30.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 274/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1229,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021,

oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan sekä 322 artiklan ensimmäisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio antoi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonannon "Euroopan vihreän kehityksen ohjelma", jossa se hahmotteli etenemissuunnitelman, jossa esitetään Euroopan uusi kasvustrategia ja kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (4). vahvistettu tavoite saavuttaa unionin ilmastotavoite vuodelle 2030 voidaan saavuttaa ja saavuttaa unionin ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä tehokkaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ilmoitettiin oikeudenmukaisen siirtymän mekanismista, jolla tarjotaan varoja vastata siirtymisprosessin haasteeseen, kun unioni siirtyy kohti unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen ja unionin vuodelle 2050 asettaman ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista, ja samalla varmistaen, että ketään ei jätetä jälkeen. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat alueet ja ihmiset ovat kaikkein alttiimpia ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen haittavaikutuksille. Ilmastoneutraaliin talouteen siirtyminen luo uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja voi auttaa merkittävästi luomaan työpaikkoja erityisesti alueilla, jotka tällä hetkellä ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Se voi myös edistää energiaturvallisuutta ja sopeutumiskykyä. Siirtymä voi kuitenkin myös aiheuttaa lyhyellä aikavälillä sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia alueilla, joilla hiilestä irtautumisen prosessi on raskas ja joita covid-19-kriisin taloudelliset ja sosiaaliset haittavaikutukset ovat jo valmiiksi heikentäneet.

(2)

Siirtymän hallinta edellyttää merkittäviä rakenteellisia muutoksia sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Jotta siirtymä onnistuisi, sen on vähennettävä eriarvoisuutta, sen nettotyöllisyysvaikutuksena on saatava uusia laadukkaita työpaikkoja ja sen on oltava oikeudenmukainen sekä yhteiskunnallisesti hyväksyttävä kaikkien kannalta, ja samalla sen on parannettava kilpailukykyä. Tältä osin on ensiarvoisen tärkeää, että alueita, joihin siirtymä vaikuttaa kielteisimmin, erityisesti hiilikaivosalueita, voidaan tukea, jotta voidaan monipuolistaa ja elvyttää niiden paikallista taloutta sekä luoda kestäviä työllistymismahdollisuuksia työntekijöille, joihin siirtymä vaikuttaa.

(3)

Komissio hyväksyi 14 päivänä tammikuuta 2020 tiedonannon "Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma", jossa se ehdotti oikeudenmukaisen siirtymän mekanismia, jossa keskitytään alueisiin ja toimialoihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, koska ne ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista, kuten hiilestä, turpeesta ja öljyliuskeesta, tai kasvihuonekaasupäästövaltaisista teollisista prosesseista, mutta joilla on vähäisemmät valmiudet rahoittaa välttämättömiä investointeja. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin perustaminen vahvistettiin myös Eurooppa-neuvoston päätelmissä 21 päivänä heinäkuuta 2020. Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi koostuu kolmesta pilarista, jotka ovat oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, joka toteutetaan käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, InvestEU-ohjelmaan kuuluva oikeudenmukaisen siirtymän erityisjärjestely sekä julkisen sektorin lainajärjestely lisäinvestointien houkuttelemiseksi asianomaisille alueille. Kyseisistä kolmesta pilarista annetaan lisätukea kyseisille alueille tavoitteena edistää toimia siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

(4)

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston suunnittelun ja täytäntöönpanon parantamiseksi on määrä laatia alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia, joissa yksilöidään siirtymän tärkeimmät toimet ja aikataulu sekä alueet, joihin ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin ja joilla on vähäisemmät valmiudet vastata siirtymään liittyviin haasteisiin. Alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat laaditaan yhdessä asianomaisten paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, ja niihin osallistuvat kaikki asiaankuuluvat kumppanit Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)2021/1060 (5) 8 artiklan mukaisesti. Niitä ja vastaavia oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta tuettuja ohjelmia voidaan muuttaa kyseisen asetuksen 24 artiklan mukaisesti lisäämällä niihin uusia alueita, joihin siirtymä vaikuttaa voimakkaasti tavalla, jota ei voitu ennakoida, kun ne alun perin hyväksyttiin.

(5)

Olisi perustettava julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’. Se muodostaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kolmannen pilarin, jonka tavoitteena on tukea julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten investointeja, koska julkinen sektori on keskeisessä asemassa, kun käsitellään markkinoiden toimintapuutteita. Tällaisilla investoinneilla olisi vastattava kehitystarpeisiin, jotka johtuvat ilmastoneutraaliin talouteen siirtymiseen liittyvistä haasteista, jotka kuvataan komission hyväksymissä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Suunniteltujen lainajärjestelyn tukitoimien olisi oltava johdonmukaisia oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin kahdesta muusta pilarista tuettavien toimien kanssa ja täydennettävä niitä. Lainajärjestely olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (6) säädetyn 1 päivästä tammikuuta 2021 alkavan ja 31 päivään joulukuuta 2027 ulottuvan monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

(6)

Jotta yhteenkuuluvuutta ja talouden monipuolistamista voitaisiin edistää siirtymän vaikutusten koettelemilla alueilla, lainajärjestelyn olisi katettava monenlaisia kestäviä investointeja sillä edellytyksellä, että tällaiset investoinnit auttavat täyttämään kyseisten alueiden kehitystarpeet siirryttäessä asetuksessa (EU) 2021/1119. säädetyn unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen tasolle ja ilmastoneutraaliin unioniin vuoteen 2050 mennessä alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvatun mukaisesti. Jotta lainajärjestelyn vaikuttavuutta voidaan parantaa, siitä olisi voitava tukea tukikelpoisia hankkeita, joiden toteutusvaihe on jo alkanut ennen kuin tuensaajat ovat tehneet tukihakemuksen lainajärjestelystä. Lainajärjestelystä ei pitäisi tukea investointeja, jotka koskevat mitä tahansa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1056 (7). 9 artiklassa pois suljettua toimintaa, mutta siitä voisi tukea investointeja uusiutuvaan energiaan ja vihreään ja kestävään liikkuvuuteen, mukaan lukien vihreän vedyn edistäminen, tehokkaisiin kaukolämpöverkostoihin, julkiseen tutkimukseen, digitalisaatioon, älykkään jäte- ja vesihuollon ympäristöinfrastruktuuriin, ja siitä voisi tukea kestävää energiaa, energiatehokkuutta ja integrointia koskevia toimenpiteitä, mukaan lukien rakennusten kunnostus- ja muutostyöt, kaupunkialueiden uudistamista ja elvyttämistä, kiertotalouteen siirtymistä, maan ja ekosysteemin saneerausta ja puhdistamista – ottaen huomioon aiheuttamisperiaatteen – biologista monimuotoisuutta sekä lisä- ja uudelleenkoulutusta, ammatillista koulutusta ja sosiaalista infrastruktuuria, mukaan lukien hoivapalvelut ja sosiaalinen asuntotuotanto.

(7)

Infrastruktuurien kehittämiseen voisi sisältyä myös rajat ylittäviä hankkeita ja ratkaisuja, joilla parannetaan kykyä kestää ekologisia katastrofeja ja erityisesti sellaisia ekologisia katastrofeja, joita ilmastonmuutos pahentaa. Kattavaa investointimallia olisi suosittava erityisesti alueilla, joilla on merkittäviä siirtymään liittyviä tarpeita. Muihin aloihin kohdistuvia investointeja voitaisiin myös tukea, jos ne ovat yhdenmukaisia hyväksyttyjen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien kanssa. Tukemalla investointeja, jotka eivät tuota riittävää tulovirtaa niistä aiheutuvien investointikulujen kattamiseksi, lainajärjestelyllä olisi pyrittävä antamaan julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille lisävaroja, joita tarvitaan, jotta ne voivat vastata niihin alueellisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, joita aiheutuu siirtymään mukautumisesta. Määritellessään sellaiset investoinnit, jotka ovat tukikelpoisia lainajärjestelystä ja joilla on merkittävä myönteinen vaikutus ympäristöön, mukaan lukien biologisen monimuotoisuuden suhteen, komission olisi lainajärjestelyn arvioinnissa otettava huomioon ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmä. Kestävien hankkeiden avoimuuden varmistamiseksi kaikkien rahoituskumppanien olisi tarvittaessa sovellettava ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan EU-luokitusjärjestelmää, mukaan lukien "ei merkittävää haittaa" -periaate.

(8)

Kaikessa lainajärjestelyn kelpoisuusvaatimukset täyttävien hankkeiden valmistelussa, arvioinnissa, toteutuksessa ja seurannassa olisi varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvon osalta. Tuensaajien ja komission olisi myös vastaavasti vältettävä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää lainajärjestelyn koko täytäntöönpanon ajan. Lainajärjestelyn tavoitteet olisi toteutettava Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, ’saastuttaja maksaa’ -periaatteen, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (8), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti.

(9)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU, Euratom) 2018/1046 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden korvaamista, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(10)

Lainajärjestelyllä olisi annettava tukea unionin myöntäminä avustuksina, jotka yhdistetään rahoituskumppanin omien sääntöjensä sekä lainanantopolitiikkojensa ja -menetelmiensä mukaisesti myöntämiin lainoihin. Komission suoraan hallinnoimia avustuksia koskevien määrärahojen olisi oltava rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti. Tällaisella rahoituksella pitäisi voida kannustaa hankkeiden toteuttajia osallistumaan ja panostamaan lainajärjestelyn tavoitteiden saavuttamiseen lainan suuruuteen suhteutetulla tehokkaalla tavalla. Euroopan investointipankin (EIP) olisi tarjottava lainaosuus. Lainajärjestelyä pitäisi voida laajentaa myös muihin rahoituskumppaneihin, jotta ne voivat tarjota lainaosuuden, jos avustusosuutta varten tulee käyttöön lisävaroja tai jos se on tarpeen lainajärjestelyn asianmukaisen täytäntöönpanon vuoksi. Tällaisessa tapauksessa komission olisi ilmoitettava jäsenvaltioille ja Euroopan parlamentille aikomuksestaan laajentaa lainajärjestelyä ja valita muita rahoituskumppaneita ottaen huomioon niiden valmiudet saavuttaa lainajärjestelyn tavoitteet, osallistua omilla varoillaan ja varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus.

(11)

Komission ja rahoituskumppanien olisi yhdessä allekirjoitettava hallinnolliset sopimukset. Kyseisissä sopimuksissa olisi vahvistettava hankkeiden arviointia ja seurantaa koskevat täytäntöönpanojärjestelyt sekä kunkin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet, myös yksityiskohtaisten tarkastus-, raportointi- ja viestintäjärjestelyjen osalta. Viestintäjärjestelyihin olisi erityisesti sisällyttävä velvollisuus julkaista kutakin lainajärjestelystä tukea saavaa yksittäistä hanketta tai lainaohjelmaa koskevat tiedot.

(12)

Koska lainajärjestelyllä vastataan investointitarpeisiin, jotka johtuvat niiden alueiden siirtymisestä ilmastoneutraaliin talouteen, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, sillä olisi edistettävä merkittävästi ilmastotoimien valtavirtaistamista. Lainajärjestelyn avustusosuudesta saatavat varat edistävät näin ollen ilmastotavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin oikeudenmukaisen siirtymän rahasto.

(13)

Lainajärjestelyn avustusosuudesta 250 000 000 euroa olisi rahoitettava unionin talousarviosta asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 mukaisesti, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi pidettävä tätä ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (10) 18 kohdan mukaisesti.

(14)

Lainajärjestelyn avustusosuudesta 275 000 000 euroa olisi rahoitettava tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla ohjelmilla perustetuista rahoitusvälineistä peräisin olevista palautuksista. Tällaiset tulot ovat peräisin lainajärjestelystä riippumattomista jo päättyneistä ohjelmista, ja niitä olisi pidettävä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdassa säädetään SEUT 322 artiklan 1 kohdan perusteella.

(15)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (11) perustetun EU:n takauksen määrärahojen ennakoitavasta ylijäämästä olisi rahoitettava 1 000 000 000 euroa lainajärjestelyn avustusosuudesta. Näin ollen olisi poikettava varainhoitoasetuksen 213 artiklan 4 kohdan a alakohdasta, jonka mukaan talousarviotakuuta varten osoitettujen varojen mahdollinen ylijäämä on palautettava talousarvioon, jotta tämä ylijäämä voidaan kohdentaa lainajärjestelyyn. Tällaisia tuloja olisi pidettävä ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdassa säädetään SEUT 322 artiklan 1 kohdan perusteella.

(16)

Varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaan määrärahat, jotka vastaavat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, voidaan siirtää ilman eri toimenpiteitä seuraavaan ohjelmaan tai toimeen. Tämä säännös mahdollistaa käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevan monivuotisen suunnitelman yhteensovittamisen lainajärjestelystä rahoitettujen hankkeiden toteutuksen kanssa.

(17)

Määrärahoja olisi osoitettava myös neuvontatukeen, jotta voidaan edistää tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista sekä hankkeiden varhaista valmistelua ennen kuin tuensaaja tekee hakemuksen lainajärjestelystä. Osa kyseisistä varoista olisi osoitettava tuensaajien omien valmiuksien tukemiseen tukikelpoisten hankkeiden kestävyyden varmistamiseksi.

(18)

Jotta voidaan varmistaa, että kaikilla jäsenvaltioilla on mahdollisuus hyötyä avustusosuudesta, olisi perustettava mekanismi, jonka avulla ennalta varataan kansalliset osuudet ensimmäisessä vaiheessa, asetuksen (EU) 2021/1056 liitteen I mukaisesti. Jotta tämä tavoite voitaisiin sovittaa yhteen lainajärjestelyn taloudellisten vaikutusten ja sen täytäntöönpanon optimointitarpeen kanssa, tällaisia kansallisia osuuksia ei pitäisi varata ennalta 31 päivän joulukuuta 2025 jälkeiselle ajalle. Sen jälkeen jäljellä olevat avustusosuuteen käytettävissä olevat varat olisi annettava käyttöön ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla siten, että samalla varmistetaan investointien ennustettavuus ja noudatetaan tarveperusteista ja alueelliseen lähentymiseen tähtäävää lähestymistapaa.

(19)

Työohjelmassa ja ehdotuspyynnössä olisi vahvistettava tukikelpoisuusehdot ja myöntämisperusteet. Kyseisissä tukikelpoisuusehdoissa ja myöntämisperusteissa olisi otettava huomioon hankkeen merkitys alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa kuvattujen kehitystarpeiden kannalta, alueellisen lähentymisen edistämistä koskevan yleisen tavoitteen saavuttaminen sekä avustusosuuden merkitys hankkeen elinkelpoisuuteen. Työohjelmissa olisi myös vahvistettava myöntämisperusteet niissä tapauksessa, että resurssit eivät riitä tukikelpoisten hankkeiden tukemiseen. Etusijalle olisi asetettava hankkeet, jotka sijaitsevat vähemmän kehittyneillä alueilla, hankkeet, joilla edistetään suoraan unionin ilmastotavoitteiden saavuttamista, ja hankkeet, joita edistävät julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset, jotka ovat hyväksyneet hiilestä irtautumista koskevat suunnitelmat soveltuvin osin tätä vastaavan perusteiden etusijajärjestyksen mukaisesti. Unionin lainajärjestelyn mukaista tukea olisi näin ollen asetettava ainoastaan niiden jäsenvaltioiden saataville, joilla on vähintään yksi hyväksytty alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma. Työohjelmassa ja ehdotuspyynnöissä olisi otettava huomioon myös jäsenvaltioiden toimittamat alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, jotta mekanismin eri pilareiden välinen yhtenäisyys voidaan varmistaa. Lainajärjestelyn vaikutuksen optimoimiseksi lainajärjestelystä tuettaville yksittäisille hankkeille ei hankkeiden valmistelua lukuun ottamatta pitäisi myöntää tukea muista unionin ohjelmista. Jos toimet koostuvat erillisiksi osoitettavista hankkeista, kyseisiä hankkeita voidaan kuitenkin tukea unionin eri ohjelmista sovellettavien tukikelpoisuussääntöjen mukaisesti.

(20)

Unionin avun tuloksellisuuden optimoimiseksi ja sen estämiseksi, että mahdollinen tuki ja investoinnit korvataan vaihtoehtoisista rahoituslähteistä, lainajärjestelyn mukaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan hankkeille, jotka eivät tuota riittävää tulovirtaa niistä aiheutuvien investointikustannusten kattamiseen. Kyseisten tulojen olisi vastattava muita sellaisia tuloja kuin talousarviosta tehtäviä määrärahasiirtoja, jotka syntyvät suoraan hankkeen puitteissa toteutetuista toimista, kuten myynnistä, maksuista tai tulleista, ja olemassa olevan varallisuuden uusimisesta syntyneistä lisäsäästöistä.

(21)

Koska avustusosuudessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden eri alueiden erilaiset kehitystarpeet, tällaista tukea olisi mukautettava vähemmän kehittyneiden alueiden hyväksi. Kun otetaan huomioon, että vähemmän kehittyneiden alueiden, julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten kyky tehdä julkisia investointeja on yleensä heikompi, tällaisille yhteisöille ja laitoksille myönnettyihin lainoihin sovellettavien avustusosuuksien olisi oltava suhteellisesti suurempia.

(22)

Jotta voidaan varmistaa lainajärjestelyn tuloksellinen täytäntöönpano, saattaa olla tarpeen antaa neuvontatukea hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten. Tällaista tukea olisi annettava InvestEU-neuvontakeskuksen kautta tukikelpoisiin hankkeisiin ja hankkeiden valmisteluun ennen hakemusten tekemistä kiinnittäen erityistä huomiota tuensaajiin, joiden hallinnolliset valmiudet ovat vähäisempiä tai jotka sijaitsevat vähemmän kehittyneillä alueilla. Tällaista tukea olisi voitava myöntää myös muista unionin ohjelmista.

(23)

Jotta voidaan mitata lainajärjestelyn tuloksellisuutta ja sen kykyä saavuttaa tavoitteensa ja tukea valmisteluja sen mahdolliseksi jatkamiseksi vuoden 2027 jälkeen, komission olisi tehtävä väliarviointi ja loppuarviointi, mukaan lukien arvio mahdollisuudesta hyväksyä tarvittaessa säännöksiä sukupuolivaikutusten arvioinnista, ja toimitettava arviointikertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (12) 22 ja 23 kohdan nojalla lainajärjestelyä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä.

(24)

Jotta voidaan vauhdittaa täytäntöönpanoa ja varmistaa, että varat käytetään hyvissä ajoin, tässä asetuksessa olisi säädettävä avustussopimuksiin sisällytettävistä erityisistä suojatoimista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi komission olisi suhteellisuusperiaatteen mukaisesti voitava vähentää unionin tukea tai lopettaa se, jos hankkeen toteuttamisessa ei selvästi ole edistytty. Lainajärjestelyyn sovelletaan varainhoitoasetusta. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus unionin rahoitusohjelmien täytäntöönpanossa, varainhoitoasetusta olisi sovellettava avustusosuuteen sekä lainajärjestelystä neuvontatukea varten myönnettyihin määrärahoihin.

(25)

Varainhoitoasetuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja (EU) 2017/1939 (16) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(26)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat keskeisiä tulosindikaattoreita lainajärjestelyn täytäntöönpanon ja edistymisen seuraamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(27)

Tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelmien sekä muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valinnan ehtojen ja valintamenettelyn määrittämisen osalta. Tätä valtaa olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (18) mukaisesti.

(28)

Jäsenvaltiot eivät voi yksinään riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli auttaa alueita, joihin ilmastoneutraaliuteen siirtyminen vaikuttaa kielteisimmin, lisäämällä julkisia investointeja tähän liittyviin kehitystarpeisiin vastaamiseksi, mikä johtuu siitä, että julkisyhteisöjen ja julkisoikeudellisten laitosten on vaikea tukea investointeja, jotka eivät tuota riittävää tulovirtaa niistä aiheutuvien investointikustannusten kattamiseen, vaan kyseinen tavoite voidaan sen vuoksi, että on olemassa tarve yhtenäiselle täytäntöönpanokehykselle, jota hallinnoidaan suoraan, saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella perustetaan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi julkisen sektorin lainajärjestely, jäljempänä ’lainajärjestely’, jolla tuetaan julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia yhdistämällä unionin talousarviosta myönnettäviä avustuksia rahoituskumppaneiden myöntämiin lainoihin, ja vahvistetaan lainajärjestelyn tavoitteet. Siinä vahvistetaan lainajärjestelyn avustusosuutta koskevat säännöt, jotka kattavat erityisesti sen talousarvion, unionin tukimuodot ja tukikelpoisuutta koskevat säännökset.

Lainajärjestelyllä annetaan tukea, joka hyödyttää sellaisia unionin alueita, joilla on vastassaan vakavia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä haasteita sen vuoksi, että siirrytään kohti unionin vuoden 2030 ilmastotavoitetta ja tavoitetta unionin ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’hallinnollisella sopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla vahvistetaan komission ja rahoituskumppanin yhteistyökehys ja määritetään lainajärjestelyn täytäntöönpanoon liittyvät osapuolten tehtävät ja vastuut tämän asetuksen mukaisesti;

2)	’tuensaajalla’ jäsenvaltioon sijoittautunutta oikeussubjektia, joka on joko julkisoikeudellinen yhteisö tai yksityisoikeudellinen elin, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, ja jonka kanssa komissio on allekirjoittanut lainajärjestelyn mukaisen avustussopimuksen;

3)	’rahoituskumppaneilla’ EIP:tä, muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, kansallisia kehityspankkeja ja rahoituslaitoksia, mukaan lukien yksityiset rahoituslaitokset, joiden kanssa komissio allekirjoittaa hallinnollisen sopimuksen yhteistyöstä lainajärjestelyn puitteissa;

’hankkeella’ mitä tahansa toimea, jonka komissio on katsonut olevan kelpoinen saamaan unionin tukea lainajärjestelystä ja jonka tarkoituksena on suorittaa yhtenäinen täsmällistä taloudellista tai teknistä luonnetta oleva tehtävä ja jolla on ennalta määritelty tavoite ja määräaika, jonka kuluessa se on toteutettava ja saatettava päätökseen;

5)	’alueellisella oikeudenmukaista siirtymää koskevalla suunnitelmalla’ asetuksen (EU) 2021/1056 11 artiklan mukaisesti laadittua ja komission hyväksymää suunnitelmaa;

6)	’lainaohjelmalla’ rahoituskumppaneiden tuensaajalle myöntämää lainaa, jonka tarkoituksena on rahoittaa useita ennalta määrättyjä hankkeita lainajärjestelyn puitteissa;

7)	’vähemmän kehittyneellä alueella’ asetuksen (EU) 2021/1060 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähemmän kehittynyt alue.

3 artikla

Tavoitteet

1. Lainajärjestelyn yleisenä tavoitteena on vastata vakaviin sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymisestä kohti asetuksessa (EU) 2021/1119. vahvistettuja unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita ja tavoitetta unionin ilmastoneutraaliudesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä, alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen unionin alueiden hyödyksi.

2. Lainajärjestelyn erityistavoitteena on lisätä julkisen sektorin investointeja, joilla vastataan alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa yksilöityjen alueiden kehitystarpeisiin, helpottamalla sellaisten hankkeiden rahoittamista, jotka eivät tuota riittävää tulovirtaa niistä aiheutuvien investointikustannusten kattamiseksi, sen estämiseksi, että mahdollinen tuki ja investoinnit korvataan vaihtoehtoisista lähteistä.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi tämän asetuksen tavoitteena on myös varmistaa tarvittaessa neuvontatuen antaminen tukikelpoisten hankkeiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten, mukaan lukien tuki hankkeiden valmistelua varten ennen hakemuksen tekemistä. Tällaista neuvontatukea annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 (19) 25 artiklalla perustettua InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

4 artikla

Horisontaaliset periaatteet

1. Kaikessa tukikelpoisten hankkeiden valmistelussa, arvioinnissa, toteutuksessa ja seurannassa on varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattaminen, erityisesti sukupuolten tasa-arvon osalta.

2. Tuensaajien ja komission on vältettävä kaikkea sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää lainajärjestelyn koko täytäntöönpanon ajan. Erityisesti esteettömyys vammaisten henkilöiden osalta on otettava soveltuvissa tapauksissa huomioon tukikelpoisten hankkeiden valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

3. Lainajärjestelyn tavoitteet on toteutettava Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, "saastuttaja maksaa" -periaatteen, Pariisin sopimuksen ja "ei merkittävää haittaa" -periaatteen mukaisesti.

5 artikla

Talousarvio

1. Vaikuttamatta unionin talousarvioon ajanjaksona 2021–2027 osoitettuihin lisävaroihin lainajärjestelyn avustusosuus rahoitetaan

a)	unionin talousarvion määrärahoista 250 000 000 eurolla käypinä hintoina; ja

b)	2 kohdassa tarkoitetuista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista enintään 1 275 000 000 eurolla käypinä hintoina.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut käyttötarkoitukseensa sidotut tulot katetaan tämän asetuksen liitteessä I luetelluilla ohjelmilla perustetuista rahoitusvälineistä saatavista palautuksista enintään 275 000 000 euroon asti ja asetuksella (EU) 2015/1017 perustetun EU:n takauksen määrärahojen ylijäämästä enintään 1 000 000 000 euroon asti.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja varoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja voidaan täydentää jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja muiden kuin SEUT-sopimuksella tai Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksella perustettujen elinten rahoitusosuuksilla. Kyseisiä rahoitusosuuksia pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

4. Varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdasta poiketen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista palautuksista saatavia varoja pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Varainhoitoasetuksen 213 artiklan 4 kohdan a alakohdasta poiketen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja EU:n takauksen määrärahojen ylijäämästä saatavia varoja pidetään varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuina ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista voidaan käyttää enintään kaksi prosenttia lainajärjestelyn täytäntöönpanossa tarvittavaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien organisaation tietotekniikkajärjestelmiin liittyen, sekä rahoituskumppaneiden hallintomenoihin ja -maksuihin.

6. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista osoitetaan 3 artiklan 3 kohdan mukaiseen toimintaan enintään 35 000 000 euroa, joista vähintään 10 000 000 eurolla on tuettava tuensaajien hallinnollisia valmiuksia erityisesti vähemmän kehittyneillä alueilla.

7. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

II LUKU

UNIONIN TUKI

6 artikla

Unionin tuen muoto ja toteutustapa

1. Lainajärjestelystä myönnettävä unionin tuki annetaan avustuksina varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2. Lainajärjestelystä myönnettävä unionin tuki pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin yhteydessä varainhoitoasetuksen mukaisesti.

7 artikla

Varojen saatavuus

1. Edellä 5 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut varat, joista on vähennetty 5 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tekniset ja hallinnolliset menot, käytetään hankkeiden rahoittamiseen 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

2. Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 julkaistujen ehdotuspyyntöjen perusteella, unionin tuki jäsenvaltiossa toteutettaville tukikelpoisille hankkeille ei saa ylittää asetuksen (EU) 2021/1056 liitteessä I vahvistettuja kansallisia osuuksia.

3. Niiden avustusten osalta, jotka on myönnetty 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen julkaistujen ehdotuspyyntöjen perusteella, tukikelpoisille hankkeille myönnettävä unionin tuki annetaan ilman ennalta varattua kansallista osuutta ja kilpailupohjalta unionin tasolla, kunnes jäljellä olevat varat on käytetty loppuun. Tällaisia avustuksia myönnettäessä on 14 artiklan 2 kohdassa säädettyjen myöntämisperusteiden mukaisesti otettava huomioon tarve varmistaa investointien ennustettavuus ja alueellisen lähentymisen edistäminen kiinnittäen erityistä huomiota vähemmän kehittyneisiin alueisiin.

8 artikla

Rahoituskumppanien kanssa tehtävät hallinnolliset sopimukset

Ennen lainajärjestelyn täytäntöönpanoa rahoituskumppanin kanssa komissio ja rahoituskumppani allekirjoittavat hallinnollisen sopimuksen. Sopimuksessa on vahvistettava kunkin sopimuksen osapuolen oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien tarkastusta ja viestintää koskevat järjestelyt, mukaan lukien erityisesti velvollisuus julkaista tietoja jokaisesta lainajärjestelyn kautta rahoitetusta hankkeesta ja lainaohjelmien soveltamisalasta.

III LUKU

TUKIKELPOISUUS

9 artikla

Tukikelpoiset hankkeet

1. Lainajärjestelyn mukaista unionin tukea voidaan myöntää ainoastaan 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista edistäville ja kaikki seuraavat edellytykset täyttäville hankkeille:

hankkeilla on niihin tarvittaessa sisällytettävien tuotosindikaattorien avulla mitattavissa oleva vaikutus sellaisten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaisemiseen, jotka johtuvat siirtymisestä kohti unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita ja tavoitetta unionin ilmastoneutraaliudesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä, ja hankkeet hyödyttävät alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöityjä alueita, vaikka niitä ei toteutettaisi kyseisillä alueilla;

b)	hankkeet eivät saa tukea mistään muusta unionin ohjelmasta;

c)	rahoituskumppani myöntää hankkeille lainan lainajärjestelyn puitteissa; ja

d)	hankkeet eivät tuota riittävää tulovirtaa niistä aiheutuvien investointikustannusten kattamiseksi, jotta mahdollisen tuen ja investointien korvaaminen vaihtoehtoisilla varoilla voitaisiin estää.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, lainajärjestelyn mukaista unionin tukea saavat hankkeet voivat saada myös muista unionin ohjelmista neuvontatukea ja tekniseen apuun tarkoitettua tukea niiden valmistelua, kehittämistä ja toteuttamista varten.

3. Lainajärjestelystä ei saa tukea asetuksen (EU) 2021/1056 9 artiklan mukaisesti poissuljettuja toimia.

10 artikla

Osallistumiskelpoiset henkilöt ja yhteisöt

Sen estämättä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädetyissä perusteissa edellytetään, ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon julkisoikeudellisena yhteisönä tai yksityisoikeudellisena elimenä, jolle on annettu hoidettavaksi julkisen palvelun tehtävä, voivat hakea avustusta tämän asetuksen mukaisina mahdollisina edunsaajina.

IV LUKU

AVUSTUKSET

11 artikla

Tuet

1. Avustukset ovat varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

2. Avustuksen määrä saa olla enintään 15 prosenttia rahoituskumppanin lainajärjestelyn mukaisesti myöntämän lainan määrästä. Avustuksen määrä vähemmän kehittyneillä alueilla sijaitseville hankkeille voi olla enintään 25 prosenttia rahoituskumppanin lainajärjestelyn mukaisesti antaman lainan määrästä.

3. Myönnetty avustus voidaan jakaa useisiin maksueriin, jotka on kytketty toteutuksen edistymiseen avustussopimuksessa vahvistetun mukaisesti.

12 artikla

Avustusten määrän pienentäminen tai avustusten lopettaminen

1. Varainhoitoasetuksen 131 artiklan 4 kohdassa mainittujen perusteiden lisäksi ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, komissio voi vähentää avustuksen määrää tai irtisanoa avustussopimuksen, jos taloudellisesti merkittävintä tavarantoimitus-, rakennusurakka- tai palvelusopimusta ei ole allekirjoitettu kahden vuoden kuluessa avustussopimuksen allekirjoittamisesta, ja tällaisen sopimuksen tekemistä suunnitellaan avustussopimuksessa.

2. Jos unionin tuki yhdistetään lainajärjestelmiin tai jos tavarantoimitus-, rakennusurakka- tai palvelusopimusta ei ole suunnitteilla, 1 kohtaa ei sovelleta.

Tällaisissa tapauksissa ja sen jälkeen, kun rahoituskumppania on kuultu, komissio voi vähentää avustuksen määrää tai irtisanoa avustussopimuksen ja periä takaisin kaikki siihen liittyvät määrät avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen nojalla.

V LUKU

NEUVONTATUKIPALVELUT

13 artikla

Neuvontatukipalvelut

1. Tämän artiklan mukainen neuvontatuki toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta InvestEU-neuvontakeskusta koskevien sääntöjen ja täytäntöönpanomenetelmien mukaisesti.

2. Toimille, jotka ovat tarpeen hankkeiden valmistelun, kehittämisen ja toteuttamisen tukemiseksi, voidaan myöntää neuvontatukea, ja ne rahoitetaan 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

VI LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

14 artikla

Työohjelmat

1. Lainajärjestely toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukaisesti perustetuilla työohjelmilla.

2. Työohjelmiin on sisällytettävä myöntämisperusteet, joita sovelletaan aina, kun tukikelpoisiin hankkeisiin pyydettyjen avustustukien kokonaismäärä ylittäisi käytettävissä olevat resurssit. Näissä perusteissa on annettava tarvittaessa etusija

a)	hankkeille, joita edistävät vähemmän kehittyneille alueille sijoittautuneet tuensaajat;

b)	hankkeille, joilla edistetään suoraan unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden ja unionin ilmastoneutraaliutta viimeistään unionin vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamista; sekä

c)	hankkeille, joita edistävät tuensaajat, jotka ovat hyväksyneet hiilestä irtautumista koskevia suunnitelmia.

3. Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15 artikla

Muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valinta

1. Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valintaa koskevat ehdot ja menettelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2. Muiden rahoituskumppaneiden kuin EIP:n valintaa koskevissa ehdoissa on otettava huomioon lainajärjestelyn tavoitteet.

3. Rahoituskumppaneita valitessaan komissio ottaa huomioon erityisesti mahdollisten rahoituskumppaneiden valmiudet

a)	varmistaa, että niiden lainanantopolitiikka on unionin ympäristö- ja sosiaalinormien, unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä unionin ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen mukaista;

b)	osallistua riittävillä omilla varoilla unionin avustuksen vaikutuksen maksimoimiseksi;

c)	varmistaa lainajärjestelyn asianmukainen maantieteellinen kattavuus ja mahdollistaa pienempien yksittäisten hankkeiden rahoittaminen;

d)	noudattaa perusteellisesti varainhoitoasetuksen 155 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia, jotka koskevat rahanpesua, terrorismin rahoittamista, veronkiertoa, veropetoksia ja verovilppiä ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita;

e)	varmistaa kunkin lainajärjestelystä rahoitetun hankkeen avoimuus ja riittävä näkyvyys.

4. Komissio julkaisee luettelon tämän artiklan mukaisesti valituista rahoituskumppaneista.

16 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Liitteessä II esitetään keskeiset tulosindikaattorit, joilla seurataan lainajärjestelyn toteuttamista ja sen edistymistä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen osalta.

2. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettuja indikaattoreita koskevat tiedot kerätään tuloksellisesti, tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Tuensaajien ja rahoituskumppaneiden on toimitettava komissiolle kyseisiä indikaattoreita koskevat tiedot avustussopimusten ja hallinnollisten sopimusten mukaisesti.

3. Komissio antaa kertomuksen lainajärjestelyn täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä lokakuuta kunakin kalenterivuotena alkaen vuodesta 2022. Kyseisessä kertomuksessa annetaan tietoja lainajärjestelyn toteuttamisasteesta sen tavoitteiden, edellytysten ja tulosindikaattoreiden osalta.

4. Jos 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa väliarviointikertomuksessa todetaan, että liitteessä II esitetyt indikaattorit eivät mahdollista lainajärjestelyn asianmukaista arviointia, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 19 artiklan mukaisesti liitteessä II esitettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden muuttamiseksi.

17 artikla

Arviointi

1. Arvioinnit lainajärjestelyn toteuttamisesta ja sen mahdollisuuksista saavuttaa 3 artiklassa asetetut tavoitteet on tehtävä riittävän ajoissa, jotta voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä.

2. Väliarviointi on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja kertomus tästä väliarvioinnista on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Väliarvioinnissa on erityisesti arvioitava

a)	missä määrin lainajärjestelystä myönnetty unionin tuki on auttanut vastaamaan alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia toteuttavien alueiden tarpeisiin;

b)	miten 4 artiklassa tarkoitetut horisontaaliset periaatteet on otettu huomioon;

c)	tarvetta toteuttaa sukupuolivaikutusten arviointi;

d)	9 artiklassa säädettyjen tukikelpoisuusehtojen soveltamista ja sitä, miten näkyvyysvelvoitteita on sovellettu;

e)	lainajärjestelystä tuettujen hankkeiden perusteella missä määrin lainajärjestely on vaikuttanut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (20) 9 artiklassa vahvistettuihin ympäristötavoitteisiin ottaen huomioon kyseisessä asetuksessa säädetyt sovellettavat arviointikriteerit.

Väliarviointikertomukseen voidaan liittää lainsäädäntöehdotus, jossa otetaan erityisesti huomioon tukikelpoisuusehtojen mahdollinen mukauttaminen.

3. Komissio toimittaa täytäntöönpanokauden päätyttyä ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031 Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainajärjestelyn tuloksia ja pitkän aikavälin vaikutuksia koskevan lopullisen arviointikertomuksen, jossa arvioidaan myös 2 kohdassa esitetyt asiat.

18 artikla

Tarkastukset

1. Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät lainajärjestelyn mukaisen unionin tuen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

2. Tuensaajien ja rahoituskumppaneiden on avustussopimustensa ja hallinnollisten sopimustensa mukaisesti toimitettava komissiolle ja muille mahdollisille nimetyille tarkastajille kaikki saatavilla olevat asiakirjat, jotka ovat tarpeen, jotta ne voivat suorittaa tarkastustehtävänsä.

3. Tilintarkastustuomioistuin suorittaa SEUT 287 artiklan mukaisesti tämän asetuksen puitteissa toteutettujen toimien ulkoisen tarkastuksen, joka koskee lainajärjestelystä myönnetyn unionin tuen käyttöä. Tätä varten SEUT 287 artiklan 3 kohdan mukaisesti tilintarkastustuomioistuin saa käyttöönsä kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen sen tarkastustehtävien suorittamiseksi, mukaan lukien tiedot hakemusten arvioinneista ja niiden tuloksista.

19 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 16 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kyseinen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

20 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2021/1060 115 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Tiedotus, viestintä ja näkyvyys

1. Tuensaajien ja rahoituskumppaneiden on varmistettava lainajärjestelystä myönnetyn unionin tuen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi hankkeita ja niiden tuloksia, tarjoamalla kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat lainajärjestelyä, rahoitettuja hankkeita ja kyseisten hankkeiden tuloksia. Niihin kuuluvat erityisesti jäsenvaltioille tiedottaminen komission aikeista avata lainajärjestely muille rahoituskumppaneille kuin EIP:lle, jäsenvaltioille tiedottaminen julkaistuista ehdotuspyynnöistä sekä tiedotustoiminta tuensaajille annettavasta teknisestä ja hallinnollisesta tuesta. Lainajärjestelylle osoitetuilla määrärahoilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin. Komissio julkaisee lainajärjestelystä rahoitettujen hankkeiden luettelon ja saattaa sen säännöllisesti ajan tasalle.

22 artikla

Siirtymäsäännökset

Talousarvioon voidaan 5 artiklan 5 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

23 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. LOGAR

(1) EUVL C 373, 4.11.2020, s. 1.

(2) EUVL C 429, 11.12.2020, s. 240.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 24. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 12. heinäkuuta 2021.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 (EU:n ilmastolaki) muuttamisesta (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(6) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).

(8) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(10) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

(12) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(15) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(16) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

LIITE I

Rahoitusvälineet, joista saatavia palautuksia voidaan käyttää lainajärjestelyyn

A. Oman pääoman ehtoiset instrumentit:

—

Euroopan teknologiaohjelma (ETF98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43);

—

Teknologian siirtohanke (TTP): Komission päätös täydentävän rahoituspäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston "Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat" osaston toiminnan rahoittamiseksi vuonna 2007 ja puitepäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston valmistelevan toimen "Euroopan unionin aseman omaksuminen globaalistuneessa maailmassa" ja pilottihankkeiden "Erasmus nuorille yrittäjille", "Toimenpiteet mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön ja kumppanuuksien edistämiseksi", "Teknologian siirto" ja "Eurooppalaiset matkailun huippukohteet" rahoittamiseksi vuonna 2007 (C(2007)531);

—	Euroopan teknologiaohjelma (ETF01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84);

—	Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15);

—

Verkkojen Eurooppa -väline: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1);

—

COSMEn kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (COSME EFG): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33);

—

InnovFin Equity -pääomarahoitusväline:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

—

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

—

Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman "Horisontti 2020" (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965);

—

EaSi-ohjelman alainen investointivalmiuksia kehittävä aloite: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ("EaSI-ohjelma") ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

B. Takausvälineet:

—

Pk-yritysten takausjärjestelmä ’98 (SMEG98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43);

—	Pk-yritysten takausjärjestelmä ’01 (SMEG01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84);

—	Pk-yritysten takausjärjestelmä ’07 (SMEG07): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15);

—

Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä (EPMF-G): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1);

—

Riskinjakorahoitusvälineet:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1);

—	Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Yhteistyö" (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86);

—	Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta "Valmiudet" (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299);

—

EaSI-takaus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ("EaSI-ohjelma") ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238);

—

COSMEn lainantakausjärjestely (COSME LGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33);

—

InnovFin Debt – laina- ja takauspalvelu:

—

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

—

Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely (CCS GF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221);

—

Opintolainojen takausjärjestelmä (SLGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman "Erasmus+" perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50);

—	Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

C. Riskinjakovälineet:

—

InnovFin:

—

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta "Horisontti 2020" (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

—

Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129);

—	Luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

D. Erityiset sijoitusvälineet:

—

Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely – sijoitusrahasto – yhteissijoitusrahasto (EPMF FCP-FIS): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1);

—

Marguerite:

—	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1);

—	Komission päätös C(2010)941, annettu 25 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan unionin osallistumisesta Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahastoon 2020 (Marguerite-rahasto);

—

Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (EUVL L 346, 30.12.2010, s. 5).

LIITE II

Keskeiset tulosindikaattorit (1)

Myönnettyjen avustusten määrä

Allekirjoitettujen lainojen määrä

2.1	Yksittäiset lainat

2.2	Lainajärjestelyt

Investointien kokonaismäärä, jaettuna seuraavasti

3.1	Yksityisen rahoituksen määrä

3.2	Julkisen rahoituksen määrä

Tukea saavien hankkeiden lukumäärä, eriteltynä seuraavien mukaan

4.1

Maa

4.2	NUTS 2 -alue

4.3	Tuettu oikeudenmukaisen siirtymän tukialue

Lainajärjestelystä rahoitusta saavien hankkeiden määrä

Hankkeiden määrä aloittain

6.1

Liikenne

6.2	Sosiaalinen infrastruktuuri

6.3	Yleishyödylliset laitokset (vesi, jätevesi, kaukolämpö, energia, jätehuolto)

6.4	Ilmastoneutraaliuteen siirtymisen helpottamista (uusiutuva energia, hiilestä irtautuminen, energiatehokkuus) koskeva suora tuki

6.5	Ympäristötavoitteet

6.6	Kaupunkien infrastruktuuri ja asuminen

6.7

Muut

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, soveltuvissa tapauksissa

Työpaikkojen luominen, soveltuvissa tapauksissa

(1) Kaikki indikaattorit on eriteltävä alueen mukaan, soveltuvissa tapauksissa. Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan, soveltuvissa tapauksissa.

30.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 274/20

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1230,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021,

rajatylittävistä maksuista unionissa

(kodifikaatio)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 924/2009 (4) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin (5). Sen vuoksi kyseinen asetus olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

(2)	Jotta sisämarkkinat toimisivat asianmukaisesti ja rajatylittävä kauppa helpottuisi unionissa, on olennaisen tärkeää, että rajatylittävistä euromääräisistä maksuista peritään sama palvelumaksu kuin vastaavista maksuista jäsenvaltion sisällä.

(3)	Samansuuruisten palvelumaksujen periaatetta ei ole suositeltavaa soveltaa pääasiassa tai yksinomaan paperimuotoisiin maksuvälineisiin kuten sekkeihin, sillä niiden luonteen vuoksi niitä ei voida käsitellä yhtä tehokkaasti kuin sähköisiä maksuja.

(4)

Samansuuruisten palvelumaksujen periaatetta olisi sovellettava maksuihin, jotka on aloitettu tai päätetty paperi- tai käteismuodossa ja käsitelty sähköisesti maksutapahtumaketjussa, lukuun ottamatta sekkejä, sekä kaikkiin niin suoraan kuin välillisesti maksutapahtumaan liittyviin palvelumaksuihin, mukaan lukien sopimuksiin liittyvät palvelumaksut. Välillisiin palvelumaksuihin kuuluvat pysyvän maksutoimeksiannon antamisesta tai maksu-, pankki- tai luottokortin käyttämisestä perittävät palvelumaksut, joiden pitäisi olla samat kansallisille ja rajatylittäville maksutapahtumille unionissa.

(5)

Maksupalvelumarkkinoiden pirstoutumisen estämiseksi on aiheellista soveltaa samansuuruisten palvelumaksujen periaatetta. Kutakin rajatylittävän maksutapahtuman luokkaa varten olisi siksi määritettävä kansallinen maksu, joka on ominaisuuksiltaan samanlainen tai hyvin samankaltainen rajatylittävän maksun kanssa. Rajatylittävää maksua vastaavan kansallisen maksun määrittämiseksi olisi voitava käyttää muun muassa seuraavia arviointiperusteita: maksun käynnistämisessä, toteuttamisessa ja päättämisessä käytetty kanava, automaatioaste, maksun vakuus, asiakkaan asema ja suhde maksupalveluntarjoajaan tai käytetty maksuväline, sellaisena kuin se määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 (6) 4 artiklan 14 alakohdassa. Kyseisiä arviointiperusteita ei saisi katsoa tyhjentäviksi.

(6)

Toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava ohjeet vastaavan maksun määrittämiseksi, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi. Komission olisi annettava, tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/64/EY (7) 85 artiklan 1 kohdalla perustetun maksukomitean avustuksella, asianmukaiset ohjeet ja avustaa toimivaltaisia viranomaisia.

(7)

On tarpeen varmistaa, että unionin sisäisistä euromääräisistä rajatylittävistä maksuista perittävät palvelumaksut yhdenmukaistetaan vastaavista maksupalvelunkäyttäjän maksupalveluntarjoajan sijaintijäsenvaltion kansallisen valuutan määräisistä kansallisista maksuista perittävien palvelumaksujen kanssa, jotta voidaan helpottaa sisämarkkinoiden toimintaa ja välttää euroalueen jäsenvaltioiden ja euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden maksupalvelunkäyttäjien eriarvoisuus euromääräisten rajatylittävien maksujen osalta. Maksupalveluntarjoajan katsotaan sijaitsevan jäsenvaltiossa, jossa se tarjoaa palvelujaan maksupalvelunkäyttäjälle.

(8)

Valuutan muuntamisesta perittävät palvelumaksut ovat merkittävä rajaylittäviin maksuihin liittyvä kulu, kun maksajan jäsenvaltiossa ja maksunsaajan jäsenvaltiossa käytetään eri valuuttoja. Direktiivin (EU) 2015/2366 45 artiklassa edellytetään, että veloitettavat palvelumaksut ja käytettävä vaihtokurssi ilmoitetaan läpinäkyvästi, kyseisen direktiivin 52 artiklan 3 alakohdassa täsmennetään, mitä tietoja puitesopimuksen piiriin kuuluvista maksutapahtumista on annettava, ja sen 59 artiklan 2 kohdassa säädetään, mitä tietoja osapuolten, jotka tarjoavat valuutanmuuntopalveluja pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä, on ilmoitettava. On tarpeen säätää lisätoimenpiteistä, joilla suojellaan kuluttajia valuutanmuuntopalvelujen kohtuuttomilta palvelumaksuilta ja varmistetaan, että kuluttajille annetaan tiedot, joiden avulla he voivat valita parhaan valuutanmuuntovaihtoehdon.

(9)

Toteutettavien toimenpiteiden olisi oltava asianmukaisia, kohtuullisia ja kustannustehokkaita. Annettujen tietojen olisi kuitenkin silloin, kun maksajalle tarjotaan pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä eri valuutanmuuntovaihtoehtoja, samalla mahdollistettava vertailu, jotta maksaja voi tehdä tietoon perustuvan valinnan.

(10)

Vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi valuutan muuntamisesta perittävät palvelumaksut olisi kaikkien korttipohjaisten maksujen yhteydessä ilmaistava samalla tavalla eli prosenttimääräisinä marginaaleina, jotka perustuvat viimeisimpiin saatavilla oleviin Euroopan keskuspankin julkaisemiin euron viitekursseihin. Marginaali saattaa olla tarpeen perustaa kahdesta Euroopan keskuspankin kurssista johdettuun kurssiin, kun valuutanmuunto tapahtuu kahden sellaisen valuutan välillä, joista kumpikaan ei ole euro.

(11)

Valuutan muuntamisesta perittäviä palvelumaksuja koskevien direktiivissä (EU) 2015/2366 säädettyjen yleisten tietojenantovaatimusten mukaisesti valuutanmuuntopalvelun tarjoajien olisi annettava tiedot valuutan muuntamisesta perimistään palvelumaksuista ennen maksutapahtuman käynnistämistä. Osapuolten, jotka tarjoavat valuutanmuuntopalveluja pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä, olisi annettava tiedot tällaisista palveluista perimistään palvelumaksuista selkeällä ja vaivattomalla tavalla, esimerkiksi esittämällä palvelumaksunsa palvelupisteessä, sähköisesti päätteen näytöllä tai verkko-ostosten tapauksessa laitteen näytöllä. Direktiivin (EU) 2015/2366 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi kyseisten osapuolten olisi ennen maksutapahtuman käynnistämistä ilmoitettava täsmällisesti maksunsaajalle maksettava määrä maksunsaajan käyttämässä valuutassa ja maksajan maksettavaksi tuleva kokonaismäärä maksajan tilin valuutassa. Maksunsaajan käyttämässä valuutassa maksettavan määrän olisi ilmaistava ostettavan tavaran tai palvelun hinta, ja se saatetaan esittää tapahtuman päätteeksi sen sijaan, että se esitettäisiin maksupäätteellä. Maksunsaajan käyttämänä valuuttana on yleensä paikallinen valuutta, mutta sopimusvapauden periaatteen mukaisesti saatetaan joissakin tapauksissa käyttää muuta unionin valuuttaa. Maksajan maksettavaksi tulevan maksajan tilin valuutan määräisen kokonaismäärän olisi koostuttava tavaran tai palvelun hinnasta ja valuutan muuntamisesta perittävistä palvelumaksuista. Molemmat määrät olisi lisäksi esitettävä kuitissa tai muulla pysyvällä välineellä.

(12)	Direktiivin (EU) 2015/2366 59 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa, kun valuutanmuuntopalvelua tarjotaan pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä, maksajan olisi voitava olla käyttämättä palvelua ja maksaa sen sijaan maksunsaajan käyttämässä valuutassa.

(13)

Jotta maksajat voivat vertailla pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä tarjottavista valuutanmuuntovaihtoehdoista perittäviä palvelumaksuja, maksajien maksupalveluntarjoajien olisi sisällytettävä puitesopimuksensa ehtoihin täysin vertailukelpoiset tiedot valuutan muuntamisesta perittävistä sovellettavista palvelumaksuista ja lisäksi saatettava kyseiset tiedot julkisiksi yleisesti ja helposti saatavilla olevalla sähköisellä alustalla, erityisesti asiakasverkkosivustoillaan, verkkopankkisivustoillaan ja mobiilipankkisovelluksissaan, helposti ymmärrettävällä ja vaivattomalla tavalla. Tämä mahdollistaisi sellaisten vertailusivustojen kehittämisen, joiden ansiosta ulkomailla matkustavien tai ostoksia tekevien kuluttajien olisi helpompi vertailla hintoja. Maksajien maksupalveluntarjoajien olisi lisäksi muistutettava maksajia palvelumaksuista, joita valuutan muuntamisesta peritään suoritettaessa muun valuutan määräinen korttipohjainen maksu, käyttäen yleisesti ja helposti saatavilla olevia sähköisiä viestintäkanavia, kuten tekstiviestejä, sähköpostiviestejä tai maksajan mobiilipankkisovelluksen push-viestejä. Maksupalveluntarjoajien olisi sovittava maksupalvelunkäyttäjien kanssa, minkä sähköisen viestintäkanavan kautta ne antavat tiedon valuutan muuntamisesta perittävistä palvelumaksuista, ja pyrittävä löytämään tehokkain keino saada tieto maksajalle. Maksupalveluntarjoajien olisi myös annettava maksupalvelunkäyttäjille mahdollisuus kieltäytyä sähköisistä viesteistä, jotka koskevat valuutan muuntamisesta perittäviä palvelumaksuja.

(14)

Ajoittaiset muistutukset ovat tarkoituksenmukaisia silloin, kun maksaja oleskelee ulkomailla pidempiä kausia, esimerkiksi lähetettynä työntekijänä tai opiskelijana, taikka kun maksaja käyttää säännöllisesti korttia paikallisessa valuutassa tehtäviin verkko-ostoksiin. Velvollisuudella lähettää tällaisia muistutuksia varmistettaisiin, että maksajalla on käytössään tietoa eri valuutanmuuntovaihtoehtojen vertailua varten.

(15)

On tärkeää helpottaa maksupalveluntarjoajien toteuttamia rajatylittäviä maksuja. Tässä yhteydessä olisi edistettävä standardointia ja erityisesti kansainvälisen maksutilin numeron (IBAN-tilinumero) ja maksupalveluntarjoajan koodin (BIC-koodi) käyttöä. Siksi on asianmukaista, että maksupalveluntarjoajat toimittavat maksupalvelunkäyttäjille kyseessä olevan tilin osalta IBAN-tilinumeron ja BIC-koodin.

(16)

Jotta voidaan taata jatkuva, täsmällinen ja tehokas maksutasetilastojen tarjonta yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) puitteissa, on suotavaa varmistaa, että eri maksuvälineistä voidaan edelleen kerätä helposti saatavilla olevia maksutietoja, kuten IBAN-tilinumero, BIC-koodi ja maksutapahtuman määrä, tai perustavanlaatuisia yhdisteltyjä maksutietoja, edellyttäen ettei tietojenkeruu aiheuta häiriöitä automaattiselle maksujenkäsittelylle ja että se voidaan täysin automatisoida. Tämä asetus ei vaikuta velvoitteisiin, jotka koskevat tietojen ilmoittamista muihin tärkeisiin tarkoituksiin, kuten rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen estämiseksi tai verotustarkoituksiin.

(17)	Toimivaltaisille viranomaisille olisi annettava valtuudet, joiden perusteella ne voivat täyttää tehokkaasti valvontavelvoitteensa ja toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että maksupalveluntarjoajat noudattavat tätä asetusta.

(18)

Sen varmistamiseksi, että muutoksenhaku on mahdollista, jos tätä asetusta on sovellettu väärin, jäsenvaltioiden olisi säädettävä asianmukaisista ja tehokkaista kantelu- ja muutoksenhakumenettelyistä maksupalvelunkäyttäjän ja maksupalveluntarjoajan välisten riitojen ratkaisemiseksi. On myös tärkeää, että nimetään toimivaltaiset viranomaiset ja tuomioistuimen ulkopuoliset kanteluja ja muutoksenhakuja käsittelevät elimet.

(19)

On olennaisen tärkeää varmistaa, että toimivaltaiset viranomaiset ja tuomioistuimen ulkopuoliset kantelu- ja muutoksenhakuelimet tekevät unionissa aktiivista yhteistyötä, jotta tähän asetukseen liittyvät rajatylittävät riidat voidaan ratkaista sujuvasti ja ripeästi. Tällaista yhteistyötä olisi voitava toteuttaa vaihtamalla tietoja, jotka koskevat niiden lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden lainsäädäntöä tai oikeuskäytäntöä, tai tarvittaessa siirtämällä kantelu- ja muutoksenhakumenettely tai ottamalla vastuu tällaisesta menettelystä.

(20)	On tarpeen, että jäsenvaltiot säätävät kansallisessa lainsäädännössään tehokkaista, oikeasuhteisista ja varoittavista seuraamuksista niitä tapauksia varten, joissa tätä asetusta ei noudateta.

(21)

Ulottamalla tämän asetuksen soveltaminen koskemaan myös muita valuuttoja kuin euroa saataisiin selkeitä etuja, mikä ilmenisi erityisesti asetuksen kattamien maksujen lukumäärän kasvuna. Olisi säädettävä ilmoitusmenettelystä, jotta jäsenvaltiot, joiden valuutta on muu kuin euro, voivat ulottaa tämän asetuksen soveltamisen koskemaan niiden kansallisen valuutan määräisiä rajatylittäviä maksuja.

(22)

Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomus sen säännön soveltamisesta, jonka mukaan rajatylittävistä euromääräisistä maksuista aiheutuvat kulut on yhdenmukaistettava kansallisen valuutan määräisten kansallisten tapahtumien kulujen kanssa, sekä tässä asetuksessa vahvistettujen valuutanmuuntoa koskevien tietojenantovaatimusten tehokkuudesta. Komission olisi myös analysoitava edelleen mahdollisuuksia, ja kyseisten mahdollisuuksien teknistä toteutettavuutta, ulottaa yhtäläisiä palvelumaksuja koskeva sääntö kaikkiin unionin valuuttoihin ja parantaa edelleen valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta sekä mahdollisuutta estää tai sallia valuutanmuunto, jota tarjoaa muu osapuoli kuin maksajan maksupalveluntarjoaja.

(23)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt rajatylittävistä maksuista ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen läpinäkyvyydestä unionissa.

2. Tätä asetusta sovelletaan direktiivin (EU) 2015/2366 säännösten mukaisesti rajatylittäviin euromääräisiin maksuihin ja niiden jäsenvaltioiden, jotka ovat tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti ilmoittaneet päätöksestään ulottaa tämän asetuksen soveltamisen omaan kansalliseen valuuttaansa, kansallisen valuutan määräisiin maksuihin.

Sen estämättä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, 4 ja 5 artiklaa sovelletaan kansallisiin ja rajatylittäviin maksuihin, jotka ovat euromääräisiä tai jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisiä, kun jäsenvaltion valuuttana ei ole euro, ja joihin liittyy valuutanmuuntopalvelu.

3. Tätä asetusta ei sovelleta maksupalveluntarjoajien omaan lukuunsa tai muiden maksupalveluntarjoajien lukuun suorittamiin maksuihin.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’rajatylittävällä maksulla’ sähköisesti käsiteltyä maksutapahtumaa, jonka on käynnistänyt maksaja tai maksunsaaja taikka joka on käynnistetty maksunsaajan välityksellä, jos maksajan ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajat sijaitsevat eri jäsenvaltioissa;

2)	’kansallisella maksulla’ sähköisesti käsiteltävää maksutapahtumaa, jonka on käynnistänyt maksaja tai maksunsaaja taikka joka on käynnistetty maksunsaajan välityksellä, jos maksajan ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajat sijaitsevat samassa jäsenvaltiossa;

3)	’maksajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on maksutilin haltija ja joka antaa maksutoimeksiannon kyseiseltä maksutililtä tai, jos maksutiliä ei ole, luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka antaa maksutoimeksiannon;

4)	’maksunsaajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on tarkoitettu maksutapahtuman kohteena olevien varojen vastaanottajaksi;

’maksupalveluntarjoajalla’ kaikkia direktiivin (EU) 2015/2366 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja oikeushenkilöiden ryhmiä sekä kyseisen direktiivin 32 artiklassa tarkoitettuja luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, ei kuitenkaan niitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (8) 2 artiklan 5 kohdan 2–23 alakohdassa lueteltuja laitoksia, joihin jäsenvaltio jättää direktiivin (EU) 2015/2366 2 artiklan 5 kohdan nojalla soveltamatta direktiivin säännöksiä;

6)	’maksupalvelunkäyttäjällä’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka käyttää maksupalvelua joko maksajan tai maksunsaajan taikka molempien ominaisuudessa;

7)	’maksutapahtumalla’ maksajan tai maksunsaajan käynnistämää tai maksunsaajan välityksellä käynnistettyä toimenpidettä, jossa on kyse varojen asettamisesta käytettäväksi, siirtämisestä tai nostamisesta, maksajan ja maksunsaajan välisistä velvoitteista riippumatta;

8)	’maksutoimeksiannolla’ maksajan tai maksunsaajan maksupalveluntarjoajalleen antamaa määräystä toteuttaa maksutapahtuma;

’palvelumaksulla’ määrää, jonka maksupalveluntarjoaja veloittaa maksupalvelunkäyttäjältä ja joka liittyy suoraan tai välillisesti maksutapahtumaan, tai määrää, jonka maksupalveluntarjoaja tai valuutanmuuntopalveluja direktiivin (EU) 2015/2366 59 artiklan 2 kohdan mukaisesti tarjoava osapuoli veloittaa maksupalvelunkäyttäjältä valuutanmuuntopalvelusta, taikka näiden yhdistelmää;

10)	’varoilla’ seteleitä ja metallirahaa, tilirahaa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY (9) 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä sähköistä rahaa;

11)	’kuluttajalla’ luonnollista henkilöä, joka toimii muussa kuin hänen elinkeino-, liike- tai ammattitoimintaansa kuuluvassa tarkoituksessa;

12)	’mikroyrityksellä’ yritystä, joka maksupalvelusopimuksen tekoajankohtana on komission suosituksen 2003/361/EY (10) liitteessä olevassa 1 artiklassa ja 2 artiklan 1 ja 3 kohdassa määritelty yritys;

13)	’siirtohinnalla’ maksajan ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajien välillä maksettua maksua kustakin suoraveloitustapahtumasta;

14)	’suoraveloituksella’ maksupalvelua, jossa maksajan maksutiliä veloitetaan silloin, kun maksunsaaja on käynnistänyt maksutapahtuman ja kun maksaja on antanut suostumuksensa joko maksunsaajalle tai maksunsaajan maksupalveluntarjoajalle taikka omalle maksupalveluntarjoajalleen;

15)	’suoraveloitusjärjestelmällä’ maksupalveluntarjoajien välillä sovittuja yhteisiä sääntöjä, käytänteitä ja standardeja suoraveloitustapahtumien suorittamiseksi.

3 artikla

Rajatylittävistä maksuista ja vastaavista kansallisista maksuista perittävät palvelumaksut

1. Palvelumaksujen, jotka maksupalveluntarjoaja veloittaa maksupalvelunkäyttäjältä euromääräisistä rajatylittävistä maksuista, on oltava samat kuin palvelumaksujen, jotka kyseinen maksupalveluntarjoaja veloittaa vastaavista samanarvoisista maksupalvelunkäyttäjän maksupalveluntarjoajan sijaintijäsenvaltion kansallisen valuutan määräisistä kansallisista maksuista.

2. Palvelumaksujen, jotka maksupalveluntarjoaja veloittaa maksupalvelukäyttäjältä sellaisen jäsenvaltion kansallisen valuutan määräisistä rajatylittävistä maksuista, joka on ilmoittanut päätöksestään ulottaa tämän asetuksen soveltamisala koskemaan kansallista valuuttaansa 13 artiklan mukaisesti, on oltava samat kuin palvelumaksujen, jotka kyseinen maksupalveluntarjoaja veloittaa maksupalvelunkäyttäjiltä vastaavista samanarvoisista ja saman valuutan määräisistä kansallisista maksuista.

3. Sen arvioimiseksi, onko rajatylittävästä maksusta veloitettavien palvelumaksujen taso 1 kohdan mukainen, maksupalveluntarjoajan on määritettävä, mikä on vastaava kansallinen maksu. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava ohjeet vastaavien kansallisten maksujen määrittämiseksi, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi. Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä aktiivista yhteistyötä direktiivin 2007/64/EY 85 artiklan 1 kohdalla perustetun maksukomitean kanssa varmistaakseen vastaavia kansallisia maksuja koskevien ohjeiden keskinäinen johdonmukaisuus.

4. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta valuutan muuntamisesta perittäviin palvelumaksuihin.

4 artikla

Valuutan muuntamisesta korttipohjaisten maksutapahtumien yhteydessä perittävät palvelumaksut

1. Direktiivin (EU) 2015/2366 45 artiklan 1 kohdassa, 52 artiklan 3 alakohdassa ja 59 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen valuutan muuntamisesta perittäviä palvelumaksuja ja sovellettavaa muuntokurssia koskevien tietojenantovaatimusten osalta maksupalveluntarjoajien ja kyseisen direktiivin 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valuutanmuuntopalveluja pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä tarjoavien osapuolten on ilmaistava valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen kokonaismäärä prosenttimääräisenä marginaalina, joka perustuu viimeisimpiin saatavilla oleviin Euroopan keskuspankin julkaisemiin euron viitekursseihin. Kyseinen marginaali on ilmoitettava maksajalle ennen maksutapahtuman käynnistämistä.

2. Maksupalveluntarjoajien on myös saatettava 1 kohdassa tarkoitettu marginaali julkiseksi yleisesti ja helposti saatavilla olevalla sähköisellä alustalla ymmärrettävällä ja vaivattomalla tavalla.

3. Valuutanmuuntopalvelua pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä tarjoavan osapuolen on annettava maksajalle 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen lisäksi seuraavat tiedot ennen maksutapahtuman käynnistämistä:

a)	maksunsaajalle maksettava määrä maksunsaajan käyttämässä valuutassa;

b)	maksajan maksettavaksi tuleva määrä maksajan tilin valuutassa.

4. Valuutanmuuntopalvelua pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä tarjoavan osapuolen on esitettävä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot selkeästi pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä. Kyseisen osapuolen on ennen maksutapahtuman käynnistämistä myös ilmoitettava maksajalle mahdollisuudesta maksaa maksunsaajan käyttämässä valuutassa, jolloin maksajan maksupalveluntarjoaja muuntaa valuutan myöhemmässä vaiheessa. Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on myös asetettava maksajan saataville pysyvällä välineellä maksutapahtuman käynnistämisen jälkeen.

5. Maksajan maksupalveluntarjoajan on lähetettävä maksajalle sähköinen viesti, jossa on 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, kunkin maksajalle myöntämänsä samaan tiliin liittyvän maksukortin osalta ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun maksajan maksupalveluntarjoaja on saanut minkä tahansa muun unionin valuutan kuin maksajan tilin valuutan määräisen maksutoimeksiannon, joka koskee käteisen nostamista pankkiautomaatista tai maksun suorittamista myyntipisteessä.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, tällainen viesti lähetetään kerran kuukaudessa kaikkina kuukausina, joiden aikana maksajan maksupalveluntarjoaja saa maksajalta saman valuutan määräisen maksutoimeksiannon.

6. Maksupalveluntarjoajan on sovittava maksupalvelunkäyttäjän kanssa, minkä yleisesti ja helposti saatavilla olevan yhden tai useamman sähköisen viestintäkanavan kautta maksupalveluntarjoaja lähettää 5 kohdassa tarkoitetun viestin.

Maksupalveluntarjoajan on tarjottava maksupalvelunkäyttäjälle mahdollisuus kieltäytyä 5 kohdassa tarkoitettujen sähköisten viestien vastaanottamisesta.

Kun maksupalvelunkäyttäjä ei ole kuluttaja, maksupalveluntarjoaja ja maksupalvelunkäyttäjä voivat sopia, että 5 kohtaa ja tätä kohtaa ei sovelleta tai ei sovelleta joiltain osin.

7. Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot on annettava veloituksetta ja neutraalilla ja ymmärrettävällä tavalla.

5 artikla

Valuutan muuntamisesta tilisiirtojen yhteydessä perittävät palvelumaksut

1. Kun maksajan maksupalveluntarjoaja tarjoaa valuutanmuuntopalvelua direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 24 alakohdassa määritellyn tilisiirron yhteydessä ja kyseinen tilisiirto käynnistetään suoraan verkossa käyttäen maksupalveluntarjoajan verkkosivustoa tai mobiilipankkisovellusta, maksupalveluntarjoajan on kyseisen direktiivin 45 artiklan 1 kohdan ja 52 artiklan 3 alakohdan osalta ilmoitettava maksajalle ennen maksutapahtuman käynnistämistä selkeällä, neutraalilla ja ymmärrettävällä tavalla tilisiirtoon sovellettavista valuutanmuuntopalveluista perittävät arvioidut palvelumaksut.

2. Maksupalveluntarjoajan on ennen maksutapahtuman käynnistämistä ilmoitettava maksajalle selkeällä, neutraalilla ja ymmärrettävällä tavalla maksajan tilin valuutassa tilisiirron arvioitu kokonaismäärä, mukaan lukien mahdolliset tapahtumasta veloitettavat ja valuutan muuntamisesta perittävät palvelumaksut. Maksupalveluntarjoajan on myös ilmoitettava maksunsaajalle siirrettävä arvioitu rahamäärä maksunsaajan käyttämän valuutan määräisenä.

6 artikla

Toimenpiteet maksujen automatisoinnin helpottamiseksi

1. Maksupalveluntarjoajan on tapauksen mukaan ilmoitettava maksupalvelunkäyttäjälle maksupalvelunkäyttäjän kansainvälinen maksutilin numero (IBAN-tilinumero) ja maksupalveluntarjoajan koodi (BIC-koodi).

Lisäksi maksupalveluntarjoajan on tapauksen mukaan mainittava maksupalvelunkäyttäjän IBAN-tilinumero ja maksupalveluntarjoajan BIC-koodi tiliotteessa tai sen liitteessä.

Maksupalveluntarjoaja antaa maksupalvelunkäyttäjälle tämän kohdan nojalla vaadittavat tiedot veloituksetta.

2. Maksupalveluntarjoaja saa periä maksupalvelunkäyttäjältä palvelumaksuja 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti perittyjen palvelumaksujen lisäksi, jos kyseinen käyttäjä antaa maksupalveluntarjoajalle toimeksiannon suorittaa rajatylittävä maksutapahtuma mutta ei ilmoita IBAN-tilinumeroa eikä, tarvittaessa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 260/2012 (11) mukaisesti, toisessa jäsenvaltioissa olevaan maksutiliin liittyvää BIC-koodia. Kyseisten palvelumaksujen on oltava asianmukaisia ja vastattava kuluja. Niistä on sovittava maksupalveluntarjoajan ja maksupalvelunkäyttäjän kesken. Maksupalveluntarjoajan on ilmoitettava maksupalvelunkäyttäjälle lisäpalvelumaksujen suuruus hyvissä ajoin, ennen kuin tällainen järjestely sitoo maksupalvelunkäyttäjää.

3. Maksutapahtuman luonteesta riippuen tavarantoimittajan tai palvelunsuorittajan, joka hyväksyy tämän asetuksen kattamia maksuja, on kunkin unionissa tapahtuvan tavaroiden ja palvelujen laskutuksen yhteydessä ilmoitettava asiakkailleen IBAN-tilinumeronsa ja maksupalveluntarjoajansa BIC-koodi.

7 artikla

Maksutasetietoja koskevat ilmoitusvelvoitteet

1. Jäsenvaltiot eivät saa säätää maksupalveluntarjoajille asetettavia välitettyjä maksuja koskevista kansallisista velvoitteista ilmoittaa asiakkaidensa maksutapahtumiin liittyviä maksutasetta koskevia tilastotietoja.

2. Jäsenvaltiot voivat kerätä yhdisteltyjä tietoja tai muita asiaankuuluvia helposti saatavilla olevia tietoja, edellyttäen, että tällaisella tietojenkeruulla ei ole vaikutuksia automaattiseen maksujenkäsittelyyn ja että maksupalveluntarjoajat voivat automatisoida tietojenkeruun kokonaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

8 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

Jäsenvaltioiden on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat tämän asetuksen noudattamisen varmistamisesta.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä toimivaltaisia viranomaisia koskevista mahdollisista myöhemmistä muutoksista, jotka on ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 924/2009 9 artiklan toisen kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että toimivaltaiset viranomaiset valvovat tehokkaasti tämän asetuksen noudattamista ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet tällaisen noudattamisen varmistamiseksi.

9 artikla

Tämän asetuksen väitettyä rikkomista koskevat kantelumenettelyt

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä menettelyistä, joiden avulla maksupalvelunkäyttäjät ja muut, joita asia koskee, voivat tehdä toimivaltaisille viranomaisille kantelun, jos maksupalveluntarjoajan epäillään rikkoneen tätä asetusta.

2. Toimivaltaisten viranomaisten on tarvittaessa tiedotettava kantelun tehneelle osapuolelle 10 artiklan mukaisesti säädetyistä tuomioistuimen ulkopuolisista kantelu- ja muutoksenhakumenettelyistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta viedä asia tuomioistuimeen kansallisten prosessioikeudellisten säännösten mukaisesti.

10 artikla

Tuomioistuimen ulkopuoliset kantelu- ja muutoksenhakumenettelyt

1. Jäsenvaltioiden on säädettävä asianmukaiset ja tehokkaat tuomioistuimen ulkopuoliset kantelu- ja muutoksenhakumenettelyt maksupalvelunkäyttäjien ja heidän maksupalveluntarjoajiensa välisten, tästä asetuksesta johtuvia oikeuksia ja velvollisuuksia koskevien riitojen ratkaisemiseksi. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltioiden on nimettävä Tuomioistuimen ulkopuoliset kantelu- ja muutoksenhakumenettelyttällaisista menettelyistä vastaavat elimet.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä elimiä koskevista mahdollisista myöhemmistä muutoksista, jotka on ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 924/2009 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3. Jäsenvaltiot voivat säätää, että tätä artiklaa sovelletaan ainoastaan, jos maksupalvelunkäyttäjä on kuluttaja tai mikroyritys. Tällöin jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta komissiolle.

11 artikla

Rajatylittävä yhteistyö

Edellä 8 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ja 10 artiklassa tarkoitettujen menettelyistä vastaavien tuomioistuimen ulkopuolisten kantelu- ja muutoksenhakuelinten on toimittava yhteistyössä aktiivisesti ja ripeästi rajatylittävien riitojen ratkaisemiseksi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaista yhteistyötä tehdään.

12 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle viipymättä, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset asetuksen (EY) N:o 924/2009 13 artiklan mukaisesti.

13 artikla

Asetuksen soveltaminen muihin valuuttoihin kuin euroon

Jäsenvaltion, jonka valuutta ei ole euro ja joka päättää laajentaa tämän asetuksen soveltamisen koskemaan kansallista valuuttaansa, on ilmoitettava tästä komissiolle.

Tämä ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tämän asetuksen soveltamisen laajentaminen koskemaan asianomaisen jäsenvaltion kansallista valuuttaa tulee voimaan 14 päivän kuluttua tällaisesta ilmoituksen julkaisemisesta.

14 artikla

Uudelleentarkastelu

1. Komissio esittää viimeistään 19 päivänä huhtikuuta 2022 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksista ja sisällyttää siihen erityisesti seuraavat:

a)	arviointi siitä, miten maksupalveluntarjoajat soveltavat tämän asetuksen 3 artiklaa;

arviointi jäsenvaltioiden kansallisten valuuttojen määräisten ja euromääräisten kansallisten ja rajatylittävien maksujen määrän ja niistä perittävien palvelumaksujen kehityksestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/518 (12) hyväksymispäivän, eli 19 päivän maaliskuuta 2019, jälkeen;

c)	arviointi tämän asetuksen 3 artiklan vaikutuksesta valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen ja muiden maksupalveluihin liittyvien palvelumaksujen kehitykseen sekä maksajien että maksunsaajien kannalta;

d)	arviointi arvioiduista vaikutuksista, joita olisi tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan muuttamisella siten, että sen soveltamisalaan kuuluisivat kaikkien jäsenvaltioiden valuutat;

arviointi siitä, miten valuutanmuuntopalvelujen tarjoajat soveltavat tietojenantovaatimuksia, joista säädetään tämän asetuksen 4 ja 5 artiklassa ja direktiivin (EU) 2015/2366 45 artiklan 1 kohdan, 52 artiklan 3 alakohdan ja 59 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi annetussa kansallisessa lainsäädännössä, ja ovatko kyseiset säännöt lisänneet valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen läpinäkyvyyttä;

arviointi siitä, onko valuutanmuuntopalvelujen tarjoajilla ollut ja missä määrin niillä on ollut vaikeuksia soveltaa käytännössä tämän asetuksen 4 ja 5 artiklaa ja direktiivin (EU) 2015/2366 45 artiklan 1 kohdan, 52 artiklan 3 alakohdan ja 59 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi annettua kansallista lainsäädäntöä;

kustannus-hyötyanalyysi viestintäkanavista ja -tekniikoista, joita valuutanmuuntopalvelujen tarjoajat käyttävät tai joita niillä on käytettävissään ja joilla voidaan edelleen parantaa valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen läpinäkyvyyttä, sekä arviointi siitä, onko olemassa tiettyjä kanavia, joita maksupalveluntarjoajat olisi velvoitettava tarjoamaan 4 artiklassa tarkoitettujen tietojen lähettämistä varten; kyseiseen analyysiin on sisällytettävä myös arviointi siitä, onko teknisesti mahdollista antaa tämän asetuksen 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot samanaikaisesti ennen kunkin maksutapahtuman käynnistämistä kaikista pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä tarjottavista valuutanmuuntovaihtoehdoista;

h)	kustannus-hyötyanalyysi, joka koskee sitä, että maksajille annettaisiin mahdollisuus estää valuutanmuunto, jota muu osapuoli kuin maksajan maksupalveluntarjoaja tarjoaa pankkiautomaatissa tai myyntipisteessä, ja muuttaa tältä osin asetuksiaan ja valintojaan;

kustannus-hyötyanalyysi, joka koskee sitä, että maksajan maksupalveluntarjoaja velvoitettaisiin tapauksissa, joissa se tarjoaa valuutanmuuntopalvelua yksittäisen maksutapahtuman yhteydessä, käyttämään kyseisen maksutapahtuman selvitykseen tapahtuman käynnistämisen hetkellä sovellettua muuntokurssia.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen on katettava ainakin 15 päivän joulukuuta 2019 ja 19 päivän lokakuuta 2021 välinen ajanjakso. Kertomustaan valmistellessaan komissio voi käyttää tietoja, joita jäsenvaltiot ovat keränneet 1 kohdassa tarkoitettujen seikkojen osalta, ja se ottaa huomioon erilaisten maksutapahtumien erityispiirteet ja tekee eron etenkin pankkiautomaatissa ja myyntipisteessä käynnistettyjen tapahtumien välillä.

15 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EY) N:o 924/2009.

Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

16 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. LOGAR

(1) EUVL C 65, 25.2.2021, s. 4.

(2) EUVL C 56, 16.2.2021, s. 43.

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. heinäkuuta 2021.

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 924/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, rajatylittävistä maksuista yhteisössä ja asetuksen (EY) N:o 2560/2001 kumoamisesta (EUVL L 266, 9.10.2009, s. 11).

(5) Katso liite I.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/64/EY, annettu 13 päivänä marraskuuta 2007, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 97/7/EY, 2002/65/EY, 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta ja direktiivin 97/5/EY kumoamisesta (EUVL L 319, 5.12.2007, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 10.10.2009, s. 7).

(10) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, euromääräisiä tilisiirtoja ja suoraveloituksia koskevista teknisistä ja liiketoimintaa koskevista vaatimuksista sekä asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta (EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/518, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, asetuksen (EY) N:o 924/2009 muuttamisesta tiettyjen rajatylittävistä maksuista unionissa perittävien palvelumaksujen ja valuutan muuntamisesta perittävien palvelumaksujen osalta (EUVL L 91, 29.3.2019, s. 36).

LIITE I

Kumottu asetus ja luettelo sen muutoksista

Euroopan parlamentin ja neuvoston

asetus (EY) N:o 924/2009l

(EUVL L 266, 9.10.2009, s. 11).

Euroopan parlamentin ja neuvoston

asetus (EU) N:o 260/2012

(EUVL L 94, 30.3.2012, s. 22).

(Vain siltä osin kuin on kyse 17 artiklassa 2, 3, 4, 5, 7 ja 8 artiklaan tehdyistä viittauksista)

Euroopan parlamentin ja neuvoston

asetus (EU) 2019/518

(EUVL L 91, 29.3.2019, s. 36).

LIITE II

Vastaavuustaulukko

Asetus (EY) N:o 924/2009	Tämä asetus
1 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	1 artiklan 1, 2 ja 3 kohta
1 artiklan 4 kohta	–
2 artikla	2 artikla
3 artiklan 1 kohta	3 artiklan 1 kohta
3 artiklan 1 a kohta	3 artiklan 2 kohta
3 artiklan 2 kohta	3 artiklan 3 kohta
3 artiklan 4 kohta	3 artiklan 4 kohta
3 a artikla	4 artikla
3 b artikla	5 artikla
4 artiklan 1 kohta	6 artiklan 1 kohta
4 artiklan 3 kohta	6 artiklan 2 kohta
4 artiklan 4 kohta	6 artiklan 3 kohta
5 artikla	7 artikla
6 artikla	–
7 artikla	–
9 artiklan ensimmäinen kohta	8 artiklan ensimmäinen kohta
9 artiklan toinen kohta	8 artiklan toinen kohta
9 artiklan kolmas kohta	–
9 artiklan neljäs kohta	8 artiklan kolmas kohta
10 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	9 artiklan 1 kohta
10 artiklan 1 kohdan toinen alakohta	–
10 artiklan 2 kohta	9 artiklan 2 kohta
11 artikla	10 artikla
12 artikla	11 artikla
13 artikla	12 artikla
14 artiklan 1 kohta	13 artikla
14 artiklan 2 kohta	–
14 artiklan 3 kohta	–
15 artikla	14 artikla
16 artikla	15 artikla
17 artikla	16 artikla
–	Liite I
–	Liite II

30.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 274/32

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1231,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021,

Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) sääntelyalueella sovellettavien säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/833 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/833 (3) antamisen jälkeen Luoteis-Atlantin kalastusjärjestö (NAFO) on 41. vuosikokouksessaan vuonna 2019 ja 42. vuosikokouksessaan vuonna 2020 tehnyt useita oikeudellisesti sitovia päätöksiä vastuualueeseensa kuuluvien kalavarojen säilyttämisestä.

(2)

Kyseiset päätökset on osoitettu NAFOn sopimuspuolille, mutta ne sisältävät myös toimijoita koskevia velvoitteita (esimerkiksi aluksen päällikkö). Voimaan on tullut uusia NAFOn säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteitä (CEM), jotka sitovat kaikkia NAFOn sopimuspuolia. Ne on sisällytettävä unionin oikeuteen niiltä osin kuin niistä ei jo säädetä unionin oikeudessa.

(3)

Asetus (EU) 2019/833 olisi sen vuoksi mukautettava, jotta voidaan soveltaa NAFOn silmäkokonormeja, ottaa käyttöön NAFOn käyttämä kalastusaluksen määritelmä unionin valvonta- ja täytäntöönpanoviranomaisten ja muiden NAFOn sopimuspuolten toiminnan yhdenmukaistamiseksi sekä parantaa tiedonkulkua jäsenvaltioiden viranomaisten, komission ja NAFOn pääsihteerin välillä.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473 (4) 3 artiklan mukaisesti Euroopan kalastuksenvalvontaviraston (EFCA) tehtävänä on muun muassa järjestää jäsenvaltioiden kalastuksen valvonta- ja tarkastustoimien operatiivinen koordinointi kansainvälisten valvonta- ja tarkastusohjelmien, kuten NAFOn yhteisen tarkastus- ja valvontaohjelman, täytäntöönpanoa varten sekä auttaa jäsenvaltioita toimittamaan kalastustoimia ja valvonta- ja tarkastustoimia koskevia tietoja komissiolle ja kolmansille osapuolille. Näin ollen on aiheellista, että EFCA on elin, joka vastaanottaa jäsenvaltioilta ja toimittaa NAFOn pääsihteerille valvontaa ja tarkastuksia koskevat tiedot, kuten merellä tehdyt tarkastusraportit ja valvonnan tarkkailijoiden järjestelmää koskevat ilmoitukset.

(5)

CEM-menettelyssä, jossa sopimuspuolet toimittavat tietoja NAFOn seuranta-, valvonta- ja tarkkailusivustolle, jäljempänä ’MCS-sivusto’, toimitettavat tiedot lähetetään NAFOn pääsihteerille. Asetuksen (EU) 2019/833 asiaankuuluvat säännökset olisi sen vuoksi saatettava ajan tasalle, jotta ne vastaisivat kyseistä muutosta ja jotta selkeytettäisiin jäsenvaltioiden asiankuuluvien tietojen toimittamiseen käyttämiä kanavia.

(6)

On myös tarpeen ottaa käyttöön holkerin (Somniosus microcephalus) suojelemista koskevat CEM:n määräykset, yhdenmukaistaa rahtausjärjestelyjä koskevat säännökset CEM-määräysten kanssa ja määrittää, että toisen sopimuspuolen tarkastajien toimiin on saatava sopimuspuolena olevan satamavaltion suostumus.

(7)

Eräitä CEM:n määräyksiä todennäköisesti muutetaan NAFOn vuosikokouksissa, koska uusia kantojen biomassan muutoksiin liittyviä teknisiä toimenpiteitä tullaan ottamaan käyttöön ja pohjakalastustoimintaa koskevia aluerajoituksia tullaan uudelleentarkastelemaan. Näin ollen CEM:n muutosten sisällyttämiseksi nopeasti unionin oikeuteen ennen kalastuskauden alkamista komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat pohjankatkaravun pyynnissä käytettävien silmäkokojen, lajitteluritilöiden tai -ristikoiden ja ketjujen sääntelyä ja pohjakalastustoiminnan aluerajoituksia. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(8)	Asetus (EU) 2019/833 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EU) 2019/833 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2019/833 seuraavasti:

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

korvataan 6 alakohta seuraavasti:

”6)

’kalastusaluksella’ kaikkia unionin aluksia, jotka on varustettu tai tarkoitettu kalastustoimintaan tai jotka osallistuvat kalastustoimintaan, mukaan lukien kalanjalostus, jälleenlaivaus tai mikä tahansa muu kalastusta valmisteleva tai siihen liittyvä toiminta, mukaan lukien tutkimus- ja koekalastustoiminta;”

lisätään alakohta seuraavasti:

”31)	’MCS-sivustolla’ NAFOn seuranta-, valvonta- ja tarkkailusivustoa, joka sisältää merellä ja satamissa tehtävien tarkastusten kannalta merkityksellisiä tietoja.”

Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltiot voivat sallia lippunsa alla purjehtivien kalastusalusten kalastaa kantoja, joiden osalta unionille ei ole jaettu kiintiötä voimassa olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisesti, jäljempänä kiintiö ’muut’, jos tällainen kiintiö on olemassa ja NAFOn pääsihteerille ei ole annettu kalastuksen lopettamista koskevaa ilmoitusta.”;

korvataan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

ilmoitettava komissiolle ja EFCAlle niiden unionin alusten nimet, jotka aikovat kalastaa kiintiössä ”muut”, vähintään 48 tuntia ennen aluksen kutakin saapumista ja sen jälkeen, kun alus on ollut poissa sääntelyalueelta vähintään 48 tuntia. Kyseisen ilmoituksen oheen on mahdollisuuksien mukaan liitettävä arvio ennakoidusta saalista. Jos komissio katsoo, että CEM:ssä vahvistetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, se ilmoittaa asiasta NAFOn pääsihteerille.”

Korvataan 6 artiklan 1 kohdan d ja e alakohta seuraavasti:

”d)

lopetettava punasimpun kohdennettu kalastus alueella 3M sen 3 kohdan mukaisesti ilmoitetun päivän, jona ilmoitetun yhteenlasketun saaliin arvioidaan saavuttavan 50 prosenttia alueella 3M pyydettävän punasimpun TACista, kello 24:00 koordinoitua yleisaikaa (UTC) ja 1 päivän heinäkuuta välisenä aikana;

e)	lopetettava punasimpun kohdennettu kalastus alueella 3M sinä 3 kohdan mukaisesti ilmoitettuna päivänä, jona ilmoitetun yhteenlasketun saaliin arvioidaan saavuttavan 100 prosenttia alueella 3M pyydettävän punasimpun TACista, kello 24:00 UTC;”.

Korvataan 7 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta seuraavasti:

”a)	unionille ei ole jaettu kyseisellä alueella asianomaista kantaa koskevaa kiintiötä voimassa olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisesti;

b)	kyseisen kannan kalastus on kielletty (moratorio); tai”.

Lisätään artikla seuraavasti:

”9 a artikla

Turska alueella 3M

1. Seuraavia valvontatoimenpiteitä sovelletaan aluksiin, joilla pidetyn alueelta 3M pyydetyn turskan saalismäärä on suurempi kuin 1 250 kg:

a)	alukset saavat purkaa tai jälleenlaivata alueelta 3M pyytämänsä turskasaaliit ainoastaan 39 artiklan mukaisesti nimetyissä satamissa;

aluksen tai sen puolesta toimivan edustajan on vähintään 48 tuntia ennen aluksen arvioitua satamaan saapumisaikaa ilmoitettava toimivaltaiselle satamaviranomaiselle aluksen arvioitu saapumisaika, arvio aluksella pidetyn alueelta 3M pyydetyn turskan saalismäärästä ja tiedot pyyntialueesta tai -alueista, joilta mahdolliset muut aluksella pidetyt turskasaaliit on pyydetty;

kunkin jäsenvaltion on tarkastettava jokainen sen satamissa suoritettava alueelta 3M pyydettyjen turskasaaliiden purkaminen tai jälleenlaivaus sekä laadittava tarkastusraportti tämän asetuksen liitteessä olevassa 9 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä IV.C vahvistetussa muodossa ja lähetettävä se NAFOn pääsihteerille ja kopiona komissiolle ja EFCAlle 12 työpäivän kuluessa päivästä, jona tarkastus saatiin päätökseen. Kyseisessä raportissa on yksilöitävä ja annettava yksityiskohtaiset tiedot satamatarkastuksen aikana havaituista tätä asetusta koskevista rikkomuksista. Siinä on oltava kaikki saatavilla olevat asiaankuuluvat tiedot tarkastetulla kalastusaluksella asianomaisen merimatkan aikana havaituista rikkomuksista.

2. Kunkin jäsenvaltion on tarkastettava riskinhallinnan pohjalta alukset, joilla pidetyn alueelta 3M pyydetyn turskan saalismäärä on pienempi kuin 1 250 kg.

3. Komissio tai sen nimeämä elin varmistaa, että 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut tiedot välitetään NAFOn pääsihteerille viipymättä julkaistavaksi MCS-sivustolla.”

Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

korvataan c alakohta seuraavasti:

”c)	kunkin jäsenvaltion on lähetettävä jokaisen nimeämänsä sataman nimi komissiolle, joka toimittaa ne NAFOn pääsihteerille. Kaikista luetteloon myöhemmin tehtävistä korvaavista muutoksista on ilmoitettava komissiolle vähintään 20 päivää ennen muutoksen voimaantuloa;”

ii)

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)

kunkin jäsenvaltion on tarkastettava jokainen sen satamissa suoritettava grönlanninpallaksen purkaminen sekä laadittava tarkastusraportti tämän asetuksen liitteessä olevassa 9 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä IV.C vahvistetussa muodossa ja lähetettävä se NAFOn pääsihteerille ja kopiona komissiolle ja EFCAlle 14 työpäivän kuluessa päivästä, jona tarkastus saatiin päätökseen. Raportissa on yksilöitävä ja annettava yksityiskohtaiset tiedot satamatarkastuksen aikana havaituista tätä asetusta koskevista rikkomuksista. Siinä on oltava kaikki saatavilla olevat asiaankuuluvat tiedot tarkastetulla kalastusaluksella asianomaisen merimatkan aikana havaituista rikkomuksista.”;

korvataan 2 kohdan d alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i)	se ei saa 72 tunnin kuluessa vahvistusta a alakohdan mukaisesti toimittamaansa ilmoitukseen; tai”.

Lisätään 12 artiklaan kohdat seuraavasti:

”9. Kielletään holkerin (Somniosus microcephalus) kohdennettu kalastus sääntelyalueella.

10. Jäsenvaltion lipun alla purjehtivien kalastusalusten on toteutettava kaikki kohtuulliset toimenpiteet tahattomien saaliiden ja kuolevuuden minimoimiseksi ja holkereiden vapauttamiseksi elävinä tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa.”

Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)	korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. Tätä artiklaa sovellettaessa silmäkoko mitataan tämän asetuksen liitteessä olevassa 10 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen III.A mukaisesti.”;

korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	katkarapujen, mukaan luettuina pohjankatkaravut (PRA), osalta 40 mm;”.

Lisätään 14 artiklaan kohta seuraavasti:

”3 a. Turskan kohdennettua troolikalastusta alueella 3M harjoittavien kalastusalusten on pienempien turskayksilöiden saaliiden pienentämiseksi käytettävä lajitteluristikkoa, jonka tankojen väli on vähintään 55 millimetriä. Lajitteluristikko on sijoitettava troolinperää edeltävään troolin ylähavakseen.”

10)

Korvataan 18 artikla seuraavasti:

”18 artikla

Pohjakalastustoiminnan aluerajoitukset

1. Pohjakalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä kaikilta aluksilta 31 päivään joulukuuta 2021 asti kaikilla niillä alueilla, jotka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa 14 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 3 ja määritellään yhdistämällä tämän asetuksen liitteessä olevassa 15 kohdassa tarkoitetussa CEM:n taulukossa 5 olevat koordinaatit numerojärjestyksessä ja palaten koordinaattiin 1.

2. Pohjakalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä kaikilta aluksilta 31 päivään joulukuuta 2021 asti alueella 3O, joka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa 16 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 4 ja määritellään yhdistämällä tämän asetuksen liitteessä olevassa 17 kohdassa tarkoitetussa CEM:n taulukossa 6 olevat koordinaatit numerojärjestyksessä ja palaten koordinaattiin 1.

3. Pohjakalastustoiminnan harjoittaminen on kiellettyä kaikilta aluksilta 31 päivään joulukuuta 2021 asti alueilla 1–13, jotka esitetään tämän asetuksen liitteessä olevassa 18 kohdassa tarkoitetussa CEM:n kuviossa 5 ja määritellään yhdistämällä tämän asetuksen liitteessä olevassa 19 kohdassa tarkoitetussa CEM:n taulukossa 7 olevat koordinaatit numerojärjestyksessä ja palaten koordinaattiin 1.”

11)

Korvataan 23 artikla seuraavasti:

”23 artikla

Rahtausjärjestelyt

1. Tätä artiklaa sovellettaessa ilmaisulla ’rahtaava sopimuspuoli’ tarkoitetaan sopimuspuolta, jolle on myönnetty CEM:n liitteissä I.A ja I.B tarkoitettu jako-osuus, tai jäsenvaltiota, jolle on jaettu kalastusmahdollisuuksia, ja ilmaisulla ’sopimuspuolena oleva lippuvaltio’ tarkoitetaan sopimuspuolta tai jäsenvaltiota, jossa rahdattu alus on rekisteröity.

2. Rahtaavalle sopimuspuolelle myönnetyt kalastusmahdollisuudet voidaan kokonaan tai osittain pyytää sellaisella luvan saaneella rahdatulla aluksella, jäljempänä ’rahdattu alus’, joka purjehtii toisen sopimuspuolen lipun alla, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	sopimuspuolena oleva lippuvaltio on antanut kirjallisen suostumuksen rahtausjärjestelyyn;

b)	rahtausjärjestely koskee kunkin sopimuspuolena olevan lippuvaltion osalta vain yhtä kalastusalusta kunakin kalenterivuotena;

c)	rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien kesto on yhteensä enintään kuusi kuukautta kunakin kalenterivuotena; ja

d)	rahdattua alusta ei ole aiemmin yksilöity alukseksi, jolla on harjoitettu LIS-kalastusta.

3. Kaikki rahtausjärjestelyn mukaisesti rahdatulla aluksella pyydetyt saaliit ja sivusaaliit kohdennetaan rahtaavalle sopimuspuolelle.

4. Kun rahdatulla aluksella harjoitetaan rahtausjärjestelyn mukaisia kalastustoimia, sopimuspuolena oleva lippuvaltio ei saa antaa sille lupaa kalastaa sopimuspuolena olevan lippuvaltion jako-osuuksia eikä sillä saa samanaikaisesti kalastaa muun rahtausjärjestelyn nojalla.

5. Jälleenlaivaus merellä on mahdollista vain, jos rahtaava sopimuspuoli antaa tähän etukäteen luvan, ja kyseisen sopimuspuolen on varmistettava, että jälleenlaivaus tapahtuu aluksella olevan tarkkailijan valvonnassa.

6. Sopimuspuolena olevan lippuvaltion on annettava NAFOn pääsihteerille ennen rahtausjärjestelyjen alkamista kirjallinen suostumus rahtausjärjestelyyn ja toimitettava rahdatulle alukselle jäljennös NAFOn pääsihteerin antamasta ilmoituksesta, jossa on yksityiskohtaiset tiedot kyseisestä rahtauksesta.

6a. Jos rahdattu alus on unionin kalastusalus, lippujäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle kirjallisesti ennen rahtausjärjestelyn aloittamista. Jos komissio katsoo, että CEM:ssä vahvistetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, se ilmoittaa NAFOn pääsihteerille rahtausjärjestelyyn suostumisesta.

6b. Rahtaavan sopimuspuolen on ennen rahtausjärjestelyn voimaantulopäivää toimitettava kirjallisesti seuraavat tiedot NAFOn pääsihteerille ja rahdatulle alukselle, jonka on aina pidettävä niistä jäljennös aluksella:

a)	aluksen nimi, lippuvaltion antama rekisterinumero, IMO-tunnistenumero ja aluksen lippuvaltio;

b)	aluksen aiempi nimi (aiemmat nimet) ja aiempi lippuvaltio (aiemmat lippuvaltiot), jos sellaisia on;

c)	aluksen omistajan (omistajien) ja käyttäjien nimet ja osoitteet;

d)	jäljennös rahtausjärjestelystä sekä mahdollisista kalastusluvista tai -lisensseistä, jotka rahtaava sopimuspuoli on myöntänyt rahdatulle alukselle; ja

e)	aluksen jako-osuus.

6c. Jos rahtaava sopimuspuoli on unioni, rahtaavan jäsenvaltion on ilmoitettava 6b kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle ennen rahtausjärjestelyn voimaantuloa. Jos komissio katsoo, että CEM:ssä vahvistetut asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, se toimittaa tiedot NAFOn pääsihteerille.

7. Jos rahdattu alus on unionin kalastusalus, lippujäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä seuraavat tapahtumat:

a)	rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien aloittaminen;

b)	rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien keskeyttäminen;

c)	keskeytetyn rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien aloittaminen uudelleen;

d)	rahtausjärjestelyn mukaisten kalastustoimien lopettaminen.

8. Sopimuspuolena olevan lippuvaltion on pidettävä erillistä kirjaa kunkin rahtausjärjestelyn mukaisista kalastustoimista saatavasta saaliista ja sivusaaliista lippunsa alla purjehtivien alusten osalta ja ilmoitettava tiedot komissiolle, joka toimittaa ne rahtaavalle sopimuspuolelle ja NAFOn pääsihteerille.”

12)

Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	kullakin pyyntitapahtumalla saatu saalis tarkasti alueittain;”

muutetaan 3 kohta seuraavasti:

korvataan b alakohta seuraavasti:

”b)	joka koskee kunkin lajin ja tuotetyypin tuotantoa alueittain;”

ii)

korvataan d alakohta seuraavasti:

”d)	jossa kukin saapuminen kirjataan 24 artiklan mukaisesti; ja”;

iii)

lisätään alakohta seuraavasti:

”e)	jos tuotanto on tapahtunut tarkastuspäivänä, asetetaan pyydettäessä tarkastajan saataville tiedot kyseisenä päivänä jalostetusta saaliista.”;

muutetaan 6 kohta seuraavasti:

korvataan ensimmäisessä alakohdassa c alakohta seuraavasti:

”c)

saalisilmoitus (CAT): aluksella pidetyn saaliin määrä ja poisheitetyt lajikohtaiset määrät aluekohtaisesti ilmoitusta edeltävältä päivältä; tämä tieto, mukaan lukien ilmoitus siitä, ettei saalista ole, on lähetettävä päivittäin ennen klo 12:00 (UTC), ellei COX-raportissa toisin ilmoiteta; se, ettei aluksella ole pidetty saalista eikä heitetty saalista pois, on ilmoitettava kaikista lajeista käyttäen 3-kirjaimista koodia MZZ (meriympäristön lajeja ei eritellä) ja merkitsemällä määräksi ”0”, esimerkiksi //CA/MZZ 0// ja //RJ/MZZ 0//;”

ii)

korvataan toinen alakohta seuraavasti:

”Saalis on ilmoitettava lajitasolla käyttäen vastaavaa 3-kirjaimista koodia, joka esitetään tämän asetuksen liitteen 11 kohdassa tarkoitetussa CEM:n liitteessä I.C, tai jos se ei sisälly CEM:n liitteeseen I.C, on käytettävä kalojen tilastointia koskevaa FAO:n luetteloa (Aquatic Sciences and Fisheries Information System List of Species for Fishery Statistics). Nostokertaa tai laskua kohti saatujen haiden arvioitu paino on myös kirjattava.”;

d)	lisätään 9 kohtaan alakohta seuraavasti: ”Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohtaa ei sovelleta, jos kaikki saaliit on ilmoitettu 6 kohdan mukaisesti.”

13)

Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

lisätään 5 kohtaan alakohta seuraavasti:

”g)	toimitettava NAFOn pääsihteerille sähköisesti 11 kohdan e alakohdassa tarkoitettu päivittäinen tarkkailijaraportti viipymättä sen vastaanotettuaan.”;

korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava:

a)	viimeistään 24 tuntia ennen tarkkailijan kalastusalukselle lähettämistä kalastusaluksen nimi ja kansainvälinen radiokutsutunnus sekä asianomaisen tarkkailijan nimi ja (tarvittaessa) henkilötunnus;

b)	11 kohdassa tarkoitettu tarkkailijamatkaraportti 20 päivän kuluessa aluksen saapumisesta satamaan;

c)	viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä helmikuuta edellistä kalenterivuotta koskeva raportti siitä, kuinka se on noudattanut tässä artiklassa säädettyjä velvoitteita.”;

korvataan 15 kohta seuraavasti:

”15. Tiedot, joita jäsenvaltioita vaaditaan toimittamaan 3 kohdan c ja d alakohdan, 5 kohdan a alakohdan, 6 kohdan c alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti, on toimitettava EFCAlle ja kopiona komissiolle. EFCAn on varmistettava, että nämä tiedot välitetään NAFOn pääsihteerille viipymättä julkaistavaksi NAFOn MCS-sivustolla.”

14)

Muutetaan 28 artikla seuraavasti:

a)	korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2. Tarkastuksesta ja valvonnasta vastaavat tarkastajat, jotka ovat jäsenvaltioiden, EFCAn ja komission osoittamia. Jäsenvaltioiden ja komission on ilmoitettava tarkastajat EFCAlle ohjelman kautta.”;

korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Tutkimusaluksella vierailevien tarkastajien on otettava huomioon aluksen asema ja rajoitettava tarkastusmenettelyt ainoastaan niihin tarkastuksiin, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että alus harjoittaa toimintaa tutkimussuunnitelmansa mukaisesti. Jos tarkastajilla on perusteltuja syitä epäillä, että aluksella harjoitettava toiminta ei ole aluksen tutkimussuunnitelman mukaista, asiasta on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja EFCAlle ja CEM:ää sovelletaan täysimääräisesti.”

15)

Muutetaan 30 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	toimitettava valvontaraportti EFCAlle, joka lähettää sen viipymättä NAFOn pääsihteerille toimitettavaksi sille sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii;”

b)	korvataan 4 kohta seuraavasti: ”4. Kunkin jäsenvaltion on lähetettävä tutkimusraportti EFCAlle, joka toimittaa sen NAFOn pääsihteerille ja komissiolle.”

16)

Muutetaan 33 artikla seuraavasti:

korvataan 2 kohdan c alakohdan ii alakohta seuraavasti:

”ii)	kirjattava tiivistelmät ja merkittävä kirjatun saaliin ja tarkastajien arvioimien aluksella olevien saalismäärien väliset erot tarkastusraportin asianomaisiin kohtiin;”

korvataan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)	lähetettävä merellä tehty tarkastusraportti mahdollisuuksien mukaan 20 päivän kuluessa tarkastuksesta EFCAlle, joka toimittaa sen NAFOn pääsihteerille.”

17)

Muutetaan 34 artikla seuraavasti:

korvataan 1 kohdan g alakohta seuraavasti:

”g)	ilmoittavat rikkomuksesta aluksella olevalle tarkkailijalle.”;

muutetaan 2 kohta seuraavasti:

korvataan ensimmäisen alakohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

toimitettava 24 tunnin kuluessa rikkomuksen havaitsemisesta tarkastajiensa raportoimaa rikkomusta koskeva kirjallinen ilmoitus komissiolle ja EFCAlle, jotka puolestaan toimittavat sen sellaisen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka lipun alla alus purjehtii, tai jäsenvaltiolle, jos se ei ole sama kuin tarkastava jäsenvaltio, sekä NAFOn pääsihteerille. Kirjallisessa ilmoituksessa on oltava tämän asetuksen liitteessä olevassa 41 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.B mukaisen tarkastusraportin rikkomukset-osioon merkityt tiedot, mainittava asiaankuuluvat toimenpiteet sekä kuvattava yksityiskohtaisesti rikkomusta koskevan ilmoituksen antamisen perusteet ja ilmoitusta tukevat todisteet, ja sen mukana on mahdollisuuksien mukaan oltava kuvia pyydyksistä, saaliista tai muista todisteista, jotka liittyvät tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun rikkomukseen;”

ii)	korvataan toinen alakohta seuraavasti: ”EFCA toimittaa tarkastusraportin NAFOn pääsihteerille.”

18)

Muutetaan 35 artikla seuraavasti:

muutetaan 1 kohta seuraavasti:

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)	kalastaminen kiintiössä ”muut” ilman komissiolle ja EFCAlle annettua ennakkoilmoitusta 5 artiklan vastaisesti;”

ii)

korvataan e alakohta seuraavasti:

”e)	kalastaminen kalastuskieltoalueella 9 artiklan 5 kohdan tai 18 artiklan vastaisesti;”

iii)

korvataan g alakohta seuraavasti:

”g)	hyväksymättömän silmäkoon tai ristikkokoon käyttäminen 13 artiklan tai 14 artiklan vastaisesti;”

iv)

korvataan k alakohta seuraavasti:

”k)	saalista koskevat viestit jätetään toimittamatta 12 artiklan 1 kohdan tai 25 artiklan vastaisesti;”

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Edellä 3 ja 4 kohdassa ilmaisulla ’saaliiden väärin kirjaaminen’ tarkoitetaan vähintään 10 tonnin tai 20 prosentin eroa aluksella olevaa jalostettua saalista koskevien tarkastajan lajikohtaisten arvioiden tai kokonaisarvioiden ja tuotantopäiväkirjaan kirjattujen lukujen välillä sen mukaan, kumpi ero on suurempi, ja laskettuna prosenttiosuutena tuotantopäiväkirjan luvuista.”;

c)	korvataan 6 kohta seuraavasti: ”6. Jos lippujäsenvaltio ja sopimuspuolena oleva satamavaltio, jos se ei ole sama kuin lippujäsenvaltio, antavat suostumuksensa, toisen sopimuspuolen tai jäsenvaltion tarkastajat voivat osallistua perusteelliseen tarkastukseen ja saaliin luettelointiin.”

19)

Muutetaan 39 artikla seuraavasti:

korvataan 1, 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”1. Satamajäsenvaltion on toimitettava komissiolle luettelo nimetyistä satamista, joihin kalastusalukset voivat saada pääsyn purkamista, jälleenlaivausta ja/tai satamapalveluja varten, ja sen on varmistettava mahdollisimman laajasti, että jokaisessa nimetyssä satamassa on riittävät valmiudet tehdä tämän luvun mukaisia tarkastuksia. Komissio toimittaa nimettyjen satamien luettelon NAFOn pääsihteerille. Kaikki luetteloon myöhemmin tehtävät korvaavat muutokset julkaistaan vähintään viisitoista päivää ennen muutoksen voimaantuloa.

2. Satamajäsenvaltion on vahvistettava ennakkopyynnöille vähimmäismääräaika. Ennakkopyyntöjä koskeva määräaika on kolme työpäivää ennen arvioitua saapumisaikaa. Satamajäsenvaltio voi kuitenkin yhteisymmärryksessä komission kanssa vahvistaa ennakkopyynnöille muun määräajan ottaen huomioon muun muassa saaliin tuotetyypin taikka kalavesien ja satamiensa välimatkan. Satamajäsenvaltion on annettava tiedot ennakkopyyntöjä koskevasta määräajasta komissiolle, joka ilmoittaa asiasta NAFOn pääsihteerille.

3. Satamajäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen yhteystahoksi vastaanottamaan 41 artiklan mukaisia pyyntöjä ja 40 artiklan 2 kohdan mukaisia vahvistuksia sekä antamaan tämän artiklan 6 kohdan mukaisia lupia. Satamajäsenvaltion on ilmoitettava toimivaltaisen viranomaisen nimi ja yhteystiedot komissiolle, joka ilmoittaa tiedot NAFOn pääsihteerille.”;

korvataan 8 ja 9 kohta seuraavasti:

”8. Satamajäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava aluksen päällikölle, antaako se luvan satamaan saapumiseen vai ei, tai jos alus on jo satamassa, antaako se luvan aluksesta purkamiseen, jälleenlaivaukseen tai sataman muuhun käyttöön. Jos alus saa luvan satamaan saapumiseen, satamajäsenvaltion on palautettava aluksen päällikölle jäljennös tämän asetuksen liitteessä olevassa 43 kohdassa tarkoitetusta CEM:n liitteen II.L mukaisesta satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomakkeesta, jonka C osa on täytetty asianmukaisesti. Kyseinen jäljennös on lähetettävä myös NAFOn pääsihteerille ja kopiona komissiolle ja EFCAlle. Jos lupa evätään, satamajäsenvaltion on ilmoitettava siitä myös sille NAFOn sopimuspuolelle, jonka lipun alla alus purjehtii.

9. Jos 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ennakkopyyntö peruutetaan, satamajäsenvaltion on toimitettava jäljennös peruutetusta satamavaltiovalvonnan ennakkopyyntölomakkeesta NAFOn pääsihteerille sekä kopiona komissiolle ja EFCAlle.”;

c)	korvataan 17 kohta seuraavasti: ”17. Satamajäsenvaltion on viipymättä lähetettävä jokaisen satamavaltiovalvontaa koskevan tarkastusraportin jäljennös NAFOn pääsihteerille sekä kopiona komissiolle ja EFCAlle.”

20)

Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artikla

Muiden kuin sopimuspuolten alusten havaitseminen ja tarkastaminen sääntelyalueella

Kunkin jäsenvaltion tai tapauksen mukaan EFCAn, joka harjoittaa sääntelyalueella yhteisen tarkastus- ja valvontaohjelman mukaisia tarkastuksia ja/tai valvontaa ja joka havaitsee tai tunnistaa sääntelyalueella kalastustoimintaa harjoittavan muun kuin sopimuspuolen aluksen, on

a)	toimitettava tiedot viipymättä komissiolle käyttäen tämän asetuksen liitteessä olevassa 38 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.A mukaista valvontaraporttilomaketta;

b)	yritettävä ilmoittaa aluksen päällikölle, että aluksen oletetaan harjoittavan LIS-kalastusta ja että tämä tieto toimitetaan kaikille sopimuspuolille, asiaankuuluville alueellisille kalastuksenhoitojärjestöille ja aluksen lippuvaltiolle;

c)	tarvittaessa pyydettävä lupaa aluksen päälliköltä nousta alukseen sen tarkastamiseksi; ja

jos aluksen päällikkö suostuu tarkastukseen,

i)	toimitettava tarkastajan havainnot viipymättä komissiolle käyttäen tämän asetuksen liitteessä olevassa 41 kohdassa tarkoitetun CEM:n liitteen IV.B mukaista tarkastusraporttilomaketta; ja

ii)	annettava tarkastusraportin jäljennös aluksen päällikölle.”

21)

Lisätään 50 artiklan 2 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”i)	13 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja silmäkokoja;

j)	14 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja pohjankatkaravun pyynnissä käytettäviä lajitteluristikoita ja ketjuja koskevia teknisiä eritelmiä sekä 14 artiklan 3 kohdassa tai 3 a kohdassa vahvistettuja lajitteluristikoita tai lisälaitteita koskevia teknisiä eritelmiä;

k)	18 artiklassa vahvistettuja pohjakalastustoimintaa koskevia alue- tai ajankohtarajoituksia.”

22)

Muutetaan liite seuraavasti:

korvataan 44 kohta seuraavasti:

”44)	Tämän asetuksen 39 artiklan 11 kohdassa tarkoitettu tarkastuksia koskeva CEM:n liite IV.H;”

lisätään kohta seuraavasti:

”45)	CEM:n liite II.H, joka koskee menettelyä, jolla pääsy MCS-sivustolle myönnetään sopimuspuoliin kuuluville henkilöille.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. LOGAR

(1) EUVL C 429, 11.12.2020, s. 279.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 13. heinäkuuta 2021.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/833, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) sääntelyalueella sovellettavien säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisesta, asetuksen (EU) 2016/1627 muuttamisesta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2115/2005 ja (EY) N:o 1386/2007 kumoamisesta (EUVL L 141, 28.5.2019, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/473, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18).

(5) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

30.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 274/41

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1232,

annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021,

tilapäisestä poikkeuksesta direktiivin 2002/58/EY tiettyihin säännöksiin siltä osin kuin on kyse teknologioista, joita numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat käyttävät henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan yhdessä 114 artiklan 1 kohdan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY (3) vahvistetaan säännöt, joilla varmistetaan yksityisyyttä ja luottamuksellisuutta koskeva oikeus henkilötietojen käsittelyssä sähköisen viestinnän alan tietojenvaihdossa. Direktiivillä täsmennetään ja täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (4).

(2)

Direktiiviä 2002/58/EY sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, joka liittyy yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamiseen. Joulukuun 21 päivään 2020 asti sovellettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (5) 2 artiklan c alakohdassa vahvistettua ”sähköisen viestintäpalvelun” määritelmää. Mainittuna päivänä direktiivi 2002/21/EY kumottiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/1972 (6). Direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 4 alakohdassa säädetty ”sähköisen viestintäpalvelun” määritelmä kattaa kyseisen direktiivin 2 artiklan 7 alakohdassa määritellyt numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut. Numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut, joihin sisältyvät esimerkiksi internetpuhelupalvelut, sanomanvälityspalvelut ja verkkopohjaiset sähköpostipalvelut, sisällytettiin näin ollen direktiivin 2002/58/EY soveltamisalaan 21 päivänä joulukuuta 2020.

(3)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan unioni tunnustaa oikeudet, vapaudet ja periaatteet, jotka esitetään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’. Perusoikeuskirjan 7 artiklassa turvataan jokaisen perusoikeus siihen, että hänen yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiaan sekä viestejään kunnioitetaan, mihin sisältyy viestinnän luottamuksellisuus. Perusoikeuskirjan 8 artiklassa määrätään oikeudesta henkilötietojen suojaan.

(4)

Lapsen oikeuksista vuonna 1989 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen, jäljempänä ’lapsen oikeuksien sopimus’, 3 artiklan 1 kappaleessa ja perusoikeuskirjan 24 artiklan 2 kohdassa määrätään, että kaikissa lasta koskevissa viranomaisten tai yksityisten laitosten toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 2 kappaleessa ja perusoikeuskirjan 24 artiklan 1 kohdassa todetaan lisäksi lapsen oikeus hänen hyvinvoinnilleen välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon.

(5)

Lasten suojelu sekä verkon ulkopuolella että verkossa on yksi unionin painopistealoista. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja seksuaalinen riisto loukkaavat vakavasti ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia, erityisesti lapsen oikeuksia saada suojelua kaikenlaiselta väkivallalta, pahoinpitelyltä ja laiminlyönniltä, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä, seksuaalinen hyväksikäyttö mukaan lukien, kuten lapsen oikeuksien sopimuksessa ja perusoikeuskirjassa määrätään. Digitalisaatio on tuonut yhteiskunnalle ja taloudelle monia hyötyjä mutta myös se on tuonut myös haasteita, joihin kuuluu verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön lisääntyminen. Komissio antoi 24 päivänä heinäkuuta 2020 tiedonannon ”Euroopan unionin strategia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan tehostamiseksi”, jäljempänä ’strategia’. Strategialla pyritään tarjoamaan unionin tasolla tuloksellinen reagointitapa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvään rikollisuuteen.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/93/EU (7) mukaisesti tällä asetuksella ei säännellä jäsenvaltioiden toimia, jotka koskevat vapaaehtoisuuteen perustuvaa lasten keskinäistä seksuaalista kanssakäymistä, joka on osa ihmisen kehitykseen kuuluvaa normaalia seksuaalista heräämistä, ottaen huomioon monenlaiset kulttuuriset ja oikeudelliset perinteet sekä muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävät lasten ja nuorten uudet kanssakäymisen muodot.

(7)

Eräät tiettyjen numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen, kuten selainsähköposti- ja sanomanvälityspalvelujen, tarjoajat, jäljempänä ’palveluntarjoajat’, käyttävät jo vapaaehtoisesti erityisiä teknologioita havaitakseen verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön palveluissaan ja ilmoittaakseen siitä lainvalvontaviranomaisille ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuville yleishyödyllisille järjestöille seulomalla joko viestien sisällön, kuten kuvat ja tekstin, tai niiden liikennetiedot käyttäen joissain tapauksissa historiatietoja. Kyseisissä toimissa käytettävä teknologia voisi kuva- ja videomateriaalin tapauksessa perustua hash-tiivisteisiin ja tekstiä tai liikennetietoja analysoitaessa luokittimiin ja tekoälyyn. Hash-tiivisteisiin perustuvaa teknologiaa käytettäessä verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista ilmoitetaan, kun saadaan positiivinen osuma eli vastaavuus verrattaessa kuvaa tai videota yksilölliseen digitaaliseen tunnisteeseen, joka ei ole muunnettavissa takaisin alkuperäiseksi dataksi, jäljempänä ’hash-tiiviste’, ja joka sisältyy sellaiseen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvan yleishyödyllisen järjestön ylläpitämään tietokantaan, jossa on todennettua verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia. Kyseiset palveluntarjoajat tukeutuvat kansallisiin vihjelinjoihin, joihin voidaan ilmoittaa verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista, sekä unionissa ja kolmansissa maissa sijaitseviin järjestöihin, joiden tarkoituksena on tunnistaa lapsia, vähentää lasten seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä sekä estää lasten uhriksi joutuminen. Tällaiset järjestöt eivät välttämättä kuulu asetuksen (EU) 2016/679 soveltamisalaan. Kaikkiaan tällaiset vapaaehtoiset toimet ovat kallisarvoisia, jotta voidaan tunnistaa ja pelastaa uhreja, joiden perusoikeuksia ihmisarvoon ja ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuuteen loukataan vakavasti. Tällaiset vapaaehtoiset toimet ovat tärkeitä myös verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin edelleen levittämisen vähentämiseksi ja jotta voidaan edistää rikoksentekijöiden tunnistamista ja tutkintaa sekä lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien rikosten ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkintaa sekä niihin liittyviä syytetoimia.

(8)

Vaikka palveluntarjoajien vapaaehtoisilla toimilla verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemiseksi niiden palveluissa ja siitä ilmoittamiseksi on oikeutettu tavoite, kyseisillä toimilla puututaan kaikkien numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen käyttäjien, jäljempänä ’käyttäjät’, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin perusoikeuksiin. Yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista, myös viestinnän luottamuksellisuutta, koskevan perusoikeuden rajoittamista ei voida perustella pelkästään sillä, että palveluntarjoajat käyttivät tiettyjä teknologioita aikana, jolloin numeroista riippumattomat henkilöiden väliset viestintäpalvelut eivät kuuluneet ”sähköisten viestintäpalvelujen” määritelmään. Tällaiset rajoitukset ovat mahdollisia ainoastaan tietyin edellytyksin. Perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdan mukaan tällaisista rajoituksista on säädettävä lailla ja yksityis- ja perhe-elämää sekä henkilötietojen suojaa koskevien kyseisten oikeuksien keskeistä sisältöä kunnioittaen, ja niiden on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti oltava välttämättömiä ja vastattava tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia. Kun tällaisiin rajoituksiin liittyy pysyvästi kaikkien käyttäjien viestinnän yleinen ja erotuksetta tapahtuva seuranta ja analysointi, niillä puututaan viestinnän luottamuksellisuutta koskevaan oikeuteen.

(9)

Henkilötietojen käsittelyä, jota palveluntarjoajat suorittavat vapaaehtoisin toimin verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemiseksi palveluissaan ja siitä ilmoittamiseksi ja verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamiseksi palveluistaan, säänneltiin 20 päivään joulukuuta 2020 asti ainoastaan asetuksella (EU) 2016/679. Direktiivillä (EU) 2018/1972, joka oli määrä saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 20 päivänä joulukuuta 2020, sisällytettiin palveluntarjoajat direktiivin 2002/58/EY soveltamisalaan. Voidakseen jatkaa tällaisten vapaaehtoisten toimien käyttämistä 20 päivän joulukuuta 2020 jälkeen palveluntarjoajien olisi noudatettava tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä. Asetusta (EU) 2016/679 sovelletaan edelleen tällaisin vapaaehtoisin toimin suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn.

(10)

Direktiivi 2002/58/EY ei sisällä erityisiä säännöksiä sellaisesta henkilötietojen käsittelystä, jota palveluntarjoajat suorittavat sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamisen yhteydessä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemiseksi palveluissaan ja siitä ilmoittamiseksi ja verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamiseksi palveluistaan. Direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltiot voivat kuitenkin toteuttaa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan muun muassa mainitun direktiivin 5 ja 6 artiklassa säädettyjen, viestinnän ja liikennetietojen luottamuksellisuutta koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamisalaa lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien rikosten ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkintaa sekä niihin liittyviä syytetoimia varten. Jos tällaisia kansallisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ei ole toteutettu, palveluntarjoajat eivät 21 päivän joulukuuta 2020 jälkeen ja siihen saakka, kunnes hyväksytään pidemmän aikavälin oikeudellinen kehys lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi unionin tasolla, voi enää jatkaa vapaaehtoisten toimien toteuttamista asetuksen (EU) 2016/679 nojalla havaitakseen verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön palveluissaan ja ilmoittaakseen siitä ja poistaakseen verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin palveluistaan. Tässä asetuksessa ei säädetä laillista perustetta henkilötietojen käsittelylle, jota palveluntarjoajat suorittavat yksinomaan havaitakseen verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön palveluissaan ja ilmoittaakseen siitä ja poistaakseen verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin palveluistaan, vaan siinä säädetään poikkeuksesta tiettyihin direktiivin 2002/58/EY säännöksiin. Tässä asetuksessa vahvistetaan täydentäviä suojatoimia, joita palveluntarjoajien on noudatettava, jos ne haluavat toimia sen nojalla.

(11)

Tätä asetusta sovellettaessa suoritettavaan tietojen käsittelyyn voi sisältyä erityisiä henkilötietoryhmiä koskeva käsittely asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti. Kuvien ja videoiden käsittelyä sellaisin erityisin teknisin menetelmin, jotka mahdollistavat luonnollisen henkilön yksilöllisen tunnistamisen tai todentamisen, pidetään erityisiä henkilötietoryhmiä koskevana käsittelynä.

(12)

Tässä asetuksessa säädetään tilapäisestä poikkeuksesta direktiivin 2002/58/EY 5 artiklan 1 kohtaan ja 6 artiklan 1 kohtaan, joilla suojellaan viestinnän ja liikennetietojen luottamuksellisuutta. Tässä asetuksessa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluu se, että palveluntarjoajat vapaaehtoisesti käyttävät teknologioita henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn siltä osin, kuin on tarpeen verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemiseksi palveluissaan ja siitä ilmoittamiseksi ja verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamiseksi palveluistaan, edellyttäen, että tällainen käyttö täyttää tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset, ja näin ollen kyseiseen käyttöön sovelletaan asetuksessa (EU) 2016/679 säädettyjä suojatoimia ja edellytyksiä.

(13)

Direktiivi 2002/58/EY annettiin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla. Kaikki jäsenvaltiot eivät myöskään ole toteuttaneet direktiivin 2002/58/EY mukaisesti lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla rajoitettaisiin kyseisessä direktiivissä säädetyn mukaista viestinnän ja liikennetietojen luottamuksellisuuteen liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamisalaa, ja tällaisten toimenpiteiden toteuttamiseen liittyy merkittävä pirstoutumisen riski, joka todennäköisesti vaikuttaisi kielteisesti sisämarkkinoihin. Sen vuoksi tämän asetuksen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklaan.

(14)

Koska sähköiseen viestintään, johon osallistuu luonnollisia henkilöitä, liittyvät tiedot luokitellaan yleensä henkilötiedoiksi, myös tämän asetuksen olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 16 artiklaan, joka muodostaa erityisen oikeusperustan, jonka nojalla voidaan antaa luonnollisten henkilöiden suojaa koskevia sääntöjä, jotka koskevat unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä jäsenvaltioiden, silloin kun viimeksi mainitut toteuttavat unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa, suorittamaa henkilötietojen käsittelyä, sekä sääntöjä, jotka koskevat näiden tietojen vapaata liikkuvuutta.

(15)

Asetusta (EU) 2016/679 sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn, jota palveluntarjoajat suorittavat sähköisten viestintäpalvelujen tarjoamisen yhteydessä yksinomaan havaitakseen verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön palveluissaan ja ilmoittaakseen siitä ja poistaakseen verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin palveluistaan siltä osin, kuin kyseinen käsittely kuuluu tässä asetuksessa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan.

(16)

Tämän asetuksen soveltamiseksi käytettävien teknologioiden olisi oltava yksityisyyttä mahdollisimman vähän loukkaavia ja edustettava alan viimeisintä teknistä kehitystä. Kyseisiä teknologioita ei saisi käyttää viestien tekstin järjestelmälliseen suodattamiseen ja seulomiseen muuten kuin yksinomaan sellaisten toimintamallien havaitsemiseksi, jotka viittaavat mahdollisiin konkreettisiin perusteisiin epäillä verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, eikä niillä pitäisi voida päätellä viestien varsinaista sisältöä. Kun on kyse lasten seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelemisen tunnistamiseen käytettävästä teknologiasta, tällaisten epäilyä koskevien konkreettisten perusteiden olisi perustuttava objektiivisesti määritettyihin riskitekijöihin, kuten ikäeroon ja siihen, että seulottavan viestinnän osapuolena on todennäköisesti lapsi.

(17)

Käytössä olisi oltava asianmukaiset menettelyt ja oikaisumekanismit sen varmistamiseksi, että yksittäiset henkilöt voivat tehdä valituksia palveluntarjoajille. Tällaiset menettelyt ja mekanismit ovat erityisen merkityksellisiä silloin, kun on poistettu sisältöä, joka ei ole verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, tai ilmoitettu tällaisesta sisällöstä lainvalvontaviranomaisille tai lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvalle yleishyödylliselle järjestölle.

(18)

Jotta voidaan varmistaa mahdollisimman suuri tarkkuus ja luotettavuus, tämän asetuksen soveltamiseksi käytettävän teknologian olisi edustettava alan viimeisintä teknistä kehitystä, sen tuottamien virheiden (väärien positiivisten osumien) lukumäärän ja virhetason olisi oltava mahdollisimman matala ja mahdollisten virheiden korjaamisen olisi tarvittaessa tapahduttava viipymättä.

(19)

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia toimia suoritettaessa käsiteltävät sisältötiedot ja liikennetiedot ja tuotettavat henkilötiedot sekä tietojen säilytysaika siinä tapauksessa, että tunnistetaan epäiltyä verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, olisi edelleen rajattava siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä kyseisten toimien suorittamiseksi. Tiedot olisi poistettava viipymättä ja peruuttamattomasti heti, kun ne eivät enää ole ehdottoman välttämättömiä johonkin tässä asetuksessa säädettyyn tarkoitukseen, myös silloin, kun ei ole tunnistettu epäiltyä verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, ja joka tapauksessa viimeistään 12 kuukauden kuluttua epäillyn verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemispäivästä. Tämä ei saisi rajoittaa mahdollisuutta tallentaa asiaankuuluvia sisältötietoja ja liikennetietoja direktiivin 2002/58/EY mukaisesti. Tämä asetus ei vaikuta minkään sellaisen tietojen säilyttämistä koskevan unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön mukaisen oikeudellisen velvoitteen soveltamiseen, jota asianomaisiin palveluntarjoajiin mahdollisesti sovelletaan.

(20)	Tämä asetus ei estä verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä lainvalvontaviranomaisille ilmoittanutta palveluntarjoajaa pyytämästä kyseisiltä viranomaisilta vastaanottotodistusta ilmoituksesta.

(21)

Jotta tässä asetuksessa säädetyn poikkeuksen nojalla toteutettujen toimien osalta voidaan varmistaa avoimuus ja vastuuvelvollisuus, palveluntarjoajien olisi julkaistava ja toimitettava asetuksen (EU) 2016/679 nojalla nimetylle toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, ja komissiolle kertomukset viimeistään 3 päivänä helmikuuta 2022 ja sen jälkeen viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta. Tällaisten kertomusten olisi katettava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva käsittely, mukaan lukien käsiteltyjen tietojen tyyppi ja määrä, sovelletut asetuksen (EU) 2016/679 mukaiset henkilötietojen käsittelyn erityiset perusteet, tarvittaessa asetuksen (EU) 2016/679 V luvun mukaiset henkilötietojen unionin ulkopuolelle siirtämisen perusteet, tunnistettujen verkossa tapahtuvaan lasten seksuaalisen hyväksikäyttöön liittyvien tapausten lukumäärä, eritellen tapaukset, joissa on kyse verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista ja toisaalta lasten houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin, niiden tapausten lukumäärä, joissa käyttäjä on tehnyt valituksen sisäiselle oikaisumekanismille tai käyttänyt oikeussuojakeinoa, sekä tällaisten valitusten ja oikeudellisten menettelyjen tulokset, käytettyjen eri teknologioiden tuottamien virheiden (väärien positiivisten osumien) lukumäärä ja virhetaso, virhetason pienentämiseksi sovelletut toimenpiteet ja saavutettu virhetaso, säilytysperiaatteet ja asetuksen (EU) 2016/679 nojalla sovelletut tietosuojatakeet sekä niiden lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvien yleishyödyllisten järjestöjen nimet, joiden kanssa on jaettu tietoja tämän asetuksen nojalla.

(22)

Jotta voidaan tukea valvontaviranomaisia niiden tehtävissään, komission olisi pyydettävä Euroopan tietosuojaneuvostoa antamaan suuntaviivoja asetuksen (EU) 2016/679 noudattamisesta tässä asetuksessa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvassa käsittelyssä. Kun valvontaviranomaiset arvioivat, vastaako käytettävä vakiintunut tai uusi teknologia alan viimeisintä teknistä kehitystä, onko se yksityisyyttä mahdollisimman vähän loukkaavaa ja onko sen käytölle asianmukainen asetuksen (EU) 2016/679 mukainen oikeusperusta, kyseisten suuntaviivojen olisi erityisesti autettava valvontaviranomaisia antamaan neuvontaa kyseisessä asetuksessa vahvistetussa ennakkokuulemismenettelyssä.

(23)

Tällä asetuksella rajoitetaan oikeutta viestinnän luottamuksellisuuden suojaan ja poiketaan direktiivin (EU) 2018/1972 nojalla tehdystä päätöksestä soveltaa numeroista riippumattomiin henkilöiden välisiin viestintäpalveluihin samoja yksityisyyttä koskevia sääntöjä, kuin mitä kaikkiin muihin sähköisiin viestintäpalveluihin sovelletaan, yksinomaan verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemiseksi kyseisissä palveluissa ja siitä ilmoittamiseksi valvontaviranomaisille tai lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuville yleishyödyllisille järjestöille ja verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamiseksi kyseisistä palveluista. Tämän asetuksen soveltamisaika olisi sen vuoksi rajattava kolmeen vuoteen sen soveltamispäivästä, jotta uuden pitkän aikavälin oikeudellisen kehyksen hyväksymiseen varataan riittävästi aikaa. Jos pitkän aikavälin oikeudellinen kehys hyväksytään ja se tulee voimaan ennen mainittua ajankohtaa, kyseisellä pitkän aikavälin oikeudellisella kehyksellä olisi kumottava tämä asetus.

(24)	Kaikkien muiden direktiivin 2002/58/EY soveltamisalaan kuuluvien toimien osalta palveluntarjoajiin olisi sovellettava mainitussa direktiivissä säädettyjä erityisiä velvoitteita ja siten myös kyseisen direktiivin nojalla nimettyjen toimivaltaisten viranomaisten valvonta- ja tutkintavaltuuksia.

(25)

Päästä päähän -salaus on tärkeä väline, kun halutaan taata käyttäjien, myös lasten, viestinnän turvallisuus ja luottamuksellisuus. Vahingontekotarkoituksessa toimivat kolmannet osapuolet saattaisivat käyttää väärin salauksen mahdollista heikkenemistä. Näin ollen mitään tässä asetuksessa ei pitäisi tulkita niin, että sillä kiellettäisiin päästä päähän -salaus tai heikennettäisiin sitä.

(26)

Oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen, myös viestinnän luottamuksellisuuteen, on perusoikeuskirjan 7 artiklassa taattu perusoikeus. Niinpä se on myös edellytyksenä seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden lasten ja luotetun aikuisen tai lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjunnan alalla toimivien järjestöjen väliselle suojatulle viestinnälle sekä tällaisen hyväksikäytön uhrien ja heidän asianajajiensa väliselle viestinnälle.

(27)

Tällä asetuksella ei saisi rajoittaa kansallisen lainsäädännön mukaisia salassapitovelvollisuutta koskevia sääntöjä, kuten sääntöjä lääkärien ja heidän potilaidensa, toimittajien ja heidän tietolähteidensä tai asianajajien ja heidän päämiestensä välisen ammattiviestinnän suojasta, etenkin siksi, että asianajajien ja heidän päämiestensä välisen viestinnän luottamuksellisuus on keskeisen tärkeää varmistettaessa mahdollisuus käyttää tehokkaasti oikeutta puolustukseen olennaisena osana oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Tällä asetuksella ei myöskään saisi rajoittaa kansallisia sääntöjä, jotka koskevat sellaisten viranomaisten tai järjestöjen rekistereitä, jotka tarjoavat neuvontaa hädässä oleville henkilöille.

(28)

Palveluntarjoajien olisi ilmoitettava komissiolle niiden lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvien yleishyödyllisten järjestöjen nimet, joille ne ilmoittavat mahdollisesta verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tämän asetuksen nojalla. Vaikka palveluntarjoajat ovat rekisterinpitäjinä yksin vastuussa sen arvioimisesta, minkä kolmannen osapuolen kanssa ne voivat jakaa henkilötietoja asetuksen (EU) 2016/679 nojalla, komission olisi varmistettava mahdollisten verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien tapausten tietojen siirtämistä koskeva avoimuus julkaisemalla verkkosivustollaan luettelo sille ilmoitetuista lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvista yleishyödyllisistä järjestöistä. Kyseisen julkisen luettelon olisi oltava helposti saatavilla. Palveluntarjoajien olisi myös voitava käyttää kyseistä luetteloa selvittääkseen verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön maailmanlaajuisessa torjunnassa merkityksellisiä järjestöjä. Kyseinen luettelo ei saisi vaikuttaa rekisterinpitäjinä toimiville palveluntarjoajille asetuksen (EU) 2016/679 nojalla kuuluviin velvollisuuksiin, mukaan lukien niiden velvollisuus suorittaa mahdollinen henkilötietojen siirto unionin ulkopuolelle kyseisen asetuksen V luvun mukaisesti ja niiden velvollisuus täyttää kaikki kyseisen asetuksen IV luvun mukaiset velvollisuudet.

(29)

Tilastotiedot, jotka jäsenvaltioiden on tämän asetuksen mukaisesti toimitettava, ovat tärkeitä indikaattoreita toimintapolitiikan, myös lainsäädännöllisten toimenpiteiden, arvioinnissa. Lisäksi on tärkeää tunnustaa toissijaisen uhriksi joutumisen vaikutukset, joita aiheutuu siitä, että lasten seksuaalisen hyväksikäytön uhreja esittäviä kuvia ja videoita jaetaan ja niitä on saatettu levittää vuosien ajan, sillä nämä vaikutukset eivät käy täysin ilmi tällaisista tilastotiedoista.

(30)

Jotta voidaan ottaa huomioon asetuksessa (EU) 2016/679 säädetyt vaatimukset ja erityisesti vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että valvontaviranomaisille osoitetaan tekniset, taloudelliset ja henkilöresurssit, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien suorittamiseksi ja valtuuksien käyttämiseksi tehokkaasti, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että valvontaviranomaisilla on tällaiset riittävät resurssit hoitaakseen tehtävänsä ja käyttääkseen valtuuksiaan tehokkaasti tämän asetuksen nojalla.

(31)

Jos palveluntarjoaja on tehnyt tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin ja kuullut valvontaviranomaisia jostakin teknologiasta asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti ennen tämän asetuksen voimaantuloa, kyseistä palveluntarjoajaa ei pitäisi velvoittaa suorittamaan tämän asetuksen nojalla toista tietosuojaa koskevaa vaikutustenarviointia tai kuulemista edellyttäen, että valvontaviranomaiset ovat todenneet, että tietojen käsittely kyseisellä teknologialla ei aiheuttaisi suurta riskiä luonnollisten henkilöiden oikeuksille ja vapauksille tai että rekisterinpitäjä on toteuttanut toimenpiteitä tällaisen riskin lieventämiseksi.

(32)

Käyttäjillä olisi oltava oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos heidän oikeuksiaan on loukattu sen seurauksena, että henkilötietoja ja muita tietoja on käsitelty verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemiseksi numeroista riippumattomissa henkilöiden välisissä viestintäpalveluissa ja siitä ilmoittamiseksi ja verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamiseksi kyseisistä palveluista, esimerkiksi jos käyttäjän sisältö tai henkilöllisyys on annettu tiedoksi lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvalle yleishyödylliselle järjestölle tai lainvalvontaviranomaisille tai jos käyttäjän sisältö on poistettu tai käyttäjän tili on estetty tai käyttäjälle tarjottu palvelu on keskeytetty.

(33)	Direktiivin 2002/58/EY ja tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti henkilötietojen ja muiden tietojen käsittely olisi rajattava sisältötietoihin ja niihin liittyviin liikennetietoihin siinä laajuudessa, kuin se on ehdottoman välttämätöntä tämän asetuksen tarkoituksen saavuttamiseksi.

(34)

Tässä asetuksessa säädetyn poikkeuksen olisi koskettava myös tietoryhmiä, joita tarkoitetaan direktiivin 2002/58/EY 5 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklan 1 kohdassa, joita sovelletaan sekä henkilötietojen että muiden kuin henkilötietojen käsittelyyn numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoamisen yhteydessä.

(35)

Tämän asetuksen tavoitteena on säätää tilapäisestä poikkeuksesta direktiivin 2002/58/EY tiettyihin säännöksiin aiheuttamatta pirstoutumista sisämarkkinoilla. Kansallisia lainsäädännöllisiä toimenpiteitä ei todennäköisesti myöskään voitaisi toteuttaa ajoissa kaikissa jäsenvaltioissa. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Sillä otetaan käyttöön tilapäinen ja tiukasti rajattu poikkeus direktiivin 2002/58/EY 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan soveltamisesta ja useita suojatoimia, joilla varmistetaan, ettei siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.

(36)	Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (8) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja se antoi lausuntonsa 10 päivänä marraskuuta 2020,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan tilapäiset ja tiukasti rajatut säännöt tietyistä direktiivissä 2002/58/EY säädetyistä velvoitteista poikkeamiselle, jonka yksinomaisena tavoitteena on antaa tiettyjen numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajille, jäljempänä ’palveluntarjoajat’, mahdollisuus käyttää, tämän rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 soveltamista, erityisiä teknologioita henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn siinä laajuudessa, kuin on ehdottoman välttämätöntä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön havaitsemiseksi niiden palveluissa ja siitä ilmoittamiseksi ja verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin poistamiseksi niiden palveluista.

2. Tätä asetusta ei sovelleta ääniviestinnän seulomiseen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’numeroista riippumattomalla henkilöiden välisellä viestintäpalvelulla’ direktiivin (EU) 2018/1972 2 artiklan 7 alakohdassa määriteltyä numeroista riippumatonta henkilöiden välistä viestintäpalvelua;

’verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvällä materiaalilla’

a)	direktiivin 2011/93/EU 2 artiklan c alakohdassa määriteltyä lapsipornografiaa;

b)	direktiivin 2011/93/EU 2 artiklan e alakohdassa määriteltyä pornografista esitystä;

3)	’lasten houkuttelemisella seksuaalisiin tarkoituksiin’ tahallista tekoa, joka on rikos direktiivin 2011/93/EU 6 artiklan nojalla;

4)	’verkossa tapahtuvalla lasten seksuaalisella hyväksikäytöllä’ verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää materiaalia ja lasten houkuttelemista seksuaalisiin tarkoituksiin.

3 artikla

Poikkeuksen soveltamisala

1. Direktiivin 2002/58/EY 5 artiklan 1 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta sellaisen viestinnän luottamuksellisuuteen, johon palveluntarjoajat kohdistavat numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoamisen yhteydessä henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyä, edellyttäen että:

käsittely on:

ehdottoman välttämätöntä erityisen teknologian käyttämiseksi yksinomaan verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin havaitsemiseksi ja poistamiseksi ja siitä ilmoittamiseksi lainvalvontaviranomaisille ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuville yleishyödyllisille järjestöille sekä verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelemisen havaitsemiseksi ja siitä ilmoittamiseksi lainvalvontaviranomaisille tai lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuville yleishyödyllisille järjestöille;

ii)	oikeasuhteista ja rajoittuu teknologioihin, joita palveluntarjoajat käyttävät i alakohdassa vahvistetussa tarkoituksessa;

iii)	rajattu sisältötietoihin ja niihin liittyviin liikennetietoihin, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä i alakohdassa vahvistettuun tarkoitukseen;

iv)	rajattu siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä i alakohdassa vahvistettuun tarkoitukseen;

tämän kohdan a alakohdan i alakohdassa vahvistettuun tarkoitukseen käytettävät teknologiat edustavat alan viimeisintä teknistä kehitystä ja ovat yksityisyyttä mahdollisimman vähän loukkaavia, myös asetuksen (EU) 2016/679 25 artiklassa säädetyn sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteen osalta, ja viestien tekstin seulomiseen käytettynä niillä ei voida päätellä viestien varsinaista sisältöä vaan ainoastaan havaita mahdolliseen verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön viittaavia toimintamalleja;

tämän kohdan a alakohdan i alakohdassa vahvistettuun tarkoitukseen käytettävästä erityisestä teknologiasta on ennen käyttöönottoa suoritettu asetuksen (EU) 2016/679 35 artiklassa tarkoitettu tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi ja kyseisen asetuksen 36 artiklassa tarkoitettu ennakkokuulemismenettely;

kun on kyse uudesta teknologiasta eli sellaisesta verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin havaitsemiseen käytettävästä teknologiasta, jota mikään palveluntarjoaja ei ole ennen 2 päivää elokuuta 2021 käyttänyt unionissa numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen käyttäjille, jäljempänä ’käyttäjät’, tarjotuissa palveluissa, ja kun on kyse mahdollisen lasten seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelemisen tunnistamiseen käytettävästä teknologiasta, palveluntarjoaja selvittää toimivaltaiselle viranomaiselle toimenpiteet, jotka se on toteuttanut osoittaakseen noudattavansa asetuksen (EU) 2016/679 VI luvun 1 jakson nojalla nimetyn toimivaltaisen valvontaviranomaisen, jäljempänä ’valvontaviranomainen’, ennakkokuulemismenettelyssä kyseisen asetuksen 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti antamia kirjallisia ohjeita;

e)	käytetyt teknologiat ovat riittävän luotettavia, sillä niiden tuottama virhetaso lasten verkossa tapahtuvana seksuaalisena hyväksikäyttönä pidettävän sisällön havaitsemisessa on mahdollisimman matala, ja jos tällaisia satunnaisia virheitä ilmenee, niiden seuraukset korjataan viipymättä;

mahdolliseen lasten seksuaalisiin tarkoituksiin houkuttelemiseen viittaavien toimintamallien havaitsemiseen käytettävissä teknologioissa käytetään vain asiaankuuluvia keskeisiä indikaattoreita ja objektiivisesti määritettyjä riskitekijöitä, kuten ikäero ja se, että seulottavan viestinnän osapuolena on todennäköisesti lapsi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta ihmisen suorittamaan arviointiin;

palveluntarjoajat:

i)	ovat ottaneet käyttöön sisäiset menettelyt estääkseen henkilötietojen ja muiden tietojen väärinkäytökset, luvattoman pääsyn niihin ja niiden luvattoman siirtämisen;

ii)	varmistavat ihmisen suorittaman valvonnan ja tarvittaessa ihmisen toteuttamat toimet sellaisessa henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyssä, jossa käytetään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia teknologioita;

iii)

varmistavat, että materiaalista, jota ei ole aiemmin tunnistettu verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyväksi materiaaliksi, tai lasten houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin ei ilman ihmisen ensin suorittamaa varmentamista lähetetä ilmoitusta lainvalvontaviranomaisille tai lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuville yleishyödyllisille järjestöille;

iv)	ovat ottaneet käyttöön asianmukaiset menettelyt ja oikaisumekanismit sen varmistamiseksi, että käyttäjät voivat tehdä niille valituksia kohtuullisessa ajassa esittääkseen näkemyksensä;

ilmoittavat käyttäjille selkeästi, näkyvästi ja ymmärrettävästi siitä, että ne vetoavat tämän asetuksen mukaisesti poikkeukseen käyttäjien viestinnän luottamuksellisuutta koskevasta direktiivin 2002/58/EY 5 artiklan 1 kohdasta ja 6 artiklan 1 kohdasta yksinomaan tämän kohdan a alakohdan i alakohdassa vahvistetussa tarkoituksessa, poikkeuksen nojalla toteuttamiensa toimenpiteiden taustalla olevasta logiikasta ja niiden vaikutuksesta käyttäjien viestinnän luottamuksellisuuteen, myös mahdollisuudesta, että henkilötietoja jaetaan lainvalvontaviranomaisten ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvien yleishyödyllisten järjestöjen kanssa;

vi)

ilmoittavat käyttäjille seuraavista seikoista, jos heidän sisältönsä on poistettu tai heidän tilinsä on estetty tai heille tarjottu palvelu on keskeytetty:

1)	keinot hakea oikaisua niiltä;

2)	mahdollisuus tehdä valitus valvontaviranomaiselle; ja

3)	oikeus oikeussuojakeinoihin;

vii)

julkaisevat ja toimittavat toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja komissiolle viimeistään 3 päivänä helmikuuta 2022 ja sen jälkeen viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä tammikuuta tämän asetuksen mukaisesta henkilötietojen käsittelystä kertomuksen, jossa esitetään myös:

1)	käsiteltyjen tietojen tyyppi ja määrä;

2)	asetuksen (EU) 2016/679 mukainen käsittelyn erityinen peruste;

3)	tarvittaessa asetuksen (EU) 2016/679 V luvun mukainen henkilötietojen unionin ulkopuolelle siirtämisen peruste;

4)	verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvien tunnistettujen tapausten lukumäärä, eritellen tapaukset, joissa on kyse verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvästä materiaalista ja toisaalta lasten houkuttelemisesta seksuaalisiin tarkoituksiin;

5)	niiden tapausten lukumäärä, joissa käyttäjä on tehnyt valituksen sisäiselle oikaisumekanismille tai oikeusviranomaiselle, sekä tällaisten valitusten tulokset;

6)	käytettyjen eri teknologioiden tuottamien virheiden (väärien positiivisten osumien) lukumäärät ja virhetaso;

7)	virhetason alentamiseksi sovelletut toimenpiteet ja saavutettu virhetaso;

8)	säilytysperiaatteet ja asetuksen (EU) 2016/679 nojalla sovelletut tietosuojatakeet;

9)	niiden lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvien yleishyödyllisten järjestöjen nimet, joiden kanssa on jaettu tietoja tämän asetuksen nojalla;

jos on tunnistettu epäiltyä verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, sisältötiedot ja niihin liittyvät liikennetiedot, joita käsitellään a alakohdan i alakohdassa vahvistetussa tarkoituksessa, sekä tällaisen käsittelyn yhteydessä tuotetut henkilötiedot säilytetään suojatusti yksinomaan seuraaviin tarkoituksiin:

i)	ilmoittaminen epäillystä verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä viipymättä toimivaltaisille lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille tai lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuville yleishyödyllisille järjestöille;

ii)	asianomaisen käyttäjän tilin estäminen tai palvelun käyttäjälle tarjoamisen keskeyttäminen tai lopettaminen;

iii)	yksilöllisen digitaalisen tunnisteen, joka ei ole muunnettavissa takaisin alkuperäiseksi dataksi, jäljempänä ’hash-tiiviste’, luominen datasta, joka on luotettavasti tunnistettu verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyväksi materiaaliksi;

iv)	sen mahdollistaminen, että asianomainen käyttäjä voi hakea oikaisua palveluntarjoajalta tai pyytää hallinnollista uudelleentarkastelua tai käyttää oikeussuojakeinoja asioissa, jotka liittyvät epäiltyyn verkossa tapahtuvaan lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön; tai

toimivaltaisten lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten sovellettavan lain mukaisesti esittämiin pyyntöihin vastaaminen ja tarvittavien tietojen toimittaminen niille direktiivissä 2011/93/EU vahvistettujen rikosten ennalta ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkintaa sekä niihin liittyviä syytetoimia varten;

i)	tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan, kuin on ehdottoman välttämätöntä asiaankuuluvaan h alakohdassa vahvistettuun tarkoitukseen ja joka tapauksessa enintään 12 kuukautta päivästä, jona epäilty verkossa tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on tunnistettu;

j)	jokaisesta verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevasta perustellusta ja todennetusta epäilystä ilmoitetaan viipymättä toimivaltaisille kansallisille lainvalvontaviranomaisille tai lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuville yleishyödyllisille järjestöille.

2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa vahvistettua edellytystä ei 3 päivään huhtikuuta 2022 saakka sovelleta palveluntarjoajiin, jotka

a)	käyttivät 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistä teknologiaa ennen 2 päivää elokuuta 2021 mutta eivät olleet suorittaneet kyseistä teknologiaa koskevaa ennakkokuulemismenettelyä;

b)	aloittavat ennakkokuulemismenettelyn ennen 3 päivää syyskuuta 2021; ja

c)	tekevät asianmukaista yhteistyötä toimivaltaisen valvontaviranomaisen kanssa b alakohdassa tarkoitetussa ennakkokuulemismenettelyssä.

3. Edellä 1 kohdan d alakohdassa säädettyä edellytystä ei 3 päivään huhtikuuta 2022 asti sovelleta palveluntarjoajiin, jotka

a)	käyttivät mainitussa alakohdassa tarkoitettua teknologiaa ennen 2 päivää elokuuta 2021 mutta eivät olleet suorittaneet kyseistä teknologiaa koskevaa ennakkokuulemismenettelyä;

b)	aloittavat 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun menettelyn ennen 3 päivää syyskuuta 2021; ja

c)	tekevät asianmukaista yhteistyötä toimivaltaisen valvontaviranomaisen kanssa 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetussa menettelyssä.

4 artikla

Euroopan tietosuojaneuvoston suuntaviivat

Komissio pyytää viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2021 ja asetuksen (EU) 2016/679 70 artiklan nojalla Euroopan tietosuojaneuvostoa antamaan suuntaviivoja, joilla autetaan valvontaviranomaisia arvioimaan, onko tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva käsittely sellaisten nykyisten ja uusien teknologioiden tapauksessa, joita käytetään tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa vahvistettuun tarkoitukseen, asetuksen (EU) 2016/679 mukaista.

5 artikla

Tehokkaat oikeussuojakeinot

Asetuksen (EU) 2016/679 79 artiklan ja direktiivin 2002/58/EY 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttäjillä on oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, jos he katsovat oikeuksiaan loukatun sen seurauksena, että henkilötietoja ja muita tietoja on käsitelty tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa vahvistettuun tarkoitukseen.

6 artikla

Valvontaviranomaiset

Asetuksen (EU) 2016/679 VI luvun 1 jakson nojalla nimettyjen valvontaviranomaisten on valvottava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa käsittelyä mainitussa luvussa säädetyn toimivaltansa ja säädettyjen valtuuksiensa mukaisesti.

7 artikla

Julkinen luettelo lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvista yleishyödyllisistä järjestöistä

1. Palveluntarjoajien on ilmoitettava komissiolle viimeistään 3 päivänä syyskuuta 2021 luettelo niiden lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvien yleishyödyllisten järjestöjen nimistä, joille ne ilmoittavat verkossa tapahtuvasta lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä tämän asetuksen nojalla. Palveluntarjoajien on ilmoitettava komissiolle säännöllisesti mahdolliset muutokset kyseiseen luetteloon.

2. Komissio julkistaa viimeistään 3 päivänä lokakuuta 2021 sille 1 kohdan nojalla ilmoitetun luettelon lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvien yleishyödyllisten järjestöjen nimistä. Komissio pitää kyseisen julkisen luettelon ajan tasalla.

8 artikla

Tilastotiedot

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään 3 päivänä elokuuta 2022 ja sen jälkeen vuosittain asetettava julkisesti saataville ja toimitettava komissiolle kertomukset, joissa on tilastotiedot seuraavista:

palveluntarjoajien ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä torjuvien yleishyödyllisten järjestöjen toimivaltaisille kansallisille lainvalvontaviranomaisille tekemien, havaittua verkossa tapahtuvaa lasten hyväksikäyttöä koskevien ilmoitusten kokonaismäärä, eritellen, jos tällaiset tiedot ovat saatavilla, tapausten absoluuttisen lukumäärän ja useaan kertaan ilmoitetut tapaukset sekä sen palveluntarjoajan tyypin, jonka palvelussa verkossa tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö havaittiin;

b)	edellä olevan 3 artiklan mukaisten toimien avulla tunnistettujen lasten lukumäärä sukupuolen mukaan eriteltynä;

c)	tuomittujen rikoksentekijöiden lukumäärä.

2. Komissio kokoaa yhteen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tilastotiedot ja ottaa ne huomioon laatiessaan 9 artiklan mukaisen täytäntöönpanokertomuksen.

9 artikla

Täytäntöönpanokertomus

1. Edellä olevan 3 artiklan 1 kohdan g alakohdan vii alakohdan nojalla toimitettujen kertomusten ja 8 artiklan nojalla toimitettujen tilastotietojen perusteella komissio laatii viimeistään 3 päivänä elokuuta 2023 kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta sekä toimittaa ja esittää sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2. Täytäntöönpanokertomuksessa komissio tarkastelee erityisesti seuraavia:

a)	edellä olevan 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja b, c ja d alakohdassa vahvistetut henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyn edellytykset;

b)	tässä asetuksessa säädetyn poikkeuksen oikeasuhteisuus, mukaan lukien jäsenvaltioiden 8 artiklan nojalla toimittamien tilastotietojen arviointi;

c)	tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin toimiin liittyvä teknologinen kehitys ja se, missä määrin tämä kehitys parantaa tarkkuutta ja vähentää virheiden (väärien positiivisten osumien) lukumäärää ja alentaa virhetasoa.

10 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 3 päivään elokuuta 2024.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä heinäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. LOGAR

(1) EUVL C 10, 11.1.2021, s. 63.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. heinäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 12. heinäkuuta 2021.

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2002, sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä (puitedirektiivi) (EYVL L 108, 24.4.2002, s. 33).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/93/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2004/68/YOS korvaamisesta (EUVL L 335, 17.12.2011, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

30.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 274/57

KAIKKIIN EU:N LUETTELOON CLXXV SISÄLTYVIIN TARIFFIKIINTIÖIHIN LIITTYVIEN MYÖNNYTYSTEN MUUTTAMISTA YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN EUROOPAN UNIONISTA EROAMISEN VUOKSI KOSKEVA EUROOPAN UNIONIN JA THAIMAAN KUNINGASKUNNAN VÄLILLÄ TULLITARIFFEJA JA KAUPPAA KOSKEVAN VUODEN 1994 YLEISSOPIMUKSEN (GATT-SOPIMUS) XXVIII ARTIKLAN NOJALLA TEHTY SOPIMUS

EUROOPAN UNIONI

THAIMAAN KUNINGASKUNTA,

jäljempänä yhdessä ’osapuolet’, jotka

KATSOVAT, että tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan mukaiset neuvottelut, jotka koskivat kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi, sellaisina kuin kyseiset muutokset on annettu tiedoksi Maailman kauppajärjestön jäsenille, jäljempänä ’WTO:n jäsenet’, asiakirjassa G/SECRET/42/Add.2, on saatettu menestyksekkäästi päätökseen,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tavoite

Tämän sopimuksen tavoitteena on sopia jakomääristä, jotka liittyvät Euroopan unionin, johon ei enää kuulu Yhdistynyt kuningaskunta, kaikkiin tariffikiintiöihin ja niistä johtuviin määrällisiin sitoumuksiin, joissa Thaimaan kuningaskunnalla on GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan mukaiset neuvottelu- ja kuulemisoikeudet, kuten 25 päivänä helmikuuta 2019 päivätyssä Euroopan unionin kirjeessä täsmennetään.

2 artikla

Tariffikiintiöiden jakoperiaate ja -menetelmä

Thaimaan kuningaskunta on samaa mieltä periaatteesta ja menetelmästä, jonka mukaisesti jaetaan luetteloon kuuluvat Euroopan unionin, johon Yhdistynyt kuningaskunta kuului, tariffikiintiöinä esitetyt määrälliset sitoumukset siten, että Euroopan unioni, johon Yhdistynyt kuningaskunta ei enää kuulu, ottaa haltuunsa osan jaetusta määrästä, ja Yhdistynyt kuningaskunta ottaa haltuunsa jäljellä olevan määrän.

3 artikla

Euroopan unionin, johon Yhdistynyt kuningaskunta ei enää kuulu, tariffikiintiöt

1. Osapuolet sopivat Euroopan unionin, johon Yhdistynyt kuningaskunta ei enää kuulu, tiettyjen tariffikiintiöiden määrästä, jota sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 tai päivästä, jona Yhdistynyt kuningaskunta ei enää kuulu myönnytyksiä ja sitoumuksia koskevan Euroopan unionin luettelon CLXXV piiriin, siten kuin tämän sopimuksen liitteen viimeisessä sarakkeessa yksityiskohtaisesti esitetään.

2. Tämä sopimus ei vaikuta Euroopan unionin ja muiden WTO:n jäsenten, joilla on GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan mukaisia oikeuksia, välisiin neuvotteluihin asianomaisten erga omnes -tariffikiintiöiden osalta. Euroopan unioni sitoutuu neuvottelemaan Thaimaan kuningaskunnan kanssa, jos kyseisten neuvottelujen tulos muuttaa asiakirjassa G/SECRET/42/Add.2 esitettyjä osuuksia.

3. Tämän sopimuksen liite on sen erottamaton osa.

4 artikla

Loppulausekkeet

1. Tämä sopimus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sen päivän jälkeen, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen sisäisten menettelyjensä päätökseen saattamisesta. Sitä sovelletaan kyseisestä päivästä.

2. Tämä järjestely muodostaa osapuolten välisen sopimuksen GATT 1994 -sopimuksen XXVIII artiklan 3 kohdan a ja b alakohdan soveltamiseksi.

3. Tämä sopimus laaditaan kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, kroaatin, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä, ja kukin teksti on yhtä todistusvoimainen.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut tätä varten asianmukaisesti valtuutetut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Съставено в Брюксел на седми май две хиляди двадесет и първа година.

Hecho en Bruselas, el siete de mayo de dos mil veintiuno.

V Bruselu dne sedmého května dva tisíce dvacet jedna.

Udfærdiget i Bruxelles den syvende maj to tusind og enogtyve.

Geschehen zu Brüssel am siebten Mai zweitausendeinundzwanzig.

Kahe tuhande kahekümne esimese aasta maikuu seitsmendal päeval Brüsselis.

Έγινε στις Βρυξέλλες, στις εφτά Μαΐου δύο χιλιάδες είκοσι ένα.

Done at Brussels on the seventh day of May in the year two thousand and twenty one.

Fait à Bruxelles, le sept mai deux mille vingt et un.

Sastavljeno u Bruxellesu sedmog svibnja godine dvije tisuće dvadeset prve.

Fatto a Bruxelles, addì sette maggio duemilaventuno.

Briselē, divi tūkstoši divdesmit pirmā gada septītajā maijā.

Priimta du tūkstančiai dvidešimt pirmų metų gegužės septintą dieną Briuselyje.

Kelt Brüsszelben, a kétezer-huszonegyedik év május havának hetedik napján.

Magħmul fi Brussell, fis-seba jum ta’ Mejju fis-sena elfejn u wieħed u għoxrin.

Gedaan te Brussel, zeven mei tweeduizend eenentwintig.

Sporządzono w Brukseli dnia siódmego maja roku dwa tysiące dwudziestego pierwszego.

Feito em Bruxelas, em sete de maio de dois mil e vinte e um.

Întocmit la Bruxelles la șapte mai două mii douăzeci și unu.

V Bruseli siedmeho mája dvetisícdvadsaťjeden.

V Bruslju, sedmega maja dva tisoč enaindvajset.

Tehty Brysselissä seitsemäntenä päivänä toukokuuta vuonna kaksituhattakaksikymmentäyksi.

Utfärdat i Bryssel den sjunde maj år tjugohundratjugoett.

LIITE

LUETTELO THAIMAAN KUNINGASKUNTAAN SOVELLETTAVISTA EU:N TARIFFIKIINTIÖISTÄ YHDISTYNEEN KUNINGASKUNNAN ERON JÄLKEEN (1 PÄIVÄSTÄ TAMMIKUUTA 2021)

	EU:n ilmoituksen G/SECRET/42/Add.2 mukainen numero	HS-koodi	Kuvaus	Nykyinen myönnytys EU:n luettelossa CLXXV (EU28)	Toimittajamaa	EU:ta koskeva lopullinen myönnytys (tonnia)
1	029	0210 99 39	Siipikarjan liha, suolattu	92 610	Thaimaan kuningaskunta	81 968
2	052	0714 10 00	Maniokkijuuret (kassava)	5 750 000	Thaimaan kuningaskunta	3 096 027
3	055	0714 20 90	Bataatit, muut kuin ihmisravinnoksi tarkoitetut	5 000	Muu kuin Kiina	4 985
4	074	1006 10	Raakariisi	7	Erga omnes (kaikkia koskeva)	5
5	075	1006 20	Esikuorittu riisi (cargo- eli ruskeariisi)	1 634	Erga omnes (kaikkia koskeva)	1 416
6	076	1006 30	Osittain tai kokonaan hiottu riisi	63 000	Erga omnes (kaikkia koskeva)	36 731
7	077	1006 30	Osittain tai kokonaan hiottu riisi	4 313	Thaimaan kuningaskunta	3 663
8	078	1006 30	Osittain tai kokonaan hiottu riisi	1 200	Thaimaan kuningaskunta	1 019
9	078	1006 30	Osittain tai kokonaan hiottu riisi	25 516	Erga omnes (kaikkia koskeva)	22 442
10	079	1006 40 00	Rikkoutuneet riisinjyvät	1 000	Erga omnes (kaikkia koskeva)	1 000
11	080	1006 40 00	Rikkoutuneet riisinjyvät	31 788	Erga omnes (kaikkia koskeva)	26 581
12	081	1006 40 00	Rikkoutuneet riisinjyvät	100 000	Erga omnes (kaikkia koskeva)	93 709
13	085	1108 14 00	Maniokkitärkkelys	8 000	Erga omnes (kaikkia koskeva)	6 632
14	086	1108 14 00	Maniokkitärkkelys	2 000	Erga omnes (kaikkia koskeva)	1 658
15	089	1602 32 11	Kananlihavalmisteet, kypsentämättömät, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia	340	Muu kuin Brasilia	236
16	090	1602 32 19	Kypsennetty kananliha	160 033	Thaimaan kuningaskunta	53 866
17	091	1602 32 30	Kananlihavalmisteet, joissa on vähintään 25 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia	14 000	Thaimaan kuningaskunta	2 435
18	092	1602 32 90	Kananlihavalmisteet, joissa on alle 25 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia	2 100	Thaimaan kuningaskunta	1 940
19	093	1602 39 21	Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsentämättömät, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia	10	Thaimaan kuningaskunta	10
20	094	1602 39 29	Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on vähintään 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia	13 500	Thaimaan kuningaskunta	8 572
21	095	1602 39 85	Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on vähintään 25 painoprosenttia mutta vähemmän kuin 57 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia	600	Thaimaan kuningaskunta	300
22	096	1602 39 85	Ankan-, hanhen- ja helmikananlihavalmisteet, kypsennetyt, joissa on alle 25 painoprosenttia siipikarjan lihaa tai muita osia	600	Thaimaan kuningaskunta	278
23	105	1901 90 99 1904 30 00 1904 90 80 1905 90 20	Viljasta valmistetut elintarvikevalmisteet	191	Erga omnes (kaikkia koskeva)	191
24	106	1902 11 00 1902 19 10 1902 19 90 1902 20 91 1902 20 99 1902 30 10 1902 30 90 1902 40 10 1902 40 90	Makaronivalmisteet	532	Erga omnes (kaikkia koskeva)	497
25	107	1905 90 10 1905 90 20 1905 90 30 1905 90 45 1905 90 55 1905 90 60 1905 90 90	Keksit ja pikkuleivät (biscuits)	409	Erga omnes (kaikkia koskeva)	409
26	005	0304 89 90	Allocyttus-suvun kalat ja Pseudocyttus maculatus -lajin kalat	200	Erga omnes (kaikkia koskeva)	200
27	007	1604 20 50	Kalavalmisteet ja -säilykkeet (paitsi kokonaisesta tai paloitellusta kalasta): sardiinia, sardaa, Scomber scombrus- ja Scomber japonicus -lajin makrillia, Orcynopsis unicolor -lajin kalaa	865	Erga omnes (kaikkia koskeva)	631
28	008	1604 20 50	Kalavalmisteet ja -säilykkeet (paitsi kokonaisesta tai paloitellusta kalasta): sardiinia, sardaa, Scomber scombrus- ja Scomber japonicus -lajin makrillia, Orcynopsis unicolor -lajin kalaa	1 410	Thaimaan kuningaskunta	423
29	009	1604 20 70	Kalavalmisteet ja -säilykkeet (paitsi kokonaisesta tai paloitellusta kalasta): tonnikalaa, boniittia tai muuta Euthynnus-suvun kalaa	742	Erga omnes (kaikkia koskeva)	742
30	010	1604 20 70	Kalavalmisteet ja -säilykkeet (paitsi kokonaisesta tai paloitellusta kalasta): tonnikalaa, boniittia tai muuta Euthynnus-suvun kalaa	1 816	Thaimaan kuningaskunta	1 816
31	011	1605 21 10	Katkaravut, valmisteena tai säilykkeenä, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino enintään 2 kg (ei kuitenkaan ainoastaan savustetut katkaravut eikä katkaravut ilmanpitävissä astioissa)	500	Erga omnes (kaikkia koskeva)	474
		1605 21 90	Katkaravut, valmisteena tai säilykkeenä, tuotetta lähinnä olevan pakkauksen nettopaino suurempi kuin 2 kg (ei kuitenkaan ainoastaan savustetut katkaravut eikä katkaravut ilmanpitävissä astioissa)
		1605 29 00	Katkaravut, valmisteena tai säilykkeenä, ilmanpitävissä astioissa (ei kuitenkaan savustetut)

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 274

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	64. vuosikerta 30. heinäkuu 2021

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1229, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä	1
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1230, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021, rajatylittävistä maksuista unionissa, (kodifikaatio) ( 1 )	20
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1231, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) sääntelyalueella sovellettavien säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisesta annetun asetuksen (EU) 2019/833 muuttamisesta	32
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1232, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021, tilapäisestä poikkeuksesta direktiivin 2002/58/EY tiettyihin säännöksiin siltä osin kuin on kyse teknologioista, joita numeroista riippumattomien henkilöiden välisten viestintäpalvelujen tarjoajat käyttävät henkilötietojen ja muiden tietojen käsittelyyn verkossa tapahtuvan lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi ( 1 )	41
		DIREKTIIVIT
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/1233, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2021, direktiivin (EU) 2017/2397 muuttamisesta kolmannen maan todistusten tunnustamista koskevien siirtymätoimenpiteiden osalta ( 1 )	52

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET
*	Neuvoston päätös (EU) 2021/1234, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2021, kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevan Euroopan unionin ja Thaimaan kuningaskunnan välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla tehdyn sopimuksen tekemisestä	55
*	Kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskeva Euroopan unionin ja Thaimaan kuningaskunnan välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla tehty sopimus	57