(1)

Unionin ja Ukrainan assosiaatiosopimus (2), johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2017. Koska 23 päivänä kesäkuuta 2022 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tunnusti Ukrainan eurooppalaiset tulevaisuudennäkymät ja päätti myöntää Ukrainalle ehdokasmaan aseman, Ukrainalle olisi voitava myöntää unionin makrotaloudellista rahoitusapua.

(2)

Keväällä 2014 Ukraina alkoi toteuttaa kunnianhimoista uudistusohjelmaa, jonka tarkoituksena on vakauttaa maan taloutta ja parantaa sen kansalaisten toimeentuloa. Sen tärkeimpiä painopisteitä ovat korruptiontorjunta sekä perustuslain, vaalijärjestelmän ja oikeuslaitoksen uudistaminen. Kyseisten uudistusten toteuttamista tuettiin kuudella perättäisellä makrotaloudellisella rahoitusapuohjelmalla, joiden puitteissa Ukraina on saanut apua yhteensä 6,2 miljardia euroa lainoina. Viimeisimmän makrotaloudellisen hätäavun, joka myönnettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/313 (3) nojalla jännitteiden kasvaessa Venäjän vastaisella rajalla, Ukrainalle myönnettiin 1,2 miljardia euroa rahoitusta lainoina, jotka maksettiin kahdessa 600 miljoonan euron erässä maalis- ja toukokuussa 2022.

(3)

Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainaan 24 päivästä helmikuuta 2022 on aiheuttanut Ukrainalle markkinoilta saatavan rahoituksen tyrehtymisen ja julkisten tulojen jyrkän laskun, kun taas humanitaariseen tilanteeseen puuttumiseen ja valtion palvelujen jatkuvuuden ylläpitämiseen osoitetut julkiset menot ovat lisääntyneet huomattavasti. Tässä erittäin epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) parhaat arviot Ukrainan rahoitustarpeista viittaavat poikkeukselliseen noin 39 miljardin Yhdysvaltain dollarin rahoitusvajeeseen vuonna 2022, josta noin puolet voitaisiin kattaa, jos tähän mennessä luvattu kansainvälinen tuki maksettaisiin kokonaisuudessaan. Unionin Ukrainalle tämän päätöksen nojalla antaman makrotaloudellisen rahoitusavun, joka on ensimmäinen vaihe kokonaisuudessaan enintään 9 miljardin euron poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa, pikaisen myöntämisen nykyisissä poikkeusoloissa katsotaan olevan tarkoituksenmukainen lyhyen aikavälin vastaus Ukrainan välittömiin kaikkein kiireellisimpiin rahoitustarpeisiin ja maan makrotaloudelliseen vakauteen kohdistuviin huomattaviin riskeihin. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuetaan Ukrainan makrotaloudellista vakautta, ja vahvistetaan maan kriisinsietokykyä, mikä näin ollen edistää Ukrainan julkisen velan kestävyyttä ja sen kykyä viime kädessä vastata velkavelvoitteistaan.

(4)

Tähän päätökseen perustuvan unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä vahvistetaan, ottaen huomioon myös suunniteltu täysimittainen poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu, Ukrainan jäljellä olevien ulkoisen rahoituksen tarpeiden määrällisen kokonaisarvioinnin perusteella ottaen huomioon Ukrainan kyky huolehtia rahoituksestaan omin varoin; kokonaisarvio on tehty yhteistyössä IMF:n ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Määrää vahvistettaessa otetaan myös huomioon kahden- ja monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet, tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä ja unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Ukrainassa ja unionin yleisen osallistumisen tuottama lisäarvo. Ukrainan viranomaisten sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön IMF:n kanssa lyhyen aikavälin hätätoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ja niiden aikomus työskennellä IMF:n kanssa asianmukaisen talousohjelman laatimiseksi, kun olosuhteet sen sallivat, olisi otettava huomioon. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä säilyttämään makrotaloudellinen vakaus ja kriisinsietokyky sotaolosuhteissa. Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen tavoitteiden yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden mukainen.

(5)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Ukrainaan soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(6)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että Ukrainassa noudatetaan tehokkaita demokraattisia mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – sekä oikeusvaltioperiaatetta ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Käynnissä oleva sota ja erityisesti nykytilanteessa sovellettava sotalaki eivät saisi vaikuttaa kaventavasti kyseisiin periaatteisiin, vaikka valta on keskitetty toimeenpanovallan käyttäjälle.

(7)

Sen varmistamiseksi, että unionin poikkeukselliseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Ukrainan olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden kyseiseen rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi lainasopimuksessa olisi määrättävä, että komissio huolehtii tarkastuksista, tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto käyttää toimivaltaansa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (4), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, artiklan 129 ja 220 mukaisesti.

(8)

Tämän päätöksen mukaiseen unionin makrotaloudellisen rahoitusapuun, joka on Ukrainalle kaavaillun täysimittaisen poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanon ensimmäinen vaihe, olisi liitettävä yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettavia tiukkoja raportointivaatimuksia. Kyseisillä tiukoilla raportointivaatimuksilla olisi pyrittävä, nykyisissä sotaolosuhteissa, varmistamaan, että varoja käytetään tehokkaalla, läpinäkyvällä ja vastuullisella tavalla. Tuleviin makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioihin tullaan liittämään toimintapoliittisia ehtoja, joilla olisi pyrittävä vahvistamaan Ukrainan välitöntä selviytymiskykyä ja sen pitkän aikavälin velkakestävyyttä ja vähentämään siten riskejä, jotka liittyvät sen jäljellä olevien ja tulevien lainojen takaisinmaksuun.

(9)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti.

(10)

Tämän päätöksen mukainen enintään yhden miljardin euron makrotaloudellinen rahoitusapu muodostaa unionille rahoitusvastuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (6) perustetun ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kokonaismäärän puitteissa.

(11)

Varainhoitoasetuksen 210 artiklan 3 kohdan mukaisesti talousarviotakuista tai rahoitusavusta aiheutuvat talousarviosta katettavat ehdolliset velat on arvioitava kestäviksi, jos niiden ennakoitu monivuotinen kehitys noudattaa rajoituksia, jotka asetetaan neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (7), ja neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (8) 3 artiklan 1 kohdassa esitettyä vuotuisten maksumäärärahojen enimmäismäärää. Jotta unioni voisi antaa Ukrainalle makrotaloudellisena rahoitusapuna merkittävää tukea taloudellisesti turvallisella tavalla ja säilyttää samalla unionin korkean luottokelpoisuuden ja näin ollen sen kapasiteetin tarjota vaikuttavaa rahoitusta sekä sen sisä- että ulkopolitiikan puitteissa, on olennaisen tärkeää suojata asianmukaisesti unionin talousarviota kyseisten ehdollisten velkojen toteutumiselta ja varmistaa, että ne ovat taloudellisesti kestäviä varainhoitoasetuksen 210 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun mukaisesti.

(12)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti on välttämätöntä, ennen kuin Ukrainalle myönnetään makrotaloudellisen rahoitusavun lisälainoja, vahvistaa yhteisen vararahaston häiriönsietokykyä keinoilla, jotka ovat oikeassa suhteessa niihin riskeihin, jotka aiheutuvat tämän päätöksen nojalla Ukrainalle annettavaan unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvistä ehdollisista veloista. Ilman tällaista vahvistamista unionin talousarviosta ei pystyttäisi taloudellisesti turvallisin perustein tarjoamaan apua, jota Ukrainan sodasta johtuvat tarpeet edellyttävät. Unionin talousarvion suojaamiseksi nykyisen arvion perusteella Ukrainalle myönnettävän unionin täysimääräisen poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun enintään 8,8 miljardin euron lainojen, mukaan lukien tämä 1 miljardin euron erä, varausasteen olisi oltava 70 prosenttia laina-arvosta.

(13)

Tämän perusteella 1 miljardin euron lainan varausasteeksi olisi vahvistettava 70 prosenttia sen sijaan, että sovellettaisiin asetuksen (EU) 2021/947 31 artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa säädettyä yleissääntöä. Varaukseen tarvittava 700 miljoonan euron määrä olisi rahoitettava asetuksen (EU) 2021/947 mukaisista maantieteellisistä määrärahoista. Tämä määrä olisi sidottava ja maksettava yhteiseen vararahastoon sille varattuun osioon vuoteen 2027 saakka.

(14)

Kun otetaan huomioon unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tämän erän korotettu varausaste, on aiheellista hallinnoida rahoitusvastuuta tämän päätöksen mukaisesta makrotaloudellisesta rahoitusavusta erillään muista ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn mukaisista rahoitusvastuista. Lisäksi ehdotetaan, että yhteiseen vararahastoon tämän päätöksen mukaisen makrotaloudellisen rahoitusavun osalta varattuja varoja käytetään yksinomaan tämän päätöksen mukaisiin rahoitusvastuisiin sen sijaan, että niitä käytettäisiin asetuksen (EU) 2021/947 31 artiklan 6 kohdassa säädetyn yleissäännön mukaisesti. Sen jälkeen tämän päätöksen mukaisen makrotaloudellisen rahoitusavun osalta varattu rahoitus olisi jätettävä varainhoitoasetuksen 213 artiklan mukaisesti täytäntöönpannun tosiasiallisen rahoitusasteen soveltamisalan ulkopuolelle.

(15)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli antaa unionin makrotaloudellista lisärahoitusapua Ukrainalle erityisesti sen talouden häiriönsietokyvyn ja vakauden tukemiseksi, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(16)

Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota on aiheuttanut poikkeukselliset olosuhteet, jotka tekevät asiasta kiireellisen ja sen vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(17)

Kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama Ukrainan vaikea tilanne ja sen tukeminen sen pitkän aikavälin vakausuralla, on aiheellista poiketa varainhoitoasetuksen 220 artiklan 5 kohdan e alakohdasta ja antaa unionille mahdollisuus kattaa tämän päätöksen mukaiseen lainaan liittyvät korkokustannukset ja luopua muutoin Ukrainan vastuulla olevista hallinnollisista kustannuksista. Korkotuki olisi poikkeuksellisesti myönnettävä varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna välineenä, jolla katsotaan voitavan varmistaa tuen vaikuttavuus, ja se olisi rahoitettava unionin talousarviosta. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana korkotuki olisi katettava asetuksen (EU) 2021/947 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetusta kokonaismäärärahasta. Ukrainan olisi voitava pyytää korkotukea ja hallinnollisista kustannuksista luopumista vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Jotta pääoman takaisinmaksussa olisi joustovaraa, olisi varainhoitoasetuksen 220 artiklan 2 kohdasta poiketen oltava myös mahdollista jatkaa lainaan liittyviä unionin lukuun otettuja lainoja.

(18)

Ukrainan tilanne huomioon ottaen tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Komissio on tutkinut suojatun maantieteellisen merkinnän ”Bouches-du-Rhône” eritelmän muutoksen hyväksymistä koskevan pyynnön, jonka Ranska on esittänyt asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklan mukaisesti. Muutoksella muutetaan nimitys ”Bouches-du-Rhône” muotoon ”Pays des Bouches-du-Rhône”.

(2)

Komissio on julkaissut eritelmän muutoksen hyväksymispyynnön asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisia vastaväitteitä.

(4)

Eritelmän muutos olisi sen vuoksi hyväksyttävä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/1141 (2) vahvistetaan unionin kannalta merkityksellisten haitallisten vieraslajien luettelo, jäljempänä ’unionin luettelo’, joka on saatettava tarvittaessa ajan tasalle asetuksen (EU) N:o 1143/2014 4 artiklan 2 kohdan nojalla.

(2)

Komissio on todennut saatavilla olevan tieteellisen näytön ja asetuksen (EU) N:o 1143/2014 5 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyn riskinarvioinnin perusteella, että kaikki mainitun asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädetyt perusteet täyttyvät seuraavien haitallisten vieraslajien osalta: Ameiurus melas (Rafinesque, 1820), Axis axis (Erxleben, 1777), Callosciurus finlaysonii (Horsfield, 1823), Celastrus orbiculatus Thunb., Channa argus (Cantor, 1842), Faxonius rusticus (Girard, 1852), Fundulus heteroclitus (Linnaeus, 1766), Gambusia affinis (Baird & Girard, 1853), Gambusia holbrooki Girard, 1859, Hakea sericea Schrad. & J.C.Wendl., Koenigia polystachya (Wall. ex Meisn.) T.M.Schust. & Reveal, Lampropeltis getula (Linnaeus, 1766), Limnoperna fortunei (Dunker, 1857), Morone americana (Gmelin, 1789), Pistia stratiotes L., Pycnonotus cafer (Linnaeus, 1766), Rugulopteryx okamurae (E.Y.Dawson) I.K.Hwang, W.J.Lee & H.S.Kim, 2009, Solenopsis geminata (Fabricius, 1804), Solenopsis invicta Buren, 1972, Solenopsis richteri Forel, 1909, Wasmannia auropunctata (Roger, 1863) ja Xenopus laevis (Daudin, 1802).

(3)

Komissio on todennut, että kaikkien mainittujen haitallisten vieraslajien osalta on asianmukaisesti otettu huomioon kaikki asetuksen (EU) N:o 1143/2014 4 artiklan 6 kohdassa esitetyt näkökohdat.

(4)

Lajeja Xenopus laevis (Daudin, 1802) ja Fundulus heteroclitus (Linnaeus, 1766) käytetään tieteelliseen tutkimukseen, jota ei tulisi keskeyttää. Kyseisten lajien sisällyttämistä unionin luetteloon olisi lykättävä, jotta jäsenvaltioilla olisi aikaa valmistautua asetuksen (EU) N:o 1143/2014 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen lupien myöntämiseen ennen kuin kyseiset lajit tulevat osaksi luetteloa.

(5)

Kun otetaan huomioon lajien Pistia stratiotes L. ja Celastrus orbiculatus Thunb. viljelijöiden pitkäaikaiset investoinnit joissakin jäsenvaltioissa, näiden lajien sisällyttämiseen unionin luetteloon olisi sovellettava siirtymäaikaa.

(6)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2016/1141 olisi muutettava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat haitallisia vieraslajeja käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Belgia, Espanja, Ranska, Latvia ja Portugali toimittivat komissiolle hakemuksen mikrobivarantojen tutkimusinfrastruktuurin (Microbial Resource Research Infrastructure) perustamisesta eurooppalaisena tutkimusinfrastruktuurikonsortiona (MIRRI-ERIC), jäljempänä ’hakemus’.

(2)

Hakijat ovat sopineet, että MIRRI- ERICin isäntäjäsenvaltio on Portugali.

(3)

Asetus (EY) N:o 723/2009 on sisällytetty Euroopan talousalueesta (ETA) tehtyyn sopimukseen ETA:n sekakomitean päätöksellä N:o 72/2015 (2).

(4)

Komissio on arvioinut hakemuksen asetuksen (EY) N:o 723/2009 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja katsoo, että se täyttää asetuksessa säädetyt vaatimukset. Arvioinnin yhteydessä komissio vastaanotti näkemyksiä mikrobivarantojen tutkimusinfrastruktuurin alan riippumattomilta asiantuntijoilta.

(5)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 723/2009 20 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 10 artiklassa säädetään, että sianruhojen unionin luokitteluasteikkoja sovelletaan mainitun asetuksen liitteessä IV olevan B kohdan mukaisesti. Mainitun asetuksen liitteessä IV olevan B jakson IV kohdan 1 alakohdassa säädetään, että sianruhojen luokittelussa vähärasvaisen lihan osuus arvioidaan komission hyväksymillä luokitusmenetelmillä, että ainoastaan sellaiset tilastollisesti todistetut arviointimenetelmät hyväksytään, jotka perustuvat yhden tai useamman anatomisen osan fyysiseen mittaukseen, ja että luokitusmenetelmät hyväksytään edellyttäen, että arviointivirhettä koskevaa tilastollista enimmäispoikkeamaa noudatetaan. Sallittu poikkeama määritellään komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/1182 (2) liitteessä V olevan A osan 1 kohdan 2 alakohdassa.

(2)

Komission päätöksellä 2009/12/EY (3) hyväksytään seitsemän sianruhojen luokitusmenetelmän käyttö Tanskassa.

(3)

Luokitusmenetelmien ja niissä käytettävien laitteiden muutoksia ei sallita, ellei niitä hyväksytä nimenomaisesti komission täytäntöönpanopäätöksellä.

(4)

Tanska on pyytänyt komissiota peruuttamaan menetelmien ”Klassificeringscenter-laite (KC)”, ”Uni-Fat-O-Meater-laite (Unifom)”, ”AutoFOM 1 -laite eli täysautomaattinen ruhojen ultraääniluokituslaite” ja ”AutoFOM DK -laite eli päivitetty täysautomaattinen ruhojen ultraääniluokituslaite” hyväksynnän.

(5)

Tanska on myös pyytänyt komissiota hyväksymään kaksi uutta menetelmää: ”täysautomaattinen ruhojen ultraääniluokituslaitteisto (AutoFOM IV)” ja ”manuaalinen ZP-mittatikkumenetelmä”. Tätä varten Tanska on esittänyt delegoidun asetuksen (EU) 2017/1182 11 artiklan 3 kohdassa säädetyssä pöytäkirjassa yksityiskohtaisen kuvauksen leikkuukokeesta ja ilmoittanut periaatteet, joihin nämä menetelmät perustuvat, leikkuukokeensa tulokset ja vähärasvaisen lihan prosenttiosuuden arvioinnissa käytetyt kaavat.

(6)

Tanska on myös pyytänyt komissiota hyväksymään kolmen menetelmän päivitetyt kaavat (”Fat-O-Meater / Manuel Klassificering -laite (FOM/MK)”, ”Fat-O-Meater II -laite (FOM II)” ja ”Automatic ultrasound instrument -laite (AutoFOM III)”, jotka on jo hyväksytty päätöksellä 2009/12/EY sianruhojen luokitusta varten Tanskan alueella.

(7)

Pyyntöä tarkasteltaessa on käynyt ilmi, että delegoidun asetuksen (EU) 2017/1182 liitteessä V olevassa A osassa vahvistetut edellytykset ja vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat näiden kahden uuden luokitusmenetelmän hyväksymistä ja kolmen muun kaavan päivittämistä, täyttyvät. Sen vuoksi kyseiset luokitusmenetelmät ja kaavat olisi sallittava Tanskassa.

(8)

Selkeyteen ja oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä päätös 2009/12/EY olisi sen vuoksi kumottava.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,