlaskijoiden noudattama sijoituspolitiikka. Sekä unionissa että kolmansissa maissa markkinoitavien omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi varmistettava, että niiden omaisuusreserviä on mahdollista käyttää kattamaan liikkeeseenlaskijoiden vastuu unionin haltijoita kohtaan. Vaatimusta säilyttää omaisuusreservi unionin lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä olisi sen vuoksi sovellettava suhteessa siihen, mikä osuus omaisuusreferenssitokeneista odotetaan markkinoitavan unionissa.

(55)

Omaisuusreferenssitokeneihin liittyvän menetysriskin estämiseksi ja näiden omaisuuserien arvon säilyttämiseksi omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoilla olisi oltava asianmukainen säilytyspolitiikka reserviomaisuuttaan varten. Tällä politiikalla olisi varmistettava, että reserviomaisuus on aina täysin eroteltu liikkeeseenlaskijan omista varoista, että reserviomaisuutta ei kiinnitetä eikä pantata vakuudeksi ja että omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijalla on nopea pääsy kyseiseen reserviomaisuuteen. Reserviomaisuuden olisi sen luonteesta riippuen oltava kryptovarapalvelun tarjoajan, direktiivin 2013/36/EU nojalla toimiluvan saaneen luottolaitoksen tai direktiivin 2014/65/EU nojalla toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen säilytettävänä. Tämä ei saisi sulkea pois mahdollisuutta siirtää fyysiset omaisuuserät toisen yhteisön haltuun. Reserviomaisuuden säilyttäjinä toimivien kryptovarapalvelun tarjoajien, luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten olisi oltava vastuussa tällaisen reserviomaisuuden menetyksestä omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijaa tai haltijoita kohtaan, paitsi jos ne osoittavat, että menetys on seurausta sellaisesta ulkopuolisesta tapahtumasta, johon ne eivät ole kohtuudella voineet vaikuttaa. Reserviomaisuuden säilyttäjien keskittymiä olisi vältettävä. Tietyissä tilanteissa tämä ei kuitenkaan välttämättä ole mahdollista, koska sopivia vaihtoehtoja ei ole. Tilapäistä keskittymää olisi pidettävä hyväksyttävänä tällaisissa tapauksissa.

(56)

Omaisuusreferenssitokenien haltijoiden suojelemiseksi tokenien arvon vakuutena olevien omaisuuserien arvon alenemiselta omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi sijoitettava reserviomaisuus ainoastaan turvallisiin, vähäriskisiin omaisuuseriin, joissa on minimaalinen markkina-, keskittymä- ja luottoriski. Koska omaisuusreferenssitokeneita voitaisiin käyttää vaihdantavälineenä, omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijan olisi vastattava kaikista voitoista ja tappioista, jotka johtuvat reserviomaisuuden sijoittamisesta.

(57)

Omaisuusreferenssitokenien haltijoilla olisi oltava pysyvä oikeus vaatia lunastusta, jolloin liikkeeseenlaskija on velvollinen lunastamaan omaisuusreferenssitokenit milloin tahansa niiden haltijoiden pyynnöstä. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijan olisi lunastettava tokenit joko maksamalla muina varoina kuin sähköisenä rahana määrä, joka vastaa omaisuusreferenssitokenien referenssinä olevien omaisuuserien markkina-arvoa, tai toimittamalla tokenien referenssinä olevat omaisuuserät. Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijan olisi aina annettava haltijalle mahdollisuus lunastaa omaisuusreferenssitokenit sen virallisen valuutan määräisinä muina varoina kuin sähköisenä rahana, jonka liikkeeseenlaskija otti vastaan myydessään tokenit. Liikkeeseenlaskijan olisi annettava riittävän yksityiskohtaista ja helposti ymmärrettävää tietoa saatavilla olevista eri lunastusmuodoista.

(58)

Jotta voitaisiin vähentää riskiä, että omaisuusreferenssitokeneita käytetään arvon säilyttäjänä, omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijat ja kryptovarapalvelun tarjoajat eivät saisi omaisuusreferenssitokeneihin liittyviä kryptovarapalveluja tarjotessaan myöntää näiden tokenien haltijoille tällaisten haltijoiden kyseisten omaisuusreferenssitokenien hallussapitoajan kestoon liittyvää korkoa.

(59)

Omaisuusreferenssitokenit ja sähkörahatokenit olisi katsottava merkittäviksi, kun ne täyttävät tai todennäköisesti täyttävät tietyt kriteerit, joihin kuuluvat suuri asiakaskunta, suuri markkina-arvo tai liiketoimien suuri lukumäärä. Siten niitä saattaisi käyttää suuri määrä haltijoita ja niiden käyttö voisi aiheuttaa erityisiä haasteita rahoitusvakauden, rahapolitiikan välittymisen tai rahapoliittisen suvereniteetin kannalta. Näihin merkittäviin omaisuusreferenssitokeneihin ja sähkörahatokeneihin olisikin sovellettava tiukempia vaatimuksia kuin omaisuusreferenssitokeneihin ja sähkörahatokeneihin, joita ei katsota merkittäviksi. Merkittävien omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoihin olisi erityisesti sovellettava suurempia pääomavaatimuksia sekä yhteentoimivuusvaatimuksia, ja niiden olisi otettava käyttöön likviditeetinhallintaa koskevat toimintaperiaatteet. Komission olisi osana tämän asetuksen soveltamisen tarkasteluaan tarkasteltava niiden kynnysarvojen tarkoituksenmukaisuutta, joiden perusteella omaisuusreferenssitoken tai sähkörahatoken luokitellaan merkittäväksi. Tähän tarkasteluun olisi tapauksen mukaan liitettävä lainsäädäntöehdotus.

(60)

Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden koko ekosysteemin kattava seuranta on tärkeää, jotta voidaan määrittää tällaisten tokenien todellinen koko ja vaikutus. Jotta voidaan ottaa huomioon kaikki liiketoimet, joita tiettyjen omaisuusreferenssitokenien yhteydessä toteutetaan, tällaisten tokenien seuranta käsittää sen vuoksi kaikkien toimitettavien liiketoimien seurannan riippumatta siitä, toimitetaanko ne hajautetussa tilikirjassa (”ketjussa”) vai hajautetun tilikirjan ulkopuolella (”ketjun ulkopuolella”), ja myös saman kryptovarapalvelun tarjoajan asiakkaiden välisten liiketoimien seurannan.

(61)

On erityisen tärkeää arvioida sellaisilla omaisuusreferenssitokeneilla toimitetut liiketoimet, jotka liittyvät käyttöön vaihdantavälineenä yhdellä valuutta-alueella, eli liiketoimet, jotka liittyvät velkojen maksuun, myös kauppiaiden kanssa toteutettujen liiketoimien yhteydessä. Nämä liiketoimet eivät saisi sisältää liiketoimia, jotka liittyvät sijoitustoimintoihin ja -palveluihin, esimerkiksi vaihdantavälineenä vaihdossa varoihin tai muihin kryptovaroihin, paitsi jos on näyttöä siitä, että omaisuusreferenssitokenia käytetään muilla kryptovaroilla toteutettujen liiketoimien toimitukseen. Käyttö muilla kryptovaroilla toteutettujen liiketoimien toimitukseen olisi kyseessä silloin, kun omaisuusreferenssitokeneilla toimitetaan jokin liiketoimi, jonka kahdessa legissä on käytetty muita kryptovaroja kuin omaisuusreferenssitokeneita. Jos omaisuusreferenssitokeneita käytetään laajasti vaihdantavälineenä yhdellä valuutta-alueella, liikkeeseenlaskijat olisi myös velvoitettava vähentämään aktiivisuutta. Omaisuusreferenssitokenin olisi katsottava olevan laajasti käytetty vaihdantavälineenä, kun käyttöön vaihdantavälineenä yhdellä valuutta-alueella liittyvien liiketoimien päiväkohtainen yhteenlaskettu lukumäärä on yli miljoona ja yhteenlaskettu arvo yli 200 000 000 euroa.

(62)

Kun omaisuusreferenssitokenit muodostavat vakavan uhan maksujärjestelmien moitteettomalle toiminnalle, rahapolitiikan välittymiselle tai rahapoliittiselle suvereniteetille, keskuspankkien olisi voitava pyytää toimivaltaista viranomaista peruuttamaan kyseisten omaisuusreferenssitokenien liikkeellelaskijan toimilupa. Kun omaisuusreferenssitokenit muodostavat uhan maksujärjestelmien moitteettomalle toiminnalle, rahapolitiikan välittymiselle tai rahapoliittiselle suvereniteetille, keskuspankkien olisi voitava pyytää toimivaltaista viranomaista rajoittamaan näiden liikkeeseen laskettavien omaisuusreferenssitokenien määrää tai määrätä vähimmäisnimellisarvo.

(63)

Tämä asetus ei rajoita sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamista, jolla säännellään kotimaisten ja ulkomaisten valuuttojen käyttöä maassa asuvien välisissä toimissa, kun euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot ovat antaneet tällaista lainsäädäntöä käyttäessään oikeuttaan rahapoliittiseen suvereniteettiin.

(64)

Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi laadittava palautumissuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet, jotka liikkeeseenlaskijan on toteutettava täyttääkseen jälleen omaisuusreserviin sovellettavat vaatimukset, myös silloin, kun lunastuspyyntöjen täyttäminen aiheuttaa omaisuusreservissä väliaikaista epätasapainoa. Toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava valtuudet keskeyttää omaisuusreferenssitokenien lunastus tilapäisesti omaisuusreferenssitokenien haltijoiden etujen ja rahoitusvakauden suojaamiseksi.

(65)

Omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoilla olisi oltava suunnitelma tokenien hallittua lunastusta varten sen varmistamiseksi, että omaisuusreferenssitokenien haltijoiden oikeudet suojataan, kun liikkeeseenlaskijat eivät pysty noudattamaan velvoitteitaan, myös omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskun lopettamisen yhteydessä. Kun omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskija on luottolaitos tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/59/EU (18) soveltamisalaan kuuluva yhteisö, toimivaltaisen viranomaisen olisi kuultava asiasta vastaavaa kriisinratkaisuviranomaista. Mainitun kriisinratkaisuviranomaisen olisi voitava tarkastella lunastussuunnitelmaa havaitakseen siinä osatekijät, jotka saattaisivat vaikuttaa kielteisesti liikkeeseenlaskijan purkamismahdollisuuksiin, liikkeeseenlaskijan kriisinratkaisustrategiaa tai liikkeeseenlaskijan kriisinratkaisusuunnitelmassa esitettyjä toimia sekä esittää toimivaltaiselle viranomaiselle näitä seikkoja koskevia suosituksia. Kriisinratkaisuviranomaisen olisi tällöin voitava myös harkita, onko kriisinratkaisusuunnitelmaan tai kriisinratkaisustrategiaan tarpeen tehdä muutoksia direktiivin 2014/59/EU ja soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (19) mukaisesti. Tällainen kriisinratkaisuviranomaisen tarkastelu ei saisi vaikuttaa vakavaraisuusvalvontaviranomaisen tai soveltuvin osin kriisinratkaisuviranomaisen valtuuksiin toteuttaa kriisinehkäisy- tai kriisinhallintatoimia.

(66)

Sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoille olisi myönnettävä joko luottolaitoksen toimilupa direktiivin 2013/36/EU nojalla tai sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksen toimilupa direktiivin 2009/110/EY nojalla. Sähkörahatokeneita olisi pidettävä ”sähköisenä rahana”, sellaisena kuin kyseinen ilmaisu määritellään direktiivissä 2009/110/EY, ja niiden liikkeeseenlaskijoiden olisi noudatettava asiaankuuluvia direktiivissä 2009/110/EY säädettyjä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamista, harjoittamista ja toiminnan vakauden valvontaa koskevia vaatimuksia sekä sähkörahatokenien liikkeeseenlaskua ja lunastettavuutta koskevia vaatimuksia, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. Sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoiden olisi laadittava kryptovaran kuvaus ja annettava se tiedoksi toimivaltaiselle viranomaiselleen. Sähkörahatokeneihin olisi myös direktiivissä 2009/110/EY täsmennettyjen valinnaisten poikkeusten perusteella sovellettava poikkeuksia, jotka koskevat rajattuja verkkoja, tiettyjä sähköisten viestintäverkkojen tarjoajien toteuttamia liiketoimia ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksia, jotka laskevat liikkeeseen vain rajallisen enimmäismäärän sähköistä rahaa. Sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijat olisi kuitenkin edelleen velvoitettava laatimaan kryptovaran kuvaus, jotta ostajille voidaan tiedottaa sähköisen rahan tokenien ominaisuuksista ja riskeistä, ja niitä olisi myös vaadittava ilmoittamaan kryptovaran kuvaus toimivaltaiselle viranomaiselle ennen sen julkaisemista.

(67)

Sähkörahatokenien haltijoille olisi annettava sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijaan kohdistuva saatava. Sähkörahatokenien haltijoille olisi aina myönnettävä oikeus vaatia lunastusta nimellisarvon mukaisesti sähkörahatokenien referenssinä olevan virallisen valuutan määräisillä varoilla. Direktiivin 2009/110/EY säännöksillä, jotka koskevat mahdollisuutta periä lunastamisesta maksu, ei ole merkitystä sähkörahatokenien yhteydessä.

(68)

Jotta voitaisiin vähentää riskiä, että sähkörahatokeneita käytetään arvon säilyttäjänä, sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijat ja kryptovarapalvelun tarjoajat eivät saisi sähkörahatokeneihin liittyviä kryptovarapalveluja tarjotessaan myöntää näiden tokenien haltijoille korkoa, mukaan lukien korko, joka ei liity tällaisten haltijoiden kyseisten sähkörahatokenien hallussapitoajan kestoon.

(69)

Sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijan laatimassa kryptovaran kuvauksessa olisi oltava kaikki kyseistä liikkeeseenlaskijaa ja sähkörahatokenien tarjoamista tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi koskevat tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta mahdolliset ostajat voivat tehdä tietoon perustuvan ostopäätöksen ja ymmärtää sähkörahatokenien tarjoamiseen liittyvät riskit. Kryptovaran kuvauksessa olisi myös nimenomaisesti viitattava sähkörahatokenien haltijoiden oikeuteen lunastaa sähkörahatokeninsa niiden referenssinä olevan virallisen valuutan määräisillä varoilla milloin tahansa ja nimellisarvon mukaisesti.

(70)

Jos sähkörahatokenien liikkeeseenlaskija sijoittaa sähkörahatokeneita vastaan vastaanotetut varat, tällaiset varat olisi ristikurssiriskien välttämiseksi sijoitettava omaisuuseriin, jotka ovat sähkörahatokenin referenssinä olevan virallisen valuutan määräisiä.

(71)

Merkittävät sähkörahatokenit voivat aiheuttaa rahoitusvakaudelle suurempia riskejä kuin sähkörahatokenit, jotka eivät ole merkittäviä, ja perinteinen sähköinen raha. Niihin merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoihin, jotka ovat sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksia, olisi sen vuoksi sovellettava lisävaatimuksia. Tällaisiin merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoihin olisi erityisesti sovellettava suurempia pääomavaatimuksia kuin muiden sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoihin sekä yhteentoimivuusvaatimuksia, ja niiden olisi otettava käyttöön likviditeetinhallintaa koskevat toimintaperiaatteet. Niiden olisi myös noudatettava joitakin samoja vaatimuksia, joita omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoihin sovelletaan omaisuusreservin osalta, kuten omaisuusreservin säilytystä ja sijoittamista koskevia vaatimuksia. Näitä merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoita koskevia vaatimuksia olisi sovellettava direktiivin 2009/110/EY 5 ja 7 artiklan sijasta. Koska direktiivin 2009/110/EY kyseisiä säännöksiä ei sovelleta luottolaitoksiin niiden laskiessa liikkeeseen sähköistä rahaa, myöskään tämän asetuksen mukaisia merkittäviä sähkörahatokeneita koskevia lisävaatimuksia.

(72)

Sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoilla olisi oltava käytössä palautumis- ja lunastussuunnitelmia sen varmistamiseksi, että sähkörahatokenien haltijoiden oikeudet suojataan, kun liikkeeseenlaskijat eivät pysty noudattamaan velvoitteitaan.

(73)

Useimmissa jäsenvaltioissa ei vielä säännellä kryptovarapalvelujen tarjoamista siitä huolimatta, että ne aiheuttavat mahdollisia riskejä sijoittajansuojalle, markkinoiden eheydelle ja rahoitusvakaudelle. Tässä asetuksessa säädetään kryptovarapalvelun tarjoajiin unionin tasolla sovellettavista toimintaa, toiminnan järjestämistä ja vakavaraisuutta koskevista vaatimuksista, jotta tällaisiin riskeihin voidaan puuttua.

(74)

Jotta voidaan mahdollistaa tehokas valvonta ja poistaa mahdollisuus välttää tai kiertää valvonta, ainoastaan sellaisten oikeushenkilöiden olisi tarjottava kryptovarapalveluja, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossakin jäsenvaltiossa, jossa niillä on merkittävää liiketoimintaa, kryptovarapalvelujen tarjoaminen mukaan lukien. Kryptovarapalvelujen tarjoaminen olisi tietyin edellytyksin sallittava myös yrityksille, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, kuten henkilöyhtiöille. On olennaista, että kryptovarapalvelujen tarjoajat säilyttävät toimintojensa tosiasiallisen johdon unionissa, jotta voidaan välttää heikentämästä tehokasta vakavaraisuusvalvontaa ja varmistaa tämän asetuksen mukaisten, sijoittajansuojan, markkinoiden loukkaamattomuuden ja rahoitusvakauden varmistamiseksi tarkoitettujen vaatimusten täytäntöönpanon valvonta. Valvontaviranomaisten ja kryptovarapalvelun tarjoajien vastuullisen johdon välisen säännöllisen, tiiviin ja suoran yhteydenpidon olisi oltava tällaisen valvonnan olennainen osatekijä. Kryptovarapalvelun tarjoajien tosiasiallisen johdon sijaintipaikan olisi sen vuoksi oltava unionissa, ja vähintään yhden johtajista olisi asuttava unionissa. Tosiasiallisen johdon sijaintipaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa tehdään liiketoiminnan harjoittamisen kannalta välttämättömät keskeiset johtamista koskevat ja kaupalliset päätökset.

(75)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa unioniin sijoittautuneiden henkilöiden mahdollisuuteen ottaa vastaan kolmannen maan yrityksen tarjoamia kryptovarapalveluja omasta aloitteestaan. Kun kolmannen maan yritys tarjoaa kryptovarapalveluja unioniin sijoittautuneen henkilön omasta aloitteesta, kryptovarapalveluja ei saisi pitää unionissa tarjottuina. Kun kolmannen maan yritys pyrkii hankkimaan asiakkaita tai mahdollisia asiakkaita unionissa tai mainostaa kryptovarapalveluja tai -toimintoja unionissa, sen palveluja ei saisi pitää asiakkaan omasta aloitteesta tarjottuina kryptovarapalveluina. Tällaisessa tapauksessa kolmannen maan yrityksen olisi saatava kryptovarapalvelun tarjoajan toimilupa.

(76)

Koska kryptovarapalvelun tarjoajat ovat toistaiseksi olleet suhteellisen pieniä, kansallisille toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava valtuudet myöntää toimilupa tällaisille palveluntarjoajille ja valvoa niitä. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa yhteisöllä on sääntömääräinen kotipaikka, olisi hyväksyttävä, hylättävä tai peruutettava kryptovarapalvelun tarjoajan toimilupa. Jos toimilupa myönnetään, siinä olisi ilmoitettava ne kryptovarapalvelut, joita varten kryptovarapalvelun tarjoajalla on toimilupa, ja sen olisi oltava voimassa kaikkialla unionissa.

(77)

Jotta voitaisiin varmistaa unionin rahoitusjärjestelmän jatkuva suojelu rahanpesun ja terrorismin rahoituksen riskeiltä, on tarpeen varmistaa, että kryptovarapalvelun tarjoajat lisäävät sellaisten rahoitustoimien tarkastuksia, joissa on mukana asiakkaita ja rahoituslaitoksia kolmansista maista, jotka on lueteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2015/849 (20) tarkoitetuiksi suuririskisiksi kolmansiksi maiksi, joiden kansallisissa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmissä on strategisia puutteita, jotka muodostavat merkittävän uhan unionin rahoitusjärjestelmälle.

(78)

Tiettyjen rahoituspalveluja koskevien unionin säädösten soveltamisalaan kuuluvien yritysten olisi annettava tarjota kaikkia tai joitakin kryptovarapalveluja ilman, että niiden täytyy hankkia kryptovarapalvelun tarjoajan toimilupa tämän asetuksen nojalla, jos ne ilmoittavat toimivaltaisille viranomaisilleen tietyt tiedot ennen kuin ne tarjoavat näitä palveluja ensimmäisen kerran. Tällaisissa tapauksissa näitä yrityksiä olisi pidettävä kryptovarapalvelun tarjoajina ja niihin olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyjä asianomaisia hallinnollisia valtuuksia, mukaan lukien valtuudet keskeyttää tai kieltää tiettyjen kryptovarapalvelujen tarjoaminen. Näihin yrityksiin olisi sovellettava kaikkia kryptovarapalvelun tarjoajiin tämän asetuksen nojalla sovellettavia vaatimuksia, lukuun ottamatta toimilupavaatimuksia, omien varojen vaatimuksia ja hyväksyntämenettelyä huomattavan omistusosuuden omistavien osakkeenomistajien ja jäsenten osalta, sillä nämä asiat on katettu niissä unionin säädöksissä, joiden nojalla ne ovat saaneet toimiluvan. Kun luottolaitokset aikovat tarjota kryptovarapalveluja tämän asetuksen nojalla, niitä koskeva ilmoitusmenettely ei saisi rajoittaa sellaisten kansallisten säännösten soveltamista, joilla direktiivi 2013/36/EU saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joissa säädetään menettelyistä mainitun direktiivin liitteessä I lueteltujen palvelujen tarjoamista koskevan toimiluvan myöntämiseksi luottolaitoksille.

(79)

Kuluttajansuojan, markkinoiden eheyden ja rahoitusvakauden varmistamiseksi kryptovarapalvelun tarjoajien olisi aina toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti sekä asiakkaidensa edun mukaisesti. Kryptovarapalveluja olisi pidettävä direktiivissä 2002/65/EY määriteltyinä ”rahoituspalveluina” silloin, kun ne täyttävät mainitun direktiivin kriteerit. Etämyynnin tapauksessa myös kryptovarapalvelun tarjoajien ja kuluttajien välisiin sopimuksiin olisi sovellettava direktiiviä 2002/65/EY, jollei tässä asetuksessa nimenomaisesti toisin todeta. Kryptovarapalvelun tarjoajien olisi annettava asiakkailleen täydellistä, tasapuolista ja selkeää tietoa, joka ei ole harhaanjohtavaa, ja varoitettava heitä kryptovaroihin liittyvistä riskeistä. Kryptovarapalvelun tarjoajien olisi julkistettava hinnoittelupolitiikkansa ja otettava käyttöön valitustenkäsittelymenettelyjä, ja niillä olisi oltava vahvat toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi.

(80)

Kuluttajansuojan varmistamiseksi tämän asetuksen nojalla toimiluvan saaneiden kryptovarapalvelun tarjoajien olisi noudatettava tiettyjä vakavaraisuusvaatimuksia. Nämä vakavaraisuusvaatimukset olisi vahvistettava kiinteänä määränä tai suhteessa kryptovarapalvelun tarjoajien edellisen vuoden kiinteisiin yleiskustannuksiin sen mukaan, minkä tyyppisiä palveluja ne tarjoavat.

(81)

Kryptovarapalvelun tarjoajiin olisi sovellettava toiminnan järjestämistä koskevia tiukkoja vaatimuksia. Kryptovarapalvelun tarjoajien ylimmän hallintoelimen jäsenten olisi oltava sopivia ja luotettavia, eivätkä he saisi varsinkaan olla tuomittuja rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyvistä rikoksista tai muista rikoksista, jotka vaikuttaisivat heidän hyvään maineeseensa. Osakkeenomistajien tai jäsenten, olivatpa nämä sitten suoria tai välillisiä osakkeenomistajia tai jäseniä, luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on huomattavia omistusosuuksia kryptovarapalvelun tarjoajissa, olisi oltava riittävän hyvämaineisia, eivätkä he saisi varsinkaan olla tuomittuja rahanpesuun tai terrorismin rahoittamiseen liittyvistä rikoksista tai muista rikoksista, jotka vaikuttaisivat heidän hyvään maineeseensa. Lisäksi jos sellaisten osakkeenomistajien ja jäsenten vaikutusvalta, joilla on huomattavia omistusosuuksia kryptovarapalvelun tarjoajissa, todennäköisesti haittaa kryptovarapalvelun tarjoajan järkevää ja vakaata hoitoa, kun otetaan huomioon muun muassa näiden aiempi toiminta, riski siitä, että nämä harjoittavat laitonta toimintaa, tai jonkin kolmannen maan hallituksen vaikutus- tai määräysvalta, toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet toteuttaa aiheelliset toimenpiteet kyseisten riskien johdosta. Kryptovarapalvelun tarjoajilla olisi oltava palveluksessaan johtoa ja henkilöstöä, joilla on riittävä osaaminen, taidot ja asiantuntemus, ja niiden olisi toteutettava kaikki kohtuulliset toimet tehtäviensä suorittamiseksi, myös laatimalla liiketoiminnan jatkuvuutta koskeva suunnitelma. Niillä olisi oltava vakaat sisäisen valvonnan ja riskinarvioinnin mekanismit sekä riittävät järjestelmät ja menettelyt, joilla varmistetaan saatujen tietojen eheys ja luottamuksellisuus. Kryptovarapalvelun tarjoajilla olisi oltava asianmukaiset järjestelyt, jotta ne voivat pitää kirjaa kaikista tarjoamiinsa kryptovarapalveluihin liittyvistä liiketoimista, toimeksiannoista ja palveluista. Niillä olisi myös oltava käytössä järjestelmiä, joiden avulla voidaan havaita asiakkaiden mahdollinen markkinoiden väärinkäyttö.

(82)

Asiakkaidensa suojan varmistamiseksi kryptovarapalvelun tarjoajilla, jotka pitävät hallussa asiakkaille kuuluvia kryptovaroja, olisi niiden osalta oltava riittäviä järjestelyjä asiakkaiden omistusoikeuksien suojaamiseksi. Jos kryptovarapalvelun tarjoajien liiketoimintamalli edellyttää niiden pitävän hallussa niiden asiakkaille kuuluvia direktiivissä (EU) 2015/2366 määriteltyjä varoja setelien, metallirahojen, tilirahan tai sähköisen rahan muodossa, niiden olisi talletettava tällaiset varat luottolaitokseen tai keskuspankkiin, jos käytettävissä on keskuspankissa oleva tili. Kryptovarapalvelun tarjoajille olisi annettava toimilupa toteuttaa maksutapahtumia tarjoamiensa kryptovarapalvelujen yhteydessä ainoastaan, jos ne ovat saaneet mainitun direktiivin mukaisen maksulaitoksen toimiluvan.

(83)

Kryptovarapalvelun tarjoajiin olisi sen mukaan, mitä palveluja ne tarjoavat ja mitä erityisriskejä kuhunkin palvelutyyppiin liittyy, sovellettava kyseisiä palveluja koskevia erityisvaatimuksia. Kryptovarojen säilytystä ja hallinnointia asiakkaiden puolesta tarjoavien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi tehtävä asiakkaidensa kanssa sopimus, johon sisältyy tiettyjä pakollisia määräyksiä, ja otettava käyttöön ja pantava täytäntöön säilytyspolitiikka, joka olisi asetettava asiakkaiden saataville näiden pyynnöstä sähköisessä muodossa. Tällaisessa sopimuksessa olisi täsmennettävä muun muassa tarjottavan palvelun luonne, johon voisi sisältyä asiakkaille kuuluvien kryptovarojen tai tällaisiin kryptovaroihin pääsyä koskevan keinon hallussapito, jolloin asiakas voisi pitää säilytettyinä olevat kryptovarat valvonnassaan. Vaihtoehtoisesti kryptovarat tai niihin pääsyä koskeva keino voitaisiin siirtää kryptovarapalvelun tarjoajan täysimääräiseen valvontaan. Asiakkaille kuuluvia kryptovaroja tai tällaisiin kryptovaroihin pääsyä koskevaa keinoa hallussaan pitävien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi varmistettava, ettei näitä kryptovaroja käytetä niiden omaan lukuun. Kryptovarapalvelun tarjoajien olisi varmistettava, että kaikki hallussa pidetyt kryptovarat ovat aina kiinnittämättömiä. Näiden kryptovarapalvelun tarjoajien olisi myös katsottava olevan vastuussa kaikista menetyksistä, jotka johtuvat tieto- ja viestintäteknologiaan liittyvästä häiriötilanteesta, mukaan lukien häiriötilanteet, jotka johtuvat kyberhyökkäyksestä, varkaudesta tai toimintahäiriöstä. Muiden kuin säilytyslompakoiden laitteisto- tai ohjelmistotoimittajien ei olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(84)

Jotta voitaisiin varmistaa kryptovarojen markkinoiden moitteeton toiminta, kryptovarojen kaupankäyntialustaa ylläpitävillä kryptovarapalvelun tarjoajilla olisi oltava yksityiskohtaiset toimintasäännöt, niiden olisi varmistettava, että niiden järjestelmät ja menettelyt ovat riittävän häiriönsietokykyisiä, niihin olisi sovellettava kryptovarojen markkinoihin mukautettuja kauppaa edeltäviä ja kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia ja niiden olisi vahvistettava objektiivisiin perusteisiin perustuvat avoimet ja syrjimättömät säännöt, jotka koskevat pääsyä niiden alustoille. Kryptovarojen kaupankäyntialustaa ylläpitävillä kryptovarapalvelun tarjoajilla olisi myös oltava avoin palkkiorakenne tarjottaville palveluille, jotta vältetään tekemästä toimeksiantoja, jotka voisivat edistää markkinoiden väärinkäyttöä tai tavanomaisesta poikkeavaa kaupankäyntiä. Kryptovarojen kaupankäyntialustaa ylläpitävien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi voitava toimittaa kaupankäyntialustoilla toteutettuja liiketoimia ketjussa ja ketjun ulkopuolella ja varmistettava oikea-aikainen toimitus. Liiketoimien toimitus olisi käynnistettävä 24 tunnin kuluessa siitä, kun liiketoimi toteutetaan kaupankäyntialustalla. Ketjun ulkopuolisen toimituksen tapauksessa toimitus olisi käynnistettävä samana pankkipäivänä, kun taas ketjussa tapahtuvan toimituksen tapauksessa toimitus voisi kestää pitempään, sillä kaupankäyntialustaa ylläpitävä kryptovarapalvelun tarjoaja ei voi vaikuttaa siihen.

(85)

Kuluttajansuojan varmistamiseksi sellaisten kryptovarapalvelun tarjoajien, jotka vaihtavat kryptovaroja varoihin tai kryptovaroihin käyttämällä omaa pääomaansa, olisi laadittava syrjimätön liiketoimintapolitiikka. Niiden olisi julkistettava joko sitovat hintatarjoukset tai menetelmät, joita ne käyttävät määrittäessään niiden kryptovarojen hinnan, joita ne haluavat vaihtaa, ja niiden olisi julkistettava mahdolliset rajoitukset, joita ne haluavat vaihdettavalle määrälle asettaa. Niihin olisi lisäksi sovellettava kaupan jälkeisiä avoimuusvaatimuksia.

(86)

Kryptovaroja koskevia toimeksiantoja asiakkaiden puolesta toteuttavien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi laadittava toteuttamisperiaatteet ja pyrittävä aina saavuttamaan asiakkaidensa kannalta paras mahdollinen tulos, myös toimiessaan asiakkaan vastapuolena. Niiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimet sen välttämiseksi, että niiden työntekijät käyttävät väärin asiakastoimeksiantoihin liittyviä tietoja. Toimeksiantoja vastaanottavien ja nämä toimeksiannot muille kryptovarapalvelun tarjoajille välittävien kryptovarapalvelun tarjoajien olisi pantava täytäntöön menettelyt näiden toimeksiantojen nopeaa ja asianmukaista lähettämistä varten. Kryptovarapalvelun tarjoajat eivät saisi saada mitään rahallisia tai ei-rahallisia etuja näiden toimeksiantojen välittämisestä millekään tietylle kryptovarojen kaupankäyntialustalle tai muille kryptovarapalvelun tarjoajille. Niiden olisi seurattava toimeksiantojen toteuttamista koskevien järjestelyjensä ja periaatteidensa tehokkuutta ja arvioitava, ovatko toimeksiantojen toteuttamisperiaatteisiin sisältyvät toimeksiantojen toteuttamispaikat sellaisia, että niillä voidaan saavuttaa asiakkaan kannalta paras mahdollinen tulos, vai onko niiden tehtävä muutoksia toteuttamisjärjestelyihinsä, ja niiden olisi ilmoitettava asiakkailleen, joiden kanssa niillä on jatkuva asiakassuhde, kaikista toimeksiantojen toteuttamista koskeviin järjestelyihin tai periaatteisiin tehtävistä olennaisista muutoksista.

(87)

Jos kryptovarapalvelun tarjoaja, joka toteuttaa kryptovaroja koskevia toimeksiantoja asiakkaiden puolesta, on asiakkaan vastapuoli, palvelussa saattaa olla yhtäläisyyksiä sellaisten palvelujen kanssa, jotka koskevat kryptovarojen vaihtoa varoihin tai muihin kryptovaroihin. Kun kryptovaroja vaihdetaan varoihin tai muihin kryptovaroihin, kryptovarapalvelun tarjoaja määrittää kuitenkin vapaasti tällaisten vaihtojen hinnan valuutanvaihtona. Kun kyse on palvelusta, joka koskee kryptovaroja koskevien toimeksiantojen toteuttamista asiakkaiden puolesta, kryptovarapalvelun tarjoajan olisi silti aina varmistettava parasta toteutusta koskevien periaatteidensa mukaisesti, että se saavuttaa asiakkaansa kannalta parhaan mahdollisen tuloksen, myös toimiessaan asiakkaan vastapuolena. Kryptovarojen vaihto varoihin tai muihin kryptovaroihin ei saisi olla kryptovarapalvelu, kun sen suorittaa liikkeeseenlaskija tai tarjoaja.

(88)

Kryptovarapalvelun tarjoajien, jotka tarjoavat kryptovaroja kohdennetusti mahdollisille haltijoille, olisi ennen sopimuksen tekemistä ilmoitettava näille henkilöille tiedot siitä, miten ne aikovat suorittaa palvelunsa. Asiakkaidensa suojan varmistamiseksi niillä kryptovarapalvelun tarjoajilla, jotka ovat saaneet toimiluvan kryptovarojen kohdennettuun tarjoamiseen, olisi oltava käytössä erityisiä ja asianmukaisia menettelyjä sellaisten eturistiriitojen ehkäisemiseksi, seuraamiseksi ja hallitsemiseksi, joita syntyy kryptovarojen kohdennetusta tarjoamisesta niiden omille asiakkaille sekä siitä, että kryptovarojen kohdennetun tarjoamisen ehdotettu hinta on arvioitu liian suureksi tai liian pieneksi, sekä tällaisista eturistiriidoista ilmoittamiseksi. Kryptovarojen kohdennettua tarjoamista jonkin tarjoajan puolesta ei saisi pitää erillisenä tarjoamisena.

(89)

Kuluttajansuojan varmistamiseksi niiden kryptovarapalvelun tarjoajien, jotka tarjoavat kryptovaroja koskevaa neuvontaa joko asiakkaan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tai kryptovaroja koskevaa salkunhoitoa, olisi tehtävä arvio siitä, soveltuvatko nämä kryptovarapalvelut tai kryptovarat asiakkaille, kun otetaan huomioon niiden asiakkaiden kokemus, tietämys, tavoitteet ja tappionsietokyky. Jos asiakkaat eivät anna kryptovarapalvelun tarjoajille tietoja kokemuksestaan, tietämyksestään, tavoitteistaan ja tappionsietokyvystään tai jos on selvää, että kryptovarat eivät sovellu asiakkaille, kryptovarapalvelun tarjoajat eivät saisi suositella tällaisia kryptovarapalveluja tai kryptovaroja näille asiakkaille eivätkä ryhtyä tarjoamaan kryptovaroja koskevaa salkunhoitoa. Kryptovaroja koskevaa neuvontaa tarjotessaan kryptovarapalvelun tarjoajien olisi annettava asiakkaille raportti, johon olisi sisällytettävä soveltuvuuden arviointi ja jossa eritellään annettu neuvonta sekä se, miten se vastaa asiakkaiden mieltymyksiä ja tavoitteita. Kryptovaroja koskevaa salkunhoitoa tarjotessaan kryptovarapalvelun tarjoajien olisi annettava asiakkailleen säännöllisiä raportteja, joihin olisi sisällytettävä niiden toimintojen ja salkun tuotoksen tarkastelu sekä päivitetyt tiedot soveltuvuuden arvioinnista.

(90)

Jotkin kryptovarapalvelut, kuten erityisesti kryptovarojen säilytys ja hallinnointi asiakkaiden puolesta, kryptovarojen kohdennettu tarjoaminen ja kryptovarojen siirtopalvelujen tarjoaminen asiakkaiden puolesta, saattavat olla päällekkäisiä direktiivissä (EU) 2015/2366 määriteltyjen maksupalvelujen kanssa.

(91)

Välineitä, joita sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat tarjoavat asiakkailleen sähkörahatokenin hallinnointia varten, ei välttämättä voida erottaa tällä asetuksella säännellystä säilytys- ja hallinnointipalvelujen tarjoamistoiminnasta. Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten olisi sen vuoksi voitava tarjota säilytyspalveluja ilman, että niiden on ensin saatava toimilupa tämän asetuksen nojalla kryptovarapalvelujen tarjoamiseen, ainoastaan liikkeeseen laskemiensa sähkörahatokenien osalta.

(92)

Perinteisten sähköisen rahan jakelijoiden toiminta eli sähköisen rahan luovuttaminen liikkeeseenlaskijoiden puolesta olisi tässä asetuksessa kryptovarojen kohdennettua tarjoamista koskevaa toimintaa. Myös niiden luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka saavat luovuttaa sähköistä rahaa direktiivin 2009/110/EY nojalla, olisi kuitenkin voitava luovuttaa sähkörahatokeneita sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoiden puolesta ilman, että niiden on ensin hankittava toimilupa tämän asetuksen nojalla kryptovarapalvelujen tarjoamiseen. Tällaiset jakelijat olisi sen vuoksi vapautettava vaatimuksesta hakea kryptovarapalvelun tarjoajan toimilupaa kryptovarojen kohdennettua tarjoamista koskevaan toimintaan.

(93)

Kryptovarojen siirtopalvelujen tarjoajan olisi oltava yhteisö, joka huolehtii kryptovarojen siirrosta asiakkaan puolesta yhdestä hajautetun tilikirjan osoitteesta toiseen tai yhdeltä tililtä toiselle. Tällainen siirtopalvelu ei saisi käsittää validoijia, solmuja tai louhijoita, jotka saattavat olla osa jonkin liiketoimen vahvistamista ja perustana olevan hajautetun tilikirjan tilan päivittämistä. Monet kryptovarapalvelun tarjoajat tarjoavat myös jonkinlaista kryptovarojen siirtopalvelua, esimerkiksi osana palvelua, joka koostuu kryptovarojen säilytyksestä ja hallinnoinnista asiakkaiden puolesta, kryptovarojen vaihdosta varoihin tai muihin kryptovaroihin tai kryptovaroja koskevien toimeksiantojen toteuttamisesta asiakkaiden puolesta. Sähkörahatokenien siirtoon liittyvien palvelujen täsmällisten ominaispiirteiden mukaan tällaiset palvelut saattavat kuulua direktiivissä (EU) 2015/2366 olevan maksupalvelujen määritelmän piiriin. Tällaisissa tapauksissa näitä siirtoja tarjoavalla yhteisöllä olisi oltava mainitun direktiivin mukainen toimilupa tällaisten maksupalvelujen tarjoamiseen.

(94)

Tällä asetuksella ei olisi puututtava kryptovarojen, mukaan lukien sähkörahatokenit, lainaksiantoon ja lainaksiottoon, eikä se saisi rajoittaa sovellettavan kansallisen lainsäädännön soveltamista. Olisi arvioitava tarkemmin, onko tällaisia toimintoja mahdollista ja tarpeen säännellä.

(95)

On tärkeää varmistaa luottamus kryptovarojen markkinoihin ja näiden markkinoiden eheys. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa säännöt, joilla estetään markkinoiden väärinkäyttö kaupankäynnin kohteeksi otettujen kryptovarojen osalta. Koska kryptovarojen liikkeeseenlaskijat ja kryptovarapalvelun tarjoajat ovat kuitenkin hyvin usein pk-yrityksiä, olisi kohtuutonta soveltaa niihin kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 (21) säännöksiä. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa erityiset säännöt, joilla kielletään tietyt toimintatavat, jotka todennäköisesti heikentävät käyttäjien luottamusta kryptovarojen markkinoihin ja näiden markkinoiden eheyttä ja joihin kuuluvat muun muassa kryptovaroihin liittyvä sisäpiirikauppa, sisäpiiritiedon laiton ilmaiseminen ja markkinoiden manipulointi. Näitä nimenomaan kryptovaroihin liittyvää markkinoiden väärinkäyttöä koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös silloin, kun kryptovaroja otetaan kaupankäynnin kohteeksi.

(96)

Kryptovarojen markkinoiden osapuolten oikeusvarmuutta olisi parannettava ottamalla huomioon kaksi sisäpiiritiedon määrityksen kannalta olennaista seikkaa eli se, mikä on tuon tiedon täsmällinen luonne ja miten merkittävä vaikutus sillä mahdollisesti on kryptovarojen hintoihin. Näitä seikkoja olisi tarkasteltava myös siksi, että voidaan estää markkinoiden väärinkäyttö kryptovarojen markkinoiden ja niiden toiminnan yhteydessä, ottaen huomioon esimerkiksi sosiaalisen median käyttö, älysopimusten käyttö toimeksiantojen toteuttamisessa ja louhintapoolien keskittyminen.

(97)

Jos johdannaisia pidetään direktiivissä 2014/65/EU määriteltyinä rahoitusvälineinä ja niiden kohde-etuutena on jokin kryptovara, niihin sovelletaan asetusta (EU) N:o 596/2014 silloin, kun niillä käydään kauppaa säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä. Kun tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kryptovarat ovat näiden johdannaisten kohde-etuutena, niihin olisi sovellettava markkinoiden väärinkäyttöä koskevia tämän asetuksen säännöksiä.

(98)

Toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava riittävät valtuudet valvoa kryptovarojen, myös omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien, liikkeeseenlaskua, tarjoamista yleisölle ja ottamista kaupankäynnin kohteeksi sekä valvoa kryptovarapalvelun tarjoajia. Näihin valtuuksiin olisi sisällyttävä valtuudet keskeyttää tai kieltää kryptovarojen tarjoaminen yleisölle tai ottaminen kaupankäynnin kohteeksi tai kryptovarapalvelun tarjoaminen sekä tutkia markkinoiden väärinkäyttöä koskevien sääntöjen rikkomisia. Muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokenien tai sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoihin ei olisi sovellettava tämän asetuksen mukaista valvontaa, kun liikkeeseenlaskija ei ole tarjoaja tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakeva henkilö.

(99)

Toimivaltaisilla viranomaisilla olisi myös oltava valtuudet määrätä seuraamuksia kryptovarojen, myös omaisuusreferenssitokenien ja sähkörahatokenien, liikkeeseenlaskijoille, tarjoajille tai kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakeville henkilöille sekä kryptovarapalvelun tarjoajille. Kun toimivaltaiset viranomaiset määrittävät hallinnollisen seuraamuksen tai muun hallinnollisen toimenpiteen tyypin ja tason, niiden olisi otettava huomioon kaikki muut asiaan vaikuttavat olosuhteet, mukaan lukien rikkomisen vakavuus ja kesto sekä se, onko rikkominen ollut tahallisesta.

(100)

Kryptovarojen markkinoiden rajatylittävän luonteen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi tehtävä keskenään yhteistyötä, jotta voidaan havaita ja estää tämän asetuksen rikkomiset.

(101)

Kryptovaroihin ja kryptovarapalvelun tarjoajiin liittyvän avoimuuden lisäämiseksi ESMAn olisi perustettava rekisteri kryptovarojen kuvauksista, omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoista, sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoista ja kryptovarapalvelun tarjoajista.

(102)

Merkittäviä omaisuusreferenssitokeneita voidaan käyttää vaihdantavälineenä ja suurten maksutapahtumavolyymien suorittamiseen. Koska tällaiset suuret volyymit voivat aiheuttaa erityisiä riskejä rahapolitiikan välittymiskanaville ja rahapoliittiselle suvereniteetille, on aiheellista antaa EPV:n tehtäväksi valvoa omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoita, kun kyseiset tokenit on luokiteltu merkittäviksi. Tällaisella tehtävänannolla olisi puututtava omaisuusreferenssitokenien aiheuttamien riskien hyvin erityiseen luonteeseen, eikä se saisi muodostaa ennakkotapausta muille rahoituspalveluja koskeville unionin säädöksille.

(103)

Direktiivin 2009/110/EY mukaisesta valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoita. Kun kuitenkin otetaan huomioon merkittävien sähkörahatokenien mahdollinen laajamittainen käyttö maksuvälineenä sekä riskit, joita ne voivat aiheuttaa rahoitusvakaudelle, on tarpeen harjoittaa kaksinkertaista valvontaa, jossa merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoita valvovat sekä toimivaltaiset viranomaiset että EPV. EPV:n olisi valvottava, että merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijat noudattavat tässä asetuksessa säädettyjä tällaisiin tokeneihin liittyviä erityisiä lisävaatimuksia. Koska erityisiä lisävaatimuksia olisi sovellettava vain merkittäviä sähkörahatokeneita liikkeeseen laskeviin sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitoksiin, sellaisten merkittäviä sähkörahatokeneita liikkeeseen laskevien luottolaitosten, joihin tällaisia vaatimuksia ei sovelleta, olisi jatkossakin oltava toimivaltaisten viranomaistensa valvonnan alaisia. Kaksinkertaisella valvonnalla olisi puututtava sähkörahatokenien aiheuttamien riskien hyvin erityiseen luonteeseen, eikä se saisi muodostaa ennakkotapausta muille rahoituspalveluja koskeville unionin säädöksille.

(104)

Kun merkittävät sähkörahatokenit ovat jonkin jäsenvaltion muun virallisen valuutan kuin euron määräisiä ja niitä käytetään vaihdantavälineenä ja suurten maksutapahtumavolyymien suorittamiseen, ne voivat aiheuttaa erityisiä riskejä sen jäsenvaltion rahapoliittiselle suvereniteetille, jonka virallisen valuutan määräisiä ne ovat, vaikka tällaiset riskit ovatkin epätodennäköisiä. Kun vähintään 80 prosenttia näiden merkittävien sähkörahatokenien haltijoiden lukumäärästä ja tapahtumien volyymistä on keskittynyt kotijäsenvaltioon, valvontatehtäviä ei olisi siirrettävä EPV:lle.

(105)

EPV:n olisi perustettava valvontakollegio jokaista merkittävien omaisuusreferenssitokenien ja merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijaa varten. Koska merkittävien omaisuusreferenssitokenien ja merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijat ovat yleensä keskiössä sellaisten yhteisöjen verkostossa, jotka huolehtivat tällaisten kryptovarojen liikkeeseenlaskusta, siirrosta ja luovutuksesta, kunkin liikkeeseenlaskijan valvontakollegion jäseniin olisi sisällytettävä muun muassa kryptovarojen tärkeimpien kaupankäyntialustojen toimivaltaiset viranomaiset silloin, kun merkittävät omaisuusreferenssitokenit ja merkittävät sähkörahatokenit otetaan kaupankäynnin kohteeksi, sekä niiden tärkeimpien yhteisöjen ja kryptovarapalvelun tarjoajien toimivaltaiset viranomaiset, jotka huolehtivat merkittävien omaisuusreferenssitokenien ja merkittävien sähkörahatokenien säilytyksestä ja hallinnoinnista haltijoiden puolesta. Merkittävien omaisuusreferenssitokenien ja merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoiden valvontakollegion olisi helpotettava yhteistyötä ja tietojenvaihtoa jäsentensä keskuudessa ja annettava ei-sitovia lausuntoja muun muassa tällaisten liikkeeseenlaskijoiden toimiluvan muutoksista tai niitä koskevista valvontatoimenpiteistä.

(106)

Merkittävien omaisuusreferenssitokenien ja merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoiden valvomiseksi EPV:llä olisi oltava valtuudet muun muassa suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia, toteuttaa valvontatoimenpiteitä ja määrätä sakkoja.

(107)

EPV:n olisi perittävä merkittävien omaisuusreferenssitokenien ja merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoilta maksuja kattaakseen kustannuksensa, yleiskustannukset mukaan lukien. Merkittävien omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoilta perittävän maksun olisi oltava oikeassa suhteessa niiden omaisuusreservin kokoon. Merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoiden tapauksessa maksun olisi oltava oikeassa suhteessa merkittäviä sähkörahatokeneita vastaan vastaanotettujen varojen määrään.

(108)

Komissiolle olisi tämän asetuksen vaikuttavuuden varmistamiseksi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla täsmennetään teknisen sisällön osalta tässä asetuksessa säädettyjä määritelmiä niiden mukauttamiseksi markkinoiden ja teknologian kehitykseen, täsmennetään tiettyjä kriteerejä sen määrittämiseksi, olisiko omaisuusreferenssitoken tai sähkörahatoken luokiteltava merkittäväksi, määritetään, milloin on olemassa merkittävä sijoittajansuojaan liittyvä huolenaihe tai uhka kryptovarojen markkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja luottamukselle taikka unionin koko finanssijärjestelmän tai sen osan vakaudelle, täsmennetään sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskevan EPV:n valtuuden käyttöä koskevat menettelysäännöt, mukaan luettuina puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset, sakkojen tai uhkasakkojen periminen sekä seuraamusten määräämisen ja täytäntöönpanon vanhentumisajat, ja täsmennetään niiden valvontamaksujen tyyppi ja määrä, joita EPV voi periä merkittävien omaisuusreferenssitokenien tai merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoilta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (22) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(109)

Jotta voidaan edistää tämän asetuksen yhdenmukaista soveltamista kaikkialla unionissa, mukaan lukien kryptovarojen haltijoiden ja kryptovarapalvelun tarjoajien asiakkaiden riittävä suoja, erityisesti silloin, kun he ovat kuluttajia, olisi laadittava teknisiä standardeja. On tehokasta ja asianmukaista antaa EPV:n ja ESMAn tehtäväksi laatia komissiolle toimitettavat luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joihin ei liity poliittisia valintoja, koska niillä on pitkälle menevää erityisasiantuntemusta.

(110)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä EPV:n ja ESMAn laatimat tekniset sääntelystandardit, jotka koskevat: kryptovaran kuvauksessa olevien, kryptovaran liikkeeseen laskemiseksi käytetyn konsensusmekanismin ilmastoon kohdistuvia pääasiallisia haitallisia vaikutuksia ja muita ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia koskevien tietojen sisältöä, menetelmiä ja esitystapaa; luottolaitosten omaisuusreferenssitokeneita liikkeeseen laskiessaan toimittamien kryptovaran kuvausten hyväksyntämenettelyä; tietoja, jotka omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijan toimilupahakemuksen olisi sisällettävä; menetelmät, joilla arvioidaan sellaisen valuutan määräisiin referenssivaratokeneihin tai sähkörahatokeneihin, joka ei ole jonkin jäsenvaltion virallinen valuutta, käyttöön vaihdantavälineenä kullakin yhdellä valuutta-alueella liittyvien liiketoimien neljännesvuosittainen keskimääräinen lukumäärä ja keskimääräinen yhteenlaskettu arvo; vaatimuksia, mallipohjia ja menettelyjä omaisuusreferenssitokenien haltijoiden ja kryptovarapalvelun tarjoajien asiakkaiden valitusten käsittelyä varten; vaatimuksia, jotka koskevat toimintaperiaatteita ja menettelyjä omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi, sekä tällaisten ilmoitusten sisällön yksityiskohtia ja menetelmiä; menettelyä ja aikataulua, joiden mukaisesti omaisuusreferenssitokenien ja merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijan on mukauduttava suurempiin omien varojen vaatimuksiin, kriteerejä suurempien omien varojen vaatimiselle, stressitestiohjelmien suunnittelun vähimmäisvaatimuksia; omaisuusreservin likviditeettivaatimuksia; rahoitusvälineitä, joihin omaisuusreservi voidaan sijoittaa; niiden tietojen yksityiskohtaista sisältöä, jotka ovat tarpeen huomattavaa omistusosuutta omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijassa koskevan ehdotetun hankinnan arvioimiseksi; vaatimuksia lisävelvoitteiden soveltamiseksi merkittävien omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoihin; tietoja, jotka luottolaitokset, arvopaperikeskukset, sijoituspalveluyritykset, markkinoiden ylläpitäjät, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiöt ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ilmoittavat toimivaltaisille viranomaisille, kun ne aikovat tarjota kryptovarapalveluja; tietoja, jotka kryptovarapalvelun tarjoajan toimilupahakemus sisältää; niiden tietojen sisältöä, menetelmiä ja esitystapaa, jotka kryptovarapalvelun tarjoaja asettaa julkisesti saataville ja jotka koskevat kunkin kryptovaran, johon liittyviä palveluja ne tarjoavat, liikkeeseen laskemiseksi käytetyn konsensusmekanismin ilmastoon kohdistuvia pääasiallisia haitallisia vaikutuksia ja muita ympäristöön liittyviä haitallisia vaikutuksia; toimenpiteitä, joilla varmistetaan kryptovarapalvelujen suorittamisen jatkuvuus ja säännöllisyys, sekä kaikista niiden toteuttamista kryptovarapalveluista, toimeksiannoista ja liiketoimista pidettäviä tietoja; vaatimuksia, joita sovelletaan toimintaperiaatteisiin kryptovarapalvelun tarjoajien eturistiriitojen tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi ja niistä ilmoittamiseksi, sekä tällaisten ilmoitusten sisällön yksityiskohtia ja menetelmiä; tapaa, jolla kaupankäyntialustan ylläpitäjän avoimuusvaatimusten mukaiset tiedot on tarkoitus tarjota, sekä tarjouskirjassa ylläpidettävien tietueiden sisältöä ja muotoa; niiden tietojen yksityiskohtaista sisältöä, jotka ovat tarpeen huomattavaa omistusosuutta kryptovarapalvelun tarjoajassa koskevan ehdotetun hankinnan arvioimiseksi; asianmukaisia järjestelyjä, järjestelmiä ja menettelyjä markkinoiden väärinkäytön seuraamiseksi ja havaitsemiseksi; ilmoitusmallia markkinoiden väärinkäyttöä koskevista epäilyistä ilmoittamista varten ja asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten välisiä koordinointimenettelyjä markkinoiden väärinkäytön havaitsemiseksi; toimivaltaisten viranomaisten kesken vaihdettavia tietoja; malliasiakirjaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja kolmansien maiden valvontaviranomaisten välisiä yhteistyöjärjestelyjä varten; tietoja, jotka ovat tarpeen kryptovaran kuvausten luokittelemiseksi ESMAn rekisterissä, ja käytännön järjestelyjä sen varmistamiseksi, että tällaiset tiedot ovat koneluettavia; edellytyksiä, joiden mukaisesti merkittävien omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoiden ja merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoiden valvontakollegion tiettyjä jäseniä on pidettävä tärkeimpinä luokassaan; ja edellytyksiä, joiden mukaisesti katsotaan, että omaisuusreferenssitokeneita tai sähkörahatokeneita käytetään laajamittaisesti mainitun kollegion tietyn jäsenten määritykseen, sekä mainitun kollegion toimintaan liittyvien käytännön järjestelyjen yksityiskohtia. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset sääntelystandardit delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan nojalla sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(111)

Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä EPV:n ja ESMAn laatimat tekniset täytäntöönpanostandardit, joissa: vahvistetaan vakiolomakkeet, esitysmuodot ja mallipohjat kryptovaran kuvauksille; vahvistetaan vakiolomakkeet, mallipohjat ja menettelyt tietojen siirtämiseksi omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijan toimilupahakemusta varten; vahvistetaan vakiolomakkeet, esitysmuodot ja mallipohjat sellaisen valuutan määräisiä omaisuusreferenssitokeneita ja sähkörahatokeneita, joka ei ole jonkin jäsenvaltion virallinen valuutta, koskevalle raportoinnille, joita lasketaan liikkeeseen yli 100 000 000 euron arvosta; vahvistetaan vakiolomakkeet, mallipohjat ja menettelyt, joita käyttäen luottolaitokset, arvopaperikeskukset, sijoituspalveluyritykset, markkinoiden ylläpitäjät, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitokset, yhteissijoitusyrityksen rahastoyhtiöt ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ilmoittavat tietoja toimivaltaisille viranomaisille, kun ne aikovat tarjota kryptovarapalveluja; vahvistetaan vakiolomakkeet, mallipohjat ja menettelyt kryptovarapalvelun tarjoajien toimilupahakemusta varten; määritetään tekniset keinot sisäpiiritiedon julkistamista ja sisäpiiritiedon julkistamisen lykkäämistä varten; ja vahvistetaan vakiolomakkeet, mallipohjat ja menettelyt toimivaltaisten viranomaisten välistä sekä toimivaltaisten viranomaisten, EPV:n ja ESMAn välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa varten. Komission olisi hyväksyttävä nämä tekniset täytäntöönpanostandardit täytäntöönpanosäädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan nojalla sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 15 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

(112)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli puuttua tarjoajiin tai muiden kryptovarojen kuin omaisuusreferenssitokeneiden ja sähkörahatokeneiden kaupankäynnin kohteeksi ottamista hakeviin henkilöihin, omaisuusreferenssitokenien ja sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoihin ja kryptovarapalvelun tarjoajiin sovellettavan oikeudellisen kehyksen hajanaisuuteen sekä varmistaa kryptovarojen markkinoiden moitteeton toiminta varmistaen samalla kryptovarojen haltijoiden ja kryptovarapalvelun tarjoajien asiakkaiden ja erityisesti yksityisten haltijoiden suojan, markkinoiden eheyden ja rahoitusvakauden suojan, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla luomalla kehys, jossa kryptovarojen ja kryptovarapalvelun tarjoajien suuremmat rajaylittävät markkinat voisivat kehittyä. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(113)

Jotta vältettäisiin aiheuttamasta häiriötä markkinaosapuolille, jotka tarjoavat ennen tämän asetuksen soveltamispäivää liikkeeseen laskettuja muita kryptovaroja kuin omaisuusreferenssitokeneita ja sähkörahatokeneita koskevia palveluja ja toimintoja, tällaisten kryptovarojen liikkeeseenlaskijat olisi vapautettava velvoitteesta julkaista kryptovaran kuvaus sekä tietyistä muista tämän asetuksen vaatimuksista. Tiettyjä velvoitteita olisi kuitenkin sovellettava, kun tällaiset kryptovarat on otettu kaupankäynnin kohteeksi ennen tämän asetuksen soveltamispäivää. Jotta vältettäisiin aiheuttamasta häiriötä olemassa oleville markkinaosapuolille, on tarpeen vahvistaa siirtymäsäännöksiä sellaisille omaisuusreferenssitokenien liikkeeseenlaskijoille, jotka olivat toiminnassa tämän asetuksen soveltamisen alkamisajankohtana.

(114)

Koska kryptovarapalvelun tarjoajiin ennen tämän asetuksen soveltamisen alkamista sovellettavat kansalliset sääntelykehykset ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa, on olennaista, että niillä jäsenvaltioilla, joilla ei tällä hetkellä ole käytössä vahvoja vakavaraisuusvaatimuksia sääntelykehystensä puitteissa nykyisin toimiville kryptovarapalvelun tarjoajille, on mahdollisuus vaatia, että tällaisiin kryptovarapalvelun tarjoajiin sovelletaan tiukempia vaatimuksia kuin niiden kansallisissa sääntelykehyksissä. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden olisi saatava olla soveltamatta tai lyhentää 18 kuukauden pituista siirtymäkautta, jonka ajan kryptovarapalvelun tarjoajien muuten sallittaisiin tarjota palveluja niiden voimassa olevan kansallisen sääntelykehyksen perusteella. Tällainen jäsenvaltioilla oleva mahdollisuus ei saisi muodostaa ennakkotapausta muille rahoituspalveluja koskeville unionin säädöksille.

(115)

Väärinkäytösten paljastajien olisi voitava esittää toimivaltaisille viranomaisille uusia tietoja, jotka auttavat kyseisiä viranomaisia tämän asetuksen rikkomisten havaitsemisessa ja seuraamusten määräämisessä. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi varmistettava, että käytössä on asianmukaiset järjestelyt, joilla mahdollistetaan, että väärinkäytösten paljastajat voivat ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille tämän asetuksen tosiasiallisista tai mahdollisista rikkomisista, ja joilla suojataan väärinkäytösten paljastajia vastatoimilta. Tämä olisi toteutettava muuttamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/1937 (23) siten, että sitä sovelletaan tämän asetuksen rikkomisiin.

(116)

Koska EPV:lle olisi annettava valtuudet harjoittaa merkittävien omaisuusreferenssitokenien ja merkittävien sähkörahatokenien liikkeeseenlaskijoiden suoraa valvontaa ja ESMAlle olisi annettava valtuudet käyttää valtuuksiaan merkittäviin kryptovarapalvelun tarjoajiin, on tarpeen varmistaa, että EPV ja ESMA pystyvät käyttämään kaikkia valtuuksiaan ja tehtäviään, jotta ne voivat täyttää tavoitteensa suojella yleistä etua edistämällä finanssijärjestelmän lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vakautta sekä tehokkuutta unionin talouden ja sen kansalaisten ja yritysten kannalta, sekä varmistaa, että kryptovarojen liikkeeseenlaskijat ja kryptovarapalvelun tarjoajat kuuluvat asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 soveltamisalaan. Kyseisiä asetuksia olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(117)

Kryptovarojen liikkeeseenlaskuun, tarjoamiseen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen hakemiseen sekä kryptovarapalvelujen tarjoamiseen voi liittyä henkilötietojen käsittelyä. Kaikki tämän asetuksen nojalla tapahtuva henkilötietojen käsittely olisi toteutettava henkilötietojen suojaa koskevan sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti. Tämä asetus ei vaikuta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (24) eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (25) mukaisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

(118)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 24 päivänä kesäkuuta 2021 (26).

(119)

Tämän asetuksen soveltamispäivää olisi lykättävä, jotta voidaan hyväksyä teknisiä sääntelystandardeja, teknisiä täytäntöönpanostandardeja ja delegoituja säädöksiä, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen tiettyjen osien täsmentämiseksi,