(1)

Neuvosto hyväksyi 4 päivänä helmikuuta 2011 asetuksen (EU) N:o 101/2011.

(2)

Neuvoston suorittaman uudelleentarkastelun perusteella seitsemää henkilöä koskevat merkinnät sekä tiedot heidän oikeudestaan puolustukseen ja oikeudestaan tehokkaaseen oikeussuojaan olisi poistettava.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 101/2011 liite I olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Komission asetuksessa (EU) N:o 139/2014 (2) säädetään lentopaikkoihin liittyvistä vaatimuksista ja hallinnollisista menettelyistä, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat kiitotien pinnan kunnon ilmoittamista sekä ilmoituksen laatimista lumesta, jäästä, sohjosta tai seisovasta vedestä johtuvista vaarallisista olosuhteista tai tällaisten olosuhteiden päättymisestä (SNOWTAM) osana yleistä kiitotieolosuhteiden raportointiformaattia (GRF).

(2)

SNOWTAM olisi annettava tietyissä olosuhteissa 7 päivänä joulukuuta 1944 Chicagossa allekirjoitetun kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen, jäljempänä ’Chicagon yleissopimus’, liitteen 15 vaatimusten ja Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) hyväksymän asiakirjan ”Procedures for Air Navigation Services – Aeronautical Information Management” (PANS-AIM, Doc 10066) vaatimusten mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EU) N:o 139/2014 liitteessä I olevaa SNOWTAMin määritelmää olisi muutettava, jotta se vastaisi Chicagon yleissopimuksen liitteen 15 määritelmää ja olisi johdonmukainen muiden alaa koskevien unionin säädösten, kuten komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/373 (3), kanssa.

(4)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 139/2014 olisi muutettava.

(5)

Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto laati ja toimitti komissiolle täytäntöönpanosääntöjen luonnoksista lausunnon nro 03/2022 (4) asetuksen (EU) 2018/1139 75 artiklan 2 kohdan b ja c alakohdan sekä 76 artiklan 1 kohdan mukaisesti,

”41 b)

’SNOWTAMilla’ vakiomuotoista erityissarjan NOTAM-tiedotetta, joka sisältää pinnan kuntoa koskevan raportin, jolla ilmoitetaan lumen, jään, sohjon, kuuran, seisovan veden taikka lumen, jään, sohjon tai kuuran yhteydessä esiintyvän veden aiheuttamista vaarallisista olosuhteista kenttäalueella tai tällaisten olosuhteiden päättymisestä;”

(1)

Saksan hakemus nimityksen ”Oktoberfestbier” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Oktoberfestbier” olisi rekisteröitävä,

(1)

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (2) liitteenä olevan yhdistetyn nimikkeistön yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen antaa tämän asetuksen liitteessä esitetyn tavaran luokittelua koskevia säännöksiä.

(2)

Asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistetaan yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt. Näitä sääntöjä sovelletaan myös kaikkiin muihin nimikkeistöihin, jotka perustuvat kokonaan tai osittain yhdistettyyn nimikkeistöön taikka joissa siihen mahdollisesti lisätään alajakoja ja jotka vahvistetaan unionin erityissäännöksillä tavaroiden kauppaa koskevien tariffimääräysten tai muiden toimenpiteiden soveltamiseksi.

(3)

Mainittujen yleisten tulkintasääntöjen mukaan on tämän asetuksen liitteen taulukossa olevassa sarakkeessa 1 esitetty tavara luokiteltava sarakkeen 2 CN-koodiin sarakkeesta 3 ilmenevin perustein.

(4)

On aiheellista säätää, että sitovien tariffitietojen haltija voi asetuksen (EU) N:o 952/2013 34 artiklan 9 kohdan mukaisesti vielä tietyn ajan käyttää sellaisia sitovia tariffitietoja, jotka on annettu tässä asetuksessa tarkoitetusta tavarasta mutta jotka eivät ole tämän asetuksen säännösten mukaisia. Mainitun ajan olisi oltava kolme kuukautta.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Jäsenvaltiot ja sidosryhmät ovat ilmaisseet, että on tarpeen vakiinnuttaa ja yhdenmukaistaa menetelmiä, joita jalostusjärjestöt ja jalostusjärjestöjen asetuksen (EU) 2016/1012 27 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti nimeämät kolmannet osapuolet käyttävät uhanalaisten rotujen säilyttämisessä tai kyseisten rotujen sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämisessä.

(2)

Komissio toteutti asetuksen (EU) 2016/1012 29 artiklan 3 kohdan mukaisen julkisen valintamenettelyn nimetäkseen Euroopan unionin vertailukeskuksen, joka osallistuu tieteellisellä ja teknisellä panoksellaan uhanalaisten rotujen säilyttämisessä ja kyseisten rotujen sisäisen geneettisen vaihtelun säilyttämisessä käytettävien menetelmien vakiinnuttamiseen ja yhdenmukaistamiseen, jäljempänä ’uhanalaisia eläinrotuja käsittelevä Euroopan unionin vertailukeskus’.

(3)

Menettelyä varten nimitetty arviointi- ja valintakomitea totesi, että yhteenliittymä, jota johtaa Stichting Wageningen Research, Wageningen Livestock Research (Alankomaat) ja johon kuuluvat myös Institut de l’Elevage (Ranska) ja Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung (Saksa), on asetuksen (EU) 2016/1012 liitteessä IV olevassa 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukainen ja sillä on valmiudet toteuttaa mainitun liitteen 3 kohdassa esitetyt tehtävät.

(4)

Näin ollen yhteenliittymä, jota johtaa Stichting Wageningen Research, Wageningen Livestock Research (Alankomaat) ja johon kuuluvat myös Institut de l’Elevage (Ranska) ja Bundesanstalt für Landwirtschaft und Ernährung (Saksa), olisi nimitettävä uhanalaisia eläinrotuja käsitteleväksi Euroopan unionin vertailukeskukseksi. Asetuksen (EU) 2016/1012 soveltamisala rajoittuu nauta-, sika-, lammas-, vuohi- ja hevoseläimiin kuuluviin jalostuseläimiin, joten kyseisen Euroopan unionin vertailukeskuksen toiminnan olisi liityttävä ainoastaan kyseisten eläinlajien uhanalaisiin rotuihin.

(5)

Uhanalaisia eläinrotuja käsittelevän Euroopan unionin vertailukeskuksen nimeämistä ei tulisi tehdä määräajaksi vaan sitä olisi tarkasteltava säännöllisesti asetuksen (EU) 2016/1012 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(6)

Koska uhanalaisia eläinrotuja käsittelevä Euroopan unionin vertailukeskus osallistuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman poliittisiin aloitteisiin, sen olisi aloitettava toimintansa 1 päivästä tammikuuta 2023, eli tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kotieläinjalostusta käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Meriliikenteen alalla toteutettavalla unionin toiminnalla olisi pyrittävä parantamaan meriturvallisuutta sekä suojelemaan meriympäristöä ja ihmisten terveyttä.

(2)

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitean odotetaan hyväksyvän 2–11 päivänä marraskuuta 2022 pidettävässä 106. istunnossaan muutoksia ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS), jäljempänä ’SOLAS-yleissopimus’, II-2 lukuun sekä irtolasti- ja öljysäiliöalusten katsastuksissa sovellettavaa laajennettua katsastusohjelmaa koskevaan vuoden 2011 kansainväliseen säännöstöön, jäljempänä ’vuoden 2011 ESP-säännöstö’.

(3)

IMO:n meriympäristön suojelukomitean odotetaan hyväksyvän 12–16 päivänä joulukuuta 2022 pidettävässä 79. istunnossaan muutoksia aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (Marpol), jäljempänä ’Marpol-yleissopimus’, 14 sääntöön ja Marpol-yleissopimuksen liitteessä VI oleviin VII ja IX lisäyksiin.

(4)

On aiheellista vahvistaa meriturvallisuuskomitean 106. istunnossa unionin puolesta otettava kanta, koska muutokset SOLAS-yleissopimuksen II-2 lukuun ja vuoden 2011 ESP-säännöstöön voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/45/EY (1) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 530/2012 (2).

(5)

SOLAS-yleissopimuksen II-2 luvun muutoksilla otetaan huomioon ne öljypolttoaineen toimittajat, jotka eivät ole täyttäneet leimahduspistettä koskevia vaatimuksia, toimet sellaisia öljypolttoaineen toimittajia vastaan, joiden on todettu toimittavan öljypolttoainetta, joka ei täytä leimahduspistettä koskevia vähimmäisvaatimuksia, sekä kunkin polttoaine-erän leimahduspisteen dokumentointi tankkauksen yhteydessä. Unionin olisi tuettava kyseisiä muutoksia, koska ne parantavat alusten turvallisuutta.

(6)

Vuoden 2011 ESP-säännöstöä koskevien muutosten tarkoituksena on ottaa käyttöön tiukemmat vaatimukset painolastisäiliöiden ja tyhjien tilojen katsastusta varten, jotta voidaan puuttua lippuvaltion irtolastialuksen Stellar Daisy -aluksen vuonna 2017 uppoamista koskevassa meriturvallisuustutkinnassa havaittuihin turvallisuusongelmiin. Unionin olisi tuettava kyseisiä muutoksia, koska ne parantavat alusten turvallisuutta.

(7)

On aiheellista vahvistaa meriympäristön suojelukomitean 79. istunnossa unionin puolesta otettava kanta, koska muutokset Marpol-yleissopimuksen 14 sääntöön ja Marpol-yleissopimuksen liitteessä VI oleviin VII ja IX lisäyksiin voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2015/757 (3) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2016/802 (4).

(8)

Marpol-yleissopimuksen 14 säännöstön ja Marpol-yleissopimuksen liitteessä VI olevan VII lisäyksen muutokset koskevat koko Välimeren nimeämistä rikkioksidipäästöjen valvonta-alueeksi (Med SOX ECA). Unionin olisi tuettava kyseisiä muutoksia, koska kyseinen nimeäminen johtaa ilman epäpuhtauksien merkittävään vähenemiseen koko Välimerellä samoin kuin sen rannikkovaltioissa, mikä johtaa merkittäviin hyötyihin ihmisten terveydelle ja ympäristölle.

(9)

Marpol-yleissopimuksen liitteessä VI olevan IX lisäyksen muutosten tarkoituksena on laajentaa aluksen hiili-intensiteettiä koskevia tietoja alusten polttoöljyn kulutusta koskevassa IMO:n tiedonkeruujärjestelmässä. Unionin olisi tuettava kyseisiä muutoksia, koska alusten hiili-intensiteettiä koskevat laajennetut tiedot antavat olennaista tietoa koko aluskannan energiatehokkuudesta ja hiili-intensiteetistä. Tällaiset tiedot olisi näin ollen raportoitava IMO:n tiedonkeruujärjestelmään.

(10)

Unioni ei ole IMO:n jäsen eikä SOLAS-yleissopimuksen, vuoden 2011 ESP-säännöstön tai Marpol-yleissopimuksen sopimuspuoli. Neuvoston olisi sen vuoksi valtuutettava jäsenvaltiot esittämään unionin kanta.

(11)

Tämän päätöksen soveltamisala olisi rajoitettava ehdotettujen muutosten sisältöön siltä osin kuin kyseiset muutokset voivat vaikuttaa unionin yhteisiin sääntöihin ja kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Tämä päätös ei saisi vaikuttaa unionin ja jäsenvaltioiden väliseen toimivallan jakoon,

(1)

Neuvosto myönsi Kroatialle täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1348 (2) Kroatian 6 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta taloudellista apua lainana, jonka määrä on enintään 1 020 600 000 euroa, jonka keskimääräinen enimmäismaturiteetti on 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta ja jonka avulla täydennetään Kroatian kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten käsittelemiseksi.

(2)

Kroatian oli määrä käyttää lainaa täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1348 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Kroatian työvoimasta on joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että Kroatian julkiset menot ovat toistuvasti kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1348 3 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta.

(4)

Covid-19:n leviäminen ja Kroatian vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet kyseisen leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Vuonna 2020 Kroatian julkisen talouden alijäämä oli 7,3 prosenttia ja julkinen velka 87,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), ja vuoden 2021 lopussa alijäämä oli supistunut 2,9 prosenttiin ja velka 79,8 prosenttiin. Komission kevään 2022 talousennusteen mukaan Kroatian julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 1,8 prosenttia ja julkisen velan 73,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 loppuun mennessä. Komission kesän 2022 väliennusteen mukaan Kroatian BKT:n odotetaan supistuvan 3,4 prosenttia vuonna 2022.

(5)

Kroatia pyysi 25 päivänä heinäkuuta 2022 unionilta 550 000 000 euroa taloudellista lisäapua täydentääkseen edelleen vuosina 2020, 2021 ja 2022 aloittamiaan kansallisia toimia, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja käsittelemään taudin leviämisestä työntekijöille aiheutuvia sosioekonomisia seurauksia. Kroatia on erityisesti jatkanut ja muuttanut johdanto-osan 6–7 kappaleessa esitettyjä työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä.

(6)

Kroatia on ottanut työmarkkinalain (3) nojalla käyttöön toimenpiteen, jolla myönnetään yhteisrahoitusta työntekijöiden palkkoihin yrityksille, joiden tulot ovat laskeneet vuoteen 2019 verrattuna. Tuloperusteiden lasku on seuraava: maaliskuun ja toukokuun 2020 välisenä aikana 20 prosentin lasku, kesäkuun ja joulukuun 2020 välisenä aikana 50 prosentin lasku, ja tammikuusta 2021 alkaen ainoa vaatimus on tulojen väheneminen vuoden 2019 vastaavaan kuukauteen verrattuna edellyttäen, että työsuhdetta ei päätetä. Maaliskuun 2020 osalta tuen määrä oli 3 250 Kroatian kunaa jokaista kokoaikaista työntekijää kohti, ja huhtikuusta 2020 alkaen kuukausittaisen tuen määrä on ollut 4 000 kunaa jokaista kokoaikaista työntekijää kohti. Tuen määrä työntekijää kohti pysyy muuttumattomana toimenpiteen voimassaoloaikana, mutta tukikelpoiset alat muuttuvat ajan mittaan taloudellisista olosuhteista riippuen. Marraskuun 2020 ja kesäkuun 2021 välisenä aikana yritykset, jotka ovat kansallisten viranomaisten päätöksellä sulkutoimien kohteena, saivat tukea kokopäiväistä työntekijää kohden sulkutoimien päivien lukumäärästä riippuen, mutta enintään 4 000 kunaa täydeltä kuukaudelta sulkutoimien aikana. Toimenpiteellä jatketaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1348 3 artiklan a alakohdassa kuvattua toimenpidettä, josta säädetään 20 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa Kroatian työvoimapalvelun hallintoneuvoston päätöksessä, jota muutettiin 25 päivänä maaliskuuta, 7 päivänä huhtikuuta, 9 päivänä huhtikuuta, 6 päivänä toukokuuta, 28 päivänä toukokuuta, 18 päivänä kesäkuuta, 25 päivänä kesäkuuta, 10 päivänä heinäkuuta, 29 päivänä heinäkuuta, 7 päivänä syyskuuta, 22 päivänä lokakuuta, 4 päivänä marraskuuta ja 4 päivänä joulukuuta 2020. Työvoimapalvelun hallintoneuvoston tekemät myöhemmät muutokset hyväksyttiin päätöksillä, jotka tehtiin 8 päivänä tammikuuta, 21 päivänä tammikuuta, 3 päivänä maaliskuuta, 15 päivänä huhtikuuta, 30 päivänä huhtikuuta, 31 päivänä toukokuuta, 23 päivänä heinäkuuta, 25 päivänä elokuuta, 29 päivänä syyskuuta, 15 päivänä lokakuuta ja 4 päivänä marraskuuta 2021 sekä 27 päivänä tammikuuta ja 31 päivänä toukokuuta 2022. Toimenpide lopetettiin kesäkuun 2022 lopussa.

(7)

Kroatia otti työmarkkinalain perusteella käyttöön myös toimenpiteen, jolla tuetaan työajan tilapäistä lyhentämistä kesäkuun 2020 ja joulukuun 2022 välisenä aikana minkä tahansa alan yrityksessä, joka työllistää vähintään 10 työntekijää. Tämän toimenpiteen soveltamisen edellytyksenä on, että kaikkien kokoaikaisten työntekijöiden yhteenlasketun kuukausittaisen työajan odotetaan vähenevän vähintään 10 prosenttia työnantajan tasolla ja 20 prosenttia liiketoimintayksikön tasolla sinä kuukautena, jota varten tukea haetaan. Tukea hakevalta työnantajalta edellytetään myös yhteyden osoittamista covid-19:n leviämisen sen liiketoiminnalle aiheuttamien vaikutusten ja odotetun työajan vähenemisen välillä etenkin toimittamalla todisteet siitä, että tulot ovat vähentyneet vähintään 20 prosenttia sinä kuukautena, jota varten tukea haetaan, verrattuna vuoden 2019 vastaavaan kuukauteen tai poikkeuksellisesti vuoden 2022 tammikuun ja helmikuun tapauksessa verrattuna vuoden 2020 vastaavaan kuukauteen. Toimenpidettä koskevaa tukea haetaan sitä kuukautta edeltävänä kuukautena, jota varten tukea haetaan. Toimenpiteellä voidaan rahoittaa kutakin työntekijää enintään 2 000 kunalla kuukaudessa. Toimenpiteellä jatketaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1348 3 artiklan b alakohdassa kuvattua toimenpidettä, josta säädetään 29 päivänä kesäkuuta 2020 annetussa Kroatian työvoimapalvelun hallintoneuvoston päätöksessä, jota muutettiin 10 päivänä heinäkuuta ja 22 päivänä lokakuuta 2020 ja jota muutettiin edelleen 8 päivänä tammikuuta 2021 ja 27 päivänä tammikuuta 2022. Toimenpidettä on tarkoitus soveltaa joulukuun 2022 loppuun saakka.

(8)

Kroatia täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Kroatia on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet julkiset menot ovat kasvaneet 2 220 567 523 euroa 1 päivästä helmikuuta 2020 vuoden 2022 huhtikuun loppuun covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden seurauksena. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, koska se liittyy myös sellaisten suoraan työajan lyhentämisjärjestelyyn ja vastaaviin toimenpiteisiin liittyvien, voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka kattavat huomattavan osan Kroatian yrityksistä ja työvoimasta. Kroatia aikoo rahoittaa kasvaneiden menojen määrästä 631 536 540 euroa unionin varoilla ja 18 430 983 euroa omalla rahoituksellaan.

(9)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Kroatiaa ja varmistanut niiden toteutuneiden julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joihin viitataan 25 päivänä heinäkuuta 2022 päivätyssä pyynnössä.

(10)

Kroatialle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(11)

Koska täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/1348 ilmoitettu saatavuusaika on päättynyt, taloudellista lisäapua varten tarvitaan uusi saatavuusaika. Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1348 myönnetyn taloudellisen avun 18 kuukauden saatavuusaikaa olisi pidennettävä 21 kuukaudella, ja tämän seurauksena kokonaissaatavuusajan olisi oltava 39 kuukautta täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1348 voimaantuloa seuraavasta päivästä alkaen.

(12)

Kroatian ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(13)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Sillä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(14)

Kroatian olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Kroatia on toteuttanut kyseiset menot.

(15)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Kroatian tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

(1)

Neuvosto myönsi Liettualle täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1350 (2) Liettuan 7 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta taloudellista apua lainana, jonka määrä on enintään 602 310 000 euroa, jonka keskimääräinen enimmäismaturiteetti on 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta ja jonka avulla täydennetään Liettuan kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten käsittelemiseksi.

(2)

Liettuan oli määrä käyttää lainaa täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Neuvosto myönsi Liettualle täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 muuttamisesta annetulla täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/678 (3) Liettuan 11 päivänä maaliskuuta 2021 esittämän toisen pyynnön johdosta 354 950 000 euroa lisää taloudellista apua kasvattamalla lainan enimmäismäärän 957 260 000 euroon siten, että lainan keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta ja sen avulla täydennetään Liettuan kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten käsittelemiseksi.

(4)

Liettuan oli määrä käyttää lisälainaa täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/678, 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(5)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Liettuan työvoimasta on joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että Liettuan julkiset menot ovat toistuvasti kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 3 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden osalta.

(6)

Covid-19:n leviäminen ja Liettuan vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet kyseisen leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Vuonna 2020 Liettuan julkisen talouden alijäämä oli 7,3 prosenttia ja julkinen velka 46,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), ja vuoden 2021 lopussa alijäämä oli supistunut 1,0 prosenttiin ja velka 44,3 prosenttiin. Komission kevään 2022 talousennusteen mukaan Liettuan julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 4,6 prosenttia ja julkisen velan 42,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 loppuun mennessä. Komission kesän 2022 väliennusteen mukaan Liettuan BKT:n odotetaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2022.

(7)

Liettua pyysi 8 päivänä elokuuta 2022 unionilta 141 800 000 euron taloudellista lisäapua täydentääkseen edelleen vuosina 2020, 2021 ja 2022 aloittamiaan kansallisia toimia, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja käsittelemään taudin leviämisestä työntekijöille aiheutuvia sosioekonomisia seurauksia. Liettua on erityisesti jatkanut tai muuttanut johdanto-osan 8–9 kappaleessa esitettyjä työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä.

(8)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 3 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla 21 päivänä kesäkuuta 2016 annetulla ”työllisyyslailla nro XII-2470”, sellaisena kuin se on muutettuna 17 päivänä maaliskuuta 2020 annetulla ”lailla nro XIII-2822”, 7 päivänä huhtikuuta 2020 annetulla ”lailla nro XIII-2846”, 4 päivänä kesäkuuta 2020 annetulla ”lailla nro XIII-3005” ja 23 päivänä joulukuuta 2020 annetulla ”lailla nro XIV-131” sekä muutettuna myöhemmin 27 päivänä toukokuuta 2021 annetulla ”lailla nro XIV-351” ja 20 päivänä tammikuuta 2022 annetulla ”lailla nro XIV-911”, Liettua otti karanteenin ja poikkeustilan aikaisena tukena käyttöön työnantajalle maksettavien tukien järjestelmän, jolla katetaan kunkin työssäkäynnin keskeyttämään joutuvan työntekijän arvioitu palkka. Työnantaja saattoi ennen 1 päivää tammikuuta 2021 valita tuen, joka kattaa 70 prosenttia palkasta, kuitenkin enintään 1,5-kertaisesti vähimmäispalkan määrän, tai tuen, joka kattaa 90 prosenttia palkasta (60-vuotiaiden ja sitä vanhempien työntekijöiden osalta 100 prosenttia), kuitenkin enintään vähimmäispalkan määrän. Alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021 työnantaja voi saada tukea, joka kattaa 100 prosenttia palkasta, kuitenkin enintään 1,5-kertaisesti vähimmäispalkan määrän. Järjestelmään osallistuneiden työnantajien on pidettävä vähintään 50 prosenttia työntekijöistään palkattuina vähintään kolmen kuukauden ajan palkkatuen päättymisestä.

(9)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 3 artiklan b alakohdassa tarkoitetun 21 päivänä kesäkuuta 2016 annetun ”työllisyyslain nro XII-2470”, sellaisena kuin se on muutettuna 4 päivänä kesäkuuta 2020 annetulla ”lailla nro XIII-3005” ja myöhemmin muutettuna 27 päivänä toukokuuta 2021 annetulla ”lailla nro XIV-351”, mukaisesti tukia maksettiin ennen 1 päivää heinäkuuta 2021 myös keskeytyksen jälkeen töihin palaaville työntekijöille enintään kuuden kuukauden ajan työhönpaluusta. Työhönpaluuta seuraavien ensimmäisen ja toisen kuukauden aikana maksettavien tukien määrä voi olla enintään 100 prosenttia työntekijän palkasta, kolmantena ja neljäntenä kuukautena enintään 50 prosenttia ja viidentenä ja kuudentena kuukautena enintään 30 prosenttia, kuitenkin siten, että noudatetaan ylärajaa, joka on työnantajan harjoittamasta taloudellisesta toiminnasta riippuen vähimmäispalkka tai kaksi kertaa vähimmäispalkka. Alkaen 1 päivästä heinäkuuta 2021 tukia maksettiin keskeytyksen jälkeen töihin palaaville työntekijöille enintään kahden kuukauden ajan heidän työhönpaluunsa jälkeen. Ensimmäisen kuukauden tuki on 100 prosenttia työntekijän palkasta, mutta enintään 0,9 kertaa vähimmäispalkka, ja toisen kuukauden aikana 100 prosenttia työntekijän palkasta, mutta enintään 0,6 kertaa vähimmäispalkka. Kyseisiä tukia voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettuina työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavina toimenpiteinä, koska niiden tarkoituksena oli tarjota työntekijöille toimeentulotukea ja auttaa säilyttämään olemassa olevat työsuhteet.

(10)

Liettua täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Liettua on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat kasvaneet 1 264 915 309 euroa 1 päivästä helmikuuta 2020 covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden seurauksena. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, koska se liittyy myös sellaisten suoraan työajan lyhentämisjärjestelyyn ja vastaaviin toimenpiteisiin liittyvien, voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka kattavat huomattavan osan Liettuan yrityksistä ja työvoimasta. Liettua aikoo rahoittaa kasvaneiden menojen määrästä 144 350 000 euroa unionin varoilla ja 21 505 309 euroa omalla rahoituksellaan.

(11)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Liettuaa ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joihin viitataan 8 päivänä elokuuta 2022 päivätyssä pyynnössä.

(12)

Liettualle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(13)

Koska täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/1350 ilmoitettu saatavuusaika on päättynyt, taloudellista lisäapua varten tarvitaan uusi saatavuusaika. Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1350 myönnetyn taloudellisen avun 18 kuukauden saatavuusaikaa olisi pidennettävä 21 kuukaudella, ja tämän seurauksena kokonaissaatavuusajan olisi oltava 39 kuukautta täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1350 voimaantuloa seuraavasta päivästä alkaen.

(14)

Liettuan ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(15)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Sillä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(16)

Liettuan olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Liettua on toteuttanut kyseiset menot.

(17)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Liettuan tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

(1)

Neuvosto myönsi täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1346 (2) Kreikalle sen 6 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta taloudellista apua sellaisena lainana, jonka määrä on enintään 2 728 000 000 euroa, keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta, niiden Kreikan kansallisten toimien täydentämiseksi, joilla lievennetään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja reagoidaan taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuviin sosioekonomisiin vaikutuksiin.

(2)

Kreikan oli määrä käyttää laina täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Neuvosto myönsi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2020/1346 muuttavalla täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/679 (3) Kreikalle sen 9 päivänä maaliskuuta 2021 esittämän toisen pyynnön johdosta taloudellista lisäapua 2 537 000 000 euroa, jonka myötä lainan enimmäismäärä on 5 265 000 000 euroa, keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta; lainalla täydennetään Kreikan kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille aiheutuviin sosioekonomisiin vaikutuksiin reagoimiseksi.

(4)

Kreikan oli määrä käyttää lisälaina täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/679, 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(5)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Kreikan työvoimasta on joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 3 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät Kreikan julkiset menot ovat toistuvasti kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti.

(6)

Covid-19:n leviäminen ja Kreikan vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet taudin leviämisen sekä sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Vuonna 2020 Kreikan julkisen talouden alijäämä oli 10,2 prosenttia ja velka 206,3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), ja vuoden 2021 lopussa vastaavat luvut supistuivat 7,4 prosenttiin ja 193,3 prosenttiin. Komission kevään 2022 talousennusteessa Kreikan julkistalouden alijäämän ennakoidaan olevan 4,3 prosenttia ja julkisen velan 185,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 loppuun mennessä. Komission kesän 2022 väliennusteessa Kreikan BKT:n odotetaan kasvavan 4,0 prosenttia vuonna 2022.

(7)

Kreikka pyysi 1 päivänä syyskuuta 2022 unionilta taloudellista apua vielä 900 000 000 euroa, täydentääkseen edelleen vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamiaan kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi ja taudin leviämisen työntekijöille aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin reagoimiseksi. Erityisesti Kreikka jatkoi edelleen johdanto-osan 8 ja 9 kappaleessa esitettyjä työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä.

(8)

Tarkemmin ottaen Kreikan pyyntö koskee täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettua ”14 päivänä maaliskuuta 2020 annettua säädöstä” (4), jolla otettiin käyttöön erityisavustus yksityisen sektorin työntekijöille, joiden työsopimukset on keskeytetty. Kyseisellä toimenpiteellä pyritään suojelemaan sellaisten yritysten työntekijöitä, jotka keskeyttävät yleisen määräyksen vuoksi toimintansa tai jotka toimivat covid-19:n leviämisen pahoin koettelemilla talouden aloilla, ja toimenpide koskee 534 euron kuukausittaisen erityisavustuksen maksamista työntekijöille, joiden työsopimukset ovat olleet keskeytettyinä. Järjestelyn soveltaminen edellyttää, että työnantaja pitää saman määrän työntekijöitä eli täysin samat työntekijät palveluksessaan työsopimuksen keskeytyksen kestoa vastaavan ajan. Toimenpiteen voimassaoloa on jatkettu 31 päivään tammikuuta 2022 saakka.

(9)

Viranomaiset ovat lisäksi ottaneet käyttöön täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 3 artiklan b alakohdassa tarkoitetun valtion rahoituksen johdanto-osan 8 kappaleessa tarkoitettua erityisavustusta saavien työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja varten. Järjestelyn soveltaminen edellyttää, että työnantaja pitää saman määrän työntekijöitä eli täysin samat työntekijät palveluksessaan työsopimuksen keskeytyksen kestoa vastaavan ajan.

(10)

Kreikka täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Kreikka on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat lisääntyneet 6 477 014 989 euroa 1 päivästä helmikuuta 2020 covid-19:n leviämisen sosioekonomisiin vaikutuksiin reagoimiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden seurauksena. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, sillä se liittyy myös suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin liittyvien ja merkittävän osan Kreikan yrityksistä ja työvoimasta kattavien voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden jatkamiseen. Kreikka aikoo kattaa 312 014 989 euroa omalla rahoituksella.

(11)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Kreikkaa ja todentanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joihin viitataan 1 päivänä syyskuuta 2022 päivätyssä pyynnössä.

(12)

Kreikalle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(13)

Koska täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/1346 ilmoitettu saatavuusaika on päättynyt, taloudelliselle lisäavulle tarvitaan uusi saatavuusaika. Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1346 myönnettyä 18 kuukauden rahoitustuen saatavuusaikaa olisi pidennettävä 21 kuukaudella, minkä vuoksi kokonaissaatavuusajan olisi oltava 39 kuukautta ensimmäisestä täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1346 voimaantuloa seuraavasta päivästä alkaen.

(14)

Kreikan ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(15)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Sillä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(16)

Kreikan olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Kreikka on toteuttanut kyseiset menot.

(17)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Kreikan tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä taloudellisen avun pyynnöt, jotka muut jäsenvaltiot ovat asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittaneet tai suunnittelevat toimittavansa, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

1)

Neuvosto myönsi täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1344 (2) Kyprokselle sen 6 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta taloudellista apua sellaisena lainana, jonka määrä on enintään 479 070 000 euroa ja jonka keskimääräinen enimmäismaturiteetti on 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta, niiden Kyproksen kansallisten toimien täydentämiseksi, joilla lievitetään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja reagoidaan taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuviin sosioekonomisiin vaikutuksiin.

2)

Kyproksen oli määrä käyttää lainaa täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

3)

Neuvosto myönsi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2020/1344 muuttavalla täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/680 (3) Kyprokselle sen 10 päivänä maaliskuuta 2021 esittämän toisen pyynnön johdosta 124 700 000 euroa lisää taloudellista apua kasvattamalla lainan määrän enintään 603 770 000 euroon siten, että lainan keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta; lainalla täydennetään Kyproksen kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuviin sosioekonomisiin vaikutuksiin reagoimiseksi.

4)

Kyproksen oli määrä käyttää lisälainaa täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344, sellaisena kuin se on muutettuna täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2021/680, 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

5)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Kyproksen työvoimasta on joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan c, e, f, g, h ja i alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät Kyproksen julkiset menot ovat toistuvasti kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti.

6)

Covid-19:n leviäminen ja Kyproksen vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet taudin leviämisen sekä sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Vuonna 2020 Kyproksen julkisen talouden alijäämä oli 5,8 prosenttia ja velka 115,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), ja vuoden 2021 lopussa vastaavat luvut supistuivat 1,7 prosenttiin ja 103,6 prosenttiin. Komission kevään 2022 talousennusteen mukaan Kyproksen julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 0,3 prosenttia ja julkisen velan 93,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 loppuun mennessä. Komission talven 2022 väliennusteen mukaan Kyproksen BKT:n odotetaan kasvavan 3,2 prosenttia vuonna 2022.

7)

Kypros pyysi 5 päivänä syyskuuta 2022 unionilta taloudellista apua vielä 29 200 000 euroa, jotta se voisi edelleen täydentää vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamiaan kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi ja taudin leviämisen työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheuttamiin sosioekonomisiin seurauksiin reagoimiseksi. Erityisesti Kypros laajensi edelleen johdanto-osan 8–13 kappaleessa esitettyjä työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä tai muutti niitä.

8)

Laki nro 27(I)/2020 (4), laki nro 49(I)/2020 (5), laki nro 140(I)/2020 (6), laki nro 36(I)/2021 (7) ja laki nro 120(I)2021 (8) ovat olleet perustana useiden sellaisten kuukausittaisten hallinnollisten määräysten (9) käyttöönotolle, joissa määritellään toimenpiteitä covid-19-leviämisen vaikutuksiin reagoimiseksi. Kyseisten lakien perusteella viranomaiset ovat ottaneet käyttöön täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetun toimintansa osittain keskeyttäneiden yritysten tukijärjestelyn. Tukijärjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan sellaisten yritysten työntekijöille, joiden liikevaihto on supistunut pandemian seurauksena, ja edellyttäen, että työpaikat säilytetään. Palkkakompensaatio on 60 prosenttia vuonna 2018 maksetusta työntekijän palkasta tai 60 prosenttia työntekijän sosiaaliturvamaksuista vuonna 2018, sen mukaan kumpi on suurempi. Kompensaation enimmäismäärä on 1 214 euroa ja vähimmäismäärä 360 euroa kuukaudessa. Toimenpide oli alun perin voimassa maaliskuun 2020 ja kesäkuun 2020 välisen ajan ja sen voimassaoloa jatkettiin tammikuusta 2021 elokuuhun 2021.

9)

Lisäksi laki nro 27(I)/2020, laki nro 49(I)/2020, laki nro 140(I)/2020, laki nro 36(I)/2021 ja laki nro 120(I)2021 sekä useat hallinnolliset määräykset (10) ovat olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan e alakohdassa tarkoitetulle hotelliyksikköjä ja majoitusliikkeitä koskevalle erityisjärjestelylle. Erityisjärjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan hotellialan yritysten ja muiden majoitusliikkeiden työntekijöille silloin, kun työnantaja on keskeyttänyt toimintansa kokonaan tai työnantajan liikevaihto on supistunut yli 40 prosenttia. Järjestelyyn osallistumisen ehtona on työpaikkojen säilyttäminen. Toimenpide oli alun perin voimassa kesäkuun 2020 ja lokakuun 2020 välisen ajan ja sen voimassaoloa jatkettiin marraskuusta 2020 lokakuuhun 2021.

10)

Lisäksi laki nro 27(I)/2020, laki nro 49(I)/2020, laki nro 140(I)/2020, laki nro 36(I)/2021 ja laki nro 120(I)2021 sekä useat kuukausittaiset hallinnolliset määräykset (11) ovat olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan f alakohdassa tarkoitetulle erityisjärjestelylle, jolla tuetaan matkailualaan liittyviä tai matkailualan vaikutusten kohteena olevia yrityksiä tai yrityksiä, jotka ovat yhteydessä yrityksiin, joiden toiminta on pakko keskeyttää kokonaan. Erityisjärjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan hotellialan yritysten ja muiden majoitusliikkeiden työntekijöille silloin, kun niiden toiminta on keskeytynyt kokonaan tai niiden liikevaihto on supistunut yli 40 prosenttia alkuperäisen järjestelyn 55 prosentin sijaan, edellyttäen, että työpaikat säilytetään. Toimenpide oli alun perin voimassa kesäkuun 2020 ja elokuun 2020 välisen ajan ja sen voimassaoloa jatkettiin syyskuusta 2020 lokakuuhun 2021 ja sitä muutettiin.

11)

Lisäksi laki nro 27(I)/2020, laki nro 49(I)/2020, laki nro 140(I)/2020, laki nro 36(I)/2021 ja laki nro 120(I)2021 sekä useat kuukausittaiset hallinnolliset määräykset (12) ovat olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan g alakohdassa tarkoitetulle erityisjärjestelylle, jolla tuetaan erityistä ennalta määritettyä toimintaa harjoittavia yrityksiä. Kyseisestä erityisjärjestelystä maksetaan tulokorvausta 50 prosentille siihen liittyneiden yritysten henkilöstöstä. Palkkakompensaatio on 60 prosenttia maksetusta työntekijän palkasta tai 60 prosenttia työntekijän sosiaaliturvamaksuista viitevuonna, sen mukaan kumpi on suurempi. Kompensaation enimmäismäärä on 1 214 euroa ja vähimmäismäärä 360 euroa kuukaudessa. Järjestelyyn osallistumisen ehtona on työpaikkojen säilyttäminen. Toimenpiteen, joka oli alun perin voimassa kesäkuun 2020 ja elokuun 2020 välisen ajan, voimassaoloa jatkettiin syyskuusta 2020 lokakuuhun 2021.

12)

Lisäksi täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan h alakohdassa tarkoitetussa toimenpiteessä ”Lisätalousarvio, tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa” vahvistetussa tukijärjestelyssä otetaan käyttöön tukia erittäin pienille ja pienille yrityksille sekä itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka työllistävät enintään 50 työntekijää. Pyyntö kattaa ainoastaan itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen liittyvät menot. Kyseiset tuet kattavat kertasuoritteisen avustuksen pienten yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien toimintakustannusten tukemiseksi. Kertaluonteisten avustusten määriä on tarkistettu useiden yritysryhmien osalta työntekijöiden määrän perusteella. Lisäksi niiden yritysten osalta, joiden toiminta on ollut keskeytynyt maaliskuusta 2020 alkaen, on sovittu avustuksesta, joka on 10 000 euroa yrityksille, joissa on enintään yhdeksän työntekijää ja 15 000 euroa yrityksille, joissa on yli yhdeksän työntekijää. Tukijärjestelyä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettua työajan lyhentämisjärjestelyä vastaavana toimenpiteenä, koska sen tavoitteena on suojella itsenäisiä ammatinharjoittajia tai vastaavia työntekijäryhmiä tulojen vähentymiseltä tai menetykseltä. Marraskuussa 2020 tämän toimenpiteen, joka oli alun perin voimassa huhtikuun 2020 ja toukokuun 2020 välisen ajan, voimassaoloa jatkettiin marraskuuhun 2020 ja sitä muutettiin. Järjestelyn voimassaoloa jatkettiin jälleen maaliskuussa 2021 ja huhtikuussa 2021, ja se kattoi työntekijämäärästä huolimatta yritykset, joiden oli terveysministerin asetusten mukaan keskeytettävä toimintansa kokonaan.

13)

Lisäksi laki nro 27(I)/2020, laki nro 49(I)/2020, laki nro 140(I)/2020, laki nro 36(I)/2021 ja laki nro 120(I)2021 sekä useat kuukausittaiset hallinnolliset määräykset (13) ovat olleet perustana täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 3 artiklan i alakohdassa tarkoitetulle sairauspäivärahajärjestelylle. Kyseisen järjestelyn mukaisesti palkkakompensaatiota maksetaan yksityisen sektorin työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, edellyttäen että heidät joko luokitellaan terveysministeriön julkaiseman luettelon mukaisesti haavoittuvassa asemassa oleviksi henkilöiksi, viranomaiset ovat asettaneet heidät karanteeniin tai he ovat saaneet covid-19-tartunnan. Toimenpide oli alun perin voimassa maaliskuun 2020 ja kesäkuun 2020 välisen ajan ja sitä jatkettiin marraskuusta 2020 kesäkuuhun 2021.

14)

Kypros täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Kypros on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat 1 päivästä helmikuuta 2020 kasvaneet covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden seurauksena 777 840 000 euroa. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, sillä se liittyy myös sellaisten suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin liittyvien, voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka kattavat merkittävän osan Kyproksen yrityksistä ja työvoimasta. Kypros aikoo rahoittaa kasvaneiden menojen määrästä 144 870 000 euroa unionin varoilla.

15)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Kyprosta ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan niihin työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joihin viitataan 5 päivänä syyskuuta 2022 esitetyssä pyynnössä.

16)

Kyprokselle olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

17)

Koska täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/1344 ilmoitettu saatavuusaika on päättynyt, taloudellista lisäapua varten tarvitaan uusi saatavuusaika. Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1344 myönnettyä 18 kuukauden rahoitustuen saatavuusaikaa olisi pidennettävä 21 kuukaudella, minkä vuoksi kokonaissaatavuusajan olisi oltava 39 kuukautta ensimmäisestä täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1344 voimaantuloa seuraavasta päivästä alkaen.

18)

Kyproksen ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

19)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

20)

Kyproksen olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Kypros on toteuttanut kyseiset menot.

21)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Kyproksen tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

(1)

Neuvosto myönsi täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1354 (2) Portugalille Portugalin 11 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta taloudellista apua lainana, jonka määrä on enintään 5 934 462 488 euroa, keskimääräinen enimmäismaturiteetti 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta ja jonka avulla täydennetään Portugalin kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten käsittelemiseksi.

(2)

Portugalin oli määrä käyttää laina täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyjen, vastaavien toimenpiteiden ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Portugalin 9 päivänä joulukuuta 2021 esittämän toisen pyynnön johdosta neuvosto laajensi täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2022/99 (3) luetteloa toimenpiteistä, joihin taloudellista apua oli jo myönnetty täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1354, tarkoituksena täydentää Portugalin kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten käsittelemiseksi.

(4)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Portugalin työvoimasta on joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät Portugalin julkiset menot kasvavat toistuvasti äkillisesti ja voimakkaasti.

(5)

Covid-19:n leviäminen ja Portugalin vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet taudin leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Vuonna 2020 Portugalin julkistalouden alijäämä oli 5,8 prosenttia ja julkinen velka 135,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), ja vuoden 2021 lopussa nämä luvut olivat pienentyneet 2,8 prosenttiin ja 127,4 prosenttiin. Komission kevään 2022 talousennusteen mukaan Portugalin julkistalouden alijäämän odotetaan olevan 1,9 prosenttia ja julkisen velan määrä 119,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 loppuun mennessä. Komission kesän 2022 väliennusteen mukaan Portugalin BKT kasvaa 6,5 prosenttia vuonna 2022.

(6)

Portugali pyysi 17 päivänä syyskuuta 2022 unionilta 300 000 000 euroa taloudellista lisäapua täydentääkseen edelleen vuosina 2020, 2021 ja 2022 aloittamiaan kansallisia toimia, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja käsittelemään taudin leviämisen sosioekonomisia vaikutuksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Erityisesti Portugali jatkoi tai muutti johdanto-osan 7–21 kappaleessa esitettyjä työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä.

(7)

”12 päivänä helmikuuta annetun lain 7/2009” 298–308 §:llä, siten kuin ”31 päivänä joulukuuta annetun lain 75-B/2020” 142 §:ssä täsmennetään, otettiin käyttöön toimenpide, jolla tuetaan työsuhteen jatkamista joko keskeyttämällä työssäkäynti tilapäisesti tai lyhentämällä Portugalin työlainsäädäntöön kirjattua normaalia työaikaa. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan a alakohdassa. Alun perin toimenpiteellä katettiin 70 prosenttia tukikelpoisten yritysten työntekijöilleen maksamasta korvauksesta, joka on kaksi kolmasosaa työntekijän normaalista bruttopalkasta. Tämän ”kahden kolmasosan korvauksen” vähimmäismäärä vastasi kansallista vähimmäispalkkaa ja enimmäismäärä kansallista vähimmäispalkkaa kerrottuna kolmella. Tukikelpoisuuden ehtona oli, että yritys oli joutunut keskeyttämään toimintansa tai sille oli aiheutunut huomattavia tulonmenetyksiä. Myöhemmin toimenpidettä laajennettiin muun muassa korottamalla työntekijöille maksettavaa korvausta väliaikaisesti 100 prosenttiin heidän normaalista bruttopalkastaan.

(8)

”26 päivänä maaliskuuta annetulla asetuksella 10-G/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”28 päivänä maaliskuuta tehdyllä oikaisulla 14/2020”, sekä ”13 päivänä huhtikuuta annetun asetuksen 14-F/2020” 4 §:llä, ”1 päivänä toukokuuta annetun asetuksen 20/2020” 3 §:llä, ”14 päivänä toukokuuta annetun asetuksen 20-H/2020” 6 §:llä, ”19 päivänä kesäkuuta annetun asetuksen 27-B/2020” 2 §:llä ja ”15 päivänä tammikuuta annetun asetuksen 6-C/2021” 2 §:llä ja siten kuin ”31 päivänä joulukuuta annetun lain 75-B/2020” 142 §:ssä täsmennetään, otettiin käyttöön uusi yksinkertaistettu erityistuki työsopimusten jatkamiselle keskeyttämällä työssäkäynti tilapäisesti tai lyhentämällä normaalia työaikaa. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan b alakohdassa. Tämä toimenpide vastasi muuten johdanto-osan 7 kappaleessa tarkoitettua toimenpidettä, mutta siinä sovellettiin yksinkertaistettuja menettelyjä korvauksen saamisen nopeuttamiseksi. Alun perin toimenpiteellä katettiin 70 prosenttia tukikelpoisten yritysten työntekijöilleen maksamasta korvauksesta, joka on kaksi kolmasosaa työntekijän normaalista bruttopalkasta, ja vapautettiin työnantaja sosiaaliturvamaksuista. Tämän ”kahden kolmasosan korvauksen” vähimmäismäärä vastasi kansallista vähimmäispalkkaa ja enimmäismäärä kansallista vähimmäispalkkaa kerrottuna kolmella. Tukikelpoisuuden ehtona oli, että yritys oli joutunut keskeyttämään toimintansa tai sille oli aiheutunut vähintään 40 prosentin tulonmenetys tukipyyntöä edeltäneellä 30 vuorokauden ajanjaksolla verrattuna joko edellisen vuoden samaan kuukauteen tai pyyntöä edeltänyttä 30 vuorokauden ajanjaksoa edeltäneiden kahden kuukauden kuukausittaiseen keskituloon. Myöhemmin toimenpidettä laajennettiin useita kertoja muun muassa korottamalla työntekijöille maksettavaa korvausta väliaikaisesti 100 prosenttiin heidän normaalista bruttopalkastaan erityisissä olosuhteissa. Julkiselle hallinnolle sosiaaliturvamaksuista vapauttamisesta seuraa tulonmenetys, jonka voidaan asetusta (EU) 2020/672 sovellettaessa katsoa vastaavan julkisia menoja.

(9)

”26 päivänä maaliskuuta annetun asetuksen 10-G/2020” 5 §:n 2 momentin ja 7–9 §:n mukaan tapauksissa, joissa yritys sai tukea johdanto-osan 7 tai 8 kappaleessa mainituista toimenpiteistä ja sillä oli työllisyys- ja koulutuspalveluista vastaavan kansallisen viranomaisen (Instituto do Emprego e Formação Profissional, IEFP) hyväksymä koulutusohjelma, ammatillisista erityisohjelmista voitiin myöntää koulutustukea korvaamaan tulojen menetyksiä sekä koulutukseen liittyviä kustannuksia, kun koulutus tapahtuu työajalla vaihtoehtona työajan lyhentämiselle. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan c alakohdassa.

(10)

”19 päivänä kesäkuuta annetun asetuksen 27-B/2020” 4 ja 5 §:ssä ja ”30 päivänä heinäkuuta annetun asetuksen 46-A/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”15 päivänä tammikuuta annetun asetuksen 6-C/2021” 4 §:llä, ”24 päivänä maaliskuuta annetun asetuksen 23-A/2021” 2 §:llä ja ”12 päivänä toukokuuta annetun asetuksen 32/2021” 2 §:llä ja sellaisena kuin se on täsmennettynä ”14 päivänä toukokuuta annetussa hallituksen määräyksessä 102-A/2021”, 14-A §:ssä otettiin käyttöön uusi erityinen tukitoimenpide yrityksille liiketoiminnan uudelleen aloittamiseen. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan d alakohdassa. Alun perin työhön paluun helpottamiseksi ja työpaikkojen säilyttämisen tukemiseksi yritykset, joiden työntekijät olivat saaneet tukea johdanto-osan 7 tai 8 kappaleessa tarkoitetuista toimenpiteistä, saattoivat saada etuuden, joka vastasi joko kansallista vähimmäispalkkaa ja joka maksettiin kertasuorituksena kustakin asiaankuuluvasta työntekijästä tai kansallista vähimmäispalkkaa kerrottuna kahdella ja joka maksettiin erissä kuuden kuukauden ajan kustakin tällaisesta työntekijästä. Silloin kun tuki maksettiin erissä, yritys sai myös 50 prosentin osittaisen vapautuksen sosiaaliturvamaksuista asiaankuuluvien työntekijöiden osalta. Tämän jälkeen toimenpidettä laajennettiin useaan kertaan muun muassa lisäämällä tukikelpoisten yritysten joukkoon mikroyritykset, joiden työntekijät olivat hyötyneet johdanto-osan 12 kappaleessa tarkoitetusta toimenpiteestä ja jotka saattoivat tämän jälkeen saada etuuden, joka vastasi kansallista vähimmäispalkkaa kerrottuna kahdella ja joka maksettiin erissä kuuden kuukauden ajan kustakin tällaisesta työntekijästä.

(11)

”19 päivänä kesäkuuta annetun asetuksen 27-B/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”14 päivänä elokuuta annetun asetuksen 58-A/2020” 2 §:llä, 3 §:ssä otettiin käyttöön uusi tulovakautuslisä työntekijöille, jotka ovat hyötyneet johdanto-osan 7 tai 8 kappaleessa tarkoitetuista toimenpiteistä vähintään yhden kuukauden ajan (myöhemmin täsmennettynä 30 peräkkäisen päivän ajan) huhtikuun ja kesäkuun 2020 välisenä aikana. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan e alakohdassa. Tukikelpoisia olivat työntekijät, joiden helmikuun 2020 bruttopalkka ei ylittänyt kansallista vähimmäispalkkaa kerrottuna kahdella. Työntekijällä oli oikeus etuuteen, joka vastasi helmikuun 2020 bruttopalkan ja sen ajanjakson bruttopalkan, jonka aikana työntekijä kuului jommankumman edellä mainitun toimenpiteen piiriin, välistä erotusta; sen vähimmäismäärä oli 100 euroa ja enimmäismäärä 351 euroa.

(12)

”30 päivänä heinäkuuta annetun asetuksen 46-A/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”19 päivänä lokakuuta annetun asetuksen 90/2020” 2 §:llä, 4 §:ssä, ”31 päivänä joulukuuta annetun lain 75-B/2020” 142 §:ssä, ”15 päivänä tammikuuta annetun asetuksen 6-C/2021” 3 §:ssä, ”24 päivänä maaliskuuta annetun asetuksen 23-A/2021” 2 §:ssä ja ”13 päivänä elokuuta annetun asetuksen 71-A/2021” 2 §:ssä otettiin käyttöön uusi progressiivinen erityistuki työsuhteen jatkamiseksi lyhentämällä tilapäisesti normaalia työaikaa. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan f alakohdassa. Alun perin toimenpiteellä myönnettiin tukikelpoisille yrityksille etuus, joka kattoi 70 prosenttia työntekijöille maksettavasta korvauksesta tekemättömiltä työtunneilta, jolloin työntekijöille maksettava korvaus oli kaksi kolmasosaa työntekijän normaalista bruttopalkasta elo- ja syyskuussa 2020 tekemättä jääneiden työtuntien osalta tai neljä viidesosaa työntekijän normaalista bruttopalkasta loka-joulukuussa 2020 tekemättä jääneiden työtuntien osalta. Työntekijöiden kokonaisbruttopalkan vähimmäismäärä vastasi tällöin kansallista vähimmäispalkkaa.

Toimenpiteellä tukikelpoinen yritys myös vapautettiin asianomaisten työntekijöiden sosiaaliturvamaksuista kokonaan tai osittain sen mukaan, oliko kyseessä mikroyritys, pieni- tai keskisuuri yritys vai suuri yritys. Tukikelpoisuuden ehtona oli, että yritys oli joutunut keskeyttämään toimintansa tai sille oli aiheutunut vähintään 40 prosentin tulonmenetys tukipyyntöä edeltäneellä 30 vuorokauden ajanjaksolla verrattuna joko edellisen vuoden samaan kuukauteen tai pyyntöä edeltänyttä 30 vuorokauden ajanjaksoa edeltäneiden kahden kuukauden kuukausittaiseen keskituloon. Normaalin työajan tilapäisen lyhennyksen enimmäiskesto oli sitä suurempi, mitä suuremmat olivat tukikelpoisen yrityksen tulonmenetykset. Tämän jälkeen toimenpidettä laajennettiin useita kertoja muun muassa lisäämällä tukikelpoisten yritysten joukkoon yritykset, joiden tulonmenetykset olivat vähintään 25 prosenttia, tarkistamalla normaalin työajan tilapäisen lyhennyksen enimmäiskestoa tukikelpoisten yritysten tulonmenetysten suuruuden mukaan, korottamalla työntekijöille maksettavaa korvausta tilapäisesti 100 prosenttiin työntekijöiden normaalista bruttopalkasta tekemättömien työtuntien osalta ja poistamalla asteittain työnantajan sosiaaliturvamaksujen vapautukset. Julkiselle hallinnolle sosiaaliturvamaksuista vapauttamisesta seuraa tulonmenetys, jonka voidaan asetusta (EU) 2020/672 sovellettaessa katsoa vastaavan julkisia menoja.

(13)

”13 päivänä maaliskuuta annetun asetuksen 10-A/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”6 päivänä huhtikuuta annetun asetuksen 12-A/2020” 2 §:llä, 26 §:ssä, ”13 päivänä huhtikuuta annetun asetuksen 14-F/2020” 2 §:ssä, ”7 päivänä toukokuuta annetun asetuksen 20-C/2020” 4 §:ssä, ”24 päivänä heinäkuuta annetun lain 27-A/2020” 9 §:ssä ja ”11 päivänä elokuuta annetun lain 31/2020” 2 §:ssä sekä ”31 päivänä maaliskuuta annetun lain 2/2020” 325-G §:ssä, sellaisena kuin se on lisättynä ”24 päivänä heinäkuuta annetun lain 27-A/2020” 3 §:llä, otettiin käyttöön uusi erityinen tukitoimenpide itsenäisille ammatinharjoittajille, epävirallisille työntekijöille ja päällikkötason työntekijöille. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan g alakohdassa. Alun perin toimenpiteessä oli kyse kuukausittaisesta etuudesta, joka vastasi henkilön rekisteröityjä tuloja ja joka oli enimmäismäärältään Portugalin sosiaalituki-indeksin suuruinen (Indexante dos Apoios Sociais, IAS, 438,81 euroa vuonna 2020). Tukikelpoisia olivat henkilöt, jotka olivat joutuneet keskeyttämään toimintansa. Myöhemmin toimenpidettä laajennettiin useita kertoja muun muassa oikeuttamalla tukeen henkilöt, joiden tulonmenetykset olivat olleet vähintään 40 prosenttia tukipyyntöä edeltäneellä 30 vuorokauden ajanjaksolla verrattuna edellisen vuoden samaan kuukauteen tai kyseistä ajanjaksoa edeltäneiden kahden kuukauden kuukausittaiseen keskituloon, ja tarkistettiin siten, että kuukausittainen etuus vastasi joko henkilöiden rekisteröityjä tuloja ja enimmäismäärältään Portugalin sosiaaliturvaindeksiä, kun henkilön rekisteröidyt tulot olivat alle 1,5 kertaa Portugalin sosiaalituki-indeksi, tai kahta kolmasosaa henkilön rekisteröidyistä tuloista ja enimmäismäärältään kansallista vähimmäispalkkaa, kun henkilöiden rekisteröidyt tulot olivat vähintään 1,5 kertaa Portugalin sosiaalituki-indeksi, sekä vahvistamalla vähimmäismääräksi 50 prosenttia Portugalin sosiaaliturvaindeksistä.

(14)

”13 päivänä maaliskuuta annetun asetuksen 10-A/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”6 päivänä huhtikuuta annetun asetuksen 12-A/2020” 2 §:llä, 23 §:ssä ja ”7 päivänä huhtikuuta annetun lain 16/2021” 3 §:ssä otettiin käyttöön perhelisä työntekijöille, jotka ovat estyneitä työskentelemään siksi, että heidän täytyy avustaa alle 12-vuotiaita lapsiaan tai muita huollettavanaan olevia, tai jos huollettavalla on vamma tai krooninen sairaus, ikärajaa ei sovelleta. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan h alakohdassa. Toimenpiteessä oli kyse etuudesta, joka vastasi kahta kolmasosaa normaalista bruttopalkasta siten, että puolet tuesta maksaa työnantaja ja puolet maksetaan sosiaaliturvasta, ja vähimmäismäärältään kansallista vähimmäispalkkaa ja enimmäismäärältään kansallista vähimmäispalkkaa kerrottuna kolmella. Tämän toimenpiteen voidaan katsoa vastaavan asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettua työajan lyhentämisjärjestelyä, koska siitä myönnetään työntekijöille tulotukea lastenhoitokustannuksiin koulujen kiinniolon ajan ja siten autetaan vanhempia jatkamaan työntekoa ja ehkäistään työsuhteen jatkumisen vaarantuminen.

(15)

”19 päivänä maaliskuuta annetulla hallituksen määräyksellä 3485-C/2020”, ”10 päivänä huhtikuuta annetulla hallituksen määräyksellä 4395/2020” ja ”28 päivänä toukokuuta annetulla hallituksen määräyksellä 5897-B/2020” otettiin käyttöön erityinen tukitoimenpide kouluttajien työsuhteen jatkamiseksi tilanteessa, jossa ammatillisia koulutuksia on jouduttu perumaan. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan i alakohdassa. Julkisista varoista maksettava tuki muodostui etuudesta, joka kattaa kouluttajien palkan, vaikka ammatillisia koulutuksia ei järjestetty.

(16)

”3 päivänä maaliskuuta annetussa työ-, yhteisvastuu- ja sosiaaliturvaministerin ja terveysministerin määräyksessä 2875-A/2020” sekä ”13 päivänä maaliskuuta annetun asetuksen 10-A/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”3 päivänä syyskuuta annetun asetuksen 62-A/2020” 2 §:llä, 20 §:ssä ja ”31 päivänä maaliskuuta annetun lain 2/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”24 päivänä heinäkuuta annetun lain 27-A/2020” 3 §:llä, 325-F §:ssä otettiin käyttöön covid-19-tartunnan johdosta maksettava sairausetuus. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan m alakohdassa. Covid-19-sairausetuutta myönnettäessä ei sovellettu odotusaikaa, kuten Portugalin tavanomaisessa sairauspäivärahajärjestelyssä. Julkisista varoista maksettava etuus vastasi tuensaajien normaalia bruttopalkkaa.

(17)

”13 päivänä maaliskuuta annetun asetuksen 10-A/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”3 päivänä syyskuuta annetun asetuksen 62-A/2020” 2 §:llä, 19 §:ssä ja ”31 päivänä maaliskuuta annetun lain 2/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”24 päivänä heinäkuuta annetun lain 27-A/2020” 3 §:llä, 325-F §:ssä otettiin käyttöön korvaus työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka olivat ennalta ehkäisevässä karanteenissa ja siksi tilapäisesti estyneitä harjoittamasta ammattiaan. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan l alakohdassa. Korvausta myönnettäessä ei sovellettu odotusaikaa. Siitä hyötyvillä työntekijöillä tai itsenäisillä ammatinharjoittajilla oli oikeus normaalia bruttopalkkaansa vastaavaan korvaukseen.

(18)

”Azoreiden aluehallituksen neuvoston 8 päivänä huhtikuuta antamalla päätöslauselmalla 97/2020”, ”Azoreiden aluehallituksen neuvoston 28 päivänä huhtikuuta antamalla päätöslauselmalla 120/2020”, ”Azoreiden aluehallituksen neuvoston 5 päivänä toukokuuta antamalla päätöslauselmalla 128/2020”, ”Azoreiden aluehallituksen neuvoston 5 päivänä toukokuuta antamalla päätöslauselmalla 129/2020”, ”Azoreiden aluehallituksen neuvoston 15 päivänä heinäkuuta antamalla päätöslauselmalla 195/2020”, ”Azoreiden aluehallituksen neuvoston 15 päivänä heinäkuuta antamalla päätöslauselmalla 196/2020” ja ”Azoreiden aluehallituksen neuvoston 17 päivänä heinäkuuta antamalla päätöslauselmalla 200/2020” otettiin käyttöön joukko työllisyyteen liittyviä alueellisia toimenpiteitä Azorien autonomisella alueella. Toimenpiteet kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan j alakohdassa. Erityisten toimenpiteiden, mukaan lukien alueellinen lisä kansallisiin järjestelyihin eli työajan lyhentämisjärjestelyihin, sekä tuki itsenäisille ammatinharjoittajille ja yrityksille toiminnan uudelleen aloittamiseen, tarkoituksena oli työllisyyden säilyttäminen Azoreilla covid-19:n leviämisen aikana. Kyseisten toimenpiteiden nojalla maksettavan tuen ehtona oli työsuhteen ja toiminnan jatkuminen yrityksissä.

(19)

”Madeiran aluehallituksen 13 päivänä maaliskuuta antamalla päätöslauselmalla 101/2020” ja ”Madeiran aluehallituksen varajohtajiston sekä sosiaalisesta osallisuudesta ja kansalaisuudesta vastaavan alueellisen sihteeristön 22 päivänä huhtikuuta antamalla määräyksellä 133-B/2020” otettiin käyttöön joukko työllisyyteen liittyviä alueellisia toimenpiteitä Madeiran autonomisella alueella. Toimenpiteet kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan k alakohdassa. Erityisten toimenpiteiden, mukaan lukien alueellinen lisä kansallisiin järjestelyihin eli työajan lyhentämisjärjestelyihin sekä tuki itsenäisille ammatinharjoittajille ja yrityksille toiminnan uudelleen aloittamiseen, tarkoituksena oli työllisyyden säilyttäminen Madeiralla covid-19:n leviämisen aikana. Näiden toimenpiteiden nojalla maksettavan tuen ehtona oli työsuhteen ja toiminnan jatkuminen yrityksissä.

(20)

”31 päivänä joulukuuta annetun lain 75-B/2020” 156 §:ssä säädetyn mukaisesti ja kyseisen pykälän 2 momentin c–f kohdassa vahvistetuin edellytyksin, kuten ”25 päivänä tammikuuta annetussa hallituksen määräyksessä 19-A/2021” täsmennetään, ja ”27 päivänä marraskuuta annetun asetuksen 104/2021” 12 §:llä laajennettuna otettiin käyttöön ylimääräinen tukijärjestelmä itsenäisille ammatinharjoittajille, palkansaajille, joille ei ole tarjolla muita sosiaalisen suojelun mekanismeja, ja päällikkötason työntekijöille, joiden tuloihin covid-19-pandemia on erityisesti vaikuttanut. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan r alakohdassa. Itsenäisille ammatinharjoittajille myönnettiin etuus, joka oli suuruudeltaan kaksi kolmasosaa määrästä, jonka ammatinharjoittajan kuukausitulot ovat pienentyneet, ja enimmäismäärältään 501,16 euroa. Tukikelpoisia olivat itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden tulot ovat pienentyneet maaliskuun ja joulukuun 2020 välisenä aikana vähintään 40 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.

Niiden palkansaajien osalta, joiden ei ollut mahdollista turvautua muihin sosiaalisen suojelun mekanismeihin, säädettiin seuraavaa: i) palkansaajille myönnettiin etuus, joka on 501,16 euron kuukausittaisen viitearvon ja asianomaisen kotitalouden kutakin aikuista kohti lasketun keskikuukausipalkan välinen erotus; ja ii) itsenäisille ammatinharjoittajille myönnettiin etuus, joka oli suuruudeltaan kaksi kolmasosaa määrästä, jonka ammatinharjoittajan kuukausitulot olivat pienentyneet, mutta enintään 501,16 euroa. Päällikkötason työntekijöiden osalta toimenpiteestä myönnettiin etuus, joka vastasi joko henkilön keskimääräistä viitekuukausituloa, jos se oli alle 1,5 kertaa Portugalin sosiaalituki-indeksi (Indexante dos Apoios Sociais, IAS, 438,81 euroa vuonna 2021), tai kahta kolmasosaa henkilön viitekuukausitulojen keskiarvosta, jos se oli yhtä suuri tai suurempi kuin kyseinen indeksi. Tukikelpoisia olivat päällikkötason työntekijät, jotka olivat covid-19-pandemian vuoksi joutuneet tilapäisesti keskeyttämään ammatinharjoittamisensa tai joille oli aiheutunut vähintään 40 prosentin tulonmenetys tukipyyntöä edeltäneellä 30 päivän ajanjaksolla verrattuna edellisen vuoden samaan kuukauteen tai kyseistä ajanjaksoa edeltäneiden kahden kuukauden kuukausittaiseen keskituloon. Kaikissa tapauksissa etuuden alaraja oli 50 euroa, jota korotettiin 50 prosenttiin todetusta kuukausitulon laskusta, jos tulot ovat pienentyneet 50–100 prosenttia Portugalin sosiaalituki-indeksistä, tai 50 prosenttiin Portugalin sosiaalituki-indeksistä, kun tulojen pieneneminen ylitti kyseisen indeksin.

(21)

”6 päivänä kesäkuuta annetun ministerineuvoston päätöslauselman 41/2020 liitteen” 2.5.1 kohdassa, sellaisena kuin se on täsmennettynä ”3 päivänä elokuuta annetun hallituksen määräyksen 180/2020” 10–12 §:ssä ja jatkettuna ”15 päivänä helmikuuta annetun hallituksen määräyksen 37-A/2021 liitteen” 5–7 §:llä, otettiin käyttöön taiteilijoiden, kirjailijoiden, teknikoiden ja muiden taidealan ammattilaisten sosiaalitukijärjestelmä. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan s alakohdassa. Toimenpiteessä tarjottiin Portugalin sosiaalituki-indeksiä (Indexante dos Apoios Sociais, IAS, 438,81 euroa vuonna 2021) vastaava kuukausittainen etuus.

(22)

Portugali jatkoi tai muutti useita terveyteen liittyviä toimenpiteitä covid-19:n leviämisen torjumiseksi. Tämä koskee erityisesti johdanto-osan 23–27 kappaleessa esitettyjä toimenpiteitä.

(23)

Portugalin terveysviraston ”6 päivänä toukokuuta annetussa normissa 012/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna 14 päivänä toukokuuta 2020, ja ”10 päivänä kesäkuuta annetussa normissa 013/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2020, sekä ”13 päivänä maaliskuuta annetussa asetuksessa 10-A/2020” säädettiin henkilönsuojainten hankinnasta, kun suojaimia käytetään työpaikalla julkisissa sairaaloissa, vastuuministeriöissä, kunnissa sekä Azorien ja Madeiran autonomisilla alueilla. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan n alakohdassa.

(24)

”13 päivänä maaliskuuta annetulla asetuksella 10-A/2020” otettiin käyttöön kouluille tarkoitettu hygieniakampanja, jonka tarkoituksena on varmistaa opetus- ja muun henkilöstön ja oppilaiden turvallinen paluu oppilaitokseen. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan o alakohdassa.

(25)

Portugalin terveysviraston ”6 päivänä toukokuuta annetussa normissa 012/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna 14 päivänä toukokuuta 2020, ja ”10 päivänä kesäkuuta annetussa normissa N:o 013/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna 23 päivänä kesäkuuta 2020, säädettiin covid-19-testeistä julkisten sairaaloiden laitospotilaille ja työntekijöille sekä hoito- ja päiväkotien työntekijöille. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan p alakohdassa.

(26)

”31 päivänä maaliskuuta annetun lain 2/2020”, sellaisena kuin se on muutettuna ”24 päivänä heinäkuuta annetun lain 27-A/2020” 3 §:llä, 42-A §:ssä ja ”31 päivänä joulukuuta annetun lain 75-B/2020” 291 §:ssä otettiin käyttöön uusi erityinen korvaus niille kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän työntekijöille, jotka osallistuvat covid-19:n leviämisen torjuntaan. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan q alakohdassa. Toimenpide muodostui kertamaksuna suoritettavasta palkkiosta, joka vastaa 50:tä prosenttia työntekijän normaalista bruttopalkasta.

(27)

”13 päivänä maaliskuuta annetun asetuksen 10-A/2020” 6 §:ssä ja ”2 päivänä helmikuuta annetun asetuksen 10-A/2021” 4–8 §:ssä säädettiin uusien terveydenhuollon ammattilaisten palkkaamisesta ja ylitöistä kansallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä pandemiaan liittyviin haasteisiin vastaamiseksi. Toimenpide kuvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 3 artiklan t alakohdassa.

(28)

Portugali täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa vahvistetut edellytykset. Portugali on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat kasvaneet 6 920 192 416 euroa 1 päivästä helmikuuta 2020 covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden johdosta. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, sillä se myös liittyy sellaisten suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin liittyvien, voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka kattavat merkittävän osan Portugalin yrityksistä ja työvoimasta. Portugali aikoo rahoittaa kasvaneista menoista 386 417 324 euroa unionin varoilla ja 299 312 604 euroa omalla rahoituksella.

(29)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Portugalia ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin sekä asiaankuuluviin covid-19:n leviämiseen liittyviin terveyteen liittyviin toimenpiteisiin, joihin viitataan 17 päivänä syyskuuta 2022 päivätyssä pyynnössä.

(30)

Portugalin 17 päivänä syyskuuta 2022 esittämässä pyynnössä ja johdanto-osan 23–27 kappaleessa tarkoitettujen terveyteen liittyvien toimenpiteiden menot ovat 1 382 230 075 euroa.

(31)

Portugalille olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua maan auttamiseksi selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(32)

Koska täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/1354 ilmoitettu saatavuusaika on päättynyt, taloudellista lisäapua varten tarvitaan uusi saatavuusaika. Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1354 myönnetyn taloudellisen avun 18 kuukauden saatavuusaikaa olisi pidennettävä 21 kuukaudella, jolloin kokonaiskäytettävyysajan olisi oltava 39 kuukautta täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1354 voimaantuloa seuraavasta päivästä alkaen.

(33)

Portugalin ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(34)

Tällä päätöksellä ei rajoiteta sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Sillä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(35)

Portugalin olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin maa on toteuttanut kyseiset menot.

(36)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Portugalin tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

(1)

Neuvosto myönsi täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1345 (2) Tšekille sen 7 päivänä elokuuta 2020 esittämän pyynnön johdosta taloudellista apua sellaisena lainana, jonka määrä on enintään 2 000 000 000 euroa, jonka keskimääräinen enimmäismaturiteetti on 15 vuotta ja saatavuusaika 18 kuukautta, ja jonka avulla täydennetään Tšekin kansallisia toimia covid-19:n leviämisen vaikutusten lieventämiseksi sekä taudin leviämisestä työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuvien sosioekonomisten vaikutusten käsittelemiseksi.

(2)

Tšekin oli määrä käyttää lainaa täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1345 3 artiklassa tarkoitettujen työajan lyhentämisjärjestelyiden ja vastaavien toimenpiteiden rahoittamiseen.

(3)

Työssäkäynti tai työnhaku on covid-19:n leviämisen vuoksi keskeytynyt huomattavalla osalla Tšekin työvoimasta. Tämä on johtanut siihen, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1345 3 artiklan a, c, d ja e kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin liittyvät Tšekin julkiset menot ovat toistuvasti kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti.

(4)

Covid-19:n leviäminen ja Tšekin vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet pandemian ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Vuonna 2020 Tšekin julkisen talouden alijäämä oli 5,8 prosenttia ja julkinen velka 37,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT), ja vuoden 2021 lopussa alijäämä oli 5,9 prosenttia ja velka 41,9 prosenttia. Komission kevään 2022 talousennusteen mukaan Tšekin julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan vuoden 2022 lopussa 4,3 prosenttia ja julkinen velka 42,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Komission kesän 2022 väliennusteen mukaan Tšekin BKT:n odotetaan kasvavan 2,3 prosenttia vuonna 2022.

(5)

Tšekki pyysi 22 päivänä syyskuuta 2022 unionilta taloudellista apua vielä 2 500 000 000 euroa voidakseen edelleen täydentää vuosina 2020, 2021 ja 2022 toteuttamiaan kansallisia toimia, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja käsittelemään taudin leviämisen sosioekonomisia seurauksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Tšekki on erityisesti edelleen jatkanut ja muuttanut useita työajan lyhentämisjärjestelyjä ja vastaavia toimenpiteitä, jotka esitetään johdanto-osan 6–9 kappaleessa.

(6)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1345 3 artiklan a alakohdassa tarkoitettu, ”Antivirus”-nimellä tunnettu työajan lyhentämisjärjestely oli suunniteltu korvaamaan palkkakustannuksia yksityisille työnantajille, jotka joutuivat keskeyttämään taloudellisen toimintansa tai vähentämään sitä merkittävästi viranomaisten toteuttamien toimenpiteiden välittömänä seurauksena (vaihtoehto A) tai välillisesti covid-19-pandemian kielteisten taloudellisten vaikutusten seurauksena (vaihtoehto B). Sen oikeusperustana olivat 31 päivänä maaliskuuta 2020 annettu hallituksen päätöslauselma nro 353, sellaisena kuin se on muutettuna, ja työllisyydestä annetun lain nro 435/2004 Kok. (3), sellaisena kuin se on muutettuna, 120 §. Ohjelmaa jatkettiin ja muutettiin 14 päivänä lokakuuta 2020 annetulla hallituksen päätöslauselmalla nro 1039 lisäämällä siihen vaihtoehto ”A plus”, jotta palkkakustannukset voitaisiin korvata täysimääräisesti niille työnantajille, jotka olivat joutuneet keskeyttämään toimintansa tai supistamaan sitä viranomaisten toteuttamien toimenpiteiden seurauksena. Ohjelmaa myös jatkettiin useilla hallituksen päätöksillä siten, että vaihtoehto A oli voimassa 12 päivän maaliskuuta 2020 ja 28 päivän helmikuuta 2022 välisen ajan, vaihtoehto A plus 1 päivän lokakuuta 2020 ja 31 päivän toukokuuta 2021 välisen ajan ja vaihtoehto B 12 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän toukokuuta 2021 sekä 1 päivän marraskuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisen ajan.

(7)

Ensimmäisellä itsenäisille ammatinharjoittajille myönnettävällä korvauksella, täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1345 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetulla ja lailla nro 159/2020 Kok. (4) käyttöön otetulla niin kutsutulla Pětadvacítka-ohjelmalla, myönnettiin 500 Tšekin korunan korvaus jokaiselta kalenteripäivältä henkilöä kohti itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka ovat joutuneet keskeyttämään taloudellisen toimintansa tai vähentämään sitä merkittävästi muuten kuin liiketoiminnan tavanomaisesta epävakaisuudesta johtuen covid-19-pandemiaan liittyvien kansanterveysriskien tai viranomaisten toteuttamien kriisitoimenpiteiden seurauksena. Pětadvacítka-ohjelmaa sovellettiin 12 päivän maaliskuuta 2020 ja 8 päivän kesäkuuta 2020 välisen ajan. Ohjelman jatko, lailla nro 461/2020 Kok. (5) käyttöön otettu ”syyskorvaus” alkoi 5 päivänä lokakuuta 2020 ja päättyi 15 päivänä helmikuuta 2021, ja sillä myönnettiin 500 Tšekin korunan verohyvitys kalenteripäivää kohden itsenäisille ammatinharjoittajille, jotka joutuivat keskeyttämään taloudellisen toimintansa tai vähentämään sitä merkittävästi kansanterveydellisten riskien tai viranomaisten toteuttamien kriisitoimenpiteiden seurauksena. Lailla nro 95/2021 Kok. (6) ja siihen liittyvillä hallituksen päätöslauselmilla (nro 154/2021 (7) ja 188/2021 (8)) otettiin käyttöön toinen muutos, ”vuoden 2021 uusi korvaus”, joka oli voimassa 1 päivän helmikuuta 2021 ja 31 päivän toukokuuta 2021 välisen ajan ja jolla verohyvityksen määrä korotettiin 1 000 Tšekin korunaan päivässä. Tämän itsenäisille ammatinharjoittajille maksettavan korvauksen viimeisin muutos eli ”vuoden 2022 korvaus” otettiin käyttöön 22 päivän marraskuuta 2021 ja 31 päivän tammikuuta 2022 väliseksi ajaksi lailla nro 519/2021 Kok. (9), ja sekin oli 1 000 Tšekin korunaa päivässä.

(8)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1345 3 artiklan d alakohdassa tarkoitetun itsenäisten ammatinharjoittajien osittaisen sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksuista luopumisen oikeusperustana oli (sosiaaliturvan osalta) laki nro 136/2020 Kok. (10) ja (terveysturvallisuuden osalta) laki nro 134/2020 Kok. (11). Valtio vastasi niiden vastaavien sosiaaliturva- ja sairausvakuutusmaksujen suorittamisesta, jotka itsenäisten ammatinharjoittajien piti maksaa kuukausittain maaliskuusta elokuuhun 2020. Vaikka ohjelma päättyi elokuussa 2020, itsenäisten ammatinharjoittajien vuonna 2020 maksamiin ennakkomaksuihin liittyvien hyvitysten vuoksi vuonna 2021 oli tarpeen maksaa lisämääriä. Toimenpiteestä seurasi valtiolle tulonmenetys, jonka voidaan asetusta (EU) 2020/672 sovellettaessa katsoa vastaavan julkisia menoja.

(9)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1345 3 artiklan e alakohdassa tarkoitetun itsenäisten ammatinharjoittajien ”hoitoavustuksen” oikeusperustana olivat 19 päivänä maaliskuuta 2020 annettu hallituksen päätöslauselma nro 262 (12), 26 päivänä maaliskuuta 2020 annettu hallituksen päätöslauselma nro 311, 31 päivänä maaliskuuta 2020 annettu hallituksen päätöslauselma nro 354, 4 päivänä toukokuuta 2020 annettu hallituksen päätöslauselma nro 514, 18 päivänä toukokuuta 2020 annettu hallituksen päätöslauselma nro 552, 16 päivänä lokakuuta 2020 annettu hallituksen päätöslauselma nro 1053, 30 päivänä marraskuuta 2020 annettu hallituksen päätöslauselma nro 1260 ja 10 päivänä toukokuuta 2021 annettu hallituksen päätöslauselma nro 446 sekä talousarviosäännöistä annetun lain nro 218/2000 Kok. (13), sellaisena kuin se on muutettuna, 14 § maa- ja metsätalouden alkutuotannon itsenäisten ammatinharjoittajien osalta ja pk-yritysten tukemista koskevan lain nro 47/2002 Kok. (14), sellaisena kuin se on muutettuna, 3 §:n h momentti kaikkien muiden itsenäisten ammatinharjoittajien osalta. Ohjelmalla korvataan itsenäisille ammatinharjoittajille aiheutuneet tulonmenetykset, jotka ovat aiheutuneet tarpeesta huolehtia lapsista tai hoitoa tarvitsevista henkilöistä lastenhoito- ja sosiaalihuoltopalvelujen ollessa suljettuina. Tuen määrä maaliskuussa 2020 oli 424 Tšekin korunaa päivässä ja huhtikuusta kesäkuuhun 2020 se oli 500 Tšekin korunaa päivässä. Ohjelmaa jatkettiin lokakuusta 2020 toukokuuhun 2021, jolloin tuki oli 400 Tšekin korunaa päivässä.

(10)

Tšekki täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Tšekki on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat kasvaneet 5 349 588 352 euroa 1 päivästä helmikuuta 2020 covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden seurauksena. Tämä merkitsee äkillistä ja voimakasta kasvua, koska se liittyy myös sellaisten voimassa olevien kansallisten toimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka koskevat suoraan työajan lyhentämisjärjestelyä ja vastaavia toimenpiteitä, jotka kattavat merkittävän osan Tšekin yrityksistä ja työvoimasta. Tšekki aikoo rahoittaa kasvaneiden menojen määrästä 215 333 982 euroa unionin varoilla ja 634 254 370 euroa omalla rahoituksella.

(11)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Tšekkiä ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin, joihin viitataan 22 päivänä syyskuuta 2022 päivätyssä pyynnössä.

(12)

Tšekille olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua, jotta maata voidaan auttaa selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(13)

Koska täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/1345 ilmoitettu saatavuusaika on päättynyt, taloudellista lisäapua varten tarvitaan uusi saatavuusaika. Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1345 myönnettyä taloudellisen avun 18 kuukauden saatavuusaikaa olisi pidennettävä 21 kuukaudella, ja tämän seurauksena kokonaissaatavuusajan olisi oltava 39 kuukautta täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1345 voimaantuloa seuraavasta päivästä alkaen.

(14)

Tšekin ja komission olisi otettava tämä päätös huomioon asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa lainasopimuksessa.

(15)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(16)

Tšekin olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Tšekki on toteuttanut kyseiset menot.

(17)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Tšekin tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden periaatteita,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

korvataan 3 artikla seuraavasti:

(1)

Neuvosto hyväksyi 27 päivänä syyskuuta 2010 päätöksen 2010/573/YUTP (1).

(2)

Päätöksen 2010/573/YUTP uudelleentarkastelun perusteella Moldovan tasavallan Transnistrian alueen johtoon kohdistettavia rajoittavia toimenpiteitä olisi jatkettava 31 päivään lokakuuta 2023. Neuvosto tarkastelee rajoittavien toimenpiteiden tilannetta uudelleen kuuden kuukauden päästä.

(3)

Päätös 2010/573/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 31 päivänä tammikuuta 2011 päätöksen 2011/72/YUTP.

(2)

Neuvoston suorittaman uudelleentarkastelun perusteella seitsemää henkilöä koskevat merkinnät sekä tiedot heidän oikeudestaan puolustukseen ja oikeudestaan tehokkaaseen oikeussuojaan olisi poistettava.

(3)

Päätöksen 2011/72/YUTP liite olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

(1)

Komission on asetuksen (EU) 2019/631 mukaisesti määritettävä vuosittain keskimääräiset hiilidioksidipäästöt ja päästötavoitteet kullekin EU:ssa, Islannissa, Norjassa ja kalenterivuoteen 2020 saakka Yhdistyneessä kuningaskunnassa rekisteröityjen henkilöautojen ja kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajalle ja valmistajien yhteenliittymälle. Tällä perusteella määritetään valmistajien tai valmistajien yhteenliittymien suoritustaso niiden noudattaessa velvollisuuttaan olla ylittämättä omia päästötavoitteitaan.

(2)

Keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen ja päästötavoitteiden laskeminen kalenterivuodelle 2020 perustuu raportoivien viranomaisten yksityiskohtaisiin tietoihin uusien henkilöautojen ja uusien kevyiden hyötyajoneuvojen rekisteröinneistä jäsenvaltioissa kyseisenä kalenterivuonna.

(3)

Kaikki maat toimittivat vuoden 2020 tiedot komissiolle mutta joissakin tapauksissa jonkin verran myöhässä verrattuna raportoinnin määräaikaan, joka oli 28. helmikuuta 2021. Jos komission suorittaman tietojen varmentamisen perusteella oli selvää, että tietyt tiedot puuttuivat tai olivat selkeästi virheellisiä, komissio otti yhteyttä kyseisiin raportoiviin viranomaisiin ja sovittuaan asiasta niiden kanssa muutti tai täydensi tietoja sovitun mukaisesti. Jos raportoivan viranomaisen kanssa ei päästy sopimukseen, jäsenvaltion toimittamia alustavia tietoja ei muutettu.

(4)

Alustavat tiedot julkaistiin 29. kesäkuuta 2021, ja komissio ilmoitti 93:lle henkilöautojen ja 68:lle kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajalle sekä asianomaisille yhteenliittymille niiden keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä ja vuoden 2020 päästötavoitteita koskevista alustavista laskelmista.

(5)

Valmistajia pyydettiin asetuksen (EU) 2019/631 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarkistamaan alustavat tiedot ja ilmoittamaan mahdollisista virheistä komissiolle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Virheistä teki ilmoituksen 63 henkilöautojen valmistajaa ja 42 kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajaa.

(6)

Alustavat tiedot sisälsivät autojen osalta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1153 (2) 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketut korjauskertoimet ja kevyiden hyötyajoneuvojen osalta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1152 (3) 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti lasketut korjauskertoimet. Koska lopulliset korjauskertoimet olivat kaikkien valmistajien ja yhteenliittymien osalta suuruudeltaan tasan yksi, keskimääräisten päästöjen laskelmia ei ollut tarpeen muuttaa.

(7)

Kahden henkilöautojen valmistajan ja yhden kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajan osalta kaikki alustavassa tietosarjassa ilmoitetut ajoneuvot jäivät asetuksen (EU) 2019/631 soveltamisalan ulkopuolelle. Yhdeltä henkilöautojen valmistajalta ei saatu yhdestäkään alustavassa tietosarjassa ilmoitetusta ajoneuvosta NEDC-pohjaisia hiilidioksidipäästöarvoja, joten kyseistä valmistajaa ei sisällytetty tähän päätökseen.

(8)

Keskimääräisiä päästöjä ja päästötavoitteita koskevat alustavat tiedot ja alustavat laskelmat olisi vahvistettava niiden jäljelle jäävien 30 henkilöautojen valmistajan ja 26 kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajan osalta, jotka eivät ilmoittaneet virheistä tai muuten vastanneet.

(9)

Komissio on tarkastanut valmistajien ilmoittamat virheet sekä perusteet niiden korjaamiselle, ja alustava tietosarja on vahvistettu tai sitä on tarpeen mukaan muutettu. Näin ollen 93:n henkilöautojen ja 68:n kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajan alustavat tiedot olisi vahvistettava tai niitä olisi muutettava.

(10)

Asetuksen (EU) 2019/631 4 artiklan mukaisesti valmistajan olisi katsottava täyttäneen päästötavoitteensa, jos sen tässä päätöksessä ilmoitetut keskimääräiset hiilidioksidipäästöt eivät ylitä sen päästötavoitetta. Yhteenliittymän jäseninä olevien valmistajien vaatimustenmukaisuus olisi arvioitava yhteenliittymän tasolla kyseisen asetuksen 6 artiklan mukaisesti. Sellaisten valmistajien tai yhteenliittymien osalta, joille on kyseisen asetuksen 10 artiklan mukaisesti myönnetty päästötavoitteita koskeva poikkeus vuodeksi 2020, keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä arvioidaan niille myönnettyjen poikkeustavoitteiden täyttämisen suhteen.

(11)

Asetuksen (EU) 2019/631 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti kunkin valmistajan tai yhteenliittymän keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen määrittämiseksi otetaan huomioon vain 95 prosenttia sen uusista kalenterivuoden 2020 aikana rekisteröidyistä henkilöautoista, jotka valitaan niiden päästötasojen mukaan.

(12)

Kuten asetuksen (EU) 2019/631 5 artiklassa säädetään, keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä laskettaessa kunkin uuden henkilöauton, jonka hiilidioksidipäästöt ovat alle 50 g CO2/km (NEDC), lasketaan vastaavan kahta henkilöautoa kalenterivuonna 2020, siten, että valmistaja- tai yhteenliittymäkohtaisesti otetaan huomioon enintään superbonuksen eli 7,5 g CO2/km vaikutus.

(13)

Todennettuja hiilidioksidivähennyksiä tuottavien ja komission asetuksen (EU) 2019/631 11 artiklan mukaisesti hyväksymien innovatiivisten teknologioiden, jäljempänä ’ekoinnovaatiot’, avulla saavutetut hiilidioksidisäästöt otetaan keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä laskettaessa huomioon kutakin valmistajaa tai yhteenliittymää kohti enintään kokonaisvaikutukseen 7 g CO2/km saakka. Kalenterivuonna 2020 otetaan huomioon ainoastaan NEDC:in puitteissa määritetyt hiilidioksidisäästöt.

(14)

Tietueet, joissa on virhekoodi B eli täydelliset tiedot ajokuntoisen ajoneuvon massasta ja hiilidioksidipäästöistä mutta joissa ei ole ajoneuvon tunnistenumeroita tai ne ovat virheelliset, olisi myös sisällytettävä päästötavoitteiden ja keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen laskentaan. Olisi kuitenkin otettava huomioon, etteivät valmistajat voi varmentaa tai korjata kyseisiä tietueita. Sen vuoksi on asianmukaista soveltaa virhemarginaalia määritettäessä kyseisen valmistajan etäisyyttä tavoitteeseen.

(15)

Virhemarginaali lasketaan keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen ja päästötavoitteen välisten etäisyyksien erona yhtäältä siten, että otetaan huomioon rekisteröinnit, joita valmistajat eivät voi varmentaa, ja toisaalta verrataan tätä laskelmaan, jossa niitä ei oteta huomioon. Riippumatta siitä, onko ero positiivinen vai negatiivinen, virhemarginaalia sovelletaan niin, että se aina parantaa valmistajan asemaa sen päästötavoitteen suhteen.

(16)

Jos sen jälkeen, kun virhemarginaali on otettu huomioon, valmistajan tai tapauksen mukaan yhteenliittymän etäisyys tavoitteesta on yli nolla, määrätään liikapäästömaksu asetuksen (EU) 2019/631 8 artiklan mukaisesti. Näin on tehty kuuden henkilöautojen valmistajan (Subaru, Jaguar Land Rover, Bentley, DR Motor, Lamborghini ja McLaren), kahden henkilöautojen valmistajien yhteenliittymän (Suzuki- ja Volkswagen-SAIC-yhteenliittymät) ja yhden yksittäisen kevyiden hyötyajoneuvojen valmistajan (Ssangyong) tapauksessa.

(17)

Asetuksen (EU) 2019/631 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti valmistajat, jotka ovat vastuussa alle 1 000:sta edellisen kalenterivuoden aikana rekisteröidystä uudesta ajoneuvosta, vapautetaan päästötavoitteen saavuttamisesta. On kuitenkin aiheellista laskea ja raportoida niiden keskimääräiset päästöt sekä rekisteröityjen uusien ajoneuvojen määrä.

(18)

Valmistajille olisi myös ilmoitettava arvot, joita käytetään päästötavoitteiden ja poikkeustavoitteiden laskemisessa kalenterivuosille 2021–2024 asetuksen (EU) 2019/631 liitteessä I olevan A ja B osan 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

(19)

Tällä päätöksellä vahvistettuja tai muutettuja valmistajan suoritustasoon liittyviä arvoja voidaan tarkistaa, mikäli kansalliset viranomaiset vahvistavat, että toimitetuissa hiilidioksidipäästöjen ja massan arvoissa, joita käytetään sen määrittämiseen, noudattaako valmistaja päästötavoitetta, on epäsäännönmukaisuuksia,

1)

2)

3)

4)

5)

6)

7)

8)

9)

10)

11)

12)

13)

14)

15)

16)

17)

18)

19)

20)

21)

22)

23)

24)

25)

26)

27)

28)

29)

30)

31)

32)

33)

34)

35)

36)

37)

38)

39)

40)

41)

42)

43)

44)

45)

46)

47)

48)

49)

50)

51)

52)

53)

54)

55)

56)

57)

58)

59)

60)

61)

62)

63)

64)

65)

66)

67)

68)

69)

70)

71)

72)

73)

74)

75)

76)

77)

78)

79)

80)

81)

82)

83)

84)

85)

86)

87)

88)

89)

90)

91)

92)

93)

94)

95)

96)

97)

98)

99)

100)

101)

102)

103)

104)

105)

106)

107)

108)

109)

110)

111)

112)

113)

114)

115)

116)

117)

118)

119)

120)

121)

122)