(1)

Osallistavien, yhteenkuuluvuutta edistävien ja selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla investoidaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, joka koskee kaikkia taustasta ja resursseista riippumatta, sekä yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; tämä on entistäkin tärkeämpää, kun otetaan huomioon teknologisen vallankumouksen ja globalisaation aiheuttamat nopeat ja syvälliset muutokset. Lisäksi tällaisella investoinnilla myös vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja arvoja ja tehdään unionista entistä demokraattisempi.

(2)

Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” visionsa sellaisen eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta, jossa valtioiden rajat eivät haittaisi oppimista, vuoteen 2025 mennessä. Kyseisessä tiedonannossa esitetään visio unionista, jossa olisi tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa ja suorittamassa minkä tahansa muotoista oppimista tai missä tahansa oppimisympäristössä, puhua oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä ja jossa ihmiset tiedostaisivat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, eurooppalaisen kulttuuriperintönsä ja sen moninaisuuden. Komissio korosti tässä yhteydessä tarvetta tehostaa hyväksi havaittua Erasmus+-ohjelmaa kaikkien sen piiriin jo kuuluvien oppijaryhmien osalta tarkoituksena saavuttaa myös ne oppijat, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(3)

Koulutuksen ja nuorison merkitys unionin tulevaisuudelle tulee esiin 14 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”. Kyseisessä tiedonannossa korostettiin, että Göteborgissa 17 päivänä marraskuuta 2017 pidetyssä oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa tehdyt jäsenvaltioiden sitoumukset on toteutettava muun muassa panemalla kaikilta osin täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari (4), jonka Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio juhlallisesti julistivat ja allekirjoittivat 17 päivänä marraskuuta 2017, ja sen opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskeva 1 periaate. Kyseisessä tiedonannossa korostettiin tarvetta lisätä liikkuvuutta ja vaihtoja, myös huomattavasti vahvistetun, osallistavan ja laajennetun Erasmus+-ohjelman avulla, kuten Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä.

(4)

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 1 periaatteen mukaisesti jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan myös laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ja kaikkien ulottuvissa olevien yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisen tärkeyttä.

(5)

Syyskuun 16 päivänä 2016 allekirjoitetussa Bratislavan julistuksessa 27:n jäsenvaltion johtajat korostivat pyrkivänsä määrätietoisesti luomaan paremmat mahdollisuudet nuorille. Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion ja Eurooppa-neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja komissio lupasivat toimia sellaisen unionin hyväksi, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta ja joka säilyttää kulttuuriperintömme ja edistää kulttuurista moninaisuutta.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013 (5) vuosiksi 2014–2020 perustetun Erasmus+-ohjelman, jäljempänä ’vuosien 2014–2020 ohjelma’ väliarviointia koskevassa komission 31 päivänä tammikuuta 2018 antamassa kertomuksessa vahvistettiin, että koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustaminen oli johtanut huomattavaan yksinkertaistamiseen, järkeistämiseen ja synergioihin kyseisen ohjelman hallinnoinnissa, mutta kertomuksessa huomautettiin, että lisäparannukset ovat tarpeen, jotta vuosien 2014–2020 ohjelmasta saadut tehokkuushyödyt vahvistuisivat edelleen. Kyseiseen väliarviointiin ja tulevaan ohjelmaan liittyvissä kuulemisissa jäsenvaltiot ja sidosryhmät painottivat voimakkaasti Erasmus+-ohjelman jatkuvuutta soveltamisalan, rakenteen ja toteutusmekanismien osalta, mutta kaipasivat useita parannuksia, kuten Erasmus+-ohjelman muuttamista entistä osallistavammaksi, yksinkertaisemmaksi ja helpommin hallittavaksi edunsaajien kannalta. Lisäksi jäsenvaltiot ja sidosryhmät ilmaisivat tukevansa täysin sitä, että Erasmus+-ohjelma pidetään integroituna ja elinikäisen oppimisen ajattelumalliin perustuvana. Euroopan parlamentti suhtautui Erasmus+-ohjelman täytäntöönpanosta 2 päivänä helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa (6) myönteisesti vuosien 2014–2020 ohjelman integroituun rakenteeseen ja kehotti komissiota hyödyntämään Erasmus+-ohjelmassa täysimääräisesti vuosien 2014–2020 ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuutta tehostamalla monialaista yhteistyötä ja kannustamalla siihen. Jäsenvaltiot ja sidosryhmät korostivat myös tarvetta lujittaa entisestään Erasmus+-ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta.

(7)

Unionin rahoitusvälineiden käytöstä arvojen ja liikkuvuuden aloilla vuonna 2018 järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset vahvistivat vuosien 2014–2020 ohjelman väliarviointia koskevan raportin keskeiset havainnot ja korostivat tarvetta tehdä tulevasta ohjelmasta entistä osallistavampi, kohdistaa painopisteet jatkossakin koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen ja vahvistaa painopisteitä, joiden tavoitteena on tehostaa eurooppalaisen identiteetin omaksumista, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista demokratiaan.

(8)

Komissio ehdotti 2 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”, että sijoitetaan enemmän ihmisiin ja että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin. Kyseisessä tiedoksiannossa komissio totesi, että Erasmus+-ohjelma on ollut yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista. Toukokuun 27 päivänä 2020 antamassaan tiedonannossa ”EU:n talousarvio Euroopan elpymissuunnitelman moottorina” komissio tunnusti Erasmus+-ohjelman roolin unionin selviytymiskyvyn parantamisessa ja sosioekonomisten haasteiden ratkaisemisessa. Se vahvisti myös sitoutumisensa Erasmus+-ohjelman merkittävään vahvistamiseen. Näin yhä useammalla olisi mahdollisuus lähteä ulkomaille opiskelemaan tai töihin, minkä lisäksi ohjelmassa voitaisiin keskittyä osallistavuuteen ja sen piiriin voitaisiin pyrkiä saamaan enemmän henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(9)

Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa vuoden 2014–2020 ohjelman seuraajaksi Erasmus+, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa yhteyksissä, oli se sitten virallista oppimista, epävirallista oppimista tai arkioppimista, ja kaikissa elämänvaiheissa tapahtuvan oppimisen, integroitua luonnetta olisi vahvistettava, jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat hankkia ja parantaa tietoja, taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat kehittyäkseen yksilöinä ja voidakseen vastata haasteisiin sekä hyödyntääkseen kaikkia 2000-luvun tarjoamia mahdollisuuksia.

(10)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (7) vuosiksi 2021–2027 vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

(11)

Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen edellytys onnistumiselle niissä erilaisissa siirtymissä, joita ihmiset kokevat elämänsä aikana. Tällaista lähestymistapaa olisi edistettävä harjoittamalla tehokasta monialaista yhteistyötä. Jotta tällaista lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään.

(12)

Ohjelma on keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa. Marraskuun 14 päivänä 2017 annetun tiedonantonsa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” jälkeen komissio muistutti 30 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisesta vuoteen 2025 mennessä, että Erasmus+-ohjelma on edelleen keskeisessä asemassa laadukkaan ja osallistavan opetuksen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tavoitteiden saavuttamisessa ja unionin valmistamisessa digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että se osaltaan edistäisi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja komission 1 päivänä heinäkuuta 2020 antamalla tiedonannolla kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi perustetun Euroopan päivitetyn osaamisohjelman jatkoa siten, että siinä sitouduttaisiin samalla tavalla osaamisen, avaintaitojen ja tiedon strategiseen merkitykseen työpaikkojen säilyttämisessä ja kasvun, kilpailukyvyn, innovaatioiden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tukemisessa 22 päivänä toukokuuta 2018 annetun neuvoston suosituksen (8) mukaisesti. Ohjelman olisi tuettava komission 30 päivänä syyskuuta 2020 antamalla tiedonannolla ”Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma 2021–2027 – Koulutuksen mukauttaminen digitaaliaikaan” perustetun digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman toteuttamista. Ohjelman olisi edistettävä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan välttämätöntä digitalisaatiota. Ohjelman olisi myös tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa 17 päivänä maaliskuuta 2015 annetussa Pariisin julistuksessa vahvistetut tavoitteet, jotka koskevat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla.

(13)

Ohjelmassa olisi Euroopan unionin nuorisostrategian 2019–2027 (9), joka muodostaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet vuosiksi 2019–2027 ja joka perustuu 22 päivänä toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet”, mukaisesti tuettava laadukasta nuorisotyötä ja laatutyökalujen ja -järjestelmien käyttöä nuorisotyöntekijöiden koulutuksessa, epävirallisen ja arkioppimisen validointia ja laatuun keskittyviä toimintamalleja nuorisojärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Ohjelmassa olisi myös tuettava osallistavaa ja laajaa EU:n nuorisodialogia, jonka painopisteitä ohjaavat nuorten tarpeet.

(14)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon asiaa koskeva Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelma, joka on unionin tason yhteistyökehys urheilualalla. Johdonmukaisuus ja täydentävyys asiaa koskevan Euroopan unionin urheilualan työsuunnitelman ja ohjelman nojalla tuettavien urheilualan toimien välillä olisi varmistettava. Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua, ottaen huomioon urheilun merkityksen liikunnan ja terveellisten elintapojen, ihmisten välisten suhteiden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Ohjelmassa olisi tuettava urheiluhenkilöstön liikkuvuustoimia. Ohjelmassa olisi tuettava ennen kaikkea ruohonjuuritason urheiluhenkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. Muuhun kuin ruohonjuuritason urheiluun kuuluva henkilöstö, mukaan lukien kaksoisuran urheilun piirissä ja urheilun ulkopuolella valinneet, voivat myös tehostaa oppimisvaikutusta ja tiedon siirtoa ruohonjuuritason urheiluhenkilöstölle ja -järjestöille. Ohjelmassa olisi siksi voitava tukea muun kuin ruohonjuuritason urheiluhenkilöstön oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia edellyttäen, että ruohonjuuritason urheilu hyötyy tällaisen urheiluhenkilöstön osallistumisesta. Ohjelman olisi edistettävä yhteisiä eurooppalaisia arvoja urheilun avulla, urheilun hyvää hallintoa ja integriteettiä, kestävää kehitystä sekä urheilun avulla tapahtuvaa koulutusta ja siinä kehittyviä taitoja. Ohjelmasta tuetuilla voittoa tavoittelemattomilla urheilutapahtumilla olisi oltava eurooppalainen ulottuvuus ja vaikutus.

(15)

Ohjelmassa olisi voitava tukea mitä tahansa opintoalaa ja erityisesti sen olisi vahvistettava osaltaan unionin innovointikapasiteettia tukemalla toimintoja, jotka auttavat ihmisiä kehittämään tietoja, taitoja, osaamista ja asenteita, joita he tarvitsevat tulevaisuuteen suuntautuvilla opinto- tai tieteenaloilla, kuten luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä, taidealalla ja matematiikassa (STEAM-aineet), ilmastonmuutoskysymyksissä, ympäristönsuojelussa, kestävässä kehityksessä ja puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan, datan analysoinnin, suunnittelun ja arkkitehtuurin sekä digitaalisen lukutaidon ja medialukutaidon alalla. Innovointia voidaan edistää kaikenlaisilla oppimiseen liittyvillä liikkuvuus- ja yhteistyötoimilla riippumatta siitä, hallinnoidaanko niitä suoraan vai välillisesti.

(16)

Ohjelman ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (10) perustetun Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -puiteohjelma’, välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta käytetään resursseja yhdessä tukemaan toimintoja, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja. Horisontti Eurooppa -puiteohjelma täydentää tarvittaessa ohjelmasta eurooppalaisia yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia erityisesti korkeakouluissa.

(17)

Uudet ja kehittyvät teknologiat tarjoavat merkittäviä oppimis- ja vaihtomahdollisuuksia, ja ne ovat osoittautuneet erityisen tärkeiksi covid-19-pandemian aikana. Ohjelman ydintoimena on edelleen fyysinen oppimiseen liittyvä liikkuvuus, mutta sen lisäksi virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalioppimista, olisi edistettävä, jotta voidaan täydentää ja tukea fyysistä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, tarjota merkityksellisiä oppimismahdollisuuksia myös niille, jotka eivät voi fyysisesti muuttaa pois asuinmaastaan, tai tehostaa vaihtoja innovatiivisten oppimismuotojen avulla. Virtuaalista yhteistyötä olisi edistettävä tarvittaessa ohjelman puitteissa. Komission olisi varmistettava, että ohjelman yhteydessä kehitetyt virtuaalioppimisen välineet asetetaan suuren yleisön saataville mahdollisuuksien mukaan ja asianmukaisesti.

(18)

Ohjelman olisi täytettävä tavoitteensa entistä osallistavammin lisäämällä niiden henkilöiden osallistumista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. Heidän osallistumistaan voitaisiin auttaa lisäämään erilaisilla toimenpiteillä, mukaan lukien parempi ja kohdennetumpi tiedotus, viestintä, neuvonta ja apu, yksinkertaistetut menettelyt, joustavammat oppimiseen liittyvät liikkuvuuden muodot sekä lisääntynyt yhteistyö pienten järjestöjen kanssa, etenkin uusien toimijoiden sekä sellaisten yhteisöperustaisten ruohonjuuritason järjestöjen kanssa, jotka toimivat suoraan kaikenikäisten heikommassa asemassa olevien oppijoiden parissa. On tärkeää tiedostaa, että henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, alhainen osallistumisaste johtuu erilaisista syistä ja riippuu myös erilaisista olosuhteista. Siksi tällaisten henkilöiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisasteen nostamiseen tähtäävien toimenpiteiden unionin laajuiseen kehykseen olisi kehitettävä osallisuutta koskevia toimintasuunnitelmia, jotka olisi mukautettava kohderyhmille ja kunkin jäsenmaan erityisolosuhteisiin.

(19)

Joissain tapauksissa henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, eivät todennäköisesti pysty osallistumaan ohjelmaan taloudellisista syistä, joko taloudellisen tilanteensa vuoksi tai koska ohjelman osallistumiskustannukset ovat suuremmat heidän erityistilanteensa vuoksi, kuten usein vammaisten henkilöiden tapauksessa. Tällaisissa tapauksissa heidän osallistumistaan voitaisiin helpottaa kohdennetulla taloudellisella tuella. Komission olisi siksi varmistettava, että tällaiset rahoitustukitoimenpiteet otetaan käyttöön, muun muassa mahdollisilla avustusten mukauttamisilla kansallisella tasolla. Osallisuutta tukeviin toimenpiteisiin liittyvät lisäkustannukset eivät saisi olla perusteena hakemuksen hylkäämiselle.

(20)

Jotta ohjelma olisi helpommin myös uusien toimijoiden ja hallinnollisilta valmiuksiltaan pienempien järjestöjen hyödynnettävissä ja jotta se olisi helpommin edunsaajien hallittavissa, olisi toteuttava joukko toimenpiteitä ohjelman toimeenpanoon liittyvien menettelyjen yksinkertaistamiseksi. Tältä osin ohjelman tietotekniikkajärjestelmien olisi oltava käyttäjäystävällisiä ja tarjottava helppo väylä ohjelman tarjoamiin mahdollisuuksiin. Vastaavasti ohjelman toimeenpanemiseksi käyttöön otettujen menettelyjen olisi oltava johdonmukaisia ja yksinkertaisia, ja niiden ohella olisi tarjottava laadukkaita tukitoimenpiteitä ja tiedottamista. Tätä varten olisi järjestettävä säännöllisiä kansallisten toimistojen kokouksia.

(21)

Komissio korosti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden ja yhteisten arvojen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintoihin edistää osaltaan kyseisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa moninaisuudessaan. Se lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta ja edistää kulttuurienvälistä oppimista, kriittistä ajattelua ja aktiivista kansalaisuutta kaikenikäisten keskuudessa. Oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskeviin toimintoihin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan jakaakseen kokemuksiaan. Ohjelmasta olisi tuettava toimintoja, jotka liittyvät luovuuden kaikkien osa-alueiden lisäämiseen koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen.

(22)

Ohjelmasta olisi tuettava vain sellaisia toimia ja toimintoja, joista voidaan saada eurooppalaista lisäarvoa. Eurooppalaisen lisäarvon käsitettä olisi tulkittava laajasti ja se voidaan osoittaa useilla eri tavoilla, kuten jos toimet tai toiminnot, jotka ovat luonteeltaan ohjelmamaiden välisiä erityisesti oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, joilla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen, täydentävät tai lisäävät synergioita muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla, tai edistävät avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tehokasta hyödyntämistä.

(23)

Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi edistettävä ja pyrittävä siihen, että oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaan vuoropuheluun liittyviä mahdollisuuksia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa olisi tarjolla enemmän. Perustuen edellisistä koulutus- ja nuorisoalojen kansainvälisistä toiminnoista saatuihin myönteisiin kokemuksiin korkea-asteen koulutuksen ja nuorisotoimintojen toteuttamisesta, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevat kansainväliset toiminnot olisi ulotettava koskemaan myös muita aloja, kuten ammatillista koulutusta ja urheilua. Kyseisten toimintojen vaikutusten tehostamiseksi on tärkeää parantaa synergioita ohjelman ja unionin ulkoisten toimien välineiden, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen sekä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavan liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III), välillä. Unionin ulkoisten toimien välineiden olisi pyrittävä lisäämään mahdollisuuksia erityisesti ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden yksilöille ja järjestöille, tukemalla erityisesti valmiuksien kehittämistä kyseisissämaissa sekä taitojen kehittämistä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta tarjoten samalla enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön, oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ja toimintapoliittisia linjauksia koskevaan vuoropuheluun.

(24)

Vuoden 2014–2020 ohjelman perusrakenne, joka oli jaettu kolmeen osa-alueeseen eli koulutus, nuoriso ja urheilu, ja rakentui kolmen avaintoimen ympärille, on osoittautunut onnistuneeksi ja olisi säilytettävä. Olisi kuitenkin toteutettava parannuksia ohjelmasta tuettavien toimien virtaviivaistamiseksi ja järkeistämiseksi. Vakaus ja jatkuvuus olisi varmistettava myös hallinnoinnin ja toimeenpanotapojen osalta. Kaiken kaikkiaan vähintään 75 prosenttia ohjelman talousarviosta olisi toimeenpantava kansallisten toimistojen välillisen hallinnoinnin kautta. Tähän sisältyvät sellaiset toimet kuin oppimiseen liittyvä liikkuvuus kaikilla koulutus-, nuoriso- ja urheilusektoreilla ja kumppanuushankkeet, mukaan lukien pienimuotoiset kumppanuushankkeet koulutuksen ja nuorison aloilla. Erityisjärjestelyjä olisi otettava käyttöön suoraa hallinnointia varten tarvittaessa sellaisissa toimissa, joissa on mukana avaintoimien 2 ja 3 mukaisia unionin laajuisia verkostoja sekä eurooppalaisia järjestöjä, pienimuotoiset kumppanuushankkeet pois lukien.

(25)

Ohjelman avulla olisi toteutettava toimia, joilla tuetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, järjestöjen ja instituutioiden välistä yhteistyötä, politiikan kehittämistä ja yhteistyötä sekä Jean Monnet -toimintoja. Tässä asetuksessa olisi esitettävä kyseiset toimet ja niiden kuvaus, mukaan lukien toiminnot, joita voidaan toteuttaa kyseisten toimien nojalla ohjelmakauden aikana.

(26)

Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia erityisesti aloilla, joilla ohjelman tehokkuushyödyt olisivat suurimmat, jotta voidaan laajentaa tällaisten mahdollisuuksien saavutettavuutta ja vastata suureen, vastaamatta jääneeseen kysyntään. Tämä olisi tehtävä erityisesti lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden, koululaisten, aikuiskoulutukseen osallistuvien ja ammattiin opiskelevien, kuten oppisopimuskoulutuksessa olevien ja harjoittelijoiden, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, myös täydennys- ja uudelleenkoulutusta varten. Myös hiljattain valmistuneiden ja äskettäin ammatillisen koulutuksen suorittaneiden olisi saatava osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen. Hiljattain valmistuneiden oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen osallistumisen olisi perustuttava objektiivisiin kriteereihin ja siinä olisi taattava yhdenvertainen kohtelu. Epäviralliseen oppimiseen liittyviin toimintoihin osallistuvien nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi myös laajennettava niin, että useammat nuoret pääsevät niiden piiriin. Koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen henkilöstön oppimiseen liittyvää liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi. Oppimiseen liittyviä liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi voitava tarjota useissa eri muodoissa, myös harjoittelun, oppisopimuskoulutuksen, nuorisovaihdon, oppilasvaihdon, opettamisen tai ammattiosaamisen kehittymiseen osallistumisen muodossa, ja niiden olisi perustuttava eri alojen erityistarpeille. Ohjelman avulla olisi tuettava laadukasta oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, mukaan lukien laatu niiden periaatteiden pohjalta, jotka esitetään 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa (11) ja 28 päivänä kesäkuuta 2011 (12), 20 päivänä joulukuuta 2012 (13), 15 päivänä maaliskuuta 2018 (14), 26 päivänä marraskuuta 2018 (15) ja 24 päivänä marraskuuta 2020 (16) annetuissa neuvoston suosituksissa.

(27)

Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi myös vauhditettava oppimiseen liittyvää liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä korkeakouluopiskelijoiden osallistumista koulutus-, kulttuuri- ja urheilutoimintoihin tukemalla prosessien digitalisointia esimerkiksi Eurooppalaista opiskelijakorttia koskevan aloitteen kautta. Tässä yhteydessä komission olisi kehitettävä Eurooppalaista opiskelijakorttia koskevaa aloitetta, erityisesti ohjelmaan osallistuvia korkeakouluopiskelijoita varten. Eurooppalaista opiskelijakorttia koskeva aloite voisi olla tärkeä askel oppimiseen liittyvän liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän korkeakouluopiskelijoita vaihtoa varten samalla kun korkeakouluopiskelijoiden oppimiseen liittyvää liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja lisäksi sujuvoitetaan heidän pääsyään erilaisten palvelujen piiriin, kuten kirjastot, liikenne ja asuminen, jo ennen kuin he fyysisesti saapuvat ulkomaiseen oppilaitokseen.

(28)

Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa myös tukemalla kansalaiskasvatusta edistäviä toimintoja ja nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita, joissa nuoret oppivat osallistumaan kansalaisyhteiskuntaan ja toimimaan siinä, mikä lisää tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet, Euroopan historia ja kulttuuri mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia.

(29)

Valmistelutoimena vuonna 2018 käynnistetyn DiscoverEU-aloitteen arvioinnin ja jatkokehittelyn pohjalta ohjelmassa olisi tarjottava nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua Euroopan kaikkiin kohteisiin ulkomailla saatavien oppimiskokemusten avulla. Nuorille, ja etenkin niille nuorille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi tarjottava mahdollisuus saada ensimmäinen, lyhytkestoinen kokemus matkustamisesta Euroopassa joko yksin tai ryhmässä sellaisen epäviralliseen ja arkioppimiseen liittyvän toiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on lisätä tunnetta kuulumisesta unioniin ja tarjota nuorille mahdollisuus tutustua sen kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen. Osallistujat olisi valittava selkeiden ja läpinäkyvien kriteerien perusteella. Täytäntöönpanoelinten olisi edistettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että DiscoverEU-aloite on osallistava ja maantieteellisesti tasapainoisesti jakautunut, niin jaettujen matkakorttien kuin vierailtujen jäsenvaltioidenkin osalta, ja että se tukee toimintoja, joilla on vahva oppimisulottuvuus. Tähän liittyen ohjelmassa olisi edistettävä myös harvemmin kohdemaaksi valikoituvien jäsenvaltioiden ja syrjäseutujen valintaa kohdennetuilla toiminnoilla, kuten tiedotuksella, lähtöä edeltävillä tiedotustilaisuuksilla ja nuorille suunnatuilla tapahtumilla. Myös vaihtoehtoisia liikennemuotoja olisi harkittava, jos rautatiekuljetusta ei ole saatavilla tai jos sen hyödyntäminen olisi erittäin epäkäytännöllistä, ottaen erityisesti huomioon kohteen erityistilanteen. DiscoverEU-aloitteen olisi pyrittävä muodostamaan yhteyksiä asiaankuuluvien paikallisten, alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten aloitteiden kanssa, kuten esimerkiksi Euroopan kulttuuripääkaupunkeja, Euroopan nuorisopääkaupunkeja, Euroopan vapaaehtoistyön pääkaupunkeja ja Euroopan vihreitä pääkaupunkeja koskevien unionin aloitteiden kanssa.

(30)

Kielten oppiminen edistää keskinäistä ymmärrystä ja liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella ja kielitaito on olennainen elämäntaito ja työssä tarvittava taito. Sen vuoksi ohjelmassa olisi edistettävä kielten oppimista, tarvittaessa myös kansallisten viittomakielten oppimista, myös laajemmalla verkkotyökalujen käytöllä, sillä verkko-opinnot voivat tarjota lisäetuja kieltenopiskelussa joustavuuden ja helpon saatavuuden osalta. Samaan aikaan on tärkeää pitää monikielisyys ohjelman toimeenpanon keskeisenä periaatteena laajan ja osallistavan ohjelmaan osallistumisen takaamiseksi.

(31)

Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät koulutus-, nuoriso- ja urheilualoilla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, tunnustaen näin instituutioiden ja organisaatioiden keskeisen roolin ihmisten varustamisessa niillä tiedoilla, taidoilla ja osaamisella, joita he tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja auttaen instituutioita ja järjestöjä hyödyntämään riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksiaan erityisesti digitaalisessa taloudessa.

(32)

Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota viemään eteenpäin useita aloitteita, joilla eurooppalainen koulutusyhteistyö saatettaisiin uudelle tasolle, myös kannustamalla siihen, että vuoteen 2024 mennessä perustettaisiin ”Eurooppalaisia yliopistoja”, jotka muodostaisivat eri puolilla unionia alhaalta ylöspäin suuntautuvia yliopistoverkostoja. Eurooppa-neuvosto kehotti 28 päivänä kesäkuuta 2018 antamissaan päätelmissä rohkaisemaan yhteistyötä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen välillä myös Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen kautta. Ohjelmassa olisi tuettava kyseisiä Eurooppalaisia yliopistoja niiden kehittäessä yhteisiä pitkän aikavälin strategioita laadukasta koulutusta, tutkimusta ja innovointia sekä yhteiskunnalle tarjottavia palveluja varten.

(33)

Bruggen julkilausumassa ammatillista koulutusta koskevan tehostetun eurooppalaisen yhteistyön painopisteistä vuosiksi 2011–2020, joka annettiin 7 päivänä joulukuuta 2010, kehotettiin tukemaan ammatillista huippuosaamista älykkään ja kestävän kasvun edistämiseksi. Komissio kehotti 18 päivänä heinäkuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat” jäsenvaltioita vahvistamaan ammatillisen koulutuksen ja innovointijärjestelmien välistä yhteyttä osana aluetasolla käytettäviä älykkään erikoistumisen strategioita. Ohjelman olisi tarjottava välineet vastata kyseisiin kehotuksiin, ja siinä olisi tuettava sellaisten ammatillisen huippuosaamisen keskusten ohjelmamaiden välisten foorumien kehittämistä, jotka sisältyvät kestävää kasvua, innovointia ja kilpailukykyä koskeviin paikallisiin ja alueellisiin strategioihin. Kyseisten huippuosaamisen keskusten tehtävänä olisi toimia moottoreina korkealaatuisen ammatillisen osaamisen kehittämisessä alakohtaisten haasteiden perusteella ja samalla tukea unionissa toteutettavia rakenteellisia muutoksia ja sosioekonomisia politiikkoja.

(34)

Käyttäjäystävälliset verkkoalustat ja -työkalut virtuaalisen yhteistyön tueksi voivat auttaa merkittävästi koulutus- ja nuorisopolitiikan toteuttamisessa unionissa. Virtuaalisen yhteistyön toimintojen lisäämiseksi ohjelmassa olisi tuettava verkkoalustojen, kuten eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin, aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin (EPALE), Euroopan nuorisoportaalin ja korkea-asteen koulutusta koskevien verkkoalustojen ja tarvittaessa minkä tahansa muun koulutuksen ja nuorison aloilla perustettavan verkkoalustan entistä järjestelmällisempää ja yhtenäisempää käyttöä.

(35)

Ohjelman olisi, asiaankuuluvien unionin kehysten ja työkalujen mukaisesti, osaltaan lisättävä osaamisen, taitojen ja tutkintojen läpinäkyvyyttä ja helpotettava niiden tunnustamista sekä opintosuoritusten ja oppimistulosten siirtoa, jotta tehostetaan laadunvarmistusta ja tuetaan epävirallisen ja arkioppimisen validointia, taitojen hallintaa ja neuvontaa. Ohjelman olisi tältä osin tarjottava tukea myös kansallisen ja unionin tason asiointipisteille ja verkostoille, jotka helpottavat Euroopan laajuisia vaihtoja ja joustavien oppimispolkujen kehittämistä koulutuksen ja nuorison eri alojen välillä sekä virallisen ja epävirallisen oppimisen ympäristöissä. Ohjelmassa olisi myös tuettava Bolognan prosessia.

(36)

Ohjelmassa olisi hyödynnettävä edellisen Erasmus+-ohjelman osallistujia ja tuettava siihen liittyviä toimintoja, erityisesti Erasmus+-alumniverkostoja, lähettiläitä sekä liikkuvuutta koskevien tietojen vertaisvälittäjiä (EuroPeers) kannustamalla heitä edistämään ohjelmaa osallistumisen nostamiseksi.

(37)

Jotta varmistettaisiin yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuettaisiin muita unionin politiikkoja, oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia olisi tarjottava eri toimialoilla, kuten julkisella ja yksityisellä sektorilla, maataloudessa ja liike-elämässä, toimiville henkilöille, jotta he voisivat jossakin elämänsä vaiheessa saada oppimiskokemuksen ulkomailta kasvua ja henkilökohtaista kehitystä varten, erityisesti oppimalla tiedostamaan eurooppalaisen identiteettinsä ja ymmärtämään Euroopan kulttuurista moninaisuutta, sekä ammatillista kehitystä varten, myös hankkimalla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Ohjelmassa olisi tarjottava väylä ohjelmamaiden välisiin unionin liikkuvuusjärjestelmiin, joissa on vahva oppimisulottuvuus, yksinkertaistaen tällaisten järjestelmien tarjontaa edunsaajien ja kyseisiin toimintoihin osallistuvien henkilöiden kannalta. Ohjelman hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava. Olisi otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla ohjelman hankkeiden toteuttajia autetaan avustusten hakemisessa tai synergioiden luomisessa koheesiorahastoista saatavan tuen ja maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusalaan sekä kansalaisuuteen, terveyteen, mediaan ja kulttuuriin sekä vapaaehtoistoimintaan liittyvien ohjelmien avulla. Korkealaatuisille hanke-ehdotuksille, joita ei voida rahoittaa ohjelmasta budjettirajoitteiden takia, olisi voitava myöntää huippuosaamismerkki rajattujen perusteiden mukaisesti. Huippuosaamismerkillä tunnustetaan ehdotuksen laadukkuus ja yksinkertaistetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavasta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’Euroopan aluekehitysrahasto’, tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustettavasta Euroopan sosiaalirahasto plussasta, jäljempänä ’Euroopan sosiaalirahasto plussa’.

(38)

On tärkeää kannustaa Euroopan yhdentymiseen, mukaan lukien unionin tulevat haasteet ja mahdollisuudet, liittyvää opetusta, oppimista ja tutkimusta sekä edistää kyseisistä asioista käytävää keskustelua Jean Monnet -toiminnoista saatavan tuen avulla sekä korkea-asteen että muun koulutuksen aloilla, etenkin opettajankoulutuksen ja henkilöstön koulutuksen kautta. On erityisen tärkeää vahvistaa Eurooppaan kuulumisen tunnetta ja siihen sitoutumista, kun otetaan huomioon haasteet, jotka koskevat yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu ja jotka ovat erottamaton osa yhteistä eurooppalaista identiteettiä, ja huomioiden, että kansalaisten osallistumisaktiivisuus on alhainen. Ohjelmalla olisi edelleen osaltaan edistettävä huippuosaamista Euroopan yhdentymiseen liittyvissä opinnoissa. On asianmukaista, että Jean Monnet -toimintojen kautta rahoitettujen laitosten edistymistä ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Olisi kannustettava kyseisten laitosten ja muiden kansallisten tai ohjelmamaiden välisten laitosten välistä vaihtoa niiden akateemista vapautta täysin kunnioittaen.

(39)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella hyväksytyn Pariisin sopimuksen (17) täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelman on tarkoitus osaltaan edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Kestävän kasvun mallina toimivan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien on noudatettava vahingon välttämisen periaatetta muuttamatta kuitenkaan ohjelman perustavaa luonnetta. Ohjelman toimeenpanon aikana asiaankuuluvat toimet olisi yksilöitävä ja toteutettava, ja niitä olisi tarkasteltava uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. On myös paikallaan mitata asiaankuuluvia toimia, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien ne, joilla pyritään vähentämään ohjelman ympäristövaikutuksia.

(40)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (18) 18 kohdan mukaisesti. Kyseiset rahoituspuitteet ovat suuruudeltaan 0,5 miljardia euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (19) mukaisesti.

(41)

Kansallisten toimistojen hallinnoimien koulutusalan toimien yleisten rahoituspuitteiden jakamiseksi olisi vahvistettava sektorikohtainen vähimmäisrahoitus seuraaville sektoreille, jotta jokaisella kyseisistä sektoreista voidaan varmistaa tavoiteltujen tuotosten ja tulosten saavuttamiseen tarvittava määrärahojen kriittinen massa: korkea-asteen koulutus, ammatillinen koulutus, yleissivistävä koulutus ja aikuiskoulutus.

(42)

Ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (20), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(43)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Kyseistä valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteämääräisen rahoituksen käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu kustannuksiin, käyttämistä. Kansallisten toimistojen hallinnoimien toimien toimeenpanoon tarkoitetuissa määrärahoissa olisi varattava riittävä tuki kansallisten toimistojen toimintakulujen kattamiseksi, hallintomaksun muodossa, sen varmistamiseksi, että delegoidut hallinnointitehtävät pannaan toimeen tehokkaasti ja kestävästi. Ohjelman toimeenpanossa olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.

(44)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (21) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toimeenpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia välillisesti. Ohjelmaan assosioitumattomista kolmansista maista tulevien oikeussubjektien olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toimeenpanon yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien oikeussubjektien osalta.

(45)

Ohjelmassa olisi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan ja komission 24 päivänä lokakuuta 2017 annetun tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti otettava huomioon kyseisessä artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden erityistilanne. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin, myös tarvittaessa oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen annettavalla taloudellisella tuella. Kyseisiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Tällaisia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(46)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (22) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Kyseisten maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toimeenpantaessa. Kyseisten maiden ja alueiden osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(47)

Varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Työohjelmissa olisi vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman toimeenpanemiseksi sen yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet ja kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä noudattaen.

(48)

Komission olisi suoritettava ohjelman väliarviointi ohjelman toimeenpanon edistymisen arvioimiseksi ja mahdollisten parannusten tekemiseksi siihen. Kyseiseen väliarviointiin olisi liitettävä vuosien 2014–2020 ohjelman loppuarviointi, josta saadut asiaankuuluvat kokemukset olisi myös otettava huomioon väliarvioinnissa. On erittäin tärkeää, että ohjelman kokonaisvaltaisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi väliarvioinnissa arvioidaan perusteellisesti uusien aloitteiden ja osallisuutta ja yksinkertaistamista edistävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa. Komission olisi tarvittaessa ja väliarvioinnin perusteella annettava lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamisesta. Komission olisi toimitettava tehdyt arvioinnit Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

(49)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (23) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Näin ollen asiaan liittyvillä täytäntöönpanosäädöksillä hyväksytyt säännökset eivät saisi aiheuttaa jäsenvaltioille merkittäviä lisärasitteita. Seurantavaatimusten olisi sisällettävä sellaiset täsmälliset, mitattavat ja realistiset indikaattorit, joita voidaan mitata ajan myötä ja joiden perusteella voidaan arvioida ohjelman vaikutuksia kentällä.

(50)

Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla, ja siinä olisi otettava huomioon koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen pääasialliset kohderyhmät ja tarvittaessa laaja joukko muita kohderyhmiä, kuten uraohjaus- ja työnvälityspalvelut, kulttuurialan järjestöt, yritykset ja säätiöt. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimintojen toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien toimeenpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden asianomaisten sidosryhmien avulla. Lisäksi komission olisi tehtävä säännöllistä yhteistyötä useiden eri sidosryhmien kanssa, mukaan lukien ohjelman osallistuvat organisaatiot, koko ohjelman elinkaaren ajan helpottaakseen hyvien käytäntöjen ja hankkeiden tulosten jakamista ja palautteen keräämistä ohjelmasta. Kansalliset toimistot olisi kutsuttava osallistumaan kyseiseen prosessiin.

(51)

Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimintojen välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös ulkoista tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä sikäli kuin kyseiset painopisteet liittyvät ohjelman tavoitteisiin.

(52)

Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toimeenpanomekanismeja. Ohjelman toimeenpano olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle. Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin vuosien 2014–2020 ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa asianomaisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista.

(53)

Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa jäsenvaltioissa tai ohjelmaan assosioituneissa kolmansissa maissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisten riippumattomien tarkastuselinten olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samat kuin vuosien 2014–2020 ohjelman nojalla nimetyt elimet.

(54)

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelmaan osallistumista ja sen moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin oikeuden soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista.

(55)

Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toimeenpanon ja arvioinnin seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja että niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaankuuluvien tietosuojasääntöjen mukaisella tavalla.

(56)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (24) mukaisesti.

(57)

Edunsaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Ohjelman nojalla oppimiseen liittyvän liikkuvuuden tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruudessa, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava huomioon oleskelu- ja elinkustannukset isäntämaassa. Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa kyseisiä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti sen varmistamiseksi, että ne henkilöt, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, pääsevät osallisiksi tuista. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista; julkisyhteisöjen tai yksityisten oikeussubjektien henkilöille myöntämiä avustuksia olisi kohdeltava samalla tavalla.

(58)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (25) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (26), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (27) ja (EU) 2017/1939 (28) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (29) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(59)

On tarpeen varmistaa ohjelman toimien, myös sellaisten, jotka eivät ole luonteeltaan ohjelmamaiden välisiä tai kansainvälisiä, täydentävyys ja johdonmukaisuus jäsenvaltioiden toteuttamien toimintojen sekä muiden unionin toimintojen kanssa, erityisesti sellaisiin, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin ja mediaan, nuorisoon ja solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, digitaalipolitiikkaan, nuoriin viljelijöihin kohdistuvaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, koheesioon, aluepolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysasioihin.

(60)

Vuosien 2014–2020 ohjelman sääntelykehys antoi vuosien 2014–2020 ohjelmakaudella jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita kyseisen ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden, kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta kyseistä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Kyseisten eri välineiden hallinnosta kansallisella tasolla vastaavien kansallisten elinten keskinäisen viestinnän ja yhteistyön olisi oltava tehokasta, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi tarjottava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön kyseisten välineiden kanssa erityisesti sen varmistamiseksi, että riittäviä taloudellisia tukitoimenpiteitä otetaan käyttöön tarvittaessa sellaisten henkilöiden tukemiseksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(61)

Jotta kokonaan tai osittain unionin talousarviosta rahoitettavista investoinneista saataisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa, olisi pyrittävä saamaan aikaan synergiaa etenkin ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavat rahastot. Kyseisten synergioiden maksimoimiseksi olisi varmistettava keskeiset mahdollistavat mekanismit, mukaan lukien kumulatiivinen rahoitus ohjelman ja muiden unionin ohjelmien toimissa, kunhan tällainen kumulatiivinen rahoitus ei ylitä toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia. Tätä varten tässä asetuksessa olisi vahvistettava asianmukaiset säännöt, jotka koskevat erityisesti mahdollisuutta ilmoittaa samat kustannukset tai menot määräsuhteessa ohjelman ja jonkin muun unionin ohjelman osalta.

(62)

Jotta voidaan tarvittaessa mukautua asianomaisten alojen kehitykseen ja varmistaa, että edistystä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti tämän asetuksen liitteen I muuttamiseksi lisäämällä ohjelman toimien kuvauksiin ja tämän asetuksen liitteen II muuttamiseksi ohjelman tulosindikaattoreihin liittyen, ja tämän asetuksen täydentämiseksi seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on säännönmukaisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(63)

On aiheellista varmistaa, että vuosien 2014–2020 ohjelma saatetaan asianmukaisesti päätökseen, erityisesti sen monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkumisen osalta. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole vuosien 2014–2020 ohjelman puitteissa saatettu loppuun 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

(64)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Perusoikeuskirjan 13 artiklan mukaisesti on varmistettava, että ohjelmasta rahoitusta saavat maat kunnioittavat akateemista vapautta.

(65)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT 322 artiklan nojalla. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Jos unionin rahoitusosuus toteutetaan kertakorvauksina, yksikkökustannuksina tai kiinteämääräisenä rahoituksena, rahoitustuen tasoja olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, ja ne olisi tarvittaessa mukautettava varainhoitoasetuksen mukaisesti, ottaen huomioon soveltuvin osin isäntämaan oleskelu- ja elinkustannukset ja matkakustannukset. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttyihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(66)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi myöntää unionin rahoitusta paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Kyseisen asetuksen 193 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennen toiminta-avustusta koskevan avustushakemuksen jättämispäivää syntyneisiin kustannuksiin ei myöskään voi myöntää unionin rahoitusta, ja tässä tapauksessa avustussopimus on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan varainhoitovuoden alkamisesta. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toiminnot ja kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toiminnot olisi toteutettu ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(67)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan ohjelman ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen oppimiseen liittyvää liikkuvuutta koskevien toimintojen ja yhteistyötoimintojen suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, sen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten ja ohjelman vahvan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(68)

Asetus (EU) N:o 1288/2013 olisi sen vuoksi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021.

(69)

Jotta voidaan taata katkeamaton tuki asianmukaisella politiikan alalla ja jotta toteutus voidaan aloittaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta alkaen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

(1)

Kulttuuri, taiteet, kulttuuriperintö ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat kulttuuriselta, koulutukseen, demokratiaan ja ympäristöön liittyvältä, yhteiskunnalliselta, ihmisoikeudelliselta ja taloudelliselta kannalta arvokkaita eurooppalaiselle yhteiskunnalle, ja niitä olisi edistettävä ja tuettava. Maaliskuun 25 päivänä 2017 annetussa Rooman julistuksessa todettiin ja 14 ja 15 päivänä joulukuussa 2017 kokoontunut Eurooppa-neuvosto totesi, että koulutus ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun rakennetaan kaikkien kannalta osallistavia ja yhtenäisiä yhteiskuntia ja ylläpidetään eurooppalaista kilpailukykyä.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vähemmistöihin kuuluvien oikeudet. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä ja perusoikeuskirjalla on SEU 6 artiklan nojalla sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla. Erityisesti perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetaan sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ja sen 13 artiklassa vahvistetaan taiteen ja tutkimuksen vapaus.

(3)

SEU 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja se muun muassa kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

(4)

Komission 22 päivänä toukokuuta 2018 antamassa tiedonannossa ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” esitetään tavoitteita kulttuuri- ja luoville aloille. Sen tavoitteena on valjastaa kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja hyvinvoinnin edistämiseen edistämällä kulttuuri- ja luovien alojen rajatylittävää ulottuvuutta ja tukemalla niiden mahdollisuuksia kasvaa, kannustaa kulttuuriin pohjautuvaan luovuuteen koulutuksessa ja innovoinnissa, lisätä työpaikkoja ja kasvua sekä vahvistaa kansainvälisiä kulttuurisuhteita. Luova Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, tukee yhdessä unionin muiden ohjelmien ja rahastojen kanssa Euroopan uutta kulttuuriohjelmaa. Kulttuurin ja taiteellisen ilmaisun itseisarvoa olisi suojeltava ja sitä olisi edistettävä, ja taiteellisen luovan toiminnan olisi oltava ohjelman ytimessä. Tämä on myös kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn Unescon yleissopimuksen mukaista; yleissopimus tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007, ja unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sen sopimuspuolia.

(5)

Euroopan kansojen kulttuurisen monimuotoisuuden yhteisen alueen kannalta on tärkeää edistää taide- ja kulttuuriteosten, -kokoelmien ja -tuotteiden ohjelmamaiden välistä levitystä, kannustaen näin vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa sekä taiteilijoiden ja kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisten ohjelmamaiden välistä liikkuvuutta.

(6)

Kulttuuriperinnön vaaliminen ja edistäminen helpottaa vapaata osallistumista kulttuurielämään Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaisesti. Siksi kulttuuriperinnöllä on tärkeä merkitys rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa, kestävän kehityksen prosesseissa ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisessä.

(7)

Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen pohjaa taiteellisen ilmaisun vapauteen, taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden valmiuksiin ja osaamiseen sekä kukoistaviin ja joustaviin kulttuuri- ja luoviin aloihin, ja taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden kykyyn luoda, innovoida, tuottaa ja levittää teoksiaan laajemmalle ja monimuotoisemmalle eurooppalaiselle yleisölle. Tämä laajentaa kulttuuri- ja luovien alojen liiketoimintapotentiaalia, parantaa luovan sisällön, taiteen tutkimuksen ja luovan toiminnan tulosten saatavuutta ja edistämistä sekä edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Lisäksi luovuuden ja uuden tiedon edistäminen osaltaan lisää kilpailukykyä ja saa aikaan innovointia teollisuuden arvoketjuissa. Unionin rikas kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus on Euroopan yhdentymishankkeen keskeinen voimavara. Samanaikaisesti Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen markkinoille ovat leimallisia maantieteelliset erityispiirteet, kielelliset erityispiirteet tai molemmat, mikä voi aiheuttaa markkinoiden pirstoutumista. Siksi vaaditaan jatkuvia toimia sen varmistamiseksi, että kulttuuri- ja luovat alat hyötyvät täysimääräisesti unionin sisämarkkinoista ja erityisesti digitaalisista sisämarkkinoista.

(8)

Digitalisaatio merkitsee kulttuuri- ja luovilla aloilla ajattelutavan muutosta. Se on muovannut uusiksi tottumuksia, suhteita ja tuotanto- ja kulutusmalleja. Tämä tuo monia haasteita. Samanaikaisesti digitalisaatio tarjoaa kulttuuri- ja luoville aloille uusia mahdollisuuksia eurooppalaisten teosten luomiseen, levitykseen ja saatavuuteen, mikä hyödyttää koko eurooppalaista yhteiskuntaa. Ohjelman olisi kannustettava kulttuuri- ja luovia aloja kyseisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

(9)

Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuuri- ja luovien alojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta kyseisten alojen taloudellinen arvo, mukaan lukien kyseisten alojen laajempi myötävaikutus kasvuun, kilpailukykyyn, luovuuteen ja innovointiin. Ohjelmassa olisi myös otettava huomioon kulttuurin myönteinen vaikutus kulttuurienväliseen vuoropuheluun, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja tietämyksen levittämiseen. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuuri- ja luovia aloja, erityisesti elinvoimaista eurooppalaista audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa monimuotoinen yleisö ja sen taloudellinen merkitys, mukaan lukien sen taloudellinen merkitys muiden luovien alojen kannalta. Kilpailu globaaleilla audiovisuaalimarkkinoilla on kuitenkin koventunut entisestään digitalisaation syventyessä, esimerkkinä muutokset median tuotannossa ja kulutuksessa ja globaalien alustojen kasvava asema sisällön levityksessä. Sen vuoksi on lisättävä eurooppalaiselle toimialalle annettavaa tukea.

(10)

Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 445/2014/EU (4) perustettu Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskeva unionin toiminta, jäljempänä ’Euroopan kulttuuripääkaupungit’, on osoittanut, kulttuuri- ja luovilla aloilla on tärkeä rooli unionin alueiden kehittämisessä ja elvyttämisessä. Tällä tavoin kulttuuri- ja luovat alat keskeisellä tavalla edistävät laatuun perustuvaa matkailua sekä alueellista, paikallista ja kaupunkikehitystä kaikkialla unionissa.

(11)

Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri kulttuuri- ja luovien alojen erityisluonne ja haasteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja audiovisuaalialaan keskittyvässä toimintalinjassa, jäljempänä ’Median toimintalinja’, muihin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin keskittyvässä toimintalinjassa, jäljempänä ’Kulttuurin toimintalinja’, sekä monialaisessa toimintalinjassa, jäljempänä ’Monialainen toimintalinja’.

(12)

Ohjelmasta olisi tuettava toimia ja toimintoja, joista saadaan eurooppalaista lisäarvoa ja jotka täydentävät alueellisia, kansallisia, kansainvälisiä ja muita unionin ohjelmia ja politiikkoja ja vaikuttavat myönteisesti Euroopan kansalaisiin, sekä tuettava ohjelmamaiden välisen yhteistyön ja vaihdon kehittämistä ja edistämistä kulttuuri- ja luovilla aloilla. Tällaisten toimien ja toimintojen avulla ohjelmalla osaltaan vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaisia arvoja ja edistetään samalla kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.

(13)

Musiikin kaikki lajit ja ilmaisumuodot ja erityisesti nykymusiikki ja elävä musiikki ovat tärkeä osa unionin ja sen perinnön kulttuurista, taiteellista ja taloudellista toimintaympäristöä. Se on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osatekijä, ja se toimii keskeisenä taloudellisen ja kulttuurisen kehityksen välineenä. Kulttuurin toimintalinjassa olisi siksi kiinnitettävä huomiota musiikkialaan.

(14)

Kulttuurin toimintalinjasta olisi edistettävä luovien yhteisöjen verkottumista ja rajat ylittävää ja monialaista yhteistyötä hyödyntämällä erilaisia taitoja, kuten taiteellisia, luovia, digitaalisia ja teknologisia taitoja.

(15)

Monialaisessa toimintalinjassa pyritään hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia eri kulttuuri- ja luovien alojen kesken ja vastaamaan näiden yhteisesti kokemiin haasteisiin. Yhteisestä monialaisesta lähestymistavasta voidaan saada tietämyksen siirtoon ja hallinnon tehokkuuteen liittyviä etuja. Ohjelmayhteyspisteet edistävät tässä yhteydessä ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja sen toteuttamista.

(16)

Unionin toimia tarvitaan audiovisuaalialalla unionin digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan yhteyteen. Tämä koskee erityisesti tekijänoikeuspuitteiden nykyaikaistamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä (EU) 2019/789 (5) ja (EU) 2019/790 (6) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2010/13/EU (7), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/1808 (8). Direktiiveillä (EU) 2019/789 ja (EU) 2019/790 pyritään vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia luoda, rahoittaa, tuottaa ja levittää teoksia, jotka ovat näkyvästi esillä eri viestintävälineissä kuten TV:ssä, elokuvissa tai tilausvideopalvelussa, jotka ovat saatavilla ja jotka houkuttelevat yleisöä avoimemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Kyseisillä direktiiveillä pyritään myös saavuttamaan asianmukaisesti toimivat markkinat luovan työn tekijöille ja oikeudenhaltijoille, erityisesti lehtijulkaisuille ja verkkoalustoille, ja varmistamaan tekijöille ja esiintyjille reilu korvaus, mitkä ulottuvuuksina olisi otettava huomioon ohjelmassa kautta linjan. Lisäksi tukea olisi kasvatettava, jotta voidaan puuttua markkinoiden viimeaikaiseen kehitykseen ja erityisesti globaalien levitysalustojen vahvempaan asemaan verrattuna kansallisiin lähetystoiminnan harjoittajiin, jotka perinteisesti investoivat eurooppalaisten teosten tuotantoon. Koska alan markkinaolosuhteet ja audiovisuaalialan toimijat kehittyvät edelleen, ohjelman toteuttamisen yhteydessä olisi säädettävä erityisistä kriteereistä riippumattoman tuotantoyhtiön määrittelemiseksi.

(17)

Ohjelman olisi mahdollistettava kulttuuri- ja luovien alojen organisaatioiden mahdollisimman laaja osallistuminen siihen ja kyseisten organisaatioiden mahdollisimman laaja pääsy ohjelmaan niiden maantieteellisestä alkuperästä riippumatta. Ohjelman olisi sijainnista riippumatta tuettava kyseisiä organisaatioita ja parhaita kykyjä toimimaan rajojen yli ja kansainvälisesti. Median toimintalinjassa olisi otettava huomioon maiden väliset erot, jotka koskevat audiovisuaalisen sisällön tuottamista ja levitystä sekä pääsyä audiovisuaaliseen sisältöön ja audiovisuaalisen sisällön kulutussuuntauksia, sekä erityisesti maiden kielellisiä ja maantieteellisiä erityispiirteitä, jotta voidaan näin luoda tasapuolisemmat toimintaedellytykset, laajentaa audiovisuaalialan kapasiteetiltaan erilaisten jäsenvaltioiden osallistumista ja lisätä niiden välistä yhteistyötä ja tukea sijainnista riippumatta eurooppalaisia lahjakkuuksia toimimaan rajojen yli ja kansainvälisesti. Olisi myös otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimpien alueiden erityispiirteet.

(18)

Ohjelmaan kuuluvat erityistoimet, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1194/2011/EU (9) perustettu Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskeva toimi, jäljempänä ’Euroopan kulttuuriperintötunnus’, Euroopan kulttuuriperintöpäivät, eurooppalaiset palkinnot nyky-, rock- ja pop-musiikin, kirjallisuuden, kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin aloilla sekä Euroopan kulttuuripääkaupungit, ovat tavoittaneet suoraan miljoonia eurooppalaisia ja tuoneet esiin eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt, minkä vuoksi niitä olisi jatkettava ja mahdollisuuksien mukaan laajennettava. Kulttuurin toimintalinjasta olisi tuettava Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostoitumistoimintoja. Olisi myös harkittava mahdollisuutta sisällyttää eurooppalaisten palkintojen piiriin uusia aloja ja toimialoja, kuten teatteriala.

(19)

Kulttuuri on avainasemassa osallistavien ja yhtenäisten yhteisöjen vahvistamisessa. Muuttoliikekysymysten ja kotouttamishaasteiden yhteydessä kulttuurilla on perustavanlaatuinen rooli luotaessa tilaisuuksia kulttuurienväliseen vuoropuheluun ja kotoutettaessa muuttajia ja pakolaisia, jotta he tuntisivat kuuluvansa vastaanottavaan yhteiskuntaan, sekä kehitettäessä hyviä suhteita muuttajien ja uusien yhteisöjen välille.

(20)

Osallistavan yhteiskunnan edistämiseksi ohjelman olisi edistettävä ja lisättävä kulttuuritoimintaan osallistumista kaikkialla unionissa, etenkin vammaisten henkilöiden ja heikot lähtökohdat omaavien henkilöiden osalta.

(21)

Davosissa 22 päivänä tammikuuta 2018 annetussa julistuksessa ”Towards a high-quality Baukultur for Europe” pidettiin tarpeellisena ryhtyä toimiin uuden integroidun lähestymistavan omaksumiseksi sellaisen laadukkaan rakennetun ympäristön muovaamiseen, joka pohjaa kulttuuriin, joka lujittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka takaa ympäristön kestävyyden ja joka edistää koko väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kyseisessä lähestymistavassa ei pitäisi keskittyä vain kaupunkialueisiin vaan myös reuna-alueiden ja maaseutualueiden yhteenliitettävyyteen. Baukultur-käsite pitää sisällään kaikki tekijät, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten ja yhteisöjen elämänlaatuun ja siten hyvin konkreettisella tavalla edistävät osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kestävyyttä.

(22)

Sananvapaus ja taiteellinen vapaus ovat kulttuuri-ja luovien alojen elinvoimaisuuden keskiössä. Erityisesti uutismedia-alalle tarvitaan vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä. Ohjelman olisi siten yhdessä direktiivin 2010/13/EU kanssa edistettävä vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä, joka kannustaa ristikkäisiin ja monialaisiin, uutismedia-alaa tukeviin toimiin. Ohjelmasta olisi tuettava uusia media-alan ammattilaisia ja edistettävä kansalaisten kriittisen ajattelun kehittymistä paremman medialukutaidon keinoin.

(23)

Ohjelmalla olisi myös lisättävä kiinnostusta eurooppalaisiin audiovisuaalisiin teoksiin ja parannettava niiden saatavuutta erityisesti yleisötyötä koskevien toimenpiteiden kautta, mukaan lukien elokuvakasvatus.

(24)

Taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden rajat ylittävä liikkuvuus Kulttuurin toimintalinjan puitteissa voi osaltaan edistää paremmin linkittyneiden, vahvempien ja kestävämpien kulttuuri- ja luovien alojen kehittymistä unionissa, koska se on keino vauhdittaa taitojen kehittämistä ja uuden oppimista kulttuuri-ja luovien alojen sisällä, parantaa kulttuurienvälistä tietoisuutta sekä edistää teosten ohjelmamaiden välistä yhteistä luomista, yhteistuotantoa, liikkuvuutta ja jakelua.

(25)

Kulttuuri- ja luovien alojen erityispiirteiden vuoksi yhteistyöhankkeiden, erityisesti pienten hankkeiden olisi oltava Kulttuurin toimintalinjan keskiössä. Sen vuoksi komission olisi helpotettava ohjelmaan osallistumista yksinkertaistamalla huomattavasti byrokraattisia, lähinnä hakuvaiheen menettelyjä ja sallimalla pienissä hankkeissa suuremmat yhteisrahoitusosuudet.

(26)

Ohjelman olisi SEUT 8 ja 10 artiklan mukaisesti kaikissa toiminnoissaan tuettava sukupuolten tasa-arvonäkökohtien ja syrjimättömyyttä koskevien tavoitteiden huomioon ottamista ja siinä olisi tarpeen mukaan määritettävä asianmukaiset sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat kriteerit. Naiset ovat kulttuuri- ja luovilla aloilla aktiivisesti mukana tekijöinä, ammattilaisina, opettajina, taitelijoina ja yleisönä. Ei kuitenkaan ole yhtä todennäköistä, että naiset toimivat päätöksentekoasemissa kulttuuri-, taide- ja luovien alojen laitoksissa. Siksi ohjelmalla olisi tuotava esiin naisten lahjakkuutta, jotta tuetaan naisten taiteellisia ja ammatillisia uria.

(27)

Ottaen huomioon 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”, joka vahvistettiin 5 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (10) trilogin neuvotteluvaltuutuksista vuoden 2018 talousarvion osalta ja 24 päivänä toukokuuta 2017 annetuissa neuvoston päätelmissä EU:n strategisesta lähestymistavasta kansainvälisiin kulttuurisuhteisiin, eurooppalaisissa rahoitusvälineissä ja erityisesti ohjelmassa olisi tunnustettava kulttuurin merkitys kansainvälisissä suhteissa ja sen rooli eurooppalaisten arvojen edistämisessä asiaa koskevilla ja kohdennetuilla toimilla, joilla on suunniteltu olevan selvä unionia esille tuova vaikutus globaalisti.

(28)

Noudattaen 22 päivänä heinäkuuta 2014 annettua komission tiedonantoa ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa” asiaa koskevissa toimintapolitiikoissa ja välineissä olisi varmistettava vuoden 2018 kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden perintö; teemavuosi valtavirtaisti onnistuneesti ja tehokkaasti kulttuurin muihin politiikanaloihin erityisesti osallistavan hallinnan avulla, kiinnittämällä huomiota Euroopan kulttuuriperinnön pitkäkestoiseen ja kestävään arvoon, laatimalla yhdenmukaisemman lähestymistavan sen säilyttämiseen ja arvostamiseen sekä tukemalla sen arvojen kestävää vaalimista, uudistamista ja mukautuvaa uudelleenkäyttöä sekä edistämistä tietoisuuden lisäämisen ja verkostoitumisen keinoin. Kulttuurialalla olisi harkittava taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja taidealan käsityöläisten, jotka omaavat perinteisen ammattitaidon kulttuuriperinnön restaurointiin, tukemista. Erityisesti audiovisuaalialalla perinneteokset ovat muistin ja kulttuurisen moninaisuuden merkittäviä lähteitä ja niihin liittyy potentiaalisia markkinamahdollisuuksia. Tässä yhteydessä audiovisuaaliset arkistot ja kirjastot vaikuttavat osaltaan perinneteosten säilymiseen, uudelleenkäyttöön ja uuteen markkinakehitykseen.

(29)

Noudattaen 10 päivänä maaliskuuta 2020 annettua komission tiedonantoa ”Uusi teollisuusstrategia Euroopalle” unionin olisi luotettava vahvuuksiinsa, erityisesti monimuotoisuuteensa, kykyihinsä, arvoihinsa, elämäntapaansa sekä innovoijiinsa ja luovan työn tekijöihinsä.

(30)

Ohjelman menestys riippuu sellaisista innovatiivisista ja tehokkaista hankkeista, joissa kehitetään hyviä toimintatapoja Euroopan valtioiden välistä kulttuuri- ja luovien alojen yhteistyötä varten. Tällaisia menestystarinoita olisi aina mahdollisuuksien mukaan edistettävä, jotta voidaan tukea uusia liiketoimintamalleja ja taitoja, huolehtia perinteisestä tietotaidosta sekä muuntaa luovat ja monialaiset ratkaisut taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuloksiksi.

(31)

Ohjelman olisi oltava tietyin edellytyksin avoinna Euroopan vapaakauppaliiton jäsenille, liittyville maille, ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokkaille, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan maille ja unionin strategisille kumppaneille.

(32)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (11) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(33)

Kolmansien maiden olisi pyrittävä osallistumaan ohjelmaan täysimääräisesti. Niiden kolmansien maiden, jotka eivät täytä Median toimintalinjaan ja Monialaiseen toimintalinjaan osallistumisen edellytyksiä mutta jotka osallistuvat Kulttuurin toimintalinjaan, olisi kuitenkin voitava perustaa ja tukea ohjelmayhteyspisteitä edistämään ohjelmaa omissa maissaan ja edistämään rajatylittävää yhteistyötä kulttuuri- ja luovilla aloilla.

(34)

Poikkeuksiin velvollisuudesta täyttää direktiivissä 2010/13/EU säädetyt edellytykset olisi sovellettava valvontaa, ja niitä olisi voitava myöntää Euroopan naapuruuspolitiikan maille asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, ottaen huomioon asianomaisen maan audiovisuaalialan markkinoiden erityispiirteet ja eurooppalaisen audiovisuaalialan politiikkaan yhdentymisen taso. Edistymistä direktiivissä 2010/13/EU asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa olisi seurattava säännöllisesti. Lisäksi Median toimintalinjasta rahoitettuihin toimiin osallistuminen olisi vahvistettava tapauskohtaisesti asiaa koskevassa työohjelmassa tai asiaa koskevissa työohjelmissa.

(35)

Ohjelmasta olisi tuettava yhteistyötä unionin ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Unescon, Euroopan neuvoston, mukaan luettuna Eurimages ja Euroopan audiovisuaalinen observatorio, jäljempänä ’observatorio’, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön, välillä. Ohjelmasta olisi myös tuettava unionin sitoumusta, joka liittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, etenkin sen kulttuuriulottuvuuteen. Audiovisuaalialan osalta ohjelmalla olisi varmistettava unionin panos observatorion toimintaan.

(36)

Kun otetaan huomioon, miten tärkeää on ilmastonmuutoksen torjuminen ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella hyväksytyn Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, ohjelmalla pyritään edistämään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 30 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita. Kestävän kasvun mallina toimivan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien olisi noudatettava periaatetta olla aiheuttamatta haittaa. Asiaankuuluvia toimia olisi yksilöitävä ja toteutettava ohjelman toimeenpanon aikana ohjelman perusluonnetta muuttamatta, ja niitä olisi tarkasteltava uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessin yhteydessä.

(37)

Komission olisi voitava yksinkertaistamisen ja tehokkuuden vuoksi jakaa talousarviositoumukset vuotuisiin eriin. Tällöin komission olisi ohjelman toteuttamisen aikana tehtävä vuotuisia eriä koskevat sitoumukset ottaen huomioon rahoitusapua saavien toimien edistymisen, niiden arvioidut tarpeet ja käytettävissä olevat talousarviovarat. Komission olisi toimitettava avustuksen saajille vuosierien sitomisen alustava aikataulu.

(38)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja niissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla annettuihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(39)

”LUX – Euroopan parlamentin ja European Film Academyn eurooppalainen yleisöelokuvapalkinto” on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna eurooppalaisena palkintona, jolla edistetään ja levitetään eurooppalaisia elokuvia, jotka heijastavat eurooppalaista identiteettiä ja eurooppalaisia arvoja yli kansallisten rajojen, ja joka perustuu yhteistyöhön tunnettujen elokuvantekijöiden yhteisön ja eurooppalaisten elokuvajärjestöjen ja -verkostojen kanssa.

(40)

Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt musiikin saatavuutta, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta ja samalla myös edistänyt kansainvälistä uraa ja koulutusta nuorten muusikoiden keskuudessa. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on Euroopan parlamentin päätöslauselmalla perustettu, kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu eri puolilta Eurooppaa vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan ja avoimen koe-esiintymisen perusteella. Tämä erityinen myötävaikutus Euroopan kulttuuriseen monimuotoisuuteen ja identiteettiin olisi tunnustettava esimerkiksi säätämällä toimista, joihin osallistumiseen Euroopan unionin nuoriso-orkesteri ja vastaavat eurooppalaiset kulttuuriyhteisöt voivat hakea. Tällaisille yhteisöille olisi mahdollistettava monivuotinen rahoitus niiden toiminnan vakauden varmistamiseksi.

(41)

Kulttuuri- ja luovien alojen organisaatioille, joilla on laaja maantieteellinen kattavuus Euroopassa ja joiden toimintaan kuuluu kulttuuripalvelujen tarjoaminen suoraan Euroopan kansalaisille ja joilla näin ollen on potentiaalia vaikuttaa suoraan eurooppalaiseen identiteettiin, olisi voitava myöntää unionin tukea.

(42)

Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet ja toiminnot saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa. On myös tarpeen varmistaa, että ne täydentävät jäsenvaltioiden toimintoja. Olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, jotta varmistetaan, että mahdolliset tuensaajat ovat tietoisia erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, sekä horisontaalisten politiikkojen, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

(43)

Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(44)

Ohjelmassa on tärkeää puuttua Euroopan kulttuuri- ja luovien alojen rakenteellisiin haasteisiin, joita covid-19-pandemia on pahentanut. Ohjelma kattaa eurooppalaisen kulttuurin ja eurooppalaisten tiedotusvälineiden keskeisen roolin kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ja tietoon perustuvan päätöksenteon mahdollistajana. Ohjelmalla olisi yhdessä muiden asiaankuuluvien unionin rahoitusohjelmien ja Next Generation EU -välineen kanssa tuettava kulttuuri- ja luovien alojen lyhyen aikavälin elpymistä, parannettava niiden pitkän aikavälin selviytymiskykyä ja kilpailukykyä, jotta voidaan parhaiten vastata mahdollisiin merkittäviin kriiseihin tulevaisuudessa, ja tuettava niiden digitaalista ja ekologista siirtymää.

(45)

Ohjelman politiikkatavoitteita käsitellään myös Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (13) perustetun vuosien 2021–2027 InvestEU-ohjelman politiikkaikkunoiden rahoitusvälineillä ja talousarviotakuilla, joilla muun muassa edelleen helpotetaan kulttuuri- ja luovien alojen pienten ja keskisuurten yritysten ja organisaatioiden rahoituksen saantia.

(46)

Ohjelmalla toteutettujen hankkeiden vaikuttavuuden, laadukkuuden ja toteutuksen tehokkuuden olisi oltava tärkeimmät kyseessä olevien hankkeiden valinnassa käytettävät arviointikriteerit. Kun otetaan huomioon tekninen asiantuntemus, jota vaaditaan ohjelman erityistoimiin liittyvien ehdotusten arvioimiseen, tällaisia ehdotuksia arvioivien komiteoiden, jäljempänä ’arviointikomiteat’, jäsenet voivat olla ulkopuolisia asiantuntijoita. Ulkopuolisia asiantuntijoita valittaessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon heidän ammatillinen taustansa ja sukupuolten tasapuolinen edustus kyseisessä arviointikomiteassa.

(47)

Ohjelmaan olisi sisällyttävä realistinen ja hallinnoitavissa oleva laadullisten ja määrällisten tulosindikaattoreiden järjestelmä, joka liittyy sen toimiin ja jolla seurataan sen tuloksia jatkuvasti. Tällaisen seurannan sekä ohjelmaan ja sen toimiin liittyvien tiedotus- ja viestintätoimien olisi pohjauduttava ohjelman kolmeen toimintalinjaan.

(48)

Koska tietojen kerääminen ja analysointi sekä kulttuuripolitiikkojen vaikutusten mittaaminen on tärkeää ja monimutkaista, komission olisi autettava keräämään näyttöä ja tilastotietoja kulttuuri- ja luovien alojen suuntauksista ja kehityksestä hyödyntämällä oman ja muiden asiaankuuluvien tutkimuslaitosten asiantuntemusta ja sen olisi raportoitava kerätyistä tiedoista säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(49)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (14) vuosiksi 2021–2027 vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’, kestoa.

(50)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (15) 18 kohdan mukaisesti.

(51)

Tähän ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, myös kolmansille osapuolille myönnettäviä avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(52)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja hallinnollisen yksinkertaistamisen tarve erityisesti hakuprosessissa kaikkia osapuolia hyödyttävällä tavalla, ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Valintaa tehtäessä olisi harkittava kertakorvausten, yksikkökustannusten ja kiinteiden määrien käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(53)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) ja (EU) 2017/1939 (19) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(54)

Olisi oltava mahdollista erityisin kriteerein myöntää huippuosaamismerkki sellaisille laadukkaille ehdotuksille toimiksi, jotka ovat ohjelman mukaisesti tukikelpoisia mutta joita ei voida rahoittaa siitä talousarviorajoitteiden vuoksi. Huippuosaamismerkillä tunnustetaan ehdotuksen laadukkuus ja yksinkertaistetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta. Toimista, joista voitaisiin myöntää huippuosaamismerkki, olisi annettava lisätietoja asianomaisissa ehdotuspyynnöissä.

(55)

Ottaen huomioon SEUT 349 artiklan ja komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antaman tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” olisi arvostettava kyseisessä artiklassa tarkoitettujen alueiden erityistä myötävaikutusta unionin kulttuuriseen monimuotoisuuteen sekä niiden roolia vaihtotoiminnan, mukaan lukien liikkuvuuden välityksellä, sekä kolmansien maiden, erityisesti niiden naapurimaiden, kansalaisten ja organisaatioiden kanssa tehtävän yhteistyön edistämisessä. Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (21) nojalla ja ottaen huomioon merentakaisten maiden ja alueiden myötävaikutuksen unionin kansainväliseen kulttuurivaikutukseen, saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Näin ihmiset voisivat hyötyä yhtäläisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen tarjoamista kilpailueduista, etenkin talouskasvusta ja työllisyysvaikutuksista.

(56)

Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT 290 artiklan mukaisesti seuranta- ja arviointikehyksen laatimiseksi ja ohjelman indikaattorien tarkistamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (22) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(57)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustus voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen edellyttäen, että hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei kuitenkaan voi myöntää unionin rahoitusta paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennen toiminta-avustusta koskevan avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneisiin kustannuksiin ei myöskään voi myöntää unionin rahoitusta, ja avustussopimus on allekirjoitettava neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan varainhoitovuoden alkamisesta. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toiminnot ja kustannukset ovat avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen, vaikka kyseiset toiminnot olisi toteutettu ja kyseiset kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(58)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(59)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelmien hyväksymistä varten. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (23) mukaisesti. Tässä asetuksessa säädettyjen määräaikojen olisi erityisesti oltava oikeasuhteisia, ja niillä olisi annettava komitean jäsenille mahdollisuus tarkastella ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi varhaisessa vaiheessa ja tehokkaasti ja ilmaista näkemyksensä.

(60)

On tarpeen varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1295/2013 (24) perustetun Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020), jäljempänä ’vuosien 2014–2020 ohjelma’, asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, kuten teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinnointi, joita ei ole vuosien 2014–2020 ohjelman puitteissa vielä saatettu loppuun 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä.

(61)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan mukaisesti. Tässä asetuksessa noudatetaan myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa YK:n yleissopimusta.

(62)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan tavoitteiden ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, niiden oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä niiden voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(63)

Asetus (EU) N:o 1295/2013 olisi sen vuoksi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(64)

Jotta voidaan taata katkeamaton tuki asiaankuuluvalla politiikan alalla ja jotta ohjelman toteuttaminen voidaan aloittaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava takautuvasti 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen,

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 294/2008 (3) on muutettu (4) huomattavilta osin. Koska siihen on määrä tehdä uusia muutoksia, mainittu asetus olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava.

(2)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista, jäljempänä ’EIT’, määräajoin tehdyt riippumattomat arvioinnit ja asetuksen (EY) N:o 294/2008 soveltamisesta saadut kokemukset osoittavat, että EIT:n toimintamallin ja sen perustana olevien prosessien parantamiseksi tarvitaan huomattavia muutoksia. Lisäksi EIT:n väliarvioinnissa ja vaikutusten ennakkoarvioinnissa on tullut esiin useita kehityskohteita, kuten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen rahoitusmalli, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen integrointi paikallisiin innovaatioekosysteemeihin, osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuus ja läpinäkyvyys sekä EIT:n toteuttama seuranta. Tämä asetus tarjoaa tilaisuuden myös näiden osa-alueiden käsittelyyn.

(3)

On ensi sijassa jäsenvaltioiden asia huolehtia siitä, että Euroopassa on vahva teollinen, kilpailu- ja innovaatioperusta. Innovaatiotoimintaan kohdistuva haaste on luonteeltaan ja laajuudeltaan kuitenkin sellainen, että tarvitaan myös unionin tasolla yhteistyössä toteutettavia toimia.

(4)

EIT perustetaan täydentämään unionin ja jäsenvaltioiden nykyisiä toimintapolitiikkoja ja aloitteita edistämällä niin sanotun osaamiskolmion – korkeakoulutus, tutkimus ja innovointi – integrointia kaikkialla unionissa.

(5)

EIT:n olisi osaltaan lujitettava unionin ja jäsenvaltioiden innovointivalmiuksia, jotta voidaan vastata yhteiskunnan kohtaamiin merkittäviin haasteisiin ja siten edistää unionin kestävää talouskehitystä ja kilpailukykyä.

(6)

EIT:n olisi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta pyrittävä vahvistamaan innovaatioekosysteemejä kaikkialla unionissa avoimella ja läpinäkyvällä tavalla. Tätä varten EIT:n olisi helpotettava ja lisättävä innovaatioyhteisöjen keskinäistä verkostoitumista, integraatiota ja yhteistyötä kaikkialla Euroopassa sekä edistettävä niiden välisiä synergioita. EIT pyrkii myös saavuttamaan unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet ja edistämään unionin tavoitteiden ja politiikkojen toteuttamista, mukaan lukien niiden, jotka mainitaan komission 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassa tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, 27 päivänä toukokuuta 2020 antamassa tiedonannossa Euroopan talousarviosta Euroopan elpymissuunnitelman moottorina, 19 päivänä helmikuuta 2020 antamassa tiedonannossa Euroopan datastrategiasta sekä 10 päivänä maaliskuuta 2020 antamissa tiedonannoissa pk-yritysstrategiasta kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten ja Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta, sekä niiden, jotka liittyvät unionin strategisen riippumattomuuden saavuttamiseen, samalla kun säilytetään talouden avoimuus. Lisäksi EIT:n olisi edistettävä vastaamista maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteita noudattamalla kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ja ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (5), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, periaatteita, ja ilmastoneutraalin talouden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Siirtymässä voidaan onnistua vain lisäämällä tutkimusta ja innovointia, mikä korostaa tarvetta vahvistaa suotuisia olosuhteita ja investointeja Euroopan osaamispohjan sekä tutkimus- ja innovointivalmiuksien parantamiseksi erityisesti vihreiden ilmastoystävällisten teknologioiden ja innovaatioiden alalla.

(7)

EIT:n olisi lisättävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen avoimuutta yhteistyösuhteiden vahvistamiseksi ja synergioiden luomiseksi eri innovaatioyhteisöjen välille Euroopassa, mikä edistäisi maantieteellistä monimuotoisuutta ja osaajien liikkuvuutta.

(8)

EIT:n painopistealat ja rahoitustarpeet kulloisenkin monivuotisen rahoituskehyksen kattavaksi seitsemän vuoden ajanjaksoksi olisi esitettävä strategisessa innovaatio-ohjelmassa. Strateginen innovaatio-ohjelma olisi yhdenmukaistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (6) perustetun tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa -ohjelma’, kanssa, myös raportoinnin, seurannan, arvioinnin ja muiden kyseisessä asetuksessa säädettyjen vaatimusten osalta, ja siinä olisi otettava huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strateginen suunnittelu. Strategisessa innovaatio-ohjelmassa olisi luotava ja edistettävä synergioita Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien kanssa, muiden asiaan liittyvien monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien unionin ohjelmien kanssa sekä muiden asiaa koskevien unionin, kansallisten ja alueellisten aloitteiden, toimintapolitiikkojen ja välineiden kanssa, etenkin sellaisten, joilla tuetaan tutkimusta ja innovointia, koulutusta ja osaamisen kehittämistä, kestävää ja kilpailukykyistä teollisuutta, yrittäjyyttä ja alueellista kehitystä. Ottaen huomioon strategisen innovaatio-ohjelman tärkeyden unionin innovaatiopolitiikan kannalta ja sen odotettujen sosioekonomisten vaikutusten merkityksen unionille Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi hyväksyttävä se komission ehdotuksen pohjalta. Komission ehdotuksen olisi perustuttava EIT:n esitykseen. Kyseinen esitys olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

(9)

Covid-19:n puhkeamisesta seurannut kriisi on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä jäsenvaltioiden terveydenhuolto- ja talousjärjestelmille. Kriisin aiheuttamien sosiaalisten ja taloudellisten sekä ympäristöön ja teknologiaan liittyvien vaikutusten selättäminen edellyttää unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen yhteistyötä. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi vastattava nykyisiin sekä uusiin ja odottamattomiin haasteisiin ja painopisteisiin joustavasti sekä voitava ottaa käyttöön toimenpiteitä ja aloitteita ekosysteemiensä tukemiseksi asianmukaisesti. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi edistettävä etenkin innovointitoimia, joita tarvitaan covid-19-kriisin vaikutusten torjumiseksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Euroopan elpymissuunnitelman, Euroopan uuden teollisuusstrategian ja kestävän kehityksen tavoitteiden painopisteiden mukaisesti, ja samalla huolehdittava synergiasta unionin muiden aloitteiden ja kumppanuuksien kanssa.

(10)

Asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti EIT:n toimien olisi vastattava strategisiin pitkän aikavälin haasteisiin, erityisesti monitieteisillä ja tieteidenvälisillä aloilla, muun muassa kehittämällä sellaisia innovatiivisia ei-teknologisia ratkaisuja, jotka täydentävät tarvittavalla tavalla teknologiakeskeisiä innovointitoimia. EIT:n olisi toiminnallaan edistettävä säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan, tutkimusorganisaatioiden, innovaatiokeskusten, pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä ’pk-yritykset’, korkeakoulujen ja teollisuuden edustajien kanssa.

(11)

EIT:n olisi osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta asetettava etusijalle korkeakoulutus-, tutkimus- ja innovointi- sekä yrittäjätoimintansa siirtäminen liike-elämään ja tällaisen toiminnan kaupallinen soveltaminen sekä tuettava korkeakoulujen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia sekä innovatiivisten yritysten perustamista ja kehittämistä täydentäen Euroopan innovaationeuvostoa (EIC) ja Horisontti Eurooppa -ohjelman muita asiaan liittyviä osia sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (7) perustettua InvestEU-ohjelmaa.

(12)

EIT:n olisi toiminnassaan käytettävä huippuosaamiseen perustuvia korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden, yritysten, pk-yritykset mukaan lukien, ja julkisten yritysten sekä paikallisviranomaisten, yhteiskunnallisten yritysten, asiaan liittyvien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja muiden sidosryhmien institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia. Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvää toimintaa sekä pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten aktiivisen osallistumisen varmistavaa yhteydenpidon tiivistämistä olisi pyrittävä edistämään, koska tietyt yritykset ovat erittäin innovatiivisia niiden tuottamien hyödykkeiden tai palvelujen, niiden organisaation tai niiden käyttämien tuotantomenetelmien osalta. Näiden kumppanuuksien olisi pyrittävä saavuttamaan rahoituksen kestävyys hankkimalla varoja muista yksityisistä ja julkisista lähteistä ja houkuttelemaan ja ottamaan mukaan mahdollisimman monenlaisia uusia asiaan liittyviä kumppaneita. Hallintoneuvoston olisi valittava nämä kumppanit ja nimettävä ne osaamis- ja innovaatioyhteisöiksi strategisessa innovaatio-ohjelmassa vahvistettujen painopistealojen ja aikataulun mukaisesti ja ottaen huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman strategisessa suunnittelussa esitetyt painopisteet, joilla vastataan uusiin maailmanlaajuisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Kumppanit olisi valittava avoimen ja läpinäkyvän kilpailuun ja huippuosaamiseen perustuvan prosessin pohjalta tämän asetuksen ja asetuksessa (EU) 2021/695 vahvistettujen eurooppalaisten kumppanuuksien valintaa koskevien perusteiden mukaisesti. Ensimmäisen tällaisen osaamis- ja innovaatioyhteisön, joka on tarkoitus käynnistää mahdollisimman pian vuonna 2022 tai 2023, olisi liityttävä kulttuurialaan ja luoviin toimialoihin ja toisen, vuonna 2026 käynnistettävän olisi liityttävä vesi-, meri- ja merenkulkualoihin ja -ekosysteemeihin.

(13)

Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen erityisluonteen huomioon ottaen on tarpeen säätää osaamis- ja innovaatioyhteisön muodostamista koskevista erityisistä vähimmäisehdoista, jotka poikkeavat Horisontti Eurooppa -ohjelman osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisön lisäarvotoimien osalta saatetaan vastaavasti tarvita tapauksen mukaan erityissääntöjä, jotka koskevat omistusoikeutta, käyttöoikeuksia, hyödyntämistä ja levittämistä.

(14)

Hallintoneuvoston olisi ohjattava ja seurattava EIT:n toimia ja vastattava osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien valinnasta, nimeämisestä, rahoittamisesta, seurannasta ja arvioinnista asetuksen (EU) 2021/695 ja strategisen innovaatio-ohjelman mukaisesti. Nimittäessään hallintoneuvoston jäseniä komission olisi varmistettava, että siinä ovat tasapuolisesti edustettuina henkilöt, joilla on kokemusta korkeakoulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin tai liike-elämän alalta, sekä eri sukupuolet ja että se on maantieteellisesti kattava, sekä otettava huippuosaaminen johtavaksi periaatteeksi.

(15)

EIT:n olisi huolehdittava siitä, että kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön tuotoksia, tuloksia ja vaikutuksia, mukaan lukien niiden edistyminen rahoituksen kestävyyden saavuttamisessa, kustannustehokkuus ja avoimuus uusille jäsenille, seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin ulkoinen arviointi. Näihin arviointeihin olisi sisällyttävä kumppanuussopimuksen kolme ensimmäistä vuotta kattavat ja sopimuksen voimassaolon mahdollista jatkamista seuraavat kolme vuotta kattavat välitarkastelut, ennen kumppanuussopimuksen seitsemännen voimassaolovuoden päättymistä tehtävät kattavat arvioinnit sekä ennen kumppanuussopimuksen päättymistä tehtävät lopputarkastelut. Hallintoneuvoston olisi tarvittaessa toteutettava osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevia korjaavia toimenpiteitä.

(16)

EIT:n olisi tiedotettava säännöllisesti jäsenvaltioiden edustajien ryhmälle EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tuloksellisuudesta, saavutuksista ja toimista, niitä koskevan seurannan ja arvioinnin tuloksista sekä niitä koskevista tulosindikaattoreista ja korjaavista toimenpiteistä. Jäsenvaltioiden edustajien ryhmän olisi neuvottava hallintoneuvostoa ja johtajaa strategisesti tärkeissä kysymyksissä sekä annettava neuvoja EIT:lle ja osaamis- ja innovaatioyhteisöille ja jaettava kokemuksia niiden kanssa. EIT:n olisi järjestettävä jäsenvaltioiden edustajien ryhmän kanssa pidettävät kokoukset.

(17)

Jotta EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisöt voisivat tukea Euroopan talouden kilpailukykyä ja lisätä sen kansainvälistä houkuttelevuutta sekä sen innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksia, niiden pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita kaikkialta unionista, myös unionin syrjäisimmiltä alueilta, ja kauempaakin, esimerkiksi edistämällä heidän liikkuvuuttaan.

(18)

EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suhteiden olisi perustuttava kumppanuus- ja avustussopimuksiin, joissa vahvistetaan osaamis- ja innovaatioyhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet sekä EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöille myöntämä tuloksellisuuteen perustuva rahoitusosuus. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen hallinnollisen taakan rajoittamiseksi ja suunnitteluresurssien ja -toimien takaamiseksi pidemmälle aikavälille EIT:n olisi tehtävä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa monivuotisia, korkeintaan kolmen vuoden pituisia avustussopimuksia tai tehtävä avustussopimuksia vuodeksi kerrallaan, mikäli tämän katsotaan olevan tarkoituksenmukaisempaa. Poiketen siitä, mitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (8), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, säädetään, EIT:n olisi voitava tehdä mainittu kumppanuussopimus aluksi seitsemän vuoden ajaksi ja jatkaa sitä toiseksi enintään seitsemän vuoden pituiseksi ajaksi, mikäli kyseisen osaamis- ja innovaatioyhteisön tuloksellisuus on ollut hyvä ja sen välitarkastelun ja kattavan arvioinnin tulokset ovat myönteisiä. Kumppanuussopimuksen voimassaolon päätyttyä EIT ja osaamis- ja innovaatioyhteisö voivat tehdä yhteistyöpöytäkirjan, jonka tarkoituksena on ylläpitää aktiivista yhteistyötä.

(19)

On tarpeen tukea korkeakoulutusta, joka on olennainen mutta usein unohdettu osa osaamiskolmiota. Osallistuvien korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien olisi myönnettävä tutkintoja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta kansallisten sääntöjen ja hyväksymismenettelyjen mukaisesti. EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välisissä kumppanuus- ja avustussopimuksissa sekä yhteistyöpöytäkirjoissa olisi määrättävä, että EIT:n laatumerkki olisi myönnettävä myös kyseisille tutkinnoille. EIT:n olisi lisäksi tehtävä EIT:n laatumerkin saaneita tutkintoja tunnetummiksi, millä lisättäisiin niiden tunnustamista EIT-yhteisön ulkopuolella, ja laajennettava niiden käyttöä elinikäisen oppimisen ohjelmiin, ammatillisen koulutuksen ohjelmiin sekä koulutus-, uudelleenkoulutus- ja täydennyskoulutusohjelmiin. Toiminnallaan ja työllään EIT:n olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY (9) mukaisesti edistettävä opiskelijoiden, tutkijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta sekä tarjottava mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, mentorointiin ja valmennukseen.

(20)

EIT:n vastuun ja sen toiminnan avoimuuden ja läpinäkyvyyden takaamiseksi olisi annettava asianmukaiset säännökset. Sen hallintotapaa ja toimintaa ohjaavat säännöt olisi annettava EIT:n perussäännössä.

(21)

EIT:llä olisi oltava oikeushenkilöllisyys, ja jotta voidaan taata sen toiminnallinen riippumattomuus sekä riippumattomuus kansallisista viranomaisista ja ulkoisista vaikutuksista, sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka tuloihin olisi kuuluttava unionin rahoitusosuus.

(22)

Teollisuuden sekä rahoitus- ja palvelusektorien odotetaan osallistuvan merkittävässä määrin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen talousarvioiden rahoittamiseen. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi erityisesti pyrittävä saamaan yksityisistä lähteistä tulevan rahoituksen ja toiminnastaan saatavien tulojen osuus mahdollisimman suureksi sekä tavoiteltava rahoituksen kestävyyttä ja saavutettava se viimeistään ennen EIT:n rahoitustuen 15:nnen vuoden päättymistä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja niiden kumppaniorganisaatioiden olisi tuotava julkisuuteen se, että niiden toiminta tapahtuu EIT:n puitteissa ja että ne saavat rahoitusta unionin yleisestä talousarviosta. Lisäksi rahoituksen läpinäkyvyyttä olisi lisättävä tarjoamalla julkisesti saatavilla olevaa tietoa siitä, mitä hankkeita rahoitetaan ja miten rahoitus kohdennetaan.

(23)

Unionin yleisestä talousarviosta suoritettavaan unionin rahoitusosuuteen olisi sovellettava unionin talousarviomenettelyä. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava tilintarkastus varainhoitoasetuksen mukaisesti.

(24)

EIT:n olisi parhaansa mukaan edistettävä sujuvaa siirtymistä monivuotisen rahoituskehyksen kausien välillä erityisesti meneillään olevien toimien osalta.

(25)

EIT:n tuloihin olisi sisällyttävä Horisontti Eurooppa -ohjelmasta myönnettävä unionin rahoitusosuus. Kyseisiin tuloihin olisi voitava sisältyä myös muista yksityisistä ja julkisista lähteistä peräisin olevia rahoitusosuuksia.

(26)

EIT on varainhoitoasetuksen 70 artiklassa tarkoitettu unionin perustama elin, jonka olisi siten hyväksyttävä varainhoitoa koskevat sääntönsä. EIT:hen olisi näin ollen sovellettava komission delegoitua asetusta (EU) 2019/715 (10).

(27)

EIT:n olisi annettava konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus edellisen kalenterivuoden aikana toteutetuista toimista ja toiminnan tuloksista. EIT:n olisi hyväksyttävä varainhoitoa koskevien sääntöjensä mukaisesti myös strategiseen innovaatio-ohjelmaan perustuva yhtenäinen ohjelma-asiakirja, jossa esitetään sen suunnittelemat aloitteet vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien osalta ja jonka avulla EIT voi vastata tutkimuksessa, yhteiskunnassa, teknologiassa, korkeakoulutuksessa, innovoinnissa ja muilla asiaan liittyvillä aloilla tapahtuneeseen sisäiseen ja ulkoiseen kehitykseen. Kyseinen yhtenäinen ohjelma-asiakirja olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tiedoksi.

(28)

EIT on perustamisestaan lähtien hyötynyt henkilöstönsä asiantuntemuksesta. Asetuksen (EY) N:o 294/2008 nojalla sovellettavan oikeudellisen kehyksen vuoksi osa henkilöstön työsopimuksista on kuitenkin päättynyt ilman uusimismahdollisuutta. Jotta tällaiset tilanteet voitaisiin välttää tulevaisuudessa, EIT:n olisi oman etunsa vuoksi pyrittävä kaikin mahdollisin sovellettavan lainsäädännön mukaisin keinoin saamaan päteviä työntekijöitä ja pitämään heistä kiinni, sillä asiantunteva henkilöstö on tärkeää EIT:n menestyksekkäälle toiminnalle.

(29)

On aiheellista, että komissio käynnistää riippumattomat ulkoiset arvioinnit EIT:n toiminnasta, myös osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kautta hallinnoiduista toimista, erityisesti strategisen innovaatio-ohjelman valmistelua silmällä pitäen. Näissä arvioinneissa olisi tarkasteltava sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa, ja niiden olisi katettava EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toiminta. Niissä olisi tarkasteltava EIT:n tuomaa unionin tason lisäarvoa, vaikutusta koko unionissa ja alueellisen innovaatiojärjestelmän (Regional Innovation Scheme, RIS) toimien vaikutusta, avoimuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, tavoittavuutta lisääviä toimia, viestintää, näkyvyyttä, tulosten levittämistä sekä toteutettujen toimien merkityksellisyyttä ja sitä, ovatko ne johdonmukaisia asiaan liittyvien unionin ja jäsenvaltioiden politiikkojen kanssa ja niitä täydentäviä, ja myös mahdollisia synergioita Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien kanssa. Nämä arvioinnit olisi otettava huomioon Horisontti Eurooppa -ohjelman arvioinneissa, jotka komissio suorittaa asetuksen (EU) 2021/695 mukaisesti.

(30)

EIT:n olisi parhaansa mukaan pyrittävä virtaviivaistamaan kunkin osaamis- ja innovaatioyhteisön rakenteeseen liittyvää terminologiaa, jotta EIT olisi tunnistettavissa entistä helpommin ja paremmin.

(31)

Euroopan tasolla innovoinnissa olevien erojen vähentämiseksi EIT:n olisi erityisesti RIS:n avulla ja strategisessa innovaatio-ohjelmassa tarkemmin määritellyllä tavalla tuettava maiden ja alueiden innovointivalmiuksia, pyrittävä vahvistamaan innovaatioekosysteemejä maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi sekä integroitava osaamis- ja innovaatioyhteisöihin uusia kumppaniorganisaatioita.

(32)

Innovoinnin edistäjinä toimivien osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden älykkään erikoistumisen strategian painopisteet ja parannettava niiden innovointivalmiuksia ottamalla täysimääräisesti huomioon alueelliset valmiudet ja vahvuudet, mahdollisuudet ja heikkoudet sekä paikalliset toimijat, niiden toimet ja markkinat.

(33)

On olennaisen tärkeää edistää vahvaa synergiaa EIT:n ja EIC:n välillä. Osaamis- ja innovaatioyhteisöjen olisi edesautettava innovatiivisten yritysten perustamista huolehtien tiiviistä synergiasta EIC:n kanssa, päällekkäisyyksiä kuitenkin välttäen, ja EIT:n rahoituksen saajien olisi voitava hakea EIC:n välineistä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tarjoamia palveluja täydentävää tukea. Erityisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjen tukemilla suuren kasvupotentiaalin startup-yrityksillä olisi oltava mahdollisuudet päästä EIC:n toimien piiriin yksinkertaistettua ja siten nopeampaa väylää asetuksen (EU) 2021/695 asiaa koskevien säännösten mukaisesti, jotta niitä voidaan auttaa laajentumaan nopeasti, ja samalla EIT:n tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna EIC:n rahoituksen saajille. EIT:n ja EIC:n olisi siiloutumisen välttämiseksi sekä synergioiden ja yhteistyön edistämiseksi harkittava vastavuoroista ja järjestelmällistä tietojenvaihtoa. Hallintoneuvoston olisi tarvittaessa voitava kutsua EIC:n johtokunnan jäseniä kokouksiinsa tarkkailijoina.

(34)

Jotta voitaisiin varmistaa EIT:n ja osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimien jatkuvuus asetuksen (EU) 2021/695 asiaa koskevien säännösten mukaisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sen tiettyjä säännöksiä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(35)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja rajat ylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,