2.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 234/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1077,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin ulkorajoilla sijaitsevat 2 140 tullitoimipaikkaa tarvitsevat asianmukaiset laitteet, jotta varmistetaan tulliliiton tehokas ja tuloksellinen toiminta. Riittävien ja tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten tarve on entistäkin suurempi, mikä johtuu tullin perinteisestä varojenkeruutehtävästä mutta yhä suuremmassa määrin myös siitä, että unionin ulkorajojen yli saapuvien ja poistuvien tavaroiden tarkastuksia on tehostettava merkittävästi turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamiseksi. Tällaiset ulkorajojen yli liikkuvien tavaroiden tarkastukset eivät kuitenkaan saisi haitata kolmansien maiden kanssa käytävää laillista kauppaa vaan niiden olisi pikemminkin helpotettava sitä.

(2)	Tulliliitto on yksi maailman suurimpiin kauppa-alueisiin kuuluvan unionin kulmakivistä. Koska tulliliitto on välttämätön sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja siitä hyötyville yrityksille ja kansalaisille, tulliliiton vahvistamiseksi tarvitaan jatkuvia toimia.

(3)

Eri jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä tee tullitarkastuksia tasapainoisesti. Tämä epätasapaino johtuu siitä, että jäsenvaltiot eroavat toisistaan sekä maantieteellisten piirteidensä että valmiuksiensa ja voimavarojensa suhteen. Jäsenvaltioiden kyky reagoida jatkuvasti kehittyvien maailmanlaajuisten liiketoimintamallien ja toimitusketjujen synnyttämiin haasteisiin riippuu sekä inhimillisistä tekijöistä että nykyaikaisten ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden saatavuudesta ja asianmukaisesta toiminnasta. Myös sähköisen kaupan voimakkaan kasvun, lisääntyvän digitalisaation ja kyberhyökkäysten sietokyvyn parantamistarpeen kaltaiset haasteet lisäävät tehokkaiden tullitarkastusten tarvetta. Samantasoisten tullitarkastuslaitteiden saatavuus on näin ollen tärkeässä asemassa pyrittäessä löytämään ratkaisu nykyiseen epätasapainoon. Sillä parannetaan tullitarkastusten samantasoisuutta eri jäsenvaltioissa ja auttaa näin estämään tavaravirtojen suuntaamista tullitarkastusjärjestelmän heikoimpiin kohtiin, mitä kutsutaan usein ”tuontipaikkakeinotteluksi”. Unionin tullialueelle saapuville tavaroille olisi näin ollen tehtävä riskiperusteisia tarkastuksia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (3), jäljempänä ’unionin tullikoodeksi’, mukaisesti.

(4)

Jäsenvaltiot ovat toistuvasti tuoneet esille rahoitustuen tarpeen, ja ne ovat pyytäneet perusteellisen analyysin tekemistä tarvittavista laitteista. Neuvosto kehotti 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamissaan tullin rahoitusta koskevissa päätelmissä komissiota arvioimaan mahdollisuutta rahoittaa tekniseen välineistöön liittyviä tarpeita komission tulevista rahoitusohjelmista sekä parantamaan koordinointia ja yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä rahoitustarkoituksia varten.

(5)

Unionin tullikoodeksin mukaan tullitarkastuksilla tarkoitetaan tullilainsäädännön noudattamisen valvonnan lisäksi muun sellaisen lainsäädännön noudattamisen valvontaa, joka koskee unionin tullialueen ja unionin tullialueen ulkopuolisten maiden tai alueiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumista, poistumista, passitusta, liikkumista, varastointia ja tiettyä käyttötarkoitusta sekä muiden kuin unionitavaroiden ja tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn asetettujen tavaroiden unionin tullialueella oloa ja liikkumista. Kyseinen muu lainsäädäntö antaa tulliviranomaisille valtuudet tehdä erityisiä tarkastuksia, ja siihen kuuluvat verosäännökset, etenkin valmisteveroja ja arvonlisäveroa koskevat säännökset sekä sisämarkkinoiden ulkoisia näkökohtia, yhteistä kauppapolitiikkaa ja muita sellaisia unionin yhteisiä politiikkoja koskevat säännökset, jotka liittyvät kauppaan, toimitusketjun kokonaisturvallisuuteen sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisiin ja taloudellisiin etuihin.

(6)

Tukemalla riittävien ja tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten saavuttamista unionin ulkorajoilla voidaan maksimoida tulliliitosta saatavat hyödyt antamalla näin lisätukea tulliviranomaisille niiden toimiessa yhtenäisesti unionin etujen suojaamiseksi. Nykyisen epätasapainon korjaava tullitarkastuslaitteita koskeva erityinen unionin rahasto edistäisi jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta. Kyseiseen tarkoitukseen varattu rahasto ottaisi huomioon erilaiset tarpeet erityyppisillä rajoilla eli meri- ja muilla vesirajoilla, ilmarajoilla ja maarajoilla, mukaan lukien rautateiden ja maanteiden rajanylityspaikoilla ja muilla maarajoilla sekä postiliikenteen rajanylityspaikoilla. Koska koko maailma on haasteellisten aikojen edessä ja varsinkin koska unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisten ja taloudellisten etujen suojaamista on jatkettava samalla kun laillisia kauppavirtoja helpotetaan, ulkorajoilla on ehdottomasti oltava käytettävissä nykyaikaiset ja luotettavat tarkastuslaitteet.

(7)

Tästä syystä on aiheellista perustaa uusi tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline, jota on tarkoitus käyttää kaiken tyyppisillä rajoilla. Välineellä olisi tuettava tulliliittoa ja tulliviranomaisten työtä, etenkin auttamalla niitä suojaamaan unionin rahoituksellisia ja taloudellisia etuja, varmistamaan turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojaamaan unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta, kuten tuoteväärennöksiltä, ja samalla helpottamaan laillista liiketoimintaa. Sen olisi edistettävä riittäviä ja tuloksiltaan samantasoisia tullitarkastuksia. Lisäksi tästä välineestä rahoitettavilla tullitarkastuslaitteilla olisi tuettava unionin tullikoodeksissa tarkoitetun tullialan riskinhallintajärjestelmän täytäntöönpanoa. Tähän tavoitteeseen olisi päästävä ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä avoimesti asiaan kuuluvia, nykytasoa vastaavia ja luotettavia tullitarkastuslaitteita, ottaen asianmukaisesti huomioon tietosuojaan, kyberuhkien sietokykyyn sekä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, mukaan lukien korvattujen laitteiden ympäristöystävällinen hävittäminen.

(8)

Jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka toteutetaan ulkorajoilla ja jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle. Sen vuoksi on tärkeää antaa jäsenvaltioille unionin rahoitustukea unionin ulkorajoilla tapahtuvan raja- ja tullivalvonnan samantasoisuuden varmistamiseksi. On myös tärkeää edistää unionin rajoilla tavaroiden ja henkilöiden tarkastamisen osalta virastojen välistä yhteistyötä kunkin jäsenvaltion sellaisten kansallisten viranomaisten kesken, jotka vastaavat rajavalvonnasta tai muista rajoilla suoritettavista tehtävistä, jotta voidaan maksimoida unionin lisäarvo rajaturvallisuuden ja tullitarkastusten alalla.

(9)	Sen vuoksi on tarpeen perustaa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(10)	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osaston oikeudellisten näkökohtien vuoksi sekä siitä syystä, että ulkorajapolitiikkaan ja tullitarkastuspolitiikkaan sovelletaan eri oikeusperustoja, rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä välineenä.

(11)

Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustetun tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen, jäljempänä ’väline’, sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen.

(12)

Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys, tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen puitteissa tehdyn Pariisin sopimuksen (4) täytäntöönpanoa koskevien ja 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksytyn YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030-toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti edistettävä unionin tavoitetta käyttää vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion kokonaismäärästä ilmastotavoitteiden tukemiseen ja unionin tavoitetta käyttää 7,5 prosenttia unionin vuotuisesta talousarviosta luonnon monimuotoisuuteen vuonna 2024 ja 10 prosenttia sekä vuonna 2026 että vuonna 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet.

(13)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi (5), 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Kyseisistä rahoituspuitteista olisi voitava kattaa tarvittavat ja asianmukaisesti perustellut menot, jotka aiheutuvat välineen hallinnointia ja sen tuloksellisuuden arviointia koskevista toimista, siltä osin kuin kyseiset toimet liittyvät välineen yleisiin ja erityistavoitteisiin.

(14)

Tähän välineeseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (6), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(15)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi. Tästä välineestä myönnettävään rahoitukseen olisi sovellettava varainhoitoasetuksessa tarkoitettuja periaatteita, ja siinä olisi varmistettava, että varoja käytetään optimaalisesti välineen tavoitteiden saavuttamiseksi.

16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/444 (7) perustetaan tulliyhteistyötä koskeva Tulli-ohjelma, jäljempänä ’Tulli-ohjelma’, tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseksi. Jotta tulleihin ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna tällaiset toimet täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä eli Tulli-ohjelmalla, johon sisältyy yksi sääntökokonaisuus. Sen vuoksi vain avustuskelpoisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä olisi tuettava tästä välineestä, kun taas Tulli-ohjelmalla olisi tuettava kaikkia asiaan liittyviä toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai asianomaisiin laitteisiin liittyvää koulutusta.

(17)

Lisäksi välineestä olisi tarvittaessa tuettava myös tullitarkastuslaitteiden ostamista tai päivittämistä silloin, kun laitteiden uusia osia tai nykyisten laitteiden osien uusia toimintoja testataan toimintaolosuhteissa ennen kuin jäsenvaltiot aloittavat tällaisten uusien laitteiden laajamittaiset hankinnat. Toimintaolosuhteissa tapahtuvan testauksen olisi perustuttava erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (8) puitteissa tehtävän tullitarkastuslaitteita koskevan tutkimuksen tuloksiin. Komission olisi kannustettava sitä, että kaksi jäsenvaltiota tai useammat jäsenvaltiot hankkivat ja testaavat tullitarkastuslaitteita yhdessä hyödyntäen Tulli-ohjelman mukaisia yhteistyövälineitä.

(18)

Useimmat tullitarkastuslaitteet voivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muussa unionin oikeudessa, kuten rajaturvallisuutta, viisumeita tai poliisiyhteistyötä koskevassa unionin oikeudessa, määrättyjen vaatimusten tarkastamiseen. Sen vuoksi rahasto sisältää kaksi toisiaan täydentävää laitteiden ostamista koskevaa välinettä, joiden soveltamisalat ovat keskenään erilaiset mutta toisiaan täydentävät. Yhtäältä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti ainoastaan sellaisten laitteiden kustannuksia, joiden pääasiallinen tavoite tai vaikutus on yhdennetty rajaturvallisuus, mutta siinä sallitaan kyseisten laitteiden käyttö myös muita tarkoituksia, kuten tullitarkastuksia varten. Toisaalta tällä asetuksella perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti ainoastaan sellaisten laitteiden kustannuksia, joiden pääasiallinen tavoite tai vaikutus on tullitarkastusten tekeminen, mutta siinä sallitaan kyseisten laitteiden käyttö myös muita tarkoituksia, kuten rajatarkastuksia ja turvallisuutta varten. Tämä kyseisten kahden välineen välinen roolijako edistää virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1896 (9) 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti, ja se mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen tarkastuslaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta. Tulli- ja muiden rajaviranomaisten välinen laitteiden yhteiskäyttö ei saisi olla järjestelmällistä.

(19)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Vaikka tällaisissa tapauksissa ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan periaatteessa olisi avustuskelpoisia kustannuksia, niiden olisi kuitenkin oltava sitä poikkeustapauksissa ottaen huomioon tämän asetuksen myöhästynyt voimaantulo monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkamiseen nähden. Jotta mahdollistetaan täytäntöönpano monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen ja jotta vältetään unionin tuen viivästyminen, mikä voisi vaikuttaa vahingollisesti unionin etuihin omata asianmukaiset laitteet tulliliiton tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkuun ajoittuvaksi rajoitetuksi määräajaksi, että tämän asetuksen nojalla tuettaviin jo aloitettuihin toimiin liittyvät kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka kyseiset toimet olisivat toteutuneet ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(20)

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksessa säädetään, yhden toimen rahoittaminen useasta unionin ohjelmasta tai välineestä olisi oltava mahdollista monialaisen yhteistyön ja yhteentoimivuuden sallimiseksi ja tukemiseksi tarvittaessa. Varainhoitoasetuksessa säädetyn kaksinkertaisen rahoituksen kiellon periaatteen mukaisesti tällaisissa tapauksissa rahoitusosuudet eivät kuitenkaan saa kattaa samoja kustannuksia. Jos jäsenvaltiolle on jo myönnetty rahoitusosuuksia tai se on saanut rahoitusosuuksia muista unionin ohjelmista tai sille on myönnetty tai se on saanut tukea unionin rahastosta samojen laitteiden hankintaan, kyseinen rahoitusosuus tai tuki olisi ilmoitettava komissiolle varainhoitoasetuksen 191 artiklan mukaisesti.

(21)	Yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärän ylittävää rahoitusta olisi myönnettävä ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joita saattavat olla tapaukset, joissa kaksi jäsenvaltiota tai useat jäsenvaltiot hankkivat ja testaavat tullitarkastuslaitteita yhdessä.

(22)

Koska teknologiat, uhat ja tullin painopistealat kehittyvät nopeasti, työohjelmien kesto ei saisi olla pitkä. Samalla vuotuiset työohjelmat eivät olisi välttämättömiä välineen toteuttamisen kannalta, ja ne lisäisivät komissiolle ja jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tätä taustaa vasten työohjelmien olisi periaatteessa katettava useampi kuin yksi varainhoitovuosi, kuitenkin enintään kolme varainhoitovuotta.

(23)	Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen mukaisten työohjelmien yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (10) mukaisesti.

(24)

Vaikka keskitetty toteutus on välttämätöntä, jos on määrä saavuttaa tuloksiltaan samantasoisten tullitarkastusten varmistamista koskeva erityistavoite, tämän välineen tekninen luonne merkitsee sitä, että valmistelutyötä on tarpeen tehdä teknisellä tasolla. Sen vuoksi toteutusta olisi tuettava tarvearvioinneilla. Kyseiset tarvearvioinnit riippuvat kansallisesta asiantuntemuksesta ja tulliviranomaisten osallistumisesta saadusta kokemuksesta. Niiden olisi perustuttava selkeisiin menetelmiin, joihin kuuluu vähimmäismäärä vaiheita asiaankuuluvien tietojen keräämisen varmistamiseksi. Komission olisi käytettävä näitä tietoja kohdentaessaan varoja jäsenvaltioille ottaen huomioon erityisesti kaupan volyymin, asiaan liittyvät riskit ja tulliviranomaisten hallinnolliset valmiudet käyttää ja ylläpitää laitteita, jotta välineestä rahoitettavia tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Talousarvion kurinalaisuuden edistämiseksi avustusten priorisoinnin edellytykset olisi määriteltävä selkeästi, ja niiden olisi perustuttava tällaiseen tarvearviointiin.

(25)

Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys välineellä saavutettujen tulosten ja välineeseen kuuluvien toimien seuraamiseksi. Tällaisen seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin, joilla mitataan välineeseen kuuluvien toimien vaikutuksia. Raportointivaatimuksiin olisi sisällytettävä vaatimus antaa tietoja komissiolle tullitarkastuslaitteista, kun tullitarkastuslaitteen jonkin osan kustannukset ylittävät 10 000 euroa ilman veroja. Kyseiset tiedot olisi erotettava tiedoista, jotka on annettava suurelle yleisölle ja tiedotusvälineille välineen toimien ja tulosten tekemiseksi tunnetuksi.

(26)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (11) 22 ja 23 kohdan nojalla välinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan vertailukelpoisesti ja kattavasti välineen käytännön vaikutuksia. Väliarviointi olisi toteuttava viimeistään neljän vuoden kuluttua välineen toteutuksen käynnistymisestä ja loppuarviointi viimeistään neljän vuoden kuluttua välineen päätökseen saattamisesta, ja niillä olisi edistettävä tehokasta päätöksentekoprosessia, joka koskee tullitarkastuslaitteille seuraavien monivuotisten rahoituskehysten puitteissa myönnettävää rahoitustukea. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että väli- ja loppuarviointeihin sisältyy tyydyttävät ja riittävät tiedot ja että kyseiset arvioinnit toimitetaan ajoissa. Komission olisi sisällytettävä väli- ja loppuarviointeihin yksityiskohtaiset tiedot välineestä rahoitettujen laitteiden jakamisesta tulliviranomaisten ja muiden rajaviranomaisten kesken siltä osin kuin jäsenvaltiot ovat toimittaneet asiaa koskevia tietoja. Välineen väli- ja loppuarviointien lisäksi osana tulosraportointijärjestelmää olisi laadittava myös vuosittaisia tilannekatsauksia, joiden avulla seurataan välineen toteuttamista. Kyseisiin raportteihin olisi sisällytettävä tiivistelmä saaduista kokemuksista ja tarpeen mukaan esteistä ja puutteista, joita on havaittu kyseisenä vuonna toteutettujen välineen toimien puitteissa. Kyseiset vuosittaiset tilannekatsaukset olisi toimitettava Euroopan parlamentilla ja neuvostolle.

(27)

Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden, uhkien ja teknologioiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseksi, laaditun ohjeellisen luettelon muuttamista ja erityistavoitteen saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset ja täysin avoimet kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(28)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (12) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (13), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (14) ja (EU) 2017/1939 (15) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on valtuudet asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (16) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(29)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoite ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Kyseisiin muotoihin ja menetelmiin olisi kuuluttava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

(30)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa yksin tämän asetuksen tavoitetta, joka on tulliliittoa ja tulliviranomaisia tukevan välineen perustaminen myöntämällä rahoitustukea tullitarkastuslaitteiden ostamiseen, ylläpitämiseen ja päivittämiseen, koska niiden välillä vallitsee maantieteellisellä tasolla objektiivinen epätasapaino, vaan se voidaan koordinoidun lähestymistavan ja keskitetyn rahoituksen ansiosta saavutettavan tullitarkastusten tulosten samantasoisuuden ja -laatuisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(31)

Unionin rahoituksen saajien olisi ilmaistava kyseisten rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, tehokasta ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Tällaisista tiedoista olisi käytävät ilmi välineen lisäarvo tulliliiton tukemisessa ja erityisesti se, miten se auttaa tulliviranomaisia täyttämään tehtävänsä, sekä komission toteuttamat toimet talousarvion avoimuuden varmistamiseksi. Avoimuuden varmistamiseksi komission olisi lisäksi tiedotettava säännöllisesti suurelle yleisölle välineestä, sen toimista ja tuloksista viitaten muun muassa tällä asetuksella hyväksyttyihin työohjelmiin.

(32)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen myöntämisessä asiaankuuluvalla politiikan alalla ja mahdollistetaan se, että toteutus käynnistetään monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan yhdessä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annettavan asetuksen kanssa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Kyseisen rahaston osana tällä asetuksella perustetaan väline, josta myönnetään rahoitustukea tullitarkastuslaitteiden ostamiseen, ylläpitämiseen ja päivittämiseen, jäljempänä ’väline’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle. Välineen kesto vastaa monivuotisen rahoituskehyksen kestoa.

Tällä asetuksella vahvistetaan välineen tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja tällaista rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)	’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä tulliviranomaisia;

2)	’tullitarkastuksilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 3 alakohdassa määriteltyjä tullitarkastuksia;

3)	’tullitarkastuslaitteilla’ laitteita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti tullitarkastusten tekemiseen;

4)	’liikuteltavilla tullitarkastuslaitteilla’ mitä tahansa kuljetusvälinettä, joka on sen liikuteltavuuden lisäksi tarkoitettu itsessään osaksi tullitarkastuslaitetta tai täysin varustettu tullitarkastuslaitteilla;

’ylläpitämisellä’ ennalta ehkäiseviä, korjaavia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien tullitarkastuslaitteen osan toiminnalliset tai funktionaaliset tarkastukset, huolto, korjaaminen ja kunnostus, jotka ovat tarpeen tullitarkastuslaitteen osan säilyttämiseksi määritellyssä toimintakuntoisuudessa tai sen palauttamiseksi määriteltyyn toimintakuntoisuuteen sen enimmäiskäyttöiän saavuttamiseksi, mutta pois lukien päivittäminen;

6)	’päivittämisellä’ kehittäviä toimia, jotka tarvitaan tullitarkastuslaitteen osan saattamiseksi vanhentuneesta toimintakuntoisuudesta nykytasoa vastaavaan toimintakuntoisuuteen.

3 artikla

Välineen tavoitteet

1. Koska väline on osa rahastoa ja koska pitkällä aikavälillä pyritään siihen, että jäsenvaltiot soveltaisivat tullitarkastuksia yhdenmukaisesti, välineen yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia niiden tehtävässä suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia etuja, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.

2. Välineen erityistavoitteena on edistää riittäviä ja tuloksiltaan samantasoisia tullitarkastuksia ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä avoimella tavalla asiaankuuluvia ja luotettavia nykytasoa vastaavia tullitarkastuslaitteita, jotka ovat turvallisia, vaarattomia ja ympäristöystävällisiä, auttamalla näin tulliviranomaisia toimimaan yhtenäisesti unionin etujen suojaamiseksi.

4 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet välineen toteuttamiseksi vuosiksi 2021–2027 ovat 1 006 407 000 euroa käypinä hintoina.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta välineen hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Siitä voidaan kattaa myös menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijakokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, jotka liittyvät välineen tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja – vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu välineen hallinnoinnissa tarvittava tekninen ja hallinnollinen apu.

5 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1. Välineen toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Välineestä voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa ja varsinkin avustuksina.

3. Kun välineestä tuettuun toimeen liittyy tullitarkastuslaitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio perustaa koordinointimekanismin varmistaakseen unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävällä tuella ostettujen tullitarkastuslaitteiden yhteentoimivuuden, ja näin ollen sen tehokkaan käytön.

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

6 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1. Jotta toimille voidaan myöntää rahoitusta välineestä, kyseisten toimien on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)	niillä on toteutettava 3 artiklassa säädetyt tavoitteet; ja

niillä on tuettava sellaisten tullitarkastuslaitteiden, innovatiivista ilmaisinteknologiaa käyttävät laitteet mukaan lukien, ostamista, ylläpitämistä tai päivittämistä, joilla on yksi tai useampi seuraavista tullitarkastusten tarkoituksista:

1)	ajoneuvoihin/henkilöihin kajoamaton tarkastus;

2)	henkilöissä olevien piilotettujen esineiden havaitseminen;

3)	säteilyn ilmaisu ja nuklidien tunnistaminen;

4)	näytteiden analysointi laboratorioissa;

5)	näytteiden otto ja analysointi kentällä;

6)	käsityökaluin suoritettava etsintä.

Liitteessä I on ohjeellinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää ensimmäisen alakohdan 1–6 alakohdassa tarkoitettujen tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseksi.

2. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisiin toimiin voi kuulua myös sellaisten tullitarkastuslaitteiden ostaminen, ylläpitäminen ja päivittäminen avoimella tavalla, joita käytetään laitteiden uusien osien tai nykyisten laitteiden osien uusien toimintojen testaamisessa toimintaolosuhteissa.

3. Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti, ottaen huomioon tämän asetuksen voimaantulon viivästyminen, ja jotta vältetään unionin tuen viivästyminen, mikä voisi vaikuttaa vahingollisesti unionin etuihin omata asianmukaiset laitteet tulliliiton tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi, tämän asetuksen nojalla tuetuista toimista aiheutuneet kustannukset voidaan rajoitetun ajan poikkeuksellisesti katsoa avustuskelpoisiksi 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toimet olisivat toteutuneet ja kyseiset kustannukset aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

4. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti tämän asetuksen muuttamiseksi päivittämällä tarvittaessa liitteessä I vahvistettua tullitarkastuslaitteiden ohjeellista luetteloa.

5. Tästä välineestä rahoitettuja tullitarkastuslaitteita olisi käytettävä ensisijaisesti tullitarkastuksiin, mutta niitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten henkilöiden tarkastamiseen kansallisten rajaturvallisuusviranomaisten tukena ja tutkimusten tekemiseen. Tällaiset tullitarkastuslaitteet eivät saa olla järjestelmällisesti tulli- ja muiden rajaviranomaisten yhteiskäytössä.

6. Komissio kannustaa kahta jäsenvaltiota tai useampia jäsenvaltioita hankkimaan ja testaamaan tullitarkastuslaitteita yhdessä.

7 artikla

Avustuskelpoiset yhteisöt

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädetään, avustuskelpoisia yhteisöjä ovat tulliviranomaiset sillä edellytyksellä, että ne antavat tarvittavat tiedot tämän asetuksen 11 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarvearviointia varten.

8 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1. Välineestä voidaan rahoittaa enintään 80 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.

2. Rahoitus voi ylittää kyseisen enimmäismäärän ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeusolosuhteissa.

9 artikla

Avustuskelpoiset kustannukset

Välineestä voidaan myöntää rahoitusta kustannuksiin, jotka liittyvät välittömästi 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin.

Välineestä ei voida myöntää rahoitusta seuraaviin kustannuksiin:

a)	maan ostamiseen liittyvät kustannukset;

b)	koulutukseen tai taitojen päivittämiseen liittyvät kustannukset, osto- tai päivityssopimukseen sisältyvää perehdytystä lukuun ottamatta;

c)	infrastruktuuriin, kuten rakennuksiin tai ulkotiloihin, liittyvät kustannukset, sekä huonekaluihin liittyvät kustannukset;

sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset, lukuun ottamatta sellaiseen ohjelmistoon ja ohjelmistopäivityksiin suoraan liittyviä kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä tullitarkastuslaitteiden käyttämiseksi, ja lukuun ottamatta sellaiseen sähköiseen ohjelmistoon ja ohjelmointiin liittyviä kustannuksia, jotka ovat tarpeen nykyisten ohjelmistojen yhdistämiseksi tullitarkastuslaitteisiin;

e)	suojattujen tai suojaamattomien viestintäkanavien kaltaisten verkkojen kustannukset tai liittymäkustannukset, lukuun ottamatta yksinomaan tullitarkastuslaitteiden käytön edellyttämiä verkkoja tai liittymiä;

f)	kuljetusvälineiden kuten ajoneuvojen, ilma-alusten tai laivojen, kustannukset, pois lukien liikuteltavien tullitarkastuslaitteiden kustannukset;

g)	tullitarkastuslaitteissa tarvittavien kulutushyödykkeiden, kuten viite- tai kalibrointiaineiston, kustannukset;

h)	henkilönsuojaimiin liittyvät kustannukset.

III LUKU

AVUSTUKSET

10 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1. Avustusten myöntämiseen välineestä ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osastoa.

2. Varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaisesti avustukset myönnetään ilman ehdotuspyyntöä tämän asetuksen 7 artiklan mukaisille avustuskelpoisille yhteisöille.

3. Toimi, joka on saanut rahoitusta välineestä, voi saada rahoitusta myös Tulli-ohjelmasta tai muusta unionin ohjelmasta, jos kyseiset rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Asiaankuuluvan ohjelman sääntöjä sovelletaan sitä vastaavaan toimelle myönnettyyn rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. Unionin eri ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

4. Varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitetun arviointikomitean työn perustana ovat kyseisen asetuksen 188 artiklassa vahvistetut avustuksiin sovellettavat yleiset periaatteet ja erityisesti kyseisen artiklan a ja b alakohdassa vahvistetut tasapuolisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet sekä syrjimättömyyden periaate.

5. Arviointikomitean on arvioitava ehdotuksia myöntämisperusteiden perusteella, ottaen huomioon soveltuvin osin ehdotetun toimen asianmukaisuus tavoitteisiin nähden, ehdotetun toimen laatu, sen vaikutus, mukaan lukien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, sekä budjetti ja kustannustehokkuus.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

11 artikla

Työohjelma

1. Väline toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla työohjelmilla.

2. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla perustetaan kyseiset työohjelmat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3. Työohjelmien tavoitteena on saavuttaa 3 artiklassa vahvistetut tavoitteet 6 artiklan mukaisilla toimilla. Työohjelmissa vahvistetaan rahoitussuunnitelman kokonaismäärä kaikkien toimien osalta. Lisäksi niissä vahvistetaan

kunkin toimen osalta

i)	tavoitteet ja odotetut tulokset 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden mukaisesti;

ii)	rahoitettavien toimien kuvaus;

iii)	soveltuvin osin maininta kullekin toimelle osoitetusta määrästä; ja

iv)	toteuttamistapa ja ohjeellinen toteutusaikataulu;

b)	avustusten osalta 8 artiklassa tarkoitetun yhteisrahoituksen enimmäismäärä.

4. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien valmistelua tuetaan tulliviranomaisten tarvearvioinnilla. Kyseisen tarvearvioinnin on perustuttava seuraaviin:

a)	rajanylityspaikkojen yhteinen luokittelu;

b)	kattava kuvaus käytettävissä olevista tullitarkastuslaitteista;

c)	rajanylityspaikkojen luokitukseen perustuva yhteinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joiden olisi oltava saatavilla; ja

d)	arvio rahoitustarpeista.

Tarvearvioinnin on perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1294/2013 (17) perustettuun Tulli 2020 -ohjelmaan tai Tulli-ohjelmaan kuuluviin toimiin, ja sitä on päivitettävä säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein.

12 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, luetellaan liitteessä II.

2. Sen varmistamiseksi, että välineen tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II indikaattoreiden osalta tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että välineen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4. Kun tullitarkastuslaitteen osan hinta ylittää 10 000 euroa ilman veroja, 3 kohdassa tarkoitettuihin raportointivaatimuksiin kuuluu ainakin seuraavien tietojen toimittaminen komissiolle vuosittain:

a)	yksityiskohtainen luettelo välineestä rahoitetuista tullitarkastuslaitteista;

b)	tiedot tullitarkastuslaitteen käytöstä, mukaan lukien kaikki siihen liittyvät tulokset, joiden tueksi liitetään tarvittaessa asiaankuuluvat tilastot.

13 artikla

Arviointi

1. Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2. Komission on suoritettava välineen väliarviointi heti, kun välineen toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun kyseinen toteutus on käynnistynyt. Väliarvioinnissaan komissio arvioi välineen tuloksellisuutta, mukaan lukien sen tehokkuus, vaikuttavuus, johdonmukaisuus ja merkityksellisyys sekä välineen sisäiset synergiat ja unionin tason lisäarvo.

3. Komissio suorittaa välineen loppuarvioinnin välineen toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.

4. Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa sekä saatujen kokemusten tarkastelun Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

V LUKU

SIIRRETYN SÄÄDÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 6 artiklan 4 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen kyseistä päivää. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 4 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 6 artiklan 4 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

15 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2021/444 17 artiklalla perustettu Tulli-ohjelman komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1. Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat välinettä, välineen nojalla toteutettuja toimia ja saatuja tuloksia.

3. Välineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotustoimintaa sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

17 artikla

Siirtymäsäännös

Unionin talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 67.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019 (EUVL C 158, 30.4.2021, s. 133), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 27. toukokuuta 2021 (EUVL C 227, 14.6.2021, s. 1). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(4) EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(5) EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/444, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2021, tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1294/2013 kumoamisesta (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1896, annettu 13 päivänä marraskuuta 2019, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta sekä asetusten (EU) N:o 1052/2013 ja (EU) 2016/1624 kumoamisesta (EUVL L 295, 14.11.2019, s. 1).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(11) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(13) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(14) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(15) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 209).

LIITE I

OHJEELLINEN LUETTELO TULLITARKASTUSLAITTEISTA, JOITA VOIDAAN KÄYTTÄÄ 6 ARTIKLAN 1 KOHDAN ENSIMMÄISEN ALAKOHDAN B ALAKOHDASSA LUETELTUJEN TULLITARKASTUSTEN TARKOITUSTEN SAAVUTTAMISEEN

TULLI- TARKASTUSTEN TARKOITUS

TULLITARKASTUSLAITTEET

LUOKKA

SOVELLUS

1.	Ajoneuvoihin/henkilöihin kajoamaton tarkastus

Läpivalaisulaite – korkeaenerginen

Kontit, rekat, junavaunut ja ajoneuvot

Läpivalaisulaite – matalaenerginen

Kuormalavat, laatikot ja kollit

Matkustajien matkatavarat

Ajoneuvot

Röntgensäteiden takaisinsironta

Kontit

Rekat

Ajoneuvot

Muut

Automaattinen rekisterikilven/kontin tunnistusjärjestelmä

Ajoneuvovaa’at

Trukit ja vastaavat liikkuvat tullitarkastuslaitteet

2.	Henkilöissä olevien piilotettujen esineiden havaitseminen (1)

Röntgensäteisiin perustuva takaisinsirontaportaali-ilmaisin

Käytetään pääasiassa lentokentillä löytämään ihmisiin piilotettuja esineitä (huumeet, räjähteet, käteinen raha)

Vartaloskanneri

Millimetriaaltoihin perustuva turvaskanneri

3.	Säteilyn ilmaisu ja nuklidien tunnistaminen

Radioaktiivisten ja ydinperäisten aineiden ilmaisimet

Henkilökohtainen säteilymittari/-ilmaisin (PRM)

Kannettava säteilyilmaisin

Isotooppitunnistin (RIID)

Säteilyvalvontaportti (RPM)

Spektrometrivalvontaportti isotooppien tunnistamista varten (SPM)

4.	Näytteiden analysointi laboratorioissa

Laitteet kaikenlaisten tavaroiden tunnistamiseen, määrän todentamiseen ja varmistukseen

Kaasu- ja nestekromatografia (GC, LC, HPLC jne.)

Spektrometria ja spektrometriaan yhdistetyt tekniikat (infrapuna, Raman, UV-VIS-spektroskopia, fluoresenssi, kaasukromatografia-massaspektrometri GC-MS jne.)

Röntgenlaitteet (röntgenfluoresenssi XRF jne.)

NMR-spektrometria ja pysyvien isotooppien analyysi

Muut laboratoriolaitteet (atomiabsorptiospektroskopia, tislausanalysaattori, differentiaalinen pyyhkäisykalorimetria, elektroforeesi, mikroskooppi, nestetuikelaskenta, tupakanpolttokone jne.)

5.	Näytteiden otto ja näytteiden analysointi kentällä

Ioniliikkuvuusspektrometriaan perustuva jäämäilmaisin (IMS)

Kannettavat laitteet erityisten uhkaavien materiaalien jäämien seulomiseksi

Koirien suorittama jäämien etsintä

Sovelletaan useisiin riskeihin pienissä ja suuremmissa esineissä

Näytteenotto

Näytteidenottovälineet, vetokaappi, hansikaskaappi

Liikuteltava laboratoriot

Ajoneuvo, jossa laitteet näytteiden kenttäanalyysiä varten

Kannettavat ilmaisimet

Orgaanisten aineiden, metallien ja seosten analyysi

Kemialliset kolorimetriset kokeet

Raman-spektroskopia

Infrapunaspektroskopia

Röntgensäteiden fluoresenssi

Konttien kaasunilmaisimet

6.	Kannettavin työkaluin suoritettava etsintä

Henkilökohtaiset kannettava työkalut

Taskukokoiset työkalut

Mekaniikan työkalut

Teleskooppipeili

Laitteet

Endoskooppi

Kiinteä tai käsimetallinilmaisin

Kamerat autojen pohjan tarkistamista varten

Ultraäänilaitteet

Tiheysmittari

Muut

Vedenalainen etsintä

(1) Voimassa olevia terveydensuojelua ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeudellisia säännöksiä ja muita suosituksia on sovellettava.

LIITE II

INDIKAATTORIT, JOILLA RAPORTOIDAAN VÄLINEEN EDISTYMISESTÄ 3 ARTIKLASSA SÄÄDETTYJEN YLEISTEN JA ERITYISTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA

Raportoitaessa välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa käytetään seuraavia indikaattoreita:

Laitteet

a)	Maarajojen ylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

b)	Merirajojen ylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

c)	Ilmarajojen ylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

d)	Postiliikenteen rajanylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

e)	Rautateiden rajanylityspaikoissa käytettävissä olevat sovitut normit täyttävät tullitarkastuslaitteet (laitetyypeittäin)

2.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 234/18

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/1078,

annettu 14 päivänä huhtikuuta 2021,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 täydentämisestä InvestEU-rahaston investointisuuntaviivoilla

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta 24 päivänä maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 (1) ja erityisesti sen 8 artiklan 9 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	InvestEU-ohjelman tavoitteena on tukea rahoitus- ja investointitoimia, joilla myötävaikutetaan asetuksen (EU) 2021/523 3 ja 8 artiklassa vahvistettujen unionin politiikkatavoitteiden saavuttamiseen.

(2)

Asetuksen (EU) 2021/523 8 artiklan nojalla InvestEU-rahaston on määrä toimia unionin politiikan painopisteitä vastaavissa neljässä politiikkaikkunassa, jotka ovat kestävä infrastruktuuri, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio, pienet ja keskisuuret yritykset sekä sosiaaliset investoinnit ja osaaminen.

(3)

Asetuksen (EU) 2021/523 14 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaan kuhunkin politiikkaikkunaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien on oltava komission vahvistamien investointisuuntaviivojen mukaisia, jotta niitä voidaan tukea InvestEU-rahastosta. Asetuksen (EU) 2021/523 24 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaan investointikomitea tarkistaa, että toteutuskumppaneiden esittämät rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotukset ovat kyseisissä investointisuuntaviivoissa vahvistettujen vaatimusten mukaisia.

(4)	Investointisuuntaviivoissa on horisontaalinen osa, jota sovelletaan kaikkiin rahoitus- ja investointitoimiin, ja politiikkaikkunoita koskeva osa, jossa vahvistetaan kuhunkin politiikkaikkunaan liittyviä rahoitus- ja investointitoimia koskevat erityissäännökset.

(5)	Komissio on asetuksen (EU) 2021/523 8 artiklan 9 kohdan nojalla laatinut investointisuuntaviivat tiiviissä vuoropuhelussa Euroopan investointipankkiryhmän ja muiden mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa.

(6)	Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään asetuksella (EU) 2021/523 perustetun InvestEU-rahaston puitteissa toteutettavia rahoitus- ja investointitoimia koskevat liitteessä esitetyt investointisuuntaviivat.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä huhtikuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30.

LIITE

INVESTEU-RAHASTON INVESTOINTISUUNTAVIIVAT

SISÄLTÖ

SOVELTAMISALA

HORISONTAALISET SÄÄNNÖKSET

2.1

Vaikutus EU:n politiikkatavoitteiden saavuttamiseen ja EU:n lisäarvo

2.2

Markkinoiden toimintapuutteet, optimaalista heikommat investointitilanteet ja täydentävyys

2.3

Rahoitus- ja investointitoimia koskevat yhteiset vaatimukset

2.3.1

Toteutuskumppanit, rahoituksenvälittäjät ja lopulliset rahoituksen saajat

2.3.2

Rahoitustuotteiden lajit ja etujen yhteneväisyyden varmistaminen toteutuskumppaneiden ja rahoituksenvälittäjien kanssa

2.3.3

Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimet

2.3.4

Valtiontukinäkökohdat

2.4

Riskinarviointi

2.5

Rahoituksen valuutta

2.6

Kohdentamisperiaatteet politiikkaikkunoittain

2.7

Maantieteellinen ja alakohtainen hajauttaminen

2.8

Politiikkaikkunoiden jäsenvaltio-osiot

2.9

InvestEU-rahastosta tukea saavat rahoitusta yhdistävät toimet

2.10

Strategiset investoinnit

KESTÄVIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN

3.1

Ilmasto- ja ympäristöseuranta ja -raportointi

3.2

Kestävyysarviointi

3.3

Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi InvestEU:ssa

EU:N TAKUUN KÄYTTÖ

4.1

Yleiset rahoitustuotteet

4.1.1

EU:n takuun käyttö vieraan pääoman ehtoisissa toimissa

4.1.2

EU:n takuun käyttö oman pääoman ehtoisissa toimissa

4.2

Temaattiset rahoitustuotteet

4.2.1

EU:n takuun käyttö vieraan pääoman ehtoisissa toimissa

4.2.2

EU:n takuun käyttö oman pääoman ehtoisissa toimissa

TOTEUTUSKUMPPANIN TARJOAMA RAHOITUS

5.1

Yleiset rahoitustuotteet

5.1.1

Toteutuskumppanin tarjoama velkarahoitus

5.1.2

Toteutuskumppanin tarjoama oman pääoman ehtoinen rahoitus

5.2

Temaattiset rahoitustuotteet

5.2.1

Toteutuskumppanin tarjoama velkarahoitus

5.2.2

Toteutuskumppanin tarjoama oman pääoman ehtoinen rahoitus

POLITIIKKAIKKUNAT

6.1

Kestävän infrastruktuurin ikkuna

6.1.1

Toiminta-alat

6.1.2

Mahdollisten rahoitustuotteiden ominaisuudet

6.2

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkuna

6.2.1

Toiminta-alat

6.2.2

Mahdollisten rahoitustuotteiden ominaisuudet

6.3

Pk-yritysikkuna

6.3.1

Toiminta-alat

6.3.2

Mahdollisten rahoitustuotteiden ominaisuudet

6.4

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkuna

6.4.1

Toiminta-alat

6.4.2

Mahdollisten rahoitustuotteiden ominaisuudet

1. SOVELTAMISALA

Näissä investointisuuntaviivoissa vahvistetaan InvestEU-rahaston politiikkaikkunoissa sovellettavat rahoitustuotteiden ja rahoitus- ja investointitoimien tukikelpoisuusvaatimukset InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta 24. maaliskuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 (1), jäljempänä ’InvestEU-asetus’, 8 artiklan 9 kohdan nojalla:

a)	InvestEU-asetuksen 2 artiklan 9 kohdassa tarkoitettujen rahoitustuotteiden ja kyseisen asetuksen 2 artiklan 10 kohdassa tarkoitettujen rahoitus- ja investointitoimien on täytettävä InvestEU-asetuksessa ja näissä investointisuuntaviivoissa vahvistetut vaatimukset;

b)	tehdessään päätöksiä InvestEU-asetuksen 24 artiklan mukaisesti investointikomitean on tarkistettava, että näitä investointisuuntaviivoja noudatetaan.

Ellei toisin täsmennetä, nämä investointisuuntaviivat koskevat sekä EU-osiota että jäsenvaltio-osioita, joista säädetään InvestEU-asetuksen 9 artiklassa. InvestEU-asetuksen 2 artiklassa vahvistettuja määritelmiä sovelletaan myös näihin investointisuuntaviivoihin.

2. HORISONTAALISET SÄÄNNÖKSET

2.1 Vaikutus EU:n politiikkatavoitteiden saavuttamiseen ja EU:n lisäarvo

InvestEU-rahastosta tuetuissa rahoitus- ja investointitoimissa on keskityttävä investointeihin, jotka tuottavat EU:n tason lisäarvoa. EU:n tuoma lisäarvo voi olla eri rahoitus- ja investointitoimissa rahoitustuotteista riippuen erilainen, kuten näiden investointisuuntaviivojen 6 luvussa esitetään kunkin politiikkaikkunan osalta. EU:n tason lisäarvo voi perustua myös riskien hajauttamiseen rahoitustuotteiden tasolla eri aloille tai maantieteellisille alueille. Lisäksi EU:n tason lisäarvoa voidaan saada myös siitä, miten EU:n häiriönsietokyky paranee strategisesti tärkeillä osa-alueilla, kuten jäljempänä 2.10 kohdassa esitetään.

Jotta EU:n politiikkatavoitteita voitaisiin saavuttaa InvestEU:sta tuettavilla aloilla, jotka esitetään InvestEU-asetuksen 3 artiklassa ja liitteessä II, rahoitus- ja investointitoimilla voidaan täydentää avustusrahoitusta ja muuta tukea erityisesti rahoitusta yhdistävillä toimilla ja tukia yhdistämällä. InvestEU-rahastolla voidaan täydentää erityisesti Horisontti Euroopan (2), Verkkojen Eurooppa -välineen (3), Digitaalinen Eurooppa -ohjelman (4), sisämarkkinaohjelman (5), eurooppalaisen avaruusohjelman (6), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) (7), koheesiorahaston (8), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) (9), elpymis- ja palautumistukivälineen (10), Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) (11), Luova Eurooppa -ohjelman (12), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (13), sisäisen turvallisuuden rahaston (14), Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (15), ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) (16), unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) (17), EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahaston (18), oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (19) ja Euroopan puolustusrahaston (20) politiikkatavoitteita.

2.2 Markkinoiden toimintapuutteet, optimaalista heikommat investointitilanteet ja täydentävyys

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (21), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 209 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaan EU:n takuulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja saavutetaan täydentävyys. Tästä säädetään InvestEU-asetuksen liitteessä V olevassa A jaksossa (22).

2.3 Rahoitus- ja investointitoimia koskevat yhteiset vaatimukset

2.3.1 Toteutuskumppanit, rahoituksenvälittäjät ja lopulliset rahoituksen saajat

InvestEU-asetuksen 2 artiklan 13 kohdan mukaan toteutuskumppanit ovat kelpoisuusvaatimukset täyttäviä vastapuolia, kuten rahoituslaitoksia tai muita rahoituksenvälittäjiä, joiden kanssa komissio on tehnyt takuusopimuksen.

Toteutuskumppanit voivat tarjota rahoitusta suoraan (23) lopullisille saajille tai välillisesti yksityisten tai julkisten rahoituksenvälittäjien kautta.

Toteutuskumppaneista voi tulla myös neuvontakumppaneita, jotka tarjoavat rahoituksenvälittäjille ja rahoituksen lopullisille saajille suoraan tai välillisesti teknistä apua ja valmiuksien kehittämistukea InvestEU-neuvontakeskuksen puitteissa. Myös rahoituksenvälittäjät voivat antaa rahoituksen lopullisille saajille teknistä apua ja valmiuksien kehittämistukea tai hyödyntää sitä itse.

Suorissa toimissa on kyse toteutuskumppaneiden lopullisille saajille myöntämästä suorasta rahoituksesta (24).

Välillisten toimien osalta toteutuskumppanit voivat tehdä sopimuksia rahoituksenvälittäjien kanssa varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdan nojalla. Välitetyn rahoituksen tapauksessa toteutuskumppaneiden on varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdan mukaan valittava rahoituksenvälittäjät komission soveltamia menettelyjä vastaavien menettelyjen mukaisesti. Näissä menettelyissä on noudatettava avoimuuden, läpinäkyvyyden, oikeasuhteisuuden ja syrjimättömyyden periaatteita ja vältettävä eturistiriitoja. Menettelyt voidaan toteuttaa esimerkiksi kiinnostuksenilmaisupyynnön muodossa. Välillisiin toimiin voi kuulua myös rahoituksen tarjoaminen InvestEU-asetuksen 2 artiklan 18 kohdassa määriteltyjen investointijärjestelyjen kautta.

Varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 219 artiklan 3 kohdan mukaan rahoitus- ja investointitoimilla tuetaan ainoastaan sellaisia rahoituksen lopullisia saajia, joita unionin rahoitustuen myöntämishetkellä pidetään kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti taloudellisesti elinkelpoisina.

Rahoituksen lopullisten saajien on oltava luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Esimerkkeinä voidaan mainita seuraavat:

a)	yksityiset yhteisöt, kuten erillisyhtiöt tai hankeyhtiöt, suuret yritykset, midcap-yritykset, myös pienet midcap-yritykset (25), sekä pk-yritykset

b)	julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset (alueelliset tai muut, mutta pois lukien rahoitus- ja investointitoimet suoraa jäsenvaltion riskiä aiheuttavien yhteisöjen (26) kanssa) sekä vastaavan tyyppiset yhteisöt;

c)	yksityisten ja julkisten yhteisöjen yhdistelmät, kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja yksityiset yritykset, joilla on julkinen tarkoitus; tai

d)	voittoa tavoittelemattomat organisaatiot.

Rahoituksen lopulliset saajat, joille rahoitustuote kohdennetaan, määritellään takuusopimuksessa.

Toteutuskumppanit eivät saa olla missään varainhoitoasetuksen 136 artiklan 1 kohdassa tai 4 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista. Rahoituksenvälittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien osalta 136 artiklan soveltaminen on täsmennettävä takuusopimuksissa. Silloin kun rahoitus- ja investointitoimista hyötyvät rahoituksen lopulliset saajat ovat suuria yrityksiä, julkisyhteisöjä ja julkisoikeudellisia laitoksia ja vastaavan tyyppisiä yhteisöjä, joiden on helpompi saada rahoitusta pääomamarkkinoilta tai pankeista tai joiden riskitaso on alhaisempi, toteutuskumppanin on osoitettava, että politiikkalisäarvo on suuri.

Investointikomitean on toteutuskumppanilta saatujen tietojen perusteella tarkistettava, että toteutuskumppanin toimittama InvestEU-ohjelmasta tuettu rahoitus- tai investointitoimi tai useamman kuin yhden toteutuskumppanin esittämä tällaisten toimien yhdistelmä

a)	on suorien toimien osalta enintään 50 prosenttia (27) hankkeen kokonaiskustannuksista;

b)	on välillisten oman pääoman ehtoisten toimien osalta enintään 50 prosenttia rahaston koosta (28);

c)	on välillisten vieraan pääoman ehtoisten toimien osalta sellainen, että vähintään 20 prosenttia vastuusta säilyy rahoituksenvälittäjällä.

Näitä vaatimuksia sovelletaan, jollei investointisuuntaviivojen 5 luvussa toisin täsmennetä.

Välillisissä toimissa toteutuskumppanin on edellytettävä sopimuksessa, että rahoituksenvälittäjä ei sisällytä samaa rahoituksen lopullisten saajien tai muiden rahoituksenvälittäjien kanssa toteutettavaa transaktiota useampaan kuin yhteen InvestEU:sta tuettuun salkkuun.

Välillisissä oman pääoman ehtoisissa toimissa toteutuskumppanin on pyydettävä b alakohdassa esitetyn vaatimuksen osalta, että mahdolliset rahoituksenvälittäjät ilmoittavat sille sitovia luottamuksellisuusvaatimuksia noudattaen aikomuksestaan saada sijoituksia toiseltakin toteutuskumppanilta ja/tai rahoituksenvälittäjältä, joka hyödyntää EU:n takuuta.

Sopimuksessa on edellytettävä, että rahoituksen lopulliset saajat vahvistavat, että InvestEU-rahastosta ja mahdollisista muista unionin ohjelmista saatavan tuen yhdistelmä ei ylitä hankkeen kokonaiskustannuksia ja että InvestEU:sta tuettua rahoitusta ei käytetä unionin ohjelmista myönnettävän avustuksen ennakkorahoitukseen eikä unionin ohjelmasta myönnettyä avustusta käytetä InvestEU-tuen takaisinmaksuun.

Toteutuskumppaneiden on varmistettava InvestEU-tuen näkyvyys InvestEU-asetuksen 32 artiklaa noudattaen ja takuusopimuksissa täsmennettävällä tavalla, ottaen huomioon rahoitustuotteen ja rahoituksen lopullisten saajien luonne.

2.3.2 Rahoitustuotteiden lajit ja etujen yhteneväisyyden varmistaminen toteutuskumppaneiden ja rahoituksenvälittäjien kanssa

2.3.2.1 Politiikkatavoitteiden priorisointi

Jotta politiikkatavoitteita voidaan priorisoida kussakin rahoitustuotteessa, määritetään keskeiset tulosindikaattorit, jotka osoittavat tavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi käytetään yhtä tai useampaa seuraavista keinoista:

a)	asetetaan tiettyihin painopisteisiin myönnettävälle rahoitukselle tavoitemäärät

b)	asetetaan täsmälliset kriteerit rahoituksen kohdentamiseksi asiaankuuluville lopullisille saajille

c)	eriytetään EU:n takuun kattavuus politiikan painopisteiden perusteella

d)	asetetaan keskittymiselle alakohtaiset/maantieteelliset rajat

e)	luodaan asianmukaisesti perusteltu tulosperusteinen mekanismi, joka kertoo painopisteiden toteutumisesta

f)	määritellään välietappeja ja tavoitteita, jotka liittyvät EU:n takuun lisäerien osoittamiseen toteutuskumppanin uusille tai olemassa oleville rahoitustuotteille tai

g)	käytetään muita asianmukaisia keinoja.

Priorisointi ja sovellettavat keinot täsmennetään takuusopimuksessa.

Lisäksi komission ja kunkin toteutuskumppanin välille luodaan tiivis vuoropuhelu politiikan ohjaamiseksi ja InvestEU-rahastosta tuettavaksi suunniteltujen toimien jatkumon tarkastelemiseksi.

Jotta voidaan varmistaa joustavuus ja kyky reagoida markkinoista ja politiikasta johtuviin mahdollisesti muuttuviin tarpeisiin kussakin politiikkaikkunassa tarvittavalla tavalla, komissio ja asiaankuuluvat InvestEU-ohjelman hallintoelimet voivat tässä luvussa kuvatuin keinoin priorisoida InvestEU-asetuksen liitteessä II esitettyjä rahoituskelpoisia aloja. Komissio voi erityisesti

tarkastella säännöllisesti yhdessä toteutuskumppaneiden kanssa niiden esittämää hankejatkumoa. Hankejatkumo sisältää koostetulla tasolla (tai tarkemmalla tasolla, jos takuusopimuksessa niin sovitaan eikä toteutuskumppanin ja lopullisen rahoituksen saajan välisistä luottamuksellisuutta koskevista sitoumuksista muuta johdu) tietoa asianomaisten politiikan alojen ennakoidusta rahoitusmäärästä alasektoritasolla sekä tietoa toimien maantieteellisestä kattavuudesta. Jäljempänä 2.3.2.2 kohdassa määritellyistä temaattisista tuotteista ja 2.9 kohdassa määritellyistä rahoitus- ja investointitoimista on annettava yksityiskohtaisempia tietoja.

b)	antaa ohjeita näissä suuntaviivoissa tarkoitettujen tukikelpoisuusperusteiden ja priorisointikeinojen tulkinnasta.

c)	tarkastella asianomaisten rahoitustuotteiden tuloksellisuutta ja soveltamisalaa, jotta näissä suuntaviivoissa tarkoitettujen painopisteiden saavuttaminen voidaan optimoida.

Yleisten rahoitustuotteiden yhteydessä voidaan tässä 2.3.2.1 kohdassa esitetyissä puitteissa asettaa ohjeellisia tavoitteita yksittäisille politiikkatavoitteille.

2.3.2.2 Rahoitustuotteet

Rahoitustuotteet voivat olla muodoltaan yleisiä rahoitustuotteita, temaattisia rahoitustuotteita ja yhteisiä yleisiä tai temaattisia rahoitustuotteita.

Yleisillä rahoitustuotteilla tuetaan yhtä tai useampaa johonkin politiikkaikkunaan kuuluvaa politiikan alaa. Politiikkaikkunat on määritelty tarkemmin näiden investointisuuntaviivojen 6 luvussa.

Tiettyihin politiikkatavoitteisiin kohdennettujen rahoitus- ja investointitoimien riskiprofiilista riippuen politiikkaikkunoita varten voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa luoda temaattisia rahoitustuotteita.

Temaattisessa rahoitustuotteessa keskitytään selkeästi määriteltyyn, suurempaa EU:n tason lisäarvoa tuottavaan politiikan alaan, jolla markkinoiden toimintapuutteeseen tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ei voida puuttua yleisillä rahoitustuotteilla, koska toimintapuute tai investointitilanne poikkeaa merkittävästi näiden yleisten rahoitustuotteiden ehdoista. Tämä voi johtua erityisesti rahoitus- ja investointitoimien korkeasta riskiprofiilista, joka edellyttää, että EU:n takuun kattavuus on suurempi ja riskinjako toteutuskumppanin kanssa on epäsymmetristä tai rajoitettua tai riskiä ei jaeta lainkaan. Toteutuskumppanin rahoitusosuuden on joka tapauksessa salkkukohtaisesti oltava InvestEU-asetuksen 13 artiklan 4 ja 5 kohdan mukainen.

Temaattisen rahoitustuotteen on perustuttava markkinoiden toimintapuutteen tai optimaalista heikomman investointitilanteen arviointiin, jonka on oltava oikeassa suhteessa ehdotetun temaattisen rahoitustuotteen ominaisuuksiin, siltä osin kuin tuotetta ei ole jo käsitelty olemassa olevissa arvioinneissa ja selvityksissä.

Hankejatkumoa koskevan tarkastelun lisäksi toteutuskumppanin on toimitettava komissiolle täsmällistä tietoa kunkin rahoitus- tai investointitoimen rahoituskelpoisuudesta kunkin temaattisen tuotteen yhteydessä, kuten takuusopimuksessa määritetään.

Jotta useampaan kuin yhteen politiikkaikkunaan kuuluvia politiikkatavoitteita voidaan edistää tehokkaammin, on mahdollista kehittää yhteisiä yleisiä tai temaattisia rahoitustuotteita. Tällaisissa tuotteissa yhdistetään resursseja kahdesta tai useammasta ikkunasta.

2.3.3 Soveltamisalan ulkopuolelle jäävät toimet

InvestEU-rahastosta ei tueta InvestEU-asetuksen liitteessä V olevassa B jaksossa tarkoitettuja toimia.

2.3.4 Valtiontukinäkökohdat

InvestEU-rahastosta EU- ja jäsenvaltio-osiossa tuettuihin rahoitus- ja investointitoimiin liittyviä jäsenvaltioiden varoja voidaan tietyissä tapauksissa pitää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna valtiontukena. Ne vapautetaan kuitenkin SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä valtiontukitoimenpiteiden ilmoitusvaatimuksesta, jos ne täyttävät yleisessä ryhmäpoikkeusasetuksessa (29), ja erityisesti sen InvestEU-ohjelmaa koskevassa jaksossa (30), tai muussa ryhmäpoikkeusasetuksessa (31) säädetyt vaatimukset. Valtiontuesta, joka ei täytä jossakin ryhmäpoikkeusasetuksessa säädettyjä vaatimuksia, on SEUT-sopimuksen 108 artiklan nojalla ilmoitettava komissiolle.

2.4 Riskinarviointi

Toteutuskumppaneiden on tehtävä kaikista suorista vieraan pääoman ehtoisista toimista vakiomuotoinen riskinarviointinsa, jossa lasketaan maksukyvyttömyyden todennäköisyys ja odotettu takaisinmaksuaste sekä tehdään toteutuskumppanin sisäisen luokitusjärjestelmän mukainen luottoluokitus, ja raportoitava asiasta komissiolle.

Jotta laskelma kuvaisi toimen kokonaisriskiä, se tehdään ottamatta huomioon EU:n takuuta ja toteutuskumppanin rahoitusosuutta. Laskelmassa on kuitenkin otettava huomioon, että jotkin temaattisiin tuotteisiin liittyvät toimet saattavat jäädä toteutuskumppanin sääntöjä ja menettelyjä noudattaen sen tavanomaisten riskimittareiden soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisissa tapauksissa toteutuskumppanin on laadittava yhteistyössä komission kanssa asianmukainen riskinarviointi asianmukaisen riskiraportoinnin varmistamiseksi.

Vieraan pääoman ehtoisten toimien odotettavissa olevaa riskiprofiilia koskevat tiedot on toimitettava myös investointikomitealle osana InvestEU-rahastolle osoitettua tukihakemusta. Vieraan pääoman ehtoinen toimi on toimi, jolla on vieraan pääoman riskiominaisuudet ja johon voi sisältyä instrumentteja, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan velkaa. Esimerkkeinä voidaan mainita lainat, rahoitusleasingsopimukset, kiinnitysluotot, remburssit, takaukset, valmiusluottojärjestelyt ja pääomamarkkinoilla liikkeeseen lasketut arvopaperit, kuten joukkovelkakirjat, jotka voivat olla etuoikeusasemaltaan parempia, huonompia tai välirahoitusinstrumentteja, vakuudellisia tai vakuudettomia.

Oman pääoman ehtoisissa toimissa EU:n takuuta voidaan käyttää tukemaan toteutuskumppaneiden sijoituksia yksittäisiin yhteisöihin tai hankkeisiin (oman pääoman ehtoiset sijoitukset) tai rahastoihin tehtäviin sijoituksiin (ml. rahasto-osuusrahastot, yhteissijoitusvälineet tai muuntyyppiset välittäjät) tai muuntyyppisiin rahoitusvälineisiin, joihin liittyy oman pääoman ehtoisen salkun riskejä (oman pääoman ehtoinen salkku).

Oman pääoman ehtoinen toimi on toimi, jolla on oman pääoman riskiominaisuudet. Tällaisia toimia voivat olla instrumentit, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan omaa pääomaa, kuten sijoitukset kanta- tai etuosakkeisiin, sekä oman pääoman luonteiset tai hybridi-instrumentit, kuten erittäin huonossa etuoikeusasemassa olevat voitto-osuuslainat, välirahoitus, riskipääomalainat, vaihtovelkakirjat, optiotodistukset tai muut arvonnousuelementit, joissa haltija altistuu oman pääoman ehtoiselle riskille. Toteutuskumppaneiden on tehtävä kaikista suorista oman pääoman ehtoisista toimista vakiomuotoinen riskinarviointinsa ja raportoitava asiasta komissiolle. Asianmukaisen raportoinnin varmistamiseksi toteutuskumppanin on laadittava yhteistyössä komission kanssa asianmukainen arviointimenetelmä sellaisille toimille, jotka jäävät tavanomaisten riskimittareiden soveltamisalan ulkopuolelle.

Toteutuskumppanin on tavanomaisen riskinarviointinsa avulla määritettävä, luokitellaanko toimi oman pääoman vai vieraan pääoman ehtoiseksi, toimen oikeudellisesta muodosta ja nimikkeestä riippumatta, ja ilmoitettava tästä komissiolle.

Välitetyissä toimissa toteutuskumppanit voivat tukeutua rahoituksenvälittäjien vakiomenettelyihin arvioidessaan lopullisiin rahoituksen saajiin kohdistuvaa riskiä tai määrittäessään toimen arvoa. Takuusopimuksessa määrätään, että toteutuskumppaneiden tekemän analyysin tulokset, jotka perustuvat rahoituksenvälittäjiltä salkkutasolla saatuihin tietoihin, on ilmoitettava komissiolle, jotta se voi arvioida tällaisten toimien vaikutusta EU:n takuusta aiheutuvaan riskiin ja rahoitustarpeiden riittävyyttä.

Rahoitus- ja investointitoimien sijoittuminen InvestEU-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan nojalla perustetussa yhteisessä luokittelujärjestelmässä on selvitettävä. Asiaankuuluvat tiedot rahoitus- tai investointitoimen riskinarvioinnista on asetettava InvestEU-asetuksen 24 artiklan 4 kohdan nojalla investointikomitean saataville ja raportointitarkoituksia varten komission saataville. Täsmälliset vaatimukset vahvistetaan takuusopimuksissa ottaen huomioon EU:n edut takaajana ja varmistaen, että yksityisten ja/tai kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuus suojataan asianmukaisesti.

2.5 Rahoituksen valuutta

EU:n takuu toteutuskumppaneille annetaan euroina.

Lopullisille saajille voidaan rahoitus- ja investointitoimien yhteydessä antaa rahoitusta missä tahansa valuutassa, jolla on jäsenvaltiossa laillisen maksuvälineen asema. Tällainen rahoitus voi myös edistää paikallisten pääomamarkkinoiden kehittymistä.

Rahoitusta voidaan antaa myös muissa vaihtokelpoisissa valuutoissa. Toteutuskumppaneiden ja rahoituksenvälittäjien on kuitenkin pyrittävä välttämään rahoituksen lopullisten saajien altistumista valuuttakurssiriskille. Sääntönä on, että rahoitusta voidaan antaa lopullisille saajille muussa valuutassa kuin siinä, joka on lopullisen saajan sijoittautumisvaltion laillinen maksuväline, ainoastaan, jos siihen on vahvat taloudelliset perusteet. Mieluiten rahoitus olisi tällaisissa tapauksissa myönnettävä euroina.

2.6 Kohdentamisperiaatteet politiikkaikkunoittain

Rahoitustuotteita on luotava soveltuviin politiikkaikkunoihin seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)	Rahoitustuotteet, joilla tuetaan rahoitus- ja investointitoimia, joiden päätavoitteena on saada aikaan myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia tai kehittää osaamista, kuuluvat sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunaan.

Rahoitustuotteet, joilla tuetaan välittäjien kautta vieraan tai oman pääoman muodossa yksinomaan pk-yrityksistä ja pienistä midcap-yrityksistä koostuvia salkkuja, kuuluvat pk-yritysikkunaan, lukuun ottamatta a alakohdan soveltamisalaan kuuluvia rahoitustuotteita. Suorien toimien osalta rahoitustuotteet, joilla tuetaan yksinomaan pk-yrityksistä ja pienistä midcap-yrityksistä koostuvia salkkuja InvestEU-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuna yleisenä politiikan alana, kohdennetaan pk-yritysikkunaan, kun taas muille yksittäisille politiikan aloille tarkoitetut rahoitustuotteet kohdennetaan kyseistä alaa koskevaan ikkunaan.

c)	Rahoitustuotteet, joilla tuetaan tutkimusta, innovointia tai digitalisaatiota, kuuluvat tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkunaan, lukuun ottamatta a ja b alakohdassa tarkoitettuja rahoitustuotteita.

Rahoitustuotteet, joilla tuetaan infrastruktuuritoimia, niihin liittyvää liikkuvaa kalustoa, sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoa, joiden riskit ovat pääasiassa kysyntäpuolella, ja alan markkinoiden kehittämistä, kuuluvat kestävän infrastruktuurin ikkunaan seuraavin edellytyksin:

i)	Sosiaaliseen infrastruktuuriin (32) liittyvät rahoitustuotteet kohdennetaan sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunaan.

ii)

Infrastruktuuriin liittyvät rahoitustuotteet, joissa suurin riski liittyy teknologian kehitykseen ja innovaatiotoimintaan, on kohdennettava tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunaan. Pk-yritykset ja pienet midcap-yritykset voivat kuitenkin toteuttaa ja kehittää kestävän infrastruktuurin tavoitteisiin tähtääviin hankkeisiin liittyviä rahoitustuotteita myös kestävän infrastruktuurin ikkunassa, kunhan salkut eivät kuulu b alakohdan soveltamisalaan.

InvestEU-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua pääomatukea pk-yrityksille voidaan antaa mihin tahansa politiikkaikkunaan kuuluvien rahoitustuotteiden avulla.

Yhteiset rahoitustuotteet kuuluvat kahteen tai useampaan ikkunaan takuusopimuksessa vahvistettua takuun jakautumismekanismia noudattaen. Tällainen takuun jakautumismekanismi voidaan toteuttaa niin, että kukin rahoitus- tai investointitoimi jaetaan asianomaisten politiikkaikkunoiden kesken ennalta määritellyllä tavalla suhteellisesti, tai jotakin muuta mekanismia käyttäen.

Kukin toteutuskumppanin ehdottama yksittäinen rahoitus- tai investointitoimi kohdennetaan siihen rahoitustuotteeseen, jota se vastaa. Jos rahoitus- tai investointitoimi täyttää useamman kuin yhden vakiintuneen rahoitustuotteen kriteerit, kyseinen toimi on kohdennettava InvestEU-asetuksen 8 artiklan 4 kohtaa noudattaen rahoitustuotteeseen, johon sen päätavoite kuuluu.

Esittäessään yksittäistä rahoitus- tai investointitoimea toteutuskumppanin on ehdotettava asianomaista rahoitustuotetta politiikkaikkunassa, johon rahoitus- tai investointitoimi kohdennetaan.

2.7 Maantieteellinen ja alakohtainen hajauttaminen

Investointikauden päättyessä minkään kolmen jäsenvaltion osuus EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien määrästä ei saa olla yhteenlaskettuna enempää kuin 45 prosenttia siitä rahoituksen määrästä, jota InvestEU-rahastosta on tuettu kaikkien toteutuskumppaneiden toimesta. Tähän ei oteta mukaan jäsenvaltio-osioihin kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia tai niiden osia.

Lisäksi on pyrittävä kaikin tavoin varmistamaan, että investointikauden päättyessä on tuettu laajaa joukkoa niistä InvestEU-asetuksen liitteessä II luetelluista aloista, joilla rahoitus- ja investointitoimia voidaan toteuttaa. Tämä koskee erityisesti syntymässä olevia tai alikehittyneitä markkinoita, ja toteutuskumppanin tarjoamat rahoitustuotteet otetaan huomioon. Rahoitustuote voi koskea mitä tahansa InvestEU-asetuksen liitteessä II mainituista aloista, joilla voidaan toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia.

Maantieteellisen hajauttamisen edistämiseksi voidaan perustaa investointijärjestelyjä, joissa toteutuskumppanit yhdistävät voimansa ja asiantuntemuksensa sellaisten kansallisten kehityspankkien ja -laitosten kanssa, joilla on vain vähän kokemusta rahoitusvälineiden käytöstä.

Jäsenvaltio-osioissa maantieteellinen soveltamisala ja alueellinen kohdentaminen sisällytetään asianomaisiin rahoitusosuussopimuksiin.

2.8 Politiikkaikkunoiden jäsenvaltio-osiot

Jäsenvaltio-osioita voidaan perustaa yhtä tai useampaa politiikkaikkunaa varten. Niissä on kyse rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden erikseen korvamerkityistä määrärahoista, joilla – rahoitusosuuden alkuperästä riippuen – varmistetaan joko yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen, elpymis- ja palautumistukivälineen tai rahoitusosuussopimuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttaminen. Jäsenvaltio-osioista voidaan muun muassa tarjota pk-yrityksille InvestEU-asetuksen 3 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitettua pääomatukea.

Jäsenvaltio-osioon kuuluvat rahoitus- ja investointitoimet on toteutettava InvestEU-rahaston sääntöjä noudattaen, ja niiden on oltava näiden investointisuuntaviivojen ja InvestEU-asetuksen 10 artiklassa tarkoitetun rahoitusosuussopimuksen sekä rahoitukseen osallistuvien ohjelmien tavoitteiden mukaisia.

Kustakin jäsenvaltio-osiosta (33) voidaan tukea 2.3.2.2 kohdassa esitettyjä rahoitustuotteita seuraavissa skenaarioissa:

a)	Olemassa olevaa EU-osioon tarkoitettua rahoitustuotetta voidaan käyttää myös jäsenvaltio-osiossa. Rahoitusosuus on varattava jäsenvaltio-osion alullepanevalle jäsenvaltiolle tai alueelle.

Alullepanevan jäsenvaltion tai alueen erityistarpeita ja rahoituksen lopullisia saajia varten voidaan kehittää räätälöityjä rahoitustuotteita. Tällainen rahoitustuote voi olla uudentyyppinen rahoitustuote tai se voi merkittävästi poiketa olemassa olevasta EU-osiota varten kehitetystä rahoitustuotteesta.

c)	Rahoitustuotteessa voidaan yhdistää EU- ja jäsenvaltio-osion tukea toisiaan täydentävällä tavalla.

InvestEU-asetuksen 10 artiklan 2 kohdan nojalla kahden tai useamman jäsenvaltion on mahdollista tehdä yhteinen rahoitusosuussopimus komission kanssa.

2.9 InvestEU-rahastosta tukea saavat rahoitusta yhdistävät toimet

InvestEU-asetuksen 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyihin ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin rahoitusta yhdistäviin toimiin (34) liittyy InvestEU-rahaston tukea. Jos rahoitus- tai investointitoimi on tällaisen rahoitusta yhdistävän toimen osa, toteutuskumppanin on toimitettava sitä koskeva ehdotus investointikomitean hyväksyttäväksi.

Rahoitusta yhdistävä toimi on toteutettava InvestEU-sääntöjen mukaisesti. Alakohtaisesta ohjelmasta (35) tuleva rahoituselementti voi olla muodoltaan avustus tai rahoitusväline, ja sen on oltava alakohtaisen ohjelman tukikelpoisuussääntöjen mukainen. Rahoitusvälineen muodossa oleva rahoituselementti voidaan yhdistää InvestEU-takuuseen, jonka kanssa se voi jakaa riskin, kuten takuusopimuksessa tarkemmin täsmennetään. Alakohtaisesta ohjelmasta tulevaa rahoituselementtiä koskevan rahoituspäätöksen muodostaa työohjelma (36), jossa mainitaan sen muoto, tavoitteet, rahoitusta yhdistäviin toimiin alakohtaisesta ohjelmasta osoitettavat määrärahat ja luettelo rahoitusta yhdistävään toimeen osallistuvista yhteisöistä. Alakohtaisesta ohjelmasta tulevaa rahoituselementtiä koskeva päätös ei rajoita investointikomitean päätöstä InvestEU-asetuksen mukaisesta EU:n takuusta.

Rahoitusta yhdistävän toimen suunnittelussa ja toteuttamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota unionin yhdistetyn tuen tehokkuuteen ja oikeasuhteisuuteen. Takuusopimuksessa mainitaan rahoitustuotteet, joiden puitteissa rahoitusta yhdistäviä toimia voidaan esittää, sekä erityissäännökset, joita rahoitusta yhdistäviin toimiin sovelletaan. Näihin voi sisältyä ohjeellisia tai pakollisia unionin tuen erien enimmäismääriä. Rahoitusta yhdistäviä toimia koskevaa koostetulla tasolla (tai jos takaussopimuksessa niin sovitaan, tarkemmalla tasolla) esitettävää tietoa voidaan lisäksi tarkastella hankejatkumokeskusteluissa komission kanssa. Tulostaulussa on esitettävä, hyödynnetäänkö rahoitusta yhdistävässä toimessa muista unionin ohjelmista tulevaa avustuskomponenttia tai rahoitusvälinettä.

Hankejatkumoa koskevan tarkastelun lisäksi toteutuskumppanin on toimitettava komissiolle täsmälliset tiedot kunkin sellaisen rahoitus- tai investointitoimen rahoituskelpoisuudesta, jossa rahoitustuotteen yhteydessä hyödynnetään rahoituksen yhdistämistä, kuten takuusopimuksessa määritellään. Lopullisten rahoituksen saajien kanssa toteutettavien toimien rahoituskelpoisuuskriteerit voidaan homogeenisten välillisten rahoitus- tai investointitoimien osalta määritellä takuusopimuksessa, jolloin tällaisia tietoja ei tarvitse toimittaa.

2.10 Strategiset investoinnit

InvestEU:n puitteissa toteutettavilla rahoitus- tai investointitoimilla voidaan edistää InvestEU-asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua toimintaa, jolla on strategista merkitystä unionille. Tällaista toimintaa pidetään strategisena investointina, jos se

koskee hankkeita ja lopullisia rahoituksen saajia, joihin liittyy unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen tai yleiseen järjestykseen kohdistuvia riskejä, kuten investoinneissa puolustus- ja avaruusalaan ja kyberturvallisuuteen:

—	puolustusalalla investoinnit Euroopan puolustusrahaston vuotuisessa työohjelmassa määritettyihin puolustusteknologioihin ja -tuotteisiin;

—

avaruusalalla investoinnit seuraaviin tuotteisiin:

—	atomikellot (esim. Galileo-paikannusjärjestelmissä);

—	strategiset kantoraketit (unionin määräysvallassa olevien avaruusjärjestelmien avaruuteen laukaisussa käytettävät kantoraketit); ja

—	avaruustuotteet, jotka komissio määrittelee vuosittain laatimassaan luettelossa, jonka se antaa johtokunnalle;

—	kyberturvallisuusalalla investoinnit, joissa keskitytään yksinomaan kyberturvallisuustyökalujen ja -ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon, myös silloin, kun ne ovat osa digitaalisten verkkojen ja datainfrastruktuurin käyttöönottoa tai parantamista;

tai

ii)

edistää unionin selviytymiskykyä 6.1.1.8, 6.2.1.1 ja 6.4.1.1 kohdassa määritellyillä unionin kannalta strategisesti tärkeillä aloilla pitämällä yllä ja vahvistamalla strategisia arvoketjuja ja ylläpitämällä ja vahvistamalla unionille strategisesti tärkeää toimintaa, kuten Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita (IPCEI), jotka liittyvät kriittiseen infrastruktuuriin, muutosvoimaisiin teknologioihin, mullistaviin innovaatioihin sekä yrityksille ja kuluttajille tarkoitettuihin hyödykkeisiin.

Suorien toimien yhteydessä toteutuskumppanin on varmistettava, että strategisissa investoinneissa noudatetaan seuraavassa esitettyjä rajoituksia. Välillisissä toimissa toteutuskumppanin on sopimuksessa velvoitettava rahoituksenvälittäjä varmistamaan samojen rajoitusten noudattaminen.

Ensimmäisen kohdan i alakohdan soveltamisalaan kuuluviin lopullisiin rahoituksen saajiin sovelletaan rajoituksia, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on kyse alle 10 000 000 euron suorista toimista ja välillisiin toimiin liittyvistä alle 10 000 000 euron transaktioista.

Tässä kohdassa esitettyjä rajoituksia sovellettaessa tarkoitetaan

a)	’määräysvallalla’ kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä;

’toimeenpanevalla johdolla’ kansallisen lainsäädännön mukaisesti nimettyä ja tapauksen mukaan toimitusjohtajalle tai muulle vastaavan päätösvallan omaavalle henkilölle raportoivaa oikeussubjektin elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä oikeussubjektin strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa yrityksen johdon päätöksentekoa;

c)	’kolmannen maan yhteisöllä’ kolmanteen maahan sijoittautunutta oikeussubjektia tai, jos se on sijoittautunut unioniin, yhteisöä, jonka toimeenpaneva johto on kolmannessa maassa. Oikeussubjektin sijoittautumispaikka määräytyy sen kotipaikan sijainnin mukaan.

Edellä olevan i alakohdan soveltamisalaan kuuluva lopullinen rahoituksen saaja ei saa olla kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisöjen määräysvallassa, ja sen toimeenpanevan johdon on oltava unionissa.

Jos i alakohdan soveltamisalaan kuuluva lopullinen rahoituksen saaja osallistuu 5G-yhteyksiä koskevaan strategiseen investointiin, 5G-kyberturvallisuusvälineistön (37) mukaisia toimenpiteitä ja riskinhallintasuunnitelmia sovelletaan myös sen tavaran- ja palveluntoimittajiin. Tällaisia toimittajia ovat erityisesti televiestintälaitteiden myyjät ja valmistajat sekä muut ulkopuoliset toimittajat, kuten pilvi-infrastruktuurin tarjoajat, hallintapalvelujen tarjoajat, järjestelmäintegroijat, turvallisuudesta ja ylläpidosta vastaavat toimeksisaajat sekä siirtojärjestelmien valmistajat.

Jos i alakohdan soveltamisalaan kuuluva lopullinen rahoituksen saaja osallistuu puolustusalan strategiseen investointiin, tällaista rajoitusta sovelletaan myös sen tavaran- ja palveluntoimittajiin ja alihankkijoihin.

Kolmessa edellisessä kohdassa esitettyjä rajoituksia, jotka koskevat kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvaltaa, ei sovelleta yksittäiseen rahoitus- tai investointitoimeen, jos i alakohdan soveltamisalaan kuuluva lopullinen rahoituksen saaja voi osoittaa olevansa oikeussubjekti, jonka osalta jäsenvaltio, johon se on sijoittautunut, on hyväksynyt takuun Euroopan puolustusrahastosta annetussa asetuksessa (38) säädettyjen osallistumiskelpoisia yhteisöjä koskevien periaatteiden mukaisesti tai komissio on myöntänyt avaruusasetuksen (39) säännöksissä vahvistettujen, osallistumiskelpoisia yhteisöjä koskevien periaatteiden mukaisesti poikkeuksen. Toteutuskumppanin on ilmoitettava komissiolle kaikista tässä 2.10 kohdassa esitettyihin rajoituksiin myönnetyistä poikkeuksista.

Edellä olevan i alakohdan soveltamisalaan kuuluvat lopulliset rahoituksen saajat eivät saa lisensoida tai siirtää yksinoikeudella kolmansille maille tai kolmansien maiden yhteisöille teollis- ja tekijänoikeuksia, jotka liittyvät kyseisten strategisten investointien avulla suoraan aikaansaatuihin kriittisiin teknologioihin ja unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuusetujen kannalta olennaisiin teknologioihin, ellei jäsenvaltio, johon lopullinen rahoituksen saaja on sijoittautunut, ole sitä hyväksynyt.

Tämän rajoituksen soveltaminen päättyy viiden vuoden kuluttua rahoituksen viimeisen maksuerän suorittamisesta.

3. KESTÄVIEN INVESTOINTIEN EDISTÄMINEN

InvestEU on tärkeä osa Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa / vihreän kehityksen investointiohjelmaa (40), ja se auttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin tavoitteiden saavuttamisessa. Sillä edistetään myös unionin sosiaalisen ulottuvuuden kehittämistä.

InvestEU-asetus sisältää erityisiä oikeudellisia vaatimuksia, jotka koskevat ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vaikuttamista sekä EU:n takuulla tuettavien rahoitus- ja investointitoimien kestävyyttä. InvestEU-ohjelman yhteydessä kestävyys viittaa vaikutuksiin, jotka kohdistuvat InvestEU-asetuksessa mainittuihin kolmeen ulottuvuuteen: ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Lisäksi InvestEU-asetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaan tukea ei saa myöntää hankkeille, jotka ovat kestävyysarviointia koskevassa ohjeistuksessa vahvistettujen periaatteiden perusteella ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa.

InvestEU:n puitteissa toteutettavien rahoitustuotteiden suunnittelussa on otettava huomioon vaikutus kestävyystavoitteiden saavuttamiseen muun muassa laajentamalla vihreiden joukkolainojen markkinoita ja kestävyysjoukkolainojen markkinoita; innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen käyttöönotto kiertotalouden, biotalouden, sinisen talouden, elintarviketuotannon ja ilmastonmuutoksen osa-alueilla; ympäristön ja luonnonpääoman (ilma, vesi, luonto, maaperä ja biologinen monimuotoisuus) suojelu; energiasiirtymä ja energiaintensiivisten teollisuudenalojen irtautuminen hiilestä, mukaan lukien investoinnit digitaaliteknologiaan ja kiertotalousjärjestelmiin; tukea tarvitsevien alojen mukauttaminen Euroopan unionin vuosien 2030 ja 2050 ilmastotavoitteisiin; tarve puuttua asiaan liittyviin kielteisiin vaikutuksiin, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kansalaisiin, mukaan lukien täydennys- tai uudelleenkoulutusta tarvitsevat ja mukautuminen uusiin työn muotoihin, sekä alueisiin, jotka ovat jäljessä kestävien teollisuudenalojen ja palvelujen luomisessa; ja sukupuolten ja muun tasa-arvon edistäminen.

Toteutuskumppaneita kannustetaan tukemaan taloudellista toimintaa, joka on asetuksen (EU) 2020/852 (41) kriteerien mukaista.

Hankkeiden toteuttajille, rahoituksenvälittäjille tai toteutuskumppaneille voidaan tarjota neuvontapalveluja (42), erityisesti jotta voidaan kehittää valmiuksia vastata kestävyysarviointivaatimuksiin ja luoda hankejatkumo edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.1 Ilmasto- ja ympäristöseuranta ja -raportointi

Kuten InvestEU-asetuksen johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan, ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavien rahoitus- ja investointitoimien kokonaisvolyymin odotetaan olevan vähintään 30 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Lisäksi InvestEU-asetuksen 8 artiklan 8 kohdassa EU-osiolle asetetaan tavoitteeksi, että vähintään 60 prosenttia kestävän infrastruktuurin ikkunaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien kokonaisvolyymista koskee ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Rahoitus- ja investointitoimien odotetaan edistävän myös biologista monimuotoisuutta koskevien unionin yleisten tavoitteiden saavuttamista.

Ilmasto- ja ympäristötavoitteita sovelletaan sekä InvestEU-rahaston EU-osioon että jäsenvaltio-osioon. Tavoitteiden (43) saavuttamista on kuitenkin laskettava ja seurattava EU- ja jäsenvaltio-osioissa erikseen.

Toteutuskumppaneiden on mitattava investointikomitealle esittämiensä rahoitus- ja investointitoimien vaikutus ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin InvestEU-asetuksen 8 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua komission ilmasto- ja ympäristöseurantaohjeistusta noudattaen. InvestEU-ohjelman ilmasto- ja ympäristöseuranta perustuu johdonmukaiseen järjestelmään, jolla kaikilta toteutuskumppaneilta kerätään tietoa, joka luokitellaan ja yhdistetään. Samalla varmistetaan, että järjestelmä on yhdenmukainen EU:n talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin sovellettavan laajemman ilmastoseurantamenetelmän kanssa. Järjestelmässä on kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annettua asetusta (44) noudattaen käytettävä asianmukaisella tavalla kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää.

Jotta voidaan seurata, saavutetaanko 30 prosentin ilmastotavoite ja kestävän infrastruktuurin ikkunan 60 prosentin kumulatiivinen ilmasto- ja/tai ympäristötavoite, toteutuskumppaneiden on komission antaman ohjeistuksen mukaisesti toimitettava komissiolle ehdotuksen yhteydessä tiedot, jotka tarvitaan näihin tavoitteisiin kohdistuvan vaikutuksen seuraamiseksi. Samat tiedot toimitetaan myös investointikomitealle osana InvestEU-rahastolle osoitettua tukihakemusta.

Takuusopimuksissa edellytetään, että toteutuskumppanit raportoivat komissiolle vuosittain kokonaistasolla toimista, joilla edistetään ilmasto- ja ympäristötavoitteita, ja mahdollisen jäsenvaltio-osion osalta erikseen kunkin yhteistyössä hallinnoitavan rahaston osalta. Tällaiseen raportointiin sisällytetään asiaankuuluvat indikaattorit, jos sellaisia sovelletaan.

3.2 Kestävyysarviointi

InvestEU-asetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaan toteutuskumppanin on tehtävä rahoitus- ja investointitoimille alkuarviointi sen määrittämiseksi, tuetaanko niillä tietyn koon ylittäviä hankkeita (45) ja onko niillä tässä tapauksessa merkittäviä ympäristö-, ilmasto- tai sosiaalisia vaikutuksia. Jos näin on, niille on tehtävä kestävyysarviointi noudattaen ohjeistusta, jonka komissio on laatinut yhteistyössä mahdollisten toteutuskumppaneiden kanssa. Jos toteutuskumppani katsoo, ettei kestävyysarviointia tehdä, sen on toimitettava investointikomitealle perustelut.

Toteutuskumppani vastaa kestävyysarvioinnin suorittamisesta hankkeen toteuttajien toimittamien tietojen perusteella ja komission ohjeistuksen mukaisesti. Hakiessaan InvestEU-tukea toteutuskumppaneiden on toimitettava yhteenveto mahdollisesta kestävyysarvioinnista. Yhteenveto kestävyysarvioinnista julkistetaan sen jälkeen, kun investointikomitea on hyväksynyt EU:n takuun käytön tiettyyn toimeen, ottaen asianmukaisesti huomioon säännöt ja käytännöt, jotka koskevat luottamuksellisia ja kaupallisesti arkaluonteisia tietoja, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan lukien.

Jotta voidaan varmistaa sopeutuminen ilmastonmuutokseen ja arvioida ympäristöön liittyviä ulkoisvaikutuksia (46), komission ohjeistus laaditaan voimassa olevan lainsäädännön (47), voimassa olevien suuntaviivojen, välineiden ja parhaiden käytäntöjen pohjalta tavalla, joka on johdonmukainen muita unionin ohjelmia varten laadittujen ohjeiden kanssa, ottaen asianmukaisella tavalla huomioon asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetut kriteerit, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ”ei merkittävää haittaa” -periaate mukaan lukien. Kestävyysarvioinnilla on myös osaltaan varmistettava, että InvestEU-investointitoimilla pyrittäisiin poistamaan eriarvoisuutta tai että niillä ei ainakaan myötävaikuteta olemassa olevan eriarvoisuuden ylläpitämiseen tai lisääntymiseen.

3.3 Oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi InvestEU:ssa

InvestEU myötävaikuttaa oikeudenmukaisen siirtymän mekanismiin InvestEU:n rahoitustuotteiden kautta toteutettavalla InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyllä osana Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa / Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelmaa. Järjestelystä tuetaan investointeja, joilla puututaan sosiaalisiin, taloudellisiin ja ympäristöön liittyviin haasteisiin, jotka johtuvat siirtymästä kohti unionin vuoden 2030 ilmastotavoitteen saavuttamista ja unionin tavoitteesta saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä. Voidakseen hyötyä InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelystä jäsenvaltioiden on esitettävä alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa alat ja toiminta, joita aiotaan tukea, noudattaen alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia koskevia periaatteita, jotka esitetään oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevassa asetuksessa (48).

InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyllä tuetaan taloudellisesti kannattavia yksityisen ja julkisen sektorin yhteisöjen investointeja, jotka ovat oikeudenmukaista siirtymää koskevien tavoitteiden mukaisia. Hankkeiden tai lopullisten rahoituksen saajien on sijaittava alueilla, jotka oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa koskevan asetuksen nojalla hyväksytty alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma kattaa. Lisäksi voidaan tukea hankkeita tai rahoituksen lopullisia saajia, jotka eivät sijaitse kyseisillä alueilla mutta auttavat vastaamaan niiden kehittymistarpeisiin, edellyttäen, että tällaisten hankkeiden rahoitus on keskeistä sellaisten alueiden siirtymässä, joilla on alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma. Esimerkiksi infrastruktuurihankkeita, joilla parannetaan oikeudenmukaisen siirtymän tukialueiden yhteyksiä, voidaan tukea.

InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyllä tuetaan investointeja InvestEU-asetuksessa ja näissä investointisuuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden (InvestEU-asetuksen 3 artikla) ja investointiprioriteettien (InvestEU-asetuksen 8 artiklan 1 kohta ja liite II) mukaisesti.

InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestely voidaan toteuttaa minkä tahansa InvestEU-rahoitustuotteen kautta kaikissa neljässä politiikkaikkunassa. Joidenkin rahoitustuotteiden kysynnän voidaan odottaa olevan suurempaa, kun taas toisten kysyntä voi olla vähäistä tai sitä ei ole lainkaan. Tämä johtuu oikeudenmukaisen siirtymän tukialueiden erityispiirteistä (esim. taloudelliset erot, työmarkkinoiden rakenne, rahoituksen vastaanottokyky jne.) ja covid-19-pandemian vaikutuksesta talousnäkymiin. Nämä tekijät huomioon ottaen toteutuskumppaneille ja rahoituksenvälittäjille voidaan tarjota erityisiä kannustimia. Jos se on perusteltua, kannustimena voi olla sijoitussalkkujen edullisemmat riskinjakojärjestelyt EU:n ja toteutuskumppanin välillä, InvestEU-asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut EU:n takuusta maksettavan korvauksen pienentäminen tai InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyyn myötävaikuttavien rahoitus- ja investointitoimien hallintokustannusten osittainen kattaminen taikka muussa muodossa tarjottu kannustin, josta on sovittu takuusopimuksessa yhden tai useamman rahoitustuotteen yhteydessä. Hankkeiden toteuttajille tai rahoituksenvälittäjille voidaan tarvittaessa tarjota erityistä neuvontatukea elinkelpoisen hankejatkumon kehittämisen tukemiseksi.

EU:n takuusta veloitettavan korvauksen mahdollinen pienentäminen on siirrettävä kokonaisuudessaan lopullisille rahoituksen saajille.

Toteutuskumppaneiden panos InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyn investointitavoitteiden saavuttamiseen voi vaihdella kyseessä olevan rahoitustuotteen luonteen mukaan.

Toteutuskumppaneiden on seurattava rahoitus- ja investointitoimia tai niiden osia, joilla hankkeita tai lopullisia rahoituksen saajia tuetaan InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyn puitteissa, ja raportoitava niistä. Sen jälkeen, kun alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma on hyväksytty, tällaisia toimia tai niiden osia pidetään InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyn puitteissa toteutettavina investointeina, vaikka ne olisi hyväksytty ennen suunnitelman hyväksymistä, edellyttäen, että toteutuskumppani varmistaa, että ne ovat alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tavoitteiden mukaisia.

InvestEU:n oikeudenmukaisen siirtymän järjestelyn mukaista rahoitusta ei saa yhdistää julkisen sektorin lainajärjestelyyn (49) (pilari 3), neuvontatukea lukuun ottamatta.

4. EU:N TAKUUN KÄYTTÖ

EU:n takuuta voidaan käyttää kattamaan rahoitus- ja investointitoimien tai rahoitus- ja investointitoimisalkkujen yhteydessä erilaisia riskiluokkia erilaisten rahoitustuotteiden puitteissa. EU:n takuun käyttöä koskevat yksityiskohdat vahvistetaan takuusopimuksessa.

EU:n takuu voi vastata toteutuskumppanin riskipositiota pari passu -periaatteella tai se voi kattaa huonomman etuoikeusluokan, esimerkiksi suuririskisimmän osan (First Loss Piece) tai välirahoitusluokan. Jos takuusopimukset kattavat useamman kuin yhden politiikkaikkunan, rahoitustuotteista aiheutuvat tappiot voidaan jakaa yhden tai useamman politiikkaikkunan kesken ottaen huomioon takuusopimuksessa määritelty riskinjakorakenne.

Toteutuskumppanin osuus suuririskisimmästä osasta lasketaan mukaan InvestEU-asetuksen 2 artiklan 7 kohdassa määriteltyyn toteutuskumppanin rahoitusosuuteen. Riskinjako muissa muodoissa, kuten toteutuskumppanin osuus välirahoitusluokasta, voidaan laskea mukaan toteutuskumppanin rahoitusosuuteen takuusopimuksissa määriteltyjen ehtojen ja laskentamenetelmän mukaisesti.

Rahoitustuotteen voimassaoloaika ja sen irtisanomisehdot on määriteltävä takuusopimuksessa. Rahoitustuotteeseen voidaan tarvittaessa sisällyttää rahoitus- tai investointitoimen tasolla mahdollisuus irtautua sijoituksista tai luovuttaa vastuut ennen sijoitusten voimassaolon päättymistä, jos politiikkatavoitteiden saavuttaminen voidaan varmistaa, ottaen huomioon unionin ja toteutuskumppanin taloudelliset edut.

Huonomman etuoikeusluokan tai välirahoitusluokan tiheys (thickness) voidaan määrittää myös takuusopimuksessa määritettävän siirtoastemekanismin avulla, rajoittamatta kuitenkaan tässä 4 luvussa vahvistettujen, soveltuvin osin noudatettavien periaatteiden soveltamista. Tämä tarkoittaa sitä, että kuhunkin rahoitus- tai investointitoimeen sovelletaan yksilöllistä siirtoastetta, jolla määritetään kyseistä huonompaa etuoikeusluokkaa tai välirahoitusluokkaa koskeva toteutuskumppanin rahoitusosuus ja EU:n takuu.

EU:n takuun käyttöön sovelletaan seuraavassa esitettäviä periaatteita, jollei näiden investointisuuntaviivojen asianomaista politiikkaikkunaa koskevassa luvussa toisin täsmennetä. Jäsenvaltio-osiossa tällaisen suuririskisimmän osan tai välirahoitusluokan tiheys voi poiketa tässä 4 luvussa vahvistetuista periaatteista komission ja jäsenvaltion välisessä rahoitusosuussopimuksessa täsmennettävällä tavalla.

4.1 Yleiset rahoitustuotteet

4.1.1 EU:n takuun käyttö vieraan pääoman ehtoisissa toimissa

Salkuissa, joissa rahoitustuotteilla tuetaan vieraan pääoman ehtoisia toimia, periaatteena on, että jos EU:n takuu kattaa suuririskisintä osaa, toteutuskumppanin osuuden on oltava vähintään 5 prosenttia salkun suuririskisimmästä osasta, jollei 4.1.1.1–4.1.1.3 kohdan säännöksistä muuta johdu.

4.1.1.1 Yksittäisten toimien takaaminen

Tätä 4.1.1.1 kohtaa sovelletaan ainoastaan suoriin toimiin.

EU:n takuulla voidaan kattaa osa yksittäisestä toimesta pari passu -periaatteella. Tässä tapauksessa EU:n takuu yksittäiselle toimelle voi olla enintään 50 prosenttia toteutuskumppanin tarjoamasta rahoituksesta. Toteutuskumppanilla on oltava vähintään 20 prosentin pari passu -osuus yksittäisestä toimesta etujen yhteneväisyyden varmistamiseksi.

EU:n takuu voi olla myös muussa muodossa, mukaan lukien etuoikeudeltaan huonommassa asemassa oleva positio yksittäisen toimen osalta. Tässä tapauksessa EU:n takuu yksittäiselle toimelle on rajoitettu 25 prosenttiin toteutuskumppanin tarjoaman rahoituksen kokonaismäärästä (50). Toteutuskumppanilla on oltava vähintään 5 prosentin osuus etuoikeudeltaan huonommasta positiosta.

4.1.1.2 Muiden kuin 4.1.1.3 kohdassa tarkoitettujen salkkujen takaaminen

EU:n takuu voi kattaa myös toteutuskumppanin rahoittamien rahoitus- ja investointitoimien salkusta suuririskisimmän osan tai välirahoitusluokan. Jos EU:n takuu kattaa suuririskisimmän osan, toteutuskumppanin osuuden on oltava suuririskisimmästä osasta vähintään 5 prosenttia.

Suuririskisimmän osan tiheys perustuu takuun kohteena olevaan salkkuun kuuluvien toimien odotettavissa olevaan riskiprofiiliin. Se saa olla enintään 30 prosenttia toteutuskumppanin yksittäisestä rahoitustuotteesta tarjoaman rahoituksen kokonaismäärästä. Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan yhteydessä suuririskisimmän osan tiheyttä voidaan kasvattaa niin, että sen osuus suhteessa kokonaisrahoitukseen on asianmukainen.

4.1.1.3 Rajattuja ja rajaamattomia takauksia sisältävien salkkujen takaaminen

Kun on kyse välitetystä velkarahoituksesta – rajattujen tai rajaamattomien takauksien muodossa – eikä rahoituksenvälittäjiltä saatava korvaus riitä asianmukaisesti kattamaan toteutuskumppanin tarjoaman rahoituksen riskiä, EU:n takuun kattavuus voi olla suuririskisimmässä osassa enimmillään 100 prosenttia, odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella määritettynä. Kun on kyse välitetystä velkarahoituksesta rajattujen takausten muodossa, EU:n takuun kattaman suuririskisimmän osan tiheys voidaan asettaa enimmillään 100 prosenttiin toteutuskumppanin tarjoamasta rahoituksesta.

EU:n takuulla voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kattaa toteutuskumppanin tarjoamien rajaamattomien takausten osalta odotettavissa olevia luottotappioita suuremmat tappiot. Tällaisissa tapauksissa EU:n takuun kattama osuus odotettavissa olevista luottotappioista on hinnoiteltava takuusopimuksen mukaisesti.

Poikkeustapauksissa, joissa politiikan tuoma lisäarvo on suuri, EU:n takuun kattaman suuririskisimmän osan tiheys voidaan toteutuskumppanin tarjoamien rajattujen takausten osalta asettaa tasolle, joka on odotettavissa olevia luottotappioita korkeampi. Tällaisissa tapauksissa EU:n takuun kattama osuus odotettavissa olevista luottotappioista on hinnoiteltava takuusopimuksen mukaisesti.

4.1.2 EU:n takuun käyttö oman pääoman ehtoisissa toimissa

Oman pääoman ehtoisia toimia tukevien salkkujen osalta toteutuskumppaneiden on periaatteessa sijoitettava pari passu -periaatteella kuhunkin rahoitus- tai investointitoimeen omalla riskillään osuus, jolla varmistetaan etujen riittävä yhteneväisyys, kuten kunkin rahoitustuotteen yhteydessä on etukäteen määritelty. EU:n takuun kattaman rahoituksen on oltava yhteensä enintään 70 prosenttia toteutuskumppanin pari passu -ehdoin eri rahoitustuotteina tarjoamasta yhteenlasketusta oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta (jota voidaan tarkastella konsernitasolla) eri rahoitustuotteiden puitteissa, ja omalla riskillä myönnettävän rahoituksen on oltava kunkin rahoitus- tai investointitoimen yhteydessä vähintään 5 prosenttia toteutuskumppanin pari passu -ehdoin myöntämästä yhteenlasketusta oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta.

Toteutuskumppaneiden ja komission väliset riskinjakojärjestelyt voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toteuttaa muulla tavoin kuin pari passu -ehdoin. Esimerkiksi EU:n takuun huonompi etuoikeusasema voidaan sallia, jos julkishyödykkeisiin liittyy järjestelmätason markkinapuutteita tai ulkoisvaikutuksia ei voida hinnoitella asianmukaisesti, kuten lajissaan ensimmäisten toimien yhteydessä tai luotaessa uusia markkinoita.

EU:n takuu voi kattaa enintään 100 prosenttia suuririskisimmästä osasta (joka on enintään 50 prosenttia toteutuskumppanin kyseisen salkun puitteissa tarjoamasta kokonaisrahoituksesta) vain poikkeustapauksissa, mukaan lukien tapaukset, joissa riskipitoisuus on suuri. Tulot on jaettava kaikissa tapauksissa toteutuskumppanin ja komission välillä oikeassa suhteessa riskiin, jolle ne altistuvat.

4.2 Temaattiset rahoitustuotteet

4.2.1 EU:n takuun käyttö vieraan pääoman ehtoisissa toimissa

EU:n takuu voi kattaa toteutuskumppanin rahoittamien vieraan pääoman ehtoisten toimien salkusta suuririskisimmän osan. Suuririskisimmän osan tiheys voi tällaisten rahoitustuotteiden ominaisuuksien vuoksi olla yli 50 prosenttia toteutuskumppanien tarjoamasta tavoiterahoituksesta. Toteutuskumppanilla on oltava suuririskisimmästä osasta vähintään 5 prosentin osuus, jotta etujen yhteneväisyys voidaan varmistaa. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa etujen yhteneväisyys voidaan varmistaa myös muilla takuusopimuksessa määritetyillä rahoituskeinoilla.

Toteutuskumppaneiden osallistuminen tappioiden kattamiseen, joka on varmistettu suuririskisimmällä osalla, voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toteuttaa asteittain, kun salkku erääntyy ja sen riskit vähenevät. Osallistuminen voidaan toteuttaa tuloilla, jotka ovat peräisin taatusta tai muusta sijoitussalkusta (-salkuista), tai muilla asianmukaisilla ja innovatiivisilla mekanismeilla.

4.2.2 EU:n takuun käyttö oman pääoman ehtoisissa toimissa

EU:n takuu voi kattaa toteutuskumppanin rahoittamien oman pääoman ehtoisten toimien salkusta suuririskisimmän osan. Suuririskisimmän osan tiheys voi olla yli 50 prosenttia toteutuskumppanin rahoittamien toimien salkusta. Toteutuskumppanilla on oltava suuririskisimmästä osasta vähintään 5 prosentin osuus, jotta etujen yhteneväisyys voidaan varmistaa. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa etujen yhteneväisyys voidaan varmistaa myös muilla takuusopimuksessa määritetyillä rahoituskeinoilla.

5. TOTEUTUSKUMPPANIN TARJOAMA RAHOITUS

Toteutuskumppanin tarjoamaan rahoitukseen sovelletaan seuraavassa esitettäviä periaatteita, jollei näiden investointisuuntaviivojen asianomaista politiikkaikkunaa koskevassa luvussa toisin täsmennetä.

5.1 Yleiset rahoitustuotteet

5.1.1 Toteutuskumppanin tarjoama velkarahoitus

5.1.1.1 Yleinen velkarahoitus

Toteutuskumppani voi tarjota rahoitusta suoraan lopullisille saajille, toisin sanoen suorina lainoina tai muuna suorana velkarahoituksena, tai rahoituksenvälittäjien kautta.

5.1.1.2 Rajatut ja rajaamattomat takaukset

EU-osion puitteissa toteutettaviin rahoitus- ja investointitoimiin sovelletaan seuraavia ehtoja:

EU:n takuu voidaan antaa toteutuskumppaneille, jotta ne voivat tarjota rajatun tai rajaamattoman takauksen rahoituksenvälittäjän alulle panemien vastikään toteutettujen rahoitustransaktioiden salkulle. Salkkuihin ei saa sisällyttää transaktioita sellaisten lopullisten rahoituksen saajien kanssa, jotka on asetettu yleistäytäntöönpanomenettelyyn maksukyvyttömyyden vuoksi tai jotka täyttävät kansallisessa lainsäädännössä vahvistetut edellytykset yleistäytäntöönpanomenettelyyn asettamiselle velkojien pyynnöstä.

Jos kyseessä on rajattu takaus, yläraja on asetettava uuden salkun odotettavissa olevien tappioiden tasolle ja se on määritettävä erikseen kullekin rahoituksenvälittäjän kanssa allekirjoitettavalle salkkua koskevalle takuusopimukselle (51). Odotettavissa olevat tappiot on määritettävä ja dokumentoitava aiemman datan ja ennakoivien arvioiden perusteella. Jos tällaista dataa ei ole saatavilla, yläraja asetetaan ennalta sovitulle tasolle ja määritetään komission ja toteutuskumppanin välisessä takuusopimuksessa. Suurin sallittu yläraja on 25 prosenttia. Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunassa suurin sallittu yläraja voi olla korkeampi.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa takaus voidaan antaa odotettavissa oleviin tappioihin asti korvauksetta (sekä rajattujen että rajaamattomien takausten osalta), mutta toteutuskumppanin on hinnoiteltava odotettavissa olevia tappioita suurempi riskinotto komission ja toteutuskumppanin välisen takuusopimuksen mukaisesti. Kummassakin tapauksessa EU:n takuusta veloitettavan korvauksen pienentämisestä saatava hyöty on siirrettävä kokonaisuudessaan rahoituksen lopullisille saajille.

d)	Uuteen salkkuun sisältyvien yksittäisten rahoitustransaktioiden takausaste on yleensä 50 prosenttia, mutta tätä prosenttiosuutta voidaan korottaa, jos transaktioilla on erityistä politiikkalisäarvoa.

Rahoituksenvälittäjän on pidettävä itsellään vähintään 20 prosenttia vastuusta kunkin sellaisen rahoitustransaktion osalta, joka toteutetaan pari passu -periaatteella toteutuskumppanin antaman takauksen kanssa. Komission ja toteutuskumppanin välisessä takuusopimuksessa voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrittää pienempi prosenttiosuus, jos se on mahdollisesti sovellettavien valtiontukisääntöjen mukaista tai niiden kanssa sopusoinnussa. Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunassa vähimmäisvastuu voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa alentaa 5 prosenttiin.

Tappioiden takaisin perimisen osalta toteutuskumppanin antaman takauksen on oltava pari passu -periaatteella samassa asemassa kuin rahoituksenvälittäjän. Jos tappioiden määrä rajattujen takausten tapauksessa ylittää takauksen ylärajan, vastaava määrä takaisin perityistä varoista voidaan ensisijaisesti kohdentaa parhaan etuoikeusluokan vastuisiin. Vaihtoehtoisesti voidaan soveltaa ennalta arvioitua takaisinmaksuastetta.

g)	Salkkuihin sisällytettävien rahoitustransaktioiden vähimmäiserääntymisaika on 12 kuukautta lukuun ottamatta sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunaa, jossa se voi olla lyhyempi.

5.1.2 Toteutuskumppanin tarjoama oman pääoman ehtoinen rahoitus

Toteutuskumppanit voivat tarjota oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta lopullisille rahoituksen saajille suoraan (52) tai rahoituksenvälittäjien (kuten erityisten rahastojen ja sijoitusvälineiden, mukaan lukien yhteissijoitusvälineet) kautta. Välittäjärahastojen tai sijoitusvälineiden kohteena ovat yleensä vähemmistöosakkuudet lopullisissa rahoituksen saajissa.

Kaikkia seuraavia edellytyksiä sovelletaan EU-osion puitteissa rahoituksenvälittäjien vastaanottamiin sijoituksiin, toteutuskumppaneiden kanssa tehtävissä takuusopimuksissa täsmennettävällä tavalla, ja selvyyden vuoksi todettakoon, että niitä sovelletaan myös toteutuskumppanin InvestEU-ohjelman puitteissa tarjoamaan rahoitukseen (rahoitus- tai investointitoimi), mukaan lukien EU:n takuun ja toteutuskumppanin rahoitusosuuden piiriin kuuluvat osat:

Rahoituksenvälittäjän, joka vastaanottaa sijoituksen InvestEU:n puitteissa (rahoitus- tai investointitoimi), on osana sijoitusstrategiaansa sitouduttava sijoittamaan InvestEU-asetuksen nojalla rahoituskelpoisiin lopullisiin rahoituksen saajiin määrä, joka on vähintään yhtä suuri kuin suurempi seuraavista:

i)	50 prosenttia välittäjän sijoitusten kokonaismäärästä; ja

ii)	kaksi kertaa EU:n tukeman sijoituksen puitteissa sijoitustarkoituksiin nostettu määrä, joka on rajattu 80 prosenttiin välittäjän sijoitusten kokonaismäärästä.

Toteutuskumppaneiden sijoitukset rahastoihin eivät yleensä saa olla yli 25 prosenttia rahaston koosta. Jos politiikkalisäarvo on suuri, voidaan sallia sijoitukset, joiden osuus rahaston koosta on enintään 50 prosenttia, paitsi sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunassa tai muihin politiikkaikkunoihin kuuluvien teknologiansiirtorahastojen yhteydessä, jossa se voi poikkeustapauksissa olla enintään 75 prosenttia rahaston koosta. Rahasto-osuusrahastojen tapauksessa näitä ylärajoja sovelletaan sijoituskohteena olevien rahastojen tasolla.

c)	Kolmen tai useamman toteutuskumppanin sijoitukset rahastoihin, jotka on tarkoitettu vihreisiin ja digitaalisiin investointeihin Euroopan tasolla saavat olla yhteensä enintään 75 prosenttia rahaston koosta.

d)	Yhteissijoitusvälineitä ja -järjestelyjä koskeva sääntökokonaisuus vahvistetaan toteutuskumppaneiden kanssa tehtävissä takuusopimuksissa.

Toteutuskumppaneiden InvestEU:n puitteissa tekemät sijoitukset on toteutettava pari passu -periaatteella muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien kanssa ja markkinaehtoisesti. Markkinaehtoisuus edellyttää, että muiden sijoittajien kanssa vertailukelpoisessa tilanteessa olevat yksityiset sijoittajat ovat tehneet pari passu -ehdoin vähintään 30 prosenttia kaikista sijoituksista rahastoon tai rahaston taustalla oleviin hankkeisiin (53). Tämän kohdan vaatimuksia ei voida soveltaa sijoituksiin aloilla, joilla on erityistä poliittista merkitystä EU:lle, kuten toteutuskumppanin kanssa tehtävässä takuusopimuksessa täsmennetään.

f)	Toteutuskumppaneiden on sijoitettava InvestEU:n puitteissa rahastoihin yleensä rahaston ensimmäisessä merkintävaiheessa. Sijoitukset myöhemmissä vaiheissa ovat mahdollisia ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

g)	Rahoitus- ja investointitoimien on oltava pitkäaikaisia, ja niiden keston on yleensä oltava 5–20 vuotta.

h)	Sijoitukset lopullisiin rahoituksen saajiin, jotka voidaan hyväksyä asianomaisen rahoitustuotteen kohteiksi, on toteutettava ensisijaisina sijoituksina (54). Myös toissijaiset sijoitukset voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksyä, kuten takaussopimuksessa täsmennetään.

5.2 Temaattiset rahoitustuotteet

5.2.1 Toteutuskumppanin tarjoama velkarahoitus

Toteutuskumppani voi tarjota rahoitusta lopullisille saajille suorina lainoina, muuna suorana velkarahoituksena tai rahoituksenvälittäjien kautta, jotta rahoitusta voidaan kohdentaa asiaankuuluvalle suurempaa unionin tason lisäarvoa tuottavalle politiikan alalle.

5.2.2 Toteutuskumppanin tarjoama oman pääoman ehtoinen rahoitus

Toteutuskumppanit voivat tarjota oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta lopullisille rahoituksen saajille suoraan (55) tai erityisten rahastojen ja sijoitusvälineiden kautta. Sijoitukset rahastoihin tai muihin sijoitusvälineisiin ja järjestelyihin, joita tuetaan EU:n takuulla, voivat asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa olla myös muita sijoittajia huonommassa etuoikeusasemassa.

6. POLITIIKKAIKKUNAT

6.1 Kestävän infrastruktuurin ikkuna

6.1.1 Toiminta-alat

Kestävän infrastruktuurin ikkunalla pyritään tukemaan kestävään infrastruktuuriin liittyviä rahoitus- ja investointitoimia InvestEU-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla. Kaikki InvestEU-asetuksen liitteessä II luetellut kestävään infrastruktuuriin liittyvät osa-alueet voivat saada tukea kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta soveltamisalan ulkopuolelle jääviä toimia koskevien säännösten soveltamista (näiden investointisuuntaviivojen 2.3.3 kohta) ja 2.6 kohdassa vahvistettuja InvestEU-rahaston kohdentamista koskevia periaatteita. Tuki liittyy pääasiassa InvestEU-asetuksen liitteessä II oleviin 1, 2, 3, 4, 9, 10 ja 11 kohtaan, 13 kohdan d alakohtaan sekä 14 ja 15 kohtaan, joista osaa kuvataan tarkemmin 6.1.1.1–6.1.1.8 kohdassa esimerkinomaisella ja ohjeellisella tavalla. Tukikelpoiset osa-alueet voidaan priorisoida 2.3.2.1 kohdan mukaisesti.

Samalla kun noudatetaan yleistä tavoitetta, jonka mukaan investoinneista 60 prosenttia olisi käytettävä unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden edistämiseen, toteutuskumppaneiden myöntämällä rahoituksella on pyrittävä varmistamaan riittävä useita aloja kattava hajauttaminen toteutuskumppanin toteuttamat rahoitustuotteet huomioon ottaen.

Kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunasta voidaan myös kanavoida tukea alakohtaisista ohjelmista (rahoituksen yhdistämistä koskeva 2.9 kohta). Lisäksi kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunan mukaisiin investointeihin myönnettävä tuki voidaan yhdistää yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista tai elpymis- ja palautumistukivälineestä saatavaan tukeen.

Kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunasta myönnettävän tuen odotetaan tuovan lisäarvoa tarjoamalla rahoitusta seuraaviin:

Euroopan laajuisesti määriteltyjen kestävään kehitykseen liittyvien päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen. Tämä liittyy esimerkiksi taloudellisten, ympäristöön liittyvien ja sosiaalisten tavoitteiden, kuten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien periaatteiden (ESG-periaatteet) samanaikaiseen edistämiseen (56);

b)	tuki infrastruktuurin kehittämiseksi omaisuusluokkana edistämällä tiukkoja kestävyysnormeja (kuten esteettömyyttä (57)), läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta hankkeita koskevassa valmistelussa, rahoitustekniikoissa ja -tuotteissa, seurannassa ja tiedoissa;

c)	sellaisten hankkeiden edistäminen, joilla on makroalueellisia ja/tai rajatylittäviä vaikutuksia, kun kustannukset ja hyödyt jakautuvat usean jäsenvaltion kesken, tai kustannuksia syntyy kansallisella tai paikallisella tasolla, mutta hyödyt toteutuvat valtioiden rajojen yli tai unionin tasolla;

tuki unionin painopisteisiin perustuville hankkeille, joissa otetaan huomioon ympäristövaikutukset sekä sosioekonomiset kustannukset ja hyödyt. Kyse voisi olla esimerkiksi siirtymisestä ympäristöystävällisempiin liikennemuotoihin ja kestävien polttoaineiden käyttöön liikenteessä, panostamisesta materiaali- ja energiatehokkuuteen sekä uusiutuvaan energiaan, ilman tai veden laadun parantamisesta, ympäristönsuojelusta, biologisen monimuotoisuuden pitkän aikavälin suojelun ja ennallistamisen edistämisestä, kestävän infrastruktuurin ja luontopohjaisten ratkaisujen edistämisestä, biotalouden tukemisesta, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, kulttuuriperinnön hoidosta, matkailusta ja rakennusten energiatehokkuudesta. Tähän sisältyisi myös liikennekaluston uusimiseen ja jälkiasennuksiin liittyvien ratkaisujen tukeminen;

sellaisten Euroopan laajuisten verkkojen infrastruktuurin, laitteistojen ja innovatiivisten teknologioiden edistäminen, jotka palvelevat esimerkiksi energia- ja liikennejärjestelmän yleistä etua. Tällaiset hankkeet voivat myös olla kehitystä vauhdittavia keskeisiä tekijöitä, jotka lisäävät investointeja uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja kysyntäjoustoon, terveydenhuoltoon (kuten sähköisiin terveyspalveluihin), julkishallintoon (kuten sähköisiin viranomaispalveluihin) sekä vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivaan, vuorovaikutteiseen, verkkoyhteyksillä varustettuun ja automatisoituun liikkuvuuteen;

kestävien digitaalisten yhteyksien ja data-alustojen ja -infrastruktuurien edistäminen kaikkialla unionissa sekä sellaisten hankkeiden edistäminen, joilla tuetaan laajasti erilaisia viestintään ja tietotekniikkaan liittyviä tuotteita ja palveluja, joilla edistetään tarvittaessa EU:n kansainvälisiä yhteyksiä ja joissa kestävyysnäkökohtiin sisältyy infrastruktuurin ja laitteiden kierrättäminen;

g)	avaruuspalvelut ja avaruuspohjaiset sovellukset mahdollistavan kestävän (kiertoradalla ja maassa sijaitsevan) avaruusinfrastruktuurin kehittämisen ja toiminnan edistäminen;

h)	sellaisten hankkeiden edistäminen, joissa hyödyt riippuvat arvo- tai toimitusketjuun tai -verkostoon tehtävistä muista investoinneista ja/tai joihin liittyy huomattava ensimmäisen toimijan riski;

i)	yhteentoimivuuden edistäminen rajatylittävissä infrastruktuureissa ja palveluissa, mukaan lukien digitaaliset alustat ja palvelut;

j)	tutkimusinfrastruktuurin, myös sähköisten infrastruktuurien, käyttöönoton ja synergioiden edistäminen kaikkialla unionissa. Tässä on keskityttävä sellaisten laitosten, resurssien ja palvelujen markkinoiden kehittämiseen, joita yhteisöt käyttävät innovoinnin edistämiseen;

k)	sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen edistämällä markkinapohjaisia investointeja erilaisissa sääntelyjärjestelmissä (58);

l)	kriittisen massan sekä ryhmien ja yhteishankkeiden aikaansaaminen yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi.

Tukea 6.1.1.1–6.1.1.8 kohdassa kuvatuille toiminta-aloille voidaan täydentää liitännäistoimenpiteillä, joiden tarkoituksena on auttaa viranomaisia ja hankkeiden toteuttajia kehittämään valmiuksia määritellä investointistrategioita, yhdistää rahoitusta sekä suunnitella ja ryhmitellä hankkeita.

6.1.1.1 Energiasektorin kehittäminen

Puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian tuotannon, toimittamisen tai käytön tukeminen keskitetään hankkeisiin, joiden riski- ja pääomaintensiteetti on suuri ja jotka mahdollistavat uusiutuvien energialähteiden integroinnin edelleen kaikilla aloilla (sähköntuotanto, lämmitys ja jäähdytys, liikenne), sekä muihin päästöttömiin ja vähäpäästöisiin energialähteisiin ja ratkaisuihin. Tällaisia voivat olla rajatylittävät tai merialueiden (ks. myös 6.1.1.7 kohta) uusiutuvaan energiaan liittyvät hankkeet, rakennusten vähähiilistämistä edistävät hankkeet, uusiutuvan energian käyttö teollisissa prosesseissa, vähähiilisen kaasun (kuten vetystrategian (59) mukaisen vähähiilisen puhtaan vedyn tai biometaanin) tuottaminen ja tarjoaminen (kaupallisessa mittakaavassa), kehittyneisiin biopolttoaineisiin, biomassaan ja muihin kestäviin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin liittyvät hankkeet ja paikan päällä tapahtuva varastointi. Tukea olisi annettava myös paikallisesti johdettuihin uusiutuvan energian hankkeisiin, kuten energiayhteisöjen johtamiin hankkeisiin, joihin usein yhdistetään myös energiatehokkuuden parantaminen. Tukemalla energiasektoria voidaan edesauttaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (EU) 2018/2001 (60) (RED II) ja energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 (61) (hallintoasetus) tavoitteita sekä korostaa energiatehokkuuden merkitystä investointipäätöksissä, muun muassa unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismin (62) avulla.

Energiatehokkuuteen ja energiansäästöön liittyvä tuki koskee hankkeita, jotka ovat Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen mukaisten unionin sitoumusten mukaisia ja edistävät direktiivin 2012/27/EU (63) tavoitteita (energian kysynnän vähentäminen energiansäästötoimenpiteillä ja kysyntäpuolen hallinnalla, kiertotalouden periaatteiden soveltaminen, kaukolämmön tukeminen ja energiantuotanto sähkön ja lämmön yhteistuotantohankkeilla, jotka vähentävät energiankulutusta ja ehkäisevät kasvihuonekaasujen ja muiden epäpuhtauksien päästöjä). Tuki koskee rakennusten kunnostamiseen kannustavan ”perusparannusaalto”-strategian (64) mukaisia hankkeita erityisesti sen kolmella painopistealueella: energiaköyhyyden ja energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten muodostaman ongelman ratkaiseminen, julkisten rakennusten, kuten hallintorakennusten, oppilaitosten ja terveydenhuollon rakennusten perusparantaminen sekä lämmityksen ja jäähdytyksen vähähiilistäminen. Rakennusten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiä nykyaikaistavia hankkeita olisi tuettava, koska ne ovat olennaisen tärkeitä EU:n rakennuskannan vähähiilistämiseksi. Paikallisen uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen on myös avainasemassa pyrittäessä vähentämään EU:n riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista. Strategiaan sisältyy olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parantava peruskorjaaminen, jolla pyritään saavuttamaan rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU (65) 10 artiklan 6 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti määritetty energiatehokkuuden lisäys, esimerkiksi tällaisen peruskorjauksen johdosta aikaansaatu parannus, joka todetaan vertaamalla ennen peruskorjausta ja sen jälkeen myönnettyjä energiatehokkuustodistuksia toisiinsa, sekä uusien, erittäin energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen vain, jos ne ylittävät lähes nollaenergiarakennuksille asetetut kansalliset standardit (kun otetaan huomioon lakisääteinen määräaika 31. joulukuuta 2020, johon mennessä EU:n kaikkien uusien rakennusten on oltava lähes nollaenergiarakennuksia), mukaan lukien rakennusten nykyaikaistaminen älyvalmiiden teknologioiden avulla sekä niiden liittäminen osaksi energiaa, varastointia, digitalisointia ja liikennettä koskevaa järjestelmää muun muassa ottamalla käyttöön sähköisen liikkuvuuden infrastruktuuria direktiivin 2010/31/EU (66) mukaisesti. Tuki koskee myös hankkeita, joissa käsitellään rakennusten koko elinkaarenaikaista energiatehokkuutta, sekä hankkeita, joissa sovelletaan kestäviä rakennuksia koskevaa eurooppalaista Level(s)-indikaattorikehystä (67). Tuen tavoitteena on myös yritysten energiaintensiteetin pienentäminen tehostamalla prosesseja tai valmistamalla tuotteita, joilla on pienempi hiilijalanjälki, sekä kehittämällä innovatiivisia päästöttömiä ja vähäpäästöisiä lämmöntuotantojärjestelmiä ja sähkön ja lämmön yhteistuotantoa.

Kestävän energiainfrastruktuurin kehittäminen, älyllistäminen ja nykyaikaistaminen on kohdistettava siirto- ja jakelutasolle. Siihen sisältyy myös Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetussa asetuksessa (68) vahvistettujen yhteistä etua koskevien hankkeiden tukeminen, energiaverkkojen digitalisointi ja nykyaikaistaminen uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton lisäämiseksi sekä kysyntäjoustoa ja energian varastointia koskevat hankkeet.

InvestEU:n tuella edistetään myös vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoa: hankkeita, jotka koskevat hiilidioksidin erotukseen, kuljetukseen, varastointiin ja/tai käyttöön (CCUS) liittyviä teknologioita, infrastruktuuria uusiutuvan sähkön, lämmön ja viilennyksen, vähähiilisten kaasujen (kuten vedyn) tuotantoa tai teollisia prosesseja varten sekä energiasiirtymän mahdollistavia bioenergia- ja tuotantolaitoksia tai hiilidioksidin poistamista.

6.1.1.2 Kestävien liikenneinfrastruktuurien, liikennevälineiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen

Kestävien liikenneinfrastruktuurien, liikennevälineiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittämisen tukeminen suunnataan kestävien ja turvallisten liikenneinfrastruktuurien, suprastruktuurin, liikkuvuusratkaisujen ja -laitteiden sekä innovatiivisten teknologioiden kehittämiseen unionin liikenteen painopisteiden, kestävää ja älykästä liikkuvuutta koskevan strategian (69) ja Pariisin sopimuksen mukaisesti tehtyjen sitoumusten mukaisesti. Tämä koskee hankkeita, joilla tuetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) infrastruktuurin kehittämistä, olemassa olevan infrastruktuurin kunnostamista ja yhteenliitäntäasteen parantamista kaikissa liikennemuodoissa, mukaan lukien kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin ja TEN-T-asetuksessa (70) tarkoitettuihin telemaattisiin sovelluksiin;

Tuki kohdennetaan ensisijaisesti TEN-T-ydinverkon hankkeisiin, jotka on määritelty ydinverkkokäytäviä koskevissa työsuunnitelmissa ja jotka kohdistuvat puuttuviin yhteyksiin, pullonkauloihin tai rajatylittäviin yhteyksiin. Näihin sisältyy tarpeen mukaan seuraavia: rautatie-, maantie-, vesi- ja lentoliikenteen nykyisen infrastruktuurin kunnostaminen ja parantaminen, turvallisuuden parantaminen asianmukaisia turvallisuuden hallinnan menettelyjä noudattaen ja ympäristötehokkuuden parantaminen, mukaan lukien digitaalisten liikenteen hallintajärjestelmien, kuten ITS:n (71), RIS:n (72), ERTMS:n (73) ja SESAR:n, mukaan lukien ajoneuvolaitteet, ja digitaalisen liikenneinfrastruktuurin käyttöönotto yhteentoimivaa tiedonvaihtoa ja raportointia varten eri liikennemuotojen ja sektoreiden välillä. Tuki koskee myös uusien liikenneteknologioiden ja -palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa esimerkiksi verkottuneiden ja autonomisten liikennemuotojen, integroidun matkalippujärjestelmän ja vähemmän saastuttavien sisävesi- ja meriliikenteen liikennemuotojen osalta (mukaan lukien aluksista peräisin olevien öljyvuotojen ehkäiseminen). Lisäksi voidaan tukea TEN-T-verkon mukauttamista sotilaallisen liikkuvuuden tarpeisiin siltä osin kuin kyseinen infrastruktuuri soveltuu sekä siviili- että sotilastarkoituksiin (kaksikäyttö).

Tukea kohdistetaan myös TEN-T-infrastruktuurihankkeisiin, jotka mahdollistavat vähintään kahden eri liikennemuodon käytön, erityisesti multimodaaliset tavaraliikenneterminaalit, logistiset alustat ja matkustajaliikennekeskukset. Lisäksi tukea kohdistetaan multimodaalisiin yhteyksiin ja viimeisiin osuuksiin, joiden avulla tavara- tai matkustajaliikennettä voidaan siirtää kestävämpiin liikennemuotoihin, kuten rautatieliikenteeseen, julkiseen tai joukkoliikenteeseen, sisävesiliikenteeseen tai lähimerenkulkuun.

Tukea voidaan myöntää älykkäisiin ja kestäviin kaupunkiliikennehankkeisiin, erityisesti multimodaalisiin matkustajaliikennekeskuksiin, aktiivisiin liikennemuotoihin, sisävesiväyliin ja innovatiivisiin liikkuvuusratkaisuihin, digitaaliseen liikenneinfrastruktuuriin liikennemuotojen saumatonta ja tehokasta yhdistämistä varten sekä aktiivisen ja päästöttömän liikkuvuuden infrastruktuuriin. Hankkeissa, joilla pyritään edistämään siirtymistä kestäviin liikennemuotoihin, on keskityttävä parantamaan käyttäjien turvallisuutta ja syrjimätöntä esteettömyyttä huomioiden myös liikuntarajoitteiset matkustajat. Hankkeilla pyritään myös parantamaan liikenneturvallisuutta unionin tavoitteen mukaisesti ja estää kuolonkolarit ja vakavat onnettomuudet Euroopan teillä vuoteen 2050 mennessä, kiinnittäen erityistä huomiota suojattomiin tienkäyttäjiin, kuten pyöräilijöihin ja jalankulkijoihin.

Liikennekaluston uudistamisessa ja jälkiasennuksissa on asetettava etusijalle syrjimättömät hankkeet rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteessä käytettävän liikkuvan kaluston ja alusten hankkimiseksi. Rautatie- ja sisävesiliikenteen osalta tämä koskee myös investointeja nykyiseen liikkuvaan kalustoon ja aluksiin, esimerkiksi digitaalisia RIS-laitteita, melun vähentämistä sekä ERTMS:n ja digitaalisten automaattikytkimien asentamista. Se koskee myös hankkeita, jotka liittyvät ilmailuun, merenkulkuun, meri- ja sisävesiliikenteeseen ja sektoreihin, joissa otetaan huomioon kiertotalouden periaatteet ja joilla pyritään siirtymään kestäviin vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, vähentämään kaikenlaista saastuttamista ja auttamaan teollisuutta noudattamaan tulevia kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä sitoumuksia, mukaan lukien tuki päästöttömille aluksille ja vanhojen ilma-alusten ja alusten korvaaminen uuden sukupolven ilma-aluksilla ja aluksilla, joilla saavutetaan merkittäviä päästövähennyksiä koko elinkaaren aikana. Tukikelpoisia ovat lisäksi alukset sekä päästöttömät ja vähäpäästöiset maantieajoneuvot (ks. vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskeva kohta jäljempänä).

Rautatieinfrastruktuurille, muille rautatiehankkeille, sisävesiliikenteen infrastruktuurille, joukkoliikennehankkeille sekä merisatamille ja merten moottoriteille voidaan myöntää tukea investointeihin, joilla ehkäistään tai vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja myrkyllisiä saasteita tai alennetaan melutasoja. Nämä investoinnit voivat kohdistua myös satamien vastaanottolaitteisiin ja muihin keinoihin, jotka mahdollistavat ympäristönsuojelutoimenpiteitä, sekä yhdistettyyn kestävään infrastruktuuriin, mukaan lukien pienimuotoisen infrastruktuurin käyttöönotto vaihtoehtoisia polttoaineita varten ja muut ratkaisut, joilla vähennetään satamien kokonaishiilijalanjälkeä. Tukea voidaan myöntää investointeihin, jotka liittyvät lentoasemien infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen (kuten maahuolinta, maaliikenne, maassa olevat ilma-alukset) viherryttämiseen ja joilla ehkäistään tai vähennetään päästöjä tai alennetaan melutasoja.

Tukea voidaan myöntää sähkön, vedyn sekä sellaisen nesteytetyn tai paineistetun maakaasun, johon on sekoitettu runsaasti biometaania (> 50 %), lataus- ja tankkausinfrastruktuurin käyttöönottoon kaikissa liikennemuodoissa, vähäpäästöisten ja päästöttömien maantieajoneuvojen ajoneuvokannan käyttöönottoon sekä älykkäiden yhteyksien ja yhteentoimivien palvelujen alustoihin. Ajoneuvokantaa uudistettaessa ajoneuvojen olisi myös täytettävä sovellettavat korkeat turvallisuusvaatimukset. Jälkiasennusten kautta käyttöön otettujen ajoneuvojen on oltava pakokaasun suhteen nollapäästöisiä. Tukea voidaan myöntää kestäviä vaihtoehtoisia polttoaineita (nesteytetty maakaasu mukaan lukien) käyttävien päästöttömien ja vähäpäästöisten vesiliikennealusten ja laivastojen sekä kestäviä energialähteitä käyttävien ilma-alusten käyttöönottoon. Vesiliikennealusten jälkiasennusten on mahdollistettava kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden tai sähkön käyttö meri- ja sisävesiliikenteessä. Näihin liittyvissä investoinneissa etusijalla ovat i) julkisessa käytössä olevan tankkaus- ja latausinfrastruktuurin käyttöönotto kiertotalouden periaatteet huomioon ottaen, ii) tankkaus- ja latausinfrastruktuuri, jota viranomaiset tai julkiset toimijat käyttävät julkista palvelua koskevan sopimuksen mukaisten julkisen palvelun velvoitteiden täyttämiseksi; ja iii) päästöttömien ja vähäpäästöisten kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen, kestävillä vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien päästöttömien ja vähäpäästöisten vesiliikennealusten ja laivastojen tai kestävillä energialähteillä toimivien vähäpäästöisten ilma-alusten käyttöönotto julkisia palveluita ja yksityisiä toimijoita varten. Maantieinfrastruktuurin on oltava saatavilla rajoituksetta ja tarjottava mahdollisuus helppokäyttöisiin tapauskohtaisiin maksuihin (esim. pankkikorttimaksut), jotta ajoneuvon käyttäjiä voidaan veloittaa ilman, että heidän tarvitsee tehdä palvelusopimusta kyseisen toimijan kanssa. Saatavilla oleva staattinen ja dynaaminen data asetetaan lisäksi saataville yhteisten tai kansallisten yhteyspisteiden kautta. Näitä julkisia saavutettavuusvaatimuksia ei sovelleta lataus- tai tankkausinfrastruktuuriin sidonnaisajoneuvoja palvelevilla yksityisesti hallinnoiduilla tai operoiduilla varikoilla. Tukea voidaan myöntää ilmailun sekä maa- ja vesiliikenteen kestävien vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittämis-, tuotanto- ja toimitusinfrastruktuuriin, jolla pannaan täytäntöön liikenteen vähähiilistämistä koskevia EU:n politiikkoja (kuten ReFuelEU Aviation ja FuelEU Maritime).

Tukea voidaan myöntää muihinkin kaupunki- ja maaseutualueiden älykkäisiin ja kestäviin liikennehankkeisiin, jotka kohdistuvat liikenneturvallisuuteen, esteettömyyteen, päästöjen ja melun vähentämiseen sekä uusien liikenneteknologioiden ja -palvelujen kehittämiseen ja käyttöönottoon, muun muassa verkottuneiden ja autonomisten liikennemuotojen tai integroidun matkalippujärjestelmän yhteydessä.

InvestEU-rahaston tukea voidaan myöntää toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on parantaa, saavuttaa tai ylläpitää normien, kuten ympäristö- ja turvallisuusvaatimusten, noudattamista, sekä hankkeisiin, joilla huolletaan tai parannetaan olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria, otetaan uudelleen käyttöön olemassa olevaa liikenneinfrastruktuuria tai turvallisia pysäköintialueita ja -tiloja.

6.1.1.3 Ympäristö ja luonnonvarat

InvestEU-rahaston avulla odotetaan saatavan liikkeelle investointeja, jotka liittyvät luonnonpääomaan ja kiertotalouteen (74). Tässä 6.1.1.3 kohdassa luetelluilla perinteisillä infrastruktuurialoilla tehtävien investointien viherryttämisen lisäksi näihin investointeihin luetaan myös esimerkiksi liikkuvuushankkeet, jotka kohdennetaan ilmansaasteisiin ja meluun, luontoon, energiankulutukseen ja onnettomuuksiin.

Tuki vesihuollolle, mukaan lukien juomavesihuolto ja viemäröinti, tulvasuojelu, verkoston tehokkuus, vuotojen vähentäminen, jätevesien keräämis- ja käsittelyinfrastruktuuri, rannikkoinfrastruktuuri sekä muu veteen liittyvä vihreä infrastruktuuri, johon kuuluvat investointihankkeet ja liitännäispalvelut, joilla tuetaan esimerkiksi direktiiveissä 2008/56/EY (75), 2000/60/EY (76) ja 2007/60/EY (77), neuvoston direktiiveissä 98/83/EY (78), 91/271/ETY (79) ja 91/676/ETY (80), asetuksessa (EU) 2019/1009 (81) ja asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 (82) vahvistettujen makean veden ja merivesivaroja ja niihin liittyviä ekosysteemipalveluja koskevien unionin ympäristöpolitiikkojen täytäntöönpanoa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä i) kaikkien unionin kansalaisten vesihuollon ja viemäröinnin varmistamiseen täydentämällä ja ylläpitämällä juomaveden ja jäteveden käsittelyinfrastruktuuria, joka täyttää energiatehokkuutta ja vuotojen ehkäisemistä koskevat kriteerit, ja ii) vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) ja tulvadirektiivin (2007/60/EY) noudattamiseen, mukaan lukien vesipiirin hoitosuunnitelmiin ja tulvariskien hallintasuunnitelmiin sisältyvät toimenpiteet, erityisesti investoinnit, joilla varmistetaan jokien hyvä ekologinen tila, joilla uusitaan tai kehitetään nykyisiä vesivoimaloita tehokkuuden lisäämiseksi ja ekologisten vaikutusten vähentämiseksi ja joilla vähennetään hajakuormitusta maataloudesta, vesiviljelystä ja teollisuuden päästölähteistä, sekä vesitehokkuusratkaisut, veden uudelleenkäyttö kaikilla sektoreilla ja luontopohjaiset ratkaisut tulvariskien vähentämiseksi.

Tuki jätehuoltoinfrastruktuurille eli infrastruktuurille, jota tarvitaan tukemaan jäsenvaltioiden siirtymistä kohti kiertotaloutta, erityisesti siirtymistä ylöspäin EU:n jätehierarkiassa, jonka huipulla on jätteen syntymisen ehkäiseminen. Investointihankkeiden olisi katettava jätehuoltosuunnitelmien ja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskevien ohjelmien täytäntöönpano (muutetun jätepuitedirektiivin 2008/98/EY (83) mukaisesti), uudelleenkäyttö- ja korjausverkostojen perustaminen ja tukeminen sekä toimivien jätteen erottelu- ja keräysjärjestelmien luominen ja kierrätyslaitosten perustaminen (myös yhdyskuntabiojätteen ja tekstiilien erilliskeräystä varten), sanotun kuitenkaan rajoittamatta InvestEU-asetuksen liitteessä V vahvistettujen poissulkemisperusteiden soveltamista.

Ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen parantamiseen ja ennallistamiseen tähtäävät investoinnit, joissa keskitytään luonnonpääoman säilyttämistä, ennallistamista, hoitoa ja parantamista koskeviin biologista monimuotoisuutta ja sopeutumista edistäviin hankkeisiin, myös vihreän ja sinisen infrastruktuurin hankkeiden avulla. Tämä sisältää ekosysteemeihin perustuvat ratkaisut haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi ilmaan ja ilmastojärjestelmiin, mereen, maahan, maaperään, metsätalouteen, maatalouteen, vesi- ja jätehuoltoon sekä liikenteeseen ja energiaan. Tuki koskee myös toimenpiteitä, joilla pyritään saavuttamaan biodiversiteettistrategian (84) ja Pellolta pöytään (85) -strategian tavoitteet parantamalla elintarviketuotannon arvoketjuja (silloin kun ne eivät kuulu pk-yritysikkunan soveltamisalaan). Erityisesti kannustetaan rajatylittäviin hankkeisiin sekä kestävää kulttuuriperintöä edistäviin hankkeisiin. Tuki voi koskea myös teollisuusalueiden (myös pilaantuneiden alueiden) kunnostaminen ja ennallistaminen kestävää käyttöä varten.

Tuki kestävälle kehitykselle kaupunki-, maaseutu-, rannikko- ja avomerialueiden kehittämisessä ja laajemmassa biotaloudessa. Tähän olisi sisällyttävä yhteen maantieteelliseen alueeseen keskittyviä infrastruktuurihankkeita, jotka eivät kuulu muiden osa-alueiden piiriin, mukaan lukien investoinnit luontoon ja luontopohjaisiin ratkaisuihin, joilla pyritään ehkäisemään tai rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjä, myrkyllisiä saasteita, melua ja muita vaikutuksia tai riippuvuuksia luonnonpääomasta samalla kun edistetään siirtymistä kiertotalouteen. Tämä koskee infrastruktuurihankkeita, joilla pyritään edistämään osallistavia ja esteettömiä älykkäitä kaupunkeja ja niiden verkostoja, alueita ja sektoreita. Tähän sisältyvät myös hankkeet, joilla pyritään edistämään biotaloutta investoimalla biopohjaisiin teollisuudenaloihin, energiaintensiivisiä tai fossiilisia materiaaleja korvaaviin merellä ja maalla toteutettaviin ratkaisuihin, vesiviljelyyn sekä siniseen ja vihreään bioteknologiaan. Tuki voi koskea myös meriä sinisen talouden ja sen rahoitusperiaatteiden kautta, erityisesti uusiutuvan merienergian ja kiertotalouden kautta.

Ilmastonmuutostoimiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen, mukaan lukien luonnonkatastrofien riskin pienentäminen, myönnettävä tuki sisältää infrastruktuurihankkeita, joilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja parantamaan kykyä sietää nykyistä ja tulevaa ilmastoa. Tähän sisältyvät muun muassa alavien ja rannikkoalueiden suojelu ja muut toimenpiteet, jotka liittyvät merenpinnan nousuun, tulvien ehkäisyyn, vesihuolto- ja kuivuudenestojärjestelmien parempaan ja kestävään käyttöön ja sekä infrastruktuurin mukauttamiseen äärilämpötiloihin. Tuki voi koskea myös innovatiivisia teknologioita, jotka edistävät ympäristö- ja ilmastokestävyyteen tai sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia ja täyttävät ympäristö- tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit.

Tuki hankkeille ja yrityksille, jotka ottavat käyttöön kiertotalousjärjestelmiä, raaka-aineiden kestävä käyttö mukaan lukien, kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman (86) tavoitteiden mukaisesti. Tuki kattaa muun muassa hankkeet, joissa resurssitehokkuusnäkökohdat sisällytetään tuotantoon ja tuotteiden elinkaareen, ja strategiat, joilla pyritään varmistamaan, että tuotteiden ja resurssien arvo on mahdollisimman suuri ja elinkaari mahdollisimman pitkä, sekä infrastruktuurit ja palvelut, joilla edistetään teollista symbioosia ja resurssien jakamista teollisuuslaitosten välillä eri sektorien ja kaupunki- ja maaseutuyhteisöjen kesken. Tähän sisältyy myös sellaisten kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien soveltaminen, jotka johtavat materiaalien käytön vähentämiseen, palvelullistamiseen ja tuotteiden ja resurssien tehokkaampaan käyttöön sekä siihen, että negatiiviset ulkoisvaikutukset sisällytetään hintoihin tai poistetaan. Investointihankkeet voivat koskea myös toimia, jotka kattavat uusioraaka-aineiden koko arvoketjun, mukaan lukien suljetun kierron järjestelmät, vanhojen myrkyllisten ja haitallisten kemikaalien ja aineiden poistaminen, raaka-aineiden prosessoinnista kierrätykseen asti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää aloihin, jotka käyttävät eniten resursseja ja joilla kiertotalouden mahdollisuudet ovat suuret, toisin sanoen elektroniikkaan ja tieto- ja viestintätekniikkaan, akkuihin ja ajoneuvoihin, pakkauksiin, muoveihin, tekstiileihin, rakentamiseen ja rakennuksiin sekä elintarvikkeisiin, veteen ja ravintoaineisiin.

Tuki toimille, joilla edistetään vähähiilistämistä ja energiaintensiivisen teollisuuden päästöjen merkittävää vähentämistä, kuten suljetun kierron järjestelmät ja innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden käyttöönotto, mukaan lukien energian varastointi, hiilidioksidin talteenotto, kuljetus, varastointi ja/tai käyttö (CCUS), sekä toimet, joilla edistetään energian tuotanto- ja jakeluketjun vähähiilistämistä lopettamalla asteittain hiilen ja öljyn käyttö, ja maakaasun asteittainen korvaaminen vähähiilisillä kaasuilla. Tuella edistetään myös suljetun kierron järjestelmiä teräksen, alumiinin, muovin ja sementin kaltaisten materiaalien energiaintensiivisessä prosessoinnissa sellaisten epäpuhtauksien poistamiseksi, jotka johtavat kierrätettävien materiaalien arvon alenemiseen.

6.1.1.4 Kestävän ja turvallisen digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen

Tuettaessa kestävän ja turvallisen digitaaliyhteyksien infrastruktuurin kehittämistä on keskityttävä hankkeisiin, joilla tuetaan monenlaisia viestintä- ja tietotekniikkaan liittyviä tuotteita ja palveluja. Tuki voi koskea esimerkiksi hankkeita, joilla edistetään infrastruktuurin yleistä käyttöönottoa (myös maaseudulla ja syrjäisillä alueilla), erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen rakentamista muun muassa ottamalla käyttöön kiinteitä ja langattomia yhteysjärjestelmiä, kuten valokuitu- ja 5G-yhteysjärjestelmiä. Tuki voi koskea myös investointeja, joita tarvitaan verkkoyhteyksistä kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla annetussa tiedonannossa (87) määriteltyjen unionin strategisia digitaalisia verkkoyhteyksiä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tukea kohdennetaan myös hankkeisiin, joilla pyritään lisäämään unionin verkkojen kapasiteettia ja häiriönsietokykyä (esimerkiksi kvanttisuojatut viestintäverkot, alueiden väliset ja kansainväliset yhteydet, jotka toteutetaan muun muassa maa- tai merikaapeleiden, satelliittijärjestelmien, datakeskuksien sekä väestönsuojelu- ja katastrofiapuverkostojen avulla) ja tukemaan keskeisten julkisten palvelujen digitalisaatiota.

Tukea voidaan kohdentaa myös kestävien ja suuren kapasiteetin yhteenliitettyjen pilvi-infrastruktuurien käyttöönottoon EU:ssa (esimerkiksi ohjelmistomääritteisten infrastruktuurien käyttöönotto kuormituksen tasapainottamiseksi pilvien välillä ja vihreät yhteysverkot pilvi-infrastruktuurien yhteenliittämistä varten) ja huippuenergiatehokkaiden eurooppalaisten datakeskusten edistämiseen tekemällä jälkiasennuksia sekä suurten että pienten yritysten datakeskuksiin (esimerkiksi uudet jäähdytysjärjestelmät ja sähkönhallintaratkaisut).

Sopivia investointikohteita ovat myös sellaiset digitaaliyhteyksien infrastruktuurit, joilla pyritään esimerkiksi optimoimaan liikenne- ja energiainfrastruktuureja ja rakennusten energiankulutusta, vähentämään jätteitä ja saasteita sekä optimoimaan luonnonvarojen käyttöä digitaalisten ratkaisujen avulla.

Näin ollen tukea olisi kohdennettava hankkeisiin, joilla pyritään vähentämään tai välttämään kasvihuonekaasupäästöjä ja ottamaan käyttöön infrastruktuuria, joka on suunniteltu kestäväksi, korjattavaksi, uudistettavaksi ja kierrätettäväksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.

6.1.1.5 Kestävän avaruusinfrastruktuurin kehittäminen

Tuki uuden ja olemassa olevan kiertoradalla ja maan päällä sijaitsevan infrastruktuurin kestävään kehitykseen ja nykyaikaistamiseen. Tuen avulla voidaan viherryttää avaruusteollisuutta kantorakettien, avaruusalusten (esimerkiksi satelliitit) ja asiaan kuuluvien maasegmenttien osalta. Tähän sisältyy sellaisten laitteistojen tuotanto, kokoonpano, testaus, käyttö, huolto ja käyttöönotto, joilla pyritään kehittämään ympäristöystävällisempiä avaruusaluksia, laukaisujärjestelmiä ja niihin liittyviä laitoksia. Tuki kattaa myös avaruuden puhtaamman käytön, joka toteutetaan poistamalla avaruusaluksia kiertoradalta ja käytöstä.

Tuki unionin avaruusohjelman osille ja siihen liittyville palveluille sekä tuki Euroopan avaruusstrategian (88) tavoitteille, jotta hyödyt yhteiskunnalle ja taloudelle voidaan maksimoida. Tuella voidaan kehittää erityisiä palveluja ja sovelluksia, jotka vastaavat käyttäjien nykyisiä ja tulevia tarpeita, myös ilmastonmuutoksen, kestävän kehityksen, yhteyksien ja turvallisuuden painopistealoilla.

6.1.1.6 Kestävän matkailuinfrastruktuurin kehittäminen

Kestävien matkailuinfrastruktuurien ja -palvelujen kehittämisen tuella on vahvistettava alan pitkän aikavälin kilpailukykyä tukemalla hankkeita, joilla edistetään siirtymistä kestävään, innovatiiviseen ja digitaaliseen matkailuun.

6.1.1.7 Merellä tuotettavan energian kehittäminen hiilestä irtautumiseksi

Tällä osa-alueella annettavalla tuella on edistettävä merellä tapahtuvaa sähköntuotantoa tulevan energiankysynnän tyydyttämiseksi. Sen on myös kevennettävä EU:n maasta peräisin oleviin luonnonvaroihin kohdistuvia moninaisia vaatimuksia parantamalla vesi- ja meriluonnonvarojen tuottavuutta, esimerkiksi levien tuotantoa ja käyttöä sekä kehittämällä muita uusia proteiininlähteitä, jotka voivat keventää maatalousmaahan kohdistuvaa painetta.

Tuki on keskitettävä

a)	kelluviin tuulivoimaloihin

b)	satamien muuntamiseen liikenteen solmukohdista offshore-teollisuuden huoltokeskuksiksi

c)	offshore-verkkojen kaapelointiin keskittyen erityisesti vaihtosähköyhteyksiin turbiineista keskuksiin, joista on tasasähköyhdysjohdot rantaan

d)	aalto- ja vuorovesienergialaitteisiin

e)	offshore-vesiviljelyyn.

6.1.1.8 Strategiset investoinnit kriittiseen infrastruktuuriin

Kestävän infrastruktuurin ikkunan strategiset investoinnit voidaan kohdentaa hankkeisiin, joilla edistetään kriittisen infrastruktuurin fyysisten tai virtuaalisten osien tai toimitusketjujen vakautta, käyttövarmuutta ja häiriönsietokykyä, tai suoraan infrastruktuurin kriittisiin osiin, erityisesti unionin vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos huomioon ottaen.

Tuetut toimet voivat kohdistua myös yrityksiin (mukaan lukien pk-yritykset), jotka tuottavat tavaroita ja palveluja, jotka ovat keskeisessä asemassa jonkin tässä 6.1.1.8 kohdassa luetellun kriittisen infrastruktuurin toiminnan ja ylläpidon kannalta.

Kriittiseen infrastruktuuriin liittyvät investointitoimet voivat kohdistua neuvoston direktiivissä 2008/114/EY (89) tarkoitettuihin Euroopan elintärkeiksi infrastruktuureiksi määriteltyihin toimiin, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 3 artiklan mukaisesti. Tukea voidaan kohdentaa puhtaan energian toimitusketjuihin eli uusiutuvaan energiaan liittyvien teknologioiden (kuten aurinkosähkö, tuulivoima, vesivoima ja uusiutuva vety ym.) tuotantokapasiteettiin.

Tuetut toimet voivat kohdistua myös Euroopan lento-, rautatie-, maantie-, sisävesi- ja meriliikenteen toimitusketjuihin, mukaan lukien liikennemuotojen integrointiin ja tuotantokapasiteettiin tehtävien investointien tukeminen.

Digitaalisen infrastruktuurin osalta strategisia investointeja ovat sellaisia, jotka liittyvät läheisesti digitaalisten viestintäpalvelujen häiriönsietokykyisen ja turvallisen tarjoamisen tavoitteisiin, mukaan lukien erittäin suuren kapasiteetin yhteyksien ja 5G-verkkojen kriittiset elementit, kvanttiviestintä, esineiden internet, media, verkkopalvelualustat, turvalliset pilvipalvelut, tietojen käsittely ja tallennus sekä näiden infrastruktuurien ja palvelujen taustalla olevat arvoketjut. Kun otetaan huomioon erilaiset arkkitehtuurit ja jatkuvasti kehittyvät tekniset ratkaisut, kuten kyberturvallisuuden (90) kannalta merkitykselliset ratkaisut, on tarpeen tarkastella digitaalisen siirtymän muuttuvia tarpeita ja sen turvallisuuteen, teknologiseen riippumattomuuteen ja häiriönsietokykyyn liittyviä ulottuvuuksia, jotka liittyvät tiedon siirtoon, käyttöön ja varastointiin. Digitaaliseen vaali-infrastruktuuriin ja haavoittuviin kohteisiin liittyvien hankkeiden tuen päätavoitteena on oltava niiden turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn vahvistaminen sekä suoja vihamieliseltä ja häiritsevältä toiminnalta, erityisesti disinformaatiolta, tietovarkauksilta ja kyberhyökkäyksiltä.

Investointeja viestintä- ja mediainfrastruktuuriin pidetään myös strategisina siltä osin kuin ne edistävät riippumatonta eurooppalaista sisällöntuotantoa ja tavoitteena on unionin demokraattisten arvojen ja jäsenvaltioiden suvereniteetin suojeleminen digitaalisella aikakaudella sekä eurooppalaisen sisällön tuotantoa, teollis- ja tekijänoikeudellista suojelua ja rahaksi muuttamista maailmanlaajuisesti.

Avaruuden kriittiseen infrastruktuuriin liittyvillä hankkeilla on tuettava unionin avaruusohjelman nykyisten osien päivittämistä ja unionin uuden avaruusinfrastruktuurin ja uusien avaruuspalvelujen kehittämistä. Tuki on kohdennettava erityisesti i) eurooppalaisten kantorakettien mahdollistamaan itsenäiseen, luotettavaan ja kustannustehokkaaseen pääsyyn avaruuteen, mukaan lukien innovatiiviset ratkaisut, kuten uudelleenkäytettävyys, kehittynyt valmistus ja uudet avaruuskuljetusjärjestelmät, ii) avaruusesineiden valvontaan ja suojaamiseen, iii) satelliittiviestintään ja -yhteyksiin sekä iv) muihin muuttuviin tarpeisiin.

Tuettavissa toimissa voidaan keskittyä myös avaruusjärjestelmien ja -teknologioiden häiriönsieto- ja kilpailukykyyn, millä voidaan korjata arvoketjujen haavoittuvuuksia.

Puolustusteollisuuden infrastruktuurin tuki voi sisältää olemassa olevien infrastruktuurien päivittämistä tai sellaisten uusien infrastruktuurien asentamista, joita tarvitaan tukemaan puolustusteknologian ja -tuotteiden tai koulutusfasiliteettien elinkaarta teknologisesta ja teollisesta näkökulmasta. Nämä infrastruktuurit eivät liity pelkästään perinteisiin ilma-, maa- ja merivoimiin vaan myös uusiin osa-alueisiin, kuten informaatioon, avaruuteen ja kyberturvallisuuteen. Tukea voidaan käyttää myös puolustusjärjestelmien tai -teknologioiden (Euroopan puolustusrahaston yhteydessä kehitetyt mukaan lukien) tutkimukseen ja kehittämiseen, demonstrointiin, testaukseen ja sertifiointiin sekä kaksikäyttöjärjestelmiin ja -teknologioihin. Monikansallisia hankkeita, jotka ovat avoimia muista jäsenvaltioista tuleville käyttäjille, olisi tuettava. Tukea voidaan kohdentaa myös hankkeisiin, joiden tavoitteena on toteuttaa yleiseurooppalaisia digitaalisia ja kybervalmiuksia ja infrastruktuuria, jotka liittyvät esimerkiksi virtuaalisen suunnittelun kehitysympäristöihin, digitaalisiin testausympäristöihin ja -laboratorioihin, uuteen yhteistoiminnalliseen sodankäyntiympäristöön, supertietokoneisiin, tekoälyyn ja niihin liittyviin puolustusalan edistyneisiin digitaalisiin taitoihin (esim. digitaaliset telakat, sotilasjärjestelmien digitaaliset mallit tai kopiot).

Kriittisten raaka-aineiden osa-alueella tuettavia investointeja voivat olla hankkeet ja edunsaajat, jotka edistävät unionin teollisten ekosysteemien riippumattomuutta ja häiriönsietokykyä sähköisen liikkuvuuden, akkujen, uusiutuvien energialähteiden, lääkkeiden, digitaalisten sovellusten ja puolustuksen suhteen. Kriittisiin raaka-aineisiin liittyviä ensisijaisia investointikohteita voivat olla magneettien kehittäminen, harvinaisten maametallien talteenotto käytetyistä magneeteista, harvinaisten maametallien jalostus, primaarimalmit ja kierrätetty kaivosjäte (bauksiitti, rautamalmi, kivihiilijäte). Tulevaisuudessa saattaa syntyä myös muita kriittisiin raaka-aineisiin liittyviä tarpeita.

Turvallisen ja kestävän elintarvikehuollon varmistamiseksi voidaan tukea asiaankuuluvia investointeja esimerkiksi liikenteeseen, logistiikkaan, hajautettujen elintarvikeketjujen infrastruktuuriin ja elintarvikehuollon klusterien perustamiseen.

6.1.2 Mahdollisten rahoitustuotteiden ominaisuudet

Kestävän infrastruktuurin ikkunasta myönnettävällä tuella tarjotaan etuoikeutettua ja etuoikeudeltaan huonompaa rahoitusta lainojen, takausten, muiden rahoitusmuotojen tai erillistakausten, oman pääoman luonteisen rahoituksen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen muodossa. Tavoitteena on helpottaa tukikelpoisten hankkeiden ja yritysten rahoituksensaantia. Rahoitustuotteiden on oltava horisontaalisesti saatavilla tämän politiikkaikkunan kattamilla aloilla tai ne voidaan kohdentaa tiettyihin painopisteisiin, myös temaattisina rahoitustuotteina.

Rahoitustuotteita on kehitettävä politiikan painopisteiden ja markkinoiden tarpeiden mukaisesti.

6.1.2.1 Mukana olevat rahoituksenvälittäjät

a) Velkarahoitus:

Voidaan käyttää mitä tahansa rahoituksenvälittäjiä, mukaan lukien kansalliset kehityspankit tai -laitokset ja muut julkisen sektorin välittäjät, liikepankit, takausyhtiöt, etuoikeutettua ja etuoikeudeltaan huonompaa rahoitusta tarjoavat hajautetut velkarahastot sekä leasingyhtiöt, jotka pystyvät tarjoamaan rahoitusta kestävän infrastruktuurin ikkunan kattamilla aloilla noudattaen täysimääräisesti sovellettavaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä sekä asiaa koskevia varainhoitoasetuksen vaatimuksia.

b) Oman pääoman ehtoinen rahoitus:

Voidaan käyttää julkisia tai yksityisiä rahoituksenvälittäjiä tai yhtiöitettäviä yhteisöjä, rahasto-osuusrahastoja, pääomasijoitusrahastoja, riskipääomarahastoja, yhteissijoitusvälineitä ja riskilainarahastoja, jotka pystyvät tarjoamaan rahoitusta kestävän infrastruktuurin ikkunan kattamilla aloilla noudattaen täysimääräisesti sovellettavaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä sekä asiaa koskevia varainhoitoasetuksen vaatimuksia.

Tällaisten välittäjien rahastonhoitajien, neuvonantajien tai muiden vastaavien henkilöiden (myös ensimmäistä kertaa rahastonhoitajina tai neuvonantajina toimivien) on osoitettava valmiutensa ja taitonsa tehdä sijoituksia niillä aloilla, joihin he aikovat sijoittaa kestävän infrastruktuurin ikkunassa, kykynsä hankkia varoja ja houkutella yksityistä pääomaa sekä kykynsä saada tuottoa, mikä houkuttelisi lisää yksityisiä sijoituksia tähän omaisuusluokkaan.

6.1.2.2 Kohderyhmänä olevat rahoituksen lopulliset saajat

Kestävän infrastruktuurin ikkunan painopisteenä on tukea infrastruktuuriin ja siihen liittyvään välineistöön kohdistuvia investointeja, joita edistävät muun muassa

a)	itsenäiset hankkeiden toteuttajat

b)	yksityiset, julkiset ja puolijulkiset yritykset

c)	erillisyhtiöt.

6.1.2.3 Yleiset rahoitustuotteet

Yleisillä rahoitustuotteilla on pyrittävä parantamaan rahoituksen saantia yksittäisille hankkeille tai ryhmitetyille pienemmille hankkeille toteutuskumppaneiden suoraan tai välillisesti (esimerkiksi sijoitusyhtiöiden avulla) tarjoaman rahoituksen avulla.

Yleisillä rahoitustuotteilla voidaan tukea erilaisia lopullisia rahoituksen saajia, joilla on erilaiset riskiprofiilit, kuten

säänneltyjen yhteisöjen hankkeet, yhtiökohtaisesti tai ilman takautumisoikeutta (non-recourse), mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet (esim. energia-, liikenne-, jäte-, vesi- ja jätevesilaitokset ja suurten infrastruktuurin hallinnoijat) tai julkisten tai puolijulkisten yritysten hankkeet, joiden riski on yleensä pieni.

muiden kuin säänneltyjen yhteisöjen hankkeet, yhtiökohtaisesti tai ilman takautumisoikeutta (non-recourse), mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet (esim. energiantuotanto, energian varastointi, energiaintensiivisten teollisuudenalojen energiatehokkuus, moottoriteiden käyttöoikeuksien haltijat, lentoasemien pitäjät, satamaterminaalien operaattorit, rautatieliikenteen harjoittajat, vihreä merenkulku, laajakaista- ja avaruusinfrastruktuuri), joiden riski on yleensä keskisuuri tai suuri riski.

julkisia hyödykkeitä tukevat hankkeet, mukaan lukien pk-yritysten hankkeet, sähköisen liikkuvuuden, energiatehokkuuden, luonnonpääoman tai luontopohjaisten ratkaisujen osa-alueilla paikallisviranomaisten tai hyväntekeväisyyssijoittajien toimesta, ja avaruusalan hankkeet, joiden riski on yleensä suuri.

d)	transaktiosalkut sellaisilla osa-alueilla kuten kotitalouksien tai pk-yritysten energiatehokkuus ja uusiutuva energia, liikkuvan kaluston viherryttäminen.

Toteutuskumppanin tarjoama velkarahoitus:

EU:n takuu voidaan myöntää rahoitus- ja investointitoimiin muun muassa seuraavissa muodoissa:

a)	etuoikeutetut lainat, joukkolainat, leasingsopimukset ja luottolimiitit, mukaan lukien etuoikeutetut lainat osittain vakuudellisille hankkeille

b)	etuoikeudeltaan huonommat lainat, myös välirahoituksen muodossa

c)	takaukset (rahoitetut tai rahoittamattomat) kolmansille rahoittajille ja muut riskinjakojärjestelyt rahoituksenvälittäjien kanssa

d)	erillistakaukset uusille investoinneille (hankejoukkolainoihin, pankkilainoihin tai näiden yhdistelmään), myös etuoikeudeltaan huonompien tuotteiden muodossa.

Etuoikeudeltaan huonompaa rahoitusta voidaan käyttää myös yksityisen rahoituksen houkuttelemiseen ja monipuolistamiseen pankkien luotonannosta pääomamarkkinarahoitukseen.

EU:n takuuta voidaan käyttää sellaisten rahoitustuotteiden kehittämiseen, joilla tuetaan vihreiden joukkolainojen käyttöä.

6.1.2.4 Temaattiset rahoitustuotteet

Temaattisilla rahoitustuotteilla tuetaan muun muassa seuraavia:

a)	liikenteen alan suuririskiset hankkeet kestävän liikkuvuuden sekä älykkään ja turvallisemman liikenteen osa-alueilla.

uusiutuviin energialähteisiin liittyvät tietyt suuririskiset toimet, kuten

i)	jäsenvaltio-osioon kuuluvat räätälöidyt innovatiiviset takaukset, joilla pyritään alentamaan uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien pääomakustannuksia kyseisessä jäsenvaltiossa

ii)	suuririskiset takaustuotteet, joilla edistetään yritysten uusiutuvan sähkön ostosopimusten markkinoita ja autetaan varmistamaan pitkän aikavälin yksityisen rahoituksen lisääntyminen uusiutuvaan energiaan tehtäville investoinneille.

energiatehokkuuteen liittyvät erityiset suuririskiset toimet, kuten

i)	asuinrakennukset: takausväline voidaan yhdistää avustuksiin, mikä auttaa yksityisen rahoituksen saamisessa ja kannustaa kotitalouksia korjaamaan asuinrakennusten peruskorjauksen ja kunnostuksen huomattavaa rahoitusvajetta, erityisesti pitkälle menevien perusparannusten yhteydessä

ii)	energiatehokkuussopimukset ja energiapalveluyritykset: energiapalveluyrityksille tarkoitettu takausväline ja uusiutuva rahasto, joiden avulla voidaan purkaa esteitä ja helpottaa rahoituksen saamista energiatehokkuushankkeiden energiatehokkuussopimusten kehittämiseksi

iii)	lopullisista rahoituksen saajista riippumaton, vihreisiin joukkolainoihin liittyvä erillistakaus yhteisösijoittajien houkuttelemiseksi uuteen energiatehokkuusrahoitukseen samalla laajentaen tällä hetkellä pieniä vihreiden joukkolainojen markkinoita.

sähköinfrastruktuurin älyllistämiseen ja uudistamiseen liittyvät hankkeet, joilla edistetään

i)	uusia liiketoimintamalleja, jotka liittyvät kysyntäjouston ja energian varastoinnin kaltaisten joustolähteiden käyttöönottoon

ii)	uusien tulokkaiden ja energiayhteisöjen uusilla markkinoilla kehittämiä hajautettuja ja pienen mittakaavan energialähteitä.

vähähiilisten teknologioiden markkinoille saattamista edistävät hankkeet: hankkeet, joihin sisältyy hiilidioksidin erotukseen, kuljetukseen, varastointiin ja/tai käyttöön (CCUS) liittyvää sähkön, lämmön tai viilennyksen tuotantoa, vähähiilisiä kaasuja (kuten vetyä) tai teollisia prosesseja ja energian varastointia sekä bioenergialaitoksia ja tuotantolaitoksia, jotka mahdollistavat energiasiirtymän ja hiili-intensiivisten tuotteiden korvaamisen

kestävät vihreät korkeariskiset investointihankkeet tai ohjelmat, joilla edistetään kattavaa luonnonpääomaan perustuvaa lähestymistapaa, joka liittyy ympäristön suojeluun ja ennallistamiseen sekä kiertoon perustuvaan, resurssitehokkaaseen ja vähäpäästöiseen biotalouteen siirtymisen hallintaan ja hiilidioksidin poistamisen tehostamiseen

sellaiset digitaalialan hankkeet, joihin liittyy suuri taloudellinen riski, erityisesti yhteyksien käyttöönotto valkoisilla ja harmailla alueilla (eli alueilla, joilla ei ole välitöntä kaupallista kannattavuutta), tai jotka edustavat merkittävää teknologista kehitystä (esim. uusimman sukupolven teknologioiden käyttöönotto asteittaisen uudistaminen sijaan, mukaan lukien kestävien verkkojen ja datainfrastruktuurien käyttöönotto)

h)	suuririskiset salkut energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja liikkuvan kaluston viherryttämisen osa-alueilla

i)	avaruusalalla suuririskiset tai pääomavaltaiset hankkeet, jotka liittyvät avaruusinfrastruktuuriin ja siihen liittyviin palveluihin, sekä avaruusinfrastruktuurin uudet ideat ja ratkaisut avaruudessa ja maassa.

6.2 Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkuna

6.2.1 Toiminta-alat

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunaan kuuluvalla tuella helpotetaan ja nopeutetaan tutkimus- ja innovointihankkeiden, hankkeiden toteuttajien, yritysten ja muiden innovatiivisten yhteisöjen rahoituksen saantia ja edistetään InvestEU-asetuksen 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua yritysten, markkinoiden ja jäsenvaltioiden digitalisaatiokehitystä. Unionin kilpailukyvyn edistämistä koskevan InvestEU-ohjelman tavoitteen mukaisesti tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunalla on tieteellisiä, teknologisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, sillä se vahvistaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa. Lopullisena tavoitteena on saavuttaa unionin strategiset painopisteet ja tukea innovatiivisten yritysten laajentamista ja teknologioiden saattamista markkinoille. Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan investoinnit auttavat Eurooppaa kehittämään häiriönsietokykyä keskeisillä teollisuudenaloilla.

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan rahoitus- ja investointitoimien tukikelpoiset alat luetellaan InvestEU-asetuksen liitteessä II ja erityisesti sen 5 ja 6 kohdassa. Muutkin InvestEU-asetuksen liitteessä II (esim. 13 ja 14 kohdassa) lueteltujen rahoitus- ja investointitoimien kannalta merkitykselliset osa-alueet, jotka kuuluvat tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation piiriin, voivat saada rahoitusta tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunasta. Tällaisia osa-alueita ovat esimerkiksi tutkimus-, tuotekehitys-, demonstrointi-, innovointi- ja digitalisaatiotoimet muun muassa seuraavilla aloilla: energia, energiaintensiivinen teollisuus, ympäristö, sininen talous, merenkulku, liikenne, terveys, biotieteet, bioteknologia, maatalouselintarvikkeet, puolustus, avaruusala sekä kulttuuriala ja luovat alat. Tukikelpoiset osa-alueet voidaan priorisoida näiden investointisuuntaviivojen 2.3.2.1 kohdan mukaisesti.

Ikkunan investointiala kattaa tutkimuksen, innovoinnin, demonstroinnin ja digitalisaation, mukaan lukien investoinnit, jotka liittyvät tutkimus- ja kehitysvaiheen läpäisseiden uusien tuotteiden ja teknologioiden saattamiseen markkinoille, sekä organisatorisen ja prosesseihin liittyvän innovoinnin, mukaan lukien uudet ja innovatiiviset liiketoimintamallit. Siihen sisältyy myös rahoitus- ja investointitoimia perustutkimuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta aina varsinaiseen järjestelmään, joka on osoitettu toimivaksi toimintaympäristössä (91).

Tutkimus ja kehitys määritellään järjestelmälliseksi työksi, jolla pyritään lisäämään tietämystä ja kehittämään uusia sovelluksia saatavilla olevalle tiedolle. Toiminnan on oltava uutta, luovaa, lopputulokseltaan epävarmaa ja siinä on noudatettava järjestelmällisiä, siirtokelpoisia ja toistettavissa olevia menetelmiä (92).

Innovoinnilla tarkoitetaan tuotteiden, prosessien ja organisaatioiden innovointia, joka kattaa kuluttajille ja/tai yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavan uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen tai prosessin (mukaan lukien liiketoimintamallit) tai palvelun kehittämisen, demonstroinnin, toteuttamisen, kaupallistamisen ja käyttöönoton.

Digitalisaatiolla tarkoitetaan digitaaliteknologioiden ja -palvelujen tutkimusta ja innovointia, demonstrointia, testausta ja käyttöönottoa sekä investointeja, jotka edistävät unionin yritysten, tuotannonalojen ja yleishyödyllisten alojen digitalisaatiota.

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunasta myönnettävällä tuella pyritään edistämään merkittävästi Euroopan myös vihreän kehityksen ohjelmaa keskittymällä hankkeisiin, joilla on ilmasto- ja ympäristöhyötyjä. Tässä ikkunassa voidaan kohdentaa tukea muun muassa hankkeisiin, joilla pyritään välttämään tai vähentämään energiaintensiivisten teollisuudenalojen ja digitaalitalouden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja saasteita sekä lisäämään niiden materiaalitehokkuutta. Se kohdennetaan hankkeisiin, joissa hyödynnetään digitaaliteknologiaa, -palveluja ja -ratkaisuja kasvihuonekaasupäästöjen, saasteiden ja jätteiden välttämiseksi tai vähentämiseksi myös muilla talouden sektoreilla, kuten teollisuudessa, liikenteessä, energia-alalla ja maataloudessa. Tukea tarjotaan myös investointeihin, joilla edistetään merkittävästi kiertotaloutta erityisesti sellaisilla keskeisillä aloilla, jotka käyttävät eniten resursseja ja joilla on paljon kiertotalouteen liittyvää potentiaalia.

Avaruusekosysteemiin tehtävillä investoinneilla voidaan tukea Euroopan avaruusstrategian tavoitteita yhteiskunnalle ja taloudelle koituvien hyötyjen maksimoimiseksi keskittymällä hankkeisiin, jotka i) nopeuttavat avaruusdataan perustuvien digitaalisten sovellusten ja palvelujen käyttöönottoa, ii) integroivat avaruusdataa ja -palveluja innovatiivisiksi tuotteiksi muilla markkinasegmenteillä (esim. itseohjautuvat ajoneuvot tai yhteysverkot) ja iii) laajentavat avaruusteknologian kaupallista käyttöä ja tuotantoa, myös pääsyä avaruuteen (93).

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan avulla voidaan edistää myös puolustusteollisuuden kehitystä erityisesti tukemalla puolustusalan innovaatiohankkeisiin ja niihin läheisesti liittyviä kaksikäyttöteknologioita koskeviin hankkeisiin osallistuvia yrityksiä sekä tukemalla puolustusalan toimitusketjuja.

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunasta tuetaan myös sellaisia unionin painopisteitä, jotka on esitetty muissa ohjelmissa, kuten Horisontti Eurooppa-, Digitaalinen Eurooppa- ja Luova Eurooppa -ohjelmissa, Euroopan avaruusohjelmassa, Euroopan puolustusrahastossa, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastossa ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastossa.

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan kautta voidaan kanavoida varoja myös alakohtaisista ohjelmista, kuten päästökauppajärjestelmän puitteissa perustetusta innovaatiorahastosta ja muista unionin ja kansallisista ohjelmista ja rahastoista. Tällaisia investointeja voidaan yhdistää EU:n ohjelmista tai koheesiopolitiikan puitteissa yhteisesti hallinnoitavista ohjelmista tai kansallisista ohjelmista myönnettyyn rahoitukseen.

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunaan kuuluvan tuen odotetaan tuovan politiikkalisäarvoa tarjoamalla rahoitusta tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaation seuraavilla tavoilla:

edistämällä tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä investointeja unionin tieteellisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi, nopeuttamalla teollisuuden muutosta (myös investointeja keskeisiin teknologioihin) ja myötävaikuttamalla Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseen

b)	tukemalla pk-yritysten ja midcap-yritysten digitalisaatiota

c)	tukemalla digitalisaatio- ja innovointihankkeita, joilla lisätään yhteentoimivuutta ja pienennetään digitalisaation ja innovoinnin tasoeroja jäsenvaltioiden, yritysten ja alojen välillä

edistämällä sellaisten strategisten digitaalisten valmiuksien ja teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa, mukaan lukien kyberturvalliset digitaaliset ratkaisut, jotka johtavat innovatiivisiin ja testaamattomiin liiketoimintamalleihin, joilla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin (esim. kestävyyttä edistävät digitaaliset ratkaisut) ja edistetään selviytymiskykyä, kiertotaloutta ja riippumattomuutta

e)	tukemalla investointeja sellaisiin tuotteisiin, teknologioihin, ratkaisuihin tai liiketoimintamalleihin, jotka tuottavat ympäristö- ja ilmastohyötyjä vaihtoehtoisiin ratkaisuihin verrattuna ja hillitsevät ilmastonmuutosta sekä vähentävät ympäristövaikutuksia

f)	tukemalla sellaisia teknologiaan, markkinoihin, demonstrointiin, toteutukseen ja liiketoimintaan liittyviä (myös rajatylittäviä) investointeja, joihin liittyy suurempi riski, koska niiden lopputulosten onnistuminen tai kyseiselle yhteisölle koituva lopullinen taloudellinen hyöty on epävarma

g)	edistämällä varhaisen vaiheen demonstrointia hankkeissa, joita yksityiset sijoittajat välttävät riskien, epävarmojen tuottojen tai markkinoiden epävakauden vuoksi

h)	edistämällä toimia, joilla houkutellaan yksityisiä investointeja tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon EU:n politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi

i)	edistämällä tutkimuksen ja innovoinnin tulosten sekä teknologioiden siirtämistä ja laajentamista markkinoille ja tukemalla niiden teollista käyttöönottoa, mikä tukee markkinoiden edistäjiä ja yritysten välistä yhteistyötä

tukemalla tutkimuslaitosten, yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja innovointi-investointeja, jotka edistävät Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Erasmus+-ohjelman tavoitteita ja parantavat yhteyksiä tutkimus- ja kehityspalvelujen tarjoajien (esim. korkeakoulut ja tutkimuskeskukset) ja yritysten välillä

k)	tukemalla nopeasti kasvavia innovatiivisia yrityksiä, jotka hakevat rahoitusta innovaatioiden kaupallistamiseen, kun ne ovat teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia

l)	tarjoamalla mittakaavaetuja ja täydentämällä kansallisia, alueiden välisiä ja alueellisia investointeja tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon, mukaan lukien uusien tuotteiden, teknologioiden tai liiketoimintamallien käyttöönotto eri alueilla jäsenvaltioiden sisällä

m)	tukemalla temaattisia sijoitusjärjestelyjä ja muita innovatiivisia rahoitustuotteita (mittakaavaedut asianmukaisesti huomioon ottaen) tai

edistämällä vaihtoehtoisia rahoitusratkaisuja ja innovatiivisia rahoitusratkaisuja, kuten joukkorahoitusta, bisnesenkeleitä ja hyväntekeväisyystarkoituksessa tehtävää riskisijoittamista, ja tukemalla parhaiden käytäntöjen vaihtoa rahoituksenvälittäjien kesken laajan tuotetarjonnan kehittämiseksi rahoitus-, innovointi- ja digitalisaatiotoimintaa varten.

Tämän 6.2.1 kohdan kahdennentoista kappaleen a–n alakohdassa esitettyjä toimia voidaan täydentää

keräämällä EU:n laajuisia tietoja tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiomarkkinoiden toimintapuutteista tai optimaalista heikommista investointitilanteista, seuraamalla teknologian ja teollisuuden muutoksia, tunnistamalla tulevia strategisia arvoketjuja ja asettamalla nämä tiedot julkisesti saataville sekä

b)	tarjoamalla teknistä tukea eri alojen tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiohankkeille ja parantamalla niiden pankkikelpoisuutta.

6.2.1.1 Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan strategiset investoinnit

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan strategisilla investoinneilla voidaan tukea toimivaksi todettujen EU:ssa kehitettyjen teknologioiden teollista käyttöönottoa, edistää niiden markkinoita ja EU:n teollisuutta maailman edelläkävijänä Euroopan uuden teollisuusstrategian (94) ja siihen liittyvien alakohtaisten strategioiden tavoitteiden mukaisesti. Näihin strategioihin kuuluvat digitaalistrategia (”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (95)), valkoinen kirja tekoälystä (96), Euroopan datastrategia (97) (mukaan lukien yhteiset eurooppalaiset data-avaruudet esimerkiksi terveydenhoito- ja rahoitusaloilla) ja eurooppalainen rokotestrategia (98). Investoinnit on kohdistettava näiden kehitystä vauhdittavien, muutosvoimaisten, vihreiden ja digitaalisten teknologioiden ja innovaatioiden teollisen tuotantokapasiteetin laajentamiseen tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan kattamilla aloilla tutkimus-, innovointi- ja demonstrointivaiheen jälkeen.

Tukea voidaan tarjota investointeihin, joita tehdään unionin tieto- ja viestintätekniikan komponenttien ja laitteiden tuotantoon tarkoitettuihin kierrätys- ja valmistuslaitoksiin, jotka edistävät Euroopan tieto- ja viestintätekniikkateollisuuden ja sen osa-alojen ja arvoketjujen innovointia, kestävyyttä, häiriönsietokykyä ja riippumattomuutta. Tällaiset hankkeet voivat liittyä mihin tahansa seuraavista tieto- ja viestintätekniikan valmistuksen osa-alueista: elektroniset komponentit (puolijohteet ja mikroprosessorit), tietokoneet ja oheislaitteet, viestintälaitteet, kulutuselektroniikka, tallennevälineet, elektroniset ja televiestintälaitteet ja niiden osat, ohjelmistot, ohjelmointi, tietojenkäsittely, isännöinti ja siihen liittyvät toimet ja muut.

Terveydenhuollon alalla tuetuissa toimissa on keskityttävä uusiin vaikuttaviin ja helposti saatavilla oleviin terveydenhuollon tuotteisiin, mukaan lukien lääkkeiden, rokotteiden, lääkinnällisten laitteiden, diagnostiikan ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävien lääkkeiden tutkimus, innovointi ja digitalisaatio sekä valmistus, uusiin mikrobilääkkeisiin ja innovatiiviseen kehitysprosessiin, joihin ei liity eläinkokeita, sekä koko unionin lääketeollisuuden kilpailukykyyn, mukaan lukien kemikaalien ja vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tuotanto.

Puolustuksen alalla teknologiaan ja/tai tuotannollisiin investointeihin (esim. nykyaikaistaminen, digitalisointi ja olemassa olevan tuotantokapasiteetin laajentaminen tai uuden tuotantokapasiteetin perustaminen) liittyvät hankkeet voivat kytkeytyä sellaisiin strategisiin aloihin, joissa investoinneilla edistetään unionin puolustusteollisuuden teknologista ja teollista riippumattomuutta ja siten sen strategista riippumattomuutta ja häiriönsietokykyä. Tukea voidaan antaa innovatiivisten yritysten kriittisen ja murroksellisen puolustusteknologian kehittämiseen. Investoinneilla voidaan myös tukea sellaisia keskeisiä hankkeita, joiden tutkimus- ja kehitysvaihetta on jo tuettu esimerkiksi Euroopan puolustusrahastosta ja sitä edeltäneistä ohjelmista tutkimus- ja kehitysvaiheen jälkeisissä vaiheissa, tai tällaisiin hankkeisiin liittyviä toimitusketjuja.

Hankkeisiin voi kuulua myös kriittisten voimavarojen turvaaminen ja kehittäminen unionin puolustusalan toimitusketjuissa strategisilla alueilla ja riippuvuuden vähentäminen kolmansista maista.

6.2.2 Mahdollisten rahoitustuotteiden ominaisuudet

6.2.2.1 Mukana olevat rahoituksenvälittäjät

a) Velkarahoitus:

Voidaan käyttää mitä tahansa rahoituksenvälittäjiä, mukaan lukien kansalliset kehityspankit tai -laitokset ja muut julkisen sektorin välittäjät, liikepankit, takausyhtiöt, etuoikeutettua ja etuoikeudeltaan huonompaa rahoitusta tarjoavat hajautetut velkarahastot sekä leasingyhtiöt, jotka pystyvät tarjoamaan rahoitusta tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan kattamilla aloilla noudattaen täysimääräisesti sovellettavaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä sekä asiaa koskevia varainhoitoasetuksen vaatimuksia.

b) Oman pääoman ehtoinen rahoitus:

Voidaan käyttää julkisia tai yksityisiä rahoituksenvälittäjiä tai yhtiöitettäviä yhteisöjä, rahasto-osuusrahastoja, pääomasijoitusrahastoja, riskipääomarahastoja, yhteissijoitusvälineitä, riskilainarahastoja, bisnesenkelirahastoja ja teknologian siirtorahastoja, jotka pystyvät tarjoamaan rahoitusta tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan kattamilla aloilla noudattaen täysimääräisesti sovellettavaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä sekä asiaa koskevia varainhoitoasetuksen vaatimuksia.

Tällaisten välittäjien rahastonhoitajien, neuvonantajien tai muiden vastaavien henkilöiden (myös ensimmäistä kertaa rahastonhoitajina tai neuvonantajina toimivien) on osoitettava valmiutensa ja taitonsa tehdä sijoituksia niillä aloilla, joihin he aikovat sijoittaa tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunassa, kykynsä hankkia varoja ja houkutella yksityistä pääomaa sekä kykynsä saada tuottoa, mikä houkuttelisi lisää yksityisiä sijoituksia tähän omaisuusluokkaan.

6.2.2.2 Kohderyhmänä olevat rahoituksen lopulliset saajat

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunan painopisteenä on tukea tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiotoimintaa, jota edistävät

a)	itsenäiset hankkeiden toteuttajat

b)	yksityiset, julkiset ja puolijulkiset yritykset, pk-yritykset ja midcap-yritykset mukaan luettuina

c)	erillisyhtiöt

d)	yliopistot, teknologiansiirtoyksiköt ja korkeakoulut

e)	tutkimuslaitokset

f)	tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit

g)	innovointi- ja digitalisaatiovirastot, -kiihdyttämöt, -hautomot, -keskukset ja -klusterit

h)	muut tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation edistäjät (esim. luonnolliset henkilöt ja tutkimusrahoitussäätiöt).

Markkinoiden segmentointi ja kohderyhmien määrittäminen tehdään alakohtaisesti (niiden osa-alueiden perusteella, joilla painopisteitä toteutetaan) ja hankkeiden tai yritysten elinkaaren perusteella (markkina-arvioinnin perusteella).

Niissä InvestEU-rahaston toimissa, joita tuetaan päästökauppajärjestelmän innovointirahaston rahoitusosuudella, on noudatettava tukikelpoisuussääntöjä ja valintaperusteita, jotka sisältyvät direktiivin 2003/87/EY (99) 10 a artiklan 8 kohtaan ja kyseisestä säännöksestä annettuihin delegoituihin säädöksiin.

6.2.2.3 Yleiset rahoitustuotteet

Tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation ikkunassa myönnettävällä tuella tarjotaan etuoikeutettua ja etuoikeudeltaan huonompaa rahoitusta lainojen, takausten tai muiden rahoitusmuotojen (kuten riskipääomalainojen ja leasing- tai erillistakauksen, oman pääoman luonteisen rahoituksen ja oman pääoman ehtoisen rahoituksen) muodossa tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiohankkeiden ja -yritysten rahoituksensaannin helpottamiseksi. Rahoitustuotteet voidaan asettaa horisontaalisesti saataville politiikkaikkunan kattamille osa-alueille tai ne voidaan kohdentaa määriteltyihin painopisteisiin temaattisina rahoitustuotteina.

Yleisistä rahoitustuotteista saatava tuki voidaan kohdentaa muun muassa seuraaviin:

a)	tutkimus- ja teknologiainfrastruktuuri, jota julkiset tai yksityiset tutkimusorganisaatiot (esim. tutkimuslaitokset ja yliopistot) edistävät, mukaan lukien tutkimukseen ja innovointiin sekä digitaaliseen toimintaan liittyvät laitokset, kuten laboratoriot tai suurteholaskentakeskukset.

b)	suuret tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiohankkeet: riskirahoituksen saatavuuden parantaminen suurten yritysten suurissa tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiohankkeissa, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja erillisyhtiöt tai itsenäiset hankkeet.

c)	innovatiiviset pk-yritykset, pienet midcap-yritykset ja midcap-yritykset kasvua edistävien tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiotoimien tukemiseksi.

nopeasti kasvavat tai tutkimus-, innovointi ja digitalisaatiovetoiset yritykset, tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurit, julkisten tai yksityisten tutkimusorganisaatioiden (kuten tutkimuslaitosten ja yliopistojen) tutkimus- ja innovointi-investoinnit sellaisissa jäsenvaltioissa, jotka on Euroopan innovaatioiden tulostaulussa luokiteltu kohtalaisiksi tai vaatimattomiksi innovoijiksi.

a) Toteutuskumppanin tarjoama velkarahoitus

EU:n takuu voidaan myöntää rahoitus- ja investointitoimiin muun muassa seuraavissa muodoissa:

a)	suorat velat (myös etuoikeudeltaan huonommat lainat), vakuudeton luotonanto, vakuudettomat lainat, välirahoitus, etuoikeutetut lainat ja luottolimiitit

b)	(vasta)takaukset, jälleenlainaustakaukset, rahoitetut takaukset ja muut riskinjakojärjestelyt rahoituksenvälittäjien tai toteutuskumppaneiden toteuttamissa takausjärjestelmissä

c)	rahoituksenvälittäjille tai toteutuskumppaneille annettavat suorat takaukset ja muut riskinjakojärjestelyt

d)	erillistakaukset uusille investoinneille (hankejoukkolainoihin, pankkilainoihin tai näiden yhdistelmään)

e)	suora sijoitus tai sijoitus yhdessä rahoituksenvälittäjän kanssa sijoitusrahastoon, (yhteis)sijoitusjärjestelyyn tai erillisyhtiöön, joka sijoittaa etuoikeutettuun tai etuoikeudeltaan huonompaan velkaan tai oman ja vieraan pääoman hybridiin suoraan tai välillisesti.

EU:n takuulla pyritään vähentämään vaikeuksia, joita elinkelpoisilla yhteisöillä on rahoituksensaannissa lähinnä siksi, että niihin katsotaan liittyvän suurempi riski, niillä ei ole riittäviä vakuuksia tai koska kaupalliset rahoittajat eivät pysty kunnolla arvioimaan kyseessä olevaa hanketta tai liiketoimintamallia.

b) Toteutuskumppanin tarjoama oman pääoman ehtoinen rahoitus

Oman pääoman ehtoiset ja luonteiset sijoitukset on tehtävä erityisesti seuraavissa muodoissa:

a)	suorat sijoitukset lopullisiin rahoituksen saajiin

b)	yhteissijoitukset ja yhteissijoitusjärjestelyt

c)	oma pääoma ja takaukset rahoituksenvälittäjille, jotka sijoittavat suoraan yhteisöihin missä tahansa kehitysvaiheessa, tai takaukset tällaisten rahoituksenvälittäjien sijoittajille

d)	velkarahastoja koskevat sijoitukset ja/tai riskinjakojärjestelyt

e)	sijoitukset rahasto-osuusrahastoihin.

6.2.2.4 Temaattiset rahoitustuotteet

Temaattisista rahoitustuotteista saatava tuki voidaan kohdentaa seuraaviin:

temaattiset rahoitusjärjestelyt, joilla tarjotaan vieraan ja/tai oman pääoman ehtoista rahoitusta esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla:

i)	innovatiiviset varhaisen vaiheen demonstrointihankkeet ja digitalisaatiohankkeet suuren riskin temaattisilla osa-alueilla, joita ovat esimerkiksi vähähiilinen teollisuus, liikenne, energia ja avaruus

ii)	infektiotauteihin, harvinaisiin ja monitekijäisiin sairauksiin, hermoston rappeutumissairauksiin ynnä muihin vastaaviin liittyvä kliininen kehitystyö, validointi ja markkinoille pääsy

iii)	kestävä sininen talous ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö, esim. vesiviljely ja sininen bioteknologia

iv)	elintarvikejärjestelmät, biopohjaiset järjestelmät ja laajempi biotalous

v)	kiertotalous, luontopohjaiset ratkaisut ja luonnonpääoma

vi)	ilmastoteknologiat ja -palvelut ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Temaattiset osa-alueet valitaan painopisteiden ja näiden investointisuuntaviivojen 2.3.2.2 kohdassa mainitun arvioinnin perusteella.

muut riskinjakojärjestelyt, kuten sijoitusjärjestelyt, joilla edistetään kolmansien osapuolten rahoitusta tietyillä tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiopolitiikan kannalta strategisesti tärkeillä aloilla ja jotka täydentävät olemassa olevien kansallisten, paikallisten ja julkisten rahoitusjärjestelmien sijoituksia ja ovat niiden kanssa synergisiä. Näillä järjestelyillä on

i)	tarjottava rahoitusta vieraan ja/tai oman pääoman ehtoisten tuotteiden kautta hankkeille tietyillä temaattisilla osa-alueilla, ja niitä hallinnoivat rahoituksenvälittäjät tai rahastonhoitajat, jotka valitaan 2.3.1 kohdassa kuvattuja menettelyjä noudattaen

ii)	tuettava unionin teollisuuden ja teknologioiden yleistä digitalisaatiota InvestEU-asetuksen liitteessä II olevan 6 kohdan mukaisesti sekä myös muilla tukikelpoisilla osa-alueilla

iii)	tuettava sellaisia teknologioita, tuotteita tai liiketoimintamalleja, joihin kohdistuu suurempi riski siksi, että niiden teknologia on innovatiivista tai ne tavoittelevat uusia markkinoita tai niiden markkinoilla on merkittävä häiriö

iv)

pyrittävä perustamaan sellaisia varhaisen vaiheen demonstrointi- ja teollisen tuotannon laitoksia, joiden tavoitteena on toteuttaa läpimurtoprosesseja, markkinoita luovia ja erittäin innovatiivisia prosesseja tai tuottaa uusia tuotteita, joilla on runsaasti markkinoita luovaa innovaatiosisältöä kyseisellä alalla.

6.3 Pk-yritysikkuna

6.3.1 Toiminta-alat

Pk-yritysikkunasta myönnettävän tuen on helpotettava ensisijaisesti pk-yritysten mutta myös pienten midcap-yritysten rahoituksen saantia ja saatavuutta sekä parannettava niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä kaikissa kehitysvaiheissa, erityisesti niiden yritysten osalta, joita pidetään suuririskisinä ja joilla ei ole riittäviä vakuuksia erityisesti varhaisissa kehitysvaiheissa.

Pk-yritysikkunaan kuuluvalla tuella on myös pyrittävä tarjoamaan monipuolisempia rahoituslähteitä, kuten huonommassa etuoikeusasemassa olevaa velkarahoitusta, oman pääoman ehtoista rahoitusta ja oman pääoman luonteista rahoitusta, jotta voidaan parantaa pk-yritysten ja pienten midcap-yritysten kykyä rahoittaa perustamiskuluja, kasvua, kehitystä ja siirtymiä, kykyä selviytyä talouden laskusuhdanteista sekä edistää talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden aikana. Tukea voidaan tarjota investointeihin ja käyttöpääomaan sekä riskirahoitukseen yrityksen perustamisesta laajentumisvaiheeseen saakka teknologisen johtoaseman saavuttamiseksi innovatiivisilla ja kestävillä sektoreilla. Tukea kohdennetaan erityisesti pk-yrityksiin, joiden toiminta keskittyy aineettomaan omaisuuteen tutkimus-, innovointi- ja digitalisaatiotoiminnan tai kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteiden vuoksi (100). Tarvittaessa voidaan tarjota rahoitusta, jotta työntekijät voivat ostaa yrityksen tai osakkuuden siitä. Tukikelpoiset osa-alueet voidaan priorisoida näiden investointisuuntaviivojen 2.3.2.1 kohdan mukaisesti. Pk-yritysikkunaan kuuluvia tuotteita kehitetään komission tiedonannossa ”Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (101) esitettyjen painopisteiden ja osa-alueiden mukaisesti.

Pk-yritysikkunaan kuuluva tuki täydentää pääomamarkkinaunionin yhteydessä toteutettavia unionin aloitteita.

Pk-yritysikkunaan kuuluvan tuen odotetaan tuovan lisäarvoa tukemalla ensisijaisesti pk-yrityksille (ja pienille midcap-yrityksille) myönnettävää velkarahoitusta seuraavissa tapauksissa:

markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ei puututa riittävästi (volyymien, kattavuuden, riskinottohalukkuuden tai aikataulun osalta) alueellisella tai kansallisella tasolla perustetuilla rahoitusvälineillä. Tähän voi sisältyä sellaisten järjestelmien perustaminen, jotka lisäävät vaikuttavuutta, tehokkuutta tai mittakaavaetuja, koska jäsenvaltiot saattavat olla haluttomia luomaan omia tukijärjestelmiä kustannustehokkuusnäkökohtien vuoksi

b)	yritykset toimivat selkeästi määritellyillä alipalvelluilla talouden aloilla (joissakin tapauksissa esim. kulttuuri- ja luovat alat, mukaan lukien media-ala) ja edistävät näin unionin painopisteiden saavuttamista

c)	yritysten sopeutumista selkeästi tunnistettuihin rakennemuutoksiin on vauhditettava, mikä edistää unionin painopisteiden saavuttamista

d)	rahoitusratkaisut, jotka auttavat saavuttamaan pääomamarkkinaunionin tavoitteet, mukaan lukien rajatylittävästi tarjottavat ratkaisut

e)	parhaiden käytäntöjen vaihtaminen koko unionissa (voi sisältää myös teknisen avun antamista) rahoituksenvälittäjien kesken, jotta voidaan kehittää laaja tuotevalikoima, joka tarjoaa pk-yritysten erityistarpeisiin soveltuvia suuremman riskin rahoitustransaktioita.

Lisäksi pk-yritysikkunaan kuuluvan tuen on tarkoitus tuoda poliittista lisäarvoa tukemalla rahastoja, jotka tarjoavat räätälöityjä velkarahoitusratkaisuja ja oman pääoman ehtoista tai oman pääoman luonteista rahoitusta pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille seuraavissa tapauksissa:

a)	rahoituksenvälittäjät keräävät varoja tai sijoittavat tai tarjoavat rahoitusta valtioiden rajojen yli, mikä tukee riskien hajauttamista ja houkuttelee yksityistä pääomaa

b)	sijoituksella tuetaan sellaisten suurempien rahastojen perustamista, joilla on valmiudet saada riittävästi tuottoa yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi

markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ei puututa riittävästi (volyymien, kehitysvaiheen kattavuuden tai aikataulun osalta) alueellisella tai kansallisella tasolla perustetuilla rahoitusvälineillä. Tähän voi sisältyä sellaisten järjestelmien perustaminen, jotka lisäävät vaikuttavuutta, tehokkuutta tai mittakaavaetuja, koska jäsenvaltiot saattavat olla haluttomia luomaan omia tukijärjestelmiä kustannustehokkuusnäkökohtien vuoksi

d)	toimella on demonstroivia ja/tai katalyyttisiä vaikutuksia, ja se edistää unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien pääomamarkkinaunionin tavoitteet

e)	toimella lisätään markkinapohjaisten ja räätälöityjen rahoitusratkaisujen saatavuutta pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille

parhaiden käytäntöjen vaihtaminen kaikkialla unionissa, jotta voidaan kannustaa uusia rahastonhoitajien/johtoryhmiä laajentamaan ja syventämään riskipääomamarkkinoita EU:ssa. Tähän voi sisältyä tuki vaihtoehtoisille rahoitusratkaisuille ja innovatiivisille rahoitusratkaisuille, kuten joukkorahoitus, bisnesenkelit ja riskisijoittaminen hyväntekeväisyystarkoituksessa.

6.3.2 Mahdollisten rahoitustuotteiden ominaisuudet

6.3.2.1 Mukana olevat rahoituksenvälittäjät

a) Velkarahoitus:

Voidaan käyttää mitä tahansa rahoituksenvälittäjää, mukaan lukien kansalliset kehityspankit tai -laitokset ja muut julkisen sektorin välittäjät, liikepankit, takausyhtiöt, etuoikeutettua ja etuoikeudeltaan huonompaa rahoitusta tarjoavat hajautetut velkarahastot sekä leasingyhtiöt, jotka pyrkivät luomaan uusia salkkuja pk-yritysten ja/tai pienten midcap-yritysten suuremman riskin rahoitustransaktioista, mukaan lukien alipalvelluille talouden aloille kohdistetut räätälöidyt velkarahoitustransaktiot, noudattaen täysimääräisesti sovellettavaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä sekä asiaa koskevia varainhoitoasetuksen vaatimuksia.

b) Oman pääoman ehtoinen rahoitus:

Voidaan käyttää vakiintuneita rahoituksenvälittäjiä tai perustettavia yhteisöjä, pääomasijoitus- ja mezzanine-rahastot, yhteissijoitusvälineet, riskilainarahastot, riskipääomarahastot, bisnesenkelirahastot, rahasto-osuusrahastot ja yhdistelmärahastot mukaan lukien, jotka pystyvät tarjoamaan rahoitusta pk-yritysikkunan kattamilla aloilla noudattaen täysimääräisesti sovellettavaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä sekä asiaa koskevia varainhoitoasetuksen vaatimuksia.

Tällaisten välittäjien rahastonhoitajien, neuvonantajien tai muiden vastaavien yhteisöjen, ensimmäistä kertaa rahastonhoitajina tai neuvonantajina toimivat mukaan lukien, on osoitettava valmiutensa ja taitonsa tehdä tällaisia sijoituksia, kykynsä hankkia varoja ja houkutella yksityistä pääomaa sekä kykynsä saada tuottoa (esim. vakaan sijoitusstrategian avulla), mikä houkuttelisi lisää yksityisiä sijoituksia tähän omaisuusluokkaan.

6.3.2.2 Kohderyhmänä olevat rahoituksen lopulliset saajat

a) Velkarahoitus:

Velkarahoitustukea voi saada rahoituksenvälittäjien kautta tai suoraan toteutuskumppanilta, ja sillä on tarkoitus rahoittaa pääasiassa InvestEU-asetuksessa määriteltyjä pk-yrityksiä ja pieniä midcap-yrityksiä, jotka eivät saisi rahoitusta markkinoilta tai samassa määrin tukea muun muassa odotetun suuremman riskin, (riittävien) vakuuksien puuttumisen tai sen vuoksi, että yritys toimii selkeästi määritellyllä alipalvellulla talouden alalla, tai jotka osallistuvat unionin painopisteiden mukaisiin toimiin.

Perustelluissa tapauksissa voidaan tarjota kohdennetumpaa tukea yrityksille, jotka toimivat tietyllä alalla tai tietyn politiikkalinjauksen soveltamisalalla, oikeudenmukainen siirtymä mukaan lukien. Tällaisissa tapauksissa innovatiivisille pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille tarkoitetuissa rahoitustuotteissa määritellään selkeät ja yksiselitteiset tukikelpoisuuskriteerit. Tällaiselle alalle tai politiikkalinjauksen soveltamisalalle tarjottava tuki on tunnistettavissa toiminnallisten raportointivaatimusten avulla.

b) Oman pääoman ehtoinen rahoitus:

EU-osiossa oman pääoman ehtoista rahoitustukea tarjotaan InvestEU-asetuksessa määritellyille pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille välittäjien kautta (myös yhteissijoitusvälineiden kautta) ja erityisesti sellaisiin toimiin, jotka auttaisivat saavuttamaan InvestEU-asetuksen 3 artiklassa tarkoitetut unionin politiikkatavoitteet.

Kohdentaminen voidaan suorittaa rahastonhoitajan sijoitusstrategian perusteella keskittyen unionin painopisteisiin kuuluviin aloihin tai toimintoihin sekä markkina-arviointeihin perustuvan yrityksen elinkaaren perusteella.

6.3.2.3 Rahoitustuotteiden ominaisuudet

Rahoitustuotteet täydentävät jäsenvaltioiden rahoitusvälineiden käyttöä pk-yritysten hyväksi kansallisella ja alueellisella tasolla InvestEU-asetuksen liitteen V mukaisten täydentävyysvaatimusten mukaisesti.

a) Toteutuskumppanin tarjoama velkarahoitus

EU:n takuu voidaan myöntää rahoitus- ja investointitoimiin seuraavissa muodoissa:

a)	toteutuskumppanin myöntämät suorat lainat

b)	vastatakaukset, jälleenlainaustakaukset ja muut riskinjakojärjestelyt rahoituksenvälittäjien tai toteutuskumppanin toteuttamissa takausjärjestelmissä

c)	rahoituksenvälittäjille tai toteutuskumppaneille annettavat suorat takaukset ja muut riskinjakojärjestelyt

d)	suora sijoitus tai sijoitus yhdessä rahoituksenvälittäjän kanssa sijoitusrahastoon, (yhteis)sijoitusjärjestelyyn tai erillisyhtiöön, joka sijoittaa etuoikeutettuun tai etuoikeudeltaan huonompaan velkaan suoraan tai välillisesti.

Tällaisten järjestelyjen avulla EU:n takuulla pyritään vähentämään elinkelpoisten yritysten vaikeuksia saada rahoitusta siksi, että niiden odotettu riski on suurempi tai niillä ei ole (riittäviä) vakuuksia. Tämä voidaan saavuttaa tukemalla muun muassa seuraavia toimia:

a)	alkuvaiheen rahoitus

b)	rahoitustransaktiot, joihin liittyy merkittävästi vähemmän (tai ei lainkaan) vakuusvaatimuksia (vakuudeton luotonanto)

c)	etuoikeudeltaan huonompi rahoitus

d)	rahoitustransaktiot, joiden takaisinmaksuehdot tai juoksuaika on sellaiset, että rahoituksenvälittäjät eivät niitä tavallisesti tarjoa.

Rahoituksenvälittäjien ehdotukset rahoitustransaktiosalkun kokoamiseksi käsitellään kunkin välittäjän osalta ja suoran rahoituksen tapauksessa kunkin toteutuskumppanin osalta suhteessa sen nykyiseen liiketoimintaan. Periaatteessa EU:n takuulla pyritään siihen, että rahoituksenvälittäjä tai toteutuskumppani laajentaa liiketoimintaansa rahoittamalla toimia, joita se ei olisi rahoittanut ilman EU:n takuuta salkun korkean riskiprofiilin vuoksi. Jos rahoituksenvälittäjällä on jo käytössä erityinen suuririskisten pk-yritysten rahoitustuote, mutta sen kyky vastata markkinoiden kysyntään on rajallinen, EU:n takuulla voidaan tukea tällaisen suuririskisten pk-yritysten rahoitustuotteen volyymin merkittävää kasvua.

Salkkuihin voidaan sisällyttää muun muassa seuraavia rahoitustransaktioita: investointiluotot, käyttöpääomajärjestelyt (myös uudistuvat luotot), tuontirahoitusjärjestelmät, lainat (myös käyttötiliin sisältyvät tai siihen liittyvät lainat), pankkitakaukset, leasingvuokraus, etuoikeudeltaan huonommat lainat sekä liikkeeseenlaskettu etuoikeutettu ja etuoikeudeltaan huonompi velka.

b) Toteutuskumppanin tarjoama oman pääoman ehtoinen rahoitus

EU:n takuuta käytetään takaamaan sijoitukset välittäjinä toimiviin riskipääomarahastoihin, mukaan lukien rahasto-osuusrahastot ja yhteissijoitusvälineet, jotka tarjoavat oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille missä tahansa kehitysvaiheessa, ja rahastot, jotka tarjoavat velkarahoitusta pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille.

Mahdolliset lisätuotekehittelyt:

Pk-yritysikkunan avulla voidaan myös luoda pilottirahoitustuotteita, joilla korjataan markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita tai houkutellaan lisää yksityisiä sijoituksia (esimerkiksi tarjoamalla sijoittajille takauksia). Jos pilottihankkeet onnistuvat, ne voidaan myöhemmin ottaa käyttöön täysimittaisesti. Asianmukaisesti markkina-arviointien pohjalta perustelluissa tapauksissa pilottihankkeet voivat poiketa näiden investointisuuntaviivojen 4 ja 5 luvussa vahvistetuista edellytyksistä.

6.4 Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkuna

6.4.1 Toiminta-alat

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan tuen on helpotettava sellaisten hankkeiden toteuttamista, joilla vahvistetaan unionin sosiaalista ulottuvuutta, kuten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan. Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan painopiste on myönteisten sosiaalisten vaikutusten aikaansaaminen. Tähän ikkunaan kuuluvilla toimilla pyritään erityisesti ylöspäin tapahtuvaan lähentymiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen, palautumiskyvyn ja osallistavuuden lisäämiseen edistämällä työllisyyttä ja osaamisen kehittämistä (mukaan lukien yrittäjyys ja itsenäinen ammatinharjoittaminen, yhteiskunnalliset yritykset, yhteisötalous ja sosiaalinen osallisuus), kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja yleisen elämänlaadun parantamiseen, koulutustulosten ja osaamistarjonnan parantamiseen sekä oikeudenmukaisen vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukemiseen. Toimilla pyritään myös parantamaan yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen ja muun rahoituksen saantia ja saatavuutta, tukemaan sosiaalisiin investointeihin ja osaamiseen ja taitoihin kohdistuvia rahoitus- ja investointitoimia sekä kehittämään ja vakiinnuttamaan sosiaalisten investointien markkinoita InvestEU-asetuksen 8 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla osa-alueilla ja kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti. Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan avulla helpotetaan perus- ja avaintaitojen kehittämistä, osaamisen kohtaantoa, levittämistä ja parempaa hyödyntämistä koulutuksen avulla (mukaan lukien työpaikkakoulutus ja siihen liittyvät toimet), jotta voidaan saavuttaa Euroopan osaamisohjelmassa (102), ammatillista koulutusta koskevassa neuvoston suosituksessa (103), eurooppalaisessa koulutusalueessa (104) ja digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmassa 2021–2027 (105) asetetut tavoitteet.

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitus- ja investointitoimien tukikelpoiset alat luetellaan InvestEU-asetuksen liitteessä II, erityisesti sen 12 kohdassa. Tukikelpoiset osa-alueet voidaan priorisoida näiden investointisuuntaviivojen 2.3.2.1 kohdan mukaisesti.

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunassa tuetaan mikrorahoitusta ja yhteiskunnallisia yrityksiä. Mikrorahoituksen yhteydessä mikrolainalla (tai mikroluotolla) tarkoitetaan enintään 50 000 euron lainaa. Erityisesti kannustetaan tarjoamaan enintään 500 000 euron suuruisia sijoituksia yhteiskunnallisille yrityksille, kun taas suurempia, jopa 2 000 000 euron suuruisia sijoituksia kohdennetaan niiden laajentamiseen ja mittakaavan kasvattamiseen.

Tuki koskee myös toimenpiteitä, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa sekä muihin tekijöihin perustuvaa tasa-arvoa, sosiaalista osallisuutta, osaamisen tarjontaa ja kysyntää, koulutusta ja niihin liittyviä palveluja, mukaan lukien kestävän sosiaalisen infrastruktuurin kehittäminen kaupunki- ja maaseutualueilla. Ikkunassa tuetaan myös sosiaalista infrastruktuuria (mukaan lukien terveys- ja koulutusinfrastruktuuri sekä sosiaalinen ja opiskelija-asuntotuotanto) ja hankkeita, jotka liittyvät sosiaalisiin innovaatioihin, terveyspalveluihin, ikääntymiseen ja pitkäaikaishoitoon, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon saatavuuteen, innovatiivisiin hoitoihin ja sähköisiin terveyspalveluvaihtoehtoihin, osallisuuteen ja saavutettavuuteen. Lisäksi tuetaan kulttuuritoimintaa ja luovaa toimintaa, joilla on yhteiskunnallinen päämäärä.

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunassa keskitytään myös kestävän ja eettisen rahoituksen tarjoamiseen lopullisille rahoituksen saajille, jotka kohtaavat ihmisoikeuksiinsa ja perusvapauksiinsa vaikuttavia rajoituksia tai esteitä. Tuki kohdistetaan erityisesti hankkeisiin, joihin liittyy kohtuullisen hyvä (mahdollinen) taloudellinen elinkelpoisuus, mutta joita markkinat eivät tue (ainakaan riittävissä määrin), mikä johtuu suuremmista riskeistä, vakuuksien puuttumisesta, muista markkinaesteistä tai siitä, että ne eivät pysty saavuttamaan optimaalista laajuutta ilman julkisen sektorin tukea. Tuettavien hankkeiden on edistettävä yksityisten sijoitusten houkuttelemista täyttymättä jääneisiin tarpeisiin.

Rahoitus- ja investointitoimien tavoitteena on tarjota sosiaalista infrastruktuuria ja siihen liittyviä palveluja, jotka liittyvät seuraaviin:

inklusiivinen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, varhaiskasvatus ja päivähoito mukaan lukien, ja niihin liittyvät koulutusinfrastruktuuri ja palvelut, vaihtoehtoinen ja inklusiivinen lasten päivähoito, kaikkien saatavilla oleva opiskelija-asuminen ja digitaalinen välineistö, digitaalisen osaamisen edistäminen varhaisista kouluvuosista alkaen, tieto- ja viestintätekniikan yleinen käyttöönotto ja saatavuus kaikissa oppilaitoksissa sekä välineet ja alustat etäkäyttöön ja -opiskeluun

b)	kohtuuhintaisia asuntoja tarjoava sosiaalinen asuntotuotanto

c)	terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, mukaan lukien klinikat, sairaalat, perusterveydenhuolto, kotihoito ja avohoito

terveydenhuollon infrastruktuurihankkeet, jotka edistävät nykyaikaistetun, digitalisoidun ja sopeutumiskykyisen ennaltaehkäisy- ja terveydenhuoltoinfrastruktuurin strategisen ja maantieteellisesti tasapainoisen verkoston kehittämistä. Verkoston avulla voidaan varmistaa kriittisen terveydenhuollon infrastruktuurin ja palvelujen yleinen saatavuus kaikkialla EU:ssa. Tuetuilla hankkeilla voidaan myös vastata erityisiin kiireellisiin terveydenhuollon ja hätäavun (106) tarpeisiin kehittämällä liikkuvia ja kenttälääkintäasemia sekä sairaankuljetuksia

e)	sosiaalipalvelujen mahdollistaminen yhteisötasolla ja mahdollisuuksien mukaan integroidusti.

Sosiaalisessa infrastruktuurissa, jota rahoittavat yleensä julkisyhteisöt tai niistä riippuvaiset yhteisöt, on huomattavia rahoitusvajeita. Covid-19-pandemian seuraukset ovat pahentaneet entisestään näitä vajeita.

InvestEU-asetuksen liitteessä II olevassa 12 kohdan d alakohdassa tarkoitetut sosiaaliseen infrastruktuuriin tehtävät investoinnit, joiden tarkoituksena on puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, voivat sisältää toimia julkisyhteisöjen kanssa. Tällaisessa tilanteessa takuusopimuksessa voidaan sopia sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitustuotteesta, joka on tarkoitettu yhteiskunnallisen infrastruktuurin investointeihin, joita julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset edistävät, jotta voidaan puutua InvestEU-asetuksen liitteessä V olevan A jakson 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuihin markkinoiden toimintapuutteisiin. Tällaiseen rahoitustuotteeseen liittyvät rahoitus- ja investointitoimet täyttävät varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja InvestEU-asetuksen liitteessä V säädetyt täydentävyysvaatimukset.

InvestEU-rahaston tukitoimien edellytyksenä on sovellettavan unionin, kansallisen tai alueellisen sosiaalilainsäädännön noudattaminen. Toimien olisi oltava kaikilta osin toissijaisuusperiaatteen mukaisia, ja niiden olisi täydennettävä mahdollisia kansallisia ja alueellisia tukijärjestelmiä. Tuetuista hankkeista tuotetut palvelut on mahdollisuuksien mukaan tarjottava lähiyhteisössä paikallistasolla. Terveydenhuollon infrastruktuurin osalta on keskityttävä kehittämään malleja, joiden avulla laitoshoidosta siirrytään ennaltaehkäisyyn, perusterveydenhuoltoon ja avohoitoon sekä palveluihin, jotka tukevat yhdennettyä yksilölähtöistä hoitoa ja itsenäistä asumista vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti.

Kohtuuhintaiseen sosiaaliseen asuntotuotantoon tehtävissä investoinneissa keskitytään erityisesti sellaisten asumisratkaisujen aikaansaamiseen, joiden tavoitteena on vähentää sosiaalista syrjäytymistä, siten, että täydennetään mahdollisesti olemassa olevia kansallisia tai alueellisia tukijärjestelmiä. InvestEU-rahastosta tuettava kohtuuhintaisia asuntoja tarjoava sosiaalinen asuntotuotanto (107) olisi kohdennettava muita heikommassa asemassa oleville ihmisille tai ihmisryhmille (108), jotka maksukykynsä tai sosiaalisten rajoitteidensa vuoksi asuvat erittäin puutteellisissa oloissa tai eivät kykene hankkimaan asuntoa markkinaehdoin. Kun kohteena ovat ETHOS-luokituksessa esitetyn asunnottomuuden ja asuntomarkkinoilta syrjäytymisen määritelmän piiriin kuuluvat ihmiset, sosiaalisessa asuntotarjonnassa olisi noudatettava mahdollisimman pitkälti asunnon saatavuutta korostavaa lähestymistapaa. Infrastruktuurissa ja palveluissa olisi noudatettava asianmukaisia laatustandardeja ja YK:n yleissopimuksia, eikä niiden tuloksena saa syntyä eri ryhmien erottelua tai eristämistä.

Perinteisten rahoituksenvälittäjien tarjoamien rahoitusratkaisujen lisäksi myös luontoisetuuksia tarjoavat organisaatiot, kuten oppilaitokset tai terveys-, sosiaali- ja hoitopalvelujen tarjoajat voivat hyödyntää EU:n takuuta välillisesti toteutuskumppanin kautta.

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunassa painotetaan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osallisuutta ja pääsyä laadukkaan palvelutarjonnan piiriin sekä saavutettavuutta vammaisten ja ikääntyvän väestön kannalta.

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan tuella tuetaan myös inklusiivisen koulutuksen (mukaan lukien ammatillisen koulutus) ja siihen liittyvien palvelujen tarjoamista. Tähän sisältyy perus- ja jatkokoulutus myös aikuisille sekä organisatorinen ja prosesseihin liittyvä innovointi, mukaan lukien uudet ja innovatiiviset liiketoimintamallit. Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunassa tuetaan myös innovatiivisia terveysratkaisuja, kuten sähköisiä terveyspalveluja ja uusia hoitomalleja. Tuella pyritään edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja muihin tekijöihin perustuvaa tasa-arvoa laajentamalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden (myös kolmansien maiden kansalaisten) kotoutumista yhteiskuntaan.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä yhteiskunnallisiin yrityksiin ja niiden toimintaan, kuten laajentamisaloitteisiin, heikommassa asemassa olevien ryhmien digitaalisten ja yrittäjyystaitojen kehittämiseen, jotta voidaan puuttua sukupuolten väliseen ja muuhun epätasa-arvoon näillä osa-alueilla. Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan tuella puututaan unionin laajuisiin markkinapuutteisiin, jotka liittyvät yhteiskunnallisen yritystoiminnan rahoittamiseen ja sosiaalivaikutteiseen rahoitukseen, mikrorahoitukseen, terveydenhuoltoon, ikääntymiseen, koulutukseen ja asuntotuotantoon liittyviin rahoitusvajeisiin sekä innovointiin, lisäämällä unionin osallistumista ja tehostamalla markkinatestausta unionin sosiaalisen ulottuvuuden parantamiseksi.

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunasta tuetaan osaamisen kysyntää ja tarjontaa, korjataan lopullisten rahoituksen saajien osaamisvajeita tai kehitetään osaamisen hyödyntämistä ja edistetään osaamiseen tehtävien investointien markkinoita.

Neuvontatuen avulla voidaan myös selvittää uusia tapoja sosiaalipalvelujen tarjoamiseen sekä kehittää yleisesti osaamisen tarjontaa ja kysyntää InvestEU-asetuksen mukaisesti.

Mikrorahoituksen osalta politiikan tavoitteena on edistää laadukasta, kestävää työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta tukemalla työpaikkojen luomista ja tuloja tuottavaa toimintaa erityisesti sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta, jotka haluavat perustaa mikroyrityksen tai kehittää sitä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina. Mikrorahoituksen alalla toimivien rahoituksenvälittäjien on tarjottava suoraan tai välillisesti myös muita kuin rahoituspalveluja, esimerkiksi liiketoiminnan kehittämispalveluja (mentorointi, valmennus ja koulutus), jotka ovat olennainen osa mikrorahoitusta. InvestEU-ohjelman puitteissa suoraan tai välillisesti tuetun mikrorahoituksen ehtojen, kuten lainakustannusten (mukaan lukien lainakorko) ja vakuusvaatimusten, on vastattava tuesta saatavaa hyötyä, ja niiden on oltava perusteltuja niihin liittyvien riskien ja lainaan liittyvän varainhankinnan todellisten kustannusten kannalta.

Edellytyksenä InvestEU-rahaston tuelle on, että mikrorahoitusta tarjoavat rahoituksenvälittäjät (muut kuin pankit) sitoutuvat mikroluottojen tarjoajien eurooppalaisiin käytännesääntöihin (109) tai vahvistavat noudattavansa niitä (pankit) korkeiden eettisten lainanantonormien varmistamiseksi muun muassa hallinnossa, johdossa ja asiakkaiden suojelussa. Rahoituksenvälittäjien on pyrittävä estämään yksityishenkilöiden ja yritysten ylivelkaantuminen muun muassa ottamalla huomioon näiden takaisinmaksukyky ja varmistamalla kohtuulliset lainanoton kustannukset.

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan tuki on ESR+:n tavoitteiden mukaista ja vastaa sen ehdotettuja toiminnallisia tavoitteita tukea markkinaekosysteemin kehittämistä rahoituksen tarjoamiseksi yhteiskunnallisille yrityksille ja mikrorahoituksen tarjoamiseksi mikroyrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa, erityisesti jos ne työllistävät haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä. Komissio antaa ESR+:n puitteissa ohjeistusta sosiaalisen infrastruktuurin (kuten asuntotarjonta, terveydenhuolto, pitkäaikaishoito, lastenhoito ja koulutus) kehittämiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanemiseksi. Osallistuminen ESR+:aan ei kuitenkaan ole ennakkoedellytys InvestEU-rahaston tuen saamiselle.

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan mukaista tukea kohdennetaan myös sosiaaliseen innovointiin, johon voi sisältyä innovatiivisia sosiaalisia ratkaisuja ja järjestelmiä, joilla pyritään edistämään sosiaalisia vaikutuksia ja tuloksia tämän ikkunan politiikkatavoitteiden saavuttamiseksi.

Näihin tavoitteisiin pyrittäessä on kannustettava InvestEU-rahaston tuen yhdistämistä avunantajilta, hyväntekeväisyysjärjestöiltä, säätiöiltä ja muilta yksityisen sektorin toimijoilta saataviin rahoitusosuuksiin. InvestEU-rahastolla pyritään vahvistamaan yksityisen sektorin sitoutumista Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseen tukemalla muun muassa laadukasta työllistämistä, inklusiivista koulutusta, terveydenhuoltoa, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan sekä esteettömyyttä ja vammaisten osallistamista. Yksityisen sektorin toimijat voivat tukea sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan tavoitteiden saavuttamista joko suorilla rahoitusosuuksilla (lahjoitukset, takaisinmaksettavat ja ei-takaisinmaksettavat tukimuodot) ja/tai yhteisinvestoinneilla InvestEU-rahastosta välillisesti tuettuihin hankkeisiin tai rahoituksenvälittäjiin.

Myös pienten hankkeiden yhdistämiseen kannustetaan, sillä monet sosiaalialan hankkeet ovat liian pieniä houkuttelemaan yksityisiä sijoittajia tai hyödyntämään tehokkaasti julkisia varoja. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan uudistusten alalla saatetaan toteuttaa sosiaalista infrastruktuuria ja palveluja (kuten uusia sosiaali-, hoiva- ja terveydenhuoltomalleja) kansallisen tai alueellisen viranomaisen toimialueella eri paikoissa useilla pienillä hankkeilla. Pienten hankkeiden yhdistäminen yhdeksi sijoituskohteeksi voi olla tarpeen sijoittajien kiinnostuksen herättämiseksi. Yhdistäminen voi tarkoittaa

a)	pienten sosiaaliseen infrastruktuuriin, teknologiaan tai sosiaalipalveluihin liittyvien hankkeiden yhdistämistä yhdeksi sijoituskohteeksi, johon sisältyy useita osahankkeita eri paikoissa

b)	sosiaaliseen infrastruktuuriin, teknologiaan ja sosiaalipalveluihin liittyvien investointitarpeiden yhdistäminen yhdeksi hankkeeksi tai sijoituskohteeksi. Tämä saattaa edellyttää rahoituslähteiden tai -välineiden yhdistämistä.

sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin liittyvien investointitarpeiden yhdistäminen laajempaan sijoitusvälineeseen, jolla pyritään sosiaalista osallisuutta edistävään kaupunkien tai maaseudun uudistamiseen tai kehittämiseen, tai niiden toteuttaminen yhteiskunnallisen täsmärahoituksen puitteissa.

Edellisen kohdan a–c alakohdassa kuvattuja toimia voidaan täydentää liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on i) auttaa hankkeiden toteuttajia ja rahoituksenvälittäjiä kehittämään osaamista, joka liittyy sijoitusstrategioiden laatimiseen, yhdistettyyn tai hybridirahoitukseen, suunnitteluun ja hankkeiden ryhmittelyyn, ii) tukea sosiaalialan innovoijien ja yritysten sekä sosiaalisia vaikutuksia hakevien sijoittajien ja hyväntekeväisyyden harjoittajien (myös riskisijoittavien hyväntekijöiden) esiintuloa sekä iii) luoda yleiseurooppalainen verkosto, joka muodostuu sosiaalisten vaikutusten ja sosiaalisen innovoinnin tiedotus- ja valmennuskeskuksista, innovatiivisista koulutuspalveluista, kuten ohjauksen, osaamisen ennakoinnin, osaamisen arviointi- ja validointipalvelujen tarjoajista tai palveluista, jotka auttavat sovittamaan yhteen osaamisen kysynnän ja tarjonnan, sekä oppilaitosten ja yritysten kumppanuuksista ja osaamiskeskuksista, mukaan lukien ammatillisen huippuosaamisen keskukset.

Näitä toimia voidaan täydentää myös keräämällä EU:n laajuisia tietoja markkinoiden toimintapuutteista tai optimaalista heikommista investointitilanteista sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunaan liittyvillä politiikan aloilla ja asettamalla kyseiset tiedot julkisesti saataville.

6.4.1.1 Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan strategiset investoinnit

Koulutuksen tukeminen kohdennetaan erityisesti hankkeisiin, joilla edistetään eurooppalaisten koulutusjärjestelmien digitalisaatiota, mukaan lukien digitaalisen osaamisen edistäminen varhaisista kouluvuosista alkaen, tieto- ja viestintätekniikan yleinen käyttöönotto ja saatavuus oppilaitoksissa sekä välineet ja alustat etäkäyttöön ja -opiskeluun. Tuettavat toimet olisi kohdennettava myös muihin digitalisaatio-ohjelmiin, joilla pyritään elinikäiseen ja osallistavaan digitaalisten taitojen ja ratkaisujen saatavuuteen ja tukeen kaikenikäisille ihmisille kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Lisäksi koulutuksen tukitoimilla olisi helpotettava uusien taitojen kehittämistä ja vakiintuneen osaamisen vahvistamista, jotta voidaan varmistaa näiden investointisuuntaviivojen 6.1.1.8 ja 6.2.1.1 kohdassa esitettyjen strategisten ja kriittisten toimien vaikuttavuus.

6.4.2 Mahdollisten rahoitustuotteiden ominaisuudet

6.4.2.1 Mukana olevat rahoituksenvälittäjät

a) Velkarahoitus:

Voidaan käyttää rahoituksenvälittäjiä, mukaan lukien kansalliset kehityspankit ja -laitokset, liikepankit, takausyhtiöt ja -laitokset, etuoikeutettua ja etuoikeudeltaan huonompaa rahoitusta tarjoavat hajautetut velkarahastot, mikrorahoituslaitokset, leasingyhtiöt, joukkolaina- ja joukkorahoitusalustat, erillisyhtiöt, yhteisrahoitusvälineet, yhteisrahoitusrahastot tai yhteissijoitusjärjestelyt, muut rahoituslaitokset kuin pankit, mukaan lukien lainarahastot, kärsivällisen pääoman tarjoajat, kuten osuuskunnat, luotto-osuuskunnat, vakuutusyhtiöt, eläkerahastot, pääomasijoitus/bisnesenkelirahastot tai rahasto-osuusrahastot.

Myös sosiaalisten investointien markkinoiden mahdollistajat (mukaan lukien mikrorahoituksen ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitusalueella toimivat sijoitus- ja muiden valmiuksien kehittämisen välittäjät, fintech-yritykset, korkeakoulut, yliopistot, tutkimuskeskukset ja EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt, säätiöt, joukkorahoitusalustat ja ammatilliset oppilaitokset, mukaan lukien ammatillisen huippuosaamisen keskukset sekä oppilaitosten ja yritysten kumppanuudet) voivat saada rahoitusta. Voidaan käyttää myös muita sijoittajaryhmiä, mukaan lukien yrityssijoittajat, sosiaalisia vaikutuksia hakevat sijoittajat ja bisnesenkelit, koulutusalan yrittäjät (esim. verkossa avoimet massakurssit (MOOC)), hyväntekeväisyyteen keskittyvät riskisijoittajat ja hyväntekeväisyyden harjoittajat.

Muita julkisen sektorin välittäjiä sekä sosiaalisen infrastruktuurin, yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen ja yhteisötalouden osa-alueilla toimivia välittäjiä (kuten eettiset tai vaihtoehtoiset pankit ja osuuspankit), jotka voivat tarjota rahoitusta sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan kattamilla rahoituskelpoisilla aloilla noudattaen täysimääräisesti sovellettavaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä ja asiaankuuluvia varainhoitoasetuksen vaatimuksia, voidaan myös käyttää.

Näissä suuntaviivoissa tarkoitetuilla mahdollisilla julkisilla rahoituksenvälittäjillä voi myös olla rooli InvestEU-rahaston tuen yhdistämisessä unionin muihin keskeisiin rahoitusohjelmiin ja yhteistyössä hallinnoitaviin rahastoihin.

b) Oman pääoman ehtoinen rahoitus:

Rahoituksenvälittäjiä voivat olla muun muassa kansalliset kehityspankit ja -laitokset, liikepankit, takausyhtiöt ja -laitokset, lainarahastot, velkarahastot, eläkerahastot, mikrorahoituslaitokset, leasingyhtiöt, joukkolaina- ja joukkorahoitusalustat, erillisyhtiöt, yhteisrahoitusvälineet, yhteisrahoitusrahastot ja yhteissijoitusjärjestelyt.

Oman pääoman ehtoista rahoitusta voivat välittää myös muut rahoituslaitokset kuin pankit, mukaan lukien kärsivällisen pääoman tarjoajat, kuten osuuskunnat, luotto-osuuskunnat, vakuutusyhtiöt ja yhtiöitettävät yhteisöt, rahasto-osuusrahastot, pääomasijoitusrahastot, riskipääomarahastot, bisnesenkelirahastot, teknologiansiirtorahastot, yhteisrahoitusrahastot, yhteissijoitusjärjestelyt, riskilainarahastot, muut järjestelyt tai järjestelmät, jotka tarjoavat sijoituksia oman pääoman ehtoiseen tai luonteiseen rahoitukseen tai oman ja vieraan pääoman hybridirahoitukseen ja muuhun välirahoitukseen.

Myös sosiaalisten sijoitusten markkinoiden mahdollistajat (mukaan lukien mikrorahoituksen ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitusalueella toimivat sijoitus- ja muiden valmiuksien kehittämisen välittäjät, fintech-yritykset, korkeakoulut, yliopistot, tutkimuskeskukset ja EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt, säätiöt, joukkorahoitusalustat ja ammatilliset oppilaitokset, mukaan lukien ammatillisen huippuosaamisen keskukset sekä oppilaitosten ja yritysten kumppanuudet) voivat välittää rahoitusta. Muut sijoittajaryhmät, kuten yrityssijoittajat, sosiaalisia vaikutuksia hakevat sijoittajat ja bisnesenkelit, koulutusalan yrittäjät (esim. MOOC:t), hyväntekeväisyyteen keskittyvät riskisijoittajat ja hyväntekeväisyyden harjoittajat voivat toimia rahoituksenvälittäjinä noudattaen kaikilta osin sovellettavaa kansallista ja unionin lainsäädäntöä, jos ne pystyvät luomaan hankkeita tai sijoitussalkkuja sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan kattamilla aloilla.

Rahoituksenvälittäjien rahastonhoitajien (myös ensimmäistä kertaa rahastonhoitajina tai neuvonantajina toimivien) on osoitettava valmiutensa ja taitonsa tehdä tällaisia sijoituksia sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan osa-alueilla, kykynsä hankkia varoja ja houkutella yksityistä pääomaa sekä kykynsä tulla taloudellisesti elinkelpoiseksi (muun muassa järkevän sijoitusstrategian avulla), mikä houkuttelisi lisää yksityisiä sijoituksia kyseiseen omaisuusluokkaan.

6.4.2.2 Kohderyhmänä olevat rahoituksen lopulliset saajat

Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan tuki keskittyy useille eri politiikan aloille, minkä vuoksi toimet kohdistetaan monenlaisille lopullisille saajille, joita voivat olla

luonnolliset henkilöt:

haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt (kuten henkilöt, jotka ovat sosiaalisesti syrjäytyneitä tai ovat vaarassa syrjäytyä, mukaan lukien asunnottomat tai henkilöt, jotka asuvat erittäin puutteellisissa oloissa tai jotka ovat menettäneet tai ovat vaarassa menettää työpaikkansa tai joilla on vaikeuksia päästä tai palata työmarkkinoille, vähemmistöryhmiin kuuluvat henkilöt, kolmansien maiden kansalaiset, tavanomaisilla luottomarkkinoilla heikommassa asemassa olevat henkilöt, jotka haluavat käynnistää oman mikroyrityksen tai kehittää sitä)

ii)	lapset, vanhemmat, opettajat ja koulujen hallinto

iii)	tulevat tai nykyiset opiskelijat ja oppijat (myös aikuisopiskelijat).

yritykset:

i)	mikroyritykset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat, erityisesti sellaiset mikroyritykset, jotka työllistävät haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä

ii)	yhteiskunnalliset yritykset

iii)	julkiset yritykset

iv)	pk-yritykset

v)	muut yksityisen sektorin yritykset.

c)	yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja niihin liittyvien palvelujen tarjoajat, kuten Eurooppalaiset yliopistot -aloite, koulut ja oppilaitokset, mukaan lukien ammatillisen huippuosaamisen keskukset ja varhaiskasvatus ja päivähoito

d)	erillisyhtiöt

e)	yhdistykset, säätiöt, keskinäiset yhtiöt ja osuuskunnat

f)	kansalaisjärjestöt

g)	viranomaiset

h)	terveysviranomaiset, terveyspalvelujen tarjoajat, sosiaalipalvelujen tarjoajat, teknologian tarjoajat, terveydenhuollon ammattilaiset, potilaat, yksityishenkilöt

i)	sosiaalisen infrastruktuurin alalla rahoituksen lopullisia saajia voivat olla hankkeiden toteuttajat, julkiset yritykset, rakennusten ylläpitäjät, kiinteistöpäälliköt, sosiaalisen asuntotuotannon tarjoajat sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet.

Rahoitus- ja investointitoimilla tuetaan myös sellaisten yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioiden hankkeita, jotka toimivat sosiaalisten investointien alalla tai tarvitsevat tällaisia investointeja.

Tällaisia organisaatioita ovat muun muassa pk-yritykset, suuryritykset, osuuskunnat, säätiöt, hyväntekeväisyyteen keskittyvät riskisijoittajat, vaikutuslähtöiset yritykset, oppilaitokset ja koulutuspalvelujen tarjoajat, kolmoistilinpäätösmallia käyttävät yritykset sekä paikallis- ja kunnallisviranomaiset.

Niiden toiminta kattaa useita aloja ja osa-alueita, joita ovat muun muassa älykäs ja osallistava liikkuvuus, kaupunkien uudistaminen, maaseudun sosioekonominen elvyttäminen rakentamalla yhteisöjä ja parantamalla sukupolvien välistä solidaarisuutta, osallistavat yhteisöt, asunnottomuus, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden (kuten vammaisten, mielenterveysongelmaisten ja dementiaa sairastavien) sopeutuminen yhteiskuntaan, yhteisöjen kehittäminen, kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen vastaamalla väestö- ja muuttoliikehaasteisiin ja kotouttamalla uusia väestöryhmiä, digitaalinen osallisuus ja yrittäjyystaidot.

6.4.2.3 Yleiset rahoitustuotteet

InvestEU-rahaston tuessa käytetään yhtä ja ainoaa EU:n talousarviotakuuta, jolla tuetaan erilaisia rahoitustuotteita, joilla vastataan monenlaisten riskien kokonaisuuteen. Näitä voivat olla muun muassa pankkitakaukset, lainat, pääoma, välirahoitus, erityiset rahastot ja sijoitusjärjestelyt (joilla voi olla monikerroksinen rakenne, joka koostuu suuririskisimmästä osasta, keskitason etuoikeusluokasta ja etuoikeutetusta velasta), investointituki sosiaalisiin tuloksiin tähtääviin sopimusjärjestelyihin ja kumppanuuksiin, käyttöpääoma, tuki aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan ja leasingvuokraus. Rahoitustransaktioiden vähimmäismaturiteetin on oltava 12 kuukautta, mutta tietyillä segmenteillä, joiden tyypillinen maturiteetti on keskimääräistä lyhyempi (kuten mikrorahoitus), vähimmäismaturiteetti voidaan lyhentää enintään kolmeen kuukauteen. Erityistä huomiota kiinnitetään kärsivälliseen pääomaan, jota tarjotaan odottaen pitkän aikavälin arvonmuodostusta välittömän tuoton sijaan.

Tämä voidaan toteuttaa muun muassa erityisillä sijoitusvälineillä, jotka voivat tarjota lainoja, omaa pääomaa, hybridipääomaa ja riskinjakovälineitä välittäjille tai suoraa rahoitusta lopullisille saajille.

Takuut mahdollistavat sen, että toteutuskumppanit ja välittäjät voivat kohdentaa 6.4.2.2 kohdassa määritetyille rahoituksen lopullisille saajille parempia taloudellisia ja muita ehtoja kuin ne saisivat ilman takuuta, jolloin EU:n toimen tuoma hyöty siirtyy eteenpäin. Lopullisilta saajilta perittävän riskilisän alentamista voidaan harkita erityisesti sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan alaisuuteen kuuluvien InvestEU-rahastosta tuettavien toimien kohdalla. Lisäksi sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunaan kuuluvien (usein aineettomien) omaisuuserien riskiprofiilin mukaisesti takuu voi kattaa suuririskisimmän osan.

Tukea voidaan myöntää sosiaalisiin tuloksiin tähtääville pilottihankkeille, jos niillä saavutetaan täydentävyyttä InvestEU-asetuksen liitteen V mukaisesti, mukaan lukien sijoitukset tulosperusteisiin järjestelyihin ja sosiaalivaikutteisiin joukkolainoihin tietyillä osa-alueilla, joilla julkiset hankintaelimet (tai myös yksityiset elimet) pyrkivät saamaan aikaan sosiaalisia vaikutuksia ennalta määriteltyjen sosiaalisten tulosten perusteella. Tällaisiin hankkeisiin liittyy yksityisen sektorin riskinottoa, eivätkä ne saa kuulua sellaisten keskeisten sosiaalipalvelujen piiriin, joihin viranomaisten on maksukyvyttömyystapauksessa puututtava. Kun tämä ehto täyttyy, mahdollisia toiminta-alueita ovat koulutuksen saatavuus, terveydenhuolto, muuttoliike ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen, työvoimapalvelut, osaamisen kehittäminen ja sosiaalipalvelut. Kun kohteena ovat sosiaalipalvelut, voidaan käynnistää sosiaalisiin tuloksiin tähtääviä pilottihankkeita, joilla testataan, onko innovatiivinen toimi tehokas ja skaalattavissa. Tällaisissa hankkeissa olisi varmistettava avoimuus järjestelmien perustamisen, toiminnan ja tehokkuuden seurannan suhteen.

a) Toteutuskumppanin tarjoama velkarahoitus

Velkainstrumentit, joita tuetaan EU:n takuulla toteutuskumppaneiden ja rahoituksenvälittäjien kautta, kohdennetaan pääasiassa hankkeisiin, joilla on vaikeuksia saada velkarahoitusta markkinoilta muun muassa vakuuksien, luottohistorian, korkean riskiprofiilin tai heikon odotetun tuoton vuoksi.

EU:n takuu voidaan myöntää rahoitus- ja investointitoimiin seuraavissa muodoissa:

a)	suorat velat (myös etuoikeudeltaan huonommat lainat), joukkolainat, vakuudeton luotonanto, vakuudettomat lainat, yrityslainat, välirahoitus, etuoikeutetut lainat ja luottolimiitit

erillistakaukset uusille investoinneille (hankejoukkolainoihin, pankkilainoihin tai näiden yhdistelmään) sekä sosiaalisiin ja koulutusinfrastruktuurihankkeisiin myönnettävät lainat, yrityslainat tai erillisyhtiöille ja julkisen sekä yksityisen sektorin kumppanuusrakenteille (hankerahoitusjärjestelmissä) myönnettävät etuoikeutetut ja etuoikeudeltaan huonommat lainat

c)	välittäjän kautta hankitut velat, mukaan lukien rahoituksenvälittäjien kautta annetut puitelainat, joihin liittyy useita lopullisia saajia

d)	(vasta)takaukset, jälleenlainaustakaukset, rahoitetut takaukset ja muut rahoituksenvälittäjien käyttämiin järjestelyihin liittyvät riskinjakojärjestelyt ja (rahoitetut ja rahoittamattomat) takaukset kolmansille rahoittajille

e)	takaustuotteet, jotka kattavat äskettäin myönnetyt lainat ja jotka voivat sovellettavien säännösten mukaisesti ja asianomaisten kansallisten sääntelyviranomaisten suostumuksella, jos sellaista edellytetään, vähentää rahoituksenvälittäjien lainsäädännöllisiä pääomavaatimuksia

kohdennetut takausmekanismit, joilla voidaan mahdollistaa ja tukea sosiaalisia sijoituksia säätiöiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen lahjoitusvaroista, mikä auttaa vähentämään tällaisten sijoitusten riskiä ja saavuttamaan tietynsuuruisen tuoton. Näihin liittyy yleensä sitoumus, jonka perusteella tuotot, joita sijoittajat saavat takauksen käytöstä, käytetään InvestEU:n ensisijaisten rahoituskohteiden mukaisiin avustuksiin ja tukeen, jota ei makseta takaisin.

b) Toteutuskumppanin tarjoama oman pääoman ehtoinen rahoitus

Oman pääoman ehtoista rahoitusta on käytettävä kriittisen massan saavuttamiseen ja rahoitusrakenteiden joustavuuden saamiseksi pankkien lainanantoa vastaavalle tasolle. Oman pääoman ehtoiset toimet voivat houkutella monenlaista kärsivällistä pääomaa, jota käytetään yritysten rahoituskelpoisuuden saavuttamista edeltävissä vaiheissa kaikilla aloilla, ja ne voivat antaa yhteiskunnallisille yrityksille mahdollisuuden asteittain irtautua avustuksiin perustuvasta rahoitusmallista sekä parantaa innovointi- ja kasvupotentiaalia.

EU:n takuun kattamia mahdollisia oman pääoman ehtoisia tuotteita ovat muun muassa seuraavat:

välilliset tai suorat oman pääoman ehtoiset ja luonteiset sijoitukset, oman ja vieraan pääoman ehtoinen hybridirahoitus ja muut välirahoituksen muodot yksityisissä tai julkisissa pääomarahastoissa, yksityisissä velkarahastoissa, riskipääomarahastoissa ja rahoituksenvälittäjissä, kuten mikrorahoituslaitoksissa ja yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajilla (esim. jotta voidaan kehittää valmiuksia ja tukea rahastoja, jotka liittyvät yrityshautomoihin ja -kiihdyttämöihin tai yrityshautomopalvelujen tarjoamiseen yhteiskunnallisille yrityksille ja innovoijille, mukaan lukien innovatiiviset koulutuksen ja koulutuspalvelujen tarjoajat, tai tehdä yhteissijoituksia yhteiskunnallisten yritysten, bisnesenkeleiden ja hyväntekeväisyyteen keskittyvien riskisijoittajien kanssa sekä tukea tiettyjä innovatiivisia rahoitusratkaisuja). Tietyissä erityistapauksissa voidaan myös harkita poikkeamista perinteisestä pari passu -periaatteesta ja noudattaa sen sijaan epäsymmetristä riskinjakomallia ja tuottojen jakamista.

b)	suorat omistusosuudet, oma pääoma, vaihtovelkakirjalainat osakkaille ja erilaiset sijoittajille suunnatut omistusosuusjärjestelyt. Lisäksi on harkittava mahdollisuutta sallia epäsymmetriset tuotot ja riskinjako.

avoimet omistusosuudet, äänettömät osakkuudet, osakaslainat ja erilaiset sijoittajille suunnatut omistusosuusjärjestelyt sekä lahjoitukset, mukaan lukien edistyneet takaisinmaksettavat ja ei-takaisinmaksettavat tukimuodot. Näihin tuotteisiin ei saa sisältyä sijoittajien (yhteissijoittajat mukaan lukien) ääni- tai hallinnointioikeuksia.

EU:n takuusta hyötyvien toteutuskumppaneiden etuoikeusaseman olisi oltava sama tai parempi kuin muilla sijoittajilla. Sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan yhteydessä tätä pari passu -periaatetta ei kuitenkaan tarvitse soveltaa, jos se on asianmukaisesti perusteltua, toisin sanoen EU:n takuusta hyötyvien toteutuskumppaneiden sijoitukset voivat olla etuoikeudeltaan huonommassa asemassa ja riskit ja tuotot voidaan jakaa epäsymmetrisesti.

Sijoittajia, jotka ovat halukkaita sijoittamaan sosiaalisiin välineisiin, on tällä hetkellä rajallinen määrä tuotto- ja riskikäsitysten vuoksi. Ohjelman toteuttamisella ei pyritä maksimoimaan tuottoa vaan saavuttamaan tuottotaso, jolla voidaan varmistaa, että kannustimet ovat linjassa sijoittajien osallistumisen kanssa. Koska painopisteenä on pikemminkin sosiaalisen kuin taloudellisen tuoton saaminen, toimille asetettu salkun tuottotavoite voi olla jopa 0 prosenttia.

6.4.2.4 Temaattiset rahoitustuotteet

Temaattisia rahoitustuotteita ovat pilottirahoitustuotteet ja -alustat, joilla korjataan markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita, nopeutetaan sosiaalisten sijoitusten markkinoiden kehitystä tai houkutellaan lisää yksityisiä sijoituksia ja edistetään räätälöityjä rahoitusratkaisuja sosiaalisten vaikutusten aikaansaamiseksi (110).

Jos toteutuskumppani rahoittaa mikrorahoituslaitosten ja sosiaalisen rahoituksen tarjoajien valmiuksien kehittämistä, 4.2.2 kohdan vaatimusta, jonka mukaan toteutuskumppanin on osallistuttava omilla varoillaan 5 prosentin osuuteen suuririskisimmästä osasta, ei sovelleta.

(1) EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s. 1).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (ei vielä julkaistu), odottaa parlamentin toista käsittelyä.

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (ei vielä julkaistu), odottaa parlamentin toista käsittelyä.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) (ei vielä julkaistu), odottaa parlamentin toista käsittelyä.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 18 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 487).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta (ei vielä julkaistu), odottaa neuvoston kannan ensimmäistä käsittelyä.

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) perustamisesta (ei vielä julkaistu), odottaa neuvoston kannan ensimmäistä käsittelyä.

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/522, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) N:o 282/2014 kumoamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/410, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2018, direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta kustannustehokkaiden päästövähennysten ja vähähiilisyyttä edistävien investointien edistämiseksi sekä päätöksen (EU) 2015/1814 muuttamisesta (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3); ja komission delegoitu asetus (EU) 2019/856, annettu 26 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä innovaatiorahaston toiminnan osalta (EUVL L 140, 28.5.2019, s. 6).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (ei vielä julkaistu), odottaa säädöksen allekirjoittamista.

(20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/697, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan puolustusrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1092 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(22) InvestEU-asetuksen liitteessä V olevan A jakson viimeisen kohdan mukaan EU:n takuulla ei saa tukea jälleenrahoitustoimia, paitsi erityisissä poikkeuksellisissa ja hyvin perustelluissa olosuhteissa. Tämän poikkeuksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia, jotka koskevat olemassa olevia salkkuja, voidaan toteuttaa aluksi ainoastaan pilottijärjestelyissä, joiden määrärahat ovat asianomaisessa politiikkaikkunassa rajalliset, ja niiden on täytettävä kaikki InvestEU-asetuksen liitteessä V vahvistetut ja takuusopimuksessa tarkemmin vahvistetut edellytykset.

(23) Suoraa oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta ei sallita pk-yritysikkunan EU-osiossa.

(24) Rahoitus- tai investointitoimea, joka toteutetaan toteutuskumppanin antamana takauksena kolmannelle rahoittajalle tai johon sisältyy toteutuskumppanin arvioimiin ja valitsemiin hankkeisiin liittyvä takaus kolmannelle rahoittajalle, pidetään suorana toimena.

(25) Midcap-yritykset ovat enintään 3 000 työntekijän yrityksiä, jotka eivät kuitenkaan ole pk-yrityksiä. Pienet midcap-yritykset ovat InvestEU-asetuksen 2 artiklan 22 kohdassa määriteltyjä yhteisöjä.

(26) Julkisen vallan elimet tai jäsenvaltion täysin takaamat elimet.

(27) Kun on kyse hankkeista, joilla on suuri politiikkalisäarvo ja on olennaisen tärkeää houkutella lisää yksityisiä sijoittajia rahoitusrakenteiden (kuten syndikoitujen lainojen) kautta, osuus voi olla enintään 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, kuten takuusopimuksessa tarkemmin määrätään.

(28) Jos käytetään jäsenvaltio-osiota, rahaston kokoon liittyvästä 50 prosentin rajasta voidaan poiketa. Jäljempänä 5.1.2 kohdassa on lisää sääntöjä osakerahastoihin tehtäville sijoituksille.

(29) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(30) Ei vielä hyväksytty.

(31) Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan c alakohdassa todetaan, että asetusta ei sovelleta vaikeuksissa oleviin yrityksiin.

(32) Sosiaalisella infrastruktuurilla tarkoitetaan sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunassa infrastruktuuria, jolla tuetaan sosiaalipalvelujen ja tiettyjen yleishyödyllisten palvelujen (koulutus ja terveys) tarjontaa, kuten komission tiedonannoissa yleishyödyllisistä sosiaalipalveluista ja yleishyödyllisistä palveluista on määritelty (KOM(2007) 725 lopullinen ja KOM(2006) 177 lopullinen). Sosiaalipalvelujen alalla sosiaalinen infrastruktuuri tukee erityisesti sellaisten palvelujen tarjoamista, joilla autetaan ihmisiä henkilökohtaisen tuen avulla selviytymään epäsuotuisasta sosiaalisesta tilanteestaan, varmistetaan yhteiskuntaan osallistuminen ja parannetaan ihmisten työllistettävyyttä. Tämäntyyppistä infrastruktuuria on tyypillisesti paikallistasolla, ja se edellyttää integroitua ja yhteisölähtöistä tarjontaa.

(33) Jäsenvaltio-osiota voidaan rahoittaa seuraavista yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista: EAKR, koheesiorahasto, ESR+, maaseuturahasto ja EMKR; tai jäsenvaltion käteissuorituksella, mukaan lukien elpymis- ja palautumistukivälineen tuki.

(34) Rahoitusta yhdistävää toimea ei saa kohdella InvestEU-asetuksen 2 artiklan 5 kohdassa määriteltynä rahoitus- tai investointitoimena, joka on osa tällaista rahoitusta yhdistävää toimea.

(35) Näissä investointisuuntaviivoissa ’alakohtaisilla ohjelmilla’ tarkoitetaan InvestEU-asetuksen 2 artiklan 5 kohdassa määriteltyjä unionin ohjelmia. Tässä 2.9 kohdassa on merkitystä ainoastaan sellaisilla alakohtaisilla ohjelmilla, joiden oikeusperustaan sisältyy vastaava valtuutuslauseke.

(36) Kun on kyse rahoituksen yhdistämisestä päästökauppajärjestelmän innovointirahaston kanssa, päätös, joka on hyväksytty direktiivin 2003/87/EY (muutettu direktiivillä (EU) 2018/410) 10 a artiklan 8 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten perusteella (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3).

(37) Verkko- ja tietoturva-alan yhteistyöryhmä, Cybersecurity of 5G networks EU Toolbox of risk mitigating measures, 01/2020 (https://ec.europa.eu/newsroom/dae/document.cfm?doc_id=64468).

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/697, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan puolustusrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1092 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/696, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 69).

(40) Komission tiedonanto ”Kestävä Eurooppa -investointiohjelma / Euroopan vihreän kehityksen investointiohjelma” (COM(2020) 21 final).

(41) Asetus (EU) 2020/852 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13) ja siihen perustuvat delegoidut säädökset.

(42) Toteutuskumppaneille annettava neuvontatuki täydentää teknisen tuen välineestä annettavaa teknistä apua.

(43) Ilmastoon 30 %, ja kestävän infrastruktuurin ikkunassa ilmastoon ja ympäristöön 60 %.

(44) Asetus (EU) 2020/852 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(45) Sovellettavat kynnysarvot määritellään kestävyysohjeistuksessa, jonka komissio on antanut InvestEU-asetuksen 8 artiklan 6 kohdan nojalla.

(46) ”Climate change and major projects. Outline of the climate change related requirements and guidance for major projects in the 2014–2020 programming period: ensuring resilience to the adverse impact of climate change and reducing the emission of greenhouse gases”, Euroopan komissio (25.8.2016) (https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/major_projects_en.pdf); ja ”Integrating Climate Change Information and Adaptation in Project Development: Emerging Experience from Practitioners”, European Union Financial Institutions Working Group on Adaptation to Climate Change (EUFIWACC) (toukokuu 2016) (https://ec.europa.eu/clima/sites/clima/files/docs/integrating_climate_change_en.pdf).

(47) Esim. direktiivi 2011/92/EU tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU (EUVL L 124, 25.4.2014, s. 1); direktiivi 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7); direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1); direktiivi 2010/75/EU teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(48) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (ei vielä julkaistu), odottaa säädöksen allekirjoittamista.

(49) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin mukaisesta julkisen sektorin lainajärjestelystä (ei vielä julkaistu), odottaa parlamentin kannan ensimmäistä käsittelyä.

(50) Jos rahoitus- tai investointitoimi toteutetaan toteutuskumppanin kolmannelle rahoittajalle antaman takauksen muodossa, 25 prosentin rajaa sovelletaan kolmannen rahoittajan tarjoamaan rahoitukseen.

(51) Pk-yritysikkunan jäsenvaltio-osiossa yläraja voidaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa poikkeuksellisesti asettaa odotettavissa olevia tappioita korkeammalle tasolle.

(52) Suoraa oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta ei sallita pk-yritysikkunan EU-osiossa.

(53) Pk-yritysikkunassa vähintään 30 prosentin rahoitusta yksityisiltä sijoittajilta edellytetään rahastotasolla. Yhteissijoitusvälineiden tapauksessa yksityinen rahoitus voi toteutua myös kuhunkin lopulliseen rahoituksen saajaan tehdyn sijoituksen tasolla.

(54) Ensisijaisella sijoituksella tarkoitetaan suoraa tai välillistä lopulliseen rahoituksen saajaan tehtyä sijoitusta (myös velan muodossa), jonka tuloksena se saa suoraan tai välillisesti rahoitusta.

(55) Suoraa oman pääoman ehtoista ja oman pääoman luonteista rahoitusta ei sallita pk-yritysikkunan EU-osiossa.

(56) Ks. esimerkiksi komission tiedonanto kestävän kasvun rahoituksesta (COM(2018) 97 final) ja kestävää rahoitusta käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän palaute sen 31. tammikuuta 2018 julkaisemassa loppuraportissa (osoitteessa <https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/180131-sustainable-finance-final-report_en.pdf>).

(57) Esteettömyyttä koskevan eurooppalaisen säädöksen esteettömyysvaatimusten mukaisesti (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(58) Jäsenvaltioilla on monia erilaisia sääntelykehyksiä, joilla tuetaan kestävää energiainfrastruktuuria ja joihin liittyy monia politiikkaan, markkinasuunnitteluun ja sääntelyyn liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat investointien pääomakustannuksiin.

(59) Komission tiedonanto vetystrategiasta ilmastoneutraalille Euroopalle (COM(2020) 301 final).

(60) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(61) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(62) Unionin uusiutuvan energian rahoitusmekanismi on perustettu hallintoasetuksen 33 artiklalla.

(63) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(64) Komission tiedonanto ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua”, (COM(2020) 662 final).

(65) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(66) EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13.

(67) https://ec.europa.eu/environment/topics/circular-economy/levels_en

(68) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta (EUVL L 115, 25.4.2013, s. 39).

(69) Komission tiedonanto ”Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia – Euroopan liikenne tulevaisuuden raiteelle” (COM(2020) 789 final).

(70) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(71) Älyliikennejärjestelmä.

(72) Jokiliikenteen tietopalvelu.

(73) Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmä.

(74) Komission tiedonanto ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020) 456 final).

(75) Direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(76) Direktiivi 2000/60/EY yhteisön vesipolitiikan puitteista (vesipuitedirektiivi) (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(77) Direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta (tulvadirektiivi) (EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27).

(78) Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (juomavesidirektiivi) (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).

(79) Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (yhdyskuntajätevesidirektiivi) (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).

(80) Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (nitraattidirektiivi) (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).

(81) Asetus (EU) 2019/1009 EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen (EY) N:o 2003/2003 kumoamisesta (lannoiteasetus) (EUVL L 170, 25.6.2019, s. 1).

(82) Asetus (EY) N:o 1107/2009 kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (kasvinsuojeluaineita koskeva asetus) (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).

(83) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2018/851/EU (EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109).

(84) Komission tiedonanto ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020) 380 final).

(85) Komission tiedonanto ”Pellolta pöytään -strategia oikeudenmukaista, terveyttä edistävää ja ympäristöä säästävää elintarvikejärjestelmää varten” (COM(2020) 381 final).

(86) Komission tiedonanto ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020) 98 final).

(87) Komission tiedonanto ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” (COM(2016) 587 final).

(88) Komission tiedonanto – Avaruusstrategia Euroopalle (COM(2016) 705 final).

(89) Neuvoston direktiivi 2008/114/EY, annettu 8 päivänä joulukuuta 2008, Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista (EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75).

(90) Kyberturvallisuusriskejä on arvioitava asianmukaisen EU:n ja kansallisen lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaisesti, 5G-kyberturvallisuutta koskeva välineistö mukaan lukien.

(91) Teknologian valmiustasot.

(92) OECD, Frascati Manual 2015 – Guidelines for Collecting and Reporting Data on Research and Experimental Development, s. 44–45 (https://read.oecd-ilibrary.org/science-and-technology/frascati-manual-2015_9789264239012-en).

(93) Komission, ESAn ja EDAn yhteisen työryhmän laatiman Euroopan strategisen riippumattomuuden kannalta kriittistä avaruusteknologiaa koskevien toimien luettelon viimeisimmän päivityksen mukaisesti.

(94) Komission tiedonanto – Euroopan uusi teollisuusstrategia (COM(2020) 102 final).

(95) Komission tiedonanto – Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa (COM(2020) 67 final).

(96) Valkoinen kirja tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen (COM(2020) 65 final).

(97) Komission tiedonanto – Euroopan datastrategia (COM(2020) 66 final).

(98) Komission tiedonanto – EU:n strategia covid-19-rokotteiden kehittämiseksi (COM(2020) 245 final).

(99) Direktiivi 2003/87/EY sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/410 (EUVL L 76, 19.3.2018, s. 3).

(100) Kuten kuvattu InvestEU-asetuksen liitteen II kohdassa 8.

(101) Komission tiedonanto – Pk-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten (COM(2020) 103 final) (4 jakso – Rahoituksen saannin parantaminen).

(102) Komission tiedonanto – Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi (COM(2020) 274 final).

(103) Neuvoston suositus 2020/C 417/01, annettu 24 päivänä marraskuuta 2020, kestävää kilpailukykyä, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja selviytymiskykyä tukevasta ammatillisesta koulutuksesta (EUVL C 417, 2.12.2020, s. 1).

(104) Komission tiedonanto eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä (COM(2020) 625 final).

(105) Komission tiedonanto – Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan (COM(2020) 624 final).

(106) Ks. esimerkiksi Overview of Natural and Man-Made Disasters and Risks the European Union may face (https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/285d038f-b543-11e7-837e-01aa75ed71a1).

(107) Kohtuuhintaisia asuntoja tarjoavan sosiaalisen asuntotuotannon hankkeet voivat koostua esimerkiksi seuraavanlaisista toimista:

uuden, erottelemattoman ja esteettömän sosiaalisen vuokra-asuntokannan tarjoaminen yhdellä tai useammalla näistä tavoista:

•	uusien asuintalojen rakentaminen

•	olemassa olevien rakennusten kunnostaminen tai muuntaminen

•	yksittäisten asuntojen hankinta yksityisiltä asuntomarkkinoilta (ostamalla tai välittäjän kautta)

b)	asuntovälityksen perustaminen tuetulle vuokra-asumiselle

c)	asuntojen saatavuuteen keskittyvien ratkaisujen tarjoaminen siten, että vuokra-asuntojen tarjonta yhdistetään lähellä (eli samassa rakennuksessa tai helposti saatavilla) oleviin tukipalveluihin

d)	olemassa olevan sosiaalisen asuntokannan mukauttaminen vammaisten tarpeisiin, mukaan lukien omistusasunnot

e)	kohdennettu tuki syrjäytyneille yhteisöille, jotka kärsivät vakavista puutteista nykyisissä asuinoloissaan, mukaan lukien omistusasunnot.

(108) Määritelty tapauskohtaisesti kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla ja/tai taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden mukaan.

(109) https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=738&langId=en&pubId=8312&furtherPubs=yes

(110) Esimerkiksi tarjoamalla sijoittajille takauksia, perustamalla kiihdyttämöpalveluja sosiaalivaikutteisten välineiden hoitajia varten tai luomalla sosiaalisiin vaikutuksiin kannustavia mekanismeja yhteiskunnallisia yrityksiä varten).

2.7.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 234/67

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/1079,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/880 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/880 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 6 kohdan, 4 artiklan 12 kohdan, 5 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Jotta asetus (EU) 2019/880 voitaisiin panna asianmukaisesti täytäntöön, on tarpeen vahvistaa erityiset säännöt tuontilupajärjestelmän perustamiseksi tietyille mainitun asetuksen liitteessä olevassa B osassa luetelluille kulttuuriesineiden luokille.

(2)	On myös tarpeen vahvistaa tuojan vakuutusjärjestelmää koskevat säännöt asetuksen (EU) 2019/880 liitteessä olevassa C osassa lueteltuja luokkia varten.

(3)	Lisäksi on tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat tietyin edellytyksin myönnettäviä poikkeuksia tuontiluvan saamiselle tai tuojan vakuutuksen toimittamiselle asetetuista vaatimuksista.

(4)

Sellaisia kulttuuriesineitä, jotka ovat välittömässä vaarassa tuhoutua tai hävitä kolmannessa maassa, olisi säilytettävä suojapaikoissa unionissa niiden turvallisuuden, kunnossapidon ja turvallisen palauttamisen varmistamiseksi tilanteen niin salliessa. Sen varmistamiseksi, että säilytettäviä kulttuuriesineitä ei siirretä muualle unionissa eikä saateta markkinoille, julkisten elinten olisi valvottava tai ylläpidettävä suojapaikkoja ja pidettävä kulttuuriesineitä suorassa valvonnassaan koko ajan.

(5)

Kulttuuriesineet, joita säilytetään jossakin jäsenvaltiossa sijaitsevassa suojapaikassa, olisi asetettava sopiviin tullimenettelyihin, joilla varmistetaan niiden varastointi määrittämättömäksi ajaksi, ja olisi toteutettava järjestelyjä, jos kolmannen maan riskitilanteen uskotaan jatkuvan ennakoitavissa olevan tulevaisuuden jälkeenkin. Jotta yleisö voisi hyötyä näiden kulttuuriesineiden tilapäisestä läsnäolosta unionin alueella, niiden asettaminen näytteille tiloissa, joita ylläpitää sama elin kuin se, joka ylläpitää asiaankuuluvaa suojapaikkaa, olisi sallittava kolmannen maan ennakkosuostumuksella ja, jos tavarat on asetettu tullivarastointimenettelyyn, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (2) mukaisella tullin ennakkoluvalla. Tavaroiden siirtäminen näyttelytiloihin olisi sallittava vain, jos niiden turvallisuus ja kunnossapito voidaan varmistaa.

(6)

Jos tuontiluvan hankkimisesta tai tuojan vakuutuksen toimittamisesta tullille myönnetään poikkeus silloin, kun kyseessä on kulttuuriesineiden väliaikainen maahantuonti kasvatuksellisiin, tieteellisiin, konservointi-, restaurointi-, näyttely-, digitointi- tai esittävien taiteiden tarkoituksiin taikka akateemisten laitosten toteuttaman tutkimuksen tai museoiden tai vastaavien laitosten välisen yhteistyön tarkoituksiin, tämä poikkeus olisi järjestettävä varmistamalla, että asianomaisia kulttuuriesineitä käytetään ainoastaan kyseisiin tarkoituksiin. Julkisen sektorin laitoksia ja toimielimiä pidetään luotettavina väliaikaisesti tuotujen kulttuuriesineiden käytön kannalta. Sen vuoksi niitä olisi vaadittava ainoastaan rekisteröitymään sähköiseen järjestelmään. Myös yksityisoikeudellisten tai sekä yksityisoikeudellisten että julkisoikeudellisten laitosten tai toimielinten olisi voitava olla oikeutettuja poikkeukseen, edellyttäen että toimivaltainen viranomainen vahvistaa niiden rekisteröinnin sähköiseen järjestelmään. Tämä poikkeus olisi myös pantava täytäntöön tavalla, jolla varmistetaan, että väliaikaisesti maahantuodut tavarat ovat samoja tavaroita kuin ne tavarat, jotka jälleenviedään menettelyn päätteeksi, ja että tulli voi helposti tunnistaa edunsaajalaitokset keskitetyn sähköisen järjestelmän avulla.

(7)

Jotta voitaisiin varmistaa tuontilupaa tai tuojan vakuutusta koskevasta vaatimuksesta asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdan nojalla vapautettujen väliaikaisesti maahantuotujen kulttuuriesineiden jäljitettävyys, on aiheellista vahvistaa säännöt kyseisten tavaroiden kuvaukselle, joka olisi ladattava mainitun asetuksen 8 artiklassa tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään.

(8)

Jotta asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 5 kohtaa voitaisiin soveltaa asianmukaisesti ja jotta varmistettaisiin poikkeuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja vältettäisiin se, että huutokauppakamarien, antiikkimyymälöiden ja gallerioiden kaltaiset pysyvät myyntipisteet käyttäisivät poikkeusta väärin, kaupallisten taidemessujen olisi täytettävä tietyt edellytykset, jotka koskevat niiden kestoa, tarkoitusta, avoimuutta yleisölle ja niille annettavaa julkisuutta.

(9)	Tuontilupia koskevien asetuksen (EU) 2019/880 säännösten yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa säännöt, jotka koskevat hakemusten laatimista, toimittamista ja tutkimista sekä asiaankuuluvien lupien antamista ja voimassaoloa keskitettyä sähköistä järjestelmää käyttäen.

(10)

Jotta estettäisiin toimivaltaisen viranomaisen kumoaman tuontiluvan luvaton käyttö, asetuksen (EU) 2019/880 8 artiklassa tarkoitetussa kulttuuriesineiden tuontia koskevassa sähköisessä järjestelmässä olisi annettava tätä koskeva varoitus muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisille ja toimivaltaisille viranomaisille.

(11)

Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on jo tutkinut sellaisten kulttuuriesineiden laillisen alkuperän, jotka oli aiemmin tuotu unioniin tuontiluvalla. Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus kyseisen arvioinnin kanssa ja helpotettaisiin kauppaa, saman kulttuuriesineen jälleentuontia koskevaan uuteen hakemukseen olisi sovellettava yksinkertaistettuja vaatimuksia.

(12)

Asetuksen (EU) 2019/880 mukaisesti 90 päivän määräaika, jonka kuluessa toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä päätös tuontilupahakemuksesta, alkaa päivänä, jona kyseinen viranomainen vastaanottaa täydellisen hakemuksen. Kun katsotaan, että hakijan sähköisessä hakemuksessaan toimittamien tietojen ohella tarvitaan lisätietoja laillisen viennin osoittamiseksi, lupahakemusten tasapuolisen kohtelun ja nopean käsittelyn varmistamiseksi 90 päivän määräajan olisi alettava vasta päivänä, jona hakija on toimittanut pyydetyt lisätiedot lataamalla ne sähköiseen järjestelmään. Koska hakijalla on todistustaakka laillisen viennin osoittamisesta, hakemus olisi hylättävä puutteellisena, jos pyydettyjä lisätietoja ei ole toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle asetetussa määräajassa.

(13)

Jotta estettäisiin kolmannesta maasta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden siirtäminen unionin tullialueelle, tietyt kolmannen maan viranomaisten myöntämät, laillisen viennin osoittavat asiakirjat tai tiedot, joissa yksilöidään kulttuuriesine asianmukaisella tavalla ja jotka synnyttävät tuojan vastuunalaisuuden, olisi aina toimitettava tuontilupahakemuksen mukana tai niiden olisi oltava tuojan vakuutuksen toimittavan ilmoittajan hallussa, jos tulliviranomaiset pyytävät niiden esittämistä.

(14)

Jotta hakijat voisivat todistaa laillisen alkuperän siinä tapauksessa, että maassa, jossa tavara on luotu tai löydetty, ei ollut vientilupajärjestelmää vientiajankohtana, toimijoiden olisi voitava toimittaa tuontilupahakemuksensa tueksi muiden todisteiden yhdistelmiä tai toimijoilla olisi oltava sellaiset hallussaan, jos tulliviranomaiset pyytävät näitä asiakirjoja. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltioiden olisi vaadittava toimijaa antamaan mahdollisimman monta erityyppistä todistetta, mukaan lukien esineen historiaa ja omistusoikeutta koskevat todisteet, joiden avulla voidaan määrittää esineen aitous ja omistusoikeus.

(15)	Asetuksessa (EU) 2019/880 tarkoitettujen tuojan vakuutusten yhdenmukaisuuden varmistamiseksi tarvitaan säännöt allekirjoitetun vakuutuksen laatimiselle keskitetyssä sähköisessä järjestelmässä ja kulttuuriesineen vakiomuotoisen kuvauksen sisällölle.

(16)

Tullin on satunnaistarkastusten ohella tehtävä muitakin tarkastuksia pääasiassa riskianalyysin perusteella. Sen varmistamiseksi, että tullille esitetty esine on sama esine, jolle tuontilupa on myönnetty tai tuojan vakuutus laadittu, tullin olisi tehtävä tarkastuksia soveltamalla asetuksen (EU) N:o 952/2013 46–49 artiklan mukaisia riskinhallintaperusteita.

(17)

Asetuksessa (EU) 2019/880 säädetään, että komissio perustaa keskitetyn sähköisen järjestelmän, jolla hallinnoidaan kulttuuriesineiden tuontia kolmansista maista unionin tullialueelle. Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset järjestelyt, jotka koskevat järjestelmän toimintaa, käyttöä, lukuoikeutta, varajärjestelyjä ja turvallisuutta ja sen kautta tallennettujen tai vaihdettujen tietojen turvallisuutta.

(18)

Jotta voitaisiin varmistaa sähköisten tunnistamismenetelmien ja sähköisten sertifiointien riittävä turvallisuustaso ja jotta prosessit voitaisiin digitalisoida ja yhdenmukaistaa, tuontilupien ja tuojan vakuutusten olisi täytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (3) ja komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2015/1506 (4) vahvistetut sähköisiä allekirjoituksia, sähköisiä leimoja ja sähköisiä aikaleimoja tunnistamisen eri varmistustasoilla koskevat standardit.

(19)

Lukuoikeus tuontilupien sisältöön, niitä koskeviin hakemuksiin, tuojan vakuutuksiin ja niiden tueksi toimitettuihin tietoihin tai asiakirjoihin olisi varattava ainoastaan asetuksen (EU) 2019/880 täytäntöönpanosta vastaaville jäsenvaltioiden viranomaisille sekä itse hakijoille ja ilmoittajille. Kaupan helpottamiseksi esimerkiksi tuodun kulttuuriesineen omistusoikeuden siirron tapauksessa tuontilupien haltijoiden tai tuojan vakuutusten alullepanijoiden olisi kuitenkin voitava antaa kolmansille osapuolille lukuoikeus omiin lupiinsa ja vakuutuksiinsa.

(20)

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa sellaisten tullitoimipaikkojen määrää, joissa kulttuuriesineiden tuontimuodollisuuksia voidaan käsitellä. Jotta tuojat tietäisivät, mitkä ovat asianmukaiset tullitoimipaikat tuontimuodollisuuksien täyttämiseen, nämä tiedot olisi asetettava niiden saataville ja niitä olisi päivitettävä säännöllisesti keskitetyssä sähköisessä järjestelmässä.

(21)

Asetuksessa (EU) 2019/880 säädetään, että sen 3 artiklan 2–5, 7 ja 8 kohtaa, 4 artiklan 1–10 kohtaa, 5 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 8 artiklan 1 kohtaa sovelletaan siitä päivästä alkaen, jona sen 8 artiklassa tarkoitettu sähköinen järjestelmä on toimintavalmis, tai viimeistään 28 päivästä kesäkuuta 2025. Sen vuoksi päivämäärää, josta alkaen tätä asetusta olisi sovellettava, olisi lykättävä vastaavasti.

(22)	Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (5) 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa 23 päivänä huhtikuuta 2021.

(23)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kulttuuriesinekomitean lausunnon mukaiset (6),

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

’suojapaikalla’ unionin tullialueella sijaitsevaa turvallista varastotilaa, jonka jäsenvaltio on nimennyt sellaisten kulttuuriesineiden säilyttämiseen, jotka ovat tärkeitä arkeologian, esihistorian, historian, kirjallisuuden, taiteen tai tieteen kannalta ja joita uhkaa vakava ja välitön tuhoutuminen tai häviäminen, jos ne pysyisivät nykyisessä sijaintipaikassaan;

2)	’kolmannella maalla’ komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (7) 1 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä unionin tullialueen ulkopuolella olevaa maata tai aluetta;

’lähdemaalla’ kolmatta maata, jossa tuotava kulttuuriesine luotiin tai löydettiin, tai viimeistä maata, jossa kulttuuriesine sijaitsi yli viiden vuoden ajan muuta tarkoitusta kuin väliaikaista käyttöä, passitusta, jälleenvientiä tai jälleenlaivausta varten asetuksen (EU) 2019/880 4 artiklan 4 kohdan ja 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

4)	’ICG-järjestelmällä’ asetuksen (EU) 2019/880 8 artiklassa tarkoitettua kulttuuriesineiden tuonnissa käytettävää sähköistä järjestelmää;

5)	’Traces-järjestelmällä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (8) 133 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua järjestelmää;

6)	’sähköisellä allekirjoituksella’ asetuksen (EU) N:o 910/2014 3 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä sähköistä allekirjoitusta;

7)	’kehittyneellä sähköisellä leimalla’ sähköistä leimaa, joka on komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2015/1506 liitteessä vahvistettujen teknisten eritelmien mukainen;

8)	’hyväksytyllä sähköisellä leimalla’ asetuksen (EU) 910/2014 3 artiklan 27 alakohdassa määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa;

9)	’hyväksytyllä sähköisellä aikaleimalla’ asetuksen (EU) 910/2014 3 artiklan 34 alakohdassa määriteltyä sähköistä aikaleimaa;

10)	’EORI-numerolla’ komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 18 kohdassa määriteltyä talouden toimijoiden rekisteröinti- ja tunnistenumeroa.

II LUKU

YKSITYISKOHTAISET JÄRJESTELYT ASIAKIRJAVAATIMUKSISTA VAPAUTTAMISEKSI

2 artikla

Säilyttäminen

1. Jäsenvaltioiden, jotka tuovat kulttuuriesineitä säilyttämistarkoituksessa, on perustettava suojapaikkoja niiden säilyttämistä varten. Kyseiset varastointitilat on erityisesti varustettava siten, että niihin voidaan ottaa vastaan kulttuuriesineitä ja että esineiden turvallisuus ja kunnossapito voidaan varmistaa. Asetuksen (EU) 952/2013 243 artiklassa tarkoitettuja vapaa-alueita ei saa nimetä suojapaikoiksi.

2. Jos jäsenvaltio perustaa suojapaikan, sen on nimettävä viranomainen hoitamaan sitä tai valvomaan sen toimintaa, ja sen on syötettävä kyseisen viranomaisen yhteystiedot ICG-järjestelmään. Komissio julkaisee nämä tiedot internetissä.

3. Jäsenvaltiot saavat nimetä ainoastaan valtion viranomaisia, alue- tai paikallisviranomaisia tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (9) 2 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa määriteltyjä julkisoikeudellisia laitoksia viranomaisiksi, jotka hoitavat suojapaikkaa tai valvovat sen toimintaa.

4. Asetuksen (EU) 2019/880 liitteessä olevassa B ja C osassa lueteltuihin luokkiin kuuluvia kulttuuriesineitä, jotka ovat tärkeitä arkeologian, esihistorian, historian, kirjallisuuden, taiteen tai tieteen kannalta, voidaan sijoittaa väliaikaisesti unionin tullialueella sijaitsevaan suojapaikkaan niiden tuhoutumisen tai häviämisen estämiseksi kyseiseen kolmanteen maahan vaikuttavien aseellisten konfliktien, luonnonkatastrofien tai muiden hätätilanteiden vuoksi.

5. Kulttuuriesineiden tuonti asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tarkoitusta varten edellyttää etukäteishyväksynnän antamista viralliselle säilyttämispyynnölle, jonka kulttuuriesineet omistava tai hallussaan pitävä kolmannen maan viranomainen esittää sille unionin viranomaiselle, joka on nimetty hoitamaan kyseisten kulttuuriesineiden sijoittamispaikaksi tarkoitettua suojapaikkaa tai valvomaan sen toimintaa.

6. Jos osapuolten välillä ei ole erityistä järjestelyä, suojapaikkaan sijoitettujen kulttuuriesineiden varastointi- ja kunnossapitokustannuksista vastaa se jäsenvaltio, jossa suojapaikka sijaitsee.

7. Siihen tullimenettelyyn, johon kulttuuriesineet voidaan asettaa suojapaikassa varastoinnin aikana, sovelletaan seuraavaa:

a)	suojapaikkaa hoitavan tahon on ilmoitettava kulttuuriesineet asetuksen (EU) N:o 952/2013 240 artiklan mukaiseen yksityiseen tullivarastointimenettelyyn asetettaviksi, jos kyseisellä taholla on lupa pitää yksityistä tullivarastoa kyseisen suojapaikan tiloissa;

b)	vaihtoehtoisesti suojapaikkaa hoitava taho voi ilmoittaa kulttuuriesineet luovutettaviksi vapaaseen liikkeeseen tuontitullitta neuvoston asetuksen (EY) 1186/2009 (10) 42–44 artiklan mukaisesti;

suojapaikkaa hoitava taho voi aluksi asettaa kulttuuriesineet väliaikaisen maahantuonnin menettelyyn. Kun tämä tullimenettely valitaan, on toteutettava järjestelyt sen varmistamiseksi, että tavarat asetetaan myöhemmin jompaankumpaan a tai b alakohdassa tarkoitetuista menettelyistä, jos asetuksen (EU) N:o 952/2013 251 artiklassa säädetty aika, jonka tavarat voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä, päättyy eikä sen pidennystä myönnetä eikä tavaroiden turvallinen palauttaminen kolmanteen maahan ole vielä mahdollista.

8. Kulttuuriesineet voidaan siirtää väliaikaisesti suojapaikan tiloista ja asettaa ne näytteille yleisölle, edellyttäen että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	kolmas maa, josta kulttuuriesineet on tuotu, on antanut suostumuksensa;

b)	tulliviranomaiset ovat antaneet asetuksen (EU) N:o 952/2013 240 artiklan 3 kohdan mukaisen luvan siirtoon;

c)	näyttelyä varten nimetyissä tiloissa on asianmukaiset olosuhteet tavaroiden suojelun, konservoinnin ja kunnossapidon varmistamiseksi.

3 artikla

Väliaikainen maahantuonti koulutusta, tiedettä tai tutkimusta varten

1. Kulttuuriesineiden väliaikainen maahantuonti on sallittua asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla ilman tuontilupaa tai tuojan vakuutusta seuraavia tarkoituksia varten:

a)	julkisissa tiede-, opetus- tai ammattikoulutuslaitoksissa tapahtuva kulttuuriesineiden yksinomainen käyttö omassa tai niiden vastuulla tapahtuvassa opetuksessa, ammattikoulutuksessa tai tieteellisessä tutkimuksessa;

kolmansissa maissa sijaitsevien museoiden ja vastaavien laitoksien antama niiden pysyviin kokoelmiin kuuluvien kulttuuriesineiden väliaikainen lainaus unionin tullialueella sijaitsevalle julkiselle museolle tai vastaavalle laitokselle näiden kulttuuriesineiden asettamiseksi siellä näytteille yleisölle tai niiden käyttämiseksi taiteellisissa esityksissä;

c)	digitointi eli kuvien tai äänien säilyttäminen lähettämiseen ja tietojenkäsittelyyn soveltuvassa muodossa tätä tarkoitusta varten asianmukaisesti varustetussa laitoksessa julkisen museon tai vastaavan laitoksen vastuulla ja valvonnassa;

julkisen museon tai vastaavan laitoksen vastuulla tapahtuva ammattimaisten asiantuntijoiden suorittama restaurointi tai konservointi, edellyttäen että tällainen kohtelu tai käsittely ei ylitä sitä, mikä on tarpeen kulttuuriesineiden korjaamiseksi, niiden kunnon palauttamiseksi tai niiden säilyttämiseksi hyvässä kunnossa.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi asianomaisen laitoksen tai elimen on annettava kaikki tarvittavaksi katsotut takeet siitä, että kulttuuriesine voidaan palauttaa samassa kunnossa kolmanteen maahan ja että kulttuuriesine voidaan kuvata tai merkitä siten, ettei väliaikaisen maahantuonnin hetkellä ole epäilystäkään siitä, että tuotava tavara on sama tavara, joka jälleenviedään menettelyn päätteeksi.

3. Jäsenvaltiot voivat myöntää alueellaan sijaitseville yksityisille tai osittain yksityisille laitoksille ja elimille asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 4 kohdan c alakohdan mukaisen poikkeuksen tämän artiklan 1 kohdassa täsmennettyjä tarkoituksia varten, edellyttäen että ne antavat tarvittavat takeet siitä, että kulttuuriesine palautetaan hyvässä kunnossa kolmanteen maahan väliaikaisen maahantuonnin menettelyn päätteeksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista.

4. Jotta julkisille laitoksille ja elimille ja luvan saaneille yksityisille tai osittain yksityisille laitoksille ja elimille voidaan myöntää 1 kohdan mukainen poikkeus, ne on rekisteröitävä ICG-järjestelmään. Nämä tiedot on asetettava unionissa tulliviranomaisten saataville ICG-järjestelmän kautta.

4 artikla

Jäljitettävyys

Kulttuuriesineen haltijoiden, jotka on vapautettu asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa säädetyistä asiakirjavaatimuksista, on syötettävä ICG-järjestelmään vakiomuotoinen yleinen kuvaus tavaroista ennen asiaankuuluvan tulli-ilmoituksen antamista.

Yleinen kuvaus on annettava liitteessä I olevan datahakemiston mukaisesti sen jäsenvaltion virallisella kielellä, jonne tavarat on määrä tuoda.

5 artikla

Kaupallisilla taidemessuilla myytäviksi tarjottavien kulttuuriesineiden väliaikainen maahantuonti

1. Asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 5 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamiseksi kaupallisten taidemessujen, joilla tavaroiden on määrä olla näytteillä, on täytettävä kaikki seuraavat edellytykset:

a)	se ei ole julkinen huutokauppa vaan määräaikainen myynninedistämistapahtuma, jossa kulttuuriesineitä asetetaan näytteille mahdollista myyntiä varten;

b)	se on avoinna yleisölle riippumatta siitä, aikooko kyseinen yleisö suorittaa hankintoja vai ei;

c)	sitä mainostetaan etukäteen sähköisissä viestimissä tai tavanomaisissa laajalevikkisissä viestimissä, kuten sanomalehdissä, aikakauslehdissä tai näyttelyluetteloissa.

2. Asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 5 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamiseksi kulttuuriesine on kuvailtava tai merkittävä siten, ettei väliaikaisen maahantuonnin hetkellä voi olla epäilystä siitä, että tuotava tavara on sama tavara, joka jälleenviedään tai asetetaan muuhun asetuksen (EU) 2019/880 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tullimenettelyyn väliaikaisen maahantuonnin menettelyn päätteeksi.

3. Asetuksen (EU) 952/2013 251 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen soveltamiseksi tulliviranomaiset määrittävät ajanjakson, jonka kulttuuriesineet voivat olla väliaikaisen maahantuonnin menettelyssä, ottaen huomioon näyttelyn pitämiseen ja tuontiluvan antamiseen tarvittavan ajan, jos tavaroiden on määrä pysyä unionin tullialueella kaupallisten taidemessujen päättymisen jälkeen.

4. Asetuksen (EU) 2019/880 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti tuontilupahakemus on jätettävä sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonne kulttuuriesine tuotiin ensimmäiseksi ja jossa se on asetettu väliaikaiseen maahantuontiin.

III LUKU

TUONTILUPAA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET JÄRJESTELYT

6 artikla

Yleiset periaatteet

1. Tuontiluvan voimassaolo päättyy seuraavissa tapauksissa:

a)	kulttuuriesine luovutetaan vapaaseen liikkeeseen;

b)	tuontilupaa on käytetty ainoastaan kulttuuriesineen asettamiseksi yhteen tai useampaan asetuksen (EU) 2019/880 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa mainittuun tullimenettelyyn, ja kulttuuriesine jälleenviedään myöhemmin unionin tullialueelta.

2. Kullekin kulttuuriesineelle annetaan erillinen tuontilupa.

Jos kuitenkin lähetys koostuu useista kulttuuriesineistä, toimivaltainen viranomainen voi määrittää, kattaako yksi tuontilupa yhden tai useamman kyseiseen lähetykseen sisältyvän kulttuuriesineen.

3. Ennen tuontiluvan antamista toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että tuotavat kulttuuriesineet annetaan niiden saataville fyysistä tarkastusta varten tullitoimipaikassa tai muissa sen lainkäyttövaltaan kuuluvissa tiloissa, joissa tavarat ovat väliaikaisessa varastossa. Fyysinen tarkastus voidaan toimivaltaisen viranomaisen harkinnan mukaan tehdä etävideoyhteyden avulla, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

4. Hakijan on vastattava kaikista tuontilupahakemukseen liittyvistä kustannuksista.

5. Toimivaltainen viranomainen voi kumota antamansa tuontiluvan, jos sen myöntämistä koskevat edellytykset eivät enää täyty. Tuontiluvan kumoamista koskeva hallinnollinen päätös on annettava perusteluineen ja muutoksenhakumenettelyä koskevine tietoineen tuontiluvan haltijalle ICG-järjestelmän kautta. Kun tuontilupa kumotaan, ICG-järjestelmässä annetaan tätä koskeva varoitus muiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisille ja toimivaltaisille viranomaisille.

6. Tuontiluvan käyttö ei vaikuta velvoitteisiin, jotka liittyvät tuontia koskeviin tullimuodollisuuksiin tai asiaankuuluviin asiakirjoihin.

7 artikla

Annettujen tuontilupien johdonmukaisuus

1. Sellaisen kulttuuriesineen haltija, jolle on annettu tuontilupa ennen sen vientiä tai jälleenvientiä unionista, voi viitata kyseiseen lupaan kaikissa uusissa tuontihakemuksissaan.

2. Hakijan on osoitettava, että kulttuuriesine on viety tai jälleenviety unionin tullialueelta ja että kulttuuriesine, jolle tuontilupaa haetaan, on sama kuin aiemman luvan saanut kulttuuriesine. Toimivaltaisen viranomaisen on varmennettava näiden edellytysten täyttyminen ja annettava uusi tuontilupa edellisen luvan tietojen perusteella, ellei sillä ole uusien tietojen valossa perusteltu syy epäillä, ettei kulttuuriesineen vienti lähdemaasta ole tapahtunut laillisesti.

8 artikla

Luettelo liiteasiakirjoista, joilla osoitetaan tuontilupahakemuksessa mainitun alkuperän laillisuus

1. Hakijan on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle todisteet siitä, että kyseinen kulttuuriesine on viety lähdemaasta sen lakien ja asetusten mukaisesti, tai osoitettava, ettei kyseisiä lakeja ja määräyksiä ollut silloin, kun kulttuuriesine vietiin sen alueelta. Erityisesti

tuontilupahakemukseen on liitettävä allekirjoitettu ilmoitus, jolla hakija nimenomaisesti ottaa vastuun kaikkien hakemuksessa annettujen tietojen todenmukaisuudesta ja jossa todetaan, että hakija on noudattanut kaikkea asianmukaista huolellisuutta varmistaakseen, että kulttuuriesine, jonka hän aikoo tuoda, on viety laillisesti lähdemaasta;

jos lähdemaan lakien ja asetusten mukaan kulttuuriesineiden vienti sen alueelta edellyttää ennakkoluvan hankkimista, hakijan on ladattava ICG-järjestelmään lähdemaan toimivaltaisen viranomaisen antamien asiaankuuluvien vientitodistusten tai -lupien jäljennökset osoittaakseen, että kyseiset viranomaiset ovat hyväksyneet kulttuuriesineen viennin asianmukaisesti;

c)	hakemuksen mukana on oltava neutraalia taustaa vasten otettuja värivalokuvia esineestä liitteessä II vahvistettujen eritelmien mukaisesti;

muita tuontilupahakemuksen tueksi toimitettavia asiakirjatyyppejä voivat olla muun muassa seuraavat:

i)	tulliasiakirjat, jotka sisältävät näyttöä kulttuuriesineen aiemmista siirroista;

ii)	myyntilaskut;

iii)	vakuutusasiakirjat;

iv)	kuljetusasiakirjat;

v)	kuntoraportit;

vi)	osoitus omistusoikeudesta, mukaan lukien julkisen notaarin vahvistamat testamentit tai käsin kirjoitetut testamentit, jotka on julistettu päteviksi sen maan lainsäädännön nojalla, jossa ne on tehty;

vii)

viejän, myyjän tai muun kolmannen osapuolen valaehtoiset ilmoitukset, jotka on annettu kolmannessa maassa sen lainsäädännön mukaisesti ja joista käy ilmi päivä, jona kulttuuriesine on poistunut siitä kolmannesta maasta, jossa se on luotu tai löydetty, tai joista käy ilmi muu tapahtuma, joka tukee esineen laillista alkuperää;

viii)

asiantuntijalausunnot;

ix)	museoiden julkaisut, näyttelyluettelot; artikkelit alan aikakausjulkaisuissa;

x)	huutokauppaluettelot, mainokset ja muu myynninedistämismateriaali;

xi)	valokuva- tai elokuvamateriaali, joka tukee kulttuuriesineen viennin laillisuutta lähdemaasta tai jonka perusteella voidaan määrittää, milloin esine sijaitsi siellä tai milloin se poistui sen alueelta.

2. Toimivaltainen viranomainen arvioi vapaata todistusharkintaa käyttäen 1 kohdan d alakohdassa luetellut asiakirjat ja muun materiaalin ottaen huomioon olosuhteet ja laittoman kaupan koetun riskin kussakin tapauksessa.

3. Toimivaltainen viranomainen voi vaatia hakijaa lataamaan 1 kohdan b ja d alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen viralliset käännökset asiaankuuluvan jäsenvaltion virallisella kielellä.

9 artikla

Tuontilupahakemusten käsittelyä koskevat menettelysäännöt

1. Toimivaltainen viranomainen voi esittää useita lisätietopyyntöjä asetuksen (EU) 2019/880 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti mainitussa säännöksessä säädetyn 21 päivän määräajan kuluessa.

2. Hakijan on annettava pyydetyt lisätiedot 40 päivän kuluessa tai muussa tapauksessa hakemus hylätään. Kun hakija on toimittanut pyydetyt tiedot, toimivaltainen viranomainen tutkii ne ja tekee päätöksen 90 päivän kuluessa. Jos toimivaltainen viranomainen on esittänyt useita tietopyyntöjä, 90 päivän määräaika alkaa päivänä, jona hakija toimitti viimeisimmät tiedot.

3. Jos tuontilupahakemus jätetään muuhun jäsenvaltioon kuin hakijan sijoittautumisjäsenvaltioon, ICG-järjestelmän on annettava tätä koskeva ilmoitus sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon hakija on sijoittautunut.

4. Jos ilmoituksen vastaanottavalla toimivaltaisella viranomaisella on hallussaan tietoja, joita se pitää merkityksellisinä hakemuksen käsittelyn kannalta, sen on toimitettava nämä tiedot ICG-järjestelmän kautta sille toimivaltaiselle viranomaiselle, jolle tuontilupahakemus on jätetty.

5. Jos hakemusta ei jätetä viranomaiselle, joka on toimivaltainen antamaan tuontiluvan asetuksen (EU) 2019/880 4 artiklan 1 kohdan nojalla, hakemuksen vastaanottaneen viranomaisen on toimitettava se viipymättä asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle.

10 artikla

Tuontilupien tarkastukset

1. Kun tullitoimipaikka, johon kulttuuriesineiden tuontia koskeva tulli-ilmoitus annetaan, tekee asetuksen (EU) N:o 952/2013 46–49 artiklan mukaisia tullitarkastuksia, sen on varmistettava, että tullille esitetyt tavarat vastaavat tuontiluvassa kuvattuja tavaroita ja että tulli-ilmoituksessa viitataan kyseiseen lupaan.

2. Jos kulttuuriesineet asetetaan asetuksen (EU) 952/2013 240 artiklassa tarkoitettuun tullivarastointimenettelyyn, tulli-ilmoitukseen on merkittävä tavaroiden Taric-koodi.

3. Jos kulttuuriesineet asetetaan vapaa-aluemenettelyyn, 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset tekee se toimivaltainen tullitoimipaikka, jolle tuontilupa esitetään asetuksen (EU) N:o 952/2013 245 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tavaroiden haltijan on ilmoitettava tavaroiden Taric-koodi, kun ne esitetään tullille.

IV LUKU

TUOJAN VAKUUTUSTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET JÄRJESTELYT

11 artikla

Yleiset periaatteet

1. Tuojan vakuutukset on laadittava ICG-järjestelmässä tätä tarkoitusta varten olevalla lomakkeella jollakin sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jonne kulttuuriesine on määrä tuoda, ja ne on toimitettava tullille.

2. Asetuksen (EU) 2019/880 liitteessä olevan C osan luokkaan e kuuluvia kolikoita lukuun ottamatta jokaisesta tuotavasta kulttuuriesineestä on laadittava erillinen tuojan vakuutus. Sama tuojan vakuutus voi kattaa useamman kuin yhden kolikon, jolla on sama yksikköarvo, materiaalikoostumus ja alkuperä, tämän asetuksen liitteessä I vahvistettujen eritelmien mukaisesti.

3. Tuojan vakuutus on laadittava ja toimitettava jokaisesta saman kulttuuriesineen myöhemmästä jälleentuonnista, jollei sovelleta asetuksen (EU) 2019/880 3 artiklan 4 kohdan a, b tai c alakohdassa säädettyä poikkeusta.

12 artikla

Luettelo liiteasiakirjoista, joilla osoitetaan laillinen alkuperä ja joiden olisi oltava ilmoittajan hallussa

1. Tuojan vakuutukseen on liitettävä allekirjoitettu ilmoitus, jolla tuoja ottaa vastuun ja jossa nimenomaisesti todetaan, että tuoja on noudattanut kaikkea asianmukaista huolellisuutta varmistaakseen, että kulttuuriesine, jonka tuoja aikoo tuoda, on viety laillisesti lähdemaasta.

2. Tuojan vakuutukseen on liitettävä vakiomuotoiset tiedot, joissa kuvataan kulttuuriesine riittävän yksityiskohtaisesti, jotta tulli voi tunnistaa sen, mukaan lukien neutraalia taustaa vasten otetut värivalokuvat kulttuuriesineestä liitteessä II vahvistettujen eritelmien mukaisesti.

3. Jos lähdemaan lakien ja asetusten mukaan kulttuuriesineiden vienti sen alueelta edellyttää ennakkoluvan hankkimista, tuojalla on oltava hallussaan lähdemaan toimivaltaisen viranomaisen antamat asiaankuuluvat lupa-asiakirjat, jotka osoittavat, että kyseinen viranomainen on hyväksynyt kulttuuriesineen viennin asianmukaisesti. Tämä asiakirja-aineisto on pyynnöstä esitettävä tullille.

4. Muita asiakirjatyyppejä, joita tavaroiden haltijalla voisi pyydettäessä olla hallussaan tuojan vakuutuksensa tueksi, ovat esimerkiksi seuraavat:

a)	tulliasiakirjat, jotka sisältävät näyttöä kulttuuriesineen aiemmista siirroista;

b)	myyntilaskut;

c)	vakuutusasiakirjat;

d)	kuljetusasiakirjat;

e)	kuntoraportit;

f)	osoitus omistusoikeudesta, mukaan lukien julkisen notaarin vahvistamat testamentit tai käsin kirjoitetut testamentit, jotka on julistettu päteviksi sen maan lainsäädännön nojalla, jossa ne on tehty;

h)	asiantuntijalausunnot;

i)	museoiden julkaisut, näyttelyluettelot; artikkelit alan aikakausjulkaisuissa;

j)	huutokauppaluettelot, mainokset ja muu myynninedistämismateriaali;

k)	valokuva- tai elokuvamateriaali, joka tukee kulttuuriesineen viennin laillisuutta lähdemaasta tai jonka perusteella voidaan määrittää, milloin esine sijaitsi siellä tai milloin se poistui sen alueelta.

5. Edellä 4 kohdassa luetellut asiakirjat ja muu materiaali arvioidaan vapaata todistusharkintaa käyttäen olosuhteiden perusteella ja ottaen huomioon laittoman kaupan koetun riskin kussakin tapauksessa.

6. Toimivaltainen viranomainen voi vaatia tavaran haltijaa lataamaan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen viralliset käännökset asiaankuuluvan jäsenvaltion virallisella kielellä.

13 artikla

Tuojan vakuutusten tarkastukset

1. Kun tullitoimipaikka, johon kulttuuriesineiden tuontia koskeva tulli-ilmoitus annetaan, tekee asetuksen (EU) N:o 952/2013 46–49 artiklan mukaisia tullitarkastuksia, sen on varmistettava, että ilmoitetut tavarat vastaavat tuojan vakuutuksessa kuvattuja tavaroita ja että tulli-ilmoituksessa viitataan kyseiseen vakuutukseen.

2. Jos kulttuuriesineet asetetaan tullivarastointimenettelyyn, tulli-ilmoitukseen on merkittävä tavaroiden Taric-koodi.

3. Jos kulttuuriesineet asetetaan vapaa-aluemenettelyyn, 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset tekee se tullitoimipaikka, jolle tuojan vakuutus esitetään asetuksen (EU) N:o 952/2013 245 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tavaroiden haltijan on ilmoitettava tavaroiden Taric-koodi, kun ne esitetään tullille.

V LUKU

KULTTUURIESINEIDEN TUONNIN SÄHKÖISTÄ JÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAT JÄRJESTELYT JA YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

14 artikla

ICG:n käyttöönotto

Komissio

a)	kehittää ICG-järjestelmän Traces-järjestelmän itsenäisenä moduulina;

b)	varmistaa ICG-järjestelmän toiminnan, ylläpidon, tuen ja kaiken tarvittavan päivittämisen tai kehittämisen;

c)	saa lukuoikeuden kaikkiin ICG-järjestelmän tietoihin ja asiakirjoihin vuosikertomusten laatimista sekä järjestelmän kehittämistä, toimintaa ja ylläpitoa varten;

d)	varmistaa ICG-järjestelmän ja kansallisten tullijärjestelmien välisen yhteenliitettävyyden Euroopan unionin tullialan yhdennetyn palveluympäristön kautta.

15 artikla

Yhteyspisteet

1. Jäsenvaltiot ja komissio nimeävät yhteyspisteet hallinnoimaan ICG-järjestelmää, ohjaamaan sen kehitystä sekä yksilöimään sille prioriteetteja ja seuraamaan sen asianmukaista toimintaa.

2. Komission yhteyspisteen on ylläpidettävä yhteyspisteiden luetteloa ja pidettävä se ajan tasalla ja asetettava se kaikkien muiden yhteyspisteiden saataville.

16 artikla

EORI-numeron käyttö

Kulttuuriesineiden haltijoiden, jotka hakevat tuontilupaa tai toimittavat tuojan vakuutuksen, on käytettävä EORI-numeroa henkilöytensä yksilöimiseksi.

17 artikla

Sähköiset tuontiluvat

1. Sähköiset tuontilupahakemukset on täytettävä liitteessä I olevan datahakemiston mukaisesti, ja tavaroiden haltijan on allekirjoitettava ne sähköisellä allekirjoituksellaan.

2. Toimivaltaisen viranomaisen valtuuttama virkamies allekirjoittaa sähköiset tuontiluvat sähköisellä allekirjoituksellaan, ne leimataan luvan antavan toimivaltaisen viranomaisen kehittyneellä tai hyväksytyllä sähköisellä leimalla ja tämän jälkeen ne leimataan ICG-järjestelmässä kehittyneellä tai hyväksytyllä sähköisellä leimalla.

3. Seuraavat sähköisen tuontiluvan antamisprosessin vaiheet on merkittävä hyväksytyllä sähköisellä aikaleimalla:

a)	tavaroiden haltija jättää hakemuksen;

b)	toimivaltainen viranomainen pyytää hakijalta puuttuvia tietoja tai lisätietoja asetuksen (EU) 2019/880 4 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

c)	hakija toimittaa toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä lisätietoja tai -asiakirjoja;

d)	toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen hakemuksesta;

e)	täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta alkanut 90 päivän määräaika umpeutuu ilman että toimivaltainen viranomainen on tehnyt päätöstä.

18 artikla

Sähköiset tuojan vakuutukset

1. Sähköiset tuojan vakuutukset on laadittava ICG-järjestelmää käyttäen vähintään yhdellä sen jäsenvaltion virallisista kielistä, jossa tavarat asetetaan ensimmäistä kertaa johonkin asetuksen (EU) 2019/880 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tullimenettelyyn. Ne on täytettävä liitteessä I olevan datahakemiston mukaisesti.

2. Tavaroiden haltijan on allekirjoitettava sähköiset tuojan vakuutukset sähköisellä allekirjoituksellaan, ja ne on leimattava Traces-järjestelmässä kehittyneellä tai hyväksytyllä sähköisellä leimalla.

19 artikla

Lukuoikeus tuontilupiin, tuojien vakuutuksiin ja yleisiin kuvauksiin ICG-järjestelmässä

1. Kaikilla tavaroiden haltijoilla on ICG-järjestelmässä lukuoikeus omiin tuontilupiinsa ja tuojan vakuutuksiinsa sekä 4 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin kuvauksiinsa.

2. Tullilla ja toimivaltaisilla viranomaisilla on lukuoikeus tuontilupiin, joista on tehty päätös, tuojan vakuutuksiin ja 4 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin kuvauksiin.

3. Viranomaisilla, jotka eivät ole osallistuneet datan, tietojen tai asiakirjojen käsittelyyn, tuottamiseen tai siirtämiseen ICG-järjestelmässä, ja henkilöillä, jotka eivät ole osallistuneet asiaankuuluviin tuontitoimiin, ei ole lukuoikeutta tällaiseen dataan eikä tällaisiin tietoihin ja asiakirjoihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan c alakohdan mukaista komission tiedonsaantioikeutta.

4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, tavaroiden haltijat voivat antaa jollekin myöhemmälle tavaroiden haltijalle lukuoikeuden ICG-järjestelmän kautta omiin tuontilupiinsa, tuojan vakuutuksiinsa tai 4 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin kuvauksiinsa.

20 artikla

Yhteisrekisterinpito

1. Komissiota ja jäsenvaltioita pidetään rekisterinpitäjänä sellaisen henkilötietojen käsittelyn osalta, jotka tarvitaan ICG-järjestelmän perustamiseksi, toimimiseksi ja ylläpitämiseksi.

2. Komission vastuulle kuuluvat seuraavat:

a)	se määrittää ja panee täytäntöön ICG-järjestelmän tekniset välineet, joilla annetaan tietoja rekisteröidylle ja joiden avulla rekisteröidyt voivat käyttää oikeuksiaan;

b)	se varmistaa käsittelyn turvallisuuden;

c)	se määrittää, mille henkilökuntansa jäsenten tai palveluntarjoajien luokille se myöntää lukuoikeuden järjestelmässä;

d)	se ilmoittaa ja antaa tiedoksi ICG-järjestelmässä tapahtuvat henkilötietojen tietoturvaloukkaukset Euroopan tietosuojavaltuutetulle asetuksen (EU) 2018/1725 34 artiklan nojalla ja rekisteröidyille mainitun asetuksen 35 artiklan nojalla;

e)	se varmistaa, että sen henkilökunta ja palveluntarjoajat ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen tehtäviensä hoitamiseen ICG-järjestelmässä asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisesti.

3. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten vastuulle kuuluvat seuraavat:

a)	ne varmistavat, että rekisteröityjen oikeuksia käytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (11) ja tämän asetuksen mukaisesti;

b)	ne varmistavat henkilötietojen turvallisuuden ja luottamuksellisuuden asetuksen (EU) 2016/679 IV luvun 2 jakson nojalla;

c)	ne nimeävät henkilökunnan ja asiantuntijat, joille on tarkoitus antaa lukuoikeus ICG-järjestelmässä;

d)	ne varmistavat, että henkilökunta ja asiantuntijat, joilla on lukuoikeus ICG-järjestelmässä, ovat saaneet asianmukaisen koulutuksen tehtäviensä hoitamiseen asetuksen (EU) 2016/679 ja, soveltuvin osin, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680 (12) mukaisesti.

4. Komissio ja jäsenvaltiot tekevät sopimuksen yhteisrekisterinpitojärjestelystä viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

21 artikla

Nimettyjen tullitoimipaikkojen luetteloiden päivittäminen

Jäsenvaltioiden on pidettävä ICG-järjestelmässä ajan tasalla luettelo niistä tullitoimipaikoista, jotka ovat toimivaltaisia käsittelemään kulttuuriesineiden tuontia asetuksen (EU) 2019/880 6 artiklan nojalla.

22 artikla

Sähköisten järjestelmien käytettävyys

1. Komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä toiminnalliset sopimukset, joissa vahvistetaan ICG-järjestelmän käytettävyyttä ja suorituskykyä sekä toiminnan jatkuvuutta koskevat käytännön vaatimukset.

2. ICG-järjestelmän on oltava jatkuvasti käytettävissä, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

a)	1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa määrätyissä sähköisen järjestelmän käyttöä koskevissa erityistapauksissa sekä, kansallisella tasolla, tilanteissa, joissa tällaisia sopimuksia ei ole tehty;

b)	ylivoimaisen esteen tapauksissa.

23 artikla

Varajärjestelyt

1. ICG-järjestelmän yhteyspisteiden on pidettävä julkista verkkorekisteriä, joka sisältää kirjoitettavissa olevan sähköisen mallin kaikista asiakirjoista, joita voidaan antaa ICG-järjestelmässä.

2. Jos ICG-järjestelmä tai jokin sen toiminnoista ei ole käytettävissä yli kahdeksaan tuntiin, käyttäjät voivat käyttää 1 kohdassa tarkoitettua kirjoitettavissa olevaa sähköistä mallia.

3. Jäsenvaltioiden on määritettävä kansalliset toiminnalliset tietonsa tuojan vakuutusten toimittamista ja tuontilupahakemusten käsittelyä varten niiden tilanteiden varalta, joissa ICG-järjestelmä ei ole käytettävissä.

4. Kun ICG-järjestelmä tai jokin sen toiminnoista tulee uudelleen käyttöön, toimijoiden on käytettävä 2 kohdan mukaisesti luotuja asiakirjoja samojen tietojen kirjaamiseksi järjestelmään.

24 artikla

ICG-järjestelmän turvallisuus

1. Kun jäsenvaltiot ja komissio kehittävät, ylläpitävät ja käyttävät ICG-järjestelmää, ne ottavat käyttöön asianmukaiset turvallisuusjärjestelyt ja ylläpitävät niitä järjestelmän tehokasta, luotettavaa ja turvallista toimintaa varten. Niiden on myös varmistettava, että toimenpiteet on toteutettu tietolähteiden tarkastamiseksi ja tietojen suojaamiseksi luvattoman pääsyn, häviämisen, muuttumisen tai tuhoutumisen riskiltä.

2. Jokainen tietojen syöttö-, muutos- tai poistotapahtuma on kirjattava siten, että siitä ilmenee käsittelyn tarkoitus, tarkka ajankohta ja sen suorittanut henkilö.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava toisilleen, komissiolle ja tarvittaessa myös asianomaiselle toimijalle kaikista tosiasiallisista tai epäillyistä ICG-järjestelmän tietoturvaloukkauksista.

VI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

25 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan asetuksen (EU) 2019/880 16 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta päivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 910/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 1999/93/EY kumoamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 73).

(4) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1506, annettu 8 päivänä syyskuuta 2015, eritelmien vahvistamisesta sellaisia kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten ja kehittyneiden leimojen muotoja varten, jotka julkisen sektorin elinten on tunnustettava sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 910/2014 27 artiklan 5 kohdan ja 37 artiklan 5 kohdan mukaisesti (EUVL L 235, 9.9.2015, s. 37).

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(6) Kulttuuriesineiden viennistä 18 päivänä joulukuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 116/2009 (EUVL L 39, 10.2.2009, s. 1) 8 artikla.

(7) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).

(10) Neuvoston asetus (EY) N:o 1186/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 23).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

LIITE I

Datahakemisto ja erittelyt yleisten kuvausten, tuontilupien ja tuojan vakuutusten laatimiseksi

Tässä jaksossa olevat maininnat muodostavat datahakemiston, jota käytetään täytettäessä 4 artiklassa tarkoitettu yleinen kuvaus, III luvussa tarkoitettu tuontilupa ja IV luvussa tarkoitettu tuojan vakuutus.

Jollei unionin lainsäädännössä toisin eritellä tai vahvisteta, kaikki maininnat ja kohdat koskevat kaikkia sähköisiä yleisiä kuvauksia, tuontilupia ja tuojien vakuutuksia.

Kaikki kohdat ovat pakollisia lukuun ottamatta tähdellä (*) merkittyjä kohtia.

Kohta

Kuvaus

I OSA

Tavaroiden haltija

Asiakirjatyyppi

Valitse asiakirjatyyppi: yleinen kuvaus, tuontilupa, tuojan vakuutus

I.1

Viitenumero

Tämä on yksilöllinen aakkosnumeerinen koodi, joka annetaan asiakirjalle ICG-järjestelmässä.

I.2

Tila

Tämä ilmaisee asiakirjan tilaa ICG-järjestelmässä.

I.3

QR-koodi

Tämä on ICG-järjestelmän luoma yksilöllinen koneellisesti luettava optinen merkki, josta on hyperlinkki asiakirjan sähköiseen versioon.

I.4

Kansallinen viite(*)

Toimivaltainen viranomainen voi ilmoittaa tässä kohdassa asiakirjalle annetun yksilöllisen kansallisen aakkosnumeerisen koodin.

I.5

Oma viite(*)

Tavaran haltija voi ilmoittaa tässä kohdassa asiakirjalle annetun yksilöllisen aakkosnumeerisen koodin omaa käyttöään varten.

I.6

Tuojamaa ja toimivaltainen viranomainen tai tullitoimipaikka

Valitse tuojajäsenvaltio eli jäsenvaltio, johon kulttuuriesine on tarkoitus tuoda ensimmäiseksi, ja

Tuontiluvat:

Valitse asianmukainen tuojajäsenvaltion toimivaltainen viranomainen

Tuojan vakuutukset:

Valitse tullitoimipaikka

I.7

Poikkeukset(*)

Ainoastaan tuojan vakuutukset:

Käytä tätä kohtaa, jos kulttuuriesineisiin sovelletaan seuraavaa poikkeusta:

—	Tuonti (väliaikaisen maahantuonnin menettely) kaupallisille taidemessuille

I.8

Määräpaikka

Ainoastaan tuojan vakuutukset:

Valitse jäsenvaltio, johon kulttuuriesineet on määrä tuoda väliaikaisesti poikkeusta soveltaen.

Ilmoita taidemessujen nimi ja osoite.

I.9

Myönnetyn väliaikaisen maahantuonnin menettelyn kesto*

Tuojan vakuutukset:

Tämä kohta täyttyy automaattisesti ICG-järjestelmässä tulliviranomaisten kansallisissa tullijärjestelmissään myöntämän väliaikaisen maahantuonnin menettelyn perusteella.

I.10

Linkit muihin asiakirjoihin(*)

Tämä kohta voi täyttyä automaattisesti ICG-järjestelmässä muiden linkitettyjen asiakirjojen perusteella (esim. tuontilupaa edellyttävät kulttuuriesineet on tuotu unioniin kaupallisia taidemessuja koskevan poikkeuksen mukaisesti tuojan vakuutuksella ja asetetaan lupamenettelyyn vasta myöhemmin).

I.11

Lähdemaa

Ilmoita 1 artiklan 3 kohdassa määritelty lähdemaa.

Ilmoita myös, onko kyseessä

a)	maa, jossa kulttuuriesine on luotu ja/tai löydetty, vai

b)	viimeinen maa, jossa kulttuuriesine oli ollut laillisesti yli viiden vuoden ajan ennen sen lähettämistä unioniin silloin, kun maata, jossa kulttuuriesine on luotu ja/tai löydetty, ei tiedetä, tai se tiedetään, mutta kulttuuriesine oli viety sieltä ennen 24. huhtikuuta 1972.

I.12

Esineen luokka

Ilmoita kulttuuriesineen luokka asetuksen (EU) 2019/880 liitteessä olevan B tai C osan mukaisesti.

Kulttuuriesineen kuvaus (jakso)

Tämä jakso sisältää kohdat I.13–I.16.

Tuontiluvat:

Tämä kohta on toistettava ja täytettävä erikseen jokaisen lähetykseen sisältyvän tavaran osalta.

Tuojan vakuutukset:

Jokaisessa tuojan vakuutuksessa on oltava vain yksi jakso kulttuuriesineen kuvaukselle. Jos lähetys koostuu useammasta kuin yhdestä kulttuuriesineestä, kullekin niistä on laadittava erilliset tuojan vakuutukset, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2019/880 liitteessä olevan C osan luokkaan e kuuluvia kolikoita, joilla on sama yksikköarvo, materiaalikoostumus ja alkuperä.

I.13

Kulttuuriesineen yksilöllinen tunniste

Tämä on aakkosnumeerinen koodi, joka annetaan ICG-järjestelmässä kullekin yksittäiselle kulttuuriesineelle.

I.14

Taric-koodi

Ilmoita tuodun kulttuuriesineen asianmukainen Taric-koodi.

I.15

Kulttuuriesineen kuvaus

Ilmoita seuraavat tiedot kulttuuriesineestä:

—	Kulttuuriesineen tyyppi: ilmoita tyyppi, esim. veistos, maalaus tai kirja.

—	Materiaali: ilmoita, mitä materiaaleja kulttuuriesineen valmistamisessa on käytetty.

—	Tekniikka (tekniikat): ilmoita, mitä tekniikkaa (tekniikoita) kulttuuriesineen valmistamisessa on käytetty.

—	Kulttuuriesineen nimi: ilmoita nimi, jolla kulttuuriesine tunnetaan (jos tiedossa).

—	Aihe: ilmoita kulttuuriesineen aihe/ala/teema.

—

Päiväys: Jos asetuksen (EU) 2019/880 liitteessä olevassa B osassa lueteltuihin luokkiin kuuluvien esineiden tarkkaa valmistumispäivämäärää ei tiedetä, ilmoitetaan vuosisata ja vuosisadan osa (ensimmäinen neljännes, ensimmäinen puolisko) tai vuosituhat.

—	Kun vuosisadan ilmoittaminen ei riitä asetuksen (EU) 2019/880 liitteessä olevassa C osassa lueteltujen antiikkisten kulttuuriesineiden osalta, ilmoita vuosi, vaikka se olisikin likimääräinen (esimerkiksi noin 1790, noin 1660).

—	Jos on kyse kokonaisuuksista (arkistot ja kirjastot), ilmoita niiden muodostamisen ääripäivämäärät.

—	Jos on kyse paleontologisesti merkittävästä kulttuuriesineestä, ilmoita geologinen aikakausi (jos tiedossa).

—	Tekijä: ilmoita kulttuuriesineen tekijä. Jos tekijää ei tiedetä, merkitse ”Tuntematon”.

—	Alkuperä: ilmoita kulttuuriesineen historiallinen alkuperä. Esimerkiksi mesopotamialaisesta patsaasta voitaisiin tehdä merkintä ”Babylon, akhaimeinidien valtakunta”

—	Kuvaus: lyhyt kuvaus kulttuuriesineestä, mukaan lukien mahdolliset lisätiedot.

—	Tullausarvo: ilmoita tuontilupien ja tuojan vakuutuksien osalta kulttuuriesineen arvo tullitarkoituksia varten

I.16

Valokuvat ja mitat

Anna valokuvat kulttuuriesineestä:

—	3/4-kulmasta, soveltuvin osin (kolmiulotteiset esineet);

—

edestä;

—	vasemmalta, soveltuvin osin (kolmiulotteiset esineet);

—	oikealta, soveltuvin osin (kolmiulotteiset esineet);

—

takaa;

—	yläpuolelta, soveltuvin osin (kolmiulotteiset esineet);

—	alapuolelta, soveltuvin osin (kolmiulotteiset esineet).

Jos kulttuuriesineessä on tunnusomaisia piirteitä, ota niistä kuva ja kuvaile ne sanallisesti.

Jos kulttuuriesineessä on merkkejä, ota niistä kuva ja kuvaile ne sanallisesti.

Jos kulttuuriesineessä on kirjainmerkintöjä, ota niistä kuva sekä esitä teksti alkuperäisellä kielellä ja siitä tehty käännös, mikäli mahdollista.

Koko:

Ilmoita kulttuuriesineen paino, muoto ja koko. Kolikoista ilmoitetaan myös, kuinka monta kappaletta voi kuulua yhden tuojan vakuutuksen piiriin.

I.17

Liiteasiakirjat(*)

Tähän kenttään voi ladata liiteasiakirjoja ICG-järjestelmään.

I.18

Tavaroiden haltija

Ilmoita tavaroiden haltijan nimi ja osoite, maa, ISO alpha-2 -maakoodi ja EORI-numero.

I.19

Kulttuuriesineiden omistaja(*)

Ilmoita kulttuuriesineiden omistajan nimi ja osoite, maa, ISO alpha-2 -maakoodi.

I.20

Tavaran haltijan ilmoitus

Tuontiluvat ja tuojan vakuutukset

”Vannon lainmukaisten seuraamusten uhalla, että kaikki toimitetut tiedot ovat oikeita, täydellisiä ja totuudenmukaisia ja että parhaan tietoni mukaan kulttuuriesine, jonka aion tuoda Euroopan unioniin, on viety <I.11 kohdassa ilmoitetun lähdemaan> lakien ja asetusten mukaisesti.”

Tuojan vakuutukset:

Ilmoita, vaatiko lähdemaa lisenssiä, lupaa tai muunlaista todistusta kyseisen kulttuuriesineen viemiseksi laillisesti sen alueelta, ja jos vaatii, ilmoita, onko kyseinen asiakirja hallussasi.

Tuontiluvat:

Ilmoita, vaatiko lähdemaa lisenssiä, lupaa tai muunlaista todistusta kyseisen kulttuuriesineen viemiseksi laillisesti sen alueelta, ja jos vaatii, lataa kyseinen asiakirja järjestelmään.

Ilmoitus on allekirjoitettava tavaroiden haltijan sähköisellä allekirjoituksella, aikaleimattava ja leimattava ICG-järjestelmässä kehittyneellä tai hyväksytyllä sähköisellä leimalla.

I.21

Vastaus lisätietopyyntöön(*)

Koskee vain tuontilupaa, pakollinen jos toimivaltainen viranomainen pyytää lisätietoja kohdassa II.1.

Ilmoita, mitä tietoja on toimitettu vastauksena toimivaltaisen viranomaisen esittämään lisätietopyyntöön.

Kun tämä kohta on täytetty, lupa on allekirjoitettava uudelleen.

II OSA

Toimivaltainen viranomainen

II.1

Lisätietopyyntö(*)

Ainoastaan tuontiluvat.

Toimivaltainen viranomainen voi käyttää tätä kohtaa pyytääkseen lisätietoja hakijalta / tavaroiden haltijalta.

II.2

Tuontilupahakemusta koskeva päätös

Ainoastaan tuontiluvat.

Ilmoita, onko tuontilupa myönnetty vai ei.

Jos tuontilupahakemus hylätään, ilmoita hylkäämisen syyt, sellaisina kuin ne vahvistetaan asetuksen (EU) 2019/880 4 artiklan 7 kohdassa.

II.3

Sähköinen allekirjoitus ja sähköinen leima

Ainoastaan tuontiluvat.

Kohdassa I.6 valitun toimivaltaisen viranomaisen valtuuttaman virkamiehen sähköinen allekirjoitus.

Kohdassa I.6 valitun toimivaltaisen viranomaisen kehittynyt tai hyväksytty sähköinen leima.

ICG-järjestelmän kehittynyt tai hyväksytty sähköinen leima.

Sähköinen aikaleima

SELITTÄVÄT HUOMAUTUKSET

Tarkastettaessa kulttuuriesineen alkuperää on otettava huomioon hakijan asianmukaista huolellisuutta koskeva näkökohta eli se, onko hakija noudattanut asianmukaista huolellisuutta hankkiessaan esineet. Asianmukaisten todistusten tai asiakirja-aineiston saatavuuden lisäksi muita huomioon otettavia seikkoja ovat liiketoimen osapuolten luonne, maksettu tai ilmoitettu hinta, viejämaahan tai tiettyyn esineluokkaan liittyvä riski ja se, onko hakija tutustunut kaikkiin saatavilla oleviin varastettujen kulttuuriesineiden rekistereihin ja kaikkiin merkityksellisiin tietoihin, jotka olisi kohtuudella voitu saada, tai onko hakija toteuttanut muita toimia, jotka järkevä ja huolellinen henkilö olisi toteuttanut vastaavassa tapauksessa.

Tunnustetun riippumattoman asiantuntijan, kuten yliopistoon tai tutkimuslaitokseen kuuluvan henkilön, tuomioistuinta lähellä olevan tai oikeudellisella prosessilla hyväksytyn neuvonantajan tai hyväksytyn tai tunnustetun asiantuntijan, perustellun alkuperämäärityksen muodossa antamaa asiantuntijalausuntoa voidaan pitää tyydyttävänä todisteena kulttuuriesineen alkuperästä tai historiasta, edellyttäen ettei miellettyjä eturistiriitoja ei ole. Kolmansien osapuolten, kuten viejän tai myyjän, kolmannen maan lainsäädännön mukaisesti antama valaehtoinen tai vastaava allekirjoitettu ilmoitus voidaan ottaa huomioon, jos sen tukena on muunlaisia todisteita ja jos allekirjoittanut on tietoinen väärän ilmoituksen seurauksista. Toimivaltaisten viranomaisten on joka tapauksessa arvioitava toimitettuja todisteita vapaata todistusharkintaa käyttäen ja tarkasteltava niitä arvostelukykyään käyttäen riippuen kussakin tapauksessa vallitsevista erityisolosuhteista ja laittoman kaupan koetusta riskistä.

LIITE II

Tuontiluvan ja tuojan vakuutuksen mallit

Huom.

kohtien järjestys sekä niiden koko ja muoto ovat vain suuntaa-antavia mallissa.

KULTTUURIESINEIDEN TUONTILUPA

I.1	Viitenumero

I.2

Tila:

I.3

QR-KOODI

I.4	Kansallinen viite

I.5

Oma viite

I.6	Tuojamaa ja toimivaltainen viranomainen

I.10	Linkit muihin asiakirjoihin:

I.11

Lähdemaa

KULTTUURIESINEEN KUVAUS

I.12	Asetuksen (EU) 2019/880 liitteessä olevan B osan mukainen kulttuuriesineen luokka:

☐ luokka c

☐ luokka d

I.13	Kulttuuriesineen yksilöllinen tunniste:

I.14	Taric-koodi

I.15	Kulttuuriesineen (-esineiden) kuvaus

Kulttuuriesineen tyyppi:

Materiaali:

Tekniikka (tekniikat):

Kulttuuriesineen nimi:

Aihe:

Päiväys:

Tekijä:

Alkuperä:

Kuvaus:

Tullausarvo:

I.16	Valokuvat ja mitat

Valokuva (3/4-kulmasta)

Koko (olisi vastattava valokuvia)

Valokuva (edestä)

Valokuva (vasemmalta)

Valokuva (oikealta)

Valokuva (takaa)

Valokuva (ylhäältä)

Valokuva (alhaalta)

Valokuva(t) (lisäkuvat)

Koko (olisi vastattava valokuvia)

Valokuva(t) (merkinnät)

Merkkien tyyppi:

Valokuva(t) (tunnusomaiset piirteet)

Tunnusomaisen piirteen tyyppi

Kuvaus:

Valokuva(t) (kirjainmerkinnät)

Alkuperäinen teksti:

Käännös:

I.17	Liiteasiakirjat:

I.18	Tavaroiden haltija Nimi Katuosoite: Postitoimipaikka Postinumero Maa EORI-numero

I.19	Kulttuuriesineiden omistaja: Nimi Katuosoite: Postitoimipaikka Postinumero Maa

I.20

Ilmoitus:

Vannon lainmukaisten seuraamusten uhalla, että kaikki toimitetut tiedot ovat oikeita, täydellisiä ja totuudenmukaisia ja että parhaan tietoni mukaan kulttuuriesine, jonka aion tuoda Euroopan unioniin, on viety…lakien ja asetusten mukaisesti

… lakien ja asetusten mukaisesti.

☐	ja siihen ei vaadita vientilupaa/-lisenssiä/-todistusta

☐	ja siihen vaaditaan vientilupa/-lisenssi/-todistus,

joka on ladattu ICG-järjestelmään

jota ei ole ladattu ICG-järjestelmään

Tavaran haltijan sähköinen allekirjoitus

ICG-järjestelmän kehittynyt tai hyväksytty sähköinen leima.

Päivämäärä (aikaleima)

I.21	Vastaus lisätietopyyntöön (-pyyntöihin)

II OSA

Toimivaltainen viranomainen

II.1	Lisätietopyyntö

II.2	Tuontilupahakemusta koskeva päätös

II.3	Sähköinen allekirjoitus ja sähköinen leima Kohdassa I.6 valitun toimivaltaisen viranomaisen valtuuttaman virkamiehen sähköinen allekirjoitus. Kohdassa I.6 valitun toimivaltaisen viranomaisen kehittynyt tai hyväksytty sähköinen leima. ICG-järjestelmän kehittynyt tai hyväksytty sähköinen leima.

KULTTUURIESINEITÄ KOSKEVA TUOJAN VAKUUTUS

I.1	Viitenumero

I.2

Tila:

I.3

QR-KOODI

I.4	Kansallinen viite

I.5

Oma viite

I.6	Tuojamaa ja toimivaltainen viranomainen

I.7	Poikkeukset: ☐Kaupalliset taidemessut

I.8	Määräpaikka:

I.9	Myönnetyn väliaikaisen maahantuonnin menettelyn kesto:

I.10	Linkit muihin asiakirjoihin:

I.11

Lähdemaa

KULTTUURIESINEEN KUVAUS

I.12	Asetuksen (EU) 2019/880 mukainen kulttuuriesineen luokka:

☐Osa B

luokat

☐Osa C

luokat

I.13	Kulttuuriesineen yksilöllinen tunniste:

I.14	Taric-koodi

I.15	Kulttuuriesineen (-esineiden) kuvaus

Kulttuuriesineen tyyppi:

Materiaali:

Tekniikka (tekniikat):

Kulttuuriesineen nimi:

Aihe:

Päiväys:

Tekijä:

Alkuperä:

Kuvaus:

Tullausarvo:

I.16	Valokuvat ja koko

Valokuva (3/4-kulmasta)

Koko (olisi vastattava valokuvia)

Valokuva (edestä)

Valokuva (vasemmalta)

Valokuva (oikealta)

Valokuva (takaa)

Valokuva (ylhäältä)

Valokuva (alhaalta)

Valokuva(t) (lisäkuvat)

Koko (olisi vastattava valokuvia)

Valokuva(t) (merkinnät)

Merkkien tyyppi:

Valokuva(t) (tunnusomaiset piirteet)

Tunnusomaisen piirteen tyyppi

Kuvaus:

Valokuva(t) (kirjainmerkinnät)

Alkuperäinen teksti:

Käännös:

I.17	Liiteasiakirjat:

I.18	Tavaran haltija Nimi Katuosoite: Postitoimipaikka Postinumero Maa EORI-numero

I.19	Kulttuuriesineiden omistaja: Nimi Katuosoite: Postitoimipaikka Postinumero Maa

I.20

Ilmoitus:

☐	ja siihen ei vaadita vientilupaa/-lisenssiä/-todistusta

☐	Vientilupa/-lisenssi/-todistus tarvitaan, ja se on hallussani

Tavaran haltijan sähköinen allekirjoitus

ICG-järjestelmän kehittynyt tai hyväksytty sähköinen leima.

Päivämäärä (aikaleima)

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 234

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	64. vuosikerta 2. heinäkuu 2021

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1077, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi	1

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	ASETUKSET
*	Komission delegoitu asetus (EU) 2021/1078, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/523 täydentämisestä InvestEU-rahaston investointisuuntaviivoilla	18
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/1079, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/880 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä	67
*	Komission asetus (EU) 2021/1080, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2021, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien IAS 16, IAS 37, IAS 41, IFRS 1, IFRS 3 ja IFRS 9 osalta ( 1 )	90
	PÄÄTÖKSET
*	Komission päätös (EU) 2021/1081, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 143 artiklassa tarkoitetun tutkintaelimen työjärjestyksestä annetun päätöksen (EU) 2018/1220 muuttamisesta	99

		Oikaisuja
	*	Oikaisu Euroopan keskuspankin päätökseen (EU) [2021/1074], annettu 18 päivänä kesäkuuta 2021, tiettyjen keskuspankkiin liittyvien vastuiden jättämisestä väliaikaisesti vastuiden kokonaismäärän ulkopuolelle covid-19-pandemian vuoksi ja päätöksen (EU) 2020/1306 kumoamisesta (EKP/2021/27) ( EUVL L 230 I, 30.6.2021 )	102


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.