ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 263

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

65. vuosikerta
10. lokakuuta 2022


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1915, annettu 3 päivänä lokakuuta 2022, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suuren muutoksen hyväksymisestä (Murazzano (SAN))

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/1916, annettu 7 päivänä lokakuuta 2022, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä Moldovasta peräisin olevien Juglans regia L. -lajin istutettaviksi tarkoitetuista kasveista

3

 

*

Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2022/1917, annettu 29 päivänä syyskuuta 2022, tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämistä koskevista rikkomismenettelyistä ja päätöksen EKP/2010/10 kumoamisesta (EKP/2022/31)

6

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2022/1918, annettu 4 päivänä lokakuuta 2022, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhden jäsenen, jota Ranskan tasavalta on ehdottanut, nimeämisestä

17

 

*

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2022/1919, annettu 6 päivänä lokakuuta 2022, EU:n operaation joukkojen komentajan nimittämisestä Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavaan Euroopan unionin YTPP-sotilaskoulutusoperaatioon (EUTM RCA) ja päätöksen (YUTP) 2022/105 kumoamisesta (EUTM RCA/3/2022)

19

 

*

Komission päätös (EU) 2022/1920, annettu 26 päivänä tammikuuta 2022, valtiontuesta SA.59974 – 2021/C (ex 2020/N, ex 2020/PN), jonka Romania on osittain toteuttanut Complexul Energetic Oltenia SA -yrityksen hyväksi (tiedoksiannettu numerolla C(2022) 553)  ( 1 )

21

 

*

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2022/1921, annettu 29 päivänä syyskuuta 2022, tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten väitettyihin rikkomisiin liittyvien seuraamusten laskentamenetelmästä (EKP/2022/32)

59

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

10.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1915,

annettu 3 päivänä lokakuuta 2022,

erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän suuren muutoksen hyväksymisestä (”Murazzano” (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti arvioinut Italian esittämän pyynnön, joka koskee komission asetuksen (EY) N:o 1107/96 (2) nojalla rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Murazzano” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään nimitystä ”Murazzano” (SAN) koskevan eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä lokakuuta 2022.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1107/96, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1996, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2081/92 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesta maantieteellisten merkintöjen ja alkuperäisnimitysten rekisteröinnistä (EYVL L 148, 21.6.1996, s. 1).

(3)  EUVL C 229, 14.6.2022, s. 18.


10.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/3


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/1916,

annettu 7 päivänä lokakuuta 2022,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä Moldovasta peräisin olevien Juglans regia L. -lajin istutettaviksi tarkoitetuista kasveista

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta 26 päivänä lokakuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (1) ja erityisesti sen 42 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/2019 (2) vahvistetaan alustavan riskinarvioinnin perusteella luettelo vakavan riskin kasveista, kasvituotteista ja muista tavaroista.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/2018 (3) vahvistetaan erityiset säännöt menettelystä, jota on noudatettava asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun riskinarvioinnin tekemiseksi vakavan riskin kasveille, kasvituotteille ja muille tavaroille.

(3)

Alustavan riskinarvioinnin perusteella täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 liitteeseen sisällytettiin vakavan riskin kasveina 34 istutettaviksi tarkoitettujen kasvien sukua, joista yksi on Juglans L. -suku, sekä yksi laji, jotka ovat peräisin kaikista kolmansista maista.

(4)

Moldova toimitti 4 päivänä maaliskuuta 2020 komissiolle pyynnön, joka koski yhden tai kahden vuoden ikäisten Juglans regia L. -lajin paljasjuuristen, lepotilassa olevien, lehdettömien istutettaviksi tarkoitettujen vartettujen kasvien ja perusrunkojen vientiä unioniin. Pyynnön tueksi esitettiin asiaa koskevat tekniset asiakirjat.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, antoi 25 päivänä maaliskuuta 2021 tieteellisen lausunnon (4) Moldovasta peräisin oleviin, istutettaviksi tarkoitettuihin Juglans regia -kasveihin liittyvästä hyödykkeen riskinarvioinnista. Elintarviketurvallisuusviranomainen ei havainnut asianomaisten istutettaviksi tarkoitettujen kasvien kannalta merkityksellisiä tuhoojia.

(6)

Elintarviketurvallisuusviranomainen muutti tieteellistä lausuntoa 23 päivänä kesäkuuta 2022 niin, että Xiphinema rivesi (EU:n ulkopuoliset populaatiot) sisältyy siihen asianomaisten istutettaviksi tarkoitettujen kasvien kannalta merkityksellisenä tuhoojana, ja arvioi asiakirja-aineistossa kyseisen tuhoojan osalta kuvatut riskinvähentämistoimenpiteet sekä sen, millä todennäköisyydellä asianomaiset istutettaviksi tarkoitetut kasvit ovat kyseisestä tuhoojasta vapaita. Xiphinema rivesi (EU:n ulkopuoliset populaatiot) luetellaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 (5) liitteessä II olevan A osan 4 jaksossa unionikaranteenituhoojana, jonka ei tiedetä esiintyvän unionin alueella.

(7)

Kyseisen lausunnon perusteella Moldovasta peräisin olevien Juglans regia L. -lajin enintään kahden vuoden ikäisten paljasjuuristen, lepotilassa olevien, lehdettömien istutettaviksi tarkoitettujen vartettujen kasvien ja perusrunkojen tuonnista unioniin aiheutuvaa kasvinterveysriskiä pidetään hyväksyttävänä edellyttäen, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/2072 liitteessä VII vahvistettuja erityisiä tuontivaatimuksia noudatetaan.

(8)

Sen vuoksi Moldovasta peräisin olevia Juglans regia L. -lajin enintään kahden vuoden ikäisiä paljasjuurisia, lepotilassa olevia, lehdettömiä istutettaviksi tarkoitettuja vartettuja kasveja ja perusrunkoja ei olisi enää pidettävä vakavan riskin kasveina.

(9)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 liitettä olisi sen vuoksi muutettava.

(10)

Terveys- ja kasvinsuojelutoimista tehdystä Maailman kauppajärjestön sopimuksesta (6) johtuvien unionin velvoitteiden noudattamiseksi kyseisten hyödykkeiden tuontia olisi jatkettava mahdollisimman pian. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä lokakuuta 2022.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2019, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, väliaikaisen luettelon laatimisesta asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklassa tarkoitetuista vakavan riskin kasveista, kasvituotteista tai muista tavaroista sekä luettelon laatimisesta kyseisen asetuksen 73 artiklassa tarkoitetuista kasveista, joille ei tarvita kasvinterveystodistusta unioniin tuomista varten (EUVL L 323, 19.12.2018, s. 10).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2018, annettu 18 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vakavan riskin kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden riskinarvioinnin suorittamiseksi noudatettavaa menettelyä koskevista erityisistä säännöistä (EUVL L 323, 19.12.2018, s. 7).

(4)  EFSA PLH Panel (kasvien terveyttä käsittelevä EFSAn lautakunta), 2021, Scientific Opinion on the commodity risk assessment of Juglans regia plants from Moldova, EFSA Journal 2021;19(5):6570, s. 27, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2021.6570

(5)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/2072, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten vahvistamisesta kasvintuhoojien vastaisten suojatoimenpiteiden osalta, komission asetuksen (EY) N:o 690/2008 kumoamisesta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttamisesta (EUVL L 319, 10.12.2019, s. 1).

(6)  Terveys- ja kasvinsuojelutoimia koskeva Maailman kauppajärjestön sopimus (hyväksytty 15. huhtikuuta 1994 ja tullut voimaan 1. tammikuuta 1995), UNTS nide 1867, s. 493 (SPS-sopimus); Maailman kauppajärjestö, https://www.wto.org/english/tratop_e/sps_e/spsagr_e.htm


LIITE

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2019 liitteessä olevan 1 kohdan taulukon toisessa sarakkeessa ”Kuvaus” oleva Juglans L. -sukua koskeva kohta seuraavasti:

Juglans L., muut kuin:

Turkista peräisin olevat enintään kahden vuoden ikäiset Juglans regia L. -lajin istutettaviksi tarkoitetut paljasjuuriset ja lehdettömät kasvit, joiden halkaisija varren tyvessä on enintään 2 senttimetriä sekä

Moldovasta peräisin olevat Juglans regia L. -lajin enintään kahden vuoden ikäiset paljasjuuriset, lepotilassa olevat, lehdettömät istutettaviksi tarkoitetut vartetut kasvit ja perusrungot”.


10.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/6


EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) 2022/1917,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2022,

tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämistä koskevista rikkomismenettelyistä ja päätöksen EKP/2010/10 kumoamisesta (EKP/2022/31)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 132 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 ja 34 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2532/98 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankki (EKP) voi määrätä tiedonantajille seuraamuksia asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja sen olisi vahvistettava puitteet tällaisten seuraamusten määräämistä koskevien järjestelyjen täsmentämiseksi asetuksen (EY) N:o 2532/98 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi on aiheellista määrittää menettelyt, joiden mukaisesti tällaisia seuraamuksia olisi sovellettava.

(2)

Hallinnollisen rasitteen keventämiseksi tällaiset menettelyt olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman pitkälle olemassa olevien menettelysääntöjen kanssa. Tämän asetuksen mukaisissa rikkomis- ja täytäntöönpanomenettelyissä olisi sen vuoksi otettava huomioon Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) (3) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2532/98 3 ja 4 artikla. Asetuksen (EY) N:o 2532/98 3 artiklassa säädetään, että EKP tai sen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki, jonka lainkäyttöalueella väitetty säännösten rikkominen on tapahtunut, voi käynnistää rikkomismenettelyn joko omasta aloitteestaan tai esityksestä, jonka asianomainen kansallinen keskuspankki tekee EKP:lle tai jonka EKP tekee asianomaiselle kansalliselle keskuspankille.

(3)

Asetuksella (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) varmistetaan, että rikkomismenettelyissä noudatetaan ne bis in idem -periaatetta, ja säädetään, että yritystä vastaan voidaan aloittaa samojen tosiseikkojen perusteella enintään yksi rikkomismenettely. Tämän vuoksi EKP tai toimivaltainen kansallinen keskuspankki eivät saisi tehdä päätöstä rikkomismenettelyn aloittamisesta ennen kuin ne ovat ilmoittaneet asiasta toisilleen ja kuulleet toisiaan. EKP:n tai toimivaltaisen kansallisen keskuspankin ei myöskään pitäisi tehdä päätöstä rikkomismenettelyn aloittamisesta ennen kuin toimivaltainen kansallinen keskuspankki on ilmoittanut asiasta kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, joka kerää tilastotietoja ja toimittaa ne toimivaltaiselle kansalliselle keskuspankille paikallisten yhteistyöjärjestelyjen perusteella. Vastaavasti tapauksissa, joissa valvontatietoja käytetään tilastovaatimusten täyttämiseksi, koordinointi yhteisen valvontamekanismin (YVM) kanssa voi olla tarpeen ennen rikkomismenettelyn aloittamista tai seuraamuksen määräämistä.

(4)

Asetuksessa (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) säädetään myös menettelystä, jonka mukaisesti EKP:n riippumaton tutkintayksikkö tai toimivaltainen kansallinen keskuspankki antaa EKP:n johtokunnalle ehdotuksen sen määrittämiseksi, onko asianomainen tiedonantaja rikkonut säännöksiä, ja määrättävän seuraamuksen suuruuden täsmentämiseksi. Lisäksi asetuksessa säädetään yksinkertaistetusta menettelystä, jonka mukaisesti seuraamuksia voidaan määrätä vähäisissä rikkomisissa.

(5)

Seuraamusten määräämiskäytännön yhdenmukaisuuden varmistaminen eri tilastojen alalla on tarpeen, jotta määritellään selkeästi EKP:n ja kansallisten keskuspankkien roolit rikkomismenettelyissä ja jotta varmistetaan, että rikkomismenettelyn aloittamista ja seuraamuksen määräämistä tilastojen alalla koskevat menettelysäännöt määritellään selkeästi asianmukaisen menettelyn varmistamiseksi ja asianomaisten tiedonantajien oikeuksien suojaamiseksi.

(6)

Tiedonantajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) olisi otettava käyttöön yhtenäinen lähestymistapa sen määrittämiseen, mitä seikkoja on otettava huomioon tilastovaatimusten noudattamisen valvonnassa ja väitettyjen rikkomisten arvioinnissa, rikkomismenettelyssä itsessään ja raportointivaatimusten noudattamatta jättämisestä johtuvien seuraamusten laskennassa ja määräämisessä. Tästä syystä on myös tärkeää varmistaa, että saman EKP:n asetuksen tai päätöksen mukaisten raportointivaatimusten väitettyjen rikkomisten toistuvia tapauksia tulisi seurata ja niistä olisi ilmoitettava tapauksen mukaan EKP:lle tai toimivaltaiselle kansalliselle keskuspankille.

(7)

On myös tarpeen vahvistaa yhdenmukaistetut säännöt paikallisten yhteistyöjärjestelyjen soveltamiselle silloin, kun toimivaltainen kansallinen keskuspankki toimittaa EKP:lle tilastotiedot, jotka se on kerännyt kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta, eikä suoraan tiedonantajalta. Paikallisten yhteistyöjärjestelyjen ei pitäisi millään tavoin muuttaa tai rajoittaa tiedonantajan velvollisuutta noudattaa EKP:n asetusten tai päätösten mukaisia tilastovaatimuksia. Tilastovaatimusten noudattamatta jättämisestä aiheutuvien seuraamusten määräämistä koskevaa oikeudellista kehystä sovelletaan tällaisissa tapauksissa täysimääräisesti. Toimivaltaisen kansallisen keskuspankin ja asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin kommunikoitava keskenään riittävästi tämän kehyksen mukaisesti toteutettavista toimenpiteistä, jotta ne bis in idem -periaatteen noudattaminen voidaan varmistaa.

(8)

Lukuun ottamatta Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) (4) mukaisten tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten rikkomistapauksia, joissa korjaavia toimia koskevien suunnitelmien ei katsota soveltuvan väitettyjen rikkomisten korjaamiseen hyvissä ajoin asianomaisten tilastotietojen raportointitiheyden takia, ja vakavia väärinkäytöstapauksia, voi olla mahdollista ja tarkoituksenmukaista ratkaista väitetyt rikkomiset yhteistyössä tiedonantajan kanssa. Näin ollen olisi helpotettava mahdollisuutta sopia korjaavia toimia koskevasta suunnitelmasta toimivaltaisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n ja tiedonantajan välillä. Kyseisessä korjaavia toimia koskevassa suunnitelmassa voitaisiin myös täsmentää muun muassa menetelmät, prosessit, resurssit ja henkilöstö, joiden avulla tiedonantaja ehdottaa korjaavansa kunkin väitetyn rikkomisen, korjaamiseen käytettävät tiedonantajan tarkistus- ja valvontaprosessit, sekä menettelyjä koskevat parannukset, joilla vähennetään sitä todennäköisyyttä, että tiedonantaja rikkoo säännöksiä toistamiseen.

(9)

Edelleen hallinnollisen rasitteen keventämiseksi ja rikkomismenettelyn käytännön soveltamisen huomioon ottamiseksi rikkomismenettelyt väitettyjen rikkomisten tapauksissa, joita ei pidetä kumulatiivisina väitettyinä rikkomisina, olisi tarvittaessa aloitettava siten, että konkreettisen tapauksen olennaiset olosuhteet otetaan huomioon.

(10)

EKPJ:tä ohjaavan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on syytä ottaa huomioon mahdolliset olosuhteet, joiden voidaan katsoa olevan tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, ja säätää rikkomismenettelyn aloittamista koskevasta poikkeuksesta tällaisten olosuhteiden vuoksi. Poikkeusta olisi sovellettava ainoastaan niihin tiedonantajiin, jotka ovat ryhtyneet kaikkiin kohtuullisiin toimenpiteisiin estääkseen tiedonantovaatimusten rikkomisen. Lisäksi sitä, että tiedonantaja on ulkoistanut raportointivelvoitteiden täyttämisen kannalta merkityksellisiä toimintoja tai että tietoteknisen infrastruktuurin ylläpitoon tai parantamiseen liittyy vaikeuksia, ei sellaisenaan olisi pidettävä tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevina olosuhteina. Toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin ei pitäisi ottaa tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia olosuhteita huomioon myöskään silloin, kun on kyse vakavasta väärinkäytöksestä.

(11)

Kustannustehokkuuden vuoksi ja hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi rikkomismenettelyä ei pitäisi aloittaa tässä asetuksessa mainittujen mahdollisten sakkojen vähimmäismäärän alittuessa. Kun menettely on aloitettu, voidaan kuitenkin määrätä sakkoja, jotka ovat määrältään tässä asetuksessa mainittuja pienempiä.

(12)

Yhdenmukaistettua lähestymistapaa olisi sovellettava kaikkiin EKP:n asetuksissa tai päätöksissä säädettyihin tilastovaatimuksiin. Jotta tiedonantajilla olisi riittävästi aikaa sopeutua uusiin tiedonantovaatimuksiin, EKP:n ei pitäisi käyttää oikeuttaan määrätä seuraamuksia 12 kuukauteen sen jälkeen, kun sovellettavan EKP:n asetuksen tai päätöksen mukainen tiedonantovelvollisuus on syntynyt ensimmäisen kerran. On myös tarpeen säätää, että tiedonantovaatimuksiin tehtäviä muutoksia, jotka muuttavat taustalla olevaa käsitteellistä viitekehystä tai lisäävät tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta, olisi pidettävä olennaisina siirtymäjärjestelyjä sovellettaessa. Vakaviin väärinkäytöksiin ei pitäisi soveltaa siirtymäkautta.

(13)

Yhdenmukaistetun kehyksen, jonka mukaisesti tiedonantajille voidaan määrätä seuraamuksia, jos ne eivät noudata tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia, vahvistaminen asetuksella on aiheellista tilastointiin liittyvän tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämisestä johtuvien menettelyjen yhdenmukaistamiseksi ja avoimuuden varmistamiseksi. Tämän vuoksi on tarpeen kumota päätös EKP/2010/10 (5). Jatkuvuuden ja selkeyden varmistamiseksi päätöksen EKP/2010/10 soveltamista olisi jatkettava väitettyihin rikkomisiin, jotka tapahtuvat ennen tämän asetuksen asiaankuuluvaa soveltamispäivää.

(14)

Samoista syistä on asianmukaista säätää, että toimivaltaisten kansallisten keskuspankkien ja EKP:n olisi jatkettava päätöksen EKP/2010/10 vaatimusten noudattamista tapauksissa, joissa on kyse väitetyistä rikkomisista, jotka tapahtuvat ennen tämän asetuksen asiaankuuluvaa soveltamispäivää, mukaan lukien tapaukset, joissa on kyse toistuvista noudattamatta jättämisistä, kun yksi tai useampi noudattamatta jättäminen tapahtuu ennen tämän asetuksen asiaankuuluvaa soveltamispäivää ja sen jälkeen.

(15)

Jotta kansallisille keskuspankeille annettaisiin riittävästi aikaa mukautua tässä asetuksessa säädetyllä uudella yhdenmukaistetulla kehyksellä käyttöön otettaviin menettelyllisiin ja teknisiin muutoksiin, tätä asetusta olisi sovellettava 18 kuukauden pituisen ajanjakson kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta. On kuitenkin sopivaa ja tarkoituksenmukaista soveltaa tätä asetusta nopeammin asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) mukaisten tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämiseen, koska on erittäin tärkeää saada oikea-aikaisesti täsmälliset ja täydelliset tilastotiedot EKP:n rahapolitiikan tehtävien suorittamiseksi, ja näiden tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättäminen voi merkittävästi hidastaa kyseisten tehtävien hoitamista. Asetusta olisi sen vuoksi sovellettava kolmen kuukauden kuluttua sen voimaantulosta asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) mukaisten tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten laiminlyöntitapauksiin,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaistettu kehys, jonka mukaisesti tiedonantajille voidaan määrätä seuraamuksia, jos ne laiminlyövät EKP:n asetuksissa ja päätöksissä säädettyjen tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamisen. Asetuksessa määritetään erityisesti tiedonantajiin kohdistuvan valvonnan laajuus näiden vaatimusten noudattamisen osalta ja täsmennetään seuraavat menettelyt, joita toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin on sovellettava:

1.

seuranta- ja kirjaamismenettely;

2.

raportointimenettely;

3.

ilmoitusmenettely;

4.

korjaavia toimia koskevan suunnitelman hyväksyminen ja toteuttaminen;

5.

rikkomismenettely.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’toimivaltaisella eurojärjestelmän keskuspankilla’ toimivaltaista kansallista keskuspankkia tai suoran raportoinnin tapauksessa EKP:tä;

2)

’toimivaltaisella kansallisella keskuspankilla’ sen euroalueen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka lainkäyttöalueella väitetty rikkominen tapahtui;

3)

’kumulatiivisella väitetyllä rikkomisella’ jotakin tämän asetuksen 8 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa luetelluista väitetyistä rikkomisista, joka liittyy yhteen tai useampaan EKP:n asetuksen tai päätöksen mukaiseen tilastointiin liittyvään tiedonantovaatimukseen;

4)

’suoralla raportoinnilla’ raportointia, jossa tiedonantajat ilmoittavat tilastotiedot suoraan EKP:lle EKP:n asetukseen tai päätökseen perustuvan, toimivaltaisen kansallisen keskuspankin tekemän päätöksen mukaisesti;

5)

’tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisella’ ennalta arvaamatonta ulkopuolista tapahtumaa, johon tiedonantaja ei ole kohtuudella voinut vaikuttaa ja jonka seurauksia ei olisi voitu välttää kaikista kohtuullisiksi katsottavista toimista huolimatta;

6)

’tiedonantajilla’ asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä tietojen antajia;

7)

’rikkomisella’ asetuksen (EY) N:o 2532/98 1 artiklan 4 kohdassa määriteltyä määräysten rikkomista;

8)

’seuraamuksilla’ asetuksen (EY) N:o 2532/98 1 artiklan 7 kohdassa määriteltyjä seuraamuksia;

9)

’tilastointiin liittyvillä tiedonantovaatimuksilla’ asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä tilastoihin liittyviä EKP:n tietojenantovaatimuksia;

10)

’väitetyllä rikkomisella’ sellaista tiedonantajien laiminlyöntiä noudattaa EKP:n asetuksen tai päätöksen mukaisia tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia, jonka

a)

toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki on havainnut ja

b)

jota ei ole vielä vahvistettu määräysten rikkomiseksi EKP:n johtokunnan neuvoston asetuksen (EY) N:o 2532/98 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti tekemässä perustellussa päätöksessä.

3 artikla

Valvonta ja kirjaaminen

1.   Toimivaltaiset kansalliset keskuspankit valvovat jatkuvasti, että tiedonantajat noudattavat tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia, ja kirjaavat näiden vaatimusten väitetyt rikkomiset erityiseen järjestelmään. Jokainen toimivaltainen kansallinen keskuspankki ylläpitää tällaista järjestelmää tämän asetuksen soveltamiseksi.

2.   Suoran raportoinnin tapauksissa EKP valvoo jatkuvasti ja esittämänsä pyynnön nojalla yhteistyössä toimivaltaisen kansallisen keskuspankin kanssa, että tiedonantajat noudattavat tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia, ja kirjaa kyseisten vaatimusten väitetyt rikkomiset erityiseen järjestelmään. EKP ylläpitää kyseistä järjestelmää tämän asetuksen soveltamista varten.

3.   Jos tiedonantaja väittää, että väitetty rikkominen johtuu tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista olosuhteista, toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki rekisteröi väitteen kirjatessaan väitettyä rikkomista koskevat tiedot.

4.   Jos toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki havaitsee saman tiedonantajan osalta useamman kuin yhden tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten väitetyn rikkomisen, sen on kirjattava jokainen väitetty rikkominen erikseen.

4 artikla

Paikalliset yhteistyöjärjestelyt

1.   Jos toimivaltainen kansallinen keskuspankki ilmoittaa EKP:lle tilastotiedot, jotka se on kerännyt kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välityksellä paikallisten yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti, kyseinen toimivaltainen kansallinen keskuspankki varmistaa, että asianomaisen kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kautta kerätyt ja toimitetut tiedot mahdollistavat tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamisen tehokkaan valvonnan.

2.   Jos tiedonantaja toimittaa tilastotietoja toimivaltaiselle kansalliselle keskuspankille paikallisten yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välityksellä ennen rikkomismenettelyn aloittamista, toimivaltaisen kansallisen keskuspankin on oltava yhteydessä asianomaiseen kansalliseen toimivaltaiseen viranomaiseen saadakseen tietoja siitä, onko väitetty rikkominen tapahtunut tiedonantajan toimien tai toimimatta jättämisen seurauksena, ja varmistaakseen, että samaa tiedonantajaa vastaan aloitetaan samojen tosiseikkojen perusteella enintään yksi rikkomismenettely.

3.   Jos tiedonantaja toimittaa tilastotietoja toimivaltaiselle kansalliselle keskuspankille kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välityksellä paikallisten yhteistyöjärjestelyjen mukaisesti, toimivaltainen kansallinen keskuspankki ilmoittaa asianomaiselle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle tapauksista, joissa tiedonantaja on toimittanut 7 artiklassa tarkoitetun korjaavia toimia koskevan suunnitelman, jonka toimivaltainen kansallinen keskuspankki on hyväksynyt, sekä tiedon siitä, onko se toteutettu onnistuneesti, ja tapauksista, joissa EKP:n johtokunta on määrännyt tiedonantajalle seuraamuksen asetuksen (EY) N:o 2532/98 3 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Raportointi

1.   Toimivaltaisten kansallisten keskuspankkien on viipymättä ilmoitettava EKP:lle kaikista seuraavista väitetyistä rikkomisista:

a)

väitetty rikkominen, jossa tiedonantaja rikkoo päivittäisiä tiedonantovaatimuksia;

b)

kolme tai enemmän kuin kolme väitettyä rikkomista, joissa tiedonantaja rikkoo kuukausittaisia tiedonantovaatimuksia kuuden peräkkäisen kuukauden aikana;

c)

kolme tai enemmän kuin kolme väitettyä rikkomista, joissa tiedonantaja rikkoo neljännesvuosittaisia tiedonantovaatimuksia neljän peräkkäisen vuosineljänneksen aikana;

d)

kaksi tai enemmän kuin kaksi peräkkäistä väitettyä rikkomista, joissa tiedonantaja rikkoo puolivuosittaisia tiedonantovaatimuksia;

e)

väitetty rikkominen, jossa tiedonantaja rikkoo vuosittaisia tiedonantovaatimuksia.

Tämän kohdan mukaista väitettyjen rikkomisten ilmoittamista varten toimivaltaisten kansallisten keskuspankkien on kirjattava väitetyt rikkomiset 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun erityiseen järjestelmään.

2.   Toimivaltaisten kansallisten keskuspankkien on ilmoitettava EKP:lle jokaisesta seuraavasta vakavasta väärinkäytöstapauksesta heti, kun sellainen havaitaan:

a)

järjestelmällinen tai tahallinen laiminlyönti, joka koskee tilastotietojen ilmoittamista asetetun määräajan kuluessa toimivaltaiselle kansalliselle keskuspankille;

b)

virheettömien tai täydellisten tilastotietojen järjestelmällinen tai tahallinen ilmoittamatta jättäminen;

c)

tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten säädetyn muodon järjestelmällinen tai tahallinen noudattamatta jättäminen;

d)

laiminlyönti tehdä tehokasta yhteistyötä toimivaltaisen kansallisen keskuspankin kanssa tai noudattaa kohtuullista huolellisuutta.

Toimivaltainen kansallinen keskuspankki voi pyytää tiedonantajalta lisätietoja vakavan väärinkäytöksen havaitsemiseksi.

Tässä kohdassa tarkoitettujen vakavien väärinkäytösten ilmoittamiseksi toimivaltaisten kansallisten keskuspankkien on kirjattava vakavat väärinkäytökset 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun erityiseen järjestelmään.

3.   EKP ilmoittaa toimivaltaiselle kansalliselle keskuspankille viipymättä kaikista 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista väitetyistä rikkomisista tai vakavista väärinkäytöksistä, jotka se on havainnut suoran raportoinnin tapauksissa, ja kirjaa kyseiset väitetyt rikkomiset tai vakavat väärinkäytökset 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun erityiseen järjestelmään.

6 artikla

Ilmoitus

1.   Ennen 8 artiklan mukaisen rikkomismenettelyn aloittamista toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin on annettava asianomaiselle tiedonantajalle varoitus kirjallisella ilmoituksella vähintään seuraavista seikoista:

a)

väitettyjen rikkomisten luonne;

b)

mahdollisuus rikkomismenettelyn aloittamiseen ja siinä tapauksessa mahdollisuus seuraamuksen määräämiseen tiedonantajalle;

c)

tiedonantajan mahdollisuus esittää perusteluja, mukaan lukien se, että väitetyt rikkomiset ovat johtuneet tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista olosuhteista;

d)

velvollisuus väitettyjen rikkomisten korjaamiseen, jos niitä ei ole jo korjattu, tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamisen varmistamiseksi; ja

e)

tarvittaessa tieto siitä, että toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki voi hyväksyä – jos sellainen on toimitettu – korjaavia toimia koskevan suunnitelman, joka tiedonantajan on toteutettava.

2.   Jos toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki on havainnut 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vakavan väärinkäytöksen, sen on otettava kirjallisesti yhteyttä asianomaiseen tiedonantajaan ilmoittaakseen kyseiselle tiedonantajalle ainakin seuraavat seikat:

a)

vakavan väärinkäytöksen luonne;

b)

tieto rikkomismenettelyn aloittamisesta ja siinä tapauksessa mahdollisuudesta seuraamuksen määräämiseen tiedonantajalle;

c)

tieto tiedonantajan mahdollisuudesta esittää perusteluja; ja

d)

tiedonantajan velvollisuus viipymättä korjata vakava väärinkäytös tilastointiin liittyvän tiedonantovaatimuksen noudattamisen varmistamiseksi ja tarvittaessa tehokkaan yhteistyön varmistamiseksi toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin kanssa.

3.   Toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki antaa tiedonantajalle 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kirjallisen ilmoituksen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun väitetty rikkominen on tapahtunut tai kun vakava väärinkäytös on tullut ensimmäisen kerran kyseisen eurojärjestelmän keskuspankin tietoon. Päivittäisten tiedonantovaatimusten väitetyn rikkomisen tapauksessa toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki toimittaa ilmoituksen, kun se on käytännöllistä, ennen kumulatiivisen väitetyn rikkomisen tapahtumista.

7 artikla

Korjaavia toimia koskeva suunnitelma

1.   Sen jälkeen, kun toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki on antanut väitettyä rikkomista koskevan varoituksen 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja kun 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kumulatiivisen väitetyn rikkomisen kynnys on ylitetty, toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki ilmoittaa asianomaiselle tiedonantajalle, että se voi toimittaa korjaavia toimia koskevan suunnitelman.

2.   Toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki voi hyväksyä tämän artiklan mukaisesti tiedonantajan toimittaman korjaavia toimia koskevan suunnitelman 60 kalenteripäivän kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta.

3.   Tätä artiklaa ei sovelleta kummassakaan seuraavista tapauksista:

a)

5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vakava väärinkäytös; tai

b)

asetuksessa (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) säädettyjen tilastointiin liittyvien tiedonantovelvollisuuksien väitetty rikkominen.

4.   Tiedonantajan on laadittava korjaavia toimia koskeva suunnitelma, joka sisältää vähintään seuraavat asiat:

a)

väitetyn rikkomisen syyt;

b)

korjaavat toimenpiteet, jotka tiedonantajan on toteutettava, mukaan lukien varautuminen toimittamaan virheettömät tai puuttuvat tilastotiedot viipymättä;

c)

edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisaikataulu; ja

d)

vastuussa olevan yhteyshenkilön (tai henkilöiden) tiedot.

5.   Toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin on arvioitava 4 kohdan mukaisesti toimitettu korjaavia toimia koskeva suunnitelma viipymättä ja joka tapauksessa 12 kalenteripäivän kuluessa sen toimittamispäivästä ja, tapauksen mukaan ottaen asianmukaisesti huomioon EKP:n 7 kohdan mukaisesti esittämät mahdolliset huomautukset, joko

a)

hyväksyttävä suunnitelma ja asetettava suunnitelman kokonaistoteutukselle lopullinen määräaika, joka on enintään 60 kalenteripäivää sen hyväksymispäivästä alkaen; tai,

b)

jos väitettyä rikkomista ei korjata suunnitelmassa riittävällä tavalla, pyydettävä tiedonantajaa laatimaan ja toimittamaan tarkistettu korjaavia toimia koskeva suunnitelma 10 kalenteripäivän kuluessa tällaisen pyynnön päivämäärästä.

6.   Jos tarkistettu korjaavia toimia koskeva suunnitelma toimitetaan 5 kohdan b alakohdassa asetetussa määräajassa, toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki arvioi sen viipymättä ja joka tapauksessa kahdeksan kalenteripäivän kuluessa sen toimittamispäivästä ja, tapauksen mukaan ottaen asianmukaisesti huomioon EKP:n 7 kohdan mukaisesti esittämät mahdolliset huomautukset, joko

a)

hyväksyy tarkistetun korjaavia toimia koskevan suunnitelman ja asettaa suunnitelman kokonaistoteutukselle lopullisen määräajan, joka on enintään 42 kalenteripäivää sen hyväksymispäivästä alkaen; tai,

b)

jos tarkistetussa korjaavia toimia koskevassa suunnitelmassa ei korjata väitettyä rikkomista riittävällä tavalla, hylkää sen ja aloittaa rikkomismenettelyn 8 artiklan mukaisesti.

7.   Toimivaltainen kansallinen keskuspankki toimittaa tämän artiklan mukaisesti vastaanottamansa korjaavia toimia koskevat suunnitelmat tai tarkistetut korjaavia toimia koskevat suunnitelmat EKP:lle viipymättä. Jos EKP katsoo, että suunnitelmassa ei korjata väitettyä rikkomista riittävällä tavalla, sovelletaan seuraavaa:

a)

edellä 5 kohdassa tarkoitetun korjaavia toimia koskevan suunnitelman tapauksessa toimivaltainen kansallinen keskuspankki pyytää, että tiedonantaja laatii ja toimittaa tarkistetun korjaavia toimia koskevan suunnitelman 10 kalenteripäivän kuluessa tällaisen pyynnön esittämispäivästä; ja

b)

siinä tapauksessa, että 6 kohdassa tarkoitetussa tarkistetussa korjaavia toimia koskevassa suunnitelmassa ei korjata väitettyä rikkomista riittävällä tavalla, toimivaltainen kansallinen keskuspankki hylkää sen ja aloittaa rikkomismenettelyn 8 artiklan mukaisesti.

8.   Jos toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki hyväksyy 5 tai 6 kohdan mukaisesti korjaavia toimia koskevan suunnitelman, sen on valvottava suunnitelman toteuttamista ja tarkistettava, onko siinä esitettyjä korjaavia toimenpiteitä sovellettu tehokkaasti ja viipymättä.

9.   Toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki voi pidentää 5 tai 6 kohdan mukaisesti hyväksytyn korjaavia toimia koskevan suunnitelman toteuttamiselle asetettua määräaikaa kerran poikkeuksellisissa olosuhteissa ja edellyttäen, että tiedonantaja osoittaa, että korjaavia toimia koskevan suunnitelman mukaisia toimia on toteutettu tehokkaasti. Määräaikaa voidaan pidentää ajalla, jonka toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki katsoo tarpeelliseksi, jotta tiedonantaja voi toteuttaa korjaavia toimia koskevan suunnitelman, kuitenkin enintään 30 kalenteripäivällä 5 tai 6 kohdassa tarkoitetun lopullisen määräajan päättymisestä.

10.   Toimivaltaiset kansalliset keskuspankit ja EKP ilmoittavat toisilleen kaikista tiedonantajan kanssa sovituista korjaavia toimia koskevista suunnitelmista heti, kun suunnitelma on hyväksytty, ja pitävät toisensa ajan tasalla kunkin suunnitelman toteuttamisesta.

11.   Jos korjaavia toimia koskeva suunnitelma hyväksytään ja toteutetaan tämän artiklan mukaisesti, toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki ei aloita 8 artiklan mukaista rikkomismenettelyä saman tiedonantajan samasta väitetystä rikkomisesta ennen kuin tapauksen mukaan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettu lopullinen määräaika on päättynyt, ja ottaen huomioon 9 kohdan nojalla mahdollisesti myönnetyn pidennyksen.

12.   Jos tiedonantaja laiminlyö 5 kohdassa tai 6 kohdassa mainitun määräajan noudattamisen, tai 9 kohdan nojalla myönnetyn pidennetyn määräajan noudattamisen, tai jos väitettyä rikkomista ei korjata tapauksen mukaan 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuun lopulliseen määräaikaan tai 9 kohdan nojalla myönnetyn pidennetyn määräajan loppuun mennessä, toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki aloittaa rikkomismenettelyn 8 artiklan mukaisesti.

13.   Sen estämättä, mitä edellä 1–12 kohdassa säädetään, toimivaltaisten eurojärjestelmän keskuspankkien on jatkettava seurantaa korjaavia toimia koskevien suunnitelmien kohteena olevan yhden tai useamman väitetyn rikkomisen sekä tiedonantajien tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten osalta, ja jatkettava kaikkien väitettyjen rikkomisten kirjaamista ja raportoitava niistä 3 ja 5 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Rikkomismenettely

1.   Toimivaltaiset kansalliset keskuspankit tai EKP aloittavat rikkomismenettelyn tiedonantajaa vastaan kaikissa seuraavissa tapauksissa:

a)

5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vakava väärinkäytös;

b)

2 kohdassa tarkoitettu asetuksessa (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) säädettyjen tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten kumulatiivinen väitetty rikkominen;

c)

2 kohdassa tarkoitettu kumulatiivinen väitetty rikkominen, jos 7 artiklan mukaista korjaavia toimia koskevaa suunnitelmaa ei ole toimitettu tai jos toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki ei ole hyväksynyt tiedonantajan toimittamaa korjaavia toimia koskevaa suunnitelmaa tai tarkistettua korjaavia toimia koskevaa suunnitelmaa 7 artiklan 5 kohdan tai 7 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

d)

2 kohdassa tarkoitettu kumulatiivinen väitetty rikkominen, jos tapauksen mukaan 7 artiklan 5 kohdassa tai 7 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun korjaavia toimia koskevan suunnitelman tai tarkistetun korjaavia toimia koskevan suunnitelman toteuttamisen lopullinen määräaika tai määräajan 7 artiklan 9 kohdan mukainen pidennetty määräaika on päättynyt ennen kuin laiminlyönti on korjattu.

2.   Sovellettaessa 1 kohdan b, c ja d alakohtaa kumulatiivisella väitetyllä rikkomisella tarkoitetaan kutakin seuraavista:

a)

tiedonantajan osalta vähintään kolme väitettyä rikkomista, jotka koskevat päivittäisiä tiedonantovaatimuksia saman kuukauden aikana, tai vähintään viisi väitettyä rikkomista kolmen peräkkäisen kalenterikuukauden aikana;

b)

tiedonantajan osalta vähintään kolme väitettyä rikkomista, jotka koskevat kuukausittaisia tiedonantovaatimuksia kuuden peräkkäisen kuukauden aikana;

c)

tiedonantajan osalta vähintään kolme väitettyä rikkomista, jotka koskevat neljännesvuosittaisia tiedonantovaatimuksia neljän peräkkäisen vuosineljänneksen aikana;

d)

tiedonantajan osalta kaksi peräkkäistä väitettyä rikkomista, jotka koskevat puolivuosittaisia tiedonantovaatimuksia;

e)

tiedonantajan osalta kaksi peräkkäistä väitettyä rikkomista, jotka koskevat vuosittaisia tiedonantovaatimuksia.

3.   Toimivaltaiset kansalliset keskuspankit tai EKP voivat aloittaa rikkomismenettelyn tiedonantajaa vastaan tapauksissa, joissa on kyse muista kuin 1 kohdassa tarkoitetuista väitetyistä rikkomisista. Tällaisissa tapauksissa toimivaltainen kansallinen keskuspankki tai EKP ottavat huomioon yksittäisen tapauksen olosuhteet päättäessään rikkomismenettelyn aloittamisesta, mukaan lukien tarvittaessa seuraavat seikat:

a)

onko tiedonantaja osoittanut vilpitöntä mieltä tilastointiin liittyvän tiedonantovaatimuksen tulkinnassa ja täyttämisessä;

b)

onko tiedonantaja osoittanut huolellisuutta ja yhteistyötä tilastointiin liittyvän tiedonantovelvollisuuden tulkinnassa ja täyttämisessä;

c)

onko tiedonantaja osoittanut tahallista vilpillisyyttä tilastointiin liittyvän tiedonantovaatimuksen tulkinnassa ja täyttämisessä;

d)

väitetyn rikkomisen vaikutusten vakavuus;

e)

väitetyn rikkomisen uusiminen, toistuvuus tai kesto;

f)

tiedonantajalle väitetyn rikkomisen tuloksena mahdollisesti koituneet edut;

g)

tiedonantajan taloudellinen koko;

h)

onko tiedonantajaan kohdistettu aiemmin seuraamuksia tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämisen johdosta.

4.   Sovellettaessa 1 ja 3 kohtaa toimivaltaiset kansalliset keskuspankit tai EKP aloittavat rikkomismenettelyn seuraavien säännösten mukaisesti:

a)

asetuksen (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) 2 artikla ja

b)

asetuksen (EY) N:o 2532/98 3 ja 4 artikla.

5.   Toimivaltaiset kansalliset keskuspankit tai EKP voivat aloittaa rikkomismenettelyn, vaikka toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki ei olisi kirjannut väitettyä rikkomista tai ilmoittanut siitä 3 ja 5 artiklan mukaisesti.

6.   Vakavia väärinkäytöstapauksia lukuun ottamatta toimivaltainen kansallinen keskuspankki tai EKP ei aloita rikkomismenettelyä, jos se katsoo, että väitetty rikkominen on johtunut tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista olosuhteista. Määrittäessään, johtuiko väitetty rikkominen tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista olosuhteista, toimivaltaiset kansalliset keskuspankit ja EKP ottavat huomioon erityisesti, olivatko olosuhteet

a)

riittävän epätavallisia;

b)

poikkeuksellisia;

c)

ennalta arvaamattomia;

d)

sellaisia, että niiden voidaan katsoa johtuvan tiedonantajan toimista tai toimimatta jättämisestä.

Teknisiä vaikeuksia tai tietoteknisen infrastruktuurin, myös ulkoistetun tietoteknisen infrastruktuurin, ylläpitoon ja parantamiseen liittyviä vaikeuksia ei katsota tiedonantajan vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisiksi.

7.   Toimivaltainen kansallinen keskuspankki ja EKP eivät aloita rikkomismenettelyä tiedonantajaa vastaan, jos jompikumpi seuraavista soveltuu:

a)

väitetystä rikkomisesta johtuva mahdollinen sakko ei todennäköisesti ylitä 10 000 euroa väitetyn rikkomisen tapauksessa, joka liittyy laiminlyöntiin raportoida tilastotietoja EKP:lle tai toimivaltaiselle kansalliselle keskuspankille sovellettavassa määräajassa; tai

b)

väitetystä rikkomisesta johtuva mahdollinen sakko ei todennäköisesti ylitä 20 000 euroa väitettyjen rikkomisten tapauksessa, joka liittyy tilastotietojen virheellisyyteen, puutteellisuuteen tai siihen, että ne ovat muussa kuin asianomaisessa vaatimuksessa kuvatussa muodossa.

Kun rikkomismenettely on aloitettu, voidaan kuitenkin määrätä sakkoja, jotka ovat määrältään ensimmäisessä alakohdassa mainittuja pienempiä.

8.   Toimivaltainen kansallinen keskuspankki tai EKP ei aloita rikkomismenettelyä tiedonantajaa vastaan, jos samaa tiedonantajaa vastaan on aloitettu toinen rikkomismenettely tai samalle tiedonantajalle on määrätty seuraamus samojen tosiseikkojen perusteella.

9.   Toimivaltainen kansallinen keskuspankki tai EKP säilyttää elektroniset aineistot jokaisesta tämän asetuksen nojalla aloittamastaan rikkomismenettelystä.

9 artikla

Menetelmä seuraamusten määräämiseksi

EKP antaa päätöksen menetelmästä, jota on noudatettava seuraamusten ehdotetun määrän laskennassa.

10 artikla

Uudelleentarkastelu

EKP:n neuvosto tarkastelee uudelleen tämän asetuksen yleistä soveltamista ja täytäntöönpanoa viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä lukien ja sen jälkeen joka kolmas vuosi arvioidakseen, onko asetusta muutettava.

11 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Edellä olevaa 8 artiklaa ei sovelleta 12 kuukauden aikana siitä lukien, kun tiedot on sovellettavan EKP:n asetuksen tai päätöksen nojalla annettava ensimmäisen kerran, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

tilastotiedot annetaan ensimmäisen kerran EKP:n asetuksen tai päätöksen mukaisesti;

b)

tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia on muutettu olennaisesti EKP:n asetuksella tai päätöksellä siten, että taustalla oleva käsitteellinen viitekehys tai tietojen antamisesta aiheutuva rasite muuttuu, ja vastaavat tilastotiedot annetaan ensimmäistä kertaa muutoksen jälkeen;

c)

tilastotietojen antajina on uusia tiedonantajia tai uusien yritysten tiedonantajia, jotka eivät ole aiemmin olleet tietojenantovelvollisia saman sääntelykehyksen nojalla.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta 5 artiklassa tarkoitettuihin vakaviin väärinkäytöksiin.

3.   Toimivaltainen kansallinen keskuspankki tai EKP noudattaa päätöksen EKP/2010/10 vaatimuksia tapauksissa, joissa on kyse väitetystä rikkomisesta, joka tapahtuu ennen tämän asetuksen 14 artiklassa täsmennettyä asiaankuuluvaa soveltamispäivää, mukaan lukien tapaukset, joissa on kyse päätöksen EKP/2010/10 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toistuvista noudattamatta jättämisistä, kun yksi tai useampi noudattamatta jättämisen tapaus tapahtuu ennen tämän asetuksen asiaankuuluvaa soveltamispäivää ja sen jälkeen,.

12 artikla

Erityinen soveltaminen rahoitusmarkkinatilastoraportointia koskeviin rikkomisiin

Tapauksissa, jotka koskevat asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) väitettyä rikkomista, toimivaltaiset kansalliset keskuspankit ja EKP noudattavat tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia 31 päivästä tammikuuta 2023.

13 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös EKP/2010/10 31 päivästä tammikuuta 2023. Kyseistä päätöstä sovelletaan kuitenkin edelleen väitettyihin rikkomisiin, jotka tapahtuvat ennen tämän asetuksen 14 artiklassa täsmennettyä asiaankuuluvaa soveltamispäivää.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 30 päivästä huhtikuuta 2024, paitsi 12 artiklaa, jota sovelletaan 31 päivästä tammikuuta 2023.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Frankfurt am Mainissa 29 päivänä syyskuuta 2022.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE


(1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 4.

(2)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(3)  Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2157/1999, annettu 23 päivänä syyskuuta 1999, Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EKP/1999/4) (EYVL L 264, 12.10.1999, s. 21).

(4)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1333/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, rahamarkkinatilastoista (EKP/2014/48) (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 97).

(5)  Euroopan keskuspankin päätös EKP/2010/10, annettu 19 päivänä elokuuta 2010, tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämisestä (EUVL L 226, 28.8.2010, s. 48).


PÄÄTÖKSET

10.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/17


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2022/1918,

annettu 4 päivänä lokakuuta 2022,

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean yhden jäsenen, jota Ranskan tasavalta on ehdottanut, nimeämisestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 302 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta 21 päivänä toukokuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/853 (1),

ottaa huomioon Ranskan hallituksen ehdotuksen,

on kuullut Euroopan komissiota,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Perussopimuksen 300 artiklan 2 kohdan nojalla talous- ja sosiaalikomitea muodostuu työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä muiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien, erityisesti talous- ja yhteiskuntaelämän, kansalaistoiminnan, ammattialatoiminnan ja kulttuurin alan toimijoiden järjestöjen edustajista.

(2)

Neuvosto hyväksyi 2 päivänä lokakuuta 2020 päätöksen (EU) 2020/1392 (2) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2020 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2025 päättyväksi kaudeksi.

(3)

Yksi Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenen paikka on vapautunut Audrey ELLOUK BARDAn erottua tehtävästään.

(4)

Ranskan hallitus on ehdottanut Catherine BERTINia, Fédération des entreprises du spectacle vivant, de la musique, de l’audiovisuel et du cinéma (FESAC) (Esittävien taiteiden sekä musiikki-, audiovisuaali- ja elokuva-alan yritysten liitto), Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 20 päivään syyskuuta 2025,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimetään Catherine BERTIN, Fédération des entreprises du spectacle vivant, de la musique, de l’audiovisuel et du cinéma (FESAC) (Esittävien taiteiden sekä musiikki-, audiovisuaali- ja elokuva-alan yritysten liitto), Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseneksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 20 päivään syyskuuta 2025.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Luxemburgissa 4 päivänä lokakuuta 2022.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Z. STANJURA


(1)  EUVL L 139, 27.5.2019, s. 15.

(2)  Neuvoston päätös (EU) 2020/1392, annettu 2 päivänä lokakuuta 2020, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2020 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2025 päättyväksi kaudeksi ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimeämisestä 21 päivänä syyskuuta 2020 alkavaksi ja 20 päivänä syyskuuta 2025 päättyväksi kaudeksi 18 päivänä syyskuuta 2020 annetun neuvoston päätöksen kumoamisesta ja korvaamisesta (EUVL L 322, 5.10.2020, s. 1).


10.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/19


POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEAN PÄÄTÖS (YUTP) 2022/1919,

annettu 6 päivänä lokakuuta 2022,

EU:n operaation joukkojen komentajan nimittämisestä Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavaan Euroopan unionin YTPP-sotilaskoulutusoperaatioon (EUTM RCA) ja päätöksen (YUTP) 2022/105 kumoamisesta (EUTM RCA/3/2022)

POLIITTISTEN JA TURVALLISUUSASIOIDEN KOMITEA, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 38 artiklan,

ottaa huomioon Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavasta Euroopan unionin YTPP-sotilaskoulutusoperaatiosta (EUTM RCA) 19 päivänä huhtikuuta 2016 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2016/610 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päätöksellä (YUTP) 2016/610 neuvosto valtuutti poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) tekemään perussopimuksen 38 artiklan mukaisesti Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavan Euroopan unionin YTPP-sotilaskoulutusoperaation (EUTM RCA) poliittista valvontaa ja strategista johtoa koskevat asiaankuuluvat päätökset, mukaan lukien päätökset seuraavien EU:n operaation joukkojen komentajien nimittämisestä EUTM RCA -operaatioon.

(2)

PTK hyväksyi 19 päivänä tammikuuta 2022 päätöksen (YUTP) 2022/105 (2) prikaatikenraali Jacky CABOn nimittämisestä EU:n operaation joukkojen komentajaksi EUTM RCA -operaatioon.

(3)

Neuvosto jatkoi 28 päivänä heinäkuuta 2022 päätöksellä (YUTP) 2022/1334 (3) EUTM RCA:n toimeksiantoa 20 päivään syyskuuta 2023.

(4)

Portugalin sotilasviranomaiset ehdottivat 16 päivänä syyskuuta 2022 prikaatikenraali Lino Loureiro GONÇALVESin nimittämistä seuraavaksi EU:n operaation joukkojen komentajaksi EUTM RCA -operaatioon mahdollisimman pian. EU:n operaation komentaja tuki tätä ehdotusta.

(5)

EU:n sotilaskomitea päätti 23 päivänä syyskuuta 2022 suosittaa, että PTK hyväksyy kyseisen Portugalin sotilasviranomaisten ehdotuksen.

(6)

Päätös prikaatikenraali Lino Loureiro GONÇALVESin nimittämisestä EU:n operaation joukkojen komentajaksi EUTM RCA -operaatioon olisi tehtävä.

(7)

Päätös (YUTP) 2022/105 olisi näin ollen kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Nimitetään prikaatikenraali Lino Loureiro GONÇALVES EU:n operaation joukkojen komentajaksi Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavaan Euroopan unionin YTPP-sotilaskoulutusoperaatioon (EUTM RCA) 10 päivästä lokakuuta 2022.

2 artikla

Kumotaan päätös (YUTP) 2022/105.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan 10 päivänä lokakuuta 2022.

Tehty Brysselissä 6 päivänä lokakuuta 2022.

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puolesta

Puheenjohtaja

D. PRONK


(1)  EUVL L 104, 20.4.2016, s. 21.

(2)  Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2022/105, annettu 19 päivänä tammikuuta 2022, EU:n operaation joukkojen komentajan nimittämisestä Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavaan Euroopan unionin YTPP-sotilaskoulutusoperaatioon (EUTM RCA) ja päätöksen (YUTP) 2021/1435 kumoamisesta (EUTM RCA/1/2022) (EUVL L 18, 27.1.2022, s. 9).

(3)  Neuvoston päätös (YUTP) 2022/1334, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2022, Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavasta Euroopan unionin YTPP-sotilaskoulutusoperaatiosta (EUTM RCA) annetun päätöksen (YUTP) 2016/610 muuttamisesta (EUVL L 201, 1.8.2022, s. 27).


10.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/21


KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2022/1920,

annettu 26 päivänä tammikuuta 2022,

valtiontuesta SA.59974 – 2021/C (ex 2020/N, ex 2020/PN), jonka Romania on osittain toteuttanut Complexul Energetic Oltenia SA -yrityksen hyväksi

(tiedoksiannettu numerolla C(2022) 553)

(Ainoastaan englanninkielinen teksti on todistusvoimainen)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 108 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

on edellä mainittujen artiklojen mukaisesti kehottanut asianomaisia esittämään huomautuksensa (1) ja ottanut huomioon kolmansien osapuolten tässä menettelyssä antamat huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

(1)

Ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon jälkeen (2) Romania ilmoitti 4. joulukuuta 2020 aikovansa myöntää rakenneuudistustukea yritykselle nimeltä Complexul Energetic Oltenia S.A., jäljempänä ’CE Oltenia’.

(2)

Komissio ilmoitti 5. helmikuuta 2021 päivätyllä kirjeellä Romanialle päätöksestään aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu menettely, joka koskee rakenneuudistustukea. Romania toimitti 8. maaliskuuta 2021 huomautuksensa kirjeessä esitetyistä havainnoista.

(3)

Komission päätös menettelyn aloittamisesta, jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’, julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3)19. maaliskuuta 2021. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia.

(4)

Komissio sai määräajan kuluessa huomautuksia tästä asiasta seuraavilta kolmansilta osapuolilta: Euroopan ympäristötoimisto (EEB), Bankwatch Romania / ClientEarth ja Greenpeace. Se toimitti nämä huomautukset Romanialle, jolla oli mahdollisuus esittää niihin vastineensa, ja sen huomautukset saatiin 1. kesäkuuta 2021 päivätyssä kirjeessä.

(5)

Romania lähetti lisätietoa komissiolle 10. toukokuuta, 1. ja 24. kesäkuuta, 14. syyskuuta, 21. lokakuuta sekä9., 14., 15., 20., 21., 22. ja 29. joulukuuta 2021 sekä 20. ja 21. tammikuuta 2022.

(6)

Romania ei poikkeuksellisesti käytä oikeuttaan, joka perustuu SEUT-sopimuksen 342 artiklaan luettuna yhdessä neuvoston asetuksen 1/1958 (4) 3 artiklan kanssa, ja suostuu siihen, että tämä päätös laaditaan ja annetaan tiedoksi SEUT-sopimuksen 297 artiklan nojalla englanniksi (5).

2.   YKSITYISKOHTAINEN KUVAUS TOIMENPITEISTÄ

2.1   Tuensaaja

(7)

CE Oltenia on julkinen yritys, joka toimii louhinnan, fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon ja paikallisen lämmöntuotannon alalla. Yritys perustettiin 12. lokakuuta 2011 ja se rekisteröitiin 31. toukokuuta 2012 neljän seuraavan yrityksen sulautuman seurauksena: Complexul Energetic Craiova SA, Complexul Energetic Turceni SA, Complexul Energetic Rovinari SA ja Societatea Nationala a Lignitului Oltenia SA. CE Oltenia ei kuulu laajempaan yhtymään, eikä sitä johdeta yhdessä muiden julkisten yritysten kanssa. Se on riippumaton päätöksentekokeskus valtion sisällä. Romanian viranomaisten mukaan Romanian valtiolla, jota edustaa energiaministeriö, on määräysvalta CE Olteniassa 77,15 prosentin omistusosuudella. Muita osakkaita ovat investointirahasto Fondul Proprietatea SA (omistusosuus 21,56 %) (6), ja loput osakkeet omistavat Electrocentrale Grup SA (0,84 %) ja Inchidere si Conservare Mine (0,44 %). CE Oltenian hallintoneuvostossa on seitsemän jäsentä, joista Fondul Proprietatea voi nimittää vain kaksi. Yritystä johtaa johtajisto (viisi jäsentä, joista hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan). CE Oltenian liiketoiminnan keskeisiä osa-alueita, kuten talousarviota ja liiketoimintasuunnitelmaa koskevat päätökset sekä muut taloudelliset ja kaupalliset päätökset tehdään osakkaiden yksinkertaisella enemmistöllä. Fondul Proprietatealla ei ole esto- tai veto-oikeuksia päätöksiin. Fondul Proprietatealla on vähemmistöosakkaille tyypilliset oikeudet. Tietyt päätökset, kuten merkityn osakepääoman muutokset, edellyttävät 90:tä prosenttia äänistä yhtiökokouksessa tai ylimääräisessä yhtiökokouksessa, toisin sanoen myös Fondul Proprietatean hyväksyntää. Koska valtio on enemmistöosakas ja edustettuna hallintoneuvostossa, Romanian valtio voi käyttää tosiasiallista ja yksinomaista määräysvaltaa CE Olteniassa.

(8)

CE Oltenian päätoimipaikka on Lounais-Olteniassa (Sud-Vest Oltenia) (NUTS 2 -koodi RO41). Sillä on 12 268 työntekijää kaivoksillaan (Rovinari, Motru, Jilt ja Mehedinti), ja sen voimalaitokset sijaitsevat Doljin ja Gorjin maakunnissa. Alueen työttömyysaste on 5,5 prosenttia eli suurempi kuin kansallinen keskiarvo, joka 3,4 prosenttia, ja se on myös maan korkein (7). Kuten taulukosta 1 käy ilmi, Lounais-Oltenian työttömyysaste on ollut viime vuodet (8,2 prosenttia vuonna 2015 vs. 5,5 prosenttia vuonna 2020) korkeampi kuin koko maan työttömyysaste (5 prosenttia vuonna 2015 vs. 3,4 prosenttia vuonna 2020). Vaikka Eurostatin esittämissä tiedoissa (8) ja kansallisen tilastolaitoksen esittämissä tiedoissa on hieman eroja, suuntaus kuitenkin osoittaa, että kyseisen alueen työttömyysaste on ollut jatkuvasti korkeampi kuin koko maan työttömyysaste.

Taulukko 1

Makroalueiden, kehitysalueiden ja koko maan työttömyysaste

 

Vuosi

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Työttömyysaste: %

%

%

%

%

%

%

Koko maa

5

4,8

4

3,3

2,9

3,4

Lounais-Oltenian alue

8,2

8,3

7,3

5,9

5,2

5,5

Lähde: INSTITUTUL NATIONAL DE STATISTICA.

(9)

Romanian mukaan korkea työttömyysaste johtuu osaksi siitä, että alueella on vaikea luoda uusia työllistymismahdollisuuksia. Gorjin maakunnan alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma (9) osoittaa, että iältään 45–65-vuotiaat kaivos- ja energia-alan entiset työntekijät, jotka ovat päässeet varhaiseläkkeelle ja/tai saaneet työpaikan menettämiseen liittyviä korvauksia, ovat tietyllä tapaa haluttomia kouluttautumaan uudelleen ja etsimään työtä aktiivisesti. Kielteistä vaikutusta lisäävät myös koulujen opetussuunnitelmat, jotka eivät vastaa paikallisten työmarkkinoiden nykyisiä ja tulevia tarpeita. Työnantajien mukaan lisäkoulutusta tarvitaan muun muassa digitalisaation, robotiikkaprosessien automaation ja tekoälyn aloilla.

(10)

CE Oltenia tuottaa sähköä neljässä voimalaitoksessa. Nämä laitokset ovat Rovinari (neljä yksikköä, kapasiteetti yhteensä 1 320 MW, ikä yli 40 vuotta), Turceni (neljä yksikköä, 1 320 MW, ikä 33 vuotta), Ișalnița (kaksi yksikköä, 630 MW, ikä 50 vuotta) ja Craiova II (kaksi yksikköä, 300 MW lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, ikä 30 vuotta). Viides voimalaitos Chișcani (kapasiteetti 415 MW) ei ole toiminnassa. CE Oltenia toimii sähkön tukku- ja vähittäismarkkinoilla ja myy myös lämpöä Craiovan kaupungille. Sen voimalaitosten polttoaineena käytetään ruskohiiltä 99,5 prosentissa sähköntuotannosta. Yritys louhii ruskohiiltä omista avolouhoksistaan omaan käyttöön tai myytäväksi muille sähköntuottajille (10). Lisäksi yritys tuottaa lämpöä ja lämmintä käyttövettä Craiovan asukkaille, joita on noin 300 000.

(11)

Energia-alan kansallisen sääntelyviranomaisen ANREn (Autoritatea Națională de Reglementare in Domeniul Energiei) mukaan Romanian kolme suurinta sähköntuottajaa ovat Hidroelectrica (markkinaosuus 31,3 %), Nuclearelectrica (18,09 %) ja CE Oltenia (14,08 %) (11). Kaikki kolme yritystä ovat Romanian valtion määräysvallassa.

(12)

Romania toteaa, että CE Oltenialla on tärkeä rooli Romanian sähkömarkkinoilla. CE Oltenian toiminta on tärkeää myös kansallisen energiajärjestelmän turvallisuuteen ja kapasiteetin riittävyyteen liittyvistä syistä. Romanian energiajärjestelmä sijaitsee Manner-Euroopan verkon itäisessä päässä, joka toimii samanaikaisesti Bulgarian, Serbian, Unkarin ja Ukrainan lounaisosan rajoilla. Sähköntuontia vaikeuttaa se, että Unkarin sähköjärjestelmässä on huippukuormituksen aikaan pulaa kapasiteetista, ja Ukrainan rajalta hankittavan kapasiteetin käyttö edellyttää kirjallista sopimusta Ukrainan siirtoverkonhaltijan kanssa. Lisäksi alueen maiden sähkönsiirron vuositaseessa on etupäässä sähköntuontia sekä EU:n jäsenvaltioista että muista kuin EU:n jäsenvaltioista. Niinpä silloin, kun kansallisessa energiajärjestelmässä on pulaa kapasiteetista, resurssit ovat vähissä myös naapurimaiden järjestelmissä.

(13)

Romanian mukaan se, että CE Oltenian voimalaitokset suljettaisiin, loisi välittömän ja realistisen riskin merkittävistä sähköntuotannon häiriöistä, jotka voisivat aiheuttaa talouden häiriötilan, ja siitä olisi kielteisiä vaikutuksia Romanialle. Tältä osin myös analyysi (12), jonka laati OPCOM (13) (romanialainen sähkö- ja kaasumarkkinatoimija), osoittaa, että CE Oltenian sulkeminen johtaisi sähkönhinnan vuotuisen keskiarvon kaksinkertaistumiseen vuorokausimarkkinoilla ja 70 prosentin suuruiseen hinnankorotukseen kahdenvälisiin sopimuksiin perustuvilla keskittyneillä markkinoilla.

(14)

Toukokuussa 2021 romanialainen siirtoverkonhaltija CNTEE Transelectrica S.A., jäljempänä ’Transelectrica’, teki analyysin kansallisen energiajärjestelmän kapasiteetin riittävyydestä sillä oletuksella, että CE Oltenian energiantuotannon kokonaiskapasiteetti ajettaisiin alas vuonna 2022 ja että Rovinarin kolme yksikköä pidettäisiin toiminnassa vuonna 2021. Analyysin perustella todettiin, että kansallisessa energiajärjestelmässä olisi merkittävä kapasiteetin riittävyyteen liittyvä ongelma, kun järjestelmässä ei enää olisi kansallisen sähkönkulutuksen kattamiseen tarvittavia resursseja silloinkaan, kun rajatylittävää tuontikapasiteettia hyödynnettäisiin niin paljon kuin mahdollista.

(15)

Romanian mukaan CE Oltenian konkurssi johtaisi siihen, että yli 12 000 työpaikkaa häviäisi välittömästi. Lisäksi myös huomattava määrä työpaikkoja häviäisi välillisesti, kun otetaan huomioon nykyisten kumppaneiden suuri määrä arvoketjussa.

(16)

Romania toteaa myös, että CE Oltenia on yksi Transelectrican teknologisten lisäpalvelujen päätarjoajista. Nämä palvelut toteutetaan osallistumalla siirtoverkonhaltijan järjestämiin huutokauppoihin. Yritys on siis sellaisten lisäpalvelujen tärkeä tarjoaja, joiden avulla siirtoverkonhaltija voi ostaa sähköntuottajilta reserviä verkkojen siirtohäviöiden varalle, mikä parantaa järjestelmän toimintavarmuutta.

(17)

Romanialla on sähkönverkkojen yhteenliitäntöjä Bulgarian ja Unkarin sekä kolmansien maiden, myös Ukrainan, kanssa. Ukrainan verkkoja on liitetty Puolan ja Serbian verkkoihin, ja Serbian verkkoja taas on liitetty Kroatian verkkoon. Romania vie ja tuo sähköä säännöllisesti. Suunnitteilla tai toteutusvaiheessa on useita hankkeita, joista koituu yhteistä etua myös unionille. Näiden hankkeiden tavoitteena on lisätä siirtoverkkoja Romanian, Bulgarian ja Serbian välillä.

(18)

Lisäksi Romania toteaa, että vuotta 2019 koskevien tietojen mukaan CE Oltenialla oli liikesuhteita noin 120:n Gorjin maakunnassa toimivan yrityksen kanssa. Valtionvarainministeriölle toimitettujen vuoden 2019 tilinpäätöstietojen mukaan näiden yritysten liikevaihto on noin 1 082 miljoonaa Romanian leuta (noin 218 miljoonaa euroa). Saman lähteen mukaan CE Oltenian liikevaihto vuonna 2019 oli 3 116 miljoonaa Romanian leuta (noin 630 miljoonaa euroa). Kansallisen tilastolaitoksen antamien tietojen mukaan Gorjin maakunnan kaikkien yritysten liikevaihto vuonna 2019 oli noin 9 100 miljoonaa Romanian leuta (noin 1 840 miljoonaa euroa). CE Oltenian ja 120 tärkeimmän toimijan osuus maakunnan taloudesta on siis noin puolet. Lisäksi miltei puolet CE Oltenian liikekumppaneista (joita ovat esimerkiksi turva-alan yritykset, kaivoslaitteita koskevien palvelujen tarjoajat sekä kaivoksiin laitteita kuljettavat tai vuokraavat yritykset) on riippuvaisia yrityksestä; niiden liikevaihdosta noin 70–90 prosenttia tulee yritykseltä. […] (*1).

(19)

Romanian mukaan tämänhetkinen covid-19-kriisi on vaikuttanut CE Olteniaan. Romania toteaa, että sen bruttokansantuote pieneni likimain neljä prosenttia vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna. Pandemiasta eniten kärsineet toimialat olivat palveluala, rakennusala ja teollisuus. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan (14) covid-19-pandemia on yleisesti vähentänyt sähkönkysyntää, kun palveluja ja teollisuuden toimintaa supistettiin tuntuvasti etenkin sulkutoimien aikana.

(20)

CE Oltenian osalta Romania toteaa, että sähköntuotanto pieneni 12,4 terawattitunnista 8,2 terawattituntiin energiankysynnän vähenemisen, tuotantolaitosten tekniseen saatavuuteen liittyvien ongelmien ja henkilöstön lomautuksen vuoksi. Sähkönkysynnän vähenemisen vuoksi hinnat laskivat varsinkin vuorokausimarkkinoilla, ja ne kävivät alle 20 eurossa megawattituntia kohti, joka on alhaisin hinta kymmenen viime vuoden aikana. Lisäksi CE Oltenia kärsi pandemian aiheuttamista häiriöistä arvoketjussa: varaosien ja materiaalien toimituksessa oli viivästyksiä tai peruutuksia, joiden vuoksi tuotantoa jouduttiin supistamaan tai joskus jopa keskeyttämään kokonaan. Kun varaosien tuotanto saatiin taas käyntiin, niiden hinnat nousivat jyrkästi, mikä johti sopimusten irtisanomiseen. Esimerkiksi metallisten varaosien hinta kohosi 100–300 prosenttia, ja metaanikaasun hinta nousi yli 700 prosenttia. Kriisin takia tuensaajan oli toteutettava turvaavia toimenpiteitä, jotta välttämättöminä pidetyt työntekijät saattoivat jatkaa työtään ilman uusia häiriöitä tuotantoprosessissa. Arviolta 10 prosenttia työntekijöistä lomautettiin, mikä vastaa noin 192 500:aa päivää, jolloin toiminta oli keskeytettynä.

2.2   Toimenpiteen tausta

2.2.1   Pelastamistuki

(21)

Romania ilmoitti helmikuussa 2020 komissiolle suunnitelmistaan myöntää pelastamistukea CE Oltenialle. Ilmoitushetkellä vuoden 2019 arvioitujen tappioiden määrä oli noin 1,1 miljardia Romanian leuta (232 miljoonaa euroa) (15). Romanian mukaan tappioiden pääasiallisia syitä olivat seuraavat: i) velkojen perimättä jättäminen valtio-omisteisilta maksukyvyttömiltä yrityksiltä; ii) lainojen vaihtokurssien vaihtelut; iii) kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien, jäljempänä ’hiilidioksidipäästöoikeudet’ (16), hinnan huomattava korotus. Komissio hyväksyi 24. helmikuuta 2020 tekemällään päätöksellä (17) 251 miljoonan euron pelastamislainan CE Oltenialle SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla siten kuin valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen annetuissa suuntaviivoissa, jäljempänä ’pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivat’ (18), on tulkittu.

2.2.2   CE Oltenian taloudelliset vaikeudet ja osa toteutetusta rakenneuudistustuesta

(22)

Romania toteaa, että CE Oltenia on vaikeuksissa oleva yritys, sillä se täyttää kansallisen lain perusteet velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamisesta velkojiensa pyynnöstä. CE Oltenia täytti mainitut kriteerit vuoden 2019 lopusta alkaen, ja pelastamistukipäätöstä tehtäessä sen 46 toimittajaa olisivat voineet vaatia maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista. CE Oltenialla ei ole varaa maksaa myönnettyä pelastamislainaa korkoineen takaisin, joten se on velvollinen toimittamaan rakenneuudistussuunnitelman viranomaisille. Muutoin se asetetaan automaattisesti selvitystilaan kansallisen lain nojalla.

(23)

Romania katsoo, että CE Oltenian taloudellisiin vaikeuksiin on monta syytä. Ensimmäinen syy liittyy siihen, että CE Oltenialla on neljä vanhaa voimalaitosta, joiden polttoaineena käytetään yhdeksästä ruskohiilikaivoksesta louhittua ruskohiiltä. Voimalaitokset edellyttävät säännöllistä kunnossapitoa, joka on kallista, ja investointeja, jotta ne täyttäisivät ympäristövaatimukset. Toinen syy liittyy investointipääoman puutteeseen. Se johtuu siitä, että ympäristömääräysten noudattamisesta aiheutuu suuria kustannuksia (tuhka- ja kuonakerrostumia koskevien vaatimusten täyttäminen sekä rikkidioksidin, typen oksidien ja PM10-hiukkasten päästörajojen noudattaminen). Täyttääkseen EU:n ja kansalliset ympäristövaatimukset CE Oltenia on investoinut noin 880 miljoonaa euroa vuodesta 2008 alkaen. Tämän investoinnin takia ei ole ollut mahdollista rahoittaa energiatehokkuuden parantamiseen ja samalla hiilidioksidipäästökustannusten vähentämiseen tähtääviä investointiohjelmia.

(24)

Kolmas syy vaikeuksille piilee siinä, että Romaniassa valtio-omisteiset energiantuotantolaitokset on ryhmitelty energiantuotannon tyypin mukaan sen perusteella, mitä polttoainetta niissä käytetään, ja ne ovat siis yhdellä polttoaineella toimivia laitoksia: vesivoimalla (Hidroelectrica SA), ydinenergialla (Nuclearelectrica SA) ja fossiilisella polttoaineella (CE Oltenia). Tämä malli sekä hiilidioksidipäästöoikeuksia koskevan järjestelmän täytäntöönpano on johtanut kilpailun epätasapainoon, mistä on aiheutunut haittaa CE Oltenialle. Tämänhetkisellä toimintamallilla, jossa CE Oltenian ainoa energiantuotantolähde on ruskohiili, tuensaajan on mahdotonta saavuttaa sama kannattavuus kuin sen kilpailijat, sillä niiden tuotannossa marginaalikustannukset ovat pienemmät ja ne käyttävät ruskohiiltä vähemmän saastuttavia energiantuotantolähteitä, joten niille ei aiheudu lainkaan kustannuksia hiilidioksipäästöoikeuksista tai niitä aiheutuu vähemmän kuin tuensaajalle.

(25)

CE Oltenialla on velvollisuus ilmoittaa viimeistään 30. huhtikuuta kunakin vuonna hiilidioksidipäästöoikeuksien määrä, joka vastaa edellisen kalenterivuoden aikana aiheutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää. Tämän velvollisuuden laiminlyönnistä lankeaa 100 euron sakkomaksu kutakin sellaista aiheutunutta hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti, josta ei ole ilmoitettu tietoja (19). Hiilidioksidipäästöoikeuksien hinta on noussut jatkuvasti viime vuosina ja kuukausina. Esimerkiksi syyskuussa 2021 se nousi yli 60 euroon hiilidioksiditonnilta, ja joulukuussa 2021 hinta oli 80 euroa hiilidioksiditonnia kohti (20).

(26)

Lisäksi Romania toteaa, että CE Oltenian taloudelliset vaikeudet johtuvat osaksi myös sen kustannusrakenteesta. Vuonna 2020 henkilöstökustannusten osuus kaikista toimintakustannuksista oli 39 prosenttia, ja pääasiassa hiilidioksidipäästöoikeuksien ostamiseen liittyvien ympäristönsuojelukustannusten osuus oli 35 prosenttia kokonaiskustannuksista. Tämän kustannusrakenteen vuoksi yritys on ilmoittanut sen liiketoiminnan olleen tappiollista vuosina 2014–2019 (poikkeuksena vuosi 2017).

2.3   Toimenpiteet

(27)

Tämä päätös koskee CE Oltenialle myönnettyä rakenneuudistustukea. Tuki koostuu valtion varoista myönnetystä 1 090 miljoonan euron avustuksesta, 195,8 miljoonan euron lainan valtiontakauksesta, joka vastaa Romanian leuissa noin 226 miljoonan euron pääomanlisäystä CE Oltenialle, avustukseksi muutetusta pelastamislainasta, josta tuli noin 251 miljoonan euron suuruinen rakenneuudistustuki, ja modernisaatiorahaston (21) 895,3 miljoonan euron avustuksesta, jonka saaminen edellyttää sitä, että Romania esittää asiaan liittyvät ehdotukset ja Euroopan investointipankki vahvistaa ne tai modernisaatiorahaston investointikomitea hyväksyy ne (jäljempänä kaikkiin näihin viitataan sanalla ’toimenpiteet’). Toimenpiteisiin liittyvän tuen kokonaismäärä on 2 658,1 miljoonaa euroa (22).

(28)

Edellä mainitulla 1 090 miljoonan euron avustuksella rahoitetaan tarvittavien hiilidioksidipäästöoikeuksien hankinta ajanjaksolle 2021–2025. Avustus jaetaan vuosittain rahoitustarpeiden mukaisesti, mutta se ei täysin vastaa kunkin vuoden hiilidioksidipäästöoikeuksiin liittyviä menoja. Maaliskuussa 2021 Romanian hallitus antoi hallituksen kiireellisen asetuksen, jonka nojalla hyväksyttiin noin 1,18 miljardin Romanian leun (noin 241 miljoonaa euroa) avustus CE Oltenialle hiilidioksidipäästöoikeuksien ostamisen rahoittamiseen. Tästä Romania toteaa, että CE Oltenia täytti hiilidioksidipäästöoikeuksia koskevan velvollisuutensa 26. huhtikuuta 2021, kun se osti hiilidioksidipäästöoikeuksia vuonna 2020 tuotetun energian osalta yhteensä 315 miljoonalla eurolla. Romanian mukaan kokonaisostohinnan ja avustuksen välinen 74 miljoonan euron erotus katettiin yrityksen omista varoista. Tämä 241 miljoonan euron tuki on osa ilmoitettua 1 090 miljoonan euron avustusta, ja se rahoitettiin valtion talousarviosta energiaministeriön kautta.

(29)

Valtion takaamasta lainasta on suunniteltu tehtävän sopimus vuonna 2022. Lainan suuruus on 195,8 miljoonaa euroa, ja sillä on määrä rahoittaa CE Oltenian samansuuruista käyttöpääomaa. Romanian viranomaisten mukaan laina maksetaan takaisin maksuhetkellä vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Arvioidun kokonaiskoron [– –] odotetaan olevan noin [– –] prosenttia.

(30)

Enintään 226 miljoonan euron pääomanlisäys CE Oltenialle toteutetaan energiaministeriön myöntämällä rahoitusosuudella, josta osa annetaan rahamääräisenä (180 miljoonaa euroa) ja osa luontoissuorituksina (maa-alue, jonka arvioitu arvo on 46 miljoonaa euroa).

(31)

Romanian viranomaiset toteavat, että 251 miljoonan euron pelastamistukilaina (ks. johdanto-osan 21 kappale), josta on tullut rakenneuudistustukea, koska sitä ei ole vielä maksettu takaisin, muunnetaan avustukseksi sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt rakenneuudistussuunnitelman.

2.4   CE Oltenian alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma

(32)

Romania ilmoitti komissiolle 4. joulukuuta 2020 rakenneuudistussuunnitelmasta, jäljempänä ’alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma’. Sitä tuettiin 1,33 miljardin euron rakenneuudistustuella, joka koostui jo myönnetystä 0,25 miljardin euron pelastamistuesta, 0,31 miljardin euron lisätuesta valtion takaamana lainana ja 0,77 miljardin euron valtiontuesta. Modernisaatiorahastosta oli lisäksi tarkoitus saada 711 miljoonaa euroa lisää rahoitusta valtiontukena energialähteiden valikoiman monipuolistamiseen korvaamalla ruskohiili (enimmäkseen) kaasulla ja uusiutuvilla energialähteillä.

(33)

Alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma oli tehty vuosiksi 2021–2030, mutta rakenneuudistusjakso kattoi kuitenkin vain vuodet 2021–2025. Rakenneuudistussuunnitelmassa arvioitiin, että CE Oltenia tuottaisi voittoa vuonna 2022 ja että sen sijoitetun pääoman tuotto olisi [– –] prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi suunnitelmassa arvioitiin, että yritys saavuttaisi pitkän aikavälin kilpailukyvyn vuoteen 2030 mennessä, jolloin sijoitetun pääoman tuotto olisi [– –] prosenttia.

(34)

Alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma sisälsi seuraavat toimenpiteet:

a)

Tekniset ja teknologiset toimenpiteet sekä sellaisen investointisuunnitelman toteuttaminen, jolla pyritään monipuolistamaan energialähteiden valikoimaa. Suunnitelman mukaan 1 460 MW:n teho, joka tuotetaan kuudella ruskohiilivoimalalla, korvattaisiin i) kahdella kaasuvoimalalla, jotka tuottaisivat 1 325 MW, ii) kahdeksalla aurinkovoimalalla, jotka tuottaisivat 109 MW ja iii) yhdellä vesivoimalalla, joka tuottaisi 9,9 MW. Viisi louhosta oli tarkoitus sulkea, jolloin tuotanto puolittuisi vuoteen 2025 mennessä.

b)

Organisatoriset ja johtamiseen liittyvät toimenpiteet, joilla parannetaan prosesseja tai tietoteknistä tukea sekä vältetään päällekkäisyyksiä tai tehottomuutta ja joihin sisältyy 41 prosentin henkilöstövähennys tai henkilöstön uudelleenkohdentaminen.

c)

Ympäristönsuojelutoimenpiteet, jotka sisältävät investoinnit tai väliaikaisen käyttökustannustuen kaivoksiin ja sähköntuotantolaitoksiin, sekä ympäristövaatimusten täyttämiseen tarkoitetut toimenpiteet (muun muassa hiilidioksidipäästöoikeudet sekä vaatimusten täyttämiseen liittyvät kustannukset tuhkan, typen oksidien ja rikkidioksidin osalta).

d)

Taloudelliset toimenpiteet, joihin sisältyy pankkilainojen kustannusten optimointi sekä jäljellä olevien toissijaisten omaisuuserien luovutus tai myynti siten, että sellaista kiinteää omaisuutta ei kuitenkaan luovutettaisi tai myytäisi, joka soveltuu itsenäiseen liiketoimintaan ja josta pystyttäisiin saamaan suunnitelmaa tukevia myyntituloja.

(35)

CE Oltenia suunnitteli lisäävänsä aurinko- ja vesivoimaa energialähteiksi asteittain vuosina 2022 ja 2023. Ruskohiileen pohjautuvan energian myynnin oli määrä vähentyä tuntuvasti vuodesta 2026 alkaen, kun kaksi maakaasuvoimalaa SE Turcenissa ja SE Işalniţassa otettaisiin käyttöön. Sen jälkeen energialähteiden yhdistelmä koostuisi siten, että ruskohiilen osuus olisi 41 prosenttia, kaasun osuus olisi 53 prosenttia ja loppu olisi peräisin aurinko- ja vesivoimasta.

(36)

Rakenneuudistuksen kustannusten kattamiseen vuoden 2025 loppuun saakka tarvittavien taloudellisten resurssien määrän arvioitiin olevan [– –] euroa, josta CE Oltenian oli määrä kattaa [– –] euroa omista varoistaan. CE Oltenian oma rahoitusosuus olisi 42 prosenttia rakenneuudistuksen kokonaiskustannuksista, kun modernisaatiorahaston mahdollinen rahoitus on jo laskettu mukaan, ja 53 prosenttia ilman modernisaatiorahaston mahdollista rahoitusta. CE Oltenian oman rahoitusosuuden tärkeimpiä lähteitä olivat i) sähkön myynnistä keskittyneillä OPCOM-markkinoilla saatavat tulot, yhteensä [– –] euroa, jotka saataisiin vuosina 2020–2025, ii) pitkäaikaisista kahdenvälisistä sähkönhankintasopimuksista, jotka ovat yli kahden vuoden pituisia pitkäaikaisia sopimuksia, saatavat tulot, yhteensä [– –] euroa, ja iii) omaisuuden myynti [– –] euron arvosta.

(37)

CE Oltenian kaikista osakkaista vain valtion oli määrä osallistua CE Oltenian rakenneuudistukseen (joko antamalla varoja tai kattamalla tappioita), eikä yksikään CE Oltenian velkojista osallistuisi vastuunjakoon.

(38)

Seuraavia kilpailun vääristymistä rajoittavia toimenpiteitä suunniteltiin: i) ulkoistaminen siirtämällä energian yhteistuotantoyhtiö S.E. Craiova II (joka tuottaa pääasiassa lämpöenergiaa Craiovaan) kunnalle ja ii) energiantuotantolaitosten tai kaivosten sulkeminen tietyn aikataulun mukaan, jolloin ruskohiileen pohjautuva asennettu kapasiteetti vähenee 1 605 MW vuosina 2020–2025 (45 prosenttia ruskohiileen pohjautuvasta kapasiteetista vuoden 2025 loppuun mennessä). CE Oltenian kokonaistuotantokapasiteetti ei kuitenkaan muuttuisi merkittävästi, koska ruskohiilipohjaisen tuotantokapasiteetin supistuminen oli tarkoitus kompensoida asentamalla uusia aurinko- ja vesivoimaloita. Lisäksi alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa oli suunniteltu, että tietyt kaivokset suljettaisiin tai säilytettäisiin varalla pääasiassa tehottomuuteen, kysynnän vähenemiseen tai ruskohiilivarantojen ehtymiseen liittyvistä syistä. Kaivoskapasiteetin sulkemissuunnitelman mukaan ruskohiilen tuotantoa oli määrä vähentää noin 3 700 000 tonnilla (26 prosenttia vuoden 2026 loppuun mennessä).

2.5   Muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen syyt

(39)

Komissiolla oli epäilyksiä siitä, voidaanko ilmoitettua rakenneuudistustukea pitää sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa esitetyn tulkinnan mukaisesti, ja se päätti aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn pääasiassa seuraavista syistä:

2.5.1   Tuen asianmukaisuutta koskevat epäilykset

(40)

Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen (23) mukaan rakenneuudistustuen myöntäminen huomattavan suurena 768 miljoonan euron avustuksena (jota ei makseta takaisin) ei anna tuen myöntäjälle eli valtiolle mahdollisuutta hyötyä onnistuneen rakenneuudistuksen mahdollisista myönteisistä vaikutuksista, joten sitä ei voida pitää asianmukaisena rahoitusvälineenä. Lisäksi valtion CE Oltenialle myöntämä avustus johtaisi siihen, että myös CE Oltenian vähemmistöosakkaat (jotka eivät myöntäneet samanlaisia rahoitusvälineitä, joita ei makseta takaisin) hyötyvät avustuksesta välillisesti niiden omistusosuuden mahdollisen arvonnousun myötä ilman, että ne olisivat osallistuneet rakenneuudistuksen kustannuksiin. Valtio ei saisi suunnitellusta tuesta asianmukaista korvausta, jota pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa edellytetään, eikä valtio yksinään voi hyödyntää suunnitelman rahoittamiseen tarkoitetusta avustuksesta koituvia etuja.

2.5.2   Todellisen oman rahoitusosuuden, johon ei sisälly tukea tuensaajalta, olemassaoloa sekä vastuunjaon olemassaoloa ja tehokkuutta koskevat epäilykset

(41)

Alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman alustava arviointi osoitti, että väitetystä omasta rahoitusosuudesta, jonka määrä on [– –] euroa, enintään [– –] euroa voidaan pitää todellisena. Jäljellä olevan määrän osalta Romania tukeutui ainoastaan sähkönmyynnistä keskittyneillä OPCOM-markkinoilla vuosina 2021–2025 arvioituihin tuloihin, jotka eivät olleet todellisia, koska varmoja sitoumuksia vuosiksi 2022–2025 ei ollut. Keskittyneillä OPCOM-markkinoilla tehtyjen myyntisopimusten enimmäiskesto oli vain 1,5 vuotta. Vaikka Romania ilmoitti, että sen lainsäädäntöä oltiin päivittämässä, jotta keskittyneiden OPCOM-markkinoiden toimijat pystyisivät tekemään pidempikestoisia sopimuksia, tällaisten muutosten yhdenmukaisuus unionin lainsäädännön kanssa sähköntuotannon alalla on ensin arvioitava. Romania tukeutui myös mahdollisesti tehtäviin kahdenvälisiin sähkönhankintasopimuksiin, joista neuvoteltiin paljon energiaa tarvitsevien käyttäjien kanssa. Niistä oli määrä saada [– –] euroa tuloja rakenneuudistusjaksolla. Romania ei kuitenkaan voinut esittää minkäänlaista näyttöä näistä sopimuksista, joilla alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman rahoittaminen olisi varmistettu (24).

(42)

CE Oltenian oma rahoitusosuus olisi enimmillään vain 42 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista myös silloin, kun oletetaan – toisin kuin pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 63 kohdassa todetaan –, että arvioidut tulevat tuotot säännöllisistä myynneistä ja odotetuista tuotoista ovat yksi todellisen oman rahoitusosuuden lähde, koska, kuten komissio on selittänyt, mahdollisia modernisaatiorahaston talousarviosta saatavia varoja pidettäisiin valtiontukena, eikä niitä siis voida pitää CE Oltenian omina varoina, joihin ei sisälly tukea (25).

(43)

Alkuperäistä rakenneuudistussuunnitelmaa ei tukenut yksikään markkinasijoittaja tai lainanantaja. Ensinnäkään pankit eivät toimittaneet aiesopimusta siitä, että ne suostuisivat antamaan ennakkorahoitusta CE Oltenian tuleviin sähköntoimituksiin liittyviin maksuihin, kun otetaan huomioon, että CE Oltenian oma rahoitusosuus pohjautuu miltei kokonaan tuloihin, joita näistä sopimuksista arvioidaan saatavan. Toiseksi yksikään pankki tai markkinasijoittaja ei ole ilmaissut halukkuuttaan tukea tai rahoittaa osaa investoinneista, jotka liittyvät polttoaineen vaihtamiseen ruskohiilestä maakaasuun tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan sähköntuotantoon. Kolmanneksi ei ole toimitettu todisteita mahdollisista suunnitelmaa tukevista ulkopuolisista sijoittajista tai pankeista taikka siitä, että mahdollisia asiaa koskevia neuvotteluja käytäisiin kohtuullisen ajan kuluessa. Vaikka Romania esitti, että myös CE Oltenian omaisuuserien myynti olisi yksi rahoituslähde ja arvioi, että myynnistä saataisiin 2 miljoonaa euroa tuloja, näiden omaisuuserien myyntiprosessia ei kuitenkaan ole aloitettu (26).

(44)

Lisäksi Romania myönsi, etteivät CE Oltenian vähemmistöosakkaat (etenkään Fondul Proprietatea SA) eivätkä sen velkojat osallistuisi vastuunjakoon millään tavalla (27).

2.5.3   Pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamista ja rakenneuudistuksen toteuttamista kohtuullisessa ajassa koskevat epäilykset

(45)

Vaikka alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman viralliseksi kestoksi oli määritetty vuodet 2021–2025, ensimmäisiä huomattavan positiivisia nettotuloksia, joiden yhteenlaskettu määrä olisi arviolta [– –] euroa, odotettiin vasta rakenneuudistusjakson jälkeen vuosina 2026–2030. Alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman mukaan CE Oltenia voisi saavuttaa 4,3 prosentin sijoitetun pääoman tuoton vuoteen 2025 mennessä, mikä on paljon vähemmän kuin markkinaehtoinen korvaus tai romanialaisiin yrityksiin yleensä sijoitetun pääoman vaihtoehtokustannus. Lisäksi CE Oltenian jo valmiiksi heikkoa kannattavuutta kasvatettiin keinotekoisesti valtiontuesta rahoitetuilla toimintatuilla. Tämän ohella CE Oltenian tulosennusteet perustuivat ulkoisia tekijöitä koskeviin optimistisiin oletuksiin, kuten siihen, että hiilidioksidipäästöoikeuksien hinta pysyisi suunnilleen samana rakenneuudistusjaksolla, vaikka nämä hinnat nousivat jyrkästi vuosina 2018–2019. Vaikka CE Oltenian ennusteissa oletettiin, että hiilidioksidipäästöoikeuksien hinnat vaihtelevat [– –] eurosta vuonna 2020 [– –] euroon vuonna 2030, 24. tammikuuta 2021 hinta oli kuitenkin jo [– –] euroa. Komissiolla oli siis epäilyksiä alkuperäisen rakenneuudistussuunnitelman keston tarkoituksenmukaisuudesta ja siitä, saataisiinko CE Oltenian elinkelpoisuus palautettua rakenneuudistusjakson päättyessä, koska ei ollut selvää, alkaisiko se tuottaa riittävästi voittoa ja pystyisikö se pysymään markkinoilla ilman lisätukea (28).

2.5.4   Epäilykset, jotka koskevat kilpailun vääristymistä rajoittavien merkityksellisten toimenpiteiden olemassaoloa ja tehokkuutta

(46)

Energian yhteistuotantoyhtiö S.E. Craiova II oli määrä ulkoistaa siirtämällä se Craiovan kunnalle. Ulkoistamisen toteutustapa ja laajuus olivat kuitenkin epäselvät. Vaikka tämä ulkoistaminen toteutuisi pääomasijoituksena CE Oltenian ja Craiovan kunnan kunnanvaltuuston omistaman yrityksen väliselle yhteisyritykselle, määräysvalta tässä yhteisyrityksessä olisi silti CE Oltenialla ja valtiolla. Se heikentäisi luovutuksen merkitystä kilpailun vääristymistä rajoittavana toimenpiteenä, sillä se ei lisäisi kilpailua eikä myöskään edistäisi uusien kilpailijoiden pääsyä markkinoille, nykyisten pienten kilpailijoiden toiminnan laajentamista tai rajatylittävää toimintaa (29).

(47)

CE Oltenian tuotantokapasiteetin vähentämisen (ruskohiiltä polttoaineena käyttävien laitosten sulkeminen) ja ruskohiilikaivosten sulkemisen osalta voidaan todeta, että CE Oltenian tuotantokapasiteetin pienenemistä vastaava kokonaishäviö kompensoitaisiin suurelta osin uudella tuotantokapasiteetilla. Näin ollen CE Oltenian kokonaistuotantokapasiteetti ei muuttuisi kovin paljoa (30). Ruskohiilen louhintaa lisättäisiin vuoden 2024 loppuun asti, ja se vähenisi vuoden 2020 tason alapuolelle vasta vuodesta 2026 alkaen. Kaasua polttoaineena käyttävät laitokset pysyisivät toiminnassa vuoteen 2026 saakka, mikä tarkoittaa sitä, että kapasiteetin pienentämisen osalta ruskohiilen louhinnan vähentämisellä ei olisi merkitystä (31).

(48)

Romania ei myöskään ehdottanut muita toimintaa sääteleviä toimenpiteitä kuin niitä, joilla rajoitetaan CE Olteniaa ostamasta osakkuuksia muista yrityksistä rakenneuudistusjakson aikana, paitsi jos se on välttämätöntä sen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi, ja käyttämästä tukea markkinointitarkoituksessa tuotteitaan myydessään (32).

3.   MUIDEN OSAPUOLTEN TOIMITTAMAT HUOMAUTUKSET

(49)

Muodollisen tutkintamenettelyn aikana komissio sai huomautuksia seuraavilta kolmansilta osapuolilta: EEB (33), Bankwatch Romania / ClientEarth (34) ja Greenpeace (35). Komissio pitää näitä huomautuksia markkinatietoina, koska yksikään näistä kolmansista osapuolista ei voinut osoittaa olevansa neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 (36)1 artiklan h alakohdassa tarkoitettu asianomainen osapuoli.

3.1   Euroopan ympäristötoimisto (EEB)

(50)

EEB vastusti valtiontuen käyttämistä unionin lainsäädännön noudattamiseksi hiilidioksidin, tuhkan, typen oksidien ja rikkidioksidin päästöjen osalta. EEB katsoo, että tämä rikkoisi periaatetta, jonka mukaan tukea ei voida myöntää unionin vaatimusten täyttämiseksi eikä etenkään päästötasoista ja parhaista käytettävissä olevista tekniikoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (37) mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi. Se, ettei valtiontukeen perustuvia investointeja hyväksytä mahdollisuudeksi täyttää unionin ympäristölainsäädännön vaatimukset, on myös valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle annettujen suuntaviivojen (38) mukaista. Näin ei ollut CE Oltenian tapauksessa, sillä EEB:n mukaan ilman saastumiseen liittyvien päästörajoitusten noudattaminen oli osa alkuperäistä rakenneuudistussuunnitelmaa.

(51)

EEB esitti myös huolenaiheitaan siitä, ettei CE Oltenia ollut noudattanut päästönormeja viime vuosina (typen oksidit, rikkidioksidi, hiukkaset jne.). EEB totesi, että CE Oltenian ruskohiilivoimalat ylittivät direktiivissä 2010/75/EU säädetyt päästörajat (39).

(52)

Lisäksi EEB totesi, että CE Oltenia pystyisi aina tekemään kahdenvälisiä kiinteähintaisia sopimuksia, mutta mikään yksityinen yritys ei suostuisi tekemään sellaista sopimusta, jonka vuoksi sen pitäisi maksaa liikaa kalliilla fossiilisilla polttoaineilla tuotetusta energiasta. Kun otetaan huomioon, ettei markkinasijoittajien etua ole, mikään kahdenvälinen sopimus muiden julkisten yritysten kanssa ei olisi ”markkinataloussijoittajaperiaatteen” mukainen, vaan se mitä todennäköisimmin olisi valtiontukea.

(53)

EEB katsoi myös, että CE Oltenia on kiinni fossiilisissa polttoaineissa vielä pitkään vuoden 2026 jälkeenkin, joten on hyvin kyseenalaista, että sitä koskeva rakenneuudistussuunnitelma olisi toteuttamiskelpoinen keskipitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon, että hiilidioksidipäästöoikeuksien hinta nousee koko ajan.

3.2   Bankwatch Romania / ClientEarth

(54)

Bankwatch ja ClientEarth totesivat, että toimintatuen myöntäminen ympäristövaatimusten noudattamiseen liittyviä kustannuksia varten rikkoo EU:n ympäristölainsäädäntöä, eikä se edistä tietyn taloudellisen toiminnan kehitystä, kuten SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohtaa koskevassa oikeuskäytännössä edellytetään (tuomio asiassa Itävalta v. komissio (40)).

(55)

Bankwatchin mukaan CE Oltenian alkuperäinen rakenneuudistussuunnitelma ei ollut johdonmukainen Romanian hiilestä irtautumista koskevan etenemissuunnitelman kanssa. Siinä ei asetettu määräaikaa, johon mennessä ruskohiilen käyttö CE Oltenian energiantuotannossa olisi lopetettava, eikä siinä siis puututtu riittävästi yrityksen tappiollisen toiminnan syihin, koska tappiota tuottavasta toiminnasta ei luovuttu.

(56)

Lisäksi Bankwatch totesi, että rakenneuudistussuunnitelma perustui epärealistisiin oletuksiin hiilidioksidipäästöoikeuksien tulevista hinnoista, sillä suunnitelmassa oletettiin, että hinnat pysyisivät melko vakaina rakenneuudistusjaksolla. Bankwatchin päästöennusteiden mukaan kokonaiskustannukset, jotka CE Oltenian tulisi maksaa hiilidioksidipäästöistään vuosina 2021–2030, olisivat yhteensä 4,76 miljardia euroa. Tämä summa on huomattavasti suurempi kuin CE Oltenian ennusteissa.

3.3   Greenpeace

(57)

Greenpeacen mukaan se, että CE Oltenia jatkoi ruskohiileen pohjautuvaa sähköntuotantoa, oli unionin politiikkojen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden vastaista. Greenpeace totesi, että valtiontuen myöntäminen hiilidioksidipäästöoikeuksien ostamista varten rikkoo unionin lainsäädäntöä ja etenkin ”saastuttaja maksaa” -periaatetta, josta on säädetty SEUT-sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa ja direktiivissä 2003/87/EY, jonka mukaan toiminnanharjoittajien on maksettava aiheuttamistaan hiilidioksidipäästöistä.

(58)

Greenpeace teki alkuperäisestä rakenneuudistussuunnitelmasta julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella analyysin, jonka mukaan CE Oltenian vuotuiset kokonaispäästöt kasvaisivat siten, että kun päästöt vuonna 2020 olivat 7 megatonnia hiilidioksidia vuodessa, vuonna 2030 ne olisivat 9 megatonnia hiilidioksidia vuodessa. Tämä olisi unionin nykyisten ilmasto- ja energiapolitiikkojen vastaista, ja tämä myös vaikuttaisi kielteisesti suoraan CE Oltenian toimintakustannuksiin (joista hiilidioksidipäästöoikeuksiin liittyvien kustannusten osuus on suuri).

4.   ROMANIAN TOIMITTAMAT HUOMAUTUKSET

(59)

Romania teki merkittäviä muutoksia alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan ja tämän suunnitelman tukemiseksi tarkoitettuun tukeen hälventääkseen komission epäilyksiä. Selkeyden vuoksi Romanian huomautukset on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esitetään komission menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esittämiin pääasiallisiin epäilyksiin liittyvät huomautukset, toisessa osassa esitetään kolmansien osapuolten huomautuksiin liittyvät huomautukset ja kolmannessa osassa esitetään kuvaus tarkistetusta rakenneuudistussuunnitelmasta ja rakenneuudistustuesta.

4.1   Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä esitettyjä epäilyksiä koskevat huomautukset

(60)

Romania antoi huomautuksia menettelyn aloittamista koskevaan päätökseen (41); se ei kiistänyt kyseisessä päätöksessä esitettyjä epäilyksiä, vaan toimitti tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman. Tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman keskeiset osat ovat seuraavat: i) ruskohiileen pohjautuvan kapasiteetin sulkeminen alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa esitettyä aikaisemmin, jolloin vuotuiset hiilidioksidipäästöt pienenevät ja kannattavuus on määrä saavuttaa vuonna 2026; ii) uudet investoinnit kaasulla ja aurinkovoimalla toimiviin tuotantolaitoksiin; mallinnus käyttämällä erillisyhtiökonseptia, jonka mukaan CE Oltenian omistusosuus olisi 70 prosenttia ja 30 prosentin osuus avattaisiin muille strategisista tai taloudellisista lähtökohdista toimiville sijoittajille; iii) omaa rahoitusosuutta tukevien varmojen sopimusten edistäminen – myyntisopimukset, pankeilta saatava rahoitus ja pääoma yksityissijoittajilta ja iv) Fondul Proprietatean kanssa tehtävä yhteistyö, jonka tavoitteena on se, että rahasto osallistuisi yrityksen rakenneuudistuksen kustannuksiin tai että vaihtoehtoisesti selvitetään mahdollisuutta pienentää rahaston osuutta valtion toteuttaman pääoman korotuksen yhteydessä.

(61)

Romania korosti CE Oltenian strategista merkitystä kansallisen energiantuotannon turvaamisessa. Romania totesi, ettei sillä ole varaa sulkea useampia ruskohiililaitoksia tarkistetussa rakenneuudistussuunnitelmassa määritettyä aikaisemmin kansallisen energiajärjestelmän turvallisuuteen ja kapasiteetin riittävyyteen liittyvistä syistä. Tätä tukee myös Transelectrican laatima analyysi (johon on viitattu johdanto-osan 14 kappaleessa). Romania painotti, että rakenneuudistusprosessi on yhteen polttoaineeseen tukeutuvan sähköntuottajan kannalta vaikea ja monimutkainen: ruskohiilivoimaloita pyritään sulkemaan nopeutetussa aikataulussa ja rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia kustannuksia, joita kasvattaa vielä hiilidioksidipäästöoikeuksien nopeasti kohoava hinta. Tätä kaikkea rajoittaa vielä vaatimus säilyttää tuotantokapasiteetti, jolla varmistetaan kansallisen sähköverkon toimintavarmuus. Romania totesi lisäksi, että CE Oltenian kapasiteetin korvaaminen tuontienergialla altistaisi Romanian suurelle riskille, koska sen naapureina olevat jäsenvaltiot ovat pääasiassa energiaa tuovia maita (johdanto-osan 17 kappale).

(62)

Aiemmin toimittamansa analyysin lisäksi Romania toimitti kesäkuussa 2021 toisen analyysin, jonka Transelectrica oli laatinut toukokuussa 2021. Analyysissa korostettiin seuraavia seikkoja:

a)

Romanian uusiin voimalaitoksiin liittyvät investoinnit ovat epävarmoja, ja tuulivoimaloiden tuotannon ja kulutuksen välinen korrelaatio Romaniassa on erittäin matala. Lisäksi on otettava huomioon sähköntuontiin liittyvä alueellinen konteksti. Jotta voitiin varmistaa, että sekä kansallinen että alueellinen energiaturvallisuus on riittävä vuosina 2021–2025 ja vuoteen 2030 saakka, CE Oltenian nykyisistä ruskohiilellä toimivista voimalaitoksista oli tarpeen pitää vähintään 1 500 MW:n verran kapasiteettia kaupallisesti toiminnassa. Näiden ruskohiilellä toimivien voimalaitosten käytöstäpoisto edellyttäisi sitä, että maakaasuvoimaloiden asennettua kapasiteettia lisättäisiin samaan aikaan.

b)

Kahden kombivoimalaitoksen (CCGT), joista toinen on Ișalnițassa (850 MW) ja toinen Turcenissa (475 MW), käyttöönotto johtaisi siihen, että energiajärjestelmässä olisi noin 4,4 TWh/vuosi enemmän sähköä saatavilla. Tämä puolestaan pienentäisi energiavajetta ja helpottaisi sen hallintaa myös sillä ajanjaksolla, kun Cernavodan ydinvoimalan yksikkö 1 on määrä sulkea.

4.2   Kolmansien osapuolten huomautuksia koskevat huomiot

(63)

EEB:n huomautuksista, joiden mukaan CE Oltenian kahdenväliset sopimukset muiden julkisten yritysten kanssa eivät olisi ”markkinataloussijoittajaperiaatteen” mukaisia, Romania totesi, että CE Oltenian sopimukset on tehty OPCOMin järjestelmissä, joten ne ovat markkinapohjaisia.

(64)

Hiilidioksidipäästöoikeuksien kokonaiskustannusten arvioinnista Romania selvensi, että paranneltu skenaario sisältyisi tarkistettuun rakenneuudistussuunnitelmaan, ja siinä otettaisiin huomioon viimeisimmät markkina-arvot. Lisäksi Romania totesi Greenpeacen huomautuksista, joiden mukaan päästöjen kokonaismäärä kasvaisi, että tarkistetussa rakenneuudistussuunnitelmassa, jonka se toimittaisi myöhemmin, vuotuisten hiilidioksidipäästöjen määrä pienenisi 8,6 megatonnista vuonna 2021 2,6 megatonniin vuonna 2027.

(65)

Bankwatchin ja ClientEarthin huomautuksista, jotka koskivat ruskohiilen tuotannon lopettamista, Romania totesi, että CE Oltenia toteuttaisi energiatehokkuuteen liittyviä toimenpiteitä korvaamalla ruskohiililaitokset uusilla kaasua ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävillä laitoksilla.

4.3   Tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma, toimitettu 24. kesäkuuta 2021

(66)

Romania toimitti komissiolle 24. kesäkuuta 2021 tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman ja myöhemmin muita päivityksiä suunnitelmaan sekä lisätietoja.

(67)

Tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma perustuu hiilestä irtautumista koskevaan suunnitelmaan, jonka mukaan Romanian tavoitteena on korvata ruskohiileen pohjautuva sähköntuotanto hiilidioksidipäästöoikeuksien kannalta edullisemmilla maakaasulla ja uusiutuvilla energialähteillä (aurinkovoima ja vesivoima) tuotetulla sähköntuotannolla. Tarkistetussa rakenneuudistussuunnitelmassa määritetty rakenneuudistusjakso ulottuu vuoden 2021 alusta vuoden 2026 loppuun. Suunnitelmassa esitellään erilaisia operatiivisia toimenpiteitä, jotka on määrä toteuttaa rakenneuudistusjakson aikana, joka aloitettiin CE Olteniassa tammikuussa 2021.

4.3.1   Rakenneuudistukseen liittyvien operatiivisten toimenpiteiden kuvaus

(68)

Tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma sisältää teknisiä ja teknologisia sekä organisatorisia ja johtamiseen liittyviä toimenpiteitä, ympäristönsuojelutoimenpiteitä ja taloudellisia toimenpiteitä.

(69)

Ensimmäinen pilari liittyy teknisiin ja teknologisiin toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on monipuolistaa Romanian energialähteiden valikoimaa korvaamalla ruskohiiltä polttoaineena käyttävät laitokset aurinkovoima- ja kaasuvoimalaitoksilla.

(70)

Yksi ensimmäiseen pilariin sisältyvistä toimenpiteistä on nykyisten energiantuotantolaitosten ja kaivosten sulkeminen tai säilyttäminen varalla. Suunnitelmassa määritetään kolme vaihetta ruskohiilipohjaisen sähköntuotannon lopettamiseen, ja kaupallinen päättymisajankohta on [– –]. Lopettamisen ensimmäisessä vaiheessa [– –] kapasiteettia vähennettäisiin [– –] megawatista [– –] megawattiin. Lopettamisen toisessa vaiheessa [– –] kapasiteettia vähennettäisiin vielä [– –]. Ajanjaksolla [– –].

(71)

Uuden tuotantokapasiteetin käyttöönottoa koskevan aikajanan mukaan kahdeksan aurinkovoimapuiston on määrä olla toiminnassa vuonna 2024, yhden pienvesivoimalan vuoteen 2023 mennessä, ja kahden maakaasulla toimivan voimalan toiminnan on suunniteltu alkavan vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Suunniteltujen uusien, aiempaa vähemmän saastuttavien tuotantolaitosten asennettu kapasiteetti vuonna 2023 on vain 0,6 prosenttia CE Oltenian asennetusta kokonaiskapasiteetista, ja tämän osuus tuotetaan vesivoimalassa. Vuonna 2026 uusien laitosten tuotannon osuus kokonaiskapasiteetista olisi yhteensä 56 prosenttia, ja siitä 36 prosenttia tuotettaisiin kaasuvoimaloissa, 20 prosenttia aurinkovoimapuistoissa ja 0,4 prosenttia vesivoimalassa.

(72)

Uuden tuotantokapasiteetin asennettu kokonaiskapasiteetti olisi noin 2 060 MW, josta 1 325 MW tuotettaisiin kaasulla, 735 MW aurinkovoimalla ja 9,9 MW vesivoimalla. Kun otetaan huomioon aurinkovoimapuistojen keskimääräinen käyttöaste [– –] %, käytettävissä oleva nettokapasiteetti olisi [– –] MW, josta [– –] MW tuotettaisiin kaasulla ja [– –] MW aurinkovoimalla. Erillisyhtiöön perustuvassa skenaariossa (ks. johdanto-osan 110 kappaleesta eteenpäin), jossa CE Oltenian osuus vaihtelee [– –] prosenttia, käytettävissä oleva nettokapasiteetti, noin [– –] MW, on avoin markkinoilla toimiville kilpailijoille. CE Oltenian käytettävissä oleva nettokapasiteetti pienenee siis [– –] megawatista noin [– –] megawattiin. Taulukko 2 sisältää nykyisten laitosten sulkemista ja uusien laitosten käyttöönottoa koskevan aikajanan

Taulukko 2

Nykyisten laitosten sulkemista/säilyttämistä ja uusien laitosten käyttöönottoa koskeva aikajana

Image 1

Lähde: Rakenneuudistussuunnitelma 24. kesäkuuta 2021.

Huom. Nykyinen kapasiteetti megawatteina johdanto-osan 9 kappaleen mukaisesti; harmaa väri tarkoittaa varattua kapasiteettia johdanto-osan 70 kappaleen mukaisesti.

(73)

Kaikki CE Oltenian ruskohiilellä toimivat voimalaitokset joko suljetaan lopullisesti tai pidetään toiminnassa mutta ei aktiivisina säännöllisessä sähköntuotannossa vuoteen [– –] mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että aikajanalla esitetyt toimet toteutetaan nopeammin kuin alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa oli esitetty; sen mukaan [– –] energiantuotantolaitoksen oli määrä jatkaa toimintaansa vuoteen [– –] saakka. Kaivosten osalta [– –]. Tämä tarkoittaa sitä, että aikajanalla esitetyt toimet toteutetaan nopeammin kuin alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa oli esitetty; sen mukaan [– –] kaivosta oli määrä sulkea vasta vuoteen [– –] mennessä.

(74)

Lisäksi rakenneuudistussuunnitelma liittyy osittain myös Romanian kansalliseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan (42) sisältyvien käytöstäpoistoa koskevien välitavoitteiden saavuttamiseen. Vuosina 2023–2025 käytöstä poistettua kapasiteettia koskevat tiedot ovat esimerkkejä, jotka eivät täytä elpymis- ja palautumissuunnitelmassa edellytettyjä tarkkuus- tai sisältövaatimuksia, eikä niiden saa tulkita muuttavan kyseisessä suunnitelmassa määritettyjä välitavoitteita ja tavoitteita. Niitä ei saa myöskään pitää vahvistuksena siitä, että välitavoitteita olisi muutettu tai että ne olisi saavutettu (43).

(75)

Suunnitelman toinen pilari liittyy organisatorisiin ja johtamista koskeviin toimenpiteisiin, joihin sisältyvät muun muassa henkilöstön vähentäminen ja uudelleenkohdentaminen. Tuotantolaitosten sulkeminen vuosina 2021–2026 johtaisi sekä työntekijöiden irtisanomiseen että uudelleenkohdentamiseen. CE Oltenialla oli [– –] työntekijää vuoden 2020 lopussa; heidän lukumääränsä odotetaan vähenevän asteittain [– –] prosentilla (vrt. [– –] prosenttia, kuten alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa oli arvioitu), ja vuonna 2026 määrä olisi [– –]. Kaksi tärkeintä tapaa vähentää henkilöstöä ovat laitosten sulkemisista johtuvat irtisanomiset (vuosina 2021–2026 irtisanottavien työntekijöiden määrä on [– –]) ja varhaiseläkkeelle siirtyminen. Uusien aurinkovoima- ja kaasuvoimalaitosten käyttämiseen tarvitaan arviolta [– –] työntekijää, ja heidät kaikki on tarkoitus ottaa CE Oltenian nykyisestä henkilöstöstä. Näin ollen [– –].

(76)

Suunnitelman kolmas pilari koostuu ympäristönsuojelutoimenpiteistä. Nämä toimenpiteet ovat pääasiassa sellaisia, joilla varmistetaan hiilidioksidipäästöjä koskevien vuotuisten velvoitteiden täyttäminen (44). Energialähteiden valikoiman monipuolistaminen vaikuttaisi suotuisasti sähköntuotannosta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen määrään, sillä maakaasuvoimaloista (ja etenkin aurinkovoimaloista) aiheutuu vähemmän päästöjä kuin ruskohiilivoimaloista. Näin ollen päästöjä on vuodesta 2026 alkaen vähemmän kuin rakenneuudistusjakson alussa.

(77)

Lisäksi CE Oltenia aikoo toteuttaa rakenneuudistusjaksolla seuraavat ympäristönsuojeluun liittyvät investoinnit: i) kuona- ja tuhkakerrostumien poistoon tarkoitetut laitteistot ja ii) typen oksidien ja rikkidioksidin päästöjen sekä savukaasujen pölypäästöjen vähentämiseen kansallisessa lainsäädännössä säädettyihin rajoihin tarkoitetut laitteistot.

(78)

Suunnitelman neljäs pilari sisältää taloudelliset toimenpiteet, joissa on kyse eritoten pankkilainan kustannuksista ja erillisyhtiöskenaarioon liittyvistä kustannuksista. Nykyisten lainojen rahoituskustannukset (provisiot ja korko) vuosiksi 2021–2026 ovat [– –] euroa. Vuosia 2022–2025 koskevat korko- ja provisiokustannukset, jotka liittyvät sovittuihin lainoihin, suurenivat alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan verrattuna, mikä johtuu siitä, että aikaisemmista lainoista peritty korko oli noussut. Rakenneuudistuskustannuksiin sisältyy myös noin [– –] euroa korkoja uusista lainoista, jotka on määrä maksaa takaisin rakenneuudistusjaksolla. Toinen taloudellisiin toimenpiteisiin liittyvä kustannusluokka koskee erillisyhtiön perustamista, ja siihen sisältyvät kustannukset toteutettavuustutkimusten tekemisestä, kaupunkisuunnitteluun liittyvien sertifikaattien ja ympäristölupien hankkimisesta sekä teknisiä liitäntöjä koskevista hyväksynnöistä.

4.3.2   Rakenneuudistussuunnitelman rahoittaminen

4.3.2.1   Rakenneuudistuksen kustannukset

(79)

Romanian mukaan rakenneuudistustoimenpiteiden toteuttamiseen liittyvät kustannukset ja rakenneuudistusjaksolla vuosina 2021–2026 odotettavasti aiheutuvat kustannukset ovat yhteensä 3,94 miljardia euroa. Summa sisältää sijoittajan osuuden. Kustannuksista noin 1,52 miljardia euroa liittyy aurinkovoimapuistojen ja maakaasuvoimaloiden rakentamiseen sekä pienvesivoimalan kunnostamiseen ja nykyaikaistamiseen; noin 48 miljoonaa euroa liittyy ruskohiilen tuotantolaitosten sulkemiseen/säilyttämiseen; noin 210 miljoonaa euroa liittyy nykyisiin omaisuuseriin kohdistuviin investointeihin (esimerkiksi investointi vanhojen laitteistojen kunnostamiseen); lisäksi noin 67 miljoonaa euroa koskee organisatorisia ja johtamiseen liittyviä toimenpiteitä (suurin osa summasta liittyy henkilöstöön kohdistuvaan rakenneuudistukseen); noin 1,77 miljardia euroa liittyy hiilidioksidin päästöoikeuksien hankkimiseen; noin 60 miljoonaa euroa liittyy taloudellisiin toimenpiteisiin (pääasiassa lainoihin) ja noin 259 miljoonaa euroa liittyy tarvittavaan maksuvalmiuteen, jotta voidaan kattaa juoksevat vähimmäismenot yrityksen toiminnan tukemiseksi.

4.3.2.2   Rakenneuudistustoimenpiteiden rahoituslähteet

a)   Julkinen rahoitus

(80)

Romanian valtion on tarkoitus tukea CE Oltenian rakenneuudistusta noin 1,76 miljardilla eurolla. Tästä summasta 1 090 miljoonaa euroa myönnetään avustuksena, 195,8 miljoonan euron lainan valtiontakauksena ja 226 miljoonan euron pääomanlisäyksenä (Romanian leuissa). Lisäksi noin 251 miljoonan euron suuruinen pelastamislaina muutetaan avustukseksi (ks. johdanto-osan 27 kappale). Lisäksi on suunniteltu, että modernisaatiorahastosta saataisiin 895,3 miljoonaa euroa lisätukea (45), mikä kuitenkin edellyttää sitä, että Romania esittää asiaa koskevat investointiehdotukset ja että Euroopan investointipankki tai tarvittaessa modernisaatiorahaston investointikomitea hyväksyy ne. CE Oltenian rakenneuudistustuen suunniteltu kokonaismäärä on siis 2 658,1 miljoonaa euroa, josta 492 miljoonaa euroa on jo myönnetty (ts. 251 miljoonaa pelastamistukea ja 241 miljoonan euron avustus, joka on osa 1 090 miljoonan euron avustusta, ks. johdanto-osan 28 kappale).

(81)

Modernisaatiorahastossa erotellaan ensisijaiset investoinnit ja muut kuin ensisijaiset investoinnit. Ensisijaisten investointien osalta jopa 100 prosenttia asiaankuuluvien kustannusten arvosta voidaan sovellettavien valtiontukisääntöjen nojalla rahoittaa modernisaatiorahastosta, kun taas muiden kuin ensisijaisten investointien osalta enintään 70 prosenttia asiaankuuluvien kustannusten arvosta voidaan kattaa rahaston varoista sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaisesti ja edellyttäen, että loput kustannukset rahoitetaan yksityisistä rahoituslähteistä. Euroopan investointipankin on vahvistettava investoinnin status (ensisijainen / muu kuin ensisijainen) virallisten asiakirjojen perusteella, ja tämän pohjalta investointeja kahteen maakaasulaitokseen (850 MW Ișalnițassa ja 475 MW Turcenissa) pidetään muina kuin ensisijaisina investointeina ja investointeja kahdeksaan aurinkovoimapuistoon voidaan pitää ensisijaisina investointeina.

(82)

Jotta rakenneuudistustuesta voidaan maksaa asianmukainen korvaus ja suurentaa valtiontukeen liittyvää korvausta, Romanian viranomaiset ovat sitoutuneet luopumaan riittävästä määrästä Romanian valtion osakkeita CE Olteniassa rakenneuudistusjakson loppuun eli vuoteen 2026 mennessä. Osakkeiden luovutus tehdään julkisena osakeantina, joka suunnitellaan siten, että valtio saa siitä suurimman mahdollisen korvauksen. Myytävien osakkeiden lopullinen määrä määritetään myyntiprosessin alkaessa, ja siinä otetaan huomioon tulevien erillisyhtiöiden rakenne sekä osakepääoman pienentämisen ja suurentamisen prosessit. Osakkeita tulee luovuttaa riittävästi, jotta valtio saa asianmukaisen korvauksen rakenneuudistussuunnitelman rahoitusosuudestaan: omistusoikeuksia pitää siis myydä vähintään 20 prosenttia.

(83)

Romanian valtio on sitoutunut vähentämään omistusosuuttaan CE Olteniassa (johdanto-osan 82 kappale). Tästä Romania täsmensi, että säädös, jonka perusteella myyntiprosessi on määrä toteuttaa, on hallituksen päätös, jossa hyväksytään Romanian valtion omistuksessa olevien CE Oltenia -osakkeiden myyntiin liittyvä yksityistämisstrategia. Tämän päätöksen antamisen jälkeen valitaan konsultti, joka toteuttaa tämän prosessin vaiheet vuodesta 2024 alkaen, ja prosessi on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2026 loppuun mennessä.

(84)

Romania toimitti PricewaterhouseCoopersin (PwC) laatiman arvonmääritysanalyysin, jossa arvioitiin markkina-arvo sille valtion 20 prosentin omistusosuudelle CE Oltenian osakepääomasta, josta valtio luopuisi vuoden 2026 loppuun mennessä. Arvonmääritys pohjautuu tuloihin perustuvaan menetelmään eli diskontatun kassavirran menetelmään, ja siinä otetaan huomioon tietyt odotuksenmukaiset toiminnalliset ominaispiirteet CE Oltenian toiminnassa rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen jälkeen. Arvonmääritysanalyysin mukaan CE Oltenian osakepääomaan kohdistuvan 20 prosentin omistusosuuden arvoksi 31. joulukuuta 2026 arvioitiin [– –] euroa perusskenaariossa tai [– –] vaihtoehtoisessa skenaariossa (kun kassavirrat on arvioitu koko toimintakaudelle (esim. 30 vuodelle), ei jatkuvuutta). Kun tämä summa olisi maksettu, se olisi jälkikäteiskorvaus valtiolle CE Oltenian tukemisesta.

b)   Oma rahoitusosuus

(85)

Romania esitteli lähteet, joista CE Oltenian oma rahoitusosuus rakenneuudistuksen kustannuksista on peräisin, 1,98 miljardin euron summaan saakka. Tästä summasta 1 275 miljoonaa euroa tulisi sähkönmyynnistä OPCOM-markkinoilla ja muiden nykyisten kanavien kautta (joista 315 miljoonaa euroa perustuu kestoltaan yli yhden vuoden pituisiin sopimuksiin), enintään 350 miljoonaa euroa tulisi pankkilainoista, 250 miljoonaa euroa sijoittajien osallistumisesta erillisyhtiöihin ja 104 miljoonaa euroa CE Oltenian luontoissuorituksista erillisyhtiöille.

Sähkönmyynti

(86)

Romanian esittämä oman rahoitusosuuden kokonaisuus perustuu sähkönmyyntiin Romanian eri markkinasegmenteillä, joita hallinnoi markkinatoimija (OPCOM) tai siirtoverkonhaltija (Transelectrica). Niitä ovat muun muassa vuorokausimarkkinat ja päivänsisäiset markkinat, tarjouskilpailu/sopimukset sekä säännellyt markkinat tai tasemarkkinat.

(87)

Romanian mukaan tulot sähkönmyynnistä – osana omaa rahoitusosuutta – vuosina 2021–2025 ovat 1 275 miljoonaa euroa, josta 574 miljoonaa euroa on tuloutettu sähkönmyynnistä vuodelle 2021.

(88)

Lisäksi CE Oltenia on neuvotellut sähkönhankintasopimuksia, joiden tavoitearvo on [– –] euroa. Huolimatta siitä, että kesäkuun 2021 puoliväliin mennessä oli tehty useita aiesopimuksia mahdollisista sähkönhankintasopimuksista, yhtään varsinaista sopimusta ei ole kuitenkaan tehty. Koska näitä suunniteltuja sähkönhankintasopimuksia ei ole tehty (muun muassa sen takia, etteivät ne ole Romanian lainsäädännön nojalla sallittuja tällä hetkellä), ne eivät ole osa Romanian esittämää omaa rahoitusosuutta.

Liitännäisvarojen myynti

(89)

Alkuperäiseen rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyi liitännäisvarojen myynti, josta saatavilla tuloilla oma rahoitusosuus olisi kasvanut kahdella miljoonalla eurolla. Näiden varojen myyntiprosessia ei ole kuitenkaan vielä aloitettu, eikä liitännäisvarojen myynti sisälly tarkistettuun rakenneuudistussuunnitelmaan oman rahoitusosuuden lähteenä.

Kumppaneiden osallistuminen erillisyhtiöihin

(90)

Tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma sisältää oman rahoitusosuuden lähteenä myös erillisyhtiöt, jotka on määrä perustaa yhteisenä investointina muiden toimijoiden kanssa uutta kaasu- ja aurinkovoimalla toimivaa sähköntuotantoa varten (ks. johdanto-osan 110 kappaleesta eteenpäin). Sijoittajien osuus erillisyhtiöiden osakepääomasta, joka on [– –], on yhteensä noin [– –] euroa, joka yhdessä pääomamenojen kanssa, joista sijoittajien on määrä rahoittaa yhteensä [– –] euroa, tarkoittaa sitä, että sijoittajien pääomasijoitus on yhteensä noin [– –] euroa. Uusien sähköntuotantolaitosten kustannuksiin liittyvää sijoittajien rahoitusosuutta on tarkoitus täydentää modernisaatiorahastosta saatavalla rahoituksella, jonka saamisen ehtona on, että Romania esittää asiaa koskevat investointiehdotukset ja Euroopan investointipankki taikka modernisaatiorahaston investointikomitea hyväksyy ne, sekä pankkien ja CE Oltenian rahoitusosuuksilla.

CE Oltenian luontoissuoritukset erillisyhtiöille

(91)

CE Oltenian on tarkoitus osallistua erillisyhtiöiden osakepääomaan antamalla yhteensä noin 104 miljoonan euron arvoinen luontoissuoritus aineellisina ja aineettomina hyödykkeinä, jotka koostuvat maasta, olemassa olevista liitännöistä sähkö- ja kaasuverkkoihin sekä toteutettavuus- ja ratkaisututkimuksista, joiden perusteella liitytään verkkoihin, nykyisiin yleishyödyllisin palveluihin, logistiikkapalveluihin ja muihin palveluihin. Tämä summa on peräisin PwC:n laatimasta arvioinnista, ja erillisyhtiöhankkeiden (tietyt) sijoittajat ovat vahvistaneet ja hyväksyneet sen CE Oltenian rahoitusosuuden käypänä arvona.

Pankkilainat

(92)

Ișalnițassa ja Turcenissa toteutettavien kombivoimalaitoshankkeiden rahoitus järjestetään siten, että [– –] ja [– –] johtavat yhdessä yhtymää, ja rahoituksen kokonaismäärä on [– –] euroa (46). Kahdeksan aurinkovoimapuiston rakentamisen ja toiminnan vaatima rahoitus järjestetään muodostamalla yhtymä, jota johtaa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki (EBRD). Se on saanut viideltä kaupalliselta pankilta kiinnostuksenilmauksen syndikoidusta lainasta, jonka määrä on [– –] euroa (47). Kombivoimalaitos- ja aurinkovoimahankkeiden pankkirahoituksen osalta lainasopimuksia ei ole vielä allekirjoitettu, mutta pankit ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan allekirjoittamalla suuntaa-antavat pääehdot (48). Näissä yhtymän johtajien allekirjoittamissa pääehdoissa ja muiden pankkien kiinnostuksenilmauksissa osallistua yhtymiin täsmennetään, että pankkien mahdollinen rahoitus edellyttää sitä, että komissio hyväksyy CE Oltenian rakenneuudistussuunnitelman. Romania ilmoitti komissiolle, että CE Oltenia aikoo nostaa pankkilainoja maksimimäärän, joka on enintään [– –], huolimatta siitä, että pankit ovat ilmoittaneet kiinnostuksestaan antaa kombivoimalaitos- ja aurinkovoimahankkeisiin rahoitusta enemmänkin ([– –] euroa).

4.3.2.3   Vastuunjako ja Fondul Proprietatean rahoitusosuus

(93)

Jotta vähemmistöosakas Fondul Proprietatean (johdanto-osan 7 kappale) rahoitusosuus CE Oltenian rakenneuudistuksessa toteutuisi, siirrettyjä tappioita olisi katettava osittain alentamalla osakepääomaa. Siirretyn tappion määrä 31. joulukuuta 2020 oli noin 345 miljoonaa euroa (1 710 miljoonaa Romanian leuta); tämä tappio pienenee noin 100 miljoonaan euroon (493 miljoonaa Romanian leuta), kun pelastamistuki, jonka määrä on 1 217 miljoonaa Romanian leuta (noin 251 miljoonaa euroa), muunnetaan lainasta avustukseksi. Kirjanpidollisen tappion, joka on kumulatiivinen siirretty tappio, korvaavat kaikki osakkaat yhdessä omistusosuuksiensa mukaan, kun osakepääomaa alennetaan.

(94)

Osakepääoman alentamisen jälkeen osakepääomaa on tarkoitus korottaa noin [– –] eurolla, jolloin Fondul Proprietatean omistusosuus CE Olteniasta pienenisi [– –] prosentista noin [– –] prosenttiin. CE Oltenia, Fondul Proprietatea ja energiaministeriö allekirjoittivat asiaa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan 21. joulukuuta 2021 sen varmistamiseksi, että Fondul Proprietatea äänestää pääoman korotuksen puolesta, sillä CE Oltenian perustamisasiakirjoissa edellytetään 90 prosentin äänienemmistöä sen osakkailta pääoman korotuksen yhteydessä.

4.3.3   Rahoitussuunnitelmat

(95)

Tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman kestoa on pidennetty viidestä vuodesta kuuteen vuoteen, jotta voidaan ottaa huomioon ruskohiilellä toimivien laitosten asteittainen sulkeminen ja kaasulla toimivien tuotantolaitosten käyttöönotto. Siksi CE Oltenian toimittamat rahoitussuunnitelmat ulottuvat vuoteen 2030, vaikka rakenneuudistussuunnitelma kattaa ajanjakson vuoden 2021 alusta vuoden 2026 loppuun.

Taulukko 3

Valikoituja taloustietoja tarkistetusta rakenneuudistussuunnitelmasta vuosien 2021–2026 väliselle ajanjaksolle ja näkymät vuoteen 2028 asti

(miljoonaa euroa)

 

Rakenneuudistusjakso

 

 

Rakenneuudistuksen jälkeinen jakso (*2)

 

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

2028

Liiketoiminnan tuotot

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

Liiketoiminnan menot

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

EBITDA

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

Nettotulos

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

Oma pääoma yhteensä

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

[– –]

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oman pääoman tuotto

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

Sijoitetun pääoman tuotto

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

[– –] %

(96)

Sähkönmyynti on CE Oltenian tärkein tulonlähde, jonka osuus on ollut aiemmin (vuosina 2017–2020) noin 85 prosenttia sen liiketoiminnan tuotoista. Tuotot on arvioitu seuraavien oletusten pohjalta: asennettu kapasiteetti, käyttötuntien määrä / keskimääräinen kuormitusaste, oma teknologinen kulutus, sähkönmyynnin volyymi markkinasegmenteittäin ja keskimääräinen myyntihinta kullakin segmentillä.

(97)

Ruskohiileen perustuvalla asennetulla kapasiteetilla tuotettavan sähkön määrän arvioidaan vähenevän siten, että kun se oli [– –] vuonna 2021, vuonna 2025 se on [– –] ja vuonna 2026 [– –]. Pienvesivoimaloiden ja aurinkovoimapuistojen tuotannon arvioidaan olevan yhteensä [– –] vuodesta [– –] alkaen, ja kaasuvoimaloissa arvioidaan tuotettavan [– –] sähköä vuoden 2026 loppuun mennessä sen jälkeen, kun ne otetaan käyttöön vuoden 2026 puolivälissä. Rakenneuudistuksen jälkeisellä jaksolla (vuodesta 2027 eteenpäin) näistä lähteistä (eikä siis enää ruskohiilivoimaloista) tuotettavan sähkön määrä saavuttaa [– –].

(98)

Rakenneuudistusjakson lopussa vuonna 2026 sähkönmyynti tuotantolähteittäin on vain [– –] jaoteltuna seuraavasti: [– –] ruskohiilestä, [– –] uusiutuvista energialähteistä ja [– –] kaasuvoimaloista. Todettakoon, että [– –] on poikkeuksellinen vuosi CE Oltenialle, koska [– –], mutta samalla kaasuvoimalaitokset aloittavat toimintansa [– –]. Näin ollen [– –] on siis ensimmäinen vuosi, jolloin ruskohiilellä ei enää tuoteta sähköä ja jolloin kaasuun ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvien laitosten tuotanto toimii täydellä kapasiteetilla. Kokonaistuotanto saavuttaa [– –] vuonna [– –], kun se oli [– –] vuonna [– –]. Myös liiketoiminnan tuotot kasvavat, ja niiden arvioidaan olevan [– –] vuonna [– –], kun ne olivat [– –] vuonna [– –].

(99)

Vuonna 2021 markkinasegmenttikohtaiset tuotot muodostuivat myynnistä OPCOM-markkinoilla (61 prosenttia), myynnistä vuorokausimarkkinoilla (34 prosenttia) ja tasemarkkinoilla (5 prosenttia). OPCOM-markkinoiden osuus tuloista pienenee 6 prosentilla vuonna 2024, kun uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä aletaan saada tuloja. Tämä kompensoidaan kasvattamalla vuorokausimarkkinoiden kulutushuipun osuutta (aurinkovoimapuistossa tuotetulla sähköllä oletetaan käytävän kauppaa näillä markkinoilla), koska näillä markkinoilla sähkön hinta on [– –] ja [– –] prosenttia keskimääräistä vuotuista hintaa korkeampi. Lisäksi CE Oltenia arvioi, että keskimääräinen sähkönhinta nousee [– –] prosenttia vuonna 2026 vuoteen 2021 verrattuna.

(100)

Kuten taulukossa 3 esitetään, liiketoiminnan menojen odotetaan olevan suuremmat kuin liiketoiminnan tuotot vuoden 2025 loppuun saakka. Tämä johtuu pääasiassa hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannusten kasvamisesta. Tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma laadittiin kesäkuussa 2021 olettaen, että vuonna 2021 hiilidioksidipäästöoikeuksien keskimääräinen hinta olisi 44 euroa/tonni ja vuonna 2026 se olisi 63 euroa/tonni. Vuoden 2021 hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannusten osuus CE Oltenian kaikista toimintakustannuksista on 37 prosenttia. Näitä arvoja, jotka perustuvat viisi vuotta kattavaan pitkän aikavälin ennusteeseen, on verrattava hiilidioksidipäästöoikeuksien keskimääräiseen hintaan vuosien 2017–2021 välisellä viisivuotiskaudella eli 27,05 euroon/tonni.

(101)

Romania toimitti 21. joulukuuta 2021 herkkyysanalyysin, jossa otetaan huomioon sähkön hinnannousu edeltävinä kuukausina vuonna 2021 ja entisestään nousseet hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannukset, ja analyysissä käytetty päästöoikeuksien keskimääräinen hinta on 80 euroa/tonni. Tämän vuoksi EU:n päästökauppajärjestelmän velvoitteiden täyttämiseen liittyvät kustannukset suurenevat [– –] euroa vuosina 2021–2026 verrattuna siihen, että kesäkuun 2021 rakenneuudistussuunnitelmassa niiden määräksi oli arvioitu [– –] euroa samalle ajanjaksolle.

(102)

Romanian mukaan hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannusten jyrkkää nousua vuoden 2021 viimeisinä kuukausina kompensoidaan osittain tuen määrää kasvattamalla ja pääasiassa sähkönhinnan huomattavilla korotuksilla, mikä johtaa myös tulojen suurenemiseen. Tämä vahvistetaan myös herkkyysanalyysissä. Romania korosti, että 75 prosenttia sopimuksiin perustuvista kokonaistuloista, jotka on määrä saada vuosina 2021–2025, perustuu vaihteleviin hintoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannukset kasvavat yhä, CE Oltenia voi tarkistaa sopimuksissa määritettyä sähkönhintaa ylöspäin. Vain 25 prosenttia sähkönmyynnin kokonaistuloista perustuu kiinteähintaisiin sopimuksiin. Suurin osa sopimuksista päättyy viimeistään kesäkuussa 2022, joten sen jälkeen CE Oltenia voi suunnata sähköntoimituksia aiempaa vieläkin joustavammin ja ottaa muuttuvat tuotantopanoskustannukset huomioon rakenneuudistusjaksolla.

(103)

Henkilöstökustannukset ovat huomattava osa toimintakustannuksista, ja niiden määrä vähenee [– –] eurosta vuonna 2021 [– –] euroon vuonna 2026. Tämä henkilöstökustannusten asteittainen väheneminen on yhdenmukaista sen kanssa, että CE Oltenia on sitoutunut vähentämään henkilöstöään [– –] prosentilla vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuodesta 2026 alkaen yrityksen liiketoiminnan vuotuiset kokonaismenot pienenevät, koska hiilidioksidipäästöoikeuksia täytyy ostaa vähemmän sen vuoksi, että fossiilisiin polttoaineisiin perustuva sähköntuotanto korvataan uusiutuvia energialähteitä käyttävillä laitoksilla ja kaasuvoimalaitoksilla, joista viimeksi mainittu on vähemmän hiili-intensiivistä kuin ruskohiili (johdanto-osan 76 kappale).

(104)

Kuten taulukossa 3 esitetään, yrityksen EBITDA (tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia) on vuoteen 2025 asti negatiivinen, mutta nettotulos on positiivinen (poikkeuksena vuosi 2022). Vuodesta 2026 alkaen, kun ruskohiililaitosten asteittainen käytöstäpoisto on arvioitu saatavan päätökseen, CE Oltenian EBITDA ja kassavirta on positiivinen. Joulukuussa 2021 toimitetun herkkyysanalyysin mukaan nettotulos ja EBITDA ovat positiiviset vuodesta 2026 alkaen.

(105)

Lisäksi CE Oltenia olettaa, että rakenneuudistusjakson loppupuolella vuonna 2026 oman pääoman tuotto (ROE) on noin [– –] prosenttia vuosina 2025 ja 2026, ja sen odotetaan vielä suurenevan rakenneuudistuksen jälkeisellä jaksolla, kun hiilidioksidipäästöoikeuksien suuret kustannukset eivät enää rasita tuensaajaa. Nämä tuotot ylittävät selvästi CE Oltenian oman pääoman kustannuksen, joka on [– –] prosenttia (49). Sijoitetun pääoman tuoton odotetaan olevan [– –] prosenttia vuonna 2026. Velkaantumisaste olisi [– –] ja yrityksen käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin olisi [– –] vuoteen 2026 mennessä.

(106)

Lisäksi Romanian viranomaiset ovat toimittaneet pessimistisen skenaarion mukaisia ennusteita, jotka perustuvat epäedullisempiin oletuksiin: i) sähkönhinta laskee 5 prosenttia; ii) kaasun hankintakustannukset suurenevat 5 prosentilla ja iii) hiilidioksidipäästöoikeuksiin liittyvät kustannukset suurenevat 5 prosentilla. Näiden ennusteiden mukaan nettotulos, oman pääoman tuotto ja EBITDA olisivat positiivisia vuoden 2026 lopussa. Velkaantumisaste olisi [– –] ja yrityksen käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin olisi [– –].

4.3.4   Kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet

(107)

Romania ehdottaa seuraavia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan CE Oltenian aiheuttamaa kilpailun vääristymistä: i) ruskohiilellä toimivien sähköntuotantolaitosten ja ruskohiilikaivosten sulkeminen (johdanto-osan 70 kappale) ja ”ruskohiilitytäryhtiön” perustaminen (johdanto-osan 108 kappale), ii) erillisyhtiöiden perustaminen uusia investointeja varten (johdanto-osan 110–113 kappale) ja iii) spin-off-yrityksen perustaminen Craiovaan (johdanto-osan 116 ja 117 kappale).

Ruskohiilen käytön vähentäminen

(108)

Rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyy ruskohiilen käytön vähentäminen, joka toteutetaan sulkemalla ruskohiiltä polttoaineena käyttävät sähköntuotantolaitokset ja ruskohiilikaivoksia (ks. johdanto-osan 70–73 kappale). Vaikka Romania ehdotti kilpailun vääristymistä rajoittavaksi toimenpiteeksi ruskohiiltä polttoaineena käyttävien sähköntuotantolaitosten ja ruskohiilikaivosten sulkemista, se kuitenkin myöntää samalla, että uusien hiilidioksidipäästöoikeuksien hintaa koskevien oletusten perusteella yksikään CE Oltenian nykyisistä laitoksista ei ole elinkelpoinen.

(109)

Ruskohiilen käytön vähentämisen osalta Romanian viranomaiset ovat sitoutuneet perustamaan CE Olteniasta erillisen tytäryhtiön, jäljempänä ’ruskohiilitytäryhtiö’. Se koostuu nykyisistä ruskohiiltä polttoaineena käyttävistä sähköntuotantolaitoksista ja niihin liittyvistä CE Oltenian omaisuuseristä, jotka eivät siirry käyttämään kaasua tai uusiutuvia energialähteitä, ja ruskohiilitytäryhtiön toiminta perustuu näihin laitoksiin. Ruskohiilitytäryhtiön kirjanpito eriytetään CE Oltenian kirjanpidosta selvästi. Näiden ruskohiililaitosten kapasiteetin on suunniteltu vähenevän ajan myötä, ja lopulta ne suljetaan kansallisen ruskohiilen käytöstä luopumista koskevan aikataulun mukaisesti. Lisäksi Romanian viranomaiset ovat sitoutuneet käynnistämään ruskohiilitytäryhtiön perustamiseen tähtäävän prosessin sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt CE Oltenian rakenneuudistussuunnitelman, ja saattamaan prosessin päätökseen ennen rakenneuudistusjakson päättymistä seuraavan suuntaa-antavan aikataulun mukaisesti: päätös ruskohiiltä hyödyntävän spin-off-yrityksen perustamisesta helmi- tai maaliskuuhun 2023 mennessä, ruskohiiltä hyödyntävää spin-off-yritystä koskevan hankkeen valmistelu maaliskuuhun tai huhtikuuhun 2023 mennessä, ruskohiiltä hyödyntävän spin-off-yrityksen perustaminen syyskuuhun tai lokakuuhun 2023 mennessä. Romanian viranomaiset ovat siis sitoutuneet perustamaan ruskohiilitytäryhtiön ennen rakenneuudistusjakson päättymistä eli ennen vuoden 2026 loppua. Ruskohiilitytäryhtiön perustamisessa otetaan huomioon keskinäisriippuvuus muiden rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden kanssa. Niitä ovat esimerkiksi pääomaoperaatiot (osakepääoman korottaminen/alentaminen, Craiova II:n spin-off-yritys) ja erillisyhtiöiden perustaminen uusia investointeja varten.

Erillisyhtiöt uusia investointeja varten

(110)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan perustetaan erillisyhtiöt kymmentä uutta hanketta varten, yksi yhtiö hanketta kohti. Näistä hankkeista kaksi koskee sähköntuotantoa kaasulla ja kahdeksan aurinkovoimalla. Romania toteaa, että erillisyhtiöiden perustaminen lisää kilpailua, sillä niiden avulla voidaan luoda uusia kilpailijoita.

(111)

Romania teki markkinakartoituksen (sen sitova vaihe aloitettiin lokakuussa 2021), jonka tavoitteena oli löytää muita sijoittajia uusiin hankkeisiin (kaasu ja uusiutuvat energialähteet) liittyviin erillisyhtiöihin. Määräaikaan (6. joulukuuta 2021) mennessä saatiin kolme sitovaa tarjousta seuraavilta yrityksiltä: Tinmar Energy SA (jäljempänä ’Tinmar Energy’), OMV Petrom SA (jäljempänä ’OMV Petrom’) ja Electrica. Tarjousten arvioinnin jälkeen sijoittajiksi valittiin Tinmar Energy ja OMV Petrom, joille myönnettiin yhdeksän kymmenestä erillisyhtiöhankkeesta. Ișalnițan kombivoimalaitosta varten ei saatu yhtään tarjousta.

(112)

Tinmar Energy on Romaniassa toimiva yksityinen sähkön, maakaasun ja öljytuotteiden toimittaja. Se omistaa 13 aurinkovoimapuistoa, joiden asennettu kapasiteetti on 75 MW, ja se aikoo kasvattaa portfoliotaan entisestään. OMV Petrom on integroitu öljy-, kaasu- ja kemikaaliyritys, joka kuuluu itävaltalaislähtöiseen OMV-konserniin. Se on yksi Romanian suurimmista kansainvälisesti toimivista yrityksistä. Se omistaa 860 MW kombivoimalaitoksiin perustuvaa kapasiteettia ja harjoittaa siihen liittyvää toimintaa, ja se aikoo investoida 1 GW:n edestä kapasiteettia uusiutuvaan energiaan.

(113)

OMV Petrom on valittu tarjouskilpailun voittajaksi neljään aurinkovoimahankkeeseen (Ișalnița, Tismana Rosia Rovinari, Tismana 1 TPP Rovinari ja Rovinari Est). Se rahoittaa kunkin erillisyhtiön osakepääomasta 50 prosenttia ja loput 50 prosenttia rahoittaa CE Oltenia. Tinmar Energy SA on valittu yhteen maakaasuhankkeeseen (Turceni CCGT) ja neljään aurinkovoimahankkeeseen (Rovinari, SE Turceni, Pinoasa SE Rovinari ja Bohorelu SE Rovinari), ja sen osuus kunkin erillisyhtiön osakepääomasta on 55 prosenttia (loput 45 prosenttia kuuluvat CE Oltenialle).

(114)

Sijoittajien rahoitusosuus yhdeksän erillisyhtiön osakepääomasta on yhteensä noin [– –] euroa. Sijoittajien osallistumisaste erillisyhtiöiden osakepääomaan vaihtelee välillä 50–55 prosenttia. Sijoittajat rahoittavat pääomamenoista yhteensä [– –] euroa, ja yhdessä tämän summan kanssa sijoittajien osuus yhdeksän erillisyhtiön omasta pääomasta on [– –] euroa.

(115)

Ișalnițan kombivoimalaitosta varten ei saatu yhtään tarjousta pääasiassa sen takia, että mahdollinen rahoitus modernisaatiorahastosta on epävarma, mutta useat tarjoajat ilmaisivat olevansa hankkeesta hyvin kiinnostuneita, ja Romanian mukaan tätä hanketta koskeva tarjouskilpailuprosessi saatetaan aloittaa uudelleen. Romania olettaa, että modernisaatiorahasto myöntää rahoitusta hankkeen tueksi, ja se aikoo aloittaa tarjouskilpailuprosessin uudelleen. Investoinnin kokonaiskustannukset ovat [– –] euroa, josta modernisaatiorahaston rahoituksen oletetaan olevan 50 prosenttia kokonaiskustannuksista ([– –] euroa), mutta se edellyttää, että Romania toimittaa asiaa koskevat investointiehdotukset ja että modernisaatiorahaston investointikomitea vahvistaa ne. Jos Ișalnițan kombivoimalaitoshankkeeseen osallistuu yksityinen sijoittaja, sijoittajan rahoitusosuuden kyseisen erillisyhtiön osakepääomasta oletetaan olevan noin [– –] euroa ja sijoittajan osuuden investointikustannuksesta oletetaan olevan [– –] euroa. Loput rahoitetaan pankkilainalla. Jos yksityistä kiinnostusta hankkeeseen ei ole, jäljelle jäävästä kokonaissummasta vastaa CE Oltenia, ja se rahoitetaan pankkilainalla. Koska on epävarmaa, valitaanko hankkeeseen yhtään tarjoajaa ja osallistuuko hankkeeseen yhtään tarjoajaa, Romania ehdottaa, että sijoittajien oma rahoitusosuus olisi vain yhdeksään erillisyhtiöön sijoitettava [– –] euron osuus.

Craiovan spin-off-yritys

(116)

Rakenneuudistussuunnitelman mukaan yhteistuotantoa harjoittavasta S.E. Craiova II -energiakonsernista (joka toimittaa lämpöä Craiovan kaupunkiin) muodostetaan spin-off-yritys, jonka omistus siirretään Craiovan kunnalle. CE Oltenia on ainoa talouden toimija, joka toimittaa lämpöä Craiovan kunnalle Doljin maakunnassa. CE Oltenian osakkaiden yhtiökokous hyväksyi Craiova II:n (osittaisen) spin-off-yrityksen elokuussa 2021, ja liiketoimi toteutetaan selvän aikataulun mukaisesti siten, että se on määrä saada päätökseen toukokuun 2022 puolivälissä. Spin-off-yritys voitaisiin perustaa joka tapauksessa viimeistään kesäkuussa 2022.

(117)

Romania toteaa, että Craiova II:n ulkoistaminen pitäisi katsoa kilpailun vääristymistä rajoittavaksi toimenpiteeksi: näin luodaan sähkömarkkinoille elinkelpoinen kilpailija, jonka tuotantokapasiteetti on 120 MW.

Toimintaa säätelevät toimenpiteet

(118)

Lisäksi Romania on luvannut, että tuensaaja pidättäytyy i) ostamasta minkään yrityksen osakkeita rakenneuudistusjaksolla, paitsi jos se on välttämätöntä sen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja jos komissio hyväksyy oston, ja ii) käyttämästä valtion tukea kilpailuetuna markkinoidessaan tuotteitaan ja palvelujaan.

5.   Toimenpiteiden arviointi

(119)

Komissio arvioi ensin, ovatko johdanto-osan 27 kappaleessa määritetyt, CE Oltenian rakenneuudistuksen rahoittamiseksi toteutettavat toimenpiteet SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea, ja jos ovat, onko tämä tuki sääntöjenmukaista ja sisämarkkinoille soveltuvaa.

5.1   Valtiontuen olemassaolo

(120)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan ”[j]ollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan”.

(121)

Jotta jonkin toimenpiteen voitaisiin katsoa olevan SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea, seuraavien kumulatiivisten edellytysten on täytyttävä: i) toimenpiteen on johduttava valtiosta ja se on rahoitettava valtion varoista; ii) siitä on oltava etua tuensaajalle; iii) edun on oltava valikoivaa ja iv) toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua ja vaikutettava jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

5.1.1   Valtion varat ja valtion toimenpiteeksi katsominen

(122)

Kuten pelastamistukipäätöksen johdanto-osan 31 kappaleessa on todettu, valtiovarainministeriön oli määrä myöntää CE Oltenialle 251 miljoonan euron laina varoista, jotka oli talletettu sen valuuttatilille. Tili oli avattu Romanian keskuspankkiin Romanian hallituksen kiireellisen asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä. Näin ollen pelastamislaina johtui valtiosta ja sisälsi valtion varoja. Osana rakenneuudistustukea pelastamislaina muunnetaan avustukseksi, jonka myöntää valtio ja joka maksetaan valtion talousarviosta.

(123)

Kuten CE Oltenia S.A:n rakenneuudistusta varten myönnettävää valtiontukea koskevan säädöskehyksen perustamista koskevassa (ehdotetussa) kiireellisessä asetuksessa on säädetty, avustusten, pääoman korotuksen (johdanto-osan 30 kappale) ja lainojen rahoituksesta vastaa valtionvarainministeriö tai energiaministeriö ja ne maksetaan valtion talousarviosta. Myös Romanian EXIMBANK - S.A -pankin myöntämille lainoille (johdanto-osan 29 kappale) tarvittavan valtiontakauksen myöntää valtionvarainministeriö valtion toimeksiannosta ja valtion lukuun. Huhtikuussa 2021 jo myönnetty 241 miljoonan euron avustus sisälsi varoja valtion talousarviosta, ja siitä päätettiin hallituksen kiireellisen asetuksen n:o 21/2021 nojalla, sen myöhemmät muutokset ja täydennykset mukaan luettuina.

(124)

Myös modernisaatiorahastosta saatu avustus (johdanto-osan 27 kappale) sisältää valtion varoja, kun otetaan huomioon, että modernisaatiorahaston talousarvio perustuu osittain tiettyjen jäsenvaltioiden, myös Romanian (johdanto-osan 80 kappale), myöntämiin lisäpäästöoikeuksiin. Lisäksi tämä avustus voidaan myöntää vain, jos Romania toimittaa asiaa koskevat investointiehdotukset ja jos Euroopan investointipankki taikka modernisaatiorahaston investointikomitea vahvistaa ne (johdanto-osan 90 kappale). Tältä osin Romanian viranomaiset voivat valita, mitkä investointiehdotukset valitaan esitettäväksi rahastolle, ja kunhan modernisaatiorahaston varat on siirretty, ne ovat Romanian valtion määräysvallassa. Edellä esitetyn perusteella modernisaatiorahastosta saatava rahoitus sisältää valtion varoja, joiden käytön on katsottava johtuvan valtiosta.

(125)

Näin ollen komissio katsoo, että johdanto-osan 27 kappaleessa määritetyt toimenpiteet sisältävät valtion varoja, ja päätös toteuttaa tukitoimenpiteitä johtuu valtiosta.

5.1.2   Tuesta koituva etu

(126)

Komissio toteaa, että Romania on ilmoittanut toimenpiteiden olevan valtiontukea. Tämä ilmoitus ei kuitenkaan vapauta komissiota vastuusta tutkia, ovatko toimenpiteet valtiontukea ja onko niistä koitunut tuensaajalle etua. Tätä varten selvitetään, olisiko osakkeita omistava markkinatoimija, joka olisi mahdollisimman samankaltaisessa tilanteessa kuin Romania, tehnyt samanlaisen päätöksen ja päättänyt toteuttaa samat toimenpiteet samoin ehdoin, jättämällä huomiotta mahdolliset edut, joita sille olisi odotettavissa tässä tilanteessa julkisen vallan käyttäjänä (50).

(127)

Komission on tutkittava, voidaanko toimenpiteiden katsoa olevan tukea siinä mielessä, että tuensaajalle koituu niistä taloudellista etua (51). Tällaisen edun olemassaolo voidaan todeta siitä seikasta, ettei tuensaaja voi saada riittävästi pääomaa tai markkinaehtoista velkarahoitusta (johdanto-osan 92 kappale) ilman julkista tukea.

(128)

Toimenpiteet auttavat CE Olteniaa rahoittamaan toimintansa jatkumista ja sen rakenneuudistussuunnitelman toteuttamista: CE Oltenia saa rahoitusta, jota se ei ole pystynyt hankkimaan markkinoilta, kun otetaan huomioon sen erityistilanne ja vallitsevat olosuhteet. On otettava huomioon etenkin se, että suuri osa rakenneuudistustukea on valtion myöntämiä suoria avustuksia, joita ei makseta takaisin, eikä tällaista mahdollisuutta olisi ollut saatavana markkinoilta. Vaikka CE Oltenia on onnistunut saamaan jonkin verran markkinarahoitusta (sijoittajien rahoitusosuus erillisyhtiöissä, johdanto-osan 90 kappale) ja pankkirahoitusta (johdanto-osan 92 kappale), ilman julkista rahoitusta ne eivät kuitenkaan riittäisi siihen, että tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden edellyttämä välttämätön siirtymä kaasun ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön saataisiin toteutettua. Tältä osin on aihetta epäillä, saisiko tuensaaja samanlaisen markkinarahoituksen ilman uusia investointeja varten perustettujen erillisyhtiöiden julkista rahoitusta.

(129)

Vaikka Romania antaa CE Oltenialle rahoitusta pääoman korotuksen ja takausten kaltaisilla välineillä, joita myös samassa asemassa oleva osakas voisi antaa, ne on kuitenkin yhdistetty yhdeksi yksittäiseksi toimenpiteeksi niiden avustusvälineiden kanssa, joista on säädetty CE Oltenia S.A:n rakenneuudistusta varten myönnettävää valtiontukea koskevan säädöskehyksen perustamisesta annetussa (ehdotetussa) kiireellisessä asetuksessa ja jollaisia ei ole saatavilla rahoitusmarkkinoilla. Lisäksi toimenpiteeseen sisältyy modernisaatiorahastosta mahdollisesti saatava avustus ja tukea sisältävän pelastamislainan laina-ajan pidentäminen.

(130)

Vaikka välineiden yhdistelmästä on valtion omistusosuudelle hyötyä maksettavien korvausten ja mahdollisten muiden etujen ansiosta, rakenneuudistusjakson alussa odotettavien tappioiden vuoksi kokonaistuotot ovat kuitenkin liian pienet, jotta korvauksia voitaisiin pitää markkinaehtoisina. Ilmoitetut toimenpiteet ovat osa yhtä yksittäistä valtion toimenpidettä: ensinnäkin osakepääoman korotus sekä valtion myöntämät takaukset ja avustukset on koottu yhteen yksittäiseen säädökseen ja ne hyväksytään kerralla, vaikka ne voidaan toteuttaa eri aikoina. Toiseksi osakkeiden tai takausten tuottoa ei voida tarkastella erillään niistä avustuksista, joista ei makseta korvausta ja joita ei makseta takaisin. Voidaan siis todeta, että jos pelkkiä korvauksia, joita Romania voisi odottaa takauksesta ja pääoman korotuksesta, tarkastellaan yksinään, niiden ei voida millään muotoa katsoa olevan markkinaehtoisia. Julkista rahoitusta ei myöskään voida liittää osakkaan markkinaehtoiseen toimintaan, koska yksi yksittäinen toimenpide pohjautuu eri perusteisiin, jotka on kuvattu CE Oltenia S.A:n rakenneuudistusta varten myönnettävää valtiontukea koskevan säädöskehyksen perustamisesta annetussa (ehdotetussa) kiireellisessä asetuksessa, eikä etukäteisarviointeihin siitä, saako valtio riittävästi tuottoa toimenpiteestä, ja nuo perusteet ovat markkinasijoittajan kannalta epäolennaisia. Perusteita, joita Romania mainitsee asetusehdotuksessa, ovat muun muassa se, että CE Oltenia on suurin talouden toimija Oltenian alueella, joten sen toiminnan keskeytyminen saattaisi lisätä työttömyyttä ja heikentää paikallisten yhteisöjen elinolosuhteita, ja se, että vakavien häiriöiden kohdistuminen kansalliseen energiajärjestelmään olisi erittäin todennäköistä. Lisäksi se, ettei CE Oltenialla olisi tarvittavaa rahoitusta toimintaansa liittyvään rakenneuudistukseen, voisi aiheuttaa merkittäviä sosiaalisia vaikeuksia Oltenian alueen yhteisöissä.

(131)

Näin ollen komissio katsoo, että toimenpiteistä koituu SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua CE Oltenialle.

5.1.3   Valikoivuus

(132)

Toimenpiteet toteutetaan yksinomaan CE Oltenian eduksi. Kuten tuomioistuin on todennut (52), yksittäisen tuen tapauksessa taloudellisen edun toteaminen mahdollistaa lähtökohtaisesti sen, että toimenpide oletetaan valikoivaksi. Näin on riippumatta siitä, ovatko kyseisten markkinoiden toimijat toisiinsa verrattavissa tilanteessa. Vaikka Romania voikin myöntää valtiontukea muille energia-alan toimijoille, jotka kilpailevat CE Oltenian kanssa, ilmoitetut toimenpiteet eivät kuitenkaan ole osa laajempaa yleiseen talouspolitiikkaan perustuvaa järjestelmää, josta annetaan samantyyppistä tapauskohtaista tukea kaikille energia-alalla tai muilla talouden aloilla toimiville yrityksille, jotka ovat kyseisellä järjestelmällä tavoitellun päämäärän kannalta samankaltaisessa tosiasiallisessa ja oikeudellisessa tilanteessa, vaan tukea on annettu vain CE Oltenialle.

(133)

Näin ollen komissio katsoo, että toimenpiteet ovat valikoivia SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

5.1.4   Kilpailun vääristyminen ja vaikutus kauppaan

(134)

Kun jäsenvaltion myöntämä tuki vahvistaa yrityksen asemaa muihin unionin sisäisessä kaupassa kilpaileviin yrityksiin verrattuna, tuen on katsottava vaikuttavan näihin yrityksiin. Riittää, että tuensaaja kilpailee muiden yritysten kanssa kilpailulle avoimilla markkinoilla. Tältä osin se, että tietty talouden ala on vapautettu kilpailulle unionin tasolla, on näkökohta, jonka perusteella voidaan määrittää, että tuki vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. CE Oltenia tuottaa sähköä ja jonkin verran myös lämpöä kuluttajille Romaniassa, ja Romanialla on sähkönsiirtoverkkoja naapurimaiden kanssa. Sähkömarkkinat ovat avoimia kilpailulle unionissa ja palvelujen tarjoamiselle yhdestä jäsenvaltiosta toiseen.

(135)

Näin ollen toimenpiteet saattavat vääristää tai uhata vääristää kilpailua ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

5.1.5   Valtiontuen olemassaoloa koskeva päätelmä

(136)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että toimenpiteet ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea CE Oltenialle.

5.2   Toimenpiteiden laillisuus

(137)

Vaikka pelastamislaina, joka muunnetaan nyt avustukseksi rakenneuudistuksen tukemisen jatkamiseksi, myönnettiin laillisesti, Romania ilmoitti komissiolle CE Oltenian rakenneuudistussuunnitelmasta yli kuusi kuukautta sen jälkeen, kun pelastamistukipäätös (johdanto-osan 32 kappale) tehtiin 24. helmikuuta 2020.

(138)

Lisäksi Romania myönsi maaliskuussa 2021 CE Oltenialle 241 miljoonan euron avustuksen, jolla oli tarkoitus kattaa osittain CE Oltenian hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannuksia vuodelta 2020, ja avustuksen myöntämishetkellä CE Oltenian rakenneuudistustukea koskeva muodollinen tutkintamenettely oli jo meneillään. Tämä avustus on osa toimenpiteitä eli se sisältyy 1 090 miljoonan euron avustukseen, jonka käyttötarkoituksena on osittain kattaa hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannuksia ajanjaksolla 2021–2026 (johdanto-osan 28 kappale).

(139)

Romania ei siis ole noudattanut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa säädettyä täytäntöönpanokieltoa, joten CE Oltenian hyväksi myönnetty rakenneuudistustuki on osittain laitonta valtiontukea.

5.3   Tuen soveltuvuus sisämarkkinoille

(140)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa säädetään, että tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen annettua tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(141)

Jotta tukea voitaisiin pitää sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, valtiontuen on täytettävä seuraavat kaksi ehtoa: i) sen pitää olla tarkoitettu tietyn taloudellisen toiminnan tai tiettyjen talousalueiden kehityksen edistämiseen ja ii) se ei saa muuttaa kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Nämä kaksi ehtoa eivät vaikuta siihen, että komission tällä perusteella antamien päätösten on oltava unionin lainsäädännön mukaisia (53). Ensimmäisen ehdon osalta komissio tutkii, onko tuki tarkoitettu tietyn taloudellisen toiminnan kehityksen edistämiseen. Toisen ehdon osalta komissio arvioi ehdotetun tuen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia, joita tuella voi olla sisämarkkinoihin (54).

(142)

Ilmoituksen ja rakenneuudistustukea koskevan muodollisen tutkintamenettelyn aikana kerättyjen tietojen perusteella ei vaikuta siltä, että rakenneuudistustuen tai siihen liittyvien ehtojen taikka tuen mahdollistaman taloudellisen toiminnan eli sähköntuotannon voitaisiin katsoa rikkovan unionin lainsäädännön asiaa koskevaa säännöstä. Komissio ei ole lähettänyt Romanialle perusteltua lausuntoa unionin lainsäädännön mahdollisesta rikkomisesta eikä aloittanut muodollista tutkintamenettelyä, joka liittyisi tähän asiaan. Komissio ei ole myöskään saanut asiaa koskevia kanteluja.

(143)

Komissio sai kolmansilta osapuolilta tietoja (johdanto-osan 49–58 kappale), joiden mukaan valtiontuki, sen ehdot taikka tuen mahdollistama taloudellinen toiminta voivat olla unionin lainsäädännön vastaisia. Kolmannet osapuolet väittivät, että CE Oltenia ei ole noudattanut etenkään (typen oksideja, rikkidioksidia, hiukkasia jne. koskevia) päästörajoja viime vuosina.

(144)

Komissio katsoo, että sovellettavien päästönormien noudattaminen, joihin kolmannet osapuolet viittaavat, on eri asia kuin tuki ja sen ehdot, eikä se liity niihin taikka tuen mahdollistaman toiminnan eli sähköntuotannon kehityksen edistämiseen erottamattomasti. Asianmukaiset ympäristönsuojelu- ja puhdistusteknologiat vähentävät sähköntuotannon typen oksidien, rikkidioksidin, hiukkasten tai muiden haitallisten saasteiden päästöjä. Näin ollen komissio katsoo, ettei rakenneuudistustuella tueta unionin lainsäädännön vastaista toimintaa ja ettei se liity selvästi unionin lainsäädännön muiden säännösten mahdolliseen rikkomiseen. Lisäksi rakenneuudistussuunnitelma sisältää investointeja, joiden tavoitteena on parantaa sähköntuotantolaitosten ympäristötehokkuutta vähentämällä haitallisten saasteiden määrää (johdanto-osan 77 kappale). Saatavilla olevien tietojen perusteella ei vaikuta siltä, että CE Oltenia olisi rikkonut typen oksidien, rikkidioksidin, hiukkasten tai muiden haitallisten saasteiden päästöjä koskevia velvoitteitaan tai muita ympäristömääräyksiä.

(145)

Komissio tutki myös väitteen, jonka mukaan CE Oltenialle myönnetty rakenneuudistustuki hiilidioksidipäästöoikeuksia koskevien kustannusten kattamiseen olisi vastoin SEUT-sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa ja direktiivissä 2003/87/EY tarkoitettua ”saastuttaja maksaa” -periaatetta, jonka mukaan toiminnanharjoittajien on maksettava aiheuttamistaan hiilidioksidipäästöistä (johdanto-osan 57 kappale). ”Saastuttaja maksaa” -periaatteesta on säädetty SEUT-sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan unionin ympäristöpolitiikka perustuu muun muassa ”saastuttaja maksaa” -periaatteelle.

(146)

Direktiivin 2003/87/EY johdannossa viitataan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 175 artiklan 1 kohtaan (nykyisen SEUT-sopimuksen 192 artiklan 1 kohta). Siinä säädetään menettelystä, jonka mukaan neuvosto päättää, mihin toimiin unionin on ryhdyttävä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 174 artiklassa (nykyisen SEUT-sopimuksen 191 artikla) tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tähän artiklaan sisältyi ”saastuttaja maksaa” -periaatteen lisäksi tavoite ottaa huomioon unionin eri alueiden tilanteiden erilaisuus ja muita periaatteita.

(147)

Kolmansien osapuolten väitteen voidaan tulkita tarkoittavan, että ”saastuttaja maksaa” -periaate pannaan direktiivillä 2003/87/EY epäsuorasti täytäntöön, kun otetaan huomioon, että hiilidioksidi on ilmansaaste, jonka pitoisuus aiheuttaa ympäristöongelmia, ja siksi direktiivin soveltamisalaan kuuluvien hiilidioksidipäästöjen aiheuttajien tulisi ilman muuta vastata hiilidioksidipäästöoikeuksista aiheutuneista kustannuksista.

(148)

Väite perustuu oletukseen, että ”saastuttaja maksaa” -periaate pannaan epäsuorasti täytäntöön direktiivillä 2003/87/EY ja että täytäntöönpanossa ei pitäisi ottaa huomioon alueellisia oloja, joihin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 174 artiklassa (nykyisen SEUT-sopimuksen 191 artikla) myös viitataan. Vaikka oletus pitäisi paikkansa, on kuitenkin todettava, ettei ”saastuttaja maksaa” -periaate ole absoluuttinen ja ehdoton periaate, joka syrjäyttää kaikki muut näkökohdat. Sitä on tarkasteltava yhdessä direktiivin 2003/87/EY muiden tavoitteiden kanssa. Direktiivin yleisenä tavoitteena on ympäristötavoite saada sen soveltamisalaan kuuluvien toimialojen päästöt ennalta sovittua ylärajaa pienemmiksi. Komissio toteaa, että tässä tapauksessa päästövähennykset, jotka saavutetaan sulkemalla ruskohiilellä toimivat sähköntuotantolaitokset nopeutetussa aikataulussa ja varmasti ja korvataan osittain maakaasulla ja aurinkovoimalla energialähteinä, ovat päästökauppajärjestelmän ympäristötavoitteen saavuttamisen kannalta olennaisia. Lisäksi komissio toteaa, että myös muille kuin vaikeuksissa oleville yrityksille on olemassa tukimahdollisuuksia, jotka heikentävät hiilen hintasignaalia mutta joilla saavutetaan päästövähennyksiä ja muita ympäristöhyötyjä. Tällainen mahdollisuus on esimerkiksi uusille teknologioille myönnettävä tuki. Komissio katsoo myös, että CE Oltenia maksaa jatkossa edelleen osan päästöoikeuksistaan, vaikka valtio rahoittaakin osan sen tarvitsemista päästöoikeuksista, joten se joutuu edelleen käsittelemään hiilen hintasignaalia, koska sen hiilidioksidikustannukset pienenevät päästövähennysten ansiosta. Heti kun tuensaajan elinkelpoisuus palautuu, se alkaa maksaa hiilidioksidikustannukset kokonaisuudessaan itse. Näin ollen komissio katsoo, ettei CE Oltenialle myönnetty rakenneuudistustuki – johon sisältyy myös hiilidioksidipäästöoikeuksien väliaikainen ja osittainen rahoitus pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaisesti – ole direktiivin 2003/87/EY vastainen.

(149)

Kolmansien osapuolten esittämästä näkemyksestä, jonka mukaan valtiontuella ei voida kattaa päästönormien noudattamisesta koituvia kustannuksia, komissio toteaa, että asianmukainen viitekehys, jonka nojalla voidaan arvioida ilmoitettua ja CE Oltenian hyväksi myönnettyä tukea, on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohta siten kuin sitä on sovellettu pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa, ei siis siten kuin sitä on sovellettu valtiontukea ympäristönsuojelulle ja energia-alalle koskevissa suuntaviivoissa, joihin kolmannet osapuolet viittaavat (johdanto-osan 50 kappale). Jälkimmäisiä suuntaviivoja ei sovelleta ilmoitettuun rakenneuudistustukeen, kun otetaan huomioon, että CE Oltenia on vaikeuksissa oleva yritys ja se, ettei rakenneuudistustuki ole ympäristö- tai energiatukea eikä siihen sovelleta samoja sisämarkkinoille soveltuvuutta koskevia edellytyksiä (55). Vaikka sitovien sääntelyvaatimusten noudattamiseen myönnettävällä valtiontuella ei ole kannustinvaikutusta ympäristönsuojelutukena (koska toiminnanharjoittajilla on riittävästi kannustimia noudattaa tällaista sitovaa asetusta), tällainen tuki voi kuitenkin olla tarpeen sellaisen yrityksen rakenneuudistuksen mahdollistajana, joka ei olisi voinut kattaa rakenneuudistuksen kustannuksia sen toteuttamisen aikana ilman tätä tukea.

(150)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaan pelastamis- tai rakenneuudistustukea voidaan käyttää erityyppisiin kustannuksiin, kuten toimintakustannuksiin taikka sosiaalisten velvoitteiden tai ympäristövelvoitteiden täyttämistä koskeviin kustannuksiin. Sitä voidaan käyttää myös hiilidioksidipäästöoikeuksien ostamisesta aiheutuneiden kustannusten kattamiseen, kuten tehtiinkin CE Oltenian laillisesti saaman pelastamistuen yhteydessä. Käytännössä sisämarkkinoille soveltuva pelastamis- tai rakenneuudistustuki, joka on suunnattu muihin tarkoituksiin kuin hiilidioksidipäästöoikeuksiin liittyviin toimintakustannuksiin, vaikuttaisi vapauttamalla tuottoja, joita yritys voisi käyttää näiden hiilidioksidipäästöoikeuksiin liittyvien kustannusten maksamiseen eli käytännössä vaikutus olisi sama kuin näiden kustannusten maksamiseen suunnattu tuki.

(151)

Lisäksi rakenneuudistustuki edistää polttoaineen vaihtoa vähemmän saastuttaviin polttoaineisiin, eikä siitä siis seuraa, ettei CE Oltenialla olisi riittäviä kannustimia noudattaa ympäristösääntöjä. Ilman tukipakettia ja siihen sisältyvää ympäristövaatimusten noudattamista koskevaa osa-aluetta CE Oltenia poistuu markkinoilta nopeasti, eikä sähköntuotantotoiminnan kehitystä alueella, jolla CE Oltenia sijaitsee, voida silloin taata riittävästi. Kun otetaan huomioon tuen väliaikainen luonne, hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelma ja alueelliset olot, joihin myös SEUT-sopimuksen 191 artiklassa viitataan, kyseessä oleva rakenneuudistustuki ei riko SEUT-sopimuksen 191 artiklaa ”saastuttaja maksaa” -periaatteen osalta.

(152)

Myös Romania katsoo, että rakenneuudistustukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana pelastamis- ja rakenneuudistusuuntaviivojen mukaisesti.

(153)

Tämän valtiontuen luonteen ja tavoitteiden sekä Romanian viranomaisten lausumien osalta komissio arvioi, onko suunniteltu rakenneuudistustuki pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa esitettyjen asiaa koskevien määräysten mukainen. Komissio määrittää pelastamis- ja rakenneuudistusuuntaviivoissa edellytykset, joiden täyttyessä rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen tarkoitettua valtiontukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla.

(154)

Tutkiessaan, vaikuttaako rakenneuudistustuki kaupankäynnin edellytyksiin yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla, komissio arvioi tuen kokonaisvaikutuksen SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan sekä pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen mukaisesti. Jos tuensaaja todetaan tässä arvioinnissa oikeutetuksi saamaan rakenneuudistustukea, komissio vertailee tuen myönteisiä vaikutuksia ja kilpailuun ja jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, joita valtiontuesta aiheutuu. Tätä arviointia tehdessään komissio ottaa huomioon tukitoimenpiteiden tarpeen, tuen tarkoituksenmukaisuuden, oikeasuhteisuuden ja avoimuuden, tuen ainutkertaisuuden periaatteen sekä kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet siten kuin ne on määritetty pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa.

Tukikelpoisuus: vaikeuksissa oleva yritys

(155)

Jotta tuensaaja olisi rakenneuudistustuen kannalta tukikelpoinen, sen on täytettävä vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmä, joka on esitetty pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 2.2 jaksossa. Erityisesti pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 20 kohdassa määritellään, että yrityksen katsotaan olevan vaikeuksissa, jos sen toiminta loppuu lähes varmasti lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, jos viranomaiset eivät puutu tilanteeseen. Näin katsotaan olevan, jos vähintään yksi pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 20 kohdan a–d alakohdassa kuvatuista olosuhteista täyttyy.

(156)

Kuten menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (56) ja pelastamistukipäätöksessä (57) on selitetty, CE Oltenia on täyttänyt 31. joulukuuta 2019 alkaen kansallisen lain mukaiset perusteet velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamisesta velkojiensa pyynnöstä, sillä 31. joulukuuta 2019 alkaen vähintään 46 CE Oltenian toimittajaa olisi voinut vaatia maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista. Kuten johdanto-osan 22 kappaleessa on todettu, CE Oltenia ei pysty maksamaan myönnettyä pelastamislainaa korkoineen takaisin, ja jos rakenneuudistussuunnitelmasta ei olisi ilmoitettu, se siirtyisi automaattisesti selvitystilaan. Tästä seuraa, että CE Oltenia täyttää kansallisen lain perusteet velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamisesta velkojiensa pyynnöstä, ja se on täyttänyt vaikeuksissa olevan yrityksen määritelmän, joka on esitetty pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 20 kohdan c alakohdassa, vuodesta 2019 alkaen.

(157)

Pelastamis- ja rakenneuudistusuuntaviivojen 21 kohdan mukaan vastaperustettu yritys ei voi saada rakenneuudistustukea. Tämän tapauksen tuensaaja eli CE Oltenia ei ole pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa tarkoitettu vastaperustettu yritys, sillä se on perustettu vuonna 2011 (ks. johdanto-osan 7 kappale) eli yli kolme vuotta sitten.

(158)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 22 kohdan mukaan yhtymään kuuluva tai yhtymän haltuun joutuva yritys voi saada tukea näiden suuntaviivojen nojalla vain silloin, kun voidaan osoittaa, että yrityksen vaikeudet kohdistuvat ainoastaan tähän yritykseen eikä niiden aiheuttajana ole sattumanvarainen kustannustenjako yhtymän sisällä ja että nämä vaikeudet ovat niin vakavia, ettei yhtymä pysty selviytymään niistä itse.

(159)

CE Oltenian vaikeudet johtuvat pääasiassa sen omasta liiketoimintamallista ja sähköntuotannossa käytettävästä polttoaineesta Romanian kilpailluilla sähkömarkkinoilla (johdanto-osan 23–26 kappale). CE Oltenia ei kuulu yhtymään ja valtiolla on siihen yksinomainen määräysvalta energiaministeriön kautta (johdanto-osan 7 kappale), joten se on julkinen yritys, jossa valtio harjoittaa yksinomaista määräysvaltaa omistuksen ja rahoitukseen osallistumisen perusteella (58). Valtion yksinomaisen määräysvallan takia tässä tapauksessa kaikenlaista taloudellista tukea, jota valtio myöntää CE Oltenialle auttaakseen sitä selviämään vaikeuksistaan, olisi pidettävä tukena, ellei sitä toteutettaisi markkinaehtoisesti. Vaikka CE Oltenian vaikeudet kohdistuvat ainoastaan siihen, kysymyksiä siitä, onko niiden aiheuttajana sattumanvarainen kustannustenjako yhtymän sisällä, ja siitä, ovatko nämä vaikeudet niin vakavia, ettei yhtymä pysty selviytymään niistä itse, ei siis tarvitse käsitellä.

(160)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että CE Oltenia on vaikeuksissa oleva yritys ja oikeutettu rakenneuudistustukeen.

5.3.1   Tuki edistää tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä

(161)

SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaan sisämarkkinoille soveltuvana voidaan pitää tukea tietyn taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehityksen edistämiseen.

(162)

Osoittaakseen, että rakenneuudistustuki on tarkoitettu tällaisen toiminnan tai alueen kehityksen edistämiseen, tätä tukea myöntävän jäsenvaltion on osoitettava, että tuen tavoitteena on estää sosiaalisia vaikeuksia tai poistaa markkinoiden toimintapuutteita. Nimenomaan rakenneuudistustuen osalta komissio toteaa, että kuten pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 43 kohdassa on mainittu, markkinoilta poistuminen on merkittävä tekijä tuottavuuden kasvun kannalta, joten pelkästään se, että yrityksen poistuminen markkinoilta estetään, ei ole riittävä syy myöntää tukea. Pelastamis- ja rakenneuudistustuki kuuluvatkin kilpailua eniten vääristäviin valtiontukilajeihin, sillä ne häiritsevät markkinoilta poistumisen prosessia. Tietyissä tilanteissa vaikeuksissa olevassa yrityksessä toteutettava rakenneuudistus saattaa kuitenkin vaikuttaa taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehittämiseen laajemminkin kuin tuensaajan varsinaisen toiminnan osalta. Näin on esimerkiksi silloin, jos tällaista tukea ei myönnetä ja tuensaajan toimien epäonnistuminen johtaisi markkinoiden toimintapuutteisiin tai sosiaalisiin vaikeuksiin, jolloin näihin tilanteisiin liittyvän taloudellisen toiminnan ja/tai talousalueen kehitys estyisi. Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdassa on esimerkinomainen luettelo tällaisista tilanteista.

(163)

Tällaisia tilanteita syntyy muun muassa silloin, jos tuensaaja, jonka poistumista markkinoilta tuella pyritään estämään, sijaitsee alueella (NUTS 2 -tasolla), jolla työttömyysaste on ollut kansallista keskiarvoa korkeampi jo pitkään ja jolla on vaikea luoda uusia työpaikkoja, tai jos tuensaaja on tietyllä alueella tai toimialalla koko järjestelmän kannalta tärkeä yritys, jonka poistumisella markkinoilta olisi mahdollisia kielteisiä seurauksia (pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan a ja c alakohta). Kun mahdollistetaan se, että tuensaaja voi jatkaa toimintaansa, tuella siis estetään tällainen markkinoiden toimintapuute tai sosiaalisia vaikeuksia. Rakenneuudistustuen osalta tämä pitää kuitenkin paikkansa vain silloin, jos tuki mahdollistaa sen, että tuensaaja voi kilpailla markkinoilla omin voimin, mikä taas voidaan taata vain, jos tuki perustuu sellaisen rakenneuudistussuunnitelman toteuttamiseen, jolla palautetaan tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuus.

(164)

Sen vuoksi komissio arvioi ensin, onko tuella tarkoitus estää markkinoiden toimintapuutteeseen liittyvän tilanteen tai sosiaalisten vaikeuksien syntyminen (kohta 5.3.1.1), ja toiseksi komissio arvioi, perustuuko se sellaiseen rakenneuudistussuunnitelmaan, jolla palautetaan tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuus (kohta 5.3.1.2).

5.3.1.1   Taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitykseen vaikuttavien sosiaalisten vaikeuksien tai markkinoiden toimintapuutteen estäminen

(165)

Tilanteita, joissa vaikeuksissa olevan yrityksen pelastaminen saattaa vaikuttaa taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitykseen, ovat pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan a ja c alakohdan mukaan muun muassa se, kun alueella, jolla tuensaaja toimii, työttömyysaste on ollut kansallista keskiarvoa korkeampi jo pitkään ja alueella on vaikea luoda uusia työpaikkoja (pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan a alakohdan toinen luetelmakohta) tai se, jos tuella on tarkoitus välttää riski siitä, että talouskasvu heikkenee sen vuoksi, että tuensaaja on kyseisellä toimialalla tai alueella koko järjestelmän kannalta tärkeä yritys, jonka poistumisella markkinoilta olisi mahdollisia kielteisiä seurauksia (pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan c alakohta).

Työttömyysaste alueella, jolla tuensaaja toimii

(166)

Työttömyysasteen osalta Romania viittaa pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuihin olosuhteisiin ja toteaa, että tuensaaja toimii alueella (NUTS 2 -tasolla), jolla työttömyysaste on ollut kansallista keskiarvoa korkeampi jo pitkään, ja kyseisellä alueella on myös vaikea luoda uusia työpaikkoja. Menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään komissio totesi, että rakenneuudistustuen tavoitteena on estää sosiaalisia vaikeuksia pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan a alakohdan toisessa luetelmakohdassa luetelluissa olosuhteissa (59). Menettelyssä huomautuksia toimittaneet kolmannet osapuolet eivät ole kyseenalaistaneet tätä päätelmää.

(167)

Lounais-Oltenian alueella työttömyysaste on ollut jo pitkään kansallista keskiarvoa korkeampi vähintään vuodesta 2015. Vuosina 2015–2020 Lounais-Oltenian työttömyysaste on vaihdellut 5,5 prosentin ja 8,2 prosentin välillä, kun taas kansallisen keskiarvon vaihteluväli samalla ajanjaksolla on ollut 3,4–5 prosenttia. Lounais-Oltenian työttömyysaste on ollut aina kansallista keskiarvoa korkeampi (johdanto-osan 8 kappale). Tältä osin todettakoon, että CE Oltenia työllistää työntekijöitä ruskohiilen louhinnan ja sähköntuotannon aloilla. Sen nopea poistuminen markkinoilta tarkoittaisi sitä, ettei näiden työntekijöiden ammattitaidosta olisi apua sopivan työpaikan löytämisessä alueelta, koska alueella ei ole muuta louhintaan ja sähköntuotantoon liittyvää toimintaa. Työttömyyden lisäksi alueella on myös vaikea luoda uusia työpaikkoja, kuten Gorjin maakunnan alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma (johdanto-osan 9 kappale) osoittaa.

(168)

Näin ollen komissio katsoo, että alueella on pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan a alakohdassa tarkoitetut olosuhteet.

Tuella tuettava yritys on koko järjestelmän kannalta tärkeä yritys Lounais-Oltenian alueella

(169)

Tuella pyritään myös välttämään riski pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan c alakohdassa tarkoitetun, koko järjestelmän kannalta tärkeän yrityksen poistumisesta markkinoilta.

(170)

CE Oltenia on Romanian kolmanneksi suurin sähköntuottaja, ja sen osuus asennetusta tuotantokapasiteetista on merkittävä (johdanto-osan 11 kappale). Romania totesi, että CE Oltenian mahdollinen poistuminen markkinoilta aiheuttaisi riskin siitä, että sähköntuotantovarmuus Romaniassa vaarantuisi (johdanto-osan 61 kappale). Vaikka Romania ei toimittanut sähkön sisämarkkinoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943 (60) 24 artiklassa määritetyn menetelmän mukaisesti laadittua resurssien riittävyysarviointia, komissio ei voi sulkea pois mahdollisia kielteisiä vaikutuksia energiantuotantoon alueellisella tasolla Lounais-Olteniassa, jossa laitokset sijaitsevat. Sähköä ja Craiovan osalta myös lämpöä tuottavien laitosten toiminnan nopea lopettaminen tai CE Oltenian louhintatoiminnan nopea lopettaminen voisi johtaa ainakin tilapäisesti siihen, että yrityksille ja kotitalouksille koituisi lisäkustannuksia vakaan energiantuotannon varmistamisesta alueellisella tasolla. Tässä yhteydessä komissio ei kuitenkaan pidä tarpeellisena ottaa kantaa koko tuotannon varmuutta Romanian kansallisilla markkinoilla koskevaan väitteeseen.

(171)

CE Oltenialla on energiantuottajan rooli alueella. Sen ohella muita mahdollisia kielteisiä seurauksia ovat kielteinen heijastusvaikutus taloudelliseen toimintaan ja tilanteeseen alueella, erityisesti Gorjin maakunnassa. Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa on mainittu, CE Oltenialla on liiketoimintasuhteita noin 120 yrityksen kanssa Gorjin maakunnassa. Yhdessä näiden yritysten osuus on noin 50 prosenttia maakunnan taloudesta vuoden 2019 kokonaisliikevaihdolla mitattuna. Jos CE Oltenia poistuisi markkinoilta, taloudellinen toiminta todennäköisesti vähenisi ja luotu taloudellinen arvo pienenisi alueella ja varsinkin Gorjin maakunnassa.

(172)

Lisäksi CE Oltenia on noin 12 268 työntekijällään merkittävä työnantaja Lounais-Oltenian alueella (johdanto-osan 7 kappale). Tuensaajayrityksen sulkeminen johtaisi paitsi yli 12 000 työpaikan häviämiseen myös siihen, että huomattava määrä epäsuoria työpaikkoja katoaisi, kun otetaan huomioon nykyisten kumppaneiden suuri määrä arvoketjussa. Todennäköisellä maksukyvyttömyydellä, joka CE Oltenialle aiheutuisi ilman rakenneuudistustukea, olisi siis merkittävä kielteinen heijastusvaikutus alueella ja sen ulkopuolellakin.

(173)

Komissio katsoo, että tuensaajalla epäilemättä on koko järjestelmän kannalta keskeinen rooli aluetasolla sekä sen tuotannon ja toimitusten kehityksen kannalta että näihin toimituksiin tukeutuvan laajemman taloudellisen toiminnan kehityksen kannalta, kuten pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan c alakohdassa todetaan.

Sosiaalisten vaikeuksien tai markkinoiden toimintapuutteen estämistä koskeva päätelmä

(174)

Vaikka Romania viittasi myös pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan b ja g alakohdassa tarkoitettuihin olosuhteisiin, komissio katsoo, että näissä kohdissa esitetyt kriteerit täyttyvät, eikä näitä kohtia koskevia Romanian argumentteja ole siis tarpeen arvioida. On myös syytä todeta, ettei komissio esittänyt epäilyksiä tämän soveltuvuuskriteerin täyttymisestä menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessään, eikä se saanut myöskään kolmansilta osapuolilta huomautuksia siitä, ettei tämä edellytys täyttyisi.

(175)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tuki edistää sähköntuotantoon liittyvän taloudellisen toiminnan ja Lounais-Oltenian alueen kehitystä. Tuella estetään Lounais-Oltenian alueella toimivan yrityksen poistuminen markkinoilta. Tällä alueella työttömyysaste on ollut kansallista keskiarvoa korkeampi jo pitkään, ja uusien työpaikkojen luomien kyseisellä alueella on vaikeaa. Lisäksi tuella estetään mahdolliset kielteiset seuraukset siitä, että markkinoilta poistuisi yritys, jolla on koko järjestelmän kannalta tärkeä rooli Romanian energiantuotantoalalla (pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 44 kohdan a ja c alakohta).

5.3.1.2   Rakenneuudistussuunnitelma ja pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen

(176)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 46 kohdan nojalla rakenneuudistustuen myöntämisen edellytyksenä on oltava sellaisen rakenneuudistussuunnitelman täytäntöönpano, joka mahdollistaa tuensaajan elinkelpoisuuden palautumisen. Tuensaajan pitkän aikavälin palautuminen edellyttää sitä, että syyt tuensaajan vaikeuksiin poistetaan. Tämä on rakenneuudistustuen ehdoton edellytys, jotta tuki edistäisi taloudellisen toiminnan ja sen talousalueen, jolla kyseinen tuensaaja toimii, kehitystä.

(177)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 45–48 kohdan mukaan rakenneuudistustukea tulisi myöntää vain, jos tuensaaja esittää realistisen, johdonmukaisen ja kauaskantoisen rakenneuudistussuunnitelman, jonka toimenpiteet on suunniteltava tuensaajan pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttamiseksi kohtuullisessa ajassa, ja kaikki muu tuki, joka ei sisälly rakenneuudistussuunnitelmaan, on suljettava pois. Rakenneuudistussuunnitelmassa on esitettävä syyt tuensaajan vaikeuksiin ja tuensaajan omat heikkoudet sekä selostettava, miten ehdotetuilla rakenneuudistustoimenpiteillä ratkaistaan tuensaajan ongelmat.

(178)

Rakenneuudistuksen tulokset on osoitettava erilaisissa skenaarioissa etenkin yksilöimällä tuensaajan tulokseen vaikuttavat parametrit ja tärkeimmät ennakoitavissa olevat riskitekijät. Tuensaajan elinkelpoisuuden palautumisesta on jäätävä asianmukainen pääoman tuotto kustannusten jälkeen, eikä palautuminen saa perustua optimistisiin oletuksiin esimerkiksi hinnan tai kysynnän vaihtelun kaltaisista tekijöistä. Pitkän aikavälin elinkelpoisuus on saavutettu, kun yritys pystyy vastaamaan itse kaikista kustannuksistaan, myös poistoista ja rahoituskuluista, ja sille jää sen jälkeen vielä asianmukainen pääoman tuotto, ja kun yritys voi kilpailla markkinoilla omin voimin.

(179)

CE Oltenian tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma on laadittu siten, että sen avulla pystytään ratkaisemaan ne vaikeudet, jotka tuensaaja yksilöi taloudellisten vaikeuksiensa syiden perusteellisessa arvioinnissa (ks. johdanto-osan 22–26 kappale), ja sen tavoitteena on palauttaa yrityksen elinkelpoisuus. Suunnitelma on laadittu kuusivuotiseksi (vuodet 2021–2026), eikä se ole kohtuuttoman pitkä, kun otetaan huomioon, että [– –].

(180)

Seuraavassa jaksossa komissio arvioi ensin tuensaajan rakenneuudistussuunnitelman perusteena olevien oletusten uskottavuuden ja sen jälkeen näytön, jonka pohjalta tuensaajan elinkelpoisuuden palautumista arvioidaan rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen päätteeksi.

Rahoitussuunnitelmien perusteena olevien oletusten arviointi

(181)

Komissio on arvioinut huolellisesti Romanian toimittaman tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman perusteena olevat rahoitussuunnitelmat.

(182)

Tuottoennusteiden perusteena olevien oletusten uskottavuudesta komissio toteaa, että CE Oltenian kokonaistuotantokapasiteetti pienenee asteittain arvosta [– –] vuonna 2021 arvoon [– –] vuonna 2025 ja arvoon [– –] vuonna 2026 (johdanto-osan 26 kappale), ja saman ajanjakson tuotoilla on samankaltainen suuntaus (taulukko 3). Kokonaistuotantokapasiteetti pienenee [– –] prosenttia vuosina 2021–2025, kun taas tuotot vähenevät samalla ajanjaksolla [– –] prosentilla. Sille, että tuotot vähenevät kapasiteetin pienenemistä hitaammin, on kaksi syytä: yhtäältä se johtuu siitä, että sähkön hinnan oletetaan nousevan keskimäärin [– –] prosenttia vuosina 2021–2026, ja toisaalta siitä, että CE Oltenia korvaa osan sähkönmyynnistä, jota toteutetaan tällä hetkellä heikohkosti tuottavilla OPCOM-markkinoilla, kulutushuippuun perustuvilla vuorokausimarkkinoilla, jotka tuottavat paremmin.

(183)

Lisäksi ennusteissa otetaan huomioon tuotot vesivoimalaitoksesta, aurinkovoimapuistoista ja kaasulaitoksista, joiden toiminta alkaa vuosina 2023, 2024 ja 2025. Ruskohiilen käytön asteittainen vähentäminen otetaan huomioon tuottoennusteissa, kuten myös se, että ruskohiiltä pidetään varaenergialähteenä valmiustilassa vuoteen 2026 saakka (johdanto-osan 97 kappale).

(184)

Ennusteiden mukaan tuotot pienenevät äkillisesti yli [– –] prosenttia vuonna 2026, [– –] ja kaasulaitokset ovat toiminnassa vain puolet vuodesta 2026 (johdanto-osan 98 kappale). Vuonna 2025 CE Oltenian kokonaiskapasiteetti on [– –] ja vuonna 2027 se saavuttaa [– –], kun otetaan huomioon kaasulaitosten täysi kapasiteetti, jonka osuus kokonaiskapasiteetin kasvusta vuosina 2025–2027 on [– –] prosenttia. Tuotot vahvistavat nousevan trendin, ja tuottojen oletetaan kasvavan saman prosenttiosuuden verran samalla ajanjaksolla (johdanto-osan 98 kappale).

(185)

Tuottoennusteissaan CE Oltenia otti huomioon myös muita tärkeitä tekijöitä, kuten keskimääräisen kuormitusasteen, teknologisia oletuksia ja sähkönmyynnin volyymin markkinasegmenteittäin (johdanto-osan 96 kappale). Komissio katsoo, että tuensaajan tuottoennusteet ovat perusteltuja.

(186)

Hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannusten osalta on syytä korostaa, että alkuperäisessä rakenneuudistussuunnitelmassa, jonka vuoksi komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn, hiilidioksidipäästöoikeuksien hinnat oli arvioitu liian pieniksi (61). Tämä suunnitelma oli laadittu käyttämällä hiilidioksidipäästöoikeuksien hintoja, jotka vaihtelivat 25,3 eurosta/tonni 31,2 euroon/tonni vuosina 2020–2030, vaikka 24. tammikuuta 2021 hinta oli jo 33 euroa/tonni (johdanto-osan 45 kappale). Tarkistettu rakenneuudistussuunnitelma kesäkuulta 2021 perustui hintoihin, jotka vaihtelivat 44–63 euroa/tonni ajanjaksolla 2021–2026 (johdanto-osan 100 kappale). Pitkän aikavälin perspektiivissä, jonka mukaan suunnitelma on arvioitava, hiilidioksidipäästöoikeuksien hintaa koskevat ennusteet vuodelle 2026 ovat 57 prosenttia korkeammat kuin keskimääräinen hinta ajanjaksolla 2017–2021. Näin ollen komissio pitää näitä ennusteita perusteltuina. Jos hiilidioksidipäästöoikeuksien hinta nousee vielä enemmän, komissio katsoo, ettei se vaikuta CE Oltenian elinkelpoisuuteen, koska se voisi siirtää korotukset asiakkailleen korkeampina sähkönhintoina (johdanto-osan 102 kappale), minkä myös toimitettu herkkyysanalyysi vahvistaa (johdanto-osan 101 ja 191 kappale).

(187)

Työvoimakustannuksia koskevista ennusteista komissio toteaa, että tuensaaja aikoo vähentää työntekijöidensä määrää asteittain, kun ruskohiileen perustuvia energialaitoksia suljetaan. Henkilöstövähennykset toteutetaan irtisanomisilla ja varhaiseläkkeelle siirtymisillä (johdanto-osan 73 kappale). Henkilöstökustannukset vuosina 2021–2025 ovat [– –] (johdanto-osan 103 kappale), mikä vastaa yli [– –] prosentin henkilöstövähennyksiä samalla ajanjaksolla. Komissio pitää näitä ennusteita perusteltuina.

Tuensaajan elinkelpoisuuden palautumista koskeva arviointi

(188)

Varmistettuaan rahoitussuunnitelmien perusteena olevien oletusten uskottavuuden komissio arvioi seuraavaksi, onko tuensaajan elinkelpoisuuden palautuminen mahdollista rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen päättymiseen mennessä näiden ennusteiden pohjalta. Tarkemmin sanottuna komissio selvittää, odottaako tuensaaja saavuttavansa riittävästi tuottoa toiminnastaan vuoden 2026 loppuun mennessä ja pystyykö se kilpailemaan markkinoilla omin voimin.

(189)

Rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen ensimmäisinä vuosina CE Oltenian EBITDA on perusskenaarion (taulukko 3) mukaan negatiivinen pääasiassa suurten hiilidioksidipäästöoikeuskustannusten vuoksi. Se kuitenkin pystyy vastaamaan kaikista toiminta- ja poistokustannuksistaan vuodesta 2021 alkaen (poikkeuksena vuosi 2022), mikä näkyy siinä, että nettotulos on positiivinen. Rakenneuudistusjakson lopussa, jolloin myös ruskohiilellä toimivat voimalaitokset poistetaan käytöstä, EBITDA muuttuu positiiviseksi ja paranee rakenneuudistusjakson jälkeisellä ajanjaksolla (johdanto-osan 104 kappale).

(190)

CE Oltenian lyhyen aikavälin kannattavuutta heikentää hiilidioksidipäästöoikeuksien korkea hinta, mutta pitkän aikavälin ennusteiden mukaan oman pääoman tuotto vaihtelee [– –] ja [– –] prosentin välillä vuosina 2025–2026. Toisin sanoen se on huomattavasti enemmän kuin CE Oltenian oman pääoman kustannus, joka on [– –] prosenttia (johdanto-osan 105 kappale). Sijoitetun pääoman tuotto pysyy pienenä vuoteen 2026 saakka. Se johtuu uusien laitosten investointikustannuksista, jotka ovat vasta aiheutuneet ja joita ei ole vielä kuoletettu. Odotetut tuotot siis tukevat argumenttia, jonka mukaan rakenneuudistussuunnitelma turvaa tuensaajan elinkelpoisuuden pitkällä aikavälillä.

(191)

Toimittamassaan herkkyysanalyysissä Romanian viranomaiset ovat käyttäneet hiilidioksidipäästöoikeuksien hintoja, jotka ovat lähempänä nykyisiä hintoja (johdanto-osan 186 kappale) ja ottaneet huomioon korkeammat sähkönhinnat. Romania toimitti herkkyysanalyysissään ennusteita, joiden perusteena käytetty hinta oli [– –] euroa (johdanto-osan 101 kappale). On huomattava, että joulukuussa 2021 hiilidioksidipäästöoikeuden hinta oli [– –] euroa (johdanto-osan 25 kappale). Kuten johdanto-osan 101 kappaleessa on todettu, [– –] prosenttia rakenneuudistusjakson odotetuista kokonaistuotoista on peräisin vaihtelevahintaisista sopimuksista. Tämän ansiosta Romanialla on mahdollisuus hyödyntää nykyistä korkeammista sähkönhinnoista koituvia hyötyjä kesäkuusta 2022 alkaen, kun suurin osa kiinteähintaisista sopimuksista päättyy. Tämä seikka vahvistaa Romanian toteamuksen siitä, että hiilidioksidipäästöoikeuksien kustannusten kasvamista voidaan kompensoida nykyistä korkeammilla sähkönhinnoilla, eivätkä ne vaaranna tuensaajan pitkän aikavälin kannattavuutta vakavasti (johdanto-osan 102 kappale).

(192)

Lisäksi CE Oltenia pystyy vastaamaan täysimääräisesti kaikista toiminta- ja kuoletuskustannuksistaan vuoteen 2026 mennessä myös silloin, kun otetaan huomioon päivitetyt tiedot, jotka perustuvat hiilidioksidipäästöoikeuksien kasvaneisiin kustannuksiin. Lisäksi odotetaan, että tuensaajan velkaantumisaste on [– –] ja yrityksen käyttökatteen suhde nettorahoituskuluihin on [– –] vuoteen 2026 mennessä (johdanto-osan 106 kappale). Tämä osoittaa, että CE Oltenia pystyy täyttämänä lyhyen ja pitkän aikavälin velvoitteensa, mikä on merkki siitä, että tuensaaja pystyy harjoittamaan toimintaansa pitkällä aikavälillä ilman lisätukea.

(193)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 50 kohdan mukaisesti Romanian viranomaiset ovat laatineet pessimistisen skenaarion (ks. johdanto-osan 106 kappale), jotta voidaan ottaa huomioon yrityksen taloudellisten tulosten vaikutus. Tämä skenaario pohjautuu perusskenaariota epäedullisempiin oletuksiin: i) sähkönhinta laskee 5 prosenttia; ii) kaasun hankintakustannukset suurenevat 5 prosentilla ja iii) hiilidioksidipäästöoikeuksiin liittyvät kustannukset kasvavat 5 prosentilla. Tässä skenaariossa yritys voi odottaa positiivista nettotulosta ja hieman yli 3 prosentin tuottoa omalle pääomalle vuoden 2026 lopussa. Lisäksi kaksi velkaindikaattoria (johdanto-osan 106 kappale) pysyvät vakaina, mikä tarkoittaa sitä, että yritys saa lisää markkinaehtoista (laina)rahoitusta markkinoilta, jos tarvetta ilmaantuu. Nämä indikaattorit osoittavat, että pessimistisessä skenaariossakin CE Oltenia pystyisi vuonna 2026 vastaamaan kaikista kustannuksistaan ja poistoistaan ja täyttämään velanhoitovelvoitteensa. Lisäksi se pystyisi toimimaan markkinoilla ilman muuta rakenneuudistustukea rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen päättyessä.

(194)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että ehdotettu rakenneuudistussuunnitelma on toteuttamiskelpoinen, johdonmukainen ja kauaskantoinen. Sillä pystytään palauttamaan CE Oltenian pitkän aikavälin elinkelpoisuus kohtuullisessa ajassa, kun otetaan huomioon sen liiketoiminnan erityisyys sekä aika, joka tarvitaan suunniteltujen investointien toteuttamiseen ja siihen, että niistä alkaa koitua hyötyä. Tältä osin – ja kun otetaan huomioon rakenneuudistussuunnitelman kesto ja sisältö sekä markkinat, joilla CE Oltenia toimii – se, että Romania valvoo, että CE Oltenia toteuttaa rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet, on tarkoituksenmukaista ja edellytys sille, että tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana. Joko Romanian tai CE Oltenian on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, joilla korjataan mahdolliset poikkeamat taloudellisista tavoitteista ja muista ennusteista, joita rakenneuudistussuunnitelmassa on käytetty.

5.3.2   Tuen myönteiset vaikutukset taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitykseen ylittävät sen kielteiset vaikutukset kilpailun vääristymisen ja kaupankäyntiä haittaavien kielteisten vaikutusten osalta

(195)

Jotta voidaan arvioida, vaikuttaako tuki kilpailuun ja kaupankäynnin edellytyksiin kohtuuttomasti, on tutkittava tukitoimenpiteiden tarve, tarkoituksenmukaisuus ja oikeasuhteisuus ja varmistettava niiden avoimuus. Lisäksi on selvitettävä tuen vaikutukset kilpailuun ja kaupankäyntiin sekä verrattava myönteisiä vaikutuksia, joita tuesta aiheutuu sen taloudellisen toiminnan ja sen talousalueen kehitykselle, joita varten tuki on myönnetty, ja tuen muita myönteisiä vaikutuksia sen kielteisiin vaikutuksiin sisämarkkinoilla.

5.3.2.1   Tuen tarpeellisuus

(196)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 53 kohdan mukaan jäsenvaltioiden, jotka aikovat myöntää rakenneuudistustukea, on esitettävä vertailu uskottavaan vaihtoehtoiseen skenaarioon, johon ei liity valtiontukea. Vertailusta on käytävä ilmi, kuinka pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 3.1.1 jaksossa tarkoitettua tukeen liittyvää taloudellisen toiminnan tai talousalueen kehitystä ei saavutettaisi tai saavutettaisiin vähäisemmässä määrin kyseisessä vaihtoehtoisessa skenaariossa.

(197)

Rakenneuudistustuen tavoitteena on välttää se, että CE Oltenia poistuisi markkinoilta, ja ehkäistä siten markkinoiden toimintapuute ja sosiaaliset vaikeudet, jotka estäisivät sähköntuotantopalvelujen kehityksen Romaniassa. Tämä tavoite saavutetaan toteuttamalla rakenneuudistussuunnitelma, joka rahoitetaan osittain rakenneuudistustuella. Sillä estetään maksukyvyttömyys ja toiminnan lopettaminen, jotka aiheutuisivat varmasti ilman tukea. Rakenneuudistussuunnitelma osoittaa, että sekä tuensaajan maksuvalmiuteen että sen vakavaraisuuteen liittyvät ongelmat on ratkaistava, jotta sen taloudelliset vaikeudet saadaan selvitettyä. Lyhyellä aikavälillä CE Oltenia ei pysty täyttämään aiheutuviin ympäristönsuojelukustannuksiin liittyviä velvoitteitaan tai pääsemään rahoitusmarkkinoille lukuun ottamatta sen tulevia hankkeita, jotka toteutetaan erillisyhtiöiden ja muiden sijoittajien avulla ja jotka on suunniteltu rahoitettavan osittain myös tuella. Kun otetaan huomioon kertyneet tappiot, joiden määrä on noin 345 miljoonaa euroa, ja se, että ilman tukea tappioita kertyy vielä pitkän aikaa, CE Oltenia ei pysty täyttämään taloudellisia velvoitteitaan pitkällä aikavälillä. On muistettava, että CE Oltenia on täyttänyt viimeistään 31. joulukuuta 2019 alkaen perusteet velallisen kaikkia velkoja koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamisesta velkojiensa pyynnöstä (ks. johdanto-osan 22 kappale). Ilman rakenneuudistustukea sen poistuminen markkinoilta on siis väistämätöntä. Näin ollen rakenneuudistustuki on tarpeen, jotta rakenneuudistussuunnitelma saadaan toteutettua tuloksellisesti, ja suunnitelman toteuttamisen tavoitteena on edistää sähköntuotantopalvelujen kehitystä Romaniassa ja Lounais-Oltenian alueella.

5.3.2.2   Tuen tarkoituksenmukaisuus

(198)

Rakenneuudistustukea ei pidetä sisämarkkinoille soveltuvana, jos sama tavoite voidaan saavuttaa kilpailua vähemmän vääristävillä toimenpiteillä; tuesta on maksettava asianmukainen korvaus ja valittujen välineiden on oltava tarkoituksenmukaisia vakavaraisuuteen tai maksukyvyttömyyteen liittyvän ongelman ratkaisemisen kannalta (62).

(199)

Rakenneuudistustuki myönnetään avustuksina, valtiontakauksena lainalle, pääoman lisäyksenä ja lainan muuntamisena avustukseksi (johdanto-osan 27 kappale).

(200)

Kuten johdanto-osan 79 kappaleessa on kuvattu, Romanian mukaan vuosina 2021–2026 rakenneuudistuksesta odotetaan aiheutuvan jopa 3,94 miljardin euron kustannukset. Tästä summasta noin 1,76 miljardia euroa myöntää valtio (summaan sisältyy 251 miljoonan euron pelastamislaina, joka muunnetaan avustukseksi siirrettyjen tappioiden pienentämiseksi; 226 miljoonan euron pääoman korotus; valtiontakaus 195,8 miljoonan euron lainalle ja 1 090 miljoonan euron avustus) (63). Modernisaatiorahasto myöntää 895,3 miljoonan euron avustuksen uusia investointeja varten, mikä kuitenkin edellyttää sitä, että Romania esittää asiaa koskevat investointiehdotukset ja että Euroopan investointipankki tai tarvittaessa modernisaatiorahaston investointikomitea hyväksyy ne.

(201)

Valtiolle kuuluva korvaus tuesta perustuu odotettavaan positiiviseen nettotulokseen, joka kasvattaa valtion omistusosuuden arvoa CE Olteniassa (noin 95 prosenttiin osakepääoman korotuksen jälkeen) ja luovuttamalla vähintään 20 prosenttia valtion osakkeista CE Olteniassa. Osakepääoman alentamisen ja sitä seuraavan pääomanlisäyksen jälkeen valtion omistusosuus CE Olteniasta kasvaa nykyisestä 77,15 prosentista noin 95 prosenttiin (johdanto-osan 93 ja 94 kappale). Tämä pääomanlisäys, joka ei sisältynyt alkuperäiseen ilmoitukseen, mahdollistaa sen, että valtio saa korvauksen CE Oltenian mahdollisesti tuottaman arvonnousun perusteella riippumatta siitä, että osa tuesta ohjataan tuensaajalle suorina avustuksina. Uuden osakasrakenteen myötä 95 prosentin omistusosuus mahdollistaa sen, että valtio hyötyy ja saa korvauksen tuesta, joka on toteutettu CE Oltenian pääoman lisäyksenä, suorina avustuksina tai takauksina, sillä CE Oltenian kasvanut nettotulos, joka johtuu siitä, että rahoitusvälineistä on maksettu vain pieni korvaus tai ei ollenkaan korvausta markkinaehtoiseen rahoitukseen verrattuna, lisäävät osakeomistuksen arvoa.

(202)

Kuten johdanto-osan 81 kappaleessa on todettu, Romanian viranomaiset ovat lisäksi sitoutuneet luopumaan riittävästä määrästä Romanian valtion osakkeita CE Olteniassa. Tämä tarkoittaa, että se luopuu vähintään 20 prosentista omistusoikeuksiaan ennen rakenneuudistusjakson päättymistä vuonna 2026. Valtion omistusosuus CE Oltenian osakepääomasta on 20 prosenttia, ja Romanian toimittaman arvonmääritysanalyysin perusteella arvioitiin, että tämän osuuden suuntaa-antava markkina-arvo 31. joulukuuta 2026 on [– –] euroa perusskenaarion perusteella tai [– –] vaihtoehtoisen skenaarion perusteella (johdanto-osan 84 kappale). Kun rakenneuudistussuunnitelma on toteutettu, suuntaa-antava [– –] euron summa on valtion jälkikäteen saama korvaus CE Oltenian hyväksi myönnetystä tuesta. Vaikka Romania sitoutui luopumaan vähintään 20 prosentista omistusoikeuksiaan, se ei sitoutunut saavuttamaan tiettyä vähimmäishintaa tästä luovutuksesta; esitetty vaihteluväli on pikemminkin suuntaa-antava. Valtion jälkikäteen saaman korvauksen laskemisessa komissio käyttää [– –] euroa, joka on varovainen arvio. Markkinaehtoinen luovutus pienentää jälkikäteen maksetun tuen määrää. Valtion jälkikäteen saamaa korvausta voidaan pitää asianmukaisena, joten suunnitellusta rakenneuudistustuesta maksetaan asianmukainen korvaus.

(203)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 58 kohdan mukaan valittujen välineiden on lisäksi oltava tarkoituksenmukaisia vakavaraisuuteen tai maksukyvyttömyyteen liittyvän ongelman ratkaisemisen kannalta. Rakenneuudistustuki toteutetaan monenlaisilla välineillä (avustukset, valtiontakaus maksuvalmiuden tukemiseen tarkoitetulle lainalle ja pääomanlisäys oman pääoman tukemiseksi), joista CE Oltenia saa tarvittavaa pääomarahoitusta vakavaraisuutensa ja taseen loppusummansa vahvistamiseksi samalla, kun tuetaan tarvittavia investointeja, joilla sen energialähteiden yhdistelmää muutetaan perinpohjaisesti, ja sen hiilidioksidipäästöoikeuskustannusten kattamiseksi siihen saakka, kunnes uudet sähköntuotantolaitokset on otettu täysimääräisesti käyttöön. Tältä osin komissio katsoo, että valituilla välineillä voidaan ratkaista tuensaajan maksukyvyttömyyteen ja vakavaraisuuteen liittyvät ongelmat.

(204)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että rakenneuudistustuki on tarkoituksenmukainen.

5.3.2.3   Oikeasuhteisuus, oma rahoitusosuus ja vastuunjako

(205)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 38 kohdan e alakohdan mukaan rakenneuudistustuki ei saa ylittää vähimmäismäärää, joka on tarpeen tukeen liittyvän tavoitteen saavuttamiseksi. Rakenneuudistustuen määrä ja intensiteetti on rajattava määrään, joka on ehdottomasti välttämätön rakenneuudistuksen toteuttamiseksi ottaen huomioon tuensaajan, sen osakkeenomistajien tai yhtymän, johon tuensaaja kuuluu, käytettävissä olevat varat (pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 61 kohta). Erityisesti on varmistettava, että rakenneuudistuksen kustannusten rahoittamiseen osallistutaan riittävällä omalla rahoitusosuudella, ja vastuunjako, jos valtiontukea myönnetään muodossa, joka vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa. Näiden vaatimusten arvioinnissa otetaan huomioon mahdollinen etukäteen myönnetty pelastamistuki.

(206)

Rakenneuudistussuunnitelman osalta tuensaajan oman rahoitusosuuden on oltava todellinen, ja sen olisi tavallisesti oltava verrattavissa myönnettävään tukeen sen suhteen, miten se vaikuttaa tuensaajan vakavaraisuuteen tai likviditeettiasemaan. Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 63 kohdan mukaan komission on arvioitava, ovatko oman rahoitusosuuden eri lähteet todellisia, ja selvitettävä, ettei niihin sisälly tukea. Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 64 kohdan mukaan komissio pitää omaa rahoitusosuutta yleensä riittävänä, jos sen määrä on vähintään 50 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista.

(207)

Komission on varmistettava, etteivät johdanto-osan 79–91 kappaleessa kuvatun tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman eri rahoituslähteet sisällä tukea ja että ne ovat todellisia eli riittävän varmoja tarkistetun rakenneuudistussuunnitelman toteutuksen kannalta. Arvioituja tulevia voittoja ei voida ottaa huomioon.

(208)

Kuten johdanto-osan 81 kappaleessa on todettu, investoinnit uuteen kombivoimalaitokseen ja aurinkovoimalaitoksiin saatetaan rahoittaa osittain modernisaatiorahastosta saatavilla varoilla, mikä kuitenkin edellyttää sitä, että Romania esittää asiaa koskevat investointiehdotukset ja että Euroopan investointipankki tai tarvittaessa modernisaatiorahaston investointikomitea hyväksyy ne. Modernisaatiorahastosta myönnetyt avustukset ovat valtiontukea (ks. johdanto-osan 124 kappale), ja ne lasketaan siksi tukisummaan mutta ei oman rahoitusosuuden lähteeksi.

(209)

Sähkönmyynnistä saatavat tulot ovat CE Oltenian oman rahoitusosuuden tärkein lähde. Vuosien 2021–2026 arvioidut kokonaismyyntitulot ovat 1 275 miljoonaa euroa. Vaikka pelastamis- ja rakenneuudistusuuntaviivojen 63 kohdassa todetaan, että arvioituja tulevia tuloja ei voida pitää oman rahoitusosuuden kannalta riittävän varmoina ja todellisina pelkkien investointien ja muiden kustannusten takaamiseksi, olisi kuitenkin otettava huomioon, että noin 1 275 miljoonan euron summasta 574 miljoonaa euroa on jo tuloutettu (ks. johdanto-osan 87 kappale). Näin ollen komissio hyväksyy vain 574 miljoonan euron tuloutetun määrän todelliseksi omaksi rahoitusosuudeksi siitä myyntitulojen kokonaismäärästä, jota CE Oltenia pitää omana rahoitusosuutena.

(210)

Edistääkseen ruskohiilen käytön vähentämistä CE Oltenia on sitoutunut investoimaan aurinkovoima- ja kaasuenergiahankkeisiin. Ne rahoitetaan i) pankkilainoilla; ii) yksityisten sijoittajien avulla ja iii) CE Oltenian luontoissuorituksella.

(211)

Pankkirahoituksen osalta CE Oltenia sai yhteensä [– –] euron lainoille suuntaa-antavat pääehdot. Allekirjoittajina olivat rahoituslaitokset, jotka olivat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua uusiutuvia energialähteitä ja kaasuenergiaa koskeviin hankkeisiin (johdanto-osan 92 kappale). Vaikka pääehdot eivät ole pankkeja sitovia rahoitussitoumuksia eivätkä allekirjoitettuja rahoitussopimuksia, ne kuitenkin osoittavat, että pankeilla on todellista kiinnostusta osallistua hankkeiden rahoittamiseen. Lisäksi sen rahoituksen määrä, jonka antamiseen pankit ovat ilmaisseet kiinnostuksensa, on selvästi yli [– –] euroa, jonka arvosta Romanian on tarkoitus hankkia pankkilainoja. Näin ollen komissio katsoo, että pankkien rahoituksen toteutuminen on riittävän todennäköistä. Niinpä komissio voi hyväksyä enintään [– –] euron määrän todellisena omana rahoitusosuutena, joka järjestetään pankkilainoilla.

(212)

Tarjouskilpailumenettelyssä valittujen yksityissijoittajien sitoumusten määrä on [– –] euroa (johdanto-osan 90 kappale). Nämä ovat valittujen markkinasijoittajien antamia sitovia tarjouksia, joten niitä voidaan pitää riittävän varmana oman rahoitusosuuden lähteenä. Kuten johdanto-osan 115 kappaleessa on todettu, Ișalnițan kombivoimalaitoshankkeeseen ei saatu yhtään sitovaa tarjousta. Kun otetaan huomioon, että Romania suunnittelee toteuttavansa Ișalnițan kombivoimalaitoshankkeen joko yksityisellä rahoituksella tai ilman sitä, komissio katsoo, että oman rahoitusosuuden kokonaismäärä (yhteensä [– –] euroa), jonka pankit ja yksityissijoittajat ovat sitoutuneet antamaan, ei muutu, olipa Ișalnițan kombivoimalaitoshanketta koskevan tarjouskilpailun uudelleen aloittamisen tulos mikä hyvänsä. Vaikka yksityissijoittajien oma rahoitusosuus saattaa kasvaa, jos tähän hankkeeseen saadaan sitova tarjous, se ei kuitenkaan vaikuta oman rahoitusosuuden arviointiin. Näin ollen komissio katsoo, että kolmansien osapuolten antama [– –] euron oma rahoitusosuus (yksityissijoittajat [– –] euroa) ja rahoituslaitosten antama oma rahoitusosuus ([– –] euroa) on todellista ja kaikista oman rahoitusosuuden lähteistä, joten [– –] euron määrä on uutta rahoitusta.

(213)

CE Oltenia rahoittaa erillisyhtiöiden pääomaa antamalla maata ja erilaisia muita omaisuuseriä, joiden käypä arvo on yhteensä 104 miljoonaa euroa. PwC ja erillisyhtiöhankkeiden (valitut) sijoittajat (johdanto-osan 91 kappale) ovat vahvistaneet tämän määrän, joten sitä pidetään todellisena omana rahoitusosuutena.

(214)

Edellä esitetyn perusteella kokonaismäärä, jota voidaan pitää tuensaajan todellisena omana rahoitusosuutena, on 1 278 miljoonaa euroa. Se vastaa noin 32:ta prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista, joiden määrä on 3,94 miljardia euroa, eli se on alle 50 prosenttia.

(215)

Komissio voi kuitenkin hyväksyä rahoitusosuuden, joka on alle 50 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista, jos SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut tukialueen erityisolosuhteet niin edellyttävät esimerkiksi silloin, kun tuensaajalla on suuria vaikeuksia saada markkinoilta uutta rahoitusta, koska se toimii tukialueella (pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 98 kohta). CE Oltenia sijaitsee Lounais-Oltenian alueella, joka on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tukialue (64).

(216)

Lisäksi komissio voi pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 64 kohdan mukaisesti hyväksyä rahoitusosuuden, joka on pienempi kuin 50 prosenttia rakenneuudistuskustannuksista, poikkeusolojen ja erityisten vaikeuksien yhteydessä. Jäsenvaltion on osoitettava poikkeusolojen ja erityisten vaikeuksien olemassaolo, jos tämän rahoitusosuuden määrä on edelleen merkittävä.

(217)

Komissio katsoo, että nykyisissä olosuhteissa, covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen, CE Oltenian tapauksessa ja 19 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannossa ”Tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa” annettujen ohjeiden mukaan voi olla perusteltua, että oma rahoitusosuus on pienempi kuin 50 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista, kunhan se on edelleen merkittävä ja sisältää uutta markkinaehtoista lisärahoitusta (65).

(218)

Komissio myöntää, että covid-19-pandemia ja sen rajoittamiseksi toteutetut toimenpiteet ovat luoneet tuensaajan kannalta poikkeusolot, kun otetaan huomioon SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu taloudessa oleva vakava häiriö. Tältä osin pandemia vaikutti CE Oltenian toimintaan kysyntä- ja tarjontapuolella vuodesta 2020 alkaen (johdanto-osan 19 kappale). Lisäksi covid-19-pandemia on johtanut siihen, että velkarahoitusmarkkinat on pitkälti suljettu tai niitä on rajoitettu tiettyjen toimialojen osalta, ja rahoituslaitokset ovat yleisesti laskeneet luottorajoja.

(219)

Koska oman rahoitusosuuden määrä on 32 prosenttia rakenneuudistuksen kustannuksista ja puolet siitä annetaan uutena rahoituksena, ja kun otetaan huomioon, että tuensaaja sijaitsee SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tukialueella, sekä SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetun taloudessa olevan vakavan häiriön aiheuttamat poikkeusolot, komissio katsoo, että tässä tapauksessa on hyväksyttävää, että oma rahoitusosuus on pienempi kuin 50 prosenttia.

(220)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 65–67 kohdan mukaan seurauksena siitä, jos valtiontukea myönnetään muodossa, joka vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa, voi olla sijoittajien ja huonommassa etuoikeusasemassa olevien velkojien suojelu vaikutuksilta, joita niiden päätöksellä sijoittaa tuensaajaan olisi, mikä voi luoda moraalikatoa ja heikentää markkinakuria. Tämän vuoksi tappioiden kattamiseen olisi myönnettävä tukea ainoastaan ehdoin, joiden mukaan nykyiset sijoittajat osallistuvat vastuunjakoon asianmukaisesti, ja valtion toimenpiteitä olisi toteutettava vasta sen jälkeen, kun tappiot on jaettu kokonaisuudessaan olemassa oleville osakkeenomistajille ja huonommassa etuoikeusasemassa oleville velkojille. Asianmukainen vastuunjako tarkoittaa myös sitä, että kaikki valtiontuki, joka vahvistaa tuensaajan omaa pääomaa, olisi myönnettävä ehdoin, jotka antavat valtiolle kohtuullisen osuuden tuensaajan tulevasta arvonnoususta ottaen huomioon sen, kuinka paljon omaa pääomaa valtio sijoittaa verrattuna yhtiön jäljellä olevaan omaan pääomaan tappioiden kattamisen jälkeen.

(221)

Rakenneuudistustuki ei luo moraalikatoa eikä aiheuta liiallista riskinottoa tuesta hyötyvien osakkeenomistajien tai velkojen kohdalla. Romanian valtio, joka on nyt tuen antaja, on valvonut kaikkia CE Oltenian strategisia ja liiketaloudellisia päätöksiä ja enemmistöosakkaana tehnytkin niitä, eikä yrityksen toimintaa ole rahoitettu etuoikeusasemaltaan heikommalla velalla tai (tappioiden kattamiseen tarkoitetulla) hybridirahoituksella, jotka todennäköisesti poistettaisiin osittain kirjanpidosta pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen vastuunjakovaatimusten mukaisesti. Tässä tilanteessa Fondul Proprietatean osalta vastuunjako toteutetaan siten, että se kattaa tappioita osittain, ja pääomaa korotetaan sen jälkeen. Ensinnäkin CE Oltenian siirretty tappio, jonka määrä on noin 251 miljoonaa euroa (1 217 Romanian leuta), ts. osa 31. joulukuuta 2020 siirretystä 345 miljoonan euron (1 710 miljoonaa Romanian leuta) tappiosta, katetaan pääomaa alentamalla (johdanto-osan 93 kappale). Tämän jälkeen valtio korottaa osakepääomaa enintään [– –] eurolla, jolloin Fondul Proprietatean omistusosuus CE Olteniasta pienenee [– –] prosentista noin [– –] prosenttiin (johdanto-osan 94 kappale). Tältä osin Fondul Proprietatea osallistuu rakenneuudistukseen kattamalla tappioita osakeomistuksellaan ja pienentämällä omistusosuuttaan riittävästi, mikä vähentää valtiontuen tarvetta ja moraalikatoa.

(222)

Näin ollen komissio katsoo, että rakenneuudistustuki on oikeasuhteista ja että vastuunjako on toteutettu asianmukaisesti.

5.3.2.4   Tuen ainutkertaisuuden periaate ja kilpailun vääristymisen rajoittaminen

(223)

Sen varmistamiseksi, että tuen kielteiset vaikutukset ovat rajoitettuja, jotta vältetään kohtuuttomat vaikutukset kilpailuun ja kaupankäyntiin, ja että toimenpiteen kokonaisvaikutus on myönteinen (66), tukea saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille tuen ainutkertaisuuden periaatteen mukaisesti kerran kymmenessä vuodessa.

(224)

Komissio hyväksyy rakenneuudistustuen vain yhteen rakenneuudistustoimeen tarvittaessa edellyttäen, että tuen edellisestä myöntämiskerrasta, rakenneuudistuksen päättymisestä tai rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä on kulunut yli kymmenen vuotta (67). Komissio sallii poikkeuksia tähän sääntöön, jos rakenneuudistustukea myönnetään pelastamistuen myöntämisen jälkeen osana yksittäistä rakenneuudistustoimea (68).

(225)

CE Oltenialle myönnetyllä rakenneuudistustuella tuetaan vain yhtä rakenneuudistustoimea. CE Oltenia ja sen määräysvallassa olevat tytäryhtiöt eivät ole saaneet pelastamis- tai rakenneuudistustukea viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta jo myönnettyjä toimenpiteitä, jotka on mainittu johdanto-osan 28 ja 31 kappaleessa ja jotka ovat osa nyt arvioitavaa rakenneuudistustukea. Helmikuussa 2020 kuudeksi kuukaudeksi yhteen rakenneuudistustoimeen hyväksytty pelastamistuki on myös osa tätä jatkumoa. Näin ollen tuen ainutkertaisuuden periaatetta on noudatettu.

(226)

Kuten johdanto-osan 107 kappaleessa on todettu, Romania ehdottaa seuraavia toimenpiteitä, joilla rajoitetaan kilpailun vääristymistä: i) energiantuotantolaitosten tai kaivosten sulkeminen, ii) erillisyhtiöiden perustaminen uusia investointeja varten ja iii) ulkoistaminen siirtämällä energian yhteistuotantoyhtiö S.E. Craiova II kunnalle.

(227)

Komissio katsoo, ettei johdanto-osan 226 kappaleen i ja iii kohdassa yksilöityjä toimenpiteitä voida hyväksyä toimenpiteiksi, joilla rajoitetaan kilpailun vääristymistä. Heikosti suoriutuvien energiantuotantolaitosten tai kaivosten ehdotettu sulkeminen on joka tapauksessa väistämätöntä, koska ne eivät ole elinkelpoisia (ks. johdanto-osan 108 kappale), ja S.E. Craiova II -konserni, joka tuottaa lähinnä lämpöenergiaa Craiovaan, tekee tappiota, eikä siirrosta odoteta koituvan voittoa.

(228)

Johdanto-osan 226 kappaleen ii kohdassa yksilöidyn toimenpiteen osalta todettakoon, että erillisyhtiöiden perustaminen uusia investointeja varten tarkoittaa sitä, että jos CE Oltenian omistusosuus erillisyhtiöistä on 45–50 prosenttia, CE Oltenian käytettävissä oleva nettokapasiteetti (uusien maakaasuun ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden perusteella) pienenee arvosta [– –] noin arvoon [– –] (johdanto-osan 72 kappale). Tämän perusteella käytettävissä oleva nettokapasiteetti on noin [– –], ja se on erillisyhtiöihin osallistuvien, markkinoilla toimivien kilpailijoiden käytettävissä. Tämä toimenpide siis pienentää tuensaajan käytettävissä olevaa nettokapasiteettia ja avaa huomattavan paljon kapasiteettia sen kilpailijoille.

(229)

Toimintaa säätelevien toimenpiteiden osalta Romania on sitoutunut pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 84 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Se on sitoutunut siihen, että i) CE Oltenia ei osta minkään yrityksen osakkeita rakenneuudistusjaksolla, paitsi jos se on välttämätöntä yhtiön pitkän aikavälin elinkelpoisuuden varmistamiseksi ja jos komissio hyväksyy oston, ja ii) CE Oltenia ei käytä valtion tukea kilpailuetuna markkinoidessaan tuotteitaan ja palvelujaan (johdanto-osan 118 kappale). Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 83 kohdan mukaan näillä toimenpiteillä varmistetaan, että tuki käytetään ainoastaan rahoittamaan yrityksen pitkän aikavälin elinkelpoisuuden palauttaminen ja että sitä ei käytetä väärin vakavien ja jatkuvien markkinarakenteen vääristymien pitkittämiseen tai tuensaajan suojaamiseen terveeltä kilpailulta.

(230)

Näin ollen komissio katsoo, että kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet ovat asianmukaiset rakenneuudistustuen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.

5.3.2.5   Avoimuus ja raportointi

(231)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 38 kohdan g alakohdan mukaan jäsenvaltioilla, komissiolla, talouden toimijoilla ja kansalaisilla on oltava mahdollisuus saada helposti käyttöönsä kaikki tarvittavat säädökset ja muut myönnettyä tukea koskevat tarpeelliset tiedot. Tätä varten Romanian viranomaiset ovat sitoutuneet soveltamaan pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 96 kohdan mukaisia säännöksiä asettamalla asiaa koskevat tiedot saataville verkkosivustolle osoitteessa www.ajutordestat.ro.

(232)

Komissio katsoo, että Romanian on toimitettava säännöllisesti kertomuksia rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisesta kuuden kuukauden välein tämän päätöksen antamispäivästä alkaen rakenneuudistusjakson päättymiseen saakka. Näissä kertomuksissa on esitettävä erityisesti valtion osoittaman rahoituksen ja oman rahoitusosuuden varsinaiset maksupäivät, mahdolliset poikkeamat rakenneuudistussuunnitelman rahoitukseen tai toimintaan liittyvistä ennusteista, kustannusten hallinnasta ja karsimisesta sekä rakenneuudistustoimenpiteillä saavutetusta tuloksesta ja tarvittaessa Romanian taikka tuensaajan suunnittelemista tai toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

5.3.2.6   Myönteisten ja kielteisten vaikutusten vertailu

(233)

Huolellisesti suunnitellulla valtiontukitoimenpiteellä on voitava varmistaa, että toimenpiteen kokonaisvaikutus on myönteinen, välttämällä muuttamasta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(234)

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivoissa komissio esittää perusteet, joiden täyttymisen se tutkii arvioidessaan, onko rakenneuudistustuki sisämarkkinoille soveltuvaa. Näin varmistetaan, että kyseisen taloudellisen toiminnan kehitys ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Kuten edellä kohdissa 5.3.2.1, 5.3.2.2 ja 5.3.2.3 on selitetty, rakenneuudistustuki on tarpeellista, tarkoituksenmukaista ja oikeasuhteista. Lisäksi käytössä on riittävät takeet, joilla minimoidaan kilpailun vääristyminen (kohta 5.3.2.4) ja varmistetaan avoimuus (kohta 5.3.2.5).

(235)

Ehdotetut kilpailuun liittyvät toimenpiteet sekä CE Oltenian tuotantokapasiteetin supistuminen pienentävät CE Oltenian markkinaosuutta, mutta se toimii näillä markkinoilla aktiivisesti rakenneuudistuksen jälkeenkin, ja tämä johtaa markkinoiden tietynasteiseen avautumiseen.

(236)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että tuesta johtuvaa kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet ovat asianmukaiset rakenneuudistustuen kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.

(237)

Rakenneuudistustuen myönteinen vaikutus kyseisen taloudellisen toiminnan ja talousalueen kehitykseen on suurempi kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kaupankäyntiin, joten niiden edellytykset eivät muutu yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

5.4   Päätelmä tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoille

(238)

Asetuksen (EU) 2015/1589 9 artiklan 6 kohdan mukaan päätökset lopettaa muodollinen tutkintamenettely on tehtävä heti, kun ilmoitetun tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille koskevia epäilyjä ei enää ole.

(239)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että vaikka niitä epäilyjä, jotka se esitti menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ei enää ole, rakenneuudistustuen kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kaupankäyntiin ovat rajalliset, kun otetaan huomioon eritoten kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet, joiden toteuttaminen Romanian on varmistettava. Kunhan Romania varmistaa, että rakenneuudistussuunnitelma toteutetaan (69), rakenneuudistustuen myönteiset vaikutukset energiantuotannon ja Lounais-Oltenian alueen kehitykseen ovat suuremmat kuin mahdolliset kielteiset vaikutukset kilpailuun ja kaupankäyntiin, joten niiden edellytykset eivät muutu yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla. Romanian esittämiä sitoumuksia olisi siis pidettävä edellytyksinä sille, että tukea voidaan pitää sisämarkkinoille soveltuvana.

(240)

Komissio toteaa arvioinnissaan, jossa se ottaa huomioon kolmansilta osapuolilta ja Romanialta saadut huomautukset sekä rakenneuudistussuunnitelman muutokset ja esitettyjen epäilyjen poistamiseksi käyttöön otettuun rakenneuudistustukeen tehdyt muutokset, että rakenneuudistustuki on SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukainen, sillä se edistää sähköntuotantotoiminnan ja Lounais-Oltenian alueen kehitystä eikä vääristä kilpailua ja kaupankäyntiä jäsenvaltioiden välillä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla.

(241)

Komissio katsoo, että Romanian on toimitettava säännöllisesti kertomuksia rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisesta kuuden kuukauden välein rakenneuudistusjakson päättymiseen saakka. Näissä kertomuksissa on esitettävä erityisesti Romanian osoittaman rahoituksen ja tuensaajan oman rahoitusosuuden maksupäivät, mahdolliset poikkeamat rakenneuudistussuunnitelman rahoitukseen tai toimintaan liittyvistä ennusteista tulojen osalta, kustannusten hallinnasta ja rakenneuudistustoimenpiteisiin perustuvasta kustannusten karsimisesta ja tuloksesta ja tarvittaessa Romanian taikka tuensaajan suunnittelemista tai toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

6.   Päätelmät

(242)

Komissio katsoo, että Romania on toteuttanut osan kyseessä olevasta tukitoimenpiteestä sääntöjenvastaisesti ja rikkonut SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohtaa. Komissio kuitenkin katsoo, että rakenneuudistustuki on sisämarkkinoille soveltuvaa SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Complexul Energetic Oltenia S.A. -yritykselle, jäljempänä ’CE Oltenia’, myönnetty 2 658,1 miljoonan euron rakenneuudistustuki, jonka Romania on osittain toteuttanut avustuksina, valtiontakauksena lainalle, pääomanlisäyksenä ja lainan muuntamisena avustukseksi, on sisämarkkinoille soveltuvaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla 2 artiklassa esitettyjen ehtojen mukaisesti.

2 artikla

1.   Romanian on varmistettava, että CE Oltenia toteuttaa seuraavat rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet sekä asianmukaiset kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet täysimääräisesti tarkistetussa rakenneuudistussuunnitelmassa esitettyjen määräaikojen mukaisesti tai tarvittaessa viimeistään rakenneuudistusjakson päättymiseen mennessä:

a)

Ruskohiilen kaiken tuotantokapasiteetin lopullinen sulkeminen tai väliaikainen säilyttäminen varalla vuosina 2023–2026, tämän kuitenkaan vaikuttamatta Romanian kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa määritettyjen kapasiteettien käytöstäpoistoon; kapasiteetit, jotka Romania poistaa käytöstä, on hyväksytty kansallisessa elpymis- ja palautumissuunnitelmassa;

b)

henkilöstön asteittainen vähentäminen;

c)

hiilidioksidipäästöjen asteittainen vähentäminen sekä investoinnit, joilla vähennetään muita ympäristölle haitallisia päästöjä;

d)

osakepääoman alentaminen ja osakepääoman korottaminen myöhemmin;

e)

erillisyhtiöiden perustaminen yhteisyrityksinä muiden sijoittajien kanssa;

f)

rahoitussopimusten allekirjoittaminen pankkien kanssa;

g)

Craiovan voimalaitoksen spin-off-yrityksen perustaminen;

h)

CE Olteniasta erillisen tytäryhtiön perustaminen; tytäryhtiö koostuu nykyisistä ruskohiiltä polttoaineena käyttävistä sähköntuotantolaitoksista ja niihin liittyvistä CE Oltenian omaisuuseristä, jotka eivät siirry käyttämään kaasua tai uusiutuvia energialähteitä, ja tytäryhtiön toiminta perustuu näihin laitoksiin.

2.   Romania luopuu vähintään 20 prosentista omistustaan CE Olteniassa 31. joulukuuta 2026 mennessä.

3.   Romanian on toimitettava komissiolle säännöllisesti kertomuksia rakenneuudistussuunnitelman toteuttamisesta kuuden kuukauden välein tämän päätöksen antamispäivästä alkaen rakenneuudistusjakson päättymiseen eli 31. joulukuuta 2026 saakka. Näissä kertomuksissa on esitettävä erityisesti valtion osoittaman rahoituksen ja tuensaajan oman rahoitusosuuden varsinaiset maksupäivät, tässä päätöksessä esitettyjen ehtojen täyttyminen, mahdolliset poikkeamat rakenneuudistussuunnitelman rahoitukseen tai toimintaan liittyvistä ennusteista, kustannusten hallinnasta ja karsimisesta sekä rakenneuudistustoimenpiteillä saavutetusta tuloksesta ja tarvittaessa Romanian taikka tuensaajan suunnittelemista tai toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

3 artikla

Romanian on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksi antamisesta toimenpiteistä, joihin on ryhdytty päätöksen noudattamiseksi.

4 artikla

Tämä päätös on osoitettu Romanialle.

Tehty Brysselissä 26 päivänä tammikuuta 2022.

Komission puolesta

Margrethe VESTAGER

Komission jäsen


(1)  EUVL C 94, 19.3.2021, s. 10.

(2)  Yhteydenpito aloitettiin 29. kesäkuuta 2020, kun Romania antoi ennakkoilmoituksen rakenneuudistussuunnitelman luonnoksesta. Yhteydenpitoon sisältyi ilmoituksen antamiseen asti sähköpostiviestien vaihtoa, teknisiä neuvotteluja video- ja puhelinkokousten välityksellä ja alustavaa palautetta rakenneuudistussuunnitelman luonnoksesta.

(3)  Ks. alaviite 1.

(4)  Asetus N:o 1 Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä (EYVL 17, 6.10.1958, s. 385/58).

(5)  Kirjeellä, joka on päivätty 29. joulukuuta 2021.

(6)  Fondul Proprietatea perustettiin 22. heinäkuuta 2005 annetulla lailla 247, ja sen tehtäväksi annettiin maksaa korvauksia henkilöille, joiden omaisuutta aiempi hallinto pakkolunasti väärin perustein, ja sille annettiin aluksi eri yritysten osakkeita. Fondul Proprietatean äänioikeuksien prosenttiosuuksina ilmaistu osakasrakenne 31. joulukuuta 2021 on seuraava: romanialaiset institutionaaliset osakkaat (40,58 %) tai yksityishenkilöt (21,84 %), Bank of New York Mellon (18,2 %), muut kuin romanialaiset institutionaaliset sijoittajat (15,76 %) tai yksityishenkilöt (3,51 %) ja valtiovarainministeriö (0,11 %).

(7)  INSTITUTUL NATIONAL DE STATISTICAN tuottamat tiedot ovat saatavana osoitteessa http://statistici.insse.ro:8077/tempo-online/#/pages/tables/insse-table.

(8)  https://ec.europa.eu/eurostat/databrowser/view/tgs00010/default/table?lang=en

(9)  Gorjin maakunnan alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman ovat laatineet paikallisviranomaisia tukevat ulkopuoliset konsultit. CE Oltenian toiminnan supistuminen on vaikuttanut Gorjin maakuntaan kaikkein eniten (koko alueella).

(10)  Ruskohiili on luonnon turvekerrostumien paineen vaikutuksesta muodostunutta sedimenttikiveä, joka on fossiilista polttoainetta ja sisältää noin 60–70 prosenttia hiiltä. Tilastollisessa toimialaluokituksessa (NACE) ruskohiilen ja kivihiilen louhinnalle on eri koodit: kivihiilen NACE-koodi on 0510 ja ruskohiilen NACE-koodi on 0520.

(11)  Tammikuu–maaliskuu 2021: Autoritatea Națională de Reglementare in Domeniul Energiein kertomus, vuoden 2021 ensimmäinen neljännes (https://www.anre.ro/en/press/newsletter/2021-1st-quarter-newsletter).

(12)  OPCOM laati analyysin nimeltä ”Analysis on the impact of CE Oltenia’s closure on the prices related to the Day Ahead Market, Balancing Market and Centralised Market for Bilateral Contracts for 2019 – 2030” vuonna 2020 energiaministeriön toimeksiannosta.

(13)  OPCOM on romanialainen kaasu- ja sähkömarkkinatoimija, joka johtaa ja hallinnoi sähkökauppaan liittyviä markkinoita, kuten vuorokausimarkkinoita, päivänsisäisiä markkinoita, organisoitua järjestelmää, jolla käydään kilpailukykyistä kauppaa kahdenvälisistä sähkösopimuksista laajennetulla tarjouskilpailulla (PCCB-LE) ja jatkuvalla neuvottelulla (PCCBNC), sekä tasemarkkinoita.

(*1)  Luottamuksellinen tieto

(14)  Ks. Kansainvälisen energiajärjestön raportti ”Covid-19 impact on electricity”, saatavana osoitteessa https://www.iea.org/reports/covid-19-impact-on-electricity

(15)  Alaviitteessä 17 tarkoitetun pelastamistukipäätöksen yhteydessä käytetty vaihtokurssi oli 1 Romanian leu = 0,20904 euroa (29. tammikuuta 2020).

(16)  Joulukuussa 2017 yhden hiilidioksidipäästöoikeuden hinta oli 7 euroa, vuonna 2018 se oli 20 euroa ja vuonna 2019 se oli yli 27 euroa.

(17)  Komission päätös C(2020) 1068 final, annettu 24. helmikuuta 2020, asiassa SA.56250 (2020/N) – Romania – Rescue aid in favour of Complexul Energetic Oltenia SA (EUVL C 112, 3.4.2020, s. 1), jäljempänä ’pelastamistukipäätös’.

(18)  EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1.

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32), jäljempänä ’direktiivi 2003/87/EY’.

(20)  https://tradingeconomics.com/commodity/carbon

(21)  Modernisaatiorahasto on unionin erityinen rahoitusohjelma, josta tuetaan Bulgariaa, Kroatiaa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Romaniaa, Slovakiaa, Tšekkiä, Unkaria ja Viroa ilmastoneutraaliuteen siirtymisessä. Rahastosta tuetaan energiajärjestelmien modernisointiin ja energiatehokkuuden parantamiseen tarkoitettuja investointeja. Rahasto perustettiin direktiivillä 2003/87/EY.

(22)  Tämän päätöksen yhteydessä käytetty vaihtokurssi on 1 Romanian leu = 0,2020 euroa (21. joulukuuta 2021).

(23)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 45 kappale.

(24)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 47–49 kappale.

(25)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 53 kappale.

(26)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 50 kappale.

(27)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 52 kappale.

(28)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 56–60 kappale.

(29)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 63 kappale.

(30)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 64 kappale.

(31)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 65 kappale.

(32)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 66 kappale.

(33)  EEB toimitti huomautuksensa 15. huhtikuuta 2021.

(34)  Bankwatch Romania ja ClientEarth toimittivat huomautuksensa 15. huhtikuuta 2021.

(35)  Greenpeace toimitti huomautuksensa 19. huhtikuuta 2021.

(36)  Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9).

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(38)  Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020 (EUVL C 200, 28.6.2014, s. 1).

(39)  Tämä koskee etenkin teollisuuden päästöistä annetun direktiivin nojalla hyväksyttyjen, suuria polttolaitoksia koskevien BAT-vertailuasiakirjan päätelmien noudattamista (tai noudattamatta jättämistä). EEB:n mukaan Romanian hallitukselle oli myönnetty määräaikaisia poikkeuksia typen oksidien pitoisuuksia koskevien raja-arvojen noudattamisesta.

(40)  Unionin tuomioistuimen tuomio 22.9.2020, Itävalta v. komissio, C-594/18 P, ECLI:EU:C:2020:742, 20, 44–45, 100 ja 119 kohta.

(41)  Romanian 8. maaliskuuta 2021 toimittamat tiedot.

(42)  Neuvoston täytäntöönpanopäätös, annettu 3 päivänä marraskuuta 2021, Romanian kansallisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä (ei vielä julkaistu).

(43)  Romania vahvisti 24. tammikuuta 2022 kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman sitoumukset hiilipohjaisen sähköntuotantokapasiteetin (ruskohiili ja kivihiili) käytöstäpoistosta ja ilmoitti, että täytäntöönpanotoimet sekä asteittaista sulkemista ja sähköntuotannon viherryttämistä koskeva aikataulu on osa hiilestä irtautumista koskevaa lakia, joka on määrä saada valmiiksi vuoden 2022 toisella neljänneksellä suunnitelman mukaisesti.

(44)  Kasvihuonekaasujen päästökauppaa koskevan Romanian hallituksen päätöksen n:o 780/2006 nojalla.

(45)  Modernisaatiorahaston rahoitus koostuu seuraavasti: i) tulot siitä, kun kauden 2021–2030 päästöoikeuksien kokonaismäärästä huutokaupataan 2 prosenttia EU:n päästökauppajärjestelmässä (EU ETS), ja ii) tiettyjen jäsenvaltioiden (Kroatia, Liettua, Romania, Slovakia ja Tšekki) lisäpäästöoikeudet.

(46)  Pooli sisältäisi [– –].

(47)  Pooli sisältäisi [– –].

(48)  [– –] allekirjoitti kahden kombivoimalaitoshankkeen rahoittamista koskevat pääehdot 9. joulukuuta 2021. [– –] allekirjoitti kahdeksan aurinkovoimapuiston rahoittamista koskevat pääehdot 10. joulukuuta 2021.

(*2)  Rakenneuudistusjakso koskee vuosia 2021–2026. Rakenneuudistuksen jälkeiset tiedot (jotka koskevat vuosia 2027 ja 2028) esitetään taulukossa vain havainnollistamistarkoituksessa.

(49)  [– –].

(50)  Unionin tuomioistuimen tuomio 20.9.2017, komissio v. Frucona Košice, C-300/16 P, ECLI:EU:C:2017:706, 59 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 5.6.2012, komissio v. EDF, C-124/10 P, ECLI:EU:C:2012:318, 78, 79 ja 103 kohta.

(51)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.7.1996, SFEI ym., C-39/94, ECLI:EU:C:1996:285, 60 kohta; yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 29.4.1999, Espanja v. komissio, C-342/96, ECLI:EU:C:1999:210, 41 kohta.

(52)  Unionin tuomioistuimen tuomio 4.6.2015, komissio v. MOL, C-15/14 P, ECLI:EU:C:2015:362, 60 kohta.

(53)  Unionin tuomioistuimen tuomio 22.9.2020, Itävalta v. komissio, C-594/18 P, ECLI:EU:C:2020:742, 18–20 kohta.

(54)  Unionin tuomioistuimen tuomio 22.9.2020, Itävalta v. komissio, C-594/18 P, ECLI:EU:C:2020:742, 19 kohta.

(55)  Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta ympäristönsuojelulle ja energia-alalle vuosina 2014–2020, 16 kohta, jonka mukaan ympäristö- ja energiatukea ei saa myöntää vaikeuksissa oleville yrityksille, sellaisina kuin ne määritellään suuntaviivoissa valtiontuesta vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi.

(56)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 40 kappale.

(57)  Pelastamistukipäätöksen johdanto-osan 17 ja 33 kappale.

(58)  Ks. jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta 16 päivänä marraskuuta 2006 annetun komission direktiivin 2006/111/EY 2 artiklan b alakohta (EUVL L 318, 17.11.2006, s. 17).

(59)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 41 kappale.

(60)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/943, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoista (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54).

(61)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 59 kappale ja alaviite 17.

(62)  Menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdanto-osan 59 kappale ja alaviite 17.

Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 38 kohdan c alakohta sekä 54 ja 58 kohta.

(63)  Tähän sisältyy valtion myöntämä 241 miljoonan euron avustus hiilidioksidipäästöoikeuksien ostamista varten vuonna 2020 (tämä avustus on jo myönnetty) ja osa ilmoitetusta rakenneuudistustukipaketista.

(64)  Ks. komission 20. joulukuuta 2021 antama päätös asiassa SA.100199 (2021/N) – Romanian aluetukikartta (1. tammikuuta 2022 – 31. joulukuuta 2027), ei vielä julkaistu.

(65)  Komission tiedonanto – Tilapäiset puitteet valtiontukitoimenpiteille talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa (EUVL C 91 I, 20.3.2020, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna komission tiedonannoilla C(2020) 2215 (EUVL C 112 I, 4.4.2020, s. 1), C(2020) 3156 (EUVL C 164, 13.5.2020, s. 3), C(2020) 4509 (EUVL C 218, 2.7.2020, s. 3), C(2020) 7127 (EUVL C 340 I, 13.10.2020, s. 1), C(2021) 564 (EUVL C 34, 1.2.2021, s. 6) ja C(2021) 8442 (EUVL C 473, 24.11.2021, s. 1) 3 ja 14 a kohta.

(66)  Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 38 kohdan f alakohta.

(67)  Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 70 ja 71 kohta.

(68)  Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 72 kohdan a alakohta.

(69)  Pelastamis- ja rakenneuudistussuuntaviivojen 122 kohta.


10.10.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 263/59


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2022/1921,

annettu 29 päivänä syyskuuta 2022,

tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten väitettyihin rikkomisiin liittyvien seuraamusten laskentamenetelmästä (EKP/2022/32)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 132 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 ja 34 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2532/98 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankki (EKP) voi asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 1 kohdan nojalla määrätä seuraamuksia tiedonantajille, jotka jättävät noudattamatta tilastointiin liittyvistä tiedonantovaatimuksista johtuvia velvoitteita.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 2532/98 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, että päättäessään, onko seuraamus määrättävä ja myös asianmukaista seuraamusta määritellessään EKP:n on noudatettava suhteellisuusperiaatetta. Lisäksi kyseisen asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa on ei-tyhjentävä luettelo kyseessä olevaan tapaukseen liittyvistä seikoista, jotka EKP:n on tarvittaessa otettava huomioon.

(3)

Euroopan keskuspankin asetuksessa (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) (3) säädetään menettelystä, jonka mukaisesti EKP:n tutkintayksikkö tai toimivaltainen kansallinen keskuspankki antaa EKP:n johtokunnalle ehdotuksen, jonka perusteella määritetään, onko tiedonantaja vastuussa väitetystä rikkomisesta, sekä täsmennetään määrättävän seuraamuksen suuruutta koskeva ehdotus; lisäksi asetuksessa säädetään yksinkertaistetusta menettelystä, jonka mukaisesti seuraamuksia voidaan määrätä vähäisissä rikkomisissa.

(4)

Tiedonantajien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi EKP:n olisi vahvistettava menetelmä, jota toimivaltaisten eurojärjestelmän keskuspankkien on noudatettava seuraamuksen ehdotetun määrän laskennassa, kuten Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2022/1917 (EKP/2022/31) 9 artiklassa edellytetään (4). Laskenta olisi tehtävä kahdessa vaiheessa. Ensin lasketaan perusmäärä väitetyn rikkomisen määrällisten näkökohtien perusteella ja toiseksi otetaan huomioon olennaiset olosuhteet ja tiedot, joiden perusteella perusmäärää voidaan mukauttaa.

(5)

Tämän vuoksi kyseisessä menetelmässä olisi esitettävä yksityiskohtaisesti perusmäärän laskennassa käytetyt määrälliset näkökohdat, jotta voidaan varmistaa EKP:n päätösten avoimuus ja puolueettomuus määrättäessä seuraamuksia tiedonantajille. Lisäksi menetelmässä olisi annettava ohjeita seikoista ja tiedoista, jotka toimivaltaisen eurojärjestelmän keskuspankin olisi tarvittaessa otettava huomioon seuraamuksen ehdotetun määrän laskennassa.

(6)

Tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia noudattamatta jättävän tiedonantajan taloudellisen koon määrittämisen tulisi yleensä perustua tiedonantajan kokonaisvaroihin, mutta tietyntyyppisten tiedonantovaatimusten, kuten Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) (5) säädettyihin maksuliiketilastoihin ja Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 1011/2012 (EKP/2012/24) (6) säädettyihin säilytettäviin arvopapereihin liittyvien tiedonantovaatimusten, noudattamatta jättämisen yhteydessä tarkoituksenmukaisempia taloudellisen koon määritteitä perusmäärän laskemiseksi ovat tiedonantajan asiakkaiden kokonaismäärä, sen maksutapahtumien kokonaisarvo tai arvopaperien säilyttäjälle talletettujen arvopaperien kokonaisarvo. Laskennassa on tarkoituksenmukaista ottaa huomioon tiedonantajan taloudellinen koko myös tapauksissa, joissa tilastovaatimusten laiminlyöntiä arvioidaan suhteessa tiedonantajien perusjoukon taloudelliseen kokoon, kuten Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) (7) säädettyjen rahamarkkinatilastojen osalta, tai muutoin suhteessa asianomaisen varsinaisen tiedonantajien joukon taloudelliseen kokoon.

(7)

Asetuksessa (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) edellytettyjen rahamarkkinatilastojen säännöllistä laatimista varten voidaan määrätä seuraamuksia vakuudettoman markkinasegmentin tiedoissa olevista virheistä, joita ei ole korjattu ennen EKP:n tai kansallisen keskuspankin tietojen toimittamiselle asettamaa määräaikaa, koska EKP:n rahapolitiikkaan liittyvien tehtävien suorittamiseksi on erittäin tärkeää saada oikea-aikaisesti vakuudettoman segmentin täsmälliset ja täydelliset tilastotiedot, jotka vastaavat ehdottoman luotettavuuden vaatimuksia. Tämän vuoksi on sopivaa ja tarkoituksenmukaista, että eurojärjestelmän keskuspankit soveltavat tätä päätöstä kolmen kuukauden kuluttua tiedoksiannosta tapauksissa, joissa on kyse asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) mukaisten tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämisestä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus asetuksen (EU) 2022/1917 (EKP/2022/31) soveltamisen kanssa.

(8)

Jotta varmistettaisiin yhdenmukaistettujen sääntöjen yhtenäinen soveltaminen, kansallisten keskuspankkien ja EKP:n olisi noudatettava tätä päätöstä asetuksen (EU) 2022/1917 (EKP/2022/31) vastaavasta soveltamispäivästä lukien.

(9)

Jatkuvuuden ja selkeyden varmistamiseksi on kuitenkin asianmukaista säätää, että toimivaltaisten kansallisten keskuspankkien ja EKP:n olisi jatkettava päätöksen EKP/2010/10 (8) vaatimusten noudattamista tapauksissa, joissa on kyse ennen tämän päätöksen asiaankuuluvaa soveltamispäivää tapahtuneista väitetyistä rikkomisista, mukaan lukien toistuviin noudattamatta jättämisiin liittyvät tapaukset, joissa yksi tai useampi noudattamatta jättäminen on tapahtunut ennen tämän päätöksen asiaankuuluvaa soveltamispäivää ja sen jälkeen.

(10)

Periaatteet, joita EKP on noudattanut laskiessaan seuraamuksia joulukuun 2004 viitejaksolta kuukausittaisten tiedonantovaatimusten osalta ja vuoden 2004 neljänneltä neljännekseltä neljännesvuosittaisten tiedonantovaatimusten osalta tapauksissa, joissa tasetta koskevia tilastovaatimuksia ei ole noudatettu Euroopan keskuspankin asetuksen (EY) N:o 2423/2001 (EKP/2001/13) (9) liitteessä IV vahvistettujen vähimmäisvaatimusten laiminlyönnin vuoksi, on vahvistettu tasetta koskevien tilastovaatimusten noudattamatta jättämisestä aiheutuvien seuraamusten määräämisestä annetussa Euroopan keskuspankin ilmoituksessa (10). Oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä on asianmukaista, että ilmoitus peruutetaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä päätöksessä vahvistetaan menetelmä, jonka mukaisesti määritetään asianmukainen ehdotettu määrä seuraamukselle, jonka EKP määrää tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamisen laiminlyövälle tietojenantovelvolliselle.

2.   Menetelmää sovelletaan seuraamuksen ehdotetun määrän laskemiseen yhdestä tai useammasta väitetystä rikkomisesta, josta on aloitettu rikkomismenettely asetuksen (EU) 2022/1917 (EKP/2022/31) 8 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti.

3.   Tämä päätös ei estä EKP:n johtokuntaa käyttämästä asetuksen (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) 7 a artiklan 6 kohdan mukaista harkintavaltaa asianmukaisena pitämänsä seuraamuksen määräämiseksi.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä päätöksessä sovelletaan asetuksen (EU) 2022/2022/1917 (EKP/2022/31) 2 artiklassa olevia määritelmiä.

2.   Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’EKP:n määräajalla’ tarkoitetaan päivää ja kellonaikaa, jonka EKP on määrittänyt tilastotietojen vastaanottamiselle kansallisilta keskuspankeilta tai, jos kyseessä on suora raportointi, tiedonantajilta EKP:n hyväksymien tilastoasetusten tai -päätösten mukaisesti;

2)

’kansallisen keskuspankin määräajalla’ tarkoitetaan päivää ja kellonaikaa, jonka kansallinen keskuspankki on määrittänyt tilastotietojen vastaanottamiselle tiedonantajilta EKP:n hyväksymien tilastoasetusten tai -päätösten noudattamiseksi.

3 artikla

Ehdotettujen seuraamusten laskeminen

1.   Jos kyse on asetuksen (EU) 2022/1917 (EKP/2022/31) 8 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitetusta kumulatiivisesta väitetystä rikkomisesta tai asetuksen (EU) 2022/1917 (EKP/2022/31) 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta väitetystä rikkomisesta, ehdotetut seuraamukset lasketaan seuraavan menettelyn mukaisesti:

a)

toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki laskee ensin perusmäärän väitetyn rikkomisen määrällisten näkökohtien perusteella, ottaen soveltuvin osin huomioon

i)

tiedonantajan taloudellisen koon;

ii)

rikkomisen toistuvuuden;

iii)

rikkomisen keston;

iv)

virheettömien ja virheellisten tilastotietojen välisen eron suuruuden;

b)

huomioon on otettava asetuksen (EY) N:o 2532/98 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset olosuhteet, joita ei mainita tämän kohdan a alakohdassa, ja muut merkitykselliset tiedot, ja ne voivat edellyttää a alakohdan mukaisesti lasketun perusmäärän mukautusta.

2.   Asetuksen (EU) 2022/1917 (ECB/2022/31) 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetussa vakavan väärinkäytöksen tapauksessa ehdotetut seuraamukset lasketaan seuraavan menettelyn mukaisesti:

a)

toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki määrittää ensin perusmäärän soveltamalla asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 4 kohdassa säädettyjä sakon enimmäismääriä, jotka mukautetaan tiedonantajan taloudellista kokoa vastaavasti;

b)

huomioon on otettava asetuksen (EY) N:o 2532/98 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut merkitykselliset olosuhteet ja muut merkitykselliset tiedot, jotka voivat edellyttää a alakohdan mukaisesti määritetyn perusmäärän mukautusta.

3.   Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu mukautus voi olla enintään yksi kolmasosa 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta perusmäärästä. Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu mukautus voi olla enintään määrä, joka vastaa 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun perusmäärän alentamista yhdellä kolmasosalla.

4.   Jos väitetty rikkominen liittyy virheellisten, puutteellisten tai muussa kuin raportointivaatimusten mukaisessa muodossa olevien tilastotietojen raportointiin, EKP ei määrää seuraamusta vähäisistä virheistä eikä tapauksissa, joissa tiedonantaja on korjannut vähäistä suuremmat virheet EKP:n tarkistusperiaatteita ja -menettelyjä noudattaen. Tätä poikkeusta ei sovelleta, jos kyse on

a)

virheettömien tai täydellisten tilastotietojen järjestelmällisestä tai tahallisesta ilmoittamatta jättämisestä, tai

b)

asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) mukaisten vakuudettomaan segmenttiin liittyvien raportointivaatimusten noudattamatta jättämisestä.

5.   Toimivaltaiset eurojärjestelmän keskuspankit eivät saa ylittää asetuksen (EY) N:o 2533/98 7 artiklan 4 kohdassa säädettyjä sakkojen enimmäismääriä, kun ne laskevat seuraamuksia 1 ja 2 kohdan mukaisesti.

6.   Kun toimivaltainen kansallinen keskuspankki toimittaa EKP:n johtokunnalle ehdotuksen asetuksen (EY) N:o 2157/1999 (EKP/1999/4) 7 a artiklan mukaisesti, sen on kuvailtava riittävän yksityiskohtaisesti menetelmä, jonka mukaisesti se on laskenut EKP:n määrättäväksi tulevan seuraamuksen ehdotetun määrän, sekä ilmoitettava, onko se painottanut merkityksellisiä tekijöitä perusmäärän laskennassa 4 artiklan mukaisesti tai perusmäärän mukauttamisessa 5 artiklan mukaisesti.

7.   Jos merkityksellisiä tekijöitä on painotettu perusmäärän laskennassa 4 artiklan mukaisesti tai perusmäärän mukauttamisessa 5 artiklan mukaisesti, EKP ilmoittaa asiasta tiedonantajalle. Kun EKP määrää seuraamuksen, se ilmoittaa tiedonantajalle seuraamuksen laskemistavan sekä tiedon siitä, onko se painottanut merkityksellisiä tekijöitä perusmäärän laskennassa 4 artiklan mukaisesti tai perusmäärän mukauttamisessa 5 artiklan mukaisesti.

8.   Jos tilastointiin liittyvien tiedonantovelvollisuuksien rikkominen käsittää myös vähimmäisvarantovelvoitteen rikkomisen, jonka perusteella määrätään seuraamus neuvoston asetuksen (EY) N:o 2531/98 (11) 7 artiklan mukaisesti, tilastointiin liittyvän tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta ei määrätä lisäseuraamuksia.

4 artikla

Perusmäärän laskeminen

1.   Perusmäärää laskiessaan toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki määrittää väitetyn rikkomisen määrälliset näkökohdat, joihin 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu laskenta perustuu, ja taloudellisen koon, johon 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu laskenta perustuu, soveltuvin osin tämän artiklan mukaisesti.

2.   Tiedonantajan taloudellisen koon määrittäminen perustuu

a)

asetuksessa (EU) N:o 1409/2013 (EKP/2013/43) säädettyjen, maksutilastoja koskevien raportointivaatimusten noudattamatta jättämisen osalta tiedonantajan asiakkaiden kokonaismäärään, kun kyse on yksinomaan tilitietopalveluista, ja muutoin tiedonantajan maksutapahtumien kokonaisarvoon, käyttäen tietoja, jotka tiedonantaja on mainitun asetuksen mukaisesti viimeksi raportoinut päivänä, jona väitetty rikkominen on tapahtunut;

b)

asetuksessa (EU) N:o 1011/2012 (EKP/2012/24) säädettyjen, säilytettäviä arvopapereita koskevien tilastovaatimusten noudattamatta jättämisen osalta arvopapereiden säilyttäjälle talletettujen arvopapereiden kokonaisarvoon, käyttäen tietoja, jotka säilyttäjä on mainitun asetuksen mukaisesti viimeksi raportoinut päivänä, jona väitetty rikkominen on tapahtunut;

c)

muiden kuin a ja b alakohdassa tarkoitettujen tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämisen osalta tiedonantajan kokonaisvarojen määrään, käyttäen tasetta koskevia tilastotietoja, jotka tiedonantaja on sovellettavien EKP:n asetusten mukaisesti viimeksi raportoinut päivänä, jona väitetty rikkominen on tapahtunut.

Jos asianomainen tiedonantaja ei kuitenkaan väitetyn rikkomisen ajankohtana ole noudattanut velvoitteitaan niiden tilastotietojen ilmoittamiseen, jotka ovat tarpeen sen taloudellisen koon määrittämiseksi, toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki määrittää taloudellisen koon käyttämällä tilastotietoja, jotka on viimeksi toimitettu kyseiselle toimivaltaiselle eurojärjestelmän keskuspankille tai jotka ovat muutoin sen käytettävissä.

3.   Toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki ottaa tiedonantajan taloudellisen koon määrittämisessä huomioon asianomaisen tiedonantajan taloudellisen koon suhteessa seuraavien joukkojen taloudelliseen kokoon:

a)

kun kyse on asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) mukaisesta raportoinnista, kaikki asianomaiseen tiedonantajien perusjoukkoon kuuluvat tiedonantajat;

b)

kaikissa muissa tapauksissa kaikki varsinaiseen tiedonantajien joukkoon kuuluvat tiedonantajat.

4.   Väitetyn rikkomisen toistumistiheys määritetään niiden väitettyjen rikkomisten lukumäärän perusteella, jotka ovat tapahtuneet sillä noudattamatta jättämisen ajanjaksolla, johon rikkomismenettely liittyy.

5.   Jos väitetty rikkominen liittyy laiminlyöntiin raportoida tilastotiedot EKP:lle tai toimivaltaiselle kansalliselle keskuspankille sovellettavassa EKP:n asetuksessa tai päätöksessä säädetyssä määräajassa, väitetyn rikkomisen keston määrittäminen perustuu

a)

suoran raportoinnin tapauksissa EKP:n määräajan jälkeisten työpäivien yhteenlaskettuun lukumäärään, joka vastaa tilastotietojen toimittamisen viivästymistä;

b)

kaikissa muissa tapauksissa kansallisen keskuspankin määräajan jälkeisten työpäivien yhteenlaskettuun lukumäärään, joka vastaa tilastotietojen toimittamisen viivästymistä ja joka koostuu i) EKP:n määräaikaa edeltävien työpäivien lukumäärästä ja ii) EKP:n määräajan jälkeisten työpäivien lukumäärästä.

6.   Jos väitetty rikkominen liittyy virheellisten, puutteellisten tai muussa kuin sovellettavassa EKP:n asetuksessa tai päätöksessä säädetyssä muodossa olevien tilastotietojen raportointiin, poikkeaman suuruus määritetään virheellisten tilastotietojen ja virheettömien tilastotietojen välisen absoluuttisen arvon erotuksen perusteella.

5 artikla

Perusmäärän mukautus

Jos toimivaltainen eurojärjestelmän keskuspankki ottaa huomioon olosuhteet ja muut 3 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut merkitykselliset tiedot, sen on tarvittaessa otettava huomioon seuraavat seikat:

a)

tiedonantajan vilpitön mieli ja avoimuuden taso tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten tulkinnassa ja täyttämisessä, tarkastellen myös väitetyn rikkomisen havaitsemiseen liittyviä olosuhteita, kuten sitä, onko havaitseminen tapahtunut tiedonantajan vapaaehtoisen ilmoituksen kautta vai tutkintatoimien tuloksena;

b)

tiedonantajan osoittama huolellisuuteen ja yhteistyöhön pyrkimisen taso, mukaan lukien tiedot tiedonantajan toiminnasta, kuten osallistuminen ja avustaminen rikkomista koskevissa menettelyissä tai eurojärjestelmän toimivaltaisen keskuspankin muissa menettelyissä, joilla varmistetaan tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattaminen, sekä tiedonantajan valmius korjata väitetty rikkominen;

c)

rikkomisen vaikutusten vakavuus, mukaan lukien väitetyn rikkomisen seuraukset, kuten väitetyn rikkomisen vaikutus asianomaisiin tuotettuihin tilastoihin tai siihen, miten tilastotietoja voidaan käyttää perustamissopimuksen mukaisia Euroopan keskuspankkijärjestelmän tehtäviä varten, tai kolmansiin osapuoliin kohdistuvat haitalliset vaikutukset;

d)

rikkomisen toistuminen, mukaan lukien tiedot siitä, onko tiedonantaja toistuvasti jättänyt noudattamatta tilastointiin liittyviä tiedonantovaatimuksia sen noudattamatta jättämisen ajanjakson ulkopuolella, johon väitetty rikkominen liittyy, kun tällaiset tapaukset eivät ole olleet toisen rikkomismenettelyn kohteena.

6 artikla

Uuudelleentarkastelu

EKP:n neuvosto tarkastelee uudelleen tämän päätöksen soveltamista ja täytäntöönpanoa viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä lukien ja sen jälkeen joka kolmas vuosi sen arvioimiseksi, onko päätöstä muutettava.

7 artikla

Siirtymäsäännös

Tätä päätöstä ei sovelleta väitettyihin rikkomisiin, jotka tapahtuvat ennen 9 artiklassa täsmennettyä asianomaista soveltamispäivää. Asetuksen (EU) 2022/1917 (EKP/2022/31) 13 artiklan nojalla päätöksen EKP/2010/10 soveltamista jatketaan tällaisiin väitettyihin rikkomisiin, mukaan lukien tapaukset, joissa on kyse päätöksen EKP/2010/10 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toistuvista noudattamatta jättämisistä, kun yksi tai useampi noudattamatta jättämisen tapaus on tapahtunut ennen tämän päätöksen 9 artiklassa määriteltyä asianomaista soveltamispäivää ja sen jälkeen.

8 artikla

Erityinen soveltaminen rahamarkkinatilastoja koskevan raportoinnin rikkomisiin

Asetuksen (EU) N:o 1333/2014 (EKP/2014/48) väitettyjen rikkomisten tapauksissa toimivaltaiset kansalliset keskuspankit ja EKP noudattavat tässä päätöksessä säädettyjä vaatimuksia 31 päivästä tammikuuta 2023.

9 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi niille, joille se on osoitettu.

2.   Sitä sovelletaan 30 päivästä huhtikuuta 2024, paitsi 8 artiklaa, jota sovelletaan 31 päivästä tammikuuta 2023.

10 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 29 päivänä syyskuuta 2022.

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE


(1)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 4.

(2)  EYVL L 318, 27.11.1998, s. 8.

(3)  Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2157/1999, annettu 23 päivänä syyskuuta 1999, Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia (EKP/1999/4) (EYVL L 264, 12.10.1999, s. 21).

(4)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2022/1917, annettu 29 päivänä syyskuuta 2022, tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämistä koskevista rikkomismenettelyistä ja päätöksen EKP/2010/10 kumoamisesta (EKP/2022/31) (katso tämän virallisen lehden sivu 6).

(5)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1409/2013, annettu 28 päivänä marraskuuta 2013, maksuliiketilastoista (EKP/2013/43) (EUVL L 352, 24.12.2013, s. 18).

(6)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1011/2012, annettu 17 päivänä lokakuuta 2012, arvopaperien omistusta koskevista tilastoista (EKP/2012/24) (EUVL L 305, 1.11.2012, s. 6).

(7)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1333/2014, annettu 26 päivänä marraskuuta 2014, rahamarkkinatilastoista (EKP/2014/48) (EUVL L 359, 16.12.2014, s. 97).

(8)  Euroopan keskuspankin päätös EKP/2010/10, annettu 19 päivänä elokuuta 2010, tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten noudattamatta jättämisestä (EUVL L 226, 28.8.2010, s. 48).

(9)  Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) (EYVL L 333, 17.12.2001, s. 1).

(10)  EUVL C 195, 31.7.2004, s. 8.

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2531/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin soveltamista vähimmäisvarannoista (EYVL L 318, 27.11.1998, s. 1).