(1)

Unionin tavoitteena on lujittaa tieteellistä ja teknologista perustaansa vahvistamalla eurooppalaista tutkimusaluetta, jolla tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia voivat liikkua vapaasti, ja kannustamalla unionia parantamaan kilpailukykyään, myös teollisuuden osalta, sekä edistää samalla kaikkea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa unionin strategisten prioriteettien saavuttamiseksi; viime kädessä tarkoituksena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia.

(2)

Jotta tämä yleinen tavoite saataisiin muutettua tieteellisiksi, teknologisiksi, taloudellisiksi, ympäristöön liittyviksi ja yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi ja jotta unionin tekemistä tutkimus- ja innovointi-investoinneista saatava lisäarvo voitaisiin maksimoida, unionin olisi investoitava tutkimukseen ja innovointiin, jäljempänä myös ’T&I’, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” (2021–2027), jäljempänä ’ohjelma’, avulla. Ohjelmalla olisi tuettava korkeatasoisen huippuosaamisen ja korkeatasoisten teknologioiden luomista, parempaa levittämistä ja siirtoa unionissa, houkuteltava osaajia kaikilla tasoilla ja edesautettava unionin lahjakkuusreservin saamista kaikilta osin mukaan, helpotettava yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien ylläpitoa sekä vahvistettava tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikkojen kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon, tuettava ja tehostettava innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa ja käyttöä unionin taloudessa, erityisesti pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jäljempänä ’pk-yritykset’, ja yhteiskunnassa, vastattava maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien ilmastonmuutos ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, luotava uusia työpaikkoja, edistettävä talouskasvua, parannettava teollisuuden kilpailukykyä sekä edistettävä unionin houkuttelevuutta tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Ohjelman olisi edistettävä kaikkia innovoinnin muotoja, myös läpimurtoinnovointia, ja tuettava innovatiivisten ratkaisujen markkinoille saattamista sekä optimoitava tällaiset investoinnit sellaisiksi, että ne tuottavat entistä suuremman vaikutuksen entistä vahvemmalla eurooppalaisella tutkimusalueella.

(3)

Ohjelma olisi perustettava neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (4) säädetyksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen keston ajaksi, sanotun kuitenkin rajoittamatta neuvoston asetuksessa (EU) 2020/2094 (5) vahvistettujen määräaikojen soveltamista.

(4)

Ohjelmalla olisi osaltaan lisättävä julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin jäsenvaltioissa, millä autetaan saavuttamaan tavoite, jonka mukaan vähintään kolme prosenttia unionin bruttokansantuotteesta (BKT) investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Kyseisen tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi, että jäsenvaltiot ja yksityinen sektori täydentävät ohjelmaa omilla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvillä tehostetuilla investointitoimillaan.

(5)

Jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa, ohjelmalla olisi huippuosaamisen periaatetta kunnioittaen pyrittävä muun muassa vahvistamaan yhteistoimintaan liittyviä yhteyksiä Euroopassa, millä edistetään tutkimus- ja innovointikuilun kaventamista.

(6)

Jotta voitaisiin edistää unionin politiikan tavoitteiden saavuttamista, tästä ohjelmasta tuetuissa toimenpiteissä olisi tapauksen mukaan hyödynnettävä innovaatioystävällistä sääntelyä ja edistettävä sen kehittämistä innovointiperiaatteen mukaisesti siten, että tuetaan unionin huomattavan osaamispääoman nopeampaa ja tehokkaampaa muuntamista innovaatioiksi.

(7)

Käsitteillä ”avoin tiede”, ”avoin innovointi” ja ”avoimuus maailmalle” olisi varmistettava huippuosaaminen ja unionin tutkimus- ja innovointi-investointien vaikutukset samalla kun turvataan unionin taloudelliset edut.

(8)

Avoin tiede, johon sisältyy tieteellisten julkaisujen ja tutkimusdatan avoin saatavuus, sekä tiedon optimaalinen jakaminen ja hyödyntäminen antavat mahdollisuuden parantaa tieteen laatua ja lisätä sen vaikutusta ja hyötyjä. Ne antavat myös mahdollisuuden nopeuttaa tietämyksen edistymistä tekemällä siitä luotettavampaa, tehokkaampaa ja tarkempaa, yhteiskunnalle helpommin ymmärrettävää ja yhteiskunnallisiin haasteisiin reagoivaa. Olisi vahvistettava säännökset, joilla varmistetaan, että rahoituksen saajat huolehtivat vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen avoimesta saatavuudesta. Samalla tavoin olisi varmistettava, että rahoituksen saajat huolehtivat tutkimusdatan avoimesta saatavuudesta noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”, mutta samalla olisi varmistettava mahdollisuus tehdä poikkeuksia ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä erityisesti tutkimusdatan vastuulliseen hallintaan, jossa olisi noudatettava löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita, jäljempänä ’FAIR-periaatteet’, etenkin valtavirtaistamalla datanhallintasuunnitelmien käyttö. Soveltuvin osin rahoituksen saajien olisi hyödynnettävä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen ja Euroopan datainfrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia sekä noudatettava muita avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä. Avoimen tieteen vastavuoroisuuden soveltamiseen olisi kannustettava kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä assosiaatio- ja yhteistyösopimuksissa.

(9)

Ohjelmasta rahoitusta saavia, erityisesti pk-yrityksiä, on määrä kannustaa hyödyntämään unionin nykyisiä välineitä, kuten Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien tukipalvelua (European IP Helpdesk), joka tukee pk-yrityksiä ja muita ohjelman osallistujia niiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa ja täytäntöönpanossa.

(10)

Ohjelman konseptilla ja suunnittelulla olisi vastattava tarpeeseen koota kriittinen massa tuettuja toimenpiteitä koko unionissa edistämällä kaikkien jäsenvaltioiden huippuosaamiseen perustuvaa osallistumista ja tekemällä kansainvälistä yhteistyötä kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, jäljempänä ’Agenda 2030 -toimintaohjelma’, kestävän kehityksen tavoitteiden sekä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (6), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanon olisi tuettava pyrkimistä kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoutumista Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon ja sen kolmen ulottuvuuden – taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän ulottuvuuden – saavuttamiseen johdonmukaisesti ja yhdennetysti.

(11)

Ohjelmassa tuettujen toimenpiteiden olisi edistettävä unionin tavoitteiden ja prioriteettien saavuttamista sekä kansainvälisten sitoumusten täyttämistä.

(12)

Ohjelmassa olisi hyödynnettävä keskinäistä täydentävyyttä asiaankuuluvien olemassa olevien eurooppalaisten tutkimusta ja innovointia koskevien etenemissuunnitelmien ja strategioiden sekä tapauksen mukaan Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) kanssa edellyttäen, että asiaan liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ohjelman strategisessa suunnittelussa.

(13)

Ohjelmassa olisi varmistettava tutkimus- ja innovointihankkeiden julkisen rahoituksen avoimuus ja sitä koskeva vastuuvelvollisuus ja siten turvattava yleinen etu.

(14)

Ohjelman olisi tuettava tutkimus- ja innovointitoimenpiteitä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla. Tähän kuuluu tieteellisen tietämyksen edistäminen kyseisellä alalla sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alan saavutusten ja edistysaskelten hyödyntäminen ohjelman taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikutuksen lisäämiseksi. Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” mukaisesti yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet olisi integroitava täysimittaisesti kaikkiin klustereihin. Sen lisäksi, että yhteiskuntatieteitä ja humanistisia tieteitä edistetään eri hankkeissa, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden integroimista olisi tuettava myös sisällyttämällä asiantuntijakomiteoihin ja arviointipaneeleihin tarvittaessa riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalta sekä seuraamalla oikea-aikaisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden asemaa rahoitetuissa tutkimustoimissa ja raportoimalla siitä. Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden valtavirtaistamisen toteutumisastetta olisi erityisesti seurattava koko ohjelmassa.

(15)

Ohjelmassa olisi säilytettävä tasapainoinen lähestymistapa tutkimuksen ja innovoinnin välillä sekä alhaalta ylös (tutkija- tai innovoijalähtöisesti) määräytyvän rahoituksen ja ylhäältä alas (strategisesti määritellyistä prioriteeteista käsin) määräytyvän rahoituksen välillä ottaen huomioon ohjelmaan eri puolilla unionia osallistuvien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen luonne, toteutettavien toimenpiteiden tyyppi ja kohde sekä tavoiteltavat vaikutukset. Näiden tekijöiden yhdistelmän pohjalta olisi valittava lähestymistapa ohjelman asiaankuuluviin osiin, jotka kaikki edistävät ohjelman kaikkia yleisiä ja erityisiä tavoitteita.

(16)

Ohjelman osaan ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” kuuluvan osa-alueen ”osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen” kokonaistalousarvion olisi oltava vähintään 3,3 prosenttia ohjelman kokonaistalousarviosta, ja sen olisi hyödytettävä ensisijaisesti osallistumispohjaa laajentaviin maihin sijoittautuneita oikeussubjekteja.

(17)

Huippuosaamisaloitteilla olisi pyrittävä vahvistamaan tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista kelpoisuusehdot täyttävissä maissa muun muassa tukemalla koulutusta, jolla parannetaan tutkimukseen ja innovointiin liittyviä johtamistaitoja, palkinnoilla, vahvistamalla innovaatioekosysteemejä sekä perustamalla tutkimus- ja innovointiverkostoja, myös unionin rahoittamien tutkimusinfrastruktuurien pohjalta. Hakijoiden olisi selkeästi osoitettava, että hankkeet liittyvät kansallisiin ja/tai alueellisiin tutkimus- ja innovointistrategioihin, jotta niille voidaan hakea rahoitusta ohjelman osaan ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” kuuluvan osa-alueen ”osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen” yhteydessä.

(18)

Olisi oltava mahdollista soveltaa FTRI-menettelyä (Fast Track to Research and Innovation), jossa avustuksen myöntämisajan olisi oltava enintään kuusi kuukautta, jotta mahdollistetaan nopeampi ja alhaalta ylöspäin suuntautuva varojen saatavuus pienille yhteistoimintaan perustuville konsortioille toimiin, jotka ulottuvat perustutkimuksesta kaupalliseen soveltamiseen.

(19)

Ohjelmasta olisi tuettava tutkimuksen ja innovoinnin kaikkia vaiheita erityisesti yhteistoimintaan perustuvissa hankkeissa ja tarvittaessa missioissa ja eurooppalaisissa kumppanuuksissa. Perustutkimus on olennainen resurssi ja tärkeä edellytys sille, että unioni kykenee entistä paremmin houkuttelemaan parhaita tutkijoita, jotta siitä tulisi maailmanlaajuinen huippuosaamisen keskittymä. Ohjelmassa olisi varmistettava tasapaino perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Innovointiin yhdistettynä kyseisellä tasapainolla tuetaan unionin talouden kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä.

(20)

On olemassa näyttöä siitä, että moninaisuus kaikissa muodoissaan on keskeisen tärkeää laadukkaan tieteellisen toiminnan kannalta, koska tiede hyötyy moninaisuudesta. Moninaisuus ja osallistavuus edistävät huippuosaamista yhteistoimintaan perustuvissa tutkimus- ja innovointitoimissa: yhteistoiminta kaikilla tieteenaloilla ja sektoreilla ja koko eurooppalaisella tutkimusalueella tuottaa parempaa tutkimusta ja korkealaatuisempia hanke-ehdotuksia, se saattaa lisätä tulosten hyödyntämistä yhteiskunnassa ja edistää innovoinnista saatavia hyötyjä ja hyödyttää siten Eurooppaa.

(21)

Ohjelman vaikutusten maksimoimiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitieteisiin ja tieteidenvälisiin toimintatapoihin, joilla on keskeinen merkitys tieteen merkittävälle edistymiselle.

(22)

Pilarissa ”Huipputason tiede” toteutettavat tutkimustoimenpiteet olisi määriteltävä tieteellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan, ja niillä olisi edistettävä tieteellistä huippuosaamista. Tutkimusohjelma olisi vahvistettava tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa, ja siinä olisi myös painotettava uusien tutkimuksen ja innovoinnin alan kykyjen ja alkuvaiheessa olevien tutkijoiden houkuttelemista sekä vahvistettava eurooppalaista tutkimusaluetta, vältettävä aivovuotoa ja edistettävä osaamiskiertoa.

(23)

Ohjelman olisi tuettava unionia ja sen jäsenvaltioita kyvykkäimpien osaajien houkuttelemisessa ottaen huomioon käytännön kova kansainvälinen kilpailu.

(24)

Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” olisi muodostuttava tutkimus- ja innovaatiotoimenpiteiden klustereista, jotta voidaan maksimoida integroituminen vastaavilla temaattisilla aloilla ja varmistaa samalla, että unionia hyödyttävä vaikutus pysyy korkealla ja kestävällä tasolla suhteessa käytettäviin resursseihin. Sillä tuettaisiin monitieteistä, monialaista, eri politiikkoja kattavaa ja rajat ylittävää yhteistoimintaa, jolla edistetään kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista noudattamalla Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen periaatteita ja unionin teollisuudenalojen kilpailukykyä. Tutkimus- ja innovointimissioiden muodossa toteutettujen kunnianhimoisten ja laaja-alaisten aloitteiden ansiosta ohjelma voisi muuttaa koko yhteiskuntaa kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta myönteiseen suuntaan, myös kansainvälisen yhteistyön ja tiedediplomatian avulla. Kyseiseen pilariin kuuluvien toimenpiteiden olisi katettava kaikenlaiset tutkimus- ja innovaatiotoimenpiteet, jotta varmistetaan, että unioni pysyy huipputasolla strategisesti määriteltyjen prioriteettien alalla.

(25)

Klusterin ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta” olisi edistettävä merkittävällä tavalla tutkimusta, joka koskee kulttuurialaa ja luovia toimialoja, unionin kulttuuriperintö mukaan lukien, ja erityisesti mahdollistettava eurooppalaisen kulttuuriperinnön yhteistyöympäristön perustaminen.

(26)

Elinkeinoelämän kokonaisvaltainen ja oikea-aikainen osallistuminen ohjelmaan kaiken tyyppisten yritysten osalta, yksittäisistä yrittäjistä ja pk-yrityksistä aina suuryrityksiin, edistäisi merkittävällä tavalla ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja mahdollistaisi erityisesti kestävää työllisyyttä ja kasvua unionissa. Elinkeinoelämän tällaista osallistumista toimiin olisi tuettava vähintään vastaavalla tasolla kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013 (7) perustetussa puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, jäljempänä ’Horisontti 2020 -ohjelma’.

(27)

Ohjelman toimilla edistettäisiin merkittävästi unionin strategisten alojen, mukaan lukien unionin teollisuuspoliittisen strategian tavoitteiden mukaiset keskeiset mahdollistavat teknologiat, potentiaalin vapauttamista.

(28)

Monta eri sidosryhmää, myös kansalaisyhteiskunnan ja teollisuuden, käsittävän kuulemisprosessin olisi annettava panoksensa strategisen suunnittelun kautta tapahtuvaan tulevien näkymien ja prioriteetteihin määrittelyyn. Tuloksena olisi oltava strateginen T&I-suunnitelma, joka hyväksytään määräajoin täytäntöönpanosäädöksillä työohjelman sisällön valmistelemiseksi.

(29)

Tietyn yksittäisen toimen rahoittamista varten työohjelmassa olisi otettava huomioon erityisten aiempien hankkeiden lopputulos sekä tieteen, teknologian ja innovoinnin nykytila kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla sekä asianomaisen alan poliittisen, yhteiskunnallisen ja markkinakehityksen nykytila.

(30)

On tärkeää tukea unionin teollisuutta, jotta se voi säilyttää tai saavuttaa maailmanlaajuisesti johtavan aseman innovoinnissa, digitalisaatiossa ja ilmastoneutraaliudessa, erityisesti investoimalla keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin, jotka ovat perustana huomispäivän elinkeinoelämälle. Ohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin sekä vauhditettava investointeja oikeasuhteisella ja avoimella tavalla välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla sekä julkista tuottoa investoinneille. Näin varmistetaan johdonmukaisuus ohjelman toimien ja unionin valtiontukisääntöjen välillä, jotta luodaan kannustimia innovoimiseen ja vältetään kilpailun vääristyminen sisämarkkinoilla.

(31)

Ohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia yhdennetyllä tavalla noudattaen kaikkia asiaankuuluvia sääntöjä Maailman kauppajärjestön puitteissa. ”Tutkimuksen” käsitettä, johon sisältyy myös kokeellinen kehittäminen, olisi sovellettava taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatiman Frascati-käsikirjan mukaisesti, ja ”innovoinnin” käsite olisi ymmärrettävä OECD:n ja Eurostatin laatiman Oslon käsikirjan mukaisesti; jälkimmäisessä noudatetaan laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa sosiaalisen innovoinnin ja suunnittelun. Kuten Horisontti 2020 -ohjelmassa, teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon teknologian tutkimusta, tuotekehittelyä ja demonstrointia koskevien toimenpiteiden luokittelussa sekä ehdotuspyynnöissä tarjolla olevien toimityyppien määrittelyssä. Avustuksia ei olisi myönnettävä toimille, joiden toiminnot menevät teknologisen valmiuden tasoa 8 pidemmälle. Työohjelmassa olisi oltava mahdollista myöntää avustuksia laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön kohdalla.

(32)

Ohjelmalla olisi tuettava avaruusalan tavoitteita rahoituksella, jonka suhteellinen taso vastaa vähintään Horisontti 2020 -ohjelmasta annettua rahoitusta.

(33)

Komission 11 päivänä tammikuuta 2018 antama tiedonanto ”Horisontti 2020 -ohjelman väliarviointi: EU:n tutkimus- ja innovointitoimien vaikutuksen maksimointi”, Euroopan parlamentin 13 päivänä kesäkuuta 2017 antama päätöslauselma Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella (8) sekä neuvoston 1 päivänä joulukuuta 2017 antamat päätelmät ”Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnista kohti yhdeksättä puiteohjelmaa” sisältävät ohjelmaa koskevia suosituksia, mukaan lukien suositukset ohjelmaan osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä. Kyseiset suositukset perustuvat Horisontti 2020 -ohjelmasta saatuihin kokemuksiin ja unionin toimielimiltä ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Kyseisiin suosituksiin sisältyy ehdotus toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää osaamiskiertoa ja helpottaa tutkimus- ja innovointiverkostojen avoimuutta kunnianhimoisempiin investointeihin, jotta voitaisiin saavuttaa kriittinen massa ja maksimoida vaikutukset; tukea läpimurtoinnovointia; priorisoida tutkimukseen ja innovointiin tehtäviä unionin investointeja keskittymällä aloihin, joihin liittyy suuri lisäarvo erityisesti missiolähtöisyyden, kansalaisten täysimääräisen, tietoon perustuvan ja oikea-aikaisen osallistumisen ja laajan tiedottamisen kautta; järkeistää unionin rahoitusympäristöä, jotta koko unionin tutkimus- ja innovointipotentiaali, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurit, voidaan hyödyntää täysimääräisesti, muun muassa yksinkertaistamalla eurooppalaisten kumppanuusaloitteiden ja yhteisrahoitusjärjestelmien nykyistä kirjoa; luoda enemmän ja konkreettista synergiaa unionin eri rahoitusvälineiden välillä etenkin poistamalla ongelmia, jotka liittyvät toimintalogiikan puutteelliseen toisiaan täydentävyyteen ja eri varainhoito- ja muiden sääntöjen monimutkaisuuteen, sekä pyrkien saamaan vajaahyödynnetty tutkimus- ja innovointipotentiaali käyttöön kaikkialla unionissa; vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja avata enemmän ovia kolmansien maiden osallistumiselle; sekä jatkaa yksinkertaistamista Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.

(34)

Koska unionin eri politiikkojen koordinointiin ja täydentävyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, ohjelmassa olisi pyrittävä synergiaan muiden unionin ohjelmien kanssa, mikä kattaa strategisen ja muun suunnittelun, hankkeiden valinnan, hallinnoinnin, viestinnän, tulosten levittämisen ja hyödyntämisen, seurannan, tilintarkastuksen ja hallinnon. Tutkimus- ja innovointitoimenpiteiden rahoituksen osalta synergian olisi vaikutettava niin, että sääntöjä, mukaan lukien kustannuksiin sovellettavia tukikelpoisuussääntöjä, voidaan yhdenmukaistaa niin pitkälle kuin mahdollista. Jotta voidaan välttää kaksinkertaista työtä tai päällekkäisyyksiä, lisätä unionin rahoituksen vipuvaikutusta ja vähentää rahoituksen hakijoille ja saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta, olisi oltava mahdollista edistää synergiavaikutuksia erityisesti vaihtoehtoisella, yhdistetyllä ja kumulatiivisella rahoituksella ja varojen siirroilla.

(35)

Ohjelman yhteydessä olisi toteutettava asetuksen (EU) 2020/2094 mukaisesti ja siinä osoitettujen varojen rajoissa elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, joilla voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä seurauksia. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava asetuksessa (EU) 2020/2094 säädettyjen määräaikojen noudattaminen. Tällaiset lisävarat olisi osoitettava yksinomaan tutkimus- ja innovointitoimiin, joilla vastataan covid-19-kriisin seurauksiin, erityisesti sen taloudellisiin, sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin seurauksiin.

(36)

Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikan tavoitteita ja sitoumuksia, unionin olisi voitava toteuttaa eurooppalaisia kumppanuuksia yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa. Näitä kumppaneita ovat teollisuus, pk-yritykset, yliopistot, tutkimusorganisaatiot, T&I-alan sidosryhmät, julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt tai kansalaisjärjestöt, mukaan lukien tutkimusta ja innovointia tukevat ja/tai harjoittavat säätiöt ja hallituksista riippumattomat järjestöt; edellytyksenä on, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin pelkästään unionin toimilla.

(37)

Kyseessä olevan jäsenvaltion päätöksestä riippuen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) yhteisrahoittamista ohjelmista myönnetyt rahoitusosuudet olisi voitava katsoa osallistuvan jäsenvaltion tämän ohjelman puitteissa eurooppalaisiin kumppanuuksiin osoittamaksi rahoitusosuudeksi. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan saisi rajoittaa kaikkien näihin rahoitusosuuksiin sovellettavien, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä vuosiksi 2021–2027 koskeva asetus’, ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettujen säännösten soveltamista.

(38)

Ohjelmassa olisi lujitettava eurooppalaisten kumppanuuksien ja yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla, myös tuomalla yhteen tutkimus- ja innovointiohjelmia ja rajat ylittäviä tutkimus- ja innovointi-investointeja, mikä tuottaa keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaa samalla, että unioni voi ylläpitää etujaan strategisesti tärkeillä aloilla.

(39)

Kehitteillä olevien teknologioiden (Future Emerging Technologies, FET) lippulaivahankkeet ovat osoittautuneet vaikuttavaksi ja tehokkaaksi välineeksi, sillä ne tuovat etuja yhteiskunnalle unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteisen koordinoidun toiminnan kautta. Horisontti 2020 -ohjelmasta tuettavien FET-lippulaivahankkeiden Graphene, Ihmisaivoprojekti ja Kvanttiteknologia puitteissa toteutettavia toimenpiteitä tuetaan edelleen ohjelmasta työohjelmaan sisältyvien ehdotuspyyntöjen kautta. Horisontti 2020 -ohjelman FET-lippulaivahankkeiden osasta tuettavia valmistelutoimia hyödynnetään ohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa, ja niistä saadaan taustatietoa missioiden, yhteisrahoitettujen ja/tai yhteissuunniteltujen eurooppalaisten kumppanuuksien ja tavallisten ehdotuspyyntöjen parissa tehtävää työtä varten.

(40)

Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) olisi edelleen tarjottava unionin politiikoille riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä näyttöä ja teknistä tukea politiikkasyklin kaikissa vaiheissa. Yhteisen tutkimuskeskuksen suorat toimet olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon unionin politiikkojen tarpeet ja Yhteisen tutkimuskeskuksen käyttäjien asiaankuuluvat tarpeet ja varmistaen unionin taloudellisten etujen suojelun. Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi jatkossakin tuotettava lisää resursseja.

(41)

”Innovatiivinen Eurooppa” -pilarissa olisi otettava käyttöön useita toimenpiteitä kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseksi sellaisten yrittäjien ja yrittäjyyden tarpeisin, jotka pyrkivät luomaan ja nopeuttamaan läpimurtoinnovaatioita nopeaa markkinakasvua varten sekä edistämään unionin strategista riippumattomuutta samalla, kun säilytetään talouden avoimuus. Sen olisi tarjottava keskitetty asiointipiste, joka houkuttelee ja tukee kaiken tyyppisiä innovoijia ja innovatiivisia yrityksiä, kuten pk-yrityksiä, mukaan lukien startup-yritykset ja poikkeustapauksessa pienet midcap-yritykset, joilla on mahdollisuuksia laajentua unionin ja kansainvälisellä tasolla. Pilarilla olisi tarjottava nopeasti ja joustavasti avustuksia ja yhteisinvestointeja, mukaan lukien yksityisten sijoittajien kanssa toteutettavat investoinnit. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä perustamalla Euroopan innovaationeuvosto (EIC). Pilarin olisi tuettava myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja yleensä Euroopan innovaatioekosysteemejä erityisesti kansallisten ja alueellisten innovointia tukevien toimijoiden kanssa toteutettavien eurooppalaisten kumppanuuksien avulla.

(42)

Tätä asetusta sovellettaessa ja erityisesti Euroopan innovaationeuvoston alaisuudessa toteutettujen toimenpiteiden osalta ’startup-yrityksellä’ tarkoitetaan elinkaarensa varhaisessa vaiheessa olevaa pk-yritystä, mukaan lukien yliopiston tutkimustoimintaan perustuvina spin-off-yrityksinä luotavat startup-yritykset, joka pyrkii löytämään innovatiivisia ratkaisuja ja skaalautuvia liiketoimintamalleja ja joka on komission suosituksen 2003/361/EY (9) liitteessä olevassa 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla riippumaton, ’midcap-yrityksellä’ yritystä, joka ei ole pk-yritys ja jossa on 250–3 000 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3–6 artiklan mukaisesti, ja ’pienellä midcap-yrityksellä’ midcap-yritystä, jossa on enintään 499 työntekijää.

(43)

Ohjelman toimintapoliittisiin tavoitteisiin on määrä pyrkiä myös InvestEU-ohjelman rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla, millä edistetään näiden kahden ohjelman välisiä synergiavaikutuksia.

(44)

Euroopan innovaationeuvoston olisi yhdessä ohjelman muiden osien kanssa stimuloitava kaikkia innovoinnin muotoja asteittaisesta innovoinnista läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin keskittyen erityisesti markkinoita luovaan innovointiin. Euroopan innovaationeuvoston olisi pyrittävä Pathfinder- ja Accelerator-välineidensä avulla kaikentyyppisten korkean riskin innovaatioiden yksilöintiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon asteittaiset innovaatiot mukaan luettuina siten, että keskitytään erityisesti läpimurtoinnovaatioihin, disruptiivisiin innovaatioihin ja syväteknologiainnovaatioihin, joilla on mahdollisuus kehittyä markkinoita luoviksi innovaatioiksi. Euroopan innovaationeuvoston olisi tarjottava johdonmukaista ja virtaviivaistettua tukea, jotta voidaan korjata nykyinen tilanne, jossa läpimurtoinnovointiin ei suunnata julkista tukea eikä yksityisiä investointeja. Euroopan innovaationeuvoston välineet edellyttävät oikeudellisia ja hallinnollisia erityispiirteitä, jotta voidaan ottaa huomioon sen tavoitteet ja erityisesti markkinoille saattamista koskevat toimet.

(45)

Accelerator-välineen tarkoituksena on auttaa sen haastavan vaiheen ylittämisessä, jossa siirrytään tutkimuksesta laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheeseen ja yritysten laajentumiseen. Accelerator-välineestä tarjotaan tukea operaatioille, joihin liittyy paljon potentiaalia mutta joita ei niiden teknologisten, tieteellisten, rahoituksellisten, hallinnollisten tai markkinariskien takia pidetä vielä pankkirahoituskelpoisina ja jotka eivät sen vuoksi pysty houkuttelemaan merkittäviä investointeja markkinoilta; tällä tavoin väline täydentää InvestEU-ohjelmaa.

(46)

Accelerator-välineen olisi sekarahoituksen ja pääomarahoituksen tukimuodoissaan tiiviissä synergiassa InvestEU-ohjelman kanssa rahoitettava hankkeita, joita vetävät pk-yritykset, mukaan lukien startup-yritykset, ja poikkeustapauksissa pienet midcap-yritykset, jotka eivät joko vielä pysty tuottamaan tuloja tai eivät vielä ole kannattavia tai eivät vielä pysty houkuttelemaan riittäviä investointeja, jotta niiden hankkeiden liiketoimintasuunnitelmat voitaisiin panna täysin täytäntöön. Tällaisia kelpoisuusehdot täyttäviä yhteisöjä pidettäisiin ei-pankkirahoituskelpoisina, vaikka osa niiden rahoitustarpeista olisi voitu tai voitaisiin saada yhdeltä tai useammalta investoijalta, kuten yksityiseltä tai julkiselta pankilta, perheyritykseltä, riskipääomarahastolta tai bisnesenkeliltä. Accelerator-välineen tarkoituksena on näin korjata markkinoiden toimintapuute ja rahoittaa lupaavia mutta ei vielä pankkirahoituskelpoisia yhteisöjä, jotka osallistuvat markkinoita luoviin läpimurtoinnovointihankkeisiin. Kun näistä hankkeista tulee pankkirahoituskelpoisia, niitä voitaisiin rahoittaa InvestEU-ohjelman kautta.

(47)

Vaikka Accelerator-välineen määrärahat olisi pääasiallisesti jaettava sekarahoituksen kautta, siitä 48 artiklan tarkoitusta varten pk-yrityksille, startup-yritykset mukaan luettuina, pelkästään avustuksena myönnettävän tuen olisi vastattava Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysvälineen määrärahoista annettua tukea.

(48)

EIT:n olisi pyrittävä ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä kautta ja alueellista innovaatiojärjestelmäänsä laajentaen vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia innovaatioekosysteemejä. Tähän olisi päästävä edistämällä innovoinnin, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. EIT:n olisi Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutista annettavan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen, jäljempänä ’EIT-asetus’, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) strategisesta innovaatio-ohjelmasta vuosiksi 2021–2027 annettavassa päätöksessä tarkoitetun strategisen innovaatio-ohjelmansa mukaisesti edistettävä toimenpiteillään innovointia ja lisättävä merkittävästi tukeaan, joka koskee korkea-asteen koulutuksen integroimista innovaatioekosysteemiin, erityisesti edistämällä yrittäjyyskoulutusta ja vahvaa tieteenalojen rajat ylittävää yhteistoimintaa teollisuuden ja tiedemaailman välillä sekä yksilöimällä mahdollisia taitoja, joita tulevaisuuden innovoijilta vaaditaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pitkälle kehittyneet digitaaliset ja innovointitaidot. EIT:n tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille, ja EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöistä alkunsa saaneilla startup-yrityksillä olisi oltava mahdollisuus päästä yksinkertaisemmalla menettelyllä ja siten nopeammin Euroopan innovaationeuvoston toimien piiriin. Vaikka EIT:n keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan pilarissa ”Innovatiivinen Eurooppa”, sen olisi tarvittaessa tuettava myös muita pilareita. Olisi vältettävä tarpeetonta päällekkäisyyttä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja muiden saman alan välineiden, erityisesti muiden eurooppalaisten kumppanuuksien, välillä.

(49)

Yksittäisellä markkina-alueella kilpaileville yrityksille olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset, ja niitä olisi pidettävä yllä, koska ne ovat olennaisia sille, että kaikentyyppinen innovointi, mukaan lukien läpimurtoinnovointi sekä disruptiivinen ja asteittainen innovointi, voi kukoistaa, jolloin etenkin monet pienet ja keskisuuret innovoijat voivat kehittää T&I-valmiuksiaan, hyödyntää investointinsa tuloksia ja saada itselleen markkinaosuuden.

(50)

Ohjelmalla olisi edistettävä ja integroitava yhteistyötä, jota tehdään kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa, sekä aloitteita, jotka perustuvat unionin etunäkökohtiin, molemminpuolisiin hyötyihin, kansainvälisiin sitoumuksiin, tiedediplomatiaan ja mahdollisimman suuressa määrin vastavuoroisuuteen. Kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä vahvistamaan unionin tutkimus- ja innovointitoiminnan huippuosaamista, houkuttelevuutta, kykyä pitää kiinni kyvykkäimmistä osaajista samoin kuin sen talouden ja teollisuuden kilpailukykyä, jotta voitaisiin vastata globaaleihin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, noudattamalla Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen periaatteita, ja tukea unionin ulkoista politiikkaa. Olisi noudatettava lähestymistapaa, jossa osallistuminen avataan yleisesti kansainvälisille osallistujille ja kohdennetuille kansainvälisille yhteistyötoimille; tähän sisältyy soveltuvin osin myös matalan ja keskitulotason maihin sijoittautuneiden yhteisöjen rahoituskelpoisuus. Unionin olisi pyrittävä tekemään kansainvälisiä yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa tutkimuksen ja innovoinnin alalla. Samaan aikaan olisi edistettävä kolmansien maiden assosioitumista ohjelmaan, erityisesti sen yhteistoimintaan perustuvien osien osalta, assosiaatiosopimusten mukaisesti ja unionille koituvaa lisäarvoa painottaen. Määrittäessään assosioituneiden maiden rahoitusosuuksia ohjelmaan komission olisi otettava huomioon se, missä määrin kyseisten kolmansien maiden oikeussubjektit osallistuvat ohjelman eri osiin.

(51)

Jotta voitaisiin syventää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja maksimoida hyödyt niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, ohjelman olisi osallistettava ja otettava kaikki yhteiskunnan toimijat, kuten kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, mukaan suunnittelemaan ja luomaan vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin linjauksia ja sisältöä ja mukaan menettelyihin, joissa vastataan kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheisiin, tarpeisiin ja odotuksiin, niin että edistetään tiedekasvatusta, saatetaan tieteellinen tietämys julkisesti saataville ja helpotetaan kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelman toimenpiteisiin. Näin olisi tehtävä koko ohjelman laajuudelta ja erityisillä toimenpiteillä osassa ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista tutkimukseen ja innovointiin olisi tuettava yleisölle kohdistetuilla tiedotustoimenpiteillä, jotta ohjelmalle voidaan saada yleisön jatkuva tuki. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä poistamaan esteitä tieteen, teknologian, kulttuurin ja taiteiden väliltä ja tukemaan niiden keskinäistä synergiaa, jotta saataisiin aikaan uudenlaatuista kestävää innovointia. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan tuettuihin hankkeisiin osallistumisen parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä olisi seurattava.

(52)

Ohjelmassa olisi soveltuvilta osin otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklassa yksilöityjen syrjäisimpien alueiden erityispiirteet komission 24 päivänä lokakuuta 2017 antaman, neuvoston tyytyväisenä merkille paneman tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” mukaisesti.

(53)

Ohjelman puitteissa kehitetyissä toimissa olisi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 3 artiklan ja SEUT 8 ja 157 artiklan mukaisesti pyrittävä poistamaan sukupuolten eriarvoisuutta, parantamaan työ- ja yksityiselämän tasapainoa ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tutkimuksessa ja innovoinnissa sukupuolten palkkatasa-arvon periaate mukaan lukien. Sukupuoliulottuvuus olisi otettava huomioon tutkimus- ja innovaatiosisällössä tutkimussyklin kaikissa vaiheissa. Lisäksi ohjelmasta tuetuilla toimenpiteillä olisi pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta ja lisäämään yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta kaikissa tutkimukseen ja innovointiin liittyvissä näkökohdissa iän, vammaisuuden, rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen ja sukupuolisen suuntautumisen osalta.

(54)

Puolustusteollisuuden erityispiirteiden johdosta yksityiskohtaiset säännökset puolustusalan tutkimushankkeisiin myönnettävästä unionin rahoituksesta olisi vahvistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/697 (10), jäljempänä ’Euroopan puolustusrahasto’, jossa määritellään säännöt osallistumisesta puolustusalan tutkimukseen. Euroopan puolustusrahaston puitteissa toteutettavien toimenpiteiden yksinomaisena kohteena olisi oltava puolustusalan tutkimus ja kehittäminen, kun taas neuvoston päätöksellä (EU) 2021/764 (11) perustetun erityisohjelman, jäljempänä ’erityisohjelma’, ja EIT:n puitteissa toteutettavien toimenpiteiden yksinomaisena kohteena olisi oltava siviilialan sovellukset. Tarpeetonta päällekkäisyyttä olisi vältettävä.

(55)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (12) 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Nämä rahoituspuitteet sisältävät 580 000 000 euroa käypinä hintoina päätöksellä (EU) 2021/764 perustettua erityisohjelmaa ja EIT:tä varten tiettyjen ohjelmien vahvistamisesta ja perussäädösten mukauttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen julistuksen (13) mukaisesti.

(56)

Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (14), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(57)

Varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdan mukaisesti avustusta voidaan myöntää jo aloitettuun toimeen, jos hakija voi osoittaa, että toimi oli aloitettava ennen avustussopimuksen allekirjoittamista. Ennen avustushakemuksen jättämispäivää aiheutuneet kustannukset eivät kuitenkaan ole avustuskelpoisia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa. Sellaisten häiriöiden välttämiseksi unionin tuen tarjonnassa, jotka voisivat olla unionin edun kannalta haitallisia, rahoituspäätöksessä olisi voitava säätää, että rajoitetun ajan vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alussa ja vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimenpiteet ja kustannukset ovat avustuskelpoisia varainhoitovuoden 2021 alusta lähtien, vaikka toimenpiteet olisi toteutettu ja kustannukset olisivat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämistä.

(58)

Kaikkialla ohjelmassa olisi jatkuvasti pyrittävä hallinnon yksinkertaistamiseen ja erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen vähentämiseen. Komission olisi yksinkertaistettava edelleen välineitään ja ohjeitaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman pienen rasitteen rahoituksen saajille. Komission olisi erityisesti harkittava ohjeiden lyhennetyn version julkaisemista.

(59)

Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät investointien lisäämistä. Ohjelmalla olisi tuettava näihin liittyvää työtä lisäämällä merkittävästi rahoitusta keskeisille digitaalitalouden ja -teknologian tutkimus- ja innovointitoimenpiteille Horisontti 2020 -ohjelmaan verrattuna (15). Tällä on määrä varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.

(60)

Pilariin II kuuluvassa klusterissa ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala” olisi asetettava etusijalle kvanttitutkimus ottaen huomioon sen ratkaiseva rooli digitaalisessa muutoksessa, laajentamalla eurooppalaista tieteellistä johtajuutta ja huippuosaamista kvanttiteknologioiden alalla, jotta voidaan saavuttaa vuonna 2018 asetettu määrärahatavoite.

(61)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (18) ja (EU) 2017/1939 (19) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet.

Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(62)

Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (21) vahvistetun yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti hyväksytyn päätöksen perusteella. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden oikeudellisten välineiden perusteella. Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös, jossa edellytetään, että kolmannet maat myöntävät toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(63)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94 artiklan (22) nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(64)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (23) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa olisi arvioitava erityisten raportointi- ja seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla ylisääntelyä ja erityisesti jäsenvaltioille ja ohjelman rahoituksen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(65)

Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä V vaikutuspolkuindikaattoreiden osalta tarpeen mukaan ja jotta voidaan määritellä perustasoja ja tavoitearvoja sekä täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevilla säännöksillä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(66)

Ohjelman ja unionin avaruusohjelman keskinäinen johdonmukaisuus ja synergia edistävät globaalisti kilpailukykyistä ja innovatiivista Euroopan avaruusalaa, lujittavat Euroopan riippumattomuutta avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä turvatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistavat Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Ohjelman tutkimuksen huippuosaamista, läpimurtoratkaisuja ja jatkokäyttäjiä tuetaan unionin avaruusohjelmasta käyttöön saatavalla datalla ja palveluilla.

(67)

Ohjelman ja Erasmus+-ohjelman keskinäinen johdonmukaisuus ja synergia edistävät tutkimustulosten käyttöönottoa koulutustoimenpiteiden avulla, levittävät innovointihenkeä koulutusjärjestelmään ja varmistavat sen, että koulutus perustuu tuoreimpiin tutkimus- ja innovointitoimenpiteisiin. Näiltä osin ja Erasmus+-ohjelman (2014–2020) puitteissa käynnistettyjen Eurooppalaiset yliopistot -aloitteeseen liittyvien pilottitoimien pohjalta ohjelmasta täydennetään tarvittaessa synergisellä tavalla sitä tukea, jota Erasmus+-ohjelmasta on myönnetty Eurooppalaiset yliopistot -aloitteelle.

(68)

Jotta lisättäisiin ohjelman vaikutusta unionin prioriteettien toteuttamiseen, olisi kannustettava luomaan synergioita ja haettava mahdollisuuksia synergioiden luomiseen sellaisten ohjelmien ja välineiden kanssa, joilla pyritään vastaamaan unionin tuleviin tarpeisiin, kuten oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin, elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n terveysalan toimintaohjelman (EU4Health).

(69)

Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon ohjelman tarpeet sekä kysymykset ja suositukset, joita ovat esittäneet eri sidosryhmät ja jotka on tuotu esiin riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla tehdyssä Horisontti 2020 -ohjelman väliarvioinnissa.

(70)

Koko ohjelmaa koskevilla yhteisillä säännöillä olisi varmistettava johdonmukainen kehys, joka helpottaa osallistumista ohjelman budjetista rahoitustukea saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten, kuten EIT:n, hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin ja muihin SEUT 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden SEUT 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin. Erityissääntöjen hyväksymisen olisi oltava mahdollista, mutta tällaiset poikkeukset olisi rajoitettava koskemaan tiukasti sitä, mikä on tarpeen, ja niiden olisi oltava hyvin perusteltuja.

(71)

Ohjelman soveltamisalaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava etenkin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, tunnustettuja periaatteita. Tällaisissa toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, myös kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission ilmoitusta (24), sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen. Toiminnassa olisi otettava soveltuvin osin huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan unionin tietosuojavaltuutetun lausunnot. Tutkimustoimenpiteissä olisi myös otettava huomioon SEUT 13 artikla, ja eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa olisi vähennettävä pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan.

(72)

Tieteellisen huippuosaamisen varmistamiseksi ja perusoikeuskirjan 13 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi edistettävä akateemisen vapauden kunnioittamista kaikissa ohjelmasta rahoitusta saavissa maissa.

(73)

SEUT 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista yhteisten sekä unionin etunäkökohtien pohjalta. Ohjelman täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa SEUT 75 ja 215 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta osallistuminen ohjelman tiettyihin toimiin olisi voitava rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat jäsenvaltioiden lisäksi sijoittautuneet tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin. Sellaisten unioniin tai assosioituneihin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien poissulkemisessa, jotka ovat suoraan tai välillisesti assosioitumattomien kolmansien maiden tai assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektien määräysvallassa, olisi otettava huomioon yhtäältä riskit, joita tällaisten oikeussubjektien sisällyttämisestä voisi aiheutua, ja toisaalta niiden osallistumisen tuomat hyödyt.

(74)

Ohjelmassa tunnustetaan ilmastomuutos yhdeksi suurimmista globaaleista ja yhteiskunnallisista haasteista ja otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti. Tämän mukaisesti ohjelmalla olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ilmastotoimien valtavirtaistaminen olisi sisällytettävä asianmukaisella tavalla tutkimus- ja innovaatiosisältöön, ja sitä olisi sovellettava tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.

(75)

Ilmastoon liittyvän vaikutuspolun osalta komission olisi raportoitava ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden tuloksista, innovaatioista ja arvioiduista yhteenlasketuista vaikutuksista myös ohjelman kutakin osaa ja täytäntöönpanotapaa kohden. Analyysiaan laatiessaan komission olisi otettava huomioon ohjelman toimenpiteistä unionin kansalaisille aiheutuvat pitkän aikavälin taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt, mukaan luettuina ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen, arvioitu vaikutus työpaikkojen ja yritysten syntymiseen, talouskasvuun ja kilpailukykyyn, puhtaaseen energiaan, terveyteen ja hyvinvointiin mukaan lukien ilman, maaperän ja veden laatu. Tämän vaikutustenarvioinnin tulokset olisi julkistettava, niitä olisi arvioitava unionin ilmasto- ja energiatavoitteiden yhteydessä ja tuloksilla olisi edistettävä myöhempää strategista suunnittelua ja tulevia työohjelmia.

(76)

Ottaen huomioon, että on tärkeää puuttua luonnon monimuotoisuuden merkittävään vähenemiseen, ohjelman tutkimus- ja innovointitoimenpiteillä olisi edistettävä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä ja ennallistamista sekä yleistä pyrkimystä osoittaa monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027, ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen mukaisesti.

(77)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(78)

Arkaluonteisen tausta-aineiston käyttö tai luvaton pääsy arkaluonteisiin tuloksiin saattaa vaikuttaa haitallisesti unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, kuten komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 (25).

(79)

On tarpeen määrittää osallistumista koskevat vähimmäisehdot sekä yleissääntönä, jonka mukaan konsortioon olisi kuuluttava vähintään yksi oikeussubjekti jostakin jäsenvaltiosta, että ohjelman yksittäisten toimintamuotojen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi.

(80)

On tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään ohjelman toimien osallistujille. Avustusten olisi oltava tämän ohjelman pääasiallinen tukimuoto. Yksinkertaistamisen edistämiseksi avustukset olisi toteutettava ottaen huomioon kaikki varainhoitoasetuksessa esitetyt maksumuodot, mukaan lukien kertakorvaukset, kiinteät korvausosuudet ja yksikkökustannusten mukaiset korvaukset. Avustussopimuksessa olisi määriteltävä rahoituksen saajien oikeudet ja velvollisuudet, mukaan lukien tarvittaessa koordinaattorin asema ja tehtävät. Avustussopimuksen mallin laatimisessa ja tehtäessä siihen merkittäviä muutoksia, muun muassa sen yksinkertaistamiseksi entisestään rahoituksen saajia varten, olisi varmistettava tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa.

(81)

Korvausosuuksiin viitataan tässä asetuksessa enimmäismääräisinä yhteisrahoitusperiaatteen noudattamiseksi.

(82)

Varainhoitoasetuksen mukaisesti ohjelman olisi mahdollistettava, että rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin henkilöstökustannusten sekä sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannusten osalta, mukaan luettuina suuret tutkimusinfrastruktuurit sellaisina kuin ne ymmärretään Horisontti 2020 -ohjelmassa. Kaikkien rahoituksen saajien olisi voitava valita sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen osalta rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti lasketut välittömät ja välilliset kustannukset yhdistävä yksikkökustannusten käyttö. Tältä osin rahoituksen saajien olisi voitava ottaa jakoperusteisesti huomioon sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen todelliset yksikkökustannukset.

(83)

Nykyistä todellisten henkilöstökustannusten korvausjärjestelmää olisi edelleen yksinkertaistettava Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä kehitetyn hankepohjaista palkkausta koskevan lähestymistavan pohjalta ja yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa pyrkien kaventamaan palkkaeroja ohjelmaan osallistuvien unionin tutkijoiden välillä.

(84)

Horisontti 2020 -ohjelman nojalla perustettu osallistujien takuurahasto, jota komissio hallinnoi, on osoittautunut tärkeäksi suojamekanismiksi, joka vähentää sellaisiin saataviin liittyviä riskejä, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Näin ollen osallistujien takuurahaston, jota kutsutaan nyt keskinäiseksi vakuutusjärjestelmäksi, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, toimintaa olisi jatkettava ja laajennettava koskemaan myös muita rahoituselimiä sekä erityisesti SEUT 185 artiklan mukaisia aloitteita. Vakuutusjärjestelmä olisi voitava ulottaa koskemaan muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajia. Komission olisi toteutettava vakuutusjärjestelmästä tehtyjen sijoitusten mahdollisten negatiivisten tuottojen tiiviin seurannan pohjalta asianmukaisia lieventäviä toimenpiteitä, jotta vakuutusjärjestelmä voi jatkaa toimiaan unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja palauttaa maksuosuudet rahoituksen saajille loppumaksun yhteydessä.

(85)

Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksen saajat tarvittaessa suojaavat tuloksensa, hyödyntävät ja levittävät niitä ja huolehtivat niiden saatavuudesta. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota näiden tulosten hyödyntämiseen, ja komission olisi yksilöitävä ja autettava maksimoimaan rahoituksen saajien mahdollisuudet hyödyntää tuloksia erityisesti unionissa. Tulosten hyödyntämisessä olisi otettava huomioon ohjelman periaatteet, mukaan luettuna innovoinnin edistäminen unionissa ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen.

(86)

Horisontti 2020 -ohjelman ehdotusten arviointi- ja valintajärjestelmän keskeiset osatekijät ja sen erityispainotus huippuosaamiseen ja soveltuvin osin vaikutukseen sekä toteutuksen laatuun ja tehokkuuteen olisi säilytettävä. Ehdotukset olisi edelleen valittava riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella. Arviointimenettely olisi suunniteltava siten, että vältetään eturistiriidat ja puolueellisuus. Olisi otettava huomioon mahdollisuus kaksivaiheiseen ehdotusten jättämismenettelyyn, ja tarpeen mukaan ehdotukset voitaisiin arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa arvioida anonyymissä muodossa. Komission olisi vastedeskin otettava tapauksen mukaan riippumattomia tarkkailijoita mukaan arviointimenettelyyn. Pathfinder-toimenpiteiden ja missioiden osalta sekä työohjelmassa esitetyissä muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan ottaa huomioon tarve varmistaa hankekokonaisuuden johdonmukaisuus edellyttäen, että ehdotukset ovat ylittäneet sovellettavat kynnysarvot. Tähän liittyvät tavoitteet ja menettelyt olisi julkistettava etukäteen. Varainhoitoasetuksen 200 artiklan 7 kohdan mukaisesti hakijoille olisi annettava palautetta ehdotusten arvioinnista, mukaan lukien tapauksen mukaan erityisesti hylkäämisen syyt.

(87)

Arviointien ja tarkastusten järjestelmällinen vastavuoroinen hyödyntäminen muiden unionin ohjelmien kanssa olisi mahdollisuuksien mukaan pantava täytäntöön varainhoitoasetuksen 126 ja 127 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa osissa, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Vastavuoroisesta hyödyntämisestä olisi nimenomaisesti säädettävä ottamalla huomioon myös muut takeet, kuten järjestelmien ja prosessien auditoinnit.

(88)

Tutkimuksen ja innovoinnin alojen erityisten haasteiden ratkaisemiseksi olisi käytettävä apuna palkintoja, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tai yhdessä toteutettavat palkinnot, jotka komissio tai asianomainen rahoituselin jakaa muiden unionin elinten, assosioituneiden maiden, muiden kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa. Palkintojen olisi tuettava ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(89)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä.

(90)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla ja jotta toteutus voidaan käynnistää vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(91)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan päällekkäisyyksien välttämisen vuoksi sekä sen vuoksi, että saavutetaan kriittinen massa keskeisillä aloilla ja maksimoidaan unionin tason lisäarvo, saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(92)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013 (26) ja asetus (EU) N:o 1291/2013 olisi näin ollen kumottava,

(1)

Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia unionissa, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta.

(2)

Avaruuden tarjoamat mahdollisuudet unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle olisi hyödynnettävä erityisesti kesäkuussa 2016 hyväksytyn EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti siten, että samalla säilytetään unionin avaruusohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, luonne siviilialan ohjelmana ja kunnioitetaan jäsenvaltioiden valtiosääntöihin mahdollisesti sisältyviä puolueettomuutta tai liittoutumattomuutta koskevia säännöksiä. Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet sekä avaruusdata ja -palvelut ovat kaksikäyttöisiä. Unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on kuitenkin määritetty yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston mukaisesti.

(3)

Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ’EGNOS’, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden ja ohjelmien jatkuvuus olisi varmistettava, ja niiden tarjoamia palveluita olisi parannettava, jotta ne vastaavat käyttäjien uusiin tarpeisiin, pysyvät jatkossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä ja vastaavat politiikan painopisteitä, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, napa-alueen muutosten seuranta mukaan luettuna, liikenne, turvallisuus ja puolustusala.

(4)

Liikenne-, avaruus- ja digitaalialan välisiä synergiavaikutuksia on tarpeen hyödyntää, jotta voidaan tukea uuden teknologian (kuten eCall, digitaalinen ajopiirturi, liikenteenvalvonta ja -hallinta, itseohjautuvat ajoneuvot sekä miehittämättömät ajoneuvot ja ilma-alukset) laajempaa käyttöä ja vastata turvallisen ja saumattoman yhteenliitettävyyden, tehokkaan paikannuksen, intermodaalisuuden ja yhteentoimivuuden tarpeisiin. Tällainen synergioiden hyödyntäminen parantaisi liikennepalvelujen ja -teollisuuden kilpailukykyä.

(5)

Jotta kaikki jäsenvaltiot ja niiden kaikki kansalaiset hyötyisivät ohjelmasta täysimääräisesti, on myös tärkeää edistää tarjottavan datan ja tarjottavien tietojen ja palvelujen käyttöä ja omaksumista sekä tukea kyseiseen dataan ja kyseisiin tietoihin ja palveluihin perustuvien toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämistä. Sen vuoksi jäsenvaltiot, komissio ja asiasta vastaavat yhteisöt voisivat erityisesti toteuttaa säännöllisesti tiedotuskampanjoita, joissa kerrotaan ohjelman hyödyistä.

(6)

Toiminnanvapauden, riippumattomuuden ja turvallisuuden tavoitteiden saavuttamiseksi on olennaista, että unionilla on autonominen pääsy avaruuteen ja mahdollisuus käyttää sitä turvallisesti. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni tukee autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission olisi tämän vuoksi voitava koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden yhteisöjen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 189 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jotta unioni säilyttää kilpailukykynsä nopeasti kehittyvillä markkinoilla, on myös ratkaisevan tärkeää, että sillä on jatkossakin käytettävissään nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri ja asianmukaiset laukaisujärjestelmät. Ohjelmasta olisi sen vuoksi voitava tukea maassa sijaitsevaan avaruusinfrastruktuuriin tehtäviä mukautuksia, uusi kehitys mukaan luettuna, jotka ovat tarpeen ohjelman ja sen mukautusten toteuttamiseksi, teknologian kehittäminen mukaan luettuna, sekä satelliittien laukaisemiseen tarvittaviin avaruuslaukaisujärjestelmiin tehtäviä mukautuksia, vaihtoehtoiset teknologiat ja innovatiiviset järjestelmät mukaan luettuina, ohjelman komponenttien toteuttamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden tai Euroopan avaruusjärjestön (ESA) toteuttamia toimenpiteitä. Nämä toiminnot olisi toteutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti ja pyrkien saavuttamaan ohjelmassa parempi kustannustehokkuus. Koska avaruuteen pääsyä tukevilla toimilla ei ole omia määrärahoja, ne eivät saisi vaikuttaa ohjelman komponenttien toteuttamiseen.

(7)

Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja operoida omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntyä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla sellaisilla aloitteilla kuin avaruusalan yhteistyöalustat, jotka tuovat yhteen avaruus-, digitaali- ja muut alat sekä käyttäjät. Näiden avaruusalan yhteistyöalustojen olisi pyrittävä edistämään yrittäjyyttä ja taitoja sekä luomaan synergiavaikutuksia digitaali-innovaatiokeskittymien kanssa. Unionin olisi edistettävä unioniin sijoittautuneiden avaruusyritysten perustamista ja laajentumista auttaakseen niitä menestymään, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, ottaen huomioon avaruusalan startup-yrityksille sopivan yksityisen pääomarahoituksen puute unionissa, ja tukemalla kysyntää (innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).

(8)

Avaruusalan arvoketju jaotellaan tavallisesti alkupään ja loppupään toimintoihin. Toimintaketjun alkupää koostuu toiminnoista, jotka johtavat toiminnalliseen avaruusjärjestelmään, mukaan lukien kehitys-, valmistus- ja laukaisutoiminnot, sekä tällaisen järjestelmän operoinnista. Toimintaketjun loppupää koostuu toiminnoista, jotka kattavat avaruuteen liittyvien palvelujen tarjoamisen ja tuotteet käyttäjille. Digitaaliset alustat ovat myös tärkeä osatekijä, jolla voidaan tukea avaruusalan kehitystä. Ne tarjoavat mahdollisuuden käyttää dataa ja tuotteita sekä välineitä ja varastointi- ja laskentamahdollisuuksia.

(9)

Avaruusalalla unioni käyttää toimivaltaansa SEUT 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komission olisi varmistettava ohjelman puitteissa toteutettavien toimien johdonmukaisuus.

(10)

Vaikka joillakin jäsenvaltioilla on perinteisesti aktiivinen avaruusteollisuus, olisi tunnustettava tarve kehittää ja kypsyttää avaruusalaa jäsenvaltioissa, joilla on kehittymässä olevia valmiuksia, ja tarve vastata uusien yksityisten avaruusalan toimijoiden (”New Space”) perinteiselle avaruusteollisuudelle asettamiin haasteisiin. Toimia, joilla kehitetään avaruusteollisuuden valmiuksia koko unionissa ja helpotetaan kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyötä avaruusalalla, olisi edistettävä.

(11)

Ohjelmaan kuuluvien toimien olisi perustuttava kansallisiin ja eurooppalaisiin kapasiteetteihin, jotka ovat olemassa toimen toteuttamishetkellä, ja voitava hyötyä niistä.

(12)

Ohjelman kattavuuden ja sen globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalin ansiosta avaruustoiminnalla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Unionin avaruusohjelman asiaan liittyvät elimet voisivat tiiviisti koordinoiden jäsenvaltioiden kanssa ja niiden suostumuksella osallistua ohjelmaan liittyvien kysymysten käsittelyyn kansainvälisen yhteistyön kautta ja tehdä yhteistyötä asiaan liittyvissä alakohtaisissa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) elimissä. Ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä komissio voisi koordinoida toimintaa kansainvälisellä tasolla unionin puolesta alalla, jolla unionilla on toimivaltaa, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien ohjelmaa koskevien taajuuksien alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa tällä alalla. On erityisen tärkeää, että komission edustama unioni tekee yhteistyötä kansainvälisen Cospas-Sarsat-ohjelman elimissä.

(13)

Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta voidaan edistää unionin roolia avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana ja unionin teknologiaa ja teollisuutta sekä edistää oikeudenmukaista kilpailua kansainvälisellä tasolla, ottaen huomioon tarve varmistaa vastavuoroisuus osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä, ja jotta voidaan kannustaa koulutusalan yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa komission 26 päivänä lokakuuta 2016 annetussa tiedonannossa esitettyä Euroopan avaruusstrategiaa. Komission olisi käytettävä ohjelmaa edistääkseen aloitteiden avulla osaltaan kansainvälisiä toimia ja hyötyäkseen niistä, tukeakseen eurooppalaista teknologiaa ja teollisuutta kansainvälisesti (esimerkiksi kahdenväliset vuoropuhelut, toimialojen seminaarit ja pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen), helpottaakseen pääsyä kansainvälisille markkinoille ja edistääkseen oikeudenmukaista kilpailua myös talousdiplomatian aloitteiden vipuvaikutuksen avulla. Unionin avaruusdiplomatian aloitteiden olisi oltava täysin unionin nykyisten toimintapolitiikkojen, painopisteiden ja välineiden mukaisia ja niitä täydentäviä, samalla kun unionilla on keskeinen rooli yhdessä jäsenvaltioiden kanssa johtoaseman säilyttämiseksi kansainvälisellä tasolla.

(14)

Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa komission olisi ohjelmaa toteuttaessaan edistettävä yhdessä unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, kanssa ja tiiviisti koordinoiden jäsenvaltioiden kanssa vastuullista toimintaa avaruudessa, myös avaruusromun lisääntymisen vähentämiseksi. Komission olisi myös kartoitettava unionin mahdollisuutta hyväksyä asiaankuuluvissa YK:n sopimuksissa ja yleissopimuksissa määrätyt oikeudet ja velvollisuudet ja tehtävä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

(15)

Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/695 (3) perustettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/523 (4) perustettu InvestEU-ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/697 (5) perustettu Euroopan puolustusrahasto sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annetun asetuksen, jäljempänä ’yhteisiä säännöksiä koskeva asetus’, piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta, sillä edellytyksellä, että rahoitus ei koske samoja kustannuseriä, erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman toteuttamisen aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet. Komission olisi myös varmistettava synergia ja johdonmukaisuus näissä ohjelmissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, kehitettyjen ratkaisujen ja avaruusohjelmassa kehitettyjen ratkaisujen välillä.

(16)

Varainhoitoasetuksen 191 artiklan 3 kohdan mukaan samoja kustannuksia ei saa missään tapauksessa rahoittaa unionin talousarviosta kahdesti.

(17)

Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita käsiteltäisiin myös rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisina aloina InvestEU-ohjelman rahoitusvälineissä ja talousarviotakuussa, erityisesti sen kestävän infrastruktuurin ja tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkunoiden mukaisesti. Rahoitustukea olisi myös käytettävä toimiin, joilla käsitellään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimissa olisi oltava selkeä Euroopan tason lisäarvo.

(18)

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja ohjelman välisen johdonmukaisuuden ja synergian olisi edistettävä kilpailukykyistä ja innovatiivista eurooppalaista avaruusalaa, lujitettava Euroopan riippumattomuutta avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä turvatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistettava Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Ohjelmassa tutkimus- ja innovointiyhteisön saataville tarjottavalla datalla ja palveluilla tuettaisiin Horisontti Eurooppa -puiteohjelman läpimurtoratkaisuja.

(19)

Jotta voidaan maksimoida ohjelman sosioekonominen tuotto, on olennaista, että pidetään yllä uusimpia järjestelmiä ja päivitetään niitä käyttäjien muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi ja että kehitys tapahtuu avaruuspohjaisella toimintaketjun loppupään sovellusalalla. Unionin olisi tuettava toimia, jotka liittyvät tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen tai ohjelman mukaisesti perustettavien infrastruktuurien kehityksen varhaisiin vaiheisiin, sekä tutkimus- ja kehitystoimia, jotka liittyvät ohjelman mukaisesti kehitettyihin järjestelmiin perustuviin sovelluksiin ja palveluihin, ja siten vauhditettava toimintaketjun alku- ja loppupään taloudellista toimintaa. Kyseisten tutkimus- ja innovointitoimien rahoittamiseen unionin tasolla soveltuva väline on Horisontti Eurooppa -puiteohjelma. Tämän asetuksen mukaisesti Galileo- ja EGNOS-komponentteihin kohdennetuista varoista olisi kuitenkin rahoitettava kehitystoimien tarkoin määrätty osa etenkin, kun toimet koskevat perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, jotka helpottaisivat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Tällainen rahoitus ei kuitenkaan saisi vaarantaa ohjelmien mukaisesti perustettujen infrastruktuurien käyttöönottoa tai käyttöä.

(20)

Euroopan avaruusteollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi tulevaisuudessa ohjelmalla olisi tuettava avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämistä ja koulutustoimintaa yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, jotta saadaan käyttöön unionin kansalaisten koko potentiaali tällä alalla.

(21)

Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri voisi edellyttää lisätutkimusta ja -innovointia, jota voitaisiin tukea Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja pyrkiä siten johdonmukaisuuteen ESAn tällä alalla toteuttamien toimien kanssa. Synergioilla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja vahvistetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. Ohjelmasta vapaasti saataville asetettavia avaruusdataa ja -palveluita käytettäisiin läpimurtoratkaisujen kehittämiseen tutkimuksen ja innovoinnin avulla, myös Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhteydessä, unionin poliittisten painopisteiden tukemiseksi. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöitäisiin tutkimus- ja innovointitoimet, joissa olisi hyödynnettävä unionin omistamia infrastruktuureja, kuten Galileoa, EGNOSia ja Copernicusta. Tutkimusinfrastruktuurit, erityisesti in situ -seurantaverkostot, muodostaisivat olennaisen osan siitä in situ -seurantainfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.

(22)

On tärkeää, että unioni omistaa kaikki sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai joita on kehitetty niiden julkisten hankintojen kautta, jotka unioni rahoittaa osana ohjelmaa. Nykyisten omistajien kanssa olisi tehtävä tarvittavat järjestelyt, jotta kaikkia omistajuuteen liittyviä perusoikeuksia noudatetaan täysin. Tällainen unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tällainen omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai luopua siitä.

(23)

Jotta voidaan tukea ohjelman tarjoamien palvelujen mahdollisimman laajaa käyttöä, olisi hyödyllistä korostaa, että data, tiedot ja palvelut tarjotaan ilman takuuta, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta oikeudellisesti sitovissa säädöksissä vahvistettuihin velvoitteisiin.

(24)

Komission olisi voitava tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten osapuolten teknistä apua. Myös muiden ohjelman julkiseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen olisi voitava käyttää samaa teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseen.

(25)

Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (6) 18 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(26)

Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (7) nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja asetuksen mukaisilla toimilla olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista vähintään 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana olisi määriteltävä olennaisia toimia, ja niitä olisi arvioitava uudelleen asianmukaisten arviointi- ja tarkasteluprosessien yhteydessä. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio laativat yhteistyössä tehokkaan, avoimen ja kokonaisvaltaisen menetelmän, jonka komissio vahvistaa, jotta voidaan arvioida kaikkien monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien luonnon monimuotoisuuteen liittyviä menoja ja ottaa samalla huomioon ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden nykyiset päällekkäisyydet.

(27)

Ohjelman komponenttien tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Samasta syystä olisi oltava mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin yhteisöjen kanssa tehtyihin sopimuksiin.

(28)

Ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.

(29)

Koska ohjelma rahoitetaan lähtökohtaisesti unionin varoin, ohjelman mukaisesti ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta tehtävissä hankintasopimuksissa olisi noudatettava unionin sääntöjä. Tässä yhteydessä unionin olisi myös oltava vastuussa julkisten hankintojen tavoitteiden määrittelystä. Varainhoitoasetuksessa säädetään, että komissio voi käyttää ennakkoarvioinnin tulosten perusteella unionin varoja hoitavien henkilöiden tai yhteisöjen järjestelmiä ja menettelyjä. Näihin järjestelmiin ja menettelyihin tarvittavat erityiset mukautukset sekä nykyisten sopimusten jatkamista koskevat järjestelyt olisi määriteltävä vastaavassa rahoitusta koskevassa kumppanuuspuitesopimuksessa tai rahoitusosuussopimuksessa.

(30)

Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, siltä osin kuin sopimuksiin liittyy laitteistoja tai palveluja koskevia pitkän aikavälin sitoumuksia. Tämän vuoksi tarvitaan hankintasopimuksia koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Näin ollen olisi voitava tehdä hankintasopimus monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, esittää tietyin edellytyksin muutoksia sopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta erityisesti, jotta mahdollistetaan pk-yritysten ja startup-yritysten osallistuminen. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(31)

Julkisen kysynnän ja julkisen sektorin innovoinnin kannustamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä sen datan, tietojen ja palvelujen käyttöä, jotta tuetaan räätälöityjen ratkaisujen kehittämistä paikallis- ja aluetasolla teollisuudessa ja pk-yrityksissä avaruuteen liittyvien innovointikumppanuuksien avulla varainhoitoasetuksen liitteessä 1 olevan 7 kohdan mukaisesti ja jotta ohjelma siten kattaa kaikki vaiheet räätälöityjen yhteentoimivien avaruusratkaisujen kehityksestä käyttöönottoon ja hankintoihin julkisia palveluja varten.

(32)

Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet, on tärkeää voida tarvittaessa hyödyntää kaikki avaruusalalla toimivien unionin julkisten ja yksityisten yhteisöjen kapasiteetit ja myös kyetä työskentelemään kansainvälisellä tasolla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tästä syystä on säädettävä mahdollisuudesta käyttää kaikkia Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa vahvistettuja soveltuvia välineitä ja hallinnointitapoja ja yhteisiä hankintamenettelyjä.

(33)

Kokemus on osoittanut erityisesti avustuksista, että käyttäjät ja markkinat omaksuvat ne helpommin ja yleinen näkyvyys on suurempaa hajautetusti kuin komission ylhäältä alaspäin toteuttamana. Maksusitoumukset ovat avustuksen saajalta kolmansille osapuolille suunnatun rahoitustuen muoto, ja ne ovat kuuluneet onnistuneimpiin toimiin uusien toimijoiden ja pk-yritysten osalta. Niiden esteenä on kuitenkin ollut varainhoitoasetuksessa määrätty rahoitustuen enimmäismäärä. Kyseistä enimmäismäärää olisi ohjelmaa varten kasvatettava, jotta voidaan pysyä mukana avaruusalan markkinasovellusten potentiaalin kasvuvauhdissa.

(34)

Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toiminnan erityistavoitteet ja saada tuloksia, kun otetaan huomioon esimerkiksi valvonnan kustannukset, hallinnollinen rasitus ja noudattamatta jättämisen ennakoitu riski. Tähän olisi sisällytettävä mahdollisuus harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(35)

Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen saavat neuvoston päätöksen 2013/755/EU (8) nojalla rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(36)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(37)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9), neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (10), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (11) ja (EU) 2017/1939 (12) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (13) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle, tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(38)

Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat voivat osallistua ohjelmaan Galileoa, EGNOSia, GOVSATCOMia ja SST-osakomponenttia lukuun ottamatta asiaankuuluvien sopimustensa mukaisesti. Muut kolmannet maat voivat myös osallistua ohjelmaan Galileoa, EGNOSia, GOVSATCOMia ja SST-osakomponenttia lukuun ottamatta SEUT 218 artiklan mukaisesti tehtävän sopimuksen pohjalta. Galileon ja EGNOSin olisi oltava avoinna Eftan jäsenten, jotka ovat ETA:n jäseniä, osallistumiselle Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa (14) vahvistettujen edellytysten mukaisesti. Muut kolmannet maat voivat osallistua Galileoon ja EGNOSiin SEUT 218 artiklan mukaisesti tehtävän sopimuksen pohjalta. GOVSATCOMin olisi oltava avoinna kolmansille maille ainoastaan SEUT 218 artiklan mukaisesti tehtävän sopimuksen pohjalta.

(39)

Tähän asetukseen olisi lisättävä erityinen säännös kolmansien maiden velvollisuudesta myöntää tarvittavat oikeudet ja valtuudet toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(40)

Kansainvälisiltä järjestöiltä, joiden päätoimipaikka ei ole unionissa, ja jotka haluavat pääsyn SST-palveluihin, jotka eivät ole yleisesti saatavilla, olisi edellytettävä sopimuksen tekemistä SEUT 218 artiklan mukaisesti. Kansainvälisten järjestöjen, joiden päätoimipaikka on unionissa ja jotka ovat julkisia avaruusalusten omistajia ja operaattoreita, olisi katsottava olevan SST:n ydinkäyttäjiä.

(41)

SST-palveluja koskevien yleisesti saatavilla olevien tietojen olisi tarkoitettava tietoja, joiden käyttäjä voi kohtuudella olettaa olevan laillisesti saatavilla. Törmäysten välttämistä, ilmakehään paluuta ja hajoamista koskevat SST-palvelut perustuvat ulkoisiin yleisesti saatavilla oleviin SST-tietoihin, jotka asetetaan saataville niihin pääsyä koskevan pyynnön jälkeen. Näin ollen törmäysten välttämistä, ilmakehään paluuta ja hajoamista koskevien SST-palvelujen olisi katsottava olevan yleisesti saatavilla olevia palveluja, ja niiden osalta ei olisi edellytettävä sopimuksen tekemistä SEUT 218 artiklan mukaisesti. Niihin olisi oltava pääsy mahdollisten käyttäjien esittämästä pyynnöstä.

(42)

Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujayhteisöjen välillä, jotta voidaan välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä ja vähentää kustannusylityksiä ja viivästyksiä. Kaikkien hallinnointiin osallistuvien toimijoiden olisi oman toimivaltansa puitteissa ja omien velvollisuuksiensa mukaisesti edistettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(43)

Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen toteuttamiseen. Ne voisivat tehdä yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palvelujen ja sovellusten edistämiseksi. Komissio voisi hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä ja saada niiltä apua, ja se voisi yhteisesti sovittujen ehtojen mukaisesti antaa jäsenvaltioille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteuttamisessa. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU (15) mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet ovat saatavilla ja suojattu niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimääräisesti.

(44)

Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttaminen, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri sidosryhmien resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi perustelluissa olosuhteissa voitava antaa tiettyjä tehtäviä muille yhteisöille. Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelmasta, joten sen olisi määritettävä järjestelmien ja palvelujen kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset tekniset ja toiminnalliset vaatimukset. Tätä varten sen olisi kuultava jäsenvaltioiden asiantuntijoita, käyttäjiä ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä. Avaruusalalla olisi lisäksi huomattava, että koska SEUT 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti se, että unioni käyttää toimivaltaansa, ei estä jäsenvaltioita käyttämästä omaansa, komission olisi varmistettava ohjelman puitteissa toteutettavien toimien johdonmukaisuus.

(45)

Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 912/2010 (16) perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää ohjelmaa, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnän sekä markkinasovellusten ja toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen osalta. Tietyt näihin aloihin liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Koska avaruusohjelmavirasto on onnistunut hyvin edistämään Galileon ja EGNOSin omaksumista käyttäjien keskuudessa ja markkinoilla, sen tehtäväksi olisi annettava myös ohjelman muiden komponenttien kuin Galileon ja EGNOSin omaksumisen edistäminen käyttäjien keskuudessa sekä toimintaketjun loppupään sovellusten kehitystoimia ohjelman kaikkien komponenttien osalta. Näin avaruusohjelmavirasto voisi saada mittakaavaetuja ja tarjota mahdollisuuden kehittää sovelluksia, jotka perustuvat useisiin ohjelman komponentteihin (integroidut sovellukset). Kyseiset toimet eivät kuitenkaan saisi vaikuttaa palveluihin eivätkä estää omaksumista käyttäjien keskuudessa edistäviin toimiin, jotka komissio on antanut Copernicus-ohjelman toimista vastaavien yhteisöjen vastuulle. Toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen antaminen avaruusohjelmavirastolle ei saisi estää muita yhteisöjä, joille on annettu tehtäviä, kehittämästä toimintaketjun loppupään sovelluksia. Lisäksi avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella sellaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen mukaisesti, joka kattaa muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä. Kun avaruusohjelmavirastolle annetaan tehtäviä, sen käyttöön olisi asetettava riittävät hallinnolliset, taloudelliset ja henkilöresurssit.

(46)

Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa avaruusohjelmaviraston olisi voitava antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai niiden ryhmälle. Annettavien tehtävien olisi rajoituttava toimiin, joita avaruusohjelmavirastolla ei ole valmiuksia suorittaa itse, eikä tehtävien antaminen saisi vaikuttaa ohjelman hallinnointiin eikä tässä asetuksessa määriteltyjen tehtävien osoittamiseen.

(47)

Galileo ja EGNOS ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka edellyttävät tiivistä koordinointia. Koska Galileo ja EGNOS ovat ohjelman komponentteja, koordinoinnin olisi oltava unionin toimielimen tai elimen vastuulla. Avaruusohjelmavirasto on viime vuosina kehitetyn asiantuntemuksen perusteella sopivin elin koordinoimaan kaikkia kyseisten järjestelmien hyödyntämiseen liittyviä operatiivisia tehtäviä kansainvälistä yhteistyötä lukuun ottamatta. Sen vuoksi EGNOSin ja Galileon hyödyntämisen hallinnointi olisi annettava avaruusohjelmaviraston tehtäväksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava kaikki kyseisten järjestelmien hyödyntämiseen liittyvät tehtävät yksin. Se voi käyttää muiden yhteisöjen, etenkin ESAn, asiantuntemusta. Tämän olisi katettava järjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun ja maasegmentin osien ja satelliittien kehittämiseen liittyvät toiminnot, jotka olisi annettava ESAn tehtäväksi. Tehtävien antaminen muille yhteisöille perustuu tällaisten yhteisöjen valtuuksiin, ja sillä olisi vältettävä päällekkäistä työtä.

(48)

ESA on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004, jäljempänä ’vuoden 2004 puitesopimus’ (17). Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava asianmukaiset yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi tehtävä ESAn ja avaruusohjelmaviraston kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan niiden johdonmukaisuus ja joka on vuoden 2004 puitesopimuksen ja erityisesti sen 2 ja 5 artiklan mukainen. ESA ei kuitenkaan ole unionin elin eikä siihen sovelleta unionin oikeutta, joten on tärkeää määrätä, että ESA toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojelun ja että talousarvion toteuttamisen osalta sille annetut tehtävät ovat komission päätösten mukaisia. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.

(49)

Euroopan unionin satelliittikeskuksen (EUSK) toiminta riippumattomana eurooppalaisena voimavarana, joka tarjoaa asianmukaisten avaruusresurssien ja keskeisen täydentävän datan hyödyntämiseen perustuvia tietoja ja palveluita, tunnustettiin jo Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 541/2014/EU (18) täytäntöönpanossa.

(50)

Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen ja siviili- ja sotilastoiminnan välisen rajan yli, asiankuuluvilla unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, voi olla koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksikköjä ovat Euroopan puolustusvirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara / siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston olisi koordinoitava käyttöön liittyviä näkökohtia siviilikäyttäjäyhteisöjen osalta, ja se voi seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.

(51)

Koska avaruuteen liittyvät toimet ovat tärkeitä unionin taloudelle ja unionin kansalaisten elämälle ja koska näihin järjestelmiin perustuvat järjestelmät ja sovellukset ovat luonteeltaan kaksikäyttöisiä, ohjelman keskeisenä painopisteenä olisi oltava korkeatasoisen turvallisuuden saavuttaminen ja ylläpitäminen, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen turvaamiseksi, myös turvallisuusluokiteltujen ja muiden arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen osalta.

(52)

Komission ja korkean edustajan olisi kummankin oman toimivaltansa puitteissa varmistettava ohjelman turvallisuus tämän asetuksen ja tapauksen mukaan neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/698 (19) mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla.

(53)

Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, se voi avustaa komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, ohjelman turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa neuvoston päätöksen 2010/427/EU (20) mukaisesti.

(54)

Rajoittamatta SEU 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden yksinomaista vastuuta kansallisen turvallisuuden alalla ja jäsenvaltioiden oikeutta turvata keskeiset turvallisuusintressinsä SEUT 346 artiklan mukaisesti olisi vahvistettava erityinen turvallisuuden hallinta, jotta varmistetaan ohjelman sujuva toteuttaminen. Kyseisen hallinnan olisi perustuttava kolmeen keskeiseen periaatteeseen. Ensinnäkin on välttämätöntä, että jäsenvaltioiden laaja ja ainutlaatuinen kokemus turvallisuuskysymyksissä otetaan huomioon mahdollisimman laajasti. Toiseksi olisi erotettava toisistaan operatiiviset toiminnot ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoiminnot, jotta vältetään eturistiriidat ja mahdolliset puutteet turvallisuussääntöjen soveltamisessa. Kolmanneksi ohjelman kaikkien tai tiettyjen komponenttien hallinnosta vastaavalla yksiköllä on myös parhaat edellytykset hallita sille annettujen tehtävien turvallisuutta. Ohjelman turvallisuus perustuisi Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-ohjelmien toteuttamisesta viime vuosina saatuihin kokemuksiin. Vankka turvallisuushallinta edellyttää myös tehtävien asianmukaista jakoa eri toimijoiden välillä. Koska komissio on vastuussa ohjelmasta, sen olisi määritettävä kuhunkin ohjelman komponenttiin sovellettavat yleiset turvallisuusvaatimukset rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla.

(55)

Sekä maassa että avaruudessa olevan unionin avaruusinfrastruktuurin kyberturvallisuus on keskeisellä sijalla varmistettaessa järjestelmien toiminta ja palvelujen jatkuvuus. Turvallisuusvaatimuksia laadittaessa olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tarve suojata järjestelmiä ja niiden palveluja kyberhyökkäyksiltä myös käyttämällä uutta teknologiaa.

(56)

Komission olisi tarvittaessa määritettävä turvallisuuden seurantarakenne riski- ja uhka-analyysin perusteella. Tämän turvallisuuden seurantaelimen olisi oltava yksikkö, joka vastaa päätöksen (YUTP) 2021/698 soveltamisalan puitteissa laadittuja ohjeita. Galileon osalta kyseisen elimen olisi oltava Galileon turvallisuuden valvontakeskus. Päätöksen (YUTP) 2021/698 täytäntöönpanon osalta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan tehtävänä olisi ainoastaan antaa neuvostolle tai korkealle edustajalle tietoja, jotka liittyvät järjestelmän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään.

(57)

Kun otetaan huomioon ohjelman ainutlaatuisuus ja monimutkaisuus sekä sen yhteydet turvallisuuteen, turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnässä olisi noudatettava tunnustettuja ja vakiintuneita periaatteita. Näin ollen on välttämätöntä, että turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätoimet toteutetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta koskevan yhteisen vastuun pohjalta pyrkien rakentamaan yhteisymmärrystä ja ottaen mukaan kaikki ne, joita turvallisuuskysymys koskee, ja että otetaan käyttöön pysyvää riskien seurantaa koskeva menettely. On myös erityisen tärkeää, että tekniset turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet annetaan alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään ja joista on tehty asianmukaisen tason turvallisuusselvitys.

(58)

EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja olisi käsiteltävä neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (21) ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 (22) vahvistettujen turvallisuussääntöjen mukaisesti. Neuvoston päätöksen mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava siinä vahvistettuja periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, jotta varmistetaan, että EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovelletaan samantasoista suojaa.

(59)

Tietojenvaihdon turvaamiseksi olisi tehtävä asianmukaiset sopimukset, jotta varmistetaan kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ohjelman yhteydessä annettavien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja.

(60)

Ohjelmaan kuuluu merkittävänä tavoitteena se, että varmistetaan unionin turvallisuus ja vahvistetaan strategista autonomiaa keskeisten teknologioiden ja arvoketjujen osalta, samalla kun säilytetään avoin talous sekä vapaa ja oikeudenmukainen kauppa ja hyödynnetään mahdollisuuksia, joita avaruus tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle. Erityisissä tapauksissa kyseinen tavoite edellyttää tarvittavien kelpoisuus- ja osallistumisedellytysten vahvistamista, jotta voidaan varmistaa unionin operatiivisten järjestelmien eheyden, turvallisuuden ja häiriönsietokyvyn suojelu. Tämä ei saisi heikentää tarvetta varmistaa kilpailukyky ja kustannustehokkuus. Arvioitaessa oikeussubjekteja, jotka ovat kolmannen maan tai kolmannen maan yhteisön määräysvallassa, komission olisi otettava huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/452 (23) säädetyt periaatteet ja kriteerit.

(61)

Ohjelman yhteydessä on joitakin tietoja, joita ei ole turvallisuusluokiteltu mutta joita on käsiteltävä jo voimassa olevien unionin säädösten tai kansallisten lakien, sääntöjen ja määräysten mukaisesti, myös rajoittamalla jakelua.

(62)

Satelliittinavigointi- ja maanhavainnointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla. Ohjelmassa olisi hyödynnettävä näiden alojen välistä synergiaa ottaen huomioon avaruusteknologian niille tuomat edut, tuettava yhteensopivien laitteiden kehitystä ja edistettävä asiaan liittyvien normien ja sertifikaattien kehittämistä. Synergia avaruustoiminnan ja unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien toimien välillä lisääntyy myös. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta ja varmistaa sen strateginen autonomia.

(63)

Galileon tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumattomasti ja edistää siten muun muassa unionin strategista autonomiaa. Galileon toinen sukupolvi olisi otettava asteittain käyttöön ennen vuotta 2030, aluksi rajatulla toimintakapasiteetilla.

(64)

EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileon, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOS-ohjelman palvelujen olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä tarkoitusta varten luetaan myös Kypros, Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, vuoden 2026 loppuun mennessä. Ilmailualalla kaikkien näiden alueiden olisi voitava hyödyntää lennonvarmistuspalvelujen osalta kaikkia EGNOSin tukemia suoritustasoja. EGNOSin tarjoamien palvelujen maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1139 (24) soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää ilma-alusten paikantamiseen lennon kaikissa vaiheissa tarvittavien lisäjärjestelmien avulla, mukaan lukien alueelliset, paikalliset ja ilma-alusten avioniikkajärjestelmät, ainoastaan alueelliset tai paikalliset lisäjärjestelmät, kuten EGNOS Euroopassa, voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS). EGNOSin ihmishengen turvaavan palvelun olisi oltava Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön standardien, jäljempänä ’ICAOn standardit’, mukainen.

(65)

On välttämätöntä varmistaa Galileon ja EGNOSin kestävyys ja niiden palvelujen jatkuvuus, saatavuus, tarkkuus, luotettavuus ja turvallisuus. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia, niihin liittyvä avaruus- ja maasegmenttien kehitys mukaan luettuna, olisi valmisteltava.

(66)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1285/2013 (25) käytetty käsite ”kaupallinen palvelu” ei ole enää soveltuva, kun otetaan huomioon kyseisen palvelun kehitys. Sen sijaan komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2017/224 (26) on yksilöity kaksi erillistä palvelua eli huipputarkka palvelu ja todennuspalvelu.

(67)

Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään, myös käyttäjien tasolla, ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tällaisesta yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta unionin strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.

(68)

Kun otetaan huomioon Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys niille ja sen vaikutus niiden turvallisuuteen, komission olisi määrättävä infrastruktuurin sijainnista. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi, ja avaruusohjelmaviraston olisi osallistuttava tähän tarpeen mukaan toimivaltansa puitteissa.

(69)

Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida ja samalla edistetään unionin strategista autonomiaa, erityisesti arkaluonteisilla aloilla sekä turvallisuuden alalla, olisi edistettävä myös sääntelytoimien avulla EGNOSin ja Galileon tarjoamien palvelujen käyttöä muissa unionin politiikoissa, kun tämä on perusteltua ja hyödyllistä. Myös toimenpiteet, joilla edistetään näiden palvelujen käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa, ovat tärkeä osa prosessia.

(70)

Ohjelman komponenttien avulla olisi edistettävä digitaaliteknologian soveltamista avaruusjärjestelmissä, datan ja palvelujen jakelussa ja toimintaketjun loppupään kehittämisessä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota aloitteisiin ja toimiin, joita komissio ehdotti 14 päivänä syyskuuta 2016 antamissaan tiedonannoissa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” ja ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma”.

(71)

Copernicuksella olisi varmistettava, että saadaan autonomisesti ympäristöä koskevaa tietoa ja keskeistä teknologiaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluita varten, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, ilmastonmuutoksen, merten, merenkulun, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kulttuuriperinnön säilyttämisen, pelastustoiminnan, maakartoituksen ja infrastruktuurin seurannan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden alalla.

(72)

Copernicuksen olisi perustuttava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 377/2014 (27), jolla perustettiin unionin maanseuranta- ja valvontaohjelma (Copernicus), ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 911/2010 (28), jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES) ja sen ensivaiheen toiminnan toteuttamissäännöt, toimintoihin ja tuloksiin, ja siinä olisi varmistettava jatkuvuus niiden kanssa ja tehostettava niitä, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyn kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet, kuten esitetään komission 19 päivänä helmikuuta 2020 annetussa valkoisessa kirjassa ”Tekoälystä – Eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen” ja 19 päivänä helmikuuta 2020 annetussa tiedonannossa ”Euroopan datastrategia” . Uusien resurssien kehittämiseksi komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, ESAn, Euroopan sääsatelliittijärjestön (Eumetsat) sekä tarvittaessa muiden sellaisten yhteisöjen kanssa, joilla on asiaankuuluvia avaruusresursseja ja in situ -resursseja. Copernicuksen olisi mahdollisimman suuressa määrin hyödynnettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin sekä muiden yhteisöjen kapasiteetteja avaruudesta tapahtuvaan maanhavainnointiin, kaupalliset aloitteet unionissa mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksen olisi myös hyödynnettävä käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY (29) mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.

(73)

Copernicus olisi toteuttava julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY (30), tavoitteiden mukaisesti, joita ovat erityisesti avoimuus, palvelujen kehittämistä edistävien edellytysten luominen ja taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen myötävaikuttaminen unionissa. Copernicus-datan ja Copernicus-tietojen tulisi olla vapaasti ja avoimesti saatavilla.

(74)

Copernicuksen koko potentiaali unionin yhteiskunnan ja talouden hyväksi olisi vapautettava kokonaisuudessaan, jotta se ulottuisi laajemmalle kuin välittömiin edunsaajiin, tehostamalla omaksumista käyttäjien keskuudessa koskevia toimenpiteitä, mikä edellyttää lisätoimia datan saattamiseksi käyttökelpoiseksi muille kuin asiantuntijoille ja näin kasvun, työpaikkojen luomisen ja osaamisen siirron edistämiseksi.

(75)

Copernicus on käyttäjälähtöinen ohjelma. Sen kehityksen olisi tämän vuoksi perustuttava Copernicuksen ydinkäyttäjien muuttuviin tarpeisiin, ja samalla siinä olisi otettava huomioon myös uusien käyttäjäyhteisöjen kehittyminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Copernicuksen olisi perustuttava niiden vaihtoehtojen analyysiin, joilla voidaan täyttää käyttäjien kehittyvät tarpeet, mukaan lukien toteuttamiseen liittyvät tarpeet, sekä unionin niiden politiikkojen seurantaan, jotka edellyttävät jatkuvaa ja todellista käyttäjien osallistumista, erityisesti vaatimusten määrittelyssä ja validoinnissa.

(76)

Copernicus on jo toiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa olemassa olevien infrastruktuurin ja palvelujen jatkuvuus sekä samalla sopeutua muuttuviin käyttäjien tarpeisiin, markkinaympäristöön, erityisesti uusiin yksityisiin avaruusalan toimijoihin ja yhteiskunnallis-poliittisiin muutoksiin, joihin on reagoitava nopeasti. Tämä edellyttää Copernicuksen toiminnallisen rakenteen uudelleenmäärittelyä, jotta se vastaa paremmin siirtymistä ensimmäisen vaiheen toiminnallisista palveluista edistyneempien ja tarkemmin kohdistettujen palvelujen tarjontaan uusille käyttäjäyhteisöille, ja lisäarvoa tuottavien toimintaketjun loppupään markkinoiden tukemista. Tämän vuoksi Copernicuksen toteuttamisessa olisi jatkossa omaksuttava lähestymistapa, jossa seurataan datan arvoketjua eli datan hankintaa, datan ja tiedon käsittelyä, jakelua ja hyödyntämistä sekä toimia, joilla edistetään omaksumista käyttäjien keskuudessa ja markkinoilla ja valmiuksien kehittämistä, kun taas Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöitäisiin tutkimus- ja innovointitoimet, joissa olisi hyödynnettävä Copernicusta.

(77)

Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi pyrittävä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, jotka liittyvät erityisesti uusiin seurantajärjestelmiin, joilla tuetaan toimia maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vastaamiseksi, kuten ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia sekä innovatiivisia ympäristösovelluksia maataloudessa, metsätaloudessa, vesi- ja meriluonnonvarojen hallinnassa ja kulttuuriperinnön osalta, kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta. Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, mukaan lukien jäsenvaltioiden, ESAn ja Eumetsatin tekemät investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen kapasiteetteja. Copernicus voisi myös rakentua toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

(78)

Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava Copernicus-palvelujen pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava Euroopan, kansallisella, paikallisella ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän koostumuksesta ja ilmanlaadusta; tietoa valtamerten tilasta ja dynamiikasta; maa- ja jääkartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin, kansallisen ja paikallisen tason politiikkojen toteuttamista; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määritettävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palvelujen tarjoamista.

(79)

Copernicus-palvelujen toteuttamisessa komission olisi tukeuduttava toimivaltaisiin yhteisöihin, asianomaisiin unionin virastoihin, kansallisten elinten ryhmittymiin tai yhteenliittymiin tai muihin asianmukaisiin elimiin, jotka ovat mahdollisesti kelpoisia rahoitusosuussopimuksen tekemiseen. Näitä yhteisöjä valittaessa komission olisi varmistettava, että palvelujen toiminnassa ja tarjonnassa ei ilmene häiriöitä ja että turvallisuuden kannalta arkaluonteisten tietojen osalta kyseisillä yhteisöillä on varhaisvaroitus- ja kriisinhallintavalmiudet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan yhteydessä. Varainhoitoasetuksen 154 artiklan 2 kohdan mukaan henkilöiden ja yhteisöjen, joille on annettu tehtäväksi unionin varojen hoitaminen, on noudatettava syrjimättömyyden periaatetta kaikkiin jäsenvaltioihin nähden. Kyseisen periaatteen noudattaminen olisi varmistettava Copernicus-palvelujen tarjoamista koskevien rahoitusosuussopimusten avulla.

(80)

Copernicus-palvelujen toteuttamisen pitäisi helpottaa myös palvelujen yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palvelujen saatavuutta ja kehittymistä, sekä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten komission ja yhteisöjen, jolle on annettu tehtäväksi palvelujen tarjoaminen, olisi oltava tiiviisti yhteydessä keskeisiin Copernicuksen käyttäjäyhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen omaksuminen. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen Copernicuksen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palvelujen päivittämistä varten.

(81)

Copernicuksen maksutonta, kattavaa ja avointa dataa koskevat periaatteet on arvioitu yhdeksi Copernicuksen täytäntöönpanon onnistuneimmista osatekijöistä, niillä on ollut huomattava rooli pyrittäessä ohjelman dataa ja tietoja koskevaan vahvaan kysyntään ja ne ovat tehneet Copernicuksesta yhden maailman suurimmista maanhavainnointitietojen tarjoajista. On selvästi tarpeen taata maksuttoman, kattavan ja avoimen datan tarjoamisen turvattu jatkuvuus pitkällä aikavälillä, ja datan saanti olisi turvattava, jotta saavutetaan Euroopan avaruusstrategiassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet. Copernicus-dataa luodaan pääasiassa unionin kansalaisten hyödyksi, ja kun data annetaan maksutta vapaaseen käyttöön, unionin yritysten ja tutkijoiden maailmanlaajuiset yhteistyömahdollisuudet moninkertaistuvat ja Euroopan avaruusekosysteemi tehostuu. Jos Copernicus-datan ja -tietojen saatavuutta rajoitetaan millään tavoin, rajoituksen olisi oltava tässä asetuksessa ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1159/2013 (31) vahvistettujen Copernicuksen dataperiaatteiden mukainen.

(82)

Copernicuksen puitteissa tuotetut data ja tiedot olisi asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, ellei asianmukaisista edellytyksistä ja rajoituksista muuta johdu, jotta voidaan edistää niiden käyttöä ja jakamista ja vahvistaa Euroopan maanhavainnointimarkkinoita, etenkin toimintaketjun loppupäässä, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa. Tällaista tarjontaa olisi jatkettava, jotta voidaan tarjota johdonmukaisuudeltaan, jatkuvuudeltaan, luotettavuudeltaan ja laadultaan korkeatasoista dataa ja tietoja. Tämä edellyttää Copernicus-datan ja -tietojen laajamittaista ja helppoa saantia, käsittelyä ja hyödyntämistä eri ajantasaisuuden tasoilla, minkä vuoksi komission olisi edelleen sovellettava yhdennettyä toimintatapaa sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla, mikä mahdollistaa myös muiden data- ja tietolähteiden liittämisen mukaan. Sen vuoksi komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Copernicus-data ja -tiedot ovat helposti ja tarkoituksenmukaisesti saatavilla ja käytettävissä, erityisesti tiedottamalla datan ja tietojen saantipalveluista (Data and Information Access Services, DIAS) jäsenvaltioissa ja mahdollisuuksien mukaan edistämällä nykyisten eurooppalaisten maanhavainnointidatainfrastruktuurien yhteentoimivuutta, jotta voidaan luoda synergiaa niiden resursseihin nähden ja siten maksimoida Copernicus-datan ja -tietojen omaksuminen markkinoilla ja tukea sitä.

(83)

Komission olisi tehtävä yhteistyötä datan toimittajien kanssa kolmannen osapuolen dataan liittyvistä lisenssiehdoista sopimiseksi, jotta helpotetaan tällaisen datan käyttöä Copernicuksessa, tämän asetuksen ja sovellettavien kolmannen osapuolen oikeuksien mukaisesti. Koska tietyt Copernicus-data ja -tiedot, mukaan lukien teräväpiirtokuvat, voivat vaikuttaa unionin tai jäsenvaltioiden turvallisuuteen, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä toimenpiteitä unionin tai jäsenvaltioiden turvallisuuteen kohdistuviin riskeihin tai uhkiin puuttumiseksi.

(84)

Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten, pk-yritysten, tiedemaailman ja tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, kuten Copernicus Relay- ja Copernicus Academy -verkostot, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palvelujen kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pk-yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoihin perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointidatan ekosysteemi.

(85)

Kansainvälisellä tasolla Copernicuksen olisi tarjottava tarkkaa ja luotettavaa tietoa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä varten sekä unionin ulkoisia toimia ja kehitysyhteistyötä koskevan politiikan tueksi. Copernicusta olisi pidettävä Euroopan panoksena maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään, kaukokartoitussatelliitteja käsittelevään komiteaan, vuoden 1992 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen osapuolten konferenssiin, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja Sendain kehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi. Komission olisi luotava tai pidettävä yllä asianmukaista yhteistyötä alaan liittyvien YK:n elinten ja Maailman ilmatieteellisen järjestön kanssa.

(86)

Copernicusta toteuttaessaan komission olisi tarvittaessa tukeuduttava Euroopan kansainvälisiin elimiin, joiden kanssa sillä jo on kumppanuussuhde, erityisesti ESAan, avaruuskomponenttien kehittämisen, koordinoinnin, täytäntöönpanon ja jatkokehityksen, tapauksen mukaan kolmansien osapuolten datan saannin sekä kohdennettujen hankkeiden toiminnan osalta, jos muut yhteisöt eivät vastaa siitä. Komission olisi myös tukeuduttava Eumetsatiin kohdennettujen hankkeiden tai niiden osien toteuttamisessa ja tarvittaessa edistävistä hankkeista saatavan datan osalta järjestön asiantuntemuksen ja toimeksiannon mukaisesti.

(87)

Palvelujen alalla komission olisi hyödynnettävä asianmukaisesti unionin virastojen, kuten Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan meriturvallisuusviraston, Frontexin, EUSK:n sekä Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen tarjoamia erityisiä kapasiteetteja ja unionin investointeja, joita Mercator Oceanin kautta on jo tehty meriympäristön seurantapalveluihin. Turvallisuuden osalta unionin tasolla pyrittäisiin kattavaan toimintatapaan yhdessä korkean edustajan kanssa. Komission yhteinen tutkimuskeskus on ollut aktiivisesti mukana GMES-aloitteen alusta saakka ja tukenut kehitystyötä Galileoa ja avaruussäätä koskevaa osakomponenttia varten. Asetuksen (EU) N:o 377/2014 mukaisesti Yhteinen tutkimuskeskus hallinnoi Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelua ja Copernicuksen maakartoituspalvelun globaalia komponenttia; se osallistuu datan ja tietojen laatua ja tarkoitukseensopivuutta koskevaan tarkasteluun ja niiden jatkokehitykseen. Komission olisi hyödynnettävä edelleen yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisiä ja teknisiä neuvoja ohjelman toteuttamisessa.

(88)

Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten päätöksellä N:o 541/2014/EU. Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoiminnan turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta, jäljempänä ’SST-osakomponentti’, on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. SST-osakomponentilla pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö, mikä on globaali yhteinen tavoite. Tässä yhteydessä SST-osakomponentti voisi tukea maan kiertoradan puhdistusta koskevien unionin hankkeiden valmistelua.

(89)

SST-osakomponentin valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa olisi kehitettävä edelleen. Tätä varten SST-osakomponentin tuloksena olisi laadittava autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. Tarvittaessa unioni voisi harkita asettavansa osan datastaan saataville kaupallisiin, muihin kuin kaupallisiin ja tutkimustarkoituksiin. SST-osakomponentilla olisi myös edelleen tuettava SST-palvelujen toimintaa ja tarjoamista. Koska SST-palvelut ovat käyttäjälähtöisiä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös sellaisia, jotka liittyvät turvallisuuteen ja asiaankuuluvien tietojen siirtoon julkisista laitoksista ja julkisiin laitoksiin, jotta voitaisiin parantaa järjestelmän tehokkuutta ja samalla ottaa huomioon kansallinen turvallisuus ja turvallisuuspolitiikka.

(90)

SST-palvelujen tarjoamisen olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön sekä olemassa olevien ja tulevien kansallisten resurssien ja asiantuntemuksen käyttöön, mukaan lukien ESA:n kautta kehitetyt tai unionin kehittämät resurssit. Uusien SST-ilmaisimien kehittämiseen olisi oltava mahdollista tarjota taloudellista tukea. Kun otetaan huomioon SST:n arkaluonteisuus, SST-osakomponenttiin osallistuvien jäsenvaltioiden olisi jatkossakin valvottava kansallisia ilmaisimia ja niiden toimintoja, ylläpitoa ja uusimista sekä SST-palvelujen tarjontaan käytettävän datan käsittelyä.

(91)

Niiden jäsenvaltioiden, joilla on käytettävissä olevien asianmukaisten SST-osakomponentin valmiuksien omistajuus tai käyttöoikeus, olisi voitava osallistua SST-palvelujen tarjoamiseen. Avaruusesineiden valvonta- ja seurantakonsortioon päätöksen N:o 541/2014/EU mukaisesti osallistuvilla jäsenvaltioilla olisi katsottava olevan käytettävissä olevien asianmukaisten SST-osakomponentin valmiuksien omistajuus tai käyttöoikeus. Jäsenvaltioiden, jotka haluavat osallistua SST-palvelujen tarjoamiseen, olisi toimitettava yksi yhteinen ehdotus ja osoitettava operatiiviseen rakenteeseen liittyvien muiden seikkojen mukaisuus. Näiden jäsenvaltioiden valintaa ja organisointia varten olisi laadittava asianmukaiset säännöt.

(92)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa jäsenvaltioiden SST-palvelujen tarjoamiseen osallistumisen yksityiskohtaisten menettelyjen ja osatekijöiden vahvistamiseksi. Jos SST-palvelujen tarjoamiseen osallistumista haluavien jäsenvaltioiden yhteistä ehdotusta ei ole toimitettu tai jos komissio katsoo, ettei yhteinen ehdotus täytä vahvistettuja kriteerejä, komission olisi voitava käynnistää toinen vaihe, jolla vahvistetaan jäsenvaltioiden osallistuminen SST-palvelujen tarjoamiseen. Toisen vaiheen menettelyissä ja osatekijöissä olisi määriteltävä katettavat kiertoradat ja otettava huomioon tarve maksimoida jäsenvaltioiden osallistuminen SST-palvelujen tarjoamiseen. Jos kyseisiin menettelyihin ja osatekijöihin sisältyy mahdollisuus, että komissio valitsee useita ehdotuksia, jotka kattavat kaikki kiertoradat, olisi tarjottava myös jäsenvaltioiden ryhmien väliset asianmukaiset koordinointimekanismit ja tehokas ratkaisu, joka kattaa kaikki SST-palvelut. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (32) mukaisesti.

(93)

Kun SST-osakomponentti on toiminnassa, siinä olisi noudatettava toiminnan täydentävyyden sekä korkealaatuisten ja käyttäjälähtöisten SST-palvelujen jatkuvuuden periaatteita, ja sen olisi perustuttava parhaaseen asiantuntemukseen. SST-osakomponentissa olisi näin ollen vältettävä tarpeetonta päällekkäisyyttä. Ylimääräisillä valmiuksilla olisi varmistettava SST-palvelujen jatkuvuus, laatu ja kestävyys. Asiantuntijaryhmien toiminnan olisi edistettävä tällaisen tarpeettoman päällekkäisyyden välttämistä.

(94)

SST-osakomponentissa olisi lisäksi suosittava nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja ja suuntaviivoja ulkoavaruustoiminnan pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoiminnan turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, SST-osakomponentissa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa aktiivisin toimenpitein poistetaan ja passivoidaan avaruusromua. SST-osakomponentilla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruustoiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

(95)

SST:ssä, avaruussäässä (SWE) ja maapallon lähelle tulevia kohteita (NEO) koskevissa toimissa olisi otettava huomioon yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti Yhdysvaltojen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kolmansien osapuolten, kanssa, erityisesti avaruudessa tapahtuvien törmäysten välttämiseksi, avaruusromun lisääntymisen estämiseksi ja valmiuden lisäämiseksi äärimmäisten avaruussäätapahtuminen ja maapallon lähelle tulevien kohteiden vaikutusten suhteen.

(96)

Neuvoston turvallisuuskomitea suositteli riskinhallintarakenteen luomista sen varmistamiseksi, että tietoturvakysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksen N:o 541/2014/EU täytäntöönpanossa. Sitä varten ja ottaen huomioon jo tehty työ, SST-osakomponenttiin osallistuvissa jäsenvaltioissa olisi luotava asianmukaiset riskinhallintarakenteet ja -menettelyt.

(97)

Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva osakomponentti, jäljempänä ’SWE-osakomponentti’, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalvelujen toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tarjota avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla operatiivisia avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Avaruussääpalvelujen tarjoaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttäisi kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalvelujen kehityksen tueksi. Avaruussääpalvelujen tarjoamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.

(98)

Komission 1 päivänä maaliskuuta 2017 antamassa valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta, EU:n 27:n jäsenvaltion valtion- tai hallitusten johtajien 25 päivänä maaliskuuta 2017 antamassa Rooman julistuksessa ja useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa muistutetaan siitä, että unioni on keskeisessä asemassa, kun varmistetaan, että Eurooppa on turvallinen ja sopeutumiskykyinen ja kykenee vastaamaan esimerkiksi alueellisten konfliktien, terrorismin, kyberuhkien ja kasvavien muuttopaineiden asettamiin haasteisiin. Satelliittiviestinnän turvallinen ja taattu saanti on turvallisuusalan toimijoille välttämätön väline, ja tämän keskeisen turvallisuusresurssin yhdistäminen ja yhteiskäyttö unionin tasolla vahvistaa kansalaisiaan suojelevaa unionia.

(99)

Eurooppa-neuvosto piti 19 ja 20 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätelmissä myönteisenä sitä, että valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) seuraavaa sukupolvea valmistellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, komission ja ESAn kesken. GOVSATCOM on myös nimetty yhdeksi tekijäksi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa kesäkuussa 2016. GOVSATCOMilla olisi osaltaan edistettävä EU:n vastausta hybridiuhkiin ja tarjottava tukea EU:n meriturvallisuusstrategialle ja EU:n arktiselle politiikalle.

(100)

GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Asiaan liittyvien toimijoiden olisi voitava tarkastella GOVSATCOMin käyttötilanteita kolmessa pääryhmässä: kriisinhallinta, johon voivat sisältyä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- tai sotilastoimet ja -operaatiot, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; valvonta, johon voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta ja laittoman kaupan valvonta; sekä keskeinen infrastruktuuri, johon voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, digitaali-infrastruktuuri, kuten datakeskukset, palvelimet, kriittinen infrastruktuuri, kuten energia, liikenne, vesiesteet, kuten padot, ja avaruusinfrastruktuuri.

(101)

GOVSATCOMin valmiuksia ja palveluja olisi käytettävä unionin ja jäsenvaltioiden toimijoiden turvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä ja operaatioissa. Siksi tarvitaan asianmukaista riippumattomuuden tasoa kolmansista osapuolista (kolmannet maat ja kolmansien maiden yhteisöt) siten, että se kattaa kaikki GOVSATCOMin osatekijät, kuten avaruus- ja maateknologiat komponenttien, alajärjestelmien ja järjestelmien tasolla, valmistusteollisuus, avaruusjärjestelmien omistajat ja toiminnanharjoittajat ja maajärjestelmien komponenttien fyysinen sijainti.

(102)

Satelliittiviestintä on rajallinen resurssi, jota rajoittavat satelliittien kapasiteetti, taajuudet ja maantieteellinen kattavuus. Kustannustehokkuuden parantamiseksi ja mittakaavaetujen hyödyntämiseksi GOVSATCOMissa on tämän vuoksi optimoitava GOVSATCOM-käyttäjien kysynnän ja GOVSATCOMia koskevien sopimusten nojalla toimitettavan tarjonnan vastaavuus GOVSATCOM-kapasiteettien ja -palvelujen osalta. Koska sekä kysyntä että potentiaalinen tarjonta muuttuvat ajan myötä, tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja joustavuutta, jotta GOVSATCOM-palveluita voidaan sopeuttaa tilanteeseen.

(103)

Toiminnalliset vaatimukset olisi määritettävä käyttötilanteita koskevan analyysin pohjalta. Nämä toiminnalliset vaatimukset muodostavat yhdessä turvallisuusvaatimusten kanssa lähtökohdan, josta käsin olisi laadittava palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuudessa olisi määritettävä GOVSATCOMin kautta tarjottaviin palveluihin sovellettava perustaso. Jotta kysyntä ja toimitetut palvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin tosiaan, GOVSATCOMin palvelukokonaisuutta olisi voitava päivittää säännöllisesti.

(104)

GOVSATCOMin ensimmäisessä vaiheessa eli noin vuoteen 2025 asti käytettäisiin nykyistä kapasiteettia. Tässä yhteydessä komission olisi hankittava GOVSATCOM-kapasiteetteja jäsenvaltioilta, joilla on kansallisia järjestelmiä ja avaruusvalmiuksia, sekä kaupallisilta satelliittiviestinnän tai -palvelujen tarjoajilta ottaen huomioon unionin keskeiset turvallisuusintressit. Tässä ensimmäisessä vaiheessa palveluita otettaisiin käyttöön asteittain. Jos ensimmäisen vaiheen aikana kysynnän ja tarjonnan tulevaa kehitystä koskeva yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että toimintatapa on riittämätön kehittyvän kysynnän kattamiseksi, olisi voitava tehdä päätös toiseen vaiheeseen siirtymisestä ja uuden räätälöidyn avaruusinfrastruktuurin tai -kapasiteettien kehittämisestä yhden tai useamman julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden kautta, esimerkiksi unionin satelliittioperaattoreiden kanssa.

(105)

Saatavilla olevien satelliittiviestintäresurssien optimoimiseksi, niiden saannin turvaamiseksi ennalta arvaamattomissa tilanteissa, kuten luonnonkatastrofeissa, ja toiminnan tehokkuuden sekä lyhyiden suoritusaikojen varmistamiseksi vaaditaan tarvittava maasegmentti, kuten GOVSATCOM-keskittymät ja mahdolliset muut maaelementit. Maasegmentti olisi suunniteltava toiminnallisten ja turvallisuusvaatimusten pohjalta. Riskien vähentämiseksi GOVSATCOM-keskittymään voi kuulua useita fyysisiä sijaintipaikkoja. Voidaan tarvita myös muita maasegmenttien osia, kuten ankkurointiasemia.

(106)

Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. GOVSATCOMia koskevan toimintatavan olisi mahdollistettava se, että useimmat käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM-palveluihin.

(107)

Käyttäjät ovat todenneet, että toiminnan tehokkuuden vuoksi on tärkeää pyrkiä käyttäjälaitteiden yhteentoimivuuteen ja käyttäjälaitteisiin, joilla voidaan hyödyntää erilaisia satelliittijärjestelmiä. Voidaan tarvita tämän alan tutkimus- ja kehitystyötä.

(108)

Toteutustasolla tehtävät ja vastuut olisi jaettava erikoistuneille yhteisöille, kuten Euroopan puolustusvirastolle, EUH:lle, ESAlle, avaruusohjelmavirastolle ja muille unionin virastoille siten, että varmistetaan niiden sovittaminen näiden yhteisöjen pääasialliseen tehtävään, erityisesti käyttäjään liittyvien seikkojen osalta.

(109)

Toimivaltaisen GOVSATCOM-viranomaisella on tärkeänä tehtävänä valvoa, että käyttäjät ja muut GOVSATCOMin kannalta merkittävät kansalliset yhteisöt noudattavat jakamista ja priorisointia koskevia sääntöjä ja turvallisuusmenettelyitä, jotka on vahvistettu turvallisuusvaatimuksissa. Jäsenvaltion, joka ei ole nimennyt toimivaltaista GOVSATCOM-viranomaista, olisi joka tapauksessa nimettävä yhteyspiste mahdollisesti havaitun GOVSATCOM-palveluun vaikuttavan häirinnän käsittelemiseksi.

(110)

Jäsenvaltioiden, neuvoston, komission ja EUH:n olisi voitava olla GOVSATCOMin osallistujia, kun ne päättävät myöntää luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavat kapasiteetteja, sijoituspaikkoja tai laitteistoja. Koska jäsenvaltiot voivat valita, myöntävätkö ne luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavatko ne kapasiteetteja, sijoituspaikkoja tai laitteistoja, jäsenvaltioita ei voitaisi velvoittaa ryhtymään GOVSATCOMin osallistujiksi tai ottamaan vastaan GOVSATCOM-infrastruktuuria alueelleen. GOVSATCOM-komponentti ei siis vaikuttaisi jäsenvaltioiden oikeuteen olla osallistumatta GOVSATCOMiin myös sellaisten niiden kansalliseen lainsäädäntöön tai valtiosääntöön sisältyvien vaatimusten mukaisesti, jotka liittyvät liittoutumattomuutta ja päätöstä olla osallistumatta sotilasliittoumiin koskeviin politiikkoihin.

(111)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOM-palvelujen toiminnallisten vaatimusten ja GOVSATCOM-palvelukokonaisuuden hyväksymisen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(112)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin yhdistettyjen satelliittiviestintäkapasiteettien käyttöä koskevien yksityiskohtaisten jakamis- ja priorisointisääntöjen hyväksymisen osalta. Määritellessään yksityiskohtaisia jakamis- ja priorisointisääntöjä komission olisi otettava huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä analyysi riskeistä ja GOVSATCOMin osallistujien ennakoidusta kysynnästä. GOVSATCOM-palveluja olisi periaatteessa tarjottava GOVSATCOMin käyttäjille maksutta, mutta jos analyysi osoittaa, että kapasiteeteista on puutetta, ja jotta voidaan välttää markkinoiden vääristyminen, voitaisiin osana kyseisiä yksityiskohtaisia jakamis- ja priorisointisääntöjä kehittää hinnoittelupolitiikka. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(113)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin maasegmentti-infrastruktuurin sijaintiin liittyen. Komission olisi voitava ottaa huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä nykyisen infrastruktuurin tällaisten sijaintipaikkojen valintaa varten. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(114)

Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien osa-alueita. Tällä asetuksella annetaan Euroopan GNSS-virastolle uusia tehtäviä, jotka koskevat Galileon ja EGNOSin lisäksi myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia olisi tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(115)

Päätöksen 2010/803/EU (33) mukaisesti GNSS-viraston kotipaikka sijaitsee Prahassa. Viraston tehtävien suorittamiseksi sen henkilöstöä voitaisiin sijoittaa yhteen komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/413 (34) tarkoitetuista Galileon tai EGNOSin maassa sijaitsevista keskuksista toteuttamaan asiaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettuja ohjelman toimintoja. Jotta virasto voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, pieni määrä henkilöstöä voitaisiin osoittaa myös paikallistoimistoihin yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Tällainen henkilöstön osoittaminen viraston kotipaikan tai Galileon tai EGNOSin maassa sijaitsevien keskusten ulkopuolelle ei saisi johtaa viraston keskeisten toimintojen siirtämiseen tällaisiin paikallistoimistoihin.

(116)

Kun otetaan huomioon Euroopan GNSS-viraston laajentunut toimiala, jonka ei enää olisi rajoituttava Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.

(117)

Kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston toimeksianto ja komission rooli ohjelman toteuttamisessa, on aiheellista säätää, että joitakin hallintoneuvoston päätöksiä ei saisi hyväksyä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä.

(118)

Rajoittamatta komission toimivaltaa hallintoneuvoston, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja toimitusjohtajan olisi hoidettava tehtäviään riippumattomasti ja toimittava yleisen edun mukaisesti.

(119)

On mahdollista ja jopa todennäköistä, että osa ohjelman komponenteista perustuu arkaluonteisen tai turvallisuuteen liittyvän kansallisen infrastruktuurin käytölle. Tällaisissa tapauksissa olisi kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä tarpeen säätää, että hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin voivat osallistua jäsenvaltioiden ja komission edustajat tiedonsaantitarpeen perusteella. Ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, ja komission edustaja osallistuvat äänestykseen hallintoneuvostossa. Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä olisi esitettävä tilanteet, joissa kyseistä menettelyä sovellettava.

(120)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (35) 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Näihin vaatimuksiin olisi tarvittaessa voitava sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(121)

Copernicukseen ja Galileoon pohjautuvien palvelujen käytöllä ennakoidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan talouteen yleisesti. Tapauskohtaiset mittaukset ja tapaustutkimukset näyttävät kuitenkin hallitsevan tilannetta nykyisellään. Komission (Eurostat) olisi määritettävä asiaankuuluvat tilastolliset mittaukset ja indikaattorit, jotka muodostaisivat perustan unionin avaruustoiminnan vaikutusten järjestelmälliselle ja yleisesti hyväksytylle seurannalle.

(122)

Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi tiedotettava viipymättä työohjelmista.

(123)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, joka koskee varojen kohdentamista uudelleen ohjelman talousarvion menoluokkien välillä, rahoitusosuussopimusten rahoitusosuuksia koskevien päätösten hyväksymistä, ohjelman komponenttien ja niissä tuotettavien palvelujen toteuttamisen ja kehityksen edellyttämien teknisten ja toiminnallisten vaatimusten määrittämistä, puitekumppanuussopimuksesta päättämistä, sellaisten toimenpiteiden hyväksymistä, joilla varmistetaan Galileon ja EGNOSin sujuva toiminta ja edistetään niiden hyödyntämistä markkinoilla, SST-palveluihin pääsyä ja asiaankuuluvia menettelyjä koskevien yksityiskohtaisten säännösten hyväksymistä, unionin SST-palvelujen kehittämistä koskevan monivuotisen suunnitelman ja asiaankuuluvien keskeisten tulosindikaattoreiden hyväksymistä, yksityiskohtaisten sääntöjen hyväksymistä jäsenvaltioiden SST-osakomponenttiin osallistumista koskevan organisatorisen kehyksen toiminnasta, avaruussääpalvelujen valitsemista, ja työohjelmien hyväksymistä. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Komissiota avustamassa olisi oltava ohjelmakomitea, joka kokoontuu erityisessä kokoonpanossa.

(124)

Koska ohjelman komponentit ovat käyttäjälähtöisiä, ne edellyttävät käyttäjien jatkuvaa ja todellista osallistumista komponenttien täytäntöönpanoon ja kehitykseen, varsinkin palveluvaatimusten määrittelyyn ja validointiin. Käyttäjien saaman arvon lisäämiseksi käyttäjien panosta olisi aktiivisesti pyydettävä jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen sektorin loppukäyttäjille ja tarvittaessa kansainvälisille järjestöille esitettävillä säännöllisillä kyselyillä. Tätä varten olisi perustettava työryhmä, jäljempänä ’käyttäjäfoorumi’, avustamaan ohjelman komiteaa käyttäjien vaatimusten tunnistamisessa ja palvelujen vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa sekä tarjottavissa palveluissa olevien puutteiden määrittämisessä. Ohjelmakomitean työjärjestyksessä olisi vahvistettava tämän käyttäjäfoorumin organisaatio, jotta otetaan huomioon kunkin ohjelman komponentin ja kunkin komponentteihin kuuluvan palvelun erityispiirteet. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan osallistuttava käyttäjäfoorumiin kansallisella tasolla järjestettävän käyttäjien järjestelmällisen ja koordinoidun kuulemisen perusteella.

(125)

Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää ohjelman yhdenmukaista hallintoa, nopeampaa päätöksentekoa ja yhtäläistä tiedonsaantia, niiden yhteisöjen edustajat, joille on annettu tähän ohjelmaan liittyviä tehtäviä, voisivat osallistua tarkkailijoina asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun ohjelmakomitean työskentelyyn. Unionin kanssa ohjelmaa tai sen komponentteja tai osakomponentteja koskevan kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajat voisivat samoista syistä myös osallistua ohjelmakomitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja tällaisen sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sellaisten yhteisöjen, joille on annettu ohjelmaan liittyviä tehtäviä, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei olisi oltava oikeutta osallistua ohjelmakomitean äänestysmenettelyihin. Edellytykset osallistumiselle tarkkailijana ja tilapäisenä osallistujana olisi vahvistettava ohjelmakomitean työjärjestyksessä.

(126)

Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa SEUT 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään säännöksiä, jotka koskevat Copernicus-käyttäjille tarjottavia Copernicus-dataa ja -tietoja tällaista dataa ja tällaisia tietoja koskevien erittelyjen ja ehtojen sekä niihin pääsyä ja niiden käyttöä koskevien menettelyjen osalta, ja joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä indikaattoreiden osalta sekä täydennetään tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden luomista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(127)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset kapasiteetit, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin; sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(128)

Jotta voidaan varmistaa ohjelman turvallisuusvaatimusten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava valvoa mahdollisimman paljon ohjelman turvallisuusvaatimuksia. Kun komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä ohjelman turvallisuuden alalla, sitä avustamassa olisi oltava jäsenvaltioiden edustajista koostuva ohjelmakomitea, joka kokoontuu erityisessä turvallisuuskokoonpanossa. Turvallisuuskysymysten arkaluonteisuuden vuoksi ohjelmakomitean puheenjohtajan olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Jos ohjelmakomitea ei anna lausuntoa, komission ei olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään ohjelman yleisistä turvallisuusvaatimuksista.

(129)

Ohjelma olisi perustettava seitsemäksi vuodeksi, jotta sen kesto vastaisi neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 (36) vahvistetun vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’monivuotinen rahoituskehys 2021–2027’, kestoa. Tätä aikarajaa ei olisi sovellettava virastoon, joka toteuttaa omia tehtäviään.

(130)

Jotta varmistetaan jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla politiikan alalla ja jotta toteutus monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta lähtien, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021.

(131)

Asetukset (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 sekä päätös N:o 541/2014/EU olisi sen vuoksi kumottava,