ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 148

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

66. vuosikerta
8. kesäkuu 2023


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2023/1116, annettu 25 päivänä toukokuuta 2023, Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin on kyse kalastustukia koskevasta sopimuksesta

1

 

 

Pöytäkirja Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamisesta Kalastustukia koskeva sopimus

3

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1117, annettu 12 päivänä tammikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset ( 1 )

10

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1118, annettu 12 päivänä tammikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä valvontakollegioiden tehtävien suorittamisedellytyksiä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla ( 1 )

17

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1119, annettu 12 päivänä tammikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 soveltamista koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa käytettävien vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen osalta ( 1 )

29

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1120, annettu 7 päivänä toukokuuta 2023, unionin luvan myöntämisestä yksittäiselle biosidivalmisteelle APESIN Handaktiv Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti ( 1 )

36

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1121, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2023, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht (SMM))

44

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1122, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2023, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

45

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/1123, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2023, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

84

 

 

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

 

*

Euroopan unionin ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen nojalla perustetun kaupan ja kestävän kehityksen komitean päätös N:o 1/2023, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2023, luettelon laatimisesta henkilöistä, jotka haluavat ja voivat toimia asiantuntijoina, sekä asiantuntijapaneelin työjärjestyksen hyväksymisestä [2023/1124]

121

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/1


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2023/1116,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2023,

Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin on kyse kalastustukia koskevasta sopimuksesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni on jäsenenä Maailman kauppajärjestössä (WTO), joka käynnisti marraskuussa 2001 Dohan kierroksen kauppaneuvottelut, jotka tunnetaan myös Dohan kehitysohjelmana. Kalastustukia koskevien WTO:n neuvotteluiden tehtävänä oli edistää Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteen 14.6 saavuttamista.

(2)

Komissio neuvotteli muiden WTO:n jäsenten kanssa kuullen perussopimuksen 207 artiklan 3 kohdalla perustettua komiteaa.

(3)

Neuvottelut saatettiin päätökseen WTO:n 12. ministerikokouksessa 17 päivänä kesäkuuta 2022. Kyseinen ministerikokous hyväksyi pöytäkirjan Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamisesta, jäljempänä ’pöytäkirja’, ja avasi sen WTO:n jäsenten hyväksymistä varten.

(4)

Pöytäkirjan liite sisältää kalastustukia koskevan sopimuksen, joka lisätään pöytäkirjan tullessa voimaan Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen liitteeseen 1A.

(5)

Pöytäkirja olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään unionin puolesta pöytäkirja Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamisesta, jäljempänä ’pöytäkirja’ (2).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja nimeää yhden tai useamman henkilön, jolla on oikeus tallettaa unionin puolesta pöytäkirjan 5 kohdassa määrätty hyväksymiskirja (3).

3 artikla

Pöytäkirjaa ei saa tulkita siten, että sillä myönnettäisiin oikeuksia tai asetettaisiin velvoitteita, joihin voidaan suoraan vedota unionin tai jäsenvaltioiden tuomioistuimissa.

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2023.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. FORSSELL


(1)  Hyväksyntä annettu 19. huhtikuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Katso tämän virallisen lehden sivu 3.

(3)  Neuvoston pääsihteeristö julkaisee pöytäkirjan voimaantulopäivän Euroopan unionin virallisessa lehdessä.


8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/3


KÄÄNNÖS

PÖYTÄKIRJA Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen muuttamisesta Kalastustukia koskeva sopimus

MAAILMAN KAUPPAJÄRJESTÖN JÄSENET, jotka

OTTAVAT HUOMIOON asiakirjassa WT/MIN(22)/33 – WT/L/1144 olevan ministerikokouksen päätöksen, joka on hyväksytty Maailman kauppajärjestön perustamisesta tehdyn Marrakeshin sopimuksen, jäljempänä ’WTO-sopimus’, X artiklan 1 kohdan nojalla,

SOPIVAT SEURAAVAA:

1.

Tämän pöytäkirjan tullessa voimaan 4 kohdan nojalla muutetaan WTO-sopimuksen liite 1A sisällyttämällä tämän pöytäkirjan liitteessä esitetty kalastustukia koskeva sopimus tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen jälkeen.

2.

Tämän pöytäkirjan määräyksiin ei saa tehdä varaumia.

3.

Tämä pöytäkirja on avoinna jäsenten hyväksyntää varten.

4.

Tämä pöytäkirja tulee voimaan WTO-sopimuksen X artiklan 3 kohdan mukaisesti. (1)

5.

Tämä pöytäkirja talletetaan Maailman kauppajärjestön pääjohtajan huostaan, ja tämä toimittaa välittömästi sen oikeaksi todistetun jäljennöksen ja ilmoituksen kustakin 3 kohdan mukaisesta pöytäkirjan hyväksymisestä kullekin jäsenelle.

6.

Tämä pöytäkirja rekisteröidään Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 102 artiklan määräysten mukaisesti.

Tehty Genevessä seitsemäntenätoista päivänä kesäkuuta kaksituhattakaksikymmentäkaksi yhtenä englannin-, ranskan- ja espanjankielisenä kappaleena, kunkin tekstin ollessa todistusvoimainen.

 


(1)  Laskettaessa hyväksyntöjä WTO-sopimuksen X artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden hyväksymiskirja lasketaan yhtä monen jäsenen hyväksynnäksi kuin on niiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden lukumäärä, jotka ovat WTO:n jäseniä.


LIITE

KALASTUSTUKIA KOSKEVA SOPIMUS

1 artikla

Soveltamisala

Tämä sopimus koskee tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukia, jotka ovat kyseisen sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tukia ja jotka myönnetään luonnonvaraiselle pyynti- ja kalastustoiminnalle sekä kalastukseen liittyvälle toiminnalle merialueilla. (1) , (2) , (3)

2 artikla

Määritelmät

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan

a)

’kaloilla’ kaikkia jalostettuja tai jalostamattomia meren elollisiin luonnonvaroihin kuuluvia lajeja;

b)

’kalastuksella’ kalojen etsimistä, houkuttamista, paikallistamista, pyydystämistä, ottamista tai keräämistä taikka muuta toimintaa, jonka voidaan kohtuudella olettaa johtavan kalojen houkuttamiseen, paikallistamiseen, pyydystämiseen, ottamiseen tai keräämiseen;

c)

’kalastukseen liittyvällä toiminnalla’ toimia, joilla avustetaan tai valmistellaan kalastusta, mukaan lukien kalojen, joita ei ole aiemmin purettu aluksesta satamassa, purkaminen aluksesta, pakkaaminen, jalostus, jälleenlaivaus tai kuljetus, sekä henkilöstön, polttoaineen ja pyydysten hankinta ja muiden tarvikkeiden merellä tehtävät hankinnat;

d)

’aluksella’ mitä tahansa alusta, laivaa tai muuntyyppistä venettä, jota käytetään tai joka on varustettu tai tarkoitettu käytettäväksi kalastukseen tai kalastukseen liittyvään toimintaan;

e)

’toiminnanharjoittajalla’ aluksen omistajaa tai henkilöä, joka on vastuussa aluksesta tai johtaa tai valvoo sitä.

3 artikla

Tuet, jotka edistävät laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta (4)

3.1   Jäsen ei saa myöntää tai pitää voimassa tukia alukselle tai toiminnanharjoittajalle (5), joka harjoittaa laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, jäljempänä ’LIS-kalastus’, tai LIS-kalastusta tukevaa kalastukseen liittyvää toimintaa.

3.2   Sovellettaessa 3 artiklan 1 kohtaa aluksen tai toiminnanharjoittajan katsotaan harjoittavan LIS-kalastusta, jos jokin seuraavista on sen osalta tehnyt myönteisen määrityksen (6)(7):

a)

rannikkojäsenvaltio, jos toiminta tapahtuu sen lainkäyttöalueella; tai

b)

lippujäsenvaltio, jos toiminta tapahtuu sen lipun alla purjehtivalla aluksella; tai

c)

asiaankuuluva kalastuksenhoitojärjestö tai -järjestely omien sääntöjensä ja menettelyjensä sekä asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, myös antamalla oikea-aikaisen ilmoituksen ja asiaankuuluvat tiedot niiden alueiden ja lajien osalta, jotka kuuluvat sen toimivaltaan.

3.3

a)

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa mainitulla myönteisellä määrityksellä (8) tarkoitetaan jäsenen lopullista johtopäätöstä ja/tai alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn lopullista merkintää luetteloon siitä, että alus tai toiminnanharjoittaja on harjoittanut LIS-kalastusta.

b)

Edellä 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan osalta 3 artiklan 1 kohdan mukaista kieltoa sovelletaan, jos rannikkojäsenvaltio on tehnyt määrityksensä asian kannalta merkityksellisten tosiseikkojen perusteella ja rannikkojäsenvaltio on toimittanut lippujäsenvaltiolle ja tukea myöntävälle jäsenelle, jos se on tiedossa, seuraavat tiedot:

i)

oikea-aikainen ja asianmukaisten kanavien kautta lähetetty sekä kaikki viittaukset asiaankuuluviin tosiseikkoihin, sovellettaviin lakeihin, määräyksiin, hallinnollisiin menettelyihin tai muihin asiaankuuluviin toimenpiteisiin sisältävä ilmoitus siitä, että aluksen tai toiminnanharjoittajan toiminta on väliaikaisesti keskeytetty odotettaessa LIS-kalastukseen osallistumista koskevia lisätutkimuksia tai rannikkojäsenvaltion aloitettua LIS-kalastusta koskevan tutkinnan;

ii)

mahdollisuus vaihtaa asiaankuuluvia tietoja (9) ennen määrityksen valmistumista, jotta tällaiset tiedot voidaan ottaa huomioon lopullisessa määrityksessä. Rannikkojäsenvaltio voi täsmentää tällaisen tietojenvaihdon tavan ja määräajan; ja

iii)

ilmoitus lopullisesta määrityksestä ja mahdollisista sovelletuista seuraamuksista, mukaan lukien tarvittaessa niiden kesto.

Rannikkojäsenvaltion on ilmoitettava myönteisestä määrityksestä 9 artiklan 1 kohdassa määrätylle komitealle, jäljempänä tässä sopimuksessa ’komitea’.

3.4   Tukea myöntävän jäsenen on otettava huomioon aluksen tai toiminnanharjoittajan harjoittaman LIS-kalastuksen luonne, vakavuus ja toistuvuus vahvistaessaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kiellon soveltamisaikaa. Edellä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kieltoa on sovellettava vähintään niin kauan kuin määrityksen perusteella käynnistetystä kiellosta johtuva seuraamus (10) on voimassa tai vähintään niin kauan kuin alus tai toiminnanharjoittaja on merkitty alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn luetteloon riippuen siitä, kumpi ajanjakso on pidempi.

3.5   Tukea myöntävän jäsenen on ilmoitettava komitealle 3 artiklan 1 kohdan nojalla toteutetuista toimenpiteistä 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.6.   Jos satamajäsenvaltio ilmoittaa tukea myöntävälle jäsenelle, että sillä on selkeä syy uskoa, että jossakin sen satamassa oleva alus on harjoittanut LIS-kalastusta, tukea myöntävän jäsenen on otettava saadut tiedot asianmukaisesti huomioon ja toteutettava aiheellisiksi katsomansa toimenpiteet myöntämiensä tukien osalta.

3.7   Kullakin jäsenellä on oltava käytössään lait, määräykset ja/tai hallinnolliset menettelyt sen varmistamiseksi, että 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukia, mukaan lukien tämän sopimuksen voimaantulohetkellä voimassa olevat tällaiset tuet, ei myönnetä tai pidetä voimassa.

3.8   Kehitysmaajäsenten, myös vähiten kehittyneiden kehitysmaajäsenten, talousvyöhykkeeseen rajoittuvalle alueelle tai talousvyöhykkeelle myöntämät tai voimassapitämät tuet vapautetaan tämän sopimuksen 3 artiklan 1 kohtaan ja 10 artiklaan perustuvista toimista kahden vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

4 artikla

Liikakalastettujen kantojen tuet

4.1   Jäsen ei saa myöntää tai pitää voimassa liikakalastetun kannan kalastuksen tai kalastukseen liittyvän toiminnan tukia.

4.2   Tätä artiklaa sovellettaessa kalakanta katsotaan liikakalastetuksi, jos joko rannikkojäsenvaltio, jonka lainkäyttöalueella kalastusta harjoitetaan, tai asiaankuuluva alueellinen kalastuksenhoitojärjestö tai -järjestelyn toimivaltaansa kuuluvien alueiden ja lajien osalta on tunnistanut sen liikakalastetuksi parhaan olevan tieteellisen näytön perusteella, joka on sen käytettävissä.

4.3   Sen estämättä, mitä 4 artiklan 1 kohdassa määrätään, jäsen voi myöntää tai pitää voimassa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukia, jos tällaisia tukia tai muita toimenpiteitä toteutetaan kannan elvyttämiseksi biologisesti kestävälle tasolle. (11)

4.4   Kehitysmaajäsenten, myös vähiten kehittyneiden kehitysmaajäsenten, talousvyöhykkeeseen rajoittuvalle alueelle tai talousvyöhykkeelle myöntämät tai voimassapitämät tuet vapautetaan tämän sopimuksen 4 artiklan 1 kohtaan ja 10 artiklaan perustuvista toimista kahden vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.

5 artikla

Muut tuet

5.1   Jäsen ei saa myöntää tai pitää voimassa kalastuksen tai kalastukseen liittyvän toiminnan tukia rannikkojäsenvaltion tai rannikkovaltion, joka ei ole jäsen, lainkäyttöalueen ulkopuolella eikä asiaankuuluvan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn toimivallan ulkopuolella.

5.2   Jäsenen on noudatettava erityistä huolellisuutta ja asianmukaista pidättyväisyyttä myöntäessään tukia aluksille, jotka eivät purjehdi kyseisen jäsenen lipun alla.

5.3   Jäsenen on noudatettava erityistä huolellisuutta ja asianmukaista pidättyväisyyttä myöntäessään tukia kalastukselle tai kalastukseen liittyvälle toiminnalle sellaisten kantojen osalta, joiden tila ei ole tiedossa.

6 artikla

Vähiten kehittyneitä kehitysmaajäseniä koskevat erityismääräykset

Jäsenen on noudatettava asianmukaista pidättyväisyyttä ottaessaan esille vähiten kehittyneitä kehitysmaajäseniä koskevia kysymyksiä ja kaikissa tarkastelluissa ratkaisuissa on otettava huomioon asianomaisen vähiten kehittyneen kehitysmaajäsenen mahdollinen erityistilanne.

7 artikla

Tekninen apu ja valmiuksien kehittäminen

Kehitysmaajäsenille, myös vähiten kehittyneille kehitysmaajäsenille, on annettava kohdennettua teknistä apua ja valmiuksien kehittämisen tukea tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanoa varten. Tämän avun tukemiseksi perustetaan vapaaehtoinen WTO:n rahoitusmekanismi yhteistyössä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) sekä Maatalouden kansainvälisen kehittämisrahaston, kanssa. WTO:n jäsenten maksuosuudet mekanismiin ovat täysin vapaaehtoisia eikä niihin käytetä tavanomaisia talousarviovaroja.

8 artikla

Ilmoitukset ja avoimuus

8.1   Rajoittamatta tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 25 artiklan soveltamista ja jotta vahvistetaan ja tehostetaan kalastustukia koskevia ilmoituksia sekä mahdollistetaan kalastustukia koskevien sitoumusten täytäntöönpanon tehokkaampi valvonta, kunkin jäsenen on

a)

toimitettava seuraavat tiedot osana tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 25 artiklan mukaisesti annettavaa kalastustukia koskevaa säännöllistä ilmoitustaan (12) ,  (13): kalastustoiminnan tyyppi tai laji, jolle tukea on myönnetty;

b)

toimitettava mahdollisuuksien mukaan seuraavat tiedot osana tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 25 artiklan mukaisesti annettavaa kalastustukia koskevaa säännöllistä ilmoitustaan (12) , (13):

i)

kalakantojen tila sen kalastuksen osalta, jolle tukea on myönnetty (esim. liikakalastettu, kestävästi kalastettu tai alikalastettu), sekä käytetyt viitearvot ja se, jaetaanko (14) kyseiset kannat jonkin toisen jäsenen kanssa tai hallinnoiko niitä alueellinen kalastuksenhoitojärjestö tai -järjestely;

ii)

asianomaista kalakantaa koskevat käytössä olevat säilyttämis-. ja hoitotoimenpiteet;

iii)

kalastuslaivaston kapasiteetti sen kalastuksen osalta, jolle tukea on myönnetty;

iv)

tukea saavien kalastusalusten nimet ja yksilölliset tunnistenumerot; ja

v)

saalistiedot lajeittain tai lajiryhmittäin sen kalastuksen osalta, jolle tukea on myönnetty. (15)

8.2   Jäsenen on toimitettava komitealle vuosittain kirjallinen luettelo aluksista ja toiminnanharjoittajista, joiden osalta se on tehnyt LIS-kalastuksen harjoittamista koskevan myönteisen määrityksen.

8.3   Vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä jäsenen on ilmoitettava komitealle olemassa olevista tai toteutetuista toimenpiteistä, joilla varmistetaan tämän sopimuksen täytäntöönpano ja hallinnointi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pannaan täytäntöön 3, 4 ja 5 artiklassa määrätyt kiellot. Jäsenen on lisäksi viipymättä ilmoitettava komitealle muutoksista tällaisiin toimenpiteisiin sekä uusista toimenpiteistä, joilla pannaan täytäntöön 3 artiklassa määrätyt kiellot.

8.4   Vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä jäsenen on toimitettava komitealle kalastusalan järjestelyidensä kuvaus, joka sisältää viittaukset tämän sopimuksen kannalta merkityksellisiin sen lakeihin, määräyksiin ja hallinnollisiin menettelyihin, sekä ilmoitettava viipymättä komitealle mahdollisista myöhemmistä muutoksista. Jäsen voi täyttää tämän velvoitteen toimittamalla komitealle ajantasaisen sähköisen linkin jäsenen tai jonkun muun tahon asianmukaiselle viralliselle verkkosivustolle, jolla nämä tiedot esitetään.

8.5   Jäsen voi pyytää ilmoittavalta jäseneltä lisätietoja tämän artiklan mukaisesti annetuista ilmoituksista ja tiedoista. Ilmoittavan jäsenen on vastattava kyseiseen pyyntöön mahdollisimman nopeasti kirjallisesti ja kattavasti. Jos jäsen katsoo, että tässä artiklassa tarkoitettua ilmoitusta tai tietoa ei ole toimitettu, se voi saattaa asian tällaisen toisen jäsenen tai komitean tietoon.

8.6   Tämän sopimuksen tullessa voimaan jäsenten on ilmoitettava komitealle kirjallisesti kaikista alueellisista kalastuksenhoitojärjestöistä tai -järjestelyistä, joiden osapuolia ne ovat. Tähän ilmoitukseen on sisällyttävä vähintään kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn perustamissäädöksen teksti, sen toimivaltaan kuuluva alue ja lajit, tiedot hoidettavien kalakantojen tilasta, kuvaus sen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä, sen LIS-kalastuksen määrittämistä koskevat säännöt ja menettelyt sekä ajantasainen luettelo aluksista ja/tai toiminnanharjoittajista, joiden se on määrittänyt harjoittavan LIS-kalastusta. Tämän ilmoituksen voi toimittaa joko yksittäinen jäsen tai jäsenten ryhmä. (16) Kaikista muutoksista näihin tietoihin on ilmoitettava viipymättä komitealle. Komitean sihteeristö pitää yllä luetteloa tämän artiklan mukaisesti ilmoitetuista alueellisista kalastuksenhoitojärjestöistä tai -järjestelyistä.

8.7   Jäsenet toteavat, että toimenpiteestä ilmoittaminen ei vaikuta a) sen oikeudelliseen asemaan GATT 1994 -sopimuksen, tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen tai tämän sopimuksen puitteissa; b) toimenpiteen vaikutuksiin tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen puitteissa; tai c) itse toimenpiteen luonteeseen.

8.8   Mikään tässä artiklassa ei edellytä toimittamaan luottamuksellisia tietoja.

9 artikla

Institutionaaliset järjestelyt

9.1   Perustetaan kalastustukia käsittelevä komitea, joka koostuu kunkin jäsenen edustajista. Komitea valitsee puheenjohtajansa ja kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä muulloin minkä tahansa jäsenen pyynnöstä tämän sopimuksen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti. Komitea suorittaa tämän sopimuksen perusteella sille kuuluvat tai jäsenten sille antamat tehtävät ja tarjoaa jäsenille tilaisuuden neuvotteluihin kaikista tämän sopimuksen toimintaan tai sen tavoitteiden edistämiseen liittyvistä asioista. WTO:n sihteeristö toimii komitean sihteeristönä.

9.2   Komitea tarkastelee vähintään kahden vuoden välein kaikkia 3 ja 8 artiklan ja tämän artiklan nojalla toimitettuja tietoja.

9.3   Komitea tarkastelee vuosittain tämän sopimuksen soveltamista ja toimintaa ottaen huomioon sen tavoitteet. Komitea tiedottaa vuosittain tavarakauppaneuvostolle tällaisten tarkastelujen kattamien ajanjaksojen aikana tapahtuneesta kehityksestä.

9.4   Viimeistään viiden vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä ja sen jälkeen joka kolmas vuosi komitea tarkastelee tämän sopimuksen toimintaa määrittääkseen kaikki tarvittavat muutokset tämän sopimuksen toiminnan parantamiseksi ottaen huomioon sen tavoitteet. Komitea voi tarvittaessa tehdä tavarakauppaneuvostolle esityksiä tämän sopimuksen tekstin muuttamiseksi ottaen huomioon muun muassa sen täytäntöönpanossa saadut kokemukset.

9.5   Komitean on oltava tiiviisti yhteydessä FAO:hon ja muihin asiaankuuluviin kalastuksenhoidon alan kansainvälisiin organisaatioihin, mukaan lukien alueelliset kalastuksenhoitojärjestöt tai -järjestelyt.

10 artikla

Riitojen ratkaisu

10.1   GATT 1994 -sopimuksen XXII ja XXIII artiklojen määräyksiä, sellaisina kuin niitä on muutettu ja sovellettu riitojen ratkaisemista koskevassa sopimuksessa, sovelletaan tähän sopimuksen mukaisiin neuvotteluihin ja riitojen ratkaisemiseen, ellei tässä nimenomaisesti toisin säädetä. (17)

10.2   Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 4 artiklaa (18) sovelletaan tämän sopimuksen 3, 4 ja 5 artiklan mukaisiin neuvotteluihin ja riitojen ratkaisuun.

11 artikla

Loppumääräykset

11.1   Lukuun ottamatta sitä, mitä 3 ja 4 artiklassa määrätään, mitkään tämän sopimuksen määräykset eivät estä jäsentä myöntämään tukea katastrofin (19) sattuessa, kunhan tuki on

a)

rajoitettu tietyn katastrofin yhteydessä annettavaan apuun;

b)

rajoitettu maantieteelliselle alueelle, johon katastrofin vaikutukset kohdistuvat;

c)

myönnetty rajoitetulle ajanjaksolle; ja

d)

jälleenrakennustukien osalta rajoitettu katastrofista kärsineen kalastuksen ja/tai kalastuslaivaston ennallistamiseen katastrofia edeltävälle tasolle.

11.2

a)

Tällä sopimuksella, mukaan lukien siihen liittyvät havainnot, suositukset ja päätökset, ei ole oikeudellisia vaikutuksia aluevaatimuksiin tai merirajojen määrittämiseen.

b)

Tämän sopimuksen 10 artiklan nojalla perustettu paneeli ei tee päätelmiä väitteistä, joiden ratkaisemiseksi sen olisi perustettava päätelmänsä aluevaatimuksiin tai merirajojen rajaamiseen. (20)

11.3   Mitään tämän sopimuksen määräystä ei saa tulkita tai soveltaa tavalla, joka vaikuttaa jäsenten lainkäyttövaltaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka johtuvat kansainvälisestä oikeudesta, mukaan lukien merioikeus. (21)

11.4   Jollei toisin määrätä, mikään tässä sopimuksessa ei tarkoita, että jäsentä sitovat minkään sellaisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn toimenpiteet tai päätökset, jonka sopimuspuoli tai yhteistyötä tekevä muu kuin sopimuspuoli se ei ole, tai että se tunnustaa tällaisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn.

11.5   Tällä sopimuksella ei muuteta tai mitätöidä mitään tukia ja tasoitustulleja koskevassa sopimuksessa määrättyjä oikeuksia ja velvoitteita.

12 artikla

Sopimuksen päättäminen, jos kattavia määräyksiä ei hyväksytä

Jos kattavia määräyksiä ei hyväksytä neljän vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta ja jollei yleisneuvosto toisin päätä, tämän sopimuksen voimassaolo päättyy välittömästi.


(1)  Selkeyden vuoksi todetaan, että vesiviljely ja sisävesikalastus eivät kuulu tämän sopimuksen soveltamisalaan.

(2)  Selkeyden vuoksi todetaan, että kalavarojen käyttöä koskevien sopimusten mukaisia hallitusten välisiä maksuja ei pidetä tässä sopimuksessa tarkoitettuina tukina.

(3)  Selkeyden vuoksi todetaan, että tätä sopimusta sovellettaessa tuki luokitellaan sen myöntäneen jäsenen antamaksi riippumatta siitä, minkä lipun alla asiaan liittyvä alus purjehtii tai mihin rekisteriin se on merkitty taikka mikä on edunsaajan kansallisuus.

(4)  ’Laittomalla, ilmoittamattomalla ja sääntelemättömällä (LIS) kalastuksella’ tarkoitetaan toimintaa, jotka esitetään YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) vuonna 2001 hyväksymän kansainvälisen toimintasuunnitelman laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi 3 kohdassa.

(5)  Sovellettaessa 3 artiklaa, ’toiminnanharjoittajalla’ tarkoitetaan 2 artiklan e alakohdassa tarkoitettua toiminnanharjoittajaa LIS-kalastukseen liittyvän rikkomuksen ajankohtana. Selkeyden vuoksi todetaan, että kielto myöntää tai pitää voimassa tukia LIS-kalastusta harjoittavalle toiminnanharjoittajille koskee kalastusta ja kalastukseen liittyvää toimintaa merialueilla.

(6)  Minkään tässä artiklassa ei saa tulkita velvoittavan jäseniä aloittamaan LIS-kalastusta koskevia tutkimuksia tai tekemään LIS-kalastusta koskevia määrityksiä.

(7)  Mitään tässä artiklassa ei saa tulkita siten, että se vaikuttaa lueteltujen tahojen toimivaltaan asiaa koskevien kansainvälisten välineiden puitteissa tai antaa niille uusia oikeuksia liittyen LIS-kalastusta koskevien määritysten tekemiseen.

(8)  Minkään tässä artiklassa ei saa tulkita viivästyttävän LIS-kalastuksen määritystä tai vaikuttavan LIS-kalastusta koskevan määrityksen pätevyyteen tai täytäntöönpanokelpoisuuteen.

(9)  Tämä voi sisältää esimerkiksi mahdollisuuden vuoropuheluun tai kirjalliseen tietojenvaihtoon, jos lippuvaltio tai tukea myöntävä jäsenvaltio sitä pyytää.

(10)  Seuraamusten päättäminen tapahtuu sen viranomaisen lakien tai menettelyjen mukaisesti, joka on tehnyt 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määrityksen.

(11)  Tätä kohtaa sovellettaessa biologisesti kestävällä tasolla tarkoitetaan rannikkojäsenvaltion, jonka lainkäyttöalueella kalastusta tai kalastukseen liittyvää toimintaa harjoitetaan, määrittämää tasoa käyttämällä viitearvoja, kuten kestävää enimmäistuottoa (MSY) tai muita viitearvoja, ja kalastuksesta saatavia tietoja, tai asiaankuuluvan alueellisen kalastuksenhoitojärjestön tai -järjestelyn määrittämää tasoa sen toimivaltaan kuuluvien alueiden ja lajien osalta.

(12)  Sovellettaessa 8 artiklan 1 kohtaa jäsenten on toimitettava nämä tiedot kaikkien tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 25 artiklassa vaadittujen tietojen lisäksi ja siten kuin tuki- ja tasoitustullikomitean mahdollisesti käyttämässä kyselylomakkeessa, esimerkiksi asiakirjassa G/SCM/6/Rev.1, määrätään.

(13)  Vähiten kehittyneiden kehitysmaajäsenten ja niiden kehitysmaajäsenten osalta, joiden vuotuisen merisaaliin osuus on enintään 0,8 prosenttia maailmanlaajuisesta kokonaismäärästä WTO:n sihteeristön toimittamien viimeisimpien julkaistujen FAO:n tietojen perusteella, tässä alakohdassa tarkoitetut lisätiedot voidaan ilmoittaa neljän vuoden välein.

(14)  ’Kantojen jakamisella’ tarkoitetaan kantoja, joita esiintyy kahden tai useamman rannikkojäsenvaltion talousvyöhykkeellä tai sekä talousvyöhykkeellä että sen ulkopuolisella ja rinnakkaisella alueella.

(15)  Monilajikalastuksen osalta jäsen voi toimittaa muita asiaankuuluvia ja saatavilla olevia saalistietoja.

(16)  Tämä velvoite voidaan täyttää toimittamalla ajantasainen sähköinen linkki ilmoittavan jäsenen tai jonkun muun tahon asianmukaiselle viralliselle verkkosivustolle, jolla nämä tiedot esitetään.

(17)  GATT 1994 -sopimuksen XXIII artiklan 1 kohdan b ja c alakohtaa ja riitojen ratkaisemista koskevan sopimuksen 26 artiklaa ei sovelleta tämän sopimuksen mukaiseen riitojen ratkaisuun.

(18)  Tämän artiklan soveltamiseksi tukia ja tasoitustulleja koskevan sopimuksen 4 artiklan termillä ’kielletty tuki’ tarkoitetaan tukia, joihin sovelletaan tämän sopimuksen 3, 4 ja 5 artiklan kieltoja.

(19)  Selkeyden vuoksi todetaan, että tätä määräystä ei sovelleta talous- tai finanssikriiseihin.

(20)  Tätä rajoitusta sovelletaan myös riitojen ratkaisemista koskevan sopimuksen 25 artiklassa tarkoitettuun välimieheen.

(21)  Mukaan lukien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tai -järjestelyiden säännöt ja menettelyt.


ASETUKSET

8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/10


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1117,

annettu 12 päivänä tammikuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 7 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välisen tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi on tarpeen täsmentää, mitä tietoja kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava toisilleen sijoituspalveluyrityksistä ja tapauksen mukaan niiden sivuliikkeiden toiminnasta tai palvelujen tarjoamisen vapauden käytöstä yhdessä tai useammassa muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa niiden kotipaikka sijaitsee.

(2)

On olennaisen tärkeää tarkastella kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa laajemmasta näkökulmasta, johon sisältyy rajojen yli toimivien sijoituspalveluyritysryhmien valvonta. Sen vuoksi on aiheellista, että tiedot toimitetaan tapauksen mukaan konsolidoidulla tasolla. Erityisesti, jos jäsenvaltiossa, jossa sivuliikkeen kautta toimivalla sijoituspalveluyrityksellä on pääkonttori, sijaitsee myös sen perimmäinen emoyritys ja asianomainen toimivaltainen viranomainen on myös kyseisen ryhmän valvoja, tiedot olisi aiheellista toimittaa konsolidoidulla tasolla eikä sijoituspalveluyrityksen tasolla. Tässä tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin ilmoitettava vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, että tiedot toimitetaan sijoituspalveluyritysryhmän konsolidoidulla tasolla.

(3)

Säädettäessä, mitä keskeisiä tekijöitä toimivaltaisten viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon olisi sisällyttävä, ei olisi kuitenkaan asianmukaista rajoittaa tällaisen tietojenvaihdon laajuutta rajat ylittävässä toimivaltaisten viranomaisten välisessä tehokkaassa yhteistyössä. Direktiivin (EU) 2019/2034 14 artiklassa säädetään erityisesti paikalla tehtävää sivuliikkeiden tarkastusta koskevien tietojen vaihdosta, jolla voi olla merkitystä myös kyseisen direktiivin 13 artiklan kannalta.

(4)

Sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden käyttöä koskeviin ilmoituksiin liittyvistä yhteistyö- ja tietojenvaihtovaatimuksista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (2) 34 ja 35 artiklassa. Lisäksi direktiivin 2014/65/EU 80 artiklassa säädetään vaatimuksista, jotka koskevat niiden toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, jotka vastaavat markkinoiden ja instrumenttien valvonnasta valvontatoimien tai paikan päällä tehtävien tarkastusten tai tutkintojen yhteydessä, ja näitä vaatimuksia täsmennetään komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/586 (3). Näin ollen tässä asetuksessa ei täsmennetä vaatimuksia, jotka koskevat tietojenvaihtoa näillä osa-alueilla.

(5)

Vaikka on tarpeen määrittää tiedot, jotka on vaihdettava asiakkaiden riittävän suojan varmistamiseksi ja rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen yhteydessä, olisi myös vältettävä päällekkäistä tietojenvaihtoa. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava huomioon tiedot, jotka ovat jo niiden saatavilla erityisesti sellaisten mekanismien välityksellä, jotka on perustettu direktiivin (EU) 2019/2034 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimivaltaisten viranomaisten ja direktiivin 2014/65/EU 67 artiklassa nimettyjen viranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa nämä viranomaiset eivät ole samoja, sekä direktiivin 2014/65/EU 80 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) 2017/586 mukaisesti.

(6)

Jotta voidaan varmistaa sääntely- ja valvontakäytäntöjen riittävä lähentäminen koko unionissa ja sellainen tietojenvaihdon vähimmäistaso, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset pystyvät täyttämään valvontatehtävänsä, on tarpeen vahvistaa vähimmäisvaatimukset kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten välillä vaihdettaville tiedoille. Näiden tietojen olisi katettava vähintään kaikki direktiivin (EU) 2019/2034 13 artiklassa täsmennetyt osa-alueet eli sijoituspalveluyrityksen liikkeenjohto- ja omistusrakenne, sijoituspalveluyrityksen omien varojen vaatimusten noudattaminen, sijoituspalveluyrityksen keskittymäriskiä koskevien vaatimusten ja maksuvalmiusvaatimusten noudattaminen, sijoituspalveluyrityksen hallinto- ja kirjanpitomenettelyt sekä sisäisen valvonnan mekanismit ja kaikki muut merkitykselliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen aiheuttamaan riskiin. Sijoituspalveluyritysten asianmukaisen valvonnan helpottamiseksi vastaanottavien jäsenvaltioiden ja kotijäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi pidettävä toisensa ajan tasalla havaitsemistaan tilanteista, joissa kansallista lainsäädäntöä tai unionin oikeutta ei noudateta, jos tällainen noudattamatta jättäminen voi vaikuttaa asiakkaiden suojeluun tai rahoitusjärjestelmän vakauteen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, sekä valvontatoimenpiteistä ja seuraamuksista, joita sijoituspalveluyrityksille määrätään. Kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava keskenään myös kriisitilanteisiin varautumista koskevia lisätietoja, jotta vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voisivat valvoa sijoituspalveluyrityksiä tehokkaasti.

(7)

Jotta voidaan varmistaa, että merkityksellisiä tietoja vaihdetaan kohtuullisessa ajassa, ja välttää tilanteet, joissa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava sijoituspalveluyrityksestä kaikki tiedot vastaanottavien jäsenvaltioiden kaikille toimivaltaisille viranomaisille sijoituspalveluyrityksen luonteesta tai merkityksestä riippumatta, joissakin erityistapauksissa olisi asianmukaista, että ainoastaan tiettyä sivuliikettä koskevat tiedot toimitetaan yksinomaan kyseisen sivuliikkeen valvonnasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille. Vastaavasti tehokkuuden ja oikeasuhteisuuden varmistamiseksi kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi vaihdettava tietyillä erityisaloilla toistensa kanssa ainoastaan sellaisia havaittuja tilanteita koskevia tietoja, joissa kansallista lainsäädäntöä tai unionin oikeutta ei ole noudatettu, jolloin tietojenvaihto olisi tarpeetonta sijoituspalveluyrityksen noudattaessa kyseistä lainsäädäntöä ja oikeutta.

(8)

Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’EPV’, komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, joita laadittaessa on kuultu Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista.

(9)

EPV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tietojen ilmoittaminen konsolidoinnin perusteella

Jos perimmäinen emoyritys on sijoittautunut samaan jäsenvaltioon, jossa sijoituspalveluyrityksellä on pääkonttori, ja sijoituspalveluyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myös direktiivin (EU) 2019/2034 46 artiklan mukaisesti määritetty ryhmän valvoja, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on annettava kyseistä sijoituspalveluyritystä koskevat tiedot sijoituspalveluyritysryhmän konsolidoidulla tasolla ja ilmoitettava vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, että tiedot annetaan konsolidoidulla tasolla.

2 artikla

Sivuliikkeen kautta toimivien sijoituspalveluyritysten liikkeenjohto- ja omistusrakennetta koskevat tiedot

1.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedot sijoituspalveluyrityksen organisaatiorakenteesta, sen liiketoiminta-alueista ja sen suhteista ryhmään kuuluviin yhteisöihin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi sellaista sijoituspalveluyritystä valvovien kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, jota ei ole määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 (5) 12 artiklan mukaiseksi pieneksi ja ilman sidossuhteita olevaksi sijoituspalveluyritykseksi, on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille seuraavat sijoituspalveluyritystä koskevat tiedot:

a)

ylimmän hallintoelimen ja toimivan johdon rakenne sekä kuvaus siitä, miten sivuliikkeen valvonnan vastuualueet on jaettu;

b)

luettelo osakkeenomistajista ja jäsenistä, joilla on huomattavia omistusosuuksia.

3 artikla

Omien varojen vaatimusten noudattamista koskevat tiedot

1.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, noudattaako sijoituspalveluyritys seuraavia vaatimuksia:

a)

asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklassa säädetyt omien varojen vaatimukset, ottaen huomioon kyseisen asetuksen 57 artiklassa säädetyt siirtymäjärjestelyt;

b)

mahdolliset direktiivin (EU) 2019/2034 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrätyt omien varojen lisävaatimukset;

c)

mahdolliset direktiivin (EU) 2019/2034 41 artiklan mukaisesti määrätyt omien varojen lisävaatimuksia koskevat ohjeet.

2.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille seuraavat sijoituspalveluyritykseen sovellettavia omien varojen vaatimuksia koskevat tiedot:

a)

asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklassa säädettyjen omien varojen vaatimusten arvo;

b)

se, onko a alakohdassa tarkoitettu arvo määritetty asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan 1 kohdan a, b vai c alakohdan perusteella;

c)

mahdollisten direktiivin (EU) 2019/2034 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättyjen omien varojen lisävaatimusten arvo ja perusteet niiden asettamiselle;

d)

mahdollisten direktiivin (EU) 2019/2034 41 artiklan mukaisesti määrättyjen omien varojen lisävaatimuksia koskevien ohjeiden mukainen arvo.

3.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedot kaikista tilanteista, joissa kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, ettei sijoituspalveluyritys ole noudattanut 1 kohdassa tarkoitettuja sovellettavia omien varojen vaatimuksia. Toimitettavissa tiedoissa on selostettava kyseinen tilanne sekä toteutetut tai suunnitellut valvontatoimenpiteet.

4.   Jos sijoituspalveluyritys on vapautettu asetuksen (EU) 2019/2033 toisen osan soveltamisesta kyseisen asetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot konsolidoidulla tasolla.

5.   Jos sijoituspalveluyritykselle on annettu lupa soveltaa asetuksen (EU) 2019/2033 8 artiklaa, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, täyttääkö sijoituspalveluyritys kyseisen asetuksen 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt omien varojen vaatimukset.

4 artikla

Keskittymäriskiä koskevien vaatimusten ja maksuvalmiusvaatimusten noudattamista koskevat tiedot

1.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, noudattaako sijoituspalveluyritys asetuksen (EU) 2019/2033 neljännessä osassa säädettyjä keskittymäriskiä koskevia vaatimuksia.

2.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedot kaikista tilanteista, joiden yhteydessä kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, ettei sijoituspalveluyritys ole noudattanut asetuksen (EU) 2019/2033 neljännessä osassa säädettyjä sovellettavia keskittymäriskiä koskevia vaatimuksia. Toimitettavissa tiedoissa on selostettava kyseinen tilanne sekä toteutetut tai suunnitellut valvontatoimenpiteet.

3.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, täyttääkö sijoituspalveluyritys asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädetyt maksuvalmiusvaatimukset, ottaen huomioon kyseisen asetuksen 57 artiklan 1 kohdassa säädetyt siirtymäsäännökset ja kyseisen asetuksen 43 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisten mahdollisten poikkeusten soveltaminen.

4.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedot kaikista tilanteista, joiden yhteydessä kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, ettei sijoituspalveluyritys ole noudattanut asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädettyjä sovellettavia maksuvalmiusvaatimuksia. Toimitettavissa tiedoissa on selostettava kyseinen tilanne sekä toteutetut tai suunnitellut valvontatoimenpiteet.

5.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille sijoituspalveluyrityksen likviditeettiriskiprofiilista ja likviditeettiriskin hallinnasta tekemänsä yleisarviointi ottaen huomioon asetuksen (EU) 2019/2033 57 artiklan 1 kohdassa säädetyt siirtymäsäännökset ja kyseisen asetuksen 43 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisten mahdollisten poikkeusten soveltaminen.

6.   Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat vapauttaneet sijoituspalveluyrityksen asetuksen (EU) 2019/2033 viidennen osan soveltamisesta kyseisen asetuksen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot konsolidoidulla tasolla.

5 artikla

Hallinto- ja kirjanpitomenettelyjä koskevat tiedot

1.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedot kaikista tilanteista, joissa kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, ettei sijoituspalveluyritys ole noudattanut siihen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (6) mukaisesti sovellettavia tilinpäätösstandardeja ja kirjanpitomenettelyjä. Toimitettavissa tiedoissa on selostettava kyseinen tilanne sekä toteutetut tai suunnitellut valvontatoimenpiteet.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot koskevat ainoastaan tiettyä sivuliikettä, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot ainoastaan sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon kyseinen sivuliike on sijoittautunut.

6 artikla

Sisäisen valvonnan mekanismeja koskevat tiedot

1.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedot kaikista tilanteista, joiden yhteydessä kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, ettei sijoituspalveluyritys ole noudattanut sisäisen valvonnan mekanismeja koskevia vaatimuksia, jotka käsittävät myös asetuksen (EU) 2019/2033 ja direktiivin (EU) 2019/2034 mukaiset riskienhallinnan, riskienvalvonnan ja sisäisen tarkastuksen järjestelyt. Toimitettavissa tiedoissa on selostettava kyseinen tilanne sekä toteutetut tai suunnitellut valvontatoimenpiteet.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot koskevat ainoastaan tiettyä sivuliikettä, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot ainoastaan sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon kyseinen sivuliike on sijoittautunut.

7 artikla

Tiedot muista merkityksellisistä tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa sijoituspalveluyrityksen aiheuttamaan riskiin

1.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on direktiivin (EU) 2019/2034 13 artiklan 2 kohdan mukaisten tietojen ja havaintojen lisäksi toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedot direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisesti tehdyssä vakavaraisuuden arvioinnissa tai missä tahansa muussa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten harjoittamassa valvontatoiminnassa havaituista olennaisista riskeistä ja niiden valvontaan liittyvästä arvioinnista.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot koskevat ainoastaan tiettyä sivuliikettä, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot ainoastaan sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon kyseinen sivuliike on sijoittautunut.

8 artikla

Yleistä noudattamatta jättämistä koskevat tiedot

1.   Jos tämän asetuksen 3–7 artiklaa tai direktiivin 2014/65/EU tai delegoidun asetuksen (EU) 2017/586 asiaankuuluvia tietojenvaihtoa koskevia säännöksiä ei sovelleta, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tiedot kaikista tilanteista, joiden yhteydessä ne ovat todenneet, ettei sijoituspalveluyritys ole noudattanut seuraavia vaatimuksia, jos tällainen noudattamatta jättäminen voi vaikuttaa asiakkaiden suojeluun tai rahoitusjärjestelmän vakauteen vastaanottavassa jäsenvaltiossa:

a)

sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvontaan liittyvät vaatimukset, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 (7), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (8), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/59/EU (9), asetuksessa (EU) 2019/2033 ja direktiivissä (EU) 2019/2034;

b)

vaatimukset, jotka perustuvat muuhun asiaankuuluvaan kansalliseen lainsäädäntöön.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tiedoissa on selostettava kyseinen noudattamatta jättäminen sekä toteutetut tai suunnitellut valvontatoimenpiteet.

3.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot koskevat ainoastaan tiettyä sivuliikettä, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot ainoastaan sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon kyseinen sivuliike on sijoittautunut.

9 artikla

Valvontatoimenpiteistä ja seuraamuksista ilmoittaminen

1.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille kaikista sijoituspalveluyritykselle määrätyistä hallinnollisista seuraamuksista tai toimenpiteistä tai valvontatoimenpiteistä, jotka liittyvät asetuksessa (EU) 2019/2033 tai direktiivissä (EU) 2019/2034 säädettyjen vaatimusten rikkomisiin ja jotka vaikuttavat sen sivuliikkeen toimintaan.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetut tiedot koskevat ainoastaan tiettyä sivuliikettä, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot ainoastaan sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, johon kyseinen sivuliike on sijoittautunut.

10 artikla

Tiedot kriisitilanteisiin varautumista koskevista järjestelyistä

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään tietoja kriisitilanteisiin varautumista koskevista järjestelyistä. Niiden on pidettävä toisensa ajan tasalla erityisesti seuraavista asioista:

a)

sellaisten toimivaltaisiin viranomaisiin kuuluvien henkilöiden yhteystiedot kriisitilanteita varten, jotka vastaavat kriisitilanteiden käsittelystä;

b)

kriisitilanteissa sovellettavat viestintämenettelyt.

11 artikla

Vastaanottavan jäsenvaltion toimittamat tiedot

Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille seuraavat tiedot:

a)

kuvaus kaikista tilanteista, joiden yhteydessä vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet, että sivuliike ei ole noudattanut sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvontaan liittyviä vaatimuksia, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 575/2013, direktiivin 2013/36/EU, direktiivin 2014/59/EU, asetuksen (EU) 2019/2033 ja direktiivin (EU) 2019/2034 vaatimukset, sekä tiedot noudattamatta jättämisen vuoksi toteutetuista tai suunnitelluista valvontatoimenpiteistä;

b)

tiedot ja havainnot mahdollisista ongelmista ja riskeistä, joita sivuliikkeestä tai sen toiminnasta aiheutuu vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja joiden vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet vaikuttavan merkittävästi asiakkaiden suojeluun tai rahoitusjärjestelmän vakauteen vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

12 artikla

Rajojen yli toimivia palveluntarjoajia koskevat tiedot

Saadessaan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta sellaista sijoituspalveluyritystä koskevan tietopyynnön, joka harjoittaa toimintaansa palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla kyseisessä vastaanottavassa jäsenvaltiossa, kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava niille 3 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa, 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 1 kohdassa ja 8 artiklassa täsmennetyt tiedot.

13 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä tammikuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/586, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä toimivaltaisten viranomaisten valvontatoimissaan, paikan päällä tehtävissä tarkastuksissaan ja tutkinnoissaan tekemän yhteistyön yhteydessä harjoittamaa keskinäistä tietojenvaihtoa koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 87, 31.3.2017, s. 382).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2002, kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).


8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/17


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/1118,

annettu 12 päivänä tammikuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä valvontakollegioiden tehtävien suorittamisedellytyksiä koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (1) ja erityisesti sen 48 artiklan 8 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta voidaan perustaa valvontakollegioita ja määrittää niiden jäsenet ja mahdolliset tarkkailijat, on tarpeen laatia kuvaukset sijoituspalveluyritysryhmistä. Tällaisen kuvauksen tarkoituksena on yksilöidä unionissa tai kolmannessa maassa sijaitsevat ryhmän yhteisöt tai sivuliikkeet ja kuvata ryhmän kunkin yhteisön luonne, sijainti ja sen valvontaan osallistuvat viranomaiset, sovellettavat vakavaraisuuspoikkeukset sekä yhteisön merkitys ryhmälle ja maalle, jossa se on saanut toimiluvan tai johon se on sijoittautunut.

(2)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan yhdenmukainen soveltaminen koko unionissa ja siten myös tasapuoliset kilpailuedellytykset, on tärkeää edistää ryhmien valvojien käytäntöjen lähentymistä, kun on kyse valvontakollegioiden perustamisesta valvomaan sijoituspalveluyritysryhmiä. Erityisesti, koska valvontakollegioiden perustaminen on jätetty direktiivin (EU) 2019/2034 46 artiklan mukaisesti määritetyn ryhmän valvojan harkintavaltaan, on olennaisen tärkeää vahvistaa yhteiset perusteet, jotka ryhmien valvojien olisi otettava huomioon päättäessään valvontakollegioiden perustamisesta. Näihin yhteisiin perusteisiin olisi sisällyttävä suhteellisuuskriteerit, niissä olisi otettava huomioon tarve helpottaa valvontatehtäviä ja niillä olisi helpotettava koordinointia ja yhteistyötä asianomaisten kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa erityisesti silloin, kun tällaista koordinointia ja yhteistyötä tarvitaan vakuusmallia koskevien merkityksellisten tietojen vaihtamiseksi ehdot täyttävien keskusvastapuolten määritysosapuolten valvontaviranomaisten tai ehdot täyttävien keskusvastapuolten valvontaviranomaisten kanssa sekä tällaisten tietojen päivittämiseksi.

(3)

Valvontakollegioiden toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 6 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettujen kirjallisten järjestelyjen piiriin olisi kuuluttava kaikki alat, joilla kollegio työskentelee. Sen vuoksi niiden piiriin olisi kuuluttava myös kollegion erityistoimintoihin osallistuvien kollegion jäsenten väliset järjestelyt, mukaan lukien kollegion erityisten alarakenteiden välityksellä harjoitettavat toiminnat, jos tällaisia alarakenteita perustetaan tehokkuussyistä. Kirjallisissa järjestelyissä olisi samasta syystä käsiteltävä myös kollegion työskentelyyn liittyviä operatiivisia näkökohtia, koska nämä helpottavat olennaisesti valvontakollegion toimintaa sekä toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa että kriisitilanteissa. Lisäksi kirjallisten järjestelyjen olisi oltava kattavia, johdonmukaisia ja tyhjentäviä, ja niiden olisi tarjottava riittävä ja asianmukainen perusta, jonka avulla toimivaltaiset viranomaiset voivat hoitaa tehtävänsä valvontakollegion sisällä eikä niinkään sen ulkopuolella.

(4)

Valvontakollegioilla on olennainen merkitys tietojenvaihdossa, kriisitilanteiden ennakoinnissa ja hoidossa sekä sen mahdollistamisessa, että ryhmän valvoja voi harjoittaa tehokasta konsolidoitua valvontaa. Yhtenäisyyden varmistamiseksi EPV:n olisi osallistuttava kaikkiin valvontakollegioihin, jotta se voi hoitaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1093/2010 (2) säädetyt tehtävänsä, Kun otetaan lisäksi huomioon valvontakollegioiden koordinointitehtävä kaikessa sijoituspalveluyritysryhmiä koskevassa valvontatoiminnassa, joka perustuu muuhun unionin lainsäädäntöön, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) olisi aina kutsuttava osallistumaan valvontakollegion kokouksiin ja toimintoihin kirjallisten järjestelyjen mukaisesti.

(5)

Voidakseen harjoittaa kaikkea kollegion toimintaa ryhmän valvojalla ja valvontakollegion jäsenillä olisi oltava yleiskuva kaikkien sijoituspalveluyritysryhmään kuuluvien yhteisöjen harjoittamasta toiminnasta, mukaan lukien niiden yhteisöjen toiminta, jotka harjoittavat rahoitustoimintaa ilman, että niitä pidetään sijoituspalveluyrityksinä, sekä kolmansissa maissa toimivien yhteisöjen toiminta. Samasta syystä olisi edistettävä vuorovaikutusta seuraavien tahojen välillä: ryhmän valvoja, kollegion jäsenet, jäsenvaltion viranomaiset tai elimet, jotka vastaavat sijoituspalveluyritysryhmän jonkin yhteisön valvonnasta tai osallistuvat siihen, mukaan lukien niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joihin on perustettu tärkeiksi arvioituja sivuliikkeitä, ja viranomaiset tai elimet, jotka vastaavat rahoitusvälineiden markkinoiden valvonnasta ja sen estämisestä, että rahoitusjärjestelmää käytetään rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja kuluttajansuojasta vastaavat viranomaiset tai elimet sekä kriisinratkaisuviranomaiset. Sen vuoksi on tärkeää, että kyseiset viranomaiset tai elimet voivat tarvittaessa osallistua valvontakollegion työskentelyyn tarkkailijoina.

(6)

Avoimuuden vuoksi ja valvontakollegion sujuvan toiminnan varmistamiseksi kollegion jäsenten olisi keskusteltava muiden mahdollisten viranomaisten osallistumisen laajuudesta ja tasosta ja sovittava siitä, keiden olisi osallistuttava valvontakollegioon tarkkailijoina. Edellytykset, joilla tällaiset viranomaiset voivat osallistua tarkkailijoina valvontakollegioon, olisi vahvistettava kirjallisissa järjestelyissä selkeästi, ja ne olisi annettava kaikille valvontakollegioon tarkkailijoina osallistuville viranomaisille tiedoksi.

(7)

Valvontakollegion jäsenten olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä ja koordinoitava valvontatoimensa mahdollisimman pitkälle, jotta ne voisivat hoitaa tehtävänsä paremmin ja välttää niiden päällekkäisyydet, mukaan lukien valvonnan alaisille ryhmän yhteisöille osoitettujen tietopyyntöjen päällekkäisyys. Samasta syystä valvontakollegion jäsenten olisi tarkasteltava säännöllisesti kaikkia tehtävien ja velvollisuuksien siirtämistä koskevia sopimuksia erityisesti silloin, kun kollegion jäsenet päättävät resurssien jakamisesta ja laativat suunnitelman paikalla ja muualla suoritettavista valvontatehtävistä valvontakollegion tasolla.

(8)

Ryhmän valvojan olisi voitava saada yleiskuva ryhmän tilanteesta ja toimia edistäjänä, joka varmistaa sujuvan tiedonkulun kollegion jäsenten välillä. Sen vuoksi ryhmän valvojalla olisi oltava pääsy kaikkiin tietoihin, jotka se tarvitsee tehtäviensä ja velvollisuuksiensa hoitamiseksi, ja sen olisi toimittava koordinaattorina, kun kerätään tietoja valvontakollegion jäseniltä, muilta tarkkailijoilta tai ryhmän yhteisöiltä tai muilta valvontaelimiltä tai viranomaisilta, jotka on perustettu sijoituspalveluyritysryhmän vuoksi, ja kun levitetään kerättyjä tietoja. Sama pätee kollegion jäseniin, koska niiden on saatava käyttöönsä merkitykselliset tiedot vastuullaan oleviin yhteisöihin liittyvien tehtäviensä ja velvollisuuksiensa hoitamiseksi ja koska on tarpeen jakaa merkitykselliset tiedot valvontakollegion muiden jäsenten kanssa. Erityisesti, jos ryhmän valvoja katsoo, että tietyt tiedot ovat merkityksellisiä valvontakollegion toisen jäsenen kannalta, se ei saisi perusteettomasti estää kollegion jäseniä saamasta kyseisiä tietoja.

(9)

Valvontakollegiot helpottavat toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia. Tämä pätee erityisesti sellaisiin päätöksiin, jotka koskevat omien varojen vaatimusten laskemista sisäisten mallien avulla, joiden käyttöön vaaditaan toimivaltaisten viranomaisten etukäteinen lupa. Sen vuoksi on tärkeää täsmentää edellytykset, joiden mukaisesti ryhmän valvoja ja asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tietoja sisäisten mallien suorituskyvystä ja keskustelevat ja sopivat toimenpiteistä havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

(10)

Valvontaresurssien kohdentamiseksi sekä paikalla ja muualla suoritettavien valvontatehtävien kehittämiseksi tai koordinoimiseksi valvontakollegion tasolla valvontakollegion jäsenten olisi otettava huomioon tulokset, jotka saadaan direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vakavaraisuuden arviointiprosessista, joka suoritetaan sijoituspalveluyritysryhmän ja sen jokaisen yhteisön osalta. Jotta voitaisiin paremmin määrittää yhteisen valvontatyön painopisteet ja varmistaa resurssien asianmukainen kohdentaminen, kollegiomuotoisen valvontatarkkailuohjelman laatiminen olisi käynnistettävä, kun asiaankuuluvat vakavaraisuuden arviointiprosessit on saatu päätökseen, ja se olisi saatava päätökseen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat tarkastelleet tehtäviä, jotka ne ovat sitoutuneet hoitamaan kansallisella tasolla, sekä kyseisiin tehtäviin osoitettuja resursseja ja niiden suorittamisen aikatauluja.

(11)

Valvontakollegion jäsenten olisi koordinoitava toimintaansa kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa, mukaan lukien tilanteet, joissa on kyse epäsuotuisista muutoksista, jotka voivat vakavasti vaarantaa rahoitusmarkkinoiden moitteettoman toiminnan ja eheyden tai koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauden unionissa, tai muissa tilanteissa, jotka vaikuttavat tai voivat nimenomaisesti vaikuttaa sijoituspalveluyritysryhmän tai jonkin sen yhteisön rahoitus- ja taloustilanteeseen.

(12)

On tarpeen varmistaa, että kriisitilanne arvioidaan ja siihen puututaan asianmukaisesti. Sen vuoksi kollegion jäsenten olisi kriisitilannetta käsitellessään pyrittävä laatimaan ryhmän valvojan koordinoimina tilanteesta koordinoitu valvonta-arviointi, sovittava koordinoiduista valvontatoimista ja seurattava toimiensa toteuttamista. Valvontakollegion jäsenten olisi varmistettava myös, että kaikkea ulkoista viestintää koordinoidaan ja että tähän viestintään sisältyy tekijöitä, joista on sovittu etukäteen jäsenten kesken.

(13)

Tämä asetus perustuu EPV:n komissiolle toimittamiin teknisten sääntelystandardien luonnoksiin.

(14)

EPV on järjestänyt avoimet julkiset kuulemiset teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 JAKSO

KOLLEGIOIDEN PERUSTAMINEN

1 artikla

Sijoituspalveluyritysryhmien kuvaus

1.   Ryhmän valvojan on laadittava sijoituspalveluyritysryhmästä kuvaus seuraavien ryhmän yhteisöjen yksilöimiseksi:

a)

jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet sijoituspalveluyritykset ja jäsenvaltioon sijoittautuneet sivuliikkeet lukuun ottamatta sijoituspalveluyrityksiä, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2033 (3) 1 artiklan 2 kohtaa;

b)

jäsenvaltiossa toimiluvan saaneet tai jäsenvaltioon sijoittautuneet rahoituslaitokset, oheispalveluyritykset, sidonnaisasiamiehet ja niiden sivuliikkeet;

c)

kolmannessa maassa toimiluvan saaneet tai kolmanteen maahan sijoittautuneet rahoituslaitokset, oheispalveluyritykset, sidonnaisasiamiehet ja niiden sivuliikkeet.

2.   Sovellettaessa 1 kohdan a alakohtaa kuvaukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

jäsenvaltio, jossa laitos on saanut toimiluvan tai johon sivuliike on sijoittautunut;

b)

sijoituspalveluyrityksen valvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen tai sen vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon sivuliike on sijoittautunut, ja kyseisen jäsenvaltion muut asianomaiset finanssialan viranomaiset, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat rahoitusvälineiden markkinoiden valvonnasta, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin tai terrorismin rahoitukseen sekä kuluttajansuojasta ja kriisinratkaisusta;

c)

jos on kyse jäsenvaltiossa toimiluvan saaneesta sijoituspalveluyrityksestä, tiedot siitä, täyttääkö se perusteet, joilla sen katsottaisiin olevan asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu pieni ja ilman sidossuhteita oleva sijoituspalveluyritys.

3.   Sovellettaessa 1 kohdan b ja c alakohtaa kuvaukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot:

a)

jäsenvaltio tai kolmas maa, jossa ryhmän yhteisö tai sivuliike on saanut toimiluvan tai johon se on sijoittautunut;

b)

kyseisen ryhmän yhteisön tai sivuliikkeen valvonnasta vastaava tai valvontaan osallistuva viranomainen;

c)

tiedot ryhmän yhteisön tai sivuliikkeen merkityksestä a alakohdassa tarkoitetulle jäsenvaltiolle ja sijoituspalveluyritysryhmälle sekä asiaankuuluvat perusteet, joilla toimivaltaiset viranomaiset määrittävät tämän merkityksen.

2 artikla

Valvontakollegion perustamisen asianmukaisuuden määrittäminen

1.   Määrittäessään, onko valvontakollegion perustaminen asianmukaista, ryhmän valvojan on otettava huomioon 1 artiklassa tarkoitettu ryhmän kuvaus ja tarkistettava, täyttyykö jokin seuraavista edellytyksistä:

a)

sijoituspalveluyritysryhmä koostuu vähintään kahdesta sijoituspalveluyrityksestä, jotka ovat saaneet toimiluvan ja jotka toimivat kahdessa eri jäsenvaltiossa;

b)

valvontakollegion perustaminen helpottaisi direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista;

c)

koordinointi ja yhteistyö asianomaisten kolmansien maiden valvontaviranomaisten kanssa tehostuisi valvontakollegion alaisuudessa;

d)

koordinointia ja yhteistyötä tarvitaan tietojen vaihtamiseen ehdot täyttävien keskusvastapuolten määritysosapuolten valvontaviranomaisten tai ehdot täyttävien keskusvastapuolten valvontaviranomaisten kanssa asetuksen (EU) 2019/2033 23 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ja 2 kohdan soveltamiseksi ja kyseisten tietojen päivittämiseksi.

2.   Jos jokin 1 kohdan a, b, c tai d alakohdassa säädetyistä edellytyksistä täyttyy, kollegion perustamista on pidettävä asianmukaisena, paitsi jos ryhmän valvoja katsoo, että sen perustaminen ei olisi asianmukaista erityisesti, kun otetaan huomioon 1 artiklassa tarkoitettu ryhmän kuvaus ja kun sijoituspalveluyritykset katsotaan asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuiksi pieniksi ja ilman sidossuhteita oleviksi sijoituspalveluyrityksiksi.

3 artikla

Valvontakollegion perustamisesta ilmoittaminen

1.   Kun valvontakollegio on perustettu, ryhmän valvojan on ilman aiheetonta viivytystä

a)

ilmoitettava direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille toimivaltaisille viranomaisille ja valvontaviranomaisille niiden jäsenyydestä valvontakollegiossa;

b)

ilmoitettava EPV:lle ja asianomaiselle unionissa emoyrityksenä toimivalle sijoituspalveluyritykselle, unionissa emoyrityksenä toimivalle sijoitusalan holdingyhtiölle tai unionissa emoyrityksenä toimivalle rahoitusalan sekaholdingyhtiölle (jäljempänä kutakin tällaista yhteisöä kutsutaan myös ’unionissa emoyrityksenä toimivaksi yritykseksi’) valvontakollegion perustamisesta, sen jäsenten ja tarkkailijoiden henkilöllisyydestä sekä mahdollisista muutoksista kollegion kokoonpanossa.

2.   Jos valvontakollegiota ei ole perustettu, vaikka 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset ovat täyttyneet, ryhmän valvojan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava EPV:lle päätöksestään olla perustamatta valvontakollegiota ja perusteltava päätöksensä.

2 JAKSO

KOLLEGIOIDEN TOIMINTA

4 artikla

Kirjallisten järjestelyjen laadinta

1.   Direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 6 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuihin kirjallisiin järjestelyihin on sisällyttävä kaikki seuraavat tiedot:

a)

tiedot asianomaisen ryhmän yleisestä rakenteesta, joka käsittää kaikki ryhmän yhteisöt, unionissa emoyrityksenä toimiva yritys mukaan lukien;

b)

tunnistetiedot valvontakollegion jäsenistä, mukaan lukien jäsenet, jotka ovat kolmansien maiden valvontaviranomaisia, sekä tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tarkkailijoista;

c)

kuvaus ehdoista, jotka koskevat direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen kolmansien maiden valvontaviranomaisten osallistumista valvontakollegioon, erityisesti niiden osallistumista erilaisiin valvontakollegion vuoropuheluihin ja menettelyihin sekä niiden oikeuksia ja velvollisuuksia valvontakollegiossa käytävässä tietojenvaihdossa;

d)

tieto siitä, voiko ryhmän valvoja kutsua tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkkailijoita, sekä ehdot, joilla ne voivat osallistuvat valvontakollegion toimintaan;

e)

tietojenvaihtojärjestelyt, mukaan lukien tietojen laajuus, viestinnän tiheys ja viestintäkanavat, mukaan lukien tietojenvaihto kolmansien maiden valvontaviranomaisten ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 4 artiklan 2 kohdan v alakohdassa tarkoitettujen kriisinratkaisuviranomaisten kanssa, jotka on kutsuttu osallistumaan kollegioon tarkkailijoina;

f)

luottamuksellisten tietojen käsittelyä koskevat järjestelyt;

g)

menettelyt tietojen keräämiseksi sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöiltä ja tällaisten tietojen tarkistamismenettelyt;

h)

menettely, jolla koordinoidaan ehdot täyttävien keskusvastapuolten määritysosapuolten valvontaviranomaisten tai ehdot täyttävien keskusvastapuolten valvontaviranomaisten esittämiä tietopyyntöjä;

i)

tarvittaessa tehtävien ja velvollisuuksien siirtämistä koskevat järjestelyt;

j)

tarvittaessa kuvaus kollegion alarakenteista;

k)

valvontatoimintojen suunnittelu- ja koordinointijärjestelyt toiminnan jatkuvuutta koskevissa tilanteissa;

l)

valvontatoimintojen suunnittelu- ja koordinointijärjestelyt kriisitilanteisiin valmistautumisessa ja kriisitilanteissa, mukaan lukien varautumissuunnitelmat sekä viestintävälineet ja -menettelyt;

m)

menettelyt, joilla ryhmän valvojalle ja valvontakollegion jäsenille ilmoitetaan merkittävistä seuraamuksista ennen niiden määräämistä sijoituspalveluyritysryhmien yhteisöille ja sen jälkeen;

n)

viestintäpolitiikka, jota ryhmän valvoja ja valvontakollegion jäsenet noudattavat unionissa emoyrityksenä toimivan yrityksen ja ryhmän yhteisöjen suhteen;

o)

sovitut menettelyt ja aikataulut, joita noudatetaan valvontakollegion kokousasiakirjojen jakelussa;

p)

muut valvontakollegion jäsenten väliset sopimukset, mukaan lukien varhaisten varoitusmerkkien, mahdollisten riskien ja haavoittuvuuksien havaitsemista varten sovitut indikaattorit;

q)

järjestelyt sellaista tilannetta varten, jossa jäsen tai tarkkailija lopettaa osallistumisensa kollegioon, ja erityisesti järjestelyt, jotka koskevat velvoitteita tallentaa ennen osallistumisen lopettamista vaihdetut tiedot ja antaa pääsy niihin.

2.   Direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 6 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa kirjallisissa järjestelyissä voidaan määrätä muista konsolidointiryhmän valvojan ja kollegion jäsenten välillä sovituista seikoista.

5 artikla

Tarkkailijoiden tunnistetiedot

1.   Ryhmän valvojan on tarvittaessa ja valvontakollegion jäsenten ja EPV:n lisäksi kutsuttava seuraavat viranomaiset osallistumaan tarkkailijoina valvontakollegion kokouksiin ja toimintoihin:

a)

niiden vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, joihin 1 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti tärkeiksi katsotut sivuliikkeet ovat sijoittautuneet;

b)

EAMV;

c)

sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jossa ryhmän yhteisö, mukaan lukien unionissa emoyrityksenä toimiva yritys, on saanut toimiluvan tai johon se on sijoittautunut, tai Euroopan keskuspankki;

d)

jäsenvaltion viranomaiset tai elimet, jotka vastaavat sijoituspalveluyritysryhmän jonkin yhteisön valvonnasta tai osallistuvat siihen, mukaan lukien toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat rahoitusvälineiden markkinoiden valvonnasta, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin tai terrorismin rahoitukseen sekä kuluttajansuojasta, ja direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklassa tarkoitetut määritysosapuolen kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai ehdot täyttävän keskusvastapuolen toimivaltaiset viranomaiset;

e)

asetuksen (EU) N:o 1093/2010 4 artiklan 2 kohdan v alakohdassa tarkoitetut kriisinratkaisuviranomaiset.

2.   Ryhmän valvojan on valvontakollegion jäseniä kuullen täsmennettävä 4 artiklassa tarkoitetuissa kirjallisissa koordinointi- ja yhteistyöjärjestelyissä järjestelyt, jotka koskevat tämän artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten osallistumista valvontakollegioon. Ryhmän valvojan on ilmoitettava näistä järjestelyistä kaikille valvontakollegion jäsenille ja tarkkailijoille.

6 artikla

Osallistuminen valvontakollegion kokouksiin

1.   Järjestäessään kollegion kokousta direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 6 kohdan mukaisesti ryhmän valvojan on otettava huomioon kaikki seuraavat seikat:

a)

käsiteltävät aiheet, harkittavat toiminnat ja kokouksen tavoitteet ottaen erityisesti huomioon niiden merkitys sijoituspalveluyritysryhmän kaikkien yhteisöjen kannalta tämän asetuksen 1 artiklan mukaisesti tehdyn kuvauksen mukaisesti;

b)

sijoituspalveluyritysryhmän minkä tahansa yhteisön merkitys tämän asetuksen 1 artiklan mukaisesti tehdyn kuvauksen mukaisesti sekä sijoituspalveluyritysryhmän että sen jäsenvaltion kannalta, jossa kyseinen yhteisö on saanut toimiluvan tai johon se on sijoittautunut.

2.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten ja tarkkailijoiden on käsiteltävien aiheiden ja asetettujen tavoitteiden perusteella varmistettava, että sopivimmat edustajat osallistuvat valvontakollegion kokouksiin tai toimintoihin. Näillä edustajilla on oltava valtuudet sitouttaa viranomaisensa kollegion jäseninä tai tarkkailijoina mahdollisimman laajasti keskusteluihin ja päätöksiin, joita kyseisten kokousten aikana suunnitellaan.

3.   Ryhmän valvoja voi valvontakollegion kokouksen aiheiden ja tavoitteiden perusteella kutsua sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöjen edustajia osallistumaan kyseisiin kokouksiin.

7 artikla

Tehtävien ja velvollisuuksien siirto

1.   Laatiessaan ja päivittäessään 14 artiklassa tarkoitettua kollegiomuotoista valvontatarkkailuohjelmaa ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten on harkittava mahdollisuutta tehdä sopimuksia direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetusta tehtävien ja velvollisuuksien vapaaehtoisesta siirrosta erityisesti silloin, kun siirron odotetaan lisäävän valvonnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta etenkin poistamalla tarpeettomia päällekkäisyyksiä valvontavaatimuksista, tietopyynnöt mukaan lukien.

2.   Ryhmän valvojan on ilmoitettava tehtävien tai velvollisuuksien siirtoa koskevan sopimuksen tekemisestä unionissa emoyrityksenä toimivalle yritykselle, ja valtuuksiaan siirtävän toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tällaisen sopimuksen tekemisestä asianomaiselle sijoituspalveluyritykselle.

8 artikla

Valvontakollegion jäsenten ja sijoituspalveluyritysryhmän välinen tietojenvaihto

1.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten on koordinoitava tietojen toimittamista sijoituspalveluyritysryhmän mille tahansa yhteisölle ja näiden esittämiä tietopyyntöjä seuraavasti:

a)

ryhmän valvojan on toimitettava tietoja unionissa emoyrityksenä toimivalle yritykselle ja pyydettävä siltä tietoja;

b)

valvontakollegion jäsenten on toimitettava tietoja sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöille, jotka 1 artiklan mukaisesti suoritetun kuvauksen mukaan kuuluvat niiden valvonnan piiriin, ja pyydettävä niiltä tietoja.

2.   Valvontakollegion jäsenen, joka aikoo poikkeuksellisesti toimittaa tietoja unionissa emoyrityksenä toimivalle yritykselle tai pyytää siltä tietoja, on ilmoitettava asiasta etukäteen ryhmän valvojalle.

3.   Jos ryhmän valvoja aikoo poikkeuksellisesti toimittaa tietoja sijoituspalveluyritysryhmän yhteisölle, joka ei 1 artiklan mukaisesti suoritetun kuvauksen mukaan kuulu suoraan ryhmän valvojan valvonnan piiriin, tai pyytää tällaiselta yhteisöltä tietoja, sen on ilmoitettava asiasta etukäteen asianomaiselle kollegion jäsenelle, joka vastaa kyseisen yhteisön valvonnasta.

3 JAKSO

VALVONTATOIMINTOJEN SUUNNITTELU JA KOORDINOINTI TOIMINNAN JATKUVUUTTA KOSKEVISSA TILANTEISSA

9 artikla

Valvontakollegion sisäistä tietojenvaihtoa koskevat yleiset edellytykset

1.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten ja tarkkailijoiden on vaihdettava keskenään kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen niiden toimintojen ja tehtävien hoitamisen helpottamiseksi, direktiivin (EU) 2019/2034 48 ja 49 artiklassa tarkoitetut tehtävät mukaan lukien.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä kaikki merkitykselliset tiedot riippumatta siitä, onko ne saatu ryhmän yhteisöltä tai sivuliikkeeltä, toimivaltaiselta viranomaiselta tai valvontaviranomaiselta tai muusta lähteestä, ja niitä on vaihdettava riittävästi, tarkasti ja oikea-aikaisesti.

10 artikla

Tietojenvaihto sijoituspalveluyritysryhmien valvonnan tehostamiseksi

1.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten on vaihdettava säännöllisesti seuraavat tiedot:

a)

direktiivin (EU) 2019/2034 13 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, sellaisina kuin ne on täsmennetty komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1117 (4);

b)

tiedot, jotka tarvitaan direktiivin (EU) 2019/2034 49 artiklassa säädettyjen yhteistyövaatimusten täyttämiseksi;

c)

tarvittaessa tiedot makrotaloudellisesta ympäristöstä, jossa sijoituspalveluyritysryhmä ja sen yhteisöt toimivat.

2.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten on 1 kohdan mukaisesti vaihdettujen tietojen perusteella yksilöitävä ja vaihdettava määrällisiä tietoja varhaisten varoitusmerkkien, mahdollisten riskien ja haavoittuvuuksien havaitsemiseksi sekä vakavaraisuuden arviointiprosessin tueksi.

11 artikla

Tietojenvaihto vakavaraisuuden arviointiprosessia varten

1.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten on vaihdettava tietoja direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisesti suoritetun vakavaraisuuden arviointiprosessin tuloksista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä ainakin seuraavat tiedot:

a)

direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan 1 kohdan a–g alakohdassa tarkoitetut seikat, jotka ovat olleet vakavaraisuuden arvioinnin kohteina;

b)

tulokset arvioinnista, jonka mukaan jokin direktiivin (EU) 2019/2034 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista on todettu, soveltuvissa tapauksissa mukaan lukien tiedot direktiivin (EU) 2019/2034 39 ja 40 artiklan mukaisesti asetetuista omien varojen lisävaatimuksista ja tiedot mainitun direktiivin 41 artiklan mukaisesti suoritetun tarkastelun päätelmistä ja soveltuvissa tapauksissa asiaan liittyvistä omien varojen lisävaatimuksista;

c)

direktiivin (EU) 2019/2034 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti suoritetun, likviditeetin riittävyyden arvioinnin tulokset ja soveltuvissa tapauksissa tiedot direktiivin (EU) 2019/2034 39 artiklan 2 kohdan k alakohdan ja 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetetuista erityisistä maksuvalmiusvaatimuksista;

d)

tiedot muista valvontatoimista tai varhaisen vaiheen toimista, jotka on toteutettu tai aiotaan toteuttaa vakavaraisuuden arviointiprosessissa havaittujen puutteiden korjaamiseksi

e)

paikalla tehtyjen tarkastusten ja etävalvonnan aikana tehdyt havainnot, jotka ovat merkityksellisiä sijoituspalveluyritysryhmän tai sen yhteisöjen riskiprofiilin arvioinnin kannalta.

12 artikla

Sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan jatkuvaan tarkasteluun liittyvä tietojenvaihto

1.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten on vaihdettava kaikki merkitykselliset tiedot direktiivin (EU) 2019/2034 37 artiklassa tarkoitetun sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan jatkuvan tarkastelun tuloksista.

2.   Jos ryhmän valvoja tai jokin valvontakollegion jäsen on todennut, että sijoituspalveluyritysryhmän yhteisö, mukaan lukien unionissa emoyrityksenä toimiva yritys, ei enää täytä sisäisten mallien soveltamisvaatimuksia, tai on havainnut puutteita direktiivin (EU) 2019/2034 37 artiklan mukaisesti, ryhmän valvojan tai valvontakollegion jäsenen on viipymättä jaettava soveltuvissa tapauksissa seuraavat tiedot:

a)

arvio havaittujen puutteiden vaikutuksista ja mahdollisista kysymyksistä, jotka liittyvät sisäisten mallien käyttöä koskevien vaatimusten noudattamatta jättämiseen, sekä näiden puutteiden ja kysymysten olennaisuudesta;

b)

arvio suunnitelmasta, jonka sijoituspalveluyritysryhmän asianomainen yhteisö on esittänyt vaatimustenmukaisuuden palauttamiseksi ja havaittujen puutteiden korjaamiseksi, mukaan lukien tiedot suunnitelman täytäntöönpanon aikataulusta;

c)

tiedot ryhmän valvojan tai valvontakollegion asianomaisen jäsenen aikomuksesta peruuttaa sisäisen mallin käyttöä koskeva lupa tai rajoittaa mallin käyttö aloille, joilla vaatimukset täyttyvät tai joilla vaatimustenmukaisuus voidaan saavuttaa asianmukaisen määräajan kuluessa tai joihin havaitut puutteet eivät vaikuta;

d)

tiedot omien varojen lisävaatimuksista, joita mahdollisesti ehdotetaan määrättävän direktiivin (EU) 2019/2034 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla yhdessä sen 40 artiklan 1 kohdan d alakohdan kanssa valvontatoimena, jolla puututaan vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyviin kysymyksiin tai havaittuihin puutteisiin.

3.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten on myös vaihdettava tiedot sisäisten mallien käyttöä koskevan luvan laajentamisesta tai sisäisiin malleihin tehdyistä muutoksista.

13 artikla

Vaatimusten noudattamatta jättämiseen ja seuraamuksiin liittyvä yhteistyö

1.   Valvontakollegion jäsenten ja tarkkailijoiden on ilmoitettava ryhmän valvojalle kaikista tilanteista, joissa ne ovat todenneet, että niiden valvonnan piiriin kuuluva sijoituspalveluyritysryhmän yhteisö

a)

ei ole noudattanut vakavaraisuusvalvontaan tai markkinakäyttäytymisen valvontaan liittyviä vaatimuksia, jotka vahvistetaan seuraavissa säädöksissä:

i)

asetus (EU) 2019/2033 ja soveltuvin osin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 (5);

ii)

direktiivi (EU) 2019/2034;

iii)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014 (6);

iv)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU (7);

v)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU (8);

b)

on jonkin direktiivin (EU) 2019/2034 54 artiklan mukaisesti määrätyn hallinnollisen seuraamuksen tai muun hallinnollisen toimenpiteen kohteena.

2.   Valvontakollegion jäsenten ja tarkkailijoiden on 1 kohdan mukaisesti vaihdettujen tietojen perusteella keskusteltava ryhmän valvojan kanssa vaatimusten noudattamatta jättämiseen liittyvien kysymysten tai seuraamusten mahdollisista vaikutuksista asianomaisiin ryhmän yhteisöihin tai koko sijoituspalveluyritysryhmään.

14 artikla

Vakavaraisuuden arviointiprosessin täytäntöönpano

1.   Vakavaraisuuden arviointiprosessin suorittamiseksi direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisesti ryhmän valvojan on valvontakollegion jäseniä kuullen laadittava kollegiomuotoinen valvontatarkkailuohjelma ja ylläpidettävä sitä päivitettynä.

2.   Valvontatarkkailuohjelmaa laadittaessa ryhmän valvojan on valvontakollegion jäseniä kuullen yksilöitävä valvontatoiminnat, jotka on toteutettava sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöjen tai koko ryhmän osalta. Kollegiomuotoiseen valvontatarkkailuohjelmaan on sisällyttävä kaikki seuraavat:

a)

yhteistyöalat, jotka on yksilöity direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisesti suoritetun vakavaraisuuden arviointiprosessin tai valvontakollegion muun toiminnan tuloksena, mukaan lukien mainitun direktiivin 48 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetut pyrkimykset tehostaa valvontaa ja poistaa valvontavaatimusten tarpeeton päällekkäisyys;

b)

ryhmän valvojan ja valvontakollegion kollegiomuotoiset valvontatarkkailuohjelmat, jotka koskevat unionissa sijoituspalveluyritysryhmän emoyrityksenä toimivaa yritystä sekä sen yhteisöjä tai sivuliikkeitä;

c)

valvontakollegion työn ja sen suunniteltujen valvontatoimintojen painopistealueet, mukaan lukien direktiivin (EU) 2019/2034 14 kohdassa tarkoitetut paikalla tehtävät tarkastukset ja todentamiset;

d)

valvontakollegion jäsenet, jotka vastaavat suunniteltujen valvontatoimintojen toteuttamisesta;

e)

kunkin suunnitellun valvontatoiminnan ennakoidut aikataulut sekä ajoituksen että keston osalta.

4 JAKSO

VALVONTATOIMINTOJEN SUUNNITTELU JA KOORDINOINTI KRIISITILANTEISIIN VALMISTAUTUMISESSA JA KRIISITILANTEISSA

15 artikla

Kollegion kehys mahdollisten kriisitilanteiden ennakoimiseksi

1.   Ryhmän valvojan on valvontakollegion jäseniä kuullen laadittava kollegion kehys mahdollisten kriisitilanteiden ennakoimiseksi ottaen huomioon sijoituspalveluyritysryhmän erityiset piirteet ja rakenne.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kollegion kehys on virallistettava 4 artiklan mukaisesti laadituissa kirjallisissa järjestelyissä, ja siihen on sisällyttävä kaikki seuraavat:

a)

kollegiokohtaiset menettelyt, joita on sovellettava, kun ilmenee direktiivin (EU) 2019/2034 47 artiklassa tarkoitettu kriisitilanne;

b)

tiedot, jotka on vaihdettava, kun ilmenee direktiivin (EU) 2019/2034 47 artiklassa tarkoitettu kriisitilanne;

3.   Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä kaikki seuraavat tiedot:

a)

kuvaus syntyneestä kriisitilanteesta, mukaan lukien kriisitilanteen syy, ja kriisitilanteen odotettavissa olevat vaikutukset sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöihin tai koko ryhmään sekä sen asiakkaisiin ja Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän vakauteen;

b)

selvitys toimenpiteistä ja toimista, jotka ryhmän valvoja tai jokin valvontakollegion jäsenistä tai sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöt ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa reaktiona kriisitilanteeseen;

c)

tuoreimmat saatavilla olevat määrälliset tiedot sijoituspalveluyritysryhmän sijoituspalveluyritysten laitoksen likviditeetti- ja pääomatilanteesta.

16 artikla

Tietojenvaihto kriisitilanteissa

1.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten on vaihdettava keskenään kaikki tiedot, jotka tarvitaan helpottamaan direktiivin (EU) 2019/2034 47 artiklassa tarkoitettujen tehtävien hoitamista.

2.   Saatuaan tiedon kriisitilanteesta joltakulta valvontakollegion jäseneltä tai tarkkailijalta tai havaittuaan kriisitilanteen ryhmän valvojan on toimitettava 15 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot mainitun kohdan a alakohdan mukaisesti vahvistettuja menettelyjä noudattaen niille valvontakollegion jäsenille, jotka valvovat sijoituspalveluyritystä tai sen sivuliikkeitä, johon tai joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, sekä EPV:lle ja Euroopan järjestelmäriskikomitealle.

3.   Riippuen kriisitilanteen luonteesta, vakavuudesta, mahdollisista järjestelmä- tai muista vaikutuksista sekä kriisitilanteen vaikutusten leviämisen todennäköisyydestä niitä ryhmän yhteisöjä valvovat valvontakollegion jäsenet, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, ja ryhmän valvoja voivat päättää vaihtaa lisätietoja.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on tarvittaessa päivitettävä heti, kun uusia tietoja on saatavilla.

5.   Jos tässä artiklassa tarkoitettu viestintä tapahtuu suullisesti, asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava viestinnän sisältö kirjallisesti ja oikea-aikaisesti.

17 artikla

Kriisitilanteen valvonta-arvioinnin ja valvontatoimien koordinointi

1.   Kriisitilanteen syntyessä ryhmän valvojan on koordinoitava kriisitilanteen arviointia yhteistyössä valvontakollegion jäsenten kanssa ja kuultava tarvittaessa kollegion tarkkailijoita. Tämä arviointi käsittää erityisesti seuraavat seikat:

a)

kriisitilanteen luonne ja vakavuus;

b)

kriisitilanteen vaikutukset tai mahdolliset vaikutukset sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöihin tai sivuliikkeisiin ja koko ryhmään sekä sen asiakkaisiin ja markkinoihin;

c)

riski vaikutusten leviämisestä rajojen yli ottaen erityisesti huomioon mahdolliset järjestelmäseuraukset missä tahansa jäsenvaltiossa, jossa sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöt ovat saaneet toimiluvan tai joihin ne ovat sijoittautuneet.

2.   Ryhmän valvojan on 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella koordinoitava kriisitilanteen valvontatoimien kehittämistä yhteistyössä valvontakollegion jäsenten kanssa ja kuultava tarvittaessa valvontakollegion tarkkailijoita.

3.   Koordinoiduissa valvontatoimissa on täsmennettävä tarvittavat valvontatoimet, niiden laajuus ja toteutusaikataulu.

4.   Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten, jotka vastaavat niiden sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöjen tai sivuliikkeiden valvonnasta, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, on seurattava koordinoitujen valvontatoimien toteutusta ja vaihdettava tietoja niiden toteutuksesta.

18 artikla

Kriisitilannetta koskevan ulkoisen viestinnän koordinointi

Ryhmän valvojan ja valvontakollegion jäsenten, jotka vastaavat niiden sijoituspalveluyritysryhmän yhteisöjen tai sivuliikkeiden valvonnasta, joihin kriisitilanne vaikuttaa tai todennäköisesti vaikuttaa, on koordinoitava ulkoista viestintäänsä mahdollisimman paljon ottaen huomioon unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön mukaiset oikeudelliset velvoitteet ja rajoitukset.

19 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 12 päivänä tammikuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1).

(4)  Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1117, annettu 12 päivänä tammikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset (katso tämän virallisen lehden sivu 10).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä neuvoston direktiivin 82/891/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2001/24/EY, 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2005/56/EY, 2007/36/EY, 2011/35/EU, 2012/30/EU ja 2013/36/EU ja asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190).


8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/29


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1119,

annettu 12 päivänä tammikuuta 2023,

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 soveltamista koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisessä tietojenvaihdossa käytettävien vakiomuotoisten lomakkeiden, mallien ja menettelyjen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta 27 päivänä marraskuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välinen tehokas ja oikea-aikainen yhteistyö edellyttää riittävää kaksisuuntaista tietojenvaihtoa kyseisten viranomaisten valvontavaltuuksien puitteissa. Tämän tavoitteen tukemiseksi tietojenvaihtoa varten olisi vahvistettava vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja toimintamenettelyt, määräajat mukaan luettuina. Koska vaihdettavien tietojen olisi oltava oikea-aikaisia ja ajantasaisia, toimivaltaisten viranomaisten olisi pyrittävä vaihtamaan tietoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ilman aiheetonta viivytystä ja ennen määräaikojen umpeutumista.

(2)

Jotta voidaan varmistaa tehokas tietojen toimittaminen toimivaltaisten viranomaisten asianomaisille yhteyshenkilöille ja tietojen pysyminen luottamuksellisina, toimivaltaisten viranomaisten olisi laadittava yhteyshenkilöluetteloita, asetettava ne saataville ja päivitettävä niitä säännöllisesti.

(3)

Jotta voidaan varmistaa sijoituspalveluyritysten rajatylittävän valvonnan tehokkuus, asiakkaiden ja markkinoiden riittävä suojelu sekä nopeat korjaavat toimet, kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava toisilleen kaikista mahdollisista tilanteista, jotka vaikuttavat jonkin sivuliikkeen rahoitusvakauteen tai toimintaan, ja toimitettava kaikki olennaiset ja merkitykselliset tiedot asianomaisesta tilanteesta.

(4)

Kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset vahvistetaan komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1117 (2). Sen vuoksi vahvistettaessa vakiomuotoisia lomakkeita, malleja ja menettelyjä tällaisia tietojenvaihtovaatimuksia varten olisi noudatettava kyseisessä delegoidussa asetuksessa vahvistettua soveltamisalaa ja lähestymistapaa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi olisi myös otettava huomioon muiden mekanismien kautta jo käyttöön otetut vakiomuotoiset lomakkeet, mallit ja menettelyt, kuten ne, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (3) 34 ja 35 artiklan mukaisesti.

(5)

Delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1117 vahvistetussa kehyksessä täsmennetään toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset. Vaikka viimeksi mainitussa säädetään keskeisistä tekijöistä, joiden olisi kuuluttava toimivaltaisten viranomaisten välisen tietojenvaihdon piiriin, sen tarkoituksena ei ole rajoittaa tällaisen tietojenvaihdon laajuutta, kun pyritään edistämään toimivaltaisten viranomaisten välistä laajaa rajat ylittävää yhteistyötä.

(6)

Tämä asetus perustuu Euroopan pankkiviranomaisen, jäljempänä ’EPV’, komissiolle toimittamiin teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksiin, joita laadittaessa se on kuullut Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaista, jäljempänä ’ESMA’.

(7)

EPV on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia niistä teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (4) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tietojenvaihdon tiheys

1.   Delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 2 artiklassa tarkoitetut tiedot on asetettava saataville ja päivitettävä vähintään kerran vuodessa. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava päivitetyt tiedot vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta tai ilman aiheetonta viivytystä olennaisen muutoksen jälkeen.

2.   Tiedot kaikista sellaisista tilanteista, jotka koskevat delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 3–6 ja 8 artiklassa täsmennettyä vaatimusten noudattamatta jättämistä, ja delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 9 artiklassa tarkoitettujen valvontatoimenpiteiden tai muiden hallinnollisten seuraamusten tai hallinnollisten toimenpiteiden soveltamista on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 14 kalenteripäivän kuluttua siitä, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat todenneet noudattamatta jättämisen tai kun on sovellettu valvontatoimenpiteitä tai muita hallinnollisia toimenpiteitä tai kun on määrätty hallinnollisia seuraamuksia.

3.   Delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 3–7 artiklassa tarkoitetut tiedot on asetettava saataville ja päivitettävä vähintään kerran vuodessa. Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava päivitetyt tiedot vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta perustuen 31 päivänä joulukuuta päättyneeseen kirjanpitoon tai ilman aiheetonta viivytystä olennaisen muutoksen jälkeen.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jos kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset saavat kalenterivuoden aikana päätökseen direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisesti suoritetun sijoituspalveluyritysten vakavaraisuuden arvioinnin, 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava viimeistään kuukauden kuluttua raportin valmistumisesta.

2 artikla

Tietojen toimittamisessa noudatettavat toimintamenettelyt

1.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on pidettävä kustakin sijoituspalveluyrityksestä yllä ajantasaista yhteystietoluetteloa, joka sisältää asianomaiset yhteyshenkilöt ja yhteystiedot kotijäsenvaltion ja vastanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten, myös yhteystiedot kriisitilanteita varten, ja annettava yhteystietoluettelo vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

2.   Vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kotijäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille yhteyshenkilönsä ja yhteystietonsa sekä mahdolliset muutokset ilman aiheetonta viivytystä. Kotijäsenvaltion ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarkistettava ja päivitettävä yhteystietoluettelo vähintään kerran vuodessa.

3.   Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava tietoja kirjallisessa tai sähköisessä muodossa ja osoitettava tiedot 1 kohdassa tarkoitetussa yhteystietoluettelossa yksilöidyille asianomaisille yhteyshenkilöille, jollei tietoja pyytävä toimivaltainen viranomainen toisin määritä.

4.   Kun tietoja vaihdetaan sähköisessä muodossa, on käytettävä suojattuja viestintäkanavia, jolleivät tietoja antavat ja vastaanottavat toimivaltaiset viranomaiset katso aiheelliseksi käyttää suojaamattomia viestintäkanavia, rajoittamatta kuitenkaan direktiivin (EU) 2019/2034 15 artiklan ja henkilötietojen käsittelyä koskevien sääntöjen soveltamista.

5.   Jos toimivaltaiset viranomaiset ovat havainneet mahdollisia ongelmia tai riskejä, joita sijoituspalveluyritys aiheuttaa asiakkaiden suojelulle tai rahoitusjärjestelmän vakaudelle vastaanottavassa jäsenvaltiossa, tai noudattamatta jättämisiä, seuraavat tiedot voidaan tapauksen kiireellisyydestä riippuen toimittaa suullisesti, ennen kuin ne vahvistetaan kirjallisessa tai sähköisessä muodossa:

a)

tiedot delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 8 artiklassa tarkoitettujen vaatimusten noudattamatta jättämisestä;

b)

tiedot valvontatoimenpiteiden tai muiden hallinnollisten toimenpiteiden soveltamisesta;

c)

tiedot hallinnollisten seuraamusten määräämisestä.

6.   Saatuaan tiedot toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava niiden vastaanottaminen. Kun tiedot on toimitettu sähköisessä muodossa käyttämällä suojattua viestintäkanavaa, vahvistus niiden vastaanottamisesta on toimitettava käyttämällä samaa kanavaa. Vahvistus vastaanottamisesta ei ole tarpeen, jos tiedot on toimitettu suullisesti tai käyttämällä sellaista suojattua viestintäkanavaa, jonka avulla lähettäjä pystyy saamaan vahvistuksen siitä, että vastaanottaja on saanut kyseiset tiedot.

7.   Jos on perustettu valvontakollegio direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kotijäsenvaltion ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat kollegioon jäseninä tai muina osallistujina komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/1118 (5) mukaisesti, tämän artiklan 1–6 kohtaa ei sovelleta. Tällaisissa tapauksissa tiedot on vaihdettava direktiivin (EU) 2019/2034 48 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

3 artikla

Sivuliikkeen kautta toimivia sijoituspalveluyrityksiä koskevassa tietojenvaihdossa käytettävät vakiomuotoiset lomakkeet

1.   Delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 2–4 ja 7 artiklassa tarkoitetut tiedot on vaihdettava käyttämällä liitteessä esitettyä mallia ja lomaketta.

2.   Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot ja havainnot mahdollisista ongelmista ja riskeistä, joita sivuliikkeestä tai sen toiminnasta aiheutuu vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja jotka vaikuttavat merkittävästi asiakkaiden suojeluun tai rahoitusjärjestelmän vakauteen vastaanottavassa jäsenvaltiossa, kyseisten viranomaisten asianmukaiseksi katsomassa muodossa.

3.   Delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 8 artiklassa tarkoitetut tiedot ja tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valvontatoimenpiteiden tai muiden hallinnollisten toimenpiteiden tai seuraamusten soveltamista koskevat tiedot on toimitettava ne toimittavan toimivaltaisen viranomaisen asianmukaiseksi katsomassa muodossa.

4 artikla

Rajojen yli toimivia palveluntarjoajia koskevat tietopyynnöt

1.   Kun toimivaltaiset viranomaiset vastaanottavassa jäsenvaltiossa, jossa sijoituspalveluyritys harjoittaa toimintaansa palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla, pyytävät kotijäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia toimittamaan kyseisiä palveluja koskevia tietoja delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 mukaisesti, niiden on

a)

toimitettava tietopyyntö kirjallisessa tai sähköisessä muodossa 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa yhteystietoluettelossa yksilöidylle asianomaiselle yhteyshenkilölle;

b)

ilmoitettava kohtuullinen määräaika, johon mennessä vastauksen odotetaan olevan saatavilla.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottavan kotijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava tiedot ilman aiheetonta viivytystä ja pyrittävä kaikin tavoin vastaamaan pyynnössä mainittuun määräaikaan mennessä. Jos kyseiset toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty vastaamaan pyynnössä mainittuun määräaikaan mennessä, niiden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava pyynnön esittäneille toimivaltaisille viranomaisille, mihin määräaikaan mennessä ne toimittavat tiedot.

5 artikla

Tapauskohtaiset tietopyynnöt

1.   Kaikki muut tapauskohtaiset tietopyynnöt, joita ei ole eritelty delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/1117, on toimitettava kirjallisessa tai sähköisessä muodossa tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa yhteystietoluettelossa yksilöidyille asianomaisille yhteyshenkilöille.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittävien toimivaltaisten viranomaisten on selitettävä, millä tavoin tiedot ovat omiaan helpottamaan sijoituspalveluyrityksen valvontaa tai seurantaa tai edistämään rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamista.

3.   Tietoja pyytävien toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava kohtuullinen määräaika, johon mennessä vastauksen odotetaan olevan saatavilla, ottaen huomioon pyynnön ja pyydettyjen tietojen luonne ja kiireellisyys.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava tiedot ilman aiheetonta viivytystä ja pyrittävä kaikin tavoin vastaamaan pyynnössä mainittuun määräaikaan mennessä. Jos kyseiset toimivaltaiset viranomaiset eivät pysty vastaamaan pyynnössä mainittuun määräaikaan mennessä, niiden on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava pyynnön esittäneille toimivaltaisille viranomaisille, mihin määräaikaan mennessä ne toimittavat tiedot.

5.   Jos pyydetyt tiedot eivät ole saatavissa, 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottavien toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava asiasta pyynnön esittäneille toimivaltaisille viranomaisille.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä tammikuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1117, annettu 12 päivänä tammikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset (katso tämän virallisen lehden sivu 10).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) 2023/1118, annettu 12 päivänä tammikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla, joissa määritetään kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten vaihtamien tietojen tyyppiä ja luonnetta koskevat vaatimukset (katso tämän virallisen lehden sivu 17).


LIITE

Lomake, jolla kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset toimittavat sijoituspalveluyrityksiä koskevat tiedot sivuliikettä valvoville vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille:

Toimivaltainen viranomainen:

Vapaamuotoinen teksti

Sijoituspalveluyrityksen nimi:

Vapaamuotoinen teksti

Viitepäivä (PP/KK/VVVV):

Tietojen viitepäivä.

Toimituspäivä (PP/KK/VVVV):

Päivä, jona tiedot toimitetaan vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Tiedot toimitettu konsolidoinnin perusteella (kyllä/ei)

Merkitään ”kyllä”, jos tämän lomakkeen tiedot toimitetaan konsolidoinnin perusteella eikä sijoituspalveluyritysryhmän tasolla.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten yhteyshenkilö:

Mahdollisiin lisäkysymyksiin vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot

Ilmoitus siitä, täyttääkö sijoituspalveluyritys asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklassa säädetyt omien varojen vaatimukset, ottaen huomioon kyseisen asetuksen 57 artiklassa säädetyt siirtymäjärjestelyt

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 3 artiklan 1 kohta.

Vapaamuotoinen vastaus raportointipäivän tilanteen mukaan.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Kysymyksistä, jotka koskevat säädettyjen vähimmäisvaatimusten täyttämättä jättämistä sekä toimivaltaisten viranomaisten sen vuoksi mahdollisesti toteuttamia valvontatoimenpiteitä, ei raportoida tässä säännölliseen tietojenvaihtoon tarkoitetussa lomakkeessa vaan erikseen ja 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Ilmoitus siitä, täyttääkö sijoituspalveluyritys direktiivin (EU) 2019/2034 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti mahdollisesti asetetut omia varoja koskevat lisävaatimukset

Ilmoitus siitä, noudattaako sijoituspalveluyritys direktiivin (EU) 2019/2034 41 artiklan mukaisesti mahdollisesti asetettuja omien varojen lisävaatimuksia koskevia ohjeita

Asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklassa säädettyjen omien varojen vaatimusten arvo

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 3 artiklan 2 kohta.

Vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin mukainen arvo.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Ilmoitus siitä, onko edellisellä rivillä ilmoitettu arvo määritetty asetuksen (EU) 2019/2033 11 artiklan 1 kohdan a, b vai c alakohdan perusteella

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 3 artiklan 2 kohta.

Vapaamuotoinen teksti, jossa ilmoitetaan omien varojen vaatimusten laskentaperusta.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Direktiivin (EU) 2019/2034 39 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti asetettujen omien varojen lisävaatimusten arvo ja asettamisperusteet

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 3 artiklan 2 kohta.

Vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin mukainen arvo.

Vapaamuotoinen teksti, jossa ilmoitetaan omien varojen lisävaatimusten asettamisperusteet.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Direktiivin (EU) 2019/2034 41 artiklan mukaisesti mahdollisesti asetettujen omien varojen lisävaatimuksia koskevien ohjeinen mukainen arvo

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 3 artiklan 2 kohta.

Vakavaraisuusvalvontaan liittyvän raportoinnin mukainen arvo.

Vapaamuotoinen teksti, jossa ilmoitetaan omien varojen lisävaatimuksia koskevien ohjeiden asettamisperusteet.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Ilmoitus siitä, täyttääkö sijoituspalveluyritys asetuksen (EU) 2019/2033 neljännessä osassa säädetyt keskittymäriskiä koskevat vaatimukset

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 4 artiklan 1 kohta.

Vapaamuotoinen vastaus raportointipäivän tilanteen mukaan.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Kysymyksistä, jotka koskevat säädettyjen vähimmäisvaatimusten täyttämättä jättämistä sekä toimivaltaisten viranomaisten sen vuoksi mahdollisesti toteuttamia valvontatoimenpiteitä, ei raportoida tässä säännölliseen tietojenvaihtoon tarkoitetussa lomakkeessa vaan erikseen ja tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Ilmoitus siitä, täyttääkö sijoituspalveluyritys asetuksen (EU) 2019/2033 viidennessä osassa säädetyt maksuvalmiusvaatimukset, ottaen huomioon kyseisen asetuksen 57 artiklan 1 kohdassa säädetyt siirtymäjärjestelyt

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 4 artiklan 3 kohta.

Vapaamuotoinen vastaus raportointipäivän tilanteen mukaan.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Kysymyksistä, jotka koskevat säädettyjen vähimmäisvaatimusten täyttämättä jättämistä sekä toimivaltaisten viranomaisten sen vuoksi mahdollisesti toteuttamia valvontatoimenpiteitä, ei raportoida tässä säännölliseen tietojenvaihtoon tarkoitetussa lomakkeessa vaan erikseen ja tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Yhteenveto kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten tekemästä sijoituspalveluyrityksen likviditeettiriskiprofiilia ja likviditeettiriskin hallintaa koskevasta yleisarvioinnista

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 4 artiklan 5 kohta.

Vapaamuotoinen vastaus raportointipäivän tilanteen mukaan.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Yhteenveto kaikista olennaisista riskeistä, jotka on havaittu direktiivin (EU) 2019/2034 36 artiklan mukaisesti tehdyssä vakavaraisuuden arvioinnissa tai muussa kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toteuttamassa valvontatoiminnassa

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 7 artiklan 1 kohta.

Vapaamuotoinen vastaus raportointipäivän tilanteen mukaan.

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Vaihdettavat lisätiedot, jotka koskevat sijoituspalveluyrityksen liikkeenjohtoa ja omistusta sekä kriisitilanteisiin varautumista

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 2 artiklan 1 kohta ja 10 artikla.

1.

Sijoituspalveluyrityksen nykyinen organisaatiorakenne (organisaatiokaavio), mukaan lukien sen liiketoiminta-alueet ja sen suhde konserniin kuuluviin yhteisöihin

2.

Sellaisten toimivaltaisiin viranomaisiin kuuluvien henkilöiden yhteystiedot kriisitilanteita varten, jotka vastaavat kriisitilanteiden käsittelystä, sekä kriisitilanteissa sovellettavat viestintämenettelyt

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.

Lisätiedot, jotka kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava valvomistaan sijoituspalveluyrityksistä, joita ei ole määritelty pieniksi ja ilman sidossuhteita oleviksi sijoituspalveluyrityksiksi asetuksen (EU) 2019/2033 12 artiklan mukaisesti

Lainsäädäntöviite: delegoidun asetuksen (EU) 2023/1117 2 artiklan 2 kohta.

1.

Ylimmän hallintoelimen ja toimivan johdon rakenne, mukaan lukien tiedot siitä, miten sivuliikkeen valvonnan vastuualueet on jaettu

2.

Luettelo osakkeenomistajista ja jäsenistä, joilla on huomattavia omistusosuuksia

Jos edellisen raportointikauden jälkeen ei ole tapahtunut muutoksia, toimivaltaiset viranomaiset voivat viitata jo toimitettuihin tietoihin tai päivittää tiedot niiden pohjalta.


8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/36


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1120,

annettu 7 päivänä toukokuuta 2023,

unionin luvan myöntämisestä yksittäiselle biosidivalmisteelle ”APESIN Handaktiv” Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tana-Chemie GmbH toimitti 23 päivänä huhtikuuta 2019 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, hakemuksen asetuksen (EU) N:o 528/2012 43 artiklan 1 kohdan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 414/2013 (2) 4 artiklan mukaisesti saadakseen unionin luvan asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteessä V määriteltyyn valmisteryhmään 1 kuuluvalle ja asetuksen (EU) N:o 414/2013 1 artiklassa tarkoitetulle samalle yksittäiselle biosidivalmisteelle, joka on nimeltään ”APESIN Handaktiv”. Hakemus kirjattiin numerolla BC-CF051114-66 biosidivalmisterekisteriin, jäljempänä ’rekisteri’. Hakemuksessa ilmoitettiin myös asianomaisen biosidiviitevalmisteperheen ”Knieler & Team Propanol Family” hakemusnumero, joka on kirjattu rekisteriin tapausnumerolla BC-AQ050985-22.

(2)

Sama yksittäinen biosidivalmiste ”APESIN Handaktiv” sisältää tehoaineina 1-propanolia ja 2-propanolia, jotka sisältyvät asetuksen (EU) N:o 528/2012 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin hyväksyttyjen tehoaineiden luetteloon valmisteryhmän 1 osalta.

(3)

Kemikaalivirasto toimitti komissiolle 8 päivänä joulukuuta 2021 täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 414/2013 6 artiklan mukaisesti biosidivalmistetta ”APESIN Handaktiv” koskevan lausunnon (3) ja luonnoksen biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevasta yhteenvedosta, jäljempänä ’valmisteyhteenveto’.

(4)

Lausunnossa todetaan, että ehdotetut erot kyseisen saman yksittäisen biosidivalmisteen ja asianomaisen viitebiosidivalmisteen välillä rajoittuvat tietoihin, joihin voidaan tehdä hallinnollinen muutos komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 354/2013 (4) mukaisesti, ja että asianomaisen biosidiviitevalmisteperheen ”Knieler & Team Propanol Family” arvioinnin perusteella – kunhan valmisteyhteenvedon luonnosta noudatetaan – kyseinen sama yksittäinen biosidivalmiste täyttää asetuksen (EU) N:o 528/2012 19 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(5)

Kemikaalivirasto toimitti 20 päivänä lokakuuta 2022 komissiolle valmisteyhteenvedon luonnoksen kaikilla unionin virallisilla kielillä asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(6)

Komissio on kemikaaliviraston lausunnon kanssa samaa mieltä ja katsoo sen vuoksi, että kyseiselle samalle yksittäiselle biosidivalmisteelle ”APESIN Handaktiv” on aiheellista myöntää unionin lupa.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaisia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Myönnetään Tana-Chemie GmbH:lle lupanumerolla EU-0027673-0000 unionin lupa saman yksittäisen biosidivalmisteen ”APESIN Handaktiv” asettamiseen saataville markkinoilla ja käyttöön liitteessä esitetyn biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevan yhteenvedon mukaisesti.

Unionin lupa on voimassa 28 päivästä kesäkuuta 202331 päivään heinäkuuta 2032.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä toukokuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 414/2013, annettu 6 päivänä toukokuuta 2013, menettelyn määrittämisestä luvan antamiseksi samoille biosidivalmisteille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti (EUVL L 125, 7.5.2013, s. 4).

(3)  Kemikaaliviraston lausunto biosidivalmisteesta ”APESIN Handaktiv”, 8. joulukuuta 2021, https://echa.europa.eu/opinions-on-union-authorisation

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 354/2013, annettu 18 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 mukaisesti luvan saaneita biosidivalmisteita koskevista muutoksista (EUVL L 109, 19.4.2013, s. 4).


LIITE

Biosidivalmisteen ominaisuuksia koskeva yhteenveto (SPC)

APESIN Handaktiv

Valmisteryhmä 1: Ihmisen hygienia (desinfiointiaineet)

Lupanumero: EU-0027673-0000

Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero: EU-0027673-0000

1.   HALLINNOLLISIA TIETOJA

1.1   Valmisteen kauppanimi (kauppanimet)

Kauppanimi

APESIN Handaktiv

APESIN handactive F

APESIN Handaktiv F

1.2   Luvanhaltija

Luvanhaltijan nimi ja osoite

Nimi

tana-Chemie GmbH

Osoite

Rheinallee 96, 55120 Mainz Saksa

Lupanumero

EU-0027673-0000

Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero

EU-0027673-0000

Luvan myöntämispäivä

28.6.2023

Luvan voimassaolon päättymispäivä

31.7.2032

1.3   Valmisteen valmistaja(t)

Valmistajan nimi

tana-Chemie GmbH

Valmistajan osoite

Rheinallee 96, 55120 Mainz Saksa

Valmistuspaikkojen sijainti

Werner & Mertz GmbH & Co KG, Neualmerstr. 13, 5400 Hallein Itävalta

Werner & Mertz GmbH, Rheinallee 96, 55120 Mainz Saksa

1.4   Tehoaineen/tehoaineiden valmistaja(t)

Tehoaine

Propan-1-oli

Valmistajan nimi

OQ Chemicals GmbH (formerly Oxea GmbH)

Valmistajan osoite

Rheinpromenade 4a, 40789 Monheim am Rhein Saksa

Valmistuspaikkojen sijainti

OQ Chemicals Corperation (formerly Oxea Coperation), 2001 FM 3057 TX, 77414 Bay City Yhdysvallat


Tehoaine

Propan-1-oli

Valmistajan nimi

BASF SE

Valmistajan osoite

Carl-Bosch-Str. 38, 67056 Ludwigshafen Saksa

Valmistuspaikkojen sijainti

BASF SE, Carl-Bosch-Str. 38, 67056 Ludwigshafen Saksa


Tehoaine

Propan-1-oli

Valmistajan nimi

SASOL Chemie GmbH & Co. KG

Valmistajan osoite

Secunda Chemical Operations, Sasol Place, 50 Katherine Street, 2090 Sandton Etelä-Afrikka

Valmistuspaikkojen sijainti

Secunda Chemical Operations, PDP Kruger Street, 2302 Secunda Etelä-Afrikka


Tehoaine

Propan-2-oli

Valmistajan nimi

INEOS Solvent Germany GmbH

Valmistajan osoite

Römerstrasse 733, 47443 Moers Saksa

Valmistuspaikkojen sijainti

INEOS Solvent Germany GmbH, Römerstrasse 733, 47443 Moers Saksa

INEOS Solvent Germany GmbH, Shamrockstrasse 88, 44623 Herne Saksa

2.   VALMISTEEN KOOSTUMUS JA FORMULAATIO

2.1   Valmisteen koostumuksen laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Propan-1-oli

 

Tehoaine

71-23-8

200-746-9

30,0

Propan-2-oli

 

Tehoaine

67-63-0

200-661-7

45,0

2.2   Valmistetyyppi

AL – Kaikki muut nesteet

3.   VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Syttyvä neste ja höyry.

Vaurioittaa vakavasti silmiä.

Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.

Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua.

Turvalausekkeet

Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. – Tupakointi kielletty.

Säilytä tiiviisti suljettuna.

Vältä höyryn hengittämistä.

Käytä ainoastaan ulkona tai tiloissa, joissa on hyvä ilmanvaihto.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY:Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja varmista vaivaton hengitys.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN:Huuhdo huolellisesti vedellä usean minuutin ajan.Poista piilolinssit, jos sen voi tehdä helposti. Jatka huuhtomista.

Ota välittömästi yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUS tai lääkäri.

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.Säilytä viileässä.

Varastoi lukitussa tilassa.

Hävitä sisältö hyväksyttyyn jätteen keräyspisteeseen.

Hävitä pakkaus hyväksyttyyn jätteen keräyspisteeseen.

4.   HYVÄKSYTTY KÄYTTÖ / HYVÄKSYTYT KÄYTÖT

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 1

Käyttö # 1 – Hygieeninen käsien desinfiointi, nestemäinen

Valmisteryhmä(t)

PT01 – Ihmisen hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

ei sovelleta

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: Ei tietoja

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Ei tietoja

Yleisnimi: Mykobakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Ei tietoja

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Ei tietoja

Yleisnimi: Vaipalliset virukset

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

sairaalat ja muut terveydenhuollon laitokset, kuten ambulanssit, leikkaussalit, hoitokodit (mukaan lukien potilaiden kotihoito)

sairaalaruokalat, suuret keittiöt, lääketeollisuus, tuotantolaitokset ja laboratoriot: hygieeninen käsienpesuaine silmämääräisesti puhtaille ja kuiville käsille.

Vain ammattikäyttöön.

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Käsin levitys

Yksityiskohtainen kuvaus:

hankaus

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Annostus: Vähintään 3 ml (käytä annostelijaa, esim. 1,5 ml kerta-annos, 3 ml kaksi annosta) Kosketusaika: 30 s

Laimennus (%): käyttövalmis tuote

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Käyttökerroille ja -ajoille ei ole rajoituksia. Varoaika käyttökertojen välillä ei ole tarpeen.

Tuotetta voidaan käyttää milloin tahansa ja niin usein kuin on tarpeen.

Käyttäjäryhmä(t)

teollinen

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

100, 125, 500, 1 000 ml läpinäkyvissä/valkoisissa suuritiheyksinen polyeteeni (HDPE)-pulloissa, joissa polypropeeni (PP)-kääntökorkit;

5 000 ml:n läpinäkyvä/valkoinen HDPE-säiliö, jossa HDPE-kierrekorkki.

500 ja 1 000 ml läpinäkyvässä, kevyessä HDPE-pullossa, jossa integroitu PP-pumppu.

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Tuotteita voi levittää suoraan tai niitä voidaan käyttää annostelijassa tai pumpun kanssa.

Hygieenisen käsienpesuaineen kohdalla käytä 3 ml tuotetta ja pidä kädet kosteina 30 sekunnin ajan.

Älä täytä uudelleen.

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Katso yleiset käyttöohjeet

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso yleiset käyttöohjeet

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso yleiset käyttöohjeet

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso yleiset käyttöohjeet

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 2

Käyttö # 2 – kirurginen käsien desinfiointi, nestemäinen

Valmisteryhmä(t)

PT01 – Ihmisen hygienia

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

ei sovelleta

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Tieteellinen nimi: Ei tietoja

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Ei tietoja

Yleisnimi: Mykobakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Ei tietoja

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Tieteellinen nimi: Ei tietoja

Yleisnimi: vaipalliset virukset

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Tuotetta voidaan käyttää kirurgisena käsienpesuaineena sairaaloissa ja muissa terveydenhoitolaitoksissa: kirurginen käsienpesuaine silmämääräisesti puhtaille ja kuiville käsille ja kyynärvarsille.

Vain ammattikäyttöön.

Annostelutapa/-tavat

Menetelmä: Käsin levitys

Yksityiskohtainen kuvaus:

hankaus

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Käyttömäärä: Annostus: Hiero riittävä määrää 3 ml:n annoksin (käytä annostelijaa, esim. 1,5 ml kerta-annos, 3 ml kaksi annosta). Kosketusaika: 90 s

Laimennus (%): käyttövalmis tuote

Annostelukertojen määrä ja ajankohta:

Käyttökerroille ja -ajoille ei ole rajoituksia. Varoaika käyttökertojen välillä ei ole tarpeen.

Tuotetta voidaan käyttää milloin tahansa ja niin usein kuin on tarpeen.

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

100, 125, 500, 1 000 ml läpinäkyvissä/valkoisissa suuritiheyksinen polyeteeni (HDPE)-pulloissa, joissa polypropeeni (PP)-kääntökorkit;

5 000 ml:n läpinäkyvä/valkoinen HDPE-säiliö, jossa HDPE-kierrekorkki.

500 ja 1 000 ml läpinäkyvässä, kevyessä HDPE-pullossa, jossa integroitu PP-pumppu.

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Tuotteita voi levittää suoraan tai niitä voidaan käyttää annostelijassa tai pumpun kanssa.

Kirurgisen käsienpesuaineen kohdalla käytä niin monta 3 ml:n annosta kuin on tarpeen käsien pitämiseksi kosteina 90 sekunnin ajan.

Älä täytä uudelleen.

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Katso yleiset käyttöohjeet

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso yleiset käyttöohjeet

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso yleiset käyttöohjeet

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso yleiset käyttöohjeet

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (1)

5.1   Käyttöohjeet

Vain ammattikäyttöön.

5.2   Riskinhallintatoimet

Säilytä lasten ulottumattomissa.

Vältä aineen joutumista silmiin.

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

Yleiset ensiaputoimenpiteet: Siirrä altistunut henkilö pois saastuneelta alueelta. Hakeudu lääkärin puheille, jos ilmenee pahoinvointia. Jos mahdollista, näytä tämä tiedote.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirrä henkilö raittiiseen ilmaan ja pidä lepoasennossa, jossa hengittäminen on vaivatonta. Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE: Pese iho välittömästi runsaalla vedellä. Riisu sen jälkeen likaantunut vaatetus ja pese ennen uudelleenkäyttöä. Jatka ihon pesemistä vedellä 15 minuutin ajan. Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhtele välittömästi vedellä usean minuutin ajan. Poista mahdolliset piilolinssit, jos se on helppoa. Jatka huuhtelemista vähintään 15 minuutin ajan. Soita numeroon 112 / kutsu ambulanssi, jos tarvitset lääketieteellistä apua.

Tietoa terveydenhuollon henkilöstölle/lääkärille:

Silmät on myös huuhdeltava toistuvasti matkalla lääkäriin, jos silmä on altistunut emäksisille kemikaaleille (pH > 11), amiineille ja hapoille, kuten etikkahapolle, muurahaishapolle tai propionihapolle.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhtele suu välittömästi. Anna jotain juotavaa, jos altistunut henkilö kykenee nielemään. ÄLÄ oksennuta. Soita numeroon 112 / kutsu ambulanssi, jos tarvitset lääketieteellistä apua.

Toimenpiteet päästövahingoissa:

Pysäytä vuoto, jos se on turvallista. Poista syttymislähteet. Ole erityisen varovainen staattisten sähkövarausten välttämiseksi. Ei avotulta. Tupakointi kielletty.

Estä pääsy viemäreihin ja vesistöihin.

Pyyhi imukykyisellä materiaalilla (esimerkiksi liinalla). Ime roiskeet mahdollisimman pian inertillä kiinteällä aineksella, kuten savella tai piimaalla. Poista mekaanisesti (lakaisu, lapiointi). Hävitä paikallisten määräysten mukaisesti.

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Hävittäminen on suoritettava virallisten määräysten mukaisesti. Älä kaada viemäriin. Ei saa hävittää kotitalousjätteen mukana. Toimita hävitettävä sisältö/säiliö hyväksyttyyn jätteenkeräyspisteeseen. Tyhjennä pakkaus kokonaan ennen hävittämistä. Täysin tyhjät pakkaukset voidaan kierrättää muiden pakkausten tavoin.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilyvyys: 24 kuukautta

Säilytä kuivassa, viileässä ja hyvin tuuletetussa tilassa. Pidä säiliö tiiviisti suljettuna. Pidä poissa suorasta auringonvalosta.

Suositeltu säilytyslämpötila: 0–30 °C

Älä säilytä alle 0 °C:n lämpötilassa.

Älä säilytä lähellä elintarvikkeita, juomia tai eläinten rehua. Pidä poissa syttyvien materiaalien lähettyviltä.

6.   MUUT TIEDOT


(1)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa sallituissa käytöissä.


8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/44


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1121,

annettu 1 päivänä kesäkuuta 2023,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (”Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht” (SMM))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Saksan hakemus nimityksen ”Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Nordhessische Ahle Wurscht / Nordhessische Ahle Worscht” (SMM)

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.2 ”Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 1 päivänä kesäkuuta 2023.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  EUVL C 56, 15.2.2023, s. 19.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).


8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/45


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1122,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2023,

lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 11 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/649 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’. Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 0–31,3 prosenttia (3). Tullit määritettiin vahinkomarginaalin perusteella perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(2)

Komissio vastaanotti toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(3)

Tarkastelupyynnön, jäljempänä ’pyyntö’, toimitti 4 päivänä tammikuuta 2022 European Steel Association (EUROFER), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, tiettyjä raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(4)

China Iron and Steel Association -järjestö, jäljempänä ’CISA’, väitti, että EUROFER piti liian suuren osan tarkastelupyynnössä esitetyistä tiedoista luottamuksellisina, minkä vuoksi asianomaiset osapuolet eivät voineet esittää siitä merkityksellisiä huomautuksia, ja että tästä syystä pyyntö olisi pitänyt hylätä. CISAn mukaan se, että liian suuri osa tiedoista pidettiin tarkoituksellisesti luottamuksellisina, esti asianomaisia osapuolia saamasta kohtuullista käsitystä tutkimusajanjakson aikaisesta tilanteesta. Erityisesti unionin tuottajien kustannustaulukkoon viitaten CISA väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksessa ja erityisesti sen 6.5.1 artiklassa sekä perusasetuksessa ja erityisesti sen 19 artiklassa todetaan samanlaisin sanamuodoin, että asianomaisilla osapuolilla on velvollisuus julkistaa ei-luottamukselliset tiedot.

(5)

Perusasetuksen 19 artiklassa sallitaan luottamuksellisten tietojen suojaaminen olosuhteissa, joissa niiden luovuttamisesta olisi merkittävää etua kilpailijalle tai sillä olisi huomattavan epäsuotuisa vaikutus tiedon toimittaneeseen henkilöön tai siihen, jolta hän sai tiedon. Pyynnön rajoitetuissa liitteissä esitetyt tiedot kuuluvat tällaisiin tietoihin. Komissio totesi, että erityisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvittavien tuotannontekijöiden kulutuskertoimista unionin tuottajien osalta sisältävät liikesalaisuudeksi luokiteltavia tietoja, joista ei voida esittää yhteenvetoja. Pyynnön esittäjä käytti laskennallisen normaaliarvon muodostamiseen tuotannontekijöiden kulutusosuuksia, ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön ei-luottamuksellisessa versiossa esitettiin riittävä näyttö normaaliarvon muodostamiseen tosiasiallisesti käytetyistä tuotannontekijöistä. Yhteistyössä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien ei tutkimuksessa myöskään edellytetä julkistavan tiettyjä luottamuksellisia tietoja, kuten niiden valmistamien tuotelajien reseptiä ja siihen sisältyviä tuotannontekijöiden kulutusosuuksia, tai yhteenvetoa niistä. Näin ollen komissio katsoi, että pyynnön avoin versio, johon asianomaiset osapuolet voivat tutustua, sisälsi kaiken olennaisen näytön ja että valituksen ei-luottamuksellisessa versiossa toimitetut tiedot olivat riittävät, jotta asianomaiset osapuolet saattoivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan. Näin ollen väite hylättiin.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(6)

Kun komissio oli todennut perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani 5 päivänä huhtikuuta 2022 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(7)

CISA väitti, että komission olisi pitänyt hylätä pyyntö siinä ilmoitettujen unionin tuotannonalan kannattavuustietojen perusteella ja ettei pyynnössä osoitettu kohtuullisin perustein, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen voisi johtaa vahingon jatkumiseen. CISAn mukaan unionin tuotannonalan tilanne ei ole niin haavoittuva kuin EUROFER väitti. CISA väitti, ettei yksikään vahinkoindikaattori heikentynyt missään vaiheessa tarkastelujaksoa enempää kuin kulutusindeksi, joka osoitti laskevaa suuntausta, ja että unionin tuotannonala pystyi jossain määrin toipumaan sinä aikana, kun voimassa olevat toimenpiteet suojasivat sitä. CISA totesi myös, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin edun vastaista, kun otetaan huomioon EU:n asettamien pakotteiden vaikutukset, toisiinsa liittyvät toimitusketjun häiriöt ja toipuminen covid-19-pandemiasta.

(8)

Komissio muistutti, että pyyntö perustui vahingon toistumisen eikä vahingon jatkumisen todennäköisyyteen. Näin ollen tarkastelupyynnössä esitetyt kannattavuusluvut eivät estäneet tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanoa, sillä siinä arvioidaan tulevaa kehitystä. Joka tapauksessa kannattavuus on vain yksi useista indikaattoreista, joita käytetään unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen analysointiin. Toisin kuin CISA totesi, komission suorittamassa pyyntöä koskevassa analyysissa kävi ilmi, että pyynnön esittäjä esitti vireillepanovaiheessa riittävää näyttöä siitä, että vahinko todennäköisesti toistuisi, jos Kiinasta tulevaan tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Komissio muistutti tältä osin, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön perusteita arvioitaessa ei ole lainsäädännöllistä velvoitetta ottaa huomioon unionin etua. Näin ollen tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepano oli perusteltua.

1.4   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(9)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.5   Asianomaiset osapuolet

(10)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjälle, kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville Kiinassa toimiville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(11)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.6   Otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.6.1    Unionin tuottajia koskeva otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen käyttäen perusteena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionissa tuotetun samankaltaisen tuotteen suurinta tuotantomäärää, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 29 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu, joten komissio vahvisti alustavan otoksen. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

(14)

Otoksen valintamenettelyn aikana ei esitetty huomautuksia, mutta CISA väitti myöhemmissä huomautuksissaan, että otos oli edustavuudeltaan heikko, erityisesti verrattuna alkuperäisessä tutkimuksessa valittuun otokseen, joka vastasi 45:tä prosenttia unionin tuotannosta. CISA pyysi komissiota tutkimaan yksityiskohtaisesti, vaikuttaako otokseen valittujen tuottajien pieni osuus unionin tuotannosta kotimaisen tuotannonalan edustavuuteen.

(15)

Ensinnäkin komissio muistutti, että alkuperäisessä tutkimuksessa ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytettyjen otosten erot eivät tarkoita, etteikö otos olisi edustava. Toiseksi komissio totesi, ettei CISA esittänyt alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä otosta koskevan vertailun lisäksi mitään muita olennaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, ettei otos ole edustava. Koska otos valittiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti käyttäen perusteina samankaltaisen tuotteen tuotantomääriä unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla sekä maantieteellistä edustavuutta ja koska otos rajoittui sellaiseen määrään unionin tuottajia, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa, komissio vahvisti uudelleen, että otos katsottiin edustavaksi.

1.6.2    Tuojia koskeva otanta

(16)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(17)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei kuitenkaan ilmoittautunut eikä toimittanut pyydettyjä tietoja.

1.6.3    Kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(18)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia kiinalaisia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan viranomaisia nimeämään muita mahdollisia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(19)

Vireillepanon yhteydessä komissio asetti kyselylomakkeiden kopiot saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa ja kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla (6).

(20)

Yksikään kiinalainen tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Komissio ilmoitti Kiinan kansantasavallan edustustolle Euroopan unionissa aikomuksestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Asiasta ei saatu huomautuksia.

(21)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tulevaa tuontia koskevat päätelmät tehtiin näin ollen käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti hyödyntäen etenkin vientiä ja tuontia koskevia kauppatilastoja (Eurostat, Global Trade Atlas (7), jäljempänä ’GTA’, ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö).

(22)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille (8) kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Kyselylomakkeeseen ei saatu vastausta. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan kansantasavallan edustustolle Euroopan unionissa aikomuksestaan soveltaa käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Asiasta ei saatu huomautuksia.

1.7   Vastaukset ja todentaminen

(23)

Otokseen valituilta unionin tuottajilta saatiin vastaus kyselylomakkeeseen.

(24)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottajat

Arcelor Mittal Poland (Dąbrowa Górnicza, Puola)

Tata Steel Ijmuiden (IJmuiden, Alankomaat)

ThyssenKrupp Steel Europe AG (Duisburg, Saksa) ja siihen etuyhteydessä oleva ThyssenKrupp Material Processing (Krefeld, Saksa).

1.8   Ilmoittaminen osapuolille

(25)

Komissio ilmoitti 4 päivänä huhtikuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(26)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen. CISA esitti tällaisen pyynnön, ja sille järjestettiin kuuleminen komission yksiköiden kanssa 12 päivänä huhtikuuta 2023.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(27)

Tämän tarkastelun kohteena ovat tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan lukien), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ’kuumavalssatut levyvalmisteet’ tai ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

Seuraavat tuotteet eivät kuulu tämän tarkastelun piiriin:

i)

tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä;

ii)

tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä;

iii)

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm; ja

iv)

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

Tarkastelun kohteena oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191091, 7226191095), 7226 91 91 ja 7226 91 99. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina, eikä tämä rajoita tariffin luokitteluun myöhemmin mahdollisesti tehtäviä muutoksia.

(28)

Kuumavalssattuja teräslevytuotteita valmistetaan kuumavalssauksella; kyseessä on metallinmuokkausprosessi, jossa kuuma metalli kulkee yhden tai useamman kuumavalssin läpi, jotta siitä tulee ohuempaa ja paksuudeltaan yhdenmukaista, ja jossa metallin lämpötila on rekristallisaatiolämpötilaa korkeampi. Kuumavalssatut teräslevytuotteet voidaan toimittaa eri muodoissa, kuten keloina (myös öljyttyinä tai peitattuina), määrämittaan leikattuina (levyt) tai ohuina liuskoina.

Kuumavalssatuilla teräslevyvalmisteilla on kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta. Ne ovat perusraaka-ainetta erilaisten teräksestä valmistettujen lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen teräslevyvalmisteiden ja pinnoitettujen teräsvalmisteiden, tuotannossa. Niitä käytetään myös teollisuudessa raaka-aineena, jota loppukäyttäjät ostavat käytettäväksi eri tarkoituksiin esimerkiksi rakennusalalla (teräsputkien tuotanto), laivanrakennuksessa, kaasusäiliöissä, autoissa, paineastioissa ja energiaputkistoissa.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(29)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

2.3   Samankaltainen tuote

(30)

Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote

Kiinan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tarkastelun kohteena oleva tuote ja

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tarkastelun kohteena oleva tuote.

(31)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Alustavat huomautukset

(32)

Tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonti Kiinasta jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, joskin vähemmässä määrin kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välillä). Eurostatin tietojen mukaan tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden Kiinasta tulevan tuonnin osuus unionin markkinoista oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alle 0,1 prosenttia, kun se alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla oli ollut 4,32 prosenttia (9). Absoluuttisina lukuina ilmaistuna Kiinan vienti unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli noin 28 743 tonnia, mikä on merkittävästi vähemmän kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla, jolloin Kiinan vienti unioniin oli noin 1 519 304 tonnia (10).

(33)

Kuten johdanto-osan 20 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalainen viejä/tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi komissio saattaa soveltaa Kiinaa koskevien päätelmien osalta perusasetuksen 18 artiklaa. Komissiolle ei toimitettu asiasta huomautuksia tai kuulemisesta vastaavan neuvonantajan osallistumista koskevia pyyntöjä.

(34)

Näin ollen Kiinaa koskevat päätelmät polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyydestä tehtiin käytettävissä olleiden tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Nämä tiedot saatiin erityisesti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta tarkastelupyynnöstä, asianomaisten osapuolten huomautuksista ja muista tietolähteistä, kuten tuontia ja vientiä koskevista kauppatilastoista (Eurostat ja GTA (11)).

3.2   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(35)

Koska tutkimusta vireille pantaessa oli käytettävissä riittävästi näyttöä, joka viittasi Kiinan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio pani tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan perusteella.

(36)

Saadakseen tiedot, joita se piti tutkimuksensa kannalta tarpeellisina väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti Kiinan viranomaisille kyselylomakkeen. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kyselylomakkeeseen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta saatu huomautuksia määräajassa. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään, esiintyykö Kiinassa merkittäviä vääristymiä.

(37)

Vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa komissio täsmensi myös, että käytettävissä olevan näytön perusteella se oli valinnut alustavasti Meksikon asianmukaiseksi edustavaksi maaksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti voidakseen määrittää vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon. Lisäksi komissio ilmoitti tarkastelevansa muita mahdollisesti soveltuvia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(38)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 29 päivänä elokuuta 2022 päivätyllä tuotannontekijöitä koskevalla muistiolla niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Meksikon edustavaksi maaksi. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa käytetään. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton yrityksestä Ternium SA (edustavassa maassa toimiva tuottaja) käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(39)

CISA esitti asiasta huomautuksia 16 päivänä syyskuuta 2022. Se väitti, etteivät GTA-tietokannan tuontitiedoissa esitetyt hinnat ole kotimaisia hintoja vaan tuontihintoja, joihin yleensä vaikuttavat monet tekijät, kuten tuotteen tuontimäärä ja saatavuus sekä vienti- ja tuontimaiden välinen etäisyys. Komissio myönsi, että GTA-tietokannan tuontitiedoissa esitetyt hinnat ovat tuontihintoja. Mikään asiakirja-aineistossa ei kuitenkaan viitannut siihen, etteivät kyseiset hinnat vastaisi edustavan maan kotimarkkinahintoja tai että käytetyt tuontitiedot eivät laatunsa tai määränsä vuoksi soveltuisi laskennallisen normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Näin ollen väite hylättiin.

(40)

CISA myös kyseenalaisti sen, onko painotetun keskimääräisen yksikköhinnan käyttö mielekäs tapa määrittää raaka-aineiden, kuten ferroseosten, yksikkökustannukset, kun otetaan huomioon, että yksikköhinnoissa oli merkittäviä eroja, jotka johtuivat raaka-aineiden laatuluokista ja/tai alkuperämaasta. Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio ei pystynyt erittelemään, mihin laatuluokkiin kuuluvia ferroseoksia nimenomaan nämä tuottajat käyttivät kuumavalssattujen levyvalmisteiden valmistuksessa. Sen vuoksi edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan, eri laatuluokkiin kuuluvien valmisteiden tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (12) liitteessä I.

(41)

Lisäksi CISA toi esille tuotannontekijöiden (tullit sisältävien) CIF-yksikköhintojen paikkansapitävyyteen liittyvän ongelman, sillä Meksikon ilmoittamat GTA-tietokannan tuontitiedot ovat FOB-tason, eivät CIF-tason tietoja. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa komissiolla ei ole velvollisuutta laskea tarkkaa polkumyyntimarginaalia vaan määrittää polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys. Kun otetaan huomioon jäljempänä johdanto-osan 118 kappaleessa selitetyt päätelmät, joiden mukaan normaaliarvon ja muuhun maailmaan suuntautuvan viennin hinnan välinen ero oli yli 100 prosenttia, edes toisenlaisen, tuotujen tavaroiden alkuperään perustuvan muuntokertoimen käyttö ei olisi muuttanut komission päätelmiä. Näin ollen tämä väite hylättiin.

3.3   Normaaliarvo

(42)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”normaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(43)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa todetaan kuitenkin myös, että ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja että ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(44)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten ja tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

3.4   Merkittävien vääristymien esiintyminen

(45)

Hiljattaisissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa (13) komissio havaitsi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä.

(46)

Näissä tutkimuksissa komissio totesi, että Kiinassa valtio puuttuu merkittävästi toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (14). Komissio päätteli erityisesti, että terässektorilla, josta saadaan pääraaka-aine tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen, Kiinan viranomaisilla on edelleen huomattava omistusosuus (15) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä (16) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja valtion puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisäävät vääristävää vaikutusta markkinoihin. Yleisesti ottaen Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja keskitetään sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (17). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja varallisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät erityisesti maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (18). Samalla tavalla komissio totesi terässektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (19) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä, jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa (20).

(47)

Kuten aiemmissa Kiinan terässektoria koskevissa tutkimuksissa, komissio tarkasteli myös tässä tutkimuksessa sitä, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komission tarkastelu perustui asiakirja-aineistossa olevaan näyttöön, pyyntöön sisältyvä näyttö mukaan lukien, sekä julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin pohjautuvaan komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (21), jäljempänä ’maaraportti’. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkastelun kohteena oleva tuote mukaan lukien. Komissio täydensi vielä tätä näyttöä tekemällä oman tutkimuksen eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä Kiinassa esiintyvien – myös komission aiemmissa tätä koskevissa tutkimuksissa havaittujen – merkittävien vääristymien vahvistamisen kannalta.

(48)

Pyynnössä väitettiin, että Kiinan viranomaisten ja julkisen hallinnon eri tasojen viranomaisten laaja-alainen puuttuminen asioihin vaikuttaa laajasti Kiinan koko talouteen, joten kiinalaisen terästeollisuuden kotimarkkinahintoja ja -kustannuksia ei voida käyttää tässä tutkimuksessa. Väitteen tueksi pyynnössä viitattiin komission viimeaikaisiin Kiinan terässektoria koskeviin tutkimuksiin (22) ja terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevän G20-maiden globaalin foorumin päätelmiin (23).

(49)

Pyynnössä viitattiin erityisesti siihen, että Kiinan viranomaiset puuttuvat toimintaan monitahoisesti hallinnon, talouden ja sääntelyn avulla, kun otetaan huomioon Kiinan perustuslaissa vahvistettu sosialistisen markkinatalouden oppi sekä Kiinan kommunistisen puolueen läsnäolo kaikkialla ja sen vaikuttaminen talouteen strategisten suunnitelmien – kuten 13:nnen ja 14. viisivuotissuunnitelman (24) – avulla.

(50)

Pyynnössä esitettiin esimerkkejä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kaikissa kuudessa luetelmakohdassa mainituista vääristymistä. Viitaten komission aiempiin teräsalaa koskeviin tutkimuksiin, maaraporttiin ja muihin lähteisiin pyynnön esittäjä väitti erityisesti seuraavaa:

Kiinan valtio harjoittaa interventionistista talouspolitiikkaa pyrkien tavoitteisiin, jotka ovat yhdenmukaisia Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eivätkä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita. Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan ja valtion omistamia yrityksiä on paljon terästeollisuuden alalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat teräksen tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Sen vuoksi teräsmarkkinat ovat merkittävässä määrin sellaisten yritysten hallussa, jotka ovat Kiinan viranomaisten omistamia, niiden määräysvallassa ja niiden poliittisen valvonnan alaisina.

Kiinan valtio muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua näiden yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla. Vastineeksi valtion omistat yritykset ovat erityisasemassa Kiinan taloudessa. Tämä asema tuo mukanaan monia taloudellisia etuja, joita ovat erityisesti näiden yritysten suojaaminen kilpailulta sekä etuuskohtelu tarvittavien tuotantopanosten, myös rahoituksen, saannissa.

Kiinan valtio pitää terästeollisuutta Kiinan talouden perustuotannonalana ja kansallisena kulmakivenä (25), ja siksi se nauttii teollisuudenalana erityistä tukea (26). Tämänhetkinen ylikapasiteettiongelma (27) on kiistatta selkein osoitus Kiinan viranomaisten terästeollisuuspolitiikan vaikutuksista ja siitä seuraavista vääristymistä.

Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta olevan riittävä saavuttamaan omia päätavoitteitaan eli esimerkiksi selvittämään saatavia ja velkoja oikeudenmukaisesti ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja.

Kiinan viranomaiset säätelevät raaka-aineiden hintoja, koska vientimääriä rajoitetaan vientikiintiöillä ja viejien on haettava vientilupa. Komissio on eräässä aiemmassa tutkimuksessa (28) todennut, että koksin (joka yhdessä rautamalmin kanssa on teräksen tuotannon merkittävin raaka-aine) vientiin sovelletaan määrällisiä rajoituksia ja vientiveroa.

Omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeisiä suhteessa maan omistajuuteen ja maankäyttöoikeuksiin Kiinassa. Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta (29).

Työntekijät ja työnantajat eivät voi käyttää oikeuttaan järjestäytyä kollektiivisesti, ja liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien saantia. Tämän vuoksi palkkakustannukset ovat vääristyneet, sillä ne eivät määräydy tavallisten markkinavoimien tai yritysten ja työvoiman välisten neuvottelujen perusteella.

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ominaista valtion omistamien pankkien vahva asema; rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Vakavaraisuussäännöt, joissa mainitaan esimerkiksi tarve tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, ovat virallisesti olemassa, mutta muun muassa kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

Pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa. Myös lainanoton kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina, millä on pyritty kannustamaan investointien lisäämiseen. Tämä on puolestaan johtanut pääomainvestointien liialliseen käyttöön ja yhä pienempiin sijoitusten tuottoihin.

(51)

Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös maaraportissa, olevaa näyttöä tai pyynnön esittäjän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa tai kumonnut tämän näytön.

(52)

Erityisesti tarkastelun kohteena olevan tuotteen alalla eli teräsalalla Kiinan viranomaisten omistusosuus oli edelleen merkittävä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, yksityisten ja valtion omistamien tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että teräsalan kaksi suurinta tuottajaa, Angang Steel Group, jäljempänä ’Ansteel’, ja China Baowu Steel Group, jäljempänä ’Baowu’, ovat joko kokonaan valtion omistuksessa tai valtiolla on niissä määräysvalta. Joka tapauksessa – vaikka tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta ei ole välttämättä erikseen saatavilla tietoja – kyseessä on terästeollisuuden alasektori, joten terästeollisuutta koskevia päätelmiä pidetään näin ollen suuntaa-antavina myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta.

(53)

Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin kohdistetaan terässektorilla poliittista valvontaa ja ohjausta. Viimeisimmät terässektoria koskevat Kiinan poliittiset asiakirjat vahvistavat, että Kiinan viranomaiset pitävät sektoria edelleen tärkeänä ja aikovat puuttua sen toimintaan, jotta se vastaisi valtion politiikkaa. Esimerkkinä tästä on teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön laatima, terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämistä ohjaava lausuntoluonnos, jossa esitetään teollisen perustan konsolidoimisen jatkamista ja teollisen ketjun merkittävää nykyaikaistamista (30), sekä raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka mukaan sektori ”sitoutuu yhdistämään markkinajohtajuuden ja hallituksen edun” ja ”luo ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukon” (31), ja myös teräsromuteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, jonka yhtenä keskeisistä tavoitteista on ”kasvattaa jatkuvasti teräsromun käyttöosuutta pyrkien siihen, että 14. viisivuotissuunnitelman voimassaoloajan loppuun mennessä teräsromun käyttöosuus koko maan teräksenvalmistuksessa yltää 30 prosenttiin” (32).

(54)

Myös maakuntien tasolla on nähtävissä vastaavia esimerkkejä Kiinan viranomaisten aikomuksesta valvoa ja ohjata sektorin kehitystä. Esimerkiksi Hebeissä suunnitelmana on ”panna vakaasti täytäntöön organisaatioiden ryhmätason kehittämistä koskeva tavoite, nopeuttaa valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevaa uudistusta, keskittyä edistämään yksityisten rauta- ja teräsyritysten aluerajat ylittäviä sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä sekä pyrkiä luomaan yhdestä kahteen maailmanluokan suurryhmää ja niiden tueksi kolmesta viiteen kotimaisesti merkittävää suurryhmää”. Lisäksi tavoitteena on ”lisätä entisestään teräsromun kierrätys- ja kiertokäyttöreittejä sekä vahvistaa teräsromun lajittelua ja luokittelua” (33). Hebein teräsalaa koskeva suunnitelma sisältää myös useita viittauksia nimenomaan kuumavalssattuihin terästuotteisiin, joiden osalta tavoitteena on ”kannustaa levyä valmistavia yrityksiä nopeuttamaan alhaisen tason kuumavalssaamojen muuntamista – – ja pyrkimään siihen, että vuoteen 2022 mennessä kuumavalssattujen levyaihioiden osuus jatkojalostusprosesseista on yli 30 prosenttia” (34). Suunnitelmassa mainitaan myös seuraavat tavoitteet: ”Vakiinnutetaan lankojen ja tankojen markkinoiden tuottamat edut. Kannustetaan langan ja tankojen valmistajia tekemään tutkimus- ja kehitystyötä, tuottamaan lujuusluokaltaan yli 500 MPa:n kuumavalssattuja kohokuvioituja terästankoja ja näyttämään suuntaa tuotteiden parannuksen saralla. Tuetaan erikoisterästä valmistavia yrityksiä teknologian ja laitteiden muuntamisen yhdistämisessä sekä laakeriteräksen, vaihteistoteräksen ja muiden erikoisterästuotteiden parantamisessa ja kehittämisessä.”

(55)

Vastaavasti 14. viisivuotissuunnitelman kanssa samaan aikaan toteutettavassa Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa tavoitteena on ”rakentaa yhteensä kuusi tyypillistä terästuotannon tukikohtaa […] esimerkiksi Anyangiin, Jiyuaniin, Pingdingshaniin, Xinyangiin, Shangqiuhun ja Zhououhun sekä laajentaa ja tehostaa terästeollisuutta ja parantaa erikoistumista tällä alalla”. Suunnitelmassa pyritään siihen, että ”vuoteen 2025 mennessä näistä tukikohdista Anyangissa raakaraudan tuotantokapasiteetti on rajattu 14 miljoonaan tonniin ja raakateräksen 15 miljoonaan tonniin” (35). Myös Henanin täytäntöönpanosuunnitelmassa viitataan nimenomaan kuumavalssattuihin tuotteisiin seuraavasti: ”Tuetaan rauta- ja teräsyritysten sulautumiin ja uudelleenjärjestelyihin osallistuvia riippumattomia kuumavalssausyrityksiä sekä parannetaan teollisuusketjun häiriönsietokykyä ja lisätään sen keskittymistä.” (36) Myös muiden maakuntien, kuten Jiangsun (37), Shandongin (38), Shanxin (39) ja Zhejiangin (40), sekä kuntien, kuten Liaoning Dalianin (41), suunnitteluasiakirjoissa asetetaan teollisuuspoliittisia tavoitteita.

(56)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajien ja Kiinan kommunistisen puoleen välisiä henkilökohtaisia yhteyksiä ei voitu vahvistaa järjestelmällisesti, koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä. Tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa kuitenkin terässektorin alasektoria, joten saatavilla olevat teräksen tuottajia koskevat tiedot ovat merkityksellisiä myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen kannalta.

(57)

Esimerkiksi Ansteelin puheenjohtaja toimii myös puoluekomitean sihteerinä. Lisäksi yrityksen johtaja ja toimitusjohtaja toimii puoluekomitean varasihteerinä (42). Baowun 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Baosteelin puheenjohtaja puolestaan toimii samanaikaisesti puoluekomitean sihteerinä ja yrityksen toimitusjohtaja puoluekomitean varasihteerinä, ja varatoimitusjohtaja on puoluekomitean pysyvän komitean jäsen (43).

(58)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen sektorilla on myös voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tuottajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Kuten edellä kuvataan, tutkimuksessa voitiin yksilöidä joitakin asiakirjoja, jotka ohjaavat nimenomaan kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden alasektorin kehittämistä (ks. johdanto-osan 54 kappale Hebein toimintasuunnitelman ja johdanto-osan 55 kappale Henanin toimintasuunnitelman osalta). Tutkimuksessa yksilöitiin myös muita asiakirjoja, jotka osoittivat, että tuotannonala hyötyy valtion ohjeistuksesta ja puuttumisesta terässektorin toimintaan, sillä tarkastelun kohteena oleva tuote edustaa yhtä sen alasektoreista.

(59)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta edelleen keskeisenä tuotannonalana (44). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Maaliskuussa 2021 hyväksytyssä 14. viisivuotissuunnitelmassa Kiinan viranomaiset määrittivät terästeollisuuden muutos- ja päivitystyön sekä optimoinnin ja rakenteellisen sopeutuksen kohteeksi (45). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jota sovelletaan myös terästeollisuuteen, ala mainitaan ”reaalitalouden peruskalliona” ja ”keskeisenä alana, joka muovaa Kiinan kansainvälistä kilpailuetua”. Siinä asetetaan useita tavoitteita ja työmenetelmiä, joilla edistetään terästeollisuuden kehitystä vuosina 2021–2025 ja joita ovat esimerkiksi teknologian kehittäminen, alan rakenteen kehittäminen (erityisesti uusien yrityskeskittymien avulla) ja digitalisaatio (46).

(60)

Tärkeä kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden tuotannossa käytettävä raaka-aine on rautamalmi. Myös rautamalmi mainitaan raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa, jonka mukaan valtio aikoo ”kehittää kotimaisia mineraalivaroja järkevästi”. Suunnitelman tavoitteena on myös ”tehostaa rautamalmin etsintää – –, panna täytäntöön etuuskohteluun oikeuttavia veropolitiikkoja sekä edistää kehittyneen teknologian ja laitteiston käyttöönottoa kiinteän kaivosjätteen syntymisen vähentämiseksi” (47). Maakunnissa, muun muassa Hebeissä, viranomaisten suunnitelmissa on tukea sektoria ”uusiin hankeinvestointeihin kannustavalla alennustuella sekä selvittämällä mahdollisuuksia myöntää rauta- ja teräsyrityksille matalakorkoisia lainoja, jotta nämä voivat siirtyä uusille teollisuudenaloille, ja ohjaamalla rahoituslaitoksia myöntämään tällaisia lainoja, minkä lisäksi hallitus aikoo myöntää alennustukea” (48). Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien tarkastelun kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(61)

Tässä tutkimuksessa tuli esiin jonkin verran näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdassa tarkoitetusta konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä soveltamisesta tai riittämättömästä täytäntöönpanosta kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden alalla. Tästä esimerkkinä on Chaoyang Iron & Steelin tehdas, joka teki tappiota viitenä peräkkäisenä vuonna (vuodesta 2010 vuoteen 2015) ja oli konkurssin partaalla. Valtion omaisuuserien valvontakomissio on määritellyt yrityksen nk. zombie-yritykseksi (49).

(62)

Kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden alaan vaikuttavat myös edellä johdanto-osan 46 kappaleessa mainitut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdassa tarkoitetut palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sen tärkeimpiä tuotantopanoksia valmistettaessa) että välillisesti (kun ala saa tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää) (50).

(63)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannonalaan ei vaikuttaisi edellä johdanto-osan 46 kappaleessa mainittu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennessa luetelmakohdassa tarkoitettu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi valtion merkittävä puuttuminen rahoitusjärjestelmään vaikuttaa voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(64)

Komissio muistuttaa vielä, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun kuumavalssattujen teräslevyjen tuottajat ostavat tai hankkivat näitä tuotantopanoksia, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(65)

Näin ollen sen lisäksi, että kuumavalssattujen teräslevyjen kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa niiden hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin I ja II osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(66)

CISA esitti 19 päivänä toukokuuta 2022 (51) ja 16 päivänä syyskuuta 2022 (52) useita väitteitä, jotka koskivat väitettyjä merkittäviä vääristymiä. CISA väitti, ettei komission lähteenä käyttämä maaraportti täytä näytölle asetettuja, puolueettomuutta ja objektiivisuutta sekä riittävää todistusarvoa koskevia vaatimuksia, erityisesti siksi, että komissio on laatinut raportin nimenomaan sitä varten, että unionin tuotannonalojen olisi helpompi tehdä valituksia kaupan toimenpiteiden alalla. Lisäksi CISA väitti, että koska maaraportti julkaistiin vuonna 2017, se ei voinut koskea tutkimusajanjakson aikaisia väitettyjä vääristymiä, sillä kyseinen ajanjakso kattoi kalenterivuoden 2021.

(67)

Komissio oli eri mieltä tästä väitteestä. Komissio huomauttaa, että maaraportti on kattava asiakirja, joka perustuu laajaan ja objektiiviseen näyttöön, muun muassa Kiinan viranomaisten julkaisemiin lakeihin, asetuksiin ja muihin virallisiin politiikka-asiakirjoihin, kansainvälisten organisaatioiden kolmansien osapuolten raportteihin, akateemisiin tutkimuksiin ja tutkijoiden artikkeleihin sekä muihin luotettaviin riippumattomiin lähteisiin. Maaraportti on ollut julkisesti saatavilla joulukuusta 2017 lähtien, joten kaikilla asianomaisilla osapuolilla olisi ollut mahdollisuus esittää siitä sekä sen perustana olevasta näytöstä vastalauseita tai huomautuksia tai täydentää niitä. Kiinan viranomaiset tai muut osapuolet eivät ole esittäneet väitteitä tai näyttöä, jotka kumoaisivat raporttiin sisältyvät lähteet. Väitteestä, jonka mukaan maaraportti olisi vanhentunut, komissio totesi erityisesti, että siihen sisältyvät tärkeimmät toimintapoliittiset asiakirjat ja näyttö, mukaan lukien asiaan liittyvät viisivuotissuunnitelmat ja tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sovellettava lainsäädäntö, olivat pääosin edelleen merkityksellisiä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja ettei mikään osapuoli ole osoittanut, että näin ei enää olisi. Kiina alkoi julkaista uusia viisivuotissuunnitelmia vasta vuonna 2021, ja monet näistä suunnitelmista julkistettiin vasta vuoden jälkipuoliskolla. Tämä vahvistettiin myös komission suorittamassa tapauskohtaisessa tutkimuksessa edellä tiivistetyn mukaisesti.

(68)

Toiseksi CISA väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä. Kyseisessä määräyksessä laskennallisen normaaliarvon muodostaminen sallitaan tietyissä erityisolosuhteissa, joihin merkittävät vääristymät eivät kuulu. Lisäksi CISA väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklan mukaan normaaliarvo muodostetaan alkuperämaan tuotantokustannusten perusteella, joihin lisätään kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia sekä voittoa, kun taas perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa sallitaan asianmukaisen edustavan maan tietojen käyttö, mikä on WTO:n sääntöjen vastaista. CISA väitti myös, että mahdollinen laskennallinen arvo olisi laskettava WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan mukaisesti ja WTO:n valituselimen asiassa EU – Biodiesel (DS473) sekä WTO:n paneelin asiassa EU – Cost Adjustment Methodologies II (Russia) (DS494) esittämän tulkinnan mukaisesti; niissä ei mainita merkittävien vääristymien käsitettä eikä mahdollisuutta jättää huomiotta vientiä harjoittavan yrityksen tietoja.

(69)

Komissio katsoi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin Euroopan unionin niiden WTO-velvoitteiden ja -oikeuskäytännön mukaisia, joihin CISA viittasi. Komissio on lisäksi sitä mieltä, että WTO:n paneelin ja valituselimen asiassa DS473 antaman päätöksen mukaisesti kaikkiin WTO:n jäseniin yleisesti sovellettavat perusasetuksen säännökset, kuten 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuina silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Jos viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, sen kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan. Asian DS494 osalta komissio muistuttaa, että sekä EU että Venäjä ovat valittaneet paneelin päätelmistä, jotka eivät ole lopullisia ja joilla ei näin ollen WTO:n vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ole oikeudellista asemaa WTO-järjestelmässä, koska riitojenratkaisuelin ei ole hyväksynyt niitä WTO:n jäsenten päätöksellä. Kyseistä riitaa koskevassa paneelin raportissa katsottiin nimenomaisesti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset eivät kuulu mainitun riidan alaan. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(70)

Kolmanneksi CISA väitti, että käytäntö, jossa aiempiin tutkimuksiin viitataan todisteena joistakin väitteistä, kuten pyynnön esittäjä tässä tutkimuksessa teki esittämässään pyynnössä, ei todennäköisesti olisi yhdenmukainen valituselimen todistustaakkaa koskevan lähestymistavan kanssa, joka vahvistetaan WTO:n valituselimen asiassa US – Definitive Antidumping and Countervailing Duties on Certain Products (China) (DS379) antamassa päätöksessä. CISA viittasi erityisesti komission päätelmiin kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa tukien vastaisessa tutkimuksessa (53).

(71)

Komissio kiistää tämän väitteen. Ensinnäkään pyynnössä ei käytetty perusteena pelkästään kuumavalssattujen levyvalmisteiden tasoitustulleja, vaan siinä käytettiin myös muita lähteitä (54) tukemaan väitettä kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinoiden vääristymistä. Toiseksi komissio ei tee päätelmiään 2 artiklan 6 a alakohdan sovellettavuudesta pyynnön vaan kaiken käytettävissä olevan, tutkimuksen aikana kerätyn näytön perusteella, joka esitetään kokonaisuudessaan tässä jaksossa.

(72)

Kolmanneksi CISA mainitsi 14. viisivuotissuunnitelmaan liittyvän ongelman todeten ensinnäkin, että suunnitelmassa todellakin viitataan teräsalaan mutta vain yleisessä yhteydessä – siinä tuodaan esille perinteisten teollisuudenalojen yleisen muuttamisen ja parantamisen merkitys –, ja huomauttaen lisäksi, että suunnitelmaa ei pitäisi nähdä sitovana lakina vaan tulevaisuuden politiikkaa ohjaavana asiakirjana. CISAn mielestä samanlaisia suunnitelmia on julkaistu myös EU:ssa (esimerkiksi Euroopan komission valkoiset ja vihreät kirjat).

(73)

Tätä väitettä ei voitu hyväksyä. Ensinnäkin Kiinan viranomaisten julkaisemat viisivuotissuunnitelmat eivät ole pelkästään yleisiä ohjeasiakirjoja, vaan ne ovat oikeudellisesti sitovia. Tältä osin komissio viittasi suunnitelmia koskevaan yksityiskohtaiseen analyysiin maaraportin 4 luvussa, jonka 4.3.1 jaksossa käsitellään erikseen suunnitelmien sitovuutta. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa muistutetaan nimenomaisesti kaikkia viranomaisia suunnitelmien huolellisesta täytäntöönpanosta: ”Vahvistamme suunnittelun hallintajärjestelmiä, kuten katalogeja ja luetteloita, koostamista ja arkistointia sekä yhdenmukaistamista ja koordinointia, laadimme luetteloita ja katalogeja (esimerkiksi 14. kansalliset viisivuotiset erityissuunnitelmat), edistämme suunnitelmien arkistointia, joka perustuu kansallisen suunnittelun hallinnan integroituun tietoalustaan, ja siirrämme eri suunnitelmia yhtenäisen hallinnan piiriin. Laadimme ja parannamme suunnittelun yhdenmukaistamis- ja koordinointimekanismeja, yhdenmukaistamme Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston hyväksymät suunnitelmat ja maakuntien kehittämissuunnitelmat tämän suunnitelman kanssa ennen niiden toimittamista hyväksyttäväksi, ja varmistamme, että kansallisen tason aluesuunnittelu, erityissuunnittelu, alueellinen suunnittelu ja muut suunnittelun tasot on sovitettu yhteen tämän suunnitelman kanssa päätavoitteiden, kehittämissuuntien, yleisen muotoilun, pääasiallisten toimintapolitiikkojen ja hankkeiden sekä riskien ehkäisemisen ja valvonnan osalta” (55). Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa todetaan, että ”kaikkien paikkakuntien on parannettava toimintaansa tämän suunnitelman avulla ja sisällytettävä tämän suunnitelman keskeinen sisältö ja tärkeimmät hankkeet osaksi ensisijaisia paikallisia toimiaan” ja että ”teräsala ja muut keskeiset alat laativat erityisiä täytäntöönpanoa koskevia lausuntoja tämän suunnitelman tavoitteiden ja tehtävien pohjalta” (56).

(74)

Kiinan viranomaiset eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

(75)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA korosti toistamiseen, ettei maaraportti täytä näytölle asetettuja, puolueettomuutta ja objektiivisuutta sekä riittävää todistusarvoa koskevia vaatimuksia. Edellä esitetyn osalta CISA myös viittasi lukuisiin eri viisivuotissuunnitelmiin, joita sen mukaan ei pitäisi nähdä sitovana lakina vaan yleisinä poliittisina asiakirjoina, joissa asetetaan erilaisia painopisteitä julkisten investointien ohjaamiseksi.

(76)

Kuten johdanto-osan 67 ja 73 kappaleessa selitetään, nämä väitteet hylättiin, ja koska muita todisteita tai väitteitä ei toimitettu päätelmien ilmoittamisen jälkeen, komission päätös pysyi voimassa.

(77)

Kaiken kaikkiaan käytettävissä oleva näyttö osoitti, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien mukaan, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, komissio päätteli, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen. Näin ollen komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa selostetaan.

3.4.1    Edustava maa

3.4.1.1   Yleiset huomautukset

(78)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso; tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo henkeä kohti on Maailmanpankin tietokannan (57) perusteella samanlainen kuin Kiinalla

kyseisessä maassa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta (58)

asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus edustavassa maassa

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetetaan tarvittaessa maa, jossa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(79)

Kuten johdanto-osan 38 kappaleessa todetaan, komissio julkaisi 29 päivänä elokuuta 2022 asiakirja-aineistoon liitettävän muistion normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä lähteistä, jäljempänä ’tuotannontekijöitä koskeva muistio’. Tässä muistiossa kuvataan asiaankuuluvien kriteerien perustana olevat tosiseikat ja näyttö, ja siinä ilmoitettiin asianomaisille osapuolille aikomuksesta pitää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana käsiteltävänä olevassa tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuisi.

(80)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa lueteltujen kriteerien mukaisesti komissio yksilöi Meksikon maaksi, jonka taloudellinen kehitys vastaa Kiinan tasoa. Maailmanpankki on luokitellut Meksikon ”ylemmän keskitulotason” maaksi bruttokansantulon perusteella. Lisäksi Meksiko todettiin maaksi, jossa tuotetaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja jossa asiaa koskevat tiedot ovat helposti saatavilla.

(81)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja kun komissio oli kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella vahvistanut, että Meksiko on asianmukainen edustava maa, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa ei ollut tarpeen arvioida perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

3.4.1.2   Päätelmät

(82)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä ja koska Meksiko täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, komissio valitsi Meksikon asianmukaiseksi edustavaksi maaksi, kuten tarkastelupyynnössä ehdotettiin.

3.4.2    Vääristymättömien kustannusten määrittämisessä käytetyt lähteet

(83)

Normaaliarvon määrittämiseen käytettäviä asiaankuuluvia lähteitä koskevassa muistiossa komissio selitti, että yhteistyöstä kieltäytymisen vuoksi sen olisi tukeuduttava käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Edustava maa valittiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön sisältämien tietojen sekä muiden sellaisten tietolähteiden perusteella, jotka katsottiin asianmukaisiksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti perusasetuksen 18 artiklan 5 kohdan nojalla. Näihin tietolähteisiin kuului muun muassa Global Trade Atlas -tietokanta, jäljempänä ’GTA’, jota käytettiin useimpien tuotannontekijöiden, erityisesti raaka-aineiden, vääristymättömien kustannusten määrittämiseen. Komissio ilmoitti myös käyttävänsä seuraavia lähteitä energian vääristymättömien kustannusten määrittämiseen: sähkön osalta viimeisimmät saatavilla olevat tiedot teollisuuskäyttäjien maksamista sähkön hinnoista Meksikossa sivuston Globalpetrolprices.com (59) julkaisemien tietojen perusteella ja kaasun osalta Indices de Referencia de Precios de Gas Naturalin (60) (IPGN) julkaisema hinta. Vääristymättömien työvoimakustannusten vahvistamiseen komissio ilmoitti käyttävänsä Kansainvälisen työjärjestön tilasto-osaston (61) (ILOSTAT) viimeisimpiä julkisesti saatavilla olevia tietoja Meksikon palkkojen määrittämiseksi.

(84)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin. Komissio määritti yleiskulujen osuuden suorista valmistuskustannuksista unionin tuottajia koskevien, pyynnön esittäjän erityisesti tätä tarkoitusta varten toimittamien tietojen pohjalta.

(85)

Tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa komissio ilmoitti yksilöineensä yrityksen Ternium SA tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajaksi Meksikossa, joka oli yksilöity maaksi, jossa on tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoa. Yrityksen tuoreista julkisista taloudellisista tiedoista käyvät ilmi voitto ja kohtuullinen määrä myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia, joita tarvitaan vääristymättömän normaaliarvon määrittämiseen.

(86)

Tuontitietojen analyysi osoitti, että Meksikoa voitaisiin käyttää edustavana maana, koska sen tärkeimpien tuotannontekijöiden tuontiin ei merkittävästi vaikuttanut tuonti Kiinasta tai mistään asetuksen (EU) 2015/755 (62) liitteessä I luetellusta maasta.

(87)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Meksikoa asianmukaisena edustavana maana ja yritystä Ternium SA perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(88)

Asianomaisia osapuolia kehotettiin esittämään huomautuksia Meksikon soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Ternium S.A:n soveltuvuudesta edustavassa maassa toimivaksi tuottajaksi.

(89)

CISA väitti huomautuksissaan, että kaikista niistä monista maista, joita komissio on viime aikoina valinnut edustavaksi maaksi, Meksiko on ainoa, joka ei ole pystynyt ilmoittamaan tuontihintoja CIF-tasolla, ja se kyseenalaisti komission lähestymistavan muuntaa FOB-hinta CIF-hinnaksi lisäämällä siihen 5 prosenttia. Komissio huomautti, että vaikka tätä muuntosuhdetta ei olisi käytetty, normaaliarvon ja muuhun maailmaan suuntautuvan viennin hinnan välinen ero (ks. johdanto-osan 118 kappale) olisi ollut merkittävä. Sen vuoksi se hylkäsi tämän väitteen.

(90)

CISA väitti myös, ettei ferroseosten vertailuarvo ole luotettava, koska käytetyt HS-koodit kattavat useita eri seoksia, joilla on hyvin erilaiset yksikköhinnat. Komissio huomautti, ettei CISA ilmoittanut, mitkä seostyypit kyseisen vertailuhinnan perustana olevista kootuista tiedoista olisi poistettava. Lisäksi komissio katsoi, että tämä väite on hyödytön, sillä vaikka kyseiselle tuotantopanokselle ei olisi määritetty lainkaan vertailuhintaa, normaaliarvon ja muuhun maailmaan suuntautuvan viennin hinnan välinen ero olisi edelleen merkittävä, kuten johdanto-osan 118 kappaleessa selitetään. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(91)

CISA kyseenalaisti myös Ternium S.A:n taloudellisten tulosten asianmukaisuuden, koska ne on ilmoitettu konsernitasolla ja ne kattavat useita maita ja myös muita tuotteita.

(92)

Komissio katsoi, että tässä tapauksessa Ternium S.A:n konsernitason tietojen käyttö oli asianmukaista, koska saatavilla ei ollut yksityiskohtaisempia tietoja pelkästään Ternium Mexicosta ja tarkastelun kohteena olevasta tuotteesta. Lisäksi kyseinen yritys tuottaa pääasiassa terästuotteita, joten sen tietojen katsottiin edustavan terässektoria ja tarkastelun kohteena olevaa tuotetta. Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa edellytetään, että laskennalliseen normaaliarvoon sisältyvien myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrä on vääristymätön ja kohtuullinen. CISA ei kiistänyt, etteikö näin olisi ollut, eikä myöskään perustellut väitettä, jonka mukaan käytetty määrä olisi ollut joko vääristynyt tai kohtuuton. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(93)

CISA väitti, että Ternium S.A:n vuoden 2020 taloudellisten tietojen käyttö oli ristiriidassa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson eli vuoden 2021 kanssa. Komissio piti Ternium S.A:n lukuja käyttökelpoisina, sillä yritys tuotti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla voittoa, sen tilinpäätöstiedot olivat helposti saatavilla ja Meksikon osuus koko konsernin myynnistä oli 52 prosenttia. Lisäksi komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vuoden 2020 käyttö vertailuvuotena on perusteltua, koska se on viimeisin vuosi, jolloin Ternium S.A:n toiminta oli kannattavaa ja sen myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto olivat kohtuulliset. Kuten tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa selitettiin, tilikaudella 2021 yrityksen voitto oli poikkeuksellisen suuri, 58,25 prosenttia, mikä johtui todennäköisesti covid-19-pandemian jälkeisestä elpymisestä. Näin ollen komissio katsoi asianmukaisemmaksi käyttää vuoden 2020 tietoja ja hylkäsi tämän väitteen.

(94)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA väitti, ettei komissio ilmoittanut normaaliarvon määrittämiseen käytettyjä vertailuarvoja, mikä CISAn mukaan mahdollisesti rikkoo suoraan polkumyyntiä koskevan lainsäädännön ja polkumyyntimenettelyjen perusperiaatetta, erityisesti perusasetuksen 20 artiklaa, sekä CISAn puolustautumisoikeuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen keskeisten näkökohtien osalta. CISA myös totesi, että komission vakiintuneena käytäntönä sekä alkuperäisissä tutkimuksissa että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevissa tarkasteluissa on ollut ilmoittaa normaaliarvon määrittämiseen käytetyt yksityiskohtaiset vertailuhinnat (ja laskelmat), ja siksi se pyysi komissiota noudattamaan samanlaisissa menettelyissä samoja käytäntöjä.

(95)

Komissio totesi, että se toimitti vertailuhinnat eli tärkeimpien tuotannontekijöiden yksikköarvot sekä niiden lähteet 29 päivänä elokuuta 2022 päivätyssä tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa. Muiden asianomaisten osapuolten tavoin CISAlle ilmoitettiin, kun tuotannontekijöitä koskeva muistio oli lisätty asiakirja-aineistoon ja sillä oli mahdollisuus tutustua kyseiseen muistioon. Mitään muistiossa mainittuja vertailuarvoja ei ole muutettu. Normaaliarvon laskemiseksi komissio käytti samaa menetelmää, jota oli käytetty pyynnössä ja joka asetettiin kaikkien asianomaisten osapuolten saataville. Komissio myös muistutti, että yrityskohtaisia päätelmiä ei voitu tehdä, koska yksikään kiinalainen tuottaja ei toiminut yhteistyössä. Näin ollen väite hylättiin.

3.4.2.1   Päätelmät

(96)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Meksiko täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, minkä perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana.

3.4.3    Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot

3.4.3.1   Tuotannontekijät

(97)

Kaikki pyyntöön sisältyvät tiedot huomioon ottaen ja asianomaisten osapuolten esittämien huomautusten analysoinnin jälkeen yksilöitiin seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannontekijät

Tuotannontekijä

Tavaran koodi

Vääristymätön arvo (CNY)

Mittayksikkö

Raaka-aineet

Teräsromu

72041001 ; 72042101 ; 72042999 ; 72044101 ; 72044999

3 135,04

Tonni

Rautamalmi

26011101 ; 260112

3 364,05

Tonni

Kivihiili

270119 ; 27011201

757,98

Tonni

Koksi

27040003 ; 27131101

1 249,21

Tonni

Ferroseokset

72022102 ; 72022199 ; 72022999 ; 72023001 ; 72024101 ; 72024999 ; 72027001 ; 72029104 ; 72029202 ; 72029301 ; 72029999

18 560,08

Tonni

Levyaihiot

720712 ; 72072002 ; 72241006 ; 722490

4 980,54

Tonni

Sivutuotteet

Hyvitykset sekä sivutuotteet, joilla on arvoa romuna

72041001 ; 72042101 ; 72042999 ; 72044101 ; 72044999

3 135,04

Tonni

Työvoima

Työvoima

 

13,00

Henkilötyötunti

Energia

Sähkö

 

1 058,69

MWh

Maakaasu

 

34,42

GJ

Happi

280440

514,52

Km3

3.4.3.2   Raaka-aineet

(98)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan asetuksen (EU) 2015/755 liitteessä I. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli johdanto-osan 77 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan myös vientihintoihin. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä oli edelleen edustava senkin jälkeen, kun Kiinasta ja muista kuin WTO:n jäsenmaista edustavaan maahan tuleva tuonti oli jätetty huomiotta.

(99)

Yleensä näihin tuontihintoihin olisi vielä lisättävä kotimaan kuljetuskustannukset. Kun otetaan huomioon 3.4 jaksossa esitetty päätelmä ja tämän toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tutkimuksen luonne eli sen toteaminen, jatkuiko polkumyynti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai voisiko se toistua, eikä niinkään polkumyynnin suuruuden toteaminen, komissio päätti, etteivät kotimaan kuljetuskustannuksia koskevat oikaisut olleet tarpeen. Tällaiset oikaisut vain kasvattaisivat normaaliarvoa ja näin ollen myös polkumyyntimarginaalia.

3.4.3.3   Työvoima

(100)

ILOSTAT julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Meksikossa. Komissio käytti Meksikon keskimääräisten työvoimakustannusten ja keskimääräisten viikkotyötuntien osalta viimeisimpiä saatavilla olevia tilastoja vuodelta 2021.

3.4.3.4   Sähkö

(101)

Yritysten (teollisten käyttäjien) sähkön hinnat Meksikossa julkaisee sivusto Globalpetrolprices.com. Komissio käytti sähkön hintatietoina teollisen sähkön hintoja syyskuulta 2021.

3.4.3.5   Maakaasu

(102)

Kaasun osalta komissio käytti Indices de Referencia de Precios de Gas Naturalin (63) (IPGN) julkaisemaa kaasun hintaa Meksikossa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän lähteen perusteella voidaan määrittää teollisten käyttäjien maksama maakaasun hinta.

3.4.3.6   Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset, voitto ja poistot

(103)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut sellaisten kustannusten kattamiseksi, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(104)

Komissio käytti näiden tietojen lähteenä edustavan maan tuottajan Ternium S.A:n taloudellisia tietoja, kuten johdanto-osan 85 kappaleessa todetaan.

(105)

Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja voidakseen vahvistaa vääristymättömän arvon tuotannollisille yleiskuluille. Näin ollen komissio vahvisti tuotannollisten yleiskulujen osuuden kaikista valmistuskustannuksista ja työvoimakustannuksista unionin tuottajien pyynnössä toimittamien tietojen perusteella. Kyseistä prosenttiosuutta sovellettiin tämän jälkeen valmistuskustannusten vääristymättömään arvoon, jotta voitiin laskea vääristymätön arvo tuotannollisille yleiskuluille sen mukaan, mitä lajia tuotettiin.

3.4.4    Normaaliarvon laskeminen

(106)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(107)

Ensin komissio määritti vääristymättömät valmistuskustannukset. Koska vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio käytti pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä esittämiä tietoja kunkin tekijän (raaka-aineet ja työvoima) käytöstä tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa.

(108)

Määritettyään vääristymättömät valmistuskustannukset komissio lisäsi niihin tuotannolliset yleiskulut, hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset sekä voiton. Tuotannolliset yleiskulut määritettiin pyynnön esittäjän antamien tietojen perusteella. Myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto määritettiin Ternium S.A:n tarkastetussa tilinpäätöksessä (64) ilmoitettujen vuoden 2020 tilinpäätöstietojen perusteella. Komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin seuraavat:

tuotannolliset yleiskulut, joiden osuus suorista valmistuskustannuksista oli yhteensä 11,3 prosenttia

myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä muut kustannukset, joiden osuus Ternium S.A:n myytyjen hyödykkeiden kustannuksista oli 10,74 prosenttia, ja

voitto, jonka osuus Ternium S.A:n myytyjen hyödykkeiden kustannuksista oli 16,33 prosenttia, sovellettuna vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(109)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna-tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Tämän perusteella määritetty normaaliarvo on 1 381,50 euroa tonnilta.

(110)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA ilmoitti olevansa komission kanssa samaa mieltä siitä, että vuoden 2021 taloudellisten tietojen sijaan on asianmukaisempaa käyttää vuoden 2020 tietoja, joskin se väitti myös, että Ternium S.A:n vuonna 2020 tekemä voitto (16,33 %) oli edelleen melko suuri rauta- ja terästeollisuuden alalle.

(111)

CISA ilmaisi päätelmien ilmoittamisen jälkeen olevansa eri mieltä komission määrittämästä normaaliarvosta. Kuten johdanto-osan 94 kappaleessa todetaan, CISA väitti, ettei se pystynyt todentamaan komission määrittämän normaaliarvon paikkansapitävyyttä, ja CISAn mukaan tutkimuksessa määritetty normaaliarvo oli mahdollisesti virheellinen. Tätä perusteltiin sillä, että vaikka pyynnössä ja toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetyt ajanjaksot olivat pääosin samat, komission toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa määrittämä normaaliarvo oli yli 80 prosenttia korkeampi kuin pyynnössä määritetty normaaliarvo, vaikka käytetty laskentamenetelmä ja edustava maa olivat samat.

(112)

Komissio ilmoitti tärkeimpien tuotannontekijöiden yksikköarvot 29 päivänä elokuuta 2022 päivätyssä tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa. Näistä arvoista käy selkeästi ilmi, että rautamalmin (yksi tärkeimmistä tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä tuotantopanoksista) vertailuhinta nousi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi, 186 prosenttia. Tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa ja pyynnössä esitettyjen tuotannontekijöiden hintojen eroista ei myöskään saatu huomautuksia sen jälkeen, kun tuotannontekijöitä koskeva muistio lisättiin asiakirja-aineistoon. Näin ollen tämä väite hylättiin.

3.4.5    Polkumyynnin jatkuminen

(113)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, vientihinta määritettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Komissio pyrki käyttämään saatavilla olevia Eurostatin tilastotietoja vientihintojen määrittämisessä.

(114)

Eurostatin mukaan tiettyjä raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita tuotiin Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin vain 28 743 tonnia, mikä vastaa 0,1:tä prosenttia vapaiden markkinoiden kulutuksesta. Tästä syystä komissio katsoi, että analyysia polkumyynnin jatkumisesta ei voitu tehdä näin vähäisen määrän perusteella. Sen vuoksi komissio keskittyi tutkimuksessaan polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annettaisiin raueta.

3.4.6    Polkumyynnin toistumisen todennäköisyys

(115)

Ottaen huomioon edellä johdanto-osan 113 ja 114 kappaleessa esitetyt huomiot komissio analysoi vielä, olisiko polkumyynnin toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden Kiinasta muualle maailmaan suuntautuvan viennin hinta, Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

3.4.6.1   Kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintojen ja normaaliarvon vertailu

(116)

Komissio analysoi Kiinasta kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintakehitystä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Se käytti tätä varten julkisesti saatavilla olevia tietoja, kuten GTA-tietokantaan ilmoitettuja Kiinan vientitilastoja, joista se poimi tiettyjen kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden viennin määrät ja arvot tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(117)

GTA-tietokannan vientitilastojen mukaan Kiinasta muihin maihin suuntautuvan viennin keskimääräinen FOB-hinta oli 660 euroa/tonni, joka noudettuna-hinnaksi oikaistuna (merirahdin ja kotimaisen rahdin sekä purkamismaksujen osalta tehtyjen oikaisujen jälkeen) oli 626 euroa/tonni.

(118)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta määritetty keskimääräinen vientihinta oli yli 100 prosenttia edellä 3.4.4 jaksossa vahvistettua normaaliarvoa alhaisempi. Tästä syystä pidettiin todennäköisenä, että jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat alkaisivat myydä unioniin todettua normaaliarvoa alemmilla hinnoilla.

3.4.6.2   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(119)

Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio teki muiden vientiä harjoittavien tuottajien kapasiteettia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja tukeutui tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin sekä muihin käytettävissä oleviin lähteisiin.

(120)

Kiinan osuus maailman raakateräksen tuotannosta vuonna 2020 oli 56,5 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 53,3 prosenttia (65). OECD:n teräskomitean 88. istunnossaan syyskuussa 2020 antamassa lausunnossa todettiin, että maailmanlaajuisesta negatiivisesta kysynnän häiriöstä huolimatta Kiinassa tuotanto ja varastot ovat kasvaneet merkittävästi edellisen vuoden tasosta. Teräskomitea pani myös huolestuneena merkille Kiinan poikkeavan kehityspolun maailmanlaajuiseen suuntaukseen verrattuna, sillä Kiinassa teräksentuotanto nousi vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla ennätystasolle ja varastot ovat kasvaneet historiallisen suuriksi. Teräskomitea totesi tämän kehityksen aiheuttavan Kiinassa ylitarjonnan riskin, joka pahentaa covid-19-kriisin aiheuttamista kysyntähäiriöistä johtuvaa maailmanlaajuista epätasapainoa. Teräksen tuotantokapasiteetin jatkuvasti kasvavaa suuntausta Kiinassa ovat entisestään kiihdyttäneet luotonannon ehtojen merkittävä höllentyminen sekä suurten teräksentuottajien investointien lisääntyminen samalla, kun pienemmät toimijat ovat edelleen kapasiteetin valvontajärjestelmän ulkopuolella. Myös helmikuussa 2021 julkaistussa tuoreessa OECD:n raportissa (66) tuotiin esille terästeollisuuden maailmanlaajuinen ylikapasiteetin lisääntyminen, jonka taustalla ovat erityisesti Aasian maat, muun muassa Kiina.

(121)

Kiinan hallituksella on kunnianhimoisia suunnitelmia terästeollisuutensa varalle (67) – se aikoo lakkauttaa vanhentuneet tehtaat ja kilpailukyvyttömät yritykset, joilla on liian suuret kustannukset, sekä keskittyä kasvattamaan ja edistämään hallituksen politiikan ja painopisteiden myötäisiä teräksentuottajia. Tarkoituksena on siivota koko teollisuudenala vahvistamalla johtavia toimijoita ja siivoamalla pois alisuoriutujat ja sellaiset yritykset, jotka eivät noudata hallituksen painopisteitä tai ole mukautuneet niihin. Tavoitteena on edistää kyseisen teollisuudenalan ”uuden sukupolven johtavia toimijoita”. Tämä saavutetaan esimerkiksi kapasiteetinvaihtojärjestelmillä ja muuntamalla velkoja osakkeiksi, jolloin valtio saa merkittävästi päätäntävaltaa yksittäisten yritysten toiminnan suhteen. Perimmäisenä tavoitteena on kasvattaa valikoitujen toimijoiden eli sellaisten tehokkaiden tuottajien kapasiteettia, jotka noudattavat valtion terästeollisuudelle asettamia tämänhetkisiä tavoitteita.

(122)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön sisältämissä tiedoissa tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotantokapasiteetiksi Kiinassa arvioitiin yli 345 miljoonaa tonnia. Sekä tuotannon määräksi että Kiinan kotimarkkinoiden kulutukseksi puolestaan arvioitiin 314 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Tämän perusteella Kiinan käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan olleen 31 tonnia vuonna 2020, mikä antaa kuvan käyttämättömän kapasiteetin määrästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja on lähes yhtä suuri kuin unionin kokonaiskulutus vapailla markkinoilla (noin 35 miljoonaa tonnia) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(123)

Teräksen kysynnän hiipuminen Kiinassa vuoden 2021 alussa on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen vientiä kasvattava tekijä. Kysynnän hiipumisesta johtuva kapasiteetin ja kysynnän epätasapaino todennäköisesti lisää tuottajien painetta suunnata tuotantoaan vientiin. Kiinan kapasiteetti on liian suuri verrattuna Kiinan talouden todellisiin tarpeisiin.

(124)

Lisäksi yhdellä tärkeimmistä markkina-alueista eli Yhdysvaltojen markkinoilla on voimassa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevia polkumyyntitoimenpiteitä, mikä rajoittaa kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien pääsyä näille markkinoille.

(125)

Tämän perusteella on todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat suuntaavat merkittäviä määriä käyttämätöntä kapasiteettiaan unionin markkinoille polkumyyntihinnoin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

3.4.6.3   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(126)

Unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin tiettyjen kuumavalssattujen teräslevytuotteiden markkinoihin. Kiinan markkinat eivät voi ottaa vastaan teräksentuotannon ylikapasiteettia, ja tärkeimmät kolmansien maiden markkinat on suljettu Kiinan vienniltä Kiinan vastaisilla polkumyynti-, suoja- tai muilla protektionistisilla toimenpiteillä (68). Lisäksi unionin hinnat (unionin tuotannonalan veloittama keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 734 euroa tonnilta) ovat korkeammat kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien muualla maailmassa veloittama keskimääräinen hinta (714 euroa tonnilta CIF-tasolla). Koska kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä hyödyke, kiinalaisilla viejillä olisi vahva kannustin suunnata vientiään unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, kuten johdanto-osan 200 kappaleessa selitetään.

(127)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössään, että terästä koskevat unionin suojatoimenpiteet, joita sovelletaan tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, eivät yksinään riittäisi suojaamaan unionin markkinoita merkittävältä polkumyyntituonnin määrältä. Kiinalle ei ole annettu tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevaa maakohtaista kiintiötä, joten kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on mahdollisuus hyödyntää suurta määrää jäännöskiintiöitä, joiden puitteissa ne voivat suunnata vientiään unionin markkinoille, jos polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Jos polkumyynnin vastaiset toimenpiteet kumottaisiin, Kiinan vientimäärät todennäköisesti kasvaisivat merkittävästi jäännöskiintiön puitteissa ja Kiinasta tuleva tuonti täyttäisi unionin markkinat, ennen kuin suojatoimenpiteen mukaista kiintiön ylittävää tullia alettaisiin soveltaa.

(128)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin markkinat olisivat houkutteleva kohde Kiinan tämänhetkiselle käyttämättömälle kapasiteetille, jos polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(129)

CISA väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että vaikka normaaliarvo perustuu käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti, on kohtuutonta, että kiinalaisten viejien normaaliarvo on lähes kaksi kertaa suurempi kuin unionin tuotannonalan tuotantokustannukset.

(130)

Kuten johdanto-osan 95 ja 112 kappaleessa todetaan, komissio ilmoitti tuotannontekijöiden yksikköarvot ja kuvasi tarkemmin normaaliarvon laskentamenetelmän. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tulevaa tuontia koskevat päätelmät tehtiin käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Näihin tietolähteisiin kuului muun muassa Global Trade Atlas -tietokanta, jäljempänä ’GTA’, jota käytettiin useimpien tuotannontekijöiden, erityisesti raaka-aineiden, vääristymättömien kustannusten määrittämiseen. Näin ollen tämä väite hylättiin.

3.4.6.4   Polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät

(131)

Ottaen huomioon käyttämätöntä kapasiteettia koskevat päätelmänsä ja päätelmänsä unionin markkinoiden houkuttelevuudesta niiden koon ja hintojen osalta sekä sen, että kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kolmansissa maissa veloittamat hinnat ovat merkittävästi alle määritetyn normaaliarvon, komissio päätteli, että polkumyynti todennäköisesti toistuisi, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(132)

Pyynnön esittäjän mukaan samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla 21 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(133)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuotannoksi unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 70 miljoonaa tonnia. Komissio määritti luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen, kuten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön, todennettujen kyselyvastausten ja EUROFERin makrokyselyyn antamien vastausten, perusteella. Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli 29 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.2   Unionin kulutus

(134)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta pidetään perusraaka-aineena useiden erilaisten lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen valmisteiden, tuotannossa. Koska unionin tuotannonala on pääosin vertikaalisesti integroitunut ja tuottaa sekä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta että jatkojalostustuotteita, kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita analysoitiin tarvittaessa erikseen.

(135)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat merkityksellisiä vahinkoanalyysissä, koska kytkösmarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa ja mahdolliset siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat määräytyvät markkinoilla. Vapaiden markkinoiden myynnin kokonaismäärään sisältyy myös unionin tuottajien myynti etuyhteydettömille asiakkaille ja muuhun kuin kytköskäyttöön etuyhteydessä oleville yrityksille.

(136)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta samankaltaiseen tuotteeseen liittyvästä toiminnasta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 60 prosenttia samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

(137)

Komissio määritti unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen seuraavien perusteella: a) kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien myynti unionin markkinoilla EUROFERin makrokyselyyn antamien vastausten mukaan ja b) kaikista kolmansista maista unioniin tuleva tuonti Eurostatin tietojen mukaan. Unionin kytkösmarkkinoiden kulutus määritettiin kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien kytköskäytön ja unionin markkinoilla tapahtuneen kytkösmyynnin perusteella. Nämä tiedot puolestaan perustuivat EUROFERin makrokyselyyn antamiin vastauksiin.

(138)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tuhatta tonnia)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Vapaiden markkinoiden kulutus

34 533

32 411

27 899

34 869

Indeksi

100

94

81

101

Kytkösmarkkinoiden kulutus

45 289

42 011

36 989

40 424

Indeksi

100

93

82

89

Unionin kokonaiskulutus

79 822

74 422

64 888

75 293

Indeksi

100

93

81

94

Lähde:Eurostat, EUROFERin vastaus makrokyselyyn.

(139)

Unionin kokonaiskulutus supistui 7 prosenttia vuonna 2019 ja sen jälkeen entistä jyrkemmin vuonna 2020 (–12 %) covid-19-pandemian aiheuttaman kysynnän romahtamisen seurauksena. Tämän laskusuuntauksen jälkeen kulutus kuitenkin elpyi hyvin teräksen kysynnän kasvaessa jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta kulutus jäi silti 6 prosenttia alhaisemmalle tasolle vuoteen 2018 verrattuna.

(140)

Vapaiden markkinoiden kulutus noudatti samaa suuntausta kuin unionin kokonaiskulutus. Jyrkkä 19 prosentin supistuminen taittui vuonna 2020, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kulutus kasvoi jälleen voimakkaasti peräti 1 prosentin vuoden 2018 tasoa korkeammalle.

(141)

Kytkösmarkkinoiden kulutus kehittyi lähes samalla tavalla kuin unionin kokonaiskulutus: ensin se supistui voimakkaasti (18 prosenttia) vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen se elpyi mutta oli kuitenkin lopulta vain 89 prosenttia vuoden 2018 tasosta.

(142)

Kaiken kaikkiaan unionin kulutus supistui 6 prosenttia tarkastelujaksolla.

4.3   Tuonti asianomaisesta maasta

4.3.1    Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(143)

Komissio määritti tuonnin määrät Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä edellä olevassa taulukossa 2 esitettyyn unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(144)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tuhatta tonnia), markkinaosuus ja hinnat (euroa/tonni)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä

1,7

0,5

0,3

28,7

Markkinaosuus

0,0  %

0,0  %

0,0  %

0,1  %

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat

1 674

3 177

2 482

664

Indeksi

100

190

148

40

Lähde:Eurostat, EUROFERin vastaus makrokyselyyn.

(145)

Sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2017, Kiinasta tuleva tuonti ja sen markkinaosuus vähenivät mitättömän pieniksi – vuonna 2018 tämän tuonnin markkinaosuus oli 0,002 prosenttia. Vuosina 2018–2020 Kiinasta tuleva tuonti väheni entisestään. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huhtikuussa 2021 tuonti Kiinasta kuitenkin kasvoi verrattuna edeltävien kolmen vuoden alhaisiin tasoihin. Markkinaosuus pysyi silti hyvin pienenä, 0,1 prosentissa.

(146)

Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat poikkeuksellisen korkeat vuosina 2018, 2019 ja 2020, joskin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne laskivat jyrkästi. Vuosien 2018–2020 poikkeuksellisen korkeat tuontihinnat liittyvät todennäköisesti siihen, että Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin määrä oli tuolloin mitätön eikä sitä voida pitää luotettavana perustana hintatietojen määrittämiseksi.

(147)

Komissio katsoi, etteivät Eurostatissa esitetyt Kiinasta tulevan tuonnin tarkastelujakson aikaiset hinnat edusta kuumavalssattujen levyvalmisteiden keskimääräisiä hintoja, koska Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli kyseisenä ajanjaksona erittäin alhainen, ja ettei niiden perusteella voitu tehdä merkityksellisiä päätelmiä.

(148)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti muista kolmansista maista kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kaikki kolmannet maat yhteensä Kiinaa lukuun ottamatta

Määrä (tuhatta tonnia)

7 997

7 225

5 879

9 635

 

Indeksi

100

90

74

120

 

Markkinaosuus

23  %

22  %

21  %

28  %

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

532

482

428

765

 

Indeksi

100

90

80

144

Lähde:Eurostat.

(149)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuonti muista kolmansista maista kuin asianomaisesta maasta väheni 26 prosenttia vuosina 2018–2020 ja lisääntyi sitten jyrkästi vuonna 2021, jolloin sen markkinaosuus kasvoi 28 prosenttiin, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Unioniin tuodaan kuumavalssattuja levyvalmisteita kaikkiaan yli 40 maasta ympäri maailmaa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla viisi suurinta kuumavalssattujen levyvalmisteiden viejää EU:hun suuntautuvassa viennissä olivat Venäjä, Intia, Turkki, Egypti ja Taiwan, joiden osuus unionin vapaista markkinoista oli 18 prosenttia ja kuumavalssattujen levyvalmisteiden koko tuonnista 65 prosenttia. Yksittäisistä maista suurin viejä oli Venäjä, jolla oli 5,8 prosentin markkinaosuus, kun taas muiden neljän maan markkinaosuudet olivat kahdesta neljään prosenttia. Yhdelläkään muulla maalla ei ole yli 2 prosentin markkinaosuutta. Suurimmista viejistä Venäjältä (69) ja Turkista (70) tulevaan tuontiin sovelletaan tällä hetkellä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

4.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1    Yleiset huomautukset

(150)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(151)

Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseen käytettiin otantamenetelmää.

(152)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän toimittamien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(153)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(154)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(155)

Kuten johdanto-osan 136 ja 137 kappaleessa selitetään, jotta unionin tuotannonalasta voitiin saada mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja määritti, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan komissio analysoi vapaisiin ja kytkösmarkkinoihin liittyvät vahinkoindikaattorit erikseen.

4.4.2    Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(156)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tuhatta tonnia)

75 626

70 920

61 096

69 531

Indeksi

100

94

81

92

Tuotantokapasiteetti (tuhatta tonnia)

90 923

92 584

91 965

93 249

Indeksi

100

102

101

103

Kapasiteetin käyttöaste

83  %

77  %

66  %

75  %

Indeksi

100

92

80

90

Lähde: EUROFERin vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(157)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä noudatti samanlaista suuntausta kuin unionin kokonaiskulutus supistuen tarkastelujaksolla kaikkiaan noin 8 prosenttia. Tuotantomäärä pieneni merkittävästi vuonna 2020 ja elpyi sitten teräksen kysynnän kasvaessa jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(158)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla hieman (3 %), mutta kapasiteetin käyttöaste noudatti samaa negatiivista suuntausta kuin tuotantomäärä ja kulutus laskien vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 10 prosenttia.

4.4.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(159)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla (tuhatta tonnia)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myynti vapailla markkinoilla

26 534

25 185

22 020

25 205

Indeksi

100

95

83

95

Markkinaosuus

77 %

78 %

79 %

72 %

Indeksi

100

101

104

99

Lähde: EUROFERin vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(160)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä unionin markkinoilla noudatti tarkastelujaksolla samaa suuntausta kuin kulutus. Vuosina 2018–2020 se ensin väheni johdanto-osan 139 kappaleessa selitetyistä syistä ja elpyi sitten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Vaikka myyntimäärä elpyi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, se jäi kuitenkin lopulta alle vuoden 2018 tason.

(161)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus unionin kulutuksesta kasvoi tarkastelujaksolla vuodesta 2018 vuoteen 2020 hieman, 77 prosentista 79 prosenttiin, ja supistui sitten vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 7 prosenttiyksikköä, 72 prosenttiin. Kuten taulukosta 4 käy ilmi, tätä supistumista selittää se, että kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi 7 prosenttia vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, mikä selittää unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetyksen vapailla markkinoilla.

Taulukko 7

Kytköskaupan määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla (tuhatta tonnia)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kytköskaupan määrä unionin markkinoilla

45 289

42 011

36 989

40 424

Indeksi

100

93

82

89

Unionin tuotannonalan kokonaistuotanto

75 626

70 920

61 096

69 531

Kytköskaupan määrä suhteessa kokonaistuotantoon (%)

59,9  %

59,2  %

60,5  %

58,1  %

Lähde: EUROFERin vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(162)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan määrä (joka koostuu kytköskäytöstä sekä kytkösmarkkinamyynnistä unionin markkinoilla) väheni 18 prosenttia vuosina 2018–2020 ja kasvoi sitten 7 prosenttiyksikköä vuonna 2021. Kaikkiaan kytköskaupan määrä väheni tarkastelujaksolla 11 prosenttia, noin 45 miljoonasta tonnista 40 miljoonaan tonniin koko tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kytkösmarkkinat ja vapaat markkinat kehittyivät yleisesti ottaen samalla tavalla. Näin ollen komissio päätteli, ettei kytkösmarkkinoiden kehityksellä ollut merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan tulokseen vapailla markkinoilla.

(163)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan markkinaosuus (ilmaistuna prosentteina kokonaistuotannosta) pysyi tarkastelujaksolla suhteellisen vakaana, 58,1–60,5 prosentissa.

4.4.2.3   Kasvu

(164)

Kulutuksen ja tuotannon vähentyessä unionin tuotannonala menetti myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan vapailla markkinoilla. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonala ei kasvanut lainkaan tarkastelujakson aikana.

4.4.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(165)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

41 161

38 980

36 207

38 470

Indeksi

100

95

88

93

Tuottavuus (yksikköä/työntekijä)

1 824

1 819

1 687

1 807

Indeksi

100

100

93

99

Lähde: EUROFERin vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(166)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon osallistuvien työntekijöiden määrä vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana kehittyi samaan tahtiin unionin tuotantomäärän kanssa vähentyen ensin jyrkästi vuodesta 2018 vuoteen 2020 ja elpyen sitten hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan työntekijöiden määrä väheni tarkastelujaksolla 7 prosenttia.

(167)

Unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus – ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia) työntekijää kohti – pysyi yleisesti ottaen vakaana tarkastelujaksolla.

4.4.2.5   Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista

(168)

Kuten johdanto-osan 114 kappaleessa selitetään, polkumyynnin esiintymistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voitu määrittää varmasti. Siksi myöskään polkumyyntimarginaalia ei voitu määrittää. Sen vuoksi tutkimuksessa keskityttiin polkumyynnin toistumisen todennäköisyyteen siinä tapauksessa, että polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(169)

Unioni pystyi toipumaan aiemmasta polkumyynnistä alkuperäisen tutkimuksen jälkeen käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden ansiosta, kuten vuoden 2018 tiedoista käy ilmi. Tämän vahvistavat myös komission päätelmät Turkista tuotuja kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevassa polkumyyntitutkimuksessa (71).

4.4.3    Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(170)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa (euroa/tonni)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Yksikkömyyntihinta vapailla markkinoilla

549

509

450

734

Indeksi

100

93

82

134

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset

518

557

534

669

Indeksi

100

108

103

129

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(171)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat laskivat 18 prosenttia vuosina 2018–2020 ja nousivat sitten jyrkästi (34 %) vuonna 2021 verrattuna vuoteen 2018. Yksikkömyyntihintojen kehitykseen tarkastelujaksolla vaikuttivat covid-19-pandemian aiheuttamat merkittävät häiriöt ja toisaalta kysynnän elpyminen pandemian jälkeen. Yksikkömyyntihinnan äkillinen ja jyrkkä nousu vuonna 2021 johtui teräksen kysynnän kasvusta, tarjonnan niukkuudesta ja tuotantokustannusten kasvusta.

(172)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 29 prosenttia. Vuonna 2019 tuotantokustannukset kuitenkin nousivat samalla kun yksikkömyyntihinnat laskivat. Unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan nousseiden tuotantokustannusten edellyttämälle tasolle, sillä Turkista tuli suuria määriä polkumyyntituontia, mikä painoi hintoja alaspäin. Vuonna 2020 sekä tuotantokustannukset että myyntihinnat laskivat, mutta tuotantokustannukset laskivat vähemmän. Tämä johtui covid-19-pandemian aikaisesta markkinoiden notkahduksesta, joka laski hintoja merkittävästi, kun taas vaikutus tuotantokustannuksiin oli lievempi. Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat vuonna 2021 jyrkästi energian ja hyödykkeiden hintojen nousun vuoksi. Covid-19-pandemian jälkeisen elpymisen ansiosta kuitenkin myös kysyntä kasvoi, jolloin myös hinnat nousivat merkittävästi (yli 50 % vuoden 2020 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana), jopa enemmän kuin tuotantokustannukset samalla kaudella.

4.4.3.2   Työvoimakustannukset

(173)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa/kokopäiväinen työntekijä)

64 164

69 352

69 748

78 444

Indeksi

100

108

109

122

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(174)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat 22 prosenttia tarkastelujakson aikana. Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat vuoteen 2018 verrattuna siitä huolimatta, että työntekijöiden määrä väheni tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

4.4.3.3   Varastot

(175)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

631 608

533 200

390 880

522 405

Indeksi

100

84

62

83

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

5,0  %

4,5  %

3,8  %

4,6  %

Indeksi

100

90

76

92

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(176)

Unionin tuotannonalan kuumavalssattujen levyvalmisteiden varastot pienenivät tarkastelujakson aikana jatkuvasti ja vähenivät jyrkästi vuonna 2020, mikä selittyy covid-19-pandemian vaikutuksilla ja kysynnän elpymisellä vuonna 2021. Kuumavalssattuja levyvalmisteita valmistavalle unionin tuotannonalalle ovat tyypillisiä tuottajien ja asiakkaiden väliset (kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituiset) puitesopimukset, joissa vahvistetaan määrät ja hinnat. Nämä puitesopimukset pannaan täytäntöön ostotilauksilla asiakkaiden tarpeiden mukaan. Tämän ansiosta unionin tuotannonala voi suunnitella tuotantoaan ja varastojaan. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessakin todettiin, varastoja ei näin ollen pidetä merkittävänä vahinkoindikaattorina tällä tuotannonalalla, koska unionin tuotannonala valmistaa useimpia samankaltaisten tuotteiden lajeja käyttäjien tilausten perusteella.

4.4.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

(177)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Unionin vapailla markkinoilla tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

8,4

–7,2

–18,0

14,1

Indeksi

100

–86

– 214

168

Kassavirta (euroa)

496 319 788

–6 211 922

– 130 468 840

645 183 908

Indeksi

100

–1,3

–26

130

Investoinnit (euroa)

216 927 207

433 154 031

181 406 902

394 535 083

Indeksi

100

200

84

182

Investointien tuotto

9,1  %

–6,0  %

–13,3  %

17,4  %

Indeksi

100

–66

– 146

191

Lähde: Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset.

(178)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionin vapailla markkinoilla saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(179)

Kannattavuus tarkastelujaksolla vaihteli mutta parani kaikkiaan 5,7 prosenttiyksikköä. Sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2017, tuotannonala elpyi ja teki vuonna 2018 voittoa. Vuosi 2019 oli kuitenkin tappiollinen, ja pandemian keskellä vuonna 2020 kannattavuus laski alimmalle tasolleen, –18 prosenttiin. Vuonna 2021 kannattavuus jälleen parani merkittävästi voiton ollessa 14,1 prosenttia. Kiinaan kohdistuvien toimenpiteiden käyttöönoton eli vuoden 2017 jälkeen Turkista alhaisin hinnoin tuleva polkumyyntituonti lisääntyi nopeasti, mikä selittää kannattavuuden heikkenemisen vuonna 2019. Tätä kannattavuuden heikkenemistä pahensivat globaalin pandemian vuonna 2020 aiheuttamat häiriöt, kuten toimitusketjujen häiriöt ja teräksen kulutuksen hiipuminen. Teräksen kysynnän kasvu ja myyntihintojen nousu johtivat poikkeuksellisen suuriin voittoihin vuonna 2021, joka oli poikkeuksellinen vuosi unionin tuotannonalalle.

(180)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta kehittyi samalla tavalla kuin kannattavuus supistuen ensin jyrkästi vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja elpyen sitten voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(181)

Investoinnit lisääntyivät 82 prosenttia vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kaiken kaikkiaan investointivirroissa näkyy tarkastelujaksolla kaksi huippua: vuonna 2019 investoinnit lisääntyivät ensin merkittävästi ja vähenivät sitten vuonna 2020, kunnes vuonna 2021 koettiin toinen huippu. Investointeja tehtiin yleisesti ottaen laadun parantamiseen ja tuotannon viherryttämiseen.

(182)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto kasvoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävästi vuoteen 2018 verrattuna. Tarkastelujaksolla se itse asiassa kasvoi kaikkiaan 8,3 prosenttiyksikköä. Investointien tuotto kehittyi samalla tavalla kuin kannattavuus supistuen ensin jyrkästi vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja elpyen sitten voimakkaasti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(183)

Otokseen valittujen unionin tuottajien pääoman saanti ei vaikeutunut tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vaan palautui nopeasti pandemian jälkeen.

4.5   Vahinkoa koskevat päätelmät

(184)

Kiinasta tulevaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavien vuonna 2017 käyttöönotettujen polkumyyntitoimenpiteiden myötä Kiinasta tuleva tuonti väheni ja pysyi tarkastelujakson ajan alle vähimmäistason, minkä ansiosta unionin tuotannonala saattoi alkaa toipua Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista ja olikin toipunut niistä vuoden 2018 loppuun mennessä, kuten komissio vahvisti Turkista peräisin olevien kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevassa komission asetuksessa (EU) 2021/1100 (72). Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen elpyminen pysähtyi kuitenkin äkillisesti ja taloudellinen tilanne kääntyi laskuun vuonna 2019, kun unionin tuotannonala joutui kilpailemaan Turkista tulevan merkittävän ja halvan polkumyyntituonnin kanssa ja laskemaan hintansa alle kustannustason säilyttääkseen markkina-asemansa, mikä aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle (73). Heinäkuussa 2021 komissio otti käyttöön Turkkiin kohdistuvia lopullisia toimenpiteitä, ja erinäisten johdanto-osan 179 kappaleessa selitettyjen tekijöiden ansiosta unionin tuotannonalan tilanne parani ja vuoden 2021 loppuun mennessä unionin tuotannonala oli toipunut ja sen taloudellinen tilanne elpynyt vuoden 2018 tilannetta vastaavalle tasolle. Näin ollen katsottiin, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalalle ei enää aiheutunut vahinkoa.

(185)

Tarkempi tarkastelu osoittaa, että lähes kaikki vahinkoindikaattorit, erityisesti tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärät ja myyntihinnat, työllisyys ja tuottavuus, voitto, kassavirta ja investointien tuotto, noudattivat tarkastelujaksolla samanlaista suuntausta. Suuntaus oli ensin laskeva vuonna 2019 ja laski sitten jyrkästi vuonna 2020 nousten tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla jälleen tarkastelujakson alkua eli vuotta 2018 vastaaville tasoille. Tämän epäsäännöllisen kehityksen taustalla ovat pitkälti Turkista tulevan kuumavalssattujen levyvalmisteiden alhaisin hinnoin tapahtuneen polkumyyntituonnin merkittävä lisääntyminen ja samaan aikaan puhjenneeseen covid-19-pandemiaan liittyvä ainutlaatuinen dynamiikka. Sulkutoimet ja teollisen toiminnan keskeytymiset johtivat kulutuksen vähenemiseen hyvin alhaiselle tasolle ja teräksen kysynnän hiipumiseen vuonna 2020. Covid-19-pandemian jälkeen seuranneessa elpymisvaiheessa vuonna 2021 teräksen kysyntä ja hinnat kasvoivat jälleen jyrkästi, mikä johti muun muassa terästeollisuuden poikkeuksellisen suuriin voittoihin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(186)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(187)

Indikaattoreita analysoitaessa on kuitenkin otettava huomioon vuoden 2021 poikkeuksellisen suotuisat olosuhteet teräksen markkinoilla. Pandemian aiheuttama teollisen toiminnan hidastuminen ja sitä seurannut teräksen kysynnän hiipuminen vuonna 2020 sysäsivät terästeollisuuden ja yleisemmin myös globaalin talouden vakavaan taantumaan. Vuonna 2021 kysyntä jälleen elpyi ja sen myötä myös teräksen kulutus kasvoi voimakkaasti, samoin kuin teräksen hinnat.

5.   VAHINGON TOISTUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(188)

Kuten johdanto-osan 186 kappaleessa selitetään, komission päätelmänä oli, ettei unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Toisaalta komissio päätteli myös, että ilman polkumyyntitoimenpiteitä polkumyynti todennäköisesti toistuisi, kuten johdanto-osan 131 kappaleessa selitetään. Tämän vuoksi komissio tarkasteli perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisiko Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(189)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta, Kiinasta tulevan tuonnin todennäköisiä hintatasoja ilman polkumyyntitoimenpiteitä sekä näiden hintatasojen vaikutusta unionin tuotannonalaan.

5.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(190)

Kuten johdanto-osan 122 kappaleessa todetaan, kiinalaisilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia – Kiinan arvioitu käyttämätön kapasiteetti vastaa 89:ää prosenttia EU:n vapaiden markkinoiden kulutuksesta. Tätä käyttämätöntä kapasiteettia voitaisiin käyttää tuottamaan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta vietäväksi unioniin, mikäli toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi, kuten johdanto-osan 123 kappaleessa todetaan, teräksen kysynnän hiipuminen Kiinassa on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen vientiä kasvattava tekijä. Kysynnän hiipumisesta johtuva kapasiteetin ja kysynnän epätasapaino Kiinassa todennäköisesti lisää kiinalaisten tuottajien painetta suunnata tuotantoaan vientiään.

(191)

Lisäksi yhdellä tärkeimmistä markkina-alueista eli Yhdysvaltojen markkinoilla on voimassa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevia polkumyyntitoimenpiteitä, mikä rajoittaa kiinalaisten tuottajien pääsyä näille markkinoille.

5.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(192)

Kuten johdanto-osan 126 kappaleessa todetaan, unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin tiettyjen kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinoihin. Kiinan markkinat eivät myöskään voi ottaa vastaan teräksentuotannon ylikapasiteettia, ja tärkeimmät kolmansien maiden markkinat on suljettu Kiinan vienniltä Kiinan vastaisilla polkumyynti-, suoja- tai muilla protektionistisilla toimenpiteillä. Lisäksi unionin hinnat ovat korkeammat kuin kiinalaisten viejien muualla maailmassa veloittama keskimääräinen hinta. Näin ollen unionin markkinat olisivat houkutteleva kohde Kiinan tämänhetkiselle käyttämättömälle kapasiteetille, jos polkumyyntitoimenpiteet kumottaisiin.

(193)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA kiisti unionin markkinoiden houkuttelevuutta koskevat päätelmät väittäen, että Kiinan terästeollisuus on riippuvainen omista kotimarkkinoistaan ja että Kiinan kotimarkkinakulutus on kymmenkertainen EU:n vapaiden markkinoiden segmentin kulutukseen verrattuna. Lisäksi se huomautti, että 1 päivästä elokuuta 2021 lähtien tiettyihin terästuotteisiin, muun muassa kuumavalssattuihin teräslevyvalmisteisiin, ei ole enää sovellettu viennin arvonlisäveron palautusta, mikä vähentää kannustimia vientiin ja ohjaa kiinalaista terästuotantoa Kiinan kotimaisen teollisuuden käyttöön.

(194)

Komissio myönsi, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden kulutus Kiinan kotimarkkinoilla on huomattavasti suurempaa kuin EU:n vapailla markkinoilla, mutta kuten johdanto-osan 190 kappaleessa selitetään, kiinalaisilla tuottajilla on merkittävä määrä käyttämätöntä kapasiteettia, jota ne eivät pysty käyttämään kotimarkkinoillaan. Näin ollen mikään ei estä kiinalaisia tuottajia käyttämästä tätä käyttämätöntä kapasiteettia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen unioniin vietäväksi, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Lisäksi, kuten johdanto-osan 123 kappaleessa todetaan, teräksen kysynnän hiipuminen Kiinassa on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen vientiä kasvattava tekijä. Kysynnän hiipumisesta johtuva tuotantokapasiteetin ja kysynnän epätasapaino Kiinassa todennäköisesti lisää kiinalaisten tuottajien painetta suunnata tuotantoaan vientiin. Arvonlisäverojärjestelmän väitetyn muutoksen osalta komissio totesi, ettei CISA toimittanut mitään näyttöä tukemaan väitettä, jonka mukaan arvonlisäveron palautuksia koskeva muutos olisi muuttanut tai tulee muuttamaan merkittävästi kiinalaisten tuottajien vientikäyttäytymistä. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen perusteettomana.

5.3   Kiinasta tulevan tuonnin todennäköiset hinnat ja niiden vaikutus unionin tuotannonalaan

(195)

Ottaen huomioon Kiinasta tulevan tuonnin vähäiset määrät vuosina 2018–2021 komissio katsoi, ettei Kiinasta tulevan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnin todennäköisiä hintoja ilman polkumyyntitoimenpiteitä voitu määrittää luotettavasti Eurostatissa esitettyjen tuontihintojen perusteella. Sen sijaan komissio piti edustavana vertailuarvona vientihintoja Kiinasta kaikkiin muihin kolmansiin maihin kuin unioniin, jäljempänä ’muu maailma’, suuntautuvassa viennissä.

(196)

Kuten edellä johdanto-osan 117 kappaleessa kuvataan, komissio totesi, että Kiinan FOB-vientihinta muualle maailmaan oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimäärin 660 euroa tonnilta. Määrittääkseen todennäköisen hinnan, jolla Kiinan vienti saapuisi unionin rajalle, komissio lisäsi tähän hintaan vakuutus- ja rahtikustannukset. Koska kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio piti parhaina käytettävissä olevina tietoina alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyjä kustannuksia (52 euroa eli 7,9 % hinnasta tonnia kohti). Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinasta unioniin suuntautuvan kuumavalssattujen levyvalmisteiden viennin todennäköinen CIF-hinta olisi ilman toimenpiteitä enintään 712 euroa tonnilta.

(197)

Koska kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kieltäydyttyä yhteistyöstä käytettiin tilastotietoja, useiden tuotelajien osalta voitiin määrittää vain keskimääräinen hinta tonnilta. Koska tietoja ei ollut saatavilla tuotelajien tasolla, komissio ei voinut tehdä tarkkaa hinnan alittavuutta koskevaa laskelmaa, vaan se pystyi ainoastaan vertailemaan keskimääräisiä tonnihintoja.

(198)

Tällä tavoin määritettyä Kiinan vientihintaa verrattiin otokseen valittujen unionin tuottajien asiakkailta unionin markkinoilla tarkastelua koskevan tutkimuksen aikana veloittamiin painotettuihin keskimääräisiin myyntihintoihin, jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle.

(199)

Hintoja vertailtiin samassa kaupan portaassa, ja vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kuten olisi tehty tarkassa hinnan alittavuuden laskentamenetelmässä. Vertailu osoitti, että Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin hinta alittaisi unionin tuotannonalan keskihinnat keskimäärin noin 8 prosentilla.

(200)

Kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä hyödyke, ja kuten todettiin alkuperäisessä tutkimuksessa, joka koski kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia Kiinasta, sekä samaa, Turkista peräisin olevaa tuotetta koskevassa tutkimuksessa (74), jo melko vähäisellä hintojen alittavuudella yhdessä suurten määrien kanssa voi hyvinkin olla merkittäviä ja välittömiä vaikutuksia unionin tuotannonalan tulokseen. Molemmissa tutkimuksissa alle 5 prosentin hinnan alittavuuden marginaalit pakottivat unionin tuotannonalan alentamaan myyntihintojaan (tai menettämään markkinaosuuttaan) siinä määrin, että sille aiheutui merkittävää vahinkoa lyhyellä aikavälillä.

(201)

Unionin tuotannonala oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla juuri toipunut epävakaasta ja taloudellisesti vaikeasta, tappioita aiheuttaneesta ajanjaksosta, johon kuului muun muassa covid-19-pandemia, ja se on siksi edelleen haavoittuvassa tilanteessa. Sen vuoksi on erittäin todennäköistä, että Kiinasta merkittävinä määrinä ja halvoin, unionin hintoja alhaisemmin hinnoin tulevan polkumyyntituonnin toistuminen heikentäisi merkittävästi unionin tuotannonalan tulosta erityisesti tuotannon, myyntimäärien ja -hintojen, kannattavuuden ja investointitarpeiden osalta, mikä johtaisi merkittävän vahingon syntymiseen.

(202)

CISA ilmaisi päätelmien ilmoittamisen jälkeen olevansa eri mieltä vahinkoanalyysia varten valitusta tarkastelujaksosta. Se väitti, että Turkista polkumyynnillä tapahtuneen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnin kasvu vuonna 2019, covid-19-pandemian aiheuttama talouden hidastuminen ja pandemian jälkeinen elpyminen vääristivät näyttöä, jota käytettiin polkumyyntiä ja vahinkoa koskevan analyysin perustana. Se väitti, että komission olisi pitänyt analysoida eri ajanjaksoa, ja ehdotti, että komissio tarkastelisi pidempää ajanjaksoa, joka kattaa yhden tai kaksi vuotta ennen tarkastelujaksoa (2016–2018) sekä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeen (2022).

(203)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Se muistutti, että kaikki CISAn luettelemat tekijät, jotka kyseisen osapuolen mielestä voivat vääristää tarkastelujakson aikaista näyttöä, oli otettu huomioon ja niitä oli tarkasteltu huolellisesti komission vahinkoanalyysissa. Lisäksi komissio huomautti, että vaikka tarkasteltavana olisi ollut pidempi ajanjakso ennen tarkastelua koskevaa tutkimusajanjaksoa, kuten CISA ehdotti, samat tekijät olisivat vaikuttaneet myös siihen. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson osalta komissio muistutti, että perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan tutkimusajanjaksoksi valitaan ”ajanjakso, joka polkumyyntitapauksissa tavallisesti käsittää vähintään kuuden kuukauden jakson välittömästi ennen menettelyn aloittamista” ja että ”tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja ei tavallisesti oteta huomioon”. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komission ei voida edellyttää ottavan laskelmissaan huomioon tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja, paitsi jos näistä tiedoista käy ilmi uusia seikkoja, joiden perusteella polkumyyntitullin suunniteltu käyttöönotto olisi ilmeisen asiaankuulumatonta (75). Samaa päättelyä olisi sovellettava myös perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla vireille pantuihin tarkastelua koskeviin tutkimuksiin. CISA ei esittänyt mitään näyttöä, joka olisi osoittanut, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson jälkeisten seikkojen perusteella tullin voimassaolon jatkaminen oli ilmeisen asiaankuulumatonta.

5.4   Päätelmät

(204)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että ilman toimenpiteitä Kiinasta polkumyynnillä ja vahinkoa aiheuttavilla hinnoilla tuleva tuonti hyvin todennäköisesti lisääntyisi huomattavasti ja merkittävä vahinko todennäköisesti toistuisi.

6.   UNIONIN ETU

(205)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

6.1   Unionin tuotannonalan etu

(206)

Unionin tuotannonala on sijoittautunut 15 jäsenvaltioon (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki ja Unkari). Se työllistää yli 38 000 työntekijää tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotannossa.

(207)

Ilman toimenpiteitä unionin tuotannonalaa ei enää suojattaisi Kiinasta tulevan polkumyyntituonnin todennäköiseltä kasvulta, mikä aiheuttaisi merkittävää vahinkoa. Unionin tuottajiin polkumyyntitoimenpiteet vaikuttavat myönteisesti, sillä ne auttavat unionin tuotannonalaa jatkamaan toipumista aiemmasta polkumyynnistä. Sen vuoksi on selkeästi unionin tuotannonalan edun mukaista pitää toimenpiteet voimassa.

6.1.1    Käyttäjien ja etuyhteydettömien tuojien etu

(208)

Komissio otti yhteyttä kaikkiin tiedossa oleviin käyttäjiin ja etuyhteydettömiin tuojiin. Yksikään käyttäjä tai etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut eikä toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa vastaamalla kyselomakkeeseen. Koska käyttäjät ja etuyhteydettömät tuojat eivät toimineet yhteistyössä ja koska ei ole viitteitä päinvastaisesta, toimenpiteiden jatkamisen ei katsota olevan käyttäjien ja tuojien edun vastaista.

(209)

Komissio analysoi myös, vaikuttaisivatko Kiinan vastaiset toimenpiteet kielteisesti toimitusvarmuuteen, kun otetaan huomioon, että kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevia toimenpiteitä on voimassa myös Turkkia, Brasiliaa, Irania ja Venäjää vastaan. Euroferin makrokyselyssä antamien tietojen mukaan unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 75 prosenttia ja kokonaistuotantokapasiteetti ylitti unionin kokonaiskulutuksen 18 miljoonalla tonnilla. Lisäksi vaikka muutamiin suurimpiin kuumavalssattujen levyvalmisteiden viejiin sovellettiin toimenpiteitä, kaikkiaan lähes 40 maata vei tarkastelun kohteena olevaa tuotetta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä osoittaa, että toimenpiteiden jatkaminen ei heikentäisi tarjontalähteiden monipuolisuutta. Näistä syistä ja koska käyttäjät ja tuojat eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että jalostusketjun loppupään käyttäjille ei koidu toimitusvarmuusriskejä.

(210)

CISA nosti päätelmien ilmoittamisen jälkeen esille muun muassa kuumavalssattujen levyvalmisteiden Kiinasta tulevaa tuontia koskevat EU:n suojatoimenpiteet, joka rajoittavat merkittävästi kiinalaisten tuottajien mahdollisuuksia viedä kuumavalssattuja levyvalmisteita EU:n markkinoille ja jotka rajoittavat myös vapaakauppavirtoja, mistä koituu haittaa jatkojalostajille ja loppukäyttäjille.

(211)

Komissio muistutti, että kyseistä suojatoimenpidettä ei voida pitää luonteeltaan pysyvänä eikä tällä hetkellä voimassa olevalla toimenpiteellä (76) ole vaikutusta arviointiin siitä, olisiko tuonnin lisääntyminen todennäköistä ilman polkumyyntitulleja. Näin ollen terästuotteita koskevien suojatoimenpiteiden tilapäisen luonteen huomioon ottaen komissio totesi, ettei niillä voi olla vaikutusta sen tässä tutkimuksessa tekemiin päätelmiin. Toimitusvarmuuden osalta todetaan, että kuten johdanto-osan 209 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan kokonaistuotantokapasiteetti ylitti unionin kokonaiskulutuksen ja myös useat muut kolmannet maat veivät kuumavalssattuja levyvalmisteita unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi edellä mainittua suojatoimenpidettä tarkastellaan säännöllisesti uudelleen ja sitä mukautetaan tarvittaessa teräksen riittävän tarjonnan varmistamiseksi unionin markkinoilla, minkä vuoksi suojatoimenpiteet eivät aiheuta toimitusvarmuusriskiä jalostusketjun loppupään käyttäjille.

(212)

CISA väitti myös, että hiilirajamekanismin käyttöönotto rajoittaa pääsyä EU:n markkinoille siihen liittyvien raskaiden raportointivelvoitteiden ja lisämaksujen vuoksi.

(213)

Komissio muistutti, että hiilirajamekanismi tulee voimaan vasta lokakuussa 2023 ja että siirtymäkauden aikana eli vuoteen 2026 asti tuojien on vain raportoitava tavaroistaan aiheutuneet päästöt mutta niiltä ei peritä maksuja tänä aikana. Siirtymäkauden perusteena on antaa osapuolille aikaa sopeutua ennen lopullisen järjestelmän käyttöönottoa sekä vähentää riskiä kaupan häiriintymisestä. Näin ollen komissio katsoi, että on ennenaikaista yrittää arvioida hiilirajamekanismin mahdollisia vaikutuksia kuumavalssattujen levyvalmisteiden kauppavirtoihin, ja hylkäsi väitteen.

6.1.2    Unionin etua koskevat päätelmät

(214)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevien toimenpiteiden voimassaoloa.

7.   VÄLIAIKAISTA SOVELTAMATTA JÄTTÄMISTÄ KOSKEVAT VÄITTEET

(215)

CISA väitti, että voimassa olevia polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä olisi väliaikaisesti oltava soveltamatta perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti sillä perusteella, että molemmat perusasetuksen 14 artiklan 4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Osapuoli väitti, että markkinaolosuhteet ovat väliaikaisesti muuttuneet siten, ettei soveltamatta jättäminen todennäköisesti johtaisi vahingon jatkumiseen tai toistumiseen. CISA viittasi väitteensä yhteydessä unionin jatkojalostusteollisuuden kasvuodotuksiin ja covid-19-pandemian jälkeiseen ennakoituun talouden elpymiseen, tarkasteltavana olevan tuotteen hinnan nousuun, Venäjältä ja Ukrainasta tulevan tuonnin määrän ennakoituun vähenemiseen sekä täytäntöönpanopäätökseen, jolla keskeytettiin Kiinasta peräisin olevien alumiinilevyvalmisteiden tuontiin sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin kantaminen (77).

(216)

Komissio hylkäsi CISAn väitteen yleisluonteisena ja perusteettomana. Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että ilman toimenpiteitä vahinko todennäköisesti toistuisi, mikä pätee myös soveltamatta jättämiseen. Päätelmien ilmoittamisen jälkeen CISA toisti tämän väitteen muttei esittänyt mitään uusia perusteita sille.

8.   POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET

(217)

Komission tekemien, polkumyynnin ja vahingon toistumista ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(218)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(219)

Laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(220)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(221)

Tässä asetuksessa määritettyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Kiinasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(222)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (78). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(223)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että seuraavat kolme edellytystä täyttyvät eli uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(224)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (79) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(225)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tiettyjä raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja valssattuja levyvalmisteita, kelattuja tai kelaamattomia (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan lukien), ei enempää valmistettuja kuin kuumavalssattuja, pleteroimattomia ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomia, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191091, 7226191095), 7226 91 91 ja 7226 91 99.

Seuraavat tuotteet eivät kuulu tämän tarkastelun piiriin:

i)

tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä;

ii)

tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä;

iii)

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm; ja

iv)

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettavat lopulliset polkumyyntitullit ovat seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraavat:

Maa

Yritys

Polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Kiinan kansantasavalta

Bengang Steel Plates Co., Ltd.

0  %

C157

 

Handan Iron & Steel Group Han-Bao Co., Ltd.

10,3  %

C158

 

Hesteel Co., Ltd Tangshan Branch (80)

10,3  %

C159

 

Hesteel Co., Ltd Chengde Branch (81)

10,3  %

C160

 

Zhangjiagang Hongchang Plate Co., Ltd.

31,3  %

C161

 

Zhangjiagang GTA Plate Co., Ltd.

31,3  %

C162

 

Shougang Jingtang United Iron and Steel Co. Ltd.

0  %

C164

 

Beijing Shougang Co. Ltd., Qian’an Iron & Steel branch

0  %

C208

 

Angang Steel Company Limited

10,8  %

C150

 

Inner Mongolia Baotou Steel Union Co., Lt

0  %

C151

 

Jiangyin Xingcheng Special Steel Works Co., Ltd.

0  %

C147

 

Shanxi Taigang Stainless Steel Co., Ltd.

0  %

C163

 

Maanshan Iron & Steel Co., Ltd

10,8  %

C165

 

Rizhao Steel Wire Co., Ltd.

10,8  %

C166

 

Rizhao Baohua New Material Co., Ltd.

10,8  %

C167

 

Tangshan Yanshan Iron and Steel Co., Ltd.

0  %

C168

 

Wuhan Iron & Steel Co., Ltd.

10,8  %

C156

 

Kaikki muut yritykset

0  %

C999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritettyjen yksilöllisten tullien soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkastelun kohteena oleva tuote) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4.   Kun jokin uusi Kiinan kansantasavallassa toimiva vientiä harjoittava tuottaja toimittaa komissiolle riittävän näytön siitä, että

a)

se ei vienyt 1 artiklan 1 kohdassa kuvattuja Kiinan kansantasavallasta peräisin olevia tavaroita 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 (alkuperäinen tutkimusajanjakso) välisenä aikana,

b)

se ei ole etuyhteydessä yhteenkään viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä, ja

c)

joko se on tosiasiallisesti vienyt Kiinan kansantasavallasta peräisin olevaa tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite merkittävän tuotemäärän viemiseksi unioniin alkuperäisen tutkimusajanjakson päättymisen jälkeen,

edellä olevan 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa lisäämällä taulukossa lueteltuihin yrityksiin uusi vientiä harjoittava tuottaja, johon sovelletaan yksilöllistä tullia, joka on enintään polkumyyntitutkimuksessa mutta ei tukien vastaisessa tutkimuksessa yhteistyössä toimineisiin yrityksiin sovellettava tulli eli 0 prosenttia.

5.   Jos komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/969 1 artiklan nojalla käyttöön otettuja lopullisia tasoitustulleja muutetaan tai ne poistetaan, 2 kohdassa määriteltyjä tulleja korotetaan samassa suhteessa mutta enintään yrityskohtaisesti todettuun tosiasialliseen polkumyyntimarginaaliin tai vahinkomarginaaliin asti tämän asetuksen voimaantulosta lähtien.

Tapauksissa, joissa tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien tasoitustulli on vähennetty polkumyyntitullista, asetuksen (EU) 2016/1037 21 artiklan mukaiset palautusta koskevat pyynnöt käynnistävät kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta myös palautusta koskevan tutkimusajanjakson aikana vallitsevaa polkumyyntimarginaalia koskevan arvioinnin. Palautuksen hakijalle palautettava määrä ei saa olla suurempi kuin kannetun tullin ja palautusta koskevassa tutkimuksessa vahvistetun tasoitus- ja polkumyyntitullin yhteismäärän välinen erotus.

6.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä kesäkuuta 2023.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/649, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 92, 6.4.2017, s. 68).

(3)  Asetus (EU) 2017/649, sellaisena kuin se on muutettuna lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2017 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/969 (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17).

(4)  EUVL C 277, 12.7.2021, s. 3.

(5)  EUVL C 150, 5.4.2022, s. 3.

(6)  https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2594

(7)  https://www.gtis.com/gta

(8)  Termiä ’Kiinan viranomaiset’ käytetään tässä asetuksessa laajasti niin, että se sisältää valtioneuvoston, kaikki ministeriöt, osastot ja virastot sekä keskus-, alue- ja paikallishallinnon.

(9)  Väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa 6 päivänä lokakuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1778 (EUVL L 272, 7.10.2016, s. 33) johdanto-osan 76 kappale.

(10)  Ks. edellinen alaviite.

(11)  https://www.gtis.com/gta/

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33). Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan kyseisten maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen, ja tällaisesta tuonnista oli joka tapauksessa hyvin vähän tietoja.

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2068, annettu 26 päivänä lokakuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta ja Venäjän federaatiosta peräisin olevien tiettyjen kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 277, 27.10.2022, s. 149); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/191, annettu 16 päivänä helmikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa (EUVL L 36, 17.2.2022, s. 1); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/95, annettu 24 päivänä tammikuuta 2022, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuonnissa sellaisena kuin se on laajennettuna koskemaan tiettyjen Taiwanista, Indonesiasta, Sri Lankasta ja Filippiineiltä lähetettyjen raudasta tai teräksestä valmistettujen putkien liitososien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu jokin näistä maista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 16, 25.1.2022, s. 36); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2239, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien voimalaitoskoon teräksisten tuulivoimalatornien tuonnissa (EUVL L 450, 16.12.2021, s. 59); sekä komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/635, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2021, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Valko-Venäjältä, Kiinan kansantasavallasta ja Venäjältä peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen hitsattujen putkien tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella (EUVL L 132, 19.4.2021, s. 145).

(14)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 80 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 208 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 59 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 149 ja 150 kappale.

(15)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 64 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 192 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 46 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 115–118 kappale.

(16)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 66 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 193 ja 194 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 47 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 119–122 kappale. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia, ja toisen merkityksellisen kanavan, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, muodostavat Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Ainakin vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria. Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä. Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(17)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 68 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 195–201 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 48–52 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 123–129 kappale.

(18)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 74 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 202 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 53 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 130–133 kappale.

(19)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 75 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 203 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 54 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 134 ja 135 kappale.

(20)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2068 johdanto-osan 76 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/191 johdanto-osan 204 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/95 johdanto-osan 55 kappale, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/2239 johdanto-osan 67–74 kappale ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 136–145 kappale.

(21)  Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 483 final/2, 20.12.2017, saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2017/december/tradoc_156474.pdf

(22)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/649, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 92, 6.4.2017, s. 68); komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17); sekä komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/688, annettu 2 päivänä toukokuuta 2019, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen (EUVL L 116, 3.5.2019, s. 39).

(23)  Terästeollisuuden ylikapasiteettia käsittelevä globaali foorumi, ministeritason raportti, 20.9.2018.

(24)  Kiinan kansankongressi, 14. viisivuotissuunnitelma, englanninkielisen käännöksen laatinut Center for Security and Emerging Technology, 12.3.2021,

https://cset.georgetown.edu/wp-content/uploads/t0284_14th_Five_Year_Plan_EN.pdf

(25)  Terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelman johdanto.

(26)  Kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 9 annettu teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos), annettu 27.3.2011, ja muutettu kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission päätöksellä, joka koskee kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 21 annetun teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon (vuoden 2011 versio) asiaa koskevien lausekkeiden muuttamista, annettu 16.2.2013.

(27)  OECD, ”Latest developments in steelmaking capacity”, helmikuu 2021, s. 11.

(28)  Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 214/2013, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2013, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöön otetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta (EUVL L 73, 15.3.2013, s. 1).

(29)  Marketplace, ”Industrial Policy: If China does it, why can’t we?”, 1.3.2021.

https://www.marketplace.org/2021/03/01/industrial-policy-if-china-does-it-why-cant-we/

(30)  Ks. https://www.miit.gov.cn/jgsj/ycls/gzdt/art/2020/art_8fc2875eb24744f591bfd946c126561f.html (sivustolla käyty 6.2.2023).

(31)  Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman IV jakson 3 alajakso.

(32)  Ks. teräsromuteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman II jakson 1 alajakso.

(33)  Ks. Hebein maakunnan terästeollisuusketjun klustereiden kehittämistä koskevan kolmivuotisen toimintasuunnitelman I luvun 3 jakso, saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20200717/1089773.shtml (sivustolla käyty 6.2.2023).

(34)  Ks. Hebein maakunnan terästeollisuusketjun klustereiden kehittämistä koskevan kolmivuotisen toimintasuunnitelman II jakson 4 luvun 12 kohta, saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20200717/1089773.shtml

(35)  Ks. 14. viisivuotissuunnitelman aikana toteutettavan Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevan täytäntöönpanosuunnitelman II luvun 3 jakso, saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20211210/1192881.shtml (sivustolla käyty 6.2.2023).

(36)  Ks. 14. viisivuotissuunnitelman aikana toteutettavan Henanin terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskevan täytäntöönpanosuunnitelman II luvun 3 jakso, saatavilla osoitteessa https://huanbao.bjx.com.cn/news/20211210/1192881.shtml

(37)  Jiangsun maakunnan työsuunnitelma terässektorin muuttamiseksi ja parantamiseksi sekä sektorin toiminnan järjestämisen optimoimiseksi (2019–2025), saatavilla osoitteessa http://www.jiangsu.gov.cn/art/2019/5/5/art_46144_8322422.html (sivustolla käyty 6.2.2023).

(38)  Shandongin maakunnan terästeollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma, saatavilla osoitteessa http://gxt.shandong.gov.cn/art/2021/11/18/art_15681_10296246.html (sivustolla käyty 6.2.2023).

(39)  Shanxin maakunnan vuoden 2020 terästeollisuuden muuttamista ja parantamista koskeva toimintasuunnitelma, saatavilla osoitteessa http://gxt.shanxi.gov.cn/zfxxgk/zfxxgkml/cl/202110/t20211018_2708031.shtml (sivustolla käyty 6.2.2023).

(40)  Zhejiangin maakunnan toimintasuunnitelma terästeollisuuden korkealaatuisen kehityksen edistämiseksi (”Edistetään yritysten sulautumia ja uudelleenjärjestelyjä, nopeutetaan keskittymien luomiseen tähtäävää prosessia, vähennetään teräksen sulattamista harjoittavien yritysten määrä noin kymmeneen yritykseen”), saatavilla osoitteessa https://www.dl.gov.cn/art/2021/12/20/art_854_1995411.html (sivustolla käyty 6.2.2023).

(41)  Liaoning Dalianin kunnan valmistusteollisuuden kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma (”Vuoteen 2025 mennessä uusien materiaalien tuotannon arvo on vähintään 15 miljoonaa juan renminbiä ja laitteiden ja keskeisten materiaalien toimitusvarmuus on selvästi parantunut.”), saatavilla osoitteessa https://www.dl.gov.cn/art/2021/12/20/art_854_1995411.html (sivustolla käyty 6.2.2023).

(42)  Ks. ryhmän verkkosivusto: http://www.ansteel.cn/about/jituangaoguan/ (sivustolla käyty 6.2.2023).

(43)  Ks. yrityksen verkkosivusto: https://www.baosteel.com/about/manager (sivustolla käyty 6.2.2023).

(44)  Maaraportti, III osa, 14 luku, s. 346 ja sitä seuraavat sivut.

(45)  Ks. Kiinan talouden ja yhteiskunnan kehityksen kansallinen 14. viisivuotissuunnitelma ja pitkän aikavälin tavoitteet vuodelle 2035, III osa, VIII artikla, saatavilla osoitteessa https://cset.georgetown.edu/publication/china-14th-five-year-plan/ (sivustolla käyty 6.2.2023).

(46)  Ks. erityisesti raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman I ja II jakso.

(47)  Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman s. 22.

(48)  Ks. Hebei Tangshanin kunnan vuoden 2022 rauta- ja teräsalan 1 + 3 -toimintasuunnitelman 4 luvun 2 jakso, saatavilla osoitteessa http://www.chinaisa.org.cn/gxportal/xfgl/portal/content.html?articleId=e2bb5519aa49b566863081d57aea9dfdd59e1a4f482bb7acd243e3ae7657c70b&columnId=3683d857cc4577e4cb75f76522b7b82cda039ef70be46ee37f9385ed3198f68a (sivustolla käyty 6.2.2023).

(49)  Ks. Ansteelin verkkosivustolla julkaistu artikkeli: 鞍钢集团网站 (ansteel.cn) (lähde: Angang Daily, 24.11.2021).

(50)  Ks. täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/635 johdanto-osan 134 ja 135 kappale sekä komission 7 päivänä huhtikuuta 2020 antaman täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/508 (EUVL L 110, 8.4.2020, s. 3) johdanto-osan 143 ja 144 kappale.

(51)  CISAn 19 päivänä toukokuuta 2022 toimittamat huomautukset Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevasta EU:n tarkastelusta.

(52)  CISAn 16 päivänä syyskuuta 2022 toimittamat huomautukset muistiosta, jossa käsitellään normaaliarvon määrittämiseksi käytettyjä lähteitä Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa EU:n tarkastelussa.

(53)  EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17.

(54)  Esimerkiksi viittaus täytäntöönpanoasetukseen (EU) N:o 214/2013 (pyynnön 80 kohta) (EUVL L 73, 15.3.2013, s. 1).

(55)  Ks. 14. viisivuotissuunnitelman 2 jakson LXIV artikla.

(56)  Ks. raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevan 14. viisivuotissuunnitelman VIII jakso.

(57)  World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income

(58)  Jos tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta missään maassa, jolla on vastaava kehitystaso, voidaan ottaa huomioon sellaisen tuotteen tuotanto, joka kuuluu tarkastelun kohteena olevan tuotteen kanssa samaan yleiseen luokkaan ja/tai samalle sektorille.

(59)  https://www.globalpetrolprices.com/Mexico/electricity_prices/

(60)  https://www.cre.gob.mx/IPGN/index.html

(61)  https://ilostat.ilo.org/data/country-profiles/

(62)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755 (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33), sellaisena kuin se on muutettuna komission delegoidulla asetuksella (EU) 2017/749, annettu 24 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Kazakstanin poistamisesta sen liitteessä I olevasta maiden luettelosta (EUVL L 113, 29.4.2017, s. 11).

(63)  https://www.cre.gob.mx/IPGN/index.html

(64)  https://s2.q4cdn.com/156255844/files/doc_financials/quarterly/2021/4Q2021/FS-Ternium-Dec31-2021.pdf

(65)  Worldsteel, 26.1.2021, ThinkDesk China Research & Consulting, ”China’s State-Business Nexus Revisited – Government Interventions and Market Distortions in the Chinese Steel Industry”, 17.10.2021, s. 92.

(66)  OECD, ”Latest developments in steelmaking capacity”, helmikuu 2021, s. 11.

(67)  ThinkDesk China Research & Consulting, ”China’s State-Business Nexus Revisited – Government Interventions and Market Distortions in the Chinese Steel Industry”, 17.10.2021.

(68)  Polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä on tällä hetkellä voimassa Kanadassa, Yhdysvalloissa, Turkissa, Meksikossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Persianlahden yhteistyöneuvostoon kuuluvissa maissa on käytössä suojatoimenpiteitä, ja Yhdysvalloissa on lisäksi voimassa 232 §:n mukaisia toimenpiteitä.

(69)  EUVL L 258, 6.10.2017, s. 24.

(70)  EUVL L 238, 6.7.2021, s. 32.

(71)  Väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa 6 päivänä tammikuuta 2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/9 (EUVL L 3, 7.1.2021, s. 4) johdanto-osan 139 kappale.

(72)  Lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta 5 päivänä heinäkuuta 2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1100 (EUVL L 238, 6.7.2021, s. 32) johdanto-osan 210 kappale.

(73)  Ks. edellinen alaviite.

(74)  EUVL L 3, 7.1.2021, s. 4, johdanto-osan 98 kappale.

(75)  Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 17.12.2008, HEG ja Graphite India v. neuvosto, T-462/04, ECLI:EU:T:2008:586, 67 kohta.

(76)  Komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 käyttöön tiettyjen terästuotteiden tuontia koskevan suojatoimenpiteen, joka on voimassa kolme vuotta. Suojatoimenpiteen voimassaoloa jatkettiin 30.6.2024 saakka komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1029.

(77)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/1788, annettu 8 päivänä lokakuuta 2021, Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien alumiinilevyvalmisteiden tuonnissa täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1784 käyttöön otettujen lopullisten polkumyyntitullien suspendoimisesta (EUVL L 359, 11.10.2021, s. 105).

(78)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate G, Rue de la Loi 170, 1040 Bruxelles/Brussel, Belgique/België.

(79)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(80)  Aiemmin ”Hebei Iron & Steel Co., Ltd Tangshan Branch”.

(81)  Aiemmin ”Hebei Iron & Steel Co., Ltd Chengde Branch”.


8.6.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 148/84


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2023/1123,

annettu 7 päivänä kesäkuuta 2023,

lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 18 artiklan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1037 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 18 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Aiemmat tutkimukset ja voimassa olevat toimenpiteet

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/969 (2) käyttöön tasoitustullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäinen asetus’. Voimassa olevat tasoitustullit ovat 4,6–35,9 prosenttia, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Komissio otti komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/649 (3) käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet tiettyjen Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa. Voimassa olevat polkumyyntitullit ovat 0–31,3 prosenttia.

1.2   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö

(3)

Julkaistuaan tasoitustoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) komissio vastaanotti pyynnön näiden toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(4)

Tarkastelupyynnön, jäljempänä ’pyyntö’, toimitti 9 päivänä maaliskuuta 2022 European Steel Association (EUROFER), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, tiettyjä raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja kuumavalssattuja levyvalmisteita valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 10 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(5)

Pyynnön esittäjä väitti, että tasoitustoimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti tuetun tuonnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

1.3   Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepano

(6)

Kun komissio oli todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, se pani 8 päivänä kesäkuuta 2022 perusasetuksen 18 artiklan 2 kohdan perusteella vireille toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, joka koski Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia unioniin. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(7)

Ennen tarkastelun vireillepanoa komissio ilmoitti 12 päivänä toukokuuta 2022 perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti Kiinan viranomaisille (6) vastaanottaneensa asianmukaisesti asiakirjanäyttöön perustuvan pyynnön ja kutsui Kiinan viranomaiset neuvotteluihin. Samana päivänä myös Kiinan viranomaiset toimittivat kirjallisia huomautuksia, joissa ne väittivät, että pyyntö ei yleisesti ottaen sisältänyt riittävää näyttöä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireille panemiseksi, etenkään siltä osin kuin on kyse kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajien saaman väitetyn tuen erityisyydestä. Komissio pani merkille Kiinan viranomaisten esittämät huomautukset, ja se kiinnitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa erityistä huomiota tähän kysymykseen.

1.4   Samaa tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva erillinen tutkimus

(8)

Komissio ilmoitti myös Euroopan unionin virallisessa lehdessä5 päivänä huhtikuuta 2022 julkaistulla ilmoituksella (7) Kiinasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden unioniin suuntautuvassa tuonnissa sovellettavien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (8) 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.5   Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(9)

Tuetun tuonnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus käsitti 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin jaksolla, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2018 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.6   Asianomaiset osapuolet

(10)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjälle, kaikille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville Kiinassa toimiville tuottajille, Kiinan viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille, käyttäjille ja kauppiaille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(11)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

1.7   Otanta

(12)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

1.7.1    Unionin tuottajia koskeva otanta

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti komissio valitsi otoksen käyttäen perusteena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla unionissa tuotetun samankaltaisen tuotteen suurinta tuotantomäärää, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus arvioidusta kokonaistuotannosta unionissa oli noin 29 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Huomautuksia ei saatu, joten komissio vahvisti alustavan otoksen. Otos on unionin tuotannonalaa edustava.

1.7.2    Tuojia koskeva otanta

(14)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi tiedossa olevia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Yksikään etuyhteydetön tuoja ei ilmoittautunut eikä toimittanut pyydettyjä tietoja.

1.7.3    Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(15)

Voidakseen päättää vientiä harjoittavia tuottajia koskevan otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin. Yksikään kiinalainen tuottaja ei toimittanut pyydettyjä tietoja.

(16)

Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille verbaalinootilla 2 päivänä syyskuuta 2022, että se saattaa käyttää käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti tarkastellessaan tuetun tuonnin jatkumista tai toistumista. Kiinan viranomaiset eivät reagoineet ilmoitukseen.

1.8   Kyselylomakkeet ja tarkastaminen

(17)

Komissio lähetti kyselylomakkeen kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle, pyynnön esittäjälle sekä Kiinan viranomaisille. Vastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta ja pyynnön esittäjältä.

(18)

Komissio tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko tuetun tuonnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

 

Unionin tuottajat:

Arcelor Mittal Poland (Dąbrowa Górnicza, Puola)

Tata Steel Ijmuiden (IJmuiden, Alankomaat)

ThyssenKrupp Steel Europe AG (Duisburg, Saksa) ja siihen etuyhteydessä oleva ThyssenKrupp Material Processing (Krefeld, Saksa).

1.9   Ilmoittaminen osapuolille

(19)

Komissio ilmoitti 4 päivänä huhtikuuta 2023 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön tasoitustullit. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus esittää huomautuksensa päätelmistä.

(20)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin. Niille osapuolille, jotka pyysivät tulla kuulluiksi, järjestettiin kuuleminen. CISA esitti tällaisen pyynnön, ja sille järjestettiin kuuleminen komission yksiköiden kanssa 12 päivänä huhtikuuta 2023.

2.   TARKASTELUN KOHTEENA OLEVA TUOTE, TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkastelun kohteena oleva tuote

(21)

Tämän tarkastelun kohteena on sama tuote kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli tietyt raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan lukien), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ’kuumavalssatut levyvalmisteet’ tai ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

Seuraavat tuotteet eivät kuulu tämän tarkastelun piiriin:

a)

tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä;

b)

tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä;

c)

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm; ja

d)

tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191091, 7226191095), 7226 91 91 ja 7226 91 99. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina, eikä tämä rajoita tariffin luokitteluun myöhemmin mahdollisesti tehtäviä muutoksia.

(22)

Kuumavalssattuja teräslevytuotteita valmistetaan kuumavalssauksella; kyseessä on metallinmuokkausprosessi, jossa kuuma metalli kulkee yhden tai useamman kuumavalssin läpi, jotta siitä tulee ohuempaa ja paksuudeltaan yhdenmukaista, ja jossa metallin lämpötila on rekristallisaatiolämpötilaa korkeampi. Kuumavalssatut teräslevytuotteet voidaan toimittaa eri muodoissa, kuten keloina (myös öljyttyinä tai peitattuina), määrämittaan leikattuina (levyt) tai ohuina liuskoina.

(23)

Kuumavalssatuilla teräslevyvalmisteilla on kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta. Ne ovat perusraaka-ainetta erilaisten teräksestä valmistettujen lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen teräslevyvalmisteiden ja pinnoitettujen teräsvalmisteiden, tuotannossa. Niitä käytetään myös teollisuudessa raaka-aineena, jota loppukäyttäjät ostavat käytettäväksi eri tarkoituksiin esimerkiksi rakennusalalla (teräsputkien tuotanto), laivanrakennuksessa, kaasusäiliöissä, autoissa, paineastioissa ja energiaputkistoissa.

2.2   Tarkasteltavana oleva tuote

(24)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote.

2.3   Samankaltainen tuote

(25)

Alkuperäisen tutkimuksen tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa todettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset perusominaisuudet ja samat peruskäyttötarkoitukset:

unioniin viety tarkasteltavana oleva tuote

Kiinan kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tarkastelun kohteena oleva tuote ja

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tarkastelun kohteena oleva tuote.

(26)

Tämän vuoksi näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 2 artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

3.   TUEN JATKUMISEN TODENNÄKÖISYYS

(27)

Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti ja kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, komissio tutki ensin, johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti tuetun tuonnin jatkumiseen.

3.1   Yhteistyöstä kieltäytyminen ja käytettävissä olevien tietojen käyttäminen perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti

(28)

Komissio lähetti Kiinan viranomaisille 12 päivänä heinäkuuta 2022 kyselylomakkeen. Kiinan viranomaisia pyydettiin toimittamaan toinen kyselylomake pankeille ja muille rahoituslaitoksille, jotka Kiinan viranomaisten tietojen mukaan olivat myöntäneet lainoja asianomaiselle tuotannonalalle, sekä kuumavalssattujen ja kylmävalssattujen teräslevyjen tuottajille ja jakelijoille, jotka tarjoavat tuotantopanoksia tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon.

(29)

Komissiolle ei toimitettu huomautuksia.

(30)

Komissio ilmoitti 2 päivänä syyskuuta 2022 verbaalinootilla Kiinan viranomaisille, että koska Kiinan viranomaiset ja tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio aikoo tehdä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Niille ilmoitettiin myös, että käytettävissä olevien tietojen perusteella tehdyt päätelmät saattavat olla epäedullisemmat kuin siinä tapauksessa, että Kiinan viranomaiset ja tuottajat olisivat toimineet yhteistyössä.

(31)

Mitään tähän liittyviä huomautuksia ei saatu. Komissio harkitsi perusasetuksen 28 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen käyttämistä, jotta voitaisiin vahvistaa Kiinan kuumavalssattujen teräslevyjen tuotannonalan tukikäytäntöjen jatkuminen.

(32)

Komissio käytti analyysissään kaikkia käytettävissään olevia tietoja ja erityisesti seuraavia:

a)

pyyntö;

b)

komission samasta tuotteesta (eli kuumavalssatuista levyvalmisteista) tekemän Kiinaa koskevan alkuperäisen tutkimuksen (9) päätelmät;

c)

komission tekemien sellaisten tuoreimpien tukien vastaisten tutkimusten päätelmät, jotka kohdistuivat Kiinan kannustettaviin tuotannonaloihin, kuten pneumaattisiin renkaisiin (10), jäljempänä ’renkaita koskeva tutkimus’, sähköpolkupyöriin (11), jäljempänä ’sähköpolkupyöriä koskeva tutkimus’, orgaanisella aineella pinnoitettuihin terästuotteisiin (12), jäljempänä ’orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita koskeva tutkimus’, valokaapeleihin (13), jäljempänä ’valokaapeleita koskeva tutkimus’, sekä jatkojalostusfolioon (14), jäljempänä ’alumiinifoliota koskeva tutkimus’, ja joissa tarkasteltiin samanlaisia tukia;

d)

komission yksiköiden valmisteluasiakirja ”Significant distortions in the economy of the PRC for the purpose of trade defence investigation” (15), jäljempänä ’Kiinaa koskeva raportti’.

3.2   Yleisiä huomautuksia Kiinan terästeollisuudesta

(33)

Ennen erityisen tuen ja erityisten tukiohjelmien muodossa annettavien väitettyjen tukien (3.3 jakso ja sitä seuraavat jaksot) analysointia komissio arvioi valtion suunnitelmia, hankkeita ja muita asiakirjoja, jotka vaikuttivat useampaan kuin yhteen tuista tai tukiohjelmista. Komissio katsoi seuraavista syistä, että kaikkien arvioitavana olevien tukien tai tukiohjelmien perustana on Kiinan viranomaisten keskushallinnon suunnitelmien toteuttaminen.

3.2.1    14. viisivuotissuunnitelma

(34)

Komissio vahvisti tässä tutkimuksessa, että keskeinen merkityksellinen asiakirja tarkastelua koskevalta tutkimusajanjaksolta on raaka-aineteollisuuden, kuten terästeollisuuden, kehittämistä koskeva 14. viisivuotissuunnitelma. Terästeollisuus on tärkeä osa raaka-aineteollisuutta ja siksi keskeinen Kiinan kansainvälistä kilpailuetua muovaava ala. Se on myös tärkein ”pelikenttä” teollisen perustan rakenneuudistuksen toteuttamisessa ja vihreän teollisuuden kehittämisessä. Suunnitelman painopisteenä on luoda teolliseen ketjuun ekologisesti johdettujen ja kilpailukykyisten johtavien yritysten joukko.

(35)

Hebein maakunnan terästeollisuusketjun klustereiden kehittämistä koskevassa kolmivuotisessa toimintasuunnitelmassa (2020–2022) kerrotaan valtion omistamien yritysten sekaomistusta koskevasta uudistuksesta, ja siinä keskitytään yksityisten teräsyritysten aluerajat ylittävien sulautumien ja uudelleenjärjestelyjen edistämiseen.

(36)

Shangdongin maakunnan terästeollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa painotetaan terästeollisuuden kilpailukykyä koskevaa tavoitetta, joka saavutetaan edistämällä tuotantokapasiteetin tiukkaa valvontaa. Muita siinä asetettuja tavoitteita ovat teollisuuden toiminnan järjestämisen optimointi, innovoinnin vahvistaminen, vihreän kehityksen edistäminen sekä edistyksellisen, kotimaiselta kilpailukyvyltään ensiluokkaisen ja kansainvälisesti vaikutusvaltaisen teräksenvalmistuksen teollisen pohjan luominen.

(37)

CISA väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio tukeutui vahvasti 14. viisivuotissuunnitelmaan todistaakseen kyseisen tuotannonalan strategisen merkityksen, ja tällä tavoin se esitti näyttöä kyseiselle alalle annetuista tuista. CISA painotti, että viisivuotissuunnitelmat ovat ainoastaan ohjaavia asiakirjoja, joissa esitetään tulevaisuutta koskevia toimintapoliittisia näkemyksiä, eivätkä ne ole sellaisenaan sitovia, koska ne eivät sisällä rikkomista tai seuraamuksia koskevia säännöksiä. CISA myös viittasi tässä yhteydessä EU:n komission vastaaviin asiakirjoihin ja kertomuksiin, kuten komission omaan julkaisuun ”Euroopan uusi teollisuusstrategia”, jossa komissio itse määrittelee erilaisia painopisteitä julkisia investointeja varten ja pyrkii selkeästi ohjaamaan EU:n keskeisten teollisuudenalojen tulevaa kehitystä.

(38)

Tätä väitettä ei voitu hyväksyä. Ensinnäkin Kiinan viranomaisten julkaisemat viisivuotissuunnitelmat eivät ole pelkästään yleisiä ohjeasiakirjoja, vaan ne ovat oikeudellisesti sitovia. Kiinan 14. viisivuotissuunnitelmassa muistutetaan nimenomaisesti kaikkia viranomaisia suunnitelmien huolellisesta täytäntöönpanosta: ”Vahvistamme suunnittelun hallintajärjestelmiä, kuten katalogeja ja luetteloita, koostamista ja arkistointia sekä yhdenmukaistamista ja koordinointia, laadimme luetteloita ja katalogeja (esimerkiksi 14. kansalliset viisivuotiset erityissuunnitelmat), edistämme suunnitelmien arkistointia, joka perustuu kansallisen suunnittelun hallinnan integroituun tietoalustaan, ja siirrämme eri suunnitelmia yhtenäisen hallinnan piiriin. Laadimme ja parannamme suunnittelun yhdenmukaistamis- ja koordinointimekanismeja, yhdenmukaistamme Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean ja valtioneuvoston hyväksymät suunnitelmat ja maakuntien kehittämissuunnitelmat tämän suunnitelman kanssa ennen niiden toimittamista hyväksyttäväksi, ja varmistamme, että kansallisen tason aluesuunnittelu, erityissuunnittelu, alueellinen suunnittelu ja muut suunnittelun tasot on sovitettu yhteen tämän suunnitelman kanssa päätavoitteiden, kehittämissuuntien, yleisen muotoilun, pääasiallisten toimintapolitiikkojen ja hankkeiden sekä riskien ehkäisemisen ja valvonnan osalta.” (16) Lisäksi raaka-aineteollisuuden kehittämistä koskevassa 14. viisivuotissuunnitelmassa todetaan, että ”kaikkien paikkakuntien on parannettava toimintaansa tämän suunnitelman avulla ja sisällytettävä tämän suunnitelman keskeinen sisältö ja tärkeimmät hankkeet osaksi ensisijaisia paikallisia toimiaan” ja että ”teräsala ja muut keskeiset alat laativat erityisiä täytäntöönpanoa koskevia lausuntoja tämän suunnitelman tavoitteiden ja tehtävien pohjalta”. Näin ollen väite hylättiin.

(39)

Kiinan viranomaiset eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

3.2.2    Määräys nro 35

(40)

Kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräys nro 35 rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikasta (2005), jäljempänä ’määräys nro 35’, on toinen poliittinen asiakirja, jolla säännellään Kiinan terässektoria. Se on hyväksytty valtioneuvostossa, ja se kattaa eri näkökohtia Kiinan viranomaisten määräysvallasta kyseisellä tuotannonalalla:

Teräksen valmistajien ulkomaisen enemmistöomistuksen kieltäminen (1 §)

Suurimpien teräksen tuottajien tuotantotavoitteiden asettaminen (3 §)

Teräsyhtiöiden yritysrakenteen muutosta koskevat säännöt (20 §)

Kiinan viranomaisten hyväksyntämenettelyt teräksen tuottajiin tehtäviä investointeja varten (22 §)

Lainojen ja maankäyttöoikeuksien myöntäminen vain teräksen tuottajille, jotka noudattavat alan kansallista kehittämispolitiikkaa (24 ja 25 §) ja

Valtion väliintulo, jonka tarkoituksena on tukea suuria yrityskonserneja ulkomaisen tuotannon perustamiseksi ja tarjota raaka-aineita (30 §).

3.2.3    Päätös nro 40

(41)

Päätös nro 40 on valtioneuvoston määräys, jolla luokitellaan sijoitustarkoituksia varten teollisuuden toimialat eri luokkiin eli kannustettaviin, rajoitettaviin ja poistettaviin hankkeisiin. Päätöksessä todetaan, että teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo (Guidance Catalogue for the Industrial Structure Adjustment), jolla päätös nro 40 pannaan täytäntöön, ohjaa merkittävällä tavalla investointien kohdentamista. Siinä myös annetaan Kiinan viranomaisille ohjeita investointihankkeiden hallinnointia sekä julkista rahoitusta, verotusta, luotonantoa, maankäyttöä, tuontia ja vientiä koskevan politiikan laatimista ja täytäntöönpanoa varten (17). Ohjeistavan luettelon VIII luvussa terästeollisuus määritellään kannustettavaksi teollisuudenalaksi. Komissio totesi, että oikeudellisesti päätös nro 40 on Kiinan korkeimman hallinnollisen elimen eli valtioneuvoston määräys. Siten päätös on muiden julkisten elinten ja talouden toimijoiden kannalta oikeudellisesti sitova (18).

3.2.4    Elvytyssuunnitelma

(42)

Terästeollisuuden mukauttamis- ja elvytyssuunnitelma (2009) on terästeollisuudelle suunnattu toimintasuunnitelma. Suunnitelman tarkoituksena on käsitellä kansainvälistä talouskriisiä, ja se sisältää Kiinan viranomaisten yleisiä toimintapoliittisia vaatimuksia kasvun ylläpitämiseksi. Sillä pyritään myös takaamaan tuotannonalan vakaa toiminta, koska sitä pidetään kansallisen talouden kannalta merkittävänä tuotannonalana. Asiakirjassa käsitellään seuraavia:

lisätään taloudellista tukea keskeisille teräksen tuottajille;

vauhditetaan rakennemuutosta ja teollisuuden nykyaikaistamista;

tuetaan ulkomaille suuntautuvia keskeisiä yrityksiä niiden kehittämistyössä, teknisessä yhteistyössä sekä fuusioissa ja yrityskaupoissa;

laajennetaan metallurgisten laitteiden vientiluottojärjestelmää.

3.2.5    Teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo

(43)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon (2019) VIII luvun mukaan terästeollisuus on kannustettava ala.

3.2.6    Päätelmät Kiinan viranomaisten puuttumisesta terästeollisuuden toimintaan

(44)

Ottaen huomioon edellä luetellut asiakirjat ja niiden määräykset, joiden voimassaolon päättymisestä ei ole näyttöä, komissio toisti alkuperäisessä tutkimuksessa esittämänsä päätelmät, joiden mukaan Kiinan terästeollisuus oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen keskeinen/strateginen tuotannonala, jonka kehitystä poliittisena strategisena tavoitteena Kiinan viranomaiset edelleen seuraavat ja ohjaavat aktiivisesti.

3.3   Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa tutkitut tuet ja tukiohjelmat

(45)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä (ks. johdanto-osan 27 ja 30 kappale), komissio päätti tarkastella tuen jatkumista seuraavassa esitettävällä tavalla. Ensin komissio tutki, saiko kuumavalssattujen teräslevyjen tuotannonala edelleen etua alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustoimenpiteet mahdollistavista tuista. Tämän jälkeen komissio analysoi, saiko tuotannonala etua tuista, jotka eivät mahdollistaneet tasoitustoimenpiteiden käyttöönottoa alkuperäisessä tutkimuksessa, jäljempänä ’lisätuet’ tai ’uudet tuet’, kuten pyynnössä väitettiin.

(46)

Komissio päätti, että kun otetaan huomioon päätelmät, jotka vahvistavat useimpien alkuperäisessä tutkimuksessa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien jatkumisen samoin kuin jotkin lisätuet, ei ollut tarpeen tutkia kaikkia muita tukia, joita pyynnön esittäjän mukaan väitetysti esiintyi.

(47)

CISA väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että aiemmissa tukien vastaisissa tutkimuksissa tehtyjä päätelmiä ei voida suoraan soveltaa tässä komission tutkimuksessa, sillä tällainen poikkeaminen todistustaakkavaatimuksen noudattamisesta rikkoo vastaajilla tällaisissa tutkimuksissa olevia hyväksyttyjä puolustautumisoikeuksista. CISAn mukaan komissio on muissa erillisissä, tähän tutkimukseen liittymättömissä tutkimuksissa vedonnut aiempiin päätelmiin käyttäessään Kiinan talouden käytäntöjä esimerkkeinä tukien esiintymisestä. Tämä toimintatapa ei kuitenkaan todista, että tarkastelun kohteena olevaa tuotetta olisi tuettu.

(48)

Komissio katsoi, että pyynnön esittäjä toimitti riittävästi sen käytettävissä kohtuudella olevaa näyttöä tukien esiintymisestä, määrästä ja luonteesta, niiden kautta saadusta edusta ja niiden erityisyydestä. Lisäksi ottaen huomioon tuottajien kieltäytymisen yhteistyöstä komissio totesi, että samoja pyynnössä mainittuja tukiohjelmia koskevissa EU:n viimeaikaisissa tukien vastaisissa tutkimuksissa tarkasteltiin kyseisten ohjelmien kautta saatua etua sekä niiden puitteissa annetun tuen erityisyyttä ja määriä. Nämä aiemmat tukia koskevat päätelmät yhdessä pyyntöön sisältyvän, komission tässä tutkimuksessa vahvistaman suuren tietomäärän kanssa muodostivat perusasetuksen 28 artiklan mukaiset käytettävissä olevat tiedot määritettäessä, jatkuiko tuki. Näin ollen tämä väite hylättiin.

3.4   Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavat tuet alkuperäisessä tutkimuksessa

3.4.1    Etuuskohtelun mukaiset lainat

3.4.1.1   Alkuperäisen tutkimuksen päätelmät

(49)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa (19), että valtion omistamat pankit olivat julkisia elimiä, koska ne suorittivat viranomaistehtäviä ja harjoittivat näin ollen viranomaisten toimivaltaa.

(50)

Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyössä toimineille tuottajille lainoja myöntäneistä pankeista valtaosa oli valtion omistuksessa. Alkuperäisessä tutkimuksessa käytettävissä olevat tiedot osoittivat, että ainakin 35 ilmoitetuista 45 pankista oli valtion omistamia, mukaan lukien suuret kiinalaiset liikepankit, kuten Bank of China, China Construction Bank ja Industrial and Commercial Bank of China. Lisäksi todettiin, että näillä valtion omistamilla liikepankeilla oli hallitseva asema markkinoilla ja että julkisen elimen ominaisuudessaan ne tarjosivat luottoja alle markkinahintojen. Näin ollen pääteltiin, että Kiinan viranomaisten politiikkana oli tarjota etuuskohteluun perustuvia lainoja kuumavalssattujen levyvalmisteiden sektorille.

(51)

Komissio vahvisti myös muun muassa liikepankkilain 34 ja 38 §:n ja määräyksen nro 40 17 ja 18 §:n perusteella, että Kiinan viranomaiset valtuuttivat ja määräsivät yksityisomistuksessa olevia liikepankkeja myöntämään etuuskohteluun perustuvia lainoja tuottajille perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti.

(52)

Sen vuoksi komissio päätteli, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat taloudellista tukea valtion suoran varojen siirron muodossa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja että valtio valtuutti ja määräsi myös yksityisomistuksessa olevia pankkeja myöntämään taloudellista tukea samoille tuottajille perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(53)

Kyseessä todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa ja 6 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu etu, koska valtion lainoja on myönnetty markkinaehtoja suotuisammin ehdoin. Koska vahvistettiin, että muut kuin valtion lainat Kiinassa eivät toimi asianmukaisena markkinoiden vertailuarvona (koska yksityisomistuksessa olevat pankit ovat Kiinan viranomaisten valtuuttamia ja määräämiä), vertailuarvo on muodostettu laskennallisesti Kiinan keskuspankin normaalin antolainauskoron perusteella. Korkoa oikaistiin normaalien markkinariskien huomioon ottamiseksi lisäämällä siihen spekulatiivisen sijoitusluokituksen (BB) saaneiden yritysten liikkeeseen laskemista joukkolainoista odotettavat preemiot.

(54)

Tämän tukiohjelman todettiin olevan erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, koska terästeollisuus kuuluu päätöksen nro 40 mukaan kannustettaviin tuotannonaloihin ja lainan myöntäminen oli rajattu vain teräsyrityksiin, jotka noudattavat täysimittaisesti rauta- ja terästeollisuuden kehittämispolitiikkaa (määräys nro 35).

(55)

Ohjelman todettiin lisäksi olevan erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, koska tietyissä valtion suunnitelmissa ja asiakirjoissa kannustettiin ja ohjeistettiin antamaan taloudellista tukea terästeollisuudelle Kiinan tietyillä maantieteellisillä alueilla.

(56)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyt tuet vaihtelivat alkuperäisen tutkimuksen mukaan suuruudeltaan 1,99 prosentista 27,91 prosenttiin.

3.4.1.2   Tukiohjelman jatkuminen

(57)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnössä ja sen liitteissä näyttöä siitä, että kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen etua etuuskohteluun perustuvasta lainanannosta markkinahinnat alittavilla koroilla kotimaisilta pankeilta Kiinassa (20).

(58)

Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä valtion omistamisen pankkien merkittävästä läsnäolosta ja hallitsevasta markkina-asemasta Kiinan pankkisektorilla. Pyynnön 67 kohdassa lueteltiin tärkeimmät valtion omistamat pankit, jotka ovat myöntäneet etuuskohteluun perustuvaa lainaa kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajille Kiinassa.

(59)

Pyynnön esittäjä totesi myös, että Kiinan viranomaiset valtuuttavat ja määräävät edelleen yksityisiä pankkeja myöntämään tuettuja lainoja perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisesti. Näin ollen komission alkuperäisessä tutkimuksessa tekemät päätelmät pätevät edelleen.

(60)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön Kiinan pankkijärjestelmän nykytilanteesta.

(61)

Lisäksi tämän tukiohjelman ja sen jatkumisen toteamisen kannalta kriittiset kysymykset eli valtion omistamien pankkien toimiminen julkisina eliminä, niiden hallitseva asema pankkisektorilla sekä yksityisten pankkien valtuuttaminen ja määrääminen vahvistettiin Kiinaa koskevassa raportissa (21) sekä viimeisimpien renkaita (22), sähköpolkupyöriä (23), orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita (24), lasikuitukankaita (25) sekä alumiinifoliota (26) koskevien tutkimusten päätelmissä.

3.4.1.3   Etu

(62)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä olisi voitu laskea. Vaikka tuen määrää tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ei voitu määrittää tarkasti, koska tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön sekä johdanto-osan 61 kappaleessa tarkoitetuissa aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen päätelmien perusteella ja myös siksi, ettei ollut viitteitä päinvastaisesta, voitiin päätellä, että kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen tukea.

3.4.1.4   Erityisyys

(63)

Kyseinen tukiohjelma oli edelleen erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kun otetaan huomioon, että johdanto-osan 54 kappaleessa kuvattu oikeudellinen tilanne ei ollut muuttunut, ja otetaan huomioon terästeollisuuden 14. viisivuotissuunnitelma, jossa vahvistetaan, että terästeollisuus on kannustettava tuotannonala.

3.4.1.5   Päätelmät

(64)

Näin ollen komissio päätteli, että näyttö riittää osoittamaan, että etuuskohteluun perustuva luotonanto tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4.2    Maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää korvausta vastaan

3.4.2.1   Alkuperäisen tutkimuksen päätelmät

(65)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa (27), että Kiinan viranomaisten tarjoamia maankäyttöoikeuksia olisi pidettävä perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tukitoimenpiteenä. Koska Kiinassa ei ole toimivia maamarkkinoita, Kiinan viranomaiset tarjoavat maankäyttöoikeuksia riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, mistä koituu etua vastaanottajina oleville yrityksille. Ulkoisen vertailuarvon käyttö osoitti, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajien maankäyttöoikeuksista maksamat hinnat olivat selvästi alle normaalin markkinahinnan.

(66)

Komissio vahvisti myös, että tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti, koska teollisuusmaan saanti on laissa rajoitettu vain yrityksiin, jotka noudattavat valtion vahvistamaa teollisuuspolitiikkaa. Lisäksi tarjouskilpailumenettelyä sovellettiin vain joihinkin liiketoimiin, viranomaiset asettivat usein hinnat ja valtion käytännöt alalla ovat epäselviä ja läpinäkymättömiä.

(67)

Maan hintojen vertailuarvona käytettiin hintoja Taiwanissa, ja toimenpiteeseen liittyvän tukiprosentin vahvistettiin alkuperäisessä tutkimuksessa olevan otokseen valittujen tuottajien osalta 1,20–7,63 prosenttia.

3.4.2.2   Tukiohjelman jatkuminen

(68)

Pyynnön esittäjä toimitti pyynnössä ja sen liitteissä näyttöä siitä, että kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen etua maankäyttöoikeuksien tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan (28).

(69)

Pyynnön esittäjä totesi, että tähän sovellettavaa lainsäädäntöä ei ole muutettu alkuperäisen tutkimuksen jälkeen. Maan yksityinen omistaminen on kielletty Kiinassa. Maanhallintalaissa ja erityisesti sen 2 §:ssä säädetään, että Kiinan viranomaiset omistavat kaiken maan Kiinassa, sillä se kuuluu kollektiivisesti Kiinan valtiolle. Varallisuuslaissa (45–48 §) täsmennetään, että maa Kiinassa on joko kollektiivisessa omistuksessa tai valtion omistuksessa. Maata ei voida myydä, mutta maankäyttöoikeuksia voidaan myöntää julkisten tarjouskilpailujen, hintanoteerausten tai huutokauppojen kautta.

(70)

Kiinan viranomaiset tai tuottajat eivät toimittaneet näyttöä, joka olisi osoittanut, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannonala ei olisi enää saanut etua maankäyttöoikeuksien tarjoamisesta riittämättömänä pidettävää vastinetta vastaan.

(71)

Käytettävissä olevien tietojen perusteella, mukaan lukien Kiinaa koskevaan raporttiin (29) sisältyvä tätä koskeva näyttö sekä viimeisimpien Kiinaan kohdistuvien renkaita (30), sähköpolkupyöriä (31) ja valokaapeleita (32) koskevien tasoitustullitutkimusten päätelmät, komissio päätteli, että maankäyttöoikeuksista maksetut hinnat ovat edelleen tuettuja, koska Kiinan viranomaisten soveltamassa järjestelmässä ei noudateta markkinaperiaatteita.

3.4.2.3   Etu

(72)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Vaikka tuen määrää ei voitu määrittää tarkasti, koska viranomaiset ja tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön sekä johdanto-osan 71 kappaleessa tarkoitetuissa aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen päätelmien perusteella ja myös siksi, ettei ollut viitteitä päinvastaisesta, voitiin päätellä, että kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen tukea.

3.4.2.4   Erityisyys

(73)

Tuki on erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Maankäyttöoikeuksia myönnetään vain rajoitetulle yritysjoukolle. Lisäksi terässektori, joka on osa kannustettuja tuotannonaloja valtioneuvoston päätöksen nro 40 puitteissa, kuuluu niihin tuotannonaloihin, jotka saavat etua maankäyttöoikeuksista.

3.4.2.5   Päätelmät

(74)

Näin ollen komissio päätteli, että näyttö riittää osoittamaan, että maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4.3    Välittömiä veroja koskevat vapautus- ja helpotusohjelmat

3.4.3.1   Alkuperäisen tutkimuksen päätelmät

(75)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia, jotka liittyivät etuuskohteluun tulovero-ohjelmissa ja muissa välittömän verotuksen ohjelmissa (33).

(76)

Kolmen erityisohjelman osalta – synergiaan tähtäävällä käytöllä saatujen tuotteiden yritystuloveroedut, tutkimus- ja kehitysmenojen (T&K) yritystuloverovähennykset ja maankäyttöä koskevat verovapautukset – komissio teki näiden tukien oikeusperustaa, tukikelpoisuutta sekä tuen luonnetta ja erityisyyttä koskevat päätelmänsä tarkastettujen kyselyvastausten perusteella ja pystyi laskemaan yksilölliset tukiprosentit otokseen valituille yrityksille.

(77)

Tulovero-ohjelmien ja muiden välittömän verotuksen ohjelmien todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaista, valtion menettämien tulojen muodossa olevaa tukea, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

(78)

Tukijärjestelmien todettiin myös olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisiä, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimi, rajataan järjestelmään pääsy tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin, jotka on luokiteltu kannustettaviksi, kuten kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannonala.

(79)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyt tuet vaihtelivat alkuperäisen tutkimuksen mukaan suuruudeltaan 0 prosentista 0,66 prosenttiin.

3.4.3.2   Tukiohjelman jatkuminen

(80)

Pyynnön esittäjä toimitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä (34) näyttöä siitä, että monet kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saavat edelleen etua useista yritystuloveroja koskevista etuohjelmista (EIT-ohjelmista), jotka mahdollistivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton alkuperäisessä tutkimuksessa. EIT-ohjelmien oikeusperusta on yritystuloverolain 28 § ja Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosääntöjen 93 §. Pyynnön esittäjä toimitti näyttöä myös tutkimus- ja kehitysmenojen yritystuloverovähennyksen muodossa annettavasta tuesta, jonka oikeusperustan muodostavat yritystuloverolain 30 §:n 1 momentti sekä Kiinan yritystuloverolain täytäntöönpanosäännöt.

(81)

Valokaapeleita (35) ja alumiinifoliota (36) koskevissa tutkimuksissa vahvistettiin, että edellä mainitut järjestelmät ovat edelleen käytössä eikä niiden luonne ole muuttunut.

(82)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön, jonka mukaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen etua tulovero-ohjelmista ja muista välittömän verotuksen ohjelmista.

(83)

Kyseisiä järjestelmiä pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisena tukena eli valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

3.4.3.3   Etu

(84)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Vaikka tuen määrää ei voitu määrittää tarkasti, koska viranomaiset ja tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön sekä johdanto-osan 81 kappaleessa tarkoitetuissa aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen päätelmien perusteella ja myös siksi, ettei ollut viitteitä päinvastaisesta, voitiin päätellä, että kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen tukea.

3.4.3.4   Erityisyys

(85)

Tukijärjestelmien todettiin olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisiä, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimi, rajataan järjestelmään pääsy tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin.

3.4.3.5   Päätelmät

(86)

Näin ollen komissio päätteli, että näyttö riittää osoittamaan, että jotkin vero-ohjelmat olivat edelleen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4.4    Välillisen verotuksen ohjelmat ja tuontitariffiohjelmat

3.4.4.1   Alkuperäisen tutkimuksen päätelmät

(87)

Komissio vahvisti alkuperäisessä tutkimuksessa (37), että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia, jotka liittyivät etuuskohteluun kahdessa välillisen verotuksen ohjelmassa ja tuontitariffiohjelmassa:

a)

tuotujen koneiden ja laitteiden sekä teknologian käyttöön liittyvät alv-vapautukset ja tuontitullien hyvitykset;

b)

poliittisin perustein tehtyjen tuotannon siirtojen verovapautukset.

(88)

Välillisen verotuksen ohjelmia ja tuontitariffiohjelmia pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisena tukena eli valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

(89)

Tukijärjestelmien todettiin myös olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisiä, kun otetaan huomioon, että lainsäädännössä, jonka nojalla myöntävä viranomainen toimi, rajataan järjestelmään pääsy tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei pystynyt tekemään päätelmiä siitä, sovellettiinko tiettyihin järjestelmiin objektiivisia perusteita, minkä vuoksi niitä pidetään myös erityisinä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(90)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetty tuki oli alkuperäisen tutkimuksen mukaan suuruudeltaan 1,01 prosenttia.

3.4.4.2   Tukiohjelman jatkuminen

(91)

Pyynnössä sekä komission viimeisimmissä tukien vastaisissa tutkimuksissa, jotka koskivat Kiinan kannustettavia tuotannonaloja, kuten renkaiden (38), orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden (39) ja alumiinifolion (40) tuotannonalaa, vahvistettiin, että edellä mainitut järjestelmät ovat edelleen käytössä eikä niiden luonne ole muuttunut.

(92)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön, jonka mukaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen etua välillisen verotuksen ohjelmasta ja tuontitariffiohjelmasta.

(93)

Kyseisiä järjestelmiä pidetään perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja 3 artiklan 2 kohdan mukaisena tukena eli valtion menettämänä tulona, josta on koitunut etua sitä saaneille yrityksille.

3.4.4.3   Etu

(94)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Vaikka tuen määrää ei voitu määrittää tarkasti, koska viranomaiset ja tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön sekä johdanto-osan 91 kappaleessa tarkoitetuissa aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen päätelmien perusteella ja myös siksi, ettei ollut viitteitä päinvastaisesta, voitiin päätellä, että kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen tukea.

3.4.4.4   Erityisyys

(95)

Tukijärjestelmien todettiin olevan perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti erityisiä, koska järjestelmiin pääsy on rajattu vain tiettyihin yrityksiin ja tuotannonaloihin.

3.4.4.5   Päätelmät

(96)

Näin ollen komissio päätteli, että näyttö riittää osoittamaan, että välillisen verotuksen ohjelmat ja tuontitariffiohjelmat olivat edelleen tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavia tukia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.4.5    Avustusohjelmat

3.4.5.1   Alkuperäisen tutkimuksen päätelmät

(97)

Alkuperäisessä tutkimuksessa (41) komissio päätteli, että kaikki otokseen valitut yritykset saivat erilaisia ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen liittyviä avustuksia sekä T&K:hon, teknologian uudistamiseen ja innovointiin liittyviä avustuksia.

(98)

Alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin myös, että eri hallintotasojen viranomaiset (paikalliset, alueelliset ja kansalliset) ovat myöntäneet tietyille kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajille useita tilapäisiä tukia. Tällaisia avustuksia kertyi esimerkiksi patenttirahastoista, tiede- ja teknologiarahastoista ja -palkinnoista, liiketoiminnan kehittämisrahastoista, perusinfrastruktuuriin tarkoitetuista avustuksista, alue- ja maakuntatasolla tarjotuista tukirahastoista, rautamalmin tuontia tukevista rahastoista, yritysten toimintojen siirtämistä tukevista rahastoista, ulkomaisen kehittyneen teknologian käyttöönottoa tukevista erityisrahastoista ja laitteiden tuontia varten myönnettyjen lainojen korkoalennuksista.

(99)

Näiden avustusten ja muiden tilapäisten tukien todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tukea Kiinan viranomaisten varojen siirron muodossa tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille.

(100)

Niiden todettiin myös olevan erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla, koska ne vaikuttivat olevan rajattuja vain tietyille yrityksille tai tiettyihin hankkeisiin tietyillä alueilla ja/tai terästeollisuuteen, tai 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla, koska tukikelpoisuusedellytykset ja tosiasialliset valintaperusteet, joiden perusteella yritysten tukikelpoisuus määritettiin, eivät ole avoimia ja objektiivisia eikä niitä sovelleta automaattisesti.

(101)

Otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille myönnetyt tuet vaihtelivat alkuperäisen tutkimuksen mukaan suuruudeltaan 0,09 prosentista 1,45 prosenttiin.

3.4.5.2   Tukiohjelmien jatkuminen

(102)

Pyynnön esittäjä toimitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä (42) näyttöä siitä, että monet kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saavat edelleen etua avustusohjelmista.

(103)

Komission viimeisimmissä tukien vastaisissa tutkimuksissa, jotka koskivat Kiinan kannustettavia tuotannonaloja, kuten orgaanisella aineella pinnoitettujen terästuotteiden (43) ja alumiinifolion (44) tuotannonalaa, vahvistettiin, että edellä mainitut järjestelmät ovat edelleen käytössä eikä niiden luonne ole muuttunut.

(104)

Useimmat avustukset myönnettiin tiettyjen hankkeiden tai käyttöomaisuuden rahoittamiseen, palkinnoksi energiansäästöstä tai ympäristönsuojelusta ja terästehtaiden nykyaikaistamiseen.

(105)

Pyynnön esittäjä toimitti myös tiettyjen yritysten vuotuisiin tilinpäätöksiin perustuvaa näyttöä siitä, että ainakin 12 kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajaa sai tukea vuosina 2018–2021.

(106)

Kaikkien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa analysoitujen avustusten ja muiden tilapäisten tukien todettiin olevan perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua tukea eli kyseessä on varojen suora siirto avustusten ja samanlaisten varainsiirtojen muodossa.

(107)

Koska Kiinan viranomaiset ja kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, ei esitetty väitteitä, jotka olisivat kumonneet pyynnön esittäjän esittämän näytön, jonka mukaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen etua avustuksista tai muista tilapäisistä tuista.

3.4.5.3   Etu

(108)

Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei saanut yrityskohtaisia tietoja, joiden perusteella olisi voitu laskea tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla saadun tuen määrä. Vaikka tuen määrää ei voitu määrittää tarkasti, koska viranomaiset ja tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, pyynnön sekä johdanto-osan 103 kappaleessa tarkoitetuissa aiemmissa tutkimuksissa tehtyjen päätelmien perusteella ja myös siksi, ettei ollut viitteitä päinvastaisesta, voitiin päätellä, että kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saivat edelleen tukea.

3.4.5.4   Erityisyys

(109)

Tukia pidettiin perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti oikeudellisesti tai tosiasiallisesti erityisinä. Koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, katsotaan, että tukia on myönnetty rajoitetulle joukolle kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajia ja/tai myöntävät viranomaiset ovat harjoittaneet harkintavaltaansa niitä myöntäessään.

3.4.5.5   Päätelmät

(110)

Näin ollen komissio päätteli, että näyttö riittää osoittamaan, että tuottajat saivat edelleen avustuksia tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavana tukena tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

3.5   Lisätuet

3.5.1    Velan muuntaminen osakkeiksi

3.5.1.1   Johdanto

(111)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelupyyntö sisälsi runsaasti näyttöä siitä, että useat kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat olivat mukana vuosina 2016–2019 täytäntöönpannuissa toisen sukupolven välineissä, joilla niiden velkoja muunnettiin yhteensä 237 miljardin CNY:n arvosta osakkeiksi (45). Väitteen mukaan valtio-omisteisten teräksenvalmistajien avoin velka valtio-omisteisille liikepankeille peruutettiin muuntamalla se osakkeiksi erityyppisten täytäntöönpanovirastojen välityksellä. Täytäntöönpanovirastot ovat Kiinan pankki- ja vakuutussääntelykomission alaisina toimivia pankkisektorin ulkopuolisia rahoituslaitoksia. Velkojen osakkeiksi muuntamista hoitavat täytäntöönpanovirastot ovat useimmiten muodoltaan pankeista ja vakuutusyhtiöistä erillisiä finanssisijoitusyhtiöitä. Pyynnössä esitettiin vielä, että täytäntöönpanovirastot luotiin varta vasten valtavien kannattamattomien lainojen poistamiseksi keskeisiltä tuotannonaloilta, kuten terässektorilta, ja valtion omistamien yritysten velkarakenteen uudistamiseksi muun muassa muuntamalla velka osakkeiksi.

(112)

Koska Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet mitään tietoja tästä ohjelmasta, komissio teki sitä koskevat päätelmänsä pyyntöön sisältyvien tietojen sekä Kiinan terästeollisuutta (orgaanisella aineella pinnoitettuja terästuotteita) koskevan tukien vastaisen tutkimuksensa (46) kautta saamiensa tietojen perusteella.

(113)

Kuten edellä johdanto-osan 91 kappaleessa selitetään, komissio totesi, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannonala kuuluu kannustettaviin tuotannonaloihin, ja 3.4.1 jaksossa se totesi lisäksi, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat saavat etuuskohteluun perustuvaa rahoitusta, koska Kiinan viranomaisilla on käytäntönä tarjota kuumavalssattujen levyvalmisteiden sektorille etuuskohteluun perustuvia lainoja valtion omistamien pankkien kautta ja ne valtuuttavat ja määräävät myös yksityisomistuksessa olevia pankkeja myöntämään tällaisia lainoja kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajille. Lisäksi komissio totesi, että Kiinan viranomaiset ovat rakentaneet velan osakkeiksi muuntamisen ympärille kokonaisen sääntelyekosysteemin, joka kattaa yhä kasvavan joukon erilaisia velkojia sekä kohdeyrityksiä, täytäntöönpanovirastoja, sijoittajia, palvelualustoja ja valvontalaitoksia. Lisäksi todetaan, että vaikka Kiinan viranomaisten asiakirjoissa korostetaan järjestelmällisesti tämän järjestelmän markkinasuuntautuneisuutta, niissä myös muistutetaan mukana olevia toimijoita siitä, että näiden odotetaan palvelevan yhteistä hyvää ja edistävän kansallisia talouspoliittisia tavoitteita.

(114)

Rahoituslaitosten omaisuudenhoitotoiminnan sääntelyä koskevissa ohjaavissa lausunnoissa (”Guiding Opinions on Regulating the Asset Management Business of Financial Institutions”), joihin viitataan pyynnössä, rahoituslaitoksia kannustetaan keräämään varoja laskemalla liikkeeseen omaisuudenhoitotuotteita, jotta ne voivat sijoittaa aloille, jotka täyttävät kansallisissa strategioissa ja teollisuuspolitiikassa asetetut vaatimukset sekä kansallisissa tarjontapuolen rakenneuudistuspolitiikoissa asetetut vaatimukset. Tätä perustellaan lakien ja asetusten noudattamisella ja liiketoiminnan kestävyydellä. Lisäksi rahoituslaitoksia kannustetaan keräämään varoja laskemalla liikkeeseen omaisuudenhoitotuotteita, joilla tuetaan talouden rakennemuutosta sekä markkinasuuntautunutta laillistettua velan muuntamista osakkeiksi ja vähennetään yritysten velkaantuneisuutta.

(115)

Pyynnössä viitattiin myös terästeollisuuden ylikapasiteetin ratkaisemista ja elpymistä käsitteleviin lausuntoihin (”Opinions on Resolving Excess Capacity in the Steel Industry and Realizing a Recovery), joissa korostetaan tarvetta lisätä teräsyrityksille annettavaa rahoitustukea ja houkutella investointipääomaa muista lähteistä kuin valtion talousarviosta ja rahoituslaitoksilta – esimerkiksi omaisuudenhoitotuotteista ja eläkerahastoista. Lisäksi näissä asiakirjoissa kehotetaan kehittämään markkinapohjaisia lähestymistapoja yritysten velkojen käsittelyyn sekä auttamaan pankkeja pääsemään eroon ongelmalainoista siirtämällä niitä omaisuudenhoitoyhtiöille.

(116)

Kiinan keskuspankki sekä pankki-, vakuutus- ja arvopaperialaa valvovat sääntelykomissiot julkaisivat vuonna 2016 lausuntoja teräs- ja hiiliteollisuuden tukemisesta ylikapasiteetin ratkaisemiseksi ja elpymisen toteuttamiseksi (”Opinions on supporting the steel and coal industries to resolve overcapacity and achieve turnaround in development”). Näissä lausunnoissa annetaan ohjeita siitä, miten teräs- ja hiiliteollisuutta voidaan auttaa ratkaisemaan ylikapasiteetti- ja maksukyvyttömyysongelmia. Tämä saavutetaan finanssipalveluyhtiöiden ohjauksella – niiden avulla parannetaan hiili- ja terästeollisuuden taloudellista ja teknologista suorituskykyä ja ympäristötehokkuutta. Lisäksi yritykset, jotka noudattavat kansallista teollisuuspolitiikkaa sekä täyttävät monia epämääräisesti määriteltyjä, rakenneuudistuksia, vakavaraisuutta ja ympäristönsuojelua koskevia ehtoja, voivat saada etua luottojen maksuaikataulujen uudelleenjärjestelyn muodossa.

(117)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä kerrottiin myös yhteisen konferenssijärjestelmän perustamisesta valtioneuvoston johdolla. Tämän järjestelmän puitteissa tarkastellaan ja hyväksytään sääntely- ja tukipolitiikkoja, ja yhteinen konferenssi toteutti myös uuden toimenpidekierroksen velkojen muuntamiseksi osakkeiksi. Lisäksi järjestelmässä kehitettiin yhteisiä rangaistusmekanismeja sääntörikkomusten varalle. Yhteinen konferenssi on myös kehottanut muuntamaan velkoja osakkeiksi, mikä hyödyttää talouden muutoksen ja kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeässä roolissa olevia yrityksiä ja teollisuudenaloja.

(118)

Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitean vuoden 2017 rahoitusalaa koskevassa konferenssissa pääsihteeri Xi Jinping vahvisti jo kauan sitten esitetyn näkemyksen, jonka mukaan rahoituslaitosten on ymmärrettävä, että niiden tehtävänä on ennen kaikkea palvella reaalitaloutta ja niiden on tehtävä kaikkensa vahvistaakseen sen heikkoja kohtia. Lausunnossaan hän käsitteli rahoitusalan velvollisuutta palvella reaalitaloutta suojelemalla sitä taloudellisilta riskeiltä. Rahoitusalan olisi tällä tavoin parannettava palvelujen tehokkuutta ja laatua ja kanavoitava enemmän varoja suurille ja heikoille taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen osa-alueille. Lisäksi hallitus on sitoutunut vähentämään talouden velkaantuneisuutta harjoittamalla määrätietoisesti varovaista rahapolitiikkaa ja asettamalla valtion omistamien yritysten velkaantuneisuuden vähentämisen etusijalle.

(119)

Kiinan valtioneuvoston pysyvän komitean kokouksessa vuonna 2017 valtion omistamien yritysten velkaantuneisuuden vähentäminen asetettiin yleisen yritysten velkaantumisen vähentämistä koskevan tavoitteen keskiöön. Pysyvä komitea ehdotti tehokkaiden verotuksellisten tukitoimenpiteiden kehittämistä teräs- ja hiiliteollisuuden ylivelkaantuneita valtio-omisteisia yrityksiä varten. Komitea keskusteli myös valtio-omisteisen täydentävän pääomamekanismin perustamisesta ja muutokseen ja parannuksiin tarvittavan pääoman asettamisesta saataville.

(120)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio päätteli, että velkojen muuntaminen osakkeiksi on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua omaan pääomaan tapahtuvina sijoituksina ja/tai lainana annettavaa taloudellista tukea taikka 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea, joka annetaan luopumisena tuloista, jotka olisi saatu anteeksiannetusta tai maksamattomasta velasta. Valtio antoi tätä taloudellista tukea näihin liiketoimiin osallistuvien julkisten elinten eli neljän täytäntöönpanoviraston ja valtion omistamien eri liikepankkien kautta. Koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa, komissio päätteli, että asiakirja-aineistossa esitetty näyttö osoitti riittävällä tavalla, että täytäntöönpanovirastot olivat julkisia elimiä, koska Kiinan viranomaiset perustivat ne nimenomaisesti valtavien kannattamattomien lainojen poistamiseksi keskeisiltä tuotannonaloilta, kuten terässektorilta, ja valtion omistamien yritysten velkarakenteen uudistamiseksi. Näin ollen katsottiin, että ne harjoittivat käyttäytymisellään viranomaisen toimivaltaa.

(121)

Pyynnössä esitettiin myös näyttöä siitä, että suuria velkamääriä mitätöitiin muiden kuin tavanomaisten kaupallisten näkökohtien perusteella, koska Kiinan viranomaiset eivät arvioineet, olisiko yksityinen sijoittaja muuntanut nämä velat osakkeiksi sillä odotuksella, että niistä saataisiin ajan mittaan kohtuullinen tuottoaste. Pyynnön sisältämistä tiedoista kävi ilmi, että Kiinan viranomaiset vaihtoivat valtavia velkasummia osakkeisiin pienentääkseen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajien velkojen ja saamisten suhdetta ja lisätäkseen näin niiden kilpailukykyä, eivätkä ne ottaneet huomioon kaupallisia näkökohtia, joita yksityinen sijoittaja tarkastelisi. Komissio analysoi huolellisesti pyynnössä esitetyt tiedot ja – koska asiakirja-aineistossa ei ollut muuta tietoa asiasta – päätteli, että toimenpiteistä koituu etua perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.5.1.2   Etu

(122)

Velkojen muuntaminen osakkeiksi on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua omaan pääomaan tapahtuvina sijoituksina ja/tai lainana annettavaa taloudellista tukea taikka 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua taloudellista tukea, joka annetaan luopumisena tuloista, jotka olisi saatu anteeksiannetusta tai maksamattomasta velasta.

(123)

Komissio analysoi huolellisesti pyynnössä esitetyt tiedot ja – koska Kiinan viranomaiset ja kiinalaiset kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat eivät toimineet yhteistyössä tässä tarkastelussa eikä asiakirja-aineistossa ollut muuta tietoa asiasta – päätteli, että toimenpiteistä koituu etua perusasetuksen 6 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

3.5.1.3   Erityisyys

(124)

Tuki oli erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, koska tuen myöntämiselle ei ollut objektiivisia perusteita eikä ollut selvää, millä edellytyksillä kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat voivat osallistua ohjelmaan. Myös velan muuntaminen osakkeiksi oli erityistä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti, koska viranomaisilla oli suuri harkintavalta tuen myöntämisessä ja vain tietyt sektorit, kuten ylikapasiteetista kärsivät sektorit, saivat etua tuesta.

3.5.1.4   Päätelmät

(125)

Näin ollen komissio päätteli, että näyttö oli riittävä osoittamaan, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat Kiinassa saivat etua velan muuntamisesta osakkeiksi, joka oli tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana annettua tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea. Tuki annettiin taloudellisena tukena, jolla pienennettiin raskaasti velkaantuneiden yritysten velkaa.

3.6   Tuen jatkumista koskevat yleiset päätelmät

(126)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuottajat Kiinassa saivat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla edelleen etua tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavista tuista.

4.   TUONNIN KEHITYS SIINÄ TAPAUKSESSA, ETTÄ TOIMENPITEET KUMOTAAN

(127)

Tuen esiintymistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla koskevien päätelmien lisäksi komissio tutki tuetun tuonnin jatkumisen todennäköisyyttä asianomaisesta maasta, jos toimenpiteet kumotaan. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

4.1   Tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Kiinassa

(128)

Koska kiinalaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, komissio teki muiden tuottajien kapasiteettia koskevat päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja tukeutui tarkastelupyyntöön sisältyviin tietoihin sekä muihin käytettävissä oleviin lähteisiin.

(129)

Kiinan osuus maailman raakateräksen tuotannosta vuonna 2020 oli 56,5 prosenttia, kun se vuonna 2019 oli 53,3 prosenttia (47). OECD:n teräskomitean 88. istunnossaan syyskuussa 2020 antamassa lausunnossa todettiin, että maailmanlaajuisesta negatiivisesta kysynnän häiriöstä huolimatta Kiinassa tuotanto ja varastot ovat kasvaneet merkittävästi edellisen vuoden tasosta. Teräskomitea pani myös huolestuneena merkille Kiinan poikkeavan kehityspolun maailmanlaajuiseen suuntaukseen verrattuna, sillä Kiinassa teräksentuotanto nousi vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla ennätystasolle ja varastot ovat kasvaneet historiallisen suuriksi. Teräskomitea totesi tämän kehityksen aiheuttavan Kiinassa ylitarjonnan riskin, joka pahentaa covid-19-kriisin aiheuttamista kysyntähäiriöistä johtuvaa maailmanlaajuista epätasapainoa. Teräksen tuotantokapasiteetin jatkuvasti kasvavaa suuntausta Kiinassa ovat entisestään kiihdyttäneet luotonannon ehtojen merkittävä höllentyminen sekä suurten teräksentuottajien investointien lisääntyminen samalla, kun pienemmät toimijat ovat edelleen kapasiteetin valvontajärjestelmän ulkopuolella. Myös helmikuussa 2021 julkaistussa OECD:n raportissa (48) tuotiin esille terästeollisuuden maailmanlaajuinen ylikapasiteetin lisääntyminen, jonka taustalla ovat erityisesti Aasian maat, muun muassa Kiina.

(130)

Kiinan hallituksella on kunnianhimoisia suunnitelmia terästeollisuutensa varalle (49) – se aikoo lakkauttaa vanhentuneet tehtaat ja kilpailukyvyttömät yritykset, joilla on liian suuret kustannukset, sekä keskittyä kasvattamaan ja edistämään hallituksen politiikan ja painopisteiden myötäisiä teräksentuottajia. Tarkoituksena on siivota koko teollisuudenala vahvistamalla johtavia toimijoita ja siivoamalla pois alisuoriutujat ja sellaiset yritykset, jotka eivät noudata hallituksen painopisteitä tai ole mukautuneet niihin. Tavoitteena on edistää kyseisen teollisuudenalan ”uuden sukupolven johtavia toimijoita”. Tämä saavutetaan esimerkiksi kapasiteetinvaihtojärjestelmillä ja muuntamalla velkoja osakkeiksi, jolloin valtio saa merkittävästi päätäntävaltaa yksittäisten yritysten toiminnan suhteen. Perimmäisenä tavoitteena on kasvattaa valikoitujen toimijoiden eli sellaisten tehokkaiden tuottajien kapasiteettia, jotka noudattavat valtion terästeollisuudelle asettamia tämänhetkisiä tavoitteita.

(131)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön sisältämissä tiedoissa tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotantokapasiteetiksi Kiinassa arvioitiin yli 345 miljoonaa tonnia. Sekä tuotannon määräksi että Kiinan kotimarkkinoiden kulutukseksi puolestaan arvioitiin 314 miljoonaa tonnia vuonna 2020. Tämän perusteella Kiinan käyttämättömän kapasiteetin arvioidaan olleen 31 tonnia vuonna 2020, mikä antaa kuvan käyttämättömän kapasiteetin määrästä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja on lähes yhtä suuri kuin unionin kokonaiskulutus vapailla markkinoilla (noin 35 miljoonaa tonnia) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(132)

Teräksen kysynnän hiipuminen Kiinassa vuoden 2021 alussa on nyt ja tulevaisuudessa keskeinen vientiä kasvattava tekijä. Kysynnän hiipumisesta johtuva kapasiteetin ja kysynnän epätasapaino todennäköisesti lisää tuottajien painetta suunnata tuotantoaan vientiin. Kiinan kapasiteetti on liian suuri verrattuna Kiinan talouden todellisiin tarpeisiin.

(133)

Tämän perusteella on todennäköistä, että kiinalaiset tuottajat suuntaavat merkittäviä määriä käyttämätöntä kapasiteettiaan unionin markkinoille tuetuin hinnoin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

4.2   Unionin markkinoiden houkuttelevuus

(134)

Unionin markkinat kuuluvat maailman suurimpiin tiettyjen kuumavalssattujen teräslevytuotteiden markkinoihin. Kiinan markkinat eivät voi ottaa vastaan teräksentuotannon ylikapasiteettia, ja tärkeimmät kolmansien maiden markkinat on suljettu Kiinan vienniltä Kiinan vastaisilla polkumyynti-, suoja- tai muilla protektionistisilla toimenpiteillä (50). Lisäksi unionin hinnat (unionin tuotannonalan veloittama keskimääräinen hinta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli 734 euroa tonnilta) ovat korkeammat kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien muualla maailmassa veloittama keskimääräinen hinta (714 euroa tonnilta CIF-tasolla). Koska kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä hyödyke, kiinalaisilla viejillä olisi vahva kannustin suunnata vientinsä unioniin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, kuten johdanto-osan 206 kappaleessa selitetään.

(135)

Pyynnön esittäjä väitti pyynnössään, että terästä koskevat unionin suojatoimenpiteet, joita sovelletaan tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen, eivät yksinään riittäisi suojaamaan unionin markkinoita merkittävältä määrältä tuetuin hinnoin tapahtuvaa tuontia. Kiinalle ei ole annettu tarkastelun kohteena olevaa tuotetta koskevaa maakohtaista kiintiötä, joten kiinalaisilla tuottajilla on mahdollisuus hyödyntää suurta määrää jäännöskiintiöitä, joiden puitteissa ne voivat suunnata vientiään unionin markkinoille, jos tasoitustoimenpiteiden voimassaolo päättyisi. Jos tasoitustoimenpiteet kumottaisiin, Kiinan vientimäärät todennäköisesti kasvaisivat merkittävästi jäännöskiintiön puitteissa ja Kiinasta tuleva tuonti täyttäisi unionin markkinat ennen kuin suojatoimenpiteen mukaista kiintiön ylittävää tullia alettaisiin soveltaa.

4.3   Päätelmät tuen jatkumisen todennäköisyydestä

(136)

Komissio päätteli käytettävissä olevien tietojen perusteella, että Kiinan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannonalalle annettavan tuen jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli riittävästi näyttöä ja että tuki todennäköisesti jatkuu myös tulevaisuudessa. Mikään näyttö ei viitannut siihen, että kyseiset tuet ja tukiohjelmat lakkautettaisiin lähitulevaisuudessa.

(137)

Kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannonalan tukemisen ansiosta kiinalaiset tuottajat kykenevät pitämään tuotantokapasiteettinsa tasolla, joka ylittää huomattavasti kotimaisen kysynnän ja joka voisi mahdollisesti kattaa koko unionin kulutuksen.

(138)

Sen vuoksi komissio katsoi, että tasoitustoimenpiteiden kumoaminen johtaisi todennäköisesti siihen, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuettua tuontia suunnattaisiin merkittäviä määriä unionin markkinoille. Kiinan viranomaiset tarjosivat edelleen erilaisia tukiohjelmia kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannonalalle, ja komissio päätteli, että kyseinen tuotannonala sai tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana etua useista näistä ohjelmista.

5.   VAHINKO

5.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(139)

Samankaltaista tuotetta valmisti tarkastelujaksolla 21 unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(140)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuotannoksi unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 70 miljoonaa tonnia. Komissio määritti luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen, kuten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelupyynnön, todennettujen kyselyvastausten ja EUROFERin makrokyselyyn antamien vastausten, perusteella. Kuten johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli 29 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

5.2   Unionin kulutus

(141)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta pidetään perusraaka-aineena useiden erilaisten lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen valmisteiden, tuotannossa. Koska unionin tuotannonala on pääosin vertikaalisesti integroitunut ja tuottaa sekä tarkastelun kohteena olevaa tuotetta että jatkojalostustuotteita, kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita analysoitiin tarvittaessa erikseen.

(142)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat merkityksellisiä vahinkoanalyysissä, koska kytkösmarkkinoille tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuonnin kanssa ja mahdolliset siirtohinnat sovitaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoittelukäytäntöjen mukaisesti. Sitä vastoin vapaille markkinoille tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja hinnat määräytyvät markkinoilla.

(143)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta samankaltaiseen tuotteeseen liittyvästä toiminnasta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Komissio totesi, että tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla noin 60 prosenttia samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

(144)

Komissio määritti unionin vapaiden markkinoiden kulutuksen seuraavien perusteella: a) kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien myynti unionin markkinoilla EUROFERin makrokyselyyn antamien vastausten mukaan ja b) kaikista kolmansista maista unioniin tuleva tuonti Eurostatin tietojen mukaan. Unionin kytkösmarkkinoiden kulutus määritettiin kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien kytköskäytön ja unionin markkinoilla tapahtuneen kytkösmyynnin perusteella. Nämä tiedot puolestaan perustuivat EUROFERin makrokyselyyn antamiin vastauksiin.

(145)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tuhatta tonnia)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Vapaiden markkinoiden kulutus

34 533

32 411

27 899

34 869

Indeksi

100

94

81

101

Kytkösmarkkinoiden kulutus

45 289

42 011

36 989

40 424

Indeksi

100

93

82

89

Unionin kokonaiskulutus

79 822

74 422

64 888

75 293

Indeksi

100

93

81

94

Lähde: Eurostat, EUROFERin vastaus makrokyselyyn.

(146)

Unionin kokonaiskulutus supistui 7 prosenttia vuonna 2019 ja sen jälkeen entistä jyrkemmin vuonna 2020 (–12 %) covid-19-pandemian aiheuttaman kysynnän romahtamisen seurauksena. Tämän laskusuuntauksen jälkeen kulutus kuitenkin elpyi hyvin teräksen kysynnän kasvaessa jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mutta kulutus jäi silti 6 prosenttia alhaisemmalle tasolle vuoteen 2018 verrattuna.

(147)

Vapaiden markkinoiden kulutus noudatti samaa suuntausta kuin unionin kokonaiskulutus. Jyrkkä 19 prosentin supistuminen taittui vuonna 2020, ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kulutus kasvoi jälleen voimakkaasti peräti 1 prosentin vuoden 2018 tasoa korkeammalle.

(148)

Kytkösmarkkinoiden kulutus kehittyi lähes samalla tavalla kuin unionin kokonaiskulutus: ensin se supistui voimakkaasti (18 prosenttia) vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen se elpyi mutta oli kuitenkin lopulta vain 89 prosenttia vuoden 2018 tasosta.

(149)

Kaiken kaikkiaan unionin kulutus supistui 6 prosenttia tarkastelujaksolla.

5.3   Tuonti asianomaisesta maasta

5.3.1    Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(150)

Komissio määritti tuonnin määrät Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuontimääriä edellä olevassa taulukossa 2 esitettyyn unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(151)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tuhatta tonnia), markkinaosuus ja hinnat (euroa/tonni)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kiinasta tulevan tuonnin määrä

1,7

0,5

0,3

28,7

Markkinaosuus

0,0  %

0,0  %

0,0  %

0,1  %

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat

1 674

3 177

2 482

664

Indeksi

100

190

148

40

Lähde: Eurostat, EUROFERin vastaus makrokyselyyn.

(152)

Sen jälkeen, kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2017, Kiinasta tuleva tuonti ja sen markkinaosuus vähenivät mitättömän pieniksi – vuonna 2018 tämän tuonnin markkinaosuus oli 0,002 prosenttia. Vuosina 2018–2020 Kiinasta tuleva tuonti väheni entisestään. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huhtikuussa 2021 tuonti Kiinasta kuitenkin kasvoi verrattuna edeltävien kolmen vuoden alhaisiin tasoihin. Markkinaosuus pysyi silti hyvin pienenä, 0,1 prosentissa.

(153)

Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat poikkeuksellisen korkeat vuosina 2018, 2019 ja 2020, joskin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne laskivat jyrkästi. Vuosien 2018–2020 poikkeuksellisen korkeat tuontihinnat liittyvät todennäköisesti siihen, että Kiinasta unioniin suuntautuvan viennin määrä oli tuolloin mitätön eikä sitä voida pitää luotettavana perustana hintatietojen määrittämiseksi.

(154)

Komissio katsoi, etteivät Eurostatissa esitetyt Kiinasta tulevan tuonnin tarkastelujakson aikaiset hinnat edusta kuumavalssattujen levyvalmisteiden keskimääräisiä hintoja, koska Kiinasta tulevan tuonnin määrä oli kyseisenä ajanjaksona erittäin alhainen, ja ettei niiden perusteella voitu tehdä merkityksellisiä päätelmiä.

(155)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti muista kolmansista maista kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuonti kolmansista maista

Maa

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Kaikki kolmannet maat yhteensä Kiinaa lukuun ottamatta

Määrä (tuhatta tonnia)

7 997

7 225

5 879

9 635

 

Indeksi

100

90

74

120

 

Markkinaosuus

23  %

22  %

21  %

28  %

 

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

532

482

428

765

 

Indeksi

100

90

80

144

Lähde: Eurostat.

(156)

Tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaistuonti muista kolmansista maista kuin asianomaisesta maasta väheni 26 prosenttia vuosina 2018–2020 ja lisääntyi sitten jyrkästi vuonna 2021, jolloin sen markkinaosuus kasvoi 28 prosenttiin, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Unioniin tuodaan kuumavalssattuja levyvalmisteita kaikkiaan yli 40 maasta ympäri maailmaa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla viisi suurinta kuumavalssattujen levyvalmisteiden viejää EU:hun suuntautuvassa viennissä olivat Venäjä, Intia, Turkki, Egypti ja Taiwan, joiden osuus unionin vapaista markkinoista oli 18 prosenttia ja kuumavalssattujen levyvalmisteiden koko tuonnista 65 prosenttia. Yksittäisistä maista suurin viejä oli Venäjä, jolla oli 5,8 prosentin markkinaosuus, kun taas muiden neljän maan markkinaosuudet olivat kahdesta neljään prosenttia. Yhdelläkään muulla maalla ei ole yli 2 prosentin markkinaosuutta. Suurimmista viejistä Venäjältä (51) ja Turkista (52) tulevaan tuontiin sovelletaan tällä hetkellä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä.

5.4   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

5.4.1    Yleiset huomautukset

(157)

Tutkittaessa tuetun tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdan mukaisesti arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(158)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän toimittamien, kaikkia unionin tuottajia koskevien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(159)

Makrotaloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavien tukien merkittävyys ja toipuminen aiemman tuetun tuonnin vaikutuksista.

(160)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(161)

Kuten johdanto-osan 143 ja 144 kappaleessa selitetään, jotta unionin tuotannonalasta voitiin saada mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja määritti, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan komissio analysoi vapaisiin ja kytkösmarkkinoihin liittyvät vahinkoindikaattorit erikseen.

5.4.2    Makrotaloudelliset indikaattorit

5.4.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(162)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Tuotantomäärä (tuhatta tonnia)

75 626

70 920

61 096

69 531

Indeksi

100

94

81

92

Tuotantokapasiteetti (tuhatta tonnia)

90 923

92 584

91 965

93 249

Indeksi

100

102

101

103

Kapasiteetin käyttöaste

83  %

77  %

66  %

75  %

Indeksi

100

92

80

90

Lähde: EUROFERin vastaus makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen.

(163)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä noudatti samanlaista suuntausta kuin unionin kokonaiskulutus supistuen tarkastelujaksolla kaikkiaan noin 8 prosenttia. Tuotantomäärä pieneni merkittävästi vuonna 2020 ja elpyi sitten johdanto-osan 146 kappaleessa selitetyistä syistä.

(164)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla hieman (3 %), mutta kapasiteetin käyttöaste noudatti samaa negatiivista suuntausta kuin tuotantomäärä ja kulutus laskien vuoden 2018 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 10 prosenttia.

5.4.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(165)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla (tuhatta tonnia)

 

2018

2019

2020

Tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso

Myynti vapailla markkinoilla

26 534

25 185

22 020

25 205

Indeksi