SANASTO

Tässä sanastossa selitetään tai määritellään ohjeissa toistuvat termit. Asteriskilla (*) merkityt kohdat viittaavat EU:n kaksikäyttöasetuksen määritelmiin. Ilman asteriskia (*) olevia kuvauksia ei pitäisi pitää oikeudellisesti sitovina määritelminä.

Termi	Kuvaus tai määritelmä
Aseiden leviäminen	Tuotteiden (myös ohjelmistojen ja teknologian) virta maista, joilla on näitä tuotteita, maihin, joilla niitä ei ole ja jotka pyrkivät saamaan ne käyttöönsä joukkotuhoaseohjelmia varten.
Aseidenvientikielto*	Neuvoston päätöksellä tai yhteisellä kannalla taikka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätöksellä määrätty aseidenvientikielto tai Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston sitovalla päätöslauselmalla määrätty aseidenvientikielto.
Australia-ryhmä (AG)	Vientivalvontajärjestely, jolla valvotaan kemiallisten tai biologisten aseiden tuotantoon käytettäviä materiaaleja, laitteita ja teknologiaa. Ks. myös: https://www.dfat.gov.au/publications/minisite/theaustraliagroupnet/site/en/index.html
Biologisten aseiden kieltosopimus	Bakteriologisten (biologisten) aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskeva yleissopimus.
EU:n kaksikäyttöasetuksen liite I, liite II tai liite IV	Kaksikäyttötuotteiden vientiä, välitystä, teknistä apua, kauttakulkua ja siirtoa koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta 20. toukokuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/821 liite I, liite II tai liite IV Liitteet päivitetään vuosittain komission delegoidulla säädöksellä. Tuorein päivitys: https://eur-lex.europa.eu
EU:n sisäinen siirto tai siirto	EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen IV sisältyvän kaksikäyttötuotteen siirtäminen yhdessä EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevalta toimittajalta vastaanottajalle toisessa EU:n jäsenvaltiossa.
EU:n yhteinen puolustustarvikeluettelo	Sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP soveltamisalaan kuuluvien tarvikkeiden EU:n yhteinen luettelo. Luettelo päivitetään vuosittain. Tuorein päivity: https://eur-lex.europa.eu/.
Joukkotuhoaseet (WMD)	Kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinmateriaalit ja niiden kantolaitteet, joilla on kapasiteettia tuhota suuria ihmismääriä.
Julkinen*	Teknologia tai ohjelmisto, joka on asetettu saataville ilman sen jatkolevitystä koskevia rajoituksia (tekijänoikeusrajoitukset eivät vaikuta siihen, että teknologia tai ohjelmisto on ”julkinen”).
Kaksikäyttötuotteet*	Tuotteet, myös ohjelmistot ja teknologia, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin ja joihin kuuluvat tuotteet, joita voidaan käyttää ydinaseiden, kemiallisten aseiden tai biologisten aseiden tai niiden kantolaitteiden suunnitteluun, kehittämiseen, tuotantoon tai käyttöön, mukaan lukien kaikki tuotteet, joita voidaan käyttää sekä muihin kuin räjähdystarkoituksiin että millä hyvänsä tavoin apuna ydinaseiden tai muiden ydinräjähteiden valmistamisessa.
Kemiallisten aseiden kieltosopimus	Kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön kieltämistä sekä niiden hävittämistä koskeva yleissopimus.
Loppukäyttäjä	Lähetettävien tuotteiden lopullinen vastaanottaja ulkomailla.
Lupa (”authorisation”)	Lupa (”licence”)
Ohjusteknologian valvontajärjestely (MTCR)	Vientivalvontajärjestely, jolla valvotaan radiologisten, kemiallisten tai biologisten joukkotuhoaseiden maaliinsaattamisjärjestelmiä (miehittämättömiä ilma-aluksia ja ohjuksia). Ks. myös: https://mtcr.info/
Seuraamukset	Valtioihin tai yhteisöihin ja henkilöihin kohdistuvat rajoittavat toimenpiteet. Joitakin määrää Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto, joitakin taas Euroopan unioni tai jokin EU:n jäsenvaltio.
Sisäinen vaatimustenmukaisuusohjelma*	Jatkuvat vaikuttavat, asianmukaiset ja oikeasuhteiset toimintatavat ja menettelyt, joita viejät ovat ottaneet käyttöön helpottaakseen tämän asetuksen säännösten ja tavoitteiden sekä tämän asetuksen nojalla täytäntöönpantujen lupien ehtojen noudattamista ja joihin kuuluvat muun muassa huolellisuusperiaatteen mukaiset toimenpiteet, joilla arvioidaan riskejä, jotka liittyvät tuotteiden vientiin loppukäyttäjille ja tuotteiden loppukäyttöön.
Teknologia*	Erityinen tieto, jota tarvitaan tuotteen kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä varten. Tämä tieto on teknisen tiedon tai teknisen avun muodossa.
Teknologian valmiustasot	Teknologian valmiustasoilla tarkoitetaan yleistä mittausjärjestelmää, jossa on tietyn teknologian kehitystasoa koskevia indikaattoreita.
Tieteellinen perustutkimus*	Kokeellinen tai teoreettinen työ, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien tosiasioiden perusperiaatteista ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen.
Tutkimusorganisaatiot	Tutkimusta suorittavat yhteisöt, jotka toimivat akateemisella tai tutkimusalalla, oikeusasemasta (julkis- tai yksityisoikeudellinen) tai rahoitustavasta riippumatta, ja joiden ensisijaisena tavoitteena on tehdä riippumatonta perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä tai levittää laajasti tällaisen toiminnan tuloksia koulutuksen, julkaisujen tai tiedonsiirron kautta. Siihen sisältyvät yliopistot ja korkeakoulut, tiedeakatemiat, soveltavaa tutkimusta harjoittavat tutkimuskeskukset ja laboratoriot.
Unionin tullialue	Unionin tullikoodeksista 9. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (5) , jäljempänä ’unionin tullikoodeksi’, 4 artiklassa tarkoitettu unionin tullialue.
Valvontaluetteloon sisältymättömien tuotteiden valvonta	Valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta erityisesti EU:n kaksikäyttöasetuksen 4, 5, 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti.
Valvontaluetteloon sisältymättömät kaksikäyttötuotteet	Kaksikäyttötuotteet, jotka eivät sisälly EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen I ja joihin voidaan ryhtyä soveltamaan vientivalvontaa (valvontaluetteloon sisältymättömien tuotteiden valvonta). Näihin sisältyvät tuotteet, jotka alittavat (juuri) EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteessä I esitetyt tekniset kynnysarvot.
Valvontaluetteloon sisältyvät kaksikäyttötuotteet	EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen I sisältyvät kaksikäyttötuotteet.
Wassenaarin järjestely (WA)	Monenvälinen vientivalvontajärjestely, jolla valvotaan tavanomaisia aseita ja kaksikäyttötuotteita ja -teknologiaa. Ks. myös: https://www.wassenaar.org/
Vastaanottaja	Lähetettävien tuotteiden ensimmäinen vastaanottaja ulkomailla. Tuote saattaa jäädä kyseiselle vastaanottajalle, jolloin tämä on loppukäyttäjä.
Verkkovalvontatuotteet*	Kaksikäyttötuotteet, jotka on erityisesti suunniteltu mahdollistamaan luonnollisten henkilöiden salaa tarkkailun seuraamalla, poimimalla, keräämällä tai analysoimalla tietoja tieto- ja televiestintäjärjestelmistä.
Viejä*	Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka yhteenliittymä, — jolla vienti-ilmoituksen tai jälleenvienti-ilmoituksen tai poistumisen yleisilmoituksen vastaanottamisen ajankohtana on sopimus kolmannessa maassa olevan vastaanottajan kanssa ja jolla on valtuudet päättää tuotteiden lähettämisestä unionin tullialueelta; jos vientisopimusta ei ole tehty tai jos sopimuksen haltija ei toimi omaan lukuunsa, viejällä tarkoitetaan henkilöä, jolla on valtuudet päättää tuotteiden lähettämisestä unionin tullialueelta; — joka päättää siirtää ohjelmistoja tai teknologiaa sähköisellä viestimellä, kuten telekopiolaitteella, puhelimella, sähköpostilla tai muulla sähköisellä keinolla, unionin tullialueen ulkopuoliseen määräpaikkaan tai joka päättää asettaa tällaisia ohjelmistoja ja teknologiaa sähköisessä muodossa unionin tullialueen ulkopuolisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka yhteenliittymien saataville. Jos oikeus määrätä kaksikäyttötuotteesta kuuluu viennin perusteena olevan sopimuksen mukaisesti henkilölle, jolla on asuinpaikka unionin tullialueen ulkopuolella tai joka on sijoittautunut sen ulkopuolelle, viejää pidetään sopimuspuolena, jolla on asuinpaikka unionin tullialueella tai joka on sijoittautunut unionin tullialueelle. Komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (6) 1 artiklan 19 alakohdan a alakohdassa tarkoitettu luonnollinen henkilö, joka kantaa vietäviksi tarkoitetut kaksikäyttötuotteet, kun nämä kaksikäyttötuotteet sisältyvät henkilön henkilökohtaisiin matkatavaroihin.
Vienti*	— unionin tullikoodeksin 269 artiklassa tarkoitettu vientimenettely; — unionin tullikoodeksin 270 artiklassa tarkoitettu jälleenvienti; jälleenviennistä on kyse myös, jos unionin tullialueen läpi tapahtuvan, EU:n kaksikäyttöasetuksen 2 artiklan 11 alakohdan mukaisen kauttakulun aikana on annettava poistumisen yleisilmoitus siksi, että tuotteiden lopullinen määräpaikka on muuttunut; — unionin tullikoodeksin 259 artiklassa tarkoitettu ulkoinen jalostusmenettely; — ohjelmistojen tai teknologian siirto unionin tullialueen ulkopuoliseen määräpaikkaan sähköisellä viestimellä, kuten telekopiolaitteella, puhelimella, sähköpostilla tai muulla sähköisellä keinolla; tähän sisältyy tällaisten ohjelmistojen ja teknologian asettaminen sähköisessä muodossa unionin tullialueen ulkopuolisten luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden taikka yhteenliittymien saataville; tähän kuuluu myös teknologian suullinen siirto, kun teknologiaa kuvataan puheensiirtovälineen välityksellä;
Vientivalvontajärjestelyt	Monenväliset järjestelyt, joilla pyritään estämään ydinaseiden, biologisten aseiden ja kemiallisten aseiden sekä niiden kantolaitteiden leviäminen sekä tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden epävakauttava keskittyminen esimerkiksi laatimalla luettelot tuotteista, joiden olisi oltava valvonnan alaisia. Vientivalvontajärjestelyillä viitataan ydinalan viejämaiden ryhmään (NSG), Zangger-komiteaan (ZC), ohjusteknologian valvontajärjestelyyn (MTCR), Australia-ryhmään (AG) ja Wassenaarin järjestelyyn (WA).
Ydinalan viejämaiden ryhmä (NSG)	Ydinalaan liittyvien tuotteiden ja teknologian vientivalvontajärjestely. Ks. myös: https://www.nuclearsuppliersgroup.org/en/
Ydinsulkusopimus (NPT)	Ydinaseiden leviämisen estämistä koskeva sopimus.
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma (UNSCR) 1540	Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselma, jonka tavoitteena on estää valtioista riippumattomia toimijoita hankkimasta ydinaseita, biologisia aseita ja kemiallisia aseita, niiden kantolaitteita tai niihin liittyviä materiaaleja.
Zangger-komitea (ZC)	Zangger-komitea pitää yllä varoitusluetteloa, joka käynnistää Kansainvälisen atomienergiajärjestön ydinmateriaalivalvonnan edellytyksenä ydinalaan liittyvien tuotteiden hankinnalle. Ks. myös: http://zanggercommittee.org/

JAKSO 1

Johtotasolle tarkoitettu johdanto

Tutkimusorganisaatioilla on vahvat kannustimet tehdä kaikkia hyödyttäviä innovaatioita ja toimia kansainvälisessä yhteistyössä tutkimuksen edistämiseksi. Kukoistava eurooppalainen tutkimus- ja innovaatiosektori houkuttelee julkisia ja yksityisiä investointeja kaikkialta maailmasta. Moni yhteistyökumppanuus on aitoa ja avointa ja sillä saadaan aikaan merkityksellistä tieteellistä ja teknistä edistystä. Näiden joukossa saattaa kuitenkin olla ulkomaisia yhteistyötarjouksia, kutsuja ja epävirallista yhteydenpitoa, joihin liittyy taka-ajatuksia eli pyritään saamaan kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta muuta kuin ilmoitettua tarkoitusta varten. Tällöin tutkijat ja tutkimusorganisaatiot saattavat rikkoa tahattomasti vientisääntöjä. Verkosta löytyy dokumentoituja tapauksia, jotka osoittavat teknologian valvonnan merkityksen aseiden levityksen kannalta merkityksellisen teknologian aloilla ja joissa esitetään tutkijoihin tai tutkimusorganisaatioihin liittyviä täytäntöönpanotoimia.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta on olemassa sellaisen toiminnan valvomiseksi, johon liittyy tuotteita (materiaaleja, laitteita, ohjelmistoja ja teknologiaa), joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin ja jotka saattavat liittyä tavanomaisten puolustustarvikkeiden luomiseen tai ydinaseiden, kemiallisten aseiden tai biologisten aseiden (ns. joukkotuhoaseet) ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien (kuten ohjusten ja droonien) leviämiseen. Tätä valvontaa voidaan täydentää yleiseen turvallisuuteen tai ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä kansallisilla toimenpiteillä, jotka koskevat valvontaluetteloon sisältymättömiä kaksikäyttötuotteita.

Tutkimusorganisaatioiden ja valtioiden yhteistyö on välttämätöntä, jotta voidaan edistää Euroopan unionin (EU) ja jäsenvaltioiden turvallisuustavoitteita, kansainvälisten turvallisuusvelvoitteita ja asesulkusitoumuksia (esim. Euroopan turvallisuusstrategia, vientivalvontajärjestelyt, biologisten aseiden kieltosopimus, kemiallisten aseiden kieltosopimus, ydinsulkusopimus ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1540). Tutkimusorganisaatiot ovat merkittävässä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa lisäämällä tietoisuutta riskeistä ja toimimalla sen mukaisesti. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta ei ole ainoa väline, joilla tavoitteita edistetään: esimerkiksi viisumiseulonta ja pakotteet ovat muita välineitä, joilla on erityistavoitteet ja -menetelmät. Niitä ei käsitellä näissä ohjeissa.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta asettaa tutkimusorganisaatioille erityishaasteita, jotka liittyvät tutkimustulosten jakamisen tärkeyteen sekä ”julkaise tai häviä” -periaatteen välttämättömyyteen tutkimusekosysteemissä. Tietoisuuden lisääminen valvonnasta on tärkeä tekijä, jolla estetään ja vähennetään noudattamatta jättämiseen liittyviä riskejä. EU:ssa tällaisten vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden täytäntöönpanoon ja hallintaan liittyvä osaamistaso tutkimusorganisaatioissa vaihtelee suuresti. EU:n toimivaltaiset viranomaiset ovat sitoutuneet antamaan tutkimusorganisaatioille ohjeita sisäisten vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden vahvistamisesta.

On hyvin tiedossa, että tällaisten toimenpiteiden käyttöönotto ja ylläpitäminen tutkimusorganisaatiossa vie aikansa, mutta on keskeisen tärkeää omaksua järjestelmällinen ja oikeasuhteinen lähestymistapa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyviin sisäisiin vaatimustenmukaisuustoimenpiteisiin, jotta pystytään noudattamaan voimassa olevaa EU:n kaksikäyttöasetusta ja kansallisia täydentäviä toimenpiteitä.

Jokainen tutkimusorganisaatio voi päättää, miten sisäiset vaatimustenmukaisuustoimenpiteet pannaan parhaiten täytäntöön ja mitä sisäisiä toimintamenettelyjä yksittäisten tutkijoiden on noudatettava. Tämä voidaan toteuttaa perustamalla uusia vientivalvontarakenteita tai sisällyttämällä toimenpiteet (olemassa oleviin) rakenteisiin, kuten neuvoa-antaviin elimiin. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskeva sisäinen vaatimustenmukaisuusohjelma on usein vain yksi osa tutkimusorganisaation yleistä vaatimustenmukaisuusjärjestelmää.

Moniin tutkimusorganisaatioiden toteuttamiin tutkimustoimiin ei sovelleta kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa joko siksi, että tutkimus ei liity mihinkään tuotteeseen EU:n kaksikäyttötuoteluettelossa, tai siksi, että tutkimuksessa ei käsitellä erityisesti sellaisen teknologian kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä, jolla saadaan aikaan EU:n kaksikäyttötuoteluettelossa valvottuja suorituksen tasoja tai toimintoja tai lisätään niitä. Tutkimusta voidaan myös pitää ”tieteellisenä perustutkimuksena” tai ”julkisena” tutkimuksena (EU:n kaksikäyttöasetuksessa määritellyn mukaisesti), tai se voi edustaa välttämätöntä vähimmäistietoa patenttihakemuksiin.

Mikään arvostettu tutkimusorganisaatio ei kuitenkaan halua olla osallisena aseiden levityksen kannalta merkityksellisen tutkimuksen (tulosten) väärinkäytöksissä. Kyse ei ole pelkästään velvollisuudesta noudattaa vientivalvontaa vaan myös sen omista intresseistä. Tämän vuoksi on tärkeää, että tutkimusorganisaatiot toteuttavat oikeasuhtaisia ja tehokkaita sisäisiä toimenpiteitä vaatimustenvastaisuuden riskin minimoimiseksi. Tällaisten toimenpiteiden puuttuminen voi johtaa siihen, että laitos joutuu oikeudelliseen vastuuseen, jos vaatimustenvastaisuuksia todetaan. Ylimmän johdon sitoutuminen on tarpeen, jotta voidaan korostaa vaatimustenmukaisuuden tärkeyttä ja sille annettua arvoa ja tarjota riittäviä resursseja vaatimustenmukaisuutta koskevien sitoumuksien varmistamiseksi.

JAKSO 2

Tietoisuuden lisääminen tutkijoiden parissa

2.1   Johdanto

EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnalla pyritään estämään tavanomaisten aseiden ei-toivottu keskittyminen sekä ydinaseiden, kemiallisten aseiden tai biologisten aseiden (ns. joukkotuhoaseet) ja niiden maaliinsaattamisjärjestelmien (kuten ohjusten ja droonien) leviäminen. Tätä valvontaa voidaan täydentää yleiseen turvallisuuteen tai ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä kansallisilla toimenpiteillä, joita sovelletaan EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen I sisältymättömiin kaksikäyttötuotteisiin. Koska kaksikäyttötuotteita käytetään pääasiassa siviilitarkoituksiin, niiden väärinkäyttömahdollisuudet eivät useinkaan ole ilmeisiä ensi näkemältä. Väärissä käsissä ne kuitenkin uhkaavat kansainvälistä rauhaa sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta.

Tutkimusorganisaatiot ovat usein huolissaan siitä, minkälainen käsitys yleisöllä on tutkimuksesta, jolla on sotilaallista potentiaalia. Kaksikäyttöä tarkastellaan tutkimuksen yhteydessä usein laajasti: mitkä ovat tutkimuksen (ei-)toivotut siviili- ja sotilaskäyttötarkoitukset tai miten tutkimusta voidaan käyttää väärin epäeettisiin tarkoituksiin.

EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmään liittyen ”kaksikäyttö” on kuitenkin ymmärrettävä rajoitetussa merkityksessä. Sillä tarkoitetaan tuotteita (myös ohjelmistoja ja teknologiaa), joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. Lisätietoja valvontaluetteloon sisältyvien ja sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden soveltamisalasta löytyy alajaksosta 2.3.2 ja lisäyksestä 1.

Kaikilla – sekä luonnollisilla että oikeushenkilöillä – on oikeudellinen velvoite noudattaa asiaa koskevia lakeja ja asetuksia, kun kyseessä ovat kaksikäyttötuotteet. Nämä oikeudelliset velvoitteet eivät ole identtisiä (mutta saattavat olla päällekkäisiä) eettisten motiivien tai vapaaehtoisten rajoitusten kanssa, joilla estetään tai vähennetään riskejä ja mahdollisia vahinkoja, joita saattaa aiheutua kaksikäyttötuotteisiin liittyvän tutkimuksen haitallisesta käytöstä.

Näissä ohjeissa puhutaan ”kaksikäyttötuotteisiin liittyvästä tutkimuksesta”: siinä tarkoitetaan kaksikäyttötuotteita, joita käytetään tutkimuksessa, tai tutkimusta, jonka tutkimustulos jossakin mahdollisessa muodossa (7) vastaa EU:n kaksikäyttötuotteiden valvontaluettelossa tai (mahdollisessa) täydentävässä kansallisessa luettelossa olevan kaksikäyttötuotteen teknisiä eritelmiä. Joissakin harvoissa tapauksissa siihen sisältyvät tilanteet, joissa valvontaluetteloon sisältymättömiin kaksikäyttötuotteisiin liittyy huolta sotilaallisesta tai joukkotuhoaseiden loppukäytöstä/-käyttäjästä. On syytä huomata, että kaikkeen kaksikäyttötuotteisiin liittyvään tutkimustoimintaan ei tarvita lupaa. Alajaksossa 2.3.6 selitetään tarkemmin, missä tapauksissa lupa tarvitaan.

2.2   Tutkimusalat ja -skenaariot, jotka voisivat käynnistää kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan

Vientivalvonnan tavoitteena ei ole sensuroida tieteellistä tutkimusta (tulosta) vaan estää turvallisuuteen liittyvät väärinkäytökset, kun arkaluonteisia tavaroita tai tietoja siirretään ulkomaille. Tutkijoita ja tutkimuslaitoksia sitovat samat lait kuin valmistusteollisuutta ja kaikkia muita. Ennen kuin tavarat viedään tai tiedot siirretään, viejillä ja tiedonvälittäjillä on velvollisuus tarkistaa, vaativatko niiden toimet viranomaisilta ennakkohyväksyntää. Tutkimusympäristössä tämä edellyttää kansainvälisen/kansallisen turvallisuuteen ja akateemiseen vapauteen mutta myös tutkimustulosten ja -tietojen avoimen saatavuuden (Open Access) edistämiseen liittyvien seikkojen tasapainottamista:

—	akateeminen vapaus on Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taattu perusoikeus (8). Se ei kuitenkaan vapauta tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita velvollisuudesta noudattaa säännöksiä, joiden tarkoituksena on suojella EU:n ja sen jäsenvaltioiden turvallisuusetuja. (9)

—

Avoimen saatavuuden edistämisellä, jota edellytetään joissakin rahoitusohjelmissa, on tarkoitus parantaa tutkimustulosten ja -tietojen saatavuutta ja uudelleenkäyttöä. Myöskään avoimen saatavuuden tavoitteet eivät kuitenkaan vapauta tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita velvoitteesta käydä läpi ehdotetut julkaisut ja tietokokonaisuudet ensin EU:n kaksikäyttöasetuksen (teknologian) valvontaa koskevien säännösten pohjalta ja toimia niiden mukaisesti.

Luonnontieteisiin, teknologiaan ja insinööritieteisiin liittyvään tutkimukseen sovelletaan todennäköisemmin kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa kuin humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden ja taloustieteen tieteelliseen toimintaan.

Seuraavat aiheet ovat esimerkkejä tutkimuksesta, joka saattaa käynnistää kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan: — Lumpy skin -tautiviruksen isäntävalikoiman muuttaminen niin, että siihen sisällytetään ihmiset; — monikaistakuvannuskamerasensorit viljelykasveja koskevien tietojen keruuseen; — laserpohjainen seuraavan sukupolven uraaninrikastustekniikka mahdollisena vaihtoehtona teolliselle rikastukselle, jossa sentrifugeissa on kaasumaista uraania; — energeettisten aineiden 3D-tulostus; — prototyyppidrooni, jossa on ruiskutusjärjestelmä itäisen hevos-enkefaliittiviruksen (EEE) torjumiseksi; ja — itsenäinen tieteellinen vedenalainen alus, joka kerää tietoja automaattisesti syvänmeren alueilla.

Lisäyksessä 1 kuvataan tutkimusaloja, joihin voidaan soveltaa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa, koska EU:n kaksikäyttötuotteiden valvontaluettelo sisältää tuotteita näiltä teknologian aloilta. Esimerkiksi ydinfysiikkaan ja -tekniikkaan tai ydinaineisiin liittyvässä tutkimuksessa voidaan käsitellä ydinreaktoreita ja ydinreaktoreita varten erityisesti suunniteltuja tai valmistettuja laitteita ja komponentteja, jotka sisältyvät EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen I. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki asiaan liittyvä tutkimus on oletusarvoisesti tutkimusta, joka koskee valvontaluetteloon sisältyviä kaksikäyttötuotteita (10) tai joka edellyttäisi lupaa.

Lisäyksessä 2 esitetään joitakin toistuvia tutkimusskenaarioita, jotka voivat käynnistää vientivalvonnan:

—	kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta koskeva opetus (11), konsultointi, yhteistyö tai tutkimustyö vierailevien ulkomaisten tutkijoiden kanssa unionin tullialueen sisällä (12);

—	kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta koskeva opetus, konsultointi, yhteistyö tai tutkimustyö unionin tullialueen ulkopuolella;

—	kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta käsittelevän (virtuaalisen) konferenssin/kokouksen/seminaarin järjestäminen tai sellaisessa esiintyminen unionin tullialueen sisällä tai ulkopuolella;

—	valvontaluetteloon sisältyvää kaksikäyttötuoteteknologiaa koskevat julkaisut;

—	tietojen toimittaminen patenttihakemusta ja patentoituja tietoja varten; ja

—	aineellisten kaksikäyttötuotteiden (tavaroiden) vienti, mukaan lukien prototyypit ja käytetyt laboratoriolaitteet.

Kussakin skenaariossa on tärkeää myös määrittää, sovelletaanko tuotteisiin EU:n tai kansallisia rajoittavia toimenpiteitä tai pakotteita, minkä tyyppisestä toiminnasta on kyse, mikä on lopullinen käyttötarkoitus ja mitkä yhteisöt tai maat ovat osallisina.

Näissä skenaarioissa henkilökohtaiset motiivit, tutkimusrahoituksen lähde, tutkimuskumppaneiden tyyppi ja tutkimuksen tarkoitus eivät ole merkityksellisiä, kun määritetään, täyttääkö kaksikäyttötuotteisiin liittyvä tutkimus teknisen valvonnan kynnysarvot.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa voi esiintyä eri tasoilla tutkimuksen elinkaaren aikana: esimerkiksi tutkimusrahoituksen, hankehakemuksen, sopimuksen laatimisen tai tutkimustulosten levittämisen vaiheessa. Jaksossa 3 annetaan lisätietoja siitä, miten otetaan käyttöön järjestelmällinen viennin seulontamenettely eri tasoilla tutkimuksen elinkaaren aikana.

2.3   Perustiedot EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmästä

2.3.1   EU:n kaksikäyttöasetus

EU:n kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmää säännellään EU:n kaksikäyttöasetuksella.

EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteessä I on luettelo EU:n kaksikäyttötuotteista. Kaikki EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteessä I olevat tuotteet edellyttävät lupaa, jos ne viedään unionin tullialueen ulkopuolelle. EU:n kaksikäyttöasetuksen liite IV on pieni osa liitettä I ja sisältää arkaluonteisempia tuotteita, jotka edellyttävät lupaa myös EU:n sisäisissä siirroissa.

Liite I (ja siten myös liite IV) on dynaaminen, jotta voidaan ottaa huomioon tekniikan kehitys, ja EU:n vientivalvonta kuvastaa sitoumuksia, joista on sovittu vientivalvontajärjestelyissä. Luettelo päivitetään tämän vuoksi vuosittain. On tärkeää tutustua aina EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteen I viimeisimpään versioon (13).

Kaikilla kaksikäyttötuotteilla on luokitusnumero, jossa on sekä numeroita että kirjain (ryhmä, alaryhmä ja yksilöllinen valvontanumero) ja joka on keskeisen tärkeä tuotteen luokituksen ja lupa-asiakirjojen kannalta. Luokitusnumero ei ole satunnainen: siinä tulee esiin tuotteen luonne ja se, mistä vientivalvontajärjestelystä valvonnanalaisuus on peräisin (ks. kaavio 1).

Kaaviossa 1 esitetään, miten kaksikäyttötuotteen luokitusnumero rakentuu. Kaksikäyttötuotteen luokitusnumero 9A012.a. viittaa valvonnanalaisiin miehittämättömiin ilma-aluksiin (eli drooneihin). Siinä esitetään tietyt tekniset eritelmät ja tietyt niihin liittyvät laitteet ja komponentit. — ”9” tarkoittaa, että tuote sisältyy ryhmään 9 (Ilma- ja avaruusalusten työntövoima) — ”A” tarkoittaa, että tuote sisältyy alaryhmään A (Järjestelmät, laitteet ja komponentit). Näin ollen täydellinen drooni, joka täyttää 9A012 kohdan tekniset eritelmät, luetellaan alaluokassa A. — ”012” tarkoittaa, että tuote on peräisin Wassenaarin järjestelyn valvontaluettelosta. — ”a.” on täydellisten droonien yksilöllinen tunniste.

Kaksikäyttötuotteiden luokitus perustuu objektiivisiin teknisiin kriteereihin, eikä loppukäytöllä tai -käyttäjällä ole merkitystä teknisessä luokituksessa. Samoin luokituksen ja lupavaatimuksen kannalta on merkityksetöntä, käytetäänkö tuotetta yksinomaan siviilitarkoituksiin vai onko se tarkoitettu sotilaskäyttöön. Loppukäytöllä ja asiaan liittyvillä osapuolilla on kuitenkin keskeinen rooli, kun tarkastellaan lupahakemuksen hyväksymistä. Alajaksossa 2.3.9 ja lisäyksessä 3 on lisätietoja loppukäyttöä ja -käyttäjää koskevista tarkastuksista.

Kaksikäyttötuotteet eroavat yleensä puolustustarvikkeista. Puolustustarvikkeet ovat hyödykkeitä (kuten järjestelmiä, laitteita, komponentteja, materiaaleja, ohjelmistoja tai teknologiaa), jotka on suurimmaksi osaksi erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön. Puolustustarvikkeet sisältyvät Euroopan unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon tai jäsenvaltioiden kansallisiin luetteloihin. (14) Puolustustarvikkeiden valvontajärjestelmää hallinnoi kukin EU-jäsenvaltio, toisin kuin EU:n yhteistä kaksikäyttötuotteiden vientivalvontajärjestelmää. Tutkimustuloksen tai -toiminnan (ilmoitettu) sotilaallinen loppukäyttö ei automaattisesti tee tuotteesta erityisesti sotilaskäyttöön suunniteltua tai muunnettua. Se saattaa kuitenkin olla indikaattori tästä ja ilmiselvästi hyödyllinen tieto puolustustarvikkeiden luokituksessa ja lupahakemuksen arvioinnissa.

EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteessä I olevasta kaksikäyttötuotteiden luettelosta on syytä pitää mielessä seuraavat seikat: — Kymmeneen luokkaan on yhdistetty neljän vientivalvontajärjestelyn (ydinalan viejämaiden ryhmän, ohjusteknologian valvontajärjestelyn, Australia-ryhmän ja Wassenaarin järjestelyn) ja kemiallisten aseiden kieltosopimuksen valvontaluettelot. Kukin ryhmä jaetaan edelleen alaryhmiin ja erityisiin valvontanimikkeisiin. Yleisesti ottaen alaryhmissä B, C, D ja E luetellut tuotteet liittyvät alaryhmässä A lueteltuihin tuotteisiin. Muutamassa harvassa tapauksessa näissä alaryhmissä on itsenäisiä valvontanimikkeitä. Kymmenen luokkaa ja viisi alaluokkaa ovat luettelon ensimmäinen jaottelu ja saattavat helpottaa valvontanimikkeiden selaamista. — Kaksikäyttötuotteet eroavat yleensä puolustustarvikkeista. Puolustustarvikkeet ovat hyödykkeitä (kuten järjestelmiä, laitteita, komponentteja, materiaaleja, ohjelmistoja tai teknologiaa), jotka on erityisesti suunniteltu tai muunnettu sotilaskäyttöön. Kaksikäyttötuotteiden tekniset eritelmät ovat usein yksityiskohtaisempia kuin puolustustarvikkeiden. Ilmaisujen ”erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön” tai ”muunnettu sotilaskäyttöön” merkityksen määrittelee suurelta osin toimivaltainen viranomainen, joka ei välttämättä ole sama kuin kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta vastaava toimivaltainen viranomainen. — EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteessä I täsmennettyihin tuotteisiin kuuluvat sekä uudet että käytetyt tuotteet. — Kaksikäyttötuotteiden luokitusnumero ei ole sama kuin tullinimike (harmonoitu järjestelmä tai yhdistetty nimikkeistö) (15) . Tämä on erityisen tärkeää aineellisten hyödykkeiden, kuten laitteiden, materiaalien ja komponenttien luokituksessa. — EU:n kaksikäyttötuotteiden luettelo sisältää aineellisia hyödykkeitä (esim. laitteet, materiaalit ja komponentit) mutta myös aineettomia hyödykkeitä (esim. ohjelmistot tai teknologia) teknisten tietojen tai teknisen avun muodossa. Aineettomat hyödykkeet voidaan muuntaa aineelliseen muotoon (esim. diat tai fyysinen tiedontallennuslaite) tai siirtää sähköisesti, visuaalisesti tai suullisesti (aineettomassa muodossa). (16) — Teknologian valvonta on äärimmäisen tärkeää. Jos aseiden levittäjät saavat aineellisen kaksikäyttötuotteen, he pystyvät ehkä kopioimaan osia siitä mutteivät välttämättä tuottamaan uusia tuotteita. Jos he kuitenkin saavat teknologiaa tuotteen kehittämistä tai tuottamista varten, he voivat valmistaa tuotteita haluamansa määrän. Aineellisten hyödykkeiden vienti voi olla väliaikaista, mutta teknologian vientiä on lähes mahdoton perua ja sitä on pidettävä lopullisena. — Tuotteelle myönnetty lupa kattaa myös sen asennusta, toimintaa, huoltoa ja korjausta varten tarvittavan vähimmäisteknologian.

2.3.2   Miten kaksikäyttötuotteiden koodien tekstiä luetaan?

EU:n kaksikäyttöasetuksen liite I on pitkä, eikä ole yhtä ainoaa parasta tapaa löytää nopeasti kaikkia valvontaluetteloon sisältyviä kaksikäyttötuotteita. Kun kyseessä on uuden tuotteen luokitus, on tärkeää käydä läpi liitteen I viimeisin versio huolellisesti ja pyrkiä löytämään asianmukaisin ja tarkin valvontakoodi kaksikäyttötuotteelle tai -teknologialle, jotta luokitus tapahtuisi oikein. Jos asiasta on epäilyksiä tai mahdollisia luokitusnumeroita on useita, on syytä kysyä neuvoa tutkimusorganisaation vaatimustenmukaisuudesta vastaavalta henkilöstöltä tai tarvittaessa jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta.

Moniin valvontanimikkeisiin liittyy useita huomautuksia (huomautus tai tekninen huomautus), jotka helpottavat tarkan luokituksen tekemistä. Näillä huomautuksilla selkeytetään valvonnanalaisuuden soveltamisalaa (mm. kuvat tai kuvaukset tuotteista, jotka eivät ole valvonnanalaisia) tai tehdään ristiinviittaus liitteen I muihin osiin tai EU:n yhteiseen puolustustarvikeluetteloon (17). Nämä huomautukset ovat erottamaton osa luokitusta, eikä niitä näin ollen pitäisi pitää vain havainnollistavina.

Luettelossa on joukko yleisiä määritelmiä (18), jotka on merkitty kaksinkertaisilla lainausmerkeillä (""), ja kyseistä kohtaa koskevia määritelmiä, jotka on merkitty yksinkertaisilla lainausmerkeillä (' '), Määritelmät voivat poiketa kaupallisesta tai tieteellisestä määritelmästä.

Esimerkki 1: 1C351.a.57 1C351 Seuraavat ihmisten ja eläinten patogeenit ja "toksiinit": a. Seuraavat joko luonnossa esiintyvät, parannetut tai muunnetut virukset joko "eristettyinä elävinä viljelminä" tai materiaalina, mukaan lukien elävä materiaali, johon on tarkoituksellisesti istutettu tällaisia viljelmiä tai joka on saastutettu niillä: … 57. Vaikeaan akuuttiin respiratoriseen oireyhtymään liittyvä koronavirus (SARS-koronavirus) (19); … Huom. 1C351 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi "rokotteita" tai "immunotoksiineja". Esimerkki 2: 1A004.d 1A004 Seuraavat suojaus- ja ilmaisinlaitteet ja komponentit, joita ei ole erityisesti suunniteltu sotilaskäyttöön: d. Elektroniset laitteet, jotka on suunniteltu automaattisesti ilmaisemaan tai tunnistamaan 'räjähteiden' jäämiä ja jotka käyttävät 'pienten pitoisuuksien mittaamiseen' (trace detection) tarkoitettuja tekniikoita (esim. pinta-akustista aaltoa, ioniliikkuvuusspektrometriaa, differentiaaliliikkuvuusspektrometriaa, massaspektrometriaa). Tekn. huom. 'Pienten pitoisuuksien mittaaminen' (trace detection) määritellään kyvyksi havaita pienempiä määriä kuin 1 ppm höyryssä tai 1 mg kiinteässä aineessa tai nesteessä. Huom. 1: 1A004.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi laitteita, jotka on erityisesti suunniteltu laboratoriokäyttöön. Huom. 2: 1A004.d kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi kosketuksettomia läpikuljettavia turvatarkastusportteja. ….

2.3.3   Ohjelmistojen valvonta (alaryhmä D)

EU:n kaksikäyttöasetuksessa ohjelmisto määritellään yhden tai useamman "ohjelman" (20) tai 'mikro-ohjelman' (21) muodostamaksi kokonaisuudeksi missä tahansa käsitettävässä muodossa. Monissa tapauksissa ohjelmiston valvonnanalaisuus liittyy ohjelmistoon, joka on suunniteltu tai muunnettu muualla EU:n kaksikäyttötuoteluettelossa olevien tuotteiden kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä varten. Luettelossa on kuitenkin myös ohjelmistoja koskevia itsenäisiä valvontanimikkeitä.

Esimerkki: 6D001 kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi esimerkiksi "ohjelmistot", jotka on suunniteltu erityisesti mm. 6A008 määriteltyjen laitteiden (tietyt tutkajärjestelmät, laitteet, kokoonpanot ja erityisesti suunnitellut komponentit) "kehittämistä" tai "tuotantoa" varten. 7D005 kohdassa viitataan "ohjelmistoihin", jotka on erityisesti suunniteltu purkamaan ”satelliittinavigointijärjestelmän” etäisyyskoodin salaus, joka on suunniteltu valtioiden käyttöön.

Keskeisiä seikkoja ohjelmistojen määrittelemiseksi Jotta ohjelmisto määritelmän mukaisesti voidaan sisällyttää valvontaluetteloon, se on oltava jossakin vaiheessa olemassa aineellisessa välineessä tai ilmaisumuodossa. Ohjelmisto voidaan siirtää sekä aineellisella että aineettomalla tavalla. Ohjelmiston määritelmää on tarkasteltava yhdessä ryhmää 0 koskevan ydinvoimaohjelmistohuomautuksen kanssa ja ryhmiä 1–9 koskevan yleisen ohjelmistohuomautuksen kanssa. Tiedonsuojausohjelmistojen (määritelty ryhmässä 5 – osassa 2) osalta on tärkeää huomata, että niihin ei sovelleta ydinvoimaohjelmistohuomautusta ja yleistä ohjelmistohuomautusta sovelletaan vain osittain, minkä vuoksi niitä ei voida käyttää vapautumiseen valvonnasta.

2.3.4   Teknologian valvonta (alaryhmä E)

Teknologiaa valvotaan sen varmistamiseksi, että arkaluonteisiin tuotteisiin liittyvää tietoa, osaamista ja asiantuntemusta ei tahattomasti toimiteta käytettäväksi ohjelmissa, jotka herättävät huolta sotilaallisten tai joukkotuhoaseisiin, julkiseen turvallisuuteen tai ihmisoikeuksiin liittyvien seikkojen vuoksi.

Saattaa olla (erittäin) haastavaa määrittää, liittykö tutkimus kaksikäyttötuotteisiin. Innovatiivista tutkimusta ei ole helppo luokitella nykyisillä valvontakoodeilla. Teknologian valvonnanalaisuuden selvittäminen edellyttää, että "teknologian" määritelmä, teknologiahuomautukset ja huomautukset "tieteellinen perustutkimus" ja "julkinen", jotka eivät ole valvonnan alaisia, ymmärretään hyvin.

EU:n kaksikäyttöasetuksessa "teknologialla" tarkoitetaan erityistä tietoa, joka tarvitaan tuotteen "kehittämistä", "tuotantoa" tai "käyttöä" varten. Tämä tieto on 'teknisen tiedon' tai 'teknisen avun' muodossa. Tarvittavaa erityistä tietoa koskevan viittauksen tarkoituksena on keskittää teknologian valvonta teknologian siihen osaan, jonka vuoksi tuote täyttää tai ylittää asetetut suorituskyvyn kynnysarvot. Ryhmässä 1–9 vain tätä erityistä tietoa pidetään valvontaluetteloon sisältyvänä kaksikäyttötuoteteknologiana. "Tarvittavan" määritelmän tarkoituksena on keskittää teknologian valvonta erityiseen teknologiaan, jonka vuoksi tuote edellyttää lupaa. On tärkeää huomata, että valvontaluetteloon sisältyvä kaksikäyttöteknologia pysyy valvonnanalaisena, vaikka sitä voidaan käyttää muussa kuin valvonnanalaisessa tuotteessa.

Sitä ei ole määritelty, mitä tarvittava erityinen tieto kattaa. Yleisesti ottaen seuraavia tietoja ei pidetä riittävän erityisinä, jotta ne kuuluisivat teknologian määritelmän piiriin:

—	käyttöturvallisuus- tai tuoteturvallisuustiedote,

—	esitteet, luettelot ja niiden otteet, jotka eri muodoissaan on tarkoitettu tai on mahdollisesti tarkoitettu rajattomalle määrälle asianomaisia osapuolia ja jotka asetetaan heidän saatavilleen ilman sisältöön tehtäviä yksilöllisiä muutoksia,

—	periaatekaaviot, lohkokaaviot, vuokaaviot (ilman yksityiskohtaisia tietoja),

—	teknistä suorituskykyä koskevat tiedot, keskeiset suorituskykyindikaattorit,

—	sähköiset ja mekaaniset liitäntä- ja kulutustiedot,

—	merkintäominaisuudet,

—	osien luettelot, jos ei viitata piirustuksiin,

—	normit ja standardit, jotka ovat yleisesti saatavilla eivätkä koske tiettyä yrityksen tuotetta,

—	ammattilehtien ja vastaavien julkaisujen artikkelit,

—	yleiset prosessi- ja menettelykuvaukset (tuotantolaitosten tapauksessa),

—	toimituseritelmät (esim. kemikaalien ja muiden apuaineiden osalta),

—	valokuvat (ilman yksityiskohtaisia tietoja geometrisistä mitoista, käytetyistä materiaaleista ja sähkökomponenteista),

—	hajotuskuvat/pystykuvat ilman tarkkoja mittoja,

—	läpileikkauskuvat (kaaviokuvat ilman yksityiskohtaisia tietoja),

—	ulkomitat.

Esimerkki "tarvittavan" kynnysarvosta 3E001 kohdassa viitataan valvonnanalaiseen teknologiaan mm. 3A001.a. kohdassa määriteltyjen integroitujen piirien "kehittämistä" tai "tuotantoa" varten. 3A001.a.5.a.5 kohdassa viitataan analogi-digitaalimuuntajalla varustettuihin integroituihin piireihin, joiden resoluutio vähintään 16 bittiä ja näytenopeus yli 65 miljoonaa näytettä sekunnissa (MSPS). Asiakirja (22) , jossa esitetään yksityiskohtaisesti tarvittavat suunnitteluparametrit tai -vaiheet 65 MSPS:n saavuttamiseksi (tai ylittämiseksi), ei yksin sisällä teknologiaa, joka nimenomaisesti vastaa 3A001.a.5.a.5 kohtaan kuuluvan valvonnanalaisen tuotteen kehittämisestä, minkä vuoksi se ei sisällä yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti "tarvittavaa" teknologiaa. Syynä tähän on se, että kyseisessä asiakirjassa ei täsmennetä, miten 16 bitin resoluutiota koskeva parametri saavutetaan tai ylitetään. Käsikirja, jossa kuvataan sellaisten analogi-digitaalimuuntajalla varustettujen integroitujen piirien, joiden resoluutio vähintään 16 bittiä ja näytenopeus alle 65 MSPS, tuotantotekniikka, ei sisällä valvonnanalaisen tuotteen tuottamiseksi "tarvittavaa" teknologiaa. Edellä kuvatuissa kahdessa tilanteessa asiakirjan ja käsikirjan ei katsota sisältävän valvonnanalaista teknologiaa, joka tarvitaan 3A001.a.5.a.5 kohtaan sisältyvien tuotteiden kehittämiseen tai tuottamiseen, koska ne eivät sisällä 3A001.a.5.a.5 kohdassa kuvattuihin kahteen tekniseen parametriin liittyviä erityisiä tietoja.

Esimerkki: 1E001 kohdassa asetetaan valvonnanalaiseksi "teknologia" yleisen teknologiahuomautuksen mukaisesti 1A002–1A005, 1A006.b, 1A007, 1B tai 1C kohdassa määriteltyjen tuotteiden tai materiaalien "kehittämistä" tai "tuotantoa" varten. Entä jos tätä sovelletaan 1C216 kohtaan? 1C216 kohdassa määritellään maraging-teräksen valvonnanalaisuus. Tuote kuuluu ryhmään 1, minkä vuoksi siihen sovelletaan yleistä teknologiahuomautusta. Näin ollen 1E001 kohdassa tarkoitettu valvonnanalainen kaksikäyttöteknologia on sellaista, jota "tarvitaan" 1C216 kohdassa määritellyn maraging-teräksen "kehittämistä" tai "tuotantoa" varten. Mitä 1E001 kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi? Tutkimustulokset, joissa esitetään yksityiskohtaisesti — tämäntyyppinen maraging-teräs ilman yksityiskohtaisia tietoja tämäntyyppisen maraging-teräksen kehittämisestä tai tuottamisesta, — katsaus tämäntyyppisen maraging-teräksen olemassa oleviin tuotantomenetelmiin (jotka ovat julkisesti saatavilla), — sellaisen maraging-teräksen, joka ei täytä 1C216 (ja 1C116) kohdassa vaadittuja kynnysarvoja, innovatiivinen tuotantoprosessi. Mitä 1E001 kohdassa i asetetaan valvonnanalaiseksi? Tutkimustulokset, joissa esitetään yksityiskohtaisesti — olemassa olevat kehittämis- tai tuotantoprosessit, jotka eivät ole vielä julkisia eivätkä ole tieteellistä perustutkimusta, — sellaisen maraging-teräksen, joka ei täytä 1C216 kohdassa vaadittuja kynnysarvoja, innovatiivinen (ei vielä julkinen) kehittämis- tai tuotantoprosessi, joka ei ole tieteellistä perustutkimusta.

Keskeisiä seikkoja teknologian määrittelemiseksi — Teknologia on määritelty erityiseksi tiedoksi, joka tarvitaan valvontaluetteloon sisältyvien tuotteiden "kehittämistä", "tuotantoa" tai "käyttöä" varten. Jotta tekniset tiedot tai tekninen apu voidaan määritellä kaksikäyttöteknologiaksi, niiden on sisällettävä erityistä tietoa, joka tarvitaan 0–9 ryhmässä määriteltyjen tuotteiden kehittämistä, tuotantoa tai käyttöä varten. Erityisten tietojen merkitystä ei määritellä EU:n kaksikäyttöasetuksessa. Kehittämisen, tuotannon ja käytön merkitykset määritellään. — Teknologian määritelmää on tarkasteltava yhdessä ryhmää 0 koskevan ydinteknologiahuomautuksen kanssa ja ryhmiä 1–9 koskevan yleisen teknologiahuomautuksen kanssa. — Ryhmässä 0 (ydinalan tuotteet) valvontaluetteloon sisältyvä kaksikäyttöteknologia on erityistä tietoa, joka liittyy suoraan ryhmän 0 valvonnanalaisiin tuotteisiin. Määritelmä on laaja, minkä vuoksi valvonnanalaisen ydinteknologian soveltamisala on laajempi kuin ryhmiin 1–9 kuuluvan valvonnanalaisen teknologian. — Ryhmissä 1–9 vain se osa "teknologiaa", joka "tarvitaan" ryhmiin 1–9 kuuluvien valvonnanalaisten tuotteiden ”kehitystä”, ”tuotantoa” tai ”käyttöä” varten, on valvonnanalaista ryhmiä 1–9 koskevien säännösten mukaisesti. "Tarvittavalla" tarkoitetaan tietojen sitä osaa, jolla nimenomaisesti saadaan aikaan kaksikäyttötuoteluettelon valvonnanalaisia suoritustasoja, ominaisuuksia tai toimintoja tai lisätään niitä. Nämä valvonnanalaiset suoritustasot, ominaisuudet tai toiminnot ovat yleensä hyvin erityisiä ja ne on asetettu korkealle tasolle, ja näin on rajoitettu teknologiaa, joka täyttää "tarvittavan" kynnysarvon. Näin myös rajoitetaan teknologiaa, jonka osalta voidaan pyrkiä soveltamaan huomautuksia "tieteellinen perustutkimus" ja "julkinen", jotka eivät ole valvonnan alaisia.

On syytä huomata, että joissakin tutkimusrahoitusohjelmissa edellytetään kaksikäyttöseulontaa tutkimusapurahaa haettaessa. Kyseessä on hyvä käytäntö, joka perustuu sisäisiin tarkastusmekanismeihin, joilla havaitaan tutkimusohjelman tai -hankkeen varhaisessa vaiheessa, mitkä siihen liittyvistä laitteista tai materiaaleista tai odotetuista tuloksista (kuten julkaisuista) saattavat tarvita tarkempaa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan tarkastelua. Jos tällaisia kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyviä (mahdollisia) ongelmia havaitaan, tilannetta on seurattava tutkimusohjelman tai -hankkeen aikana ja sen lopussa.

Viejällä on velvollisuus arvioida asianmukaisesti teknologia sen määrittämiseksi, täyttääkö se kaksikäyttötuotteiden valvonnanalaisuuden kynnysarvon. Omaa tutkimustaan koskevan asiantuntemuksen ja tietämyksen ansiosta tutkija pystyy parhaiten luokittelemaan oman tutkimuksensa, mahdollisesti sellaisen koulutetun hallintohenkilöstön tuella, joka tuntee EU:n kaksikäyttötuoteluettelon rakenteen. Esitykset tai julkaisut täyttävät harvoin kokonaan valvonnanalaista teknologiaa koskevan kynnysarvon. Jotkin alajaksot tai lyhyet otteet saattavat täyttää kynnysarvon. Vain nämä osat edellyttävät lupaa, ja ohjeita tarvitessaan tutkija tai tutkimusorganisaatio voi ottaa yhteyttä kansalliseen toimivaltaiseen viranomaiseen. Näin tutkija tai tutkimusorganisaatio voi tehdä tietoon perustuvia valintoja siitä, mille osille olisi haettava vientilupaa ennen tulosten siirtämistä tai julkaisemista.

2.3.5   Kaksikäyttötuotteiden valvonnan poistaminen

EU:n kaksikäyttöasetuksessa on useita valvonnan poistamista koskevia säännöksiä, joissa todetaan, millä edellytyksillä tietty valvontaluetteloon sisältyvä tuote jätetään valvonnan ulkopuolelle. Näin ollen tällainen tuote ei edellytä vienti- tai siirtolupaa, vaikka se täyttää tekniset vaatimukset. On tärkeää huomata, että valvonnan ulkopuolelle jättämistä voidaan soveltaa vain valvontaluetteloon sisältyviin kaksikäyttötuotteisiin.

Valvonnan ulkopuolelle jättämistä on kahta tyyppiä. Yhtäältä valvonnan ulkopuolelle jättäminen liittyy nimenomaisesti tiettyihin valvontaluetteloon sisältyviin kaksikäyttötuotteisiin.

Esimerkkejä 2B001 kohtaan liittyvässä huomautuksessa 2 todetaan, että kyseisessä kohdassa ei aseteta valvonnanalaiseksi erikoistyöstökoneita, joiden käyttö on rajattu hammasproteesien valmistukseen. 5A002.a.f. kohtaan liittyvässä huomautuksessa 2 ei aseteta valvonnanalaiseksi tuotteita, joiden "tiedonsuojaus" toiminto rajoittuu langattomien "käyttäjäverkkojen" toimintaan ja joissa käytetään vain julkaistuja tai kaupallisia salausteknisiä standardeja.

Toisaalta ohjelmistoja ja teknologiaa jätetään järjestelmällisesti valvonnan ulkopuolelle. Nämä valvonnan ulkopuolelle jättämistä koskevat huomautukset sisältyvät EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteessä I olevaan ydinvoimaohjelmistohuomaukseen, ydinteknologiahuomautukseen, yleiseen ohjelmistohuomautukseen ja yleiseen teknologiahuomautukseen.

Ainoastaan valvontaluetteloon sisältyviin "ohjelmistoihin" tai "teknologiaan" voidaan soveltaa ohjelmisto- ja teknologiahuomautuksissa mainittua valvonnan poistamista. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää määrittää, liittyykö tutkimukseen kaksikäyttötuotteita, ja jos liittyy, mitkä sen osat vastaavat ohjelmiston tai teknologian valvontanimikkeitä alaryhmissä D ja E tarkasteltuna yhdessä ohjelmisto- ja teknologiahuomautusten kanssa.

—	Ydinvoimaohjelmistohuomautuksessa todetaan, että valvonnanalaiseksi ei aseteta vähimmäiskohdekoodia, joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten ryhmään 0 kuuluville tuotteille, joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

—

Yleiseen ohjelmistohuomautukseen sisältyy kolme tapausta, joissa 1–9 ryhmään kuuluvat valvontaluetteloon sisältyvät ohjelmistot jätetään valvonnan ulkopuolelle: — ohjelmistot, jotka ovat yleisesti saatavilla julkisesti (eli ohjelmistoa myydään varastosta vähittäismyyntipisteissä rajoituksetta ja se on suunniteltu käyttäjän asennettavaksi ilman toimittajan merkittävää tukea), — ohjelmistot, jotka ovat jo julkisia, tai — kyseessä on vähimmäis"kohdekoodi", joka on välttämätön käyttöönottoa, toimintaa, ylläpitoa (tarkastusta) tai korjausta varten tuotteille, joiden vienti on saatettu luvalliseksi.

Tiedonsuojausohjelmistojen (määritelty ryhmässä 5 – osassa 2) osalta on tärkeää huomata, että niihin ei sovelleta ydinvoimaohjelmistohuomautusta ja yleistä ohjelmistohuomautusta sovelletaan vain osittain, minkä vuoksi niitä ei voida käyttää vapautumiseen valvonnasta.

Valvontaluetteloon sisältyvä kaksikäyttöteknologia voidaan jättää valvonnan ulkopuolelle kolmessa tapauksessa: "teknologia", joka on tulosta "tieteellisestä perustutkimuksesta", "teknologia", joka on jo "julkista", ja kyseessä on välttämätön vähimmäistieto patenttihakemuksia varten. Viimeksi mainittu ei koske ryhmän 0 teknologiaa.

Ohjeiden seuraavassa osassa keskitytään "tieteellisen perustutkimuksen", "julkisen" ja patenttihakemuksia varten välttämättömän vähimmäistiedon valvonnanalaisuuden poistamiseen.

Keskeisiä seikkoja valvonnan poistamista koskevasta huomautuksesta "tieteellinen perustutkimus" teknologian alalla EU:n kaksikäyttöasetuksen määritelmän mukaan "tieteellistä perustutkimusta" on kokeellinen tai teoreettinen työ, jota tehdään pääasiassa uuden tiedon saamiseksi ilmiöiden tai havaittavien tosiasioiden perusperiaatteista ja joilla ei ensisijaisesti pyritä mihinkään tiettyyn käytännön päämäärään tai tavoitteeseen. Joskaan sitä ei todeta nimenomaisesti, siinä tarkoitetaan perustutkimusta (fundamental research), minkä vuoksi valvonnan poistaminen ei ole mahdollista muun kuin perustutkimuksen tai soveltavan tutkimuksen osalta. Määritelmä aiheuttaa täytäntöönpanohaasteita, koska se on pysynyt samana monia vuosia, vaikka tutkimusekosysteemi kehittyy jatkuvasti. On tärkeää pitää mielessä, että terminologia voi aiheuttaa ongelmia: Tutkimushankkeen tieteellinen luokittelu perustutkimukseksi (basic research) ei välttämättä tai automaattisesti vastaa EU:n kaksikäyttöasetuksen "tieteellisen perustutkimuksen" määritelmää. Jos asiasta on epäilystä, luokitteluun voi saada apua organisaation vaatimustenmukaisuudesta vastaavalta henkilöstöltä tai jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta. Tieteellinen perustutkimus vapautetaan valvonnasta ainoastaan valvontaluetteloon sisältyvän kaksikäyttöteknologian osalta. Vapauttamista ei voi soveltaa aineellisiin hyödykkeisiin (tavaroihin), kuten laitteisiin ja materiaaleihin. Valvonnasta vapauttaminen kohdistuu tutkimustulokseen eikä aikeeseen tuottaa tutkimustulos (tutkimusrahoitusvaiheessa). Tämä on ratkaiseva ero, kun harkitaan valvonnan poistamista koskevan huomautuksen soveltamista. Näissä ohjeissa esitetään kaksi kriteeriä, joiden avulla voidaan määrittää, onko "tieteellistä perustutkimusta" koskevan huomautuksen mukainen valvonnan poistaminen merkityksellinen: teknologian valmiustaso ja teollisuuden rahoituksen yleisyys. Kumpikaan kriteeri ei määritä, pitäisikö valvonnan poistamista koskevaa huomautusta soveltaa. Se on päätettävä tapauskohtaisesti sisäisillä viennin seulontamenettelyillä ja tarpeen mukaan toimivaltaista viranomaista kuullen. — Teknologian valmiustasot (TRL) muodostava asteikon (1–9), joka kehitettiin alun perin Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallituksessa (NASA) ja jota muut hallinnot, instituutit ja virastot ovat käyttäneet myöhemmin arvioidakseen avaruusteknologian kehitystasoa. TRL on tutkimusyhteisössä ja eurooppalaisissa tutkimus- ja innovointiohjelmissa yleisesti käytetty väline, jolla arvioidaan uuden ja kehitteillä olevan teknologian valmiutta markkinoille. Vientivalvontaa varten TRL:n tasoilta 1 ja 2 peräisin olevaa tutkimustulosta pidetään yleensä tieteellisenä perustutkimuksena. TRL:n tasoilta 3 ja 4 peräisin olevien tutkimustulosten pitämistä perustutkimuksena on arvioitava tapauskohtaisesti. TRL:n tason 4 ylittäviltä tasoilta peräisin olevia tutkimustuloksia ei pidetä tieteellisenä perustutkimuksena. Lisäyksessä 8 kuvataan teknologian valmiustasot. — Tutkimukseen liittyy teollisuudelta saatavaa rahoitusta (sponsori): Tutkimus, joka saa ulkoista rahoitusta teollisuutta edustavalta kumppanilta, johtaa todennäköisemmin kaupalliseen kehittämiseen riippumatta siitä, onko hankkeen alullepanija teollisuus itse vai julkinen taho. Monissa tapauksissa teollisuutta edustavalle rahoittajalle (tai sponsorille) annetaan (sopimusjärjestelyjen kautta) mahdollisuus tarkastella ja kommentoida julkaisuja (tai esityksiä) ennen niiden julkaisemista ja pyytää tutkimustulosten (tilapäistä) yksinomaista käyttöä. Tämäntyyppinen yhteistyö voi viitata siihen, että saatava tutkimustulos ei ole tieteellistä perustutkimusta. Joissakin tapauksissa teollisuus kyllä rahoittaa perustutkimuksia ilman julkaisuihin tai muihin tutkimustuloksiin liittyviä ehtoja. Tällöin voidaan harkita tieteelliseen perustutkimukseen sovellettavaa valvonnan poistamista, jos tutkimukseen liittyy valvontaluetteloon sisältyvää kaksikäyttöteknologiaa ja TRL-taso on riittävän alhainen.

Keskeisiä seikkoja valvonnan poistamista koskevasta huomautuksesta "julkinen" ohjelmistojen tai teknologian alalla EU:n kaksikäyttöasetuksessa määritellään "julkinen" (in the public domain) seuraavasti: "teknologia" tai "ohjelmisto", joka on asetettu saataville ilman sen jatkolevitystä koskevia rajoituksia (tekijänoikeusrajoitukset eivät vaikuta siihen, että "teknologia" tai "ohjelmisto" on ”julkinen”). Valvonta siis poistetaan valvontaluetteloon sisältyviltä ohjelmistoilta ja teknologialta, jotka kuka tahansa voi hankkia. Näissä EU:n ohjeissa korostetaan, että valvonnanalaisten kaksikäyttöohjelmistojen tai -teknologian, joka ei ole vielä julkista, valvonnanalaisuutta ei voida poistaa huomautusta "julkinen" koskevan valvonnan poistamisen nojalla. Määritelmässä viitataan selvästi ohjelmistoon tai teknologiaan, joka on asetettu saataville ilman sen jatkolevitystä koskevia rajoituksia. Aiottu toimi, jolla ohjelmisto tai teknologia (niiden kohdekoodi) tehdään julkiseksi, ei riitä valvonnanalaisuuden poistamiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että tulevaan tutkimustulokseen (esim. avoimen lähdekoodin ohjelmisto, julkaisu, konferenssimateriaali) voidaan soveltaa valvonnan poistamista vain, jos valvontaluetteloon sisältyvä kaksikäyttöohjelmisto tai -teknologia, jonka tutkimustulos sisältää, on jo julkinen. Näin ollen sen julkaisu ilman lupaa voi rikkoa vientivalvontaa. Ilmaisu ”ilman rajoituksia” on ymmärrettävä siten, että saatavuutta ei rajoiteta vain rajattuun henkilöryhmään. Jos tiedot asetetaan saataville vasta sen jälkeen, kun tietojen välittäjä tai omistaja on tehnyt yksilöllisen päätöksen, kaikilla ei ole mahdollisuutta saada tietoja, joten niiden ei voida katsoa olevan julkisia. Oikeudelliset rajoitukset, kuten tekijänoikeusrajoitukset, joilla ei ole merkitystä vientivalvontalainsäädännön kannalta, eivät vaikuta siihen, voidaanko valvonta poistaa. Vastaavasti toimenpiteitä, kuten maksun pyytämistä tai ennakkorekisteröintiä tietojen saamiseksi, ei pidetä rajoituksena, kunhan kaikki voivat maksaa maksun tai rekisteröityä. Avoimen lähdekoodin kehittäminen tapahtuu usein yhteisöissä globaalin yhteistyön perusteella. Avoimen lähdekoodin teknologian tai ohjelmistojen, jotka julkaistaan ja asetetaan julkisesti saataville ilman rajoituksia, valvonnanalaisuus voidaan poistaa julkisuuden perusteella. "Tunkeutumisohjelmistojen" kehittämistä varten tarkoitetun teknologian valvonnanalaisuus voidaan poistaa, jos teknologia liittyy "haavoittuvuuksien havaitsemiseen" tai "kybertapahtumiin reagoimiseen". Sovellettavat määritelmät löytyvät liitteen I viimeisimmästä versiosta. Jos tutkija viittaa aseiden levittämisen kannalta arkaluonteisiin tietoihin, jotka ovat peräisin muista lähteistä ja ovat jo julkisesti saatavilla, tai sisällyttää tällaisia tietoja tutkimukseen, tämä ei automaattisesti tee tutkimustuloksesta valvonnanalaista kaksikäyttöohjelmistoa tai -teknologiaa. Se, että tällainen valvontaluetteloon sisältyvä kaksikäyttöohjelmisto tai -teknologia oli saatavilla julkisesti ilman lupaa, rikkoo vientivalvontasäännöksiä, mutta tämän ei voida katsoa johtuvan kyseisestä tutkijasta.

Keskeisiä seikkoja valvonnan poistamista koskevasta huomautuksesta 'välttämätön vähimmäistieto patenttihakemuksia varten' teknologian alalla Yleiseen teknologiahuomautukseen sisältyy patenttihakemuksiin tarvittavia vähimmäistietoja koskeva poikkeus. Patenttihakemuksen jättämiseksi tarvittavat vähimmäistiedot vapautetaan näin ollen vientivalvonnasta. Valvonnan poistamisessa ei tehdä eroa kansallisten, EU:n tai kansainvälisten patenttihakemusten välillä. Kun patenttitiedot on julkaistu, niihin ei enää sovelleta vientivalvontaa. EU:n kaksikäyttöasetuksessa ei määritellä, mitä välttämättömillä vähimmäistiedoilla tarkoitetaan. Yleisesti niiden katsotaan tarkoittavan tietoja, jotka tarvitaan Euroopan patenttiviraston tai EU:n jäsenvaltioiden patenttivirastojen määrittämien patenttihakemusten jättämistä koskevien vaatimusten täyttämiseksi.

2.3.6   Valvonnanalainen toiminta

Kaikkeen kaksikäyttötuotteisiin liittyvään tutkimustoimintaan ei tarvita lupaa. EU:n kaksikäyttöasetukseen sisältyy viisi eri toimintatyyppiä, jotka edellyttävät lupaa. Alajaksossa 2.3.7 esitetään, minkälaisia lupia on olemassa kutakin toimintatyyppiä varten.

Seuraavat kaksi ovat pysyviä lupavaatimuksia:

—	Kaikkien EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen I sisältyvien kaksikäyttötuotteiden siirtäminen unionin tullialueen ulkopuolelle edellyttää vientilupaa.

—	EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen IV sisältyvien kaksikäyttötuotteiden siirtäminen unionin tullialueen sisällä edellyttää siirtolupaa.

Seuraavat kolme ovat tapauskohtaisia lupavaatimuksia:

—	Unionin tullialueen läpi kulkevia tuotteita varten tarvitaan kauttakuljetuslupa.

—	Tuotteiden välittämiseen unionin tullialueen sisältä kolmansien maiden välillä tarvitaan välityslupa.

—	Kaksikäyttötuotteisiin liittyvän teknisen avun antamista varten tarvitaan lupa.

Valvontaluetteloon sisältyvien kaksikäyttötuotteiden kauttakuljetus tai välitys ja luetteloon sisältyviä kaksikäyttötuotteita koskevan teknisen avun antaminen voi olla kiellettyä tai vaatia luvan, jos tuote on tarkoitettu tai on mahdollisesti tarkoitettu kokonaan tai osittain EU:n kaksikäyttöasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua käyttöä varten. Toimivaltainen viranomainen päättää, tarvitaanko lupaa tai onko kauttakuljetus kielletty. Jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat antaneet kansallisia toimenpiteitä valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden kauttakuljetusta tai välitystä tai niihin liittyvän teknisen avun antamista koskevasta valvonnasta. Komissio julkaisee luettelon jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2021/821 mukaisesti toteuttamista kansallisista toimenpiteistä ja päivittää sitä säännöllisesti. (23)

Jotkin tuotteet eivät täytä liitteen I teknisiä eritelmiä, mutta ne ovat kuitenkin aseiden levityksen kannalta arkaluonteisia teknisten mahdollisuuksiensa tai loppukäyttöön liittyvien epäilysten vuoksi. Liiketoimet, joihin liittyy tällaisia tuotteita ja huolta (epäillystä) loppukäytöstä, voivat vaatia vientilupaa. Tällaista valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden kaikenkattavaa valvontaa käsitellään myös alajaksossa 2.3.8.

Lisäyksessä 5 esitetään vuokaavio lupavaatimusten määrittämisestä EU:n kaksikäyttöasetuksen nojalla.

2.3.7   Lupatyypit

EU:n kaksikäyttöasetus sisältää seuraavat lupatyypit:

—	Yksittäinen vientilupa on yhdelle tietylle viejälle myönnetty lupa, joka kattaa yhden tai useamman kaksikäyttötuotteen viennin yhdelle loppukäyttäjälle tai vastaanottajalle kolmannessa maassa.

—	Koontivientilupa koskee yhtä tai useampaa kaksikäyttötuotetta ja voi kattaa viennin yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle ja/tai yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa

—	Suurten hankkeiden lupa koskee yhtä tai useampaa kaksikäyttötuotetta ja voi kattaa viennin yhdelle tai useammalle määritetylle loppukäyttäjälle yhdessä tai useammassa määritetyssä kolmannessa maassa määritettyä suurta hanketta varten

—

Unionin yleisten vientilupien tarkoituksena on yksinkertaistaa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiä tiettyihin määrämaihin, ja ne voidaan myöntää kaikille EU:hun sijoittautuneille viejille, jotka noudattavat niiden käytön ehtoja ja vaatimuksia (lueteltu liitteissä IIa–IIf). Liitteet IIa–IIh vastaavat kahdeksaa käytettävissä olevaa yleistä vientilupaa (001–008).

—	Kansalliset yleiset vientiluvat ovat yksinkertaistettuja lisälupia tiettyjen kaksikäyttötuotteiden viemiseksi tiettyihin määrämaihin kansallisessa lainsäädännössä määritellyn mukaisesti. Kunkin jäsenvaltion lupia sovelletaan vain näihin jäsenvaltioihin sijoittautuneisiin viejiin. (24)

—	Lupa teknisen avun antamiseen unionin tullialueelta kolmannen maan alueelle, kolmannen maan alueella tai kolmannen maan kansalaiselle, joka on tilapäisesti unionin tullialueella.

—	Välityspalveluja koskeva lupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden tietylle määrälle, joka siirretään kahden tai useamman kolmannen maan välillä.

—	Kauttakuljetuslupa muiden kuin unionin kaksikäyttötuotteille, jotka ainoastaan kuljetetaan EU:n kautta.

—	EU:n sisäinen siirtolupa siirrettäessä liitteeseen IV sisältyviä kaksikäyttötuotteita yhdestä EU-jäsenvaltiosta toiseen EU-jäsenvaltioon.

EU-jäsenvaltio voi täydentää lupavaatimuksia kansallisilla lupavaatimuksilla tai kielloilla.

EU:n lupa (myönnetty lupa) on voimassa kaikissa 27 EU-jäsenvaltiossa, ja sitä voidaan käyttää tuotteiden viemiseen mistä tahansa tulliliiton alueelta. Kukin jäsenvaltio määrittää luvan voimassaoloajan.

Esimerkkejä: Julkaiseminen Tutkija A haluaisi julkaista artikkelin amerikkalaisessa lehdessä. Artikkelissa käsitellään teknologiaa, joka kuuluu EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteen I soveltamisalaan (tarkemmin ottaen kohta 3E001 liittyen kohdan 3A002.c mukaisten signaalianalysaattorien kehittämiseen), ja se on julkaisemisen jälkeen saatavilla myös Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kohtaan 3E001 yhdessä kohdan 3A002.c kanssa kuuluu tuotteita, jotka sisältyvät EU:n yleiseen vientilupaan 001. Yhdysvallat on yksi määrämaista, joka on sallittu vientiluvassa 001. Tutkija A ei kuitenkaan voi käyttää EU:n yleistä vientilupaa 001 lähettääkseen artikkelin yhdysvaltalaiselle julkaisijalle, koska viejä tietää, että tuote ei jää siihen 001-vientiluvan mukaiseen maahan, johon se viedään. Tämä pätee tässä tapauksessa. Artikkeli asetetaan saataville maailmanlaajuisesti, kuten tutkija A tietää. Koska yleistä vientilupaa 001 ei voida käyttää, on tärkeää, että tutkija tai tutkimusorganisaatio ottaa yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen keskustellakseen lupavaatimuksen lieventämisestä (esim. niiden osien määrittäminen ja mahdollisesti muuttaminen tai poistaminen, joissa käsitellään valvonnanalaista teknologiaa, tai näitä osia koskevan saatavuuden rajoittaminen) tai jos lieventäminen ei ole mahdollista, siitä, miten lupavaatimus voitaisiin täyttää (esim. yksittäistä lupaa koskeva hakemus). Alajaksossa 2.3.4 on lisätietoja valvotun teknologian määrittämisestä. Käytettyjen mittatarkastuslaitteiden vienti Tutkimusosasto B haluaa myydä Brasiliassa sijaitsevalle yliopistolle käytetyn röntgentomografiajärjestelmän, jolla voidaan tarkastella valmistusvirheitä kolmessa ulottuvuudessa. Laite sisältyy valvontaluettelon kohtaan 1B001.f.1. Kohtaan 1B001.f.1. kuuluvat tuotteet eivät sisälly unionin yleisiin vientilupiin (lupa 003: vienti korjauksen/vaihdon jälkeen; lupa 004: tilapäinen vienti näyttelyyn tai messuille), jotka kattaisivat Brasilian määrämaana. Tämän vuoksi tutkimusosaston B on haettava yksittäislupaa, koska kyseessä on yksi liiketoimi yhdelle loppukäyttäjälle.

2.3.8   Valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden viennin valvonta

Jotkin tuotteet eivät täytä liitteen I teknisiä eritelmiä, mutta ne ovat kuitenkin aseiden levityksen kannalta arkaluonteisia teknisten mahdollisuuksiensa tai loppukäyttöön liittyvien epäilysten vuoksi.

Kansalliset viranomaiset voivat asettaa kaksikäyttöasetuksen 4 artiklan nojalla lupavaatimuksia kaksikäyttötuotteille, jotka eivät sisälly liitteeseen I, jos tuotteella on (epäilty) yhteys käyttöön joukkotuhoaseohjelmassa, (epäilty) yhteys sotilaalliseen loppukäyttöön maassa, jota koskee aseidenvientikielto (25), tai (epäilty) yhteys käyttöön puolustustarvikkeiden komponentteina, jotka on viety ilman lupaa tai luvan vastaisesti. Tämä säännös koskee ”kaikenkattavaa valvontaa”, ja jos on epäilyksiä siitä, että jotakin tuotetta mahdollisesti käytetään jossakin edellä mainituista tapauksista, on suositeltavaa ottaa yhteyttä kansalliseen viranomaiseen lisätietojen saamiseksi.

EU:n kaksikäyttöasetuksen 5 artiklan nojalla valvontaluetteloon sisältymättömien verkkovalvontatuotteiden viennille voidaan asettaa lupavaatimus. Jos toimivaltainen viranomainen on tiedottanut tai jos huolellisuusperiaatteen mukaisesti tehtyjen selvitysten perusteella tiedetään, että loppukäyttöön liittyy epäilyksiä, jotka koskevat kansallisia tukahduttamistoimia ja/tai ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vakavia loukkauksia.

EU:n kaksikäyttöasetuksen 9 artiklan mukaan jäsenvaltio voi yleiseen turvallisuuteen, terroritekojen ehkäiseminen mukaan lukien, tai ihmisoikeuksiin liittyvistä syistä kieltää liitteeseen I sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden viennin tai asettaa tällaiselle viennille lupavaatimuksen. Euroopan komissio laatii luettelon tällaisista kansallisista toimenpiteistä ja julkaisee sen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Se löytyy myös komission verkkosivustolta (26).

Lisäyksessä 7 esitetään yhteenveto kaksikäyttötuotteiden vientiä ja EU:n sisäisiä siirtoja koskevista lupavaatimuksista.

2.3.9   Varoittavat merkit

Epäilyttävien pyyntöjen tai yhteistyömallien merkkien tarkkailu on keskeisen tärkeää joukkotuhoaseiden leviämiseen, niiden kantolaitteisiin sekä tavanomaisten aseiden vakautta horjuttavaan keskittymiseen liittyvien riskien torjumiseksi. Epäilyttävien tietojen jakaminen sisäisen vaatimustenmukaisuudesta vastaavan yhteyspisteen kanssa on erittäin suositeltavaa. Joissakin tapauksissa tietojen jakaminen toimivaltaisen vientivalvontaviranomaisen kanssa saattaa olla pakollista EU:n ja kansallisen lakien ja asetusten nojalla.

Lisäykseen 3 sisältyy luettelo varoittavista merkeistä (ns. punaisista lipuista), joiden avulla tutkijat tai vaatimustenmukaisuudesta vastaava henkilöstö voi tehdä alustavan arvion kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan soveltamisesta. Luettelossa ryhmitellään varoittavat merkit tutkimuksen, loppukäytön ja -käyttäjän, lähetyksen sekä rahoitus- ja sopimusehtojen mukaan. Tämä luettelo on erityisen hyödyllinen valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden osalta (jotta voidaan määrittää, sovelletaanko valvontaluetteloon sisältymättömien tuotteiden valvontaa). On myös hyvä käytäntö käyttää tätä luetteloa, kun kerätään tarvittavia tietoja valvontaluetteloon sisältyvien kaksikäyttötuotteiden lupahakemusprosessin aikana.

2.3.10   Teknisen avun valvonta

Teknisen avun valvontaa on kahta tyyppiä: yhtä säännellään kaksikäyttöasetuksella ja toista EU:n jäsenvaltioiden kansallisella lainsäädännöllä.

EU:n kaksikäyttöasetuksen mukaan teknologia voi olla eri muotoista teknistä apua, kuten suullisesti annettuja ohjeita, koulutusta, teknisten tietojen ja taitojen siirtämistä tai neuvontapalveluja, myös puhelimitse tai sähköisesti. Näin ollen ohjeiden antaminen kolmannen maan tutkimuslaitoksessa työskentelevälle kollegalle saattaa olla teknistä apua. Teknisen avun on oltava riittävän erityistä, jotta se täyttää kaksikäyttöasetuksen liitteessä I vahvistetut teknologiaa koskevat kynnysarvot.

Teknisen avun muodossa annettavan, EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen I sisältyvän kaksikäyttöteknologian lisäksi se kattaa kaiken muun teknisen tuen, joka liittyy korjaamiseen, kehittämiseen, valmistamiseen, kokoamiseen, testaamiseen, huoltoon tai muuhun tekniseen palveluun, jonka käyttö liittyy kemiallisten, biologisten tai ydinaseiden taikka muiden ydinräjähteiden kehittämiseen, tuotantoon, käsittelyyn, käyttöön, ylläpitoon, varastointiin, havaitsemiseen, tunnistamiseen tai levittämiseen taikka tällaisten aseiden maaliin saattamiseen soveltuvien ohjusten kehittämiseen, tuotantoon, ylläpitoon tai varastointiin taikka muuhun sotilaallisen loppukäyttöön määräpaikoissa, joita koskee aseidenvientikielto.

2.3.11   Vientivalvonta ja rajoittavat toimenpiteet (pakotteet)

Sekä vientivalvonnalla että pakotteilla otetaan käyttöön kieltoja tai rajoituksia. Vientivalvonnassa keskitytään valvontaluetteloon sisältyviin (tai sisältymättömiin) tuotteisiin ja tapauskohtaiseen vientiseulontaan, kun taas pakotteet koskevat pääasiassa matkustuskieltoja, varojen jäädyttämistä ja kieltoja asettaa varoja ja taloudellisia resursseja nimettyjen henkilöiden saataville ja/tai alakohtaisia toimenpiteitä (kuten tiettyjen tuotteiden ja palvelujen rajoittaminen tietyissä maissa; joissakin tapauksissa tämä koskee kaikkia loppukäyttäjiä tietyssä maassa). Näissä ohjeissa ei anneta tarkkoja tietoja EU:n pakotteista.

EU:n pakotekartasta näkyvät kaikki tällä hetkellä sovellettavat EU:n pakotteet sekä luettelo nimetyistä henkilöistä ja yhteisöistä: https://www.sanctionsmap.eu/.

Yleistä tietoa EU:n pakotteista: https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/international-relations/restrictive-measures-sanctions_en.

Kansallisella tasolla voidaan antaa lisäohjeita.

2.3.12   Usein kysyttyä

Ketä pidetään viejänä EU:n kaksikäyttöasetuksen mukaisesti?

Viejän määritelmä kattaa sekä luonnolliset henkilöt että oikeushenkilöt. Tämä tarkoittaa sitä, että viejä voi olla tutkija tai tutkimusorganisaatio tutkijan puolesta. Viejän määritelmää sovelletaan vientitoiminnan lisäksi kaikkeen EU:n kaksikäyttöasetuksen nojalla valvottuun toimintaan, kuten liitteeseen IV sisältyvien tuotteiden EU:n sisäisiin siirtoihin. Tutkimusorganisaation tehtävänä on hoitaa sisäiset järjestelyt ja päättää, kuka hakee lupaa.

On syytä huomata, että viejän ja viennin tunnistaminen eroavat toisistaan. Kun valvonnanalaista teknologiaa asetetaan vierailevan kolmannen maan tutkijan saataville esimerkiksi yliopistokampuksella unionin tullialueella, kyseessä ei ole vienti. Kun tutkija palaa kotiinsa kolmanteen maahan ja tuo mukanaan valvonnanalaista teknologiaa, kyseessä on vienti, joka edellyttää hyväksyttyä ja voimassa olevaa lupaa. Näin ollen ennen vientiä on tehtävä lupahakemus. Lupaa hakee viimeinen henkilö, joka unionin tullialueella päättää valvonnanalaisen teknologian siirtämisestä EU:n ulkopuolelle. Kukin EU:n jäsenvaltio voi päättää, kuka lupahakemuksen voi tehdä. Hakija voi olla vieraileva kolmannen maan tutkija, mutta monissa tapauksissa tällä tutkijalla on oltava edustaja, joka on sijoittautunut EU:n tullialueelle. Viejästä riippumatta vientivalvontaa rikotaan, jos valvonnanalainen teknologia lähtee unionin tullialueelta ilman hyväksyttyä ja voimassa olevaa lupaa.

Jos julkaisussa käsitellään valvonnanalaista teknologiaa, hakeeko lupaa kirjoittaja, yliopisto vai julkaisija?

Keskeistä tässä on se, että jonkin luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön on haettava lupaa ja toimittava siten viejänä. Kuka tämä on, riippuu julkaisun laatijan ja julkaisijan välisestä toimintapolitiikasta tai sopimusjärjestelyistä. Jos julkaisija on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle, lupaa hakee viimeinen henkilö, joka unionin tullialueella päättää valvonnanalaisen teknologian siirtämisestä EU:n ulkopuolelle.

Voiko tutkimusorganisaation työntekijä, joka on työmatkalla ulkomailla, käyttää etäyhteydellä valvonnanalaista teknologiaa tai ohjelmistoa, joka on EU:ssa sijaitsevan tutkimusorganisaation serverillä?

Jos työntekijät haluavat ulkomaille suuntautuvan työmatkansa aikana käyttää etäyhteydellä valvonnanalaista teknologiaa tai ohjelmistoa, heidän on yleensä haettava lupaa ennen matkaa. Jotkin EU:n jäsenvaltiot (27) pitävät tässä yhteydessä ratkaisevana tekijänä sitä, käyttävätkö valvonnanalaista teknologiaa tai ohjelmistoa ulkomailla muut henkilöt (työntekijän lisäksi).

Kuka hakee lupaa, kun kyseessä on tutkimuskonsortio, jossa on kumppaneita useista EU:n jäsenvaltioilta ja kolmansista maista?

Viejä – ja siten siis se, jonka on haettava lupaa – on kolmannessa maassa olevan vastaanottajan sopimuskumppani, jolla on valtuudet päättää tuotteiden lähettämisestä tai siirtämisestä unionin tullialueelta (liitteeseen I sisältyvien tuotteiden osalta). Toisin sanoen konsortion kumppani tai konsortion johtaja voi hakea lupaa ennen kaksikäyttötuotteiden lähettämistä. Tämä riippuu konsortion kumppaneiden ja konsortion johtajan välisistä sopimusjärjestelyistä.

JAKSO 3

Kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta koskevan sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman perustaminen tai tarkistaminen

Jokaisen sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman tehtävänä on puuttua järjestelmällisesti yhden tai useamman tyyppisiin riskeihin ja vähentää niitä, jotta varmistetaan lainsäädännössä vahvistettujen velvoitteiden tai velvoitteiden, joihin organisaatio on vapaaehtoisesti sitoutunut, noudattaminen.

Vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden laatiminen tutkimusympäristössä vientivalvontaa koskevien lakien ja asetusten noudattamiseksi on prosessi, johon kuluu aikaa ja vaivaa.

Jäljempänä olevassa jaksossa esitetään kaikki keskeiset tekijät, jotka tutkimusorganisaation olisi otettava huomioon suunnitellessaan tai tarkistaessaan kaksikäyttötuotteiden vientivaatimusten noudattamiseen tarkoitettua sisäistä järjestelmäänsä.

3.1   Riskinarviointi

Tarkastellessaan, koskeeko kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta tutkimusorganisaatiota ja missä määrin, sen on tehtävä alustava riskinarviointi tutkimalla seuraavia tekijöitä: (28)

1.	Sen toiminnan kohteet (esim. tieteenalat ja tutkimusalat, joilla se toimii). Lisäyksessä 1 esitetään katsaus tutkimusaloihin, joihin vientivalvonta vaikuttaa muita todennäköisemmin.

2.	Toiminnan tyyppi ja laajuus (esim. kenttätutkimus, verkko- ja etäopetus ja kansainvälisen yhteistyön ja toimintaan osallistuvien ulkomaalaisten määrä).

3.	Institutionaalisten toimintalinjojen ja standardoitujen menettelyjen nykytila (esim. organisaatiorakenteen tyyppi, turvallisuusriskien vähentämiseksi käytössä olevat toimenpiteet ja henkilöstön asenteet).

Näitä tekijöitä on arvioitava ottaen huomioon EU:n ja jäsenvaltioiden vientivalvontalainsäädännössä vahvistetut oikeudelliset velvoitteet. (29) Alustavan riskinarvioinnin jälkeen tutkimusorganisaatio pystyy määrittämään kaksikäyttötuotteisiin liittyvän riskiprofiilinsa. Tämä auttaa organisaatiota saamaan selville ne tutkimustoimintansa osat, jotka sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman on katettava (järjestelmän soveltamisala), ja kohdentamaan vaatimustenmukaisuusohjelman organisaation erityisolosuhteiden mukaan (esim. rakenne, institutionaaliset menettelyt ja käytettävissä olevat resurssit).

Alustava riskinarviointi on keskeisessä asemassa suunniteltaessa ja toteutettaessa sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman toimenpiteitä, jotka ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja organisaation erityispiirteiden mukaan räätälöityjä. On usein parempi aloittaa käsittelemällä toimintaa/tutkimusaloja, jotka edellyttävät välittömiä toimia, sekä aloja, jotka on helppo tunnistaa kaksikäyttötuotteisiin liittyviksi. Tämän jälkeen vaatimustenmukaisuusohjelmaa voidaan laajentaa niin, että se kattaa muitakin riskejä ja vankempia menettelyjä riskien vähentämiseksi. Kaksikäyttötuotteita koskevien vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden sisällyttäminen olemassa oleviin institutionaalisiin toimintalinjoihin ja menettelyihin on usein keskeistä, jotta saadaan aikaan tehokkuus- ja synergiaetuja.

Tutkimusorganisaatioiden olisi pidettävä mielessä dynaaminen oikeudellinen ja tutkimusympäristö, jossa riskit määritellään ja niitä arvioidaan uudelleen säännöllisesti, ja siten sisäiset vaatimustenmukaisuustoimenpiteet riippuvat muuttuvista valvontaluetteloista ja tutkimusorganisaation toteuttamista toimista. Tutkimukseen liittyvien tai sen tuloksena saatujen materiaalien, laitteiden, ohjelmistojen ja teknologian perusteellisempi arviointi ja luokitus tehdään osana vientiseulontaprosesseja ja -menettelyjä (ks. ydinelementti 4).

3.2   Sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman ydinelementit

Tämä jakso perustuu sisäisistä vaatimustenmukaisuusohjelmista asetuksen (EY) N:o 428/2009 mukaisessa kaksikäyttötuotteiden kaupan valvonnassa 30. heinäkuuta 2019 annettuun komission suositukseen (EU) 2019/1318.

Siinä on mukautettu vaatimustenmukaisuusohjelman ydinelementtejä paremmin tutkimusympäristöön soveltuviksi. Mukauttaminen on tehty tiedeyhteisöltä saadun palautteen perusteella, ja rakenne on seuraava:

1.	Ylimmän johdon sitoumus vaatimusten noudattamiseen

2.	Organisaatiorakenne, vastuut ja resurssit

3.	Koulutus ja tietoisuuden lisääminen

4.	Vientiseulontaprosessi ja -menettelyt

5.	Tulosarviointi, tarkastukset, raportointi ja korjaavat toimenpiteet

6.	Rekisterinpito ja dokumentointi

7.	Fyysinen turvallisuus ja tietoturva

Lisäyksessä 4 esitetään tarkistuslista kutakin ydinelementtiä varten. Tällä voidaan tukea vaatimustenmukaisuusohjelman kehittämistä tai olemassa olevan vaatimustenmukaisuusohjelman tarkistamista myöhemmässä vaiheessa.

3.2.1   Ylimmän johdon sitoumus vaatimusten noudattamiseen

Ylimmän johdon sitoutuminen vaatimustenmukaisuusohjelmaan ja sen tukeminen on tärkeää sekä symbolisesti että käytännön syistä. Organisaation ylimmän hallintoelimen julkinen sitoutuminen vientivalvontalainsäädännön noudattamiseen voi lisätä henkilöstön tietoisuutta asiasta, kiinnittää enemmän huomiota vaatimustenmukaisuustoimenpiteisiin ja johtaa henkilö- ja teknisten resurssien tehostumiseen organisaation muissa osastoissa.

Mitä tutkimusorganisaatioilta odotetaan?

Ylimmän johdon sitoutumisella on tarkoitus – kuten missä tahansa organisaatiossa – lisätä vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden legitimiteettiä ja luoda tai vahvistaa organisaatiokulttuuria, jolla edistetään kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevien vaatimusten noudattamista. Tutkimusympäristössä ylimmän johdon sitoutuminen on keskeisen tärkeää, jotta voidaan kannustaa ja tukea aktiivisesti sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman käyttöönottoa.

Koska tutkimusorganisaatioiden ja etenkin yliopistojen organisaatiorakenne on usein hajautettu, saattaa olla hyödyllistä harkita sitoutumisen ilmaisemista osasto- tai tiedekuntatasolla (esim. eri tiedekuntien dekaanit). Tällainen lähestymistapa voi olla erityisen merkityksellinen organisaatioissa, joissa on vain muutama osasto, joita vientivalvonta mahdollisesti koskee.

Tämä ydinelementti konkretisoituu ylimmän johdon antamalla kirjallisella vakuutuksella ja tuella, joka johtaa riittäviin organisatorisiin, teknisiin ja henkilöresursseihin vaatimustenmukaisuusohjelmaa varten. Sitoutumista koskevassa vakuutuksessa kehotetaan henkilöstöä noudattamaan asiaan liittyviä EU:n ja jäsenvaltion lakeja ja asetuksia ja toteuttamaan tarvittavat varotoimet, kun käytetään valvonnanalaisia tuotantopanoksia tai tuotetaan tutkimustuloksia, jotka ovat arkaluonteisia ja saattavat olla valvonnanalaisia.

Toimenpiteet

Laaditaan sitoutumista koskeva vakuutus, jossa todetaan, että (tutkimus- ja hallinto-) henkilöstön jäsenten on noudatettava kaikkia kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevia EU:n ja kansallisia lakeja ja asetuksia soveltamalla organisaation toimintatapoihin ja menettelyihin sisältyviä riskiä vähentäviä toimenpiteitä. Viitataan vaatimustenvastaisuuden mahdollisiin seuraamuksiin organisaation ja yksilöiden kannalta. Tiedotetaan sitoumusta koskevasta vakuutuksesta selkeästi ja säännöllisesti henkilöstölle, jota asia mahdollisesti koskee (myös henkilöstölle, jolla ei ole kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyviä tehtäviä), jotta lisätään asiaa koskevaa tietoisuutta ja edistetään kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevien lakien ja asetusten noudattamiseen liittyvää kulttuuria. Harkitaan kaikkia käytettävissä olevia keinoja (joko sähköisiä tai tulosteita), joita voidaan käyttää organisaation sisäisiä vaatimustenmukaisuusmenettelyjä koskevan vakuutuksen ja tietolähteiden julkaisemiseksi. (30)

3.2.2   Organisaatiorakenne, vastuut ja resurssit

Jokainen tutkimusorganisaatio on yksilöllinen, minkä vuoksi ei ole vain yhtä tapaa organisoida vaatimustenmukaisuusmenettelyjä ja jakaa vastuualueita. Vientivaatimusten noudattamista varten hyvin määritellyt menettelyt ja vastuualueet kuitenkin auttavat organisaatiota saavuttamaan vaatimustenmukaisuutta koskevat tavoitteet ja parantavat sen hallintomallia kokonaisuudessaan.

Mitä tutkimusorganisaatioilta odotetaan?

Tutkimusympäristössä on otettava huomioon erityyppisiä vastuualueita. Tyypillisesti vastuu jakautuu hallinto- ja tutkimushenkilöstön kesken.

Ensimmäinen vastuutyyppi koskee kokonaisvastuuta organisaation vaatimustenmukaisuuspolitiikan täytäntöönpanosta, ja tämä vastuu on organisaation johdolla. Siihen saattaa sisältyä lupahakemusten hyväksyminen, sen valvominen, että vaatimustenmukaisuutta varten myönnetään riittävät resurssit, sekä käytössä olevien vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden säännöllisen tarkastelun ja päivittämisen varmistaminen. Joissakin jäsenvaltioissa tästä toiminnosta vastaavan henkilön on oltava ylimmän johdon jäsen.

Toinen vastuutyyppi edellyttää, että perustetaan vientivaatimusten noudattamiseen liittyvä toiminto, joka vastaa organisaation vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden kehittämisestä ja/tai täytäntöönpanosta. Tähän toimintoon voi sisältyä seuraavia tehtäviä: vastataan vientivalvontaa koskeviin kyselyihin ja päätetään, onko lupahakemus tarkoituksenmukainen ja mitä riskin vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä tarvitaan tietyn toiminnan osalta. Vientivalvontatoiminnon avulla voidaan myös helpottaa henkilöstöä ymmärtämään lupaehtoja, soveltamaan huolellisuusperiaatteeseen liittyviä tarkastuksia ja pitämään yllä asianmukaista kirjanpitoa.

Tästä toiminnosta vastaa yleensä osasto, jolla on kokemusta oikeudellisten velvoitteiden noudattamisesta ja vuorovaikutuksesta organisaation henkilöstön ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. (31) Organisaatiossa olisi oltava vähintään yksi henkilö, joka vastaa vientivaatimusten noudattamisesta. Vientivalvontatoiminnosta olisi mahdollisuuksien mukaan vastattava tahon, jolla ei ole eturistiriitoja. Sillä olisi myös oltava suora yhteys ylimpään johtoon ja raportointivelvollisuus ylimmälle johdolle.

Tämän lisäksi saattaa olla tarpeen nimetä organisaation eri osastoihin yhteyspisteitä, jotka voivat lisätä tietoisuutta asiasta, antaa ohjeita hallinto- ja tutkimushenkilöstölle tarpeen mukaan ja ohjata kyselyt ja pyynnöt tarvittaessa vientivalvontatoiminnosta vastaavalle taholle.

Kolmas vastuutyyppi koskee sellaisten käytännön toimien täytäntöönpanoa, jotka tutkimushenkilöstön on toteutettava, jotta varmistetaan, että organisaatiossa noudatetaan vaatimustenmukaisuutta. Tähän toimintoon kuuluu esimerkiksi sellaisten hankkeiden yksilöinti, jotka saattavat edellyttää lupaa, loppukäyttöä/-käyttäjää koskevien tarkastusten tekeminen sekä riskin vähentämistä koskevien toimenpiteiden ja hyväksyntöjen toteuttaminen tutkimustoimintaa harjoitettaessa. Koko henkilöstön on noudatettava organisaation vaatimustenmukaisuusmenettelyjä työssään, mutta tyypillisesti vastuu arkaluonteisten hankkeiden yksilöinnistä ja vaadittujen tarkastusten tekemisestä on hankkeen vetäjällä. Usein tämä henkilö varmistaa rahoituksen ja koordinoi hanketta organisaatiossa. Joissakin yhteyksissä käytetään myös nimitystä johtava tutkija (principal investigator).

Hallintohenkilöstö (esim. hankinta- ja oikeudellinen osasto) voivat valvoa joitakin noudattamiseen liittyviä tehtäviä vaatimustenmukaisuuspolitiikan mukaisesti. Tällainen henkilöstö voi olla osa vientivaatimusten noudattamiseen liittyvää toimintoa tai vain tehdä tiivistä yhteistyötä sen kanssa.

Hallintohenkilöstö saattaa pystyä tunnistamaan ongelmia, joihin tutkimushenkilöstö ei ole kiinnittänyt huomiota. Koulutettu hallintohenkilöstö voisi toimia siten myös eräänlaisena portinvartijana muiden varotoimenpiteiden pettäessä. (32)

Lisäyksessä 6 esitetään kaksi esimerkkiä mahdollisista vaatimustenmukaisuuden organisaatiorakenteista tutkimusympäristöissä.

Toimenpiteet

Määritetään, mitä organisaation osia vientivalvonnan vaatimustenmukaisuus koskee. Yksilöidään ja nimetään henkilöt, joilla on kokonaisvastuu, ja osoitetaan ainakin yksi henkilö vientivaatimusten noudattamistoimintoon. Organisaation tarpeiden mukaan on mahdollista, että kyseinen henkilö hoitaa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyviä tehtäviä vain osa-aikaisesti. Otetaan huomioon kaikki erityyppiset vastuut ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät toiminnot. Määritellään selkeät prosessit ja vastuut sekä hallinto- että tutkimushenkilöstölle. Aloitetaan osastoista, jotka tekevät tutkimusta kriittisillä aloilla, ja laajennetaan muihin vähemmän arkaluonteisiin osastoihin vaatimustenmukaisuusjärjestelmän kehittyessä. Muistetaan myös määritellä toimintavaltuuksien delegointi (esim. sairauden tai loman aikana) ja varatoiminnot mahdollisuuksien mukaan. Varmistetaan, että sisäiseen vaatimustenmukaisuusohjelmaan osoitetaan asianmukaiset resurssit, ja otetaan huomioon tarvittavat tiedot ja osaaminen sekä oikeudellisen että teknisen asiantuntemuksen suhteen. On suositeltavaa laatia kirjalliset työnkuvaukset. Ollaan valmiina hyödyntämään organisaation eri osissa jo olevaa asiantuntemusta ja kokemusta. Konsultoidaan eri osastoissa (esim. hankinta-, turvallisuus- ja oikeudellinen osasto) työskenteleviä kollegoita tavoista, joilla olemassa olevia toimintatapoja ja menettelyjä voitaisiin käyttää vientivaatimusten noudattamiseen. Harkitaan – yhdessä tietoteknisen tuen kanssa – verkkovälineiden ja -menettelyjen perustamista sisäisten vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden täytäntöönpanon helpottamiseksi. Kootaan organisaation vientivaatimusten noudattamiseen liittyvät toimintatavat ja menettelyt, myös vastuuketju, käsikirjoihin ja asetetaan ne organisaatiossa saataville verkossa tai paperiversiona. Pyritään käyttämään mahdollisimman tarkkaa ja selkeää kieltä. Harkitaan esimerkkien ja käytännön tapausten esittämistä, kuten tässä oppaassa tai kansallisissa lähteissä. Varmistetaan, että tutkimus- ja hallintohenkilöstö tietää, mitä menettelyä noudatetaan ja kuka on yhteyshenkilö vientivalvontakysymyksissä.

3.2.3   Koulutus ja tietoisuuden lisääminen

Koulutus ja tietoisuuden lisääminen ovat tärkeä osa jokaista sisäistä vaatimustenmukaisuusohjelmaa, ja ne olisi räätälöitävä tutkimusorganisaation tilanteen mukaan. Tietoisuuden lisäämistä pidetään ensimmäisenä askeleena, jonka avulla tutkimus- ja hallintohenkilöstö voi ymmärtää turvallisuusriskejä ja hoitaa vientivalvontalainsäädännön ja organisaation sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman mukaiset velvollisuutensa. Koulutukseen sisältyy erityiskursseja, jotka on organisaation niiden toimintojen ja työntekijöiden mukaan, joihin vientivalvonta vaikuttaa.

Mitä tutkimusorganisaatioilta odotetaan?

Tutkimusorganisaatioiden olisi otettava huomioon tietoisuutta lisäävät ja koulutusaloitteet, joilla pyritään eri tavoitteisiin ja jotka toteutetaan eri tasoilla ja eri keinoilla.

Yleinen johdanto vientivalvontakysymyksiin kaikille tutkijoille ja opiskelijoille, joita ne mahdollisesti koskevat, on tärkeä, jotta lisätään tietoisuutta asiasta ja edistetään vastuullisuuden kulttuuria koko organisaatiossa. Tämä voidaan toteuttaa sisällyttämällä käytännesääntöihin ja tutkimuksen etiikkaa ja integriteettiä käsitteleville verkkosivustoille viittauksia vientivalvonnan tavoitteisiin ja niihin liittyviin sisäisiin toimenpiteisiin sekä järjestämällä säännöllisesti yleisiä turvallisuuskursseja. (33)

Yleisiä tietoisuutta lisääviä ja koulutustoimia olisi kehitettävä tutkimushenkilöstölle, joka toimii organisaation osastoissa, jotka on yksilöity vientivalvonnan kannalta merkityksellisiksi alustavassa riskinarvioinnissa ja myöhemmissä uudelleenarvioinneissa. Tällaisen koulutuksen tavoitteena on tehdä vientivalvontavaatimukset tutuiksi henkilöstölle ja varmistaa, että he osaavat toimia tarvittavalla tavalla, kun tutkimuksen määrittelyssä, suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee esiin ongelma tai huolta aiheuttava seikka.

Kohdennettua koulutusta olisi annettava hallintohenkilöstölle, joka vastaa erilaisten sisäisten valvontamenettelyjen täytäntöönpanosta, kuten turvallisuuteen, hankintoihin, teknologian siirtoon, sopimuksiin ja tutkimusyhteistyöhön liittyvistä menettelyistä. Vastaavasti erityiskoulutusta olisi järjestettävä tutkimushenkilöstölle, johon vientivalvonnan toteuttaminen vaikuttaa säännöllisesti, koska he ovat mukana arkaluonteisissa hankkeissa, jotka vaativat erityishuomiota ja valvontatoimenpiteitä.

Tutkimusorganisaatiossa voidaan tehdä hyvin erityyppistä tutkimusta, ja kaksikäyttötuotteiden valvontaluettelot liittyvät hyvin monenlaisiin tuotteisiin ja teknologioihin. Tämän vuoksi olisi kehitettävä koulutusmateriaalia ja lähestymistapoja, jotka on räätälöity eri osastoista tuleville työntekijöille, joiden asiantuntemus ja tausta ovat erilaiset.

Kun otetaan huomioon vientivalvontalainsäädännön dynaamisuus ja alan kehitys, koulutusta olisi järjestettävä vuosittain, ja henkilöstön, joka on päävastuussa sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman toiminnasta, olisi päivitettävä käytössä olevia välineitä ja tiedotusmateriaalia säännöllisesti.

On syytä tarkistaa kansalliselta viranomaiselta, onko saatavilla lisäresursseja, kuten tiedotustilaisuuksia ja uutiskirjeitä, kansallisia ohjeita ja koulutusta.

Toimenpiteet

Tarjotaan pakollista säännöllistä koulutusta koko henkilöstölle, joka saattaa osallistua vientivalvonnan alaisiin kaksikäyttötuotteisiin liittyvään toimintaan, jotta lisätään tietoisuutta vientivalvonta-asioista ja saadaan vastuullisuuden kulttuuri läpäisemään koko organisaatio. Käytetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia koulutusaloitteita, kuten juuri rekrytoidulle henkilöstölle tarkoitettuja johdantokursseja, ja sisällytetään niihin viittauksia vientivaatimusten noudattamista koskeviin toimenpiteisiin. Noudatetaan samaa lähestymistapaa jo käytössä olevien henkilöstösääntöjen ja oppimateriaalien osalta. Varmistetaan tietoisuutta lisäävillä välineillä (esim. päätöksentekokaaviot, sisäiset verkkosivut, vientivalvontaan liittyviä menettelyjä koskevat tiedotteet), että kaikki asiaan liittyvä henkilöstö on tietoinen vientivalvontaa koskevista sisäisistä toimintatavoista ja toimenpiteistä. Hyödynnetään materiaalia, joka sisältää tietoa kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevista EU-laeista, valvontaluetteloista ja rajoitustoimenpiteistä sekä kansallisista toimenpiteistä ja vientikielloista. Harkitaan käyttäjäystävällisten työkalujen (sisäisesti kehitettyjen tai ulkoisten resurssien toimittamien) asettamista henkilöstön saataville, jotta lainsäädäntöasiakirjojen ja niiden päivitysten selaaminen helpottuisi. Harkitaan mahdollisuuksien mukaan räätälöityä koulutusta hallinto- ja tutkimushenkilöstölle. Harkitaan tarvittaessa jäsenvaltioiden tai EU:n koulutuksen hyödyntämistä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan alalla. Sisällytetään mahdollisuuksien mukaan tulosarvioinneista, tarkastuksista, raportoinnista ja korjaavista toimenpiteistä saatuja kokemuksia koulutusohjelmiin tai tietoisuutta lisääviin ohjelmiin. Otetaan toisaalta huomioon havainnot, jotka viittaavat siihen, että käytössä olevat vaatimustenmukaisuustoimenpiteet eivät toimi riittävästi.

3.2.4   Vientiseulontaprosessi ja -menettelyt

Tämä elementti sisältää sisäiset toimenpiteet, jotka organisaation olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että vientiä ei tapahdu ilman vaadittua lupaa tai vastoin vientirajoitusta tai -kieltoa.

Vientiseulontaprosessissa kerätään ja analysoidaan tietoja seuraavista seikoista: tuotteen luokitus, toiminnan riskinarviointi, luvanvaraisuuden määrittäminen ja lupahakemus sekä luvan myöntämisen jälkeinen toiminta. Noudattaessaan jäljempänä esitettyjä vaiheita tutkimusorganisaation on suunniteltava ja toteutettava vientiseulontaprosessi ottaen huomioon erityyppinen toiminta, olemassa olevat institutionaaliset toimintalinjat ja menettelyt sekä organisaation riskiprofiiliin liittyvät erityishaasteet.

Mitä tutkimusorganisaatioilta odotetaan?

Vientiseulontaprosessi on aivan organisaation sisäisten vaatimustenmukaisuustoimenpiteiden ytimessä. Tämän elementin täytäntöönpanon on jakauduttava hallinto- ja tutkimushenkilöstön kesken, koska niiden tehtävillä on toisiaan vahvistava vaikutus sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman toimintaan. Tavoitteena on luoda seulontamenettelyt, joissa määritellään eri vaiheet, jotka liittyvät vientivalvontalainsäädännön noudattamiseen ja organisaation sisäistä valvontaa koskeviin toimintalinjoihin. Tehdyn tutkimuksen laajuudesta ja arkaluonteisuudesta riippuen vientivalvonnan seulontaprosessilla on voi olla merkitystä useiden toimien kannalta:

—	Tuotteiden vienti (aineellisilla siirtovälineillä);

—	Sopimusten tekeminen (ensisijaisesti kansainvälisten kumppaneiden kanssa) (34);

—	Tutkimustulosten patentointi/lisensointi;

—	Julkaisutoiminta (esim. artikkelit, konferenssimateriaali, ohjelmistot);

—	Sähköinen tiedonsiirto (myös tuotteiden asettaminen saataville verkossa);

—	Henkilöstön palkkaaminen ja vierailijoiden vastaanottaminen (liittyy enimmäkseen pakotteisiin);

—	Ulkomaille matkustaminen.

Tutkimusorganisaatio voi harkita kaikkea edellä esitettyä toimintaa koskevien institutionaalisten toimintalinjojensa ja menettelyjensä mukauttamista siten, että niihin sisällytetään vientivalvontatarkastukset ja -varmennukset. Yliopistojen ulkopuolisilla tutkimuslaitoksilla on useimmiten käytössä keskitetyt menettelyt, joita voidaan mukauttaa tällaisten seulontamenettelyjen ja riskejä vähentävien menettelyjen huomioon ottamiseksi. Yliopistot voivat valita saman lähestymistavan, joka on räätälöity niiden tarpeisiin.

Tutkimusorganisaatioissa ja etenkin yliopistossa vientivalvonnan piiriin kuuluvaa toimintaa voi esiintyä sekä ulkoisten kumppanien kanssa tehtävässä virallisessa yhteistyössä että epävirallisessa yhteydenpidossa. Jälkimmäisessä tapauksessa keskustelut käydään useimmiten yksittäisten tutkijoiden tasolla. Sen vuoksi vientiseulontaprosessissa on käsiteltävä molempia mahdollisuuksia ja otettava käyttöön seulontamenettelyt, joilla voidaan yksilöidä, liittyykö tiettyyn tutkimustoimintaan valvonnanalaisen tuotteen vientiä.

Yksittäisten tutkijoiden on kyettävä tunnistamaan vientivalvontaan liittyviä ongelmia ja raportoimaan niistä tutkimusta tehdessään. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä yleisiä välineitä, kuten päätöksentekokaavioita, jotka ohjaavat tutkijoita läpi eri vaiheiden, joilla tunnistetaan mahdollisia vientivalvontaan liittyviä ongelmia. (35) Lisäksi instituution prosesseihin voidaan sisällyttää kohdennettuja menettelyjä ja tarkastuksia, joilla edellä mainitut toimet hyväksytään. Tutkimusorganisaatio voi esimerkiksi sisällyttää verkkojärjestelmäänsä, jolla hyväksytään ulkomaanmatkat, asiaa koskevia tietoja ja vaatimuksen, jonka mukaan tutkijan on tehtävä vientivalvontatarkastus ennen matkahakemuksen jättämistä. (36)

Vientiseulontamenettelyt olisi sisällytettävä tutkimushankkeen suunnitteluvaiheeseen ennen kuin tehdään virallinen sopimus muiden kumppaniorganisaatioiden kanssa. Jo tässä vaiheessa hankkeen tavoitteiden määrittelyllä ja rahoituslähteillä saattaa olla vaikutuksia vientivalvonnan kannalta.

Vientivalvontaan liittyvä ongelma saattaa tulla esiin hankkeen elinkaaren eri vaiheissa. Joissakin tapauksissa vientilupa saattaa tulla ajankohtaiseksi vasta tutkimushankkeen aivan loppuvaiheessa, kun tutkimusorganisaatio/tutkija päättää jakaa vientivalvonnan alaisen tuloksen kolmansien osapuolten kanssa, esimerkiksi lisenssisopimuksen kautta. Tämä korostaa sitä, miten tärkeää on ottaa käyttöön vientivalvonnan tarkastukset eri institutionaalisissa menettelyissä.

Joissakin tilanteissa – erityisesti kun kyseessä on yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa – tutkimus voi edellyttää arkaluonteisen teknologian julkistamista ja vientivalvonnan alaisten tulosten lähettämistä hankkeen eri vaiheissa. Sen vuoksi arkaluonteisiksi arvioitujen hankkeiden osalta on aiheellista lisätä vientivalvontatarkastuksia ja riskejä vähentäviä toimenpiteitä koko hankkeen keston ajan. On tärkeää täsmentää tämä muiden organisaatioiden kanssa allekirjoitetuissa sopimuksissa.

Kaikissa edellä mainituissa tapauksissa käyttöön otettavissa vientiseulontamenettelyissä on otettava huomioon seuraavat näkökohdat:

—	Tuotteen luokittelu (myös ohjelmistojen ja teknologian)

—

Toiminnan riskinarviointi — Vientikiellon tai pakotteiden kohteena olevien tai arkaluonteisten määränpäiden ja yhteisöjen tarkastaminen (37) — Ilmoitetun loppukäytön ja asiaan osallistuvien osapuolten seulonta — Väärinkäyttöriskin seulonta — Valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden valvonta

Jos tuoteluokituksen ja toiminnan riskinarvioinnin perusteella voidaan päätellä, että toiminta on valvonnanalaista, on otettava huomioon myös seuraavat seikat:

—	Sen määrittäminen, mikä lupa tarvitaan (esim. vienti-, välitys-, siirto- tai kauttakuljetuslupa), sekä tällaisen luvan hakeminen (38)

—	Luvan myöntämisen jälkeinen valvonta, mukaan lukien lähetysten valvonta, ja lupaehtojen noudattaminen.

Joissakin tapauksissa voidaan päättää, että organisaation tai yksittäisen tutkijan on pidättäydyttävä tietystä toiminnasta tai että hanketta tai sitoumusta yhteistyöorganisaation kanssa ei voida toteuttaa, esimerkiksi silloin, jos asiaan liittyvä osapuoli sisältyy pakoteluetteloon tai jos organisaatio pitää suurena riskinä, että tutkimustulosta käytetään kolmannessa maassa haitallisiin tarkoituksiin. On myös mahdollista, että toimivaltainen viranomainen hylkää vientilupahakemuksen sovellettavan vientivalvontalainsäädännön mukaisesti, esimerkiksi jos sen arvioinnissa todetaan aseiden leviämisriski.

Jos vientiseulontaprosessissa tai väärinkäyttöriskin tarkastuksessa ilmenee epäilyksiä herättäviä seikkoja, varsinkin ilmoitetusta loppukäytöstä ja asiaan osallistuvista osapuolista, on syytä ottaa yhteys sen jäsenvaltion toimivaltaiseen viranomaiseen, johon organisaatio on sijoittautunut.

Toimenpiteet

Perustetaan vientiseulontamenettelyt, joiden avulla organisaatio voi tehdä riskinarvioinnin, jossa puututaan erilaisiin mahdollisesti arkaluonteisiin toimintoihin ja riskilähteisiin. Menettelyn avulla yksittäisten tutkijoiden, opiskelijoiden, hankkeiden vetäjien ja hallintohenkilöstön pitäisi voida osallistua organisaation toimintaan liittyvien vientivalvontariskien arviointiin. Mukautetaan mahdollisuuksien mukaan institutionaalisia toimintalinjoja ja menettelyjä niin, että voidaan tehdä mahdollisesti arkaluonteista toimintaa (esim. lähettäminen, sopimuksen tekeminen, julkaiseminen, jakaminen verkossa) koskevia vientivalvontatarkastuksia ja toteuttaa riskiä vähentäviä toimenpiteitä arkaluonteisiksi määriteltyjen hankkeiden osalta. Harkitaan yleisten riskinarviointivälineiden (esim. vuokaaviot) (39) sekä tiedonlouhintatekniikan (40) ja muiden ohjelmistojen käyttämistä, kun seulotaan tuotteita, hankkeita ja niihin liittyviä toimia vientivalvontaluettelojen ja rajoitusten kohteena olevia yhteisöjä ja määräpaikkoja koskevien luettelojen perusteella.

Tuotteen luokittelu Seulontamenettelyn tässä osassa on tarkoitus selvittää, kuuluuko tutkimuksessa käytetty tai tuotettu tuote valvontaluettelon piiriin tai sisältyykö tutkimushankkeeseen valvonnanalaisia tuotteita. Tämä tapahtuu vertaamalla tuotteen teknisiä ominaisuuksia EU:n ja kansallisiin kaksikäyttötuotteiden valvontaluetteloihin. Tarvittaessa yksilöidään, kohdistuuko tuotteeseen rajoittavia toimenpiteitä (pakotteita tai vientikieltoja), jotka ovat joko EU:n tai sen jäsenvaltion asettamia, johon organisaatio on sijoittautunut. (41) On syytä muistaa, että ohjelmistot ja teknologia, jotka täyttävät valvontaeritelmät, voidaan vapauttaa, jos poikkeukset "tieteellinen perustutkimus" ja "julkinen" pätevät (ks. jakso 2.3.5). Pyritään määrittelemään, käytetäänkö suunnitellussa hankkeessa valvonnanalaisia tuotteita, ja tutkimaan, täyttävätkö sen ominaisuudet valvontaluettelossa määritellyt kynnysarvot. Suuririskisiksi todettujen hankkeiden osalta tehdään vientiseulontatarkastuksia hankkeen koko elinkaaren ajan. Kiinnitetään erityistä huomiota kaksikäyttötuotteiden komponenttien ja varaosien luokitukseen sekä sellaisten kaksikäyttöohjelmistojen ja -teknologioiden luokitukseen, jotka voidaan siirtää sähköpostitse tai asettaa saataville ulkomailla pilvipalvelun kautta. Varotoimena olisi syytä varmistaa, onko organisaation laboratorioissa ja tietorekistereissä valvontaluetteloiden piiriin kuuluvia kaksikäyttötuotteita. Tällaisten tuotteiden löytyminen saattaa olla osoitus siitä, että vientivalvontaa on syytä tarkastella. Tarkastellaan mahdollisuutta kirjata varastoluetteloihin, onko tuote (uusi, käytetty tai varaosa) kaksikäytön kannalta merkityksellinen ja edellyttääkö se siten erityiskäsittelyä viennin yhteydessä. Kerätään hankkeen vetäjiltä ja saatavilla olevilta asiantuntijoilta tietoja organisaation kaksikäyttötuotteiden mahdollisesta väärinkäytöstä tavanomaisten sota-aseiden tai joukkotuhoaseiden yhteydessä. Kun tehdään yhteistyötä yritysten tai muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa, on hyvä käytäntö pyytää lisätietoja tämän organisaation toimittamien sellaisten materiaalien, komponenttien ja alajärjestelmien teknisistä parametreista, valvonnanalaisuudesta ja luokittelusta, joita oma organisaatio aikoo käyttää. Ilmoitetaan asiaan liittyvissä asiakirjoissa (sopimuksessa, tilausvahvistuksessa, laskussa tai lähetysluettelossa), että kyseinen liiketapahtuma koskee valvontaluetteloon sisältyviä kaksikäyttötuotteita, joihin sovelletaan valvontaa, jos ne viedään EU:sta, kuten EU:n kaksikäyttöasetuksen 11 artiklan 9 kohdassa edellytetään.

Toiminnan riskinarviointi Vientiseulontaprosessissa otetaan huomioon myös arkaluonteiseen tutkimushankkeeseen osallistuvat kumppanit ja kaikki valvonnanalaisten tutkimustulosten eri vastaanottajat samoin kuin riski siitä, että nämä vastaanottajat käyttävät tuloksia laittomiin tarkoituksiin. Näiden ohjeiden lisäyksessä 3 on luettelo varoittaviin merkkeihin liittyvistä kysymyksistä, joiden avulla voidaan arvioida toimintaan liittyviä eri riskejä. Vientikiellon tai pakotteiden kohteena olevien tai arkaluonteisten määränpäiden ja yhteisöjen tarkastaminen Varmistetaan, että hankkeeseen tai arkaluonteiseen toimintaan osallistuviin osapuoliin ei kohdistu rajoittavia toimenpiteitä (pakotteita tai vientikieltoa) tutustumalla EU:n päivitettyyn pakoteluetteloon (42) tai mahdolliseen kansalliseen luetteloon. Ilmoitetun loppukäytön ja osallistuvien osapuolien seulonta Otetaan selvää yhteistyökumppaneista ja pohditaan, miten ne aikovat käyttää organisaation kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta. Ollaan varuillaan sellaisten tutkimusorganisaatioiden suhteen, jotka toimivat peitellysti sotilaallisen tutkimuksen alalla tai joilla on tiiviit siteet valtion omistamiin yhteisöihin. Pyydetään selvitystä loppukäytöstä, jos toimintaan liittyy valvontaluetteloon sisältyviä kaksikäyttötuotteita tai jos loppukäyttöön/-käyttäjään liittyy huolta herättäviä seikkoja luetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden tapauksessa. (43) Tutustutaan toimivaltaisen viranomaisen tarjoamiin tietoihin kansallisista säännöistä ja vaatimuksista, jotka koskevat loppukäytöstä annettavaa selvitystä. (44) On syytä huomata, että selvitystä loppukäytöstä voidaan pyytää myös valvonnanalaisten ohjelmistojen ja teknologian jakamista varten. On syytä olla valppaana väärinkäyttöriskien ja epäilyttävien tiedustelujen tai tilausten suhteen. Väärinkäyttöriskien seulonta On syytä olla valppaana väärinkäyttöriskien ja epäilyttävien yhteistyötiedustelujen suhteen. Saattaa olla viitteitä siitä, että yhteistyökumppani käyttää organisaation jakamia tai toimittamia kaksikäyttötuotteita luvattomaan sotilaalliseen tutkimukseen tai joukkotuhoaseisiin ja niiden kantolaitteisiin liittyen tai muihin laittomiin tarkoituksiin. Myös valvontaluetteloon sisältymättömät kaksikäyttötuotteet saattavat edellyttää vientilupaa, jos ilmoitetun loppukäytön ja asianomaisten osapuolten seulonta tai väärinkäyttöriskien seulonta herättää epäilyksiä kaksikäyttöasetuksen 4 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Yleensä tämä tilanne koskee tuotteita, joiden tekniset parametrit ovat lähellä valvonnanalaisten tuotteiden parametreja. Valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden valvonta Vientiseulontaprosessissa olisi arvioitava, voidaanko valvontaluetteloon sisältymätöntä kaksikäyttötuotetta käyttää EU:n kaksikäyttöasetuksen 4 artiklassa määritellyissä arkaluonteisissa loppukäyttötarkoituksissa. Jos tutkija tai tutkimusorganisaatio tietää tai epäilee, että johonkin toimintaan tai hankkeeseen liittyy tällainen riski, kyseistä tutkimusta ei pidä jatkaa, vaan asiasta on välittömästi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille, jotka päättävät, onko lupahakemus tarpeen. Lisätietoja valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden valvonnan soveltamisesta on jaksossa 2.3.8.

Luvanvaraisuuden määrittäminen ja luvan hakeminen, myös valvonnanalaisessa välitys-, siirto- ja kauttakuljetustoiminnassa Tuoteluokituksen ja toiminnan riskinarvioinnin tulos saattaa olla, että lupa tarvitaan. Kerätään ja levitetään tietoa lupatyypeistä (myös yksittäisistä ja yleisistä luvista sekä koontiluvista) ja valvonnanalaisista toimista (viennistä, välityksestä, siirrosta ja kauttakuljetuksesta ) ja sovellettavaan EU:n ja kansallisen tason kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvistä luvanhakumenettelyistä. On syytä ottaa huomioon muuta toimintaa, kuten teknistä apua, koskevat kansalliset kaksikäyttötuotteiden vientivalvontatoimenpiteet. Mahdollisista lupavaatimuksista on lisätietoja jaksossa 2. Harkitaan yksinkertaistettujen lupamenettelyjen (yleisten lupien) hyödyntämistä sellaisten määräpaikkojen osalta, jotka mainitaan EU:n kaksikäyttöasetuksessa tai kansallisissa toimenpiteissä. Varmistetaan, että kaikki asianomaiset työntekijät tuntevat erityyppiset luvat ja menettelyt, joita noudatetaan sisäisesti ja hakemusta viranomaisille jätettäessä (kuka voi tehdä hakemuksen ja mitä vaiheita on noudatettava).

Luvan myöntämisen jälkeinen valvonta, mukaan lukien lähetysten valvonta, ja lupaehtojen noudattaminen Ennen valvonnanalaisen tuotteen lähetystä tai siirtämistä olisi vielä tarkastettava, että kaikki vaatimustenmukaisuutta koskevat vaiheet on suoritettu asianmukaisesti. Tämä on hyvä hetki tarkistaa uudelleen, onko tuotteet luokiteltu oikein, onko varoittavia merkkejä havaittu, onko yhteisöjen seulonta suoritettu ja onko lähetykselle voimassa oleva lupa. On syytä ottaa huomioon, että asiaa koskeva lainsäädäntö on saattanut muuttua prosessin aikana. Esimerkiksi nyt tuote luokitellaan kaksikäyttötuotteeksi tai loppukäyttäjään kohdistuu pakotteita. Varmistetaan lupaehtojen noudattaminen (mukaan lukien raportointi). On syytä ottaa huomioon, että luvalla saatetaan rajoittaa teknologian tai ohjelmistojen siirto vain tietyille vastaanottajille, ja pohtia, miten arkaluonteiseen tutkimukseen osallistuvat yhteistyökumppanit noudattavat tällaista vaatimusta. On syytä ottaa huomioon, että organisaation tietoihin (kuten nimi, osoite ja oikeudellinen asema), loppukäyttäjän ja/tai välittäjien tietoihin ja hyväksyttyjen tuotteiden tietoihin tehdyt muutokset voivat vaikuttaa luvan voimassaoloon.

3.2.5   Tulosarviointi, tarkastukset, raportointi ja korjaavat toimenpiteet

Kaikkia hallintojärjestelmää on tarkasteltava säännöllisesti, jotta voidaan yksilöidä puutteet ja toimintahäiriöt ja mukauttaa toimintalinjoja ja menettelyjä uusien tietojen, oikeudellisten vaatimusten ja hyvien käytäntöjen perusteella.

Hyvin toimivassa vaatimustenmukaisuusohjelmassa on selkeät raportointimenettelyt henkilöstön ilmoitus- ja eskalointitoimia varten, jos kyseessä on epäilty tai todettu vaatimustenvastaisuus. Osana vankkaa vaatimustenmukaisuuden kulttuuria tutkimus- ja hallintohenkilöstön on voitava ottaa luottavaisin ja turvallisin mielin esiin kysymyksiä tai raportoida vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä huolenaiheista hyvässä uskossa.

Tulosarviointi-, tarkastus- ja raportointimenettelyjen avulla on tarkoitus havaita epäjohdonmukaisuuksia, jotta käytäntöjä voidaan selkeyttää ja tarkistaa, jos ne johtavat (tai voivat johtaa) vaatimustenvastaisuuksiin, ja tehostaa käytössä olevaa valvontaa.

Mitä tutkimusorganisaatioilta odotetaan?

Tämän ydinelementin tarkoituksena on varmistaa päivittäisen vaatimustenmukaisuustoiminnan toimivuus organisaatiossa, pohtia parannuskohteita ja tarkistaa vaatimustenmukaisuusmenettelyjä, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Koulutuksesta ja tietoisuutta lisäävistä toimista ja muista raportointitoimenpiteistä saatuja tietoja voidaan hyödyntää tulosarvioinnissa.

Toinen tärkeä osa tätä ydinelementtiä ovat sisäisesti tehdyt tai riippumattoman tarkastajan suorittamat tarkastukset, joissa varmistetaan, onko vaatimustenmukaisuusohjelma pantu asianmukaisesti täytäntöön. Resurssien salliessa on hyvien liiketoimintakäytäntöjen mukaista antaa tarkastukset määräajoin ulkoisen tarkastajan tehtäväksi.

Raportointimenettelyissä määrätään toimenpiteistä (esim. ilmoitusmenettelystä), jotka on toteutettava sisäisesti ja ulkoisesti, jos kyseessä on epäilty tai todettu vaatimustenvastaisuus.

Korjaavilla toimilla varmistetaan, että vaatimustenvastaisuuksia ei enää esiinny.

Toimenpiteet

Otetaan valvontamekanismi osaksi säännöllistä toimintaa työnkulun seuraamiseksi organisaatiossa, jotta voidaan varmistaa, että mahdolliset laiminlyönnit havaitaan aikaisessa vaiheessa. Yksi vaihtoehto on käyttää esimerkiksi ”neljän silmän periaatetta” teknisessä luokituksessa tai vientiseulonnassa. Pohditaan sekä hallinto- että tutkimushenkilöstön tehtäviä valvontaprosessissa. Kehitetään tarkastuksia ja toteutetaan niitä vaatimustenmukaisuusohjelman sisällön, asianmukaisuuden ja vaikuttavuuden tarkastamiseksi. Varmistetaan, että kaikki sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman näkökohdat sisältyvät tarkastukseen. Varmistetaan, että kaikki työntekijät, myös opiskelijat, voivat ottaa luottavaisin ja turvallisin mielin esiin kysymyksiä tai raportoida vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä huolenaiheista hyvässä uskossa. Varmistetaan ilmianto- ja eskalointimenettelyt henkilöstön toimia varten, jos kyseessä on epäilty tai todettu vaatimustenvastaisuus. Dokumentoidaan kirjallisesti kaikki epäilyt kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevan kansallisen tason ja EU:n lainsäädännön rikkomuksista ja niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet. Toteutetaan korjaavia toimenpiteitä vientivalvonnan toimien tai vaatimustenmukaisuusohjelman mukauttamiseksi tulosarvioinnin tulosten, vaatimustenmukaisuusohjelman järjestelmätarkastuksen tai raportoinnin mukaisesti. On suositeltavaa, että näistä havainnoista, myös menettelyjen tarkistuksista ja korjaavista toimenpiteistä, tiedotetaan asiaan liittyvälle henkilöstölle ja ylimmälle johdolle. Kun korjaavat toimet on toteutettu, on suositeltavaa mukauttaa vaatimustenmukaisuusohjelman toimintalinjoja ja menettelyjä tarpeen mukaan ja tiedottaa muutoksista organisaation sisällä. Vuoropuhelu toimivaltaisen viranomaisen kanssa voi edistää vahinkojen hallintaa ja mahdollisia tapoja vahvistaa tutkimusorganisaation vientivalvontajärjestelmää.

3.2.6   Tietojen kirjaaminen ja dokumentointi

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvien toimien oikeasuhteinen, täsmällinen ja jäljitettävä kirjaaminen on olennaisen tärkeää tutkimusorganisaation vaatimustenmukaisuustoimien kannalta. Kattava kirjaamisjärjestelmä auttaa tutkimusorganisaatiota noudattamaan EU:n ja kansallisia tietojen säilyttämistä koskevia vaatimuksia (45) ja tarkastelemaan ja parantamaan vaatimustenmukaisuustoimenpiteitään sekä helpottaa yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa, kun kyseessä on kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvä tiedustelu tai todennettu vaatimustenvastaisuus.

Mitä tutkimusorganisaatioilta odotetaan?

Tutkimusorganisaation asiakirjojen säilyttämistä koskevien periaatteiden on oltava kansallisessa lainsäädännössä tai käytännössä vahvistettujen velvoitteiden mukaiset (esim. velvoite säilyttää ja jäljittää vientilupaan liittyvät asiakirjat tietyn ajan), ja siinä voidaan asettaa lisävaatimuksia, kun kyseessä on tutkimus, johon liittyy valvonnanalaisia tuotteita, ohjelmistoja ja teknologiaa. Saattaa olla organisaation edun mukaista säilyttää tiedot vientiseulontamenettelyjen aikana tehdyistä päätöksistä ja toteutetuista toimista (esim. sisäinen asiakirja, jossa kuvataan tuotteen tai yhteistyöhankkeen luokitukseen liittyvää teknistä päätöstä). Jos esimerkiksi kaikki vaadittavat tiedot kerätään ja tallennetaan oikein, niiden hakeminen tehostuu tulevien hankkeiden riskinarviointimenettelyjen yhteydessä samoin kuin säännöllisten tarkastusten yhteydessä. Mikä tärkeintä, tietojen tehokkaan kirjaamisen ja dokumentoinnin ansiosta nähdään, mitä toimia on noudatettu, jos esiin tulee epäilty tai todettu vaatimustenvastaisuus.

Tutkimus on useimmiten yhteistoimintaa, minkä vuoksi asianmukainen tietojen kirjaaminen kaikesta arkaluonteisesta toiminnasta voi olla aidosti yhteinen ponnistus. Jos tutkimusorganisaatio toteuttaa tai voisi toteuttaa valvonnanlaista tutkimusta yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa, virallisiin sopimuksiin voitaisiin sisällyttää erityislausekkeita, joissa täsmennetään kaikkien osapuolten velvoitteet noudattaa sovellettavaa vientivalvontalainsäädäntöä. Lausekkeissa voitaisiin täsmentää, kenen vastuulla on hakea lupaa ja noudattaa siitä johtuvia tietojen kirjaamisvaatimuksia. Kaikkien osapuolten on toteutettava vaaditut toimet tietojen kirjaamisvaatimusten noudattamiseksi ja varmistettava, etteivät niiden toimet ole vastoin sen EU-jäsenvaltion lainsäädäntöä, johon ne ovat sijoittautuneet. (46)

Toimenpiteet

Varmennetaan tietojen kirjaamista koskevat oikeudelliset vaatimukset (säilytysaika, asiakirjojen sisältö jne.) sen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, johon organisaatio on sijoittautunut. Sen varmistamiseksi, että kaikki asiaankuuluvat asiakirjat ovat saatavilla, tietojen kirjaamista koskevat vaatimukset olisi hyvä määrittää yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävissä sopimuksissa. Luodaan asianmukainen arkistointi- ja hakujärjestelmä kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa varten. Keskeisessä asemassa ovat elektroniset järjestelmät, joissa on tehokkaat indeksointi- ja hakutoiminnot. Varmistetaan, että vientivalvontaan liittyviä asiakirjoja säilytetään johdonmukaisesti ja ne voidaan asettaa saataville viipymättä viranomaisia tai muita ulkoisia osapuolia varten selvityksen tai tarkastuksen yhteydessä. On suositeltavaa pitää kirjaa aiemmasta yhteydenpidosta toimivaltaiseen viranomaiseen, myös silloin, kun kyse on luetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden loppukäyttöä tai -käyttäjää koskevasta valvonnasta ja teknistä luokittelua koskevasta konsultoinnista.

3.2.7   Fyysinen turvallisuus ja tietoturva

Fyysinen turvallisuus ja tietoturva viittaavat joukkoon sisäisiä menettelyjä, joilla on tarkoitus varmistaa, etteivät organisaation työntekijät, alihankkijat, yhteistyökumppanit tai vierailijat poista luvattomasti kaksikäyttötuotteita tai pääse luvattomasti niihin käsiksi. Ne on suunniteltu toimimaan synergiassa muiden tutkimusorganisaation toteuttamien sisäisen turvallisuuden menettelyjen kanssa, ja ne ovat erityisen hyödyllisiä teknologian aineettomien siirtojen seurantaan ja jäljittämiseen.

EU:n kaksikäyttöasetuksessa ei säädetä fyysistä turvallisuutta ja tietoturvaa koskevista standardeista, mutta valvonnanalaisten tuotteiden saatavuuden seurannalla ja suojaamisella voidaan varmistaa, ettei luvatonta vientiä tapahdu tahallisesti tai vahingossa.

Mitä tutkimusorganisaatioilta odotetaan?

Turvallisuusriskit johtuvat organisaatioon kohdistuvista sekä ulkoisista että sisäisistä uhkista. Sisäisten menettelyjen suunnittelussa on usein tehokkaampaa ja vaikuttavampaa ottaa huomioon kaikki mahdolliset uhkat ja laatia mekanismeja, joilla puututaan sekä ulkoisiin että sisäisiin riskeihin.

Asianmukaisia turvatoimenpiteitä, joilla estetään valvonnanalaisten kaksikäyttötuotteiden luvaton saatavuus tai poistaminen, voidaan käyttää eri tavoitteiden saavuttamiseen. Esimerkiksi järjestelmä, jolla seurataan, kenellä on pääsy mihinkin tiloihin/laboratorioihin, voi auttaa organisaatiota noudattamaan sekä tietyn tyyppistä tutkimusta varten vaadittuja turvallisuusprotokollia että vientivalvonta- ja pakotevelvoitteita, jos siinä asetetaan rajoituksia kolmansien maiden kansalaisille kaksikäyttölaitteiden saatavuuden ja käytön osalta. Samoin valvonnanalaisen kaksikäyttöteknologian saatavuutta tutkimusorganisaation sisäisten servereiden kautta olisi rajattava tiedonsaantitarpeen perusteella mahdollisimman paljon, ja arkaluonteisia sähköisiä siirtoja olisi seurattava vientivalvontavaatimusten mukaisesti.

Sellaisten arkaluonteisten hankkeiden suojelemiseksi, joihin liittyy kaksikäyttötuotteita tai muita turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tuotteita, tutkimusorganisaatio voi toteuttaa sisäisiä toimenpiteitä riskien tunnistamiseksi ja vähentämiseksi integroidulla tavalla ja käsitellä näin sekä fyysiseen turvallisuuteen että tietoturvaan ja vientivalvontaan liittyviä näkökohtia. Aineettoman teknologian siirtoja EU:n ulkopuolisiin määräpaikkoihin koskevat vientiluvat saattavat muodostaa osan tällaista integroitua lähestymistapaa.

Toimenpiteet

Fyysinen turvallisuus Varmistetaan tutkimusorganisaation riskinarvioinnin perusteella, että valvonnanalaiset kaksikäyttötuotteet on suojattu niin, että henkilöstö, myös opiskelijat, vierailevat tutkijat ja ulkoiset yhteistyökumppanit eivät voi poistaa tai käyttää niitä tai päästä niihin käsiksi. Mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla esimerkiksi tuotteiden suojaaminen fyysisesti, rajoitetun pääsyn alueiden perustaminen ja henkilöstön sisääntulon tai poistumisen valvonta. Tietoturva Otetaan käyttöön elektronisessa muodossa olevien valvonnanalaisten kaksikäyttöohjelmistojen tai -teknologian turvallista tallentamista koskevat sisäiset toimintalinjat ja menettelyt, mukaan lukien virustarkastukset, tiedostojen salaus, kirjausketjut ja -lokit, käyttöoikeuksien valvonta ja palomuuri. Käsiteltäessä vientivalvonnan piiriin kuuluvia tietoja kansainvälisen yhteistyön yhteydessä on varmistettava, että myös organisaation yhteistyökumppanit noudattavat tarvittavia varotoimia. Tällainen vaatimus voitaisiin sisällyttää nimenomaisesti yhteistyösopimukseen. Harkitaan luokitusjärjestelmien (esim. merkintöjen) käyttöä siirrettäessä ohjelmistoja tai teknologiaa, jotka sisältävät arkaluonteista tai vientivalvonnan piiriin kuuluvaa tietoa. Tarpeen mukaan organisaatiossa voidaan harkita suojatoimenpiteitä, kuten päästä päähän salausta ohjelmiston tai teknologian lataamiseksi pilvipalveluun, sen säilyttämiseksi pilvipalvelussa tai sen siirtämiseksi pilvipalvelun kautta. (47)

Lisäys 1

Tutkimusalat, joihin kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta vaikuttaa todennäköisimmin

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta vaikuttaa jäljempänä esitettäviin tutkimusaloihin muita aloja todennäköisemmin. Luettelo ei ole tyhjentävä ja sitä voidaan käyttää (ei-sitovana) välineenä helpottamaan tutkimusalojen tunnistamista. Tässä lisäyksessä kaksikäyttötuotteiden kuvailut (oikea sarake) ovat melko yleisluonteisia. Täsmälliset tiedot vientivalvonnasta tarkkoine teknisine parametreineen löytyvät EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteestä I, jota olisi tutkittava ensisijaisesti.

Tutkimusala	Kaksikäyttötuotteen kuvailu
Biologia ja (nano)bioteknologia	Ihmisten, kasvien ja eläinten patogeenit Toksiinit Biologiset suoja-, säilytys- ja käsittelylaitteet
Kemia Kehittyneet materiaalit	Kemikaalit, polymeerit, voiteluaineet ja polttoaineiden lisäaineet Kemikaalien valmistuslaitokset, -laitteet ja -komponentit, kuten pumput, lämmönvaihtimet, venttiilit ja tislauskolonnit Kemialliset suoja-, säilytys- ja käsittelylaitteet
Ydinfysiikka ja -tekniikka	Ydinreaktorit ja niitä varten erityisesti suunnitellut ja valmistetut komponentit Ydinaineet
Energia- ja ympäristöteknologia	Optiset ja akustiset sensorit Kamerat
Tietojenkäsittelytiede ja tietokonetekniikka Tieto- ja viestintätekniikka	Lähdekoodi valvontaluetteloon sisältyvän akustisen tiedon tietojenkäsittelyä varten Kovaan käyttöön suunnitellut digitaaliset tietokoneet Tunkeutumisohjelmistoihin liittyvät tuotteet Tietoliikennejärjestelmät, laitteet, komponentit ja varusteet (myös tietojen sieppaus ja häirintä) Tietoturvalaitteistot, -ohjelmistot ja teknologia (myös salaus ja salauksen analysointi)
Ilmailu- ja avaruustekniikka ja suunnittelu	Kiihtyvyysanturit Gyroskoopit Navigointijärjestelmät (vastaanottavat) Droonit Laukaisualustat Satelliitit Lentokoneiden kaasuturbiinimoottorit Patoputki- (ramjet), ahtoputki- (scramjet) tai yhdistelmätahtimoottorit
Puolijohteet	Integroidut piirit Puolijohteiden valmistus-, testaus- tai tarkastuslaitteet Kiekkosubstraatit (Tietokoneavusteiset suunnittelu)ohjelmistot puolijohteita varten
Optinen tekniikka	Laserit Optiset anturit Kuvannuskamerat
Robotiikka ja prosessiautomaatio	Työstökoneet Robotit, päätetyövälineet ja etäohjatut nivelmanipulaattorit Dimensioiden tarkastusjärjestelmät
Materiaalia lisäävä valmistus (3D-tulostus)	Raaka-aineet Valmistuslaitteet
Kvanttiteknologiat	Kvanttisalaus
Tekoäly ja koneoppiminen	Integroidut neuroverkkopiirit Hermoverkkotietokoneet Elektroniset komponentit
Laivanrakennusteknologia	Pinta-alukset Vedenalaiset alukset Vedenalaiset näyttöjärjestelmät Tehonsiirto- ja tehontuottojärjestelmät
Verkkovalvontatuotteet	Matkaviestinyhteyksien sieppaamisen tarkoitetut laitteet Internet-valvontajärjestelmät Välineet tunkeutumisohjelmiston luomista, komentojen antamista ja valvontaa tai toimitusta varten Ohjelmistot lainvalvontaviranomaisten harjoittamaa seurantaa varten Digitaaliset rikostekniset/tutkintavälineet

Lisäys 2

Tutkimusskenaariot, joissa saatetaan edellyttää vientivalvontaa

Seuraavassa esitetään skenaarioita, joissa saatetaan edellyttää kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa. Luettelo ei ole tyhjentävä.

Skenaario	Mitä EU:n kaksikäyttöasetuksessa sanotaan?	Myös huomioon otettavaa
Kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta koskeva opetus, konsultointi, yhteistyö tai tutkimustyö unionin tullialueen sisällä kolmannen maan vierailevien tutkijoiden kanssa	— EU:n kaksikäyttöasetuksessa ei säädetä valvonnasta, joka kohdistuisi muihin kuin EU:n kansalaisiin, joilla on pääsy kaksikäyttötuotteisiin unionin tullialueen sisällä. Näin ollen lupaa ei tarvita, kunhan valvonnanalaiset kaksikäyttötuotteet pysyvät unionin tullialueella. Jos kolmannen maan vieraileva tutkija palaa kotiin ja hänellä on edelleen pääsy valvonnanalaiseen kaksikäyttötuotteeseen (tai se on hänen hallussaan), tällöin tarvitaan lupa.	— Joissakin tapauksissa kansallisten säännösten perusteella vaaditaan teknistä apua koskeva lupa tai teknisen avun toimittaminen kielletään. — Lupaa voidaan vaatia, jos pakotteiden kohteena oleva yhteisö tai pakotteiden kohteena olevasta maasta tuleva luonnollinen/oikeushenkilö haluaa tehdä yhteistyötä EU:n sisällä. Joissakin tapauksissa tällainen yhteistyö on kielletty EU:n pakotteiden nojalla.
Kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta koskeva opetus, konsultointi, yhteistyö tai tutkimustyö unionin tullialueen ulkopuolella	— EU:n kaksikäyttöasetuksessa ei säädetä valvonnasta, joka kohdistuisi EU:n kansalaisiin, jotka tekevät unionin tullialueen ulkopuolella kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta. Näin ollen lupaa ei periaatteessa tarvita, jos valvonnanalaisiin kaksikäyttötuotteisiin ei ole pääsyä unionin tullialueelta käsin.	— Joissakin tapauksissa kansallisten säännösten perusteella vaaditaan teknistä apua koskeva lupa tai teknisen avun toimittaminen kielletään. — Lupaa voidaan vaatia, jos pakotteiden kohteena oleva yhteisö tai pakotteiden kohteena olevasta maasta tuleva luonnollinen/oikeushenkilö haluaa tehdä yhteistyötä EU:n sisällä. Joissakin tapauksissa tällainen yhteistyö on kielletty EU:n pakotteiden nojalla.
Kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta käsittelevän (virtuaalisen) konferenssin/kokouksen/seminaarin järjestäminen tai sellaisessa esiintyminen unionin tullialueen sisällä	— EU:n kaksikäyttöasetuksessa ei säädetä valvonnasta, joka kohdistuisi muihin kuin EU:n kansalaisiin, joilla on pääsy kaksikäyttötuotteisiin unionin tullialueen sisällä. Näin ollen lupaa ei tarvita, jos valvonnanalaiset kaksikäyttötuotteet pysyvät unionin tullialueella. Jos kolmannen maan vieraileva tutkija palaa kotiin ja hänellä on edelleen pääsy valvonnanalaiseen kaksikäyttötuotteeseen (tai se on hänen hallussaan), tällöin tarvitaan lupa. — Jos konferenssi/kokous/seminaari on virtuaalinen ja lähetetään EU:n ulkopuoliseen määräpaikkaan, lupa tarvitaan tutkimuksen sitä osaa varten, joka liittyy valvonnanalaisiin kaksikäyttötuotteisiin.	— Joissakin tapauksissa kansallisten säännösten perusteella vaaditaan teknistä apua koskeva lupa. — On hyvänä käytäntönä varoittaa osallistujia lupavaatimuksista, kun he poistuvat unionin tullialueelta valvonnanalaisten tuotteiden kanssa. — Lupaa voidaan vaatia, jos pakotteiden kohteena oleva yhteisö tai pakotteiden kohteena olevasta määräpaikasta tuleva luonnollinen/oikeushenkilö haluaa tehdä yhteistyötä unionin tullialueen sisällä. Joissakin tapauksissa tällainen yhteistyö on kielletty EU:n pakotteiden nojalla.
Kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta käsittelevän (virtuaalisen) konferenssin/kokouksen/seminaarin järjestäminen tai sellaisessa esiintyminen unionin tullialueen ulkopuolella	— EU:n kaksikäyttöasetuksessa ei säädetä valvonnasta, joka kohdistuisi EU:n kansalaisiin, jotka tekevät unionin tullialueen ulkopuolella kaksikäyttötuotteisiin liittyvää tutkimusta. Näin ollen lupaa ei periaatteessa tarvita, — jos tällainen tutkimus esitetään suullisesti, vaikka se nauhoitettaisiinkin paikan päällä, kunhan valvonnanalaisiin kaksikäyttötuotteisiin ei ole pääsyä unionin tullialueelta käsin. — jos tällaiseen tutkimukseen liittyy esitys tai muuta konferenssimateriaalia, jossa tiedot eivät täytä valvonnanalaisen teknologian kynnysarvoja. — EU:n kaksikäyttöasetuksessa edellytetään lupaa, — jos valvonnanalaisiin kaksikäyttötuotteisiin on pääsy unionin tullialueelta käsin. — jos tällaiseen tutkimukseen liittyy esitys tai muuta konferenssimateriaalia (paperilla, kannettavalla tietokoneella tai muulla fyysisellä välineellä, kuten USB-tikulla), joka sisältää valvonnanalaista kaksikäyttöteknologiaa.	— Joissakin tapauksissa kansallisten säännösten perusteella vaaditaan teknistä apua koskeva lupa tai teknisen avun toimittaminen kielletään. — Lupaa voidaan vaatia, jos pakotteiden kohteena oleva yhteisö tai pakotteiden kohteena olevasta maasta tuleva luonnollinen/oikeushenkilö haluaa tehdä yhteistyötä EU:n sisällä. Joissakin tapauksissa tällainen yhteistyö on kielletty EU:n pakotteiden nojalla.
Valvontaluetteloon sisältyvää kaksikäyttötuoteteknologiaa koskevat julkaisut	— Julkaisu, joka sisältää kaksikäyttötuotteiden valvonnanalaisuuden kynnysarvot täyttävää teknologiaa, tarvitsee vientiluvan. Aikomus julkaista (ja siten itse julkaiseminen) ei riitä siihen, että sen voitaisiin katsoa olevan ”julkinen”, minkä vuoksi sitä ei ole vapautettu valvonnasta. Vientivalvontaviranomaiset luottavat siihen, että tutkimusorganisaatio noudattaa huolellisuusperiaatetta ja tarkistaa ennalta julkaisut arkaluonteisilla tutkimusaloilla. — Jos julkaisu (luonnos) (tai raakatiedot) täyttää kynnysarvot, joiden mukaan se sisältää valvonnanalaista kaksikäyttöteknologiaa, siihen sovelletaan vientivalvontaa. Tämä koskee sekä julkaisemista edeltävää että varsinaista julkaisuvaihetta. Periaatteessa tämä voi koskea myös maisterin- tai tohtorintutkintoa varten tehtävää opinnäytetyötä, joka täyttää valvonnanalaista teknologiaa koskevat kynnysarvot.	Tutkija tai tutkimusorganisaatio voi harkita muuttavansa tai poistavansa osat, joissa käsitellään valvonnanalaista teknologiaa, tai rajoittavansa näiden osien saatavuutta. Jos riskien lieventäminen ei ole mahdollista, tutkijan tai tutkimusorganisaation olisi otettava yhteyttä toimivaltaiseen viranomaiseen saadakseen tietoja lupavaatimuksen täyttämisestä (esim. yksittäistä lupaa koskeva hakemus).
Patentoidut tiedot ja tiedot patenttihakemusta varten	— Periaatteessa lupaa ei tarvita, koska sellaisten patentoitujen tietojen vientiä, jotka on julkaistu täysin, pidetään ”julkisena” eikä siihen sovelleta vientivalvontaa. — Myöskään patenttihakemuksiin tarvittavien vähimmäistietojen vientiin ei tarvita lupaa.
Aineellisten kaksikäyttötuotteiden (tavaroiden) vienti, mukaan lukien prototyypit ja käytetyt laboratoriolaitteet	— Tutkimusorganisaatiot voivat (jälleen)myydä, lahjoittaa tai lainata kaksikäyttötuotteita tai viedä niitä väliaikaisesti maasta omiin tutkimushankkeisiinsa. Riippumatta siitä, ovatko tuotteet uusia, prototyyppejä vai käytettyjä, ne edellyttävät vientilupaa, jos ne sisältyvät EU:n kaksikäyttöasetuksen liitteeseen I, ja lupaa EU:n sisäisiä siirtoja varten, jos ne sisältyvät liitteeseen IV.

Lisäys 3

Luettelo varoittavista merkeistä (”punaisista lipuista”)

On erittäin tärkeää pysyä valppaana epäilyttävien tiedustelujen varalta, jotta voidaan torjua joukkotuhoaseiden tai niiden kantolaitteiden levittämiseen ja tavanomaisten aseiden vakautta horjuttavaan keskittymiseen liittyviä riskejä tai ottaa huomioon täydentävät yleiseen turvallisuuteen tai ihmisoikeuksiin liittyvät kansalliset toimenpiteet, jotka koskevat valvontaluetteloon sisältymättömiä kaksikäyttötuotteita.

Päteekö yksi tai useampi jäljempänä luetelluista varoittavista merkeistä tilanteeseesi? Se on vahva osoitus jatkotarkastelua varten. Se ei automaattisesti tarkoita, että lupaa edellytetään.

Tarkastelun tuloksena saatujen tietojen toimittaminen toimivaltaiselle viranomaiselle on erittäin suositeltavaa.

Esitettyyn varoittavien merkkien luetteloon voidaan tehdä muutoksia omien kokemusten tai tutkimusorganisaation sisäisten toimintatapojen perusteella. Tutkijat tietävät yleensä parhaiten, mikä heidän tutkimusalallaan on epäilyttävää.

Tutkimus

—	tutkimukseen liittyy valvontaluetteloon sisältyvien kaksikäyttötuotteiden innovatiivisia tai vaihtoehtoisia kehittämis-, tuotanto- tai käyttöprosesseja

—	yhteistyökumppani pyysi epätavallista muokkaamista, joka liittyy kaksikäyttötuotteiden luettelossa oleviin teknisiin parametreihin, tai muutospyynnöt herättävät epäilyksiä muokatun tuotteen mahdollisista käyttötarkoituksista

—	tiedetään tai epäillään, että tutkimuksesta on keskitasoista tai suurta hyötyä kaksikäyttö-, sotilas- tai arkaluonteisissa sovelluksissa

Loppukäyttö ja loppukäyttäjät

—	yhteistyökumppani/loppukäyttäjä on sinulle (tai tutkimusorganisaatiolle) tuntematon ja tiedot yhteistyökumppanista ovat epätäydellisiä tai epäjohdonmukaisia tai niitä on vaikea löytää avoimista lähteistä

—	yhteistyökumppanilla/loppukäyttäjällä on kytköksiä armeijaan, puolustusteollisuuteen tai valtiolliseen tutkimuselimeen maassa, johon sovelletaan aseidenvientikieltoa, ja ilmoitettu loppukäyttö on siviilikäyttöä

—	yhteistyökumppanilla/loppukäyttäjällä on kytköksiä organisaatioon, joka tekee sotilasalaan, joukkotuhoaseisiin tai kyberturvallisuuteen liittyvää tutkimusta

—	yhteistyökumppani/loppukäyttäjä ei vaikuta tuntevan tutkimusta tai sen ominaisuuksia (esim. selkeät puutteet teknisissä tiedoissa, julkaisuista tai julkisilta verkkosivuilta ei löydy asiaan liittyvää tutkimustoimintaa)

—	yhteistyökumppani/loppukäyttäjä hakee tutkimusorganisaation hyväksyntää tai pyytää tutkijaa toimimaan ”lähettiläänä” houkutellakseen muita laitoksia yhteistyöhön

—	yhteistyökumppanilla/loppukäyttäjällä on epätavallisia kehittämis-, tuotanto- tai käyttövaatimuksia, jotka vaikuttavat ylimitoitetuilta ilmoitettuun käyttötarkoitukseen

—	pyynnöissä annetut yhteystiedot (esim. puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet ja postiosoitteet) sijaitsevat muissa maissa kuin yhteistyökumppanin ilmoitetussa sijaintipaikassa tai niitä on muutettu

—	yhteistyökumppanin yhteisön nimi on kielellä tai siihen viitataan kielellä, joka on odottamaton sijoittautumis- tai asuinmaan kannalta

—	ilmoitetuilta verkkosivuilta ei löydy tietoja, jotka legitiimeiltä verkkosivuilta yleensä löytyvät

—	yhteistyökumppani/loppukäyttäjä on vastahakoinen antamaan tietoa tuotteiden loppukäytöstä (esim. selvityksellä loppukäytöstä), selkeitä vastauksia kaupallisiin tai teknisiin kysymyksiin, jotka ovat rutiininomaisia tavallisissa neuvotteluissa, ja selvityksen loppukäytöstä

—	kysymykseen siitä, miksi yhteistyötä tarvitaan, annetaan selitys, joka on epäuskottava ottaen huomioon yhteistyökumppanin/loppukäyttäjän normaali liiketoiminta tai tuotteiden teknisyysaste

—	esitetään epätavallisia vaatimuksia, jotka liittyvät asiakkaiden tai tutkimustulosten tai -eritelmien liioiteltuun luottamuksellisuuteen

—	tutkimushanke on jollakin tavalla epätyypillinen, esim. epätyypilliset tutkimuskumppanit, suorituskyvyn kynnysarvot, tutkimusvaiheet ja -tulokset, ilman tyydyttävää selitystä.

Lähetykset

—

aineelliset hyödykkeet: pyydetään epätavallisia lähetys-, pakkaus- tai merkintäjärjestelyjä kieltäydytään tavanomaisista Incoterms-toimituslausekkeista, konttien/kuormien sinetöinneistä ja vastaanottajan/loppukäyttäjän vastaanoton kuittauksesta yhteistyökumppani/loppukäyttäjä pyytää tavaroiden toimittamista muuhun kuin alun perin annettuun osoitteeseen

Rahoitus- ja sopimusehdot

—	rahoitusta tarjoaa yhteisö, joka ei ole tyypillinen tavanomaisille tutkimuskumppaneille

—	rahoittaja pyytää, että tuloksia ei julkaista tai että niitä ei levitetä omistusoikeuden vuoksi, tai esittää kohtuuttomia teollis- ja tekijänoikeuksia tai luottamuksellisuutta koskevia vaatimuksia

—	rahoittaja kieltäytyy hyväksymästä lauseketta, jolla kielletään sotilaallinen loppukäyttö

—	rahoittajasta on epäselvyyttä (ei verkkosivustoa tai julkisia tietoja)

—	rahoittaja on yhteydessä vain sähköpostiosoitteesta, joka ei viittaa tutkimusorganisaatioon, julkiseen elimeen tai yritykseen

—	rahoittaja tarjoaa selittämättömän tai epätavallisen anteliasta budjettia tutkimussopimusta varten, johon ei sisälly konkreettisia suoritteita tai välitavoitteita

—	rahoitus tulee ulkomaiselta yhtiöltä, joka tarjoaa rahoitusta ilman muita odotuksia tai vaatimuksia kuin tutkimustulosten saatavuus

—	maksuehdot ovat poikkeuksellisen suotuisat, kuten kohtuuttoman korkea hinta tai täyden hinnan maksaminen etukäteen

—	maksun suorittavat muut tahot kuin yhteistyökumppani/loppukäyttäjä tai ilmoitetut välittäjät ja maksu kulkee eri reittiä kuin tuotteet

—	rutiininomaisista asennus-, koulutus- tai huoltopalveluista kieltäydytään

—	asennuspaikka sijaitsee alueella, jota valvotaan tiukoin turvatoimin tai jonne pääsyä säädellään tiukasti

—	esitetään epätavallisia vaatimuksia, jotka koskevat lopullisten määräpaikkojen, asiakkaiden tai tuote-eritelmien liioiteltua luottamuksellisuutta.

Lisäys 4

Hyödyllisiä kysymyksiä tutkimusorganisaation sisäisen vaatimustenmukaisuusohjelman perustamista varten

Tutkimusorganisaatiot voivat hyödyntää seuraavassa esitettyä hyödyllisten kysymysten viitteellistä luetteloa laatiessaan sisäistä vaatimustenmukaisuusohjelmaa tai myöhemmin tarkistaessaan olemassa olevaa ohjelmaa. Vastauksia näihin kysymyksiin ei pitäisi myöskään pitää takeena kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevan vaatimustenmukaisuusohjelman asianmukaisuudesta.

1.   Ylimmän johdon sitoumus vaatimusten noudattamiseen

—	Ilmaistaanko ylimmän johdon sitoumuksessa selkeästi tutkimusorganisaation sitoutuminen kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan?

—	Onko sitoumus helposti kaikkien työntekijöiden saatavilla?

2.   Organisaatiorakenne, vastuut ja resurssit

—

Onko tutkimusorganisaatio nimittänyt henkilön tai henkilöt, joiden vastuulla on vastata työntekijöiden kysymyksiin tutkimusorganisaation vaatimustenmukaisuusmenettelyistä, epäilyttävistä pyynnöistä tai mahdollisista laiminlyönneistä? Ovatko vastuuhenkilöiden yhteystiedot koko henkilöstön saatavilla?

—	Mitkä ovat tutkimusorganisaation osat tai toiminnot, joita kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta ja vaatimustenmukaisuus koskee?

—	Missä tutkimusorganisaation osassa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan vaatimustenmukaisuudesta vastaava henkilöstö toimii? Onko vaatimustenmukaisuutta koskevien vastuiden ja tutkimusrahoituksen hankkimista tai tutkimustulosten hyödyntämistä koskevien vastuiden välillä eturistiriitoja?

—	Jos tutkimusorganisaatio päättää ulkoistaa kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan hallinnon, kuinka vuorovaikutus tutkimusorganisaation kanssa on järjestetty?

—	Montako henkilöä on joko palkattu hoitamaan yksinomaan kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan hallinnointia tai vastaa siitä muiden tehtävien ohella? Onko sijaisia käytettävissä?

—	Miten vientivalvonnasta vastaavan henkilöstön ja ylimmän johdon välinen suhde on järjestetty esimerkiksi tietojenvaihdon osalta?

—	Dokumentoiko ja jakaako tutkimusorganisaatio kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevat käytännöt ja menettelyt koko asiaankuuluvalle henkilöstölle? Missä muodossa?

—	Onko saatavilla elektronisia välineitä, jotka tukevat tutkimusorganisaation vaatimustenmukaisuusmenettelyjä?

3.   Koulutus ja tietoisuuden lisääminen

—	Järjestetäänkö tutkimusorganisaatiossa (räätälöityä) vaatimustenmukaisuutta koskevaa koulutusta tai tietoisuutta lisäävää toimintaa?

—	Mitä vaatimustenmukaisuutta koskevan koulutuksen tai tietoisuuden lisäämisen muotoja tutkimusorganisaatio tarjoaa? Esimerkkejä tästä ovat ulkoiset seminaarit, osallistuminen toimivaltaisen viranomaisen järjestämiin koulutustilaisuuksiin, sisäiset koulutustilaisuudet, jne.

—	Miten varmistetaan, että kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta vastaava henkilöstö on asianmukaisesti koulutettua ja heillä on hyvät tiedot kaikista asiaan liittyvistä laeista ja asetuksista?

4.   Vientiseulontamenettelyt

4.1   Tuotteen luokittelu

—	Tarkastellaanko kaikkia viennin kannalta merkityksellisiä tuotteita suhteessa EU:n tai kansallisen tason kaksikäyttötuotteiden valvontaluetteloon tai rajoittaviin toimiin ja kuka on vastuussa tästä?

—	Osallistuuko tutkimusorganisaatio kaksikäyttöohjelmistojen tai -teknologian elektroniseen siirtoon? Jos osallistuu, miten tutkimusorganisaatiossa varmistetaan ohjelmistoja tai teknologiaa koskevan valvonnan noudattaminen?

—	Onko käytössä menettelyjä, joilla työntekijät saavat pääsyn valvonnanalaiseen teknologiaan tai ohjelmistoihin ulkomailla vieraillessaan?

—	Kirjataanko tutkimusorganisaation vastaanottamien tai valmistamien tuotteiden luokittelu?

—	Otetaanko kansallisen tason tai EU:n kaksikäyttötuotteiden valvontaluetteloihin tehdyt muutokset huomioon tutkimusorganisaation luokittelumenettelyissä?

—	Kun otetaan huomioon EU:n kaksikäyttöasetuksen 11 artiklan 9 kohta, ilmoitetaanko aineellisten kaksikäyttötuotteiden EU:n sisäisiin siirtoihin liittyvissä kaupallisissa asiakirjoissa, että kyseisten tuotteiden vienti EU:sta on valvonnan alaista?

4.2   Valvonnanalaisen toiminnan riskinarviointi

Ks. näiden ohjeiden lisäys 3, jossa on viitteellinen luettelo ”varoittavia merkkejä” koskevista kysymyksistä, joista voi olla apua tutkimusorganisaation vientiseulonnassa asiakkaiden epäilyttävien pyyntöjen havaitsemiseksi.

—	Mitä menettelyjä noudatetaan valvonnanalaisen toiminnan riskinarvioinnista saatujen positiivisten ja negatiivisten tulosten käsittelyssä?

—	Miten vientiseulonnan arvioinnin ”väärät positiiviset” tulokset (eli löydetyt aiheettomat huolenaiheet) ratkaistaan?

Vientikiellon tai pakotteiden kohteena olevien tai arkaluonteisten määränpäiden ja yhteisöjen tarkastaminen

—	Miten tutkimusorganisaatio ottaa huomioon valvonnanalaisen toiminnan riskinarvioinnin yhteydessä rajoittavat toimenpiteet (myös pakotteet)?

Ilmoitetun loppukäytön ja osallistuvien osapuolien seulonta

—	Mitä sisäisiä menettelyjä noudatetaan ilmoitetun loppukäytön ja osallistuvien osapuolten seulonnassa?

—	Miten (uudet) osallistuvat osapuolet seulotaan? Seulotaanko olemassa olevat yhteistyökumppanit tai rahoittajat säännöllisin väliajoin uudelleen?

Valvontaluetteloon sisältymättömien kaksikäyttötuotteiden valvonta

—	Miten ilmoitettua loppukäyttöä (valvontaluetteloon sisältymättömiä tuotteita koskevien säännösten (48) merkityksessä) koskevat huolta aiheuttavat tiedot kootaan ja käsitellään?

Väärinkäyttöriskien seulonta

—	Onko tutkimusorganisaatiolla käytössä menettelyt väärinkäyttöriskien seulontaan?

4.3   Luvanvaraisuuden määrittäminen ja luvan hakeminen, myös valvonnanalaisessa välitys-, siirto- ja kauttakuljetustoiminnassa

—	Miten varmistetaan, että jokaisessa yksittäistapauksessa haetaan/käytetään oikeaa lupatyyppiä (yksittäinen lupa, koontilupa tai unionin yleislupa)?

—	Miten varmistetaan, että vähemmän ilmeiset viennin tyypit ja muut toimet, joihin kohdistuu rajoitteita, tunnistetaan, eikä niitä suoriteta EU:n tai jäsenvaltion kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevan lainsäädännön vastaisesti?

4.4   Luvan myöntämisen jälkeinen valvonta, mukaan lukien lähetysten valvonta, ja lupaehtojen noudattaminen

—	Tehdäänkö valvonnanalaisen toiminnan lopullinen riskinarviointi ennen kaksikäyttötuotteiden lähettämistä tai siirtämistä?

—	Miten tutkimus varmistaa, että lupaehtoja (myös raportointiin liittyviä ehtoja) noudatetaan?

5.   Tulosarviointi, tarkastukset, sisäinen raportointi ja korjaavat toimenpiteet

—	Kohdistuuko päivittäisiin liiketoiminnan operatiivisiin menettelyihin (satunnaisia) kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnan tulosarviointeja?

—	Onko tutkimusorganisaatiolla käytössä sisäiset tai ulkoiset tarkastusmenettelyt?

—	Onko tutkimusorganisaatiolla käytössä ilmianto- tai eskalointimenettelyt?

—	Mihin korjaaviin toimenpiteisiin tutkimusorganisaatio ryhtyy, jos vaatimuksia ei noudateta?

6.   Tietojen kirjaaminen ja dokumentointi

—	Mitä menettelyjä tutkimusorganisaatiolla on käytössä kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaan liittyvien asiakirjojen arkistoimista ja hakua varten? Onko tutkimusorganisaatio harkinnut tietojen kirjaamista aiemmasta yhteydenpidosta toimivaltaiseen viranomaiseen?

—	Tuntevatko kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta vastaava henkilöstö ja asianomaiset kaupalliset osapuolet tietojen kirjaamista koskevat lakisääteiset vaatimukset?

—	Tarkistetaanko kirjattujen tietojen täydellisyys, täsmällisyys ja laatu?

7.   Fyysinen turvallisuus ja tietoturva

—	Onko tutkimusorganisaatiolla käytössä kyberturvallisuustoimenpiteitä kaksikäyttöohjelmistojen ja -teknologian suojaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että ne eivät katoa eikä niitä voida helposti varastaa eikä viedä maasta ilman voimassa olevaa lupaa?

—	Tunnistetaanko tutkimusorganisaatiossa kaksikäyttötuotteita koskevat kriittiset vaiheet ja niihin liittyvät fyysisen turvallisuuden ja tietoturvan heikkoudet?

Lisäys 5

Vuokaavio kaksikäyttötuotteiden vientiä ja EU:n sisäisiä siirtoja koskevista lupavaatimuksista (49)

Lisäys 6

Esimerkkejä mahdollisista vaatimustenmukaisuuden organisaatiorakenteista tutkimusorganisaatiossa

Näissä esimerkeissä tuodaan esiin, ketkä voisivat hoitaa vaatimustenmukaisuuteen liittyviä vastuita tutkimusorganisaatiossa. Ensimmäinen kaavio koskee ”perinteisempää” tutkimusorganisaatiorakennetta, kuten yliopistoa, ja toinen enemmänkin soveltavaa tutkimusta tekevän tutkimuskeskuksen rakennetta. Nämä esimerkit kerättiin ohjeiden laatimista varten ja ne on anonymisoitu.

Lisäys 7

Yhteenveto kaksikäyttötuotteita koskevista lupavaatimuksista (50)

Lisäys 8

Teknologian valmiustasot

Lisäys 9

Viitteet ja yhteystiedot

Luettelo EU:n jäsenvaltioiden toimivaltaisista vientivalvontaviranomaisista:

https://ec.europa.eu/trade/import-and-export-rules/export-from-eu/dual-use-controls/

EU:n luettelo kansallisista toimenpiteistä:

https://ec.europa.eu/trade/import-and-export-rules/export-from-eu/dual-use-controls/

On syytä tutustua mahdolliseen toimivaltaisen viranomaisen tarjoamaan täydentävään kansalliseen neuvontamateriaaliin.