ISSN 1977-0812 |
||
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 247 |
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
64. vuosikerta |
Sisältö |
|
I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
ASETUKSET |
|
|
* |
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
13.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 247/1 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1139,
annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021,
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2017/1004 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 artiklan, 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),
sekä katsovat seuraavaa:
(1) |
Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR) olisi perustettava 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliselle kaudelle, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (4) vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava EMKVR:n toimintalinjat, sen talousarvio ja unionin rahoituksen myöntämistä koskevat erityissäännöt, jotka täydentävät EMKVR:ään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (5) nojalla sovellettavia yleisiä sääntöjä. EMKVR:n olisi pyrittävä kanavoimaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan (YKP), unionin meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten tukemiseen. Tällainen rahoitus on keskeinen tekijä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän sinisen talouden kasvu sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret. |
(2) |
Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja yhtenä maailman suurimmista kalojen ja äyriäisten tuottajista unionilla on suuri vastuu valtamerten ja niiden luonnonvarojen suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä käytöstä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta elintärkeää. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää tutkimusta ja innovointia ja parantaa energiavarmuutta valtamerienergian avulla. Lisäksi tehokas rajavalvonta ja merenkulkurikosten maailmanlaajuinen torjunta ovat olennaisen tärkeitä turvallisten ja turvattujen merien ja valtamerien kannalta, ja siten niillä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin. |
(3) |
Asetus (EU) 2021/1060 on annettu yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, jäljempänä ’rahastot’, myönnettävän tuen koordinoinnin parantamiseksi ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikan toteuttamista yhtenäisellä tavalla. Kyseistä asetusta sovelletaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan EMKVR:n osaan. Rahastot pyrkivät toisiaan täydentäviin tavoitteisiin ja noudattavat samaa hallinnointitapaa. Sen vuoksi asetuksessa (EU) 2021/1060 esitetään joukko yhteisiä yleisiä tavoitteita sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon kaltaisia yleisiä periaatteita. Se kattaa myös strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun yhteiset näkökohdat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtävää kumppanuussopimusta koskevat säännökset, ja siinä esitetään yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Siinä esitetään siten mahdollistavat edellytykset, tuloksellisuuden tarkastelu sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Siinä esitetään niin ikään yhteiset säännökset tukikelpoisuussääntöjen osalta, ja rahoitusvälineiden, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (6) perustetun InvestEU-ohjelman käytön, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen sekä varainhoidon osalta vahvistetaan erityisjärjestelyt. Lisäksi eräät hallinto- ja valvontajärjestelyt koskevat kaikkia rahastoja. Täydentävyydet rahastojen, EMKVR mukaan luettuna, ja muiden unionin ohjelmien välillä olisi kuvattava asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti kumppanuussopimuksessa. |
(4) |
Tähän rahastoon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. |
(5) |
Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi. |
(6) |
Suoran hallinnoinnin puitteissa EMKVR:llä olisi pyrittävä synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien kanssa. EMKVR:n olisi myös mahdollistettava rahoitus sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat asetuksen (EU) 2021/523 mukaisesti toteutettaviin rahoitusta yhdistäviin toimiin. |
(7) |
EMKVR:n tuella olisi oltava selkeä eurooppalainen lisäarvo, muun muassa puuttumalla oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä se saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. |
(8) |
SEUT 107, 108 ja 109 artiklaa olisi sovellettava tukeen, jota jäsenvaltiot myöntävät kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille tämän asetuksen nojalla. Ottaen huomioon kyseisen alan erityispiirteet kyseisiä artikloja ei olisi kuitenkaan sovellettava maksuihin, joita jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla ja jotka kuuluvat SEUT 42 artiklan soveltamisalaan. |
(9) |
Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimille asetetut prioriteetit ja saada aikaan tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu kustannuksiin. |
(10) |
Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKVR:n talousarvion olisi oltava 6 108 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKVR:n varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 797 000 000 euroa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (8) mukaisiin ohjelmakauden 2014–2020 osuuksiin. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanoon sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastusaluksiin tehtäviin tiettyihin investointeihin ja kalastustoiminnan pysyvään ja väliaikaiseen lopettamiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja. |
(11) |
Meriala työllistää Euroopassa yli 5 miljoonaa henkilöä, jotka tuottavat lähes 750 000 000 000 euroa liikevaihtona ja 218 000 000 000 euroa bruttoarvonlisäyksenä vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1 300 000 000 000 euroa, ja määrä voi enemmän kuin kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja EMKVR, ovat investoineet meritalouteen. Merialan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen voitaisiin käyttää InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä. |
(12) |
EMKVR:n olisi perustuttava seuraaviin neljään toimintalinjaan: kestävän kalastuksen ja vesien elollisten luonnonvarojen ennallistamisen ja säilyttämisen edistäminen; kestävien vesiviljelytoimien sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen edistäminen ja siten unionin elintarviketurvan edistäminen; kestävän sinisen talouden mahdollistaminen rannikko-, saari- ja sisämaa-alueilla sekä kalastus- ja vesiviljely-yhteisöjen kehittämisen edistäminen; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. Nämä toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla. |
(13) |
EMKVR:n olisi perustuttava yksinkertaiseen rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista erityistavoitteista. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan saavuttaa kyseiset tavoitteet. Tukea voitaisiin tässä asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2021/1060 esitettyjen sääntöjen nojalla myöntää jäsenvaltioiden kyseisissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne sisältyvät tässä asetuksessa määriteltyihin erityistavoitteisiin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo tukeen oikeuttamattomista toimista, jotta voidaan välttää haitalliset vaikutukset kalavarojen säilyttämisen kannalta. Lisäksi laivastoon liittyviltä investoinneilta ja korvauksilta olisi edellytettävä tiukasti johdonmukaisuutta YKP:n säilyttämistavoitteiden kanssa. |
(14) |
Valtamerten säilyttäminen ja niiden kestävä käyttö on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, jäljempänä ’Agenda 2030 –toimintaohjelma’, 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta eli kestävän kehityksen tavoite 14 (säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Se on tässä yhteydessä sitoutunut Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (9) mukaisesti edistämään merten aluesuunnittelun, elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa johdonmukaista kestävää sinistä taloutta sekä kieltämään tietyt ylikapasiteettia ja liikakalastusta pahentavat kalastusalan tuet, poistamaan tuet, joilla edistetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä (LIS) kalastusta, sekä pidättäytymään ottamasta käyttöön uusia tällaisia tukia. Kalastustuista Maailman kauppajärjestössä (WTO) käytävissä neuvotteluissa olisi päästävä näistä jälkimmäiseen tulokseen. Unioni on lisäksi kestävän kehityksen vuoden 2002 huippukokouksessa WTO:n kanssa käydyissä neuvotteluissa ja vuonna 2012 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) sitoutunut poistamaan tuet, jotka pahentavat kalastuksen ylikapasiteettia ja liikakalastusta. |
(15) |
Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita koskevan sitoumuksen mukaisesti, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä sen tavoitteen saavuttamista, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kaikista menoista 30 prosenttia käytetään ilmastotavoitteiden valtavirtaistamiseen, ja niillä olisi edistettävä pyrkimystä osoittaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet. |
(16) |
EMKVR:n olisi edistettävä ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristö- ja ilmastotunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti. |
(17) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (10) 42 artiklan mukaisesti unionin EMKVR:stä myöntämän rahoitustuen ehtona olisi oltava, että YKP:n sääntöjä noudatetaan. Hakemuksia toimijoilta, jotka ovat rikkoneet YKP:n sääntöjä vakavalla tavalla, ei olisi hyväksyttävä. |
(18) |
Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen YKP:n erityisten edellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi annettava säännöksiä, joilla täydennetään asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettuja sääntöjä maksuajan kulumisen keskeyttämisestä, maksujen keskeyttämisestä ja rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksuajan kuluminen. Maksuajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi komission olisi tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi voitava keskeyttää maksut ja määrätä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen. |
(19) |
Viime vuosina on ryhdytty toimiin kalakantojen palauttamiseksi terveille tasoille unionin kalastusalan kannattavuuden parantamiseksi ja meriekosysteemien säilyttämiseksi. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden täysimääräisessä saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita, mikä koskee erityisesti tavoitteita palauttaa pyydettävien lajien kannat sellaisten tasojen yläpuolelle, joilla kyetään synnyttämään kestävä enimmäistuotto, ja ylläpitää ne tällaisella tasolla, välttää tahattomat saaliit ja perustaa kalakantojen elvytysalueita. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa. |
(20) |
EMKVR:n olisi edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa esitettyjen ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevien YKP:n tavoitteiden saavuttamista; näitä tavoitteita ovat erityisesti pyydettävien lajien kantojen palauttaminen kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja niiden pitäminen tällaisilla tasoilla, tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen mahdollisimman pitkälti ja kalastustoimien vuoksi meriekosysteemiin kohdistuvien haittavaikutusten minimointi. Tällaisella tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja että niitä hoidetaan johdonmukaisesti asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden kanssa, jotta voidaan saavuttaa taloudellisia, sosiaalisia ja työllisyyteen liittyviä etuja, parantaa terveellisten elintarvikkeiden saatavuutta ja edistää kohtuullista elintasoa kalastustoiminnasta riippuvaisille ottaen huomioon rannikkokalastuksen ja sosioekonomiset näkökohdat. Kyseiseen tukeen olisi sisällytettävä vaikutuksiltaan vähäisiä, valikoivia, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja -tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja. |
(21) |
Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen. EMKVR:n varojen myöntämisessä ja kohdentamisessa olisi erityisesti otettava huomioon, että uusien taloudellisten toimintojen luominen ja kehittäminen kalastusalalla on nuorille kalastajille taloudellisesti haastavaa. Tällainen kehitys on olennaisen tärkeää unionin kalastusalan kilpailukyvyn kannalta. Näin ollen kalastustoimintaa aloittaville nuorille kalastajille olisi oltava saatavilla tukea toiminnan aloittamisen helpottamiseksi. EMKVR:stä tuetun uuden taloudellisen toiminnan elinkelpoisuuden varmistamiseksi olisi tuen edellytykseksi asetettava riittävän kokemuksen tai pätevyyden hankkiminen. Jos yritystoiminnan aloittamisen tukea myönnetään kalastusaluksen hankkimiseksi, sillä olisi edistettävä ainoastaan ensimmäisen kalastusaluksen tai sitä koskevan määräysvallan tuottavan osuuden hankkimista. |
(22) |
Tahattomien saaliiden välttäminen on yksi YKP:n suurimmista haasteista. Oikeudellinen velvoite purkaa kaikki saaliit on aiheuttanut tämän osalta kalastuskäytäntöihin merkittäviä ja tärkeitä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää purkamisvelvoitteen täysimääräistä täytäntöönpanoa edistäviin innovaatioihin ja investointeihin sekä valikoivuutta edistävien säilyttämistoimenpiteiden kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Olisi oltava mahdollista myöntää muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetin määrä sellaisia investointeja varten, jotka kohdistuvat valikoiviin pyydyksiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Olisi myös oltava mahdollista myöntää 100 prosentin tuki-intensiteetin enimmäismäärä jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi. |
(23) |
EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää unionin kalastusaluksiin tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin. Kyseiseen tukeen olisi sisällyttävä toimia, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työoloja, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua. Siihen ei olisi sisällyttävä sellaisten laitteiden hankintaa, jotka parantavat kalastusaluksen kykyä löytää kalaa. Tällaisen tuen ei olisi myöskään johdettava yksittäisen aluksen kalastuskapasiteetin lisääntymiseen paitsi, jos se on suora seuraus kalastusaluksen bruttovetoisuuden lisääntymisestä, joka on tarpeen turvallisuuden, työolojen tai energiatehokkuuden parantamiseksi. Näissä tapauksissa yksittäisen aluksen kalastuskapasiteetin lisääntyminen olisi kompensoitava poistamalla ennakolta vähintään sama määrä ilman julkista tukea käyttöönotettua kalastuskapasiteettia samasta laivastonosasta tai sellaisesta laivastonosasta, jossa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävien kalastusmahdollisuuksien kanssa, jotta kalastuskapasiteetti ei lisääntyisi laivaston tasolla. Tukea ei myöskään olisi myönnettävä pelkästään unionin oikeuden nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen, lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka jäsenvaltio asettaa soveltaakseen neuvoston direktiivin (EU) 2017/159 (11) mukaisia valinnaisia säännöksiä, sekä tiettyjen valvontatarkoituksiin käytettävien laitteiden ostamista, asentamista ja hallinnointia. Rakenteessa, jossa ei ole normatiivisia toimenpiteitä, olisi oltava jäsenvaltioiden tehtävä vahvistaa tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja varten. Kun on kyse terveydestä, turvallisuudesta ja työoloista kalastusaluksilla, olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetin määrä. |
(24) |
On tarpeen vahvistaa erityiset tukikelpoisuussäännöt tietyille muille EMKVR:stä tuetuille investoinneille kalastuslaivastoon, jotta estetään se, että kyseisillä investoinneilla edistetään ylikapasiteettia tai liikakalastusta. Erityisesti tuelle, jota myönnetään nuorelle kalastajalle käytetyn aluksen ensimmäiseen hankintaan ja kalastusaluksen moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, olisi myös asetettava edellytyksiä, mukaan lukien se, että alus kuuluu laivastonosaan, joka on tasapainossa kyseisen osan käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa ja että uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho kilowatteina (kW) ei ole suurempi kuin korvattavalla moottorilla. |
(25) |
Henkilöpääomaan investoinnilla on keskeinen rooli kalastus-, vesiviljely- ja merenkulkualan kilpailukyvyssä ja taloudellisessa suorituskyvyssä. Näin ollen EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää neuvontapalveluihin, yhteistyöhön tutkijoiden ja kalastajien välillä, ammatilliseen koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä sosiaalisen vuoropuhelun edistämiseen ja tietämyksen levittämiseen. |
(26) |
Kalastuksenvalvonta on äärimmäisen tärkeää YKP:n täytäntöönpanossa. Tästä syystä EMKVR:stä olisi myönnettävä yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa tukea neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 (12) esitetyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. EMKVR:n erityistuki on perusteltavissa tietyillä kyseisessä asetuksessa vahvistetuilla velvoitteilla, joita ovat alusten pakollinen paikannusjärjestelmä ja sähköinen raportointijärjestelmä, pakolliset sähköiset etävalvontajärjestelmät ja pakollinen propulsiivisen konetehon jatkuva mittaaminen ja tallentaminen. Jäsenvaltioiden investointeja valvontaan liittyvään omaisuuteen voitaisiin lisäksi käyttää myös merialueiden valvontaan ja yhteistyöhön rannikkovartiostotoiminnoissa. |
(27) |
YKP:n onnistuminen edellyttää kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten myös kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon luotettavien ja täydellisten tietojen hankintaan liittyvät haasteet ja kustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1004 (13) mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tällaisen tuen olisi mahdollistettava synergia muunlaisen meritiedon keräämisen ja käsittelemisen kanssa. |
(28) |
EMKVR:n tukea olisi myönnettävä YKP:n tehokkaaseen tietoon perustuvaan täytäntöönpanoon ja hallinnointitapaan suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa antamalla tieteellisiä lausuntoja, säilyttämistoimenpiteitä koskevan alueellisen yhteistyön avulla, kehittämällä unionin kalastuksenvalvontajärjestelmää ja panemalla se täytäntöön, neuvoa-antavien toimikuntien toiminnalla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla kansainvälisille järjestöille. |
(29) |
Jotta voidaan vahvistaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kalastustoimintaa, EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää asetuksen (EU) No 1380/2013 22 ja 23 artiklan ja liitteen II mukaista kalastuksenhoitoa ja kalastuslaivastojen hallinnointia koskeviin toimiin sekä jäsenvaltioiden pyrkimyksiin optimoida käytettävissä olevan kalastuskapasiteettinsa jakaminen ottaen huomioon laivastonsa tarpeet ja kokonaiskalastuskapasiteettiaan lisäämättä. |
(30) |
Ottaen huomioon YKP:n säilyttämistavoitteiden saavuttamisen haasteet on toisinaan edelleen tarpeen tukea laivaston mukauttamista tiettyjen laivastonosien osalta ja tietyillä merialueilla. Tällainen tuki olisi kohdennettava tiukasti parempaan laivastojen hallinnointiin sekä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen, ja sillä olisi pyrittävä kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen. Tämän vuoksi EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen laivastonosissa, joissa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Tällaisen tuen olisi oltava toimintasuunnitelmissa väline niiden laivastonosien mukauttamiseen, joissa on havaittu rakenteellista ylikapasiteettia, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja se olisi pantava täytäntöön joko romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa varten. Jos jälkiasennus lisäisi virkistyskalastuksen aiheuttamaa painetta meren ekosysteemille, tukea olisi myönnettävä vain, jos se on YKP:n ja asiaankuuluvien monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaista. |
(31) |
Jotta voidaan edistää YKP:n säilyttämistavoitteita tai lieventää tiettyjä poikkeuksellisia olosuhteita, EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää korvauksiin kalastustoiminnan väliaikaisesta lopettamisesta, joka johtuu tiettyjen säilyttämistoimenpiteiden täytäntöönpanosta, kiireellisten toimenpiteiden täytäntöönpanosta, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen soveltamisen keskeyttämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista, ympäristövahingosta tai terveyskriisistä. Säilyttämistoimenpiteistä johtuvaan väliaikaiseen lopettamiseen liittyvää tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tieteellisten lausuntojen perusteella pyyntiponnistusta on vähennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa ja 2 artiklan 5 kohdan a alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. |
(32) |
Koska kalastajat joutuvat alttiiksi lisääntyville taloudellisille ja ympäristöriskeille, muun muassa ilmastonmuutoksen ja hintojen epävakauden johdosta, EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää toimiin, joilla vahvistetaan kalastusalan kestokykyä, muun muassa keskinäisillä rahastoilla, vakuutusvälineillä tai muilla yhteisillä järjestelmillä, joilla tehostetaan alan kykyä hallita riskejä ja reagoida haitallisiin tapahtumiin. |
(33) |
Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituiset meri- ja sisävesikalastusalukset, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä, sekä rantakalastajat, mukaan lukien äyriäisten kerääjät. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kaikista kalastusalan työpaikoista. Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKVR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava kyseisille toimijoille etuuskohtelu soveltamalla 100 prosentin tuki-intensiteetin enimmäismäärää, lukuun ottamatta toimia, jotka liittyvät kalastusaluksen ensimmäiseen hankintaan, moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen ja toimiin, joilla lisätään kalastusaluksen bruttovetoisuutta turvallisuuden, työolojen tai energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon ohjelmassaan pienimuotoisen rannikkokalastuksen erityistarpeet ja kuvattava pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämistä varten suunniteltujen toimien tyypit. |
(34) |
EMKVR:n suurimman mahdollisen yhteisrahoitusosuuden erityistavoitetta kohden olisi oltava 70 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, lukuun ottamatta lisäkustannusten korvaamista syrjäisimmillä alueilla, jonka osalta sen olisi oltava 100 prosenttia. |
(35) |
Tuki-intensiteetin enimmäismäärän olisi oltava 50 prosenttia tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä siten, että tietyissä tapauksissa on mahdollista vahvistaa poikkeuksia intensiteetin määriin. |
(36) |
Syrjäisimmillä alueilla on SEUT 349 artiklassa tarkoitettuja erityisiä haasteita, jotka liittyvät niiden syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon, ja niillä on myös erityisiä valmiuksia kestävän sinisen talouden kehittämiseksi. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmaan olisi liitettävä kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kehittämiseksi, mukaan lukien kestävä kalastus ja vesiviljely, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen olisi varattava määrärahat. EMKVR:n tukea olisi niin ikään voitava myöntää korvaukseen ylimääräisistä kustannuksista, joita syrjäisimmiltä alueilta tuleville toimijoille aiheutuu kyseisten alueiden sijainnista tai eristyneisyydestä. Kyseinen tuki olisi rajattava prosenttimäärään kyseisistä kokonaismäärärahoista. Syrjäisimmillä alueilla olisi lisäksi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteetin määrää kuin mitä muihin toimiin sovelletaan. Jäsenvaltioiden olisi voitava myöntää lisärahoitusta kyseisen tuen täytäntöönpanoon. Koska tällainen rahoitus on valtiontukea, se olisi ilmoitettava komissiolle, joka voi hyväksyä sen tämän asetuksen nojalla osana kyseistä tukea. |
(37) |
Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen, myös sisävesillä. Sen vuoksi olisi asetettava käyttöön EMKVR:n tukea korvauksiin muun muassa kalastajien suorittamasta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien passiivisesta keräämisestä merestä, mukaan lukien sargassolevät, ja investoinneista kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien tarkoituksenmukaisten vastaanottolaitteiden hankintaan satamiin. Tukea olisi oltava saatavilla myös toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää direktiivissä 2008/56/EY vahvistettu meriympäristön hyvä tila, mainitun direktiivin nojalla vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY (14) nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti, lajien suojeluun erityisesti direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY (15) nojalla sekä sisävesien ennallistamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (16) nojalla käyttöön otetun toimenpideohjelman mukaisesti. Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKVR:n tukea olisi myönnettävä puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission 16 päivänä tammikuuta 2018 antamassa tiedonannossa laaditun muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa. |
(38) |
Kalastus ja vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Kuitenkin arvioidaan, että unioniin tuodaan tällä hetkellä yli 60 prosenttia sen käyttämistä kalastustuotteista, joten se on erittäin riippuvainen kolmansista maista. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuullisin hinnoin olevan kalavalkuaisen kulutusta. |
(39) |
EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää vesiviljelyn edistämistä ja kestävää kehittämistä varten, mukaan lukien makeanveden vesiviljely, vesieläinten ja -kasvien viljelemiseksi elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan on vaikeaa parantaa viljeltyjen tuotteiden imagoa ja kilpailukykyä. EMKVR:n tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristölliseen kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykantoja koskevien vakuutusjärjestelmien sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. |
(40) |
Elintarviketurva edellyttää tehokkaita ja hyvin organisoituja markkinoita, jotka parantavat toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vakautta, laatua ja monipuolisuutta, sekä kuluttajille tiedottamista. Tätä varten EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 (17) vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Tukea olisi oltava saatavilla erityisesti tuottajaorganisaatioiden perustamiseen, tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien toteutukseen, uusien myyntikanavien edistämiseen sekä markkinatietouden kehittämiseen ja jakamiseen. |
(41) |
Jalostusteollisuudella on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet. Muiden yritysten kuin pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osalta tällaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan rahoitusvälineiden tai InvestEU-ohjelman kautta, ei avustuksina. |
(42) |
EMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan toimijoiden korvauksiin, kun kyseessä ovat merkittävän markkinahäiriön aiheuttavat poikkeukselliset tapahtumat. |
(43) |
Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta. Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia, innovatiivinen korkealaatuinen laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, joilla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKVR:n tuessa olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävän sinisen talouden kehittämiselle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Tuki kestävän sinisen talouden kehittämiselle olisi toteutettava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin avulla. |
(44) |
Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko- ja sisävesialueiden yhteisöjen ja talouksien elinvoimaisuutta. EMKVR:n olisi tarjottava välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta toteutettavaa tukea olisi oltava saatavilla yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Tämän lähestymistavan olisi lisättävä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisävesikalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Yhteisölähtöisillä paikallisilla kehittämisstrategioilla olisi varmistettava, että kalastus- ja vesiviljelyalueiden paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöön liittyviä, kulttuurisia, sosiaalisia ja henkilövoimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Jokaisessa paikallisessa kumppanuudessa olisi siten otettava huomioon sen strategian keskeinen painotus varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus. |
(45) |
EMKVR:n tukea olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa voitava myöntää kestävän merten ja valtamerten hoidon vahvistamiseen tietojen keruun, hallinnan ja käytön avulla meriympäristön tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava direktiivien 94/43/ETY ja 2009/147/EY vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta. |
(46) |
EMKVR:n tuessa olisi keskityttävä suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Syrjäisimpien alueiden erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta. |
(47) |
Valtameristä 60 prosenttia sijaitsee kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa yhteistä kansainvälistä vastuuta. Useimmat valtamerten ongelmista, kuten liikakalastus, ilmastonmuutos, happamoituminen, pilaantuminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja edellyttävät siten yhteistä toimintaa. Unioni on neuvoston päätöksen 98/392/EY (18) nojalla sopimuspuoli Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jonka nojalla on otettu käyttöön monia lainkäyttöoikeuksia, instituutioita ja erityisjärjestelyjä, joilla säännellään ja hallinnoidaan ihmisen toimintaa valtamerillä. Viime vuosina on päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen siitä, että meriympäristöä ja ihmisen toimintaa merellä olisi hallinnoitava tehokkaammin valtameriin kohdistuvien lisääntyvien paineiden hallitsemiseksi. |
(48) |
Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia 10 päivänä marraskuuta 2016 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” mukaisesti. Valtamerten hallinnointia koskeva unionin politiikanlohko kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 toteuttamisen kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, myös LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantamiseksi, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kestävän sinisen talouden edellytysten luomiseksi sekä kansainvälisen valtameritutkimuksen ja -tiedon lujittamiseksi. |
(49) |
Kansainvälistä valtamerten hallinnointia edistävillä EMKVR:n toimilla on pyrittävä parantamaan yleisenä kehyksenä olevia kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, sopimuksia, sääntöjä ja instituutioita, joilla säännellään ja hallinnoidaan ihmisen toimintaa valtamerillä. EMKVR:n tukea olisi myönnettävä kansainvälisiin järjestelyihin, joita unioni on tehnyt aloilla, jotka eivät kuulu useiden eri kolmansien maiden kanssa tehtyjen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten soveltamisalaan, sekä unionin pakollisiin jäsenmaksuihin alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä. Kestävää kalastusta koskevia kumppanuussopimuksia ja alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä rahoitetaan edelleen unionin talousarvion eri osista. |
(50) |
Rajavalvonnan ja merellisen turvallisuuden parantaminen on olennaisen tärkeää turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Tietojenvaihto ja Euroopan raja- ja merivartioyhteistyö Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä ovat Euroopan unionin neuvoston 24 päivänä kesäkuuta 2014 hyväksymän Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian ja sen 16 päivänä joulukuuta 2014 hyväksytyn toimintasuunnitelman nojalla keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi EMKVR:n tukea olisi myönnettävä merialueiden valvontaan ja rannikkovartiostoyhteistyöhön sekä yhteistyöhön perustuvan että suoran hallinnoinnin puitteissa, muun muassa tekemällä hankintoja monialaisia merialan operaatioita varten. Sen olisi myös mahdollistettava asianomaisille virastoille tuen täytäntöönpano merialueiden valvonnan ja merellisen turvallisuuden alalla välillisen hallinnoinnin kautta. |
(51) |
Kunkin jäsenvaltion olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa laadittava yksi ainoa ohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä. Komission olisi arvioitava ohjelmaluonnoksia ottamalla huomioon se, miten niillä voidaan parhaiten edistää EMKVR:n toimintalinjoja sekä kestokyvyn, vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita. Ohjelmaluonnoksia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon myös niiden vaikutus kestävän pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämiseen ja ympäristölliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen, YKP:n ympäristöllisiin ja sosioekonomisiin haasteisiin vastaamiseen, kestävän sinisen talouden sosioekonomiseen tuloksellisuuteen, merten ekosysteemien säilyttämiseen ja ennallistamiseen, merten roskaantumisen vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. |
(52) |
Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi strategiseen lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komission olisi arvioitava ehdotukset ohjelmiksi ottamalla huomioon tapauksen mukaan komission laatima alueellinen merialueanalyysi, josta käyvät ilmi yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi tukeuduttava tähän analyysiin, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan, ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet. |
(53) |
EMKVR:n tuloksellisuutta jäsenvaltioissa olisi arvioitava indikaattoreiden pohjalta. Jäsenvaltioiden olisi raportoitava edistymisestä vahvistettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten olisi otettava käyttöön seuranta- ja arviointikehys. |
(54) |
Jotta voidaan esittää tietoja EMKVR:stä myönnetystä tuesta ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti, olisi otettava käyttöön tukitoimityyppeihin perustuvia menetelmiä. Näissä menetelmissä olisi painotettava tukea, jota annetaan tasolla, jossa otetaan huomioon, missä määrin tällaisella tuella edistetään ympäristötavoitteita ja ilmastotavoitteita. |
(55) |
Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (19) 22 ja 23 kohdan nojalla EMKVR:ää olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan EMKVR:n käytännön vaikutuksia. |
(56) |
Komission olisi toteutettava tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EMKVR:ää ja sen toimia ja tuloksia. EMKVR:lle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla olisi tuettava myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin ne liittyvät EMKVR:n toimintalinjoihin. |
(57) |
Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (20) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (21), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (22) ja (EU) 2017/1939 (23) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (24) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ehkäistävä, havaittava ja käsiteltävä tehokkaasti tuensaajien tekemät sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitut sääntöjenvastaisuudet, mukaan lukien petokset, ja tällaisten sääntöjenvastaisuuksien ja OLAFin tutkimusten johdosta toteuttamansa jatkotoimenpiteet. |
(58) |
Jotta voidaan lisätä avoimuutta unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti parantaa käytettyjen varojen julkista valvontaa, EMKVR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava tietyt tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKVR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (25) vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä. |
(59) |
Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavista: sen ajanjakson käynnistyskynnyksen ja keston määrittäminen, jonka ajan hakemus ei hakemusten hyväksyttävyysperusteiden mukaan ole hyväksyttävä; järjestelyt myönnetyn tuen perimiseksi takaisin vakavien rikkomusten ollessa kyseessä; hyväksymättäjättämiskauden asiaankuuluvat alkamis- ja päättymispäivät sekä lyhennettyä hyväksymättäjättämiskautta koskevat edellytykset; ja syrjäisimpien alueiden erityisistä haitoista johtuvien lisäkustannusten laskentaperusteiden määrittely. Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä uusien keskeisten suoritusindikaattoreiden lisäämiseksi. Jotta helpotetaan sujuvaa siirtymistä asetuksessa (EU) N:o 508/2014 perustetusta järjestelmästä tässä asetuksessa perustettuun järjestelmään, komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla siirtymäsäännökset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. |
(60) |
Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee työohjelmia, energiatehokkuusteknologioiden määrittämistä ja metodologisten tekijöiden vahvistamista kalastusalusten moottorien hiilidioksidipäästöjen vähennysten mittaamiseksi, poikkeuksellisen tapahtuman esiintymistä, niiden jäsenvaltioissa esiintyneiden noudattamattajättämistapausten määrittelyä, jotka voivat saada aikaan maksuajan kulumisen keskeyttämisen, maksujen keskeyttämistä jäsenvaltiossa esiintyneen vakavan noudattamatta jättämisen johdosta, rahoitusoikaisuja ja asiaankuuluvien toimitason täytäntöönpanotietojen määrittämistä ja niiden esittämistä. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (26) mukaisesti, paitsi silloin kun kyseessä ovat työohjelmat, mukaan lukien tekninen apu, ja poikkeuksellisen tapahtuman esiintyminen. |
(61) |
Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta olisi voitava myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toimet ja kustannukset ovat avustuskelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä. Samoista syistä ja samoin edellytyksin on tarpeen poiketa varainhoitoasetuksen 193 artiklan 4 kohdasta toiminta-avustusten osalta. |
(62) |
Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. |
(63) |
Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta täytäntöönpano voidaan käynnistää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, on tarpeen säätää, että tätä asetusta aletaan soveltaa suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen osalta takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021. Näin ollen tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, |
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSASTO
YLEISTÄ
I LUKU
Yleiset säännökset
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella perustetaan Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKVR) 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyväksi kaudeksi. EMKVR:n kesto vastaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kestoa. Siinä vahvistetaan EMKVR:n toimintalinjat, sen talousarvio ja unionin rahoituksen myöntämistä koskevat erityissäännöt, jotka täydentävät EMKVR:ään sovellettavia asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisia yleisiä sääntöjä.
2 artikla
Määritelmät
1. Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 1379/2013 5 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklassa, asetuksen (EU) 2021/523 2 artiklassa ja asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklassa tarkoitettuja määritelmiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.
2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) |
’yhteisellä tietojenvaihtoympäristöllä’ (CISE) eri alojen ja maiden väliseen merialueiden valvontaan osallistuvien viranomaisten välisen tietojenvaihdon tukemiseksi kehitettyjen järjestelmien ympäristöä, jolla lisätään viranomaisten tietoisuutta merellä tapahtuvasta toiminnasta; |
2) |
’rannikkovartiostolla’ kansallisia viranomaisia, jotka hoitavat rannikkovartiostotoimintoja, joihin kuuluvat meriturvallisuus, merellinen turvallisuus, merellä harjoitettava tullitoiminta, ihmiskaupan ja salakuljetuksen ehkäiseminen ja estäminen, verkkosovelluksia hyödyntävä merenkulun lainvalvonta, merirajojen valvonta, merialueiden valvonta, meriympäristön suojelu, etsintä- ja pelastustoimet, onnettomuus- ja katastrofivalmiudet, kalastuksenvalvonta, tarkastukset ja muu näiden tehtävien hoitamiseen liittyvä toiminta; |
3) |
’Euroopan meripoliittisella seurantakeskuksella ja tietoverkolla’ tai ’EMODnetillä’ kumppanuutta meritietojen ja metadatan kokoamiseksi, jotta kyseiset hajanaiset resurssit ovat paremmin saatavilla ja käytettävissä julkisten ja yksityisten käyttäjien keskuudessa tarjoamalla laatuvarmennettuja, yhteentoimivia ja yhdenmukaistettuja meritietoja; |
4) |
’koekalastuksella’ kalastustoimea, joka toteutetaan kaupallisessa tarkoituksessa tietyllä alueella, jotta voidaan arvioida kalavarojen säännöllisen, pitkän aikavälin hyödyntämisen kannattavuutta ja biologista kestävyyttä kyseisellä alueella sellaisten kantojen osalta, jotka eivät ole olleet kaupallisen kalastustoiminnan kohteena; |
5) |
’kalastajalla’ luonnollista henkilöä, jonka asianomainen jäsenvaltio katsoo harjoittavan kaupallista kalastustoimintaa; |
6) |
’sisävesikalastuksella’ kalastustoimintaa, jota harjoitetaan kaupallisessa tarkoituksessa sisävesillä aluksilla tai muilla välineillä, myös niillä, joita käytetään talvikalastukseen; |
7) |
’kansainvälisellä valtamerten hallinnoinnilla’ unionin aloitetta, jolla parannetaan yleisenä kehyksenä olevia kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, sopimuksia, järjestelyjä, sääntöjä ja instituutioita johdonmukaisella, monialaisella ja sääntöihin perustuvalla lähestymistavalla sen varmistamiseksi, että valtameret ja meret ovat terveitä, turvallisia, turvattuja, puhtaita ja kestävästi hoidettuja; |
8) |
’purkupaikalla’ jäsenvaltion virallisesti tunnustamaa paikkaa, joka on muu kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/352 (27) 2 artiklan 16 kohdassa määritelty merisatama, jota ei ole rajoitettu sen omistajan käyttöön ja jota käytetään pääasiassa pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastusalusten saaliiden purkamiseen; |
9) |
’meripolitiikalla’ unionin politiikkaa, jonka tavoitteena on edistää yhdennettyä ja johdonmukaista päätöksentekoa, jolla maksimoidaan unionin – erityisesti rannikko- ja saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden sekä kestävän sinisen talouden eri alojen – kestävä kehitys, talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus johdonmukaisella mereen liittyvällä politiikalla ja asiaankuuluvalla kansainvälisellä yhteistyöllä; |
10) |
’merellisellä turvallisuudella ja merialueiden valvonnalla’ toimintaa, jonka toteuttamisen tarkoituksena on ymmärtää sekä tarvittaessa estää ja hallita kokonaisvaltaisesti kaikkia merellisiä tapahtumia ja toimia, jotka voivat vaikuttaa meriturvallisuuteen ja merelliseen turvallisuuteen, lainvalvontaan, puolustukseen, rajavalvontaan, meriympäristön suojeluun, kalastuksenvalvontaan, kauppaan ja unionin taloudellisiin etuihin; |
11) |
’merten aluesuunnittelulla’ prosessia, jonka puitteissa jäsenvaltion asiaankuuluvat viranomaiset tarkastelevat ja organisoivat ihmisen toimintaa merialueilla ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi; |
12) |
’julkisella elimellä’ valtiollisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia yhteisöjä tai yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai yhden tai useamman tällaisen julkisoikeudellisen yhteisön muodostamia yhteenliittymiä; |
13) |
’merialuestrategialla’ yhdennettyä kehystä tietyllä merialueella tai yhdellä tai useammalla sen osa-alueella sijaitsevien jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden yhteisiin merialan haasteisiin vastaamiseksi sekä yhteistyön ja koordinoinnin edistämiseksi, jotta voidaan saavuttaa taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. Komissio laatii sen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien maiden, niiden alueiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa; |
14) |
’pienimuotoisella rannikkokalastuksella’ kalastustoimintaa, jota harjoittavat:
|
15) |
’kestävällä sinisellä taloudella’ kaikkea sellaista alakohtaista ja monialaista taloudellista toimintaa kaikkialla sisämarkkinoilla, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikkoihin ja sisävesiin niin unionin saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, ja jolla pyritään varmistamaan ympäristöön liittyvä, sosiaalinen sekä taloudellinen kestävyys pitkällä aikavälillä ja joka on johdonmukaista kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 kanssa sekä unionin ympäristölainsäädännön kanssa. |
3 artikla
Toimintalinjat
EMKVR osallistuu YKP:n ja unionin meripolitiikan täytäntöönpanoon. Sen toimintalinjat ovat seuraavat:
1) |
kestävän kalastuksen ja vesien elollisten luonnonvarojen ennallistamisen ja säilyttämisen edistäminen; |
2) |
kestävien vesiviljelytoimien sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen edistäminen ja siten unionin elintarviketurvan edistäminen; |
3) |
kestävän sinisen talouden mahdollistaminen rannikko-, saari- ja sisämaa-alueilla sekä kalastus- ja vesiviljely-yhteisöjen kehittämisen edistäminen; |
4) |
kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. |
EMKVR:n tuella edistetään ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Edistymistä seurataan liitteessä IV vahvistettuja menettelyjä noudattaen.
II LUKU
Rahoituskehys
4 artikla
Talousarvio
1. Rahoituspuitteet EMKVR:n toteuttamiseksi 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisellä kaudella ovat 6 108 000 000 euroa käypinä hintoina.
2. EMKVR:lle tämän asetuksen II osaston nojalla kohdennettu osuus rahoituspuitteista toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla asetuksen (EU) 2021/1060 ja varainhoitoasetuksen 63 artiklan mukaisesti.
3. EMKVR:lle tämän asetuksen III osaston nojalla kohdennettu osuus rahoituspuitteista toteutetaan joko suoraan komission toimesta varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisen hallinnoinnin puitteissa mainitun asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.
5 artikla
Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat
1. Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus rahoituspuitteista on 5 311 000 000 euroa käypinä hintoina liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti.
2. Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava liitteessä V vahvistetusta unionin rahoitustuestaan syrjäisimmillä alueilla toteutettaviin toimiin vähintään
a) |
102 000 000 euroa Azorien ja Madeiran osalta, |
b) |
82 000 000 euroa Kanariansaarten osalta, |
c) |
131 000 000 euroa Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta. |
3. Jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettu korvaus saa olla enintään 60 prosenttia kustakin tämän artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetusta määrärahasta tai 70 prosenttia kussakin syrjäisimpiä alueita koskevassa toimintasuunnitelmassa perustelluissa olosuhteissa.
4. Vähintään 15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava asetuksen (EU) 2021/1060 21 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti laaditussa ja toimitetussa ohjelmassa tämän asetuksen 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. Jäsenvaltiot, joilla ei ole pääsyä unionin vesille, voivat soveltaa alhaisempaa prosenttiosuutta ottaen huomioon niiden valvonta- ja tiedonkeruutehtävien laajuuden.
5. Jäsenvaltiokohtainen EMKVR:stä myönnettävä unionin rahoitustuki, joka kohdennetaan 17, 18, 19, 20 ja 21 artiklassa tarkoitetun tuen kokonaismäärään, ei saa ylittää seuraavista kynnyksistä korkeampaa:
a) |
6 000 000 euroa tai |
b) |
15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta. |
6. EMKVR:n tukea voidaan asetuksen (EU) 2021/1060 36 ja 37 artiklan mukaisesti myöntää jäsenvaltion aloitteesta tekniseen apuun sen tehokasta hallinnointia ja käyttöä varten.
6 artikla
Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvien määrärahojen jakaminen
Jäsenvaltioiden käytettävissä ohjelmakaudella 2021–2027 olevat 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat vahvistetaan liitteessä V.
7 artikla
Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat
1. Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus rahoituspuitteista on 797 000 000 euroa käypinä hintoina.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää EMKVR:n toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien toimielinten tietotekniikkajärjestelmät.
EMKVR:n tukea voidaan komission aloitteesta ja noudattaen enimmäismäärää, joka on 1,5 prosenttia 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista rahoituspuitteista, myöntää erityisesti
a) |
asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten; |
b) |
kestävää kalastusta koskevien kalastuskumppanuussopimusten valmisteluun, seurantaan ja arviointiin sekä unionin osallistumiseen alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin; |
c) |
paikallisten toimintaryhmien Euroopan laajuisen verkoston perustamiseen. |
3. EMKVR:n tukea myönnetään tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvien tiedotus- ja viestintätoimien kustannuksiin.
III LUKU
Ohjelmasuunnittelu
8 artikla
Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen ohjelmasuunnittelu
1. Asetuksen (EU) 2021/1060 21 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi ainoa ohjelma pannakseen täytäntöön tämän asetuksen 3 artiklassa vahvistetut toimintalinjat, jäljempänä ’ohjelma’.
Jäsenvaltioiden on ohjelman valmistelussa pyrittävä tarvittaessa ottamaan huomioon alueelliset ja/tai paikalliset haasteet, ja ne voivat määrittää välittäviä elimiä asetuksen (EU) 2021/1060 71 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
2. Tämän asetuksen II osaston mukainen tuki asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklassa vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi on organisoitava tämän asetuksen liitteessä II vahvistettujen toimintalinjojen ja erityistavoitteiden mukaan.
3. Asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklassa tarkoitettujen osatekijöiden lisäksi ohjelmassa on oltava
a) |
vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsittelevä analyysi tilanteesta ja niiden tarpeiden määrittely, joihin ohjelman kannalta merkityksellisellä maantieteellisellä alueella, mukaan lukien tarvittaessa merialueet, on vastattava; |
b) |
tarvittaessa 35 artiklassa tarkoitetut syrjäisimpiä alueita koskevat toimintasuunnitelmat. |
4. Kun jäsenvaltiot tekevät tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsittelevän analyysin tilanteesta, niiden on otettava huomioon asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä V esitetyllä tavalla pienimuotoisen rannikkokalastuksen erityistarpeet.
Kestävän pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämistä edistävien erityistavoitteiden osalta jäsenvaltioiden on kuvattava tätä varten suunniteltujen toimien tyypit asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan i alakohdassa ja liitteessä V esitetyllä tavalla.
Hallintoviranomaisen on pyrittävä ottamaan huomioon pienimuotoisen rannikkokalastuksen toimijoiden erityispiirteet mahdollisten yksinkertaistamistoimien kuten yksinkertaistettujen hakemuslomakkeiden osalta.
5. Komissio arvioi ohjelman asetuksen (EU) 2021/1060 23 artiklan mukaisesti. Arvioinnissaan komissio ottaa erityisesti huomioon
a) |
sen, miten ohjelmalla voidaan parhaiten edistää 3 artiklassa vahvistettuja toimintalinjoja sekä kestokyvyn, vihreän siirtymän ja digitaalisen siirtymän tavoitteita, myös innovatiivisten ratkaisujen laajan valikoiman avulla; |
b) |
ohjelman vaikutuksen kestävän pienimuotoisen rannikkokalastuksen kehittämiseen; |
c) |
ohjelman vaikutuksen ympäristölliseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen; |
d) |
tasapainon jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuosittain ilmoittamien laivastojen kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välillä; |
e) |
tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan nojalla hyväksytyt monivuotiset hoitosuunnitelmat, asetuksen (EY) N:o 1967/2006 19 artiklan nojalla hyväksytyt hoitosuunnitelmat ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen antamat unionia sitovat suositukset; |
f) |
asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon; |
g) |
uusimman näytön kestävän sinisen talouden, erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan, sosioekonomisesta tuloksellisuudesta; |
h) |
tarvittaessa komission laatimat alueelliset merialueanalyysit, jossa esitetään kunkin merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta; |
i) |
ohjelman vaikutuksen meriekosysteemien säilyttämiseen ja ennallistamiseen siten, että Natura 2000 -verkostoon liittyvän tuen on oltava direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan 4 kohdan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaista; |
j) |
ohjelman vaikutuksen merten roskaantumisen vähentämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/904 (29) mukaisesti; |
k) |
ohjelman vaikutuksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. |
9 artikla
Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen ohjelmasuunnittelu
Jäljempänä olevan III osaston täytäntöönpanoa varten komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan työohjelmat. Työohjelmissa on tarvittaessa esitettävä 56 artiklassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, paitsi kun on kyse teknisestä avusta.
II OSASTO
YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN PIIRIIN KUULUVA TUKI
I LUKU
Tukea koskevat yleiset periaatteet
10 artikla
Valtiontuki
1. Jäsenvaltioiden kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan SEUT 107, 108 ja 109 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 kohdan soveltamista.
2. SEUT 107, 108 ja 109 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla ja jotka kuuluvat SEUT 42 artiklan soveltamisalaan.
3. Kansallisia säännöksiä, joilla otetaan käyttöön tämän asetuksen säännöksiä laajempi julkinen rahoitus 2 kohdassa tarkoitetuille maksuille, kohdellaan 1 kohdan perusteella kokonaisuutena.
4. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen niiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, joihin sovelletaan SEUT 107, 108 ja 109 artiklaa, komissio voi SEUT 108 artiklan mukaisesti antaa luvan SEUT 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla kalastus- ja vesiviljelytuotteiden valmistukselle, jalostukselle ja kaupan pitämiselle annettavalle toimintatuelle, jotta voidaan lieventää kyseisten alueiden erityisiä rajoitteita, jotka johtuvat niiden eristyneisyydestä, saaristoluonteesta tai syrjäisestä sijainnista.
11 artikla
Hakemusten hyväksyttävyys
1. Toimijan jättämä tukihakemus ei ole hyväksyttävä tämän artiklan 4 kohdan nojalla vahvistettavana ajanjaksona, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että asianomainen toimija
a) |
on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 (30) 42 artiklan tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan tai muun Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman lainsäädännön nojalla vakaviin rikkomuksiin YKP:n puitteissa; |
b) |
on osallistunut asetuksen (EY) N:o 1005/2008 40 artiklan 3 kohdassa säädetyllä tavalla unionin LIS-alusluetteloon merkittyjen kalastusalusten toimintaan tai hallinnointiin tai ollut niihin omistussuhteessa taikka osallistunut kyseisen asetuksen 33 artiklassa säädetyllä tavalla sellaisen kolmannen maan, joka on todettu yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi, lipun alla purjehtivan aluksen toimintaan tai hallinnointiin tai ollut siihen omistussuhteessa; tai |
c) |
on syyllistynyt johonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY (31) 3 ja 4 artiklassa vahvistetuista ympäristörikoksista, kun tukihakemus jätetään tämän asetuksen 27 artiklan nojalla. |
2. Jos jokin tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tilanteista ilmenee tukihakemuksen jättämisen ja loppumaksun suorittamisen jälkeisen viiden vuoden päättymisen välisenä aikana, EMKVR:stä maksettu ja kyseiseen hakemukseen liittyvä tuki on perittävä takaisin toimijalta tämän asetuksen 44 artiklan ja asetuksen (EU) 2021/1060103 artiklan mukaisesti.
3. Toimijan jättämä tukihakemus ei ole hyväksyttävä tämän artiklan 4 kohdan nojalla vahvistettavana ajanjaksona, jos asianomainen toimivaltainen viranomainen on lopullisella päätöksellä todennut, että toimija on syyllistynyt EMKR:n tai EMKVR:n puitteissa petokseen, sellaisena kuin se määritellään direktiivin (EU) 2017/1371 3 artiklassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pidemmälle meneviä kansallisia sääntöjä, joista on sovittu asianomaisen jäsenvaltion kanssa kumppanuussopimuksessa.
4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 62 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi seuraavien osalta:
a) |
tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetun ajanjakson, jona hakemus ei ole hyväksyttävä, käynnistyskynnyksen ja keston määrittely niin, että ne ovat oikeasuhteisia tehtyjen vakavien rikkomusten, rikosten tai petosten luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden ja että kesto on vähintään yhden vuoden pituinen; |
b) |
tämän asetuksen 44 artiklan ja asetuksen (EU) 2021/1060 103 artiklan mukaiset järjestelyt myönnetyn tuen perimiseksi takaisin tämän artiklan 2 kohdan nojalla siten, että ne ovat oikeasuhteisia tehtyjen vakavien rikkomusten tai rikosten luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden; |
c) |
edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen alkamis- tai päättymispäivät sekä lyhennettyä hyväksymättäjättämiskautta koskevat edellytykset. |
5. Jäsenvaltiot voivat soveltaa kansallisen sääntöjen mukaisesti pidempää hyväksymättäjättämiskautta kuin 4 kohdan nojalla säädetty. Jäsenvaltiot voivat soveltaa hyväksymättäjättämiskautta myös sellaisten sisävesikalastusta harjoittavien toimijoiden jättämiin tukihakemuksiin, jotka ovat syyllistyneet kansallisissa säännöissä määriteltyihin vakaviin rikkomuksiin.
6. Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että EMKVR:lle tukihakemuksen jättävät toimijat toimittavat hallintoviranomaiselle allekirjoitetun lausuman vahvistukseksi siitä, että ne eivät ole missään tämän artiklan 1 ja 3 kohdassa luetellussa tilanteessa. Jäsenvaltioiden on todennettava lausuman paikkansapitävyys ennen hakemuksen hyväksymistä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklassa tarkoitetuista rikkomuksia koskevista kansallisista rekistereistä saatavien tietojen tai muiden saatavilla olevien tietojen pohjalta.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun todentamisen toteuttamiseksi jäsenvaltion on toisen jäsenvaltion pyynnöstä annettava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklassa tarkoitetun rikkomuksia koskevan kansallisen rekisterinsä sisältämät tiedot.
12 artikla
Tukikelpoisuus yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan EMKVR:n tuen osalta
1. Rajoittamatta asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen, menojen tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen soveltamista jäsenvaltiot voivat valita tämän osaston mukaisen tuen kohteeksi toimia, jotka
a) |
kuuluvat 8 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen toimintalinjojen ja erityistavoitteiden piiriin; |
b) |
eivät ole tukeen oikeuttamattomia 13 artiklan nojalla; ja |
c) |
ovat sovellettavan unionin oikeuden mukaisia. |
2. EMKVR:n tukea voidaan myöntää aluksiin tehtäviin investointeihin, jotka ovat tarpeen niiden vaatimusten noudattamiseksi, jotka jäsenvaltio on asettanut direktiivin (EU) 2017/159 mukaisten valinnaisten säännösten soveltamiseksi.
13 artikla
Tukeen oikeuttamattomat toimet tai menot
Seuraaviin toimiin tai menoihin ei voida myöntää EMKVR:n tukea:
a) |
kalastusaluksen kalastuskapasiteettia lisäävät toimet, ellei 19 artiklassa toisin säädetä; |
b) |
sellaisten laitteiden hankinta, jotka parantavat kalastusaluksen kykyä löytää kalaa; |
c) |
kalastusalusten rakentaminen, hankinta tai tuonti, ellei 17 artiklassa toisin säädetä; |
d) |
kalastusalusten siirto tai lippuvaltion vaihto kolmansiin maihin, mukaan luettuna yhteisyritysten perustaminen kolmansien maiden kumppaneiden kanssa; |
e) |
kalastustoiminnan väliaikainen tai pysyvä lopettaminen, ellei 20 ja 21 artiklassa toisin säädetä; |
f) |
koekalastus; |
g) |
yrityksen omistuksen siirtäminen; |
h) |
suorat istutukset, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty uudelleenistuttamistoimenpiteenä tai muina säilyttämistoimenpiteinä unionin säädöksessä tai ellei ole kyse koeistutuksesta; |
i) |
uusien satamien tai uusien huutokauppahallien rakentaminen, lukuun ottamatta uusia purkupaikkoja; |
j) |
markkinoiden interventiomekanismit, joiden tarkoituksena on tarjonnan vähentämiseksi vetää kalastus- tai vesiviljelytuotteita markkinoilta väliaikaisesti tai pysyvästi, jotta voidaan estää hintojen lasku tai ajaa hintoja ylös, ellei 26 artiklan 2 kohdassa toisin säädetä; |
k) |
kalastusaluksiin tehtävät investoinnit, jotka ovat tarpeen tukihakemuksen jättämisen ajankohtana voimassa olevan unionin oikeuden vaatimusten täyttämiseksi, mukaan lukien alueellisiin kalastusjärjestöihin liittyvien unionin velvoitteiden mukaiset vaatimukset, ellei 22 artiklassa toisin säädetä; |
l) |
investoinnit kalastusaluksiin, jotka ovat harjoittaneet kalastustoimintaa vähemmän kuin 60 päivää tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävinä kahtena kalenterivuotena; |
m) |
kalastusaluksen päämoottorin tai apumoottorin korvaaminen tai nykyaikaistaminen, jollei 18 artiklassa toisin säädetä. |
II LUKU
Toimintalinja 1: Kestävän kalastuksen ja vesien elollisten luonnonvarojen ennallistamisen ja säilyttämisen edistäminen
14 artikla
Erityistavoitteet
1. Tämän luvun mukainen tuki kattaa tukitoimet, joilla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamista yhden tai useamman seuraavan erityistavoitteen avulla:
a) |
taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kalastustoiminnan vahvistaminen; |
b) |
energiatehokkuuden lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen korvaamalla tai nykyaikaistamalla kalastusalusten moottoreita; |
c) |
kalastuskapasiteetin kalastusmahdollisuuksiin mukauttamisen edistäminen tapauksissa, joissa kalastustoiminta on lopetettu pysyvästi, ja kohtuulliseen elintasoon myötävaikuttaminen tapauksissa, joissa kalastustoiminta on lopetettu väliaikaisesti; |
d) |
tehokkaan kalastuksenvalvonnan ja täytäntöönpanon edistäminen, mukaan lukien LIS-kalastuksen torjuminen, sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten tarvittavien luotettavien tietojen edistäminen; |
e) |
tasapuolisten toimintaedellytysten edistäminen syrjäisimmiltä alueilta peräisin olevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta; ja |
f) |
vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen edistäminen. |
2. Tämän luvun mukaista tukea voidaan myöntää sisävesikalastukseen 16 artiklassa säädetyin edellytyksin.
15 artikla
Kalastusalusten siirtäminen tai lippuvaltion vaihtaminen
Jos unionin kalastusalukselle myönnetään tämän luvun mukaista tukea, kyseistä alusta ei saa siirtää eikä sen lippuvaltiota vaihtaa unionin ulkopuolelle vähintään viiden vuoden aikana tukea saaneen toimen loppumaksusta.
16 artikla
Sisävesikalastus
1. Jäljempänä 17 artiklan 6 kohdan a alakohdassa, 18 artiklan 2 kohdan a alakohdassa, 19 artiklan 2 kohdan a ja d alakohdassa, 20 artiklassa ja 21 artiklan 2 kohdan a–d alakohdassa vahvistettuja säännöksiä sekä tämän asetuksen 19 artiklan 3 kohdan d alakohdassa olevaa viittausta asetukseen (EY) N:o 1224/2009 ei sovelleta sisävesikalastusaluksiin.
2. Kun kyseessä ovat sisävesikalastusalukset, 17 artiklan 6 kohdan d ja e alakohdassa, 18 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 19 artiklan 2 kohdan c alakohdassa olevat viittaukset unionin laivastorekisteriin kirjaamisen päivään korvataan viittauksilla käyttöönottopäivään kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
17 artikla
Kalastusaluksen ensimmäinen hankinta
1. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan c alakohdassa säädetään, EMKVR:stä voidaan myöntää tukea kalastusaluksen ensimmäiseen hankintaan tai sen osittaisen omistuksen hankintaan.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
2. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan luonnolliselle henkilölle, joka
a) |
on enintään 40 vuotta vanha tukihakemuksen jättämispäivänä; ja |
b) |
on työskennellyt vähintään viiden vuoden ajan kalastajana tai on hankkinut riittävän pätevyyden. |
3. Edellä olevan 1 kohdan mukaista tukea voidaan myöntää myös oikeushenkilöille, jotka ovat kokonaisuudessaan yhden tai useamman sellaisen luonnollisen henkilön omistuksessa, joista jokainen täyttää 2 kohdassa esitetyt edellytykset.
4. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää kalastusaluksen yhteiseen ensimmäiseen hankintaan useille luonnollisille henkilöille, joista jokainen täyttää 2 kohdassa esitetyt edellytykset.
5. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää myös kalastusaluksen osittaisen omistuksen hankintaan luonnolliselle henkilölle, joka täyttää 2 kohdassa esitetyt edellytykset ja jolla katsotaan olevan määräysoikeuksia kyseiseen alukseen vähintään 33 prosentin omistuksella aluksesta tai aluksen osuuksista, tai oikeushenkilölle, joka täyttää 3 kohdassa esitetyt edellytykset ja jolla katsotaan olevan määräysoikeuksia kyseiseen alukseen vähintään 33 prosentin omistuksella aluksesta tai aluksen osuuksista.
6. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan sellaisen kalastusaluksen osalta, joka
a) |
kuuluu sellaiseen laivastonosaan, jonka osalta viimeisimmässä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kalastuskapasiteettiselvityksessä on osoitettu, että kapasiteetti ja kyseisen osan käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet ovat tasapainossa; |
b) |
on varustettu kalastustoimintaa varten; |
c) |
on kokonaispituudeltaan enintään 24 metriä; |
d) |
on ollut kirjattuna unionin laivastorekisteriin vähintään tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävien kolmen kalenterivuoden ajan, kun kyseessä on pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettävä kalastusalus, ja vähintään viiden kalenterivuoden ajan, kun kyseessä on toisentyyppinen alus; ja |
e) |
on ollut kirjattuna unionin laivastorekisteriin enintään tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävien 30 kalenterivuoden ajan. |
7. Tämän artiklan nojalla tuettua kalastusaluksen ensimmäistä hankintaa ei katsota 13 artiklan g alakohdassa tarkoitetuksi yrityksen omistuksen siirtämiseksi.
18 artikla
Päämoottorin tai apumoottorin korvaaminen tai nykyaikaistaminen
1. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan m alakohdassa säädetään, EMKVR:stä voidaan myöntää tukea kokonaispituudeltaan enintään 24-metrisen kalastusaluksen päämoottorin tai apumoottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
2. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavin edellytyksin:
a) |
alus kuuluu sellaiseen laivastonosaan, jonka osalta viimeisimmässä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kalastuskapasiteettiselvityksessä on osoitettu, että kapasiteetti ja kyseisen osan käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet ovat tasapainossa; |
b) |
alus on ollut kirjattuna unionin laivastorekisteriin vähintään tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävien viiden kalenterivuoden ajan; |
c) |
pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastusalusten osalta uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho ei ole kilowatteina ilmaistuna suurempi kuin korvattavassa moottorissa; ja |
d) |
muiden kokonaispituudeltaan enintään 24-metristen alusten osalta uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho ei ole kilowatteina ilmaistuna suurempi kuin korvattavassa moottorissa ja se tuottaa vähintään 20 prosenttia vähemmän hiilidioksidia korvattavaan moottoriin nähden. |
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikille uusituille tai nykyaikaistetuille moottoreille tehdään fyysinen todentaminen.
4. Päämoottorin tai apumoottorin korvaamisesta tai nykyaikaistamisesta johtuvaa kalastuskapasiteetin poistamista ei korvata.
5. Edellä olevan 2 kohdan d alakohdan nojalla edellytetty hiilidioksidipäästöjen vähentäminen katsotaan täytetyksi kummassa tahansa seuraavista tapauksista:
a) |
asianomaisen moottorin valmistajan tyyppihyväksynnän tai tuotetodistuksen osana varmentamat asiaankuuluvat tiedot osoittavat, että uusi moottori päästää hiilidioksidia 20 prosenttia vähemmän kuin korvattava moottori; tai |
b) |
asianomaisen moottorin valmistajan tyyppihyväksynnän tai tuotetodistuksen osana varmentamat asiaankuuluvat tiedot osoittavat, että uusi moottori kuluttaa polttoainetta 20 prosenttia vähemmän kuin korvattava moottori. |
Jos asianomaisen moottorin valmistajan yhtä tai kumpaakin moottoria koskevan tyyppihyväksynnän tai tuotetodistuksen osana varmentamat asiaankuuluvat tiedot eivät mahdollista hiilidioksidipäästöjen tai polttoaineen kulutuksen vertailua, 2 kohdan d alakohdan nojalla edellytetty hiilidioksidipäästöjen vähentäminen katsotaan täytetyksi seuraavissa tapauksissa:
a) |
uusi moottori käyttää energiatehokasta tekniikkaa ja ikäero uuden moottorin ja korvattavan moottorin välillä on vähintään seitsemän vuotta; |
b) |
uusi moottori käyttää polttoainetyyppiä tai käyttövoimajärjestelmää, jonka katsotaan päästävän vähemmän hiilidioksidia kuin korvattava moottori; |
c) |
jäsenvaltio mittaa, että uusi moottori päästää hiilidioksidia 20 prosenttia vähemmän tai käyttää polttoainetta 20 prosenttia vähemmän kuin korvattava moottori kyseessä olevan aluksen normaalissa pyyntiponnistuksessa. |
Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä määrittääkseen tämän kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut energiatehokkaat teknologiat ja täsmentääkseen metodologiset tekijät kyseisen alakohdan c alakohdan täytäntöönpanoa varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
19 artikla
Kalastusaluksen bruttovetoisuuden lisäys turvallisuuden, työolojen tai energiatehokkuuden parantamiseksi
1. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan a alakohdassa säädetään, EMKVR:n tukea voidaan myöntää toimille, joilla lisätään kalastusaluksen bruttovetoisuutta turvallisuuden, työolojen tai energiatehokkuuden parantamiseksi.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
2. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavin edellytyksin:
a) |
kalastusalus kuuluu sellaiseen laivastonosaan, jonka osalta viimeisimmässä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kalastuskapasiteettiselvityksessä on osoitettu, että osan kalastuskapasiteetti ja kyseisen osan käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet ovat tasapainossa; |
b) |
kalastusalus on kokonaispituudeltaan enintään 24 metriä; |
c) |
kalastusalus on ollut kirjattuna unionin laivastorekisteriin vähintään tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävien kymmenen kalenterivuoden ajan; ja |
d) |
toimen aiheuttaman uuden kalastuskapasiteetin lisääminen kalastuslaivastoon kompensoidaan poistamalla ennakolta vähintään sama määrä ilman julkista tukea käyttöönotettua kalastuskapasiteettia samasta laivastonosasta tai sellaisesta laivastonosasta, jonka osalta viimeisimmässä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kalastuskapasiteettiselvityksessä on osoitettu, että kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa kyseisen osan käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. |
3. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa ainoastaan seuraavat toimet ovat tukikelpoisia:
a) |
bruttovetoisuuden lisäys, joka on tarpeen laivaväen yksinomaiseen käyttöön tarkoitettujen majoitustilojen tulevaa asentamista tai kunnostamista varten, mukaan lukien saniteettitilat, yhteiset tilat, keittiötilat ja suojakansirakenteet; |
b) |
bruttovetoisuuden lisäys, joka on tarpeen aluksen palontorjuntajärjestelmien, turva- ja hälytysjärjestelmien tai äänenvaimennusjärjestelmien tulevaa parantamista tai asentamista varten; |
c) |
bruttovetoisuuden lisäys, joka on tarpeen yhdistettyjen komentosiltajärjestelmien tulevaa asentamista varten navigoinnin tai moottorin ohjauksen parantamiseksi; |
d) |
bruttovetoisuuden lisäys, joka on tarpeen sellaisen moottorin tai käyttövoimajärjestelmän tulevaa asentamista tai kunnostamista varten, jonka energiatehokkuus on parempi tai jonka hiilidioksidipäästöt ovat alhaisemmat aiempaan tilanteeseen verrattuna, jonka teho ei ylitä kalastusaluksen asetuksen (EY) N:o 1224/2009 40 artiklan 1 kohdan nojalla aiemmin varmennettua konetehoa ja jonka suurimman lähtötehon kyseisen moottori- tai käyttövoimajärjestelmämallin valmistaja on varmentanut; |
e) |
bulbikeulan korvaaminen tai kunnostaminen edellyttäen, että se parantaa kalastusaluksen kokonaisenergiatehokkuutta. |
4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle osana 46 artiklan 3 kohdan nojalla annettavia tietoja tämän artiklan nojalla tuettavien toimien ominaisuudet, mukaan lukien lisätyn kalastuskapasiteetin määrä ja kyseisen lisäyksen tarkoitus.
5. Tämän artiklan mukaiseen tukeen eivät sisälly toimet, jotka liittyvät turvallisuuden, työolojen tai energiatehokkuuden parantamiseksi tehtyihin investointeihin, jos tällaisilla toimilla ei lisätä kyseessä olevan aluksen kalastuskapasiteettia. Tällaisia toimia voidaan tukea 12 artiklan mukaisesti.
20 artikla
Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen
1. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan e alakohdassa säädetään, EMKVR:n tukea voidaan myöntää korvaukseen kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta.
Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
2. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavin edellytyksin:
a) |
toiminnan lopettaminen kuuluu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman välineisiin; |
b) |
toiminnan lopettaminen tapahtuu romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa kuin kaupallisen kalastuksen harjoittamista varten YKP:n tavoitteiden ja asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaisesti; |
c) |
kalastusalus on rekisteröity aktiiviseksi, ja se on harjoittanut merikalastustoimintaa vähintään 90 päivää vuodessa tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä viimeisinä kahtena kalenterivuotena; |
d) |
vastaava kalastuskapasiteetti poistetaan pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä ja kalastuslisenssit ja kalastusluvat peruutetaan pysyvästi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti; ja |
e) |
tuensaaja ei rekisteröi minkäänlaista kalastusalusta viiden vuoden kuluessa tuen saamisesta. |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan
a) |
niiden unionin kalastusalusten omistajille, joita pysyvä lopettaminen koskee; ja |
b) |
kalastajille, jotka ovat työskennelleet merellä unionin kalastusaluksella, jota pysyvä lopettaminen koskee, vähintään 90 päivää vuodessa tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävinä viimeisinä kahtena kalenterivuotena. |
Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen kalastajien on lopetettava kaikki kalastustoiminta viideksi vuodeksi tuen saamisen jälkeen. Jos kalastaja palaa kalastustoimintaan kyseisellä ajanjaksolla, asianomainen jäsenvaltio perii takaisin tointa koskevat aiheettomasti maksetut summat määränä, joka on oikeassa suhteessa ajanjaksoon, jolla tämän alakohdan ensimmäisessä virkkeessä esitettyä edellytystä ei ollut täytetty.
21 artikla
Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen
1. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan e alakohdassa säädetään, EMKVR:n tukea voidaan myöntää korvaukseen kalastustoiminnan väliaikaisesta lopettamisesta.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
2. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan seuraavissa tapauksissa:
a) |
asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 artiklan 1 kohdan a, b, c, i ja j alakohdassa tarkoitetut säilyttämistoimenpiteet tai vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymät säilyttämistoimenpiteet, jos ne koskevat unionia; |
b) |
komission toimenpiteet, kun meren elollisiin luonnonvaroihin kohdistuu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklassa tarkoitettu vakava uhka; |
c) |
asetuksen (EU) N:o 1380/2013 13 artiklan mukaiset jäsenvaltioiden kiireelliset toimenpiteet; |
d) |
kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tai sen pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen ylivoimaisen esteen vuoksi; tai |
e) |
asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamat luonnonkatastrofit, ympäristövahingot tai terveyskriisit. |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan, jos asianomaisen aluksen tai kalastajan kalastustoiminta on pysäytettynä vähintään 30 päivän ajan tiettynä kalenterivuonna.
4. Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan, jos tieteellisten lausuntojen perusteella pyyntiponnistusta on vähennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa ja 2 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan
a) |
sellaisten unionin kalastusalusten omistajille tai toimijoille, jotka on rekisteröity aktiivisiksi ja jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 120 päivää tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävinä viimeisinä kahtena kalenterivuotena; |
b) |
kalastajille, jotka ovat työskennelleet merellä unionin kalastusaluksella, jota väliaikainen lopettaminen koskee, vähintään 120 päivää tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävinä viimeisinä kahtena kalenterivuotena; tai |
c) |
rantakalastajat, jotka ovat harjoittaneet kalastustoimintaa vähintään 120 päivää tukihakemuksen jättämisvuotta edeltävinä viimeisinä kahtena kalenterivuotena. |
Viittaus merelläolopäivien lukumäärään tässä kohdassa ei koske ankeriaan kalastusta.
6. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan ohjelmakaudella myöntää enintään 12 kuukauden ajan alusta kohden tai kalastajaa kohden.
7. Asianomaisten alusten tai kalastajien on tosiasiallisesti keskeytettävä kaikki kalastustoiminta ajanjaksolla, jota väliaikainen lopettaminen koskee. Asianomaisen jäsenvaltion on varmistuttava siitä, että kyseinen alus tai kalastaja on lopettanut kaiken kalastustoiminnan ajanjaksolla, jota väliaikainen lopettaminen koskee, ja että mahdolliset aluksen muusta käytöstä johtuvat liialliset korvaukset vältetään.
22 artikla
Valvonta ja täytäntöönpano
1. EMKVR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa säädetyn ja asetuksissa (EY) N:o 1224/2009 ja (EY) N:o 1005/2008 täsmennetyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
2. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan k alakohdassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuki voi kattaa
a) |
valvontatarkoituksiin käytettäviin pakolliseen alusten paikannusjärjestelmään ja sähköiseen raportointijärjestelmään tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen aluksille ja niiden hallinnan aluksilla; |
b) |
pakollisiin etävalvontajärjestelmiin, joita käytetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon tarkastamiseen, tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen aluksille ja niiden hallinnan aluksilla; |
c) |
pakolliseen propulsiivisen konetehon jatkuvaan mittaamiseen ja tallentamiseen käytettävien laitteiden hankinnan ja asennuksen aluksille ja niiden hallinnan aluksilla. |
3. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tuella voidaan myös edistää 33 artiklassa tarkoitettua merialueiden valvontaa ja 34 artiklassa tarkoitettua yhteistyötä rannikkovartiostotoimintojen alalla.
23 artikla
Kalastusalan tietojen keruu, hallinta, käyttö ja käsittely sekä tutkimus- ja innovointiohjelmat
1. EMKVR:n tukea voidaan myöntää kalastusalan biologisten, ympäristöön liittyvien, teknisten ja sosioekonomisten tietojen keruuseen, hallintaan, käyttöön ja käsittelyyn asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyllä ja asetuksessa (EU) 2017/1004 täsmennetyllä tavalla, asetuksen (EU) 2017/1004 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien perusteella. EMKVR:n tukea voidaan myöntää myös kalastusta ja vesiviljelyä koskeviin tutkimus- ja innovointiohjelmiin asetuksen (EU) N:o 1380/2013 27 artiklassa säädetyllä tavalla.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
24 artikla
Tasapuolisten toimintaedellytysten edistäminen syrjäisimmiltä alueilta peräisin olevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta
1. EMKVR:n tukea voidaan myöntää syrjäisimmiltä alueilta peräisin olevien tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja kaupan pitämisestä toimijoille aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
3. Tämän artiklan mukaista tukea voidaan myöntää ainoastaan 36 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.
25 artikla
Vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
1. EMKVR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla edistetään vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista, mukaan lukien sisävesillä.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla tuella on edistettävä 14 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki voi kattaa muun muassa
a) |
korvaukset kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien passiivisesta keräämisestä merestä; |
b) |
asianmukaisiin merestä kerättyjen kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteisiin tehtävät investoinnit satamissa tai muussa infrastruktuurissa; |
c) |
toimet direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdan mukaisen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi; |
d) |
direktiivin 2008/56/EY 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön otettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanon; |
e) |
Natura 2000 -alueiden hoidon, ennallistamisen, valvonnan ja seurannan ottaen huomioon direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan nojalla käyttöön otetut hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävät toimintasuunnitelmat; |
f) |
direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisen lajien suojelun ottaen huomioon direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan nojalla käyttöön otetut hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävät toimintasuunnitelmat; |
g) |
sisävesien ennallistamisen direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan nojalla käyttöön otetun toimenpideohjelman mukaisesti. |
III LUKU
Toimintalinja 2: Kestävien vesiviljelytoimien sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen edistäminen ja siten unionin elintarviketurvan edistäminen
26 artikla
Erityistavoitteet
1. Tämän luvun mukainen tuki kattaa tukitoimet, joilla edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamista seuraavien erityistavoitteiden avulla:
a) |
kestävän vesiviljelytoiminnan edistäminen, erityisesti vesiviljelytuotannon kilpailukyvyn vahvistaminen varmistaen samalla, että toiminta on ympäristön kannalta kestävää pitkällä aikavälillä; |
b) |
kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämisen, laadun ja lisäarvon ja kyseisten tuotteiden jalostamisen edistäminen. |
2. Poiketen siitä, mitä 13 artiklan j alakohdassa säädetään, kun kyseessä ovat merkittävän markkinahäiriön aiheuttavat poikkeukselliset tapahtumat, tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu tuki voi kattaa:
a) |
korvaukset kalastus- ja vesiviljelyalan toimijoille tulojen menetyksistä tai lisäkustannuksista; ja |
b) |
korvaukset hyväksytyille tuottajaorganisaatioille ja tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille, jotka varastoivat asetuksen (EU) N:o 1379/2013 liitteessä II lueteltuja kalastustuotteita, edellyttäen, että nämä tuotteet varastoidaan mainitun asetuksen 30 ja 31 artiklan mukaisesti. |
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan, jos komissio on vahvistanut poikkeuksellisen tapahtuman esiintymisen täytäntöönpanopäätöksellä. Menot ovat tukikelpoisia ainoastaan kyseisessä täytäntöönpanopäätöksessä vahvistetun keston ajan.
3. Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tämän artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen toimien lisäksi kyseisen alakohdan mukainen tuki voi kattaa myös tukitoimia, joilla edistetään ympäristöpalveluja tarjoavaa vesiviljelyä sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistamista vesiviljelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (32) soveltamisalalla.
4. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdan mukainen tuki voi myös auttaa osaltaan saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyt kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet, mukaan luettuina asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklassa kuvatut tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevat suunnitelmat.
27 artikla
Vesiviljely
Tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi vesiviljelytoimien edistämisen osalta tuen on oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vesiviljelytoiminnan kehittämistä koskevien monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista.
28 artikla
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus
Tämän asetuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen osalta tukea muille yrityksille kuin pk-yrityksille voidaan myöntää ainoastaan asetuksen (EU) 2021/1060 58 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta tai InvestEU-ohjelmasta asetuksen (EU) 2021/523 10 artiklan mukaisesti.
IV LUKU
Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden mahdollistaminen rannikko-, saari- ja sisämaa-alueilla sekä kalastus- ja vesiviljely-yhteisöjen kehittämisen edistäminen
29 artikla
Erityistavoite
Tämän luvun mukainen tuki kattaa tukitoimet, joilla edistetään kestävän sinisen talouden mahdollistamista rannikko-, saari- ja sisämaa-alueilla sekä kalastus- ja vesiviljely-yhteisöjen kestävän kehittämisen edistämistä.
30 artikla
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen
1. Tämän asetuksen 29 artiklassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi tuki pannaan täytäntöön asetuksen (EU) 2021/1060 31 artiklassa esitetyn yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta.
2. Tämän artiklan soveltamiseksi asetuksen (EU) 2021/1060 32 artiklassa tarkoitetuilla yhteisölähtöisillä paikallisilla kehittämisstrategioilla on varmistettava, että kalastus- tai vesiviljelyalueiden yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin hyödyntämällä ja vahvistamalla ympäristöllisiä, kulttuurisia, sosiaalisia ja henkilövoimavaroja. Kyseiset yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat voivat vaihdella kalastukseen tai vesiviljelyyn keskittyvistä strategioista laajempiin, paikallisyhteisöjen monipuolistamiseen suunnattuihin strategioihin.
V LUKU
Toimintalinja 4: Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen
31 artikla
Erityistavoite
Tämän luvun mukainen tuki kattaa tukitoimet, joilla edistetään kestävän merten ja valtamerten hoidon vahvistamista edistämällä meriosaamista, merialueiden valvontaa tai rannikkovartiostoyhteistyötä.
32 artikla
Meriosaaminen
Tämän asetuksen 31 artiklassa tarkoitetun erityistavoitteen saavuttamiseksi meriosaamisen edistämisen avulla myönnetyllä tuella edistetään toimia, joilla pyritään keräämään, hallinnoimaan, analysoimaan, käsittelemään ja käyttämään tietoja meriympäristön tilaa koskevan osaamisen parantamiseksi siten, että tarkoituksena on:
a) |
direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisten seurantaa, alueiden nimeämistä ja hallintaa koskevien vaatimusten täyttäminen; |
b) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/89/EU (33) mukaisen merten aluesuunnittelun tukeminen; tai |
c) |
tietojen laadun ja jakamisen parantaminen Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODnet) kautta. |
33 artikla
Merialueiden valvonta
1. Edellä 31 artiklassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamiseksi merialueiden valvonnan edistämisen avulla tukea myönnetään toimiin, joilla edistetään yhteisen tietojenvaihtoympäristön (CISE) tavoitteiden saavuttamista.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille toimille myönnettävällä tuella voidaan myös 22 artiklassa säädetyin edellytyksin auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön unionin kalastuksenvalvontajärjestelmä.
34 artikla
Rannikkovartiostoyhteistyö
1. Edellä 31 artiklassa vahvistetun erityistavoitteen saavuttamiseksi rannikkovartiostoyhteistyön edistämisen avulla myönnetyllä tuella edistetään kansallisten viranomaisten toimia, jotka toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1896 (34) 69 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1406/2002 (35) 2 b artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/473 (36) 8 artiklassa tarkoitetun rannikkovartiostotoiminnoissa tehtävän eurooppalaisen yhteistyön puitteissa.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille toimille myönnettävällä tuella voidaan myös auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön unionin kalastuksenvalvontajärjestelmä 22 artiklassa säädetyin edellytyksin.
VI LUKU
Syrjäisimpien alueiden kestävä kehittäminen
35 artikla
Syrjäisimpiä alueita koskeva toimintasuunnitelma
Edellä olevan 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava kutakin syrjäisintä aluettaan koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään
a) |
strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden alojen kehittämistä varten; |
b) |
kuvaus suunnitelluista päätoimista ja niitä vastaavista rahoitusvaroista, mukaan luettuina
|
36 artikla
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta aiheutuvien lisäkustannusten korvaaminen
1. Jotta voidaan panna täytäntöön korvaukset 24 artiklassa tarkoitetuista lisäkustannuksista, joita toimijoille aiheutuu syrjäisimmiltä alueilta peräisin olevien tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja kaupan pitämisestä, kunkin asianomaisen jäsenvaltion on tämän artiklan 6 kohdan mukaisesti vahvistettuja perusteita noudattaen määritettävä kunkin syrjäisimmän alueen osalta korvauskelpoisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden luettelo ja kyseisten tuotteiden määrä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja luetteloja ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus on yhteensopiva YKP:n sääntöjen kanssa.
3. Korvausta ei myönnetä sellaisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, jotka
a) |
ovat kolmansien maiden alusten pyytämiä, lukuun ottamatta neuvoston päätöksen (EU) 2015/1565 (37) mukaisesti Venezuelan lipun alla purjehtivia unionin vesillä toimivia kalastusaluksia; |
b) |
ovat sellaisten unionin kalastusalusten pyytämiä, joita ei ole rekisteröity jonkin syrjäisimmän alueen satamassa; |
c) |
on tuotu kolmansista maista. |
4. Edellä olevaa 3 kohdan b alakohtaa ei sovelleta, jos asianomaisen syrjäisimmän alueen jalostusteollisuuden olemassa oleva kapasiteetti on suurempi kuin toimitetun raaka-aineen määrä.
5. Korvauksessa, joka maksetaan tuensaajille, jotka toteuttavat 1 kohdassa tarkoitettuja toimia syrjäisimmillä alueilla tai omistavat jossain kyseisten alueiden satamassa rekisteröidyn aluksen ja toimivat siellä, on liiallisten korvausten välttämiseksi otettava huomioon seuraavat seikat:
a) |
kunkin kalastus- tai vesiviljelytuotteen tai tuoteryhmän osalta kyseisten alueiden erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset; ja |
b) |
muuntyyppiset julkiset tuet, jotka vaikuttavat lisäkustannusten tasoon. |
6. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 62 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla kyseessä olevien alueiden erityisistä haitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskemisperusteet.
37 artikla
Valtiontuki lisäkustannusten korvaamisen täytäntöönpanoa varten
Jäsenvaltiot voivat myöntää lisärahoitusta 24 artiklassa tarkoitettujen korvausten täytäntöönpanoon. Jäsenvaltioiden on tällöin ilmoitettava komissiolle valtiontuet, jotka komissio voi hyväksyä tämän asetuksen mukaisesti osana kyseisiä korvauksia. Tällä tavoin ilmoitettu valtiontuki katsotaan ilmoitetuksi SEUT 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetulla tavalla.
38 artikla
Arviointi
Toteuttaessaan asetuksen (EU) 2021/1060 45 artiklassa tarkoitetun väliarvioinnin komissio tarkastelee erityisesti tämän luvun säännöksiä, mukaan lukien lisäkustannusten korvaamista koskevat säännökset.
VII LUKU
Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa täytäntöönpanoa koskevat säännöt
39 artikla
Korvauksen laskeminen
Korvaukset lisäkustannuksista tai tulonmenetyksistä ja muut tässä asetuksessa säädetyt korvaukset myönnetään jossakin asetuksen (EU) 2021/1060 53 artiklan 1 kohdan b–e alakohdassa tarkoitetuista muodoista.
40 artikla
Yhteisrahoitusosuuksien määrittäminen
EMKVR:n suurin mahdollinen yhteisrahoitusosuus erityistavoitetta kohden on 70 prosenttia tukikelpoisista julkisista menoista, lukuun ottamatta 14 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta, jonka osalta se on 100 prosenttia.
41 artikla
Julkisen tuen intensiteetti
1. Jäsenvaltioiden on sovellettava tuki-intensiteetin enimmäismäärää, joka on 50 prosenttia toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, erityiset tuki-intensiteetin enimmäismäärät asetetaan liitteessä III.
3. Jos jokin toimi kuuluu liitteen III riveistä 2–19 useamman soveltamisalaan, sovelletaan korkeinta tuki-intensiteetin enimmäismäärää.
4. Jos jokin toimi kuuluu liitteen III riveistä 2–19 yhden tai useamman soveltamisalaan ja samaan aikaan kyseisen liitteen rivin 1 soveltamisalaan, sovelletaan rivillä 1 tarkoitettua tuki-intensiteetin enimmäismäärää.
42 artikla
Maksuajan kulumisen keskeyttäminen
1. Asetuksen (EU) 2021/1060 96 artiklan 4 kohdan mukaisesti komissio voi keskeyttää maksuajan kulumisen maksatushakemuksen osalta kokonaan tai osittain, jos jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisesti sovellettavia sääntöjä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.
2. Ennen 1 kohdassa tarkoitettua keskeyttämistä komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle noudattamatta jättämisestä ja antaa jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kohtuullisen ajan kuluessa.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun keskeyttämisen on oltava oikeasuhteinen noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.
4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun noudattamatta jättämisen määrittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
43 artikla
Maksujen keskeyttäminen
1. Asetuksen (EU) 2021/1060 97 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään ohjelman mukaisten kaikkien välimaksujen tai osan niistä maksatus, jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty.
2. Ennen 1 kohdassa tarkoitettua keskeyttämistä komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle katsovansa sen jättäneen vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisesti sovellettavia sääntöjä ja antaa jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kohtuullisen ajan kuluessa.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun keskeyttämisen on oltava oikeasuhteinen vakavan noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.
4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun vakavan noudattamatta jättämisen määrittelyä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
44 artikla
Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut
Jäsenvaltioiden on 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rahoitusoikaisuja tehtäessä määritettävä oikaisun määrä, jonka on oltava oikeasuhteinen asianomaisen tuensaajan vakavien rikkomusten tai rikosten luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden sekä siihen nähden, millainen merkitys EMKVR:n rahoitusosuudella on kyseisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.
45 artikla
Komission tekemät rahoitusoikaisut
1. Asetuksen (EU) 2021/1060 104 artiklan 5 kohdan mukaisesti komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla tehdään rahoitusoikaisuja peruuttamalla ohjelmalle myönnetty unionin rahoitusosuus kokonaan tai osittain, jos komissio tarvittavan tutkinnan tehtyään päätyy siihen, että
a) |
tapaukset, joissa on ilmennyt mikä tahansa tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tilanteista, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, ja asianomainen jäsenvaltio ole oikaissut tällaisia menoja ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn aloittamista; |
b) |
tapaukset, joissa jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, mikä on johtanut tämän asetuksen 43 artiklan mukaiseen maksujen keskeyttämiseen, eikä asianomainen jäsenvaltio edelleenkään pysty osoittamaan, että se on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet varmistaakseen YKP:n sovellettavien sääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon tulevaisuudessa. |
Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2. Komissio päättää oikaisun määrästä ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion tai tuensaajan YKP:n sääntöjen vakavan noudattamatta jättämisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä EMKVR:n rahoitusosuuden merkityksen asianomaisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.
3. Jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä ja noudattamatta jättämiseen liittyvien menojen määrän tarkka laskeminen ei ole mahdollista, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua 4 kohdan mukaisesti.
4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritetään sovellettavan rahoitusoikaisun suuruuden määrittämisperusteet sekä kiinteämääräisten tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteet. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
46 artikla
Seuranta- ja arviointikehys
1. Tämän asetuksen liitteessä I esitettyjä EMKVR:n yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia indikaattoreita käytetään asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan, 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan ja 42 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
2. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedot EMKVR:n tuloksellisuudesta varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan iii alakohdasta johtuvan raportointivelvollisuutensa noudattamiseksi. Kyseisessä raportoinnissa komissio käyttää tämän asetuksen liitteessä I esitettyjä keskeisiä suoritusindikaattoreita.
3. Asetuksen (EU) 2021/1060 42 artiklassa esitettyjen yleisten sääntöjen lisäksi hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle asiaankuuluvat toimitason täytäntöönpanotiedot, joihin sisältyvät tärkeimmät tiedot tuensaajasta (nimi, tuensaajatyyppi, yrityksen koko, sukupuoli ja yhteystiedot) ja tuetusta toimesta (erityistavoite, toimen tyyppi, asianomainen ala, indikaattoriarvot, toimen edistyminen, yhteisen kalastuslaivastorekisterin numero, rahoitustiedot ja tukimuoto). Tiedot on toimitettava kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä ja 31 päivään heinäkuuta mennessä. Ensimmäisen kerran kyseiset tiedot on toimitettava 31 päivään tammikuuta 2022 mennessä ja viimeisen kerran 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä.
4. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen täsmällisten tietojen tarkentamista ja niiden esittämistä varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
5. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 62 artiklan mukaisesti liitteen I muuttamiseksi lisäämällä keskeisiä suoritusindikaattoreita, jotta voidaan mukautua ohjelmakauden aikana tapahtuviin muutoksiin.
47 artikla
Raportointi rahoitetun toimen tuloksista
1. Tuensaajien on ilmoitettava asiaankuuluvien tulosindikaattoreiden arvo toimen päätyttyä ja viimeistään lopullisen maksatushakemuksen yhteydessä. Hallintoviranomaisen on tarkistettava tuensaajan ilmoittaman tulosindikaattoreiden arvon uskottavuus loppumaksun yhteydessä.
2. Jäsenvaltiot voivat lykätä 1 kohdassa vahvistettuja määräaikoja.
III OSASTO
SUORAN JA VÄLILLISEN HALLINNOINNIN PIIRIIN KUULUVA TUKI
I LUKU
Toimintalinja 1: Kestävän kalastuksen ja vesien elollisten luonnonvarojen ennallistamisen ja säilyttämisen edistäminen
48 artikla
YKP:n täytäntöönpano
EMKVR:n tukea myönnetään YKP:n täytäntöönpanoon seuraavin keinoin:
a) |
tieteellisten lausuntojen ja tietämyksen tarjoaminen moitteetonta ja tehokasta kalastuksenhoitoa koskevien päätösten edistämiseksi YKP:ssä, myös asiantuntijoiden osallistumisella tieteellisten elinten työskentelyyn; |
b) |
asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklassa tarkoitettu säilyttämistoimenpiteitä koskeva alueellinen yhteistyö, erityisesti kyseisen asetuksen 9 ja 10 artiklassa tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien yhteydessä; |
c) |
asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittäminen ja täytäntöönpano; |
d) |
niiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 43 artiklan mukaisesti perustettujen neuvoa-antavien toimikuntien toiminta, joiden tavoitteena on olla osa YKP:tä ja tukea sitä; |
e) |
vapaaehtoiset rahoitusosuudet kalastusalan kansainvälisten järjestöjen toimille asetuksen (EU) N:o 1380/2013 29 ja 30 artiklan mukaisesti. |
49 artikla
Puhtaiden ja terveiden merten ja valtamerten edistäminen
1. EMKVR:n tukea myönnetään puhtaiden ja terveiden merten ja valtamerten edistämiseen, myös direktiivin 2008/56/EY täytäntöönpanoa tukevilla toimilla sekä toimilla, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 5 kohdan j alakohdassa säädetyn ympäristön hyvän tilan saavuttamista koskevan tavoitteen kanssa, sekä muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon.
2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen on oltava unionin ympäristölainsäädännön, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn ympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitämistä koskevan tavoitteen, mukaista.
II LUKU
Toimintalinja 2: Kestävien vesiviljelytoimien sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen edistäminen ja siten unionin elintarviketurvan edistäminen
50 artikla
Markkinatietous
EMKVR:n tukea myönnetään komission toimiin kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan markkinatietouden kehittämiseksi ja jakamiseksi asetuksen (EU) N:o 1379/2013 42 artiklan mukaisesti.
III LUKU
Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden mahdollistaminen rannikko-, saari- ja sisämaa-alueilla sekä kalastus- ja vesiviljely-yhteisöjen kehittämisen edistäminen
51 artikla
Meripolitiikka ja kestävän sinisen talouden kehittäminen
EMKVR:n tukea myönnetään meripolitiikan täytäntöönpanoon ja kestävän sinisen talouden kehittämiseen seuraavin keinoin:
a) |
kestävän, vähähiilisen ja ilmastokestävän sinisen talouden edistäminen; |
b) |
meripolitiikan integroidun hallinnon ja hallinnoinnin edistäminen, myös merten aluesuunnittelulla, merialuestrategioilla ja alueellisella merialan yhteistyöllä; |
c) |
tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirron ja käyttöönoton lisääminen kestävässä sinisessä taloudessa; |
d) |
merialan taitojen, valtamerten tuntemuksen ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten ja ympäristöä koskevien tietojen jakamisen parantaminen; |
e) |
hankejatkumoiden ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kehittäminen. |
IV LUKU
Toimintalinja 4: Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen
52 artikla
Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko
EMKVR:n tukea myönnetään EMODnetin täytäntöönpanoon.
53 artikla
Merellinen turvallisuus ja merialueiden valvonta
EMKVR:n tukea myönnetään merellisen turvallisuuden ja merialueiden valvonnan edistämiseen, myös tietojen jakamisella, yhteistyöllä rannikkovartiostojen kesken ja virastojen kesken sekä torjumalla rikollisuutta ja laitonta toimintaa merellä.
54 artikla
Kansainvälinen valtamerten hallinnointi
EMKVR:n tukea myönnetään kansainvälisen valtamerten hallinnointipolitiikan täytäntöönpanoon seuraavin keinoin:
a) |
vapaaehtoiset rahoitusosuudet valtamerten hallinnoinnin alalla toimiville kansainvälisille organisaatioille; |
b) |
vapaaehtoinen osallistuminen ja koordinointi kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä organisaatioissa, elimissä ja instituutioissa Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, Agenda 2030 -toimintaohjelman ja muiden asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten, järjestelyjen ja kumppanuuksien puitteissa; |
c) |
valtamerikumppanuuksien toteuttaminen unionin ja asiaankuuluvien valtamerialan toimijoiden kesken; |
d) |
sellaisten asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten, järjestelyjen ja välineiden täytäntöönpano, joiden tavoitteena on edistää valtamerten parempaa hallinnointia, sekä sellaisten toimien, toimenpiteiden, välineiden ja tietämyksen kehittäminen, jotka mahdollistavat turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret; |
e) |
asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten, toimenpiteiden ja välineiden täytäntöönpano LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi; |
f) |
valtameritutkimusta ja -tietoa koskeva kansainvälinen yhteistyö ja valtameritutkimuksen ja -tiedon kehittäminen. |
V LUKU
Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaa täytäntöönpanoa koskevat säännöt
55 artikla
Unionin rahoituksen muodot
1. EMKVR:stä voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa säädetyistä muodoista, erityisesti hankintoina mainitun asetuksen VII osaston mukaisesti ja avustuksina mainitun asetuksen VIII osaston mukaisesti. Siitä voidaan myös myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden muodossa, jotka kuuluvat tämän asetuksen 56 artiklassa tarkoitettuihin rahoitusta yhdistäviin toimiin.
2. Avustusehdotusten arvioinnin voivat suorittaa riippumattomat asiantuntijat.
56 artikla
Rahoitusta yhdistävät toimet
EMKVR:n rahoitusta yhdistävät toimet on toteutettava asetuksen (EU) 2021/523 ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.
57 artikla
Komission suorittamat arvioinnit
1. Arvioinnit suoritetaan oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. Arvioinnit annetaan toiminnallisesti riippumattomien sisäisten tai ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtäväksi.
2. Tämän asetuksen III osaston mukaisen tuen väliarviointi suoritetaan vuoden 2024 loppuun mennessä.
3. Lopullinen arviointiraportti III osaston mukaisesta tuesta laaditaan vuoden 2031 loppuun mennessä.
4. Komissio toimittaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut arviointiraportit Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
58 artikla
Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva seuranta
1. Komissio käyttää liitteessä I esitettyjä tuotos- ja tulosindikaattoreita suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvassa EMKVR:n täytäntöönpanon tulosten seurannassa.
2. Komissio kerää suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvia tuen kohteeksi valittuja toimia koskevat tiedot, mukaan lukien 46 artiklan 3 kohdassa säädetyt tuensaajaa ja toimea koskevat tärkeimmät tiedot.
59 artikla
Tarkastukset
Henkilöiden tai yhteisöjen, myös muiden kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamien henkilöiden ja yhteisöjen, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.
60 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus
1. Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.
2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EMKVR:ää, EMKVR:n nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia. EMKVR:lle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin toimintalinjoihin.
61 artikla
Tukikelpoiset yhteisöt, toimet ja kustannukset
1. Varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja tukikelpoisuusperusteita.
2. Tukikelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:
a) |
oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon tai sellaiseen kolmanteen maahan, joka mainitaan työohjelmassa 3 ja 4 kohdassa täsmennetyin edellytyksin; |
b) |
mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö. |
3. Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.
4. Oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, on periaatteessa vastattava omista osallistumiskustannuksistaan.
5. Kun otetaan huomioon tämän asetuksen voimaantulon viivästyminen ja jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus, tämän asetuksen mukaisesti tuettavien toimien ja taustalla olevien kustannusten voidaan varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja poiketen siitä, mitä kyseisen asetuksen 193 artiklan 4 kohdassa säädetään, katsoa olevan rahoituspäätöksessä vahvistetulla tavalla ja rajoitetun ajan avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset toimet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.
IV OSASTO
MENETTELYSÄÄNNÖKSET
62 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2. Siirretään komissiolle 14 päivästä heinäkuuta 202131 päivään joulukuuta 2027 saakka 11, 36, 46 ja 65 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11, 36, 46 ja 65 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6. Edellä olevien 11, 36, 46 ja 65 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
63 artikla
Komiteamenettely
1. Komissiota avustaa meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
V OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
64 artikla
Asetuksen (EU) 2017/1004 muuttaminen
Muutetaan asetuksen (EU) 2017/1004 6 artikla seuraavasti:
1) |
korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti: ”1. Jäsenvaltioiden on kerättävä tiedot unionin monivuotisen ohjelman mukaisesti laaditun työsuunnitelman, jäljempänä 'kansallinen työsuunnitelma', puitteissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden nykyisten, unionin oikeuden mukaisten tiedonkeruuta koskevien velvoitteiden noudattamista. Jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset työsuunnitelmansa sähköisesti komissiolle viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 15 päivänä lokakuuta, josta alkaen kansallista työsuunnitelmaa on määrä soveltaa, paitsi jos olemassa oleva suunnitelma on edelleen voimassa, jolloin jäsenvaltioiden on ilmoitettava tästä komissiolle. 2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa hyväksytään 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset työsuunnitelmat viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, josta alkaen kansallista työsuunnitelmaa on määrä soveltaa. Hyväksyessään kansallisia työsuunnitelmia komissio ottaa huomioon STECF:n 10 artiklan mukaisesti suorittaman arvioinnin. Jos arviointi osoittaa, että kansallinen työsuunnitelma ei ole tämän artiklan mukainen tai ei takaa tietojen tieteellistä asianmukaisuutta tai ehdotettujen menetelmien ja menettelyjen riittävää laatua, komissio ilmoittaa tästä viipymättä kyseiselle jäsenvaltiolle ja ilmoittaa, mitä muutoksia se katsoo tarpeelliseksi tehdä työsuunnitelmaan. Sen jälkeen kyseisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle tarkistettu kansallinen työsuunnitelma.”; |
2) |
lisätään kohta seuraavasti: ”5. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien jättämismenettelyjä, -muotoa ja -aikatauluja koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.” |
65 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Asetusta (EU) N:o 508/2014 ja kaikkia kyseisen asetuksen nojalla annettuja delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä sovelletaan edelleen EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020 tuettuihin ohjelmiin ja toimiin.
2. Jotta helpotetaan siirtymistä asetuksella (EU) N:o 508/2014 perustetusta tukijärjestelmästä tällä asetuksella perustettuun järjestelmään, siirretään komissiolle valta antaa tämän asetuksen 62 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan edellytykset, joilla komission asetuksen (EU) N:o 508/2014 mukaisesti hyväksymä tuki voidaan sisällyttää tässä asetuksessa säädettyyn tukeen.
3. Viittauksia asetukseen (EU) No 508/2014 pidetään viittauksina tähän asetukseen ohjelmakauden 2021–2027 osalta.
66 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 III osastossa säädetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen osalta.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Strasbourgissa 7 päivänä heinäkuuta 2021.
Euroopan parlamentin puolesta
Puhemies
D. M. SASSOLI
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. LOGAR
(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 104.
(2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 9.
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019 (EUVL C 116, 31.3.2021, p. 81), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 14. kesäkuuta 2021 (EUVL C 271, 7.7.2021, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 5. heinäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
(4) Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 11).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149 20.5.2014, s. 1).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164 25.6.2008, s. 19).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354 28.12.2013, s. 22).
(11) Neuvoston direktiivi (EU) 2017/159, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön vuoden 2007 yleissopimuksen täytäntöönpanosta 21 päivänä toukokuuta 2012 EU-maiden maatalouden osuustoimintajärjestöjen keskusjärjestön (COGECA), Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) ja Euroopan unionin kalastusyritysten kansallisten järjestöjen liiton (Europêche) välillä tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta (EUVL L 25, 31.1.2017, s. 12).
(12) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343 22.12.2009, s. 1).
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1).
(14) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206 22.7.1992, s. 7).
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (kodifioitu toisinto) (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s.1).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354 28.12.2013, s. 1).
(18) Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).
(19) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(21) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(22) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(23) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(24) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/352, annettu 15 päivänä helmikuuta 2017, satamapalvelujen tarjoamisen puitteista ja satamien rahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 57, 3.3.2017, s. 1).
(28) Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).
(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/904, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä (EUVL L 155, 12.6.2019, s. 1).
(30) Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286 29.10.2008, s. 1).
(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).
(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, merten aluesuunnittelun puitteista (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135).
(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).
(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EUVL L 208, 5.8.2002, s. 1).
(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/473, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, Euroopan kalastuksenvalvontavirastosta (EUVL L 83, 25.3.2019, s. 18).
(37) Neuvoston päätös (EU) 2015/1565, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, kalastusmahdollisuuksien myöntämisestä EU:n vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guayanan edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan julkilausuman hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 244, 19.9.2015, s. 55).
LIITE I
EMKVR:N YHTEISET INDIKAATTORIT
KESKEISET SUORITUSINDIKAATTORIT (1) |
TULOSINDIKAATTORIT (MITTAYKSIKKÖ) |
TUOTOSINDIKAATTORI |
CI 01 - Perustetut yritykset CI 02 - Yritykset, joilla on suurempi liikevaihto CI 03 - Luodut työpaikat CI 04 - Säilytetyt työpaikat CI 05 - Hyötyvät henkilöt CI 06 - Toimet, joilla edistetään ympäristön hyvää tilaa, mukaan lukien luonnon ennallistaminen, luonnonsuojelu, ekosysteemien suojelu, luonnon monimuotoisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi CI 07 - Energiankulutus, joka johtaa CO2-päästöjen vähenemiseen CI 08 - Tuettujen pk-yritysten lukumäärä |
CR 01 - Uusi tuotantokapasiteetti (tonnia/vuosi) CR 02 - Säilytetty vesiviljelytuotanto (tonnia/vuosi) CR 03 - Perustetut yritykset (yhteisöjen lukumäärä) CR 04 - Yritykset, joilla on suurempi liikevaihto (yhteisöjen lukumäärä) CR 05 - Poistettujen alusten kapasiteetti (GT ja kW) CR 06 - Luodut työpaikat (henkilöiden lukumäärä) CR 07 - Säilytetyt työpaikat (henkilöiden lukumäärä) CR 08 - Hyötyvät henkilöt (henkilöiden lukumäärä) CR 09 - Alue, jolla toteutetaan ympäristön hyvää tilaa edistäviä toimia ja luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu-, säilyttämis- ja ennallistamistoimia (km2 tai km) CR 10 - Toimet, joilla edistetään ympäristön hyvää tilaa, mukaan lukien luonnon ennallistaminen, luonnonsuojelu, ekosysteemien suojelu, luonnon monimuotoisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi (toimien lukumäärä) CR 11 - Yhteisöt, jotka lisäävät yhteiskunnallista kestävyyttä (yhteisöjen lukumäärä) |
CO 01 - Toimien lukumäärä |
CI 09 - Sähköisillä sijainti- ja saalisilmoituslaitteilla varustettujen kalastusalusten lukumäärä CI 10 - Paikallisten toimintaryhmien lukumäärä CI 11 - Tuettujen pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien kalastusalusten lukumäärä CI 12 - Data- ja tietofoorumien käyttö |
CR 12 - Tietojen keruu, hallinta ja käyttö: järjestelmän tehokkuus (asteikko: suuri, keskitasoinen, pieni) CR 13 - Sidosryhmien välinen yhteistyö (toimien lukumäärä) CR 14 - Mahdollistetut innovaatiot (uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien, liiketoimintamallien tai menetelmien lukumäärä) CR 15 - Asennetut tai parannetut valvontavälineet (välineiden lukumäärä) CR 16 - Edistämis- ja tiedotustoimista hyötyvät yhteisöt (yhteisöjen lukumäärä) CR 17 - Resurssitehokkuutta tuotannossa ja/tai jalostuksessa parantavat yhteisöt (yhteisöjen lukumäärä) CR 18 - Energiankulutus, joka johtaa CO2-päästöjen vähenemiseen (kWh/tonni tai litraa/h) CR 19 - Toimet hallinnointivalmiuksien parantamiseksi (toimien lukumäärä) CR 20 - Aikaansaadut investoinnit (euroa) CR 21 - Tietosarjat ja jaettu neuvonta (määrä) CR 22 - Data- ja tietofoorumien käyttö (sivujen katselukertojen lukumäärä) |
|
(1) EMKVR:n keskeiset suoritusindikaattorit, joita komissio käyttää varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan iii alakohdasta johtuvan raportointivelvollisuutensa noudattamiseksi.
LIITE II
YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN PIIRIIN KUULUVAN TUEN ORGANISOINTI
TOIMINTAPOLIITTINEN TAVOITE Asetuksen (EU) 2021/1060 5 artikla |
EMKVR:N TOIMINTALINJA |
EMKVR:N ERITYISTAVOITE |
RAHOITUSSUUNNITELMASSA KÄYTETTÄVÄ NIMIKKEISTÖ Asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä V oleva taulukko 11A |
Vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutuvaa Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä |
Kestävän kalastuksen ja vesien elollisten luonnonvarojen ennallistamisen ja säilyttämisen edistäminen |
Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävän kalastustoiminnan vahvistaminen |
1.1.1 kaikki muut paitsi 17 ja 19 artiklan nojalla tuetut toimet |
1.1.2 17 ja 19 artiklan nojalla tuetut toimet |
|||
Energiatehokkuuden lisääminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen korvaamalla tai nykyaikaistamalla kalastusalusten moottoreita |
1.2 |
||
Kalastuskapasiteetin kalastusmahdollisuuksiin mukauttamisen edistäminen tapauksissa, joissa kalastustoiminta on lopetettu pysyvästi, ja kohtuulliseen elintasoon myötävaikuttaminen tapauksissa, joissa kalastustoiminta on lopetettu väliaikaisesti |
1.3 |
||
|
|
Tehokkaan kalastuksen valvonnan ja täytäntöönpanon edistäminen, mukaan lukien LIS-kalastuksen torjuminen, sekä tietoon perustuvaa päätöksentekoa varten tarvittavien luotettavien tietojen edistäminen |
1.4 |
Tasapuolisten toimintaedellytysten edistäminen syrjäisimmiltä alueilta peräisin olevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta |
1.5 |
||
Vesiympäristön biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelun ja ennallistamisen edistäminen |
1.6 |
||
Kestävien vesiviljelytoimien sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostuksen ja kaupan pitämisen edistäminen ja siten unionin elintarviketurvan edistäminen |
Kestävän vesiviljelytoiminnan edistäminen, erityisesti vesiviljelytuotannon kilpailukyvyn vahvistaminen varmistaen samalla, että toiminta on ympäristön kannalta kestävää pitkällä aikavälillä |
2.1 |
|
|
|
Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämisen, laadun ja lisäarvon ja kyseisten tuotteiden jalostamisen edistäminen |
2.2 |
Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen |
Kestävän merten ja valtamerten hoidon vahvistaminen edistämällä meriosaamista, merialueiden valvontaa tai rannikkovartiostoyhteistyötä |
4.1 |
|
Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaikentyyppisillä alueilla sekä paikallisia aloitteita |
Kestävän sinisen talouden mahdollistaminen rannikko-, saari- ja sisämaa-alueilla sekä kalastus- ja vesiviljely-yhteisöjen kehittämisen edistäminen |
Kestävän sinisen talouden mahdollistaminen rannikko-, saari- ja sisämaa-alueilla sekä kalastus- ja vesiviljely-yhteisöjen kestävän kehittämisen edistäminen |
3.1 |
|
Tekninen apu |
5.1 |
|
5.2 |
LIITE III
ERITYISET TUKI-INTENSITEETIN ENIMMÄISMÄÄRÄT YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVASSA HALLINNOINNISSA
RIVIN NUMERO |
ERITYINEN TOIMEN LUOKKA |
TUKI-INTENSITEETIN ENIMMÄISMÄÄRÄ |
||||||
1 |
17, 18 ja 19 artiklan nojalla tuetut toimet |
40 prosenttia |
||||||
2 |
Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa edistävät seuraavat toimet: |
|
||||||
|
100 prosenttia |
|||||||
|
75 prosenttia |
|||||||
|
75 prosenttia |
|||||||
3 |
Toimet, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työoloja kalastusaluksilla, lukuun ottamatta 19 artiklan nojalla tuettuja toimia |
75 prosenttia |
||||||
4 |
Toimet syrjäisimmillä alueilla |
85 prosenttia |
||||||
5 |
Toimet syrjäisillä Kreikan saarilla ja Kroatian saarilla Dugi Otok, Vis, Mljet ja Lastovo |
85 prosenttia |
||||||
6 |
22 artiklan nojalla tuetut toimet |
85 prosenttia |
||||||
7 |
Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen liittyvät toimet |
100 prosenttia |
||||||
8 |
Toimet, joissa tuensaaja on julkinen elin tai SEUT 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottava yritys, kun tuki myönnetään tällaisten palvelujen tuottamiseen |
100 prosenttia |
||||||
9 |
Toimet, jotka liittyvät 39 artiklassa tarkoitettuihin korvauksiin |
100 prosenttia |
||||||
10 |
23 ja 25 artiklan nojalla ja toimintalinjan 4 nojalla tuetut toimet |
100 prosenttia |
||||||
11 |
Toimet, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan mukaiseen jäsenvaltioiden väliseen kalastusmahdollisuuksien vaihtoon käytettävien läpinäkyvien järjestelmien suunnitteluun, kehittämiseen, seurantaan, arviointiin tai hallinnointiin |
100 prosenttia |
||||||
12 |
Toimet, jotka liittyvät paikallisten toimintaryhmien toimintakustannuksiin |
100 prosenttia |
||||||
13 |
30 artiklan nojalla tuetut toimet, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä:
|
100 prosenttia |
||||||
14 |
Muut kuin rivin 13 piiriin kuuluvat toimet, jotka täyttävät kaikki seuraavista kriteereistä:
|
100 prosenttia |
||||||
15 |
Tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien tai toimialakohtaisten organisaatioiden toteuttamat toimet |
75 prosenttia |
||||||
16 |
Rahoitusvälineet, lukuun ottamatta rivillä 1 tarkoitettuihin toimiin liittyviä rahoitusvälineitä |
100 prosenttia |
||||||
17 |
Toimet pk-yritysten toteuttaman kestävän vesiviljelyn tukemiseksi |
60 prosenttia |
||||||
18 |
Toimet, joilla tuetaan kalastukseen, vesiviljelyyn ja jalostamiseen liittyviä innovatiivisia tuotteita, prosesseja tai laitteita |
75 prosenttia |
||||||
19 |
Kalastajajärjestöjen tai muiden kollektiivisten tuensaajien toteuttamat toimet |
60 prosenttia |
LIITE IV
TUKITOIMITYYPIT
N:o |
TUKITOIMITYYPPI |
ILMASTOKERROIN |
YMPÄRISTÖKERROIN |
1 |
Ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentäminen ja/tai myönteisten vaikutusten edistäminen sekä ympäristön hyvän tilan edistäminen |
100 prosenttia |
100 prosenttia |
2 |
Taloudellisesti elinkelpoista, kilpailukykyistä ja houkuttelevaa kalastus-, vesiviljely- ja jalostusalaa koskevien edellytysten edistäminen |
40 prosenttia |
40 prosenttia |
3 |
Ilmastoneutraaliuden edistäminen |
100 prosenttia |
100 prosenttia |
4 |
Kalastustoiminnan väliaikainen lopettaminen |
100 prosenttia |
100 prosenttia |
5 |
Kalastustoiminnan pysyvä lopettaminen |
100 prosenttia |
100 prosenttia |
6 |
Ympäristön hyvän tilan edistäminen suojeltujen merialueiden toteuttamisen ja seuraamisen avulla, mukaan lukien Natura 2000 |
100 prosenttia |
100 prosenttia |
7 |
Korvaukset odottamattomista ympäristöön, ilmastoon tai kansanterveyteen liittyvistä tapahtumista |
0 prosenttia |
0 prosenttia |
8 |
Korvaukset lisäkustannuksista syrjäisimmillä alueilla |
0 prosenttia |
0 prosenttia |
9 |
Eläinten terveys ja hyvinvointi |
40 prosenttia |
40 prosenttia |
10 |
Valvonta ja täytäntöönpano |
40 prosenttia |
100 prosenttia |
11 |
Tietojen keruu ja analysointi sekä meriosaamisen edistäminen |
100 prosenttia |
100 prosenttia |
12 |
Merialueiden valvonta ja merellinen turvallisuus |
40 prosenttia |
40 prosenttia |
Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen (CLLD) |
|||
13 |
CLLD:n valmistelutoimet |
0 prosenttia |
0 prosenttia |
14 |
CLLD:n täytäntöönpanostrategia |
40 prosenttia |
40 prosenttia |
15 |
CLLD:n toimintakustannukset ja tapahtumat |
0 prosenttia |
0 prosenttia |
Tekninen apu |
|||
16 |
Tekninen apu |
0 prosenttia |
0 prosenttia |
LIITE V
EMKVR:N KOKONAISMÄÄRÄRAHAT JÄSENVALTIOITTAIN 1 PÄIVÄN TAMMIKUUTA 2021 JA 31 PÄIVÄN JOULUKUUTA 2027 VÄLISELLÄ KAUDELLA
|
2021 |
2022 |
2023 |
2024 |
2025 |
2026 |
2027 |
YHTEENSÄ |
YHTEENSÄ |
649 646 302 |
867 704 926 |
833 435 808 |
798 047 503 |
707 757 512 |
721 531 085 |
732 876 864 |
5 311 000 000 |
BE |
4 925 394 |
6 578 640 |
6 318 823 |
6 050 521 |
5 365 973 |
5 470 400 |
5 556 420 |
40 266 171 |
BG |
10 390 512 |
13 878 165 |
13 330 060 |
12 764 057 |
11 319 949 |
11 540 245 |
11 721 710 |
84 944 698 |
CZ |
3 670 269 |
4 902 222 |
4 708 614 |
4 508 683 |
3 998 577 |
4 076 392 |
4 140 492 |
30 005 249 |
DK |
24 582 747 |
32 834 129 |
31 537 379 |
30 198 278 |
26 781 687 |
27 302 881 |
27 732 208 |
200 969 309 |
DE |
25 908 996 |
34 605 542 |
33 238 833 |
31 827 487 |
28 226 569 |
28 775 883 |
29 228 372 |
211 811 682 |
EE |
11 912 962 |
15 911 637 |
15 283 223 |
14 634 286 |
12 978 583 |
13 231 157 |
13 439 212 |
97 391 060 |
IE |
17 414 773 |
23 260 170 |
22 341 533 |
21 392 895 |
18 972 532 |
19 341 754 |
19 645 895 |
142 369 552 |
EL |
45 869 836 |
61 266 389 |
58 846 736 |
56 348 059 |
49 972 919 |
50 945 434 |
51 746 530 |
374 995 903 |
ES |
137 053 465 |
183 056 482 |
175 826 854 |
168 361 115 |
149 312 971 |
152 218 730 |
154 612 307 |
1 120 441 924 |
FR |
69 372 651 |
92 658 097 |
88 998 661 |
85 219 712 |
75 578 071 |
77 048 886 |
78 260 448 |
567 136 526 |
HR |
29 808 019 |
39 813 303 |
38 240 917 |
36 617 179 |
32 474 362 |
33 106 342 |
33 626 925 |
243 687 047 |
IT |
63 388 749 |
84 665 656 |
81 321 871 |
77 868 885 |
69 058 907 |
70 402 853 |
71 509 909 |
518 216 830 |
CY |
4 685 786 |
6 258 605 |
6 011 428 |
5 756 178 |
5 104 932 |
5 204 279 |
5 286 114 |
38 307 322 |
LV |
16 498 239 |
22 035 996 |
21 165 707 |
20 266 995 |
17 974 015 |
18 323 805 |
18 611 939 |
134 876 696 |
LT |
7 484 030 |
9 996 101 |
9 601 315 |
9 193 636 |
8 153 481 |
8 312 155 |
8 442 859 |
61 183 577 |
LU |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
- |
HU |
4 612 763 |
6 161 072 |
5 917 747 |
5 666 475 |
5 025 378 |
5 123 176 |
5 203 735 |
37 710 346 |
MT |
2 669 689 |
3 565 790 |
3 424 963 |
3 279 536 |
2 908 494 |
2 965 097 |
3 011 721 |
21 825 290 |
NL |
11 978 187 |
15 998 755 |
15 366 900 |
14 714 410 |
13 049 642 |
13 303 600 |
13 512 794 |
97 924 288 |
AT |
821 763 |
1 097 594 |
1 054 246 |
1 009 482 |
895 270 |
912 693 |
927 046 |
6 718 094 |
PL |
62 675 756 |
83 713 340 |
80 407 168 |
76 993 019 |
68 282 136 |
69 610 965 |
70 705 569 |
512 387 953 |
PT |
46 307 271 |
61 850 651 |
59 407 923 |
56 885 418 |
50 449 481 |
51 431 271 |
52 240 007 |
378 572 022 |
RO |
19 871 141 |
26 541 038 |
25 492 826 |
24 410 382 |
21 648 625 |
22 069 926 |
22 416 967 |
162 450 905 |
SI |
2 927 095 |
3 909 597 |
3 755 191 |
3 595 743 |
3 188 925 |
3 250 985 |
3 302 105 |
23 929 641 |
SK |
1 862 388 |
2 487 512 |
2 389 271 |
2 287 821 |
2 028 980 |
2 068 465 |
2 100 991 |
15 225 428 |
FI |
8 777 254 |
11 723 405 |
11 260 401 |
10 782 276 |
9 562 384 |
9 748 476 |
9 901 766 |
71 755 962 |
SE |
14 176 567 |
18 935 038 |
18 187 218 |
17 414 975 |
15 444 669 |
15 745 235 |
15 992 823 |
115 896 525 |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
13.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 247/50 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/1140,
annettu 5 päivänä toukokuuta 2021,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen tautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevien sääntöjen osalta annetun delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (1) ja erityisesti sen 67 artiklan ja 272 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 (2) vahvistetaan säännöt, joilla täydennetään asetusta (EU) 2016/429 tiettyjen luetteloitujen tautien, etenkin luokkien A, B ja C tautien, ehkäisemisen ja torjunnan osalta komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1882 (3) mukaisesti. Delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 säädetään erityisesti rajoituksista ja edellytyksistä, joita sovelletaan eläinten ja niistä saatavien tuotteiden siirtoihin rajoitusvyöhykkeillä ja rajoitusvyöhykkeiltä osana toimenpiteitä luokan A tautien leviämisen torjumiseksi. |
(2) |
Delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 säädetyt säännöt täydentävät asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistettuja sääntöjä. Niihin sisältyy erilaisia teknisiä näkökohtia toimenpiteisiin, jotka on toteutettava, jos asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tautien esiintymistä epäillään tai se vahvistetaan. Koska nämä säännöt liittyvät toisiinsa, ne vahvistetaan delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687. Myös delegoitua asetusta (EU) 2020/687 muuttavat säännöt olisi niiden tehokkaan soveltamisen ja selkeyden vuoksi aiheellista vahvistaa yhdessä delegoidussa säädöksessä, jossa vahvistetaan kattava joukko teknisiä toimenpiteitä luetteloitujen tautien torjumiseksi. |
(3) |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 21 artiklan 3 kohdassa säädetään toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuudesta päättää, perustetaanko rajoitusvyöhyke tietyissä olosuhteissa. Kyseisen artiklan nykyinen sanamuoto voi olla harhaanjohtava, sillä sitä voidaan tulkita eri tavoin. Kyseistä artiklaa olisi sen vuoksi muutettava siten, että siinä säädetään selvästi tästä mahdollisuudesta. |
(4) |
Delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 säädettyjen taudintorjuntatoimenpiteiden olisi oltava oikeassa suhteessa asiaan liittyviin riskeihin. Siksi rajoitusten ja edellytysten olisi katettava ainoastaan ne eläinlajit ja niistä saatavat tuotteet, jotka aiheuttavat tietyn luokan A taudin leviämisriskin ottaen huomioon kyseisen luokan A taudin osalta luetteloidut eläinlajit. |
(5) |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 22 artiklan 5 kohdassa säädetään velvollisuudesta antaa eläinten terveystodistus rajoitusvyöhykkeeltä peräisin olevien ja sen ulkopuolelle siirrettävien eläimistä saatavien sivutuotteiden lähetysten siirtoja varten täsmentämättä kyseisen säännöksen soveltamisalaan kuuluvia eläinlajeja. Siksi kyseistä kohtaa olisi muutettava siten, että tämä velvoite rajataan koskemaan kyseisen luokan A taudin osalta luetteloituihin lajeihin kuuluvista eläimistä saatujen sivutuotteiden lähetyksiä. |
(6) |
Asetuksen (EU) 2016/429 272 artiklan 2 kohdassa vahvistetaan useiden voimassa olevien direktiivien kumoamista koskevia siirtymätoimenpiteitä; kyseessä ovat neuvoston direktiivit 92/66/ETY (4), 2000/75/EY (5), 2001/89/EY (6), 2002/60/EY (7), 2003/85/EY (8) ja 2005/94/EY (9). Siinä säädetään erityisesti mahdollisuudesta jatkaa kyseisten direktiivien soveltamista kyseisen asetuksen vastaavien artiklojen sijaan kolme vuotta asetuksen soveltamispäivän jälkeen tai delegoidussa säädöksessä ilmoitettavaan aiempaan päivään saakka. Kyseisen säännöksen mukaisesti delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 112 artiklassa säädetään, että direktiivejä 92/66/ETY, 2001/89/EY, 2003/85/EY ja 2005/94/EY lakataan soveltamasta 21 päivästä huhtikuuta 2021 siksi, että kyseisessä delegoidussa asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka vastaavat kyseisissä direktiiveissä aiemmin vahvistettuja sääntöjä. |
(7) |
Delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/687 vahvistetaan myös kaikkien luokan A tautien taudintorjuntatoimenpiteitä koskevia sääntöjä, mukaan lukien afrikkalainen sikarutto. Siksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 112 artiklaa olisi muutettava lisäämällä direktiivi 2000/60/EY, jossa vahvistetaan afrikkalaisen sikaruton torjuntaa koskevia erityissäännöksiä, niiden direktiivien luetteloon, joita lakataan soveltamasta 14 päivästä heinäkuuta 2021. |
(8) |
Lisäksi komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/689 (10) vahvistetaan tiettyjen luetteloitujen tautien, mukaan lukien sinikieliviruksen aiheuttama tartunta, seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevia sääntöjä. Kyseisiä sääntöjä sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021. Siksi delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 112 artiklaa olisi muutettava lisäämällä direktiivi 2000/75/EY, jossa vahvistetaan lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevia erityissäännöksiä, niiden direktiivien luetteloon, joita lakataan soveltamasta 14 päivästä heinäkuuta 2021, jotta vältetään bluetongue-taudin seurantaa, hävittämistä ja taudista vapaata asemaa unionissa koskevien voimassa olevien sääntöjen päällekkäisyys ja epäjohdonmukaisuus. |
(9) |
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 27 artiklassa vahvistetaan kiellot, joita toimivaltaisen viranomaisen on luokan A taudin puhjetessa pantava täytäntöön suoja- ja valvontavyöhykkeillä taudin leviämisen torjumiseksi. Kiellot luetellaan kyseisen delegoidun asetuksen liitteessä VI. Suoja- ja valvontavyöhykkeiltä peräisin olevien eläimistä saatavien sivutuotteiden siirtoja koskeva kielto on kuitenkin puutteellinen, sillä siinä viitataan ainoastaan tiettyihin eläimistä saataviin sivutuotteisiin. Tämä voi aiheuttaa riskin taudin leviämisestä kyseisessä delegoidussa asetuksessa säädettyjen taudintorjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanon aikana. Delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä VI olisi selvennettävä, että kaikki eläimistä saatavien tuotteiden lähetysten siirrot suoja- ja valvontavyöhykkeiltä ovat kiellettyjä. |
(10) |
Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2020/687 olisi muutettava, |
(11) |
Delegoitua asetusta (EU) 2020/687 sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021. Oikeusvarmuuden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2020/687 seuraavasti:
1) |
Korvataan 21 artiklan 3 kohdan johdantolause seuraavasti: ”3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi tautiprofiilin huomioon ottavan riskinarvioinnin tekemisen jälkeen päättää olla perustamatta rajoitusvyöhykettä silloin, kun luokan A tauti puhkeaa seuraavissa paikoissa:” |
2) |
Korvataan 22 artiklan 5 kohta seuraavasti: ”5. Luetteloituihin lajeihin kuuluvista eläimistä saatavien, rajoitusvyöhykkeeltä peräisin olevien ja sen ulkopuolelle siirrettävien sivutuotteiden mukana on oltava virkaeläinlääkärin antama eläinterveystodistus, jossa todetaan, että niiden siirtäminen rajoitusvyöhykkeeltä toimivaltaisen viranomaisen tämän luvun mukaisesti vahvistamien edellytysten mukaisesti on sallittua.” |
3) |
Korvataan 112 artikla seuraavasti: ”112 artikla Kumoaminen 1. Direktiiviä 92/66/ETY, direktiiviä 2001/89/EY, direktiiviä 2003/85/EY ja direktiiviä 2005/94/EY sekä niiden perusteella hyväksyttyjä säädöksiä lakataan soveltamasta 21 päivästä huhtikuuta 2021. 2. Direktiiviä 2000/75/EY ja direktiiviä 2002/60/EY sekä niiden perusteella hyväksyttyjä säädöksiä lakataan soveltamasta 14 päivästä heinäkuuta 2021.” |
4) |
Muutetaan delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liite VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti. |
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 5 päivänä toukokuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/687, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen tautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 64).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1882, annettu 3 päivänä joulukuuta 2018, tiettyjen taudinehkäisy- ja taudintorjuntasääntöjen soveltamisesta luetteloitujen tautien eri luokkiin ja sellaisten lajien tai lajien ryhmien luettelon laatimisesta, jotka aiheuttavat merkittävän riskin kyseisten luetteloitujen tautien leviämiselle (EUVL L 308, 4.12.2018, s. 21).
(4) Neuvoston direktiivi 92/66/ETY, annettu 14 päivänä heinäkuuta 1992, yhteisön toimenpiteistä Newcastlen taudin torjumiseksi (EYVL L 260, 5.9.1992, s. 1).
(5) Neuvoston direktiivi 2000/75/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2000, lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 74).
(6) Neuvoston direktiivi 2001/89/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2001, yhteisön toimenpiteistä klassisen sikaruton torjumiseksi (EYVL L 316, 1.12.2001, s. 5).
(7) Neuvoston direktiivi 2002/60/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, erityissäännöksistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi ja direktiivin 92/119/ETY muuttamisesta Teschenin taudin ja afrikkalaisen sikaruton osalta (EYVL L 192, 20.7.2002, s. 27).
(8) Neuvoston direktiivi 2003/85/EY, annettu 29. syyskuuta 2003, yhteisön toimenpiteistä suu- ja sorkkataudin torjumiseksi, direktiivin 85/511/ETY sekä päätösten 89/531/ETY ja 91/665/ETY kumoamisesta ja direktiivin 92/46/ETY muuttamisesta (EUVL L 306, 22.11.2003, s. 1).
(9) Neuvoston direktiivi 2005/94/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta (EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16).
(10) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/689, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 211).
LIITE
Korvataan delegoidun asetuksen (EU) 2020/687 liitteessä VI oleva taulukko seuraavasti:
ELÄIMIIN JA TUOTTEISIIN LIITTYVIÄ TOIMIA KOSKEVAT KIELLOT LUOKAN A TAUTIEN MUKAAN1 |
FMD |
RP |
RVFV |
LSD |
CBPP |
SPGP |
PPR |
CCPP |
CSF |
ASF |
AHS |
GLAND |
HPAI |
NCD |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvien pidettävien eläinten siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NA |
X |
X |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvien pidettävien eläinten siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitseviin pitopaikkoihin |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NA |
X |
X |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvan riistan istutus |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NA |
X |
X |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvien pidettävien eläinten näyttelyt, markkinat, esitykset ja muut yhteenkokoamiset, mukaan lukien kyseisten lajien keruu ja jakelu |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NA |
X |
X |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvista pidettävistä eläimistä saatujen siemennesteen, munasolujen ja alkioiden siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista |
X |
X |
X |
X2 |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NA |
NA |
NA |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvista pidettävistä eläimistä saatujen siemennesteen, munasolujen ja alkioiden kerääminen |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NP |
NA |
NA |
NA |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvien pidettävien eläinten kiertävä keinosiemennys |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NA |
NA |
NA |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvien pidettävien eläinten kiertävä astutus |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NA |
NA |
NA |
|
Siitosmunien siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
X |
X |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvista pidettävistä ja luonnonvaraisista eläimistä peräisin olevan tuoreen lihan, muita elintarvikkeeksi tarkoitettuja eläimen osia lukuun ottamatta, siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista teurastamoista tai riistan käsittelylaitoksista |
X |
X |
X |
NP |
NP |
X |
X |
NP |
X |
X |
NP |
NA |
X |
X |
|
ELÄIMIIN JA TUOTTEISIIN LIITTYVIÄ TOIMIA KOSKEVAT KIELLOT LUOKAN A TAUTIEN MUKAAN1 (jatkuu) |
FMD |
RP |
RVFV |
LSD |
CBPP |
SPGP |
PPR |
CCPP |
CSF |
ASF |
AHS |
GLAND |
HPAI |
NCD |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvista pidettävistä ja luonnonvaraisista eläimistä peräisin olevien muiden elintarvikkeeksi tarkoitettujen eläimen osien siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista teurastamoista tai riistan käsittelylaitoksista |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NP |
NA |
X |
X |
|
Luetteloitujen lajien tuoreesta lihasta saatujen lihavalmisteiden siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista laitoksista |
X |
X |
X |
NP |
NP |
NP |
X |
NP |
X |
X |
NP |
NA |
X |
X |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvista pidettävistä eläimistä saatujen raakamaidon ja ternimaidon siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista ja laitoksista |
X |
X |
X |
X |
NP |
X |
X |
NP |
NA |
NA |
NP |
NA |
NA |
NA |
|
Maitotuotteiden ja ternimaitotuotteiden siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista laitoksista |
X |
X |
X |
X |
NP |
X |
X |
NP |
NA |
NA |
NP |
NA |
NA |
NA |
|
Ihmisravinnoksi tarkoitettujen munien siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista ja laitoksista |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
NA |
X |
X |
|
Luetteloituihin lajeihin kuuluvista pidettävistä eläimistä saatavien eläimistä saatavien sivutuotteiden siirrot rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevista pitopaikoista, lukuun ottamatta kuolleiden eläinten kokoruhoja tai ruhonosia |
Lanta, mukaan lukien kuivikkeet ja käytetyt pehkut |
X |
X |
X |
X |
NP |
X |
X |
NP |
X |
X |
NP |
NA |
X |
X |
Vuodat, nahat, villa, harjakset ja höyhenet |
X |
X |
X |
X |
NP |
X |
X |
NP |
X |
X |
NP |
NA |
X |
X |
|
Muut eläimistä saatavat sivutuotteet kuin lanta, mukaan lukien kuivikkeet ja käytetyt pehkut, ja muut kuin vuodat, nahat, villa, harjakset ja höyhenet |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
X |
NA |
X |
X |
|
ELÄIMIIN JA TUOTTEISIIN LIITTYVIÄ TOIMIA KOSKEVAT KIELLOT LUOKAN A TAUTIEN MUKAAN1 (jatkuu) |
FMD |
RP |
RVFV |
LSD |
CBPP |
SPGP |
PPR |
CCPP |
CSF |
ASF |
AHS |
GLAND |
HPAI |
NCD |
|
Suojavyöhykkeeltä saatujen kasviperäisten rehuaineiden ja olkien siirrot |
X |
X |
NP |
NP |
NP |
NP |
NP |
NP |
NP |
NP |
NP |
NA |
NP |
NP |
HUOMAUTUKSET
1 |
Luokan A tautien lyhenteet liitteen II mukaisesti |
2 |
Ainoastaan munasolut ja alkiot |
NA |
= |
Ei sovelleta |
X |
= |
Kielto |
NP |
= |
Ei kielletty |
13.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 247/55 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/1141,
annettu 12 päivänä heinäkuuta 2021,
afrikkalaista sikaruttoa koskevista erityisistä torjuntatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteen I muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (1) ja erityisesti sen 71 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Afrikkalainen sikarutto on kotieläiminä pidettävien ja luonnonvaraisten sikaeläinten tarttuva virustauti, joka voi merkittävästi vaikuttaa tällaisiin eläinkantoihin ja sikatilojen kannattavuuteen häiritsemällä kyseisten eläinten ja niistä saatavien tuotteiden lähetysten siirtoja unionissa ja niiden vientiä kolmansiin maihin. |
(2) |
Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/605 (2) hyväksyttiin asetuksen (EU) 2016/429 puitteissa, ja siinä säädetään afrikkalaista sikaruttoa koskevista erityisistä taudintorjuntatoimenpiteistä, joita kyseisen asetuksen liitteessä I lueteltujen jäsenvaltioiden, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’, on sovellettava rajoitetun ajan mainitussa liitteessä luetelluilla rajoitusvyöhykkeillä I, II ja III. |
(3) |
Alueet, jotka luetellaan rajoitusvyöhykkeinä I, II ja III täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I, perustuvat afrikkalaisen sikaruton epidemiologiseen tilanteeseen unionissa. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitettä I on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/1090 (3) kyseisen taudin epidemiologisen tilanteen muututtua Puolassa ja Slovakiassa. |
(4) |
Kun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I vahvistettuihin rajoitusvyöhykkeisiin I, II ja III tehdään muutoksia, niiden olisi perustuttava afrikkalaisen sikaruton epidemiologiseen tilanteeseen taudin esiintymisalueilla ja afrikkalaisen sikaruton yleiseen epidemiologiseen tilanteeseen asianomaisessa jäsenvaltiossa, taudin leviämisriskin tasoon ja tieteellisesti perusteltuihin periaatteisiin ja perusteisiin, joiden nojalla afrikkalaisesta sikarutosta johtuva vyöhykejako määritellään maantieteellisesti, sekä jäsenvaltioiden kanssa pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa sovittuihin ja komission verkkosivustolla julkisesti saatavilla oleviin unionin suuntaviivoihin (4). Muutoksissa olisi otettava huomioon myös kansainväliset standardit, kuten Maailman eläintautijärjestön maaeläinten terveyttä koskeva säännöstö (5) ja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten esittämät vyöhykejakoa koskevat perustelut. |
(5) |
Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/1090 antamisen jälkeen uusia afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia on ilmennyt pidettävissä sikaeläimissä Puolassa ja luonnonvaraisissa sikaeläimissä Slovakiassa. |
(6) |
Kesä- ja heinäkuussa 2021 Puolassa havaittiin useita afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksia pidettävissä sikaeläimissä Siemiatyczen (powiat siemiatycki), Sulęcinin (powiat sulęciński), Wschowan (powiat wschowski) ja Żagańin (powiat zagański) piirikunnissa alueilla, jotka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeinä II täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I. Nämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaukset pidettävissä sikaeläimissä merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseiset Puolan alueet, jotka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeinä II kyseisessä liitteessä ja joilla nämä afrikkalaisen sikaruton äskettäiset taudinpurkaukset ilmenivät, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä rajoitusvyöhykkeinä III eikä rajoitusvyöhykkeinä II, ja rajoitusvyöhykkeiden II nykyiset rajat olisi lisäksi määriteltävä uudelleen näiden viimeaikaisten taudinpurkausten huomioon ottamiseksi. |
(7) |
Puolassa havaittiin kesäkuussa 2021 lisäksi yksi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus pidettävissä sikaeläimissä Olsztynin piirikunnassa (powiat olsztyński) alueella, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä III täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I ja joka sijaitsee lähellä tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä II lueteltua aluetta. Tämä uusi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus pidettävissä sikaeläimissä merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseinen Puolan alue, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä II kyseisessä liitteessä ja joka sijaitsee lähellä rajoitusvyöhykkeellä III olevaa aluetta, jolla tämä afrikkalaisen sikaruton äskettäinen taudinpurkaus ilmeni, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä rajoitusvyöhykkeenä III eikä rajoitusvyöhykkeenä II, ja rajoitusvyöhykkeen II nykyiset rajat olisi lisäksi määriteltävä uudelleen tämän viimeaikaisen taudinpurkauksen huomioon ottamiseksi. |
(8) |
Lisäksi heinäkuussa 2021 Puolassa havaittiin yksi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus pidettävissä sikaeläimissä Nowy Tomyślin piirikunnassa (powiat nowotomyski) alueella, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä I täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I. Tämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus pidettävissä sikaeläimissä merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseinen Puolan alue, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä I kyseisessä liitteessä ja jolla tämä afrikkalaisen sikaruton äskettäinen taudinpurkaus ilmeni, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä rajoitusvyöhykkeenä III eikä rajoitusvyöhykkeenä I, ja rajoitusvyöhykkeen I nykyiset rajat olisi lisäksi määriteltävä uudelleen tämän viimeaikaisen taudinpurkauksen huomioon ottamiseksi. |
(9) |
Slovakiassa havaittiin kesäkuussa 2021 lisäksi yksi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus luonnonvaraisessa sikaeläimessä Popradin piirikunnassa alueella, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä II täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I ja joka sijaitsee lähellä tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä I lueteltua aluetta. Tämä uusi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus luonnonvaraisessa sikaeläimessä merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseinen Slovakian alue, joka mainitaan tällä hetkellä rajoitusvyöhykkeenä I kyseisessä liitteessä ja joka sijaitsee lähellä rajoitusvyöhykkeellä II olevaa aluetta, jolla tämä afrikkalaisen sikaruton äskettäinen taudinpurkaus ilmeni, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä rajoitusvyöhykkeenä II eikä rajoitusvyöhykkeenä I, ja rajoitusvyöhykkeen I nykyiset rajat olisi lisäksi määriteltävä uudelleen tämän viimeaikaisen taudinpurkauksen huomioon ottamiseksi. |
(10) |
Kyseisten äskettäisten pidettävissä sikaeläimissä Puolassa ja luonnonvaraisessa sikaeläimessä Slovakiassa esiintyneiden afrikkalaisen sikaruton taudinpurkausten seurauksena ja ottaen huomioon afrikkalaisen sikaruton nykyinen epidemiologinen tilanne unionissa kyseisten jäsenvaltioiden vyöhykejakoa on arvioitu uudelleen ja päivitetty. Myös käytössä olevia riskinhallintatoimenpiteitä on arvioitu uudelleen ja päivitetty. Nämä muutokset olisi otettava huomioon täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteessä I. |
(11) |
Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen kehitys unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuret uudet rajoitusvyöhykkeet Puolan ja Slovakian osalta ja sisällytettävä ne täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteeseen I rajoitusvyöhykkeinä I, II ja III. Koska afrikkalaisen sikaruton tilanne unionissa on erittäin dynaaminen, näiden uusien rajoitusvyöhykkeiden määrittämisessä olisi otettava huomioon tilanne ympäröivillä alueilla. |
(12) |
Koska epidemiologinen tilanne unionissa on afrikkalaisen sikaruton leviämisen kannalta kriittinen, on tärkeää, että täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteeseen I tällä asetuksella tehtävät muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian. |
(13) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liite I tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/605, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2021, afrikkalaista sikaruttoa koskevista erityisistä torjuntatoimenpiteistä (EUVL L 129, 15.4.2021, s. 1).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1090, annettu 2 päivänä heinäkuuta 2021, afrikkalaista sikaruttoa koskevista erityisistä torjuntatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liitteen I muuttamisesta (EUVL L 236, 5.7.2021, s. 10).
(4) Valmisteluasiakirja SANTE/7112/2015/Rev. 3 ”Principles and criteria for geographically defining ASF regionalisation”. https://ec.europa.eu/food/animals/animal-diseases/control-measures/asf_en
(5) OIE Terrestrial Animal Health Code, 28. painos, 2019. ISBN osa I: 978-92-95108-85-1; ISBN osa II: 978-92-95108-86-8. https://www.oie.int/standard-setting/terrestrial-code/access-online/
LIITE
Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/605 liite I seuraavasti:
”LIITE I
RAJOITUSVYÖHYKKEET
I OSA
1. Saksa
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet I Saksassa:
Bundesland Brandenburg:
— |
Landkreis Dahme-Spreewald:
|
— |
Landkreis Märkisch-Oderland:
|
— |
Landkreis Oder-Spree:
|
— |
Landkreis Spree-Neiße:
|
Bundesland Sachsen:
— |
Landkreis Bautzen
|
— |
Landkreis Görlitz:
|
2. Viro
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet I Virossa:
— |
Hiiu maakond. |
3. Kreikka
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet I Kreikassa:
— |
in the regional unit of Drama:
|
— |
in the regional unit of Xanthi:
|
— |
in the regional unit of Rodopi:
|
— |
in the regional unit of Evros:
|
— |
in the regional unit of Serres:
|
4. Latvia
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet I Latviassa:
— |
Pāvilostas novada Vērgales pagasts, |
— |
Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes, |
— |
Grobiņas novada Medzes, Grobiņas un Gaviezes pagasts. Grobiņas pilsēta, |
— |
Rucavas novada Rucavas pagasts, |
— |
Nīcas novads. |
5. Liettua
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet I Liettuassa:
— |
Klaipėdos rajono savivaldybė: Agluonėnų, Dovilų, Gargždų, Priekulės, Vėžaičių, Kretingalės ir Dauparų-Kvietinių seniūnijos, |
— |
Palangos miesto savivaldybė. |
6. Unkari
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet I Unkarissa:
— |
Békés megye 950950, 950960, 950970, 951950, 952050, 952750, 952850, 952950, 953050, 953150, 953650, 953660, 953750, 953850, 953960, 954250, 954260, 954350, 954450, 954550, 954650, 954750, 954850, 954860, 954950, 955050, 955150, 955250, 955260, 955270, 955350, 955450, 955510, 955650, 955750, 955760, 955850, 955950, 956050, 956060, 956150 és 956160 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Bács-Kiskun megye 600150, 600850, 601550, 601650, 601660, 601750, 601850, 601950, 602050, 603250, 603750 és 603850 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Budapest 1 kódszámú, vadgazdálkodási tevékenységre nem alkalmas területe, |
— |
Csongrád-Csanád megye 800150, 800160, 800250, 802220, 802260, 802310 és 802450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Fejér megye 400150, 400250, 400351, 400352, 400450, 400550, 401150, 401250, 401350, 402050, 402350, 402360, 402850, 402950, 403050, 403250, 403350, 403450, 403550, 403650, 403750, 403950, 403960, 403970, 404570, 404650, 404750, 404850, 404950, 404960, 405050, 405750, 405850, 405950, |
— |
406050, 406150, 406550, 406650 és 406750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Győr-Moson-Sopron megye 100550, 100650, 100950, 101050, 101350, 101450, 101550, 101560 és 102150 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Jász-Nagykun-Szolnok megye 750150, 750160, 750260, 750350, 750450, 750460, 754450, 754550, 754560, 754570, 754650, 754750, 754950, 755050, 755150, 755250, 755350 és 755450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Komárom-Esztergom megye 250150, 250250, 250450, 250460, 250550, 250650, 250750, 251050, 251150, 251250, 251350, 251360, 251650, 251750, 251850, 252250, kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Pest megye 571550, 572150, 572250, 572350, 572550, 572650, 572750, 572850, 572950, 573150, 573250, 573260, 573350, 573360, 573450, 573850, 573950, 573960, 574050, 574150, 574350, 574360, 574550, 574650, 574750, 574850, 574860, 574950, 575050, 575150, 575250, 575350, 575550, 575650, 575750, 575850, 575950, 576050, 576150, 576250, 576350, 576450, 576650, 576750, 576850, 576950, 577050, 577150, 577350, 577450, 577650, 577850, 577950, 578050, 578150, 578250, 578350, 578360, 578450, 578550, 578560, 578650, 578850, 578950, 579050, 579150, 579250, 579350, 579450, 579460, 579550, 579650, 579750, 580250 és 580450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe. |
7. Puola
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet I Puolassa:
w województwie warmińsko-mazurskim:
— |
gminy Wielbark i Rozogi w powiecie szczycieńskim, |
— |
gminy Janowiec Kościelny, Janowo i część gminy Kozłowo położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie nidzickim, |
— |
gminy Iłowo – Osada, Lidzbark, Płośnica, miasto Działdowo, część gminy Rybno położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę kolejową, część gminy wiejskiej Działdowo położona na południe od linii wyznaczonej przez linie kolejowe biegnące od wschodniej do zachodniej granicy gminy w powiecie działdowskim, |
— |
gminy Kisielice, Susz i część gminy wiejskiej Iława położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 521 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Szymbark - Ząbrowo - Segnowy – Laseczno – Gulb, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Szymbark - Ząbrowo - Segnowy – Laseczno - Gulb biegnącą do południowej granicy gminy w powiecie iławskim, |
— |
gminy Biskupiec, Kurzętnik, część gminy wiejskiej Nowe Miasto Lubawskie położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy do miejscowości Lekarty, a następnie na południowy - zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Lekarty – Nowy Dwór Bratiański biegnącą do północnej granicy gminy miejskiej Nowe Miasto Lubawskie oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 538, część gminy Grodziczno położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 538 w powiecie nowomiejskim. |
w województwie podlaskim:
— |
gminy Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew i część gminy Kulesze Kościelne położona na południe od linii wyznaczonej przez linię koleją w powiecie wysokomazowieckim, |
— |
gminy Miastkowo, Nowogród, Śniadowo i Zbójna w powiecie łomżyńskim, |
— |
gminy Szumowo, Zambrów z miastem Zambrów i część gminy Kołaki Kościelne położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie zambrowskim, |
— |
gminy Grabowo, Kolno i miasto Kolno, Turośl w powiecie kolneńskim, |
w województwie mazowieckim:
— |
powiat ostrołęcki, |
— |
powiat miejski Ostrołęka, |
— |
gminy Bielsk, Brudzeń Duży, Bulkowo, Drobin, Gąbin, Łąck, Nowy Duninów, Radzanowo, Słupno, Staroźreby i Stara Biała w powiecie płockim, |
— |
powiat miejski Płock, |
— |
powiat ciechanowski, |
— |
gminy Baboszewo, Dzierzążnia, Joniec, Nowe Miasto, Płońsk i miasto Płońsk, Raciąż i miasto Raciąż, Sochocin w powiecie płońskim, |
— |
powiat sierpecki, |
— |
powiat żuromiński, |
— |
gminy Andrzejewo, Brok, Stary Lubotyń, Szulborze Wielkie, Wąsewo, Ostrów Mazowiecka z miastem Ostrów Mazowiecka, część gminy Małkinia Górna położona na północ od rzeki Brok w powiecie ostrowskim, |
— |
powiat mławski, |
— |
powiat przasnyski, |
— |
powiat makowski, |
— |
powiat pułtuski, |
— |
powiat wyszkowski, |
— |
powiat węgrowski, |
— |
gminy Dąbrówka, Jadów, Klembów, Poświętne, Radzymin, Strachówka Wołomin i Tłuszcz w powiecie wołomińskim, |
— |
gminy Mokobody i Suchożebry w powiecie siedleckim, |
— |
gminy Dobre, Jakubów, Kałuszyn, Stanisławów w powiecie mińskim, |
— |
gminy Bielany i gmina wiejska Sokołów Podlaski w powiecie sokołowskim, |
— |
gminy Kowala, Wierzbica, część gminy Wolanów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie radomskim, |
— |
powiat miejski Radom, |
— |
gminy Jastrząb, Mirów, Orońsko w powiecie szydłowieckim, |
— |
powiat gostyniński, |
w województwie podkarpackim:
— |
gminy Pruchnik, Rokietnica, Roźwienica, w powiecie jarosławskim, |
— |
gminy Fredropol, Krasiczyn, Krzywcza, Medyka, Orły, Żurawica, Przemyśl w powiecie przemyskim, |
— |
powiat miejski Przemyśl, |
— |
gminy Gać, Jawornik Polski, Kańczuga, część gminy Zarzecze położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Mleczka w powiecie przeworskim, |
— |
powiat łańcucki, |
— |
gminy Trzebownisko, Głogów Małopolski, część gminy Świlcza położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 94 i część gminy Sokołów Małopolski położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 875 w powiecie rzeszowskim, |
— |
gmina Ropczyce, część gminy Ostrów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr A4 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 986, a następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 986 biegnącą od tego skrzyżowania do miejscowości Osieka i dalej na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Osieka_- Blizna, część gminy Sędziszów Małopolski położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 94 w powiecie ropczycko – sędziszowskim, |
— |
gminy Czarna, Pilzno, miasto Dębica, część gminy wiejskiej Dębica położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr A4, część gminy Żyraków położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr A4 w powiecie dębickim, |
— |
gminy Dzikowiec, Kolbuszowa i Raniżów w powiecie kolbuszowskim, |
— |
gminy Borowa, Gawłuszowice, Padew Narodowa, Tuszów Narodowy, część gminy Czermin położona na północny – zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Olszyny – Czermin – Piaski – Jasieniec do granicy gminy, część gminy Radomyśl Wielki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 984 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Radomyśl Wielki, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Radomyśl Wielki – Zdziarzec – Pole biegnącą od drogi nr 984 do południowej granicy gminy, część gminy Wadowice Górne położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Kawęczyn – Wampierzów- Wadowice Górne w powiecie mieleckim, |
w województwie świętokrzyskim:
— |
powiat opatowski, |
— |
powiat sandomierski, |
— |
gminy Bogoria, Łubnice, Oleśnica, Osiek, Połaniec, Rytwiany i Staszów w powiecie staszowskim, |
— |
gminy Bliżyn, Skarżysko – Kamienna, Suchedniów i Skarżysko Kościelne w powiecie skarżyskim, |
— |
gmina Wąchock, część gminy Brody położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 oraz na południowy - zachód od linii wyznaczonej przez drogi: nr 0618T biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania w miejscowości Lipie, drogę biegnącą od miejscowości Lipie do wschodniej granicy gminy oraz na północ od drogi nr 42 i część gminy Mirzec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 744 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Tychów Stary a następnie przez drogę nr 0566T biegnącą od miejscowości Tychów Stary w kierunku północno - wschodnim do granicy gminy w powiecie starachowickim, |
— |
powiat ostrowiecki, |
— |
gminy Fałków, Ruda Maleniecka, Radoszyce, Smyków, część gminy Końskie położona na zachód od linii kolejowej, część gminy Stąporków położona na południe od linii kolejowej w powiecie koneckim, |
— |
gminy Mniów i Zagnańsk w powiecie kieleckim, |
w województwie łódzkim:
— |
gminy Łyszkowice, Kocierzew Południowy, Kiernozia, Chąśno, Nieborów, część gminy wiejskiej Łowicz położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącej od granicy miasta Łowicz do zachodniej granicy gminy oraz część gminy wiejskiej Łowicz położona na wschód od granicy miasta Łowicz i na północ od granicy gminy Nieborów w powiecie łowickim, |
— |
gminy Cielądz, Rawa Mazowiecka z miastem Rawa Mazowiecka w powiecie rawskim, |
— |
gminy Bolimów, Głuchów, Godzianów, Lipce Reymontowskie, Maków, Nowy Kawęczyn, Skierniewice, Słupia w powiecie skierniewickim, |
— |
powiat miejski Skierniewice, |
— |
gminy Mniszków, Paradyż, Sławno i Żarnów w powiecie opoczyńskim, |
— |
powiat tomaszowski, |
— |
powiat brzeziński, |
— |
powiat łaski, |
— |
powiat miejski Łódź, |
— |
gminy Andrespol, Koluszki, Nowosolna w powiecie łódzkim wschodnim, |
— |
gminy Dobroń, Ksawerów, Lutomiersk, miasto Konstantynów Łódzki, miasto Pabianice, część gminy wiejskiej Pabianice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S8, część gminy Dłutów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 485 w powiecie pabianickim, |
— |
gmina Wieruszów, część gminy Sokolniki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 482, część gminy Galewice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Przybyłów – Ostrówek – Dąbrówka – Zmyślona w powiecie wieruszowskim, gminy Aleksandrów Łódzki, Stryków, miasto Zgierz w powiecie zgierskim, |
— |
gminy Bełchatów z miastem Bełchatów, Drużbice, Kluki, Rusiec, Szczerców, Zelów w powiecie bełchatowskim, |
— |
gminy Osjaków, Konopnica, Pątnów, Wierzchlas, część gminy Mokrsko położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Krzyworzeka – Mokrsko - Zmyślona – Komorniki – Orzechowiec – Poręby, część gminy Wieluń położona na wschód od zachodniej granicy miejscowości Wieluń oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Wieluń – Turów – Chotów biegnącą do zachodniej granicy gminy, część gminy Ostrówek położona na wschód od linii wyznaczonej przez rzekę Pyszna w powiecie wieluńskim, |
— |
część powiatu sieradzkiego nie wymieniona w części III załącznika I,, |
— |
powiat zduńskowolski, |
— |
gminy Aleksandrów, Sulejów, Wola Krzysztoporska, Wolbórz, część gminy Moszczenica położona na wschód od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Moszczenica – Osiedle, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Moszczenica – Osiedle – Kosów do skrzyżowania z drogą nr 12 i dalej na wschód od drogi nr 12 biegnącej od tego skrzyżowania do południowej granicy gminy, część gminy Grabica położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 473 biegnącej od zachodniej granicy gminy do miejscowości Wola Kamocka, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 473 i łączącą miejscowości Wola Kamocka – Papieże Kolonia – Papieże do wschodniej granicy gminy w powiecie piotrkowskim,, |
— |
powiat miejski Piotrków Trybunalski, |
w województwie pomorskim:
— |
gminy Ostaszewo, miasto Krynica Morska oraz część gminy Nowy Dwór Gdański położona na południowy - zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 55 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 7, następnie przez drogę nr 7 i S7 biegnącą do zachodniej granicy gminy w powiecie nowodworskim, |
— |
gminy Lichnowy, Miłoradz, Nowy Staw, Malbork z miastem Malbork w powiecie malborskim, |
— |
gminy Mikołajki Pomorskie, Stary Targ i Sztum w powiecie sztumskim, |
— |
powiat gdański, |
— |
Miasto Gdańsk, |
— |
powiat tczewski, |
— |
powiat kwidzyński, |
w województwie lubuskim:
— |
powiat miejski Gorzów Wielkopolski, |
— |
część powiatu gorzowskiego nie wymieniona w części II załącznika I, |
— |
powiat strzelecko-drezdenecki, |
w województwie dolnośląskim:
— |
powiat lubański, |
— |
powiat złotoryjski, |
— |
powiat lwówecki, |
— |
gmina Chojnów w powiecie legnickim, |
— |
gmina Zagrodno w powiecie złototoryjskim, |
— |
gmina Chocianów w powiecie polkowickim, |
— |
część gminy Góra położona na północny -zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy, łączącą miejscowości Czernina – Kruszyniec – Góra do skrzyżowania z droga nr 324, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 324 biegnącą od tego skrzyżowania do zachodniej granicy gminy w powiecie górowskim, |
— |
gmina Prusice, część gminy Żmigród położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie trzebnickim, |
— |
gmina Wińsko w powiecie wołowskim, |
— |
gminy Ścinawa i Lubin z miastem Lubin w powiecie lubińskim, |
— |
gminy Dziadowa Kłoda, Międzybórz, Syców w powiecie oleśnickim, |
w województwie wielkopolskim:
— |
gminy Krzemieniewo, Osieczna, Rydzyna, część gminy Lipno położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5, część gminy Święciechowa położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie leszczyńskim, |
— |
powiat miejski Leszno, |
— |
gminy Granowo, Grodzisk Wielkopolski i część gminy Kamieniec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 308 w powiecie grodziskim, |
— |
gminy Czempiń, Kościan i miasto Kościan, Krzywiń, część gminy Śmigiel położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie kościańskim, |
— |
powiat miejski Poznań, |
— |
gminy Buk, Dopiewo, Komorniki, Tarnowo Podgórne, Stęszew, Swarzędz, Pobiedziska, Czerwonak, Mosina, miasto Luboń, miasto Puszczykowo i część gminy Kórnik położona na zachód od linii wyznaczonych przez drogi: nr S11 biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 434 i drogę nr 434 biegnącą od tego skrzyżowania do południowej granicy gminy, część gminy Rokietnica położona na południowy zachód od linii kolejowej biegnącej od północnej granicy gminy w miejscowości Krzyszkowo do południowej granicy gminy w miejscowości Kiekrz oraz część gminy wiejskiej Murowana Goślina położona na południe od linii kolejowej biegnącej od północnej granicy miasta Murowana Goślina do północno-wschodniej granicy gminy w powiecie poznańskim, |
— |
gmina Kiszkowo i część gminy Kłecko położona na zachód od rzeki Mała Wełna w powiecie gnieźnieńskim, |
— |
powiat czarnkowsko-trzcianecki, |
— |
gmina Kaźmierz część gminy Duszniki położona na południowy – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Duszniki, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez ul. Niewierską oraz drogę biegnącą przez miejscowość Niewierz do zachodniej granicy gminy, część gminy Ostroróg położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 186 i 184 biegnące od granicy gminy do miejscowości Ostroróg, a następnie od miejscowości Ostroróg przez miejscowości Piaskowo – Rudki do południowej granicy gminy, część gminy Wronki położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Wartę biegnącą od zachodniej granicy gminy do przecięcia z droga nr 182, a następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 182 oraz 184 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 182 do południowej granicy gminy, miasto Szamotuły i część gminy Szamotuły położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 i drogę łączącą miejscowości Lipnica - Ostroróg do linii wyznaczonej przez wschodnią granicę miasta Szamotuły i na południe od linii kolejowej biegnącej od południowej granicy miasta Szamotuły, do południowo-wschodniej granicy gminy oraz część gminy Obrzycko położona na zachód od drogi nr 185 łączącej miejscowości Gaj Mały, Słopanowo i Obrzycko do północnej granicy miasta Obrzycko, a następnie na zachód od drogi przebiegającej przez miejscowość Chraplewo w powiecie szamotulskim, |
— |
część gminy Rawicz położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5, część gminy Bojanowo położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie rawickim, |
— |
gmina Budzyń w powiecie chodzieskim, |
— |
gminy Mieścisko, Skoki i Wągrowiec z miastem Wągrowiec w powiecie wągrowieckim, |
— |
powiat pleszewski, |
— |
gmina Zagórów w powiecie słupeckim, |
— |
gmina Pyzdry w powiecie wrzesińskim, |
— |
gminy Kotlin, Żerków i część gminy Jarocin położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr S11 i 15 w powiecie jarocińskim, |
— |
gmina Rozdrażew, część gminy Koźmin Wielkopolski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 15, część gminy Krotoszyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 15 oraz na wschód od granic miasta Krotoszyn w powiecie krotoszyńskim, |
— |
powiat ostrowski, |
— |
powiat miejski Kalisz, |
— |
gminy Blizanów, Żelazków, Godziesze Wielkie, Koźminek, Lisków, Opatówek, Szczytniki, część gminy Stawiszyn położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 25 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Zbiersk, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Zbiersk – Łyczyn – Petryki biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 25 do południowej granicy gminy, część gminy Ceków- Kolonia położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Młynisko – Morawin - Janków w powiecie kaliskim, |
— |
gminy Brudzew, Dobra, Kawęczyn, Przykona, Władysławów, Turek z miastem Turek część gminy Tuliszków położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 72 biegnącej od wschodniej granicy gminy do miasta Turek a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 443 biegnącej od skrzyżowania z drogą nr 72 w mieście Turek do zachodniej granicy gminy w powiecie tureckim, |
— |
gminy Rzgów, Grodziec, Krzymów, Stare Miasto, część gminy Rychwał położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 25 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Rychwał, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 443 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 25 w miejscowości Rychwał do wschodniej granicy gminy w powiecie konińskim, |
— |
część gminy Kępno położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr S8 w powiecie kępińskim, |
— |
powiat ostrzeszowski, |
w województwie opolskim:
— |
gminy Domaszowice, Wilków i część gminy Namysłów położona na zachód od linii wyznaczonej przez rzekę Głucha w powiecie namysłowskim, |
— |
gminy Wołczyn, Kluczbork, część gminy Byczyna położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 11 w powiecie kluczborskim, |
— |
część gminy Gorzów Śląski położona na południe od północnej granicy miasta Gorzów Śląski oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 45, część gminy Praszka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 45 w miejscowości Praszka oraz na południe od drogi łączącej miejscowości Praszka – Kowale Kolonia - Kiczmachów, część gminy Rudniki położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 42 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 43 i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 43 biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 42 w powiecie oleskim, |
w województwie zachodniopomorskim:
— |
część gminy Dębno położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 126 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 23 w miejscowości Dębno, następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 23 do skrzyżowania z ul. Jana Pawła II w miejscowości Cychry, następnie na północ od ul. Jana Pawła II do skrzyżowania z ul. Ogrodową i dalej na północ od linii wyznaczonej przez ul. Ogrodową, której przedłużenie biegnie do wschodniej granicy gminy w powiecie myśliborskim, |
— |
gminy Trzcińsko – Zdrój, Widuchowa, część gminy Chojna położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 26 biegnącą od zachodniej granicy gminy do miejscowości Chojna, a następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 31 biegnącą od skrzyżowana z drogą nr 26 do południowej granicy gminy, w powiecie gryfińskim. |
8. Slovakia
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet I Slovakiassa:
— |
the whole district of Snina, |
— |
the whole district of Medzilaborce |
— |
the whole district of Stropkov |
— |
the whole district of Svidník, except municipalities included in part II, |
— |
in the district of Veľký Krtíš, the municipalities of Ipeľské Predmostie, Veľká nad Ipľom, Hrušov, Kleňany, Sečianky, |
— |
in the district of Levice, the municipalities of Ipeľské Úľany, Plášťovce, Dolné Túrovce, Stredné Túrovce, Šahy, Tešmak, |
— |
the whole district of Krupina, except municipalities included in part II, |
— |
the whole district of Banska Bystrica, except municipalities included in part II, |
— |
In the district of Liptovsky Mikulas – municipalities of Pribylina, Jamník, Svatý Štefan, Konská, Jakubovany, Liptovský Ondrej, Beňadiková, Vavrišovo, Liptovská Kokava, Liptovský Peter, Dovalovo, Hybe, Liptovský Hrádok, Važec, Východná, Kráľova Lehota, Nižná Boca, Vyšná Boca, Malužiná, Liptovská Porúbka, Liptovský Ján, Uhorská Ves, Podtureň, Závažná Poruba, Liptovský Mikuláš, Pavčina Lehota, Demänovská Dolina, Gôtovany, Galovany, Svätý Kríž, Lazisko, Dúbrava, Malatíny, Liptovské Vlachy, Liptovské Kľačany, Partizánska Ľupča, Kráľovská Ľubeľa, Zemianska Ľubeľa, |
— |
In the district of Ružomberok, the municipalities of Liptovská Lužná, Liptovská Osada, Podsuchá, Ludrová, Štiavnička, Liptovská Štiavnica, Nižný Sliač, Liptovské Sliače, |
— |
the whole district of Banska Stiavnica, |
— |
the whole district of Žiar nad Hronom. |
II OSA
1. Bulgaria
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet II Bulgariassa:
— |
the whole region of Haskovo, |
— |
the whole region of Yambol, |
— |
the whole region of Stara Zagora, |
— |
the whole region of Pernik, |
— |
the whole region of Kyustendil, |
— |
the whole region of Plovdiv, |
— |
the whole region of Pazardzhik, |
— |
the whole region of Smolyan, |
— |
the whole region of Dobrich, |
— |
the whole region of Sofia city, |
— |
the whole region of Sofia Province, |
— |
the whole region of Blagoevgrad, |
— |
the whole region of Razgrad, |
— |
the whole region of Kardzhali, |
— |
the whole region of Burgas excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Varna excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Silistra, excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Ruse, excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Veliko Tarnovo, excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Pleven, excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Targovishte, excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Shumen, excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Sliven, excluding the areas in Part III, |
— |
the whole region of Vidin, excluding the areas in Part III. |
2. Saksa
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet II Saksassa:
Bundesland Brandenburg:
— |
Landkreis Oder-Spree:
|
— |
Landkreis Dahme-Spreewald:
|
— |
Landkreis Spree-Neiße:
|
— |
Landkreis Märkisch-Oderland:
|
— |
kreisfreie Stadt Frankfurt (Oder), |
Bundesland Sachsen:
— |
Landkreis Görlitz:
|
3. Viro
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet II Virossa:
— |
Eesti Vabariik (välja arvatud Hiiu maakond). |
4. Latvia
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet II Latviassa:
— |
Ādažu novads, |
— |
Aizputes novada Aizputes, Cīravas un Lažas pagasts, Kalvenes pagasta daļa uz rietumiem no ceļa pie Vārtājas upes līdz autoceļam A9, uz dienvidiem no autoceļa A9, uz rietumiem no autoceļa V1200, Kazdangas pagasta daļa uz rietumiem no ceļa V1200, P115, P117, V1296, Aizputes pilsēta, |
— |
Aglonas novads, |
— |
Aizkraukles novads, |
— |
Aknīstes novads, |
— |
Alojas novads, |
— |
Alsungas novads, |
— |
Alūksnes novads, |
— |
Amatas novads, |
— |
Apes novads, |
— |
Auces novads, |
— |
Babītes novads, |
— |
Baldones novads, |
— |
Baltinavas novads, |
— |
Balvu novads, |
— |
Bauskas novads, |
— |
Beverīnas novads, |
— |
Brocēnu novads, |
— |
Burtnieku novads, |
— |
Carnikavas novads, |
— |
Cēsu novads |
— |
Cesvaines novads, |
— |
Ciblas novads, |
— |
Dagdas novads, |
— |
Daugavpils novads, |
— |
Dobeles novads, |
— |
Dundagas novads, |
— |
Durbes novads, |
— |
Engures novads, |
— |
Ērgļu novads, |
— |
Garkalnes novads, |
— |
Grobiņas novada Bārtas pagasts, |
— |
Gulbenes novads, |
— |
Iecavas novads, |
— |
Ikšķiles novads, |
— |
Ilūkstes novads, |
— |
Inčukalna novads, |
— |
Jaunjelgavas novads, |
— |
Jaunpiebalgas novads, |
— |
Jaunpils novads, |
— |
Jēkabpils novads, |
— |
Jelgavas novads, |
— |
Kandavas novads, |
— |
Kārsavas novads, |
— |
Ķeguma novads, |
— |
Ķekavas novads, |
— |
Kocēnu novads, |
— |
Kokneses novads, |
— |
Krāslavas novads, |
— |
Krimuldas novads, |
— |
Krustpils novads, |
— |
Kuldīgas novada, Laidu pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa V1296, Padures, Rumbas, Rendas, Kabiles, Vārmes, Pelču, Ēdoles, Īvandes, Kurmāles, Turlavas, Gudenieku un Snēpeles pagasts, Kuldīgas pilsēta, |
— |
Lielvārdes novads, |
— |
Līgatnes novads, |
— |
Limbažu novads, |
— |
Līvānu novads, |
— |
Lubānas novads, |
— |
Ludzas novads, |
— |
Madonas novads, |
— |
Mālpils novads, |
— |
Mārupes novads, |
— |
Mazsalacas novads, |
— |
Mērsraga novads, |
— |
Naukšēnu novads, |
— |
Neretas novads, |
— |
Ogres novads, |
— |
Olaines novads, |
— |
Ozolnieku novads, |
— |
Pārgaujas novads, |
— |
Pāvilostas novada Sakas pagasts, Pāvilostas pilsēta, |
— |
Pļaviņu novads, |
— |
Preiļu novads, |
— |
Priekules novads, |
— |
Priekuļu novads, |
— |
Raunas novads, |
— |
republikas pilsēta Daugavpils, |
— |
republikas pilsēta Jelgava, |
— |
republikas pilsēta Jēkabpils, |
— |
republikas pilsēta Jūrmala, |
— |
republikas pilsēta Rēzekne, |
— |
republikas pilsēta Valmiera, |
— |
Rēzeknes novads, |
— |
Riebiņu novads, |
— |
Rojas novads, |
— |
Ropažu novads, |
— |
Rucavas novada Dunikas pagasts, |
— |
Rugāju novads, |
— |
Rundāles novads, |
— |
Rūjienas novads, |
— |
Salacgrīvas novads, |
— |
Salas novads, |
— |
Salaspils novads, |
— |
Saldus novads, |
— |
Saulkrastu novads, |
— |
Sējas novads, |
— |
Siguldas novads, |
— |
Skrīveru novads, |
— |
Skrundas novada Raņķu pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa V1272 līdz robežai ar Ventas upi, Skrundas pagasta daļa no Skrundas uz ziemeļiem no autoceļa A9 un austrumiem no Ventas upes, |
— |
Smiltenes novads, |
— |
Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes, |
— |
Strenču novads, |
— |
Talsu novads, |
— |
Tērvetes novads, |
— |
Tukuma novads, |
— |
Vaiņodes novada Vaiņodes pagasts un Embūtes pagasta daļa uz dienvidiem autoceļa P116, P106, |
— |
Valkas novads, |
— |
Varakļānu novads, |
— |
Vārkavas novads, |
— |
Vecpiebalgas novads, |
— |
Vecumnieku novads, |
— |
Ventspils novads, |
— |
Viesītes novads, |
— |
Viļakas novads, |
— |
Viļānu novads, |
— |
Zilupes novads. |
5. Liettua
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet II Liettuassa:
— |
Alytaus miesto savivaldybė, |
— |
Alytaus rajono savivaldybė, |
— |
Anykščių rajono savivaldybė, |
— |
Akmenės rajono savivaldybė, |
— |
Birštono savivaldybė, |
— |
Biržų miesto savivaldybė, |
— |
Biržų rajono savivaldybė, |
— |
Druskininkų savivaldybė, |
— |
Elektrėnų savivaldybė, |
— |
Ignalinos rajono savivaldybė, |
— |
Jonavos rajono savivaldybė, |
— |
Joniškio rajono savivaldybė, |
— |
Jurbarko rajono savivaldybė: Eržvilko, Girdžių, Jurbarko miesto, Jurbarkų, Raudonės, Šimkaičių, Skirsnemunės, Smalininkų, Veliuonos ir Viešvilės seniūnijos, |
— |
Kaišiadorių rajono savivaldybė, |
— |
Kalvarijos savivaldybė, |
— |
Kauno miesto savivaldybė, |
— |
Kauno rajono savivaldybė: Akademijos, Alšėnų, Batniavos, Ežerėlio, Domeikavos, Garliavos, Garliavos apylinkių, Karmėlavos, Kulautuvos, Lapių, Linksmakalnio, Neveronių, Raudondvario, Ringaudų, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Vandžiogalos, Užliedžių, Vilkijos, ir Zapyškio seniūnijos, Babtų seniūnijos dalis į rytus nuo kelio A1, ir Vilkijos apylinkių seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio Nr. 1907, |
— |
Kazlų rūdos savivaldybė, |
— |
Kelmės rajono savivaldybė, |
— |
Kėdainių rajono savivaldybė: Dotnuvos, Gudžiūnų, Kėdainių miesto, Krakių, Pelėdnagių, Surviliškio, Šėtos, Truskavos, Vilainių ir Josvainių seniūnijos dalis į šiaurę ir rytus nuo kelio Nr. 229 ir Nr. 2032, |
— |
Klaipėdos rajono savivaldybė: Judrėnų, Endriejavo ir Veiviržėnų seniūnijos, |
— |
Kupiškio rajono savivaldybė, |
— |
Kretingos rajono savivaldybė, |
— |
Lazdijų rajono savivaldybė, |
— |
Marijampolės savivaldybė, |
— |
Mažeikių rajono savivaldybė, |
— |
Molėtų rajono savivaldybė, |
— |
Pagėgių savivaldybė, |
— |
Pakruojo rajono savivaldybė, |
— |
Panevėžio rajono savivaldybė, |
— |
Panevėžio miesto savivaldybė, |
— |
Pasvalio rajono savivaldybė, |
— |
Radviliškio rajono savivaldybė, |
— |
Rietavo savivaldybė, |
— |
Prienų rajono savivaldybė, |
— |
Plungės rajono savivaldybė: Žlibinų, Stalgėnų, Nausodžio, Plungės miesto, Šateikių ir Kulių seniūnijos, |
— |
Raseinių rajono savivaldybė: Betygalos, Girkalnio, Kalnujų, Nemakščių, Pagojukų, Paliepių, Raseinių miesto, Raseinių, Šiluvos, Viduklės seniūnijos, |
— |
Rokiškio rajono savivaldybė, |
— |
Skuodo rajono savivaldybės: Aleksandrijos, Ylakių, Lenkimų, Mosėdžio, Skuodo ir Skuodo miesto seniūnijos, |
— |
Šakių rajono savivaldybė, |
— |
Šalčininkų rajono savivaldybė, |
— |
Šiaulių miesto savivaldybė, |
— |
Šiaulių rajono savivaldybė, |
— |
Šilutės rajono savivaldybė, |
— |
Širvintų rajono savivaldybė, |
— |
Šilalės rajono savivaldybė, |
— |
Švenčionių rajono savivaldybė, |
— |
Tauragės rajono savivaldybė, |
— |
Telšių rajono savivaldybė, |
— |
Trakų rajono savivaldybė, |
— |
Ukmergės rajono savivaldybė, |
— |
Utenos rajono savivaldybė, |
— |
Varėnos rajono savivaldybė, |
— |
Vilniaus miesto savivaldybė, |
— |
Vilniaus rajono savivaldybė, |
— |
Vilkaviškio rajono savivaldybė, |
— |
Visagino savivaldybė, |
— |
Zarasų rajono savivaldybė. |
6. Unkari
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet II Unkarissa:
— |
Békés megye 950150, 950250, 950350, 950450, 950550, 950650, 950660, 950750, 950850, 950860, 951050, 951150, 951250, 951260, 951350, 951450, 951460, 951550, 951650, 951750, 952150, 952250, 952350, 952450, 952550, 952650, 953250, 953260, 953270, 953350, 953450, 953550, 953560, 953950, 954050, 954060, 954150, 956250, 956350, 956450, 956550, 956650 és 956750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Borsod-Abaúj-Zemplén megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe, |
— |
Fejér megye 403150, 403160, 403260, 404250, 404550, 404560, 405450, 405550, 405650, 406450 és 407050 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Hajdú-Bihar megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe, |
— |
Heves megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe, |
— |
Jász-Nagykun-Szolnok megye 750250, 750550, 750650, 750750, 750850, 750970, 750980, 751050, 751150, 751160, 751250, 751260, 751350, 751360, 751450, 751460, 751470, 751550, 751650, 751750, 751850, 751950, 752150, 752250, 752350, 752450, 752460, 752550, 752560, 752650, 752750, 752850, 752950, 753060, 753070, 753150, 753250, 753310, 753450, 753550, 753650, 753660, 753750, 753850, 753950, 753960, 754050, 754150, 754250, 754360, 754370, 754850, 755550, 755650 és 755750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Komárom-Esztergom megye: 250350, 250850, 250950, 251450, 251550, 251950, 252050, 252150, 252350, 252450, 252460, 252550, 252650, 252750, 252850, 252860, 252950, 252960, 253050, 253150, 253250, 253350, 253450 és 253550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Nógrád megye valamennyi vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Pest megye 570150, 570250, 570350, 570450, 570550, 570650, 570750, 570850, 570950, 571050, 571150, 571250, 571350, 571650, 571750, 571760, 571850, 571950, 572050, 573550, 573650, 574250, 577250, 580050 és 580150 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe, |
— |
Szabolcs-Szatmár-Bereg megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe. |
7. Puola
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet II Puolassa:
w województwie warmińsko-mazurskim:
— |
gminy Kalinowo, Stare Juchy, Prostki oraz gmina wiejska Ełk w powiecie ełckim, |
— |
powiat elbląski, |
— |
powiat miejski Elbląg, |
— |
powiat gołdapski, |
— |
powiat piski, |
— |
powiat bartoszycki, |
— |
gminy Jeziorany, Kolno, część gminy Olsztynek położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr S51 biegnącą od wschodniej granicy gminy do miejscowości Ameryka oraz na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania z drogą S51 do północnej granicy gminy, łączącej miejscowości Mańki – Mycyny – Ameryka, część gminy Biskupiec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 w powiecie olsztyńskim, |
— |
powiat ostródzki, |
— |
powiat olecki, |
— |
powiat giżycki, |
— |
powiat braniewski, |
— |
powiat kętrzyński, |
— |
gminy Lubomino i Orneta w powiecie lidzbarskim, |
— |
gmina Nidzica i część gminy Kozłowo położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie nidzickim, |
— |
gminy Jedwabno, Szczytno i miasto Szczytno i Świętajno w powiecie szczycieńskim, |
— |
powiat mrągowski, |
— |
gminy Lubawa, miasto Lubawa, Zalewo, miasto Iława i część gminy wiejskiej Iława położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 521 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Szymbark - Ząbrowo - Segnowy – Laseczno – Gulb, a następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Szymbark - Ząbrowo - Segnowy – Laseczno - Gulb biegnącą do południowej granicy gminy w powiecie iławskim, |
— |
część gminy wiejskiej Nowe Miasto Lubawskie położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy do miejscowości Lekarty, a następnie na północny -wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Lekarty – Nowy Dwór Bratiański biegnącą do północnej granicy gminy miejskiej Nowe Miasto Lubawskie oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 538, część gminy Grodziczno położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 538 w powiecie nowomiejskim, |
— |
powiat węgorzewski, |
— |
część gminy Rybno położona na północ od linii kolejowej, część gminy wiejskiej Działdowo położona na północ od linii wyznaczonej przez linie kolejowe biegnące od wschodniej do zachodniej granicy gminy w powiecie działdowskim, |
w województwie podlaskim:
— |
powiat bielski, |
— |
powiat grajewski, |
— |
powiat moniecki, |
— |
powiat sejneński, |
— |
gminy Łomża, Piątnica, Jedwabne, Przytuły i Wizna w powiecie łomżyńskim, |
— |
powiat miejski Łomża, |
— |
część powiatu siemiatyckiego nie wymieniona w części III załącznika I, |
— |
powiat hajnowski, |
— |
gminy Ciechanowiec, Klukowo, Szepietowo, Kobylin-Borzymy, Nowe Piekuty, Sokoły i część gminy Kulesze Kościelne położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie wysokomazowieckim, |
— |
gmina Rutki i część gminy Kołaki Kościelne położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie zambrowskim, |
— |
gminy Mały Potok i Stawiski w powiecie kolneńskim, |
— |
powiat białostocki, |
— |
powiat suwalski, |
— |
powiat miejski Suwałki, |
— |
powiat augustowski, |
— |
powiat sokólski, |
— |
powiat miejski Białystok, |
w województwie mazowieckim:
— |
gminy Domanice, Korczew, Kotuń, Mordy, Paprotnia, Przesmyki, Siedlce, Skórzec, Wiśniew, Wodynie, Zbuczyn w powiecie siedleckim, |
— |
powiat miejski Siedlce, |
— |
gminy Ceranów, Jabłonna Lacka, Kosów Lacki, Repki, Sabnie, Sterdyń w powiecie sokołowskim, |
— |
powiat łosicki, |
— |
powiat sochaczewski, |
— |
gminy Policzna, Przyłęk, Tczów i Zwoleń w powiecie zwoleńskim, |
— |
powiat kozienicki, |
— |
gminy Chotcza i Solec nad Wisłą w powiecie lipskim, |
— |
gminy Gózd, Jastrzębia, Jedlnia Letnisko, Pionki z miastem Pionki, Skaryszew, Jedlińsk, Przytyk, Zakrzew, część gminy Iłża położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9, część gminy Wolanów położona na północ od drogi nr 12 w powiecie radomskim, |
— |
gminy Bodzanów, Słubice, Wyszogród i Mała Wieś w powiecie płockim, |
— |
powiat nowodworski, |
— |
gminy Czerwińsk nad Wisłą, Naruszewo, Załuski w powiecie płońskim, |
— |
gminy: miasto Kobyłka, miasto Marki, miasto Ząbki, miasto Zielonka w powiecie wołomińskim, |
— |
gminy Borowie, Garwolin z miastem Garwolin, Miastków Kościelny, Parysów, Pilawa, część gminy Wilga położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Wilga biegnącą od wschodniej granicy gminy do ujścia do rzeki Wisły, część gminy Górzno położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Łąki i Górzno biegnącą od wschodniej granicy gminy, następnie od miejscowości Górzno na północ od drogi nr 1328W biegnącej do drogi nr 17, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą |
— |
od drogi nr 17 do zachodniej granicy gminy przez miejscowości Józefów i Kobyla Wola w powiecie garwolińskim, |
— |
gminy Boguty – Pianki, Zaręby Kościelne, Nur i część gminy Małkinia Górna położona na południe od rzeki Brok w powiecie ostrowskim, |
— |
gminy Chlewiska i Szydłowiec w powiecie szydłowieckim, |
— |
gminy Cegłów, Dębe Wielkie, Halinów, Latowicz, Mińsk Mazowiecki i miasto Mińsk Mazowiecki, Mrozy, Siennica, miasto Sulejówek w powiecie mińskim, |
— |
powiat otwocki, |
— |
powiat warszawski zachodni, |
— |
powiat legionowski, |
— |
powiat piaseczyński, |
— |
powiat pruszkowski, |
— |
powiat grójecki, |
— |
powiat grodziski, |
— |
powiat żyrardowski, |
— |
powiat białobrzeski, |
— |
powiat przysuski, |
— |
powiat miejski Warszawa, |
w województwie lubelskim:
— |
powiat bialski, |
— |
powiat miejski Biała Podlaska, |
— |
gminy Batorz, Godziszów, Janów Lubelski, Modliborzyce i Potok Wielki w powiecie janowskim, |
— |
gminy Janowiec, Kazimierz Dolny, Końskowola, Kurów, Markuszów, Nałęczów, Puławy z miastem Puławy, Wąwolnica i Żyrzyn w powiecie puławskim, |
— |
gminy Nowodwór, miasto Dęblin i część gminy Ryki położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową powiecie ryckim, |
— |
gminy Adamów, Krzywda, Stoczek Łukowski z miastem Stoczek Łukowski, Wola Mysłowska, Trzebieszów, Stanin, Wojcieszków, gmina wiejska Łuków i miasto Łuków w powiecie łukowskim, |
— |
powiat lubelski, |
— |
powiat miejski Lublin, |
— |
gminy Niedźwiada, Ostrówek, Ostrów Lubelski, Serniki, Uścimów i Lubartów z miastem Lubartów w powiecie lubartowskim, |
— |
powiat łęczyński, |
— |
powiat świdnicki, |
— |
gminy Fajsławice, Gorzków, Izbica, Krasnystaw z miastem Krasnystaw, Kraśniczyn, Łopiennik Górny, Siennica Różana i część gminy Żółkiewka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 842 w powiecie krasnostawskim, |
— |
gminy Chełm, Ruda – Huta, Sawin, Rejowiec, Rejowiec Fabryczny z miastem Rejowiec Fabryczny, Siedliszcze, Wierzbica, Żmudź, Dorohusk, Dubienka, Kamień, Leśniowice, Wojsławice w powiecie chełmskim, |
— |
powiat miejski Chełm, |
— |
powiat kraśnicki, |
— |
powiat opolski, |
— |
powiat parczewski, |
— |
powiat włodawski, |
— |
powiat radzyński, |
— |
powiat miejski Zamość, |
— |
gminy Sitno, Skierbieszów, Stary Zamość, Zamość w powiecie zamojskim |
w województwie podkarpackim:
— |
powiat stalowowolski, |
— |
gminy Oleszyce, Lubaczów z miastem Lubaczów, Wielkie Oczy w powiecie lubaczowskim, |
— |
część gminy Kamień położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19, część gminy Sokołów Małopolski położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 875 w powiecie rzeszowskim, |
— |
gminy Cmolas, Majdan Królewski i Niwiska powiecie kolbuszowskim, |
— |
część gminy Ostrów położona na północ od drogi linii wyznaczonej przez drogę nr A4 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 986, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 986 biegnącą od tego skrzyżowania do miejscowości Osieka i dalej na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Osieka_- Blizna w powiecie ropczycko – sędziszowskim, |
— |
część gminy wiejskiej Dębica położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr A4 w powiecie dębickim, |
— |
gminy część gminy Czermin położona na południowy – wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Olszyny – Czermin – Piaski – Jasieniec do granicy gminy część gminy Wadowice Górne położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Kawęczyn – Wampierzów- Wadowice Górne oraz na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Wychylówka – Borowina do skrzyżowania z drogami 1106 R oraz nr 984, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 984 biegnącą od miejscowości Borowina do południowej granicy gminy w powiecie mieleckim, |
— |
gminy Grodzisko Dolne, część gminy wiejskiej Leżajsk położona na południe od miasta Leżajsk oraz na zachód od linii wyznaczonej przez rzekę San, w powiecie leżajskim, |
— |
gmina Jarocin, część gminy Harasiuki położona na północ od linii wyznaczona przez drogę nr 1048 R, część gminy Ulanów położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Tanew, część gminy Nisko położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 oraz na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 19, część gminy Jeżowe położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie niżańskim, |
— |
powiat tarnobrzeski, |
— |
część gminy wiejskiej Przeworsk położona na zachód od miasta Przeworsk i na zachód od linii wyznaczonej przez autostradę A4 biegnącą od granicy z gminą Tryńcza do granicy miasta Przeworsk, część gminy Zarzecze położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1594R biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Zarzecze oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogi nr 1617R oraz 1619R biegnącą do południowej granicy gminy oraz na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Mleczka w powiecie przeworskim, |
w województwie pomorskim:
— |
gminy Dzierzgoń i Stary Dzierzgoń w powiecie sztumskim, |
— |
gmina Stare Pole w powiecie malborskim, |
— |
gminy Stegny, Sztutowo i część gminy Nowy Dwór Gdański położona na północny - wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 55 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 7, następnie przez drogę nr 7 i S7 biegnącą do zachodniej granicy gminy w powiecie nowodworskim, |
w województwie świętokrzyskim:
— |
gmina Tarłów i część gminy Ożarów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 w powiecie opatowskim, |
— |
część gminy Brody położona na zachód od linii kolejowej biegnącej od miejscowości Marcule i od północnej granicy gminy przez miejscowości Klepacze i Karczma Kunowska do południowej granicy gminy oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 i na północny - wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 0618T biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania w miejscowości Lipie oraz przez drogę biegnącą od miejscowości Lipie do wschodniej granicy gminy i część gminy Mirzec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 744 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Tychów Stary a następnie przez drogę nr 0566T biegnącą od miejscowości Tychów Stary w kierunku północno – wschodnim do granicy gminy w powiecie starachowickim, |
— |
gmina Gowarczów, część gminy Końskie położona na wschód od linii kolejowej, część gminy Stąporków położona na północ od linii kolejowej w powiecie koneckim, |
w województwie lubuskim:
— |
gmina Kostrzyn nad Odrą i część gminy Witnica położona na południowy zachód od drogi biegnącej od zachodniej granicy gminy od miejscowości Krześnica, przez miejscowości Kamień Wielki - Mościce - Witnica - Kłopotowo do południowej granicy gminy, część gminy Deszczno położona na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S3 oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Deszczno – Maszewo – Białobłocie – Krasowiec – Płonica do zachodniej granicy gminy w powiecie gorzowskim, |
— |
gminy Gubin z miastem Gubin, Maszewo i część gminy Bytnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1157F w powiecie krośnieńskim, |
— |
powiat słubicki, |
— |
powiat żarski, |
— |
gminy Brzeźnica, Iłowa, Małomice, Szprotawa, Wymiarki, Żagań, miasto Żagań, miasto Gozdnica, część gminy Niegosławice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 328 w powiecie żagańskim, |
w województwie dolnośląskim:
— |
powiat zgorzelecki, |
— |
gminy Grębocice, Polkowice, część gminy Przemków położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie polkowickim, |
— |
gmina Rudna w powiecie lubińskim, |
— |
gminy Jemielno, Niechlów, Wąsosz, część gminy Góra położona na południowy - wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy, łączącą miejscowości Czernina – Kruszyniec – Góra do skrzyżowania z droga nr 324, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 324 biegnącą od tego skrzyżowania do zachodniej granicy gminy w powiecie górowskim, |
— |
część gminy Żmigród położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie trzebnickim, |
w województwie wielkopolskim:
— |
gminy Przemęt i Wolsztyn w powiecie wolsztyńskim, |
— |
gmina Wielichowo część gminy Kamieniec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 308 i część gminy Rakoniewice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 305 w powiecie grodziskim, |
— |
gminy Wijewo, Włoszakowice, część gminy Lipno położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 i część gminy Święciechowa położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 oraz na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie leszczyńskim, |
— |
część gminy Śmigiel położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5, w powiecie kościańskim, |
— |
powiat obornicki, |
— |
część gminy Połajewo na położona na południe od drogi łączącej miejscowości Chraplewo, Tarnówko-Boruszyn, Krosin, Jakubowo, Połajewo - ul. Ryczywolska do północno-wschodniej granicy gminy w powiecie czarnkowsko-trzcianeckim |
— |
gmina Suchy Las, część gminy wiejskiej Murowana Goślina położona na północ od linii kolejowej biegnącej od północnej granicy miasta Murowana Goślina do północno-wschodniej granicy gminy oraz część gminy Rokietnica położona na północ i na wschód od linii kolejowej biegnącej od północnej granicy gminy w miejscowości Krzyszkowo do południowej granicy gminy w miejscowości Kiekrz w powiecie poznańskim, |
— |
część gminy Szamotuły położona na wschód od wschodniej granicy miasta Szamotuły i na północ od linii kolejowej biegnącej od południowej granicy miasta Szamotuły do południowo-wschodniej granicy gminy oraz część gminy Obrzycko położona na wschód od drogi nr 185 łączącej miejscowości Gaj Mały, Słopanowo i Obrzycko do północnej granicy miasta Obrzycko, a następnie na wschód od drogi przebiegającej przez miejscowość Chraplewo w powiecie szamotulskim, |
— |
część gminy Rawicz położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5, część gminy Bojanowo położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S5 w powiecie rawickim, |
— |
gmina Malanów, część gminy Tuliszków położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 72 biegnącej od wschodniej granicy gminy do miasta Turek, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 443 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 72 w mieście Turek do zachodniej granicy gminy w powiecie tureckim, |
— |
część gminy Rychwał położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 25 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Rychwał, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 443 biegnącą od skrzyżowania z drogę nr 25 w miejscowości Rychwał do wschodniej granicy gminy w powiecie konińskim, |
— |
gmina Mycielin, część gminy Stawiszyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 25 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Zbiersk, a następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Zbiersk – Łyczyn – Petryki biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 25 do południowej granicy gminy, część gminy Ceków- Kolonia położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Młynisko – Morawin - Janków w powiecie kaliskim, |
w województwie łódzkim:
— |
gminy Białaczów, Drzewica, Opoczno i Poświętne w powiecie opoczyńskim, |
— |
gminy Biała Rawska, Regnów i Sadkowice w powiecie rawskim, |
— |
gmina Kowiesy w powiecie skierniewickim, |
w województwie zachodniopomorskim:
— |
gmina Boleszkowice i część gminy Dębno położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 126 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 23 w miejscowości Dębno, następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 23 do skrzyżowania z ul. Jana Pawła II w miejscowości Cychry, następnie na południe od ul. Jana Pawła II do skrzyżowania z ul. Ogrodową i dalej na południe od linii wyznaczonej przez ul. Ogrodową, której przedłużenie biegnie do wschodniej granicy gminy w powiecie myśliborskim, |
— |
gminy Cedynia, Mieszkowice, Moryń, część gminy Chojna położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 26 biegnącą od zachodniej granicy gminy do miejscowości Chojna, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 31 biegnącą od skrzyżowana z drogą nr 26 do południowej granicy gminy w powiecie gryfińskim. |
8. Slovakia
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet II Slovakiassa:
— |
the whole district of Gelnica, |
— |
the whole district of Poprad |
— |
the whole district of Spišská Nová Ves, |
— |
the whole district of Levoča, |
— |
the whole district of Kežmarok |
— |
in the whole district of Michalovce, |
— |
the whole district of Košice-okolie, |
— |
the whole district of Rožnava, |
— |
the whole city of Košice, |
— |
the whole district of Sobrance, |
— |
the whole district of Vranov nad Topľou, |
— |
the whole district of Humenné, |
— |
the whole district of Prešov, |
— |
in the whole district of Sabinov, |
— |
in the district of Svidník, the whole municipalities of Dukovce, Želmanovce, Kuková, Kalnište, Lužany pri Ondave, Lúčka, Giraltovce, Kračúnovce, Železník, Kobylince, Mičakovce, |
— |
the whole district of Bardejov, |
— |
the whole district of Stará Ľubovňa, |
— |
the whole district of Revúca, |
— |
the whole district of Rimavská Sobota, |
— |
in the district of Veľký Krtíš, the whole municipalities not included in part I |
— |
the whole district of Lučenec, |
— |
the whole district of Poltár |
— |
the whole district of Zvolen, |
— |
the whole district of Detva, |
— |
in the district of Krupina the whole municipalities of Senohrad, Horné Mladonice, Dolné Mladonice, Čekovce, Lackov, |
— |
In the district of Banska Bystica, the whole municipalites of Kremnička, Malachov, Badín, Vlkanová, Hronsek, Horná Mičiná, Dolná Mičiná, Môlča Oravce, Čačín, Čerín, Bečov, Sebedín, Dúbravica, Hrochoť, Poniky, Strelníky, Povrazník, Ľubietová, Brusno, Banská Bystrica, |
— |
the whole district of Brezno. |
III OSA
1. Bulgaria
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet III Bulgariassa:
— |
the whole region of Gabrovo, |
— |
the whole region of Lovech, |
— |
the whole region of Montana, |
— |
the Pleven region:
|
— |
the Ruse region:
|
— |
the Shumen region:
|
— |
the Silistra region:
|
— |
the Sliven region:
|
— |
the Targovishte region:
|
— |
the Vidin region,
|
— |
the Veliko Tarnovo region:
|
— |
the whole region of Vratza, |
— |
in Varna region:
|
— |
in Burgas region:
|
2. Italia
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet III Italiassa:
— |
tutto il territorio della Sardegna. |
3. Latvia
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet III Latviassa:
— |
Aizputes novada Kalvenes pagasta daļa uz austrumiem no ceļa pie Vārtājas upes līdz autoceļam A9, uz ziemeļiem no autoceļa A9, uz austrumiem no autoceļa V1200, Kazdangas pagasta daļa uz austrumiem no ceļa V1200, P115, P117, V1296, |
— |
Kuldīgas novada, Laidu pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa V1296, |
— |
Skrundas novada Rudbāržu, Nīkrāces pagasts, Raņķu pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa V1272 līdz robežai ar Ventas upi, Skrundas pagasts (izņemot pagasta daļa no Skrundas uz ziemeļiem no autoceļa A9 un austrumiem no Ventas upes), Skrundas pilsēta, |
— |
Vaiņodes novada Embūtes pagasta daļa uz ziemeļiem autoceļa P116, P106. |
4. Liettua
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet III Liettuassa:
— |
Jurbarko rajono savivaldybė: Seredžiaus ir Juodaičių seniūnijos, |
— |
Kauno rajono savivaldybė: Čekiškės seniūnija, Babtų seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio A1ir Vilkijos apylinkių seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 1907, |
— |
Kėdainių rajono savivaldybė: Pernaravos seniūnija ir Josvainių seniūnijos pietvakarinė dalis tarp kelio Nr. 229 ir Nr. 2032, |
— |
Plungės rajono savivaldybė: Alsėdžių, Babrungo, Paukštakių, Platelių ir Žemaičių Kalvarijos seniūnijos, |
— |
Raseinių rajono savivaldybė: Ariogalos ir Ariogalos miesto seniūnijos, |
— |
Skuodo rajono savivaldybės: Barstyčių, Notėnų ir Šačių seniūnijos. |
5. Puola
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet III Puolassa:
w województwie warmińsko-mazurskim:
— |
gminy Kiwity i Lidzbark Warmiński z miastem Lidzbark Warmiński w powiecie lidzbarskim, |
— |
gminy Barczewo, Gietrzwałd, Jonkowo, Dywity, Dobre Miasto, Purda, Stawiguda, Świątki, część gminy Olsztynek położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr S51 biegnącą od wschodniej granicy gminy do miejscowości Ameryka oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania z drogą S51 do północnej granicy gminy, łączącej miejscowości Mańki – Mycyny – Ameryka, część gminy Biskupiec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 w powiecie olsztyńskim, |
— |
powiat miejski Olsztyn, |
— |
gminy Dźwierzuty, Pasym w powiecie szczycieńskim, |
w województwie mazowieckim:
— |
gminy Łaskarzew z miastem Łaskarzew, Maciejowice, Sobolew, Trojanów, Żelechów, część gminy Wilga położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Wilga biegnącą od wschodniej granicy gminy do ujścia do rzeki Wisły, część gminy Górzno położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Łąki i Górzno biegnącą od wschodniej granicy gminy, następnie od miejscowości Górzno na południe od drogi nr 1328W biegnącej do drogi nr 17, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od drogi nr 17 do zachodniej granicy gminy przez miejscowości Józefów i Kobyla Wola w powiecie garwolińskim, |
— |
część gminy Iłża położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 w powiecie radomskim, |
— |
gmina Kazanów w powiecie zwoleńskim, |
— |
gminy Ciepielów, Lipsko, Rzeczniów i Sienno w powiecie lipskim, |
w województwie lubelskim:
— |
powiat tomaszowski, |
— |
gmina Białopole w powiecie chełmskim, |
— |
gmina Rudnik i część gminy Żółkiewka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 842 w powiecie krasnostawskim, |
— |
gminy Adamów, Grabowiec, Komarów – Osada, Krasnobród, Łabunie, Miączyn, Nielisz, Radecznica, Sułów, Szczebrzeszyn, Zwierzyniec w powiecie zamojskim, |
— |
powiat biłgorajski, |
— |
powiat hrubieszowski, |
— |
gminy Dzwola i Chrzanów w powiecie janowskim, |
— |
gmina Serokomla w powiecie łukowskim, |
— |
gminy Abramów, Kamionka, Michów, Firlej, Jeziorzany, Kock w powiecie lubartowskim, |
— |
gminy Kłoczew, Stężyca, Ułęż i część gminy Ryki położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie ryckim, |
— |
gmina Baranów w powiecie puławskim, |
w województwie podkarpackim:
— |
gminy Cieszanów, Horyniec – Zdrój, Narol i Stary Dzików w powiecie lubaczowskim, |
— |
gminy Kuryłówka, Nowa Sarzyna, miasto Leżajsk, część gminy wiejskiej Leżajsk położona na północ od miasta Leżajsk oraz część gminy wiejskiej Leżajsk położona na wschód od linii wyznaczonej przez rzekę San, w powiecie leżajskim, |
— |
gminy Krzeszów, Rudnik nad Sanem, część gminy Harasiuki położona na południe od linii wyznaczona przez drogę nr 1048 R, część gminy Ulanów położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Tanew, część gminy Nisko położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 oraz na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 19, część gminy Jeżowe położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie niżańskim, |
— |
gminy Chłopice, Jarosław z miastem Jarosław, Laszki, Wiązownica, Pawłosiów, Radymno z miastem Radymno, w powiecie jarosławskim, |
— |
gmina Stubno w powiecie przemyskim, |
— |
część gminy Kamień położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie rzeszowskim, |
— |
gminy Adamówka, Sieniawa, Tryńcza, miasto Przeworsk, część gminy wiejskiej Przeworsk położona na wschód od miasta Przeworsk i na wschód od linii wyznaczonej przez autostradę A4 biegnącą od granicy z gminą Tryńcza do granicy miasta Przeworsk, część gminy Zarzecze położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1594R biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Zarzecze oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogi nr 1617R oraz 1619R biegnącą do południowej granicy gminy w powiecie przeworskim, |
— |
część gminy Żyraków położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr A4 w powiecie dębickim, |
— |
gminy Przecław, Mielec z miastem Mielec, część gminy Radomyśl Wielki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 984 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Radomyśl Wielki, a następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Radomyśl Wielki – Zdziarzec – Pole biegnącą od drogi nr 984 do południowej granicy gminy, część gminy Wadowice Górne położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Wychylówka – Borowina do skrzyżowania z drogami 1106 R oraz nr 984, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 984 biegnącą od miejscowości Borowina do południowej granicy gminy w powiecie mieleckim, |
w województwie lubuskim:
— |
powiat sulęciński, |
— |
powiat międzyrzecki, |
— |
powiat nowosolski, |
— |
powiat wschowski, |
— |
powiat świebodziński, |
— |
powiat zielonogórski |
— |
powiat żagański |
— |
powiat miejski Zielona Góra, |
— |
gminy Bobrowice, Dąbie, Krosno Odrzańskie i część gminy Bytnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1157F w powiecie krośnieńskim, |
w województwie wielkopolskim:
— |
powiat nowotomyski, |
— |
gmina Siedlec w powiecie wolsztyńskim, |
— |
część gminy Rakoniewice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 305 w powiecie grodziskim, |
— |
powiat międzychodzki, |
— |
gmina Pniewy, część gminy Duszniki położona na północny – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Duszniki, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez ul. Niewierską oraz drogę biegnącą przez miejscowość Niewierz do zachodniej granicy gminy, część gminy Ostroróg położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 186 i 184 biegnące od granicy gminy do miejscowości Ostroróg, a następnie od miejscowości Ostroróg przez miejscowości Piaskowo – Rudki do południowej granicy gminy, część gminy Wronki położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Wartę biegnącą od zachodniej granicy gminy do przecięcia z droga nr 182, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 182 oraz 184 biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 182 do południowej granicy gminy, część gminy Szamotuły położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 i drogę łączącą miejscowości Lipnica - Ostroróg w powiecie szamotulskim, |
— |
gminy Baranów, Bralin, Perzów, Łęka Opatowska, Rychtal, Trzcinica, część gminy Kępno położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr S8 w powiecie kępińskim, |
— |
część gminy Namysłów położona na wschód od linii wyznaczonej przez rzekę Głucha w powiecie namysłowskim, |
w województwie dolnośląskim:
— |
powiat głogowski, |
— |
powiat bolesławiecki, |
— |
gminy Gaworzyce, Radwanice i część gminy Przemków położona na północ od linii wyznaczonej prze drogę nr 12 w powiecie polkowickim, |
w województwie świętokrzyskim:
— |
część gminy Brody położona na wschód od linii kolejowej biegnącej od miejscowości Marcule i od północnej granicy gminy przez miejscowości Klepacze i Karczma Kunowska do południowej granicy gminy w powiecie starachowickim, |
w województwie łódzkim:
— |
gmina Czarnocin, część gminy Moszczenica położona na zachód od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Moszczenica – Osiedle, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Moszczenica – Osiedle – Kosów do skrzyżowania z drogą nr 12 i dalej na zachód od drogi nr 12 biegnącej od tego skrzyżowania do południowej granicy gminy, część gminy Grabica położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 473 biegnącej od zachodniej granicy gminy do miejscowości Wola Kamocka, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania z drogą nr 473 i łączącą miejscowości Wola Kamocka – Papieże Kolonia – Papieże do wschodniej granicy gminy w powiecie piotrkowskim, |
— |
gmina Brójce, Tuszyn, Rzgów w powiecie łódzkim wschodnim, |
— |
część gminy wiejskiej Pabianice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S8, część gminy Dłutów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 485 w powiecie pabianickim, |
— |
gminy Bolesławiec, Czastary, Lututów, Łubnice, część gminy Sokolniki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 482, część gminy Galewice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Przybyłów – Ostrówek – Dąbrówka – Zmyślona w powiecie wieruszowskim, |
— |
gminy Biała, Czarnożyły, Skomlin, część gminy Mokrsko położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Krzyworzeka – Mokrsko - Zmyślona – Komorniki – Orzechowiec – Poręby, część gminy Wieluń położona na zachód od miejscowości Wieluń oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Wieluń – Turów – Chotów biegnącą do zachodniej granicy gminy, część gminy Ostrówek położona na zachód od linii wyznaczonej przez rzekę Pyszna w powiecie wieluńskim, |
— |
część gminy Złoczew położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 482 biegnącą od zachodniej granicy gminy w miejscowości Uników do miejscowości Złoczew, a następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 477 biegnącą od miejscowości Złoczew do południowej granicy gminy, część gminy Klonowa położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy gminy, łączącą miejscowości Owieczki - Klonowa – Górka Klonowska - Przybyłów w powiecie sieradzkim, |
w województwie opolskim:
— |
część gminy Gorzów Śląski położona na północ od miasta Gorzów Śląski oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 45, część gminy Praszka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 45 w miejscowości Praszka oraz na północ od drogi łączącej miejscowości Praszka - Kowale w powiecie oleskim, |
— |
część gminy Byczyna położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 11 w powiecie kluczborskim. |
6. Romania
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet III Romaniassa:
— |
Zona orașului București, |
— |
Județul Constanța, |
— |
Județul Satu Mare, |
— |
Județul Tulcea, |
— |
Județul Bacău, |
— |
Județul Bihor, |
— |
Județul Bistrița Năsăud, |
— |
Județul Brăila, |
— |
Județul Buzău, |
— |
Județul Călărași, |
— |
Județul Dâmbovița, |
— |
Județul Galați, |
— |
Județul Giurgiu, |
— |
Județul Ialomița, |
— |
Județul Ilfov, |
— |
Județul Prahova, |
— |
Județul Sălaj, |
— |
Județul Suceava |
— |
Județul Vaslui, |
— |
Județul Vrancea, |
— |
Județul Teleorman, |
— |
Judeţul Mehedinţi, |
— |
Județul Gorj, |
— |
Județul Argeș, |
— |
Judeţul Olt, |
— |
Judeţul Dolj, |
— |
Județul Arad, |
— |
Județul Timiș, |
— |
Județul Covasna, |
— |
Județul Brașov, |
— |
Județul Botoșani, |
— |
Județul Vâlcea, |
— |
Județul Iași, |
— |
Județul Hunedoara, |
— |
Județul Alba, |
— |
Județul Sibiu, |
— |
Județul Caraș-Severin, |
— |
Județul Neamț, |
— |
Județul Harghita, |
— |
Județul Mureș, |
— |
Județul Cluj, |
— |
Județul Maramureş. |
7. Slovakia
Seuraavat rajoitusvyöhykkeet III Slovakiassa:
— |
In the district of Lučenec: Lučenec a jeho časti, Panické Dravce, Mikušovce, Pinciná, Holiša, Vidiná, Boľkovce, Trebeľovce, Halič, Stará Halič, Tomášovce, Trenč, Veľká nad Ipľom, Buzitka, Prša, Nitra nad Ipľom, Mašková, Lehôtka, Kalonda, Jelšovec, Ľuboreč, Fiľakovské Kováče, Lipovany, Mučín, Rapovce, Lupoč, Gregorova Vieska, Praha, |
— |
In the district of Poltár: Kalinovo, Veľká Ves, |
— |
the whole district of Trebišov. |
PÄÄTÖKSET
13.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 247/91 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1142,
annettu 12 päivänä heinäkuuta 2021,
päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 240 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvoston päätöksellä (EU) 2020/430 (1) otettiin käyttöön yhden kuukauden ajan sovellettava poikkeus neuvoston työjärjestyksen (2) 12 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta tavanomaisen kirjallisen menettelyn käyttöä koskevien päätösten osalta, kun kyseiset päätökset tekee jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea (Coreper). Kyseisen poikkeuksen oli määrä kestää 23 päivään huhtikuuta 2020 asti. |
(2) |
Päätöksessä (EU) 2020/430 säädetään, että neuvosto voi uusia kyseisen päätöksen, jos tämä on poikkeuksellisten olosuhteiden jatkumisen vuoksi edelleen perusteltua. Neuvosto jatkoi 21 päivänä huhtikuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/556 (3) päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen voimassaoloa 23 päivästä huhtikuuta 2020 uudella yhden kuukauden jaksolla. Kyseisen poikkeuksen oli määrä kestää 23 päivään toukokuuta 2020 asti. Neuvosto jatkoi 20 päivänä toukokuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/702 (4) päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen voimassaoloa 10 päivään heinäkuuta 2020 asti. Neuvosto jatkoi 3 päivänä heinäkuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/970 (5) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 10 päivään syyskuuta 2020 asti. Neuvosto jatkoi 4 päivänä syyskuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/1253 (6) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 10 päivään marraskuuta 2020 asti. Neuvosto jatkoi 6 päivänä marraskuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/1659 (7) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 15 päivään tammikuuta 2021 asti. Neuvosto jatkoi 12 päivänä tammikuuta 2021 päätöksellä (EU) 2021/26 (8) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 19 päivään maaliskuuta 2021. Neuvosto jatkoi 12 päivänä maaliskuuta 2021 päätöksellä (EU) 2021/454 (9) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 21 päivään toukokuuta 2021 asti. Neuvosto jatkoi 20 päivänä toukokuuta 2021 päätöksellä (EU) 2021/825 (10) kyseisen poikkeuksen voimassaoloa 16 päivään heinäkuuta 2021 asti. |
(3) |
Koska covid-19-pandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet jatkuvat ja joukko jäsenvaltioiden toteuttamia poikkeuksellisia ennalta ehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä on edelleen voimassa, päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen, sellaisena kuin se on jatkettuna päätöksillä (EU) 2020/556, (EU) 2020/702, (EU) 2020/970, (EU) 2020/1253, (EU) 2020/1659, (EU) 2021/26, (EU) 2021/454 ja (EU) 2021/825, voimassaoloa on tarpeen jatkaa edelleen rajoitetun ajan 30 päivään syyskuuta 2021 asti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Jatketaan päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen voimassaoloa edelleen 30 päivään syyskuuta 2021 asti.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. BORRELL FONTELLES
(1) Neuvoston päätös (EU) 2020/430, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2020, tilapäisestä poikkeamisesta neuvoston työjärjestyksestä COVID-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi (EUVL L 88 I, 24.3.2020, s. 1).
(2) Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).
(3) Neuvoston päätös (EU) 2020/556, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2020, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta (EUVL L 128 I, 23.4.2020, s. 1).
(4) Neuvoston päätös (EU) 2020/702, annettu 20 päivänä toukokuuta 2020, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun ja päätöksellä (EU) 2020/556 jatketun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen (EUVL L 165, 27.5.2020, s. 38).
(5) Neuvoston päätös (EU) 2020/970, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2020, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun ja päätöksillä (EU) 2020/556 ja (EU) 2020/702 jatketun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen (EUVL L 216, 7.7.2020, s. 1).
(6) Neuvoston päätös (EU) 2020/1253, annettu 4 päivänä syyskuuta 2020, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun ja päätöksillä (EU) 2020/556, (EU) 2020/702 ja (EU) 2020/970 jatketun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen (EUVL L 294, 8.9.2020, s. 1).
(7) Neuvoston päätös (EU) 2020/1659, annettu 6 päivänä marraskuuta 2020, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun ja päätöksillä (EU) 2020/556, (EU) 2020/702, (EU) 2020/970 ja (EU) 2020/1253 jatketun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen (EUVL L 376, 10.11.2020, s. 3).
(8) Neuvoston päätös (EU) 2021/26, annettu 12 päivänä tammikuuta 2021, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun ja päätöksillä (EU) 2020/556, (EU) 2020/702, (EU) 2020/970, (EU) 2020/1253 ja (EU) 2020/1659 jatketun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen (EUVL L 11, 14.1.2021, s. 19).
(9) Neuvoston päätös (EU) 2021/454, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2021, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen (EUVL L 89, 16.3.2021, s. 15).
(10) Neuvoston päätös (EU) 2021/825, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen (EUVL L 183, 25.5.2021, s. 40).
13.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 247/93 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2021/1143,
annettu 12 päivänä heinäkuuta 2021,
Mosambikissa toteutettavasta Euroopan unionin sotilaskoulutusoperaatiosta (EUTM Mozambique)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto esitti 22 päivänä huhtikuuta 2020 antamissaan päätelmissä kattavan kehyksen, jonka puitteissa unioni ja jäsenvaltiot voivat tehdä yhteistyötä Mosambikin kanssa ja koordinoida toimia muiden sidosryhmien kanssa. Neuvosto painotti erityisesti, että Cabo Delgadon turvallisuus- ja humanitaarinen tilanne vaatii kiireellistä huomiota samalla kun varmistetaan ihmisoikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen. |
(2) |
Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) vahvisti 30 päivänä maaliskuuta 2021 Cabo Delgadon kriisissä toimimista koskevan poliittisen kehyksen ja katsoi, että Cabo Delgadon kriisiä koskevan unionin yhdennetyn lähestymistavan yhteydessä olisi asianmukaista toteuttaa yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alan toimintaa, jossa keskitytään Mosambikin asevoimien koulutukseen ja avustamiseen. |
(3) |
Mosambikin presidentti suhtautui 3 päivänä kesäkuuta 2021 päivätyssä kirjeessään myönteisesti suoraa täytäntöönpanoa sisältämättömän unionin YTPP-operaation toteuttamiseen Mosambikissa, jotta maata voidaan auttaa kehittämään Mosambikin puolustus- ja turvallisuusjoukkojen valmiuksia vastata tehokkaammin Cabo Delgadon turvallisuus- ja humanitaarisiin riskeihin. |
(4) |
Neuvosto hyväksyi 28 päivänä kesäkuuta 2021 kriisinhallinnan toiminta-ajatuksen mahdollista Mosambikissa toteutettavaa YTPP-sotilaskoulutusoperaatiota varten yhdessä sellaisen mahdollisen avustustoimenpiteen kanssa, jolla toimitetaan muita tarvikkeita kuin tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltuja puolustustarvikkeita tai alustoja, jotta voidaan tukea Mosambikin asevoimia niiden lähettämiseksi Cabo Delgadoon. Kyseisessä toiminta-ajatuksessa korostettiin, että suunnitellun YTPP-operaation olisi oltava yksi Cabo Delgadon kriisiä koskevan unionin yhdennetyn lähestymistavan välineistä yhdessä rauhanrakentamisen tukemisen, konfliktineston ja vuoropuhelun, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön kanssa sekä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman edistämisen kanssa. Kyseisessä toiminta-ajatuksessa korostettiin myös unionin poliittista ja strategista tavoitetta tukea Mosambikin ammattimaisten puolustus- ja turvallisuusjoukkojen toimintavalmiuteen saattamista niin, että mahdollistetaan vastuuvelvollisten lainvalvontaviranomaisten läsnäolo siviiliväestön suojelemiseksi, ja sallia vastuuvelvollisille valtiorakenteille paluu Cabo Delgadoon ja niiden palvelujen tarjoaminen kaikkialla siellä. Tässä yhteydessä neuvosto panee merkille Euroopan komission ja korkean edustajan yhteisen tiedonannon sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevasta kolmannesta EU:n toimintasuunnitelmasta (GAP III). |
(5) |
PTK:n olisi neuvoston ja korkean edustajan alaisuudessa huolehdittava Mosambikissa toteutettavan YTPP-sotilaskoulutusoperaation (EUTM Mozambique) poliittisesta valvonnasta, annettava sille strategista ohjausta ja tehtävä asiaankuuluvat päätökset Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 38 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti. |
(6) |
On tarpeen neuvotella ja tehdä kansainvälisiä sopimuksia unionin johtamien yksikköjen ja henkilöstön asemasta sekä kolmansien valtioiden osallistumisesta EUTM Mozambiqueen. |
(7) |
SEU 41 artiklan 2 kohdan nojalla ja Euroopan rauhanrahaston perustamisesta annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/509 (1) mukaisesti jäsenvaltioiden olisi vastattava tästä päätöksestä, jolla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, aiheutuvista toimintamenoista. |
(8) |
Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu niiden unionin päätösten ja toimien valmisteluun ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla. Näin ollen Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, tämä päätös ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan, eikä Tanska osallistu tämän operaation rahoittamiseen, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Operaatio
1. Unioni toteuttaa Mosambikissa sotilaskoulutusoperaation (EUTM Mozambique) tukeakseen Mosambikin asevoimien tehokkaampaa ja tuloksellisempaa vastausta Cabo Delgadon kriisiin ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta noudattaen.
2. EUTM Mozambiquen strategisena tavoitteena on tukea tulevan nopean toiminnan joukon (Quick Reaction Force, QRF) muodostamiseksi valittujen Mosambikin asevoimien yksiköiden valmiuksien kehittämistä, jotta ne saisivat tarvittavat ja kestävät valmiudet rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi Cabo Delgadoon.
3. Tätä varten EUTM Mozambique
a) |
antaa Mosambikin asevoimien valituille yksiköille ja niiden johdolle sotilaskoulutusta, mukaan lukien operatiivinen valmistelu, erityiskoulutusta, myös terrorismin torjunnasta, sekä koulutusta ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, mukaan lukien siviilien suojelu, sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. |
b) |
tukee nopean toiminnan joukon johtamisjärjestelyjen ja -mekanismien, kuten kestävän operatiivisen jakson, kehittämistä ja kouluttaa nopean toiminnan joukon johtoa suorittamaan tehtävänsä operatiivisen tavoitteensa mukaisesti; |
c) |
koulutusohjelman osana ja jos unionin avustustoimenpiteellä toimitetaan tarvikkeita, joiden on oltava muita tarvikkeita kuin tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltuja puolustustarvikkeita tai alustoja, kouluttaa valittuja yksiköitä käyttämään ja huoltamaan tällaisia tarvikkeita asianmukaisesti; |
d) |
perustaa koordinoiden tiiviisti Mosambikin viranomaisten kanssa ja niitä kuullen tiedonhallintajakson koulutettujen yksiköiden toiminnan seuraamiseksi Cabo Delgadoon lähettämisen jälkeen ja sen arvioimiseksi, miten ne noudattavat ihmisoikeuslainsäädäntöä ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. |
4. EUTM Mozambique edistää unionin tilannetietoisuuden muodostamista Mosambikin, erityisesti Cabo Delgadon, turvallisuustilanteesta. Se antaa asiantuntemusta ja neuvoja unionin Maputossa olevalle edustustolle sotilasasioissa.
5. EUTM Mozambique koordinoi toimia unionin Maputossa olevan edustuston, Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Mosambikissa toimivien kansalaisjärjestöjen kanssa, erityisesti operaatiota tukevan tasa-arvo- ja ihmisoikeuspolitiikan toteuttamiseksi ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi muilla asiaankuuluvilla aloilla annetun unionin tuen kanssa.
2 artikla
EU:n operaation komentajan ja EU:n operaation joukkojen komentajan nimittäminen
1. Sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran, jäljempänä ’MPCC’, johtaja on EUTM Mozambiquen operaation komentaja.
2. Nimitetään Nuno LEMOS PIRES EUTM Mozambiquen EU:n operaation joukkojen komentajaksi.
3 artikla
Operaation esikunnan nimittäminen
1. MPCC toimii operaatioalueen ulkopuolella sijaitsevana sotilasstrategisen tason kiinteänä johtamisjärjestelynä, joka vastaa EUTM Mozambiquen operatiivisesta suunnittelusta ja toteutuksesta.
2. EUTM Mozambiquen operaation joukkojen esikunta sijaitsee Mosambikissa ja toimii EU:n operaation joukkojen komentajan komennon alaisuudessa.
3. MPCC:hen sisällytetään Brysselissä sijaitseva operaation joukkojen esikunnan tukiyksikkö, joka toimii siihen saakka kun MPCC on päässyt täyteen operatiiviseen toimintavalmiuteensa.
4 artikla
EUTM Mozambiquen suunnittelu ja aloittaminen
Neuvosto tekee päätöksen EUTM Mozambiquen aloittamisesta sen jälkeen, kun EUTM Mozambiquen operaatiosuunnitelma ja voimankäyttösäännöt on hyväksytty.
5 artikla
Poliittinen valvonta ja strateginen johto
1. PTK huolehtii neuvoston ja korkean edustajan alaisuudessa EUTM Mozambiquen poliittisesta valvonnasta ja strategisesta johdosta. Neuvosto valtuuttaa PTK:n tekemään asiaankuuluvat päätökset SEU 38 artiklan mukaisesti. Kyseiseen valtuutukseen sisältyvät valtuudet muuttaa suunnitteluasiakirjoja, mukaan lukien operaatiosuunnitelma, ja johtamisjärjestelyä. Kyseinen valtuutus kattaa myös valtuudet tehdä päätökset seuraavien EU:n operaation joukkojen komentajien nimittämisestä. EUTM Mozambiquen tavoitteita, laajuutta ja päättymistä sekä sen tehtävien toteuttamisen yleisiä edellytyksiä koskeva päätösvalta säilyy neuvostolla.
2. PTK raportoi neuvostolle säännöllisin väliajoin.
3. EU:n sotilaskomitean (EUSK) puheenjohtaja raportoi PTK:lle säännöllisin väliajoin EUTM Mozambiquen toteuttamisesta. PTK voi kutsua EU:n operaation komentajan ja EU:n operaation joukkojen komentajan tarvittaessa kokouksiinsa.
6 artikla
Sotilaallinen ohjeistus
1. EUSK seuraa EUTM Mozambiquen asianmukaista täytäntöönpanoa, joka toteutetaan EU:n operaation komentajan vastuulla.
2. EU:n operaation komentaja toimittaa säännöllisin väliajoin raportteja EUSK:lle. EUSK voi kutsua EU:n operaation komentajan ja EU:n operaation joukkojen komentajan tarvittaessa kokouksiinsa.
3. EUSK:n puheenjohtaja on EU:n operaation komentajan ensisijainen yhteyshenkilö.
7 artikla
Unionin toimien johdonmukaisuus ja koordinointi
1. Korkea edustaja varmistaa, että tämä päätös pannaan täytäntöön ja että se on johdonmukainen unionin koko ulkoisen toiminnan kanssa, mukaan luettuina unionin kehitysohjelmat ja sen humanitaarinen apu.
2. EU:n operaation joukkojen komentaja saa unionin Mosambikissa olevan edustuston päälliköltä paikallisen tason poliittista ohjausta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta johtamisjärjestelyyn.
3. EUTM Mozambique koordinoi toimintonsa jäsenvaltioiden Mosambikissa toteuttamien kahdenvälisten toimien sekä alueen muiden kansainvälisten toimijoiden, erityisesti YK:n, Afrikan unionin (AU) ja eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) ja kahdenvälisten toimijoiden, myös Yhdysvaltojen, sekä keskeisten alueellisten toimijoiden kanssa.
8 artikla
Kolmansien valtioiden osallistuminen
1. Kolmansia valtioita voidaan Eurooppa-neuvoston asiaan liittyviä suuntaviivoja noudattaen kutsua osallistumaan EUTM Mozambiqueen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin päätöksenteon riippumattomuutta ja yhteistä toimielinjärjestelmää.
2. Neuvosto valtuuttaa PTK:n pyytämään kolmansilta valtioilta osallistumistarjouksia ja tekemään asiaankuuluvat päätökset osallistumisehdotusten hyväksymisestä EU:n operaation komentajan, joka on kuullut EU:n operaation joukkojen komentajaa, ja EUSK:n suosituksesta.
3. Kolmansien valtioiden osallistumista koskevat yksityiskohtaiset järjestelyt vahvistetaan sopimuksissa, jotka tehdään SEU 37 artiklan nojalla ja SEUT 218 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen. Jos unioni ja jokin kolmas valtio ovat tehneet sopimuksen kyseisen valtion osallistumista unionin kriisinhallintaoperaatioihin koskevista puitteista, tällaisen sopimuksen määräyksiä sovelletaan EUTM Mozambiquen yhteydessä.
4. Kolmansilla valtioilla, jotka osallistuvat EUTM Mozambiqueen sotilaallisesti merkittävällä tavalla, on samat EUTM Mozambiquen päivittäiseen hallintoon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet kuin EUTM Mozambiqueen osallistuvilla jäsenvaltioilla.
5. Neuvosto valtuuttaa PTK:n tekemään asiaankuuluvat päätökset osallistujien komitean perustamisesta siinä tapauksessa, että kolmansien valtioiden sotilaallinen osallistuminen on merkittävää.
9 artikla
EU-johtoisen henkilöstön asema
EU-johtoisten yksikköjen ja henkilöstön asemasta, mukaan lukien niiden tehtävän suorittamisen ja sujuvan kulun edellyttämistä erioikeuksista, vapauksista ja muista takeista, sovitaan SEU 37 artiklan nojalla ja SEUT 218 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen tehdyllä sopimuksella.
10 artikla
Rahoitusjärjestelyt
1. EUTM Mozambiquen yhteisiä kustannuksia hallinnoidaan päätöksen (YUTP) 2021/509 mukaisesti.
2. Rahoitusohje EUTM Mozambiquen yhteisiä kustannuksia varten on 15 160 000 euroa. Päätöksen (YUTP) 2021/509 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rahoitusohjeen prosenttiosuus on 30 prosenttia sitoumusten osalta ja 15 prosenttia maksujen osalta.
11 artikla
Hankeyksikkö
1. EUTM Mozambiquella voi olla hankeyksikkö suoraa täytäntöönpanoa sisältämättömien hankkeiden määrittämiseksi ja toteuttamiseksi. EUTM Mozambique koordinoi, avustaa ja ohjeistaa tarvittaessa jäsenvaltioiden ja kolmansien valtioiden omalla vastuullaan toteuttamia hankkeita operaation toimeksiantoon liittyvillä aloilla ja sen tavoitteiden tukemiseksi.
2. EU:n operaation komentajalla on valtuudet pyytää saada käyttää jäsenvaltioiden tai kolmansien valtioiden rahoitusosuuksia EUTM Mozambiquen muita toimia johdonmukaisella tavalla täydentäviksi määriteltyjen, suoraa täytäntöönpanoa sisältämättömien hankkeiden toteuttamiseksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 3 kohdan soveltamiseen. Tällaisessa tapauksessa Euroopan rauhanrahaston operaatioiden hallinnoija tekee päätöksellä (YUTP) 2021/509 perustetun komitean hyväksynnän saatuaan kyseisten valtioiden kanssa sopimuksen, joka kattaa erityisesti nimenomaiset menettelyt kolmansien osapuolien sellaisten valitusten käsittelemiseksi, jotka koskevat EU:n operaation komentajan toimista tai laiminlyönneistä aiheutuneita vahinkoja niiden rahoitusosuuksien käytössä, jotka kyseiset valtiot ovat antaneet käyttöön.
3. Rahoitukseen osallistuvat valtiot eivät voi missään olosuhteissa katsoa unionin tai korkean edustajan olevan vastuussa EU:n operaation komentajan toimista tai laiminlyönneistä niiden rahoitusosuuksien käytössä, jotka kyseiset valtiot ovat antaneet käyttöön.
4. PTK:n on annettava suostumuksensa hankeyksikölle annettavan kolmansien valtioiden rahoitusosuuden hyväksymiselle.
12 artikla
Tietojen luovuttaminen
1. Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa tarvittaessa ja EUTM Mozambiquen tarpeiden mukaisesti tähän päätökseen osallistuville kolmansille valtioille EUTM Mozambiquea varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja neuvoston päätöksen 2013/488/EU (2) mukaisesti
a) |
enintään sille tasolle saakka, josta määrätään sovellettavissa, unionin ja asianomaisen kolmannen valtion välillä tehdyissä tietoturvallisuussopimuksissa; tai |
b) |
enintään "CONFIDENTIEL UE/EU CONFIDENTIAL" -tasolle saakka muissa tapauksissa. |
2. Korkealla edustajalla on myös valtuudet luovuttaa EUTM Mozambiquen operatiivisten tarpeiden mukaisesti YK:lle, AU:lle, SADC:lle ja Yhdysvalloille EUTM Mozambiquea varten tuotettuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja "RESTREINT UE/EU RESTRICTED" -tasolle saakka päätöksen 2013/488/EU mukaisesti. Tätä varten sovitaan korkean edustajan sekä YK:n, AU:n, SADC:n ja Yhdysvaltojen toimivaltaisten viranomaisten välisistä tarvittavista järjestelyistä.
3. Jos kyseessä on tarkasti määritelty ja välitön operatiivinen tarve, korkealla edustajalla on lisäksi valtuudet luovuttaa isäntävaltiolle EUTM Mozambiquea varten laadittuja EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja "RESTREINT UE/EU RESTRICTED" -tasolle saakka päätöksen 2013/488/EU mukaisesti. Tätä varten sovitaan korkean edustajan ja isäntävaltion toimivaltaisten viranomaisten välisistä järjestelyistä.
4. Korkealla edustajalla on valtuudet luovuttaa tähän päätökseen osallistuville kolmansille valtioille EUTM Mozambiquea koskeviin neuvoston käsittelyihin liittyviä EU:n turvallisuusluokittelemattomia asiakirjoja, joita koskee neuvoston työjärjestyksen (3) 6 artiklan 1 kohdan mukainen salassapitovelvollisuus.
5. Korkea edustaja voi siirtää 1–4 kohdassa mainitut valtuudet sekä oikeuden sopia 2 ja 3 kohdassa mainituista järjestelyistä Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstölle, EU:n operaation komentajalle tai EU:n operaation joukkojen komentajalle.
13 artikla
Voimaantulo ja päättyminen
1. Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
2. EUTM Mozambiquen voimassaolo päättyy kahden vuoden kuluttua täyden toimintavalmiuden saavuttamisesta.
3. Tämä päätös kumotaan siitä päivästä alkaen, jona EUTM Mozambiquen operaation esikunta suljetaan EUTM Mozambiquen päättymistä varten hyväksyttyjen suunnitelmien mukaisesti ja rajoittamatta päätöksessä (YUTP) 2021/509 säädettyjen EUTM Mozambiquen tilintarkastuksen ja tilinpäätöksen esittämistä koskevien menettelyjen noudattamista.
Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. BORRELL FONTELLES
(1) Neuvoston päätös (YUTP) 2021/509, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan rauhanrahaston perustamisesta ja päätöksen (YUTP) 2015/528 kumoamisesta (EUVL L 102, 24.3.2021, s. 14).
(2) Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).
(3) Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).
13.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 247/99 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2021/1144,
annettu 12 päivänä heinäkuuta 2021,
rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, JOKA
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 29 artiklan,
ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Neuvosto hyväksyi 31 päivänä heinäkuuta 2014 päätöksen 2014/512/YUTP (1). |
(2) |
Eurooppa-neuvosto sopi 19 päivänä maaliskuuta 2015, että olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta rajoittavien toimenpiteiden kesto sidottaisiin selkeästi Minskin sopimusten täysimääräiseen täytäntöönpanoon, ottaen huomioon, että täysimääräisen täytäntöönpanon oli määrä tapahtua 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. |
(3) |
Neuvosto hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2020 päätöksen (YUTP) 2020/2143 (2), jolla jatkettiin päätöksen 2014/512/YUTP voimassaoloa 31 päivään heinäkuuta 2021, jotta neuvosto voi jatkossakin arvioida Minskin sopimusten täytäntöönpanoa. |
(4) |
Minskin sopimusten täytäntöönpanon arvioinnin jälkeen neuvosto katsoo, että päätöksen 2014/512/YUTP voimassaoloa olisi jatkettava kuudella kuukaudella, jotta neuvosto voi jatkossakin arvioida niiden täytäntöönpanoa. |
(5) |
Päätös 2014/512/YUTP olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Korvataan päätöksen 2014/512/YUTP 9 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”1. Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään tammikuuta 2022.”
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 12 päivänä heinäkuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
J. BORRELL FONTELLES
(1) Neuvoston päätös 2014/512/YUTP, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2014, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta (EUVL L 229, 31.7.2014, s. 13).
(2) Neuvoston päätös (YUTP) 2020/2143, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien Venäjän toimien johdosta annetun päätöksen 2014/512/YUTP muuttamisesta (EUVL L 430, 18.12.2020, s. 26).
13.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 247/100 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1145,
annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021,
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY soveltamisesta sellaisten moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevien tarkastusten osalta, joiden pysyvä kotipaikka on Montenegrossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta 16 päivänä syyskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/103/EY (1) ja erityisesti sen 2 artiklan b alakohdan yhdessä sen 8 artiklan 2 kohdan kanssa,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Direktiivin 2009/103/EY 8 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan ajoneuvot, joilla on pysyvä kotipaikka kolmannessa maassa, rinnastetaan tällaisten ajoneuvojen käyttöön liittyvän voimassa olevan vihreän kortin tai rajavakuutustodistuksen osalta ajoneuvoihin, joilla on pysyvä kotipaikka unionissa, jos kaikkien jäsenvaltioiden kansalliset toimistot erikseen, kukin oman pakollista vakuutusta koskevan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, takaavat tällaisten ajoneuvojen niiden alueella aiheuttamia vahinkoja koskevien korvausvaatimusten käsittelyn. |
(2) |
Direktiivin 2009/103/EY 2 artiklassa asetetun ehdon mukaan kyseisen direktiivin 8 artiklan soveltaminen ajoneuvoihin, joiden pysyvä kotipaikka on kolmannessa maassa, edellyttää jäsenvaltioiden kansallisten vakuutuksenantajien toimistojen ja kyseisen kolmannen maan kansallisen vakuutuksenantajien toimiston välistä sopimusta. Lisäksi jotta mainitun direktiivin 8 artiklaa voitaisiin soveltaa tällaisiin ajoneuvoihin, komission olisi vahvistettava myös päivämäärä, jona tätä säännöstä aletaan soveltaa kyseisiin ajoneuvoihin, sekä ajoneuvotyypit, joihin tätä säännöstä sovelletaan, todettuaan läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että edellä tarkoitettu sopimus on tehty. |
(3) |
Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden ja muiden assosioituneiden valtioiden kansalliset vakuutuksenantajien toimistot tekivät 30 päivänä toukokuuta 2002 sopimuksen, jonka mukaan korvausvaatimusten, jotka johtuvat niiden alueella tapahtuneista sellaisten ajoneuvojen aiheuttamista liikennevahingoista, joiden pysyvä kotipaikka on kyseisen sopimuksen muiden sopimuspuolten alueella, käsittely taataan riippumatta siitä, ovatko ajoneuvot vakuutettuja (jäljempänä ’sopimus’). |
(4) |
Jäsenvaltioiden sekä Andorran, Bosnia ja Hertsegovinan, Islannin, Liechtensteinin, Norjan, Serbian, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisten vakuutuksenantajien toimistot allekirjoittivat 6 päivänä tammikuuta 2021 sopimukseen lisäyksen, jolla sopimusta muutettiin Montenegron kansallisen vakuutuksenantajien toimiston sisällyttämiseksi siihen. Lisäyksessä määrätään käytännön järjestelyistä, jotka koskevat vakuutustarkastusten lopettamista niiltä ajoneuvoilta, joiden pysyvä kotipaikka on Montenegron alueella ja jotka kuuluvat sopimuksen soveltamisalaan. |
(5) |
Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen vakuutuksenantajien toimisto oli allekirjoittanut tämän sopimuksen 30 päivänä toukokuuta 2002. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista ei muuttanut tilannetta niiden sitoumusten osalta, jotka sen kansallisten vakuutuksenantajien toimistolla on muiden kansallisten vakuutuksenantajien toimistoja kohtaan. |
(6) |
Sen vuoksi kaikki moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevien direktiivin 2009/103/EY mukaisten tarkastusten lakkauttamisen ehdot täyttyvät niiden ajoneuvojen osalta, joiden pysyvä kotipaikka on Montenegrossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Jäsenvaltioiden on 2 päivänä elokuuta 2021 alkaen pidättäydyttävä tarkastamasta sellaisten kaikentyyppisten ajoneuvojen liikennevakuutuksia, joiden pysyvä kotipaikka on Montenegron alueella, lukuun ottamatta kyseisessä maassa rekisteröityjä sotilasajoneuvoja, niiden saapuessa unioniin.
2 artikla
Jäsenvaltioiden on 2 päivänä elokuuta 2021 alkaen pidättäydyttävä tarkastamasta sellaisten kaikentyyppisten ajoneuvojen liikennevakuutuksia, joiden pysyvä kotipaikka on Yhdistyneen kuningaskunnan alueella, lukuun ottamatta kyseisessä maassa rekisteröityjä sotilasajoneuvoja, niiden saapuessa unioniin.
3 artikla
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle välittömästi tämän päätöksen soveltamiseksi toteutetut toimenpiteet.
4 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 30 päivänä kesäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN