ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 427

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

64. vuosikerta
30. marraskuuta 2021


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2021/2084, annettu 24 päivänä marraskuuta 2021, unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2021/2085, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta

17

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2086, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 liitteiden II ja IV muuttamisesta saostettujen fosfaattisuolojen ja -johdannaisten lisäämiseksi EU-lannoitevalmisteiden ainesosaluokaksi ( 1 )

120

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2087, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 liitteiden II, III ja IV muuttamisesta termisessä hapetuksessa muodostuvien materiaalien ja niiden johdannaisten lisäämiseksi EU-lannoitevalmisteiden ainesosaluokaksi ( 1 )

130

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2088, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1009 liitteiden II, III ja IV muuttamisesta pyrolyysissa ja kaasutuksessa muodostuvien materiaalien lisäämiseksi EU-lannoitevalmisteiden ainesosaluokaksi ( 1 )

140

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2089, annettu 21 päivänä syyskuuta 2021, delegoidun asetuksen (EU) 2019/2122 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tietyistä vähäriskisistä tavaraluokista, matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin kuuluvista tavaroista ja rajatarkastusasemilla tehtävästä virallisesta valvonnasta vapautetuista lemmikkieläimistä sekä kyseisen delegoidun asetuksen ja delegoidun asetuksen (EU) 2019/2074 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse viittauksista tiettyihin kumottuihin säädöksiin ( 1 )

149

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2090, annettu 25 päivänä marraskuuta 2021, titaanidioksidin hyväksynnän epäämisestä rehun lisäaineena kaikkien eläinlajien osalta ( 1 )

160

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2091, annettu 26 päivänä marraskuuta 2021, varainhoitovuodelta 2021 siirrettyjen määrärahojen takaisinmaksusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti

162

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2092, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, kaliumdiformiaatin hyväksymisestä lihasikojen ja vieroitettujen porsaiden rehun lisäaineena ( 1 )

166

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2093, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, dinatrium-5’-guanylaatin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )

169

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2094, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, dekokinaatin (Deccox ja Avi-Deccox 60G) hyväksymisestä broilerien rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Zoetis Belgium SA) ja asetuksen (EY) N:o 1289/2004 kumoamisesta ( 1 )

173

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2095, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, emäksisen L-lysiinin, L-lysiinimonohydrokloridin ja L-lysiinisulfaatin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )

179

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2096, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, endo-1,4-beeta-ksylanaasin, jota tuottaa Trichoderma reesei CBS 143953, hyväksymisestä kaikkien siipikarjalajien, lihasikojen, porsaiden ja kaikkien toissijaisten sikaeläinten rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Danisco (UK) Ltd, jota edustaa unionissa Genencor International B.V.) ( 1 )

187

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/2097, annettu 29 päivänä marraskuuta 2021, bentsoehaposta, kalsiumformiaatista ja fumaarihaposta tehdyn valmisteen hyväksymisestä lihakalkkunoiden ja siitoseläimiksi kasvatettavien kalkkunoiden rehun lisäaineena (hyväksynnän haltija Novus Europe NV) ( 1 )

190

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2021/2098, annettu 25 päivänä marraskuuta 2021, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen

194

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2021/2082, annettu 26 päivänä marraskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 376/2014 täytäntöönpanoa koskevista järjestelyistä yhteisen eurooppalaisen riskiluokitusjärjestelmän osalta ( EUVL L 426, 29.11.2021 )

196

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

PÄÄTÖKSET

30.11.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 427/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/2084,

annettu 24 päivänä marraskuuta 2021,

unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä käynnistämään metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 185 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikkatavoitteita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (3) on perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa”, joka tarjoaa poliittisen ja oikeudellisen kehyksen eurooppalaisille kumppanuuksille yksityisen tai julkisen sektorin kumppanien tai molempien kesken. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeinen osa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimintapoliittista lähestymistapaa. Niiden tarkoituksena on toteuttaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa vahvistetut unionin sitoumukset ja ensisijaiset tavoitteet ja varmistaa selkeät vaikutukset unionin, sen kansalaisten ja ympäristön näkökulmasta; tämä voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksien ja sellaisen strategisen vision avulla, johon kumppanit ovat yhdessä sitoutuneet, kuin pelkillä unionin toimilla.

(2)

Erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman pilariin II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” (pilari II) kuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien odotetaan olevan tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan strategiset tavoitteet eli nopeuttamaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (4) nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, mukaisten unionin sitoumusten toteuttamista sekä siirtymistä kohti vihreää ja digitaalista Eurooppaa samalla kun edistetään yhteiskunnan, talouden ja ympäristön kriisinsietokykyä tukevaa elpymistä. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeisiä vastattaessa monimutkaisiin rajat ylittäviin haasteisiin, jotka edellyttävät yhdennettyä toimintatapaa. Niiden avulla voidaan puuttua muutosvaiheen häiriöihin sekä järjestelmä- ja markkinahäiriöihin kokoamalla yhteen laajasti eri arvoketjujen, tutkimus- ja innovointialojen ja teollisten ekosysteemien toimijoita, jotta voidaan luoda yhteinen visio ja toteuttaa sitä konkreettisten etenemissuunnitelmien ja toimien koordinoidun täytäntöönpanon muodossa. Niiden ansiosta myös toimet ja resurssit voidaan kohdentaa yhteisiin prioriteetteihin tulevaisuuden monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi tarkoituksena hyödyttää yhteiskuntaa.

(3)

Ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja vaikuttavuuden varmistamiseksi eurooppalaisia kumppanuuksia olisi kehitettävä siten, että toimintaan otetaan laajasti mukaan eri puolilla Eurooppaa toimivia asiaankuuluvia sidosryhmiä, joita ovat teollisuus, korkeakoulut, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, sekä kansalaisjärjestöt, mukaan lukien tutkimusta ja innovointia tukevat tai harjoittavat säätiöt. Eurooppalaisten kumppanuuksien olisi myös oltava yksi toimenpiteistä, joilla vahvistetaan yhteistyötä ja synergioita kansainvälisellä tasolla yksityisen sektorin kumppanien kesken ja julkisen sektorin kumppanien kesken sekä niiden välillä, myös yhdistämällä tutkimus- ja innovointiohjelmia ja rajat ylittäviä investointeja niin, että saadaan aikaan molemminpuolista hyötyä kansalaisille ja yrityksille.

(4)

Olisi perustettava metrologiaa koskeva eurooppalainen kumppanuus. Tällaisen kumppanuuden tarkoituksena on olla tehokkaampi toteutusmuoto kuin perinteiset ehdotuspyynnöt tai yhteisrahoitetut kumppanuudet, jotka perustuisivat asiaankuuluvien II pilarin klusterien puitteissa laadittuihin työohjelmiin.

(5)

Metrologiaa koskevan eurooppalaisen kumppanuuden, jäljempänä ’metrologiakumppanuus’, olisi toteutettava tehtävänsä ja tavoitteensa selkeällä, yksinkertaisella ja joustavalla tavalla houkuttelevuutensa lisäämiseksi teollisuuden, pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien keskuudessa.

(6)

Metrologiakumppanuudella olisi edistettävä ja palkittava tieteellistä huippuosaamista ja tuettava unionissa tuotettujen tutkimus- ja innovointitulosten käyttöönottoa ja järjestelmällistä käyttöä, myös varmistamalla, että sen toimien täytäntöönpanossa otetaan huomioon uusin tieteellinen näyttö ja perustutkimuksen tulokset. Sillä olisi myös pyrittävä varmistamaan, että teollisuus ja innovoijat ja viime kädessä koko yhteiskunta ottavat käyttöön sen toimien tulokset.

(7)

Tieteellisen huippuosaamisen varmistamiseksi ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 13 artiklaa noudattaen metrologiakumppanuudella olisi edistettävä akateemista vapautta kaikissa osallistujavaltioissa, erityisesti vapautta tehdä tieteellistä tutkimusta, ja edistettävä korkeinta tieteellisen luotettavuuden vaatimustasoa.

(8)

Asetuksen (EU) 2021/695 tavoitteiden mukaisesti kaikilla jäsenvaltioilla ja kaikilla Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneilla kolmansilla mailla olisi oltava oikeus osallistua metrologiakumppanuuteen. Täydentävyyden varmistamiseksi Euroopan talousalueella (ETA) ja suhteessa muihin naapurimaihin muiden kolmansien maiden olisi voitava osallistua metrologiakumppanuuteen edellyttäen, että ne tekevät tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan asiaankuuluvan kansainvälisen sopimuksen unionin kanssa ja että osallistujavaltiot antavat sille hyväksyntänsä.

(9)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa otetaan käyttöön eurooppalaisia kumppanuuksia koskeva aiempaa strategisempi, johdonmukaisempi ja vaikutuslähtöisempi toimintatapa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) (5) väliarvioinnista saatujen kokemusten pohjalta. Asetus (EU) 2021/695 tarjoaa mahdollisuuden tehostaa institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien käyttöä erityisesti keskittymällä selkeisiin tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, ja varmistamalla, että kumppanuudet selkeästi tukevat asiaan liittyviä unionin politiikan painopisteitä ja toimintapolitiikkoja. Tiivis yhteistyö, keskinäinen täydentävyys ja synergiat muiden asiaan liittyvien ohjelmien ja aloitteiden kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla, mukaan lukien Euroopan tutkimusneuvoston ja Euroopan innovaationeuvoston kanssa, ja erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa ovat keskeisiä, jotta voidaan edistää innovointikehitystä ja tutkimusta muilla aloilla, saada aikaan suurempi vaikutus ja varmistaa tulosten hyödyntäminen kaikilla asiaankuuluvilla aloilla, joilla teknologian kehitys liittyy metrologiaan, kuten digitalisaatio, tekoäly, energia, älykäs terveydenhuolto, ilmasto, autonominen liikenne ja kiertotalous.

(10)

Unioni myönsi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 555/2014/EU (6) eurooppalaiseen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelmaan, jäljempänä ’EMPIR-ohjelma’, rahoitusosuuden, joka vastaa EMPIR-ohjelmaan osallistuvien valtioiden rahoitusosuutta, kuitenkin enintään 300 000 000 euroa, Horisontti 2020 -ohjelman keston ajaksi. Heinäkuussa 2017 tehdyn EMPIR-ohjelman väliarvioinnin johdosta ehdotettiin uuden aloitteen käynnistämistä.

(11)

Unionin metrologiakumppanuuden rahoitusosuuden ehtona olisi oltava, että osallistujavaltiot antavat virallisen sitoumuksen osallistumisestaan metrologiakumppanuuden täytäntöönpanon rahoitukseen ja että ne myös täyttävät kyseiset sitoumukset. Osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien olisi sisällettävä osuus metrologiakumppanuuden täytäntöönpanoon liittyviin hallintomenoihin, joiden enimmäismäärä on viisi prosenttia sen määrärahoista. Osallistujavaltioiden olisi sitouduttava tarvittaessa lisäämään rahoitusosuuttaan metrologiakumppanuudessa vararahoituksella sen varmistamiseksi, että ne voivat rahoittaa metrologiakumppanuuden toimintaan osallistuvia kansallisia yksikköjään, kansallisia metrologialaitoksiaan ja nimettyjä laitoksiaan. Metrologiakumppanuuden yhteinen toteutus edellyttää täytäntöönpanorakennetta. Unionin rahoitusosuutta olisi hallinnoitava moitteettoman varainhoidon periaatteen ja välillistä hallinnointia koskevien asiaankuuluvien sääntöjen, jotka on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (7), mukaisesti.

(12)

Metrologiakumppanuus, joka on linjassa unionin politiikan painopisteiden kanssa, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, ihmisten hyväksi toimiva talous ja Euroopan digitaalinen valmius, olisi toteutettava kymmenen vuoden ajanjaksolla vuosina 2021–2031. Metrologiakumppanuuteen olisi sisällytettävä uusia toimintoja verrattuna EMPIR-ohjelmaan, ja siinä olisi erityisesti kehitettävä eurooppalaisia metrologiaverkostoja, jotka olisi perustettava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja joilla pyritään vastaamaan keskeisiin yhteiskunnallisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin ja kehitteillä olevien teknologioiden ja innovaatioiden metrologiatarpeisiin. Kyseisten verkostojen kautta tarjottavan metrologiakapasiteetin olisi vastattava muita maailman johtavia metrologiajärjestelmiä, oltava verrattavissa niihin ja edustettava maailmanluokan huippuosaamista. Metrologiakumppanuutta koskevat ehdotuspyynnöt olisi käynnistettävä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman täytäntöönpanon aikana, ja niiden olisi oltava avoimia, läpinäkyviä ja kilpailuun perustuvia. Metrologiakumppanuudella olisi edistettävä osaajien liikkuvuutta ja osaamisen kehittämistä, myös taitojen hankintaan ja uudelleenkoulutukseen liittyvien mahdollisuuksien avulla.

(13)

Metrologiakumppanuuden toiminnan olisi oltava Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoitteiden ja tutkimus- ja innovointipainopisteiden sekä asetuksen (EU) 2021/695 10 artiklassa ja liitteessä III vahvistettujen yleisten periaatteiden ja edellytysten mukaista siten, että sillä tuetaan muun muassa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa Euroopan teollisuudessa, erityisesti pk-yrityksissä, ja viime kädessä koko yhteiskunnassa.

(14)

Unionin rahoitusosuudelle metrologiakumppanuudessa olisi vahvistettava enimmäismäärä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman keston ajaksi. Unionin rahoitusosuuden olisi kyseisen enimmäismäärän puitteissa oltava osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien suuruinen, jotta voidaan varmistaa suuri vipuvaikutus ja osallistujavaltioiden ohjelmien tiiviimpi yhdentyminen.

(15)

Metrologiakumppanuus olisi rahoitettava unionin ohjelmista neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (8) säädetyn vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Asetuksen (EU) 2021/695 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti metrologiakumppanuuden olisi noudatettava selkeää elinkaariajattelua. Jotta unionin taloudellisia etuja voitaisiin suojata asianmukaisesti, metrologiakumppanuus olisi perustettava 31 päivänä joulukuuta 2031 päättyväksi kaudeksi, jotta se voi hoitaa avustusten toteuttamiseen liittyvät velvollisuutensa siihen saakka, kunnes viimeisimmät käynnistetyt epäsuorat toimet on saatu päätökseen.

(16)

Asetuksen (EU) 2021/695 3 artiklan mukaisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yleisenä tavoitteena on saada unionin tutkimus- ja innovointi-investointien avulla aikaan tieteellisiä, teknologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja edistää unionin kilpailukykyä kaikissa jäsenvaltioissa, myös unionin teollisuudessa, saavuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet, edistää unionin tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista, vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet noudattamalla kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman periaatteita ja Pariisin ilmastosopimusta, sekä vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta.

(17)

Osallistujavaltiot ovat sopineet aiempien aloitteiden eli eurooppalaisen metrologian tutkimusohjelman (EMRP) ja EMPIR-ohjelman täytäntöönpanorakenteesta. Tällaiseksi rakenteeksi perustettiin vuonna 2007 eurooppalainen alueellinen metrologiajärjestö EURAMET e.V. (EURAMET), joka on Saksan oikeuden mukainen voittoa tavoittelematon yhdistys. EURAMETilla on myös tehtäviä ja velvoitteita, jotka liittyvät metrologian laajempaan eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen yhdenmukaistamiseen. EURAMETin täysjäsenyys on avoin kaikille eurooppalaisille kansallisille metrologialaitoksille ja liitännäisjäsenyys eurooppalaisille nimetyille laitoksille. EURAMETin jäsenyys ei edellytä kansallisen metrologian tutkimusohjelmien olemassaoloa. Koska EMPIR-ohjelman väliarvioinnin mukaan EURAMETin hallintorakenne on osoittautunut tehokkaaksi ja laadukkaaksi EMRP:n ja EMPIR-ohjelman täytäntöönpanon kannalta, EURAMETia olisi käytettävä myös metrologiakumppanuuden panemiseksi täytäntöön. EURAMETin olisi sen vuoksi hallinnoitava unionin rahoitusosuutta.

(18)

EURAMETin olisi hallinnoitava keskitetysti metrologiakumppanuuteen suoritettavia rahoitusosuuksia asetuksen (EU) 2021/695 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämä ei saisi rajoittaa osallistujavaltioiden mahdollisuutta suorittaa suoria rahoitusosuuksia nimetyille kansallisille metrologialaitoksille koordinoidun toimintatavan mukaisesti metrologian kumppanuuskomitean kautta.

(19)

Metrologiakumppanuudella olisi pyrittävä edistämään tehokkaasti yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille ja erityisesti varmistamaan mahdollisuuksien mukaan sukupuolten tasapuolinen edustus metrologiakumppanuuden asiaankuuluvissa elimissä ja arviointilautakunnissa sekä muissa asiaankuuluvissa neuvoa-antavissa elimissä.

(20)

Asetuksen (EU) 2021/695 49 artiklan 4 kohdan ja komission asiantuntijaryhmiä koskevien asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti komission olisi valittava metrologiakumppanuuden ohjausryhmän jäsenet ottamalla erityisesti asianmukaisesti huomioon mahdolliset sidonnaisuusilmoitukset.

(21)

Metrologiakumppanuuden tavoitteiden saavuttamiseksi EURAMETin olisi tarjottava rahoitustukea pääasiassa avustuksina EURAMETin tasolla valittuihin toimiin osallistuville. Kyseiset toimet olisi valittava EURAMETin vastuulla avointen, läpinäkyvien ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Metrologiakumppanuuden olisi lisättävä parhaansa mukaan ehdotuspyyntöjen näkyvyyttä julkaisemalla ne hyvissä ajoin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman osallistujaportaalissa sekä tuomalla ehdotuspyyntöjä esiin ja levittämällä niistä tietoa laajasti uusien tulokkaiden osallistumisen lisäämiseksi. Paremmuusjärjestyksen olisi oltava sitova, kun ehdotuksia valitaan ja unionin rahoitusosuudesta ja osallistujavaltioiden rahoitusosuuksista kohdennetaan rahoitusta tutkimushankkeisiin ja niihin liittyvään toimintaan. Asetuksen (EU) 2021/695 28 artiklan 3 kohdan ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman työohjelman mukaisesti vuotuisen työohjelman sääntöihin, joita sovelletaan samalla sijalla oleviin ehdotuksiin, olisi voitava sisällyttää ehtoja, jotka koskevat pk-yritysten osallistumista sekä sukupuoli- ja maantieteellistä jakaumaa. Rahoitettavien toimien olisi oltava EURAMETin vastuulla myös toiminnassa, joka rahoitetaan osallistujavaltioiden eurooppalaisiin metrologiaverkostoihin suorittamilla rahoitusosuuksilla.

(22)

Metrologiakumppanuudesta rahoitettaviin epäsuoriin toimiin osallistumiseen sovelletaan asetusta (EU) 2021/695. Metrologiakumppanuuden erityisten toiminnallisten tarpeiden vuoksi, joita ovat etenkin tulevien eurooppalaisten metrologiaverkostojen muodostaminen ja hallinnoiminen sekä osallistujavaltioiden riittävän rahoitusosuuden varmistaminen, koordinaattorin rooli olisi kuitenkin voitava ehdottoman välttämättömissä tapauksissa ja ohjausryhmän mahdolliset neuvot huomioon ottaen rajata kuulumaan epäsuorissa toimissa ehdotuksen jättämisestä hankkeen päättymiseen saakka osallistujavaltioiden kansallisille metrologialaitoksille ja nimetyille laitoksille.

(23)

Osallistujavaltioiden rahoitusosuudet olisi varmistettava kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten institutionaalisella rahoituksella. Toiminnan laajan kirjon olisi edistettävä metrologiakumppanuuden tavoitteiden saavuttamista, ja toiminta olisi esitettävä vuotuisissa työohjelmissa liittämällä esitykseen operatiiviset kustannukset ja menot. Rahoitusosuuksien olisi katettava muun muassa sellaisten palvelujen kustannukset, jotka tarjoavat suoraan kalibrointipalveluja ja muita kansainvälistä mittayksikköjärjestelmää noudattavia palveluja. Osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien olisi sisällettävä myös rahoitusosuus metrologiakumppanuuden hallintomenoista.

(24)

Metrologiakumppanuuden avoimuuden ja läpinäkyvyyden sekä saavutettavuuden varmistamiseksi ehdotuspyynnöt olisi myös julkaistava käyttäjäystävällisellä tavalla keskitetyssä osallistujaportaalissa sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisissa muissa komission hallinnoimissa sähköisissä tiedonlevitysvälineissä. Sidosryhmien ja yhteiskunnan osallistumisen varmistamiseksi ja uusien tulokkaiden houkuttelemiseksi tutkimus- ja teollisuusalan sidosryhmien laajasta joukosta, johon kuuluu muun muassa pk-yrityksiä, korkeakouluja, tutkimusorganisaatioita ja kansalaisjärjestöjä, metrologiakumppanuuden olisi toteutettava monenlaisia tiedonvälitystoimia, mukaan lukien tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, tiedon ja tietämyksen lisäämistä sekä metrologiakumppanuuden tekemistä tunnetuksi myös unionia laajemmin.

(25)

Rahoitusmallin toimivuutta unionin ja muiden kuin unionin varojen välisen vastaavuusperiaatteen osalta olisi arvioitava uudelleen metrologiakumppanuuden väliarvioinnin yhteydessä, jotta voidaan varmistaa, että vastaavuusperiaatetta noudatetaan osallistujavaltioiden rahoitusosuuksissa.

(26)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset.

(27)

Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi komissiolla olisi oltava oikeus lopettaa unionin rahoitusosuus, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää se, jos metrologiakumppanuutta toteutetaan epäasianmukaisesti, vain osittain tai aikataulusta myöhässä tai jos osallistujavaltio ei osallistu metrologiakumppanuuden rahoittamiseen tai osallistuu siihen vain osittain tai aikataulusta myöhässä. Kyseisistä oikeuksista olisi määrättävä unionin ja EURAMETin välillä tehtävässä rahoitusosuussopimuksessa.

(28)

Menettelyjen yksinkertaistamiseksi kaikkien asianosaisten hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä. Päällekkäisiä tarkastuksia ja asiakirjojen ja raporttien ylenmääräistä laatimista olisi vältettävä. Tarkastuksia tehtäessä olisi tarpeen mukaan otettava huomioon kansallisten ohjelmien erityispiirteet. Tämän päätöksen mukaisesti myönnetyn unionin rahoituksen saajien tarkastuksissa olisi varmistettava, että hallinnollista taakkaa kevennetään asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti.

(29)

EURAMETin ja osallistujavaltioiden olisi komission, Euroopan parlamentin, neuvoston tai tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä toimitettava kaikki tiedot, jotka komission edellytetään sisällytettävän metrologiakumppanuuden arviointiin.

(30)

Komission olisi tehtävä viimeistään vuonna 2025 väliarviointi, jossa tarkastellaan erityisesti metrologiakumppanuuden laatua ja tehokkuutta sekä edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, ja loppuarviointi viimeistään vuonna 2030 sekä julkaistava kyseisten arviointien tulokset ja johtopäätökset ja levitettävä niitä. Asetuksen (EU) 2021/695 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti metrologiakumppanuuden olisi noudatettava selkeää elinkaariajattelua, oltava määräaikainen ja sisällettävä edellytykset Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisen rahoituksen lopettamiseksi asteittain. Tätä varten arvioinneissa olisi tarkasteltava metrologiakumppanuuden mahdollisen uusimisen merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta.

(31)

Tämän päätöksen tavoitteena on unionin osallistuminen metrologiakumppanuuteen sen yleisten tavoitteiden tukemiseksi. Metrologiaa koskevat vaatimukset ovat niin laajoja ja monimutkaisia, että tarvitaan kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten tutkimusbudjetit ylittäviä investointeja. Uraauurtavien metrologiaratkaisujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa tarvittava huippuosaaminen ylittää kansalliset rajat, minkä vuoksi sitä ei voida saavuttaa kansallisella tasolla. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla yhdistämällä kansalliset toimenpiteet johdonmukaiseksi eurooppalaiseksi toimintatavaksi, saattamalla yhteen lokeroituneita kansallisia tutkimusohjelmia, auttamalla laatimaan yhteisiä, kansalliset rajat ylittäviä tutkimus- ja rahoitusstrategioita ja muodostamalla tarvittavien toimijoiden ja investointien kriittinen massa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(32)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvilla toimintapolitiikan aloilla tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Osallistuminen metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen

1.   Unioni osallistuu institutionaaliseen eurooppalaiseen kumppanuuteen eli asetuksen (EU) 2021/695 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun metrologiaa koskevaan eurooppalaiseen kumppanuuteen, jäljempänä ’metrologiakumppanuus’, jonka Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro, jäljempänä ’osallistujavaltiot’, ovat yhdessä käynnistäneet, tässä päätöksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.   Muu kuin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio tai Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitunut kolmas maa voi osallistua metrologiakumppanuuteen, jos se täyttää 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn edellytyksen. Tällaiset jäsenvaltiot ja kolmannet maat katsotaan tässä päätöksessä tarkoitetuksi osallistujavaltioiksi.

3.   Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitumaton kolmas maa voi osallistua metrologiakumppanuuteen edellyttäen, että se

a)

tekee unionin kanssa tieteellistä ja teknologista yhteistyötä koskevan kansainvälisen sopimuksen, jossa vahvistetaan asianomaisen maan metrologiakumppanuuteen osallistumiseen sovellettavat ehdot;

b)

saa metrologian kumppanuuskomitean hyväksynnän 14 artiklan 3 kohdan g alakohdan mukaisesti; ja

c)

täyttää 4 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetyn edellytyksen.

Kolmas maa, joka täyttää ensimmäisessä alakohdassa säädetyn edellytyksen, katsotaan tässä päätöksessä tarkoitetuksi osallistujavaltioksi.

2 artikla

Metrologiakumppanuuden tavoitteet

1.   Metrologiakumppanuudella edistetään asetuksen (EU) 2021/695 ja erityisesti sen 3 artiklan täytäntöönpanoa.

2.   Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista metrologiakumppanuudella, jossa kumppanit osallistuvat ja sitoutuvat 7 artiklassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, pyritään saavuttamaan seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

kehitetään kestävä, huipputasoinen ja koordinoitu metrologiajärjestelmä Euroopan tasolla ja autetaan sen avulla kuromaan umpeen Euroopan ja sen maailmanlaajuisten kilpailijoiden välistä investointikuilua;

b)

varmistetaan, että innovoijat ottavat ekosysteemeissään ja muutenkin laaja-alaisesti käyttöön uusimmat metrologiavalmiudet;

c)

lisätään metrologian vaikuttavuutta sellaisten yhteiskunnallisten haasteiden osalta, jotka liittyvät muun muassa digitaali-, talous-, teollisuus- ja ympäristöalan toimintapolitiikkojen, standardien ja säännösten täytäntöönpanoon, jotta ne soveltuvat tarkoitukseensa.

3.   Edellä 2 kohdassa vahvistettuja yleisiä tavoitteita toteuttaessaan metrologiakumppanuudella on seuraavat erityistavoitteet:

a)

kehitetään vuoteen 2030 mennessä uusien eurooppalaisten metrologiaverkostojen puitteissa uusia tutkimusvalmiuksia, joiden kalibrointi- ja mittauskyky on vähintään samantasoinen kuin osallistujavaltioiden ulkopuolisissa johtavissa metrologialaitoksissa;

b)

tuetaan vuoteen 2030 mennessä uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen myyntiä käyttämällä ja omaksumalla uusia metrologiavalmiuksia keskeisissä kehittyvissä ja mahdollistavissa teknologioissa;

c)

edistetään korkealaatuisen uuden tietämyksen, osaamisen ja taitojen luomista ja levittämistä koko unionissa elinikäisen oppimisen puitteissa ja yhteiskunnallisen muutoksen saavuttamista varten, myös parantamalla innovointikykyä;

d)

osallistutaan täysimittaisesti ja tehokkaasti vuoteen 2030 mennessä sellaisten erityisten standardien ja säännösten suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, jotka tukevat yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön liittyviä haasteita käsittelevää julkista toimintapolitiikkaa;

e)

pyritään hyödyntämään metrologiaan liittyvät mahdollisuudet loppukäyttäjien parissa, pk-yritykset ja teollisuuden sidosryhmät mukaan lukien, välineenä, joka edistää digitaaliseen muutokseen ja vihreään siirtymään liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista.

3 artikla

Unionin rahoitusosuus metrologiakumppanuudessa

1.   Unionin rahoitusosuus metrologiakumppanuudessa on ETA:n määrärahat mukaan luettuina enintään 300 miljoonaa euroa, ja se vastaa 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia. Unionin rahoitusosuutta voidaan korottaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden rahoitusosuuksilla asetuksen (EU) 2021/695 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti, edellyttäen että tämän päätöksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut osallistujavaltiot korottavat rahoitusosuuttaan ainakin saman verran kuin kokonaismäärän, jolla unionin rahoitusosuutta korotetaan.

2.   Unionin rahoitusosuuden laskennassa ei oteta huomioon sellaisia osallistujavaltioiden metrologiakumppanuuden täytäntöönpanoon liittyviin hallintomenoihin suorittamia rahoitusosuuksia, jotka ylittävät viisi prosenttia metrologiakumppanuuteen osoitettujen yhteenlaskettujen rahoitusosuuksien kokonaismäärästä.

3.   Unionin rahoitusosuus maksetaan unionin yleisen talousarvion määrärahoista, jotka on kohdennettu neuvoston päätöksellä (EU) 2021/764 (9) perustetun Horisontti Eurooppa -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman asiaankuuluviin osiin.

4.   EURAMET e.V., jäljempänä ’EURAMET’, käyttää unionin rahoitusosuuden 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toiminnan rahoittamiseen.

5.   Unionin rahoitusosuutta ei saa käyttää metrologiakumppanuuden hallintomenojen kattamiseen.

6.   Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä elpymis- ja palautumistukivälineen yhteisrahoittamista ohjelmista myönnettävät rahoitusosuudet voidaan katsoa jäsenvaltion, joka on osallistujavaltio, rahoitusosuudeksi edellyttäen, että noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (10) ja asetusten, joilla vahvistetaan kuhunkin kyseisistä rahastoista sovellettavat erityissäännöt, asiaankuuluvia säännöksiä.

4 artikla

Unionin rahoitusosuutta koskevat edellytykset

1.   Unionin rahoitusosuuteen sovelletaan seuraavia edellytyksiä, joista jokaisen on täytyttävä:

a)

osallistujavaltiot osoittavat, että metrologiakumppanuus on perustettu tämän päätöksen mukaisesti;

b)

osallistujavaltiot tai niiden nimeämät kansalliset metrologialaitokset nimeävät EURAMETin metrologiakumppanuuden täytäntöönpanosta sekä unionin rahoitusosuuden vastaanottamisesta, kohdentamisesta ja seurannasta vastaavaksi rakenteeksi;

c)

kukin osallistujavaltio sitoutuu osallistumaan metrologiakumppanuuden rahoittamiseen ja perustamaan vararahoitusvalmiuden, jonka suuruus on 50 prosenttia sitoumuksen määrästä;

d)

EURAMET osoittaa kykynsä panna metrologiakumppanuus täytäntöön, mukaan lukien kyky vastaanottaa ja kohdentaa unionin rahoitusosuus ja seurata sitä unionin talousarvion välillisen hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 ja 154 artiklan mukaisesti;

e)

metrologiakumppanuudelle luodaan hallinnointimalli 13–16 artiklan mukaisesti.

2.   Metrologiakumppanuuden täytäntöönpanon aikana unionin rahoitusosuuteen sovelletaan myös kaikkia seuraavia edellytyksiä:

a)

EURAMET toteuttaa 6 artiklassa säädettyä metrologiakumppanuuden toimintaa 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti;

b)

tehokasta hallinnointimallia pidetään yllä 13–16 artiklan mukaisesti;

c)

EURAMET noudattaa raportointivaatimuksia, jotka vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 155 artiklassa;

d)

1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut osallistujavaltioiden sitoumukset täytetään.

5 artikla

Osallistujavaltioiden osuudet metrologiakumppanuudessa

1.   Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen osallistujavaltioiden on suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden kansalliset rahoituselimet suorittavat – vähintään 363 miljoonan euron suuruiset rahoitusosuudet tai luontoissuoritukset 1 päivänä tammikuuta 2021 ja 31 päivänä joulukuuta 2031 välisenä aikana.

Osa osallistujavaltioiden osuuksista on suoritettava rahoitusosuuksien muodossa. Osallistujavaltioiden on sovittava keskenään kollektiivisista osuuksistaan ja siitä, miten ne suoritetaan.

2.   Osallistujavaltioiden osuudet koostuvat seuraavista:

a)

rahoitusosuudet tai luontoissuoritukset 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toiminnan toteuttamista varten; ja

b)

rahoitusosuudet tai luontoissuoritukset EURAMETin kaikkien hallintomenojen kattamiseksi.

3.   Tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla tai luontoissuorituksilla katetaan kustannukset, joita osallistujavaltioille aiheutuu 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toiminnan toteuttamisesta ja joista on vähennetty mahdolliset suorat tai välilliset unionin rahoitusosuudet kyseisistä kustannuksista.

4.   Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusosuuksilla tai luontoissuorituksilla katetaan kustannukset, joita osallistujavaltioille aiheutuu metrologiakumppanuuden täytäntöönpanoon liittyvistä EURAMETin hallintomenoista. Kyseiset hallintomenot eivät saa ylittää viittä prosenttia metrologiakumppanuuden kokonaisbudjetista.

5.   Tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen luontoissuoritusten arvon määrittämiseksi kulujen määrittämisessä on käytettävä yhdenmukaistettua toimintatapaa, mukaan lukien perusteet ja menetelmät, jonka metrologian kumppanuuskomitea vahvistaa 14 artiklan mukaisesti. Kulut on raportoitava mahdollisuuksien mukaan asetuksessa (EU) 2021/695 säädettyjen raportointimenettelyjen mukaisesti ottaen samalla huomioon asianomaisten osallistujavaltioiden tai kansallisten rahoituselinten tavanomaiset kirjanpitokäytännöt ja siinä osallistujavaltiossa, johon asianomaiset kansalliset rahoituselimet ovat sijoittautuneet, sovellettavat kirjanpitosäännöt sekä sovellettavat kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS- ja IFRS-standardit). Kulujen on oltava asianomaisten osallistujavaltioiden tai kansallisten rahoituselinten nimeämän riippumattoman tarkastajan todentamia.

6.   Osallistujavaltioiden osuudet on suoritettava vuotuisen työohjelman hyväksymisen jälkeen.

Jos vuotuinen työohjelma hyväksytään viitevuoden aikana, 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut osuudet, jotka sisältyvät vuotuiseen työohjelmaan, voivat sisältää kyseisen vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen suoritettuja osuuksia.

Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut osuudet, jotka suoritetaan 1 päivän joulukuuta 2021 jälkeen, voidaan laskea osallistujavaltioiden osuuksiksi edellyttäen, että ne sisältyvät metrologiakumppanuuden ensimmäiseen vuotuiseen työohjelmaan.

6 artikla

EURAMETin toiminta

1.   Metrologiakumppanuudella tuetaan monenlaista tutkimus- ja innovointitoimintaa seuraavin tavoin:

a)

asetuksen (EU) 2021/695 2 artiklan 43 alakohdassa tarkoitetuilla epäsuorilla toimilla, joita EURAMET rahoittaa tämän päätöksen 7 artiklan mukaisesti pääasiassa avustuksin EURAMETin järjestämien avointen, läpinäkyvien ja kilpailuun perustuvien kansainvälisten ehdotuspyyntöjen perusteella, mukaan lukien

i)

tieteellistä perusmetrologiaa tukevat tieteelliset ja tekniset toimet, jotka luovat pohjan kaikille perustutkimusta seuraaville toimille, mukaan lukien soveltava metrologian tutkimus ja kehittäminen sekä metrologiaan liittyvät palvelut;

ii)

metrologiatutkimus, jonka avulla tarjotaan ratkaisuja yhteiskuntaan, talouteen ja ympäristöön liittyviin haasteisiin tavoitteena edistää kestäviä teknologioita ja innovaatioita energia-, digitaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä ympäristön ja ilmaston osalta ja kehitetään hankkeita erityisissä eurooppalaisissa metrologiaverkostoissa kyseisiin haasteisiin vastaamiseksi;

iii)

uusien mittalaitteiden kehittämiseen tähtäävä tutkimus, jonka tavoitteena on vahvistaa metrologian teknologioiden teollista ja kaupallista käyttöönottoa Euroopassa innovoinnin edistämiseksi teollisuudessa;

iv)

esinormatiivinen ja normien laadintaan liittyvä metrologian tutkimus ja kehittäminen, jolla tuetaan politiikan täytäntöönpanoa, sääntelyä ja kestävien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen markkinoille saattamisen ja yhteiskunnallisen käyttöönoton nopeuttamista;

v)

kansallisella tasolla tehtävän metrologiatutkimuksen parhaiden käytäntöjen vaihto;

b)

osallistujavaltioiden ilman unionin rahoitusosuutta rahoittamalla toiminnalla, joka koostuu teknologian eri tasoilla tapahtuvasta metrologian valmiuksien kehittämisestä mahdollisimman laajapohjaisen, tasapainoisen ja yhdennetyn metrologiajärjestelmän saavuttamiseksi osallistujavaltioissa, jotta nämä voivat kehittää tieteellisiä ja teknisiä valmiuksiaan metrologian alalla, ja johon sisältyy toimia, joita ei ole valittu tämän artiklan a alakohdassa tarkoitetuilla ehdotuspyynnöillä, kuten on hahmoteltu vuotuisissa työohjelmissa, sekä seuraavat toimet:

i)

osallistujavaltioiden kansallisiin ohjelmiin kuuluva toiminta, kuten valtioiden väliset hankkeet, joilla edistetään Euroopan metrologiaverkostossa ja EURAMETin teknisissä komiteoissa vahvistettuja ensisijaisia tavoitteita;

ii)

toimet, jotka koskevat metrologiatutkimuksen tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, myös teollisuudessa ja pk-yritysten toimesta, mahdollisimman laajasti Euroopassa tarkoituksena lisätä EURAMETin toiminnan näkyvyyttä kansalaisten suuntaan käyttäjäystävällisellä tavalla;

iii)

toimet, joilla lisätään tietoisuutta ja tuodaan esiin koulutus- ja tiedonlevitystoimia ja -kampanjoita ja jaetaan asianmukaista tietoa EURAMETin verkkosivuilla, ja asiaankuuluvan asiakirja-aineiston julkaiseminen;

iv)

toimet, jotka koskevat erityisesti niitä metrologialaitoksia, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän tieteellisiä valmiuksia, ja joilla tuetaan niitä muiden koulutukseen ja liikkuvuuteen liittyvien unionin, kansallisten tai alueellisten ohjelmien hyödyntämisessä, rajat ylittävässä yhteistyössä tai metrologiainfrastruktuuriin investoinnissa;

v)

ulkoista tulosten levittämistä ja tietämyksen siirtoa koskevan toiminnan järjestäminen metrologiakumppanuuden tunnetuksi tekemiseksi mahdollisimman laajasti unionissa ja muualla sen vaikutuksen maksimoimiseksi.

2.   Ennen kunkin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun ehdotuspyynnön aiheiden määrittämistä EURAMET pyytää julkisesti yksittäisiä henkilöitä tai organisaatioita, mukaan lukien pk-yritykset, ja yleistä metrologian arvoketjua tekemään läpinäkyvällä tavalla ehdotuksia mahdollisista tutkimusaiheista.

7 artikla

Vuotuinen työohjelma

1.   Metrologiakumppanuus pannaan täytäntöön vuotuisten työohjelmien pohjalta, jotka käsittävät tietyn vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana, jäljempänä ’viitevuosi’, toteutettavan toiminnan.

2.   Jäljempänä 14 artiklassa tarkoitettu metrologian kumppanuuskomitea hyväksyy vuotuiset työohjelmat viitevuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä saatuaan komission hyväksynnän. Sekä metrologian kumppanuuskomitea että komissio hyväksyvät vuotuiset työohjelmat ilman aiheetonta viivytystä. Metrologian kumppanuuskomitea asettaa vuotuisen työohjelman julkisesti saataville.

3.   Edellä 6 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu toiminta on käynnistettävä vain viitevuonna ja vasta sen jälkeen, kun vuotuinen työohjelma on hyväksytty kyseiselle vuodelle.

4.   EURAMET voi rahoittaa toimintaa ainoastaan, jos se on esitetty vuotuisessa työohjelmassa. Vuotuisessa työohjelmassa on erotettava toisistaan 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu toiminta, 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu toiminta ja EURAMETin hallintomenot. Vuotuiseen työohjelmaan on sisällytettävä toimintaa vastaavat menoarviot ja määrärahat, jotka on osoitettu unionin rahoitusosuudella rahoitettavaan toimintaan ja toimintaan, jota osallistujavaltiot rahoittavat ilman kyseistä rahoitusosuutta. Vuotuisen työohjelman on sisällettävä myös osallistujavaltioiden 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen luontoissuoritusten arvonmääritys.

5.   Viitevuotta koskevissa mahdollisissa muutetuissa vuotuisissa työohjelmissa ja seuraavia viitevuosia koskevissa vuotuisissa työohjelmissa on otettava huomioon aiempien ehdotuspyyntöjen tulokset. Niissä on pyrittävä puuttumaan tieteellisten aiheiden puutteelliseen käsittelyyn erityisesti niiden aiheiden osalta, joita on alun perin käsitelty 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisessa toiminnassa, johon ei saatu riittävää rahoitusta.

6.   Asiaankuuluviin vuotuisiin työohjelmiin liittyvät ehdotuspyynnöt on käynnistettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ne voidaan käynnistää viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

7.   EURAMET seuraa kaiken vuotuiseen työohjelmaan sisältyvän toiminnan toteuttamista ja raportoi siitä vuosittain komissiolle lisäämättä edunsaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Vuosikertomus asetetaan sopivana ajankohtana julkisesti saataville EURAMETin verkkosivustolla.

8.   Sellaisen viestinnän tai julkaisun yhteydessä, joka liittyy metrologiakumppanuudessa toteutettuun tai yhteistyössä metrologiakumppanuuden kanssa toteutettuun toimintaan, riippumatta siitä, vastaako toiminnan toteutuksesta EURAMET, osallistujavaltio tai sen kansalliset rahoituselimet vai toiminnan osanottajat, on mainittava, että toiminta on Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvan metrologiakumppanuuden osarahoittama.

8 artikla

Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt

1.   EURAMET katsotaan asetuksen (EU) 2021/695 2 artiklan 14 alakohdassa tarkoitetuksi rahoituselimeksi, ja se antaa rahoitustukea tämän päätöksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin epäsuoriin toimiin kyseisen asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Asetusta (EU) 2021/695, erityisesti siinä vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat osallistumista, avointa tiedettä ja tulosten levittämistä, sovelletaan tämän päätöksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Kyseisen asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuotuisessa työohjelmassa voidaan lisäksi ehdottoman välttämättömissä tapauksissa ja tämän päätöksen 15 artiklassa tarkoitetun metrologian kumppanuuskomitean pyynnöstä suoritettavan ohjausryhmän kuulemisen jälkeen rajata koordinaattorin rooli kuulumaan epäsuorissa toimissa ehdotuksen jättämisestä hankkeen päättymiseen saakka osallistujavaltioiden kansallisille metrologialaitoksille ja nimetyille laitoksille sen varmistamiseksi, että toiminnan tavoitteet ja osallistujavaltioiden rahoitusosuustavoitteet saavutetaan.

3.   EURAMET varmistaa asianmukaisen vuorovaikutuksen kansallisten metrologialaitosten ja nimettyjen laitosten kanssa 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa epäsuorissa toimissa asianomaisen kansallisen viranomaisen suorittaman nimeämisen perusteella. EURAMET myös kannustaa ja tukee muiden yhteisöjen, mukaan lukien pk-yritykset, osallistumista kaikkiin ehdotuspyyntöihin.

9 artikla

Unionin ja EURAMETin väliset sopimukset

Edellyttäen, että unionin taloudellisten etujen samantasoinen suoja voidaan varmistaa, unionin rahoitusosuuden toteuttaminen annetaan EURAMETin tehtäväksi asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 3 kohdan ja 154 artiklan mukaisesti.

10 artikla

Unionin rahoitusosuuden lopettaminen, vähentäminen tai keskeyttäminen

1.   Jos metrologiakumppanuus ei täytä edellytyksiä, joiden mukaisesti unionin rahoitusosuus myönnetään, komissio voi lopettaa kyseisen rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen.

2.   Jos osallistujavaltio ei osallistu metrologiakumppanuuden rahoittamiseen, osallistuu siihen vain osittain tai ei noudata 5 artiklassa tarkoitettuja osuuksia ja niihin sovellettavia määräaikoja, komissio voi lopettaa unionin rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen. Komission päätös ei estä sellaisten tukikelpoisten kustannusten korvaamista, jotka ovat aiheutuneet osallistujavaltiolle ennen kuin metrologiakumppanuudelle on ilmoitettu päätöksestä lopettaa unionin rahoitusosuus, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää se.

11 artikla

Jälkitarkastukset

1.   EURAMET suorittaa tämän päätöksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen epäsuorien toimien menojen jälkitarkastukset asetuksen (EU) 2021/695 53 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

2.   Komissio voi toteuttaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset itse. Tällaisissa tapauksissa komissio suorittaa tällaiset tarkastukset noudattaen sovellettavia sääntöjä, erityisesti asetuksen (EU) 2021/695 53 artiklan 3 kohtaa ja asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 127 artiklaa.

12 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän päätöksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

2.   Metrologiakumppanuuden täytäntöönpanon yhteydessä osallistujavaltioiden on toteutettava tarvittavat lainsäädännölliset, sääntelyyn liittyvät, hallinnolliset tai muut toimenpiteet unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, erityisesti sen takaamiseksi, että unionille kuuluvat varat peritään takaisin täysimääräisesti asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti.

3.   EURAMET sallii komission henkilöstön ja muiden komission valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja antaa näiden käyttöön kaikki tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, mukaan lukien sähköisessä muodossa olevat tiedot.

4.   Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi suorittaa tutkimuksia, muun muassa paikalla tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (11) ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti sen selvittämiseksi, onko johonkin tämän päätöksen nojalla rahoitettuun sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

5.   Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi suorittaa tutkimuksia neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939 (13) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tutkiakseen unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

6.   Tämän päätöksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin, päätöksiin ja hankintasopimuksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, EURAMETille, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3, 4 ja 5 kohdan soveltamista.

13 artikla

Metrologiakumppanuuden hallinto

1.   Metrologiakumppanuuden hallintoelimiä ovat vähintään seuraavat:

a)

metrologian kumppanuuskomitea;

b)

ohjausryhmä;

c)

EURAMETin sihteeristö.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut elimet toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä, joiden avulla haetaan osaamisen, kokemuksen, tietämyksen, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa.

14 artikla

Metrologian kumppanuuskomitea

1.   Metrologian kumppanuuskomitea hallinnoi metrologiakumppanuutta läpinäkyvällä tavalla ja varmistaa samalla, että toteutettu metrologiakumppanuus täyttää tavoitteensa.

2.   Metrologian kumppanuuskomiteassa on yksi edustaja ja yksi varaedustaja kustakin osallistujavaltiosta. Äänten painotus lasketaan kunkin osallistujavaltion sitoumusten perusteella sitoumuksen neliöjuuren mukaan.

3.   Metrologian kumppanuuskomitean tehtävänä on erityisesti

a)

päättää strategisista tutkimus- ja innovointiohjelmista ja asettaa ne julkisesti saataville;

b)

päättää ehdotuspyyntöjen suunnittelusta ja asetuksen (EU) 2021/695 30 artiklassa säädetystä arvioinnin uudelleentarkastelumenettelystä;

c)

hyväksyä vuotuinen työohjelma komissiolta saadun hyväksynnän jälkeen ja kuultuaan 15 artiklassa tarkoitettua ohjausryhmää sekä asettaa se julkisesti saataville;

d)

päättää rahoitettavien ehdotusten valinnasta sellaisten paremmuusjärjestysluettelojen mukaisesti, jotka on laadittu tämän päätöksen 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin ehdotuspyyntöihin perustuvien ehdotusten arviointien jälkeen;

e)

toteuttaa toimenpiteitä uusien tulokkaiden houkuttelemiseksi;

f)

seurata 6 artiklassa tarkoitetun EURAMETin toiminnan edistymistä;

g)

hyväksyä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden osallistuminen metrologiakumppanuuteen edellyttäen, että kyseinen kolmas maa täyttää 1 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut edellytykset;

h)

ottaa käyttöön 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä yhdenmukaistettu toimintatapa, mukaan lukien perusteet ja menetelmät, 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen luontoissuoritusten arvon määrittämistä varten.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisten päätösten tekemiseksi vuotuiseen työohjelmaan voidaan sisällyttää sääntöjä, joita sovelletaan samalla sijalla oleviin ehdotuksiin, asetuksen (EU) 2021/695 28 artiklan 3 kohdan ja Horisontti Eurooppa -työohjelman mukaisesti.

4.   Komissiolla on tarkkailijan asema metrologian kumppanuuskomitean kokouksissa. Metrologian kumppanuuskomitean vuosittaisen työohjelman hyväksymiselle on kuitenkin saatava komission ennakkohyväksyntä. Metrologian kumppanuuskomitea kutsuu komission kokouksiinsa ja toimittaa sille kaikki asiaankuuluvat asiakirjat. Komissio voi osallistua metrologian kumppanuuskomiteassa käytäviin keskusteluihin. Metrologian kumppanuuskomitean kokousten esityslistat, osallistujaluettelot ja päätökset asetetaan julkisesti saataville sopivana ajankohtana EURAMETin verkkosivustolla.

5.   Metrologian kumppanuuskomitea valitsee puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa 2 kohdassa vahvistetun äänten painotuksen mukaisesti. Metrologian kumppanuuskomitean puheenjohtaja edustaa EURAMETia metrologiakumppanuuteen liittyvissä asioissa.

15 artikla

Ohjausryhmä

1.   Komissio perustaa ohjausryhmän. Komissio pyrkii saavuttamaan sen jäsenten keskuudessa tasapuolisen maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen sekä tasapainoisen kokoonpanon osaamisen ja asiantuntemuksen kannalta. Ohjausryhmä on metrologiakumppanuuden neuvoa-antava elin, ja se antaa metrologiakumppanuudelle neuvoja metrologian tutkimuksen uusista painopisteistä Euroopan tasolla ja siitä, kuinka voitaisiin lisätä metrologian tutkimuksen vaikutusta Euroopan teollisuuteen, talouteen ja yhteiskuntaan. Sen tehtävänä on erityisesti

a)

tunnistaa kehitteillä olevat teknologiat ja innovaatiot sekä kehittyvät markkinat ja teolliset sovellukset, joissa metrologiatutkimuksella ja innovoinnilla voisi tulevaisuudessa olla merkitystä;

b)

tunnistaa tutkimusalat, jotka edistävät sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja unionin tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä, mukaan lukien asiaa koskevat säännökset ja standardit;

c)

antaa metrologiakumppanuudelle neuvoja sen tulevien työohjelmien painopisteistä.

2.   Ohjausryhmässä on 15 jäsentä:

a)

neljä EURAMETin nimeämää eurooppalaisten standardien laatijoiden ja sääntelyviranomaisten edustajaa;

b)

asetuksen (EU) 2021/695 nojalla perustetuista eri eurooppalaisista kumppanuuksista neljä edustajaa, jotka komissio nimeää avoimella ja läpinäkyvällä tavalla varmistaen asiantuntemuksen ja taustojen monipuolisuuden;

c)

Euroopan tiedeyhteisöstä neljä edustajaa, jotka komissio nimittää avoimella ja läpinäkyvällä menettelyllä kiinnostuksenilmaisupyynnön pohjalta pyrkien saavuttamaan tasapuolisen maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen ja kattaen tarvittavan osaamisen ja asiantuntemuksen asiaankuuluvilla teknisillä aloilla, jotta voidaan antaa riippumattomia tieteelliseen tietoon perustuvia suosituksia;

d)

EURAMETin puheenjohtaja;

e)

yksi komission nimeämä edustaja; ja

f)

yksi kansallisen ministeriön edustaja, joka ei ole EURAMETissa edustettuna olevan kansallisen metrologialaitoksen henkilöstön jäsen ja jonka metrologian kumppanuuskomitea nimittää.

3.   Ohjausryhmä antaa riippumatonta neuvontaa metrologiakumppanuuden vuotuisessa työohjelmassa käsiteltävistä tieteellisistä painopisteistä ja muista asiaankuuluvista asioista samoin kuin yksittäisistä aiheista metrologian kumppanuuskomitean pyynnöstä, ja se seuraa tieteellisiä saavutuksia näihin liittyvillä aloilla.

4.   Vähintään 50 prosenttia tämän artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista jäsenistä on vaihdettava viimeistään 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin jälkeen.

5.   Ohjausryhmän puheenjohtajina toimivat 2 kohdan e alakohdassa tarkoitetut edustajat yhdessä.

6.   Kaikki ohjausryhmän antamat suositukset asetetaan julkisesti saataville.

16 artikla

EURAMETin sihteeristö

1.   EURAMETille yleistä hallinnollista tukea antava EURAMETin sihteeristö pitää metrologiakumppanuutta varten erillistä kirjanpitoa ja hoitaa sen pankkitilejä.

2.   Hallinnon tukiyksikkö perustetaan EURAMETin sihteeristön osaksi, ja se on vastuussa metrologiakumppanuuden täytäntöönpanosta ja päivittäisestä hallinnoinnista.

3.   Sihteeristö antaa osallistujavaltioille tukea 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhdenmukaistetun toimintatavan perusteiden ja menetelmien soveltamisessa.

17 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   EURAMET toimittaa komissiolle tämän pyynnöstä kaikki 18 artiklassa tarkoitettujen arviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.

2.   Osallistujavaltioiden on toimitettava komissiolle EURAMETin välityksellä kaikki Euroopan parlamentin, neuvoston tai tilintarkastustuomioistuimen pyytämät metrologiakumppanuuden varainhoitoa koskevat tiedot.

3.   Komissio sisällyttää tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot 18 artiklassa tarkoitettuihin arviointeihin.

18 artikla

Arvioinnit

1.   Komissio tekee metrologiakumppanuudesta väliarvioinnin ja loppuarvioinnin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman arviointien puitteissa asetuksen (EU) 2021/695 52 artiklan mukaisesti avoimen ja läpinäkyvän menettelyn pohjalta valittujen ulkopuolisten riippumattomien asiantuntijoiden avustuksella.

2.   Väli- tai loppuarvioinneissa on tarkasteltava, miten metrologiakumppanuus täyttää tehtävänsä ja tavoitteensa, niissä on käsiteltävä kaikkea kumppanuuden toimintaa ja arvioitava kumppanuuden tuomaa lisäarvoa Euroopan tasolla, sen vaikuttavuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien kumppanuuden avoimuus ja läpinäkyvyys, sekä toteutetun toiminnan – mukaan lukien teollisuudessa ja pk-yritysten toimesta toteutettu toiminta –johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä suhteessa asiaan liittyviin alueellisiin, kansallisiin ja unionin politiikkoihin, myös synergioita Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muiden osien, kuten muiden kumppanuuksien, missioiden, klusterien, temaattisten tai erityisohjelmien, kanssa. Arvioinneissa on otettava huomioon sidosryhmien näkemykset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, ja niihin on tarvittaessa sisällyttävä myös aiempien aloitteiden pitkän aikavälin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja teknologisten vaikutusten arviointi sekä arviointi ulkoisten kumppanien osallistumisesta. Arviointeihin on tarvittaessa sisällyttävä myös arvio tehokkaimmasta toimintatavasta tulevia toimia varten sekä metrologiakumppanuuden mahdollisen uusimisen merkityksellisyydestä ja johdonmukaisuudesta, kun otetaan huomioon yleiset toimintapoliittiset prioriteetit ja tutkimuksen ja innovoinnin tukiympäristö, mukaan lukien metrologiakumppanuuden asemointi suhteessa muihin Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta tuettaviin aloitteisiin. Kyseisiä arviointeja suorittaessaan komissio ottaa täysin huomioon metrologiakumppanuuteen kohdistuvat hallinnolliset vaikutukset ja tekee parhaansa vähentääkseen hallinnollista rasitetta ja varmistaakseen, että arviointimenettely säilyy yksinkertaisena ja täysin läpinäkyvänä.

3.   Komissio julkaisee ja jakaa tämän artiklan nojalla tehtyjen arviointien tulokset ja johtopäätökset.

19 artikla

Pääsy tuloksiin ja ehdotuksia koskeviin tietoihin

1.   EURAMET antaa komissiolle pääsyn kaikkiin sen rahoittamia epäsuoria toimia koskeviin tietoihin. Tällaisiin tietoihin sisältyvät metrologiakumppanuuden epäsuoriin toimiin osallistuvien tuensaajien tulokset ja muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina unionin politiikkojen ja ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tällainen pääsyoikeus rajoittuu muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja sen yhteydessä on noudatettava sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä.

2.   EURAMET tallentaa metrologiakumppanuuden puitteissa rahoitettuja ehdotuksia koskevat tiedot asetuksen (EU) 2021/695 50 artiklan mukaisesti perustettuun tietokantaan.

3.   EURAMET luovuttaa toimitettuihin ehdotuksiin sisältyvät tiedot komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten.

20 artikla

Luottamuksellisuus

EURAMET varmistaa sellaisten luottamuksellisten tietojen suojan, joiden paljastaminen unionin toimielinten, elinten ja laitosten ulkopuolisille tahoille voisi haitata EURAMETin jäsenten tai metrologiakumppanuuden toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan soveltamista. Tällaisia luottamuksellisia tietoja ovat muun muassa henkilötiedot, kaupalliset tiedot, arkaluonteiset turvallisuusluokittelemattomat tiedot sekä turvallisuusluokitellut tiedot.

21 artikla

Eturistiriidat

1.   EURAMETin, sen elinten ja henkilöstön sekä metrologiakumppanuuden elinten on toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä eturistiriitojen välttämiseksi toimintansa toteuttamisessa sekä varmistettava, että henkilö, jolla on tällainen eturistiriita, ei tee päätöksiä, ei anna neuvoja eikä avusta siinä nimenomaisessa asiassa, johon kyseinen eturistiriita vaikuttaa.

2.   EURAMET hyväksyy EURAMETin henkilöstöä, metrologian kumppanuuskomitean jäseniä ja muita niiden toimintaan osallistuvia henkilöitä sekä EURAMETin ja metrologiakumppanuuden muiden elinten ja ryhmien jäseniä ja muita niiden toimintaan osallistuvia henkilöitä koskevat säännöt eturistiriitojen ehkäisemisestä, välttämisestä ja hallinnasta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 61 artiklan mukaisesti.

3.   EURAMET laatii metrologian kumppanuuskomitean jäsenille käytännesäännöt ottaen huomioon ammatillista toimintaa, taloudellisia sidonnaisuuksia ja eturistiriitoja koskevien ilmoitusten julkistamisen tietosuojasääntöjen mukaisesti.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

23 artikla

Osoitus

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa 24 päivänä marraskuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. LOGAR


(1)  EUVL C 341, 24.8.2021, s. 34.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. marraskuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 18. marraskuuta 2021.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(4)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 555/2014/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, unionin osallistumisesta useiden jäsenvaltioiden yhdessä alulle panemaan eurooppalaiseen metrologian innovointi- ja tutkimusohjelmaan (EMPIR) (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 27).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(8)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(9)  Neuvoston päätös (EU) 2021/764, annettu 10 päivänä toukokuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman perustamisesta ja päätöksen 2013/743/EU kumoamisesta (EUVL L 167 I, 12.5.2021, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(12)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(13)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

30.11.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 427/17


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/2085,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2021,

Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisyritysten perustamisesta sekä asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 187 artiklan ja 188 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikkatavoitteita, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (3), jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -asetus’, vahvistettiin poliittinen ja oikeudellinen kehys eurooppalaisille kumppanuuksille yksityisen tai julkisen sektorin kumppanien kanssa. Eurooppalaiset kumppanuudet ovat keskeinen osa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -ohjelma’, poliittista lähestymistapaa. Ne perustetaan toteuttamaan Horisontti Eurooppa -ohjelman kohteena olevat unionin painopisteet ja varmistamaan selkeät vaikutukset unionille ja sen kansalaisille, mikä voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla ja sellaisen strategisen vision avulla, joka on yhteinen ja johon kumppanit ovat sitoutuneet, kuin pelkillä unionin toimilla.

(2)

Erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman pilariin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat eurooppalaiset kumppanuudet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä saavuttamaan strategiset tavoitteet, kuten nopeuttamaan siirtymistä kohti kestävän kehityksen tavoitteita sekä vihreää ja digitaalista Eurooppaa, ja niiden olisi edistettävä elpymistä covid-19-pandemian aiheuttamasta ennennäkemättömästä kriisistä. Eurooppalaisilla kumppanuuksilla vastataan monimutkaisiin rajatylittäviin haasteisiin, jotka edellyttävät yhdennettyä lähestymistapaa. Niiden avulla voidaan puuttua tämän asetuksen mukana olevissa vaikutustenarvioinneissa kuvattuihin muutosvaiheen häiriöihin ja järjestelmä- ja markkinahäiriöihin kokoamalla yhteen useita eri arvoketjujen ja ekosysteemien toimijoita, jotta voidaan luoda yhteinen visio ja muuntaa se konkreettisiksi etenemissuunnitelmiksi ja toimien koordinoiduksi täytäntöönpanoksi. Lisäksi ne mahdollistavat toimien ja resurssien keskittämisen yhteisiin painopisteisiin monimutkaisten haasteiden ratkaisemiseksi.

(3)

Painopisteiden ja vaikutusten saavuttamiseksi eurooppalaisia kumppanuuksia olisi kehitettävä siten, että toimintaan otetaan laajasti mukaan eri puolilla Eurooppaa toimivat asiaankuuluvat sidosryhmät, mukaan lukien teollisuus, tutkimusorganisaatiot, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, sekä kansalaisjärjestöt, kuten tutkimusta ja innovointia tukevat tai harjoittavat säätiöt. Niiden olisi myös oltava yksi toimenpiteistä, joilla lujitetaan yksityisen tai julkisen sektorin kumppanien välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa yhdistämällä tutkimusta ja innovointia koskevia ohjelmia ja rajatylittäviä investointeja, mikä tuottaisi keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaisi samalla, että unioni voi puolustaa etujaan strategisilla aloilla.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (4) perustetun Horisontti 2020 -ohjelman väliarviointi paljasti, että Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa on ajan mittaan otettu käyttöön huomattava valikoima erilaisia kumppanuusvälineitä ja -aloitteita, mukaan lukien seitsemän eri täytäntöönpanomuotoa ja lähes 120 kumppanuusaloitetta. Eri välineiden ja aloitteiden lisääntymisen aiheuttaman monimutkaisuuden lisäksi on arvioitu, että niiden kyky edistää asiaan liittyviä politiikkoja unionin tai kansallisella tasolla ei kokonaisuudessaan ole riittävä siitä huolimatta, että ne tuottavat myönteisiä vaikutuksia tavoitteiden saavuttamisen kannalta, kuten pitkän aikavälin toimintasuunnitelmien laatiminen, tutkimus- ja innovointiyhteistyön jäsentäminen muutoin hajallaan olevien toimijoiden välillä ja lisäinvestointien houkutteleminen. Horisontti Eurooppa -ohjelman vaikutustenarvioinnissa todetaan sen vuoksi, että unionin tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusympäristöä on käsiteltävä ja järkeistettävä erityisesti kumppanuuksien osalta ja että kumppanuuksia on suunnattava uudelleen siten, että niillä on enemmän vaikutusta unionin painopisteisiin ja niiden toteuttamiseen.

(5)

Tällaisten kysymysten käsittelemiseksi ja eurooppalaisten investointien paremman vaikuttavuuden saavuttamiseksi Horisontti Eurooppa -ohjelmassa olisi esitettävä komission tutkimus- ja innovointikumppanuuksia koskevan politiikan merkittävää yksinkertaistamista ja uudistamista. Jotta voidaan ottaa huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman kokonaisvaltainen luonne, joka pyrkii edistämään unionin laajuista muutosta kohti kestävyystavoitteita, Horisontti Eurooppa -ohjelmassa olisi hyödynnettävä kyseisiä kumppanuuksia strategisemmalla, johdonmukaisemmalla ja vaikutuslähtöisemmällä tavalla.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (5) vahvistetaan yleiset puitteet sen määrittämiseksi, katsotaanko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestäväksi sijoitukseksi. Siinä luodaan yhteinen viitekehys, jota sijoittajat, pankit, teollisuus ja tutkijat voivat käyttää investoidessaan hankkeisiin ja taloudelliseen toimintaan, joilla on merkittävä myönteinen vaikutus ilmastoon ja ympäristöön ja jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa kummallekaan niistä. Asetus muodostaa siten viitekehyksen vihreille investoinneille unionissa.

(7)

Eurooppalaisten kumppanuuksien olisi tarvittaessa sovellettava asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklassa tarkoitettuja teknisiä arviointikriteerejä ja 17 artiklassa vahvistettua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta välineinä, joilla parannetaan niiden hankkeiden valmiuden tasoa ja vihreän rahoituksen saatavuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää kumppanuuksien tuottamien innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen markkinoille saattamisen ja laajemman käyttöönoton kannalta. Kyseisten teknisten arviointikriteerien ytimessä on tieteellinen näyttö. Eurooppalaisten kumppanuuksien avulla toteutettavalla tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava tärkeä rooli talouden toimijoiden auttamisessa saavuttamaan kyseisessä asetuksessa vahvistetut standardit ja kynnysarvot tai ylittämään ne sekä kyseisten teknisten arviointikriteerien pitämisessä ajan tasalla ja 11 päivänä joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman” tavoitteiden mukaisina.

(8)

Horisontti Eurooppa -asetuksen perusteella eurooppalaiset kumppanuudet olisi voitava toteuttaa kolmen tyypin pohjalta, jotka ovat ’yhteisrahoitettu kumppanuus’, ’yhteissuunniteltu kumppanuus’ ja ’institutionaalinen kumppanuus’. Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien, jotka ovat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanien välisiä yhteisyrityksiä, perustamisen olisi edellytettävä uutta unionin lainsäädäntöä ja erityisten täytäntöönpanorakenteiden perustamista Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 187 artiklan mukaisesti.

(9)

Horisontti Eurooppa -asetuksessa määritetään kahdeksan painopistealaa, joilla SEUT 185 tai 187 artiklan mukaisesti perustettuja institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia on mahdollista ehdottaa. Kullakin kyseisellä painopistealalla on esitetty useita tällaisia institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia koskevia aloitteita, joista yhdeksän kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan.

(10)

Yhteisyritysten toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia olisi rahoitettava Horisontti Eurooppa -ohjelmasta Horisontti Eurooppa -asetuksen 12 ja 13 artiklassa säädetyn mukaisesti. Mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi yhteisyritysten olisi kehitettävä tiivistä synergiaa muiden Horisontti Eurooppa -ohjelman aloitteiden ja muiden unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, erityisesti sellaisten, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa, koulutusta ja aluekehitystä, jotta voidaan lisätä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vähentää epätasapainoja.

(11)

Eurooppalaisia kumppanuuksia ja erityisesti institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia koskeva uusi poliittinen lähestymistapa edellyttää uudenlaista tapaa perustaa oikeudellinen kehys, jonka puitteissa kumppanuudet toimivat. Vaikka Horisontti 2020 -ohjelman mukaisten yhteisyritysten perustaminen SEUT 187 artiklan nojalla on osoittautunut tehokkaaksi täytäntöönpanotavaksi, täytäntöönpanoa on myös parannettava. Sen vuoksi tällä asetuksella pyritään lisäämään täytäntöönpanon johdonmukaisuutta, tehokkuutta, avoimuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ottamalla Horisontti Eurooppa -asetuksen ja Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta käyttöön yhteiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksiin yhdenmukaisella tavalla. Asetuksen tavoitteena on helpottaa yhteistyön ja synergioiden luomista eurooppalaisten kumppanuuksien välille ja hyödyntää siten täysimääräisellä tavalla niiden välisiä yhteyksiä organisaatiotasolla. Yhteisyritysten olisi pyrittävä ottamaan työohjelmiensa laatimiseen liittyviin keskusteluihin mukaan muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, yksilöimään alat, joilla täydentävillä tai yhteisillä toimilla voitaisiin vastata haasteisiin vaikuttavammin ja tehokkaammin, välttämään päällekkäisyyksiä, yhdenmukaistamaan toimiensa ajoitusta sekä varmistamaan tulosten saatavuus ja muut asiaankuuluvat tietämyksen vaihtotavat.

(12)

Yhteisyritysten välisten synergioiden määrittämisen jälkeen yhteisyritysten olisi pyrittävä budjetoimaan rahoitusosuudet, joita olisi käytettävä yhteisyritysten välisiin täydentäviin tai yhteisiin toimiin. Lisäksi tällä asetuksella pyritään parantamaan tehokkuutta ja sääntöjen yhdenmukaistamista tehostamalla operatiivista yhteistyötä ja hyödyntämällä mittakaavaetuja, muun muassa luomalla back office -järjestelyjä, jotka tarjoaisivat yhteisyrityksille horisontaalisia tukipalveluja. Kyseisillä back office -järjestelyillä olisi helpotettava vaikutusten lisäämistä ja toiminnan yhdenmukaistamista yhteisissä asioissa säilyttäen kuitenkin tietty joustovara, jotta kunkin yhteisyrityksen erityistarpeet voidaan täyttää. Rakenne olisi perustettava käyttämällä yhteisyritysten laatimia palvelutasosopimuksia. Back office -järjestelyihin olisi kuuluttava koordinointi ja hallinnon tuki aloilla, joilla back office -järjestelyjen seuranta on osoittautunut tehokkaaksi ja kustannuksia säästäväksi, ja niissä olisi otettava mahdollisimman suurissa määrin huomioon kunkin yksittäisen tulojen ja menojen hyväksyjän vastuuvelvollisuutta koskevan vaatimuksen noudattaminen sekä sääntöjen, myös teollis- ja tekijänoikeussääntöjen, myös teollis- ja tekijänoikeuksien, yhdenmukaistaminen. Oikeudellinen rakenne olisi suunniteltava siten, että se kykenee parhaalla mahdollisella tavalla palvelemaan yhteisyritysten yhteisiä tarpeita, varmistamaan niiden tiiviin yhteistyön ja selvittämään kaikki mahdolliset synergiat eurooppalaisten kumppanuuksien, ja sen seurauksena Horisontti Eurooppa -ohjelman eri osien, välillä sekä yhteisyritysten hallinnoimien muiden ohjelmien välillä.

(13)

Tätä asetusta koskevaan ehdotukseen liitetyissä, jokaista yhteisyritystä koskevissa vaikutustenarvioinneissa on saatu näyttöä, joka oikeuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien täytäntöönpanoon Horisontti Eurooppa -asetuksen mukaisesti ainoastaan silloin, kun Horisontti Eurooppa -ohjelman muilla osilla, mukaan lukien muut eurooppalaisen kumppanuuden muodot, ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja että tällainen täytäntöönpano on perusteltua pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta.

(14)

Horisontti Eurooppa -ohjelmassa otetaan käyttöön strategisempi, johdonmukaisempi ja vaikutuslähtöisempi lähestymistapa eurooppalaisiin kumppanuuksiin Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnista saatujen kokemusten pohjalta. Uuden tavoitteenasettelun mukaisesti tällä asetuksella pyritään tehostamaan institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien käyttöä erityisesti keskittymällä selkeisiin tavoitteisiin, tuloksiin ja vaikutuksiin, jotka on mahdollista saavuttaa vuoteen 2030 mennessä, ja varmistamalla, että kumppanuudet selkeästi tukevat asiaan liittyviä unionin politiikan painopisteitä ja politiikkoja. Tiivis yhteistyö ja synergiat muiden asiaankuuluvien aloitteiden kanssa unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla ja erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa ovat keskeisiä, jotta voidaan saavuttaa suuremmat tieteelliset, sosioekonomiset ja ympäristövaikutukset ja varmistaa tulosten hyödyntäminen. Tätä varten yhteisyritykset voivat soveltaa Horisontti Eurooppa -asetuksen säännöksiä, jotka mahdollistavat erityyppiset synergiat, kuten vaihtoehtoisen, kumulatiivisen tai yhdistetyn rahoituksen sekä määrärahojen siirrot. Kokonaisvaikutusta arvioitaessa olisi otettava huomioon kumppanien rahoitusosuuksien lisäksi myös yhteisyritysten aikaansaamat laajemmat investoinnit, jotka edistävät yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamista innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamisen vauhdittamiseksi.

(15)

Jotta varmistettaisiin, että eurooppalaisissa kumppanuuksissa sovelletaan johdonmukaista lähestymistapaa ja että niissä ymmärretään tieteelliset, teknologiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristövaikutukset suhteessa Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteisiin ja unionin painopisteisiin, tässä asetuksessa tulisi vahvistaa yhteiset yleis- ja erityistavoitteet, jotka kaikkien yhteisyritysten olisi toteutettava. Kaikki yhteisyritykset edistävät yhteisesti kyseisten tavoitteiden toteutumista toteuttamalla yksittäiset tavoitteensa. Lisäksi tämän asetuksen yhteisissä osissa määritellään yhteiset toiminnalliset tavoitteet, jotka perustuvat neuvoston päätöksellä (EU) 2021/764 (6) perustetun Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa koskeva erityisohjelma’, tavoitteisiin. Kaikkien yhteisyritysten olisi toteutettava tehtävänsä niin, että ne täyttäisivät Horisontti Eurooppa -asetuksessa määritellyt eurooppalaisten kumppanuuksien periaatteet ja kriteerit (10 artikla ja liite III) ja antaisivat eurooppalaista lisäarvoa verrattuna Horisontti Eurooppa -työohjelman perinteisiin ehdotuspyyntöihin. Yhteisyritysten tavoitteita ja tehtäviä täydennetään kunkin yhteisyrityksen omilla lisätavoitteilla ja -tehtävillä. Ottaen yksittäisten yhteisyritysten erityispiirteet ja poliittinen konteksti huomioon, niiden Horisontti Eurooppa -ohjelman mukaisesti suunnatun toimintalogiikan olisi tuettava yhteisyritysten edistymisen koordinoitua arviointia osana Horisontti Eurooppa -ohjelman seuranta- ja arviointitoimia.

(16)

Tämä asetus perustuu Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin ja kriteereihin, muun muassa avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen, vahvaan vipuvaikutukseen ja kaikkien osapuolten sitoutumiseen pitkällä aikavälillä. Yksi asetuksen tavoitteista on varmistaa, että yhteisyritykset ja niiden toimet ovat avoimia mahdollisimman monille tahoille, myös uusille toimijoille, joita seurataan myös Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman 6 artiklan 5 kohdan mukaisella eurooppalaisia kumppanuuksia koskevalla strategisella koordinointiprosessilla. Tällaisten kumppanuuksien olisi oltava avoimia kaikille tahoille, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä työskentelemään yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja niillä olisi edistettävä sidosryhmien laajaa ja aktiivista osallistumista niiden toimintaan, jäsenyyteen ja hallintoon sekä varmistettava, että tulokset hyödyttävät kaikkia eurooppalaisia, erityisesti levittämällä tuloksia laajasti ja toteuttamalla käyttöönottoa pohjustavia toimia kaikkialla unionissa. Kolmansiin maihin sijoittautuneiden yksityisten osakkaiden ja niiden osakkuus- tai sidosyhteisöjen osalta olisi turvattava turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen perustuvat unionin ja yhteisyrityksen edut. Tätä tarkoitusta varten komission olisi voitava pyytää yksityisiä osakkaita toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä. Tällaisiin toimenpiteisiin voisi sisältyä luottamuksellisen tiedon asianmukainen käsittely tai tiettyjen tahojen rajoittaminen yksityisten osakkaiden tietyissä operatiivisissa toimissa.

(17)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan johdonmukaisen soveltamisen varmistamiseksi yhteisyritysten olisi varmistettava, että Horisontti Eurooppa -työohjelmasta rahoitetuissa toimissa toteutetaan johdonmukaista lähestymistapaa sovellettaessa kyseistä artiklaa sekä asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä ja ohjeita, jotka koskevat sen soveltamista asianomaisen yhteisyrityksen työohjelman vastaavissa aiheissa.

(18)

Jos komissio ja jäsenvaltiot harkitsevat osallistumisen rajoittamista yhteisyrityksen erityistoimissa Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti, komission ja valtioiden edustajien ryhmään kuuluvien jäsenvaltioiden tulisi pyrkiä yhteiseen kantaan tapauskohtaisesti ennen työohjelman vahvistamista. Jos yhteisyrityksessä on julkisten tahojen neuvosto, sen tulisi hyväksyä kyseisen artiklan soveltaminen komission pyynnöstä ennen työohjelman vahvistamista. Lisäksi toimitusjohtajan olisi puheenjohtajan pyynnöstä tiedotettava säännöllisesti Horisontti Eurooppa -ohjelmakomitean asiaankuuluvalle kokoonpanolle Horisontti Eurooppa -ohjelmaa täytäntöönpanevan erityisohjelman 14 artiklan 7 kohdasta ja liitteestä III johtuvan komission tiedotusvelvollisuuden mukaisesti ja erityisesti ennen asianomaisen yhteisyrityksen työohjelman vahvistamista Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan soveltamiseen liittyen.

(19)

Horisontti Eurooppa -asetuksen liitteessä III edellytetään, että muiden jäsenten kuin unionin rahoitusosuuksien tai luontoissuoritusten olisi oltava vähintään 50 prosenttia ja enintään 75 prosenttia yhteisyrityksen yhteenlasketuista talousarviositoumuksista. Vastaavasti unionin rahoitusosuus, johon sisältyvät mahdolliset assosioituneilta mailta saadut täydentävät varat, ei saisi olla yli 50 prosenttia yhdenkään yhteisyrityksen yhteenlasketuista talousarviositoumuksista. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava muilta osakkailta kuin unionilta vaadittava rahoitusosuus samalle tasolle tai suuremmaksi kuin unionin rahoitusosuus. Unionin olisi voitava pienentää rahoitusosuuttaan, jos muut osakkaat kuin unioni eivät täytä sitoumuksiaan.

(20)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 10 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteisyritysten on hoidettava kaikkien rahoitusosuuksien keskitetty hallinnointi koordinoitua toimintatapaa noudattaen. Kunkin osallistujavaltion olisi näin ollen tehtävä yhteisyrityksen kanssa yksi tai useampi hallinnollinen sopimus, jossa vahvistetaan kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille hakijoille myönnettävien osuuksien maksamista ja niistä raportointia koskeva koordinointimekanismi. Jotta osallistujavaltiot voisivat varmistaa johdonmukaisuuden kansallisten strategisten painopisteidensä kanssa, niille olisi annettava veto-oikeus kansallisten rahoitusosuuksiensa käyttöön kyseisiin osallistujavaltioihin sijoittautuneiden hakijoiden osalta. Jotta voidaan minimoida tuensaajien hallinnollinen taakka, yksinkertaistaa menettelyä ja varmistaa tehokkaampi täytäntöönpano, kunkin osallistujavaltion olisi pyrittävä sovittamaan maksuaikataulunsa, raportointi ja tarkastukset yhteen yhteisyritysten maksuaikataulun, raportoinnin ja tarkastusten kanssa ja mukauttamaan kustannuksiinsa sovellettavat tukikelpoisuussäännöt Horisontti Eurooppa -asetukseen. Sellaisiin osallistujavaltioihin sijoittautuneiden tuensaajien, jotka ovat antaneet maksutoiminnot yhteisyrityksen tehtäväksi, olisi allekirjoitettava yhteisyrityksen kanssa yksittäinen avustussopimus Horisontti Eurooppa -asetuksen mukaisesti.

(21)

Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti yksi institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien perustamisen edellytyksistä on varmistaa kumppanien rahoitusosuudet yhteisyritysten koko elinkaaren ajan. Tätä varten yksityisten kumppanien tulisi suorittaa merkittävä osa rahoitusosuuksistaan yhteisyrityksen toimintamenoihin osoitettavina luontoissuorituksina. Yhteisyritysten olisi voitava työohjelmissaan yksilöidä toimenpiteitä, jotka helpottavat kyseisten rahoitusosuuksien suorittamista erityisesti vähentämällä korvausosuuksia. Kyseisten toimenpiteiden olisi perustuttava yhteisyrityksen erityistarpeisiin ja niiden perustana olevaan toimintaan. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa olisi oltava mahdollista ottaa käyttöön lisäehtoja, jotka edellyttävät yhteisyrityksen osakkaan tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen osallistumista ja jotka kohdistuvat toimiin, joissa yhteisyrityksen teollisilla kumppaneilla voi olla keskeinen rooli, kuten laajamittaisiin demonstrointeihin ja markkinoita lähempänä oleviin lippulaivahankkeisiin, ja joihin ne voivat tuoda suuremman panoksen sovellettaessa alhaisempia rahoitusosuuksia. Toimitusjohtajan olisi seurattava osakkaiden osallistumisen tasoa, jotta hallintoneuvosto voi toteuttaa asianmukaisia toimia ja varmistaa kumppanien sitoutumisen välisen tasapainon ja avoimuuden. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten laajamittaisten demonstrointien tai lippulaivahankkeiden osalta, pääomamenot voidaan katsoa sovellettavan oikeudellisen kehyksen mukaisesti tukikelpoisiksi kustannuksiksi.

(22)

Olisi oltava mahdollista, että Horisontti Eurooppa -asetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (7) perustetun Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (8) perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1139 (9) perustetun Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1306/2013 (10) perustetun Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yhteisrahoittamista ohjelmista myönnetyt rahoitusosuudet olisi voitava katsoa osallistujavaltioiden, jotka ovat jäsenvaltioita, yhteisyrityksiin osoittamaksi rahoitusosuudeksi sillä ehdolla, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1060 (11) ja rahastokohtaisten asetusten säännöksiä noudatetaan. Lisäksi olisi oltava mahdollista, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (12) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen, jäljempänä ’tukiväline’, rahoitusosuuksien katsottaisiin olevan osallistujavaltioiden, jotka ovat jäsenvaltioita, yhteisyrityksiin osoittamaksi rahoitusosuudeksi sillä ehdolla, että kansallisissa elpymis- ja palautumissuunnitelmissa asetettuja välinettä ja sitoumuksia koskevia säännöksiä noudatetaan.

(23)

Yhteisyritysten osakkaiden rahoitusosuuksien oikeudenmukaisen jakamisen periaatteen mukaisesti rahoitusosuudet yhteisyrityksen hallintomenoihin olisi jaettava tasan unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken. Poikkeamista kyseisestä periaatteesta voitaisiin harkita ainoastaan poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, kuten silloin, kun yhteisyrityksen muun osakkaan kuin unionin koko tai osakasrakenne johtaisi siihen, että kyseisen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuudet, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, tapauksessa kasvaisivat niin suuriksi, että ne vaarantaisivat vakavasti kannustimen tulla yhteisyrityksen osakkaan osakkuus- tai sidosyhteisöksi tai pysyä tällaisena. Tällaisissa tapauksissa yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin hallintomenoihin osoittaman vuotuisen rahoitusosuuden olisi oltava vähintään 20 prosenttia vuotuisista kokonaishallintomenoista, ja pk-yritysten rahoitusosuuden olisi oltava huomattavasti pienempi kuin suurempien osakkuus- tai sidosyhteisöjen rahoitusosuus. Kun on saavutettu sellainen kriittinen osakasmassa, että rahoitusosuus voi olla yli 20 prosenttia vuotuisista hallintomenoista, osakkuus- tai sidosyhteisöjen vuotuiset rahoitusosuudet olisi säilytettävä ennallaan tai niitä olisi korotettava, jotta voidaan vähitellen lisätä muiden osakkaiden kuin unionin osuutta yhteisyrityksen vuotuisista hallintomenoista. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa 50 prosenttiin yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana.

(24)

Horisontti Eurooppa -asetuksessa edellytetään, että kumppanit osoittavat pitkän aikavälin sitoutumisensa, myös sitoutumalla julkisten tai yksityisten investointien vähimmäisosuuteen. Sen vuoksi unionin on tarpeen yksilöidä tässä asetuksessa jäsenvaltioihin, Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneisiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin sijoittautuneet perustajaosakkaat. Yhteisyritysten osakaspohjaa olisi kuitenkin tarvittaessa voitava laajentaa perustamisen jälkeen avoimilla ja läpinäkyvillä menettelyillä valittavilla liitännäisosakkailla, ottaen erityisesti huomioon teknologian kehitys tai uusien maiden assosioituminen Horisontti Eurooppa -ohjelmaan.

(25)

Oikeussubjekteille, jotka haluavat tukea yhteisyritysten tavoitteita omalla tutkimusalallaan ilman, että niistä tulee yhteisyritysten osakkaita, olisi myös tarjottava mahdollisuus tulla kyseisten yhteisyritysten rahoituskumppaneiksi.

(26)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan assosioituneiden maiden rahoitusosuuksia määritettäessä olisi otettava huomioon assosioituneiden kolmansien maiden oikeussubjektien osallistumisen taso. Vastaavasti unionin rahoitusosuutta yhteisyrityksiin voidaan korottaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden rahoitusosuuksilla ottaen huomioon tällaisten oikeussubjektien osallistumisen tason ja edellyttäen, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta ainakin saman määrän kuin unioni on korottanut rahoitusosuuttaan.

(27)

Yhteisyrityksen perustamisella varmistetaan molempia osapuolia hyödyttävä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus yhteisyrityksen osakkaille muun muassa edistämällä merkittävien budjettimäärärahojen ennustettavuutta asiaankuuluvilla toimialoilla seitsemän vuoden ajanjaksolla. Ryhtyminen perustaja- tai liitännäisosakkaaksi taikka näiden osakkuus- tai sidosyhteisöksi antaa osakkaille mahdollisuuden vaikuttaa yhteisyrityksen hallintoneuvostossa joko suoraan tai toimialan edustajien välityksellä. Hallintoneuvosto on yhteisyrityksen päätöksentekoelin, joka päättää kumppanuuden pitkän aikavälin strategisista suuntaviivoista sekä sen vuotuisista painopisteistä. Unionin, tarvittaessa osallistujavaltioiden sekä perustaja- ja liitännäisosakkaiden olisi sen vuoksi voitava osallistua yhteisyrityksen toiminnan suunnitteluun ja painopisteiden asettamiseen hyväksymällä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma ja mahdollisesti muuttamalla sitä sekä hyväksymällä vuotuinen työohjelma, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö, ehdotuspyyntöjen aihekohtaisesti sovellettava korvausosuus ja asiaan liittyvät haku-, arviointi-, valinta-, myöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt.

(28)

Muiden osakkaiden kuin unionin olisi sitouduttava tämän asetuksen täytäntöönpanoon sitoumuskirjeellä tai yhteisellä sitoumuskirjeellä, joka tarvittaessa sisältää niiden rahoitusosuuksien kokonaismäärän ja jossa ei esitetä ehtoja niiden liittymiselle. Tällaisten sitoumuskirjeiden olisi oltava oikeudellisesti voimassa koko yhteisyrityksen toiminnan ajan, ja yhteisyrityksen ja komission olisi seurattava niitä tiiviisti. Yhteisyritysten olisi luotava oikeudelliset ja organisatoriset puitteet, joiden avulla osakkaat voivat täyttää sitoumuksensa ja jotka varmistavat samalla yhteisyrityksen houkuttelevuuden kaikille sidosryhmille, yhteisyritysten jatkuvan avoimuuden ja läpinäkyvyyden niiden täytäntöönpanon ajan, erityisesti painopisteiden asettamisen ja ehdotuspyyntöihin osallistumisen osalta.

(29)

Yksinkertaistamisen jatkaminen on yksi Horisontti Eurooppa -ohjelman kulmakivistä. Tässä yhteydessä olisi otettava käyttöön yksinkertaistettu raportointimekanismi kumppaneille, joiden ei enää tarvitse raportoida tukeen oikeuttamattomista kuluista. Operatiivisiin toimiin osoitetut luontoissuoritukset olisi kirjattava yksinomaan tukikelpoisten kustannusten perusteella ja ne olisi ilmoitettava ja tarkastettava erillisavustusta koskeviin sopimuksiin sovellettavan mekanismin mukaisesti. Tällainen tukikelpoisiin kustannuksiin perustuva kirjanpito mahdollistaa vain operatiivisiin toimiin liittyvien luontoissuoritusten automaattisen laskennan Horisontti Eurooppa -ohjelman tietoteknisten välineiden avulla, vähentää kumppanien hallinnollista taakkaa ja tehostaa rahoitusosuuksien raportointimekanismia. Yhteisyritysten olisi seurattava tiiviisti operatiivisiin toimiin osoitettuja luontoissuorituksia, ja toimitusjohtajan olisi laadittava ja julkistettava säännöllisesti kertomuksia sen selvittämiseksi, onko edistyminen luontoissuorituksia koskevien tavoitteiden saavuttamisessa riittävän tyydyttävää. Hallintoneuvoston olisi arvioitava operatiivisiin toimiin osallistuvien osakkaiden toteuttamia toimia ja tuloksia sekä muita tekijöitä, kuten pk-yritysten osallistumisastetta ja yhteisyritysten houkuttelevuutta uusille toimijoille. Tarvittaessa hallintoneuvoston olisi myös toteutettava asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, ottaen huomioon avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet.

(30)

Yhteisyritysten olisi järjestelmällisesti tarjottava muille osakkaille kuin unionille mahdollisuuksia ja kannustimia yhdistää tutkimus- ja innovointitoimintansa yhteisyrityksen toimiin. Täydentäviin toimiin ei saisi myöntää rahoitustukea yhteisyritykseltä. Täydentävistä toimista koituvat kustannukset voitaisiin kuitenkin ottaa huomioon osakkaan täydentäviä toimia koskevina luontoissuorituksina edellyttäen, että ne edistävät yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyvät suoraan sen toimintaan, mukaan lukien yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien tukeen oikeuttamattomat kulut, jos vuotuisessa täydentäviä toimia koskevassa suunnitelmassa määrätään asiasta. Tämä yhteys voidaan osoittaa ottamalla käyttöön yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen rahoittamien epäsuorien toimien tuloksia tai osoittamalla, että toimilla on merkittävää unionin tason lisäarvoa. Asianomaisen oikeussubjektin nimittämän riippumattoman tarkastuselimen olisi varmennettava kyseiset kustannukset siten, että arvotusmenetelmä on yhteisyrityksen tarkastettavissa epäselvissä tapauksissa. Tässä asetuksessa olisi annettava tarkempia säännöksiä täydentävien toimien laajuudesta kunkin yhteisyrityksen osalta siinä määrin kuin se on tarpeen halutun suuntauksen ja vaikutuksen saavuttamiseksi. Yhteisyritysten hallintoelinten olisi lisäksi päätettävä, pitäisikö kyseisten rahoitusosuuksien arvon määrityksessä käytettäviä menetelmiä yksinkertaistaa käyttämällä esimerkiksi kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia, jotta menettelyä voidaan virtaviivaistaa ja jotta saavutetaan kustannustehokkuus ja luottamuksellisten kaupallisten tietojen asianmukainen suoja.

(31)

Yhteisyritysten hallinnon olisi varmistettava, että niiden päätöksentekoprosessit kykenevät vastaamaan nopeasti muuttuvaan sosioekonomiseen ja teknologiseen ympäristöön ja maailmanlaajuisiin haasteisiin. Yhteisyritysten olisi hyödynnettävä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien asiantuntemusta, neuvontaa ja tukea, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä tehokkaasti ja varmistaa synergian unionin ja kansallisella tasolla. Yhteisyrityksille olisi sen vuoksi annettava valtuudet perustaa neuvoa-antavia elimiä antamaan niille asiantuntijaneuvontaa ja hoitamaan muita neuvoa-antavia tehtäviä, jotka ovat tarpeen yhteisyritysten tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvoa-antavia elimiä perustaessaan yhteisyritysten olisi varmistettava asiantuntijoiden tasapuolinen edustus yhteisyrityksen toimien puitteissa, myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta. Kyseisten elinten antamien neuvojen olisi tuotava esiin tieteellisiä näkökulmia sekä kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja muiden yhteisyritysten sidosryhmien näkemyksiä.

(32)

Yhteisyritysten olisi varmistettava, että jäsenvaltiot saavat riittävästi tietoa yhteisyritysten toiminnasta ja voivat antaa oikea-aikaista tietoa jäsenvaltioissa toteutetuista toimista ja että niillä on mahdollisuus osallistua valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin. Tällainen vuoropuhelu jäsenvaltioiden kanssa on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon synergiat ja tarve varmistaa toimien yhteensovittaminen kansallisella, alueellisella, unionin ja Euroopan tasolla, jotta saadaan aikaan enemmän vaikutuksia. Yhteisyritysten, joiden toimintaan jäsenvaltiot eivät osallistu suoraan tai välillisesti osakkaana tai osakkuusyhteisönä, olisi perustettava valtioiden edustajien ryhmä, jonka pyrkimyksenä olisi linjata yhteisyritysten toimintaa kansallisella ja alueellisella tasolla toteutettavien politiikkojen ja toimien kanssa.

(33)

Yhteisyritysten olisi voitava perustaa neuvoa-antava elin, jolla on tieteellinen neuvoa-antava tehtävä. Kyseisen elimen tai sen jäsenten olisi voitava antaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa ja tukea asianomaiselle yhteisyritykselle. Tieteellisten lausuntojen olisi koskettava erityisesti vuotuisia työohjelmia ja täydentäviä toimia sekä muita yhteisyrityksen tehtäviin liittyviä näkökohtia tarpeen mukaan.

(34)

Sen varmistamiseksi, että yhteisyritykset ovat tietoisia koko arvoketjun sidosryhmien kannoista ja näkemyksistä omilla aloillaan, yhteisyritysten olisi voitava perustaa sidosryhmien edustajista koostuvia neuvoa-antavia ryhmiä, joita kuullaan horisontaalisissa kysymyksissä tai erityiskysymyksissä kunkin yhteisyrityksen tarpeiden mukaisesti. Tällaisten ryhmien olisi oltava avoimia yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai muiden maiden järjestäytyneille eturyhmille ja kansainvälisille eturyhmille.

(35)

Yhteisyritysten olisi toimittava avoimesti ja läpinäkyvästi ja annettava kaikki asiaankuuluvat tiedot säännöllisesti ja hyvissä ajoin asiaan liittyville elimilleen sekä edistettävä toimiensa näkyvyyttä suurelle yleisölle, myös tiedotus- ja tulostenlevittämistoimin. Tähän sisältyy, luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudattaen, ajantasaisen ja maakohtaisesti eritellyn tiedon antaminen hakemisesta ja osallistumisesta yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin, kunkin ehdotuspyynnön ja hankkeen arviointituloksista, synergioista muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, täydentävistä toimista, sitoumuksissa määritetyistä ja tosiasiallisesti toteutetuista rahoitus- ja luontoissuorituksista, yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta ja yhteisyrityksen tavoitteiden ja täydentävien toimien luontoissuoritusten välisestä yhteydestä.

(36)

Yhteisyritykset olisi pantava täytäntöön käyttäen rakennetta ja sääntöjä, jotka lisäävät tehokkuutta ja varmistavat, että toimintaa voidaan yksinkertaistaa. Tätä varten yhteisyritysten olisi hyväksyttävä tarpeitaan vastaavia varainhoitosääntöjä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (13) 71 artiklan mukaisesti.

(37)

Yhteisyritysten täytäntöönpanon olisi perustuttava Horisontti Eurooppa -asetuksessa institutionaalisille eurooppalaisille kumppanuuksille vahvistettuihin kriteereihin. Sitä olisi tuettava käyttämällä komission hallinnoimia sähköisiä välineitä. Yhteisyritysten rahoittamiin epäsuoriin toimiin liittyvät tiedot, myös tulokset, ovat olennaisen tärkeitä unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämisen, täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin kannalta. Yhteisyritysten olisi sen vuoksi varmistettava, että unionin toimielimillä ja unionin elimillä, laitoksilla tai virastoilla on pääsy kaikkiin niiden rahoittamiin epäsuoriin toimiin liittyviin tietoihin, mukaan lukien epäsuoriin toimiin osallistuvien edunsaajien rahoitusosuudet ja tulokset. Tällaiset pääsyoikeudet olisi rajoitettava muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja niissä tulisi noudattaa sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä. Unionin toimielinten ja unionin elinten, laitosten tai virastojen henkilöstölle olisi myönnettävä pääsy näihin tietoihin, edellyttäen, että tietotekniikan turvallisuutta ja tietoturvaa koskevia asianmukaisia vaatimuksia noudatetaan, sekä tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisesti.

(38)

Osallistuttaessa Horisontti Eurooppa -ohjelman mukaisten yhteisyritysten rahoittamiin epäsuoriin toimiin olisi noudatettava Horisontti Eurooppa -asetuksessa vahvistettuja sääntöjä. Yhteisyritysten olisi varmistettava kyseisten sääntöjen johdonmukainen soveltaminen komission hyväksymien asiaankuuluvien toimenpiteiden mukaisesti. Yhteisyritysten olisi käytettävä komission laatimaa yrityksille tarkoitettua avustussopimusmallia. Horisontti Eurooppa -asetuksen 40 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tulosten omistusoikeuden siirron vastustamista koskevan määräajan osalta olisi otettava huomioon innovointisyklin kesto asianomaisten yhteisyritysten kattamilla aloilla.

(39)

Yksi yhteisyritysten päätavoitteista on edistää unionin taloudellisia valmiuksia ja erityisesti sen tieteellistä ja teknologista johtoasemaa. Lisäksi covid-19:n jälkeinen elpyminen edellyttää investointeja keskeisiin teknologioihin, kuten 5G-teknologiaan, tekoälyyn, pilvipalveluihin, kyberturvallisuuteen ja vihreään teknologiaan sekä kyseisten teknologioiden hyödyntämistä unionissa. Yhteisyritysten tulisi osallistua avoimen tieteen edistämiseen Horisontti Eurooppa -asetuksen 14 ja 39 artiklan mukaisesti. Kaikkien osallistujien tuottamilla tuloksilla on tässä suhteessa tärkeä rooli, ja kaikki osallistujat hyötyvät unionin tuesta hankkeen tulosten ja niiden käyttöoikeuksien kautta, myös sellaiset osallistujat, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Unionin etujen suojaamiseksi yhteisyritysten oikeutta vastustaa tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksiin liittyvän yksinomaisen lisenssin myöntämistä olisi sen vuoksi sovellettava myös osallistujiin, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta. Käyttäessään tätä vastustamisoikeutta ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti yhteisyrityksen olisi pyrittävä tasapainottamaan unionin edut ja perusoikeuksien suojelu sellaisten osallistujien tulosten osalta, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta, ottaen huomioon, että kyseiset osallistujat eivät saaneet unionin rahoitusta toimeen, josta tulokset on saatu.

(40)

Unionin rahoitusosuuden hallinnoinnissa olisi noudatettava moitteettoman varainhoidon periaatetta ja välillistä hallinnointia koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046.

(41)

Yksinkertaistamisen vuoksi hallinnollista rasitetta olisi vähennettävä kaikilta osapuolilta. Päällekkäisiä tarkastuksia ja suhteetonta asiakirjojen ja raporttien laatimista olisi vältettävä. Tämän asetuksen nojalla unionin rahoitusta saavien tahojen tilintarkastukset olisi suoritettava Horisontti Eurooppa -asetuksen ja muiden asiaankuuluvien unionin rahoitusohjelmien mukaisesti.

(42)

Unionin ja yhteisyritysten muiden osakkaiden taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat muun muassa sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen ja hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä sekä tarpeen mukaan myös hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisesti. Joidenkin yhteisyritysten toteuttamien useammalle vuodelle jakautuvien toimien erityisluonteen vuoksi komission ja asianomaisen yhteisyrityksen monivuotiset talousarviositoumukset pitäisi voida jakaa vuotuisiin eriin. Tältä osin puhtaan ilmailun yhteisyrityksen, Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Kyseisten talousarviositoumusten kumulatiivinen määrä saa olla 31 päivään joulukuuta 2024 saakka enintään 50 prosenttia vastaavasta unionin enimmäisrahoitusosuudesta. Tammikuun 1 päivästä 2025 alkaen vähintään 20 prosenttia jäljellä olevien vuosien yhteenlasketusta talousarviosta olisi katettava muutoin kuin vuotuisilla erillä.

(43)

Ottaen huomioon yhteisyritysten erityisluonne ja nykyinen asema yhteisyrityksiin olisi edelleen sovellettava erillistä vastuuvapautta. Tilintarkastustuomioistuimen olisi tarkastettava tilit sekä tilien perustana olevien toimien laillisuus ja sääntöjenmukaisuus.

(44)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti yhteisyrityksiin olisi sovellettava selkeää elinkaarimallia. Unionin taloudellisten etujen riittäväksi suojaamiseksi yhteisyritykset olisi perustettava kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2031, jotta ne voivat hoitaa avustusten täytäntöönpanoon liittyvät velvollisuutensa, kunnes viimeinenkin käynnistetty epäsuora toimi on saatu päätökseen. Yhteisyrityksiä olisi rahoitettava unionin ohjelmista vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla. Yhteisyritysten olisi voitava käynnistää 31 päivään joulukuuta 2028 mennessä ehdotuspyyntöjä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka liittyvät vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten jäljellä olevien määrärahojen käytettävyyteen.

(45)

Komission painopisteisiin kuuluvan ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelman” yhteydessä, jota tuetaan komission 11 päivänä lokakuuta 2018 antamalla tiedonannolla ”Kestävä biotalous Euroopalle: talouden, yhteiskunnan ja ympäristön välisen yhteyden lujittaminen”, 28 päivänä marraskuuta 2018 antamalla tiedonannolla ”Puhdas maapallo kaikille Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta”, 11 päivänä maaliskuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelmalla – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta”, 20 päivänä toukokuuta 2020 antamalla ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia Luonto takaisin osaksi elämäämme”, 20 päivänä toukokuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten”, 17 päivänä lokakuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia – Kohti myrkytöntä ympäristöä”, Euroopan biopohjaisesta sektorista, mukaan lukien pk-yritykset, alueet ja alkutuottajat, olisi tultava ilmastoneutraali, kiertotalouteen perustuvampi ja kestävämpi samalla, kun se säilyy maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä. Vahva, resurssitehokas ja kilpailukykyinen biopohjainen innovaatioekosysteemi voi vähentää riippuvuutta uusiutumattomista fossiilisista raaka-aineista ja mineraalivaroista ja nopeuttaa niiden korvaamista. Se voi kehittää uusiutuvia biopohjaisia tuotteita, materiaaleja, prosesseja ja ravinteita jätteistä ja biomassasta kestävyyteen ja kiertotalouteen perustuvan innovoinnin avulla. Tällainen ekosysteemi voi myös luoda lisäarvoa paikallisista raaka-aineista, myös jätteistä, jäämistä ja sivuvirroista, mikä luo työpaikkoja ja edistää talouskasvua ja kehitystä kaikkialla unionissa, ei ainoastaan kaupunkialueilla vaan myös maaseutu- ja rannikkoalueilla, joilla biomassaa syntyy ja jotka ovat usein teollisesta kehityksestä harvoin hyötyviä syrjäisiä alueita.

(46)

Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa perustettu biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyritys on keskittynyt edistämään resurssien kestävää käyttöä etenkin luonnonvaroja paljon käyttävillä ja vaikutuksiltaan merkittävillä aloilla, kuten maataloudessa, tekstiiliteollisuudessa ja rakennusalalla, ja erityisesti paikallisten toimijoiden, valmistajien, laitosten ja tehtaiden keskuudessa. Sen lokakuussa 2017 julkaistussa väliarvioinnissa esitettiin 34 vahvaa suositusta, jotka on otettu huomioon tällä asetuksella perustettavan Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen (Circular Bio-based Europe, CBE), jäljempänä ’CBE-yhteisyritys’, suunnittelussa. CBE-yhteisyritys ei ole biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen suora jatkotoimi vaan ohjelma, joka perustuu edeltävän aloitteen saavutuksiin ja korjaa sen puutteita. Suositusten mukaisesti CBE-yhteisyrityksessä olisi oltava mukana laajempi joukko sidosryhmiä, mukaan lukien alkutuotantoala (nimittäin maatalous, vesiviljely, kalastus ja metsätalous) sekä jätteiden, jäämien ja sivuvirtojen tarjoajat, alueviranomaiset ja investoijat, jotta voidaan ehkäistä markkinahäiriöitä ja kestämättömiä biopohjaisia prosesseja. Jotta yhteisyritys voisi saavuttaa tavoitteensa, sen olisi rahoitettava vain hankkeita, joissa noudatetaan kiertotaloutta, kestävyyttä ja maapallon kestävyyden rajoja koskevia periaatteita.

(47)

CBE-yhteisyrityksen olisi perustettava käyttöönottoryhmiä, jotka toimisivat neuvoa-antavina eliminä ja osallistuisivat aktiivisesti kumppanuuden toimintaohjelmaa koskeviin strategisiin keskusteluihin. On ratkaisevan tärkeää ottaa kyseiset neuvoa-antavat elimet mukaan hallintorakenteeseen, jotta voidaan varmistaa laajempi osallistuminen ja suuremmat yksityiset investoinnit biopohjaisen kiertotalouden alalla. Käyttöönottoryhmien olisi erityisesti tuettava strategisia hallintoneuvoston kokouksia, joissa teollisuuden johtajat ja sidosryhmien edustajat yhdessä komission korkean tason edustajien kanssa keskustelevat pysyvän hallintoneuvoston kanssa kumppanuuden strategisesta suunnasta ja vahvistavat sen.

(48)

Puhdas ilmailu -yhteisyrityksen päätavoitteena olisi edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (14), jäljempänä ’eurooppalainen ilmastolaki’, kunnianhimoisia ympäristövaikutusten hillitsemistavoitteita eli 55 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoista ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista viimeistään vuoteen 2050 mennessä Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (15) mukaisesti. Tämä tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan nopeuttamalla ja optimoimalla ilmailualan tutkimus- ja innovointiprosesseja ja parantamalla unionin ilmailualan maailmanlaajuista kilpailukykyä. Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi myös varmistettava, että puhtaampi ilmailu on edelleen turvallinen, varma ja tehokas matkustajien ja tavaroiden ilmakuljetusmuoto.

(49)

Puhtaan ilmailun yhteisyritys perustuu Clean Sky- ja Clean Sky 2 -yhteisyrityksistä saatuihin kokemuksiin. Uuden eurooppalaisen kumppanuuden olisi oltava kunnianhimoisempi keskittymällä läpimurtoteknologioiden demonstroinnin kehittämiseen. Clean Sky 2 -yhteisyrityksen väliarvioinnin tulosten perusteella uudella aloitteella olisi varmistettava, että kaikki demonstrointitoimet ovat kriittisellä polulla seuraavien ilma-alusohjelmien kehittämiseksi, jotta kehitetyt teknologiat voidaan ottaa mahdollisimman pian käyttöön, mikä on keskeinen prioriteetti. Siksi uudessa yhteisyrityksessä olisi keskityttävä lisäämään yksittäisten hyödyntämistavoitteiden näkyvyyttä ja vahvistamaan yhteisyrityksen seuranta-, hallinnointi- ja raportointivalmiuksia, jotta voidaan ottaa huomioon eurooppalaisen kumppanuuden tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän tutkimus- ja innovointitoiminnan monimutkaisuus.

(50)

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi perustuttava eurooppalaisen ilmailualan vahvaan johtoasemaan ja monimuotoiseen osakaspohjaan, joka kokoaa yhteen laajan joukon sidosryhmiä ja ideoita kaikkialta Euroopasta. Selvittääkseen lupaavimpia lähestymistapoja ja niiden toteuttamiseen kykeneviä tahoja komissio käynnisti pyynnön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa ideoita ja yhteisyrityksen mahdollisia osakkaita. Hallintoneuvoston olisi voitava valita liitännäisosakkaita kyseisen pyynnön ja tulevien pyyntöjen tulosten perusteella, jotta osakaspohjaa voidaan laajentaa nopeasti.

(51)

Jotta voidaan maksimoida puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ja yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen (SESAR 3) yhteisyrityksen toteuttamien tutkimus- ja innovointitoimien vaikutus päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen ja ilmailualan digitalisointiin ja nopeuttaa sitä, kyseisten yhteisyritysten olisi pyrittävä tiiviiseen yhteistyöhön Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) kanssa eurooppalaisessa kumppanuuden toimissa ja varmistettava, että kehitettyjä uusia teknologioita koskevaa tietämystä vaihdetaan jo varhaisessa vaiheessa. Kyseinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan nopeuttaa ratkaisujen markkinoille saattamista helpottamalla toimien tuloksena saatavien tuotteiden ja palvelujen sertifiointiprosessia, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1139 (16) edellytetään.

(52)

Unionin, kansallisen ja alueellisen tason ohjelmien välisten synergioiden maksimoimiseksi puhtaan ilmailun yhteisyritykseen kuuluvan valtioiden edustajien ryhmän jäsenten olisi tutkittava mahdollisuuksia antaa kansallisella tasolla taloudellista tukea erinomaisille ehdotuksille, joita puhtaan ilmailun yhteisyritys ei ole valinnut rahoitettaviksi ehdotusten suuren määrän vuoksi.

(53)

Euroopan haasteena on toimia edelläkävijänä uuden sukupolven ilma-alusten vihreän muutoksen kiihdyttämisessä ja kasvihuonekaasupäästöjen yhteiskunnallisten kustannusten sisällyttämisessä lentoliikenteen liiketoimintamalliin ja samalla varmistaa edelleen tasapuoliset toimintaedellytykset eurooppalaisille tuotteille maailmanmarkkinoilla. Sen vuoksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen olisi tuettava Euroopan edustajia kansainvälisissä standardointi- ja lainsäädäntötoimissa.

(54)

Kiinnostus vetyä kohtaan on kasvanut merkittävästi viimeisten viiden vuoden aikana, ja kaikki jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (Pariisin sopimus) osapuolten 21. kokouksessa (COP 21). Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa viimeistään vuoteen 2050 mennessä ei enää aiheuteta kasvihuonekaasujen nettopäästöjä. Painopistealoja ovat puhdas vety, polttokennot, muut vaihtoehtoiset polttoaineet ja energian varastointi. Vedyllä on keskeinen asema komission 8 päivänä heinäkuuta 2020 antamissa tiedonannoissa ”Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle” ja ”Käyttövoimaa ilmastoneutraalille taloudelle: EU:n energiajärjestelmän integrointistrategia” sekä eurooppalaisen puhtaan vedyn allianssissa, joka kokoaa yhteen eri sidosryhmät määrittämään teknologiatarpeet, investointimahdollisuudet ja sääntelyesteet sellaisen puhtaan vedyn ekosysteemin rakentamiseksi unioniin, jolla osaltaan vähennetään nykyistä riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja kasvihuonekaasupäästöistä asiaankuuluvilla aloilla. Puhtaan vedyn yhteisyritys voi mahdollistaa tutkimus- ja innovointitulosten käyttöönoton investointikehyksillä, kuten eurooppalainen puhtaan vedyn allianssi ja vetyä koskevat Euroopan yhteistä etua koskevat tärkeät hankkeet (IPCEI).

(55)

Vetysovelluksiin liittyviä kohdennettuja tutkimus- ja innovointitoimia on vuodesta 2008 lähtien tuettu pääasiassa polttokenno- ja vety-yhteisyritysten, eli FCH -yhteisyrityksen ja FCH 2 -yhteisyrityksen, kautta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (17) perustetun seitsemännen puiteohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa sekä perinteisillä yhteistyöhankkeilla, jotka kattavat vedyn arvoketjun kaikki vaiheet tai alat. Puhdas vety -yhteisyrityksen olisi vahvistettava ja yhdennettävä unionin tieteellisiä valmiuksia nopeuttaa markkinavalmiiden, edistyneiden puhtaan vedyn sovellusten kehittämistä ja parantamista energian, liikenteen, rakentamisen ja teollisuuden loppukäytön alalla. Tämä on mahdollista vain yhdistettynä unionin puhtaan vedyn arvoketjun ja erityisesti pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen.

(56)

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi kaikille vetytalouden koskemille aloille olisi annettava mahdollisuus osallistua yhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Puhtaan vedyn yhteisyrityksen toteuttamien toimien tulisi huomioida disruptiiviset teknologian kehityspolut, jotka toimivat vaihtoehtoina valtavirran teknologialle. Julkinen sektori, erityisesti alueelliset ja kansalliset viranomaiset, jotka vastaavat ilmastopolitiikan ja markkinamekanismeihin liittyvien toimenpiteiden laatimisesta, olisi otettava mukaan, jotta markkinavalmiin teknologian kehittämisen ja laajamittaisen käyttöönoton väliset kuilut voidaan kuroa umpeen.

(57)

Puhdas vety -yhteisyritys sisältää tutkimusyhteisön, sillä se on Hydrogen Europe Research -järjestön jäsen, joten tieteellisiä neuvoja antavaa elintä ei tulisi perustaa.

(58)

Koska vetyä voidaan hyödyntää polttoaineena tai energiankantajana ja energian varastoinnissa, on olennaisen tärkeää, että puhdasta vetyä koskevassa kumppanuudessa tehdään jäsenneltyä yhteistyötä monien muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa erityisesti loppukäytön osalta. Puhdasta vetyä koskevan eurooppalaisen kumppanuuden olisi oltava vuorovaikutuksessa erityisesti päästöttömän maantie- ja vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen alan eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa. Tätä varten olisi perustettava hallintoneuvostolle raportoiva rakenne, jotta voidaan varmistaa yhteistyö ja synergia kyseisten kumppanuuksien välillä vedyn alalla. Puhtaan vedyn yhteisyritys olisi ainoa kumppanuus, jossa keskitytään vedyn tuotantoteknologioihin. Loppukäyttöä koskevien kumppanuuksien kanssa tehtävässä yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti teknologian demonstrointiin ja eritelmien yhteiseen määrittelyyn.

(59)

Rautatiet edistävät yhtenäistä liikennealuetta (SETA) ja ovat olennainen osa unionin pitkän aikavälin kestävän kehityksen strategiaa. Euroopan rautatiealan suora bruttoarvonlisäys on 69 miljardia euroa ja välillinen arvonlisäys 80 miljardia euroa. Rautatieala työllistää suoraan 1,3 miljoonaa henkilöä ja välillisesti yli miljoona henkilöä.

(60)

Komission 10 päivänä maaliskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” korostetaan, että rautatieteollisuuden kaltaisilla kestävän ja älykkään liikkuvuutta koskevilla teollisuuden aloilla on sekä vastuu että mahdollisuudet johtaa digitaalista ja vihreää siirtymää, tukea Euroopan teollisuuden kilpailukykyä ja parantaa yhteyksiä. Sen vuoksi maantie-, rautatie-, ilmailu- ja vesiliikenteen olisi yhdessä pyrittävä vähentämään liikenteen päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Merkittävä osa unionin sisämaanliikenteen rahdista, josta 75 prosenttia kuljetetaan maanteitse, tulisi ensisijaisesti siirtää rautateitse ja vesiteitse kuljetettavaksi.

(61)

Shift2Rail-yhteisyritys perustettiin vuonna 2014 hallinnoimaan edeltävän Shift2Rail-aloitteen tutkimus-, kehittämis- ja validointitoimintaa yhdistämällä sen osakkaiden antama julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus sekä hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia teknisiä voimavaroja. Siinä luotiin kilpailusääntöjen puitteissa uusia yhteistyömuotoja rautateiden arvoketjun eri osiin kuuluville ja perinteisen rautatiesektorin ulkopuolisille sidosryhmille ja hyödynnettiin Euroopan rautatieviraston kokemusta ja asiantuntemusta yhteentoimivuuteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

(62)

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tavoitteena tulisi olla suuren kapasiteetin yhdennetyn eurooppalaisen rautatieverkon toteuttaminen poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla ratkaisuja täysimääräistä integrointia varten, muun muassa liikenteen hallinnan, kalustoyksikköjen, infrastruktuurien ja palvelujen osalta, millä pyritään saavuttamaan hankkeiden ja innovaatioiden nopeampi käyttöönotto ja käyttäminen. Siinä olisi hyödynnettävä digitalisoinnin ja automatisoinnin valtava potentiaali rautateiden kustannusten alentamiseksi ja sen kapasiteetin, joustavuuden ja luotettavuuden lisäämiseksi, ja sen olisi perustuttava vankkaan jaettuun viitejärjestelmäarkkitehtuuriin, jota koordinoidaan Euroopan unionin rautatieviraston kanssa.

(63)

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen olisi määriteltävä yleissuunnitelmassaan sen ensisijaiset tutkimus- ja innovointitoimet ja yleinen järjestelmäarkkitehtuuri ja yhdenmukaistettu operatiivinen lähestymistapa, mukaan lukien laajamittaiset demonstrointitoimet ja lippulaivahankkeiden alat, joita tarvitaan yhtenäisen rautatiealueen tukemiseksi tarvittavien integroitujen, yhteentoimivien ja standardoitujen teknologisten innovaatioiden käyttöönoton nopeuttamiseksi.

(64)

Rautatiejärjestelmä on monimutkainen järjestelmä, jossa rataverkon haltijat, rautatieyritykset (junaliikenteen harjoittajat) ja niiden laitteet (infrastruktuuri ja liikkuva kalusto) ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Innovointia ei voida toteuttaa ilman rautatiejärjestelmän yhteisiä eritelmiä ja yhteistä strategiaa. Sen vuoksi Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen järjestelmäpilarin, jolla kerätään tietoa asiaankuuluvilta sidosryhmiltä niin yhteisyrityksen ulkopuolelta kuin sisältäkin, olisi mahdollistettava alan lähentyminen kohti yhtä toimintakonseptia ja järjestelmäarkkitehtuuria, mukaan lukien rautatiejärjestelmän toiminnan perustana olevien palvelujen, toiminnallisten lohkojen ja rajapintojen määrittely. Yhteisyrityksen olisi tarjottava yleiset puitteet sen varmistamiseksi, että tutkimus kohdistuu niihin asiakkaiden vaatimuksiin ja operatiivisiin tarpeisiin, jotka ovat yhteisesti sovittuja ja yhteisiä. Järjestelmäpilarin tulosten tulisi tukea koko rautatieverkon yhteentoimivuutta, myös TEN-T-ydinverkon ja kattavan verkon sekä TEN-T:n ulkopuolisten pääasiallisten ratojen ja alueliikenteen linjojen osalta. Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen hallintomallissa ja päätöksentekoprosessissa olisi otettava huomioon komission johtava rooli Euroopan rautatiejärjestelmän yhtenäistämisessä ja integroinnissa, erityisesti yhtenäisen toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin nopean ja tehokkaan toteuttamisen osalta, ottaen kuitenkin myös yksityiset kumppanit mukaan neuvontaa ja teknistä tukea koskeviin tehtäviin.

(65)

Sen varmistamiseksi, että alhaisen teknologisen valmiuden tason tutkimustuloksia hyödynnetään tehokkaasti korkeammilla teknologisen valmiuden tasoilla ja erityisesti Euroopan rautatiet -yhteisyrityksessä, Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen ohjelmatoimiston olisi toteutettava tällaiset toimet.

(66)

Jotta voidaan varmistaa nopea siirtyminen ja osakaspohjan laajentaminen, Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen hallintoneuvoston olisi tarvittaessa voitava valita liitännäisosakkaita komission käynnistämän kiinnostuksenilmaisupyynnön tulosten perusteella.

(67)

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden, erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 3, ja komission 9 päivänä maaliskuuta 2020 antaman yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU-Afrikka-strategia” mukaisesti unioni on sitoutunut edistämään terveellistä elämää ja hyvinvointia kaikille, rakentamaan entistä vahvempaa kumppanuutta kahden maanosien välille ja tukemaan tutkimus- ja innovointivalmiuksien kehittämistä Afrikassa. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi puututtava niin kutsuttujen muiden terveydenhuollon menetelmien ohella asianmukaisen diagnostiikan, hoitojen ja rokotteiden puutteeseen, jotta voidaan ehkäistä tarttuvia tauteja, kuten HIV:tä, malariaa ja tuberkuloosia, mutta myös muita köyhyyteen liittyviä ja vähälle huomiolle jääneitä tartuntatauteja, joita esiintyy Afrikassa, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Covid-19-pandemia on osoittanut, että kun maailman eri alueiden väliset yhteydet lisääntyvät maailmankaupan ja matkailun kautta, tartuntataudit voivat levitä nopeasti kaikkialla maailmassa. Terveydenhuollon menetelmien kehittäminen on sen vuoksi ratkaisevan tärkeää tartuntatautien leviämisen rajoittamiseksi ja torjumiseksi niiden päästessä leviämään sekä kansalaisten terveyden suojelemiseksi asianomaisissa maissa ja unionissa. Jotta voitaisiin saavuttaa edellistä EDCTP2-aloitetta vahvempi maailmanlaajuinen terveysjohtajuus, kumppanuuden soveltamisalaa olisi laajennettava niin, että se kattaa uusiin tartuntatautiuhkiin reagoimisen, lisääntyvät mikrobilääkeresistenssiin liittyvät ongelmat sekä ei-tarttuvat rinnakkaissairaudet.

(68)

Saharan eteläpuolisessa Afrikassa esiintyvien tartuntatautien torjunta nykyaikaisilla teknologisilla välineillä edellyttää laajan toimijajoukon osallistumista ja pitkäaikaista sitoutumista. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edistettävä tuottavaa ja kestävää pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välistä verkostoa ja yhteistyötä luomalla suhteita useisiin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin yhteishankkeiden ja institutionaalisen yhteistyön vahvistamiseksi. Ohjelmalla olisi myös autettava luomaan uusia pohjoisen ja etelän sekä etelän ja etelän välisiä yhteistyöhankkeita useita maita kattavien tutkimusten tekemiseksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Lisäksi säännöllisesti järjestettävä kansainvälinen konferenssi, Euroopan maiden ja kehitysmaiden kliinisten kokeiden yhteistyökumppanuus (EDCTP) -foorumi, voisi tarjota Euroopan, Afrikan ja muiden maiden tutkijoille ja asiaankuuluville verkostoille alustan jakaa havaintoja ja ajatuksia ja luoda yhteistyömahdollisuuksia.

(69)

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä EDCTP- ja EDCTP2-ohjelmista saatuja kokemuksia ja pyrittävä unionin, jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja Afrikan maiden investoinneilla saavuttamaan tuloksia, joita yksittäiset maat tai unionin tutkimuksen puiteohjelma eivät voisi yksin saavuttaa. Ohjelmaan osallistuvia valtioita edustavan EDCTP-yhteenliittymän olisi osallistuttava EDCTP3-ohjelman täydentäviin toimiin ja se voi osallistua EDCTP3-ohjelman rahoitukseen ja täytäntöönpanoon. Saharan eteläpuolisten maiden olisi voitava osallistua mielekkäällä tavalla päätöksentekoprosessiin, mikä on olennaisen tärkeää tautien aiheuttaman kuormituksen vähentämiseksi Saharan eteläpuolisissa maissa. Yhteisyritykseen olisi otettava mukaan muita kansainvälisiä tutkimusrahoittajia, kuten hyväntekijöitä, lääketeollisuutta ja muita kolmansia maita, joiden olisi osallistuttava kumppanuuden rahoittamiseen tapauskohtaisesti. Lisäksi ohjelman vaikutuksen lisäämiseksi globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksellä olisi oltava erityisten ehdotuspyyntöjen osalta mahdollisuus yksilöidä oikeussubjekteja, jotka voisivat osallistua epäsuoriin toimiin. Työohjelmassa olisi voitava määrätä, että tällaiset oikeussubjektit eivät voi saada yhteisyrityksen rahoitusta.

(70)

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritykseen kuuluu jäsenvaltioita ja assosioituneita maita EDCTP-yhteenliittymän jäseninä, joten valtioiden edustajien ryhmää ei tulisi perustaa.

(71)

On olennaisen tärkeää, että globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamat tai muuten sen työohjelmaan sisältyvät tutkimustoimet ovat kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjan, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen, Maailman lääkäriliiton Helsingin julistuksen vuoden 2008 version mukaisten eettisten periaatteiden, kansainvälisen yhdenmukaistamiskokouksen (ihmisten käyttöön tarkoitettujen lääkkeiden rekisteröintiä koskevat vaatimukset) hyväksymien hyvää kliinistä tutkimustapaa koskevien vaatimusten, asiaankuuluvan unionin lainsäädännön sekä tutkimustoimien toteuttamispaikaksi suunniteltujen maiden etiikkaa koskevien paikallisten vaatimusten mukaisia. Lisäksi globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi edellytettävä, että ohjelmasta tuettujen epäsuorien toimien tulosten perusteella kehitetyt innovaatiot ja toimet ovat kohtuuhintaisia ja heikossa asemassa olevien väestöryhmien saatavilla.

(72)

Jotta globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritys menestyisi ja kannustaisi osallistumaan kumppanuuteen, yhteisyrityksen rahoitus olisi rajoitettava oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin tai EDCTP-yhteenliittymän muodostaviin valtioihin Horisontti Eurooppa -asetuksen mukaisesti. Saharan eteläpuolisen Afrikan maihin ja muihin kolmansiin maihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi kuitenkin voitava osallistua ehdotuspyyntöihin, vaikka ne eivät voi saada rahoitusta. Lisäksi muihin maihin kuin EDCTP3-yhteenliittymän osakasvaltioihin sijoittautuneiden yhteisöjen olisi voitava saada rahoitusta erityisten ehdotuspyyntöaiheiden tai kansanterveysuhkiin liittyvien ehdotuspyyntöjen tapauksessa, jos siitä määrätään työohjelmassa. Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet, myös sopimukseen perustuvat toimenpiteet, unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Olisi myös pyrittävä tekemään tiede- ja teknologiasopimuksia kolmansien maiden kanssa. Jos sellaisiin kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joilla ei ole tällaista sopimusta, osallistuvat epäsuoraan toimeen rahoituksella, globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen olisi ennen sopimuksen tekemistä sovellettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä unionin etujen turvaamiseksi muun muassa: toimen rahoituskoordinaattorin olisi oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja ennakkomaksun määrää ja avustussopimuksen vastuumääräyksiä olisi mukautettava taloudellisten riskien ottamiseksi asianmukaisesti huomioon.

(73)

Komission painopisteissä ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” ja ”Euroopan digitaalinen valmius” edellytetään, että Euroopan teollisuuden, pk-yritykset mukaan lukien, olisi muututtava vihreämmäksi, enemmän kiertotalouteen perustuvaksi ja digitaalisemmaksi samalla kuitenkin säilyttäen kilpailukykynsä maailmanlaajuisesti. Komissio on korostanut lääkinnällisten laitteiden ja digitaalisten teknologioiden roolia uusiin haasteisiin vastaamisessa ja sähköisten terveyspalvelujen käyttöä korkealaatuisten terveydenhuoltopalveluiden tarjoamisessa, sekä kehottanut varmistamaan kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuuden, jotta voidaan vastata unionin tarpeisiin samalla tukien innovatiivista, maailman johtavaa eurooppalaista lääketeollisuutta. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen (Innovative Health Initiative, IHI) tavoitteena on osaltaan vahvistaa kilpailukykyä unionin terveysteollisuudessa, joka on yksi unionin osaamistalouden kulmakivistä, lisätä taloudellista toimintaa terveysteknologioiden ja erityisesti integroitujen terveysratkaisujen kehittämisessä ja siten toimia välineenä, jolla lisätään teknologista johtoasemaa ja edistetään yhteiskuntiemme digitalisaatiota. Tällaiset poliittiset painopisteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli tiedeyhteisö, erikokoiset yritykset ja terveysinnovaatioiden loppukäyttäjät terveysalan tutkimusta ja innovointia koskevan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden puitteissa. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen olisi autettava saavuttamaan EU:n syöväntorjuntasuunnitelman ja mikrobilääkeresistenssin torjuntaa koskevan ”Eurooppalainen yhteinen terveys” -toimintasuunnitelman tavoitteet. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritys olisi sovitettava yhteen komission 10 päivänä maaliskuuta 2020 antaman tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia”, 10 päivänä maaliskuuta 2020 antaman tiedonannon ”Kestävää ja digitaalista Eurooppaa koskeva pk-yritysstrategia” ja 25 päivänä marraskuuta 2020 antaman tiedonannon ”Euroopan lääkestrategia” kanssa.

(74)

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritys perustuu IMI2-yhteisyrityksestä saatuihin kokemuksiin, mukaan lukien kyseisen edeltävän aloitteen puitteissa covid-19-pandemian torjumiseksi tehty työ. IMI2-yhteisyritystä koskevan väliarvioinnin suositusten mukaisesti uuden aloitteen on tarpeen mahdollistaa muiden teollisuudenalojen aktiivinen osallistuminen lääketeollisuuden kanssa, jotta voidaan hyödyntää niiden asiantuntemusta uusien terveydenhuollon toimenpiteiden kehittämisessä. Sen vuoksi on katettava myös biolääketieteen, bioteknologian ja lääketieteellisen teknologian alat, mukaan lukien digitaalialalla toimivat yritykset. Yhteisyrityksen soveltamisalan olisi katettava tautien ennaltaehkäisy, diagnosointi, hoito ja hallinta, ja siinä olisi otettava asianmukaisesti huomioon potilaille tai yhteiskunnalle tai molemmille taudin vakavuuden tai sairastuneiden määrän vuoksi aiheutuva rasite sekä taudin taloudelliset vaikutukset potilaille ja terveydenhuoltojärjestelmille. Rahoitetuilla toimilla on vastattava unionin kansanterveystarpeisiin ja tuettava sellaisten tulevien terveysinnovaatioiden kehittämistä, jotka ovat turvallisia, ihmiskeskeisiä, tuloksellisia, kustannustehokkaita ja kohtuuhintaisia potilaiden ja terveydenhuoltojärjestelmien kannalta.

(75)

Jotta varmistettaisiin parhaat mahdollisuudet tuottaa uusia tieteellisiä ideoita ja menestyksekkäitä tutkimus- ja innovointitoimia, innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen keskeisten toimijoiden olisi oltava erityyppisten julkisten ja yksityisten tahojen tutkijoita. Samalla loppukäyttäjien, kuten unionin kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja terveydenhuollon palveluntarjoajien, olisi osallistuttava aloitteen strategiseen suunnitteluun ja toimiin ja varmistettava, että yhteisyritys vastaa niiden tarpeisiin. Lisäksi unionin tason ja kansallisten sääntelyviranomaisten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien olisi myös osallistuttava varhaisessa vaiheessa kumppanuuden toimintaan, kuitenkin varmistaen, ettei eturistiriitoja synny, jotta voidaan lisätä todennäköisyyttä, että rahoitettujen toimien tulokset täyttävät käyttöönoton edellyttämät vaatimukset, ja siten saavuttavat odotetut vaikutukset. Tällaiset eri näkemykset auttaisivat kohdentamaan tutkimustoimet paremmin aloille, joilla on täyttämättömiä tarpeita.

(76)

Nykyiset terveyshaasteet ja -uhat ovat maailmanlaajuisia. Sen vuoksi kansainvälisten akateemisten, teollisten ja sääntely-ympäristön toimijoiden olisi voitava osallistua innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritykseen, jotta voidaan hyötyä laajemmasta tietojen ja asiantuntemuksen saatavuudesta, vastata uusiin terveysuhkiin ja saavuttaa tarvittavat yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti unionin kansalaisten terveystilanteen kohentuminen. Samaan aikaan suurin osa kumppanuuden toimista olisi kuitenkin toteutettava jäsenvaltioissa ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneissa maissa.

(77)

Kumppanuuden tavoitteissa olisi keskityttävä kilpailua edeltävään vaiheeseen ja siten luotava turvallinen tila eri terveysteknologioiden alalla toimivien yritysten väliselle tehokkaalle yhteistyölle. Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen integroivan luonteen huomioon ottaminen, siilojen purkaminen terveydenhuollon eri alojen väliltä ja teollisuuden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön vahvistaminen edellyttävät, että yhteisyrityksen rahoittamien hankkeiden olisi enimmäkseen oltava monialaisia.

(78)

’Keskeisillä digitaaliteknologioilla’ tarkoitetaan elektronisia komponentteja ja järjestelmiä, jotka tukevat kaikkia tärkeimpiä talouden aloja. Komissio on korostanut tarvetta hallita tällaisia teknologioita Euroopassa, jotta voidaan erityisesti toteuttaa unionin poliittiset painopisteet, kuten teknologinen johtoasema. Ala on tärkeä ja eri sidosryhmien kohtaamat haasteet unionissa ovat niin suuria, että tarvitaan kiireellisiä toimia, jotta Euroopan innovaatio- ja arvoketjuihin ei jäisi heikkoja lenkkejä. Sen vuoksi olisi perustettava unionin tason mekanismi, jolla yhdistetään ja keskitetään sellaista tukea, jota jäsenvaltiot, unioni ja yksityinen sektori antavat elektronisiin komponentteihin ja järjestelmiin liittyvään tutkimukseen ja innovointiin.

(79)

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen olisi käsiteltävä selvästi määritettyjä aihealueita, jotka auttaisivat eurooppalaisia toimialoja suunnittelemaan, valmistamaan ja käyttämään innovatiivisinta teknologiaa elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla. Euroopan tasolla annettava jäsennelty ja koordinoitu rahoitustuki on tarpeen, jotta tutkimusryhmät ja eurooppalaiset toimialat voivat säilyttää johtoasemansa erittäin kilpaillussa kansainvälisessä tilanteessa ja jotta voidaan kuroa umpeen kuilu Euroopan digitalisaation kannalta ratkaisevissa teknologioissa tavalla, jossa otetaan huomioon unionin keskeiset arvot, mukaan lukien yksityisyyden suoja, luottamus, tietoturva ja turvallisuus. Ekosysteemin arvoketjujen kaikkia segmenttejä edustavien sidosryhmien välinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta voidaan kehittää uusia teknologioita ja saada innovaatiot nopeasti markkinoille. Myös avoimuus ja joustavuus asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten, yhteen saattamiseksi uusilla tai toisiinsa liittyvillä teknologian aloilla tai molemmilla on erittäin tärkeää.

(80)

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksellä olisi yhdistettävä välttämättömät rahoitusvarat ja tekniset resurssit, jotta voidaan pysyä mukana tämän alan kiihtyvässä innovaatiotahdissa, luoda merkittäviä heijastusvaikutuksia yhteiskunnalle ja jakaa riskejä mukauttamalla strategioita ja kohdentamalla investointeja Euroopan yhteisen edun mukaisesti. Sen vuoksi keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen osakkaina olisi oltava unioni, jäsenvaltiot ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneet maat vapaaehtoiselta pohjalta sekä yksityisinä osakkaina järjestöt, jotka edustavat niihin kuuluvia yrityksiä. Jäsenvaltioiden osallistuminen helpottaa myös toiminnan yhdenmukaistamista kansallisten ohjelmien ja strategioiden kanssa, vähentää toimien päällekkäisyyttä ja hajanaisuutta ja varmistaa samalla synergiaedut sidosryhmien ja toimien välillä.

(81)

Osoittaessaan osallistujavaltioiden rahoitusosuuksia epäsuorien toimien kansallisille osallistujille keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen olisi otettava huomioon, että osallistujavaltioiden on noudatettava tiukkoja kansallisia budjettisääntöjä. Tässä yhteydessä osallistujavaltioiden olisi tehtävä alustavia rahoitussitoumuksia aina ennen kunkin vuotuisen työohjelman vahvistamista ja tehtävä yhteisyrityksen kanssa oikeudellisesti sitovia sopimuksia, joilla osallistujavaltiot sitoutuvat maksamaan epäsuoriin toimiin osoitettavat rahoitusosuutensa yhteisyrityksen koko keston ajan. Tällaiset sopimukset olisi tehtävä yhteisyrityksen vuotuisen talousarviomenettelyn ja ohjelmasuunnittelun yhteydessä. Hallintoneuvoston olisi otettava kyseiset alustavat sitoumukset asianmukaisesti huomioon hyväksyessään vuosittaista työohjelmaa. Julkisten tahojen neuvoston olisi valittava ehdotukset. Vasta kyseisten toimien jälkeen, ja yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti, menojen hyväksyjä voisi tehdä kyseisiä epäsuoria toimia koskevat talousarviositoumukset ja oikeudelliset sitoumukset.

(82)

ECSEL-yhteisyrityksessä noudatettua käytäntöä jatkaen on tarpeen poiketa Horisontti Eurooppa -asetuksen 34 artiklasta, jotta voidaan soveltaa erisuuruisia korvausosuuksia eri osallistujatyyppeihin, erityisesti pk-yrityksiin ja voittoa tavoittelemattomiin oikeussubjekteihin, ja toimen tyypin mukaan kaikkien osallistujavaltioiden edunsaajiin. Tämä varmistaisi asianmukaisen tasapainon sidosryhmien osallistumisessa keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin ja edistäisi pk-yritysten osallistumisen tasoa, kuten ECSEL-yhteisyrityksen väliarvioinnissa suositeltiin.

(83)

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritykseen kuuluu jäsenvaltioita ja assosioituneita maita julkisten tahojen neuvoston jäseninä, joten valtioiden edustajien ryhmää ei tulisi perustaa.

(84)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 549/2004 (18) perustettua Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevalla unionin oikeudellisella kehyksellä pyritään uudistamaan Euroopan ilmaliikenteen hallintajärjestelmää institutionaalisilla, operatiivisilla, teknologisilla ja sääntelytoimilla, joiden tavoitteena on parantaa sen suorituskykyä kapasiteetin, turvallisuuden, tehokkuuden ja ympäristövaikutusten osalta.

(85)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 219/2007 (19) perustettu Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeella (Single European Sky ATM Research, SESAR), jäljempänä ’SESAR-hanke’, pyritään nykyaikaistamaan ilmaliikenteen hallintaa ja nivomaan yhteen teknologisia ja operatiivisia innovaatioita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan tukemiseksi. Sen tavoitteena on tarjota vuoteen 2035 mennessä teknologisia ratkaisuja erittäin suorituskykyiseen ilmaliikenteen hallintaan, jotta lentoliikenneala voisi toimia ruuhkattomalla sekä entistä turvallisemmalla ja ympäristö- ja ilmastoystävällisemmällä tavalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti. SESAR-hanke koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä jatkuvasta ja kehittyvästä yhteistyöprosessista, joissa määritellään, kehitetään ja otetaan käyttöön innovatiivisia teknologiajärjestelmiä ja toimintamenettelyjä, joihin myös neuvoston päätöksessä 2009/320/EY (20) tarkoitettu Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa määritelty digitaalinen eurooppalainen ilmatila perustuu.

(86)

Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelma, jäljempänä ’ATM-yleissuunnitelma’, on ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamisen suunnitteluväline kaikkialla Euroopassa, ja siinä yhdistetään ilmaliikenteen hallinnan tutkimus- ja innovointitoimet käyttöönottoskenaarioihin yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi.

(87)

SESAR-yhteisyritys perustettiin tavoitteena hallinnoida SESAR-hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheita yhdistämällä yhteisyrityksen osakkaiden antama julkisen ja yksityisen sektorin rahoitus ja hyödyntämällä sisäisiä ja ulkoisia teknisiä voimavaroja sekä toteuttaa ATM-yleissuunnitelma ja tarvittaessa ajantasaistaa sitä. Siinä luotiin uusi ja tehokas yhteistyömuoto sidosryhmien välille alalla, jolla edistyminen on mahdollista vain, jos kaikki sidosryhmät toteuttavat uusia ratkaisuja synkronoidusti. Koska SESAR-brändi on ollut menestys, myös yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi edelleen hyödynnettävä sitä.

(88)

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi hyödynnettävä SESAR-yhteisyrityksestä saatuja kokemuksia ja jatkettava sen roolia ATM-tutkimuksen koordinoijana unionissa. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen päätavoitteena olisi Euroopan tutkimus- ja innovointivalmiuksien vahvistaminen ja yhdentäminen, mikä auttaisi nopeuttamaan alan digitalisaatiota ja tekemään alasta kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen vaihteluiden mukaan. Yhteisyrityksen olisi vahvistettava innovoinnin avulla miehitettyjen ja miehittämättömien ilmakuljetuspalvelujen ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen kilpailukykyä talouden elpymisen ja kasvun tukemiseksi. Sen olisi kehitettävä ja nopeutettava innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on myös maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila.

(89)

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi voitava kehittää ja validoida teknisiä tietoja, jotka auttavat komissiota ilmaliikenteen hallinnan sääntelytoimissa, esimerkiksi valmistelemalla kaikki tekniset asiakirjat yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla perustettuja yhteisiä hankkeita varten, tekemällä teknisiä tutkimuksia ja tukemalla standardointitoimia. Sen olisi myös varmistettava päätöksellä 2009/320/EY hyväksytyn ATM-yleissuunnitelman hallinnointi, mukaan lukien sen seuranta, raportointi ja ajantasaistaminen. Lisäksi komission äänimäärä olisi määritettävä suhteessa unionin maksamaan rahoitusosuuteen, ja sen olisi oltava vähintään 25 prosenttia äänistä. Tällä järjestelyllä varmistetaan, että komissiolla on edelleen vahvat valmiudet ohjata poliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna yhteisyrityksen kyseisiin tehtäviin liittyvää työtä tällaisia elimiä varten perustettujen tehostettujen valvontamekanismien avulla.

(90)

Osallistumisen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykseen tulisi olla mahdollista mahdollisimman laajalle joukolle erilaisia sidosryhmiä kaikista jäsenvaltioista ja Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneista maista, pk-yritykset mukaan luettuina, erilaisten osallistumismuotojen kautta. Osallistumisessa olisi erityisesti varmistettava asianmukainen tasapaino miehitetyn ja miehittämättömän ilmailun laitevalmistajien, ilmatilan käyttäjien, lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, lentoasemien sekä sotilas- ja ammattihenkilöstön järjestöjen välillä sekä tarjottava mahdollisuuksia pk-yrityksille, korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille. Komissio käynnisti mahdollisille osakkaille kiinnostuksenilmaisupyynnön, jonka tarkoituksena oli kartoittaa lupaavimmat lähestymistavat ja toimijat, jotka kykenevät niitä noudattamaan. Hallintoneuvoston olisi voitava valita liitännäisosakkaita kyseisen pyynnön tulosten perusteella, jotta osakaspohjaa voidaan laajentaa nopeasti.

(91)

Reittimaksut koituvat yksinomaan ilmatilan käyttäjien maksettaviksi, joten ne osallistuvat siten välillisesti keskeisten ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien, kuten lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja käyttämiensä ilma-alusten rakentamista ja varustamista harjoittavan valmistusteollisuuden, tutkimus- ja kehitystyön rahoittamiseen. Sen vuoksi ilmatilan käyttäjille olisi annettava asianmukainen edustus yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen hallintoneuvostossa.

(92)

Yhteisyrityksen ohjelmatoimiston olisi hallinnoitava tällaisia toimia sen varmistamiseksi, että ilmaliikenteen hallinnan (alhaisen teknologisen valmiuden tasoilla tehdyn) kokeilevan tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tehokkaasti korkeammilla teknologisen valmiuden tasoilla ja erityisesti yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksessä.

(93)

Eurocontrolilla on käytössään asianmukainen infrastruktuuri ja tarvittavat hallinnolliset, tietotekniset, viestintä- ja logistiikkatukipalvelut. Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi voitava hyötyä tällaisesta Eurocontrolin infrastruktuurista ja palveluista. Tältä osin on olemassa vain vähän mahdollisia synergioita, joita voitaisiin saada yhdistämällä hallinnolliset resurssit muiden yhteisyritysten kanssa yhteiseen tukitoimintoon. Tästä syystä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen olisi jättäydyttävä tällä asetuksella perustettavien back office -järjestelyjen ulkopuolelle.

(94)

Jotta älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevan kumppanuuden osalta voidaan varmistaa riittävän laaja sidosryhmäpohja ja siten saavuttaa sen tavoitteet, alalle on perustettu toimialajärjestö 6G Smart Networks and Services Industry Association (6G-IA) sitä edeltäneen järjestön pohjalta. Vaikka uudella toimialajärjestöllä odotetaan ensimmäisten toimintavuosien aikana olevan vain rajallinen määrä osakkuus- tai sidosyhteisöjä, sen tavoitteena on ottaa mukaan uusia osakkaita sidosryhmistä, jotka toimivat älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjussa. Kun otetaan huomioon järjestön ennakoitu vaatimaton koko ja sen vaikutus järjestön muodostaviin pk-yrityksiin, ei ole kestävää, että järjestö kattaisi 50 prosenttia älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen hallintomenoista yhteisyrityksen toiminta-aikana eikä varsinkaan ensimmäisinä toimintavuosina. Lisäksi covid-19-pandemian aiheuttama kriisi ja sen vaikutukset talouteen ovat aiheuttaneet haasteita Euroopan talouden toimijoille muun muassa tieto- ja viestintätekniikan alalla. Sen vuoksi olisi varmistettava, että yhteisyrityksen yksityiset kumppanit pystyvät täyttämään sitoumuksensa ja että ehdot ovat edelleen houkuttelevia ja kannustavat uusia kumppaneita liittymään järjestöön. Muiden osakkaiden kuin unionin maksettavan vuotuisen vähimmäisrahoitusosuuden olisi sen vuoksi oltava 20 prosenttia vuotuisista hallintomenoista. Erityisesti olisi oltava mahdollista, että pk-yrityksiin kuuluvat osakkaat osallistuvat pienemmällä osuudella kuin suuremmat yritykset. Yhteisyrityksen muiden osakkaiden kuin unionin olisi pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjen määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa enimmäistasolle eli 50 prosenttiin yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana.

(95)

Komission kautta 2019–2024 koskevat painopisteet ”Euroopan digitaalinen valmius” ja ”Ihmisten hyväksi toimiva talous” sekä komission tiedonannossa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” asetetut politiikkatavoitteet huomioon ottaen Euroopan on kehitettävä 5G-verkkoihin perustuvia kriittisiä digitaalisia infrastruktuureja ja vahvistettava teknologisia valmiuksiaan kohti 6G-teknologiaa vuoteen 2030 mennessä. Tässä yhteydessä komissio on korostanut älykkäitä verkkoja ja palveluja koskevan eurooppalaisen kumppanuuden strategista merkitystä, jotta kuluttajille ja yrityksille voidaan tarjota turvallisia yhteyksiin perustuvia palveluja. Kyseiset ensisijaiset tavoitteet voidaan saavuttaa saattamalla yhteen keskeiset toimijat eli teollisuus, tiedemaailma ja viranomaiset sellaisen eurooppalaisen kumppanuuden puitteissa, joka perustuu 5G-teknologiaa ja -standardeja menestyksekkäästi kehittäneen edeltävän 5G- infrastruktuurin julkinen ja yksityinen kumppanuus -aloitteen saavutuksiin.

(96)

Älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen tarkoituksena on käsitellä digitaalisen infrastruktuurin toimintapoliittisia kysymyksiä 5G-infrastruktuurin käyttöönoton tukemiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1153 (21) perustetun Verkkojen Eurooppa 2 -välineen digitaalisen ohjelman puitteissa ja laajentaa tutkimuksen ja innovoinnin teknologista soveltamisalaa 6G-verkkoihin. Yhteisyrityksen olisi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa vahvistettava toimia, joilla vastataan verkon energiatehokkuutta, kyberturvallisuutta, teknologista johtoasemaa, yksityisyyttä ja etiikkaa koskeviin unionin poliittisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, ja olisi laajennettava tutkimuksen ja innovoinnin soveltamisalaa verkoista pilvipohjaisten palvelujen tarjoamiseen, komponentteihin ja laitteisiin mahdollistaen palvelut kansalaisille eri talouden aloilla, kuten terveydenhuollossa, liikenteessä, valmistuksessa ja mediassa.

(97)

Teollisuus ja komissio eivät voi yksin vastata älykkäisiin verkkoihin ja palveluihin liittyviin yleistä etua koskeviin politiikkatavoitteisiin. Niiden käsittely kokonaisvaltaisella ja koordinoidulla tavalla edellyttää erityisesti jäsenvaltioiden strategista osallistumista osana hallintorakennetta. Sen vuoksi hallintoneuvoston olisi otettava mahdollisimman tarkasti huomioon valtioiden edustajien ryhmän lausunnot erityisesti työohjelmia ja rahoituspäätöksiä koskevan strategisen ohjauksen osalta.

(98)

Kehittyneet 5G-infrastruktuurit muodostavat perustan ekosysteemien kehittämiselle digitaalista ja vihreää siirtymää varten ja seuraavassa vaiheessa Euroopan lähtökohdille ottaa käyttöön 6G-teknologiaa. Verkkojen Eurooppa 2-välineen digitaaliosio sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (22) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (23) perustettu InvestEU tarjoavat mahdollisuuksia kehittää 5G- ja myöhemmin 6G-pohjaisia digitaalisia ekosysteemejä. Kun otetaan huomioon tällaisiin käyttöönottohankkeisiin osallistuvien julkisten ja yksityisten sidosryhmien laaja kirjo, on olennaisen tärkeää koordinoida strategisen ohjelman laatimista, osallistumista ohjelmasuunnitteluun sekä tällaisiin ohjelmiin liittyvää sidosryhmien tiedotusta ja osallistamista. Kyseisten tehtävien strategisena perustana älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen olisi koordinoitava strategisten käyttöönotto-ohjelmien kehittämistä asiaankuuluville aloille, kuten 5G-järjestelmien käyttöönotolle maanteillä ja rautateillä. Kyseisissä ohjelmissa olisi muun muassa tuettava käyttöönottoa koskevien etenemissuunnitelmien laatimista ja tärkeimpien yhteistyömallien ja muiden strategisten kysymysten vahvistamista.

(99)

Horisontti Eurooppa -asetuksen 20 artiklan 3 kohdassa säädetään, että komission tai rahoituselimen on tarvittaessa tehtävä turvallisuustarkastelu ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.

(100)

Neuvoston 3 päivänä joulukuuta 2019 antamien päätelmien ja 5G-verkkojen kyberturvallisuudesta 26 päivänä maaliskuuta 2019 annetun suosituksen mukaisesti koordinoitua unionin tason toimintaa varten jäsenvaltioiden verkko- ja tietoturvayhteistyöryhmä julkaisi tammikuussa 2020 5G-kyberturvallisuutta koskevan EU:n välineistön, jäljempänä ’välineistö’. Välineistö sisältää joukon strategisia ja teknisiä toimenpiteitä sekä tukitoimia, joilla lievennetään 5G-verkkojen tärkeimpiä kyberturvallisuusriskejä, jotka on tunnistettu koordinoitua unionin tason riskinarviointia koskevassa raportissa, sekä opastetaan sellaisten toimenpiteiden valinnassa, jotka olisi asetettava etusijalle kansallisen ja unionin tason riskinhallintasuunnitelmissa. Komission 29 päivänä tammikuuta 2020 antamassa tiedonannossa EU:n välineistön täytäntöönpanosta hyväksytään kaikki välineistössä esitetyt toimenpiteet ja ohjeet ja korostetaan tarvetta soveltaa rajoituksia, mukaan lukien tarvittaessa poissulkeminen, unionin laajuisessa koordinoidussa riskinarvioinnissa suuririskisiksi katsottuihin toimittajiin sekä toteuttaa toimenpiteitä, joilla vältetään riippuvuus kyseisistä toimittajista. Siinä määritellään myös joukko komission erityistoimia, joilla pyritään erityisesti varmistamaan, että osallistuminen unionin rahoitusohjelmiin asiaankuuluvilla teknologian aloilla edellyttää turvallisuusvaatimusten noudattamista, sekä hyödyntämään tässä kaikkia turvallisuusehtoja ja tehostamaan niiden täytäntöönpanoa. Sen vuoksi tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi otettava käyttöön asianmukaiset säännökset, joissa otetaan huomioon turvallisuustoimenpiteet älykkäiden verkkojen ja palvelujen yhteisyrityksen rahoittamissa toimissa ja yhteisyrityksen suositusten perusteella myös muita unionin ohjelmia toteuttavien rahoituselinten toimissa älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla.

(101)

Horisontti 2020 -ohjelman mukaiset yhteisyritykset on perustettu kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2024. Yhteisyritysten olisi jatkettava asianomaisten tutkimusohjelmien tukemista ja jäljellä olevien, neuvoston asetusten (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014 (24), (EU) N:o 558/2014 (25), (EU) N:o 559/2014 (26), (EU) N:o 560/2014 (27), (EU) N:o 561/2014 (28) ja (EU) N:o 642/2014 (29) nojalla käynnistettyjen tai jatkettujen toimien toteuttamista kyseisten asetusten mukaisesti yhteisyritysten purkamiseen saakka. Oikeusvarmuuden ja selkeyden vuoksi kyseiset asetukset olisi näin ollen kumottava.

(102)

Unionin olisi toimittava vain, jos voidaan osoittaa, että unionin tason toiminta on tehokkaampaa kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutetut toimet. Yhteisyritykset keskittyvät aloihin, joilla unionin tason toiminnalla on todistettavasti lisäarvoa, mikä syntyy niiden toimien laajuudesta, nopeudesta ja kattavuudesta, joita unioni tarvitsee saavuttaakseen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaiset pitkän aikavälin tavoitteensa ja toteuttaakseen strategiset poliittiset painopisteensä ja sitoumuksensa. Lisäksi ehdotettujen yhteisyritysten olisi katsottava täydentävän ja niiden olisi vahvistettava samalla alalla toteutettavia kansallisia ja alueellisia toimia.

(103)

Jäsenvaltiot eivät yksin voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, koska päällekkäisyyksien välttäminen, kriittisen massan saavuttaminen ja julkisen rahoituksen optimaalisen käytön varmistaminen edellyttävät unionin tason toimintaa. Tätä varten unioni voi hyväksyä toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

(104)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvilla toimintapolitiikan aloilla, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sinä päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan yhdeksän SEUT 187 artiklassa tarkoitettua yhteisyritystä, joiden tehtävänä on panna täytäntöön Horisontti Eurooppa -asetuksen 10 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia. Asetuksessa määritellään yhteisyritysten tavoitteet ja tehtävät, osakkuus, organisaatio ja muut toimintasäännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1.

’muulla osakkaalla kuin unionilla’ mitä tahansa osallistujavaltiota, yksityistä osakasta tai kansainvälistä järjestöä, joka on yhteisyrityksen osakas;

2.

’perustajaosakkaalla’ johonkin jäsenvaltioon tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia taikka kansainvälistä järjestöä, joka on yksilöity yhteisyrityksen osakkaaksi tässä asetuksessa tai jossakin sen liitteessä;

3.

’liitännäisosakkaalla’ johonkin jäsenvaltioon tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneeseen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia taikka kansainvälistä järjestöä, joka liittyy yhteisyritykseen allekirjoittamalla sitoumuskirjeen 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja jolle on saatava hyväksyntä 7 artiklan mukaisesti;

4.

’osallistujavaltiolla’ mitä tahansa jäsenvaltiota tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioitunutta maata sen jälkeen, kun se on ilmoittanut osallistumisestaan asiaankuuluvan yhteisyrityksen toimiin sitoumuskirjeellä;

5.

’yksityisellä osakkaalla’ mitä tahansa julkis- tai yksityisoikeudellisen lain nojalla perustettua oikeussubjektia, joka on yhteisyrityksen osakas ja joka ei ole unioni, osallistujavaltio tai kansainvälinen järjestö;

6.

’osakkuusyhteisöillä’ yhteisöjä, jotka muodostavat yksityisen osakkaan yhteisyrityksessä, jossa yksityinen osakas on kyseisen osakkaan yhtiöjärjestyksen mukaisesti järjestö;

7.

’rahoituskumppanilla’ sellaista maata, kansainvälistä järjestöä tai muuta oikeussubjektia kuin yhteisyrityksen osakasta, osakkaan osakkuusyhteisöä tai näiden sidosyhteisöä, joka tukee yhteisyrityksen tavoitteita sen omalla tutkimusalalla ja jonka hakemus on hyväksytty 9 artiklan mukaisesti;

8.

’operatiivisiin toimiin osoitetuilla luontoissuorituksilla’ yksityisten osakkaiden, osakkuusyhteisöjen tai näiden sidosyhteisöjen sekä kansainvälisten järjestöjen ja rahoituskumppanien suorittamia osuuksia, jotka koostuvat niille epäsuorien toimien toteuttamisesta aiheutuneista avustuskelpoisista kustannuksista, vähennettynä kyseisen yhteisyrityksen ja sen osallistujavaltioiden kyseisiin kustannuksiin osoitetuilla osuuksilla;

9.

’täydentävillä toimilla’ toimia, jotka sisältyvät työohjelman pääosan liitteessä olevaan vuotuiseen täydentäviä toimia koskevaan suunnitelmaan, jotka eivät saa yhteisyrityksen rahoitustukea mutta jotka edistävät yhteisyrityksen tavoitteita ja liittyvät suoraan kyseisen yhteisyrityksen tai sitä edeltävien aloitteiden mukaisten hankkeiden tulosten käyttöönottoon tai tuottavat merkittävää unionin tason lisäarvoa;

10.

’täydentäviin toimiin osoitetuilla luontoissuorituksilla’ yksityisten osakkaiden, niiden osakkuusyhteisöjen ja näiden sidosyhteisöjen ja sekä kansainvälisten järjestöjen suorittamia osuuksia, jotka koostuvat niille täydentävien toimien toteuttamisesta aiheutuneista kustannuksista, vähennettynä unionin ja kyseisen yhteisyritykseen osallistujavaltioiden kyseisiin kustannuksiin osoitetuilla osuuksilla;

11.

’edeltävällä aloitteella’ mitä tahansa kumppanuutta jollakin yhteisyrityksen kattamalla alalla, joka on saanut rahoitustukea jostakin aikaisemmasta unionin tutkimuksen puiteohjelmasta;

12.

’strategisella tutkimus- ja innovointiohjelmalla’ asiakirjaa, joka kattaa Horisontti Eurooppa -ohjelman keston ja jossa yksilöidään yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset painopisteet sekä olennaiset teknologiat ja innovaatiot;

13.

’työohjelmalla’ Horisontti Eurooppa -asetuksen 2 artiklan 25 alakohdassa tarkoitettua asiakirjaa;

14.

’eturistiriidalla’ tilannetta, johon liittyy asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 61 artiklassa tarkoitettu taloushallinnon toimija tai muu henkilö;

15.

’uudella toimijalla’ yhteisöä, joka saa ensimmäistä kertaa rahoitusta yksittäisen yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen myöntämästä avustuksesta ja joka ei ole kyseisen yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen perustajaosakas.

3 artikla

Sijoittautuminen

1.   Seuraavat yhteisyritykset perustetaan unionin elimiksi kaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2031, ja niitä rahoitetaan vuosia 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä:

a)

Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävä yhteisyritys;

b)

puhtaan ilmailun yhteisyritys;

c)

puhtaan vedyn yhteisyritys;

d)

Euroopan rautatiet -yhteisyritys;

e)

globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritys;

f)

innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritys;

g)

keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys;

h)

yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritys;

i)

älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyritys.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista unionin elimistä käytetään yhteisesti nimitystä ’yhteisyritykset’.

3.   Horisontti Eurooppa -ohjelman keston huomioon ottamiseksi yhteisyrityksiä koskevat ehdotuspyynnöt on julkistettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ehdotuspyyntöjä voidaan julkistaa 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.

4.   Yhteisyritykset ovat oikeushenkilöitä. Niillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. Ne voivat erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

5.   Yhteisyritysten kotipaikka on Bryssel, Belgia.

6.   Jollei toisin mainita, ensimmäisen ja kolmannen osan säännöksiä sovelletaan kaikkiin yhteisyrityksiin. Yksittäisiin yhteisyrityksiin sovelletaan tapauksen mukaan toisen osan säännöksiä.

7.   Ensimmäistä ja kolmatta osaa sovellettaessa ja jollei toisin mainita viittauksella yksittäiseen yhteisyritykseen tai elimeen tarkoitetaan viittausta kuhunkin yhteisyritykseen tai kuhunkin yksittäisten yhteisyritysten vastaavaan elimeen ja sen toimivaltaan saman yhteisyrityksen muihin elimiin nähden.

II OSASTO

YHTEISYRITYSTEN TOIMINTA

1 LUKU

Tavoitteet ja tehtävät

4 artikla

Tavoitteet ja periaatteet

1.   Tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten on edistettävä Horisontti Eurooppa -asetuksen 3 artiklassa vahvistettuja yleisiä ja erityisiä tavoitteita.

2.   Yhteisyritysten on saavutettava yhteisesti seuraavat yleiset tavoitteet kumppanien osallistumisella ja sitoutumisella eurooppalaista lisäarvoa tuottavan tutkimus- ja innovointiohjelman suunnitteluun ja täytäntöönpanoon:

a)

lujitetaan ja yhdistetään tieteellisiä, innovointi- ja teknologisia valmiuksia ja helpotetaan yhteistyösuhteita kaikkialla unionissa korkealaatuisen uuden tietämyksen ja taitojen luomisen ja levittämisen tukemiseksi, erityisesti maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseksi, unionin kilpailukyvyn, eurooppalaisen lisäarvon, kestokyvyn, kestävyyden turvaamiseksi ja parantamiseksi sekä vahvemman eurooppalaisen tutkimusalueen edistämiseksi;

b)

turvataan kestävyyttä painottava maailmanlaajuinen johtoasema ja unionin arvoketjujen kestokyky keskeisillä teknologioiden ja -teollisuudenaloilla Euroopan teollisuus- ja pk-yritysstrategian, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Euroopan elpymissuunnitelman ja muiden asiaankuuluvien unionin poliitikkojen mukaisesti;

c)

kehitetään ja nopeutetaan sellaisten innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa kaikkialla unionissa, joilla vastataan ilmastoon, ympäristöön, terveyteen liittyviin, digitaalisiin sekä muihin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja joilla edistetään unionin strategisia painopisteitä, kiihdytetään unionin talouskasvua ja tuetaan innovaatioekosysteemeitä samalla, kun Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastoneutraalius saavutetaan unionissa viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti, ja siten parannetaan Euroopan kansalaisten elämänlaatua.

3.   Yhteisyritysten erityistavoitteina on

a)

vahvistaa kriittistä massaa sekä tieteellisiä että teknologisia valmiuksia ja osaamista yhteistoiminnallisissa, sektoreiden välisessä, monialaisessa, rajatylittävässä ja poikkitieteellisessä tutkimuksessa ja innovoinnissa kaikkialla unionissa sekä helpottaa niiden integroitumista eurooppalaiseen ekosysteemiin;

b)

nopeuttaa vihreää ja digitaalista siirtymää sekä taloudellisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia muutoksia unionin painopisteiden kannalta strategisesti tärkeillä alueilla ja aloilla, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja eurooppalaisessa ilmastolaissa asetettujen ilmasto- ja energiatavoitteiden mukaisesti;

c)

parantaa nykyisten ja uusien eurooppalaisten innovointiekosysteemien ja taloudellisten arvoketjujen tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja suorituskykyä, myös startup- ja pk-yrityksissä;

d)

nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen, teknologioiden, palvelujen ja taitojen käyttöönottoa, omaksumista ja levittämistä vahvistetuissa eurooppalaisissa tutkimus- ja innovointiekosysteemeissä ja teollisissa ekosysteemeissä muun muassa ottamalla laajasti ja varhaisessa vaiheessa loppukäyttäjät, myös pk- ja startup-yritykset, kansalaiset ja sääntely- ja standardointielimet mukaan yhdessä luomiseen;

e)

saavuttaa ympäristöön, energiaan, resurssien säästämiseen, yhteiskuntaan, kiertotalouteen ja tuottavuuteen kohdistuvia parannuksia uusissa tuotteissa, teknologioissa, sovelluksissa ja palveluissa hyödyntämällä unionin voimavaroja ja resursseja.

4.   Yhteisyrityksillä on myös toisessa osassa vahvistetut lisätavoitteet.

5.   Pannessaan täytäntöön Horisontti Eurooppa -asetusta yhteisyritysten on noudatettava kyseisen asetuksen 7 artiklassa esitettyjä periaatteita.

6.   Yhteisyritysten on noudatettava Horisontti Eurooppa -asetuksen 10 artiklassa ja liitteessä III vahvistettuja eurooppalaisiin kumppanuuksiin sovellettavia ehtoja ja kriteerejä.

5 artikla

Toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät

1.   Yhteisyritysten on noudatettava seuraavia toiminnallisia tavoitteita Horisontti Eurooppa -asetuksen liitteessä III vahvistettujen kriteerien mukaisesti ja edistettävä Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöön panevassa erityisohjelmassa vahvistettuja toiminnallisia tavoitteita:

a)

vahvistetaan ja levitetään huippuosaamista, myös edistämällä laajempaa osallistumista ja vahvistamalla yhteistyösuhteita koko unionissa;

b)

vahvistetaan tieteellistä huippuosaamista, myös tarvittaessa ottamalla huomioon uusimman perus- ja tieteen eturintamassa olevan tutkimuksen tulokset toimiensa toteuttamisessa;

c)

edistetään tutkimus- ja innovointitoimintaa pk-yrityksissä ja tuetaan innovatiivisten yritysten, erityisesti startup-yritysten, pk-yritysten ja poikkeustapauksissa pienten midcap-yritysten perustamista ja laajentamista;

d)

vahvistetaan tutkimuksen, innovoinnin ja tarvittaessa myös koulutuksen ja muiden politiikkojen välistä yhteyttä, myös täydentävyyttä kansallisten, alueellisten ja unionin tutkimus- ja innovointipolitiikkojen ja -toimien kanssa;

e)

vahvistetaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista, mukaan lukien sukupuoliulottuvuuden sisällyttäminen tutkimus- ja innovaatiosisältöön;

f)

lisätään yhteistyöyhteyksiä eurooppalaisessa tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä eri toimialojen ja tieteenalojen välillä, mukaan lukien yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet;

g)

vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä, joka tukee unionin politiikkatavoitteita ja kansainvälisiä sitoumuksia;

h)

lisätään yleistä tietoisuutta uusista ratkaisuista ja edistetään niiden hyväksymistä, vastataan niiden kysyntään ja kannustetaan niiden jakamiseen ja ottamaan ne käyttöön ottamalla tarvittaessa kansalaiset ja loppukäyttäjät mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;

i)

edistetään tutkimus- ja innovointitulosten hyödyntämistä sekä levitetään ja hyödynnetään tuloksia aktiivisesti erityisesti yksityisten investointien ja politiikan kehittämisen vauhdittamiseksi;

j)

nopeutetaan teollisuuden muutosta ja koko arvoketjun kestokykyä muun muassa parantamalla innovointitaitoja ja edistämällä digitaaliteknologiaa;

k)

tuetaan asiaan liittyvien unionin politiikkojen sekä sääntelyyn, standardointiin ja kestäviin investointeihin liittyvien toimien tieteelliseen näyttöön perustuvaa täytäntöönpanoa kansallisella ja Euroopan tasolla ja maailmanlaajuisesti.

2.   Yhteisyritysten on toteutettava seuraavat tehtävät noudattamalla järjestelmällistä lähestymistapaa tavoitteiden saavuttamiseksi:

a)

tukea taloudellisesti, pääasiassa avustuksilla, epäsuoria tutkimus- ja innovointitoimia, jotka valitaan avointen, läpinäkyvien ja kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, jotka on määritelty niiden työohjelmassa ja joilla asetetaan yhteisyrityksen osakkaiden, niiden osakkuusyhteisöjen tai niiden sidosyhteisöjen osallistumista edellyttäviä lisäehtoja;

b)

kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, myös osoittamalla tarvittaessa osa yhteisyrityksen talousarviosta yhteisiin ehdotuspyyntöihin;

c)

etsiä ja maksimoida synergioita asiaankuuluvien unionin, kansallisen ja alueellisen tason toimien ja ohjelmien kanssa ja tarvittaessa mahdollisuuksia lisärahoitukseen erityisesti niiden toimien ja ohjelmien osalta, joilla tuetaan innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja yleistymistä, koulutusta ja aluekehitystä, kuten koheesiopolitiikan rahastot tai kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat;

d)

varmistaa, että niiden toimilla edistetään Horisontti Eurooppa -asetuksen 50 ja 52 artiklassa vahvistettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman strategista monivuotista suunnittelua, raportointia, seurantaa ja arviointia sekä muita vaatimuksia, kuten yhteisen toimintapoliittisen palautekehyksen täytäntöönpanoa;

e)

edistää pk- ja startup-yritysten osallistumista niiden toimintaan ja varmistaa ajantasaisen tiedon toimittaminen niille Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden mukaisesti;

f)

kehittää strategisen tutkimus- ja innovointiohjelmansa puitteissa kohdennettu lähestymistapa sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanemiseksi, joilla houkutellaan uusia toimijoita, erityisesti pk-yrityksiä, korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita, sekä laajennetaan yhteistyöverkostoja;

g)

hankkia käyttöön julkisen ja yksityisen sektorin resurssit, joita tarvitaan tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

h)

seurata edistymistä tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisessa Horisontti Eurooppa -asetuksen 50 artiklan ja liitteiden III ja V määräysten mukaisesti;

i)

määrittää työohjelmansa ja panna se täytäntöön;

j)

pitää yhteyttä mahdollisimman laajaan sidosryhmäjoukkoon, muun muassa erillisvirastoihin, tutkimusorganisaatioihin ja korkeakouluihin, loppukäyttäjiin ja viranomaisiin, erityisesti kunkin yhteisyrityksen painopisteiden ja toimien määrittelemiseksi sekä läpinäkyvyyden, avoimuuden ja osallisuuden sekä yhteiskunnan höydyn varmistamiseksi;

k)

toteuttaa tiedotusta, viestintää, julkisuutta, levittämistä ja hyödyntämistä koskevia toimia soveltamalla Horisontti Eurooppa -asetuksen 51 artiklaa soveltuvin osin, myös asettamalla yksityiskohtaiset ja johdonmukaiset tiedot rahoitettujen tutkimus- ja innovointitoimien tuloksista saataville ja käytettäväksi Horisontti Eurooppa -ohjelman yhteisessä sähköisessä tietokannassa hyvissä ajoin;

l)

antaa komissiolle sen tehtävien suorittamiseen tarvittavaa teknistä, tieteellistä ja hallinnollista tukea yhteisyrityksen kattamien erityisalojen moitteettoman toiminnan ja kehityksen varmistamiseksi unionissa;

m)

myötävaikuttaa tieteellisen ja poliittisen vuorovaikutuksen tehostamiseen, avoimen tieteen edistämiseen varmistamalla tulosten tehokkaampi käyttäminen ja politiikkatarpeiden täyttäminen sekä tulosten nopeampaan hyödyntämiseen, levittämiseen ja käyttöönoton edistämiseen Horisontti Eurooppa -asetuksen 14 ja 39 artiklan mukaisesti;

n)

määrittää asiaankuuluvat tutkimus- ja innovointihankkeiden hallinnoinnista ja niiden tuloksista saadut tiedot ja raportoida niistä komissiolle yhteisen toimintapoliittisen palautekehyksen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita tukevien strategioiden ja toimien mukaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää olemassa olevien politiikkatoimien seurannassa, arvioinnissa ja oikaisemisessa tarvittaessa taikka uusien poliittisten aloitteiden ja päätösten muotoilussa;

o)

tukea komissiota kestävästä sijoittamisesta annetun asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan mukaisten luotettavien tieteeseen perustuvien teknisten arviointikriteerien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa seuraamalla ja arvioimalla niiden täytäntöönpanoa sillä talouden alalla, jolla yhteisyritykset toimivat, jotta tarvittaessa voidaan antaa tapauskohtaista palautetta poliittisille päätöksentekijöille;

p)

ottaa huomioon asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklan mukainen ”ei merkittävää haittaa” -periaate niiden yhteisyritysten toimien osalta, joihin sovelletaan kyseistä asetusta, ja tarvittaessa myös kyseisen asetuksen säännökset kestävän rahoituksen saatavuuden parantamiseksi;

q)

suorittaa muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.   Tässä artiklassa ja toisessa osassa esitettyjen tehtävien lisäksi yhteisyrityksille voidaan osoittaa lisätehtäviä, jotka edellyttävät unionin ohjelmien välistä kumulatiivista, täydentävää tai yhdistettyä rahoitusta.

2 LUKU

Osakkaat, rahoituskumppanit ja rahoitusosuudet

6 artikla

Osakkaat

1.   Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen yhteisyritysten osakkaita ovat unioni, jota edustaa komissio, ja sen mukaisesti kuin toisessa osassa säädetään, mikä tahansa seuraavista:

a)

osallistujavaltiot;

b)

perustajaosakkaat;

c)

liitännäisosakkaat.

2.   Yhteisyrityksen osakkuutta ei saa siirtää kolmannelle osapuolelle ilman tämän osaston 3 luvun 1 jaksossa tarkoitetun hallintoneuvoston etukäteistä suostumusta.

3.   Perustajaosakkaiden ja liitännäisosakkaiden on allekirjoittava sitoumuskirje, jossa esitetään yksityiskohtaisesti osakkuuden laajuus sisällön, toiminnan ja keston osalta sekä perustajaosakkaiden ja liitännäisosakkaiden rahoitusosuudet yhteisyrityksessä, myös arvio 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista suunnitelluista täydentävistä toimista.

7 artikla

Liitännäisosakkaiden valinta

1.   Yhteisyritykset voivat käynnistää avoimia ja läpinäkyviä kiinnostuksenilmaisupyyntöjä sellaisten liitännäisosakkaiden valitsemiseksi, joilla on potentiaalia edistää yhteisyritysten tavoitteisiin pääsemistä. Yhteisyritykset, joiden perustajaosakkaat on lueteltu liitteissä I, II ja III, käynnistävät tällaisia kiinnostuksenilmaisupyyntöjä. Kiinnostuksenilmaisupyynnössä on esitettävä yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat keskeiset valmiudet ja siinä voidaan pyytää hakijoita esittämään arvio niiden mahdollisesta rahoitusosuudesta. Kaikki pyynnöt on julkaistava yhteisyrityksen verkkosivustolla, ja niistä on tiedotettava kaikkia asianmukaisia kanavia käyttäen, tarvittaessa myös valtioiden edustajien ryhmän kautta, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman laaja osallistuminen yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.   Toimitusjohtaja arvioi osakkuushakemukset riippumattomien asiantuntijoiden ja tarvittaessa yhteisyrityksen asiaankuuluvien elinten avustuksella ottaen huomioon hakijan asiakirjoin osoitetun tietämyksen, kokemuksen ja lisäarvon yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta, hakijan taloudellisen vakauden ja hakijan pitkäaikaisen sitoutuneisuuden rahoitukseen ja luontoissuorituksiin yhteisyrityksessä sekä mahdolliset eturistiriidat.

3.   Hallintoneuvosto arvioi ja hyväksyy tai hylkää osakkuushakemukset.

8 artikla

Osakkuutta koskevat muutokset ja osakkuuden päättäminen

1.   Mikä tahansa yhteisyrityksen osakas voi päättää osakkuutensa kyseisessä yhteisyrityksessä. Päättäminen tulee voimaan peruuttamattomasti kuuden kuukauden kuluttua päättämisilmoituksen antamisesta tiedoksi yhteisyrityksen toimitusjohtajalle, joka ilmoittaa asiasta muille osakkaille. Päättämispäivän jälkeen osakas vapautetaan kaikista velvoitteistaan lukuun ottamatta velvollisuuksia, jotka yhteisyritys on hyväksynyt tai jotka sille ovat aiheutuneet ennen osakkuuden päättämistä, jollei keskinäisesti toisin sovita.

2.   Kunkin yksityisen osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle hyvissä ajoin kaikista sulautumisista tai yrityskaupoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat yhteisyritykseen, tai sellaisen tahon, joka ei ole yhteisyrityksen osakas, toteuttamasta osakkaan ostosta.

3.   Hallintoneuvosto päättää 2 kohdassa tarkoitetun osakkaan osakkuuden päättämisestä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja unionin tai yhteisyrityksen etujen suojaamiseksi. Päättäminen tulee voimaan peruuttamattomasti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hallintoneuvoston päätöksestä tai kyseisessä päätöksessä ilmoitetusta päivämäärästä sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Asianomainen osakas ei tai asianomaiset osakkaat eivät saa osallistua hallintoneuvoston äänestykseen.

4.   Kunkin yksityisen osakkaan on ilmoitettava yhteisyritykselle hyvissä ajoin kaikista muista merkittävistä muutoksista sen omistuksessa, määräysvallassa tai koostumuksessa. Jos komissio katsoo, että muutos todennäköisesti vaikuttaa unionin tai yhteisyrityksen etuihin turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen liittyvistä syistä, se voi esittää hallintoneuvostolle asianomaisen yksityisen osakkaan osakkuuden päättämistä. Hallintoneuvosto päättää asianomaisen yksityisen osakkaan osakkuuden päättämisestä. Asianomainen yksityinen osakas ei saa osallistua hallintoneuvoston äänestykseen.

5.   Päättäminen tulee voimaan peruuttamattomasti viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hallintoneuvoston päätöksestä tai kyseisessä päätöksessä ilmoitetusta päivämäärästä sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi.

6.   Hallintoneuvosto voi päättää sellaisen osakkaan osakkuuden, joka ei täytä tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan. Jäljempänä 28 artiklan 6 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin.

7.   Komissio voi tarvittaessa pyytää yksityisiä osakkaita toteuttamaan asiaankuuluvia toimia sen varmistamiseksi, että unionin ja yhteisyrityksen turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen perustuvat edut on turvattu.

8.   Jos osakkuudessa tapahtuu muutoksia tai osakkuus päätetään, yhteisyrityksen on välittömästi julkaistava verkkosivustollaan ajantasainen luettelo osakkaistaan sekä päivämäärä, jona tällainen muutos tulee voimaan.

9.   Hallintoneuvosto päättää tarvittaessa hallintoneuvoston äänioikeuksien jakamisesta uudelleen osakkuudessa tapahtuneiden muutoksien tai osakkuuden päättymisen vuoksi, jollei 16 artiklan 3 kohdasta muuta johdu.

9 artikla

Rahoituskumppanit

1.   Edellä 2 artiklan 7 alakohdassa määritellyn rahoituskumppaniehdokkaan on toimitettava hallintoneuvostolle kirjallinen vahvistus. Kirjallisessa vahvistuksessa on täsmennettävä kumppanuuden laajuus sisällön, toiminnan ja keston osalta sekä esitettävä yksityiskohtaisesti hakijan rahoitusosuus yhteisyrityksessä.

2.   Hallintoneuvosto arvioi kirjallisen vahvistuksen ja hyväksyy tai hylkää hakemuksen.

3.   Rahoituskumppaneilla ei ole äänioikeutta yhteisyrityksen hallintoneuvostossa.

10 artikla

Unionin rahoitusosuus

1.   Unionin rahoitusosuus yhteisyrityksiin, Euroopan talousalueen (ETA) määrärahat mukaan luettuina, kattaa hallinnolliset ja toimintamenot toisessa osassa täsmennettyihin enimmäismääriin asti edellyttäen, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta vähintään saman määrän.

2.   Toisessa osassa täsmennettyä unionin rahoitusosuuden määrää voidaan korottaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden rahoitusosuuksilla Horisontti Eurooppa -asetuksen 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja edellyttäen, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta vähintään saman määrän.

3.   Unionin rahoitusosuus suoritetaan Horisontti Eurooppa -ohjelman täytäntöön panevalle erityisohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 154 artiklan mukaisesti, kun kyseessä ovat mainitun asetuksen 71 artiklassa tarkoitetut elimet.

4.   Yhteisyrityksille voidaan antaa tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuutta täydentävää unionin lisärahoitusta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan ja 154 artiklan mukaisesti.

5.   Kun kyse on rahoitusosuuksista, jotka vastaavat yhteisyritykselle tämän artiklan 4 kohdan tai 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti annettuja lisätehtäviä, sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 155 artiklan vaatimuksia.

6.   Unionin ohjelmista peräisin olevia lisärahoitusosuuksia, jotka vastaavat yhteisyritykselle tämän artiklan 4 kohdan tai 5 artiklan 3 kohdan nojalla annettuja lisätehtäviä, ei oteta huomioon laskettaessa toisessa osassa määritettyä unionin enimmäisrahoitusosuutta.

11 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin ja rahoituskumppanien rahoitusosuudet

1.   Jollei toisessa osassa toisin määrätä, yksityisten osakkaiden rahoitusosuudet koostuvat rahoitusosuuksista ja mitä tahansa seuraavista:

a)

operatiivisiin toimiin osoitetut luontoissuoritukset;

b)

täydentäviin toimiin osoitetut luontoissuoritukset, jotka hallintoneuvosto on hyväksynyt 17 artiklan 2 kohdan n alakohdan mukaisesti.

2.   Jollei toisessa osassa toisin määrätä, yksityisten osakkaiden on ilmoitettava hallintoneuvostolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä toukokuuta kunakin edellisenä varainhoitovuotena suoritettujen 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen suoritusten arvo. Näiden suoritusten arvon määrittämiseksi kustannukset määritetään asianomaisten oikeussubjektien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen, kunkin oikeussubjektin sijoittautumismaassa sovellettavien kirjanpitosääntöjen ja sovellettavien kansainvälisten kirjanpitosääntöjen ja tilinpäätösstandardien (IFRS-standardit) mukaisesti. Asianomaisen oikeussubjektin nimittämä riippumaton tarkastuselin varmentaa kustannukset ja asianomainen yhteisyritys tai mikään unionin elin eivät tarkasta täydentävistä toimista aiheutuneita kustannuksia. Asianomainen yhteisyritys voi tarkistaa arvon määrityksessä käytetyn menetelmän, jos varmennuksessa ilmenee epävarmuutta. Asianmukaisesti määritellyissä tapauksissa hallintoneuvosto voi antaa luvan käyttää kertakorvauksia tai yksikkökustannuksia kyseisten suoritusten arvon määrittämiseen.

3.   Osallistujavaltioiden rahoitusosuudet koostuvat rahoitusosuuksista. Osallistujavaltioiden on ilmoitettava hallintoneuvostolle viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta kunakin edellisenä varainhoitovuotena annetut rahoitusosuudet.

4.   Kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet koostuvat rahoitusosuuksista ja operatiivisiin toimiin osoitetuista luontoissuorituksista, jollei toisessa osassa toisin määrätä.

5.   Rahoituskumppanien rahoitusosuuksien on vastattava määriä, joihin ne ovat sitoutuneet kirjallisessa vahvistuksessa rahoituskumppaniksi tullessaan ja niiden on koostuttava rahoitusosuuksista ja operatiivisiin toimiin osoitetuista luontoissuorituksista.

6.   Komissio voi lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti, keskeyttää sen suorittamisen tai panna alulle 45 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn seuraavissa tapauksissa:

a)

jos asianomainen yhteisyritys ei täytä unionin rahoitusosuuden antamisen edellytyksiä;

b)

jos muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt eivät suorita tämän artiklan 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia, suorittavat ne ainoastaan osittain tai eivät noudata 2 kohdassa säädettyjä määräaikoja;

c)

171 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien tuloksena.

7.   Komission päätös lakkauttaa unionin yhteisyritykselle suorittama rahoitusosuus, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittaminen ei estä sellaisten tukikelpoisten kustannusten korvaamista, jotka ovat jo aiheutuneet muille osakkaille kuin unionille ennen päätöksen ilmoittamista yhteisyritykselle.

8.   Jäljempänä 28 artiklan 6 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti sellaiset yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni, jotka eivät täytä tässä asetuksessa tarkoitettuja rahoitusosuuksia koskevia velvoitteitaan, eivät saa äänestää hallintoneuvostossa, ennen kuin niiden velvollisuudet on täytetty. Jos tällainen osakas ei täytä velvoitteitaan kuuden kuukauden lisäajan päätyttyä, sen osakkuus peruutetaan, jollei hallintoneuvosto asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toisin päätä. Asianomainen yhteisö ei saa osallistua hallintoneuvoston äänestykseen.

12 artikla

Osallistujavaltioiden rahoitusosuuksien hallinnointi

1.   Kunkin osallistujavaltion on tehtävä alustava sitoumus yhteisyritykseen maksettavien kansallisten rahoitusosuuksiensa määrästä. Tällainen sitoumus on tehtävä ennen työohjelman hyväksymistä.

Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklassa vahvistettujen kriteerien lisäksi työohjelmaan voi sisältyä liitteessä kelpoisuusvaatimuksia, jotka koskevat kansallisia oikeussubjekteja.

Kunkin osallistujavaltion on annettava yhteisyrityksen tehtäväksi ehdotusten arviointi Horisontti Eurooppa -asetuksen sääntöjen mukaisesti.

Ehdotukset on valittava arviointikomitean laatiman järjestysluettelon perusteella. Valintamenettelyistä vastaava elin voi poiketa kyseisestä luettelosta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa työohjelmassa esitetyn mukaisesti varmistaakseen hankekokonaisuusmenettelyn yleisen johdonmukaisuuden.

Kullakin osallistujavaltiolla on kansallisten strategisten painopisteiden perusteella veto-oikeus kaikissa kysymyksissä, jotka koskevat sen yhteisyritykselle myöntämien kansallisten rahoitusosuuksien käyttöä kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneiden hakijoiden osalta.

2.   Kunkin osallistujavaltion on tehtävä yhteisyrityksen kanssa yksi tai useampi hallinnollinen sopimus, jossa määrätään kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneille hakijoille myönnettävien osuuksien maksamista ja niistä raportointia koskevasta koordinointimekanismista. Tämän sopimuksen on katettava aikataulu, maksuehdot, raportointi ja tarkastusvaatimukset.

Kunkin osallistujavaltion on pyrittävä sovittamaan sen maksuaikataulu, raportointi ja tarkastukset yhteen yhteisyrityksen maksuaikataulun, raportoinnin ja tarkastusten kanssa ja mukauttamaan sen kustannuksiin sovellettavat tukikelpoisuussäännöt Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöihin.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa kukin osallistujavaltio voi antaa yhteisyrityksen tehtäväksi sen rahoitusosuuden maksamisen tuensaajilleen. Kun ehdotukset on valittu, osallistujavaltion on sidottava maksuihin tarvittava määrä. Osallistujavaltion tarkastusviranomaiset voivat tarkastaa asiaankuuluvat kansalliset rahoitusosuudet.

3 LUKU

Yhteisyritysten organisaatio

13 artikla

Back office -järjestelyjen synergiat ja tehokkuus

1.   Yhteisyrityksillä on vuoden kuluessa tämän asetuksen voimantulopäivästä oltava toiminnassa back office -järjestelyt tekemällä palvelutasosopimuksia, jollei toisessa osassa toisin mainita ja jollei tarpeesta taata unionin taloudellisten etujen samantasoinen suoja, kun talousarvion toteuttamistehtäviä siirretään yhteisyrityksille, muuta johdu. Tällaisten järjestelyjen on katettava ainakin seuraavat osa-alueet edellyttäen, että niiden toteutettavuus vahvistetaan ja käytettävissä olevat resurssit selvitetään:

a)

henkilöstötuki;

b)

oikeudellinen tuki;

c)

tieto- ja viestintätekniikka;

d)

kirjanpito (lukuun ottamatta rahoitustoimintoa);

e)

viestintä;

f)

logistiikka, tapahtumat ja kokoustilojen hallinta;

g)

tuki tarkastus- ja petostentorjuntastrategialle.

2.   Yhden tai useamman valitun yhteisyrityksen on tarjottava 1 kohdassa tarkoitetut back office -järjestelyt kaikille muille yhteisyrityksille. Toisiinsa liittyvät järjestelyt on säilytettävä samassa yhteisyrityksessä mahdollisuuksien mukaan, jotta asianomaiset tehtävät toteutettaisiin tehokkaasti ja vaikuttavasti ja varmistettaisiin yhtenäinen organisaatiorakenne.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen palvelutasosopimusten on mahdollistettava määrärahojen siirto tai yhteisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten kattaminen yhteisyritysten välillä.

4.   Henkilöstö, joka on siirretty hoitamaan toisen yhteisyrityksen vastuulla olevia back office -järjestelyjä, voidaan siirtää kyseiseen yhteisyritykseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisyrityksen muihin tehtäviin osoittamista tai muita hallinnollisia järjestelyjä, joilla ei ole vaikutusta työsopimuksiin. Jos asianomainen henkilöstön jäsen ilmoittaa kirjallisesti kieltäytymisestään, yhteisyritys voi irtisanoa hänen työsopimuksensa neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (30) muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklassa tarkoitetuin edellytyksin.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettu henkilöstö, joka siirretään back office -järjestelyjä hoitavaan yhteisyritykseen, säilyttää saman työsopimuksen tyypin, tehtäväryhmän ja palkkaluokan sekä henkilöstön katsotaan suorittaneen koko palveluksensa kyseisessä yhteisyrityksessä.

14 artikla

Yhteisyritysten elimet

1.   Jokaisella yhteisyrityksellä on oltava hallintoneuvosto, toimitusjohtaja ja valtioiden edustajien ryhmä lukuun ottamatta yhteisyrityksiä, joissa valtiot ovat edustettuina hallintoneuvostossa.

2.   Yhteisyrityksellä voi myös olla tieteellinen neuvoa-antava elin ja sidosryhmien edustajien ryhmä sekä mikä tahansa muu elin toisen osan säännösten mukaisesti.

3.   Tehtäviään suorittaessaan yhteisyrityksen kunkin elimen on pyrittävä ainoastaan tässä asetuksessa vahvistettuihin tavoitteisiin ja toimittava ainoastaan sen yhteisyrityksen toiminnan puitteissa, jota varten se on perustettu.

4.   Kahden tai useamman yhteisyrityksen elimet voivat päättää aloittaa jäsennellyn yhteistyön, myös säännöllisten kokousten tai sekakomiteoiden kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 kohdan soveltamista.

1 jakso

Hallintoneuvosto

15 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.   Hallintoneuvosto koostuu vähintään kahdesta unionin puolesta toimivasta komission edustajasta ja siitä lukumäärästä yhteisyrityksen kunkin muun osakkaan kuin unionin edustajia, joka on vahvistettu jokaiselle yhteisyritykselle erikseen toisessa osassa.

2.   Jos yhteisyrityksen osakkaisiin kuuluu 6 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti osallistujavaltioita, hallintoneuvostoon nimitetään yksi edustaja kustakin osallistujavaltiosta.

16 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.   Hallintoneuvoston jäsenten edustajien on kaikin tavoin pyrittävä tekemään päätökset yksimielisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, on järjestettävä äänestys. Päätös katsotaan hyväksytyksi vähintään 75 prosentin ääntenenemmistöllä, mukaan lukien poissa olevien edustajien äänet mutta ottamatta huomioon äänestämästä pidättäytymisiä.

Hallintoneuvoston päätöksiin voidaan myös soveltaa mitä tahansa toisessa osassa vahvistettua asiaankuuluvaa erityissääntöä.

2.   Jotta hallintoneuvosto voi äänestää, vaaditaan, että komissio, vähintään 50 prosenttia yksityisosakkaista ja tarvittaessa vähintään 50 prosenttia osallistujavaltioiden valtuutetuista ovat läsnä.

3.   Jollei toisessa osassa toisin määrätä, unionilla on 50 prosenttia äänimäärästä. Unionin äänioikeus on jakamaton.

Muiden osakkaiden kuin unionin äänioikeuteen sovelletaan toisessa osassa vahvistettuja erityissääntöjä. Jollei toisessa osassa toisin määrätä, kullakin muiden osakkaiden kuin unionin edustajalla on yhtäläinen määrä ääniä.

4.   Unioni ja muut edustajat nimittävät hallintoneuvoston puheenjohtajan vuorollaan vuosittain, jollei toisessa osassa toisin säädetä.

5.   Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan kutsua koolle puheenjohtajan, toimitusjohtajan, komission tai muiden osakkaiden kuin unionin tai osallistujavaltioiden edustajien enemmistön pyynnöstä. Puheenjohtaja kutsuu hallintoneuvoston koolle, ja kokoukset pidetään asianomaisen yhteisyrityksen kotipaikassa, jollei hallintoneuvosto toisin päätä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa. Kokousten esityslistat ja päätökset asetetaan hyvissä ajoin julkisesti saataville asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolle.

6.   Toimitusjohtaja osallistuu kokouksiin ja hänellä on oikeus osallistua asioiden käsittelyyn, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

7.   Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla on tarkkailijan asema hallintoneuvoston kokouksissa. Asianomaisen yhteisyrityksen muiden elinten puheenjohtajilla on oikeus osallistua hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina aina, kun käsitellään heidän tehtäviinsä kuuluvia asioita. Tarkkailijat voivat osallistua asioiden käsittelyyn, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

8.   Puheenjohtaja voi tapauskohtaisesti kutsua myös muita henkilöitä, erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien edustajia, toimeenpanovirastoja tai sääntelyvirastoja, unionin alueellisia viranomaisia ja eurooppalaisia teknologiayhteisöjä, osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina luottamuksellisuutta ja eturistiriitoja koskevien sääntöjen mukaisesti.

9.   Osakkaiden edustajat eivät ole henkilökohtaisesti korvausvastuussa toimista, joita he toteuttavat toimiessaan edustajina hallintoneuvostossa, paitsi jos kyseessä on törkeä huolimattomuus tai tahallinen väärinkäytös.

10.   Hallintoneuvosto vahvistaa oman työjärjestyksensä.

11.   Osakkaiden edustajia ja tarkkailijoita sitovat käytännesääntöjen määräykset, joilla vahvistetaan heidän velvollisuudet asianomaisen yhteisyrityksen ja unionin koskemattomuuden ja maineen turvaamiseksi.

17 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.   Hallintoneuvosto on kunkin yhteisyrityksen päätöksentekoelin. Sillä on yleinen vastuu kyseisen yhteisyrityksen strategisesta ohjauksesta, johdonmukaisuudesta asiaankuuluviin unionin tavoitteisiin ja politiikkoihin nähden ja toiminnasta, ja se valvoo yhteisyrityksen toimien toteuttamista.

Komissio pyrkii hallintoneuvostossa toimiessaan varmistamaan koordinoinnin ja johdonmukaisuuden yhteisyritysten toimien ja unionin rahoitusohjelmien asiaankuuluvien toimien välillä, jotta voidaan edistää synergioita ja täydentävyyttä päällekkäisyyksiä välttäen tutkimusyhteistyöhön kuuluvia painotuksia määritettäessä.

2.   Hallintoneuvoston tehtävänä on

a)

toteuttaa toimia yhteisyrityksen yleisten, erityisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamiseksi, arvioida niiden tuloksellisuutta ja vaikutusta, varmistaa yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointiohjelman ja yksittäisten toimien edistymisen tiivis ja oikea-aikainen seuranta suhteessa unionin painopisteisiin ja strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja toteuttaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä varmistaakseen, että yhteisyritys saavuttaa tavoitteensa;

b)

arvioida, hyväksyä tai hylätä osakkuushakemukset 7 artiklan mukaisesti;

c)

arvioida, hyväksyä tai hylätä mahdolliset rahoituskumppanihakemukset 9 artiklan mukaisesti;

d)

päättää yhteisyrityksen osakkuuden päättämisestä sellaisen osakkaan osalta, joka ei täytä tämän asetuksen tai 8 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan;

e)

hyväksyä yhteisyrityksen varainhoitosäännöt 27 artiklan mukaisesti;

f)

hyväksyä vuotuinen talousarvio ja henkilöstötaulukko, mukaan lukien vakinaisten ja väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön ja kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna;

g)

päättää hallintomenojen jakamisesta muiden osakkaiden kuin unionin kesken, jos kyseiset osakkaat eivät pääse sopimukseen 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ottaen huomioon mahdollinen epätasapaino niiden hallinnollisten sitoumusten ja osallistumisen välillä;

h)

käyttää tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti yhteisyrityksen henkilöstön suhteen Euroopan unionin virkamiehiin asetuksen (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 mukaisesti sovellettavissa henkilöstösäännöissä, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja valtuuksia, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen valtuudet’;

i)

nimittää tai erottaa toimitusjohtaja, jatkaa hänen toimikauttaan, opastaa häntä ja valvoa hänen suoriutumistaan tehtävistään;

j)

hyväksyä strateginen tutkimus- ja innovointiohjelma yhteisyrityksen käynnistyessä ja päivittää sitä tarvittaessa koko Horisontti Eurooppa -ohjelman keston ajan. Strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa määritellään kumppanuuden aiottu vaikutus, kaavailtu toimintakokonaisuus, mitattavissa olevat odotetut tulokset, resurssit, tuotokset ja välitavoitteet määritellyn ajan kuluessa. Siinä määritellään myös muut eurooppalaiset kumppanuudet, joiden kanssa yhteisyritys aloittaa virallisen ja säännöllisen yhteistyön, sekä mahdollisuudet synergioihin yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja politiikkojen välillä osallistujavaltioiden tai valtioiden edustajien ryhmän saamien tietojen perusteella ja mahdollisuudet synergioihin muiden unionin ohjelmien ja politiikkojen kanssa;

k)

valtioiden edustajien ryhmän lausunnon huomioon otettuaan hyväksyä toimitusjohtajan ehdottama työohjelma ja vastaavat menoarviot strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien hallinnolliset toimet, ehdotuspyyntöjen sisältö, mahdolliset samalla sijalla oleviin ehdotuksiin sovellettavat ehdot Horisontti Eurooppa -asetuksen 28 artiklan 3 kohdan ja sen työohjelmien mukaisesti, yhteisten ehdotuspyyntöjen kohteena olevat tutkimusalat ja yhteistyö muiden kumppanien kanssa sekä synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa, ehdotuspyyntöjen aihekohtainen sovellettava rahoitusosuus sekä asiaan liittyvät ehdotuksenjättö-, arviointi-, valinta-, rahoituksenmyöntämis- ja uudelleentarkastelumenettelyjä koskevat säännöt kiinnittäen erityistä huomiota palautteeseen politiikan vaatimusten näkökulmasta;

l)

tarvittaessa rajoittaa osallistumista työohjelman erityistoimiin Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan sekä valtioiden edustajien ryhmässä tapauskohtaisesti sovittavan komission ja jäsenvaltioiden välisen kannan mukaisesti, jollei toisessa osassa toisin määrätä;

m)

toteuttaa toimenpiteitä uusien toimijoiden, erityisesti pk-yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden, houkuttelemiseksi yhteisyrityksen toimintoihin ja toimiin, myös mahdollisesti kannustamalla niitä ryhtymään yksityisiksi osakkaiksi tai yksityisten osakkaiden osakkuusyhteisöiksi;

n)

hyväksyä työohjelman pääosan liitteessä oleva vuotuinen täydentäviä toimia koskeva suunnitelma muiden osakkaiden kuin unionin ehdotuksen perusteella kuultuaan tieteellistä neuvoa-antavaa elintä tai muuta tällaista toisessa osassa vahvistettua elintä ja otettuaan huomioon valtioiden edustajien ryhmän lausunnon;

o)

antaa strategista ohjausta yhteistyölle muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman mukaisesti;

p)

arvioida ja hyväksyä konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus, mukaan lukien vastaavat menot ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa yhteisiin ehdotuspyyntöihin osoitetut määrärahat;

q)

antaa lausunto yhteisyrityksen lopullisesta tilinpäätöksestä;

r)

toteuttaa tarvittaessa järjestelyt yhteisyrityksen sisäisen tarkastustoiminnon perustamiseksi;

s)

hyväksyä ohjelmatoimiston organisaatiorakenne toimitusjohtajan suosituksesta;

t)

hyväksyä yhteisyrityksen viestintäpolitiikka toimitusjohtajan suosituksesta;

u)

hyväksyä luettelo rahoitettaviksi valituista toimista, ellei toisessa osassa toisin määrätä;

v)

vahvistaa henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat säännökset henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

w)

hyväksyä säännöt kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä siirtämisestä yhteisyrityksiin tai harjoittelijoiden käyttämisestä;

x)

perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä tai työryhmiä, myös yhteistyössä muiden yhteisyritysten kanssa, 14 artiklassa tarkoitetun yhteisyrityksen elinten lisäksi määritellyksi ajaksi ja tiettyä tarkoitusta varten;

y)

toimittaa komissiolle tarvittaessa pyynnöt muuttaa tätä asetusta;

z)

pyytää erityisiä kysymyksiä koskevia tieteellisiä neuvoja tai analyyseja yhteisyrityksen tieteelliseltä neuvoa-antavalta elimeltä tai sen jäseniltä, myös lähialojen kehityssuunnista;

a1)

hyväksyä vuoden 2023 loppuun mennessä suunnitelma Horisontti Eurooppa -ohjelmasta yhteisyritykselle myönnetyn rahoituksen asteittaisesta lopettamisesta toimitusjohtajan suosituksesta;

b1)

varmistaa sellaisten tehtävien hoitaminen, joita ei ole nimenomaisesti osoitettu yhteisyrityksen tietylle elimelle, sillä edellytyksellä, että hallintoneuvosto voi antaa tällaisen tehtävän asianomaisen yhteisyrityksen toiselle elimelle.

3.   Yhteisyrityksen hallintoneuvostoon voidaan myös soveltaa toisessa osassa vahvistettuja erityissääntöjä.

4.   Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisten henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään asiaankuuluva nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa kyseinen toimivallan siirto voidaan keskeyttää. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää kyseinen toimivalta edelleen.

5.   Hallintoneuvosto ottaa tarkoin huomioon valtioiden edustajien ryhmän mahdolliset lausunnot, suositukset tai ehdotukset, ennen kuin se äänestää. Hallintoneuvoston on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä valtioiden edustajien ryhmälle toimista, joita se on toteuttanut tällaisten lausuntojen, suositusten tai ehdotusten johdosta, tai perusteltava, jos niitä ei noudateta.

2 jakso

Toimitusjohtaja

18 artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen, erottaminen ja toimikauden jatkaminen

1.   Komissio esittää luettelon toimitusjohtajaehdokkaista, joita on mielellään ainakin kolme, kuultuaan yhteisyrityksen muita osakkaita kuin unionia. Tällaista kuulemista varten yhteisyrityksen kaikki muut osakasryhmät paitsi unioni nimittävät hallintoneuvoston puolesta yhden edustajan ja yhden tarkkailijan.

2.   Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan ansioiden ja pätevyyden perusteella komission esittämästä ehdokasluettelosta noudattaen avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä, joka kunnioittaa sukupuolten tasapuolisen edustuksen periaatetta.

3.   Toimitusjohtaja on henkilöstön jäsen, ja hänet valitaan tehtäväänsä yhteisyrityksen väliaikaisena toimihenkilönä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Toimitusjohtajan sopimusta tehtäessä yhteisyritystä edustaa hallintoneuvoston puheenjohtaja.

4.   Toimitusjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden päättyessä komissio laatii muita osakkaita kuin unionia kuultuaan arvion tavasta, jolla toimitusjohtaja on hoitanut tehtäviään, sekä yhteisyrityksen tulevista tehtävistä ja haasteista.

5.   Yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella.

6.   Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei voi osallistua samaa toimea koskevaan toiseen valintamenettelyyn.

7.   Toimitusjohtaja voidaan erottaa ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksesta ja kuultuaan valtioiden edustajien ryhmää ja yhteisyrityksen muita osakkaita kuin unionia.

19 artikla

Toimitusjohtajan tehtävät

1.   Toimitusjohtaja vastaa yhteisyrityksen päivittäisestä johtamisesta hallintoneuvoston päätösten mukaisesti. Hän toimittaa hallintoneuvostolle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi. Toimitusjohtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai miltään muulta elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin toimielinten ja hallintoneuvoston toimivaltaa.

2.   Toimitusjohtaja on yhteisyrityksen laillinen edustaja. Hän vastaa toimistaan yhteisyrityksen hallintoneuvostolle.

3.   Toimitusjohtaja toteuttaa yhteisyrityksen talousarvion ja varmistaa yhteisyrityksen eri elinten ja yksiköiden välisen koordinaation.

4.   Toimitusjohtajan tehtävänä yhteisyrityksessä on

a)

varmistaa yhteisyrityksen kestävä ja tehokas johtaminen sekä työohjelman tehokas täytäntöönpano;

b)

valmistella ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi vuotuinen talousarvioesitys ja henkilöstötaulukko;

c)

laatia ja otettuaan huomioon tarpeen mukaan valtioiden edustajien ryhmän tai julkisten tahojen neuvoston lausunnon toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yhteisyrityksen työohjelma ja sitä vastaavat menoarviot strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman toteuttamiseksi;

d)

toimittaa yhteisyrityksen tilinpäätös hallintoneuvostolle lausuntoa varten;

e)

laatia ja toimittaa hallintoneuvoston arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus, mukaan lukien 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut muiden osakkaiden kuin unionin menot ja rahoitusosuudet;

f)

seurata 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia, raportoida säännöllisesti hallintoneuvostolle tavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneesta edistymisestä ja ehdottaa tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä;

g)

seurata uusien tulijoiden, erityisesti pk-yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden, houkuttelemiseksi toteutettavia toimia;

h)

aloittaa virallinen ja säännöllinen yhteistyö strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa yksilöityjen eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa hallintoneuvoston antamien strategisten suuntaviivojen mukaisesti;

i)

puheenjohtajan pyynnöstä tiedotettava säännöllisesti Horisontti Eurooppa -ohjelmakomitean asiaankuuluvalle kokoonpanolle Horisontti Eurooppa -ohjelmaa täytäntöönpanevan erityisohjelman 14 artiklan 7 kohdasta ja liitteestä III johtuvan komission tiedotusvelvollisuuden mukaisesti ja erityisesti ennen yhteisyrityksen työohjelman vahvistamista Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan soveltamiseen liittyen;

j)

toimittaa tarpeen mukaan hallintoneuvoston tai julkisten tahojen neuvoston hyväksyttäväksi luettelo toimista, jotka yhteisyrityksen on määrä rahoittaa;

k)

arvioida hakemukset yhteisyrityksen liitännäisosakkaiksi avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ja esittää hallintoneuvostolle ehdotuksia liitännäisosakkaiksi;

l)

tiedottaa säännöllisesti yhteisyrityksen muille elimille kaikista niiden tehtäviin liittyvistä seikoista;

m)

allekirjoittaa yhteisyrityksen puolesta toimivaltaansa kuuluvat yksittäiset avustussopimukset ja päätökset;

n)

allekirjoittaa yhteisyrityksen puolesta hankintasopimuksia;

o)

varmistaa ohjelman edistymisen seuranta ja arviointi verrattuna asiaankuuluviin vaikutusindikaattoreihin ja toisessa osassa määriteltyihin yhteisyrityksen erityistavoitteisiin, hallintoneuvoston valvonnassa ja tarvittaessa neuvoa-antavien elinten kanssa koordinoiden, sekä 171 artiklan mukaisesti;

p)

toteuttaa yhteisyrityksen viestintäpolitiikkaa;

q)

organisoida, ohjata ja valvoa yhteisyrityksen toimintaa ja henkilöstöä hallintoneuvoston siirtämän toimivallan rajoissa;

r)

ottaa käyttöön vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä ja varmistaa sen toiminta sekä ilmoittaa hallintoneuvostolle kaikista sitä koskevista merkittävistä muutoksista;

s)

suojata unionin ja muiden osakkaiden taloudellisia etuja toteuttamalla petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäiseviä toimenpiteitä tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

t)

varmistaa yhteisyritystä koskevien riskinarviointien ja riskinhallinnan toteuttaminen;

u)

toteuttaa kaikki muut tarvittavat toimenpiteet sen arvioimiseksi, miten yhteisyritys on edistynyt tavoitteidensa saavuttamisessa;

v)

laatia ja toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi suunnitelma yhteisyritykselle Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoituksen asteittaisesta lopettamisesta;

w)

suorittaa muita hallintoneuvoston hänelle antamia tai siirtämiä tai tämän asetuksen edellyttämiä tehtäviä;

x)

omata oikeus siirtää valtuuksiaan muille henkilöstön jäsenille 17 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksyttävien sääntöjen mukaisesti.

5.   Toimitusjohtajaan voidaan myös soveltaa mitä tahansa toisessa osassa vahvistettua erityissääntöä.

6.   Toimitusjohtaja perustaa ohjelmatoimiston, joka suorittaa toimitusjohtajan vastuulla kaikki tästä asetuksesta johtuvat yhteisyrityksen tukitehtävät. Ohjelmatoimisto koostuu yhteisyrityksen henkilöstöstä, ja sen tehtävänä on erityisesti

a)

tarjota tukea asianmukaisen kirjanpitojärjestelmän luomisessa ja hallinnoinnissa yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti;

b)

hallinnoida yhteisyrityksen työohjelman täytäntöönpanoa koko täytäntöönpanosyklin ajan;

c)

tarjota yhteisyrityksen osakkaille ja sen elimille kaikki asiaankuuluva ja oikea-aikainen tieto ja tuki, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseksi;

d)

toimia yhteisyrityksen elinten sihteeristönä ja tarjota tukea hallintoneuvoston mahdollisesti perustamille neuvoa-antaville ryhmille.

3 jakso

Neuvoa-antavat elimet

20 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

1.   Lukuun ottamatta tapauksia, joissa jäsenvaltiot ja assosioituneet maat osallistuvat yhteisyrityksen toimintaan osakkaina tai osakkaiden osakkuusyhteisöinä, yhteisyritysten on perustettava valtioiden edustajien ryhmä toisessa osassa täsmennetyn mukaisesti, ja tämän artiklan säännöksiä noudattaen.

2.   Valtioiden edustajien ryhmässä on korkeintaan kaksi edustajaa ja korkeintaan kaksi varajäsentä kustakin jäsenvaltiosta ja assosioituneesta maasta. Valtioiden edustajien ryhmä valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan jäsentensä keskuudesta.

3.   Valtioiden edustajien ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja tai vähintään kolmasosa valtioiden edustajien ryhmän jäsenistä. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja toimitusjohtaja tai heidän edustajansa osallistuvat kokouksiin tarkkailijoina valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajan pyynnöstä antaakseen tietoja tietyistä kysymyksistä.

4.   Valtioiden edustajien ryhmän kokouksia voidaan säännellä millä tahansa toisen osan asiaankuuluvilla erityismääräyksillä.

5.   Valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti asiaankuuluvien liittovaltio- tai alueviranomaisten edustajia unionissa, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden edustajia, pk-yritysten yhdistysten edustajia, toimialajärjestöjen edustajia ja yhteisyritysten muiden elinten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin.

6.   Valtioiden edustajien ryhmän kokousten esityslistat ja liiteasiakirjat jaetaan riittävän ajoissa, jotta varmistetaan kunkin jäsenvaltion ja assosioituneen maan asianmukainen edustus. Esityslista jaetaan myös hyvissä ajoin hallintoneuvostolle tiedoksi.

7.   Valtioiden edustajien ryhmää kuullaan, ja se tarkastelee erityisesti seuraavia aiheita koskevia tietoja ja antaa lausuntoja niistä:

a)

yhteisyrityksen ohjelman edistyminen ja sen tavoitteiden saavuttaminen sekä odotetut vaikutukset osana Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, mukaan lukien tiedot ehdotuspyynnöistä ja vastaanotetuista ehdotuksista sekä ehdotusten arviointiprosessista;

b)

strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman tai vastaavan päivittäminen Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisen suunnittelun ja muiden unionin ja jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden mukaisesti;

c)

yhteydet Horisontti Eurooppa -ohjelmaan ja muihin unionin, kansallisiin ja tarvittaessa alueellisiin aloitteisiin, mukaan lukien koheesiopolitiikan rahastot älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti;

d)

työohjelmaluonnokset, myös ehdotuspyyntöjen sisältö erityisesti työohjelmaluonnokseen sisältyvän alhaisen teknologisen valmiuden tason tutkimusaiheiden ja kelpoisuusvaatimuksien soveltamisen osalta;

e)

pk-yritysten, startup-yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden osallistuminen sekä toimet uusien tulijoiden houkuttelemiseksi osallistumaan;

f)

toimet tulosten levittämiseksi ja hyödyntämiseksi koko arvoketjussa;

g)

vuotuinen toimintakertomus.

8.   Jäljempänä olevan 17 artiklan 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettuun yhteiseen kantaan pyrittäessä valtioiden edustajien ryhmä koostuu ainoastaan jäsenvaltioista. Valtioiden edustajien ryhmän työjärjestyksessä määritellään tarkemmin menettely kyseisen kannan vahvistamiseksi.

9.   Tarvittaessa valtioiden edustajien ryhmän on lisäksi raportoitava säännöllisesti hallintoneuvostolle ja toimittava yhteisyrityksen yhteystahona seuraavissa asioissa:

a)

asiaankuuluvien kansallisten tai alueellisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tilanne ja mahdollisten yhteistyöalojen kartoittaminen, mukaan lukien konkreettiset toimet, jotka on toteutettu tai joita suunnitellaan asiaankuuluvien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottamiseksi ja omaksumiseksi;

b)

kansallisesti tai alueellisesti toteutetut erityistoimet, jotka liittyvät tietämyksen levittämistilaisuuksiin, teknisiin workshop-tapaamisiin ja viestintätoimiin;

c)

kansallisesti tai alueellisesti toteutetut kunkin yhteisyrityksen käyttöönottotoimiin liittyvät erityistoimenpiteet;

d)

kansalliset tai alueelliset politiikat ja aloitteet täydentävyyden varmistamiseksi yhteisyrityksen strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa ja vuotuisissa työohjelmissa.

10.   Valtioiden edustajien ryhmän on toimitettava kunkin kalenterivuoden lopussa kertomus, jossa kuvataan yhteisyrityksen toimialaan liittyviä kansallisia tai alueellisia politiikkoja ja yksilöidään erityisiä yhteistyötapoja yhteisyrityksen rahoittamien toimien kanssa.

11.   Valtioiden edustajien ryhmä voi omasta aloitteestaan antaa hallintoneuvostolle tai toimitusjohtajalle lausuntoja, suosituksia tai ehdotuksia teknisistä, hallinnollisista ja rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä sekä työohjelmista ja muista asiakirjoista, erityisesti jos kyseiset kysymykset vaikuttavat kansallisiin tai alueellisiin etuihin.

12.   Valtioiden edustajien ryhmä saa säännöllisesti ajantasaisia ja asiaankuuluvia tietoja, myös maakohtaisesti eriteltynä, muun muassa tietoja hakemisesta ja osallistumisesta yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin, kunkin ehdotuspyynnön arviointituloksista ja hankkeiden täytäntöönpanosta, synergioista muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, täydentävistä toimista, sitoumuksissa määritetyistä ja tosiasiallisesti toteutetuista rahoitus- ja luontoissuorituksista sekä yhteisyrityksen talousarvion toteuttamisesta.

13.   Valtioiden edustajien ryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä ottaen asianmukaisesti huomioon 33 ja 42 artiklat.

14.   Yksi tai useampi yhteisyritys voi perustaa yhteisen valtioiden edustajien ryhmän toisessa osassa vahvistettujen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti.

21 artikla

Tieteellinen neuvonta

1.   Yhteisyritysten on pyydettävä riippumatonta tieteellistä neuvontaa seuraavin tavoin, ellei toisessa osassa toisin määrätä:

a)

tieteellinen neuvoa-antava elin, jonka yhteisyritys perustaa toisessa osassa vahvistettujen asiaankuuluvien määräysten mukaisesti ja tämän artiklan säännöksiä noudattaen; tai

b)

yhteisyrityksen hallintoneuvoston tapauskohtainen pyyntö riippumattomille asiantuntijoille erityiskysymyksissä.

2.   Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenten asiantuntijoiden on oltava tasapuolisesti edustettuina yhteisyrityksen toimien puitteissa, mukaan lukien sukupuolten ja maantieteellisen edustuksen tasapuolisuuden osalta. Yhdessä tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäsenillä on oltava tarvittava pätevyys ja asiantuntemus, myös tekniikan alalta, jotta yhteisyritykselle voidaan antaa tieteelliseen tietoon perustuvia suosituksia ottaen huomioon tällaisten suositusten ilmasto-, ympäristö- ja sosioekonomiset vaikutukset ja yhteisyrityksen tavoitteet.

3.   Tieteellisen neuvoa-antavan elimen jäseniä ja kutsuttuja tarkkailijoita koskee salassapitovelvollisuus, jota perussopimusten ja niiden soveltamissääntöjen nojalla sovelletaan kaikkiin toimielinten jäseniin ja henkilöstöön, sekä arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien ja unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojelua koskevat komission turvallisuussäännöt, joista säädetään komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 (31) ja (EU, Euratom) 2015/444 (32).

4.   Hallintoneuvosto vahvistaa avoimen valintamenettelyn mukaan lukien erityiset arviointiperusteet yhteisyrityksen tieteellisen neuvoa-antavan elimen kokoonpanon valintaa varten ja nimittää sen jäsenet. Hallintoneuvosto ottaa huomioon valtioiden edustajien ryhmän ehdottamat mahdolliset ehdokkaat.

5.   Tieteellinen neuvoa-antava elin valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta.

6.   Tieteellinen neuvoa-antava elin kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa, ja puheenjohtaja kutsuu kokoukset koolle. Puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina. Tieteellinen neuvoa-antava elin vahvistaa oman työjärjestyksensä. Kokousten esityslista asetetaan hyvissä ajoin julkisesti saataville asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolle.

7.   Tieteellisen neuvoa-antavan elimen tehtävänä on:

a)

antaa neuvoja työohjelmissa käsiteltävistä tieteellisistä painopisteistä, myös ehdotuspyyntöjen soveltamisalasta, strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisen suunnittelun mukaisesti;

b)

antaa neuvoja vuotuisessa toimintakertomuksessa kuvattavista tieteellisistä saavutuksista;

c)

ehdottaa hallintoneuvostolle strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman edistymisen ja yksittäisten toimien perusteella tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä tai toimien uudelleensuuntaamista;

d)

tarjota hallintoneuvoston pyytämiä riippumattomia neuvoja ja tieteellisiä analyyseja erityisistä kysymyksistä, erityisesti lähialojen kehityssuunnista tai tukeakseen mahdollisten liitännäisosakkaiden ja rahoituskumppaneiden hakemusten arviointia;

e)

mikäli toisessa osassa niin määrätään, arvioida yhteisyrityksen rahoittamien teknologia- ja innovointitoimien tulokset ja raportoida niistä hallintoneuvostolle;

f)

mikäli toisessa osassa niin määrätään, osallistua Horisontti Eurooppa -ohjelman mukaisten eurooppalaisten kumppanuuksien välille erityisesti perustettuihin sektori-integraatiota käsitteleviin komiteoihin synergioiden mahdollistamiseksi;

g)

suorittaa muita toisessa osassa määriteltyjä tehtäviä.

8.   Tieteellisen neuvoa-antavan elimen kunkin kokouksen jälkeen sen puheenjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle kertomuksen, jossa esitetään kyseisen elimen ja sen jäsenten lausunnot kokouksessa käsitellyistä asioista. Kertomus asetetaan mahdollisuuksien mukaan julkisesti saataville asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolle.

9.   Tieteellinen neuvoa-antava elin voi omasta aloitteestaan neuvoa hallintoneuvostoa kuulemaan sitä erityisissä kysymyksissä, jotka eivät kuulu 7 kohdassa säädettyjen tehtävien piiriin. Kertomus asetetaan mahdollisuuksien mukaan julkisesti saataville asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolle.

10.   Tieteelliselle neuvoa-antavalle elimelle tiedotetaan syistä, jos sen työohjelmaa ja strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa koskevia neuvoja ei noudateta.

22 artikla

Sidosryhmien edustajien ryhmä

1.   Yhteisyritykset voivat perustaa sidosryhmien edustajien ryhmän toisessa osassa vahvistettujen asiaa koskevien säännösten mukaisesti ja tätä artiklaa soveltaen.

2.   Sidosryhmien edustajien ryhmä on avoin kaikille yhteisyrityksen alalla toimiville julkisille ja yksityisille sidosryhmille, myös järjestäytyneille ryhmille, sekä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden tai muiden maiden kansainvälisille eturyhmille.

3.   Hallintoneuvosto vahvistaa erityiset arviointiperusteet ja menettelyn sidosryhmien edustajien ryhmän kokoonpanon valitsemiseksi ja pyrkii tasapuoliseen edustukseen maantieteellisen jakauman, sukupuolen, alan ja sidosryhmien asiantuntemuksen osalta. Hallintoneuvosto ottaa tarvittaessa huomioon valtioiden edustajien ryhmän ehdottamat mahdolliset ehdokkaat.

4.   Sidosryhmien edustajien ryhmälle tiedotetaan säännöllisesti yhteisyrityksen toiminnasta, ja sitä pyydetään esittämään huomautuksensa yhteisyrityksen suunnitelluista aloitteista.

5.   Toimitusjohtaja kutsuu koolle sidosryhmien edustajien ryhmän kokoukset.

6.   Toimitusjohtaja voi neuvoa hallintoneuvostoa kuulemaan sidosryhmien edustajien ryhmää erityiskysymyksissä. Jos tällaisia kuulemisia järjestetään, niistä toimitetaan kertomus hallintoneuvostolle ja valtioiden edustajien ryhmälle sen jälkeen, kun sidosryhmien edustajien ryhmässä on käyty asiaankuuluvat keskustelut, ja se asetetaan julkisesti saataville asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolle.

4 LUKU

Varainhoitoa ja toimintaa koskevat säännökset

1 jakso

Yleiset säännökset

23 artikla

Osallistumisen rajoittamisen johdonmukainen soveltaminen

Yhteisyritysten on varmistettava, että Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitetuissa toimissa toteutetaan johdonmukaista lähestymistapaa Horisontti Eurooppa -ohjelmaa täytäntöönpanevan erityisohjelman 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti rahoitetuissa toimissa Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan soveltamisen osalta, sekä merkityksellisen unionin lainsäädännön ja ohjeiden osalta, kun niitä sovelletaan asianomaisen yhteisyrityksen vastaaviin aiheisiin.

24 artikla

Yhteisyritysten rahoittamiin toimiin sovellettavat säännöt

1.   Horisontti Eurooppa -asetusta sovelletaan toimiin, joita yhteisyritykset rahoittavat Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa. Mainitun asetuksen mukaisesti kutakin yhteisyritystä pidetään rahoituselimenä, joka myöntää rahoitustukea epäsuoriin toimiin kyseisen asetuksen 6 artiklan mukaisesti.

2.   Yhteisyritysten Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa rahoittamiin toimiin voidaan myös soveltaa mitä tahansa toisessa osassa esitettyjä erityissäännöksiä.

3.   Poiketen siitä, mitä Horisontti Eurooppa -asetuksen 40 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetään, vastustamisoikeutta sovelletaan myös osallistujiin, jotka ovat tuottaneet tulokset mutta eivät ole saaneet rahoitusta yhteisyritykseltä.

25 artikla

Toimintaa ja varainhoitoa koskeva raportointi

1.   Toimitusjohtaja esittää hallintoneuvoston hyväksyttäväksi työohjelman luonnoksen.

2.   Työohjelma hyväksytään sen täytäntöönpanoa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Työohjelma ja ehdotuspyynnöt julkaistaan yhteisyrityksen ja Horisontti Eurooppa -ohjelman verkkosivustolla, ja ne jaetaan tiedoksi ohjelmakomitean asiaankuuluvalle kokoonpanolle, jotta voidaan tukea koordinointia Horisontti Eurooppa -ohjelman kokonaisstrategian kanssa.

3.   Toimitusjohtaja laatii talousarvioesityksen seuraavaa vuotta varten ja esittää sen hallintoneuvostolle hyväksyttäväksi.

4.   Hallintoneuvosto hyväksyy tiettyä vuotta koskevan vuotuisen talousarvion sen toteuttamista edeltävän vuoden loppuun mennessä.

5.   Vuotuista talousarviota tarkistetaan unionin talousarvioon sisältyvän unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi ja tarvittaessa muiden osakkaiden kuin unionin ja mahdollisten rahoituskumppaneiden rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi.

26 artikla

Toimintaa ja varainhoitoa koskeva raportointi

1.   Toimitusjohtaja toimittaa hallintoneuvostolle konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen tehtäviensä suorittamisesta yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti. Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus asetetaan hyvissä ajoin julkisesti saataville asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolle.

2.   Konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa annetaan tietoa muun muassa seuraavista asioista:

a)

toteutetut tutkimus-, innovointi- ja muut toimet ja niitä vastaavat menot;

b)

toimitetut ehdotukset, mukaan lukien niiden jakautuminen oikeussubjektin sijoittautumismaan sekä osallistujatyypin, erityisesti pk-yritykset ja uudet toimijat, mukaan;

c)

rahoitettaviksi valitut epäsuorat toimet, mukaan lukien niiden jakautuminen osallistujatyypeittäin, pk-yritykset mukaan lukien, sekä maittain, sekä asianomaisen yhteisyrityksen yksittäisille osallistujille ja toimille myöntämä rahoitus;

d)

tiedot yhteisyritysten avoimuudesta, myös yhteistyösuhteiden seuraaminen;

e)

muiden osakkaiden kuin unionin toteuttamat täydentävät toimet, mukaan lukien niiden jakautuminen yksityisten osakkaiden, niiden osakkuusyhteisöjen tai näiden sidosyhteisöjen sijoittautumismaan mukaan;

f)

yhteistyö muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa, mukaan lukien yhteiset ehdotuspyynnöt, sekä yhteisyrityksen toimien ja kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja politiikkojen väliset synergiat.

3.   Yhteisyrityksen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

4.   Toimitusjohtaja toimittaa talousarvio- ja varainhallintoa koskevan selvityksen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

5.   Vastuuvapausmenettely toteutetaan yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

2 jakso

Varainhoitoa koskevat säännökset

27 artikla

Varainhoitosäännöt

1.   Yhteisyritysten on hyväksyttävä varainhoitosääntönsä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklan mukaisesti.

2.   Varainhoitosäännöt julkaistaan asianomaisen yhteisyrityksen verkkosivustolla.

28 artikla

Rahoituslähteet

1.   Unioni, muut osakkaat kuin unioni ja rahoituskumppanit rahoittavat yhdessä kutakin yhteisyritystä rahoitusosuuksilla ja operatiivisiin toimiin osoitetuilla luontoissuorituksilla.

2.   Muut osakkaat kuin unioni sopivat siitä, miten niiden yhteinen rahoitusosuus jaetaan niiden kesken sovellettavien varainhoitosääntöjen mukaisesti.

3.   Yhteisyrityksen toimintamenot katetaan seuraavista lähteistä:

a)

unionin rahoitusosuus;

b)

yksityisten osakkaiden tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöjen, rahoituskumppanien tai yhteisyrityksen osakkaana olevien kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuudet;

c)

tarvittaessa osallistujavaltioiden rahoitusosuudet;

d)

2 artiklan 8 alakohdassa määritellyt luontoissuoritukset.

4.   Yhteisyrityksen talousarvioon kirjattavat varat koostuvat seuraavista rahoitusosuuksista 10 ja 11 artiklan mukaisesti:

a)

yhteisyrityksen hallintomenoihin osoitettavat osakkaiden rahoitusosuudet jaoteltuina vuosittain tasan unionin ja muiden osakkaiden kuin unionin kesken, jollei toisessa osassa toisin määrätä yhteisyrityksen osakkuuden erityisen luonteen vuoksi;

b)

yhteisyrityksen toimintamenoihin osoitettavat osakkaiden tai rahoituskumppanien rahoitusosuudet;

c)

yhteisyrityksen tuottamat tulot;

d)

muut rahoitusosuudet, varat ja tulot.

Tässä kohdassa tarkoitetuista rahoitusosuuksista kertyvät korot katsotaan yhteisyrityksen tuloiksi.

5.   Hallintomenoihin osoitettujen rahoitusosuuksien käyttämätöntä osuutta voidaan käyttää asianomaisen yhteisyrityksen toimintamenojen kattamiseen.

6.   Jos yhteisyrityksen muu osakas kuin unioni ei suoriudu velvoitteistaan, jotka koskevat sen sovittua rahoitusosuutta, toimitusjohtaja antaa osakkaalle asiasta kirjallisen huomautuksen ja asettaa kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa tällainen laiminlyönti on korjattava. Jos asianomainen muu osakas kuin unioni ei edelleenkään suoriudu velvoitteistaan kyseisen määräajan päättyessä, toimitusjohtaja ilmoittaa komissiolle ja tarvittaessa osallistujavaltioille mahdollisista toimenpiteistä 11 artiklan 8 kohdan nojalla ja ilmoittaa asianomaiselle osakkaalle, että tämä ei saa äänestää hallintoneuvostossa kyseisen artiklan mukaisesti.

7.   Yhteisyrityksen resursseja ja toimintaa käytetään sen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamiseksi.

8.   Yhteisyritys omistaa kaiken omaisuuden, joka syntyy sen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamisesta tai joka siirretään sille niiden toteuttamiseksi.

9.   Kulujen kattamisen jälkeen jäänyttä ylijäämää ei makseta yhteisyrityksen osakkaille, ellei hallintoneuvosto toisin päätä, paitsi silloin, kun yhteisyritys puretaan.

29 artikla

Rahoitussitoumukset

1.   Yhteisyrityksen rahoitussitoumukset eivät saa ylittää käytettävissä olevia tai yhteisyrityksen osakkaiden ja rahoituskumppanien talousarviositoumusten mukaisia taloudellisia resursseja.

2.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan b, d ja h alakohdassa tarkoitettujen yhteisyritysten talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin. Kyseisten talousarviositoumusten kumulatiivinen määrä erissä saa olla 31 päivään joulukuuta 2024 saakka enintään 50 prosenttia 10 artiklassa vahvistetusta unionin enimmäisrahoitusosuudesta. Tammikuusta 2025 alkaen vähintään 20 prosenttia jäljellä olevien vuosien yhteenlasketusta talousarviosta on katettava muutoin kuin vuotuisilla erillä.

30 artikla

Osakkaiden taloudellisten etujen suojaaminen

1.   Yhteisyritys sallii komission henkilöstön ja muiden saman yhteisyrityksen tai komission valtuuttamien henkilöiden sekä tilintarkastustuomioistuimen pääsyn toimipaikkoihinsa ja tiloihinsa ja antaa näiden käyttöön kaikki niiden tarkastusten toteuttamiseen tarvittavat tiedot, mukaan lukien sähköisessä muodossa olevat tiedot.

2.   Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet tehdä hallinnollisia tutkimuksia, muun muassa paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia, neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (33) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 (34) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti ja sen selvittämiseksi, onko johonkin tämän asetuksen nojalla rahoitettuun sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, korruptiota tai muuta laitonta toimintaa.

3.   Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (35) mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte kyseisen asetuksen 4 artiklan mukaisesti.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuviin sopimuksiin ja päätöksiin on sisällyttävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan komissiolle, asianomaiselle yhteisyritykselle, tilintarkastustuomioistuimelle, EPPOlle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia, paikalla tehtäviä tarkastuksia ja tutkimuksia kukin oman toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1–3 kohdan soveltamista.

5.   Kunkin yhteisyrityksen on varmistettava, että sen osakkaiden taloudelliset edut suojataan asianmukaisesti suorittamalla tai teettämällä tarvittavat sisäiset ja ulkoiset tarkastukset.

6.   Kukin yhteisyritys liittyy Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 25 päivänä toukokuuta 1999 tekemään toimielinten väliseen sopimukseen (36) Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista. Kukin yhteisyritys toteuttaa tarvittavat toimenpiteet OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi.

7.   Yhteisyritys antaa kunkin kansallisen tilintarkastustuomioistuimen käyttöön sen pyynnöstä kaikki asianomaisen osallistujavaltion kansallisia rahoitusosuuksia koskevat tiedot, joita se tarvitsee tarkastustensa toteuttamiseen, mukaan lukien sähköisessä muodossa olevat tiedot.

31 artikla

Jälkitarkastukset

Epäsuoriin toimiin liittyvien menojen tarkastukset suoritetaan Horisontti Eurooppa -asetuksen 53 artiklan mukaisesti osana Horisontti Eurooppa -ohjelman epäsuoria toimia, erityisesti kyseisen asetuksen 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastusstrategian mukaisesti.

32 artikla

Sisäinen tarkastus

1.   Komission sisäisellä tarkastajalla on yhteisyrityksiin nähden samat valtuudet kuin komissioon nähden ja se pyrkii vähentämään yhteisyrityksen hallinnollista taakkaa.

2.   Hallintoneuvosto voi perustaa sisäisen tarkastuksen toiminnon asianomaisen yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen mukaisesti.

3 jakso

Toimintaa koskevat säännökset

33 artikla

Luottamuksellisuus

Kunkin yhteisyrityksen on suojattava sellaiset luottamukselliset tiedot, joiden paljastaminen unionin toimielinten ja muiden unionin elinten, laitosten ja virastojen ulkopuolisille tahoille voisi haitata yhteisyrityksen osakkaiden tai yhteisyrityksen toimintaan osallistuvien etuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 34 ja 36 artiklan soveltamista. Tällaisia luottamuksellisia tietoja ovat muun muassa henkilötiedot, kaupalliset ja arkaluonteiset turvallisuusluokittelemattomat tiedot sekä turvallisuusluokitellut tiedot.

34 artikla

Avoimuus

Yhteisyrityksen hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (37).

35 artikla

Henkilötietojen käsittely

Jos tämän asetuksen täytäntöönpano edellyttää henkilötietojen käsittelyä, niitä on käsiteltävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (38) mukaisesti.

36 artikla

Pääsy tuloksiin ja ehdotuksia koskeviin tietoihin

1.   Yhteisyritys antaa unionin toimielimille ja unionin elimille, laitoksille ja virastoille sekä tapauksen mukaan osallistujavaltioiden viranomaisille pääsyn kaikkiin tietoihin, jotka liittyvät sen rahoittamiin epäsuoriin toimiin. Tällaisiin tietoihin sisältyvät yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin osallistuvien tuensaajien rahoitusosuudet ja tulokset tai muut tiedot, joita pidetään tarpeellisina unionin tai tapauksen mukaan osallistujavaltioiden politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tällaiset pääsyoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja niissä on noudatettava soveltuvia luottamuksellisuussääntöjä.

2.   Yhteisyritys luovuttaa sille toimitettuihin ehdotuksiin sisältyvät tiedot komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia varten. Tämä koskee tarvittaessa soveltuvin osin osallistujavaltioita, kun kyse on niiden alueille sijoittautuneita hakijoita sisältävistä ehdotuksista, ja rajoittuu muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä noudattaen.

5 LUKU

Henkilöstö ja korvausvastuu

1 jakso

Henkilöstö, erioikeudet ja vapaudet

37 artikla

Henkilökunta

1.   Yhteisyritysten henkilöstöön sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja sekä henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanosääntöjä, jotka unionin toimielimet ovat yhdessä hyväksyneet.

2.   Henkilöresurssit määritellään kunkin yhteisyrityksen henkilöstötaulukossa, jossa ilmoitetaan väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain sekä sopimussuhteisen henkilöstön määrä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna yhteisyrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti.

3.   Yhteisyrityksen henkilöstö koostuu väliaikaisesta ja sopimussuhteisesta henkilöstöstä.

4.   Yhteisyritys vastaa kaikista henkilöstöön liittyvistä kuluista.

38 artikla

Kansalliset asiantuntijat ja harjoittelijat

1.   Yhteisyritys voi käyttää tilapäisesti siirrettyjä kansallisia asiantuntijoita ja harjoittelijoita, jotka eivät ole suoraan sen palveluksessa. Tilapäisesti siirrettyjen kansallisten asiantuntijoiden lukumäärä kokoaikaisina työntekijöinä ilmaistuna lisätään 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin henkilöresursseja koskeviin tietoihin asianomaisen yhteisyrityksen vuotuisen talousarvion mukaisesti.

2.   Asianomaisen yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyy päätöksen, jossa vahvistetaan kyseisen yhteisyrityksen palvelukseen tilapäisesti siirrettäviin kansallisiin asiantuntijoihin sekä harjoittelijoiden käyttöön sovellettavat säännöt.

39 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Yhteisyrityksiin ja niiden henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä, Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7.

2 jakso

Vastuu

40 artikla

Yhteisyritysten vastuu

1.   Yhteisyrityksen sopimukseen perustuva korvausvastuu määritetään asiaa koskevissa sopimusmääräyksissä ja kulloiseenkin sopimukseen, päätökseen tai hankintasopimukseen sovellettavassa lainsäädännössä.

2.   Muuta kuin sopimukseen perustuvaa vastuuta koskevissa asioissa yhteisyrityksen on korvattava henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttamat vahingot jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.

3.   Kaikkien 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuun vastuuseen liittyvien yhteisyrityksen maksujen ja vastuuseen liittyvien kulujen ja kustannusten katsotaan olevan yhteisyrityksen menoja, jotka katetaan sen varoista.

4.   Yhteisyritykset vastaavat yksin velvoitteistaan.

41 artikla

Osakkaiden korvausvastuu ja vakuutussuoja

1.   Yhteisyrityksen osakkaiden taloudellinen korvausvastuu yhteisyrityksen veloista rajoittuu niiden yhteisyritykselle suorittamiin rahoitusosuuksiin.

2.   Yhteisyritykset hankkivat tarvittavat vakuutukset ja pitävät ne voimassa.

42 artikla

Eturistiriidat

1.   Yhteisyrityksen, sen elinten ja henkilöstön on tehtäviään hoitaessaan vältettävä kaikkia eturistiriitoja.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy yhteisyrityksen henkilöstöä, hallintoneuvoston jäseniä ja muita sen toimintaan osallistuvia henkilöitä sekä yhteisyrityksen muita elimiä tai ryhmiä koskevat eturistiriitojen ehkäisemistä, välttämistä ja hallintaa koskevat säännöt yhteisyrityksen varainhoitosääntöjen ja henkilöstön osalta henkilöstösääntöjen mukaisesti.

6 LUKU

Riitojen ratkaiseminen

43 artikla

Unionin tuomioistuimen toimivalta ja sovellettava lainsäädäntö

1.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia:

a)

yhteisyrityksen tekemissä sopimuksissa tai hankintasopimuksissa taikka sen päätöksissä olevan välityslausekkeen nojalla;

b)

riidoissa, jotka koskevat yhteisyrityksen henkilöstön tehtäviään suorittaessaan aiheuttamien vahinkojen korvaamista;

c)

kaikissa yhteisyrityksen ja sen henkilöstön välisissä riidoissa henkilöstösäännöissä ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa määrätyin rajoituksin tai edellytyksin.

2.   Niihin kysymyksiin, joista ei säädetä tässä asetuksessa tai unionin muissa säädöksissä, sovelletaan sen valtion lainsäädäntöä, jossa yhteisyrityksen kotipaikka sijaitsee.

44 artikla

Kantelut oikeusasiamiehelle

Yhteisyrityksen tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle SEUT 228 artiklan mukaisesti.

7 LUKU

Purkaminen

45 artikla

Purkaminen

1.   Yhteisyritykset puretaan 3 artiklassa säädetyn ajanjakson päättyessä.

2.   Edellä 1 kohdassa määrätyn lisäksi yhteisyrityksen purkamismenettely käynnistyy automaattisesti, jos unioni tai kaikki muut osakkaat kuin unioni vetäytyvät yhteisyrityksestä.

3.   Yhteisyrityksen purkamismenettelyjä varten hallintoneuvosto nimittää yhden tai useamman selvittäjän, jotka toimivat hallintoneuvoston tekemien päätösten mukaisesti.

4.   Purkamismenettelyn aikana yhteisyrityksen varoja käytetään kattamaan sen korvausvastuut ja sen purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Mahdollinen ylijäämä jaetaan purkamisajankohtana yhteisyrityksen osakkaina olevien kesken suhteessa siihen, mikä on kunkin osakkaan rahoitusosuus yhteisyrityksessä. Mahdollinen unionille jaettu ylijäämä palautetaan unionin talousarvioon.

5.   Jos purettavan yhteisyrityksen tekemän sopimuksen tai päätöksen taikka hankintasopimuksen kesto on yhteisyrityksen toimintakautta pidempi, sen asianmukaiseksi hoitamiseksi perustetaan tapauskohtainen menettely.

TOINEN OSA

YKSITTÄISIÄ YHTEISYRITYKSIÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

EUROOPAN KIERTOTALOUTTA JA BIOPOHJAISIA RATKAISUJA EDISTÄVÄ YHTEISYRITYS

46 artikla

Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävän yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävällä yhteisyrityksellä (Circular Bio-based Europe (CBE) Joint Undertaking), jäljempänä ’CBE-yhteisyritys’, on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

nopeuttaa biopohjaisten innovatiivisten ratkaisujen innovointiprosessia ja kehittämistä;

b)

nopeuttaa olemassa olevien kypsien ja innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamista;

c)

varmistaa biopohjaisten teollisuusjärjestelmien ympäristötehokkuuden korkea taso.

2.   CBE-yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)

lisätä poikkitieteellisen tutkimus- ja innovointitoiminnan intensiteettiä, jotta kestävien biopohjaisten ratkaisujen kehittämisessä ja demonstroinnissa voidaan hyödyntää biotieteiden ja muiden tieteenalojen uusien saavutusten etuja;

b)

lisätä ja yhdistää sidosryhmien tutkimus- ja innovointivalmiuksia kaikkialla unionissa paikallistason biotalouden potentiaalin hyödyntämiseksi, myös alueilla, joilla valmiudet ovat alikehittyneet;

c)

lisätä tutkimus- ja innovointivalmiuksia, jotta voidaan vastata ympäristöhaasteisiin ja kehittää kestävämpiä biopohjaisia innovaatioita varmistamalla, että kestävyyskysymykset ja ympäristötehokkuus integroidaan koko innovointiketjuun ja tulevaisuuden innovatiivisiin ratkaisuihin;

d)

vahvistaa biopohjaisen tutkimuksen ja innovoinnin integrointia unionin biopohjaiseen teollisuuteen ja lisätä T&I -toimijoiden, myös raaka-ainetoimittajien, osallistumista biopohjaisiin arvoketjuihin;

e)

vähentää riskiä, joka kohdistuu biopohjaisiin yrityksiin ja hankkeisiin tehtäviin tutkimus- ja innovaatioinvestointeihin;

f)

varmistaa, että kierto ja ympäristönäkökohdat, myös panos ilmastoneutraaliuteen ja saasteettomuustavoitteet, otetaan huomioon kehitettäessä ja toteutettaessa biopohjaisia tutkimus- ja innovointihankkeita, sekä edistää yhteiskunnallista hyväksyntää.

47 artikla

CBE-yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi CBE-yhteisyrityksellä on seuraavat tehtävät:

a)

varmistaa, että sen tavoitteet saavutetaan julkisten ja yksityisten kumppanien tutkimus- ja innovointitoimien ohjelmasuunnittelun avulla;

b)

hankkia käyttöön julkista ja yksityistä rahoitusta sen tutkimus- ja innovointitoimiin;

c)

tukea sellaisia vaikutuksiltaan merkittäviä monialaisia tutkimus- ja innovointihankkeita, jotka tehostavat teollista biopohjaista innovointia, jotta voidaan saavuttaa sen tavoitteet;

d)

tehostaa sen tutkimus- ja innovointitoimintaa koko innovointiketjussa alhaiselta teknologisen valmiuden tasolta korkealle tasolle;

e)

aktivoida ja saattaa yhteen tutkimus- ja innovointitoimijoita, myös raaka-ainetoimittajia, maaseutu-, rannikko- ja kaupunkialueilta ja alueilta, joilla on hyödyntämättömiä mahdollisuuksia biopohjaisen arvoketjun kehittämiseen, tekemään yhteistyötä hanketoimissa;

f)

varmistaa, että sen tutkimus- ja innovointitoimissa keskitytään yleistä etua koskeviin kysymyksiin, erityisesti biopohjaisen teollisuuden ympäristö- ja ilmastotehokkuuteen sekä asiaankuuluvien ongelmien ymmärtämisen että niihin liittyvien ratkaisujen kehittämisen osalta;

g)

edistää viestintää ja yhteistyötä tutkimus- ja innovointitoimijoiden ja teollisuuden sidosryhmien välillä sen puitteissa tietoisuuden lisäämiseksi nopeasti kehittyvästä tietämyksestä ja teknologiasta, poikkitieteellisen ja monialaisen yhteistyön helpottamiseksi ja innovatiivisten biopohjaisten ratkaisujen markkinoille saattamisen helpottamiseksi;

h)

aktivoida kansallisia ja alueellisia viranomaisia, jotka pystyvät luomaan suotuisammat olosuhteet biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamiselle;

i)

tukea pohdintaa standardien kehittämiseksi, joilla helpotettaisiin biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamista;

j)

asettaa tieteellisesti vankat kestävyyskriteerit ja suorituskyvyn vertailuarvot, soveltaa niitä ja seurata niitä kaikissa sen tutkimus- ja innovointitoimissa sekä edistää niitä aloitteen ulkopuolisilla biopohjaisen teollisuuden aloilla;

k)

tiedottaa ja edistää tietoisuutta innovatiivisista biopohjaisista ratkaisuista poliittisten päättäjien, teollisuuden, kansalaisjärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan ja kuluttajien keskuudessa.

48 artikla

Osakkaat

CBE-yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

Bio-based Industries Consortium (biopohjaisten teollisuudenalojen yhteenliittymä), Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä CBE-yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja sen liittymisestä kuin tässä asetuksessa olevat;

c)

liitännäisosakkaat, jotka valitaan 7 artiklan mukaisesti hallintoneuvoston päätöksellä.

49 artikla

Unionin rahoitusosuus

CBE-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 000 000 000 euroa, josta enintään 23 500 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin.

50 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

CBE-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 1 000 000 000 euroa, josta enintään 23 500 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, 3 artiklassa määritettynä ajanjaksona.

51 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.   Bio-based Industries Consortiumin tai sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen on tehtävä vuosittain ehdotus täydentävistä toimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hallintoneuvoston päätöksentekovaltaa 17 artiklan 2 kohdan n alakohdan mukaisen täydentäviä toimia koskevan suunnitelman osalta ja edellyttäen, että tällaiset toimet kuuluvat 2 artiklan 9 ja 10 alakohdan soveltamisalaan. Täydentävät toimet liittyvät suoraan CBE-yhteisyrityksen hankkeisiin ja toimiin, joita ovat erityisesti seuraavat:

a)

investoinnit uusiin laitoksiin, jotka edustavat uutta arvoketjua, mukaan lukien investoinnit kestäviin laitteisiin, työkaluihin ja oheisinfrastruktuuriin, jotka liittyvät erityisesti alueelliseen käyttöönottoon ja sen kestävyyden todentamiseen;

b)

investoinnit uusiin innovatiivisiin ja kestäviin tuotantolaitoksiin tai lippulaivahankkeisiin;

c)

investoinnit uuteen tutkimukseen ja innovointiin ja perusteltuun infrastruktuuriin, mukaan lukien tilat, työkalut, kestohyödykkeet ja pilottilaitokset (tutkimuskeskukset);

d)

standardointitoimet;

e)

viestintä-, tiedonlevitys- ja tiedotustoimet.

2.   Hankkeisiin suoraan liittyviä investointeja ovat erityisesti seuraavat:

a)

ei-tukikelpoiset investoinnit, jotka ovat tarpeen CBE-yhteisyrityshankkeen toteuttamiseksi hankkeen keston aikana;

b)

rinnakkain CBE-yhteisyrityshankkeen kanssa tehdyt investoinnit, joilla täydennetään hankkeen tuloksia ja nostetaan se korkeammalle teknologisen valmiuden tasolle;

c)

investoinnit, joita tarvitaan CBE-yhteisyrityksen hankkeen tulosten käyttöönottoon hankkeen päättymisen jälkeen siihen saakka, kunnes CBE-yhteisyritys on purettu. Perustelluissa tapauksissa voidaan ottaa huomioon investoinnit, jotka liittyvät edeltävän aloitteen (BBI-yhteisyritys) hankkeiden tulosten käyttöönottoon.

52 artikla

CBE-yhteisyrityksen elimet

CBE-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

valtioiden edustajien ryhmä;

d)

tieteellinen komitea;

e)

käyttöönottoryhmät.

53 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)

viisi komission edustajaa unionin puolesta; ja

b)

viisi muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa, joista vähintään yhden olisi edustettava pk-yrityksiä.

54 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.   Muilla osakkailla kuin unionilla on yhdessä 50 prosenttia äänioikeuksista.

2.   Poiketen siitä mitä 16 artiklan 4 kohdassa säädetään, hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa kahden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi.

3.   Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin neljä kertaa vuodessa.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen kokousten lisäksi hallintoneuvosto kutsuu koolle vähintään kerran vuodessa strategisen kokouksen, jonka ensisijaisina tavoitteina on määrittää kestävään biopohjaiseen alaan liittyvät haasteet ja mahdollisuudet sekä antaa uusia strategisia suuntaviivoja CBE-yhteisyritykselle.

5.   Strategiseen kokoukseen on kutsuttava myös muita johtajia tai virkamiehiä, joilla on päätösvaltaa johtavissa eurooppalaisissa biopohjaisissa yrityksissä tai komissiossa.

55 artikla

Tiedekomitea

1.   Tieteellinen komitea on CBE-yhteisyrityksen 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tieteellinen neuvoa-antava elin.

2.   Tieteellisessä komiteassa voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä.

3.   Tieteellisen komitean puheenjohtaja valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.

4.   Tieteellinen komitea perustaa työryhmän, joka koostuu asiantuntijoista, joilla on asianmukaiset valmiudet varmistaa, että työohjelman kaikkiin kestävyysnäkökohtiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Tieteellisen komitean työohjelmaa koskevassa neuvonnassa on mahdollisuuksien mukaan käsiteltävä kiertotalouteen, ympäristön kestävyyteen ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen liittyviä näkökohtia sekä biopohjaisten järjestelmien ja niihin liittyvien arvoketjujen kestävyyteen liittyviä laajempia näkökohtia.

56 artikla

Käyttöönottoryhmät

1.   Perustetaan yksi tai useampi käyttöönottoryhmä 22 artiklan mukaisesti. Käyttöönottoryhmien tehtävänä on neuvoa hallintoneuvostoa biopohjaisten innovaatioiden markkinoille saattamisen kannalta kriittisissä kysymyksissä ja edistää kestävien kiertotalouteen perustuvien biopohjaisten ratkaisujen käyttöönottoa.

2.   Käyttöönottoryhmien kokoonpanossa on varmistettava asianmukainen temaattinen painotus sekä biopohjaiseen innovointiin liittyvien sidosryhmien laaja edustus. Myös muut sidosryhmät kuin Bio-based Industries Consortiumin jäsenet, niiden osakkuusyhteisöt tai näiden sidosyhteisöt voivat ilmaista kiinnostuksensa liittyä käyttöönottoryhmän jäseniksi. Hallintoneuvosto vahvistaa käyttöönottoryhmien suunnitellun koon ja kokoonpanon, toimikausien keston ja jäsenten uusimista koskevan mahdollisuuden sekä valitsee ryhmien jäsenet.

3.   Käyttöönottoryhmät kokoontuvat vähintään kerran vuodessa. Käyttöönottoryhmät vahvistavat ensimmäisessä kokouksessaan työjärjestyksensä. Hallintoneuvosto hyväksyy kyseiset työjärjestykset. Käyttöönottoryhmien ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle hallintoneuvoston, puheenjohtajan tai asianomaisen käyttöönottoryhmän enemmistön pyynnöstä.

4.   Käyttöönottoryhmät valitsevat yhden puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan kutakin temaattista painopistettä kohden kahden vuoden toimikaudeksi. Puheenjohtaja koordinoi toimintaa ja edustaa käyttöönottoryhmää. Puheenjohtaja voidaan kutsua osallistumaan tarkkailijana tieteellisen komitean ja valtioiden edustajien ryhmän kokouksiin.

5.   Käyttöönottoryhmät antavat hallintoneuvoston pyynnöstä suosituksia biopohjaisten innovaatioiden käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Käyttöönottoryhmät voivat myös antaa suosituksia hallintoneuvostolle milloin tahansa omasta aloitteestaan.

II OSASTO

PUHTAAN ILMAILUN YHTEISYRITYS

57 artikla

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksellä (Clean Aviation Joint Undertaking) on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

edistää ilmailun ekologisen jalanjäljen pienentämistä nopeuttamalla ilmastoneutraalien ilmailuteknologioiden kehittämistä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian, ja edistää näin merkittävästi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmanyleisten tavoitteiden saavuttamista, erityisesti liittyen tavoitteeseen vähentää vuoteen 2030 mennessä unionin kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasoista ja reittiin ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

b)

varmistaa, että ilmailuun liittyvä tutkimus- ja innovointitoiminta, erityisesti keskittyen läpimurtoteknologia-aloitteisiin, edistää unionin ilmailualan maailmanlaajuista kestävää kilpailukykyä, että ilmastoneutraalit ilmailuteknologiat täyttävät asiaankuuluvat lentoturvallisuusvaatimukset ja että ilmailu on edelleen turvallinen, luotettava, kustannustehokas ja tehokas matkustajien ja rahdin kuljetusmuoto;

c)

edistää Euroopan ilmailualan tutkimus- ja innovointivalmiuksia.

2.   Puhtaan ilmailun yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)

integroida ja demonstroida murroksellisia ilma-alusten teknologisia innovaatioita, joilla voidaan vähentää vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 30 prosenttia vuoden 2020 huipputeknologiaan verrattuna ja pohjustaa ilmastoneutraalin ilmailualan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä;

b)

varmistaa, että innovaatioiden teknisellä ja potentiaalisella teollisella valmiudella voidaan tukea murroksellisten uusien tuotteiden ja palvelujen käyttöönottoa vuoteen 2035 mennessä siten, että tavoitteena on korvata 75 prosenttia käytössä olevasta kalustosta vuoteen 2050 mennessä ja kehittää innovatiivinen, luotettava, turvallinen ja kustannustehokas eurooppalainen ilmailujärjestelmä, jolla voidaan saavuttaa ilmastoneutraaliustavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

c)

laajentaa ja edistää ilmastoneutraalin ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin arvoketjujen, myös tiedeyhteisön, tutkimusorganisaatioiden, teollisuuden ja pk-yritysten, yhdentymistä myös hyödyntämällä synergioita muiden kansallisten ja eurooppalaisten ohjelmien kanssa tukemalla toimialaan liittyvän osaamisen käyttöönottoa koko arvoketjussa.

58 artikla

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tehtävänä on

a)

julkaista sen verkkosivustolla ja komission asiaankuuluvilla verkkosivustoilla kaikki tiedot, joita tarvitaan ehdotusten valmistelemiseksi ja toimittamiseksi puhtaan ilmailun yhteisyritysten avoimiin ehdotuspyyntöihin;

b)

seurata ja arvioida teknologian kehitystä 57 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

c)

helpottaa täysimääräistä pääsyä tietoihin komission suorassa valvonnassa toteutettavaa ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin riippumatonta vaikutusten seurantaa varten;

d)

avustaa komission pyynnöstä sellaisten säännösten ja standardien laatimisessa ja kehittämisessä, joilla tuetaan puhtaiden ilmailuratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla, erityisesti toteuttamalla tutkimuksia ja simulaatioita ja antamalla teknistä neuvontaa ottaen samalla huomioon tarpeen poistaa markkinoille pääsyn esteet.

59 artikla

Osakkaat

1.   Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

liitteessä I luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä puhtaan ilmailun yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja niiden liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt;

c)

liitännäisosakkaat, jotka valitaan 7 artiklan mukaisesti hallintoneuvoston päätöksellä.

2.   Edellä olevan 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn lisäksi hallintoneuvosto voi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen perustamista seuraavien kuuden kuukauden aikana valita liitännäisosakkaat luettelosta, joka on laadittu komission ennen yhteisyrityksen perustamista julkaiseman avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen. Edellä olevan 7 artiklan 2 kohdan edellytyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

60 artikla

Unionin rahoitusosuus

Puhtaan ilmailun yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 700 000 000 euroa, josta enintään 39 223 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin.

61 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 2 400 000 000 euroa, josta enintään 39 223 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, 3 artiklassa säädettynä ajanjaksona.

62 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.   Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua:

a)

toimet, jotka kuuluvat puhtaan ilmailun yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin mutta joita ei rahoiteta tällaisiin epäsuoriin toimiin osoitetuista varoista;

b)

toimet, jotka liittyvät suoraan puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelmaan;

c)

tutkimus- ja innovointitoimet, jotka perustuvat puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen rahoittamiin toimiin;

d)

sellaisten hankkeiden tutkimus- ja innovointitoimet, joilla on selkeä yhteys strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja joita yhteisrahoitetaan kansallisista tai alueellisista ohjelmista unionissa;

e)

yksityiset tutkimus- ja innovointihankkeet, jotka täydentävät strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman hankkeita sekä toimia, jotka edistävät toimialakohtaisten taitojen omaksumista koko arvoketjussa;

f)

toimet, jotka johtavat sellaisten tulosten käyttöönottoon, jotka ovat peräisin puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tai sitä edeltävien aloitteiden hankkeista tai molemmista ja jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta;

g)

puhtaan ilmailun yhteisyrityksen hankkeista tai sitä edeltävistä aloitteista peräisin oleviin puhtaan ilmailun ratkaisuihin liittyvät eurooppalaiset standardointi- ja sertifiointitoimet.

2.   Täydentävien toimien suoritteet on määriteltävä selkeästi.

63 artikla

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen elimet

Puhtaan ilmailun yhteisyrityksen elimet ovat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

valtioiden edustajien ryhmä;

d)

tekninen komitea;

e)

Euroopan puhtaan ilmailun tieteellinen neuvoa-antava elin.

64 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)

kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)

viisitoista perustaja- ja liitännäisosakkaiden keskuudestaan valitsemaa muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa, millä varmistetaan ilmailun arvoketjun toimijoiden, kuten ilma-alusten kokonaispalveluntarjoajien, moottorivalmistajien ja laitevalmistajien, tasapainoinen edustus. Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksessään kiertomekanismin muiden osakkaiden kuin unionin paikkojen jakamista varten ottaen huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen. Valittuihin edustajiin on kuuluttava vähintään yksi eurooppalaisten pk-yritysten edustaja, vähintään kaksi tutkimusorganisaatioiden edustajaa ja vähintään yksi korkeakoulujen edustaja.

65 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.   Muilla osakkailla kuin unionilla on yhdessä 50 prosenttia äänioikeuksista.

2.   Poiketen siitä mitä 16 artiklan 4 kohdassa säädetään, hallintoneuvoston puheenjohtajana toimivat yhdessä unionin puolesta komissio ja muiden osakkaiden kuin unionin keskuudesta valittu edustaja.

3.   Euroopan puhtaan ilmailun tieteellisen neuvoa-antavan elimen, teknisen komitean ja valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajat sekä yksi edustaja Euroopan unionin lentoturvallisuusvirastosta (EASA) osallistuvat hallintoneuvoston kokouksiin pysyvinä tarkkailijoina.

4.   Hallintoneuvosto huolehtii suorasta yhteydestä ja koordinoinnista valtioiden edustajien ryhmän tai muiden neuvoa-antavien elinten toimien välillä. Tätä varten hallintoneuvosto voi myös valtuuttaa jäsenen seuraamaan kyseisten elinten toimintaa.

66 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

1.   Edellä 17 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi puhtaan ilmailualan yhteisyrityksen hallintoneuvoston tehtävänä on:

a)

valvoa muiden osakkaiden kuin unionin täydentäviä toimia koskevien strategioiden merkitystä puhtaan ilmailun kannalta;

b)

edistää Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista edistävien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla ja varmistaa 57 artiklassa vahvistettujen yhteisyrityksen erityistavoitteiden saavuttaminen;

c)

edistää sellaisia synergioita tutkimus- ja demonstrointitoimien välillä alueellisella, kansallisella tai unionin tasolla, jotka liittyvät strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelmaan;

d)

valvoa ohjelman edistymisen seurantaa ja arviointia verrattuna vaikutusindikaattoreihin ja 57 artiklan 2 kohdassa vahvistettuihin puhtaan ilmailun yhteisyrityksen erityistavoitteisiin;

e)

varmistaa Clean Sky 2 -ohjelman teknisten painopisteiden ja tutkimus- ja innovointitoimien siirtymisen jatkuva ohjaus ja hallinnointi niiden loppuun saattamiseen saakka puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tavoitteiden mukaisesti ja varmistaa tarvittaessa tulosten siirto puhtaan ilmailun ohjelmaan.

2.   Hallintoneuvosto antaa arvion ja päättää ohjelman täytäntöönpanoon ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseen liittyen, myös seuraavista:

a)

puhdasta ilmailua koskevien ehdotuspyyntöjen strateginen monivuotinen suunnittelu ja niiden mukauttaminen Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteisiin ja niihin liittyviin työohjelmiin sekä teknisiin painopisteisiin ja tutkimustoimiin;

b)

ohjelman teknisen soveltamisalan tarkistaminen tai optimointi, jotta puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelma ja tavoitteet voidaan sovittaa yhteen Horisontti Eurooppa -ohjelman ja muiden eurooppalaiseen kumppanuuteen liittyvien työohjelmien kanssa;

c)

neuvoa-antavien elinten suositukset ja 58 artiklassa vahvistetut erityistoimet puhtaiden ilmailuratkaisujen markkinaosuuden ja vaikutuksen lisäämiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja sen parantamiseen liittyvien poliittisten toimien mukaisesti.

67 artikla

Toimitusjohtajan muut tehtävät

Edellä 19 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on:

a)

toteuttaa asianmukaisia toimia yhteisyrityksen tukemien hankkeiden välisen vuorovaikutuksen hallitsemiseksi välttäen niiden välisiä tarpeettomia päällekkäisyyksiä sekä edistäen synergioita koko ohjelman osalta;

b)

varmistaa, että määräaikoja, jotka on asetettu tarvittavien tietojen toimittamiselle puhtaan ilmailun yhteisyrityksen eri elimille, noudatetaan;

c)

helpottaa neuvoa-antavien elinten neuvojen mukaisesti komission harjoittamaa koordinointia puhtaan ilmailun yhteisyrityksen toimien ja Horisontti Eurooppa -ohjelman asiaankuuluvien tutkimus- ja innovointitoimien välillä päällekkäisyyksien välttämiseksi ja synergioiden edistämiseksi;

d)

varmistaa, että yhteisyritys helpottaa täysimääräistä pääsyä tietoihin komission suorassa valvonnassa toteutettavan ilmailualan tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusten riippumatonta seurantaa varten, ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että kyseinen prosessi on riippumaton itse puhtaan ilmailun yhteisyrityksestä, esimerkiksi julkisten hankintojen, riippumattomien arviointien, tarkastelujen tai tapauskohtaisten analyysien avulla. Ohjelman seuranta- ja arviointiraportti esitetään hallintoneuvostolle kerran vuodessa;

e)

avustaa hallintoneuvostoa työohjelman teknisen sisällön ja määrärahojen mukauttamisessa strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpanon aikana, jotta voidaan maksimoida puhtaan ilmailun yhteisyrityksen saavutukset.

68 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

1.   Valtioiden edustajien ryhmä pitää vähintään kaksi kertaa vuodessa koordinointikokouksia muiden asiaankuuluvien yhteisyritysten, kuten yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen, valtioiden edustajien ryhmien kanssa tarkoituksena luoda yhteys kansallisten ja alueellisten viranomaisten ja puhtaan ilmailun yhteisyrityksen välille ja antaa tältä pohjalta neuvoja puhtaan ilmailun yhteisyritykselle.

2.   Sen lisäksi, mitä 20 artiklassa säädetään, valtioiden edustajien ryhmän lisätehtävinä on

a)

ehdottaa toimenpiteitä, joilla parannetaan puhtaan ilmailun tutkimus- ja innovointitoimien ja strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman tavoitteita edistävien kansallisten tutkimusohjelmien sekä kansainvälisten ja muiden kansallisten aloitteiden ja hankkeiden täydentävyyttä;

b)

edistää kansallisella tai alueellisella tasolla erityistoimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään pk-yritysten osallistumista puhtaaseen ilmailuun liittyvään tutkimukseen ja innovointiin, muun muassa levittämistapahtumien, erityisten teknisten työpajojen ja viestinnän sekä muiden sellaisten toimien avulla, joilla pyritään edistämään yhteistyötä ja ilmailuteknologian käyttöönottoa;

c)

edistää tutkimus- ja innovaatioinvestointeja koheesiopolitiikan rahastoista, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta ja Next Generation EU -elpymisvälineestä puhtaan ilmailun yhteisyrityksen yhteydessä.

69 artikla

Tekninen komitea

1.   Teknisen komitean kokoonpano on seuraava:

a)

enintään neljä komission ja unionin elinten edustajia hallintoneuvostoon kuuluvien unionin edustajien päätöksen mukaisesti;

b)

yksi edustaja kustakin muusta osakkaasta kuin unionista;

c)

yksi Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) edustaja.

2.   Teknisen komitean puheenjohtajina toimivat perustajaosakkaiden edustaja, joka vaihtuu kahden vuoden välein, ja komissio. Tekninen komitea raportoi hallintoneuvostolle, ja puhtaan ilmailun yhteisyritys huolehtii sen sihteeristöstä.

3.   Toimitusjohtaja osallistuu teknisen komitean toimintaan pysyvänä tarkkailijana. Valtioiden edustajien ryhmän ja Euroopan puhtaan ilmailun tieteellisen neuvoa-antavan elimen edustajat voivat osallistua kokouksiin tarkkailijoina puheenjohtajan kutsusta tai omasta pyynnöstään, jolloin heidän osallistumisensa edellyttää puheenjohtajan ja yhteisyrityksen edustajien suostumusta.

4.   Tekninen komitea tekee ehdotuksen työjärjestyksestään ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

5.   Tekninen komitea kehittää ja ylläpitää ohjelman teknistä etenemissuunnitelmaa ja strategiaa. Se ehdottaa ja valmistelee sitä, että hallintoneuvosto hyväksyy tarvittaessa puhtaan ilmailun yhteisyrityksen tutkimustoimien laajuuden ja ohjelmasuunnittelun, teknisen strategian ja yleisen tutkimuksen etenemissuunnitelman. Hallintoneuvoston jäsen voidaan valtuuttaa seuraamaan teknisen komitean toimintaa.

6.   Teknisen komitean tehtävänä on

a)

laatia ehdotuksia strategisen tutkimus- ja innovaatio-ohjelman muuttamiseksi, jos tämä on tarpeen asian käsittelyä ja hallintoneuvoston lopullista päätöstä varten;

b)

laatia työohjelmaan sisällytettäviä teknisiä painopisteitä ja tutkimustoimia koskevia ehdotuksia sekä avointen ehdotuspyyntöjen tutkimusaiheita;

c)

antaa tietoja kansallisella, alueellisella tai muulla unionin ulkopuolisella tasolla suunnitelluista tai käynnissä olevista tutkimustoimista ja antaa suosituksia toimista, jotka ovat tarpeen puhtaan ilmailun yhteisyrityksen ohjelman mahdollisten synergioiden maksimoimiseksi;

d)

ehdottaa hallintoneuvoston tarkasteltavaksi ja lopulliseksi päätökseksi ohjelman teknisen soveltamisalan tarkistamista tai optimointia, jotta puhtaan ilmailun yhteisyrityksen työohjelma ja tavoitteet voidaan sovittaa yhteen Horisontti Eurooppa -ohjelman ja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien työohjelmien kanssa strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman mukaisesti;

e)

antaa suosituksia vaikutusten maksimoinnista Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja ohjelman tulosten, jotka on rahoitettu yhteisyrityksen epäsuorilla toimilla, mahdollisesta markkinoille saattamisesta.

70 artikla

Euroopan puhtaan ilmailun tieteellinen neuvoa-antava elin

1.   Euroopan puhtaan ilmailun tieteellinen neuvoa-antava elin on puhtaan ilmailun yhteisyrityksen 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustettu tieteellinen neuvoa-antava elin.

2.   Euroopan puhtaan ilmailun tieteellisellä neuvoa-antavalla elimellä on korkeintaan 15 pysyvää jäsentä ja kyseiset jäsenet eivät saa olla tämän yhteisyrityksen minkään muun elimen jäseniä.

3.   Euroopan puhtaan ilmailun neuvoa-antavan tieteellisen elimen puheenjohtaja valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.

4.   Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) edustaja on Euroopan puhtaan ilmailun tieteellisen neuvoa-antavan elimen pysyvä jäsen.

5.   Tehtäviään suorittaessaan Euroopan puhtaan ilmailun tieteellisen neuvoa-antavan elimen on tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien eurooppalaisten ilmailualan sidosryhmien foorumien, kuten ilmailualan eurooppalaisen teknologiayhteisön ACAREn, kanssa.

6.   Euroopan puhtaan ilmailun tieteellinen neuvoa-antava elin järjestää 21 artiklan 7 kohdan f alakohdan nojalla koordinointikokouksia muiden asiaankuuluvien yhteisyritysten, kuten yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen, neuvoa-antavien elinten kanssa edistääkseen synergiaa ja yhteistyötä ilmailualan asiaankuuluvien unionin tutkimus- ja innovointialoitteiden välillä ja antaakseen tältä pohjalta neuvoja puhtaan ilmailun yhteisyritykselle.

7.   Euroopan puhtaan ilmailun tieteellinen neuvoa-antava elin myös neuvoo ja tukee komissiota ja puhtaan ilmailun yhteisyritystä aloitteissa, joilla edistetään ilmailualan tutkimusta eurooppalaisissa koulutusjärjestelmissä, sekä antaa suosituksia ilmailualan taitojen ja osaamisen kehittämisestä ja ajan tasalle saatetuista ilmailutekniikan opetussuunnitelmista.

71 artikla

Uuden teknologian sertifiointi

1.   Hakijat, tuensaajat tai toimitusjohtaja voivat kutsua Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) neuvomaan yksittäisissä hankkeissa ja demonstrointitoimissa kysymyksissä, jotka liittyvät lentoturvallisuus-, yhteentoimivuus- ja ympäristönormien noudattamiseen, sen varmistamiseksi, että nämä johtavat asiaankuuluvien standardien, testauskapasiteetin ja sääntelyvaatimusten oikea-aikaiseen kehittämiseen tuotekehittelyä ja uuden teknologian käyttöönottoa varten.

2.   Sertifiointitoimiin ja tarjottaviin palveluihin sovelletaan asetuksessa (EU) 2018/1139 vahvistettuja maksuja ja palkkioita koskevia säännöksiä.

72 artikla

Poikkeus osallistumista koskevista säännöistä

Jos on asianmukaisesti perusteltua asiaankuuluvien työohjelman aiheiden kuvauksen perusteella, jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan sijoittautunut yksittäinen oikeussubjekti tai yhteenliittymä, joka ei täytä Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 2 kohdassa säädettyä ehtoa, voi osallistua puhtaan ilmailun yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin.

III OSASTO

PUHTAAN VEDYN YHTEISYRITYS

73 artikla

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi puhtaan vedyn yhteisyrityksellä (Clean Hydrogen Joint Undertaking) on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

edistää komission 17 päivänä syyskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”EU:n ilmastotavoite vuodelle 2030 entistä korkeammalle: Panostetaan ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen ihmisten hyväksi”, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja eurooppalaisessa ilmastolaissa asetettuja tavoitteita eli nostaa unionin tavoitteita siten, että kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 päästötasoista ja ilmastoneutraalius saavutetaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

b)

edistää ilmastoneutraalia Eurooppaa koskevan komission vuoden 2020 vetystrategian täytäntöönpanoa;

c)

vahvistaa unionin puhtaan vedyn arvoketjun kilpailukykyä erityisesti pk-yritysten tukemiseksi ja innovatiivisten kilpailukykyisten puhtaiden ratkaisujen markkinoille pääsyn nopeuttamiseksi;

d)

edistää puhtaan vedyn tuotantoa, jakelua, varastointia ja loppukäyttöä koskevaa tutkimusta ja innovointia.

2.   Puhtaan vedyn yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)

parantaa tutkimuksen ja innovoinnin avulla, myös alhaisen teknologisen valmiuden tasoon liittyvillä toimilla, puhtaiden vetyratkaisujen kustannustehokkuutta, tehokkuutta, luotettavuutta, määrää ja laatua, mukaan lukien unionissa kehitetyt tuotanto-, jakelu-, varastointi- ja loppukäyttötavat;

b)

vahvistaa unionin vedyn arvoketjun tieteellisten ja teollisten toimijoiden tietämystä ja valmiuksia sekä samalla tukea toimialaan liittyvän osaamisen käyttöönottoa;

c)

toteuttaa puhtaiden vetyratkaisujen demonstrointihankkeita niiden paikalliseksi, alueelliseksi ja unionin laajuiseksi käyttöönottamiseksi, ja samalla pyrkiä osallistamaan sidosryhmät kaikissa jäsenvaltioissa sekä käsitellä uusiutuvan energian tuotantoa, jakelua, varastointia ja käyttöä liikenne- ja energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla sekä muissa sovelluksissa;

d)

lisätä julkista ja yksityistä tietoisuutta puhtaista vetyratkaisuista ja edistää puhtaiden vetyratkaisujen hyväksyttävyyttä ja käyttöönottoa erityisesti tekemällä yhteistyötä muiden Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa.

74 artikla

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen muut tehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan vedyn yhteisyrityksen tehtävänä on

a)

arvioida ja seurata teknologian kehitystä ja markkinoille pääsyn, mukaan lukien kehittyvät vetymarkkinat, teknisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia esteitä;

b)

osallistua komission poliittista toimivaltaa rajoittamatta ja komission poliittisen ohjauksen ja valvonnan puitteissa sääntelyn ja standardien kehittämiseen markkinoille pääsyn esteiden poistamiseksi ja keskinäisen vaihdettavuuden, yhteentoimivuuden ja kaupan tukemiseksi sisämarkkinoilla ja maailmanlaajuisesti;

c)

tukea komissiota, myös teknisellä asiantuntemuksella, sen vetystrategiaa koskevissa kansainvälisissä aloitteissa, kuten ”International Partnership for Hydrogen and Fuel Cells in the Economy (IPHE)” -kumppanuudessa, ”Mission Innovation” -aloitteessa ja puhtaan energian ministerikokousten vetyaloitteessa.

75 artikla

Osakkaat

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

Hydrogen Europe AISBL, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, jäljempänä ’teollisuusryhmittymä’, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä puhtaan vedyn yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja sen liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt;

c)

Hydrogen Europe AISBL, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon järjestö, jäljempänä ’tutkimusryhmittymä’, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä puhtaan vedyn yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja sen liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt.

76 artikla

Unionin rahoitusosuus

Puhtaan vedyn yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 000 000 000 euroa, josta enintään 30 193 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin.

77 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 1 000 000 000 euroa, josta enintään 30 193 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, 3 artiklassa säädettynä ajanjaksona.

78 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.   Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voi kuulua toimia, jotka liittyvät suoraan puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimintaan ja edistävät sen tavoitteita, mukaan lukien seuraavat:

a)

esikaupalliset kokeet ja kenttäkokeet;

b)

konseptin toimivuuden todistaminen;

c)

laajentamiseen tarkoitettujen olemassa olevien tuotantolinjojen parantaminen;

d)

laajamittaiset tapaustutkimukset;

e)

vetyteknologioita ja turvallisuustoimenpiteitä koskevat tiedotustoimet;

f)

hankkeiden tulosten hyödyntäminen tuotteissa ja muissa sovelluksissa sekä tutkimusketjun toimissa joko korkeamman teknologisen valmiuden tasoilla tai rinnakkaisilla toiminta-aloilla;

g)

sellaisten hankkeiden tutkimus- ja innovointitoimet, joilla on selkeä yhteys strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan ja joita yhteisrahoitetaan kansallisista tai alueellisista ohjelmista unionissa.

2.   Puhtaan vedyn yhteisyrityksen täydentävillä toimilla pyritään varmistamaan synergiat eurooppalaisen puhtaan vedyn alan allianssin (Clean Hydrogen Alliance), ”Mission Innovation” -aloitteen ”Renewable and Clean Hydrogen” -haasteen, Euroopan unionin innovaatiorahaston, H2-alueiden älykkään erikoistumisen strategian (S3) -foorumin sekä vihreää vetyä koskevan ERA-pilottitoimen kanssa.

79 artikla

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen elimet

Puhtaan vedyn yhteisyrityksen elimet ovat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

valtioiden edustajien ryhmä; ja

d)

sidosryhmien edustajien ryhmä.

80 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)

komission edustajat unionin puolesta;

b)

kuusi teollisuusryhmittymän edustajaa ottaen huomioon maantieteellisen edustuksen, sukupuolen, yrityksen koon ja alakohtaisen edustuksen;

c)

yksi tutkimusryhmittymän edustaja.

81 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.   Edellä 16 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen äänestyssääntöjen lisäksi teollisuusryhmittymällä on 43 prosenttia ja tutkimusryhmittymällä 7 prosenttia hallintoneuvoston äänimäärästä.

2.   Hallintoneuvoston puheenjohtaja on yksityisten osakkaiden edustaja, ja hallintoneuvosto nimittää puheenjohtajan.

82 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

Edellä 17 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan vedyn yhteisyrityksen hallintoneuvoston tehtävänä on

a)

edistää synergioita asiaankuuluvien unionin, kansallisen tai alueellisen tason toimien ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden toimien ja ohjelmien kanssa, joilla tuetaan puhtaan vedyn käyttöön liittyvää tutkimus- ja innovointiratkaisujen käyttöönottoa, infrastruktuuria, koulutusta ja aluekehitystä;

b)

antaa 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 17 artiklan n alakohdan nojalla strategisia suuntaviivoja muiden eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa tehtävään yhteistyöhön, mukaan lukien kumppanuudet päästöttömän maantieliikenteen, päästöttömän vesiliikenteen, Euroopan rautatiealan, puhtaan ilmailun, planeettaa palvelevien prosessien ja puhtaan teräksen kehittämiseksi niiden strategisten tutkimus- ja innovointiohjelmien tai muun vastaavan asiakirjan mukaisesti;

c)

edistää teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa markkinoilla Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi;

d)

varmistaa, että laajemman tiedeyhteisön riippumattomat lausunnot ja neuvot strategisesta tutkimus- ja innovointiohjelmasta, työohjelmista ja lähialojen kehityssuunnista kerätään riippumattomassa tieteellisiin neuvoihin keskittyvässä työpajassa osana eurooppalaista puhtaan vedyn kumppanuusfoorumia.

83 artikla

Toimitusjohtajan muut tehtävät

Edellä 19 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi puhtaan vedyn yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on

a)

ehdottaa ja toteuttaa toimia, joilla edistetään synergiaa asiaankuuluvien toimien ja ohjelmien kanssa unionin, kansallisella tai alueellisella tasolla;

b)

tukea ja edistää muita vetyyn liittyviä unionin aloitteita edellyttäen, että hallintoneuvosto hyväksyy aloitteet;

c)

kutsua koolle hallintoneuvoston hyväksynnän saatuaan vuotuisen eurooppalaisen puhtaan vedyn kumppanuusfoorumi, johon kuuluu 82 artiklan d alakohdassa tarkoitettu riippumaton tieteellisiin neuvoihin keskittyvä työpaja; kumppanuusfoorumi järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä ja rinnakkain puhtaan vedyn allianssin eurooppalaisen vetyfoorumin kanssa.

84 artikla

Sidosryhmien edustajien ryhmä

1.   Sidosryhmien edustajien ryhmä koostuu sellaisten alojen edustajista, jotka tuottavat, jakelevat, varastoivat, tarvitsevat tai käyttävät puhdasta vetyä kaikkialla unionissa, mukaan lukien muiden asiaankuuluvien eurooppalaisten kumppanuuksien edustajat sekä eurooppalaisia vetylaaksoja koskevan kumppanuuden ja tiedeyhteisön edustajat.

2.   Edellä 22 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi sidosryhmien edustajien ryhmän tehtävänä on:

a)

antaa palautetta strategisista ja teknologisista painopisteistä, joihin puhtaan vedyn yhteisyrityksen on vastattava strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa tai muussa vastaavassa asiakirjassa ja siihen liittyvissä yksityiskohtaisissa teknologisissa etenemissuunnitelmissa esitetyllä tavalla ottaen asianmukaisesti huomioon lähialojen edistymisen ja tarpeet;

b)

esittää ehdotuksia, jotka mahdollistavat konkreettisen synergian puhtaan vedyn yhteisyrityksen ja sen lähialojen tai minkä tahansa sellaisen alan välillä, jonka kanssa synergian katsotaan tuovan lisäarvoa;

c)

antaa panoksensa puhdasta vetyä käsittelevään eurooppalaiseen kumppanuusfoorumiin ja eurooppalaisen vetyfoorumin puhtaan vedyn allianssiin.

IV OSASTO

EUROOPAN RAUTATIET -YHTEISYRITYS

85 artikla

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi Euroopan rautatiet -yhteisyrityksellä (Europe’s Rail Joint Undertaking) on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

edistää yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen luomista;

b)

varmistaa nopea siirtyminen houkuttelevampaan, käyttäjäystävälliseen, kilpailukykyiseen, kohtuuhintaiseen, helposti ylläpidettävään, tehokkaaseen ja kestävään eurooppalaiseen rautatiejärjestelmään, joka on integroitu laajempaan liikkuvuusjärjestelmään;

c)

tukea vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen rautatieteollisuuden kehittämistä.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi Euroopan rautatiet -yhteisyrityksellä on seuraavat erityistavoitteet:

a)

helpottaa tutkimus- ja innovointitoimintaa rakenteeltaan yhdennetyn eurooppalaisen rautatieverkon toteuttamiseksi poistamalla yhteentoimivuuden esteitä ja tarjoamalla täysimittaisia integraatioratkaisuja, jotka kattavat liikenteen hallinnan, kalustoyksiköt, infrastruktuurin, mukaan lukien kansallisten ulottumien kuten 1 520, 1 000 tai 1 668 mm raideleveyden integraatio, ja palvelut, ja tarjota matkustajien ja yritysten tarpeisiin parhaat ratkaisut, joilla nopeutetaan yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen tukemiseen tarkoitettujen innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja lisätään samalla rautatieliikenteen kapasiteettia ja luotettavuutta sekä lasketaan sen kustannuksia;

b)

luoda kestävä ja häiriönsietokykyinen rautatiejärjestelmä edistämällä päästöttömän ja hiljaisen rautatiejärjestelmän ja ilmastonmuutoksen kestävän infrastruktuurin kehittämistä, soveltamalla kiertotalouden ratkaisuja rautatiealalla, testaamalla innovatiivisten prosessien, teknologioiden, mallien ja materiaalien käyttöä rautatiejärjestelmien koko elinkaaren aikana ja kehittämällä muita innovatiivisia ratkaisuja ohjattua pintaliikennettä varten;

c)

kehittää järjestelmäpilarin avulla yhtenäinen toimintakonsepti ja toiminnallinen, turvallinen ja varma järjestelmäarkkitehtuuri, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon kyberturvallisuusnäkökohdat ja joka painottuu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (39) soveltamisalaan kuuluvaan eurooppalaiseen raitatieverkkoon, yhdennettyjä Euroopan rautatieliikenteen hallinta-, ohjaus-, valvonta- ja merkinantojärjestelmiä varten, mukaan lukien automatisoitu junaliikenne, jolla varmistetaan, että tutkimus ja innovointi kohdennetaan yhteisesti sovittuihin ja yhteisiin asiakasvaatimuksiin ja että operatiiviset tarpeet voivat kehittyä;

d)

edistää rautateiden tavaraliikenteeseen ja intermodaalisiin liikennepalveluihin liittyviä tutkimus- ja innovointitoimia, jotta voidaan varmistaa kilpailukykyiset vihreät rautatiekuljetukset, jotka on integroitu täysin rautateiden automatisointiin ja digitalisointiin perustuvaan logistiseen arvoketjuun;

e)

kehittää demonstrointihankkeita asiasta kiinnostuneissa jäsenvaltioissa;

f)

edistää vahvan ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen rautatieteollisuuden kehittymistä;

g)

mahdollistaa, edistää ja hyödyntää synergioita muiden unionin politiikkojen, ohjelmien, aloitteiden, välineiden tai rahastoiden kanssa niiden vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi.

3.   Tehtäviään suorittaessaan Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen on pyrittävä varmistamaan osakkaiden ja kumppanien maantieteellisesti tasapainoinen osallistuminen sen toimintaan. Sen tehtävänä on myös luoda tarvittavat kansainväliset yhteydet rautatiealan tutkimukseen ja innovointiin komission painopisteiden mukaisesti.

86 artikla

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen muut tehtävät

1.   Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi Euroopan rautatiet -yhteisyritys laatii yhdessä komission kanssa ja valtioiden edustajien ryhmää kuultuaan toimittaa hallintoneuvoston hyväksyttäväksi yleissuunnitelman, joka on kehitetty yhteistyössä kaikkien rautatiejärjestelmän ja rautatiealan asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

2.   Komissio voi aloittaa yleissuunnitelman valmistelun ennen Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen perustamista jäsenvaltioiden edustajia ja kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen.

3.   Yleissuunnitelma muodostaa yhteisen, tulevaisuuteen suuntautuvan etenemissuunnitelman, joka perustuu järjestelmänäkökohtiin. Siinä yksilöidään Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen toiminta-alat. Yleissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden on oltava suoritusperusteisia ja ne on jäsenneltävä 85 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden ympärille.

4.   Yleissuunnitelman hyväksyy hallintoneuvosto ja vahvistaa komissio 16 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta yleissuunnitelman järjestelmäpilaria koskevaa osaa, joka hyväksytään 93 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Komissio esittää yleissuunnitelman neuvostolle ja Euroopan parlamentille, ennen kuin se vahvistaa suunnitelman. Mahdollisista myöhemmistä muutoksista on ilmoitettava neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

5.   Yleissuunnitelma muodostaa 2 artiklan 12 alakohdassa tarkoitetun Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman. Siinä annetaan ohjeita Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen erityisemmistä tehtävistä, joita ovat

a)

kehittää sen järjestelmäpilarissa järjestelmäkuva, joka tuo esiin rautatieteollisuuden, rautatiealan toimintayhteisön, jäsenvaltioiden ja muiden rautatiealan yksityisten ja julkisten sidosryhmien, myös asiakkaita, kuten matkustajia ja rahtia, sekä henkilöstöä edustavien elinten, sekä perinteisen rautatiesektorin ulkopuolisten asiaankuuluvien toimijoiden tarpeet. ’Järjestelmäkuva’ kattaa seuraavat:

i)

toimintakonseptin ja järjestelmäarkkitehtuurin kehittäminen, mukaan lukien rautatiejärjestelmän toiminnan perustana olevien palvelujen, toiminnallisten lohkojen ja rajapintojen määrittely;

ii)

tähän liittyvien eritelmien kehittäminen, mukaan lukien rajapinnat, toiminnallisten vaatimusten eritelmät ja järjestelmävaatimukset, jotta niitä voidaan hyödyntää direktiivin (EU) 2016/797 nojalla laadituissa yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä (YTE) tai standardointiprosesseissa, joilla lisätään digitalisaatiota ja automatisointia;

iii)

sen varmistaminen, että järjestelmä on ylläpidetty, virhe-korjattu ja mukautumiskykyinen pitkällä aikavälillä sekä nykyisten arkkitehtuurien siirtymänäkökohtien varmistaminen;

iv)

sen varmistaminen, että tarvittavat liitännät muiden liikennemuotojen, myös metro-, raitiovaunu- tai kevytraidejärjestelmien, kanssa arvioidaan ja demonstroidaan erityisesti rahti- ja matkustajavirtojen osalta;

b)

edistää tutkimus- ja innovointitoimia, jotka ovat tarpeen Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien rautatiealan matalan teknologisen valmiustason tutkimus- ja innovointitoimet. Tältä osin Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tehtävänä on:

i)

määritellä ja organisoida sen alaisuudessa toteutettavat tutkimus-, innovointi-, demonstrointi-, validointi- ja tutkimustoimet, välttäen tällaisten toimien hajautumista;

ii)

hyödyntää standardointi- ja modulaarisuusmahdollisuuksia ja helpottaa liitäntöjä muiden liikennemuotojen ja järjestelmien kanssa;

iii)

kehittää demonstrointihankkeita;

iv)

kehittää tiivistä yhteistyötä ja varmistaa koordinointi asiaan liittyvien eurooppalaisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja innovointitoimien kanssa rautatiealalla ja sen ulkopuolella, erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa, jotta Euroopan rautatiet -yhteisyritys voi olla merkittävässä asemassa rautatiealaan liittyvässä tutkimuksessa ja innovoinnissa ja hyötyä myös muilla aloilla saavutetusta tieteellisestä ja teknologisesta edistyksestä;

v)

varmistaa iv alakohdassa tarkoitetun yhteistyön avulla tutkimuksen muuntaminen tehokkaiksi kehitystoimiksi uraauurtavien innovaatioiden kehittämiseksi ja viime kädessä markkinalähtöiseksi innovoinniksi demonstroinnin ja käyttöönoton avulla;

c)

suorittaa kaikki tehtävät, jotka ovat tarpeen 4 ja 85 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

87 artikla

Osakkaat

1.   Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

liitteessä II luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja niiden liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt;

c)

7 artiklan mukaisesti valittavat liitännäisosakkaat. Komissio hyväksyy liitännäisosakkaiden luettelon.

2.   Edellä olevan 7 artiklan 1 kohdassa säädetyn lisäksi hallintoneuvosto voi Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen perustamista seuraavien kuuden kuukauden aikana valita liitännäisosakkaat luettelosta, joka on laadittu komission ennen yhteisyrityksen perustamista julkaiseman avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen. Edellä olevan 7 artiklan 2 kohdan edellytyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

88 artikla

Unionin rahoitusosuus

Euroopan rautatiet -yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 600 000 000 euroa, josta vähintään 50 000 000 euroa on tarkoitettu järjestelmäpilariin ja josta enintään 24 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin.

89 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 600 000 000 euroa, josta enintään 24 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, 3 artiklassa säädettynä ajanjaksona.

90 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.   Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua

a)

toimet, jotka kuuluvat Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen epäsuoriin toimiin mutta joita ei rahoiteta tällaisiin epäsuoriin toimiin osoitetuista varoista;

b)

toimet, jotka liittyvät suoraan Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen työohjelmaan;

c)

tutkimus- ja innovointitoimet, jotka perustuvat Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tai Shift2Rail-yhteisyrityksen rahoittamiin toimiin;

d)

muiden osakkaiden kuin unionin rahoittamat täydentävät tutkimus- ja innovointitoimet, joilla on selkeää unionin tason lisäarvoa ja jotka edistävät Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamista;

e)

toimet, joita muut osakkaat kuin unioni rahoittavat hankkeissa, jotka saavat rahoitusta Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen rahoittamia toimia täydentävistä kansallisista tai alueellisista ohjelmista;

f)

Shift2Rail- ja Euroopan rautatiet -yhteisyrityksistä rahoitettujen toimien tulosten käyttöönotto, hyödyntäminen, demonstrointi, standardointi sekä saumattomia siirtymästrategioita, -reittejä ja YTE:n päivityksiä koskevien suositusten laatiminen sekä eurooppalaiset lupa- ja sertifiointitoimet, jotka eivät liity laajempaan käyttöönottoon.

2.   Niiden toimien osalta, joita muut osakkaat kuin unioni rahoittavat muista eurooppalaisista kumppanuuksista tai muista unionin ohjelmista rahoitetuissa hankkeissa tai muista tutkimus- ja innovointitoimista ja -investoinneista, joilla on merkittävää unionin lisäarvoa ja jotka edistävät Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen ja sen rahoittamien täydentävien toimien tavoitteiden saavuttamista, on ilmoitettava tällaisten toimien arvo sekä unionin rahoituksen tyyppi, taso ja lähde kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi.

91 artikla

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen elimet

1.   Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen elimet ovat

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

valtioiden edustajien ryhmä;

d)

järjestelmäpilarin ohjausryhmä;

e)

käyttöönottoryhmä.

2.   Euroopan rautatiet -yhteisyritys voi perustaa tieteellisen ohjausryhmän tai pyytää tieteellistä neuvontaa riippumattomilta akateemisilta asiantuntijoilta tai yhteisiltä tieteellisiltä neuvoa-antavilta elimiltä.

92 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)

kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)

yksi edustaja kustakin muusta osakkaasta kuin unionista.

93 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.   Poiketen siitä mitä 16 artiklan 4 kohdassa säädetään, hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii unionin puolesta komissio.

2.   Muilla osakkailla kuin unionilla on yhdessä 50 prosenttia äänioikeuksista.

3.   Euroopan unionin rautatieviraston ja Euroopan rautatiealan tutkimusneuvoston (ERRAC) edustajat kutsutaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina ja osallistumaan asioiden käsittelyyn, mutta heillä ei ole äänioikeutta.

4.   Poiketen siitä mitä 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, järjestelmäpilarin puitteissa toteutettavien toimien osalta, päätös katsotaan hyväksytyksi vähintään 55 prosentin ääntenenemmistöllä, mukaan lukien poissa olevien edustajien äänet.

5.   Edellä 16 artiklan 5 kohdassa säädetyn lisäksi hallintoneuvosto kokoontuu kerran vuodessa yleiskokoukseen, johon kutsutaan kaikki Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimien osanottajat. Yleiskokous edistää pohdintaa Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen toiminnan yleisestä suunnasta, ja siellä käydään avointa ja läpinäkyvää keskustelua yleissuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä.

94 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

Edellä 17 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen hallintoneuvoston tehtävänä on

a)

hyväksyä yleissuunnitelma ja mahdolliset ehdotukset sen muuttamiseksi;

b)

hyväksyä järjestelmäpilarin työohjelmat, myös talousarvio ja täytäntöönpanosuunnitelma, ja niihin tehtävät muutokset, jotka perustuvat järjestelmäpilarin ohjausryhmän suosituksiin ja toimitusjohtajan ehdotuksiin.

95 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

Sen lisäksi, mitä 20 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden edustajat esittävät koordinoidun kannan, joka vastaa kyseisen jäsenvaltion seuraavissa yhteyksissä esittämiä näkemyksiä:

a)

direktiivin (EU) 2016/797 51 artiklalla perustettu komitea;

b)

Horisontti Eurooppa -ohjelman ’Ilmasto, energia ja liikkuvuus’ -klusterin alainen ohjelmakomitea;

c)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/34/EU 62 (40) artiklalla perustettu yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen komitea.

96 artikla

Järjestelmäpilarin ohjausryhmä

1.   Järjestelmäpilarin ohjausryhmä on Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen neuvoa-antava elin, joka vastaa järjestelmäpilarikysymyksiä koskevien neuvojen antamisesta.

2.   Järjestelmäpilarin ohjausryhmä koostuu komission, rautatie- ja liikennealan ja asiaankuuluvien organisaatioiden edustajista, Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen toimitusjohtajasta, valtioiden edustajien ryhmän puheenjohtajasta sekä Euroopan unionin rautatieviraston ja Euroopan rautatiealan tutkimusneuvoston (ERRAC) edustajista. Komissio tekee lopullisen päätöksen ryhmän kokoonpanosta. Perustelluissa tapauksissa komissio voi kutsua myös muita asiaankuuluvia asiantuntijoita ja sidosryhmiä osallistumaan järjestelmäpilarin ohjausryhmän kokouksiin tarkkailijoina. Järjestelmäpilarin ohjausryhmän on raportoitava säännöllisesti valtioiden edustajien ryhmälle toimistaan.

3.   Järjestelmäpilarin ohjausryhmän puheenjohtajana toimii komissio.

4.   Järjestelmäpilarin ohjausryhmän suositukset hyväksytään yksimielisesti. Jos yksimielisyyteen ei päästä, Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen toimitusjohtaja laatii Euroopan rautatievirastoa ja komissiota kuullen hallintoneuvostolle kertomuksen, jossa esitetään keskeiset yhteiset ja eriävät näkemykset. Tässä tapauksessa valtioiden edustajien ryhmä laatii myös lausunnon hallintoneuvostolle.

5.   Järjestelmäpilarin ohjausryhmä vahvistaa oman työjärjestyksensä.

6.   Järjestelmäpilarin ohjausryhmä vastaa neuvojen antamisesta toimitusjohtajalle ja hallintoneuvostolle seuraavissa asioissa:

a)

lähestymistapa operatiiviseen yhdenmukaistamiseen ja järjestelmäarkkitehtuurin kehittämiseen, myös yleissuunnitelman asiaankuuluvan osan osalta;

b)

85 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetyn erityistavoitteen saavuttaminen;

c)

86 artiklan 5 kohdan a alakohdassa säädetyn tehtävän suorittaminen;

d)

järjestelmäpilarin yksityiskohtainen vuotuinen täytäntöönpanosuunnitelma hallintoneuvoston 94 artiklan b alakohdan mukaisesti hyväksymien työohjelmien mukaisesti;

e)

järjestelmäpilarin kehityksen seuraaminen.

97 artikla

Käyttöönottoryhmä

1.   Perustetaan käyttöönottoryhmä 22 artiklan nojalla. Käyttöönottoryhmän tehtävänä on neuvoa hallintoneuvostoa Euroopan rautatiet -yhteisyrityksessä kehitettyjen rautatiealan innovaatioiden markkinoille saattamisessa ja tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa.

2.   Käyttöönottoryhmä on avoin kaikille sidosryhmille. Käyttöönottoryhmän kokoonpanossa on varmistettava asianmukainen temaattinen painopiste ja edustavuus. Komissio tekee lopullisen päätöksen ryhmän kokoonpanosta. Jäsenluettelo julkaistaan Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen verkkosivustolla.

3.   Käyttöönottoryhmä antaa hallintoneuvoston pyynnöstä suosituksia rautateiden innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoon liittyvistä kysymyksistä. Käyttöönottoryhmä voi myös antaa suosituksia omasta aloitteestaan.

98 artikla

Yhteistyö Euroopan unionin rautatieviraston kanssa

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen on varmistettava tiivis yhteistyö Euroopan unionin rautatieviraston kanssa erityisesti yleissuunnitelman täytäntöönpanon osalta. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/796 (41) 40 artiklan nojalla yhteistyö koostuu seuraavista neuvoa-antavista tehtävistä:

a)

näkemykset yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamiseen liittyvistä tutkimustarpeista, jotka Euroopan rautatiet -yhteisyritys voi ottaa huomioon yleissuunnitelmassa ja sen muutoksissa sekä työohjelmissa;

b)

yhteentoimivuutta ja turvallisuutta koskeva palaute ja neuvonta, jotka on otettava huomioon tutkimusinnovointitoimissa ja erityisesti hankkeiden toimien ja tulosten yhteydessä 86 artiklan 5 kohdan a alakohdassa yksilöityjen tavoitteiden osalta;

c)

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen tukeminen mahdollisten erityisten validointiin tai tutkimukseen liittyvien lisätarpeiden määrittämisessä, mukaan lukien kansallisten turvallisuusviranomaisten osallistuminen;

d)

järjestelmäpilariin liittyvä neuvonta;

e)

sen varmistaminen, että rajapintoja, toiminnallisia vaatimuksia ja järjestelmävaatimuksia koskevien eritelmien kehittämisessä otetaan huomioon YTE:stä tai standardeista saatu kokemus ja palaute.

V OSASTO

GLOBAALIN TERVEYDEN EDCTP3-YHTEISYRITYS

99 artikla

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksellä (Global Health EDCTP3 Joint Undertaking) on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

edistää tartuntatautien sosioekonomisen taakan vähentämistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa edistämällä uusien tai parannettujen terveysteknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa;

b)

edistää terveysturvan parantamista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja maailmanlaajuisesti vahvistamalla tutkimukseen ja innovointiin perustuvia valmiuksia valmistautua tartuntatautien torjuntaan ja reagoida niihin.

2.   Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)

edistää uusien tai parannettujen terveysteknologioiden kehittämistä ja käyttöä tartuntatautien torjumiseksi tukemalla kliinisten tutkimusten suorittamista Saharan eteläpuolisessa Afrikassa;

b)

vahvistaa tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kansallisia terveydenhuoltoalan tutkimusjärjestelmiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa tartuntatautien torjumiseksi;

c)

helpottaa jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja Saharan eteläpuolisten maiden lähentymistä yhteiseen strategiseen tutkimus- ja innovointiohjelmaan maailmanlaajuisen terveyden alalla eurooppalaisten julkisten investointien kustannustehokkuuden lisäämiseksi;

d)

vahvistaa Saharan eteläpuolisen Afrikan valmiuksia valmistautua epidemioihin tehokkailla ja nopeilla tutkimustoimilla, jotta voidaan kehittää keskeistä diagnostiikkaa, rokotteita ja hoitoja sellaisten uusien tautien, jotka voivat aiheuttaa epidemian, havaitsemiseksi ja hallitsemiseksi varhaisessa vaiheessa;

e)

edistää tuottavaa ja kestävää verkostoitumista ja kumppanuuksia maailmanlaajuisen terveystutkimuksen alalla ja luoda pohjoisen ja etelän ja etelän ja etelän välisiä suhteita useiden yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa.

100 artikla

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen muut tehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)

edistää eurooppalaisten ja afrikkalaisten yksilöiden, ryhmien ja instituutioiden välisiä tuottavia suhteita;

b)

lisätä tietoisuutta laitosten ja tutkimusryhmien yhteisistä eduista ja tavoitteista hanke- ja institutionaalisen yhteistyön helpottamiseksi ja vahvistamiseksi;

c)

edistää eurooppalaisten ja afrikkalaisten rahoittajien, instituutioiden ja viranomaisten maailmanlaajuisten terveysstrategioiden yhteensovittamista;

d)

houkutella lisäinvestointeja, joissa on mukana yksityisillä, julkisilla ja hyväntekeväisyysaloilla toimivia kumppaneita;

e)

edistää synergioita, yhteistyötä ja yhteisiä toimia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (42) perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen kanssa, erityisesti valmiuksien kehittämisen sekä tilojen ja infrastruktuurin jakamisen osalta.

101 artikla

Osakkaat

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

EDCTP-yhteenliittymä, Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon organisaatio, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja sen liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt.

102 artikla

Unionin rahoitusosuus

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 800 000 000 euroa, josta enintään 59 756 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin; unionin rahoitusosuus koostuu seuraavista:

a)

enintään 400 000 000 euroa edellyttäen, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta vähintään saman määrän;

b)

enintään 400 000 000 euroa edellyttäen, että muut rahoituskumppanit tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta vähintään saman määrän.

Jos b alakohdan ehto ei täyty, a alakohdan mukaista määrää kasvatetaan enintään 400 000 000 euroon sillä ehdolla, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt nostavat rahoitusosuuksiaan ainakin lisäyksen kokonaismäärän verran 103 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

103 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.   Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 439 878 000 euroa 3 artiklassa säädettynä ajanjaksona.

2.   Edellä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitusosuus koostuu 11 artiklan 1 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritykseen. Poiketen siitä, mitä 11 artiklan 1 kohdassa säädetään, kyseiset rahoitusosuudet voivat koostua rahoitusosuuksista.

104 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.   EDCTP-yhteenliittymän ja sen osakkuus- tai sidosyhteisöjen on kehitettävä ja toteutettava globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen täydentäviä toimia yhdenmukaisella, yhdennetyllä ja johdonmukaisella tavalla, ja niiden on noudatettava globaalin terveyden EDCTP3-yhteenliittymän strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa.

2.   Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voi kuulua toimia, jotka liittyvät suoraan globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen toimintaan ja edistävät sen tavoitteita, mukaan lukien seuraavat:

a)

EDCTP-yhteenliittymän osakkuus- tai sidosyhteisöjen toiminta, joka on mukautettu EDCTP-yhteenliittymään kuuluvien muiden osakkuus- tai sidosyhteisöjen vastaaviin toimiin ja jota hallinnoidaan riippumattomasti kansallisten rahoitussääntöjen mukaisesti;

b)

Saharan eteläpuolisen Afrikan valtiollisten tutkimusorganisaatioiden toteuttamat toimet;

c)

toimet, joilla edistetään verkostoitumista ja kumppanuuksia ja luodaan suhteita useisiin yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioihin;

d)

tukea tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, muun muassa globaalin terveyden EDCTP3 -yhteisyrityksen alaan liittyviä kliinisen lääketutkimuksen verkostoja tai kohortteja, ja tukea terveysjärjestelmien valmiuden kehittämistä globaalin terveyden EDCTP3 -yhteisyrityksen alan tutkimustoiminnan harjoittamisessa.

105 artikla

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen elimet

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen elimet ovat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

tieteellinen komitea;

d)

sidosryhmien edustajien ryhmä.

106 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)

kuusi komission edustajaa unionin puolesta;

b)

kuusi EDCTP-yhteenliittymän edustajaa.

107 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

EDCTP-yhteenliittymällä on 50 prosentin äänioikeus.

108 artikla

Tieteellinen komitea

1.   Tieteellinen komitea on globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen 21 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen tieteellinen neuvoa-antava elin.

2.   Edellä olevan 21 artiklan 2 kohdassa säädetyn lisäksi tieteellinen komitea varmistaa, että afrikkalaisten maiden tieteellinen asiantuntemus otetaan mukaan.

3.   Edellä 21 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi tieteellisen komitean tehtävänä on

a)

avustaa globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen toiminnan strategisessa ja tieteellisessä suunnittelussa;

b)

antaa strategioita koskevia neuvoja synergioiden ja kumppanuuksien edistämiseksi kaikkien sidosryhmien kanssa;

c)

osallistua globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen kannalta merkityksellisten strategisten ja tieteellisten asiakirjojen laadintaan tarpeen mukaan;

d)

antaa strategista ja tieteellistä neuvontaa globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritykselle ja varmistaa käynnissä olevien hankkeiden onnistunut päätökseen saattaminen;

e)

määrittää strategiset tarpeet ja painopisteet uusien tai parannettujen kliinisten interventioiden kehittämisen nopeuttamiseksi, mukaan lukien tarvittava koulutus, verkottuminen ja valmiuksien kehittäminen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

f)

tarkastella köyhyyteen liittyvien ja vähälle huomiolle jääneiden sairauksien tilannetta määrittääkseen globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen roolin yhteistyössä muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan nopeuttaa kyseisiin tauteihin liittyvien toimien kehittämistä tai parantamista;

g)

arvioida maailmanlaajuisten tuotekehityspolkujen tilaa ja kriittisiä mahdollisuuksia tulevaa tuotekehitystä varten;

h)

antaa neuvoja ehdotuspyyntöjen ja muiden ohjelmien uudelleentarkasteluissa;

i)

antaa tukea ja osallistua globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen seuranta- ja arviointikehykseen sekä globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamien avustusten tieteellisten tulosten ja strategisten vaikutusten seurantaan;

j)

neuvoa ja avustaa globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen työryhmiä, sidosryhmäkokouksia, EDCTP-foorumia ja muita asiaankuuluvia tapahtumia ja osallistua niihin.

4.   Puheenjohtaja laatii vuosikertomuksen tieteellisen komitean edellisen vuoden toiminnasta ja saavutuksista ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi.

109 artikla

Sidosryhmien edustajien ryhmä

1.   Sidosryhmien edustajien ryhmässä on oltava tasapainoinen edustus maantieteellisestä, temaattisesta ja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ja siihen on kuuluttava erityisesti afrikkalaista asiantuntemusta.

2.   Edellä 22 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi sidosryhmien edustajien ryhmän tehtävänä on

a)

antaa palautetta tieteellisistä, strategisista ja teknologisista painopisteistä, joihin globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen on vastattava strategisessa tutkimus- ja innovointiohjelmassa tai muussa vastaavassa asiakirjassa esitetyllä tavalla ottaen huomioon globaalin terveyden ja sen lähialojen edistymisen ja tarpeet;

b)

esittää ehdotuksia, jotka mahdollistavat konkreettisen synergian globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen ja sen lähialojen tai minkä tahansa sellaisen alan välillä, jonka kanssa synergian katsotaan tuovan lisäarvoa;

c)

osallistua EDCTP-foorumiin.

110 artikla

Rahoituskelpoisuus

1.   Horisontti Eurooppa -asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä sen 23 artiklan 1 kohdassa säädetään, globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen antama rahoitus rajoittuu vain jäsenvaltioihin tai assosioituneisiin maihin tai EDCTP-yhteenliittymän muodostaviin valtioihin sijoittautuneisiin oikeussubjekteihin. Poikkeustapauksissa ja jos työohjelmassa niin määrätään, muihin valtioihin sijoittautuneet yhteisöt voivat saada rahoitusta globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksestä erityisten ehdotuspyyntöjen tai kansanterveysuhkaa koskevien ehdotuspyyntöjen tapauksessa.

2.   Unioni pyrkii tekemään kolmansien maiden kanssa sopimuksia, jotka mahdollistavat unionin taloudellisten etujen suojaamisen. Ennen niiden tekemistä ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, jos kolmanteen maahan sijoittautuneet yhteisöt, joilla ei ole tällaista sopimusta, osallistuvat epäsuoran toimen rahoitukseen, epäsuoran toimen rahoituskoordinaattorin on oltava sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan, ennakkomaksun määrää on mukautettava asianmukaisesti ja avustussopimuksen korvausvastuuta koskevissa määräyksissä on otettava asianmukaisesti huomioon taloudelliset riskit.

111 artikla

Nimetyt osallistujat

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen nimeämien yhteisöjen osallistuminen voi olla tukikelpoisuusperuste ehdotuspyynnöissä. Se on perusteltava asianmukaisesti työohjelmassa, jossa voidaan myös määrätä, että tällaiset nimetyt osallistujat eivät voi saada rahoitusta globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksestä valittujen epäsuorien toimien puitteissa.

112 artikla

Eettiset periaatteet

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen puitteissa suoritettavat kliiniset tutkimukset ja täytäntöönpanotutkimukset on toteutettava eettisiä perusperiaatteita, tunnustettuja kansainvälisiä sääntelystandardeja ja hyviä osallistumiskäytäntöjä noudattaen.

113 artikla

Yhteistyö Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kanssa

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyritys varmistaa tiiviin yhteistyön Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen sekä asiaankuuluvien afrikkalaisten virastojen ja järjestöjen kanssa.

114 artikla

Kohtuuhintainen saatavuus

Globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien osallistujien on varmistettava, että epäsuoran toimen osana tehtyjen kliinisten tutkimusten tuloksiin perustuvat tai osittain perustuvat tuotteet ja palvelut ovat kohtuuhintaisia, yleisön saatavilla oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Tätä varten työohjelmassa on tarvittaessa täsmennettävä tiettyihin epäsuoriin toimiin sovellettavat hyödyntämistä koskevat lisävelvoitteet.

VI OSASTO

INNOVATIIVISEN TERVEYDENHUOLLON ALOITTEEN YHTEISYRITYS

115 artikla

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen (Innovative Health Initiative Joint Undertaking) on 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi saavutettava vuoteen 2030 mennessä seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

edistää sellaisen unionin laajuisen terveysalan tutkimuksen ja innovoinnin ekosysteemin luomista, joka helpottaa tieteellisen tiedon muuntamista innovaatioiksi, erityisesti käynnistämällä vähintään 30 laaja-alaista ja monialaista hanketta, joissa keskitytään terveysalan innovaatioihin;

b)

edistää sellaisten turvallisten, tehokkaiden, ihmiskeskeisten ja kustannustehokkaiden innovaatioiden kehittämistä, joilla vastataan täyttämättömiin strategisiin kansanterveydellisiin tarpeisiin, demonstroimalla vähintään viidellä esimerkillä, onko terveydenhuoltotuote tai -palvelu mahdollista integroida siten, että se soveltuu käytettäväksi terveydenhuoltojärjestelmissä. Asiaan liittyvissä hankkeissa olisi käsiteltävä unionin väestöön vaikuttavien sairauksien ennaltaehkäisyä, diagnosointia, hoitoa tai hallintaa, mukaan lukien osallistuminen Euroopan syöväntorjuntasuunnitelmaan;

c)

edistää monialaista terveysalan innovointia maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen eurooppalaisen terveydenhuoltoalan luomiseksi sekä Euroopan uuden teollisuusstrategian ja Euroopan lääkestrategian tavoitteiden saavuttamista.

2.   Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)

edistää ymmärrystä terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja ensisijaisiksi määritellyistä sairauksista;

b)

yhdentää hajanaiset terveysalan tutkimus- ja innovointitoimet, joissa kootaan yhteen eri terveydenhuoltoalan sektorit ja muut sidosryhmät ja joissa keskitytään täyttämättömiin kansanterveystarpeisiin sellaisten välineiden, tiedon, alustojen, teknologioiden ja prosessien kehittämiseksi, joilla parannetaan tautien ennustamista, ehkäisyä, pysäyttämistä, diagnosointia, hoitoa ja hallintaa ja joilla vastataan loppukäyttäjien tarpeisiin;

c)

demonstroida ihmiskeskeisten ja yhdennettyjen terveydenhuoltoratkaisujen toteutettavuus;

d)

hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation ja tietojenvaihdon tarjoamia mahdollisuuksia terveydenhuollossa;

e)

mahdollistaa uusien ja parannettujen menetelmien ja mallien kehittäminen innovatiivisten ja integroitujen terveydenhuoltoratkaisujen lisäarvon kattavaa arviointia varten.

116 artikla

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen muut tehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)

edistää tiivistä ja pitkäaikaista yhteistyötä unionin, muiden osakkaiden, rahoituskumppanien ja muiden terveydenhuollon sidosryhmien, kuten muiden asiaankuuluvien toimialojen, terveydenhuoltoviranomaisten (kuten sääntelyelinten, terveysteknologian arviointielinten ja terveydenhuollon maksajien), potilasjärjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten ja tarjoajien sekä tiedeyhteisön välillä;

b)

tukea tehokkaasti kilpailua edeltävää terveystutkimusta ja -innovointia, erityisesti toimia, jotka kokoavat yhteen useiden terveydenhuoltoalan alojen yksiköt tekemään yhteistyötä aloilla, joilla on täyttämättömiä kansanterveystarpeita;

c)

varmistaa, että kaikilla sidosryhmillä on mahdollisuus ehdottaa aloja tulevia ehdotuspyyntöjä varten;

d)

tarkistaa säännöllisesti innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen strategista tutkimus- ja innovointiohjelmaa ja tehdä siihen tarvittavat mukautukset sen toteutuksen aikana tapahtuvan tieteellisen kehityksen tai uusien kansanterveystarpeiden perusteella;

e)

julkaista hankkeita koskevaa tietoa, myös osallistujien nimet ja kunkin osallistujan osalta innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen myöntämän rahoitusosuuden määrä ja sovitut luontoissuoritukset;

f)

huolehtia säännöllisestä viestinnästä muun muassa järjestämällä vähintään yhden vuotuisen tapaamisen eturyhmien ja sen sidosryhmien kanssa innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimien avoimuuden ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi;

g)

suorittaa muita tehtäviä, jotka ovat tarpeen 115 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

117 artikla

Osakkaat

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu European Coordination Committee of the Radiological, Electromedical and Healthcare IT Industry (COCIR), Euroopan lääketeollisuuden kattojärjestö EFPIA mukaan lukien sen Luxemburgin lainsäädännön mukaisesti perustettu alajärjestö Vaccines Europe, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu EuropaBio ja Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu MedTech Europe, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja niiden liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt;

c)

7 artiklan mukaisesti valittavat liitännäisosakkaat.

118 artikla

Unionin rahoitusosuus

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 200 000 000 euroa, josta enintään 30 212 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin; unionin rahoitusosuus koostuu seuraavista:

a)

enintään 1 000 000 000 euroa edellyttäen, että muut osakkaat kuin unioni tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät rahoitusta saman määrän;

b)

enintään 200 000 000 euroa edellyttäen, että muut rahoituskumppanit tai niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt myöntävät lisärahoitusta saman määrän.

119 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.   Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 1 000 000 000 euroa, josta enintään 30 212 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, 3 artiklassa säädettynä ajanjaksona.

2.   Luontoissuoritukset täydentäviin toimiin saavat olla enintään 40 prosenttia muiden osakkaiden kuin unionin luontoissuorituksista innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen tasolla.

3.   Osallistujien rahoitusosuuksien innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen rahoittamissa epäsuorissa toimissa on katettava vähintään 45 prosenttia epäsuoran toimen tukikelpoisista kustannuksista ja täydentävistä toimista aiheutuvista liitännäiskustannuksista. Perustelluissa tapauksissa työohjelmassa voidaan poikkeuksellisesti sallia pienempi osuus rahoitusosuuksista yksittäisen epäsuoran toimen ja siihen liittyvien täydentävien toimien tasolla.

4.   Kustannukset, jotka aiheutuvat epäsuorista toimista muissa kolmansissa maissa kuin Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneissa maissa, on perusteltava, ja niiden on oltava merkityksellisiä 115 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kannalta. Tällaiset kustannukset eivät saa ylittää 20:tä prosenttia muiden osakkaiden kuin unionin ja rahoituskumppanien innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen tasolla suorittamista toimintamenoihin osoitetuista luontoissuorituksista. Kustannuksia, jotka ylittävät 20 prosenttia toimintamenoihin osoitetuista luontoissuorituksista innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen tasolla, ei katsota luontoissuorituksiksi toimintamenoihin.

5.   Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen työohjelmissa voidaan asettaa erityiset rajat toimintamenoihin osoitettaville luontoissuorituksille, jotka aiheutuvat muissa kolmansissa maissa kuin Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneissa maissa epäsuorien toimien tasolla. Tällaisia erityisrajoja koskevissa päätöksissä on otettava erityisesti huomioon asianomaisten toimien tavoitteet ja haetut vaikutukset, eivätkä ne saa johtaa 4 kohdassa vahvistetun enimmäismäärän ylittymiseen innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen tasolla.

120 artikla

Täydentäviin toimiin liittyvät ehdot

1.   Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa unionissa tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneissa maissa on toteutettava täydentäviä toimia, joihin voi kuulua

a)

toimia, joilla edistetään innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksestä rahoitettujen epäsuorien toimien tavoitteiden saavuttamista;

b)

toimia, joilla edistetään innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksestä rahoitettujen epäsuorien toimien tulosten levittämistä, kestävyyttä tai hyödyntämistä.

2.   Hanke-ehdotuksiin on tarvittaessa sisällyttävä suunnitelma niihin liittyvistä täydentävistä toimista. Tällaisiin hankekohtaisiin täydentäviin toimiin liittyvien kustannusten on aiheuduttava ajanjaksolla, joka alkaa ehdotuksen jättämispäivänä ja päättyy enintään kahden vuoden kuluttua epäsuoran toimen päättymispäivästä.

3.   Jotta kustannukset voidaan ottaa huomioon 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuina luontoissuorituksina, täydentävät toimet on toteutettava unionissa tai Horisontti Eurooppa -ohjelmaan assosioituneissa maissa.

121 artikla

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen elimet

Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen elimet ovat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

valtioiden edustajien ryhmä;

d)

tiede- ja innovointipaneeli.

122 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)

neljä komission edustajaa unionin puolesta;

b)

yksi edustaja kustakin muusta osakkaasta kuin unionista.

123 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

Muilla osakkailla kuin unionilla on yhdessä 50 prosenttia äänioikeuksista.

124 artikla

Tiede- ja innovointipaneeli

1.   Tiede- ja innovointipaneeli antaa hallintoneuvostolle neuvoja asioissa, jotka liittyvät innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen tutkimus- ja innovointitoimintaan 21 artiklan mukaisesti.

2.   Tiede- ja innovointipaneeli koostuu seuraavista pysyvistä panelisteista:

a)

kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)

neljä muiden osakkaiden kuin unionin edustajaa;

c)

kaksi valtioiden edustajien ryhmän edustajaa;

d)

neljä tiedeyhteisön edustajaa, jotka hallintoneuvosto nimittää avoimen valintamenettelyn perusteella 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

e)

enintään kuusi muuta pysyvää panelistia, jotka hallintoneuvosto nimittää avoimen valintamenettelyn perusteella 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti varmistaen erityisesti terveydenhuollon sidosryhmien asianmukaisen edustuksen etenkin julkisen sektorin, myös sääntelyelinten, potilaiden ja yleensä loppukäyttäjien osalta.

3.   Edellä olevan 2 kohdan a, b ja c alakohdissa tarkoitetut pysyvät panelistit voivat kutsua tarvittaessa tilapäisiä panelisteja keskustelemaan erityisaiheista. Ne voivat yhdessä kutsua enintään kuusi tilapäistä panelistia kutakin kokousta varten.

Tällaiset tilapäiset panelistit kutsutaan heidän tieteellisen tai teknisen asiantuntemuksensa perusteella asianomaisissa kokouksissa käsiteltävistä aiheista tai ottaen huomioon tarve luoda synergiaa muiden tutkimusohjelmien kanssa.

Edellä olevan 2 kohdan a, b ja c alakohdissa tarkoitetut pysyvät panelistit kutsuvat tilapäiset panelistit yhteisymmärryksessä. Heidän on ilmoitettava päätöksensä hallintoneuvostolle, valtioiden edustajien ryhmälle ja muille pysyville panelisteille.

4.   Sen lisäksi, mitä 21 artiklan 7 kohdassa säädetään, tiede- ja innovointipaneeli antaa hallintoneuvostolle tämän pyynnöstä tai omasta aloitteestaan neuvoja innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen tavoitteisiin liittyvissä tieteellisissä ja teknologisissa kysymyksissä, erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

a)

tieteelliset painopisteet, myös strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman päivittämisen yhteydessä;

b)

työohjelmaluonnos, mukaan lukien ehdotuspyyntöjen sisältö;

c)

120 artiklassa tarkoitettujen muiden osakkaiden kuin unionin täydentävien toimien suunnittelu;

d)

erityisiin tieteellisiin painopisteisiin keskittyvien neuvoa-antavien ryhmien perustaminen 17 artiklan 2 kohdan x alakohdan mukaisesti ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisen niiden jäsenten avoimen valintamenettelyn jälkeen;

e)

synergioiden luominen muiden Horisontti Eurooppa -ohjelman toimien kanssa, mukaan lukien muut eurooppalaiset kumppanuudet, sekä muiden unionin rahoitusohjelmien ja kansallisten rahoitusohjelmien kanssa.

5.   Sen lisäksi, mitä 21 artiklan 5 kohdassa säädetään, tiede- ja innovointipaneeli valitsee puheenjohtajansa tämän artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädettyjen edustajiensa joukosta.

125 artikla

Epäsuoriin toimiin sovellettavat ehdot

1.   Tätä asetusta sovellettaessa ’täyttämättömillä kansanterveystarpeilla’ tarkoitetaan tarpeita, joita terveydenhuoltojärjestelmät eivät tällä hetkellä voi täyttää saatavuuteen tai saavutettavuuteen liittyvistä syistä, esimerkiksi silloin, kun tietyn sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn tai hoitoon ei ole olemassa tyydyttävää menetelmää tai jos terveydenhuollon saatavuus on rajoitettu kustannusten, etäisyyksien tai odotusaikojen vuoksi. ’Ihmiskeskeisellä hoidolla’ tarkoitetaan hoitoa, jossa otetaan tietoisesti huomioon yksilöiden, hoitajien, perheiden ja yhteisöjen näkökulmat ja jossa heitä pidetään osallistujina sekä sellaisten terveydenhuoltojärjestelmien edunsaajina, jotka on organisoitu heidän tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan yksittäisten sairauksien sijaan.

2.   Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen rahoittamiin epäsuoriin toimiin voi sisältyä kliinisiä tutkimuksia, jos kohdealue tai aiottu käyttötarkoitus vastaa sellaiseen täyttämättömään kansanterveystarpeeseen, joka vaikuttaa merkittävästi unionin väestöön tai uhkaa sitä.

3.   Innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen rahoittamien epäsuorien toimien osallistujien on varmistettava, että niiden kehittämät epäsuoran toimen osana tehtyjen kliinisten tutkimusten tuloksiin perustuvat tai osittain perustuvat tuotteet ja palvelut ovat kohtuuhintaisia, yleisön saatavilla oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin. Tätä varten työohjelmassa on tarvittaessa täsmennettävä tiettyihin epäsuoriin toimiin sovellettavat hyödyntämistä koskevat lisävelvoitteet.

4.   Jos työohjelmassa niin määrätään ja sen lisäksi, mitä 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyrityksen yksilöimiä oikeussubjekteja voidaan vaatia osallistumaan tiettyihin epäsuoriin toimiin. Tällaiset yhteisöt eivät kuitenkaan voi saada rahoitusta innovatiivisen terveydenhuollon aloitteen yhteisyritykseltä.

5.   Oikeussubjektit, jotka osallistuvat tiettyihin epäsuoriin toimiin 4 kohdassa tarkoitettujen yksilöityjen oikeussubjektien kanssa, eivät voi saada rahoitusta, jos

a)

ne ovat voittoa tavoittelevia oikeussubjekteja, joiden vuotuinen liikevaihto on vähintään 500 miljoonaa euroa;

b)

ne ovat a alakohdassa kuvatun oikeussubjektin suorassa tai välillisessä määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alla kuin a alakohdassa kuvattu oikeussubjekti;

c)

niillä on suora tai välillinen määräysvalta a alakohdassa tarkoitetussa oikeussubjektissa.

VII OSASTO

KESKEISET DIGITAALITEKNOLOGIAT -YHTEISYRITYS

126 artikla

Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyrityksellä (Key Digital Technologies Joint Undertaking) on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

vahvistaa unionin strategista riippumattomuutta elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla, jotta voidaan tukea vertikaalisten teollisuudenalojen ja koko talouden tulevia tarpeita. Yleisenä tavoitteena on auttaa kaksinkertaistamaan elektronisten komponenttien ja järjestelmien suunnittelun ja tuotannon arvo Euroopassa vuoteen 2030 mennessä suhteessa unionin painoarvoon näiden tuotteiden ja palvelujen alalla;

b)

varmistaa unionin tieteellinen huippuosaaminen ja innovoinnin johtoasema kehitteillä olevissa komponenteissa ja järjestelmäteknologioissa, myös toimissa, jotka liittyvät alhaiseen teknologisen valmiuden tasoihin; ja edistää pk-yritysten aktiivista osallistumista, joiden osuuden on oltava vähintään kolmannes epäsuorien toimien osallistujien kokonaismäärästä, ja vähintään 20 prosenttia julkisesta rahoituksesta olisi suunnattava niille;

c)

varmistaa, että komponenttien ja järjestelmäteknologioiden avulla vastataan Euroopan yhteiskunnallisiin ja ympäristöhaasteisiin. Tavoitteena on yhdenmukaistaa toiminta energiatehokkuutta koskevan unionin politiikan kanssa ja edistää energiankulutuksen vähentämistä 32,5 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksellä on seuraavat erityistavoitteet:

a)

tukea tutkimusta ja kehitystä suunnittelu- ja tuotantovalmiuksien luomiseksi Eurooppaan strategisilla sovellusaloilla;

b)

käynnistää tasapainoinen valikoima suuria ja pieniä hankkeita, joilla tuetaan teknologian nopeaa siirtämistä tutkimuksesta teolliseen ympäristöön;

c)

edistää dynaamista unionin laajuista ekosysteemiä, joka perustuu digitaalisiin arvoketjuihin ja johon uusien toimijoiden pääsyä on helpotettu;

d)

tukea tutkimusta ja kehitystä, joka tehostaa komponenttiteknologioita, jotka takaavat turvallisen, luotettavan ja energiatehokkaan toiminnan kriittisille infrastruktuureille ja aloille Euroopassa;

e)

edistää kansallisten resurssien käyttöönottoa ja varmistaa unionin ja kansallisten tutkimus- ja innovointiohjelmien yhteensovittaminen elektronisten komponenttien ja järjestelmien alalla;

f)

varmistaa johdonmukaisuus keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman ja unionin politiikkojen välillä, jotta elektroniikkakomponentit ja järjestelmäteknologiat voivat osaltaan tehokkaasti edistää niitä.

127 artikla

Osakkaat

1.   Keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)

julkiset tahot, jotka koostuvat seuraavista:

i)

unioni, jota edustaa komissio;

ii)

seuraavat osallistujavaltiot: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro;

b)

yksityiset osakkaat, jotka koostuvat seuraavista toimialajärjestöistä: AENEAS-yhteenliittymä, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti; Inside Industry Association -teollisuusjärjestö (INSIDE), rekisteröity Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti; EPoSS e.V. -yhteenliittymä, rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti.

2.   Kukin osallistujavaltio nimittää edustajansa keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen elimiin ja osoittaa yhden tai useamman kansallisen yksikön vastaamaan sen velvoitteiden täyttämisestä keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen toimien osalta.

128 artikla

Unionin rahoitusosuus

Keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 1 800 000 000 euroa, josta enintään 26 331 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin.

129 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.   Keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen osallistujavaltioiden on suoritettava 3 artiklassa vahvistetun ajanjakson aikana kokonaisrahoitusosuus, joka on kohtuullisessa suhteessa 128 artiklassa tarkoitettuun toimintamenoihin osoitettuun unionin rahoitusosuuteen. Osallistujavaltiot sopivat keskenään kollektiivisista rahoitusosuuksistaan ja siitä, miten ne suoritetaan. Tämä ei vaikuta kunkin osallistujavaltion mahdollisuuteen määritellä oma kansallinen rahoitusosuutensa 12 artiklan mukaisesti. Poiketen siitä, mitä 28 artiklan 4 kohdan a alakohdassa säädetään, osallistujavaltiot eivät osallistu hallintokustannuksiin.

2.   Edellä 3 artiklassa tarkoitettuna ajanjaksona keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden on suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyritykselle rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 2 511 164 000 euroa.

3.   Yksityisten osakkaiden on 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti suoritettava – tai huolehdittava siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – enintään 26 331 000 euron rahoitusosuuden keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen hallintomenoihin.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 3 kohdan mukaisista rahoitusosuuksista. Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet koostuvat 11 artiklan 1 kohdassa vahvistetuista rahoitusosuuksista, joista vähintään 90 prosenttia on 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia rahoitusosuuksia.

130 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

1.   Keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen hallintoneuvosto voi tarvittaessa hyväksyä 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun täydentäviä toimia koskevan suunnitelman yksityisten osakkaiden neuvoston ehdotuksesta ottaen huomioon julkisten tahojen neuvoston lausunnon.

2.   Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua

a)

investoinnit, joilla pyritään teollistamaan keskeiset digitaaliteknologiat, ECSEL, ARTEMIS- ja ENIAC -yhteisyritysten hankkeiden tulokset;

b)

pilottihankkeet, demonstraatiot, sovellukset ja käyttöönotto- ja teollistamishankkeet, myös asiaankuuluvat pääomamenot, ja IPCEI:n alaiset mikroelektroniikkahankkeet;

c)

asiaan liittyvät tutkimus- ja kehittämistoimet, joita ei rahoiteta julkisista varoista;

d)

toimet, jotka rahoitetaan Euroopan investointipankin lainoilla ja joita ei rahoiteta unionin avustuksilla;

e)

ekosysteemin kehittämistoimet, joilla tuetaan teknologian käyttäjien ja toimittajien yhteistyötä.

131 artikla

Keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen elimet

Keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen elimet ovat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

julkisten tahojen neuvosto;

d)

yksityisten osakkaiden neuvosto.

132 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Kukin keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen osakas nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää osakkaan äänioikeutta hallintoneuvostossa.

133 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.   Äänioikeudet hallintoneuvostossa jaetaan seuraavasti:

a)

yksi kolmasosa komissiolle;

b)

yksi kolmasosa yksityisille osakkaille yhdessä; sekä

c)

yksi kolmasosa osallistujavaltioille yhdessä.

2.   Osallistujavaltioiden äänioikeudet jaetaan keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen perustamista seuraavien kahden ensimmäisen varainhoitovuoden aikana seuraavasti:

a)

1 prosentti kullekin osallistujavaltiolle;

b)

jäljelle jäävä prosenttiosuus jaetaan vuosittain osallistujavaltioiden kesken suhteessa niiden kahden edeltävän vuoden aikana keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyritykselle tai sitä edeltävälle yhteisyritykselle antaman rahoituksen tosiasialliseen määrään.

3.   Seuraavina varainhoitovuosina äänioikeuksien jakautuminen osallistujavaltioiden kesken määritetään vuosittain ja suhteessa siihen rahoituksen osuuteen, jonka ne ovat osoittaneet epäsuorille toimille kahden viimeksi kuluneen varainhoitovuoden aikana.

4.   Yksityisten osakkaiden äänioikeudet jaetaan tasan teollisuusjärjestöjen kesken, jollei yksityisten osakkaiden neuvosto toisin päätä.

5.   Hallintoneuvosto määrittää kaikkien sellaisten keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen uusien osakkaiden äänioikeudet, jotka eivät ole jäsenvaltioita tai assosioituneita maita, ennen kuin kyseinen osakas liittyy keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyritykseen.

134 artikla

Erityistoimiin osallistumisen rajoittaminen

Poiketen siitä mitä 17 artiklan 2 kohdan l alakohdassa säädetään, komission pyynnöstä ja julkisten tahojen neuvoston annettua hyväksyntänsä osallistumista erityistoimiin rajoitetaan Horisontti Eurooppa -asetuksen 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

135 artikla

Julkisten tahojen neuvoston kokoonpano

Julkisten tahojen neuvosto koostuu keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen julkisten tahojen edustajista.

Kukin julkinen taho nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää äänioikeutta julkisten tahojen neuvostossa.

136 artikla

Julkisten tahojen neuvoston toiminta

1.   Julkisten tahojen neuvoston äänioikeudet jaetaan julkisille tahoille vuosittain samassa suhteessa siihen, miten ne ovat osallistuneet keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen toiminnan rahoitukseen kyseisenä vuonna 12 artiklan mukaisesti sillä rajoituksella, että yhdenkään jäsenen osuus kokonaisäänioikeuksista julkisten tahojen neuvostossa ei voi olla yli 50 prosenttia.

2.   Sovellettaessa 134 artiklaa julkisten tahojen neuvostoon kuuluu yksinomaan julkisia tahoja, jotka ovat jäsenvaltioita. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin.

3.   Jos vähemmän kuin kolme osallistujavaltiota on ilmoittanut toimitusjohtajalle rahoitusosuutensa 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti, komissio pitää 50 prosenttia äänioikeuksista ja loput 50 prosenttia jaetaan tasan osallistujavaltioiden kesken, kunnes useampi kuin kolme keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen osallistujavaltiota on ilmoittanut rahoitusosuutensa.

4.   Julkisten tahojen on tehtävä kaikkensa sen eteen, että päätökset tehtäisiin yksimielisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, on järjestettävä äänestys. Päätös hyväksytään vähintään 75 prosentin ääntenenemmistöllä, mukaan lukien poissa olevien osallistujavaltioiden äänet mutta ottamatta huomioon äänestämästä pidättäytymiset.

5.   Julkisten tahojen neuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajansa vähintään kahdeksi vuodeksi.

6.   Puheenjohtaja voi kutsua muita henkilöitä, erityisesti alueviranomaisten edustajia unionissa, pk-yritysten yhdistysten edustajia ja keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen muiden elinten edustajia, osallistumaan tarkkailijoina ryhmän kokouksiin.

7.   Julkisten tahojen neuvosto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin vähintään kahdesti vuodessa. Se voi komission, osallistujavaltioiden edustajien enemmistön tai puheenjohtajan pyynnöstä järjestää ylimääräisiä kokouksia. Julkisten tahojen neuvosto kokoontuu puheenjohtajan kutsusta, ja kokoukset pidetään yleensä keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen kotipaikassa.

8.   Julkisten tahojen neuvosto on päätösvaltainen, kun edustettuina ovat komissio ja vähintään kolme osallistujavaltioiden päävaltuutettua.

9.   Toimitusjohtaja osallistuu julkisten tahojen neuvoston kokouksiin, jollei julkisten tahojen neuvosto toisin päätä, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.

10.   Kaikki jäsenvaltiot tai assosioituneet maat, jotka eivät ole keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen osakkaita, voivat osallistua julkisten tahojen neuvoston kokouksiin tarkkailijoina julkisten tahojen neuvoston kutsusta. Tarkkailijat saavat käyttöönsä kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, ja ne voivat antaa mitä tahansa julkisten tahojen neuvoston tekemää päätöstä koskevia neuvoja. Kaikkia tällaisia tarkkailijoita sitovat julkisten tahojen neuvoston jäseniin sovellettavat luottamuksellisuussäännöt.

11.   Julkisten tahojen neuvosto voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman julkisen tahon yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

12.   Julkisten tahojen neuvosto hyväksyy oman työjärjestyksensä.

13.   Edellä olevaa 11 artiklan 8 kohtaa ja 28 artiklan 6 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin myös julkisten tahojen neuvostoon.

137 artikla

Julkisten tahojen neuvoston tehtävät

Julkisten tahojen neuvoston tehtävänä on

a)

osallistua strategisen tutkimus- ja innovointiohjelman laatimiseen;

b)

antaa palautetta työohjelmaluonnoksesta, erityisesti ehdotuspyynnöistä, mukaan lukien epäsuorien toimien arviointia, valintaa ja seurantaa koskevat säännöt;

c)

hyväksyä ehdotuspyyntöjen käynnistäminen työohjelman mukaisesti;

d)

valitsee ehdotukset 12 artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 2 kohdan s alakohdan mukaisesti;

e)

antaa lausunto 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta täydentäviä toimia koskevan suunnitelman luonnoksesta.

138 artikla

Yksityisten osakkaiden neuvoston kokoonpano

1.   Yksityisten osakkaiden neuvosto koostuu keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen yksityisten osakkaiden edustajista.

2.   Kukin yksityinen osakas nimittää omat edustajansa ja päävaltuutetun, joka käyttää äänioikeutta yksityisten osakkaiden neuvostossa.

139 artikla

Yksityisten osakkaiden neuvoston toiminta

1.   Yksityisten osakkaiden neuvosto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa.

2.   Yksityisten osakkaiden neuvosto voi tarvittaessa nimittää työryhmiä yhden tai useamman osakkaan yleisen koordinoinnin alaisuudessa.

3.   Yksityisten osakkaiden neuvosto valitsee puheenjohtajansa jäsentensä keskuudesta.

4.   Yksityisten osakkaiden neuvosto hyväksyy työjärjestyksensä.

140 artikla

Yksityisten osakkaiden neuvoston toiminta

Yksityisten osakkaiden neuvoston tehtävänä on

a)

laatia luonnos strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja saattaa se säännöllisesti ajan tasalle 4 ja 126 artiklassa vahvistettujen keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyrityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ottaen huomioon julkisten tahojen neuvoston palaute;

b)

toimittaa toimitusjohtajalle luonnos strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi hallintoneuvoston asettamassa määräajassa;

c)

järjestää neuvoa-antava sidosryhmien foorumi, joka on avoin kaikille julkisille ja yksityisille sidosryhmille, joilla on intressejä keskeisten digitaaliteknologioiden alalla, tiedottaakseen niille luonnoksesta tietyn vuoden strategiseksi tutkimus- ja innovointiohjelmaksi ja kerätäkseen siitä palautetta;

d)

laatia tarvittaessa ja 130 artikla huomioon ottaen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu luonnos täydentäviä toimia koskevaksi suunnitelmaksi ja toimittaa se hallintoneuvoston hyväksyttäväksi ottaen huomioon julkisten tahojen neuvoston lausunto.

141 artikla

Rahoitusosuudet

Horisontti Eurooppa -asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä mainitun asetuksen 34 artiklassa säädetään, keskeiset digitaaliteknologiat yhteisyritys voi toimeen sisältyvän unionin rahoituksen osalta soveltaa erilaisia rahoitusosuuksia osallistujatyypin, erityisesti pk-yritykset ja voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit, ja toimen tyypin mukaan. Rahoitusosuudet on ilmoitettava työohjelmassa.

VIII OSASTO

YHTENÄISEN EUROOPPALAISEN ILMATILAN ILMALIIKENTEEN HALLINNAN KOLMANNEN TUTKIMUSHANKKEEN YHTEISYRITYS

142 artikla

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksellä (Single European Sky ATM Research 3 Joint Undertaking) on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

vahvistaa ja yhdentää unionin tutkimus- ja innovointivalmiuksia ilmaliikenteen hallinnan alalla tekemällä siitä kestävämmän ja skaalattavamman liikenteen mukaan ja mahdollistaen samalla kaikkien ilma-alusten saumattoman toiminnan;

b)

vahvistaa innovoinnin avulla miehitetyn ja miehittämättömän lentoliikenteen kilpailukykyä unionissa ja ilmaliikenteen hallintapalvelujen markkinoita unionin talouskasvun tukemiseksi;

c)

kehittää ja nopeuttaa innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista, jotta voidaan luoda yhtenäinen eurooppalainen ilmatila, joka on samalla maailman tehokkain ja ympäristöystävällisin ilmatila.

2.   Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)

kehittää tutkimus- ja innovointiekosysteemi, joka kattaa kaikki ilmaliikenteen hallinnan ja U-Space-ilmatilan arvoketjut ja mahdollistaa eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelmassa, jäljempänä ’ATM-yleissuunnitelma’, määritellyn digitaalisen eurooppalaisen ilmatilan rakentamisen, mikä puolestaan mahdollistaa lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien ja ilmatilan käyttäjien välisen yhteistyön ja koordinoinnin, jotta voidaan varmistaa yksi yhdenmukaistettu unionin ilmaliikenteen hallintajärjestelmä sekä miehitettyjä että miehittämättömiä toimintoja varten;

b)

kehittää ja validoida ilmaliikenteen hallintaratkaisuja, joilla tuetaan automaation korkeaa tasoa;

c)

kehittää ja validoida digitaalisen eurooppalaisen ilmatilan teknistä arkkitehtuuria;

d)

tukea innovatiivisten ratkaisujen nopeutettua markkinoille saattamista demonstraatioiden avulla;

e)

koordinoida unionin ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamispyrkimysten priorisointia ja suunnittelua ilmaliikenteen hallinnan sidosryhmien yhteisymmärrykseen perustuvan prosessin pohjalta;

f)

helpottaa standardien kehittämistä SESAR-ratkaisujen teollistamiseksi.

3.   Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen yhteydessä tarkoitetaan:

a)

’U-Space-ilmatilalla’ jäsenvaltioiden nimeämää miehittämättömän ilma-alusjärjestelmän (UAS) maantieteellistä vyöhykettä, jolla miehittämättömillä ilma-alusjärjestelmillä voidaan harjoittaa toimintaa ainoastaan U-Space-palveluntarjoajan tarjoamien U-Space-palvelujen tuella;

b)

’Digitaalisella eurooppalaisella ilmatilalla’ ATM-yleissuunnitelmaa koskevaa visiota, jolla pyritään muuttamaan Euroopan ilmailuinfrastruktuuria siten, että se pystyy käsittelemään lentoliikenteen tulevaa kasvua ja monipuolisuutta turvallisesti ja tehokkaasti ja minimoimaan samalla ympäristövaikutukset;

c)

’Digitaalisen eurooppalaisen ilmatilan arkkitehtuurilla’ ATM-yleissuunnitelman visiota, jolla pyritään puuttumaan nykyiseen tehottomaan ilmatilan arkkitehtuuriin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä yhdistämällä ilmatilan konfiguraatio ja suunnittelu teknologiaan, jolla palveluntarjonta irrotetaan paikallisesta infrastruktuurista, ja lisäämällä asteittain yhteistyötä ja automaation tukea;

d)

’SESARin määrittelyvaiheella’ vaihetta, joka koostuu SESAR-hankkeen pitkän aikavälin vision laatimisesta ja päivittämisestä, parannukset lennon kaikissa vaiheissa mahdollistavasta hankkeen toimintaperiaatteesta, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintaverkon edellyttämistä olennaisista operatiivisista muutoksista sekä tarvittavista kehittämisen ja käyttöönoton painopisteistä;

e)

’SESARin käyttöönottovaiheella’ peräkkäisiä teollistamis- ja toteutusvaiheita, joiden aikana toteutetaan seuraavia toimia: SESAR-ratkaisujen toteuttamiseksi tarvittavien maassa ja ilma-aluksissa olevien laitteiden ja prosessien standardointi, tuotanto ja sertifiointi (teollistaminen); ja SESAR-ratkaisuihin perustuvien laitteiden ja järjestelmien hankinta, asentaminen ja käyttöönotto, mukaan lukien niihin liittyvät toimintamenettelyt (toteutus).

143 artikla

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa vahvistettujen tehtävien lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen tehtävänä on

a)

koordinoida yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeen määrittelyvaiheen tehtäviä, seurata SESAR-hankkeen toteutusta ja tarvittaessa muuttaa ATM-yleissuunnitelmaa;

b)

panna täytäntöön ATM-yleissuunnitelman tutkimus- ja kehitysnäkökohdat erityisesti seuraavin keinoin:

i)

SESARin kehitysvaiheen työn organisointi, koordinointi ja seuranta ATM-yleissuunnitelman mukaisesti, mukaan lukien matalan teknologisen valmiuden tasojen (tasot 0–2) tutkimus- ja innovointitoimet;

ii)

sellaisten SESAR-ratkaisujen tuottaminen, jotka ovat SESARin kehittämisvaiheen hyödynnettävissä olevaa tuotosta, jolla otetaan käyttöön uusia tai parannettuja standardoituja ja yhteentoimivia toimintamenetelmiä tai teknologioita;

iii)

ilmailualan siviili- ja sotilasalan sidosryhmien osallistumisen varmistaminen, erityisesti lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien, ilmatilan käyttäjien, toimialajärjestöjen, lentoasemien, laitevalmistajien sekä asiaankuuluvien tieteellisten laitosten ja tiedeyhteisöjen;

c)

helpottaa SESAR-ratkaisujen nopeampaa markkinoille saattamista seuraavin keinoin:

i)

laajamittaisten demonstrointien järjestäminen ja koordinointi;

ii)

toimien tiivis koordinointi EASAn kanssa, jotta EASA voi ajoissa kehittää asetuksen (EU) 2018/1139 ja asiaankuuluvien täytäntöönpanosääntöjen soveltamisalaan kuuluvia sääntelytoimenpiteitä;

iii)

asiaan liittyvien standardointitoimien tukeminen tiiviissä yhteistyössä standardointielinten ja EASAn kanssa sekä sen elimen kanssa, joka on perustettu koordinoimaan SESARin käyttöönottovaiheen tehtäviä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 409/2013 (43) mukaisesti.

144 artikla

Osakkaat

1.   Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen osakkaat ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

Euroopan lennonvarmistusjärjestö (Eurocontrol), jota edustaa sen virasto, sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja sen liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt;

c)

tämän asetuksen liitteessä III luetellut perustajaosakkaat, sen jälkeen, kun ne ovat antaneet kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja sen liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt;

d)

7 artiklan mukaisesti valittavat liitännäisosakkaat.

2.   Sen lisäksi, mitä 7 artiklan 1 kohdassa säädetään, hallintoneuvosto voi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen perustamista seuraavien kuuden kuukauden aikana valita liitännäisosakkaat luettelosta, joka on laadittu komission ennen yhteisyrityksen perustamista julkaiseman avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen. Edellä olevan 7 artiklan 2 kohdan edellytyksiä sovelletaan soveltuvin osin.

3.   Hallintoneuvosto pyrkii liitännäisosakkaita valitessaan varmistamaan, että koko ilmaliikenteen hallinnan arvoketju ja tarvittaessa alan ulkopuoliset asiaankuuluvat toimijat ovat asianmukaisesti edustettuina. Mikä tahansa julkinen tai yksityinen yritys tai yhteisö, myös sellaisista kolmansista maista, jotka ovat tehneet unionin kanssa vähintään yhden lentoliikennealan sopimuksen, voidaan valita yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen liitännäisosakkaaksi.

145 artikla

Unionin rahoitusosuus

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykselle hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 600 000 000 euroa, josta enintään 30 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin.

146 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.   Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen yksityiset osakkaat suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 500 000 000 euroa, josta enintään 25 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, 3 artiklassa säädettynä ajanjaksona.

2.   Eurocontrol osallistuu yhteensä enintään 500 000 000 eurolla, josta enintään 25 000 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin, 3 artiklassa säädettynä ajanjaksona. Sen lisäksi, mitä 11 artiklan 4 kohdassa säädetään, rahoitusosuudet voivat koostua myös täydentäviin toimiin osoitetuilla luontoissuorituksilla.

147 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua

a)

toimet, jotka kattavat kaikki yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan tutkimushankkeet, jotka eivät ole unionin rahoittamia ja joilla edistetään yhteisyrityksen sovitun työohjelman toteuttamista;

b)

teollistamistoimet, mukaan lukien standardointi, sertifiointi ja tuotanto, jotka liittyvät yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksessä tai sitä edeltävässä aloitteessa eli SESAR-yhteisyrityksessä kehitettyihin SESAR-ratkaisuihin;

c)

viestintä- ja tiedotustoimet, jotka liittyvät yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksessä tai sitä edeltävässä aloitteessa eli SESAR-yhteisyrityksessä kehitettyihin SESAR-ratkaisuihin;

d)

toimet, joilla varmistetaan ilmaliikenteen hallinnan maailmanlaajuinen yhdenmukaistaminen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksessä tai sitä edeltävässä aloitteessa eli SESAR-yhteisyrityksessä kehitettyjen SESAR-ratkaisujen pohjalta;

e)

sellaisten yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen tai sitä edeltävän aloitteen eli SESAR-yhteisyrityksen hankkeiden, jotka eivät ole saaneet unionin rahoitusta, tulosten käyttöönotto tai markkinoille saattaminen.

148 artikla

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen elimet

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen elimet ovat:

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

valtioiden edustajien ryhmä;

d)

neuvoa-antava tieteellinen elin.

149 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)

kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)

yksi edustaja kustakin muusta osakkaasta kuin unionista.

150 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

1.   Poiketen siitä mitä 16 artiklan 4 kohdassa säädetään, hallintoneuvoston puheenjohtajana toimii unionin puolesta komissio.

2.   Hallintoneuvostolla on seuraavat pysyvät tarkkailijat:

a)

Euroopan puolustusviraston edustaja;

b)

yksi ilmatilan siviilikäyttäjien edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

c)

yksi lennonvarmistuspalvelujen tarjoajien edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

d)

yksi laitevalmistajien edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

e)

yksi lentoasemien edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

f)

yksi ilmaliikenteen hallinnan alan henkilöstöä edustavien järjestöjen edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

g)

yksi asiaankuuluvien tieteellisten laitosten tai tiedeyhteisöjen edustaja, jonka näiden edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt;

h)

yksi Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) edustaja;

i)

yksi ilmailualan eurooppalaisen standardointiorganisaation edustaja;

j)

yksi miehittämättömän ilma-alusteollisuuden edustaja, jonka alan edustuksellinen järjestö Euroopan tasolla on nimennyt.

3.   Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen osakkaiden äänimäärä on suhteutettu niiden rahoitusosuuteen yhteisyrityksen talousarviosta. Unionilla ja Eurocontrolilla on kuitenkin kummallakin vähintään 25 prosenttia kaikista äänistä, ja 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla ilmatilan siviilikäyttäjien edustajalla on vähintään 10 prosenttia kaikista äänistä.

4.   Hallintoneuvoston päätökset tehdään annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Jos äänet menevät tasan, unionin edustajan ääni ratkaisee.

5.   ATM-yleissuunnitelman tarkistamista koskevat päätökset edellyttävät unionin ja Eurocontrolin puoltavaa ääntä. Tällaisissa päätöksissä on otettava huomioon kaikkien 2 kohdassa tarkoitettujen pysyvien tarkkailijoiden ja valtioiden edustajien ryhmän ilmaisemat mielipiteet.

151 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

Edellä 17 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen hallintoneuvosto valvoo ATM-yleissuunnitelmassa yksilöityjen tutkimus- ja kehitysosioiden toteuttamista.

152 artikla

Toimitusjohtajan muut tehtävät

Edellä 19 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen toimitusjohtajan tehtävänä on

a)

johtaa SESAR-hankkeen määrittely- ja kehitysvaiheiden toteuttamista hallintoneuvoston laatimien suuntaviivojen mukaisesti;

b)

toimittaa hallintoneuvostolle SESAR-hankkeen kehitysvaiheen suunnittelua koskevat muutosehdotukset.

153 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

Sen lisäksi, mitä 20 artiklassa säädetään, jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden edustajat esittävät koordinoidun kannan, joka vastaa kyseisen jäsenvaltion seuraavissa yhteyksissä esittämiä näkemyksiä:

a)

asetuksen (EY) N:o 549/2004 5 artiklalla perustettu yhtenäisen ilmatilan komitea;

b)

Horisontti Eurooppa -ohjelmaa täytäntöönpanevan erityisohjelman 14 artiklan mukainen ohjelmakomitea.

154 artikla

Tieteellinen komitea

1.   Tieteellinen komitea on yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen 21 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tieteellinen neuvoa-antava elin.

2.   Tieteellisessä komiteassa voi olla enintään 15 pysyvää jäsentä.

3.   Tieteellisen komitean puheenjohtaja valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.

4.   Tieteellinen komitea voi antaa neuvoja hallintoneuvoston ja muiden yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen elinten pyynnöstä tai omasta aloitteestaan erityisesti toimissa, jotka liittyvät alhaisen teknologisen valmiuden tasoihin (tasot 0–2).

5.   Tieteellinen komitea tekee yhteistyötä Horisontti Eurooppa -ohjelman mukaisesti perustettujen asiaankuuluvien neuvoa-antavien elinten kanssa.

155 artikla

Täytäntöönpanosäädökset, joilla vahvistetaan unionin kanta ATM-yleissuunnitelman muuttamiseen

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan unionin kanta ATM-yleissuunnitelman muuttamiseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (44) 5 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 549/2004 perustettu yhtenäisen ilmatilan komitea. Yhtenäisen ilmatilan komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

156 artikla

Uuden teknologian sertifiointi

1.   Hakijat, osallistujat tai toimitusjohtaja voivat kutsua Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA) neuvomaan yksittäisissä hankkeissa ja demonstrointitoimissa kysymyksissä, jotka liittyvät lentoturvallisuus-, yhteentoimivuus- ja ympäristönormien noudattamiseen, sen varmistamiseksi, että nämä johtavat asiaankuuluvien standardien, testauskapasiteetin ja sääntelyvaatimusten oikea-aikaiseen kehittämiseen tuotekehittelyä ja uuden teknologian käyttöönottoa varten.

2.   Sertifiointitoimiin ja tarjottaviin palveluihin sovelletaan asetuksessa (EU) 2018/1139 vahvistettuja maksuja ja palkkioita koskevia säännöksiä.

157 artikla

Eurocontrolin kanssa tehtävä sopimus

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen perustajaosakkaan Eurocontrolin asema ja osallistuminen vahvistetaan yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen ja Eurocontrolin välisessä hallinnollisessa sopimuksessa. Kyseisessä sopimuksessa kuvataan Eurocontrolin tehtävät, vastuualueet ja osallistuminen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen toimiin seuraavien seikkojen osalta:

a)

Eurocontrolin tutkimus-, kehitys- ja validointitoimien organisointi yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen työohjelman mukaisesti;

b)

asiantuntija-avun ja neuvonnan tarjoaminen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykselle sen pyynnöstä;

c)

tulevien eurooppalaisten ilmaliikenteen hallintajärjestelmien yhteisen kehittämisen tukeminen ja siihen liittyvä neuvonta erityisesti tulevan ilmatilan arkkitehtuurin osalta;

d)

SESAR-ratkaisujen täytäntöönpanon seurannan tukeminen ATM-yleissuunnitelman mukaisesti;

e)

yhteistyö Eurocontrolin jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan varmistaa yleiseurooppalaisen verkoston kumppanien laaja tuki unionin politiikkatavoitteille ja tutkimus-, validointi- ja demonstrointitoimien tuloksille;

f)

ohjelman hallinnoinnin tukeminen;

g)

osallistuminen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen hallinnollisiin kustannuksiin ja tietotekniikka-, viestintä- ja logistiikkatuen tarjoaminen yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykselle.

158 artikla

Back office -järjestelyt

Edellä olevaa 13 artiklaa ei sovelleta yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritykseen. Eurocontrol ottaa hoitaakseen back office -järjestelyt.

IX OSASTO

ÄLYKKÄÄT VERKOT JA PALVELUT -YHTEISYRITYS

159 artikla

Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen lisätavoitteet

1.   Edellä 4 ja 5 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden lisäksi älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksellä (Smart Networks and Services Joint Undertaking) on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)

edistää Euroopan teknologista johtoasemaa tulevissa älykkäissä verkoissa ja palveluissa vahvistamalla nykyisiä teollisia vahvuuksia ja laajentamalla 5G-yhteyksien soveltamisalaa strategiseen arvoketjuun, joka kattaa myös pilvipohjaiset palvelut sekä komponentit ja laitteet;

b)

yhdenmukaistaa eri teollisten toimijoiden, mukaan lukien televiestintäalan sekä esineiden internetin, pilvipalvelujen ja komponentti- ja laitevalmistusalan toimijat, strategisia etenemissuunnitelmia;

c)

edistää Euroopan teknologista ja tieteellistä huippuosaamista, jotta voidaan pohjustaa Euroopan johtoasemaa 6G-järjestelmien muovaamisessa ja hallinnassa vuoteen 2030 mennessä;

d)

vahvistaa digitaalisten infrastruktuurien ja ratkaisujen käyttöönottoa Euroopan markkinoilla erityisesti varmistamalla Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisen ohjelman strateginen koordinointi sekä Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliosion sisäiset synergiat ja synergiat Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja InvestEU-ohjelman kanssa osana älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen soveltamisalaa ja hallintoa;

e)

valmistella Euroopan älykkäitä verkkoja ja palveluja tuottavaa teollisuutta pidemmän aikavälin mahdollisuuksiin, joita syntyy 5G:n ja myöhemmin 6G:n vertikaalisten infrastruktuuri- ja palvelumarkkinoiden kehittymisestä Euroopassa;

f)

helpottaa digitaalista innovointia vuoteen 2030 mennessä vastaamalla Euroopan markkinoiden tarpeisiin ja julkisen politiikan vaatimuksiin, mukaan lukien vertikaalisten teollisuudenalojen vaativimmat vaatimukset, sekä vastaamalla yhteiskunnallisiin vaatimuksiin muun muassa turvallisuuden, energiatehokkuuden ja sähkömagneettisten kenttien aloilla;

g)

tukea tulevien älykkäiden verkkojen ja palvelujen mukauttamista unionin politiikkatavoitteisiin mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, verkko- ja tietoturva, etiikka ja yksityisyys sekä ihmiskeskeinen ja kestävä internet.

2.   Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksellä on myös seuraavat erityistavoitteet:

a)

helpottaa kehittyneiden viestintävaatimusten mukaisten teknologioiden kehittämistä ja samalla tukea eurooppalaista huippuosaamista älykkäiden verkkojen ja palvelujen teknologioissa ja arkkitehtuureissa ja niiden kehitystä kohti 6G:tä, mukaan lukien vahvat eurooppalaiset kannat standardeihin, olennaisiin patentteihin ja keskeisiin vaatimuksiin, kuten tulevien kehittyneiden älyverkkoteknologioiden taajuuskaistoja koskevat vaatimukset;

b)

nopeuttaa energiatehokkaiden verkkoteknologioiden kehittämistä, jotta voidaan vähentää merkittävästi energian ja resurssien kulutusta koko digitaalisessa infrastruktuurissa vuoteen 2030 mennessä ja vähentää keskeisten vertikaalisten toimialojen energiankulutusta älykkäiden verkkojen ja palvelujen teknologioiden tuella;

c)

nopeuttaa 5G-infrastruktuurin kehittämistä ja laajaa käyttöönottoa Euroopassa vuoteen 2025 mennessä ja myöhemmin 6G-infrastruktuurin osalta erityisesti edistämällä 5G:n käyttöönoton koordinointia ja strategista tukea verkotetussa ja automaattisessa liikkuvuudessa rajatylittävillä käytävillä käyttäen Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalista ohjelmaa ja edistää käyttöönottoa Verkkojen Eurooppa -välineellä, Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmilla;

d)

edistää kestävää ja monipuolista toimitus- ja arvoketjua 5G-kyberturvallisuusvälineistön mukaisesti;

e)

vahvistaa unionin teollisuuden asemaa maailmanlaajuisessa älykkäiden verkkojen ja palvelujen arvoketjussa luomalla kriittinen massa julkisia ja yksityisiä toimijoita, erityisesti lisäämällä ohjelmistojen ja esineiden internetin toimijoiden panosta, hyödyntämällä kansallisia aloitteita ja tukemalla uusien toimijoiden syntymistä;

f)

tukea mukautumista eettisiin ja turvallisuusvaatimuksiin sisällyttäen ne strategisiin tutkimus- ja innovointiohjelmiin ja antaen tarvittaessa palautetta unionin lainsäädäntöprosessiin.

160 artikla

Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen lisätehtävät

Edellä 5 artiklassa säädettyjen tehtävien lisäksi älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen tehtävänä on:

a)

osallistua muiden unionin ohjelmien, kuten Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisen ohjelman ja Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmien, työohjelmiin, joissa toteutetaan toimia älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla;

b)

koordinoida unionin testaus-, pilotti- ja käyttöönottoaloitteita älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla, kuten yleiseurooppalaisia 5G-käytäviä verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta varten Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisen ohjelman puitteissa, yhteistyössä komission ja toimivaltaisten asiaankuuluvien rahoituselinten kanssa;

c)

edistää synergioita älykkäiden verkkojen ja palvelujen alalla sellaisten asiaankuuluvien kokeilujen, pilottihankkeiden ja käyttöönottotoimien välillä, jotka ovat saaneet rahoitusta unionilta esimerkiksi Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisen ohjelman tai Digitaalinen Eurooppa- tai InvestEU-ohjelmasta, ja varmistaa kyseisten toimien yhteydessä kerätyn tietämyksen ja taitotiedon tehokas levittäminen ja hyödyntäminen;

d)

kehittää ja koordinoida verkottuneen ja automatisoidun liikkuvuuden yleiseurooppalaisten 5G-käytävien strategisia käyttöönottosuunnitelmia sidosryhmien myötävaikutuksella. Kyseisillä suunnitelmilla annetaan strategista ei-sitovaa ohjausta Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisen ohjelman keston ajan määrittämällä yhteinen visio 5G-pohjaisia ekosysteemejä ja niiden perustana olevia verkko- ja palveluvaatimuksia varten, käyttöönottoa koskevat tavoitteet ja etenemissuunnitelmat sekä mahdolliset yhteistyömallit.

161 artikla

Osakkaat

Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen osakkaita ovat:

a)

unioni, jota edustaa komissio;

b)

Belgian lainsäädännön mukaisesti rekisteröity 6G-IA sen jälkeen, kun se on antanut kirjallisen vahvistuksen päätöksestään liittyä älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyritykseen eikä kirjallinen vahvistus sisällä muita ehtoja sen liittymisestä kuin tässä asetuksessa säädetyt.

162 artikla

Unionin rahoitusosuus

Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen hallinnollisten ja toimintamenojen kattamiseksi myönnettävä unionin rahoitusosuus, ETA-määrärahat mukaan luettuina, on enintään 900 000 000 euroa, josta enintään 18 519 000 euroa voidaan osoittaa hallintomenoihin.

163 artikla

Muiden osakkaiden kuin unionin rahoitusosuudet

1.   Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – rahoitusosuuden, joka on yhteensä vähintään 900 000 000 euroa 3 artiklassa säädettynä ajanjaksona.

2.   Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen muut osakkaat kuin unioni suorittavat – tai huolehtivat siitä, että niiden osakkuus- tai sidosyhteisöt suorittavat – älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen hallinnollisiin kustannuksiin vuotuisen rahoitusosuuden, jonka määrä on vähintään 20 prosenttia kaikista hallintomenoista. Niiden on pyrittävä kasvattamaan osakkuus- tai sidosyhteisöjensä määrää, jotta niiden rahoitusosuus voitaisiin nostaa eli 50 prosenttiin älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen hallintomenoista sen toiminta-aikana, ottaen asianmukaisesti pk-yritysten muodostamat osakkuus- ja sidosyhteisöt.

164 artikla

Täydentävien toimien soveltamisala

Sovellettaessa 11 artiklan 1 kohdan b alakohtaa täydentäviin toimiin voivat kuulua

a)

spin-off-tutkimus- ja -kehittämistoimet;

b)

standardoinnin edistäminen;

c)

kuulemisten edistäminen unionin sääntelyprosesseihin liittyen;

d)

toimet, jotka rahoitetaan Euroopan investointipankin lainoilla ja joita ei rahoiteta unionin avustuksilla;

e)

rahoitusosuudet muiden osakkaiden kuin unionin ja muiden älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen alalla toimivien sidosryhmien ryhmien tai järjestöjen toimiin, joita unioni ei rahoita avustuksin;

f)

ekosysteemin kehittämistoimet, mukaan lukien yhteistyön kehittäminen vertikaalisten toimijoiden kanssa;

g)

tulosten levittäminen maailmanlaajuisesti, jotta tuettavista teknologioista päästäisiin yhteisymmärrykseen tulevien standardien valmistelussa;

h)

kokeilut, demonstraatiot, pilottihankkeet, markkinoille saattaminen ja teknologian varhainen käyttöönotto;

i)

kansainvälinen yhteistyö, jota unioni ei rahoita avustuksin;

j)

toimet, jotka liittyvät muiden yksityisten tai julkisten elinten kuin unionin rahoittamien tutkimus- ja innovointihankkeiden valmisteluun ja niihin osallistumiseen.

165 artikla

Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen elimet

Älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen elimet ovat

a)

hallintoneuvosto;

b)

toimitusjohtaja;

c)

valtioiden edustajien ryhmä;

d)

sidosryhmien edustajien ryhmä.

166 artikla

Hallintoneuvoston kokoonpano

1.   Hallintoneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)

kaksi komission edustajaa unionin puolesta;

b)

viisi 6G-IA:n edustajaa.

2.   Sen estämättä, mitä 42 artiklassa säädetään, yksityisten osakkaiden edustajien on välittömästi ilmoitettava hallintoneuvostolle osallistumisestaan ammattitoimintaan sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka eivät ole sijoittautuneet unioniin, tai sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka eivät ole unioniin sijoittautuneiden oikeushenkilöiden tai yhteisöjen määräysvallassa. Tällöin unionin edustajat voivat päättää pyytää asianomaista osakasta nimeämään toisen edustajan.

167 artikla

Hallintoneuvoston toiminta

6G-IA:lla on 50 prosentin äänioikeus.

168 artikla

Hallintoneuvoston muut tehtävät

Edellä 17 artiklassa lueteltujen tehtävien lisäksi älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen hallintoneuvoston tehtävänä on

a)

hyväksyä strategisia käyttöönottosuunnitelmia ei-sitovana osallistumisena Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliseen ohjelmaan 5G-käytävien osalta ja tarvittaessa muuttaa niitä koko Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisen ohjelman keston ajan;

b)

varmistaa, että unionin kyberturvallisuuslainsäädäntö ja jäsenvaltioiden nykyiset ja tulevat koordinoidut ohjeet otetaan huomioon kaikissa älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen toimissa;

c)

edistää synergioita ja täydentävyyttä Verkkojen Eurooppa -välineen digitaalisen ohjelman sekä liikenne- ja energia-alojen välillä määrittelemällä toiminta-alat ja osallistumalla työohjelmiin sekä edistää synergioita ja täydentävyyttä muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa.

169 artikla

Valtioiden edustajien ryhmä

Sen lisäksi, mitä 20 artiklassa määrätään, edustajien on varmistettava, että he esittävät koordinoidun kannan, joka vastaa kyseisen valtion kaikissa seuraavissa yhteyksissä esittämiä näkemyksiä:

a)

Horisontti Eurooppa -ohjelmaan liittyvät tutkimus- ja innovointiasiat;

b)

strateginen käyttöönottosuunnitelma ja käyttöönottotoimet, jotka liittyvät muihin unionin ohjelmiin, erityisesti sellaiset Verkkojen Eurooppa -välineen digitaaliseen ohjelmaan sekä Digitaalinen Eurooppa- ja InvestEU-ohjelmien toimet, jotka kuuluvat älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen soveltamisalaan.

170 artikla

Turvallisuus

1.   Jos se katsotaan tarpeelliseksi, hallintoneuvosto voi määrätä älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen rahoittaman toimen varmistamaan, että laajamittaisiin kokeiluihin tai pilotointiin käytettävät verkkoelementit ovat turvallisuusarviointien vaatimusten mukaisia. Arvioinneissa on otettava huomioon unionin kyberturvallisuuslainsäädäntö ja -politiikat sekä jäsenvaltioiden nykyiset ja tulevat koordinoidut ohjeet.

2.   Edellä 160 artiklan a alakohdassa tarkoitetun tehtävänsä osalta hallintoneuvosto voi harkintansa mukaan neuvoa, että muut rahoituselimet soveltavat toimiinsa tämän artiklan 1 kohtaa ja 17 artiklan 2 kohdan l alakohtaa soveltuvin osin ja kyseisen unionin rahoitusohjelman perusteena olevan säädöksen niin salliessa.

KOLMAS OSA

LOPPUSÄÄNNÖKSET

171 artikla

Seuranta ja arviointi

1.   Yhteisyritysten toimintaa seurataan jatkuvasti ja tarkastellaan määräajoin niiden varainhoitosääntöjen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri vaikutus, tieteellinen huippuosaaminen ja resurssien mahdollisimman tehokas ja vaikuttava käyttö. Seurannan ja määräaikaisarviointien tulokset otetaan huomioon eurooppalaisten kumppanuuksien seurannassa ja osana Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja tehtävissä yhteisyritysten arvioinneissa, sellaisina kuin ne on määritelty Horisontti Eurooppa -asetuksen 50 ja 52 artiklassa.

2.   Yhteisyritykset huolehtivat toimiensa hallinnoimisen ja toteuttamisen jatkuvasta seurannasta ja raportoinnista sekä rahoitettujen epäsuorien toimien tuotosten, tulosten ja vaikutusten määräaikaisarvioinneista Horisontti Eurooppa -asetuksen 50 artiklan ja liitteen III mukaisesti. Tähän seurantaan ja raportointiin sisältyy

a)

aikasidonnaiset indikaattorit, joiden avulla raportoidaan vuosittain niiden toimien edistymisestä yleisten, erityisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien toisessa osassa vahvistetut yhteisyritysten lisätavoitteet, sekä Horisontti Eurooppa -asetuksen liitteessä V esitettyihin vaikutuspolkuihin verrattuna;

b)

tiedot synergioista yhteisyrityksen toimien sekä kansallisten tai alueellisten aloitteiden ja poliitikkojen kesken osallistujavaltioiden tai valtioiden edustajien ryhmän saamien tietojen pohjalta sekä synergioista muiden unionin ohjelmien ja eurooppalaisten kumppanuuksien kanssa;

c)

tiedot yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden valtavirtaistamisen asteesta, alempien ja korkeampien teknologisen valmiuden tasojen välisestä suhteesta tutkimusyhteistyössä, edistymisestä maiden osallistumisen laajentamisessa, yhteistyöhankkeisiin liittyvien konsortioiden maantieteellisestä kokoonpanosta, kaksivaiheisen ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyn käytöstä, toimenpiteistä, joilla pyritään helpottamaan yhteistyötä eurooppalaisessa tutkimuksessa ja innovoinnissa, arvioinnin tulosten käytöstä ja valitusten määrästä ja tyypeistä, ilmastotoimien valtavirtaistamisen tasosta ja niihin liittyvistä menoista, pk-yritysten osallistumisesta, yksityisen sektorin osallistumisesta, sukupuolten osallistumisesta rahoitettaviin toimiin, arviointipaneeleista, neuvostoista ja neuvoa-antavista ryhmistä, yhteisrahoitusosuuksista, muista unionin rahastoista myönnetystä täydentävästä ja kumulatiivisesta rahoituksesta, avustuksen myöntämiseen kuluvasta ajasta, kansainvälisen yhteistyön tasosta ja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta;

d)

hanketasolla eritellyt menotasot, jotta voidaan tehdä tarkkoja analyyseja, myös tukitoimialoittain;

e)

tiedot rahoitusta vaille jääneiden ehdotusten määrästä, erityisesti ehdotusten lukumäärä ja kunkin ehdotuspyynnön osalta keskimääräinen pistemäärä sekä laatukynnyksen ylittävien ja alittavien ehdotusten osuus;

f)

tiedot määrällisistä ja laadullisista vipuvaikutuksista, myös sitoumuksissa määritetyistä ja tosiasiallisesti toteutetuista rahoitus- ja luontoissuorituksista, näkyvyydestä ja asemoinnista kansainvälisissä yhteyksissä sekä vaikutuksesta riskeihin, joita tutkimukseen ja innovointiin liittyy yksityisen sektorin investointien kannalta;

g)

tiedot toimista uusien tulijoiden, erityisesti pk-yritysten, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden, houkuttelemiseksi ja yhteistyöverkostojen laajentamiseksi.

3.   Yhteisyritysten toimien arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää Horisontti Eurooppa -ohjelman yleisissä väli- ja loppuarvioinneissa ja niihin liittyvässä Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, sen seuraajaa ja muita tutkimuksen ja innovoinnin kannalta merkityksellisiä aloitteita koskevassa päätöksentekoprosessissa, johon viitataan Horisontti Eurooppa -asetuksen 52 artiklassa.

4.   Komissio tekee väliarvioinnin ja loppuarvioinnin kustakin yhteisyrityksestä Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja varten Horisontti Eurooppa -asetuksen 52 artiklassa täsmennetyn mukaisesti. Arvioinneissa on tarkasteltava, miten kukin yhteisyritys täyttää tehtävänsä ja tavoitteensa ja arviointien on katettava kaikki yhteisyrityksen toimet ja arvioitava yhteisyrityksen Euroopan tason lisäarvoa, vaikuttavuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien yhteisyrityksen avoimuus ja läpinäkyvyys, toteutettujen toimien merkityksellisyys sekä toimien johdonmukaisuus ja täydentävyys asiaankuuluvien alueellisten, kansallisten ja unionin politiikkojen kanssa, mukaan lukien synergiat Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien, kuten missioiden, klusterien tai temaattisten tai erityisohjelmien, kanssa. Arvioinneissa on otettava huomioon sidosryhmien näkemykset sekä Euroopan että kansallisella tasolla, ja niihin on tarvittaessa sisällyttävä myös 174 artiklan 3–9 kohdassa tarkoitettujen yhteisyritysten pitkän aikavälin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten vaikutusten arviointi. Arviointeihin on tarvittaessa sisällyttävä myös arvio tehokkaimmasta toimintatavasta tulevia toimia varten sekä kunkin yhteisyrityksen mahdollisen uusimisen merkityksellisyydestä ja johdonmukaisuudesta, kun otetaan huomioon yleiset poliittiset painopisteet ja tutkimuksen ja innovoinnin tukiympäristö, mukaan lukien yhteisyrityksen asemointi suhteessa muihin puiteohjelmasta tuettaviin aloitteisiin, erityisesti eurooppalaisiin kumppanuuksiin tai missioihin. Arvioinneissa on otettava asianmukaisesti huomioon myös hallintoneuvoston 17 artiklan 2 kohdan a1 alakohdan mukaisesti hyväksymä rahoituksen asteittaista lopettamista koskeva suunnitelma.

5.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin päätelmien perusteella komissio voi toimia 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti tai toteuttaa muita asianmukaisia toimenpiteitä.

6.   Komissio voi avoimella menettelyllä valittujen ulkoisten riippumattomien asiantuntijoiden avustamana suorittaa muita arviointeja strategisesti merkittävistä aihealueista tai teemoista tarkastellakseen yhteisyrityksen edistymistä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, kartoittaakseen toimien toteuttamiseen vaikuttavia tekijöitä ja yksilöidäkseen parhaita toimintatapoja. Kyseisiä muita arviointeja suorittaessaan komissio ottaa täysin huomioon yhteisyritykseen kohdistuvat hallinnolliset vaikutukset.

7.   Yhteisyritysten on suoritettava toimiensa määräaikaisarviointeja, joita käytetään niiden väli- ja loppuarviointien perustana osana Horisontti Eurooppa -asetuksen 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja.

8.   Säännölliset tarkastelut ja arvioinnit on otettava huomioon tämän asetuksen 45 artiklassa tarkoitetun yhteisyrityksen purkamisessa tai asteittaisessa lopettamisessa Horisontti Eurooppa -asetuksen liitteen III mukaisesti. Komissio suorittaa yhteisyrityksen loppuarvioinnin Horisontti Eurooppa -ohjelman loppuarvioinnin mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa yhteisyrityksen purkamisen jälkeen mutta viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen 43 artiklassa tarkoitetun purkamismenettelyn aloittamisesta.

9.   Komissio julkaisee ja toimittaa yhteisyritysten arviointien tulokset, mukaan lukien arvioinnin päätelmät ja komission huomautukset, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osana Horisontti Eurooppa -asetuksen 52 artiklassa tarkoitettuja Horisontti Eurooppa -ohjelman arviointeja.

172 artikla

Isäntävaltion tarjoama tuki

Yhteisyrityksen ja sen jäsenvaltion välillä, jossa sen kotipaikka sijaitsee, voidaan tehdä hallinnollinen sopimus erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta kyseisen jäsenvaltion asianomaiselle yhteisyritykselle antamasta tuesta.

173 artikla

Ensi vaiheen toimet

1.   Komissio vastaa globaalin terveyden EDCTP3-yhteisyrityksen ja älykkäät verkot ja palvelut -yhteisyrityksen perustamisesta ja alkuvaiheen toiminnasta siihen asti, kunnes niillä on toiminnallinen valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Komissio toteuttaa kaikki tarpeelliset toimet yhteistyössä muiden osakkaiden ja kyseisten yhteisyritysten toimivaltaisten elinten kanssa.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa

a)

komissio voi nimetä komission virkamiehen väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi hoitamaan toimitusjohtajalle osoitettuja tehtäviä siihen asti, että hallintoneuvoston 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimittämä toimitusjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään;

b)

poiketen siitä, mitä 17 artiklan 2 kohdan h alakohdassa säädetään, väliaikainen toimitusjohtaja käyttää nimittävän viranomaisen toimivaltaa niiden henkilöstön virkojen osalta, jotka on täytettävä ennen kuin toimitusjohtaja ryhtyy hoitamaan tehtäviään 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)

komissio voi väliaikaisesti nimittää tehtäviin rajoitetun määrän virkamiehiään.

3.   Väliaikainen toimitusjohtaja voi antaa luvan hallintoneuvoston hyväksymiin 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisyritysten vuotuisista talousarviomäärärahoista maksettaviin maksuihin ja tehdä sopimuksia, päätöksiä ja hankintasopimuksia, muun muassa henkilöstön palvelukseenottoa koskevia sopimuksia, sen jälkeen, kun kyseisten yhteisyritysten henkilöstötaulukko on hyväksytty.

4.   Väliaikainen toimitusjohtaja määrittää yhteisymmärryksessä uuden toimitusjohtajan kanssa ja hallintoneuvoston hyväksynnän saatuaan ajankohdan, jolloin asianomaisella yhteisyrityksellä katsotaan olevan valmius oman talousarvionsa toteuttamiseen. Kyseisestä päivästä lähtien komissio pidättäytyy tekemästä maksusitoumuksia ja suorittamasta maksuja kyseisen yhteisyrityksen toimien osalta.

174 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan asetukset (EY) N:o 219/2007, (EU) N:o 557/2014, (EU) N:o 558/2014, (EU) N:o 559/2014, (EU) N:o 560/2014, (EU) N:o 561/2014 ja (EU) N:o 642/2014.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten nojalla käynnistettyihin tai jatkettuihin toimiin ja tällaisiin toimiin liittyviin rahoitusvelvoitteisiin sovelletaan edelleen kyseisiä asetuksia niiden päättymiseen saakka.

3.   Euroopan kiertotaloutta ja biopohjaisia ratkaisuja edistävä yhteisyritys on asetuksella (EU) N:o 560/2014 perustetun biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuiden ja hankitun omaisuuden yleisseuraannon saaja sekä sen korvaaja ja seuraaja.

4.   Puhdas ilmailu -yhteisyritys on asetuksella (EU) N:o 558/2014 perustetun Clean Sky 2 -yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuiden ja hankitun omaisuuden yleisseuraannon saaja sekä sen korvaaja ja seuraaja.

5.   Puhdas vety -yhteisyritys on asetuksella (EU) N:o 559/2014 perustetun toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuiden ja hankitun omaisuuden yleisseuraannon saaja sekä sen korvaaja ja seuraaja.

6.   Euroopan rautatiet -yhteisyritys on asetuksella (EU) N:o 642/2014 perustetun Shift2Rail-yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuiden ja hankitun omaisuuden yleisseuraannon saaja sekä sen korvaaja ja seuraaja.

7.   Innovatiivisen terveydenhuollon aloitetta edistävä yhteisyritys on asetuksella (EU) N:o 557/2014 perustetun toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuiden ja hankitun omaisuuden yleisseuraannon saaja sekä sen korvaaja ja seuraaja.

8.   Keskeiset digitaaliteknologiat -yhteisyritys on asetuksella (EU) N:o 561/2014 perustetun ECSEL-yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuiden ja hankitun omaisuuden yleisseuraannon saaja sekä sen korvaaja ja seuraaja.

9.   Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyritys on asetuksella (EY) N:o 219/2007 perustetun SESAR-yhteisyrityksen kaikkien sopimusten, mukaan lukien työsopimukset ja avustussopimukset, vastuiden ja hankitun omaisuuden yleisseuraannon saaja sekä sen korvaaja ja seuraaja.

10.   Tämä asetus ei vaikuta 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten nojalla palvelukseen otetun henkilöstön oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

11.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten nojalla nimitetyt toimitusjohtajat osoitetaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi hoitamaan tässä asetuksessa säädettyjä toimitusjohtajan tehtäviä tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Muut sopimusehdot säilyvät muuttumattomina.

12.   Kunkin yhteisyrityksen hallintoneuvosto hyväksyy ensimmäisessä kokouksessaan luettelon 3–9 kohdassa tarkoitettujen aiempien yhteisyritysten hallintoneuvostojen tekemistä päätöksistä, joita sovelletaan edelleen asianomaiseen, tällä asetuksella perustettuun yhteisyritykseen.

13.   Edellä 171 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin väliarviointeihin on sisällyttävä loppuarviointi tämän artiklan 3–9 kohdassa tarkoitetuista aikaisemmista yhteisyrityksistä.

14.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen asetusten mukaiset määrärahat, jotka ovat jääneet käyttämättä, siirretään vastaavalle tällä asetuksella perustetulle yhteisyritykselle. Näin siirretyt käyttämättömät toimintamäärärahat käytetään ensin rahoitustuen antamiseen Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa käynnistetyille epäsuorille toimille. Jäljelle jääviä toimintamäärärahoja voidaan käyttää tämän asetuksen nojalla käynnistettyihin epäsuoriin toimiin. Jos tällaisia toimintamäärärahoja käytetään tämän asetuksen nojalla käynnistettyihin epäsuoriin toimiin, ne otetaan huomioon unionin asianomaiselle yhteisyritykselle tämän asetuksen nojalla myöntämässä rahoitusosuudessa.

175 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BORRELL FONTELLES


(1)  Lausunto annettu 21. lokakuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 341, 24.8.2021, s. 29.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(6)  Neuvoston päätös (EU) 2021/764, annettu 10 päivänä toukokuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevan erityisohjelman perustamisesta ja päätöksen 2013/743/EU kumoamisesta (EUVL L 167 I, 12.5.2021, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1139, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2017/1004 muuttamisesta (EUVL L 247, 13.7.2021, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(15)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1139, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2018, yhteisistä siviili-ilmailua koskevista säännöistä ja Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2111/2005, (EY) N:o 1008/2008, (EU) N:o 996/2010, (EU) N:o 376/2014 ja direktiivien 2014/30/EU ja 2014/53/EU muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 552/2004, (EY) N:o 216/2008 ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3922/91 kumoamisesta (EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 549/2004, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2004, yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista (EUVL L 96, 31.3.2004, s. 1).

(19)  Neuvoston asetus (EY) N:o 219/2007, annettu 27 päivänä helmikuuta 2007, yhteisyrityksen perustamisesta uuden sukupolven eurooppalaisen ilmaliikenteen hallintajärjestelmän (SESAR) kehittämiseksi (EUVL L 64, 2.3.2007, s. 1).

(20)  Neuvoston päätös 2009/320/EY, annettu 30 päivänä maaliskuuta 2009, eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeeseen (SESAR-hanke) liittyvän ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman (ATM-yleissuunnitelma) vahvistamisesta (EUVL L 95, 9.4.2009, s. 41).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1153, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Verkkojen Eurooppa -välineestä ja asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamisesta (EUVL L 249, 14.7.2021, s. 38).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(24)  Neuvoston asetus (EU) N:o 557/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen innovatiiviset lääkkeet -aloitetta toteuttavan yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 54).

(25)  Neuvoston asetus (EU) N:o 558/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, Clean Sky 2 -yhteisyrityksestä (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 77).

(26)  Neuvoston asetus (EU) N:o 559/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, toisen polttokenno- ja vety-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 108).

(27)  Neuvoston asetus (EU) N:o 560/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 130).

(28)  Neuvoston asetus (EU) N:o 561/2014, annettu 6 päivänä toukokuuta 2014, ECSEL-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 169, 7.6.2014, s. 152).

(29)  Neuvoston asetus (EU) N:o 642/2014, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2014, Shift2Rail-yhteisyrityksen perustamisesta (EUVL L 177, 17.6.2014, s. 9).

(30)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(31)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).

(32)  Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).

(33)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(35)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(36)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(38)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/796, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatievirastosta ja asetuksen (EY) N:o 881/2004 kumoamisesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 1).

(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).

(43)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 409/2013, annettu 3 päivänä toukokuuta 2013, yhteisten hankkeiden määrittelemisestä, hallintorakenteiden perustamisesta ja kannustimien yksilöimisestä Euroopan ilmaliikenteen hallinnan yleissuunnitelman toteuttamisen tueksi (EUVL L 123, 4.5.2013, s. 1).

(44)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).


LIITE I

Puhdas ilmailu -yhteisyrityksen perustajaosakkaat

1.

Aciturri Aeronáutica S.L.U., rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla BU12351), kotipaikka P.I. Bayas, calle Ayuelas, 22, 09200, Miranda de Ebro (Burgos), Espanja;

2.

Aernnova Aerospace SAU, rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla VI6749), kotipaikka Parque Tecnológico de Álava, C/ Leonardo da Vinci num. 13, Miñano (Álava), Espanja;

3.

Airbus SAS, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 383 474 814), kotipaikka 2 Rond-Point Emile Dewoitine, 31707 Blagnac, Ranska;

4.

Centro Italiano Ricerche Aerospaziali SCPA (CIRA), rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 128446), kotipaikka Via Maiorise 1, Capua-Caserta 81043, Italia;

5.

Dassault Aviation SA, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 712042456), kotipaikka 9, Rond-Point des Champs-Elysées Marcel-Dassault, 78008 Paris, Ranska;

6.

Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt e.V. (DLR), rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla VR2780), kotipaikka Linder Höhe, 51147 Köln, Saksa;

7.

Fraunhofer-Gesellschaft zur Förderung der Angewandten Forschung e.V., rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla VR4461), kotipaikka 27C, Hansastrasse, 80686 München, Saksa;

8.

Fokker Technologies Holding BV, rekisteröity Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 50010964), kotipaikka Industrieweg 4, 3351 LB Papendrecht, Alankomaat;

9.

GE Avio S.r.l., rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 1170622CF10898340012), kotipaikka Rivalta di Torino (TO), Via I Maggio no. 99, Italia;

10.

GKN Aerospace, Sweden AB, rekisteröity Ruotsin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 5560290347), kotipaikka Flygmotorvägen 1, SE-461 81 Trollhättan, Ruotsi;

11.

Honeywell International s.r.o., rekisteröity Tšekin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 27617793), kotipaikka V Parku 2325/18, 148 00 Praha 4 – Chodov, Praha, Tšekki;

12.

Industria de Turbo Propulsores S.A.U., rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla BI5062), kotipaikka Parque Tecnológico, Edificio 300, 48170 Zamudio, Espanja;

13.

Leonardo SpA, rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 7031), kotipaikka Piazza Monte Grappa 4, 00195 Roma, Italia;

14.

Liebherr-Aerospace & Transportation SAS, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 552016834), kotipaikka 408 avenue des Etats-Unis, 31016 Toulouse Cedex 2, Ranska;

15.

Lufthansa Technik AG, rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla HRB 56865), kotipaikka Weg beim Jäger 193, 22335 Hamburg, Saksa;

16.

Łukasiewicz Research Network – Institute of Aviation, rekisteröity Puolan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla: 387193275), kotipaikka Al. Krakowska 110/114, 02-256 Warsaw, Poland;

17.

MTU Aero Engines AG, rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla HRB 157206), kotipaikka Dachauer Str. 665, 80995 München, Saksa;

18.

National Institute for Aerospace Research (INCAS), rekisteröity Romanian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla J40649215071991), kotipaikka B-dul Iuliu Maniu no. 220, sect 6, 061126 București, Romania;

19.

Office National d’Etudes et de Recherches Aérospatiales (ONERA), rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 775722879), kotipaikka BP 80100-91123 Palaiseau, Ranska;

20.

Piaggio Aero Industries, rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 903062), kotipaikka Viale Generale Disegna, 1, 17038 Villanova d’Albenga, Savona, Italia;

21.

Pipistrel Vertical Solutions d.o.o., rekisteröity Slovenian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 7254466000), kotipaikka Vipavska cesta 2, SI-5270 Ajdovščina, Slovenia;

22.

Rolls-Royce Deutschland Ltd & Co KG, rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla HRA 2731P), kotipaikka Eschenweg 11, Dahlewitz, 15827 Blankenfelde-Mahlow, Saksa;

23.

Safran, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 562 082 909), kotipaikka 2, Bvd. du General Martial-Valin, 75015 Paris, Ranska;

24.

Stichting Nationaal Lucht- en Ruimtevaartlaboratorium, rekisteröity Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 41150373), kotipaikka Anthony Fokkerweg 2, 1059 CM Amsterdam, Alankomaat;

25.

Thales AVS France SAS, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 612039495), kotipaikka 75–77 Avenue Marcel Dassault, 33700 Mérignac, Ranska;

26.

United Technologies Research Centre Ireland, Ltd, rekisteröity Irlannin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 472601), kotipaikka Fourth Floor, Penrose Business Centre, Penrose Wharf, Cork T23 XN53, Irlanti;

27.

University of Patras, rekisteröity Kreikan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla EL998219694 (ALV)), kotipaikka University Campus, 26504 Rio Achaia, Kreikka.


LIITE II

Euroopan rautatiet -yhteisyrityksen perustajaosakkaat

1.

Administrador de Infraestructuras Ferroviarias (ADIF), Entidad Pública Empresarial, rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla Q2801660H), kotipaikka Calle Sor Ángela de la Cruz, 3, 28020 Madrid, Espanja;

2.

Alstom Transport SA, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 389 191 982), kotipaikka 48, rue Albert Dhalenne, 93482 Saint-Ouen, Ranska;

3.

ANGELRAIL, MER MEC SpA -yrityksen johtama konsortio, rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 05033050963), kotipaikka Monopoli (BA) 70043 Via Oberdan, 70 Italia;

4.

AŽD Praha s.r.o., rekisteröity Tšekin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 48029483), kotipaikka Žirovnická 3146/2, Záběhlice, 106 00, Praha 10, Tšekki;

5.

Construcciones y Auxiliar de Ferrocarriles, SA (CAF), rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumero: Volume 983, Folio 144, Sheet number SS-329, entry 239a), kotipaikka calle José Miguel Iturrioz n° 26, 20200, Beasain (Gipuzkoa), Espanja;

6.

Asociación Centro Tecnológico CEIT, rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumero: 28/1986 Baskimaan aluehallituksen yhdistysrekisteri), kotipaikka Paseo Manuel Lardizabal, n° 15. Donostia-San Sebastián, Espanja;

7.

České dráhy, a.s., rekisteröity Tšekin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 70994226 Prahan kaupunginoikeuden kaupparekisteriin, jakso B, 8039), kotipaikka Prague 1, Nábřeží L. Svobody 1222, 110 15, Tšekki;

8.

Deutsche Bahn AG, Saksa;

9.

Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt e.V. (DLR), rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla VR 2780, Amtsgericht Bonn), kotipaikka Linder Höhe, 51147 Köln, Saksa;

10.

European Smart Green Rail Joint Venture (eSGR JV), jota edustaa Centro de Estudios de Materiales y Control de Obra S.A (CEMOSA), rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla A-29021334), kotipaikka Benaque 9, 29004 Málaga, Espanja;

11.

Faiveley Transport SAS, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 323 288 563 RCS Nanterre), kotipaikka 3, rue du 19 mars 1962, 92230 Gennevilliers, Ranska;

12.

Ferrovie dello Stato Italiane SpA (FSI), rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla R.E.A. 962805), kotipaikka piazza della Croce Rossa 1 – 00161 Roma, Italia;

13.

Hitachi Rail STS SpA, rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla R.E.A. GE421689), kotipaikka Genova, Italia;

14.

INDRA SISTEMAS S.A & PATENTES TALGO S.L.U.

INDRA SISTEMAS SA, rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla A-28599033), kotipaikka Avenida de Bruselas n° 35, 28108 Alcobendas, Madrid, Espanja

PATENTES TALGO S.L.U., rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla B-84528553), kotipaikka Paseo del tren Talgo, n° 2, 28290 Las Rozas de Madrid, Madrid, Espanja;

15.

Jernbanedirektorate (Norwegian Rail Directorate), Oslo, Norja;

16.

Knorr-Bremse Systems für Schienenfahrzeuge GmbH, rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla HRB91181), kotipaikka Moosacher Str. 80, 80809 München, Saksa;

17.

Österreichische Bundesbahnen-Holding Aktiengesellschaft (ÖBB-Holding AG), rekisteröity Itävallan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla FN 247642f), kotipaikka Am Hauptbahnhof 2, 1100 Wien, Itävalta;

18.

Polskie Koleje Państwowe Spółka Akcyjna (PKP), rekisteröity Puolan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 0000019193), kotipaikka Al. Jerozolimskie 142A, 02–305 Warszawa, Puola;

19.

ProRail B.V. & NS Groep NV.

ProRail B.V., rekisteröity Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 30124359), kotipaikka (PIC-nr.: 998208668), Alankomaat

NS Groep NV, rekisteröity Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 30124358), kotipaikka Utrecht (PIC-koodi: 892354217), Alankomaat;

20.

Siemens Mobility GmbH, rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla HRB 237219), kotipaikka Otto-Hahn-Ring 6, München, Saksa;

21.

Société nationale SNCF, société anonyme, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 552 049 447), kotipaikka 2 Place aux Étoiles, 93200 Saint-Denis, Ranska;

22.

Strukton Rail Nederland B.V., rekisteröity Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 30139439 Utrechtin kauppakamari), Alankomaat;

23.

THALES SIX GTS France SAS, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 383 470 937), kotipaikka 4 Avenue des Louvresses – 92230 Gennevilliers, Ranska;

24.

Trafikverket, julkinen laitos, rekisteröity Ruotsin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 202100-6297), kotipaikka 781 89 Borlänge, Ruotsi;

25.

voestalpine Railway Systems GmbH, rekisteröity Itävallan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla FN 126714w), kotipaikka Kerpelystrasse 199, 8700 Leoben, Itävalta.


LIITE III

Yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallinnan kolmannen tutkimushankkeen yhteisyrityksen perustajaosakkaat

1.

Aeroporti di Roma SpA, Italian oikeuden mukaan perustettu yhtiö, jota hallinnoi ja koordinoi Atlantia SpA, (verotunniste ja Rooman liike- ja kaupparekisterin rekisterinumero 13032990155), kotipaikka Via Pier Paolo Racchetti 1, Fiumicino (Rome), Italia;

2.

AENA Sociedad Mercantil Estatal, Sociedad Anónima (AENA S.M.E.S.A), rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumero, c.i.f. verotunniste A-86212420), kotipaikka Calle Peonías 12, 28042, Madrid, Spain. Puhelinnumero +34 913 211 000;

3.

AEROPORTS DE PARIS, société anonyme, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 552 016 628 RCS Bobigny), kotipaikka 1 rue de France 93290 Tremblay-en-France, Ranska;

4.

Société Air France SA, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (numerolla 420 495 178), kotipaikka RCS Bobigny, 45 rue de Paris, 95747 Roissy-CDG, Ranska, FR 61 420 495 178;

5.

Air Navigation Services of the Czech Republic (ANS CR), Tšekin lainsäädännön mukaisesti perustettu valtionyhtiö, kotipaikka Navigační 787, 252 61 Jeneč, Tšekki (yhtiön tunnistenumero 497 10 371, alv-numero CZ699004742), rekisteröity Prahan kaupunginoikeuden kaupparekisteriin, jakso A, 10771;

6.

Airbus SAS, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 383 474 814 R.C.S. Toulouse), kotipaikka 2 Rond Point Émile Dewoitine, 31700 Blagnac, Ranska;

7.

Airtel ATN Limited, rekisteröity Irlannin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 287698), kotipaikka 2 Harbour Square, Crofton Road, Dun Laoghaire, County Dublin, A96 D6RO, Irlanti;

8.

Alliance for New Mobility Europe (AME), voittoa tavoittelematon yhteisö (”Association sans but lucratif/ Vereniging zonder winstoogmerk”), rekisteröity Belgian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 0774.408.606), kotipaikka rue de la Loi 227, 1000 Bruxelles, Belgia;

9.

Athens International Airport S.A, reksiteröity Kreikan lainsäädännön mukaisesti (virallinen rekisteröinti: yleinen sähköinen kaupparekisteri G.E.MI. -numerolla 2229601000), kotipaikka Spata Attica, 19019, Kreikka;

10.

Austro Control Österreichische Gesellschaft für Zivilluftfahrt mit beschränkter Haftung, (ACG), rekisteröity Itävallan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 71000m), kotipaikka Wagramer Strasse 19, A-1220 Wien, Itävalta;

11.

Brussels Airport Company NV/SA, Belgian lainsäädännön mukaisesti perustettu ja toimiva osakeyhtiö (rekisteröity Crossroads Bank of Enterprises -tietokannassa numerolla 0890.082.292), kotipaikka Auguste Reyerslaan 80, 1030 Brussel, Belgia;

12.

Boeing Aerospace Spain, SL, rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (ALV-numero B-83053835), kotipaikka Avenida Sur del Aeropuerto de Barajas 38, Madrid, 28042, Espanja;

13.

Air traffic services authority (BULATSA), valtionyhtiö, rekisteröity Bulgarian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 000697179), kotipaikka 1 Brussels blvd, 1540 Sofia, Bulgaria;

14.

Centro Italiano Ricerche Aerospaziali C.I.R.A. SCpA, rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla CE-128446), kotipaikka Via Maiorise snc – 81043 Capua (CE), Italia;

15.

Croatia Control Ltd, (CCL), rekisteröity Kroatian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 080328617), kotipaikka Rudolfa Fizira 2, Velika Gorica, Kroatia;

16.

Deutsche Lufthansa AG; rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti Kölnin aluetuomioistuimessa numerolla HRB 2168), kotipaikka Venloer Str. 151–153, D-50672 Cologne, Saksa, DE 122 652 565;

17.

Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt e.V. (DLR), rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla VR 2780, Amtsgericht Bonn), kotipaikka Linder Höhe, 51147 Köln, Saksa;

18.

DFS Deutsche Flugsicherung GmbH, rekisteröity yksityisoikeuden nojalla (rekisterinumerolla HRB 34977), kotipaikka Langen (Hessen), Saksa;

19.

Ranskan valtio – Ministère de la Transition écologique, DGAC (Direction générale de l’aviation civile), DSNA (Direction des services de la navigation aérienne), rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla SIREN 120 064 019 00074), kotipaikka 50 Rue Henry Farman 75 720 Paris Cedex 15, Ranska;

20.

Drone Alliance Europe, voittoa tavoittelematon yhteisö (”Association sans but lucratif / Vereniging zonder winstoogmerk”), rekisteröity Belgian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 0693.860.794), kotipaikka rue Breydel 34–36, 1040 Bruxelles, Belgia;

21.

Droniq GmbH, rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla HRB 115576), kotipaikka Ginnheimer Stadtweg 88, 60431 Frankfurt am Main, Saksa;

22.

easyJet Europe Airline GmbH, rekisteröity Itävallan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla FN 452433 v), kotipaikka Wagramer Strasse 19, IZD Tower, 11. Stock, 1220 Vienna, Itävalta;

23.

Ecole Nationale de l’Aviation Civile (ENAC), rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 193 112 562 00015), kotipaikka 7 avenue Edouard Belin, CS 54005 – 31055 TOULOUSE cedex 4, Ranska;

24.

ENTIDAD PUBLICA EMPRESARIAL ENAIRE, julkinen liikelaitos, rekisteröity 29. kesäkuuta 1990 annetun lain 4/1990 ja 15. lokakuuta annetun lain 18/2014 mukaisesti (ALV-numero Q2822001J), kotipaikka Parque Empresarial las Mercedes, Edificio n°2 Avda. de Aragón, 330, 28022 Madrid, Espanja;

25.

ENAV SpA, osakeyhtiö, rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla R.E.A. 965162), kotipaikka Via Salaria, 716 – 00138, Roma, Italia;

26.

Flughafen München GmbH, rekisteröity Saksan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla HRB 5448, Münchenin paikallinen tuomioistuin), kotipaikka Nordallee 25, 85356 Munich-Airport, Saksa;

27.

Frequentis AG, rekisteröity Itävallan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla FN 72115 b), kotipaikka Innovationsstraße 1, 1100 Wien, Itävalta;

28.

Honeywell International s.r.o., rekisteröity Tšekin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 276 17 793), kotipaikka V Parku 2325/16, 148 00 Praha 4, Tšekki;

29.

HungaroControl Hungarian Air Navigation Services Private Limited Company, rekisteröity Unkarin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 01-10-045570), kotipaikka Igló utca 33–35, 1185 Budapest, Unkari;

30.

Indra Sistemas, SA, rekisteröity Espanjan lainsäädännön mukaisesti (verotunniste A-28599033) Madridin kaupparekisteriin (Volume 5465 general, 4554 of section 3 of the Corporate Ledger, Folio 80, Sheet number43677, 1st entry), kotipaikka Avenida de Bruselas, NUM 35, 28108 Alcobendas – Madrid, Espanja;

31.

Irish Aviation Authority (IAA), rekisteröity Irlannin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 211082), kotipaikka The Times Building, 11–12 D’Olier Street, Dublin 2, Irlanti;

32.

Københavns Lufthavne A/S, rekisteröity Tanskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla CVR 14707204), kotipaikka Lufthavnsboulevarden 6, 2770 Kastrup, Tanska;

33.

L’OFFICE NATIONAL D’ÉTUDES ET DE RECHERCHES AÉROSPATIALES (ONERA), Ranskan valtion julkinen laitos (Établissement public à caractère industriel et commercial), rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti Évryn kauppa- ja yritysrekisteriin (numerolla 775 722 879), päätoimipaikka BP 80100 – FR-91123 Palaiseau Cedex – Ranska;

34.

Leonardo Società per azioni (lyhytnimi: Leonardo SpA) – rekisteröity Italian lainsäädännön mukaisesti (verotunnus ja rekisterinumero: 00401990585), kotipaikka Piazza Monte Grappa n. 4, 00195 Roma, Italia;

35.

Letiště Praha, a. s. (”Prague Airport”), osakeyhtiö, rekisteröity Tšekin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 28244532), kotipaikka K Letišti 6/1019, Prague 6, Tšekki;

36.

Luftfartsverket (LFV), rekisteröity Ruotsin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 202195–0795), kotipaikka Hospitalsgatan 30, S-601 79 Norrköping, Ruotsi;

37.

Luchtverkeersleiding Nederland (LVNL), Alankomaiden ilmailulailla perustettu julkinen laitos, rekisteröity Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 34367959), kotipaikka Stationsplein ZuidWest 1001, 1117 CV Schiphol, Alankomaat;

38.

NAVEGAÇÃO AÉREA DE PORTUGAL – NAV Portugal E.P.E, rekisteröity Portugalin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 504448064), kotipaikka Rua D, Edifício 121, Aeroporto de Lisboa, 1700-008 Lisboa, Portugali;

39.

NAVIAIR, rekisteröity Tanskan lainsäädännön ja muun muassa 26. toukokuuta 2010 annetun Naviair-lain mukaisesti (rekisterinumerolla 26059763), kotipaikka Naviair Allé 1, 2770 Kastrup, Tanska;

40.

Stichting Nationaal Lucht- en Ruimtevaartlaboratorium (NLR), rekisteröity Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti kauppakamarin rekisteriin (rekisterinumerolla 41150373), kotipaikka Anthony Fokkerweg 2, 1059 CM Amsterdam, Alankomaat;

41.

Pipistrel Vertical Solutions d.o.o., rekisteröity Slovenian lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 7254466000), kotipaikka Ajdovščina, Slovenia;

42.

Polish Air Navigation Services Agency PANSA, Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta 8. joulukuuta 2006 annetun lain mukaan perustettu valtion laitos, rekisteröity kansalliseen kaupparekisteriin (numerolla 140886771, verotunniste 5222838321), kotipaikka Wieżowa 8 street, 02-147 Warszawa, Puola;

43.

Régie autonome ”Romanian Air Traffic Services Administration” – ROMATSA, valtion laitos, rekisteröity Romanian kaupparekisteriin numerolla J40/1012/1991, verotunniste RO1589932), kotipaikka 10, Ion Ionescu de la Brad Blvd., 013813, Bucharest, Romania;

44.

Ryanair Holdings plc, rekisteröity Irlannin lainsäädännön mukaisesti (numerolla 249885), kotipaikka Ryanair Dublin Office, Airside Business Park, Swords, County Dublin, Irlanti;

45.

Saab AB (publ), rekisteröity Ruotsin lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 556036-0793), kotipaikka 581 88 Linköping, Ruotsi;

46.

SAFRAN, rekisteröity Ranskan lainsäädännön mukaisesti (rekisterinumerolla 562 082 909 R.C.S. Paris), kotipaikka Paris, Ranska;