A.

ottaa huomioon, että puhemies hyväksyi 9. kesäkuuta 2021 parlamentin tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2020;

B.

ottaa huomioon, että pääsihteeri johtavana valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä vakuutti 25. kesäkuuta 2021 saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että parlamentin talousarvioon osoitetut varat oli käytetty aiottuun tarkoitukseensa moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että käytössä olevat valvontamenettelyt antoivat riittävät takeet siitä, että tilien perustana olevat toimet olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

C.

ottaa huomioon, että tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastuksessaan, ettei se ollut havainnut varainhoitovuoden 2020 hallinto- ja muita menoja koskevassa erillisessä arvioinnissaan vakavia puutteita tarkastelemissaan asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 edellytetyissä toimielinten ja elinten vuotuisissa toimintakertomuksissa;

D.

ottaa huomioon, että asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 262 artiklan 1 kohdan mukaan kaikkien unionin toimielinten on pyrittävä kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti;

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2020, pääluokka I – Euroopan parlamentti,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan, 104 artiklan 3 kohdan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0044/2022),

A.

panee merkille, että Euroopan parlamentin tilinpitäjä vakuutti lopullista tilinpäätöstä varmentaessaan saaneensa kohtuullisen varmuuden siitä, että tilinpäätös antaa kaikilta olennaisilta osiltaan oikeat ja riittävät tiedot parlamentin taloudellisesta asemasta, toimien tuloksista ja rahavirroista;

B.

ottaa huomioon, että tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin hallinnolle lähetettiin 191 kysymystä ja saaduista kirjallisista vastauksista keskusteltiin talousarvion valvontavaliokunnan avoimessa kokouksessa talousarviosta vastaavan varapuhemiehen, pääsihteerin, Euroopan tason poliittisista puolueista ja Euroopan tason poliittisista säätiöistä vastaavan viranomaisen (jäljempänä ’vastuuviranomainen’) johtajan ja sisäisen tarkastajan läsnä ollessa;

C.

katsoo, että julkisen varainhoidon laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta on aina varaa parantaa ja että valvontaa tarvitaan sen varmistamiseksi, että poliittinen johto ja parlamentin hallinto ovat vastuuvelvollisia unionin kansalaisille;

1.

panee merkille, että parlamentin lopullinen talousarvio vuonna 2020 oli yhteensä 2 038 745 000 euroa eli 18,1 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen (1) otsakkeesta 5, johon sisältyivät kaikki unionin toimielinten hallintomenot vuonna 2020, ja toteaa, että kasvu vuoden 2019 talousarviosta (1 996 978 262 euroa) oli 2,1 prosenttia mutta samalla määrärahojen suhteellinen osuus kokonaistalousarviosta pieneni 0,4 prosenttiyksikköä;

2.

ottaa huomioon, että tileihin kirjattuja tuloja oli 31. joulukuuta 2020 yhteensä 203 449 523 euroa (207 521 070 euroa vuonna 2019) ja niistä käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja oli 33 567 305 euroa (36 566 236 euroa vuonna 2019);

3.

korostaa, että 67,6 prosenttia kaikista sitoumuksista sisältyi neljään lukuun: luku 1 0 ”Toimielimen jäsenet”, luku 1 2 ”Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt”, luku 2 0 ”Kiinteistöt ja niiden liitännäiskulut” ja luku 4 2 ”Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot”, mikä osoittaa, että parlamentin menot olivat suurelta osin erittäin joustamattomia;

4.

panee merkille, että parlamentin tilinpäätös varainhoitovuodelta 2020 perustui seuraaviin määriin:

5.

toteaa, että parlamentin talousarvioon otetuista määrärahoista sidottiin 95,7 prosenttia eli 1 950 750 955 euroa ja peruuntumisaste oli 0,8 prosenttia; panee tyytyväisenä merkille, että edellisten vuosien tapaan talousarvion toteutusaste oli erittäin korkea; panee merkille, että maksujen kokonaismäärä oli 1 590 035 012 euroa ja maksumäärärahojen käyttöaste oli siten 81,5 prosenttia;

6.

korostaa, että vuonna 2020 peruuntuneet määrärahat (17 292 007 euroa) liittyivät pääasiassa kiinteistöihin, tuotantoon ja levitykseen sekä palkkoihin, tietojenkäsittelyyn ja televiestintään liittyviin menoihin;

7.

toteaa, että varainhoitovuonna 2020 hyväksyttiin kaksitoista varainhoitoasetuksen 31 ja 49 artiklan mukaista siirtoa, joiden kokonaismäärä oli 183 933 785 euroa eli 9 prosenttia lopullisista määrärahoista; panee merkille, että 76,4 prosenttia siirretyistä varoista liittyi parlamentin kiinteistöpolitiikkaan ja suurin osa Wiertz-rakennuksen ostoon ja Adenauer II -rakennushankkeen vuotuisiin maksuihin;

8.

palauttaa mieliin, että tilintarkastustuomioistuin arvioi kaikkien unionin toimielinten hallintomenot ja muut menot erikseen yhtenä toimintalohkoryhmänä; korostaa, että hallintomenoja ja niiden liitännäismenoja ovat henkilöstömenot (palkat, palkanlisät ja eläkkeet), joiden osuus kokonaismäärästä on 60 prosenttia, sekä kiinteistöihin, laitteisiin, energiaan, viestintään ja tietotekniikkaan liittyvät menot;

9.

toteaa, että tarkastusevidenssi osoittaa kokonaisuutena tarkasteltuna, että hallintomenojen virhetaso ei ollut olennainen;

10.

panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin esitti vuosikertomuksessaan varainhoitovuoden 2020 talousarvion toteuttamisesta erityisen havainnon kahteen maksuun liittyvistä virheistä: i) tietotekniikkapalveluista oli maksettu liikaa sopimusehtojen virheellisen soveltamisen vuoksi ja ii) jäsenelle oli maksettu päiväraha virheellisesti läsnäololuettelossa olevan virheen vuoksi; pitää valitettavana, että käytössä oleva valvontajärjestelmä ei estänyt eikä havainnut näitä virheitä; kehottaa parlamenttia selittämään, miten kyseiset virheet syntyivät ja miten ne on korjattu, ja varmistamaan, että ne eivät voi toistua tulevaisuudessa ja että vuoden 2022 loppuun mennessä se maksaa päivärahoja vain niille jäsenille, jotka ovat niihin oikeutettuja;

11.

panee merkille parlamentin kuulemismenettelyssä antaman vastauksen, jossa hyväksyttiin tilintarkastustuomioistuimen suositus; panee merkille, että parlamentti käynnisti vuonna 2019 hankkeen automatisoidakseen läsnäolotietojen kirjaamisen biometrisellä teknologialla läsnäolotietojen keskusrekisteriin, ja allekirjoitti hanketta koskevan sopimuksen vuoden 2020 lopussa; korostaa, että biometristen tietojen laajamittaista käsittelyä olisi vältettävä; pyytää puhemiehistöä kehittämään vaihtoehtoisen ratkaisun, johon ei liity biometristen tietojen käsittelyä ja jolla varmistetaan, että päiväraha maksetaan vain siihen todella oikeutetuille jäsenille; pitää valitettavana, että tätä hanketta jatkettiin huolimatta kielteisestä lausunnosta, jonka Euroopan tietosuojavaltuutettu antoi maaliskuun 2021 lopussa, joka toistettiin sen vuosikertomuksessa 2021 ja jossa todettiin, että parlamentin olisi harkittava vähemmän yksityisyyteen puuttuvia vaihtoehtoja tietosuojan osalta;

12.

korostaa, että tilintarkastustuomioistuin tarkasteli lähemmin erityisesti unionin toimielinten julkisia hankintoja koskevia menettelyjä henkilönsuojainten hankkimiseksi henkilöstölleen vuonna 2020; toteaa tilintarkastustuomioistuimen tarkastaneen kolme parlamentin järjestämää hankintamenettelyä kasvosuojusten, ruumiinlämmön ilmaisinten ja covid-19-testien hankkimiseksi; pitää valitettavana kustannuksia, jotka aiheutuivat peräkkäisistä päätöksistä ostaa ja käyttää erimallisia ruumiinlämmön ilmaisimia ennen nykyisiin tarpeisiin parhaiten soveltuvan mallin löytämistä; painottaa, että varusteiden kiireellinen hankkiminen covid-19-pandemian alkuvaiheessa oli haastava tehtävä voimakkaasti kasvaneen kysynnän ja hankintaviranomaisten ja maiden välisen kilpailun vuoksi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi yhdessä kangasmaskien hankintaan liittyneessä tapauksessa, että parlamentin tarjouseritelmissä asettamat vaatimukset olivat liian yleisluonteisia, jotta säännönmukaisuutta olisi voitu arvioida, ja että tarjouskilpailun voittaneet tarjoajat eivät sisällyttäneet tarjouksiinsa täyttä evidenssiä siitä, että kaikki laatua koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyivät sopimuksenteon aikaan, kuten näyttöä teknisten eritelmien noudattamisesta tai suojainten kestävyydestä;

13.

toteaa, että asiasta vastaavan valiokunnan ja sisäisen tarkastajan kokouksessa 30. marraskuuta 2021 sisäinen tarkastaja esitteli vuosikertomuksensa ja kuvasi tarkastuslausumaa koskevia tarkastuksia, jotka hän oli suorittanut ja joista hän oli raportoinut ja jotka kattoivat vuonna 2020 seuraavat aiheet:

14.

pitää myönteisinä ja tukee seuraavia toimia, joista sisäinen tarkastaja on sopinut asiasta vastaavien pääosastojen kanssa tarkastustoimeksiantojen perusteella:

15.

panee merkille, että vuoden 2020 seurantaprosessissa saatettiin päätökseen 61 tointa 108 keskeneräisestä analysoidusta toimesta, joiden täytäntöönpanolle sovitut määräajat olivat umpeutuneet; panee merkille, että kyseisten tarkastuskertomusten perusteella jäljellä olevista 47 keskeneräisestä toimesta15:llä kyseisistä toimista puututaan merkittävään riskiin; pitää valitettavana, että joitakin edellä mainituista toimista suositeltiin useita vuosia sitten mutta niitä ei edelleenkään ole pantu täytäntöön; odottaa eri pääosastojen varmistavan, että myöhässä olevat toimet saatetaan viipymättä päätökseen ja että sovitut toimet toteutetaan sisäisen tarkastajan vuosikertomuksessa asetettujen määräaikojen mukaisesti; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan jäljellä olevien toimien päättämisestä vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle talousarvion valvontavaliokunnassa syys- ja marraskuussa 2022 järjestettävissä kuulemisissa;

16.

panee merkille, että varainhoitoasetuksen 118 artiklan 9 kohdan mukaisesti parlamentin sisäisiä tarkastuskertomuksia ei aseteta yleisön saataville heti, kun sisäinen tarkastaja saa ne valmiiksi; toteaa, että käytännössä ne julkaistaan vasta, kun kaikki suositukset on pantu täytäntöön; pitää valitettavana, että tästä syystä julkaiseminen tapahtuu tosiasiassa usean vuoden viiveellä; pitää lisäksi valitettavana, että ennen kuin suositellut toimenpiteet on pantu täytäntöön jäsenet, voivat tutustua tarkastuskertomuksiin vain turvallisessa lukusalissa; kehottaa puhemiehistöä antamaan jäsenille täyden oikeuden tutustua sisäisiin tarkastuskertomuksiin välittömästi; kehottaa lisäksi puhemiehistöä asettamaan kaikki sisäiset tarkastuskertomukset yleisön saataville vuoden kuluttua niiden viimeistelystä sen jälkeen kun sisäinen tarkastaja on validoinut edellisen vuoden suositusten täytäntöönpanemiseksi toteutetut toimet; muistuttaa, että suositusten validointi ei edellytä kaikkien suositusten täysimääräistä täytäntöönpanoa;

17.

panee merkille parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle vuotta 2019 koskevaan vastuuvapauspäätöslauselmaan 17. syyskuuta 2021 annetut kirjalliset vastaukset ja pääsihteerin esityksen, jossa käsiteltiin useita vuotta 2019 koskevassa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmassa esitettyjä kysymyksiä ja pyyntöjä, sekä niiden johdosta jäsenten kanssa käydyn keskustelun;

18.

toteaa, että kun täysistunto pyytää parlamenttia ja parlamentin hallintoa soveltamaan erilaisia sääntöjä tai toimenpiteitä, puhemiehistö keskustelee ja äänestää tällaisista sääntöjä tai toimenpiteitä koskevista ehdotuksista työjärjestyksen 25 artiklan ja liitteen V ja varainhoitoasetuksen 6 ja 166 artiklan mukaisesti; panee merkille, että täysistunto on valtuuttanut puhemiehistön päättämään kaikista jäseniä koskevista hallinto-, henkilöstö- ja organisaatiokysymyksistä; korostaa vastuuvapausmenettelyn merkitystä ja pyytää, että kaikkia täysistunnossa tehtyjä vastuuvapauspäätöksiä seurattaisiin tiiviisti;

19.

pyytää pääsihteeriä välittämään tämän päätöslauselman puhemiehistölle korostaen kaikkia puhemiehistön toimia tai päätöksiä koskevia pyyntöjä; kehottaa pääsihteeriä vahvistamaan toimintasuunnitelman ja aikataulun, jonka avulla puhemiehistö voi noudattaa parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmiin sisältyviä pyyntöjä ja suosituksia ja/tai toteuttaa niiden johdosta jatkotoimia, ja sisällyttämään toteutetut toimet vuotuiseen seuranta-asiakirjaan; pyytää pääsihteeriä ja talousarviosta vastaavaa varapuhemiestä keskustelemaan säännöllisesti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan kanssa kyseisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon liittyvistä seikoista;

20.

toistaa puhemiehistölle esittämänsä pyynnön varmistaa sen päätöksentekoprosessin parempi näkyvyys, erityisesti kun on kyse asiaankuuluvien asiakirjojen ja tietojen oikea-aikaisesta julkistamisesta sen verkkosivustolla;

21.

pyytää hallintoa harkitsemaan puhemiehistön pöytäkirjojen hyväksymistä kirjallisella menettelyllä, jotta estetään julkaisuviive, joka on tosiasiassa vähintään yksi kuukausi odotettaessa, että puhemiehistö kokoontuu uudelleen ja hyväksyy pöytäkirjan, ja pyytää asettamaan pöytäkirjan sen hyväksymisen jälkeen viipymättä saataville sekä parlamentin intranetissä että verkkosivuilla;

22.

panee merkille, että parlamentin virkamiesten läsnäololla unionin edustustoissa tai muissa elimissä pyritään vahvistamaan parlamentin suhteita alueelliseen organisaatioon; ilmaisee kuitenkin jälleen huolen puhemiehistön 11. helmikuuta 2019 tekemästä päätöksestä, joka koskee parlamentin tukea Jakartassa toimivalle Euroopan unionin ASEANin edustustolle, Addis Abebassa toimivalle Euroopan unionin Afrikan unionin edustustolle ja New Yorkissa toimivalle Euroopan unionin YK-edustustolle; kehottaa laatimaan perusteellisen kustannus-hyötyanalyysin jokaisen uuden päätöksen perustelemiseksi ja mitattavissa olevat indikaattorit vuotuisen tuloksellisuuden arvioimiseksi sekä tiedottamaan asiasta parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle;

23.

muistuttaa, että vuotta 2020 leimasivat covid-19-pandemian aiheuttamat haasteet, jotka johtivat perusteellisiin muutoksiin parlamentin työskentelytavassa; panee tyytyväisenä merkille, että pandemian aiheuttaman kriisin alusta asti ja koko sen aikana parlamentti on tehnyt päätöksiä, jotka ovat olleet usein ennennäkemättömiä ja joilla on pyritty minimoimaan jäseniin ja henkilöstön jäseniin kohdistuva riski ja varmistamaan samalla, että parlamentti pystyy jatkamaan ydintoimintaansa ja osoittamaan käytännön solidaarisuutta isäntämaitaan kohtaan;

24.

panee tyytyväisenä merkille, että vuonna 2020 parlamentin tiloihin Brysseliin perustettiin covid-19-testauskeskus ja että myös Luxemburgiin ja Strasbourgiin perustettiin testauspisteet;

25.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentti on suoriutunut tästä organisatorisen joustavuutensa avulla ja kykenemällä ottamaan käyttöön uusia työmenetelmiä, joita ovat etenkin etätyö ja etäkokoukset;

26.

arvostaa parlamentin ja sen tietotekniikkayksikköjen huomattavia ponnisteluja vuonna 2020, jotta jäsenille, henkilöstölle, valtuutetuille avustajille ja harjoittelijoille voitiin tarjota välittömästi elektronisia laitteita etätyöskentelyyn; pyytää kuitenkin tiedottamaan parlamentille laitteiden hankintaperusteista ja siitä, mitkä käytännön näkökohdat vaikuttivat tällä hetkellä käytössä olevien tablettilaitteiden hankintapäätökseen; on huolissaan siitä, että jäsenillä ja valtuutetuilla avustajilla on ollut laitteiden kanssa paljon teknisiä ongelmia: yhteydet katkeilevat, asiakirjat häviävät, laitteet ylikuumenevat, akut tyhjenevät liian nopeasti ja videopuheluyhteydet ovat huonoja;

27.

pitää valitettavana maaliskuusta heinäkuuhun 2020 harjoittelussa olleiden Schuman-harjoittelijoiden tilannetta, jotka tekivät etätyötä toisesta harjoitteluviikosta lähtien; panee merkille, että komissio ja neuvosto olivat antaneet harjoittelijoilleen mahdollisuuden palata lokakuussa aloittaakseen uudelleen täysimääräisen viiden kuukauden harjoittelun; pitää valitettavana henkilöstöasioiden pääosaston päätöstä antaa Schuman-harjoittelijoille tämä mahdollisuus vain, jos he keskeyttivät meneillään olleen harjoittelujaksonsa; kehottaa henkilöstöasioiden pääosastoa varmistamaan harjoittelijoidensa yhdenvertaisen kohtelun vastaavissa tilanteissa;

28.

panee tyytyväisenä merkille, että digitalisoituihin prosesseihin kuuluneiden etäkokousten järjestämisen ja täysistunnossa ja parlamentin valiokunnissa käyttöön otettujen etä-äänestysjärjestelmien ansiosta parlamentti pystyi jatkamaan työtään, myös Strasbourgin täysistunnoissa, jotka keskeytettiin suurimmaksi osaksi vuotta 2020; panee merkille, että Strasbourgissa järjestettyjen täysistuntojen keskeyttäminen tuotti parlamentin sihteeristön mukaan yhteensä 26 260 608 euron säästöt ja pienensi samalla merkittävästi parlamentin hiilijalanjälkeä; myöntää näiden poikkeuksellisten olosuhteiden olleen tilapäisiä; kehottaa puhemiestä sallimaan jäsenille mahdollisuuden osallistua työhön etäyhteyden välityksellä, kunnes covid-19-pandemiatilanne on turvallinen;

29.

panee tyytyväisenä merkille, että monitahoisen ja monikielisen etäosallistumisratkaisun käyttöönotto vaatisi tavallisesti kuukausia, ellei vuosia, mutta nyt se tapahtui vain muutamassa viikossa; korostaa, että etä-äänestysjärjestelmä luotiin jäsenten valitsemisesta yleisillä, välittömillä vaaleilla annetun säädöksen asiaankuuluvien säännösten ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti ja maaliskuussa 2020 käyttöön otettua järjestelmää on jatkuvasti kehitetty ja parannettu; on tyytyväinen siihen, että maaliskuun ja lokakuun 2020 välisenä aikana tällä äänestysjärjestelmällä toimitettiin 143 äänestystä ja annettiin lähes 10 000 ääntä;

30.

korostaa etäkokouksiin siirtymisen aiheuttamia vakavia kuulo-ongelmien riskejä parlamentin tulkeille, sillä etäyhteydellä hoidetuissa tulkkaustilanteissa äänentoisto on usein hyvin huono; painottaa tulkkien tässä mielessä toteuttamia toimia ja kehottaa puhemiehistöä muistuttamaan osallistujille, että heidän on käytettävä asianmukaista äänikalustoa, jotta minimoidaan häiriöt ja satunnaisesti huonolaatuisiin yhteyksiin liittyvät ongelmat; muistuttaa, että tulkit ovat aiemmin perustellusti kieltäytyneet tulkkauksesta, jos äänenlaatu ei ole ollut riittävän hyvä siihen;

31.

korostaa, että tulkkaus on olennaisen tärkeää valiokuntien ja parlamentin toiminnan kannalta; toteaa, että pandemian aiheuttamien äkillisten ja häiritsevien muutosten ja siitä johtuvien terveysrajoitusten vuoksi hallinnon oli löydettävä nopeasti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja tulkkauspalvelujen tarjoamiseksi; korostaa, että joissakin valiokuntakokouksissa ei ollut tarjolla kaikkia vaadittuja kieliä, mikä vaikeutti joidenkin jäsenten osallistumista ja heikensi heidän vuorovaikutusmahdollisuuksiaan; ymmärtää, että kolme työkieltä ovat englanti, ranska ja saksa, mutta korostaa painokkaasti, että jäsenen pyynnöstä tarjolla olisi oltava mitä tahansa 24 virallisesta kielestä;

32.

kehottaa pääsihteeriä yleisesti covid-19-pandemian yhteydessä vaatimaan kaikkia parlamentille palveluja tarjoavia ulkopuolisia yrityksiä takaamaan henkilöstönsä työoikeudet ja -olot ja noudattamaan tiukasti hallinnon pandemian yhteydessä hyväksymiä toimenpiteitä;

33.

kiinnittää huomiota siihen, että vaikka tietyt terveystoimenpiteet olivat tarpeellisia, ne heikensivät huomattavasti työoloja joissakin yksiköissä, mistä esimerkkinä on erityisesti painatusyksikön palveluksessa oleva henkilöstö, joka kuukausien jälkeenkin työskentelee yhä eristyksissä kansalaisista; kehottaa ottamaan vastaavissa tulevissa tilanteissa sovellettavissa toimenpiteissä huomioon työntekijöiden mielenterveyden suojelun;

34.

pitää valitettavana, ettei parlamentin työjärjestyksessä tällä hetkellä määrätä etä-äänestyksestä, ellei puhemies vahvista poikkeusoloja;

35.

toteaa, että käytössä ei ole järjestelmää, jolla varmistettaisiin, että jäsenet, jotka ovat väliaikaisesti poissa perustellusta syystä, kuten äitiys- tai isyysvapaalla, , voivat jatkaa ydintehtäviensä hoitamista; katsoo, että tämä on ongelma, koska se voi vaikuttaa kielteisesti kansalaisten edustukseen parlamentissa; painottaa, että ilman tällaisia järjestelyjä on olemassa riski, että jäseniä ja heidän äänestäjiään syrjitään; korostaa, että äänen antaminen naispuoliselle parlamentin jäsenelle ei saisi johtaa edustuksen puuttumiseen, joka on huolenaihe, sillä äitiys- ja vanhempainlomajärjestelyjen puute parlamentissa vaikuttaa suhteettomasti nuorempiin ja etenkin naispuolisiin jäseniin ja heidän äänestäjiinsä; muistuttaa, että kansallisten parlamenttien jäsenten tilanne näissä samoissa tilanteissa vaihtelee jäsenvaltioittain; kehottaa parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa tarkistamaan parlamentin työjärjestystä ja EU:n vaalisäädöstä siten, että perustelluista syistä poissa oleville jäsenille tarjotaan toteuttamiskelpoisia ja ajallisesti rajoitettuja ratkaisuja osallistua keskusteluihin ja äänestyksiin tai saada tilapäisesti sijainen; muistuttaa, että päivärahat ovat edelleen sidoksissa fyysiseen läsnäoloon parlamentin toimipaikoilla;

36.

panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistön päätöksen mukaisesti parlamentti tarjoaa kolmessa toimipaikassa päivittäisiä solidaarisuusaterioita ja suojaa haavoittuvassa asemassa oleville naisille, ja pitää myönteisenä erityisesti entisen puhemiehen Sassolin henkilökohtaista sitoumusta tähän asiaan; panee lisäksi tyytyväisenä merkille, että arviolta 65 autonkuljettajaa ilmoittautui vapaaehtoisesti kuljettamaan lääkäreitä, sairaanhoitajia ja muuta hoitohenkilöstöä yövuoroihinsa sairaaloihin covid-19-pandemian ensimmäisenä vuonna;

37.

pitää myönteisenä, että parlamentti jakoi henkilöstön jäsenille uudelleenkäytettäviä kangasmaskeja covid-19-pandemian alussa; toteaa, että parlamentin rakennuksissa vaaditaan käyttämään kirurgisia EN14683-kasvosuojuksia tai FFP2-hengityssuojaimia, jotta voidaan vahvistaa jäsenten ja henkilöstön suojelua ja vähentää edelleen hengitysteitse leviävien hiukkasten vapautumista;

38.

kiittää parlamentin yksiköitä niiden päätöksestä jatkaa hybridimuotoisia lehdistötilaisuuksia pandemian jälkeen, koska tämä voi tehdä EU-asioista raportoimisesta helpompaa toimittajille, jotka eivät ole läsnä Strasbourgissa tai Brysselissä; suosittelee, että Brysselissä, Strasbourgissa ja Euroopan parlamentin yhteystoimistoissa kehitetään edelleen audiovisuaalista ja muuta välineistöä muun muassa lisäämällä VoxBox-kapasiteettia ja nykyaikaistamalla Strasbourgin ja Brysselin lehdistötiloja siten, että ne soveltuvat paremmin hybridimuotoisiin konferensseihin;

39.

korostaa, että parlamentin on oltava eturintamassa otettaessa käyttöön digitaalisempia, joustavampia ja energiatehokkaampia työmenetelmiä ja kokouskäytäntöjä ja sen on otettava oppia covid-19-pandemiasta saaduista kokemuksista ja hyödynnettävä jo toteutettuja teknologiainvestointeja; panee merkille, että entisen puhemiehen Sassolin aloitteesta aihetta ”Parlamentaarista demokratiaa koskeva pohdintaprosessi – vahvempi Euroopan parlamentti covid-19:n jälkeen” käsittelevät fokusryhmät keskustelivat huhtikuun ja heinäkuun 2021 välisenä aikana parlamentin tulevasta toiminnasta seuraavilla toimintaan liittyvillä osa-alueilla: täysistunto, parlamentaariset oikeudet, viestintä, ulkoinen diplomatia ja sisäinen organisaatio; panee merkille, että fokusryhmät antoivat loppuraportin, johon sisältyi suosituksia, joiden täytäntöönpanosta puhemiehistö keskustelee;

40.

kehottaa parlamenttia arvioimaan uudelleen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) liittyviä tavoitteitaan vuonna 2023 covid-19-pandemian valossa; toistaa kehotuksensa muuttaa parlamentin nykyistä hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelmaa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi hyödyntämällä kansainvälisesti tunnustettua ja validoitua menetelmää, esimerkiksi hiilen sisäistä hinnoittelumekanismia, jolla yritykset hinnoittelevat vapaaehtoisesti hiilijalanjälkeään ja arvottavat siten kasvihuonekaasupäästöjään;

41.

panee merkille, että kolmelle parlamentin Brysselissä sijaitsevalle rakennukselle (Martens, Campoamor ja Wayenbergin päiväkoti) on äskettäin myönnetty kansainvälisesti tunnustettu kestävyyttä koskeva ympäristösertifiointi BREEAM Excellence, mikä on vahvistus parlamentin pitkäaikaiselle politiikalle ja toimille, joilla se muuttaa kiinteistökantansa asteittain ympäristön kannalta esimerkilliseksi; toteaa, että tällä hetkellä neljään rakennukseen parlamentin toimipaikassa Brysselissä (neljännes kaikista rakennuksista eli Spinelli, Campoamor, Arendt ja Montoyer-Science) on asennettu aurinkosähköpaneeleja, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on alle kaksi prosenttia parlamentin kokonaiskattopinta-alasta Brysselissä; panee merkille, että vuoden 2022 loppuun mennessä otetaan käyttöön kolme uutta aurinkosähkölaitteistoa (100 neliömetriä Montoyer 70 -rakennuksen katolle, 200 neliömetriä Spinelli-rakennuksen katolle ja 52 neliömetriä Brandt-rakennuksen katolle nykyisten aurinkokeräinten korvaamiseksi) (mikä merkitsee, että aurinkosähköpaneelien kokonaispinta-ala kasvaa 64 prosenttia vuonna 2022);

42.

toteaa, ettei yhdessäkään Strasbourgissa sijaitsevassa parlamentin kiinteistössä ole tällä hetkellä aurinkosähköpaneeleita, sillä niissä on painotettu tehokkaampia energiansäästökeinoja asentamalla uusia erittäin tehokkaita lämpöpumppuja; panee merkille, että toteutettavuustutkimukset, joiden perusteella Strasbourgin rakennusten katoille päätettiin olla asentamatta aurinkokeräimiä, ovat vuodelta 2011, ja muistuttaa, että keräinten hinnat ovat laskeneet yli 80 prosenttia vuodesta 2010; kehottaa puhemiehistöä arvioimaan aurinkosähköpaneelien asentamista vuoteen 2023 mennessä ottaen huomioon teknisen toteutettavuuden ja kustannustehokkuuden;

43.

suhtautuu myönteisesti lämpöpumppujen asentamiseen ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoon Strasbourgin ja Brysselin rakennuksissa sähkön ja lämmön tuottamiseksi uusiutuvista energialähteistä; pitää lisäksi myönteisenä, että Luxemburgissa sijaitsevan uuden Adenauer-rakennuksen rakentamisessa käytettiin uusinta käytettävissä olevaa ympäristötekniikkaa, mukaan lukien maalämpöä ja aurinkoenergiaa, ja että rakennuksessa hyödynnetään päivänvaloa täysimääräisesti; kehottaa parlamenttia lisäämään edelleen uusiutuvan energian osuutta energialähteiden yhdistelmässään ja erityisesti energiantuotannossa ja luopumaan asteittain fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian; kehottaa parlamenttia julkaisemaan kaikkien rakennustensa energiatehokkuustodistukset;

44.

muistuttaa, että tehokkaat valaistusratkaisut ovat rakennusten kestävyyden kannalta olennainen tekijä; pitää myönteisenä, että nykyisten valonlähteiden korvaamista energiaa säästävillä LED-lampuilla arvioidaan aina kun se on mahdollista ja toteutettavissa parlamentin rakennuksissa; pitää valitettavana, ettei kaikissa parlamentin kolmen toimipaikan työhuoneissa ole liiketunnistimia ja että useissa Spinelli-rakennuksen työhuoneissa ne eivät ilmeisesti toimi; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että energiankulutuksen vähentämiseksi tiloihin asennetaan täysin toimivat liiketunnistimet, jos se on mahdollista;

45.

panee tyytyväisenä merkille, että syyskuussa 2020 valmistunut Wayenbergin päiväkodin laajennusosa Brysselissä on parlamentin ensimmäinen passiivitalo; kehottaa puhemiehistöä käynnistämään vuonna 2022 teknisiä tutkimuksia, joissa määritetään lisää mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta edelleen ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa, ja toteuttamaan ne mahdollisimman pian;

46.

toteaa, että lähes kaksi kolmasosaa parlamentin hiilijalanjäljestä on peräisin henkilöliikenteestä; kehottaa pohtimaan, voitaisiinko vapaaehtoista etätyöskentelyä laajentaa tilanteen mukaan niin, että sitä voi tehdä useampana päivänä ja etänä voi hoitaa useampia tehtäviä, edellyttäen, että siitä ei aiheudu haittaa parlamentin toiminnalle; muistuttaa fyysisen läsnäolon tärkeydestä ja siitä, että parlamentti on perustanut tulevaa työtään käsitteleviä työryhmiä; kehottaa parlamenttia ottamaan huomioon fokusryhmien päätelmät; kehottaa asettamaan virkamatkoilla mahdollisuuksien mukaan etusijalle vähähiiliset liikennemuodot;

47.

pitää myönteisenä, että parlamentin autokannassa siirrytään asteittain päästöttömiin ajoneuvoihin; vaatii, että virka-autokannan on oltava täysin sähköinen viimeistään vuonna 2024;

48.

kehottaa lisäämään sähköajoneuvojen latauspisteiden määrää asianmukaisesti nykyisen ja lähitulevaisuuden kysynnän mukaisesti; kehottaa lisäämään polkupyörien pysäköintipaikkoja; kehottaa luomaan asianmukaisia pysäköintitiloja rahtipyörille, jotta varmistetaan, että tavallisten polkupyörien pysäköintipaikat ovat tavallisten pyöräilijöiden käytettävissä;

49.

panee merkille, että vuosina 2018–2020 parlamentin ruokahävikki oli 0,055–0,068 kilogrammaa tarjottua ateriaa kohti; suhtautuu myönteisesti parlamentin pyrkimyksiin vähentää ruokahävikkiä keräämällä ja toimittamalla ylijäämäelintarvikkeita avustusjärjestöille, jotka toimittavat niitä puutteenalaisille ihmisille; kehottaa parlamenttia tutkimaan edelleen, miten ruokahävikkiä voitaisiin vähentää entisestään;

50.

on tyytyväinen, että parlamentin itsepalveluruokaloiden ateriavalikoimaa on kasvatettu ja siihen on lisätty myös kestävämpiä vaihtoehtoja, sillä tarjolla on muun muassa monipuolinen valikoima kasvis- ja vegaanituotteita; ehdottaa, että parlamentin ruokaloissa tarjottavien kasvis- ja vegaaniaterioiden valikoimaa lisätään; pyytää lisäksi, että päivittäin olisi saatavilla vähintään yksi tuore gluteeniton ateriavaihtoehto ja että allergia- ja ruokavaliotiedot olisivat näkyvästi esillä ruokakorteissa tiskien vieressä;

51.

muistuttaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan (N:o 6) mukaan parlamentin kotipaikka on Strasbourg, jossa pidetään kaksitoista kuukausittaista täysistuntoa, mukaan lukien talousarviota käsittelevä istunto; muistuttaa, että parlamentin suuri enemmistö on ilmaissut tukevansa yhden toimipaikan ratkaisua, jotta varmistetaan unionin veronmaksajien varojen tehokas käyttö ja jotta parlamentti kantaisi institutionaalisen vastuunsa hiilijalanjälkensä pienentämiseksi; toteaa, että pysyvät muutokset edellyttäisivät perussopimuksen muuttamista; muistuttaa, että parlamentin täysistunto on aiemmin pyytänyt keskustelua oikeudestaan päättää omista työskentelyjärjestelyistään ja sitoutunut käynnistämään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukaisen tavanomaisen perussopimusten tarkistusmenettelyn tarvittavien muutosten ehdottamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja pöytäkirjaan N:o 6, jotta parlamentti voisi päättää kotipaikkansa sijainnista ja sisäisestä organisaatiostaan (4);

52.

muistuttaa kehottaneensa ottamaan käyttöön parlamentin autopalvelujen hyödyntämistä Strasbourgin matkoilla koskevan käyttäjäystävällisen verkkovarausjärjestelmän siinä vaiheessa, kun parlamentti taas kokoontuu Strasbourgissa; kehottaa lisäksi parlamenttia laajentamaan käyttäjäryhmää myös henkilöstön jäseniin, poliittisten ryhmien henkilöstöön ja valtuutettuihin avustajiin ilman, että heidän on matkustettava jäsenten mukana;

53.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamenttiin sovellettavat eettiset ja avoimuutta koskevat normit ovat monessa suhteessa edellä jäsenvaltioissa sovellettavia normeja; katsoo, että parlamentin olisi pyrittävä näyttämään esimerkkiä Euroopan laajuisten eettisten ja avoimuutta koskevien normien vahvistamisessa; kannattaa nykyisten eettisten sääntöjen vahvistamista antamalla jäsenille ohjausta ja tukea;

54.

panee tyytyväisenä merkille, että avoimuuden lisäämiseksi parlamentin verkkosivustolla on ollut yhdeksännen vaalikauden alusta lähtien saatavilla tarvittava infrastruktuuri, jonka avulla jäsenet voivat tiedottaa suunnitelluista tapaamisista edunvalvojien kanssa; kehottaa parlamentin yksiköitä laajentamaan infrastruktuuria, jotta valtuutetut avustajat ja poliittiset neuvonantajat voivat vapaaehtoisesti julkistaa tapaamisensa edunvalvojien kanssa; muistuttaa, että työjärjestyksen 11 artiklassa esittelijät, varjoesittelijät ja valiokuntien puheenjohtajat velvoitetaan julkistamaan tapaamisensa edunvalvojien kanssa; panee huolestuneena merkille, että 30. huhtikuuta 2021 mennessä vain 380 nykyisistä 705 jäsenestä oli julkistanut vähintään yhden tapaamisen edunvalvojan kanssa parlamentin verkkosivustolla; panee lisäksi merkille, että 24:stä valiokunnan puheenjohtajasta kymmenen ei ole tämän vaalikauden alusta lähtien julkistanut yhtään tapaamista tai vain yhden tapaamisen edunvalvojan kanssa; muistuttaa, että kaikille jäsenille olisi lähetettävä tapaamisten julkistamisvelvoitteesta säännöllisemmin tietoa, muistutusilmoituksia ja sähköpostia;

55.

muistuttaa, että puhemies antoi huhtikuussa 2020 korruption vastaisen laajennetun työryhmän yhteiseen kirjeeseen kirjallisen vastauksen, jossa erityisesti hyväksyttiin muutoksia välineeseen, jolla jäsenet julkistavat tapaamisensa edunvalvojien kanssa, jotta parannettaisiin sen käyttäjäystävällisyyttä ennen kaikkea linkittämällä se avoimuusrekisteriin ja lainsäädäntövahtiin; pitää valitettavana, että näitä käytännön parannuksia ei ole vielä toteutettu; pyytää parlamentin hallintoa luomaan tällaisen linkin niin pian kuin se on mahdollista ilman kohtuuttomia käytännön esteitä;

56.

pitää myönteisenä, että vuonna 2011 tehty toimielinten välinen sopimus yhteisestä avoimuusrekisteristä on heinäkuusta 2021 alkaen korvattu uudella kolmen osapuolen sopimuksella, johon neuvosto osallistuu; panee merkille, että edunvalvojien toimintaa koskevien avoimuusrekisterin tietojen laatu on parantunut viime vuosina, ja antaa tunnustusta yhteisen sihteeristön roolille tässä parannuksessa, vaikka sen resurssit ovat rajalliset; pitää kuitenkin valitettavana, että tietojen yleinen laatu on edelleen epätyydyttävä, sillä sihteeristön tarkastuksessa, joka koski noin 40:tä prosenttia vuonna 2020 tehdyistä ilmoituksista, havaittiin, että vain 43 prosenttia tarkastetuista tiedoista oli laadultaan tyydyttäviä, ja toteaa, että määrä oli sama kuin vuonna 2019; pitää myönteisenä, että sihteeristölle on osoitettu 1,5 kokoaikavastaavaa lisätointa; kehottaa sihteeristöä hyödyntämään näitä toimia vähentääkseen edelleen epätyydyttävien tietojen määrää;

57.

palauttaa mieliin, että parlamentin työjärjestyksen 176 artiklan 2 kohdan mukaan puhemiehen jäsenelle määräämä seuraamus pidetään näkyvästi julkaistuna parlamentin verkkosivustolla vaalikauden jäljellä olevan ajan, kun siitä tulee lopullinen, tutkinnan moitteetonta suorittamista, syyttömyysolettamaa ja henkilökohtaisten oikeuksien suojelua koskevia oikeudellisia periaatteita noudattaen; kehottaa pohtimaan, julkistetaanko seuraamukset nykyisin riittävän näkyvästi;

58.

pitää valitettavana jäsenten osallistumista epävirallisiin vaalitarkkailuvaltuuskuntiin ja näistä matkoista aiheutuvia menoja ja katsoo näiden matkojen vaarantavan parlamentin maineen; panee merkille, että vuonna 2020 tällaisia tapauksia oli kahdeksan ja ne liittyivät Krimiin ja Venezuelaan; kehottaa puhemiehistöä ja demokratiatuki- ja vaalikoordinointiryhmää pidentämään kyseisten jäsenten virallisiin vaalitarkkailutehtäviin osallistumista koskevan kiellon kestoa vuodesta koko toimikauteen, jos näin ei vielä ole;

59.

kehottaa parlamenttia julkaisemaan verkkosivustollaan luettelon kaikista parlamentin ystävyysryhmistä;

60.

palauttaa mieliin, että menettelysääntöjen 4 artiklassa määrätään taloudellisten etujen ja eturistiriitojen osalta, että jäsenten taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksen tietojen on oltava täsmällisiä; toistaa puhemiehistölle esittämänsä kehotuksen tarkistaa ilmoitusten muotoa siten, että niiden edellytetään olevan yksityiskohtaisempia ja siten selkeämpiä; pyytää puhemiestä ohjeistamaan yksiköitä tarkastamaan ilmoitukset järjestelmällisesti ja perusteellisesti sen varmistamiseksi, että niissä annetut tiedot ovat riittävän yksityiskohtaisia mahdollisten eturistiriitojen arvioimiseksi;

61.

muistuttaa, että menettelysääntöjen täytäntöönpanotoimenpiteisiin liittyvän työjärjestyksen liitteessä I olevan 5 artiklan mukaisesti jäsenten on edustajantointa hoitaessaan kieltäydyttävä vastaanottamasta lahjoja tai vastaavia etuisuuksia lukuun ottamatta etuisuuksia, joiden likimääräinen arvo on alle 150 euroa, ja että kaikki jäsenille virallisen edustustoiminnan yhteydessä annetut lahjat on toimitettava puhemiehelle; toteaa, että jäsenten hallinnollisten asioiden yksikön olisi muistutettava jäseniä toistuvasti velvollisuudesta ilmoittaa puhemiehelle virallisen edustamisen yhteydessä annetuista lahjoista; kehottaa puhemiehistöä ottamaan käyttöön vakiolomakkeen, joka kaikkien valtuuskuntien matkoihin osallistuvien jäsenten on täytettävä vierailujen päätteeksi ja jossa ilmoitetaan, ovatko he saaneet henkilökohtaisia lahjoja tai lahjoja valtuuskunnalle ja mikä on niiden arvo;

62.

on huolissaan siitä, että kahdeksannen vaalikauden 459 jäsenestä, joita ei valittu uudelleen vuonna 2019, vain yhdeltä parlamentti sai ilmoituksen toimikauden jälkeisestä työllistymisestä menettelysääntöjen 6 artiklan mukaisesti; huomauttaa, että ilmoitukset voisivat auttaa ehkäisemään eturistiriitoja ja estää samalla entisiä jäseniä, jotka harjoittavat ammatillista lobbausta tai unionin päätöksentekoprosessiin suoraan liittyvää edustustoimintaa, hyötymästä entisille jäsenille myönnetyistä palveluista; kehottaa siksi parlamenttia parantamaan menettelysääntöjen täytäntöönpanoa ja kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös Euroopan parlamentin vuoden 2019 vastuuvapauspäätöslauselmaan, jossa vastuuvapauden myöntävä viranomainen vaatii riippumatonta arviointia siitä, aiheuttavatko jäsenten toimikauden jälkeiset toimet eturistiriitoja; kehottaa jälleen parlamentin yksiköitä tekemään tällaisen arvioinnin;

63.

pitää myönteisenä parlamentin yksiköiden meneillään olevaa hanketta, joka koskee täysistuntoäänestystietojen saataville asettamista tarkoitukseen varatussa tilassa, jossa käyttäjät voivat tutustua selkeisiin ja lukijaystävällisiin asiakirjoihin, ja panee merkille uuden nimenhuutoäänestysmallin, jossa kunkin jäsenen äänestyskäyttäytyminen julkistetaan ja joka tarjoaa visuaalisen mahdollisuuden tarkastella äänten jakautumista muun muassa poliittisten ryhmien ja/tai kansallisuuden mukaan; pitää valitettavana, että teknisesti parlamentin yksiköt eivät pysty vielä tarjoamaan mahdollisuutta yhdistää kunkin tarkistuksen tekstiä äänestykseen, koska palvelun tarjoaa useampi yksityinen tarjoaja; kehottaa parlamentin yksiköitä asettamaan kaikki tarkistukset ja tiedot nimenhuutoäänestyksistä saataville; kehottaa lisäksi yksiköitä sisällyttämään saatavilla oleviin tietoihin myös ajantasaiset aikataulut ja äänestyslistat, mukaan lukien esittelijän ja varjoesittelijöiden sopimat lopulliset sovitteluratkaisut, parlamentin oikeuksien vahvistamista käsittelevän fokusryhmän suositusten mukaisesti; pyytää lisäksi parlamentin yksiköitä tarjoamaan jäsenille mahdollisuuden testata uuden välineen beetaversiota ja antaa palautetta, joka on otettava huomioon välinettä kehitettäessä;

64.

panee merkille, että vuonna 2020 parlamentin yksiköt suorittivat 18 tutkimusta etuuksien väärinkäytöstä, että niissä oli mukana kahdentoista jäsenen toimistot (verrattuna aiempaan kuuteen jäseneen) ja että riskinalainen kokonaismäärä oli 1 318 000 euroa (verrattuna 560 000 euroon vuonna 2019); kiittää parlamentin yksiköitä niiden asiaa koskevista tutkimuksista ja huomauttaa samalla, että asiaan liittyvien tapausten määrän ja tapaustyyppien kehitystä on seurattava edelleen;

65.

panee merkille, ettei parlamentissa ilmoitettu myöskään vuonna 2020 yhdestäkään väärinkäytösten paljastamista koskevasta tapauksesta; muistuttaa, että viimeisimmät väärinkäytösten paljastamistapaukset ovat vuodelta 2016 ja että kukin kolmesta valtuutetusta avustajasta irtisanottiin niiden johdosta; muistuttaa, että muun muassa valtuutetut avustajat ovat haavoittuvassa asemassa erityisen työtilanteensa vuoksi; kehottaa parlamenttia mukauttamaan henkilöstösääntöihin sisältyviä omia sisäisiä sääntöjään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2019/1937 (5) muun muassa ottamalla käyttöön turvallisia ilmoituskanavia; toteaa lisäksi, että kuten häirinnän uhrit, myös väärinkäytösten paljastajat ansaitsevat asianmukaisen suojelun ja että tähän olisi sisällyttävä myös väärinkäytösten paljastajien suojelua käsittelevän neuvoa-antavan komitean perustaminen; pitää valitettavana, että henkilöstö ei juuri tunne pääsihteerin kabinetissa olevaa väärinkäytösten paljastajien yhteyspistettä, ja katsoo, että tämä yhteyspiste ei voi korvata täysivaltaista neuvoa-antavaa komiteaa; kehottaa puhemiehistöä edellyttämään, että väärinkäytösten paljastajien ilmoituksia vastaanottaville yhteyspisteille tarjotaan koulutusta, ja hyväksymään selkeät ja oikeudellisesti varmat normit siitä, missä tapauksissa väärinkäytösten paljastajille, myös valtuutetuille avustajille, on myönnettävä suojelua, sekä julkistamaan kyseiset normit; pyytää parlamenttia lisäämään mahdollisuuksien mukaan parlamentin henkilöstön tietoisuutta väärinkäytösten paljastajien suojelusta;

66.

panee huolestuneena merkille, että asiakirjojen säilyttämisaikoihin liittyvät säännöt ja velvoitteet, erityisesti henkilö- ja taloustietoja sekä henkilöstötietoja koskevat säännöt ja velvoitteet, ovat epäselvät; kehottaa puhemiehistöä laatimaan selkeät, helppotajuiset ja sitovat säännöt, joissa otetaan asianmukaisesti huomioon säilytettävien asiakirjojen määrä ja niiden säilytysmenetelmä; korostaa painokkaasti, että sääntöjen on oltava oikeasuhteisia, ne eivät saa lisätä byrokratiaa ja että niiden kustannusten on oltava kohtuulliset; painottaa, että arkistointi on rahoitettava yleisen kulukorvauksen kuluista;

67.

muistuttaa, että parlamentin työjärjestyksen 11 artiklan 4 kohdan mukaisesti parlamentti antaa jäsenille jo nyt mahdollisuuden julkistaa vapaaehtoinen tarkastus tai vahvistus yleisen kulukorvauksen piiriin kuuluvista kuluistaan; panee merkille, että kalenterivuoden 2020 aikana annettiin vain viisi vapaaehtoista ilmoitusta yleisen kulukorvauksen käytöstä; kehottaa parlamentin yksiköitä lähettämään jäsenille vuosittain muistutuksen tästä mahdollisuudesta; kehottaa puhemiehistöä ilmoittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti näitä suosituksia noudattaneiden jäsenten määrä;

68.

korostaa, että puhemiehistön vuonna 2018 yleisestä kulukorvauksesta tekemässä päätöksessä määrätään, että puhemiehistö pitää tämän päätöksen voimassa vuoden 2022 loppuun asti ja arvioi sitä yhdeksännellä vaalikaudella saatujen kokemusten perusteella;

69.

pitää valitettavana, että puhemiehistö ei ole pannut kokonaisuudessaan täytäntöön täysistunnossa useaan otteeseen esitettyä tahtoa uudistaa yleistä kulukorvausta ja estää näin käyttämästä avoimemmin ja vastuullisemmin unionin veronmaksajien rahoja, joiden määrä on 40 miljoonaa euroa vuodessa; toistaa kehotuksensa uudistaa yleistä kulukorvausta siten, että parlamentin yksiköiden olisi tehtävä vuotuisia otantatarkastuksia viidelle prosentille jäsenten yleisen kulukorvauksen menoista ja että jäsenet velvoitettaisiin säilyttämään kaikki yleiseen kulukorvaukseen liittyvät kuitit, julkistamaan vuosittain parlamentin verkkosivustolla yleiskatsauksen menoista menoluokittain sekä riippumattoman tarkastajan lausunnon sekä palauttamaan yleisen kulukorvauksen käyttämättä jääneen osuuden toimikautensa lopussa; panee merkille, että pyydetyt otantatarkastukset koskisivat 36:ta satunnaisesti valittua jäsentä vuodessa ja että varainhoidon pääosaston laskelmien perusteella tähän tarvittaisiin enintään 4–6 kokoaikavastaavaa virkaa;

70.

muistuttaa, että Euroopan oikeusasiamies totesi 29. huhtikuuta 2019 asiassa 1651/2018/THH antamassaan suosituksessa, että parlamentin kieltäytyminen antamasta yleisön tutustuttavaksi asiakirjoja, jotka liittyvät yleisen kulukorvauksen piiriin mahdollisesti kuuluvien kulujen luettelon tarkistamiseen, oli hallinnollinen epäkohta ja suositteli, että yleisölle annetaan oikeus tutustua parlamentin puhemiehistön tilapäisen työryhmän ehdotukseen, mukaan lukien kyseisessä ehdotuksessa luetellut vaihtoehdot; pitää valitettavana, että parlamentti hylkäsi oikeusasiamiehen suosituksen, ja kehottaa parlamentin hallintoa harkitsemaan uudelleen yleisön oikeutta tutustua kyseisiin asiakirjoihin;

71.

panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi kokouksessaan 5. heinäkuuta 2021 muutoksen Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen VII osaston soveltamisohjeista 14. huhtikuuta 2014 tekemänsä päätöksen 40 artiklaan, jotta valtuutetuille avustajille voidaan heidän pyynnöstään maksaa saatavat euroina missä tahansa Euroopan unionissa sijaitsevaan pankkiin;

72.

muistuttaa, että valtuutettujen avustajien sopimusten päättämistä koskevissa nykyisissä säännöissä ei määrätä mahdollisuudesta päättää sopimus yhteisestä sopimuksesta, mikä olisi keino ottaa huomioon jäsenten ja valtuutettujen avustajien välinen erityinen poliittinen suhde siten, että molemmat osapuolet voivat todeta, ettei keskinäistä luottamusta enää ole, ja hyötyä yhteisestä ratkaisusta heikentämättä valtuutettujen avustajien sosiaalisia oikeuksia; pitää valitettavana, että tämä pyyntö on sisällytetty useisiin parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmiin eikä siihen ole vastattu tyydyttävällä tavalla, ja odottaa, että toimiin ryhdytään mahdollisimman pian;

73.

pyytää jälleen kerran, että valtuutetuille avustajille maksetaan sama päiväraha kuin henkilöstösääntöjen alaiselle henkilöstölle Strasbourgissa pidettäviin istuntojaksoihin osallistumiseksi tehtävillä virkamatkoilla; toteaa, että kaikki muutokset oikeuskehykseen, toisin sanoen 2. lokakuuta 2017 tehtyyn puhemiehistön päätökseen, edellyttäisivät sovellettavien sääntöjen tarkistamista, ja kehottaa näin ollen pääsihteeriä toimittamaan tämän pyynnön puhemiehistölle päätöstä varten;

74.

kiinnittää huomiota siihen, että komissio ei ole päivittänyt valtuutettujen avustajien korvauksia parlamentin kolmen toimipaikan ulkopuolelle suuntautuvilla virkamatkoilla 24. tammikuuta 2002 tehdyn komission päätöksen C(2002)98 jälkeen, minkä vuoksi näiden korvausten ja nykyhintojen välinen ero on kasvanut; kehottaa pääsihteeriä raportoimaan puhemiehistölle, jotta parlamentti voi virallisesti pyytää komissiota tarkistamaan korvauksia;

75.

pitää valitettavana, että jatkotoimia ei ole toteutettu vastauksena pitkäaikaiseen pyyntöön harkita uudelleen valtuutettujen avustajien mahdollisuutta osallistua tietyin myöhemmin vahvistettavin edellytyksin parlamentin virallisiin valtuuskuntiin ja virkamatkoille jäsenten mukana, kuten monet jäsenet ovat jo pyytäneet; kehottaa pääsihteeriä tutkimaan näiden matkojen talousarviovaikutuksia sekä niihin liittyvää organisaatiota ja logistiikkaa;

76.

vastustaa valtuutettujen avustajien pakollista nimittämistä edustajiksi, jotka ovat tekemisissä Belgian viranomaisten kanssa jäsenten toimistoissa työskentelevien, kolmansien maiden harjoittelijoiden oleskeluluvan käsittelyä varten; kehottaa tarkistamaan välittömästi sovellettavia sääntöjä niin, että hallinto ottaa tämän tehtävän hoitaakseen;

77.

antaa tunnustusta valtuutettujen avustajien front office -palvelupisteen vuonna 2020 tekemästä poikkeuksellisesta työstä, kun se käsitteli valtuutettujen avustajien sekä parlamentin toimipaikoissa että lähtömaissa covid-19-pandemian vuoksi kohtaamia ammatillisia vaikeuksia;

78.

toteaa jälleen, että valtuutettuja avustajia ei pitäisi pakottaa vierailijaryhmien johtajiksi, jolloin he ottavat vastuun parlamentin virallisesti kutsutuille vierailijaryhmien tarjoamasta rahoitusosuudesta; toistaa vaatimuksensa, että tämä mahdollisuus poistetaan valtuutetuilta avustajilta ja ryhmän johtajana on vain kutsutun ryhmän jäsen tai ammattilainen, kuten maksun välittäjä tai matkatoimisto;

79.

korostaa, että maaliskuun 2020 puolivälistä alkaen parlamentin hallinto siirtyi satunnaisesta etätyöjärjestelmästä 70–100 prosentin etätyöhön voimassa olevien sulkutoimien ja fyysisen läsnäolon tarpeen perusteella;

80.

panee merkille sekä parlamentin että komission pyrkimykset varmistaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenten toimistojen entiset valtuutetut avustajat voivat siirtää saavutetut eläkeoikeudet Yhdistyneen kuningaskunnan eläkerahastoihin; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että tähän löydetään ratkaisu;

81.

kehottaa puhemiehistöä ottamaan käyttöön järjestelmän, jonka avulla valtuutetut avustajat voivat pitää palkatonta vapaata samanlaisin säännöin kuin väliaikainen tai sopimussuhteinen henkilöstö, joka voi pitää enintään kaksitoista kuukautta palkatonta vapaata uransa aikana;

82.

panee merkille, että kesä- ja marraskuussa 2020 parlamentti toteutti henkilöstönsä keskuudessa kaksi toimielimen laajuista selvitystä etätyön tulevasta käytöstä; toteaa, että molempien selvitysten tulokset osoittivat henkilöstön olevan erittäin tyytyväisiä etätyöhön ja että henkilöstön jäsenet kannattavat etätyön laajempaa käyttöä pandemian jälkeen; pyytää, että niin kauan kuin covid-19-tartuntariski pysyy suhteellisen suurena myös rokotetuilla henkilöillä, korkean riskin ryhmiin kuuluvilla henkilöstön jäsenillä olisi oltava mahdollisuus tehdä etätyötä kokopäiväisesti, kunhan he esittävät todisteen terveydentilastaan;

83.

on tyytyväinen siihen, että parlamentti toteutti erilaisia toimenpiteitä tukeakseen henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapainoa aikana, jolloin toiminnan jatkuvuuden vuoksi tehtiin etätyötä, ottaen erityisesti huomioon haastavammassa henkilökohtaisessa tilanteessa olevan henkilöstön; panee merkille, että toimenpiteisiin sisältyi joustoa (työajan ja tuotoksen osalta) vaativassa perhetilanteessa oleville työntekijöille ja mahdollisuus tehdä osa-aikatyötä asemapaikan ulkopuolella sellaisten henkilöstön jäsenten osalta, joiden oli huolehdittava läheisistä omaisistaan, mikä antoi vammaisten lasten huoltajille mahdollisuuden työskennellä 50-prosenttisesti ilman vastaavaa tulonmenetystä, kun koulut ja vammaisille lapsille tarkoitetut hoitolaitokset olivat suljettuina, sekä tilapäinen poikkeus henkilöstösäännöistä, jotta haavoittuvassa asemassa olevat henkilöstön jäsenet pystyivät tekemään etätyötä 100-prosenttisesti alkuperämaassaan; kehottaa parlamenttia varmistamaan, että tällaisten erityisjärjestelyjen hakumenettelystä tiedotetaan hyvin ja että se on selkeä, ja kehottaa välttämään viivästyksiä järjestelyjen hyväksymisessä;

84.

pitää myönteisenä pääsihteerin 31. maaliskuuta 2021 tekemässä päätöksessä tarjottua mahdollisuutta työskennellä muualla kuin asemapaikassa; pitää kuitenkin valitettavana, että tämä oli mahdollista vain osa-aikaisesti ja että palkkaa alennettiin vastaavasti; pitää valitettavana, että päätöksen vuoksi tuolloin muualla kuin Belgiassa olleet henkilöstö ja valtuutetut avustajat joutuivat valitsemaan joko tulojen menetyksen tai paluun parlamentin toimipaikoille aikana, jolloin matkustamista kannustettiin vahvasti välttämään; panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö tunnusti 17. huhtikuuta 2021 tämän päätöksen hataruuden ja vahvisti joukon kriteerejä (mukaan lukien terveydentila, matkustusrajoitukset ja rajojen sulkeminen), joiden nojalla valtuutetut avustajat voivat tehdä etätyötä kokoaikaisesti; panee erittäin huolestuneena merkille, että velvollisuus tehdä etätyötä asemapaikassa lähes täydellisten sulkutoimien aikana on lisännyt eristyneisyyden tunnetta ja pahentanut henkilöstön mielenterveysongelmia; kehottaa hallintoa poistamaan tulevaisuudessa kaikkien henkilöstöryhmien, myös harjoittelijoiden, velvoitteen etätyöskentelystä asemapaikassa tällaisina poikkeuksellisina ja ajallisesti rajoitettuina ajanjaksoina, kuten vuonna 2020 ajoittain voimassa olleiden lähes täydellisten sulkutoimien aikana;

85.

huomauttaa, että jos henkilöstön jäsenille tarjotaan pysyvä mahdollisuus tehdä tietyin edellytyksin etätyötä missä tahansa, sekä henkilöstön jäsenet että toimielimet saavuttavat monia etuja, sillä se muun muassa parantaa henkilöstön hyvinvointia, lisää parlamentin houkuttelevuutta työnantajana, auttaa saavuttamaan säästöjä muun muassa toimistotilojen tarpeen vähetessä, vähentää henkilöstön työmatkaliikenteen ympäristövaikutusta ja tiivistää yhteyksiä unionin toimielinten ja muidenkin jäsenvaltioiden kuin Belgian, Ranskan ja Luxemburgin kansalaisten välillä; kehottaa parlamenttia aloittamaan toimielinten välisen keskustelun, jotta voidaan tarkistaa päätöstä, jolla henkilöstö velvoitetaan tekemään etätyötä yksinomaan asemapaikastaan käsin poikkeuksellisissa olosuhteissa, esimerkiksi sillä ehdolla, että he menettävät tilapäisesti ulkomaankorvauksensa;

86.

ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että parlamentti tukee henkilöstön jäseniä pääsihteeristön tasolla vahvistamalla nykyisiä resursseja ja ottamalla käyttöön uusia toimenpiteitä, kuten kaksi auttavaa puhelinta, psykologista neuvontaa ja ryhmäistuntoja, sosiaalista apua, luottamuksellista neuvontaa ja mielenterveystukihenkilöiden verkoston; panee tyytyväisenä merkille, että henkilöstölle tarjottiin erilaisia valistusaloitteita ja psykososiaalisia tukiresursseja, kuten lokakuusta 2020 alkaen koko henkilöstölle tarjotut ilmaiset mindfullness-verkkokurssit;

87.

panee merkille, että kaksi pääosastoa otti käyttöön erityisiä toimintaperiaatteita, joissa määritellään oikeus olla tavoittamattomissa, ja viisi muuta pääosastoa valisti tästä oikeudesta johtajiaan; kehottaa parlamenttia hyväksymään jokaista pääosastoa varten kaikkia henkilöstöluokkia koskevat suuntaviivat oikeudesta olla tavoittamattomissa ja varmistamaan, että kaikki pääosastot ottavat tällaiset suuntaviivat käyttöön;

88.

panee tyytyväisenä merkille tähänastiset saavutukset sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevassa parlamentin politiikassa: johtajien tasolla sukupuolten tasa-arvo on saavutettu ja yksikönpäälliköistä 41,9 prosenttia on naisia; panee merkille, että pääjohtajien tasolla on vielä paljon parantamisen varaa, sillä tällä hetkellä vain 23,1 prosenttia pääjohtajista on naisia; suhtautuu myönteisesti siihen, että puhemiehistö hyväksyi 13. tammikuuta 2020 uudet ja kunnianhimoisemmat tavoitteet sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta parlamentin sihteeristön ylimmissä ja keskijohdon viroissa ja toteaa, että ne on määrä saavuttaa vuoteen 2024 mennessä: naisten osuuden yksikönpäälliköistä ja johtajista on oltava 50 prosenttia ja pääjohtajista 40 prosenttia; muistuttaa, että on erittäin tärkeää kuulla henkilöstön edustajia, kun puhemiehistö keskustelee henkilöstöpolitiikkaan vaikuttavista yleisistä asioista, ja pyytää jälleen pääsihteeriä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tämän ehdottoman välttämättömän toimen toteuttamiseksi; toistaa pääsihteerille pyyntönsä toteuttaa lisätoimia avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi ylimmän johdon nimitysmenettelyissä, erityisesti kun otetaan huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä unionin tuomioistuin, 14 päivänä heinäkuuta 2021 antama tuomio asiassa T-670/19, Carbajo Ferrero v. parlamentti (6); panee merkille henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 3 artiklan neljännen kohdan mukaiset rajoitukset, jotka koskevat henkilöstön edustajien osallistumista ylimmän johdon valintalautakuntiin; pyytää lisäksi varmistamaan johdonmukaisuuden julkaistaessa ylimmän johdon avoimia toimia koskevia ilmoituksia parlamentin ulkopuolella sekä julkaisemaan tällaiset ilmoitukset huolellisesti, kun toimet tulevat avoimiksi;

89.

kehottaa jälleen pääsihteeriä korostamaan, että on tärkeää, että kaikki palvelukseenotot perustuvat pätevyyteen ja samalla kunnioitetaan kaikkien jäsenvaltioiden maantieteellisen tasapainon tarvetta kaikilla henkilöstön tasoilla; on huolestunut vaikeuksista, joita on ilmennyt tiettyjen kansalaisuuksien palvelukseenotossa ja tiettyjen tehtävien siirtämisessä hoidettaviksi parlamentin sisällä; vaatii lisätoimia sen varmistamiseksi, että työllistyminen parlamenttiin on yhtä houkuttelevaa kaikille unionin kansalaisuuksille; kehottaa parlamenttia kehittämään omia tiedotusvalmiuksiaan, jotta se voi houkutella kilpailuihin laadukkaita ehdokkaita, joiden profiili, ikä, sukupuoli ja kansalaisuus vastaavat parlamentin tarpeita, erityisesti aliedustettuina olevista maista;

90.

palauttaa mieliin henkilöstökomitean 18. lokakuuta 2021 antaman päätöslauselman uudesta järjestelmästä sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimien tarjoamiseksi harjoittelijoille; katsoo, että palvelukseenottomenettelyjen on oltava ansioihin perustuvia, kilpailullisia, oikeudenmukaisia ja avoimia ja että sopimussuhteisten toimihenkilöiden toimiin ei saa päästä etuoikeutetusti eikä henkilöstöä ja valtuutettuja avustajia saa syrjiä; pyytää hallintoa harkitsemaan uutta järjestelmää uudelleen ottaen henkilöstön edustajat mukaan prosessiin;

91.

ehdottaa, että koska yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on edelleen keskeinen osatekijä parlamentin henkilöstöpolitiikassa, painotetaan nykyistä enemmän kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia erityisesti lisäämällä parlamentin hallinnossa työskentelevien vammaisten henkilöiden määrää; panee merkille, että puhemiehistössä on jo olemassa sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason ryhmä, ja pyytää, että se toteuttaa tutkimuksen jäsenvaltioissa ja kansainvälisesti toteutetuista vaikuttavista toimenpiteistä, joilla voidaan lisätä vammaisten henkilöiden osallistumista työelämään, lainsäädäntötoimenpiteet mukaan luettuna; pyytää korkean tason ryhmää raportoimaan puhemiehistölle ja esittämään konkreettisia ehdotuksia, kun tutkimus on valmistunut ja sen tulokset analysoitu; kehottaa asettamaan pikaisesti kunnianhimoisia tavoitteita ja pyrkimään saavuttamaan ne nopeasti;

92.

panee erittäin huolestuneena merkille, että vuonna 2020 pantiin vireille 17 uutta häirintään liittyvää menettelyä; korostaa, että tarvitaan edelleen toimia sen varmistamiseksi, että parlamentin jäseniä ja kaikkia henkilöstön jäseniä koskevia häirintään liittyviä valituksia käsittelevät kaksi neuvoa-antavaa komiteaa herättävät enemmän luottamusta häirinnän uhreissa, jotka saattavat pelätä, että heidän uransa tai asemansa parlamentissa vaarantuvat, jos he käyvät läpi koko häirintämenettelyn, keräävät näyttöä ja esittävät syytöksiä; kehottaa puhemiehistöä ja pääsihteeristöä panemaan täytäntöön toimet, joita on toistuvasti vaadittu häirintää koskevissa päätöslauselmissa 26. lokakuuta 2017 (217/2897 (RSP)) (7), 28. marraskuuta 2019 (2019/2855 (RSP)) (8) ja 10. joulukuuta 2021 (2021/2986 (RSP)) (9), ja erityisesti julkaisemaan nykyisen häirinnän vastaisen rakenteen ulkoisen tarkastuksen tulokset ja tekemään häirinnän vastaisen koulutuksen pakolliseksi kaikille jäsenille ja koko henkilöstölle, mukaan lukien eri pääosastoilla ja poliittisissa ryhmissä johtoasemassa olevat henkilöt;

93.

kehottaa lisäksi parlamenttia varmistamaan, etteivät yhdellekään häirinnän uhrille annetun psykologisen hoidon korvausmenettelyt ole liian byrokraattisia ja että ne käsitellään nopeasti;

94.

muistuttaa, että siivoussopimuksen 1.7. kohdassa täsmennetään, että sopimuskumppanien on noudatettava sosiaali- ja työlainsäädännön velvoitteita, joista säädetään unionin lainsäädännössä, kansallisessa lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa tai sosiaali- ja työlainsäädännön kansainvälisissä velvoitteissa; muistuttaa, että jos asiasta vastaavat parlamentin yksiköt havaitsevat mahdollisia rikkomuksia tai tietoa sellaisista ja jos asianomaiset henkilöt ovat ottaneet asian turhaan esille johtajiensa, ammattiliittojen edustajien ja yrityksen ennaltaehkäisystä ja hyvinvoinnista vastaavan ulkoisen yksikön kanssa, on otettava yhteyttä asiasta vastaaviin viranomaisiin; panee merkille, ettei kansallisen tarkastuselimen ”Contrôle des lois sociales / Direction de Bruxelles” tarkastuksessa (2020) eikä Brysselin ulkoisen työsuojeluyksikön psykososiaalisen yksikön analyysissä (2020) havaittu siivoushenkilöstön sosiaalilainsäädäntöön ja työoloihin liittyviä oikeudellisia rikkomuksia; kehottaa käynnistämään välittömästi tutkimuksen, jonka toteuttaa ulkopuolinen yritys vastaajien luottamuksellisuuden ja anonymiteetin takaamiseksi ja jolla pyritään määrittämään nykyisen siivousyrityksen työntekijöiden todellista tyytyväisyysastetta, sitoutumista, velvollisuudentuntoa, lojaaliutta, motivaatiota jne. ja tunnistamaan heikkouksia, ongelmia ja parannusmahdollisuuksia; kehottaa parlamenttia ryhtymään kaikkiin tarvittaviin varotoimiin sen varmistamiseksi, että ulkopuoliset toimeksisaajat noudattavat siivoushenkilöstön osalta tiukimpia työlainsäädännön normeja, etenkin psykologisen paineen ja työolojen suhteen;

95.

kehottaa parlamenttia varmistamaan, että vuorotyötä tekevien henkilöstön jäsenten, mukaan lukien erityisesti turvallisuusasioiden pääosaston henkilöstön jäsenten, työvuoroista tiedotetaan hyvissä ajoin etukäteen, ja välttämään mahdollisuuksien mukaan niiden muuttamista lyhyellä varoitusajalla;

96.

panee tyytyväisenä merkille Wayenbergin päiväkodin uuden siiven valmistumisen; pitää valitettavana sisäisestä covid-19-käytännöstä johtuvia osastojen toistuvia muutoksia ja pitkäaikaisia sulkemisia, joista lisäksi tiedotetaan vähäisesti ja joihin ei ole aikaa reagoida; kehottaa tarkistamaan covid-19-terveyskäytäntöjä, jotta ne olisivat kansallisten käytäntöjen mukaisia ja jotta varmistetaan, että tämän tärkeän palvelun tarjoamista jatketaan mahdollisimman pitkälti; kehottaa henkilöstöasioiden pääosastoa varmistamaan, että päiväkodin työaikajärjestelyihin tehtävät muutokset esitellään ja niistä tiedotetaan vanhemmille hyvissä ajoin, jotta he voivat täyttää työhön liittyvät velvoitteensa mahdollisimman vähäisin keskeytyksin; toistaa henkilöstöasioiden pääosastolle esittämänsä kehotuksen toteuttaa tyytyväisyyskysely sekä päiväkodin työntekijöiden että lasten vanhempien keskuudessa, jotta palveluntarjoajasta saadaan säännöllisesti asiaankuuluvaa palautetta; panee merkille, että vuonna 2021 käynnistettiin uusi tarjouskilpailu, joka koskee Wayenbergin päiväkodin tulevaa hallinnointia, ja että uusi palveluntarjoaja aloitti toimintansa 1. helmikuuta 2022; kehottaa henkilöstöasioiden pääosastoa seuraamaan tiiviisti uuden palveluntarjoajan palvelujen laatua ja toteaa sen pitäneen nykyiset työntekijät palveluksessaan Belgian työlainsäädännön mukaisesti; vaatii jatkuvaa seurantaa sen varmistamiseksi, että uusi palveluntarjoaja tarjoaa hyvät työehdot, jotka auttavat säilyttämään laadukkaan henkilöstön;

97.

kehottaa ottamaan huomioon parlamentin henkilöstön ja valtuutettujen avustajien aikataulut parlamentissa tarjottavien palvelujen ja etenkin kuntosalin aukioloaikojen mukauttamiseksi niin, että palveluja tarjotaan kiireisimpien työaikojen ulkopuolella, jolloin useammilla olisi mahdollisuus käyttää niitä;

98.

panee tyytyväisenä merkille parlamentin päivittäin tarjoamat solidaarisuusateriat, jotka ovat auttaneet vähentämään parlamentin ateriapalvelujen tarjoajiin ja niiden työntekijöihin kohdistuvia rahoituksellisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia; huomauttaa, että parlamentti pyrkii säilyttämään mahdollisimman monia työpaikkoja, kun se on järkevää työllisyyden kannalta ja lisäksi perusteltua parlamentin talousarviovarojen asianmukaisen käytön kannalta;

99.

muistuttaa, että hallinto jatkoi koko vuoden 2020 ajan puhemiehistön huhtikuussa 2018 hyväksymän vuoden 2019 jälkeisen parlamentin kiinteistöstrategian täytäntöönpanoa; huomauttaa, että kiinteistöstrategian keskeinen periaate jaettaessa jäsenille ja henkilöstölle työhuoneita on joustavuus ja strategia antaa mahdollisuuden hyödyntää käytettävissä olevat tilat mukautetusti ja sopeutua samalla kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin covid-19:n jälkeisenä aikana;

100.

panee merkille, että kvestorit päättivät 24. lokakuuta 2017 keskeyttää lämpimän veden jakelun jäsenten työhuoneissa Brysselissä ja Strasbourgissa, sillä rakennusten ikääntyvissä ja yhä heikkokuntoisemmissa putkistoissa esiintyy haitallista legionellabakteeria; muistuttaa, että legionellabakteerien torjunta on yksi vedenkäsittelyn ja desinfioinnin tärkeimmistä tehtävistä; pyytää pääsihteeristöä vaatimaan perusteellista tutkimusta, jotta tähän pitkäaikaiseen ongelmaan löydetään riittävät ratkaisut;

101.

tukee keskustelua parlamentin tilatarpeista ottaen huomioon covid-19-pandemian vaikutukset ja etätyön nykyisen ja tulevan lisääntymisen, jotta voidaan tarvittaessa mukauttaa parlamentin pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa; kannustaa tarkistamaan kiinteistöpolitiikkaa, jotta voidaan selvittää, tarvitaanko jokaiselle henkilöstön jäsenelle edelleen oma toimisto, koska muutos saattaa säästää toimistotilaa; kannustaa hallintoa yhdistämään työpisteitä mahdollisimman paljon henkilöstön jäsenten etätyön perusteella mutta takaamaan edelleen toimistotilan jokaiselle sitä pyytäneelle henkilöstön jäsenelle; huomauttaa lisäksi, että olisi otettava huomioon avoimien tilojen, yhteistyötilojen ja kiertävien työpisteiden järjestelmän kaltaisten käytäntöjen mahdolliset haittavaikutukset terveyteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen; palauttaa mieliin fokusryhmien ja kiinteistötyöryhmän tekemän työn ja pyytää, että ne otetaan mukaan tähän keskusteluun; kehottaa puhemiehistöä ryhtymään asianmukaisiin toimiin fokusryhmän 5 suositusten täytäntöönpanemiseksi erityisesti epävirallisempien kokoushuoneiden ja monikäyttöisten, parannettujen ja parlamentin ympäristöpolitiikan mukaisten videoneuvotteluhuoneiden luomisen osalta;

102.

korostaa, että keräilysiirtokäytäntö on auttanut saavuttamaan viime vuosina yli 100 miljoonan euron säästöt korkomaksuissa ja on siten veronmaksajien rahojen käyttöä julkisissa toimielimissä koskeva paras käytäntö; kannustaa puhemiehistöä määrittämään muita budjettikohtia, joissa tätä käytäntöä voitaisiin hyödyntää; toteaa, että tämän käytännön avulla on kyetty estämään jäljellä olevien varojen käyttö tarpeettomiin menoihin vuoden lopussa; palauttaa mieliin, että keräilysiirrolla tuetaan parlamentin pitkän aikavälin kiinteistöstrategiaa, jonka tavoitteena on rakennusten omistaminen niiden vuokraamisen sijaan; muistuttaa, että keräilysiirron ansiosta parlamentti pystyi ostamaan strategisesti tärkeän Scholl-rakennuksen vuonna 2020 ja maksamaan koko ostohinnan kertamaksuna, jolloin vältyttiin lisärahoituskustannuksilta;

103.

panee merkille, että tärkeä osa parlamentin kiinteistöstrategiaa on uusi Adenauer-rakennushanke, joka tuo kaikki Luxemburgissa toimivat parlamentin yksiköt saman katon alle; panee merkille, että hankkeen ensimmäinen osa (itäsiipi) saatiin päätökseen lokakuussa 2020 ja että työt viimeisen osan – länsisiiven – rakentamiseksi ovat käynnissä; korostaa, että aiempien vuosien tapaan parlamentin budjettivaliokunta hyväksyi vuonna 2020 keräilysiirron hankkeen ennakkorahoitusta varten ja että uuteen Adenauer-rakennukseen kohdennettu osuus tästä määrärahasiirrosta oli noin 63,35 miljoonaa euroa;

104.

palauttaa mieliin, että puhemiehistö hyväksyi 5. lokakuuta 2020 pitämässään kokouksessa Brysselissä sijaitsevan Scholl-rakennuksen hankintaan liittyvän paikallisten kiinteistömarkkinoiden kartoituksen käynnistämisen ja että parlamentin budjettivaliokunta keskusteli asiasta 15. lokakuuta 2020 pitämässään kokouksessa varhaisessa vaiheessa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa;

105.

katsoo, että Brysselissä sijaitsevan Scholl-rakennuksen ostopäätös vuonna 2020 mahdollisti parlamentin kiinteistöstrategian toisen vaiheen loppuun saattamisen ja että se lujittaa entisestään parlamentin kiinteistökantaa ja tukee keskeisten rakennusten yhteenliitettävyyttä sekä auttaa parantamaan turvallisuutta; korostaa, että myös tähän hankintaan siirrettiin vuonna 2020 säästyneitä varoja keräilysiirrolla, muun muassa säästyneitä matkamäärärahoja, yhteensä 74,9 miljoonaa euroa;

106.

panee merkille, että Scholl-rakennus ostettiin 74,9 miljoonalla eurolla, vaikka rakennuksen markkinahinnaksi oli aiemmin arvioitu 42–65 miljoonaa euroa; toteaa, että ostohinnan ja ulkopuolisen asiantuntijan arvion välistä eroa olisi analysoitava suhteessa tilanteeseen, jossa parlamentti ei olisi ostanut rakennusta ja olisi menettänyt jo toteutuneet investoinnit; panee merkille, että parlamentin vuonna 2009 allekirjoittamaan käyttöoikeussopimukseen ei valitettavasti sisältynyt irtautumislauseketta, minkä vuoksi parlamentin olisi joka tapauksessa pitänyt maksaa koko jäljellä olevaa sopimuskautta koskeva määrä (noin 24 miljoonaa euroa), vaikka se olisi jättänyt rakennuksen ostamatta;

107.

korostaa, että Brysselissä on tällä hetkellä joitakin rakennuksia, jotka ovat parlamentin käytössä tai ovat sijaintinsa ja turvallisuuden kannalta strategisia mutta ne eivät kuulu parlamentin kiinteistökantaan, ja että Scholl-rakennus kuului ennen ostamistaan näihin rakennuksiin; huomauttaa, että vuoden 2019 jälkeisessä parlamentin kiinteistöstrategiassa tähdennetään, että on tärkeää, että parlamentti omistaa keskeiset rakennukset ja liittää ne toisiinsa ja mainitaan, että olisi parlamentin edun mukaista ostaa Treves II -rakennus; toteaa, että vaikka nämä kriteerit ovat tärkeitä ja niitä olisi analysoitava huolellisesti, kun ehdotetaan uuden rakennuksen ostamista, ne eivät saisi olla ainoita huomioon otettavia perusteita;

108.

korostaa, että poliittisten ryhmien henkilöstöllä on joustotyöjärjestelyihin liittyviä erityistarpeita, jotka eivät sovi yhteen muihin kuin päärakennukseen pääsyyn sovellettujen sääntöjen kanssa (esim. pääsy ei ole mahdollista tietyn ajan jälkeen tai viikonloppuna); pitää valitettavana, että lämpötilatarkastusvaatimuksen voimaantulon jälkeen Treves I -rakennuksen henkilökunnalla on ollut jonkin aikaa velvollisuus suorittaa testi Altiero Spinelli -rakennuksessa ennen kuin he pääsevät Treves I -rakennukseen;

109.

ilmaisee huolensa Treves I -rakennuksen rakenteellisista ongelmista; korostaa, että rakennus on kiireellisesti kunnostettava viimeisimpien energia- ja ympäristönormien mukaiseksi; korostaa, että tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä epävakaan lämmitysjärjestelmän, ilmastoinnin ja liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvien käymälöiden puutteen, heikon äänieristyksen ja viemäriongelman korjaamiseksi;

110.

panee merkille, että parlamentin budjettivaliokunta vastaa lausunnoista ja päätöksistä, jotka koskevat rakennushankkeita, joilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, työjärjestyksen liitteen VI mukaisesti; panee merkille budjettivaliokunnan varainhoitoasetuksen 266 artiklassa tarkoitetun toimivallan kaikkien toimielinten, elinten ja toimistojen, myös parlamentin, rakennusten osalta; korostaa, että tähän sisältyvät varhaiset tiedot, tiedot avoimesta ja yksityiskohtaisesta suunnittelusta, valvonta ja päätöksenteko sekä hankkeiden hyväksyminen;

111.

kehottaa puhemiehistöä ottamaan huomioon uuden työterveys- ja työturvallisuusympäristön sekä etätyön lisääntymisen Paul-Henri Spaak -rakennuksen kunnostamista ja jälleenrakentamista koskevien ehdotusten valintakriteereinä, kun otetaan huomioon muuttuneet työskentelytavat ja fyysisen läsnäolon mahdollinen väheneminen parlamentissa tulevaisuudessa;

112.

odottaa entistä avoimempaa ja yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja päätöksentekoa, myös varhaista tiedottamista, parlamentin kiinteistöpolitiikasta ottaen asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 266 artiklan;

113.

panee merkille puhemiehistön 23. lokakuuta 2019 tekemän yksimielisen päätöksen hyväksyä IDEA Lab -idealaboratorion perustaminen vuonna 2020 työhuoneiden ja -tilojen hallinnointia koskevien uusien, innovatiivisten ratkaisujen testaamiseksi; huomauttaa, ettei puhemiehistön päätös perustunut erityiseen kustannusarvioon; panee lisäksi merkille, että osana IDEA Labia vuoden 2020 aikana kunnostettiin ja varustettiin yksi jäsenen työhuone, mistä aiheutui 486 012 euron kustannukset, ja viereinen esittelytila, mistä aiheutui vähintään 203 978 euron kustannukset; pitää tämänkaltaisiin pilottihankkeisiin osoitettujen määrärahojen järkevää ja tarkoituksenmukaista käyttöä tärkeänä; muistuttaa puhemiehistöä siitä, että ennen tällaisia hankkeita olisi vahvistettava selkeät budjettikohdat ja että menot olisi kirjattava avoimesti; pitää innovatiivisten tila- ja kiinteistöjohtamisratkaisujen testaamista yleisesti hyödyllisenä mutta katsoo, että kustannusten on pysyttävä kohtuullisina ja perusteltuina; toteaa, että on tärkeää, että tämänkaltaisia hankkeita arvioivat useat jäsenet ja valtuutetut avustajat, jotta voidaan taata kaikkein pätevimmät testitulokset;

114.

palauttaa mieliin IDEA Labin tietoteknisten työkalujen arviointia koskevat fokusryhmän 5 suositukset, joissa ehdotettiin muun muassa enemmän ja paremmin varusteltuja kokoushuoneita, etäkokoustiloilla tai web-suoratoistokokoustiloilla varustettuja toimistoja ja parannettuja ja ominaisuuksiltaan laajennettuja videoneuvotteluja;

115.

muistuttaa, että puhemiehistön kokouksissa 16. joulukuuta 2019, 22. heinäkuuta 2020, 24. syyskuuta 2020, 16. joulukuuta 2020 ja 18. tammikuuta 2021 puhemiehistön jäsenet ehdottivat, että IDEA Lab testaisi ympäristötehokkuuteen, energiatehokkuuteen, turvallisuuteen (erityisesti sähköiset lukot), tietotekniikkaan ja etätyöhön sekä tieto- ja viestintätekniikan innovaatiostrategiaan liittyviä ratkaisuja;

116.

panee merkille, että osana IDEA Labia yhden toimiston tilat ja sen viereiset tilat 15. kerroksessa toimivat testausalueena ja että aluetta muutettiin merkittävästi 629 259 euron kustannuksella vuoden 2020 aikana; muistuttaa, että modulaaristen kylpyhuoneiden poistamista jäsenten toimistoista on testattu IDEA Labissa ja että sitä pidetään mahdollisena tilahyötynä, joka voitaisiin saavuttaa kaikissa toimistoissa seuraavien 5–10 vuoden aikana; muistuttaa, että vain 15. kerroksessa on mahdollista katkaista ja eristää olemassa olevat vesiputket ja säätää ilmanvaihtokanavia ilman pysyviä vesikatkoksia muissa kerroksissa;

117.

korostaa, että tällä hetkellä 20:tä prosenttia tilasta, esimerkiksi kopiointihuoneita tai alun perin palvelinhuoneiksi tarkoitettua tilaa, ei käytetä asianmukaisesti; panee lisäksi merkille, että IDEA Labin havainnot tarjoavat tietoa ja kokemusta, jota voidaan käyttää tulevissa kunnostustöissä Paul-Henri Spaak -rakennuksen lisäksi myös Altiero Spinelli -rakennuksessa, jota voidaan käyttää vielä 20–25 vuotta;

118.

korostaa, että puhemiehistö uudisti IDEA Labin tuen järjestäytymiskokouksessaan 26. tammikuuta 2022; suhtautuu myönteisesti siihen, että IDEA Lab on nyt siirtymässä vaiheeseen, jossa alusta alkaen esitetyt pohdinnat voidaan toteuttaa eli jossa testauksen ja hakemusten kustannukset sisällytetään yhteen budjettikohtaan, joka koskee IDEA Labin hankkeiden hallinnointia, ja vastaaviin budjettikohtiin, jotka kuuluvat yksittäisistä hakemuksista vastaaville pääosastoille;

119.

pitää myönteisenä, että Brysselissä sijaitsevan Wayenbergin päiväkodin laajentaminen Brysselissä saatiin päätökseen syyskuussa 2020; pitää valitettavana, että rakennustyöt ovat jatkuneet lasten ja heidän perheidensä käyttäessä koulua ja että joissakin tapauksissa heidän on kuljettava hyvin läheltä työmaata, ottaen huomioon tähän liittyvän vaaran; kehottaa puhemiehistöä käynnistämään vuonna 2022 teknisiä tutkimuksia, joissa määritetään lisää mahdollisuuksia vähentää energiankulutusta edelleen ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa, ja panemaan ne täytäntöön mahdollisimman pian;

120.

pitää myönteisenä, että puhemiehistön marraskuussa 2019 päättämä strateginen lähestymistapa Europa Experience -keskusten toteuttamiseen kaikissa jäsenvaltioissa vuoden 2024 loppuun mennessä vahvistettiin marraskuussa 2020, kun puhemiehistö hyväksyi aikataulun keskusten avaamiselle kaikissa jäsenvaltioissa; on vahvasti sitä mieltä, että Euroopan parlamentin yhteystoimistot ja Europa Experience -keskukset ovat parhaita kevyitä välineitä, joita unionilla ja parlamentilla on toimielinten työn ja unionin kansalaisille tarjoamien etujen edistämiseksi; kannustaa parlamenttia ja komissiota jatkamaan uusien Europa Experience -keskusten perustamista kaikkiin pääkaupunkeihin ja strategisesti tärkeisiin paikkoihin seuraavia Euroopan parlamentin vaaleja 2024 silmällä pitäen; kannattaa virallista sopimusta kaikkien Europa Experience -keskusten kustannusten jakamisesta komission ja parlamentin kesken, jotta varmistetaan tilojen asianmukainen pitkän aikavälin rahoitus;

121.

palauttaa mieliin vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen tuoman lisäarvon turvallisuuden parantamisessa, sillä niiden avulla parlamentti voi tunnistaa ja korjata puutteita, valvoa dataa säilyttämällä sitä palvelimillaan ja suunnittelemalla omien erityistarpeidensa mukaisia ratkaisuja ja samalla välttää toimittajariippuvuuden;

122.

muistuttaa pitävänsä parempana vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoratkaisuja omisteisiin ohjelmistoihin nähden, kun harkitaan uusia sisäisiä sovelluksia; pyytää raportoimaan tieto- ja viestintätekniikan hallintoelimille tilanteista, joissa avoimen lähdekoodin ratkaisuja ei valita;

123.

ottaa huomioon edellisen vastuuvapauspäätöslauselmansa ja tarpeen parantaa merkittävästi parlamentin sisäisen viestinnän luottamuksellisuutta ja pyytää siksi asiasta vastaavia yksiköitä testaamaan sellaisten Matrixin ja Jitsin kaltaisten avoimeen lähdekoodiin perustuvien pikaviestinnän ja virtuaalikokousten ratkaisujen integrointia ja käyttöönottoa, joita ylläpidetään parlamentin palvelimilla ja jotka mahdollistavat suojatun viestinnän;

124.

arvostaa sitä, että parlamentin yksiköt pyrkivät parantamaan edelleen toimielinten julkisesti saatavilla olevien tietojen laatua ja saatavuutta hyväksymällä uudelleenkäyttöä ja uudelleenjakelua koskevat avoimen datan periaatteet, jotka esiteltiin tieto- ja viestintätekniikan innovointia käsittelevälle puhemiehistön työryhmälle huhtikuussa 2021; suhtautuu myönteisesti parlamentin avoimen datan portaalia koskevaan aloitteeseen, jolla pyritään toteuttamaan julkisesti saatavilla olevat tietoaineistot helposti saatavilla olevalla ja käyttäjäystävällisellä tavalla sekä tarjoamaan tietoja yhteentoimivassa, koneellisesti luettavassa muodossa ja siten toteuttamaan teknistä, oikeudellista, käytännöllistä ja sosiaalista avoimuutta koskevia avoimen datan periaatteita;

125.

huomauttaa, että kyberhyökkäysten määrä lisääntyy koko ajan merkittävästi ja että tällaiset hyökkäykset voivat aiheuttaa niin huomattavaa vahinkoa parlamentin tietotekniikkajärjestelmille, että ne saattavat jopa vaarantaa parlamentin institutionaalisen toiminnan; suhtautuu myönteisesti siihen, että pääsihteeri hyväksyi kesäkuussa 2020 tietoturvapolitiikan, jossa yksilöidään eri tietoluokat ja määritetään niiden käsittelyssä ja säilyttämisessä noudatettavat ehdot tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin ja turvallisuusarvioinnin perusteella; korostaa huolestuneena pääsihteerin esiin nostamia kriittisiä huolenaiheita, jotka liittyvät tietoturvaongelmiin; kannustaa parlamenttia ryhtymään ripeästi kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, jotta voidaan sekä vahvistaa sen tietotekniikkajärjestelmiä että lisätä kyberturvallisuudesta vastaavan henkilökunnan määrää;

126.

panee merkille, että joillakin jäsenillä ja heidän avustajillaan on toistuvasti ongelmia heidän kirjautuessaan jäsenen sähköpostitilille mobiililaitteillaan sen jälkeen, kun jäsenen sähköpostitilin salasana on vaihdettu; kehottaa parlamenttia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, ettei tällaisia teknisiä vaikeuksia esiinny;

127.

palauttaa mieliin, että 31. joulukuuta 2020 vapaaehtoisen eläkerahaston vakuutusmatemaattinen alijäämä oli 371,3 miljoonaa euroa, kun se 31. joulukuuta 2019 oli 328,6 miljoonaa euroa;

128.

palauttaa mieliin, että rahasto perustettiin vuonna 1990, jotta jäsenillä olisi vapaaehtoinen lisäeläkejärjestelmä; muistuttaa, että ennen vuonna 2009 käyttöön otettuja jäsenten asemaa koskevia sääntöjä jäsenillä oli jo oikeus vastaavaan eläkkeeseen kuin omien kansallisten parlamenttiensa jäsenillä, lukuun ottamatta Italian, Ranskan ja Luxemburgin jäseniä, jotka pystyivät näin osallistumaan Euroopan parlamentin erityisiin eläkejärjestelmiin, jotka luotiin vuonna 1981 vain edellä mainittuja kolmea kansallisuutta varten; korostaa, että vapaaehtoinen eläkerahasto on aina ollut vain lisäeläkejärjestelmä (10);

129.

palauttaa mieliin, että puhemiehistö päätti kokouksessaan 10. joulukuuta 2018 muuttaa eläkejärjestelmään sovellettavia sääntöjä nostamalla eläkeiän 63 vuodesta 65:een ja ottamalla käyttöön tulevien eläkeläisten eläkemaksuihin sovellettavan 5 prosentin maksun järjestelmän kestävyyden parantamiseksi, kasvavan maksuvalmiusongelman ratkaisemiseksi ja vakuutusmatemaattisen alijäämän ja unionin veronmaksajille koituvien kielteisten seurausten vähentämiseksi; muistuttaa, että puhemiehistön 10. joulukuuta 2018 tekemää päätöstä sovelletaan ainoastaan eläkeoikeuksiin, jotka on vahvistettu 1. tammikuuta 2019 jälkeen, eikä se näin ollen vaikuta ennen kyseistä päivämäärää eläkkeelle jääneisiin edunsaajiin;

130.

toteaa, että joukkorahaston jäseniä riitautti puhemiehistön päätöksen unionin tuomioistuimessa; korostaa, että tuomioistuin totesi 15 päivänä syyskuuta 2021 antamassaan tuomiossa yhdistetyissä asioissa T-720/19–T-725/19, Richard Ashworth ym. v. parlamentti (11), että puhemiehistön riidanalainen päätös ei vaikuttanut jo saatuihin oikeuksiin, ja että tuomioistuin vahvisti lisäksi puhemiehistön toimivallan tehdä päätöksiä, joilla pyritään parantamaan rahaston kestävyyttä; panee merkille, että tuomioistuin totesi myös, että puhemiehistön 10. joulukuuta 2018 tekemä päätös oli suhteellisuusperiaatteen mukainen; panee merkille, että tuomiot annettiin 15. syyskuuta 2021 ja että parlamentti tutkii parhaillaan niiden vaikutuksia esittääkseen puhemiehistölle lisäehdotuksia rahaston kestävyyden parantamiseksi;

131.

panee huolestuneena merkille, että tuomioistuin arvioi rahaston olevan maksukyvytön vuoteen 2024 mennessä, kun taas rahaston viimeisten maksujen arvioidaan tapahtuvan vasta vuoteen 2091 mennessä; muistuttaa, että puhemiehistön sitoutuminen rahaston takaamiseen ei merkitse oikeudellista velvoitetta taata rahaston tietynsuuruisia maksuja, koska rahaston ja parlamentin välillä ei ole sopimusta; kehottaa puhemiehistöä ja vapaaehtoisen eläkerahaston johtokuntaa ja jäseniä tukemaan toimenpiteitä, joilla pyritään rajoittamaan vapaaehtoisen eläkerahaston alijäämää, ja harkitsemaan tässä yhteydessä mahdollisia lisätoimenpiteitä;

132.

panee kiinnostuneena merkille, että parlamentin oikeudellisen yksikön mukaan näiden kahden tuomion perusteella unionin tuomioistuin vahvistaa, että sellaisten parlamentin jäsenten saavutetut oikeudet, jotka ovat jo täyttäneet kaikki edellytykset vapaaehtoisen lisäeläkkeen saamiseksi, ovat sellaisinaan täysin suojattuja unionin oikeuden yleisten periaatteiden nojalla; panee kuitenkin merkille, että tuomioissa vahvistetaan myös, että tämä ei estä puhemiehistöä muuttamasta ehtoja ja yksityiskohtaisia sääntöjä, joita sovelletaan näihin jäseniin, edellyttäen, että suhteellisuusperiaatetta noudatetaan asianmukaisesti, samoin kuin jäseniin, jotka eivät ole vielä täyttäneet kaikkia eläkeoikeuksien saamisen edellytyksiä ja joilla näin ollen on eläkejärjestelmään vain tulevia oikeuksia, mikä vahvistetaan edelleen unionin tuomioistuimen 24 päivänä syyskuuta 2020 antamassa tuomiossa C-223/19, YS v. NK (12); pyytää hallintoa ja puhemiehistöä takaamaan, ettei tulevissa pelastusoperaatioissa käytetä veronmaksajien rahoja; katsoo, ettei rahaston rahoitusmallin tarkistaminen riittäisi estämään sitä, että veronmaksajien varoja käytetään lisää tuleviin maksuihin; kehottaa siksi pääsihteeriä ehdottamaan myös toimenpiteitä rahaston menettelysääntöjen mukauttamiseksi, mukaan lukien eläkeiän nostaminen edelleen ja maksettavien eläke-etuuksien alentaminen;

133.

panee merkille, että unionin yleistä talousarviota ja tilinpäätöstä koskevaan tilintarkastustuomioistuimen tarkastustyöhön sisältyy eläkesitoumusten tarkastelu, mukaan lukien jäsenten vapaaehtoinen eläkejärjestelmä; kehottaa jälleen kerran tilintarkastustuomioistuinta antamaan uuden lausunnon vapaaehtoisista eläkerahastoista ja tutkimaan kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja alijäämän rajoittamiseksi ottaen huomioon, että tämä voisi auttaa edelleen selvittämään toimenpiteitä varojen hallinnoimiseksi;

134.

muistuttaa, että parlamentin vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselmassa kehotettiin pääsihteeriä esittämään mahdolliset havainnot vastauksena järjestelmän oikeudellista perustaa koskevaan tutkimukseen; korostaa, että tämä tutkimus olisi annettava riippumattoman osapuolen tehtäväksi;

135.

korostaa, että jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 2 kohdassa todetaan, että jos jäsenet ovat maksaneet rahastoon maksuja ja hankkineet oikeuksia ja odotusoikeuksia, ne säilyvät täysimääräisinä eivätkä siten lakkaa, jos rahasto lakkautetaan; muistuttaa lisäksi, että parlamentti maksoi kuukausittain kaksi kolmasosaa etuusperusteisen eläkejärjestelmän kokonaismaksuista, mikä korostaa parlamentin säännöllistä osallistumista rahastoon; korostaa, että jäsenet, jotka ovat suorittaneet maksuja vapaaehtoiseen eläkerahastoon ja hankkineet oikeuksia ja odotusoikeuksia ovat tehneet niin vilpittömässä mielessä ja luottaneet siten siihen, että parlamentti vastaa taloudellisista velvoitteistaan;

136.

panee huolestuneena merkille, että yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän päätöksenteko- ja hyväksyntäfoorumeilla ei ymmärretä uusia hoitoja, lääketieteellisiä suuntauksia ja vielä hyväksymättömiä lääkkeitä, jotka liittyvät erityisesti hermostosairauksien, autoimmuunisairauksien ja syöpäsairauksien uusiin esiintymiin; pyytää, että yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän asianomaiset elimet ottavat asianmukaisesti ja säännöllisesti huomioon viimeaikaisen lääketieteellisen kehityksen ja tietämyksen, kun tukikelpoisten hoitojen ja lääkkeiden luetteloa päivitetään; pyytää yhteiseltä sairausvakuutusjärjestelmältä enemmän joustavuutta, kun arvioidaan kliinisiä kuvia sekä jatkohoitoja, jotka voisivat auttaa potilasta; suosittelee perustamaan asiantuntijaryhmiä, jotka voivat arvioida ja hyväksyä toistaiseksi hyväksymättömiä hoitoja, lääkkeitä ja lääkityksiä hakijoiden hoidon laadun parantamiseksi, byrokraattisen taakan vähentämiseksi ja uusimpien lääketieteellisten tietojen huomioon ottamiseksi korvaushakemuksia käsiteltäessä;

137.

kehottaa puhemiehistöä varmistamaan, että yhteinen sairausvakuutusjärjestelmä antaa johdonmukaisen ja yksilöllisen selityksen korvauspyynnön hylkäämiselle; pitää valitettavana, että korvauspyyntö hylätään pdf-muodossa ilman mahdollisuutta riitauttaa päätös paikan päällä; kehottaa puhemiehistöä ottamaan käyttöön mahdollisuuden antaa hakijan hoidosta vastaavien paikallisten lääkärien keskustella asiasta vastaavan yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän yksikön tai asiantuntijaryhmän kanssa hoidon ja lääketieteellisten hyötyjen selittämiseksi; ilmaisee myös haluavansa parantaa sovelluksen käyttäjäystävällisyyttä yksittäisten pyyntöjen nopeamman ja suoremman seurannan mahdollistamiseksi;

138.

palauttaa mieliin, että varainhoitoasetuksessa määritellään tiedot, jotka toimielimen tekemistä sopimuksista on toimitettava budjettivallan käyttäjälle ja kansalaisille; toteaa, että varainhoitoasetuksessa vaaditaan julkistamaan tehdyt sopimukset, joiden arvo on yli 15 000 euroa, ja että kyseessä on raja-arvo, jonka ylittyessä tarjouskilpailumenettely on pakollinen;

139.

panee merkille, että vuonna 2020 tehtiin yhteensä 198 hankintasopimusta, joista 60 perustui avoimiin tai rajoitettuihin menettelyihin ja niiden arvo oli 405,2 miljoonaa euroa ja 136 sopimusta perustui neuvottelumenettelyihin ja niiden kokonaisarvo oli 179,1 miljoonaa euroa; panee merkille, että arvon perusteella laskettuna neuvottelumenettelyissä tehtyjen sopimusten osuus tehtyjen sopimusten kokonaisarvosta nousi 26 prosentista (2019) 31 prosenttiin (2020) mutta laski määrän perusteella laskettuna 208,53 miljoonasta eurosta (2019) 179,1 miljoonaan euroon (2020);

140.

panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2019 ja 2020 tehdyistä sopimustyypeistä, mukaan lukien rakennussopimukset:

141.

panee merkille seuraavan eritelmän vuosina 2020 ja 2019 tehdyistä hankintasopimuksista menettelytyypeittäin ja määrän ja arvon perusteella:

142.

panee merkille, että 72 prosentissa parlamentin vuonna 2020 käynnistämistä poikkeuksellisista neuvottelumenettelyistä, jotka koskivat arvoltaan yli 15 000 euron sopimuksia, oikeusperustana oli varainhoitoasetuksen liitteessä I oleva 11.1 kohdan b alakohta, jossa viitataan yhden ainoan talouden toimijan käyttöön teknisistä tai taiteellisista syistä tai yksinoikeuksien suojeluun liittyvistä syistä, ja että 20 prosentissa oikeusperustana oli varainhoitoasetuksen liitteessä I oleva 11.1 kohdan c alakohta, joka liittyy hankintaviranomaisesta johtumattomista syistä äärimmäisen kiireellisiin tapauksiin, ja 2 prosentissa (yksi menettely) oikeusperustana käytettiin 11.1 kohdan a alakohtaa, joka koskee palveluja, joiden osalta ei ole toimitettu yhtään tarjousta tai soveltuvaa tarjousta; panee esimerkiksi merkille, että parlamentin tutkimuspalvelujen pääosaston vuonna 2020 käyttämät 26 poikkeuksellista neuvottelumenettelyä perustuivat varainhoitoasetuksen liitteessä I olevan 11.1 kohdan b alakohtaan, joka koskee yhtä ainoaa talouden toimijaa ja yksinoikeuksien suojelua verkkotietokantojen tai uutistoimistojen tilausten osalta;

143.

suhtautuu myönteisesti parlamentin aikomukseen ottaa käyttöön kestävyyttä koskeva raportointi, joka kattaa hankintojen sosiaaliset näkökohdat, ja kehottaa parlamenttia seuraamaan kehitystä sosiaalisten ja kestävien julkisten hankintojen alalla, kuten julkisia hankintoja ja vastuullista liiketoimintaa koskevaa OECD:n työtä ja yritysten due diligence -prosessia koskevaa tulevaa unionin lainsäädäntöä; katsoo, että sisällyttämällä vastuullisia liiketoimintanormeja hankintapolitiikkaansa parlamentti voi näyttää esimerkkiä, turvata yleisen edun ja varmistaa julkisten menojen vastuullisuuden; kiittää parlamentin asiasta vastaavia yksiköitä siitä, että ne ovat laajentaneet parlamentin ympäristöasioiden hallintajärjestelmää kattamaan muut kestävyysnäkökohdat, sekä sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja käsittelevän työryhmän perustamisesta;

144.

panee tyytyväisenä merkille, että parlamentin tiloissa käytetyt Hikvisionin lämpökamerat on poistettu kokonaan; kehottaa parlamenttia estämään tulevaisuudessa sellaisten tuotteiden ostamisen ja käytön, joita on saatettu tuottaa kestävyysnormien ja ihmisoikeuksien vastaisesti; on vakuuttunut siitä, että tämä voidaan saavuttaa ensisijaisesti sisällyttämällä ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevat due diligence -normit ja -käytännöt parlamentin hankintamenettelyihin;

145.

panee merkille, että vuonna 2020 järjestetyistä tarjouskilpailuista 1 415:ssä oli vain yksi tarjoaja ja 89:ssä oli kyse sopimuksista, joiden arvo ylitti 15 000 euron kynnysarvon, kun vuonna 2019 yhden ainoan tarjoajan tarjouksia oli 1 369 ja 102:ssa oli kyse sopimuksista, joiden arvo ylitti 15 000 euron kynnysarvon; toistaa, että yhden ainoan tarjoajan tarjoukset ovat merkittävä riski kilpailuperiaatteelle ja parhaan vastineen saavuttamiselle julkisille varoille; kehottaa jälleen parlamenttia tutkimaan kilpailun ilmeisen puutteen syitä ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta vähennetään vastaisuudessa menettelyjä, joissa saadaan vain yhden tarjoajan tarjous;

146.

toteaa, että vuonna 2020 momentin 4 0 0 määrärahat poliittisille ryhmille ja sitoutumattomille jäsenille käytettiin seuraavasti (13):

147.

on tyytyväinen siihen, että poliittisten ryhmien riippumattomat ulkopuoliset tarkastajat antoivat varainhoitovuodelta 2020 vain vakiomuotoisia lausuntoja;

148.

huomauttaa, että asetusta (EU, Euratom) N:o 1141/2014 noudattaen vastuuviranomainen tarkasteli vuonna 2019 ensimmäisen kerran Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden tilinpäätöksiä, jotka koskivat varainhoitovuotta 2018; panee tyytyväisenä merkille, että varainhoitovuotta 2019 koskeva Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten säätiöiden tilinpäätösten toinen tarkastelu osoitti, että ne tukeutuvat yhä enemmän vastuuviranomaisen tarjoamiin esitystapoihin ja malleihin, mikä lisää toimitettujen tietojen vertailtavuutta ja tarkkuutta;

149.

toteaa, että suurin osa Euroopan tason poliittisten puolueiden rahoituksesta tulee julkisista lähteistä ja edellyttää näin ollen mahdollisimman suurta avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; korostaa, että vastuuviranomaisen olisi annettava mahdollisimman laajasti tietoa Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rekisteröinnistä ja taloudellisesta tilanteesta; suhtautuu myönteisesti vastuuviranomaisen pyrkimyksiin tarjota kansalaisille laajasti tietoa verkkosivustollaan; kehottaa vastuuviranomaista varmistamaan, että sen verkkosivustolla julkaistut asiakirjat ovat käyttäjäystävällisiä, täydellisiä ja ajantasaisia, ja panee merkille, että vastuuviranomainen ilmoitti kuulemisensa aikana verkkosaavutettavuuden vertailuanalyysin saattamisesta päätökseen;

150.

toteaa, että vastuuviranomaisella on rajalliset valtuudet todentaa, rikkooko rekisteröity puolue tai säätiö unionin perusarvoja, eikä se ole tähän mennessä koskaan käynnistänyt arvojen noudattamista koskevaa monimutkaista menettelyä; kehottaa vahvistamaan vastuuviranomaisen nykyistä hallinnollista rakennetta, jotta voidaan valvoa paremmin asiaankuuluvien sääntöjen noudattamista ja seuraamusten täytäntöönpanoa sekä varmistaa sen täysimääräinen riippumattomuus ja puolueettomuus;

151.

toteaa, että vuonna 2020 momentin 4 0 2 määrärahat käytettiin seuraavasti (17):

152.

toteaa, että vuonna 2020 momentin 4 0 3 määrärahat käytettiin seuraavasti (19):

153.

muistuttaa, että asetuksen (EU, Euratom) N:o 1141/2014 38 artiklan mukaisesti parlamentti hyväksyi mietintönsä kyseisen asetuksen soveltamisesta 26. lokakuuta 2021 (20); suhtautuu myönteisesti 25. marraskuuta 2021 annettuun komission lainsäädäntöehdotukseen asetuksen muuttamisesta (21);

154.

katsoo, että Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden olisi hyödynnettävä enemmän uusia teknologioita, jotta voidaan parantaa lahjoitusten ja menojen avoimuutta ja jäljitettävyyttä.

A.

toteaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 319 artiklan mukaan parlamentti on yksin vastuussa Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä ja että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvio muodostaa yhden pääluokan unionin talousarviossa;

B.

ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto ei toimi lainsäätäjänä;

C.

ottaa huomioon, että SEUT 317 artiklan mukaan komissio toteuttaa talousarviota omalla vastuullaan moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että voimassa olevan kehyksen mukaisesti komissio tunnustaa muiden unionin toimielinten toimivallan toteuttaa omia talousarvion pääluokkiaan;

D.

ottaa huomioon, että SEUT 235 artiklan 4 kohdan ja 240 artiklan 2 kohdan mukaisesti Eurooppa-neuvostoa ja neuvostoa, jäljempänä ’neuvosto’, avustaa neuvoston pääsihteeristö, jäljempänä ’pääsihteeristö’, ja että pääsihteeri on täysin vastuussa unionin talousarvion pääluokkaan II otettujen määrärahojen moitteettomasta hallinnoinnista;

E.

toteaa, että parlamentti on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan noudattanut vakiintunutta ja tunnustettua käytäntöä myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille ja että komissio kannattaa sitä, että käytäntöä myöntää kullekin unionin toimielimelle, elimelle, toimistolle ja virastolle vastuuvapaus sen hallintomenoista noudatetaan jatkossakin;

F.

toteaa, että neuvoston yhteistyöhaluttomuus vastuuvapausmenettelyssä on vuodesta 2009 alkaen johtanut siihen, että parlamentti on joutunut epäämään neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden;

G.

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

H.

katsoo, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston olisi unionin yleisestä talousarviosta rahoituksensa saavina unionin toimieliminä oltava avoimia ja demokraattisesti vastuuvelvollisia unionin kansalaisille ja niiden olisi oltava julkisten varojen käytön demokraattisen valvonnan alaisia;

I.

toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistetaan veronmaksajien ja yleisön oikeus saada tietoa julkisten tulojen käytöstä;

J.

ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen asiassa OI/2/2017/TE antamassa suosituksessa todettiin, että lainsäädäntöprosessin avoimuutta koskeva neuvoston käytäntö muodosti hallinnollisen epäkohdan ja siihen olisi puututtava, jotta kansalaiset voivat seurata unionin lainsäädäntöprosessia;

5.

panee merkille, että vuonna 2020 neuvoston kokonaistalousarvio oli 590 633 000 euroa (581 895 459 euroa vuonna 2019); panee merkille, että talousarvio kasvoi 1,5 prosentilla vuodesta 2019 eli vuotuisen talousarvion kasvun laskusuuntaus jatkui (kasvu oli 1,6 prosenttia vuonna 2019, 2 prosenttia vuonna 2018 ja 3 prosenttia vuonna 2017); panee merkille, että neuvoston osuus monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 on pienentynyt 6,3 prosentista vuonna 2015 5,8 prosenttiin vuonna 2020; panee merkille, että talousarvion yleinen toteutusaste oli korkea eli 93,15 prosenttia (92,3 prosenttia vuonna 2019);

6.

toteaa, että neuvoston talousarvio on luonteeltaan pääasiassa hallinnollinen ja että suuri osa määrärahoista käytetään henkilöstöön, kiinteistöihin (mukaan lukien irtain omaisuus ja laitteet) liittyviin menoihin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin; toistaa aiemmissa talousarvioita koskevissa päätöslauselmissaan esittämänsä kehotuksen laatia Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle erilliset talousarviot avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden parantamiseksi ja varainkäytön tehostamiseksi kummassakin toimielimessä;

7.

palauttaa mieliin, että vuodelta 2019 vuodelle 2020 siirrettiin määrärahoja yhteensä 52 543 491 euroa (kun vuodelta 2018 vuodelle 2019 oli siirretty 56 599 584 euroa), ja panee tyytyväisenä merkille, että määrärahojen käyttöaste oli 86,4 prosenttia (45 375 664 euroa); toteaa, että määrärahat käytettiin pääasiassa kiinteistöihin, tietokonejärjestelmiin, tulkkaukseen ja teknisiin laitteisiin;

8.

panee merkille, että vuodelta 2020 vuodelle 2021 siirrettiin aiempaa suurempi osuus määrärahoista (12,6 prosenttia, kun vuodelta 2019 vuodelle 2020 siirrettyjen määrärahojen osuus oli 9,8 prosenttia); muistuttaa neuvostoa siitä, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat poikkeuksia unionin talousarvion vuotuisuuden periaatteesta ja että ne voivat olla osoitus talousarviolaskelmien ylimitoittamisesta, ja kehottaa neuvostoa tehostamaan toimiaan ylimitoittamisen välttämiseksi;

9.

panee merkille, että vuonna 2020 neuvoston maksut muodostivat 5,2 prosenttia unionin talousarviosta; toteaa, että laskujen keskimääräinen maksuaika pääsihteeristössä oli 20 päivää vuonna 2020 (19 päivää vuonna 2019) ja että enimmäisaikaraja on 30 kalenteripäivää, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2011/7/EU (1) säädetään;

10.

toteaa, että covid-19-pandemia vaikutti vuoden 2020 talousarvion toteuttamiseen; panee merkille, että fyysisten kokousten väheneminen johti valtuuskuntien jäsenten matkakulujen ja tulkkauskulujen alenemiseen; panee merkille, että tätä määrärahojen vajaakäyttöä kompensoitiin talousarvion tasolla lisäämällä tietotekniikkamenoja, jotta voitiin nopeasti kehittää etätyövalmiuksia ja taata toiminnan jatkuvuus; panee merkille, että tällaiset menot kattoivat uusien ohjelmistojen hankinnan, ulkoisen avun ja laitteistojen tarjoamisen kotietätyön helpottamiseksi;

11.

panee merkille, että vuonna 2020 toteutettiin 46 varainhoitoasetuksen 29 artiklan mukaista määrärahasiirtoa määrärahojen uudelleen kohdentamiseksi; panee merkille, että näillä siirroilla pyrittiin parantamaan neuvoston etätyövalmiuksia ja videoneuvotteluinfrastruktuuria ja ne kattoivat muun muassa uusien tietoteknisten laitteiden, lisenssien ja viestintävälineiden hankinnan; panee merkille, että määrärahat siirrettiin yleisesti tulkkauskuluja, siivousta ja kunnossapitoa, kiinteistöjen turvallisuutta ja valvontaa sekä sisäisistä kokouksista aiheutuvia sekalaisia kustannuksia koskevista budjettikohdista asennustöitä, laitteiden ja ohjelmistojen hankintaa sekä tietojärjestelmien käyttöön ja toteuttamiseen liittyviä palveluja koskeviin budjettikohtiin;

12.

panee merkille, että vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuin tutki neuvoston ja kolmen muun unionin toimielimen järjestämät julkiset hankintamenettelyt henkilönsuojainten hankkimiseksi henkilöstölleen eikä esittänyt huomautuksia, ja toteaa, että tarjouseritelmissä oli asetettu tiukat vähimmäisvaatimukset, kuten laatua koskevat eurooppalaiset vertailustandardit; on tietoinen siitä, että neljässä tapauksessa tarjouskilpailun voittanut tarjoaja ei esittänyt täyttä evidenssiä siitä, että kaikki laatua koskevat vähimmäisvaatimukset täyttyivät sopimuksenteon aikaan, minkä vuoksi neuvosto järjesti laboratoriotestejä, jotka osoittivat, että kasvosuojukset vastasivat tarvittavia vaatimuksia;

13.

toteaa, että covid-19-pandemian odottamaton puhkeaminen ja sitä seurannut poikkeuksellinen tilanne edellyttivät välittömiä toimia ja organisatorisia toimenpiteitä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että neuvoston oikea-aikainen ja tehokas reagointi kriisiin johti erinäisiin jäsenneltyihin toimenpiteisiin useilla aloilla henkilöstön turvaamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden takaamiseksi;

14.

panee merkille, että neuvosto käyttää kokouksia, hallinnon nykyaikaistamista ja lainsäädäntökäsittelyjä vuoden aikana toteutetun toiminnan määrällisinä indikaattoreina; panee merkille, että covid-19-pandemian puhkeamisen seurauksena vuonna 2020 järjestettyjen kokousten kokonaismäärä supistui 54,1 prosenttia (4 148) vuoteen 2019 verrattuna; panee merkille, että vuonna 2020 pääsihteeristö järjesti 3 086 institutionaalista kokousta ja kokousta kolmansien maiden kanssa (3 983 kokousta vuonna 2019) ja 434 muuta kokousta (3 685 kokousta vuonna 2019) ja että 39,2 prosenttia kokouksista järjestettiin etä- tai hybridimuodossa;

15.

suhtautuu myönteisesti pääsihteeristön sisäisen organisaation parannuksiin, joissa on keskitytty erityisesti covid-19-pandemiasta johtuvien työnteon rajoitteiden poistamiseen, kuten alustojen ja kaistanleveyden lisäämiseen etätyötä varten ja pienten kokoussalien varustamiseen asianmukaisilla videoneuvottelulaitteilla hybridikokousten helpottamiseksi;

16.

panee merkille, että neuvosto säilytti vuonna 2020 lainsäädäntötoimintansa samalla tasolla kuin vuonna 2019 huolimatta covid-19-pandemian aiheuttamista haastavista työoloista ja että vuonna 2020 Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistiin 1 328 säädöstä, kun vuonna 2019 vastaava luku oli 1 326;

17.

toteaa, että neuvostossa on käytössä sisäisen valvonnan kehys, joka antaa kohtuullisen varmuuden tavoitteiden saavuttamisesta; on tietoinen siitä, että riskinhallintaa toteutetaan pitämällä rekistereitä havaituista riskeistä ja että näitä riskejä ja toteutettujen lieventävien toimenpiteiden vaikutusta arvioidaan tämän jälkeen yhdessä;

18.

on tietoinen siitä, että neuvoston sisäinen tarkastaja on tehnyt eri tarkastuksia neuvoston kolmivuotisen riskiperusteisen strategisen suunnitelman puitteissa antamatta erittäin tärkeiksi luokiteltuja suosituksia;

19.

muistuttaa, että keskeiset tulosindikaattorit ovat laajalti tunnustettu väline, jolla mitataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista; kehottaa neuvostoa esittämään hallintokertomuksissaan yhteenvedon keskeisistä tulosindikaattoreistaan ja niihin liittyvistä tuloksista;

20.

panee merkille, että vuoden 2020 henkilöstötaulukossa oli 3 029 virkaa/toimea (vuonna 2019 vastaava määrä oli 3 033), joista 2 905 oli täytettyinä 31. joulukuuta 2020; panee merkille, että täyttöaste on lähes 96 prosenttia;

21.

pitää valitettavana, ettei saatavilla ole tietoja sukupuolten tasa-arvoa koskevan neuvoston toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta eikä niiden toimenpiteiden toteuttamisesta, joilla varmistetaan, että neuvosto työpaikkana tarjoaa vammaisille henkilöille yhtäläiset mahdollisuudet; kehottaa neuvostoa antamaan budjettivallan käyttäjälle tietoja henkilöstönsä sukupuolijakaumasta ja maantieteellisestä jakautumisesta sekä vammaisista työntekijöistä samoin kuin näihin seikkoihin liittyvistä voimassa olevista sisäisistä politiikoista;

22.

palauttaa mieliin 17. joulukuuta 2020 antamansa päätöslauselman tarpeesta erityiseen sukupuolten tasa-arvoa käsittelevään neuvoston kokoonpanoon, joka olisi erityinen institutionaalinen foorumi, jolla varmistetaan sukupuolten tasa-arvon aikaisempaa tiiviimpi sisällyttäminen unionin strategioihin, kaikkien asiaan liittyvien toimintapolitiikkojen koordinointi ja edistyminen tärkeimmissä sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä asiakokonaisuuksissa sekä naisten oikeuksien suojelun ja sukupuolten tasa-arvon yhdenmukaistaminen; pitää valitettavana, että neuvosto on tähän mennessä jättänyt huomiotta tämän parlamentin pyynnön;

23.

muistuttaa, että SEUT 286 artiklan 2 kohdan mukaan neuvosto nimittää tilintarkastustuomioistuimen jäsenet parlamenttia kuultuaan, ja ymmärtää vaikeudet sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamisessa, koska ehdokkaiden nimeäminen on yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla ja kukin jäsenvaltio voi nimetä vain yhden ehdokkaan kerrallaan; pitää kuitenkin mahdottomana hyväksyä sitä, että vuonna 1977 perustetun tilintarkastustuomioistuimen yhteensä 112 jäsenestä naisia on ollut kaikkiaan vain 16 (85,7 prosenttia miehiä ja 14,3 prosenttia naisia) ja että vuonna 2020 tilintarkastustuomioistuimessa oli vain kahdeksan naisjäsentä ja 18 miesjäsentä; kehottaa neuvostoa tarkastelemaan tilintarkastustuomioistuimen yleistä kokoonpanoa, jotta erityisesti sukupuolten tasapuolinen edustus otetaan huomioon nimityspäätöksissä, sekä puuttumaan tähän ongelmaan konkreettisin toimin, kuten esittämällä parlamentille kustakin jäsenvaltiosta vähintään kaksi ehdokasta, joista yksi on nainen ja yksi mies;

24.

panee merkille, että neuvosto hyväksyi sisäisen psykososiaalisten riskien ehkäisysuunnitelman 2020–2022, jossa keskityttiin pääasiassa työuupumuksen ehkäisemiseen ja hyviin työsuhteisiin; panee merkille, että suunnitelma sisällytettiin kaikilta osin pääsihteeristön covid-19-toimiin, joihin kuuluivat psykososiaalisia riskejä koskevat kyselytutkimukset, asiaa koskevat tiedotus- ja koulutustilaisuudet sekä erilaiset sosiaalipalvelun tukitoimet; panee tyytyväisenä merkille organisaatiopsykologien ja kliinisten psykologien sekä sosiaalityöntekijöiden henkilöstölle, tiimeille ja johtajille tarjoaman laajan tuen ja toteaa näiden tukitoimien liittyneen vuonna 2020 merkittävässä määrin covid-19-pandemiaan;

25.

panee merkille, että vuonna 2020 sosiaalipalveluun otti yhteyttä yhteensä 385 henkilöä (aktiivipalveluksessa ja eläkkeellä olevia) ja että se toteutti yhteensä 4 425 tukitoimea, joista osa liittyi covid-19-pandemian aiheuttaman stressin hallintaan, ja sisäinen psykologi käsitteli yhteensä 164 yksittäistä pyyntöä; arvostaa sitä, että psykologit ja sosiaalityöntekijät ovat olennainen osa psykososiaalista interventiosuunnitelmaa traumaattisen tapauksen jälkeen;

26.

panee merkille, että harjoittelutoimisto käsitteli yli 10 000 harjoitteluhakemusta ja valitsi niiden perusteella 110 harjoittelijaa, joiden joukossa oli useita uuden erityisohjelman piiriin kuuluvia vammaisia harjoittelijoita; kehottaa neuvostoa jälleen varmistamaan, että kaikki sen harjoittelijat saavat kohtuullisen palkan;

27.

panee merkille, että etiikkaa ja odotuksenmukaista käytöstä koskevia tiedotustoimia jatkettiin; panee merkille, että seuraava etiikkaan liittyvä strategia oli valmisteilla vuoden 2020 lopussa ja että työ uuden käyttäjäkeskeisen etiikkaan liittyvän osion kehittämiseksi neuvoston intranetsivustolle eteni; pitää kuitenkin valitettavana, ettei se ole saanut tietoa kaikkiin henkilöstön jäseniin sovellettavista toimintasäännöistä;

28.

pitää myönteisenä, että parlamentti, neuvosto ja komissio pääsivät 15. joulukuuta 2020 poliittiseen sopimukseen edunvalvojien avoimuusrekisteristä (2); pitää kuitenkin valitettavana pakollista avoimuusrekisteriä koskevan Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission toimielinten välisen sopimuksen tekemisestä 27. huhtikuuta 2021 tehdyn parlamentin päätöksen (3) 5 kohdassa käsiteltyjä rajoituksia, kuten sitä, että avoimuusrekisteriä sovelletaan jäsenvaltioiden pysyviin edustajiin ainoastaan vapaaehtoisuuden pohjalta; painottaa, että kaikkien pysyvien edustustojen olisi osallistuttava siihen aktiivisesti vapaaehtoisten järjestelmien kautta jäsenvaltionsa puheenjohtajakauden aikana ja sen päätyttyä; kehottaa neuvostoa, myös jäsenvaltioiden edustajia, yhdenmukaistamaan, parantamaan ja valvomaan nykyisiä eettisiä sääntöjä erityisesti eturistiriitojen, pyöröovi-ilmiön ja edunvalvonnan avoimuutta koskevien sääntöjen osalta; ilmaisee huolensa siitä, että lainsäädäntöasiat päätyvät yhä useammin Eurooppa-neuvostolle, jolla ei ole lainsäädäntö- eikä toimeenpanovaltaa ja johon ei sovelleta samoja avoimuusvaatimuksia kuin neuvostoon eikä vastuuvelvollisuutta;

29.

pitää valitettavana, että jäsenvaltiot käyttävät yrityssponsorointia kattaakseen osan menoista, joita niille aiheutuu neuvoston puheenjohtajuudesta; ilmaisee jälleen huolensa siitä, että tällainen käytäntö on aiheuttanut ja saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa mainehaittaa, koska kaikki todelliset tai epäillyt eturistiriidat vaarantavat neuvoston ja koko unionin maineen; palauttaa mieliin avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden alalla toimivien järjestöjen esittämät vetoomukset, joissa pyydetään vuorossa olevia neuvoston puheenjohtajavaltioita kieltäytymään sponsoroinnista; pitää valitettavana, että neuvoston puheenjohtajan käsikirjaan vuonna 2021 sisällytetyissä sponsorointia koskevissa ohjeissa ei vahvistettu selkeitä, konkreettisia ja sitovia yhteisiä sääntöjä; ymmärtää, että kansallisista talousarvioista saatavat varat vaihtelevat huomattavasti jäsenvaltioiden välillä ja että jokaisella jäsenvaltiolla olisi koostaan ja talousarviovaroistaan riippumatta oltava yhtäläiset mahdollisuudet järjestää onnistunut neuvoston puheenjohtajakausi, ja kehottaa siksi jälleen neuvostoa tarkastelemaan neuvoston puheenjohtajuuden sisällyttämistä talousarvioon, jotta voidaan varmistaa työskentelyprosessin jatkuvuus ja tehokkuus;

30.

on tietoinen neuvoston keskeisestä roolista unionin toimielinten ja elinten ja erityisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten ja alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten nimityspäätöksiä koskevissa menettelyissä; suosittaa painokkaasti tarkastelemaan uudelleen tämän etuoikeuden käyttämistä, jotta voidaan taata asiaankuuluvien sidosryhmien demokraattinen osallistuminen ja vahvistaa sitä; pitää valitettavana, että neuvosto on toistuvasti jättänyt huomiotta parlamentin suositukset, joita se antaa tilintarkastustuomioistuimen jäsenten nimittämistä koskevassa neuvoa-antavassa roolissaan;

31.

muistuttaa lausunnosta, jonka tilintarkastustuomioistuin antoi erityiskertomuksessaan nro 13/2019 ”Tarkastettujen EU:n toimielinten eettiset toimintapuitteet: edelleen parantamisen varaa” ja jonka mukaan eettisesti toimivat julkisen vallan käyttäjät ”edistävät moitteetonta varainhoitoa ja lisäävät yleisön luottamusta julkiseen valtaan, mikä on välttämätöntä, jos halutaan, että julkisen vallan politiikat onnistuvat”, ja erityisesti, että aina ”kun Euroopan unionin toimielinten ja elinten jäsenet ja henkilöstö käyttäytyvät epäeettisesti, tapaus herättää suurta mielenkiintoa julkisuudessa ja vähentää luottamusta EU:hun”; kehottaa siksi painokkaasti neuvostoa noudattamaan parlamentin lausuntoja ja kieltäytymään sellaisten ehdokkaiden nimittämisestä, jotka saattaisivat vahingoittaa unionin uskottavuutta esimerkiksi riittämättömän ammatillisen pätevyyden tai toteen näytetyn epäeettisen käytöksen vuoksi;

32.

toteaa jälleen kannattavansa täysin neuvoston lainsäädäntökäsittelyn avoimuutta koskevia oikeusasiamiehen suosituksia, jotka annettiin oikeusasiamiehen strategisen tutkimuksen (asia OI/2/2017/TE) johdosta, ja etenkin suositusta jäsenvaltioiden kantojen saatavuuden parantamisesta ja niiden tarjoamisesta koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Euroopan unionin tuomioistuin oli jo todennut vuonna 2013 avoimuutta ja asiakirjojen saatavuutta koskevassa oikeuskäytännössään (4); katsoo, että oikeusasiamiehen suositusten noudattaminen antaisi kansalaisille mahdollisuuden osallistua tiiviimmin unionin lainsäädäntötyöhön ja ymmärtää sitä paremmin; panee tyytyväisenä merkille neuvoston heinäkuussa 2020 hyväksymät toimenpiteet lainsäädännön avoimuuden lisäämiseksi oikeusasiamiehen suositusten mukaisesti muun muassa siten, että lainsäädäntöehdotuksia koskevia neuvotteluja koskevat edistymiskertomukset sekä neuvoston valtuutus parlamentin kanssa käytäviä neuvotteluja varten julkaistaan ennakoivasti; pitää kuitenkin valitettavana, että neuvoston päätöksentekoprosessi on vielä kaikkea muuta kuin täysin avoin; kehottaa neuvostoa toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet oikeusasiamiehen suositusten ja Euroopan unionin tuomioistuimen asiaa koskevien tuomioiden täytäntöön panemiseksi;

33.

ilmaisee jälleen vakavan huolensa toimintapolitiikkaa ja talousarviota koskevassa päätöksenteossa mukana olevien jäsenvaltioiden edustajien vahvistetuista eturistiriidoista; kehottaa taas aiempien painokkaiden pyyntöjensä mukaisesti neuvostoa varmistamaan, että sellaiset jäsenvaltioiden edustajat, joiden on mahdollista hyötyä unionin tuista suoraan omistamiensa yritysten kautta, eivät osallistu toimintapolitiikkaa tai talousarviota koskeviin keskusteluihin eivätkä äänestyksiin asiassa; pyytää neuvostoa antamaan parlamentille tietoja tarvittavista eturistiriitojen välttämiseksi käyttöön otetuista toimenpiteistä;

34.

yhtyy tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessaan nro 13/2019 ilmaisemaan huoleen siitä, että unionissa ei ole yhteisiä eettisiä toimintapuitteita, joilla säänneltäisiin jäsenvaltioiden edustajien työtä neuvostossa; muistuttaa neuvoston velvoitteesta käsitellä korkean tason eturistiriitoja ja pyöröovi-ilmiöitä ja ratkaista ne sekä laajentaa tämänhetkisten edunvalvonnan avoimuutta koskevien pakollisten sääntöjen soveltamisalaa;

35.

kehottaa jälleen painokkaasti neuvostoa saattamaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan menettelysäännöt parlamentin ja komission vastaavien sääntöjen mukaisiksi, jotta käytössä olisi sääntöjä, joiden mukaan hyväksytään unionin lainsäädäntöön liittyvä toiminta, johon Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja aikoo ryhtyä luovuttuaan virastaan;

36.

panee merkille, että digitaalisten palvelujen pääosaston käyttöön asetetut lopulliset talousarviomäärärahat kasvoivat väliarvioinnissa ja vuoden lopussa tehdyssä arvioinnissa huomattavasti eli 10,6 miljoonalla eurolla siten, että lopullinen määrä oli 54 675 000 euroa, ja niiden käyttöaste oli 99,99 prosenttia;

37.

kannustaa jälleen neuvostoa käyttämään avoimen lähdekoodin teknologiaa estääkseen toimittajariippuvuuden, säilyttääkseen omien teknisten järjestelmiensä hallinnan, vahvistaakseen käyttäjiensä yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa ja lisätäkseen turvallisuutta ja avoimuutta kansalaisia kohtaan;

38.

panee merkille, että vuodesta 2004 lähtien neuvoston kiinteistöpolitiikan tavoitteena on viime kädessä ollut sijoittaa kaikki sen Brysselin toiminnot sen omistamiin maantieteellisesti keskittyneisiin rakennuksiin; kannustaa neuvostoa mukauttamaan kiinteistöstrategiaansa, jotta voidaan ottaa huomioon työjärjestelyt, joista todennäköisesti tulee osa pitkäaikaisia tai pysyviä työskentelymuotoja, etenkin jaetut tilat tai monikäyttöalueet;

39.

pitää myönteisinä neuvoston toimia kaikkien rakennustensa ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi ja toteaa, että ne on vuodesta 2016 alkaen rekisteröity eurooppalaiseen ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS); panee tyytyväisenä merkille vuoden 2019 tietoihin perustuvan yksityiskohtaisen ympäristöselonteon julkaisemisen lokakuussa 2020;

40.

panee merkille, että 31. joulukuuta 2020 neuvostolla oli hallussaan 3 469 vihreän energian sertifikaattia; on tietoinen siitä, että alueellinen energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen myöntää tällaisia sertifikaatteja neuvoston rakennusten katolla sijaitsevien aurinkopaneelien vuonna 2020 tuottaman energian perusteella ja että nämä sertifikaatit myydään asianmukaisia myyntimenettelyjä noudattaen avoimilla markkinoilla vuonna 2021;

41.

kehottaa neuvostoa sitoutumaan selkeästi ”nollapaperikampanjaan” ja omaksumaan jäsennellyn lähestymistavan henkilöstön jäsenten kestävän liikkuvuuden edistämiseksi; kannustaa neuvostoa aloittamaan rakennusten energianhallintaa koskevan kestävyysraportoinnin ja mahdollistamaan näin täsmällisten toimien toteuttamisen energiankulutuksen vähentämiseksi;

42.

panee merkille, että useilla sosiaalisen median alustoilla kävijämäärä kasvoi vuodesta 2019 vuoteen 2020 ja että neuvostolla on Facebookissa noin 443 000 seuraajaa (lisäystä 8 prosenttia), Twitterissä noin 561 000 seuraajaa (lisäystä 22 prosenttia) ja Instagramissa noin 167 000 seuraajaa (lisäystä 37 prosenttia); panee merkille, että käynnit neuvoston verkkosivustolla lisääntyivät 39 prosentilla ja että vuonna 2020 sivustokäyntejä oli yli 16 miljoonaa; kannustaa neuvostoa vakiinnuttamaan näkyvyytensä avoimeen lähdekoodiin perustuvissa sosiaalisen median verkostoissa lisätäkseen avoimuutta ja tavoittaakseen yhä useampia unionin kansalaisia;

43.

panee merkille, että neuvosto lisäsi yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa covid-19-viestinnän toteuttamiseksi ja perusti tätä varten yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa tiedotusportaalin eli suojatun alustan, jota käytetään uudelleenkäytettävän digitaalisen sisällön jakamiseen jäsenvaltioiden kanssa;

44.

on tietoinen siitä, että neuvosto oli ensimmäinen unionin toimielin, joka perusti verkkosivustolleen covid-19-tietosivun, jonka tarkoituksena on selittää säännöllisesti ja kattavasti unionin ja erityisesti neuvoston toimia covid-19-pandemian johdosta;

45.

kehottaa neuvostoa noudattamaan kaikilta osin talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16. joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (5) mukaisia velvoitteita;

46.

on sitä mieltä, että Euroopan tulevaisuutta käsittelevä konferenssi voi tarjota unionin kansalaisille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille tilaisuuden ilmaista näkemyksensä ja keskustella ehdotuksista, joiden tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja demokraattista vastuuvelvollisuutta unionin talousarvion suhteen, ja erityisesti ehdotuksista neuvoston talousarvion avoimuuden ja luettavuuden parantamiseksi;

47.

korostaa, että nykyisen tulkinnan ja käytännön mukaan parlamentilla on oikeus myöntää vastuuvapaus SEUT 319 artiklan sekä sovellettavien varainhoitoasetuksen säännösten ja parlamentin työjärjestyksen määräysten mukaisesti eli sillä on valta myöntää vastuuvapaus, jotta voidaan säilyttää avoimuus ja varmistaa demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin veronmaksajia kohtaan;

48.

korostaa, että parlamentti on lähes kahdenkymmenen vuoden ajan noudattanut vakiintunutta ja tunnustettua käytäntöä myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille; muistuttaa, että komissio on ilmoittanut, ettei se pysty valvomaan muiden toimielinten talousarvioiden toteuttamista; painottaa komission todenneen useasti, että käytäntöä, jossa parlamentti myöntää kullekin unionin toimielimelle vastuuvapauden niiden hallintomenoista, olisi noudatettava jatkossakin;

49.

korostaa, että nykytilanteessa, jossa parlamentti voi vain tarkistaa tilintarkastustuomioistuimen ja oikeusasiamiehen kertomukset sekä neuvoston verkkosivustolla olevat tiedot mutta se ei saa neuvostolta suullisia tai kirjallisia vastauksia vuotuisen vastuuvapausmenettelyn aikana eli jossa neuvosto kieltäytyy yhteistyöstä parlamentin kanssa vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, parlamentin on mahdotonta tehdä tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä;

50.

pitää valitettavana, että neuvosto on yli vuosikymmenen ajan osoittanut, ettei sillä ole lainkaan poliittista tahtoa tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, minkä vuoksi parlamentin on mahdotonta tehdä tietoon perustuvaa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä; korostaa, että tällä asenteella on ollut pysyvä kielteinen vaikutus molempiin toimielimiin ja se on saattanut huonoon valoon unionin talousarvion hallinnoinnin ja demokraattisen valvonnan sekä horjuttanut kansalaisten luottamusta unionin avoimuuteen; pitää äärimmäisen valitettavana, että neuvosto kieltäytyy edelleen vilpittömästä yhteistyöstä vastuuvapausmenettelyssä ja että tätä on kestänyt yli kymmenen vuotta;

51.

korostaa, että vaikka nykytilannetta pitää parantaa lisäämällä toimielinten välistä yhteistyötä perussopimusten puitteissa, perussopimusten tarkistaminen voisi selkeyttää vastuuvapausmenettelyä ja lisätä sen avoimuutta siten, että parlamentille annetaan nimenomainen toimivalta myöntää vastuuvapaus kaikille unionin toimielimille, elimille, toimistoille ja virastoille erikseen;

52.

muistuttaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö tukee veronmaksajien ja yleisön oikeutta saada tietoa julkisten tulojen käytöstä; vaatii siksi kunnioittamaan täysimääräisesti parlamentin oikeuksia ja roolia demokraattisen vastuuvelvollisuuden periaatteen takaajana; kehottaa neuvostoa noudattamaan asianmukaisesti parlamentin vastuuvapausmenettelyn aikana hyväksymiä suosituksia;

53.

ei pidä hyväksyttävänä, että covid-19-pandemiaa ja tätä poikkeuksellista tilannetta on käytetty tekosyynä olla jatkamatta vastuuvapausmenettelyä koskevia toimielinten välisiä neuvotteluja; on kuitenkin edelleen vakuuttunut siitä, että asiasta voidaan päästä sopimukseen, jos neuvosto osoittaa yhtään poliittista tahtoa yhteistyöhön; kehottaa siksi neuvostoa aloittamaan neuvottelut parlamentin kanssa uudelleen ilman aiheetonta viivytystä, jotta voidaan löytää ratkaisu nykyisessä vastuuvapausmenettelyn kehyksessä, jos se on kiinnostunut osoittamaan unionin kansalaisille, että se suhtautuu vakavasti talousarvion asianmukaiseen valvontaan ja avoimuuteen siten, että samalla kunnioitetaan parlamentilla ja neuvostolla vastuuvapausmenettelyssä olevia rooleja.