ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 251

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

64. vuosikerta
15. heinäkuu 2021


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1147, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1148, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

48

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1149, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

94

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

15.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 251/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1147,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021,

turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Muuttoliikkeen aiheuttamat haasteet ovat muuttuvia, ja ne synnyttävät tyypillisesti tarpeen tukea vahvoja vastaanotto-, turvapaikka-, kotouttamis- ja maahanmuuttojärjestelmiä jäsenvaltioissa, tarpeen estää muuttopaine ja käsitellä sitä asianmukaisesti ja yhteisvastuullisesti sekä korvata laittomat ja vaaralliset saapumiset laillisilla ja turvallisilla väylillä; investoiminen tehokkaaseen ja koordinoituun muuttoliikkeen hallintaan unionissa on keskeisessä asemassa, kun pyritään unionin tavoitteeseen luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(2)

Unionin ja jäsenvaltioiden koordinoidun lähestymistavan merkitys on otettu huomioon 13 päivänä toukokuuta 2015 hyväksytyssä Euroopan muuttoliikeagendassa, jossa painotettiin, että tarvitaan johdonmukainen ja selkeä yhteinen politiikka, jotta voidaan palauttaa unionin kyky yhdistää eurooppalaiset ja kansalliset pyrkimykset muuttoliikekysymyksiin vastaamiseksi ja tehdä tuloksellista yhteistyötä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklassa määrätyn jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen mukaisesti; tämä vahvistettiin muuttoliikeagendan väliarvioinnissa 27 päivänä syyskuuta 2017 ja edistymiskertomuksissa 14 päivänä maaliskuuta 2018 ja 16 päivänä toukokuuta 2018.

(3)

Eurooppa-neuvosto vahvisti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen jatkaa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kokonaisvaltaista, käytännönläheistä ja määrätietoista toimintatapaa, jonka tavoitteena on varmistaa ulkorajojen valvonnan hallinta ja vähentää laittomasti saapuvien sekä hukkuneiden määrää; kyseisen toimintatavan olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden kaikkien käytettävissä olevien välineiden joustavaan ja koordinoituun käyttöön. Eurooppa-neuvosto kehotti lisäksi varmistamaan huomattavasti tehokkaammat palauttamiset niin unionin kuin jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla, muun muassa tehokkailla takaisinottosopimuksilla ja -järjestelyillä.

(4)

Sellaisten toimien tukemiseksi, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten keskinäiseen luottamukseen, yhteisvastuuseen ja oikeudenmukaiseen vastuunjakoon perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan ja joiden avulla saavutetaan unionin yhteisen kestävän turvapaikka- ja muuttoliikepolitiikan varmistamista koskeva tavoite, jäsenvaltioita olisi tuettava riittävillä taloudellisilla resursseilla perustamalla turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(5)

Kaikki rahastosta rahoitettavat toimet, myös kolmansissa maissa toteutettavat toimet, olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti unionin säännöstössä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita, ja niiden olisi oltava sellaisten unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia ne ovat, erityisesti varmistamalla sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja lapsen etua koskevien periaatteiden noudattaminen.

(6)

Lapsen edun olisi oltava ensisijainen huomioon otettava seikka kaikissa toimissa ja päätöksissä, jotka koskevat muuttajalapsia, palautukset mukaan luettuina, ja lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä olisi otettava täysin huomioon.

(7)

Rahaston olisi perustuttava sen edeltäjien tuella saavutettuihin tuloksiin ja tehtyihin investointeihin; näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2007/EY (4) perustettu Euroopan pakolaisrahasto vuosiksi 2008–2013, neuvoston päätöksellä 2008/435/EY (5) perustettu eurooppalainen rahasto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten vuosiksi 2008–2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 575/2007/EY (6) perustettu Euroopan paluurahasto vuosiksi 2008–2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 (7) perustettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto vuosiksi 2014–2020. Samalla olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat uudet kehityssuuntaukset.

(8)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa sekä muuttovirtojen tehokasta hallintaa muun muassa edistämällä yhteisiä toimia turvapaikka-asioissa, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimet kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanottamisessa uudelleensijoituksen ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta ja kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirrot jäsenvaltioiden välillä, parantamalla haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden, kuten lasten, suojelua, tukemalla kotouttamisstrategioita ja kehittämällä ja vahvistamalla laillista muuttoliikettä koskevaa politiikkaa, esimerkiksi luomalla turvallisia ja laillisia maahantulon väyliä unioniin, millä olisi myös autettava varmistamaan unionin pitkän aikavälin kilpailukyky ja sen sosiaalisen mallin tulevaisuus ja vähentämään laittoman muuttoliikkeen kannustimia kestävän palauttamis- ja takaisinottopolitiikan avulla.

(9)

Koska rahasto on luonteeltaan sisäinen ja koska rahasto on turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden tärkein rahoitusväline unionin tasolla, siitä olisi tuettava ensisijaisesti toimia, jotka edistävät unionin sisäistä muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa rahaston tavoitteiden mukaisesti. Ottaen kuitenkin huomioon, että eräät unionin ulkopuolella toteutettavat toimet edistävät rahaston tavoitteiden saavuttamista ja voivat tietyissä olosuhteissa tuottaa unionille lisäarvoa, rahastosta olisi tuettava muuttoliikkeen hallintaan tähtäävän yhteistyön ja kumppanuuden vahvistamista kolmansien maiden kanssa laillisen muuttoliikkeen väylien vahvistamiseksi ja tehokkaan, turvallisen ja ihmisarvoisen palauttamisen ja takaisinoton tehostamiseksi sekä alkuvaiheessa tapahtuvan uudelleenkotouttamisen edistämiseksi kolmansissa maissa. Rahastosta myönnettävä tuki ei vaikuttaisi tämän asetuksen antamisajankohtana sovellettavan Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän oikeudellisen kehyksen mukaisesti kansainvälistä suojelua hakevien ja kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden uudelleensijoittamisen eikä sisäisten siirtojen nykyiseen vapaaehtoiseen luonteeseen.

(10)

Jotta asiaankuuluvien erillisvirastojen asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, komission olisi varmistettava, että niiden tietämys ja kokemus otetaan jäsenvaltioiden ohjelmia kehitettäessä huomioon niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toiminnan helpottamiseksi ja parantamiseksi rahastosta olisi myös voitava täydentää seuraavia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 439/2010 (8) perustetun Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) tukemia toimia: käytännön yhteistyön lujittaminen, erityisesti tiedonvaihto turvapaikka-asioista ja niihin liittyvistä hyvistä käytännöistä; unionin ja kansainvälisen oikeuden edistäminen ja turvapaikka-asioita koskevan unionin oikeuden yhdenmukainen täytäntöönpano noudattaen korkeita standardeja, jotka liittyvät kansainvälistä suojelua koskeviin menettelyihin, vastaanotto-olosuhteisiin ja suojelutarpeiden arviointiin kaikkialla unionissa; kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kestävän ja oikeudenmukaisen jakamisen mahdollistaminen; kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisen arvioinnin helpottaminen kaikkialla unionissa; jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimien tukeminen, ja jäsenvaltioille annettavan turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallinnointiin liittyvän operatiivisen ja teknisen avun tarjoaminen erityisesti jäsenvaltioille, joiden järjestelmiin kohdistuva paine on suhteeton.

(11)

Rahastosta olisi tuettava unionin ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti.

(12)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden ja unionin pyrkimyksiä panna Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä kaikilta osin täytäntöön ja jatkaa sen kehittämistä, sen ulkoinen ulottuvuus mukaan lukien.

(13)

Kumppanuudet ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa ovat olennainen osa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa unionin politiikkaa. Rahaston olisi autettava korvaamaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden vaarallinen ja laiton saapuminen jäsenvaltioiden alueelle laillisella ja turvallisella saapumisella, osoitettava yhteisvastuullisuutta sellaisten alueiden maille, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, lievittämällä kyseisiin maihin kohdistuvaa painetta ja osallistuttava tehokkaasti maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin unionin ja jäsenvaltioiden kanssa esiintymällä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla ja suhteissa kolmansiin maihin. Rahastosta olisi myönnettävä taloudellisten kannustimien muodossa olevaa tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiin antaa kansainvälistä suojelua ja tarjota pysyvä ratkaisu pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, jotka on hyväksytty uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeviin ohjelmiin.

(14)

Kun otetaan huomioon unioniin kohdistuvat muuttovirrat sekä kotouttamisen ja osallisuuden varmistamisen merkitys Eurooppaan tuleville henkilöille, paikallisyhteisöille sekä yhteiskuntiemme pitkän aikavälin hyvinvoinnille ja talouksiemme vakaudelle, on ratkaisevan tärkeää tukea laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevia jäsenvaltioiden politiikkoja, muun muassa kotouttamista ja osallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 2021–2027 määritellyillä painopistealoilla. Rahastosta olisi tuettava kotouttamistoimenpiteitä, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä, samoin kuin horisontaalisia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää kotouttamisstrategioita, vahvistaa vaihtoa ja yhteistyötä sekä edistää yhteydenpitoa, rakentavaa vuoropuhelua ja hyväksyntää kolmansien maiden kansalaisten ja vastaanottavan yhteiskunnan välillä.

(15)

Jotta lisättäisiin tehokkuutta, saavutettaisiin mahdollisimman suuri unionin tason lisäarvo ja varmistettaisiin kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi toteuttavien unionin toimien yhdenmukaisuus, rahastosta rahoitettavien toimien olisi oltava johdonmukaisia muista unionin välineistä, erityisesti ulkoisista välineistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (9) perustettavasta Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (10) perustettavasta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien toimien kanssa ja täydennettävä niitä. Rahastosta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä, jotka yleensä toteutetaan kotouttamisen alkuvaiheissa, sekä horisontaalisia toimenpiteitä, joilla tuetaan jäsenvaltioiden kotouttamisvalmiuksia, kun taas kolmansien maiden kansalaisia koskevat toimet, joilla on pidemmän aikavälin vaikutuksia, olisi rahoitettava ESR+:sta ja EAKR:stä. Rahaston täytäntöönpanosta vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia olisi tässä yhteydessä vaadittava tekemään yhteistyötä ja koordinoimaan toimintansa niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan ESR+:n ja EAKR:n toimien hallinnoinnista, ja tarvittaessa niiden hallintoviranomaisten ja muiden, kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista edistävien unionin rahastojen hallintoviranomaisten kanssa.

(16)

Kotouttamistoimenpiteitä olisi sovellettava myös kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa kotouttamiseen, ottaen huomioon kyseisen kohderyhmän erityispiirteet. Kun kotouttamistoimenpiteet on yhdistetty vastaanottoon, toimien olisi voitava koskea tilanteen mukaan myös turvapaikanhakijoita.

(17)

Rahaston täytäntöönpanon olisi kotouttamisen alalla oltava johdonmukaista unionin yhteisten kotouttamista koskevien perusperiaatteiden kanssa, siten kuin kotouttamista ja osallisuutta koskevassa toimintasuunnitelmassa 2021–2027 on tarkemmin esitetty.

(18)

Niiden jäsenvaltioiden, jotka niin haluavat, olisi voitava määrätä ohjelmissaan, että kotouttamistoimenpiteet voivat koskea myös kolmansien maiden kansalaisten lähimpiä sukulaisia, millä tuetaan perheiden yhtenäisyyttä, siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Käsitteellä ”lähimmät sukulaiset” olisi tarkoitettava puolisoita tai kumppaneita sekä kaikkia henkilöitä, joilla on kotouttamistoimenpiteen kohteena olevan kolmannen maan kansalaisen kanssa suora perheside alenevassa tai ylenevässä polvessa ja jotka eivät muutoin kuuluisi rahaston soveltamisalaan.

(19)

Kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen keskeinen rooli kotouttamisessa, ja jotta helpotettaisiin unionin tason rahoituksen saatavuutta kyseisten tahojen keskuudessa, rahastolla olisi edistettävä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamien kotouttamista koskevien toimien täytäntöönpanoa, muun muassa käyttämällä temaattista välinettä ja suurempaa yhteisrahoitusosuutta kyseisille toimille. Tältä osin vähintään 5 prosenttia temaattisen välineen alkuperäisistä määrärahoista olisi kohdennettava paikallisten ja alueellisten viranomaisten toteuttamien kotouttamistoimenpiteiden täytäntöönpanoon.

(20)

Rahastosta hankkeisiin myönnettävän yhteisrahoituksen lisäksi jäsenvaltioita kannustetaan myöntämään rahoitusta viranomaistensa määrärahoista, jos tällainen rahoitus on olennaista hankkeen toteuttamiseksi, erityisesti kun hankkeen toteuttaa kansalaisjärjestö.

(21)

Kun otetaan huomioon unionin pitkän aikavälin taloudelliset ja väestönkehitykseen liittyvät haasteet ja muuttoliikkeen alati globaalistuva luonne, on tärkeää perustaa hyvin toimivia kanavia lailliselle unioniin suuntautuvalle muuttoliikkeelle, jotta säilytetään unioni houkuttelevana kohteena lailliselle maahanmuutolle jäsenvaltioiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja varmistetaan hyvinvointijärjestelmien kestävyys ja unionin talouden kasvu suojellen samalla siirtotyöläisiä työvoiman hyväksikäytöltä.

(22)

Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioita niiden laatiessa strategioita sekä vahvistaessa ja kehittäessä laillista muuttoliikettä koskevia politiikkoja ja parantaessa valmiuksiaan kehittää, toteuttaa, seurata ja arvioida laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahanmuutto- ja kotouttamisstrategioita, -politiikkoja ja -toimenpiteitä, etenkin laillista maahanmuuttoa koskevia unionin oikeudellisia välineitä. Rahaston olisi tuettava myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä yhteistyötä eri hallintoyksiköiden ja hallinnon tasojen välillä ja jäsenvaltioiden välillä.

(23)

Tehokas ja ihmisarvoinen palauttamispolitiikka on olennainen osa unionin ja sen jäsenvaltioiden noudattamaa kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa. Rahastosta olisi tuettava ja edistettävä jäsenvaltioiden toimia, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön palauttamista koskevat yhteiset vaatimukset, erityisesti siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY (11) säädetään, painottaen vapaaehtoista paluuta, sekä palauttamisten hallintaan sovellettava yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa, ja kehitetään niitä. Kestävien palauttamispolitiikkojen osalta rahastosta olisi yhtä lailla tuettava asiaan liittyviä toimenpiteitä kolmansissa maissa, kuten toimenpiteitä, joilla edistetään turvallista ja ihmisarvoista paluuta ja takaisinottoa sekä kestävää uudelleenkotouttamista ja taataan ne, mukaan lukien rahallinen tai luontoissuorituksina annettava tuki.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi annettava etusija vapaaehtoiselle paluulle ja varmistettava tehokas, turvallinen ja ihmisarvoinen paluu. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä vapaaehtoista paluuta kannustimilla, esimerkiksi soveltamalla erityiskohtelua paluun tehostettuna tukemisena ja alkuvaiheessa annettavaa kotouttamistukea. Tällainen vapaaehtoinen paluu on sekä paluumuuttajien että viranomaisten edun mukaista, koska se on kustannustehokasta.

(25)

Vaikka vapaaehtoinen paluu olisi asetettava etusijalle pakkoon perustuvaan paluuseen nähden, ne ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa, ja niillä on toisiaan täydentävä vaikutus, minkä vuoksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava tehostamaan kyseisten kahden tavan täydentävyyttä. Mahdollisuus soveltaa maastapoistamista on tärkeä tekijä, jolla edistetään turvapaikkajärjestelmän ja laillista muuttoliikettä koskevan järjestelmän eheyttä. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioiden toimia, joilla pyritään helpottamaan ja toteuttamaan maastapoistamisia, soveltuvin osin unionin oikeudessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti sekä palautettavien henkilöiden perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen.

(26)

Paluun edellytyksiä ja palautettavien henkilöiden uudelleenkotouttamista voidaan edistää palautettavien henkilöiden hyväksi toteutettavilla erityisillä tukitoimilla kiinnittäen erityistä huomiota heidän humanitaarisiin tarpeisiinsa ja suojelutarpeisiinsa jäsenvaltioissa ja paluumaissa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin.

(27)

Laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten tehokas takaisinotto kolmansiin maihin on olennainen osa unionin palauttamispolitiikkaa ja muuttovirtojen tehokkaan hallinnan keskeinen väline, koska se helpottaa laittomien muuttajien nopeaa palauttamista. Takaisinottoa koskeva yhteistyö on tärkeä osatekijä laittomien muuttajien alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja sen täytäntöönpanoa kolmansissa maissa olisi tuettava kansallisella ja unionin tasolla toteutettavien palauttamispolitiikkojen tehokkuuden vuoksi.

(28)

Sen lisäksi, että tuetaan henkilöiden palauttamista tämän asetuksen mukaisesti, rahastosta olisi tuettava myös muita toimenpiteitä, joilla torjutaan laitonta muuttoliikettä ja muuttajien salakuljetusta ja edistetään laillista muuttoliikettä koskevien sääntöjen noudattamista niin, että turvataan jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheys.

(29)

Laittomien muuttajien työllistäminen heikentää työvoiman liikkuvuutta koskevan, laillista muuttoliikettä koskeviin järjestelyihin perustuvan politiikan kehittämistä ja vaarantaa siirtotyöläisten oikeudet ja saattaa heidät alttiiksi oikeuksien rikkomiselle ja hyväksikäytölle. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/52/EY (12), jossa kielletään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työllistäminen ja säädetään seuraamuksista työnantajille, jotka rikkovat kyseistä kieltoa.

(30)

Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/36/EU (13), jossa säädetään ihmiskaupan uhreille annettavasta avusta, tuesta ja suojelusta. Kyseisissä toimenpiteissä, mukaan lukien toimenpiteet, jotka koskevat ihmiskaupan uhrien varhaista tunnistamista sekä heidän ohjaamistaan erikoistuneisiin palveluihin, olisi otettava huomioon ihmiskaupan sukupuolittunut luonne ja lapsiuhrit.

(31)

Rahaston olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1896 (14) säännellyn Euroopan raja- ja merivartioviraston toteuttamia palauttamiseen liittyviä toimia ohjaamatta kuitenkaan lisävaroja kyseiselle virastolle.

(32)

Tehokuuden periaatteen mukaisesti muiden unionin rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita ja yhdenmukaisuutta, ja toimien päällekkäisyyttä olisi vältettävä.

(33)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahaston ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat. Kyseisten synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus rahaston ja muun unionin ohjelman toimelle. Tällainen kumulatiivinen rahoitus ei saisi ylittää kyseisen toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa sekä rahaston että jonkin muun unionin ohjelman osalta.

(34)

Rahastosta tuettavilla kolmansissa maissa toteutettavilla ja niihin liittyvillä toimilla olisi pyrittävä synergiaan ja johdonmukaisuuteen sellaisen muun unionin ulkopuolella toteutettavan toiminnan kanssa, joka saa tukea unionin ulkoisen rahoituksen välineistä. Tällaisten toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti unionin ulkoisen politiikan periaatteita ja yleistavoitteita, kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta ja strategiseen ohjelmasuunnitteluun liittyviä kyseistä maata tai aluetta koskevia asiakirjoja sekä unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Ulkoisen ulottuvuuden osalta rahaston olisi keskityttävä tukemaan muita kuin kehitystä tukevia toimia, jotka palvelevat unionin sisäisten politiikkojen etua ja oltava johdonmukaisia unionissa toteutettujen toimien kanssa. Rahastosta olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja muuttoliikkeen hallinnan keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan kannalta.

(35)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Tämän asetuksen perusteella myönnettävällä rahoitustuella olisi etenkin edistettävä kansallisten ja unionin tason valmiuksien lujittamista turvapaikka- ja muuttoliikeasioissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 80 artiklan mukaisesti.

(36)

Tehdessään tunnetuksi rahastosta tuettuja toimia unionin rahoituksen saajien olisi annettava tiedot kohdeyleisön kielellä tai kielillä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi kyseisen rahoituksen saajien olisi toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien olisi varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki.

(37)

Komission olisi voitava käyttää rahastosta myönnettäviä taloudellisia resursseja edistääkseen parhaita käytäntöjä ja tietojen vaihtoa rahaston täytäntöönpanon osalta.

(38)

Komission olisi julkaistava tiedot suoraan tai välillisesti hallinnoidusta temaattisesta välineestä myönnetystä tuesta oikea-aikaisesti ja päivitettävä tällaisia tietoja tarvittaessa. Tiedot olisi voitava luokitella erityistavoitteen, tuensaajan nimen, määrän, josta on tehty oikeudellinen sitoumus, sekä toimenpiteen luonteen ja tarkoituksen perusteella.

(39)

Jäsenvaltion voidaan katsoa jättäneen noudattamatta asiaankuuluvaa unionin säännöstöä, myös rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvoitteitaan turvapaikka-asioiden ja palauttamisten osalta, jos on olemassa selvä vaara, että kyseinen jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja turvapaikka-asioita ja palauttamista koskevaa säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 (15) säädetyn Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita tältä osin.

(40)

Rahastossa olisi varmistettava, että resurssit jakautuvat tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin siten, että saavutetaan tässä asetuksessa vahvistetut tavoitteet. Avoimuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi komission olisi julkaistava temaattisen välineen vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia koskevat tiedot. Kunkin jäsenvaltion olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (16) mukaisesti varmistettava, että kuuden kuukauden kuluttua ohjelmansa hyväksymisestä käytettävissä on verkkosivusto, jolla on sen ohjelmaa koskevaa tietoa, joka kattaa ohjelman tavoitteet, toimet, saatavilla olevat rahoitusmahdollisuudet ja tulokset.

(41)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitettavat alkuperäiset määrät, jotka muodostuvat liitteessä I vahvistetusta kiinteästä määrästä ja kyseisessä liitteessä vahvistettujen kriteereiden perusteella lasketusta määrästä ja joissa otetaan huomioon eri jäsenvaltioiden kokemat tarpeet ja paine turvapaikka-asioiden, muuttoliikkeen, kotouttamisen sekä palauttamisen osalta. Kun otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden erityistarpeet, joiden turvapaikkahakemusten määrä henkeä kohti oli suurin vuosina 2018 ja 2019, on aiheellista korottaa kiinteitä määriä Kyproksen, Maltan ja Kreikan osalta.

(42)

Jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitettujen alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta otettaisiin huomioon muuttovirroissa tapahtuvat muutokset ja vastattaisiin tarpeisiin, jotka koskevat turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallintaa sekä laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista, ja jotta kehitettäisiin laillista muuttoliikettä ja torjuttaisiin laitonta muuttoliikettä tehokkaan, turvallisen ja ihmisarvoisen paluun avulla, jäsenvaltioille olisi osoitettava ohjelmakauden puolivälissä lisämäärä ottaen huomioon objektiiviset kriteerit. Kyseisen määrän olisi perustuttava tilastotietoihin liitteen I mukaisesti, jotta jäsenvaltioiden lähtötilanteen muutokset voidaan ottaa huomioon.

(43)

Jäsenvaltioiden olisi rahaston toimintapoliittisen tavoitteen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmiin sisältyy rahaston erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia, että valitut painopisteet ovat liitteessä II vahvistettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella eri tavoitteisiin varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi periaatteessa varmistettava vähimmäisrahoitus Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän vahvistamiseen ja kehittämiseen, jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen vahvistamiseen ja kehittämiseen niiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti sekä kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen ja sosiaalisen osallistamisen edistämiseen.

(44)

Koska muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa tapahtuviin muutoksiin. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin sekä kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta olisi jaettava säännöllisin väliajoin temaattisesta välineestä erityistoimiin, unionin toimiin, paikallis- ja alueviranomaisten toimiin, hätäapuun, uudelleensijoittamiseen ja humanitaariseen pääsyyn sekä lisätukena jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin. Temaattinen väline tarjoaa joustavuutta rahaston hallinnoinnissa ja voitaisiin panna täytäntöön myös jäsenvaltioiden ohjelmien kautta.

(45)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoistaan liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(46)

Osa käytettävissä olevista rahaston varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi kohdentaa sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä toimiin, jotka edellyttävät yhteistyötä, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta.

(47)

Rahastosta olisi myönnettävä tukea rahaston erityistavoitteisiin liittyvien operatiivisten kustannusten kattamiseen, jotta jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamiseksi, jotka muodostavat koko unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun. Tällaiseen tukeen olisi kuuluttava rahaston tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täysi korvaaminen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(48)

Jotta rahaston toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi myös tuettava unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(49)

Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi poikkeuksellisiin muuttoliiketilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, joihin saapuu suuria tai suhteettomia määriä kolmansien maiden kansalaisia, mistä aiheutuu jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin sekä niiden turvapaikka- ja muuttoliikkeen hallintajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuvia huomattavia kiireellisiä vaatimuksia, tai vastata välittömästi poikkeuksellisiin muuttoliiketilanteisiin kolmansissa maissa poliittisten tapahtumien tai konfliktien vuoksi, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti.

(50)

Tällä asetuksella olisi varmistettava neuvoston päätöksellä 2008/381/EY (17) perustetun Euroopan muuttoliikeverkoston toiminnan jatkuminen ja annettava rahoitustukea sen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.

(51)

Rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (18) perustettuun InvestEU-ohjelman politiikanaloihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuilla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eivätkä toimet saisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä unionin tason lisäarvo.

(52)

Rahoitusta yhdistävät toimet ovat unionin talousarviosta tuettavia vapaaehtoisia toimia, jotka yhdistävät unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, unionin talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukimuotoja tai molempia sekä edistämis- tai kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten rahoittamia takaisin maksettavia tukimuotoja sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamaa tukea.

(53)

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahaston koko voimassaolon ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (19) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(54)

Rahastoon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (20), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(55)

Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) 2021/1060.

(56)

Asetuksella (EU) 2021/1060 luodaan puitteet EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määrittää rahaston tavoitteet ja vahvistaa niitä toimia koskevat erityissäännökset, joita voidaan rahoittaa rahastosta.

(57)

Rahaston ennakkomaksujärjestelmästä säädetään asetuksessa (EU) 2021/1060, ja tässä asetuksessa vahvistetaan erityinen ennakkomaksuosuus. Jotta voidaan varmistaa, että hätätilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, on lisäksi aiheellista vahvistaa erityinen ennakkomaksuosuus hätäapua varten. Ennakkomaksujärjestelmällä olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on varat, jotka ne tarvitsevat myöntääkseen tukea tuensaajille ohjelmiensa täytäntöönpanon aloittamisesta alkaen.

(58)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(59)

Jotta yhden tarkastuksen periaatetta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, on aiheellista vahvistaa sellaisten hankkeiden valvontaa ja tarkastuksia koskevat erityissäännöt, joissa tuensaajia ovat kansainväliset järjestöt, joiden sisäisen valvonnan järjestelmät ovat saaneet komissiolta myönteisen arvion. Tällaisten hankkeiden osalta hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus rajoittaa tekemiään hallinnon tarkastuksia edellyttäen, että tuensaaja toimittaa oikea-aikaisesti kaikki tarvittavat tiedot hankkeen edistymisestä ja menojen tukikelpoisuudesta. Lisäksi silloin, kun tällaisen kansainvälisen järjestön toteuttama hanke on osa tarkastettavaa otosta, tarkastusviranomaisen olisi voitava suorittaa työnsä International Standard on Related Services (ISRS) 4400 -standardin (Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta) periaatteiden mukaisesti.

(60)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (21) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (22), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (23) ja (EU) 2017/1939 (24) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (25) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, virastoille ja elimille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi.

(61)

Kolmannen maan, joka on tehnyt unionin kanssa sopimuksen perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai kyseisessä kolmannessa maassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, olisi voitava osallistua rahastoon, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

(62)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(63)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (26) nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(64)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän 24 päivänä lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa strategioissa ja ohjelmissa puututaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin muuttoliikkeen hallintaan liittyviin erityisiin haasteisiin. Rahastosta olisi tuettava kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla, jotta kyseiset alueet voivat hallita muuttoliikettä kestävällä tavalla ja käsitellä mahdollisia painetilanteita.

(65)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (27) 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahaston käytännön vaikutuksia. Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä rahaston kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Kyseisiin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita.

(66)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin avulla seurattava rahaston täytäntöönpanoa asetuksen (EU) 2021/1060 ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi vuodesta 2023 alkaen toimitettava komissiolle viimeisimmän tilivuoden kattavat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset. Kyseisten kertomusten olisi sisällettävä tiedot jäsenvaltioiden ohjelmien toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä. Jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava komissiolle tiivistelmät kyseisistä kertomuksista. Komission olisi käännettävä kyseiset tiivistelmät kaikille unionin virallisille kielille ja asetettava ne julkisesti saataville verkkosivustollaan yhdessä asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetuille jäsenvaltioiden verkkosivustoille johtavien linkkien kanssa.

(67)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (28) täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä tavoitteita, joiden mukaan 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen kaikista menoista käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen ja 7,5 prosenttia talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet. Rahastosta olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (29) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille.

(68)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 514/2014 (30) ja kaikkia muita ohjelmakautta 2014–2020 koskevia säädöksiä olisi edelleen sovellettava sellaisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, joita tuetaan rahastosta ohjelmakaudella 2014–2020. Koska asetuksen (EU) N:o 514/2014 täytäntöönpanokausi on päällekkäinen tämän asetuksen kattaman ohjelmakauden kanssa ja jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen kyseisellä asetuksella hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksen jatkuvuus, olisi vahvistettava säännökset hankkeiden vaiheistamisesta. Hankkeen kukin yksittäinen vaihe olisi toteutettava sen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti, jolta se saa rahoituksensa.

(69)

Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen III mukaista tukikelpoisten toimien luetteloa, liitteen IV mukaista luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, liitteen VII mukaista operatiivista tukea sekä seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(70)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (31) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti velvollisuudet, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen osalta, jotka liittyvät yksityiskohtaisiin järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät tässä asetuksessa säädetyn hätäavun antamista koskevien päätösten hyväksymiseen, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tällaisen avun luonteeseen ja tarkoitukseen.

(71)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(72)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(73)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(74)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voida myöntää unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, tämän asetuksen nojalla tuetuista suoraan hallinnoiduista ja jo aloitetuista toimista aiheutuneisiin kustannuksiin olisi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa voitava myöntää unionin rahoitusta 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai tukipyynnön jättämistä.

(75)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (32) soveltamiskautta.

(76)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, jäljempänä ’rahasto’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (33) 2 artiklan c alakohdassa määriteltyä hakijaa;

2)

’kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU (34) 2 artiklan b alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä;

3)

’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, mukaan lukien toimet, jotka toteutetaan varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitetuilla rahoitusta yhdistävillä välineillä;

4)

’perheenjäsenellä’ rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa perheenjäseneksi määriteltyä kolmannen maan kansalaista;

5)

’humanitaarisella maahanpääsyllä’ pääsyn myöntämistä jäsenvaltioiden alueelle kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, joille myönnetään kansainvälistä suojelua tai humanitaarinen asema sellaisen kansallisen oikeuden nojalla, jonka mukaiset oikeudet ja velvoitteet vastaavat direktiivin 2011/95/EU 20–34 artiklan mukaisia toissijaista suojelua saavien henkilöiden oikeuksia ja velvoitteita, sen jälkeen, kun heidät on jäsenvaltion pyynnöstä siirretty Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO), Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun tai muun asiaankuuluvan kansainvälisen elimen ohjauksen johdosta kolmannesta maasta, johon he ovat joutuneet siirtymään;

6)

’operatiivisella tuella’ sitä osaa jäsenvaltion määrärahoista, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien suorittamisesta ja palvelujen tarjoamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun;

7)

’maastapoistamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä maastapoistamista;

8)

’uudelleensijoittamisella’ pääsyn myöntämistä jäsenvaltioiden alueelle sellaisille kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, joille myönnetään kansainvälistä suojelua ja joiden tilanteeseen on olemassa pysyvä ratkaisu unionin ja kansallisen oikeuden mukaisesti, sen jälkeen kun heidät on siirretty Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjauksen johdosta kolmannesta maasta, johon he ovat joutuneet siirtymään;

9)

’palauttamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 3 alakohdassa määriteltyä palauttamista;

10)

’erityistoimilla’ rahaston tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa;

11)

’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, mukaan lukien kansalaisuudeton henkilö ja henkilö, jonka kansalaisuus on määrittelemätön, joka ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen;

12)

’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan l alakohdassa määriteltyä ilman huoltajaa olevaa alaikäistä;

13)

’unionin toimilla’ rahaston tavoitteiden mukaisesti toteutettavia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita;

14)

’haavoittuvassa asemassa olevalla henkilöllä’ rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa määriteltyä haavoittuvassa asemassa olevaa henkilöä.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.   Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa sekä yhteisen turvapaikkapolitiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä asiaankuuluvan unionin säännöstön mukaisesti ja noudattaen kaikilta osin unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia ne ovat.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetun toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)

vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta;

b)

vahvistetaan ja kehitetään jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä niiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja edistetään kolmansien maiden kansalaisten tehokasta kotouttamista ja sosiaalista osallistamista;

c)

osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan, tehostetaan tehokasta, turvallista ja ihmisarvoista palauttamista ja takaisinottoa sekä edistetään alkuvaiheessa tapahtuvaa uudelleenkotouttamista kolmansissa maissa;

d)

parannetaan jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa erityisesti niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muutto- ja turvapaikkahaasteet kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta.

3.   Edellä 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden puitteissa rahasto pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II luetellut toimenpiteet.

4 artikla

Kumppanuus

Rahaston yhteydessä kumppanuuksiin on asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklan 1 kohdan nojalla otettava mukaan alue-, paikallis- ja kaupunkiviranomaisia ja muita viranomaisia tai tällaisia viranomaisia edustavia yhdistyksiä, asiaankuuluvia kansainvälisiä järjestöjä, kansalaisjärjestöjä, kuten pakolaisjärjestöjä ja maahanmuuttajajärjestöjä, sekä kansallisia ihmisoikeusinstituutioita ja tasa-arvoelimiä sekä talouden toimijoita ja työmarkkinaosapuolia.

5 artikla

Tuen soveltamisala

1.   Rahastosta tuetaan sen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia.

Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä III olevaa toimien luetteloa uusien toimien lisäämiseksi siihen.

2.   Rahastosta voidaan sen tavoitteiden saavuttamiseksi tukea unionin painopisteiden mukaisesti liitteessä III tarkoitettuja ja tarvittaessa kolmansiin maihin liittyviä toimia 7 ja 24 artiklan mukaisesti.

3.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa kolmansissa maissa toteutettavien ja niihin liittyvien toimien koordinoinnin asiaankuuluvien unionin politiikkojen, strategioiden ja välineiden kanssa. Ne varmistavat erityisesti, että kolmansissa maissa toteutettavat ja niihin liittyvät toimet

a)

toteutetaan siten, että niissä hyödynnetään synergiaa ja noudatetaan johdonmukaisuutta muiden unionin ulkopuolella toteutettavien, muiden unionin välineiden kautta tuettavien toimien kanssa;

b)

noudattavat unionin ulkoista politiikkaa ja kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatetta ja ovat johdonmukaisia kyseisen alueen tai maan strategista ohjelmasuunnittelua koskevien asiakirjojen kanssa;

c)

keskittyvät muihin kuin kehitystä tukeviin toimenpiteisiin, ja

d)

palvelevat unionin sisäisen politiikan etuja ja ovat johdonmukaisia unionissa toteutettavien toimien kanssa.

4.   Rahaston tavoitteena on tukea toimia, jotka kohdistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 ja 79 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan yhteen tai useampaan kohderyhmään.

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys

1.   Jäsenvaltiot ja komissio varmistavat, että sukupuolinäkökulma integroidaan kaikkiin toimiin ja että sukupuolten tasa-arvo ja sen valtavirtaistaminen otetaan huomioon ja niitä edistetään rahastosta tuettavien ohjelmien ja hankkeiden valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin kaikissa vaiheissa.

2.   Jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat asianmukaisia toimia estääkseen kaikenlaisen, Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, 21 artiklassa kielletyn syrjinnän rahastosta tuettavien ohjelmien ja hankkeiden valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin aikana.

7 artikla

Rahastoon osallistuvat kolmannet maat

1.   Rahasto on avoin 2 kohdassa luetellut perusteet täyttäville kolmansille maille kyseisen kolmannen maan osallistumisesta rahastoon tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2.   Jotta kolmas maa voisi osallistua rahastoon 1 kohdan mukaisesti, sen on täytynyt tehdä unionin kanssa sopimus perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai kyseisessä kolmannessa maassa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio.

3.   Erityiseen sopimukseen, joka tehdään kolmannen maan osallistumisesta rahastoon, sovelletaan seuraavia vähimmäisvaatimuksia:

a)

se mahdollistaa yhteistyön, jota tehdään jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten, elinten ja laitosten kanssa turvapaikka-asioiden, muuttoliikkeen ja palauttamisen osalta yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden hengessä;

b)

se perustuu rahaston koko voimassaolon ajan palauttamiskiellon, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteisiin;

c)

sillä varmistetaan asianmukainen tasapaino rahastoon osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

d)

siinä vahvistetaan rahastoon osallistumisen edellytykset, mukaan lukien rahastoon maksettavien rahoitusosuuksien ja sen hallintokustannusten laskentatapa;

e)

sillä ei siirretä kolmannelle maalle päätösvaltaa rahaston osalta;

f)

sillä taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan;

g)

siinä määrätään, että kolmas maa myöntää toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet 8 artiklan mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

8 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu rahastoon kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 JAKSO

Yhteiset säännökset

9 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Rahastosta myönnettävän tuen on täydennettävä kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja pyrittävä tuomaan unionin tason lisäarvoa rahaston tavoitteiden saavuttamiseen.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden rahastosta myöntämä tuki on johdonmukaista unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että se täydentää muista unionin rahoitusvälineistä myönnettävää tukea, erityisesti ulkoisia välineitä, Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR).

3.   Rahastoa hallinnoidaan suoraan, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

10 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet rahaston toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 9 882 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.   Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)

jäsenvaltioiden ohjelmiin kohdennetaan 6 270 000 000 euroa;

b)

11 artiklassa tarkoitettuun temaattiseen välineeseen osoitetaan 3 612 000 000 euroa.

3.   Enintään 0,42 prosenttia määrärahoista osoitetaan asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitettuun komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen.

4.   Asetuksen (EU) 2021/1060 26 artiklan mukaisesti kyseisen asetuksen minkä tahansa yhteistyössä hallinnoitavan rahaston jäsenvaltiolle osoitetuista alkuperäisistä määrärahoista voidaan jäsenvaltioiden pyynnöstä siirtää rahastoon enintään 5 prosenttia suoran tai välillisen hallinnoinnin puitteissa. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

11 artikla

Temaattisen välineen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1.   Edellä 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä kohdennetaan joustavasti temaattisesta välineestä käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Koska rahasto on luonteeltaan sisäinen, temaattisen välineen on palveltava ensisijaisesti unionin sisäistä politiikkaa 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Temaattisesta välineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)

erityistoimet;

b)

unionin toimet;

c)

31 artiklassa tarkoitettu hätäapu;

d)

uudelleensijoittaminen ja humanitaarinen maahanpääsy;

e)

20 artiklassa tarkoitettu kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten jäsenvaltioille yhteisvastuutoimien osana myönnettävä tuki, ja

f)

26 artiklassa tarkoitettu Euroopan muuttoliikeverkosto.

Asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitetun komission aloitteesta annettavan teknisen tuen on myös saatava tukea tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta määrästä.

2.   Temaattisesta välineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri unionin tason lisäarvo, tai se käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla rahoituksella, lukuun ottamatta hätäapuun 31 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisesti käytettävää rahoitusta, tuetaan ainoastaan liitteessä III lueteltuja toimia, muun muassa 19 artiklan mukaista uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä osana unionin muuttoliikepolitiikan ulkoista ulottuvuutta.

3.   Komissio tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja asiaankuuluvien verkostojen kanssa erityisesti rahastosta rahoitettavia unionin toimia koskevien työohjelmien valmistelemiseksi ja arvioimiseksi.

4.   Vähintään 20 prosenttia temaattisen välineen alkuperäisistä määrärahoista kohdennetaan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen.

5.   Kun temaattisesta välineestä myönnetään jäsenvaltioille suoraan tai välillisesti hallinnoitavaa rahoitusta, komissio varmistaa, ettei sellaisia hankkeita valita, joista komissio on antanut perustellun lausunnon sellaisten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettujen rikkomusmenettelyjen johdosta, jotka kyseenalaistavat menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai kyseisten hankkeiden toteuttamisen.

6.   Kun temaattisesta välineestä myönnetään yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavaa rahoitusta, asianomaisen jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklan ja 24 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi varmistettava ja komissio arvioi, ettei komissio ole antanut suunnitelluista toimista perusteltua lausuntoa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomusmenettelystä, joka kyseenalaistaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai toimien toteuttamisen.

7.   Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on annettava käyttöön temaattiseen välineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista.

8.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset temaattisen välineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. Rahoituspäätökset voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen välineen yhden tai useamman tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun osan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9.   Temaattisesta välineestä tuetaan etenkin liitteessä II olevan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanotoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvia toimia, joita kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset tai kansalaisjärjestöt toteuttavat. Tältä osin vähintään 5 prosenttia temaattisen välineen alkuperäisistä määrärahoista on kohdennettava paikallisten ja alueellisten viranomaisten toteuttamien kotouttamistoimenpiteiden täytäntöönpanoon.

10.   Komissio varmistaa, että määrärahat jaetaan oikeudenmukaisesti ja avoimella tavalla 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden kesken. Komissio raportoi temaattisen välineen käytöstä ja jakautumisesta tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen osien kesken, myös kolmansissa maissa toteutettaviin tai niihin liittyviin toimiin unionin toimien puitteissa myönnettävästä tuesta.

11.   Kun 8 kohdassa tarkoitettu rahoituspäätös on hyväksytty, komissio voi vastaavasti muuttaa jäsenvaltioiden ohjelmia.

2 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta

12 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä jaksoa sovelletaan 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun määrään ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 11 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen osalta tehdyn rahoituspäätöksen mukaisesti.

2.   Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti.

13 artikla

Talousarviomäärärahat

1.   Edellä 10 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin alustavasti seuraavasti:

a)

5 225 000 000 euroa liitteen I mukaisesti;

b)

1 045 000 000 euroa jäsenvaltioiden ohjelmiin kohdennettavien määrärahojen muuttamista varten 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei kohdenneta täysimääräisesti, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 10 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

14 artikla

Ennakkomaksut

1.   Rahaston ennakkomaksut maksetaan asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 4 kohdan mukaisesti vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)

2021: 4 %;

b)

2022: 3 %;

c)

2023: 5 %;

d)

2024: 5 %;

e)

2025: 5 %;

f)

2026: 5 %.

2.   Jos jäsenvaltion ohjelma hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen, aiemmat erät maksetaan ohjelman hyväksymisvuonna.

15 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista.

4.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista tukikelpoisista menoista.

5.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan korottaa 100 prosenttiin 31 artiklassa tarkoitetun hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta korottaa 100 prosenttiin kaikista asetuksen (EU) 2021/1060 36 artiklan 5 kohdan b alakohdan vi alakohdassa vahvistetuissa rajoissa annettavan teknisen avun tukikelpoisista menoista.

7.   Jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja rahastosta annettavan tuen enimmäismäärä 1–6 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien kattamien toimityyppien osalta.

8.   Jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan kunkin toimityypin osalta, sovelletaanko yhteisrahoitusosuutta

a)

kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)

ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

16 artikla

Jäsenvaltioiden ohjelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmassa olevat painopisteet ovat yhdenmukaisia turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnan alan unionin painopisteiden ja haasteiden kanssa ja että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin, että ne ovat täysin asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia ja noudattavat kaikilta osin unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia ne ovat. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II luetellut täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon niiden ohjelmissa.

Koska rahasto on luonteeltaan sisäinen, jäsenvaltioiden ohjelmien on palveltava ensisijaisesti unionin sisäistä politiikkaa tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Komissio arvioi jäsenvaltioiden ohjelmia asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti jaettujen varojen rajoissa ja tämän artiklan 3 kohdan soveltamista rajoittamatta kunkin jäsenvaltion on kohdennettava ohjelmassaan

a)

vähintään 15 prosenttia kohdentamistaan varoista 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen; ja

b)

vähintään 15 prosenttia kohdentamistaan varoista 3 artiklan kohdan b alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen.

3.   Jäsenvaltio voi kohdentaa varoja 2 kohdassa tarkoitettuja vähimmäisprosenttiosuuksia vähemmän vain, jos se laatii ohjelmaansa yksityiskohtaisen selvityksen siitä, miksi kyseiset määrät alittavien varojen kohdentaminen ei vaikuttaisi haitallisesti asiaankuuluvan tavoitteen saavuttamiseen.

4.   Komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden ohjelmien kehittämisessä otetaan huomioon asiaankuuluvien erillisvirastojen, erityisesti EASOn, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 168/2007 (35) perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston, tietämys ja asiantuntemus niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

5.   Komissio voi tarvittaessa ottaa asiaankuuluvia erillisvirastoja, muun muassa 4 kohdassa tarkoitettuja erillisvirastoja, mukaan 5 jaksossa eriteltyihin seuranta- ja arviointitehtäviin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutettavat toimet ovat asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia.

6.   Asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisen, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission kanssa, mitä toimia havaintojen ja suositusten perusteella on toteutettava sen ohjelmassa, tarvittaessa rahaston tuella.

Komissio voi tapauksen mukaan hyödyntää erillisvirastojen asiantuntemusta myös kyseisten laitosten toimivaltaan kuuluvissa erityisissä kysymyksissä.

7.   Kyseessä olevaa jäsenvaltion ohjelmaa on tarvittaessa muutettava (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi.

8.   Yhteistyössä komission ja asiaankuuluvien erillisvirastojen kanssa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla asianomainen jäsenvaltio voi tarvittaessa kohdentaa uudelleen ohjelmansa varat, jotta voidaan toteuttaa 6 kohdassa tarkoitetut suositukset, kun kyseisillä suosituksilla on rahoitusvaikutuksia.

9.   Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja ohjelmiensa toimia, joihin voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä IV olevaa luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia.

10.   Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan sisällyttää liitteessä III tarkoitettujen kotouttamistoimenpiteiden kattamien henkilöiden lähimpiä sukulaisia siinä määrin kuin on tarpeen kyseisten toimenpiteiden tehokkaan toteuttamisen kannalta.

11.   Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa rahaston tuella hankkeen kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen hyväksymistä.

12.   Asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava tämän asetuksen liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin ja sisällettävä suunniteltujen varojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan kunkin tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun erityistavoitteen osalta.

17 artikla

Väliarviointi

1.   Komissio kohdentaa vuonna 2024 asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdassa ja 2–5 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen.

2.   Jos vähintään 10 prosentista tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) 2021/1060 91 artiklan mukaisesti toimitettua maksatushakemusta, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmalleen tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua lisärahoitusta.

3.   Kun kohdennetaan määrärahoja tämän asetuksen 11 artiklassa tarkoitetusta temaattisesta välineestä 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen, komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden edistymisen asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa havaitut puutteet.

18 artikla

Erityistoimet

1.   Jäsenvaltio voi 13 artiklan 1 kohdan mukaisen osuutensa lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että kyseinen rahoitus merkitään myöhemmin sen ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään rahaston tavoitteiden toteuttamista.

2.   Erityistoimiin myönnettyä rahoitusta ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen jäsenvaltion ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

19 artikla

Uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevat määrärahat

1.   Jäsenvaltiot saavat 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen osuutensa lisäksi 10 000 euron suuruisen määrän kutakin maahan uudelleensijoittamisen kautta päässyttä henkilöä kohden.

2.   Jäsenvaltiot saavat 13 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisen osuutensa lisäksi 6 000 euron suuruisen määrän kutakin maahan humanitaarisen maahanpääsyn kautta päässyttä henkilöä kohden.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettua määrää korotetaan 8 000 euroon kutakin sellaista humanitaarisen maahanpääsyn kautta päässyttä henkilöä kohden, joka kuuluu yhteen tai useampaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä:

a)

vaarassa olevat naiset ja lapset;

b)

ilman huoltajaa olevat alaikäiset;

c)

henkilöt, joilla on sellaisia lääketieteellisiä tarpeita, joihin voidaan vastata ainoastaan humanitaarisen maahanpääsyn avulla;

d)

henkilöt, jotka ovat humanitaarisen maahanpääsyn tarpeessa oikeudelliseen tai fyysiseen suojeluun liittyvien tarpeiden vuoksi, mukaan lukien väkivallan tai kidutuksen uhrit.

4.   Jos jäsenvaltio myöntää maahanpääsyn useampaan kuin yhteen 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun ryhmään kuuluvalle henkilölle, se saa myönnettävän määrän vain kerran kyseisen henkilön osalta.

5.   Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus saada vastaavat määrät myös 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta, jos kyseisten perheenjäsenten maahanpääsy on myönnetty perheiden yhtenäisyyden varmistamiseksi.

6.   Tässä artiklassa tarkoitetut määrät ovat varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

7.   Edellä 1, 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut määrät osoitetaan jäsenvaltion ohjelmalle ensimmäistä kertaa rahoituspäätöksessä, jolla hyväksytään kyseinen ohjelma. Kyseisiä määriä ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jos komissio hyväksyy sen kyseiseen ohjelmaan tehtävällä muutoksella. Kyseiset määrät voidaan sisällyttää komissiolle jätettäviin maksatushakemuksiin edellyttäen, että henkilö, jonka osalta määrä myönnetään, on tosiasiallisesti uudelleensijoitettu tai hänelle on myönnetty maahanpääsy.

8.   Jäsenvaltioiden on säilytettävä valvontaa ja tarkastuksia varten tiedot, jotka tarvitaan niiden henkilöiden asianmukaista tunnistamista varten, jotka on uudelleensijoitettu tai joille myönnetään maahanpääsy, ja heidän uudelleensijoittamisensa tai maahanpääsynsä ajankohdan määrittämistä varten.

9.   Jotta voidaan ottaa huomioon vallitseva inflaatiotaso, uudelleensijoittamisten suhteen tapahtunut kehitys ja muut tekijät, joilla saatetaan optimoida tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen määrien muodostama taloudellinen kannustinvaikutus, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti kyseisten määrien mukauttamiseksi käytettävissä olevien varojen rajoissa, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

20 artikla

Kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten tarkoitetut määrärahat

1.   Jäsenvaltio saa tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisen osuutensa lisäksi 10 000 euron lisämäärän kutakin sellaista kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, joka on siirretty toisesta jäsenvaltiosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013 (36) 17 artiklan mukaisesti tai vastaavan uudelleensijoittamisen johdosta.

2.   Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus saada tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä myös kyseisessä kohdassa tarkoitettujen henkilöiden kunkin perheenjäsenen osalta edellyttäen, että kyseiset perheenjäsenet on siirretty perheiden yhtenäisyyden varmistamiseksi asetuksen (EU) N:o 604/2013 17 artiklan mukaisesti tai vastaavan uudelleensijoittamisen johdosta.

3.   Jäsenvaltiot saavat 13 artiklan 1 kohdan mukaisen osuutensa lisäksi 10 000 euron lisämäärän kutakin toisesta jäsenvaltiosta siirrettyä kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä kohden.

4.   Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus saada vastaavat määrät myös 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta, jos kyseiset perheenjäsenet on siirretty perheiden yhtenäisyyden varmistamiseksi.

5.   Jäsenvaltio, joka kattaa 1–4 kohdassa tarkoitettujen siirtojen kustannukset, saa 500 euron korvauksen kutakin toiseen jäsenvaltioon siirrettyä kansainvälistä suojelua hakevaa tai kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä kohden.

6.   Tässä artiklassa tarkoitetut määrät ovat varainhoitoasetuksen 125 artiklan mukaisesti kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

7.   Tämän artiklan 1–5 kohdassa tarkoitetut määrät kohdennetaan jäsenvaltion ohjelmaan edellyttäen, että henkilö, jonka osalta määrä myönnetään, on tapauksen mukaan siirretty tosiasiallisesti jäsenvaltioon tai rekisteröity hakijaksi vastuussa olevassa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti. Kyseisiä määriä ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, jos komissio hyväksyy sen kyseiseen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

8.   Jäsenvaltioiden on säilytettävä valvontaa ja tarkastuksia varten tiedot, jotka tarvitaan siirrettyjen henkilöiden asianmukaista tunnistamista ja heidän siirtämisensä ajankohdan määrittämistä varten.

9.   Jotta voidaan ottaa huomioon vallitseva inflaatiotaso, uudelleensijoittamisten suhteen tapahtunut kehitys ja muut tekijät, joilla saatetaan optimoida tämän artiklan 1, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettujen määrien muodostama taloudellinen kannustinvaikutus, komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti kyseisten määrien mukauttamiseksi käytettävissä olevien varojen rajoissa, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

21 artikla

Operatiivinen tuki

1.   Jäsenvaltio voi käyttää enintään 15 prosenttia rahastosta sen ohjelmaan kohdennetuista määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea rahaston erityisten tavoitteiden mukaisesti.

2.   Operatiivista tukea käyttäessään jäsenvaltion on noudatettava asiaankuuluvaa unionin säännöstöä ja perusoikeuskirjaa.

3.   Jäsenvaltion on selitettävä ohjelmassaan ja tämän asetuksen 35 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa miten operatiivisen tuen käyttö edistää rahaston tavoitteiden saavuttamista. Ennen jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea. Komissio ottaa huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja tarvittaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista sellaisista seurantatoimista saadut tiedot, jotka on toteutettu asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti.

4.   Operatiivinen tuki keskitetään menojen kattamiin toimiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti.

5.   Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII lueteltuja tukikelpoisia toimia.

22 artikla

Kansainvälisten järjestöjen toteuttamien hankkeiden hallinnon tarkastukset ja muut tarkastukset

1.   Tätä artiklaa sovelletaan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin kansainvälisiin järjestöihin tai niiden erityisjärjestöihin, joiden järjestelmille, säännöille ja menettelyille on tehty kyseisen asetuksen 154 artiklan 4 ja 7 kohdan mukainen komission myönteinen ennakkoarviointi unionin talousarviosta rahoitettujen avustusten välillistä toteuttamista varten, jäljempänä ’kansainväliset järjestöt’.

2.   Jos kansainvälinen järjestö on asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 9 alakohdassa määritelty tuensaaja, hallintoviranomainen ei ole velvollinen suorittamaan asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja hallinnon tarkastuksia edellyttäen, että kansainvälinen järjestö toimittaa hallintoviranomaiselle varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/1060 83 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdan ja varainhoitoasetuksen 129 artiklan soveltamista.

3.   Johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on vahvistettava, että hanke on sovellettavan oikeuden ja hankkeelle asetettujen tukiedellytysten mukainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamista.

4.   Lisäksi kun kustannukset on tarkoitus korvata asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on vahvistettava, että

a)

laskut ja tositteet siitä, että tuensaaja on maksanut ne, on tarkastettu;

b)

tuensaajan ylläpitämä kirjanpito tai kirjanpitokoodit on tarkistettu hallintoviranomaiselle ilmoitettuihin menoihin liittyvien toimien osalta.

5.   Jos kustannukset on tarkoitus korvata asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdan mukaisesti, johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on vahvistettava, että menojen kattamiseksi maksettavan korvauksen edellytykset ovat täyttyneet.

6.   Varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat on toimitettava hallintoviranomaiselle yhdessä tuensaajan jättämän kunkin maksatushakemuksen kanssa.

7.   Tuensaajan on toimitettava selvitys kirjanpidosta hallintoviranomaiselle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Selvitykseen kirjanpidosta on liitettävä mukaan riippumattoman tarkastuselimen lausunto, joka on laadittu kansainvälisesti hyväksyttyjen auditointistandardien mukaisesti. Kyseisestä lausunnosta on käytävä ilmi, toimivatko käytössä olevat valvontajärjestelmät moitteettomasti ja ovatko ne kustannustehokkaita ja ovatko tilien perustana olevat toimet laillisia ja sääntöjenmukaisia. Kyseisessä lausunnossa on myös ilmoitettava, antaako tarkastustyö aihetta epäillä kansainvälisen järjestön toimittamissa johdon vahvistuslausumissa esitettyjä tietoja, mukaan lukien tiedot petosepäilyistä. Kyseisessä lausunnossa on annettava varmuus siitä, että kansainvälisen järjestön hallintoviranomaiselle toimittamiin maksatushakemuksiin sisältyvät menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia.

8.   Rajoittamatta olemassa olevia mahdollisuuksia suorittaa varainhoitoasetuksen 127 artiklassa tarkoitettuja lisätarkastuksia, hallintoviranomaisen on laadittava asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitettu johdon vahvistuslausuma. Hallintoviranomainen laatii sen kansainvälisen järjestön tämän artiklan 2–5 ja 7 kohdan mukaisesti toimittamien asiakirjojen pohjalta sen sijaan, että se turvautuisi asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hallinnon tarkastuksiin.

9.   Asetuksen (EU) 2021/1060 73 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan on sisällettävä tässä artiklassa säädetyt vaatimukset.

10.   Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta, ja näin ollen hallintoviranomaisen on suoritettava hallinnon tarkastukset, jos

a)

kyseinen hallintoviranomainen havaitsee kansainvälisen järjestön käynnistämän tai toteuttaman hankkeen yhteydessä erityisen sääntöjenvastaisuuksien riskin tai viitteitä petoksesta;

b)

kansainvälinen järjestö ei toimita kyseiselle hallintoviranomaiselle 2–5 ja 7 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja;

c)

2–5 ja 7 kohdassa tarkoitetut ja kansainvälisen järjestön toimittamat asiakirjat ovat puutteellisia.

11.   Jos hanke, jossa kansainvälinen järjestö on asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 9 alakohdassa määritelty tuensaaja, on osa kyseisen asetuksen 79 artiklassa tarkoitettua otosta, tarkastusviranomainen voi suorittaa tehtävänsä kyseiseen hankkeeseen liittyvien toimien alaotoksen perusteella. Jos alaotoksessa havaitaan virheitä, tarkastusviranomainen voi tarvittaessa pyytää kansainvälisen järjestön tarkastajaa arvioimaan kyseisen hankkeen virheiden täysi laajuus ja kokonaismäärä.

3 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano suoran tai välillisen hallinnoinnin kautta

23 artikla

Soveltamisala

Komissio panee täytäntöön tämän jakson mukaisen tuen joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti.

24 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.   Seuraavat yhteisöt voivat saada unionin rahoitusta:

a)

oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet

i)

jäsenvaltioon tai siihen sidoksissa olevaan merentakaiseen maahan tai merentakaiselle alueelle;

ii)

rahastoon 7 artiklan mukaisen erityissopimuksen nojalla osallistuvaan kolmanteen maahan edellyttäen, että se kuuluu työohjelman ja siinä vahvistettujen edellytysten soveltamisalaan;

iii)

kolmanteen maahan, joka luetellaan työohjelmassa 3 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

b)

rahaston kannalta merkitykselliset unionin oikeuden mukaisesti perustetut oikeushenkilöt tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2.   Luonnolliset henkilöt eivät voi saada unionin rahoitusta.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen on osallistuttava osana yhteenliittymää, johon kuuluu vähintään kaksi riippumatonta yhteisöä, joista vähintään yksi on sijoittautunut jäsenvaltioon.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteenliittymän osana osallistuvien yhteisöjen on varmistettava, että toimet, joihin ne osallistuvat, ovat perusoikeuskirjassa vahvistettujen periaatteiden mukaisia ja edistävät rahaston tavoitteiden saavuttamista.

25 artikla

Unionin toimet

1.   Komission aloitteesta rahastoa voidaan käyttää sellaisten unionin toimien rahoittamiseen, jotka liittyvät rahaston tavoitteisiin, liitteen III mukaisesti.

2.   Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Niistä voidaan myöntää rahoitusta myös sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.   Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

4.   Varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitetun ehdotuksia arvioivan arviointikomitean jäsenet voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita.

5.   Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (37) 37 artiklan 7 kohtaa sovelletaan.

26 artikla

Euroopan muuttoliikeverkosto

1.   Rahastosta tuetaan Euroopan muuttoliikeverkostoa ja myönnetään sen toimintaa ja tulevaa kehitystä varten tarvittavaa rahoitustukea.

2.   Komissio hyväksyy ohjausryhmän hyväksynnän saatuaan rahaston vuotuisista määrärahoista Euroopan muuttoliikeverkostolle osoitettavan määrän ja työohjelman, jossa vahvistetaan sen toiminnan painopisteet, päätöksen 2008/381/EY 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti. Komission päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklan mukainen rahoituspäätös. Varmistaakseen, että resursseja on käytettävissä oikeaan aikaan, komissio voi hyväksyä Euroopan muuttoliikeverkoston työohjelman erillisellä rahoituspäätöksellä.

3.   Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa varten myönnettävä rahoitustuki myönnetään päätöksen 2008/381/EY 3 artiklassa tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille annettavina avustuksina tai tarpeen mukaan hankintoina varainhoitoasetuksen mukaisesti.

27 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Rahaston puitteissa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan asetuksen (EU) 2021/523 ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

28 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

Asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklan mukaisesti rahastosta voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavaa teknistä apua 100 prosentin rahoitusosuudella.

29 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten, elinten tai laitosten valtuuttamat henkilöt tai yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

30 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisten varojen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista, merkityksellistä ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö. Unionin rahoituksen näkyvyys on varmistettava ja tällaiset tiedot on toimitettava lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa tällaisten tietojen julkistaminen ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista tai tällaisten tietojen paljastaminen on rajoitettu lailla erityisesti turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, rikostutkintaan tai henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on asianomaisesta toimesta tiedottaessaan mainittava kyseisen rahoituksen alkuperä ja esitettävä unionin tunnus.

2.   Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa, rahaston nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia.

Rahastolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät rahaston tavoitteisiin.

3.   Komissio julkaisee 11 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen työohjelmat. Suoran tai välillisen hallinnoinnin kautta myönnettävän tuen osalta komissio julkaisee varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää kyseisiä tietoja säännöllisesti. Kyseiset tiedot on julkaistava avoimessa koneluettavassa muodossa, joka mahdollistaa tietojen lajittelun, hakujen tekemisen sekä tietojen poiminnan ja vertailun.

4 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan, suoran tai välillisen hallinnoinnin kautta

31 artikla

Hätäapu

1.   Rahastosta myönnetään rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin vastaamista varten asianmukaisesti perustelluissa hätätilanteissa, jotka johtuvat yhdestä tai useammasta seuraavasta tilanteesta:

a)

poikkeuksellinen muuttoliiketilanne, joka suuntautuu yhteen tai useampaan jäsenvaltioon, joihin saapuu suuria tai suhteettomia määriä kolmansien maiden kansalaisia, mistä aiheutuu kyseisten jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin sekä niiden turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuvia huomattavia ja kiireellisiä vaatimuksia;

b)

neuvoston direktiivissä 2001/55/EY (38) tarkoitettu siirtymään joutuneiden henkilöiden joukoittaisen maahantulon tilanne;

c)

poikkeuksellinen muuttoliiketilanne kolmannessa maassa, johon esimerkiksi voisi jäädä suojelun tarpeessa olevia henkilöitä poliittisten mullistusten tai konfliktien vuoksi erityisesti, kun tällä saattaa olla vaikutusta unioniin suuntautuviin muuttovirtoihin.

Tällaisten asianmukaisesti perusteltujen hätätilanteiden johdosta komissio voi päättää myöntää hätäapua käytettävissä olevien varojen rajoissa, myös vapaaehtoisia siirtoja varten. Tällaisissa tapauksissa komissio ilmoittaa asiasta kohtuullisessa ajassa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

2.   Kolmansissa maissa toteutettavat toimenpiteet pannaan täytäntöön 5 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti.

3.   Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 13 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisen osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se sidotaan myöhemmin jäsenvaltion ohjelmassa hätäavuksi. Kyseistä rahoitusta ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen jäsenvaltion ohjelmaan tehtävällä muutoksella. Hätäavun ennakkorahoitus voi olla 95 prosenttia unionin rahoitusosuudesta, jos varoja on käytettävissä.

4.   Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

5.   Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai kyseistä toimea koskevan tukipyynnön jättämispäivää, edellyttäen että kyseiset menot eivät ole aiheutuneet ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi.

6.   Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa ja hätäapuun tarkoitettujen varojen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi komissio voi hyväksyä varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetun erillisen hätäavun rahoituspäätöksen välittömästi sovellettavalla täytäntöönpanosäädöksellä 38 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällainen säädös on voimassa enintään 18 kuukauden ajan.

32 artikla

Kumulatiivinen ja vaihtoehtoinen rahoitus

1.   Toimi, joka on saanut rahoitusta rahastosta, voi saada rahoitusta myös jostakin muusta unionin ohjelmasta, myös yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

2.   Asetuksen (EU) 2021/1060 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti EAKR:stä ja ESR+:sta voidaan tukea toimia, joille on myönnetty kyseisen asetuksen 2 artiklan 45 alakohdassa määritetty huippuosaamismerkki. Jotta toimille voidaan myöntää huippuosaamismerkki, niiden on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

a)

ne on arvioitu rahastoon perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)

ne täyttävät kyseisessä ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)

niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella talousarviorajoitteiden takia.

5 JAKSO

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso

Yhteiset säännökset

33 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tämän asetuksen liitteessä V luetelluista keskeisistä tuloksellisuuden indikaattoreista noudattaen varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan iii alakohdassa säädettyjä raportointivaatimuksiaan.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 37 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta kyseisessä liitteessä lueteltuihin keskeisiin tuloksellisuuden indikaattoreihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahaston edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 vahvistettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 vahvistettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia.

4.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.   Sen varmistamiseksi, että rahaston tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä VIII indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista sekä jäsenvaltioiden toimittamia hanketietoja koskevilla säännöksillä. Liitteeseen VIII tehtyjä muutoksia sovelletaan ainoastaan kyseisen muutoksen voimaantulon jälkeen valittuihin hankkeisiin.

34 artikla

Arviointi

1.   Komissio suorittaa tämän asetuksen väliarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Sen lisäksi mitä asetuksen (EU) 2021/1060 45 artiklan 1 kohdassa säädetään, väliarvioinnissa on arvioitava seuraavaa:

a)

rahaston vaikuttavuus, mukaan lukien edistyminen sen tavoitteiden saavuttamisessa, ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti 35 artiklassa tarkoitetut vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)

rahastolle osoitettujen resurssien käytön ja rahaston täytäntöönpanemiseksi käyttöön otettujen hallinto- ja valvontatoimenpiteiden tehokkuus;

c)

liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden säilyminen tarkoituksenmukaisina ja soveltuvina;

d)

rahastosta tuettujen toimien ja muista unionin rahastoista myönnettävän tuen välinen koordinointi, johdonmukaisuus ja täydentävyys;

e)

rahaston osana toteutettujen toimien unionin tason lisäarvo.

Kyseisessä väliarvioinnissa on otettava huomioon vuosiksi 2014–2020 perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston vaikutusten jälkiarvioinnista saadut tulokset.

2.   Sen lisäksi mitä asetuksen (EU) 2021/1060 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, jälkiarvioinnin on sisällettävä tämän artiklan 1 kohdassa luetellut seikat. Lisäksi on arvioitava rahaston vaikutus.

3.   Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa sekä tarvittaessa tämän asetuksen tarkistuksessa.

4.   Väliarvioinnissa ja jälkiarvioinnissa komissio kiinnittää erityistä huomiota kolmansien maiden kanssa toteutettujen, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien arviointiin 7 artiklan, 16 artiklan 11 kohdan ja 24 artiklan mukaisesti.

2 ALAJAKSO

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

35 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2023 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) 2021/1060 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus.

Raportointikausi kattaa asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 29 alakohdassa määritellyn viimeisen tilivuoden, joka edeltää kertomuksen toimittamisvuotta. Viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2023 toimitettavan kertomuksen on katettava ohjelman 1 päivänä tammikuuta 2021 alkava jakso.

2.   Vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)

edistyminen jäsenvaltion ohjelman täytäntöönpanossa ja siinä vahvistettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) 2021/1060 42 artiklassa vaaditun mukaisesti;

b)

jäsenvaltion ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat seikat ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimet, mukaan luettuina tiedot mahdollisista perustelluista lausunnoista, jotka komissio on antanut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisen, rahaston täytäntöönpanoon liittyvän rikkomusmenettelyn yhteydessä;

c)

rahastosta tuettujen toimien ja muista unionin rahastoista myönnettävän tuen, erityisesti kolmansissa maissa toteutettujen tai niihin liittyvien toimien, välinen täydentävyys;

d)

jäsenvaltion ohjelman rahoitusosuus asiaankuuluvan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön ja yhteisvastuuseen;

e)

viestintä- ja näkyvyystoimien toteutus;

f)

sovellettavien mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan, erityisesti perusoikeuksien noudattaminen

g)

maahan uudelleensijoittamisen ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta päässeiden henkilöiden lukumäärä 19 artiklassa säädettyjen määrien mukaisesti;

h)

20 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden lukumäärä;

i)

kolmannessa maassa toteutettavien tai kolmanteen maahan liittyvien hankkeiden täytäntöönpano.

Vuotuisten tuloksellisuuskertomusten on sisällettävä tiivistelmä, joka kattaa kaikki tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa esitetyt seikat. Komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden toimittamat tiivistelmät käännetään kaikille unionin virallisille kielille ja asetetaan julkisesti saataville.

3.   Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista kahden kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia kyseisessä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

4.   Komissio antaa verkkosivustollaan linkit asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille verkkosivustoille.

5.   Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

36 artikla

Seuranta- ja raportointi yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.   Asetuksen (EU) 2021/1060 IV osaston mukaisessa seurannassa ja raportoinnissa on käytettävä tapauksen mukaan tämän asetuksen liitteessä VI esitettyjen tukitoimityyppien koodeja. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi ja rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti liitteen VI muuttamiseksi.

2.   Tämän asetuksen liitteessä VIII esitettyjä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklan 1 kohdan sekä 22 ja 42 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

37 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 16 artiklan 9 kohdassa, 19 artiklan 9 kohdassa, 20 artiklan 9 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 33 artiklan 2 ja 5 kohdassa ja 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 16 artiklan 9 kohdassa, 19 artiklan 9 kohdassa, 20 artiklan 9 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 33 artiklan 2 ja 5 kohdassa ja 36 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, 16 artiklan 9 kohdan, 19 artiklan 9 kohdan, 20 artiklan 9 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan, 33 artiklan 2 ja 5 kohdan tai 36 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

38 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1148 (39) 32 artiklalla perustettu sisäasioiden rahastoja käsittelevä komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

4.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

39 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) N:o 516/2014 nojalla, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen asti.

2.   Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen rahaston ja asetuksen (EU) N:o 516/2014 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.   Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, kun otetaan huomioon tämän asetuksen viivästynyt voimaantulo ja jotta voidaan varmistaa jatkuvuus, tämän asetuksen nojalla tuetuista suoraan hallinnoiduista ja jo aloitetuista toimista aiheutuneet kustannukset voidaan katsoa tukikelpoisiksi rajoitetun ajan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai tukipyynnön jättämistä.

4.   Jäsenvaltiot voivat jatkaa 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen asetuksen (EU) N:o 516/2014 mukaisesti valitun ja käynnistetyn hankkeen tukemista asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisesti, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

hankkeella on kaksi rahoituksen näkökulmasta eroteltavaa vaihetta, joilla on erilliset kirjausketjut;

b)

hankkeen kokonaiskustannus on yli 500 000 euroa;

c)

vastuussa olevan viranomaisen tuensaajille suorittamat hankkeen ensimmäisen vaiheen maksut sisällytetään asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisiin komissiolle esitettäviin maksupyyntöihin ja hankkeen toisen vaiheen menot sisällytetään asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisiin maksatushakemuksiin;

d)

hankkeen toinen vaihe on sovellettavan oikeuden mukainen ja voi saada rahastosta tukea tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti;

e)

jäsenvaltio sitoutuu saattamaan hankkeen päätökseen, toteuttamaan sen ja raportoimaan siitä viimeistään 15 päivää helmikuuta 2024 toimitettavassa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa.

Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä sovelletaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun hankkeen toiseen vaiheeseen.

Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan hankkeisiin, jotka on valittu yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU) N:o 514/2014 nojalla.

40 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä heinäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puhemies

A. LOGAR


(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 184.

(2)  EUVL C 461, 21.12.2018, s. 147.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019 (EUVL C 23, 21.1.2021, s. 356), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 14. kesäkuuta 2021 (EUVL C 259, 2.7.2021, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. heinäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 573/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan pakolaisrahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa ja neuvoston päätöksen 2004/904/EY kumoamisesta (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 1).

(5)  Neuvoston päätös 2007/435/EY, tehty 25 päivänä kesäkuuta 2007, eurooppalaisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 168, 28.6.2007, s. 18).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 575/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, Euroopan paluurahaston perustamisesta vuosiksi 2008–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 45).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 439/2010, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta (EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(15)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(17)  Neuvoston päätös 2008/381/EY, tehty 14 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan muuttoliikeverkoston perustamisesta (EUVL L 131, 21.5.2008, s. 7).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(19)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(22)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(23)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(24)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(26)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(27)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(28)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(29)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 112).

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(32)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).

(35)  Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(38)  Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1148, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (ks. tämän virallisen lehden sivu48).


LIITE I

JÄSENVALTIOIDEN OHJELMIEN RAHOITUKSEN KOHDENTAMISEN PERUSTEET

1.   

13 artiklan mukaisesti käytettävissä olevat talousarviomäärärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

ohjelmakauden alussa kukin jäsenvaltio saa rahastosta 8 000 000 euron kiinteän määrän lukuun ottamatta Kyprosta, Maltaa ja Kreikkaa, jotka saavat kukin 28 000 000 euron kiinteän määrän;

b)

loput 13 artiklassa tarkoitetuista talousarviomäärärahoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

35 prosenttia – turvapaikka-asiat,

30 prosenttia – laillinen muuttoliike ja kotouttaminen,

35 prosenttia – laittoman muuttoliikkeen torjunta, mukaan lukien palauttamiset.

2.

Turvapaikka-asioiden suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)

30 prosenttia suhteessa niiden henkilöiden määrään, jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty pakolaisasema, joka on määritelty pakolaisten oikeusasemaa koskevassa 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehdyssä Geneven yleissopimuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla;

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2011/95/EU tarkoitettua toissijaista suojelua;

kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY tarkoitettua tilapäistä suojelua (1);

b)

60 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrään, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua;

c)

10 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrään, joita ollaan uudelleensijoittamassa tai jotka on jo uudelleensijoitettu jäsenvaltioon.

3.

Laillisen muuttoliikkeen ja kotouttamisen suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)

50 prosenttia suhteessa jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärään;

b)

50 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat saaneet ensimmäisen oleskeluluvan; huomioon ei kuitenkaan oteta seuraavia ryhmiä:

kolmansien maiden kansalaiset, joille myönnetään ensimmäinen työhön liittyvä oleskelulupa, joka on voimassa alle 12 kuukautta;

kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten neuvoston direktiivin 2004/114/EY (2) tai tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801 (3) mukaisesti;

kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan tieteellistä tutkimusta varten neuvoston direktiivin 2005/71/EY (4) tai tapauksen mukaan direktiivin (EU) 2016/801 mukaisesti.

4.

Laittoman muuttoliikkeen torjunnan sekä palautusten suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)

70 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle saapumisen ja siellä oleskelun edellytyksiä ja joista on annettu kansallisen oikeuden mukainen palauttamispäätös eli hallinnollinen tai oikeudellinen päätös tai toimi, jolla oleskelu todetaan laittomaksi ja määrätään paluuvelvoite;

b)

30 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat tosiasiallisesti poistuneet jäsenvaltion alueelta hallinnollisen tai oikeudellisen määräyksen nojalla, riippumatta siitä onko maasta poistuminen tapahtunut vapaaehtoisesti vai pakkoon perustuen.

5.

Vertailuluvut alustavia määrärahoja varten perustuvat komission (Eurostatin) tuottamiin vuotuisiin tilastotietoihin, jotka kattavat vuodet 2017, 2018 ja 2019 jäsenvaltioiden ennen tämän asetuksen unionin oikeuden mukaista ensimmäistä soveltamispäivää toimittamien tietojen perusteella. Vertailuluvut väliarviointeja varten perustuvat komission (Eurostatin) tuottamiin vuotuisiin tilastotietoihin, jotka kattavat vuodet 2021, 2022 ja 2023 jäsenvaltioiden unionin oikeuden mukaisesti toimittamien tietojen perusteella. Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet komissiolle (Eurostatille) kyseisiä tilastotietoja, niiden on toimitettava alustavia tietoja mahdollisimman pian.

6.

Ennen kuin komissio (Eurostat) hyväksyy 5 kohdassa tarkoitetut tiedot vertailuluvuiksi, se arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostat) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

(1)  Tieto otetaan huomioon ainoastaan, jos käynnistetään direktiivin 2001/55/EY mukaiset toimet.

(2)  Neuvoston direktiivi 2004/114/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).

(4)  Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15).


LIITE II

TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

1.   

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

unionin säännöstön ja Euroopan yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvien painopisteiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen;

b)

jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmien kapasiteetin tukeminen infrastruktuurin ja palvelujen osalta tarvittaessa, myös paikallisella ja alueellisella tasolla;

c)

yhteistyön ja kumppanuuden lisääminen kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi, esimerkiksi lisäämällä niiden valmiuksia kansainvälisen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden suojelun parantamiseen globaalien yhteistyöpyrkimysten puitteissa;

d)

teknisen ja operatiivisen avun antaminen yhdelle tai usealle jäsenvaltioille esimerkiksi yhteistyössä EASOn kanssa.

2.   

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

tuetaan niiden politiikkojen kehittämistä ja toteuttamista, joilla edistetään laillista muuttoliikettä ja sitä koskevaa unionin säännöstöä, mukaan lukien perheenyhdistäminen ja työelämän normien täytäntöönpano;

b)

tuetaan toimenpiteitä, joilla helpotetaan laillista maahantuloa unioniin ja oleskelua unionissa;

c)

lujitetaan yhteistyötä ja kumppanuutta kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi, esimerkiksi luomalla laillisia tuloväyliä unioniin, muuttoliikettä koskevien globaalien yhteistyöpyrkimysten puitteissa;

d)

edistetään kotouttamistoimenpiteitä kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden tukemiseksi sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojelutoimenpiteitä kotouttamistoimenpiteiden yhteydessä, helpotetaan perheenyhdistämistä ja valmistetaan kolmansien maiden kansalaisia osallistumaan aktiivisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan ja tulemaan siellä hyväksytyiksi kansallisten ja erityisesti alueellisten tai paikallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, mukaan lukien pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöt ja työmarkkinaosapuolet, avulla.

3.   

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

varmistetaan infrastruktuuria, menettelyjä ja palveluja koskevan unionin säännöstön ja politiikan painopisteiden yhdenmukainen soveltaminen;

b)

tuetaan palauttamisen hallintaa koskevaa yhdennettyä ja koordinoitua lähestymistapaa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan kehittää valmiuksia tehokkaaseen, ihmisarvoiseen ja kestävään palauttamispolitiikkaan ja vähentää laittoman muuttoliikkeen kannustimia;

c)

tuetaan avustettua vapaaehtoista paluuta, perheenjäsenten jäljittämistä ja uudelleenkotouttamista lasten etua kunnioittaen;

d)

lujitetaan yhteistyötä kolmansien maiden kanssa sekä niiden valmiuksia takaisinoton ja kestävän paluun suhteen.

4.   

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)

lisätään yhteisvastuullisuutta ja yhteistyötä niiden kolmansien maiden kanssa, joihin muuttovirrat vaikuttavat, esimerkiksi unioniin uudelleensijoittamisen ja muiden laillisten keinojen kautta, jotka mahdollistavat suojan saamisen unionissa;

b)

tuetaan kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtämistä jäsenvaltiosta toiseen.


LIITE III

TUEN SOVELTAMISALA

1.   

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

turvapaikka-asioita, laillista muuttoliikettä, kotouttamista, palauttamista ja laitonta muuttoliikettä koskevien kansallisten, alueellisten ja paikallisten strategioiden vahvistaminen ja kehittäminen asiaankuuluvan unionin säännöstön mukaisesti;

b)

hallinnollisten rakenteiden, välineiden ja järjestelmien perustaminen, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniset järjestelmät, ja henkilöstön koulutus, mukaan lukien paikallisviranomaisten ja muiden sidosryhmien henkilöstö, tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien erillisvirastojen kanssa;

c)

kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason yhteyspisteiden perustaminen puolueettoman neuvonnan, käytännön tiedon ja avun tarjoamiseksi mahdollisille tuensaajille ja tukikelpoisille yhteisöille kaikissa rahastoon liittyvissä asioissa;

d)

politiikkojen ja menettelyjen kehittäminen, seuranta ja arviointi esimerkiksi tiedon kokoamisen, vaihdon ja analysoinnin osalta; muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien laadullisten ja määrällisten tietojen ja tilastojen levittäminen; ja yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ja soveltaminen edistymisen mittaamiseksi ja toimintapoliittisen kehityksen arvioimiseksi;

e)

tiedon, parhaiden käytänteiden ja strategioiden vaihtaminen; keskinäinen oppiminen ja tutkimukset, yhteisten toimien ja operaatioiden kehittäminen ja toteuttaminen; ja rajatylittävien yhteistyöverkostojen perustaminen;

f)

sukupuolinäkökulma huomioon ottaen annettavat apu- ja tukipalvelut, jotka vastaavat asianomaisen henkilön asemaa ja tarpeita, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta;

g)

toimet, joiden tavoitteena on muuttajalasten tehokas suojelu, muun muassa lapsen etua koskevien arviointien täytäntöönpano, huoltajuusjärjestelmien vahvistaminen sekä lastensuojeluun liittyvien politiikkatoimien ja menettelyjen kehittäminen, seuranta ja arviointi;

h)

toimet, joilla pyritään lisäämään turvapaikka-asioihin, kotouttamiseen, lailliseen muuttoliikkeeseen ja palauttamiseen liittyvien politiikkojen tuntemusta sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja alaikäisiin.

2.   

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

aineellisen avun, myös rajalla annettavan avun antaminen;

b)

turvapaikkamenettelyjen toteuttaminen noudattaen turvapaikkasäännöstöä, mukaan lukien tukipalvelujen tarjoaminen, kuten kääntäminen ja tulkkaus, oikeudellinen apu, perheenjäsenten jäljittäminen ja muut palvelut, jotka vastaavat kyseisen henkilön asemaa;

c)

niiden hakijoiden yksilöiminen, joilla on erityisiä menettelyyn tai vastaanottoon liittyviä tarpeita, mukaan lukien ihmiskaupan uhrien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa, jotta heidät voidaan ohjata psykososiaalisten ja kuntoutuspalveluiden kaltaisten erikoistuneiden palvelujen piiriin;

d)

laadukkaiden psykososiaalisten ja kuntoutuspalveluiden kaltaisten erikoistuneiden palvelujen tarjoaminen hakijoille, joilla on erityisiä menettelyyn tai vastaanottoon liittyviä tarpeita;

e)

vastaanottoon liittyvän majoitusinfrastruktuurin perustaminen tai parantaminen, esimerkiksi pienen mittakaavan infrastruktuuri, jolla vastataan alaikäisiä käsittävien perheiden tarpeisiin, mukaan lukien paikallis- ja alueviranomaisten tarjoama infrastruktuuri ja mahdollisuus tällaisen infrastruktuurin yhteiseen käyttöön usean jäsenvaltion kesken;

f)

jäsenvaltioiden valmiuksien parantaminen alkuperämaita koskevan tiedon keräämisessä, analysoinnissa ja jakamisessa niiden toimivaltaisten viranomaisten kesken;

g)

toimet, jotka liittyvät unionin uudelleensijoittamisohjelmiin tai kansallisiin uudelleensijoittamisjärjestelmiin ja humanitaarista maahanpääsyä koskeviin järjestelmiin, mukaan lukien niiden täytäntöönpanomenettelyjen toteuttaminen;

h)

kolmansien maiden valmiuksien lisääminen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden suojelun parantamiseksi esimerkiksi tukemalla lastensuojelujärjestelmien kehittämistä muuttoliikkeen yhteydessä;

i)

tehokkaiden säilöönoton vaihtoehtojen perustaminen, kehittäminen ja parantaminen erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja perheiden osalta, mukaan lukien tarvittaessa kansallisiin lastensuojelujärjestelmiin integroitu hoito, joka ei ole laitoshoitoa.

3.   

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

tietopaketit ja -kampanjat, joilla lisätään laillisten unionin suuntautuvien muuttoliikekanavien ja unionin laillista muuttoliikettä koskevan säännöstön tuntemusta;

b)

unioniin suuntautuvien liikkuvuusjärjestelyjen, esimerkiksi kiertomuuttoon ja väliaikaiseen muuttoon liittyvien järjestelyjen kehittäminen, myös koulutus työllistymisen edistämiseksi;

c)

kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden yksityisten ja julkisten työnvälityspalvelujen sekä maahanmuuttoviranomaisten välinen yhteistyö;

d)

kolmannessa maassa hankitun ammattitaidon ja -pätevyyden sekä ammattikokemuksen arviointi ja tunnustaminen sekä niiden avoimuus ja vastaavuus jäsenvaltion vastaaviin nähden;

e)

avustaminen perheenyhdistämistä koskevissa hakemuksissa neuvoston direktiivin 2003/86/EY (1) yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi;

f)

apu, mukaan luettuna oikeudellinen apu ja edustus, jäsenvaltiossa jo laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen aseman muutoksen yhteydessä erityisesti, kun kyseessä on unionin tasolla määritellyn laillisen oleskelun aseman saaminen;

g)

unionin laillisen maahanmuuton välineiden mukaisesti annettava apu kolmansien maiden kansalaisille, jotka haluavat käyttää oikeuksiaan erityisesti liikkuvuuden osalta;

h)

kotouttamistoimenpiteet, kuten kolmansien maiden kansalaisten tarpeiden mukaan räätälöity tuki ja kotouttamisohjelmat, joissa keskitytään neuvontaan, koulutukseen, kieleen ja muuhun koulutukseen, esimerkiksi kansalaistaidon kursseihin ja ammatilliseen ohjaukseen;

i)

toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada julkisia ja yksityisiä palveluja sekä tällaisten palvelujen tarjoamista kolmannen maan kansalaisille, mukaan luettuina koulutuksen, terveydenhoidon ja psykososiaalisen tuen saanti, ja tällaisten palvelujen mukauttaminen kohderyhmän tarpeisiin;

j)

julkisten ja yksityisten elinten välinen kokonaisvaltainen yhteistyö myös koordinoitujen kotouttamisen tukikeskusten, esimerkiksi keskitettyjen asiointipisteiden, kautta;

k)

toimet, joilla mahdollistetaan kolmansien maiden kansalaisten tutustuttaminen ja heidän aktiivinen osallistuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan ja toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten hyväksymistä vastaanottavassa yhteiskunnassa;

l)

kolmansien maiden kansalaisten, vastaanottavan yhteiskunnan ja viranomaisten keskinäisen yhteydenpidon ja vuoropuhelun edistäminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kuulemisen sekä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun kautta;

m)

paikallisviranomaisten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien tarjoamien kotouttamispalveluiden kapasiteetin lisääminen.

4.   

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

vastaanottoon tai säilöönottoon liittyvän avoimen infrastruktuurin perustaminen tai parantaminen, myös mahdollisuus, että tätä infrastruktuuria käyttää useampi kuin yksi jäsenvaltio;

b)

tehokkaiden säilöönoton vaihtoehtojen käyttöönotto, kehittäminen, täytäntöönpano ja parantaminen, yhteisölähtöinen asianhallinta mukaan lukien, erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja perheiden kohdalla;

c)

direktiivin 2008/115/EY 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen pakkoon perustuvaa palauttamista koskevien riippumattomien ja tehokkaiden seurantajärjestelmien käyttöönotto ja lujittaminen;

d)

laittoman muuttoliikkeen kannustimien, muun muassa laittomien muuttajien työllistämisen, torjuminen tehokkaiden ja riittävien, riskinarviointiin perustuvien tarkastusten kautta, henkilöstön kouluttaminen, sellaisten mekanismien perustaminen ja toteuttaminen, joiden kautta laittomat muuttajat voivat vaatia maksuja takaisin ja tehdä valituksia työnantajistaan, ja työnantajille ja laittomille muuttajille suunnatut tiedotuskampanjat heidän direktiivin 2009/52/EY mukaisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan;

e)

palauttamisten valmistelu, myös palauttamispäätöksen antamiseen johtavat toimenpiteet, kolmansien maiden kansalaisten tunnistaminen, matkustusasiakirjojen myöntäminen ja perheenjäsenten jäljittäminen;

f)

yhteistyö kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten tai muiden asianomaisten viranomaisten ja palvelujen kanssa tavoitteena hankkia matkustusasiakirjoja, helpottaa palauttamista ja varmistaa takaisinotto esimerkiksi käyttämällä kolmansien maiden kansallisia yhteyshenkilöitä;

g)

tuki palauttamiseen, erityisesti avustettu vapaaehtoinen paluu ja tiedot avustetun vapaaehtoisen paluun ohjelmista, mukaan lukien palautusmenettelyihin liittyvän erityisen opastuksen antaminen lapsille;

h)

maastapoistamisoperaatiot sekä niihin liittyvät toimenpiteet unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti, pakkokeinoihin liittyviin välineisiin annettavaa tukea lukuun ottamatta;

i)

toimenpiteet, joilla tuetaan palautettavan henkilön kestävää paluuta ja uudelleenkotoutumista, mukaan lukien rahalliset kannustimet, koulutus- ja työllistymistuki sekä elinkeinotoiminnan käynnistämistuki;

j)

kolmansissa maissa olevat valmiudet ja tukipalvelut, joilla varmistetaan asianmukaiset väliaikaiset majoitus- ja vastaanottotilat saavuttaessa sekä tarvittaessa nopea siirto yhteisöperustaiseen majoitukseen;

k)

yhteistyö kolmansien maiden kanssa laittoman muuttoliikkeen torjunnassa ja tehokkaassa palauttamisessa ja takaisinotossa;

l)

toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta asianmukaisista laillisista muuttoliikekanavista ja laittoman muuttoliikkeen riskeistä;

m)

kolmansissa maissa annettava apu ja toteutettavat toimet, jotka auttavat parantamaan tehokasta yhteistyötä kolmansien maiden ja unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä palauttamisessa ja takaisinotossa sekä tukemaan uudelleenkotouttamista palaajan omaan yhteiskuntaan.

5.   

Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

joko kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen tapahtuvien vapaaehtoisten siirtojen toteuttaminen;

b)

operatiivinen tuki, jota jäsenvaltio tarjoaa kansallisten asiantuntijoiden tai rahoitustuen muodossa toiselle jäsenvaltiolle, johon kohdistuu muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, mukaan lukien EASOlle tarjottava tuki;

c)

kansallisten uudelleensijoittamisjärjestelmien tai humanitaarista maahanpääsyä koskevien järjestelmien vapaaehtoinen täytäntöönpano;

d)

jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle, johon kohdistuu muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, antama tuki vastaanottoinfrastruktuurin perustamiseksi tai parantamiseksi.


(1)  Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).


LIITE IV

TOIMET, JOIDEN YHTEISRAHOITUSOSUUS VOI OLLA SUUREMPI 15 ARTIKLAN 3 KOHDAN JA 16 ARTIKLAN 9 KOHDAN MUKAISESTI

Paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, myös pakolais- ja maahanmuuttojärjestöjen, toteuttamat kotouttamistoimenpiteet;

Toimet säilöönoton tehokkaiden vaihtoehtojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi;

Tuettu vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttamisohjelmat ja niihin liittyvät toiminnot;

Toimenpiteet, jotka on kohdennettu haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja sellaisiin kansainvälistä suojelua hakeviin henkilöihin, joilla on erityisiä vastaanottoon tai menettelyihin liittyviä tarpeita, myös toimenpiteet, joilla varmistetaan alaikäisten, erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten, tehokas suojelu muun muassa sellaisten vaihtoehtoisten hoitojärjestelmien avulla, jotka eivät kuulu laitoshoidon piiriin.


LIITE V

33 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT KESKEISET TULOKSELLISUUDEN INDIKAATTORIT

Kaikki henkilöihin liittyvät indikaattorit on ilmoitettava ikäryhmien (< 18, 18–60, > 60) ja sukupuolen mukaan.

3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu erityistavoite

1.

Niiden osallistujien määrä, jotka katsovat, että koulutuksesta on hyötyä heidän työlleen.

2.

Niiden osallistujien määrä, jotka raportoivat kolmen kuukauden kuluttua koulutuksesta, että he käyttävät koulutuksessa hankkimiaan taitoja ja osaamista.

3.

Niiden henkilöiden määrä, joihin on sovellettu säilöönoton vaihtoehtoja, erikseen täsmentäen

3.1

niiden ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten määrä, joihin on sovellettu säilöönoton vaihtoehtoja;

3.2

niiden perheiden lukumäärä, joihin on sovellettu säilöönoton vaihtoehtoja.

3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu erityistavoite

1.

Niiden kielikursseille osallistuneiden henkilöiden määrä, joiden vastaanottavan maan kielessä saavuttama taitotaso on kielikurssin päättyessä parantunut kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen tai vastaavan kansallisen viitekehyksen mukaan vähintään yhdellä tasolla.

2.

Niiden osallistujien määrä, jotka ilmoittivat pitävänsä toimea kotoutumisensa kannalta hyödyllisenä.

3.

Niiden osallistujien määrä, jotka hakivat kolmannessa maassa hankkimansa pätevyyden tai ammattitaidon tunnustamista tai arviointia.

4.

Niiden osallistujien määrä, jotka hakivat pitkään oleskelleen henkilön asemaa.

3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettu erityistavoite

1.

Vapaaehtoisesti palanneiden henkilöiden määrä.

2.

Maasta poistettujen henkilöiden määrä.

3.

Niiden palaajien määrä, joihin on sovellettu säilöönoton vaihtoehtoja.

3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistettu erityistavoite

1.

Jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien hakijoiden määrä.

2.

Uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

3.

Humanitaarisen maahanpääsyn nojalla maahan päässeiden henkilöiden määrä.

LIITE VI

TUKITOIMITYYPIT

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN KOODIT

I

Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

001

Vastaanotto-olosuhteet

002

Turvapaikkakäytännöt

003

Unionin säännöstön täytäntöönpano

004

Lasten asema muuttoliikkeessä

005

Henkilöt, joilla on erityisiä vastaanottoon ja menettelyihin liittyviä tarpeita

006

Unionin uudelleensijoittamisohjelmia tai kansallisia uudelleensijoittamisjärjestelmiä ja humanitaarista maahanpääsyä koskevat järjestelmät (Liite III, 2 kohdan g alakohta)

007

Operatiivinen tuki

II

Laillinen muuttoliike ja kotouttaminen

001

Kotouttamisstrategioiden kehittäminen

002

Ihmiskaupan uhrit

003

Kotouttamistoimenpiteet – tiedotus ja orientaatio, keskitetyt asiointipisteet

004

Kotouttamistoimenpiteet – kielikoulutus

005

Kotouttamistoimenpiteet – kansalaistaitokurssit ja muu koulutus

006

Kotouttamistoimenpiteet – esittely, osallistuminen, yhteydenpito vastaanottavan yhteiskunnan kanssa

007

Kotouttamistoimenpiteet – perustarpeet

008

Lähtöä edeltävät toimenpiteet

009

Liikkuvuusjärjestelyt

010

Laillisen oleskeluluvan saaminen

011

Haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, mukaan lukien ilman huoltajaa olevat alaikäiset

012

Operatiivinen tuki

III

Palauttaminen

001

Vaihtoehdot säilöönotolle

002

Vastaanoton/säilöönoton olosuhteet

003

Palauttamismenettelyt

004

Avustettu vapaaehtoinen paluu

005

Uudelleenkotoutumista koskeva apu

006

Muutto/palautustoimet

007

Pakkoon perustuvan paluun valvontajärjestelmä

008

Muita heikommassa asemassa olevat henkilöt, mukaan lukien ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset

009

Toimenpiteet, joilla puututaan laittoman muuttoliikkeen kannustimiin

010

Operatiivinen tuki

IV

Yhteisvastuu ja oikeudenmukainen vastuunjako

001

Siirrot toiseen jäsenvaltioon (”uudelleensijoittaminen”)

002

Jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle antama tuki, mukaan lukien EASOlle tarjottava tuki

003

Uudelleensijoittaminen (19 artikla)

004

Humanitaarinen maahanpääsy (19 artikla)

005

Jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle antama tuki vastaanottoinfrastruktuurin osalta

006

Operatiivinen tuki

V

Tekninen tuki

001

Tiedottaminen ja viestintä

002

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

003

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

004

Valmiuksien kehittäminen


TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

001

Kansallisten strategioiden kehittäminen

002

Valmiuksien kehittäminen

003

Kolmansien maiden kansalaisten koulutus

004

Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen

005

Tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihto

006

Jäsenvaltioiden yhteiset toimet/operaatiot

007

Kampanjat ja tiedotus

008

Asiantuntijoiden vaihto ja tilapäinen siirto

009

Tutkimukset, pilottihankkeet, riskienarviointi

010

Valmistelu- ja seurantatoimet, hallinnolliset ja tekniset toimet

011

Apu- ja tukipalveluiden tarjoaminen kolmansien maiden kansalaisille

012

Infrastruktuuri

013

Välineistö


TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

001

15 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat toimet

002

Erityistoimet

003

Liitteessä IV luetellut toimet

004

Operatiivinen tuki

005

Hätäapu


TAULUKKO 4: ERITYISTEN TEEMOJEN KOODIT

001

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

002

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet tai kolmansiin maihin liittyvät toimet

003

Ei mikään edellä mainituista


LIITE VII

KUSTANNUKSET, JOTKA VOIVAT SAADA OPERATIIVISTA TUKEA

Kaikkien 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden suhteen operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

henkilöstökustannukset;

palvelujen kustannukset, esimerkiksi välineistön, mukaan lukien tieto- ja viestintätekniset järjestelmät, huolto tai korvaaminen;

palvelujen kustannukset, esimerkiksi infrastruktuurin huolto ja korjaaminen.


LIITE VIII

33 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT TUOTOS- JA TULOSINDIKAATTORIT

Kaikki henkilöihin liittyvät indikaattorit on ilmoitettava ikäryhmien (< 18, 18–60, > 60) ja sukupuolen mukaan

3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu erityistavoite

Tuotosindikaattorit

1.

Tukea saaneiden osallistujien määrä, erikseen täsmentäen

1.1

oikeudellista apua saaneiden osallistujien määrä;

1.2

niiden osallistujien määrä, jotka saavat muun tyyppistä tukea kuin oikeudellista apua, muun muassa tietoa ja apua turvapaikkamenettelyn kuluessa (1);

1.3

apua saaneiden haavoittuvassa asemassa olevien osallistujien määrä.

2.

Koulutustoimiin osallistujien määrä.

3.

Äskettäin avattujen unionin säännöstön mukaisten paikkojen määrä vastaanottoinfrastruktuurissa, erikseen täsmentäen

3.1

ilman huoltajaa saapuville alaikäisille tarkoitettujen äskettäin avattujen paikkojen määrä.

4.

Korjattujen tai kunnostettujen, unionin säännöstön mukaisten paikkojen määrä vastaanottoinfrastruktuurissa, erikseen täsmentäen

4.1

ilman huoltajaa saapuville alaikäisille tarkoitettujen korjattujen tai kunnostettujen paikkojen määrä.

Tulosindikaattorit

5.

Niiden osallistujien määrä, jotka katsovat, että koulutuksesta on hyötyä heidän työlleen.

6.

Niiden osallistujien määrä, jotka raportoivat kolmen kuukauden kuluttua koulutuksesta, että he käyttävät koulutuksessa hankkimiaan taitoja ja osaamista.

7.

Niiden henkilöiden määrä, joihin on sovellettu säilöönoton vaihtoehtoja, erikseen täsmentäen

7.1

niiden ilman huoltajaa saapuneiden alaikäisten määrä, joihin on sovellettu säilöönoton vaihtoehtoja;

7.2

niiden perheiden määrä, joihin on sovellettu säilöönoton vaihtoehtoja.

3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu erityistavoite

Tuotosindikaattorit

1.

Lähtöä edeltäviin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä.

2.

Niiden paikallisten ja alueellisten viranomaisen määrä, joita on tuettu kotouttamistoimenpiteiden toteuttamisessa.

3.

Tukea saaneiden osallistujien määrä, erikseen täsmentäen

3.1

kielikurssille osallistuneiden henkilöiden määrä;

3.2

kansalaistaidon kurssille osallistuneiden henkilöiden määrä;

3.3

henkilökohtaista ammatillista ohjausta saaneiden osallistujien määrä.

4.

Niiden tietopakettien ja -kampanjoiden määrä, joilla lisätään laillisten unioniin suuntautuvien muuttoliikekanavien tuntemusta.

5.

Niiden osallistujien määrä, jotka saavat tietoa tai apua perheenyhdistämisen hakemiseen.

6.

Liikkuvuusjärjestelyistä hyötyvien osallistujien määrä.

7.

Sellaisten kotouttamishankkeiden määrä, joissa tuensaajia ovat paikallis- ja alueviranomaiset.

Tulosindikaattorit

8.

Niiden kielikursseille osallistuneiden henkilöiden määrä, joiden vastaanottavan maan kielessä saavuttama taitotaso on kielikurssin päättyessä parantunut kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen tai vastaavan kansallisen viitekehyksen mukaan vähintään yhdellä tasolla.

9.

Niiden osallistujien määrä, jotka ilmoittivat pitävänsä toimea kotoutumisensa kannalta hyödyllisenä.

10.

Niiden osallistujien määrä, jotka hakivat kolmannessa maassa hankkimansa pätevyyden tai ammattitaidon tunnustamista tai arviointia.

11.

Niiden osallistujien määrä, jotka hakivat pitkään oleskelleen henkilön asemaa.

3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa vahvistettu erityistavoite

Tuotosindikaattorit

1.

Koulutustoimiin osallistujien määrä.

2.

Hankittujen välineiden määrä, mukaan lukien hankittujen tai päivitettyjen tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien määrä.

3.

Uudelleenkotoutumista koskevaa apua saaneiden palaajien määrä.

4.

Paikkojen määrä perustetuissa säilöönottokeskuksissa.

5.

Paikkojen määrä korjatuissa tai kunnostetuissa säilöönottokeskuksissa.

Tulosindikaattorit

6.

Vapaaehtoisesti palanneiden henkilöiden määrä.

7.

Maasta poistettujen henkilöiden määrä.

8.

Niiden palaajien määrä, joihin on sovellettu säilöönoton vaihtoehtoja.

3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa vahvistettu erityistavoite

Tuotosindikaattorit

1.

Koulutukseen osallistuneen henkilöstön määrä.

2.

Lähtöä edeltävää tukea saaneiden osallistujien määrä.

Tulosindikaattorit

3.

Jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien hakijoiden määrä.

4.

Uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

5.

Humanitaarisen maahanpääsyn nojalla maahan päässeiden henkilöiden määrä.

(1)  Järjestelmä luo raportointia varten automaattisesti tämän indikaattorin vähentämällä tukea saaneiden osallistujien määrästä oikeudellista apua saaneiden osallistujien määrän. SFC2021-järjestelmä tuottaa tätä indikaattoria koskevat tiedot raportointia varten. Jäsenvaltioiden ei tarvitse ilmoittaa tätä indikaattoria varten tietoja eikä vahvistaa välitavoitteita tai tavoitteita.


15.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 251/48


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1148,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021,

rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa henkilöiden rajanylitystä sisärajoilla ja rajavalvontaa ulkorajoilla koskevien yhteisten toimenpiteiden sekä yhteisen viisumipolitiikan avulla, samalla kun pidetään yllä henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja turvallisuuden välistä herkkää tasapainoa.

(2)

SEUT 80 artiklan mukaisesti unionin rajavalvonta-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa ja sen toteuttamisessa noudatetaan jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

(3)

Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion johtajat vakuuttivat sitoutuvansa kehittämään turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentamaan unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, joka huolehtii ulkorajojen turvallisuudesta ja harjoittaa tehokasta, vastuullista ja kestävää kansainvälisten normien mukaista muuttoliikepolitiikkaa, sekä rakentamaan Eurooppaa, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

(4)

Kaikki tällä asetuksella perustettavasta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä, jäljempänä ’rahoitusväline’ rahoitettavat toimet, myös kolmansissa maissa toteutettavat toimet, olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti unionin säännöstössä ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita, ja niiden olisi oltava sellaisten unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, jotka johtuvat kansainvälisistä välineistä, joiden osapuolia ne ovat, erityisesti varmistamalla syrjimättömyyden ja palauttamiskiellon periaatteen noudattaminen.

(5)

Rahoitusvälineen toimintapoliittisena tavoitteena on kehittää ja toteuttaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla ja siten edistää sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa unionissa samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä ja noudatetaan täysimääräisesti asiaankuuluvaa unionin säännöstöä sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat sellaisista kansainvälisistä välineistä, joiden osapuolia ne ovat.

(6)

Euroopan yhdennetystä rajaturvallisuudesta, jota toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1896 (3) perustettu eurooppalainen raja- ja merivartiosto, vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajaturvallisuudesta vastaavat kansalliset viranomaiset, mukaan luettuna merivartiostot, silloin kun ne toteuttavat rajavalvontatehtäviä. Sen olisi autettava helpottamaan laillisia rajanylityksiä, ehkäisemään ja havaitsemaan laitonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä hallitsemaan muuttovirtoja.

(7)

Uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta 23 päivänä syyskuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa todettiin laillisen matkustamisen helpottamisen ja laittoman muuttoliikkeen ja turvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemisen olevan yksi unionin lähestymistavan päätavoitteista.

(8)

Unionin talousarvion kautta saatava rahoitustuki on välttämätöntä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamiseksi, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen ulkorajojen ylittämisen tehokkaassa hallinnoinnissa ja tuleviin haasteisiin vastaamisessa näillä rajoilla, millä puututtaisiin osaltaan vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen.

(9)

Jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen varmistamiseksi. Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus koostuu muun muassa seuraavista asetuksessa (EU) 2019/1896 vahvistetuista osatekijöistä: rajavalvonta; etsintä- ja pelastusoperaatiot rajavalvonnan yhteydessä; riskien analysointi; Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoima yhteistyö jäsenvaltioiden välillä, mukaan lukien tuki; virastojen välinen yhteistyö, mukaan lukien säännöllinen tietojenvaihto; yhteistyö kolmansien maiden kanssa; Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan ja joiden tarkoituksena on puuttua laittomaan maahanmuuttoon ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta paremmin; uusimman teknologian käyttäminen; sekä laadunvalvonta- ja yhteisvastuumekanismit.

(10)

Rahoitusvälineestä olisi voitava antaa tarvittavaa tukea jäsenvaltioille ulkorajojen valvonnan yhteisten vähimmäisnormien täytäntöönpanoa varten jäsenvaltioiden, Euroopan raja- ja merivartioviraston sekä komission toimivallan mukaisesti.

(11)

Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle ja jotka toteutetaan ulkorajoilla, on tärkeää vahvistaa virastojen välistä yhteistyötä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden osatekijänä asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti. Ulkorajoilla tapahtuvan raja- ja tullivalvonnan täydentävyys on tarpeen varmistaa antamalla jäsenvaltioille riittävästi unionin rahoitustukea. Virastojen välisellä yhteistyöllä paitsi tehostetaan tullitarkastuksia, jotta voidaan torjua kaikkia laittoman kaupan muotoja, myös helpotetaan laillista kauppaa ja matkustusta ja edistetään turvallista ja tehokasta tulliliittoa.

(12)

Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa seuraajarahasto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) N:o 513/2014 (4) ja (EU) N:o 515/2014 (5) perustetulle vuosien 2014–2020 sisäisen turvallisuuden rahastolle perustamalla muun muassa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(13)

SEUT V osaston oikeudellisten erityispiirteiden ja ulkoraja- ja tullivalvontapolitiikkoja koskevien erilaisten sovellettavien oikeusperustojen vuoksi rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä.

(14)

Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla ja joka käsittää rahoitusvälineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1077 (6) perustettavan tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen. Kyseistä kehystä olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1060 (7), johon tässä asetuksessa olisi viitattava yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevien sääntöjen osalta.

(15)

Rahoitusvälineen olisi perustuttava sen edeltäjien tuloksiin ja investointeihin; näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 574/2007/EY (8) vuosiksi 2007–2013 perustettu ulkorajarahasto ja asetuksella (EU) N:o 515/2014 vuosiksi 2014–2020 perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa, ja rahoitusvälinettä olisi laajennettava niin, että voidaan ottaa huomioon uudet kehityssuuntaukset.

(16)

Yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan varmistamiseksi ja laillisen rajanylitysliikenteen helpottamiseksi rahoitusvälineellä olisi edistettävä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittämistä, mihin sisältyvät toimia, jotka liittyvät politiikkaan, lainsäädäntöön, järjestelmälliseen yhteistyöhön, taakan jakamiseen, laittomien maahanmuuttajien rajanylityspaikkojen tilanteen ja muuttuvien olosuhteiden arviointiin, henkilöstöön, laitteistoon ja teknologiaan; näitä toimia voivat toteuttaa eri tasoilla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten muiden unionin elinten ja laitosten, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1726 (9) perustetun vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/794 (10) perustetun Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa.

(17)

Rahoitusvälineellä olisi autettava tehostamaan viisumihakemusten käsittelyä siten, että helpotetaan vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumimenettelyjä ja voidaan havaita ja arvioida turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit. Rahoitusvälineestä olisi erityisesti annettava taloudellista tukea viisumihakemusten käsittelyn digitalisointiin, jonka tavoitteena on mahdollistaa nopeat, suojatut ja asiakaslähtöiset viisumimenettelyt sekä viisuminhakijoiden että konsulaattien eduksi. Rahoitusvälineellä olisi edistettävä myös mahdollisuuksia pitää yllä kattavia konsulipalveluja eri puolilla maailmaa. Rahoitusvälineestä olisi myös katettava yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukainen täytäntöönpano ja sen uudistaminen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 767/2008 (11) johtuvat toimenpiteet; samoin siitä olisi katettava jäsenvaltioille annettava apu viisumien myöntämistä varten, myös alueellisesti rajoitettujen viisumien, jotka myönnetään humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi viisumeja koskevan unionin säännöstön mukaisesti.

(18)

Rahoitusvälineestä olisi tuettava ulkorajojen valvontaan liittyviä, Schengenin säännöstöä soveltavien maiden alueella toteutettavia toimenpiteitä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamista, millä vahvistetaan Schengen-alueen yleistä toimivuutta.

(19)

Ulkorajojen valvonnan parantamiseksi, laillisen matkustamisen helpottamiseksi, laittomien rajanylitysten ehkäisyn ja torjumisen edistämiseksi, yhteisen viisumipolitiikan toteuttamiseksi ja korkean turvallisuustason edistämiseksi unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella rahoitusvälineestä olisi tuettava laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämistä rajaturvallisuuden alaa koskevan unionin oikeuden mukaisesti. Siitä olisi myös tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2019/817 (12) ja (EU) 2019/818 (13) perustetun unionin tietojärjestelmien välisen yhteentoimivuuden toteuttamista jäsenvaltioissa; nämä tietojärjestelmät ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/2226 (14) perustettu rajanylitystietojärjestelmä (EES), asetuksella (EY) N:o 767/2008 perustettu viisumitietojärjestelmä (VIS), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1240 (15) perustettu Euroopan matkustustieto- ja lupajärjestelmä (ETIAS), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 603/2013 (16) perustettu Eurodac, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2018/1860 (17), (EU) 2018/1861 (18) ja (EU) 2018/1862 (19) perustettu Schengenin tietojärjestelmä (SIS) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/816 (20) perustettu niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskeva keskitetty järjestelmä, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), ja tarkoituksena on, että kyseiset unionin tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan. Rahoitusvälineestä olisi myös edistettävä kansallisella tasolla tarvittavaa kehitystä sen jälkeen, kun keskustasolla on pantu täytäntöön yhteentoimivuuden komponentit eli eurooppalainen hakuportaali (ESP), yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu (yhteinen BMS), yhteinen henkilötietorekisteri (CIR) ja rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistin (MID).

(20)

Jotta voidaan hyödyntää niiden erillisvirastojen osaamista ja asiantuntemusta, joilla on toimivaltaa rajaturvallisuuden, viisumipolitiikan ja laaja-alaisten tietojärjestelmien alalla, komission olisi otettava asianomaiset virastot hyvissä ajoin mukaan tällä asetuksella perustetun sisäasioiden rahastoja käsittelevän komitean työskentelyyn erityisesti ohjelmakauden alussa ja puolessavälissä. Tarvittaessa komission olisi myös voitava ottaa asiaankuuluvat unionin elimet ja laitokset mukaan seurantaan ja arviointiin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineellä tuetut toimet ovat asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Rahoitusvälineellä olisi täydennettävä ja tehostettava toimia, joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välisen vastuunjaon ja yhteisvastuun periaatteiden mukaisesti, jotka edustavat eurooppalaisen raja- ja merivartioston kahta pilaria. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä hallinnoitavia ohjelmiaan laatiessaan otettava huomioon analyyttiset välineet sekä operatiiviset ja tekniset ohjeistukset, joita Euroopan raja- ja merivartiovirasto on kehittänyt, sekä sen kehittämät koulutussuunnitelmat kuten rajavartijakoulutuksen yhteiset perusvaatimukset, mukaan lukien kyseisten perusvaatimusten perusoikeuksiin ja kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyvät komponentit. Jotta Euroopan raja- ja merivartioviraston tehtävät ja jäsenvaltioiden vastuulla oleva ulkorajavalvonta täydentäisivät toisiaan ja jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ja vältettäisiin kustannustehottomuutta, komission olisi hyvissä ajoin kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa jäsenvaltioiden toimittamien ohjelmaluonnosten, sikäli kuin ohjelmat kuuluvat kyseisen viraston toimivaltaan, etenkin operatiivisella tuella rahoitettavien toimien osalta.

(21)

Rahoitusvälineestä olisi asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä tuettava 13 päivänä toukokuuta 2015 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan muuttoliikeagenda” esitetyn, Eurooppa-neuvoston 25 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015 hyväksymän ja asetuksessa (EU) 2019/1896 tarkennetun hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanoa. Hotspot-lähestymistapa tarjoaa operatiivista tukea jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suhteettomia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita unionin ulkorajoilla. Se tarjoaa yhdennettyä, kokonaisvaltaista ja kohdennettua apua yhteisvastuun ja vastuun jakamisen hengessä.

(22)

Yhteisvastuullisuuden ja vastuun jakamisen hengessä niiden ulkorajojen suojelemiseksi, joilla on havaittu haavoittuvuuksia tai riskejä, erityisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (21) mukaisesti tehdyn Schengen-arvioinnin jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion olisi riittävällä tavalla puututtava asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja pannakseen täytäntöön kyseisen asetuksen nojalla annetut suositukset yhdenmukaisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti tekemien haavoittuvuusarviointien kanssa.

(23)

Rahoitusvälineen olisi tarjottava rahoitustukea niille jäsenvaltioille, jotka soveltavat ulkorajoja koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä täysimääräisesti, ja niille jäsenvaltioille, jotka valmistautuvat osallistumaan Schengeniin täysimääräisesti, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä rahastoa siten, että edistetään ulkorajojen valvontaa koskevaa unionin yhteistä politiikkaa.

(24)

Vaikka rahoitusvälineestä annetaan tukea rajaturvallisuutta koskeviin jäsenvaltioiden investointeihin, siitä ei saisi rahoittaa uusia, pysyviä infrastruktuureja ja kiinteistöjä sellaisilla sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu. Rahoitusvälineellä olisi kuitenkin tuettava kyseisillä sisärajoilla tehtäviä investointeja rajavalvonnassa käytettävään liikuteltavaan infrastruktuuriin sekä olemassa olevan infrastruktuurin ylläpitoa, rajoitettua uudistamista tai vaihtamista, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 (22) jatkuva noudattaminen edellyttää.

(25)

Vuoden 2003 liittymisasiakirjan liitteenä olevan, henkilöiden kauttakulusta maitse Kaliningradin alueen ja Venäjän federaation muiden osien välillä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 mukaisesti rahoitusvälineestä olisi katettava mahdolliset lisäkustannukset, joita aiheutuu tällaista kauttakulkua koskevan unionin säännöstön erityissäännösten eli neuvoston asetusten (EY) N:o 693/2003 (23) ja (EY) N:o 694/2003 (24) täytäntöönpanosta. Menetettyjen viisumimaksujen korvaamiseen tarkoitetun jatkuvan rahoitustuen tarve olisi kuitenkin määriteltävä unionin ja Venäjän federaation välillä voimassa olevan viisumijärjestelyn perusteella.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi rahoitusvälineen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmiin sisältyy kaikkiin rahoitusvälineen erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia ja että määrärahojen kohdentamisella erityistavoitteiden kesken varmistetaan, että tavoitteet ovat saavutettavissa.

(27)

Tehokkuusperiaatetta noudattaen olisi pyrittävä kehittämään synergioita ja yhdenmukaisuutta muiden unionin rahastojen kanssa, ja toimien päällekkäisyyttä olisi vältettävä.

(28)

Niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, joista jokin jäsenvaltio on antanut palauttamispäätöksen, on yksi asetuksessa (EU) 2019/1896 säädetyistä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden osatekijöistä. Palauttamisen alalla toteutettavat toimenpiteet eivät luonteensa ja tavoitteensa vuoksi kuitenkaan kuulu rahoitusvälineestä annettavan tuen soveltamisalaan, vaan ne katetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU)2021/1147 (25).

(29)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ulkorajoilla tekemän tärkeän työn tunnustamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niillä on käytössään riittävät keinot toteuttaa laaja-alaisia tehtäviään kyseisillä rajoilla, tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä olisi myönnettävä kyseisille kansallisille viranomaisille tarvittavaa rahoitusta, jotta ne voivat investoida tullitarkastuslaitteisiin, sekä laitteita, joita voidaan tullivalvonnan lisäksi käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan.

(30)

Useimmat tullitarkastuslaitteet sekä tieto- ja viestintätekniset järjestelmät voisivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muiden unionin säädösten, kuten rajaturvallisuutta, viisumeja tai poliisiyhteistyötä koskevien säännösten, noudattamiseen liittyviin tarkastuksiin. Rahasto on sen vuoksi suunniteltu niin, että siinä on kaksi toisiaan täydentävää välinettä, joilla on erilliset mutta täydentävät soveltamisalat laitteiden hankintaan. Rahoitusvälineestä tuetaan ensinnäkin taloudellisesti pääasiassa yhdennettyyn rajaturvallisuuteen tarkoitettuja laitteita sekä tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä, ja se sallii niiden käytön myös täydentävällä tullivalvonnan alalla. Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä puolestaan tuetaan taloudellisesti pääasiassa tullitarkastuksiin tarkoitettuja laitteita, ja se sallii niiden käytön muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvatoimiin. Tällainen roolien jako edistää virastojen välistä yhteistyötä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden osatekijänä asetuksessa (EU) 2019/1896 säädetyllä tavalla ja mahdollistaa siten tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen valvontalaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta.

(31)

Merirajojen valvonta on yksi unionin merialueilla suoritettavista rannikkovartiostojen tehtävistä. Rannikkovartiostojen tehtäviä suorittavat kansalliset viranomaiset ovat myös vastuussa monenlaisista tehtävistä, joihin voisivat kuulua muun muassa meriturvallisuus, turvallisuus, etsintä- ja pelastusoperaatiot, rajavalvonta, kalastuksenvalvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. Rannikkovartiostojen laajan tehtävänkuvauksen vuoksi ne kuuluvat unionin eri politiikkojen toimialoihin, joissa olisi kehitettävä synergioita vaikuttavampien ja tehokkaampien tulosten aikaansaamiseksi.

(32)

Kun jäsenvaltiot toteuttavat rahoitusvälineestä rahoitettuja merirajojen valvontaan liittyviä toimia, niiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota merellä toteutettavia etsintä- ja pelastusoperaatioita koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa. Tältä osin rahoitusvälineestä tuettuja laitteita ja järjestelmiä olisi voitava käyttää etsintä- ja pelastusoperaatioissa tilanteissa, joita voi tulla eteen merirajojen valvontaoperaatiossa.

(33)

Sen lisäksi, että unioni tekee yhteistyötä rannikkovartiostojen tehtävien osalta Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002 (26) perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/473 (27) perustetun Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa, merialalla toteutettavien toimien yhdenmukaisuutta olisi parannettava myös kansallisella tasolla. Meriympäristön eri toimijoiden välisten synergioiden olisi oltava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja merellisen turvallisuusstrategian mukaisia.

(34)

Jotta täydentävyyttä voidaan vahvistaa ja merialan toimintojen yhdenmukaisuutta tehostaa toimien päällekkäisyyden välttämiseksi ja talousarvioon liittyvien rajoitteiden lieventämiseksi merialan kaltaisella kalliiden toimintojen alalla, rahoitusvälinettä olisi voitava käyttää myös luonteeltaan monialaisten merioperaatioiden tukemiseen.

(35)

Rahoitusvälineestä rahoitettavia laitteita ja tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä olisi myös voitava käyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1149 (28) perustetun sisäisen turvallisuuden rahaston sekä asetuksella (EU) 2021/1147 perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tavoitteiden saavuttamiseen. Tällaisten laitteiden ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien olisi edelleen oltava saatavilla ja käytettävissä tehokkaisiin ja turvattuihin rajavalvontatoimiin, ja tällaisten laitteiden ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien käyttöaikaa sisäisen turvallisuuden rahaston ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tavoitteita varten olisi rajoitettava.

(36)

Rahoitusvälineen olisi sen erityistavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti palveltava unionin sisäistä toimintapolitiikkaa. Rahoitusvälineellä olisi samalla voitava tarvittaessa tukea kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä unionin painopisteiden mukaisia toimia. Näiden toimien synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja noudatettava yhdenmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja täydennettävä kyseisiä toimia. Tällaiset toimet olisi etenkin toteutettava niin, että varmistetaan täysin yhdenmukaisuus unionin ulkopolitiikan kanssa ja noudatetaan kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatetta, sekä johdonmukaisesti kyseisen alueen tai maan strategista ohjelmasuunnittelua koskevien asiakirjojen kanssa. Tällaisten toimien olisi myös keskityttävä muihin kuin kehitystä tukeviin toimenpiteisiin, palveltava unionin sisäisen toimintapolitiikan etuja ja oltava johdonmukaisia unionissa toteutettujen toimien kanssa. Väliarvioinnissaan ja jälkiarvioinnissaan komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kolmansissa maissa toteutettavien tai niihin liittyvien toimien toteuttamiseen.

(37)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset laatia puitteet, joiden avulla osoitetaan unionin yhteisvastuullisuutta rajaturvallisuuden ja yhteisen viisumipolitiikan alalla, ja tarjota foorumi näiden politiikkojen perustana olevien yhteisten laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittämiselle, tämän asetuksen perusteella myönnettävän rahoitustuen olisi edistettävä erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien kehittämistä näillä aloilla.

(38)

Tehdessään tunnetuksi rahoitusvälineestä tuettuja toimia unionin rahoituksen saajien olisi annettava tiedot kohdeyleisön kielellä tai kielillä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi kyseisen rahoituksen saajien olisi toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten rahoituksen saajien olisi varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki.

(39)

Komission olisi voitava käyttää rahoitusvälineestä myönnettäviä taloudellisia resursseja edistääkseen parhaita käytäntöjä ja tietojenvaihtoa rahoitusvälineen täytäntöönpanon osalta.

(40)

Komission olisi julkaistava tiedot suoraan tai välillisesti hallinnoitavasta temaattisesta välineestä myönnetystä tuesta oikea-aikaisesti ja päivitettävä tällaiset tiedot tarvittaessa. Tiedot olisi voitava luokitella erityistavoitteen, tuensaajan nimen, määrän, josta on tehty oikeudellinen sitoumus, sekä toimenpiteen luonteen ja tarkoituksen perusteella.

(41)

Jäsenvaltion voidaan katsoa jättäneen noudattamatta asiaankuuluvaa unionin säännöstöä, myös rahoitusvälineen mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvoitteitaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan tai perusoikeuksien alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 säädetyn Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita asiaankuuluvalla alalla.

(42)

Rahoitusvälineessä olisi varmistettava, että resurssit jakautuvat tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin siten, että saavutetaan tässä asetuksessa vahvistetut tavoitteet. Avoimuutta koskevien vaatimusten täyttämiseksi komission olisi julkaistava temaattisen välineen vuotuisia ja monivuotisia työohjelmia koskevat tiedot. Kunkin jäsenvaltion olisi asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti varmistettava, että kuuden kuukauden kuluttua sen ohjelman hyväksymisestä käytettävissä on verkkosivusto, jolla on sen ohjelmaa koskevaa tietoa, joka kattaa ohjelman tavoitteet, toiminnot, saatavilla olevat rahoitusmahdollisuudet ja saavutukset.

(43)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitettavat alkuperäiset määrät, jotka muodostuvat liitteessä I vahvistetuista kiinteistä määristä ja kyseisessä liitteessä vahvistettujen kriteereiden perusteella lasketusta määrästä ja joissa otetaan huomioon ohjelman pituus ja vaikutustasot maa- ja meriulkorajaosuuksilla, työmäärä lentoasemilla ja konsulaateissa sekä konsulaattien määrä. Kun otetaan huomioon niiden jäsenvaltioiden erityistarpeet, joiden turvapaikkahakemusten määrä henkeä kohti oli suurin vuosina 2018 ja 2019, on aiheellista korottaa kiinteitä määriä Kyproksen, Maltan ja Kreikan osalta.

(44)

Jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitettavien alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta otettaisiin huomioon alkutilanteessa tapahtuneet muutokset, kuten paine ulkorajoilla ja työmäärä ulkorajoilla ja konsulaateissa, jäsenvaltioille olisi osoitettava ohjelmakauden puolessavälissä lisämäärä, jonka olisi perustuttava tilastotietoihin liitteen I mukaisesti ottaen huomioon niiden ohjelmien toteutuksen tilanteen.

(45)

Komission olisi suoritettava tämän asetuksen väliarviointi. Kyseistä väliarviointia olisi käytettävä rahoitusvälineen tehokkuuden ja unionin tason lisäarvon arvioimiseen ja rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevan avoimen yleiskatsauksen laatimiseen.

(46)

Koska rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa viisumipolitiikan ja rajaturvallisuuden painopisteissä tapahtuviin muutoksiin, mukaan lukien muutokset, jotka johtuvat paineen lisääntymisestä rajoilla, ja kohdentaa rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin unionin tason lisäarvo. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suuri unionin tason lisäarvo, osa rahoituksesta olisi jaettava säännöllisin väliajoin temaattisen välineen kautta erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun. Temaattinen väline tuo joustavuutta rahoitusvälineen hallinnointiin, ja se voitaisiin myös panna täytäntöön jäsenvaltioiden ohjelmien kautta.

(47)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa niiden ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(48)

Rahoitusvälineestä olisi osaltaan tuettava rajaturvallisuuteen, yhteiseen viisumipolitiikkaan ja laaja-alaisiin tietojärjestelmiin liittyvien operatiivisten kustannusten kattamista, jotta jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällaiseen tukeen olisi kuuluttava rahoitusvälineen tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täysi korvaaminen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(49)

Osa käytettävissä olevista rahoitusvälineen varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi osoittaa sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä unionin tason lisäarvoa tuottaviin toimiin, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden yhteistyötä, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta; kyseessä voi olla esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiiviseen toimintaansa tarvitsemien teknisten laitteiden hankkiminen jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, viisumihakemusten käsittelyn uudistaminen, laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja kyseisten järjestelmien välisen yhteentoimivuuden toteuttaminen. Komission olisi vahvistettava kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(50)

Rahoitusvälineen toimintapoliittisten tavoitteiden täytäntöönpanon täydentämiseksi kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta rahoitusvälineestä olisi myös tuettava unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahoitusvälineen toiminta-alan puitteissa, kun toimet liittyvät politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(51)

Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi kiireellisiin erityistarpeisiin hätätilanteessa, kuten esimerkiksi silloin, kun suuri tai suhteeton määrä kolmansien maiden kansalaisia saapuu niille rajaosuuksille, joille on asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti määritetty korkea tai kriittinen vaikutustaso, sekä muissa tilanteissa, joiden osalta on asianmukaisesti perusteltu, että ulkorajoilla vaaditaan välittömiä toimia, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa vahvistetun kehyksen mukaisesti.

(52)

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahoitusvälineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (29) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Rahoitusvälineeseen osoitettua ensisijaista rahoitusohjetta korotetaan 1 miljardin euron lisämäärällä vuoden 2018 hintoina neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (30) liitteessä II esitetyn mukaisesti.

(53)

Rahoitusvälineeseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (31), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(54)

Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahoitusvälineen olisi oltava osa yhdenmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) 2021/1060.

(55)

Asetuksella (EU) 2021/1060 luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan, koheesiorahaston, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen toiminnalle ja vahvistetaan erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan osalta rahoitusvälineen tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta rahoitusvälineestä.

(56)

Rahoitusvälinettä koskevasta ennakkomaksujärjestelmästä säädetään asetuksessa (EU) 2021/1060, ja tässä asetuksessa asetetaan erityinen ennakkomaksuosuus. Jotta voidaan varmistaa, että hätätilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, on lisäksi aiheellista asettaa erityinen ennakkomaksuosuus hätäapua varten. Ennakkomaksujärjestelmällä olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on varat, jotka ne tarvitsevat myöntääkseen tukea tuensaajille ohjelmiensa toteuttamisen aloittamisesta alkaen.

(57)

Tämän asetuksen mukaiset rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(58)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voida myöntää unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, tämän asetuksen nojalla tuetuista suoraan hallinnoiduista ja jo alkaneista toimista aiheutuneisiin kustannuksiin olisi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa voitava myöntää unionin rahoitusta 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai tukipyynnön jättämistä.

(59)

Jotta yhden tarkastuksen periaatetta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, on tarpeen vahvistaa sellaisten hankkeiden valvontaa ja tarkastusta koskevat erityissäännöt, joissa tuensaajia ovat kansainväliset järjestöt, joiden sisäisen valvonnan järjestelmät ovat saaneet komissiolta myönteisen arvion. Hallintoviranomaisilla olisi tällaisten hankkeiden osalta olisi oltava mahdollisuus rajoittaa tekemiään hallinnon tarkastuksia edellyttäen, että tuensaaja toimittaa oikea-aikaisesti kaikki tarvittavat tiedot hankkeen edistymisestä ja menojen tukikelpoisuudesta. Lisäksi jos tällaisen kansainvälisen järjestön toteuttama hanke on osa tarkastettavaa otosta, tarkastusviranomaisen olisi voitava suorittaa työnsä International Standard on Related Services (ISRS) 4400 -standardin (Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta) periaatteiden mukaisesti.

(60)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (32) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (33), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (34) ja (EU) 2017/1939 (35) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet nojalla tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (36) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, virastoille ja elimille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi.

(61)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(62)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (37) nojalla saada rahoitusta rahoitusvälineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(63)

SEUT 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän 24 päivänä lokakuuta 2017 annetun komission tiedonannon "Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa" mukaisesti asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmissa puututaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin uusiin uhkiin. Rahoitusvälineestä olisi tarvittaessa tuettava kyseisiä jäsenvaltioita riittävillä resursseilla syrjäisimpien alueiden auttamiseksi.

(64)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (38) 22 ja 23 kohdan nojalla rahoitusvälinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahoitusvälineen käytännön vaikutuksia. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Näihin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita.

(65)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (39) täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä yleistä tavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen kaikista menoista käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen, ja tavoitetta, jonka mukaan talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin 7,5 prosenttia vuonna 2024 sekä 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet. Rahoitusvälineestä olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuttaisi merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (40) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille.

(66)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 514/2014 (41) ja kaikkia muita ohjelmakautta 2014–2020 koskevia säädöksiä olisi edelleen sovellettava sellaisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, joita tuetaan rahoitusvälineestä ohjelmakaudella 2014–2020. Koska asetuksen (EU) N:o 514/2014 täytäntöönpanokausi on päällekkäinen tämän asetuksen kattaman ohjelmakauden kanssa ja jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen kyseisellä asetuksella hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksen jatkuvuus, olisi vahvistettava säännökset hankkeiden vaiheistamisesta. Hankkeen kukin yksittäinen vaihe olisi toteutettava sen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti, jolta se saa rahoituksensa.

(67)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja taloudellisen raportoinnin kautta seurattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) 2021/1060 ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi vuodesta 2023 alkaen toimitettava komissiolle viimeisimmän tilivuoden kattavat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset. Kyseisten kertomusten olisi sisällettävä tiedot jäsenvaltioiden ohjelmien toteuttamisessa saavutetusta edistymisestä. Jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava komissiolle tiivistelmät kyseisistä kertomuksista. Komission olisi käännettävä kyseiset tiivistelmät kaikille unionin virallisille kielille ja asetettava ne julkisesti saataville verkkosivustollaan yhdessä linkkien kanssa, jotka johtavat asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetuille jäsenvaltioiden verkkosivustoille.

(68)

Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteessä III olevaa toimien luetteloa, liitteessä IV olevaa luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja liitteen VII mukaista operatiivista tukea sekä seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(69)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (42) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, joissa vahvistetaan jäsenvaltioiden yhteiset velvoitteet, erityisesti ne velvoitteet, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen, jotka liittyvät yksityiskohtaisiin järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät tässä asetuksessa säädetyn hätäavun antamista koskevien päätösten hyväksymiseen, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tällaisen avun luonteeseen ja tarkoitukseen.

(70)

Jäsenvaltio ei saisi osallistua rahoitusvälineeseen samanaikaisesti, kun se osallistuu unionin väliaikaiseen rahoitusvälineeseen, jolla autetaan tukea saavia jäsenvaltioita rahoittamaan muun muassa toimia unionin uusilla ulkorajoilla Schengenin raja- ja viisumisäännöstön täytäntöön panemiseksi ja ulkorajavalvonnan harjoittamiseksi.

(71)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(72)

Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (43) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (44) 1 artiklan A ja B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(73)

Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (45) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (46) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(74)

Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen (47) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU (48) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(75)

Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden rahoitusvälineeseen osallistumisen luonteen ja osallistumistapojen määrittämiseksi unionin ja näiden maiden välillä olisi niiden assosiaatiosopimusten asiaankuuluvien määräysten mukaisesti tehtävä lisäjärjestelyjä. Tällaisten järjestelyjen olisi oltava SEUT 218 artiklassa tarkoitettuja kansainvälisiä sopimuksia. Sen ajankohdan, jolloin rahoitusvälineestä tulee sitova asianomaisessa maassa, ja järjestelyjen voimaantulohetken väliin mahdollisesti jäävän ajan minimoimiseksi on asianmukaista aloittaa neuvottelut tällaisista järjestelyistä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asianomainen maa on ilmoittanut neuvostolle ja komissiolle päätöksestään hyväksyä rahoitusvälineen sisältö ja saattaa se osaksi sisäistä oikeusjärjestystään. Tällaiset järjestelyt olisi tehtävä sen jälkeen, kun asianomainen maa on ilmoittanut kirjallisesti täyttäneensä kaikki sisäiset vaatimuksensa.

(76)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanskan olisi päätettävä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(77)

Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (49) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(78)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 soveltamiskautta.

(79)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline, jäljempänä ’rahoitusväline’, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, jäljempänä ’rahasto’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Tällä asetuksella yhdessä asetuksen (EU) 2021/1077 kanssa perustetaan rahasto 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahoitusvälineen toimintapoliittinen tavoite, rahoitusvälineen erityistavoitteet ja toimenpiteet kyseisten erityistavoitteiden täytäntöönpanemiseksi, talousarvio 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)

’rajanylityspaikalla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä rajanylityspaikkaa;

2)

’Euroopan yhdennetyllä rajaturvallisuudella’ asetuksen (EU) 2019/1896 3 artiklassa tarkoitettua Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta;

3)

’ulkorajoilla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä ulkorajoja sekä sisärajoja, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu;

4)

’ulkorajaosuudella’ asetuksen (EU) 2019/1896 2 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä ulkorajaosuutta;

5)

’hotspot-alueella’ asetuksen (EU) 2019/1896 2 artiklan 23 alakohdassa määriteltyä hotspot-aluetta;

6)

’sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu’:

a)

yhteistä rajaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion ja sellaisen jäsenvaltion välillä, jonka on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta jonka osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa se valtuutetaan soveltamaan kyseistä säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan;

b)

yhteistä rajaa kahden sellaisen jäsenvaltion välillä, joiden on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjojensa mukaisesti, mutta joiden osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa ne valtuutetaan soveltamaan kyseistä säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan;

7)

’hätätilanteella’ kiireellisestä tai poikkeuksellisesta paineesta johtuvaa tilannetta, jossa suuri tai suhteeton määrä kolmansien maiden kansalaisia on ylittänyt, ylittää tai heidän odotetaan ylittävän yhden tai useamman jäsenvaltion ulkorajan tai jossa yhden tai useamman jäsenvaltion ulkorajoilla ilmenee laittomaan muuttoliikkeeseen tai rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä tapahtumia, ja kyseisillä tapahtumilla on ratkaiseva vaikutus rajaturvallisuuteen siinä määrin, että ne uhkaavat vaarantaa Schengen-alueen toiminnan, tai mitä tahansa muuta tilannetta, jonka osalta on asianmukaisesti perusteltu, että edellytetään välittömiä toimia ulkorajoilla rahoitusvälineen tavoitteiden puitteissa;

8)

’erityistoimilla’ rahoitusvälineen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa;

9)

’operatiivisella tuella’ jäsenvaltion määrärahojen osaa, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien suorittamisesta ja palvelujen tarjoamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun;

10)

’unionin toimilla’ rahoitusvälineen tavoitteiden mukaisesti toteutettavia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

3 artikla

Rahoitusvälineen tavoitteet

1.   Rahoitusvälineen toimintapoliittisena tavoitteena on rahaston osana varmistaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla ja siten edistää sisäisen turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä ja noudatetaan täysimääräisesti asiaankuuluvaa unionin säännöstöä sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat sellaisista kansainvälisistä välineistä, joiden osapuolia ne ovat.

2.   Edellä 1 kohdassa vahvistetun toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahoitusvälineellä edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)

tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa tehokasta Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajaturvallisuudesta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla;

b)

tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa viisumien myöntämiseen sovellettavan yhdenmukaisen lähestymistavan varmistamiseksi ja laillisen matkustamisen helpottamiseksi sekä autetaan ehkäisemään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä.

3.   Edellä 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden puitteissa rahoitusväline pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II luetellut täytäntöönpanotoimet.

4 artikla

Syrjimättömyys ja perusoikeuksien kunnioittaminen

Rahoitusvälineestä rahoitettavat toimet on toteutettava noudattaen täysimääräisesti unionin säännöstössä ja perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita sekä perusoikeuksia koskevia unionin kansainvälisiä velvoitteita, erityisesti varmistamalla syrjimättömyyden ja palauttamiskiellon periaatteiden noudattaminen.

5 artikla

Tuen soveltamisala

1.   Rahoitusvälineen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimien mukaisesti rahoitusvälineestä tuetaan erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia.

Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 31 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä III olevaa toimien luetteloa uusien toimien lisäämiseksi siihen.

2.   Rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitusvälineestä voidaan tukea unionin painopisteiden mukaisesti liitteessä III tarkoitettuja toimia, jotka tarvittaessa toteutetaan kolmansissa maissa ja liittyvät kolmansiin maihin, 20 artiklan mukaisesti.

3.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa omien vastuualueidensa mukaisesti kolmansissa maissa toteutettavien ja niihin liittyvien toimien koordinoinnin asiaankuuluvien unionin politiikkojen, strategioiden ja välineiden kanssa. Ne varmistavat erityisesti, että kolmansissa maissa toteutettavat ja niihin liittyvät toimet

a)

toteutetaan siten, että niissä hyödynnetään synergiaa ja noudatetaan johdonmukaisuutta muiden sellaisten unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, joita tuetaan muiden unionin rahoitusvälineiden kautta;

b)

noudattavat unionin ulkopolitiikkaa ja kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatetta ja ovat johdonmukaisia kyseisen alueen tai maan strategista ohjelmasuunnittelua koskevien asiakirjojen kanssa;

c)

keskittyvät muihin kuin kehitystä tukeviin toimenpiteisiin; ja

d)

palvelevat unionin sisäisten toimintapolitiikkojen etuja ja ovat johdonmukaisia unionin sisällä toteutettavien toimien kanssa.

4.   Seuraavat toimet eivät ole tukikelpoisia:

a)

liitteessä III olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu;

b)

toimet, jotka liittyvät rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 1 alakohdassa tarkoitetuille sisärajoille;

c)

toimet, joiden päätarkoituksena on tullivalvonta.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos kyseessä on hätätilanne, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut toimet voidaan katsoa tukikelpoisiksi.

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 JAKSO

Yhteiset säännökset

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Rahoitusvälineestä myönnettävän tuen on täydennettävä kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja pyrittävä tuomaan unionin tason lisäarvoa rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamiseen.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden rahoitusvälineestä myöntämä tuki on johdonmukaista unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että se täydentää muista unionin rahoitusvälineistä myönnettävää tukea.

3.   Rahoitusvälinettä hallinnoidaan suoraan, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tai välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

7 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet rahoitusvälineen toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 5 241 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.   Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 5 artiklassa säädetyn ohjelmakohtaisen mukautuksen nojalla tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun määrään lisätään 1 000 000 000 euron lisämääräraha vuoden 2018 kiinteinä hintoina mainitun asetuksen liitteen II mukaisesti.

3.   Rahoituspuitteet käytetään seuraavasti:

a)

3 668 000 000 euroa kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin, josta 200 568 000 euroa kohdennetaan 17 artiklassa tarkoitettuun erityiseen kauttakulkujärjestelyyn;

b)

1 573 000 000 euroa kohdennetaan 8 artiklassa tarkoitettuun temaattiseen välineeseen.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu lisämääräraha osoitetaan temaattiseen välineeseen.

5.   Komission aloitteesta enintään 0,52 prosenttia rahoituspuitteista osoitetaan asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun rahoitusvälineen täytäntöönpanoa varten.

6.   Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden rahoitusvälineeseen osallistumisen luonteen ja osallistumistapojen määrittämiseksi toteutetaan järjestelyjä asianomaisten assosiaatiosopimusten asiaankuuluvien määräysten mukaisesti. Mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asianomainen maa on ilmoittanut päätöksestään hyväksyä rahoitusvälineen sisältö ja saattaa se osaksi sisäistä oikeusjärjestystään asiaankuuluvan assosiaatiosopimuksen mukaisesti, komissio toimittaa neuvostolle SEUT 218 artiklan 3 kohdan mukaisesti suosituksen kyseisiä järjestelyjä koskevien neuvottelujen aloittamisesta. Vastaanotettuaan suosituksen neuvosto tekee viipymättä päätöksen luvan antamisesta aloittaa kyseiset neuvottelut. Näiden maiden rahoitusosuudet lisätään 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista saataviin kokonaismäärärahoihin.

7.   Asetuksen (EU) 2021/1060 26 artiklan mukaisesti voidaan enintään 5 prosenttia kyseisen asetuksen minkä tahansa yhteistyössä hallinnoitavan rahaston jäsenvaltiolle osoitetuista alkuperäisistä määrärahoista kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää suoraan tai välillisesti hallinnoitavaan rahoitusvälineeseen. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

8 artikla

Temaattisen välineen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1.   Edellä 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä kohdennetaan joustavasti temaattisen välineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Kun otetaan huomioon rahoitusvälineen sisäinen luonne, temaattinen väline palvelee ensisijaisesti unionin sisäistä toimintapolitiikkaa 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Temaattisesta välineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)

erityistoimet;

b)

unionin toimet; ja

c)

25 artiklassa tarkoitettu hätäapu.

Asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitetun komission aloitteesta annettavan teknisen avun on myös saatava tukea tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta määrästä.

2.   Temaattisesta välineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri unionin tason lisäarvo, tai se käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien tarve suojella ulkorajoja sekä ehkäistä ja havaita rajat ylittävää rikollisuutta ulkorajoilla, erityisesti maahantulijoiden salakuljetusta ja ihmiskauppaa sekä laitonta maahanmuuttoa ja hallita tehokkaasti muuttovirtoja ja tukea yhteistä viisumipolitiikkaa.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla rahoituksella, lukuun ottamatta hätäapuun 25 artiklan mukaisesti käytettävää rahoitusta, tuetaan ainoastaan liitteessä III lueteltuja toimia.

3.   Komissio tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja asiaankuuluvien verkostojen kanssa erityisesti rahoitusvälineestä rahoitettavia unionin toimia koskevien työohjelmien valmistelemiseksi ja arvioimiseksi.

4.   Kun temaattisesta välineestä myönnetään jäsenvaltioille suoraan tai välillisesti hallinnoitavaa rahoitusta, komissio varmistaa, ettei sellaisia hankkeita valita, joihin vaikuttaa komission sellaisen SEUT 258 artiklassa tarkoitetun rikkomusmenettelyn yhteydessä antama perusteltu lausunto, joka kyseenalaistaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen.

5.   Jos temaattisesta välineestä saatavaa rahoitusta hallinnoidaan yhteistyössä, asianomaisen jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklan ja 24 artiklan 2 kohdan soveltamiseksi varmistettava, ettei suunniteltuihin toimiin vaikuta komission sellaisen SEUT 258 artiklassa tarkoitetun rikkomismenettelyn yhteydessä antama perusteltu lausunto, joka kyseenalaistaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai toimien toteuttamisen, ja komissio arvioi, vaikuttaako tällainen perusteltu lausunto kyseisiin toimiin.

6.   Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on määrä antaa käyttöön temaattiseen välineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista.

7.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset temaattisen välineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä kullekin tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulle osalle osoitettavat määrät. Rahoituspäätökset voivat olla yksi- tai monivuotisia ja ne voivat kattaa tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun temaattisen välineen yhden tai useamman osan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8.   Komissio varmistaa, että määrärahat jaetaan oikeudenmukaisesti ja avoimella tavalla 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden kesken. Komissio raportoi temaattisen välineen käytöstä ja jakautumisesta tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen osien kesken, myös kolmansissa maissa toteutettaviin tai niihin liittyviin toimiin unionin toimien puitteissa myönnettävästä tuesta.

9.   Kun 7 kohdassa tarkoitettu rahoituspäätös on hyväksytty, komissio voi vastaavasti muuttaa jäsenvaltioiden ohjelmia.

2 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

9 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun määrään ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen osalta tehdyn rahoituspäätöksen mukaisesti.

2.   Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.   Edellä 7 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin alustavasti seuraavasti:

a)

3 057 000 000 euroa liitteen I mukaisesti;

b)

611 000 000 euroa 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden ohjelmiin kohdennettavien määrärahojen mukauttamista varten.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei kohdenneta täysimääräisesti, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Ennakkomaksut

1.   Rahoitusvälineen ennakkomaksut maksetaan asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 4 kohdan mukaisesti vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)

2021: 4 %;

b)

2022: 3 %;

c)

2023: 5 %;

d)

2024: 5 %;

e)

2025: 5 %;

f)

2026: 5 %;

2.   Jos jäsenvaltion ohjelma hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen, aiemmat erät maksetaan ohjelman hyväksymisvuonna.

12 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista.

4.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista tukikelpoisista menoista, mukaan lukien 17 artiklassa tarkoitettu erityinen kauttakulkujärjestely.

5.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin kaikista tukikelpoisista menoista asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti.

6.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin 25 artiklassa tarkoitetun hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

7.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin kaikista jäsenvaltioiden aloitteesta annettavan teknisen avun tukikelpoisista menoista asetuksen (EU) 2021/1060 36 artiklan 5 kohdan b alakohdan vi alakohdassa vahvistetuissa rajoissa.

8.   Jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja rahoitusvälineestä annettavan tuen enimmäismäärä 1–7 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien kattamien toimityyppien osalta.

9.   Jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan kunkin toimityypin osalta, sovelletaanko yhteisrahoitusosuutta

a)

kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)

ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

13 artikla

Jäsenvaltioiden ohjelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmassa olevat painopisteet ovat yhdenmukaisia rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan unionin painopisteiden ja haasteiden kanssa ja että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin, ja että ne ovat täysin asiaankuuluvan unionin säännöstön sekä sellaisten unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, jotka johtuvat kansainvälisistä välineistä, joiden osapuolia ne ovat. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II luetellut täytäntöönpanotoimet otetaan riittävällä tavalla huomioon niiden ohjelmissa.

Kun otetaan huomioon rahoitusvälineen sisäinen luonne, jäsenvaltioiden ohjelmien on palveltava ensisijaisesti unionin sisäistä toimintapolitiikkaa tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Komissio arvioi jäsenvaltioiden ohjelmia asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklan mukaisesti.

2.   Kunkin jäsenvaltion on kohdennettava ohjelmassaan 10 artiklan 1 kohdassa kohdennetuista määrärahoista vähintään 10 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan soveltamista.

3.   Jäsenvaltio voi kohdentaa varoja 2 kohdassa tarkoitettua vähimmäisprosenttiosuutta vähemmän vain, jos se laatii ohjelmaansa yksityiskohtaisen selvityksen siitä, miksi kyseisen määrän alittavien varojen kohdentaminen ei vaikuttaisi haitallisesti asiaankuuluvan tavoitteen saavuttamiseen.

4.   Komissio varmistaa, että kansallisten ohjelmien kehittämisessä otetaan varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti huomioon asiaankuuluvien erillisvirastojen, erityisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston, eu-LISAn ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 168/2007 (50) perustetun Euroopan unionin perusoikeusviraston, tietämys ja asiantuntemus niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

5.   Komissio kuulee Euroopan raja- ja merivartiovirastoa operatiiviseen tukeen sisältyvistä toimista sen varmistamiseksi, että Euroopan raja- ja merivartioviraston ja jäsenvaltioiden rajaturvallisuutta koskevat toimet ovat yhdenmukaisia ja täydentäviä, jotta vältetään kaksoisrahoitus ja saavutetaan kustannustehokkuus. Komissio kuulee tarvittaessa eu-LISAa operatiiviseen tukeen sisältyvistä toimista, joiden osalta eu-LISAlla on toimeksiantonsa mukaisesti erityisasiantuntemusta.

6.   Komissio voi tarvittaessa ottaa asiaankuuluvia erillisvirastoja, myös 4 kohdassa tarkoitettuja erillisvirastoja, mukaan 5 jaksossa esitettyihin seuranta- ja arviointitehtäviin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineen tuella toteutettavat toimet ovat asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia.

7.   Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti annettujen suositusten ja asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti tehtyjen haavoittuvuusarviointien yhteydessä annettujen suositusten hyväksymisen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission kanssa asianmukaisinta tapaa vastata kyseisiin suosituksiin rahoitusvälineen tuella.

8.   Komissio ottaa tarvittaessa Euroopan raja- ja merivartioviraston mukaan prosessiin, jossa tarkastellaan 7 kohdassa tarkoitettua asianmukaisinta tapaa vastata suosituksiin rahoitusvälineen tuella. Tässä yhteydessä komissio voi tarvittaessa hyödyntää unionin muiden elinten ja laitosten asiantuntemusta niiden toimivaltaan kuuluvissa erityisissä kysymyksissä.

9.   Pannessaan täytäntöön 7 kohtaa asianomaisen jäsenvaltion on asetettava ohjelmassaan etusijalle toimenpiteiden toteuttaminen havaittujen puutteiden korjaamiseksi, erityisesti vakavien puutteiden korjaamiseksi ja noudattamatta jättämistä koskeviin arviointeihin vastaamiseksi.

10.   Kyseisen jäsenvaltion ohjelmaa on tarvittaessa muutettava asetuksen (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi.

11.   Yhteistyössä komission ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, kyseisen viraston toimivaltaan kuuluvien alojen mukaisesti, ja niitä kuullen asianomainen jäsenvaltio voi kohdentaa ohjelmansa mukaiset varat uudelleen, mukaan luettuina operatiiviseen tukeen osoitetut varat, jotta voidaan toteuttaa 7 kohdassa tarkoitetut suositukset, kun kyseisillä suosituksilla on rahoitusvaikutuksia.

12.   Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa rahoitusvälineen tuella hankkeen kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen hyväksymistä.

13.   Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa rahoitusvälineen tuella kolmannen maan kanssa, kolmannessa maassa tai kolmannen maan osalta toimen, joka liittyy luvattomien rajanylitysten seurantaan, havaitsemiseen, tunnistamiseen, jäljittämiseen, estämiseen ja pysäyttämiseen tarkoituksena havaita, ehkäistä ja torjua laitonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta tai auttaa suojelemaan muuttajia ja pelastamaan heitä hengenmenetykseltä, kyseisen jäsenvaltion on varmistettava, että se on ilmoittanut komissiolle kaikki kyseisen kolmannen maan kanssa tehdyt kahden- tai monenväliset yhteistyösopimukset asetuksen (EU) 2019/1896 76 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

14.   Niiden laitteiden, mukaan lukien kulkuneuvot, ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien osalta, joita tarvitaan tehokasta ja turvattua rajavalvontaa, myös etsintä- ja pelastusoperaatioita, varten ja jotka on hankittu rahoitusvälineen tuella,

a)

jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen (EU) 2019/1896 16 ja 64 artiklassa vahvistetut standardit täyttyvät käynnistettäessä hankintamenettelyjä, jotka koskevat rahoitusvälineen tuella kehitettäviä laitteita ja tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä;

b)

kaikki rajavalvontaan tarvittavat suuret toimintavälineet, kuten ilma- ja meriliikenteen kuljetus- ja valvontavälineet, jotka jäsenvaltio on hankkinut, on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta kyseiset toimintavälineet voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2019/1896 64 artiklan 9 kohdan mukaisesti;

c)

kyseisiä laitteita ja tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä voidaan lisäksi käyttää seuraavilla täydentävillä aloilla: tullivalvonta, luonteeltaan monialaiset merioperaatiot ja sisäisen turvallisuuden rahaston sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston tavoitteiden saavuttaminen;

d)

Euroopan raja- ja merivartioston johdonmukaisen voimavarojen kehittämissuunnittelun ja mahdollisten yhteisten hankintojen käytön tukemiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle osana 29 artiklan mukaista raportointivaatimusta käytettävissä oleva monivuotinen suunnittelu laitteista, jotka aiotaan hankkia rahoitusvälineen puitteissa, ja komissio toimittaa kyseiset tiedot Euroopan raja- ja merivartiovirastolle.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja laitteita ja tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä voidaan tukea rahoitusvälineestä vain, jos ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetty vaatimus täyttyy.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi laitteiden ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien on edelleen oltava saatavilla ja käytettävissä tehokkaiden ja turvattujen rajavalvontatoimien toteuttamista varten. Laitteiden käyttö c alakohdassa tarkoitetuilla täydentävillä aloilla saa olla enintään 30 prosenttia kyseisten laitteiden kokonaiskäyttöajasta. Ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamiseksi kehitettävistä tieto- ja viestintäteknisistä järjestelmistä on tarjottava tietoa ja palveluja kansallisille tai unionin tason rajaturvallisuusjärjestelmille. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitetusta monikäyttöisten laitteiden ja tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien monialaisesta käytöstä ja käyttöpaikasta.

15.   Kun jäsenvaltiot toteuttavat rahoitusvälineen mukaisia toimia, niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota merellä toteutettavia etsintä- ja pelastusoperaatioita koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa. Edellä 14 kohdan ensimmäisen alakohdan a–d alakohdassa tarkoitettuja laitteita ja järjestelmiä voidaan käyttää etsintä- ja pelastusoperaatioissa tilanteissa, joita voi tulla eteen merirajojen valvontaoperaatioissa.

16.   Rahoitusvälineen tuella toteutettavan rajaturvallisuuden alan koulutuksen on perustuttava asiaankuuluviin yhdenmukaistettuihin ja laatuvarmistettuihin eurooppalaisiin raja- ja merivartijoiden yhteisiin koulutusstandardeihin, erityisesti asetuksen (EU) 2019/1896 62 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuihin koulutuksen yhteisiin perusvaatimuksiin.

17.   Jäsenvaltioiden on edistettävä ohjelmissaan erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi ja rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 31 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä IV olevaa luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia.

18.   Asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava tämän asetuksen liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin ja sisällettävä suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien mukaan kunkin tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun erityistavoitteen osalta.

14 artikla

Väliarviointi

1.   Komissio kohdentaa vuonna 2024 asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–10 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Määräraha perustuu liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–10 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden osalta tuoreimpiin käytössä oleviin tilastotietoihin. Rahoitus tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 2025.

2.   Jos vähintään 10 prosentista tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) 2021/1060 91 artiklan mukaisesti toimitettuja maksatushakemuksia, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua lisärahoitusta.

3.   Kun kohdennetaan määrärahoja tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetusta temaattisesta välineestä 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen, komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden edistymisen asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa havaitut puutteet.

15 artikla

Erityistoimet

1.   Jäsenvaltio voi 10 artiklan 1 kohdan mukaisen osuutensa lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että kyseinen rahoitus merkitään myöhemmin sen ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään rahoitusvälineen tavoitteiden toteuttamista.

2.   Erityistoimiin suunnattua rahoitusta ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen jäsenvaltion ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

16 artikla

Operatiivinen tuki

1.   Jäsenvaltio voi käyttää enintään 33 prosenttia määrästä, joka on osoitettu rahoitusvälineestä sen ohjelmaan, rahoittaakseen operatiivista tukea viranomaisille, jotka vastaavat sellaisten tehtävien suorittamisesta ja palvelujen tarjoamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.   Operatiivista tukea käyttäessään jäsenvaltion on noudatettava asiaankuuluvaa unionin säännöstöä.

3.   Jäsenvaltion on selitettävä ohjelmassaan ja 29 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa, miten operatiivisen tuen käyttö edistää rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamista. Ennen jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea, kuultuaan Euroopan raja- ja merivartiovirastoa sekä tarvittaessa eu-LISAa kyseisten virastojen toimivaltaan kuuluvilla aloilla 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja ottaen huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja tarvittaessa Schengen-arviointien ja haavoittuvuusarviointien perusteella saatavilla olevat tiedot, mukaan lukien Schengen-arviointien ja haavoittuvuusarviointien jälkeen annetut suositukset.

4.   Operatiivinen tuki keskitetään liitteessä VII vahvistettujen menojen kattamiin toimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 4 kohdan c alakohdan soveltamista.

5.   Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi ja rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 31 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitettä VII niiden menojen osalta, joihin voidaan myöntää operatiivista tukea.

17 artikla

Erityiselle kauttakulkujärjestelylle myönnettävä operatiivinen tuki

1.   Rahoitusvälineestä myönnetään tukea kattamaan menetettyjä kauttakulkuviisumimaksuja ja ylimääräisiä kustannuksia, joita aiheutuu kauttakulun helpottamista koskevan järjestelmän täytäntöönpanosta asetusten (EY) N:o 693/2003 ja (EY) N:o 694/2003 mukaisesti.

2.   Liettualle erityistä kauttakulkujärjestelyä varten 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti osoitetut määrärahat asetetaan saataville operatiivisena lisätukena Liettualle, myös infrastruktuuri-investointeja varten, niiden liitteessä VII tarkoitettujen menojen mukaisesti, joihin voidaan myöntää sen ohjelmassa operatiivista tukea.

3.   Poiketen siitä, mitä 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, Liettua voi käyttää sille 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti osoitetut määrärahat operatiivisen tuen rahoittamiseen 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun määrän lisäksi.

4.   Komissio ja Liettua tarkastelevat tämän artiklan soveltamista uudelleen, jos tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat erityisen kauttakulkujärjestelyn olemassaoloon tai toteutukseen.

5.   Erityistä kauttakulkujärjestelyä varten 7 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti osoitettuja määrärahoja tarkastellaan Liettuan perustellusta pyynnöstä uudelleen ja tarvittaessa mukautetaan ennen 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen viimeisen työohjelman hyväksymistä, 7 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen määrärahojen puitteissa 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen kautta.

18 artikla

Kansainvälisten järjestöjen toteuttamien hankkeiden hallinnon tarkastukset ja muut tarkastukset

1.   Tätä artiklaa sovelletaan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin kansainvälisiin järjestöihin tai niiden erityisjärjestöihin, joiden järjestelmille, säännöille ja menettelyille on tehty kyseisen asetuksen 154 artiklan 4 ja 7 kohdan mukainen komission myönteinen arviointi unionin talousarviosta rahoitettujen avustusten välillistä toteuttamista varten, jäljempänä ’kansainväliset järjestöt’.

2.   Jos kansainvälinen järjestö on asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 9 alakohdassa määritelty tuensaaja, hallintoviranomainen ei ole velvollinen suorittamaan asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja hallinnon tarkastuksia edellyttäen, että kansainvälinen järjestö toimittaa hallintoviranomaiselle varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/1060 83 artiklan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ja varainhoitoasetuksen 129 artiklan soveltamista.

3.   Johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on vahvistettava, että hanke on sovellettavan oikeuden ja hankkeelle asetettujen tukiedellytysten mukainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan soveltamista.

4.   Kun kustannukset on tarkoitus korvata asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on lisäksi vahvistettava, että

a)

laskut ja tositteet siitä, että tuensaaja on maksanut ne, on tarkastettu;

b)

tuensaajan ylläpitämä kirjanpito tai kirjanpitokoodit on tarkastettu hallintoviranomaiselle ilmoitettuihin menoihin liittyvien toimien osalta.

5.   Jos kustannukset on tarkoitus korvata asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan b, c tai d alakohdan mukaisesti, johdon vahvistuslausumassa, joka kansainvälisen järjestön on määrä toimittaa, on vahvistettava, että menojen korvaamisen edellytykset täyttyvät.

6.   Varainhoitoasetuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut asiakirjat on toimitettava hallintoviranomaiselle yhdessä tuensaajan jättämän kunkin maksatushakemuksen kanssa.

7.   Tuensaajan on toimitettava selvitys kirjanpidosta hallintoviranomaiselle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta. Selvitykseen kirjanpidosta on liitettävä mukaan riippumattoman tarkastuselimen lausunto, joka on laadittu kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti. Kyseisestä lausunnosta on käytävä ilmi, toimivatko käytössä olevat valvontajärjestelmät moitteettomasti ja ovatko ne kustannustehokkaita ja ovatko tilien perustana olevat toimet laillisia ja sääntöjenmukaisia. Kyseisessä lausunnossa on myös ilmoitettava, antaako tarkastustyö aihetta epäillä kansainvälisen järjestön toimittamissa johdon vahvistuslausumissa esitettyjä tietoja, mukaan lukien tiedot petosepäilyistä. Kyseisessä lausunnossa on annettava varmuus siitä, että kansainvälisen järjestön hallintoviranomaiselle toimittamiin maksatushakemuksiin sisältyvät menot ovat laillisia ja sääntöjenmukaisia.

8.   Rajoittamatta olemassa olevia mahdollisuuksia suorittaa varainhoitoasetuksen 127 artiklassa tarkoitettuja lisätarkastuksia hallintoviranomaisen on laadittava asetuksen (EU) 2021/1060 74 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan f alakohdassa tarkoitettu johdon vahvistuslausuma. Hallintoviranomainen laatii sen kansainvälisen järjestön tämän artiklan 2–5 ja 7 kohdan mukaisesti toimittamien asiakirjojen pohjalta sen sijaan, että se turvautuisi kyseisen asetuksen 74 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin hallinnon tarkastuksiin.

9.   Asetuksen (EU) 2021/1060 73 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tukiedellytykset vahvistavan asiakirjan on sisällettävä tässä artiklassa säädetyt vaatimukset.

10.   Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta ja näin ollen hallintoviranomaisen on suoritettava hallinnon tarkastukset, jos:

a)

hallintoviranomainen havaitsee, että kansainvälisen järjestön käynnistämän tai toteuttaman hankkeen yhteydessä erityisen sääntöjenvastaisuuden riskin tai viitteitä petoksesta;

b)

kansainvälinen järjestö ei toimita kyseiselle hallintoviranomaiselle 2–5 ja 7 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja;

c)

edellä 2–5 ja 7 kohdassa tarkoitetut ja kansainvälisen järjestön toimittamat asiakirjat ovat puutteellisia.

11.   Jos hanke, jossa kansainvälinen järjestö on asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 9 alakohdassa määritelty tuensaaja, on osa kyseisen asetuksen 79 artiklassa tarkoitettua otosta, tarkastusviranomainen voi suorittaa tehtävänsä kyseiseen hankkeeseen liittyvien toimien alaotoksen perusteella. Jos alaotoksessa havaitaan virheitä, tarkastusviranomainen voi tarvittaessa pyytää kansainvälisen järjestön tarkastajaa arvioimaan kyseisen hankkeen virheiden täyttä laajuutta ja kokonaismäärää.

3 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano suorassa tai välillisessä hallinnoinnissa

19 artikla

Soveltamisala

Komissio toteuttaa tämän jakson mukaisen tuen joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti.

20 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.   Seuraavat yhteisöt voivat saada unionin rahoitusta:

a)

oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet

i)

jäsenvaltioon tai siihen sidoksissa olevaan merentakaiseen maahan tai merentakaiselle alueelle;

ii)

kolmanteen maahan, joka luetellaan työohjelmassa, 3 kohdassa vahvistetuin edellytyksin;

b)

rahoitusvälineen kannalta merkitykselliset unionin oikeuden mukaisesti perustetut oikeussubjektit tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2.   Luonnolliset henkilöt eivät voi saada unionin rahoitusta.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen on osallistuttava osana yhteenliittymää, johon kuuluu vähintään kaksi riippumatonta yhteisöä, joista vähintään yksi on sijoittautunut jäsenvaltioon.

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen yhteenliittymän osana osallistuvien yhteisöjen on varmistettava, että toimet, joihin ne osallistuvat, ovat perusoikeuskirjassa vahvistettujen periaatteiden mukaisia ja edistävät rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamista.

21 artikla

Unionin toimet

1.   Komission aloitteesta rahoitusvälinettä voidaan käyttää sellaisten unionin toimien rahoittamiseen, jotka liittyvät rahoitusvälineen tavoitteisiin, liitteen III mukaisesti.

2.   Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina.

3.   Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

4.   Varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitetun ehdotuksia arvioivan arviointikomitean jäsenet voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita.

5.   Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (51) 37 artiklan 7 kohtaa sovelletaan.

22 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

Asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklan mukaisesti rahoitusvälineestä voidaan tukea komission aloitteesta tai puolesta toteutettavaa teknistä apua 100 prosentin rahoitusosuudella.

23 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten, elinten tai laitosten valtuuttamat henkilöt tai yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

24 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista, merkityksellistä ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö. Unionin rahoituksen näkyvyys on varmistettava ja tällaiset tiedot on annettava lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa tällaisten tietojen paljastaminen ei ole mahdollista tai asianmukaista tai tällaisten tietojen paljastamista on rajoitettu lailla erityisesti turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, rikostutkintoihin tai henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on asianomaisesta toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä ja esitettävä unionin tunnus.

2.   Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahoitusvälinettä, rahoitusvälineen nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia.

Rahoitusvälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät rahoitusvälineen tavoitteisiin.

3.   Komissio julkaisee 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen työohjelmat. Suoran tai välillisen hallinnoinnin kautta myönnettävän tuen osalta komissio julkaisee varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää kyseisiä tietoja säännöllisesti. Kyseiset tiedot on julkaistava avoimessa koneluettavassa muodossa, joka mahdollistaa tietojen lajittelun, hakujen tekemisen sekä tietojen poiminnan ja vertailun.

4 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvassa, suorassa tai välillisessä hallinnoinnissa

25 artikla

Hätäapu

1.   Rahastosta myönnetään rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin vastaamista varten asianmukaisesti perustelluissa hätätilanteissa.

Tällaisiin asianmukaisesti perusteltuihin hätätilanteisiin reagoimiseksi komissio voi päättää myöntää hätäapua käytettävissä olevien varojen rajoissa.

2.   Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoille suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.   Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 10 artiklan 1 kohdan mukaisen osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se sidotaan myöhemmin jäsenvaltioiden ohjelmissa hätäavuksi. Kyseistä rahoitusta ei saa käyttää muihin jäsenvaltion ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen jäsenvaltion ohjelmaan tehtävällä muutoksella. Hätäavun ennakkorahoitus voi olla 95 prosenttia unionin rahoitusosuudesta, jos varoja on käytettävissä.

4.   Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

5.   Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai kyseistä toimea koskevan tukipyynnön jättämispäivää, edellyttäen että kyseiset menot eivät ole aiheutuneet ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi.

6.   Hätäapu on toimitettava tavalla, joka on täysin yhdenmukainen sekä asiaankuuluvan unionin säännöstön että unionin ja jäsenvaltioiden sellaisista kansainvälisistä sopimuksista johtuvien kansainvälisten velvoitteiden kanssa, joiden osapuolia ne ovat.

7.   Asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa ja hätäapuun tarkoitettujen varojen oikea-aikaisen saatavuuden varmistamiseksi komissio voi hyväksyä varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetun erillisen rahoituspäätöksen hätäavusta välittömästi sovellettavalla täytäntöönpanosäädöksellä 32 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tällainen säädös on voimassa enintään 18 kuukauden ajan.

26 artikla

Kumulatiivinen ja vaihtoehtoinen rahoitus

1.   Toimi, joka on saanut rahoitusta rahoitusvälineestä, voi saada rahoitusta myös jostakin muusta unionin ohjelmasta, myös yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Unionin asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

2.   Asetuksen (EU) 2021/1060 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta voidaan tukea toimia, joille on myönnetty kyseisen asetuksen 2 artiklan 45 alakohdassa määritelty huippuosaamismerkki. Jotta toimille voidaan myöntää huippuosaamismerkki, niiden on täytettävä seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

a)

ne on arvioitu rahoitusvälineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)

ne täyttävät kyseisessä ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset; ja

c)

niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella talousarviorajoitteiden takia.

5 JAKSO

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso

Yhteiset säännökset

27 artikla

Seuranta ja raportointi

1.   Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tämän asetuksen liitteessä V luetelluista keskeisistä tuloksellisuuden indikaattoreista noudattaen varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdan iii alakohdassa säädettyjä raportointivaatimuksiaan.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 31 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta kyseisessä liitteessä lueteltuihin keskeisiin tuloksellisuuden indikaattoreihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahoitusvälineen edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia.

4.   Komissio myös raportoi 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen käytöstä kolmansissa maissa toteutettavien tai niihin liittyvien toimien tukemiseen ja temaattisesta välineestä tällaisten toimien tukemiseen käytettävästä osuudesta.

5.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten on asetettava unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

6.   Sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 31 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä VIII indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mukaan luettuina jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, koskevilla säännöksillä. Liitteeseen VIII tehtyjä muutoksia sovelletaan ainoastaan kyseisen muutoksen voimaantulon jälkeen valittuihin hankkeisiin.

28 artikla

Arviointi

1.   Komissio suorittaa tämän asetuksen väliarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 45 artiklan 1 kohdassa säädetään, väliarvioinnissa on arvioitava seuraavaa:

a)

rahoitusvälineen tehokkuus, mukaan lukien edistyminen sen tavoitteiden saavuttamisessa, ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti 29 artiklassa tarkoitetut vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)

rahoitusvälineelle osoitettujen varojen käytön ja rahoitusvälineen täytäntöönpanemiseksi käyttöön otettujen hallinto- ja valvontatoimenpiteiden tehokkuus;

c)

liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimien jatkuva merkityksellisyys ja asianmukaisuus;

d)

rahoitusvälineestä tuettujen toimien ja muista unionin rahastoista myönnettävän tuen välinen koordinointi, johdonmukaisuus ja täydentävyys;

e)

rahoitusvälineen mukaisesti toteutettujen toimien unionin tason lisäarvo.

Kyseisessä väliarvioinnissa on otettava huomioon osana sisäisen turvallisuuden rahastoa perustetun ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen vaikutusten jälkiarvioinnin tulokset kauden 2014–2020 osalta.

2.   Sen lisäksi, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 45 artiklan 2 kohdassa säädetään, jälkiarvioinnin on sisällettävä tämän artiklan 1 kohdassa luetellut seikat. Lisäksi on arvioitava rahoitusvälineen vaikutuksia.

3.   Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa, myös tarvittaessa tämän asetuksen tarkistuksessa.

4.   Komissio varmistaa, että väli- ja jälkiarviointien tiedot asetetaan julkisesti saataville lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa kyseisten tietojen paljastamista on rajoitettu lailla erityisesti ulkorajojen toimintaan tai turvallisuuteen osana Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, turvallisuuteen, yleiseen järjestykseen, rikostutkintoihin tai henkilötietojen suojaan liittyvistä syistä.

5.   Väliarvioinnissa ja jälkiarvioinnissa komissio kiinnittää erityistä huomiota kolmansien maiden kanssa toteutettujen, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien arviointiin 5 artiklan ja 13 artiklan 12 ja 13 kohdan mukaisesti.

2 alajakso

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

29 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2023 ja tämän jälkeen vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) 2021/1060 41 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus.

Raportointikausi kattaa asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 29 alakohdassa määritellyn viimeisen tilivuoden, joka edeltää kertomuksen toimittamisvuotta. Kyseisen viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2023 toimitettavan kertomuksen on katettava ohjelman 1 päivänä tammikuuta 2021 alkava jakso.

2.   Vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)

edistyminen jäsenvaltion ohjelman täytäntöönpanossa ja siinä vahvistettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) 2021/1060 42 artiklassa vaaditun mukaisesti;

b)

jäsenvaltion ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat seikat ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimet, mukaan luettuina tiedot mahdollisista perustelluista lausunnoista, jotka komissio on antanut SEUT 258 artiklan mukaisen, rahoitusvälineen täytäntöönpanoon liittyvän rikkomusmenettelyn yhteydessä;

c)

rahoitusvälineestä tuettavien toimien ja muista unionin rahastoista myönnettävän tuen, erityisesti kolmansissa maissa toteutettavien tai niihin liittyvien toimien, välinen täydentävyys;

d)

jäsenvaltion ohjelman panos asiaankuuluvan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

e)

viestintä- ja näkyvyystoimien toteutus;

f)

sovellettavien mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan, erityisesti perusoikeuksien noudattaminen;

g)

asetuksen (EU) 2021/1060 98 artiklan nojalla tehtävään tilitykseen sisällytettävä asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 2 ja 3 kohdan mukainen menojen määrä;

h)

kolmannessa maassa toteutettavien tai kolmanteen maahan liittyvien hankkeiden täytäntöönpano.

Vuotuisten tuloksellisuuskertomusten on sisällettävä tiivistelmä, joka kattaa kaikki tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa esitetyt seikat. Komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden toimittamat tiivistelmät käännetään kaikille unionin virallisille kielille ja asetetaan julkisesti saataville.

3.   Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista kahden kuukauden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia kyseisessä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

4.   Komissio antaa verkkosivustollaan linkit asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille verkkosivustoille.

5.   Jotta voidaan varmistaa tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

30 artikla

Seuranta ja raportointi yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.   Asetuksen (EU) 2021/1060 IV osaston mukaisessa seurannassa ja raportoinnissa on tarvittaessa käytettävä tämän asetuksen liitteessä VI esitettyjä tukitoimityyppien koodeja. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi ja rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 31 artiklan mukaisesti liitteen VI muuttamiseksi.

2.   Tämän asetuksen liitteessä VIII esitettyjä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklan 1 kohdan, 22 artiklan ja 42 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

31 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 13 artiklan 17 kohdassa, 16 artiklan 5 kohdassa, 27 artiklan 2 ja 6 kohdassa ja 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 13 artiklan 17 kohdassa, 16 artiklan 5 kohdassa, 27 artiklan 2 ja 6 kohdassa ja 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan, 13 artiklan 17 kohdan, 16 artiklan 5 kohdan, 27 artiklan 2 ja 6 kohdan tai 30 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

32 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’sisäasioiden rahastoja käsittelevä komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi ja sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

4.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

33 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) N:o 515/2014 nojalla, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.   Rahoitusvälineen rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen rahoitusvälineen ja asetuksen (EU) N:o 515/2014 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.   Kun otetaan huomioon tämän asetuksen voimaantulon viivästyminen ja jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus, tämän asetuksen nojalla tuetuista toimista, joita hallinnoidaan suoraan ja jotka ovat jo alkaneet, aiheutuvia kustannuksia voidaan rajoitetun ajan pitää varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti rahoituskelpoisina 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai tukipyynnön jättämistä.

4.   Jäsenvaltiot voivat jatkaa 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen asetuksen (EU) N:o 515/2014 mukaisesti valitun ja käynnistetyn hankkeen tukemista asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisesti, edellyttäen että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

hankkeessa on rahoituksen näkökulmasta erotettavissa kaksi vaihetta, joilla on erilliset kirjausketjut;

b)

hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät 2 500 000 euroa;

c)

vastuussa olevan viranomaisen tuensaajille suorittamat hankkeen ensimmäisen vaiheen maksut sisällytetään asetuksen (EU) N:o 514/2014 mukaisiin komissiolle esitettäviin maksupyyntöihin ja hankkeen toisen vaiheen menot sisällytetään asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisiin maksatushakemuksiin;

d)

hankkeen toinen vaihe on sovellettavan oikeuden mukainen ja voi saada rahoitusvälineestä tukea tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti;

e)

jäsenvaltio sitoutuu saattamaan hankkeen päätökseen ja toimintavalmiiksi ja raportoimaan siitä viimeistään 15 päivänä helmikuuta 2024 toimitettavassa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa.

Tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä sovelletaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun hankkeen toiseen vaiheeseen.

Tätä kohtaa sovelletaan ainoastaan hankkeisiin, jotka on valittu yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EU) N:o 514/2014 nojalla.

34 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa 7 päivänä heinäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puhemies

A. LOGAR


(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 184.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 14. kesäkuuta 2021 (EUVL C 265, 5.7.2021, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 6. heinäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 93).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1077, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa (EUVL L 234, 2.7.2021, s. 1).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 574/2007/EY, tehty 23 päivänä toukokuuta 2007, ulkorajarahaston perustamisesta vuosiksi 2007–2013 osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1726, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta Euroopan unionin virastosta (eu-LISA) sekä asetuksen (EY) N:o 1987/2006 ja neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1077/2011 kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 99).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta rajoja ja viisumipolitiikkaa koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1726 ja (EU) 2018/1861 sekä neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 27).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1860, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän käytöstä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1861, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä rajatarkastuksissa, Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1987/2006 muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 14).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1862, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, neuvoston päätöksen 2007/533/YOS muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1986/2006 ja komission päätöksen 2010/261/EU kumoamisesta (EUVL L 312, 7.12.2018, s. 56).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/816, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, niiden jäsenvaltioiden tunnistamista koskevan keskitetyn järjestelmän perustamisesta, joilla on kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden tuomioita koskevia tietoja (ECRIS-TCN), eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän täydentämiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1726 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 1).

(21)  Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).

(23)  Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8).

(24)  Neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1147, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta (ks. tämän virallisen lehden sivu 1).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/473, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18).

(28)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1149, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta (ks. tämän virallisen lehden sivu 94).

(29)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(30)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11).

(31)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(33)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(34)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(35)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(37)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(38)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(39)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(40)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 514/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon sekä poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineeseen sovellettavista yleisistä säännöksistä (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 112).

(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(43)  EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(44)  Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(45)  EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(46)  Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(47)  EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(48)  Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(49)  Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).

(50)  Neuvoston asetus (EY) N:o 168/2007, annettu 15 päivänä helmikuuta 2007, Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta (EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1).

(51)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).


LIITE I

Jäsenvaltioiden ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet

1.

Edellä olevan 10 artiklan mukaisesti käytettävissä olevat talousarviomäärärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

kukin jäsenvaltio saa rahoitusvälineestä 8 000 000 euron kiinteän määrän käypinä hintoina ainoastaan ohjelmakauden alussa, lukuun ottamatta Kyprosta, Maltaa ja Kreikkaa, jotka saavat kukin 28 000 000 euron kiinteän määrän käypinä hintoina;

b)

Liettualle osoitetaan 200 568 000 euron määrä 17 artiklassa tarkoitettua erityistä kauttakulkujärjestelyä varten ainoastaan ohjelmakauden alussa; ja

c)

loput 10 artiklassa tarkoitetuista talousarviomäärärahoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

i)

30 % – maaulkorajat;

ii)

35 % – meriulkorajat;

iii)

20 % – lentoasemat;

iv)

15 % – konsulaatit.

2.

Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti maaulkorajoihin ja meriulkorajoihin käytettävissä olevat talousarviomäärärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

70 prosenttia niiden maaulkorajojen ja meriulkorajojen painotetulle pituudelle; ja

b)

30 prosenttia maaulkorajojen ja meriulkorajojen työmäärälle, joka määritetään 6 kohdan a alakohdan mukaisesti.

Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettu painotettu pituus määritetään soveltamalla 10 kohdassa tarkoitettuja painotuskertoimia kuhunkin tiettyyn ulkorajaosuuteen.

3.

Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti lentoasemiin käytettävissä olevat talousarviomäärärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken 6 kohdan b alakohdan mukaisesti määritetyn lentoasemien työmäärän mukaan.

4.

Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan iv alakohdan mukaisesti konsulaatteihin käytettävissä olevat talousarviomäärärahat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)

50 prosenttia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1806 (1) liitteessä I luetelluissa maissa olevien jäsenvaltioiden konsulaattien, pois lukien kunniakonsulaatit, määrälle ja

b)

50 prosenttia tämän liitteen 6 kohdan c alakohdan mukaisesti määritetylle työmäärälle, joka liittyy viisumipolitiikan hoitoon asetuksen (EU) 2018/1806 liitteessä I luetelluissa maissa olevissa jäsenvaltioiden konsulaateissa.

5.

Tämän liitteen 1 kohdan c alakohdan ii alakohdan mukaistavarojen jakamista varten ’meriulkorajoilla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden aluemeren ulkorajaa siten kuin se määritellään Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 4–16 artiklan mukaisesti. ’Meriulkorajojen’ määritelmässä on kuitenkin otettava huomioon tapaukset, joissa laittoman muuttoliikkeen tai laittoman maahantulon ehkäisemiseksi on toteutettu säännöllisesti pitkän matkan operaatioita jäsenvaltioiden aluemeren ulkorajan ulkopuolella alueilla, joilla uhka on merkittävä. Tällöin ’meriulkorajojen’ määritelmässä otetaan huomioon asianomaisten jäsenvaltioiden kahdelta viime vuodelta toimittamat operatiiviset tiedot, jotka Euroopan raja- ja merivartiovirasto on arvioinut tämän liitteen 9 kohdassa tarkoitettua raporttia varten. Kyseistä määritelmää käytetään yksinomaan tätä asetusta varten.

6.

Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten työmäärä arvioidaan vuodet 2017, 2018 ja 2019 kattavien viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella. Väliarviointia varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuodet 2021, 2022 ja 2023. Työmäärän arviointi perustuu seuraaviin tekijöihin:

a)

maaulkorajoilla ja meriulkorajoilla:

i)

70 prosenttia ulkorajojen ylitysten määrälle rajanylityspaikoilla;

ii)

30 prosenttia ulkorajoilta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrälle;

b)

lentoasemilla:

i)

70 prosenttia ulkorajojen ylitysten määrälle rajanylityspaikoilla;

ii)

30 prosenttia ulkorajoilta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrälle;

c)

konsulaateissa:

i)

viisumihakemusten määrä lyhytaikaista oleskelua tai lentoaseman kauttakulkua varten.

7.

Edellä 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen konsulaattien määrän vertailuluvut lasketaan komissiolle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (2) 40 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoitettujen tietojen perusteella.

Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet asianomaisia tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja, vertailuluku on nolla.

8.

Työmäärää koskevat vertailuluvut, joita tarkoitetaan

a)

6 kohdan a alakohdan i alakohdassa ja 6 kohdan b alakohdan i alakohdassa, ovat viimeisimmät jäsenvaltion unionin oikeuden mukaisesti toimittamat tilastotiedot;

b)

6 kohdan a alakohdan ii alakohdassa ja 6 kohdan b alakohdan ii alakohdassa, ovat viimeisimmät tilastotiedot, jotka komissio (Eurostat) on tuottanut jäsenvaltion unionin oikeuden mukaisesti toimittamien tietojen perusteella;

c)

6 kohdan c alakohdassa, ovat viimeisimmät asetuksen (EY) N:o 810/2009 46 artiklassa tarkoitetut viisumeita koskevat tilastot.

Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet asianomaisia tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja, vertailuluku on nolla.

9.

Euroopan raja- ja merivartiovirasto toimittaa komissiolle raportin varojen jakautumisesta maaulkorajojen, meriulkorajojen ja lentoasemien mukaan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Osia kyseisestä raportista voidaan tarvittaessa turvallisuusluokitella asetuksen (EU) 2019/1896 92 artiklan mukaisesti. Euroopan raja- ja merivartiovirasto asettaa komissiota kuultuaan raportin turvallisuusluokittelematon version julkisesti saataville.

10.

Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten tämän liitteen 9 kohdassa tarkoitetussa raportissa määritellään kunkin rajaosuuden keskimääräinen vaikutustaso vuodet 2017, 2018 ja 2019 kattavien viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella. Väliarviointia varten tämän liitteen 9 kohdassa tarkoitetussa raportissa määritellään kunkin rajaosuuden keskimääräinen vaikutustaso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuodet 2021, 2022 ja 2023. Siinä määritetään kullekin osuudelle seuraavat erityiset painotuskertoimet soveltamalla asetuksen (EU) 2019/1896 34 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti määritettyjä vaikutustasoja:

a)

kerroin 1: matala vaikutustaso;

b)

kerroin 3: keskitason vaikutustaso;

c)

kerroin 5: korkea ja kriittinen vaikutustaso.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).


LIITE II

Täytäntöönpanotoimet

1.

Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimiin:

a)

rajavalvonnan parantaminen asetuksen (EU) 2019/1896 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti seuraavilla toimilla:

i)

tarkastusten ja valvonnan toteuttamista ulkorajoilla koskevien valmiuksien lisääminen, myös toimenpiteet laillisten rajanylitysten helpottamiseksi ja tarvittaessa toimenpiteet, jotka liittyvät

rajat ylittävän rikollisuuden, erityisesti maahantulijoiden salakuljetuksen, ihmiskaupan ja terrorismin, ehkäisemiseen ja havaitsemiseen ulkorajoilla,

jatkuvasti korkealla tasolla olevien muuttajamäärien hallintaan ulkorajoilla, myös antamalla teknistä ja operatiivista tukea sekä käyttämällä mekanismeja ja menettelyjä, joiden avulla voidaan tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä, ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä sekä henkilöitä, jotka tarvitsevat tai haluavat hakea kansainvälistä suojelua, sekä voidaan antaa tietoja tällaisille henkilöille ja ohjata heitä palveluihin;

ii)

Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan, samalla kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus Schengen-alueella;

iii)

sisäisen turvallisuuden riskien analysointi ja ulkorajojen toimintaan tai turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien uhkien analysointi;

b)

eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen antamalla tukea rajaturvallisuudesta vastaaville kansallisille viranomaisille toimenpiteisiin, jotka liittyvät voimavarojen ja yhteisen valmiuksien kehittämiseen, yhteisiin hankintoihin, yhteisten normien vahvistamiseen ja muihin toimenpiteisiin, joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia;

c)

virastojen välisen yhteistyön parantaminen kansallisella tasolla rajavalvonnasta tai rajalla toteutettavista tehtävistä vastaavien kansallisten viranomaisten välillä sekä yhteistyön parantaminen unionin tasolla jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten tai kolmansien maiden välillä;

d)

ulkorajoja koskevan unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen, myös toteuttamalla suosituksia, jotka perustuvat laadunvalvontamekanismeihin, kuten asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaiseen Schengenin arviointimekanismiin, asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisiin haavoittuvuusarviointeihin ja kansallisiin laadunvalvontamekanismeihin;

e)

laaja-alaisten tietojärjestelmien, erityisesti SIS:n, ETIASin, EES:n ja Eurodacin rajaturvallisuustarkoituksiin, perustaminen, käyttäminen ja ylläpito rajaturvallisuutta koskevan unionin oikeuden nojalla, mukaan lukien kyseisten laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus ja toimet tietojen laadun ja niiden toimittamisen parantamiseksi;

f)

valmiuksien lisääminen avun antamiseksi merihätään joutuneille ihmisille, erityisesti tukemalla etsintä- ja pelastusoperaatioita tilanteissa, joita voi tulla eteen merirajojen valvontaoperaatiossa;

g)

etsintä- ja pelastusoperaatioiden tukeminen merirajojen valvonnan yhteydessä.

2.

Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimiin:

a)

tehokkaiden ja asiakaslähtöisten palvelujen tarjoaminen viisuminhakijoille siten, että säilytetään viisumimenettelyjen turvallisuus ja luotettavuus sekä kunnioitetaan täysimääräisesti hakijoiden ja viisuminhaltijoiden ihmisarvoa ja koskemattomuutta asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

tuki jäsenvaltioille viisumien myöntämisessä, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklassa tarkoitetut alueellisesti rajoitetut viisumit, jotka myönnetään humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi;

c)

viisumeja koskevan unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen, myös yhteisen viisumipolitiikan kehittäminen ja nykyaikaistaminen;

d)

yhteistyön eri muotojen kehittäminen jäsenvaltioiden välille viisumien käsittelyssä;

e)

laaja-alaisten tietojärjestelmien, erityisesti VIS:n, perustaminen, käyttäminen ja ylläpito yhteistä viisumipolitiikkaa koskevan unionin oikeuden mukaisesti, mukaan lukien kyseisten laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus ja toimet tietojen laadun ja niiden toimittamisen parantamiseksi.


LIITE III

Tuen soveltamisala

1.

Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa a alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

infrastruktuuri, rakennukset, järjestelmät ja palvelut, joita tarvitaan rajanylityspaikoilla ja rajanylityspaikkojen välistä rajavalvontaa varten;

b)

tehokkaaseen ja turvattuun rajavalvontaan rajanylityspaikoilla ja rajavalvontaa varten tarvittavat toimintavälineet, myös liikennevälineiden ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät, Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittämien standardien mukaisesti, jos tällaisia standardeja on olemassa;

c)

koulutus Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden alalla tai sen kehittämiseen osallistuminen ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja riskianalyysit, mukaan lukien 13 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuissa suosituksissa yksilöidyt haasteet, ja perusoikeuksien täysi noudattaminen;

d)

maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteinen lähettäminen kolmansiin maihin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1240 (1) mukaisesti ja rajavartijoiden ja muiden asiaankuuluvien asiantuntijoiden tilapäiset siirrot jäsenvaltioon tai jäsenvaltiosta kolmanteen maahan, asiantuntijoiden tai yhteyshenkilöiden verkostojen yhteistyön ja operatiivisen kapasiteetin lisääminen sekä parhaiden käytäntöjen vaihto ja eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä;

e)

parhaiden käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihto, tutkimukset, pilottihankkeet ja muut asiaankuuluvat toimet, joiden tarkoituksena on toteuttaa tai kehittää Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mukaan lukien eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittämistä koskevat toimenpiteet, kuten yhteisten valmiuksien kehittäminen, yhteiset hankinnat, yhteisten standardien vahvistaminen ja muut toimenpiteet, joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia, sekä toimenpiteet, jotka liittyvät haavoittuvassa asemassa olevien apua tarvitsevien henkilöiden sekä sellaisten henkilöiden, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua tai haluavat hakea sitä, ohjaamiseen palveluihin;

f)

toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menetelmiä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti turvallisuustutkimushankkeiden tulosten käyttäminen silloin, kun Euroopan raja- ja merivartiovirasto on asetuksen (EU) 2019/1896 66 artiklan mukaisesti toimiessaan todennut, että tällainen käyttäminen edistää eurooppalaisen raja- ja merivartioston operatiivisten valmiuksien kehittämistä;

g)

ulkorajapolitiikan toteuttamiseen vaadittavat valmistelu-, seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, myös Schengen-alueen hallinnon vahvistamiseksi kehittämällä ja toteuttamalla asetuksella (EU) N:o 1053/2013 Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja asetuksella (EU) 2016/399 perustettua arviointimekanismia, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut sekä toimenpiteet Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2019/1896 mukaisesti tekemien haavoittuvuusarviointien jälkeen esitettyjen suositusten toteuttamiseksi;

h)

toimet, joilla parannetaan tieto- ja viestintäteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua ja parannetaan rekisteröidyn mahdollisuutta käyttää tiedonsaantioikeuttaan ja oikeuttaan tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista ja poistaa ne sekä rajoittaa niiden käsittelyä;

i)

tunnistaminen, sormenjälkien ottaminen, rekisteröinti, turvatarkastukset, kuulemiset, tietojen tarjoaminen, lääketieteellinen arviointi, haavoittuvuusarviointi ja tarvittaessa lääketieteellinen hoito sekä asianmukaisen menettelyn osoittaminen kolmansien maiden kansalaisille ulkorajoilla;

j)

toimet, joilla pyritään lisäämään sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta ulkorajapolitiikasta, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva yhteisötiedotus;

k)

tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen syrjimättömyysperiaatetta noudattaen;

l)

operatiivinen tuki Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanoa varten.

2.

Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset, myös turvatoimet, sekä muut toimet, joilla pyritään parantamaan viisuminhakijoille tarkoitettuja palveluja;

b)

viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittavat toimintavälineet ja tieto- ja viestintätekniset järjestelmät;

c)

konsulaattien henkilöstön ja muun henkilöstön kouluttaminen yhteisen viisumipolitiikan ja konsuliyhteistyön edistämiseksi;

d)

parhaiden käytäntöjen vaihto ja asiantuntijavaihto, myös asiantuntijoiden tilapäinen siirto, sekä eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen ja tavoitteiden arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä edelleen;

e)

tutkimukset, pilottihankkeet ja muut asiaankuuluvat toimet, kuten toimet, joilla pyritään parantamaan tietämystä analyysien, seurannan ja arviointien avulla;

f)

toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menetelmiä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tuotosten testaus ja validointi;

g)

valmistelu-, seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, myös Schengen-alueen hallinnon vahvistamiseksi kehittämällä ja toteuttamalla asetuksella (EU) N:o 1053/2013 Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten perustettua arviointimekanismia, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut;

h)

viisumipolitiikkaa koskevat tiedotustoimet sidosryhmille ja kansalaisille, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva yhteisötiedotus;

i)

tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen syrjimättömyysperiaatetta noudattaen;

j)

operatiivinen tuki yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa varten;

k)

tuki jäsenvaltioille viisumien myöntämisessä, mukaan lukien asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklassa tarkoitetut alueellisesti rajoitetut viisumit, jotka myönnetään humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi.

3.

Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)

laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niihin liittyvien viestintäinfrastruktuurin osien ylläpitoa varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset;

b)

laaja-alaisten tietojärjestelmien moitteetonta toimintaa varten tarvittavat välineet ja viestintäjärjestelmät;

c)

laaja-alaisiin tietojärjestelmiin liittyvä koulutus ja viestintä;

d)

laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja päivittäminen;

e)

laaja-alaisten tietojärjestelmien toteuttamiseen, mukaan lukien niiden yhteentoimivuus, liittyvät tutkimukset, konseptien toimivuuden osoittaminen, pilottihankkeet ja muut asiaankuuluvat toimet;

f)

toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tuotosten testaus ja validointi;

g)

tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen laaja-alaisia tietojärjestelmiä varten viisumipolitiikan ja rajojen alalla syrjimättömyysperiaatetta noudattaen;

h)

toimet, joilla parannetaan tieto- ja viestintäteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua ja parannetaan rekisteröidyn mahdollisuutta käyttää tiedonsaantioikeuttaan ja oikeuttaan tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista ja poistaa ne sekä rajoittaa niiden käsittelyä;

i)

operatiivinen tuki laajamittaisten tietojärjestelmien toteuttamista varten.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1240 annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, maahanmuuttoalan eurooppalaisen yhteyshenkilöverkoston perustamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 88).


LIITE IV

Toimet, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia 12 artiklan 3 kohdan ja 13 artiklan 17 kohdan mukaisesti

1)

Toimintavälineiden hankkiminen yhteisin hankintajärjestelyin Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön sen operatiivista toimintaa varten asetuksen (EU) 2019/1896 64 artiklan 14 kohdan mukaisesti;

2)

toimet, joilla tuetaan yhteistyötä jäsenvaltion ja sen naapurina olevan sellaisen kolmannen maan virastojen välillä, jonka kanssa unionilla on yhteinen maa- tai meriraja;

3)

Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittäminen antamalla tukea rajaturvallisuudesta vastaaville kansallisille viranomaisille toimenpiteisiin, jotka liittyvät yhteisten valmiuksien kehittämiseen, yhteisiin hankintoihin, yhteisten standardien vahvistamiseen ja muihin toimenpiteisiin, joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia liitteessä II olevan 1 kohdan b alakohdassa esitetyllä tavalla;

4)

maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteinen lähettäminen liitteessä III tarkoitetulla tavalla;

5)

rajavalvonnan puitteissa toteutettavat toimet, joilla parannetaan ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja heille annettavaa välitöntä tukea sekä kehitetään ja tuetaan asianmukaisia mekanismeja, joiden avulla kyseiset kohderyhmät ohjataan palveluihin sekä rajat ylittävän yhteistyön lisääminen ihmiskauppiaiden havaitsemiseksi rajavalvonnan puitteissa;

6)

yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittäminen ulkorajoilla, myös tarjoamalla henkilöstölle riittävää koulutusta ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken ja Euroopan raja- ja merivartiostoviraston kanssa;

7)

toimet, jotka liittyvät uusien menetelmien tai teknologioiden käyttöönottoon, siirtoon, testaukseen ja validointiin, mukaan lukien pilottihankkeet ja unionin rahoittamien tutkimushankkeiden jatkotoimet, joita tarkoitetaan liitteessä III, sekä toimet, joilla parannetaan tieto- ja viestintäteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua viisumipolitiikan ja rajojen alalla ja joilla parannetaan rekisteröidyn mahdollisuutta käyttää tiedonsaantioikeuttaan ja oikeuttaan tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista ja poistaa ne sekä rajoittaa niiden käsittelyä rahoitusvälineen soveltamisalaan kuuluvien toimien yhteydessä;

8)

toimet, joilla pyritään haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen, heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin ja välittömän avun tarjoamiseen tällaisille henkilöille;

9)

toimet hotspot-alueiden perustamiseksi ja hoitamiseksi niissä jäsenvaltioissa, joihin kohdistuu poikkeuksellinen ja suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine;

10)

viisumien käsittelyä koskevien yhteistyön eri muotojen kehittäminen edelleen jäsenvaltioiden kesken liitteessä II olevassa 2 kohdan d alakohdassa esitetyllä tavalla;

11)

jäsenvaltioiden konsuliedustuksen lisääminen asetuksessa (EU) 2018/1806 tarkoitetuissa kolmansissa maissa, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, erityisesti niissä kolmansissa maissa, joissa yksikään jäsenvaltio ei ole vielä edustettuna;

12)

toimet, joiden tavoitteena on parantaa tieto-ja viestintäteknisten järjestelmien yhteentoimivuutta.


LIITE V

27 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu erityistavoite

1.

Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin rekisteröityjen laitteiden määrä.

2.

Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön asetettujen laitteiden määrä.

3.

Kansallisten viranomaisten Eurosurin kansallisten koordinointikeskusten kanssa aloittamien / parantamien yhteistyön muotojen määrä.

4.

Automaattisten rajatarkastusjärjestelmien ja automaattiporttien kautta tapahtuneiden rajanylitysten määrä.

5.

Huomioon otettujen Schengen-arvioinneissa ja haavoittuvuusarvioinneissa annettujen suositusten määrä rajaturvallisuuden alalla.

6.

Niiden koulutukseen osallistuneiden määrä, jotka kolmen kuukauden kuluttua koulutuksesta ilmoittavat käyttävänsä koulutuksen aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.

7.

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla.

8.

Niiden henkilöiden määrä, joilta rajaviranomaiset ovat evänneet maahantulon.

3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu erityistavoite

1.

Schengen-alueen ulkopuolisten uusien / parannettujen konsulaattien määrä:

1.1

josta niiden konsulaattien määrä, joiden asiakaslähtöisyyttä viisuminhakijoiden kannalta on parannettu.

2.

Huomioon otettujen Schengen-arvioinneissa annettujen suositusten määrä yhteisen viisumipolitiikan alalla.

3.

Digitaalisin menetelmin jätettyjen viisumihakemusten määrä.

4.

Jäsenvaltioissa viisumihakemusten käsittelyssä aloitettujen / parannettujen yhteistyön muotojen määrä.

5.

Niiden koulutukseen osallistuneiden määrä, jotka kolmen kuukauden kuluttua koulutuksesta ilmoittavat käyttävänsä koulutuksen aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.

LIITE VI

TUKITOIMITYYPIT

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN ALAKOODIT

I

Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus

001

Rajatarkastukset

002

Rajavalvonta – ilmavalvontakalusto

003

Rajavalvonta – maavalvontakalusto

004

Rajavalvonta – merivalvontakalusto

005

Rajavalvonta – automaattiset rajavalvontajärjestelmät

006

Rajavalvonta – muut toimenpiteet

007

Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan

008

Tilannetietoisuus ja tiedonvaihto

009

Riskianalyysi

010

Tietojenkäsittely

011

Hotspot-alueet

012

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet

013

Sellaisten henkilöiden tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka tarvitsevat tai haluavat hakea kansainvälistä suojelua

014

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen

015

Virastojen välinen yhteistyö – kansallinen taso

016

Virastojen välinen yhteistyö – unionin taso

017

Virastojen välinen yhteistyö – kolmansien maiden kanssa

018

Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteinen lähettäminen

019

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin

020

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – rajanylitystietojärjestelmä (EES)

021

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) – muut

022

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) – asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 2 kohta

023

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS) – asetuksen (EU) 2018/1240 85 artiklan 3 kohta

024

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – Schengenin tietojärjestelmä (SIS)

025

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – yhteentoimivuus

026

Operatiivinen tuki – yhdennetty rajaturvallisuus

027

Operatiivinen tuki – Laaja-alaiset tietojärjestelmät rajaturvallisuustarkoituksiin

028

Operatiivinen tuki – erityinen kauttakulkujärjestely

029

Tietojen laatu ja rekisteröidyn tiedonsaantioikeus ja oikeudet tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista ja poistaa ne sekä rajoittaa niiden käsittelyä

II

Yhteinen viisumipolitiikka

001

Viisumihakemusten käsittelyn parantaminen

002

Konsulaattien tehokkuuden, asiakaslähtöisyyden ja turvallisuuden parantaminen

003

Asiakirjojen turvallisuus / asiakirja-asiantuntijat

004

Yhteistyö konsuliasioissa

005

Konsuliedustuksen kattavuus

006

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – viisumitietojärjestelmä (VIS)

007

Muut tieto- ja viestintätekniset järjestelmät viisumihakemusten käsittelyssä

008

Operatiivinen tuki – yhteinen viisumipolitiikka

009

Operatiivinen tuki – laaja-alaiset tietojärjestelmät viisumihakemusten käsittelyssä

010

Operatiivinen tuki – erityinen kauttakulkujärjestely

011

Alueellisesti rajoitetun viisumin myöntäminen

012

Tietojen laatu ja rekisteröidyn tiedonsaantioikeus ja oikeudet tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista ja poistaa ne sekä rajoittaa niiden käsittelyä

III

Tekninen tuki

001

Tiedotus ja viestintä

002

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

003

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

004

Valmiuksien kehittäminen


TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

001

Infrastruktuuri ja rakennukset

002

Liikennevälineet

003

Muu operatiivinen välineistö

004

Viestintäjärjestelmät

005

Tietojärjestelmät

006

Koulutus

007

Parhaiden käytäntöjen vaihto – jäsenvaltioiden kesken

008

Parhaiden käytäntöjen vaihto – kolmansien maiden kanssa

009

Asiantuntijoiden lähettäminen

010

Tutkimukset, konseptien oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja vastaavat toimet

011

Viestintätoimet

012

Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen

013

Tutkimushankkeiden käyttöönotto tai muu seuranta


TAULUKKO 3: TOTEUTUSTA KOSKEVAT KOODIT

001

12 artiklan 1 kohdan kattamat toimet

002

Erityistoimet

003

Liitteessä IV luetellut toimet

004

Operatiivinen tuki

005

12 artiklan 5 kohdan kattamat toimet

006

Hätäapu


TAULUKKO 4: ERITYISTEN TEEMOJEN KOODIT

001

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

002

Kolmansissa maissa toteutettavat tai niihin liittyvät toimet

003

Schengen-arviointeihin perustuvien suositusten toteuttaminen

004

Haavoittuvuusarviointia koskevien suositusten täytäntöönpano

005

Eurosurin kehittämisen ja toiminnan tukeminen

006

Ei mikään edellä mainituista


LIITE VII

Menot, joihin voidaan myöntää operatiivista tukea

a)

Edellä 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat kustannukset siltä osin kuin Euroopan raja- ja merivartiovirasto ei kata niitä osana operatiivista toimintaansa:

1)

henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)

välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

3)

palvelujen kustannukset tämän asetuksen mukaisesti;

4)

operaatioista aiheutuvat toimintakustannukset;

5)

kiinteä omaisuus, myös vuokrauskustannukset ja poistot.

Asetuksen (EU) 2019/1896 2 artiklan 20 kohdassa tarkoitettu vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää operatiivista tukea kattamaan omia käyttökustannuksiaan, jotka johtuvat osallistumisesta kyseisessä kohdassa tarkoitettuun operatiiviseen toimintaan, joka kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan, tai kattamaan kansallisia rajavalvontatoimiaan.

b)

Edellä 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)

henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)

palvelujen kustannukset;

3)

välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

4)

kiinteä omaisuus, myös vuokrauskustannukset ja poistot.

c)

Edellä 3 artiklan 1 kohdassa vahvistetun toimintapoliittisen tavoitteen mukaisesti laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)

henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)

laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin operatiivinen hallinnointi ja ylläpito rajavalvonnan alalla, myös näiden järjestelmien yhteentoimivuus ja turvallisten tilojen vuokraus.

d)

Tämän liitteen a, b ja c alakohdassa lueteltujen kulujen kattamisen lisäksi Liettuan ohjelmaan sisältyvästä operatiivisesta tuesta annetaan tukea 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.


LIITE VIII

27 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu erityistavoite

Tuotosindikaattorit

1.

Rajanylityspaikoille hankittujen laitteiden määrä:

1.1

josta automaattisten rajatarkastusjärjestelmien, itsepalvelujärjestelmien ja automaattiporttien määrä.

2.

Ylläpidetyn/korjatun infrastruktuurin määrä.

3.

Tukea saaneiden hotspot-alueiden määrä.

4.

Rajanylityspaikoilla rakennettujen / parannettujen tilojen määrä.

5.

Hankittujen ilma-alusten määrä:

5.1

hankittujen miehittämättömien ilma-alusten määrä.

6.

Hankittujen meriliikennevälineiden määrä.

7.

Hankittujen maakulkuneuvojen määrä.

8.

Tukea saaneiden osallistujien määrä:

8.1

josta koulutustoimien osanottajien määrä.

9.

Kolmansiin maihin lähetettyjen maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden määrä.

10.

Kehitettyjen / ylläpidettyjen / parannettujen tietoteknisten toimintojen määrä.

11.

Kehitettyjen / ylläpidettyjen / parannettujen EU:n laaja-alaisten tietojärjestelmien määrä:

11.1

josta kehitettyjen laaja-alaisten tietojärjestelmien määrä.

12.

Kolmansien maiden kanssa toteutettavien yhteistyöhankkeiden määrä.

13.

Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla.

Tulosindikaattorit

14.

Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin rekisteröityjen laitteiden määrä.

15.

Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön asetettujen laitteiden määrä.

16.

Kansallisten viranomaisten Eurosurin kansallisen koordinointikeskusten kanssa aloittamien / parantamien yhteistyön muotojen määrä.

17.

Automaattisten rajatarkastusjärjestelmien ja automaattiporttien kautta tapahtuneiden rajanylitysten määrä.

18.

Huomioon otettujen Schengen-arvioinneissa ja haavoittuvuusarvioinneissa annettujen suositusten määrä rajaturvallisuuden alalla.

19.

Niiden koulutukseen osallistuneiden määrä, jotka kolmen kuukauden kuluttua koulutuksesta ilmoittavat käyttävänsä koulutuksen aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.

20.

Niiden henkilöiden määrä, joilta rajaviranomaiset ovat evänneet maahantulon.

3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa vahvistettu erityistavoite

Tuotosindikaattorit

1.

Viisumihakemusten käsittelyn digitalisoimista tukevien hankkeiden määrä.

2.

Tukea saaneiden osallistujien määrä:

2.1

josta koulutustoimien osanottajien määrä.

3.

Kolmansiin maihin lähetetyn konsulihenkilöstön määrä:

3.1

josta viisumihakemusten käsittelystä huolehtivan henkilöstön määrä.

4.

Kehitettyjen/ylläpidettyjen/parannettujen tietoteknisten toimintojen määrä.

5.

Kehitettyjen/ylläpidettyjen/parannettujen EU:n laaja-alaisten tietojärjestelmien määrä:

5.1

josta kehitettyjen laaja-alaisten tietojärjestelmien määrä.

6.

Ylläpidetyn/korjatun infrastruktuurin määrä.

7.

Vuokralle otettujen / kirjanpidosta poistettujen kiinteistöjen määrä.

Tulosindikaattorit

8.

Schengen-alueen ulkopuolisten uusien/parannettujen konsulaattien määrä:

8.1

josta niiden konsulaattien määrä, joiden asiakaslähtöisyyttä viisuminhakijoiden kannalta on parannettu.

9.

Huomioon otettujen Schengen-arvioinneissa annettujen suositusten määrä yhteisen viisumipolitiikan alalla.

10.

Digitaalisin menetelmin jätettyjen viisumihakemusten määrä.

11.

Jäsenvaltioissa viisumihakemusten käsittelyssä aloitettujen / parannettujen yhteistyön muotojen määrä.

12.

Niiden koulutukseen osallistuneiden määrä, jotka kolmen kuukauden kuluttua koulutuksesta ilmoittavat käyttävänsä koulutuksen aikana hankkimiaan tietoja ja taitoja.

15.7.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 251/94


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1149,

annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021,

sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan sekä 87 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Vaikka kansallinen turvallisuus kuuluu edelleen yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, sen suojeleminen edellyttää unionin tason yhteistyötä ja koordinointia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla koordinointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä, myös asiaankuuluvien unionin virastojen ja muiden asiaankuuluvien unionin elinten sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, sekä yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan avulla.

(2)

Komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti määrittivät vuosiksi 2015–2020 yhteisiä painopisteitä, jotka esitettiin huhtikuussa 2015 annetussa Euroopan turvallisuusagendassa ja jotka neuvosto vahvisti kesäkuussa 2015 annetussa uudistetussa sisäisen turvallisuuden strategiassa ja Euroopan parlamentti heinäkuussa 2015 antamassaan päätöslauselmassa ja joita ovat terrorismin ja radikalisoitumisen, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä kyberrikollisuuden ehkäiseminen ja torjuminen. Kyseiset yhteiset painopisteet on vahvistettu vuosiksi 2020–2025 Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle osoitetussa 24 päivänä heinäkuuta 2020 annetussa komission tiedonannossa: "EU:n turvallisuusunionistrategia".

(3)

Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion johtajat, Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio vakuuttivat sitoutuvansa kehittämään turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentamaan unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta.

(4)

Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017 tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio esitti 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka- ja muuttoliikekysymykset) yhteentoimivuudelle.

(5)

Schengen-säännöstön säilyttämiseksi ja unionin turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia unionin ulkorajat ylittävistä unionin kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä. Toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämiseen tähtäävissä unionin ja jäsenvaltioiden toimissa keskeisinä periaatteina olisi oltava jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, globaalin näkökulman erityinen huomioiminen sekä tarvittava johdonmukaisuus turvallisuuden ulkoiseen ulottuvuuteen nähden.

(6)

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi toteutettava unionin tason toimia, jotta ihmisiä, julkisia tiloja ja kriittisiä infrastruktuureja voidaan suojella uhkatekijöiltä, jotka ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, ja jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Muun muassa terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, liikkuva rikollisuus, huume- ja asekauppa, korruptio, rahanpesu, kyberrikollisuus, seksuaalinen hyväksikäyttö, mukaan lukien lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö, ja hybridiuhat sekä kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat ja ihmiskauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle. Sisäinen turvallisuus on yhteinen pyrkimys, jota unionin toimielinten, asiaankuuluvien unionin virastojen ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä pyrittävä edistämään.

(7)

Jotta toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämistä ja täytäntöönpanoa voitaisiin edistää sekä varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso kaikkialla unionissa, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, ja hallinnoimalla sitä.

(8)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda suurempaa lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. SEUT 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikosten ehkäisemisessä, henkilöstön yhteisessä koulutuksessa ja poliisiyhteistyössä sekä rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä, joihin osallistuvat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä unionin laitokset ja jotka koskevat erityisesti tiedonvaihtoa, tehostettua operatiivista yhteistyötä sekä tarvittavien toimien tukemista terrorismin ja vakavan ja järjestäytyneen rikosten torjumista ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien kehittämiseksi. Rahastosta olisi tuettava myös asiaankuuluvan henkilöstön ja asiaankuuluvien asiantuntijoiden koulutusta lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen yleisten periaatteiden mukaisesti. Rahastosta ei pitäisi tukea operatiivisia kustannuksia eikä toimia, jotka liittyvät SEUT 72 artiklassa tarkoitettuihin jäsenvaltioiden olennaisiin tehtäviin yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi.

(9)

Rahaston toteuttamisessa olisi noudatettava kaikilta osin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja ihmisoikeuksiin liittyviä unionin kansainvälisiä velvoitteita. Erityisesti rahaston täytäntöönpanossa olisi noudatettava täysimääräisesti perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltoa, oikeutta henkilötietojen suojaan, lapsen oikeuksia ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, sekä noudatettava täysimääräisesti syrjimättömyysperiaatetta.

(10)

SEU 3 artiklan mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimia, joilla varmistetaan lasten suojelu väkivallalta, hyväksikäytöltä, riistolta ja laiminlyönniltä. Rahastosta olisi tuettava myös suoja- ja tukitoimia, jotka on tarkoitettu todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä erityisesti ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten auttamiseen.

(11)

Unionin turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi tarkoitettujen unionin tasolla yksilöityjen yhteisten painopisteiden mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimia, joilla on tarkoitus puuttua keskeisiin turvallisuusuhkiin ja erityisesti ehkäistä ja torjua terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä avustaa ja suojella rikosten uhreja. Rahastolla olisi varmistettava, että unioni ja jäsenvaltiot ovat myös asianmukaisesti varustettuja, jotta ne voivat puuttua uusiin ja kehittymässä oleviin uhkiin, kuten laittomaan kauppaan, myös sellaiseen, jota harjoitetaan verkossa toimivien kanavien kautta, hybridiuhkiin sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin, todellisen turvallisuusunionin perustamiseksi. Tähän olisi pyrittävä rahoitustuella, jolla tuetaan parempaa tiedonvaihtoa, tiivistetään operatiivista yhteistyötä ja parannetaan kansallisia ja kollektiivisia valmiuksia.

(12)

Rahastosta annettavalla rahoitustuella olisi tuettava erityisesti tietojen vaihtoa, poliisiyhteistyötä, oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa ja ehkäiseviä toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman asekaupan, korruption, rahanpesun, huumekaupan, ympäristörikosten, ja terrorismin, ihmiskaupan, pakolaisten ja laittomien muuttajien hyväksikäytön, työvoiman vakavan hyväksikäytön, seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön, myös lapsiin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön, lasten hyväksikäyttöä sisältävän kuvamateriaalin ja lapsipornografian levittämisen sekä kyberrikollisuuden torjunnassa. Rahastosta olisi tuettava myös ihmisten, julkisten tilojen ja kriittisten infrastruktuurien suojelua turvallisuutta uhkaavilta tilanteilta sekä valmistautumista turvallisuuteen liittyviin riskeihin ja kriiseihin ja näiden tehokasta hallinnointia, myös yhteisellä koulutuksella ja kehittämällä yhteistä politiikkaa, kuten strategiat, toimintapoliittiset syklit, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat, sekä lainsäädäntöä ja käytännön yhteistyötä.

(13)

Rahastosta olisi tuettava taloudellisesti sellaisten uusien haasteiden ratkaisemista, jotka johtuvat siitä, että internetin kautta tehtävien tietyntyyppisten rikosten, kuten maksupetosten, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja asekaupan mittakaava on kasvanut merkittävästi viime vuosina.

(14)

Rahaston olisi pohjauduttava seuraavien sitä edeltäneiden välineiden tuloksiin ja sijoituksiin: rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma (ISEC), terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma (CIPS) kaudelle 2007–2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2014 (3) perustettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan väline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa kaudelle 2014–2020. Rahaston soveltamisalan olisi myös sallittava uuden kehityksen huomioon ottaminen.

(15)

Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida asettamalla käyttöön, yhdistämällä ja hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä rahoitusresursseja. Rahastosta olisi edistettävä ja kannustettava kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, ja eurooppalaisen teollisen sektorin aktiivista ja merkityksellistä osallistumista turvallisuuspolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, tarvittaessa siten, että otetaan asiaankuuluvat muut toimijat, unionin virastot, unionin elimet ja kansainväliset järjestöt mukaan toimintaan, kun se on merkityksellistä rahaston tavoitteen kannalta. Olisi kuitenkin varmistettava, että rahastosta saatavaa tukea ei käytetä lakisääteisten tai julkisten tehtävien siirtämiseen yksityisille toimijoille.

(16)

Terrorismin ja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden rajatylittävä luonne edellyttää koordinoituja toimia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden sisällä ja välillä sekä toimivaltaisten unionin elinten ja laitosten kanssa. Kaikilla jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla, myös erikoistuneilla lainvalvontaviranomaisilla, voi olla terrorismin ja vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaan torjunnan kannalta arvokasta tietoa. Tietojenvaihdon nopeuttamiseksi ja jaetun tiedon laadun parantamiseksi on olennaisen tärkeää rakentaa keskinäistä luottamusta. Olisi tutkittava ja tarkasteltava uusia lähestymistapoja yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon, myös uhka-analyysiin liittyen, ottaen huomioon olemassa olevat kehykset unionin puitteissa ja sen ulkopuolella, kuten EU:n tiedusteluanalyysikeskus (INTCEN), Europolin Euroopan terrorismintorjuntakeskus (ECTC), EU:n terrorismintorjunnan koordinaattori ja terrorisminvastainen työryhmä. Rahastosta olisi tuettava SEUT 87 artiklassa tarkoitettuja rikosten torjunnasta, havaitsemisesta ja tutkinnasta vastaavia jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia siltä osin kuin niiden toiminta kuuluu rahaston soveltamisalaan. Kaikissa rahoitetuissa toimissa olisi noudatettava täysimääräisesti eri toimivaltaisten viranomaisten ja eurooppalaisten rakenteiden oikeudellista asemaa sekä vaatimustenmukaisia periaatteita, jotka koskevat tietojen omistajuutta.

(17)

Jotta voitaisiin hyödyntää lainvalvontayhteistyön ja koulutuksen, huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurannan, perusoikeuksien, oikeusasioiden ja laaja-alaisten tietojärjestelmien alalla toimivien erillisvirastojen osaamista ja asiantuntemusta, komission olisi otettava asiaankuuluvat erillisvirastot mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1148 (4) perustetun sisäasioiden rahastoja käsittelevän komitean työhön erityisesti ohjelmakauden alussa ja puolivälissä. Komission olisi tarvittaessa myös voitava ottaa asiaankuuluvat erillisvirastot mukaan seurantaan ja arviointiin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahastosta tuetut toimet ovat asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin prioriteettien mukaisia.

(18)

Unionin huumausainestrategiassa korostetaan tasapainoista lähestymistapaa, jolla pyritään vähentämään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, ja osana näitä kokonaisvaltaisia puitteita rahastosta annettavalla rahoitustuella olisi tuettava toimia, joilla pyritään estämään ja torjumaan huumekauppaa tarjontaa ja kysyntää vähentämällä, ja erityisesti toimenpiteitä, jotka kohdistetaan laittomien huumeiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, tuontiin tai vientiin sekä hallussapitoon ja hankintaan silloin, kun tarkoituksena on osallistua huumekauppaan liittyvään toimintaan. Rahastosta olisi myös katettava huumausainepolitiikan ennaltaehkäisevät näkökohdat. Jotta voitaisiin lisätä yhteisvaikutuksia ja yhtenäisyyttä huumausaineisiin liittyvällä alalla, kyseiset huumausaineisiin liittyvien tavoitteiden osatekijät, jotka kaudella 2014–2020 kuuluivat oikeusalan ohjelman piiriin, olisi sisällytettävä rahastoon.

(19)

Sen varmistamiseksi, että rahastolla edistetään vaikuttavasti sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa kaikkialla unionissa ja näin osaltaan kehitetään todellista turvallisuusunionia, rahastoa olisi hyödynnettävä tavalla, jolla saadaan aikaan eniten unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin.

(20)

Rahastosta olisi tuettava investointeja laitteisiin, kulkuneuvoihin ja tiloihin ainoastaan silloin, kun tällaisilla investoinneilla on selvää unionin tason lisäarvoa ja ainoastaan siinä määrin kuin kyseiset investoinnit ovat tarpeen rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaisia investointeja voisivat olla esimerkiksi investoinnit laitteisiin, joita tarvitaan rikostutkintaan, peitetoimina suoritettavaan tarkkailuun, räjähteiden ja huumausaineiden havaitsemiseen tai mihin tahansa muuhun rahaston tavoitteiden mukaiseen erityistarkoitukseen. Rahastosta ei pitäisi rahoittaa investointeja, joilla on vain kansallista merkitystä tai investointeja, jotka olisivat tarpeen toimivaltaisten viranomaisten päivittäisen työn kannalta, kuten virka-asut, autot, linja-autot, skootterit, poliisiasemat, yleisluontoiset koulutuskeskukset ja toimistotarvikkeet.

(21)

Jos havaitaan heikkouksia tai riskejä, erityisesti Schengen-arvioinnin jälkeen, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi unionin sisäisen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja unionin turvallisuuteen liittyvän jaetun vastuun puitteissa puututtava riittävällä tavalla kyseisiin heikkouksiin käyttämällä ohjelmastaan varoja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 (5) nojalla annettujen suositusten panemiseksi täytäntöön.

(22)

Jotta rahaston politiikkatavoitteen saavuttaminen edistyisi, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmien painopisteissä otetaan huomioon kaikki rahaston erityistavoitteet, että valitut painopisteet ovat liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimien mukaisia ja että määrärahojen kohdentaminen eri tavoitteisiin on suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin ja sillä varmistetaan toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen.

(23)

Tehokkuusperiaatteen mukaisesti olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin ja johdonmukaisuuteen muiden unionin rahastojen kanssa sekä olisi vältettävä toimien päällekkäisyyttä.

(24)

Toimivat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta toimintapoliittiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa mahdollisimman tehokkaasti, hyödyntää mittakaavaetuja ja välttää toimien päällekkäisyys. Rahaston olisi oltava johdonmukainen muihin turvallisuuden alan unionin rahoitusohjelmiin nähden ja täydennettävä niitä. Yhteisvaikutukset olisi erityisesti varmistettava seuraavien kanssa: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, joka muodostuu asetuksella (EU) 2021/1148 perustetusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineestä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1077 (6) perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (7)

piiriin kuuluvat muut koheesiopolitiikan rahastot, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (8) perustetun Euroopan horisontti -ohjelman turvallisuustutkimusosa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/692 (9) perustettu kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/693 (10) perustettu oikeusalan ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (11) perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (12) perustettu InvestEU-ohjelma. Yhteisvaikutuksia olisi haettava erityisesti infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, uhrien suojelun ja radikalisoitumisen ehkäisemisen osalta.

(25)

Rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen välisen täydentävyyden lisäämiseksi olisi myös voitava käyttää monikäyttölaitteita ja tieto- ja viestintäjärjestelmiä, joiden ensisijainen käyttö on tämän asetuksen mukaista, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi.

(26)

Rahastosta tuettavat kolmansissa maissa toteutettavat ja niihin liittyvät toimenpiteet olisi täytäntöönpantava synergiassa ja yhtenäisesti sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin välineistä, ja niillä olisi täydennettävä tällaisia toimia. Tällaisten toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä täyteen yhtenäisyyteen asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan sekä sen ulkopolitiikan ja kehitysapupolitiikan periaatteiden ja yleistavoitteiden kanssa. Rahaston ulkoisen ulottuvuuden osalta rahaston olisi tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, joilla on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta. Tässä yhteydessä temaattisesta välineestä saatavalla rahoituksella olisi tuettava rahaston tavoitteiden puitteissa kolmansissa maissa toteutettavia tai niihin liittyviä toimia, joilla edistetään erityisesti rikollisuuden, myös huumekaupan ja ihmiskaupan, torjumista ja ehkäisemistä sekä osallistutaan rajat ylittävien rikollisten salakuljetusverkostojen torjuntaan.

(27)

Komission olisi temaattisen välineen täytäntöönpanon yhteydessä varmistettava, että rahoituksella vastataan rahaston tavoitteiden saavuttamiseen liittyviin haasteisiin ja tarpeisiin.

(28)

Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Turvallisuusasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja unionin tason toimia. Tämän asetuksen perusteella myönnettävän rahoitustuen olisi edistettävä erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien lujittamista turvallisuuden alalla.

(29)

Jäsenvaltion voidaan katsoa jättäneen noudattamatta asiaa koskevaa unionin säännöstöä rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvallisuuden alalla, jos on olemassa selvä riski, että kyseinen jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja pannessaan täytäntöön turvallisuuden alan säännöstöä tai jos asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 säädetyn Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa tuodaan esiin puutteita asiaankuuluvalla alalla.

(30)

Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve kunnioittaen samalla ennustettavuuteen liittyviä vaatimuksia sekä olisi varmistettava resurssien jakautuminen oikeudenmukaisesti ja avoimesti, jotta tässä asetuksessa säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Rahaston toteuttamisessa olisi noudatettava tehokkuuden, tuloksellisuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden, unionin tason lisäarvon ja varainkäytön laadun periaatteita. Lisäksi rahasto olisi toteutettava mahdollisimman käyttäjäystävällisesti.

(31)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin rahaston ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat. Kyseisten synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus rahaston ja jonkin muun unionin ohjelman toimessa. Tällainen kumulatiivinen rahoitus ei saisi ylittää kyseisen toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa sekä rahaston että jonkin muun unionin ohjelman osalta.

(32)

Edistettäessä rahastosta tuettuja toimia unionin rahoituksen saajien olisi annettava tietoa kohdeyleisön kielellä tai kielillä. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi kyseisen rahoituksen saajien olisi toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien olisi varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki.

(33)

Komission olisi voitava käyttää rahaston varoja edistääkseen parhaita käytäntöjä ja tietojenvaihtoa rahaston täytäntöönpanosta.

(34)

Komission olisi julkaistava hyvissä ajoin tiedot temaattisesta välineestä annetusta suoraan tai välillisesti hallinnoidusta tuesta ja päivitettävä tällaiset tiedot tarvittaessa. Tiedot olisi voitava lajitella erityistavoitteen, tuensaajan nimen, oikeudellisen sitoumuksen mukaisen määrän sekä toimenpiteen luonteen ja tarkoituksen mukaan.

(35)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmille osoitetut alkuperäiset määrät, jotka on laskettu liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti.

(36)

Jäsenvaltioiden ohjelmien alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille turvallisuuteen. Jotta sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien tai alkutilanteen muutokset voidaan ottaa huomioon, jäsenvaltioille olisi kohdennettava jakoperusteen mukaisesti ohjelmakauden puolivälissä lisämäärä, jonka olisi perustuttava tilastotietoihin liitteen I mukaisesti, niiden ohjelmien toteutusvaihe huomioon ottaen.

(37)

Koska turvallisuuden alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, on tarpeen mukauttaa rahoituksen kohdentamista sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien muutosten perusteella ja suunnata rahoitus prioriteetteihin, joilla on suurin unionin tason lisäarvo. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin sekä politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja suunnata rahoitusta toimiin, joilla on suurta unionin tason lisäarvoa, osa rahoituksesta olisi kohdennettava säännöllisin väliajoin temaattisen välineen kautta erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun.

(38)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmiensa määrärahoista sellaisten liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen, joihin myönnetään suurempi unionin rahoitusosuus pääasiassa niiden korkean unionin tason lisäarvon tai niiden unionille keskeisen merkityksen vuoksi.

(39)

Osa rahastossa käytettävissä olevista resursseista voitaisiin osoittaa sellaisten erityistoimien toteuttamista koskeviin jäsenvaltioiden ohjelmiin, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken tai sellaisten erityistoimien toteuttamiseen tilanteissa, joissa unionissa tapahtunut uusi kehitys edellyttää lisärahoitusta yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Komission olisi vahvistettava kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(40)

Rahastosta olisi myönnettävä tukea sisäiseen turvallisuuteen liittyvien operatiivisten kustannusten kattamiseen, jotta jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat olennaisen tärkeitä koko unionille. Tällaisen tuen olisi käsitettävä rahaston tavoitteisiin liittyvien erityiskustannusten täysi korvaaminen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(41)

Jotta rahaston toimintapoliittisen tavoitteen toteuttamista voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi tuettava myös unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa tai tiettyjen jäsenvaltioiden välillä. Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden toimia, myös paikallisella tasolla, parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja yhteisen koulutuksen edistämiseksi, mukaan lukien lainvalvontahenkilöstön tietoisuuden lisääminen radikalisoitumisesta ja kaikenlaisesta syrjinnästä, joka voisi johtaa väkivaltaan, kuten antisemitismistä, romanivastaisuudesta ja muista rasismin muodoista. Tätä varten voitaisiin rahoittaa erityisiä vaihto-ohjelmia nuoremmille lainvalvontaviranomaisille.

(42)

Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin tai uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. Tällaista hätäapua ei pitäisi antaa pelkkien varotoimenpiteiden tai pitkäaikaisten toimenpiteiden tueksi eikä sellaisiin tilanteisiin puuttumiseksi, joissa toimien kiireellisyys johtuu toimivaltaisten viranomaisten suunnittelun ja asianmukaisen reagoinnin puutteellisuudesta.

(43)

Jotta voidaan varmistaa toimien riittävä joustavuus ja vastata kehittymässä oleviin tarpeisiin, erillisvirastoille olisi voitava antaa asianmukaista lisärahoitusta tiettyjä hätätilanteessa toteutettavia tehtäviä varten. Tapauksissa, joissa toteutettava tehtävä on niin kiireellinen, että niiden talousarvion mukautusta ei voida tehdä ajoissa, erillisvirastojen olisi voitava saada hätäapua, myös avustusten muodossa, unionin toimielinten unionin tasolla määrittämien painopisteiden ja aloitteiden mukaisesti.

(44)

Unionin toimien ylikansallisen luonteen vuoksi ja jotta koordinoitua toimintaa voidaan edistää unionin mahdollisimman korkean turvallisuustason varmistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, erillisvirastojen olisi poikkeuksellisesti voitava saada tukea unionin toimista, myös avustusten muodossa, silloin, kun ne avustavat asianomaisten erillisvirastojen toimivaltaan kuuluvien unionin toimien täytäntöönpanossa eivätkä kyseiset toimet kuulu kyseisten erillisvirastojen talousarvioon vuotuisen talousarvion kautta maksettavan unionin rahoitusosuuden piiriin. Unionin tason lisäarvon varmistamiseksi tällaisen tuen olisi oltava unionin toimielinten unionin tasolla määrittämien painopisteiden ja aloitteiden mukaista.

(45)

Rahaston toimintapoliittisiin tavoitteisiin olisi pyrittävä myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 perustetun InvestEU-ohjelman politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuilla. Tällaista taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin eikä sen pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä unionin tason lisäarvo.

(46)

Rahoitusta yhdistävät toimet ovat luonteeltaan vapaaehtoisia, unionin talousarviosta tuettavia toimia, jotka yhdistävät unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin unionin talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukimuotoja tai molempia sekä edistämis- ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamaa tukea.

(47)

Tässä asetuksessa vahvistetaan rahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvoston on määrä pitää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 18 kohdan mukaisesti.

(48)

Rahastoon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (14), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(49)

Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) 2021/1060.

(50)

Asetuksella (EU) 2021/1060 vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan sosiaalirahasto plussan, koheesiorahaston, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä rahaston tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta rahastosta.

(51)

Rahaston ennakkomaksujärjestelmästä säädetään asetuksessa (EU) 2021/1060, ja tässä asetuksessa vahvistetaan erityinen ennakkomaksuosuus. Jotta voidaan varmistaa, että hätätilanteisiin voidaan reagoida nopeasti, on lisäksi aiheellista vahvistaa hätäavun ennakkomaksujen määrä. Ennakkomaksujärjestelmällä olisi varmistettava, että jäsenvaltioilla on varat, jotka ne tarvitsevat myöntääkseen tukea tuensaajille ohjelmiensa toteuttamisen aloittamisesta alkaen.

(52)

Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(53)

Yhden tarkastuksen periaatteen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla on aiheellista vahvistaa erityiset säännöt sellaisten hankkeiden valvonnalle ja tarkastuksille, joissa edunsaajina ovat kansainväliset järjestöt, joiden sisäisen valvonnan järjestelmiä komissio on arvioinut myönteisesti. Tällaisten hankkeiden osalta hallintoviranomaisilla olisi oltava mahdollisuus rajoittaa hallinnon tarkastuksiaan edellyttäen, että tuensaaja toimittaa ajoissa kaikki tarvittavat tiedot hankkeen etenemisestä ja taustalla olevien menojen tukikelpoisuudesta. Lisäksi jos tällaisen kansainvälisen järjestön toteuttama hanke on osa tarkastusotosta, tarkastusviranomaisen olisi voitava suorittaa työnsä liitännäispalveluja koskevan kansainvälisen standardin (ISRS) 4400 (Toimeksiannot taloudelliseen informaatioon kohdistuvien erikseen sovittujen toimenpiteiden suorittamisesta) periaatteiden mukaisesti.

(54)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan voi saada unionin rahoitusta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältetään unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, olisi vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alussa oltava rajoitetun ajan mahdollista, että kustannukset, jotka aiheutuvat tämän asetuksen nojalla tuetuista suoraan hallinnoiduista toimista, jotka ovat jo käynnistyneet, voivat saada unionin rahoitusta 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen tai avunantopyynnön jättämistä.

(55)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (15) ja neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (16), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (17) ja (EU) 2017/1939 (18) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, myös petosten, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, oikaisemiseen ja tutkimiseen liittyvät toimenpiteet sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (19) mukaisesti.

Varainhoitoasetuksen mukaisesti unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, elimille ja laitoksille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi.

(56)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(57)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (20) nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(58)

SEUT 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän 24 päivänä lokakuuta annetun komission tiedonannon "Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa" mukaisesti asiaankuuluvien jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmissa puututaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin uusiin uhkiin. Rahastosta olisi tuettava kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla syrjäisimpien alueiden auttamiseksi tarpeen mukaan.

(59)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (21) 22 ja 23 kohdan nojalla rahastoa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahaston käytännön vaikutuksia. Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahaston kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Kyseisiin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita.

(60)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin kautta seurattava rahaston toteuttamista asetuksen (EU) 2021/1060 asiaankuuluvien säännösten ja tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi vuodesta 2023 alkaen toimitettava komissiolle viimeisimmän tilivuoden kattavat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset. Kyseisissä kertomuksissa olisi oltava tietoa jäsenvaltioiden ohjelmien täytäntöönpanon edistymisestä. Jäsenvaltioiden olisi myös toimitettava komissiolle kyseisten kertomusten yhteenvedot. Komission olisi käännettävä kyseiset yhteenvedot unionin virallisille kielille ja asetettava ne julkisesti saataville verkkosivustollaan samoin kuin linkit asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetuille jäsenvaltioiden verkkosivustoille.

(61)

Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (22) täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen kaikista menoista käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen ja edesautettava tavoitetta, jonka mukaan 7,5 prosenttia talousarviosta käytetään luonnon monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden olemassa olevat päällekkäisyydet. Rahaston olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (23) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille.

(62)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 514/2014 (24) ja muun ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavan säädöksen soveltamista olisi jatkettava ohjelmiin ja hankkeisiin, joita tuetaan ohjelmakaudella 2014–2020 poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälinestä, osana sisäisen turvallisuuden rahastoa. Koska asetuksen (EU) N:o 514/2014 täytäntöönpanokausi on päällekkäinen tämän asetuksen kattaman ohjelmakauden kanssa ja jotta voitaisiin varmistaa tiettyjen kyseisellä asetuksella hyväksyttyjen hankkeiden toteutuksen jatkuvuus, olisi vahvistettava säännökset hankkeiden vaiheistamisesta. Hankkeen kukin yksittäinen vaihe olisi toteutettava sen ohjelmakauden sääntöjen mukaisesti, jolla sitä rahoitetaan.

(63)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(64)

Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV vahvistettua luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, liitteen VII mukaista operatiivista tukea ja seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(65)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (25) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti velvollisuudet, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten hyväksymisen osalta, jotka liittyvät yksityiskohtaisiin järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. Komission olisi hyväksyttävä välittömästi sovellettavia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät tässä asetuksessa säädetyn hätäavun antamista koskevien päätösten hyväksymiseen, kun tämä on tarpeen asianmukaisesti perustelluissa erittäin kiireellisissä tapauksissa, jotka liittyvät tällaisen avun luonteeseen ja tarkoitukseen.

(66)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(67)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(68)

On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (26) soveltamiskautta.

(69)

Jotta tuen jatkuvuus voidaan varmistaa asiaankuuluvalla politiikan alalla ja jotta täytäntöönpano voisi alkaa vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella perustetaan sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajaksi.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan:

a)

rahaston poliittinen tavoite;

b)

rahaston erityistavoitteet ja toimenpiteet kyseisten erityistavoitteiden täytäntöönpanemiseksi;

c)

talousarvio 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliselle ajanjaksolle;

d)

unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen tarjoamista koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta, myös varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitetusta rahoitusta yhdistävästä välineestä, tuettavaa toimea, jonka tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, jota ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

2)

’toimivaltaisilla viranomaisilla’ SEUT 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rikosten torjunnasta, havaitsemisesta ja tutkinnasta vastaavia jäsenvaltioiden viranomaisia, mukaan lukien poliisi-, tulli- ja muut erikoistuneet lainvalvontaviranomaiset;

3)

’ehkäisemisellä’ rikosten yhteydessä, kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rikollisuutta tai muutoin edistää rikollisuuden ja kansalaisten turvattomuuden tunteen vähentämistä neuvoston päätöksen 2009/902/YOS (27) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4)

’kriittisellä infrastruktuurilla’ sellaista omaisuutta, verkkoa tai järjestelmää tai niiden osaa, joka on olennainen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen, kansalaisten terveyden, turvallisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja joiden toimintahäiriöllä, rikkoutumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus jäsenvaltiossa tai unionissa sen vuoksi, että kyseisiä toimintoja ei kyettäisi ylläpitämään;

5)

’kyberrikoksella’ joko rikosta, jonka tekemiseen välttämättä liittyy tieto- ja viestintäteknologisia järjestelmiä, joko rikoksentekovälineinä tai rikoksen ensisijaisina kohteina (kyberympäristöstä riippuvainen rikos), tai perinteistä rikosta, jonka ulottuvuutta tai saatavuutta voidaan laajentaa käyttämällä tietokoneita, tietokoneverkkoja tai muita tieto- ja viestintäteknologisia järjestelmiä (kyberympäristöä hyväksikäyttävä rikos);

6)

’EU:n toimintapoliittiseen sykliin/EMPACTiin kuuluvalla operatiivisella toimella’ tarkoitetaan toimea, joka toteutetaan järjestäytynyttä ja vakavaa kansainvälistä rikollisuutta koskevan EU:n toimintapoliittisen syklin puitteissa Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) kautta, jonka tavoitteena on torjua vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden suurimpia uhkia unionissa edistämällä yhteistyötä jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten ja laitosten sekä tapauksen mukaan kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kesken;

7)

’tietojen vaihdolla’ sellaisten tietojen suojattua keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja siirtoa sekä saatavuutta, joita SEUT 87 artiklassa tarkoitetut viranomaiset, Europol ja muut asiaankuuluvat unionin laitokset tarvitsevat rikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten, erityisesti kun on kyse rajat ylittävästä, vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta ja terrorismista;

8)

’järjestäytyneellä rikollisuudella’ sellaista rangaistavaa toimintaa, joka liittyy neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS (28) 1 artiklan 1 alakohdassa määriteltyyn rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen;

9)

’varautumisella’ mitä tahansa toimintaa, jonka erityisenä tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää mahdolliseen terrorihyökkäykseen tai muihin tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin liittyviä riskejä;

10)

’Schengenin arviointi- ja valvontamekanismilla’ asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettua arviointi- ja valvontamekanismia;

11)

’terrorismilla’ kaikkia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541 (29) tarkoitettuja tahallisia tekoja ja rikoksia;

12)

’hätätilanteella’ tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia turvallisuutta uhkaavia tilanteita, uusia uhkakuvia tai hiljattain havaittuja haavoittuvuuksia, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa hyvin kielteisesti väestön, julkisten tilojen tai kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa;

13)

’flash moneylla’ aitoa käteistä, joka esitetään rikostutkimuksen aikana osoituksena maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta epäillyille tai muille henkilöille, joilla on tietoa saatavuudesta tai toimituksesta tai jotka toimivat välittäjinä, jotta voidaan suorittaa valeosto, jonka tarkoituksena on pidättää epäiltyjä, löytää laittomia tuotantopaikkoja tai muutoin hajottaa järjestäytyneitä rikollisryhmiä;

14)

’radikalisoitumisella’ väkivaltaisiin ääriliikkeisiin ja terrorismiin johtavaa vaiheittaista ja monimutkaista prosessia, jossa henkilö tai ihmisryhmä omaksuu radikaalin ideologian tai vakaumuksen, joka hyväksyy, käyttää tai kannattaa väkivaltaa, terroriteot mukaan lukien, tietyn poliittisen, uskonnollisen tai ideologisen tavoitteen saavuttamiseksi;

15)

’erityistoimilla’ rahaston tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa;

16)

’operatiivisella tuella’ jäsenvaltion määrärahojen osaa, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien suorittamisesta ja palvelujen tarjoamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun, sikäli kuin ne edistävät turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa;

17)

’unionin toimilla’ rahaston tavoitteiden mukaisesti toteutettuja kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.   Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa, erityisesti ehkäisemällä ja torjumalla terrorismia ja radikalisoitumista, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta, auttamalla ja suojelemalla rikosten uhreja sekä valmistautumalla turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin, riskeihin ja kriiseihin, suojautumalla niiltä ja hallinnoimalla niitä tehokkaasti tämän asetuksen soveltamisalan puitteissa.

2.   Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)

parannetaan ja helpotetaan tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten ja asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten välillä ja sisällä sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa;

b)

parannetaan ja tehostetaan rajat ylittävää yhteistyötä, myös terrorismiin ja vakavaan ja järjestäytyneeseen rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä yhteisiä operaatioita toimivaltaisten viranomaisten välillä; ja

c)

tuetaan jäsenvaltioiden valmiuksien vahvistamista rikollisuuden, terrorismin ja radikalisoitumisen ehkäisemisessä ja torjunnassa sekä turvallisuutta uhkaavien tilanteiden, riskien ja kriisien hallinnassa, myös tiivistämällä yhteistyötä viranomaisten, asiaankuuluvien unionin elinten tai laitosten, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisten kumppaneiden välillä eri jäsenvaltioissa.

3.   Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahasto toteutetaan liitteessä II luetelluilla täytäntöönpanotoimilla.

4 artikla

Perusoikeuksien kunnioittaminen

Rahastosta rahoitettavien toimien toteuttamisessa on kunnioitettava täysimääräisesti perusoikeuksia ja ihmisarvoa. Erityisesti tällaisten toimien on oltava perusoikeuskirjan määräysten, unionin tietosuojalainsäädännön ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisia. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä rahaston toimia toteuttaessaan erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja etenkin lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten avustamiseen ja suojeluun.

5 artikla

Tuen soveltamisala

1.   Tavoitteidensa puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimien mukaisesti rahastosta tuetaan erityisesti liitteessä III lueteltujen toimien kaltaisia toimia.

2.   Tavoitteidensa saavuttamiseksi rahastosta voidaan tukea unionin painopisteiden mukaisesti ja edellyttäen, että noudatetaan asianmukaisia suojatoimia, liitteessä III tarkoitettuja kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimia tarvittaessa 19 artiklan mukaisesti.

3.   Kolmansissa maissa toteutettavien ja niihin liittyvien toimien osalta komissio ja jäsenvaltiot yhdessä Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti koordinoinnin asiaankuuluvien unionin politiikkojen, strategioiden ja välineiden kanssa. Niiden on erityisesti varmistettava, että kolmansissa maissa toteutettavat ja niihin liittyvät toimet

a)

toteutetaan synergiassa ja yhtenäisesti muiden unionin ulkopuolella toteutettavien unionin muiden välineiden avulla tuettujen toimien kanssa;

b)

ovat yhtenäisiä unionin ulkopolitiikan kanssa, noudattavat kehityspoliittisen johdonmukaisuuden periaatetta ja ovat johdonmukaisia kyseisen alueen tai maan strategista ohjelmasuunnittelua koskevien asiakirjojen kanssa;

c)

keskittyvät muihin kuin kehitystä tukeviin toimenpiteisiin; ja

d)

palvelevat unionin sisäisen politiikan etuja ja ovat johdonmukaisia unionin sisällä toteutettavien toimien kanssa.

4.   Rahastosta rahoitettuja laitteita ja tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmiä voidaan käyttää asetuksen (EU) 2021/1148 kattamalla täydentävällä alalla. Tällaiset laitteet ja tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmät pidetään edelleen saatavilla ja käytettävissä rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi.

Laitteiden käyttö ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla täydentävällä alalla saa olla enintään 30 prosenttia kyseisten laitteiden kokonaiskäyttöajasta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla täydentävällä alalla käytetyt tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmät tuottavat tietoja ja palveluja rikosten ehkäisemistä, havaitsemista ja tutkintaa varten.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissaan tällaisesta lisäkäytöstä ja käyttöönottopaikasta laitteiden ja tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien osalta.

5.   Seuraavat eivät ole avustuskelpoisia:

a)

toimet, jotka rajoittuvat yleisen järjestyksen ylläpitoon kansallisella tasolla;

b)

sotilaalliset tai maanpuolustukseen liittyvät toimet;

c)

laitteet, joiden päätarkoituksena on tullivalvonta;

d)

pakkokeinoihin liittyvät välineet, mukaan lukien aseet, ammukset, räjähteet ja mellakkapamput, paitsi jos niitä käytetään koulutustarkoituksiin;

e)

tietolähteille maksettavat palkkiot ja flash money EU:n toimintapoliittiseen sykliin/EMPACTiin kuuluvan operatiivisen toimen ulkopuolella.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jos kyseessä on hätätilanne, ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja toimia voidaan pitää avustuskelpoisina.

II LUKU

RAHOITUS- JA TOTEUTUSKEHYS

1 JAKSO

Yhteiset säännökset

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.   Rahastosta myönnettävällä tuella on täydennettävä kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja pyrittävä tuomaan unionin tason lisäarvoa rahaston tavoitteiden saavuttamiseen.

2.   Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden rahastosta myöntämä tuki on johdonmukaista suhteessa unionin asiaankuuluviin toimiin, politiikkaan ja painopisteisiin ja että se täydentää unionin muista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea.

3.   Rahastoa hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, suoraan tai välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

7 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet rahaston toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 1 931 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.   Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)

1 352 000 000 euroa kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin;

b)

579 000 000 euroa kohdennetaan 8 artiklassa tarkoitettuun temaattiseen välineeseen.

3.   Komission aloitteesta enintään 0,84 prosenttia määrärahoista kohdennetaan asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitetun tekniseen apuun rahaston toteuttamista varten.

4.   Asetuksen (EU) 2021/1060 26 artiklan mukaisesti yhteensä enintään 5 prosenttia kyseisen asetuksen piiriin kuuluvien rahastojen alustavista yhteistyössä hallinnoitavista jäsenvaltiokohtaisista määrärahoista voidaan kyseisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää suoraan tai välillisesti hallinnoitavaan rahastoon. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseiset varat on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

8 artikla

Temaattisen välineen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1.   Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrät kohdennetaan joustavasti temaattisen välineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti.

Temaattisesta välineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)

erityistoimet;

b)

toimet; ja

c)

25 artiklassa tarkoitettu hätäapu.

Asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitettu komission aloitteesta annettava tekninen apu saa tukea myös tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta määrästä.

2.   Temaattisesta välineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri unionin tason lisäarvo, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti. Temaattisesta välineestä saatavalla rahoituksella tuetaan rahaston tavoitteiden puitteissa kolmansissa maissa toteutettavia tai niihin liittyviä toimia, joilla edistetään erityisesti rikollisuuden, mukaan lukien huumekauppa ja ihmiskauppa, torjumista ja ehkäisemistä sekä rajat ylittävien rikollisten salakuljetusverkostojen torjuntaa.

Temaattisen välineen resurssien jakaminen eri painopisteiden kesken toteutetaan mahdollisimman pitkälti oikeasuhteisesti haasteisiin ja tarpeisiin nähden niin, että varmistetaan rahaston tavoitteiden saavuttaminen.

3.   Komissio tekee yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja asiaankuuluvien verkostojen kanssa erityisesti rahastosta rahoitettavien unionin toimien työohjelmien valmistelua ja arviointia silmällä pitäen.

4.   Jos temaattisesta välineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, komissio varmistaa, ettei sellaisia hankkeita valita, joihin vaikuttaa komission sellaisen SEUT 258 artiklassa tarkoitetun rikkomusmenettelyn yhteydessä antama perusteltu lausunto, joka kyseenalaistaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai kyseisten hankkeiden toteuttamisen.

5.   Sovellettaessa asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklaa ja 24 artiklan 2 kohtaa, jos temaattisesta välineestä myönnettävä rahoitus tapahtuu yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa, asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava ja komissio arvioi, ettei suunniteltuihin toimiin vaikuta komission sellaisen SEUT 258 artiklassa tarkoitetun rikkomismenettelyn yhteydessä antama perusteltu lausunto, joka kyseenalaistaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen.

6.   Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on annettava käyttöön temaattiseen välineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista.

7.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset temaattisen välineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätökset voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen välineen yhden tai useamman tämän artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun osan. Tällaisissa rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8.   Edellä 7 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa jäsenvaltioiden ohjelmia.

2 JAKSO

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta

9 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun määrään ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen välineen osalta tehdyn rahoituspäätöksen mukaisesti.

2.   Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.   Edellä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu määrä kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin seuraavasti:

a)

1 127 000 000 euroa liitteen I mukaisesti;

b)

225 000 000 euroa jäsenvaltioiden ohjelmiin kohdennettujen määrärahojen muuttamista varten 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Jos tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei kohdenneta täysimääräisesti, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Ennakkomaksut

1.   Asetuksen (EU) 2021/1060 90 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennakkomaksut maksetaan rahastoon vuotuisina erinä ennen kunkin vuoden heinäkuun 1 päivää edellyttäen, että käytettävissä on riittävästi varoja, seuraavasti:

a)

2021: 4 %;

b)

2022: 3 %;

c)

2023: 5 %;

d)

2024: 5 %;

e)

2025: 5 %;

f)

2026: 5 %.

2.   Jos jäsenvaltion ohjelma hyväksytään 1 päivän heinäkuuta 2021 jälkeen, aiemmat erät maksetaan sen hyväksymisvuonna.

12 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin kaikista tukikelpoisista menoista erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden osalta.

3.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin kaikista tukikelpoisista menoista liitteessä IV lueteltujen toimien osalta.

4.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin kaikista avustuskelpoisista menoista operatiivisen tuen osalta.

5.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin kaikista avustuskelpoisista menoista 25 artiklassa tarkoitetun hätäavun osalta.

6.   Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin kaikista avustuskelpoisista menoista jäsenvaltioiden aloitteesta annettavan teknisen avun osalta asetuksen (EU) 2021/1060 36 artiklan 5 kohdan b alakohdan vi alakohdassa vahvistetuissa rajoissa.

7.   Jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja rahastosta annettava tuen enimmäismäärä 1–6 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien kattamien toimityyppien osalta.

8.   Jäsenvaltion ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan kunkin toimityypin osalta, sovelletaanko yhteisrahoitusosuutta

a)

kokonaismäärään, mukaan lukien julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet; vai

b)

ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

13 artikla

Jäsenvaltioiden ohjelmat

1.   Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmissa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa unionin painopisteisiin ja haasteisiin turvallisuusalalla, että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Ohjelmiensa toimintalinjoja määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II luetellut täytäntöönpanotoimet otetaan riittävällä tavalla huomioon niiden ohjelmissa.

Komissio arvioi jäsenvaltioiden ohjelmat asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi ja rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdan soveltamista kunkin jäsenvaltioiden on osoitettava

a)

vähintään 10 prosenttia 10 artiklan 1 kohdan nojalla osoitetuista varoista 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädettyyn erityistavoitteeseen; ja

b)

vähintään 10 prosenttia 10 artiklan 1 kohdan nojalla osoitetuista varoista 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyyn erityistavoitteeseen.

3.   Jäsenvaltio voi osoittaa varoja 2 kohdassa tarkoitettuja vähimmäisprosenttiosuuksia vähemmän vain, jos se antaa ohjelmassaan yksityiskohtaisen selvityksen siitä, miksi kyseiset tasot alittavien määrärahojen osoittaminen ei vaikuttaisi haitallisesti asiaankuuluvan tavoitteen saavuttamiseen.

4.   Komissio varmistaa, että asiaankuuluvien erillisvirastojen tietämys ja asiantuntemus otetaan huomioon jäsenvaltioiden ohjelmien kehittämisessä varhaisessa vaiheessa ja oikea-aikaisesti.

5.   Päällekkäisyyksien välttämiseksi jäsenvaltioiden on kuultava asiaankuuluvia unionin elimiä ja laitoksia niiden toimien suunnittelun osalta, erityisesti toteuttaessaan EU:n toimintapoliittisen syklin/EMPACTin operatiivisia toimia tai yhteisen kyberrikollisuuden torjunnan työryhmän (J-CAT) koordinoimia toimia, sekä koulutustoimien suunnittelun osalta.

6.   Komissio voi tarvittaessa ottaa asiaankuuluvat erillisvirastot mukaan 5 jaksossa esitettyihin seuranta- ja arviointitehtäviin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutettavat toimet ovat asiaankuuluvan unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia.

7.   Jäsenvaltion ohjelman määrärahoista enintään 35 prosenttia voidaan käyttää laitteiden tai kulkuneuvojen hankintaan tai turvallisuuden kannalta olennaisten laitosten rakentamiseen. Tämä enimmäismäärä voidaan ylittää vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

8.   Jäsenvaltioiden on käsiteltävä ohjelmissaan ensisijaisesti seuraavia:

a)

turvallisuuden alalla sovitut unionin painopisteet ja säännöstö, erityisesti oleellisten ja täsmällisten tietojen vaihto ja EU:n ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle luodun kehyksen osien täytäntöönpano;

b)

asetuksen (EU) N:o 1053/2013 puitteissa annetut ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat suositukset, joilla on rahoitusvaikutuksia;

c)

korruption alalla maakohtaiset puutteet, joilla on rahoitusvaikutuksia ja jotka on määritelty tarpeiden arvioinneissa, kuten EU-ohjausjaksossa annetuissa suosituksissa.

9.   Kyseessä olevan jäsenvaltion ohjelmaa on tarvittaessa muutettava asetuksen (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti tämän artiklan 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi.

10.   Jäsenvaltioiden on erityisesti edistettävä ohjelmissaan liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi ja rahoituksen tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteen IV muuttamiseksi.

11.   Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa rahaston tuella hankkeen kolmannen maan kanssa, kolmannessa maassa tai kolmanteen maahan liittyen, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen hyväksymistä.

12.   Asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava tämän asetuksen liitteessä VI olevassa taulukossa 2 esitettyihin tukitoimityyppeihin ja sisällettävä suunniteltujen varojen ohjeellinen jakautuminen tukitoimityypeittäin kunkin tämän asetuksen 3 artiklan 2 kohdassa säädetyn erityistavoitteen osalta.

14 artikla

Väliarviointi

1.   Komissio kohdentaa vuonna 2024 asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevan ensimmäisen kohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen.

2.   Jos vähintään 10 prosentista tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista jäsenvaltion ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) 2021/1060 91 artiklan mukaisesti toimitettua maksatushakemusta, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua lisärahoitusta.

3.   Kun kohdennetaan määrärahoja tämän asetuksen 8 artiklassa tarkoitetusta temaattisesta välineestä 1 päivästä tammikuuta 2025 alkaen, komissio ottaa huomioon jäsenvaltioiden edistymisen asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa havait