28.5.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2021/847,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2021,

verotuksen alan yhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1286/2013 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 ja 197 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Fiscalis 2020 -ohjelma, joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013 (3) ja jonka komissio toteuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kanssa, sekä sitä edeltävät ohjelmat ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet veroviranomaisten välistä yhteistyötä unionissa. Osallistujamaiden veroviranomaiset ovat tunnustaneet kyseisten ohjelmien lisäarvon, myös jäsenvaltioiden ja verovelvollisen taloudellisten etujen suojaamisen osalta. Seuraavan vuosikymmenen haasteisiin voidaan tarttua vain, jos jäsenvaltiot katsovat oman hallinnollisen alueensa rajoja pidemmälle ja tekevät tiivistä yhteistyötä vastapuoltensa kanssa.

(2)

Fiscalis 2020 -ohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen, jonka puitteissa yhteistyötoimia kehitetään. Kyseinen kehys on kustannustehokkaampi kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi yksittäisiä yhteistyökehyksiä kahden- tai monenväliseltä pohjalta. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa Fiscalis 2020 -ohjelman jatkuminen perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma, Fiscalis-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

(3)

Koska ohjelma muodostaa toimien puitteet, joiden avulla tuetaan sisämarkkinoita, edistetään unionin kilpailukykyä ja suojataan unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, ohjelmalla olisi edistettävä seuraavia: veropolitiikan ja verotusta koskevan unionin oikeuden täytäntöönpanon tukeminen; veropetosten, verovilpin, aggressiivisen verosuunnittelun ja kaksinkertaisen verottamatta jäämisen estäminen ja torjuminen; kansalaisille ja yrityksille rajatylittävässä liiketoiminnassa aiheutuvien tarpeettomien hallinnollisten rasitusten ehkäiseminen ja vähentäminen; oikeudenmukaisempien ja tehokkaampien verojärjestelmien tukeminen; sisämarkkinoiden koko potentiaalin saavuttaminen ja terveen kilpailun edistäminen unionissa; unionin yhteisen lähestymistavan tukeminen kansainvälisillä foorumeilla; veroviranomaisten hallinnollisten valmiuksien kehittämisen tukeminen, mukaan lukien raportointi- ja tarkastustekniikoiden uudistaminen; sekä veroviranomaisten henkilöstön kouluttamisen tukeminen tältä osin.

(4)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (4) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(5)

Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi liittyvien maiden ja ehdokasmaiden sekä mahdollisten ehdokkaiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden olisi voitava osallistua ohjelmaan, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Siihen saattaisivat voida osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisten kolmansien maiden välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

(6)

Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (5), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(7)

Fiscalis 2020 -ohjelman mukaiset toimet ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla luettelo konkreettisia toimia koskevista kuvaavista esimerkeistä, kuten kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat, mukaan lukien tarvittaessa läsnäolo virastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin, hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tarkastukset, ja tietoteknisten valmiuksien kehittäminen, mukaan lukien tarvittaessa veroviranomaisten pääsy yhteenliitettyihin rekistereihin. Toimilla olisi tarvittaessa pyrittävä myös käsittelemään ensisijaisia aiheita ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta voitaisiin parantaa valmiuksia toteuttaa verotuksen keskeisimmät painopistealat.

(8)

Kun otetaan huomioon verovelvollisten liikkuvuuden lisääntyminen, rajatylittävien liiketoimien määrä, rahoitusvälineiden kansainvälistyminen ja niistä johtuva veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun kohonnut riski, jotka kaikki ulottuvat pitkälle unionin rajojen ulkopuolelle, eurooppalaisiin sähköisiin järjestelmiin ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä silmälläpitäen tehtävät mukautukset tai laajennukset voisivat olla unionin tai jäsenvaltioiden etujen mukaisia. Tällaisilla mukauttamisilla tai laajentamisilla vältyttäisiin erityisesti hallinnolliselta rasitukselta ja kustannuksilta, jotka liittyvät kahden sellaisen samanlaisen sähköisen järjestelmän kehittämiseen ja käyttämiseen, joista toinen on unionin sisäistä ja toinen kansainvälistä tietojenvaihtoa varten. Näin ollen kun tällaisia mukautuksia tai laajennuksia voidaan perustella asianmukaisesti kyseisellä edulla, niille olisi myönnettävä ohjelman mukaista rahoitusta.

(9)

Globalisaation tärkeyden sekä veropetosten, verovilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Tällaisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, myös assosioitumattomien kolmansien maiden valtion viranomaisia, mukaan lukien vähiten kehittyneet maat, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden, verovelvollisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Vähiten kehittyneen maan olisi tässä yhteydessä katsottava tarkoittavan kolmatta maata tai EU:n ulkopuolista aluetta, joka on oikeutettu saamaan virallista kehitysapua Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean julkaiseman asiaa koskevan luettelon mukaisesti ja Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiden maiden määritelmän perusteella. Asiantuntijoiden valitsemisen asiantuntijaryhmiin olisi perustuttava 30 päivänä toukokuuta 2016 annettuun komission päätökseen komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta. Kun kyseessä ovat henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, jotka toimivat riippumattomasti julkisen edun mukaisesti, komission olisi varmistettava, että kyseiset asiantuntijat ovat puolueettomia, että heidän ammatillisista velvollisuuksistaan ei mahdollisesti aiheudu eturistiriitaa ja että tiedot heidän valinnastaan ja osallistumisestaan ovat julkisesti saatavilla.

(10)

Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa "EU:n talousarvion kokonaistarkastelu" antaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus veropolitiikan ja veroviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.

(11)

Kustannustehokkuuden saavuttamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisia synergioita muiden asiaan liittyvillä aloilla toteutettavien unionin toimenpiteiden kanssa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/444 (6) perustetun Tulli-ohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/785 (7) perustetun unionin petostentorjuntaohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/690 (8) perustetun sisämarkkinaohjelman, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/241 (9) perustetun elpymis- ja palautumistukivälineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (10) perustetun teknisen tuen välineen kanssa.

(12)

Suurin osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Sen vuoksi eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava ja eriteltävä erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisten ja kansallisten osien olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhteentoimivia ja niillä olisi oltava synergioita muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien sähköisten järjestelmien kanssa.

(13)

Tällä hetkellä ei ole olemassa velvollisuutta laatia verotuksen monivuotista strategiasuunnitelmaa johdonmukaisen ja yhteentoimivan sähköisen ympäristön luomiseksi verotukselle unionissa. Jotta varmistettaisiin, että tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet ovat johdonmukaisia ja koordinoituja, ohjelmassa olisi vahvistettava vaatimus laatia tällainen suunnitelma eli suunnittelun apuväline, jonka olisi oltava asiaankuuluvien unionin säädösten mukainen ja joka ei saisi mennä niihin perustuvia velvoitteita pidemmälle.

(14)

Tämä asetus olisi pantava täytäntöön työohjelmilla. Koska työohjelmien tavoitteet ovat keskipitkän tai pitkän aikavälin tavoitteita ja koska niissä käytetään hyväksi ajan mittaan saatua kokemusta, työohjelmien keston olisi voitava olla useita vuosia. Siirtyminen vuotuisista työohjelmista monivuotisiin työohjelmiin, joista kunkin olisi katettava enintään kolme vuotta, vähentäisi sekä komission että jäsenvaltioiden hallinnollista rasitusta.

(15)	Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (11) mukaisesti.

(16)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (12) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia. Väli- ja loppuarviointeja, jotka olisi suoritettava viimeistään neljän vuoden kuluttua ohjelman toteutuksen aloittamisesta ja ohjelman loppuun saattamisesta, olisi hyödynnettävä seuraavia monivuotisia rahoituskehyksiä koskevassa päätöksentekoprosessissa. Väli- ja loppuarvioinneissa olisi myös käsiteltävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen jäljellä olevia esteitä ja tehtävä ehdotuksia parhaista käytännöistä. Väli- ja loppuarviointien lisäksi olisi osana tulosraportointijärjestelmää annettava vuotuisia tilannekatsauksia, joilla seurataan edistymistä. Kyseisten katsausten olisi sisällettävä yhteenveto kyseessä olevana vuonna toteutettujen ohjelman toimien yhteydessä saaduista kokemuksista ja tarvittaessa havaituista esteistä.

(17)	Komission olisi järjestettävä veroviranomaisille säännöllisiä seminaareja, joissa edunsaajajäsenvaltioiden edustajat käsittelevät ohjelman tavoitteisiin liittyviä aiheita ja ehdottavat niihin mahdollisia parannuksia, mukaan lukien veroviranomaisten välinen tietojenvaihto.

(18)

Jotta voidaan vastata asianmukaisesti veropolitiikan painopisteiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ohjelman erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista ja tämän asetuksen täydentämistä seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(19)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (13) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (14), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (15) ja (EU) 2017/1939 (16) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (17) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(20)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (18) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(21)

Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(22)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityistavoitteet ja tulokset, erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä odotettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen. Kyseisessä valinnassa olisi harkittava kertakorvausten, kiinteän rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin. Avustuskelpoiset kustannukset olisi määriteltävä avustuskelpoisten toimien luonteen mukaan. Kokouksiin ja niiden kaltaisiin kertaluonteisiin tapahtumiin osallistuvien henkilöiden matka-, majoitus- ja oleskelukulujen ja tapahtumien järjestämiseen liittyvien kulujen korvaaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta varmistetaan kansallisten asiantuntijoiden ja veroviranomaisten osallistuminen yhteisiin toimiin.

(23)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Jotta vältettäisiin unionin tuen keskeytyminen, joka voisi vahingoittaa unionin etuja, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alkuun ajoittuvan rajoitetun määräajan puitteissa ja ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että toimet ja kustannukset ovat avustuskelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta alkaen, vaikka toimet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(24)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(25)	Asetus (EU) N:o 1286/2013 olisi sen vuoksi kumottava.

(26)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta ohjelman toteutus voidaan käynnistää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan verotuksen alan yhteistyötä koskeva Fiscalis-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle.

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman tavoitteet, sen talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja tällaisen rahoituksen myöntämistä koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

’verotuksella’ seuraaviin veroihin ja maksuihin liittyviä seikkoja, mukaan lukien suunnittelu, hallinnointi, täytäntöönpanon valvonta ja vaatimustenmukaisuus:

a)	neuvoston direktiivissä 2006/112/EY (19) säädetty arvonlisävero;

b)	neuvoston direktiivissä 92/83/ETY (20) säädetyt alkoholin valmisteverot;

c)	neuvoston direktiivissä 2011/64/EU (21) säädetyt tupakkatuotteiden valmisteverot;

d)	neuvoston direktiivissä 2003/96/EY (22) säädetyt energiatuotteiden ja sähkön verot;

e)	muut neuvoston direktiivin 2010/24/EU (23) 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut verot ja maksut niiltä osin kuin ne ovat merkittäviä sisämarkkinoiden ja jäsenvaltioiden välisen hallinnollisen yhteistyön kannalta;

2)	’veroviranomaisilla’ julkisia viranomaisia ja muita elimiä, jotka ovat vastuussa verotuksesta ja verotukseen liittyvistä toimista;

3)	’eurooppalaisella sähköisellä järjestelmällä’ verotuksessa ja veroviranomaisten tehtävien suorittamisessa tarvittavaa sähköistä järjestelmää.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1. Ohjelman yleisinä tavoitteina on tukea veroviranomaisia ja verotusta sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi, edistää unionin kilpailukykyä ja tervettä kilpailua unionissa, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, mukaan lukien kyseisten etujen suojaaminen veropetoksilta, verovilpiltä ja veronkierrolta, sekä parantaa veronkantoa.

2. Ohjelman erityistavoitteina on tukea veropolitiikkaa ja verotukseen liittyvän unionin oikeuden täytäntöönpanoa, edistää veroviranomaisten välistä yhteistyötä, mukaan lukien verotietojen vaihto, ja tukea hallinnollisten valmiuksien kehittämistä, myös henkilöstön ammattitaidon osalta, sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämistä ja toimintaa.

4 artikla

Talousarvio

1. Rahoituspuitteet ohjelman toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 269 000 000 euroa käypinä hintoina.

2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta ohjelman hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.

5 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti;

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja yleisten ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettujen erityisten edellytysten mukaisesti, jos kyseisten maiden lainsäädäntö ja hallintomenetelmät ovat riittävän lähellä asiaankuuluvaa unionin lainsäädäntöä ja asiaankuuluvia unionin hallintomenetelmiä;

muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta mihin tahansa unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)	varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)	vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa;

iii)	ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

iv)	taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuja rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

6 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1. Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

2. Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja ulkopuolisten asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulujen korvaaminen.

II LUKU

Avustuskelpoisuus

7 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1. Rahoitusta voidaan myöntää ainoastaan sellaisille toimille, jotka toteutetaan 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin toimiin sisältyvät seuraavat:

a)	kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat;

b)	hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta;

c)	tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet, erityisesti eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittäminen ja toiminta;

d)	henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen tähtäävät toimet ja muut valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;

tukitoimet ja muut toimet, mukaan lukien

i)	selvitysten ja muun asiaankuuluvan kirjallisen aineiston valmistelu;

ii)	innovointitoiminta, erityisesti konseptin oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja prototyyppialoitteet;

iii)	yhteisesti laaditut viestintätoimet;

iv)	kaikki muut asiaankuuluvat toimet, jotka vahvistetaan 13 artiklassa tarkoitetuissa työohjelmissa ja jotka ovat välttämättömiä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tai jotka tukevat kyseisiä tavoitteita.

Liitteessä I on ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa tarkoitettujen asiaankuuluvien toimien mahdollisten muotojen ei-tyhjentävä luettelo.

Liitteessä III on toimien ensisijaisten aiheiden ei-tyhjentävä luettelo.

3. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisiin osiin ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen tehtävien mukautusten tai laajennusten kehittämistä ja toimintaa koskeville toimille voidaan myöntää rahoitusta, kun ne ovat unionin tai jäsenvaltioiden edun mukaisia. Komissio ottaa käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, joissa asianomaiset kolmannet osapuolet voidaan velvoittaa osallistumaan kyseisten toimien rahoitukseen.

4. Kun tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettu tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtäävä toimi koskee eurooppalaisen sähköisen järjestelmän kehittämistä ja toimintaa, ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta ainoastaan kustannuksiin, jotka liittyvät komissiolle 11 artiklan 2 kohdan nojalla asetettuihin velvoitteisiin. Jäsenvaltioiden on vastattava niille 11 artiklan 3 kohdan nojalla asetettuihin velvoitteisiin liittyvistä kustannuksista.

8 artikla

Ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistuminen

1. Kun siitä on hyötyä sellaisen toimen toteuttamiseksi, jolla pannaan täytäntöön 3 artiklassa säädetyt ohjelman tavoitteet, valtion viranomaisten edustajat, mukaan lukien sellaisten kolmansien maiden edustajat, jotka eivät ole assosioituneita ohjelmaan, mukaan lukien vähiten kehittyneet maat, sekä tarvittaessa kansainvälisten ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen edustajat, talouden toimijoiden edustajat, talouden toimijoita edustavien järjestöjen edustajat ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua tällaiseen toimeen ulkopuolisina asiantuntijoina.

2. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ulkopuolisten asiantuntijoiden kuluihin voidaan myöntää ohjelmasta korvausta varainhoitoasetuksen 238 artiklan mukaisesti.

3. Komissio valitsee 1 kohdassa tarkoitetut ulkopuoliset asiantuntijat, muun muassa jäsenvaltioiden ehdottamista asiantuntijoista, heidän asianomaisen toimen kannalta merkittävien taitojensa, kokemuksensa ja tietämyksensä perusteella tapauskohtaisesti tarpeen mukaan.

Komissio arvioi muun muassa kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden puolueettomuutta ja sitä, että heidän ammatillisista velvollisuuksistaan ei aiheudu eturistiriitaa.

III LUKU

Avustukset

9 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1. Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

2. Toimi, joka on saanut rahoitusta muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta, jos eri rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin asianomaisen unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan siihen rahoitusosuuteen, joka siitä osoitetaan toimeen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista annettava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tuen edellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

3. Avustukset myönnetään ilman eri ehdotuspyyntöä varainhoitoasetuksen 195 artiklan ensimmäisen alakohdan f alakohdan mukaisesti, kun avustuskelpoiset yhteisöt ovat jäsenvaltioiden tai tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitettujen ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden veroviranomaisia, jos tämän asetuksen 5 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

4. Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti rahoituspäätöksessä määrätyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tämän asetuksen mukaisesti tuettavien toimien ja taustalla olevien kustannusten voidaan katsoa olevan rajoitetun ajan avustuskelpoisia 1 January 2021, vaikka ne olisivat toteutuneet ja aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

10 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklassa säädetään, ohjelmasta voidaan rahoittaa enintään 100 % toimen avustuskelpoisista kustannuksista.

2. Jäljempänä 13 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa työohjelmissa vahvistetaan sovellettava yhteisrahoitusosuus, kun toimet edellyttävät avustusten myöntämistä.

IV LUKU

Tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviä toimia koskevat erityiset säännökset

11 artikla

Vastuualueet

1. Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdessä 12 artiklassa tarkoitetussa verotuksen monivuotisessa strategiasuunnitelmassa, jäljempänä ’MASP–T-suunnitelma’, lueteltujen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja toiminnan, mukaan lukien kyseisten järjestelmien suunnittelu, määrittely, vaatimustenmukaisuuden testaus, käyttöönotto, ylläpito, parantaminen, turvallisuus, laadunvarmistus ja laadunvalvonta.

2. Komissio varmistaa etenkin seuraavat:

a)	MASP–T-suunnitelman mukaisesti vahvistettujen yhteisten osien kehittäminen ja toiminta;

b)	eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja toiminnan yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden ja jatkuvan parantamisen ja niiden synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;

c)	unionin tasolla tapahtuva eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi niiden tekemiseksi tunnetuksi ja niiden täytäntöön panemiseksi kansallisella tasolla;

d)	eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja toiminnan koordinointi kolmansien osapuolten kanssa tapahtuvan kommunikoinnin osalta, pois lukien kansallisten vaatimusten täyttämiseksi suunnitellut toimet;

e)	eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien unionin tason toimien kanssa.

3. Kukin jäsenvaltio varmistaa erityisesti seuraavat:

a)	MASP–T-suunnitelman mukaisesti vahvistettujen kansallisten osien kehittäminen ja toiminta;

b)	eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kansallisten osien kehittämisen ja toiminnan koordinointi kansallisella tasolla;

c)	eurooppalaisten sähköisten järjestelmien koordinointi muiden asiaankuuluvien sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien kansallisen tason toimien kanssa;

d)	säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut, jotta sen viranomaiset ja talouden toimijat voivat täysipainoisesti käyttää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;

e)	eurooppalaisten sähköisten järjestelmien täytäntöönpano kansallisella tasolla.

12 artikla

Verotuksen monivuotinen strategiasuunnitelma

1. Komissio ja jäsenvaltiot laativat verotuksen monivuotisen strategiasuunnitelman (MASP–T-suunnitelma) ja pitävät sen ajan tasalla. MASP–T-suunnitelman on oltava asiaankuuluvien unionin säädösten mukainen. Siinä on lueteltava kaikki eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja toiminnan kannalta asiaankuuluvat tehtävät ja luokiteltava kukin eurooppalainen sähköinen järjestelmä tai tällaisen eurooppalaisen sähköisen järjestelmän osa

a)	yhteiseksi osaksi, jolla tarkoitetaan unionin tasolla kehitettyä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osaa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on tunnustanut yhteiseksi osaksi tehokkuuden, turvallisuuden ja rationalisoinnin vuoksi;

b)	kansalliseksi osaksi, jolla tarkoitetaan kansallisella tasolla kehitettyä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osaa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on kyseisen osan luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen; tai

c)	a ja b alakohdassa tarkoitettujen osien yhdistelmäksi.

2. MASP–T-suunnitelmaan on kuuluttava myös innovointi- ja pilottitoimia sekä eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä koskevia tukimenetelmiä ja -välineitä.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kun ne ovat saaneet päätökseen kunkin MASP–T-suunnitelmassa niille osoitetun tehtävän. Niiden on myös raportoitava säännöllisesti komissiolle edistymisestä tehtäviensä suorittamisessa.

4. Jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden maaliskuun 31 päivänä annettava komissiolle vuosittainen tilannekatsaus MASP–T-suunnitelman toteutuksesta edellisen vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisellä ajanjaksolla. Kyseiset vuotuiset katsaukset on tehtävä etukäteen vahvistetussa muodossa.

5. Komissio laatii 4 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten katsausten perusteella viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta yhteenvetokertomuksen, jossa arvioidaan komission ja jäsenvaltioiden edistymistä MASP–T-suunnitelman toteutuksessa, ja julkistaa kyseisen kertomuksen.

V LUKU

Ohjelmasuunnittelu, seuranta, arviointi ja valvonta

13 artikla

Työohjelma

1. Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla monivuotisilla työohjelmilla.

2. Komissio hyväksyy monivuotiset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

14 artikla

Seuranta ja raportointi

1. Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityisten tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

2. Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 17 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä II indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä.

3. Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

15 artikla

Arviointi

1. Ohjelman arvioinnit on suoritettava niin, että niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa oikea-aikaisesti. Komissio asettaa arvioinnit julkisesti saataville.

2. Komissio tekee ohjelman väliarvioinnin heti kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.

3. Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä.

4. Komissio toimittaa väliarvioinnin ja loppuarvioinnin päätelmät, mukaan lukien omat huomautuksensa, Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

16 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyn päätöksen tai jonkin muun oikeudellisen välineen perusteella, kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. OLAFin osalta tällaisiin oikeuksiin kuuluu asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädetty oikeus tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset.

VI LUKU

Siirretyn säädösvallan käyttäminen ja komiteamenettely

17 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 14 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

18 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä ’Fiscalis-ohjelman komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VII LUKU

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

19 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1. Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava kyseisen rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2. Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa, ohjelman nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin kyseiset prioriteetit liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

VIII LUKU

Siirtymä- ja loppusäännökset

20 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1286/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

21 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia, jotka on käynnistetty asetuksen (EU) N:o 1286/2013 nojalla, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2. Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen (EU) N:o 1286/2013 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3. Unionin talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa säädettyjen menojen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

22 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 118.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 10. toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 19 päivänä toukokuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 25).

(4) EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 28.

(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/444, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2021, tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1294/2013 kumoamisesta (EUVL L 87, 15.3.2021, s. 1).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/785, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2021, unionin petostentorjuntaohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 250/2014 kumoamisesta (EUVL L 172, 17.5.2021, s. 110).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/690, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, sisämarkkinoita, yritysten, mukaan luettuna pienten ja keskisuurten yritysten, kilpailukykyä, kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehualaa ja Euroopan tilastoja koskevan ohjelman (sisämarkkinaohjelma) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 99/2013, (EU) N:o 1287/2013, (EU) N:o 254/2014 ja (EU) N:o 652/2014 kumoamisesta (EUVL L 153, 3.5.2021, s. 1).

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, p. 1).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(12) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(14) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(15) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(16) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).

(18) EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3.

(19) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(20) Neuvoston direktiivi 92/83/ETY, annettu 19 päivänä lokakuuta 1992, alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta (EYVL L 316, 31.10.1992, s. 21).

(21) Neuvoston direktiivi 2011/64/EU, annettu 21 päivänä kesäkuuta 2011, valmistettuun tupakkaan sovellettavan valmisteveron rakenteesta ja verokannoista (EUVL L 176, 5.7.2011, s. 24).

(22) Neuvoston direktiivi 2003/96/EY, annettu 27 päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta (EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51).

(23) Neuvoston direktiivi 2010/24/EU, annettu 16 päivänä maaliskuuta 2010, keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä (EUVL L 84, 31.3.2010, s. 1).

LIITE I

EI-TYHJENTÄVÄ LUETTELO 7 ARTIKLAN 2 KOHDAN ENSIMMÄISEN ALAKOHDAN a, b JA d ALAKOHDASSA TARKOITETTUJEN TOIMIEN MAHDOLLISISTA MUODOISTA

Toimet, joita tarkoitetaan 7 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja d alakohdassa, voidaan toteuttaa muun muassa seuraavissa muodoissa.

kokoukset ja niiden kaltaiset kertaluonteiset tapahtumat:

—	seminaarit ja työpajat, joissa on yleensä mukana osallistujia kaikista osallistuvista maista, joissa pidetään esityksiä ja joissa osallistujat keskustelevat intensiivisesti tietystä aiheesta ja osallistuvat tiettyyn aiheeseen liittyvään toimintaan;

—	työvierailut, joiden järjestämisen tarkoituksena on antaa virkamiehille mahdollisuus hankkia asiantuntemusta tai tietoja taikka lisätä asiantuntemustaan tai tietojaan veropolitiikan alalla;

—	läsnäolo virastoissa ja osallistuminen hallinnollisiin tutkimuksiin;

hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta:

—	hankeryhmät, jotka koostuvat yleensä muutamien osallistuvien maiden edustajista ja jotka toimivat rajoitetun ajan ennakolta sovitun, tulokseltaan tarkasti määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi, mukaan lukien koordinointi tai vertailuanalyysi;

—

työryhmät, joilla tarkoitetaan jäsenneltyjä yhteistyön muotoja, jotka ovat luonteeltaan pysyviä tai väliaikaisia ja joissa asiantuntemusta kootaan yhteen erityisalojen tehtävien tai operatiivisten toimien toteuttamiseksi mahdollisesti tarjoamalla verkkoyhteistyöpalveluja, hallinnollista apua sekä infrastruktuuria ja laitteistoja;

—	monenväliset tai samanaikaiset tarkastukset, joissa yhden tai useamman etuyhteydessä olevan verovelvollisen verotilanne tarkastetaan koordinoidusti ja jotka on järjestänyt vähintään kaksi osallistuvaa maata, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita ja joilla on yhteinen tai tosiaan täydentävä etu;

—

yhteiset tarkastukset, joissa on kyse kahdesta tai useammasta osallistuvasta maasta, joista vähintään kaksi on jäsenvaltioita ja joilla on yhteinen tai toisiaan täydentävä etu, koostuvan yhden tarkastusryhmän suorittamista hallinnollisista tutkimuksista, jotka koskevat yhden tai useamman etuyhteydessä olevan verovelvollisen verotilannetta;

—	muut hallinnollisen yhteistyön muodot, jotka vahvistetaan neuvoston asetuksissa (EU) N:o 904/2010 (1) tai (EU) N:o 389/2012 (2) tai neuvoston direktiiveissä 2010/24/EU tai 2011/16/EU (3);

henkilöstön ammattitaidon ja muiden valmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet:

—	yhteinen koulutus tai verkko-oppimisen kehittäminen, jonka tarkoituksena on tukea veroalalla tarvittavaa ammattitaitoa ja -pätevyyttä;

—	tekninen tuki, jolla pyritään parantamaan hallinnollisia menettelyjä, lisäämään hallinnollisia valmiuksia ja parantamaan verohallinnon toimintaa ja operaatioita käynnistämällä ja jakamalla hyviä käytäntöjä.

(1) Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1).

(2) Neuvoston asetus (EU) N:o 389/2012, annettu 2 päivänä toukokuuta 2012, hallinnollisesta yhteistyöstä valmisteverotuksen alalla ja asetuksen (EY) N:o 2073/2004 kumoamisesta (EUVL L 121, 8.5.2012, s. 1).

(3) Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

LIITE II

14 ARTIKLAN 1 KOHDASSA TARKOITETUT INDIKAATTORIT

Kun raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, on käytettävä seuraavia indikaattoreita.

A. Valmiuksien kehittäminen (hallinnolliset, henkilöstöön liittyvät ja tietotekniset valmiudet)

Unionin oikeuden ja politiikan soveltamista ja täytäntöönpanoa koskeva indeksi (verotukseen liittyvän unionin oikeuden ja politiikan soveltamisen ja täytäntöönpanon yhteydessä järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä ja kyseisten toimien johdosta annettujen suositusten lukumäärä).

Oppimista koskeva indeksi (käytettyjen verkko-oppimismoduulien lukumäärä, koulutettujen virkamiesten lukumäärä ja osallistujien antamat laatupisteet).

Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

Yhteisen tietoliikenneverkon saatavuus (prosentteina ilmaistava aika).

Veroviranomaisten ja talouden toimijoiden yksinkertaistettuja tietoteknisiä menettelyjä koskeva indeksi (rekisteröityjen talouden toimijoiden lukumäärä, hakemusten lukumäärä ja ohjelmasta rahoitettuihin eri sähköisiin järjestelmiin tehtyjen hakujen lukumäärä).

B. Tietämyksen jakaminen ja verkostoituminen

Yhteistoiminnan tehokkuutta koskeva indeksi (verkostoitumisen aste, henkilökohtaisten tapaamisten lukumäärä ja verkossa kokoontuvien yhteistoimintaryhmien lukumäärä).

Parhaita käytäntöjä ja suuntaviivoja koskeva indeksi (tällä alalla järjestettyjen ohjelmaan kuuluvien toimien lukumäärä ja sellaisten veroviranomaisten prosenttiosuus, jotka ovat käyttäneet ohjelmasta tuettuja työskentelykäytäntöjä/suuntaviivoja).

LIITE III

EI-TYHJENTÄVÄ LUETTELO 7 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN TOIMIEN MAHDOLLISISTA ENSISIJAISISTA AIHEISTA

Ohjelman erityistavoitteiden ja yleisten tavoitteiden mukaisesti 7 artiklassa tarkoitetut toimet voivat koskea muun muassa seuraavia ensisijaisia aiheita:

1)	unionin verotusta koskevan oikeuden täytäntöönpanon tukeminen, mukaan lukien henkilöstön koulutus tätä varten, ja avustaminen mahdollisten tapojen löytämisessä hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi veroviranomaisten välillä, mukaan lukien avustaminen veroihin liittyvien saatavien perinnässä;

2)	tehokkaan tietojenvaihdon tukeminen, mukaan lukien verovelvollisten ryhmää koskevat tietopyynnöt, tieto- ja viestintäteknisten vakiomuotojen kehittäminen, veroviranomaisten pääsy tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskeviin tietoihin ja saatujen tietojen käytön parantaminen;

3)	hallinnollista yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa veroviranomaisten välillä koskevien mekanismien tehokkaan toiminnan tukeminen, mukaan lukien veroihin liittyvien saatavien perintää koskevat parhaat käytännöt;

4)	veroviranomaisten digitalisoinnin ja menetelmien ajantasaistamisen tukeminen;

5)	arvonlisäveropetosten torjuntaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihdon tukeminen.

28.5.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/18

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/848,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2021,

Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 442/2011 kumoamisesta 18 päivänä tammikuuta 2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 36/2012 (1)ja erityisesti sen 32 artiklan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Neuvosto hyväksyi 18 päivänä tammikuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 36/2012.

(2)	Asetuksen (EU) N:o 36/2012 toimenpiteiden uudelleentarkastelun perusteella asetuksen (EU) N:o 36/2012 liitteessä II olevan luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elimien luettelon merkintöjä olisi päivitettävä 25 luonnollisen henkilön ja kolmen yhteisön osalta.

(3)	Asetuksen (EU) N:o 36/2012 liitteessä II olevasta luonnollisten henkilöiden, oikeushenkilöiden, yhteisöjen tai elimien luettelosta olisi poistettava viittä kuollutta henkilöä koskevat merkinnät.

(4)	Asetuksen (EU) N:o 36/2012 liite II olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 36/2012 liite II tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. SIZA VIEIRA

(1) EUVL L 16, 19.1.2012, s. 1.

LIITE

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 36/2012 liite II seuraavasti:

Poistetaan A jaksossa (Henkilöt) olevat seuraavat kohdat:

115.	Kenraali Ali Habib MAHMOUD;

153.	Waleed AL MO’ALLEM;

180.	Ahmad AL-QADRI;

274.	Nader QALEI;

281.	Mohammad Maen Zein Jazba AL-ABIDIN;

Korvataan A jaksossa (Henkilöt) olevat vastaavat kohdat seuraavasti:

	Nimi	Tunnistetiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
”14.	Prikaatikenraali Muhammad BILAL (alias everstiluutnantti Muhammad Bilal)	Sukupuoli: mies	Syyrian ilmavoimien tiedustelupalvelun ylempänä upseerina tukee Syyrian hallintoa ja on vastuussa siviiliväestöön kohdistetuista väkivaltaisista tukahduttamistoimista. Lähellä luetteloon merkittyä SSRC:tä (Scientific Studies Research Centre).	21.10.2014
22.	Ihab MAKHLOUF (alias Ehab, Iehab) (ايهاب مخلوف)	Syntymäaika: 21.1.1973; Syntymäpaikka: Damaskos, Syyria; Passi nro: N002848852; Sukupuoli: mies	Syyriassa toimiva merkittävä liikemies. Liiketaloudellisia intressejä useissa syyrialaisissa yhtiöissä ja yhteisöissä, mukaan lukien Ramak Construction Co ja Syrian International Private University for Science and Technology (SIUST). Hän on Makhloufin perheen vaikutusvaltainen jäsen ja läheisesti yhteydessä Assadin perheeseen; presidentti Bashar al-Assadin serkku. Vuonna 2020 Ehab Makhlouf otti hoitaakseen Rami Makhloufin liiketoiminnan, ja Syyrian hallitus myönsi hänelle tullivapaiden markkinoiden ylläpitämistä ja hallinnointia koskevat sopimukset koko maassa.	23.5.2011
48.	Samir HASSAN (سمير حسن)	Sukupuoli: mies	Merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, jolla on intressejä ja/tai toimintaa useilla Syyrian talouden aloilla. Hänellä on intressejä ja/tai huomattavaa vaikutusvaltaa kahdessa kiinteistö-, matkailu-, liikenne- ja finanssialan monialayhtymässä nimeltään Amir Group ja Cham Holding. Syyrian ja Venäjän yritysneuvoston puheenjohtaja. Samir Hassan tukee Syyrian hallinnon sotatoimia käteislahjoituksilla. Samir Hassan on lähellä hallinnosta hyötyviä tai sitä tukevia henkilöitä. Hän on lähellä erityisesti neuvoston luetteloon merkitsemiä ja Syyrian hallinnosta hyötyviä Rami Makhloufia ja Issam Anboubaa.	27.9.2014
61.	George CHAOUI (جورج شاوي)	Sukupuoli: mies	Syyrian elektronisen armeijan (maavoimien tiedustelupalvelun) jäsen. Osallistunut väkivaltaisiin tukahduttamistoimiin ja väkivallan lietsontaan siviiliväestöä vastaan eri puolilla Syyriaa.	14.11.2011
78.	Ali BARAKAT (alias Barakat Ali Barakat) ( علي بركات; بركات علي بركات)	Sukupuoli: mies	Sotilas, joka on osallistunut väkivaltaisuuksiin Homsissa. Palvelee nykyisin tasavaltalaiskaartin 30. liikkuvassa jalkaväkidivisioonassa.	1.12.2011
96.	Prikaatikenraali Jamal YUNES (alias Younes) (جمال يونس)	Asema: 555. rykmentin komentaja; Sukupuoli: mies	Määräsi joukot ampumaan mielenosoittajia kohti Mo’adamiyehissa. Sotilasturvallisuuskomitean johtaja Hamassa vuonna 2018.	23.1.2012
114.	Emad Abdul-Ghani SABOUNI (alias Imad Abdul Ghani Al Sabuni) (عماد عبدالغني صابوني)	Syntymäaika: 1964; Syntymäpaikka: Damaskos, Syyria; Sukupuoli: mies	Entinen televiestintä- ja teknologiaministeri, joka on ollut virassa ainakin huhtikuuhun 2014. Entisenä hallituksen ministerinä osaltaan vastuussa Syyrian hallinnon siviiliväestöön kohdistamista väkivaltaisista tukahduttamistoimista. Nimitetty heinäkuussa 2016 suunnittelun ja kansainvälisen yhteistyön viraston päälliköksi. Kyseessä on pääministerin alaisuudessa toimiva valtion virasto, joka laatii erityisesti viisivuotissuunnitelmat hallituksen talous- ja kehityspolitiikan laajoista suuntaviivoista.	27.2.2012
117.	Adnan Hassan MAHMOUD (عدنان حسن محمود)	Syntymäaika: 1966; Syntymäpaikka: Tartus, Syyria; Sukupuoli: mies	Syyrian entinen Iranin-suurlähettiläs, vuoteen 2020 saakka. Entinen viestintäministeri, vallassa vuoden 2011 toukokuun jälkeen. Entisenä hallituksen ministerinä osaltaan vastuussa Syyrian hallinnon siviiliväestöön kohdistamista väkivaltaisista tukahduttamistoimista.	23.9.2011
132.	Prikaatikenraali Abdul-Salam Fajr MAHMOUD (عبدالسلام فجر محمود)	Syntymäaika: 1959 Sukupuoli: mies	Eteläisen alueen turvallisuuskomitean päällikkö joulukuusta 2020. Syyrian ilmavoimien tiedustelupalvelun Bab Tuman osaston (Damaskos) entinen päällikkö. Ilmavoimien tiedustelupalvelun entinen päällikkö Mezzen lentoasemalla. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta. Kansainvälinen pidätysmääräys osallisuudesta kidutuksiin, osallisuudesta rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja osallisuudesta sotarikoksiin.	24.7.2012
134.	Eversti Qusay Ibrahim MIHOUB (قصي إبراهيم ميهوب )	Syntymäaika: 1961; Syntymäpaikka: Derghamo, Jableh, Latakia, Syyria; Sukupuoli: mies	Korkea-arvoinen upseeri Syyrian ilmavoimien tiedustelupalvelussa. Ilmavoimien tiedustelupalvelun Daraan osaston entinen päällikkö (lähetetty Damaskoksesta Daraahan mielenosoitusten alettua Daraan kaupungissa). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta ja rauhanomaisiin mielenosoittajiin kohdistetuista väkivaltaisista tukahduttamistoimista eteläisellä alueella.	24.7.2012
137.	Prikaatikenraali Ibrahim MA’ALA (alias Maala, Maale, Ma’la) ( معلى;معلا (ابراهيم	Sukupuoli: mies	Yleisen tiedustelun pääosaston 285. osaston (Damaskos) päällikkö (tuli prikaatikenraali Hussam Fendin tilalle vuoden 2011 lopulla). Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
139.	Kenraalimajuri Hussam LUQA (alias Husam, Housam, Houssam; Louqa, Louca, Louka, Luka) (حسام لوقا)	Syntymäaika: 1964; Syntymäpaikka: Damaskos, Syyria; Sukupuoli: mies	Eteläiseen alueen turvallisuuskomitean entinen päällikkö, 2018–2020. Yleisen turvallisuuden pääosaston entinen päällikkö. Kenraalimajuri. Poliittisen turvallisuuden pääosaston Homsin osaston päällikkö huhtikuun 2012 ja 2. joulukuuta 2018 välisenä aikana (prikaatikenraali Nasr al-Alin seuraaja). Poliittisen turvallisuuden pääosaston päällikkö 3. joulukuuta 2018 alkaen. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
140.	Prikaatikenraali Taha TAHA (طه طه)	Sukupuoli: mies	Poliittisen turvallisuuden osaston päällikön apulaisavustaja. Poliittisen turvallisuuden pääosaston Latakian osaston entinen paikallisvastaava. Vastuussa pidätettyjen opposition edustajien kidutuksesta.	24.7.2012
144.	Kenraalimajuri Ahmed AL-JARROUCHEH (alias Ahmad; al-Jarousha, al-Jarousheh, al-Jaroucha, al-Jarouchah, al-Jaroucheh) (احمد الجروشة)	Syntymäaika: 1957; Sukupuoli: mies	Yleisen tiedustelun pääosaston ulkoasiainosaston (279. osasto) entinen päällikkö. Tässä ominaisuudessa vastuussa yleisen tiedustelun pääosaston järjestelyistä Syyrian suurlähetystöissä.	24.7.2012
146.	Kenraali Ghassan Jaoudat ISMAIL (alias Ismael) (غسان جودت اسماعيل)	Syntymäaika: 1960; Syntymäpaikka: Junaynat Ruslan, Darkoush, Tartusin alue, Syyria; Sukupuoli: mies	Syyrian ilmavoimien tiedustelupalvelun päällikkö vuodesta 2019. Ilmavoimien tiedustelupalvelun entinen apulaispäällikkö ja aiemmin vastuussa ilmavoimien tiedustelupalvelun komennusosastosta, joka johtaa yhteistyössä erikoisoperaatioiden osaston kanssa ilmavoimien tiedustelupalvelun eliittijoukkoja, joilla on tärkeä rooli Syyrian hallinnon toteuttamissa tukahduttamistoimissa. Tässä ominaisuudessa Ghassan Jaoudat Ismail kuuluu tärkeimpiin sotilasjohtajiin, jotka toteuttavat suoraan opposition edustajiin kohdistuvia Syyrian hallinnon väkivaltaisia tukahduttamistoimia sekä siviilien katoamisiin liittyviä toimia.	24.7.2012
147.	Kenraalimajuri Amer AL-ACHI (alias Amer Ibrahim al-Achi; Amis al Ashi; Ammar Aachi; Amer Ashi) (عامر ابراهيم العشي)	Sukupuoli: mies	Entinen Sweidan hallintoalueen kuvernööri, jonka presidentti Bashar al-Assad nimitti tähän tehtävään heinäkuussa 2016. Syyrian ilmavoimien tiedustelupalvelun tiedusteluosaston entinen päällikkö (2012–2016). Ilmavoimien tiedustelupalvelun jäsenenä Amer al-Achi on osallistunut Syyrian opposition tukahduttamiseen.	24.7.2012
156.	Hala Mohammad (alias Mohamed, Muhammad, Mohammed) AL NASSER (هاله محمد الناصر)	Syntymäaika: 1964; Syntymäpaikka: Raqqa, Syyria; Sukupuoli: nainen	Entinen matkailuministeri. Entisenä hallituksen ministerinä osaltaan vastuussa Syyrian hallinnon siviiliväestöön kohdistamista väkivaltaisista tukahduttamistoimista.	16.10.2012
172.	Ali HADAR (alias HAIDAR)	Syntymäaika: 1962; Sukupuoli: mies	Kansallisten sovintoasioiden viraston (National Reconciliation Agency) päällikkö ja entinen kansallisista sovintoasioista vastaava kansliaministeri. Syyrian kansallisen sosialistipuolueen Intifada-siiven puheenjohtaja. Entisenä hallituksen ministerinä osaltaan vastuussa Syyrian hallinnon siviiliväestöön kohdistamista väkivaltaisista tukahduttamistoimista.	16.10.2012
204.	Emad HAMSHO (alias Imad Hmisho; Hamchu; Hamcho; Hamisho; Hmeisho; Hemasho, حميشو) (حمشو عماد)	Osoite: Hamsho Building 31 Baghdad Street, Damascus, Syria; Sukupuoli: mies	Kuuluu Hamsho Tradingin ylempään johtoon. Ottaen huomioon hänen johtava asemansa neuvoston Hamsho Internationalin tytäryhtiössä Hamsho Tradingissä, joka on neuvoston luetteloon merkitsemä yhteisö, hän tukee Syyrian hallintoa. Hän on myös lähellä Hamsho Internationalia, joka on luetteloon merkitty yhteisö. Hän on myös Syyrian rauta- ja teräsalan neuvoston varapuheenjohtaja yhdessä luetteloon merkittyjen hallinnon liikemiesten, kuten Ayman Jaberin, kanssa. Hän on myös presidentti Bashar al-Assadin liittolainen.	7.3.2015
241.	Salam Mohammad AL-SAFFAF	Syntymäaika: 1979; Sukupuoli: nainen	Hallinnon kehittämisen ministeri. Nimitetty maaliskuussa 2017.	30.5.2017
265.	Mohamad Amer MARDINI (alias Mohammad Amer Mardini, Mohamed Amer MARDINI, Mohamad Amer AL-MARDINI, Mohamed Amer AL-MARDINI, Mohammad Amer AL-MARDINI)	Syntymäaika: 1959; Syntymäpaikka: Damaskos, Syyria; Sukupuoli: mies	Entinen korkeakoulutusministeri, vallassa toukokuun 2011 jälkeen (nimitetty 27. elokuuta 2014). Entisenä hallituksen ministerinä osaltaan vastuussa Syyrian hallinnon siviiliväestöön kohdistamista väkivaltaisista tukahduttamistoimista.	21.10.2014
268.	Ghassan Ahmed GHANNAM (alias kenraalimajuri Ghassan Ghannan, prikaatikenraali Ghassan Ahmad Ghanem)	Sotilasarvo: kenraalimajuri Asema: 155. ohjusprikaatin komentaja Sukupuoli: mies	Syyrian asevoimien jäsen, jonka sotilasarvo on eversti tai vastaava tai sitä ylempi ja joka on ollut palveluksessa toukokuun 2011 jälkeen; Kenraalimajuri ja 155. ohjusprikaatin komentaja. Lähellä Maher al-Assadia asemassaan 155. ohjusprikaatissa. Tukee 155. ohjusprikaatin komentajana Syyrian hallintoa ja on vastuussa siviiliväestöön kohdistetuista väkivaltaisista tukahduttamistoimista. Vastuussa Scud-ohjusten ampumisesta eri siviilikohteisiin tammi–maaliskuussa 2013.	21.10.2014
285.	Samer FOZ (alias Samir Foz /Fawz; Samer Zuhair Foz; Samer Foz bin Zuhair) (سامر فوز)	Syntymäaika: 20. toukokuuta 1973; Syntymäpaikka: Homs, Syyria / Latakia, Syyria; Kansalaisuudet: syyrialainen ja turkkilainen; Turkin passin numero: U 09471711 (myöntämispaikka: Turkki, voimassaolon päättymispäivä: 21.7.2024); Syyrian kansallinen henkilönumero: 06010274705 Osoite: Platinum Tower, office no. 2405, Jumeirah Lake Towers, Dubai, UAE Asema: Aman Group -yhtymän toimitusjohtaja; Sukupuoli: mies	Merkittävä Syyriassa toimiva liikemies, jolla on intressejä ja toimintaa useilla Syyrian talouden aloilla, myös hallinnon tukemassa yhteisyrityksessä, joka osallistuu ylellisen asuin- ja liikerakennuksia käsittävän Marota Cityn rakentamiseen. Samer Foz antaa Syyrian hallinnolle rahoitusta ja muuta tukea, muun muassa rahoittaa Syyrian Military Security Shield Forces -joukkoja ja toimii välittäjänä viljakaupoissa. Lisäksi hän saa taloudellista hyötyä vehnäkaupan ja jälleenrakennusprojektien yhteydessä hänelle tarjoutuvista kaupallisista mahdollisuuksista, jotka ovat seurausta hänen yhteyksistään hallintoon.	21.1.2019
		Muita tietoja: Aman Group -yhtymän johtokunnan puheenjohtaja. Tytäryhtiöt: Foz for Trading, Al-Mohaimen for Transportation & Contracting. Aman Group -yhtymä on yksityisen sektorin kumppani Damascus Cham Holding -yhtiön kanssa muodostetussa Joint Venture Aman Damascus JSC -yhteisyrityksessä, jonka yksittäinen osakkeenomistaja Foz on. Emmar Industries -yhtiö on Aman Group -yhtymän ja Hamisho Group -yhtymän yhteisyritys, jossa Fozilla on enemmistöosakkuus ja jonka puheenjohtaja hän on.
291.	Amer FOZ (alias Amer Zuhair Fawz) (عامر فوز)	Syntymäaika: 11.3.1976; Kansalaisuus: syyrialainen; Saint Kitts ja Nevis Kansallinen numero: 06010274747; Passin nro: 002-14-L169340 Arabiemiirikuntien oleskelukortti: 784-1976-7135283-5	Merkittävä liikemies, jolla on omaan liiketoimintaansa ja perheensä liiketoimintaan liittyviä intressejä ja toimintaa useilla Syyrian talouden aloilla. Hän hyötyy taloudellisesti kaupallisista mahdollisuuksista ja tukee Syyrian hallintoa. Vuosina 2012–2019 hän oli ASM International Trading LLC -yhtiön toimitusjohtaja. Hän on myös lähellä veljeään Samer Fozia, jonka neuvosto on merkinnyt luetteloon tammikuusta 2019 alkaen Syyriassa toimivana johtavana liikemiehenä ja hallinnon tukijana tai siitä hyötyjänä. Hän toteuttaa yhdessä veljensä kanssa useita kaupallisia hankkeita, erityisesti Adra al-Ummaliyyan alueella (Damaskosin esikaupunkialue). Näihin hankkeisiin kuuluu kaapeleita ja niiden lisätarvikkeita valmistava tehdas sekä aurinkovoimaa käyttävä sähköntuotantohanke. He osallistuvat myös erilaisiin Assadin hallinnon puolesta toteutettuihin toimiin ISILin (Da’esh) kanssa, myös toimittamalla aseita ja ammuksia vehnää ja öljyä vastaan.	17.2.2020
		Asema: District 6-yrityksen perustaja; Easy life -yrityksen perustajaosakas; Sukulaisia/liikekumppaneita tai yhtiökumppaneita/yhteyksiä: Samer Foz; Varapuheenjohtaja yrityksissä Asas Steel Company; Aman Holding; Sukupuoli: mies
295.	Adel Anwar AL-OLABI (alias Adel Anouar el-Oulabi, Adil Anwar al-Olabi) (عادل أنور العلبي)	Syntymäaika: 1976; Kansalaisuus: syyrialainen; Asema: Damascus Cham Holding -yhtiön (DCHC) puheenjohtaja; Damaskoksen kuvernööri; Sukupuoli: mies	Merkittävä liikemies, joka hyötyy Syyrian hallinnosta ja tukee sitä. Damascus Cham Holding -yhtiön (DCHC) puheenjohtaja; DCHC vastaa Damaskoksen hallintoalueen investointitoiminnasta, varojen hoidosta ja Marota City -hankkeen toteutuksesta. Adel Anwar al-Olabi on myös Damaskoksen kuvernööri, jonka presidentti Bashar al-Assad nimitti marraskuussa 2018. Damaskoksen kuvernöörinä ja DCHC:n puheenjohtajana hän on vastuussa toimista, joilla on pantu täytäntöön hallinnon määräämää pakkolunastettujen maa-alueiden kehittämistä Damaskoksessa (mukaan lukien asetus nro 66 ja laki nro 10) erityisesti Marota City -hankkeen avulla.	17.2.2020”

korvataan B jaksossa (Yhteisöt) olevat vastaavat kohdat seuraavasti:

	Nimi	Tunnistetiedot	Perusteet	Luetteloon merkitsemisen päivämäärä
”1.	Bena Properties	Cham Holding Building, Daraa Highway, Ashrafiyat Sahnaya Rif Dimashq, Syria, P.O.Box 9525	Rami Makhloufin määräysvallassa. Syyrian suurin kiinteistöyhtiö, vastaa Cham Holding -yhtiön kiinteistö- ja investointitoiminnasta; rahoituslähde, jolta Syyrian hallinto on saanut tukea.	23.6.2011
77.	Al Qatarji Company (alias Qatarji International Group; Al-Sham and Al-Darwish Company; Qatirji/Khatirji/Katarji/Katerji Group) (مجموعة/شركة قاطرجي)	Yhteisötyyppi: yksityinen yritys; Liiketoiminta-ala: tuonti/vienti; rekkakuljetukset; öljyn ja perushyödykkeiden toimittaminen; Johtajan nimi / Johtoporras: Hussam al-Qatirji, toimitusjohtaja (neuvosto merkinnyt luetteloon);	Merkittävä yhtiö, jolla on toimintaa monilla Syyrian talouden aloilla. Helpottamalla polttoaineen, aseiden ja ampumatarvikkeiden kauppaa hallinnon ja eri toimijoiden, kuten ISILin (Daesh), välillä elintarvikkeiden tuonnin ja viennin varjolla, tukemalla hallinnon rinnalla taistelevia puolisotilaallisia joukkoja ja hyödyntämällä yhteyksiään hallintoon kaupallisen toimintansa laajentamiseksi Al Qatarji -yhtiö – jonka johtokunnan johdossa on luetteloon merkitty Syyrian kansankokouksen jäsen Hussam al- Qatirji – tukee Syyrian hallintoa ja hyötyy siitä.	17.2.2020
		Tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja: Hussam al-Qatirji (neuvosto merkinnyt luetteloon); Virallinen osoite: Mazzah, Damaskos, Syyria; Sukulaisia/liike-kumppaneita tai yhtiökumppaneita/ yhteyksiä: Arvada/Arfada Petroleum Company JSC
78.	Damascus Cham Holding Company (alias Damascus Cham Private Joint Stock Company) (القابضة الشام دمشق)	Yhteisötyyppi: julkisessa omistuksessa oleva yksityisoikeudellinen yhtiö; Liiketoiminta-ala: kiinteistökehitys-toiminta; Johtajan nimi / Johtoporras: Adel Anwar al-Olabi, hallituksen puheenjohtaja ja Damaskoksen kuvernööri (neuvosto merkinnyt luetteloon); Tosiasiallinen omistaja ja edunsaaja: Damaskoksen hallintoalue;	Hallinto perusti Damascus Cham Holding -yhtiön vastaamaan Damaskoksen hallintoalueen investointitoiminnasta, sen varojen hoidosta ja Marota City -hankkeen toteutuksesta. Marota City on luksuskiinteistöhanke, joka perustuu erityisesti asetuksen nro 66 ja lain nro 10 nojalla pakkolunastettuun maahan. Hallinnoimalla Marota Cityn toteuttamista Damascus Cham Holding (jonka puheenjohtaja on Damaskoksen kuvernööri) tukee Syyrian hallintoa ja hyötyy siitä sekä hyödyttää liikemiehiä, joilla on tiiviit yhteydet hallintoon ja jotka ovat tehneet tuottoisia sopimuksia tämän yhteisön kanssa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta.	17.2.2020”
		Sukulaisia/liike-kumppaneita tai yhtiökumppaneita/yhteyksiä: Rami Makhlouf (neuvosto merkinnyt luetteloon); Samer Foz (neuvosto merkinnyt luetteloon); Mazen Tarazi (neuvosto merkinnyt luetteloon); Talas Group, jonka omistaa liikemies Anas Talas (neuvosto merkinnyt luetteloon); Khaled al Zubaidi (neuvosto merkinnyt luetteloon); Nader Qalei (neuvosto merkinnyt luetteloon)

28.5.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/27

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/849,

annettu 11 päivänä maaliskuuta 2021,

aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (1) ja erityisesti sen 37 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan taulukossa 3 luetellaan vaarallisten aineiden yhdenmukaistetut luokitukset ja merkinnät, jotka perustuvat kyseisen asetuksen liitteessä I olevassa 2–5 osassa vahvistettuihin kriteereihin.

(2)

Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, on esitetty asetuksen (EY) N:o 1272/2008 37 artiklan nojalla ehdotuksia tiettyjen aineiden luokitusten ja merkintöjen käyttöön ottamiseksi sekä tiettyjen muiden aineiden yhdenmukaistettujen luokitusten ja merkintöjen päivittämiseksi tai poistamiseksi. Kemikaaliviraston riskinarviointikomitea antoi näistä ehdotuksista lausunnot (2) otettuaan huomioon asianomaisilta osapuolilta saadut huomautukset. Kyseiset kemikaaliviraston riskinarviointikomitean antamat lausunnot ovat seuraavat:

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto 1,2,4-triatsolista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto 1,4-dioksaanista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto bentsyylisalisylaatista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto flumioksatsiinista (ISO);

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto mankotsebista (ISO);

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto vesiympäristölle aiheutuvaan pitkäaikaiseen vaaraan liittyvistä M-kertoimista komission asetuksessa (EU) 2016/1179 lueteltujen kupariaineiden osalta;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto N-{2-[[1,1’-bi(syklopropyyli)]-2-yyli]-fenyyli}-3-(difluorimetyyli)-1-metyyli-1H-pyratsoli-4-karboksiamidista eli sedaksaanista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto N-metoksi-N-[1-metyyli-2-(2,4,6-trikloorifenyyli)-etyyli]-3-(difluorimetyyli)-1-metyylipyratsoli-4-karboksamidista eli pydiflumetofeenista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto p-symeenistä eli 1-isopropyyli-4-metyylibentseenistä

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto p-menta-1,3-dieenistä eli alfa-terpineenista eli 1-isopropyyli-4-metyylisykloheksa-1,3-dieenistä;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto protiokonatsolista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto (R)-p-menta-1,8-dieenistä eli d-limoneenista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto tiofanaatti-metyylistä;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto tolklofossi-metyylistä (ISO) eli O-(2,6-dikloori-p-tolyyli)-O,O-dimetyylitiofosfaatista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto tolpyralaatista;

—	15 päivänä maaliskuuta 2019 annettu lausunto trinikkelidisulfidista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto atsametifossista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto 2-fenoksietanolista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto 2,2-dibromi- 2-syaaniasetamidista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto 3-aminometyyli-3,5,5-trimetyylisykloheksyyliamiinista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto 6,6’-di-tert-butyyli-2,2’-metyleenidi-p-kresolista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto diflufenikanista (ISO) eli N-(2,4-difluorofenyyli)-2-[3-(trifluorometyyli)fenoksi]-3-pyridiinikarboksamidista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto imidaklopridista (ISO) eli 1-(6-klooripyridin-3-yylimetyyli)-N-nitroimidatsolidin-2-ylideeniamiinista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto pyriofenonista;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto S-abskissihaposta;

—	13 päivänä kesäkuuta 2019 annettu lausunto tetrakis(2,6-dimetyylifenyyli)-m-fenyleenibifosfaatista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto 1,2-epoksi-4-epoksietyylisykloheksaanista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto 4-metyylipentan-2-onista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto seuraavista aineista: boorihappo; dibooritrioksidi; tetrabooridinatriumheptaoksidi, hydraatti; dinatriumtetraboraatti, vedetön; ortoboorihapon natriumsuola; dinatriumtetraboraattidekahydraatti; dinatriumtetraboraattipentahydraatti;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto sitruunahaposta;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto klomatsonista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto desmedifamista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto dimetomorfista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto emamektiinibentsoaatista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto esfenvaleraatista (ISO) eli (S)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(S)-2-(4-kloorifenyyli)-3-metyylibutyraatista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto etametsulfuronimetyylistä (ISO);

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto mekoproppi-P:stä (ISO) eli (R)-2-(4-kloori-2-metyylifenoksi)propionihaposta ja sen suoloista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto metyylisalisylaatista;

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto fenmedifamista (ISO);

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto trifloksistrobiinista (ISO);

—	20 päivänä syyskuuta 2019 annettu lausunto tritikonatsolista;

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto 1,4-dimetyylinaftaleenista;

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto (3aS,5S,6R,7aR,7bS,9aS,10R,12aS,12bS)-10-[(2S,3R,4R,5R)-3,4-dihydroksi-5,6-dimetyyliheptan-2-yyli]-5,6-dihydroksi-7a,9a-dimetyyliheksadekahydro-3H-bentso[c]indeno[5,4-e]oksepin-3-onista eli 24-epibrassinolideenista;

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto 3-metyylipyratsolista;

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto karbendatsiimista (ISO) eli metyylibentsimidatsol-2-yylikarbamaatista

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto sypermetriini cis/trans +/- 40/ 60:sta eli (RS)-α-syano-3-fenoksibentsyyli(1RS,3RS;1RS,3SR)-3-(2,2-dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaatista;

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto imatsamoksista (ISO) eli (RS)-2-(4-isopropyyli-4-metyyli-5-okso-2-imidatsolin-2-yyli)-5-metoksimetyylinikotiinihaposta;

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto tetrafluorietyleenista;

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto tiametoksaamista (ISO) eli 3-(2-klooritiatsol-5-yylimetyyli)-5-metyyli[1,3,5]oksadiatsinan-4-ylideeni-N-nitroamiinista;

—	5 päivänä joulukuuta 2019 annettu lausunto trineksapakki-etyylistä (ISO) eli etyyli-4-[syklopropyyli(hydroksi)metyleeni]-3,5-dioksisykloheksaanikarboksylaatista.

(3)

Välittömän myrkyllisyyden estimaatteja (ATE) käytetään pääasiassa määritettäessä välittömään myrkyllisyyteen liittyvää ihmisen terveyttä koskevaa luokitusta seoksille, jotka sisältävät välittömästi myrkyllisiksi luokiteltuja aineita. Yhdenmukaistettujen ATE-arvojen sisällyttäminen asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI lueteltuihin kohtiin helpottaa seosten luokituksen yhdenmukaistamista ja tukee valvontaviranomaisten työtä. Joidenkin aineiden täydentävien tieteellisten arviointien jälkeen kemikaalivirasto on määrittänyt ATE-arvot seuraaville aineille riskinarviointikomitean muista aineista antamissa lausunnoissa ehdotettujen ATE-arvojen lisäksi: dikuparioksidi, dikuparikloriditrihydroksidi, tetrakupariheksahydroksidisulfaatti ja tetrakupariheksahydroksidisulfaattihydraatti, kuparilastut (alifaattisella hapolla pinnoitetut), kupari(II)karbonaatti-kupari(II)hydroksidi (1:1), kuparidihydroksidi; kupari(II)hydroksidi, bordeaux-seos; kuparisulfaatin ja kalsiumdihydroksidin reaktiotuotteet sekä kuparisulfaattipentahydraatti. Nämä ATE-arvot olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan taulukon 3 toiseksi viimeiseen sarakkeeseen.

(4)

Komissio sai lisätietoja, joissa kiistettiin tieteellinen arviointi, joka on esitetty riskinarviointikomitean 15 päivänä maaliskuuta 2019 antamassa lausunnossa mankotsebista, 20 päivänä syyskuuta 2019 antamassa lausunnossa 4-metyylipentan-2-onista ja 20 päivänä syyskuuta 2019 annetussa lausunnossa dimetomorfista. Komissio arvioi nämä tiedot, eikä niiden katsottu kyseenalaistavan riskinarviointikomitean lausuntoihin sisältyvää tieteellistä analyysiä.

(5)	Sen vuoksi komissio katsoo, että on aiheellista ottaa käyttöön, päivittää tai poistaa tiettyjen aineiden yhdenmukaistetut luokitukset ja merkinnät.

(6)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1272/2008 olisi muutettava.

(7)

Uusien tai ajan tasalle saatettujen yhdenmukaistettujen luokitusten noudattamista ei tulisi vaatia heti, vaan on tarpeen antaa toimittajille aikaa muuttaa aineiden ja seosten merkinnät ja pakkaukset uusien tai tarkistettujen luokitusten mukaisiksi ja myydä nykyiset varastonsa, joihin sovelletaan olemassa olevia sääntelyvaatimuksia. Tämä aika on tarpeen myös siksi, että toimittajille jää riittävästi aikaa toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että muita lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan jatkuvasti tämän asetuksen nojalla tehtyjen muutosten jälkeen. Tällaisiin vaatimuksiin voivat kuulua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (3) 22 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (4) 50 artiklassa vahvistetut vaatimukset. Toimittajilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus soveltaa uusia tai päivitettyjä yhdenmukaistettuja luokituksia ja mukauttaa merkintöjä ja pakkauksia vastaavasti vapaaehtoisuuden pohjalta ennen tämän asetuksen soveltamispäivää ja sen voimaantulopäivästä alkaen, jotta voidaan taata ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso ja tarjota toimittajille riittävästi joustavuutta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttaminen

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan taulukko 3 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 17 päivästä joulukuuta 2022.

Poiketen siitä, mitä tämän artiklan toisessa kohdassa säädetään, aineet ja seokset voidaan luokitella, merkitä ja pakata tämän asetuksen mukaisesti sen voimaantulopäivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(2) Lausunnot ovat saatavilla seuraavalla verkkosivustolla: https://echa.europa.eu/registry-of-clh-intentions-until-outcome/-/dislist/name/-/ecNumber/-/casNumber/-/dte_receiptFrom/-/dte_receiptTo/-/prc_public_status/Opinion+Adopted/dte_withdrawnFrom/-/dte_withdrawnTo/-/sbm_expected_submissionFrom/-/sbm_expected_submissionTo/-/dte_finalise_deadlineFrom/-/dte_finalise_deadlineTo/-/haz_addional_hazard/-/lec_submitter/-/dte_assessmentFrom/-/dte_assessmentTo/-/prc_regulatory_programme/-/

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä (EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan taulukko 3 seuraavasti:

Lisätään seuraavat kohdat:

Indeksinumero	Kemiallinen nimi	EY-numero	CAS-numero	Luokitus		Merkinnät			Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet ja ATE-arvot	Huomautukset
Indeksinumero	Kemiallinen nimi	EY-numero	CAS-numero	Vaaraluokka- ja kategoriakoodi(t)	Vaaralausekekoodi(t)	Varoitusmerkki, huomiosanakoodi(t)	Vaaralausekekoodi(t)	Täydentävät vaaralausekekoodi(t)	Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet ja ATE-arvot	Huomautukset
”601-093-00-6	1,4-dimetyylinaftaleeni	209-335-9	571-58-4	Acute Tox. 4 Asp. Tox. 1 Eye Irrit. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 3	H302 H304 H319 H400 H412	GHS07 GHS08 GHS09 Dgr	H302 H304 H319 H410		suun kautta: ATE = 1 300 mg/kg bw M = 1”
”601-094-00-1	1-isopropyyli-4-metyylibentseeni; p-symeeni	202-796-7	99-87-6	Flam. Liq. 3 Acute Tox. 3 Asp. Tox. 1 Aquatic Chronic 2	H226 H331 H304 H411	GHS02 GHS06 GHS08 GHS09 Dgr	H226 H331 H304 H411		hengitysteitse: ATE = 3 mg/l (höyryt)”
”601-095-00-7	p-menta-1,3-dieeni; 1-isopropyyli-4-metyylisykloheksa-1,3-dieeni; alfa-terpineeni	202-795-1	99-86-5	Flam. Liq. 3 Acute Tox. 4 Skin Sens. 1 Asp. Tox. 1 Aquatic Chronic 2	H226 H302 H317 H304 H411	GHS02 GHS07 GHS08 GHS09 Dgr	H226 H302 H317 H304 H411		suun kautta: ATE = 1 680 mg/kg bw”
”602-110-00-X	tetrafluorietyleeni	204-126-9	116-14-3	Carc. 1B	H350	GHS08 Dgr	H350”
”604-095-00-5	6,6’-di-tert-butyyli-2,2’-metyleenidi-p-kresoli; [DBMC]	204-327-1	119-47-1	Repr. 1B	H360F	GHS08 Dgr	H360F”
”606-152-00-X	(5-kloori-2-metoksi-4-metyyli-3-pyridyyli)(4,5,6-trimetoksi-o-tolyyli)metanoni; pyriofenoni	-	688046-61-9	Carc. 2 Aquatic Chronic 1	H351 H410	GHS08 GHS09 Wng	H351 H410		M = 1”
”607-747-00-7	2,2-dibromi-2-syaaniasetamidi; [DBNPA]	233-539-7	10222-01-2	Acute Tox. 2 Acute Tox. 3 STOT RE 1 Skin Irrit. 2 Eye Dam. 1 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H330 H301 H372 (hengitystiet) (hengitysteitse) H315 H318 H317 H400 H410	GHS06 GHS08 GHS05 GHS09 Dgr	H330 H301 H372 (hengitystiet) (hengitysteitse) H315 H318 H317 H410		hengitysteitse: ATE = 0,24 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 118 mg/kg bw M = 1 M = 1”
”607-748-00-2	[S-(Z,E)]-5-(1-hydroksi-2,6,6-trimetyyli-4-oksosykloheks-2-en-1-yyli)-3-metyylipenta-2,4-dieenihappo; S-abskissihappo	244-319-5	21293-29-8	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410		M = 1 M = 1”
”607-749-00-8	metyylisalisylaatti	204-317-7	119-36-8	Repr. 2 Acute Tox. 4 Skin Sens. 1B Aquatic Chronic 3	H361d H302 H317 H412	GHS07 GHS08 Wng	H361d H302 H317 H412		suun kautta: ATE = 890 mg/kg bw”
”607-750-00-3	sitruunahappo	201-069-1	77-92-9	Eye Irrit. 2 STOT SE 3	H319 H335	GHS07 Wng	H319 H335”
”607-751-00-9	etametsulfuronimetyyli (ISO); metyyli-2-({[4-etoksi-6-(metyyliamino)-1,3,5-triatsin-2-yyli]karbamoyyli}sulfamoyyli)bentsoaatti	-	97780-06-8	Eye Irrit. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H319 H400 H410	GHS07 GHS09 Wng	H319 H410		M = 1 000 M = 100”
”607-752-00-4	trineksapakki-etyyli (ISO); etyyli-4-[syklopropyyli(hydroksi)metyleeni]-3,5-dioksisykloheksaanikarboksylaatti	-	95266-40-3	STOT RE 2 Skin Sens. 1B Aquatic Chronic 1	H373 (ruoansulatuskanava) H317 H410	GHS08 GHS07 GHS09 Wng	H373 (ruoansulatuskanava) H317 H410		M = 1”
”607-753-00-X	(3aS,5S,6R,7aR,7bS,9aS,10R,12aS,12bS)-10-[(2S,3R,4R,5R)-3,4-dihydroksi-5,6-dimetyyliheptan-2-yyli]-5,6-dihydroksi-7a,9a-dimetyyliheksadekahydro-3H-bentso[c]indeno[5,4-e]oksepin-3-oni; 24-epibrassinolideeni	-	78821-43-9	Aquatic Chronic 4	H413		H413”
”607-754-00-5	bentsyylisalisylaatti	204-262-9	118-58-1	Skin Sens. 1B	H317	GHS07 Wng	H317”
”607-755-00-0	(RS)-1-{1-etyyli-4-[4-mesyyli-3-(2-metoksietoksi)-o-toluoyyli]pyratsol-5-yylioksi}etyylimetyylikarbonaatti; tolpyralaatti	-	1101132-67-5	Carc. 2 Repr. 2 STOT RE 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H351 H361fd H373 (silmät) H400 H410	GHS08 GHS09 Wng	H351 H361fd H373 (silmät) H410		M = 10 M = 100”
”613-337-00-9	protiokonatsoli (ISO); 2-[2-(1-kloorisyklopropyyli)-3-(2-kloorifenyyli)-2-hydroksipropyyli]-2,4-dihydro-3H-1,2,4-triatsoli-3-tioni	-	178928-70-6	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410		M = 10 M = 1”
”613-338-00-4	atsametifossi (ISO); S-[(6-kloori-2-okso-oksatsoli[4,5-b]pyridin-3(2H)-yyli)metyyli]-O, O-dimetyylitiofosfaatti	252-626-0	35575-96-3	Carc. 2 Acute Tox. 3 Acute Tox. 4 STOT SE 1 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H351 H331 H302 H370 (hermosto) H317 H400 H410	GHS06 GHS08 GHS09 Dgr	H351 H331 H302 H370 (hermosto) H317 H410		hengitysteitse: ATE = 0,5 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 500 mg/kg bw M = 1 000 M = 1 000 ”
”613-339-00-X	3-metyylipyratsoli	215-925-7	1453-58-3	Repr. 1B Acute Tox. 4 STOT RE 2 Skin Corr. 1 Eye Dam. 1	H360D H302 H373 (keuhkot) H314 H318	GHS08 GHS07 GHS05 Dgr	H360D H302 H373 (keuhkot) H314		suun kautta: ATE = 500 mg/kg bw”
”613-340-00-5	klomatsoni (ISO); 2-(2-klooribentsyyli)-4,4-dimetyyli-1,2-oksatsolidiini-3-oni	-	81777-89-1	Acute Tox. 4 Acute Tox. 4 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H302 H400 H410	GHS07 GHS09 Wng	H332 H302 H410		hengitysteitse: ATE = 4,85 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 768 mg/kg bw M = 1 M = 1”
”614-030-00-2	emamektiinibentsoaatti (ISO); (4"R)-4"-deoksi-4"-(metyyliamino) avermektiini B1-bentsoaatti	-	155569-91-8	Acute Tox. 3 Acute Tox. 3 Acute Tox. 3 STOT SE 1 STOT RE 1 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H331 H311 H301 H370 (hermosto) H372 (hermosto) H318 H400 H410	GHS06 GHS05 GHS08 GHS09 Dgr	H331 H311 H301 H370 (hermosto) H372 (hermosto) H318 H410		hengitysteitse: ATE = 0,663 mg/l (pölyt tai sumut) ihon kautta: ATE = 300 mg/kg bw suun kautta: ATE = 60 mg/kg bw STOT RE 1; H372: C ≥ 5 %; STOT RE 2; H373: 0,5 % ≤ C < 5 % M = 10 000 M = 10 000 ”
”616-234-00-7	N-metoksi-N-[1-metyyli-2-(2,4,6-trikloorifenyyli)-etyyli]-3-(difluorimetyyli)-1-metyylipyratsoli-4-karboksamidi; pydiflumetofeeni	-	1228284-64-7	Carc. 2 Repr. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H351 H361f H400 H410	GHS08 GHS09 Wng	H351 H361f H410		M = 1 M = 1”
”616-235-00-2	N-{2-[[1,1’-bi(syklopropyyli)]-2-yyli]-fenyyli}-3-(difluorimetyyli)-1-metyyli-1H-pyratsoli-4-karboksiamidi; sedaksaani;	-	874967-67-6	Carc. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 2	H351 H400 H411	GHS08 GHS09 Wng	H351 H410 Wng		M = 1”

Korvataan indeksinumeroita 005-007-00-2, 005-008-00-8, 005-011-00-4, 005-011-01-1, 005-011-02-9, 006-069-00-3, 006-076-00-1, 015-113-00-0, 028-007-00-4, 029-002-00-X, 029-015-00-0, 029-016-00-6, 029-017-00-1, 029-018-00-7, 029-019-01-X, 029-020-00-8, 029-021-00-3, 029-022-00-9, 029-023-00-4, 601-029-00-7, 601-096-00-2, 603-024-00-5, 603-066-00-4, 603-098-00-9, 606-004-00-4, 607-421-00-4, 607-424-00-0, 607-434-00-5, 608-058-00-4, 612-067-00-9, 612-252-00-4, 613-048-00-8, 613-102-00-0, 613-111-00-X, 613-166-00-X, 613-208-00-7, 613-267-00-9, 613-282-00-0, 616-032-00-9, 616-106-00-0 ja 616-113-00-9 koskevat kohdat seuraavilla kohdilla:

Indeksinumero	Kemiallinen nimi	EY-numero	CAS-numero	Luokitus		Merkinnät			Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet ja ATE-arvot	Huomautukset
Indeksinumero	Kemiallinen nimi	EY-numero	CAS-numero	Vaaraluokka- ja kategoriakoodi(t)	Vaaralausekekoodi(t)	Varoitusmerkki, huomiosanakoodi(t)	Vaaralausekekoodi(t)	Täydentävät vaaralausekekoodi(t)	Erityiset pitoisuusrajat, M-kertoimet ja ATE-arvot	Huomautukset
”005-007-00-2	boorihappo [1] boorihappo [2]	233-139-2 [1] 234-343-4 [2]	10043-35-3 [1] 11113-50-1 [2]	Repr. 1B	H360FD	GHS08 Dgr	H360FD”
”005-008-00-8	dibooritrioksidi	215-125-8	1303-86-2	Repr. 1B	H360FD	GHS08 Dgr	H360FD”
”005-011-00-4	tetrabooridinatriumheptaoksidi, hydraatti; [1] dinatriumtetraboraatti, vedetön; [2] ortoboorihapon natriumsuola [3] dinatriumtetraboraattidekahydraatti [4] dinatriumtetraboraattipentahydraatti [5]	235-541-3 [1] 215-540-4 [2] 237-560-2 [3] 215-540-4 [4] 215-540-4 [5]	12267-73-1 [1] 1330-43-4 [2] 13840-56-7 [3] 1303-96-4 [4] 12179-04-3 [5]	Repr. 1B	H360FD	GHS08 Dgr	H360FD”


”006-069-00-3	tiofanaatti-metyyli (ISO); dimetyyli (1,2-fenyleenidikarbamotioyyli)biskarbamaatti; dimetyyli 4,4′-(o-fenyleeni)bis(3-tioallofanaatti)	245-740-7	23564-05-8	Carc. 2 Muta. 2 Acute Tox. 4 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H351 H341 H332 H317 H400 H410	GHS08 GHS07 GHS09 Wng	H351 H341 H332 H317 H410		hengitysteitse: ATE = 1,7 mg/l (pölyt tai sumut) M = 10 M = 10”
”006-076-00-1	mankotsebi (ISO); mangaanietyleenibis(ditiokarbamaatti) (polymeerinen), kompleksi sinkkisuolan kanssa	-	8018-01-7	Carc. 2 Repr. 1B STOT RE 2 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H351 H360D H373 (kilpirauhanen, hermosto) H317 H400 H410	GHS08 GHS07 GHS09 Dgr	H351 H360D H373 (kilpirauhanen, hermosto) H317 H410		M = 10 M = 10”
”015-113-00-0	tolklofossi-metyyli (ISO); O-(2,6-dikloori-p-tolyyli)-O,O-dimetyylitiofosfaatti	260-515-3	57018-04-9	Skin Sens. 1B Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H317 H400 H410	GHS07 GHS09 Wng	H317 H410		M = 1 M = 1”
”028-007-00-4	trinikkelidisulfidi; nikkelisubsulfidi; [1] heazlewoodiitti [2]	234-829-6 [1] - [2]	12035-72-2 [1] 12035-71-1 [2]	Carc. 1A Muta. 2 Acute Tox. 3 STOT RE 1 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H350i H341 H331 H372** H317 H400 H410	GHS08 GHS06 GHS09 Dgr	H350i H341 H331 H372** H317 H410		hengitysteitse: ATE = 0,92 mg/l (pölyt tai sumut)”
”029-002-00-X	dikuparioksidi; kupari(I)oksidi	215-270-7	1317-39-1	Acute Tox. 4 Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H302 H318 H400 H410	GHS07 GHS05 GHS09 Dgr	H332 H302 H318 H410		hengitysteitse: ATE = 3,34 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 500 mg/kg bw M = 100 M = 10”
”029-015-00-0	kuparitiosyanaatti	214-183-1	1111-67-7	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410	EUH032	M = 10 M = 10”
”029-016-00-6	kupari(II)oksidi	215-269-1	1317-38-0	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410		M = 100 M = 10”
”029-017-00-1	dikuparikloriditrihydroksidi	215-572-9	1332-65-6	Acute Tox. 4 Acute Tox. 3 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H301 H400 H410	GHS06 GHS09 Dgr	H332 H301 H410		hengitysteitse: ATE = 2,83 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 299 mg/kg bw M = 10 M = 10”
”029-018-00-7	tetrakupariheksahydroksidisulfaatti; [1] tetrakupariheksahydroksidisulfaattihydraatti [2]	215-582-3 [1] 215-582-3 [2]	1333-22-8 [1] 12527-76-3 [2]	Acute Tox. 4 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H302 H400 H410	GHS07 GHS09 Wng	H302 H410		suun kautta: ATE = 500 mg/kg bw M = 10 M = 10”
”029-019-01-X	kuparilastut (alifaattisella hapolla pinnoitetut)	-	-	Acute Tox. 3 Acute Tox. 4 Eye Irrit. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H331 H302 H319 H400 H410	GHS06 GHS09 Dgr	H331 H302 H319 H410		hengitysteitse: ATE = 0,733 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 500 mg/kg bw M = 10 M = 10”
”029-020-00-8	kupari(II)karbonaatti--kupari(II)hydroksidi (1:1)	235-113-6	12069-69-1	Acute Tox. 4 Acute Tox. 4 Eye Irrit. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H302 H319 H400 H410	GHS07 GHS09 Wng	H332 H302 H319 H410		hengitysteitse: ATE = 1,2 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 500 mg/kg bw M = 10 M = 10”
”029-021-00-3	kuparidihydroksidi; kupari(II)hydroksidi	243-815-9	20427-59-2	Acute Tox. 2 Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H330 H302 H318 H400 H410	GHS06 GHS05 GHS09 Dgr	H330 H302 H318 H410		hengitysteitse: ATE = 0,47 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 500 mg/kg bw M = 10 M = 10”
”029-022-00-9	bordeaux-seos; kuparisulfaatin ja kalsiumdihydroksidin reaktiotuotteet	-	8011-63-0	Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H318 H400 H410	GHS07 GHS05 GHS09 Dgr	H332 H318 H410		hengitysteitse: ATE = 1,97 mg/l (pölyt tai sumut) M = 10 M = 1”
”029-023-00-4	kuparisulfaattipentahydraatti	231-847-6	7758-99-8	Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H302 H318 H400 H410	GHS07 GHS05 GHS09 Dgr	H302 H318 H410		suun kautta: ATE = 481 mg/kg bw M = 10 M = 1”
”601-029-00-7	dipenteeni; limoneeni [1] (S)-p-menta-1,8-dieeni; l-limoneeni [2] trans-1-metyyli-4-(1-metyylivinyyli)syklohekseeni; [3] (±)-1-metyyli-4-(1-metyylivinyyli)syklohekseeni [4]	205-341-0 [1] 227-815-6 [2] 229-977-3 [3] 231-732-0 [4]	138-86-3 [1] 5989-54-8 [2] 6876-12-6 [3] 7705-14-8 [4]	Flam. Liq. 3 Skin Irrit. 2 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H226 H315 H317 H400 H410	GHS02 GHS07 GHS09 Wng	H226 H315 H317 H410			C”
”601-096-00-2	(R)-p-menta-1,8-dieeni; d-limoneeni	227-813-5	5989-27-5	Flam. Liq. 3 Skin Irrit. 2 Skin Sens. 1B Asp. Tox. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 3	H226 H315 H317 H304 H400 H412	GHS02 GHS07 GHS08 GHS09 Dgr	H226 H315 H317 H304 H410		M = 1”
”603-024-00-5	1,4-dioksaani	204-661-8	123-91-1	Flam. Liq. 2 Carc. 1B STOT SE 3 Eye Irrit. 2	H225 H350 H335 H319	GHS02 GHS08 GHS07 Dgr	H225 H350 H335 H319	EUH019 EUH066		D”
”603-066-00-4	7-oksa-3-oksiranyylibisyklo[4.1.0]heptaani; 1,2-epoksi-4-epoksietyylisykloheksaani; 4-vinyylisyklohekseenidiepoksidi	203-437-7	106-87-6	Carc. 1B Muta. 2 Repr. 1B Acute Tox. 3 Acute Tox. 4	H350 H341 H360F H331 H302	GHS08 GHS06 Dgr	H350 H341 H360F H331 H302		hengitysteitse: ATE = 0,5 mg/l (pölyt tai sumut) suun kautta: ATE = 1 847 mg/kg bw”
”603-098-00-9	2-fenoksietanoli	204-589-7	122-99-6	Acute Tox. 4 STOT SE 3 Eye Dam. 1	H302 H335 H318	GHS05 GHS07 Dgr	H302 H335 H318		suun kautta: ATE = 1 394 mg/kg bw”
”606-004-00-4	4-metyylipentan-2-oni; isobutyylimetyyliketoni	203-550-1	108-10-1	Flam. Liq. 2 Carc. 2 Acute Tox. 4 STOT SE 3 Eye Irrit. 2	H225 H351 H332 H336 H319	GHS02 GHS07 GHS08 Dgr	H225 H351 H332 H336 H319	EUH066	hengitysteitse: ATE = 11 mg/l (höyryt)”
”607-421-00-4	sypermetriini (ISO); α-syaani-3-fenoksibentsyyli-3-(2,2-dikloorivinyyli)-2,2-dimetyylisyklopropaanikarboksylaatti; sypermetriini cis/trans +/- 40/60	257-842-9	52315-07-8	Acute Tox. 4 Acute Tox. 4 STOT SE 3 STOT RE 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H332 H302 H335 H373 (hermosto) H400 H410	GHS07 GHS08 GHS09 Wng	H332 H302 H335 H373 (hermosto) H410		suun kautta: ATE = 500 mg/kg bw hengitysteitse: ATE = 3,3 mg/l (pölyt tai sumut) M = 100000 M = 100000”
”607-424-00-0	trifloksistrobiini (ISO); metyyli (E)-metoksi-imino-{(E)-α-[1-(α,α,α-trifluori-m-tolyyli)etyyli-ideneamino-oksyyli]-o-tolyyli}asetaatti	-	141517-21-7	Lact. Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H362 H317 H400 H410	GHS07 GHS09 Wng	H362 H317 H410		M = 100 M = 10”
”607-434-00-5	mekokroppi-P (ISO) [1] ja sen suolat; (R)-2-(4-kloori-2-metyylifenoksi)propionihappo ja sen suolat	240-539-0 [1]	16484-77-8 [1]	Acute Tox. 4 Eye Dam. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H302 H318 H400 H410	GHS07 GHS05 GHS09 Dgr	H302 H318 H410		suun kautta: ATE = 431 mg/kg bw M = 10 M = 10”
”608-058-00-4	esfenvaleraatti (ISO); (S)-α-syano-3-fenoksibentsyyli-(S)-2-(4-kloorifenyyli)-3-metyylibutyraatti	-	66230-04-4	Acute Tox. 3 Acute Tox. 3 STOT SE 1 STOT RE 2 Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H331 H301 H370 (hermosto) H373 H317 H400 H410	GHS06 GHS08 GHS09 Dgr	H331 H301 H370 (hermosto) H373 H317 H410		suun kautta: ATE = 88,5 mg/kg bw hengitysteitse: ATE = 0,53 mg/l (pölyt tai sumut) M = 10 000 M = 10 000 ”
”612-067-00-9	3-aminometyyli-3,5,5-trimetyylisykloheksyyliamiini	220-666-8	2855-13-2 M	Acute Tox. 4 Skin Corr. 1B Eye Dam. 1 Skin Sens. 1A	H302 H314 H318 H317	GHS05 GHS07 Dgr	H302 H314 H317		suun kautta: ATE = 1 030 mg/kg bw Skin Sens. 1A; H317: C ≥ 0,001 %”
”612-252-00-4	imidaklopridi (ISO); (E)-1-(6-kloori-3-pyridyylimetyyli)-N-nitroimidatsolidin-2-yylideeniamiini; (2E)-1-[(6-klooripyridin-3-yylimetyyli)-N-nitroimidatsolidin-2-imiini	428-040-8	138261-41-3	Acute Tox. 3 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H301 H400 H410	GHS06 GHS09 Dgr	H301 H410		suun kautta: ATE = 131 mg/kg bw M = 100 M = 1 000 ”
”613-048-00-8	karbendatsiimi (ISO); metyylibentsimidatsol-2-yylikarbamaatti	234-232-0	10605-21-7	Muta. 1B Repr. 1B Skin Sens. 1 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H340 H360FD H317 H400 H410	GHS07 GHS08 GHS09 Dgr	H340 H360FD H317 H410		M = 10 M = 10”
”613-102-00-0	dimetomorfi (ISO); (E,Z)-4-(3-(4-klorofenyyli)-3-(3,4-dimetoksifenyyli)akryloyyli)morfoliini	404-200-2	110488-70-5	Repr. 1B Aquatic Chronic 2	H360F H411	GHS08 GHS09 Dgr	H360F H411”
”613-111-00-X	1,2,4-triatsoli	206-022-9	288-88-0	Repr. 1B Acute Tox. 4 Eye Irrit. 2	H360FD H302 H319	GHS08 GHS07 Dgr	H360FD H302 H319		suun kautta: ATE = 1 320 mg/kg bw”
”613-166-00-X	flumioksatsiini (ISO); N-(7-fluori-3,4-dihydro-3-okso-4-prop-2-ynyyli-2H-1,-1,4-bentsoksatsin-6-yyli)sykloheks-1-eeni-1,2-dikarboksimidi	-	103361-09-7	Repr. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H361d H400 H410	GHS08 GHS09 Wng	H361d H410		M = 1 000 M = 1 000 ”
”613-208-00-7	imatsamoksi (ISO); (RS)-2-(4-isopropyyli-4-metyyli-5-okso-2-imidatsolin-2-yyli)-5-metoksimetyylinikotiinihappo	-	114311-32-9	Repr. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H361d H400 H410	GHS08 GHS09 Wng	H361d H410		M = 10 M = 10”
”613-267-00-9	tiametoksaami (ISO); 3-(2-klooritiatsol-5-yylimetyyli)-5-metyyli[1,3,5]oksadiatsinan-4-ylideeni-N-nitroamiini	428-650-4	153719-23-4	Repr. 2 Acute Tox. 4 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H361fd H302 H400 H410	GHS07 GHS08 GHS09 Wng	H361fd H302 H410		suun kautta: ATE = 780 mg/kg bw M = 10 M = 10”
”613-282-00-0	tritikonatsoli (ISO); (RS)-(E)-5-(4-klooribentsylideeni)-2,2-dimetyyli-1-(1H-1,2,4-triatsoli-1-metyyli)syklopentanoli	-	138182-18-0	Repr. 2 STOT RE 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H361f H373 H400 H410	GHS08 GHS09 Wng	H361f H373 H410		M = 1 M = 1”
”616-032-00-9	diflufenikaani (ISO); N-(2,4-difluorifenyyli)-2-[3-(trifluorimetyyli)fenoksi]-3-pyridiinikarboksamidi; 2′,4′-difluori-2-(α,α,α-trifluori-m-tolyylioksi)-nikotiinianilidi	-	83164-33-4	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410		M = 10 000 M = 1 000 ”
”616-106-00-0	fenmedifaami (ISO); metyyli-3-(3-metyylikarbaniloyylioksi)karbanilaatti	237-199-0	13684-63-4	Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H400 H410	GHS09 Wng	H410		M = 10 M = 10”
”616-113-00-9	desmedifaami (ISO); etyyli-3-fenyylikarbamoyylioksifenyylikarbamaatti	237-198-5	13684-56-5	Repr. 2 Aquatic Acute 1 Aquatic Chronic 1	H361d H400 H410	GHS08 GHS09 Wng	H361d H410		M = 10 M = 10”

3)	Poistetaan indeksinumeroa 015-192-00-1 koskeva kohta.

28.5.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/44

KOMISSION ASETUS (EU) 2021/850,

annettu 26 päivänä toukokuuta 2021,

kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen II muuttamisesta ja oikaisemisesta sekä liitteiden III, IV ja VI muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (1) ja erityisesti sen 15 artiklan 1 kohdan, 15 artiklan 2 kohdan neljännen alakohdan ja 31 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1272/2008 (2) säädetään aineiden yhdenmukaistetusta luokituksesta syöpää aiheuttaviksi, sukusolujen perimää vaurioittaviksi tai lisääntymiselle vaarallisiksi aineiksi, jäljempänä ’CMR-aineet’, Euroopan kemikaaliviraston riskinarviointikomitean valmisteleman lausunnon perusteella. Aineet luokitellaan kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluviksi CMR-aineiksi niiden CMR-ominaisuuksia koskevan näytön tason mukaan.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1223/2009 15 artiklassa säädetään, että asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan mukaiseen kategoriaan 1A, 1B tai 2 kuuluviksi luokiteltujen CMR-aineiden käyttö kosmeettisissa valmisteissa on kielletty. CMR-ainetta saa kuitenkin käyttää kosmeettisissa valmisteissa, jos asetuksen (EY) N:o 1223/2009 15 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tai 15 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät.

(3)

Jotta CMR-aineiden käyttökielto pantaisiin yhdenmukaisesti täytäntöön sisämarkkinoilla, jotta voitaisiin taata oikeusvarmuus etenkin talouden toimijoiden ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kannalta ja jotta voitaisiin varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, olisi CMR-aineet sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä II olevaan kiellettyjen aineiden luetteloon tai liitteessä III olevaan rajoitusten kohteina olevien aineiden luetteloon ja aiheellisissa tapauksissa poistettava mainitun asetuksen liitteissä III–VI olevista rajoitusten kohteena olevien tai sallittujen aineiden luetteloista. Jos asetuksen (EY) N:o 1223/2009 15 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tai 15 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttyvät, mainitun asetuksen liitteissä III–VI olevia rajoitusten kohteena olevien tai sallittujen aineiden luetteloita olisi muutettava.

(4)

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/217 (3), jota sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2021 alkaen, nojalla tietyt aineet on luokiteltu CMR-aineiksi asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti. Sen vuoksi on tarpeen kieltää näiden CMR-aineiden käyttö kosmeettisissa valmisteissa samasta päivästä alkaen.

(5)

Delegoidun asetuksen (EU) 2020/217 mukaan aine TiO2 (INCI-nimi: titanium dioxide) luokitellaan kategoriaan 2 kuuluvaksi hengitysteitse syöpää aiheuttavaksi aineeksi, kun on kyseessä jauhe, joka sisältää vähintään 1 prosenttia titaanidioksidihiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on enintään 10 μm.

(6)

Titaanidioksidi sisältyy tällä hetkellä asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä IV olevaan viitenumerokohtaan 143, ja sen käyttö väriaineena kosmeettisissa valmisteissa on sallittua edellyttäen, että se täyttää komission asetuksen (EU) N:o 231/2012 (4) liitteessä olevassa viitenumerokohdassa E 171 (titaanidioksidi) vahvistetut puhtauskriteerit. Titaanidioksidi mainitaan myös asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä VI olevissa viitenumerokohdissa 27 ja 27a (nanomuoto) UV-suodattimena, ja sen käyttö sallitaan kosmeettisissa valmisteissa enintään 25 prosentin pitoisuuksina. Lisäksi titaanidioksidi (nano) on sallittu kyseisessä viitenumerokohdassa lueteltujen edellytysten mukaisesti käyttövalmiissa valmisteissa, lukuun ottamatta valmisteita, jotka voivat aiheuttaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumista hengitysteitse.

(7)	Sen jälkeen, kun titaanidioksidi oli luokiteltu CMR-aineeksi, esitettiin 28 päivänä tammikuuta 2020 pyyntö sen käytöstä kosmeettisissa valmisteissa poikkeuksellisesti asetuksen (EY) N:o 1223/2009 15 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen nojalla.

(8)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea antoi 6 päivänä lokakuuta 2020 titaanidioksidia koskevan tieteellisen lausunnon (5), jäljempänä ’tiedekomitean lausunto’, tarvittavien toimenpiteiden hyväksymiseksi asetuksen (EY) N:o 1223/2009 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tiedekomitean lausunnossa – joka koski jauheen muodossa olevaa titaanidioksidia (hengittyvä), joka sisältää vähintään 1 prosenttia aerodynaamiselta halkaisijaltaan ≤ 10 μm olevia hiukkasia – todettiin käytettävissä olevien tietojen perusteella, että TiO2 on tavalliselle kuluttajille turvallinen kasvoille tarkoitetuissa valmisteissa irtojauheena enintään 25 prosentin pitoisuutena sekä hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetuissa aerosolisuihkevalmisteissa enintään 1,4 prosentin pitoisuutena. Ammattikäytössä TiO2:ta pidettiin turvallisena hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetuissa aerosolisuihkevalmisteissa enintään 1,1 prosentin pitoisuutena.

(9)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea totesi lopuksi, että nämä tulokset on saatu vain yhteen titaanidioksidimateriaalin tyyppiin (pigmentti) perustuvista kosmeettisista valmisteista ja että lisätietojen puuttuessa ei voitu todeta, voidaanko näitä päätelmiä soveltaa myös muihin kosmeettisiin valmisteisiin, jotka sisältävät titaanidioksidityyppejä, joita tiedekomitean lausunto ei nimenomaisesti kata.

(10)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevän tiedekomitean päätelmien perusteella titaanidioksidia jauheena, joka sisältää vähintään 1 prosenttia aerodynaamiselta halkaisijaltaan ≤ 10 μm olevia hiukkasia, ei pitäisi hyväksyä käytettäväksi käyttötarkoituksissa, jotka voivat aiheuttaa loppukäyttäjän altistumista hengitysteitse. Tästä syystä se olisi lisättävä asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä III olevaan rajoitusten kohteina olevien aineiden luetteloon, ja sen käyttö olisi sallittava ainoastaan irtojauhemaisissa kasvoille tarkoitetuissa valmisteissa sekä hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetuissa aerosolisuihkevalmisteissa, kuten kyseisissä päätelmissä todetaan. Sen lisäksi, että titaanidioksidi sisällytetään asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteeseen III, olisi säädettävä, että titaanidioksidin käyttö väriaineena kyseisen asetuksen liitteessä IV olevan viitenumerokohdan 143 mukaisesti ja titaanidioksidin käyttö UV-suodattimena mainitun asetuksen liitteessä VI olevan viitenumerokohdan 27 mukaisesti olisi sallittava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta titaanidioksidin rajoitettua käyttöä kyseisen asetuksen liitteen III mukaisesti. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden IV ja VI asianmukaisiin kohtiin olisi lisättävä viittaus titaanidioksidin rajoitetusta käytöstä kyseisen asetuksen liitteen III mukaisesti. Mitä tulee titaanidioksidin (nano) käyttöön UV-suodattimena asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen VI viitenumerokohdan 27a mukaisesti, lisätoimenpiteitä ei tarvita, koska viitenumerokohdassa 27a säädetään jo, että titaanidioksidia (nano) ei saa käyttää valmisteissa, jotka voivat johtaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumiseen hengitysteitse.

(11)

Ainetta titaanioksidi lukuun ottamatta minkään muun sellaisen aineen, jotka on delegoidulla asetuksella (EU) 2020/217 luokiteltu asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla CMR-aineiksi, käytöstä kosmeettisissa valmisteissa poikkeuksen nojalla ei ole toimitettu hakemusta. Tämä koskee kobolttia, metaldehydiä (ISO), metyylimerurikloridia, bentso[rst]pentafeeniä, dibentso[b,def]kryseeniä eli dibentso[a,h]pyreeniä, etanolia, 2,2’-iminobis-, N-(C13-15-haara- ja suoraketjuisia alkyyli)johdannaisia, syflumetofeeniä (ISO), di-isoheksyyliftalaattia, halosulfuronimetyyliä (ISO), 2-metyyli-imidatsolia, metaflumitsonia (ISO), dibutyylibis(pentaani-2,4-dionato-O,O’)tinaa, nikkelibis(sulfamidaattia), 2-bentsyyli-2-dimetyyliamino-4’morfoliinibutyrofenonia ja etyleenioksidia. Näihin aineisiin ei tällä hetkellä sovelleta asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä III vahvistettuja rajoituksia, eikä niitä ole hyväksytty liitteiden IV, V tai VI mukaisesti. Kolme näistä aineista eli nikkelibis(sulfamidaatti), etyleenioksidi ja 2-bentsyyli-2-dimetyyliamino-4’morfoliinibutyrofenoni luetellaan tällä hetkellä kyseisen asetuksen liitteessä II. Aineet, joita ei ole vielä lueteltu asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä II, olisi lisättävä kyseisessä liitteessä olevaan kosmeettisissa valmisteissa kiellettyjen aineiden luetteloon.

(12)

Komission asetuksella (EU) 2019/1966 (6), jolla pantiin yhdenmukaisesti täytäntöön asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla komission asetuksen (EU) 2018/1480 (7) mukaisesti CMR-aineiksi luokiteltuja aineita koskeva kielto, muutettiin asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen III viitenumerokohtaa 98 siltä osin kuin on kyse aineesta bentsoehappo, 2-hydroksi- (INCI-nimi: salicylic acid). Jotta nämä muutokset olisivat täysin yhdenmukaisia kuluttajien turvallisuutta käsittelevän alkuperäisen tiedekomitean lausunnon (8) päätelmien kanssa, on aiheellista sallia kyseisen aineen käyttö muihin tarkoituksiin kuin säilöntätarkoituksiin vartalovoiteissa, luomiväreissä, ripsiväreissä, silmänrajauskynissä, huulipunissa sekä roll-on-deodoranteissa enintään 0,5 prosentin pitoisuutena. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä III olevaa viitenumerokohtaa 98 olisi muutettava.

(13)

Lisäksi aine nikkelibis(tetrafluoriboraatti) (CAS-numero: 14708-14-6) on lisätty erehdyksessä kaksi kertaa asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteeseen II (viitenumerokohdat 1401 ja 1427) komission asetuksella (EU) 2019/831 (9), joka hyväksyttiin komission asetuksen (EU) 2017/776 (10) mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1272/2008 nojalla CMR-aineiksi luokiteltujen aineiden käyttökiellon täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi. Jälkimmäinen näistä viitenumerokohdista on näin ollen tarpeeton, ja se olisi poistettava.

(14)	Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1223/2009 olisi muutettava ja se olisi oikaistava.

(15)	Tällä asetuksella asetukseen (EY) N:o 1223/2009 tehtävien muutosten perustana on se, että asianomaiset aineet on delegoidulla asetuksella (EU) 2020/217 luokiteltu CMR-aineiksi, joten näitä muutoksia olisi sovellettava samasta päivästä kuin kyseistä delegoitua asetusta.

(16)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kosmeettisten valmisteiden pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteet II, III, IV ja VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä II oleva nikkelibis(tetrafluoriboraatti)-ainetta koskeva viitenumerokohta 1427 (CAS-numero: 14708-14-6).

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklaa sovelletaan liitteessä olevien 1 kohdan, 2 kohdan b alakohdan, 3 kohdan ja 4 kohdan osalta 1 päivästä lokakuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä toukokuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(3) Komission delegoitu asetus (EU) 2020/217, annettu 4 päivänä lokakuuta 2019, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ja kyseisen asetuksen oikaisemisesta (EUVL L 44, 18.2.2020, s. 1).

(4) Komission asetus (EU) N:o 231/2012, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1333/2008 liitteissä II ja III lueteltujen elintarvikelisäaineiden eritelmien vahvistamisesta (EUVL L 83, 22.3.2012, s. 1).

(5) SCCS (kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea), Opinion on Titanium dioxide (TiO2), alustava versio 7. elokuuta 2020, lopullinen versio 6. lokakuuta 2020, SCCS/1617/20.

(6) Komission asetus (EU) 2019/1966, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II, III ja V muuttamisesta ja oikaisemisesta (EUVL L 307, 28.11.2019, s. 15).

(7) Komission asetus (EU) 2018/1480, annettu 4 päivänä lokakuuta 2018, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ja komission asetuksen (EU) 2017/776 oikaisemisesta (EUVL L 251, 5.10.2018, s. 1).

(8) SCCS (kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea), Opinion on salicylic acid, oikaisu 20.–21. kesäkuuta 2019, SCCS/1601/18.

(9) Komission asetus (EU) 2019/831, annettu 22 päivänä toukokuuta 2019, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II, III ja V muuttamisesta (EUVL L 137, 23.5.2019, s. 29).

(10) Komission asetus (EU) 2017/776, annettu 4 päivänä toukokuuta 2017, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen (EUVL L 116, 5.5.2017, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetus (EY) N:o 1223/2009 seuraavasti:

Lisätään liitteeseen II seuraavat kohdat:

Viitenumero	Aineiden tunnistus
Viitenumero	Kemiallinen nimi/INN	CAS-numero	EY-numero
a	b	c	d
”x	Koboltti	7440-48-4	231-158-0
x	Metaldehydi (ISO); 2,4,6,8-tetrametyyli-1,3,5,7-tetraoksasyklo-oktaani	108-62-3	203-600-2
x	Metyylielohopeakloridi	115-09-3	204-064-2
x	Bentso[rst]pentafeeni	189-55-9	205-877-5
x	Dibentso[b,def]kryseeni; dibenzo[a,h]pyreeni	189-64-0	205-878-0
x	Etanoli, 2,2’-iminobis-, N-(C13-15-haara- ja suoraketjuiset alkyyli)johdannaiset.	97925-95-6	308-208-6
x	Syflumetofeeni (ISO); 2-metoksietyyli (RS)-2-(4-tert-butyylifenyyli)-2-syano-3-okso-3-(α,α,α-trifluori-o-tolyyli)propionaatti	400882-07-7	-
x	Di-isoheksyyliftalaatti	71850-09-4	276-090-2
x	Halosulfuronimetyyli (ISO); metyyli 3-kloori-5-{[(4,6-dimetoksipyrimidiini-2-yyli)karbamoyyli]sulfamoyyli}-1-metyyli-1H-pyratsoli-4-karboksylaatti	100784-20-1	-
x	2-Metyyli-imidatsoli	693-98-1	211-765-7
x	Metaflumitsoni (ISO); (EZ)-2’-[2-(4- syanofenyyli)-1-(α,α,α -trifluori-m-tolyyli) etylideeni]-[4-(trifluorimetoksi)fenyyli]karbanilohydratsidi [E-isomeeri ≥ 90 %, Z-isomeeri ≤ 10 % suhteellinen osuus]; [1] (E)-2’-[2-(4-syanofenyyli)- 1-(α,α,α -trifluori-m-tolyyli)etylideeni]-[4-(trifluorimetoksi)fenyyli]karbanilohydratsidi [2]	139968-49-3 [1] 852403-68-0 [2]	-
x	Dibutyylibis(pentaani-2,4-dionato-O,O’)tina	22673-19-4	245-152-0”

Muutetaan liite III seuraavasti:

Korvataan viitenumerokohta 98 seuraavasti:

Viitenumero

Aineiden tunnistus

Rajoitukset

Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto

Kemiallinen nimi/INN

Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi

CAS-numero

EY-numero

Valmistetyyppi, kehon osat

Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa

Muu

”98

Bentsoehappo, 2-hydroksi- (1)

Salicylic acid

69-72-7

200-712-3

a)	Poishuuhdeltavat hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetut valmisteet

b)	Muut valmisteet lukuun ottamatta vartalovoiteita, luomivärejä, ripsivärejä, silmänrajauskyniä, huulipunia ja roll-on-deodorantteja

c)	Vartalovoiteet, luomivärit, ripsivärit, silmänrajauskynät, huulipunat ja roll-on-deodorantit

3,0 %

2,0 %

0,5 %

a) b) c)

Ei saa käyttää alle 3-vuotiaille lapsille tarkoitetuissa valmisteissa. Ei saa käyttää valmisteissa, jotka voivat aiheuttaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumista hengitysteitse. Ei saa käyttää suuhygieniavalmisteissa. Muihin tarkoituksiin kuin mikro-organismien kehittymisen estämiseksi valmisteessa. Käyttötarkoitus on ilmoitettava selkeästi valmisteen pakkauksessa.

Nämä pitoisuudet sisältävät kaiken aineen Salicylic acid käytön.

a) b) c)

Ei saa käyttää alle 3-vuotiaille lapsille (2)

Lisätään kohta seuraavasti:

Viitenumero

Aineiden tunnistus

Rajoitukset

Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto

Kemiallinen nimi/INN

Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi

CAS-numero

EY-numero

Valmistetyyppi, kehon osat

Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa

Muu

”x

Titaanidioksidi jauheena, joka sisältää vähintään 1 prosenttia titaanidioksidihiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on ≤ 10 μm

Titanium Dioxide

13463-67-7/ 1317-70-0/ 1317-80-2

236-675-5/ 215-280-1/ 215-282-2

a)	kasvoille tarkoitetut irtojauhevalmisteet

b)	hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetut aerosolisuihkevalmisteet

c)	muut valmisteet

25 %

b)	1,4 % kuluttajille ja 1,1

% ammattikäytössä.

a) b)

Ainoastaan pigmenttimuodossa

(c)

Ei saa käyttää

valmisteissa, jotka voivat aiheuttaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumista hengitysteitse”

Korvataan liitteen IV viitenumerokohta 143 seuraavasti:

Viitenumero

Aineiden tunnistus

Edellytykset

Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto

Kemiallinen nimi

Väri-indeksinumero / ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä numero/ nimi

CAS-numero

EY-numero

Väri

Valmistetyyppi, kehon osat

Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa

Muu

”143

Titaanidioksidi (3)

77891

236-675-5

Valkoinen

—	Puhtauskriteerit sellaisina kuin niistä on säädetty komission direktiivissä 95/45/EY (E 171)

—	Titaanidioksidin käytön jauheena, joka sisältää vähintään 1 prosenttia titaanidioksidihiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on ≤ 10 μm, on oltava liitteen III, nro [321], mukaista.

Korvataan liitteen VI viitenumerokohta 27 seuraavasti:

Viitenumero	Aineiden tunnistus				Edellytykset			Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto
Viitenumero	Kemiallinen nimi/INN/XAN	Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi	CAS-numero	EY-numero	Valmistetyyppi, kehon osat	Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa	Muu	Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto
a	b	c	d	e	f	g	h	i
”27	Titaanidioksidi ((2))	Titanium Dioxide	13463-67-7/ 1317-70-0/ 1317-80-2	236-675-5/ 215-280-1/ 215-282-2		25 %	Titaanidioksidin käytön jauheena, joka sisältää vähintään 1 prosenttia titaanidioksidihiukkasia, joiden aerodynaaminen halkaisija on ≤ 10 μm, on oltava liitteen III, nro [321], mukaista. Liitteen III sarakkeessa f olevassa c kohdassa tarkoitettuihin valmistetyyppeihin, joiden numero on [321], sovelletaan tämän kohdan sarakkeessa g ilmoitettua enimmäispitoisuutta käyttövalmiissa valmisteessa.

(1) Säilöntäaineena, ks. liite V, nro 3.

(2) Ainoastaan valmisteet, joita saatetaan käyttää alle 3-vuotiaille lapsille.”

(3) UV-suodattimena, ks. liite VI, nro 27.”

((2)) Väriaineena, ks. liite IV, nro 143.”.

28.5.2021

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/61

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/854,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2021,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut jäsenvaltioita,

sekä katsoo seuraavaa:

1. MENETTELY

1.1 Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 30 päivänä syyskuuta 2020 vireille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan nojalla polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka koski Intiasta ja Indonesiasta, jäljempänä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden, jäljempänä ’kylmävalssatut levyvalmisteet’ tai ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, tuontia. Komissio julkaisi menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, esitti 17 päivänä elokuuta 2020 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia kylmävalssattujen teräslevytuotteiden tuotannosta unionissa. Valituksessa esitetty näyttö asianomaisten maiden harjoittamasta polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi tutkimuksen vireillepanoa varten.

1.2 Tuonnin kirjaaminen

(3)	Kun valituksen tekijä oli esittänyt asiaa koskevan pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/370 (3) perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

1.3 Asianomaiset osapuolet

(4)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille asianomaisissa maissa ja asianomaisten maiden viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille unionissa ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Komissio järjesti kuulemisen valituksen tekijän, yhden vientiä harjoittavan tuottajan ja yhden unionin käyttäjän kanssa. Komissiolle toimitettiin huomautuksia, joita käsitellään 2.3, 5.2 ja 7.2 jaksossa.

1.4 Otanta

(6)	Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.4.1 Unionin tuottajia koskeva otanta

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli päättänyt rajata tutkittavien unionin tuottajien määrän kohtuulliseksi soveltamalla otantaa ja että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajista otoksen. Komissio valitsi alustavan otoksen käyttämällä perusteena unionin tuotanto- ja myyntimäärää, jonka unionin tuottajat olivat ilmoittaneet vireillepanoa edeltävässä vaiheessa edustavuutta koskevan arvioinnin yhteydessä, ottaen huomioon myös yritysten maantieteellisen sijainnin. Näin vahvistettuun alustavaan otokseen kuului kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen tuotannosta unionissa oli yli 60 prosenttia ja myynnistä 70 prosenttia ja jotka sijaitsivat neljässä eri jäsenvaltiossa. Alustavaa otosta koskevat tiedot asetettiin saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty.

(8)	Näin ollen unionin tuottajien alustava otos vahvistettiin. Siihen kuuluivat Aperam Stainless Europe, jäljempänä ’Aperam’, Acciai Speciali Terni S.p.A., jäljempänä ’AST’, ja Outokumpu Stainless Oy, jäljempänä ’OTK’. Lopullinen otos on unionin tuotannonalaa edustava.

1.4.2 Tuojia koskeva otanta

(9)	Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(10)	Kolme etuyhteydetöntä tuojaa ilmoittautui asianomaisina osapuolina ja toimitti pyydetyt tiedot. Saatujen vastausten vähäisen määrän vuoksi otanta ei ollut tarpeen. Tästä päätöksestä ei esitetty huomautuksia. Tuojia pyydettiin täyttämään kyselylomake.

1.4.3 Asianomaisissa maissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskeva otanta

(11)

Koska asianomaisissa maissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia saattaa olla huomattava määrä, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantaa Intiassa ja Indonesiassa, minkä vuoksi komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia vientiä harjoittavia tuottajia Intiassa ja Indonesiassa toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen.

(12)	Lisäksi komissio pyysi Intian edustustoa Euroopan unionissa ja Indonesian tasavallan suurlähetystöä Brysselissä yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

1.4.3.1 Intia

(13)

Vireillepanon jälkeen komissio otti yhteyttä seitsemään mahdolliseen vientiä harjoittavaan tuottajaan Intiassa. Kaksi Intiassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti otantaa varten pyydetyt tiedot, ja ne edustivat tarkasteltavana olevan tuotteen kaikkea vientiä unioniin. Sen vuoksi komissio luopui otannasta Intiassa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

1.4.3.2 Indonesia

(14)

Vireillepanon jälkeen komissio otti yhteyttä 14 mahdolliseen vientiä harjoittavaan tuottajaan Indonesiassa. Kolme vientiä harjoittavaa tuottajaa vastasi otantakysymyksiin ja ilmoitti myynnistä unioniin. Otantavastauksissa annettujen tietojen mukaan niiden myynnin osuus Indonesiasta unioniin suuntautuvasta viennistä oli 72 prosenttia. Tämän perusteella otanta hylättiin myös Indonesian osalta.

1.5 Kyselyvastaukset

(15)

Valituksessa toimitettiin riittävä alustava näyttö tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Intiassa ja Indonesiassa. Kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, tutkimus kattaa tällaiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät, jotta voidaan määrittää, sovelletaanko Intiaan ja Indonesiaan perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä. Tätä varten komissio lähetti kyselylomakkeita Intian viranomaisille ja Indonesian viranomaisille.

(16)	Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille kolmelle unionin tuottajalle, valituksen tekijälle, kolmelle etuyhteydettömälle tuojalle ja viidelle vientiä harjoittavalle tuottajalle asianomaisissa maissa. Lisäksi sama kyselylomake asetettiin verkossa (4) saataville vireillepanopäivänä.

(17)

Kyselyvastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, valituksen tekijältä, kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta, kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Intiassa ja kolmelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Indonesiassa. Kyselyvastaukset saatiin myös Intian viranomaisilta ja Indonesian viranomaisilta.

1.6 Tarkastuskäynnit

(18)

Covid-19:n puhkeamisen ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toteuttamien eristystoimenpiteiden vuoksi komissio ei voinut alustavassa vaiheessa tehdä perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä. Sen sijaan komissio teki kaikille alustavien päätelmien tekemistä varten tarpeellisina pitämilleen tiedoille etätarkastuksen covid-19-epidemian vaikutuksia polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin koskevan ilmoituksen (5) mukaisesti.

(19)

Komissio suoritti seuraavia yrityksiä/osapuolia koskevan etätarkastuksen:

Unionin tuottajat ja niiden järjestö:

—	Acciai Speciali Terni SpA, Terni, Italia, jäljempänä ’AST’

—	Aperam Stainless Europe, johon kuuluvat Aperam France, La Plaine Saint-Denis Cedex, Ranska sekä Aperam Belgium, Châtelet ja Genk, Belgia, jäljempänä ’Aperam’

—	Outokumpu Stainless Oy, Tornio, Suomi, jäljempänä ’OTK’

—	Eurofer, Bryssel, Belgia

Unionin tuojat:

—	Gual Stainless S.L., Berga, Espanja

—	Nova Trading S.A., Torun, Puola

Vientiä harjoittavat tuottajat:

Vientiä harjoittavat tuottajat Intiassa:

—	Chromeni Steels Private Limited, Intia

—	Jindal Stainless Limited, Jindal Stainless Hisar Limited ja Jindal Stainless Steelways Limited, Intia; Iberjindal S.L., Espanja; ja JSL Global Commodities Pte. Ltd., Singapore, yhdessä jäljempänä ’Jindal-ryhmä’

Vientiä harjoittavat tuottajat Indonesiassa:

—

PT Indonesia Ruipu Nickel and Chrome alloy, jäljempänä ’IRNC’, PT Ekasa Yad Resources, jäljempänä ’EYR’, ja PT Hanwa, jäljempänä ’Hanwa’, Indonesia; Cantostar Limited, jäljempänä ’Cantostar’ ja Eternal Tsingshan Group Co., Ltd., jäljempänä ’Eternal Tsingshan’, Hongkong; ja Recheer Resources Pte. Ltd., jäljempänä ’Recheer’, Singapore (jäljempänä yhteensä ’IRNC-ryhmä’)

—	PT Jindal Stainless Indonesia Limited, jäljempänä ’PTJ’, Indonesia; JSL Global Commodities Pte. Ltd., jäljempänä ’JGC’, Singapore; ja Iberjindal S.L., jäljempänä ’IBJ’, Espanja, yhdessä jäljempänä ’Jindal Indonesia -ryhmä’

(20)	Intian ja Indonesian viranomaisille tehtiin etätarkastus perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdassa säädettyyn menettelyyn liittyen.

1.7 Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(21)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2017 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

2. TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1 Tarkasteltavana oleva tuote

(22)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana ovat Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut kylmävalssatut levyvalmisteet, ei enempää valmistetut kuin kylmävalssatut, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7219 31 00, 7219 32 10, 7219 32 90, 7219 33 10, 7219 33 90, 7219 34 10, 7219 34 90, 7219 35 10, 7219 35 90, 7219 90 20, 7219 90 80, 7220 20 21, 7220 20 29, 7220 20 41, 7220 20 49, 7220 20 81, 7220 20 89, 7220 90 20 ja 7220 90 80. Nämä CN-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

2.2 Samankaltainen tuote

(23)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

—	tarkasteltavana oleva tuote,

—	asianomaisten maiden kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote

—	unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(24)	Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3 Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(25)

Hyvin myöhään tutkimuksen alustavassa vaiheessa yksi unionin käyttäjä ilmoittautui asianomaisena osapuolena ja lähetti tuotteen määritelmää koskevia huomautuksia. Yritys pyysi teräksen laatuluokkaan 200 kuuluvien tuotteiden, jäljempänä ’200-luokan tuotteet’, jättämistä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska yrityksen mukaan näitä tuotteita ei tuoteta lainkaan tai tuotetaan vain hyvin vähän unionissa ja niillä on suppea erityiskäyttötarkoitus. Yrityksen mukaan 200-luokan tuotteiden jättäminen määritelmän ulkopuolelle laatuluokan ja käyttötarkoituksen mukaan ei aiheuttaisi kiertämisen riskiä muiden tuotelajien osalta.

(26)

Valituksen tekijä vastusti edellä esitettyä pyyntöä. Euroferin mukaan 200-luokan tuotteita tuottaa ainakin kaksi unionin tuottajaa. Lisäksi Eurofer totesi, että ne voidaan loppukäytössä korvata helposti teräksen muilla laatuluokilla ja ne ovat siten suorassa kilpailussa näiden tuotelajien kanssa. Lisäksi 200-luokan tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet sekä jakelukanavat kuin muilla teräksen laatuluokilla eikä niitä voida helposti tunnistaa ilman erikoistestejä, mikä valituksen tekijän mukaan tarjoaa mahdollisuuden toimenpiteiden kiertämiseen. Ottaen huomioon Euroferin esittämät väitteet komissio päätteli alustavasti, että tuotelajit ovat keskenään vaihdettavissa.

(27)	Kun otetaan huomioon se, että tuotteen määritelmää koskeva pyyntö esitettiin erittäin myöhään, unionissa on 200-luokan tuotteiden tuotantoa ja 200-luokan tuotteet ovat vaihdettavissa muiden tuotelajien kanssa, pyyntö tuotteen jättämisestä määritelmän ulkopuolelle hylättiin alustavasti.

3. POLKUMYYNTI

3.1 Alustava huomautus

(28)	Koska yhteistyössä toimineita osapuolia sekä Intiassa että Indonesiassa on erittäin vähän, tietyt polkumyyntiä koskevat päätelmät ovat luottamuksellisia, minkä vuoksi ne ilmoitetaan vain kahdenvälisten päätelmien yhteydessä.

3.2 Intia

3.2.1 Yhteistyö ja perusasetuksen 18 artiklan osittainen soveltaminen

(29)	Intiassa kaksi yhteistyössä toiminutta vientiä harjoittavaa tuottajaa olivat Chromeni Steels Private Limited ja Jindal-ryhmä.

(30)	Chromeni Steels Private Limited tuotti tarkasteltavana olevaa tuotetta Intiassa ja myi sitä kotimarkkinoilla pääasiassa etuyhteydettömille ja joillekin etuyhteydessä oleville asiakkaille. Kaikki unioniin suuntautuva vienti tapahtui suoraan etuyhteydettömille asiakkaille.

(31)

Jindal-ryhmä ilmoitti seuraavien yritysten osallistuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin, ja ne olivat tutkimuksen ja etätarkastuksen kohteena:

—	Jindal Stainless Limited, jäljempänä ’JSL’, integroitunut vientiä harjoittava tuottaja, joka jalostaa ruostumattoman teräsromun tutkimuksen kohteena olevaksi tuotteeksi;

—	Jindal Stainless Hisar Limited, jäljempänä ’JSHL’, integroitunut vientiä harjoittava tuottaja, joka jalostaa ruostumattoman teräsromun tutkimuksen kohteena olevaksi tuotteeksi;

—	Jindal Stainless Steelways Limited, jäljempänä ’JSS’, osapuoli, joka kylmävalssaa JSL:n ja JSHL:n ostamat kuumavalssatut kelat ja myy ne Intian kotimarkkinoilla;

—	Iberjindal S.L., jäljempänä ’IBJ’, Espanjassa sijaitseva etuyhteydessä oleva kauppias, joka ostaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen JSL:ltä ja JSHL:ltä ja jälleenmyy sen etuyhteydettömille ja etuyhteydessä oleville asiakkaille unionissa; ja

—	JSL Global Commodities Pte. Ltd., jäljempänä ’JGC’, Singaporessa sijaitseva etuyhteydessä oleva kauppias, joka ostaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen JSL:ltä ja JSHL:ltä ja jälleenmyy sen etuyhteydettömille oleville asiakkaille unionissa.

(32)

Etätarkastuksessa kävi ilmi, että eräs Jindal-ryhmään etuyhteydessä oleva yritys, joka sijaitsee kolmannessa maassa, osallistuu tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin unioniin. Kyseisen osapuolen asemaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta ei kuitenkaan ollut ilmoitettu sellaiseksi Jindal-ryhmän kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa, ei myöskään kyselyvastauksissa. Tämän vuoksi komissio ilmoitti Jindal-ryhmälle 23 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä aikovansa soveltaa perusasetuksen 18 artiklan säännöksiä ja käyttää käytettävissä olevia tietoja niiden tietojen osalta, jota ei ollut ilmoitettu etuyhteydessä olevan yrityksen asemasta. Kolmannessa maassa sijaitseva etuyhteydessä oleva yritys esitti kirjeeseen liittyviä huomautuksia 29 päivänä maaliskuuta 2021. Huomautuksissaan Jindal-ryhmä toimitti myös siihen etuyhteydessä olevan yrityksen vastauksen kyselylomakkeen liitteeseen.

(33)	Nämä huomautukset toistettiin kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa järjestetyssä kuulemisessa 16 päivänä huhtikuuta 2021.

(34)

Jindal-ryhmän 23 päivänä maaliskuuta päivättyä kirjeettä koskevat huomautukset arvioitiin asianmukaisesti, mutta ne eivät muuttaneet komission käsitystä tosiseikoista. Kyselylomakkeen liitteeseen annetulle vastaukselle, joka toimitettiin vastauksena 23 päivänä maaliskuuta 2021 päivättyyn komission kirjeeseen, ei voitu tehdä etätarkastusta, minkä vuoksi komissio ei voinut arvioida kyseisen osapuolten puolesta toimitettujen tietojen kattavuutta.

(35)	Näin ollen komissio vahvisti aikovansa soveltaa perusasetuksen 18 artiklan säännöksiä tässä vaiheessa.

3.2.2 Normaaliarvo

(36)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(37)	Tällä perusteella kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyyntimäärä kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(38)	Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(39)

Sitten komissio tutki, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuotelajien kotimarkkinamyynti edustavaa verrattuna unioniin vietäväksi tarkoitettujen tuotelajien myyntiin perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin.

(40)

Seuraavaksi komissio määritti perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä vai jätetäänkö hinnan perusteella tavanomaisen kaupankäynnin ulkopuolella tapahtunut myynti huomiotta.

(41)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)	vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; ja

b)	tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(42)	Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(43)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos

a)	tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

b)	tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta alittaa tuotannon yksikkökustannukset.

(44)

Jos yli 80 prosenttia kotimarkkinamyynnistä tuotelajia kohti tutkimusajanjakson aikana oli kannattavaa ja jos painotettu keskimääräinen myyntihinta oli vähintään painotettujen keskimääräisten yksikkökohtaisten tuotantokustannusten suuruinen, normaaliarvo laskettiin kaiken tutkimusajanjaksolla tapahtuneen tosiasiallisen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona 42 kappaleessa kuvatussa tilanteessa. Vaihtoehtoisesti normaaliarvo laskettiin kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona 43 kappaleessa kuvatussa tilanteessa.

(45)

Jos tuotelajia ei myyty edustavia määriä tai ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla ja jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty lainkaan tai ei myyty riittävästi tavanomaisessa kaupankäynnissä, kuten perusasetuksen 2 artiklan 2 ja 4 kohdassa säädetään, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(46)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin tuotelajikohtaisesti lisäämällä tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

a)	painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka aiheutuivat tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana; ja

b)	tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien saama painotettu keskimääräinen voitto samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjaksojen aikana.

(47)

Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, lisättiin keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla kyseisten tuotelajien osalta suoritetuista liiketoimista. Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan tai joita ei todettu myydyn tavanomaisessa kaupankäynnissä, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista.

3.2.3 Vientihinta

(48)	Vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai etuyhteydessä olevien yritysten kautta.

(49)

Niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa ja jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kolmannessa maassa sijaitsevien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(50)

Niiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta, jotka veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin tuojana toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, vientihinta muodostettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja, jotta voitiin ottaa huomioon kaikki tuonnin ja jälleenmyynnin väliset kustannukset, myös myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja kohtuullinen voitto.

3.2.4 Vertailu

(51)	Komissio vertaili normaaliarvoa ja vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(52)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Vientihintaa oikaistiin kolmannessa maassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan palkkion huomioon ottamiseksi (ks. 49 kappale). Normaaliarvoon ja vientihintaan tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, pakkaus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, luottokustannusten, pankkimaksujen ja tarvittaessa muuntokustannusten sekä alennusten, mukana lukien myöhemmin annettavat alennukset, huomioon ottamiseksi, jos ne vaikuttivat hintojen vertailukelpoisuuteen.

(53)

Jindal-ryhmä pyysi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan nojalla tullinpalautusta koskevaa oikaisua normaaliarvoon ja väitti, että kiinteämääräinen tullinpalautusjärjestelmä merkitsee sitä, että ryhmän kaikkeen kotimarkkinamyyntiin sisältyy välillinen vero vientimyyntiin verrattuna. Jindal-ryhmä ei kuitenkaan osoittanut, että väitetyt määrät liittyivät käytettyjen raaka-aineiden tuontiin tai niistä maksettuihin tulleihin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(54)

Ottaen huomioon etätarkastuksen päätelmät, jotka koskevat kolmannessa maassa sijaitsevaa Jindaliin etuyhteydessä olevaa yritystä (ks. 32–35 kappale), komissio korvasi jotkin tiedot, jotka koskevat Jindal-ryhmän unioniin suuntautuvan myynnin hintoihin sovellettavia oikaisuja, 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevilla tiedoilla.

3.2.5 Polkumyyntimarginaalit

(55)	Komissio vertasi vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(56)

Yhteistyössä toimimisen astetta pidettiin tässä tapauksessa korkeana, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osuus EU:hun suuntautuvasta kokonaisviennistä tutkimusajanjaksolla oli 100 prosenttia. Näiden kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan lisäksi ei yksilöity muita vientiä harjoittavia tuottajia. Tämän vuoksi komissio piti aiheellisena, että jäännöspolkumyyntimarginaali asetetaan sen vientiä harjoittavan tuottajan tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(57)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys	Väliaikainen polkumyyntimarginaali
Jindal-ryhmä	13,6 %
Chromeni	36,9 %
Kaikki muut yritykset	36,9 %

3.3 Indonesia

3.3.1 Yhteistyö ja perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen

(58)

Kuten 17 kappaleessa mainitaan, kolme indonesialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti komissiolle kyselyvastauksen annetussa määräajassa. Yksi näistä vientiä harjoittavista tuottajista, PT Bina Niaga Multiusaha, oli kuitenkin jättänyt vastaamatta useimpiin lomakkeen kysymyksiin. Saadun kyselyvastaksen useimmat keskeiset osiot olivat tyhjiä (mukaan lukien liiketoimikohtaiset myyntiluettelot, tuotantokustannustaulukko, kannattavuustaulukko), ja yritys vastasi vain joihinkin kysymyksiin. Vastauksen todettiin olevan niin puutteellinen, että sitä voitiin pitää vastaamatta jättämisenä. Sen vuoksi komissio ilmoitti kyseiselle osapuolelle 20 päivänä marraskuuta 2020 päivätyllä kirjeellä syyt siihen, miksi se aikoo jättää toimitetut tiedot huomiotta ja pitää yritystä yhteistyöstä kieltäytyneenä. PT Bina Niaga Multiusahalle annettiin mahdollisuus esittää lisähuomautuksia, mutta se ei reagoinut kirjeeseen asetetussa määräajassa.

(59)

Edellä esitetyn seurauksena vain kahden jäljellä olevan indonesialaisen vientiä harjoittavan tuottajan, IRNC-ryhmän ja Jindal Indonesia -ryhmän, katsottiin toimivan yhteistyössä tutkimuksessa. Tutkimuksessa vahvistettiin, että näiden kahden osapuolen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen Indonesiasta unioniin suuntautuneesta viennistä tutkimusajanjaksolla oli yli 90 prosenttia.

(60)

Seuraavat yritykset, joiden IRNC-ryhmä ilmoitti nimenomaisesti osallistuvan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin, olivat tutkimuksen ja etätarkastuksen kohteena:

—	PT Indonesia Guang Ching Nickel and Stainless Steel Industry, jäljempänä ’GCNS’, joka tuottaa ja toimittaa kuumavalssattuja keloja (tuotantopanoksia, ei tarkasteltavana olevaa tuotetta) IRNC:lle tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa varten;

—	PT Indonesia Tsingshan Stainless Steel, jäljempänä ’ITSS’, joka tuottaa ja toimittaa kuumavalssattuja keloja (tuotantopanoksia, ei tarkasteltavana olevaa tuotetta) IRNC:lle tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa varten;

—	PT Sulawesi Mining Investment, jäljempänä ’SMI’, joka tuottaa ja toimittaa ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita GCNS:lle kuumavalssattujen kelojen tuotantoa varten; ja

—	PT Tsingshan Steel Indonesia, jäljempänä ’TSI’, joka tuottaa ja toimittaa ferronikkeliä ITSS:lle ja SMI:lle levyaihioiden tuotantoa varten.

(61)

Komissio totesi etätarkastuksessa, että IRNC-ryhmä ei ollut ilmoittanut komissiolle siihen etuyhteydessä olevan yrityksen, Kiinassa sijaitsevan Tsingshan Holding Group Co.:n, osallistumisesta tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen liittyvään toimintaan. Yrityksen toimittamatta jättämiä tietoja pidettiin ratkaisevan tärkeinä IRNC-ryhmän normaaliarvon ja vientihinnan määrittämisen kannalta.

(62)

Yritykselle ilmoitettiin 23 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä syistä, joiden vuoksi komissio aikoi tehdä tiettyjä oikaisuja normaaliarvoon ja vientihintaan käyttämällä perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja, ja IRNC-ryhmälle annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia.

(63)	Yritys vastasi komissiolle 29 päivänä maaliskuuta 2021 päivätyllä kirjeellä. Vastauksessaan yritys ei kiistänyt sitä tosiseikkaa, että komission kirjeessä luettelut puutteet esiintyivät. Yritys kuitenkin vastasi, että se varaa itselleen oikeuden esittää huomautuksia myöhemmässä vaiheessa.

(64)

Jindal Indonesia -ryhmän ilmoittamat seuraavat yritykset toimivat tutkimuksessa yhteistyössä toimittamalla kyselyvastaukset, ja koska ne osallistuvat tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin, ne olivat tutkimuksen ja etätarkastuksen kohteena:

—	PT Jindal Indonesia, jäljempänä ’PTJ’, tuottaa tarkasteltavana olevaa tuotetta Indonesiassa ja myy sitä kotimarkkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille. PTJ:n vienti tapahtui joko suoraan EU:n asiakkaille tai etuyhteydessä olevien yritysten kautta;

—	Iberjindal S.L., jäljempänä ’IBJ’, Espanjassa sijaitseva etuyhteydessä oleva kauppias, ostaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen PTJ:ltä ja jälleenmyy sen etuyhteydettömille ja etuyhteydessä oleville asiakkaille unionissa; ja

—	JSL Global Commodities Pte. Ltd., jäljempänä ’JGC’, Singaporessa sijaitseva etuyhteydessä oleva kauppias, ostaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen PTJ:ltä ja jälleenmyy sen etuyhteydettömille oleville asiakkaille unionissa.

3.3.2 Normaaliarvo

(65)

(66)	Tällä perusteella kunkin vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyyntimäärä kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(67)	Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(68)

Seuraavaksi komissio tutki perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti edustavaa kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin.

(69)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa kaikkea tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä vai jätetäänkö hinnan perusteella tavanomaisen kaupankäynnin ulkopuolella tapahtunut myynti huomiotta perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(70)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)	vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; ja

b)	tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään painotettuja keskimääräisiä tuotannon yksikkökustannuksia.

(71)	Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(72)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos

a)	tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

b)	tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta alittaa painotetut keskimääräiset tuotannon yksikkökustannukset.

(73)

Jos yli 80 prosenttia kotimarkkinamyynnistä tuotelajia kohti tutkimusajanjakson aikana oli kannattavaa ja jos painotettu keskimääräinen myyntihinta oli korkeampi kuin painotetut keskimääräiset yksikkökohtaiset tuotantokustannukset, normaaliarvo laskettiin kaiken tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona 71 kappaleessa kuvatussa tilanteessa tai ainoastaan kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona 72 kappaleessa kuvatussa tilanteessa.

(74)

Jos tuotelajia ei myyty edustavia määriä tai ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla ja jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty lainkaan tai ei myyty riittävästi tavanomaisessa kaupankäynnissä ja jos tuotelaji myytiin hinnoilla, jotka alittivat yksikkökohtaiset tuotantokustannukset, joihin on lisätty myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, kuten perusasetuksen 2 artiklan 2 ja 4 kohdassa säädetään, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(75)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin tuotelajikohtaisesti lisäämällä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

a)	painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka aiheutuivat yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana, ja

b)	yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien saama painotettu keskimääräinen voitto samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana.

(76)

3.3.3 Vientihinta

(77)	Vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai etuyhteydessä olevien yritysten kautta.

(78)

(79)

3.3.4 Vertailu

(80)	Komissio vertaili normaaliarvoa ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(81)

(82)

Normaaliarvoon ja vientihintaan tehtiin oikaisuja kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, luottokustannusten, pankkimaksujen ja tarvittaessa muuntokustannusten sekä alennusten, mukana lukien myöhemmin annettavat alennukset, huomioon ottamiseksi, jos ne vaikuttivat hintojen vertailukelpoisuuteen.

(83)

Erään etätarkastuksessa esitetyn todisteen perustella vahvistettiin, että etätarkastusta koskevat päätelmät Jindal Indiaan etuyhteydessä olevasta yrityksestä, joka sijaitsee kolmannessa maassa (ks. 32–35 kappale), vaikuttivat myös tiettyyn Jindal Indonesia -ryhmän unioniin suuntautuvaan myyntiin. Perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja käytettiin tähän yritykseen liittyvien tietojen täydentämiseksi. Sama koskee IRNC-ryhmän puuttuvia tietoja, joihin viitataan 61–63 kappaleessa.

3.3.5 Polkumyyntimarginaalit

(84)

Komissio vertasi yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(85)

Yhteistyössä toimimisen astetta pidettiin tässä tapauksessa korkeana, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli yli 90 prosenttia Indonesian kokonaisviennistä tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi komissio asetti jäännöspolkumyyntimarginaalin sen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(86)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys	Väliaikainen polkumyyntimarginaali
Jindal-ryhmä	20,2 %
IRNC-ryhmä	19,9 %
Kaikki muut yritykset	20,2 %

4. VAHINKO

4.1 Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(87)	Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla 13 tiedossa olevaa unionin tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(88)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 3,1 miljoonaa tonnia. Komissio vahvisti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen eli Euroferilta ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen ja etätarkastettujen kyselyvastausten perusteella.

(89)	Kuten 8 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli 60 prosenttia. Kaikki nämä tuottajat ovat vertikaalisesti integroituneita.

4.2 Unionin kulutus

(90)

Komissio määritteli unionin kulutuksen seuraavien perusteella: a) tarkastetut Euroferin tiedot, jotka koskevat unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiä etuyhteydettömille asiakkaille sekä suoraan että välillisesti ja joita on osittain verrattu otokseen valittujen unionin tuottajien tietoihin; ja b) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin kaikista kolmansista maista Eurostatin ilmoittamien tietojen mukaan.

(91)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Unionin kulutus	3 873 092	3 717 114	3 442 541	3 206 766
Indeksi	100	96	89	83
Lähde: Eurofer, otokseen valitut unionin tuottajat ja Eurostat

(92)	Unionin kulutus väheni tarkastelujaksolla 17 prosenttia.

4.3 Tuonti asianomaisista maista

4.3.1 Asianomaisista maista peräisin olevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(93)	Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko asianomaisista maista peräisin olevien kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(94)

Säännöksen mukaan tuonti useammasta kuin yhdestä maasta on arvioitava kumulatiivisesti ainoastaan, jos päätellään, että

a)	kustakin maasta tapahtuvan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali on 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi ja jos yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ole merkityksetön ja

b)	tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi on asianmukaista ottaen huomioon tuotavien tuotteiden ja unionin samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset.

(95)	Kummastakin asianomaisesta maasta tulevaan tuontiin liittyvät polkumyyntimarginaalit esitetään tiivistettynä 57 ja 86 kappaleessa. Ne kaikki ylittävät perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäistason.

(96)	Kummastakin asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen. Intiasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuus oli 3,4 prosenttia ja Indonesiasta 2,8 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(97)

Kilpailuolosuhteet kummastakin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä sekä tämän tuonnin ja unionin samankaltaisen tuotteen välillä olivat samanlaiset. Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevat kylmävalssatut levyvalmisteet kilpailivat keskenään, kun ne tuotiin myytäväksi unionin markkinoilla, sekä unionin tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen kanssa, koska niitä kaikkia myydään samanlaisille asiakasryhmille.

(98)	Sen vuoksi kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetyt perusteet täyttyivät ja asianomaisista maista tulevaa tuontia tarkasteltiin kumulatiivisesti vahingon määrittämistä varten.

4.3.2 Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(99)	Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin kulutukseen.

(100)

Asianomaisista maista tuleva tuonti kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Intia	114 865	120 729	105 359	108 885
Indeksi	100	105	92	95
Markkinaosuus	3,0 %	3,2 %	3,1 %	3,4 %
Indeksi	100	110	103	114
Indonesia	13 830	34 648	72 739	89 131
Indeksi	100	251	526	644
Markkinaosuus	0,4 %	0,9 %	2,1 %	2,8 %
Indeksi	100	261	592	778
Asianomaiset maat yhteensä	128 695	155 377	178 098	198 016
Indeksi	100	121	138	154
Markkinaosuus	3,3 %	4,2 %	5,2 %	6,2 %
Indeksi	100	126	156	186
Lähde: Eurostat

(101)

Tuonti asianomaisista maista lisääntyi 54 prosenttia tarkastelujaksolla, minkä ansiosta niiden yhteinen markkinaosuus kasvoi vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 3,3 prosentista 6,2 prosenttiin. Sekä tuonnin määrän että markkinaosuuden kasvun voidaan katsoa johtuvan Indonesiasta tulevasta tuonnista – sen määrä kasvoi lähes 6½-kertaiseksi tarkastelujaksolla ja markkinaosuus kasvoi 0,4 prosentista 2,8 prosenttiin. Intiasta tuleva tuonti lisääntyi vuosien 2017 ja 2018 välillä mutta väheni tämän jälkeen. Tämän tuloksena tuonnin määrä absoluuttisesti mitattuna väheni tarkastelujaksolla. Komissio julkaisi 1 päivänä helmikuuta 2019 asetuksen (6) lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa. Intialle myönnettiin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta maakohtainen tariffikiintiö, jossa rajoitettiin kiintiötullin kohteena oleva tuonti vuoden 2018 tasoa alemmalle tasolle. Koska Indonesiaan ei sovellettu maakohtaista tariffikiintiötä vaan kaikkiin muihin maihin sovellettavaa kiintiötä, sen tuontia ei rajoitettu samalla tavalla kuin Intian tuontia. Intiasta tulevan tuonnin väheneminen oli kuitenkin lievempää, koska unionin kulutus laski, minkä vuoksi Intian markkinaosuus kasvoi edelleen hieman vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 3 prosentista 3,4 prosenttiin.

4.3.3 Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(102)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Asianomaisista maista tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 3

Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni)

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Intia	2 080	2 173	2 075	2 073
Indeksi	100	104	100	100
Indonesia	1 818	1 923	1 917	1 962
Indeksi	100	106	105	108
Asianomaisten maiden keskiarvo	2 052	2 117	2 010	2 023
Indeksi	100	103	98	99
Lähde: Eurostat

(103)

Intian tapauksessa keskimääräinen tuontihinta kohosi vuosien 2017 ja 2018 välillä 4 prosenttia mutta pysyi vakaana koko tarkastelujaksolla, kun taas Indonesian tapauksessa keskimääräinen tuontihinta kohosi 8 prosenttia. Koko tarkastelujakson ajan molemmista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat jatkuvasti alemmat kuin unionin tuottajien hinnat (ks. taulukko 7).

(104)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

a)	otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja

vastaavat asianomaisten maiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat, jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(105)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Vertailu osoitti intialaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnan alittavuuden marginaaleiksi 4,8 ja 13,4 prosenttia ja indonesialaisten 12,0 ja 12,4 prosenttia.

4.4 Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.4.1 Yleiset huomautukset

(106)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(107)

Kuten 8 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(108)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit niiden Euroferin kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella, jotka liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin, ja vertasi niitä tarvittaessa otokseen valittujen unionin tuottajien antamiin kyselyvastauksiin. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummallekin tietokokonaisuudelle tehtiin etätarkastus, ja niiden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(109)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(110)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto.

4.4.2 Makrotaloudelliset indikaattorit

4.4.2.1 Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(111)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Unionin kokonaistuotanto (tonnia)	3 708 262	3 640 429	3 379 817	3 111 804
Indeksi	100	98	91	84
Tuotantokapasiteetti (tonnia)	4 405 623	4 517 379	4 530 146	4 572 365
Indeksi	100	103	103	104
Kapasiteetin käyttöaste	84 %	81 %	75 %	68 %
Indeksi	100	96	89	81
Lähde: Eurofer

(112)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä väheni tarkastelujaksolla jyrkästi eli 16 prosenttia. Ilmoitetut kapasiteettiluvut viittaavat tosiasialliseen kapasiteettiin, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannonalan normeina pitämät käynnistysaikaa, huoltoa, pullonkauloja ja muita tavanomaisia seisokkeja koskevat oikaisut on otettu huomioon. Sen jälkeen, kun vuonna 2015 otettiin käyttöön lopulliset polkumyyntitullit Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa (7), jotkin unionin tuottajat ryhtyivät nykyaikaistamaan tuotantokapasiteettiaan. Nykyaikaistamisen tuloksena tuotantokapasiteetti kasvoi hieman eli 4 prosenttia tarkastelujaksolla.

(113)

Vähentyneen tuotannon ja hieman kasvaneen kapasiteetin seurauksena kapasiteetin käyttöaste aleni 19 prosenttia tarkastelujaksolla ja putosi alle 70 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

4.4.2.2 Myyntimäärä ja markkinaosuus

(114)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Myyntimäärä ja markkinaosuus

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Unionin tuotannonalan myyntimäärä (tonnia)	2 735 448	2 711 044	2 530 259	2 330 537
Indeksi	100	99	92	85
Markkinaosuus	70,6 %	72,9 %	73,5 %	72,7 %
Indeksi	100	103	104	103
Lähde: Eurofer ja Eurostat

(115)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä laski tarkastelujaksolla 15 prosenttia.

(116)

Unionin tuotannonala onnistui kuitenkin säilyttämään ja jopa kasvattamaan hieman (2,1 prosenttiyksiköllä) markkinaosuuttaan tarkastelujaksolla, koska kulutus väheni jopa enemmän kuin unionin tuotannonalan myyntimäärä, kun unionin myynti korvasi osittain tuonnin muista kuin asianomaisista maista.

4.4.2.3 Kasvu

(117)

Edellä esitetyt tuotantoa ja myyntimäärää koskevat absoluuttiset luvut – joiden suuntaus oli selvästi laskeva tarkastelujaksolla – osoittavat, että unionin tuotannonala ei pystynyt kasvamaan absoluuttisesti mitattuna. Hienoinen kasvu suhteessa kulutukseen oli mahdollinen vain siksi, että unionin tuotannonala päätti vastata polkumyyntituonnin aiheuttamaan hintapaineeseen alentamalla omia myyntihintojaan.

4.4.2.4 Työllisyys ja tuottavuus

(118)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Työllisyys ja tuottavuus

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Työntekijöiden määrä	13 411	13 495	13 968	13 660
Indeksi	100	101	104	102
Tuottavuus (tonnia/työntekijä)	277	270	242	228
Indeksi	100	98	88	82
Lähde: Eurofer

(119)

Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon liittyvä unionin tuotannonalan työllisyys kasvoi 4 prosenttia vuosien 2017 ja 2019 välillä ja laski 2 prosenttiyksikköä vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välillä eli tarkastelujaksolla kasvua oli 2 prosenttia. Tuotannon jyrkän vähenemisen vuoksi unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (mitattuna vuodessa tuotettuina tonneina kokoaikaista työntekijää kohti) supistui merkittävästi eli 18 prosenttia tarkastelujaksolla.

4.4.2.5 Polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemmasta polkumyynnistä

(120)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan ei ollut vähäpätöinen, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(121)

Kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontiin on jo aiemminkin kohdistunut polkumyyntitutkimuksia. Komissio totesi, että unionin tuotannonalan tilanteeseen vuonna 2013 vaikutti merkittävästi Kiinasta ja Taiwanista polkumyynnillä tuleva tuonti, ja tämä johti näistä maista tulevaa tuontia koskevien lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoon lokakuussa 2015 (8). Näin ollen nämä polkumyyntikäytännöt eivät todennäköisesti vaikuttaneet juurikaan unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujakson aikana. Kiinasta ja Taiwanista tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu on parhaillaan käynnissä (9).

4.4.3 Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.4.3.1 Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(122)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntihinnat unionissa

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Keskimääräiset yksikköhinnat (euroa/tonni)	2 252	2 312	2 206	2 175
Indeksi	100	103	98	97
Yksikkökohtainen tuotantokustannus (euroa/tonni)	1 958	2 064	2 019	2 013
Indeksi	100	105	103	103
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat

(123)

Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat kohosivat hieman eli 3 prosenttia vuosien 2017 ja 2018 välillä mutta laskivat sitten 6 prosenttia vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä eli laskua oli 3 prosenttia tarkastelujaksolla. Samalla kaudelle tuotantokustannukset kohosivat 5 prosenttia, minkä jälkeen ne vakiintuivat tasolle, joka oli 3 prosenttia korkeampi kuin tarkastelujakson alussa. Kustannusten kehityksen taustalla oli suureksi osaksi raaka-aineiden, kuten nikkelin ja ferrokromin, hintojen merkittävä kohoaminen. Polkumyyntituonnin aiheuttaman hinnankorotusten estymisen vuoksi unionin tuotannonala ei kyennyt siirtämään kustannusten kohoamista myyntihintoihinsa, vaan sen oli jopa alennettava myyntihintojaan.

4.4.3.2 Työvoimakustannukset

(124)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Keskimääräiset työvoimakustannukset/kokoaikainen työntekijä (euroa)	72 366	70 663	71 659	70 324
Indeksi	100	98	99	97
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat

(125)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti putosivat 3 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämä osoittaa, että unionin tuottajat pystyivät alentamaan työvoimakustannuksia ja reagoimaan heikkeneviin markkinaolosuhteisiin pyrkiessään rajoittamaan vahinkojaan.

4.4.3.3 Varastot

(126)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Varastot

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Loppuvarastot (tonnia)	125 626	148 777	125 480	98 835
Indeksi	100	118	100	79
Loppuvarastot prosentteina tuotannosta	5,54 %	6,53 %	6,09 %	5,13 %
Indeksi	100	118	110	93
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat

(127)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 21 prosenttia. Suuntaus seuraili tuotantomäärän vähenemistä. Unionin tuotannonala tuottaa useimpia samankaltaisen tuotteen lajeja käyttäjien tilausten perusteella. Sen vuoksi varastoja ei voida pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina tuotannonalalla. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. Kuten edellä esitetään, indikaattori vaihteli 5–7 prosentin välillä otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantomäärästä tarkastelujakson aikana.

4.4.3.4 Kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti

Taulukko 10

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Riippumattomille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)	7,6 %	6,0 %	1,5 %	0,4 %
Indeksi	100	79	19	6
Kassavirta (euroa)	387 200 359	273 674 277	237 840 311	184 024 688
Indeksi	100	71	61	48
Investoinnit (euroa)	111 578 442	111 637 871	96 541 925	96 585 152
Indeksi	100	100	87	87
Investointien tuotto	20 %	15 %	6 %	4 %
Indeksi	100	75	31	20
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat

(128)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(129)

Kannattavuus pieni vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 7,6 prosentista 0,4 prosenttiin. Tämä pudotus osuu ajallisesti yhteen asianomaisista maista unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tulevan tuonnin ja sen markkinaosuuden kasvamisen kanssa (ks. 4.3.3 jakso).

(130)

Kaikki muut taloudelliset indikaattorit eli kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto seurasivat selvästi samaa laskevaa suuntausta.

(131)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Kassavirta laski jatkuvasti tarkastelujaksolla ja oli tutkimusajanjaksolla 52 prosenttia alhaisempi kuin tutkimusajanjakson alussa.

(132)

Investoinnit muodostuvat omaisuuden nettikirjanpitoarvosta. Ne pysyivät vakaina vuosina 2017 ja 2018 mutta putosivat jyrkästi (13 prosenttiyksikköä) vuosien 2018 ja 2019 välillä. Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta, joka osoittaa omaisuuseristä tehtävien poistojen tason. Tuotto pieneni jatkuvasti ja merkittävästi (80 prosenttia) tarkastelujakson aikana.

(133)

Unionin tuotannonalan heikko taloudellinen tulos vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä rajoitti sen kykyä hankkia pääomaa. Unionin tuotannonala on pääomavaltainen ja sille ovat ominaisia merkittävät investoinnit. Investointien tuotto tarkastelujaksolla ei riitä kattamaan tällaisia huomattavia investointeja.

4.5 Vahinkoa koskevat päätelmät

(134)

Tutkimus viittaa siihen, että unionin tuotannonala kykeni vastaamaan Intiasta ja Indonesiasta tulevan polkumyyntituonnin aiheuttamaan hintapaineeseen vain alentamalla myyntihintojaan säilyttääkseen markkinaosuutensa (ja jopa kasvattaakseen sitä hieman) tarkastelujaksolla. Polkumyyntituonti esti hinnankorotukset unionin markkinoilla tutkimusajanjakson aikana perusasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Unionin tuotannonalan hinnat laskivat 3 prosenttia tarkastelujakson aikana, kun taas terveen kilpailun olosuhteissa niiden olisi odotettu nousevan samassa suhteessa kuin tuotantokustannukset, jotka nousivat 3 prosenttia. Tällä tilanteella oli vakava vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen, joka putosi 94 prosenttia tarkastelujakson aikana ja päätyi hyvin alhaiselle ja kestämättömälle tasolle tutkimusajanjakson aikana.

(135)

Unionin kulutus väheni merkittävästi tarkastelujaksolla, ja unionin tuotannonala sekä myyntimäärä että tuotantomäärä seurasivat tätä suuntausta. Tuotantokapasiteetti kasvoi hieman, mikä johtui unionin tuotannonalan positiivista näkymistä sen jälkeen, kun Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnissa oli otettu käyttöön polkumyyntitoimenpiteet vuonna 2015.

(136)

Unionin tuottajien tuottavuus ja kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kuitenkin alenivat jyrkästi tarkastelujaksolla. Nämä heikkenevät luvut selittyvät vain vähäisessä määrin työllisyyden ja kapasiteetin pienellä kasvulla, ja niiden pääasiallisena syynä oli unionin kulutuksen väheneminen ja asianomaisista maista tulevan tuonnin samanaikainen lisääntyminen.

(137)

Unioni tuottajille aiheutunut vahinko näkyy kuitenkin parhaiten niiden taloudellisista indikaattoreista. Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kohosivat ja myyntihinnat alenivat tarkastelujaksolla, minkä seurauksena kannattavuus putosi vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 7,6 prosentista 0,4 prosenttiin. Myös muut taloudelliset indikaattorit kehittyivät samalla tavalla negatiivisesti: investoinnit (-13 %), investointien tuotto (-80 %) ja kassavirta (-52 %).

(138)

Vahinkoindikaattorit osoittavat näin ollen, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla, koska se alensi myyntihintojaan tuotantokustannusten kohoamisesta huolimatta, minkä seurauksena sen kannattavuus romahti, mikä puolestaan vaikutti kielteisesti investointeihin, investointien tuottoon ja kassavirtaan.

(139)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5. SYY-YHTEYS

(140)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat tuonti kolmansista maista, kulutuksen väheneminen, unionin tuotannonalan vientitoiminta, raaka-ainekustannusten kohoaminen ja unionin tuotannonalan hintakäyttäytyminen.

5.1 Polkumyyntituonnin vaikutukset

(141)

Asianomaisista maista tuleva tuonti lisääntyi yli 50 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sen markkinaosuus lähes kaksinkertaistui. Markkinaosuuden kasvu tapahtui kolmansista maista tulevan tuonnin vahingoksi. Asianomaisista maista alhaisilla polkumyyntihinnoilla tuleva tuonti aiheutti hintapainetta unionin tuotannonalalle. Intiasta ja Indonesiasta tulevan tuonnin hinnat olivat tarkastelujaksolla 5–19 prosenttia alemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat. Näiden tuontihintojen takia unionin tuottajat eivät kyenneet ottamaan raaka-ainekustannusten nousua huomioon hinnoissaan, ja niiden oli jopa alennettava myyntihintojaan säilyttääkseen markkinaosuutensa.

(142)

Tämän seurauksena unionin tuottajien kannattavuus, joka oli suhteellisen korkealla tasolla vuonna 2017, putosi lähes nollaan tutkimusajanjaksolla, ja tällä oli kielteinen lisävaikutus kyseisten yritysten kaikkiin taloudellisiin indikaattoreihin.

(143)

Näin ollen Intiasta ja Indonesiasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on vahva syy-yhteys.

5.2 Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1 Tuonti kolmansista maista

(144)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Maa		2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Taiwan	Määrä (tonnia)	199 553	223 110	185 618	165 540
	Indeksi	100	112	93	83
	Markkinaosuus	5,2 %	6,0 %	5,4 %	5,2 %
	Indeksi	100	116	105	100
	Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	1 668	1 749	1 684	1 655
	Indeksi	100	105	101	99
Korean tasavalta	Määrä (tonnia)	147 696	165 812	160 947	164 882
	Indeksi	100	112	109	112
	Markkinaosuus	3,8 %	4,5 %	4,7 %	5,1 %
	Indeksi	100	117	123	135
	Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	1 859	1 944	1 860	1 853
	Indeksi	100	105	100	100
Etelä-Afrikka	Määrä (tonnia)	98 063	88 913	94 567	81 537
	Indeksi	100	91	96	83
	Markkinaosuus	2,5 %	2,4 %	2,7 %	2,5 %
	Indeksi	100	94	108	100
	Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	2 004	2 013	1 831	1 785
	Indeksi	100	100	91	89
Muut kolmannet maat	Määrä (tonnia)	563 637	372 858	293 052	266 255
	Indeksi	100	66	52	47
	Markkinaosuus	14,6 %	10,0 %	8,5 %	8,3 %
	Indeksi	100	69	58	57
	Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	2 051	2 345	2 319	2 407
	Indeksi	100	114	113	117
Kaikki kolmannet maat yhteensä asianomaisia maita lukuun ottamatta	Määrä (tonnia)	1 008 949	850 693	734 184	678 213
	Indeksi	100	84	73	67
	Markkinaosuus	26,1 %	22,9 %	21,3 %	21,1 %
	Indeksi	100	88	82	81
	Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	1 942	2 076	1 995	2 014
	Indeksi	100	107	103	104
Lähde: Eurostat

(145)

Tuonti kolmansista maista väheni tarkastelujaksolla merkittävästi absoluuttisena määränä mitattuna (33 prosenttia) ja markkinaosuudella mitattuna (vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 26 prosentista 21 prosenttiin).

(146)

Yksittäisten maiden osalta vain Koreasta tuleva tuonti lisääntyi tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus kohosi hieman. Markkinaosuuden absoluuttinen kohoaminen tarkastelujaksolla oli kuitenkin vähäpätöinen (4,7 prosentista 5,1 prosenttiin). Koreasta tulevan tuonnin hinnat alittivat asianomaisten maiden hinnat, mutta todennäköisesti niihin vaikuttavat siirtohinnat, jotka johtuvat ruostumattoman teräksen korealaisen valmistajan Samsung STS:n ja Romaniassa sijaitsevan EU-kylmävalssaajan Otelinoxin välisestä yhteydestä. Siitä, alittiko kyseinen tuonti myös unionin tuotannonalan hinnat, ei voida tehdä päätelmiä, koska kyseisen tuonnin tuotevalikoima ei ole tiedossa.

(147)

Kuten 121 kappaleessa todetaan, Taiwanista tulevaan tuontiin sovelletaan tällä hetkellä 6,8 prosentin polkumyyntitullia. (10) Kiinasta ja Taiwanista tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu on parhaillaan käynnissä (11).

(148)

Tuonti Kiinasta oli erittäin vähäistä tarkastelujakson aikana. Tuonti Taiwanista lisääntyi 12 prosenttia vuosien 2017 ja 2018 välillä mutta väheni vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä 26 prosenttia. Sen markkinaosuus oli noin 5 prosenttia tarkastelujakson aikana. Taiwanista tulevan tuonnin keskimääräinen hinta alitti asianomaista maista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat. Koska taiwanilaiset tuottajat eivät toimineet yhteistyössä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, komissiolla ei ollut tarkempia tietoja Taiwanista tulevan tuonnin hinnoista. Sen vuoksi ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että kyseinen tuonti aiheutti lisävahinkoa unionin tuotannonalalle. Vaikka Taiwanista tuleva tuonti olisikin vaikuttanut osaltaan unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, Taiwanista tuleva tuonti väheni 17 prosenttia tarkastelujaksolla eikä sen vuoksi olisi voinut olla vahinkoanalyysissä todettujen kasvavien negatiivisten suuntausten syynä.

(149)

Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että muista maista tuleva tuonti ei heikennä syy-yhteyttä Intiasta ja Indonesiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuottajille aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

5.2.2 Kulutuksen väheneminen

(150)

Kulutuksen merkittävällä vähenemisellä tarkastelujakson aikana on ollut kielteinen vaikutus joihinkin vahinkoindikaattoreihin, etenkin myyntiin ja tuotantomäärään. Unionin tuotannonala kärsi enemmänkin hintoihin kuin määrään liittyvästä vahingosta, kuten 134 kappaleessa selitetään. Kutistuvista markkinoista huolimatta unionin tuottajat onnistuivat kasvattamaan hieman markkinaosuuttaan voimakkaalla hintakilpailulla epäterveesti hinnoitellun polkumyyntituonnin kanssa, mikä johti unionin tuotannonalan kannattavuus- ja rahoitusindikaattoreiden (kuten kannattavuuden, kassavirran, investointien ja investointien tuottojen) heikkenemiseen.

(151)

Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että kulutuksen väheneminen ei heikennä syy-yhteyttä asianomaista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuottajille aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

5.2.3 Unionin tuotannonalan vientitoiminta

(152)

Unionin tuotannonalan viennin määrä ja hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

	2017	2018	2019	Tutkimusajanjakso
Vientimäärä (tonnia)	450 587	450 687	410 840	374 378
Indeksi	100	100	91	83
Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)	2 369	2 524	2 428	2 394
Indeksi	100	107	102	101
Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat, Eurofer

(153)

Unionin tuottajien vientimyynti väheni 17 prosenttia tarkastelujaksolla. Tämä johtui pääasiassa Yhdysvaltojen tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen kohdistamista toimenpiteistä ja lisääntyneestä kilpailusta kolmansien maiden markkinoilla kiinalaisen myynnin ja asianomaisten maiden myynnin kanssa. Vientimäärät olivat kuitenkin vähäisiä verrattuna unionin kokonaismyyntimäärään (13 prosenttia kokonaismyyntimäärästä) ja vientimyynnin keskimääräinen hinta oli tarkastelujaksolla jatkuvasti korkeampi kuin hinnat unionin markkinoilla.

(154)

Tältä pohjalta komissio päätteli alustavasti, että unionin tuottajien vientitoiminnan mahdollinen vaikutus unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon oli vähäinen tai olematon.

5.2.4 Raaka-aineen hintojen vaikutus

(155)

Etuyhteydettömät tuojat toivat esiin raaka-aineiden (nikkelin ja ferrokromin) kustannusten kohoamisen syynä unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(156)

Raaka-ainehintojen nousu ei sinänsä ole vahingon aiheuttaja, sillä siihen liittyy yleensä myyntihintojen myöhempi nousu. Unionin tuottajien kannattavuus ja kaikki taloudelliset indikaattorit heikkenivät kuitenkin enemmän kuin tuotantokustannukset kohosivat. Halvoin hinnoin tuleva tuonti painoi hintoja alaspäin unionin markkinoilla ja esti unionin tuottajia kohottamasta hintojaan kohonneiden kustannusten kattamiseksi ja lisäksi pakotti ne jopa alentamaan hintojaan, jotta ne olisivat välttäneet markkinaosuuden välittömän menettämisen. Tämä johti kannattavuuden jyrkkään laskuun niin, että se oli kannattavuusrajalla tutkimusajanjakson aikana.

(157)

Tältä pohjalta pääteltiin alustavasti, että raaka-ainekustannusten kohoaminen ei sinänsä aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

5.2.5 Unionin tuottajien hintakäyttäytyminen

(158)

Yksi etuyhteydetön tuoja väitti, että unionin tuottajien sisäinen kilpailu ja hintakäyttäytyminen aiheuttivat niiden taloudellisen tilanteen heikkenemisen.

(159)

Tätä väitettä ei kuitenkaan vahvistettu tutkimuksessa. Asianomaisista maista tuleva tuonti myytiin jatkuvasti hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat, ja näin ollen pääsyy, jonka vuoksi unionin tuottajat eivät kyenneet kohottamaan hintojaan ja kattamaan kasvavia kustannuksia, on polkumyyntituonnin aiheuttama hintapaine. Näin ollen tämä väite hylättiin.

5.3 Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(160)

Intiasta ja Indonesiasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välille vahvistettiin syy-yhteys. Asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin määrän kasvun ja unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen välillä oli ajallinen yhteys tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalalla ei kuitenkaan ollut muuta mahdollisuutta kuin seurata polkumyyntituonnin asettamaa hintatasoa, jottei se olisi menettänyt markkinaosuuttaan. Tämä johti tilanteeseen, jossa unionin tuotannonalan voitto oli kestämättömällä tasolla.

(161)

Komissio on todennut, että myös muut tekijät ovat saattaneet vaikuttaa unionin tuotannonalan tilanteeseen. Näitä olivat seuraavat: tuonti kolmansista maista, kulutuksen väheneminen, unionin tuotannonalan vientitoiminta, raaka-ainehintojen vaikutus ja unionin tuotannonalan hintakäyttäytyminen.

(162)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Kolmansista maista tulevan tuonnin, kulutuksen vähenemisen, unionin tuotannonalan vientitoiminnan, raaka-ainehintojen ja unionin tuotannonalan hintakäyttäytymisen vaikutus unionin tuotannonalan negatiiviseen kehitykseen, etenkin kannattavuuden ja taloudellisten indikaattoreiden osalta, oli vain vähäinen.

(163)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä on syy-yhteys. Asianomaisista maista polkumyynnillä tulleella tuonnilla oli ratkaiseva vaikutus unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet tätä syy-yhteyttä.

6. TOIMENPITEIDEN TASO

(164)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

6.1 Viitehinnan alittavuuden marginaali

(165)

Komissio määritti ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, yleissopimuksista, ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(166)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti komissio otti huomioon tavoitevoiton määrittämiseksi seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle 6 prosenttia.

(167)

Valituksen tekijän mukaan kohtuullinen tavoitevoitto olisi 8,7 prosenttia, jota käytettiin Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevan saman tuotteen tuontia koskevassa aiemmassa tutkimuksessa (12).

(168)

Komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti kolmen otokseen valitun unionin tuottajan esittämän väitteen, joka koski suunniteltuja investointeja, joita ei ollut toteutettu tarkastelujaksolla. Saadun asiakirjanäytön perusteella, joka voitiin sovittaa yhteen yritysten kirjanpitojärjestelmien kanssa, komissio hyväksyi alustavasti nämä väitteet ja lisäsi vastaavat määrät kyseisten unionin tuottajien voittoon. Lopullisten tavoitevoittomarginaalien vaihteluväli oli näin ollen 8,82–9,12 prosenttia.

(169)

Viimeisenä vaiheena komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niiden pöytäkirjoista, joissa unioni on sopimuspuolena, johtuvat tulevat kustannukset, jotka aiheutuvat unionin tuotannonalalle 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteen soveltamiskauden aikana. Toimitettujen tietojen perusteella, joita yritysten raportointivälineet ja ennusteet tukivat, komissio määritti kustannusten vaihteluväliksi 14,53–28,90 euroa tonnilta, niiden tosiasiallisten kustannusten lisäksi, joita tällaisten sopimusten noudattamisesta aiheutui tutkimusajanjaksolla. Tämä ero lisättiin vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(170)

Komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla ja lisäämällä sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain.

(171)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisten maiden otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä vientihintaa tuotelajeittain otokseen valittujen unionin tuottajien unionin vapailla markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(172)

Kun otetaan huomioon korkea yhteistyöaste Intiassa (100 prosenttia) ja Indonesiassa (yli 90 prosenttia), asianomaisten maiden viitehinnan alittavuuden jäännösmarginaali vahvistettiin kummassakin maassa vientiä harjoittavan tuottajan korkeimman yksilöllisen marginaalin tasolle, joka Intian tapauksessa oli 34,6 prosenttia ja Indonesian tapauksessa 32,3 prosenttia.

(173)

Näiden laskelmien tulos esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

Maa	Yritys	Polkumyyntimarginaali	Viitehinnan alittavuuden marginaali
Intia	Jindal Stainless Limited ja Jindal Stainless Hisar Limited	13,6 %	23,2 %
	Chromeni Steels Private Limited	36,9 %	34,6 %
	Kaikki muut yritykset	36,9 %	34,6 %
Indonesia	IRNC	19,9 %	32,3 %
	Jindal Stainless Indonesia	20,2 %	31,8 %
	Kaikki muut yritykset	20,2 %	32,3 %

6.2 Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu

(174)

Kuten vireillepanoilmoituksessa selitetään, valituksen tekijä toimitti komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että Intiassa ja Indonesiassa esiintyy tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tämän vuoksi perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti näitä väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, riittääkö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan aiheutuneen vahingon.

(175)

Raaka-aineita koskevien vääristymien esiintyminen vahvistettiin sekä Intiassa että Indonesiassa näiden maiden viranomaisten kyselylomakkeeseen antamien ja etätarkastettujen vastausten perusteella.

(176)

Koska intialaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle Chromenille laskettu viitehinnan alittavuuden marginaali oli alempi kuin polkumyyntimarginaali, komissio tarkasteli, liittyikö tarkasteltavana olevaan tuotteeseen raaka-aineita koskevia vääristymiä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan nojalla. Tutkimuksessa vahvistettiin, että Chromeni ei käyttänyt vääristymän kohteena olevaa raaka-ainetta. Sen vuoksi 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan soveltamisen osalta ei edellytetty lisäanalyysiä. Chromenin tulli vahvistetaan näin ollen perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan perusteella.

(177)

Intiassa myös Jindal-ryhmän osalta vahingon poistamiseen riittävä marginaali on korkeampi kuin polkumyyntimarginaali, eikä 7 artiklan 2 a kohdan mukaista tarkastelua käsitellä enempää.

(178)

Koska Indonesian osalta vahingon poistamiseksi tarvittavat marginaalit ovat korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit, komissio katsoi, että tässä vaiheessa ei ollut tarpeen käsitellä tätä näkökohtaa.

6.3 Päätelmät

(179)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoi, että on aiheellista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi väliaikaiset polkumyyntitullit olisi vahvistettava seuraavasti:

Maa	Yritys	Väliaikainen polkumyyntitulli
Intia	Jindal Stainless Limited ja Jindal Stainless Hisar Limited	13,6 %
	Chromeni Steels Private Limited	34,6 %
	Kaikki muut yritykset	34,6 %
Indonesia	IRNC	19,9 %
	Jindal Stainless Indonesia	20,2 %
	Kaikki muut yritykset	20,2 %

7. UNIONIN ETU

(180)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on todettu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

7.1 Unionin tuotannonalan etu

(181)

Unionin tuotannonala koostuu 13 tuottajasta, jotka sijaitsevat useissa jäsenvaltioissa ja työllistävät suoraan 13 660 henkeä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Yksikään unionin tuottaja ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten 4 jaksossa vahinkoindikaattoreiden analyysissä osoitetaan, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni ja polkumyynnillä tuleva tuonti vaikutti siihen kielteisesti.

(182)

Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan tasapuoliset kaupankäyntiedellytykset unionin markkinoille, pysäyttävän hintojen laskun ja antavan unionin tuotannonalalle mahdollisuuden kattaa kohoavat tuotantokustannukset ja parantaa taloudellista tilannettaan siitä huolimatta, että myynti vähenee kutistuvien markkinoiden vuoksi. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan kannattavuus paranisi tasolle, jota pidetään välttämättömänä tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla. Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa asianomaisista maista polkumyynnillä tulevasta tuonnista. On muistettava, että useiden keskeisten vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Vakavia vaikutuksia kohdistui etenkin indikaattoreihin, jotka liittyivät unionin tuottajien taloudelliseen tulokseen. Sen vuoksi on tärkeää palauttaa sellaiset hinnat, jotka eivät ole polkumyyntihintoja tai jotka eivät ainakaan aiheuta vahinkoa, jotta kaikki tuottajat voivat toimia unionin markkinoilla tasapuolisilla kaupankäyntiedellytyksillä.

(183)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista, koska tullien ansiosta se pystyisi toipumaan todetun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

7.2 Etuyhteydettömien tuojien ja käyttäjien etu

(184)

Etuyhteydettömiksi tuojiksi ilmoittautui kolme osapuolta. Niistä kuitenkin vain kaksi vastasi kyselylomakkeeseen ja toimi yhteistyössä menettelyssä.

(185)

Valituksen tekijä väitti, että toista edellä mainituista osapuolista ei olisi pitänyt pitää etuyhteydettömänä tuojana, koska se toimii joidenkin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vientiä harjoittavien tuottajien edustajana.

(186)

Komissio vahvisti, että kyseinen yritys todellakin toimi osittain Jindal-ryhmän edustajana. Se kuitenkin osti myös säännöllisesti tutkimuksen kohteena olevia tuontituotteita, jotka se jälleenmyi myöhemmin asiakkaille unionissa. Tämän vuoksi Euroferin väite hylättiin alustavasti.

(187)

Molemmat yhteistyössä toimineet tuojat toivat esiin mahdolliset kielteiset vaikutukset, joita polkumyyntitoimenpiteillä olisi, kuten tarjonnan puutteen, huonomman palvelun, kohoavat hinnat ja materiaalin heikomman laadun, joka niiden mielestä johtuisi rajallisesta kilpailusta unionin markkinoilla.

(188)

Lisäksi toinen tuojista väitti, että Jindalin tuotteet ovat laadultaan parempia eivätkä unionin tuottajat voi korvata niitä tai tuottaa vastaavia.

(189)

Mahdollisista polkumyynnin vastaisista toimenpiteistä riippumatta komissio päätteli alustavasti, että unionissa säilyy terve kilpailutaso, koska tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottaa 13 unionin tuottajaa, joista jotkin eivät osallistu valitukseen. Lisäksi kolmansista maista tulevan tuonnin osuus on edelleen yli 20 prosenttia markkinoista. Sen vuoksi tuojien esiin tuomat mahdolliset kielteiset vaikutukset eivät todennäköisesti toteudu.

(190)

Polkumyyntitoimenpiteiden tarkoituksena ei ole sulkea unionin markkinoita asianomaisilta mailta vaan kohottaa hinnat oikeudenmukaiselle tasolle. Sen vuoksi odotetaan, että väitetysti parempilaatuisten tuotteiden saatavuus pysyy ennallaan.

(191)

Toimenpiteiden ansiosta tuojat kykenisivät myös siirtämään kustannuksia asiakkailta veloitettaviin hintoihin, minkä vuoksi niiden ei odoteta vaikuttavan kielteisesti tuojien kannattavuuteen. Tuotevalikoiman ja palvelujen laadun ei odoteta heikkenevän, vaan suojelu polkumyyntituontia vastaan antaa päinvastoin unionin tuotannonalalle mahdollisuuden tehdä uusia investointeja ja parantaa laatuaan.

(192)

Tuojat väittivät myös, että polkumyyntitoimenpiteillä ylisuojeltaisiin unionin tuottajia, koska tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen sovelletaan jo suojatoimenpiteitä.

(193)

Terästä koskevat suojatoimenpiteet (13) ovat kuitenkin väliaikaisia ja tarjoavat erityyppisen suojan kuin polkumyyntitoimenpiteet, joilla on tarkoitus puuttua epäreiluun hinnoitteluun. Komission alustavissa päätelmissä vahvistettiin, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon pääasiallinen syy ei ole tuontimäärän massiivinen lisääntyminen vaan sen alihinnoittelu, joka johti hinnankorotusten estymiseen unionin markkinoilla.

(194)

Ainoa menettelyssä ilmoittautunut käyttäjä ei esittänyt unionin etua koskevia huomautuksia. Yritys esitti väitteitä ainoastaan toimenpiteiden piiriin kuuluvan tuotteen määritelmästä, kuten 2 jaksossa kuvataan.

(195)

Näin ollen komissio päätteli alustavassa vaiheessa, että tullien mahdollisen käyttöönoton vaikutukset tuojiin ja käyttäjiin eivät ole suurempia kuin toimenpiteiden positiivinen vaikutus unionin tuotannonalaan.

7.3 Unionin etua koskevat päätelmät

(196)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei tässä vaiheessa tutkimusta ole pakottavia syitä todeta, ettei ole unionin edun mukaista ottaa käyttöön toimenpiteitä asianomaisista maista peräisin olevan tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnissa.

8. VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(197)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden, ei enempää valmistettujen kuin kylmävalssattujen, tuonnissa, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(198)

Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaalia ja polkumyyntimarginaaleja (edellä oleva 173 kappale). Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(199)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Maa	Yritys	Väliaikainen polkumyyntitulli
Intia	Jindal Stainless Limited ja Jindal Stainless Hisar Limited	13,6 %
	Chromeni Steels Private Limited	34,6 %
	Kaikki muut yritykset	34,6 %
Indonesia	IRNC	19,9 %
	Jindal Stainless Indonesia	20,2 %
	Kaikki muut yritykset	20,2 %

(200)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen alustavien päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(201)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (14). Pyynnön on sisällettävä kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, jotka osoittavat, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyödyntää tullia, jota siihen sovelletaan. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(202)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(203)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(204)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(205)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällöin voidaan panna vireille toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus, jos sen edellytykset täyttyvät. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

9. KIRJAAMINEN

(206)

Kuten 3 kappaleessa mainitaan, komissio asetti Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(207)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

(208)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta. Tällainen päätös tehdään lopullisessa vaiheessa.

10. ALUSTAVAN VAIHEEN TIEDOT

(209)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(210)

Intian viranomaiset, yksi vientiä harjoittava tuottaja Intiassa ja kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa Indonesiassa toimittivat huomautuksia. Komissio otti huomioon huomautukset, jotka koskivat kirjoitus- ja laskuvirheitä, ja oikaisi marginaaleja tarvittaessa.

11. LOPPUSÄÄNNÖKSET

(211)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(212)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Intiasta tai Indonesiasta peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja kylmävalssattuja levyvalmisteita, ei enempää valmistettuja kuin kylmävalssatut, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7219 31 00, 7219 32 10, 7219 32 90, 7219 33 10, 7219 33 90, 7219 34 10, 7219 34 90, 7219 35 10, 7219 35 90, 7219 90 20, 7219 90 80, 7220 20 21, 7220 20 29, 7220 20 41, 7220 20 49, 7220 20 81, 7220 20 89, 7220 90 20 ja 7220 90 80.

2. Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Maa	Yritys	Väliaikainen polkumyyntitulli	Taric-lisäkoodi
Intia	Jindal Stainless Limited	13,6 %	C654
	Jindal Stainless Hisar Limited	13,6 %	C655
	Chromeni Steels Private Limited	34,6 %	C656
	Kaikki muut intialaiset yritykset	34,6 %	C999
Indonesia	IRNC	19,9 %	C657
	Jindal Stainless Indonesia	20,2 %	C658
	Kaikki muut indonesialaiset yritykset	20,2 %	C999

3. Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt (tarkasteltavana olevan tuotteen) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

5. Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1. Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2. Asianomaiset osapuolet, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3. Asianomaisia osapuolia, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, kehotetaan tekemään sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tutkii tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja voi tarvittaessa päättää tällaisten pyyntöjen hyväksymisestä.

3 artikla

1. Tulliviranomaiset velvoitetaan lopettamaan 1 päivänä maaliskuuta 2021 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/370 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti tapahtuva tuonnin kirjaaminen.

2. Kerätyt tiedot tuotteista, jotka tulivat EU:hun kulutettaviksi enintään 90 päivää ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on säilytettävä lopullisten toimenpiteiden voimaantuloon asti tai tämän menettelyn päättämiseen asti.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2) Ilmoitus Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 322, 30.9.2020, s 17).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/370, annettu 1 päivänä maaliskuuta 2021, Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi (EUVL L 71, 2.3.2021, s. 18).

(4) https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2484

(5) Ilmoitus covid-19-epidemian vaikutuksista polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin (EUVL C 86, 16.3.2020, s. 6).

(6) EUVL L 31, 1.2.2019, s. 27.

(7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429, annettu 26 päivänä elokuuta 2015, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta (EUVL L 224, 27.8.2015, s. 10).

(8) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429, annettu 26 päivänä elokuuta 2015, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta (EUVL L 224, 27.8.2015, s. 10).

(9) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 280, 25.8.2020, s. 6).

(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429, annettu 26 päivänä elokuuta 2015, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta (EUVL L 224, 27.8.2015, s. 10). Yhteen yritykseen (Cia Far Industrial Factory Co., Ltd) sovelletaan 0 prosentin polkumyyntitullia.

(11) Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta (EUVL C 280, 25.8.2020, s. 6).

(12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1429, annettu 26 päivänä elokuuta 2015, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta (EUVL L 224, 27.8.2015, s. 10).

(13) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159, annettu 31 päivänä tammikuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 31, 1.2.2019, s. 27).

(14) European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 188

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	64. vuosikerta 28. toukokuu 2021

Sisältö		I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2021, verotuksen alan yhteistyötä koskevan Fiscalis-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1286/2013 kumoamisesta	1

	II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
	ASETUKSET
*	Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/848, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, Syyrian tilanteen johdosta määrättävistä rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 36/2012 täytäntöönpanosta	18
*	Komission delegoitu asetus (EU) 2021/849, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2021, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VI olevan 3 osan muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen ( 1 )	27
*	Komission asetus (EU) 2021/850, annettu 26 päivänä toukokuuta 2021, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen II muuttamisesta ja oikaisemisesta sekä liitteiden III, IV ja VI muuttamisesta ( 1 )	44
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/851, annettu 26 päivänä toukokuuta 2021, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta	52
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/852, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 ja komission asetuksen (EY) N:o 847/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan alkuperätuotteiden tuonnin jättämisestä tariffikiintiöiden ulkopuolelle	54
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/853, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, tehoaineen Streptomyces kanta K61 hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )	56
*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/854, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Intiasta ja Indonesiasta peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen kylmävalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa	61
	PÄÄTÖKSET
*	Neuvoston päätös (YUTP) 2021/855, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, Syyriaan kohdistettavista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2013/255/YUTP muuttamisesta	90
*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/856, annettu 25 päivänä toukokuuta 2021, sen päivän määrittämisestä, jona Euroopan syyttäjänvirasto alkaa hoitaa tutkinta- ja syyttämistehtäviään	100
*	Komission päätös (EU) 2021/857, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, päätöksen (EU, Euratom) 2021/625 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse eräiden sijoituspalveluyritysten sisällyttämisestä unionin päämarkkinatakaajien verkoston jäsenyyttä koskeviin hyväksyttävyyskriteereihin	103
*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2021/858, annettu 27 päivänä toukokuuta 2021, täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2017/253 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse rajat ylittävien vakavien terveysuhkien aiheuttamista varoituksista ja matkustajatietolomakkeiden avulla määritettyjen matkustajien kontaktien jäljityksestä ( 1 )	106