ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 231

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

64. vuosikerta
30. kesäkuu 2021


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta

21

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

60

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä

94

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä

159

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

30.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1056,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan ja 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnot (2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unionin koheesiopolitiikkaa koskevalla sääntelykehyksellä vuosiksi 2021–2027 seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa edistetään unionin sitoumuksia panna täytäntöön ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin ilmastosopimus (5), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, jolla pyritään rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet keskittämällä unionin rahoitus vihreisiin tavoitteisiin. Tällä asetuksella olisi pantava täytäntöön yksi prioriteeteista, joka esitetään 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” ja se muodostaa osan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa, josta myönnetään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin nojalla koheesiopolitiikan puitteissa kohdennettua rahoitusta, jolla on tarkoitus käsitellä niitä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristökustannuksia, joita aiheutuu ilmastoneutraaliin kiertotalouteen siirtymisestä, kun mahdolliset kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan vastaavalla hiilen sitomisella.

(2)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin kiertotalouteen on yksi unionin tärkeimmistä poliittisista tavoitteista. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjuminen hyödyttää kaikkia pitkällä aikavälillä ja tarjoaa mahdollisuuksia ja haasteita kaikille keskipitkällä aikavälillä, mutta kaikki alueet ja jäsenvaltiot eivät aloita siirtymää samoista lähtökohdista eikä niillä ole samoja toimintavalmiuksia. Jotkin ovat edistyneempiä kuin toiset, ja siirtymällä on laajoja sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia niillä alueilla, joilla nojaudutaan energiankäytössä voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin – etenkin kivi- ja ruskohiileen, turpeeseen ja öljyliuskeeseen – tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa riskinä on eritahtinen siirtymä unionissa ilmastotoimien alalla mutta myös kasvavat erot alueiden välillä, mikä on haitallista sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden kannalta.

(3)

Jotta siirtymä onnistuisi ja olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävä kaikkien kannalta, sen on oltava oikeudenmukainen ja osallistava. Sen vuoksi unionin, jäsenvaltioiden ja niiden alueiden on otettava huomioon siirtymän sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset alusta lähtien ja otettava käyttöön kaikki mahdolliset välineet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Unionin talousarviolla on tässä merkittävä tehtävä.

(4)

Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa esitetään, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla olisi täydennettävä muita toimia, joita toteutetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla vuosina 2021–2027. Sen avulla olisi käsiteltävä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu erityisesti prosessin vaikutuspiiriin kuuluville työntekijöille unionin siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, yhdistämällä alueellisella tasolla unionin talousarvion menot ilmastotavoitteisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin ja pitämällä tavoitteena korkeita sosiaalisia ja ympäristönormeja.

(5)

Tällä asetuksella olisi perustettava oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund), jäljempänä ’JTF-rahasto’, joka on yksi koheesiopolitiikan puitteissa toteutetun oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilareista. JTF-rahaston tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, ja edistää tasapainoista sosioekonomista siirtymää. JTF-rahaston ainoan erityistavoitteen mukaisesti JTF-rahastosta tuetuilla toimilla olisi lievennettävä suoraan siirtymän vaikutusta vähentämällä kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja rahoittamalla paikallisen talouden monipuolistamista ja nykyaikaistamista. JTF-rahaston ainoa erityistavoite on vahvistettu samalla tasolla ja lueteltu yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (6) 4 artiklassa esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa.

(6)

Kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma unionin kestävän kasvun strategiana ja ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, JTF-rahastolla on tarkoitus edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristökestävyyttä sekä yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen sekä yleistä pyrkimystä tavoitteen, jonka mukaan 7,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista suunnataan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin vuodesta 2024 alkaen ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet, tukemiseen. Varat JTF-rahaston omista määrärahoista ovat täydentäviä niiden investointien lisäksi, jotka tarvitaan, jotta saavutetaan yleinen 30 prosentin tavoitetaso unionin talousarviomenoista ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Kyseisillä määrärahoilla olisi edistettävä tämän tavoitteen täysimääräistä saavuttamista yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (7) perustetun Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (8) perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, vapaaehtoisesti siirrettävien varojen kanssa. Tässä yhteydessä JTF-rahastosta olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (9) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille ja joilla varmistetaan siirtymä vähähiiliseen talouteen edettäessä kohti ilmastoneutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä.

(7)

JTF-varoilla olisi täydennettävä koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä olevia varoja.

(8)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on haaste kaikille jäsenvaltioille. Se on erityisen vaativaa niille jäsenvaltioille, joissa nojaudutaan tai on viime aikoihin asti nojauduttu voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teolliseen toimintaan, joka on poistettava vaiheittain käytöstä tai jota on mukautettava ilmastoneutraaliin talouuteen siirtymisen vuoksi, ja jolla ei ole varoja tähän. JTF-rahaston olisi näin ollen katettava kaikki jäsenvaltiot, mutta rahoituksen jakamisessa olisi keskityttävä alueisiin, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, ja kyseisessä jakamisessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden valmiudet rahoittaa investointeja, jotka tarvitaan ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisestä selviytymiseksi.

(9)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja niissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(10)

JTF-rahaston varojen saatavuus olisi niiden tehokkaan käytön varmistamiseksi rajattava niin, että jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä sitoutuneet panemaan täytäntöön tavoitetta saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukainen ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä, voivat saada JTF-rahastosta enintään 50 prosenttia jäsenvaltiokohtaisista määrärahoista; loput 50 prosenttia voidaan ottaa käyttöön ohjelmatyötä varten, kun tällainen sitoumus hyväksytään. Jos minä tahansa vuonna vuodesta 2022 alkaen jäsenvaltio ei ole vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä sitoutunut panemaan täytäntöön tavoitetta ilmastoneutraalin unionin saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä, olisi kyseistä vuotta edeltävän vuoden talousarviositoumus oikeudenmukaisuuden ja jäsenvaltioiden yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi vapautettava kokonaisuudessaan seuraavana vuonna.

(11)

Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (11) mukaisesti ja siinä kohdennettujen määrärahojen rajoissa olisi toteutettava JTF-rahaston mukaisia elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava kyseisessä asetuksessa säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(12)

Tässä asetuksessa olisi yksilöitävä investointityypit, joiden menoja voitaisiin tukea JTF-rahastosta. Kaikessa tuetussa toiminnassa olisi noudatettava täysimääräisesti unionin ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisia sitoumuksia ja prioriteetteja. Investointien luetteloon olisi sisällytettävä ne, joilla tuetaan paikallista taloutta edistämällä niiden sisäsyntyistä kasvupotentiaalia asianomaisten älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti, kuten tapauksen mukaan kestävän matkailun avulla. Investointien on oltava kestäviä pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon kaikki Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Rahoitetuilla hankkeilla olisi edistettävä siirtymistä kestävään, ilmastoneutraaliin kiertotalouteen, mukaan luettuna toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään resurssitehokkuutta. Jätteenpolttoa ei olisi tuettava, sillä se kuuluu kiertotalouden mukaisen jätehierarkian alempaan osaan. JTF-rahastosta tuettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa edistävien konsultointipalvelujen olisi myös oltava tukikelpoisia. Laitosalueiden luonnontilaan palauttamista sekä vihreän infrastruktuurin ja vesihuollon kehittämistä olisi voitava tukea maansaneeraushankkeen osana. JTF-rahastosta olisi energiatehokkuustoimenpiteitä tuettaessa voitava tukea investointeja, joilla esimerkiksi edistetään energiaköyhyyden vähentämistä pääasiassa parantamalla asuntokannan energiatehokkuutta. JTF-rahastosta olisi voitava tukea myös innovatiivisten varastointiteknologioiden kehittämistä.

(13)

Jotta voidaan suojella kansalaisia, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, JTF-rahastosta olisi katettava myös vaikutusten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden ammattitaidon parantaminen ja uusien taitojen hankkiminen, koulutus mukaan luettuna, riippumatta siitä, ovatko he edelleen työssä vai menettäneet työpaikkansa siirtymän vuoksi. JTF-rahaston olisi pyrittävä auttamaan heitä sopeutumaan uusiin työllisyysmahdollisuuksiin. JTF-rahaston olisi myös tarjottava työnhakijoille kaikenlaisia sopivia tukimuotoja, kuten työnhakuneuvontaa ja heidän aktiivisen työmarkkinoille integroitumisensa edistämistä. Kaikille työnhakijoille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman kattamalla alueella olevilla toimialoilla, joihin siirtymä vaikuttaa, olisi voitava myöntää tukea JTF-rahastosta, vaikka irtisanotut työntekijät eivät asu alueella. Olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota kansalaisiin, joita uhkaa energiaköyhyys, erityisesti toteutettaessa energiatehokkuustoimenpiteitä sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen parantamiseksi.

(14)

Toimien tukeminen olisi sallittava koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden alalla, myös lasten- ja vanhusten hoitopalveluihin tarkoitetun sosiaalisen infrastruktuurin ja koulutuskeskusten osalta, edellyttäen, että kyseiset toimet on asianmukaisesti perusteltu alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Yhteisöpohjaisen hoidon edistämisen periaate olisi säilytettävä vanhustenhoidossa. Kyseisten alojen sosiaalipalvelut ja julkiset palvelut voisivat täydentää investointiyhdistelmän. Kyseisen alojen kaikki tuet olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa, ja niiden olisi oltava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden mukaisia.

(15)

Ilmastoneutraaliin talouteen siirryttäessä olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa naisten erityistilanteen ja roolin ottamiseksi huomioon. Naisten osallistumisella työmarkkinoille ja yrittäjyydellä sekä samapalkkaisuudella on suuri merkitys yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisessa. JTF-rahaston olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, jotka kärsivät kohtuuttomasti siirtymän haitallisista vaikutuksista, esimerkiksi alentuneesti työkykyisiin työntekijöihin. Kaivosyhteisöjen identiteetti on säilytettävä ja aiempien ja tulevien yhteisöjen jatkuvuus on turvattava. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kaivostoiminnan aineelliseen ja aineettomaan perintöön, kulttuuri mukaan luettuna.

(16)

Jotta parannettaisiin siirtymän vaikutuksista kärsivien alueiden talouden monipuolistamista, JTF-rahastosta olisi annettava tukea yrityksille ja talouden toimijoille muun muassa tukemalla mikroyrityksiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (12), jäljempänä ’pk-yritykset’, tehtäviä tuotannollisia investointeja. Tuotannollisten investointien olisi katsottava tarkoittavan yritysten kiinteään pääomaan tai aineettomaan omaisuuteen tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi tehtävää investointia, joka siten edistää pääoman bruttomuodostusta ja työllisyyttä. Muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja olisi tuettava vain, jos ne ovat tarpeen siirtymästä johtuvien työpaikkojen menetysten lieventämiseksi luomalla tai suojaamalla merkittävä määrä työpaikkoja eivätkä ne johda tuotannon siirtämiseen tai ole seurausta siitä. Investoinnit olemassa oleviin tuotantolaitoksiin, mukaan luettuna unionin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluviin tuotantolaitoksiin, olisi sallittava, jos ne edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä ja alittavat merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (13) mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot ja jos niiden tuloksena säilytetään merkittävä määrä työpaikkoja. Tällaiset investoinnit olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa. Sisämarkkinoiden ja koheesiopolitiikan yhtenäisyyden suojaamiseksi yrityksille myönnettävän tuen olisi oltava SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaista, ja erityisesti tuki muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin olisi rajattava yrityksiin, jotka sijaitsevat SEUT 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuilla tukialueilla.

(17)

Jotta voitaisiin tarjota joustavuutta JTF-varojen kohdentamiseen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa, olisi oltava mahdollista laatia itsenäinen JTF-ohjelma tai kohdentaa JTF-varat yhteen tai useampaan toimintalinjaan ohjelmassa, jota tuetaan EAKR:sta, ESR+:sta tai koheesiorahastosta. Asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti JTF-varoja voitaisiin vahvistaa vapaaehtoiselta pohjalta täydentävällä rahoituksella EAKR:sta ja ESR+:sta. Tällaisessa tapauksessa EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävien määrien olisi oltava johdonmukaisia alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa vahvistettujen toimien tyypin kanssa.

(18)

JTF-tuen edellytyksenä olisi oltava siirtymäprosessin tosiasiallinen toteuttaminen tietyllä alueella, jotta saavutetaan ilmastoneutraali talous. Jäsenvaltioiden olisi laadittava työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa sekä yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa asetuksen (EU) 2021/1060 kumppanuutta koskevaa asiaan kuuluvaa säännöstä noudattaen ja komission tuella alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, joissa esitetään siirtymäprosessi yksityiskohtaisesti ja jotka ovat johdonmukaisia yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa. Komission olisi tätä varten perustettava siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumiin pohjautuva oikeudenmukaista siirtymää käsittelevä foorumi, joka mahdollistaa kahden- ja monenvälisen kokemusten vaihdon hankitusta tietämyksestä ja hyvistä käytännöistä kaikilla toiminta-aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kunnat ja kaupungit osallistuvat JTF-rahaston varojen täytäntöönpanoon ja että niiden tarpeet otetaan huomioon tässä yhteydessä.

(19)

Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi yksilöitävä alueet, joihin kohdistuu eniten kielteisiä vaikutuksia ja joihin JTF-tuki olisi keskitettävä, ja kuvattava toteutettavat toimet vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmastoneutraalin unionin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, erityisesti siltä osin kuin kyseessä on fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyvien laitosten tai muun kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuntaminen tai lopettaminen. Nämä alueet olisi määriteltävä tarkasti, ja niiden olisi vastattava yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 3-tason, jäljempänä ’NUTS 3 -tason alueet’, alueita, sellaisena kuin ne ovat määriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 (14), tai oltava osa niitä. Suunnitelmissa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti näiden alueiden haasteet ja tarpeet ottaen huomioon väestökadon riski ja yksilöitävä työpaikkojen luomiseksi suunnitelman edunsaajien tasolla tarvittavien toimien tyyppi siten, että varmistetaan sellaisen ilmastonmuutosta kestävän taloudellisen toiminnan johdonmukainen kehittäminen, joka on myös ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaista. Tällaisia alueita yksilöitäessä olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti saarten, saaristoalueiden ja syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, sillä niiden maantieteelliset ja sosioekonomiset ominaispiirteet saattavat edellyttää erilaista lähestymistapaa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä koskevan prosessin tukemiseksi. Vain alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien mukaisesti tehtyjen investointien olisi voitava saada taloudellista tukea JTF-rahastosta. Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien olisi oltava osa komission hyväksymiä ohjelmia, jotka saavat tapauksen mukaan tukea EAKR:sta, ESR+:sta, koheesiorahastosta tai JTF-rahastosta.

(20)

JTF-varojen tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi komission olisi voitava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti soveltaa rahoitusoikaisuja, jos JTF-rahaston erityistavoitteen osalta vahvistetut tavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta.

(21)

Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi JTF-rahastoa varten komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on tukea ihmisiä, taloutta ja ympäristöä alueilla, joihin kohdistuu taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia hiilineutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi, kun otetaan huomioon eri alueiden väliset kehityserot ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyys sekä jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellisten resurssien rajallisuus ja toisaalta tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, joka kattaa useita yhteistyössä hallinnoitavia unionin rahastoja, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(23)

Jotta tämä asetus voitaisiin hyväksyä ohjelmakauden alkamisen jälkeen, ottaa huomioon tarve panna JTF- rahasto täytäntöön koordinoidusti ja yhdenmukaisesti sekä varmistaa nopea täytäntöönpano, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tällä asetuksella perustetaan oikeudenmukaisen siirtymän rahasto, jäljempänä ’JTF-rahasto’, tuen antamiseksi sellaisten alueiden ihmisille, talouksille ja ympäristölle, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita sen vuoksi, että pyritään saavuttamaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (15) 2 artiklan 11 alakohdassa määritelty vuotta 2030 koskeva unionin energia- ja ilmastotavoite ja sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä.

Siinä säädetään JTF-rahaston erityistavoitteesta, sen maantieteellisestä kattavuudesta ja varoista ja sen tuen soveltamisalasta asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen osalta sekä annetaan erityissäännöksiä ohjelmatyöstä ja indikaattoreista, joita tarvitaan seurantaa varten.

2 artikla

Erityistavoite

Asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti JTF-rahastolla edistetään yhtä ainoaa erityistavoitetta, joka on antaa alueille ja ihmisille mahdollisuus käsitellä niitä sosiaalisia, työllisyyteen liittyviä, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä vaikutuksia, joita on pyrkimyksellä saavuttaa vuotta 2030 koskeva unionin energia- ja ilmastotavoite ja unionin siirtymisellä ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti.

3 artikla

Maantieteellinen kattavuus ja määrärahat Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa

1.   JTF-rahastosta tuetaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta kaikissa jäsenvaltioissa.

2.   Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa JTF-rahaston talousarviositoumuksiin käytettävissä olevat määrärahat kaudella 2021–2027 ovat 7 500 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina, kuten asetuksen (EU) 2021/1060 110 artiklan 1 kohdan g alakohdassa vahvistetaan.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja määrärahoja voidaan tapauksen mukaan korottaa unionin talousarvioon osoitetuilla lisävaroilla ja muilla varoilla sovellettavan perussäädöksen mukaisesti.

4.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen, jossa vahvistetaan käytettävissä olevien määrärahojen, mukaan luettuna 3 kohdassa tarkoitetut mahdolliset lisävarat, vuotuinen jakautuminen jäsenvaltioittain liitteessä I vahvistettujen määrärahojen mukaisesti.

4 artikla

Euroopan unionin elpymisvälineestä peräisin olevat määrärahat

1.   Asetuksen (EU) 2020/2094 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet pannaan tämän asetuksen nojalla täytäntöön asetuksen (EU) 2021/1060 109 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetulla 10 000 000 000 euron määrällä vuoden 2018 hintoina, jollei asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 3, 4, 7 ja 9 kohdasta muuta johdu.

Tätä määrää pidetään tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina muina varoina. Asetuksen (EU) 2020/2094 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämä määrä on ulkoista käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä asetetaan saataville Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa vuosien 2021–2023 talousarviositoumuksia varten 3 artiklassa tarkoitettujen määrärahojen lisäksi seuraavasti:

2021: 2 000 000 000 euroa;

2022: 4 000 000 000 euroa;

2023: 4 000 000 000 euroa.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista määrärahoista 15 600 000 euroa vuoden 2018 hintoina asetetaan saataville hallintomenoja varten.

3.   Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määrän vuotuinen jakautuminen jäsenvaltioittain sisällytetään 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun komission päätökseen liitteessä I esitettyjen määrärahojen mukaisesti.

4.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 14 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin varoihin perustuviin talousarviositoumuksiin sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 VII osaston IV luvussa vahvistettuja vapauttamista koskevia sääntöjä. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdan c alakohdassa säädetään, näitä varoja ei saa käyttää ohjelmaa tai toimea jatkavaan ohjelmaan tai toimeen.

5.   Ohjelmiin suoritetut maksut kirjataan JTF-rahaston aikaisimpaan avoimeen sitoumukseen alkaen 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja määrärahoja koskevista sitoumuksista, kunnes kyseiset määrärahat on käytetty loppuun.

5 artikla

Vihreä palkitsemismekanismi

1.   Jos JTF-rahaston varoja korotetaan 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti ennen 31 päivää joulukuuta 2024, lisävarat jaetaan jäsenvaltioiden kesken liitteessä I esitettyjen kansallisten osuuksien perusteella.

2.   Jos JTF-rahaston varoja korotetaan tämän asetuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti 31 päivän joulukuuta 2024 jälkeen, lisävarat jaetaan jäsenvaltioiden kesken tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetyn menetelmän nojalla jäsenvaltioiden teollisuuslaitosten kasvihuonekaasupäästöjen muutoksen mukaisesti ajanjaksolta, joka alkaa vuodesta 2018 ja päättyy viimeisimpään vuoteen, jolta tiedot ovat saatavilla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 (16) 7 artiklan mukaisesti. Kunkin jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen muutos lasketaan yhdistämällä ainoastaan sellaisten NUTS 3 -tason alueiden kasvihuonekaasupäästöt, jotka on yksilöity alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa tämän artiklan 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Lisävarojen jakautuminen kullekin jäsenvaltiolle määritetään seuraavasti:

a)

niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, kunkin jäsenvaltion saavuttama kasvihuonekaasupäästöjen vähennys lasketaan esittämällä viimeisimmän viitevuoden kasvihuonekaasupäästöjen taso prosenttiosuutena vuonna 2018 havaituista kasvihuonekaasupäästöistä; niiden jäsenvaltioiden, joiden kasvihuonekaasupäästöt eivät ole vähentyneet, prosenttiosuus on 100 prosenttia;

b)

kunkin jäsenvaltion lopullinen osuus saadaan jakamalla liitteessä I esitetty kansallinen osuus a alakohdan mukaisella prosenttiosuudella; ja

c)

edellä olevan b alakohdan mukaisen laskun tulos skaalataan uudelleen, jotta päästään yhteensä 100 prosenttiin.

3.   Jäsenvaltiot sisällyttävät lisävarat ohjelmiinsa ja toimittavat ohjelman muutoksen asetuksen (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Erityismäärärahat syrjäisimmille alueille ja saarille

Jäsenvaltioiden on alueellisia oikeudenmukaista siirtymää koskevia suunnitelmia 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatiessaan otettava erityisesti huomioon sellaisten saarten ja syrjäisimpien alueiden tilanne, joihin kohdistuu vakavia sosioekonomisia haasteita sen vuoksi, että pyritään saavuttamaan vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteet ja sen vuoksi, että unioni siirtyy ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä. Tällöin on otettava huomioon näiden saarten ja alueiden erityistarpeet, jotka tunnustetaan SEUT 174 ja 349 artiklassa.

Jäsenvaltioiden on tällaisten alueiden alueellisiin oikeudenmukaista siirtymää koskeviin suunnitelmiin sisällyttämisen yhteydessä esitettävä kyseisille alueille osoitettu määrä ja sitä koskevat perustelut ottaen huomioon kyseisten alueiden erityiset haasteet.

7 artikla

Varojen ehdollinen saatavuus

1.   Jos jäsenvaltio ei ole sitoutunut panemaan täytäntöön tavoitetta saavuttaa ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä, jäsenvaltio saa ohjelmatyötä varten käyttöönsä ainoastaan 50 prosenttia 3 artiklan 3 kohdan ja 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti kyseiselle jäsenvaltiolle osoitetuista vuotuisista määrärahoista, ja ainoastaan mainitut määrärahat voidaan sisällyttää toimintalinjoihin.

Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäljellä olevaa 50:tä prosenttia vuotuisista määrärahoista ei sisällytetä toimintalinjoihin. Tällaisissa tapauksissa JTF-rahastosta tuetut ohjelmat, jotka on toimitettu asetuksen (EU) 2021/1060 21 artiklan mukaisesti, sisällyttävät ainoastaan 50 prosenttia vuotuisista JTF-määrärahoista kyseisen asetuksen 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun taulukkoon. Kyseisen asetuksen 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan i alakohdassa tarkoitetussa taulukossa yksilöidään erikseen ohjelmasuunnittelua varten saatavilla olevat määrärahat ja ne määrärahat, joita ei kohdenneta.

2.   Komissio hyväksyy JTF-toimintalinjan sisältävän ohjelman tai sen muutoksen ainoastaan, jos 1 kohdan mukaisesti kohdennetun määrärahaosuuden vaatimuksia noudatetaan.

3.   Heti kun jäsenvaltio on sitoutunut panemaan täytäntöön tavoitteen ilmastoneutraalin unionin saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä, se voi toimittaa kunkin JTF-rahastosta tuetun ohjelman muuttamista koskevan pyynnön asetuksen (EU) 2021/1060 24 artiklan mukaisesti ja sisällyttää siihen kohdentamattomat määrärahat, joita ei ole vapautettu.

4.   Talousarviositoumukset tehdään asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 3 kohdan g alakohdan i alakohdassa tarkoitetun taulukon perusteella. Kohdentamattomia määrärahoja koskevia sitoumuksia ei käytetä maksuihin, eikä niitä sisällytetä ennakkomaksujen laskentaperusteeseen kyseisen asetuksen 90 artiklan mukaisesti ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön ohjelmatyötä varten tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklassa säädetään, jos minä tahansa vuonna vuodesta 2022 alkaen jäsenvaltio ei ole vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä sitoutunut panemaan täytäntöön tavoitetta ilmastoneutraalin unionin saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä, kyseistä vuotta edeltävän vuoden talousarviositoumukset, jotka liittyvät kohdentamattomiin määrärahoihin, vapautetaan kokonaisuudessaan seuraavana vuonna.

8 artikla

Tuen soveltamisala

1.   JTF-rahastosta tuetaan vain toimia, jotka liittyvät suoraan sen 2 artiklassa vahvistettuun erityistavoitteeseen ja joilla edistetään 11 artiklan mukaisesti laadittujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien täytäntöönpanoa.

2.   Edellä 1 kohdan mukaisesti JTF-rahastosta tuetaan yksinomaan seuraavia toimia:

a)

pk-yrityksiin, mukaan luettuna mikro- ja startup-yritykset, tehtävät tuotannolliset investoinnit, jotka johtavat talouden monipuolistamiseen, nykyaikaistamiseen ja uudistamiseen;

b)

uusien yritysten perustamiseen tehtävät investoinnit, jotka johtavat työpaikkojen luomiseen, myös yrityshautomoiden ja konsulttipalvelujen kautta;

c)

tutkimus- ja innovointitoimintaan myös yliopistoissa ja julkisissa tutkimusorganisaatioissa tehtävät investoinnit, joilla edistetään edistyneen teknologian siirtoa;

d)

teknologian, järjestelmien ja infrastruktuurien käyttöönottoon tehtävät investoinnit, joilla edistetään kohtuuhintaista puhdasta energiaa, energian varastointiteknologiat mukaan luettuna, ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä;

e)

investoinnit uusiutuvaan energiaan uusiutuvaa energiaa koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 (17) mukaisesti, direktiivissä säädetyt kestävyyskriteerit mukaan luettuna, ja energiatehokkuuteen, myös energiaköyhyyden vähentämiseksi;

f)

älykkääseen ja kestävään paikalliseen liikkuvuuteen tehtävät investoinnit, mukaan luettuna paikallisen liikennealan ja sen infrastruktuurin hiilestä irrottaminen;

g)

kaukolämpöverkostojen kunnostus ja parantaminen kaukolämpöjärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi ja investoinnit lämmöntuotantoon edellyttäen, että lämmöntuotantolaitoksissa käytetään ainoastaan uusiutuvia energialähteitä;

h)

digitalisaatioon, digitaaliseen innovointiin ja digitaaliseen liitettävyyteen tehtävät investoinnit;

i)

ympäristövaurioalueiden kunnostamiseen ja puhdistamiseen, maan saneeraukseen, tarvittaessa myös vihreään infrastruktuuriin ja käyttötarkoituksen muuttamiseen tehtävät investoinnit ottaen huomioon saastuttaja maksaa -periaatteen;

j)

kiertotalouden vahvistamiseen, mukaan luettuna jätteiden ehkäisemisen, vähentämisen, resurssitehokkuuden, uudelleenkäytön, korjauksen ja kierrätyksen kautta, tehtävät investoinnit;

k)

työntekijöiden ja työnhakijoiden ammattitaidon parantaminen ja uusien taitojen hankkiminen;

l)

työnhakuneuvonta työnhakijoille;

m)

työnhakijoiden aktiivinen osallistaminen;

n)

tekninen tuki;

o)

muut toimet koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden alalla, mukaan luettuna investoinnit infrastruktuuriin koulutuskeskuksia sekä lasten ja vanhusten hoitopalveluja varten, jos se on asianmukaisesti perusteltua, alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa 11 artiklan mukaisesti esitetyllä tavalla.

JTF-rahastosta voidaan tukea lisäksi SEUT 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuilla tukialueilla muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja, edellyttäen että tällaiset investoinnit on hyväksytty osana alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevaa suunnitelmaa tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdan h alakohdassa vaadittujen tietojen perusteella. Tällaiset investoinnit ovat tukikelpoisia vain, jos ne ovat tarpeen alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa varten, jos ne edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä ja siihen liittyvien ympäristötavoitteiden saavuttamista, jos niiden tukeminen on tarpeen työpaikkojen luomiseksi kyseessä olevalla alueella ja jos ne eivät johda asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklan 27 alakohdassa määriteltyyn tuotannon siirtämiseen.

JTF-rahastosta voidaan tukea myös investointeja, joilla pyritään vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, edellyttäen että tällaiset investoinnit on hyväksytty osana alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevaa suunnitelmaa tämän asetuksen 11 artiklan 2 kohdan i alakohdassa vaadittujen tietojen perusteella. Tällaiset investoinnit ovat tukikelpoisia vain, jos ne ovat tarpeen alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman täytäntöönpanoa varten.

9 artikla

Sulkeminen tuen soveltamisalan ulkopuolelle

JTF-rahastosta ei tueta

a)

ydinvoimaloiden käytöstä poistoa tai rakentamista;

b)

tupakan ja tupakkatuotteiden valmistusta, jalostusta ja markkinointia;

c)

komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (18) 2 artiklan 18 alakohdassa määriteltyjä vaikeuksissa olevia yrityksiä, ellei sitä sallita poikkeuksellisten olosuhteiden varalta annettujen tilapäisten valtiontukisääntöjen tai vähämerkityksisen tuen perusteella energiakustannuksia alentavien investointien tukemiseksi energiasiirtymän yhteydessä;

d)

fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, käsittelyyn, kuljetukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen liittyviä investointeja.

10 artikla

JTF-varojen ohjelmatyö

1.   JTF-varat kohdennetaan alueluokkiin, joihin asianomaiset alueet kuuluvat, 11 artiklan mukaisesti laadittujen alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien perusteella, jotka komissio on hyväksynyt osana ohjelmaa tai ohjelman muutosta. Kohdennetut varat asetetaan saataville yhdessä tai useammassa erityisohjelmassa tai ohjelmien yhdessä tai useammassa toimintalinjassa.

Komissio hyväksyy vain ohjelman tai sen mahdollisen muutoksen, jossa alueiden, joihin siirtymäprosessi vaikuttaa kielteisimmin ja jotka sisältyvät alueelliseen oikeudenmukaista siirtymää koskevaan suunnitelmaan, yksilöinti on perusteltu asianmukaisesti ja asiaan liittyvä alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma on johdonmukainen kyseisen jäsenvaltion yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman kanssa.

2.   JTF-toimintalinjan tai -toimintalinjojen on sisällettävä JTF-varat, jotka koostuvat kokonaan tai osittain jäsenvaltioiden JTF-määrärahoista ja asetuksen (EU) 2021/1060 27 artiklan mukaisesti siirretyistä varoista. JTF-rahastoon siirrettyjen EAKR- ja ESR+ -varojen yhteismäärä saa olla enintään kolminkertainen toimintalinjaan JTF-rahastosta myönnetyn tuen määrään nähden lukuun ottamatta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja varoja.

3.   Asetuksen (EU) 2021/1060 112 artiklan mukaisesti JTF-rahastosta tuetun toimintalinjan tai tuettujen toimintalinjojen yhteisrahoitusosuus, jota sovelletaan tämän asetuksen 11 artiklan mukaisesti alueeseen, jolla alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa yksilöity yksi tai useampi alue sijaitsee, saa olla enintään

a)

85 prosenttia, kun on kyse vähemmän kehittyneistä alueista;

b)

70 prosenttia, kun on kyse siirtymäalueista;

c)

50 prosenttia, kun on kyse kehittyneemmistä alueista.

11 artikla

Alueellinen oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma

1.   Jäsenvaltioiden on laadittava liitteessä II esitetyn mallin mukaisesti yhdessä asianomaisten alueiden paikallis- ja alueviranomaisten kanssa yksi tai useampi alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskeva suunnitelma, joka kattaa yhden tai useamman vaikutusten kohteeksi joutuneen NUTS 3 -tason alueen tai sen osia. Tuettavien alueiden on oltava alueita, joihin siirtymän taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, etenkin siltä osin kuin on kyse fossiilisten polttoaineiden tuotannossa odotetuista työntekijöiden sopeutumisesta tai työpaikkojen menetyksistä ja kasvihuonekaasuvaltaisimpien teollisuuslaitosten tuotantoprosessien muuttamistarpeista.

2.   Alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman on sisällettävä seuraavat seikat:

a)

kuvaus kansallisen tason siirtymäprosessista ilmastoneutraaliin talouteen, mukaan luettuna aikataulu keskeisille siirtymävaiheille, joilla pyritään saavuttamaan vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteet ja siirtymään ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä; siirtymävaiheiden on oltava yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman tuoreimman version mukaisia;

b)

perustelu alueiden yksilöimiseksi tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetuiksi alueiksi, joihin siirtymäprosessi vaikuttaa kielteisimmin ja joita olisi tuettava JTF-rahastosta 1 kohdan mukaisesti;

c)

arviointi siirtymähaasteista yksilöidyillä alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat kielteisimmin, mukaan luettuna ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä siirtymisen sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät vaikutukset; arvioinnissa olisi yksilöitävä niiden työpaikkojen, joihin vaikutus kohdistuu, ja menetettyjen työpaikkojen mahdollinen määrä, väestökadon riski ja kehitystarpeet sekä tavoitteet, jotka olisi saavutettava vuoteen 2030 mennessä ja jotka liittyvät kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuttamiseen tai lopettamiseen näillä alueilla;

d)

kuvaus JTF-tuen odotetusta panoksesta niiden sosiaalisten, väestörakenteeseen liittyvien, taloudellisten, terveydellisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten lieventämiseen, joita aiheutuu siirtymisestä ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä, mukaan lukien tuen odotettu vaikutus työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen;

e)

arviointi tuen johdonmukaisuudesta muihin asiaankuuluviin kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja suunnitelmiin nähden;

f)

kuvaus hallinnointimenettelyistä, joka sisältää kumppanuusjärjestelyt, suunnitellut seuranta- ja arviointitoimenpiteet sekä asiasta vastaavat elimet;

g)

kuvaus suunnitelluista toimien tyypeistä ja niiden odotetusta panoksesta siirtymän vaikutuksen lieventämiseen;

h)

jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin, suuntaa-antava luettelo tuettavista toimista ja yrityksistä sekä perustelu tällaisen tuen tarpeellisuudesta puuteanalyysillä, jossa osoitetaan, että jos investointia ei tehdä, odotettu menetettyjen työpaikkojen määrä ylittäisi odotetun uusien työpaikkojen määrän;

i)

jos tukea myönnetään investointeihin, joilla pyritään vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä, luettelo tuettavista toimista ja perustelut, jotka osoittavat, että toimet edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja johtavat kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen siten, että ne alittavat merkittävästi direktiivin 2003/87/EY mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot, ja että kyseiset toimet ovat tarpeen, jotta voidaan säilyttää merkittävä määrä työpaikkoja;

j)

synergia ja täydentävyys muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien kanssa yksilöityjen kehitystarpeiden käsittelyssä; ja

k)

synergia ja täydentävyys oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin muista pilareista suunnitellun tuen kanssa.

3.   Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon on otettava mukaan asiaan liittyvät kumppanit asetuksen (EU) 2021/1060 8 artiklan mukaisesti ja tapauksen mukaan Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto.

4.   Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien on oltava johdonmukaisia asetuksen (EU) 2021/1060 29 artiklassa tarkoitettujen asiaankuuluvien alueellisten strategioiden ja älykkään erikoistumisen strategioiden, yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa.

Jos yhdennetyn kansallisen energia- ja ilmastosuunnitelman ajantasaistaminen asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan nojalla edellyttää alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistamista, kyseinen tarkistaminen on tehtävä osana väliarviointia asetuksen (EU) 2021/1060 18 artiklan mukaisesti.

5.   Jos jäsenvaltiot aikovat käyttää mahdollisuutta saada tukea oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin muista pilareista, alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa on esitettävä toimialat ja aihealueet, joiden tukemista suunnitellaan kyseisten pilarien mukaisesti.

12 artikla

Indikaattorit

1.   Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, sellaisina kuin ne on esitetty liitteessä III, ja jos se on asianmukaisesti perusteltu alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa, ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan, 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan ja 42 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Tuotosindikaattoreiden lähtötasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetetut välitavoitteet ja vuodelle 2029 asetetut tavoitteet ovat kumulatiivisia. Tavoitteita ei saa tarkistaa sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt ohjelman muuttamista koskevan pyynnön, joka on toimitettu asetuksen (EU) 2021/1060 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3.   Jos JTF-toimintalinjasta tuetaan 4 artiklan 2 kohdan k, l tai m alakohdassa tarkoitettua toimintaa, osallistujia koskevien indikaattoreiden tiedot on toimitettava vasta, kun kaikki kyseiseen osallistujaan liittyvät tiedot, jotka vaaditaan liitteen III mukaisesti, ovat saatavilla.

13 artikla

Rahoitusoikaisut

Ohjelman lopullisen tuloksellisuuskertomuksen tarkastelun perusteella komissio voi tehdä rahoitusoikaisuja asetuksen (EU) 2021/1060 104 artiklan mukaisesti, jos yhden tai useamman tuotosindikaattorin osalta vahvistetusta tavoitteesta on saavutettu alle 65 prosenttia.

Rahoitusoikaisujen on oltava suhteessa saavutuksiin, eikä niitä sovelleta, jos tavoitteiden saavuttamatta jääminen johtuu sosioekonomisten tai ympäristötekijöiden vaikutuksesta, merkittävistä muutoksista asianomaisen jäsenvaltion talous- tai ympäristöolosuhteissa tai ylivoimaisista esteistä, jotka vaikuttavat merkittävästi kyseisten toimintalinjojen täytäntöönpanoon.

14 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee JTF-rahaston täytäntöönpanoa 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä 2 artiklassa esitetyn erityistavoitteen osalta ottaen huomioon asetuksen (EU) 2020/852 mahdolliset muutokset ja puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa vahvistettavat unionin ilmastotavoitteet sekä Kestävä Eurooppa -investointiohjelman toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa tapahtuneen kehityksen. Komissio antaa tältä pohjalta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, johon voidaan liittää lainsäädäntöehdotuksia.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS


(1)  EUVL C 290, 1.9.2020, s. 1.

(2)  EUVL C 311, 18.9.2020, s. 55 ja EUVL C 429, 11.12.2020, s. 240.

(3)  EUVL C 324, 1.10.2020, s. 74.

(4)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 7. kesäkuuta 2021.

(5)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (ks. tämän virallisen lehden s. 159).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (ks. tämän virallisen lehden s. 60).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 21).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(11)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).

(12)  Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(18)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).


LIITE I

JÄSENVALTIOIDEN MÄÄRÄRAHAT

 

Euroopan unionin elpymisvälineestä myönnettävät määrärahat

Monivuotisesta rahoituskehyksestä myönnettävät määrärahat

Määrärahat yhteensä

Jäsenvaltion osuus kokonaismäärästä

Belgia

95

71

166

0,95 %

Bulgaria

673

505

1 178

6,73 %

Tšekki

853

640

1 493

8,53 %

Tanska

46

35

81

0,46 %

Saksa

1 288

966

2 254

12,88 %

Viro

184

138

322

1,84 %

Irlanti

44

33

77

0,44 %

Kreikka

431

324

755

4,31 %

Espanja

452

339

790

4,52 %

Ranska

535

402

937

5,35 %

Kroatia

97

72

169

0,97 %

Italia

535

401

937

5,35 %

Kypros

53

39

92

0,53 %

Latvia

100

75

174

1,00 %

Liettua

142

107

249

1,42 %

Luxemburg

5

4

8

0,05 %

Unkari

136

102

237

1,36 %

Malta

12

9

21

0,12 %

Alankomaat

324

243

567

3,24 %

Itävalta

71

53

124

0,71 %

Puola

2 000

1 500

3 500

20,00 %

Portugali

116

87

204

1,16 %

Romania

1 112

834

1 947

11,12 %

Slovenia

134

101

235

1,34 %

Slovakia

239

179

418

2,39 %

Suomi

242

182

424

2,42 %

Ruotsi

81

61

142

0,81 %

EU 27

10 000

7 500

17 500

100,00 %

Määrärahat miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina ja ennen teknisen tuen ja hallintomenojen perusteella tehtäviä vähennyksiä (yhteenlasketut määrät eivät ehkä täsmää pyöristämisen vuoksi).


LIITE II

ALUEELLISTEN OIKEUDENMUKAISTA SIIRTYMÄÄ KOSKEVIEN SUUNNITELMIEN MALLI

1.   

Siirtymäprosessin pääpiirteet ja niiden alueiden yksilöinti, joihin siirtymä vaikuttaa kielteisimmin jäsenvaltiossa

Tekstikenttä [12 000]

Viite: 11 artiklan 2 kohdan a alakohta

1.1

Luonnos odotetusta prosessista, jolla pyritään saavuttamaan vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteet ja siirtymään ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien ja muiden olemassa olevien siirtymää koskevien suunnitelmien tavoitteiden mukaisesti sekä aikataulusta, jonka mukaan toiminnot, kuten kivi- ja ruskohiilen louhinta tai hiiltä käyttävä energiantuotanto, lopetetaan tai niitä vähennetään asteittain

Viite: 11 artiklan 2 kohdan b alakohta

1.2

Yksilöidään alueet, joihin vaikutusten odotetaan kohdistuvan kielteisimmin, ja perustellaan tämä arvioilla taloudellisista ja työllisyysvaikutuksista 1.1 kohdassa esitetyn luonnoksen perusteella

Viite: 6 artikla

1.3

Yksilöidään 1.1 kohdassa luetelluista alueista sellaiset syrjäisimmät alueet ja saaret, joilla on erityisiä haasteita, ja kyseisille alueille osoitetut määrät ja niitä koskevat perustelut

2.   

Siirtymään liittyvien haasteiden arviointi kunkin yksilöidyn alueen osalta

2.1   

Ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä siirtymisestä aiheutuvien taloudellisten, yhteiskunnallisten ja alueellisten vaikutusten arviointi

Viite: 11 artiklan 2 kohdan c alakohta

Tekstikenttä [12 000]

Yksilöidään taloudellinen toiminta ja toimialat, joihin vaikutus kohdistuu, ja erotetaan toisistaan

taantuvat alat, joiden toiminnan odotetaan loppuvan tai vähenevän merkittävästi asteittain siirtymän johdosta; mukaan on liitettävä myös aikataulu

murroksessa olevat alat, joiden odotetaan muuttavan toimintaansa, prosessejaan ja tuotostaan

Kummankin tyyppisten alojen osalta seuraavat:

odotetut työpaikkojen menetykset ja uudelleenkoulutustarpeet, ottaen huomioon taitotarpeiden ennusteet

talouden monipuolistamiseen liittyvä potentiaali ja kehitysmahdollisuudet

2.2   

Kehitystarpeet ja -tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ilmastoneutraalin unionin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä

Viite: 11 artiklan 2 kohdan d alakohta

Tekstikenttä [6 000]

Kehitystarpeet, jotta voidaan vastata siirtymähaasteisiin

Tavoitteet ja tulokset, joita odotetaan JTF-toimintalinjan täytäntöönpanosta, mukaan lukien sen odotettu vaikutus työpaikkojen luomiseen ja säilyttämiseen

2.3   

Johdonmukaisuus muihin asiaan liittyviin kansallisiin ja alueellisiin strategioihin ja suunnitelmiin nähden

Viite: 11 artiklan 2 kohdan e alakohta

Tekstikenttä [6 000]

Älykkään erikoistumisen strategiat

Asetuksen (EU) 2021/… 29 artiklassa tarkoitetut alueelliset strategiat

Muut alueelliset tai kansalliset kehityssuunnitelmat

2.4   

Suunnitellut toimintatyypit

Tekstikenttä [12 000]

Viite: 11 artiklan 2 kohdan g alakohta

Suunnitellut toimintatyypit ja niiden odotettu panos ilmastosiirtymän vaikutuksen lieventämiseen

Viite: 11 artiklan 2 kohdan h alakohta

Täytetään vain, jos tukea myönnetään muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin:

suuntaa-antava luettelo tuettavista toimista ja yrityksistä sekä kunkin osalta perustelu tällaisen tuen tarpeellisuudesta puuteanalyysillä, jossa osoitetaan, että jos investointia ei tehdä, odotettu menetettyjen työpaikkojen määrä ylittäisi odotetun uusien työpaikkojen määrän

Tämä kohta päivitetään tai täytetään alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistuksen yhteydessä riippuen tällaisen tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä.

Viite: 11 artiklan 2 kohdan i alakohta

Täytetään vain, jos tukea myönnetään investointeihin, joilla pyritään vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä:

luettelo tuettavista toimista ja perustelut, jotka osoittavat, että toimet edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen ja johtavat kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen siten, että päästöt alittavat merkittävästi direktiivin 2003/87/EY mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot, ja edellyttäen, että toimi on tarpeen, jotta voidaan säilyttää merkittävä määrä työpaikkoja

Tämä kohta päivitetään tai täytetään JTF-rahaston alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman tarkistuksen yhteydessä riippuen tällaisen tuen myöntämistä koskevasta päätöksestä.

Viite: 11 artiklan 2 kohdan j alakohta

Suunniteltujen toimien synergia ja täydentävyys muiden asiaan liittyvien Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvien unionin ohjelmien (siirtymäprosessin tukeminen) ja muiden rahoitusvälineiden (unionin päästökauppajärjestelmän modernisaatiorahasto) kanssa yksilöllisten kehitystarpeiden käsittelyssä

Viite: 11 artiklan 2 kohdan k alakohta ja 11 artiklan 5 kohta

synergia ja täydentävyys oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin muista pilareista suunnitellun tuen kanssa

toimialat ja aihealueet, joiden tukemista suunnitellaan muiden pilareiden mukaisesti

3.   

Hallintomenettelyt

Viite: 11 artiklan 2 kohdan f alakohta

Tekstikenttä [5 000]

3.1   

Kumppanuus

Järjestelyt, joilla otetaan kumppanit mukaan alueellisen oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman laatimiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin;

Julkisen kuulemisen tulokset

3.2   

Seuranta ja arviointi

Suunniteltu seuranta ja arviointi, mukaan luettuna indikaattorit, joilla mitataan suunnitelman kykyä saavuttaa tavoitteensa

3.3   

Koordinointi- ja seurantaelin(-elimet)

Elin tai elimet, jotka ovat vastuussa suunnitelman täytäntöönpanon koordinoinnista ja seurannasta, ja niiden tehtävät.

4.   

Ohjelmakohtaiset tuotos- tai tulosindikaattorit

Viite: 12 artiklan 1 kohta

Täytetään vain, jos tarkoitus on vahvistaa ohjelmakohtaisia indikaattoreita:

perustellaan ohjelmakohtaisten tuotos- tai tulosindikaattoreiden tarve suunniteltujen toimien tyyppien perusteella

Taulukko 1.

Tuotosindikaattorit

Erityistavoite

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Välitavoite (2024)

Tavoite (2029)

 

 

 

 

 

 

Taulukko 2.

Tulosindikaattorit

Erityis-tavoite

Tunnus [5]

Indikaattori [255]

Mittayksikkö

Perustaso tai viitearvo

Viitevuosi

Tavoite (2029)

Tietolähde [200]

Huomautukset [200]

 

 

 

 

 

 

 

 

 


LIITE III

YHTEISET TUOTOS- JA TULOSINDIKAATTORIT OIKEUDENMUKAISEN SIIRTYMÄN RAHASTOA VARTEN (1)

REGIO yhteiset tuotosindikaattorit (RCO) ja REGIO yhteiset tulosindikaattorit (RCR)

Tuotokset

Tulokset

RCO01 – Tuetut yritykset (joista mikro-, pk- ja suuryrityksiä) (*1)

RCO 02 – Avustuksilla tuetut yritykset

RCO 03 – Rahoitusvälineistä tuetut yritykset

RCO 04 – Muuta kuin rahoitustukea saaneet yritykset

RCO 05 – Tuetut uudet yritykset

RCO 07 – Yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuvat tutkimusorganisaatiot

RCO 10 – Yritykset yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa

RCO 121 – Tuetut yritykset, jotka pyrkivät vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä

RCR01 – Tuettuihin yksiköihin luodut työpaikat

RCR 102 – Tuettuihin yksiköihin luodut tutkimusalan työpaikat

RCR 02 – Yksityiset investoinnit, jotka ovat saaneet julkista tukea (josta avustuksia, rahoitusvälineitä) (*1)

RCR 03 – Tuote- tai prosessi-innovaatioita toteuttavat pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset)

RCR 04 – Organisaatio- ja markkinointi-innovaatioita toteuttavat pk-yritykset

RCR 05 – Itse innovoivat pk-yritykset

RCR 06 –Tehdyt patenttihakemukset

RCR 29 a – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetellusta toiminnasta tuetuissa yrityksissä

RCO 13 – Yrityksille kehitettyjen digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien arvo

RCR 11 – Uusien ja parannettujen julkisten digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien käyttäjät

RCR 12 – Yritysten kehittämien uusien ja parannettujen digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien käyttäjät

RCO 15 – Perustettujen yrityshautomojen kapasiteetti

RCR 17 – Elinkelpoiset uudet yritykset

RCR 18 – Pk-yritykset, jotka käyttävät yrityshautomopalveluja yrityshautomon perustamisen jälkeen

RCO 101 – Älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten tarvittavien taitojen kehittämiseen investoivat pk-yritykset

RCR 97 – Tuen piiriin kuuluvat oppisopimuskoulutukset pk-yrityksissä

RCR 98 –Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut koulutusta älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten tarvittavien taitojen kehittämiseksi (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot) (*1)

RCO 18 – Asunnot, joiden energiatehokkuus on parantunut

RCO 19 – Julkiset rakennukset, joiden energiatehokkuus on parantunut

RCO 20 – Vasta rakennetut tai parannetut kaukolämpö- tai kaukojäähdytysputkistot

RCO 104 – Korkeahyötysuhteisten yhteistuotantoyksiköiden määrä

RCR 26 – Primäärienergian vuotuinen kulutus (josta: asunnot, julkiset rakennukset, yritykset, muut) (*1)

RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt

RCO 22 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa) (*1)

RCR 31 – Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa) (*1)

RCR 32 – Uusiutuvaa energiaa varten asennettu operatiivinen lisäkapasiteetti

RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen kierrätystä varten

RCO 107 – Investoinnit jätteen erilliskeräystä suorittaviin laitoksiin

RCO 119 - Uudelleenkäyttöön valmisteltu jäte

RCR 47 – Kierrätetty jäte

RCR 48 – Raaka-aineena käytetty kierrätetty jäte

RCO 36 – Vihreä infrastruktuuri, jota tuetaan muista syistä kuin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

RCO 38 – Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala

RCO 39 – Asennettujen ilmanlaadun seurantajärjestelmien kattama pinta-ala

RCR 50 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä (*2)

RCR 52 – Kunnostettu maaperä, jota käytetään viheralueena, sosiaalista asuntotuotantoa, taloudellista tai muuta toimintaa varten

RCO 55 – Uusien raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus

RCO 56 – Korjattujen tai uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus

RCO 57 – Julkisessa joukkoliikenteessä käytetyn ympäristöystävällisen liikkuvan kaluston kapasiteetti

RCO 58 – Tuen piiriin kuuluvat pyörätiet

RCO 60 – Kaupungit, joissa on uusi tai uudistettu digitoitu kaupunkiliikennejärjestelmä

RCR 62 – Uuden tai uudistetun julkisen liikennejärjestelmän vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 63 – Uusien tai uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 64 – Pyöräteiden vuotuinen käyttäjämäärä

RCO 61 – Uusien tai uudistettujen työnvälityspalvelujen käytettävissä oleva pinta-ala

RCR 65 – Uusien tai uudistettujen työnvälityspalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

RCO 66 – Uusien tai uudistettujen lastenhoitopalvelujen luokkahuonekapasiteetti

RCO 67 – Uuden tai uudistetun koulutustarjonnan luokkahuonekapasiteetti

RCR 70 – Uusien tai uudistettujen lastenhoitopalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 71 – Uuden tai uudistetun koulutustarjonnan vuotuinen käyttäjämäärä

RCO 113 – Syrjäytyneitä yhteisöjä, pienituloisia kotitalouksia ja muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä koskevien yhdennettyjen sosioekonomista osallisuutta koskevien toimenpiteiden puitteissa toteutettavien hankkeiden piiriin kuuluva asukasmäärä (*2)

 

RCO 69 – Uusien tai uudistettujen terveydenhuoltolaitosten kapasiteetti

RCO 70 – Uusien tai uudistettujen sosiaalihuoltopalvelujen kapasiteetti (muu kuin asuntotarjonta)

RCR 72 – Uusien tai uudistettujen sähköisten terveydenhuoltopalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 73 – Uusien tai uudistettujen terveydenhuoltolaitosten vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 74 – Uusien tai uudistettujen sosiaalihuoltopalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

Yhteiset tuotosindikaattorit (EECO) ja yhteiset tulosindikaattorit (EECR) osallistujille (2) ,  (3)

Tuotokset

Tulokset

EECO 01·– työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät (*2)

EECO 02 – pitkäaikaistyöttömät (*2)

EECO 03 – työmarkkinoiden ulkopuolella olevat (*2)

EECO 04 – työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat (*2)

EECO 05 – alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä (*2)

EECO 06 – 18–29-vuotiaat nuoret (*2)

EECO 07 – 54-vuotiaat ja vanhemmat (*2)

EECO 08 – henkilöt, joilla on enintään ylemmän perusasteen koulutus (ISCED 0–2) (*2)

EECO 08 – henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus (*2)

EECO 10 – henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8) (*2)

EECO 11 – osallistujien kokonaismäärä (4)

EECR 01 – osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen (*2)

EECR 02 – osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen (*2)

EECR 03 – osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen (*2)

EECR 04 – osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen (*2)


(1)  Selkeyden vuoksi indikaattorit on ryhmitelty, jotta niitä on helpompi verrata muihin rahastokohtaisiin asetuksiin sisältyviin indikaattoreihin.

(*1)  Erittelyä ei vaadita ohjelmasuunnittelua vaan ainoastaan raportointia varten.

(*2)  Raportoidut tiedot ovat henkilötietoja luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1) 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(2)  Kaikki osallistujiin liittyvät tuotos- ja tulosindikaattorit on ilmoitettava.

(3)  Henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, muunsukupuolinen, kansallisen lainsäädännön mukaisesti) mukaan.

Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, sellaisia tuloksia koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa.

Yhteisistä tuotosindikaattoreista voidaan tarvittaessa raportoida toimen kohderyhmän perusteella.

Jos tiedot kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

(4)  Tämä indikaattori lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.


30.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/21


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1057,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan d alakohdan, 149 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 164 artiklan, 175 artiklan kolmannen kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jäljempänä ’pilari’, vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisessa toiminnassa. Pilarin täytäntöönpanon edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden toimintapolitiikan aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 174 artiklan mukaisesti.

(2)

Unionin tasolla kansallisten uudistusten painopisteet määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, jäljempänä ’eurooppalainen ohjausjakso’, puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään unionin tai kansallista rahoitusta.

Niillä olisi tuettava myös unionin rahoituksen käyttämistä johdonmukaisella tavalla ja sitä, että tarvittaessa maksimoidaan etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta, joiden erityistavoitteet ja tuen soveltamisala vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 (4), ESR+:sta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) perustetusta Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastosta (EMKVR), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1305/2013 (5) perustetusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (6) perustetusta InvestEU-ohjelmasta, jäljempänä 'InvestEU-ohjelma', tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.

(3)

Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat hyväksyttiin neuvoston päätöksellä (EU) 2020/1512 (7). Kyseisten suuntaviivojen teksti on yhdenmukaistettu pilarin periaatteiden kanssa, tarkoituksena parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä siitä houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen kyseisten suuntaviivojen kanssa, etenkin työllisyyden ja koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan osalta, ESR+:lla olisi tuettava jäsenvaltioita ottaen huomioon SEUT 121 artiklan 2 kohdan nojalla annetut asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja SEUT 148 artiklan 2 ja 4 kohdan nojalla annetut maakohtaiset suositukset ja tarvittaessa kansallisiin strategioihin perustuvat kansalliset uudistusohjelmat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien täytäntöönpanon kannalta merkityksellisiä seikkoja, etenkin 10 päivänä kesäkuuta 2016 annettua komission tiedonantoa ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle”, 30 päivänä syyskuuta 2020 annettua komission tiedonantoa ”Eurooppalainen koulutusalue” ja 7 päivänä lokakuuta 2020 annettua komission tiedonantoa ”Tasa-arvon unioni: romanien tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskeva EU:n strategiakehys” sekä 15 päivänä helmikuuta 2016 annettua neuvoston suositusta pitkäaikaistyöttömien integroitumisesta työmarkkinoille, 19 päivänä joulukuuta 2016 annettua neuvoston suositusta taitojen parantamisesta, 30 päivänä lokakuuta 2020 annettua neuvoston suositusta ”Silta työelämään – entistä vahvempi nuorisotakuu” ja 12 päivänä maaliskuuta 2021 annettua neuvoston suositusta romanien tasa-arvosta, osallisuudesta ja osallistumisesta.

(4)

Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävä kehitys tasapainoisesti ja yhdennetysti sen kolmessa eri ulottuvuudessa eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys kaikkiin unionin sisäisiin ja ulkoisiin toimintapolitiikan aloihin ja että unioni on kunnianhimoinen politiikkatoimissaan, joilla se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen tavoitteiden, jäljempänä ’kestävän kehityksen tavoitteet’, valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea unionin toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena, myös sen rahoitusvälineiden kautta. ESR+:lla olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa poistamalla köyhyyden äärimmäiset muodot (kestävän kehityksen tavoite 1), takaamalla laadukas ja kaikille avoin koulutus (kestävän kehityksen tavoite 4), edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa (kestävän kehityksen tavoite 5), edistämällä vakaata, osallistavaa ja kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille (kestävän kehityksen tavoite 8) sekä vähentämällä epätasa-arvoa (kestävän kehityksen tavoite 10).

(5)

Viimeaikaiset ja käynnissä olevat kehityssuuntaukset ovat lisänneet rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta, muuttovirtojen ja kasvaneiden turvallisuusuhkien hallinnasta, siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista, väestön vähenemisestä, työttömyydestä, erityisesti nuorisotyöttömyydestä, työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä taitojen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kasvavasta epäsuhdasta työmarkkinoilla joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yritykset). Vihreä ja digitaalinen siirtymä ja Euroopan teollisten ekosysteemien muutos tuovat todennäköisesti mukanaan monia uusia mahdollisuuksia, kunhan niiden rinnalla on käytettävissä oikeanlaisia taitoja ja toteutetaan oikeanlaisia työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ja -toimintaa. Työelämän muuttuvat realiteetit huomioon ottaen unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet investoimalla relevanttiin osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa ottaen huomioon taloudellinen ja teollinen kestävyys, työvoiman liikkuvuus ja pyrkien aikaansaamaan työmarkkinat, joilla sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuina.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1060 (8) luodaan puitteet EAKR:n, ESR+:n, koheesiorahaston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1056 (9) perustetun oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, EMKVR:n, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen toiminnalle ja vahvistetaan erityisesti yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintoa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan unionin yleisen talousarvion, jäljempänä ’unionin talousarvio’, toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. Avustusten yhteisrahoitus voi olla peräisin tuensaajien omista varoista, hankkeen tuottamasta tulosta tai kolmansien osapuolten rahoitusosuuksista tai luontoissuorituksista. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimenpiteisiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin ohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.

(8)

Tämän asetuksen mukaiset unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimenpiteiden erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi tässä yhteydessä harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2021/1060 94 artiklan mukaisesti komissio voi korvata menoja jäsenvaltioille, jotka käyttävät yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.

(9)

Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 223/2014 (11) perustetusta vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1296/2013 (12) perustetusta työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä ESR+:aan. ESR+:n olisi koostuttava kahdesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko’, ja suoraan ja välillisesti hallinnoitava työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko, jäljempänä ’EaSI-toimintalohko’. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitusta etenkin jäsenvaltioissa ja tuensaajien osalta ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa.

(10)

Koska ESR+:n soveltamisala laajenee, on aiheellista, että pyrkimyksiä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja koulutuksen laatua, jotta voidaan tukea koulutusjärjestelmiin palaamista, edistää sosiaalista osallisuutta, helpottaa terveydenhuollon saatavuutta haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden osalta ja edistää köyhyyden poistamista, ei toteuteta ainoastaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa, vaan että unionin tasolla edellytettyjen toimenpiteiden toteutuksessa EaSI-toimintalohkon osalta käytetään myös suoraa tai välillistä hallinnointia.

(11)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:n koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (13) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Siinä olisi täsmennettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat ja EaSI-toimintalohkon puitteissa toteutettuihin toimenpiteisiin kohdennetut määrärahat.

(12)

Jotta voidaan helpottaa EaSI-toimintalohkon erityisten ja operatiivisten tavoitteiden toteuttamista, ESR+:sta olisi tuettava tekniseen ja hallinnolliseen apuun liittyviä toimia, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimia, kun taas viestintä- ja tiedonlevittämistoimien olisi oltava osa EaSI-toimintalohkon tukikelpoisia toimenpiteitä.

(13)

ESR+:lla olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret etenkin vahvistetun nuorisotakuun kautta, pitkäaikaistyöttömät, muita heikommassa asemassa työmarkkinoilla olevat ryhmät ja työelämän ulkopuolella olevat pääsevät työmarkkinoille ja pääsevät palaamaan työmarkkinoille, sekä tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä ja helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta. ESR+:lla olisi edistettävä sukupuolten tasapuolista osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joiden tavoitteena on varmistaa muun muassa tasavertaiset työolot, työ- ja yksityiselämän tasapaino ja lastenhoidon, varhaiskasvatus mukaan luettuna, saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin.

(14)

ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutusjärjestelmien laatua, osallistavuutta ja toimivuutta ja niiden tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta myös edistämällä digitaalista oppimista, epävirallisen ja arkioppimisen validointia ja opetushenkilöstön ammatillista kehittymistä ja siten helpottaa sellaisten avaintaitojen hankkimista erityisesti perustason terveysosaamisen, medialukutaidon, yrittäjyystaitojen, kielitaidon, digitaitojen ja kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen osalta, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, jotta voidaan helpottaa kaikkien täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan, ja sen avulla olisi lisättävä kilpailukykyä, myös tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannan avulla, ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla kestäviä aloitteita, joita voidaan laajentaa kyseisillä aloilla ja mukauttamaa eri kohderyhmille, kuten vammaisille henkilöille. Tällainen tukeminen, lisääminen ja edistäminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi verkko-oppimisella, työpaikalla tapahtuvalla oppimisella, työharjoitteluilla, harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevillä koulutusmalleilla ja laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista 15 päivänä maaliskuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa määritellyillä oppisopimuskoulutuksilla, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla ja -menetelmillä, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden ja toimialapohjaisten todistusten tunnustamisella.

(15)

ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta alkaen – kiinnittäen erityistä huomiota sosioekonomisesti muita heikommassa asemassa oleviin lapsiin – yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, erityisesti oppisopimuskoulutusten, kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen, urheilu- ja kulttuuritoiminta mukaan lukien. ESR+:sta olisi tarjottava kohdennettua tukea sitä tarvitseville oppijoille ja vähennettävä koulutukseen liittyvää eriarvoisuutta, digitaalinen kahtiajako mukaan luettuna, ehkäistävä ja vähennettävä koulunkäynnin keskeyttämistä, edistettävä siirtymistä koulutusalalta toiselle, lujitettava yhteyksiä epäviralliseen ja arkioppimiseen ja helpotettava oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta sekä esteettömyyttä ja saavutettavuutta vammaisten henkilöiden osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/817 (14) perustetusta Erasmus+:sta saatavia synergiaetuja erityisesti, jotta voidaan helpottaa etenkin muita heikommassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.

(16)

ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, erityisesti yrittäjyys- ja digitaitoja, osaamista, joka liittyy keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, ja osaamista, joka liittyy vihreään talouteen sekä teollisiin ekosysteemeihin 10 päivänä maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” mukaisesti. Euroopan osaamisohjelman ja taitojen parantamista koskevan neuvoston suosituksen (15) mukaisesti ESR+:sta olisi tuettava joustavia oppimisväyliä, mukaan lukien lyhytkestoinen kohdennettu modulaarinen koulutus, jota on helposti saatavilla ja joka johtaa pätevyyteen, jotta ihmisille voidaan tarjota työmarkkinoiden ja teollisten ekosysteemien tarpeisiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään, innovointiin sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen muutokseen mukautettua osaamista ja jotta voidaan helpottaa uudelleen- ja täydennyskoulutusta ja työllistettävyyttä, uranvaihdoksia, maantieteellistä ja alojen välistä liikkuvuutta ja tukea erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia henkilöitä, vammaisia henkilöitä ja vähän koulutettuja aikuisia. ESR+:lla olisi myös helpotettava tuen tarjoamista yksityishenkilöille integroidun osaamisen osalta, mukaan lukien työssä käyvät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja työttömät, yksilöllisten oppimistilien kaltaisten välineiden avulla.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (16) perustetusta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa –ohjelma’, saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:n avulla voidaan valtavirtaistaa ja laajentaa Horisontti Eurooppa -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä.

(18)

ESR+:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä edistää köyhyyden poistamista ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistää sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, poistamalla esteitä, torjumalla syrjintää ja puuttumalla terveyseroihin. Tällainen tuki edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia politiikkatoimia, jotka kohdistetaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin heidän sukupuolestaan, sukupuolisesta suuntautumisestaan, iästään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, rodusta tai etnisestä alkuperästään riippumatta, erityisesti romanien kaltaisten marginalisoituneiden yhteisöjen, vammaisten henkilöiden tai henkilöiden, joilla on kroonisia sairauksia, asunnottomien, lasten tai vanhuksien osalta. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi. ESR+:lla olisi myös parannettava sellaisten kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen oikea-aikaista ja tasapuolista saatavuutta, jotka edistävät asunnon ja yksilökeskeisen hoidon, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon, erityisesti perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen, saamista. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista keskittyen erityisesti lapsiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, jotta voidaan parantaa erityisesti tällaisten järjestelmien saavutettavuutta, myös vammaisten henkilöiden kannalta.

(19)

ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden poistamista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. Kokonaistavoitteena on, että unionin tasolla vähintään neljällä prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään kolme prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden tarjoaminen vähävaraisimmille ei saisi korvata olemassa olevia sosiaalietuuksia, joita heille tarjotaan kansallisten sosiaalijärjestelmien puitteissa tai kansallisen lainsäädännön nojalla. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä.

(20)

Koska tarve tehostaa toimia muuttovirtojen hallitsemiseksi koko unionissa ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, vahvasti ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista, mihin voi sisältyä paikallistason aloitteita, ja näin täydennettävä AMIFista, EAKR:stä ja muista unionin rahastoista rahoitettavia toimia, joilla voi olla myönteinen vaikutus kolmansien maiden kansalaisten osallistamiseen.

(21)

Terveydenhuollon saatavuuden suuren merkityksen vuoksi ESR+:ssa olisi varmistettava synergia ja täydentävyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/522 (17) perustetun EU4Health-ohjelman kanssa ja ESR+:n soveltamisalaan olisi sisällytettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden pääsy terveydenhuollon piiriin.

(22)

ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden terveydenhuollon saatavuuden, pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia, joilla edistetään köyhyyden poistamista. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien asiaankuuluvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla, ottaen huomioon pilarin, sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun sellaisena kuin se on muutettuna sosiaalisten oikeuksien pilarin toimintasuunnitelmassa esitettyjen uusien tavoitteiden johdosta ja alueelliset erityispiirteet.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, EAKR:n, EU4Health-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (18) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/691 (19) perustetun työttömiksi jääneitä työntekijöitä tukevan Euroopan globalisaatiorahaston, EMKVR:n, Erasmus+:n, AMIFin, Horisontti Eurooppa -ohjelman, maaseuturahaston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/694 (20) perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman, InvestEU-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/818 (21) perustetun Luova Eurooppa -ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/888 (22) perustettujen Euroopan solidaarisuusjoukkojen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (23) perustetun teknisen tuen välineen, kanssa.

Komission ja jäsenvaltioiden olisi etenkin varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden, mukaan lukien niitä koskeva tekninen apu, välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut.

(23)

Tukemalla tässä asetuksessa vahvistettuja erityistavoitteita muun muassa edistämällä asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitettua toimintapoliittista tavoitetta ”sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari” ESR+ edistää edelleen alueellisia ja paikallisia kehitysstrategioita pilarin täytäntöönpanemiseksi. Sillä tuetaan mainitun asetuksen 28 artiklassa säädettyjä välineitä ja edistetään siten myös asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen ”lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaikentyyppisillä alueilla sekä paikallisia aloitteita” saavuttamista muun muassa köyhyyttä vähentävillä ja sosiaalista osallisuutta koskevilla toimenpiteillä ottaen huomioon kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden erityispiirteet, jotta voidaan puuttua sosioekonomiseen eriarvoisuuteen kaupunki- ja aluetasolla.

(24)

Sen varmistamiseksi, että pilarissa vahvistettua Euroopan sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 25 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.

(25)

Jotta voidaan puuttua lapsiköyhyyden jatkuvasti korkeaan tasoon unionissa ja noudattaa pilarin periaatetta 11, jonka mukaan lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja heikommista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden olisi osoitettava asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan lapsitakuun täytäntöönpanoon sellaisten toimenpiteiden kautta, joilla puututaan lapsiköyhyyteen sellaisten ESR+:n erityistavoitteiden mukaisesti, jotka mahdollistavat varojen ohjelmoinnin toimintaan, jolla tuetaan suoraan lasten yhtäläisiä mahdollisuuksia päivähoitoon, koulutukseen, terveydenhuoltoon, kohtuulliseen asumiseen ja riittävään ravitsemukseen. Jäsenvaltioiden, joissa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien alle 18-vuotiaiden lasten keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, olisi kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan kyseisiin toimiin. Toimet, joilla edistetään tätä temaattista keskittämistä koskevaa vaatimusta, olisi huomioitava sosiaalista osallisuutta koskevassa 25 prosentin temaattisen keskittämisen vaatimuksessa, jos ne on kohdennettu asiaankuuluviin erityistavoitteisiin.

(26)

Jotta voidaan helpottaa osallistavaa talouden elpymistä vakavan kriisin jälkeen ja tukea nuorten työllisyyttä muuttuvassa työelämässä ottaen huomioon jatkuvasti korkea nuorisotyöttömyys ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jääminen useissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, kaikkien jäsenvaltioiden on tarpeen investoida asianmukainen määrä ESR+:n määrärahoistaan toimenpiteisiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä ja osaamista, myös panemalla täytäntöön nuorisotakuun mukaisia järjestelmiä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1304/2013 (24) mukaisesti nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimenpiteiden ja saatujen kokemusten pohjalta jäsenvaltioiden olisi edelleen edistettävä laadukkaita työpaikkoja ja mahdollisuuksia palata koulutukseen sekä investoitava varhaisiin toimiin ja tehokkaaseen tiedotukseen keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin, työelämän ulkopuolella oleviin ja heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään, samoin kuin riittäviin työvoimapalveluihin, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä ja kokonaisvaltaista tukea ja kohdennetumpia tarjouksia. Kun nuorisotyöllisyysaloite integroidaan kaikilta osin ESR+:aan, nuorisotyöllisyyttä koskevien kohdennettujen toimenpiteiden toteuttaminen on tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, ja soveltamisalaa laajennetaan rakenteellisiin toimenpiteisiin ja uudistuksiin, millä varmistetaan, että unionin rahoituksesta saatu tuki ja vahvistetun nuorisotakuun täytäntöönpano vastaavat paremmin toisiaan.

Parantamalla taitoja ja hankkimalla uutta ja erilaista osaamista nuoret voivat helpommin tarttua kasvavien alojen mahdollisuuksiin ja valmistautua työn muuttuvaan luonteeseen sekä samalla hyödyntää digitaalisesta ja vihreästä siirtymästä ja unionin teollisten ekosysteemien muutoksesta johtuvia mahdollisuuksia. Sen vuoksi sellaisten jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, olisi kohdennettava vähintään 12,5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan kyseiseen toimintaan.

(27)

SEUT 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan (25) liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 6 tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa olevan 2 artiklan mukaisesti syrjäisimpien alueiden ja pohjoisten harvaan asuttujen alueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja unionin ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Kyseiset alueet tarvitsevat erityistukea väestökadon kaltaisten pysyvien rajoitteidensa vuoksi.

(28)

ESR+:sta tuettavien toimenpiteiden tehokas ja vaikuttava toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot osoittavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan asianmukaisen määrän sen varmistamiseksi, että työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt osallistuvat mielekkäällä tavalla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon täytäntöönpanoon. Kyseiseen yhteistyöhön olisi otettava mukaan asiaankuuluvat kansalaisyhteiskuntaa edustavat elimet, kuten ympäristökumppanit, kansalaisjärjestöt sekä sosiaalisen osallisuuden, perusoikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien, sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä vastaavat elimet. Jäsenvaltioiden, joille on annettu työmarkkinaosapuolten tai kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämistä koskeva maakohtainen suositus, olisi kohdennettava vähintään 0,25 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan tähän tarkoitukseen kyseisen alan erityistarpeidensa vuoksi.

(29)

Sosiaalisen innovoinnin tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaaliseen muutokseen ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa toimintapolitiikkojen tehokkuutta, ja siten erityistuki ESR+:sta on oikeutettua. Yhteisötalouden yrityksillä voisi olla keskeinen rooli sosiaalisen innovoinnin toteuttamisessa ja taloudellisen ja sosiaalisen kestokyvyn edistämisessä. Yhteisötalouden yritysten määritelmän olisi oltava kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen määritelmien ja yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina 7 päivänä joulukuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä esitettyjen määritelmien mukainen. Vastavuoroisen oppimisen sekä tietämyksen ja käytäntöjen vaihdon tehostamiseksi jäsenvaltioita olisi lisäksi kannustettava jatkamaan yhteistyössä hallinnoituja valtioiden rajat ylittävän yhteistyön toimenpiteitä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla ESR+:n erityistavoitteiden mukaisesti.

(30)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten henkilöiden tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan 13 päivänä joulukuuta 2006 New Yorkissa hyväksytyn vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn YK:n yleissopimuksen täytäntöönpanoon. ESR+:lla olisi osaltaan edistettävä esteettömyyttä ja saavutettavuutta vammaisten henkilöiden osalta, jotta voidaan parantaa integroitumista työelämään ja koulutukseen ja siten parantaa kyseisten henkilöiden osallisuutta kaikilla elämänaloilla. Tällaisen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimenpiteitä. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR+:sta ei olisi tuettava toimintaa, joka edistää eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) 2021/1060 säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.

(31)

Kaikki toimet olisi valittava ja toteutettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, mukaisesti. Komission olisi tehtävä kaikkensa varmistaakseen, että valitukset, mukaan lukien perusoikeuskirjan rikkomiseen liittyvät valitukset, arvioidaan viipymättä, ja ilmoitettava valituksen tekijälle arviointinsa tuloksesta 19 päivänä tammikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n lainsäädäntö: parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla” mukaisesti.

(32)

Tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi raportointivaatimukset olisi pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina. Jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltioiden olisi voitava sallia se, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä.

(33)

Hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään kansallisten rekisterinpitäjien on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (26). Erityistavoitteen ”puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, lapset mukaan luettuina, ja tarjotaan sosiaalista osallisuutta tukevia liitännäistoimenpiteitä” mukaisten toimien loppukäyttäjien ihmisarvo ja yksityisyyden suoja olisi taattava. Leimautumisen välttämiseksi elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä saavia henkilöitä ei pitäisi vaatia todistamaan henkilöllisyyttään saadessaan tukea ja osallistuessaan ESR+:sta tukea saaneita vähävaraisimpia koskeviin kyselyihin.

(34)

Sosiaalipoliittinen kokeilu on pienimuotoinen hanke, jolla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Ideoita olisi voitava testata paikallistasolla, ja toimivat ideat olisi tarvittaessa voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa tai siirtää muihin yhteyksiin eri alueille tai jäsenvaltioihin ESR+:sta tai siitä ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella, ja tällaista testausta olisi kannustettava.

(35)

ESR+:ssa vahvistetaan säännökset, joilla on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen, komission ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta erityisesti rajat ylittävien kumppanuuksien avulla ja lisättävä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan olisi kuuluttava myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta.

(36)

Mikroyritysten, yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin kauimpana työmarkkinoista olevien henkilöiden keskuudessa. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava EaSI-toimintalohkon yhteydessä säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen tarjontaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Kyseisen tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia. Yhteisötalouden yrityksiä, jos ne on määritelty kansallisessa lainsäädännössä, olisi pidettävä EaSI-toimintalohkon yhteydessä yhteiskunnallisina yrityksinä niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta niiltä osin kuin kyseiset yritykset kuuluvat tässä asetuksessa säädetyn yhteiskunnallisen yrityksen määritelmän soveltamisalaan.

(37)

Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voisi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin ja edellyttäen, että kyseisillä säätiöillä ja lahjoittajilla ei ole unionin ihanteiden vastaista poliittista tai sosiaalista toimintaohjelmaa, otettava mukaan ESR+:n toimenpiteisiin, erityisesti niihin toimenpiteisiin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä.

(38)

EaSI-toimintalohkon yhteydessä tarvitaan ohjeita sosiaalisten infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen kehittämiseksi, erityisesti sosiaalista asuntotuotantoa, lastenhoitoa ja koulutusta, terveydenhuoltoa ja pitkäaikaishoitoa varten, mukaan lukien palvelut, joilla helpotetaan siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin hoitopalveluihin ja ottaen huomioon esteettömyys- ja saavutettavuusvaatimukset vammaisten henkilöiden kannalta.

(39)

Tässä asetuksessa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (27) ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Toteutettavat toimenpiteet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

(40)

Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (28) nojalla saada rahoitusta EaSI-toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseiset merentakaiset maat tai alueet ovat sidoksissa.

(41)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (29) vahvistetun yhteistyön puitteissa; Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(42)

On asianmukaista vahvistaa indikaattorit EaSI-toimintalohkon mukaista raportointia varten. Näiden indikaattorien olisi oltava tuotosperusteisia, objektiivisia, helposti mitattavia ja oikeassa suhteessa EaSI-toimintalohkon osuuteen koko ESR+:sta. Niiden olisi katettava EaSI-toimintalohkon operatiiviset tavoitteet ja rahoitustoimet ilman, että näitä vastaavia tavoitteita olisi asetettava.

(43)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (30) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (31), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (32) ja (EU) 2017/1939 (33) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (34) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(44)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä hallinnointia, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(45)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta, edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja koulutuksen laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja edistää köyhyyden poistamista sekä EaSI-toimintalohkon mukaisia tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(46)

Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti indikaattoreita koskevien liitteiden muuttamiseksi ja täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (35) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen mallin luonteen vuoksi siihen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (36) 4 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti.

(48)

Jotta ohjelmakauden aikana mahdollisesti ilmeneviin, vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin voitaisiin reagoida nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan ESR+:sta saatavan tuen käyttöä tällaisissa olosuhteissa enintään 18 kuukauden ajan. Komission olisi hyväksyttävä toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia jäsenvaltion poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden kannalta, säilyttäen samalla ESR+:n tavoitteet, mutta tähän eivät saisi kuulua korjaukset temaattista keskittämistä koskeviin vaatimuksiin. ESR+:sta myönnettävän tuen käyttöä poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa koskeviin väliaikaisiin toimenpiteisiin liittyvä täytäntöönpanovalta olisi lisäksi siirrettävä komissiolle ilman komiteamenettelyjä, koska kyseisten toimenpiteiden soveltamisala määritellään vakaus- ja kasvusopimuksessa ja se rajoittuu tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin. Komission olisi myös seurattava väliaikaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arvioitava niiden asianmukaisuutta. Jos komissio katsoo, että asetusta on tarpeen muuttaa poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden vuoksi, muutoksen soveltamisalaan ei pitäisi sisällyttää nuorisotyöllisyyteen liittyviä temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia eikä vähävaraisimmille annettavaa tukea, koska tällaiset kriisitilanteet vaikuttavat usein eniten nuoriin ja vähävaraisimpiin. Näin ollen on tarpeen varmistaa, että kyseiset kohderyhmät saavat jatkossakin riittävästi tukea.

(49)

SEUT 163 artiklassa tarkoitetun komitean, jäljempänä ’ESR+-komitea’, olisi avustettava komissiota ESR+:n hallinnossa. Jotta ESR+-komitealla olisi käytettävissään kaikki tarvittavat tiedot ja jotta se saisi laajan kirjon näkemyksiä asiaankuuluvilta sidosryhmiltä, ESR+-komitean olisi voitava kutsua kokouksiin edustajia, joilla ei ole äänioikeutta, mukaan lukien Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston sekä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajia, edellyttäen, että kokouksen esityslista edellyttää heidän osallistumistaan.

(50)

Jotta varmistetaan, että ESR+:n kunkin toimintalohkon erityispiirteet otetaan jatkossakin huomioon, ESR+-komitean olisi perustettava työryhmiä ESR+:n kutakin toimintalohkoa varten. ESR+-komitea vahvistaa kyseisten työryhmien kokoonpanon ja tehtävät. Työryhmillä olisi oltava mahdollisuus kutsua kokouksiinsa kansalaisyhteiskunnan edustajia ja muita sidosryhmiä. Työryhmien tehtäviin voi kuulua ESR+:n täytäntöönpanoa koskevan jäsenvaltioiden viranomaisten ja komission välisen koordinoinnin ja yhteistyön varmistaminen, mukaan lukien EaSI-toimintalohkon työohjelmaa koskeva kuuleminen, ESR+:n kunkin toimintalohkon täytäntöönpanon seuranta, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihto ESR+:n toimintalohkojen sisällä ja niiden välillä sekä mahdollisten synergioiden edistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa.

(51)

Avoimuuden lisäämisen varmistamiseksi tämän asetuksen täytäntöönpanossa komission olisi luotava tarvittavat yhteydet asiaankuuluviin sosiaali- ja työllisyysalan poliittisiin komiteoihin, kuten työllisyyskomiteaan, sosiaalisen suojelun komiteaan tai työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan.

(52)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimenpiteeseen, jos hakija voi osoittaa, että toimenpide oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole tukikelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa EU:n etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää, että rajoitetun ajan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alussa ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimenpiteet ja kustannukset ovat tukikelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimenpiteet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(53)

Asetus (EU) N:o 1296/2013 olisi näin ollen kumottava.

(54)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sitä olisi EaSI-toimintalohkon osalta sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

SISÄLLYSLUETTELO

I osa

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

2 artikla

Määritelmät

3 artikla

ESR+:n yleiset tavoitteet ja toteutustavat

4 artikla

ESR+:n erityistavoitteet

5 artikla

Talousarvio

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

II osa

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin toteuttaminen

I luku

Ohjelmasuunnittelua koskevat yhteiset säännökset

7 artikla

Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen

8 artikla

Perusoikeuskirjan noudattaminen

9 artikla

Kumppanuus

10 artikla

Tuki vähävaraisimmille

11 artikla

Nuorisotyöllisyyden tukeminen

12 artikla

Maakohtaisten suositusten tukeminen

II luku

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki

13 artikla

Soveltamisala

14 artikla

Sosiaalisen innovoinnin toimenpiteet

15 artikla

Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö

16 artikla

Tukikelpoisuus

17 artikla

Indikaattorit ja raportointi

III luku

ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävä tuki

18 artikla

Soveltamisala

19 artikla

Periaatteet

20 artikla

Toimintalinjan sisältö

21 artikla

Toimien tukikelpoisuus

22 artikla

Menojen tukikelpoisuus

23 artikla

Indikaattorit ja raportointi

24 artikla

Tarkastus

III osa

Toteutus suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla

I luku

Toiminnalliset tavoitteet

25 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

II luku

Tukikelpoisuus

26 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

27 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

28 artikla

Horisontaaliset periaatteet

29 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

III luku

Yleiset säännökset

30 artikla

Unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat

31 artikla

Työohjelma

32 artikla

Seuranta ja raportointi

33 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

34 artikla

Arviointi

35 artikla

Tarkastukset

36 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

IV osa

Loppusäännökset

37 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

38 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon komiteamenettely

39 artikla

SEUT 163 artiklan nojalla perustettu komitea

40 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaa toimintalohkoa koskevat siirtymäsäännökset

41 artikla

EaSI-toimintalohkoa koskevat siirtymäsäännökset

42 artikla

Voimaantulo

LIITE I

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit

LIITE II

Yhteiset indikaattorit ESR+:n toimenpiteille, joilla tuetaan 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta eli vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta 7 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti

LIITE III

ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit

LIITE IV

EaSI-toimintalohkoa koskevat indikaattorit

I OSA

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’, joka muodostuu kahdesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko’, ja työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko, jäljempänä ’EaSI-toimintalohko’.

Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, sen talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustavat, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’elinikäisellä oppimisella’ kaikissa muodoissa ja kaikissa elämänvaiheissa tapahtuvaa oppimista eli virallista oppimista, epävirallista oppimista ja arkioppimista, joiden tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät, sosiaaliset tai työhön liittyvät tiedot, taidot, osaaminen ja asenteet tai yhteiskunnallinen osallistuminen kehittyvät tai päivittyvät, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tarjoaminen mukaan luettuina, mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus, aikuiskoulutus, nuorisotyö ja muut oppimistavat virallisen koulutuksen ulkopuolella, ja se edistää tyypillisesti monialaista yhteistyötä ja joustavia oppimispolkuja;

2)

’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole unionin kansalainen, mukaan lukien kansalaisuudettomat henkilöt ja henkilöt, joiden kansalaisuus on määrittelemätön;

3)

’perushyödykkeillä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet, mukaan lukien naisten hygieniatuotteet, ja koulutarvikkeet;

4)

’muita heikommassa asemassa olevalla ryhmällä’ sellaisten henkilöiden ryhmää, jotka ovat haavoittuvassa tilanteessa, mukaan lukien henkilöt, jotka elävät köyhyydessä tai ovat köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen tai syrjinnän vaarassa sen moninaisissa ilmenemismuodoissa;

5)

’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kaikki tarvitsevat jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten, eli lukutaitoa, monikielisyyttä, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian, taiteiden ja insinööritieteiden alan taitoja, digitaalisia taitoja, mediataitoja, henkilökohtaisia, sosiaalisia ja oppimaan oppimisen taitoja, aktiivisen kansalaisuuden taitoja, yrittäjyystaitoja, kulttuuritietoisuutta ja muiden kulttuurien tuntemusta ja kulttuurin ilmaisumuotoja sekä kriittistä ajattelua;

6)

’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, mukaan lukien haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja asunnottomat, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;

7)

’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa säädettyä tukea;

8)

’sosiaalisella innovoinnilla’ tai ’sosiaalisella innovaatiolla’ toimenpidettä, jonka tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimenpidettä, joka liittyy tuotteita, palveluja, käytäntöjä ja malleja koskevien uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, ja joka samanaikaisesti täyttää sosiaaliset tarpeet ja luo uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä julkisten, kansalaisjärjestöjen tai yksityisten organisaatioiden välillä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;

9)

’liitännäistoimenpiteellä’ toimenpidettä, jota tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja jonka tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja edistää köyhyyden poistamista esimerkiksi ohjaamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen puoleen tai tarjoamalla kyseisiä palveluja, mukaan lukien psykologinen tuki, tai antamalla asianmukaista tietoa julkisista palveluista tai kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa;

10)

’sosiaalipoliittisella kokeilulla’ toimintatapaa, jolla pyritään tarjoamaan innovatiivinen vastaus sosiaalisiin tarpeisiin ja joka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata sen vaikutusta ennen sen toteuttamista muissa, myös maantieteellisissä ja alakohtaisissa, yhteyksissä tai laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat positiivisiksi;

11)

’rajat ylittävällä kumppanuudella’ yhteistyörakennetta julkisten työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten tai kansalaisyhteiskunnan välillä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa;

12)

’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on alle 2 000 000 euroa;

13)

’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yritystä, yhteisötalouden yritykset mukaan luettuina, tai luonnollista henkilöä,

a)

joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan mukaisesti, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon yhteiskunnallinen yritys on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, joihin voi kuulua ympäristövaikutuksia, ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, tai joka käyttää sellaisia tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmiä, jotka ovat sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuvia;

b)

joka käyttää voittonsa pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta;

c)

jota johdetaan yrittäjähenkisesti, osallistavasti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen;

14)

’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien asettamiseen käytettävää tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin;

15)

’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ tuensaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin;

16)

’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa pääomaa ja oman pääoman luonteista rahoitusta yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, kuten yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja tuloja tuottavaan toimintaan;

17)

’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta, myös varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa määritellystä rahoitusta yhdistävästä välineestä tai foorumista, tuettavaa toimenpidettä, joka yhdistää unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineitä ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

18)

’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai unionin, kansallisen tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua oikeussubjektia, jolla ei ole oikeushenkilöllisyyttä;

19)

’yhteisellä välittömällä tulosindikaattorilla’ yhteistä tulosindikaattoria, jolla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon kuluessa päivästä, jona osallistuja on jättänyt toimen;

20)

’yhteisellä pitkän aikavälin tulosindikaattorilla’ yhteistä tulosindikaattoria, jolla voidaan mitata vaikutuksia kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja on jättänyt toimen.

2.   Asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklassa vahvistettuja määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.

3 artikla

ESR+:n yleiset tavoitteet ja toteutustavat

1.   ESR+:lla pyritään tukemaan jäsenvaltioita ja alueita korkean työllisyystason, oikeudenmukaisen sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman saavuttamisessa sekä sellaisten osallistavien ja yhteenkuuluvien yhteiskuntien luomisessa, joiden tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toteuttaminen.

2.   ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden toimintapolitiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, yhtäläinen pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset ja laadukkaat työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus keskittyen erityisesti laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, lapsiin ja nuoriin tehtäviin investointeihin sekä peruspalvelujen saatavuuteen.

3.   ESR+ toteutetaan

a)

yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko’, ja

b)

suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklassa vahvistettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta, jäljempänä ’EaSI-toimintalohko’.

4 artikla

ESR+:n erityistavoitteet

1.   ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, työvoiman liikkuvuuden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden, mukaan lukien köyhyyden poistamisen edistäminen, toimintapolitiikan aloilla ja myötävaikutetaan siten myös asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan d alakohdassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari”:

a)

parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten etenkin nuorisotakuuta toteuttamalla, ja pitkäaikaistyöttömien, työmarkkinoilla muita heikommassa asemassa olevien ryhmien ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä ja aktivointitoimia sekä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta;

b)

nykyaikaistetaan työmarkkinainstituutioita ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;

c)

edistetään sukupuolten tasapuolista osallistumista työmarkkinoille, tasavertaisia työoloja ja -ehtoja ja parempaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa muun muassa kohtuuhintaisen lastenhoidon ja huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saatavuuden avulla;

d)

edistetään työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutumista muutoksiin ja aktiivisena ja terveenä ikääntymistä sekä terveellistä ja asianmukaista työympäristöä, jossa puututaan terveysriskeihin;

e)

parannetaan koulutuksen laatua, osallistavuutta, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta muun muassa epävirallisen ja arkioppimisen validoinnin avulla, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien yrittäjyys- ja digitaaliset taidot, ja edistämällä harjoittelu- ja opiskelujaksoja yhdistelevien koulutusmallien käyttöönottoa ja oppisopimuskoulutusta;

f)

edistetään yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja tällaisen koulutuksen loppuun saattamista erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen kaikkien kannalta ja esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen vammaisten henkilöiden kannalta;

g)

edistetään elinikäistä oppimista, erityisesti joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon yrittäjyys- ja digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta;

h)

tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osalta;

i)

edistetään kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista;

j)

edistetään marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista;

k)

parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen tasapuolista ja oikea-aikaista saatavuutta, mukaan lukien palvelut, jotka edistävät asunnon ja yksilökeskeisen hoidon, terveydenhuolto mukaan luettuna, saamista; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien sosiaalisen suojelun saatavuuden edistäminen, keskittyen erityisesti lapsiin ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta, myös vammaisten henkilöiden kannalta, sekä niiden tehokkuutta ja sopeutumiskykyä;

l)

edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset;

m)

puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, lapset mukaan luettuina, ja tarjotaan sosiaalista osallisuutta tukevia liitännäistoimenpiteitä.

2.   ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimenpiteiden kautta ESR+:lla on pyrittävä myötävaikuttamaan muiden, asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti kun tavoitteet liittyvät seuraaviin:

a)

älykkäämpi Eurooppa kehittämällä älykkään erikoistumisen edellyttämää ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessia, alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta, verkottumistoimia ja kumppanuuksia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tukea mikroyrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille ja yhteisötaloudelle;

b)

vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa parantamalla koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, parantamalla kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luomalla uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan, kiertotalouteen ja biotalouteen liittyville sektoreille.

3.   Kun ne ovat väliaikaisina toimenpiteinä ehdottoman tarpeellisia asetuksen (EU) 2021/1060 20 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin vastaamiseksi ja kun niiden kesto on rajoitettu 18 kuukauteen, ESR+:sta voidaan tukea seuraavia:

a)

työajan lyhentämisjärjestelyjen rahoittaminen vaatimatta, että ne yhdistetään aktiivisiin toimenpiteisiin;

b)

terveydenhuollon saatavuus, myös sellaisten henkilöiden osalta, jotka eivät ole välittömästi sosioekonomisesti haavoittuvassa asemassa.

4.   Jos komissio toteaa asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä, että 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, se antaa täytäntöönpanopäätöksen, jossa määritetään ajanjakso, jona ESR+:sta myönnettävä väliaikainen lisätuki sallitaan.

5.   Komissio seuraa tämän artiklan 3 kohdan täytäntöönpanoa ja arvioi, onko ESR+:sta myönnettävä väliaikainen lisätuki riittävä helpottamaan ESR+:sta myönnettävän tuen käyttöä poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa. Komissio tekee arvionsa perusteella tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi, myös 7 artiklassa vahvistettujen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten osalta, lukuun ottamatta 7 artiklan 5 ja 6 kohdassa täsmennettyä temaattista keskittämistä koskevaa vaatimusta.

5 artikla

Talousarvio

1.   Rahoituspuitteet ESR+:n toteuttamiseksi kaudella 2021–2027 ovat 87 995 063 417 euroa vuoden 2018 hintoina.

2.   ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toteuttamiseen varattu osuus rahoituspuitteista, jolla tuetaan asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitetta jäsenvaltioissa ja alueilla, on 87 319 331 844 euroa vuoden 2018 hintoina, josta 175 000 000 euroa kohdennetaan tämän asetuksen 25 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun valtioiden rajat ylittävään yhteistyöhön innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamisen helpottamiseksi ja 472 980 447 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 6 tavoitetta 6 koskevista rakennerahastoihin liittyvistä erityismääräyksistä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, jäljempänä ’pöytäkirja N:o 6’, olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.

3.   EaSI-toimintalohkon toteuttamiseen varattu osuus rahoituspuitteista kaudella 2021–2027 on 675 731 573 euroa vuoden 2018 hintoina.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös EaSI-toimintalohkon toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien sisäiset tietotekniikkajärjestelmät.

6 artikla

Sukupuolten tasa-arvo, yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

Jäsenvaltiot ja komissio tukevat kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään asetuksen (EU)2021/1060 9 artiklan 2 ja 3 kohdassa ja tämän asetuksen 28 artiklassa tarkoitettuja horisontaalisia periaatteita minkä tahansa ESR+:n tavoitteen puitteissa. Kyseisiin toimenpiteisiin voivat kuulua toimenpiteet, joilla varmistetaan esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten henkilöiden kannalta, myös tieto- ja viestintäteknologian osalta, ja edistetään siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon.

Jäsenvaltiot ja komissio pyrkivät ESR+:n kautta lisäämään naisten osallistumista työelämään sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, torjumaan köyhyyden naisistumista ja sukupuoleen perustuvaa syrjintää työmarkkinoilla ja koulutuksessa

II OSA

YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN TOTEUTTAMINEN

I LUKU

Ohjelmasuunnittelua koskevat yhteiset säännökset

7 artikla

Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen

1.   Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahansa ensisijaisesti toimiin, joilla puututaan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa, myös niiden kansallisissa uudistusohjelmissa samoin kuin asiaankuuluvissa, SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa, havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet sekä ESR+:n tavoitteiden kannalta merkitykselliset kansalliset ja alueelliset strategiat, millä edistetään SEUT 174 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamista.

Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n ja muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden välinen koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien yhteisöjen tiivis yhteistyö johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimenpiteiden tarjoamiseksi.

2.   Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen ESR+:n erityistavoitteiden soveltamisalaan.

3.   Jäsenvaltioiden on kohdennettava asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan nuorisotakuun toteuttamiseen kohdennettujen toimenpiteiden ja rakenteellisten uudistuksien avulla lapsiköyhyyden torjumiseksi 4 artiklan 1 kohdan f ja h–l alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Jäsenvaltioiden, joissa köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien alle 18-vuotiaiden lasten keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, on kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan ensimmäisessä alakohdassa säädetyllä tavalla kohdennettuihin toimenpiteisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin lapsiköyhyyden torjumiseksi.

4.   Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 25 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan h–l alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden toimintapolitiikan alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen.

5.   Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 3 prosenttia vähävaraisimpien tukemiseen 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa joko 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti tai molempien mainittujen erityistavoitteiden mukaisesti.

Näitä määrärahoja ei oteta huomioon todennettaessa 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen vähimmäisosuuksien noudattamista.

6.   Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan asianmukainen määrä kohdennettuihin toimenpiteisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä, ammatillista koulutusta, erityisesti oppisopimuskoulutusta, ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuun alaisuuteen kuuluvien järjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.

Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten keskimääräinen osuus vuosina 2017–2019 oli Eurostatin tietojen perusteella unionin keskiarvoa suurempi, on kohdennettava vähintään 12,5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2027 määrärahoistaan ensimmäisessä alakohdassa säädetyllä tavalla rakenteellisten uudistusten ja kohdennettujen toimenpiteiden tukemiseen.

Toisessa alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden on kohdennettava ohjelmissaan vähintään 12,5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan ensimmäisessä alakohdassa säädetyllä tavalla kohdennettuihin toimenpiteisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan tarvittaessa huomioon todennettaessa toisessa alakohdassa vahvistetun kansallisen vähimmäisosuuden noudattamista.

Tässä kohdassa tarkoitettuja kohdennettuja toimenpiteitä ja rakenteellisia uudistuksia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.

7.   Tämän artiklan 2–6 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.

8.   Edellä olevaa 1–6 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun.

8 artikla

Perusoikeuskirjan noudattaminen

1.   Kaikki toimet on valittava ja toteutettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, noudattaen ja asetuksen (EU) 2021/1060 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

2.   Asetuksen (EU) 2021/1060 69 artiklan 7 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on varmistettava valitusten tehokas tutkiminen. Tämä ei vaikuta kansalaisten ja sidosryhmien yleiseen mahdollisuuteen esittää komissiolle valituksia, myös jos ne koskevat perusoikeuskirjan rikkomista.

3.   Jos komissio toteaa, että perusoikeuskirjaa on rikottu, komissio ottaa huomioon rikkomisen vakavuuden määritellessään sovellettavat korjaavat toimenpiteet asetuksen (EU) 2021/1060 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti.

9 artikla

Kumppanuus

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen mielekäs osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta tuettujen työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien toimintapolitiikkojen toteutukseen.

2.   Jäsenvaltioiden on kohdennettava kussakin ohjelmassa asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahojaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen, myös koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa, sekä työmarkkinaosapuolten yhdessä toteuttamiin toimiin.

Jos työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittäminen yksilöidään SEUT 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyssä maakohtaisessa suosituksessa, asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava vähintään 0,25 prosentin suuruinen asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan tähän tarkoitukseen.

10 artikla

Tuki vähävaraisimmille

Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut määrärahat 4 artiklan 1 kohdan l ja m alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle. Tämän toimintalinjan tai ohjelman yhteisrahoitusosuus on 90 prosenttia.

11 artikla

Nuorisotyöllisyyden tukeminen

Edellä 7 artiklan 6 kohdan toisen ja kolmannen alakohdan mukainen tuki on kohdennettava erityiselle toimintalinjalle tai ohjelmalle, ja siihen on kuuluttava vähintään 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävää tukea, ja siihen voi kuulua 4 artiklan 1 kohdan f ja l alakohdassa vahvistettuja erityistavoitteita varten myönnettävää tukea.

12 artikla

Maakohtaisten suositusten tukeminen

Toimenpiteet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on kohdennettava mille tahansa 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetulle erityistavoitteelle Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon tukemiseksi ja yhdelle tai useammalle toimintalinjalle, joka voi olla useammasta rahastosta rahoitettava toimintalinja.

II LUKU

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki

13 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin myönnettävään tukeen, jäljempänä ’ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki’.

14 artikla

Sosiaalisen innovoinnin toimenpiteet

1.   Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin ja sosiaalipoliittisen kokeilun toimenpiteitä, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimenpiteet tai toimenpiteet, joissa lujitetaan sellaisiin kumppanuuksiin perustuvia alhaalta ylöspäin suuntautuvia toimintatapoja, joissa on mukana viranomaisia, työmarkkinaosapuolet, yhteiskunnallisia yrityksiä, yksityinen sektori ja kansalaisyhteiskunta.

2.   Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen soveltamisen laajentamista, jotka on kehitetty EaSI-toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä.

3.   Innovatiiviset toimenpiteet ja toimintatavat voidaan kohdentaa mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen.

4.   Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Tällaisten toimintalinjojen suurinta sallittua yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon kansallisista määrärahoista.

5.   Jäsenvaltioiden on yksilöitävä joko ohjelmissaan tai myöhemmin täytäntöönpanovaiheessa sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittista kokeilua varten aihealueita, jotka vastaavat jäsenvaltioiden erityistarpeita.

6.   Komissio edistää valmiuksien kehittämistä sosiaalista innovointia varten etenkin tukemalla vastavuoroista oppimista, perustamalla verkostoja sekä levittämällä ja edistämällä hyviä toimintatapoja ja menetelmiä.

15 artikla

Valtioiden rajat ylittävä yhteistyö

Jäsenvaltiot voivat tukea valtioiden rajat ylittävän yhteistyön toimenpiteitä minkä tahansa 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen puitteissa.

16 artikla

Tukikelpoisuus

1.   Asetuksen (EU) 2021/1060 64 artiklassa tarkoitettujen tukeen kelpaamattomien kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:

a)

maan, kiinteistöjen sekä infrastruktuurien ostot; ja

b)

huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot, paitsi jos tällainen hankinta on tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi tai kyseisten kohteiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan toimen aikana tai kyseisten kohteiden hankinta on taloudellisin vaihtoehto.

2.   Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.

3.   Syrjäisimmille alueille ja pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.

4.   Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos ne vastaavat tuensaajan tavanomaista palkkauskäytäntöä asianomaisessa tehtäväluokassa tai sovellettavaa kansallista lainsäädäntöä, työehtosopimuksia tai virallisia tilastoja.

17 artikla

Indikaattorit ja raportointi

1.   Ohjelmissa, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä liitteessä I esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.

2.   Jos jäsenvaltio kohdentaa määrärahojaan 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettuun erityistavoitteeseen vähävaraisimpien tukemiseksi 7 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, sovelletaan liitteessä II vahvistettuja yhteisiä indikaattoreita.

3.   Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimien luonteen perusteella kyseisille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.

4.   Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.

5.   Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa kohdassa 1.1 vaaditut kyseiseen osallistujaan liittyvät tiedot ovat saatavilla.

6.   Jos tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltiot voivat sallia, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat tietoja kyseisistä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.

7.   Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteissä I ja II olevia indikaattoreita tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. Tällaisten muutosten on oltava oikeasuhteisia ottaen huomioon jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuva hallinnollinen rasite. Tämän kohdan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ei saa muuttaa liitteissä I ja II vahvistettuja tiedonkeruumenetelmiä.

III LUKU

ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävä tuki

18 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen.

19 artikla

Periaatteet

1.   ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävää tukea saadaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.

2.   Jäsenvaltioiden ja tuensaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikejätteen ja kertakäyttömuovien vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota.

Elintarvikkeet tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti esimerkiksi sähköisten tai muunlaisten arvosetelien tai korttien muodossa edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä. Vähävaraisimmille annettavan tuen on oltava täydentävää niihin mahdollisiin sosiaalietuuksiin nähden, joita loppukäyttäjille voidaan tarjota kansallisista sosiaalijärjestelmistä tai kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (37) 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille.

Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi.

3.   Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että myönnettäessä ESR+:sta tukea aineelliseen puutteeseen puuttumista varten vähävaraisimpien ihmisarvoa kunnioitetaan ja estetään heidän leimautumisensa.

4.   Jäsenvaltioiden on täydennettävä elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista liitännäistoimenpiteillä, kuten ohjaamalla toimivaltaisten tahojen puoleen, 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti tai edistämällä vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistetun erityistavoitteen mukaisesti.

20 artikla

Toimintalinjan sisältö

1.   Edellä 4 artiklan 1 kohdan m alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävää tukea koskevassa toimintalinjassa on vahvistettava seuraavat:

a)

tukityyppi;

b)

pääkohderyhmät; ja

c)

kuvaus tuen kansallisista tai alueellisista järjestelmistä.

2.   Sellaisissa ohjelmissa, jotka rajoittuvat 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen ja siihen liittyvään tekniseen apuun, toimintalinjassa on ilmoitettava myös toimien valintaperusteet.

21 artikla

Toimien tukikelpoisuus

1.   Vähävaraisimmille tarjottavat elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voi ostaa tuensaaja tai ne voidaan ostaa hänen puolestaan taikka ne voidaan asettaa tuensaajan käyttöön veloituksetta.

2.   Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet on jaettava vähävaraisimmille maksutta.

22 artikla

Menojen tukikelpoisuus

1.   ESR+:sta aineelliseen puutteeseen puuttumista varten myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat:

a)

elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien kustannukset, jotka liittyvät elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamiseen tuensaajille, jotka jakavat ne loppukäyttäjille;

b)

jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus tuensaajille, jotka jakavat ne loppukäyttäjille, ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivalle elimelle aiheutuneet kustannukset, jotka liittyvät elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamiseen varastoihin tai tuensaajille, ja varastointikustannukset yhden prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;

c)

vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuville tuensaajille aiheutuneet hallinto-, kuljetus-, varastointi- ja valmistuskustannukset seitsemän prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai seitsemän prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;

d)

elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset; ja

e)

vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien tuensaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja tuensaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset seitsemän prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista.

2.   Kustannukset, jotka aiheutuvat sähköisten tai muunlaisten arvoseteli- tai korttijärjestelmien laatimisesta, ja niihin liittyvät toimintakustannukset ovat tukikelpoisia teknisen avun puitteissa edellyttäen, että niistä vastaa hallintoviranomainen tai muu julkinen elin, joka ei ole arvosetelejä tai kortteja loppukäyttäjille toimittava tuensaaja, tai edellyttäen, että niitä ei kateta 1 kohdan c alakohdassa vahvistetuilla kustannuksilla.

3.   Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda kyseisen kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen.

4.   Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

a)

velkojen korot;

b)

infrastruktuurin ostaminen; ja

c)

käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset.

23 artikla

Indikaattorit ja raportointi

1.   Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä liitteessä III esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Kyseisissä toimintalinjoissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.

2.   Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava.

3.   Hallintoviranomaisten on ilmoitettava komissiolle kaksi kertaa sellaisen edeltävänä vuonna tehdyn loppukäyttäjiä ESR+:sta saadun tuen osalta koskevan jäsennellyn selvityksen tulokset, jossa keskitytään myös heidän elinoloihinsa ja heidän aineellisen puutteensa luonteeseen. Kyseisen selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin. Ensimmäinen tällainen ilmoittaminen on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja toinen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2028.

4.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 38 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano.

5.   Siirretään komissiolle valta antaa 37 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä III olevia indikaattoreita tarpeen mukaan, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. Tällaisten muutosten on oltava oikeasuhteisia ottaen huomioon jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuva hallinnollinen rasite. Tämän kohdan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä ei saa muuttaa liitteessä III vahvistettuja tiedonkeruumenetelmiä.

24 artikla

Tarkastus

Toimen tarkastus voi kattaa kaikki niiden toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä.

III OSA

TOTEUTUS SUORALLA TAI VÄLILLISELLÄ HALLINNOINNILLA

I LUKU

Toiminnalliset tavoitteet

25 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

EaSI-toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

a)

tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia tarpeiden, haasteiden ja paikallisten olosuhteiden kannalta;

b)

helpotetaan tehokasta ja osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla, jotta voidaan auttaa asianmukaisten politiikkatoimien suunnittelussa;

c)

tuetaan sosiaalipoliittista kokeilua 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien kansallisen ja paikallisen tason valmiuksia valmistella ja suunnitella testattuja sosiaalipoliittisia innovaatioita, panna ne täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista, erityisesti sellaisten hankkeiden laajentamisen osalta, joita paikalliset sidosryhmät ovat kehittäneet kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen alalla;

d)

helpotetaan työntekijöiden vapaaehtoista maantieteellistä liikkuvuutta ja lisätään työllisyysmahdollisuuksia siten, että kehitetään ja tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyissä ammateissa, maissa tai maaryhmissä tai tietyille työntekijäryhmille, kuten haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille;

e)

tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen mikroyrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa, etenkin niille, jotka ovat haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden luomia tai työllistävät haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä;

f)

tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla ja edistetään osallistuvien sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, julkiset sosiaaliturva- ja sairausvakuutuslaitokset, kansalaisyhteiskunta, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille ja yhteisötaloudelle;

g)

tuetaan yhteiskunnallisten yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä ja helpotetaan julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla;

h)

tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi, jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan panna täytäntöön;

i)

tuetaan valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamisen helpottamiseksi, etenkin 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla; ja

j)

tuetaan asiaankuuluvien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklan 1 kohdassa vahvistetuilla toimintapolitiikan aloilla.

II LUKU

Tukikelpoisuus

26 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

1.   Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla toteutetaan 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.   EaSI-toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimenpiteitä:

a)

analyyttiset toiminnot, myös kolmansien maiden osalta, etenkin

i)

selvitykset, tutkimukset, tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit ja tuki Euroopan laajuisille seurantakeskuksille ja vertailuarvoille;

ii)

sosiaalipoliittinen kokeilu, jolla arvioidaan sosiaalisia innovaatioita;

iii)

unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;

b)

toimintapolitiikkojen toteutus, etenkin:

i)

rajat ylittävät kumppanuudet, erityisesti julkisten työvoimapalvelujen, työmarkkinaosapuolten ja kansaisyhteiskunnan välillä, ja raja-alueiden tukipalvelut;

ii)

unionin laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla;

iii)

mikrorahoituslaitoksille ja yhteiskunnallisille yrityksille rahoitusta antaville laitoksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet, kuten epäsymmetrinen riskinjako tai liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen;

iv)

valtioiden rajat ylittävän yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamista;

c)

valmiuksien kehittäminen, etenkin seuraavissa:

i)

4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin toimintapolitiikan aloihin liittyvät unionin tason verkostot;

ii)

kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat EaSI-toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua;

iii)

hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka antavat yhteiskunnallisille yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille rahoitusta sekä verkostoituminen jäsenvaltioissa tai EaSI-toimintalohkoon 29 artiklan nojalla assosioituneissa kolmansissa maissa;

iv)

sidosryhmät, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt, valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä varten;

d)

viestintä- ja tiedonlevittämistoimenpiteet, etenkin

i)

keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;

ii)

4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin toimintapolitiikan aloihin liittyviä aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;

iii)

tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin toimintapolitiikan aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;

iv)

neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat, konferenssit ja tiedotustoimet.

27 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.   Jollei varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädetyistä perusteista muuta johdu, seuraavat yhteisöt ovat tukikelpoisia:

a)

oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista tai alueista:

i)

jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)

EaSI-toimintalohkoon 29 artiklan nojalla assosioitunut kolmas maa;

iii)

työohjelmassa mainittu kolmas maa, jollei tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä muuta johdu;

b)

mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2.   Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole EaSI-toimintalohkoon 29 artiklan nojalla assosioitunut maa, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimenpiteen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.   Oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole EaSI-toimintalohkoon 29 artiklan nojalla assosioitunut maa, on periaatteessa vastattava omista osallistumiskustannuksistaan.

28 artikla

Horisontaaliset periaatteet

1.   Komissio varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo, sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja sukupuolinäkökohtien integrointi otetaan huomioon ja niitä edistetään EaSI-toimintalohkosta tuettavien toimien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin kaikissa vaiheissa.

2.   Komissio toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi EaSI-toimintalohkosta tuettavien toimien valmistelun, täytäntöönpanon, seurannan, raportoinnin ja arvioinnin aikana. Erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus vammaisten henkilöiden kannalta on otettava huomioon EaSI-toimintalohkon valmistelun ja täytäntöönpanon kaikissa vaiheissa.

29 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

EaSI-toimintalohkoon voivat osallistua seuraavat kolmannet maat unionin kanssa tehdyn sopimuksen perusteella:

a)

Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti;

c)

muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta EaSI-toimintalohkoon tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)

varmistetaan oikeudenmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)

vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin tai ohjelmien toimintalohkoihin maksettavien rahoitusosuuksien laskentatapa ja niiden hallintokustannukset;

iii)

ei anneta kolmannelle maalle EaSI-toimintalohkoa koskevaa päätösvaltaa;

iv)

taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Tämän artiklan ensimmäisen kohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

III LUKU

Yleiset säännökset

30 artikla

Unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat

1.   EaSI-toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa rahoitusosuuksien osalta varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu.

2.   EaSI-toimintalohko toteutetaan suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn mukaisesti tai välillisesti kyseisen asetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

3.   EaSI-toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan asetuksen (EU) 2021/523 ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

31 artikla

Työohjelma

1.   EaSI-toimintalohko toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettujen työohjelmien perusteella. Kyseisten työohjelmien sisältö vahvistetaan tämän asetuksen 25 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti ja tämän asetuksen 26 artiklassa vahvistettujen tukikelpoisten toimenpiteiden mukaisesti. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille varattu kokonaismäärä.

2.   Komissio kerää asiantuntemusta työohjelmien valmistelusta kuulemalla 39 artiklan 8 kohdassa tarkoitettua työryhmää.

3.   Komissio edistää synergioita ja varmistaa tehokkaan koordinoinnin ESR+:n ja muiden asiaankuuluvien unionin välineiden välillä sekä ESR+:n toimintalohkojen välillä.

32 artikla

Seuranta ja raportointi

Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan EaSI-toimintalohkon edistymisestä 4 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 25 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä IV.

Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että EaSI-toimintalohkon toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti.

Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

33 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu EaSI-toimintalohkoon kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

34 artikla

Arviointi

1.   Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.   Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 EaSI-toimintalohkon väliarvioinnin sen toteuttamisesta saatavilla olevien riittävien tietojen perusteella.

Komissio arvioi varainhoitoasetuksen 34 artiklan mukaisesti ohjelman tuloksellisuutta ja erityisesti sen vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta, merkityksellisyyttä ja unionin tason lisäarvoa, myös suhteessa tämän asetuksen 28 artiklassa tarkoitettuihin horisontaalisiin periaatteisiin, ja mittaa laadullisesti ja määrällisesti edistymistä EaSI-toimintalohkon tavoitteiden saavuttamisessa.

Väliarvioinnin on perustuttava 32 artiklan mukaisesti perustetuista seurantajärjestelyistä ja indikaattoreista saatuihin tietoihin, jotta politiikan ja rahoituksen painopisteitä voidaan tarvittaessa mukauttaa.

3.   Komissio tekee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2031, toteutusvaiheen lopussa EaSI-toimintalohkon lopullisen arvioinnin.

4.   Komissio toimittaa väli- ja loppuarvioinnin päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

35 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

36 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2.   Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EaSI-toimintalohkoa, EaSI-toimintalohkon nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia.

EaSI-toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdassa ja 25 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

IV OSA

LOPPUSÄÄNNÖKSET

37 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 1 päivästä heinäkuuta 2021 määräämättömäksi ajaksi 17 artiklan 7 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklan 7 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 17 artiklan 7 kohdan tai 23 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

38 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa asetuksen (EU) 2021/1060 115 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

39 artikla

SEUT 163 artiklan nojalla perustettu komitea

1.   Komissiota avustaa SEUT 163 artiklan nojalla perustettu komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’.

2.   Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.

3.   ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.

4.   ESR+-komitea, sen 7 kohdassa tarkoitetut työryhmät mukaan lukien, voi kutsua kokouksiinsa sidosryhmien edustajia, joilla ei ole äänioikeutta. Heihin voi kuulua Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston sekä asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen edustajia.

5.   ESR+-komiteaa kuullaan asetuksen (EU) 2021/1060 35 artiklassa tarkoitetun teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla.

6.   ESR+-komitea voi antaa lausuntoja

a)

kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävää tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin panemiseksi täytäntöön, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit, kuten kansalliset uudistusohjelmat;

b)

ESR+:n kannalta merkityksellisistä kysymyksistä, jotka koskevat asetusta (EU) 2021/1060;

c)

muista kuin 5 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.

ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle kirjallisesti, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon.

7.   ESR+-komitea perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon.

8.   Komissio kuulee EaSI-toimintalohkoa käsittelevää työryhmää työohjelmasta. Komissio tiedottaa kyseiselle työryhmälle, millä tavoin mainitun kuulemisen tulokset on otettu huomioon. Kyseinen työryhmä varmistaa, että sidosryhmiä, myös kansalaisyhteiskunnan edustajia, kuullaan työohjelmasta.

40 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaa toimintalohkoa koskevat siirtymäsäännökset

Asetusta (EU) N:o 1304/2013, asetusta (EU) N:o 223/2014 ja kaikkia kyseisten asetusten nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen kyseisten asetusten nojalla ohjelmakaudella 2014–2020 tuettaviin ohjelmiin ja toimiin.

41 artikla

EaSI-toimintalohkoa koskevat siirtymäsäännökset

1.   Kumotaan asetus (EU) N:o 1296/2013 1 päivästä tammikuuta 2021. Viittauksia asetukseen (EU) N:o 1296/2013 pidetään viittauksina tähän asetukseen.

2.   EaSI-toimintalohkon toteuttamisen rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ESR+:n ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.   Unionin talousarvioon voidaan 5 artiklan 4 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimenpiteitä, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

4.   Asetuksella (EU) N:o 1296/2013 perustetuista rahoitusvälineistä palautetut määrärahat on investoitava asetuksen (EU) 2021/523 8 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkunan rahoitusvälineisiin.

5.   Tämän asetuksen mukaisesti tuettavien toimenpiteiden ja taustalla olevien kustannusten voidaan varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti katsoa olevan rahoituspäätöksessä täsmennetyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja rajoitetun ajan tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka toimenpiteet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

42 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan EaSI-toimintalohkon osalta 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS


(1)  EUVL C 429, 11.12.2020, s. 245.

(2)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 84.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. tammikuuta 2019 (EUVL C 411, 27.11.2020, s. 324), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 27. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (ks. tämän virallisen lehden s. 60).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1305/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta (EUVL L 347 20.12.2013, s. 487).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/523, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 30).

(7)  Neuvoston päätös (EU) 2020/1512, annettu 13 päivänä lokakuuta 2020, jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (EUVL L 344, 19.10.2020, s. 22).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (ks. tämän virallisen lehden s. 159).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta ETA:n kannalta merkityksellinen teksti (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

(13)  EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28.

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/817, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 1).

(15)  Neuvoston suositus, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s.1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/522, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) N:o 282/2014 kumoamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/691, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) työttömiksi jääneille työntekijöille ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 48).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/694, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta ja päätöksen (EU) 2015/2240 kumoamisesta (EUVL L 166, 11.5.2021, s.1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, Luova Eurooppa -ohjelman (2021–2027) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta (EUVL L 189, 28.5.2021, s. 34).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/888, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, Euroopan solidaarisuusjoukkoja koskevan ohjelman perustamisesta ja asetusten (EU) 2018/1475 ja (EU) N:o 375/2014 kumoamisesta (EUVL L 202, 8.6.2021, s. 32).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470).

(25)  EUVL C 241, 29.8.1994, s. 9.

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(27)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(28)  Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).

(29)  EUVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(31)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(32)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(33)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(34)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(35)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(36)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(37)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671).


LIITE I

ESR+:N YHTEISTYÖSSÄ HALLINNOITAVASTA TOIMINTALOHKOSTA MYÖNNETTÄVÄÄ YLEISTÄ TUKEA KOSKEVAT YHTEISET INDIKAATTORIT

Henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (naiset, miehet, muunsukupuoliset henkilöt (1)) mukaan.

Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, kyseisiä tuloksia koskevia tietoja ei tarvitse kerätä tai toimittaa.

Yhteisistä tuotosindikaattoreista voidaan tarvittaessa raportoida toimen kohderyhmän perusteella.

1.

Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit

1.1

Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät (*1)

pitkäaikaistyöttömät (*1)

työelämän ulkopuolella olevat (*1)

työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat (*1)

alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä (*1)

18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä (*1)

vähintään 55-vuotiaiden osallistujien lukumäärä (*1)

henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0-2) (*1)

henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus (*1)

henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8) (*1)

osallistujien kokonaismäärä (2).

Tässä kohdassa lueteltuja indikaattoreita ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen, lukuun ottamatta indikaattoreita ”alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä”, ”18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä”, ”vähintään 55-vuotiaiden osallistujien lukumäärä” sekä ”osallistujien kokonaismäärä”.

Kun tietoja kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

1.2

Muut osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

vammaiset osallistujat (*2)

kolmannen maan kansalaiset (*1)

ulkomaalaistaustaiset osallistujat (*1)

vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt, kuten romanit) (*2)

asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet (*1)

maaseutualueilla asuvat osallistujat (*1) (3).

Tietojen keruu on tarpeen vain tapauksen mukaan ja merkityksellisissä tapauksissa.

Kohdassa 1.2 lueteltujen indikaattorien arvot voidaan määrittää tuensaajan antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.

Kohdassa 1.2 lueteltujen indikaattorien osalta jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä, lukuun ottamatta indikaattoreita ”kolmansien maiden kansalaiset” ja ”maaseutualueilla asuvat osallistujat”.

2.

Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit

Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen julkishallintojen tai julkisten palvelujen lukumäärä

tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä.

Kun tietoja kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

3.

Osallistujia koskevat yhteiset välittömät tulosindikaattorit

Osallistujia koskevat yhteiset välittömät tulosindikaattorit ovat seuraavat:

osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen (*1)

osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen (*1)

osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen (*1)

osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen (*1).

Tässä kohdassa lueteltuja indikaattoreita ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen.

Kun tietoja kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

4.

Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit

Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat:

osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun he ovat jättäneet toimen (*1)

osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun he ovat jättäneet toimen (*1).

Tässä kohdassa lueteltuja indikaattoreita ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen.

Kun tietoja kerätään rekistereistä tai vastaavista lähteistä, jäsenvaltiot voivat käyttää kansallisia määritelmiä.

Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit on ilmoitettava 31 päivään tammikuuta 2026 mennessä asetuksen (EU) 2021/1060 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja mainitun asetuksen 43 artiklassa tarkoitetussa lopullisessa tuloksellisuuskertomuksessa.

Vähimmäisvaatimuksena on, että osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin indikaattorit perustuvat edustavaan osallistujien otokseen 4 artiklan 1 kohdan a–k alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla.


(1)  Kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(*1)  Toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdan mukaisia henkilötietoja.

(2)  Tämä indikaattori lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella, paitsi kun kyse on 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävästä ESR+:n tuesta, jonka tapauksessa osallistujien kokonaismäärä on ilmoitettava.

(*2)  Toimitettuihin tietoihin sisältyy asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettu erityinen henkilötietoryhmä.

(3)  Tätä indikaattoria ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan l alakohdassa vahvistettua erityistavoitetta varten myönnettävään ESR+:n tukeen.


LIITE II

YHTEISET INDIKAATTORIT ESR+:N TOIMENPITEILLE, JOILLA TUETAAN 4 ARTIKLAN 1 KOHDAN L ALAKOHDASSA VAHVISTETTUA ERITYISTAVOITETTA ELI VÄHÄVARAISIMPIEN SOSIAALISTA OSALLISUUTTA 7 ARTIKLAN 5 KOHDAN ENSIMMÄISEN ALAKOHDAN MUKAISESTI

Henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (naiset, miehet, muunsukupuoliset henkilöt (1)) mukaan.

1.

Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit:

1.1

Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

osallistujien kokonaismäärä

alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä (*1)

18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä (*1)

vähintään 65-vuotiaiden osallistujien lukumäärä (*1).

Kohdassa 1.1 lueteltujen indikaattorien arvot voidaan määrittää tuensaajien antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.

1.2

Muut yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

vammaiset osallistujat (*2)

kolmannen maan kansalaiset (*1)

ulkomaalaistaustaisten osallistujien (*1) ja vähemmistöjen (myös marginalisoituneet yhteisöt, kuten romanit) lukumäärä (*2)

asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet (*1).

Tietojen keruu on tarpeen vain tapauksen mukaan ja merkityksellisissä tapauksissa.

Kohdassa 1.2 lueteltujen indikaattorien arvot voidaan määrittää tuensaajan antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.


(1)  Kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(*1)  Toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdan mukaisia henkilötietoja.

(*2)  Toimitettuihin tietoihin sisältyy asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettu erityinen henkilötietoryhmä.


LIITE III

ESR+:STA AINEELLISEEN PUUTTEESEEN PUUTTUMISTA VARTEN MYÖNNETTÄVÄÄ TUKEA KOSKEVAT YHTEISET INDIKAATTORIT

1.

Tuotosindikaattorit

1.1

Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo:

1.1.1

elintarvikeavun kokonaisarvo (1)

1.1.1.1

asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo;

1.1.1.2

muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo;

1.1.2

jaettujen tavaroiden kokonaisarvo (2)

1.1.2.1

lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo;

1.1.2.2

asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo;

1.1.2.3

muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo.

1.2.

Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia) (3):

1.2.1

niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)

1.2.2

ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus tuensaajille jaettujen elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%).

Kohdissa 1.2.1 ja 1.2.2 lueteltujen indikaattorien arvot määritetään tuensaajan antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.

2.

Yhteiset tulosindikaattorit

2.1

Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä

alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä,

18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä,

naisten lukumäärä,

vähintään 65-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä,

vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä (*1),

kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä (*1),

ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä (*1),

asunnottomien loppukäyttäjien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä (*1).

2.2

Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä

alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä,

18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä,

naisten lukumäärä,

vähintään 65-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä,

vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä (*1),

kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä (*1),

ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä (*1),

asunnottomien loppukäyttäjien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä (*1).

2.3

Arvoseteleistä tai korteista hyötyvien loppukäyttäjien lukumäärä

alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä,

18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä,

vähintään 65-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä,

naisten lukumäärä,

vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä (*1),

kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä (*1),

ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä (*1),

asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä (*1).

Kohdassa 2 lueteltujen indikaattorien arvot määritetään tuensaajan antamien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.


(1)  Näitä indikaattoreita ei sovelleta elintarvikeapuun, jota annetaan välillisesti arvoseteleillä tai korteilla.

(2)  Näitä indikaattoreita ei sovelleta tavaroihin, joita annetaan välillisesti arvoseteleillä tai korteilla.

(3)  Näitä indikaattoreita ei sovelleta elintarvikeapuun, jota annetaan välillisesti arvoseteleillä tai korteilla.

(*1)  Kansallisia määritelmiä voidaan käyttää.


LIITE IV

EaSI-TOIMINTALOHKOA KOSKEVAT INDIKAATTORIT

EaSI-toimintalohkoa koskevat indikaattorit

analyyttisten toimien lukumäärä,

tietojenvaihtoa ja keskinäistä oppimista koskevien toimenpiteiden lukumäärä,

sosiaalipoliittisten kokeilujen lukumäärä,

valmiuksien kehittämistä ja verkostoitumista koskevien toimenpiteiden lukumäärä,

kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen mukaisten työhönsijoitusten lukumäärä.

Indikaattoria ”kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen mukaisten työhönsijoitusten lukumäärä” koskevat tiedot kerätään vain joka toinen vuosi.


30.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/60


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1058,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 177 artiklan toisen kohdan, 178 artiklan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan sekä SEUT 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaan EAKR:n tarkoituksena on osaltaan vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Näiden alueiden osalta erityistä huomiota kiinnitetään vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista ja etenkin väestön vähenemiseen liittyvistä haitoista kärsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen, sekä saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.

(2)

Koheesiorahasto perustettiin edistämään yleistä tavoitetta eli lujittamaan unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta osallistumalla ympäristöalan hankkeiden rahoittamiseen sekä Euroopan laajuisten verkkohankkeiden rahoittamiseen liikenteen infrastruktuurin alalla (TEN-T) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1315/2013 (4) mukaisesti.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (5) vahvistetaan yhteiset säännöt, joita sovelletaan Euroopan aluekehitysrahastoon, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahasto plussaan, jäljempänä ’ESR+’, koheesiorahastoon, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon, jäljempänä ’EMKR’, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahastoon (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen (BMVI), jotka toimivat yhteisen kehyksen puitteissa.

(4)

EAKR:ään ja koheesiorahastoon ohjelmakaudella 2014–2020 sovellettavana olleiden sääntöjen yksinkertaistamiseksi olisi annettava yksi asetus, jossa vahvistetaan kumpaakin rahastoa koskevat yhteiset säännöt.

(5)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU’, 3 artiklassa ja SEUT 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. Jäsenvaltioiden olisi lisäksi noudatettava Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevasta sopimuksesta ja Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta johtuvia velvoitteita sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat yhteisen julistuksen vuonna 2017, periaatteita ja varmistettava vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 artiklassa tarkoitettu esteettömyys ja saavutettavuus noudattaen unionin lainsäädäntöä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset. Tässä yhteydessä EAKR ja koheesiorahasto olisi toteutettava synergiassa ESR+:n kanssa siten, että niillä edistetään siirtymistä laitoshoidosta perheperustaiseen ja yhteisöperustaiseen hoitoon ja pyritään saavuttamaan tavoitteet, joilla edistetään laadukkaiden työpaikkojen luomista, köyhyyden poistamista ja sosiaalisen osallisuuden edistämistä. Jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Kummastakaan rahastosta ei saisi tukea toimia, joilla edistetään minkäänlaista erottelua tai syrjäytymistä, ja infrastruktuurin rahoituksessa olisi varmistettava esteettömyys vammaisille henkilöille.

(6)

EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. Koska ilmastonmuutosta on tärkeää torjua ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla ilmastosopimuksen osapuolten 21. konferenssissa hyväksytyn vuoden 2015 Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden, jäljempänä ’YK:n kestävän kehityksen tavoitteet’, mukaisesti, rahastoista edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 30 prosentilla unionin talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita. Tämän vuoksi EAKR:stä tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EAKR:n kokonaismäärärahoista on määrä olla 30 prosenttia. Koheesiorahastosta tuettavien toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista koheesiorahaston kokonaismäärärahoista on määrä olla 37 prosenttia. Lisäksi tämän asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä sen tavoitteen saavuttamista, että 7,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen (MRK) vuotuisista menoista kohdennetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset päällekkäisyydet.

Molemmista rahastosta olisi tuettava toimia, joissa noudatetaan unionin ilmasto- ja ympäristönormeja ja -prioriteetteja ja joista ei aiheudu merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (6) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille ja joilla varmistetaan siirtyminen vähähiiliseen talouteen, jotta ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2050 mennessä. EAKR:n ja koheesiorahaston ohjelmissa olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1999 (7) perustetun energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnon puitteissa hyväksyttyjen yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien sisältö.

(7)

Yrityksiä hyödyttävien EAKR:n ja koheesiorahaston toimenpiteiden olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaisia.

(8)

Kumppanuuden periaate on keskeinen tekijä EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanossa. Se perustuu monitasoiseen hallintomalliin ja varmistaa alue-, paikallis-, kaupunki- ja muiden viranomaisten, kansalaisyhteiskunnan, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä tarvittaessa tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen osallistumisen. Kummankin rahaston täytäntöönpanolla olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys ESR+:n, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston, EMKVR:n ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, jäljempänä ’maaseuturahasto’, kanssa.

(9)

On tarpeen vahvistaa säännökset, jotka koskevat EAKR:n tukea Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen, jäljempänä ’Interreg’, toteuttamiseen.

(10)

EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavien toiminnan tyyppien määrittämiseksi olisi vahvistettava erityiset toimintapoliittiset tavoitteet, joiden mukaisesti rahastoista myönnetään tukea. Näin voidaan varmistaa, että rahastoilla edistetään vähintään yhtä asetuksen 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yhteisistä toimintapoliittisista tavoitteista.

(11)

Pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’, ovat Euroopan talouden selkäranka, minkä vuoksi EAKR:stä olisi vastedeskin tuettava pk-yritysten kehitystä parantamalla niiden kestävää kasvua ja kilpailukykyä. Kun lisäksi otetaan huomioon mahdollisesti perustavanlaatuinen vaikutus, joka aiheutuu covid-19-pandemiasta tai joistain muista tulevaisuudessa mahdollisesti syntyvistä, yrityksiin ja työllisyyteen vaikuttavista kriisitilanteista, EAKR:stä olisi tuettava palautumista tällaisista kriisitilanteista tukemalla työpaikkojen luomista pk-yrityksissä, myös tuottavilla investoinneilla.

(12)

EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osana siirtymistä kohti nollanettohiilitaloutta edistettävä kattavan ja nopean digitaalisen infrastruktuuriverkon kehittämistä sekä saastuttamatonta ja kestävää multimodaalista liikennettä, jonka keskeisessä osassa on julkinen liikenne, ajoneuvojen yhteiskäyttö, kävely ja pyöräily.

(13)

Digitaaliajan mahdollisuuksiin tarttumiseksi EAKR:n olisi edistettävä sellaisen osallistavan digitaalisen yhteiskunnan kehittämistä, jossa kansalaiset, tutkimusorganisaatiot, yritykset ja viranomaiset voivat hyödyntää kaikilta osin digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Tehokas sähköinen hallinto kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla edellyttää välineiden kehittämistä sekä organisaation ja menettelyjen uudelleensuunnittelua, jotta julkisia palveluja voidaan tarjota tehokkaammin, helpommin, nopeammin ja vähemmin kustannuksin. Digitaali- ja televiestintäteknologioita olisi käytettävä erityisesti perinteisten verkkojen ja palvelujen parantamiseen paikallisyhteisöjen hyödyksi kehittämällä älykkäiden kaupunkien ja kylien kaltaisia hankkeita.

(14)

EAKR:stä toimintapoliittisen tavoitteen 1 puitteissa myönnettävän tuen olisi perustuttava valmiuksien kehittämiseen älykkään erikoistumisen strategioita varten, joissa asetetaan prioriteetteja kansallisella tai alueellisella tasolla tai sekä kansallisella että alueellisella tasolla niiden kilpailuedun lisäämiseksi kehittämällä tutkimus- ja innovointivahvuuksia ja sovittamalla ne yhteen yritysten tarpeiden ja tarvittavien taitojen kanssa yrittäjyyttä edistävän prosessin avulla. Prosessin olisi mahdollistettava se, että yritysmaailman toimijat, mukaan lukien teollisuus, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta, voivat määrittää kestävän talouskehityksen lupaavimmat alueet alueiden erityisrakenteiden ja osaamispohjan perusteella. Koska älykkään erikoistumisen hallintaprosessi on ratkaisevan tärkeä strategian laadun kannalta, EAKR:stä olisi tuettava sellaisten valmiuksien kehittämistä ja tehostamista, joita tehokas yrittäjyyttä edistävä prosessi ja älykkään erikoistumisen strategioiden laatiminen tai päivittäminen edellyttävät.

(15)

Jotta unionin ilmastoneutraalius voitaisiin saavuttaa vuoteen 2050 mennessä ja sen sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ottaa asianmukaisesti huomioon, EAKR:n ja koheesiorahaston olisi edistettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja energiaköyhyyden torjumista. Tässä yhteydessä erityisen tärkeitä olisivat investoinnit energiatehokkuuteen, muun muassa energiansäästöjärjestelmiin, kestävään uusiutuvaan energiaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2018/2001 (8) vahvistettujen kestävyyskriteerien mukaisesti ja älykkäisiin energiajärjestelmiin sekä investoinnit, joilla pyritään edistämään katastrofien ennaltaehkäisyä, luonnon monimuotoisuutta ja vihreää infrastruktuuria, mukaan lukien suojeltujen luonnonalueiden säilyttäminen sekä niiden arvostuksen lisääminen ja esiin tuominen, ja muut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten sellaisten luonnonalueiden säilyttäminen ja ennallistaminen, joilla on suuri potentiaali sitoa ja varastoida hiiltä, mukaan lukien kosteikkojen uudelleenkostutus, kaatopaikkakaasujen talteenotto tai teollisuusprosessien tai -tuotteiden päästöjen vähentäminen. Lisäksi olisi tuettava investointeja, joilla pyritään vähentämään kaikenlaista pilaantumista ja saastetta, kuten ilman, veden ja maaperän pilaantumista sekä melua ja valosaastetta.

(16)

Yhdennetyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, joissa hahmotellaan toimintapolitiikat ja toimenpiteet ja joilla paneudutaan energiaköyhyyteen ja kasvihuonekaasupäästöihin, on otettava huomioon laadittaessa EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavia ohjelmia. Jotta kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa vahvistettujen, energiaköyhyyden vähentämistä koskevien yhdennettyjen kansallisten tavoitteiden saavuttamista voitaisiin edistää, EAKR:stä olisi tuettava erityisesti asuntojen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamista tarkistetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/844 (9) mukaisesti, jotta voidaan edistää vähähiilisen rakennuskannan saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Tämä vähentää energiankulutusta ja luo säästöjä energiaköyhyydestä kärsiville kotitalouksille.

(17)

Liikenneyhteyksien parantamiseksi EAKR:n ja koheesiorahaston olisi edistettävä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 tarkoitetun Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä investoinneilla, joiden kohteena ovat rautatie-, sisävesi-, maantie-, meri- ja multimodaaliliikenteen infrastruktuuri sekä melua vähentävät toimenpiteet. EAKR:stä ja koheesiorahastosta olisi tuettava myös kansallista, alueellista ja paikallista, rajatylittävää ja kaupunkien sisäistä liikennettä. Tältä osin kummassakin rahastossa olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti olemassa olevien siltojen ja tunnelien turvallisuuden parantamiseen.

(18)

Koska maailmasta tulee koko ajan verkottuneempi ja koska väestörakenteessa ja muuttoliikkeessä tapahtuu jatkuvasti muutoksia, on selvää, että unionin maahanmuuttopolitiikka edellyttää yhteistä toimintatapaa, joka perustuu synergiaan ja täydentävyyteen eri rahoitusvälineiden välillä. Sen vuoksi EAKR:n olisi ohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa kiinnitettävä huomiota väestökehitykseen liittyviin haasteisiin. Jotta jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja vastuunjakoa muuttoliikkeen hallinnassa voitaisiin tukea yhtenäisellä, vahvalla ja johdonmukaisella tavalla, EAKR:stä osoitettavalla tuella olisi sosiaalista ja taloudellista kehitystä silmällä pitäen edistettävä parhaiten soveltuvalla alueellisella tasolla kolmansien maiden kansalaisten sekä maahanmuuttajien pitkän aikavälin osallistavaa kotouttamista omaksumalla toimintamalli, joka tähtää heidän ihmisarvonsa ja oikeuksiensa suojelemiseen.

(19)

Jotta voitaisiin edistää sosiaalista innovointia ja osallistavaa mahdollisuutta saada laadukas työpaikka, EAKR:stä olisi tuettava yhteisötalouden yksiköitä, kuten osuuskuntia, keskinäisiä yrityksiä, voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä ja yhteiskunnallisia yrityksiä.

(20)

Jotta voitaisiin edistää sosiaalista osallistamista ja torjua köyhyyttä etenkin syrjäytyneiden yhteisöjen keskuudessa, on tarpeen parantaa sosiaali-, koulutus-, kulttuuri- ja virkistyspalvelujen, urheilu mukaan lukien, saatavuutta muun muassa asettamalla käyttöön infrastruktuureja, joissa otetaan huomioon vammaisten henkilöiden, lasten ja ikääntyneiden erityistarpeet.

(21)

EAKR:n ja koheesiorahaston tuella olisi edistettävä syrjäytyneiden yhteisöjen sosioekonomista osallisuutta kiinnittämällä erityistä huomiota asetuksen (EU) 2021/1060 IV liitteessä tarkoitettuun romaneja koskevaan kansalliseen strategiseen kehykseen, jossa esitetään integraatiotoimenpiteitä, pienituloisiin kotitalouksiin, myös köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oleviin kotitalouksiin, ja muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, mukaan lukien henkilöt, joilla on erityistarpeita. EAKR:stä ja koheesiorahastosta olisi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 19 mukaisesti erityisesti voitava tukea sosiaalista asuntotarjontaa. Koska marginalisoituneilla romaniyhteisöillä on haasteita peruspalvelujen saatavuudessa, EAKR:n ja koheesiorahaston olisi osaltaan parannettava heidän elinolojaan ja kehitysnäkymiään.

(22)

Jotta etä- ja verkkokoulutukseen liittyvää valmiutta voidaan vahvistaa sosiaalisesti osallistavalla tavalla, EAKR:n olisi tehtävässään, jonka mukaan se parantaa osallistavien ja laadukkaiden, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, edistettävä erityisesti etä- ja verkko-opiskeluun liittyvää selviytymiskykyä. Toimet, joilla on pyritty varmistamaan koulutuksen jatkuvuus covid-19-pandemian aikana, ovat tuoneet esiin merkittäviä puutteita heikommassa asemassa olevien tai syrjäisillä alueilla asuvien oppijoiden mahdollisuuksissa käyttää tarvittavia tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ja verkkoyhteyksiä. Tämän vuoksi EAKR:stä olisi tuettava tarvittavien tieto- ja viestintäteknisten laitteiden sekä yhteyksien saatavuutta ja siten edistettävä etä- ja verkko-opiskeluun liittyvää koulutusjärjestelmien selviytymiskykyä.

(23)

Jotta julkisten terveydenhoitojärjestelmien valmiuksia ehkäistä terveysuhkia, reagoida niihin nopeasti ja palautua niistä voidaan vahvistaa, EAKR:stä olisi edistettävä myös terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä. Koska ennennäkemätön covid-19-pandemia on osoittanut, että on tärkeää saada välittömästi käyttöön kriittisiä tarvikkeita, jotta hätätilanteeseen voidaan reagoida tehokkaasti, EAKR:n tuen soveltamisalaa olisi lisäksi laajennettava siten, että se kattaa sellaisten tarvikkeiden hankinnan, joita tarvitaan vahvistamaan katastrofivalmiutta ja -palautuvuutta sekä terveydenhuoltojärjestelmien, muun muassa perusterveydenhuollon selviytymiskykyä sekä edistämään siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon. Kun hankitaan tarvikkeita terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskyvyn vahvistamiseksi, tarvikkeiden olisi oltava kansallisen terveysstrategian vaatimusten mukaisia, ne eivät saisi ylittää niitä ja niiden osalta olisi varmistettava täydentävyys Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/522 (10) perustetun EU4Health-ohjelman sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1313/2013/EU (11) perustetun unionin pelastuspalvelumekanismin mukaisten rescEU:n valmiuksien kanssa.

(24)

EAKR:stä olisi tuettava ja edistettävä siirtymistä laitoshoidosta perhe- tai yhteisöperusteiseen hoitoon tukemalla laitoksia, joilla pyritään estämään eriytyminen yhteisöstä, helpottamaan henkilöiden integroitumista yhteiskuntaan ja varmistamaan itsenäiset elinolot.

(25)

Olisi säädettävä erillisestä erityistavoitteesta, jolla tuetaan matkailu- ja kulttuurialoista vahvasti riippuvaisia alueellisia talouksia. Näin voitaisiin hyödyntää kaikilta osin kulttuurialan ja kestävän matkailun potentiaali talouden elpymisen, sosiaalisen osallisuuden ja sosiaalisen innovoinnin kannalta, rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuuksia myöntää näille aloille tukea EAKR:stä muiden erityistavoitteiden puitteissa.

(26)

Investoinnit kulttuurialan ja luovien toimialojen, kulttuuripalveluiden ja kulttuuriperintökohteiden tukemiseksi voitaisiin rahoittaa minkä tahansa toimintapoliittisen tavoitteen nojalla edellyttäen, että ne edistävät kyseisiä erityistavoitteita ja kuuluvat EAKR:stä osoitettavan tuen soveltamisalaan.

(27)

Kestävä matkailu edellyttää tasapainoa talouden, yhteiskunnan, kulttuurin ja ympäristön kestävyyden välillä. Kestävän matkailun tukemista koskevassa lähestymistavassa olisi noudatettava 19 päivänä lokakuuta 2007 annettua komission tiedonantoa ”Kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskeva toimintaohjelma”. Siinä olisi erityisesti otettava huomioon matkailijoiden hyvinvointi, kunnioitettava luonnon- ja kulttuuriympäristöä ja varmistettava matkakohteiden ja yritysten sosioekonominen kehitys ja kilpailukyky yhdennetyn ja kokonaisvaltaisen toimintapoliittisen lähestymistavan avulla.

(28)

Jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden ja alueiden ponnisteluja vastata uusiin haasteisiin, varmistaa korkea turvallisuuden taso kansalaisille ja ehkäistä syrjäytymistä ja radikalisoitumista siten, että samalla hyödynnetään synergiaa ja täydentävyyttä unionin muiden politiikkojen kanssa, EAKR:stä tuettavilla investoinneilla olisi osaltaan parannettava turvallisuutta liikenteen ja energian kaltaisilla aloilla, joilla on tarpeen varmistaa julkisten tilojen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuus, lisäten näin yhteiskuntien osallistavuutta ja turvallisuutta.

(29)

Sekä kaupunkialueiden että muiden kuin kaupunkialueiden sopusointuisen kehityksen varmistamiseksi EAKR:stä olisi tuettava yhdennetyllä tavalla toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaista taloudellista, sosiaalista ja ympäristöön liittyvää kehitystä monialaisten alueellisten strategioiden pohjalta käyttäen yhdennetyn aluekehityksen välineitä. Lisäksi kaupunkialueita kehitettäessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnallisten kaupunkiseutujen tukemiseen, koska ne ovat tärkeitä paikallisviranomaisten ja kumppanien välisen yhteistyön käynnistämisessä yli hallinnollisten rajojen sekä kaupunkien ja maaseudun välisten yhteyksien vahvistamisessa.

(30)

EAKR:stä olisi tuettava kestävää matkailua yhdennetyllä tavalla, erityisesti vahvistamalla yhteistyötä toiminnallisilla alueilla. Jotta kestävän matkailun vaikutusta talouteen voidaan tehostaa, yritysten ja viranomaisten olisi tehtävä järjestelmällisesti yhteistyötä laadukkaiden palvelujen tuottamiseksi tehokkaammin alueilla, joilla on suuri matkailupotentiaali, ja huolehdittava asianmukaisesti vakaan oikeudellisen ja hallinnollisen ympäristön luomisesta näiden alueiden kestävän kasvun edistämiseksi. Kestävää matkailua koskevissa tuetuissa toimissa voidaan ottaa huomioon alan parhaat käytännöt, kuten ”turistialueita” koskeva lähestymistapa.

(31)

Koheesiorahaston yleisen tavoitteen, josta määrätään SEUT-sopimuksessa, mukaisesti on tarpeen vahvistaa ja rajata ne politiikkatavoitteet, joita koheesiorahastosta on määrä tukea.

(32)

Jotta instituutioiden yleisiä hallinnollisia valmiuksia ja hallintotapaa voidaan parantaa jäsenvaltioissa, jotka panevat täytäntöön Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä ohjelmia, on tarpeen mahdollistaa tukitoimenpiteet, joilla tuetaan EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien toimien toteuttamisesta vastuussa olevia toimivaltaisia viranomaisia ja alakohtaisia tai alueellisia toimijoita kaikkien erityistavoitteiden osalta ottaen huomioon asetuksessa (EU) 2021/1060 tarkoitetut monialaiset periaatteet, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

(33)

Jotta Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettujen ohjelmien yhteistyötoimenpiteitä voidaan edistää ja tukea, on tehostettava yhteistyötä kumppanien, myös paikallisen ja alueellisen tason kumppanien kanssa joko tietyssä jäsenvaltiossa tai eri jäsenvaltioiden välillä, kun on kyse kaikkien erityistavoitteiden mukaisesti osoitettavasta tuesta. Tällainen tiiviimpi yhteistyö täydentää Interreg-yhteistyötä, ja sen avulla olisi erityisesti tuettava jäsenneltyjen kumppanuuksien välistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on alueellisten strategioiden täytäntöönpano, kuten todetaan 18 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat”. Kumppanit voisivat sen vuoksi olla peräisin miltä tahansa unionin alueelta, mutta niihin voi kuulua myös raja-alueita sekä alueita, jotka kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (12) mukaisiin eurooppalaisiin alueellisen yhteistyön yhtymiin tai joita varten on laadittu makroalue- tai merialuestrategia, tai näiden kahden strategiatyypin yhdistelmiä.

(34)

EAKR:n olisi myötävaikutettava keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa ja alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämiseen, mukaan lukien niiden alueiden tukeminen, joiden on vaikea noudattaa hiilestä irtautumista koskevia sitoumuksia, ja edistettävä näin alueellista selviytymiskykyä. EAKR:stä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti osoitettu tuki olisi näin ollen keskitettävä unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, jotka ovat yhdenmukaisia asetuksessa (EU) 2021/1060 vahvistettujen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa. Sen vuoksi EAKR:n tuki olisi keskitettävä toimintapoliittisiin tavoitteisiin ”kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia sekä tieto- ja viestintätekniikan alueellista yhteenliitettävyyttä” ja ”vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutumiskykyinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen mukautumista sekä riskien ehkäisemistä ja hallinnointia ja kestävää kaupunkiliikennettä”. Kestävään kaupunkiliikenteeseen ja laajakaistainvestointeihin osoitetut varat voitaisiin osittain ottaa huomioon laskettaessa temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten täyttymistä. Jäsenvaltioiden olisi päätettävä kumppanuussopimuksissaan, noudattavatko ne temaattisen keskittämisen vaatimuksia alueluokan tasolla vai kansallisella tasolla koko ohjelmakauden ajan. Kansallisella tasolla tapahtuvan temaattisen keskittämisen olisi tapahduttava käyttäen niitä kolmea ryhmää, jotka jäsenvaltioista muodostetaan niiden bruttokansantulon perusteella, ja sen olisi mahdollistettava jousto yksittäisten ohjelmien tasolla. Koska temaattista keskittämistä voitaisiin edistää myös koheesiorahastosta myönnettävällä tuella, tällaisen rahoitusosuuden edellytykset olisi myös vahvistettava. Lisäksi menetelmät, joiden mukaisesti jäsenvaltiot ryhmitellään, olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti ottaen huomioon syrjäisimpien alueiden ja pohjoisen harvaan asuttujen alueiden erityistilanne.

(35)

Jotta tuki voidaan keskittää unionin tärkeimpiin prioriteetteihin, on lisäksi asianmukaista, että temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia noudatetaan koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun on kyse varojen siirroista ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä.

(36)

Jotta EAKR:stä voidaan osoittaa tukea Interreg-tavoitteen mukaisesti infrastruktuuri-investointeina ja niihin liittyvinä investointeina sekä koulutus- ja integrointitoimina, on tarpeen säätää, että EAKR:stä voidaan tukea myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (13) asetettujen ESR+:n erityistavoitteiden mukaista toimintaa.

(37)

Jotta rajalliset resurssit voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, EAKR:stä osoitettava tuki asianomaisen erityistavoitteen mukaisiin tuotannollisiin investointeihin olisi rajoitettava koskemaan komission suosituksessa 2003/361/EY (14) tarkoitettuja mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, lukuun ottamatta tässä asetuksessa tarkoitettuja erityisiä investointeja.

(38)

Tuotannollisiin investointeihin EAKR:stä myönnettävän tuen osalta on aiheellista selventää, että tuotannollisen investoinnin olisi katsottava tarkoittavan yritysten kiinteään pääomaan tai aineettomaan omaisuuteen tehtävää investointia, jonka tavoitteena on tuottaa tavaroita ja palveluja ja siten edistää pääoman bruttomuodostusta ja työllisyyttä. Olisi myös säädettävä, että EAKR:stä ja koheesiorahastosta voidaan tietyin edellytyksin tukea investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin. Edellisiltä ohjelmakausilta saatujen kokemusten perusteella EAKR:stä ja koheesiorahastosta olisi tuettava myös investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin, erityisesti yleishyödyllisiin yrityksiin, kun kyse on investoinneista infrastruktuuriin, jolla varmistetaan yleisesti saatavilla olevien palvelujen saatavuus sellaisilla aloilla kuin energia, ympäristö ja luonnon monimuotoisuus, liikenne sekä digitaaliset yhteydet.

(39)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava ne toiminnan tyypit, joista aiheutuvia kustannuksia olisi voitava kattaa EAKR:stä ja koheesiorahastosta tuettavilla investoinneilla kyseisten rahastojen SEUT-sopimuksessa määrättyjen tavoitteiden mukaisesti, joukkorahoitus mukaan lukien. Koheesiorahastosta olisi voitava tukea TEN-T-verkkoon ja ympäristöön liittyviä investointeja, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvät investoinnit, joilla on ympäristöhyötyjä. Tältä osin koheesiorahastosta olisi voitava tukea myös yhdistettyjä energiaratkaisujen ja maanjäristyskestävyyden parannuksia. EAKR:n osalta toimintojen luettelossa olisi otettava huomioon erityiset kansalliset ja alueelliset kehitystarpeet sekä alueiden oma potentiaali, sitä olisi yksinkertaistettava. EAKR:stä olisi voitava tukea infrastruktuuri-investointeja, mukaan lukien tutkimusta ja innovointeja koskevat pk-yritysten yritysinfrastruktuurit, marginalisoituneiden yhteisöjen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, pienituloisten kotitalouksien ja maahanmuuttajien asumista, kulttuuria ja kulttuuriperintöä, kestävää matkailua ja yrityspalveluja, palvelujen saantiin liittyviä investointeja etenkin epäsuotuisassa asemassa olevien, syrjäytyneiden ja syrjittyjen yhteisöjen osalta, tuotannollisia investointeja pk-yrityksiin, laitteisiin, ohjelmistoihin ja aineettomiin hyödykkeisiin, sekä toimenpiteitä, jotka liittyvät tiedotukseen, viestintään, tutkimuksiin, verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja kumppaneiden keskinäiseen kokemusten vaihtoon, sekä toimintaan, johon liittyy klustereita. Jotta ohjelmien toteuttamista voidaan tukea, molemmista rahastoista olisi lisäksi voitava tukea teknisen avun toimia. Jotta Interreg-ohjelmissa voitaisiin tukea mahdollisimman monenlaisia toimia, soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös erilaisten välineiden ja henkilöresurssien jakaminen sekä kustannukset, jotka liittyvät ESR+:n soveltamisalaan kuuluviin toimenpiteisiin.

(40)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1316/2013 (15) tarkoitettuja Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevia hankkeita rahoitetaan edelleen koheesiorahastosta, ja niitä hallinnoidaan sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan Verkkojen Eurooppa -välineestä annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan Verkkojen Eurooppa -välineen (”Verkkojen Eurooppa -välinettä koskeva asetus vuosiksi 2021–2027”) puitteissa.

(41)

Samanaikaisesti on tärkeä selkeyttää EAKR:n ja koheesiorahaston ulkopuolelle jäävää toimintaa, mukaan lukien investointeja, joilla pyritään vähentämään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (16) liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, jotta näin voidaan välttää päällekkäisyys kyseisen direktiivin perusteella jo käytettävissä olevan rahoituksen kanssa ja investointeja komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 (17) määriteltyihin vaikeuksissa oleviin yrityksiin, ellei se ole sallittua poikkeustilanteita varten määriteltyjen vähämerkityksistä tukea tai tilapäistä valtiontukea koskevien sääntöjen perusteella. EAKR:stä ja koheesiorahastosta ei myöskään olisi tuettava tiettyjä investointeja, jotka liittyvät lentokenttiin, kaatopaikka- tai jäännösjätteen käsittelylaitoksiin tai fossiilisiin polttoaineisiin. Sen vuoksi EAKR:stä olisi voitava tukea kohdennettuja toimenpiteitä ympäristön pilaantumisen lieventämiseksi sekä turva- ja turvallisuustoimenpiteiden toteuttamiseksi alueellisilla lentoasemilla edellyttäen, että investointien ensisijainen tavoite määritellään selkeästi unionin ympäristö-, turva- ja turvallisuusnormien perusteella ja että se on valtiontukisääntöjen mukainen.

Kun on kyse investoinneista, joilla lisätään jäännösjätteen käsittelylaitosten kapasiteettia, jäännösjäte olisi ymmärrettävä ensisijaisesti muuksi kuin erilliskerätyksi yhdyskuntajätteeksi ja jätekäsittelyn jäännökseksi. Kaukolämpöverkostojen uudistamista voitaisiin tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/27/EU (18) määriteltyjen tehokkaiden kaukolämmitysjärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi yhdennetyissä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Uusiutuvan energian edistämiseksi tukea voitaisiin myöntää kaukolämpökattiloille, jotka toimivat kaasun ja uusiutuvien energialähteiden yhdistelmällä. Tällaisissa tapauksissa kummastakin rahastosta myönnettävän tuen olisi vastattava määräsuhteessa kattiloissa käytettyjen uusiutuvien energialähteiden osuutta. Lisäksi olisi erikseen säädettävä, että SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä tai koheesiorahastosta.

(42)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle tietoja edistymisestä liitteessä I esitettyjen yhteisten tuotos- ja tulosindikaattoreiden käytössä. Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita voitaisiin tarvittaessa täydentää ohjelmakohtaisilla tuotos- ja tulosindikaattoreilla. Komission olisi otettava jäsenvaltioiden toimittamat tiedot perustaksi raportoidessaan edistymisestä erityistavoitteiden saavuttamisessa koko ohjelmakauden ajan käyttäen tähän tarkoitukseen liitteessä II esitettyjä keskeisiä indikaattoreita.

(43)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (19) 22 ja 23 kohdan nojalla EAKR:ää ja koheesiorahastoa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan molemman rahaston käytännön vaikutuksia.

(44)

Jäsenvaltioiden olisi voitava esittää asianmukaisesti perusteltu pyyntö lisätä vakaus- ja kasvusopimuksen asiaankuuluvien, käytännesäännöissä selkeytettyjen sääntöjen puitteissa joustoa sellaisten julkisten tai vastaavien rakenteellisten menojen osalta, joita viranomaiset tukevat yhteisrahoittamalla EAKR:n ja koheesiorahaston puitteissa käynnistettyjä investointeja. Komission olisi arvioitava tällainen pyyntö vakaus- ja kasvusopimuksen ja käytännesääntöjen mukaisesti.

(45)

EAKR:n olisi puututtava epäsuotuisien alueiden, erityisesti maaseutualueiden ja vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista, kuten väestön vähenemisestä, kärsivien alueiden ongelmiin peruspalvelujen, myös digitaalisten palvelujen, saatavuudessa ja parannettava investointien houkuttelevuutta muun muassa yritysinvestointien ja laajoille markkinoille pääsyn mahdollistavan liitettävyyden kautta. EAKR:n olisi tällöin kiinnitettävä huomiota tiettyjen saari-, raja- tai vuoristoalueiden erityisiin kehityshaasteisiin. EAKR:n olisi kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 (20) tarkoitettujen NUTS 3 -tason ja paikallisten hallinnollisten yksiköiden tason harvaan asuttujen alueiden erityisvaikeuksiin alueellisia valtiontukia koskevien vuosien 2014–2020 suuntaviivojen 161 kohdassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti, eli alueilla, joiden asukastiheys on vähemmän kuin 12,5 asukasta neliökilometriä kohden, tai alueilla, joiden asukasluku on pienentynyt keskimäärin vähintään prosentilla vuotta kohti vuosina 2007–2017. Jäsenvaltioiden olisi harkittava erityisten paikallistason vapaaehtoisten toimintasuunnitelmien laatimista tällaisille alueille niiden väestöhaasteisiin vastaamiseksi.

(46)

Jotta taloudellisiin, demografisiin, ympäristöön liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin osoitettu tuki voitaisiin maksimoida erityisesti SEUT 174 artiklassa tarkoitetuilla luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivillä alueilla, aluekehitystä edistävän toiminnan olisi perustuttava yhdennettyihin alueellisiin strategioihin niin kaupunki- kuin maaseutualueillakin, ja niissä olisi kiinnitettävä huomiota kaupunki- ja maaseutualueiden välisiin yhteyksiin. Sen vuoksi EAKR:stä osoitettu tuki olisi toteutettava käyttäen asetuksen 2021/1060 28 artiklassa säädettyjä tukimuotoja, joiden avulla varmistetaan paikallis-, alue- ja kaupunkiviranomaisten, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen edustajien asianmukainen osallistuminen. Alueellisiin strategioihin olisi myös voitava soveltaa EAKR:stä, ESR+:sta, EMKR:stä ja maaseuturahastosta rahoitettavia yhdennettyjä toimia.

(47)

Maaseutuyhteisöjen selviytymiskyvyn ja niiden taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien olosuhteiden parantamiseksi EAKR:n tukea olisi käytettävä älykkäiden kylien kaltaisten hankkeiden kehittämiseen, kuten maaseutu- ja vuoristoalueiden sekä syrjäisten alueiden erityistarpeiden huomioon ottamisesta 3 päivänä lokakuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, erityisesti kehittämällä uusia mahdollisuuksia, kuten hajautettuja palveluja ja energiaratkaisuja, digitaaliteknologiaa ja innovaatioita.

(48)

Kestävän kaupunkikehityksen turvaamiseksi katsotaan tarpeelliseksi tukea yhdennettyä alueellista kehitystä, jotta voidaan vastata tehokkaammin taloudellisiin sekä ympäristöön, ilmastoon ja väestörakenteeseen liittyviin ja sosiaalisiin haasteisiin kaupunkialueilla, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, samalla kun otetaan huomioon tarve edistää kaupunki- ja maaseutualueiden välisiä yhteyksiä. Kaupunkialueille suunnattava tuki voitaisiin toteuttaa erillisenä ohjelmana tai erillisenä toimintalinjana, ja sitä olisi voitava rahoittaa useasta rahastosta. Periaatteet, joiden perusteella valitaan kaupunkialueet, joilla on määrä toteuttaa niiden kestävää kaupunkikehitystä tukevia yhdennettyjä toimenpiteitä, ja näitä toimenpiteitä koskevat alustavat määrät olisi vahvistettava Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa siten, että vähintään kahdeksan prosenttia EAKR:n varoista kohdennetaan tähän tarkoitukseen kansallisella tasolla. Lisäksi olisi vahvistettava, että tätä prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun varoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, mukaan lukien väliarvioinnissa.

(49)

Jotta voidaan määrittää tai tarjota uusia ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat kestävää kaupunkikehitystä unionin tasolla, kaupunkialueiden innovatiiviset toimenpiteet olisi kestävän kaupunkikehityksen alalla korvattava eurooppalaisella kaupunkialoitteella, jota toteutetaan joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Aloitteen olisi katettava kaikki kaupunkialueet, mukaan lukien toiminnalliset kaupunkialueet, ja sillä olisi tuettava Euroopan unionin kaupunkiagendaa. Jotta paikallisviranomaisten osallistumista kaupunkiagendan aihekohtaisiin kumppanuuksiin voitaisiin edistää, EAKR:stä olisi tuettava tällaisten toimien organisatorisia kustannuksia. Aloitteeseen voi sisältyä hallitustenvälistä yhteistyötä kaupunkiasioissa, erityisesti yhteistyötä, jolla pyritään kehittämään paikallistason valmiuksia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot sekä alueelliset ja paikallisviranomaiset on otettava aktiivisesti mukaan eurooppalaisen kaupunkialoitteen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Tällaisen hallintomallin puitteissa sovittuihin toimiin voisi sisältyä alueellisten ja paikallisten edustajien tiedonvaihtoa. Eurooppalaisen kaupunkialoitteen puitteissa toteutettavilla toimilla olisi edistettävä kaupunkien ja maaseudun välisiä yhteyksiä toiminnallisilla kaupunkialueilla. Yhteistyö eurooppalaisen maaseudun kehittämisverkoston kanssa on tässä yhteydessä erityisen tärkeää.

(50)

Alueiden välisten innovaatiohankkeiden kaupallistamista ja laajentamista olisi edistettävä koko unionin alueella uusilla alueiden välisillä innovaatioinvestoinneilla, joita komissio hallinnoi. Innovaatioinvestoinnit, joilla tuetaan innovaatiohankkeita älykkään erikoistumisen aloilla, pilottihankkeet ja valmiuksien kehittämistoimenpiteet mukaan luettuina, hyödyttävät erityisesti vähemmän kehittyneitä alueita ja parantavat niiden innovointiekosysteemejä ja valmiuksia integroitua laajempiin unionin arvoketjuihin. Niillä olisi myös edistettävä 18 päivänä heinäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” täytäntöönpanoa erityisesti kriittisten alojen temaattisten älykkäiden erikoistumisen alustojen tukemiseksi.

(51)

Syrjäisimpiin alueisiin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota hyväksymällä SEUT 349 artiklan mukaisia toimenpiteitä, joilla syrjäisimmille alueille myönnetään lisämääräraha korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu yhdestä tai useammasta SEUT 349 artiklassa mainitusta pysyvästä rajoituksesta, joita ovat syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista ja joiden pysyvyys ja yhteisvaikutukset haittaavat vakavasti näiden alueiden kehitystä. Tämä lisämääräraha voi kattaa investoinnit, toimintakustannukset ja julkisen palvelun velvoitteet, joilla on tarkoitus korvata edellä mainituista rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset. Toimintatuella olisi voitava kattaa rahdinkuljetuspalveluista ja kuljetuspalvelujen käynnistämisestä aiheutuvia menoja sekä sellaisista toimista aiheutuvia menoja, jotka liittyvät varastointirajoitteisiin, tuotantovälineiden liialliseen kokoon ja huoltoon sekä henkilöresurssien niukkuuteen paikallisilla markkinoilla. Tähän lisämäärärahaan ei pitäisi soveltaa temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia. Kuten kaikkien EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien toimien kohdalla, EAKR:stä toiminta- ja investointituen rahoittamiseen syrjäisimmillä alueilla osoitettavan tuen olisi sisämarkkinoiden yhtenäisyyden suojaamiseksi oltava SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaista.

(52)

Jotta ohjelmakauden aikana mahdollisesti ilmeneviin, vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin ja epätavallisiin olosuhteisiin voitaisiin reagoida nopeasti, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä väliaikaisia toimenpiteitä, joilla helpotetaan EAKR:n tuen käyttöä tällaisissa olosuhteissa. Komission olisi hyväksyttävä toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisimpia jäsenvaltion poikkeuksellisten tai epätavallisten olosuhteiden kannalta, säilyttäen samalla rahaston tavoitteet. EAKR:n käyttöä poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa koskeviin väliaikaisiin toimenpiteisiin liittyvät täytäntöönpanopäätökset olisi hyväksyttävä ilman komiteamenettelyjä, koska soveltamisala määritellään vakaus- ja kasvusopimuksessa ja se rajoittuu tässä asetuksessa säädettyihin toimenpiteisiin. Komission olisi myös seurattava toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja arvioitava niiden asianmukaisuutta.

(53)

Komissiolle olisi tämän asetuksen tiettyjen, muiden kuin keskeisten osien muuttamiseksi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia säädöksiä, joilla mukautetaan, silloin kun se on perusteltua, Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitettavien, ohjelmien tuloksia koskevien tietojen perustana käytettävien indikaattoreiden luetteloa liitteessä II. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(54)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli lujittaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta vähentämällä keskeisintä alueellista epätasapainoa unionissa, vaan se voidaan eri alueiden välisten kehityserojen sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden sekä jäsenvaltioiden ja alueiden rahoitusvarojen rajallisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(55)

Jotta tämä asetus voitaisiin hyväksyä ohjelmakauden alkamisen jälkeen, ottaa huomioon tarve panna sekä EAKR että koheesiorahasto täytäntöön koordinoidusti ja yhdenmukaisesti sekä varmistaa nopea täytäntöönpano, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

SISÄLLYSLUETTELO

I LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖKSET 71

1 artikla

Kohde 71

2 artikla

EAKR:n ja koheesiorahaston tehtävät 71

3 artikla

EAKR:n ja koheesiorahaston erityistavoitteet 71

4 artikla

EAKR:n tuen temaattinen keskittäminen 73

5 artikla

EAKR:n tuen soveltamisala 75

6 artikla

Koheesiorahaston tuen soveltamisala 76

7 artikla

Sulkeminen EAKR:n ja koheesiorahaston soveltamisalan ulkopuolelle 76

8 artikla

Indikaattorit 78

II LUKU

ALUEELLISIA ERITYISPIIRTEITÄ JA ALUEIDEN VÄLISTEN INNOVAATIOINVESTOINTIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET 78

9 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys 78

10 artikla

Epäsuotuisien alueiden tukeminen 78

11 artikla

Kestävä kaupunkikehitys 79

12 artikla

Eurooppalainen kaupunkialoite 79

13 artikla

Alueiden väliset innovaatioinvestoinnit 80

14 artikla

Syrjäisimmät alueet 80

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 81

15 artikla

Siirtymäsäännökset 81

16 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen 81

17 artikla

Uudelleentarkastelu 82

18 artikla

Voimaantulo 82

LIITE I

EAKR:n JA KOHEESIORAHASTON YHTEISET TUOTOS- JA TULOSINDIKAATTORIT – 8 ARTIKLAN 1 KOHTA 83

LIITE II

8 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT EAKR:N JA KOHEESIORAHASTON KESKEISET TULOKSELLISUUSINDIKAATTORIT KOMISSION KÄYTETTÄVÄKSI VARAINHOITOASETUKSEN 41 ARTIKLAN 3 KOHDAN H ALAKOHDAN III ALAKOHDASTA JOHTUVAN RAPORTOINTIVELVOLLISUUDEN NOUDATTAMISEKSI 32

I LUKU

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan erityistavoitteet ja Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteeseen (Interreg) osoitettavan tuen soveltamisala.

2.   Tässä asetuksessa vahvistetaan myös erityistavoitteet ja koheesiorahastosta asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen osoitettavan tuen soveltamisala.

2 artikla

EAKR:n ja koheesiorahaston tehtävät

1.   EAKR ja koheesiorahasto myötävaikuttavat sen kokonaistavoitteen saavuttamiseen, joka on unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.

2.   EAKR vähentää osaltaan unionin eri alueiden välisiä kehityseroja sekä heikoimmassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä osallistumalla kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden rakenteelliseen mukauttamiseen ja taantuvien teollisuusalueiden uudistamiseen, myös edistämällä kestävää kehitystä ja vastaamalla ympäristöhaasteisiin.

3.   Koheesiorahastosta tuetaan ympäristöalan hankkeita ja Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyviä hankkeita liikenteen infrastruktuurin (TEN-T) alalla.

3 artikla

EAKR:n ja koheesiorahaston erityistavoitteet

1.   Asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa säädettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden mukaisesti EAKR:stä tuetaan seuraavia erityistavoitteita:

a)

kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia sekä alueellisia tieto- ja viestintäteknisiä yhteyksiä (toimintapoliittinen tavoite 1); tähän tavoitteeseen päästään

i)

kehittämällä ja parantamalla tutkimus- ja innovointivalmiuksia ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönottoa;

ii)

hyödyntämällä digitalisaation etuja kansalaisten, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten hyväksi;

iii)

parantamalla pk-yritysten kestävää kasvua ja kilpailukykyä ja edistämällä työpaikkojen luomista pk-yrityksissä muun muassa tuotannollisin investoinnein;

iv)

kehittämällä taitoja älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten;

v)

parantamalla digitaalisia yhteyksiä;

b)

vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutumiskykyinen Eurooppa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, riskien ehkäisemistä ja hallinnointia sekä kestävää kaupunkiliikennettä (toimintapoliittinen tavoite 2); tähän tavoitteeseen päästään

i)

edistämällä energiatehokkuutta ja vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä;

ii)

edistämällä uusiutuvaa energiaa direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti, siinä säädetyt kestävyyskriteerit mukaan lukien;

iii)

kehittämällä älykkäitä energiajärjestelmiä ja -verkkoja ja älykästä energian varastointia Euroopan laajuisen energiaverkon (TEN-E) ulkopuolella;

iv)

edistämällä ilmastonmuutokseen sopeutumista, katastrofiriskien ehkäisemistä ja palautumiskykyä, ottaen huomioon ekosysteemilähtöiset toimintamallit;

v)

edistämällä veden saatavuutta ja kestävää vesienhoitoa;

vi)

edistämällä siirtymistä kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen;

vii)

edistämällä luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelua ja säilyttämistä sekä vihreää infrastruktuuria, myös kaupunkialueilla, ja vähentämällä kaikenlaista pilaantumista ja saastetta;

viii)

edistämällä kestävää multimodaalista kaupunkiliikennettä osana siirtymistä kohti nollanettohiilitaloutta;

c)

yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta (toimintapoliittinen tavoite 3); tähän tavoitteeseen päästään

i)

kehittämällä ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä, turvallista, kestävää ja intermodaalista Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T);

ii)

kehittämällä ja parantamalla kestävää, ilmastonmuutoksen kestävää, älykästä ja intermodaalista kansallista, alueellista ja paikallista liikkuvuutta, mukaan lukien yhteyksien parantamista TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta;

d)

sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa, jossa pannaan täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4); tähän tavoitteeseen päästään

i)

tehostamalla työmarkkinoita ja parantamalla niiden osallistavuutta sekä parantamalla laadukkaiden työpaikkojen saatavuutta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämisen ja yhteisötalouden edistämisen avulla;

ii)

parantamalla yhdenvertaista pääsyä osallistavien ja laadukkaiden koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien palvelujen piiriin kehittämällä esteetöntä infrastruktuuria, myös parantamalla etä- ja verkkokoulutukseen liittyvää selviytymiskykyä;

iii)

edistämällä syrjäytyneiden yhteisöjen, pienituloisten kotitalouksien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten erityistarpeisten henkilöiden, sosioekonomista osallisuutta yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, avulla;

iv)

edistämällä kolmansien maiden kansalaisten, kuten maahanmuuttajien, sosioekonomista osallisuutta yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, avulla;

v)

varmistamalla tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon ja edistämällä terveydenhuoltojärjestelmien, mukaan lukien perusterveydenhuollon, kestävyyttä, sekä edistämällä siirtymistä laitoshoidosta perheperustaiseen ja yhteisöperustaiseen hoitoon;

vi)

parantamalla kulttuurin ja kestävän matkailun roolia taloudellisessa kehityksessä, sosiaalisessa osallisuudessa ja sosiaalisessa innovoinnissa;

e)

lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kaikentyyppisten alueiden ja paikallisten aloitteiden kestävää ja integroitua kehittämistä (toimintapoliittinen tavoite 5); tähän tavoitteeseen päästään

i)

edistämällä integroitua ja osallistavaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä, kulttuuria, luonnonperintöä, kestävää matkailua ja turvallisuutta kaupunkialueilla;

ii)

edistämällä integroitua ja osallistavaa sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää paikallista kehitystä, kulttuuria, luonnonperintöä, kestävää matkailua ja turvallisuutta muilla kuin kaupunkialueilla.

Toimintapoliittisen tavoitteen 5 mukaista tukea annetaan alueellisten ja paikallisten kehittämisstrategioiden kautta käyttäen asetuksen (EU) 2021/1060 28 artiklan a, b ja c alakohdassa säädettyjä tukimuotoja.

2.   Jäsenvaltiot voivat 1 kohdan e kohdan kahden erityistavoitteen nojalla myös tukea toimia, jotka ovat rahoitettavissa kyseisen kohdan a–d alakohdassa säädettyjen erityistavoitteiden mukaisesti.

3.   Koheesiorahastosta tuetaan toimintapoliittista tavoitetta 2 ja 3.

4.   Edellä 1 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden osalta EAKR:stä tai koheesiorahastosta voidaan tukea tapauksen mukaan myös Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen sisältyviä toimintoja, jos niillä

a)

parannetaan ohjelmista vastaavien viranomaisten valmiuksia;

b)

parannetaan EAKR:n ja koheesiorahaston täytäntöönpanoon liittyvien toimintojen toteuttamisesta vastaavien alakohtaisten tai alueellisten toimijoiden valmiuksia edellyttäen, että se edistää ohjelman tavoitteiden saavuttamista; tai

c)

tehostetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltiossa että sen ulkopuolella olevien kumppanien kanssa.

Edellä c alakohdassa tarkoitettuun yhteistyöhön sisältyy yhteistyö seuraavia alueita edustavien kumppaneiden kanssa: valtioiden rajat ylittävät alueet, toisistaan erillään sijaitsevat alueet tai sellaisella alueella sijaitsevat alueet, jota varten on laadittu eurooppalainen alueellisen yhteistyön yhtymä, makroalue- tai merialuestrategia, tai niiden yhdistelmä.

4 artikla

EAKR:n tuen temaattinen keskittäminen

1.   Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa toteutettavien ohjelmien osalta EAKR:stä osoitettavat kokonaisvarat on teknistä tukea lukuun ottamatta keskitettävä kussakin jäsenvaltiossa kansallisella tasolla tai alueluokan tasolla 3–9 kohdan mukaisesti.

2.   Kun on kyse tuen temaattisesta keskittämisestä syrjäisimpiä alueita käsittävissä jäsenvaltioissa, on erotettava toisistaan ne EAKR:n varat, jotka osoitetaan erikseen syrjäisimpiä alueita koskeville ohjelmille, ja kaikille muille alueille osoitetut varat.

3.   Jäsenvaltiot voivat päättää, soveltavatko ne temaattista keskittämistä kansallisella tasolla vai alueluokan tasolla. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava valinnastaan asetuksen (EU) 2021/1060 10 artiklassa tarkoitetussa kumppanuussopimuksessa. Tätä valintaa sovelletaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kyseisen jäsenvaltion EAKR-varojen kokonaismäärään koko ohjelmakauden ajan.

4.   Kansallisella tasolla sovellettavaa temaattista keskittämistä varten jäsenvaltiot luokitellaan bruttokansantulosuhteen perusteella seuraavasti:

a)

jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 1’;

b)

jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on vähintään 75 prosenttia ja alle 100 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 2’;

c)

jäsenvaltiot, joiden bruttokansantulosuhde on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, jäljempänä ’ryhmä 3’.

Tätä artiklaa sovellettaessa bruttokansantulosuhteella tarkoitetaan ostovoimastandardina ilmaistun, vuosia 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella asukasta kohti lasketun jäsenvaltion bruttokansantulon suhdetta ostovoimastandardina ilmaistun, asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon keskiarvoon samalla viitekaudella.

Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista syrjäisimpiä alueita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään 3.

Kun on kyse Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kuuluvista, koheesiorahastosta tukea saavia saarijäsenvaltioita koskevista ohjelmista, ne luokitellaan ryhmään 3.

5.   Alueluokan tasolla sovellettavaa temaattista keskittämistä varten alueet luokitellaan seuraaviin asetuksen (EU) 2021/1060 108 artiklan 2 kohdan mukaisiin alueluokkiin:

a)

kehittyneemmät alueet;

b)

siirtymäalueet;

c)

vähemmän kehittyneet alueet.

6.   Jäsenvaltioiden on noudatettava kansallisella tasolla seuraavia temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia:

a)

ryhmän 1 jäsenvaltioiden tai kehittyneempien alueiden on osoitettava vähintään 85 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista EAKR:n varoista toimintapoliittisiin tavoitteisiin 1 ja 2 ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

b)

ryhmän 2 jäsenvaltioiden tai siirtymäalueiden on osoitettava vähintään 40 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista EAKR:n varoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2;

c)

ryhmän 3 jäsenvaltioiden tai vähemmän kehittyneiden alueiden on osoitettava vähintään 25 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetuista EAKR:n varoista toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 ja vähintään 30 prosenttia toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2.

Jos jäsenvaltio päättää noudattaa temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia alueluokan tasolla, 1 kohdassa tarkoitettuihin EAKR:n varoihin sovelletaan tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettuja kynnysarvoja, jotka on laskettu yhteen kaikkien kyseiseen alueluokkaan kuuluvien alueiden osalta.

7.   Jos jäsenvaltio osoittaa toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 yli 50 prosenttia kaikista koheesiorahaston muista kuin tekniseen tukeen tarkoitetuista varoista, jotka on laskettu asetuksen (EU) 2021/1060 110 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun siirron jälkeen, lukuun ottamatta tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan viii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisia varoja, 50 prosenttia ylittävä osuus voidaan ottaa huomioon tämän artiklan 6 kohdassa vahvistettujen, temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista koskevissa laskelmissa.

Jos jäsenvaltio päättää soveltaa temaattista keskittämistä alueluokkien tasolla, temaattista keskittämistä koskevissa vaatimuksissa ensimmäisen alakohdan mukaisesti huomioon otettavat koheesiorahaston varat jaetaan eri alueluokille suhteessa niiden osuuteen kyseisen jäsenvaltion kokonaisväestöstä.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava asetuksen (EU) asetuksen (EU) 2021/1060 10 artiklassa tarkoitetussa kumppanuussopimuksessaan, otetaanko koheesiorahaston varat huomioon temaattista keskittämistä koskevissa vaatimuksissa toimintapoliittisen tavoitteen 2 osalta.

8.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan v alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaiset varat kohdennetaan erityiseen toimintalinjaan.

Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, 40 prosenttia näistä varoista otetaan huomioon 6 kohdassa toimintapoliittisen tavoitteen 1 osalta säädettyjen, temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista koskevissa laskelmissa.

Tämän kohdan toisen alakohdan mukaisissa temaattista keskittämistä koskevissa vaatimuksissa huomioon otettavat varat eivät saa ylittää 40:tä prosenttia 6 kohdassa säädetyistä temaattisen keskittämisen vähimmäisvaatimuksista toimintapoliittisen tavoitteen 1 osalta.

9.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan viii alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaiset varat kohdennetaan erityiseen toimintalinjaan.

Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, 50 prosenttia näistä EAKR:n varoista otetaan huomioon 6 kohdassa toimintapoliittisen tavoitteen 2 osalta säädettyjen, temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista koskevissa laskelmissa.

Tämän kohdan toisen alakohdan mukaisissa temaattista keskittämistä koskevissa vaatimuksissa huomioon otettavat varat eivät saa ylittää 50:tä prosenttia 6 kohdassa säädetyistä temaattisen keskittämisen vähimmäisvaatimuksista toimintapoliittisen tavoitteen 2 osalta.

10.   Tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja temaattista keskittämistä koskevia vaatimuksia on noudatettava koko ohjelmakauden ajan, myös silloin kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä sekä asetuksen (EU) 2021/1060 18 artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

11.   Jos EAKR:stä tietyn ohjelman toimintapoliittiselle tavoitteelle 1 tai 2 tai niille kummallekin osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission kyseisen asetuksen 104 artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, edellä tämän artiklan 6 kohdassa säädettyjen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamista ei arvioida uudelleen.

12.   Tätä artiklaa ei sovelleta asetuksen (EU) 2021/1060 110 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetuille pohjoisen harvaan asutuille alueille myönnettävään lisärahoitukseen.

5 artikla

EAKR:n tuen soveltamisala

1.   EAKR:stä tuetaan seuraavia:

a)

infrastruktuuri-investoinnit;

b)

soveltavaan tutkimukseen ja innovointiin liittyvät toimet, mukaan lukien teollinen tutkimus, kokeellinen kehittäminen ja toteutettavuustutkimukset;

c)

investoinnit palvelujen saantiin;

d)

tuotannolliset investoinnit pk-yrityksiin sekä investoinnit olemassa olevien työpaikkojen säilyttämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen;

e)

laitteet, ohjelmistot ja aineettomat hyödykkeet;

f)

verkostoituminen, yhteistyö, kokemusten vaihto ja toiminta, johon liittyy yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten välisiä innovaatioklustereita;

g)

tiedotus, viestintä ja tutkimukset;

h)

tekninen apu.

2.   Lisäksi tuotannollisia investointeja muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin voidaan tukea

a)

jos niihin liittyy yhteistyötä pk-yritysten kanssa 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavien tutkimus- ja innovointitoimintojen yhteydessä;

b)

jos niillä ensisijaisesti tuetaan energiatehokkuustoimenpiteitä ja uusiutuvaa energiaa 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti;

c)

jos kyse on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/1017 (21) 2 artiklan 6 ja 7 alakohdassa määritellyistä pienistä mid-cap-yrityksistä ja mid-cap-yrityksistä; tai

d)

edellä olevan 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti tuettavan tutkimus- ja innovointitoiminnan osalta, jos kyse on pienistä mid-cap-yrityksistä.

3.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan iv alakohdassa säädetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen ja uudelleenkoulutukseen liittyvää toimintaa.

4.   Edellä 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan iv alakohdassa säädetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 2 kuuluvan erityistavoitteen ja kyseisen alakohdan d alakohdan v alakohdassa säädetyn, toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvan erityistavoitteen edistämiseksi EAKR:stä tuetaan myös niiden tarvikkeiden hankintaa, jotka ovat tarpeen terveydenhoitojärjestelmien selviytymiskyvyn sekä katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden vahvistamiseksi.

5.   Interreg-tavoitteen puitteissa EAKR:stä voidaan tukea myös seuraavia:

a)

välineiden ja henkilöresurssien jakaminen; ja

b)

Euroopan sosiaalirahasto plussan puitteissa toteutettavat pehmeät investoinnit ja sen puitteissa toteutettava muu toiminta, jotka liittyvät toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4, sellaisena kuin niistä säädetään asetuksessa (EU) 2021/1057.

6.   Lisäksi EAKR:stä voidaan tukea pk-yritysten käyttöpääoman rahoittamista avustuksina, jos se on ehdottoman välttämätöntä väliaikaisena toimenpiteenä, jolla vastataan asetuksen (EU) 2021/1060 20 artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksellisiin tai epätavallisiin olosuhteisiin.

7.   Jos komissio toteaa asianomaisten jäsenvaltioiden pyynnöstä, että 6 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se antaa täytäntöönpanopäätöksen, jossa määritetään ajanjakso, jona EAKR:stä myönnettävä väliaikainen lisätuki sallitaan.

8.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 6 kohdan täytäntöönpanosta ja arvioi, riittääkö EAKR:stä myönnettävä väliaikainen lisätuki helpottamaan rahaston käyttöä poikkeuksellisissa tai epätavallisissa olosuhteissa. Arviointinsa perusteella komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi, myös 4 artiklassa tarkoitettujen temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten osalta.

9.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi pyytää komissiota käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän artiklan 6, 7 ja 8 kohdan soveltamisesta asetuksen (EU) 2021/1060 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

6 artikla

Koheesiorahaston tuen soveltamisala

1.   Koheesiorahastosta tuetaan seuraavia:

a)

ympäristöinvestoinnit, mukaan lukien kestävään kehitykseen ja energiaan liittyvät investoinnit, joista koituu ympäristöhyötyjä, kohteena erityisesti uusiutuva energia;

b)

investoinnit TEN-T-verkkoon;

c)

tekninen apu;

d)

tiedotus, viestintä ja tutkimukset.

Jäsenvaltioiden on varmistettava asianmukainen tasapaino a ja b alakohdassa tarkoitettujen investointien välillä kunkin jäsenvaltion erityisten investointi- ja infrastruktuuritarpeiden perusteella.

2.   Määrä, joka on siirretty koheesiorahastosta Verkkojen Eurooppa -välineeseen, on käytettävä TEN-T-hankkeisiin.

7 artikla

Sulkeminen EAKR:n ja koheesiorahaston soveltamisalan ulkopuolelle

1.   EAKR:stä ja koheesiorahastosta ei tueta seuraavia:

a)

ydinvoimaloiden käytöstä poisto tai rakentaminen;

b)

investoinnit, joilla pyritään vähentämään direktiivin 2003/87/EY liitteessä I luetelluista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä;

c)

tupakan ja tupakkatuotteiden valmistus, jalostus ja markkinointi;

d)

asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 18 alakohdassa määritellyt vaikeuksissa olevat yritykset, paitsi jos tämä on sallittua vähämerkityksisen tuen myöntämistä koskevien sääntöjen tai poikkeuksellisia olosuhteita varten vahvistettujen tilapäisten valtiontukisääntöjen perusteella;

e)

investoinnit lentoasemien infrastruktuuriin, lukuun ottamatta syrjäisimpiä alueita tai asetuksen (EU) N:o 651/2014 2 artiklan 153 alakohdassa tarkoitettuja olemassa olevia alueellisia lentoasemia, seuraavissa tapauksissa:

i)

ympäristövaikutusten lieventämistoimet; tai

ii)

lentoasemien vaarattomuus, turvallisuus ja ilmaliikenteen hallintajärjestelmät, jotka perustuvat eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen järjestelmään;

f)

investoinnit jätteen sijoittamiseen kaatopaikoille, lukuun ottamatta seuraavia:

i)

syrjäisimmillä alueilla ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa; tai

ii)

investoinnit olemassa olevien kaatopaikkojen käytöstä poistoon, muuntamiseen tai turvallisuuteen liittyviin toimenpiteisiin edellyttäen, että tällaiset investoinnit eivät lisää niiden kapasiteettia;

g)

investoinnit jäännösjätteen käsittelylaitosten kapasiteetin lisäämiseen, lukuun ottamatta seuraavia:

i)

syrjäisimmät alueet vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa;

ii)

investoinnit tekniikkoihin, joilla hyödynnetään jäännösjätteestä peräisin olevia materiaaleja kiertotalouden tarkoituksiin;

h)

investoinnit, jotka liittyvät fossiilisten polttoaineiden tuotantoon, jalostukseen, kuljetukseen, jakeluun, varastointiin tai polttamiseen, lukuun ottamatta seuraavia:

i)

kiinteillä fossiilisilla polttoaineilla eli hiilellä, turpeella, ruskohiilellä ja öljyliuskeella toimivien lämmitysjärjestelmien korvaaminen kaasulla toimivilla lämmitysjärjestelmillä seuraaviin tarkoituksiin:

”kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmien” muuntaminen direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 41 alakohdassa määritellyiksi tehokkaiksi kaukolämmitys- ja -jäähdytysjärjestelmiksi;

”sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten” muuntaminen direktiivin 2012/27/EU 2 artiklan 34 alakohdassa määritellyksi tehokkaaksi yhteistuotannoksi;

investoinnit maakaasukäyttöisiin lämmityskattiloihin ja lämmitysjärjestelmiin, joilla korvataan asuntojen ja rakennusten hiili-, turve-, ruskohiili- tai öljyliuskepohjaiset järjestelmät;

ii)

investoinnit kaasun siirto- ja jakeluverkkojen laajentamiseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen, muuntamiseen tai jälkiasennukseen edellyttäen, että järjestelmään voidaan tällaisilla investoinneilla lisätä uusiutuvia ja vähähiilisiä kaasuja, kuten vetyä, biometaania ja synteesikaasua, ja ne mahdollistavat kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävien laitosten korvaamisen;

iii)

investoinnit seuraaviin:

julkiseen käyttöön tarkoitetut puhtaat ajoneuvot sellaisina kuin ne on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/33/EY (22); ja

ajoneuvot, ilma-alukset ja alukset, jotka on suunniteltu ja rakennettu tai muunnettu pelastuspalvelun ja palontorjunnan käyttöön.

2.   Edellä 1 kohdan h alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuihin unionin investointeihin tarkoitetun unionin tuen kokonaismäärä ei saa ylittää asianomaisen jäsenvaltion osalta seuraavia enimmäisosuuksia kokonaistuesta, joka EAKR:stä ja koheesiorahastosta suunnataan ohjelmiin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisesti:

a)

enimmäisosuus on 1,55 prosenttia niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on alle 60 prosenttia EU:n keskimääräisestä BKTL:stä asukasta kohden, tai niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia EU:n keskimääräisestä BKTL:stä asukasta kohden ja joissa kiinteiden fossiilisten polttoaineiden osuus kotimaisesta energian kokonaiskulutuksesta on vähintään 25 prosenttia;

b)

muiden jäsenvaltioiden osalta, joiden BKTL asukasta kohden on alle 90 prosenttia EU:n keskimääräisestä BKTL:stä asukasta kohden, enimmäisosuus on 1 prosentti;

c)

niiden jäsenvaltioiden osalta, joiden BKTL asukasta kohden on vähintään 90 prosenttia EU:n keskimääräisestä BKTL:stä asukasta kohden, enimmäisosuus on 0,2 prosenttia.

3.   Tätä artiklaa sovellettaessa jäsenvaltion asukasta kohti laskettu bruttokansantulo ilmaistaan ostovoimastandardina ja lasketaan vuosia 2015–2017 koskevien unionin lukujen perusteella, ja se ilmaistaan prosenttiosuutena ostovoimana ilmaistun asukasta kohti lasketun 27 jäsenvaltion unionin bruttokansantulon keskiarvosta samalla viitekaudella.

Tässä artiklassa kiinteiden fossiilisten polttoaineiden osuudella energiankulutuksesta tarkoitetaan vuonna 2018 mitattua hiilen, ruskohiilen, turpeen ja öljyliuskeen osuutta.

4.   Hallintoviranomaisen on valittava EAKR:stä ja koheesiorahastosta 1 kohdan h alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti tuettavat toimet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025. Näitä toimia ei voida siirtää seuraavalle ohjelmakaudelle.

5.   Koheesiorahastosta ei tueta asuntoinvestointeja, elleivät ne liity energiatehokkuuden tai uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.

6.   Merentakaiset maat ja alueet eivät voi saada tukea EAKR:stä eivätkä koheesiorahastosta, mutta ne voivat osallistua Interreg-ohjelmiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1059 (23) säädettyjen ehtojen mukaisesti.

8 artikla

Indikaattorit

1.   Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, sellaisina kuin ne on esitetty liitteessä I EAKR:n ja koheesiorahaston osalta, ja tilanteen mukaan ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita käytetään asetuksen (EU) 2021/1060 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan, 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan ja 42 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.

2.   Tuotosindikaattoreiden lähtötasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetetut välitavoitteet ja vuodelle 2029 asetetut tavoitteet ovat kumulatiivisia.

3.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (24), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 41 artiklan 3 kohdan h alakohdasta johtuvan raportointivelvollisuuden noudattamiseksi komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle toiminnan tuloksia koskevat tiedot liitteen II mukaisesti.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti liitteen II muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

5.   Komissio arvioi, miten EAKR:stä ja koheesiorahastosta yhteisrahoitettavien investointien strateginen merkitys otetaan huomioon vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, ja toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

II LUKU

ALUEELLISTEN ERITYISPIIRTEIDEN JA ALUEIDEN VÄLISTEN INNOVAATIOINVESTOINTIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

9 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

1.   EAKR:stä voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen III osaston II luvun mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä EAKR:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) 2021/1060 28 artiklassa tarkoitettuja tukimuotoja.

10 artikla

Epäsuotuisien alueiden tukeminen

EAKR kiinnittää SEUT 174 artiklan mukaisesti erityistä huomiota epäsuotuisien alueiden, erityisesti maaseutualueiden sekä vakavista ja pysyvistä luontoon tai väestöön liittyvistä haitoista kärsivien alueiden haasteisiin vastaamiseen. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa määrättävä kumppanuussopimuksissaan yhdennetystä lähestymistavasta, jolla vastataan tällaisten alueiden väestörakenteeseen liittyviin haasteisiin tai erityistarpeisiin, asetuksen (EU) 2021/1060 11 artiklan ensimmäisen alakohdan i alakohdan mukaisesti. Tällaiseen yhdennettyyn lähestymistapaan voi sisältyä sitoumus tähän tarkoitukseen varatusta rahoituksesta.

11 artikla

Kestävä kaupunkikehitys

1.   Taloudellisiin sekä ympäristöä, ilmastoa ja väestöä koskeviin ja sosiaalisiin haasteisiin vastaamiseksi EAKR:stä tuetaan yhdennettyä alueellista kehitystä kaupunkialueisiin sekä toiminnallisiin kaupunkialueisiin, jäljempänä ’kestävä kaupunkikehitys’, kohdistuvien alueellisten tai yhteisölähtöisten paikallisten kehittämisstrategioiden pohjalta asetuksen (EU) 2021/1060 29 tai 32 artiklan mukaisesti molempien kyseisen asetuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä ympäristö- ja ilmastohaasteisiin vastaamiseen, erityisesti siirtymiseen ilmastoneutraaliin talouteen vuoteen 2050 mennessä, digitaaliteknologian potentiaalin hyödyntämiseen innovointia silmällä pitäen ja toiminnallisten kaupunkialueiden kehittämisen tukemiseen. Tässä yhteydessä kestävän kaupunkikehityksen varat, jotka on ohjelmoitu toimintapoliittisia tavoitteita 1 ja 2 vastaavien toimintalinjojen mukaisesti, otetaan huomioon 4 artiklan mukaisissa temaattista keskittämistä koskevissa vaatimuksissa.

2.   Vähintään 8 prosenttia Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen kansallisella tasolla osoitetuista EAKR:n varoista on teknistä tukea lukuun ottamatta kohdennettava kestävään kaupunkikehitykseen yhdessä tai useammassa asetuksen (EU) 2021/1060 28 artiklassa tarkoitetussa tukimuodossa.

Asianomaisten alueellisten viranomaisten tai elinten on valittava toimet tai osallistuttava niiden valintaan asetuksen (EU) 2021/1060 29 artiklan 3 kohdan ja 32 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisesti.

Kyseisissä ohjelmissa on vahvistettava tätä tarkoitusta varten suunnitellut määrät asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan viii alakohdan mukaisesti.

3.   Kestävää kaupunkikehitystä varten tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti osoitettua prosenttiosuutta on noudatettava koko ohjelmakauden ajan silloin, kun EAKR:n määrärahoja siirretään ohjelman toimintalinjojen tai eri ohjelmien välillä, myös asetuksen (EU) 2021/1060 18 artiklan mukaisessa väliarvioinnissa.

4.   Jos EAKR:stä osoitettua rahoitusta vähennetään asetuksen (EU) 2021/1060 105 artiklassa tarkoitetun sitoumusten vapauttamisen jälkeen tai komission saman asetuksen 104 artiklan mukaisesti tekemien rahoitusoikaisujen takia, tämän artiklan 2 kohdan säännösten noudattamista ei arvioida uudelleen.

12 artikla

Eurooppalainen kaupunkialoite

1.   EAKR:stä tuetaan eurooppalaista kaupunkialoitetta, jota komissio toteuttaa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden.

Tämä aloite kattaa kaikki kaupunkialueet, myös toiminnalliset kaupunkialueet, ja sillä tuetaan EU:n kaupunkiagendaa, mukaan lukien paikallisviranomaisten osallistumista EU:n kaupunkiagendan puitteissa kehitettyihin temaattisiin kumppanuuksiin.

2.   Eurooppalainen kaupunkialoite käsittää seuraavat kaksi kestävää kaupunkikehitystä koskevaa osa-aluetta:

a)

tuki innovatiivisille toimille;

b)

tuki kapasiteetin ja tietämyksen lisäämiseen, alueellisille vaikutustenarvioinneille, toimintapolitiikan kehittämiseen ja viestintään.

Eurooppalaisesta kaupunkialoitteesta voidaan yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tukea myös kaupunkiasioita koskevaa hallitustenvälistä yhteistyötä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yhteistyöhön, jolla pyritään kehittämään paikallistasolla valmiuksia saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Komissio laatii kahden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen eurooppalaisen kaupunkialoitteen puitteissa saavutetusta kehityksestä.

3.   Eurooppalaisen kaupunkialoitteen hallinnointimalliin kuuluu jäsenvaltioiden, paikallis- ja alueviranomaisten ja kaupunkien osallistuminen, ja sillä varmistetaan asianmukainen koordinointi ja täydentävyys asetuksen (EU) 2021/1059 3 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisen kestävää kaupunkikehitystä koskevan erityisohjelman kanssa.

13 artikla

Alueiden väliset innovaatioinvestoinnit

1.   EAKR:stä tuetaan alueiden välistä innovaatioinvestointivälinettä.

2.   Alueiden välisellä innovaatioinvestointivälineellä tuetaan sellaisten alueiden välisten innovaatiohankkeiden kaupallistamista ja mittakaavan laajentamista, jotka voivat edistää eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä.

3.   Alueiden välinen innovointi-investointiväline jakautuu seuraaviin kahteen osa-alueeseen, joista tukea tarjotaan yhtäläisesti:

a)

rahoitustuen ja neuvontapalvelujen tarjoaminen alueiden välisiin innovointihankkeisiin investoimisessa yhteisillä älykkään erikoistumisen aloilla;

b)

rahoitustuen ja neuvontapalvelujen tarjoaminen sekä valmiuksien kehittäminen arvoketjujen kehittämiseen vähemmän kehittyneillä alueilla.

4.   Enimmillään kaksi prosenttia varoista voidaan osoittaa oppimis- ja arviointitoimiin, jotta näiden kahden osa-alueen puitteissa tuettujen hankkeiden tuloksia voidaan hyödyntää ja levittää.

5.   Komissio toteuttaa kyseiset investoinnit joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden.

6.   Komissiota avustaa sen työssä asiantuntijaryhmä.

Asiantuntijaryhmän kokoonpanoon kuuluu jäsenvaltioiden, alueviranomaisten ja kaupunkien edustajia sekä liike-elämän, tutkimuksen ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen edustajia. Asiantuntijaryhmän kokoonpanossa on pyrittävä varmistamaan sukupuolten tasapuolinen edustus.

Asiantuntijaryhmä tukee komissiota pitkän aikavälin työohjelman määrittelyssä ja ehdotuspyyntöjen laadinnassa.

7.   Pannessaan täytäntöön tätä välinettä komissio varmistaa koordinoinnin ja synergian muiden unionin rahoitusohjelmien ja -välineiden ja erityisesti asetuksen (EU) 2021/1059 3 artiklan 3 alakohdassa määritellyn osa-alueen ”Interreg C” kanssa.

8.   Alueiden välinen innovointi-investointiväline kattaa koko unionin alueen.

Kolmannet maat voivat osallistua välineen hyödyntämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (25) (”Horisontti Eurooppa -asetus”) 16 ja 23 artiklassa säädettyjen järjestelyjen mukaisesti.

14 artikla

Syrjäisimmät alueet

1.   Edellä olevaa 4 artiklaa ei sovelleta erityiseen syrjäisimmille alueille tarkoitettuun lisämäärärahaan. Tämä erityinen syrjäisimmille alueille tarkoitettu lisämääräraha käytetään korvaamaan lisäkustannuksia, joita näillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT 349 artiklassa tarkoitetusta pysyvästä rajoituksesta.

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla tuetaan

a)

tämän asetuksen 5 artiklassa määriteltyyn soveltamisalaan kuuluvia toimintoja;

b)

poiketen tämän asetuksen 5 artiklasta, toimenpiteitä, joilla katetaan toimintakustannukset niiden lisäkustannusten korvaamiseksi, joita syrjäisimmillä alueilla aiheutuu niiden kehitystä haittaavasta yhdestä tai useammasta SEUT 349 artiklassa tarkoitetusta pysyvästä rajoituksesta.

Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää myös menoihin, joilla katetaan syrjäisimmillä alueilla julkisen palvelun velvoitteiden täyttämistä ja palveluhankintasopimuksia varten myönnetyt korvaukset.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla määrärahalla ei tueta

a)

toimia, joihin liittyy SEUT-sopimuksen liitteessä I lueteltuja tuotteita;

b)

henkilöiden kuljettamiseen SEUT 107 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti myönnettävää avustusta;

c)

vapautuksia verosta ja sosiaaliturvamaksuista;

d)

julkisen palvelun velvoitteita, joiden täyttämisestä eivät vastaa yritykset ja joiden osalta valtio toimii julkisen vallan käyttäjänä.

4.   Poiketen siitä, mitä 5 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, EAKR:stä voidaan tukea tuotannollisia investointeja syrjäisimmillä alueilla toimiviin yrityksiin, riippumatta yritysten koosta.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

15 artikla

Siirtymäsäännökset

Asetuksia (EU) N:o 1300/2013 ja (EU) N:o 1301/2013 tai niiden nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen EAKR:stä tai koheesiorahastosta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettuihin ohjelmiin ja toimiin.

16 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 1 päivästä heinäkuuta 2021 määräämättömäksi ajaksi 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 8 artiklan 4 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

17 artikla

Uudelleentarkastelu

Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 SEUT 177 artiklan mukaisesti.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä kesäkuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS


(1)  EUVL C 62, 15.2.2019, s. 90.

(2)  EUVL C 86, 7.3.2019, s. 115.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. maaliskuuta 2019 (EUVL C 108, 26.3.2021, s. 566), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 27. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 23. kesäkuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1060, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, ja maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä (ks. tämän virallisen lehden s. 159).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/522, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, unionin terveysalan toimintaohjelman (EU4Health) perustamisesta kaudeksi 2021–2027 ja asetuksen (EU) N:o 282/2014 kumoamisesta (EUVL L 107, 26.3.2021, s. 1).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1313/2013/EU, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, unionin pelastuspalvelumekanismista (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 924).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (ks. tämän virallisen lehden s. 21).

(14)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(17)  Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).

(20)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/33/EY, annettu 23 päivänä huhtikuuta 2009, puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5).

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1059, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (ks. tämän virallisen lehden s. 94).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti Eurooppa”, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).


LIITE I

EAKR:N JA KOHEESIORAHASTON YHTEISET TUOTOS- JA TULOSINDIKAATTORIT – 8 ARTIKLAN 1 KOHTA (1)

Taulukko 1

EAKR:n ja koheesiorahaston** yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit (Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ja Interreg)  (**)

Toimintapoliittinen tavoite

Erityistavoite

Tuotokset

Tulokset

(1)

(2)

(3)

(4)

1.

Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia sekä alueellisia tieto- ja viestintäteknisiä yhteyksiä (toimintapoliittinen tavoite 1)

i)

Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton kehittäminen ja parantaminen

RCO  (2) 01 – Tuetut yritykset (joista mikro-, pk- ja suuryrityksiä)*  (3)

RCO 02 – Avustuksilla tuetut yritykset*

RCR  (4) 01 – Tuettuihin yksiköihin luodut työpaikat*

RCR 102 – Tuettuihin yksiköihin luodut tutkimusalan työpaikat*

 

RCO 03 – Rahoitusvälineistä tuetut yritykset*

RCO 04 – Muuta kuin rahoitustukea saaneet yritykset*

RCO 05 – Tuetut uudet yritykset*

RCO 06 – Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat

RCO 07 – Yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistuvat tutkimusorganisaatiot

RCR 02 – Yksityiset investoinnit, jotka ovat saaneet julkista tukea (josta avustuksia, rahoitusvälineitä)*  (3)

RCR 03 – Tuote- tai prosessi-innovaatioita toteuttavat pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset)*

RCR 04 – Organisaatio- ja markkinointi-innovaatioita toteuttavat pk-yritykset*

 

RCO 08 – Tutkimuslaitteiden ja innovointityökalujen nimellisarvo

RCO 10 – Yritykset yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden kanssa

RCO 96 – Alueiden väliset investoinnit innovointiin unionin hankkeissa*

RCR 05 – Itse innovoivat pk-yritykset*

RCR 06 – Tehdyt patenttihakemukset*

RCR 07 – Tavaramerkki- ja mallihakemukset*

RCR 08 – Tuettuja hankkeita koskevat julkaisut

ii)

Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten hyväksi

RCO 13 – Yrityksille kehitettyjen digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien arvo*

RCO 14 – Digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien kehittämiseen tukea saaneet julkiset laitokset*

RCR 11 – Uusien ja parannettujen julkisten digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien käyttäjät*

RCR 12 – Yritysten kehittämien uusien ja parannettujen digipalvelujen, -tuotteiden ja -prosessien käyttäjät*

RCR 13 – Digitalisoinnissa pitkälle edenneet yritykset*

iii)

Pk-yritysten kestävän kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen ja työpaikkojen luominen pk-yrityksissä muun muassa tuotannollisin investoinnein

RCO 15 – Perustettujen yrityshautomojen kapasiteetti*

RCO 103 – Tuetut kasvuyritykset*

RCR 17 – Elinkelpoiset uudet yritykset*

RCR 18 – Pk-yritykset, jotka käyttävät yrityshautomopalveluja yrityshautomon perustamisen jälkeen*

RCR 19 – Yritykset, joilla on suurempi liikevaihto*

RCR 25 – Pk-yritykset, joilla on korkeampi lisäarvo työntekijää kohden mitattuna*

iv)

Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten

RCO 16 – Institutionaalisten sidosryhmien osallistuminen yrittäjyyttä edistävään prosessiin

RCO 101 – Älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten tarvittavien taitojen kehittämiseen investoivat pk-yritykset*

RCR 97 – Tuen piiriin kuuluvat oppisopimuskoulutukset pk-yrityksissä

RCR 98 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut koulutusta älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten tarvittavien taitojen kehittämiseksi (taitojen mukaan: tekniset, hallinto-, yrittäjyys-, vihreät tai muut taidot)  (3)*

v)

Digitaalisten yhteyksien parantaminen

RCO 41 – Sellaisten asuntojen lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys

RCO 42 – Sellaisten yritysten lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys

RCR 53 – Asunnot, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon

RCR 54 – Yritykset, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon

2.

Vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutuvaa Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä (toimintapoliittinen tavoite 2)

i)

Energiatehokkuuden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

RCO 18 – Asunnot, joiden energiatehokkuus on parantunut

RCO 19 – Julkiset rakennukset, joiden energiatehokkuus on parantunut

RCO 20 – Vasta rakennetut tai parannetut kaukolämpö- tai kaukojäähdytysputkistot

RCO 104 – Korkeahyötysuhteisten yhteistuotantoyksiköiden määrä

RCO 123 – Asunnot, jotka hyötyvät maakaasukäyttöisistä lämmityskattiloista ja lämmitysjärjestelmistä, joilla korvataan kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävät laitokset

RCR 26 – Primäärienergian vuotuinen kulutus (josta: asunnot, julkiset rakennukset, yritykset, muut)  (3)

RCR 29 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt*

RCR 105 – Arvioidut kasvihuonekaasupäästöt lämmityskattiloista ja lämmitysjärjestelmistä, joissa kiinteät fossiiliset polttoaineet on korvattu kaasulla

ii)

Uusiutuvan energian edistäminen direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisesti, siinä säädetyt kestävyyskriteerit mukaan lukien

RCO 22 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)  (3)*

RCO 97 – Tuetut uusiutuvaa energiaa tuottavat yhteisöt*

RCR 31 – Tuotettu uusiutuva energia yhteensä (josta sähköenergiaa, lämpöenergiaa)  (3)*

RCR 32 – Uusiutuvaa energiaa varten asennettu operatiivinen lisäkapasiteetti*

iii)

Älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen ja älykkään energian varastoinnin kehittäminen Euroopan laajuisen energiaverkon (TEN-E) ulkopuolella

RCO 23 – Älykkäiden energiajärjestelmien digitaaliset hallintajärjestelmät

RCO 105 – Sähkön varastointiratkaisut

RCO 124 – Vasta rakennetut tai parannetut kaasun siirto- ja jakeluverkon putkistot

RCR 33 – Älykkäisiin energiajärjestelmiin liitetyt käyttäjä

RCR 34 – Älykkäitä energiajärjestelmiä koskevien hankkeiden käyttöönotto

iv)

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, katastrofiriskien ehkäisemisen ja palautumiskyvyn edistäminen, ottaen huomioon ekosysteemilähtöiset toimintamallit

RCO 24 – Investoinnit uusiin tai parannettuihin katastrofien seuranta-, katastrofivalmius- sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmiin varauduttaessa luonnonkatastrofeihin*

RCO 122 – Investoinnit uusiin tai parannettuihin katastrofien seuranta-, katastrofivalmius- sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmiin ilmastoon liittymättömien luonnonriskien ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien osalta

RCO 25 – Rannikkokaistaleiden, jokien ja järvien rantojen uudet tai parannetut tulvasuojelurakennelmat

RCO 106 – Uudet tai parannetut rakennelmat maanvyöryjen varalta

RCO 26 – Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi rakennettu tai parannettu vihreä infrastruktuuri*

RCO 27 – Kansalliset tai maan alueelliset ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiat*

RCO 28 – Alueet, joilla toteutetaan metsäpalojen torjuntatoimia

RCO 121 – Ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien (muiden kuin tulvien ja metsäpalojen) torjuntatoimien kattama pinta-ala

RCR 35 – Tulvantorjuntatoimenpiteistä hyötyvä asukasmäärä

RCR 36 – Metsäpalojen torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 37 – Ilmastoon liittyvien luonnonkatastrofien (muiden kuin tulvien tai metsäpalojen) torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä

RCR 96 – Ilmastoon liittymättömien luonnonriskien ja ihmisen toimintaan liittyvien riskien torjuntatoimista hyötyvä asukasmäärä*

v)

Veden saatavuuden ja kestävän vesienhoidon edistäminen

RCO 30 – Julkisten vedenjakelujärjestelmien uusien tai parannettujen putkien pituus

RCO 31 – Yleisen jätevesihuoltoverkon uusien tai parannettujen putkien pituus

RCO 32 – Uusi tai korotettu jäteveden käsittelykapasiteetti

RCR 41 – Parannettuun julkiseen vedenjakeluun liitetty asukasmäärä

RCR 42 – Vähintään sekundääriseen julkiseen jätevedenkäsittelyjärjestelmään liitetty asukasmäärä

RCR 43 – Vesihävikki julkisissa vedenjakelujärjestelmissä

vi)

Kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymistä edistävät toimet

RCO 34 – Lisäkapasiteetti jätteen kierrätystä varten

RCO 107 – Investoinnit jätteen erilliskeräystä suorittaviin laitoksiin

RCO 119 - Uudelleenkäyttöön valmisteltu jäte

RCR 103 – Erilliskerätty jäte

RCR 47 – Kierrätetty jäte

RCR 48 – Raaka-aineena käytetty jäte

vii)

Luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelun ja säilyttämisen sekä vihreän infrastruktuurin edistäminen, myös kaupunkialueilla, sekä kaikenlaista pilaantumista vähentävät toimet

RCO 36 – Vihreä infrastruktuuri, jota tuetaan muista syistä kuin ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

RCO 37 – Niiden Natura 2000 -alueiden pinta-ala, jotka kuuluvat suojelu- ja ennallistamistoimenpiteiden piiriin

RCO 38 – Tuen piiriin kuuluvan kunnostetun maaperän pinta-ala

RCO 39 – Asennettujen ilmanlaadun seurantajärjestelmien kattama pinta-ala

RCR 50 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä*

RCR 95 – Uudesta tai parannetusta vihreästä infrastruktuurista hyötyvä asukasmäärä*

RCR 52 – Kunnostettu maaperä, jota käytetään viheralueena, sosiaalista asuntotuotantoa, taloudellista tai muuta toimintaa varten

viii)

Kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen edistäminen osana siirtymistä kohti nollanettohiilitaloutta

RCO 55 – Uusien raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus

RCO 56 – Korjattujen tai uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen pituus

RCO 57 – Julkisessa joukkoliikenteessä käytetyn ympäristöystävällisen liikkuvan kaluston kapasiteetti*

RCO 58 – Tuen piiriin kuuluvat pyörätiet*

RCO 59 – Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri (lataus- tai tankkauspisteet)*

RCO 60 – Kaupungit, joissa on uusi tai uudistettu digitoitu kaupunkiliikennejärjestelmä

RCR 62 – Uuden tai uudistetun julkisen liikennejärjestelmän vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 63 – Uusien tai uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 64 – Pyöräteiden vuotuinen käyttäjämäärä

3.

Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta (toimintapoliittinen tavoite 3)

i)

Ilmastonmuutoksen älykkään, turvallisen, kestävän ja intermodaalisen Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittäminen

RCO 43 – Uusien tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkko  (5)

RCO 45 – Korjattujen tai uudistettujen teiden pituus – TEN-T-verkko

RCO 108 – Uudella tai uudistetulla liikenteenhallintajärjestelmällä varustettujen teiden pituus – TEN-T-verkko

RCO 47 – Uusien tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko

RCO 49 – Korjattujen tai uudistettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko

RCO 51 – Uusien, parannettujen tai uudistettujen sisävesiväylien pituus – TEN-T-verkko

RCO 109 – Toiminnassa olevien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkko

RCR 55 – Vasta rakennettujen, korjattujen, parannettujen tai uudistettujen teiden vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 56 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö

RCR 101 – Paremmasta rautatieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö

RCR 58 – Vasta rakennettujen, korjattujen, parannettujen tai uudistettujen rautateiden vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 59 – Rautateiden rahtiliikenne

RCR 60 – Sisävesiväylien rahtiliikenne

ii)

Kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään ja intermodaalisen kansallisen, alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden kehittäminen ja parantaminen, mukaan lukien yhteyksien parantaminen TEN-T-verkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta

RCO 44 – Uusien tai parannettujen teiden pituus – TEN-T-verkon ulkopuoliset osat

RCO 46 – Korjattujen tai uudistettujen teiden pituus – TEN-T-verkon ulkopuoliset osat

RCO 110 – Uudella tai uudistetulla liikenteenhallintajärjestelmällä varustettujen teiden pituus – TEN-T-verkon ulkopuoliset osat

RCO 48 – Uusien tai parannettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkon ulkopuoliset osat

RCO 50 – Korjattujen tai uudistettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkon ulkopuoliset osat

RCO 111 – Toiminnassa olevien Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä varustettujen rautateiden pituus – TEN-T-verkon ulkopuoliset osat

RCO 52 – Uusien, parannettujen tai uudistettujen sisävesiväylien pituus – TEN-T-verkon ulkopuoliset osat

RCO 53 – Uudet tai uudistetut rautatieasemat ja junien pysähdyspaikat*

RCO 54 – Uudet tai uudistetut intermodaaliyhteydet*

4.

Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4)

i)

Työmarkkinoiden tehostaminen ja niiden osallistavuuden parantaminen sekä laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden parantaminen sosiaalisen infrastruktuurin kehittämisen ja yhteisötalouden edistämisen avulla

RCO 61 – Uusien tai uudistettujen työnvälityspalvelujen käytettävissä oleva pinta-ala

RCR 65 – Uusien tai uudistettujen työnvälityspalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

ii)

Yhdenvertaisen pääsyn parantaminen osallistavien ja laadukkaiden koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien palvelujen piiriin kehittämällä esteetöntä infrastruktuuria sekä myös parantamalla etä- ja verkkokoulutukseen liittyvää selviytymiskykyä

RCO 66 – Uusien tai uudistettujen lastenhoitopalvelujen luokkahuonekapasiteetti

RCO 67 – Uuden tai uudistetun koulutustarjonnan luokkahuonekapasiteetti

RCR 70 – Uusien tai uudistettujen lastenhoitopalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 71 – Uuden tai uudistetun koulutustarjonnan vuotuinen käyttäjämäärä

iii)

Syrjäytyneiden yhteisöjen, pienituloisten kotitalouksien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten erityistarpeisten henkilöiden, sosioekonomisen osallisuuden edistäminen yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, avulla

RCO 65 – Uusien tai uudistettujen sosiaalisten vuokra-asuntojen kapasiteetti*

RCO 113 – Syrjäytyneitä yhteisöjä, pienituloisia kotitalouksia ja muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä koskevien yhdennettyjen sosioekonomista osallisuutta koskevien toimenpiteiden puitteissa toteutettavien hankkeiden piiriin kuuluva asukasmäärä*

RCR 67 – Uusien tai uudistettujen sosiaalisten vuokra-asuntojen vuotuinen käyttäjämäärä

iv)

Kolmansien maiden kansalaisten, kuten maahanmuuttajien, sosioekonomisen osallisuuden edistäminen yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, avulla

RCO 63 – Uusien tai uudistettujen tilapäisten vastaanottokeskusten kapasiteetti

RCR 66 – Uusien tai uudistettujen tilapäisten vastaanottokeskusten vuotuinen käyttäjämäärä

v)

Toimet, joilla varmistetaan tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon ja edistetään terveydenhuoltojärjestelmien, mukaan lukien perusterveydenhuollon, kestävyyttä sekä edistetään siirtymistä laitoshoidosta perheperustaiseen ja yhteisöperustaiseen hoitoon

RCO 69 – Uusien tai uudistettujen terveydenhuoltolaitosten kapasiteetti

RCO 70 – Uusien tai uudistettujen sosiaalihuoltopalvelujen kapasiteetti (muu kuin asuntotarjonta)

RCR 72 – Uusien tai uudistettujen sähköisten terveydenhuoltopalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 73 – Uusien tai uudistettujen terveydenhuoltolaitosten vuotuinen käyttäjämäärä

RCR 74 – Uusien tai uudistettujen sosiaalihuoltopalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

vi)

Kulttuurin ja kestävän matkailun roolin parantaminen taloudellisessa kehityksessä, sosiaalisessa osallisuudessa ja sosiaalisessa innovoinnissa

RCO 77 – Tuen piiriin kuuluvien kulttuuri- ja matkailukohteiden määrä*

RCR 77 – Tuen piiriin kuuluvien kulttuuri- ja matkailukohteiden kävijämäärä*

5.

Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaikentyyppisillä alueilla ja paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5)

i)

Integroidun ja osallistavan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen, kulttuurin, luonnonperinnön, kestävän matkailun ja turvallisuuden edistäminen kaupunkialueilla

RCO 74 – Yhdennettyjen aluekehitysstrategioiden puitteissa toteutettavien hankkeiden piiriin kuuluva asukasmäärä*

RCO 75 – Tuen piiriin kuuluvat yhdennetyt aluekehitysstrategiat*

RCO 76 – Yhdennetyt aluekehityshankkeet

RCO 80 – Tuen piiriin kuuluvat yhteisölähtöiset paikalliset kehittämisstrategiat*

RCO 112 – Yhdennettyjen aluekehitysstrategioiden laatimiseen ja toteuttamiseen osallistuvat sidosryhmät

RCO 114 – Kaupunkialueille luodut tai kunnostetut avoimet alueet*

 

ii)

Integroidun ja osallistavan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän paikallisen kehityksen, kulttuurin, luonnonperinnön, kestävän matkailun ja turvallisuuden edistäminen muilla kuin kaupunkialueilla


Taulukko 2

EAKR:n ja Interreg-ohjelman yhteiset tuotoksia ja tuloksia koskevat lisäindikaattorit

Erityiset Interreg-indikaattorit

RCO 81 – Rajatylittäviin yhteisiin toimiin osallistujat

RCO 115 – Yhteisesti järjestetyt rajatylittävät julkiset tapahtumat

RCO 82 – Sukupuolten tasa-arvoa, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta edistäviin yhteisiin toimiin osallistujat

RCO 83 – Yhteisesti laaditut strategiat ja toimintasuunnitelmat

RCO 84 – Yhteisesti kehitetyt ja hankkeiden yhteydessä toteutetut pilottitoimet

RCO 116 – Yhteisesti kehitetyt ratkaisut

RCO 85 – Yhteiseen koulutukseen osallistuminen

RCO 117 – Ratkaisut rajatylittävissä tapauksissa havaittuihin oikeudellisiin tai hallinnollisiin esteisiin

RCO 86 – Allekirjoitetut yhteiset hallinnolliset tai oikeudelliset sopimukset

RCO 87 – Rajojen yli yhteistyötä tekevät organisaatiot

RCO 118 – Makroaluestrategioiden monitasoisen hallinnon parissa yhteistyötä tekevät organisaatiot

RCO 90 – Rajatylittäviä innovaatioverkostoja koskevat hankkeet

RCO 120 – Hankkeet, joilla tuetaan rajatylittävää yhteistyötä kaupunkien ja maaseudun välisten yhteyksien kehittämiseksi

RCR 79 – Organisaatioiden hyväksymät yhteiset strategiat ja toimintasuunnitelmat

RCR 104 – Organisaatioiden hyväksymät tai edelleen kehittämät ratkaisut

RCR 81 – Yhteisen koulutuksen loppuun asti suorittaneet osallistujat

RCR 82 – Rajatylittävät oikeudelliset tai hallinnolliset esteet, joita on lievennetty tai jotka on poistettu

RCR 83 – Allekirjoitettujen yhteisten hallinnollisten tai oikeudellisten sopimusten kattamat henkilöt

RCR 84 – Organisaatiot, jotka tekevät yhteistyötä rajojen yli hankkeen päättymisen jälkeen

RCR 85 – Rajatylittäviin yhteisiin toimiin osallistujat hankkeen päättymisen jälkeen


(1)  Käytetään Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa ja Interreg-ohjelmassa asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 16 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 41 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sekä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa asetuksen (EU) 2021/1060 (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan mukaisesti ja Interreg-ohjelmassa asetuksen (EU) 2021/1059 (Interreg-asetus) 22 artiklan 4 kohdan e alakohdan ii alakohdan mukaisesti.

(**)  Yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit on ryhmitelty havainnollisuussyistä yhteen toimintapoliittiseen tavoitteeseen sisältyvän erityistavoitteen mukaan, mutta ne voivat liittyä myös muihin erityistavoitteisiin. Erityisesti toimintapoliittisessa tavoitteessa 5 saatetaan käyttää asianmukaisia yhteisiä indikaattoreita, jotka on lueteltu toimintapoliittisten tavoitteiden 1–4 yhteydessä. Jotta ohjelmien odotetuista ja todellisista tuloksista saataisiin kattava kokonaiskuva, tähdellä * merkittyjä yhteisiä indikaattoreita voidaan tarvittaessa käyttää mihin tahansa toimintapoliittiseen tavoitteeseen 1–4 sisältyvän erityistavoitteen yhteydessä.

(2)  RCO: REGIO Common Output Indicator (REGIOn yhteinen tuotosindikaattori).

(3)  Erittelyä ei vaadita ohjelmasuunnittelua vaan ainoastaan raportointia varten.

(4)  RCR: REGIO Common Result Indicator (REGIOn yhteinen tulosindikaattori).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).


LIITE II

8 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUT EAKR:N JA KOHEESIORAHASTON KESKEISET TULOKSELLISUUSINDIKAATTORIT KOMISSION KÄYTETTÄVÄKSI ASETUKSEN (EU) 2018/1046 (VARAINHOITOASETUS) 41 ARTIKLAN 3 KOHDAN H ALAKOHDAN III ALAKOHDASTA JOHTUVAN RAPORTOINTIVELVOLLISUUDEN NOUDATTAMISEKSI

Toimintapoliittinen tavoite

Erityistavoite

Tuotokset

Tulokset

(1)

(2)

(3)

(4)

1.

Kilpailukykyisempi ja älykkäämpi Eurooppa edistämällä innovatiivisia ja älykkäitä taloudellisia muutoksia sekä alueellisia tieto- ja viestintäteknisiä yhteyksiä (toimintapoliittinen tavoite 1)

i)

Tutkimus- ja innovointivalmiuksien ja kehittyneiden teknologioiden käyttöönoton kehittäminen ja parantaminen

CCO  (1) 01 – Innovaatiotuen piiriin kuuluvat yritykset

CCO 02 – Tuetuissa tutkimuslaitoksissa työskentelevät tutkijat

CCR  (2) 01 – Tuote-, prosessi-, markkinointi- tai organisaatioinnovaatioita toteuttavat pk-yritykset  (3)

ii)

Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja viranomaisten hyväksi

CCO 03 – Digituotteiden, -palvelujen ja -prosessien kehittämiseen tukea saaneet yritykset ja julkiset laitokset

CCR 02 – Uusien tai parannettujen digituotteiden, -palvelujen ja -prosessien vuotuinen käyttäjämäärä

iii)

Pk-yritysten kestävän kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen ja työpaikkojen luominen pk-yrityksissä muun muassa tuotannollisin investoinnein

CCO 04 – Pk-yritykset, jotka saavat tukea kasvun ja kilpailukyvyn lisäämiseksi

CCR 03 – Tuettuihin yrityksiin luodut työpaikat

iv)

Taitojen kehittäminen älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten

CCO 05 – Älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten tarvittavien taitojen kehittämiseen investoivat pk-yritykset

CCR 04 – Pk-yritysten henkilöstö, joka on suorittanut koulutuksen taitojen kehittämiseksi älykästä erikoistumista, teollisuuden muutosprosessia ja yrittäjyyttä varten

v)

Digitaalisten yhteyksien parantaminen

CCO 13 – Sellaisten asuntojen ja yritysten lisämäärä, joilla on erittäin suuren kapasiteetin laajakaistayhteys

CCR 12 – Niiden asuntojen ja yritysten lisämäärä, joilla on laajakaistatilaus erittäin suuren kapasiteetin verkkoon

2.

Vihreämpi, vähähiilinen siirtyminen kohti nollanettohiilitaloutta ja sopeutuvaa Eurooppaa edistämällä puhdasta ja oikeudenmukaista energiakäännettä, vihreitä ja sinisiä investointeja, kiertotaloutta, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa sekä kestävää kaupunkiliikennettä (toimintapoliittinen tavoite 2)

i)

Energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

CCO 06 – Investoinnit energiatehokkuutta parantaviin toimiin

CCR 05 – Säästöt primäärienergian vuotuisessa kulutuksessa

ii)

Uusiutuvan energian edistäminen direktiivin (EU) 2018/2001[1] mukaisesti, siinä säädetyt kestävyyskriteerit mukaan lukien

CCO 07 – Uusiutuvan energian lisätuotantokapasiteetti

CCR 06 – Uusiutuvan energian lisätuotannon määrä

iii)

Älykkäiden energiajärjestelmien ja -verkkojen ja älykkään energian varastoinnin kehittäminen Euroopan laajuisen energiaverkon (TEN-E) ulkopuolella

CCO 08 – Älykkäiden energiajärjestelmien digitaaliset hallintajärjestelmät

CCR 07 – Älykkäisiin energiajärjestelmiin liitetyt uudet käyttäjät

iv)

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, katastrofiriskien ehkäisemisen ja palautumiskyvyn edistäminen, ottaen huomioon ekosysteemilähtöiset toimintamallit

CCO 09 – Investoinnit uusiin tai parannettuihin katastrofien seuranta- ja katastrofivalmius- sekä varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmiin

CCR 08 – Tulvien, metsäpalojen ja muiden ilmastoon liittyvien katastrofien torjuntatoimista hyötyvän väestön määrän lisäys

v)

Veden saatavuuden ja kestävän vesienhoidon edistäminen

CCO 10 – Uusi tai korotettu jäteveden käsittelykapasiteetti

CCR 09 – Vähintään sekundääriseen jätevedenkäsittelyjärjestelmään liitetyn väestön määrän lisäys

vi)

Kiertotalouteen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymistä edistävät toimet

CCO 11 – Uusi tai korotettu jätteen kierrätyskapasiteetti

CCR 10 – Kierrätetyn jätteen määrän lisäys

vii)

Luonnon ja sen monimuotoisuuden suojelun ja säilyttämisen sekä vihreän infrastruktuurin edistäminen, myös kaupunkialueilla, sekä kaikenlaista pilaantumista vähentävät toimet

CCO 12 – Vihreän infrastruktuurin pinta-ala

CCR 11 – Ilmanlaatua parantavista toimista hyötyvä asukasmäärä

viii)

Kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen edistäminen osana siirtymistä kohti nollanettohiilitaloutta

CCO 16 – Raitiovaunu- ja metrolinjojen laajennus ja uudistus

CCR 15 – Uusien ja uudistettujen raitiovaunu- ja metrolinjojen vuotuinen käyttäjämäärä

3.

Yhteenliitetympi Eurooppa lisäämällä liikkuvuutta (toimintapoliittinen tavoite 3)

i)

Ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään, turvallisen, kestävän ja intermodaalisen Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittäminen

CCO 14 – TEN-T-tiet: Uudet, parannetut, korjatut tai uudistetut tiet

CCO 15 – TEN-T-kiskot: Uudet, parannetut, korjatut tai uudistetut rautatiet

CCR 13 – Paremmasta tieinfrastruktuurista aiheutuva ajansäästö

CCR 14 – Parannettua rautatieliikennettä käyttävien matkustajien vuotuinen määrä

ii)

Kestävän, ilmastonmuutoksen kestävän, älykkään ja intermodaalisen kansallisen, alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistäminen, mukaan lukien yhteyksien parantaminen TEN-T-liikenneverkon ja rajatylittävän liikkuvuuden osalta

CCO 22 – TEN-T-verkon ulkopuoliset tiet: Uudet, parannetut, korjatut tai uudistetut tiet

CCO 23 – TEN-T-verkon ulkopuoliset kiskot: Uudet, parannetut, korjatut tai uudistetut rautatiet

4.

Sosiaalisempi ja osallistavampi Eurooppa panemalla täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (toimintapoliittinen tavoite 4)

i)

Työmarkkinoiden tehostaminen ja niiden osallistavuuden parantaminen sekä laadukkaiden työpaikkojen saatavuuden parantaminen sosiaalisen infrastruktuurin kehittämisen ja yhteisötalouden edistämisen avulla

CCO 17 – Uusien tai uudistettujen työnvälityspalvelujen käytettävissä oleva pinta-ala

CCR 16 – Uusien tai uudistettujen työnvälityspalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

ii)

Yhdenvertaisen pääsyn parantaminen osallistavien ja laadukkaiden koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien palvelujen piiriin kehittämällä esteetöntä infrastruktuuria sekä myös parantamalla etä- ja verkkokoulutukseen liittyvää selviytymiskykyä

CCO 18 – Lastenhoito- ja koulutuspalvelujen uusi tai uudistettu kapasiteetti

CCR 17 – Uusien tai uudistettujen lastenhoito- ja koulutuspalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

iii)

Syrjäytyneiden yhteisöjen, pienituloisten kotitalouksien ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten erityistarpeisten henkilöiden, sosioekonomisen osallisuuden edistäminen yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, avulla

CCO 19 – Uusi tai uudistettu sosiaaliseen asuntotarjontaan tarkoitettu kapasiteetti

CCO 25 – Syrjäytyneitä yhteisöjä, pienituloisia kotitalouksia ja muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä koskevien yhdennettyjen sosioekonomista osallisuutta koskevien toimenpiteiden puitteissa toteutettavien hankkeiden piiriin kuuluva asukasmäärä

CCR 18 – Uuden tai uudistetun sosiaalisen asuntotarjonnan vuotuinen käyttäjämäärä

iv)

Kolmansien maiden kansalaisten, kuten maahanmuuttajien, sosioekonomisen osallisuuden edistäminen yhdennettyjen toimenpiteiden, muun muassa asumis- ja sosiaalipalvelujen, avulla

CCO 26 – Tilapäisten vastaanottokeskusten uusi tai uudistettu kapasiteetti

CCR 20 – Uusien tai uudistettujen tilapäisten vastaanottokeskusten vuotuinen käyttäjämäärä

v)

Toimet, joilla varmistetaan tasavertainen pääsy terveydenhuoltoon ja edistetään terveydenhuoltojärjestelmien, mukaan lukien perusterveydenhuollon, kestävyyttä sekä edistetään siirtymistä laitoshoidosta perheperustaiseen ja yhteisöperustaiseen hoitoon

CCO 20 – Terveydenhoitolaitosten uusi tai uudistettu kapasiteetti

CCR 19 – Uusien tai uudistettujen terveydenhuoltopalvelujen vuotuinen käyttäjämäärä

vi)

Kulttuurin ja kestävän matkailun roolin parantaminen taloudellisessa kehityksessä, sosiaalisessa osallisuudessa ja sosiaalisessa innovoinnissa

CCO 24 – Tuen piiriin kuuluvat kulttuuri- ja matkailukohteet

CCR 21 – Tuen piiriin kuuluvien kulttuuri- ja matkailukohteiden kävijämäärä

5.

Lähempänä kansalaisia oleva Eurooppa edistämällä kestävää ja integroitua kehitystä kaikentyyppisillä alueilla ja paikallisia aloitteita (toimintapoliittinen tavoite 5)

i)

Integroidun ja osallistavan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän kehityksen, kulttuurin, luonnonperinnön, kestävän matkailun ja turvallisuuden edistäminen kaupunkialueilla

CCO 21 – Yhdennettyjen aluekehitysstrategioiden piiriin kuuluva asukasmäärä

 

ii)

Integroidun ja osallistavan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöön liittyvän paikallisen kehityksen, kulttuurin, luonnonperinnön, kestävän matkailun ja turvallisuuden edistäminen muilla kuin kaupunkialueilla


(1)  CCO: REGIO Core Common Output (REGIOn keskeinen yhteinen tuotos).

(2)  CCR: REGIO Core Common Result (REGIOn keskeinen yhteinen tulos).

(3)  Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).


30.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 231/94


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/1059,

annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021,

Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 178 artiklan, 209 artiklan 1 kohdan, 212 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Kyseisen artiklan ja SEUT 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä siten, että kyseisistä alueista erityistä huomiota kiinnitetään tiettyihin alueluokkiin, joista mainitaan erityisesti rajaseutualueet.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060 (4) vahvistetaan EAKR:lle ja eräille muille rahastoille yhteiset säännökset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1058 (5) vahvistetaan EAKR:stä myönnettävän tuen erityistavoitteita ja soveltamisalaa koskevat säännökset. Nyt on tarpeen antaa erityissäännöksiä koskien Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg), jonka mukaisesti yksi tai useampi jäsenvaltio ja niiden alueet, ja tapauksen mukaan kumppanimaat ja kolmannet maat, tekevät rajat ylittävää yhteistyötä tehokkaan ohjelmasuunnittelun varmistamiseksi, mukaan lukien teknistä apua, seurantaa, arviointia, viestintää, tukikelpoisuutta, hallinnointia ja valvontaa sekä varainhoitoa koskevat säännökset.

(3)

Interregin edistäminen on unionin koheesiopolitiikan merkittävä prioriteetti. Pienille ja keskisuurille yrityksille Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden kustannusten osalta myönnetty tuki kuuluu jo komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 (6) nojalla ryhmäpoikkeuksen piiriin ja erityisiä säännöksiä kaikenkokoisten yritysten investointeihin osoitetuista aluetuista annetaan myös kyseisen asetuksen alueellista tukea koskevassa jaksossa ja komission antamissa alueellisia valtiontukia koskevissa suuntaviivoissa vuosille 2014–2020. Kun otetaan huomioon 30 vuoden aikana saadut kokemukset, hankkeiden vähäinen taloudellinen arvo ja se, että ne eivät todennäköisesti vaikuta kielteisesti kauppaan ja kilpailuun, sekä voimassa olevien ohjelmien tuoma korkea lisäarvo Euroopan alueelliseen yhteenkuuluvuuteen, Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden julkista rahoitusta koskevien valtiotukisääntöjen soveltamisalaa on tarkoitus selkeyttää entisestään asetuksen (EU) N:o 651/2014 tulevilla muutoksilla, mikä vapauttaa laajalti Interreg-hankkeiden julkisen rahoituksen ennakkoilmoitusvelvoitteesta ja helpottaa kyseisten hankkeiden toteuttamista.

(4)

Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan tasapainoisen kehityksen tukemiseksi EAKR:stä olisi Interreg-tavoitteen mukaisesti tuettava rajat ylittävää yhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä, alueiden välistä yhteistyötä ja syrjäisimpien alueiden yhteistyötä. Prosessissa olisi otettava huomioon kumppanuuden ja monitasoisen hallinnon periaatteet, varmistaen samalla, että ohjelmakumppanuuden laajuus säilyy tehokkaana.

(5)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla tehdyn Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, rahastot osallistuvat ilmastotoimien valtavirtaistamiseen ja sen yleistavoitteen saavuttamiseen, jonka mukaan 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuetaan ilmastotavoitteita. Kyseisessä yhteydessä rahastoista olisi tuettava toimia, jotka noudattavat ilmasto- ja ympäristöstandardeja eivätkä aiheuta merkittävää haittaa ympäristötavoitteille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (7) 17 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(6)

Rajat ylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla, kuten ilmenee komission 20 päivänä syyskuuta 2017 antamasta tiedonannosta ”Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla”, jäljempänä ’raja-alueita koskeva tiedonanto’. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelma-alueet olisi näin ollen määriteltävä sellaisiksi rajalla sijaitseviksi tai meren enintään 150 km etäisyydellä toisistaan erottamiksi alueiksi, joilla rajat ylittävä vuorovaikutus on käytännössä mahdollista tai joilla voidaan määritellä toiminnallisia alueita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia, jotka ovat tarpeen yhteistyöohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

(7)

Rajat ylittävän yhteistyön osa-alueen olisi myös katettava yhteistyö yhden tai useamman jäsenvaltion tai niiden alueen ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan tai alueen tai muun alueen välillä. Sisäisen ja ulkoisen rajat ylittävän yhteistyön sisällyttämisen tähän asetukseen odotetaan yksinkertaistavan ja selkeyttävän huomattavasti sovellettavia säännöksiä ohjelmasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten sekä unionin ulkopuolisten kumppaneiden viranomaisten ja tuensaajien kannalta ohjelmakauteen 2014–2020 verrattuna.

(8)

Valtioiden välistä yhteistyötä koskevalla osa-alueella olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toimilla, jotka johtavat unionin painopisteisiin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen. Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia alueita unionin manneralueella ja merialueiden ympärillä mahdollisimman joustavasti yhteistyöohjelmien johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi, mukaan lukien aiempi ulkoinen rajat ylittävä merialueyhteistyö laajemman merialueyhteistyön puitteissa, erityisesti määrittelemällä yhteistyön kattama alue, tällaisen yhteistyön erityistavoitteet, hankekumppanuutta koskevat vaatimukset sekä mahdollisuus perustaa alaohjelmia ja erityisiä ohjauskomiteoita.

(9)

Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu ohjelmakaudella 2014–2020 rajat ylittävästä ja valtioiden välisestä yhteistyöstä syrjäisimmillä alueilla, joilla näiden molempien osa-alueiden yhdistäminen yhteen ohjelmaan yhteistyöaluetta kohden ei ole saanut aikaan riittävää yksinkertaistamista ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien kannalta, olisi perustettava erityinen syrjäisimpien alueiden osa-alue, jotta syrjäisimmät alueet voisivat tehdä yhteistyötä naapurimaidensa ja -alueidensa kanssa mahdollisimman vaikuttavalla ja yksinkertaisella tavalla. Tässä osa-alueessa voitaisiin käynnistää EAKR:n, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (8) perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) ja neuvoston päätöksellä 2013/755/EU (9) perustetun merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiopäätöksen, jäljempänä ’MMA-assosiaatiopäätös’, mukaista yhdistettyä rahoitusta koskevia ehdotuspyyntöjä, joiden hallinnointitavoista sovitaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja alueiden ja kolmansien maiden välillä.

(10)

Ottaen huomioon Interregin puitteissa alueiden välisistä yhteistyöohjelmista saadut kokemukset alueiden välisen yhteistyön osa-alueella olisi keskityttävä lisäämään koheesiopolitiikan vaikuttavuutta neljän erityisohjelman avulla: ohjelma, joka mahdollistaisi toimintapoliittisiin tavoitteisiin ja yhteistyön hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen keskittyvän kokemusten vaihdon, innovatiiviset toimintatavat ja valmiuksien kehittämisen pyrittäessä tunnistamaan ja levittämään hyviä käytäntöjä sekä siirtämään ne osaksi aluekehityspolitiikkaa, mukaan lukien Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaiset ohjelmat; ohjelma, joka käsittelisi kokemusten vaihtoa ja valmiuksien kehittämistä pyrittäessä tunnistamaan, siirtämään ja hyödyntämään kaupunkialueiden yhdennettyyn ja kestävään kehitykseen liittyviä hyviä käytäntöjä ottaen huomioon kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet, mukaan lukien tuki asetuksen (EU) 2021/1058 11 artiklan puitteissa kehitetyille toimille, jotka täydentävät kyseisen asetuksen 12 artiklassa esitettyä aloitetta ja joita koordinoidaan sen kanssa; ohjelma, joka keskittyisi kokemusten vaihtoon, innovatiivisiin toimintatapoihin ja valmiuksien kehittämiseen, jotta voidaan yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa Interreg-ohjelmien toteuttamista ja asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan vi alakohdassa tarkoitettuja yhteistyötoimia; sekä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (10) nojalla perustettuja tai perustettavia eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä, jäljempänä ’EAYY’, niiden toimintaa ja käyttöä sekä makroaluestrategioita; ja ohjelma, joka parantaisi kehityssuuntausten analysointia. Näiden alueiden välistä yhteistyötä koskevaan osa-alueeseen kuuluvan neljän ohjelman olisi katettava koko unioni, ja myös kolmansien maiden olisi voitava osallistua niihin.

(11)

Tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava yhteiset objektiiviset perusteet. Tätä varten tukikelpoiset alueet ja unionin tason alueet olisi nimettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/2003 (11) mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.

(12)

On aiheellista edelleen tukea tai tarvittaessa käynnistää yhteistyötä sen kaikissa ulottuvuuksissa unionin naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska tällainen yhteistyö on tärkeä aluekehityspoliittinen väline ja siitä on todennäköisesti hyötyä kolmansien maiden rajanaapureina sijaitseville jäsenvaltioiden alueille. Tämän vuoksi EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, jäljempänä ’IPA III –asetus’, perustettavasta liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III), NDICI:stä ja MMA-assosiaatiopäätöksestä olisi tuettava rajat ylittävään yhteistyöhön, valtioiden väliseen yhteistyöhön, alueiden väliseen yhteistyöhön ja syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön perustuvia ohjelmia. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen olisi perustuttava vastavuoroisuuteen ja oikeasuhteisuuteen. Rajat ylittävään yhteistyöhön kohdennettujen IPA III:n määrärahojen, jäljempänä ’IPA III-CBC’, ja rajat ylittävään yhteistyöhön naapurialueita koskevalla maantieteellisellä alueella kohdennettujen NDICI:n määrärahojen, jäljempänä ’NDICI-CBC’, osalta EAKR:n tukea olisi kuitenkin täydennettävä vähintään vastaavalla määrällä IPA III-CBC:n ja NDICI-CBC:n tukea noudattaen kuitenkin asianomaisessa säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.

(13)

IPA III -tuki keskittyy pääasiassa auttamaan IPA III -tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä sekä alueellista ja paikallista kehitystä. IPA-tuella on edelleen tuettava IPA-tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajat ylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön unionin makroaluestrategioita. Lisäksi IPA III -tuen on katettava turvallisuus, muuttoliike ja rajaturvallisuus, ja sen avulla on varmistettava kansainvälisen suojelun saatavuus, merkityksellisten tietojen jakaminen, rajavalvonnan tehostaminen sekä yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen laittoman muuttoliikkeen ja muuttajien salakuljetuksen torjumiseksi.

(14)

NDICI-tuen osalta unionin olisi luotava naapurimaittensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi tuettava asiaan liittyvien makroaluestrategioiden sisäisiä ja ulkoisia näkökohtia. Kyseiset aloitteet ovat strategisesti tärkeitä ja tarjoavat mielekkäät poliittiset puitteet suhteiden syventämiselle kumppanimaiden kanssa ja niiden välillä molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden, jaetun omistajuuden ja vastuun periaatteiden pohjalta.

(15)

On tärkeää tarkastella jatkossakin neuvoston päätöksellä 2010/427/EU (12) perustetun Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission roolia strategisen ohjelmasuunnittelun ja EAKR:stä ja NDICI:stä tuettujen Interreg-ohjelmien valmistelussa.

(16)

Unionin syrjäisimpiä alueita koskevan erityistilanteen vuoksi on tarpeen hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat niiden edellytysten parantamista, joiden täyttyessä kyseiset alueet voivat saada tukea rakennerahastoista. Tämän asetuksen tiettyjä säännöksiä olisi sen vuoksi mukautettava unionin syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, jotta niiden yhteistyötä merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA’, ja kolmansien maiden kanssa voitaisiin yksinkertaistaa ja edistää ottaen samalla huomioon komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antama tiedonanto ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”. Yhteistyötä olisi voitava tehdä läheisessä kumppanuudessa alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa.

(17)

Tässä asetuksessa olisi vahvistettava MMA:iden mahdollisuus osallistua Interreg-ohjelmiin. MMA:iden erityispiirteet ja niiden kohtaamat haasteet olisi otettava huomioon, jotta voidaan helpottaa niiden tosiasiallisia osallistumismahdollisuuksia ja osallistumista.

(18)

On tarpeen vahvistaa kullekin Interreg-osa-alueelle kohdennettavat määrärahat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion osuus rajat ylittävän yhteistyön, valtioiden välisen yhteistyön ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön kokonaismäärärahoista sekä jäsenvaltioiden käytettävissä olevat mahdollisuudet joustoon näiden osa-alueiden välillä.

(19)

Jotta EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta, olisi luotava mekanismi, jonka avulla tällainen tuki voidaan palauttaa tapauksissa, joissa ulkoista yhteistyötä koskevia ohjelmia ei voida hyväksyä tai ne on keskeytettävä, mukaan lukien ohjelmat sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka eivät saa tukea mistään unionin rahoitusvälineestä. Tällä mekanismilla olisi pyrittävä optimoimaan ohjelmien toiminta ja koordinoimaan kyseiset välineet mahdollisimman hyvin keskenään.

(20)

EAKR:n olisi Interregin puitteissa edistettävä koheesiopolitiikan tavoitteiden mukaisia erityistavoitteita. Eri toimintapoliittisiin tavoitteisiin kuuluvien erityistavoitteiden luetteloa olisi kuitenkin mukautettava Interregin erityistarpeisiin, jotta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1057 (13) 4 artiklan 1 kohdan a–l alakohdan mukaisia ESR:n kaltaisia tukitoimia olisi mahdollista toteuttaa Interreg-ohjelmiin kuuluvilla yhteisillä toimilla.

(21)

Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, rajat ylittävällä ’PEACE PLUS’ -ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien työtä. Ohjelman käytännön merkityksen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kun kyseisellä ohjelmalla tuetaan rauhaa ja sovintoa, EAKR:n olisi myös osaltaan edistettävä asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta sekä yhteistyötä, erityisesti toimenpiteillä, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Kyseisen ohjelman erityispiirteiden vuoksi sitä olisi hallinnoitava yhdennetysti siten, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus sisällytetään kyseiseen ohjelmaan ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Lisäksi tiettyjä tässä asetuksessa olevia toimien valintaa koskevia sääntöjä ei saisi soveltaa kyseiseen ohjelmaan rauhaa ja sovintoa tukevien toimien osalta.

(22)

Tällä asetuksella olisi lisättävä kaksi erityistä Interreg-tavoitetta; yhdellä tavoitteella tuetaan institutionaalisten valmiuksien vahvistamista, lisätään oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä, erityisesti raja-alueita koskevan tiedonannon täytäntöönpanon yhteydessä, tehostetaan kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä sekä makroalue- ja merialuestrategioiden kehittämistä ja koordinointia, luodaan keskinäistä luottamusta, erityisesti edistämällä ihmisten välisiin yhteyksiin perustuvia toimia, ja toisella tavoitteella puututaan turvallisuutta, rajanylitysten hallintaa ja muuttoliikettä koskeviin yhteistyökysymyksiin.

(23)

Suurin osa unionin tuesta olisi keskitettävä rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita, jotta Interregillä olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Synergiaa ja täydentävyyttä Interregin osa-alueiden välillä olisi vahvistettava.

(24)

Interreg-ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja muuttamista sekä alueellista kehitystä, toimien valintaa, seurantaa ja arviointia, ohjelmasta vastaavia viranomaisia, toimien tarkastuksia sekä avoimuutta ja viestintää koskevia säännöksiä olisi mukautettava Interreg-ohjelmien erityispiirteisiin verrattuna asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiin. Kyseiset erityissäännökset olisi pidettävä yksinkertaisina ja selkeinä, jotta vältetään ylisääntely ja jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuvaa ylimääräistä hallinnollista rasitusta.

(25)

Olisi jatkettava ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat perusteita, joiden täyttyessä toimet katsotaan aidosti yhteisiksi toimiksi, kumppanuutta Interreg-toimissa ja johtavan kumppanin velvoitteita. Interreg-kumppaneiden olisi tehtävä yhteistyötä kehityksen ja toteutuksen sekä henkilöstön tai rahoituksen tai molempien osa-alueilla, ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kahdella näistä neljästä yhteistyön osa-alueesta, koska olisi oltava yksinkertaisempaa yhdistää EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävä tuki sekä ohjelmien että toimien tasolla.

(26)

Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet ovat rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa tärkeitä ja menestyksekkäitä välineitä, joilla on merkittävää eurooppalaista lisäarvoa ja joilla poistetaan rajaesteitä, edistetään paikallisten ihmisten välisiä yhteyksiä ja integroidaan raja-alueita ja niiden kansalaisia. Näitä hankkeita on tähän asti tuettu pääasiassa pienhankerahastoista tai vastaavista välineistä, joista ei kuitenkaan ole annettu erityissääntöjä, minkä vuoksi pienhankerahastoja koskevia sääntöjä on tarpeen selkeyttää. Jotta voitaisiin saada lisäarvoa ja etuja ihmisten välisistä ja pienimuotoisista hankkeista myös paikallisen ja alueellisen kehityksen kannalta ja tehdä pienhankkeiden rahoituksen hallinnoinnista yksinkertaisempaa lopullisille vastaanottajille, jotka eivät usein ole tottuneet hakemaan unionin rahoitusta, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttö olisi tehtävä pakolliseksi tietyn kynnysarvon alapuolella.

(27)

Koska osallistujia on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja tämän aiheuttamat hallinnolliset kustannukset ovat sen vuoksi myös suuremmat, erityisesti valvonnan ja kääntämisen osalta, myös ohjelmien hakijoiden ja toteuttajien tärkeinä keskustelukumppaneina toimiville ja siten suoran linjan yhteisiin sihteeristöihin tai kulloisiinkin viranomaisiin muodostamille alueellisille yhteyspisteille, jotka tunnetaan myös ’antenneina’, teknisen avun menojen enimmäismäärän olisi oltava suurempi kuin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa. Suurempien hallinnollisten kustannusten vastapainoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava vähentämään mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista rasitusta. Lisäksi Interreg-ohjelmien, jotka saavat rajoitetusti unionin tukea, tai ulkoisten rajat ylittävien Interreg-ohjelmien olisi saatava tietty vähimmäismäärä teknistä apua varten, jotta varmistetaan tehokkaiden teknisen avun toimien riittävä rahoitus myös yhteisten sihteeristöjen alueellisille sivutoimipisteille ja yhteyspisteille, jotka perustetaan lähemmäs mahdollisia tuensaajia ja kumppaneita.

(28)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (14) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä asetusta olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan rahoituksen käytännön vaikutuksia.

(29)

Ohjelmakaudella 2014–2020 saatujen kokemusten perusteella olisi jatkettava järjestelmää, jolla otettiin käyttöön selkeä menojen tukikelpoisuussääntöjä koskeva hierarkia, ja säilytettävä samalla periaate, jonka mukaan menojen tukikelpoisuussäännöt vahvistetaan unionin tasolla ja koko Interreg-ohjelmalle, jotta vältetään mahdolliset ristiriitaisuudet tai epäjohdonmukaisuudet eri asetusten sekä unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön välillä. Yhden jäsenvaltion antamat lisäsäännöt, joita sovellettaisiin ainoastaan tuensaajiin kyseisessä jäsenvaltiossa, olisi rajattava ehdottomasti välttämättömään vähimmäismäärään. Tähän asetukseen olisi erityisesti sisällytettävä ohjelmakaudelle 2014–2020 annettu komission delegoitu asetus (EU) N:o 481/2014 (15).

(30)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava osoittamaan hallintoviranomaisen tehtävät EAYY:lle tai antamaan tällaiselle yhtymälle, kuten muille rajat ylittäville oikeussubjekteille, vastuu alaohjelmien, yhdennettyjen alueellisten investointien tai yhden tai useamman pienhankerahaston hallinnoinnista, tai nimettävä ne toimimaan ainoana kumppanina. Kyseisessä yhteydessä olisi jonkin osallistujamaan lainsäädännön mukaisesti perustettava rajat ylittävä oikeussubjekti, Euroregions-alueet mukaan lukien, jolla on oikeushenkilöllisyys ja johon kaikkien osallistujamaiden alueellisten ja paikallisten viranomaisten olisi voitava osallistua.

(31)

Jotta ohjelmakautta 2014–2020 varten luotua maksuketjua komissiolta todentamisviranomaisen kautta johtavalle kumppanille voitaisiin jatkaa, kyseistä maksuketjua olisi jatkettava kirjanpitotoiminnossa. Unionin tuki olisi maksettava johtavalle kumppanille, paitsi jos se johtaa kaksinkertaisiin valuutanmuuntomaksuihin, joita aiheutuu johtavan kumppanin ja muiden kumppanien välillä tuen muuntamisesta euromääräiseksi ja sen jälkeen takaisin toiseen valuuttaan tai päinvastoin. Ellei toisin määrätä, johtavan kumppanin olisi varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan kaikkien kumppanien sopimassa määräajassa ja noudattaen johtavaan kumppaniin sovellettavaa menettelyä.

(32)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (16), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 63 artiklan 9 kohdan mukaan alakohtaisissa säännöissä on otettava huomioon Interreg-ohjelmien tarpeet erityisesti tarkastustoiminnon osalta. Vuotuista tarkastuslausuntoa, vuotuista valvontakertomusta ja toimien tarkastuksia koskevia säännöksiä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava ja mukautettava niihin ohjelmiin, joihin osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio.

(33)

Sääntöjen vastaisesti maksettujen summien takaisinperinnän osalta olisi päätettävä selkeästä rahoitusvastuuketjusta ainoasta kumppanista tai muista kumppaneista johtavan kumppanin ja hallintoviranomaisen kautta komissioon. Olisi säädettävä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden vastuusta silloin, kun takaisinperintä ainoalta kumppanilta, muilta kumppaneilta tai johtavalta kumppanilta ei onnistu, missä tapauksessa jäsenvaltio korvaa summan hallintoviranomaiselle. Näin ollen Interreg-ohjelmissa ei tuensaajien tasolla voi olla määriä, joita ei saada perittyä takaisin. On kuitenkin tarpeen selventää sellaista tilannetta koskevia sääntöjä, jossa jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei korvaa summaa hallintoviranomaiselle. Myös johtavan kumppanin velvoitteita takaisinperinnän osalta olisi selkeytettävä.

(34)

Jotta voidaan soveltaa enimmäkseen yhteisiä sääntöjä sekä osallistuvissa jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa, kumppanimaissa tai MMA:issa, tätä asetusta olisi sovellettava myös kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden osallistumiseen, jollei tämän asetuksen tietyssä luvussa ole annettu erityisiä sääntöjä. Kolmansissa maissa, kumppanimaissa tai MMA:issa voi olla Interreg-ohjelmasta vastaavia viranomaisia vastaavat viranomaiset. Menojen tukikelpoisuuden alkamisajankohdan olisi oltava sidoksissa siihen, kun asianomainen kolmas maa, kumppanimaa tai MMA allekirjoittaa rahoitussopimuksen. Kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa sijaitseville tuensaajille tehtävissä hankinnoissa olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä ulkoisia hankintoja koskevia sääntöjä. Olisi vahvistettava menettelyt, joilla tehdään rahoitussopimukset kunkin kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n kanssa sekä sopimukset hallintoviranomaisen ja kunkin kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n välillä unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä annettavan tuen osalta tai kun kolmannesta maasta, kumppanimaasta tai MMA:sta siirretään Interreg-ohjelmaan lisärahoitusosuus, jossa ei ole kyse kansallisesta yhteisrahoituksesta.

(35)

Vaikka Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, olisi toteutettava käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, syrjäisimpien alueiden yhteistyö olisi voitava toteuttaa käyttämällä välillistä hallinnointia. Olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten nämä ohjelmat toteutetaan kokonaisuudessaan tai osittain käyttämällä välillistä hallinnointia.

(36)

Menettelyjä olisi yksinkertaistettava ohjelmakaudella 2014–2020 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 232/2014 (17) perustetun Euroopan naapuruusvälineen rajat ylittävissä yhteistyöohjelmissa toteutetuista suurista infrastruktuurihankkeista saatujen kokemusten perusteella. Komissiolla olisi kuitenkin edelleen oltava tiettyjä oikeuksia tällaisten hankkeiden valinnassa.

(37)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä ja muuttaa tukea saavien Interreg-ohjelma-alueiden luetteloja ja luetteloa unionin tuen kokonaismäärästä kussakin Interreg-ohjelmassa. Komissiolle olisi siirrettävä myös täytäntöönpanovalta hyväksyä unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tukea saavia Interreg-ohjelmia koskevat monivuotiset strategia-asiakirjat. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (18) mukaisesti. Vaikka kyseiset säädökset ovat luonteeltaan yleisiä, olisi käytettävä neuvoa-antavaa menettelyä, koska säädöksillä säännökset pannaan täytäntöön ainoastaan teknisesti. Unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tukea saavia Interreg-ohjelmia koskevien monivuotisten strategia-asiakirjojen olisi myös tapauksen mukaan noudatettava IPA III -asetuksessa ja asetuksessa (EU) 2021/947 säädettyjä menettelyjä.

(38)

Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset Interreg-ohjelmien hyväksymistä ja niiden muuttamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Ulkoisissa rajat ylittävissä Interreg-ohjelmissa olisi kuitenkin tapauksen mukaan noudatettava IPA III -asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/947 nojalla vahvistettuja komiteamenettelyjä kyseisiä ohjelmia koskevan ensimmäisen hyväksymispäätöksen osalta.

(39)

Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(40)

Koska tämä asetus hyväksytään ohjelmakauden alkamisen jälkeen, ja ottaen huomioon tarpeen panna Interreg täytäntöön koordinoidusti ja yhdenmukaisesti sekä asetuksen ripeän täytäntöönpanon mahdollistamiseksi asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(41)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden välisen sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden välisen yhteistyön edistäminen, vaan se voidaan toimen laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

SISÄLLYSLUETTELO

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

I JAKSO

KOHDE, SOVELTAMISALA JA INTERREG-OSA-ALUEET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

2 artikla

Määritelmät

3 artikla

Interregin osa-alueet

II JAKSO

MAANTIETEELLINEN KATTAVUUS

4 artikla

Rajat ylittävän yhteistyön maantieteellinen kattavuus

5 artikla

Valtioiden välisenyhteistyön maantieteellinen kattavuus

6 artikla

Alueiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus

7 artikla

Syrjäisimpien alueiden yhteistyön maantieteellinen kattavuus

8 artikla

Luettelo tukea saavista Interreg-ohjelma-alueista

III JAKSO

MÄÄRÄRAHAT JA YHTEISRAHOITUSOSUUDET

9 artikla

EAKR:n Interreg-ohjelmia koskevat määrärahat

10 artikla

Useita rahastoja koskevat säännökset

11 artikla

Luettelo Interreg-ohjelmien määrärahoista

12 artikla

Määrärahojen palauttaminen ja keskeyttäminen

13 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

II LUKU

ERITYISET INTERREG-TAVOITTEET JA TEMAATTINEN KESKITTÄMINEN

14 artikla

Erityiset Interreg-tavoitteet

15 artikla

Temaattinen keskittäminen

III LUKU

OHJELMATYÖ

I JAKSO

INTERREG-OHJELMIEN VALMISTELU, HYVÄKSYMINEN JA MUUTTAMINEN

16 artikla

Interreg-ohjelmien valmistelu ja toimittaminen

17 artikla

Interreg-ohjelmien sisältö

18 artikla

Interreg-ohjelmien hyväksyminen

19 artikla

Interreg-ohjelmien muuttaminen

II JAKSO

ALUEELLINEN KEHITYS

20 artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

21 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

III JAKSO

TOIMET JA PIENHANKERAHASTOT

22 artikla

Interreg-toimien valinta

23 artikla

Kumppanuus Interreg-toimissa

24 artikla

Tuki hankkeille, joiden taloudellinen merkitys on pieni

25 artikla

Pienhankerahastot

26 artikla

Johtavan kumppanin tehtävät

IV JAKSO

TEKNINEN APU

27 artikla

Tekninen apu

IV LUKU

SEURANTA, ARVIOINTI JA VIESTINTÄ

I JAKSO

SEURANTA

28 artikla

Seurantakomitea

29 artikla

Seurantakomitean kokoonpano

30 artikla

Seurantakomitean tehtävät

31 artikla

Uudelleentarkastelu

32 artikla

Tietojen toimittaminen

33 artikla

Lopullinen tuloksellisuuskertomus

34 artikla

Interreg-ohjelmien indikaattorit

II JAKSO

ARVIOINTI JA VIESTINTÄ

35 artikla

Ohjelmakauden aikana suoritettava arviointi

36 artikla

Hallintoviranomaisten ja kumppaneiden vastuualueet läpinäkyvyyden ja viestinnän osalta

V LUKU

TUKIKELPOISUUS

37 artikla

Menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt

38 artikla

Kustannuserien tukikelpoisuutta koskevat yleiset säännökset

39 artikla

Henkilöstökustannukset

40 artikla

Toimisto- ja hallintokustannukset

41 artikla

Matka- ja majoituskustannukset

42 artikla

Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset

43 artikla

Laitekustannukset

44 artikla

Infrastruktuuri- ja urakkakustannukset

VI LUKU

INTERREG-OHJELMASTA VASTAAVAT VIRANOMAISET JA SEN HALLINNOINTI, VALVONTA JA TARKASTUS

45 artikla

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset

46 artikla

Hallintoviranomaisen tehtävät

47 artikla

Kirjanpitotoiminto

48 artikla

Tarkastusviranomaisen tehtävät

49 artikla

Toimien tarkastus

VII LUKU

VARAINHOITO

50 artikla

Talousarviositoumukset

51 artikla

Maksut ja ennakkomaksut

52 artikla

Takaisinperintä

VIII LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN, KUMPPANIMAIDEN, MMA:IDEN TAI ALUEELLISTEN YHDENTYMIS- JA YHTEISTYÖJÄRJESTÖJEN OSALLISTUMINEN YHTEISTYÖSSÄ HALLINNOITAVIIN INTERREG-OHJELMIIN

53 artikla

Sovellettavat säännökset

54 artikla

Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ja niiden tehtävät

55 artikla

Hallinnointitavat

56 artikla

Tukikelpoisuus

57 artikla

Suuret infrastruktuurihankkeet

58 artikla

Julkiset hankinnat

59 artikla

Rahoitussopimusten tekeminen yhteistyössä hallinnoiduissa ohjelmissa

60 artikla

Kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n rahoitusosuus, joka ei ole osa yhteisrahoitusta

IX LUKU

VÄLILLISTÄ HALLINNOINTIA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

61 artikla

Syrjäisimpien alueiden yhteistyö

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

62 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

63 artikla

Komiteamenettely

64 artikla

Siirtymäsäännökset

65 artikla

Voimaantulo

LIITE

Malli Interreg-ohjelmia varten

Kartta

Ohjelma-alueen kartta

Lisäys 1

Yksikkökustannuksiin, kertakorvauksiin ja kiinteämääräiseen rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Lisäys 2

Kustannuksiin perustumattomaan rahoitukseen perustuva unionin rahoitusosuus

Lisäys 3

Luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista ja niiden aikataulu

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

I JAKSO

Kohde, soveltamisala ja Interreg-osa-alueet

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden ja kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA:t’, tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen välillä.

Tässä asetuksessa vahvistetaan myös säännökset, jotka ovat tarpeen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tuettavien Interreg-ohjelmien, jäljempänä ’Interreg-ohjelmat’, tehokkaan ohjelmatyön, mukaan lukien teknisen avun, seurannan, arvioinnin, viestinnän, tukikelpoisuuden, hallinnoinnin ja valvonnan osalta, sekä niiden varainhoidon varmistamiseksi.

Liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III), naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI), ja kaikille MMA:ille ohjelmakaudella 2021–2027 myönnettävää rahoitusta koskevasta, päätöksellä 2013/755/EU perustetusta ohjelmasta, jäljempänä yhdessä ’unionin ulkoiset rahoitusvälineet’, Interreg-ohjelmiin osoitettavan tuen osalta tässä asetuksessa esitetään uusia erityisiä tavoitteita ja kuinka kyseiset rahastot yhdistetään Interreg-ohjelmiin, sekä kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden sekä niiden alueiden tukikelpoisuusperusteet ja tietyt erityiset täytäntöönpanosäännöt.

EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, jäljempänä yhdessä ’Interreg-rahastot’, Interreg-ohjelmiin myönnettävän tuen osalta tässä asetuksessa esitetään erityiset Interreg-tavoitteet sekä Interregin organisaatio, jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden sekä niiden alueiden tukikelpoisuusperusteet, taloudelliset resurssit ja niiden jakoperusteet.

Interreg-ohjelmiin sovelletaan asetusta (EU) 2021/1060 ja asetusta (EU) 2021/1058, jollei kyseisissä asetuksissa ja tässä asetuksessa erikseen toisin säädetä tai kun asetuksen (EU) 2021/1060 säännöksiä voidaan soveltaa ainoastaan Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteeseen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) 2021/1060 2 artiklassa olevia määritelmiä. Lisäksi sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1)

’IPA III –tuensaajalla’ tarkoitetaan IPA III -asetuksen asiaankuuluvassa liitteessä lueteltua maata tai aluetta;

2)

’kolmannella maalla’ tarkoitetaan maata, joka ei ole jäsenvaltio ja joka ei saa tukea Interreg-rahastoista tai joka osallistuu unionin yleisen talousarvion, jäljempänä ’unionin talousarvio’, rahoittamiseen ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla;

3)

’kumppanimaalla’ tarkoitetaan IPA III -tuensaajaa tai Interreg A ja B -ohjelmien osalta asetuksen (EU) 2021/947 liitteessä I lueteltuun naapurialueeseen kuuluvaa maata tai aluetta tai Venäjän federaatiota, tai Interreg C ja D -ohjelmien osalta mihin tahansa NDICI:n mukaiseen maantieteelliseen alueeseen kuuluvaa maata tai aluetta ja joka saa tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä;

4)

’rajat ylittävällä oikeussubjektilla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta;

5)

’alueellisella yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöllä’ tarkoitetaan syrjäisimpien alueiden yhteistyön yhteydessä samalla maantieteellisellä alueella olevien kolmansien maiden tai alueiden ryhmää, jonka tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö yhteisesti tärkeillä aihealueilla ja johon jäsenvaltiot voivat myös kuulua.

Kun asetuksessa (EU) 2021/1060 viitataan ’jäsenvaltioon’, sillä tarkoitetaan tätä asetusta sovellettaessa ’hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltiota’, ja kun kyseisessä asetuksessa viitataan ’kuhunkin jäsenvaltioon’ tai ’jäsenvaltioihin’, sillä tarkoitetaan ’tiettyyn Interreg-ohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja tapauksen mukaan kolmansia maita, kumppanimaita ja MMA:ita’.

Kun asetuksessa (EU) 2021/1060 viitataan kyseisen asetuksen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa lueteltuihin ’rahastoihin’ tai asetukseen (EU) 2021/1058, se kattaa tätä asetusta sovellettaessa myös unionin ulkoiset rahoitusvälineet.

3 artikla

Interregin osa-alueet

Interregin perusteella EAKR:stä ja tapauksen mukaan unionin ulkoisista rahoitusvälineistä tuetaan seuraavia osa-alueita:

1)

vierekkäisten alueiden välinen rajat ylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä ja yhtenäistä alueellista kehitystä läheisillä maa- ja meriraja-alueilla, jäljempänä ’Interreg A’:

a)

sisäinen rajat ylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion vierekkäisten raja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kolmannen maan vierekkäisten raja-alueiden välillä; tai

b)

ulkoinen rajat ylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen vierekkäisten raja-alueiden välillä:

i)

IPA III -tuensaajat;

ii)

NDICI:stä tukea saavat kumppanimaat; tai

iii)

Venäjän federaatio, kun tarkoituksena on mahdollistaa sen osallistuminen myös NDICI:stä tuettuun rajat ylittävään yhteistyöhön;

2)

laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä MMA:ista ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä, jäljempänä ’Interreg B’;

3)

alueiden välinen yhteistyö, jonka tavoitteena on tehostaa koheesiopolitiikkaa, jäljempänä ’Interreg C’, edistämällä seuraavia:

a)

asetuksen (EU) 2021/1060 5 artiklan 1 kohdassa esitettyihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin ja yhteistyön hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen keskittyvä kokemusten vaihto, innovatiiviset toimintatavat ja valmiuksien kehittäminen pyrittäessä tunnistamaan ja levittämään hyviä käytäntöjä sekä siirtämään ne osaksi aluekehityspolitiikkaa, mukaan lukien Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaiset ohjelmat, jäljempänä ’Interreg Europe –ohjelma’;

b)

kokemusten vaihto, innovatiiviset toimintatavat ja valmiuksien kehittäminen pyrittäessä tunnistamaan, siirtämään ja hyödyntämään kaupunkialueiden yhdennettyyn ja kestävään kehitykseen liittyviä hyviä käytäntöjä, ottamaan huomioon kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet, tukemaan asetuksen (EU) 2021/1058 11 artiklan puitteissa kehitettyjä toimia ja samalla myös täydentämään koordinoidulla tavalla kyseisen asetuksen 12 artiklassa esitettyä aloitetta, jäljempänä ’URBACT-ohjelma’;

c)

kokemusten vaihto, innovatiiviset toimintatavat ja valmiuksien kehittäminen, jäljempänä ’INTERACT-ohjelma’, pyrittäessä:

i)

yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan Interreg-ohjelmien toteuttamista sekä edistämään niiden tulosten hyödyntämistä;

ii)

yhdenmukaistamaan ja yksinkertaistamaan asetuksen (EU) 2021/1060 22 artiklan 3 kohdan d alakohdan vi alakohdassa tarkoitettuja mahdollisia yhteistyötoimia;

iii)

tukemaan eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien, jäljempänä ’EAYY’, perustamista, toimintaa ja käyttöä;

d)

alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteisiin liittyvien kehityssuuntausten analysointi, jäljempänä ’ESPON-ohjelma’;

4)

syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa tai niistä useiden kanssa, niiden alueellisen yhdentymisen ja yhdenmukaisen kehityksen helpottamiseksi naapurialueillaan, jäljempänä ’Interreg D’.

II JAKSO

Maantieteellinen kattavuus

4 artikla

Rajat ylittävän yhteistyön maantieteellinen kattavuus

1.   Rajat ylittävän yhteistyön osalta EAKR:stä annettavan tuen piiriin kuuluvat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maarajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa sekä kaikki sellaiset unionin NUTS 3 -tason alueet merirajoilla, joiden välinen etäisyys on enintään meritse 150 kilometriä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia, jotka ovat tarpeen yhteistyöohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi ja silloin kun rajat ylittävä vuorovaikutus on käytännössä mahdollista.

2.   Sisäiset rajat ylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Andorran, Liechtensteinin, Monacon ja San Marinon.

3.   Ulkoisen rajat ylittävän yhteistyön osalta IPA III:sta tai NDICI:stä annettavan tuen piiriin kuuluvat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maa- ja merirajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III:n tai NDICI:n perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia, jotka ovat tarpeen yhteistyöohjelma-alueiden johdonmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

5 artikla

Valtioiden välisenyhteistyön maantieteellinen kattavuus

1.   Valtioiden välisen yhteistyön osalta EAKR:stä annettavan tuen piiriin kuuluvat unionin NUTS 2 -tason alueet, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, jotka kattavat laajemmat valtioiden rajat ylittävät alueet ja ottaen tarvittaessa huomioon makroaluestrategiat tai merialuestrategiat.

2.   Valtioiden välisten yhteistyöohjelmien luonnoksia toimittaessaan asianomainen jäsenvaltio voi tai asianomaiset jäsenvaltiot voivat pyytää, että ohjelma voi sisältää myös yhden tai useamman syrjäisimmän alueen asianomaisesta jäsenvaltiosta tai asianomaisista jäsenvaltioista.

3.   Valtioiden väliset yhteistyö ohjelmat voivat kattaa seuraavat alueet riippumatta siitä, tuetaanko niitä unionin talousarviosta:

a)

alueita Islannissa, Norjassa, Sveitsissä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä Andorran, Liechtensteinin, Monacon ja San Marinon;

b)

MMA:t;

c)

Färsaaret;

d)

IPA III:n tai NDICI:n mukaisia kumppanimaiden alueita.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen alueiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on oltava NUTS 2 -tason alueita tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, vastaavia alueita.

6 artikla

Alueiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus

1.   Alueiden välisen yhteistyön osalta unionin koko aluetta, mukaan lukien syrjäisimmät alueet, tuetaan EAKR:stä.

2.   Alueiden väliset yhteistyöohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 7 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden ja muiden alueiden koko alueen tai osan siitä tai kyseisissä artikloissa tarkoitetut MMA:t siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä.

7 artikla

Syrjäisimpien alueiden yhteistyön maantieteellinen kattavuus

1.   Syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kaikkia SEUT 349 artiklan ensimmäisessä kohdassa lueteltuja alueita tuetaan EAKR:stä.

2.   Syrjäisimpiä alueita koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa NDICI:stä tukea saavia kumppanimaita tai niiden osia taikka merentakaisten maiden ja alueiden ohjelmasta, jäljempänä ’MMA-ohjelma’, tukea saavia MMA:ita tai molempia.

8 artikla

Luettelo tukea saavista Interreg-ohjelma-alueista

1.   Komissio hyväksyy 4–7 artiklan soveltamiseksi täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan luettelo tukea saavista Interreg-ohjelma-alueista eriteltynä kunkin osa-alueen ja kunkin Interreg-ohjelman mukaan. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Ulkoiset rajat ylittävät ohjelmat merkitään luetteloon ’IPA III:n rajat ylittävän yhteistyön Interreg A –ohjelmina’ (IPA III-CBC) tai ’Interreg A NEXT –ohjelmina’ (NDICI-CBC).

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset sisältävät myös luettelon niistä unionin NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa EAKR:stä määrärahoja rajat ylittävään yhteistyöhön kaikilla sisärajoilla ja unionin ulkoisten rahoitusvälineiden soveltamisalaan kuuluvilla ulkorajoilla.

3.   Kolmansien maiden tai kumppanimaiden alueet tai unionin ulkopuoliset alueet, jotka eivät saa tukea EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä tai jotka osallistuvat unionin talousarvion rahoittamiseen ulkoisilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla, mainitaan myös 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa luettelossa.

III JAKSO

Määrärahat ja yhteisrahoitusosuudet

9 artikla

EAKR:n Interreg-ohjelmia koskevat määrärahat

1.   EAKR:n Interreg-ohjelmia koskevat määrärahat ovat 8 050 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) 2021/1060 109 artiklan 1 kohdassa.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan seuraavasti:

a)

72,2 prosenttia (eli yhteensä 5 812 790 000 euroa) maa- tai merirajat ylittävään yhteistyöhön, jäljempänä ’osa-alue A’;

b)

18,2 prosenttia (eli yhteensä 1 466 000 000) euroa valtioiden väliseen yhteistyöhön, jäljempänä ’osa-alue B’;

c)

6,1 prosenttia (eli yhteensä 490 000 000 euroa) alueiden väliseen yhteistyöhön, jäljempänä ’osa-alue C’;

d)

3,5 prosenttia (eli yhteensä 281 210 000 euroa) syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön, jäljempänä ’osa-alue D’;

3.   Komissio ilmoittaa kullekin jäsenvaltiolle sille asetuksen (EU) 2021/1060 liitteessä XXVI olevan 8 kohdan menetelmän mukaisesti lasketun osuuden osa-alueiden A, B ja D kokonaismäärärahoista vuosittain eriteltynä.

4.   Kunkin osa-alueen A, B ja D osalta kukin jäsenvaltio voi siirtää enintään 15 prosenttia määrärahoistaan yhdestä näistä osa-alueista yhteen tai useampaan toiseen osa-alueeseen.

5.   Kunkin jäsenvaltion on 3 kohdan mukaisesti ilmoitettujen määrien perusteella ilmoitettava komissiolle, onko se käyttänyt ja miten se on käyttänyt 4 kohdassa säädettyä siirtomahdollisuutta ja miten sen osuus on tämän seurauksena jakautunut niiden Interreg-ohjelmien kesken, joihin kyseinen jäsenvaltio osallistuu.

10 artikla

Useita rahastoja koskevat säännökset

1.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan EAKR:stä ja NDICI:stä, EAKR:stä ja IPA III:sta tai EAKR:stä, NDICI:stä ja IPA III:sta tukea saavia ulkoisia rajat ylittäviä ja valtioiden välisiä yhteistyöohjelmia koskevat monivuotiset strategia-asiakirjat. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja tapauksen mukaan kunnioittaen asianmukaisesti IPA III -asetuksessa esitettyä menettelyä.

EAKR:stä ja NDICI:stä tukea saavien Interreg-ohjelmien osalta täytäntöönpanosäädöksessä on vahvistettava asetuksen (EU) 2021/947 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut seikat.

EAKR:stä ja IPA III:sta tukea saavien Interreg-ohjelmien osalta täytäntöönpanosäädöksessä on katettava myös tarvittaessa IPA III -tuensaajien tai kumppanimaiden osallistuminen Interreg C ja D -ohjelmiin.

2.   Komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot vahvistavat EAKR:n rahoitusosuuden ulkoisiin rajat ylittäviin Interreg-ohjelmiin, joita tuetaan myös IPA III-CBC:n määrärahoista tai NDICI-CBC:n määrärahoista. Kullekin jäsenvaltiolle vahvistettua EAKR:n rahoitusosuutta ei saa myöhemmin kohdentaa uudelleen asianomaisten jäsenvaltioiden kesken.

IPA III:sta ja NDICI:stä Interreg B, C ja D -ohjelmiin maksettavissa rahoitusosuuksissa on otettava huomioon ohjelmakumppanuuden jäsenvaltio-, IPA-tuensaaja- ja kumppanimaakohtainen kokoonpano. Kyseiset rahoitusosuudet voidaan vahvistaa 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisissa monivuotisissa strategia-asiakirjoissa.

3.   EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille ulkoisille rajat ylittäville ohjelmille edellyttäen, että IPA III-CBC:stä ja NDICI-CBC:stä myönnetään vähintään vastaava määrä asiaankuuluvan monivuotisen strategia