ISSN 1977-0812
Euroopan unionin
virallinen lehti
L 238
Suomenkielinen laitos
Lainsäädäntö
64. vuosikerta
6. heinäkuu 2021
|
ISSN 1977-0812 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
64. vuosikerta |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/1096,
annettu 21 päivänä huhtikuuta 2021,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 muuttamisesta sekoitteiden (blend) merkintöjä koskevien säännösten osalta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 (1) ja erityisesti sen 50 artiklan 3 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksella (EU) 2019/787 on muotoiltu pitkälti uudelleen tietyt sellaisten tislattujen alkoholijuomien ja elintarvikkeiden valmistus- ja merkintäsäännökset, joiden valmistuksessa on käytetty ainesosina tislattuja alkoholijuomia. |
|
(2) |
Erityisesti asetuksen (EU) 2019/787 13 artiklan 3 kohdassa laajennetaan sellaisten sekoitusten (mixture) merkintäsäännökset, joiden tuloksena syntyy tislattuja alkoholijuomia, jotka eivät täytä minkään tislattujen alkoholijuomien luokan vaatimuksia, sekoitteisiin (blend), jotka ovat peräisin eri maantieteellisiin merkintöihin kuuluvien tislattujen alkoholijuomien yhdistelmästä tai maantieteellisiin merkintöihin kuuluvien tislattujen alkoholijuomien ja sellaisten tislattujen alkoholijuomien yhdistelmästä, jotka eivät kuulu mihinkään maantieteelliseen merkintään. |
|
(3) |
Asetuksen (EU) 2019/787 liitteessä I olevassa yhdessä tai useammassa tislattujen alkoholijuomien luokassa säädetyt viralliset nimet tai yksi tai useampi tislattujen alkoholijuomien maantieteellinen merkintä voidaan näin ollen mainitun asetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaan ilmoittaa vain, jos ne esiintyvät ainoastaan alkoholiainesosien luettelossa, joka esitetään samassa visuaalisessa kentässä kuin tislatun alkoholijuoman virallinen nimi. Tämä merkitsee, että sitä tislattujen alkoholijuomien luokkaa, johon kyseisen säännöksen soveltamisalaan kuuluva sekoite (blend) kuuluu, ei voida käyttää sekoitteen virallisena nimenä. Ainoa kyseisessä artiklassa säädetty poikkeus koskee sekoitteita (blend), jotka on tehty tislatuista alkoholijuomista, jotka kuuluvat samaan maantieteelliseen merkintään, ja sekoitteita (blend), joissa mikään tislatuista alkoholijuomista ei kuulu mihinkään maantieteelliseen merkintään. Näiden sekoitteiden (blend) osalta tämä tarkoittaa, että niiden virallisena nimenä voidaan käyttää kyseistä tislattujen alkoholijuomien luokkaa sekoitteen kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä. |
|
(4) |
Asetuksen (EU) 2019/787 3 artiklan 11 ja 12 alakohdassa säädettyjen määritelmien mukaan sekoitteet (blend) ovat kuitenkin kahden tai useamman sellaisen samaan luokkaan kuuluvan tislatun alkoholijuoman yhdistelmä, joiden koostumukset ovat erotettavissa toisistaan vain vähän. Tällä tavoin valmistettu tislattu alkoholijuoma kuuluu sen vuoksi väistämättä samaan tislatun alkoholijuoman luokkaan kuin alkuperäiset tislatut alkoholijuomat ennen sekoittamista. Mainitun asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, että sellaisen tislatun alkoholijuoman, joka on jonkin mainitun asetuksen liitteessä I olevan tislattujen alkoholijuomien luokan osalta vahvistettujen vaatimusten mukainen, virallisena nimenä on käytettävä tämän luokan nimeä. Tämän vaatimuksen mukaisesti kaikki sekoitteet (blend), eivät ainoastaan mainitun asetuksen 13 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan nojalla poikkeuksen saaneet sekoitteet, saavat käyttää virallisena nimenä sen luokan nimeä, johon ne kuuluvat. |
|
(5) |
Sen vuoksi, jotta voidaan korjata epäjohdonmukaisuus niiden sekoitteita (blend) koskevien merkintävelvoitteiden välillä, jotka johtuvat toisaalta asetuksen (EU) 2019/787 10 artiklan 2 kohdasta ja toisaalta 13 artiklan 3 kohdasta, ja turvata tislattujen alkoholijuomien valmistajien oikeusvarmuus sekä oikeutettu kuluttajavalistus, on aiheellista selventää merkintäsäännöksiä, joita sovelletaan sekoitteisiin (blend), mukaan lukien sekoitteet, jotka ovat peräisin eri maantieteellisiin merkintöihin kuuluvien tislattujen alkoholijuomien yhdistelmästä tai maantieteellisiin merkintöihin kuuluvien tislattujen alkoholijuomien ja sellaisten tislattujen alkoholijuomien yhdistelmästä, jotka eivät kuulu mihinkään maantieteelliseen merkintään. On myös tarpeen muuttaa mainitun asetuksen 3 artiklan 3 alakohtaa ja 10 artiklan 7 kohtaa, joissa viitataan kyseisiin erityisiin merkintäsäännöksiin. |
|
(6) |
Sen vuoksi asetusta (EU) 2019/787 olisi muutettava. |
|
(7) |
Tätä asetusta olisi asetuksen (EU) 2019/787 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja sääntelytyhjiön välttämiseksi sovellettava takautuvasti 25 päivästä toukokuuta 2021, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EU) 2019/787 seuraavasti:
|
1) |
Korvataan 3 artiklan 3 alakohta seuraavasti:
|
|
2) |
Korvataan 10 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
|
|
3) |
Muutetaan 13 artikla seuraavasti:
|
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 25 päivästä toukokuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 21 päivänä huhtikuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/4 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/1097,
annettu 1 päivänä heinäkuuta 2021,
erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (”Garbanzo de Fuentesaúco” (SMM))
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Espanjan esittämän pyynnön, joka koski komission asetuksen (EY) N:o 1485/2007 (2) nojalla rekisteröidyn suojatun maantieteellisen merkinnän ”Garbanzo de Fuentesaúco” eritelmän muutoksen hyväksymistä. |
|
(2) |
Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3). |
|
(3) |
Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Hyväksytään nimitystä ”Garbanzo de Fuentesaúco” (SMM) koskevan eritelmän muutos, joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 1 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Janusz WOJCIECHOWSKI
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) Komission asetus (EY) N:o 1485/2007, annettu 14 päivänä joulukuuta 2007, tiettyjen nimitysten kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Carne de Bísaro Transmontano tai Carne de Porco Transmontano (SAN), Szegedi szalámi tai Szegedi téliszalámi (SAN), Pecorino di Filiano (SAN), Cereza del Jerte (SAN), Garbanzo de Fuentesaúco (SMM), Lenteja Pardina de Tierra de Campos (SMM), Λουκούμι Γεροσκήπου (Loukoumi Geroskipou) (SMM), Skalický trdelník (SMM)) (EUVL L 330, 15.12.2007, s. 13).
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/5 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2021/1098,
annettu 2 päivänä heinäkuuta 2021,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja IV muuttamisesta siltä osin kuin on kyse 24-epibrassinolidin, Allium cepa L. -sipuliuutteen, syflumetofeenin, fludioksoniilin, fluroksipyyrin, natrium-5-nitroguajakolaatin, natrium-o-nitrofenolaatin ja natrium-p-nitrofenolaatin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II vahvistettiin fludioksoniilin, fluroksipyyrin, natrium-5-nitroguajakolaatin, natrium-o-nitrofenolaatin ja natrium-p-nitrofenolaatin jäämien enimmäismäärät. Syflumetofeenin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin kyseisen asetuksen liitteessä III olevassa A osassa. Asetuksessa (EY) N:o 396/2005 ei ole vahvistettu erityisiä jäämien enimmäismääriä 24-epibrassinolidille eikä Allium cepa L. -sipuliuutteelle eikä näitä aineita ole sisällytetty kyseisen asetuksen liitteeseen IV, joten niihin sovelletaan kyseisen asetuksen 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa vahvistettua oletusarvoa 0,01 mg/kg. |
|
(2) |
Tehoainetta syflumetofeeni sisältävän kasvinsuojeluaineen käyttöä sitrushedelmiin, aprikooseihin, persikoihin, tomaatteihin, munakoisoihin, kurkkuihin ja humalaan koskevan hyväksymismenettelyn yhteydessä tehtiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 6 artiklan 1 kohdan mukainen hakemus voimassa olevien jäämien enimmäismäärien muuttamiseksi. |
|
(3) |
Fludioksoniilin osalta tällainen hakemus tehtiin sen käytöstä mustaseljan marjoihin. Fluroksipyyrin osalta tällainen hakemus tehtiin sen käytöstä ruohosipuleihin, yrttiselleriin, persiljaan, timjamiin, basilikaan ja syötäviin kukkiin. Natrium-5-nitroguajakolaatin, natrium-o-nitrofenolaatin ja natrium-p-nitrofenolaatin osalta tällainen hakemus tehtiin niiden käytöstä syötäviksi tarkoitettuihin oliiveihin ja öljyoliiveihin. |
|
(4) |
Asianomaiset jäsenvaltiot arvioivat nämä hakemukset asetuksen (EY) N:o 396/2005 8 artiklan mukaisesti, ja arviointiraportit toimitettiin komissiolle. |
|
(5) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, arvioi hakemukset ja arviointiraportit ja tarkasteli etenkin kuluttajille ja tarpeen mukaan eläimille aiheutuvia riskejä ja antoi perustellut lausunnot (2) ehdotetuista jäämien enimmäismääristä. Se toimitti lausunnot hakijoille, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkisti ne. |
|
(6) |
Elintarviketurvallisuusviranomainen päätteli kaikkien hakemusten osalta, että kaikki toimitettavia tietoja koskevat vaatimukset täyttyivät ja että hakijoiden pyytämät muutokset jäämien enimmäismääriin olivat kuluttajien turvallisuuden kannalta hyväksyttäviä 27 erityiselle kuluttajaryhmälle Euroopassa tehdyn kuluttajien altistumisen arvioinnin perusteella. Elintarviketurvallisuusviranomainen otti huomioon aineiden toksikologisia ominaisuuksia koskevat uusimmat tiedot. Kaikkien näitä aineita mahdollisesti sisältävien elintarvikkeiden kulutuksesta johtuva elinikäinen altistuminen näille aineille taikka asianomaisten tuotteiden suuresta kulutuksesta johtuva lyhytaikainen altistuminen eivät kumpikaan osoittaneet, että hyväksyttävä päiväsaanti tai akuutin altistumisen viiteannos olisivat vaarassa ylittyä. |
|
(7) |
Tehoaineen 24-epibrassinolidi hyväksymisen yhteydessä jäämän enimmäismäärää koskeva hakemus sisällytettiin asiakirja-aineiston tiivistelmään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (3) 8 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti. Asianomainen jäsenvaltio arvioi hakemuksen kyseisen asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Elintarviketurvallisuusviranomainen tutki hakemuksen ja esitti tehoainetta sisältävien torjunta-aineiden riskinarviointia koskevaa vertaisarviointia käsittelevän päätelmänsä, jossa se suositteli 24-epibrassinolidin sisällyttämistä asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteeseen IV (4). |
|
(8) |
Allium cepa L. sipuliuute on hyväksytty perusaineeksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/81 (5). Kyseisen aineen käyttöedellytysten ei odoteta johtavan sellaiseen jäämien esiintymiseen elintarvike- tai rehutuotteissa, josta voi aiheutua riski kuluttajalle. Tämän vuoksi on aiheellista sisällyttää Allium cepa L. -sipuliuute asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteeseen IV. |
|
(9) |
Elintarviketurvallisuusviranomaisen perusteltujen lausuntojen ja päätelmien perusteella ja tarkasteltavana olevan asian kannalta merkitykselliset tekijät huomioon ottaen vastaavat muutokset jäämien enimmäismääriin ovat asetuksen (EY) N:o 396/2005 14 artiklan 2 kohdan vaatimusten mukaiset. |
|
(10) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava. |
|
(11) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II, III ja IV tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 2 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(2) Elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteelliset raportit ovat saatavilla verkossa: http://www.efsa.europa.eu:
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue levels for cyflumetofen in various crops. EFSA Journal 2021;19(2):6373.
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue levels for fludioxonil in elderberries. EFSA Journal 2020;18(7):6175.
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue levels for fluroxypyr in chives, celery leaves, parsley, thyme and basil and edible flowers. EFSA Journal 2020;18(10):6273.
Reasoned opinion on the modification of the existing maximum residue levels for sodium 5-nitroguaiacolate, sodium o-nitrophenolate and sodium p-nitrophenolate (sodium nitrocompounds) in table olives and olives for oil production. EFSA Journal 2020;18(11):6313.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
(4) Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance 24-epibrassinolide. EFSA Journal 2020;18(6):6132.
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/81, annettu 27 päivänä tammikuuta 2021, perusaineen Allium cepa L. -sipuliuute hyväksymisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (EUVL L 29, 28.1.2021, s. 12).
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II, III ja IV seuraavasti:
|
1) |
Korvataan liitteessä II olevat fludioksoniilia, fluroksipyyriä, natrium-5-nitroguajakolaattia, natrium-o-nitrofenolaattia ja natrium-p-nitrofenolaattia koskevat sarakkeet seuraavasti: Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
2) |
Korvataan liitteessä III olevassa A osassa oleva syflumetofeenia koskeva sarake seuraavasti: Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)
|
|
3) |
Lisätään liitteeseen IV seuraavat merkinnät aakkosjärjestyksen kannalta oikeaan kohtaan: ”24-epibrassinolidi” ja ”Allium cepa L. -sipuliuute”. |
(*1) Analyysiherkkyyden alaraja.
(1) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.
(*2) Analyysiherkkyyden alaraja.
(2) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/29 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2021/1099,
annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021,
kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II ja III muuttamisesta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Aine 4-[(tetrahydro-2H-pyran-2-yyli)oksi]fenoli (yleisnimi: deoksiarbutiini, INCI-nimi: Tetrahydropyranyloxy Phenol), jota ei tällä hetkellä säännellä asetuksella (EY) N:o 1223/2009, johtaa 1,4-dihydroksibentseenin vapautumiseen (INCI-nimi: Hydroquinone). Hydrokinoni sisältyy asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä II olevassa viitenumerokohdassa 1339 lueteltuihin kosmeettisissa valmisteissa kiellettyihin aineisiin, lukuun ottamatta kyseisen asetuksen liitteessä III olevaa 14 kohtaa. |
|
(2) |
Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea (SCCS) arvioi deoksiarbutiinin käyttöä kosmeettisissa valmisteissa. SCCS totesi 25 päivänä kesäkuuta 2015 antamassaan lausunnossa (2), että kyseistä ainetta sisältävien tuotteiden elinkaareen liittyvien turvallisuusongelmien vuoksi deoksiarbutiinin käyttöä kasvovoiteissa enintään 3 prosentin pitoisuutena ei voida pitää turvallisena (3). |
|
(3) |
Lausunnon perusteella deoksiarbutiinin käyttö kosmeettisissa valmisteissa olisi kiellettävä ja se olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä II olevaan kiellettyjen aineiden luetteloon. |
|
(4) |
Aine 1,3-dihydroksi-2-propanoni (INCI-nimi: Dihydroxyacetone) on kosmeettinen ainesosa, jolla on raportoitu olevan ihoa hoitava ja ruskettava tehtävä. Dihydroksiasetonia ei tällä hetkellä säännellä asetuksella (EY) N:o 1223/2009. |
|
(5) |
SCCS piti 3 ja 4 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan lausunnossa (4) dihydroksiasetonia turvallisena, kun sitä käytetään hiusväriaineena (ei-hapettavissa) valmisteissa, joita ei huuhdella pois, enintään 6,25 prosentin pitoisuutena. SCCS totesi lisäksi kyseisessä lausunnossa, että dihydroksiasetonin käyttö hiusväriaineena (ei-hapettavissa) valmisteissa, joita ei huuhdella pois, enintään 6,25 prosentin pitoisuutena sekä dihydroksiasetonin käyttö itseruskettavissa voiteissa ja kasvovoiteissa enintään 10 prosentin pitoisuutena katsotaan myös turvalliseksi. |
|
(6) |
Näiden päätelmien perusteella on tarpeen lisätä asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteeseen III uusi kohta, jossa sallitaan dihydroksiasetonin rajoitettu käyttö pelkästään ei-hapettavissa hiusvärituotteissa enimmäispitoisuudella 6,25 prosenttia ja itseruskettavissa valmisteissa enimmäispitoisuudella 10 prosenttia. |
|
(7) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1223/2009 olisi muutettava, |
|
(8) |
On aiheellista säätää kohtuullisista ajanjaksoista, jotta teollisuus voi mukautua uusiin vaatimuksiin, jotka koskevat dihydroksiasetonin käyttöä kosmeettisissa valmisteissa, ja lopettaa vaiheittain sellaisten kosmeettisten valmisteiden markkinoille saattaminen ja asettaminen saataville markkinoilla, jotka eivät ole kyseisten vaatimusten mukaisia. |
|
(9) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kosmeettisten valmisteiden pysyvän komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1223/2009 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.
(2) SCCS (kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea), Opinion on deoxyarbutin – Tetrahydropyranyloxy Phenol, 25. kesäkuuta 2015, SCCS/1554/15.
(3) Ks. lausunnon 4 kohta.
(4) SCCS (kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea), Opinion on Dihydroxyacetone – DHA, 3.–4. maaliskuuta 2020, SCCS/1612/19.
LIITE
Muutetaan asetus (EY) N:o 1223/2009 seuraavasti:
|
1) |
Lisätään liitteeseen II kohta seuraavasti:
|
|||||||||||||||
|
2) |
Lisätään liitteeseen III kohta seuraavasti:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(*1) Kyseistä ainetta sisältäviä hiusvärivalmisteita ja itseruskettavia valmisteita, jotka eivät ole rajoitusten mukaisia, ei saa saattaa unionin markkinoille 26 päivästä tammikuuta 2022 alkaen. Kyseistä ainetta sisältäviä hiusvärivalmisteita ja itseruskettavia valmisteita, jotka eivät ole rajoitusten mukaisia, ei saa asettaa saataville unionin markkinoilla 22 päivästä huhtikuuta 2022 alkaen.”
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/32 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/1100,
annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021,
lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja kyseisessä tuonnissa käyttöönotetun väliaikaisen tullin lopullisesta kantamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
1. MENETTELY
1.1 Vireillepano
|
(1) |
Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 14 päivänä toukokuuta 2020 vireille perusasetuksen 5 artiklan nojalla polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka koski Turkista, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden, jäljempänä ’kuumavalssatut levyvalmisteet’ tai ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, tuontia (2). |
|
(2) |
Komissio pani 12 päivänä kesäkuuta 2020 vireille tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski saman Turkista peräisin olevan tuotteen tuontia (3). |
1.2 Kirjaaminen
|
(3) |
Kun valituksen tekijä oli esittänyt asiaa koskevan pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella 2020/1686 (4), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’, perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti. |
1.3 Väliaikaiset toimenpiteet
|
(4) |
Komissio toimitti osapuolille 17 päivänä joulukuuta 2020 perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti yhteenvedon ehdotetuista väliaikaisista tulleista sekä yksityiskohtaiset tiedot polkumyyntimarginaalien ja sellaisten marginaalien laskemisesta, jotka olisivat riittäviä unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 215 ja 216 kappaleessa selitetään, osapuolten esittämät huomautukset eivät johtaneet marginaalien muuttamiseen, koska huomautusten ei katsottu koskevan kirjoitus- tai laskuvirhettä. |
|
(5) |
Komissio otti 7 päivänä tammikuuta 2021 käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/9 (5), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’. |
1.4 Myöhempi menettely
|
(6) |
Kun oli ilmoitettu olennaisista tosiasioita ja huomioista, joiden perusteella väliaikainen tulli otettiin käyttöön, jäljempänä ’alustavien päätelmien ilmoittaminen’, valituksen tekijä, joidenkin käyttäjien etuja edustava konsortio, pitkiä terätuotteita tuova käyttäjä, otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat, yhteen otokseen valittuun vientiä harjoittavaan tuottajaan etuyhteydessä oleva tuoja, Turkin teräksenviejien järjestö, jäljempänä ’ÇİB’, ja Turkin viranomaiset toimittivat kirjallisia huomautuksia, joissa ne esittivät kantansa alustaviin päätelmiin. Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi ja sai tarkempia tietoja vahinkomarginaaleja koskevista laskelmista. |
|
(7) |
Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisia järjestettiin otokseen valittujen kolmen vientiä harjoittavan tuottajan ja Turkin viranomaisten kanssa. |
|
(8) |
Komissio jatkoi kaikkien lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista. Tehdessään lopullisia päätelmiä komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia ja tarkisti alustavia päätelmiään tarpeen mukaan. |
|
(9) |
Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi ottaa käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksensa lopullisista päätelmistä. |
|
(10) |
Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin myös mahdollisuus tulla kuulluiksi. Kuulemisia järjestettiin otokseen valittujen kolmen vientiä harjoittavan tuottajan kanssa. Lisäksi yksi otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja pyysi kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan väliintuloa perusasetuksen 18 artiklan soveltamiseen liittyen. |
|
(11) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissio havaitsi laskuvirheen yhden vientiä harjoittavan tuottajan lopullista polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissa. Sen vuoksi kyseiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle lähetettiin täydentävät lopulliset päätelmät, ja se esitti lisähuomautuksia täydentävistä päätelmistä. |
|
(12) |
Asianomaisten osapuolten esittämiä huomautuksia tarkasteltiin, ja ne on otettu soveltuvin osin huomioon tässä asetuksessa. |
1.5 Otanta
|
(13) |
Koska otannasta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 7–18 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin. |
1.6 Yksilöllinen tarkastelu
|
(14) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 19 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin. |
1.7 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso
|
(15) |
Koska tutkimusajanjaksosta ja tarkastelujaksosta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 27 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin. |
1.8 Maantieteellisen soveltamisalan muuttaminen ja menettelyä koskevat väitteet
|
(16) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta, jäljempänä ’Yhdistynyt kuningaskunta’, lakkasi olemasta Euroopan unionin jäsen 1 päivänä tammikuuta 2021. Näin ollen tämä asetus perustuu tietoihin, jotka koskevat Euroopan unionia ilman Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jäljempänä ’EU27-maat’. Sen vuoksi komissio pyysi valituksen tekijää ja otokseen valittuja unionin tuottajia toimittamaan tietyt osat alkuperäisistä kyselyvastauksistaan siten, että ne koskevat vain EU27-maiden tietoja. Valituksen tekijä ja otokseen valitut unionin tuottajat toimittivat pyydetyt tiedot. Koska väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa julkaistujen makrotaloudellisten indikaattoreiden ja EU27-maita koskevien makrotaloudellisten indikaattoreiden ero johtuu yhden Yhdistyneen kuningaskunnan tuottajan tietojen poisjättämisestä, joidenkin tämän asetuksen taulukkojen tiedot esitetään vaihteluväleinä, jottei paljastettaisi kyseiseen asianomaiseen osapuoleen liittyviä luottamuksellisia tietoja. |
|
(17) |
Lopullisten polkumyyntimarginaalien laskemisessa otettiin huomioon otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynti vain EU27-maihin. |
|
(18) |
Unionin etua koskevassa arvioinnissa komissio esitti kysymyksen Yhdistyneen kuningaskunnan eron vaikutuksesta kyselyvastauksiin, jotka käyttäjät ja tuojat eli Marcegaglia Carbon Steel SpA, San Polo Lamiere ja Network Steel -ryhmän edustamat käyttäjät ja tuojat olivat toimittaneet. San Polo Lamiere ei reagoinut komission kysymykseen. Muut osapuolet totesivat, että Yhdistyneen kuningaskunnan erolla ei ollut mitään vaikutusta tietoihin, jotka ne olivat jo toimittaneet. |
|
(19) |
Komissio ilmoitti 12 päivänä tammikuuta 2021 asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla (6) Yhdistyneen kuningaskunnan yrityksille ja järjestöille, että niitä ei pidetä enää asianomaisina osapuolina kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa menettelyissä. Vain International Steel Trade Association, Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitseva osapuoli, joka edustaa tuojien ja käyttäjien etuja ja joka ilmoittautui asianomaiseksi osapuoleksi, reagoi muistioon toimittamalla perustellut pyynnön pysyä asianomaisena osapuolena menettelyssä. Koska osapuolella on Saksassa keskus, joka edustaa EU:n yrityksiä EU27-maissa, komissio hyväksyi sen pyynnön. |
|
(20) |
Turkin viranomaiset katsoivat, että Yhdistyneen kuningaskunnan eron vuoksi 7 päivänä tammikuuta 2021 käyttöön otetut toimenpiteet olivat perusteettomia ja laittomia, koska ne perustuivat EU28-maiden tietoihin. Turkin viranomaiset pyysivät 29 päivänä tammikuuta 2021 komissiota päättämään väliaikaiset toimenpiteet ja tekemään analyysin sellaisten tietojen perusteella, joista Yhdistynyt kuningaskunta on jätetty pois. Komissio piti Turkin viranomaisten pyyntöä perusteettomana, koska väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön asianomaisille osapuolille vuonna 2020 – jolloin unionissa oli vielä 28 jäsenvaltiota – ilmoitettujen päätelmien perusteella. |
|
(21) |
Lisäksi Turkin viranomaiset ja kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että väliaikaiset toimenpiteet saisivat olla voimassa enintään kolme kuukautta Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden kaupasta tehdyn Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Turkin tasavallan välisen sopimuksen (7), jäljempänä ’Turkki-EHTY-sopimus’, 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio kuitenkin katsoo, että Turkki-EHTY-sopimuksen 11 artiklan määräykset ovat merkityksellisiä vain, jos vahinkoa kärsinyt osapuoli nimenomaisesti vetoaa kyseiseen artiklaan. Tässä tutkimuksessa komissio ei vedonnut Turkki-EHTY-sopimuksen 10 tai 11 artiklan määräyksiin eikä sillä näin ollen ollut velvollisuutta ottaa väliaikaisia toimenpiteitä käyttöön perusasetuksessa säädettyä kuuden kuukauden kestoa lyhyemmäksi ajaksi. |
2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE
2.1 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet
|
(22) |
Alustavassa vaiheessa eräs haarukkatrukkien sekä nostotrukkien ja rakennuskoneiden osien valmistaja pyysi kuumavalssattujen pitkien terästuotteiden jättämistä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Komissio vahvisti alustavasti väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa, että kuumavalssatut pitkät terästuotteet eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin, koska 6–12 metriä pitkä kuumavalssattu tanko on pitkä tuote eikä teräslevytuote. |
|
(23) |
Osapuoli toisti pyyntönsä alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Se huomautti, että kyseiset tuotteet kuuluvat edelleen tuotteen määritelmään ja niihin näin ollen sovelletaan toimenpiteitä. Sen vuoksi se pyysi yli 6 000 mm:n pituisten tuotteiden jättämistä määritelmän ulkopuolelle, jotta samat tuotteet eli CN-koodiin 7226 91 91 – joka on yksi toimenpiteiden piiriin kuuluvista CN-koodeista – kuuluvat tietyt pitkät kuumavalssatut tangot jätettäisiin määritelmän ulkopuolelle. Komissio totesi, että osapuolen ehdottamaa poisjättämistä ei voitu toteuttaa, koska siihen sisältyisi tiettyjä kuumavalssattuja levyvalmisteita, joiden on tarkoitus kuulua toimenpiteiden piiriin. Tähän liittyen valituksen tekijä huomautti, että 10 000 mm:n pituutta voidaan soveltaa kuumavalssattujen levyvalmisteiden keloihin ja tietyssä määrin jopa tiettyihin määrämittaan leikattuihin kuumavalssattuihin levyvalmisteisiin, minkä vuoksi ominaisuus ei koske yksinomaisesti poisjättämisen kohteena olevia tuotteita. Valituksen tekijä oli kuitenkin samaa mieltä siitä, että kuumavalssattujen pitkien terästankovalmisteiden ei ollut tarkoitus kuulua tutkimuksen soveltamisalaan. |
|
(24) |
Komissio totesi, että haarukkatrukkien valmistajan pyynnössä olevat tuotteet eroavat perusominaisuuksiltaan kuumavalssatuista levyvalmisteista paksuutensa ja leveytensä eivätkä niinkään pituutensa vuoksi, ja niiden paksuus ja leveys tekevät niistä eri tuotteita, joilla on erilainen käyttötarkoitus. Sen vuoksi tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin ”tuotteet, joiden a) leveys on enintään 350 mm ja b) paksuus vähintään 50 mm, tuotteen pituudesta riippumatta”. |
|
(25) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Erdemir Romania S.R.L. pyysi CN-koodiin 7225 19 10 kuuluvien kuumavalssattujen ei-kidesuunnattujen piiseosteisten sähköteknisten tuotteiden jättämistä määritelmän ulkopuolelle, koska se ostaa tällaisia tuotteita ainoastaan emoyhtiöltään Erdemiriltä Turkista unionin tuottajien väitettyjen käytäntöjen (korkeat hinnat ja suppea tarjonta) vuoksi ja koska tähän ei väitetysti liity kilpailua unionin tuottajien kanssa. Erdemir Romania S.R.L väitti, että jos kyseisiä tuotteita ei jätetä tutkimuksen ulkopuolelle, tämä vaikuttaisi kielteisesti yritykseen ja koko Romanian talouteen. |
|
(26) |
Kyseinen poisjättämistä koskeva pyyntö koskee tuotantopanoksena käytettävien kuumavalssattujen levyvalmisteiden toimittamista sähköteknisen teräksen valmistajalle Romaniassa sen emoyhtiöltä Erdemiriltä Turkista. Komissio katsoo, että tämä tuotantopanosmateriaali ei ole erilainen, vaan sillä on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset kuin muilla toimenpiteiden kohteena olevilla kuumavalssatuilla levyvalmisteilla, ja ne ovat keskenään vaihdettavissa. Näin ollen komissio hylkäsi CN-koodiin 7225 19 10 kuuluvien kuumavalssattujen ei-kidesuunnattujen piiseosteisten sähköteknisten tuotteiden poisjättämistä koskevan pyynnön. Lisäksi useat unionin tuottajat tuottavat kuumavalssattuja ei-kidesuunnattuja piiseosteisia sähköteknisiä tuotteita, jotka ovat suorassa kilpailussa tuotujen tuotteiden kanssa. Mitä tulee pyynnön esittäneeseen osapuoleen kohdistuvaan vaikutukseen, komissio ei ymmärtänyt, miksi tuotteen pysyminen määritelmän piirissä olisi osapuolen mukaan ”katastrofaalista”, kun otetaan huomioon emoyhtiöön sovellettavan polkumyyntitullin taso. |
2.2 Päätelmät
|
(27) |
Koska tuotteen määritelmästä ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 28–33 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat tarkistettuna edellä 24 kappaleessa. |
3. POLKUMYYNTI
|
(28) |
Alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen komissio sai polkumyyntiä koskevista alustavista ja lopullisista päätelmistä kirjallisia huomautuksia otokseen valituilta kolmelta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja valituksen tekijältä. |
3.1 Perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen
|
(29) |
Tarkemmat tiedot perusasetuksen 18 artiklan soveltamisesta kahden etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan toimittamiin tietoihin, jotka koskivat kotimarkkinamyyntiin liittyviä kuljetuskustannuksia, esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 26 ja 56–59 kappaleessa. |
|
(30) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen kaksi etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittava tuottajaa vastusti perusasetuksen 18 artiklan soveltamista kotimaan kuljetuskustannuksiin ja väitti, että artiklan soveltamisedellytykset eivät täyty tässä tapauksessa. Jos komissio päättelee toisin, vientiä harjoittavien tuottajien mukaan komissio voisi tehdä oikaisun kotimaan kuljetuskustannuksiin vain niiden toimitusreittien osalta, joita koskevia yritysten tietoja pidettiin virheellisinä. |
|
(31) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavien tuottajien väitettä ja tuki sitä, että komissio oli alustavasti soveltanut perusasetuksen 18 artiklaa kyseisille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneisiin kuljetuskustannuksiin. |
|
(32) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat toistivat väitteensä. Ensinnäkin ne väittivät, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden kuljetuksesta aiheutuneiden kustannusten yksilöiminen tuottajan ja ryhmään kuuluvan toisen yrityksen välillä ei ole enää tarpeen, koska komissio päätti laskea polkumyyntimarginaalin erikseen molemmille ryhmään kuuluville yrityksille. Toiseksi ne totesivat, että komission olisi pitänyt käyttää tietoja, jotka toimitettiin vastauksena 18 artiklan soveltamisesta ilmoittavaan kirjeeseen, ja oikaista vain niiden toimitusreittien kuljetuskustannuksia, joissa ryhmään kuuluvan etuyhteydessä olevan yrityksen varasto/satama oli mukana välittäjänä toimivana myynti- tai jakelupisteenä. Yritys pyysi myös kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan osallistumista, ja kuuleminen järjestettiin 6 päivänä toukokuuta 2021. |
|
(33) |
Komissio analysoi väitettä ja päätteli, että perusasetuksen 18 soveltaminen kyseisille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneisiin kuljetuskustannuksiin oli perusteltua. Vaikka näiden kahden yrityksen osalta tehtiin erilliset laskelmat niiden alustavista päätelmistä esittämien huomautusten jälkeen, ne pysyivät etuyhteydessä olevina osapuolina, joten sisäiset kuljetuskustannukset olivat edelleen merkityksellisiä. Asiakirjoissa, jotka yritykset toimittivat väitteensä tueksi, ei esitetty mitään uusia tietoja eikä niissä ollut kaikista tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinamyyntiin liittyvistä toimitusreiteistä selvää ja kattavaa erittelyä, jonka perusteella komissio olisi pystynyt yksilöimään – ja sen vuoksi tarkastamaan – selvästi kaikki liiketoimet, joissa etuyhteydessä olevan yrityksen varasto/satama oli mukana välittäjänä toimivana myynti- tai jakelupisteenä. Asiakirja-aineiston tietojen perusteella ei voitu riittävällä varmuudella sulkea pois sitä, että ei olisi mitään muita toimitusreittejä, joista myös olisi jätettävä huomiotta jotkin sisäiset kuljetuskustannukset. |
|
(34) |
Neuvonantajan suositusten mukaisesti komissio arvioi uudelleen vientiä harjoittavien tuottajien kotimaan kuljetuskustannuksiin tehdyn oikaisun oikeasuhteisuutta. Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen koski ainoastaan muutamia myyntitapahtumia kotimarkkinoilla (noin 10 prosenttia yhden ja noin 20 prosenttia toisen ryhmään kuuluvan vientiä harjoittavan tuottajan osalta) ja komissio oikaisi ainoastaan asiakkaalle toimitetut myyntitapahtumat. Näin ollen suurimpaan osaan kotimaan myyntitapahtumista tehdyt oikaisut pysyivät ennallaan. Vaikka komissio sovelsi käytettävissä olevia tietoja, se ei hylännyt kuljetuskustannuksia koskevaa oikaisua kokonaan. Sen sijaan se käytti yritysten toimittamia tosiasiallisia tietoja arvioidakseen kuljetuskustannukset reiteillä, joilla etuyhteydessä olevan välityspisteen osallistuminen oli epäselvää. Näin ollen komissio katsoi, että ottaen huomioon tosiseikat ja vientiä harjoittavien tuottajien tarve perustella pyydetyt oikaisut, kotimaisiin myyntitapahtumiin liittyviä kuljetuskustannuksia koskevien oikaisujen määrittämiseen sovellettu lähestymistapa oli oikeasuhteinen eikä kohtuuton. |
|
(35) |
Sen vuoksi väite hylättiin ja komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 56–59 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
3.2 Normaaliarvo
|
(36) |
Normaaliarvon laskemista koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 38–49 kappaleessa. |
|
(37) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi, että määrittäessään sen tuotantokustannuksia komissio täsmäyttäisi ostetun tuotantopanoksen uudelleenlasketut kustannukset sen kirjanpitoon. |
|
(38) |
Komissio arvioi pyynnön ja totesi sen perustelluksi. Menetelmä, jota komissio alustavassa vaiheessa käytti ostettujen tuotantopanosten kustannusten uudelleenkohdentamiseen, jotta voitiin ottaa huomioon tuotteen teknisissä ominaisuuksissa olevista eroista johtuva kustannusten ero, johti kyseisen tuotantopanoksen korkeampiin kokonaiskustannuksiin, jotka eivät vastanneet vientiä harjoittavan tuottajan kirjanpitoa. Sen vuoksi pyyntö hyväksyttiin ja komissio tarkisti ostetun tuotantopanoksen kustannuksia lopullisissa laskelmissa. |
|
(39) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja pyysi komissiota hyväksymään tuotantokustannusten määrittämisessä sen ilmoittaman sähkökompensaation. Se väitti, että alustavissa päätelmissä komissio oli ymmärtänyt väärin yrityksen aseman Turkin sähkömarkkinoilla ja Turkin YEKDEM-järjestelmän, joka on uusiutuvan energian tukimekanismi, toimintaperiaatteen. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja selitti, että markkinatoimija (EPIAS) myy uusiutuvista lähteistä tuotettua sähköä markkinaosapuolille tietyllä hinnalla. Jos markkinahinta, jolla EPIAS oli ostanut tämän sähkön, osoittautuu myöhemmin tätä hintaa alemmaksi, ero korvataan sähkön ostajille. Sen vuoksi yritys väitti, että sähkökompensaatio on tarpeen, koska se kuvastaa sen sähkön nettokustannuksia, joissa on otettu huomioon korvaus. |
|
(40) |
Komissio analysoi toimitetut uudet selitykset ja päätteli, että pyyntö oli perusteltu. Näin ollen pyyntö hyväksyttiin ja sähkökompensaatio sisällytettiin tuotantokustannuksiin yrityksen lopullisessa polkumyyntilaskelmassa. |
|
(41) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantokustannusten laskelmissa komission olisi pitänyt ottaa huomioon vain kotimarkkinoilla myytyjen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kustannukset, jotka tuottaja oli toimittanut erillään unioniin vietyjen valmisteiden kustannuksista, eikä määrittää yhtä tuotantokustannusta kuumavalssatuille levyvalmisteille yhdistämällä toimitetut kaksi kustannustietokokonaisuutta. Yritys väitti, että tällaisessa lähestymistavassa ei oteta huomioon sitä, että tuotevalikoima yhden tuotevalvontakoodissa määritetyn tuotelajin sisällä voi vaihdella markkinakohteen mukaan. |
|
(42) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan väitettä ja totesi, että jos kaksi tai useampia tuotteita kuuluu samaan tuotevalvontakoodiin, niiden tuotantokustannusten pitäisi olla samat, vaikka tuottaja pitää niitä erilaisina omassa kustannuslaskentajärjestelmässään. Sen vuoksi ne olisi ilmoitettava samassa tuotantokustannustaulukossa. |
|
(43) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen vientiä harjoittava tuottaja toisti väitteensä, jonka mukaan normaaliarvon laskemisessa olisi pitänyt ottaa huomioon vain kotimarkkinamyynnin tuotantokustannukset, jotka ilmoitettiin erillään unioniin suuntautuvan myynnin tuotantokustannuksista. |
|
(44) |
Komissio katsoi, että vientiä harjoittava tuottaja ei osoittanut, että tuotantokustannuksissa olisi ollut markkinakohteen mukaan mitään sellaisia tosiseikkoihin perustuvia eroja, jotka oikeuttaisivat erilliseen kustannusten laskentaan. Väitetyt kustannusten erot syntyivät, koska yritys toimitti tuotantokustannukset sisäisten koodiensa eikä tuotevalvontakoodien perusteella. Komissio katsoi, ettei ole mitään syytä erottaa toisistaan kotimarkkinoilla myytyjen ja vietyjen tuotteiden tuotantokustannuksia, jos tuotantoprosessissa ei ole tosiasiallisia eroja. Koska vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut mitään näyttöä siitä, että samaan tuotevalvontakoodiin kuuluvan vientiin ja kotimarkkinamyyntiin tarkoitetun tuotteen tuotantoprosessi olisi erilainen, komissio päätteli, että se ei voinut hyväksyä kahdenlaisia kustannuksia. Sen vuoksi väite hylättiin. |
|
(45) |
Kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa esittivät huomautuksia kotimaisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten laskemisesta, etenkin joidenkin rahoituserien, kuten rahoitustulojen, valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden sekä satunnaisten tuottojen ja tappioiden poisjättämisestä tai alustavasta uudelleenkohdentamisesta myynti-, yleis- ja hallintokustannusten laskemisessa. |
|
(46) |
Valituksen tekijä vastusti alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa vientiä harjoittavien tuottajien väitteitä ja totesi, että poisjätetyt määrät eivät liittyneet tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tai myyntiin vaan yritysten muuhun toimintaan, kuten pankkitalletuksiin ja uudelleenarvostustoimiin. |
|
(47) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen nämä kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa toistivat väitteensä, jotka koskivat myynti-, yleis- ja hallintokustannusten laskemista. |
|
(48) |
Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa kyseenalaisti sen, että komissio luokitteli uudelleen jotkin menot myytyjen tavaroiden kustannuksista myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin tai tuotantokustannuksiin (kuten käyttämättömästä kapasiteetista aiheutuvat kustannukset, käyttämättömien raaka-aineiden varaukset) vaikkei se tehnyt samoin tiettyjen muiden menojen osalta, jotka ilmoitettiin myytyjen tavaroiden kustannuksissa. Yritykset väittivät lisäksi, että komission olisi pitänyt ottaa huomioon toteutuneet valuuttakurssivoitot/-tappiot samoin kuin arvostuseroista johtuvat voitot/tappiot. Yritykset väittivät vielä, että kuljetukseen liittyvien myynti-, yleis- ja hallintokustannusten osittaista uudelleenluokittelua yleisiksi myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiksi ei olisi pitänyt tehdä ryhmään kuuluvan etuyhteydessä olevan kauppiaan osalta, koska sille ei aiheutunut sisäisiä kuljetuskustannuksia. Jälkimmäinen väite toistettiin täydentävien lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen. Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät erityisesti, että asia ei voinut koskea etuyhteydessä olevaa kauppiasta, koska se oli kuljetusketjun viimeinen lenkki. |
|
(49) |
Mitä tulee myytyjen tavaroiden kustannuksissa ilmoitettujen menojen uudelleenluokitteluun, yritys oli ilmoittanut tiettyjä menoja, jotka eivät sisältyneet tuotantokustannuksiin eivätkä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin. Näin ollen komissio katsoi, että menot jäisivät virheellisesti pois normaaliarvon määrittämisestä, jos niitä ei luokiteltaisi uudelleen kumpaankaan näistä luokista. Samalla komissio katsoi, että menot, joita ei luokiteltu uudelleen, joko eivät liittyneet tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin (esim. johdannaisliiketoimet) tai niiden yhteys tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin ei ollut selvä (esim. raaka-aineiden hinnanerot). |
|
(50) |
Valuuttakurssivoittojen/-tappioiden osalta komissio katsoi, että arvostuserojen voitot/tappiot johtuvat toimien sulkemisesta eivätkä näin ollen liittyneet tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin. Yritykset selittivät lisäksi, että valuuttakurssivoitot/-tappiot johtuivat euro- tai liiramääräisistä toimista, koska niiden kirjanpitovaluutta oli Yhdysvaltojen dollari. Koska kotimarkkinamyynti tapahtui dollareina, komissio katsoi, että valuuttakurssivoittojen/-tappioiden ei voida katsoa johtuneen kotimarkkinamyynnistä, minkä vuoksi ne olisi otettava huomioon määritettäessä tavanomaisessa kaupankäynnissä käytettyjä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia. |
|
(51) |
Mitä tulee niiden sisäisten kuljetuskustannusten uudelleenluokitteluun, joihin perusasetuksen 18 artiklan säännöksiä sovellettiin (ks. 29–35 kappale), komissio katsoi ongelman esiintyvän koko yritysryhmän tasolla, mukaan lukien etuyhteydessä oleva kauppias. Komissio huomautti etuyhteydessä olevan kauppiaan osalta, että yrityksellä oli toimitiloja neljässä eri paikassa. Sen vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tavarat kuljetettiin ensin johonkin muuhun sijaintipaikkaan ennen kuin ne lähetettiin asiakkaalle tai asiakas nouti ne. |
|
(52) |
Näin ollen komissio vahvisti alustavassa vaiheessa soveltamansa lähestymistavan ja hylkäsi kahden etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan esittämät väitteet. |
|
(53) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja vastusti sitä, että komissio ei ottanut huomioon valuuttakurssivoittoja/-tappioita, satunnaisia tuottoja ja rahoitustuloja, jotka yritys ilmoitti myynti-, yleis- ja hallintokustannuksissaan. Lisäksi se väitti, että komissio poisti myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista rahoitustulot muttei rahoitusmenoja. |
|
(54) |
Kirjanpitokäytäntönsä perusteella kyseinen yritys ei kyennyt ilmoittamaan erikseen toteutuneita valuuttakurssivoittoja/-tappioita, jotka liittyvät suoraan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin. Sen vuoksi komissio ei pystynyt määrittämään ilmoitettujen valuuttakurssivoittojen/-tappioiden tosiasiallista määrä, joka olisi otettava huomioon myynti-, yleis- ja hallintokustannusten laskemisessa. |
|
(55) |
Komissio huomauttaa, että alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa yritys väitti, että satunnaiset tuotot koskivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen myynti- ja tuotantotoimintaa. Yritys ei kuitenkaan toimittanut mitään näyttöä tämän väitteen tueksi. Lisäksi komissio selvensi, että se hylkäsi vain yhden satunnaisissa tuotoissa ilmoitetun erän, jonka luonnetta ei voitu määrittää yrityksen toimittamien tietojen perusteella. |
|
(56) |
Komissio tarkasteli huolellisesti myös tietoja, jotka oli ilmoitettu rahoitustuloihin ja -menoihin kuuluviksi. Komissio hylkäsi yrityksen rahoitustuloja koskevan pyynnön, koska se ei liittynyt yrityksen päivittäiseen tuotanto- ja myyntitoimintaan vaan pikemminkin rahoitustoimintaan, jolla ei ollut yhteyttä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja/tai myyntiin. Yrityksen toimittamien tietojen perusteella komissio sitä vastoin katsoi, että yritykselle aiheutuneet rahoitusmenot liittyivät sen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotanto- ja myyntitoimintaan. |
|
(57) |
Näin ollen komissio vahvisti alustavassa vaiheessa soveltamansa lähestymistavan ja hylkäsi vientiä harjoittavan tuottajan esittämät väitteet. |
|
(58) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission ei olisi pitänyt jättää huomiotta sen alustavassa vaiheessa toimittamia tietoja, koska ei ole olemassa ajallista poikkeusta, joka antaisi komissiolle mahdollisuuden tehdä näin, kunhan tiedot toimitetaan tutkimuksen määräaikojen kuluessa ja tiedot toimittava asianomainen osapuoli toimii yhteistyössä komission kanssa. |
|
(59) |
Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja kiisti alustavassa vaiheessa oikaisut, jotka komissio teki sen ristiintarkastettuihin myynti-, yleis- ja hallintokustannuksiin, ja toimitti niihin liittyviä tarkempia tietoja. Komissio oli kohdentanut uudelleen tietyt myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka yritys oli alun perin kohdentanut muihin tuotteisiin, mukaan lukien yrityksen itsensä valmistamien kuumavalssattujen levytuotteiden tuotantopanokset. Komissio tarkasteli toimitettuja lisätietoja huolellisesti ja päätteli, että tiedot eivät osoittaneet, että komission käyttämä menetelmä myynti-, yleis- ja hallintokustannusten uudelleenkohdentamiseksi olisi kohtuuton tai aiheeton, etenkin kun otetaan huomioon, että tuottaja ei ollut ilmoittanut tietoja eikä kohdentanut näitä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia asianmukaisesti etätarkastuksessa ja että se oli hyväksynyt alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa, että tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettyihin tuotantopanoksiin liittyvät myynti-, yleis- ja hallintokustannukset voitaisiin kohdentaa tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen. Siksi komissio hylkäsi tämän väitteen. |
|
(60) |
Yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä vastusti alustavaa päätöstä yhdistää ryhmän kahden tuotantoyksikön kustannus- ja myyntiedot ryhmän polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissa. Se väitti, että komission olisi sen sijaan pitänyt laskea ensin kahden etuyhteydessä olevan tuottajan yksilölliset polkumyyntimarginaalit niiden omien normaaliarvojen ja vientihintojen perusteella ja laskea sen jälkeen yksi painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali koko ryhmälle tällä perusteella. |
|
(61) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavan tuottajan väitettä ja totesi, että komissio oli oikeassa käsitellessään yrityksiä yhtenä yksikkönä, kun otetaan huomioon ryhmän taloudellisen toiminnan luonne. |
|
(62) |
Komissio päätteli, että koska ryhmän kumpikin vientiä harjoittava tuottaja toimitti omat kustannus- ja myyntitietonsa siten, että niiden tuottamien tuotteiden kustannus- ja myyntitiedot voitiin erottaa toisistaan ja niitä voitiin seurata, oli mahdollista ja tarkempaa laskea kaksi erillistä polkumyyntimarginaalia ja yhdistää ne sitten koko ryhmää koskevaksi yhdeksi painotetuksi keskimääräiseksi polkumyyntimarginaaliksi. Sen vuoksi ryhmän väite hyväksyttiin ja sen polkumyyntimarginaali laskettiin vastaavasti. |
|
(63) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komissio oli väärässä sisällyttäessään alustavasti joitakin käyttämättömään kapasiteettiin liittyviä menoja sen tuotantokustannuksiin ja että tällaiset menot koskivat vain muita kuin tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. |
|
(64) |
Komissio analysoi vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat tiedot ja totesi väitteen perustelluksi. Käyttämättömään kapasiteettiin liittyvien menojen alustava sisällyttäminen tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kustannuksiin johtui sitä tuoteluokkaa, johon nämä kustannukset liittyivät, koskevasta väärinkäsityksestä. Sen vuoksi väite hyväksyttiin ja kyseiset käyttämättömään kapasiteettiin liittyvät menot poistettiin vientiä harjoittavan tuottajan tuotantokustannuksista. |
|
(65) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja toisti väitteensä, jonka mukaan huomioon olisi otettava siihen etuyhteydessä olevalle tavarantoimittajalle levyaihioiden (kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantopanos) tuotannosta tosiasiallisesti aiheutuneet kustannukset eikä etuyhteydessä olevan tavarantoimittajan veloittamia ostohintoja. Lisäksi yritys huomautti, että tällainen lähestymistapa oli asianmukainen, koska alustavassa vaiheessa komissio yhdisti kahden etuyhteydessä olevan tuottajan toimittamat tiedot ja teki yhden polkumyyntimarginaalia koskevan laskelman. |
|
(66) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavan tuottajan väitettä, jonka mukaan levyaihioiden kustannukset olisi ilmoitettava vientiä harjoittavalle tuottajalle aiheutuneina kustannuksina. Koska levyaihioita ei siirretty kustannusten tasolla vaan sitä korkeammalla tasolla, etuyhteydessä olevan tavarantoimittajan levyaihioiden kustannusten huomioon ottaminen vääristäisi laskelmia. |
|
(67) |
Komissio toteaa, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti normaaliarvon laskemisessa käytettyjen kustannusten on kuvastettava kohtuullisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia sellaisina kuin ne on kirjattu yrityksen kirjanpitoon. Väitteen esittäneen vientiä harjoittavan tuottajan kirjanpidossa levyjen kustannukset oli kirjattu etuyhteydessä olevalle tavarantoimittajalle maksetun ostohinnan tasoisina. Levyaihioiden myyntihinta vientiä harjoittavalle tuottajalle oli verrattavissa myyntihintaan etuyhteydettömille osapuolille, ja komissio katsoi, että hinnat kuvastivat kohtuullisesti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia. Lisäksi komissio piti näitä kahta tuottajaa erillisinä yksikköinä ja teki kaksi erillistä polkumyyntilaskelmaa, joten alustavassa vaiheessa yhdistettyjä laskelmia koskeva väite oli merkityksetön. Sen vuoksi komissio vahvisti alustavassa vaiheessa tehdyt päätelmät. |
|
(68) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komissio toimi virheellisesti oikaistessaan alustavasti rautamalmipellettien kustannukset vahvistaessaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantokustannuksia. Oikaisu tehtiin, koska pellettien kustannukset perustuivat etuyhteydessä olevilta osapuolilta tehtyjen ostojen hintoihin, jotka eivät kuvastaneet tosiasiallisia markkinahintoja. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että jos oikaisu tehdään, vain osa tästä johtuvista lisäkustannuksista olisi kohdennettava tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon, koska rautamalmipellejä käytetään myös muiden tuotteiden tuotannossa. |
|
(69) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavan tuottajan väitettä ja tuki komission tekemää oikaisua rautamalmipellettien kustannuksiin, koska etuyhteydessä oleville yksiköille maksettu ostohinta ei ollut markkinaehtoinen. |
|
(70) |
Komissio vahvisti alustavan päätelmänsä, jonka mukaan vientiä harjoittavan tuottajan rautamalmipellettien hintaan tehty oikaisu oli perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarpeen, koska pelletit ostettiin lähes yksinomaisesti etuyhteydessä olevilta osapuolilta hinnoilla, joiden ei todettu olevan markkinaehtoisia. Sen vuoksi ne korvattiin yrityksen ilmoittamilla etuyhteydettömillä ostohinnoilla. Väitettä, jonka mukaan vain osa oikaisusta aiheutuvista lisäkustannuksista olisi kohdennettava tutkimuksen kohteena olevaan tuotantoon, ei tuotu esiin yrityksen kyselyvastauksessa eikä sitä koskevien tietojen paikkansapitävyyttä voitu tarkastaa näin myöhäisessä vaiheessa tutkimusta. Sen vuoksi väite hylättiin. |
|
(71) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseinen vientiä harjoittava tuottaja toisti väitteen, jonka mukaan rautamalmipellettien ostohinta etuyhteydessä olevilta osapuolilta oli markkinaehtoinen, ja kiisti tavan, jolla komissio laski oikaisun kohdentamalla kaikki lisäkustannukset tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen, koska sen mukaan rautamalmipellettejä käytetään myös muiden tuotteiden tuotannossa. Viimeksi mainitun seikan osalta yritys kiisti myös komission päätelmän, jonka mukaan menojen kohdentamisesta toimitetut tiedot olivat uusia eikä niitä voitu ristiintarkastaa. |
|
(72) |
Komissio arvioi huolellisesti yrityksen lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämiin huomautuksiin sisältyvät väitteet ja tiedot. Komissio totesi, että etuyhteydessä oleva rautamalmipellettien toimittaja myi raaka-aineen vientiä harjoittavalle tuottajalle voittomarginaalilla. Voittomarginaali oli kuitenkin paljon alempi kuin vientiä harjoittava tuottaja väitti ja paljon alempi kuin se, jota sovellettiin ryhmän yritysten väliseen myyntiin ryhmän siirtohinnoittelupolitiikan mukaisesti, minkä vuoksi se ei näyttänyt kuvastavan markkinaehtoisen liiketoimen voittomarginaalia. Yritys ei myöskään toimittanut mitään muuta näyttöä, joka olisi osoittanut, että voittomarginaali kuvastaisi riippumattoman kauppayhtiön vaatimaa kohtuullista tasoa. Mitä tulee kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa käytettyjen rautamalmipellettien osuuteen, komissio totesi, että yritys ilmoitti erikseen rautamalmin ostoista useissa eri muodoissa. Yritys kuitenkin ilmoitti kuumavalssattujen levytuotteiden tuotannossa käytetyn rautamalmin kustannukset ilman erittelyä, minkä vuoksi ei ollut mahdollista vahvistaa rautamalmipellettien tarkempaa kulutusta kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa. Lisäksi vientiä harjoittavan tuottajan kyselyvastauksensa liitteenä toimittaman kapasiteettiraportin tiedot viittaavat siihen, että kaikki ostetut rautamalmipelletit käytettiin kokonaisuudessaan yrityksen ilmoittaman kuumavalssattujen levyvalmisteiden määrän tuottamiseen. Siksi komissio hylkäsi tämän väitteen lopullisesti. |
|
(73) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission ei pitäisi lisätä ylimääräisiä myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sen kotimarkkinamyyntiin, joka tapahtui ryhmään kuuluvan etuyhteydessä olevan tuottajan kautta, siten että se kuvastaisi etuyhteydessä olevan kauppiaan osallistumista. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että kotimarkkinamyyntiin osallistunut etuyhteydessä oleva yritys laskutti aiheutuneet myynti- ja yleismenot, myös voittomarginaalin, ryhmän siirtohinnoittelukäytännön mukaisesti. Sen vuoksi vientiä harjoittavan tuottajan mukaan etuyhteydessä olevalle kauppiaalle aiheutuneet kustannukset näkyivät jo sen myynti-, yleis- ja hallintokustannuksissa. Tähän liittyen vientiä harjoittava tuottaja viittasi etuyhteydessä olevan yrityksen veloittamaan ryhmän sisäiseen palvelumaksuun. |
|
(74) |
Komissio huomautti ensinnäkin soveltaneensa kotimarkkinamyyntiin osallistuneen kauppiaan myynti-, yleis- ja hallintokustannusten huomioon ottamisessa varovaista lähestymistapaa eikä käyttäneensä etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan tosiasiallisia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia vaan erään toisen ryhmään kuuluvan etuyhteydessä olevan yrityksen, joka toimi puhtaasti kauppiaana tiettyjen kotimarkkinoiden myyntitapahtumien osalta. Komissio katsoi, että etuyhteydessä olevan vientiä harjoittavan tuottajan myynti-, yleis- ja hallintokustannukset olivat kohtuuttoman korkeat, kun taas etuyhteydessä olevan kauppiaan myynti-, yleis- ja hallintokustannusten voitiin katsoa olevan kohtuullisella tasolla etuyhteydessä olevan tuottajan kotimarkkinamyynnissä hoitamien tehtävien osalta. Lisäksi komissio totesi, että etuyhteydessä oleva vientiä harjoittava tuottaja veloitti kyseiseltä vientiä harjoittavalta tuottajalta ryhmän sisäisen palvelumaksun. Yritysten toimittamien tietojen perusteella komissio ei kyennyt päättelemään, oliko vientiä harjoittavalta tuottajalta veloitetuissa palveluissa kyse kustannuksista, jotka aiheutuivat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jälleenmyynnistä kotimarkkinoilla, koska kirjanpitoon viedyt liiketoimet ja/tai toimitetut laskut oli kaikki merkitty vain ryhmän sisäisiksi palveluiksi. Lisäksi vientiä harjoittavan tuottajan kirjanpitoon viedyt ja tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen kohdennetut menot ryhmän sisäisistä palveluista edustivat mitättömän pientä osuutta nettomyynnistä. Ottaen huomioon epävarmuuden kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan kirjanpitoon vietyjen ryhmän sisäisten palvelujen luonteesta ja noudattaen alusta lähtien omaksuttua varovaista lähestymistapaa komissio hylkäsi väitteen. |
3.3 Vientihinta
|
(75) |
Vientihinnan laskemista koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 50 ja 51 kappaleessa. Koska tästä jaksosta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti alustavat päätelmänsä. |
3.4 Vertailu
|
(76) |
Normaaliarvon ja vientihinnan vertailua koskevat tarkemmat tiedot esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52–68 kappaleessa. |
|
(77) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja toisti väitteensä, jonka mukaan se muodostaa yhden taloudellisen yksikön siihen etuyhdessä olevan ja Turkissa sijaitsevan kauppiaan kanssa, joka myi tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta unioniin tutkimusajanjaksolla, ja tämän vuoksi se kiisti alustavasti perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla vientihintaansa tehdyt oikaisut. Yritys viittasi aiempiin tuomioistuimessa käsiteltyihin asioihin, jotka koskivat tuottajan harjoittamaa vähäistä suoraa vientiä, ja väitti, että se ei ollut tarpeeksi yhtä taloudellista yksikköä koskevan väitteen hylkäämiseen. Yritys väitti myös, että tuottajan harjoittama suora myynti kotimarkkinoilla on merkityksetöntä määritettäessä, onko vientipuolella olemassa yksi taloudellinen yksikkö, ja että väitteen arvioinnin kannalta keskeistä on se, onko etuyhteydessä oleva kauppias tuottajan määräysvallassa. |
|
(78) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavan tuottajan väitettä toteamalla, että tuottavan yksikön harjoittama suora myynti osoittaa, että kauppias toimii etuyhteydessä olevana jälleenmyyjänä, ja tuki komission vientihintaan tekemiä oikaisuja. |
|
(79) |
Komissio analysoi huomautuksia ja asiakirja-aineistossa olevaa näyttöä, erityisesti tuottajan ja siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan välistä puitesopimusta. Komissio totesi, että puitesopimuksessa määritetään myydyistä tavaroista maksettava palkkio ja että valmistaja hoiti tehtäviä, jotka yleensä liittyvät myyntiosastoon, kun taas etuyhteydessä olevan kauppiaan tehtävät vastasivat valmistajan vientitoimintaan liittyvää palvelua suorittavan edustajan tehtäviä. Tämä oli johdonmukaista myös vientiä harjoittavalle tuottajalle aiheutuneiden suhteellisen korkeiden myyntikulujen kanssa. Tuottajan ja siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan välisestä sopimussuhteesta ei toimitettu lisätietoja. Näin ollen komissio päätteli, että puitesopimukseen sisältyi lausekkeita, jotka olivat ristiriidassa sen väitteen kanssa, että etuyhteydessä olevan kauppiaan ja valmistajan välisen suhteen taloudelliset realiteetit kuvastivat valmistajan ja sisäisen myyntiosaston välistä suhdetta. Valmistaja pikemminkin vastasi suoraan myynnistä, kun taas etuyhteydessä oleva kauppias hoiti vientiin liittyviä toimia valmistajan puolesta ja palkkiota vastaan. Kun otetaan huomioon alustavassa vaiheessa tehdyt päätelmät, joiden mukaan valmistaja harjoitti myös suoraa myyntiä, komissio päätteli, että yhtä taloudellista yksikköä koskeva väite oli hylättävä. Sen vuoksi komissio vahvisti alustavat päätelmät, jotka esitetään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54 ja 55 kappaleessa. |
|
(80) |
Suoran vientimyynnin merkityksellisyyteen liittyen vientiä harjoittava tuottaja toisti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen pääasiassa samat väitteet, jotka se esitti alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja joita käsitellään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54 kappaleessa ja edellä 79 kappaleessa. |
|
(81) |
Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja totesi myös, että vientimyynti ei suurimmaksi osaksi ole todellista vientimyyntiä, vaan tuotteet viedään kotimaisille ostajille erityisten oikeudellisten tai tullimenettelyjen mukaisesti. Komissio toteaa, että vientimyyntiin liittyvä oikeudellinen menettely ei ole ratkaiseva arvioitaessa sitä, onko myynnissä kyse vientimyynnistä, ja että tällaisen suoran myynnin harjoittaminen kotimarkkinamyynnin lisäksi osoitti, että tuottajalla oli edelleen myyntitehtäviä. |
|
(82) |
Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että sillä, että tuottaja suoritti kaiken kotimarkkinamyynnin suoraan ilman etuyhteydessä olevan kauppiaan osallistumista, ei ole merkitystä määritettäessä, onko vientimyynnissä kyse yhdestä taloudellisesta yksiköstä. Komissio huomauttaa tämän osoittavan, että tuottajalla oli täysimittainen sisäinen myyntiosasto, mikä on merkityksellinen tekijä ja unionin yleinen tuomioistuin on tunnustanut sen sellaiseksi (8). |
|
(83) |
Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja esitti useita väitteitä, jotka liittyivät sen tekemään sopimukseen siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan kanssa. Se väitti, että syynä vientiä harjoittavan tuottajan ja etuyhteydessä olevan kauppiaan väliseen sopimukseen on asiakirjanäyttö valtion tai veroviranomaisten tarkastuksen ja siirtohinnoittelusääntöjen vuoksi. Komissio huomauttaa, että vaikka vientiä harjoittavan tuottajan ja siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan välisellä sopimuksella voi olla merkitystä myös verosyistä, se ei kuitenkaan muuta sitä tosiseikkaa, että sopimuksessa määrätään selvästi, että etuyhteydessä oleva kauppias tarjosi vientipalveluja suoritetun myynnin perusteella maksettavaa palkkiota vastaan. Vientiä harjoittava tuottaja vahvisti myös, että sopimuksessa määrätään selvästi, että on vientiä harjoittavan tuottajan (valmistajan) vastuulla hankkia asiakkaita ja tehdä tarvittavat sopimukset ja sopia järjestelyistä näiden asiakkaiden kanssa. Komission mukaan tämä osoittaa, että vientiä harjoittavalla tuottajalla on oma täysin toimiva myyntiosasto vientimyyntiä varten eikä etuyhteydessä oleva kauppias toiminut näin ollen vientiä harjoittavan tuottajan sisäisenä myyntiosastona. Lisäksi vientiä harjoittava tuottaja vaikutti väittävän, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu voitaisiin tehdä vain tilanteissa, joissa etuyhteydessä olevan kauppiaan tehtäväksi on annettu kaikki tehtävät, jotka myyntiosasto yleensä hoitaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohta koskee ”kyseessä olevan viennin osalta maksettuja palkkioita” täsmentämättä suoritettujen palvelujen tyyppiä. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisen oikaisun tarkoituksena on varmistaa, että edustajalle vientimyynnistä maksettu palkkio edustajan suorittamien, kyseiseen myyntitoimintaan liittyvien palvelujen korvaamiseksi oikaistaan asianmukaisesti, riippumatta siitä, mistä palvelut muodostuvat, jotta varmistetaan vertailukelpoisuus kotimarkkinamyynnin kanssa. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(84) |
Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että sopimuksen määräystä, jonka mukaan tuotteiden vientiin liittyvistä toimista aiheutuvat voitot tai tappiot eivät voi jäädä etuyhteydessä olevalle kauppiaalle, olisi tarkasteltava siltä kannalta, että etuyhteydessä olevan kauppiaan tehtävät ovat samanlaisia kuin palkkioperusteisesti työskentelevän edustajan, koska edustaja ei hyväksyisi sitä, että sen (kaikki) voitot siirrettäisiin takaisin tuotantoyritykselle ja että sille korvattaisiin vain menot, jotka liittyvät remburssien tarkastamiseen, tulliselvitysasiakirjojen hoitamiseen, tarvittavien vientiasiakirjojen laatimiseen ja maksunkeruun varmistamiseen. Komissio huomauttaa, että vientiä harjoittavan tuottajan ja siihen etuyhteydessä olevan kauppiaan väliset rahoitusjärjestelyt kuvastavat toimia ja tehtäviä, jotka etuyhteydessä oleva kauppias on sopimuksen mukaisesti sitoutunut suorittamaan korvausta vastaan. Komission perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti tekemä oikaisu oli sovitettu niin, että se kattaa nämä tehtävät ja kuvastaa suoritetun palvelun asianmukaista markkinaehtoista korvausta. Jos etuyhteydessä olevalle kauppiaalle maksetaan korvaus palkkiona, joka kattaa vientiä harjoittavalle tuottajalle suoritetut vientipalvelut, tämä osoittaa, että etuyhteydessä oleva kauppias hoitaa sovitut palvelut vientiä harjoittavan tuottajan puolesta mutta ilman riittävää korvausta, mukaan lukien kohtuullinen voitto. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(85) |
Sama vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että vaikka se säilytti itsellään joitakin normaalisti myyntiosastoon liittyviä tehtäviä, se ei estä päätelmää, jonka mukaan kyseessä on yksi taloudellinen yksikkö. Vientiä harjoittavan tuottajan mukaan on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaista, että valmistaja ja kauppayhtiö voivat edelleen muodostaa yhden taloudellisen yksikön, vaikka valmistaja hoitaisikin itse joitakin myyntitehtäviä. Komissio huomauttaa, että sopimuksen mukaan vientiä harjoittava tuottaja itse asiassa säilytti itsellään useimmat – ellei jopa kaikki – myyntiosaston tavallisesti hoitamat tehtävät. Tämä on ristiriidassa vientiä harjoittavan tuottajan väitteen kanssa, jonka mukaan etuyhteydessä olevaa kauppiasta on käsiteltävä sen sisäisenä myyntiosastona (ks. 83 kappale). Etuyhteydessä oleva kauppias hoitaa pikemminkin vientimyyntiin liittyviä lisätehtäviä korvausta tai palkkiota vastaan, kuten vientiä harjoittava tuottaja itse muistutti. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu tehtiin näiden palkkioiden vuoksi. |
|
(86) |
Komissio huomauttaa, että vientiä harjoittava tuottaja viittasi toistuvasti asiassa Musim Mas tehdyn tutkimuksen ja annetun tuomion (9) tosiasiallisiin olosuhteisiin. Vientiä harjoittava tuottaja vaikutti olevan sitä mieltä, että koska sen oma tosiasiallinen tilanne ei ole samanlainen kuin asiassa Musim Mas, perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu ei ole perusteltu. Komissio on asiasta eri mieltä. Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaisen oikaisun aiheellisuutta on tarkasteltava kussakin tapauksessa vallitsevien tosiseikkojen ja komission käytettävissä olevan kaiken näytön perusteella. Musim Mas -tuomiossa ei asetettu vähimmäisvaatimusta, jonka olisi täytyttävä kaikissa tapauksissa. Tuomioistuin pikemminkin hyväksyi asiassa Musim Mas neuvoston tekemän arvioinnin kyseisessä asiassa todettujen tosiseikkojen perusteella. Kuten edellä muistutetaan, monet Musim Mas -asian merkityksellisistä tosiseikoista pätevät myös vientiä harjoittavan tuottajan tilanteeseen, varsinkin sopimuksen olemassaolo, mikä on ristiriidassa sen näkemyksen kanssa, että etuyhteydessä oleva kauppias olisi tosiasiallisesti ryhmän sisäinen myyntiosasto. |
|
(87) |
Vientiä harjoittava tuottaja väitti myös, että yhden taloudellisen yksikön määrittämisen kannalta merkityksellisiä tekijöitä ovat se, että vientiä harjoittava tuottaja harjoittaa valvontaa etuyhteydessä olevaan kauppiaaseen nähden, että etuyhteydessä oleva kauppias ei osta etuyhteydettömiltä tavarantoimittajilta ja että vientiä harjoittava tuottaja ja etuyhteydessä oleva kauppias sijaitsevat samassa osoitteessa. |
|
(88) |
Komissio huomauttaa, että kaikkien yksittäin tarkasteltujen tekijöiden ei tarvitse osoittaa, että vientiä harjoittava tuottaja ja etuyhteydessä oleva kauppias eivät muodosta yhtä taloudellista yksikköä. Komission on otettava huomioon kaikki vientiä harjoittavan tuottajan ja etuyhteydessä olevan kauppiaan välistä suhdetta sääntelevät edellytykset. Määräysvallan olemassaolo ei ole ratkaisevaa sen päätelmän kannalta, että etuyhteydessä oleva kauppias ei ole sisäinen myyntiosasto vaan tarjoaa erityyppisiä palveluja yritysryhmän sisällä, tässä tapauksessa vientiin liittyviä palveluja. Se, että etuyhteydessä oleva kauppias tarjoaa vientipalveluja palkkiota vastaan yksinomaan vientiä harjoittavalle tuottajalle, ja sen sijaintipaikka osoittavat vain, että etuyhteydessä oleva kauppias ei tarjoa samoja palveluja muille asiakkaille tässä vaiheessa. Tämä ei tarkoita sitä, että etuyhteydessä oleva kauppias olisi vientiä harjoittavan tuottajan sisäinen myyntiosasto. |
|
(89) |
Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi sen vuoksi tässä, että etuyhteydessä oleva kauppias suoritti vientiä harjoittavan tuottajan vientitoimintaa hoitavan edustajan tehtäviä, kuten remburssien tarkastaminen, tulliselvitykseen ja lastaukseen liittyvien asiakirjojen järjestäminen ja seuraaminen, tarvittavien vientiasiakirjojen laatiminen lastaamisen jälkeen ja vientiin liittyvien menettelyjen hoitaminen, kuten tavaroiden kustannusten perimisen varmistaminen. Etuyhteydessä olevalle kauppiaalle maksettiin myyntiin perustuva palkkio. Koska yritysryhmän sisäinen suhde vaikutti tällaiseen korvaukseen, perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti pidettiin asianmukaisena käyttää kohtuullista voittomarginaalia, jotta vältettäisiin mahdolliset vääristymät, jotka saattavat aiheutua vientiä harjoittavan tuottajan ja etuyhteydessä olevan kauppiaan välisistä sisäisistä järjestelyistä (10). |
|
(90) |
Päätelmänä voidaan todeta, että väite hylättiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54 kappaleessa ja edellä 79–88 kappaleessa esitetyistä syistä. |
|
(91) |
Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa toisti väitteen, jonka mukaan komission olisi laskettava polkumyynti neljännesvuosittain. |
|
(92) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavien tuottajien väitettä ja totesi, että neljännesvuosittaiset polkumyyntilaskelmat eivät ole perusteltuja tässä tapauksessa, koska vähäiset kustannusvaihtelut sekä Turkin liiran inflaatio ja arvon aleneminen eivät oikeuttaneet neljännesvuosittaisia laskelmia koskevaan lähestymistapaan. |
|
(93) |
Komissio päätteli, että koska nämä kaksi yritystä eivät toimittaneet väitteensä tueksi mitään sellaista uutta näyttöä, joka muuttaisi komission arvioinnin, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64–68 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan ja väite hylättiin. |
|
(94) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja toisti väitteen neljännesvuosittaisista polkumyyntilaskelmista. Lisäksi yritys vertasi kustannusten vaihtelua sekä keskimääräistä inflaatiota ja Turkin liiran arvon heikentymistä todettuihin hinnan alittavuuden marginaaleihin osoittaakseen ensin mainitun tekijän väitetyn merkityksellisyyden. Yritys huomautti, että vaikka komissio käyttää raaka-ainehintojen indeksimekanismia yrityksiin liittyvissä menetelmissä, tässä tapauksessa polkumyyntimarginaalia koskevissa laskelmissa ei otettu huomioon hintojen vaihtelua. |
|
(95) |
Yritys ei toimittanut uusia tietoja väitteensä tueksi. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa todetaan, komissio katsoi, että toisin kuin vientiä harjoittava tuottaja väitti, neljännesvuosittaisten tuotantokustannusten vaihtelu vaikutti pääasiassa tutkimusajanjakson yhteen vuosineljännekseen, mutta tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä oli koko tutkimusajanjakson ajan ja keskimääräinen inflaatioaste ja Turkin liiran arvon heikentyminen eivät olleet niin suuria, että olisi perusteltua poiketa komission vakiintuneesta käytännöstä, jonka mukaan polkumyyntimarginaali lasketaan vuosittain. Vientiä harjoittavan tuottajan tekemä vertailu hinnan alittavuuden marginaalien ja kustannuserojen, inflaation ja valuutan arvon alenemisen välillä tutkimusajanjaksolla ei pitänyt paikkaansa, koska kyseessä oli kaksi täysin erilaista arviointia, jotka eivät liity suoraan toisiinsa. Komissio toteaa sitoumuksiin liittyvistä hinnan indeksointimekanismeista, että ne ovat tarpeen asianmukaisen vähimmäistuontihinnan säilyttämiseksi, jotta vältetään väärinkäytökset ja kiertäminen ja poistetaan siten todettu polkumyynti ja vahinko riittävästi. Polkumyynnin ja vahingon toteamiseksi tarkastellaan aiempaa kautta, eivätkä nämä kaksi tilannetta ole vertailukelpoisia. |
|
(96) |
Yksi vientiä harjoittava tuottaja ja kaksi etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa vastusivat valuutan muuntamiseen liittyvän oikaisun alustavaa hylkäämistä. Ne pyysivät oikaisua unioniin suuntautuvaan myyntiin liittyvien suojaussopimusten vuoksi. Pyyntö koskee valuuttakurssia, jota käytetään muunnettaessa ulkomaan valuuttana (tässä tapauksessa euroina) ilmoitettu myyntiarvo viejämaan valuutaksi (Turkin liiroiksi). Yritykset vetosivat perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan ja alakohdan säännöksiin, joiden mukaan ”paitsi jos ulkomaanvaluutan myynti termiinimarkkinoilla kytkeytyy suoraan kyseiseen vientinä tapahtuvaan myyntiin, jolloin on käytettävä termiinikaupan vaihtokursseja”. |
|
(97) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavien tuottajien pyyntöä ja totesi, että suojaaminen on sisäinen prosessi eivätkä yritykset voi väittää, että ilman suojaamista myyntihinta olisi ollut korkeampi, koska ei ole ilmeistä, että asiakas olisi maksanut korkeamman hinnan. |
|
(98) |
Komissio huomauttaa, että perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohtaa sovelletaan tilanteissa, joissa valuutan muuntaminen on tarpeen normaaliarvon ja vientihinnan vertaamiseksi. Tavanomaisena käytäntönä on tehdä vertailu asianomaisen maan valuutassa. Sen vuoksi komissio käytti tässä tapauksessa Turkin liiraa vertailuvaluuttana. Molemmat yritykset, jotka pyysivät valuutan muuntamista koskevaa oikaisua, suojasivat euromääräiset vientimyyntitapahtumansa. Näistä myyntitapahtumista johtuva valuutan muuntoriski suojattiin kaikissa tapauksissa Yhdysvaltojen dollariin nähden. Koska vertailu tehtiin Turkin liiroissa ja kaikki euromääräiset liiketoimet muunnettiin suoraan Turkin liiroiksi ilman välimuuntamista Yhdysvaltojen dollareiksi – samoin kuin kaikki kotimarkkinamyynti otettiin huomioon liiroina – komissio katsoi, että suojaussopimuksissa sovittu euron ja dollarin välinen muuntokurssi ei ollut merkityksellinen vertailun kannalta. Näin ollen komissio hylkäsi kolmen vientiä harjoittavan tuottajan pyynnön. |
|
(99) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseiset kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa toistivat pyyntönsä valuutan muuntamista koskevasta oikaisusta unioniin suuntautuvassa myynnissä, jotta voidaan ottaa huomioon euromääräisistä liiketoimista johtuvan valuuttariskin suojaustoimet. Ne toistivat väitteensä, jonka mukaan hintavertailussa käytetystä valuutasta huolimatta suojausajankohdan muuntokurssista johtuvilla voitoilla tai tappioilla on merkittävä vaikutus hintavertailuun. Ne toimittivat teoreettisen esimerkin kotimarkkinatilauksesta, jossa yksikköhinta on sovittu Yhdysvaltojen dollareina tiettynä päivänä, ja vientimyyntitilauksesta, jossa sama yksikköhinta on sovittu euroina samana päivänä. Yritysten laskelmat osoittivat, että kun myyntitilaukset toimitetaan samana päivänä ja laskutettu arvo muunnetaan suoraan laskun valuutasta Turkin liiroiksi, vertailu johtaa polkumyyntiin, vaikka näissä kahdessa myyntitilauksessa sovittu hinta on sama myyntitilauspäivänä. Ne väittivät, että suojautumista koskeva oikaisu olisi tehtävä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan joko j tai k alakohdan perusteella. |
|
(100) |
Komissio analysoi väitettä ja erityisesti teoreettista esimerkkiä, joka väitetysti osoitti, että suojaussopimusten vaihtokurssi olisi otettava huomioon hintavertailussa. Komissio huomauttaa ensinnäkin, että vaikka esimerkki oli matemaattisesti oikein, se ei kuvasta yritysten liiketoiminnan eikä polkumyyntimarginaalia koskevien laskelmien todellisuutta. Esimerkistä saa sen käsityksen, että polkumyyntimarginaali lasketaan vertaamalla kahta samaan aikaan tehtyä yksittäistä liiketoimea, mikä ei pidä paikkaansa, sillä komissio vertaa tutkimusajanjaksolta määritettyä tuotelajikohtaista keskimääräistä normaaliarvoa ja keskimääristä vientihintaa. Toiseksi esimerkissä oletettiin virheellisesti, että kaikki tiettynä päivänä tehdyt myyntitilaukset toteutetaan samaan aikaan. Yksi vientiä harjoittavista tuottajista esitti itse asiassa erillisen väitteen, jonka mukaan toimitusaika tuotannon päättämisen ja sen välillä, että asiakas noutaa tavarat, on kotimarkkinoilla paljon pidempi kuin vientimyynnissä. Sen vuoksi yritysten antaman esimerkin todettiin olevan epätarkka tässä tilanteessa. Yksikään yrityksistä ei myöskään toimittanut näyttöä siitä, että niiden euromääräiset vientimyyntitapahtumat olisi alun perin neuvoteltu niiden dollarimääräisten hintojen perusteella. Päinvastoin, kyseisten vientimyyntitapahtumien myyntisopimukset ja/tai myyntitilaukset olivat suoraan euromääräisiä eikä niissä ollut mitään viittauksia Yhdysvaltojen dollariin. Sen vuoksi muuntamista euroista liiroiksi dollareiden kautta pidettiin merkityksettömänä. Näin ollen komissio hylkäsi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaista oikaisua koskevan pyynnön. |
|
(101) |
Vaikka yritykset väittivät pystyvänsä yhdistämään vientitapahtumat yksittäisiin suojaustoimiin, niitä voitiin oikaista ja monissa tapauksissa oikaistiinkin myynnin jälkeen taloudellisten näkymien mukaan ja yritysten tuoton maksimoimiseksi. Sen vuoksi komissio ei katsonut, että suojaus voitaisiin yhdistää suoraan kyseessä olevaan vientimyyntiin ja että myyntihinnan huomioon ottaminen olisi aiheuttanut riskin tosiasiallisen vientihinnan vääristymisestä. |
|
(102) |
Komissio hylkäsi myös 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan mukaisen pyynnön, koska yritykset eivät toimittaneet mitään näyttöä siitä, että niiden suojaustoimet olisivat johtaneet siihen, että asiakkaat maksoivat johdonmukaisesti eri hinnat kotimarkkinoilla. |
|
(103) |
Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa vastusti joidenkin pyytämiensä kotimarkkinamyyntiä koskevien oikaisujen alustavaa hylkäämistä. Yksi oikaisu koski tullinpalautusjärjestelmää ja toinen varastointikustannuksia. Toinen tuottajista vastusti myös maksuehtoja, joita komissio käytti sen kotimarkkinoiden luottokustannusten laskemiseen. |
|
(104) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen toimittamissaan huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavien tuottajien pyyntöjä. Tullinpalautuksen osalta se totesi, että puhtaasti teoreettisia kustannuksia ei voida käyttää oikaisuna, koska ei ole mahdollista osoittaa selvää yhteyttä vietyjen tuotteiden ja tuoduista tuotantopanoksista maksamattomien tullien välillä. Varastointikustannusten osalta valituksen tekijä tuki komission päätöstä hylätä oikaisu, koska kyseinen yritys ei kyennyt osoittamaan, että varastossa pidempään olevien tuotteiden kotimarkkinahinnat ovat korkeammat. |
|
(105) |
Koska yritykset eivät toimittaneet tullinpalautusta koskevan oikaisun tueksi mitään sellaista uutta näyttöä, joka muuttaisi komission alustavan arvioinnin, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 60–63 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan ja pyyntö hylättiin. Yhden vientiä harjoittavan tuottajan perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan k alakohdan nojalla pyytämä varastointikustannusten oikaisu liittyy siihen, että osassa sen kotimarkkinamyyntiä asiakkaat noutivat tavarat myöhässä, minkä vuoksi ne olivat pidempään yrityksen varastossa. Tästä pyynnöstä komissio päätteli, että koska yritys ei kyennyt yhdistämään väitettyä kustannusta yksittäisiin myyntitapahtumiin tai tiettyihin asiakkaisiin eikä osoittamaan, että varastointikustannukset vaikuttivat kotimarkkinahintoihin, pyyntö oli hylättävä. Kotimaisten luottokustannusten laskemisessa käytettyjen maksuehtojen osalta yritys ei toimittanut mitään uutta näyttöä, joka muuttaisi komission alustavan lähestymistavan, jossa se korvasi ilmoitetut maksuehdot, joiden etätarkastuksen aikana todettiin olevan ristiriidassa asiaan liittyvissä myyntisopimuksissa sovittujen ehtojen kanssa, tarkemmilla maksuehdoilla, jotka yritys toimitti ja jotka tarkastettiin etätarkastuksessa. Tämän vuoksi väite hylättiin. |
|
(106) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että tullinpalautusta ja varastointikustannuksia koskevat oikaisut olisi otettava huomioon kotimarkkinamyynnin osalta, ja vastusti jälleen maksuehtoja, joita komissio käytti kotimaisten luottokustannusten laskemisessa. |
|
(107) |
Tullinpalautusta koskevan oikaisun osalta se toisti väitteensä, jonka mukaan riippumatta siitä, onko tuontitulli tosiasiallisesti maksettu vai ei, tuotantopanosta koskevalla tuontitullilla on vaikutus kyseisen tuotantopanoksen kotimaisten toimittajien veloittamaan hintaan. |
|
(108) |
Varastointikustannuksia koskevasta oikaisusta yritys toisti väitteen, jonka mukaan tällaisten kustannusten oikaisu on samanlainen kuin luottokustannusten oikaisu, koska molemmat liittyvät maksun viivästymiseen. Se väitti vielä, että tällaisen kotimaisen oikaisun hylkääminen on ristiriidassa sen kanssa, että sen unioniin suuntautuneen myynnin seisontakustannuksia koskeva vientioikaisu hyväksyttiin, ja että molemmissa tapauksissa tavaroiden saapuminen viivästyy, mistä aiheutuu lisäkustannuksia. |
|
(109) |
Kotimaisten luottokustannusten laskemisessa käytetyistä maksuehdoista yritys toisti, että komission olisi pitänyt laskea luottokustannukset hyväksyttyjen maksuehtojen perusteella eikä sen perusteella, koska maksut tosiasiallisesti suoritetaan, koska vain sovituilla maksuehdoilla voi olla vaikutusta hinnan määrittämiseen. |
|
(110) |
Tullinpalautuksen väitettyä oikaisua koskevista huomautuksista voidaan todeta – niiden komission alustavien päätelmien lisäksi, joiden mukaan laskelmissa ei voida ottaa huomioon teoreettisia kustannuksia – että toisin kuin yritys väittää, sen veloittamissa kotimarkkinoiden myyntihinnoissa ei otettu huomioon haettujen tullinpalautusten määrää, joka tekisi myynnistä tappiollisen. Sen vuoksi väite hylättiin. |
|
(111) |
Varastointikustannusten oikaisusta komissio toteaa, että vaikka varastoinnin lisäkustannukset tavaroista, jotka asiakkaat noutavat myöhässä, sisältyvät jo yleisiin myyntikustannuksiin, oikaisua, jolla väitteen mukaan oli tarkoitus kattaa varastoinnista johtuva maksun viivästyminen, jota yritys vertasi luottokustannusten oikaisuun, ei voida hyväksyä, koska yritys ei ottanut huomioon mahdollista viivästynyttä noutoa tehdessään myyntisopimuksen eikä se kyennyt yhdistämään sitä yhteenkään asiakkaaseen tai tiettyyn liiketoimeen, mikä vahvistaa sen, että haettu oikaisu ei kuvastunut myyntihinnassa. Toisin kuin seisontakustannusten osalta, jotka yritys kohdensi ainoastaan niihin vientitoimiin, joista seisontamaksuja tosiasiallisesti maksettiin, yritys ei kyennyt osoittamaan vastaavuutta väitettyjen varastointikustannusten ja sellaisten tosiasiallisen liiketoimien välillä, joihin ne väitetysti vaikuttivat. Sen vuoksi väite hylättiin. |
|
(112) |
Kotimaan luottokustannusten laskemisessa käytettyjen maksuehtojen osalta komissio katsoi, että yrityksen toimittamat tosiasialliset maksuehdot olivat tarkempia, koska myyntitilauksissa sovituiksi ilmoitettujen maksuehtojen todettiin olevan ristiriidassa liiketoimien otokseen liittyvissä myyntitilauksissa tosiasiallisesti sovittujen maksuehtojen kanssa. Sen vuoksi väite hylättiin. |
|
(113) |
Yksi vientiä harjoittavien tuottajien ryhmä vastusti perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan c alakohdan mukaista kotimarkkinamyynnin laskutuksen oikaisua koskevan pyyntönsä alustavaa hylkäämistä. Oikaisun tarkoituksena oli ottaa huomioon laskun kirjoittamisen jälkeen väitetysti myönnetyt alennukset. |
|
(114) |
Tutkimuksen aikana, myös etätarkastuksena aikana, yritys selitti, että se ei kyennyt yhdistämään kirjanpitoonsa merkittyä laskutuksen oikaisua yksittäisiin liiketoimiin. Se ei kyennyt esimerkiksi yksilöimään hyvitys- tai veloituslaskuja, jotka liittyivät niihin laskuihin, joiden arvo laskutusta koskevalla oikaisulla oli tarkoitus korjata. Sen vuoksi komissio päätteli, että pyydetty oikaisu ei ollut riittävän perusteltu ja vahvisti pyynnön hylkäämisen. |
|
(115) |
Kaksi etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa kyseenalaistivat unioniin suuntautuneen myynnin luottokustannusten alustavat laskelmat. Yritykset väittivät, että komissio sovelsi virheellisesti samoja Turkin keskuspankin euro- ja dollarimääräisten lainojen korkoprosentteja kaikkiin otokseen valittuihin vientiä harjoittaviin tuottajiin eikä ottanut huomioon sitä seikkaa, että lainojen korkoprosentit riippuivat yritysten erityispiirteistä ja taloudellisesta tilanteesta. Ne väittivät, että sen sijaan olisi pitänyt käyttää yritysten lainoihin sovellettuja tosiasiallisia korkoprosentteja. |
|
(116) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavien tuottajien väitettä ja totesi, että komission alustava päätös soveltaa tasapuolisesti Turkin keskuspankin korkoprosentteja oli avoin ja puolueeton ja olisi pidettävä voimassa. |
|
(117) |
Komissio tarkasteli väitettä ja päätteli, että toisen etuyhteydessä olevan tuottajan luottokustannuksia koskevissa laskelmissa oli perusteltua käyttää sen riippumattomilta pankeilta markkinahintaisesti saamien lainojen osalta sopimuksen mukaista dollarimääräisten lainojen korkoprosenttia, jonka se tosiasiallisesti maksoi lyhytaikaisista lainoistaan. Muutos otettiin huomioon lopullisissa laskelmissa. Tuottajaan etuyhteydessä olevalta pankilta saadun lainan osalta komissio kuitenkin päätteli, että Turkin keskuspankin ilmoittaman keskimääräisen euromääräisten lainojen korkoprosentin käyttö oli perusteltua, koska sopimuskorko ei ollut markkinaedellytysten mukainen. Toisella ryhmään kuuluvalla vientiä harjoittavalla tuottajalla ei ollut lainoja tutkimusajanjaksolla, minkä vuoksi luottokustannuksiin tehtävää oikaisua koskevia laskelmia varten ei ollut käytettävissä yrityskohtaista korkoprosenttia. Sen vuoksi oli perusteltua käyttää Turkin keskuspankin ilmoittamia keskimääräisiä korkoprosentteja. |
|
(118) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen nämä kaksi etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että komission olisi pitänyt soveltaa samaa dollarimääräisten lainojen korkoprosenttia molempiin ryhmään kuuluviin tuottajiin, koska niiden rahoitusehdot olivat samat. Toinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti lisätietoja, jotka osoittivat, että se itse asiassa käytti yhden niistä lainoista, jotka etuyhteydessä oleva vientiä harjoittava tuottaja oli ilmoittanut. |
|
(119) |
Komissio tarkasteli väitettä ja totesi, että kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan rahoitusehdot eivät olleet samat kuin toisen ryhmään kuuluvan yrityksen, koska kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan lainaan sovellettu korkoprosentti oli korkeampi kuin muiden lainojen keskimääräinen korko, eikä tähän korkoon sisältynyt vielä pääkonttorin palveluista veloitettua marginaalia, kuten yritykset selittivät etätarkastuksen aikana ja toistivat lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa. Nämä seikat huomioon ottaen komissio hylkäsi väitteen. |
|
(120) |
Lisäksi yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission olisi pitänyt käyttää yrityksen lainojen korkoprosentteja, koska komissio hyväksyi tällaisen lähestymistavan toisen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta. |
|
(121) |
Komissio piti näitä kahta tapausta erilaisina. Toinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti tietoja omista lainoistaan alkuperäisessä kyselyvastauksessaan, kun taas kyseinen yritys ei ilmoittanut mistään lyhytaikaisista lainoista. Sen sijaan yritys ehdotti pankkien välisten korkoprosenttien käyttämistä luottokustannusten määrittämiseen. Komissio katsoi, että yritys ei voisi saada lainaa pankkien välisellä korkoprosentilla, minkä vuoksi se korvasi kyseiset korot Turkin keskuspankin julkaisemalla kaupallisten lyhytaikaisten lainojen keskimääräisellä korkoprosentilla. |
|
(122) |
Lisäksi komissio arvioi uusia tietoja, jotka kyseinen vientiä harjoittava tuottaja toimitti alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa ja joita se täydensi lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa. Komissio katsoi, että kun otetaan huomioon alkuperäisessä kyselyvastauksessa ja tutkimuksen myöhemmässä vaiheessa toimitetut ristiriitaiset tiedot, komission alustavaa päätöstä käyttää Turkin keskuspankin julkaisemia korkoja luottokustannusten määrittämiseen ei voida pitää kohtuuttomana. Siksi komissio hylkäsi tämän väitteen. |
|
(123) |
Kaksi etuyhteydessä olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että käytetyissä muuntokursseissa oli ristiriitaisuuksia kustannus- ja myyntitietojen välillä. Myyntietojen osalta oli käytetty keskimääräistä kuukausittaista muuntokurssia mutta kustannustietojen osalta keskimääräistä vuotuista muuntokurssia. |
|
(124) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa valituksen tekijä vastusti vientiä harjoittavien tuottajien väitettä ja tuki komission alustavaa lähestymistapaa käytettyihin muuntokursseihin. Sen mukaan kustannukset (jotka on kirjattu yritysten kirjanpitoon pidemmäksi ajaksi) olisi laskettava vuotuisesti ja muuntamisessa olisi käytettävä tutkimusajanjakson aikaista keskimääräistä vaihtokurssia, kun taas myyntiin liittyvät tulot olisi muunnettava tulojen syntymishetkellä käyttämällä kuukausittaista tai jopa päiväkohtaista vaihtokurssia. |
|
(125) |
Komissio arvioi väitteen ja totesi sen perustelluksi. Sen vuoksi väite hyväksyttiin ja lopullisissa laskelmissa yritysten sekä kustannus- että myyntitietojen muuntamiseen käytettiin keskimääräistä kuukausittaista vaihtokurssia. |
|
(126) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että koska ne ilmoittivat kaikki polkumyyntilaskelmien kannalta merkitykselliset tiedot Yhdysvaltojen dollareina, niitä ei ollut tarpeen muuntaa perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan j alakohdan mukaisesti dollareista Turkin liiroiksi hintavertailua varten. Yritykset viittasivat perusasetuksen 2 artiklan 5 kohtaan, jonka mukaan ”kustannukset lasketaan tavallisesti tutkimuksen kohteena olevan osapuolen kirjanpitomerkintöjen perusteella”, kun taas tuotantokustannusten määrät, jotka komissio muunsi dollareista Turkin liiroiksi ja joita se käytti normaaliarvojen laskemisessa, erosivat yritysten kirjapitomerkinnöissä ilmoitetuista määristä. |
|
(127) |
Ensinnäkin komissio huomauttaa, että vientiä harjoittavien tuottajien liiketoimet hoidettiin dollareina, euroina ja liiroina. Sen vuoksi valuutan muuntaminen oli tarpeen, jotta voitiin ilmoittaa arvot yhtenä valuuttana vertailun mahdollistamiseksi. Toiseksi komissio ei kiistänyt sitä, että yritykset muunsivat itse kaikki arvot dollareiksi, koska dollari oli yrityksen kirjanpitovaluutta. Komissio kuitenkin piti asianmukaisena käyttää asianomaisen maan valuuttaa normaaliarvon ja vientihinnan vertailussa. Koska yritykset ilmoittivat tuotantokustannukset dollareina, komissio piti – myös yritysten alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämien huomautusten perusteella – perusteltuna muuntaa tiedot Turkin liiroiksi käyttämällä kuukausittaista vaihtokurssia. Koska yritykset eivät toimittaneet täydellisiä tietojoukkoja tuotantokustannuksista Turkin liiroina, mahdollisia eroja liiran arvoissa niiden kirjapidossa käytettynä täydentävänä valuuttana ei voitu ottaa huomioon. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen. |
|
(128) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että komission olisi pitänyt tehdä tietyt vähennykset eli vientijärjestön maksun vähennys ja kiinteämääräinen vientivähennys laskiessaan sen unioniin suuntautuvan myynnin hintaa. |
|
(129) |
Komissio toteaa, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja esitti tämän väitteen myös alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa ja oikaisuista keskusteltiin alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen järjestetyssä kuulemisessa. |
|
(130) |
Kuulemisen aikana yritys vahvisti, että vientijärjestön maksu maksettiin sen jäsenyydestä ÇİB:ssä. Yritys selitti, että maksu on prosenttisosuus kunkin vientitapahtuman arvosta. Sen vuoksi komissio katsoi, että vientijärjestön maksu on kustannus, joka aiheutuu yritykselle yksinomaan sen vientitoimista, ja sen taso riippuu yrityksen viennin tasosta. Lisäksi oikaisun arvo voitaisiin määrittää erikseen kustakin vientitapahtumasta sen arvon perusteella. |
|
(131) |
Kiinteämääräisestä vientivähennyksestä yritys väitti, että ei ole asianmukaista vähentää sen arvoa vientihinnasta, koska kyseessä on ennemminkin veroetuus kuin yrityksen tosiasiallinen meno. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämissään huomautuksissa yritys viittasi Turkin lainsäädäntöön (11), jossa annetaan viejille mahdollisuus vähentää 0,5 prosenttia vientimyyntituloistaan sellaisten kustannusten huomioon ottamiseksi, jotka aiheutuivat mutta joita ei voitu kirjata asianmukaisten asiakirjojen puuttumisen vuoksi. Sen vuoksi komissio katsoi, että kiinteämääräinen vientivähennys edusti tosiasiallista menoa, joka oli aiheutunut yrityksen vientimyyntitoiminnasta, josta yrityksellä ei ollut asianmukaisia asiakirjoja ja jota ei voitu kirjata muulle kulutilille. Lisäksi komissio kykeni määrittämään vähennyksen arvon kustakin liiketapahtumasta. |
|
(132) |
Näin ollen komissio hylkäsi väitteen, joka koski vientijärjestön maksun vähennystä ja kiinteämääräistä vientivähennystä. |
3.5 Polkumyyntimarginaalit
|
(133) |
Komissio otti huomioon asianomaisten osapuolten alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämät huomautukset ja laski polkumyyntimarginaalit uudelleen vastaavasti (ks. 28–132 kappale). |
|
(134) |
Lopulliset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:
|
|
(135) |
Yksilöllisten polkumyyntimarginaalien laskelmat, joissa otettiin huomioon alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen asianomaisten osapuolten esittämien huomautusten seurauksena tehdyt korjaukset ja oikaisut, ilmoitettiin otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. |
4. VAHINKO
4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä
|
(136) |
Tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti EU27-maissa 21 tiedossa olevaa tuottajaa, jotka kuuluivat 14 ryhmään. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’. |
|
(137) |
EU27-maiden osalta unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin 71–74,5 miljoonaa tonnia, mukaan luettuna kytkösmarkkinatuotanto. |
|
(138) |
Otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta EU27-maissa oli 34–38 prosenttia. Näiden tuottajien osuus vireillepanoa edeltävässä vaiheessa edustavuutta koskevan arvioinnin yhteydessä ilmoittautuneiden tuottajien unionin myyntimäärästä oli 40–44 prosenttia. |
4.2 Unionin markkinoiden määrittäminen
|
(139) |
Turkin viranomaiset katsoivat, että komissio ei selittänyt tyydyttävällä tavalla, miksi vapaita markkinoita ja kytkösmarkkinoita koskevia lukuja oli tarpeen tarkastella erikseen. Turkin viranomaisten mukaan komission esittämät selitykset olivat ristiriidassa WTO:n paneelin asiassa ”Morocco – Hot-rolled-steel (Turkey)” ja valituselimen asiassa ”US – Hot-rolled steel” esittämien päätelmien kanssa, joiden mukaan tutkivan viranomaisen on periaatteessa tarkasteltavana samalla tavalla kaikkia tuotannonalan osia ja koko tuotannonalaa tai annettava tyydyttävä selitys, miksi näin ei tehdä. |
|
(140) |
Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman kattava kuva, komissio hankki tietoja kaikesta tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 82 kappaleessa mainittujen vahinkoindikaattoreiden osalta komissio analysoi erikseen kytkösmarkkinoita ja vapaita markkinoita koskevia tietoja ja teki vertailevan analyysin, kun se oli mahdollista ja perusteltua. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 83 kappaleessa mainittujen vahinkoindikaattoreiden osalta komissio kykeni tekemään merkityksellisen analyysin vain viittaamalla unionin tuotannonalan koko toimintaan. Sen vuoksi komissio katsoo, että sen analyysi on unionin tuomioistuinten ja WTO:n oikeuskäytännön (12) mukainen. |
|
(141) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset väittivät, että komissio oli toiminut epäjohdonmukaisesti WTO:n oikeuskäytäntöön nähden, koska i) se ei analysoinut erikseen myyntihintojen, tuotantokustannuksia, kasvua, vientimäärää ja -hintoja, kannattavuutta, investointien tuottoa ja kassavirtaa koskevia tietoja ii) eikä selittänyt, miksi se tarkasteli vain vapaita markkinoita koskevia tietoja eikä tehnyt erillistä vertailevaa tarkastelua. Komissio on eri mieltä, koska sen lisäksi, mitä edellä olevassa kappaleessa selitetään, otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastaukset mahdollistivat myyntihintojen, myyntimäärinen ja kannattavuuden analysoimisen vapailla markkinoilla ja muilla markkinoilla. Se, että taulukossa 10 esitetään myyntihinnat vapailla markkinoilla, ei tarkoita sitä, että myyntihintoja kytkösmarkkinoilla ei olisi tutkittu. |
|
(142) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 78–83 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.3 Unionin kulutus
4.3.1 Kulutus unionin vapailla markkinoilla
|
(143) |
EU27-maissa kulutus unionin vapailla markkinoilla kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 1 Kulutus unionin vapailla markkinoilla (tonnia)
|
||||||||||||||||||||
|
(144) |
Vuosien 2016 ja 2018 välillä kulutus vapailla markkinoilla kasvoi 2 prosenttia mutta laski tämän jälkeen. Kokonaiskulutus vapailla markkinoilla laski tarkastelujaksolla 1 prosentin. |
4.3.2 Kulutus unionin kytkösmarkkinoilla
|
(145) |
EU27-maissa kulutus unionin kytkösmarkkinoilla kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 2 Kulutus unionin kytkösmarkkinoilla (tonnia)
|
||||||||||||||||||||
|
(146) |
Kulutus kytkösmarkkinoilla kasvoi hieman tutkimusajanjakson alkupuoliskolla, minkä jälkeen se supistui. Kokonaiskulutus kytkösmarkkinoilla laski 7 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla. |
4.3.3 Kokonaiskulutus
|
(147) |
EU27-maissa kokonaiskulutus – kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutuksen summa – kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 3 Kokonaiskulutus (kulutus vapailla ja kytkösmarkkinoilla) (tonnia)
|
||||||||||||||||||||
|
(148) |
Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että kokonaiskulutus kasvoi hieman vuonna 2018 mutta laski vuoteen 2016 verrattuna kokonaisuudessaan 5 prosenttia. Kytkösmarkkinoiden kulutus oli 59 prosenttia kokonaiskulutuksesta tutkimusajanjaksolla. |
4.4 Tuonti Turkista
4.4.1 Turkista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus
|
(149) |
Tuonti Turkista EU27-maihin kehittyi seuraavasti: Taulukko 4 Tuontimäärä ja markkinaosuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(150) |
Turkista tuleva tuonti lisääntyi 196 prosenttia tarkastelujaksolla eli sen osuus vapailla markkinoilla lähes kolminkertaistui. |
|
(151) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että Turkki ei vienyt markkinaosuutta unionin tuotannonalalta vaan vain tietyn osuuden kolmansilta mailta, eikä tällä voinut olla mitään vaikutusta unionin tuottajiin. |
|
(152) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset lisäsivät, että komission analyysi Turkista tulevan tuonnin määrästä oli päätepisteanalyysi, ja ne kehottivat komissiota analysoimaan pikemminkin määrän kehitystä neljännesvuosittaisten tietojen perusteella vuosilta 2019 ja 2020 sekä tuonnin vähenemistä tutkimusajanjakson jälkeen. Komissio huomauttaa, että Turkin viranomaisten lähestymistapa ei aseta kyseenalaiseksi sitä, että tuonti Turkista kasvoi vuosittain vuosien 2016–2018 välillä 196 prosenttia tarkastelujaksolla ja että sen markkinaosuus lähes kolminkertaistui vapailla markkinoilla. |
|
(153) |
Näitä huomautuksia käsitellään 5 jaksossa. |
4.4.2 Turkista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus
|
(154) |
Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Turkista EU27-maihin tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti: Taulukko 5 Tuontihinnat (euroa/tonni)
|
||||||||||||||||||||
|
(155) |
Turkista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä 363 eurosta 492 euroon tonnilta, mikä vastaa 36 prosentin nousua. Polkumyyntituonnin keskimääräisten hintojen ja unionin tuotannonalan keskimääräisten myyntihintojen ero tutkimusajanjaksolla oli merkittävä (7,8 prosenttia), kuten taulukosta 10 käy ilmi. |
|
(156) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset katsoivat, että Turkista tulevan tuonnin hinnat eivät olisi voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuottajille. Näitä huomautuksia käsitellään 5 jaksossa. |
|
(157) |
Hinnan alittavuuden marginaalia koskevia laskelmia on tarkistettu niin, että otetaan huomioon tilanne EU27-maiden perusteella, ja komissio määritti otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntituonnin painotettujen keskimääräisten hinnan alittavuuden marginaalien olevan 1,2–2 prosenttia. Koska kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinat ovat erittäin hintaherkät ja kilpailu perustuu enimmäkseen hintaan, komissio piti tällaisia hinnan alittavuuden marginaaleja merkittävinä. |
|
(158) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Eurofer korosti, että markkinoiden luonteen ja merkittävän hintakilpailun vuoksi suhteellisen vähäinenkin hinnan alittavuus voi olla merkittävä. Turkin viranomaiset kuitenkin totesivat, että todettujen hinnan alittavuuden marginaalien määrittäminen merkittäväksi on vain väite, koska ei ollut asianmukaista analyysiä tai kriteereitä, joiden perusteella marginaalia olisi pidettävä merkittävänä. Komissio hylkäsi tämän väitteen perusteettomana. Markkinoiden kehitys ja muutokset tuontilähteissä (ks. taulukko 14) vahvistavat hinnan merkityksen kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinoilla. Kuten Turkin viranomaiset myönsivät itsekin, Turkista tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi vain pienen hintaeron vuoksi (13). |
|
(159) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Erdemir- ja Colakoglu-ryhmät väittivät, että vahvistamalla otokseen valittujen unionin tuottajien myynnin hinnan alittavuuden 66,1 prosenttiin (Colakoglu-ryhmä) tai 69,5 prosenttiin (Erdemir-ryhmä) komissio ei vahvistanut hinnan alittavuutta tuotteen osalta kokonaisuudessaan ja rikkoi siten perusasetuksen 3 artiklan 3 kohtaa. Niiden mukaan ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että todetut hinnan alittavuuden marginaalit olisivat erilaiset, jos komissio olisi tutkinut hintavaikutusta otokseen valittujen unionin tuottajien kaiken myynnin perusteella. Komissio hylkäsi väitteen perusteettomana, koska perusasetuksessa ei edellytetä, että alittavuuden toteamisen olisi perustuttava kaikkeen otokseen valittujen unionin tuottajien myyntiin. Hinta-analyysi perustuu pikemminkin unioniin vietyjen mallien ja samankaltaisen tuotteen väliseen vertailuun, eikä vientiä harjoittavien tuottajien vientimyynnin ja unionin tuotannonalan myynnin vertaaminen tarkoita sitä, että kukin yksittäinen vientiä harjoittava tuottaja veisi unioniin kaikkia (kolmen) otokseen valitun unionin tuottajan myymiä malleja. Komissio muistutti joka tapauksessa, että polkumyyntituonnin keskimääräisten hintojen ja unionin tuotannonalan keskimääräisten myyntihintojen ero tutkimusajanjaksolla oli merkittävä (7,8 prosenttia), kuten taulukosta 10 käy ilmi. |
4.5 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne
4.5.1 Yleiset huomautukset
|
(160) |
Komissio muistuttaa, että alustavassa vaiheessa valituksen tekijä oli pyytänyt komissiota aloittamaan vahingon kehityssuuntausten analyysin vuodesta 2017 sillä perusteella, että vuosi 2016 (tässä tutkimuksessa tarkastelujakson ensimmäinen vuosi) oli ”epäedustava vuosi”, koska unionin tuotannonalan todettiin kärsineen vahinkoa useista lähteistä peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen ja tuetun tuonnin vuoksi. Komissio myöntää, että vahinkoindikaattoreiden kehitystä vuodesta 2016 lähtien vääristi polkumyyntituonnin ja tuetun tuonnin vaikuttaminen edelleen unionin tuotannonalan tilanteeseen vuonna 2016 ja että tuotannonala osoitti selkeitä toipumisen merkkejä sen jälkeen, kun vuonna 2017 oli otettu käyttöön tällaista tuontia koskevat lopulliset polkumyynnin ja tukien vastaiset toimenpiteet. Komissio päätti kuitenkin esittää tiedot tavanomaisen käytäntönsä mukaisesti eli ottaa huomioon tutkimusajanjakson lisäksi sitä edeltäneet kolme kalenterivuotta. Sen vuoksi komissio sisällytti myös vuoden 2016 tarkastelujaksoon. |
|
(161) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB väitti, että vuoden 2016 tiedot vaikuttivat puuttuvan joistakin vahinkoanalyysin näkökohdista ja että tämä oli johtanut harhaan komission vahinkoarviointia. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen osapuoli selvensi, että se vastusti vuoden 2016 indikaattoreiden arviomatta jättämistä, etenkin niiden, joiden suuntaus on positiivinen vuoden 2016 jälkeen (esim. unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla) ja jotka osoittavat, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut merkittävää vahinkoa. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset väittivät saman suuntaisesti, että kotimaista tuotannonalaa koskevan väitetyn vahingon tarkastelun olisi perustuttava vuosiin 2016–2019, mikä sen mukaan ei ollut asian laita kaikkien vahinkoindikaattoreiden osalta. Turkin viranomaiset katsoivat, että lähimenneisyydessä on mahdotonta yhdistää tuotannonalan tilanteen paranemista tai heikkenemistä siihen, onko kaupan suojatoimenpiteitä käytössä. Turkin viranomaiset kritisoivat väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 104 kappaletta, koska niiden mukaan se, että Kiinaa koskevat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet ja tasoitustullit julkaistiin huhtikuussa ja kesäkuussa 2017 (14) ja että Brasiliaa, Irania, Venäjää ja Ukrainaa koskevat lopulliset polkumyyntitullit otettiin käyttöön lokakuussa 2017 (15), merkitsi sitä, että kaikki näistä maista tulleen polkumyyntituonnin vahingolliset vaikutukset olivat edelleen olemassa vuonna 2017. Väitteensä tueksi Turkin viranomaiset korostivat, että vuonna 2017 näistä viidestä maasta tuli edelleen 26 prosenttia kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnista. |
|
(162) |
Mitä tulee väitteisiin, jotka koskevat vuoden 2016 huomioon ottamista joidenkin vahinkoindikaattoreiden osalta, komissio selventää, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen asiaa koskevat taulukot, 1.8 jakso ja muut päätelmät kattoivat vuodet 2016–2019, kuten asetuksessa todetaan. Taulukoissa esitetyissä tarkastelujaksoon liittyvissä huomautuksissa otetaan huomioon vuodesta 2016 alkavat suuntaukset riippumatta siitä, ovatko ne positiivisia vai negatiivisia. Tämä pätee siinäkin tapauksessa, että komissio ottaa huomioon – kuten nyt käsillä olevassa asiassa – tarkastelujakson sisällä tiettynä ajankohtana esiintyneet tapahtumat, mukaan lukien kaupan suojatoimenpiteet. |
|
(163) |
Mitä tulee Brasiliaa, Irania, Venäjää ja Ukrainaa koskeviin polkumyyntitoimenpiteisiin, tutkimusajanjakso kattoi 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisen ajanjakson. Kiinaa koskevien polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden osalta polkumyyntiä, tukea ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisen ajanjakson. Turkin viranomaisten huomautukset, joiden mukaan näiden viiden maan osuus oli edelleen 26 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuonista vuonna 2017, minkä vuoksi ne aiheuttivat edelleen vahinkoa unionin tuotannonalalle, ovat harhaanjohtavia. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukosta 14 käy ilmi, näistä viidestä maasta tulevan tuonnin määrä putosi 68 prosenttia (5 724 303 tonnista 1 810 518 tonniin) vuosien 2016 ja 2017 välillä ja niiden yhteenlaskettu markkinaosuus 16,1 prosentista 5,2 prosenttiin. Nämä suuntaukset ovat samat EU27-maiden perusteella tarkasteltuna. Tämän asetuksen taulukosta 14 käy ilmi, että kyseisistä viidestä maasta tulevan tuonnin määrä putosi merkittävästi (5 611 020 tonnista 1 565 303 tonniin) vuosien 2016 ja 2019 välillä samoin kuin niiden yhteenlaskettu markkinaosuus (16–17 prosentista 4–5 prosenttiin). Näin ollen komissio pitää perusteettomana väitettä, jonka mukaan aiemmissa tutkimuksissa olisi käynyt ilmi, että Kiinasta, Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta tulevan polkumyyntituonnin kaikki haitalliset vaikutukset olivat edelleen olleet olemassa vuonna 2017. |
|
(164) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset toistivat huomautuksensa, jotka koskevat Kiinaa koskevien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden ja tasoitustullien sekä Brasiliaa, Irania, Venäjää ja Ukrainaa koskevien lopullisten polkumyyntitullien ajoitusta. Ne väittivät, että tuonnin väheneminen näistä maista ei muuta sitä seikkaa, että tämä tuonti muodosti edelleen merkittävän osan EU27-maiden tuonnista ja aiheutti vahinkoa vuonna 2017. Turkin viranomaisten mukaan komissio yritti välttää tällaisten vahingollisten vaikutusten tutkimista käyttämällä lukuja, jotka osoittivat absoluuttista vähenemistä. Komissio piti väitettä perusteettomana. Aiempien tutkimusten tutkimusajanjaksoilla ei todettu vahingollista polkumyyntiä vuonna 2017, jolloin toimenpiteiden kohteena olevien maiden markkinaosuudet olivat jo jyrkästi laskeneet, kuten aiemmin jo todettiin. Tämän asetuksen 5.2.1 jaksoon sisältyy analyysi, joka koskee markkinoiden kehitystä ja eri tuontilähteiden markkinaosuutta. |
4.5.2 Makrotaloudelliset indikaattorit
4.5.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
(165) |
Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 6 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(166) |
Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni tarkastelujaksolla 4 prosenttia ja tuotantokapasiteetti kasvoi 4 prosenttia. Tämän seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski 7 prosenttia eli 84 prosentista 78 prosenttiin vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä. |
|
(167) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että koska unionin tuotannonala kasvatti kapasiteettiaan joka vuosi vuodesta 2016, tämä osoittaa sen olevan hyvässä kunnossa. Komissio oli asiasta eri mieltä ja huomautti, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 107 kappaleessa todetaan, että kapasiteetin lisääntyminen vuosien 2016 ja 2017 välillä osoittaa unionin markkinaolosuhteiden kohentumista edellä mainituista viidestä maasta tulevaa tuontia koskevien lopullisten polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton seurauksena ja että kapasiteetin lisääntyminen vuoden 2017 jälkeen oli tulosta tehokkuuden lisääntymisestä ja tuotannon pullonkaulojen poistamisesta. |
|
(168) |
Turkin viranomaiset arvostelivat sitä, että kytkösmarkkinoista ja vapaista markkinoista ei tehty erillistä analyysiä, minkä vuoksi tuotannon yleisen vähenemisen syytä ei kyetty yksilöimään. Komissio katsoo, että taulukon 6 jakaminen kytkösmarkkinoihin ja vapaisiin markkinoihin olisi merkityksetöntä. Unionin tuottajat käyttävät samoja tuotantovälineitä ja -linjoja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon riippumatta siitä, onko se tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai ei. Kytkösmarkkinoille tarkoitetusta määrästä on kuitenkin tarkempia tietoja taulukossa 8. |
4.5.2.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus
|
(169) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla EU27-maissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 7 Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(170) |
Unionin tuotannonalan myyntimäärä vapailla markkinoilla kasvoi 3 prosenttia tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus 4 prosenttia. |
|
(171) |
EU27-maissa unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus unionin kytkösmarkkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 8 Myyntimäärä ja markkinaosuus kytkösmarkkinoilla
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(172) |
Unionin tuotannonalan kytkösmarkkinat unionissa (unionin tuotannonalan jatkojalostusta varten pitämät kuumavalssatut levyvalmisteet) supistuivat 7 prosenttia eli noin 3 miljoonalla tonnilla tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kytkösmarkkinoilla (prosentteina unionin kokonaistuotannosta) supistui 61 prosentista 59 prosenttiin vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä. |
|
(173) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset arvostelivat sitä, että komissio selitti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 109 kappaleessa unionin tuotannonalan markkinaosuuden vapailla markkinoilla kasvaneen vuosien 2018 ja 2019 välillä siitä syystä, että kytkösmarkkinoilta siirtyi merkittäviä myyntimääriä vapaille markkinoille omaisuuseristä luopumisen vuoksi. Turkin viranomaisten mukaan selitys osoitti komission puolueellisen lähestymistavan, koska se erotti markkinat toisistaan haluamaksi katsomallaan tavalla. Turkin viranomaiset toistivat väitteensä lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ja kyseenalaistivat unionin tuotannonalan markkinaosuuden kehityksen vahvistamistavan puolueettomuuden. Komissio hylkäsi puolueellista lähestymistapaa koskevan väitteen. Komission mielestä on perusteltua ja jopa välttämätöntä pitää kytkösmarkkinatuotantoa vapaiden markkinoiden tuotantona, kun kyseessä on omaisuuseristä luopuminen. Vaikka unionin tuottajien osuus vapailla markkinoilla kasvoikin tarkastelujaksolla, kuten Turkin viranomaiset totesivat, komissio huomauttaa, että kasvu oli merkittävästi vähäisempää kuin Turkista tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu samalla kaudella. Tilanteessa, jossa kulutus unionissa oli melko vakaata, Turkista tuleva tuonti täytti joidenkin muiden polkumyynti- ja/tai tasoitustullien kohteena vuodesta 2017 olleiden kolmansien maiden jättämän aukon. |
|
(174) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että myytyjen tuotantolinjojen tuotantomääristä ei esitetty mitään analyysiä (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 111 kappale). ÇİB totesi, että myynti johtui strategisista ja kaupallisista syistä. Komissio huomautti, että myynnissä oli kyse omistusoikeuden muuttamisesta unionin tuottajien välillä, eikä se vaikuttanut taulukkoon 6. Komissio ei havainnut mitään yhteyttä kyseisen myynnin ja Turkista tulevan tuonnin välillä. |
|
(175) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB totesi, että keskeiset vahinkoindikaattorit, kuten myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla, osoittivat, ettei unionin tuotannonalan tulos ollut heikko. Komissio piti toteamusta perusteettomana, koska väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 109 ja 150 kappaleessa selitetään, että unionin tuotannonalan markkinaosuus kasvoi omaisuuseristä luopumisen vuoksi, minkä seurauksena merkittävästä määrästä liiketoimia, joita olisi aiemmin pidetty kytkösmarkkinamyyntinä, tuli liiketoimia vapailla markkinoilla. Vahingon määrittäminen perustuu kaikkien sellaisten merkityksellisten taloudellisten tekijöiden ja indikaattoreiden arviointiin, jolla on vaikutusta tuotannonalan tilanteeseen, kuten perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa säädetään. |
|
(176) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB totesi, että tässä jaksossa esitetyt komission huomautukset eivät selitä, miksi unionin tuotannonala kasvoi tai miksi myyntimäärän ja markkinaosuuden kasvulla ei ole merkitystä tässä tapauksessa. Näitä huomautuksia käsitellään 217 kappaleessa. |
4.5.2.3 Kasvu
|
(177) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 112 kappaleessa on perustelemattomia väitteitä, ja ne arvostelivat joitakin sanamuotoja. Komissio totesi väitteen perusteettomaksi, koska kyseisessä johdanto-osan kappaleessa viitataan nimenomaisesti tietoihin ja päätelmiin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. |
|
(178) |
EU27-maita koskevat tuotantoluvut osoittavat vahvan laskevan suuntauksen vuodesta 2017, kun taas myynti ja markkinaosuus olivat vakaita ja kulutus vapailla markkinoilla lisääntyi hieman samalla kaudella. EU27-maiden unionin tuotannonala kasvoi vain, kun lähtökohdaksi otetaan vuosi 2016, jolloin muista maista tulevan polkumyyntituonnin oli todettu aiheuttaneen sille vahinkoa, ja silloinkin kasvu oli erittäin vähäistä. |
|
(179) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset pohtivat, olivatko tietyt kasvua koskevat päätelmät puolueettomia, koska komissio oli aiemmin pitänyt tuotannon vähenemistä ”voimakkaana” mutta myynnin kasvua vapailla markkinoilla ”vähäisenä”. Komissio huomauttaa ensinnäkin, että Turkin viranomaisten väitteessään esittämät prosenttiosuudet eivät koskeneet EU27-maita ja olivat siten vanhentuneita, ja toiseksi prosentuaalisen muutoksen määrittämistä koskevassa vertailussa on otettava huomioon muutoksen kohteena olevan arvon suhteellinen suuruus. |
4.5.2.4 Työllisyys ja tuottavuus
|
(180) |
EU27-maiden työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 9 Työllisyys ja tuottavuus
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(181) |
Kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon liittyvän unionin tuotannonalan työllisyystaso vaihteli tarkastelujaksolla mutta pysyi yleisesti ottaen vakaana. Tuotannon alenemisen vuoksi unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (mitattuna vuodessa tuotettuina tonneina työntekijää kohti) pieneni 4 prosenttia tarkastelujaksolla. |
|
(182) |
Alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB totesi, että työllisyyden kaltaiset keskeiset vahinkoindikaattorit osoittivat, ettei unionin tuotannonalan tulos ollut heikko. Komissio kuitenkin toteaa, että siitä huolimatta, että työntekijöiden lukumäärä oli vakaa tarkastelujaksolla, määrä väheni voimakkaasti vuosien 2017 ja 2019 välillä. Unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko oli joka tapauksessa kiistaton, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen 4.5.4 jaksossa ja tämän asetuksen 4.6 jaksossa osoitetaan. |
|
(183) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB totesi, että merkittävää vahinkoa koskevan päätelmän tekeminen pelkästään työntekijöiden määrän vähenemisen perusteella on ristiriidassa WTO:n oikeuskäytännön kanssa ja että työntekijöiden määrän vähenemisen vuodesta 2017 alkaen ei voida katsoa johtuvan Turkista polkumyynnillä tulevasta tuonnista. Komissio hylkäsi nämä väitteet. Komissio ei missään vaiheessa tehnyt merkittävää vahinkoa koskevaa päätelmää pelkästään sen perusteella, että työntekijöiden määrä väheni. Työntekijöiden määrän kehityksestä voidaan todeta, että se noudatteli tiiviisti tuotannon kehitystä. |
|
(184) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että tuottavuutta ei pitäisi tarkastella yksipuolisesti, koska tuottavuus putosi vuonna 2017 sen vuoksi, että työllisyys lisääntyi merkittävästi vuosina 2016 ja 2017. Tuottavuus on yksi tekijöistä, joka otetaan huomioon vahinkoanalyysissä, ja komissio vahvisti, että yhtäkään tekijää ei tarkasteltu yksipuolisesti. |
|
(185) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset katsoivat, että edellä olevan kappaleen viimeinen virke itse asiassa vahvisti, että tuottavuuden väheneminen aiheutui työllisyyden kasvusta vuonna 2017. Komissio on eri mieltä Turkin viranomaisten kanssa, joskin se myöntää, että työllisyyden kasvulla vuosina 2016–2017 oli merkitystä tuottavuuden vähenemisessä vuosina 2016–2017. On kuitenkin syytä huomata, että tuottavuus väheni jälleen vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin myös työllisyys laski, mikä johti tuottavuuden kaikkiaan 4 prosentin laskuun tarkastelujaksolla, kuten 181 kappaleessa todetaan. |
4.5.2.5 Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä
|
(186) |
Kaikki EU27-maiden polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Turkista tulevan tuonnin määrä ja hinnat. |
|
(187) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset kiistivät komission huomautukset, jotka koskivat unionin tuotannonalan elpymistä vuonna 2017 kaupan suojatoimien tuloksena. Koska jaksossa käsitellään toipumista aiemmasta polkumyynnistä, komissio piti perusteltuna muistuttaa, että kun otetaan huomioon samaa tuotetta koskevien aiempien tutkimusten päätelmät, unionin tuotannonalan tilanteeseen vaikuttivat polkumyyntikäytännöt vuonna 2016, tilanne osoitti elpymisen merkkejä vuodesta 2017 ja terveemmät kannattavuustasot hävisivät tutkimusajanjaksolla. |
|
(188) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 115–117 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.5.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit
4.5.3.1 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät
|
(189) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 10 Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(190) |
Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat nousivat merkittävästi vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna ja jälleen vuonna 2018. Unionin tuotannonalan keskimääräiset yksikkökohtaiset myyntihinnat kuitenkin laskivat vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä 574 eurosta 534 euroon tonnilta, kun taas sen tuotantokustannukset kasvoivat 540 eurosta 560 euroon tonnilta vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka unionin tuotannonala oli vuosina 2017 ja 2018 kyennyt siirtämään tuotantokustannustensa nousun asiakkaidensa maksettavaksi ja pysymään kannattavana, se ei enää tutkimusajanjaksolla pystynyt toimimaan näin. Tuotantokustannuksia koskevat tiedot tässä taulukossa ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10 ovat täysin samat. |
|
(191) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset huomauttivat, että unionin tuotannonalan yksikkökohtaiset tuotantokustannukset ja keskimääräiset yksikkökohtaiset myyntihinnat vapailla markkinoilla olivat kohonneet saman verran (+ 36 prosenttia) tarkastelujaksolla, joten unionin tuotannonala kykeni ottamaan raaka-aineen hinnannousut huomioon hinnoissaan. Komissio huomauttaa, että Turkin viranomaisten arvio on pelkkä päätepisteanalyysi, jossa ei oteta huomioon vuotuista kehitystä eikä sitä, että polkumyyntitutkimuksessa, joka johti Brasiliaa, Irania, Venäjää ja Ukrainaa koskevien toimenpiteiden käyttöönottoon vuonna 2017, todettiin aiheutuneen vahinkoa 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisenä aikana. Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta tuleva polkumyyntituonti painoi myyntihintoja unionissa alaspäin vielä 2016 (16), ja unionin tuotannonala pystyi palauttamaan myyntihintansa tavanomaiselle tasolle vasta vuonna 2017 (17). Komissio toteaa myös, että unionin tuotannonalan myyntihinnat laskivat vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä 574 eurosta 534 euroon tonnilta, kun taas sen yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kasvoivat 540 eurosta 560 euroon tonnilta samalla kaudella. Vaikka unionin tuotannonala oli vuosina 2017 ja 2018 kyennyt siirtämään tuotantokustannustensa nousun asiakkaidensa maksettavaksi ja pysymään kannattavana, se ei enää tutkimusajanjaksolla pystynyt toimimaan näin. |
|
(192) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että komissio ei pystynyt osoittamaan, miten unionin tuotannonala pystyi ottamaan huomioon kustannusten kohoamisen vuonna 2017 myyntihinnoissaan. Komissio on asiasta eri mieltä. Otokseen valittujen unionin tuottajien kyselyvastausten etätarkastuksissa ja taulukossa 10 vahvistettiin, että kustannusten kohoaminen vuosina 2016–2017 johti korkeampiin myyntihintoihin vapailla markkinoilla EU27-maissa vuosina 2016–2017. |
4.5.3.2 Työvoimakustannukset
|
(193) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 11 Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti
|
||||||||||||||||||||
|
(194) |
Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden nousivat tarkastelujaksolla 12 prosenttia. Taulukko on täysin sama kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukko 11. |
|
(195) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että työvoimakustannusten kohoamista ei voitu yhdistää yksinomaisesti Turkista tulevaan tuontiin. Osapuoli valitti, että väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ei tarkasteltu työvoimakustannusten kehityksen syitä. Komissio vakuutti Turkin viranomaisille, että koska työvoimakustannukset ovat yksi vahinkoanalyysissä huomioon otettavista tekijöistä, komissio ei tarkastellut yhtäkään tekijää erikseen. Työvoimakustannusten kohoamiselle oli monia syitä, kuten työvoimaa edustavien ammattijärjestöjen kanssa tehdyt sitoumukset. Komissio kuitenkin muistutti, että tärkeä seikka tässä analyysissä on se, missä määrin unionin tuotannonala kykeni siirtämään eteenpäin edeltävässä jaksossa tarkastellun kustannusten kohoamisen. |
4.5.3.3 Varastot
|
(196) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 12 Varastot
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(197) |
Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 16 prosenttia. Mitä tulee loppuvarastojen kehitykseen osuutena tuotannosta, tämä indikaattori pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla ja oli noin 5 prosenttia tuotantomäärästä. Taulukko on täysin sama kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukko 12. |
|
(198) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset pitivät puolueellisena komission väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 125 kappaleessa esittämiä päätelmiä, joiden mukaan varastoja ei pidetty merkittävänä vahinkoindikaattorina. Komissio ei ole samaa mieltä asiasta. Kuten väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa selitetään, useimmat samankaltaisen tuotteen lajit tuotetaan tilausten perusteella, minkä vuoksi ne toimitetaan tuotannon jälkeen eikä niitä pidetä varastossa. Komissio teki saman varastoja koskevan päätelmän aiemmissa samaa tuotetta koskevissa tutkimuksessa (18). Lisäksi tässä tutkimuksessa vahvistettiin, että useimmat samankaltaisen tuotteen lajit tuotetaan käyttäjien erityistilausten perusteella. |
|
(199) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset kyseenalaistivat komission huomautukset loppuvarastojen vähenemisestä prosentteina tuotannosta. Komissio muistuttaa, että loppuvarastot prosentteina tuotantomäärästä pysyivät suhteellisen vakaasti noin 5 prosentissa tarkastelujaksolla ja että tätä tekijää ei pidetä merkittävänä indikaattorina. Koska useimpia samankaltaisen tuotteen lajeja tuotetaan käyttäjien tilausten perusteella, komission mielestä olisi perusteetonta katsoa, että vakaat varastot (prosentteina tuotantomäärästä) tarkoittavat sitä, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut vahinkoa. |
4.5.3.4 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti
|
(200) |
Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla: Taulukko 13 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(201) |
Kannattavuus kehittyi negatiivisesti tarkastelujaksolla vuosina 2017 ja 2018 aluksi ilmenneestä voittojen kasvusta huolimatta. Kannattavuus putosi vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 6,8 prosentista -6,1 prosenttiin. |
|
(202) |
Nettokassavirta oli positiivinen vuosina 2017–2018 (huippu vuonna 2018) ja kääntyi negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla, kun kannattavuus oli alimmillaan tarkastelujaksolla. Pääoman saantia heikensi voittojen vähentyminen. |
|
(203) |
Vuotuiset investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla 8 prosenttia mutta supistuivat tutkimusajanjaksolla vain hieman vuoden 2016 tasoa suuremmiksi. Investointien tuotto seurasi samaa suuntausta kuin kannattavuus. Taulukon 13 tämä osa on investointien ja investointien tuottojen osalta sama kuin väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukko 13. |
|
(204) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset väittivät, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 13 esitetyt investointitasot olivat valtavat ja osoittivat selvästi, että vahinkoa ei aiheutunut. Komissio oli eri mieltä Turkin viranomaisten päätelmistä, koska investoinnit tehtiin enimmäkseen vuosina 2017 ja 2018 eli sen jälkeen, kun unionin tuotannonala alkoi elpyä aiemmista polkumyyntikäytännöistä. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 167 kappaleessa selitetään, unionin tuottajat eivät kyenneet investoimaan niin paljon kuin halusivat tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonala on erittäin pääomavaltainen, joten investoinnit eivät olleet valtavia suhteellisesti tarkasteltuna. Pääoman saantia heikensi voittojen vähentyminen. |
|
(205) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset pyysivät selitystä sille, että investoinnit lisääntyivät 62 prosenttia vuosina 2016–2017, kun kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevat toimenpiteet viittä maata kohtaan tulivat voimaan lokakuussa 2017. Komissio huomauttaa aluksi, että lähtökohtaisesti sitä, että markkinoilla on unionin tuotannonalaa vahingoittavaa polkumyyntituontia, ei voida käyttää unionin tuotannonalan investointipäätöksiä vastaan, koska tällä epäsuorasti palkittaisiin kyseiset epäterveet kaupalliset käytännöt. Komissio muistuttaa, että väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet yhtä kuumavalssattujen levyvalmisteiden päätuojaa, Kiinaa, vastaan julkaistiin 7 päivänä lokakuuta 2016 (19) ja lopulliset toimenpiteet tulivat voimaan huhtikuun 2017 alussa (20). Tämän asetuksen taulukosta 14 käy ilmi Kiinasta, Venäjältä, Brasiliasta, Ukrainasta ja Iranista polkumyynnillä tulevan tuonnin selvä väheneminen vuosien 2016 ja 2017 välillä, ja tämä suosi viivästyneiden investointien toteuttamista vuonna 2017. |
|
(206) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että jotkin terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät investoinnit eivät johda voittoon tai investointien tuottoon. Komissio katsoi, että unionin tuotannonalan olisi pitänyt kyetä saamaan voittoa silloinkin, kun se noudattaa terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä sitoumuksia. Terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät investoinnit eivät estä yrityksiä saamasta tervettä voittoa tavanomaisissa markkinaolosuhteissa. Turkin viranomaiset olivat samaa mieltä tästä päätelmästä mutta katsoivat lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että komissio ei ollut tarkastellut puolueettomasti kannattavuutta ja investointien tuottoa, koska terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät investoinnit ovat kalliita sinä vuonna, jona ne tehdään, eikä mikään yritys odota tällaisten investointien tuottoa. Komissio on eri mieltä, koska terveellä unionin tuotannonalalla pitäisi olla vankka kannattavuustaso ja investointien tuottojen taso, jotka mahdollistavat ilman investointien rahallista tuottoa menot, jotka ovat tarpeen terveys-, turvallisuus- ja ympäristösyistä. |
|
(207) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 126–131 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
4.6 Vahinkoa koskevat päätelmät
|
(208) |
Vaikka kulutus vapailla markkinoilla väheni hieman tarkastelujaksolla (-1 prosentin), unionin tuotannonalan myyntimäärä vapailla markkinoilla kasvoi ja sen markkinaosuus kasvoi [75–76] prosentista [78–79] prosenttiin. Nämä myyntimäärien ja markkinaosuuden pienet parannukset voidaan kuitenkin havaita vain verrattuna vuoteen 2016, jolloin unionin tuotannonalalle koitui vahinkoa polkumyynnillä muista maista tulevasta tuonnista. Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto väheni kuitenkin 4 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste 7 prosenttia. Vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä tuotannon määrä ja kapasiteetin käyttöaste laskivat vielä selvemmin ja myös myynti vapailla markkinoilla väheni. Unionin tuotannonala kasvoi vuodesta 2017 alkaen ja elpyi epäterveestä tuonnista, johon sovellettiin polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitä, mutta sen tilanne heikkeni tutkimusajanjakson aikana. |
|
(209) |
Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kasvoivat merkittävästi (+ 36 prosenttia) tarkastelujaksolla, lähinnä raaka-ainehintojen voimakkaan nousun vuoksi. |
|
(210) |
Unionin tuotannonalan myyntihinnat nousivat kustannuksia enemmän vuosina 2017 ja 2018, minkä ansiosta unionin tuottajat pystyivät toipumaan aiemmasta polkumyynnin aiheuttamasta vahingosta ja saavuttamaan 6,7 prosentin kannattavuuden. Vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin tuotannonalan oli kuitenkin alennettava myyntihintojaan kustannusten kohoamisesta (+ 4 %) huolimatta säilyttääkseen markkinaosuutensa Turkista polkumyynnillä tulevaan tuontiin nähden. Tällä oli tuhoisa vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen, joka laski vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä +6,7 prosentista -6,1 prosenttiin. |
|
(211) |
Muut taloudelliset indikaattorit (kassavirta, investointien tuotto) noudattivat samanlaista suuntausta, erityisesti tutkimusajanjaksolla, ja näin ollen investointien taso laski voimakkaasti aiempiin vuosiin verrattuna. |
|
(212) |
Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eron vuoksi makrotaloudellisia indikaattoreita ja muutamia muita tietoja tarkistettiin, kuten 16 kappaleessa selitetään. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukoiden 1–13 ja tämän asetuksen taulukoiden 1–13 väliset erot ovat kuitenkin mitättömän vähäiset sekä yksikköjen että suuntausten osalta. Hinnan alittavuuden tasot pysyivät merkittävinä. Tämän vuoksi komissio päätteli, että Yhdistyneen kuningaskunnan ero ei muuta väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa tehtyjä vahinkoa koskevia päätelmiä. |
|
(213) |
Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli lopullisesti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa. |
5. SYY-YHTEYS
5.1 Polkumyyntituonnin vaikutukset
|
(214) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB ja Turkin viranomaiset olivat eri mieltä väliaikaista tullia koskevan asetuksen 5.1 jaksossa esitetyistä päätelmistä. Turkin viranomaiset totesivat, että kyseisessä jaksossa esitetyillä selityksillä ei voitu perustella syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja vuosina 2018–2019 väitetysti esiintyneen vahingon välillä, koska Turkista tulevan tuonnin määrä oli vakaa ja sekä Turkista tulevan tuonnin hinnat että unionin tuotannonalan tuotantokustannukset laskivat kyseisellä kaudella. Komissio totesi, että Turkin viranomaisten väitteet olivat epätarkkoja. Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset eivät laskeneet kyseisellä kaudella. Ne pikemminkin nousivat vuosien 2018 ja 2019 välillä 540 eurosta 560 euroon tonnilta, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 10 ja tämän asetuksen taulukossa 10 esitetään. Vuosina 2018–2019 Turkista tulevan tuonnin määrä pysyi kohtalaisen vakaana (joskin määrä oli suurempi kuin vuosina 2016 ja 2017), mutta sen hinnat laskivat 8,5 prosenttia, kuten tämän asetuksen taulukoista 4 ja 5 käy ilmi. Komissio huomauttaa, että Turkin viranomaiset pitivät väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todettuja hinnan alittavuuden tasoja mitättömän vähäisinä mutteivät kuitenkaan kiistäneet sitä, että kuumavalssatut levyvalmisteet ovat erittäin hintaherkkä tuote. Turkin viranomaiset myönsivät itsekin, että Turkista tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvu selittyi vain pienellä hintaerolla (21). Tämän vuoksi väitteet hylättiin. Hinnan alittavuuden esiintymisestä riippumatta unionin tuotannonalan oli tutkimusajanjakson aikana pidettävä hintansa selvästi tuotantokustannuksia alempana, jotta se olisi pystynyt säilyttämään markkinaosuutensa Turkista alhaisemmin hinnoin tulevan tuontimäärän aiheuttaman hinnankorotusten estymisen vuoksi. |
|
(215) |
Turkin viranomaiset totesivat myös, että Turkki ei vienyt markkinaosuutta unionin tuotannonalalta vaan vain tietyn osuuden kolmansilta mailta, eikä tällä voinut olla mitään vaikutusta unionin tuottajiin. ÇİB väitti saman suuntaisesti, että komissio ei ollut ottanut huomioon, että Turkista tuleva tuonti täytti muiden toimittajamaiden jättämän aukon. Osapuoli väitti myös, että unionin tuotannonalan tuloksen ja Turkista tulevan tuonnin kehityksen välillä ei ollut ajallista korrelaatiota, koska kun unionin tuottajien tilanne heikkeni vuoden 2019 toisen ja kolmannen neljänneksen välillä, kuten valituksen tekijä väitti, Turkista tuleva tuonti väheni eikä sen hinta muuttunut. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat neljännesvuosittaisen analyysin osoittavan, että tuonti Turkista alkoi vähentyä merkittävästi vuoden 2019 alusta lähtien. Alustavien ja lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB totesi saman suuntaisesti, että komissio ei ollut selittänyt, miksi jotkin unionin tuotannonalan keskeiset taloudelliset indikaattorit kohenivat tai pysyivät vakaina vuosina 2016–2019, kun tuonti Turkista lisääntyi vähitellen. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB totesi, että merkittävä vahinko johtui muista tekijöistä kuin Turkista tulevasta tuonnista, koska vuosien 2016 ja 2018 välillä Turkista tulevan tuonnin määrä kasvoi mutta myös sen hinta kohosi. |
|
(216) |
Komissio oli samaa mieltä siitä, että jos Turkista tuleva tuonti olisi täyttänyt aukon, siinä ei olisi ollut ongelmaa; tuonti unioniin tuli kuitenkin epäterveillä polkumyyntihinnoilla. Komissio oli eri mieltä ajallisen korrelaation puuttumisesta. ÇİB jätti analyysissään huomiotta Turkista tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen. Se, että vahinko on ilmeinen ennemminkin hintaan liittyvissä indikaattoreissa, ei heikennä vahinkoa aiheuttavaa polkumyyntiä koskevaa yleistä päätelmää. Kuten väliaikaistat tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 139 kappaleessa todetaan, vuonna 2019 unionin tuotannonala joutui asettamaan hintansa selvästi kustannusten alapuolelle säilyttääkseen markkinaosuutensa Turkista alhaisemmilla hinnoilla tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi. Näin ollen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on selvä korrelaatio. |
|
(217) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset huomauttivat, että unionin tuotannonala kilpailee tuonnin kanssa pääasiassa vapailla markkinoilla. Turkin viranomaiset väittivät, että unionin tuotannonalan markkinaosuuden kasvu vapailla markkinoilla osoittaa, että Turkista tulevasta tuonnista ei aiheutunut vahinkoa. ÇİB totesi, että unionin tuotannonalan myynnin ja markkinaosuuden kasvu vapailla markkinoilla Turkista tulevasta tuonnista huolimatta ei tue päätelmää, jonka mukaan unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa tarkastelujaksolla. Komissio katsoo, että kummankaan osapuolen esittämissä väitteissä ei otettu huomioon Turkista tulevan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vaikutuksia eikä sitä, että hintaan liittyvät indikaattorit osoittavat selvää ja kiistatonta vahinkoa. Unionin tuotannonala hankki tutkimusajanjaksolla osan tietyiltä tuontilähteiltä jääneestä markkinaosuudesta. Tämä kuitenkin tapahtui selvästi kustannukset alittavilla myyntihinnoilla Turkista tulevan tuonnin ja sen alhaisten hintojen aiheuttaman hintapaineen vuoksi. |
|
(218) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 138 ja 139 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5.2 Muiden tekijöiden vaikutukset
5.2.1 Tuonti kolmansista maista
|
(219) |
Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 14 Tuonti kolmansista maista
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
(220) |
Tuonti muista maista kuin Turkista väheni tarkastelujaksolla 38 prosenttia ja sen markkinaosuus pieneni 21–22 prosentista 12,5–13,5 prosenttiin. |
|
(221) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset katsoivat, että väliaikaisessa asetuksessa ei ollut otettu huomioon tietyistä kolmansista maista tulevan tuonnin (alhaista) hintaa ja että Turkista tulevan tuonnin hinnat eivät olisi voineet aiheuttaa vahinkoa unionin tuottajille. Turkin viranomaiset perustelivat päätelmäänsä sillä, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukossa 14 esitettyjen tietojen perusteella kaikki tuontihinnat laskivat enemmän kuin pelkästään Turkista tulevan tuonnin hinnat vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä ja että kuumavalssattujen levyvalmisteiden hinnoissa oli suurta vaihtelua. Turkin viranomaiset totesivat, että kaikista muista kolmansista maista kuin Turkista tulevan tuonnin kumuloitu määrä oli lähes kaksinkertainen Turkista tulevan tuonnin määrään nähden. Koska tämän tuonnin hinnat olivat alemmat kuin Turkista tulevan tuonnin hinnat, Turkin viranomaiset katsoivat, ettei tämän tuonnin vaikutusta voida jättää huomiotta. Tähän liittyen ÇİB totesi, että Intiasta tulevan tuonnin hintojen nopea lasku osui ajallisesti yhteen unionin tuottajien kannattavuuden heikkenemisen kanssa. |
|
(222) |
Komissio analysoi muista kolmansista maista tulevan tuonnin määriä, arvoja ja suuntauksia mutta totesi, ettei sen vaikutus heikentänyt syy-yhteyttä polkumyynnillä Turkista tulevan tuonnin ja unionin tuottajille aiheutuneen merkittävän vahingon välillä. Mitä tulee Turkin viranomaisten tekemään hintavertailuun Turkista ja muista lähteistä tulevan tuonnin hintojen välillä, komissio huomauttaa, että muista lähteistä tulevan tuonnin hinnat on aliarvioitu, koska Turkin viranomaiset eivät ottaneet huomioon sitä, että Eurostatin hintatiedot eivät sisällä maksettuja polkumyynti- ja tasoitustulleja. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 144 kappaleessa todetaan, Intiasta tulevan tuonnin tarkkaa tuotevalikoimaa ja näin ollen sitä, alittivatko tämän tuonnin hinnat unionin tuotannonalan hinnat, ei voida määrittää pelkästään Eurostatin keskimääräisten hintojen perusteella. Yksikään osapuoli ei toimittanut tuotelajikohtaista näyttöä, joka olisi viitannut Intiasta tulevan tuonnin merkittävään hinnan alittavuuteen. Yksikään osapuoli ei myöskään kiistänyt sitä, että Intiasta tulevan tuonnin määrä oli neljännes Turkista tulevan tuonnin määrästä, minkä vuoksi se ei kyennyt heikentämään polkumyyntituonnin ja todetun vahingon välistä syy-yhteyttä. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä väitti, että sillä ei ole mitään sellaisia tietoja, jotka viittaisivat siihen, että Intiasta tulevaa tuontia myytäisiin polkumyyntihinnoilla unionissa tai että se aiheuttaisi vahinkoa unionin tuottajille. Kun otetaan huomioon Intiasta tulevan tuonnin suhteellisen pieni markkinaosuus, tämä tuonti ei voinut aiheuttaa samassa määrin painetta unionin tuottajille kuin Turkista polkumyynnillä tuleva tuonti. |
|
(223) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB kiisti jaksossa tehdyn analyysin ja päätelmät, ja Turkin viranomaisten mukaan komissio ei halunnut tarkastella muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutuksia eikä osoittanut, että tämä tuonti ei aiheuttanut vahinkoa unionin tuottajille. Komissio oli eri mieltä osapuolten kanssa, koska se tutki kaikki asiakirja-aineistossa olevat asian kannalta merkitykselliset tiedot. Mikään osapuoli – niin Turkin viranomaiset kuin ÇİB – ei toimittanut tutkimuksen missään vaiheessa tuotelajikohtaista näyttöä, joka olisi osoittanut Intiasta tulevan tuonnin (tai Serbiasta tulevan tuonnin, kuten ÇİB väitti) merkittävän alihinnoittelun. Komissio päätteli, että asiakirja-aineistossa oleva näyttö ei tue väitettä, joka koskee muista kolmansista maista tulevan tuonnin väitettyjä vaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan kyseenalaista päätelmää siitä, missä määrin tämä tuonti aiheutti painetta unionin tuottajiin rinnakkain Turkista polkumyynnillä tulevan tuonnin kanssa. Päätelmä, jonka mukaan tuonti kolmansista maista ei heikennä syy-yhteyttä Turkista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä, vahvistettiin. Näiden seikkojen perusteella yleinen syy-yhteyttä koskeva päätelmä vahvistettiin. |
|
(224) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 140–146 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5.2.2 Unionin tuotannonalan vientitoiminta
|
(225) |
Etuyhteydettömille osapuolille suuntautuneen unionin tuotannonalan viennin määrä ja hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti: Taulukko 15 Vientimyynti
|
||||||||||||||||||||||||||||||
|
(226) |
Unionin tuottajien vientimäärä kasvoi tarkastelujaksolla 21 prosenttia niin, että se oli hieman alle 2 miljoonaa tonnia vuonna 2019. Unionin tuotannonalan vientimäärien osuus sen myyntimäärästä unionin vapailla markkinoilla oli alle 6 prosenttia. |
|
(227) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 147–149 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5.2.3 Kytkösmarkkinoiden kulutus
|
(228) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset pyysivät komissiota keräämään enemmän tietoja ja tutkimaan tarkemmin kysyntää kytkösmarkkinoilla. Turkin viranomaiset ottivat esiin jotakin erittelyjä valituksen tekijän julkaisussa ”European Steel in Figures 2020” ja Euroopan autonvalmistajien liiton vuoden 2019 raportissaan julkaisemat heikot tulokset. |
|
(229) |
Kuumavalssatuilla teräslevyvalmisteilla on kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta. Ne ovat perusraaka-ainetta erilaisten teräksestä valmistettujen lisäarvollisten jatkojalostustuotteiden tuotannossa, kuten kylmävalssatut teräslevyvalmisteet ja pinnoitetut teräsvalmisteet. Niitä käytetään myös teollisuudessa raaka-aineena, jota loppukäyttäjät ostavat käytettäväksi eri tarkoituksiin esimerkiksi rakennusalalla (teräsputkien tuotanto), laivanrakennuksessa, kaasusäiliöissä, autoissa, paineastioissa ja energiaputkistoissa. Turkin viranomaisten esittämien tietojen perusteella kysyntää useilla kulutussektoreilla ei voitu arvioida. Komissio totesi, että terästä käyttävien sektoreiden tuotantotoiminta unionissa väheni 0,2 prosenttia vuonna 2019 – vuonna 2018 tapahtuneen 2,9 prosentin kasvun jälkeen. Tämä oli ensimmäinen tuotannon lasku sitten vuoden 2013. Vuoden 2019 negatiivinen kasvu johtui rakennustuotannon lisääntymisestä ja kaikkien muiden terästä käyttävien sektoreiden toiminnan vähenemisestä (eniten autoteollisuudessa) (22). Komissio katsoi, että useiden terästä käyttävien sektoreiden negatiivinen kasvu vuonna 2019 aiheutti haasteita kuumavalssattujen levyvalmisteiden valmistajille. Tilanteen ei kuitenkaan havaittu vähentävän Turkista tulevan polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalan vahingollisen tilanteen välistä syy-yhteyttä tutkimusajanjaksolla, kun otetaan huomioon tämän tuonnin määrän lisääntyminen, sen vaikutus unionin tuotannonalan hintoihin ja muut edellä yksilöidyt vahingolliset tekijät. |
|
(230) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset väittivät, että kytkösmarkkinoiden kulutuksen vaikutuksia ei ollut tutkittu, mikä on WTO:n sääntöjen vastaista. Turkin viranomaiset väittivät, että komissio päätti olla tutkimatta teräksen käyttäjäteollisuuden poikkeuksellista heikkenemistä EU:ssa. Komissio on asiasta eri mieltä. Turkin viranomaiset eivät toimittaneet mitään näyttöä väitteensä tueksi. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen alaviitteessä 16 esitetyt julkaisut eivät osoita ”teräksen käyttäjäteollisuuden poikkeuksellista heikkenemistä EU:ssa”. Tutkimuksen aikana yksikään käyttäjä ei esittänyt samanlaisia väitteitä. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 195 kappaleessa tuodaan esiin, käyttäjät tärkeimmillä tuotantoketjun loppupään markkinoilla, kuten autoteollisuudessa, teollisuuslaitteissa tai rakennusalalla, eivät ilmoittautuneet tutkimuksessa. |
|
(231) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 ja 151 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5.2.4 Kysynnän kehitys
|
(232) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB katsoi vahingon johtuvan unionin kulutuksen yleisestä laskusta, ja Turkin viranomaisten mukaan kulutuksen väheneminen aiheutti unionin tuotannonalan tuotantomäärien vähenemisen. Komissio huomauttaa, että kuten taulukosta 1 käy ilmi, kulutus vapailla markkinoilla eli markkinoilla, joilla kilpailu tuontituotteiden kanssa pääasiassa tapahtuu, putosi 1 prosentin tarkastelujaksolla. Komissio ei katso, että unionin kulutuksen tämän suuruinen lasku heikentäisi syy-yhteyttä Turkista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan vahingollisen tilanteen välillä tutkimusajanjaksolla. |
|
(233) |
Ottaen huomioon edellä olevassa jaksossa esitetyt seikat ja koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 152 ja 153 kappaleessa esitetyt päätelmät. Kysynnän kehitys EU27-maiden tietojen perusteella ei muuta näitä päätelmiä. |
5.2.5 Raaka-aineiden hinnat
|
(234) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 154 ja 155 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5.2.6 Muut tekijät
|
(235) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB väitti, että merkittävä vahinko johtui muutoksista unionin markkinoilla, unionin tuottajien rakenneuudistus- ja järkeistämistoimista, tietystä ostopolitiikasta tai muista kolmansista maista halvoin hinnoin tulevasta tuonnista. Väitteiden tueksi ei esitetty näyttöä, joten ne hylättiin. |
|
(236) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 147–149 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
5.3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät
|
(237) |
Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, komissio päätteli, että mikään tekijöistä analysoituna erikseen tai yhdessä ei heikentänyt syy-yhteyttä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä siinä määrin, että tämä yhteys ei enää olisi todellinen ja merkittävä, minkä vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 159–161 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. |
6. TOIMENPITEIDEN TASO
6.1 Viitehinnan alittavuuden marginaali
|
(238) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä vastusti sitä, että komissio käytti tavoitevoittona vuoden 2017 keskimääräistä voittoa (6,8 prosenttia) viitehinnan alittavuuden marginaalia koskevissa laskelmissa. Valituksen tekijä väitti, että vuonna 2017 unionin tuotannonala kärsi edelleen muista lähteistä tulevasta polkumyyntituonnista, että komissio ei ollut noudattanut tavanomaista käytäntöään ja että jopa ÇİB oli ehdottanut korkeampaa voittomarginaalia. Valituksen tekijän mukaan tavoitevoiton olisi oltava 10–15 prosenttia, kuten 12,9 prosenttia, jota käytettiin saman tuotteen tuontia koskevassa aiemmassa tutkimuksessa (23), vaikkakin se myönsi, että tavoitevoiton vähimmäistaso voisi olla myös 7,9 prosenttia, joka oli tätä tuotetta koskevassa viimeisimmässä tutkimuksessa käytetty tavoitevoitto. |
|
(239) |
Komissio arvioi väitettä. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 164 ja 166 kappaleessa selitetään, tavoitevoiton määrittämisessä komissio käyttää perustana perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan säännöksiä, joskaan vuotta, jolloin vallitsivat ”tavanomaiset kilpailuolosuhteet” ennen Turkista tulevan tuonnin lisääntymistä, ei voitu yksilöidä kohtuullisen ajan kuluessa. Lisäksi kuten jo 4.5.1 jaksossa tuodaan esiin, komissio ei kyennyt päättelemään, että vuonna 2017 unionin tuotannonala kärsi edelleen polkumyyntituonnista, kuten valituksen tekijä väitti. Brasiliaa, Irania, Venäjää ja Ukrainaa koskevissa polkumyyntitutkimuksissa polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2015 ja 30 päivän kesäkuuta 2016 välisen ajanjakson. Se, että lopulliset suojatoimenpiteet näistä lähteistä tulevaa tuontia vastaan otettiin käyttöön lokakuussa 2017, ei tarkoita sitä, että vuonna 2017 esiintyi edelleen vahingollisia polkumyyntikäytäntöjä. Tätä päätelmää vahvistaa kyseisistä viidestä maasta tulevan tuonnin jyrkkä väheneminen vuonna 2017, kuten jo 163 kappaleessa mainitaan. Näin ollen komissio vahvisti, että vuosi 2017 on paras perusta tavoitevoiton määrittämiselle tässä tutkimuksessa. Kun otetaan huomioon tässä tapauksessa todetut polkumyyntimarginaalit, korkeampien tavoitevoittojen käyttämistä koskevan pyynnön hyväksymisellä ei olisi vaikutusta toimenpiteiden tasoon. |
|
(240) |
Alustavassa vaiheessa komissio käytti Bloomberg New Energy Financen tietoja määrittääkseen ennustetut EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hinnat tulevien ympäristökustannusten laskemista varten. Hintoja on päivitetty lopullisessa vaiheessa 15 päivänä helmikuuta 2020 saatavilla olevien tietojen perusteella. |
|
(241) |
Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 216 kappaleessa viitataan yhdeltä otokseen valitulta unionin tuottajalta perusasetuksen 19 a artiklan nojalla saatuihin huomautuksiin, jotka koskevat vahinkolaskelmia. Osapuoli väitti, että arvioitaessa unionin tuotannonalan tulevia kustannuksia, jotka johtuvat monenvälisten ympäristösopimusten tai sosiaalisten velvoitteiden noudattamisesta, huomioon olisi otettava kuumavalssattujen levyvalmisteiden keskimääräinen tuleva tuotantomäärä eikä kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotannossa käytettävien tulevien tuotantoketjun alkupään tuotteiden keskimääräistä määrää. Ottaen huomioon kolmen otokseen valitun unionin tuottajan toimittamat ja komission todentamat tiedot komissio totesi tässä menettelyssä, että tuotantoketjun alkupään tuotteet synnyttivät suoraan epäpuhtauspäästöjä, minkä vuoksi se oli asianmukainen taso noudattamisesta aiheutuvien kustannusten arvioimiseksi. Kustannuksia sovellettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon ottamalla huomioon sen tuotantoketjun alkupään tuotteen kulutussuhde, joka synnytti päästöt tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa. |
|
(242) |
Kuten 1.8 jaksossa selitetään, unionin kokoonpano muuttui vuonna 2021, mikä aiheutti muutoksen myös tiedoissa, joita käytettiin viitehinnan alittavuuden marginaalin määrittämiseen. Vahingon korjaava taso EU27-maiden osalta esitetään seuraavassa taulukossa:
|
|
(243) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 163–170 kappaleessa esitetyt päätelmät, sellaisina kuin ne ovat muutettuina edellä olevassa taulukossa. |
6.2 Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu
|
(244) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 171 ja 172 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
6.3 Päätelmät
|
(245) |
Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoi, että on aiheellista määrittää lopullisten tullien määrä alhaisemman tullin säännön mukaisesti perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla. Tämän vuoksi lopulliset polkumyyntitullit olisi vahvistettava seuraavasti:
|
7. UNIONIN ETU
7.1 Unionin tuotannonalan etu
|
(246) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä totesi, että turkkilaisten viejien hiljattain ilmoittamat laajentamissuunnitelmat olivat lisäsyy siihen, miksi polkumyyntitoimenpiteet olivat unionin edun mukaisia. Yksikään osapuoli ei kiistänyt sitä, että toimenpiteet olisivat unionin tuotannonalan edun mukaisia. Tämän vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 175–179 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistetaan. |
7.2 Etuyhteydettömien tuojien etu
|
(247) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset ja ÇİB totesivat, että unionin tuottajia suojeltiin jo tuonnilta. ÇİB väitti, että Turkista tuleva tuonti oli vähentynyt merkittävästi vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Turkin viranomaiset ottivat tähän liittyen esiin lopulliset suojatoimenpiteet, joissa on määrälliset rajoitukset (kiintiöt tai tariffikiintiöt), sekä kiintiön käyttämisen jälkeen maksettavat 25 prosentin lisätullit. Turkin viranomaiset muistuttivat, että tuojat ja käyttäjät olivat todenneet ennen väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, että kaupan suojatoimet vaikuttavat voimakkaasti toimitusvarmuuteen ja vaikeuttavat tuojien toimintaa. Turkin viranomaiset lisäsivät, että väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden ja suojatoimenpiteisiin liittyvien maakohtaisten kiintiöiden vuoksi, jotka ovat voimassa kesäkuun 2021 loppuun asti, tuojat ja käyttäjät eivät pysty löytämään uusia tuontilähteitä unionin kysynnän tyydyttämiseksi. |
|
(248) |
Komissio katsoo, että väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 188–193 kappaleessa kumotaan kattavasti väitteet, jotka liittyvät toimituspulaan, myös Turkin viranomaisten alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämät väitteet. Komissio huomauttaa myös, että suojatoimenpiteillä ja polkumyynnin vastaisilla toimenpiteillä puututaan eri tilanteisiin. Tässä tapauksessa suojatoimenpiteet on otettu käyttöön tariffikiintiön muodossa, mutta tällä ei estetä epäterveiden kaupan käytäntöjen poistamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden käyttöönottoa, etenkin tariffikiintiön rajoissa eli ennen kuin suojatullia sovellettaisiin. |
|
(249) |
Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 192 kappaleessa myös selitetään, polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei tarkoita Turkista tulevan tuonnin loppumista tai edes sen vähenemistä merkittävästi. Tutkimuksen havainnot tukevat tätä päätelmää. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksikään tuoja ei toimittanut määrällisiä tietoja, jotka olisivat osoittaneet, että tästä menettelystä johtuvilla polkumyyntitoimenpiteillä olisi kohtuuton vaikutus niiden toimintaan. Toimenpiteiden tason ei pitäisi estää turkkilaisia teräksen valmistajia myymästä kuumavalssattuja levyvalmisteita unioniin ja unionin tuojille. Steel Business Briefingin vuonna 2021 julkaisemassa lehdistötiedotteessa tuotiin esiin, että vuonna 2020 unioni muodostaa edelleen Turkin tärkeimmät kuumavalssattujen kelojen vientimarkkinat (24). Samassa lähteessä raportoidaan kuumavalssattujen levytuotteiden lisäkapasiteetista Turkissa (25). |
|
(250) |
Koska etuyhteydettömien tuojien edusta ei esitetty muita huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 180–182 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin. |
7.3 Käyttäjien etu
|
(251) |
Turkin viranomaisten alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen esittämät käyttäjiä koskevat huomautukset olivat samat kuin etuyhteydettömiä tuojia koskevat huomautukset, ja niitä käsiteltiin jo 7.2 jaksossa. |
|
(252) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB ilmaisi huolensa laadun ja innovoinnin heikkenemisestä unionin markkinoilla toimenpiteiden seurauksena. Väite oli hyvin yleisluonteinen eikä sen tueksi esitetty mitään näyttöä, ja komissio piti sitä perusteettomana. Komissio totesi, että vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta unionin tuottajat tarjosivat edelleen korkealaatuisia tuotteita koko tarkastelujakson ajan. Komissio odottaa polkumyyntoimenpiteiden luovan tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka antavat unionin tuotannonalalle mahdollisuuden tarjota korkealaatuisempia ja innovatiivisempia tuotteita kaikkien toimijoiden eduksi. |
|
(253) |
Kuumavalssattujen levyvalmisteiden unionin käyttäjien ja tuojien konsortio, jäljempänä ’konsortio’, esitti huomautuksia väliaikaista tullia koskevasta asetuksesta (26). Konsortio väitti, että tutkimusajanjakson jälkeen unionin tuottajat väitetysti vähensivät tuotantomäärää, jonka ne asettavat saataville unionin vapailla markkinoilla. Konsortio toi esiin, että tämä väitetty käytäntö yhdessä muista lähteistä tulevassa tuonnissa voimassa olevien kaupan suojatoimenpiteiden kanssa johti ennennäkemättömään hintojen nousuun unionin markkinoilla. Konsortio väitti, että unionin riippumattomat käyttäjät eivät olleet sellaisessa tilanteessa, että ne voisivat hankkia olennaista raaka-ainetta (kuumavalssattuja levyvalmisteita) unionin tuottajilta. Hinnannousu olisi antanut unionin tuottajille mahdollisuuden parantaa voittomarginaalejaan siinä määrin, että ne olisivat toipuneet väitetystä vahingosta, joka oli aiheutunut tutkimusajanjaksolla. Konsortio katsoi, että EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö antaa komissiolle mahdollisuuden arvioida tutkimusajanjakson jälkeistä kehitystä unionin etua koskevan analyysin yhteydessä, ja tässä tapauksessa kehitys olisi edellyttänyt toimenpiteiden lopettamista. Tämän väitteen yhteydessä konsortio väitti vielä, että koska unionin tuottajat eivät väitetysti kykene toimittamaan riittävästi tuotteita, minkä seurauksena hinnat kohoavat, riippumattomilla käyttäjillä unionissa ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin turvautua tuontiin tarvittavassa määrin. Konsortio totesi, että tietyistä maista tulevassa tuonnissa voimassa olevat kaupan suojatoimenpiteet ja Turkista tulevaa tuontia koskevat väliaikaiset toimenpiteet uhkaavat mahdollisuutta hankkia kuumavalssattuja levyvalmisteita kolmansista maista. Konsortio toi esiin, että muut kolmannet maat eivät voi korvata Turkkia luotettavimpana toimittajamaana. Konsortio kiisti myös komission päätelmän, joka koskee käyttäjien mahdollisuutta mukautua sääntelymuutoksiin ja vaihtaa toimittajaa. Konsortio väitti, että käytännössä tämä on harvoin mahdollista ja että vähäisten määrien ostamista muiden kolmansien maiden tuottajilta ei voida pitää osoituksena siitä, että käyttäjät voivat vaihtaa toimittajaa helposti. Konsortio epäili unionin tuotannonalan kykyä ja jopa halukkuutta toimittaa merkityksellisiä lisämääriä riippumattomille jatkokäyttäjille unionissa ja muiden maiden kuin Turkin valmiutta toimittaa merkityksellisiä määriä kuumavalssattuja levyvalmisteita unioniin. Kaikki nämä tekijät johtaisivat konsortion mukaan käyttäjien keskeisen raaka-aineen kustannusten kestämättömään nousuun, mikä vaikuttaisi niihin suhteettomasti. |
|
(254) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB ilmaisi huolensa kuumavalssattujen levyvalmisteiden hintojen kohoamisesta unionin markkinoilla toimenpiteiden seurauksena ja kiisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 191 kappaleen päätelmät, joiden mukaan unionin tuottajat voisivat käyttää käyttämätöntä kapasiteettiaan etuyhteydettömien käyttäjien kysynnän tyydyttämiseksi. |
|
(255) |
Valituksen tekijä kiisti nämä väitteet (27). Se viittasi erityisesti lähteisiin, joiden mukaan tuotantokapasiteetti kasvaa vuonna 2021 muun muassa tiettyjen uunien uudelleenkäynnistyksen takia ja riittäviä toimituslähteitä on sekä unionissa että kolmansissa maissa. Valituksen tekijä toteaa, että mahdollinen toimitusketjun epätasapaino markkinoilla olisi ollut luonteeltaan vain väliaikainen ja johtui koronaviruspandemian aiheuttamista häiriöistä, muun muassa joidenkin uunien sulkemisesta. Valituksen tekijä totesi vielä, että unionissa ja muualla on runsaasti vaihtoehtoisia toimituslähteitä unionin kysynnän mahdollisen lisääntymisen tyydyttämiseksi, mukaan lukien merkittävä käyttämätön kapasiteetti unionissa ja maailmanlaajuisesti. Se myös väitti, että Turkki todennäköisesti jatkaa toimituksia unionin markkinoille, kun otetaan huomioon käyttöön otetut kohtuulliset polkumyyntitullit. Lopuksi valituksen tekijä toisti, että polkumyyntitullilla ei olisi merkittävää vaikutusta käyttäjien kustannuksiin, ja viittasi simulaatioihin, jotka se oli tehnyt menettelyn aikaisemmassa vaiheessa. |
|
(256) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset väittivät, että jos komissio ottaa käyttöön lopullisen suojatoimenpiteen jo voimassa olevan suojatoimenpiteen ja muista lähteistä tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevien muiden polkumyynti- ja tasoitustullien lisäksi, toimituksista tulee mahdollisesti puutetta. Turkin viranomaiset väittivät lisäksi, että tuonti Turkista alkoi vähentyä vuonna 2019 suojatoimenpiteen seurauksena, ja ne uskoivat, että mahdollisten uusien toimenpiteiden seurauksena tuonti Turkista loppuu, ja kysyivät, miten komissio voi olla varma siitä, että Turkista tuleva tuonti ei lopu. |
|
(257) |
Komissio käsitteli ensin väitteitä, jotka koskevat vähäistä tarjontaa, muita toimituslähteitä ja mahdollisuutta mukautua sääntelymuutoksiin ja vaihtaa toimittajaa. Tämän jälkeen se käsitteli tutkimusajanjakson jälkeisten tietojen käyttämistä koskevaa pyyntöä. |
|
(258) |
Komissio totesi, että konsortion ja Turkin viranomaisten väitteet toimituspulasta eivät täsmää tutkimuksessa vahvistettujen lukujen ja suuntausten kanssa. Tämä pätee sekä yleisellä tasolla että yhteistyössä toimineiden käyttäjien toimittamien tietojen tasolla. Yleisellä tasolla komissio toteaa ensin, että terästä koskevien suojatoimenpiteiden (28) puitteissa tutkimusajanjakson aikana on ollut saatavilla erittäin suuria määriä tullittomia tariffikiintiöitä jatkuvasti ja enenevässä määrin (29). Jos unionissa olisi kysyntää suuremmille tuontimäärille, se voitaisiin näin ollen tyydyttää tullittomalla tuonnilla. Toiseksi tutkimuksessa vahvistettiin, että unionin tuotannonalalla on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia (30), jonka ansiosta se voi lisätä edelleen tuotantoaan unionissa. Unionin tuottajilla ei ole mitään taloudellista perustetta olla käyttämättä (käyttämätöntä) kapasiteettiaan kysynnän tyydyttämiseksi unionissa, riippumatta siitä, ovatko käyttäjät etuyhteydessä vai eivät, etenkin kun tuotannonalan taloudellinen tilanne on kaikkea muuta kuin optimaalinen. Kolmanneksi komissio toisti alustavassa vaiheessa esittämänsä päätelmät (31), jotka koskevat kolmansien maiden kykyä toimittaa kuumavalssattuja levyvalmisteita tarvittavia määriä, ja muistutti, että ne voivat tehostaa läsnäoloaan unionin markkinoilla, kuten jotkin niistä ovat jo tehneet, jos kysyntää on. Viimeiseksi komissio viittasi väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 192 kappaleessa esittämäänsä päätelmään, joka koskee perusteetonta olettamusta siitä, että Turkista tuleva tuonti häviäisi unionin markkinoilta, jos komissio ottaa käyttöön lopullisen tullin. Komissio muistuttaa, että jotkin toimenpiteiden kohteena olevista maista jatkoivat vientiä unioniin, joissakin tapauksissa merkittävässä määrin (32). |
|
(259) |
Konsortion väite on ristiriidassa myös riippumattomien käyttäjien tutkimuksen yhteydessä toimittamien tietojen kanssa. Turkista tulevan tuonnin osuus näiden käyttäjien tuotevalikoimasta on melko vähäinen (alle 15 prosenttia). Turkista tehtyjen ostojen osuus oli alle puolet muista lähteistä peräisin olevasta tuonnista ja ne olivat lähes viisi kertaa pienemmät kuin ostot unionin tuottajilta, jotka olivat käyttäjien selvästi suurimmat tavarantoimittajat. Lisäksi komissio vahvisti, että etuyhteydettömien käyttäjien kyselyvastauksista saadut luvut osoittavat selvästi, että ne voivat muuttaa (ja itse asiassa ovat muuttaneetkin) vuosittain merkittävästi hankintalähteitään, myös merkittävässä määrin. Komissio totesi, että yhteistyössä toimineet käyttäjät kaksinkertaistivat ja jopa kolminkertaistivat tuontinsa tietyistä maista tutkimusajanjaksolla (ne lisäsivät kaikkiaan 40 prosenttia tuontia näistä kolmansista maista). Käyttäjät alkoivat myös ostaa tutkimusajanjaksolla maista, joista ne eivät olleet ostaneet tutkimusajanjaksoa edeltävänä vuonna, ja lopettivat ostot tietyistä maista, joista ne olivat ostaneet vuonna 2018. Asiakirja-aineistossa olevat tiedot ovat näin ollen ristiriidassa konsortion lausunnon kanssa, jonka mukaan käyttäjät kykenevät ostamaan vain vähäisiä määriä kuumavalssattuja levyvalmisteita muista kolmansista maista ja käytännössä vaihtaminen muihin tavarantoimittajiin on harvoin mahdollista. |
|
(260) |
Komissio toteaa muista Turkin viranomaisten esittämistä väitteistä, että mitä tulee tuonnin vähenemiseen vuonna 2019, Turkki ei käyttänyt yleistä tariffikiintiötä, joka oli käytettävissä 1 päivään heinäkuuta 2020 saakka (33). Komissio ei myöskään näe mitään yhteyttä niiden seikkojen välillä, että tuonti vähenee tiettynä vuonna ja että tuonti loppuu lopullisten polkumyyntitullien käyttöönoton seurauksena, eivätkä Turkin viranomaiset ole toimittaneet mitään näyttöä väitteensä tueksi. Lisäksi komissio huomauttaa, että Turkista tulevan tuonnin taso väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton jälkeen osoittaa, että tuonti ei loppunut. Turkki käytti erittäin paljon (92 prosenttia) maakohtaisesta tariffikiintiöstään tammikuun ja maaliskuun 2021 välillä ja vei edelleen merkittäviä määriä huhtikuun ja kesäkuun 2021 välillä. Nämä tiedot osoittavat, että voimassa olevasta väliaikaisesta polkumyyntitullista huolimatta Turkki toimitti edelleen määriä, jotka vastaavat sille suojatoimenpiteen nojalla myönnettyjä kiintiömääriä. |
|
(261) |
ÇİB:n väitteestä, joka liittyi tuonnin väitettyyn vähenemiseen (vuoden 2019 ensimmäinen neljännes verrattuna vuoden 2019 viimeiseen neljännekseen) komissio toteaa jälleen, että Turkki olisi voinut toimittaa lisämääriä tullittoman kiintiöjärjestelmän (34) puitteissa vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Komissio ei kuitenkaan ymmärrä, miten Turkista tulevan tuonnin väheneminen yksinään johtaisi toimituspulaan markkinoilla. Komissio muistuttaa, että unionin markkinat ovat osoittaneet pystyvänsä mukautumaan eri toimituslähteisiin sääntelymuutosten, kuten kaupan suojatoimenpiteiden käyttöönoton, mukaan. |
|
(262) |
Edellä olevat tosiseikat huomioon ottaen komissio näin ollen hylkäsi konsortion, Turkin viranomaisten sekä ÇİB:n väitteet. |
|
(263) |
Pyynnössä, jonka mukaan komission olisi otettava päätelmissään huomioon tutkimusajanjakson jälkeinen kehitys, konsortio toi esiin ennennäkemättömän hintojen nousun, joka tapahtui vuoden 2020 lopun ja vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen välillä. Konsortio lisäsi, että tällainen hintojen kohoaminen uhkaa konsortion jäsenten toimintaa unionissa ja että näillä hinnoilla unionin tuottajat olisivat kasvattaneet voittojaan ja elpyneet siten tutkimusajanjaksolla aiheutuneesta mahdollisesta vahingosta. |
|
(264) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB ja Turkin viranomaiset arvostelivat komission päätelmää. Valituksen tekijä puolestaan väitti, että komission ei pitäisi arvioida tutkimusajanjakson jälkeistä kehitystä, koska tässä tapauksessa kyseessä eivät ole poikkeukselliset eivätkä rakenteelliset vaan vain lyhytaikaiset olosuhteet. |
|
(265) |
Komissio katsoi, että väite, jonka mukaan hinnat saattoivat kohota jossakin vaiheessa tutkimusajanjakson jälkeen, ei voi kyseenalaistaa tutkimuksen alustavassa ja lopullisessa vaiheessa tehtyjä päätelmiä. Komissio huomauttaa, että konsortion esittämässä väitteessä ei ole merkityksellistä asiayhteyttä eikä sitä tukevaa näyttöä, joka osoittaisi selvästi, että tutkimusajanjakson tietoihin perustuvat tutkimusta koskevat päätelmät mitätöityisivät pelkästään tällaisen kehityksen vuoksi. Myös väite, jonka mukaan unionin tuotannonala olisi toipunut vahingollisesta tilanteestaan, on perusteeton, eikä sen tueksi ole esitetty mitään näyttöä. Komissio muistuttaa, että perusasetuksen 6 artiklan 1 kohdan mukaan tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja ei tavallisesti oteta huomioon. |
|
(266) |
Ottaen huomioon lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen saadut huomautukset komissio toteaa, että kumpikaan osapuoli ei toimittanut mitään lisänäyttöä siitä, miten tutkimusajanjakson jälkeinen hinnan kohoaminen tekisi lopullisten polkumyyntitullien käyttöönotosta perusteettoman unionin etua koskevan testin perusteella. |
|
(267) |
Näin ollen komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 183–198 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
7.4 Muut tekijät
|
(268) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että unionin teräksen valmistajat yrittivät jatkuvasti säilyttää oligopolinsa unionin markkinoilla ja poistaa kansainvälisen kilpailun. Turkin viranomaiset huomauttivat, että unionin tuottajien osuus myynnistä vapailla markkinoilla oli jo 79 prosenttia eivätkä tähän osuuteen sisältyneet kytkösmarkkinoiden määrät, jotka olivat merkittävät. Myös ÇİB viittasi unionin tuottajien suureen markkinaosuuteen ja pelkäsi, että kyseessä on monopoliasema. |
|
(269) |
Komissio totesi oligopolia koskevan väitteen perusteettomaksi, kuten jo väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 200 kappaleessa selitetään. Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksikään osapuoli ei kiistänyt sitä, että kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 75 ja 200 kappaleessa todetaan, unionissa on yli 20 tiedossa olevaa tuottajaa, jotka kuuluvat 14:ään eri ryhmään, mikä osoittaa, että markkinoilla on tervettä kilpailua niiden välillä ja kolmansista maista tulevan tuonnin kanssa. Koska kilpailunvastaisista käytännöistä ei esitetty näyttöä, tuottajien markkinaosuus on merkityksetön tukemaan väitettä oligopolista, saati monopolista. |
|
(270) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB totesi, että edellä esitetyssä ei arvioitu yksityiskohtaisesti, riittävästi ja avoimesti väitettä unionin tuotannonalan voimistuneesta oligopolista, eikä kyse ole siitä, että voimistunutta oligopolia koskeva väite oli perusteeton. ÇİB:n mukaan väitteen arvioinnissa olisi pitänyt ottaa huomioon muut tekijät, kuten voimassa olevat toimenpiteet, toimituspula sekä laadun ja innovoinnin heikkeneminen. Osapuolen mukaan unionin yleinen tuomioistuin edellyttää, että perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi erityishuomiota on kiinnitettävä tehokkaan kilpailun palauttamiseen. Osapuoli toisti – uutta näyttöä esittämättä – väitteensä, jonka mukaan unionin tuotannonalalla on ”voimistunut oligopoli” unionin markkinoilla. |
|
(271) |
Komissio viittaa hiljattaiseen komission yksiköiden valmisteluasiakirjaan (35), jossa todetaan, että tuoreessa konsolidointiaallossa yrityskeskittymien valvonnan avulla Euroopan teräsmarkkinoilla pystyttiin säilyttämään vireä kilpailu, joka hyödyttää monia terästä käyttäviä jatkojalostusteollisuuden aloja, jotta ne voivat luottaa kohtuuhintaisiin materiaaleihin maailmanlaajuisessa kilpailussa ja työllistää miljoonia eurooppalaisia. Kieltämällä kilpailun vastaiset yrityskeskittymät (esim. Tata Steel/ThyssenKrupp) tai hyväksymällä yrityskeskittymät tietyin edellytyksin, kuten rakenteelliset luovutukset (esim. ArcelorMittal/Ilva), yrityskeskittymien valvonnalla on varmistettu, että eurooppalaiset teräsalan asiakkaat eivät kärsi pienemmästä valinnanvarasta, korkeammista hinnoista tai vähemmästä innovoinnista. Komissio piti ÇİB:n väitteitä perusteettomia, myös siltä osin kuin on kyse kuumavalssattujen levyvalmisteiden toimituspulasta (ks. 7.3 jakso). Sen vuoksi komissio vahvisti alustavassa vaiheessa tehdyt päätelmät. |
|
(272) |
Koska tästä jaksosta ei esitetty muita huomautuksia, komissio vahvisti väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 199 ja 200 kappaleessa esitetyt päätelmät. |
7.5 Unionin etua koskevat päätelmät
|
(273) |
Alustavien päätelmien ilmoittamisen jälkeen Turkin viranomaiset totesivat, että niiden mukaan polkumyyntullit olivat tarpeettomat ja haitalliset unionin markkinoiden kannalta ja että niillä olisi kielteinen vaikutus unionin etuun kokonaisuudessaan. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen ÇİB totesi, että komissio ei ollut tasapainottanut kyseessä olevia eri etuja avoimella tavalla eikä perustellut päätelmiään. Komissio piti tällaisia väitteitä perusteettomina, kun otetaan huomioon tutkimuksen havainnot, eli polkumyynnin esiintyminen, siitä seuraava merkittävä vahinko unionin tuotannonalalle ja eri etujen tasapainottamisen tulos. |
|
(274) |
Edellä esitetyn perusteella ja koska muita huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 201 kappaleessa esitetyt päätelmät vahvistettiin. |
8. LOPULLISET POLKUMYYNNIN VASTAISET TOIMENPITEET
8.1 Lopulliset toimenpiteet
|
(275) |
Polkumyynnistä, vahingosta, syy-yhteydestä ja unionin edusta tehtyjen päätelmien perusteella katsotaan, että olisi otettava käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jotta estetään tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntituonnista unionin tuotannonalalle aiheutuva lisävahinko. Tämän asetuksen 6 jaksossa ja erityisesti 6.3 alajaksossa esitetyistä syistä polkumyyntitullit olisi vahvistettava alhaisemman tullin säännön mukaisesti. |
|
(276) |
Edellä esitetyn perusteella kyseiset tullit otetaan käyttöön seuraavassa esitetyn suuruisina:
|
|
(277) |
Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja. |
|
(278) |
Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (36). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(279) |
Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia. |
|
(280) |
Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkkisi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti. |
|
(281) |
Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli. |
|
(282) |
Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana. |
8.2 Väliaikaisten tullien lopullinen kantaminen
|
(283) |
Todettujen polkumyyntimarginaalien ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon suuruuden vuoksi väliaikaista tullia koskevan asetuksen mukaisten väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät olisi kannettava lopullisesti. |
|
(284) |
Koska lopullinen tulli on alhaisempi kuin väliaikainen tulli, lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät olisi vapautettava. |
8.3 Taannehtivuus
|
(285) |
Kuten 1.2 jaksossa mainitaan, valituksen tekijän esittämän pyynnön jälkeen komissio asetti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti. |
|
(286) |
Tutkimuksen lopullisen vaiheen aikana arvioitiin kirjaamisesta kerätyt tiedot. Komissio analysoi, täyttyivätkö perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaiset kriteerit lopullisten tullien taannehtivaa kantamista varten. |
|
(287) |
Komissio analyysi osoitti, että tuonti ei ollut kasvanut merkittävästi sen tuonnin tason lisäksi, joka aiheutti vahinkoa tutkimusajanjaksolla, kuten perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdassa säädetään. Komissio vertasi analyysissä tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää tutkimusajanjakson aikana ja keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää kaudella, joka ulottui tämän tutkimuksen vireillepanoa seuraavasta kuukaudesta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoa edeltävään viimeiseen kokonaiseen kuukauteen. Kun verrattiin tarkasteltavana olevan tuotteen keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää tutkimusajanjakson aikana ja keskimääräistä kuukausittaista tuontimäärää kaudella, joka ulottui tämän tutkimuksen vireillepanoa seuraavasta kuukaudesta väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoon, myöskään tällöin ei todettu tuonnin merkittävää lisäkasvua:
|
||||||||||||||||||||||||||||
|
(288) |
Tämän vuoksi komissio päätteli, että lopullisten tullien taannehtiva kantaminen kaudelta, jona tuonti kirjattiin, ei ollut perusteltua tässä tapauksessa. |
9. SITOUMUSTARJOUS
|
(289) |
Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yksi kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja toimitti hintasitoumustarjouksen perusasetuksen 8 artiklan mukaisesti. |
|
(290) |
Komissio arvioi tarjouksen ja katsoi, että hintasitoumuksen hyväksyminen olisi epäkäytännöllistä perusasetuksen 8 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että tarjous kattaa monenlaisia tuotelajeja, joita ei voida erottaa toisistaan, joillakin samaan CN/Taric-koodiin kuuluvilla tuotelajeilla on vähimmäistuontihinnat, tarjotut vähimmäistuontihinnat eivät ole riittäviä poistamaan polkumyynnin vahingollisia vaikutuksia useimpien tuotelajien osalta ja tarjotulla indeksointijärjestelmällä ei kyetä ottamaan huomioon raaka-ainehintojen vaihtelua. |
|
(291) |
Vientiä harjoittavan tuottajan ehdottamaa hintasitoumusta koskevissa huomautuksissaan valituksen tekijä puolsi sitoumuksen epäämistä ja tuki komission analyysiä. |
|
(292) |
Komissio lähetti vientiä harjoittavalla tuottajalle kirjeen, jossa esitettiin sitoumustarjouksen hylkäämisen syyt ja annettiin yritykselle mahdollisuus esittää huomautuksia päätöksestä. |
|
(293) |
Komissio ei saanut vientiä harjoittavalta tuottajalta huomautuksia päätöksestään, jonka mukaan ehdotettu sitoumus olisi riittämätön ja epäkäytännöllinen. |
|
(294) |
Näin ollen hintasitoumustarjous hylättiin 290–293 kappaleessa esitetyistä syistä. |
10. LOPPUSÄÄNNÖKSET
|
(295) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (37) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko. |
|
(296) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
1. Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli tuotaessa Turkista peräisin olevia raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettuja valssattuja levyvalmisteita, kelattuja tai kelaamattomia (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistettuja kuin kuumavalssattuja, pleteroimattomia ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomia, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 00, 7208 54 00, ex 7211 13 00 (Taric-koodi 7211130019), ex 7211 14 00 (Taric-koodi 7211140095), ex 7211 19 00 (Taric-koodi 7211190095), ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191095), ex 7226 91 91 (Taric-koodi 7226919119) ja 7226 91 99.
Tutkimukseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:
|
i) |
tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä, |
|
ii) |
tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä, |
|
iii) |
tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, ja |
|
iv) |
tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm; |
|
v) |
tuotteet, joiden a) leveys on enintään 350 mm ja b) paksuus vähintään 50 mm, tuotteen pituudesta riippumatta. |
2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana nettohintaan sovellettava lopullinen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten tuottaman 1 kohdassa kuvatun tuotteen osalta seuraava:
|
Maa |
Yritys |
Lopullinen polkumyyntitulli |
Taric-lisäkoodi |
|||
|
Turkki |
Çolakoğlu Metalurji A.Ş. |
7,3 % |
C602 |
|||
|
Erdemir-ryhmä:
|
5,0 % |
C603 |
||||
|
Habaş Sinai ve Tibbi Gazlar İstihsal Endüstrisi A.Ş. |
4,7 % |
C604 |
||||
|
Ağir Haddecilik A.Ş. |
5,7 % |
C605 |
||||
|
Borçelik Çelik Sanayii Ticaret A.Ş. |
5,7 % |
C606 |
||||
|
Kaikki muut yritykset |
7,3 % |
C999 |
3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetun, Euroopan unioniin vietäväksi myydyn (tarkasteltavana oleva tuote), (määrä), on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), [asianomainen maa]. Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.
4. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.
2 artikla
Kannetaan lopullisesti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/9 käyttöön otetun väliaikaisen polkumyyntitullin vakuutena olevat määrät. Vapautetaan lopullisen polkumyyntitullin ylittävät vakuutena olevat määrät.
3 artikla
Kirjatusta tuonnista ei kanneta taannehtivasti lopullista polkumyyntitullia. Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/1686 1 artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja ei enää säilytetä.
4 artikla
Edellä 1 artiklan 2 kohtaa voidaan muuttaa lisäämällä siihen uusia vientiä harjoittavia tuottajia Turkista ja soveltamalla niihin asianmukaista painotettua keskimääräistä polkumyyntitullia, jota sovelletaan yhteistyössä toimineisiin otokseen kuulumattomiin yrityksiin. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan on toimitettava näyttöä siitä, että
|
a) |
se ei vienyt 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja Intiasta peräisin olevia tuotteita tutkimusajanjaksolla (1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä ajanjaksona); |
|
b) |
se ei ole etuyhteydessä yhteenkään viejään tai tuottajaan, johon sovelletaan tällä asetuksella käyttöön otettuja toimenpiteitä; ja |
|
c) |
se joko tosiasiallisesti vei tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen. |
5 artikla
Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.
(2) EUVL C 166, 14.5.2020, s. 9.
(3) EUVL C 197, 12.6.2020, s. 4.
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1686, annettu 12 päivänä marraskuuta 2020, tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi (EUVL L 379, 13.11.2020, s. 47).
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/9, annettu 6 päivänä tammikuuta 2021, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 3, 7.1.2021, s. 4).
(6) t21.000389.
(7) EYVL L 227, 7.9.1996, s. 3.
(8) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio asiassa T-26/12, PT Perindustrian dan Perdagangan Musim Semi Mas (PT Musim Mas) v. Euroopan unionin neuvosto, 25.6.2015, 50 kohta.
(9) Unionin tuomioistuimen tuomio asiassa C-468/15P, PT Perindustrian dan Perdagangan Musim Semi Mas (PT Musim Mas) v. Euroopan unionin neuvosto, 26.10.2016.
(10) Ks. tähän liittyen WTO Panel Report, European Union – Anti-Dumping Measures on Imports of Certain Fatty Alcohols from Indonesia (WT/DS442/R), 16.12.2016, 7.129 kohta.
(11) Tuloverolain 193, annettu 6.1.1961, 40 §, sellaisena kuin laki on muutettuna lailla 4108, annettu kesäkuussa 1995.
(12) Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, asia C-315/90, Gimelec v. komissio, EU:C:1991:447, 21–29 kohta; WTO:n valituselimen raportti, 24.7.2001, United States – Anti-Dumping Measures on Certain Hot-Rolled Steel Products from Japan, WT/DS184/AB/R, 181–215 kohta.
(13) Asiakirja t21.000916 ei-luottamuksellisessa asiakirja-aineistossa (Turkin viranomaisten huomautukset), s. 14, viimeinen kappale.
(14) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/649, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 92, 6.4.2017, s. 68); Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/969, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2017, lopullisen tasoitustullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/649 muuttamisesta (EUVL L 146, 9.6.2017, s. 17).
(15) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1795, annettu 5 päivänä lokakuuta 2017, lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja Serbiasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan tutkimuksen päättämisestä (EUVL L 258, 6.10.2017, s. 24).
(16) Ks. muun muassa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/1795 lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa ja Serbiasta peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan tutkimuksen päättämisestä, taulukko 3 ja 7 ja johdanto-osan 339 kappale.
(17) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1795 (ks. edellä oleva alaviite 10). Lokakuusta 2016 lähtien unionin tuottajat saivat etua suojasta, kun voimaan tuli komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1778, annettu 6 päivänä lokakuuta 2016, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (EUVL L 272, 7.10.2016, s. 33).
(18) Ks. muun muassa täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/1795, johdanto-osan 292 kappale (ks. edellä oleva alaviite 10).
(19) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/1778.
(20) Täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/649.
(21) Asiakirja t21.000916, s. 14, viimeinen kappale.
(22) Economic Report, Economic and Steel Market Outlook 2020–2021, Second quarter report – Data up to, and including, full year 2019, 12.5.2020, Eurofer; ladattavissa osoitteessa https://www.eurofer.eu/assets/Uploads/REPORT-Economic-and-Steel-Market-Outlook-Quarter-2-2020.pdf, ja Worldsteel Short Range Outlook October 2019, 14.10.2019, World Steel Association, saatavilla osoitteessa https://www.worldsteel.org/media-centre/press-releases/2019/worldsteel-short-range-outlook-2019.html.
(23) Komission päätös N:o 284/2000/EHTY, tehty 4 päivänä helmikuuta 2000, lopullisen tasoitustullin käyttöönotosta tiettyjen Intiasta ja Taiwanista peräisin olevien raudasta tai seostamattomasta teräksestä valmistettujen, vähintään 600 millimetrin levyisten pleteroimattomien ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomien, kelattujen, ei enempää valmistettujen kuin kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa sekä tiettyjen vientiä harjoittavien tuottajien tarjoamien sitoumusten hyväksymisestä ja menettelyn päättämisestä Etelä-Afrikasta peräisin olevan tuonnin osalta (EYVL L 31, 5.2.2000, s. 44).
(24) t21.000701, liite 2.
(25) t21.000701, liitteet 1 ja 3.
(26) t21.000721.
(27) t21.000931.
(28) Komissio otti heinäkuussa 2018 käyttöön väliaikaisen suojatoimenpiteen, josta tuli lopullinen helmikuussa 2019 ja joka oli voimassa koko tutkimusajanjakson ajan. Toimenpiteen nojalla kuumavalssatut levyvalmisteet kuuluvat suureksi osaksi tuoteluokkaan 1. Sen vuoksi suojatoimenpiteen mukaisen tariffikiintiön käytön kehitys on merkityksellistä tämän tutkimuksen kannalta.
(29) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/894, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2020, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta (EUVL L 206, 30.6.2020, s. 27); johdanto-osan 45–50 kappale.
(30) Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa koskevan asetuksen taulukko 6.
(31) Väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa koskevan asetuksen johdanto-osan 188 ja 189 kappale.
(32) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1590, annettu 26 päivänä syyskuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta (EUVL L 248, 27.9.2019, s. 28); johdanto-osan 21–23 kappale.
(33) Tämä koskee molempia kausia eli kautta, jolloin Turkkiin sovellettiin yleistä tariffikiintiötä (2 päivästä helmikuuta30 päivään syyskuuta 2019), ja kautta, jolloin Turkkiin sovellettiin 30 prosentin ylärajaa yleisessä tariffikiintiössä (1 päivästä lokakuuta 2019 alkaen).
(34) Vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä Turkki oli käyttänyt 73 prosenttia tariffikiintiönsä määrästä, joka sillä oli oikeus toimittaa tullitta, mikä tarkoittaa sitä, että kyseisellä neljänneksellä oli käyttämättä noin 170 000 tonnia.
(35) Komission yksikköjen valmisteluasiakirja ”Towards Competitive and Clean European Steel” (SWD(2021) 353 final, 5.5.2021, s. 4–5).
(36) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Wetstraat 170 Rue de la Loi, 1040 Brussels, Belgium.
(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
PÄÄTÖKSET
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/79 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1101,
annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,
Maailman terveyskokouksen 74. istunnossa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 168 artiklan 5 kohdan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, että unioni pyrkii kehittämään suhteita ja rakentamaan kumppanuuksia sellaisten kolmansien maiden ja kansainvälisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten järjestöjen kanssa, jotka noudattavat 21 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainittuja periaatteita. Toisessa alakohdassa määrätään myös, että unioni pyrkii edistämään yhteisten ongelmien monenvälistä ratkaisemista erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa. |
|
(2) |
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 168 artiklan 3 kohdan mukaan unioni ja jäsenvaltiot edistävät yhteistyötä kolmansien maiden sekä kansanterveyden alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. |
|
(3) |
Maailman terveysjärjestön perussääntö, jäljempänä ’sopimus’, tuli voimaan 7 päivänä huhtikuuta 1948. |
|
(4) |
Sopimuksen 60 artiklan mukaisesti Maailman terveyskokous voi tehdä päätöksiä läsnäolevien ja äänestävien Maailman terveysjärjestön (WHO) jäsenten enemmistöllä. |
|
(5) |
Maailman terveyskokouksen on määrä hyväksyä 24 päivänä toukokuuta 2021 alkavassa 74. istunnossaan päätös hallitustenvälisen kokouksen perustamisesta pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen laatimiseksi ja neuvottelemiseksi. |
|
(6) |
On aiheellista vahvistaa Maailman terveyskokouksessa unionin puolesta otettava kanta, koska Maailman terveyskokouksen päätös tulee määrittämään sen, voiko unioni yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa osallistua pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen laatimiseen ja neuvottelemiseen ja mahdollisesti tulla sen osapuoleksi alueellisena taloudellisen yhdentymisen järjestönä. |
|
(7) |
Unionin osallistuminen pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevan WHO:n puitesopimuksen laatimiseen ja neuvottelemiseen sekä sen mahdollinen liittyminen kyseiseen puitesopimukseen unionin jäsenvaltioiden lisäksi lisäävät osaltaan kansainvälistä yhteistyötä pandemioiden torjumiseksi Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä. |
|
(8) |
SEUT 168 artiklan 7 kohdan mukaisesti neuvotteluprosessissa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. |
|
(9) |
Unionin kannan esittävät ne unionin jäsenvaltiot, jotka ovat Maailman terveyskokouksen jäseniä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Unionin puolesta Maailman terveyskokouksen 74. istunnossa otettava kanta on seuraava:
Euroopan unioni tukee Maailman terveysjärjestön prosessin käynnistämistä pandemiavalmiutta ja -torjuntaa koskevaa uutta puitesopimusta varten, ja unionin on voitava tulla tällaisen sopimuksen osapuoleksi unionin toimivaltaan kuuluvissa asioissa.
Neuvottelumenettelyyn liittyviä näkökohtia koskevan Maailman terveyskokouksen päätöksen on mahdollistettava unionin osallistuminen neuvotteluprosessiin unionin toimivaltaan kuuluvien asioiden osalta, sillä unioni saattaa liittyä kyseiseen puitesopimukseen alueellisena taloudellisen yhdentymisen järjestönä.
Tällaiseen osallistumiseen olisi päästävä sisällyttämällä päätöksen leipätekstiin erityisiä viittauksia, joissa selvennetään, että alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt voivat osallistua siihen hallitustenväliseen elimeen, joka perustetaan laatimaan puitesopimus ja neuvottelemaan siitä.
2 artikla
Edellä 1 artiklassa tarkoitetun kannan esittävät ne unionin jäsenvaltiot, jotka ovat Maailman terveysjärjestön jäseniä, toimien yhdessä unionin puolesta.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
A. SANTOS SILVA
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/81 |
NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/1102,
annettu 28 päivänä kesäkuuta 2021,
komission pyytämisestä toimittamaan tutkimus selkärangattomien torjuntaeliöiden käyttöönottoon, arviointiin, tuotantoon, markkinoille saattamiseen ja käyttöön unionin alueella liittyvästä unionin tilanteesta ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista, ja ehdotus, mikäli se on tutkimustulosten pohjalta aiheellinen
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 241 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Torjuntaeliöt ovat luonnollisia vihollisia, antagonisteja tai kilpailijoita taikka muita organismeja, joita käytetään kasvintuhoojien, myös karanteenituhoojien, torjuntaan joko suoraan tai välillisesti torjumalla niiden vektoreita, rikkakasveja ja haitallisia vieraskasveja. |
|
(2) |
Tämä päätös kattaa ainoastaan selkärangattomat torjuntaeliöt, kuten hyönteiset, mukaan lukien steriilit uroshyönteiset sekä punkki- ja sukkulamatolajit. |
|
(3) |
Jäsenvaltioiden toimintatavat ja sääntelymuodot, joita ne soveltavat torjuntaeliöiden luovuttamiseen, arviointiin ja siirtämiseen, vaihtelevat suuresti. Torjuntaeliöt eivät kuitenkaan tunne rajoja ja voivat levitä niiden alueiden ulkopuolelle, joille ne on tarkoituksellisesti luovutettu kasvintuhoojien, rikkakasvien ja haitallisten vieraskasvien torjumiseksi. |
|
(4) |
Kasvihuonetuotannossa usein käytettävien torjuntaeliöiden merkitys kasvaa kestävässä maa- ja metsätaloudessa, nimittäin integroidun tuholaistorjunnan ja luonnonmukaisen maatalouden toteuttamisessa. Kestävät viljelyjärjestelmät edistävät ratkaisevasti unionin siirtymistä kestäviin elintarvikejärjestelmiin komission tiedonannossa ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” ja komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” esitetyllä tavalla sekä tulevan yhteisen maatalouspolitiikan tuella. Tässä yhteydessä torjuntaeliöiden käyttö auttaa vähentämään riippuvuutta kemiallisista kasvinsuojeluaineista. |
|
(5) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/2031 (1) tavoitteena on suojella unionia uusien tuhoojien tuomiselta ja samalla torjua tehokkaammin nykyisiä tuhoojia. Kyseiseen asetukseen sisältyvässä kasvinterveyspolitiikassa keskitytään erityisesti uusien kasvintuhoojien seulontaan maailmanlaajuisesti, tällaisten kasvintuhoojien unionin alueelle kulkeutumisen ehkäisemiseen sekä niiden tuomisen tapauksessa varhaiseen havaitsemiseen ja hävittämiseen. |
|
(6) |
Kasvintuhoojien kulkeutuminen, asettuminen ja leviäminen voi vaarantaa maatalouden, metsien, luonnonympäristöjen, biodiversiteetin ja ekosysteemien kestävyyden. Maailmankauppa, ihmisten liikkuvuus, ilmastonmuutos ja äärimmäiset sääilmiöt lisäävät tuhoojien esiintyvyyttä ja kasvinterveysriskejä. Uudet eksoottiset tuhoojalajit ovat myös uhka unionin nykyisille maa- ja metsätalouden tuotantojärjestelmille sekä luontaiselle kasvistolle ja eläimistölle. Luonnollisen vihollisen tuominen alueelta, jolta tuhooja on peräisin, voi edistää sopivaa torjuntastrategiaa, mutta siitä voi aiheutua riskejä luontaiselle kasvistolle ja eläimistölle. Ennen torjuntaeliöiden käyttöönottoa on sen vuoksi laadittava vakiomenetelmää käyttäen tieteellinen arviointi mahdollisista vaikutuksista kasvinterveyteen ja biodiversiteettiin, mukaan lukien mahdolliset ei-toivotut vaikutukset muihin kuin torjuttaviin lajeihin, ekosysteemeihin ja biodiversiteettiin yleensä. |
|
(7) |
On tunnustettua, että torjuntaeliöiden käyttö on lisääntynyt, kun otetaan huomioon suurempi kysyntä viljelijöiltä, viheralueiden hoitajilta ja puutarhureilta, jotka pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan kemiallisista kasvinsuojeluaineista. |
|
(8) |
Kansainväliset järjestöt, erityisesti Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen (IPPC-sopimus) kautta ja Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestö (EPPO), ovat kehittäneet kansainvälisiä kasvinsuojelustandardeja ja ohjeistusta torjuntaeliöiden turvallisesta käytöstä, ja niillä on tärkeä rooli riskianalyysi- ja tutkimusstandardien kehittämisessä. |
|
(9) |
Torjuntaeliöiden tuottajat, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan lukien, tarjoavat innovatiivisia ja erityisiä ratkaisuja kasvinsuojeluun. Torjuntaeliöiden laadunvalvonta on olennainen edellytys niiden turvallisuuden ja suorituskyvyn varmistamiselle. |
|
(10) |
Jäsenvaltioiden välinen johdonmukaisempi toimintatapa voisi helpottaa turvallisten torjuntaeliöiden kehittämistä ja markkinoille pääsyä. Tämä auttaisi luomaan mahdollisuuksia maa- ja metsätalouden tuotantojärjestelmille ja kasvintuhoojien torjunnalle ja varmistamaan samalla terveyden ja ympäristön suojelun. |
|
(11) |
Neuvosto katsoo, että tutkimus, joka koskee torjuntaeliöiden käyttöönottoon, arviointiin, tuotantoon, markkinoille saattamiseen ja käyttöön unionin alueella liittyvää unionin tilannetta ja siihen liittyviä vaihtoehtoja, on tarpeen, jotta voidaan parantaa torjuntaeliöiden saatavuutta ja käytettävyyttä käyttäjien kannalta samalla kun varmistetaan ihmisten, eläinten, kasvien ja ympäristön suojelu ja elintarviketurva paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (2) ja erityisesti sen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 ja 241 artiklan soveltamista koskevan 10 kohdan mukaisesti. |
|
(12) |
Tällaisiin vaihtoehtoihin voi kuulua arviointi mahdollisuuksista kriteerien, menettelyjen ja päätöksenteon yhdenmukaistamiselle unionissa; unionin tutkimusta, innovointia ja tietämyksen levittämistä koskeville ohjelmille sekä tiiviimmälle yhteistyölle asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotta voidaan nopeuttaa torjuntaeliöiden markkinoille pääsyä ja parantaa niiden saatavuutta; ja investointeihin, innovointiin ja torjuntaeliöiden turvalliseen käyttöön kasvintuhoojien torjunnassa myönnettävälle tuelle ensimmäisenä askeleena kohti biologisen torjunnan laajemman käsitteen yhdenmukaista määrittelyä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Neuvosto pyytää komissiota toimittamaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 tutkimuksen selkärangattomien torjuntaeliöiden käyttöönottoon, tuotantoon, arviointiin, kaupan pitämiseen ja käyttöön unionin alueella liittyvästä tilanteesta. Olisi myös arvioitava mahdollisuuksia menettelyjen yhdenmukaistamiseen koko unionin alueella, jotta voitaisiin helpottaa torjuntaeliöiden käyttöönottoa ja markkinoille pääsyä, tukea torjuntaeliöihin tehtäviä investointeja ja niitä koskevaa innovointia ja edistää torjuntaeliöiden turvallista käyttöä, myös silloin, kun niitä tarvitaan karanteenituhoojien torjuntaan kasvinterveysviranomaisten määräämällä tavalla.
2 artikla
Neuvosto pyytää komissiota toimittamaan ehdotuksen, mikäli se on tutkimustulosten pohjalta aiheellinen, tai muutoin tiedottamaan neuvostolle mahdollisista tutkimuksen jatkotoimina toteutettavista toimenpiteistä.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Luxemburgissa 28 päivänä kesäkuuta 2021.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
M. do C. ANTUNES
(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4).
(2) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/84 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1103,
annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021,
Brasilian keskuspankin sääntelemien Brasilian laitosten johdannaistransaktioita koskevien Brasilian oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen tunnustamisesta OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan tiettyjä vaatimuksia vastaaviksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklassa säädetään mekanismista, jolla komissiolle siirretään valta antaa vastaavuutta koskevia päätöksiä, joissa todetaan kolmannen maan oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia, jolloin katsotaan, että vastapuolet, jotka toteuttavat asetuksen soveltamisalaan kuuluvan transaktion ja joista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, täyttävät nämä vaatimukset noudattamalla kyseisen kolmannen maan oikeudellisessa järjestelmässä vahvistettuja vaatimuksia. Vastaavuuden toteaminen auttaa saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli pienentämään järjestelmäriskiä ja lisäämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta varmistamalla, että kolmansien maiden kanssa sovittuja ja asetuksessa säädettyjä periaatteita sovelletaan johdonmukaisesti kansainvälisellä tasolla. |
|
(2) |
Delegoidulla asetuksella (EU) N:o 149/2013 (2) ja komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2251 (3) täydennetyn asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan unionin oikeudelliset vaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja jotka koskevat OTC-johdannaissopimusten ehtojen oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämisprosessia ja järjestelyjä sijoitussalkkujen täsmäyttämiseksi. Lisäksi kyseisissä säännöksissä vahvistetaan tällaisiin sopimuksiin sovellettavat arvostamista ja riitojenratkaisua koskevat velvoitteet, jäljempänä ’operatiivisen riskin pienentämistekniikat’, ja vastapuolten välistä vakuuksien vaihtoa koskevat velvoitteet. |
|
(3) |
Jotta kolmannen maan oikeudellisen ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmän voidaan katsoa vastaavan unionin järjestelmää operatiivisen riskin pienentämistekniikoiden ja vakuusvaatimusten osalta, sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan mukaisia unionin vaatimuksia siten, että niillä taataan salassapitovelvollisuus, joka vastaa kyseisen asetuksen 83 artiklan mukaista suojaa. Lisäksi vastaavia oikeudellisia ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä on kyseisessä kolmannessa maassa sovellettava tehokkaasti ja yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla. Sen vuoksi vastaavuusarvioinnissa tarkistetaan, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisilla ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyillä, että OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden vastapuolista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, eivät altista unionin finanssimarkkinoita suuremmille riskeille eivätkä näin ollen aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. |
|
(4) |
Tämä päätös ei perustu yksinomaan Brasiliassa sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanovaatimusten vertailevaan analyysiin vaan myös arviointiin, jossa on tarkasteltu näiden vaatimusten vaikutusta sekä sitä, riittävätkö vaatimukset vähentämään sellaisista OTC-johdannaissopimuksista aiheutuvia riskejä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavalla tavalla kuin asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetut vaatimukset omalla vaikutuksellaan. |
|
(5) |
Oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, joita sovelletaan Brasiliassa OTC-johdannaissopimuksiin, vahvistetaan laeissa sekä Brasilian keskuspankin (Banco Central do Brasil), jäljempänä ’BCB’, Brasilian arvopaperi- ja pörssikomitean (Comissão de Valores Mobiliários), jäljempänä ’CVM’, ja kansallisen rahaneuvoston (Conselho Monetário Nacional), jäljempänä ’CMN’, julkaisemissa yleiskirjeissä, päätöslauselmissa ja ohjeissa. Erityisesti lailla 6.385/76 säännellään Brasilian arvopaperimarkkinoita; ohjeella CVM 461/07 säännellään säänneltyjä arvopaperimarkkinoita, joihin kuuluvat järjestäytyneet pörssit, järjestäytyneet OTC-markkinat ja muut kuin järjestäytyneet OTC-markkinat; yleiskirjeessä BCB 3.082/02 vahvistetaan rahoituslaitosten ja muiden BCB:n valvomien laitosten omistamien johdannaisten kirjanpitokäsittelyä koskevat kriteerit; päätöslauselmalla CMN 3.505/07 säännellään brasilialaisten rahoituslaitosten ja muiden BCB:n valvomien laitosten Brasiliassa tekemiä OTC-johdannaissopimuksia; päätöslauselmassa CMN 4.277/13 vahvistetaan rahoituslaitosten ja muiden BCB:n valvomien laitosten tekemien johdannaissopimusten markkinahintaan arvostamista ja malliin perustuvaa arvostamista koskevat vaatimukset; ohjeessa CVM 438/06 vahvistetaan tietyntyyppisten sijoitusrahastojen markkinahintaan arvostamista koskevat vaatimukset; päätöslauselmassa 4.662/18 määritellään kahdenväliset vakuusvaatimukset; päätöslauselma BCB 3.263/05 koskee salkkujen tiivistämistä; päätöslauselmassa CMN 4.373/14 vahvistetaan sellaisia ulkomaisia sijoittajia koskevat vaatimukset, jotka tekevät OTC-johdannaistransaktioita Brasiliassa, ja laeissa 4.595/64, 6.385/76, 10.214/01, 12.810/13 säädetään salassapitovelvollisuudesta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta. |
|
(6) |
Päätöslauselmassa BCB 3.263/05 ei aseteta salkkujen tiivistämistä koskevia velvoitteita eikä siinä esitetä salkkujen tiivistämistä koskevia suosituksia. Päätöslauselma mahdollistaa kuitenkin sen, että rahoituslaitokset ja muut BCB:n valvomat laitokset voivat tehdä sopimuksen, jossa tiivistäminen sallitaan. Riitojenratkaisumenettelyistä ei ole annettu erityistä lainsäädäntöä. Kauppatietorekisterit määrittävät riitojenratkaisua koskevat säännöt. Sen vuoksi Brasilian järjestelyjen ei voida katsoa vastaavan salkkujen tiivistämistä ja riitojenratkaisua koskevia unionin vaatimuksia. |
|
(7) |
Brasilialaisten yhteisöjen on ilmoitettava tekemänsä OTC-johdannaistransaktiot Brasiliaan sijoittautuneeseen ja siellä säänneltyyn kauppatietorekisteriin. Lain 6.385/76 mukaan transaktion voimassaolon edellytyksenä on, että se ilmoitetaan kauppatietorekisteriin. Päätöslauselman CMN 4.373/14:n mukaan ulkomaisten sijoittajien, jotka tekevät Brasiliassa OTC-johdannaistransaktioita, on oltava CMN:n rekisteröimiä ja noudatettava transaktioitaan koskevia oikeudellisesti sitovia vahvistuksia. Koska molempien osapuolten on ilmoitettava transaktiosta, ei ole muita transaktioiden vahvistamista, kahdenvälisten salkkujen täsmäyttämistä tai riitojenratkaisua koskevia oikeudellisia vaatimuksia kuin kauppatietorekisterin säännöt. Vahvistus on samanaikainen ja riippuu raportoinnista. Ilmoitus on tehtävä mahdollisimman pian, ja yleensä se tehdään samana päivänä, jona transaktio toteutetaan. Koska molemmat osapuolet ilmoittavat transaktioista ja kauppatietorekisterit vahvistavat ne samanaikaisesti, sijoitussalkkujen täsmäytystä ei vaadita, koska tämä rakenne merkitsee sitä, ettei vastapuolten salkkujen välillä voi olla ristiriitaa. Oikea-aikaista vahvistamista ja sijoitussalkkujen täsmäyttämistä koskevien Brasilian järjestelyjen olisi sen vuoksi katsottava vastaavan asiaankuuluvia unionin vaatimuksia. |
|
(8) |
Päätöslauselman CMN 3.505/07 ja päätöslauselman CMN 4.277/13 mukaan välittäjäpankkien, ulkomaisten pankkien paikallisten sivuliikkeiden, ulkomaisten pankkien paikallisten tytäryritysten sekä rahastojen ja omaisuudenhoitajien, jotka ovat kaikki BCB:n sääntelemiä, on suoritettava joko markkinahintaan arvostaminen tai malliin perustuva arvostaminen päivittäin. Tätä velvoitetta ei sovelleta osuuskuntiin, vakuutuksenantajiin, jälleenvakuuttajiin, eläkerahastoihin eikä muihin finanssialan ulkopuolisiin yritysmuotoisiin vastapuoliin, jotka ovat velvollisia tekemään päivittäisen arvostuksen ainoastaan, jos ne kuuluvat finanssiryhmittymään, johon kuuluu myös useita pankkipalveluja tarjoava pankki (multiple bank), liikepankki, investointipankki, vaihtopankki (exchange bank) tai säästöpankki. Brasilian järjestelyjen voidaan näin ollen katsoa vastaavan asiaankuuluvia unionin vaatimuksia siltä osin kuin tämä päätös koskee BCB:n sääntelemien vastapuolten kanssa tehtyjä transaktioita. |
|
(9) |
Ottaen huomioon velvoite ilmoittaa OTC-johdannaistransaktioista Brasiliassa säännellyille kauppatietorekistereille ja tämän velvoitteen oikeudelliset seuraukset voidaan katsoa, että Brasilian tapauksessa noudatetaan kaksiportaista lähestymistapaa. Tämän perusteella voidaan katsoa, että Brasiliassa sovellettavat vaatimukset vastaavat tuloksiltaan asetuksen (EU) N:o 149/2013 vaatimuksia oikea-aikaisen vahvistamisen ja sijoitussalkkujen täsmäytyksen osalta. Lisäksi Brasiliassa päivittäiseen arvostamiseen sovellettavat säännöt vastaavat asetuksessa (EU) N:o 149/2013 vahvistettuja sääntöjä siltä osin kuin transaktiot toteutetaan välittäjäpankkien, ulkomaisten pankkien paikallisten sivuliikkeiden, ulkomaisten pankkien paikallisten tytäryritysten, rahastojen ja omaisuudenhoitajien kanssa sekä sellaisten osuuskuntien, vakuutuksenantajien, jälleenvakuuttajien, eläkerahastojen ja muiden finanssialan ulkopuolisten yritysmuotoisten vastapuolten kanssa, jotka kuuluvat finanssiryhmittymään, johon kuuluu myös useita pankkipalveluja tarjoava pankki, liikepankki, investointipankki, vaihtopankki tai säästöpankki. Koska suurin osa rajat ylittävistä OTC-johdannaistransaktioista on BCB:n sääntelemien vastapuolten toteuttamia, tämä päätös olisi sen vuoksi rajoitettava transaktioihin, jotka toteutetaan BCB:n sääntelemien vastapuolten ja sellaisten unioniin sijoittautuneiden vastapuolten välillä, joihin sovelletaan vastaavaa asetuksen (EU) N:o 149/2013 vaatimusta. |
|
(10) |
Brasilian oikeudellisesti sitovat vaatimukset, jotka koskevat sellaisten OTC-johdannaissopimusten vakuuksia, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koostuvat päätöslauselmasta CMN 4.662/18 ja yleiskirjeestä BCB 3.902/18, jäljempänä ’Brasilian vakuussäännöt’. |
|
(11) |
Kuten Brasilian vakuussäännöissä vahvistetaan, soveltamisalaan kuuluvia vastapuolia ovat kaikki BCB:n sääntelemät rahoituslaitokset tai muut laitokset, joilla soveltamisalaan kuuluvien transaktioiden keskimääräinen yhteenlaskettu nimellismäärä operatiivisen ryhmän tasolla ylittää 25 miljardia Brasilian realia. Soveltamisalaan kuuluvat transaktiot käsittävät joukon OTC-johdannaistransaktioita, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 soveltamisalaan kuuluvia transaktioita. Poikkeuksena ovat kuitenkin kohde-etuus luovuttamalla toteutettavat hyödykejohdannaiset (paitsi kultajohdannaiset, jotka katsotaan soveltamisalaan kuuluviksi transaktioiksi), jotka kuuluvat unionin vakuussääntöjen mutta eivät Brasilian vakuussääntöjen soveltamisalaan, ja osakeoptiot, jotka kuuluvat Brasilian vakuussääntöjen soveltamisalaan, mutta joihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2251 mukaista tilapäistä vapautusta vakuuksista. Lisäksi, ja samoin kuin unionissa sovellettavassa kehyksessä, konsernin sisäiset transaktiot, kohde-etuus luovuttamalla toteutettavat valuuttatermiinisopimukset ja valuutanvaihtosopimukset sekä sellaisilla instrumenteilla toteutettavat transaktiot, joiden määritelmä vastaa unionissa katetun joukkolainan määritelmää, jätetään soveltamisalaan kuuluvien transaktioiden ulkopuolelle. Ne olisi kuitenkin otettava huomioon määritettäessä keskimääräistä yhteenlaskettua nimellismäärää operatiivisen ryhmän tasolla. Sen vuoksi tätä päätöstä ei tulisi soveltaa kohde-etuus luovuttamalla toteutettaviin hyödykejohdannaisiin kultajohdannaisia lukuun ottamatta. |
|
(12) |
Soveltamisalaan kuuluvien vastapuolten on kirjattava ja kerättävä vaihtuva vakuus 1 päivästä syyskuuta 2019 alkaen. Soveltamisalaan kuuluvien vastapuolten, joilla soveltamisalaan kuuluvien transaktioiden keskimääräinen yhteenlaskettu nimellismäärä operatiivisen ryhmän tasolla ylittää 2 250 miljardia Brasilian realia, on kirjattava ja kerättävä alkuvakuus 1 päivästä syyskuuta 2019 alkaen, kun taas tämän kynnysarvon alittavien soveltamisalaan kuuluvien vastapuolten on kirjattava ja kerättävä alkuvakuus 1 päivästä syyskuuta 2020 alkaen. Sen vuoksi tämä päätös on rajattava koskemaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvien vastapuolten ja sellaisten soveltamisalaan kuuluvien vastapuolten välisiä transaktioita, joihin sovelletaan Brasilian vakuussääntöjen mukaista vaatimusta kirjata ja kerätä vaihtuva vakuus ja alkuvakuus. |
|
(13) |
Alkuvakuuden ja vaihtuvan vakuuden yhdistetty siirron vähimmäismäärä on Brasilian vakuussääntöjen mukaan 1,5 miljoonaa Brasilian realia, kun taas delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 25 artiklan mukainen vastaava kynnysarvo on 500 000 euroa. Brasilian vakuussäännöissä sallitaan myös alkuvakuuden pienentäminen enintään 150 miljoonalla Brasilian realilla. Soveltamisalaan kuuluvien vastapuolten, joiden yhdistetyt alkuvakuudet ovat alle kyseisen kynnysarvon, ei tarvitse vaihtaa alkuvakuuksia. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 29 artiklassa säädetään vastaavasta huojennuksesta ja vahvistetaan kynnysarvoksi 50 miljoonaa euroa. Koska edellä mainittuina valuuttoina olevien arvojen ero on vähäinen, näiden määrien olisi katsottava vastaavan toisiaan. |
|
(14) |
Samalla tavoin kuin delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 liitteessä IV esitetyssä alkuvakuuden laskentaan sovellettavassa standardimenetelmässä, Brasilian vakuussäännöissä annetaan mahdollisuus käyttää standardimallia, joka vastaa kyseisessä liitteessä esitettyä menetelmää. Brasilian vakuussäännöissä ei kuitenkaan sallita, että alkuvakuuden laskemiseen käytetään sisäisiä tai kolmansien osapuolten malleja. Vaikka alkuvakuuden laskemista koskevat Brasilian vakuussääntöjen vaatimukset ovat tämän perusteella rajoittavampia kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 vaatimukset, niitä olisi kuitenkin pidettävä tässä päätöksessä vastaavina. |
|
(15) |
Brasilian vakuussääntöjen vaatimukset, jotka koskevat hyväksyttäviä vakuuksia ja niiden hallussapitoa ja erottelua, vastaavat delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 vaatimuksia. Brasilian vakuussäännöt sisältävät vastaavan luettelon hyväksyttävistä vakuuksista mutta ne eivät sisällä vastaavaa vaatimusta kuin delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 8 artikla, jonka mukaan vastapuolten on kohtuudella hajautettava keräämiään vakuuksia muun muassa rajoittamalla sellaisten arvopaperien määrää, joilla on vähäinen likviditeetti, vakuuksien keskittymisen ehkäisemiseksi. Koska näitä 8 artiklan mukaisia keskittymävaatimuksia kuitenkin sovelletaan unionin vastapuoliin, voidaan päätellä, että Brasilian vakuussääntöjen mukaisesti sovellettavilla vakuusvaatimuksilla saavutetaan vastaava vaikutus kuin delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 vahvistetuilla vakuusvaatimuksilla. Sen vuoksi olisi katsottava, että Brasilian vakuussäännöt, jotka koskevat sellaisia OTC-johdannaissopimuksia, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan mukaisia vakuussääntöjä. |
|
(16) |
Salassapitovelvollisuuksien vastaavuudesta voidaan todeta, että Brasiliassa BCB ja CVM voivat vuoden 1964 lain 4.595, vuoden 1976 lain 6.385, vuoden 2001 lain 10.214 ja vuoden 2013 lain 12.810 nojalla pyytää kauppatietorekistereiltä johdannaistransaktioita koskevia tietoja. Lisäksi vuonna 2001 annetussa täydentävässä laissa 105 (LC 105) täsmennetään, että kaikkia tietoja on käsiteltävä luottamuksellisesti. Jos jokin muu kotimainen tai ulkomainen viranomainen tarvitsee tietoja brasilialaisilta kauppatietorekistereiltä, sen on toimitettava virallinen pyyntönsä BCB:lle ja/tai CVM:lle, joka analysoi pyynnön ottaen huomioon muun muassa täydentävässä laissa 105 asetetut rajoitukset. Muodollisen sopimuksen tarpeellisuutta analysoidaan tapauskohtaisesti. Sen vuoksi olisi katsottava, että nämä lait tarjoavat yhdessä salassapitovelvollisuuden osalta samantasoisen suojan kuin asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetään. |
|
(17) |
CMN on Brasilian kansallisen rahoitusjärjestelmän korkein viranomainen, joka vastaa raha- ja luottopolitiikan yleisestä laadinnasta. BCB toimii CMN:n alaisuudessa, ja se vastaa rahapolitiikasta, valuuttavarantojen hallinnoinnista, pankkivalvonnasta sekä ulkomaisen pääoman ja luoton valvonnasta. BCB valvoo vakavaraisuussäännösten täytäntöönpanoa ja toimii lisäksi rahaviranomaisena, ja siten se on vastuussa järjestelmän vakauden varmistamisesta. BCB voi määrätä hallinnollisia seuraamuksia, hyväksyä varotoimenpiteitä tai väliaikaisia toimenpiteitä, antaa sitoumuskirjeen ja määrätä lykkäyksiä tai rajoituksia estääkseen sääntöjenvastaisia käytäntöjä, toteuttaakseen valistustoimenpiteitä ja puuttuakseen tilanteisiin, jotka voivat vaarantaa kansallisen rahoitusjärjestelmän. CVM toimii CMN:n alaisuudessa, ja se vastaa pääomamarkkinoiden sääntelystä ja valvonnasta, joiden piiriin kuuluvat muun muassa arvopaperien liikkeeseenlaskijat, pörssit ja OTC-markkinat sekä arvopaperien jakelujärjestelmään kuuluvat laitokset. CVM pyrkii pitämään markkinat tehokkaina ja edistämään kehitystä, minkä lisäksi se pyrkii suojelemaan sijoittajia ja säilyttämään arvopaperimarkkinoiden tasapuoliset käytännöt sekä valvomaan tietojen julkistamista ja avoimuutta koskevia sääntöjä. Olisi katsottava, että BCB:n ja CVM:n käytettävissä olevilla toimenpiteillä taataan OTC-johdannaisia koskevien Brasilian sääntöjen mukaisten oikeudellisten ja sääntely- ja valvontajärjestelyjen tehokas soveltaminen yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. |
|
(18) |
Tällä päätöksellä tunnustetaan niiden sitovien vaatimusten vastaavuus, jotka vahvistetaan Brasilian lainsäädännössä OTC-johdannaissopimusten osalta ja joita sovelletaan tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komissio seuraa säännöllisesti yhteistyössä ESMAn kanssa OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen kehitystä ja johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa siltä osin kuin on kyse oikea-aikaisesta vahvistamisesta, sijoitussalkkujen tiivistämisestä ja täsmäyttämisestä, arvostamisesta, riitojenratkaisusta ja vakuusvaatimuksista, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden osalta tämä päätös on annettu. Komissio voi seurantatoimiensa yhteydessä pyytää BCB:tä ja CVM:ää toimittamaan tietoja sääntelyn ja valvonnan kehityksestä. Komissio voi milloin tahansa toteuttaa erityisen uudelleentarkastelun, jos sen on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Uudelleentarkastelu voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen, mikä seurauksena vastapuoliin sovelletaan automaattisesti kaikkia asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. |
|
(19) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Brasilian oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat oikea-aikaista vahvistamista, päivittäistä arvostamista ja sijoitussalkkujen täsmäyttämistä ja joita sovelletaan transaktioihin, joita Banco Central do Brasil, jäljempänä ’BCB’, ja Comissão de Valores Mobiliários, jäljempänä ’CVM’, sääntelevät OTC-johdannaisina ja joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asiaankuuluvia asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia, kun vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on Brasilian vakuussäännöissä tarkoitettu soveltamisalaan kuuluva vastapuoli.
2 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Brasilian oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat vakuuksien vaihtoa ja joita sovelletaan transaktioihin, joita BCB ja CVM sääntelevät OTC-johdannaisina, lukuun ottamatta kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia hyödykejohdannaisia, mutta mukaan lukien kultajohdannaiset, ja joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia, kun vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on Brasilian vakuussäännöissä tarkoitettu soveltamisalaan kuuluva vastapuoli.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 340, 15.12.2016, s. 9).
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/89 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1104,
annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021,
Office of the Superintendent of Financial Institutionsin valvomia johdannaistransaktioita koskevien Kanadan oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen tunnustamisesta OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan tiettyjä vaatimuksia vastaaviksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklassa säädetään mekanismista, jolla komissiolle siirretään valta antaa vastaavuutta koskevia päätöksiä, joissa todetaan kolmannen maan oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 4, 9, 10 ja 11 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia, jolloin katsotaan, että vastapuolet, jotka toteuttavat asetuksen soveltamisalaan kuuluvan transaktion ja joista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, täyttävät nämä vaatimukset noudattamalla kyseisen kolmannen maan oikeudellisessa järjestelmässä vahvistettuja vaatimuksia. Vastaavuuden toteaminen auttaa saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli pienentämään järjestelmäriskiä ja lisäämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta varmistamalla, että kolmansien maiden kanssa sovittuja ja asetuksessa säädettyjä periaatteita sovelletaan johdonmukaisesti kansainvälisellä tasolla. |
|
(2) |
Delegoidulla asetuksella (EU) N:o 149/2013 (2) ja komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2251 (3) täydennetyn asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan unionin oikeudelliset vaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja jotka koskevat OTC-johdannaissopimusten ehtojen oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämisprosessia ja järjestelyjä sijoitussalkkujen täsmäyttämiseksi. Lisäksi kyseisissä säännöksissä vahvistetaan tällaisiin sopimuksiin sovellettavat arvostamista ja riitojenratkaisua koskevat velvoitteet, jäljempänä ’operatiivisen riskin pienentämistekniikat’, ja vastapuolten välistä vakuuksien vaihtoa koskevat velvoitteet. |
|
(3) |
Jotta kolmannen maan oikeudellisen ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmän voidaan katsoa vastaavan unionin järjestelmää operatiivisen riskin pienentämistekniikoiden ja vakuusvaatimusten osalta, sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen olisi vastattava asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan mukaisia unionin vaatimuksia siten, että niillä taataan salassapitovelvollisuus, joka vastaa kyseisen asetuksen 83 artiklan mukaista suojaa. Lisäksi vastaavia oikeudellisia ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä on kyseisessä kolmannessa maassa sovellettava tehokkaasti ja yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla. Sen vuoksi vastaavuusarvioinnissa tarkistetaan, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisilla ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyillä, että OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden vastapuolista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, eivät altista unionin finanssimarkkinoita suuremmille riskeille eivätkä näin ollen aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. |
|
(4) |
Komissio sai 1 päivänä lokakuuta 2013 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’ESMA’, Kanadan oikeudellisista ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyistä laatiman teknisen lausunnon (4), jossa käsitellään muun muassa sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia operatiivisen riskin pienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. Teknisessä lausunnossaan ESMA totesi, että Kanada oli yhä viimeistelemässä määritysvelvollisuutta, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja määrittämättömiin kauppoihin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevaa sääntelyjärjestelmäänsä, minkä vuoksi ESMA ei pystynyt tekemään näistä asioista luotettavaa ja täydellistä analyysiä eikä antamaan niistä teknistä lausuntoa. |
|
(5) |
Komissio on ottanut huomioon ESMAn teknisen lausunnon ja sen jälkeisen sääntelykehityksen. Tämä päätös ei perustu yksinomaan Kanadassa sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanovaatimusten vertailevaan analyysiin vaan myös arviointiin, jossa on tarkasteltu näiden vaatimusten vaikutusta sekä sitä, riittävätkö vaatimukset vähentämään sellaisista OTC-johdannaissopimuksista aiheutuvia riskejä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavalla tavalla kuin asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetut vaatimukset omalla vaikutuksellaan. |
|
(6) |
Oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, joita sovelletaan Kanadassa OTC-johdannaissopimuksiin, vahvistetaan rahoituslaitoksista vastaavan Kanadan viranomaisen (Office of the Superintendent of Financial Institutions), jäljempänä ’OSFI’, ohjeessa Guideline E-22 on Margin Requirements for Non-Centrally Cleared Derivatives ja ohjeessa Guideline B-7 on Derivatives Sound Practices, jäljempänä yhdessä ’ohjeet’. Jos ohjeita ei noudateta, toimilupaa, jonka nojalla ohjeiden soveltamisalaan kuuluva yhteisö harjoittaa toimintaansa, voidaan tarkastella uudelleen. OSFI harjoittaa Kanadan liittovaltion sääntelemien rahoituslaitosten (Federally-Regulated Financial Institution) vakavaraisuuden sääntelyä ja valvontaa, ja se vastaa kaikkien antamiensa ohjeiden noudattamisen seurannasta ja täytäntöönpanosta. Liittovaltion sääntelemillä rahoituslaitoksilla tarkoitetaan pankkeja, ulkomaisten pankkien sivuliikkeitä, pankkialan holdingyhtiöitä, trusti- ja luottoyhtiöitä, osuustoiminnallisia luottoyhdistyksiä, osuustoiminnallisia vähittäismyyntiyhdistyksiä, henkivakuutusyhtiöitä, omaisuus- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä vakuutushallintayhtiöitä. Ohjeissa vahvistetaan vakuuksia ja muita riskinpienentämistekniikoita koskevat vähimmäisvaatimukset sellaisten liittovaltion sääntelemien rahoituslaitosten toteuttamien johdannaistransaktioiden osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. Ohje B-7 tuli voimaan marraskuussa 2014 ja ohje E-22 kesäkuussa 2017. Joihinkin ohjeen E-22 vaatimuksiin sovelletaan kansainvälisen kehyksen mukaista vaiheittaista käyttöönottoa, ja nämä vaatimukset ovat yhdenmukaisia delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 säädetyn voimassa olevan vaiheittaisen käyttöönoton kanssa. |
|
(7) |
Ohjeessa B-7 vahvistetut sellaisten OTC-johdannaissopimusten operatiivisen riskin pienentämistekniikat, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ovat edelleen riittämättömiä verrattuna asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 149/2013 säädettyihin velvoitteisiin, jotka koskevat oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämistä ja täsmäyttämistä sekä transaktioiden arvostamista. Sen vuoksi tässä päätöksessä olisi käsiteltävä ainoastaan niitä oikeudellisia ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 kohdassa ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 149/2013 säädettyihin riitojenratkaisua koskeviin velvoitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdassa ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 säädettyihin vakuusvaatimuksiin. |
|
(8) |
Riitojenratkaisua koskevista vaatimuksista, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaisiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, voidaan todeta, että ohjeessa B-7 annetut OTC-johdannaisia koskevat Kanadan säännökset, joita sovelletaan liittovaltion sääntelemiin rahoituslaitoksiin, sisältävät samanlaisia velvoitteita kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 kohta. Etenkin ohje B-7 sisältää riitojenratkaisua koskevia erityissäännöksiä, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. |
|
(9) |
Sellaisten OTC-johdannaissopimusten vakuuksista, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, voidaan todeta, että ohjeen E-22 säännöksiä sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, jotka on määritelty samalla tavoin kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa, lukuun ottamatta kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatermiinisopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia, joihin ei sovelleta ohjeessa E-22 vahvistettuja vakuusvaatimuksia, ja kiinteitä kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatransaktioita, jotka liittyvät koron- ja valuutanvaihtosopimusten pääoman vaihtoon ja jotka on ohjeen E-22 nojalla vapautettu alkuvakuusvaatimuksista, sekä kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia hyödyketransaktioita, jotka eivät kuulu ohjeen E-22 mukaiseen johdannaisen määritelmään. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 27, 30, 30 a, 31 ja 38 artiklan mukaan valuutanvaihtosopimukset ja valuuttatermiinisopimukset sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten pääoman vaihtaminen vapautetaan alkuvakuusvaatimuksista, kun taas suojaustarkoituksessa katettuihin joukkolainoihin liittyvät johdannaiset, eräät arvopaperistamiseen liittyvät johdannaiset, kolmansien maiden vastapuolten kanssa tehdyt johdannaiset, joissa nettoutussopimusten oikeudellista täytäntöönpanokelpoisuutta tai vakuuden suojelua ei voida varmistaa, sekä yhden osakekannan osakeoptiot ja osakeindeksioptiot vapautetaan alkuvakuutta ja vaihtuvaa vakuutta koskevista vaatimuksista. Sen vuoksi tätä päätöstä ei tulisi soveltaa kohde-etuus luovuttamalla toteutettaviin hyödykejohdannaisiin. |
|
(10) |
Ohjeen E-22 mukaan kaikkien liittovaltion sääntelemien rahoituslaitosten, jotka kuuluvat samaan konserniin ja joilla sellaisten johdannaisten keskimääräinen yhteenlaskettu nimellismäärä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, on ollut maalis-, huhti- ja toukokuun lopussa vuonna 2016 ja minä tahansa vuonna sen jälkeen yli 12 miljardia Kanadan dollaria, jäljempänä ’soveltamiskohteina olevat yhteisöt’ (covered entities), on vaihdettava alkuvakuus ja vaihtuva vakuus. Kanada on ohjeen E-22 nojalla hyväksynyt kansainvälisesti sovitun aikataulun, jonka mukaisesti alkuvakuuksia koskevat vaatimukset otetaan vaiheittain käyttöön. Valtiot, keskuspankit, julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset, vaatimusten mukaiset kansainväliset kehityspankit, Kansainvälinen järjestelypankki ja keskusvastapuolet eivät kuulu soveltamiskohteena olevan yhteisön määritelmän piiriin. Treasury-toimintaa harjoittavat tytäryritykset, jotka toteuttavat konsernissa riskienhallintatoimia tytäryritysten puolesta, ja eräät erillisyhtiöt eivät kuulu soveltamiskohteena olevan yhteisön määritelmän piiriin. Sen vuoksi tätä päätöstä olisi sovellettava oikeudellisiin ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyihin, jotka koskevat riitojenratkaisuun ja vakuuksien vaihtoon liittyviä velvoitteita, joita sovelletaan liittovaltion sääntelemiin rahoituslaitoksiin, jotka ovat soveltamiskohteina olevia yhteisöjä, jäljempänä ’soveltamiskohteina olevat liittovaltion sääntelemät rahoituslaitokset’. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklassa edellytetään, että kaikki sellaisen OTC-johdannaistransaktion vastapuolet, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vaihtavat vaihtuvat vakuudet päivittäin. Sen vuoksi tämän päätöksen edellytyksenä tulisi olla, että vaihtuvia vakuuksia vaihdetaan päivittäin, kun on kyse transaktioista soveltamiskohteina olevien liittovaltion sääntelemien rahoituslaitosten kanssa. |
|
(11) |
Ohjeen E-22 mukaan alkuvakuudet ja vaihtuvat vakuudet on laskettava ja vakuuksien muutospyynnöt on toteutettava kahden pankkipäivän kuluessa transaktion toteuttamisesta, kun on kyse soveltamiskohteena olevan liittovaltion sääntelemän rahoituslaitoksen ja soveltamiskohteena olevan yhteisön välisestä johdannaistransaktiosta, jota ei määritetä keskusvastapuolessa. Sen jälkeen vakuudet on laskettava ja vaadittava päivittäin. Vakuudet on kirjattava tai vastaanotettava viimeistään toisena kunkin vakuuspyynnön jälkeisenä pankkipäivänä. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 12 artiklassa edellytetään, että muiden kuin keskusvastapuolessa määritettävien OTC-johdannaissopimusten kaikkien vastapuolten on vaihdettava vaihtuva vakuus päivittäin tai mukautettava alkuvakuuden laskemiseen käytettyä riskivakuusjaksoa vastaavasti. Sen vuoksi olisi säädettävä vaihtuvaa vakuutta koskevista edellytyksistä. |
|
(12) |
Ohjeessa E-22 säädetään myös alkuvakuuden ja vaihtuvan vakuuden siirron yhdistetystä vähimmäismäärästä, joka on 750 000 Kanadan dollaria. Tämä määrä on vahvistettu delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 25 artiklassa 500 000 euroksi. Koska edellä mainittuina valuuttoina olevien arvojen ja niiden yhteisen tavoitteen ero on vähäinen, näiden määrien olisi katsottava vastaavan toisiaan. |
|
(13) |
Samalla tavoin kuin delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 liitteessä IV esitetyssä alkuvakuuden laskentaan sovellettavassa standardimenetelmässä, ohjeessa E-22 annetaan mahdollisuus käyttää standardimallia, joka vastaa kyseisessä liitteessä esitettyä menetelmää. Vaihtoehtona on, että alkuvakuuden laskentaan käytetään sisäisiä malleja tai kolmansien osapuolten malleja, jos ne täyttävät tietyt vaatimukset, jotka vastaavat delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 vaatimuksia. OSFI tarkistaa sisäiset mallit ja kolmansien osapuolten mallit vaatimustenmukaisuutta koskevien kriteerien perusteella. |
|
(14) |
Ohjeen E-22 vaatimukset, jotka koskevat hyväksyttäviä vakuuksia ja niiden hallussapitoa ja erottelua, vastaavat delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 vaatimuksia. Ohje E-22 sisältää vastaavan luettelon hyväksyttävistä vakuuksista, ja siinä vahvistetaan delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 tavoin, että vakuus on arvostettava päivittäin. Lisäksi siinä säädetään, että vaihdettu alkuvakuus on säilytettävä siten, että se on välittömästi vastaanottavan osapuolen käytettävissä siinä tapauksessa, että vastapuoli on maksukyvytön, ja että siihen sovelletaan järjestelyjä, joilla suojataan vakuuden asettavaa osapuolta siinä määrin kuin mahdollista siltä varalta, että vakuuden vastaanottava vastapuoli ajautuu konkurssiin. |
|
(15) |
Salassapitovelvollisuuden osalta OSFI:n hallussa oleviin tietoihin sovelletaan OSFI:stä annetun säädöksen (Office of the Superintendent of Financial Institutions Act), jäljempänä ’OSFI-säädös’, 22 §:n säännöksiä, joilla varmistetaan, että kaikki rahoituslaitoksen liiketoimintaa tai muita asioita koskevat tiedot tai niiden kanssa tekemisissä olevia henkilöitä koskevat tiedot, jotka OSFI tai sen alaisuudessa toimiva henkilö saa haltuunsa, ovat luottamuksellisia ja että niitä käsitellään sen mukaisesti. OSFI:n ja sen alaisuudessa toimiviin henkilöihin sovelletaan myös yksityisyydensuojalakia (Privacy Act), jolla suojataan liittovaltion hallintoelinten valvonnassa olevia henkilötietoja, sekä tiedonsaantilakia (Access to Information Act), jossa säädetään oikeudesta tutustua liittovaltion hallintoelinten valvonnassa oleviin tietoihin. Näin ollen OSFI-säädöksen 22 §:ssä sekä yksityisyydensuojalaissa ja tiedonsaantilaissa annetaan salassapitovelvollisuudesta, liikesalaisuuksien suojeleminen mukaan luettuna, takeet, jotka vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 VIII osastossa annettuja takeita. |
|
(16) |
Lopuksi voidaan todeta Kanadan oikeudellisten järjestelyjen tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta liittovaltion tasolla, että OSFI:llä on ensisijainen vastuu ohjeiden noudattamisen seurannasta ja täytäntöönpanosta. OSFI voi toteuttaa monenlaisia valvontatoimenpiteitä puuttuakseen sovellettavien vaatimusten rikkomiseen. Sen vuoksi olisi katsottava, että näillä toimenpiteillä taataan ohjeiden mukaisten oikeudellisten ja sääntely- ja valvontajärjestelyjen tehokas soveltaminen yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla sellaisen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi, joka vastaa unionin oikeudellisen kehyksen mukaisia valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä. |
|
(17) |
Tällä päätöksellä tunnustetaan niiden sitovien vaatimusten vastaavuus, jotka vahvistetaan Kanadan lainsäädännössä OTC-johdannaissopimusten osalta ja joita sovelletaan tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komissio seuraa säännöllisesti yhteistyössä ESMAn kanssa OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen kehitystä ja johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa siltä osin kuin on kyse oikea-aikaisesta vahvistamisesta, sijoitussalkkujen tiivistämisestä ja täsmäyttämisestä, arvostamisesta, riitojenratkaisusta ja vakuusvaatimuksista, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden osalta tämä päätös on annettu. Komissio voi seurantatoimiensa yhteydessä pyytää OSFI:tä toimittamaan tietoja sääntelyn ja valvonnan kehityksestä. Komissio voi milloin tahansa toteuttaa erityisen uudelleentarkastelun, jos sen on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Uudelleentarkastelu voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen, mikä seurauksena vastapuoliin sovelletaan automaattisesti kaikkia asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. |
|
(18) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Kanadan oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat ohjeessa B-7 vahvistettuja riitojenratkaisua koskevia velvoitteita ja joita sovelletaan viranomaisen Office of the Superintendent of Financial Institutions, jäljempänä ’OSFI’, sääntelemiin johdannaistransaktioihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 kohdan vaatimuksia, kun vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on sijoittautunut Kanadaan ja on ohjeessa E-22 määritelty soveltamiskohteena oleva liittovaltion sääntelemä rahoituslaitos (Covered Federally Regulated Financial Institution, Covered FRFI).
2 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Kanadan oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat vakuuksien vaihtoa ja joita sovelletaan OSFI:n sääntelemiin johdannaistransaktioihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, lukuun ottamatta kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia hyödykejohdannaisia, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 täsmennettyjä vaatimuksia seuraavien edellytysten täyttyessä:
|
a) |
vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on sijoittautunut Kanadaan ja siihen sovelletaan Kanadan vakuusvaatimuksia; |
|
b) |
transaktiot arvostetaan markkinahintaan ja, kun asetuksessa (EU) N:o 648/2012 edellytetään vaihtuvan vakuuden antamista, vaihtuva vakuus vaihdetaan samana päivänä, jona se lasketaan; |
Poiketen siitä, mitä b alakohdassa säädetään, jos vastapuolten välillä todetaan, että vaihtuvaa vakuutta ei voida johdonmukaisesti antaa samana päivänä, jona se lasketaan, Kanadan oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen katsotaan vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia myös, jos vaihtuva vakuus annetaan kahden pankkipäivän kuluessa sen laskemisesta ja alkuvakuuden laskemiseen käytettyä riskivakuusjaksoa mukautetaan vastaavasti.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 340, 15.12.2016, s. 9).
(4) ESMA/2013/1375, ”Technical advice on third country regulatory equivalence under EMIR – Canada”, loppuraportti, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, 1.10.2013.
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/94 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1105,
annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021,
Singaporen rahaviranomaisen valvomia johdannaistransaktioita koskevien Singaporen oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen tunnustamisesta OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan tiettyjä vaatimuksia vastaaviksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklassa säädetään mekanismista, jolla komissiolle siirretään valta antaa vastaavuutta koskevia päätöksiä, joissa todetaan kolmannen maan oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 4, 9, 10 ja 11 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia, jolloin katsotaan, että vastapuolet, jotka toteuttavat asetuksen soveltamisalaan kuuluvan transaktion ja joista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, täyttävät nämä vaatimukset noudattamalla kyseisen kolmannen maan oikeudellisessa järjestelmässä vahvistettuja vaatimuksia. Vastaavuuden toteaminen auttaa saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli pienentämään järjestelmäriskiä ja lisäämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta varmistamalla, että kolmansien maiden kanssa sovittuja ja asetuksessa säädettyjä periaatteita sovelletaan johdonmukaisesti kansainvälisellä tasolla. |
|
(2) |
Delegoidulla asetuksella (EU) N:o 149/2013 (2) ja komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2251 (3) täydennetyn asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan unionin oikeudelliset vaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja jotka koskevat OTC-johdannaissopimusten ehtojen oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämisprosessia ja järjestelyjä sijoitussalkkujen täsmäyttämiseksi. Lisäksi kyseisissä säännöksissä vahvistetaan tällaisiin sopimuksiin sovellettavat arvostamista ja riitojenratkaisua koskevat velvoitteet, jäljempänä ’operatiivisen riskin pienentämistekniikat’, ja vastapuolten välistä vakuuksien vaihtoa koskevat velvoitteet. |
|
(3) |
Jotta kolmannen maan oikeudellisen ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmän voidaan katsoa vastaavan unionin järjestelmää operatiivisen riskin pienentämistekniikoiden ja vakuusvaatimusten osalta, sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen on vastattava asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan mukaisia unionin vaatimuksia siten, että niillä taataan salassapitovelvollisuus, joka vastaa kyseisen asetuksen 83 artiklan mukaista suojaa. Lisäksi vastaavia oikeudellisia ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä on kyseisessä kolmannessa maassa sovellettava tehokkaasti ja yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla. Sen vuoksi vastaavuusarvioinnissa tarkistetaan, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisilla ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyillä, että OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden vastapuolista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, eivät altista unionin finanssimarkkinoita suuremmille riskeille eivätkä näin ollen aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. |
|
(4) |
Tämä päätös ei perustu yksinomaan Singaporessa sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanovaatimusten vertailevaan analyysiin vaan myös arviointiin, jossa on tarkasteltu näiden vaatimusten vaikutusta sekä sitä, riittävätkö vaatimukset vähentämään sellaisista OTC-johdannaissopimuksista aiheutuvia riskejä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavalla tavalla kuin asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetut vaatimukset omalla vaikutuksellaan. |
|
(5) |
Oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, joita sovelletaan Singaporessa johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vahvistetaan arvopapereita ja futuureja (toimiluvat ja liiketoiminnan harjoittaminen) koskevissa säädöksissä (Securities and Futures (Licensing and Conduct of Business) Regulations) sekä Singaporen rahaviranomaisen (Monetary Authority of Singapore), jäljempänä ’MAS’, ohjeissa, jotka koskevat muiden kuin keskusvastapuolessa määritettävien OTC-johdannaissopimusten riskien pienentämistä (Guidelines on Risk Mitigation Requirements for Non-Centrally Cleared Over-the-Counter Derivative Contracts), jäljempänä ’riskienpienentämisvaatimuksia koskevat ohjeet’, ja muiden kuin keskusvastapuolessa määritettävien johdannaissopimusten vakuusvaatimuksia (Guidelines on Margin Requirements for Non-Centrally Cleared OTC Derivatives Contracts), jäljempänä ’vakuuksia koskevat ohjeet’. Vakuuksia koskevat ohjeet tulivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017, ja riskienpienentämisvaatimuksia koskevat ohjeet julkaistiin huhtikuussa 2019. MAS on Singaporen keskuspankki ja rahoitusalan sääntelyviranomainen, joka valvoo kaikkien Singaporen rahoituslaitosten, kuten pankkien, investointipankkien, vakuutusyhtiöiden, pääomamarkkinoilla toimivien välittäjien, rahoitusneuvojien ja rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien, toiminnan vakautta. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut OTC-johdannaiset kuuluvat sen toimivaltaan. |
|
(6) |
Operatiivisen riskin pienentämistekniikat, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja joista säädetään arvopapereita ja futuureja (toimiluvat ja liiketoiminnan harjoittaminen) koskevien säädösten 54B §:ssä, riskienpienentämisvaatimuksia koskevissa MASin ohjeissa ja vakuusvaatimuksia koskevissa MASin ohjeissa, ovat samankaltaisia kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 149/2013 säädetään, kun on kyse oikea-aikaisesta vahvistamisesta, sopimusten arvon määrittämisestä, sijoitussalkkujen tiivistämisestä ja täsmäyttämisestä ja riitojenratkaisusta. |
|
(7) |
Kun tarkastellaan oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämistä ja täsmäyttämistä, arvostamista ja riitojenratkaisua koskevia vaatimuksia, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaisiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, MASin ohjeisiin sisältyvien OTC-johdannaissääntöjen voidaan katsoa vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia. Jos ohjeita ei noudateta, toimilupaa, jonka nojalla ohjeiden soveltamisalaan kuuluva yhteisö harjoittaa toimintaansa, voidaan tarkastella uudelleen. |
|
(8) |
Singaporen vakuussääntöjä sovelletaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 7 kohdan määritelmän mukaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, lukuun ottamatta kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatermiinisopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia, kiinteitä kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatransaktioita, jotka liittyvät pääoman vaihtamiseen koron- ja valuutanvaihtosopimusten avulla, kiinteitä kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia johdannaisia, jotka on tehty kaupallisissa tarkoituksissa, määrittämättömiä johdannaisia, joihin ei sovelleta oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoista nettoutussopimusta, määrittämättömiä johdannaisia, joihin ei sovelleta oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoista vakuusjärjestelyä, sekä osakeoptioita ja osakeindeksioptioita. Singaporen vakuussäännöissä ei myöskään säädetä strukturoitujen tuotteiden, kuten katettujen joukkolainojen ja arvopaperistamisten, erityiskäsittelystä. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 mukaan valuutanvaihtosopimukset ja valuuttatermiinisopimukset sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten pääoman vaihtaminen vapautetaan alkuvakuusvaatimuksista, ja vakuuksia koskevista vaatimuksista voidaan myöntää poikkeuksia vain, kun on kyse suojaustarkoituksessa katettuihin joukkolainoihin liittyvistä johdannaisista, tiettyihin arvopaperistamisiin liittyvistä johdannaisista ja kolmansien maiden vastapuolten kanssa tehdyistä johdannaisista, joissa nettoutussopimusten oikeudellista täytäntöönpanokelpoisuutta tai vakuuden suojelua ei voida varmistaa, sekä yhden osakekannan osakeoptioista tai osakeindeksioptioista. Sen vuoksi tätä päätöstä ei tulisi soveltaa kohde-etuus luovuttamalla toteutettaviin hyödykejohdannaisiin, jotka on tehty kaupallisissa tarkoituksissa. |
|
(9) |
Vakuuksia koskevissa ohjeissa vahvistettuja vakuusvaatimuksia sovelletaan henkilöihin, jotka on vapautettu pääomamarkkinapalveluja koskevasta toimiluvasta SFA -säädöksen (Securities and Futures Act) 99 §:n 1 momentin a tai b alakohdan nojalla, jäljempänä ’MASin kohdeyhteisöt’ (MAS Covered Entity). Näillä yhteisöillä tarkoitetaan Singaporen pankkilain (Banking Act) nojalla toimiluvan saaneita pankkeja sekä investointipankkeja. Valtiot, keskuspankit, julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset, vaatimusten mukaiset kansainväliset laitokset, järjestöt tai yhteisöt, Kansainvälinen järjestelypankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, Maailmanpankki sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on vapautettu vakuuksien vaihtamisesta ohjeiden nojalla. Sen vuoksi ’MASin kohdeyhteisö’ on asetuksessa (EU) N:o 648/2012 määritellyn käsitteen ’finanssialalla toimiva vastapuoli’ alakäsite. Näin ollen tätä päätöstä olisi sovellettava oikeudellisiin ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyihin, jotka liittyvät operatiivisen riskin pienentämistä ja vakuuksien vaihtoa koskeviin velvoitteisiin, joita sovelletaan MASin kohdeyhteisöihin. |
|
(10) |
MASin kohdeyhteisön on vaihdettava vaihtuvia vakuuksia, jos sen määrittämättömien johdannaissopimusten keskimääräinen yhteenlaskettu nimellismäärä kyseisen vuoden maalis-, huhti- ja toukokuun lopussa ylittää 5 miljardia Singaporen dollaria tai jos on kyse liiketoimesta sellaisen MASin kohdeyhteisön kanssa, jolla edellä tarkoitettu nimellismäärä ylittää kyseisen kynnysarvon. Asetuksen (EU) N:o 648/2012 mukaan kaikkien, jotka ovat vastapuolina sellaisissa OTC-johdannaistransaktioissa, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, on vaihdettava vaihtuvat vakuudet päivittäin. Sen vuoksi tämän päätöksen edellytyksenä tulisi olla, että vaihtuvia vakuuksia vaihdetaan päivittäin, kun on kyse transaktioista Singaporen vakuussääntöjen soveltamisalaan kuuluvien MASin kohdeyhteisöjen kanssa. |
|
(11) |
Vakuuksia koskevien ohjeiden mukaan alkuvakuuksia ja vaihtuvia vakuuksia, jäljempänä yhdessä ’vakuudet’, olisi vaihdettava asianomaisen vakuustyypin tavanomaisen toimitusjakson mukaisesti, mutta kuitenkin viimeistään kolmen pankkipäivän kuluttua transaktiopäivästä tai siitä päivästä, jona vakuudet on laskettava uudelleen. Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 edellytetään, että muiden kuin keskusvastapuolessa määritettävien OTC-johdannaissopimusten kaikkien vastapuolten on vaihdettava vaihtuva vakuus päivittäin tai mukautettava alkuvakuuden laskemiseen käytettyä riskivakuusjaksoa vastaavasti. Sen vuoksi olisi säädettävä vaihtuvaa vakuutta koskevista edellytyksistä. |
|
(12) |
Samoin kuin delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 vaatimuksissa edellytetään, MASin kohdeyhteisöjen, joille on laskettu määrittämättömien OTC-johdannaisten yhteenlaskettu nimellismäärä konsolidoidun ryhmän tasolla ryhmän sisäisiä liiketoimia lukuun ottamatta sitä vuotta edeltävän vuoden maalis-, huhti- ja toukokuun osalta, jona laskelma ylittää 13 miljardia Singaporen dollaria, on vaihdettava alkuvakuus. Singapore on hyväksynyt kansainvälisesti sovitun aikataulun, jonka mukaisesti alkuvakuuksia koskevat vaatimukset otetaan vaiheittain käyttöön. Vakuuksia koskevissa ohjeissa säädetään myös, että alkuvakuuden ja vaihtuvan vakuuden yhteenlaskettu siirron vähimmäismäärä on 800 000 Singaporen dollaria. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 25 artiklassa säädetty kynnysarvo on 500 000 euroa. Koska edellä mainittuina valuuttoina olevien arvojen välinen ero on vähäinen, näiden määrien olisi katsottava vastaavan toisiaan. |
|
(13) |
Samalla tavoin kuin delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 liitteessä IV esitetyssä alkuvakuuden laskentaan sovellettavassa standardimenetelmässä, Singaporen vakuussäännöissä annetaan mahdollisuus käyttää standardimallia, joka vastaa kyseisessä liitteessä esitettyä menetelmää. Vaihtoehtona on, että alkuvakuuden laskentaan käytetään sisäisiä malleja tai kolmansien osapuolten malleja, jos ne sisältävät tiettyjä erityisparametreja, kuten vähimmäisluottamusvälit, riskivakuusjaksot ja tietyt historiatiedot, mukaan lukien stressikausia koskevat tiedot. Ennen sisäisen tai kolmannen osapuolen mallin käyttöä ja ennen kuin vastapuoli tekee siihen muutoksia, vastapuolten on ilmoitettava mallista MASille ja toimitettava kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, mukaan lukien mallia koskevat menetelmät, eritelmät ja validointiraportit, joilla osoitetaan, että malli on vakuuksia koskevien ohjeiden mukainen. |
|
(14) |
Singaporen vakuussääntöjen vaatimusten, jotka koskevat hyväksyttäviä vakuuksia ja niiden hallussapitoa ja erottelua, voidaan katsoa vastaavan delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 vaatimuksia. Singaporen vakuussäännöt sisältävät myös vastaavan luettelon hyväksyttävistä vakuuksista, ja niissä edellytetään, että MASin kohdeyhteisöjen on kohtuudella hajautettava keräämiään vakuuksia muun muassa rajoittamalla sellaisten arvopaperien määrää, joilla on vähäinen likviditeetti, vakuuksien keskittymisen ehkäisemiseksi. Vakuuksien arvostamiseen sovellettavat Singaporen vakuussääntöjen vaatimukset vastaavat delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 19 artiklan vaatimuksia. |
|
(15) |
Salassapitovelvollisuuksien vastaavuudesta voidaan todeta, että Singaporessa MASin työntekijöihin sovelletaan MAS-säädökseen (Monetary Authority of Singapore Act), sisältyviä salassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä, joissa MASin johtajia, toimihenkilöitä, työntekijöitä, konsultteja ja edustajia kielletään paljastamasta tietoja, jotka ne ovat saaneet hoitaessaan tehtäviään. Näin ollen MAS-säädöksellä taataan salassapitovelvollisuus, mukaan lukien toimivaltaisten viranomaisten kolmansien osapuolten kanssa vaihtamien liikesalaisuuksien suoja, joka vastaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 VIII osastossa säädettyä salassapitovelvollisuutta. Sen vuoksi olisi katsottava, että MAS-säädös tarjoaa salassapitovelvollisuuden osalta samantasoisen suojan kuin asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetään. |
|
(16) |
Singaporen oikeudellisten järjestelyjen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon osalta MASilla on ensisijainen vastuu ohjeiden noudattamisen seurannasta ja täytäntöönpanosta. MASilla on valtuudet toteuttaa monenlaisia valvontatoimenpiteitä, joilla lopetetaan sovellettavien vaatimusten rikkominen. Näitä ovat muun muassa varoituskirjeet, johtajien erottaminen, valvontaviranomaisen hyväksynnän epääminen tai MASin kohdeyhteisöjen toiminnalle asetettavat rajoitukset. Sen vuoksi olisi katsottava, että näillä toimenpiteillä taataan OTC-johdannaisia koskevien Singaporen sääntöjen mukaisten oikeudellisten ja sääntely- ja valvontajärjestelyjen tehokas soveltaminen yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi. |
|
(17) |
Tällä päätöksellä tunnustetaan niiden sitovien vaatimusten vastaavuus, jotka MAS on asettanut OTC-johdannaissopimusten osalta ja joita sovelletaan tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komissio seuraa säännöllisesti yhteistyössä ESMAn kanssa OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen kehitystä ja johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa siltä osin kuin on kyse oikea-aikaisesta vahvistamisesta, sijoitussalkkujen tiivistämisestä ja täsmäyttämisestä, arvostamisesta, riitojenratkaisusta ja vakuusvaatimuksista, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden osalta tämä päätös on annettu. Komissio voi seurantatoimiensa yhteydessä pyytää MASia toimittamaan tietoja sääntelyn ja valvonnan kehityksestä. Komissio voi milloin tahansa toteuttaa erityisen uudelleentarkastelun, jos sen on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Uudelleentarkastelu voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen, mikä seurauksena vastapuoliin sovelletaan automaattisesti kaikkia asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. |
|
(18) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Singaporen oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat kauppojen vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämistä ja täsmäyttämistä, arvostamista ja riitojenratkaisua ja joita sovelletaan transaktioihin, joita Monetary Authority of Singapore, jäljempänä ’MAS’, sääntelee OTC-johdannaisina ja joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asiaankuuluvia asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 kohdan vaatimuksia, kun vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on sijoittautunut Singaporeen ja on MASin kohdeyhteisö, sellaisena kuin se on määritelty sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavissa vakuusvaatimuksia koskevissa ohjeissa, joita ei määritetä keskusvastapuolessa.
2 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Singaporen oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat vakuuksien vaihtoa ja joita sovelletaan transaktioihin, joita MAS sääntelee OTC-johdannaisina ja joita ei määritetä keskusvastapuolessa, lukuun ottamatta kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia hyödykejohdannaisia, jotka tehdään kaupallisissa tarkoituksissa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia seuraavien edellytysten täyttyessä:
|
a) |
vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on sijoittautunut Singaporeen ja on MASin kohdeyhteisö, sellaisena kuin se on määritelty sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavissa vakuusvaatimuksia koskevissa Singaporen ohjeissa, joita ei määritetä keskusvastapuolessa; |
|
b) |
kun asetuksessa (EU) N:o 648/2012 edellytetään vaihtuvan vakuuden antamista, vaihtuva vakuus vaihdetaan samana päivänä, jona se lasketaan. |
Poiketen siitä, mitä b alakohdassa säädetään, jos vastapuolten välillä todetaan, että vaihtuvaa vakuutta ei voida johdonmukaisesti antaa samana päivänä, jona se lasketaan, Singaporen oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen katsotaan vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia myös, jos vaihtuva vakuus vaihdetaan kahden pankkipäivän kuluessa sen laskemisesta ja alkuvakuuden laskemiseen käytettyä riskivakuusjaksoa mukautetaan vastaavasti.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 340, 15.12.2016, s. 9).
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/99 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1106,
annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021,
vakavaraisuussääntelystä vastaavan Australian viranomaisen valvomia johdannaistransaktioita koskevien Australian oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen tunnustamisesta OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan tiettyjä vaatimuksia vastaaviksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklassa säädetään mekanismista, jolla komissiolle siirretään valta antaa vastaavuutta koskevia päätöksiä, joissa todetaan kolmannen maan oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 4, 9, 10 ja 11 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia, jolloin katsotaan, että vastapuolet, jotka toteuttavat asetuksen soveltamisalaan kuuluvan transaktion ja joista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, täyttävät nämä vaatimukset noudattamalla kyseisen kolmannen maan oikeudellisessa järjestelmässä vahvistettuja vaatimuksia. Vastaavuuden toteaminen auttaa saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli pienentämään järjestelmäriskiä ja lisäämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta varmistamalla, että kolmansien maiden kanssa sovittuja ja asetuksessa säädettyjä periaatteita sovelletaan johdonmukaisesti kansainvälisellä tasolla. |
|
(2) |
Komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 149/2013 (2) ja komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2251 (3) täydennetyn asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan unionin oikeudelliset vaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja jotka koskevat OTC-johdannaissopimusten ehtojen oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämisprosessia ja järjestelyjä sijoitussalkkujen täsmäyttämiseksi. Lisäksi kyseisissä säännöksissä vahvistetaan tällaisiin sopimuksiin sovellettavat arvostamista ja riitojenratkaisua koskevat velvoitteet, jäljempänä ’operatiivisen riskin pienentämistekniikat’, ja vastapuolten välistä vakuuksien vaihtoa koskevat velvoitteet. |
|
(3) |
Jotta kolmannen maan oikeudellisen ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmän voidaan katsoa vastaavan unionin järjestelmää operatiivisen riskin pienentämistekniikoiden ja vakuusvaatimusten osalta, sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen on vastattava asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan mukaisia unionin vaatimuksia siten, että niillä taataan salassapitovelvollisuus, joka vastaa kyseisen asetuksen 83 artiklan mukaista suojaa. Lisäksi vastaavia oikeudellisia ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä on kyseisessä kolmannessa maassa sovellettava tehokkaasti ja yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla. Sen vuoksi vastaavuusarvioinnissa tarkistetaan, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisilla ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyillä, että OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden vastapuolista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, eivät altista unionin finanssimarkkinoita suuremmille riskeille eivätkä näin ollen aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. |
|
(4) |
Komissio sai 1 päivänä lokakuuta 2013 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’ESMA’, Australian oikeudellisista ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyistä laatiman teknisen lausunnon (4), jossa käsitellään muun muassa sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia operatiivisen riskin pienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. Teknisessä lausunnossaan ESMA totesi, ettei Australiassa ollut oikeudellisesti sitovia vaatimuksia, jotka koskisivat OTC-johdannaissopimusten ehtojen oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen täsmäyttämistä, tiivistämistä ja arvostamista tai velvoitetta riitojenratkaisuun tai vakuuksien vaihtoon OTC-johdannaissopimusten vastapuolten välillä. Lisäksi ESMA totesi, ettei kahdenvälisiin vakuuksiin sovellettavien järjestelmien vastaavuutta voitu arvioida kyseisenä ajankohtana, koska unionissa ei ollut vielä laadittu teknisiä standardeja, joissa olisi täsmennetty kahdenvälisiä vakuuksia koskevia sääntöjä. |
|
(5) |
Tehdessään arviointiaan komissio on ottanut huomioon ESMAn teknisen lausunnon ja sen jälkeisen sääntelykehityksen. Komissio on tehnyt vertailevan analyysin Australiassa sovellettavista oikeudellisista ja valvonta- ja täytäntöönpanovaatimuksista. Se on arvioinut myös kyseisten vaatimusten vaikutusta ja sitä, riittävätkö vaatimukset vähentämään sellaisista OTC-johdannaissopimuksista aiheutuvia riskejä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavalla tavalla kuin asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetut vaatimukset omalla vaikutuksellaan. |
|
(6) |
Oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, joita sovelletaan Australiassa johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vahvistetaan vakavaraisuussääntelystä vastaavan Australian viranomaisen (Australian Prudential Regulation Authority), jäljempänä ’APRA’, antamassa vakavaraisuusstandardissa CPS 226 (Prudential Standard CPS 226). Vakavaraisuusstandardi on annettu vuoden 1959 pankkilain (Banking Act 1959) 11AF §:n, vuoden 1973 vakuutuslain (Insurance Act 1973) 32 §:n, vuoden 1995 henkivakuutuslain (Life Insurance Act 1995) 230A §:n ja vuoden 1993 eläkerahastolain (Superannuation Industry (Supervision) Act 1993), jäljempänä ’SIS Act -säädös’, 34C §:n nojalla. APRAn tehtävänä on varmistaa vakavaraisuussääntelyn alaisten rahoituslaitosten turvallisuus ja vakaus, jotta ne voivat täyttää tallettajia, vakuutuksenottajia ja rahastojen jäseniä koskevat rahoitussitoumuksensa vakaassa, tehokkaassa ja kilpailukykyisessä rahoitusjärjestelmässä. Vakavaraisuusstandardissa CPS 226 edellytetään, että kyseisten sääntöjen soveltamisalaan kuuluvalla yhteisöllä on asianmukaiset vakuuksien asettamista ja riskien pienentämistä koskevat käytännöt sellaisia johdannaisia varten, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. Vakavaraisuusstandardia sovelletaan pankkeihin, vahinko- ja henkivakuutuslaitoksiin ja eläkerahastoihin, joihin sovelletaan tiettyjä kynnysarvoja. Vakavaraisuusstandardi CPS 226 tuli voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017. Joihinkin sen vaatimuksiin sovelletaan kansainvälisen kehyksen mukaista vaiheittaista käyttöönottoa, ja nämä vaatimukset ovat yhdenmukaisia delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 säädetyn voimassa olevan vaiheittaisen käyttöönoton kanssa. |
|
(7) |
Vakavaraisuusstandardia CPS 226 sovelletaan johdannaisiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, lukuun ottamatta valuuttasopimuksia, joiden maturiteetti on alle kolme päivää. Vakavaraisuusstandardissa CPS 226 johdannaiset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. määritellään laajemmin kuin OTC-johdannaiset määritellään asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklassa. Vakavaraisuusstandardin CPS 226 9 §:n g momentissa esitetyn määritelmän mukaan johdannainen on joko Corporations Act 2001 -säädöksen 7 §:ssä tarkoitettu johdannainen tai järjestely, joka on yhtä tai useampaa hyödykettä koskeva termiini-, swap- tai optiosopimus tai näiden yhdistelmä. Sen vuoksi vastaavuus olisi tunnustettava sellaisten OTC-johdannaisten osalta, joihin sovelletaan vakavaraisuusstandardin CPS 226 9 §:n g momentin mukaisia vakuusvaatimuksia. |
|
(8) |
Vakavaraisuusstandardia CPS 226 sovelletaan yleensä johdannaistransaktioihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka toteutetaan APRAn kohdeyhteisöjen (APRA-covered entity) ja soveltamiskohteina olevien vastapuolten (covered counterparties) välillä. APRAn kohdeyhteisöt ovat toimiluvan saaneita talletuslaitoksia, ulkomaiset talletuslaitokset mukaan lukien, sekä pankkilain nojalla toimiluvan saaneita holdingyhtiöitä, jolla ei ole operatiivista toimintaa, yleisiä vakuutuksenantajia, C-luokkaan kuuluvat vakuutuksenantajat mukaan lukien, vakuutuslain nojalla toimiluvan saaneita holdingyhtiöitä, jolla ei ole operatiivista toimintaa, tason 2 vakuutuskonsernien emoyhteisöjä, henkivakuutusyhtiöitä, keskinäiset vakuutusyhdistykset ja vaatimukset täyttävät ulkomaiset henkivakuutusyhtiöt (EFLIC-yhtiöt) mukaan lukien, sekä henkivakuutuslain nojalla rekisteröityjä holdingyhtiöitä, joilla ei ole operatiivista toimintaa, ja SIS Act -säädöksen mukaisesti rekisteröitäviä eläkevakuutusyhtiöitä niiden liiketoiminnan osalta. ’Soveltamiskohteina olevien vastapuolten’ määritelmä vastaa suurelta osin asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 kohdassa esitettyä ’finanssialalla toimivan vastapuolen’ määritelmää, ja siinä suljetaan vastaavalla tavalla pois erillisyhtiöt, kun transaktio toteutetaan yksinomaan suojautumistarkoituksessa. ’Soveltamiskohteina olevien vastapuolten’ määritelmässä ei oteta huomioon vastapuolen sijaintipaikkana olevaa lainkäyttöaluetta tapauksissa, joissa ei ole epäilystä nettoutussopimuksen täytäntöönpanokelpoisuudesta vastapuolen maksukyvyttömyyden tai konkurssin yhteydessä tai joissa vakuusjärjestelyjä ei kyseenalaisteta ja ne ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia vastapuolen maksuhäiriön yhteydessä. |
|
(9) |
Vakavaraisuusstandardin CPS 226 11 §:ssä säädetään, että vaihtuvien vakuuksien vaihtoa koskevia velvoitteita sovelletaan transaktion vastapuoliin vain, jos molempien vastapuolten sellaisten johdannaisten määrä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ylittää yhteenlaskettuina ja konsolidoinnin perusteella kynnysarvon, joka on 3 miljardia Australian dollaria. Asetuksessa (EU) N:o 648/2012 ei aseteta tällaista kynnysarvoa. Sen vuoksi vastaavuuden tunnustamisen edellytyksenä olisi oltava vaihtuvien vakuuksien vaihto asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan soveltamisalaan kuuluvien vastapuolten ja APRAn kohdeyhteisöjen välillä. |
|
(10) |
Vakavaraisuusstandardi CPS 226 sisältää samanlaisia velvoitteita kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohta ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 VIII luku. Etenkin vakavaraisuusstandardin 77–94 § sisältävät erityisvaatimuksia, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja jotka koskevat oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämistä ja täsmäyttämistä, transaktioiden arvostamista sekä riitojenratkaisua. Vakavaraisuusstandardin CPS 226 vaatimuksia, jotka koskevat oikea-aikaista vahvistamista, ei voida pitää vastaavina, koska niissä edellytetään, että transaktiot vahvistetaan ”niin pian kuin on käytännössä mahdollista”, kun taas delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 149/2013 transaktioiden vahvistamiselle asetetaan määräaika. Vakavaraisuusstandardin CPS 226 vaatimuksia, jotka koskevat sijoitussalkkujen täsmäyttämistä, ei voida pitää vastaavina, koska standardissa ei vahvisteta, kuinka usein salkku on täsmäytettävä, kun taas delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 149/2013 se määritetään tarkasti. Vakavaraisuusstandardin CPS 226 vaatimuksia, jotka koskevat riitojenratkaisua, ei voida pitää vastaavina, koska toisin kuin delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 149/2013 vakavaraisuusstandardissa ei säädetä, millä menettelyllä on ratkaistava riidat, joita ei ole ratkaistu viiden työpäivän kuluessa. Vakavaraisuusstandardin CPS 226 vaatimusten, jotka koskevat sijoitussalkkujen tiivistämistä ja transaktioiden arvostamista, voidaan katsoa vastaavan tuloksiltaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 149/2013 13 ja 14 artiklan vaatimuksia. |
|
(11) |
Sen vuoksi olisi katsottava sellaisten vakavaraisuusstandardin CPS 226 soveltamisalaan kuuluvien johdannaissopimusten osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, että APRAn kohdeyhteisöihin sovellettavat oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja jotka koskevat sijoitussalkkujen tiivistämistä ja transaktioiden arvostamista. |
|
(12) |
Vakavaraisuusstandardissa CPS 226 edellytetään, että vaihtuvat vakuudet vaihdetaan, jollei standardin 11 §:ssä tarkoitetusta kynnysarvosta muuta johdu, ja alkuvakuudet kirjataan ja kerätään kaikkien uusien johdannaistransaktioiden osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka toteutetaan APRAn kohdeyhteisön ja soveltamiskohteina olevien vastapuolen välillä, lukuun ottamatta kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatermiinisopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia. APRA on hyväksynyt alkuvakuuksia koskevien vaatimusten kansainvälisesti sovitun vaiheittaisen käyttöönoton. Olisi katsottava, että vaiheittaisen käyttöönoton Australian dollareina ilmaistut kynnysarvot vastaavat delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 35 artiklassa tarkoitettuja kynnysarvoja. Delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 säädetään vastaavista vapautuksista, jotka koskevat kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatermiinisopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia sekä yhden osakekannan osakeoptioita tai osakeindeksioptioita. Tätä päätöstä olisi sen vuoksi sovellettava ainoastaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja vakavaraisuusstandardin CPS 226 mukaisia vakuusvaatimuksia. |
|
(13) |
Vakavaraisuusstandardissa CPS 226 edellytetään, että vaihtuvat vakuudet lasketaan ja vakuuksien muutospyynnöt toteutetaan päivittäin ja että vaihtuvien vakuuksien määrät toimitetaan viipymättä. APRA on julkisesti ilmoittanut odottavansa, että vaihtuva vakuus toimitetaan käytännössä T + 1 -periaatteella (jossa T on vakuuspyynnön päivämäärä). Tällainen toimitusaikataulu ei ole välttämättä kaikissa olosuhteissa toteuttamiskelpoinen esimerkiksi aikavyöhykenäkökohtien ja rajat ylittävien näkökohtien vuoksi. Sen vuoksi APRA on ottanut käyttöön periaateperusteisen vaatimuksen, jonka mukaan vaihtuvat vakuudet toimitetaan viipymättä siten, että päästään tulokseen, joka on yhdenmukainen vaihtuvien vakuuksien toimituksen ajoitusta koskevien muiden kansainvälisten sääntelyvaatimusten kanssa. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 12 artiklassa edellytetään, että muiden kuin keskusvastapuolessa määritettävien OTC-johdannaistransaktioiden kaikkien vastapuolten on vaihdettava vaihtuva vakuus päivittäin tai mukautettava alkuvakuuden laskemiseen käytettyä riskivakuusjaksoa vastaavasti. Vakavaraisuusstandardissa CPS 226 säädetyt vaihtuvia vakuuksia koskevat järjestelyt olisi katsottava vastaaviksi vain, jos kyseisillä järjestelyillä saavutetaan vastaava tulos kuin soveltamalla asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. Sen vuoksi olisi vahvistettava tätä koskevat edellytykset. |
|
(14) |
Vakavaraisuusstandardissa CPS 226 edellytetään, että alkuvakuuden ja vaihtuvan vakuuden yhdistetty siirron vähimmäismäärä on 750 000 Australian dollaria, kun taas delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 25 artiklassa säädetään 500 000 euron vähimmäismäärästä. Kun otetaan huomioon näiden määrien ja vakavaraisuusstandardin CPS 226 ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 yhteisen tavoitteen välinen vähäinen ero, kyseisiä määriä olisi pidettävä vastaavina. |
|
(15) |
Vakavaraisuusstandardissa CPS 226 säädettyjen alkuvakuuden laskemista koskevien vaatimusten olisi katsottava vastaavan delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 vahvistettuja vaatimuksia. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 liitteessä IV vahvistettua alkuvakuuden laskentamenetelmää vastaavalla tavalla vakavaraisuusstandardissa CPS 226 sallitaan kyseisessä liitteessä IV vahvistettua mallia vastaavan standardimallin käyttö. Vaihtoehtona on käyttää sisäisiä malleja tai kolmansien osapuolten malleja vakavaraisuusstandardin CPS 226 mukaiseen alkuvakuuden laskemiseen, jos kyseiset mallit sisältävät tiettyjä erityisparametreja, jotka vastaavat delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 vahvistettuja parametreja, mukaan lukien vähimmäisluottamusvälit, riskivakuusjaksot ja tietyt historiatiedot, kuten stressikausia koskevat tiedot. APRAn kohdeyhteisöjen on haettava APRAlta hyväksyntä sisäisen tai kolmannen osapuolen mallin käyttöön ja varmistettava, että mallista tehdään riippumaton arviointi ennen hyväksynnän hakemista. |
|
(16) |
Vakavaraisuusstandardin CPS 226 vaatimusten, jotka koskevat hyväksyttäviä vakuuksia ja niiden hallussapitoa ja erottelua, olisi katsottava vastaavan delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 4 artiklan vaatimuksia. Vakavaraisuusstandardi CPS 226 sisältää vastaavan luettelon hyväksyttävistä vakuuksista, ja APRAn kohdeyhteisöllä on oltava käytössään asianmukaiset menettelyt sen varmistamiseksi, ettei kerättyihin vakuuksiin liity merkittävää wrong-way-riskiä tai keskittymäriskiä. Keskittymistä olisi arvioitava yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden, liikkeeseenlaskijatyyppien ja omaisuusluokkien osalta. Näin ollen olisi katsottava, että vakavaraisuusstandardin CPS 226 sisältämät vakuussäännöt, jotka koskevat OTC-johdannaissopimuksia, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja vakuussääntöjä. |
|
(17) |
Salassapitovelvollisuuden suojan tasosta Australiassa voidaan todeta, että APRAn ja kaikkien Australian yhteisön virastojen hallussa oleviin tietoihin sovelletaan vuoden 1988 yksityisyydensuojalakia (Privacy Act 1988). Lisäksi vuoden 1998 APRA-säädöksessä (Australian Prudential Regulation Authority Act 1998) vahvistetaan yksityiskohtaiset salassapitosäännökset, joita sovelletaan APRAan ja sen työntekijöihin. Erityisesti APRA-säädöksen 56 §:n 2 momentin mukaan APRAn virkamiehet tai entiset virkamiehet syyllistyvät rikokseen, jos he luovuttavat suojattua tietoa tai suojellun asiakirjan kenelle tahansa henkilölle tai tuomioistuimelle (muutoin kuin APRA-säädöksen mukaisesti). Lisäksi vuoden 1914 rikoslain (Crimes Act 1914) 70 § on salassapitosäännös, jota sovelletaan yleisesti Australian yhteisön virkamiehiin (eli julkisen sektorin työntekijöihin, mukaan lukien APRAn henkilöstö ja toimeksisaajat). Kyseisen säännöksen mukaan yhteisön virkamiehet syyllistyvät rikokseen, jos he julkistavat tosiseikkoja tai asiakirjoja, jotka he saavat tietoonsa tai haltuunsa sen vuoksi, että he ovat yhteisön virkamiehen asemassa, ja joita he eivät saa julkistaa. Yksityisyydensuojalailla, rikoslailla ja APRA-säädöksellä annetaan yhdessä takeet salassapitovelvollisuudesta, johon sisältyy myös viranomaisten kolmansien osapuolten kanssa vaihtamien liikesalaisuuksien suojaaminen, ja näiden takeiden olisi katsottava vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 VIII osastossa annettuja takeita. |
|
(18) |
Australian oikeudellisten järjestelyjen tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta voidaan todeta, että APRAlla on ensisijainen vastuu vakavaraisuusstandardin CPS 226 noudattamisen seurannasta ja täytäntöönpanosta. APRA voi toteuttaa monenlaisia valvontatoimenpiteitä, kuten laitoksen toimintaa koskevan muodollisen tutkinnan, asettaa edellytyksiä laitoksen toimiluvalle tai antaa erityisiin kysymyksiin liittyviä ohjeita, nimittää lakisääteisen johtajan, oikeudellisen johtajan tai korvaavan omaisuudenhoitajan johtamaan laitoksen asioita, käynnistää rikosoikeudellisia toimia henkilöitä tai laitoksia vastaan tai hakea kieltomääräyksiä. Sen vuoksi olisi katsottava, että näillä toimenpiteillä taataan vakavaraisuusstandardin CPS 226 mukaisten oikeudellisten ja sääntely- ja valvontajärjestelyjen tehokas soveltaminen yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla sellaisen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi, joka vastaa unionin oikeudellisen kehyksen mukaisia valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä. |
|
(19) |
Tällä päätöksellä tunnustetaan niiden sitovien vaatimusten vastaavuus, jotka vahvistetaan Australian lainsäädännössä OTC-johdannaissopimusten osalta ja joita sovelletaan tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komissio seuraa säännöllisesti yhteistyössä ESMAn kanssa näihin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen kehitystä ja johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa siltä osin kuin on kyse oikea-aikaisesta vahvistamisesta, sijoitussalkkujen tiivistämisestä ja täsmäyttämisestä, arvostamisesta, riitojenratkaisusta ja vakuusvaatimuksista, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden osalta tämä päätös on annettu. Komissio voi seurantatoimiensa yhteydessä pyytää APRAa toimittamaan tietoja sääntelyn ja valvonnan kehityksestä. Komissio voi milloin tahansa toteuttaa erityisen uudelleentarkastelun, jos sen on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Uudelleentarkastelu voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen, mikä seurauksena vastapuoliin sovelletaan automaattisesti kaikkia asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. |
|
(20) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Australian oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat sijoitussalkkujen tiivistämistä ja transaktioiden arvostamista ja joita sovelletaan vakavaraisuussääntelystä vastaavan Australian viranomaisen (Australian Prudential Regulation Authority), jäljempänä ’APRA’, sääntelemiin johdannaistransaktioihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia, kun vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on vakavaraisuusstandardissa CPS 226 määritelty APRAn kohdeyhteisö.
2 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Australian oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat vakuuksien vaihtoa ja joita sovelletaan sellaisiin APRAn sääntelemiin johdannaistransaktioihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia seuraavien edellytysten täyttyessä:
|
a) |
vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on vakavaraisuusstandardissa CPS 226 määritelty APRAn kohdeyhteisö; |
|
b) |
kun asetuksessa (EU) N:o 648/2012 edellytetään vaihtuvan vakuuden antamista, vaihtuva vakuus annetaan samana päivänä, jona se lasketaan. |
Poiketen siitä, mitä b alakohdassa säädetään, jos vastapuolten välillä todetaan, että vaihtuvaa vakuutta ei voida johdonmukaisesti antaa samana päivänä, jona se lasketaan, Australian oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen katsotaan vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia myös, kun vaihtuva vakuus annetaan kahden työpäivän kuluessa sen laskemisesta ja alkuvakuuden laskemiseen käytettyä riskivakuusjaksoa mukautetaan vastaavasti.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 340, 15.12.2016, s. 9).
(4) ESMA/2013/1373, ”Technical advice on third country regulatory equivalence under EMIR – Australia”, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, 1.10.2013.
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/104 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1107,
annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021,
Hongkongin rahaviranomaisen valvomia johdannaistransaktioita koskevien Hongkongin oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen tunnustamisesta OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan tiettyjä vaatimuksia vastaaviksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklassa säädetään mekanismista, jolla komissiolle siirretään valta antaa vastaavuutta koskevia päätöksiä, joissa todetaan kolmannen maan oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 4, 9, 10 ja 11 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia, jolloin katsotaan, että vastapuolet, jotka toteuttavat asetuksen soveltamisalaan kuuluvan transaktion ja joista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, täyttävät nämä vaatimukset noudattamalla kyseisen kolmannen maan oikeudellisessa järjestelmässä vahvistettuja vaatimuksia. Vastaavuuden toteaminen auttaa saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli pienentämään järjestelmäriskiä ja lisäämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta varmistamalla, että kolmansien maiden kanssa sovittuja ja asetuksessa säädettyjä periaatteita sovelletaan johdonmukaisesti kansainvälisellä tasolla. |
|
(2) |
Delegoidulla asetuksella (EU) N:o 149/2013 (2) ja komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2251 (3) täydennetyn asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan unionin oikeudelliset vaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja jotka koskevat OTC-johdannaissopimusten ehtojen oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämisprosessia ja järjestelyjä sijoitussalkkujen täsmäyttämiseksi. Lisäksi kyseisissä säännöksissä vahvistetaan tällaisiin sopimuksiin sovellettavat arvostamista ja riitojenratkaisua koskevat velvoitteet, jäljempänä ’operatiivisen riskin pienentämistekniikat’, ja vastapuolten välistä vakuuksien vaihtoa koskevat velvoitteet. |
|
(3) |
Jotta kolmannen maan oikeudellisen ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmän voidaan katsoa vastaavan unionin järjestelmää operatiivisen riskin pienentämistekniikoiden ja vakuusvaatimusten osalta, sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen on vastattava asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan mukaisia unionin vaatimuksia siten, että niillä taataan salassapitovelvollisuus, joka vastaa kyseisen asetuksen 83 artiklan mukaista suojaa. Lisäksi vastaavia oikeudellisia ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä on kyseisessä kolmannessa maassa sovellettava tehokkaasti ja yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla. Sen vuoksi vastaavuusarvioinnissa tarkistetaan, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisilla ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyillä, että OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden vastapuolista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, eivät altista unionin finanssimarkkinoita suuremmille riskeille eivätkä näin ollen aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. |
|
(4) |
Komissio sai 1 päivänä lokakuuta 2013 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’ESMA’, Hongkongin oikeudellisista ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyistä laatiman teknisen lausunnon (4), jossa käsitellään muun muassa sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia operatiivisen riskin pienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. Teknisessä lausunnossaan ESMA totesi, että Hongkong oli yhä viimeistelemässä määritysvelvollisuutta, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja määrittämättömiin sopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevaa sääntelyjärjestelmäänsä, minkä vuoksi ESMA ei pystynyt tekemään näistä seikoista luotettavaa ja täydellistä analyysiä eikä antamaan niistä teknistä lausuntoa. |
|
(5) |
Komissio on ottanut huomioon, miten sääntely on kehittynyt Hongkongissa vuodesta 2013, ja tehnyt vertailevan analyysin Hongkongissa sovellettavista oikeudellisista ja valvonta- ja täytäntöönpanovaatimuksista. Se on arvioinut myös, että kyseisten vaatimusten vaikutuksen ja niiden riittävyyden vähentää sellaisista OTC-johdannaissopimuksista aiheutuvia riskejä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, voidaan katsoa vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 asiaankuuluvien vaatimusten vaikutusta. |
|
(6) |
Hongkongin oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat sellaisiin johdannaissopimuksiin liittyviä transaktioita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, esitetään Banking Ordinance -säädöksen, jäljempänä ’BO’, 7 §:n 3 momentin nojalla annettuun Hongkongin rahaviranomaisen (Hongkong Monetary Authority), jäljempänä ’HKMA’, lakisääteiseen ohjeeseen eli valvonnasta annettuun käsikirjaan (Supervisory Policy Manual) sisältyvässä moduulissa CR-G-14 ”Non-centrally Cleared OTC Derivatives Transactions – Margin and Other Risk Mitigation Standards”, jäljempänä ’valvontakäsikirja’. Kyseisiä järjestelyjä sovelletaan toimiluvan saaneisiin laitoksiin (authorized institutions, sellaisina kuin ne on määritelty BO:n 2 §:n 1 momentissa), joihin kuuluvat toimiluvan saaneet pankit, rajoitetun toimiluvan saaneet pankit ja talletuslaitokset. BO:n mukaan HKMA:n pääasiallisena tehtävänä on edistää pankkijärjestelmän yleistä vakautta ja tehokasta toimintaa sääntelemällä pankki- ja talletustoimintaa sekä valvomalla toimiluvan saaneita laitoksia ja niiden liiketoimintaa. Valvontakäsikirjan tarkoituksena on vahvistaa vähimmäisvaatimukset, joita HKMA odottaa toimiluvan saaneiden laitosten noudattavan ja soveltavan sellaisiin OTC-johdannaistransaktioihin liittyviin vakuuksiin ja muihin riskienpienentämistekniikoihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. Valvontakäsikirja julkaistiin 27 päivänä tammikuuta 2017, ja sitä päivitettiin 11 päivänä syyskuuta 2020. Joihinkin sen vaatimuksiin sovelletaan kansainvälisen kehyksen mukaista vaiheittaista käyttöönottoa, ja nämä vaatimukset ovat yhdenmukaisia komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 säädetyn voimassa olevan vaiheittaisen käyttöönoton kanssa. Lakisääteisen ohjeen noudattamatta jättäminen voi johtaa BO:n seitsemännessä liitteessä vahvistettujen toimilupakriteerien uudelleentarkasteluun, ja näin ollen lakisääteisen ohjeen vaikutuksen voidaan katsoa vastaavan lakisääteistä vaatimusta tämän päätöksen asiayhteydessä. |
|
(7) |
Valvontakäsikirjaa sovelletaan johdannaisiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, lukuun ottamatta kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatermiinisopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia, koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joihin liittyy pääoman vaihtaminen, kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia hyödyketermiinisopimuksia sekä toistaiseksi muita kuin keskusvastapuolessa määritettyjä yhden osakekannan osakeoptioita, osakekorioptioita ja osakeindeksioptioita. Valvontakäsikirjassa ’muulla kuin keskusvastapuolen määrittämällä johdannaisella’ tarkoitetaan OTC-johdannaistuotetta (sellaisena kuin se on määritelty arvopaperi- ja futuurisäädöksen (Securities and Futures Ordinance, SFO) liitteessä 1 olevan 1B §:n 1 momentissa), jota ei määritetä keskusvastapuolessa (sellaisena kuin se on määritelty pankkitoimintaa koskevien sääntöjen (Banking (Capital) Rules) 2 §:n 1 momentissa). Tämän ’muun kuin keskusvastapuolen määrittämän johdannaisen’ määritelmän olisi katsottava vastaavan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 esitettyä OTC-johdannaisten määritelmää. Sen vuoksi tämä päätös olisi annettava sellaisia OTC-johdannaisia koskevista järjestelyistä, joihin sovelletaan valvontakäsikirjan mukaisia vakuuksia. |
|
(8) |
Valvontakäsikirjaa sovelletaan yleensä johdannaistransaktioihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka toteutetaan toimiluvan saaneiden laitosten ja soveltamiskohteina olevien yhteisöjen välillä. Valvontakäsikirjassa ’soveltamiskohteina olevilla yhteisöillä’ tarkoitetaan finanssialalla toimivia vastapuolia, merkittäviä finanssialan ulkopuolisia vastapuolia tai muita HKMA:n nimeämiä yhteisöjä, lukuun ottamatta valtioita, keskuspankkeja, julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia, kansainvälisiä kehityspankkeja ja Kansainvälistä järjestelypankkia. Valvontakäsikirjassa ’finanssialalla toimivalla vastapuolella’ tarkoitetaan mitä tahansa yhteisöä yhden vuoden ajan kunkin vuoden syyskuun 1 päivästä seuraavan vuoden elokuun 31 päivään, jos yhteisöllä itsellään tai konsernilla, johon se kuuluu, sellaisten johdannaisten keskimääräinen yhteenlaskettu nimellismäärä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ylittää 15 miljardia Hongkongin dollaria ja jos kyseinen yhteisö tai konserni harjoittaa pääasiallisesti jotakin seuraavista toiminnoista: pankkitoiminta, arvopaperitoiminta, eläkerahastojärjestelmien hallinnointi, vakuutustoiminta, rahalähetysten tai rahanvaihtopalvelujen hoitaminen, luotonanto, arvopaperistaminen (paitsi siltä osin kuin asianomainen erillisyhtiö tekee yksinomaan suojaustarkoituksessa johdannaistransaktioita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa), salkunhoito (mukaan lukien omaisuudenhoito ja varojen hoito) ja oheistoiminta, joka liittyy näiden toimintojen harjoittamiseen. Valvontakäsikirjan mukaan ’merkittävällä finanssialan ulkopuolisella vastapuolella’ tarkoitetaan yhden vuoden ajan kunkin vuoden syyskuun 1 päivästä seuraavan vuoden elokuun 31 päivään mitä tahansa yhteisöä, joka ei ole finanssialalla toimiva vastapuoli ja jolla itsellään tai konsernilla, johon se kuuluu, sellaisten johdannaisten keskimääräinen yhteenlaskettu nimellismäärä, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ylittää 60 miljardia Hongkongin dollaria. ’Soveltamiskohteina olevien yhteisöjen’ määritelmä vastaa näin ollen suurelta osin asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 artiklan 8 kohdassa esitettyä ’finanssialalla toimivan vastapuolen’ määritelmää, ja siinä suljetaan vastaavalla tavalla pois erillisyhtiöt, kun transaktio toteutetaan yksinomaan suojaustarkoituksessa. |
|
(9) |
Valvontakäsikirja sisältää samanlaisia velvoitteita kuin asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohta ja delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013. Etenkin riskienpienentämisstandardeja koskeva valvontakäsikirjan 4 luku sisältää erityisvaatimuksia, jotka koskevat oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämistä ja täsmäyttämistä, transaktioiden arvostamista sekä riitojenratkaisua ja joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. Niiden voidaan katsoa vastaavan unionin lainsäädännön vaatimuksia. |
|
(10) |
Sen vuoksi olisi katsottava sellaisten valvontakäsikirjan soveltamisalaan kuuluvien johdannaisten osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, että sovellettavat oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia, jotka koskevat oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämistä ja täsmäyttämistä, arvostamista ja riitojenratkaisua ja joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. |
|
(11) |
Valvontakäsikirjassa edellytetään, että vaihtuvat vakuudet vaihdetaan ja alkuvakuudet kirjataan ja kerätään kaikkien uusien johdannaistransaktioiden osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja jotka toteutetaan toimiluvan saaneen laitoksen ja soveltamiskohteena olevan yhteisön välillä, jolloin noudatetaan kansainvälisesti sovittua vaiheittaista käyttöönottoa, jossa Hongkongin dollareina ilmaistujen kynnysarvojen olisi katsottava vastaavan delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 käytettyjä kynnysarvoja. Nämä valvontakäsikirjan vaatimukset eivät kuitenkaan koske kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatermiinisopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia, sellaisiin koron- ja valuutanvaihtosopimuksiin sisältyviä valuuttatransaktioita, joihin liittyy pääomamäärien vaihtoa, kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia hyödyketermiinisopimuksia, ja toistaiseksi muita kuin keskusvastapuolessa määritettyjä yhden osakekannan osakeoptioita, osakekorioptioita ja osakeindeksioptioita. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 37 ja 38 artiklassa säädetään vastaavista vapautuksista, jotka koskevat kohde-etuus luovuttamalla toteutettavia valuuttatermiinisopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia sekä yhden osakekannan osakeoptioita tai osakeindeksioptioita. Tätä päätöstä olisi sen vuoksi sovellettava ainoastaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joihin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 ja valvontakäsikirjan mukaisia vakuusvaatimuksia. |
|
(12) |
Vaihtuva vakuus on valvontakäsikirjan mukaan vaadittava viimeistään seuraavan pankkipäivän lopussa ja se on kerättävä viimeistään kahden pankkipäivän kuluttua sen vaatimisesta. Valvontakäsikirjan alaviitteessä 64 todetaan, että jos vaihtuva vakuus vaihdetaan harvemmin kuin päivittäin, vaihtuvan vakuuden keräämisen välisten päivien lukumäärä olisi lisättävä 10 päivän ajanjaksoon, jota käytetään laskettaessa alkuvakuutta sisäisen mallin menetelmän mukaisesti. Jos vaihtuva vakuus vaihdetaan vaihtelevin väliajoin alkuvakuuksien määrien laskennan välillä, 10 päivän ajanjaksoon lisättävien päivien lukumäärän olisi oltava vaihtuvien vakuuksien keräämispäivien välisten päivien enimmäismäärä kyseisenä ajanjaksona. |
|
(13) |
Valvontakäsikirjassa säädetään, että alkuvakuuden ja vaihtuvan vakuuden yhteenlaskettu siirron vähimmäismäärä on 3 750 000 Hongkongin dollaria, kun taas delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 25 artiklassa säädetään 500 000 euron vähimmäismäärästä. Kun otetaan huomioon kyseisten määrien arvon ja valvontakäsikirjan ja delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 yhteisen tavoitteen välinen vähäinen ero, kyseisiä määriä olisi pidettävä vastaavina. |
|
(14) |
Valvontakäsikirjassa asetettujen alkuvakuuden laskemista koskevien vaatimusten olisi katsottava vastaavan delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 vaatimuksia. Delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 liitteessä IV vahvistettua alkuvakuuden laskentamenetelmää vastaavalla tavalla valvontakäsikirjassa sallitaan kyseisessä liitteessä IV vahvistettua mallia vastaavan standardimenetelmän käyttö. Vaihtoehtona on käyttää sisäisiä malleja tai kolmansien osapuolten malleja valvontakäsikirjan mukaiseen alkuvakuuden laskemiseen, jos kyseiset mallit sisältävät tiettyjä erityisparametreja, jotka vastaavat delegoidussa asetuksessa (EU) 2016/2251 vahvistettuja parametreja, kuten vähimmäisluottamusvälit, riskivakuusjaksot ja tietyt historiatiedot, mukaan lukien stressikausia koskevat tiedot. Toimiluvan saaneiden laitosten on pyydettävä HKMA:lta virallinen hyväksyntä ennen sisäisen tai kolmannen osapuolen mallin käyttöä (lukuun ottamatta toimialan laajuista vakiomuotoista alkuvakuusmallia, jota toimiluvan saaneet laitokset voivat käyttää ilmoitettuaan HKMA:lle aikomuksestaan tehdä niin ja jonka osalta HKMA suorittaa täytäntöönpanon jälkeisen tarkastuksen). |
|
(15) |
Valvontakäsikirjan vaatimusten, jotka koskevat hyväksyttäviä vakuuksia ja niiden hallussapitoa ja erottelua, olisi katsottava vastaavan delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 4 artiklan vaatimuksia. Valvontakäsikirja sisältää vastaavan luettelon hyväksyttävistä vakuuksista, ja toimiluvan saaneella laitoksella on oltava käytössään asianmukaiset menettelyt sen varmistamiseksi, että kerättyihin vakuuksiin ei liity merkittävää wrong-way-riskiä tai keskittymäriskiä. Keskittymistä olisi arvioitava yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden, liikkeeseenlaskijatyyppien ja omaisuusluokkien osalta. Näin ollen olisi katsottava, että valvontakäsikirjan sisältämät vakuussäännöt, jotka koskevat sellaisia OTC-johdannaissopimuksia, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja vakuussääntöjä. |
|
(16) |
Julkisesta salassapitovelvollisuudesta voidaan todeta, että HKMA:n pääjohtajan ja HKMA:n työntekijöiden on BO:n 120 §:n 1 momentin mukaisesti säilytettävä luottamuksellisuus ja edistettävä sen säilyttämistä kaikissa asioissa, jotka liittyvät sellaisten ketä tahansa henkilöä koskevien tietojen saamiseen, jotka he saavat hoitaessaan BO:n mukaisia tehtäviä. Jollei sallituista poikkeuksista muuta johdu, he eivät saa antaa tällaisia tietoja toiselle henkilölle (muulle kuin sille henkilölle, jota asia koskee), eivätkä he saa antaa toisen henkilön tutustua hallussaan tai valvonnassaan oleviin asiakirjoihin. Henkilö, joka rikkoo jotakin näistä vaatimuksista, voidaan tuomita sakkoon ja vankeuteen. Näin ollen BO:n 120 §:n 1 momentissa säädetään viranomaisten salassapitovelvollisuudesta, mukaan lukien sellaisten luottamuksellisten tietojen suoja, jotka HKMA jakaa (sovellettavien laillisten tietojenjakamisväylien kautta) kolmansien osapuolten kanssa, jonka olisi katsottava vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 VIII osastossa säädettyä suojaa. |
|
(17) |
Hongkongissa harjoitettavasta muiden kuin keskusvastapuolessa määritettävien johdannaissopimusten transaktioita koskevien oikeudellisten järjestelyjen tehokkaasta valvonnasta ja täytäntöönpanosta voidaan todeta, että HKMA:lla on ensisijainen vastuu valvontakäsikirjan noudattamisen seurannasta ja täytäntöönpanosta ja että se tätä varten soveltaa toimiluvan saaneisiin laitoksiin riskiperusteista valvontatapaa. Valvontatoimenpiteisiin, joita HKMA voi toteuttaa, kuuluu muun muassa se, että asianomainen toimiluvan saanut laitos velvoitetaan toimittamaan BO:n 59 §:n 2 momentin mukainen raportti, jotta voidaan määrittää vakuus- tai riskienpienentämiskäytännöissä esiintyvien puutteiden perussyyt niiden tulevaa korjaamista varten, sekä se, että toimiluvan saaneelle laitokselle annetaan BO:n 52 §:n nojalla ohjeita, joissa sen edellytetään vahvistavan sisäisiä valvontajärjestelmiään. Lisäksi valvontakäsikirjan noudattaminen otetaan huomioon toimiluvan saaneen laitoksen CAMEL-luokituksessa ja/tai valvontatarkastusprosessin arvioinnissa. Merkittävä valvontakäsikirjan noudattamatta jättäminen voi johtaa siihen, että HKMA tarkastelee uudelleen, täyttääkö toimiluvan saanut laitos edelleen BO:n seitsemännessä liitteessä esitetyt toimilupakriteerit ja onko sen johto edelleen tarkoituksenmukainen ja luotettava tehtäviensä kannalta. Lisäksi HKMA:lla on valtuudet peruuttaa toimiluvan saaneen laitoksen toimilupa tai keskeyttää sen voimassaolo, vaikka näitä valtuuksia ei yleisesti käytetäkään. Näistä valtuuksista säädetään BO:n 22 §:n 1 momentissa, 24 §:n 1 momentissa ja 25 §:n 1 momentissa. Olisi katsottava, että näillä säännöksillä taataan valvontakäsikirjan mukaisten oikeudellisten ja sääntely- ja valvontajärjestelyjen tehokas soveltaminen yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla sellaisen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon varmistamiseksi, joka vastaa unionin oikeudellisen kehyksen mukaisia valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä. |
|
(18) |
Tällä päätöksellä tunnustetaan niiden sääntelyvaatimusten vastaavuus, joista säädetään OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavassa valvontakäsikirjassa tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komissio seuraa säännöllisesti yhteistyössä ESMAn kanssa OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen kehitystä ja johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa siltä osin kuin on kyse oikea-aikaisesta vahvistamisesta, sijoitussalkkujen tiivistämisestä ja täsmäyttämisestä, arvostamisesta, riitojenratkaisusta ja vakuusvaatimuksista, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden osalta tämä päätös on annettu. Komissio voi seurantatoimiensa yhteydessä pyytää HKMA:ta toimittamaan tietoja sääntelyn ja valvonnan kehityksestä. Komissio voi milloin tahansa toteuttaa erityisen uudelleentarkastelun, jos sen on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Uudelleentarkastelu voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen, mikä seurauksena vastapuoliin sovelletaan automaattisesti kaikkia asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. |
|
(19) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Hongkongin oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämistä ja täsmäyttämistä, arvostamista ja riitojenratkaisua ja joita sovelletaan Hongkongin rahaviranomaisen, jäljempänä ’HKMA’, sääntelemiin johdannaistransaktioihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat kyseisen asetuksen 11 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia, kun vähintään yksi tällaisen transaktion vastapuolista on Banking Ordinance -säädöksen 2 §:n 1 momentissa määritelty toimiluvan saanut laitos, johon sovelletaan HKMA:n valvontakäsikirjan moduulissa CR-G-14 ”Non-centrally Cleared OTC Derivatives Transactions – Margin and Other Risk Mitigation Standards” vahvistettuja riskienpienentämisvaatimuksia.
2 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että Hongkongin oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, jotka koskevat vakuuksien vaihtoa ja joita sovelletaan sellaisiin HKMA:n sääntelemiin johdannaistransaktioihin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat kyseisen asetuksen 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 340, 15.12.2016, s. 9).
(4) ESMA/2013/1369, ”Technical advice on third country regulatory equivalence under EMIR – Hongkong”, loppuraportti, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, 1.10.2013.
|
6.7.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 238/109 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/1108,
annettu 5 päivänä heinäkuuta 2021,
Board of Governors of the Federal Reserve Systemin, Office of the Comptroller of the Currencyn, Federal Deposit Insurance Corporationin, Farm Credit Administrationin ja Federal Housing Finance Agencyn valvomia johdannaistransaktioita koskevien Amerikan yhdysvaltojen oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen tunnustamisesta OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan tiettyjä vaatimuksia vastaaviksi
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4 päivänä heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklassa säädetään mekanismista, jolla komissiolle siirretään valta antaa vastaavuutta koskevia päätöksiä, joissa todetaan kolmannen maan oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen vastaavan asetuksen (EU) N:o 648/2012 4, 9, 10 ja 11 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia, jolloin katsotaan, että vastapuolet, jotka toteuttavat asetuksen soveltamisalaan kuuluvan transaktion ja joista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, täyttävät nämä vaatimukset noudattamalla kyseisen kolmannen maan oikeudellisessa järjestelmässä vahvistettuja vaatimuksia. Vastaavuuden toteaminen auttaa saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 kokonaisvaltaisen tavoitteen eli pienentämään järjestelmäriskiä ja lisäämään johdannaismarkkinoiden avoimuutta varmistamalla, että kolmansien maiden kanssa sovittuja ja asetuksessa säädettyjä periaatteita sovelletaan johdonmukaisesti kansainvälisellä tasolla. |
|
(2) |
Delegoidulla asetuksella (EU) N:o 149/2013 (2) ja komission delegoidulla asetuksella (EU) 2016/2251 (3) täydennetyn asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa vahvistetaan unionin oikeudelliset vaatimukset, joita sovelletaan sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, ja jotka koskevat OTC-johdannaissopimusten ehtojen oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämisprosessia ja järjestelyjä sijoitussalkkujen täsmäyttämiseksi. Lisäksi kyseisissä säännöksissä vahvistetaan tällaisiin sopimuksiin sovellettavat arvostamista ja riitojenratkaisua koskevat velvoitteet, jäljempänä ’operatiivisen riskin pienentämistekniikat’, ja vastapuolten välistä vakuuksien vaihtoa koskevat velvoitteet. |
|
(3) |
Jotta kolmannen maan oikeudellisen ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelmän voidaan katsoa vastaavan unionin järjestelmää operatiivisen riskin pienentämistekniikoiden ja vakuusvaatimusten osalta, sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen olennaisen vaikutuksen on vastattava asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan mukaisia unionin vaatimuksia siten, että niillä taataan salassapitovelvollisuus, joka vastaa kyseisen asetuksen 83 artiklan mukaista suojaa. Lisäksi vastaavia oikeudellisia ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä on kyseisessä kolmannessa maassa sovellettava tehokkaasti ja yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla. Sen vuoksi vastaavuusarvioinnissa tarkistetaan, varmistetaanko kolmannen maan oikeudellisilla ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyillä, että OTC-johdannaissopimukset, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden vastapuolista ainakin yksi on sijoittautunut kyseiseen kolmanteen maahan, eivät altista unionin finanssimarkkinoita suuremmille riskeille eivätkä näin ollen aiheuta unionissa kohtuutonta järjestelmäriskiä. |
|
(4) |
Komissio sai 1 päivänä syyskuuta 2013 Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä ’ESMA’, Yhdysvaltojen oikeudellisista ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyistä laatiman teknisen lausunnon (4), jossa käsitellään muun muassa sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia operatiivisen riskin pienentämistekniikoita ja vakuuksia, joita ei määritetä keskusvastapuolessa. ESMA keskittyi teknisessä lausunnossaan viranomaisten Commodity Futures Trading Commission, jäljempänä ’CFTC’, ja Securities and Exchange Commission, jäljempänä ’SEC’, antamiin sääntöihin, eikä lausunnossa käsitelty sääntöjä, joita sovelletaan vastapuoliin, joita sääntelevät Board of Governors of the Federal Reserve System, jäljempänä ’FRS’, Office of the Comptroller of the Currency, jäljempänä ’OCC’, Federal Deposit Insurance Corporation, jäljempänä ’FDIC’, Farm Credit Administration, jäljempänä ’FCA’, ja Federal Housing Finance Agency, jäljempänä ’FHFA’, jäljempänä yhdessä ’vakavaraisuussääntelystä vastaavat Yhdysvaltojen viranomaiset’. |
|
(5) |
Komissio on ottanut huomioon sääntelyn kehityksen, joka on tapahtunut sen jälkeen, kun se vastaanotti ESMAn teknisen lausunnon. Tämä päätös ei perustu yksinomaan Yhdysvalloissa sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanovaatimusten vertailevaan analyysiin vaan myös arviointiin, jossa on tarkasteltu näiden vaatimusten vaikutusta sekä sitä, riittävätkö vaatimukset vähentämään kyseisistä sopimuksista aiheutuvia riskejä vastaavalla tavalla kuin asetuksessa (EU) N:o 648/2012 vahvistetut vaatimukset omalla vaikutuksellaan. |
|
(6) |
Oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, joita sovelletaan Yhdysvalloissa OTC-johdannaissopimuksiin, vahvistetaan säädöksen Dodd Frank Wall Street Reform and Consumer Protection Act, jäljempänä ’Dodd-Frank Act -säädös’, VII osastossa ja vakavaraisuussääntelystä vastaavien Yhdysvaltojen viranomaisten antamissa erityisissä täytäntöönpanosäännöissä. |
|
(7) |
Dodd-Frank Act -säädöksessä ei ole sääntöjä, jotka vastaisivat sellaisiin OTC-johdannaisiin sovellettavia operatiivisen riskin pienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, eivätkä vakavaraisuusääntelystä vastaavat Yhdysvaltojen sääntelyviranomaiset ole antaneet sääntöjä tai määräyksiä, joilla asetettaisiin vastaavia vaatimuksia. Sen vuoksi tämä päätös ei koske oikeudellisia ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjä, joita sovelletaan OTC-johdannaistransaktioihin vakavaraisuussääntelystä vastaavien Yhdysvaltojen viranomaisten sääntelemän vastapuolen ja sellaisen unioniin sijoittautuneen vastapuolen välillä, johon sovelletaan asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia, jotka koskevat oikea-aikaista vahvistamista, sijoitussalkkujen tiivistämistä ja täsmäyttämistä sekä arvostamiseen ja riitojenratkaisuun liittyviä velvoitteita. |
|
(8) |
Unionissa on asetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaan vaihdettava vakuudet sellaisten OTC-johdannaissopimusten osalta, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, jäljempänä ’vakuusvaatimus’. Tämän säännön mukaan kaikkien vastapuolten on vaihdettava vaihtuvat vakuudet ja tietyn kynnysarvon ylittävien vastapuolten on vaihdettava alkuvakuudet. Tältä osin kunkin vastapuolen, jota sääntelee vakavaraisuusääntelystä vastaava Yhdysvaltojen viranomainen, on noudatettava kyseisen viranomaisen hyväksymää sääntöä, josta säädetään Code of Federal Regulation -säädöksen 12 osaston 45 osassa (OCC:n osalta), 237 osassa (FRS:n osalta), 349 osassa (FDIC:n osalta), 624 osassa (FCA:n osalta) ja 1221 osassa (FHFA:n osalta), jäljempänä yhdessä ’Swap Margin Rule -sääntö’. |
|
(9) |
Swap Margin Rule -sääntöä sovelletaan swap-sopimuksiin ja arvopaperipohjaisiin swap-sopimuksiin, joita soveltamiskohteina olevat swap-yhteisöt (Covered Swap Entities) tekevät seuraavien kanssa: muut swap-yhteisöt, rahoitusalalla toimivat loppukäyttäjät, joihin liittyy olennainen swap-riski, sekä tietyssä määrin sellaiset rahoitusalalla toimivat loppukäyttäjät, joihin ei liity olennaista swap-riskiä, ja muut vastapuolet, kuten valtiot, kansainväliset kehityspankit tai Kansainvälinen järjestelypankki. Yhteisöön katsotaan liittyvän olennainen swap-riski, jos sen määrittämättömien OTC-johdannaisten päivittäinen yhteenlaskettu nimellismäärä on ollut edellisen kalenterivuoden kesä-, heinä- ja elokuussa yli 8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vastaava delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 28 artiklassa vahvistettu kynnysarvo on 8 miljardia euroa. Vaihtuvien vakuuksien vaihtoa koskevalla vaatimuksella ei ole unionissa olennaisuuskynnysarvoa, ja sitä sovelletaan kaikkiin asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan soveltamisalaan kuuluviin vastapuoliin. Swap Margin Rule -sääntöön sisältyvissä säännöissä, jotka koskevat alkuvakuuden ja vaihtuvan vakuuden siirron yhdistettyä vähimmäismäärää, vaatimuksena on 500 000 Yhdysvaltain dollaria, kun taas vastaava delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 25 artiklassa vahvistettu vaatimus on 500 000 euroa. Koska valuuttojen välisellä erolla on vain rajallinen vaikutus, näiden määrien olisi katsottava vastaavan toisiaan. |
|
(10) |
Swap Margin Rule -säännön vaatimuksia sovelletaan Dodd-Frank Act -säädöksen 721 §:ssä määriteltyihin swap-sopimuksiin ja 761 §:ssä määriteltyihin arvopaperipohjaisiin swap-sopimuksiin, joten vaatimukset koskevat lähes kaikkia asetuksessa (EU) N:o 648/2012 OTC-johdannaisiksi määriteltyjä sopimuksia lukuun ottamatta valuuttatermiinisopimuksia ja valuutanvaihtosopimuksia, joiden osalta Swap Margin Rule -säännössä ei aseteta vaatimuksia. Swap Margin Rule -säännössä ei myöskään säädetä strukturoitujen tuotteiden, kuten katettujen joukkolainojen ja arvopaperistamisten, erityiskäsittelystä. Unionissa valuutanvaihtosopimukset ja valuuttatermiinisopimukset on vapautettu alkuvakuuksia koskevista vaatimuksista, ja suojaustarkoituksessa katettuihin joukkolainoihin liittyvät johdannaiset voidaan myös vapauttaa kyseisistä vaatimuksista. Tätä päätöstä olisi sen vuoksi sovellettava ainoastaan sellaisiin OTC-johdannaistransaktioihin, joihin sovelletaan sekä unionin lainsäädännön että Swap Margin Rule -säännön mukaisia vakuuksia. |
|
(11) |
Alkuvakuuden laskemista koskevat Swap Margin Rule -säännön vaatimukset vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. Kuten delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 liitteessä IV, Swap Margin Rule -säännössä sallitaan standardimenetelmän käyttö. Laskennassa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää sisäisiä malleja tai kolmansien osapuolten malleja, jos ne sisältävät tiettyjä eritysparametreja, vähimmäisluottamusvälit ja riskivakuusjaksot mukaan lukien, sekä tiettyjä historiatietoja, stressikausia koskevat tiedot mukaan lukien. Näiden mallien on oltava asianomaisen vakavaraisuussääntelystä vastaavan Yhdysvaltojen viranomaisen hyväksymiä. |
|
(12) |
Swap Margin Rule -säännön vaatimukset, jotka koskevat hyväksyttäviä vakuuksia ja niiden hallussapitoa ja erottelua, vastaavat delegoidun asetuksen (EU) 2016/2251 4 artiklan vaatimuksia. Swap Margin Rule -sääntö sisältää vastaavan luettelon hyväksyttävistä vakuuksista. Näin ollen olisi katsottava, että Swap Margin Rule -sääntö vastaa asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia. |
|
(13) |
Salassapitovelvollisuuksien vastaavuudesta voidaan todeta, että Yhdysvalloissa liittovaltion sääntelyviranomaisten hallussa olevat tiedot kuuluvat Privacy Act -säädöksen ja Freedom of Information Act -säädöksen, jäljempänä ’FOIA-säädös’, soveltamisalaan. FOIA-säädöksen mukaan yksittäisen henkilön tai organisaation on monissa tapauksissa toteutettava toimia toimitettujen tietojen luottamuksellisen käsittelyn varmistamiseksi. Näin ollen Privacy Act- ja FOIA-säädöksissä annetaan takeet salassapitovelvollisuudesta, johon sisältyy myös viranomaisten kolmansien osapuolten kanssa vaihtamien liikesalaisuuksien suojaaminen, ja nämä takeet vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 VIII osastossa annettuja takeita. Olisi katsottava, että Yhdysvaltojen vaatimuksilla saavutetaan vastaava salassapitovelvollisuuden taso kuin asetuksessa (EU) N:o 648/2012 taataan. |
|
(14) |
Vakavaraisuussääntelystä vastaavilla Yhdysvaltojen viranomaisilla on Yhdysvaltojen oikeudellisten järjestelyjen tehokkaan valvonnan ja täytäntöönpanon osalta laajat tutkinta- ja valvontavaltuudet arvioida, noudattavatko soveltamiskohteina olevat swap-yhteisöt Swap Margin Rule -sääntöä. Vakavaraisuussääntelystä vastaavat Yhdysvaltojen viranomaiset voivat toteuttaa monenlaisia valvontatoimenpiteitä sovellettavien vaatimusten rikkomisen lopettamiseksi. Lisäksi Yhdysvaltojen oikeudellisessa kehyksessä säädetään siviilioikeudellisista seuraamuksista, väliaikaiset tai pysyvät kieltomääräykset tai kieltotuomiot mukaan lukien, sekä sakoista ja rikosoikeudellisista seuraamuksista, joita määrätään sovellettavien vaatimusten rikkomisesta. Sen vuoksi olisi katsottava, että näillä toimenpiteillä taataan Dodd-Frank Act -säädöksen, Commodity Exchange Act -säädöksen, Securities Exchange Act -säädöksen, Swap Margin Rule -säännön sekä soveltuvissa tapauksissa CFTC-säädöksen ja SEC-säädöksen mukaisten oikeudellisten ja sääntely- ja valvontajärjestelyjen tehokas soveltaminen yhdenvertaisella ja vääristämättömällä tavalla siten, että tehokas valvonta ja täytäntöönpano voidaan varmistaa. |
|
(15) |
Tällä päätöksellä tunnustetaan niiden sitovien vaatimusten vastaavuus, jotka vakavaraisuussääntelystä vastaavat Yhdysvaltojen viranomaiset ovat asettaneet OTC-johdannaissopimusten osalta ja joita sovelletaan tämän päätöksen hyväksymisajankohtana. Komissio seuraa säännöllisesti yhteistyössä ESMAn kanssa OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavien oikeudellisten ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyjen kehitystä ja johdonmukaista ja tehokasta täytäntöönpanoa siltä osin kuin on kyse oikea-aikaisesta vahvistamisesta, sijoitussalkkujen tiivistämisestä ja täsmäyttämisestä, arvostamisesta, riitojenratkaisusta ja vakuusvaatimuksista, joita sovelletaan OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa ja joiden osalta tämä päätös on annettu. Komissio voi seurantatoimiensa yhteydessä pyytää vakavaraisuussääntelystä vastaavia Yhdysvaltojen viranomaisia toimittamaan tietoja sääntelyn ja valvonnan kehityksestä. Komissio voi milloin tahansa toteuttaa erityisen uudelleentarkastelun, jos sen on tapahtuneen kehityksen perusteella tarpeen arvioida uudelleen tällä päätöksellä hyväksyttyä vastaavuutta. Uudelleentarkastelu voi johtaa tämän päätöksen kumoamiseen, mikä seurauksena vastapuoliin sovelletaan automaattisesti kaikkia asetuksen (EU) N:o 648/2012 vaatimuksia. |
|
(16) |
Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan arvopaperikomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Sovellettaessa asetuksen (EU) N:o 648/2012 13 artiklan 3 kohtaa katsotaan, että vakuuksien vaihtoa koskevat Amerikan yhdysvaltojen oikeudelliset ja valvonta- ja täytäntöönpanojärjestelyt, joita sovelletaan transaktioihin, jotka koskevat Dodd-Frank Act -säädöksen 721 §:ssä määriteltyjä swap-sopimuksia tai 761 §:ssä määriteltyjä arvopaperipohjaisia swap-sopimuksia ja joita ei määritetä keskusvastapuolessa, vastaavat asetuksen (EU) N:o 648/2012 11 artiklan 3 kohdan vaatimuksia silloin, kun vähintään yksi näiden transaktioiden vastapuolista on sijoittautunut Yhdysvaltoihin ja Board of Governors of the Federal Reserve System, jäljempänä ’FRS’, Office of the Comptroller of the Currency, jäljempänä ’OCC’, Federal Deposit Insurance Corporation, jäljempänä ’FDIC’, Farm Credit Administration, jäljempänä ’FCA’ tai Federal Housing Finance Agency, jäljempänä ’FHFA’, pitää kyseistä vastapuolta soveltamiskohteena olevana swap-yhteisönä (Covered Swap Entity), ja kun tähän vastapuoleen sovelletaan liittovaltion säännöstön (Code of Federal Regulations) 12 osaston 45 osassa (OCC:n osalta), 237 osassa (FRS:n osalta), 349 osassa (FDIC:n osalta), 624 osassa (FCA:n osalta) ja 1221 osassa (FHFA:n osalta) vahvistettua swap-sopimusten vakuuksia koskevaa sääntöä, yhdessä ’Swap Margin Rule -sääntö’.
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 5 päivänä heinäkuuta 2021.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.
(2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 149/2013, annettu 19 päivänä joulukuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä epäsuoria määritysmenettelyjä, määritysvelvollisuutta, julkista rekisteriä, markkinapaikkaan pääsyä, finanssialan ulkopuolisia vastapuolia ja sellaisiin OTC-johdannaissopimuksiin sovellettavia riskienpienentämistekniikoita, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, koskevien teknisten sääntelystandardien osalta (EUVL L 52, 23.2.2013, s. 11).
(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2016/2251, annettu 4 päivänä lokakuuta 2016, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 täydentämisestä OTC-johdannaissopimuksiin, joita ei määritetä keskusvastapuolessa, sovellettavia riskienpienentämistekniikoita koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 340, 15.12.2016, s. 9).
(4) ESMA/2013/BS/1157, ”Technical advice on third country regulatory equivalence under EMIR – US”, loppuraportti, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, 1.9.2013.