(1)

Syprodiniilin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II.

(2)

Syprodiniili-tehoainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen käyttöä pensasmustikoihin, karpaloihin, herukoihin ja karviaisiin koskevan hyväksymismenettelyn yhteydessä tehtiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 6 artiklan 1 kohdan mukainen hakemus voimassa olevien jäämien enimmäismäärien muuttamiseksi.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 396/2005 8 artiklan mukaisesti asianomainen jäsenvaltio arvioi hakemuksen, ja arviointiraportti toimitettiin komissiolle.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, arvioi hakemuksen ja arviointiraportin ja tarkasteli etenkin kuluttajille ja tarpeen mukaan eläimille aiheutuvia riskejä ja antoi perustellun lausunnon ehdotetuista jäämien enimmäismääristä (2). Se toimitti lausunnon hakijalle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkisti sen.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, että kaikki toimitettavia tietoja koskevat vaatimukset täyttyivät ja että hakijan pyytämä muutos jäämien enimmäismääriin oli kuluttajien turvallisuuden kannalta hyväksyttävä 27 erityiselle kuluttajaryhmälle Euroopassa tehdyn kuluttajien altistumisen arvioinnin perusteella. Elintarviketurvallisuusviranomainen otti huomioon aineen toksikologisia ominaisuuksia koskevat uusimmat tiedot. Kaikkien kyseistä ainetta mahdollisesti sisältävien elintarvikkeiden kulutuksesta johtuva elinikäinen altistuminen aineelle osoitti, ettei hyväksyttävä päiväsaanti ole vaarassa ylittyä. Lisäksi elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, ettei akuutin altistumisen viiteannosta ole tarpeen vahvistaa, koska tehoaineen välitön toksisuusprofiiili on alhainen.

(6)

Elintarviketurvallisuusviranomaisen perustellun lausunnon pohjalta ja tarkasteltavana olevan asian kannalta merkitykselliset tekijät huomioon ottaen ehdotettu muutos jäämien enimmäismääriin on asetuksen (EY) N:o 396/2005 14 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukainen.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 18 päivänä helmikuuta 2021 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan kalsiumpiin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille vastaanotettuaan valituksen, jonka oli 4 päivänä tammikuuta 2021 tehnyt Euroalliages, jäljempänä ’valituksen tekijä’. Valitus tehtiin perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti kalsiumpiitä valmistavan unionin tuotannonalan puolesta. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti komissio kirjaa polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan tuonnin ennakkoilmoituskaudella, paitsi jos sillä on 5 artiklassa tarkoitettu riittävä näyttö siitä, että 10 artiklan 4 kohdan c tai d alakohdan vaatimukset eivät täyty.

(4)

Tarkasteltavana olevassa tapauksessa valituksen tekijä ei pyytänyt kirjaamista ja komissio totesi, että d alakohdan edellytykset eivät täyttyneet, koska tuonti ei ollut kasvanut tutkimusajanjakson jälkeen huomattavasti lisää siitä tuonnin tasosta, joka aiheutti vahinkoa tutkimusajanjaksolla. Eurostatin tietojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni 86 prosenttia tutkimuksen vireillepanoa seuranneiden neljän ensimmäisen kuukauden aikana (maaliskuusta kesäkuuhun 2021) verrattuna samoihin kuukausiin tutkimusajanjaksolla. Kuukausitasolla Kiinasta keskimäärin tuleva tuonti tutkimuksen vireillepanoa seuranneiden neljän ensimmäisen kuukauden aikana väheni 74 prosenttia verrattuna keskimääräiseen kuukausittaiseen tuontiin tutkimusajanjakson aikana. Tämän vuoksi komissio ei kirjannut tuontia ennakkoilmoituskaudelta.

(5)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijälle, tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(7)

Tutkimuksen tässä vaiheessa ei pyydetty kuulemisten järjestämistä.

(8)

Komissio sai Euroferiltä ja Saksan teräsalan järjestöltä (Wirtschaftsvereinigung Stahl) tutkimuksen vireillepanoa koskevia huomautuksia, joissa pyydettiin tutkimuksen lopettamista.

(9)

Eurofer väitti, että tärkein syy unionin tuotannonalan heikkoon tulokseen oli teräksentuotannon laskusuhdanne eikä Kiinasta tuleva tuonti, minkä vuoksi valituksessa ei osoitettu syy-yhteyttä Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan tilanteen välillä. Eurofer väitti myös, että valituksen tekijä ei esittänyt mitään tietoja siitä, missä määrin kalsiumpiin tuottajat voivat tuottaa muita rautaseoksia samoilla laitteilla. Eurofer väitti myös, että valituksen tekijä ei analysoinut asianmukaisesti polkumyyntituonnin lisäksi muita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet johtaa kalsiumpiin tuotannonalan tilanteeseen unionissa, kuten koronaviruspandemia ja yhteys teräksen ylikapasiteettiin. Lisäksi Eurofer totesi, että väitettyä Kiinasta tulevan tuonnin lisääntymistä ei voitu todeta CN-koodiin 7202 99 80 kuuluvien tuotteiden tuontitietojen perusteella (Eurostat/COMEXT). Näiden tietojen mukaan Kiinasta tulevan tuonnin lisääntyminen ei ollut näkyvää tutkimusajanjaksolla, kun taas Brasiliasta tuleva tuonti lisääntyi voimakkaammin. Eurofer ja Saksan teräsalan järjestö väittivät, että kannattavuuden väheneminen on looginen seuraus pahimmasta talouskriisistä yli kymmeneen vuoteen. Euroferin mukaan valituksen tekijän heikkoon tulokseen johti pikemminkin yleinen taloudellinen tilanne kuin tuonti. Varsinkin kustannusten osalta Eurofer toi esiin, että toisin kuin valituksen tekijä väitti, energiakustannukset alenivat tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi ne eivät ole voineet vaikuttaa kustannusten nousuun. Euroferin mukaan myöskään kiinteät kustannukset eivät ole kasvaneet teräksen pienemmän kysynnän vuoksi. Saksan teräsalan järjestö lisäsi, että on myös otettava huomioon, että Kiinan seosaineiden tuottajilla on huomattavia suhteellisia kustannusetuja seosten tuotannossa alempien energia- ja työvoimakustannusten ja omien raaka-ainelähteiden vuoksi. Kaikki tämä osoitti väitetysti, että kannattavuuden heikkeneminen ei johtunut Kiinasta tulevasta tuonnista vaan oli looginen seuraus yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja koronaviruspandemiasta.

(10)

Valituksessa hinnan alittavuus määritettiin tiettyjen liiketoimien perusteella, jotka olivat valituksen tekijän käytettävissä olevia parhaita tietoja tuossa vaiheessa. Eurofer arvosteli tätä menetelmää ja huomautti, että hinnan alittavuudessa olisi otettava huomioon, tapahtuiko myynti irtotavarana vai seosainelankana.

(11)

Komission analyysi vahvisti, että mikään mainituista tekijöistä – olivatpa ne asiasisällöltään oikein tai eivät – ei ollut riittävä kyseenalaistamaan päätelmää, jonka mukaan valitukseen sisältyi riittävä näyttö, joka viittasi siihen, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti unioniin tapahtui polkumyyntihinnoilla ja vaikutti aiheuttavan merkittävää vahinkoa unionin tuottajille. Nämä seikat on vahvistettu valituksen tekijän tuolloin käytettävissä olleen parhaan näytön perusteella, ja ne olivat riittävän edustavia ja luotettavia. Euroferin ja Saksan teräsalan järjestön esittämiä väitteitä tutkittiin tarkemmin tutkimuksen aikana ja niitä käsitellään jäljempänä.

(12)

Edellä esitetyn perusteella komissio vahvisti, että valituksen tekijä toimitti riittävästi näyttöä polkumyynnistä, vahingosta ja syy-yhteydestä ja täytti näin perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan vaatimukset.

(13)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa tiettyihin asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(14)

Komissio totesi vireillepanoilmoituksessa, että se toimittaa kyselylomakkeet kahdelle ainoalle tiedossa olevalle unionin tuottajalle, jotka ovat OFZ, a.s. ja Ferropem. Komissio kehotti kuitenkin mahdollisia muita unionin tuottajia ilmoittautumaan komissiolle ja pyytämään kyselylomaketta seitsemän päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta.

(15)

Komissiolle ei ilmoittautunut muita unionin tuottajia. Edellä mainittujen kahden unionin tuottajan katsotaan siis muodostavan 100 prosenttia unionin tuotannonalasta.

(16)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(17)

Neljä etuyhteydetöntä tuojaa (Affival SAS., Coftech GmbH, Sider Trading SpA, SKW Stahl-Metallurgie GmbH) toimitti pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Komissio kehotti kyseisiä neljää yritystä täyttämään tuojille tarkoitetun kyselylomakkeen.

(18)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia vientiä harjoittavia tuottajia Kiinassa toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(19)

Kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottaja toimitti pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(20)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(21)

Valituksen tekijä toimitti valituksessa riittävää näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Kiinassa. Kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, tutkimus kattaa tällaiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät, jotta voidaan määrittää, sovelletaanko perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä Kiinaan. Tästä syystä komissio lähetti asiaa koskevan täydentävän kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille.

(22)

Unionin tuottajille, etuyhteydettömille tuojille, käyttäjille ja vientiä harjoittaville tuottajille tarkoitetut kyselylomakkeet asetettiin saataville verkossa (3) vireillepanopäivänä.

(23)

Komissio sai kyselyvastaukset kahdelta unionin tuottajalta, kahdelta unionin tuojalta (Affival ja Coftech), kahdelta käyttäjältä (AFV Acciaierie Beltrame SpA ja Filo d.o.o.) sekä yhteistyössä toimineilta kolmelta vientiä harjoittavalta tuottajalta (Ningxia Ketong New Material Technology Co., Ltd., Ningxia Shun Tai Smelting Co., Ltd ja siihen etuyhteydessä oleva kauppias Overseas Metallurgy Co., Ltd sekä Shaanxi Shenghua Metallurgy-Chemical Co., Ltd.).

(24)

Komissio hankki ja ristiintarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Koronaviruspandemian puhkeamisen ja sen johdosta toteutettujen toimenpiteiden vuoksi (ks. asiaa koskeva ilmoitus (4)), komissio ei kyennyt tekemään tarkastuskäyntejä yhteistyössä toimineiden yritysten toimitiloihin. Sen sijaan komissio ristiintarkasti videoneuvottelun välityksellä seuraavien yritysten toimittamat tiedot:

—

OFZ, a.s., Istebné, Slovakia

—

Ferropem, Chambéry, Ranska

—

Affival SAS, Solesmes, Ranska

—

Ningxia Ketong New Material Technology Co., Ltd., jäljempänä ’Ketong’

—

Ningxia Shun Tai Smelting Co., Ltd ja siihen etuyhteydessä oleva kauppias Overseas Metallurgy Co., Ltd., jäljempänä ’Shun Tai’

—

Shaanxi Shenghua Metallurgy-Chemical Co., Ltd., jäljempänä ’Shenghua’

(25)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2017 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(26)

Tarkasteltavana oleva tuote on Kiinasta peräisin oleva seos tai kemiallinen yhdiste, joka sisältää vähintään 16 painoprosenttia kalsiumia, vähintään 45 painoprosenttia piitä, alle 14 painoprosenttia rautaa ja enintään 10 painoprosenttia mitä tahansa muuta ainetta, myös pakkaamattomana, säkkeihin tai terästynnyreihin pakattuna, teräslevyissä (tai seosainelangoissa) tai muussa muodossa, ja joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7202 99 80 ja ex 2850 00 60 (Taric-koodit 7202998030 ja 2850006091), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Siitä käytetään yleisesti nimitystä kalsiumpii (CaSi).

(27)

Kalsiumpiitä käytetään erikoismetalliseosten valmistuksessa. Kalsiumpiiseoksia käytetään hapen poistoon ja rikin poistoon jaloteräksen valmistuksessa.

(28)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(29)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(30)

Komissiolle ei toimitettu tuotteen määritelmää koskevia väitteitä.

(31)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(32)

Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tietoja kalsiumpiin valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tarvittavat tiedot.

(33)

Saadakseen tiedot, joita se pitää tarpeellisina tutkimukselleen väitettyjen merkittävien vääristymien osalta, komissio lähetti kyselylomakkeen Kiinan viranomaisille. Lisäksi komissio pyysi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet tietopyyntöön. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(34)

Komissio yksilöi vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa Brasilian mahdolliseksi edustavaksi maaksi vääristymättömiin hintoihin tai vertailuarvoihin perustuvan normaaliarvon määrittämistä varten perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti.

(35)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 7 päivänä toukokuuta 2021 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita kalsiumpiin tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi Brasilian ja Argentiinan mahdollisiksi edustaviksi maiksi. Komissio sai huomautuksia valituksen tekijältä ja vientiä harjoittavilta tuottajilta Ketong ja Shenghua. Näitä huomautuksia analysoidaan 93–119 kappaleessa.

(36)

Komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille 14 päivänä kesäkuuta 2021 päivätyllä muistiolla, jäljempänä ’toinen muistio’, niistä lähteistä, joita se aikoi käyttää normaaliarvon määrittämiseen valittuaan Brasilian edustavaksi maaksi. Se myös ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa vahvistaa myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton edustavassa maassa toimivan yrityksen Rima Industrial SA, jäljempänä ’Rima Industrial’, käytettävissä olevien tietojen perusteella. Toisessa muistiossa käsiteltiin myös ensimmäisestä muistiosta saatuja huomautuksia. Komissio sai toista muistiota koskevia huomautuksia valituksen tekijältä ja vientiä harjoittavilta tuottajilta Ketong ja Shenghua. Näitä huomautuksia analysoidaan 122–136 kappaleessa.

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(38)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan kuitenkin ”jos […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(39)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista ottaen huomioon saatavilla oleva näyttö sekä Kiinan viranomaisten ja vientiä harjoittavien tuottajien kieltäytyminen yhteistyöstä (ks. 33 kappale).

(40)

Kiinasta peräisin olevaa ferropiitä – jonka tuottajat kuuluvat rautaseosten sektorille kuten kalsiumpiin tuottajatkin – koskevassa hiljattaisessa tutkimuksessa (5) komissio totesi, että kyseisellä sektorilla esiintyy perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä vääristymiä. Komissio päätteli kyseisessä tutkimuksessa käytettävissä olevan näytön perusteella, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen oli asianmukaista.

(41)

Kyseisessä tutkimuksessa komissio totesi, että valtio puuttuu Kiinassa merkittävästi yritysten toimintaan, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (6). Komissio päätteli erityisesti, että ferropiin sektorilla Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (7), minkä lisäksi Kiinan viranomaiset kykenevät myös puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla (8). Komissio totesi vielä, että valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja osoitetaan sektoreille, jotka Kiinan viranomaiset ovat nimenneet strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (9). Lisäksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa (10). Samalla tavalla komissio totesi ferropiisektorin palkkakustannuksissa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (11) sekä rahoitusmarkkinoilla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaisia vääristymiä (12), jotka liittyvät etenkin yritystoimijoiden pääoman saantiin Kiinassa. Käytettyjen tuotantopanosten ja tuotantoprosessin samankaltaisuuden vuoksi nämä päätelmät pätevät suureksi osaksi myös kalsiumpiisektoriin, joka myös on osa rautaseosten sektoria.

(42)

Kuten Kiinan ferropiisektoria koskevassa tutkimuksessa komissio tarkasteli tässäkin tutkimuksessa, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetun merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan lukien valitukseen sisältyvä näyttö sekä julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan maaraporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tutkimuksen kohteena oleva tuote mukaan luettuna. Komissio täydensi tätä näyttöä ja teki omia tutkimuksia eri kriteereistä, jotka ovat merkityksellisiä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa, kuten myös sen aiemmissa tutkimuksissa todettiin.

(43)

Tässä tapauksessa valituksessa viitattiin maaraporttiin, etenkin energiasektorilla ja tietyissä tuotantopanoksissa (mineraaleissa) esiintyviin vääristymiin. Valituksen tekijä toimitti myös selvityksen valtiosta johtuvista markkinavääristymistä Kiinan rautaseosten ja piin tuotannonalalla. Selvityksessä osoitettiin, että valtio ohjaa Kiinan rautaseosten tuotannonalaa voimakkaasti ja puuttuu sen toimintaan harkinnanvaraisesti, sekä todettiin, että alan kiinalaiset yritykset toimivat vääristyneessä markkinaympäristössä, jossa kilpailuvoimat eivät saa määrätä kotimarkkinoiden rakennetta eivätkä mukauttaa niitä maailmanmarkkinoihin. Selvitys sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Yksikään asianomainen osapuoli ei esittänyt huomautuksia tästä selvityksestä, Kiinan viranomaiset ja vientiä harjoittavat tuottajat mukaan luettuina. Valituksessa viitattiin myös teollisuuden raaka-aineita koskevaan OECD:n vientirajoitusluetteloon.

(44)

Kalsiumpiin sektorilla Kiinan viranomaisilla on tietynasteinen omistusosuus ja määräysvalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tutkimuksessa vahvistettiin, että yksi yhteistyössä toimineista vientiä harjoittavista tuottajista, Shenghua, on 65-prosenttisesti Shaanxi Metallurgical & Mining Group Co. omistuksessa, joka puolestaan on valtion omistuksessa olevan Shaanxi Non-ferrous Metals Holding Group Co:n tytäryhtiö (13). Yritys myöntää olevansa valtion omistaman yrityksen vaikutuksen alainen ja saavansa etua valtion vahvasta tuesta (14). Kaksi muuta yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa vaikuttaa olevan yksityisomistuksessa, mutta toisella niistä (Ningxia Shun Tai Smelting) vaikuttaa myös olevan läheiset suhteet paikallisviranomaisiin: yritys sijaitsee Zhongwein teollisuuspuistossa, joka myöntää sinne sijoittuneille yrityksille monenlaista etuuskohtelua, kuten alennettuja veroja tai sähkön hintoja (15). Teollisuuspuiston verkkosivuston mukaan Ningxia Shuntai Smelting -yrityksen hanke, jossa käytetään piikalsiumseosteista valokaariuunia ja hukkalämmöstä saatua lämmöntuotantoa, on Zhongwein kunnallisviranomaisten keskeinen investointihanke.

(45)

Koska muut tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kiinalaiset viejät eivät toimineet yhteistyössä, yksityisessä ja valtion omistuksessa olevien kalsiumpiin tuottajien tarkkaa suhdetta ei voitu määrittää tarkemmin.

(46)

Lisäksi tutkimuksessa vahvistettiin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti, että sähkösektorilla Kiinan viranomaisilla on huomattava omistusosuus, ja sähkö on tärkein tuotannontekijä kalsiumpiin valmistuksessa. Kuten komissio totesi maaraportissa, Kiinan sähkömarkkinoille on ominaista valtion omistamien yritysten tiivis osallistuminen toimitusketjun eri vaiheisiin, ja noin 50 prosenttia tuotantokapasiteetista oli valtion omistuksessa vuonna 2017 ja koko siirtoverkko on kahden valtion yrityksen omistuksessa (16).

(47)

Mitä tulee siihen, että Kiinan viranomaiset kykenevät puuttumaan hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on läsnä yrityksissä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla, komissio totesi tutkimuksen aikana, että Kiinan kommunistisen puolueen ja ainakin yhden tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta valmistavan yrityksen välillä on henkilökohtaisia yhteyksiä. Shenghuan toimitusjohtaja, joka omistaa 35 prosenttia yrityksen osakkeista, toimii samalla puolueen sihteerinä (17).

(48)

Poliittinen valvonta ja ohjaus koskevat sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa olevia kalsiumpiisektorin yrityksiä, Kuten kaikilla muillakin aloilla Kiinassa, näiden tuottajien on isännöitävä puolueen vahvistamiseen tähtääviä toimia ja pidettävä yllä tiiviitä suhteita kommunistiseen puolueeseen ja sen ideologiaan. Seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen myös kalsiumpiisektorin toimintaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Shenghua-yrityksessä toteutettiin laajamittaisia puolueen vahvistamiseen tähtääviä toimia. Tuottajan verkkosivustolla selitetään kattavasti yrityksen osallistumista puolueen vahvistamiseen ja puolueen roolia yrityksessä: ”Shaanxi Shenghua Metallurgical Chemical Co., Ltd järjesti 17. heinäkuuta puoluekomitean keskusryhmän neljännen opintotapaamisen. Puolueen sihteeri ja toimitusjohtaja Wei Xinhua toimi puheenjohtajana. Puoluekomitean jäsenet, muiden komiteoiden jäsenet sekä haaraosaston sihteerit osallistuivat kokoukseen. Kokouksessa puoluekomitean apulaissihteeri Yang Hui esitteli opintomateriaalia, jossa käsiteltiin kommunistisen puolueen lainsäädäntöä (”The Fundamental Law of the Communist Party of China-The Party Constitution of the 19th National Congress of the Communist Party of China”), ja varmisti yritysryhmän puheenjohtajan 1. heinäkuuta järjestetyssä palkintokonferenssissa pitämän puheen yhteisen tutkimisen. Osallistujat vaihtoivat näkemyksiä ja keskustelivat siitä, miten puolueen jäsenten velvollisuudet ja tehtävät voidaan täyttää. [Wei Xinhua] esitti useita vaatimuksia johtoryhmälle ja puoluetovereille: 1. On kehitettävä jatkuvasti itseään lukemalla perusteellisesti puolueen peruskirjaa. […] 2. On lujitettava ideologiaa ja vakaumusta, seurattava horjumatta yrityksen puoluekomitean johtajuutta, vietävä eteenpäin Yan’anin ajatuksia ja ”naulan henkeä” ja keskitettävä energia toimintaan, jonka tarkoituksena on hoitaa velvollisuudet ja varmistaa hyvä työnteko yrityksen kannalta. […] 4. On tutkittava ja korjattava omia työskentelytyyliin liittyviä ongelmia puolueen peruskirjan ja oppien mukaisesti. Kaikkien haaraosastojen on kiinnitettävä huomiota puolueen jäsenten ja johtajien ideologiseen koulutukseen ja vahvistettava heidän puoluehenkisyyttään. […] Yrityksen kurinpitokomitean ja kurinpito- ja valvontatoimiston on hoidettava horjumatta valvontatehtäviään.” (18)

(49)

Lisäksi vahvistettiin, että kalsiumpiisektorilla on voimassa syrjivää julkista politiikkaa, jolla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin markkinoihin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(50)

Kyseinen tuotannonala yhdessä muiden rautaseosten alasektoreiden kanssa, joilla on merkittävä rooli teräksentuotannossa, on tärkeä sektori Kiinan viranomaisille. Komissio totesi, että sektoria pidetään kannustettavana tuotannonalana Ningxian provinssissa kannustettavia tuotannonaloja läntisissä provinsseissa koskevan kansallisen kehittämis- ja uudistuskomission, jäljempänä ’NDRC’, vuoden 2020 luettelon mukaisesti (19).

(51)

Kalsiumpiin valmistuksessa tarvittavien tuotantopanosten osalta eri tasoilla on laadittu lukuisia suunnitelmia, suuntaviivoja ja muita asiakirjoja. Ne osoittavat valtion puuttumisen toimintaan näiden tuotantopanosten markkinoilla.

(52)

Mitä tulee sähköön, jonka osuus tuotantopanoskustannuksista on suurin, kuten komissio vahvisti maaraportissa, sähkön hinnat Kiinassa eivät ole markkinapohjaisia ja myös niihin vaikuttavat merkittävät vääristymät (keskitetyn hinnoittelun, hintojen eriyttämisen ja suorien sähkönhankintakäytäntöjen kautta) (20). Kiinan energiamarkkinoilla on tehty useita muutoksia ja uudistuksia (21), mutta jotkin energiajärjestelmän kannalta merkitykselliset hinnat eivät ole edelleenkään markkinapohjaisia. Viranomaiset myöntävät, että hinnat ovat edelleen suureksi osaksi valtion määräysvallassa: ”Nykyinen sähkön hintojen hallinnointi perustuu edelleen valtion hintoihin. Hintamukautukset tulevat usein viiveellä kustannusten muutosten jälkeen ja sähkön käyttökustannuksia on vaikea ottaa huomioon oikea-aikaisesti ja kohtuullisesti […] Sähkön myyntiä varten ei ole vielä perustettu toimivaa kilpailumekanismia, sähköntuotantoyritysten ja käyttäjien markkinakaupat ovat vähäisiä eikä markkinoilla ole ratkaisevaa roolia resurssien kohdentamisessa” (22). Tämä valtiosta johtuva markkinoiden heikkous on pohjana markkinoiden hallinnan lisäpyrkimyksille, jotka tulevat esiin useissa hallintoasiakirjoissa. Esimerkiksi marraskuussa 2020 NDRC julkaisi tiedonannon keskipitkän ja pitkän aikavälin sähkösopimusten tekemisen edistämisestä vuonna 2021 (23). Asiakirjan mukaan on erityisesti ”pyrittävä varmistamaan, että sähkön määrä, josta sopimus on tehty, ei ole alle 80 prosenttia kolmen viime vuoden keskimääräisestä määrästä”, ja hinnoittelun osalta ”vahvistamaan poikkeamienselvitysmekanismi paikallisiin markkinasäännöksiin, jotta voidaan käsitellä sovitun sähkön määrän ja tosiasiallisesti toteutuneen sähkön määrän välisiä poikkeamia, sekä parantamaan keskipitkän ja pitkän aikavälin hintamekanismia. Kaikkien kuntien on toteutettava tiukasti valtion hyväksymät sähkön siirto- ja jakeluhinnat.” Tiedonantoon sisältyy myös erityismääräyksiä toteuttamisesta, etenkin sellaisen mekanismin perustamisesta, jolla seurataan, miten sopimusten tekemisessä edistytään, ja sopimusten seurannan, ilmoittamisen ja täytäntöönpanon vahvistamisesta (24). Lisäksi valtioneuvosto julkaisi tammikuussa 2021 NDRC:n tiedonannon kaupunkien veden-, sähkön- ja lämmöntoimitusmaksujen standardoinnista sektorin korkealaatuisen kehityksen edistämiseksi. Tiedonannossa on erityismääräyksiä valtion hinnoittelusta: ”Hankkeissa, joihin sovelletaan valtion hinnoittelua tai valtion ohjaamia hintoja, on määritettävä kustannusten koostumus, tiivistettävä kustannusten valvontaa ja tarkastelua, parannettava hinnanmuodostusmekanismia ja määrittävä tieteellisesti hintataso.” Tiedonannon päätavoitteissa mainitaan erityisesti hinnoitteluun liittyvä valtion mekanismi sekä hinnoittelumenetelmien alakohtainen eriyttäminen: ”Vuoteen 2025 mennessä on saavutettava selkeitä tuloksia veden-, sähkön-, kaasun- ja lämmöntoimitusmaksujen selkeyttämisessä ja standardoinnissa. On perustettava tieteellinen, standardoitu ja avoin hinnanmuodostusmekanismi, ja valtion mekanismia on kehitettävä edelleen. On parannettava merkittävästi asiaan liittyvillä aloilla sovellettavia hinnoittelumenetelmiä, kustannusten valvonta- ja tarkastelumenetelmiä, hinnoittelukäyttäytymistä ja palvelujen kattavuutta sekä veden-, sähkön- ja lämmöntoimitusten samoin kuin muiden tuotteiden ja palvelujen laatua ja toimivuutta.” (25)

(53)

Myös hiiltä käytetään raaka-aineena kalsiumpiin valmistuksessa. Kuten komissio totesi maaraportissa, Kiinan hiilimarkkinoihin kohdistuu vääristymiä, etenkin siksi, että alaa tuetaan (26) ja hiilivarojen hyödyntämistä hallinnoidaan ja valvontaan (27). Kiinasta ja Indonesiasta peräisin olevaa mononatriumglutamaattia koskevassa tutkimuksessa (28) komissio totesi valtion puuttumisen markkinavoimien toimintaan Kiinan hiilisektorilla provinssitasolla, etenkin Shandongin provinssissa, suunnitteluasiakirjoilla, joilla säännellään tarjontaa, sijoittautumista ja teollista rakennetta. Tässä tutkimuksessa komissio vahvisti muitakin tekijöitä, jotka osoittavat valtion puuttumista toimintaan. Toukokuussa 2021 kansallinen energiahallinto (NEA) ja NDRC julkaisivat yhdessä tiedonannon hiilikaivosten tuotantokapasiteettia ja hyväksymisperusteita koskevista hallintotoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on säännellä hiilikaivosten kapasiteettia ja vahvistaa asiaa koskevat rajoitukset, jotka lasketaan tiedonannon perusteella (29). Toinen esimerkki valtion pitkälle menevästä sääntelystä hiilimarkkinoilla on joulukuussa 2020 NDRC:n julkaisema tiedonanto keskipitkän ja pitkän aikavälin hiilisopimusten tekemisen ja toiminnan varmistamisesta vuonna 2021 (30). Tiedonannossa nimenomaisesti asetetaan tavoitteeksi valtion vaikutusvallan ja valvonnan vahvistaminen sopimuksentekoprosessissa: ”Otetaan paremmin huomioon valtion rooli, keskitytään järjestelmän rakenteen vahvistamiseen, parannetaan kaupankäyntisääntöjä, parannetaan luottojen valvontaa ja osapuolille annettavaa ohjeistusta, jotta tietoisuus tilanteesta paranee, huolehditaan sosiaalisesta vastuusta, standardoidaan sopimusten toiminta ja varmistetaan hiilimarkkinoiden jouheva toiminta.” Tiedonannossa ohjeistetaan myös ”vahvistamaan tuotannonalan itsevalvontaa. Kaikkien asianomaisten toimialajärjestöjen on ohjeistettava yrityksiä vahvistamaan itsevalvontaa, panemaan asianmukaisesti täytäntöön keskipitkän ja pitkän aikavälin sopimusten vaatimukset eikä käyttämään hyväkseen markkinoiden tarjonta- ja kysyntätilannetta ja tuotannonalan edullista asemaa tehdäkseen epätasapainossa olevia sopimuksia. Suurten yritysten on toimittava esimerkkeinä, säänneltävä itse sopimusten tekemistä, lisättävä tietoisuutta sitoumusten täyttämisestä, toimittava aloitteellisesti sosiaalisen vastuun alalla ja varmistettava tarjonta ja vakaat hinnat sekä edistettävä hiilimarkkinoiden jouhevaa toimintaa koko maan tasolla.” Erityisen huomionarvoinen on selvä ohje olla hyödyntämättä markkinoiden kysyntä- ja tarjontatilannetta sopimuksia tehtäessä. NDRC antoi huhtikuussa 2021 uuden tiedonannon keskipitkän ja pitkän aikavälin hiilisopimusten valvonnan ja hallinnoinnin varmistamisesta vuonna 2021. Tarkoituksena on valvoa paremmin myyntisopimusten noudattamista ja varmistaa hiilen tarjonta (edellä mainitun tiedonannon nro 902 määräysten perusteella). Osapuolten olisi varmistettava, että kuukausittainen noudattamisaste on vähintään 80 prosenttia ja neljännesvuosittainen ja vuotuinen noudattamisaste vähintään 90 prosenttia (31).

(54)

Valtion puuttuminen hiilimarkkinoiden toimintaan on nähtävissä myös hiljattaisessa päätöksessä, jolla pidennettiin lakkautettujen hiilikaivosten koekäyttöaikaa vielä vuodella, jotta voitaisiin torjua tuotteen hinnannousu (sen jälkeen kun kaivosten tuotantotoiminta oli aiemmin lopetettu) (32).

(55)

Kaksi muutakin kalsiumpiin valmistuksessa käytettävää merkittävää raaka-ainetta – kvartsiitti ja kalkkikivi – kuuluu mineraalivarojen 13. viisivuotissuunnitelmaan, jonka nojalla valtio voi hallinnoida keskeisiä mineraalivarojen markkinoita Kiinassa lähes kaikilla alueilla (33). Tutkimuksessa vahvistettiin myös, että teollisuuden raaka-aineita koskevan OECD:n vientirajoitusluettelon vuoden 2020 versiossa kvartsiittiin (HS-koodi 250590) kohdistui vuonna 2019 Kiinassa ei-automaattinen vientilupavaatimus (34), jolla voidaan rajoittaa vientitoimintaa ja vääristää näin markkinoita.

(56)

Kuten edellä esitetyistä esimerkeistä näkyy, Kiinan viranomaiset hallinnoivat kalsiumpiisektorin kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan toiminnassa. Valtion ohjeet ja puuttuminen toimintaan koskevat myös keskeisiä tuotantopanoksia, joita käytetään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa. Esimerkiksi Shenghua myöntää, että se mukauttaa liiketoimintansa keskeisten suunnitteluasiakirjojen ja valtion keskeisen politiikan mukaiseksi, kuten sen yritystoiminnan tavoitteissa kuvataan: ”Pyritään rakentamaan ja toteuttamaan hankkeita, kuten erittäin puhtaan metallisen kalsiumin, kemiallisen laadun teollisuuspiin ja mikroaaltometallurgisia tuotantolinjoja, ja muita hankkeita 13. viisivuotissuunnitelman loppuun mennessä”. Yritys väittää myös ”mukautuvansa aktiivisesti kansallisen taloudellisen kehityksen uuteen normaaliin, ottavansa tarkasti huomioon uuden tarjontapuolen uudistuspolitiikan suunnan, panevansa pieteetillä täytäntöön vastuullista, turvallista ympäristöystävällistä tuotantoa ja hyödyntävänsä kalsiumpiiseosten tuotannonalan vakaan johtoasemansa perusteella Shaanxi Nonferrous Groupin johtoa, osaamista ja tieteellistä tutkimusta” (35).

(57)

Edellä esitetyn lisäksi kalsiumpiin tuottajat hyötyvät myös erilaisista valtion tuista, mikä viittaa selvästi siihen, että viranomaiset ovat kiinnostuneita tästä alasta. Tutkimuksen aikana komissio vahvisti, että Ningxia Shun Tai Smelting hyötyi tuesta, jota se sai Zhongwein teollisuuspuistoon sijoittautumisen ansiosta (ks. 44 kappale), ja yritys Ketong tunnustettiin autonomisen alueen yritysteknologiakeskukseksi vuonna 2020. Paikallisissa tiedotusvälineissä raportoitiin asiasta seuraavasti: ”Asiaa koskevien säännösten mukaisesti ensimmäistä kertaa autonomisen alueen tason yritysteknologiakeskukseksi tunnustettu yritys saa taloudellista tukea 1 miljoonaa RMB:tä.” (36) Muissakin paikallisissa tiedotusvälineissä vahvistetaan provinssin tuki yritykselle: ”Autonomisen alueen teollisuus- ja tietotekniikkaministeriöstä vastaava henkilö totesi, että alueella edistetään voimakkaasti teollisuusyritysten rakennemuutosta, vihreää muutosta, älykästä muutosta ja teknologista muutosta laajentamalla prioriteettina pidettyjä teollisia ketjuja ja toteuttamalla keskeisinä välineinä pidettyä vihreää, älykästä ja teknologista muutosta samoin kuin raaka-aineteollisuuden rakennemuutosta ja tuotteiden päivittämistä. Seosmateriaalien osalta alueella tuetaan korkean lämpötilan seoksia, korroosionkestäviä seoksia, ultralujia seoksia ja muita materiaaleja, joilla on erityisominaisuuksia ja erityistoimintoja. Yritysten (esim. Shengyan Industrial, Ketong New Materials ja Jun Magnetic New Materials) läpimurtoja keskeisessä teknologiassa hyödynnetään sellaisten seosmateriaalien kehittämisessä, joilla on erityisvaatimuksia, kuten korkea lämpötilakestävyys, korkea lujuus- ja korroosionkestävyys, ja joita käytetään yleisesti ruostumattoman ja erityisteräksen alalla.” (37)

(58)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien kalsiumpiin sekä sen valmistuksessa käytettävien pääraaka-aineiden tuotanto. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(59)

Tässä tutkimuksessa ei ole tullut esiin mitään näyttöä, joka osoittaisi, että 41 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukainen konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivä tai riittämätön täytäntöönpano kalsiumpiisektorilla ei vaikuttaisi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistajiin.

(60)

Kalsiumpiisektoriin vaikuttavat myös 41 kappaleessa tarkoitetut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset palkkakustannusten vääristymät. Nämä vääristymät vaikuttavat alaan sekä suoraan (tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tai sen tuotannossa käytettäviä pääraaka-aineita valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(61)

Tässä tutkimuksessa ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että kalsiumpiisektoriin ei vaikuttaisi 41 kappaleessa tarkoitettu perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukainen valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(62)

Komissio muistuttaa vielä, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tarvitaan useita tuotantopanoksia. Kun kalsiumpiin tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(63)

Näin ollen sen lisäksi, että kalsiumpiin kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. maaraportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen.

(64)

Kiinan viranomaiset eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä. Vientiä harjoittavat tuottajat Ketong ja Shenghua kuitenkin esittivät useita huomautuksia.

(65)

Ketong väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa normaaliarvon määrittämiseksi säädetty menetelmä on ristiriidassa Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan, WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen, jäljempänä ’WTO:n polkumyyntisopimus’, ja WTO:n riitojenratkaisuelimen päätöksen kanssa, eikä sitä näin ollen pitäisi soveltaa.

(66)

Aluksi Ketong muistutti, että Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan 15 jaksossa sallitaan poikkeukset GATT 1994 -sopimuksen VI artiklan ja WTO:n polkumyyntisopimuksen mukaisesta normaaliarvon ja hintojen vertailukelpoisuuden määrittämisen vakiomenetelmästä, mutta nämä poikkeukset olivat määräaikaisia ja päättyivät 11 päivänä joulukuuta 2016. Ketongin mukaan unionin ei 12 päivästä joulukuuta 2016 lähtien pitäisi poiketa vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon määrittämistä koskevasta vakiomenetelmästä ja viejämaan kotimarkkinahintojen ja -kustannusten käyttämisestä, ellei WTO:n sopimusten, mukaan lukien WTO:n polkumyyntisopimuksen, määräyksissä sallita muuta. Ketong väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta – siltä osin kuin siinä annetaan unionille mahdollisuus käyttää asianmukaisen edustavan maan tietoja – on vastoin unionin WTO-sopimusten mukaisia sitoumuksia ja etenkin Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan 15 jakson mukaista sitoumusta.

(67)

Ketong väitti myös, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2 artiklassa ei sallita muiden kuin viejämaan tietojen käyttöä normaaliarvon määrittämiseksi. Myös poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa normaaliarvo on muodostettava laskennallisesti, tuotantokustannuksiin sekä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin ja voittoon liittyvät tiedot on hankittava viejämaan lähteistä. Ketongin mukaan merkittävien vääristymien käsitettä ei edes esiinny WTO:n polkumyyntisopimuksessa.

(68)

Toiseksi Ketong muistutti, että WTO:n valituselin totesi asiassa European Union – Anti-dumping measures on biodiesel from Argentina (38), että unioni toimi epäjohdonmukaisesti WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklaan nähden, koska se ei käyttänyt tutkittujen tuottajien kirjanpitoa perustana tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantokustannusten laskemisessa. Ketong totesi, että kyseisen päätöksen valossa Argentiinassa esiintyvät vääristymät, jotka aiheuttivat eron tarkasteltavana olevan tuotteen pääraaka-aineen kotimaisissa ja kansainvälisissä hinnoissa, ei ollut itsessään riittävä perusta päätellä 2.2.1.1 artiklan mukaisesti, että tuottajan kirjanpito ei kuvasta kohtuullisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä raaka-ainekustannuksia, tai jättää nämä kustannukset huomiotta muodostettaessa tarkasteltavana olevan tuotteen normaaliarvoa laskennallisesti.

(69)

Myös Shenghua väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO:n lainsäädännön kanssa.

(70)

Ensinnäkin Shenghua väitti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa ei tunnusteta merkittävien vääristymien käsitettä, vaan artiklassa mahdollistetaan normaaliarvon laskennallinen muodostaminen vain, jos tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtunutta myyntiä ei ole. Shenghua huomautti, että WTO:n polkumyyntisopimuksessa ei ole yhtään artiklaa, jonka perusteella voitaisiin käyttää jonkin kolmannen maan tietoja, jotka eivät voi kuvasta viejämaan hintoja tai kustannustasoa. Näin ollen WTO:n polkumyyntisopimuksessa edellytetään, että normaaliarvon määrittämisen perustana on käytettävä myyntihintoja tai kustannuksia, jotka kuvastavat alkuperämaan hinta- tai kustannustasoa. Sen vuoksi edustavan maan hintoihin perustuva laskennallisesti muodostettu hinta ei voi kuvastaa viejämaan hinta- ja kustannustasoa.

(71)

Toiseksi Shenghua väitti, että vaikka merkittävien vääristymien käsite olisi WTO:n lainsäädännön mukainen, laskennallinen arvo olisi muodostettava WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2.1.1 artiklan ja valituselimen asiassa EU – Biodiesel (DS473) siitä antaman tulkinnan mukaisesti. Viejämaan merkittävien vääristymien olisi kuuluttava joko sellaisen myynnin määritelmään, joka ei ole tapahtunut ”tavanomaisessa kaupankäynnissä”, tai ”erityisen markkinatilanteen” määritelmään. Shenghua väitti, että vaikka tavanomaisen kaupankäynnin käsitettä ei ole nimenomaisesti määritelty WTO-sopimuksessa, sen 2.2.1 artiklan mukaan voidaan katsoa, että tuotteen myynti ei ole tapahtunut tavanomaisessa kaupankäynnissä ja se voidaan jättää huomiotta vain, jos ”tällaista myyntiä on tapahtunut pitkän ajanjakson kuluessa huomattavassa määrin ja hinnoilla, joilla ei voida kattaa kaikkia kustannuksia […]”. Tämän perusteella Shenghua väitti, että valituksen tekijä ei ollut osoittanut, että väitetyt merkittävät vääristymät kuuluvat joko sellaisen myynnin määritelmään, joka ei ole tapahtunut ”tavanomaisessa kaupankäynnissä”, tai ”erityisen markkinatilanteen” määritelmään.

(72)

Komissio katsoo, että 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin unionin niiden WTO-velvoitteiden ja -oikeuskäytännön mukaisia, joihin Ketong ja Shenghua viittasivat. Mitä tulee Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan 15 jakson mukaisiin sitoumuksiin, komissio muistuttaa, että Kiinasta peräisin olevia tuotteita koskevissa polkumyynnin vastaisissa menettelyissä Kiinan WTO:hon liittymistä koskevan pöytäkirjan jakson 15 niitä osia, joiden voimassaolo ei ole päättynyt, sovelletaan edelleen normaaliarvon määrittämiseen sekä markkinataloutta koskevien vaatimusten osalta että sellaisen menetelmän käytön osalta, joka ei perustu tiukkaan vertailuun Kiinan hintojen ja kustannusten kanssa.

(73)

Asiassa EU – Biodiesel tehty päätös ei koskenut perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamista vaan perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan erityissäännöksen soveltamista. Komissio katsoo, että WTO:n lainsäädännössä, sellaisena kuin WTO:n paneeli ja valituselin sitä tulkitsivat asiassa EU – Biodiesel, sallitaan kolmannen maan tietojen käyttö asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Jos viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, sen kustannukset ja hinnat eivät sovellu normaaliarvon muodostamiseen. Tällaisessa tapauksessa tuotanto- ja myyntikustannukset muodostetaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, mukaan lukien sellaisen asianomaisen edustavan maan hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jonka kehitystaso on sama kuin viejämaan.

(74)

Mitä tulee väitteeseen valituksen esittäjän riittämättömästä näytöstä, valituksen oikeusperusta ja tukena oleva näyttö koskivat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisedellytyksiä. Kuten vireillepanoilmoituksen 3 kohdassa täsmennetään, komissio katsoi, että valituksessa oli perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdassa vaadittu riittävä näyttö merkittävistä vääristymistä tutkimuksen vireillepanoa varten. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa ei ole muita osapuolen väittämiä näyttöä koskevia vaatimuksia.

(75)

Sen vuoksi komissio hylkäsi Ketongin ja Shenghuan väitteet.

(76)

Ketong katsoi, että sen kustannuksia tai hintatekijöitä, joiden komissio ei ole osoittanut olevan vääristyneitä, ei pitäisi oikaista tai määrittää muilla perusteilla.

(77)

Shenghua totesi, että jos komissio päättää soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, on kohtuutonta korvata kaikki kustannustekijät muista lähteistä saaduilla tiedoilla, koska säännöksen sanamuodon mukaan vain ne tuotanto- ja myyntikustannukset, joiden on osoitettu olevan vääristyneitä, korvataan vääristymättömillä hinnoilla ja vertailuarvoilla. Shenghua huomautti erityisesti, että valituksen tekijä ei ollut osoittanut, että Kiinan kalsiumpiin tuotannonalan työvoimakustannukset olivat vääristyneitä, minkä vuoksi komission pitäisi käyttää vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittamia tosiasiallisia työvoimakustannuksia. Shenghua totesi, että on kohtuutonta korvata työvoimakustannukset kolmannen maan kustannuksilla, koska niihin vaikuttivat useat tekijät, kuten kysynnän ja tarjonnan suhde kyseisillä markkinoilla, tuotannon automatisointiaste sekä hyödykkeiden hintataso tuottajien sijaintialueella. Shenghua lisäsi, että työvoimakustannukset vaihtelivat eri maiden välillä mutta myös Kiinan eri tuottajien välillä. Shenghuan mukaan sama koskee myös energiaa, myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa.

(78)

Vastauksena väitteeseen, joka koskee työvoimakustannuksiin liittyviä vääristymiä koskevan näytön puuttumista, komissio viittaa 41 ja 63 kappaleessa esitettyihin perusteluihin. Merkittävien vääristymien tosiasiallisesta esiintymisestä ja 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuvatun menetelmän käytöstä päätetään vasta alustavien ja/tai lopullisten päätelmien ilmoittamisen yhteydessä. Käsillä olevassa tapauksessa komissio katsoi, että valituksen tekijän toimittama näyttö merkittävistä vääristymistä oli riittävä tutkimuksen aloittamiseksi tältä pohjalta. Komissio myöntää, että palkkakustannukset voivat vaihdella maiden välillä tai jopa sektoreiden välillä, mutta komissio totesi tutkimuksessaan, että Kiinan työmarkkinoihin vaikuttivat vääristymät koko maan tasolla. Kiinan työmarkkinoille ominaiset seikat, kuten valtiosta riippumattomien ammattiliittojen puuttuminen ja kotitalouksien rekisteröintijärjestelmästä johtuvat työvoiman liikkuvuuden rajoitukset, vaikuttavat vääristävästi palkkojen muodostukseen Kiinassa kaikkien talouden toimijoiden osalta. Se, että palkkakustannukset voivat olla erilaiset muissa maissa tai voivat vaihdella Kiinan sisällä, ei muuta tätä päätelmää.

(79)

Tutkimuksen aikana komissio vahvisti, että kalsiumpiin tuottajien käyttämien tuotantopanosten markkinoihin Kiinassa kohdistui lukuisia merkittäviä vääristymiä, ei vain alalle ominaisia vaan myös laaja-alaisia, kuten 51–55 kappaleessa kuvataan. Sama tilanne koskee kalsiumpiin valmistuksessa käytettyjen perustuotantopanosten ja sen raaka-aineiden tuottajia. Sen vuoksi komissio katsoi, että kaikki tutkimuksen kohteena olevan tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuotantopanosten, myös energian, kustannukset olivat vääristyneitä Kiinassa. Se, että energiakustannukset vaihtelevat eri maiden välillä, kuten Shenghua väitti, ei muuta komission arviointia, jonka mukaan energian hinnat Kiinassa ovat vääristyneet.

(80)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa sallitaan kotimarkkinoiden kustannusten, myös työvoima- tai energiakustannusten, käyttö, jos on selvästi vahvistettu, että ne eivät ole vääristyneitä, mutta asiakirja-aineistossa ei ole mitään näyttöä siitä, että koko maata koskevat vääristymät eivät koskisi kalsiumpiin tuottajia. Näin ollen tällaisia kotimaisia kustannuksia ei voitu käyttää normaaliarvon määrittämiseen.

(81)

Mitä tulee myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin sekä voittoon, komissio toteaa, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, komissio voi muodostaa normaaliarvon käyttämällä vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Komissio korostaa, että jälkimmäisessä säännöksessä edellytetään erityisesti, että muodostettuun normaaliarvoon sisältyy vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Jos komissio toteaa tutkimuksen aikana kaiken asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön perusteella, että viejämaassa esiintyy merkittäviä vääristymiä, jotka vaikuttavat tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, tästä seuraa, että nämä vääristymät vaikuttavat myös vientiä harjoittavien tuottajien myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin.

(82)

Sen vuoksi Ketongin ja Shenghuan väitteet hylättiin.

(83)

Shenghua väitti myös, että vaikka käytettäisiin muista lähteistä saatuja tietoja, olisi kohtuutonta käyttää kolmannen maan tietoja vääristymättömänä hintana. Shenghua viittasi komission aikeeseen käyttää Global Trade Atlas -tietokannan, jäljempänä ’GTA-tietokanta’, tietoja edustavan maan tuontihinnoista, ja totesi, että tutkimusajanjakson aikana se osti kaikki tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyt raaka-aineet kotimarkkinoilta. Sen vuoksi komission olisi käytettävä luotettavampaa ja kohtuullisempaa tietolähdettä ja tietolähteestä riippumatta tehtävä asianmukaiset oikaisut sen varmistamiseksi, että väitetty vääristymätön hinta on vahvistettu samoilla ostoehdoilla kuin Shenghuan ostamat raaka-aineet.

(84)

Tämän väitteen osalta komissio toteaa, että 41–63 kappaleessa esitetyistä syistä se soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa tässä tutkimuksessa. Sen vuoksi komission on käytettävä asianmukaisen edustavan maan vääristymättömiä kustannuksia, jotta varmistetaan, että vääristymät eivät vaikuta sovellettuihin kustannuksiin ja että kustannukset perustuvat helposti saatavilla oleviin tietoihin, kuten GTA-tietokantaan sisältyviin tuontitietoihin. Koska Shenghua ei toimittanut asianmukaisia oikaisuja koskevan väitteensä tueksi tietoja (esimerkiksi korkeampien toimituskulujen osalta), edustavan maan tuontiarvojen katsotaan täyttävän perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan vaatimukset ja tarjoavan kohtuullisen arvion hinnasta edustavassa maassa, mukaan lukien toimituskulut. Koska tuodut tuotantopanokset kilpailevat edustavan maan kotimarkkinoilla hintojen suhteen, komissio pitää niitä luotettavana vertailukohtana. Jos tuonnin tapauksessa kaikkia toimituskuluja ei otettaisi huomioon, saatu hinta ei kuvastaisi vääristymätöntä hintaa edustavan maan markkinoilla. Tämä olisi vastoin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, minkä vuoksi tämä väite hylättiin.

(85)

Edellä esitetty huomioon ottaen käytettävissä oleva näyttö siis osoitti, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaiden markkinavoimien toiminnasta, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa. Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

(86)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(87)

Kuten 35 ja 36 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä: Muistioissa kuvattiin asiaan liittyvien perusteiden taustalla olevia tosiasioita ja näyttöä ja käsiteltiin näitä seikkoja ja merkityksellisiä lähteitä koskevia huomautuksia, jotka osapuolet olivat esittäneet. Toisessa tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan käyttää Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu.

(88)

Ensimmäisessä tuotannontekijöitä koskevassa muistiossa komissio yksilöi Argentiinan, Brasilian, Kazakstanin, Malesian ja Meksikon maiksi, jotka ovat Maailmanpankin mukaan vastaavalla taloudellisen kehityksen tasolla kuin Kiina, eli Maailmanpankki luokittelee ne kaikki ”ylemmän keskitulotason” maiksi bruttokansantulon perusteella.

(89)

Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia Kiinan ja komission yksilöimien maiden talouden kehityksen tason samankaltaisuudesta.

(90)

Ketong huomautti, että myös Venäjä on Maailmanpankin luokittelussa ”ylemmän keskitulotason” maa, kuten Kiina, ja pyysi komissiota harkitsemaan sitäkin mahdolliseksi edustavaksi maaksi. Komissio ei kuitenkaan löytänyt yhtään Venäjällä toimivaa kalsiumpiin tuottajaa, jolla olisi julkisesti saatavilla olevia taloudellisia tietoja, joita voitaisiin käyttää tutkimuksen kohteena olevan tuotteen normaaliarvon muodostamiseen, minkä vuoksi se ei arvioinut tarkemmin tätä maata.

(91)

Komissio yksilöi ensimmäisessä muistiossa Brasilian ja Argentiinan maiksi, joissa tiedettiin olevan kalsiumpiin tuotantoa. Samassa muistiossa komissio yksilöi vielä Kazakstanin, Malesian ja Meksikon maiksi, joissa tuotetaan rautaseoksia. Rautaseosten tuotannonala muistuttaa läheisesti kalsiumpiin tuotannonalaa tuotantoprosessien ja tuotannontekijöiden suhteen, ja komissio voi käyttää niitä, jos kalsiumpiitä tuottavista maista ei saada asianmukaisia tietoja. Ketong, Shenghua ja valituksen tekijä esittivät asiaa koskevia huomautuksia.

(92)

Komissio yksilöi Brasiliassa kaksi kalsiumpiin tuottajaa ja Argentiinassa yhden tuottajan, joiden taloudelliset tiedot olivat julkisesti saatavilla. Tuoreita taloudellisia tietoja (vuodelta 2019) oli kuitenkin saatavilla vain argentiinalaiselta tuottajalta ja toiselta brasilialaiselta tuottajalta (Rima Industrial SA).

(93)

Valituksen tekijä totesi, että Brasilia oli edelleen yksi mahdollinen edustava maa ja tuki sen valintaa edustavaksi maaksi, kuten se oli alun perin ehdottanut valituksessa.

(94)

Sekä Shenghua että Ketong väittivät ensimmäistä muistiota koskevissa huomautuksissaan, että Brasilia ei voi olla asianmukainen edustava maa, koska useiden raaka-aineiden (esim. elektrodipastan ja piikiven/kvartsiitin) tuontimäärät olivat vähäisiä eivätkä näin ollen edustavia.

(95)

Elektrodipastan tuonti Brasiliaan kattoi kuitenkin vähintään 10 prosenttia ilmoitetusta kulutuksesta Kiinassa, minkä vuoksi sitä pidetään edustavana. Kvartsiitin vähäistä tuontimäärää Brasiliaan komissio ei pitänyt edustavana ja päätti käyttää unionin tuottajien maksamaa keskimääräistä ostohintaa asianmukaisena vertailuarvona.

(96)

Shenghua väitti, että sähkön hinta Brasiliassa oli liian korkea, ja pyysi komissiota hylkäämään Brasilian edustavana maana tällä perusteella.

(97)

Komissio huomauttaa, että perusasetuksessa vahvistetuissa edustavan maan valintaa koskevissa kriteereissä ei mainita, että yleishyödyllisten palvelujen hintojen olisi asetuttava tietylle vaihteluvälille. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(98)

Ketong väitti ensimmäistä muistiota koskevissa huomautuksissaan, että Brasilian sähkömarkkinat olivat vääristyneet, koska 1) Brasilian valtio oli sähköntuottajan Eletrobrásin enemmistöosakas ja 2) Brasilian valtio sääntelee sähkön hintoja sääntelyvirasto Agência Nacional de Energia Elétrican, jäljempänä ’ANEEL’, kautta. Tästä syystä Brasilia ei olisi asianmukainen edustava maa.

(99)

Komissio huomauttaa, että Ketong ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että valtion omistusosuus Eletrobrásissa johtaisi Brasilian sähkömarkkinoiden vääristymiin eikä etenkään siitä, että se vaikutti kalsiumpiin tuottajiin niiden tutkimusajanjaksolla maksaman sähkön hinnan osalta. Vaikka Eletrobrásin osakkeista on valtion omistuksessa 52 prosenttia, lopuilla osakkeista käydään julkista kauppaa. Asiaa käsitellään tarkemmin 133 kappaleessa asianomaisilta osapuolilta saadun lisänäytön perusteella sekä 152 kappaleessa.

(100)

Shenghua väitti, että Brasilian markkinat ovat erittäin suojatut ja maassa toteutetaan paljon kauppaa mahdollisesti rajoittavia toimenpiteitä, minkä komissio vahvisti Brasilian tuontirajoituksia koskevassa arvioinnissaan (40).

(101)

Komissio totesi ensimmäisessä muistiossa, että se ei todennut Brasiliassa kaupan vääristymiä, jotka olisivat vaikuttaneet kalsiumpiin tuotannon tärkeimpiin tuotantopanoksiin. Shenghua ei toimittanut näyttöä tällaisten vääristymien esiintymisestä kalsiumpiin ja/tai sen tärkeimpien tuotannontekijöiden osalta. Väitettä pidettiin perusteettomana, minkä vuoksi se hylättiin.

(102)

Ketong väitti vielä, että komission yksilöimillä brasilialaisilla tuottajilla oli monenlaista taloudellista toimintaa, minkä vuoksi niiden kustannukset, tulot ja voitot eivät kuvastaneet kalsiumpiin tuottajien kustannuksia, tuloja ja voittoja.

(103)

Komissio myönsi ensimmäisessä muistiossa, että brasilialaisten tuottajien toimintaan kuului muutakin kuin kalsiumpiin valmistus ja myynti ja että niiden taloudellisen raportoinnin perusteella ei ollut mahdollista kohdentaa taloudellisia tuloksia tuotekohtaisesti. Komissio selvensi, että tämä ei sinänsä heikennä yritysten edustavuutta, minkä vuoksi se voi käyttää yritystason taloudellisia tuloksia myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton vertailuarvojen määrittämiseksi. Sen vuoksi väite hylättiin.

(104)

Shenghua väitti, että ainoan yrityksen myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto eivät olleet luotettavia tai edustavia normaaliarvon muodostamista varten.

(105)

Komissio huomauttaa, että Shenghua ei perustellut, minkä vuoksi ainoan yrityksen myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voitto eivät olisi luotettavia tai edustavia normaaliarvon muodostamista varten. Shenghua ei myöskään yksilöinyt muita Brasiliassa toimivia tuottajia, joiden julkiset taloudelliset tiedot olisivat helposti saatavilla ja voitaisiin lisätä tietojoukkoon. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(106)

Ketong väitti lisäksi, että ei ollut asianmukaista käyttää Dun & Bradstreetilta saatuja taloudellisia tietoja, koska ne eivät olleet riittävän yksityiskohtaisia, jotta niiden perusteella olisi voitu laskea tarkasti polkumyyntimarginaali.

(107)

Komissio toteaa, että se käyttää Dun & Bradstreetin Global Financials -tietokantaa saadakseen mahdollisissa edustavissa maissa toimivien yritysten yrityskohtaisia tilinpäätöstietoja ja tunnuslukuja. Komissio selvensi, että Dun & Bradstreetin tietokannassa käytetyllä termillä ”välittömät kustannukset” tarkoitetaan ”myytyjen hyödykkeiden kustannuksia” ja termillä ”välilliset kustannukset” tarkoitetaan ”toimintakustannuksia”. Näin ollen komissiolla oli riittävän yksityiskohtaiset tiedot normaaliarvon muodostamista varten 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti, toisin kuin Ketong väitti. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(108)

Sekä Shenghua että Ketong väittivät, että Argentiina ei ole asianmukainen edustava maa puolikoksiin – yhteen tärkeimpään tuotannontekijään – liittyvien kaupan vääristymien vuoksi, joista komissio mainitsi jo ensimmäisessä muistiossa.

(109)

Komissio oli samaa mieltä siitä, että kaupan vääristymät (vientilupa ja -vero) voivat selittää, miksi puolikoksia tuodaan niin vähän Argentiinaan, minkä vuoksi tuontihinnan käyttö ei sovellu vertailuhinnaksi.

(110)

Ketong väitti vielä, että jos komissio päättelee, että monien tuotantopanosten markkinat Kiinassa olivat vääristyneet, sen on myös pidettävä Argentiinan markkinoita vääristyneinä, koska monet Argentiinan keskeisistä tuotantopanoksista ovat peräisin Kiinasta.

(111)

Komissio hylkäsi tämän väitteen, koska toisin kuin Ketong väitti, valtaosa tuotantopanoksista, puolikoksia lukuun ottamatta, tuotiin Argentiinaan muista maista kuin Kiinasta. Komissio totesi ensimmäisessä muistiossa, että Argentiinaan tuotiin hyvin vähän puolikoksia muualta kuin Kiinasta. Sen vuoksi komissio katsoi tuossa vaiheessa, että puolikoksin tuontimäärä Argentiinaan ei ollut edustava. Puolikoksin osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on noin 10 prosenttia.

(112)

Valituksen tekijä väitti vielä, että Argentiina ei täytä edustavan maan valintakriteereitä tässä vaiheessa, kun otetaan huomioon tarkasteltavana olevan tuotteen ainoan tuottajan julkisesti saatavilla olevat tiedot, jotka osoittivat sen toiminnan olevan tappiollista.

(113)

Komissio myönsi, että ainoaa argentiinalaista (kalsiumpiin) tuottajaa, jonka taloudelliset tiedot ovat julkisesti saatavilla, ei voida käyttää vertailuarvona voittomarginaalia varten, koska yritys oli tappiollinen vuonna 2019. Jos vuotta 2020 koskevat taloudelliset tiedot tulevat myöhemmin saataville, komissio saattaa harkita uudelleen Argentiinan käyttämistä edustavana maana.

(114)

Ketong pyysi komissiota käyttämään Venäjää edustavana maana, koska Maailmanpankki luokittelee sen ”ylemmän keskitulotason” maaksi kuten Kiinankin, maassa on kalsiumpiin tuotantoa ja siellä toimii ainakin yksi tuottaja, Kluchevsky Ferroalloy Plant PJSC.

(115)

Komissio analysoi Ketongin pyyntöä käyttää Venäjää asianmukaisena edustavana maana. Se tutki Ketongin toimittamia tuoreimpia taloudellisia tietoja venäläisestä rautaseosten tuottajasta, Kluchevsky Ferroalloy Plant PJSC:stä, joka verkkosivustonsa mukaan tuottaa myös kalsiumpiitä. Tiedot koskivat tutkimusajanjaksoa edeltävää vuotta. Koska nämä tiedot osoittivat voiton olevan lähes nolla ja myynti-, yleis- ja hallintokustannusten olevan hyvin alhaiset, komissio ei pitänyt näitä tietoja edustavina tutkimuksen kohteena olevan tuotteen normaaliarvon muodostamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(116)

Koska komissio ei löytänyt muiden mahdollisten venäläisten kalsiumpiin tuottajien osalta edustavia taloudellisia tietoja eikä Ketong toimittanut tällaisia tietoja, komissio päätteli tässä vaiheessa, että Venäjä ei ollut asianmukainen edustava maa.

(117)

Shenghua ja Ketong väittivät, että Brasilia ja Argentiina eivät kumpikaan ole asianmukaisia edustavia maita 94, 96, 98, 100, 102, 104, 106, 108, 110 ja 112 kappaleessa mainituista syistä, ja ehdottivat, että kalsiumpiin rajoittuneen globaalin tuotannon vuoksi komission olisi käytettävä rautaseosten ja/tai piimetallin tuottajien tietoja, koska näiden tuotteiden kustannusrakenne on samanlainen kuin kalsiumpiin. Ne ehdottivat Kazakstanin käyttämistä, koska se on yksi suurimmista rautaseosten tuottajista ja siellä on useita valmistajia, joiden myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa koskevia tietoja voidaan käyttää.

(118)

Komissio toteaa, että koska on olemassa maita, joissa tuotetaan kalsiumpiitä, Kazakstania ei tässä vaiheessa pidetty asianmukaisena edustavana maana perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa säädettyjen kriteerien mukaisesti, koska siellä ei tuoteta kalsiumpiitä eikä asiaa koskevia julkisia tietoja ole saatavilla.

(119)

Ketong väitti lisäksi, että GTA-tietojen laatu ja kattavuus Kazakstanin ja Venäjän osalta ovat heikompia kuin ITC-tietojen (International Trade Centre), ja suositteli ITC:n käyttämistä GTA:n sijaan. Koska komissio ei aio käyttää kumpaakaan näistä maista edustavana maana, väitettä ei tutkittu tarkemmin tässä vaiheessa.

(120)

Edellä esitetyn perusteella komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille toisella muistiolla, että se aikoo käyttää Brasiliaa asianmukaisena edustavana maana ja Rima Industrial SA:n taloudellisia tietoja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen lähteenä normaaliarvon laskemista varten.

(121)

Asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään huomautuksia Brasilian soveltuvuudesta edustavaksi maaksi ja Rima Industrial SA:n soveltuvuudesta edustavassa maassa toimivaksi tuottajaksi. Ketong, Shenghua ja valituksen tekijä esittivät asiaa koskevia huomautuksia.

(122)

Valituksen tekijä kannatti Brasilian valintaa edustavaksi maaksi eikä pitänyt Kazakstania, Argentiinaa tai Venäjää asianmukaisina edustavina maina. Valituksen tekijä toimitti huomautuksissaan tuoreimpia saatavilla olevia taloudellisia tietoja kahdesta tiedossa olleesta brasilialaisesta kalsiumpiin tuottajasta (esitetty Minas Gerais -alueen virallisessa lehdessä) (41) (42). Valituksen tekijä väitti vielä, että venäläinen yritys Kluchevsky Ferroalloy Plant PJSC, ei ole tuottanut kalsiumpiitä viimeisten kuuden vuoden aikana, mukaan lukien tutkimusajanjaksolla, eikä sillä ole suunnitelmia tuottaa kalsiumpiitä lähiaikoina, vaikka sen verkkosivuston mukaan sen väitetään tuottavan sitä.

(123)

Shenghua toisti väitteensä, jonka mukaan Brasilian sähkön hinnat ovat liian korkeat, minkä vuoksi Brasiliaa ei pitäisi pitää asianmukaisena edustavana maana. Shenghua väitti, että komission huomautus, jonka mukaan perusasetuksessa vahvistetuissa edustavan maan valintaa koskevissa kriteereissä ei mainita, että yleishyödyllisten palvelujen hintojen olisi asetuttava tietylle vaihteluvälille (ks. 97 kappale), ei ole perusasetuksen eikä WTO:n polkumyyntisopimuksen mukainen, joissa edellytetään, että vaikka komissio päättäisikin olla käyttämättä alkuperämaan yritysten myyntihintoja tai kustannuksia, sen olisi käytettävä kohtuullisia korvaavia tietoja normaaliarvon määrittämiseksi.

(124)

Kuten 86 kappaleessa todetaan, komissio käytti edustavan maan valinnassa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisia kriteereitä. Brasilia täytti kaikki nämä kriteerit. Se, että sähkön hinnat ovat Brasiliassa korkeammat kuin muissa maissa, ei estä Brasilian valintaa asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Sen vuoksi väite hylättiin.

(125)

Keton väitti, että ainoa syy, miksi komissio hylkäsi Venäjän valinnan edustavaksi maaksi, oli se, että Kluchevsky Ferroalloy Plantin voittomarginaali (liian alhainen) ja myynti-, yleis- ja hallintokustannukset eivät olleet edustavia vuonna 2019. Lisäksi Ketong väitti, että voittomarginaali ei ole osa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisia edustavan maan valintaa koskevia perusteita ja että tietojen on vain oltava helposti saatavilla. Ketongin mukaan säännöksestä ei voida johtaa mitään ylimääräistä ”edustavuutta koskevaa perustetta”, minkä vuoksi se ei ole edustavan maan asianmukaisuuden arviointiperuste. Ketong väitti vielä, että vaikka voittomarginaali olisikin osa perusteita, on epäselvää, miksi Rima Industrial S.A, jonka voittomarginaali oli vain 3 prosenttia, olisi parempi kuin Kluchevsky Ferroalloy Plant, jonka voittomarginaali on alhainen mutta silti positiivinen.

(126)

Komissio hylkäsi tämän väitteen. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Komissio ei pidä lähes nollan voittomarginaalia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan viimeisessä alakohdassa tarkoitettuna ”kohtuullisena määränä”.

(127)

Ketong väitti myös, että Venäjän tiedot ovat paremman laatuisia kuin Brasilian useasta syystä. Ensinnäkin Rima Industrialin toiminta on monipuolisempaa kuin Kluchevsky Ferroalloy Plantin, jonka toiminta keskittyy rautaseoksiin. Toiseksi Keton väitti, että komissio ei perustellut väitettään, jonka mukaan Dun&Bradstreet-tietokannassa ilmoitetut Rima Industrialin välittömät kustannukset vastaavat myytyjen hyödykkeiden kustannuksia ja välilliset kustannukset toimintakustannuksia. Kluchevsky Ferroalloy Plantin tietojen perusteella voitiin sitä vastoin arvioida, mitä eri kustannusluokkiin sisältyi. Kolmanneksi, Kluchevsky Ferroalloy Plantin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia koskevat tiedot olivat yksityiskohtaisempia.

(128)

Kuten 122 kappaleessa selitetään, saataville tuli kahta komission yksilöimää brasilialaista tuottajaa koskevia tuoreempia taloudellisia tietoja. Näiden tietojen mukaan Rima Industrial SA:n toiminta oli tappiollista vuonna 2020. Bozel Brasil S.A sen sijaan tuotti voittoa vuonna 2020. Kuten ensimmäisessä muistiossa ennakoitiin, komissio käytti vuoden 2020 tietoja, kun ne tulivat saataville. Kun otetaan huomioon, että voittoa tuottamaton yritys ei edusta tilannetta kotimarkkinoilla ja että Bozel Brasil SA tuottaa lähes yksinomaan kalsiumpiitä, komissio käytti Bozel Brasilin tietoja. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(129)

Ketong toisti väitteensä, jonka mukaan kvartsiitin tuonti Brasiliaan ei ehkä ole edustavaa, kun taas ITC:ltä saadut kvartsiittia koskevat Venäjän tuontitilastot tarjoavat luotettavan vertailuarvon teollisuuskäyttöön tarkoitetun kvartsiitin hinnasta.

(130)

Kuten 90 ja 115 kappaleessa todetaan, komissio ei pitänyt Venäjää asianmukaisena edustavana maana. Kvartsiitin vertailuarvon osalta komissio käytti kvartsiitin hintaa unionin markkinoilla, koska tuontimäärät Brasiliaan eivät olleet edustavia (ks. 95 kappale). Sen vuoksi väite hylättiin.

(131)

Lisäksi Ketong väitti, että jos komissio valitsee Brasilian edustavaksi maaksi, sen on valittava tarkimmat ja vähiten vääristyneet sähkön kustannukset Brasilian osalta. Ketong väitti erityisesti, että Brasiliassa sähköä myydään kahdessa eri sopimusympäristössä: säännellyillä markkinoilla ja vapailla markkinoilla. Ketong väitti, että koska teollisuus ostaa sähköä pääasiassa vapailta markkinoilta, teollisuussähkön käyttäjien edustavan hinnan lähteenä pitäisi käyttää pikemminkin vapaita kuin säänneltyjä markkinoita. Tämä koskee etenkin suuria teollisuussähkön käyttäjiä, mukaan lukien kalsiumpiin tuottajat. Ketongin mukana olisi järkevää, että kalsiumpiin tuottaja, jonka sähkön kysyntä ylittää selvästi 3 MW (yhden uunin teho on yli 20 MW), ostaisi sähkön suoraan sähköntuottajalta edullisempaan hintaan vapailla markkinoilla. Ketong väitti vielä, että komission toisessa muistiossa käyttämät EDP Brasilin sähkön hinnat kuvastivat säänneltyjen markkinoiden sähkötariffia, joka ei edusta suurten teollisuuskäyttäjien, kuten kalsiumpiin tuottajien, ostaman sähkön hintoja. Ketongin mukaan EDP Brasilin sähkötariffi oli sääntelyviraston ANEELin kattohinta eikä tosiasiallinen hinta, jolla sähköä myytiin. Väitteensä tueksi Ketong toimitti lehdistötiedotteen, jonka mukaan ANEEL hyväksyi hintakaton joulukuussa 2020 järjestettyä huutokauppaa varten. Lisäksi Ketongin mukaan EDP Brasilin toimintaa koskevat tiedot osoittivat, että EDP Brasilin asiakkaiden sekä säännellyillä että vapailla markkinoilla tosiasiallisesti maksamat hinnat olivat alemmat kuin tariffi, minkä vuoksi komission olisi käytettävä näitä tietoja.

(132)

Komissio huomauttaa, että sähkön hinnoista vapailla markkinoilla sovitaan kahdenvälisesti eikä niitä julkisteta (43). Lisäksi kun kuluttajat ostavat sähköä vapailta markkinoilta, heidän on allekirjoitettava kaksi sopimusta: yksi sähkön tuottamisesta vastaavan sähköntuottajan kanssa ja toinen jakelijan kanssa infrastruktuurin (siirtojohdot) käytöstä (44). Sähkötariffiin sisältyvät yleensä tuotanto-, siirto- ja jakelukustannukset, alakohtaiset maksut ja verot. Ketongin esittämään sähkön hintaan, joka sisältyy EDP Brasilin vuosikertomukseen, sisältyy vain sähkön tuotantoon (vesi- ja lämpövoimalat) liittyvä sähkön hinta, joka ei ole kuluttajan maksama lopullinen hinta, minkä vuoksi sitä ei voida käyttää vertailuarvona.

(133)

Komissio toteaa lisäksi, että Ketong ei toimittanut muuta näyttöä kuin oman olettamuksensa siitä, että kalsiumpiin tuottajat hankkivat sähköä vapailta eivätkä säännellyiltä markkinoilta. Myöskään siitä ei ole mitään näyttöä, että yksityisen yrityksen EDP Brasilin verkkosivustolta saadut hinnat, joita komissio käytti, ovat tosiasiassa kattohintoja, kuten Ketong esitti, eivätkä kuluttajien maksamia hintoja. Ketongin tältä osin toimittama näyttö ei tue tätä väitettä. Toimitetussa lehdistötiedotteessa vain todetaan, että ANEEL on korottanut hintakattoa. Komissio huomautti, että teollisuuskäyttäjien keskimääräinen sähkötariffi tutkimusajanjaksolla oli 391 R$/MWh, kun taas Ketongin toimittamassa EDP:n vuosikertomuksessa todetaan, että teollisuuskäyttäjien sähkötariffi oli 508 R$/MWh vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä, eli paljon korkeampi kuin tariffi, jota komissio käytti vertailuarvon laskemisessa. Koska asiakirja-aineistossa ei ollut muita asianmukaisia tietoja, komissio päätti alustavasti käyttää EDP Brasilin julkaisemia hintoja. Sen vuoksi väite hylättiin.

(134)

Ketong totesi, että jos komissio päättää käyttää Dun&Bradstreet-tietokannasta saatuja Rima Industrialin taloudellisia tietoja, jotka esitetään epätarkassa ja yleisessä muodossa, joka ei mahdollista välillisiin kustannuksiin sisältyvien menojen yksilöintiä, vientihinnan oikaiseminen myyntikustannuksilla ei ole perusteltua, koska samat menot sisältyvät laskennallisesti muodostettavaan normaaliarvoon.

(135)

Kuten 128 kappaleessa todetaan, komissio käyttää Bozel Brasil SA:n tilinpäätöstietoja. Väite ei ole näin olleen enää merkityksellinen.

(136)

Shenghua toisti väitteensä, jonka mukaan Kazakstan pitäisi valita asianmukaiseksi edustavaksi maaksi. Komission olisi harkittava maita, joissa tuotetaan rautaseoksia, koska kalsiumpiitä tuotetaan vain Argentiinassa ja Brasiliassa ja komissio hylkäsi ensin mainitun eikä Shenghua ei pitänyt jälkimmäistä soveltuvana korkeiden sähkönhintojen vuoksi (ks. 123 kappale).

(137)

Koska Brasiliassa on tuottajia, joiden taloudelliset tiedot ovat julkisesti saatavilla, ei ole tarvetta harkita maita, joissa tuotetaan rautaseoksia, kuten Kazakstan. Sen vuoksi väite hylättiin.

(138)

Kun tutkimuksen alustavassa vaiheessa oli vahvistettu kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Brasilia on asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen tehdä arviointia sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(139)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Brasilia täyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, jotta sitä voitaisiin pitää asianmukaisena edustavana maana.

(140)

Komissio luetteli ensimmäisessä muistiossa tuotannontekijöitä, kuten raaka-aineet, energia ja työvoima, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa, ja kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan helposti saatavilla olevia tietoja muistiossa mainittujen tuotannontekijöiden vääristymättömistä arvoista.

(141)

Komissio totesi toisessa muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää GTA-tietokannan tietoja määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden, etenkin raaka-aineiden, vääristymättömät kustannukset. Komissio totesi lisäksi, että se käyttää ILOn tilastoja ja Brasiliassa helposti saatavilla olevia tietoja työvoimakustannuksista määrittääkseen vääristymättömät työvoimakustannukset sekä helposti saatavilla olevia sähköntuottajan julkaisemia tietoja teollisuuskäyttöön tarkoitetun sähkön jakeluhinnoista määrittääkseen vääristymättömät sähkökustannukset (ks. tarkemmin 151 ja 152 kappale).

(142)

Ottaen huomioon kaikki asianomaisten osapuolten toimittamat ja etätarkastusten aikana kerätyt tiedot seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet yksilöitiin normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 1

Kalsiumpiin tuotannontekijät

(143)

Komissio sisällytti laskelmiin tuotannollisten yleiskulujen arvon kattamaan kustannukset, jotka eivät sisältyneet edellä tarkoitettuihin tuotannontekijöihin. Menetelmä tämän määrän vahvistamiseksi selitetään 154 kappaleessa.

(144)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin yksikköhintojen painotettuna keskiarvona. Huomioon ei otettu tuontia Kiinasta eikä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä ja jotka luetellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (48) liitteessä I. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta pääteltyään 85 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että kyseiset vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi niiden vaikuttavan vientihintoihinkin. Jätettyään pois Kiinasta ja ei-markkinatalousmaista Brasiliaan tulevan tuonnin komissio totesi pääraaka-aineiden tuonnin muista kolmansista maista olevan edelleen edustavaa (yli 98 prosenttia Brasiliaan tuodusta kokonaismäärästä). GTA-tietokannassa ilmoitetaan Brasiliaan tulevan tuonnin arvot FOB-tasolla. Jotta saatiin CIF-arvot, FOB-arvoihin lisättiin 3,1 prosenttia, joka on Kiinasta tutkimusajanjakson aikana viedyn (vientiä harjoittavien tuottajien ilmoituksen mukaan) kalsiumpiin keskimääräisten CIF- ja FOB-vientihintojen erotus.

(145)

Koska Brasiliasta ei ole tuontitietoja eikä hiilelle ollut asianmukaista vääristymätöntä kansainvälistä hintaa, komissio piti bitumisen kivihiilen painotettua keskimääräistä tuontihintaa soveltuvana vertailuarvona.

(146)

Koska Brasiliaan tuodun kvartsiitin määrät olivat vähäisiä, minkä vuoksi niitä ei pidetty edustavina, ja koska kvartsiitille ei ollut vääristymätöntä kansainvälistä hintaa, komissio piti unionin tuottajien maksamaa keskimääräistä ostohintaa soveltuvana vertailuarvona.

(147)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja ilmoitti myös kvartsihiekan tuotannontekijäksi. Tämän tuotannontekijän osalta yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista valmistuskustannuksista tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio päätti sisällyttää nämä kustannukset kulutushyödykkeisiin. Komissio laski kulutushyödykkeiden prosenttiosuuden raaka-aineiden kokonaiskustannuksista ja sovelsi tätä osuutta raaka-aineiden uudelleen laskettuihin kustannuksiin, kun käytettiin määritettyjä vääristymättömiä hintoja.

(148)

Sivutuotteet mikrosililika (luokiteltu HS-järjestelmässä kuonaksi) ja silikalla ja kalsiumilla saostettu hienojakoinen jauhe (jäte, joka on luokiteltu samaan HS-koodiin kuin kalsiumpii) edustavat kumpikin alle yhtä prosenttia kaikista valmistuskustannuksista. Koska kuonaa ei tuotu Brasiliaan tutkimusajanjaksolla, komissio määritti tämän sivutuotteen vertailuhinnan Kiinan kotimarkkinamyynnin ja raaka-aineen kokonaiskustannusten suhteena ja sovelsi tätä suhdetta laskettuihin vääristymättömiin raaka-aineen kokonaiskustannuksiin. Tulokseksi saatu määrä jaettiin tosiasiallisesti myydyllä määrällä, ja näin saatiin vääristymätön yksikköhinta, joka mainitaan 142 kappaleessa olevassa taulukossa 1. Toisen sivutuotteen, kalsiumpiijätteen, osalta komissio oikaisi vertailuhintaa soveltamalla sivutuotteen myyntihinnan ja kalsiumpiin Kiinan kotimarkkinahinnan suhdetta edustavasta maasta saatuun kalsiumpiin vertailuhintaan. Tulokseksi saatu oikaistu vertailuhinta esitetään taulukossa 1.

(149)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio sovelsi edustavan maan tuontitullia.

(150)

Komissio ilmaisi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(151)

Työvoima on merkittävä tuotannontekijä, jonka osuus on 5–10 prosenttia kaikista valmistuskustannuksista. Komissio käytti ILOn tilastoja Brasilian palkkojen määrittämiseen. ILOn tilastoista (49) saatiin tiedot valmistussektorin työntekijöiden kuukausipalkoista ja keskimääräisistä viikkotyötunneista Brasiliassa vuonna 2020. Komissio laski työnantajan työvoimakustannukset Brasiliassa käyttämällä julkisesti saatavia olevia lähteitä (50), jotka koskevat työvoimakustannuksia Brasiliassa.

(152)

Komissio käytti tuoreimpia saatavilla olevia (elokuusta 2021 alkaen) sähkön hintoja, jotka EDP Brasil veloitti (51). Hintaa oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi, jotta saatiin vuonna 2020 sovellettava hinta. Saatavilla olevien tietojen avulla voitiin määrittää teollisten käyttäjien maksama sähkön hinta sekä jakeluverkoston käyttöhinta (modalidade tarifaria azul). Niistä saatiin jopa yksityiskohtia niiden teollisuuskäyttäjien maksamista hinnoista, jotka valitsivat eriytetyt hinnat sen mukaan, mihin aikaan päivästä sähköä kulutetaan (modalidade tarifaria verde). On syytä huomata, että Brasilian sääntelyviranomainen ANEEL (52) velvoittaa sähköntoimittajat nostamaan ajoittain tariffejaan tietyllä prosenttiosuudella, jotta sähkön kulutusta voidaan säännellä maan sisällä. ANEEL käyttää lippujärjestelmää (53) (vihreä, keltainen, punainen 1, punainen 2) ilmaisemaan, onko sähkön hinnan pysyttävä toimittajan ehdottamana (vihreä) vai onko sitä nostettava 0,01343 BRL:llä/kWh (keltainen), 0,04169 BRL:llä/kWh (punainen 1) tai 0,06243 BRL:llä/kWh (punainen 2) (vuoden 2020 tiedot). ANEEL julkaisee liputukset kuukausittain, ja tutkimusajanjakson liputukset olivat helposti saatavissa EDP Brasilin verkkosivustolta (54). Tutkimusajanjakson aikana lippujärjestelmä oli enimmäkseen vihreä. Vain tammikuussa 2020 oli keltainen lippu ja joulukuussa 2020 punainen 2, minkä vuoksi sähkötariffeja oli korotettava hieman. Korotuksella oli vähäinen vaikutus tariffiin.

(153)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(154)

Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannolliset yleiskulut ja poistot ilmaistiin osuutena vientiä harjoittaville tuottajille tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(155)

Vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämiseksi komissio käytti Bozel Brasil SA:n taloudellisia tietoja vuodelta 2020 (saatu julkaisusta Journal of Minas Gerais (55)).

(156)

Edellä kuvattujen vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(157)

Komissio määritti ensin vääristymättömät valmistuskustannukset kunkin yrityksen ostamien tuotannontekijöiden perusteella. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia kunkin vientiä harjoittavan tuottajan yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Nämä pyynnön esittäjän toimittamat kulutusasteet todennettiin tarkastuksen aikana. Komissio kertoi nämä tekijät edustavan maan vääristymättömillä yksikkökustannuksilla (ks. taulukko 1). Komissio vähensi valmistuskustannuksista sivutuotteiden vääristymättömät kustannukset.

(158)

Tämän jälkeen komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut ja poistot (ks. 154 kappale) vääristymättömiin valmistuskustannuksiin, ja näin saatiin vääristymättömät tuotantokustannukset.

(159)

Edellisessä kappaleessa kuvatulla tavalla määritettyihin tuotantokustannuksiin komissio sovelsi Bozel Brasil SA:n myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa. Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 11,98 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 18,96 prosenttia.

(160)

Tämän perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(161)

Vientiä harjoittavat tuottajat veivät tuotetta unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai unionin ulkopuolella sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen välityksellä.

(162)

Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tarkasteltavana olevasta tuotteesta tosiasiallisesti maksetuksi tai maksettavaksi hinnaksi.

(163)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(164)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely, lastaus-, liitännäis-, pakkaus- ja luottokustannusten, kauppiaiden palkkioiden ja pankkimaksujen huomioon ottamiseksi.

(165)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(166)

Tämän perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(167)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuvan viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisesta maasta unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautuneesta kokonaistuonnista, jotka määritettiin Eurostatin tietojen perusteella.

(168)

Tässä tapauksessa yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus koko tuonnin määrästä oli noin 57,5 prosenttia tutkimusajanjakson ajalta. Tämän perusteella komissio päätti asettaa jäännösmarginaalin yhden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan edustavalle tuotelajille määritetyn korkeimman yksilöllisen polkumyyntimarginaalin tasolle.

(169)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(170)

Tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti kaksi tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(171)

Koska vahingon arviointiin liittyvät tiedot saatiin pääasiassa vain kahdelta unionin tuottajalta, luvut vahinkoanalyysissä esitetään vaihteluväleinä luottamuksellisuussyistä. Indeksit perustuvat kuitenkin tosiasiallisiin tietoihin eivätkä vaihteluväleihin.

(172)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 1 313–1 590 tonnia. Komissio määritti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella ja etenkin yhteistyössä toimineiden unionin tuottajien polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen antamien vastausten perusteella. Kuten 15 kappaleessa todetaan, kahden yhteistyössä toimineen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli 100 prosenttia.

(173)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja useiden unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon jatkojalostuskäyttöä integroituneiden unionin tuottajien yhteydessä.

(174)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja kalsiumpiin koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välinen ero on olennainen vahinkoanalyysin kannalta, sillä kytkösmarkkinoilla käytettäviksi tarkoitetut tuotteet eivät kilpaile suoraan tuotujen tuotteiden kanssa. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuontituotteen kanssa.

(175)

Komissio totesi, että kytkösmarkkinoiden kulutuksen osuus unionin koko kulutuksesta tutkimusajanjakson aikana oli noin 7,6 prosenttia, kuten jäljempänä olevasta taulukosta 2 käy ilmi. Kytkösmarkkinakulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli suhteellisen vakaa koko tarkastelujakson ajan ja se kohosi vain 3 prosenttia. Kyseinen tuottaja käytti kalsiumpiitä tuottaakseen jatkojalostusrautaseoksia, minkä vuoksi tosiasiallista laskutettua myyntiä ei tapahtunut.

(176)

Komissio tarkasteli joitakin unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Nämä indikaattorit ovat: myyntimäärä ja myyntihinnat unionin markkinoilla; markkinaosuus; kasvu; vientimäärä ja -hinnat; kannattavuus; investointien tuotto; ja kassavirta.

(177)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö. Näitä ovat: tuotanto; kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste; investoinnit; varastot; työllisyys; tuottavuus; palkat; ja pääoman saanti Ne riippuvat koko tuotantotoiminnasta riippumatta siitä, käytetäänkö tuotanto sisäisesti vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

(178)

Komissio määritti unionin kulutuksen lisäämällä unionin tuottajien myynnin unionin markkinoilla kalsiumpiin tuontiin. Unionin myyntiä koskevat tiedot saatiin unionin tuottajien vastauksista polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen. Tuontiluvut saatiin jäsenvaltioiden kansallisilta tulliviranomaisilta (ks. 4.4.1 jakso).

(179)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Unionin kulutus (tonnia)

(180)

Unionin kokonaiskulutus ja vapaiden markkinoiden kulutus vähenivät tasaisesti tarkastelujaksolla ja olivat noin puolet alkuperäisestä tasostaan tutkimusajanjaksolla. Kulutuksen väheneminen johtui siitä, että tuonti väheni noin 25 prosenttia (ks. taulukko 6) ja unionin kotimarkkinamyynti väheni noin 75 prosenttia (ks. taulukko 12) tarkastelujaksolla. Yksi kulutuksen merkittävän vähenemisen pääsyistä oli raakateräksen tuotannon kääntyminen laskuun, sillä kalsiumpii on tuotantopanos teräksen valmistusprosessissa ja terästeollisuus muodostaa selvästi suurimmat kalsiumpiin markkinat. Terästeollisuus osti jossakin määrin vähemmän kalsiumpiitä, koska se käytti kalsiumpiin varastojaan.

(181)

Valituksessa olevat tuontitilastot saatiin Eurostatista CN-koodeista 7202 99 80 ja 2850 00 60, ja niitä oikaistiin tuontihinnan perusteella, jotta tilastoista voitiin poistaa tuotteet, jotka eivät ole tutkimuksen kohteena olevia tuotteita. Eurofer arvosteli tutkimuksen vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan tässä vaiheessa käytettyjen tuontitietojen (sekä määriä että hintoja koskevien tietojen) laatua. Kyseessä oli kuitenkin luotettavin tuossa vaiheessa saatavilla oleva näyttö. Tutkimuksen aikana oli kuitenkin mahdollista hankkia tarkempia tuontitietoja, joissa kuvattiin tuotu tuote kunkin jäsenvaltioiden viranomaisille tehdyn tuonti-ilmoituksen osalta. Komissio pyysi yksityiskohtaisia tietoja CN-koodeihin 7202 99 80 ja 2850 00 60 kuuluvasta tuonnista Espanjasta, Italiasta, Ranskasta ja Sloveniasta. Valituksen mukaan näiden neljän maan tuontimäärä oli suurin. Tämän jälkeen komissio määritti kalsiumpiin tuontimäärät ja -hinnat kolmessa jäsenvaltiossa (Espanjassa, Ranskassa ja Sloveniassa) näiltä jäsenvaltioilta saatuihin tietoihin kirjatun tuotekuvauksen analyysin perusteella. Italian, neljännen tuontimäärän perusteella valitun jäsenvaltion osalta, toimitetut tiedot eivät olleet pyydetyssä muodossa, minkä vuoksi komission oli käytettävä valituksessa olevia tietoja alustavassa vaiheessa. Valituksessa esitettiin kunkin näiden neljän jäsenvaltion prosenttiosuus kunakin tarkastelujakson vuotena. Komissio laski tuontimäärän näiden prosenttiosuuksien perusteella.

(182)

Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla Kiinasta tulevan tuonnin määrää taulukossa 2 esitettyyn vapaiden markkinoiden kulutuksen määrään.

(183)

Tuonti Kiinasta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

(184)

Kiinasta tuleva tuonti kohosi hieman, 6 prosenttia, vuosien 2017 ja 2018 välillä, jonka jälkeen se väheni tasaisesti 27 prosenttia vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä. Kyseisen tuonnin markkinaosuus kasvoi kuitenkin 57 prosenttia vuosien 2017 ja 2020 välillä. Vaikka Kiinasta tuleva tuonti väheni, väheneminen oli siten paljon heikompaa kuin EU:n kulutuksen väheneminen.

(185)

Komissio määritti Kiinasta tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat käyttämällä kansallisia tullitietoja, jotka osoittivat Kiinasta tulevan kalsiumpiin tuonnin (ks. 181 kappale). Hinnat olivat CIF-tasolla.

(186)

Kiinasta tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(187)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat 6 prosenttia vuosina 2017–2018 ja jälleen vuosina 2018–2019 mutta putosivat sitten jyrkästi 15,5 prosenttia vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin hintataso oli 5 prosenttia alempi kuin vuonna 2017. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat taulukossa 8 esitetyt unionin myyntihinnat, ja hintaero oli 15–30 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(188)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(189)

Hintoja, joita oikaistiin tarvittaessa alennusten ja palkkioiden huomioon ottamiseksi, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Tuotelajikohtaisessa analyysissa otettiin huomioon, tapahtuiko myynti irtotavarana vai seosainelankana, kuten Eurofer totesi tutkimuksen vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan (ks. 9 kappale). Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Hinnan alittavuuden painotetuksi keskiarvoksi vahvistettiin 10,6 prosenttia. Koska tutkimuksen kohteena oleva tuote on hyödyke, tätä pidettiin merkittävänä hinnan alittavuuden marginaalina. Kaikkien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotelajien todettiin alittavan hinnat. Tämän tuonnin osuus kokonaistuonnista oli noin 57 prosenttia.

(190)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(191)

Vahingon määrityksessä kaikki indikaattorit perustuivat kahteen yhteistyössä toimineeseen unionin tuottajaan, jotka edustivat unionin tuotannonalaa kokonaisuudessaan, kuten 15 kappaleessa todetaan.

(192)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste yhteensä kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(193)

Unionin tuotannonalan tuotanto laski jyrkästi 91 prosenttia vuosina 2017–2020, kun taas kapasiteetti kasvoi 3 prosenttia, mikä johti 91 prosentin pudotukseen kapasiteetin käyttöasteessa.

(194)

Unionin tuotannonala tuottaa kalsiumpiitä uuneissa, joita voidaan käyttää myös muiden rautaseosten tuottamiseen. Näissä olosuhteissa kalsiumpiin unionin tuotanto ei ollut jatkuvaa tarkastelujaksolla, koska unionin tuottajat voivat optimoida voitot tai minimoida tappiot tuottamalla niiden kannalta edullisimpia tuotteita samoissa uuneissa.

(195)

Muita tuotannon keskeyttämisen syitä olivat tekniset ongelmat tuotantolaitteissa ja olennaiset huollot. Voidakseen toimittaa tavaraa tärkeimmille asiakkailleen tuotantoseisokkien aikana unionin tuotannonala hyödynsi varastoja ja toisinaan myös ostoja.

(196)

Tuotanto oli vähäistä vuonna 2019 ja erityisen vähäistä tutkimusajanjaksolla, jolloin tuottajien hinnankorotukset estyivät, koska pääasiassa Kiinasta tuotiin merkittäviä määriä kalsiumpiitä halvoin hinnoin siitä huolimatta, että unionin kysyntä oli vähentynyt teräksentuotannon vähenemisen ja koronaviruspandemian vuoksi.

(197)

Lisäksi energian hinnat, jotka muodostavat merkittävän osan valmistuskustannuksista, olivat korkeat. Ferropem oli kerryttänyt kalsiumpiin varastoja vuosina 2018 ja 2019, joten se päätti vähentää merkittävästi tuotantoa vuonna 2020.

(198)

Ferropem toteuttaa parhaillaan merkittävää rakenneuudistusohjelmaa. Ferroglobe (Ferropemin emoyhtiö) on ilmoittanut kalsiumpiin osalta, että se on sitoutunut jatkamaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa unionissa ja sillä on käynnissä kaksi tähän liittyvää hanketta.

(199)

Toinen unionin tuottaja (OFZ) ilmoitti, että sillä on merkittävästi käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, jota voitaisiin käyttää unionin tuotannon lisäämiseen, jos markkinoiden kilpailuolosuhteet olisivat tasapuoliset.

(200)

Unionin tuotannonalan ilmoitettu tuotantokapasiteetti perustuu tarkastelujakson aikana kalsiumpiin tuotantoon käytettyjen uunin kapasiteettiin. Kuten Eurofer ja Saksan teräsalan järjestö totesivat tutkimuksen vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan, on kuitenkin selvennettävä, että näitä uuneja käytettiin myös muiden tuotteiden tuottamiseen, minkä vuoksi taulukossa 5 esitetyt kapasiteetin käyttöasteet (joissa otetaan huomioon vain kalsiumpii) olivat alhaiset koko tarkastelujakson ajan. Unionissa ilmoitettua kapasiteettia voidaan kuitenkin kasvattaa merkittävästi lyhyellä varoitusajalla tuottamalla kalsiumpiitä muissa uuneissa, joissa tuotettiin muita rautaseoksia tarkastelujaksolla. Tuotantokapasiteetin pieni kasvu tarkastelujaksolla johtui tehokkuuden paranemisesta.

(201)

Sen vuoksi tutkimuksessa pääteltiin, että taulukossa 5 esitetty unionin tuotannonalan kapasiteetti osoittaa tarkastelujaksolla vallinneita olosuhteita mutta että sitä voidaan lisätä merkittävästi lyhyellä aikavälillä.

(202)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(203)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi unioin tuottajien oman tuotannon myyntimäärä. Unionin vapailla markkinoilla myyty määrä väheni 75 prosenttia vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson päättymisen välillä. Vähentynyt myyntimäärä seurasi merkittävästi vähentynyttä tuotantoa (ks. taulukko 5).

(204)

Unionin tuotannonala menetti noin puolet markkinaosuudestaan vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä. Markkinaosuuden supistuminen ei ollut niin merkittävä kuin myyntimäärän väheneminen, mutta se johtui tuonnin, erityisesti Kiinasta tulevan tuonnin, jatkumisesta merkittävinä määrinä.

(205)

Kulutuksen vähentyessä unionin tuotannonala menetti paitsi myyntimääriään myös markkinaosuuttaan merkittävästi unionin markkinoilla. Sen vuoksi unionin tuotannonalan asema unionin markkinoilla on selvästi heikentynyt sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna.

(206)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(207)

Työntekijöiden määrä vaihteli tarkastelujaksolla, koska tiettyjä työntekijöitä kohdennettiin tuottamaan eri tuotteita tuotannon vaihdellessa. Kalsiumpiihin liittyvää työtä tekevien kokoaikavastaavien työntekijöiden määrä putosi 73 prosenttia tarkastelujaksolla.

(208)

Tuottavuus kohosi 11 prosenttia vuosien 2017 ja 2018 välillä, laski sitten 21 prosenttia vuosien 2018 ja 2019 välillä ja laski merkittävästi (63 prosenttia) vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä. Kun otetaan huomioon taulukossa 7 esitetyt työllisyystason vaihtelut, suuntaus seuraili pääasiassa tuotannon suuntausta, joka laski merkittävästi tarkastelujaksolla.

(209)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(210)

Kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Käytettävissä ei näin ollen ollut tietoja, joiden pohjalta olisi voitu arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia.

(211)

Unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat unionissa (euroa/tonni)

(212)

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionin vapailla markkinoilla kohosi 14 prosenttia vuosina 2017–2018 ja pysyi samalla tasolla vuonna 2019 ennen kuin se putosi 8 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Tutkimusjakson aikana hinnat olivat 5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2017. Vuosina 2018 ja 2019 myyntihintojen nousu vastasi kustannusten nousua. Myyntimäärien vähentyessä merkittäväsi myyntihinnat unionin markkinoilla pysyivät ennallaan vuonna 2019 ja laskivat sitten merkittävästi vuonna 2020. Unionin tuottajien hintoihin vaikutti kielteisesti Kiinasta tuleva merkittävä halpatuonti, joka painoi hintoja alaspäin unionin markkinoilla.

(213)

Yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kohosivat vakaasti yli 50 prosenttia vuosina 2017–2020. Kustannusten kohoaminen johtui enimmäkseen koko tutkimusajanjakson aikaisesta tuotannon merkittävästä vähenemisestä, joka johtui 193–197 kappaleessa esitetyistä syistä. Tuotannon alhainen taso vuosina 2019 ja 2020 tarkoitti sitä, että kiinteät kustannukset (esim. poistot) oli katettava pienemmistä tuotantomääristä, mikä johti korkeampiin yksikkökohtaisiin tuotantokustannuksiin. Lisäksi jotkin tuotantokustannukset, kuten energiakustannukset, kohosivat.

(214)

Unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa/kokoaikainen työntekijä)

(215)

Työvoimakustannukset työntekijää kohti kohosivat 22 prosenttia vuosien 2017 ja 2018 välillä ja laskivat sitten 27 prosenttia vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaihtelu johtui kahden unionin tuottajan tuotantomäärän ja työvoima-asteen merkittävistä eroista.

(216)

Unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(217)

Loppuvarastot kasvoivat vakaasti vuosien 2017 ja 2019 välillä ja pienenivät sitten merkittävästi vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson päättymisen välillä. Unionin tuottajilla ei ollut tuotantoa koko ajan tarkastelujaksolla, vaan ne tekivät tuotantopäätöksiä kalsiumpiin ja muiden rautaseosten markkinatilanteen ja varastossa olevan kalsiumpiin määrän perusteella. Varastojen taso oli siis yleisesti korkeampi tuotantokausien jälkeen ja aleni sitten kausina, joina tuottajat päättävät myydä varastoista.

(218)

Loppuvarastojen prosenttiosuus tuotannosta kasvoi koko tarkastelujakson ajan, mikä johtui erityisesti tuotannon merkittävästä vähenemisestä (ks. taulukko 4).

(219)

Unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(220)

Komissio määritti unionin tuottajien oman tuotannon myynnin kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton (ennen veroja) prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus pysyi vuonna 2018 samalla tasolla kuin vuonna 2017, koska korkeammat myyntihinnat vastasivat kustannusten kohoamista, minkä vuoksi unionin tuotannonalan voittotaso oli 9,7–12,5 prosenttia liikevaihdosta. Pienemmät myyntimäärät, paikallaan polkevat hinnat ja kustannusten kohoaminen edelleen johtivat kannattavuuden putoamiseen 0,9–2,7 prosenttiin vuonna 2019. Vuonna 2020 tuotanto- ja myyntimäärä väheni edelleen, markkinahinnat alenivat ja kustannukset kohosivat jälleen, mikä johti hyvin suuriin tappioihin. Eurofer käytti Ferrogloben vuosikertomuksia kiistääkseen valituksessa siteeratut voittomarginaalit. Edellä mainitut voittomarginaalit liittyvät tuotantoyksiköiden (Ferropem ja OFZ) myyntiin ja pelkästään kalsiumpiihin, kun taas siteeratuissa raporteissa esitetään kaikkien Ferrogloben valmistamien tuotteiden kannattavuus.

(221)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Kassavirta oli selvästi positiivinen vuonna 2017 ja tutkimusajanjaksolla ja selvästi negatiivinen vuosina 2018 ja 2019. Suuntaus vastasi yleisesti ottaen loppuvarastojen tasojen muutosta. Kun loppuvarastot pienenivät tutkimusajanjaksolla, kassavirta oli positiivinen, koska myynti tapahtui varastoista, kun taas vuosina 2018 ja 2019 loppuvarastojen tason kohotessa myyntiin liittyvä kassavirta pieneni.

(222)

Keskimääräiset investoinnit tarkastelujakson aikana olivat vähäisiä, alle 600 000 euroa vuodessa. Suuremmat investoinnit vuonna 2019 ovat johdonmukaisia sen kanssa, että kapasiteetin kasvu oli vähäisempää vuonna 2020.

(223)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien nettokirjanpitoarvo kasvoi hieman tarkastelujaksolla, mutta tärkein syy investointien tuoton jyrkkään laskuun vuosina 2019 ja 2020 oli kannattavuuden merkittävä väheneminen noina vuosina.

(224)

Tarkastelujaksolla ei suunniteltu suuria investointeja, mutta unionin tuottajien kyky hankkia pääomaa olisi heikentynyt kyseisellä kaudella, koska niiden kannattavuus laski.

(225)

Tarkastelujakson aikana tuonti asianomaisesta maasta väheni 22 prosenttia, mutta sen markkinaosuus kasvoi merkittävästi, kun kulutus väheni 50 prosenttia. Kiinasta tuleva tuonti kasvatti merkittävästi markkinaosuuttaan (38,7 prosentista 60,8 prosenttiin). Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat jatkuvasti alhaiset ja merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat koko tarkastelujakson ajan. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuontihinnat alittivat tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin 10,6 prosentilla. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman hintojen alentamispaineen vuoksi unionin tuotannonala ei kyennyt nostamaan hintoja samassa määrin kuin kustannukset nousivat.

(226)

Unionin tuotannonalalle aiheutunut vahinko johtui määrään ja hintaan kohdistuvien vaikutusten yhdistelmästä. Monien määrää osoittavien indikaattoreiden suuntaus oli merkittävästi negatiivinen tarkastelujaksolla: tuotanto väheni 91 prosenttia, kapasiteetin käyttöaste 91 prosenttia, myyntimäärä unionin markkinoilla 75 prosenttia ja markkinaosuus 25 prosenttiyksikköä. Lisäksi työllisyys väheni 73 prosenttia, keskimääräiset työvoimakustannukset 11 prosenttia ja tuottavuus 67 prosenttia.

(227)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset hinnat nousivat vain 5 prosenttia tarkastelujaksolla, mutta sen kustannukset nousivat 51 prosenttia. Tällä oli järisyttävä vaikutus kannattavuuteen ja investointien tuottoon, jotka laskivat vuosien 2017 ja 2018 kohtuulliselta tasolta merkittävästi tappiollisiksi tutkimusajanjaksolla. Investoinnit olivat vähäisiä koko kauden ajan.

(228)

Vain erittäin harvat indikaattorit kehittyivät myönteisesti. Kapasiteetin suuntaus oli heikosti positiivinen, mikä oli tuotannon tehostumisen ansiota. Kalsiumpiitä myydään yleensä varastosta, ja oli ilmeistä, että kassavirran ja varastojen kehitys liittyivät tiiviisti toisiinsa. Kun varastoja kerrytettiin vuosina 2018 ja 2019, kassavirta oli negatiivinen, mutta kun vuonna 2020 tuotanto oli vähäisempää ja varastosta myytiin suurempia määriä, kassavirta parani ja muuttui positiiviseksi. Suhteellisen vähäinen kytköskäyttö lisääntyi 3 prosenttia kyseisellä kaudella, mutta tällä oli vain vähäinen vaikutus tuotannonalan kokonaistilanteeseen.

(229)

Kulutus unionin markkinoilla väheni siis nopeasti eikä unionin tuotannonala kyennyt säilyttämään markkinaosuuttaan. Tuonti Kiinasta oli merkittävää koko tarkastelujakson ajan hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Vuosien 2019 ja 2020 lopussa unionin tuotannonala myi hinnoilla, jotka eivät enää kattaneet sen kustannuksia, minkä vuoksi tuotannonala vähensi merkittävästi tuotantoaan ja myyntiään. Suurin unionin tuottaja vähensi tuotantoaan merkittävästi vuonna 2020, ja tutkimusajanjakson aikana myynti tapahtui enimmäkseen varastosta. Tilanne ei ollut kestävä, ja se laati rakenneuudistussuunnitelman, johon sisältyi kalsiumpiin tuotantoon käytetyn laitoksen mahdollinen sulkeminen.

(230)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(231)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat terästeollisuuden kysynnän supistumisesta johtuva kulutuksen väheneminen, kolmansista maista tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientitoiminta, tuotantokustannusten kohoaminen unionissa, kysynnän tyydyttämiseksi tapahtuva tuonti ja kytköskäyttö.

(232)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni (ks. taulukko 3) 22 prosenttia vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä. Kiinan markkinaosuus kuitenkin kasvoi 57 prosenttia eli 38,7 prosentista 60,8 prosenttiin. Tämä tapahtui unionin tuotannonalan kustannuksella. Samalla kaudella (ks. taulukko 6) unionin tuotannonalan myynti vapailla markkinoilla väheni 75 prosenttia ja sen markkinaosuus pieneni 50,5 prosentista 25,1 prosenttiin eli 50 prosenttia.

(233)

Polkumyyntituonnin hinnat alenivat 5 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. taulukko 4). Samalla kaudella unionin tuotannonalan hinnat vapailla markkinoilla kohosivat 6 prosenttia. Kiinasta tulevaa tuontia oli yhä enemmän unionin markkinoilla koko tarkastelujakson ajan, ja sen hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat.

(234)

Polkumyyntituonnin aiheuttama paine aiheutti myös merkittävää hinnankorotusten estymistä, mitä osoittaa se, että unionin tuotannonala ei pystynyt korottamaan hintojaan kustannusten kohoamista vastaavasti. Tuotantokustannukset olivat tutkimusajanjaksolla yli 20 prosenttia korkeammat kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat (ks. taulukko 8). Vuonna 2019 hinnankorotusten estyminen johti siihen, että unionin tuotannonalan kannattavuus putosi alle 3 prosenttiin, mikä on selvästi kestämätön taso. Vuosina 2017–2019 Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni vain 6 prosenttia, mutta sen markkinaosuus kohosi 38,7 prosentista 55,3 prosenttiin, kun taas unionin tuotannonalan markkinaosuus putosi 50,5 prosentista 29,5 prosenttiin. Siitä huolimatta, että kulutus väheni vuosien 2017 ja 2019 välillä 34 prosenttia, Kiinasta tuleva tuonti kasvatti edelleen markkinaosuuttaan unionin tuotannonalaan nähden. Samalla kaudella Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat 12 prosenttia (ks. taulukko 4) ja unionin tuotannonalan hinnat tätä enemmän, 14 prosenttia, mutta paljon vähemmän kuin tuotantokustannukset, jotka kohosivat 27 prosenttia. Joten jo vuoteen 2019 mennessä unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa polkumyynnillä tulevasta tuonnista.

(235)

Vuonna 2020 Kiinasta tulevan tuonnin hinnat putosivat 16 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna ja sen markkinaosuus kasvoi 55 prosentista 61 prosenttiin eli kasvua oli 10 prosenttia. Samalla kaudella unionin tuotannonalan hinnat putosivat 8,2 prosenttia, tuotantokustannukset kohosivat 19 prosenttia ja markkinaosuus supistui 15 prosenttia (29,5 prosentista 25,1 prosenttiin). Tällä oli huomattava vaikutus unionin tuotannonalaan, ja sen kannattavuus muuttui erittäin negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla.

(236)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että Kiinasta tuleva tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Vahinko kohdistui sekä määriin että hintoihin.

(237)

Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan Eurofer ja Saksan teräsalan järjestö pitivät taulukossa 2 esitettyä kulutuksen kehitystä vahingon pääasiallisena syynä. Kulutus väheni tarkastelujakson aikana 50 prosenttia. Tämä kehitys johtui tärkeimmän käyttäjäsektorin (terästeollisuuden) pienemmästä kysynnästä. Terästeollisuus vähensi kalsiumpiin ostojaan ja käytti varastoja, ja tarkastelujakson aikana raakateräksen tuotanto väheni 18 prosenttia.

(238)

Vuonna 2018 kalsiumpiin kulutus väheni 14 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna, ja unionin tuotannonala kykeni edelleen mukauttamaan liiketoimintaansa tämän vähenemisen mukaan niin, että kalsiumpiin myynnin kannattavuus pysyi yli 10 prosentissa. Vuonna 2019 unionin tuotannonalan tilanne ei kuitenkaan enää ollut kestävä, koska Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus tarkoitti sitä, että unionin tuotannonalan tuotanto ja myynti putosivat sellaisille tasoille, ettei se kyennyt kattamaan kohoavia yksikkökustannuksia. Vuonna 2020, jolloin koronaviruspandemia alkoi, kulutus putosi vielä 25 prosenttia.

(239)

Sekä Eurofer että Saksan teräsalan järjestö väittivät, että pääasiallinen syy kalsiumpiin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon oli raakateräksen tuotannon väheneminen eikä Kiinasta tuleva tuonti.

(240)

Kulutuksen vähentyessä Kiinan markkinaosuus kasvoi kuitenkin 57 prosenttia eli 38,7 prosentista 60,8 prosenttiin, kun taas unionin tuotannonalan tuotanto, myyntimäärä, markkinaosuus, kannattavuus, työllisyys ja investointien tuotto vähenivät kaikki enemmän kuin kulutus. Tämä johtuu siitä, että Kiinan tuleminen markkinoille alhaisilla hinnoilla aiheutti merkittävää vahinkoa näille vahinkoindikaattoreille.

(241)

Sen vuoksi kulutuksen väheneminen ei poistanut syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. Kuten Eurofer lisäksi toi esiin, koronaviruspandemian vaikutus alkoi vuonna 2020, kun taas vahingollinen tilanne oli syntynyt jo vuonna 2019. Sen vuoksi koronaviruspandemiaa pitäisi pitää tilannetta pahentavana tekijänä vuonna 2020.

(242)

Unionin tuotannonalan tuotantokustannusten kohoamiselle oli kaksi pääasiallista syytä. Ensinnäkin kalsiumpiin tuotannossa käytetyn sähkön kustannukset, joiden osuus tuotantokustannuksista on merkittävä (jopa 40 prosenttia tarkastelujaksolla), kohosivat suurimman unionin tuottajan tapauksessa yli 30 prosenttia tarkastelujaksolla.

(243)

Toiseksi, yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kohosivat merkittävästi, koska unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärä väheni tarkastelujaksolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kiinteät kustannukset oli katettava pienemmistä tuotanto- ja myyntimääristä, mikä kohotti yksikkökohtaisten tuotantokustannusten yksikkökohtaista kiinteää kustannustekijää.

(244)

Eurofer väitti, että Ferrogloben vuoden 2020 toisen neljänneksen liiketoimintakatsauksessa todetaan, että kustannustilanne on kohentunut energian hintojen laskun ansiosta. Tämä liiketoimintakatsaus koskee kuitenkin Ferroglobea, joka toimii useissa maissa, eikä pelkästään Ferropemiä ja sen kalsiumpiin tuotantolaitosta. Näin ollen väitettä ei voitu hyväksyä.

(245)

Vuonna 2018 unionin tuotannonala pystyi pitämään voittotasonsa yli 10 prosentissa sähkökustannusten kohoamisesta huolimatta, koska se kykeni siirtämään kustannusten kohoamisen asiakkaidensa maksettavaksi. Vuonna 2019 unionin tuotannonala ei kuitenkaan pystynyt enää nostamaan hintoja Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi. Tuonti dominoi markkinoita vuoteen 2019 mennessä (markkinaosuus 55 prosenttia) ja asetti hinnat markkinoilla. Unionin tuotannonala ei pystynyt seuraamaan näin alhaisia tuontihintoja vuonna 2019. Tämä vaikutti Ferropemin päätökseen vähentää tuotantoa merkittävästi vuonna 2020.

(246)

Sen vuoksi olisi pääteltävä, että tuotantokustannusten kohoaminen ei ollut vahingon syy. Syy oli Kiinasta halvoin hinnoin tuleva tuonti, joka kulutuksen vähentyessä kasvatti osuuttaan unionin markkinoilla unionin tuotannonalan kustannuksella ja esti unionin tuotannonalaa korottamasta hintojaan kannattavalle tasolle.

(247)

Unionin tuotannonala osti kalsiumpiitä unionin ulkopuolelta (lähinnä Argentiinasta) tarkastelujakson aikana. Tämän vuoksi komissio tutki, aiheuttiko kalsiumpiin tuontia koskeva päätös vahinkoa unionin tuotannonalalle, koska se vaikutti tuotanto- ja myyntitasoihin ja näin ollen kannattavuuteen. Tuonti vaihteli tarkastelujakson aikana ja sen osuus oli 15 prosenttia kokonaismyynnistä kyseisenä ajanjaksona, ja tuontia esiintyi yleensä silloin, kun unionin tuotantolaitoksissa oli teknisiä ongelmia ja tuotannonalan oli täytettävä asiakkaiden tilaukset. Sen vuoksi tuonti antoi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden tyydyttää kysyntä, eikä sen voida katsoa vaikuttaneen unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Lisäksi ostoja ei tehty tutkimusajanjaksolla, jolloin unionin tuotannonalalle aiheutui eniten vahinkoa.

(248)

Eurofer toi esiin, että koska unionin tuotannonala tuotti kalsiumpiitä samoilla laitteilla kuin muita tuotteita, siirtyminen muiden tuotteiden tuottamiseen esti kalsiumpiin tuotannon.

(249)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että unionin tuottajilla oli käyttämätöntä kapasiteettia koko tarkastelujakson ajan, vaikka otetaan huomioon muut rautaseokset. Sen vuoksi on selvää, että muiden tuotteiden tuotanto ei muodostanut estettä kalsiumpiin tuotannolle eikä ollut epäsuora syy vahinkoon tarkastelujaksolla.

(250)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Tuonti kolmansista maista