ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 104

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

64. vuosikerta
25. maaliskuu 2021


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Neuvoston direktiivi (EU) 2021/514, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta

1

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2021/515, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021, kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevan Euroopan unionin ja Australian yhteisön välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

27

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2021/516, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021, kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevan Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

29

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2021/517, annettu 11 päivänä helmikuuta 2021, delegoidun asetuksen (EU) 2017/2361 muuttamisesta kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi maksettavia hallintomaksuja koskevien järjestelyjen osalta

30

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/518, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2021, tislattua alkoholijuomaa koskevan maantieteellisen merkinnän rekisteröimisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 30 artiklan 2 kohdan nojalla, Vasi vadkörte pálinka

34

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/519, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1375 muuttamisesta kavioeläinten trikiinitestauksen ja kotieläiminä pidettävien sikojen trikiinitestaukseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovelletun poikkeuksen osalta ( 1 )

36

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/520, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettäv)yyden osalta ( 1 )

39

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/521, annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021, tiettyjen tuotteiden vientilupajärjestelmään sovellettavista erityisjärjestelyistä

52

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

DIREKTIIVIT

25.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/1


NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2021/514,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021,

hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla annetun direktiivin 2011/16/EU muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 113 ja 115 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston direktiiviä 2011/16/EU (3) on muutettu useita kertoja viime vuosien aikana, jotta siinä on voitu ottaa huomioon verotuksen avoimuuteen tähtääviä uusia unionin aloitteita. Muutoksilla on pääasiassa otettu käyttöön raportointivelvoitteita, joihin liittyy tietojen ilmoittamista muille jäsenvaltioille ja jotka koskevat finanssitilejä, rajatylittäviä tilanteita varten annettavia ennakkopäätöksiä ja ennakkohinnoittelusopimuksia sekä maakohtaisia raportteja ja raportoitavia rajatylittäviä järjestelyjä. Näillä muutoksilla on siten laajennettu automaattisen tietojenvaihdon soveltamisalaa. Jäsenvaltioiden veroviranomaisilla on nyt käytössään laajempi valikoima yhteistyövälineitä veropetosten, verovilpin ja veronkierron eri muotojen havaitsemiseksi ja torjumiseksi.

(2)

Komissio on viime vuosina seurannut direktiivin 2011/16/EU soveltamista ja suorittanut sen arvioinnin vuonna 2019. Automaattisessa tietojenvaihdossa on saatu aikaan merkittäviä parannuksia, mutta kaikenlaiseen tietojenvaihtoon ja hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvissä säännöksissä on edelleen parantamisen varaa.

(3)

Direktiivin 2011/16/EU 5 artiklan mukaan pyynnön vastaanottavan viranomaisen on pyynnön esittävän viranomaisen pyynnöstä ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle kaikki tiedot, jotka ovat sen hallussa tai jotka se saa hallinnollisten tutkimusten tuloksena ja jotka ovat ennalta arvioiden olennaisia mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvia veroja koskevien jäsenvaltioiden kansallisten lakien hallinnoimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Jotta tietojenvaihdon tehokkuus varmistetaan ja pyyntöjen perusteeton epääminen estetään ja jotta oikeusvarmuus taataan sekä verohallinnoille että verovelvollisille, ennalta arvioidun olennaisuuden kansainvälisesti sovittu vaatimus olisi määriteltävä selkeästi ja kodifioitava.

(4)

Toisinaan on tarpeen käsitellä tietopyyntöjä, jotka koskevat sellaisten verovelvollisten ryhmiä, joita ei voida yksilöidä erikseen ja joiden osalta pyydettyjen tietojen ennalta arvioitua olennaisuutta voidaan kuvata vain yhteisten ominaisuuksien perusteella. Tästä syystä verohallintojen olisi myös jatkossa käytettävä ryhmää koskevia tietopyyntöjä selkeää oikeuskehystä noudattaen.

(5)

On tärkeää, että jäsenvaltiot vaihtavat teollis- ja tekijänoikeuksista saatuja tuloja koskevia tietoja, sillä tämä talouden ala on altis voitonsiirtojärjestelyille sen perustana olevien omaisuuserien suuren liikkuvuuden vuoksi. Rojaltit, sellaisina kuin ne on määritelty neuvoston direktiivin 2003/49/EY (4) 2 artiklan b alakohdassa, olisi sen vuoksi lisättävä pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin kuuluviin tuloluokkiin, jotta voidaan tehostaa veropetosten, verovilpin ja veronkierron torjuntaa. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki mahdolliset kohtuulliset toimet asuinjäsenvaltion antaman asukkaan TIN-verotunnisteen sisällyttämiseksi ilmoituksiin tulo- ja pääomaluokista, jotka kuuluvat pakollisen automaattisen tietojenvaihdon piiriin.

(6)

Talouden digitalisaatio on lisääntynyt nopeasti viime vuosina. Veropetoksiin, verovilppiin ja veronkiertoon liittyvien monimutkaisten tilanteiden määrä kasvaa tämän johdosta jatkuvasti. Alustaoperaattoreita hyödyntämällä tarjottujen palveluiden rajatylittävä ulottuvuus on luonut monimutkaisen ympäristön, jossa verosääntöjen noudattamisen valvonta ja varmistaminen voi olla haastavaa. Verosääntöjen noudattaminen on puutteellista ja ilmoittamatta jätettyjen tulojen arvo on huomattava. Jäsenvaltioiden verohallinnoilla ei ole riittävästi tietoa, jotta ne voisivat arvioida ja valvoa asianmukaisesti omassa maassaan digitaalisten alustojen välityksellä harjoitetusta kaupallisesta toiminnasta ansaittuja bruttotuloja. Erityisen ongelmallista tämä on silloin, kun tulot tai veron perusteena olevat summat kulkevat toisille lainkäyttöalueille sijoittautuneiden digitaalisten alustojen kautta.

(7)

Verohallinnot pyytävät säännöllisesti tietoja alustaoperaattoreilta. Tämä aiheuttaa alustaoperaattoreille huomattavia hallinnollisia ja sääntöjen noudattamiseen liittyviä kustannuksia. Eräät jäsenvaltiot ovat samaan aikaan asettaneet yksipuolisen raportointivelvoitteen, mikä lisää alustaoperaattoreiden hallinnollista taakkaa, kun niiden on noudatettava useita kansallisia raportointivaatimuksia. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää ottaa käyttöön standardoitu raportointivelvoite, jota sovellettaisiin koko sisämarkkinoilla.

(8)

Koska suurin osa digitaalisilla alustoilla toimivien myyjien tuloista tai veron perusteena olevista summista kulkee rajojen yli, olennaiseen toimeen liittyvien tietojen raportoinnista saataisiin lisähyötyä, jos nämä tiedot ilmoitettaisiin myös jäsenvaltioille, joilla olisi oikeus verottaa kyseisiä ansiotuloja. Automaattinen tietojenvaihto veroviranomaisten välillä on erityisen tärkeää siksi, että veroviranomaiset saisivat käyttöönsä tiedot, joita ne tarvitsevat voidakseen täsmällisesti määrätä tuloveroja ja suoritettavaa arvonlisäveroa.

(9)

Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi raportointisääntöjen olisi oltava sekä tehokkaita että yksinkertaisia. Digitaalisten alustojen avulla mahdolliseksi tehdyn kaupallisen toiminnan yhteydessä ilmenevien verotettavien tapahtumien havaitseminen on kiistatta vaikeaa ja verohallinnoille koituisi näistä tapauksista ylimääräistä hallinnollista rasitetta, minkä vuoksi on tarpeen asettaa alustaoperaattoreille raportointivelvoite. Alustaoperaattoreilla on paremmat edellytykset kerätä tarvittavat tiedot kaikista yksittäisellä digitaalisella alustalla toimivista ja sitä hyödyntävistä myyjistä sekä tarkistaa nämä tiedot.

(10)

Raportointivelvoitteen olisi koskettava sekä rajatylittävää että muuta kuin rajatylittävää toimintaa, jotta voidaan varmistaa raportointisääntöjen tehokkuus, sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, tasapuoliset toimintaedellytykset ja syrjimättömyyden periaatteen noudattaminen. Raportointisääntöjen soveltaminen vähentäisi lisäksi digitaalisille alustoille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta.

(11)

Koska sekä luonnolliset henkilöt että yhteisöt käyttävät digitaalisia alustoja laajasti kaupallisen toiminnan harjoittamiseen, on olennaisen tärkeää varmistaa, että raportointivelvoitetta sovelletaan myyjän oikeudellisesta luonteesta riippumatta. Olisi kuitenkin säädettävä poikkeuksesta julkisen vallan yksiköiden osalta, sillä niiden ei olisi oltava raportointivelvoitteen piirissä.

(12)

Verohallintojen olisi saatava tällaisesta toiminnasta saatujen tulojen raportoinnista kattavat tiedot, joita tarvitaan maksettavan tuloveron täsmälliseen määrittämiseen.

(13)

Yksinkertaisuuden vuoksi sekä sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten keventämiseksi olisi kohtuullista edellyttää, että alustaoperaattorit raportoivat myyjien digitaalista alustaa hyödyntämällä ansaitsemat tulot vain yhdessä jäsenvaltiossa.

(14)

Kun otetaan huomioon digitaalisten alustojen luonne ja joustavuus, raportointivelvoite olisi ulotettava koskemaan myös niitä alustaoperaattoreita, jotka harjoittavat kaupallista toimintaa unionissa, mutta joiden verotuksellinen kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, joita ei ole perustettu jäsenvaltiossa, joita ei johdeta jäsenvaltiossa ja joilla ei ole kiinteää toimipaikkaa jäsenvaltiossa, jäljempänä ’ulkomaiset alustaoperaattorit’. Näin varmistettaisiin tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille digitaalisille alustoille ja estettäisiin epäreilu kilpailu. Tämän tavoitteen saavuttamista varten ulkomaisilta alustaoperaattoreilta olisi edellytettävä rekisteröitymistä vain yhteen jäsenvaltioon ja tietojen raportoimista tälle jäsenvaltiolle sisämarkkinoilla toimimista varten. Peruttuaan ulkomaisen alustaoperaattorin rekisteröinnin jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällaista alustaoperaattoria vaaditaan unioniin uudelleen rekisteröitymisen yhteydessä antamaan kyseiselle jäsenvaltiolle asianmukaiset takeet, esimerkiksi valaehtoisia todistuksia tai vakuustalletuksia.

(15)

On kuitenkin aiheellista säätää toimenpiteistä, joilla vähennetään ulkomaisten alustaoperaattoreiden sekä jäsenvaltioiden veroviranomaisten hallinnollista rasitetta silloin, kun asianmukaisin järjestelyin on varmistettu, että unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen ja jäsenvaltion välillä vaihdetaan vastaavia tietoja. Tällöin olisi asianmukaista vapauttaa unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella raportoivat alustaoperaattorit raportointivelvoitteesta jäsenvaltiossa siltä osin, kuin jäsenvaltion saamat tiedot liittyvät tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaan toimintaan ja ne vastaavat tämän direktiivin mukaisten raportointisääntöjen nojalla vaadittuja tietoja. Unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa tällä alalla tehtävän hallinnollisen yhteistyön edistämiseksi ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden välisissä sopimusneuvotteluissa tarvittava joustavuus, tässä direktiivissä olisi annettava unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen hyväksytylle alustaoperaattorille mahdollisuus raportoida vastaavat tiedot raportoitavista myyjistä ainoastaan unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen verohallinnolle, joka puolestaan lähettäisi tiedot jäsenvaltioiden verohallinnoille. Tätä menettelyä olisi käytettävä aina, kun se on tarkoituksenmukaista, jotta voidaan estää toisiaan vastaavien tietojen ilmoittaminen ja toimittaminen useampaan kertaan.

(16)

Veroviranomaisilla on kaikkialla maailmassa vastassaan alati kasvavaan digitaaliseen alustatalouteen liittyviä haasteita, minkä vuoksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on laatinut alustaoperaattoreille mallisäännöt jakamis- ja keikkatalouden myyjiä koskevaa raportointia varten, jäljempänä ’mallisäännöt’. Kun otetaan huomioon digitaalisten alustojen ja niillä toimivien myyjien harjoittaman rajatylittävän toiminnan yleisyys, voidaan kohtuudella odottaa, että unionin ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla on riittävästi kannustimia seurata unionin esimerkkiä ja toteuttaa tietojen kerääminen ja vastavuoroinen automaattinen tietojenvaihto raportoitavista myyjistä mallisääntöjen mukaisesti. Vaikka mallisäännöt eivät täysin vastaakaan tämän direktiivin soveltamisalaa, siltä osin kuin on kyse myyjistä, joita koskevista tiedoista on raportoitava, ja digitaalisista alustoista, joiden on raportoitava tiedot, niiden odotetaan koskevan raportointia sekä tämän direktiivin että mallisääntöjen soveltamisalaan kuuluviin olennaisiin toimiin liittyvistä vastaavista tiedoista. Molempien soveltamisala voidaan laajentaa kattamaan muitakin olennaisia toimia.

(17)

Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (5) mukaisesti. Komission olisi erityisesti määritettävä täytäntöönpanosäädöksillä, vastaavatko jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen välisen sopimuksen mukaisesti vaihdettavat tiedot tässä direktiivissä tarkoitettuja tietoja. Koska hallinnollista yhteistyötä verotuksen alalla koskevien sopimusten tekeminen unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa kuuluu edelleen jäsenvaltioiden toimivaltaan, komissio voisi toimia myös jäsenvaltion pyynnöstä. Tämän hallinnollisen menettelyn olisi tämän direktiivin soveltamisalaa ja edellytyksiä muuttamatta taattava oikeusvarmuus siltä osin, kuin on kyse tästä direktiivistä johtuvien velvoitteiden ja jäsenvaltioiden unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden kanssa mahdollisesti tekemien tietojenvaihtosopimusten vastaavuudesta. Tätä varten on tarpeen, että vastaavuus voitaisiin vahvistaa myös jäsenvaltion pyynnöstä, ennen kuin tällainen sopimus on tarkoitus tehdä. Jos tietojen vaihto perustuu monenväliseen välineeseen, olisi päätös vastaavuudesta tehtävä kyseisen välineen kattaman koko asiaankuuluvan kehyksen osalta. Vastaavuudesta olisi kuitenkin edelleen voitava tarvittaessa tehdä päätös, joka koskee kahdenvälistä välinettä tai tietojenvaihtoa yksittäisen unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen kanssa.

(18)

Jotta voidaan estää veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa, raportoitavaan kaupalliseen toimintaan on aiheellista sisällyttää myös kiinteän omaisuuden vuokralle antaminen, henkilökohtaiset palvelut, tavaroiden myynti ja minkä tahansa liikennevälineen vuokralle antaminen. Alustaoperaattorin työntekijänä toimivan myyjän harjoittaman toiminnan ei olisi kuuluttava tällaisen raportoinnin piiriin.

(19)

Kiinteistöjä vuokraaville myyjille, kuten hotelliketjuille tai matkanjärjestäjille, säännösten noudattamisesta aiheutuvien tarpeettomien kustannusten vähentämiseksi vuokratulojen määrälle olisi vahvistettava kiinteistökokonaisuutta kohden kynnysarvo, jonka yläpuolella raportointivelvollisuutta ei olisi sovellettava. Olisi kuitenkin otettava käyttöön asianmukaiset suojatoimet, jotta vältettäisiin riski siitä, että välittäjät, jotka esiintyvät digitaalisilla alustoilla yhtenä myyjänä mutta samalla hallinnoivat suuria määriä kiinteän omaisuuden yksiköitä, kiertävät raportointivelvoitteitaan.

(20)

Veropetosten, verovilpin ja veronkierron estämistä koskevan tavoitteen toteutuminen voitaisiin varmistaa edellyttämällä, että digitaalisten alustojen operaattorit raportoivat alustojen kautta saadut tulot varhaisessa vaiheessa, ennen kuin jäsenvaltioiden veroviranomaiset tekevät vuotuisen arvionsa veron määrästä. Jotta voidaan helpottaa jäsenvaltioiden veroviranomaisten työtä, raportoidut tiedot olisi vaihdettava kuukauden kuluessa siitä, kun ne on raportoitu. Automaattisen tietojenvaihdon helpottamiseksi ja resurssien käytön tehostamiseksi tietojenvaihdon olisi tapahduttava sähköisesti käyttäen nykyistä unionin kehittämää yhteistä tietoliikenneverkkoa, jäljempänä ’CCN-verkko’.

(21)

Jos ulkomaiset alustaoperaattorit ilmoittavat vastaavat tiedot raportoitavista myyjistä unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden asianomaisille veroviranomaisille, kyseisten lainkäyttöalueiden veroviranomaisten odotetaan varmistavan huolellisuus- ja raportointivelvoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon. Jos näin ei kuitenkaan ole, ulkomaiset alustaoperaattorit olisi velvoitettava rekisteröitymään ja raportoimaan unionissa, ja jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön tällaisten ulkomaisten alustaoperaattoreiden rekisteröinti-, huolellisuus- ja raportointivelvoitteet. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarpeelliset toimet sen varmistamiseksi, että nämä seuraamukset pannaan täytäntöön. Vaikka seuraamusten valinta on jäsenvaltioiden harkinnassa, olisi säädettyjen seuraamusten oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Koska digitaaliset alustat ovat usein maantieteellisesti hyvin kattavia, on asianmukaista, että jäsenvaltiot pyrkivät toimimaan koordinoidusti valvoessaan unionin ulkopuolisilta lainkäyttöalueilta käsin toimiviin digitaalisiin alustoihin sovellettavien rekisteröinti- ja raportointivaatimusten noudattamista ja muun muassa estämään viimeisenä keinona digitaalisten alustojen toiminta unionissa. Komission olisi toimivaltansa rajoissa helpotettava tällaisten jäsenvaltioiden toimien koordinointia ottaen huomioon mahdolliset tulevat digitaalisia alustoja koskevat yhteiset toimenpiteet sekä jäsenvaltioiden käytettävissä olevien mahdollisten toimenpiteiden erot.

(22)

On tarpeen vahvistaa direktiivin 2011/16/EU säännöksiä, jotka koskevat yhden jäsenvaltion virkamiesten läsnäoloa toisen jäsenvaltion alueella sekä kahden tai useamman jäsenvaltion suorittamia samanaikaisia tarkastuksia näiden säännösten tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Toisen jäsenvaltion virkamiesten läsnäoloa koskeviin pyyntöihin olisi sen vuoksi annettava vastaus tietyssä määräajassa. Jos jonkin jäsenvaltion virkamiehet ovat läsnä hallinnollisessa tutkimuksessa toisen jäsenvaltion alueella tai osallistuvat siihen sähköisiä viestintävälineitä käyttäen, heidän olisi noudatettava menettelyllisiä järjestelyjä, jotka pyynnön vastaanottava jäsenvaltio on vahvistanut henkilöiden haastattelemiseksi suoraan ja asiakirjojen tarkastelemiseksi.

(23)

Jäsenvaltiota, joka aikoo toteuttaa samanaikaisen tarkastuksen, olisi vaadittava ilmoittamaan aikomuksestaan muille asianomaisille jäsenvaltioille. Tehokkuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista säätää, että kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on vastattava tietyn määräajan kuluessa.

(24)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1286/2013 (6) perustetun Fiscalis 2020 -ohjelman tuella suoritetut monenväliset valvontatoimet ovat osoittaneet, että on hyödyllistä valvoa koordinoidusti yhtä tai useampaa sellaista verovelvollista, joiden osalta kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisella viranomaisella on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä. Tällaisia yhteisiä toimia toteutetaan tällä hetkellä ainoastaan soveltamalla voimassaolevia säännöksiä, jotka koskevat sekä jonkin jäsenvaltion virkamiesten läsnäoloa toisen jäsenvaltion alueella että samanaikaisia tarkastuksia. Monissa tapauksissa tämä käytäntö on kuitenkin osoittanut, että lisäparannuksia tarvitaan, jotta voidaan varmistaa oikeusvarmuus.

(25)

Sen vuoksi on asianmukaista, että direktiiviä 2011/16/EU täydennetään useilla säännöksillä, joilla selvennetään entisestään, mitä kehystä ja pääperiaatteita olisi sovellettava, kun jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset päättävät turvautua yhteiseen tarkastukseen. Yhteisten tarkastusten olisi oltava jäsenvaltioiden hallinnollisessa yhteistyössä verotuksen alalla käytettävissä oleva lisäväline, joka täydentäisi voimassa olevaa kehystä, jossa säädetään toisen jäsenvaltion virkamiesten mahdollisuuksista olla läsnä hallintovirastoissa, osallistua hallinnollisiin tutkimuksiin ja samanaikaisiin tarkastuksiin. Yhteiset tarkastukset olisivat kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten yhdessä suorittamia hallinnollisia tutkimuksia, ja ne liittyisivät yhteen tai useampaan henkilöön, joiden osalta näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä. Yhteisillä tarkastuksilla voi olla suuri merkitys sisämarkkinoiden toiminnan parantamisessa. Yhteisten tarkastusten rakenne olisi suunniteltava niin, että selkeillä menettelysäännöillä, muun muassa kaksinkertaisen verotuksen riskin pienentämiseen tähtäävillä toimenpiteillä, verovelvollisille tarjotaan oikeusvarmuutta.

(26)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi yhteisiä tarkastuksia koskevien direktiivin 2011/16/EU säännösten olisi myös sisällettävä tämän välineen muut tärkeät yksityiskohdat, kuten määritelty määräaika, johon mennessä yhteistä tarkastusta koskevaan pyyntöön on vastattava, yhteiseen tarkastukseen osallistuvien virkamiesten oikeuksien ja velvollisuuksien laajuus ja yhteistä tarkastusta koskevan loppukertomuksen laatimisessa noudatettava menettely. Näiden yhteisiä tarkastuksia koskevien säännösten ei olisi tulkittava rajoittavan jossakin jäsenvaltiossa sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti yhteisen tarkastuksen seurauksena tai jatkotoimena toteutettavia menettelyjä, kuten veron kantamista tai määräämistä jäsenvaltioiden veroviranomaisten päätöksellä, tähän päätökseen liittyvää muutoksenhaku- tai sovintomenettelyä tai kyseisten menettelyjen perusteella verovelvollisten käytettävissä olevia oikeussuojakeinoja. Oikeusvarmuuden takaamiseksi loppukertomuksessa olisi esitettävä havainnot, joista toimivaltaiset viranomaiset olivat yksimielisiä, ja lisäksi asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset voisivat sopia, että yhteisen tarkastuksen loppukertomus sisältää myös kysymyksiä, joista ei päästy yhteisymmärrykseen. Havainnot, joista yhteisen tarkastuksen loppukertomuksessa oltiin yksimielisiä, olisi otettava huomioon osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kyseisen yhteisen tarkastuksen jälkeen antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa.

(27)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi on aiheellista säätää, että yhteiset tarkastukset olisi suoritettava ennalta sovitulla ja koordinoidulla tavalla ja sen jäsenvaltion lakien ja menettelyvaatimusten mukaisesti, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan. Tällaisiin vaatimuksiin voi myös sisältyä velvoite varmistaa, että ne jäsenvaltion virkamiehet, jotka ovat osallistuneet yhteiseen tarkastukseen toisessa jäsenvaltiossa, osallistuvat tarvittaessa myös mahdollisiin valitus-, uudelleentarkastelu- tai muutoksenhakumenettelyihin kyseisessä jäsenvaltiossa.

(28)

Yhteiseen tarkastukseen osallistuvien virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet heidän ollessaan läsnä toisessa jäsenvaltiossa toteutettavissa toimissa olisi määriteltävä sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan. Kun toisen jäsenvaltion virkamiehet noudattavat sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan, he eivät saisi käyttää valtuuksia, jotka ylittävät heille heidän jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti annettujen valtuuksien soveltamisalan.

(29)

Vaikka yhteisiä tarkastuksia koskevien säännösten tavoitteena on tarjota hyödyllinen väline hallinnolliseen yhteistyöhön verotuksen alalla, minkään tässä direktiivissä ei olisi katsottava olevan ristiriidassa jäsenvaltioiden oikeudellista yhteistyötä koskevien vakiintuneiden sääntöjen kanssa.

(30)

On tärkeää, että direktiivin 2011/16/EU mukaisesti toimitettuja tietoja käytetään periaatteessa mainitun direktiivin aineelliseen soveltamisalaan kuuluvien verojen määräämiseen, hallinnointiin ja perimiseen. Vaikka tähän ei toistaiseksi ole ollut estettä, epäselvä kehys on aiheuttanut tietojen käyttöön liittyvää epävarmuutta. Sen vuoksi, ja kun otetaan huomioon arvonlisäveron merkitys sisämarkkinoiden toiminnalle, on aiheellista selventää, että jäsenvaltioiden välillä toimitettuja tietoja voidaan käyttää myös arvonlisäveron sekä muiden välillisten verojen määräämiseen, hallinnointiin ja perimiseen.

(31)

Jäsenvaltion, joka ilmoittaa tietoja toiselle jäsenvaltiolle verotustarkoituksia varten, olisi sallittava näiden tietojen käyttö myös muihin tarkoituksiin, jos se on sallittua näiden molempien jäsenvaltioiden kansallisen oikeuden nojalla. Jäsenvaltio voi tehdä tämän joko sallimalla muunlaisen käytön toisen jäsenvaltion esittämän pakollisen pyynnön jälkeen tai toimittamalla kaikille jäsenvaltioille luettelon muista sallituista tarkoituksista.

(32)

Tämän direktiivin mukaiseen tietojenvaihtoon osallistuvien verohallintojen auttamiseksi jäsenvaltioiden olisi komission avustamana laadittava käytännön järjestelyt, muun muassa tarvittaessa yhteistä rekisterinpitäjää koskeva sopimus tai tietojen käsittelijää ja rekisterinpitäjää koskeva sopimus taikka niiden mallit. Direktiivin 2011/16/EU mukaisesti ilmoitetut ja CCN-verkkoa käyttäen sähköisesti toimitetut tiedot voivat olla ainoastaan komission turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen asianmukaisesti valtuuttamien henkilöiden käytettävissä ja vain sikäli, kuin verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan keskusrekisterin sekä CCN-verkon huolto, ylläpito ja kehittäminen sitä edellyttävät. Komissio vastaa myös verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan keskusrekisterin ja CCN-verkon turvallisuuden varmistamisesta.

(33)

Tietoturvaloukkausten estämiseksi ja mahdollisten vahinkojen rajoittamiseksi on äärimmäisen tärkeää parantaa kaikkien sellaisten tietojen turvallisuutta, joita vaihdetaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä direktiivin 2011/16/EU mukaisesti. Sen vuoksi on aiheellista täydentää kyseistä direktiiviä sellaista menettelyä koskevilla säännöillä, jota jäsenvaltioiden ja komission on noudatettava jäsenvaltiossa tai CCN-verkossa tapahtuvien tietoturvaloukkausten yhteydessä. Koska mahdollisen tietoturvaloukkauksen kohteena olevat tiedot ovat arkaluonteisia, olisi aiheellista säätää toimenpiteistä, joita ovat muun muassa tietojenvaihdon pyytäminen ja keskeyttäminen sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden kanssa, jossa tai joissa tietoturvaloukkaus tapahtui, tai CCN-verkon käyttöoikeuden keskeyttäminen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, kunnes tietoturvaloukkaus on korjattu. Kun otetaan huomioon tietojenvaihtoprosessien tekninen luonne, jäsenvaltioiden olisi sovittava komission avustamana käytännön järjestelyistä, jotka ovat tarpeen tietoturvaloukkausten yhteydessä noudatettavien menettelyjen täytäntöönpanemiseksi, sekä toimenpiteistä, jotka on toteutettava tietoturvaloukkausten ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.

(34)

Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2011/16/EU ja erityisesti toimivaltaisten viranomaisten välisen automaattisen tietojenvaihdon yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä vakiomuotoinen lomake, johon kuuluu rajattu määrä osia, mukaan lukien kielijärjestelyt. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(35)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (7) 42 artiklan mukaisesti.

(36)

Kaikessa direktiiviin 2011/16/EU liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä olisi edelleen noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (8) ja asetusta (EU) 2018/1725. Direktiivissä 2011/16/EU säädetään tietojenkäsittelystä, jonka ainoana tavoitteena on palvella yleistä etua eli käsitellä verotusasioita, torjua veropetoksia, verovilppiä ja veronkiertoa, turvata verotulot ja edistää oikeudenmukaista verotusta ja näin parantaa mahdollisuuksia sosiaaliseen, poliittiseen ja taloudelliseen osallisuuteen jäsenvaltioissa. Sen vuoksi direktiivin 2011/16/EU viittaukset asiaankuuluvaan unionin tietosuojalainsäädäntöön olisi saatettava ajan tasalle, ja tällä direktiivillä käyttöön otettavat säännöt olisi lisättävä siihen. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan taata oikeusvarmuus asetuksissa (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 tarkoitettujen rekisterinpitäjien ja tietojen käsittelijöiden osalta ja samalla varmistaa rekisteröityjen oikeuksien suojelu.

(37)

Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tämän direktiivin tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että oikeutta henkilötietojen suojaan ja elinkeinovapautta kunnioitetaan kaikilta osin.

(38)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, joka on jäsenvaltioiden välinen tehokas hallinnollinen yhteistyö sellaisin edellytyksin, jotka ovat yhteensopivia sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kanssa, koska tämän direktiivin tarkoitus, joka on verohallintojen välisen yhteistyön parantaminen, edellyttää yhdenmukaisia sääntöjä, joita voidaan hyödyntää tehokkaasti rajatylittävissä tilanteissa, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(39)

Direktiivi 2011/16/EU olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2011/16/EU seuraavasti:

1)

Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 9 kohdan a alakohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”a)

kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa sekä 8 a–8 ac artiklaa, ilman edeltävää pyyntöä tapahtuvaa ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista toiselle jäsenvaltiolle ennalta vahvistetuin säännöllisin väliajoin. Kun sovelletaan 8 artiklan 1 kohtaa, saatavilla olevilla tiedoilla tarkoitetaan tiedot ilmoittavan jäsenvaltion verotusasiakirjoissa olevia tietoja, jotka voidaan saada käyttöön kyseisen jäsenvaltion tiedonkeruu- ja käsittelymenettelyn mukaisesti;”

b)

korvataan 9 kohdan c alakohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”c)

kun sovelletaan muita tämän direktiivin säännöksiä kuin 8 artiklan 1 ja 3 a kohtaa sekä 8 a–8 ac artiklaa, tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa säädettyä ennalta määriteltyjen tietojen järjestelmällistä ilmoittamista.”;

c)

korvataan 9 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Isoilla alkukirjaimilla 8 artiklan 3 a ja 7 a kohdassa ja 21 artiklan 2 kohdassa sekä liitteessä IV kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I olevissa vastaavissa määritelmissä. Isoilla alkukirjaimilla 25 artiklan 3 ja 4 kohdassa kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä I tai V olevissa vastaavissa määritelmissä. Isoilla alkukirjaimilla 8 aa artiklassa ja liitteessä III kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä III olevissa vastaavissa määritelmissä; Isoilla alkukirjaimilla 8 ac artiklassa ja liitteessä V kirjoitetuilla ilmauksilla on merkitys, joka niillä on liitteessä V olevissa vastaavissa määritelmissä.”;

d)

lisätään kohdat seuraavasti:

”26.

’yhteistarkastuksella’ tarkoitetaan hallinnollista tutkimusta, jonka suorittavat yhdessä kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ja joka liittyy yhteen tai useampaan henkilöön, joiden osalta näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on yhteinen intressi tai toisiaan täydentäviä intressejä;

27.

’tietoturvaloukkauksella’ tarkoitetaan tietomurtoa, jonka seurauksena tietoja tuhoutuu, häviää tai muuttuu taikka tietoihin on päästy tai niitä on luovutettu tai käytetty epäasianmukaisesti tai luvattomasti, mukaan lukien muun muassa henkilötiedot, joita tahallisen väärinkäytöksen, laiminlyönnin tai onnettomuuden seurauksena on siirretty, tallennettu tai muuten käsitelty. Tietoturvaloukkaus voi koskea tietojen luottamuksellisuutta, saatavuutta ja eheyttä.”

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

”5 a artikla

Ennalta arvioitu olennaisuus

1.   Tiedot, joita 5 artiklassa tarkoitettu pyyntö koskee, ovat ennalta arvioiden olennaisia, jos pyynnön esittävä viranomainen katsoo pyynnön esittämishetkellä, että kyseisen viranomaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti on olemassa kohtuullinen mahdollisuus, että pyydetyt tiedot ovat olennaisia yhden tai useamman verovelvollisen veroasioille riippumatta siitä, onko verovelvolliset yksilöity nimen perusteella tai muulla tavalla, ja että ne ovat tutkinnan kannalta perusteltuja.

2.   Pyynnön esittävän viranomaisen on pyydettyjen tietojen ennalta arvioidun olennaisuuden osoittamiseksi toimitettava pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle vähintään seuraavat tiedot:

a)

verotuksellinen tarkoitus, jota varten tiedot hankitaan; ja

b)

kansallisen lainsäädännön hallinnointia tai täytäntöönpanoa varten tarvittavien tietojen erittely.

3.   Jos 5 artiklassa tarkoitettu pyyntö koskee sellaisten verovelvollisten ryhmää, joita ei voida yksilöidä erikseen, pyynnön esittävän viranomaisen on annettava pyynnön vastaanottavalle viranomaiselle vähintään seuraavat tiedot:

a)

ryhmän yksityiskohtainen kuvaus;

b)

selvitys sovellettavasta lainsäädännöstä ja tosiseikoista, joiden perusteella on syytä uskoa, että ryhmään kuuluvat verovelvolliset eivät ole noudattaneet sovellettavaa lainsäädäntöä;

c)

selvitys siitä, miten pyydetyt tiedot auttaisivat määrittämään, noudattavatko ryhmään kuuluvat verovelvolliset lainsäädäntöä; ja

d)

tarvittaessa sellaisen kolmannen osapuolen osallistumiseen liittyvät tosiseikat ja olosuhteet, joka on aktiivisesti myötävaikuttanut ryhmään kuuluvien verovelvollisten mahdolliseen sovellettavan lainsäädännön noudattamatta jättämiseen.”

3)

Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Edellä 5 artiklassa tarkoitettu pyyntö voi sisältää hallinnollista tutkimusta koskevan perustellun pyynnön. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen katsoo, että hallinnollinen tutkimus ei ole tarpeen, sen on välittömästi ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle syyt tähän.”

4)

Korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on annettava 5 artiklassa tarkoitetut tiedot mahdollisimman nopeasti ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamispäivästä. Jos pyynnön vastaanottava viranomainen ei kuitenkaan pysty vastaamaan pyyntöön määräajassa, sen on ilmoitettava pyynnön esittävälle viranomaiselle välittömästi ja joka tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta syyt siihen, ettei se noudata määräaikaa, sekä päivämäärä, johon mennessä se katsoo voivansa vastata pyyntöön. Määräaika saa olla enintään kuusi kuukautta pyynnön vastaanottamisesta.

Tiedot on kuitenkin toimitettava kahden kuukauden kuluessa kyseisestä päivästä, jos kyseiset tiedot ovat jo pyynnön vastaanottavan viranomaisen hallussa.”

5)

Kumotaan 7 artiklan 5 kohta.

6)

Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

”1.   Kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattista tietojenvaihtoa noudattaen ilmoitettava toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat saatavilla olevat tiedot seuraavista erityisistä tulo- ja pääomalajeista, sellaisina kuin nämä ymmärretään tiedot ilmoittavan jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla:

a)

työtulo;

b)

johtajanpalkkiot;

c)

henkivakuutustuotteet, joita muut tietojenvaihtoa koskevat unionin oikeudelliset välineet ja muut vastaavat toimenpiteet eivät kata;

d)

eläkkeet;

e)

kiinteän omaisuuden omistaminen ja siitä saatava tulo;

f)

rojaltit.

Niiden verokausien osalta, jotka alkavat 1 päivänä tammikuuta 2024 tai sen jälkeen, jäsenvaltioiden on pyrittävä ilmoittamaan asukkaiden asuinjäsenvaltion TIN-verotunniste ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen ilmoittamisen yhteydessä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain vähintään kaksi ensimmäisessä alakohdassa lueteltua tulo- ja pääomalajia, joiden osalta ne toimittavat tietoja toisessa jäsenvaltiossa asuvista henkilöistä.

2.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ennen 1 päivää tammikuuta 2024 vähintään neljä 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa lueteltua lajia, joista kunkin jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on automaattista tietojenvaihtoa käyttäen ilmoitettava minkä tahansa toisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa asuvia henkilöitä koskevat tiedot. Tiedot on annettava 1 päivänä tammikuuta 2025 tai sen jälkeen alkavilta verokausilta.”;

b)

kumotaan 3 kohdan toinen alakohta.

7)

Muutetaan 8 a artikla seuraavasti:

a)

korvataan 5 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a)

edellä olevan 1 kohdan mukaisesti vaihdettavien tietojen osalta viipymättä sen jälkeen, kun rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin taikka se uudistettiin, ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen kalenterivuoden puolikkaan päättymisestä, jona rajatylittävää tilannetta varten annettava ennakkopäätös taikka ennakkohinnoittelusopimus annettiin tai sitä muutettiin taikka se uudistettiin;”

b)

korvataan 6 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

sellainen tiivistelmä rajatylittävää tilannetta varten annettavan ennakkopäätöksen taikka ennakkohinnoittelusopimuksen sisällöstä, mukaan lukien yleinen kuvaus olennaisesta liiketoiminnasta taikka olennaisista liiketoimista tai liiketoimien sarjasta sekä kaikki muut tiedot, jotka voisivat auttaa toimivaltaista viranomaista mahdollisen veroriskin arvioinnissa, joka ei johda liike-, elinkeino- tai ammattisalaisuuden tai kaupallisen menettelyn paljastamiseen tai sellaisten tietojen paljastamiseen, joiden paljastaminen olisi vastoin yleistä järjestystä;”

8)

Lisätään artikla seuraavasti:

”8 ac artikla

Alustaoperaattoreiden ilmoittamia tietoja koskevan pakollisen automaattisen tietojenvaihdon laajuus ja edellytykset

1.   Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla sen Raportoivia alustaoperaattoreita vaaditaan noudattamaan liitteessä V olevissa II ja III jaksossa vahvistettuja huolellisuus- ja raportointimenettelyjä. Kunkin jäsenvaltion on myös varmistettava näiden toimenpiteiden tehokas täytäntöönpano ja niiden noudattaminen liitteessä V olevan IV jakson mukaisesti.

2.   Liitteessä V oleviin II ja III jaksoon sisältyvien sovellettavien huolellisuusmenettelyjen ja raportointivaatimusten mukaisesti sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa raportointi on tapahtunut 1 kohdan mukaisesti, on automaattista tietojenvaihtoa käyttäen toimitettava 3 kohdassa säädetyssä määräajassa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa Raportoitavalla myyjällä on liitteessä V olevan II jakson D kohdan mukaisesti määritetty kotipaikka, ja jos Raportoitava myyjä tarjoaa kiinteän omaisuuden vuokrauspalveluja, joka tapauksessa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa kiinteä omaisuus sijaitsee, kustakin Raportoitavasta myyjästä seuraavat tiedot:

a)

Raportoivan alustaoperaattorin nimi, sääntömääräisen kotipaikan osoite, TIN-verotunniste ja tarvittaessa 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti annettu yksilöllinen tunnistenumero sekä sen Alustan toiminimi tai niiden Alustojen toiminimet, josta tai joista Raportoiva alustaoperaattori ilmoittaa tietoja;

b)

Raportoitavan myyjän etu- ja sukunimi (jos kyseessä on luonnollinen henkilö) ja Myyjän virallinen nimi (jos kyseessä on Yksikkö);

c)

Ensisijainen osoite;

d)

Raportoitavan myyjän mahdolliset TIN-verotunnisteet, mukaan lukien kaikki jäsenvaltiot, jotka ovat ne antaneet, tai verotunnisteen puuttuessa Raportoitavan myyjän syntymäpaikka (jos kyseessä on luonnollinen henkilö);

e)

Raportoitavan myyjän yritysrekisterinumero (jos kyseessä on Yksikkö);

f)

Raportoitavan myyjän arvonlisäverotunniste, jos se on saatavilla;

g)

Raportoitavan myyjän syntymäaika (jos kyseessä on luonnollinen henkilö);

h)

sen tilin Finanssitilitunniste, jolle Vastike maksetaan tai hyvitetään, jos se on Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla eikä sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa Raportoitavalla myyjällä on liitteessä V olevan II jakson D kohdan mukaisesti määritetty kotipaikka, ole ilmoittanut kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, ettei se aio käyttää Finanssitilitunnistetta tähän tarkoitukseen;

i)

Finanssitilitunnisteen lisäksi sen finanssitilin haltijan nimi, jolle Vastike maksetaan tai hyvitetään, jos se on eri kuin Raportoitavan myyjän nimi ja on Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla, sekä kaikki muut kyseistä tilinhaltijaa koskevat tilitunnistetiedot, jotka ovat Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla;

j)

kukin jäsenvaltio, jossa Raportoitavalla myyjällä on liitteessä V olevan II jakson D kohdan mukaisesti määritetty kotipaikka;

k)

Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana maksetun tai hyvitetyn Vastikkeen kokonaismäärä sekä niiden Olennaisten toimien lukumäärä, joiden osalta Vastike on maksettu tai hyvitetty;

l)

kaikki maksut, palkkiot tai verot, jotka Raportoiva alustaoperaattori on pidättänyt tai perinyt Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana.

Jos Raportoitava myyjä tarjoaa kiinteän omaisuuden vuokrauspalveluja, on toimitettava seuraavat lisätiedot:

a)

kunkin Kiinteistökokonaisuuden osoite, joka määritetään liitteessä V olevan II jakson E kohdassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, sekä kiinteistörekisterinumero tai sen jäsenvaltion, jossa Kiinteistökokonaisuus sijaitsee, kansallisen lainsäädännön mukainen vastaava numero, jos se on saatavilla;

b)

Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana maksetun tai hyvitetyn Vastikkeen kokonaismäärä sekä kunkin Kiinteistökokonaisuuden osalta tarjottujen Olennaisten toimien lukumäärä;

c)

jos tieto on saatavilla, niiden päivien lukumäärä, joina kukin Kiinteistökokonaisuus oli vuokralle annettuna Raportointikauden aikana, sekä kunkin Kiinteistökokonaisuuden tyyppi.

3.   Tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia käyttäen kahden kuukauden kuluessa sen Raportointikauden päättymisestä, jota Raportoivaan alustaoperaattoriin sovellettavat raportointivelvoitteet koskevat. Ensimmäiset Raportointikausia koskevat tiedot on ilmoitettava 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen.

4.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen raportointivelvoitteiden täyttämiseksi kunkin jäsenvaltion on vahvistettava tarvittavat säännöt, joilla liitteessä V olevan I jakson A kohdan 4 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua Raportoivaa alustaoperaattoria vaaditaan rekisteröitymään unionissa. Rekisteröintijäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on annettava yksilöllinen tunnistenumero tällaiselle Raportoivalle alustaoperaattorille.

Jäsenvaltioiden on vahvistettava säännöt, joiden mukaisesti Raportoiva alustaoperaattori voi päättää ilmoittautua yhden jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen rekisteriin liitteessä V olevan IV jakson F kohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla liitteessä V olevan I jakson A kohdan 4 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun Raportoivan alustaoperaattorin, jonka rekisteröinti on peruttu liitteessä V olevan IV jakson F kohdan 7 alakohdan mukaisesti, uudelleenrekisteröinti voidaan sallia ainoastaan sillä edellytyksellä, että se antaa asianomaisen jäsenvaltion viranomaisille asianmukaiset takeet siitä, että se sitoutuu noudattamaan raportointivaatimuksia unionissa, muun muassa mahdollisia täyttämättömiä raportointivelvoitteita.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä Raportoivien alustaoperaattorien rekisteriin ilmoittautumisen ja tunnistamisen kannalta tarpeelliset käytännön järjestelyt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

5.   Jos Alustaoperaattorin katsotaan olevan Poikkeuksen alainen alustaoperaattori, sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jolle tämä on osoitettu liitteessä V olevan I jakson A kohdan 3 alakohdan mukaisesti, on ilmoitettava asiasta sekä mahdollisista myöhemmistä muutoksista kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

6.   Komissio perustaa 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä keskusrekisterin, johon tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti ilmoitettavat ja liitteessä V olevan IV jakson F kohdan 2 alakohdan mukaisesti toimitettavat tiedot kirjataan. Keskusrekisteri on kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä.

7.   Komissio määrittää jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä tai omasta aloitteestaan täytäntöönpanosäädöksillä, vastaavatko liitteessä V olevan I jakson A kohdan 7 alakohdassa tarkoitetun, kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen välisen sopimuksen mukaisesti automaattisesti vaihdettavat tiedot liitteessä V olevan III jakson B kohdassa tarkoitettuja tietoja. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua toimenpidettä pyytävän jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle perusteltu pyyntö.

Jos komissio katsoo, ettei sillä ole kaikkia pyynnön arviointia varten tarvittavia tietoja, se ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, mitä lisätietoja tarvitaan. Kun komissiolla on kaikki tarpeelliseksi katsomansa tiedot, se ilmoittaa tästä yhden kuukauden kuluessa pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle ja toimittaa asiaankuuluvat tiedot 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle komitealle.

Toimiessaan omasta aloitteestaan komissio hyväksyy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen vasta sen jälkeen, kun jäsenvaltio on tehnyt unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen kanssa toimivaltaisen viranomaisen sopimuksen, joka edellyttää automaattista tietojenvaihtoa myyjistä, jotka saavat tuloja Alustojen mahdollistamista toimista.

Määrittäessään, ovatko Olennaista toimea koskevat tiedot ensimmäistä alakohtaa vastaavia, komissio ottaa asianmukaisesti huomioon, missä määrin järjestelmä, johon tiedot perustuvat, vastaa liitteessä V vahvistettua järjestelmää, erityisesti seuraavilta osin:

i)

Raportoivan alustaoperaattorin, Raportoitavan myyjän ja Olennaisen toimen määritelmät;

ii)

Raportoitavien myyjien tunnistamisessa sovellettavat menettelyt;

iii)

raportointivaatimukset; ja

iv)

säännöt ja hallinnolliset menettelyt, jotka unionin ulkopuolisten lainkäyttöalueiden on otettava käyttöön varmistaakseen kyseisessä järjestelmässä vahvistettujen huolellisuusmenettelyjen ja raportointivelvoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen.

Samaa menettelyä sovelletaan sen vahvistamiseksi, että tiedot eivät enää vastaa toisiaan.”

9)

Muutetaan 8 b artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain tilastot 8 artiklan 1 ja 3 a kohdan, 8 aa artiklan ja 8 ac artiklan mukaisten automaattisten tietojenvaihtojen määristä sekä tiedot hallinnollisista ja muista asiaankuuluvista kustannuksista ja hyödyistä, jotka liittyvät tapahtuneisiin tietojenvaihtoihin, ja kaikista mahdollisista muutoksista sekä verohallintojen että kolmansien osapuolten osalta.”;

b)

kumotaan 2 kohta.

10)

Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vaihtamiseksi pyytää toisen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta, että edellisen valtuuttamat virkamiehet jälkimmäisen vahvistamien menettelyllisten järjestelyjen mukaisesti

a)

ovat läsnä virastoissa, joissa pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion hallintoviranomaiset suorittavat tehtäviään;

b)

ovat läsnä pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion alueella suoritettavissa hallinnollisissa tutkimuksissa;

c)

tarvittaessa osallistuvat pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion suorittamiin hallinnollisiin tutkimuksiin sähköisiä viestintävälineitä käyttäen.

Pyynnön vastaanottavan viranomaisen on vastattava ensimmäisen alakohdan mukaiseen pyyntöön 60 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ja vahvistettava pyynnön esittävälle viranomaiselle suostumuksensa tai ilmoitettava sille perusteltu kieltäytymisensä.

Kun pyydetyt tiedot sisältyvät asiakirja-aineistoon, joka on pyynnön vastaanottavan viranomaisen virkamiesten käytettävissä, siitä on annettava jäljennökset pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehille.”;

b)

korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Kun pyynnön esittävän viranomaisen virkamiehet ovat läsnä hallinnollisissa tutkimuksissa tai osallistuvat niihin sähköisiä viestintävälineitä käyttäen, he voivat haastatella henkilöitä ja tarkastella asiakirjoja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion vahvistamia menettelyllisiä järjestelyjä noudattaen.”

11)

Korvataan 12 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on päätettävä, haluaako se osallistua samanaikaisiin tarkastuksiin. Sen on vahvistettava samanaikaista tarkastusta ehdottaneelle viranomaiselle suostumuksensa tai ilmoitettava sille perusteltu kieltäytymisensä 60 päivän kuluessa ehdotuksen vastaanottamisesta.”

12)

Lisätään jakso seuraavasti:

”II a JAKSO

Yhteiset tarkastukset

12 a artikla

Yhteistarkastukset

1.   Yhden tai useamman jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi pyytää toisen jäsenvaltion (tai toisten jäsenvaltioiden) toimivaltaista viranomaista suorittamaan yhteistarkastuksen. Pyynnön vastaanottavien viranomaisten on vastattava yhteistarkastusta koskevaan pyyntöön 60 päivän kuluessa sen vastaanottamisesta. Pyynnön vastaanottava viranomainen voi hylätä jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen yhteistä tarkastusta koskevan pyynnön perustelluista syistä.

2.   Pyynnön esittäneen ja pyynnön vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on suoritettava yhteiset tarkastukset ennalta sovitulla ja koordinoidulla tavalla, kielijärjestelyt mukaan luettuina, ja sen jäsenvaltion lainsäädännön ja menettelyvaatimusten mukaisesti, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan. Kunkin sellaisen jäsenvaltion, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan, toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä edustaja, joka vastaa yhteisen tarkastuksen valvonnasta ja koordinoinnista kyseisessä jäsenvaltiossa.

Yhteiseen tarkastukseen osallistuvien jäsenvaltioiden virkamiesten oikeudet ja velvollisuudet heidän ollessaan läsnä, kun toimia toteutetaan toisessa jäsenvaltiossa, on määritettävä sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan. Toisen jäsenvaltion virkamiesten on noudatettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan, eivätkä he saa käyttää valtuuksia, jotka ylittävät heille heidän jäsenvaltionsa lainsäädännön mukaisesti annettujen valtuuksien soveltamisalan.

3.   Edellä olevan 2 kohdan soveltamista rajoittamatta sen jäsenvaltion, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan, on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan:

a)

sallia, että muiden jäsenvaltioiden virkamiehet, jotka osallistuvat yhteiseen tarkastukseen, haastattelevat henkilöitä ja tarkastelevat asiakirjoja yhdessä sen jäsenvaltion virkamiesten kanssa, jossa yhteisen tarkastuksen toimet toteutetaan, kyseisen jäsenvaltion vahvistamia menettelyllisiä järjestelyjä noudattaen;

b)

varmistaa, että näiden yhteiseen tarkastukseen liittyvien toimien yhteydessä kerättyä näyttöä ja sen hyväksyttävyyttä voidaan arvioida samoin oikeudellisin edellytyksin kuin kyseisessä jäsenvaltiossa suoritetussa tarkastuksessa, johon osallistuvat ainoastaan kyseisen jäsenvaltion virkamiehet, muun muassa valitus-, uudelleentarkastelu- tai muutoksenhakumenettelyjen aikana; ja

c)

varmistaa, että henkilöllä tai henkilöillä, joita yhteinen tarkastus koskee tai joihin se vaikuttaa, on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin tarkastuksessa, johon ainoastaan kyseisen jäsenvaltion virkamiehet osallistuvat muun muassa valitus-, uudelleentarkastelu- tai muutoksenhakumenettelyjen aikana.

4.   Jos kahden tai useamman jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset suorittavat yhteisen tarkastuksen, niiden on pyrittävä yhteisymmärrykseen yhteisen tarkastuksen kannalta olennaisista tosiseikoista ja olosuhteista sekä tarkastuksen kohteena olleen henkilön tai olleiden henkilöiden verotuksellisesta asemasta yhteisen tarkastuksen tulosten perusteella. Yhteisen tarkastuksen havainnot on sisällytettävä loppukertomukseen. Kysymykset, joista toimivaltaiset viranomaiset ovat yhtä mieltä, on otettava huomioon loppukertomuksessa sekä osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kyseisen yhteisen tarkastuksen jälkeen antamissa asiaankuuluvissa asiakirjoissa.

Jollei ensimmäisestä alakohdasta muuta johdu, toimet, jotka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset tai sen virkamiehet toteuttavat yhteisen tarkastuksen jälkeen, ja kyseisessä jäsenvaltiossa mahdollisesti toteutettavat muut menettelyt, kuten veroviranomaisten päätös tai siihen liittyvä muutoksenhaku- tai sovintomenettely, on toteutettava kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

5.   Tarkastuksen kohteena olleille henkilöille on annettava tiedoksi yhteisen tarkastuksen tulokset sekä toimitettava jäljennös loppukertomuksesta 60 päivän kuluessa loppukertomuksen antamisesta.”

13)

Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden tämän direktiivin nojalla missä tahansa muodossa toisilleen ilmoittamia tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa. Tällaisia tietoja voidaan käyttää jäsenvaltioiden 2 artiklassa tarkoitettuja veroja koskevien kansallisten lakien arvioimiseen, hallinnointiin ja täytäntöönpanoon sekä arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen määräämiseen, hallinnointiin ja perimiseen.”;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Tämän direktiivin nojalla vastaanotettuja tietoja ja asiakirjoja saa käyttää muihin kuin 1 kohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen luvalla, joka ilmoittaa tiedot tämän direktiivin mukaisesti, ja vain siltä osin kuin on sallittua tiedot vastaanottavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla. Tällainen lupa on myönnettävä, jos tietoja voidaan käyttää samanlaisiin tarkoituksiin tiedot ilmoittavan toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltiossa.

Kunkin jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi toimittaa kaikkien muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille luettelo niistä muista kuin 1 kohdassa mainituista tarkoituksista, joihin tietoja ja asiakirjoja voidaan sen kansallisen lainsäädännön perusteella käyttää. Tiedot ja asiakirjat vastaanottava toimivaltainen viranomainen voi käyttää saatuja tietoja ja asiakirjoja kaikkiin luettelon toimittavan jäsenvaltion ilmoittamiin tarkoituksiin ilman tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua lupaa.”

14)

Muutetaan 20 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun vakiomuotoiseen lomakkeeseen on sisällytettävä ainakin seuraavat pyynnön esittävän viranomaisen antamat tiedot:

a)

tutkimuksen tai tutkinnan kohteena olevan henkilön henkilöllisyys sekä, kun on kyse 5 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista ryhmää koskevista pyynnöistä, ryhmän yksityiskohtainen kuvaus;

b)

verotuksellinen tarkoitus, jota varten tiedot hankitaan.”;

b)

korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä olevan 9 artiklan mukaiset oma-aloitteisesti annetut tiedot ja niitä koskevat 10 artiklan mukaiset vahvistukset, 13 artiklan mukaiset hallinnollista tiedoksiantoa koskevat pyynnöt, 14 artiklan mukaiset palautteet sekä 16 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut tiedot on lähetettävä käyttäen komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista lomaketta.

4.   Edellä olevien 8 artiklan ja 8 ac artiklan mukainen automaattinen tietojenvaihto on tehtävä käyttämällä komission 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistamaa vakiomuotoista tiedonsiirtoformaattia, jonka tarkoituksena on helpottaa tällaista automaattista tietojenvaihtoa.”

15)

Lisätään 21 artiklaan kohta seuraavasti:

”7.   Komissio kehittää verotuksen alan hallinnollista yhteistyötä koskevan turvallisen keskitetyn rajapinnan, jossa jäsenvaltiot ilmoittavat tietoja 20 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisia vakiomuotoisia lomakkeita käyttäen, sekä antaa siihen liittyvää teknistä ja logistista tukea. Kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy tähän rajapintaan. Komissiolla on tilastojen keräämistä varten pääsy rajapintaan kirjattuja tietojenvaihtoja koskeviin tietoihin, jotka voidaan poimia automaattisesti. Komissiolla on pääsy ainoastaan anonymisoituihin ja yhteenkoottuihin tietoihin. Komission pääsy tietoihin ei rajoita jäsenvaltioiden velvollisuutta toimittaa tilastoja tietojenvaihdoista 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä tarvittavat käytännön järjestelyt. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.”

16)

Korvataan 22 artiklan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a.   Niiden jäsenvaltioissa säädettyjen lakien täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanon valvontaa varten, joilla tämä direktiivi pannaan täytäntöön, sekä tässä direktiivissä vahvistetun hallinnollisen yhteistyön toimivuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden on säädettävä laissa siitä, että veroviranomaisilla on pääsy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 (*1) 13, 30, 31, 32 a ja 40 artiklassa tarkoitettuihin mekanismeihin, menettelyihin, asiakirjoihin ja tietoihin.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73).”"

17)

Korvataan 23 a artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltion komissiolle 23 artiklan mukaisesti toimittamia tietoja sekä kaikkia komission tällaisia tietoja käyttäen laatimia kertomuksia tai asiakirjoja voidaan lähettää muille jäsenvaltioille. Lähetettyjä tietoja koskee salassapitovelvollisuus, ja niihin on sovellettava tiedot vastaanottaneen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä samanlaisille tiedoille säädettyä suojaa.

Jäsenvaltiot voivat käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja komission laatimia kertomuksia ja asiakirjoja ainoastaan analyysitarkoituksiin, ja niitä ei saa julkistaa tai saattaa minkään muun henkilön tai elimen saataville ilman komission nimenomaista lupaa.

Sen estämättä, mitä ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa säädetään, komissio voi julkaista vuosittain anonymisoidut yhteenvedot tilastotiedoista, joita jäsenvaltiot toimittavat sille 23 artiklan 4 kohdan mukaisesti.”

18)

Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla

Tietosuoja

1.   Kaikkeen tämän direktiivin mukaiseen tietojenvaihtoon sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 (*2). Jäsenvaltioiden on kuitenkin tämän direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi rajoitettava asetuksen (EU) 2016/679 13 artiklassa, 14 artiklan 1 kohdassa sekä 15 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa, siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun asetuksen 23 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.

2.   Kun unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät henkilötietoja tämän direktiivin nojalla, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (*3). Tämän direktiivin asianmukaiseksi soveltamiseksi on kuitenkin rajoitettava asetuksen (EU) 2018/1725 15 artiklassa, 16 artiklan 1 kohdassa sekä 17–21 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien ja oikeuksien soveltamisalaa, siinä määrin kuin se on tarpeen mainitun asetuksen 25 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen etujen turvaamiseksi.

3.   Raportoivia finanssilaitoksia, välittäjiä, Raportoivia alustaoperaattoreita ja jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia pidetään rekisterinpitäjinä, kun ne määrittävät yksin tai yhdessä asetuksessa (EU) 2016/679 tarkoitetun henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen ja keinot.

4.   Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kukin sen lainkäyttöalueella toimiva Raportoiva finanssilaitos tai tapauksen mukaan välittäjä tai Raportoiva alustaoperaattori:

a)

ilmoittaa kullekin asianomaiselle luonnolliselle henkilölle, että häntä koskevia tietoja kerätään ja siirretään tämän direktiivin mukaisesti; ja

b)

antaa kullekin luonnolliselle henkilölle kaikki tiedot, jotka hänellä on oikeus saada rekisterinpitäjältä, riittävän ajoissa, jotta henkilö voi käyttää tietosuojaoikeuksiaan ja joka tapauksessa ennen tietojen ilmoittamista.

Sen estämättä, mitä ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetään, kunkin jäsenvaltion on vahvistettava säännöt, joilla Raportoivat alustaoperaattorit velvoitetaan ilmoittamaan raportoidusta Vastikkeesta Raportoitaville myyjille.

5.   Tämän direktiivin mukaisesti käsiteltyjä tietoja säilytetään ainoastaan niin kauan, kuin tämän direktiivin tarkoitusten saavuttamiseksi on tarpeen, ja joka tapauksessa kunkin rekisterinpitäjän vanhentumisaikoja koskevien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

6.   Jäsenvaltion, jossa on tapahtunut tietoturvaloukkaus, on ilmoitettava tietoturvaloukkauksesta ja sen jälkeisistä korjaavista toimista viipymättä komissiolle. Komissio ilmoittaa viipymättä kaikille jäsenvaltioille tietoturvaloukkauksesta, josta on raportoitu sille tai josta se on tietoinen, sekä kaikista korjaavista toimista.

Kukin jäsenvaltio voi keskeyttää tietojenvaihdon sen jäsenvaltion tai niiden jäsenvaltioiden kanssa, jossa tai joissa tietoturvaloukkaus tapahtui, ilmoittamalla asiasta kirjallisesti komissiolle ja asianomaiselle jäsenvaltioille tai asianomaisille jäsenvaltioille. Tällainen keskeytys tulee voimaan välittömästi.

Jäsenvaltion tai jäsenvaltioiden, jossa tai joissa tietoturvaloukkaus tapahtui, on tutkittava, pysäytettävä ja korjattava se sekä pyydettävä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti komissiolle, että pääsy CCN-verkkoon tätä direktiiviä sovellettaessa keskeytetään, jos tietoturvaloukkausta ei voida pysäyttää välittömästi ja asianmukaisesti. Komissio keskeyttää tällaisen jäsenvaltion tai kyseisten jäsenvaltioiden pääsyn CCN-verkkoon tätä direktiiviä sovellettaessa tällaisesta pyynnöstä.

Saatuaan sen jäsenvaltion ilmoituksen tietoturvaloukkauksen korjaamisesta, jossa tietoturvaloukkaus on tapahtunut, komissio antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille uudelleen pääsyn CCN-verkkoon tätä direktiiviä sovellettaessa. Jos yksi tai useampi jäsenvaltio pyytää komissiota tarkistamaan yhdessä, onko tietoturvaloukkauksen korjaaminen onnistunut, komissio antaa asian tarkistettuaan kyseiselle jäsenvaltiolle tai kyseisille jäsenvaltioille uudelleen pääsyn CCN-verkkoon tätä direktiiviä sovellettaessa.

Jos tietoturvaloukkaus kohdistuu keskusrekisteriin tai CCN-verkkoon tätä direktiiviä sovellettaessa ja jos se voi vaikuttaa jäsenvaltioiden tietojenvaihtoon CCN-verkossa, komissio ilmoittaa tietoturvaloukkauksesta ja toteutetuista korjaavista toimista jäsenvaltioille ilman aiheetonta viivytystä. Tällaisiin toimiin voi kuulua keskusrekisteriin tai CCN-verkkoon pääsyn keskeyttäminen tätä direktiiviä sovellettaessa, kunnes tietoturvaloukkaus on korjattu.

7.   Jäsenvaltioiden on komission avustamana sovittava tämän artiklan täytäntöönpanon edellyttämistä käytännön järjestelyistä, muun muassa kansainvälisesti tunnustettuihin hyviin käytäntöihin mukautetuista tietoturvaloukkausten hallintaprosesseista ja tarvittaessa yhteistä rekisterinpitäjää koskevasta sopimuksesta sekä, tietojen käsittelijää ja rekisterinpitäjää koskevasta sopimuksesta tai niiden malleista.

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1)."

(*3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).”"

19)

Korvataan 25 a artikla seuraavasti:

”25 a artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on vahvistettava niitä seuraamuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan tämän direktiivin nojalla annettujen 8 aa, 8 ab ja 8 ac artiklaa koskevien kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.”

20)

Lisätään liite V, jonka teksti on tämän direktiivin liitteenä.

2 artikla

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2023.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava direktiivin 2011/16/EU 3 artiklan 26 alakohdan osalta tämän direktiivin 1 artiklan 1 alakohdan d alakohdan ja direktiivin 2011/16/EU II a jakson osalta tämän direktiivin 1 artiklan 12 alakohdan noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2024.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. do C. ANTUNES


(1)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(2)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(3)  Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).

(4)  Neuvoston direktiivi 2003/49/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä (EUVL L 157, 26.6.2003, s. 49).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1286/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin verotusjärjestelmien toimintaa kaudella 2014–2020 parantavan toimintaohjelman (Fiscalis 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1482/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 25).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).


LIITE

”LIITE V

ALUSTAOPERAATTOREITA KOSKEVAT HUOLELLISUUSMENETTELYT, RAPORTOINTIVELVOITTEET JA MUUT SÄÄNNÖT

Tässä liitteessä vahvistetaan huolellisuusmenettelyt, raportointivelvoitteet ja muut säännöt, joita Raportoivien alustaoperaattoreiden on sovellettava, jotta jäsenvaltiot voivat ilmoittaa tämän direktiivin 8 ac artiklassa tarkoitetut tiedot automaattista tietojenvaihtoa käyttäen.

Lisäksi tässä liitteessä vahvistetaan säännöt ja hallinnolliset menettelyt, jotka jäsenvaltioiden on otettava käyttöön varmistaakseen jäljempänä olevien huolellisuusmenettelyjen ja tietojenvaihtovelvoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen.

I JAKSO

MÄÄRITELMÄT

Jäljempänä olevilla ilmaisuilla tarkoitetaan seuraavaa:

A.

Raportoivat alustaoperaattorit

1.

’Alustalla’ tarkoitetaan mitä tahansa käyttäjien saatavilla olevaa ohjelmistoa, myös verkkosivustoa tai sen osaa, ja sovelluksia, myös mobiilisovelluksia, joiden avulla Myyjät ottavat yhteyttä muihin käyttäjiin voidakseen suorittaa Olennaisen toimen kyseisille käyttäjille suoraan tai välillisesti. Siihen sisältyvät myös kaikki järjestelyt, joiden avulla Olennaisen toimeen liittyvä Vastike kerätään ja maksetaan.

Ilmaisuun ’Alusta’ eivät sisälly ohjelmistot, jotka mahdollistavat yksinomaan seuraavat toimet puuttumatta Olennaisen toimen suorittamiseen muulla tavoin:

a)

Olennaiseen toimeen liittyvien maksujen käsittely;

b)

käyttäjien suorittama Olennaisten toimien luetteloiminen tai mainostaminen;

c)

käyttäjien ohjaaminen tai siirtäminen Alustalle.

2.

’Alustaoperaattorilla’ tarkoitetaan Yksikköä, joka tekee Myyjien kanssa sopimuksia siitä, että koko Alusta tai osa siitä annetaan kyseisten Myyjien saataville.

3.

’Poikkeuksen alaisella alustaoperaattorilla’ tarkoitetaan alustaoperaattoria, joka on osoittanut ennakolta ja vuosittain sen jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tyydyttävällä tavalla, jolle alustaoperaattorin olisi muutoin pitänyt olevan III jakson A kohdan 1–3 alakohdassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ilmoittaa, että kyseisen Alustan koko liiketoimintamalli on sellainen, ettei sillä ole Raportoitavia myyjiä.

4.

’Raportoivalla alustaoperaattorilla’ tarkoitetaan mitä tahansa muuta Alustaoperaattoria kuin Poikkeuksen alaista alustaoperaattoria, ja jonka tilanne on jokin seuraavista:

a)

sen verotuksellinen kotipaikka on jäsenvaltiossa tai, jos tällaisella Alustaoperaattorilla ei ole verotuksellista kotipaikkaa jäsenvaltiossa, se täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

i)

se on perustettu jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti;

ii)

sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee jäsenvaltiossa;

iii)

sillä on kiinteä toimipaikka jäsenvaltiossa, eikä se ole Hyväksytty unionin ulkopuolinen alustaoperaattori;

b)

sen verotuksellinen kotipaikka ei ole jäsenvaltiossa, sitä ei ole perustettu jäsenvaltiossa, sitä ei johdeta jäsenvaltiossa, eikä sillä ole kiinteää toimipaikkaa jäsenvaltiossa, mutta se avustaa Raportoitavia myyjiä Olennaisen toimen suorittamisessa tai Olennaisen toimen suorittamisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan kiinteän omaisuuden antamisessa vuokralle eikä ole Hyväksytty unionin ulkopuolinen alustaoperaattori.

5.

’Hyväksytyllä unionin ulkopuolisella alustaoperaattorilla’ tarkoitetaan Alustaoperaattoria, jonka kaikki Olennaiset toimet, joiden suorittamisen se mahdollistaa, ovat myös Hyväksyttyjä olennaisia toimia ja jonka verotuksellinen kotipaikka on Hyväksytyllä unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella tai, jos tällaisella Alustaoperaattorilla ei ole verotuksellista kotipaikkaa Hyväksytyllä unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella, se täyttää jonkin seuraavista edellytyksistä:

a)

se on perustettu Hyväksytyn unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen lainsäädännön mukaisesti; tai

b)

sen johto (mukaan lukien toimiva johto) sijaitsee Hyväksytyllä unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella;

6.

’Hyväksytyllä unionin ulkopuolisella lainkäyttöalueella’ tarkoitetaan unionin ulkopuolista lainkäyttöaluetta, jolla on voimassa oleva Pätevä ehdot täyttävä toimivaltaisten viranomaisten sopimus kaikkien niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jotka on yksilöity raportoitaviksi lainkäyttöalueiksi unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen julkaisemassa luettelossa.

7.

’Pätevällä ehdot täyttävällä toimivaltaisten viranomaisten sopimuksella’ tarkoitetaan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja unionin ulkopuolisen lainkäyttöalueen välistä sopimusta, joka edellyttää vaihtamaan automaattisesti tämän liitteen III jakson B kohdassa määriteltyjä tietoja vastaavia tietoja, sellaisina kuin ne on vahvistettu täytäntöönpanosäädöksellä 8 ac artiklan 7 kohdan mukaisesti.

8.

’Olennaisella toimella’ tarkoitetaan jotakin seuraavista Vastiketta vastaan suoritettavista toimista:

a)

kiinteän omaisuuden, mukaan lukien asuin- ja liikekiinteistöjen, sekä minkä tahansa muun kiinteän omaisuuden ja pysäköintipaikkojen antaminen vuokralle;

b)

Henkilökohtainen palvelu;

c)

Tavaroiden myynti;

d)

minkä tahansa liikennevälineen antaminen vuokralle.

Ilmaisulla ’Olennainen toimi’ ei tarkoiteta toimea, jonka Myyjä suorittaa Alustaoperaattorin työntekijänä tai Alustaoperaattoriin liittyvän Yksikön työtekijänä.

9.

’Hyväksytyllä olennaisella toimella’ tarkoitetaan mitä tahansa Olennaista toimea, joka kuuluu automaattisen tietojenvaihdon piiriin Pätevän ehdot täyttävän toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen mukaisesti.

10.

’Vastikkeella’ tarkoitetaan missä tahansa muodossa olevaa korvausta, josta on vähennetty kaikki Raportoivan alustaoperaattorin pidättämät tai perimät maksut, palkkiot tai verot ja joka maksetaan tai hyvitetään Myyjälle Olennaisen toimen yhteydessä ja jonka määrän Alustaoperaattori tietää tai saa kohtuullisen helposti tietoonsa.

11.

’Henkilökohtaisella palvelulla’ tarkoitetaan palvelua, jonka yhteydessä yksi tai useampi henkilö tekee itsenäisesti tai Yksikön puolesta työtä, josta maksetaan ajan tai tehtävän perusteella ja jota tehdään käyttäjän pyynnöstä joko verkossa tai fyysisesti verkon ulkopuolella sen jälkeen, kun Alusta on mahdollistanut sen.

B.

Raportoitavat myyjät

1.

’Myyjällä’ tarkoitetaan Olennaisen toimen suorittavaa Alustan käyttäjää, joka on luonnollinen henkilö tai Yksikkö ja joka rekisteröidään Alustalle milloin tahansa Raportointikauden aikana.

2.

’Aktiivisella myyjällä’ tarkoitetaan Myyjää, joka tarjoaa Olennaista toimea Raportointikauden aikana tai jolle maksetaan tai hyvitetään Vastike Olennaisen toimen yhteydessä Raportointikauden aikana.

3.

’Raportoitavalla myyjällä’ tarkoitetaan Aktiivista myyjää, joka on muu kuin Poikkeuksen alainen myyjä ja jonka kotipaikka on jäsenvaltiossa tai joka on antanut jäsenvaltiossa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta vuokralle.

4.

’Poikkeuksen alaisella myyjällä’ tarkoitetaan Myyjää,

a)

joka on Julkisen vallan yksikkö;

b)

joka on Yksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla tai Yksikön lähiyksikkö, jonka osakkeilla käydään säännöllisesti kauppaa vakiintuneilla arvopaperimarkkinoilla;

c)

joka on Yksikkö, jolle Alustaoperaattori on mahdollistanut yli 2 000 Olennaisen toimen suorittamisen antamalla vuokralle kiinteää omaisuutta jonkin Kiinteistökokonaisuuden osalta Raportointikauden aikana; tai

d)

jonka osalta Alustaoperaattori on mahdollistanut enintään 30 Olennaisen toimen suorittamisen Tavaroiden myynnissä ja jolle maksetun tai hyvitetyn Vastikkeen kokonaismäärä oli Raportointikauden aikana enintään 2 000 euroa.

C.

Muut määritelmät

1.

’Yksiköllä’ tarkoitetaan oikeushenkilöä tai oikeudellista järjestelyä, kuten yhtiötä, yhtymää, trustia tai säätiötä. Yksikkö on toisen Yksikön lähiyksikkö, jos joko toinen Yksikkö kontrolloi toista Yksikköä tai kaksi Yksikköä ovat yhteisen kontrollin alaiset. Tätä sovellettaessa kontrolli käsittää sellaisen välittömän tai välillisen omistuksen Yksikön äänivallasta ja arvosta, joka ylittää 50 prosenttia. Välillisessä osallistumisessa yli 50 prosentin omistusoikeutta toisen Yksikön pääomasta koskevan vaatimuksen täyttyminen on määritettävä kertomalla hallitut määrät konsernin omistusketjussa. Henkilöllä, jolla on yli 50 prosenttia äänioikeuksista, on katsottava olevan 100 prosenttia äänioikeuksista.

2.

’Julkisen vallan yksiköllä’ tarkoitetaan jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen hallitusta, jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen valtiollista osaa (joka käsittää osavaltion, maakunnan, piirikunnan tai kunnan) tai jäsenvaltion tai muun lainkäyttöalueen tai yhden tai useamman edellisistä (kukin ’Julkisen vallan yksikkö’) kokonaan omistamaa laitosta tai välinettä.

3.

’TIN-verotunnisteella’ tarkoitetaan jäsenvaltion antamaa verovelvollisen tunnistenumeroa tai sen puuttuessa sitä tehtävältään vastaavaa tietoa.

4.

’Arvonlisäverotunnisteella’ tarkoitetaan yksilöllistä tunnistenumeroa, jonka avulla verovelvollinen tai muu kuin verovelvollinen oikeushenkilö, jotka on rekisteröity arvonlisäverotarkoituksia varten, tunnistetaan.

5.

’Ensisijaisella osoitteella’ tarkoitetaan Myyjän pääasiallisen asuinpaikan osoitetta, jos Myyjä on luonnollinen henkilö, ja Myyjän sääntömääräisen kotipaikan osoitetta, jos Myyjä on Yksikkö.

6.

’Raportointikaudella’ tarkoitetaan kalenterivuotta, jonka osalta raportointi saatetaan päätökseen III jakson mukaisesti.

7.

’Kiinteistökokonaisuudella’ tarkoitetaan kaikkia samassa katuosoitteessa sijaitsevia kiinteän omaisuuden yksikköjä, joilla on sama omistaja ja joita sama Myyjä tarjoaa Alustalla vuokrattavaksi.

8.

’Finanssitilitunnisteella’ tarkoitetaan sen pankkitilin tai muun vastaavan maksupalvelutilin yksilöllistä tunnistenumeroa tai Alustaoperaattorin saatavilla olevaa viitenumeroa, jolle Vastike maksetaan tai hyvitetään.

9.

’Tavaroilla’ tarkoitetaan mitä tahansa aineellista omaisuutta.

II JAKSO

HUOLELLISUUSMENETTELYT

Raportoitavien myyjien tunnistamiseksi sovelletaan seuraavia menettelyjä.

A.

Myyjät, joita ei tutkita

Määrittääkseen, voidaanko Myyjää, joka on Yksikkö, pitää I jakson B kohdan 4 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuna Poikkeuksen alaisena myyjänä, Raportoiva alustaoperaattori voi tukeutua julkisesti saatavilla oleviin tietoihin tai Myyjän, joka on Yksikkö, antamaan vahvistukseen.

Määrittääkseen, voidaanko Myyjää pitää I jakson B kohdan 4 alakohdan c ja d alakohdassa tarkoitettuna Poikkeuksen alaisena myyjänä, Raportoiva alustaoperaattori voi tukeutua saatavilla oleviin tietoihinsa.

B.

Myyjää koskevien tietojen kerääminen

1.

Raportoivan alustaoperaattorin on kerättävä kaikki seuraavat tiedot jokaisesta Myyjästä, joka on luonnollinen henkilö mutta ei Poikkeuksen alainen myyjä:

a)

etu- ja sukunimi;

b)

Ensisijainen osoite;

c)

kaikki Myyjälle annetut TIN-verotunnisteet ja kaikkien TIN-verotunnisteen antaneiden jäsenvaltioiden nimet tai TIN-verotunnisteen puuttuessa kyseisen Myyjän syntymäpaikka;

d)

Myyjän Arvonlisäverotunniste, jos se on saatavilla;

e)

syntymäaika.

2.

Raportoivan alustaoperaattorin on kerättävä kaikki seuraavat tiedot jokaisesta Myyjästä, joka on Yksikkö mutta ei ole Poikkeuksen alainen myyjä:

a)

virallinen nimi;

b)

Ensisijainen osoite;

c)

kaikki kyseiselle Myyjälle annetut TIN-verotunnisteet ja kaikkien TIN-verotunnisteen antaneiden jäsenvaltioiden nimet;

d)

kyseisen Myyjän Arvonlisäverotunniste, jos se on saatavilla;

e)

yritysrekisterinumero;

f)

unionissa sijaitseva kiinteä toimipaikka, jonka kautta Olennaisia toimia suoritetaan, jos sellainen on, ja kunkin sellaisen jäsenvaltion nimi, jossa tällainen kiinteä toimipaikka sijaitsee.

3.

Sen estämättä, mitä B kohdan 1 ja 2 alakohdassa säädetään, Raportoivan alustaoperaattorin ei tarvitse kerätä B kohdan 1 alakohdan b–e alakohdassa ja 2 alakohdan b–f alakohdassa tarkoitettuja tietoja, jos se saa suoran vahvistuksen Myyjän henkilöllisyydestä ja asuinpaikasta sellaisen tunnistamispalvelun avulla, jonka jäsenvaltio tai unioni on asettanut saataville Myyjän henkilöllisyyden ja verotuksellisen kotipaikan varmistamiseksi.

4.

Sen estämättä, mitä B kohdan 1 alakohdan c alakohdassa ja 2 alakohdan c ja e alakohdassa säädetään, Raportoivan alustaoperaattorin ei tarvitse kerätä TIN-verotunnistetta tai tapauksen mukaan yritysrekisterinumeroa seuraavissa tilanteissa:

a)

Myyjän asuinjäsenvaltio ei anna Myyjälle TIN-verotunnistetta tai yritysrekisterinumeroa;

b)

Myyjän asuinjäsenvaltio ei edellytä Myyjälle annetun TIN-verotunnisteen ottamista selville.

C.

Myyjää koskevien tietojen todentaminen

1.

Raportoivan alustaoperaattorin on määritettävä A kohdan, B kohdan 1 alakohdan ja 2 alakohdan a–e alakohdan ja E kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen luotettavuus käyttämällä kaikkia tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla sen arkistotiedoissa, sekä kaikkia jäsenvaltion tai unionin maksutta saataville asettamia sähköisiä käyttöliittymiä TIN-verotunnisteen ja/tai Arvonlisäverotunnisteen voimassaolon varmistamiseksi.

2.

Sen estämättä, mitä C kohdan 1 alakohdassa säädetään, Raportoiva alustaoperaattori voi F kohdan 2 alakohdan mukaisten huolellisuusmenettelyjen päätökseen saattamiseksi määrittää A kohdan, B kohdan 1 alakohdan ja 2 alakohdan a–e alakohdan ja E kohdan mukaisesti kerättyjen tietojen luotettavuuden käyttämällä tietoja ja asiakirjoja, jotka ovat Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla sen sähköisesti hakukelpoisissa arkistotiedoissa.

3.

Sovellettaessa F kohdan 3 alakohdan b alakohtaa ja sen estämättä, mitä C kohdan 1 ja 2 alakohdassa säädetään, Raportoivan alustaoperaattorin on sellaisissa tapauksissa, joissa sillä on syytä olettaa jonkin B tai E kohdassa kuvatun tiedon olevan virheellinen sellaisten tietojen perusteella, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on toimittanut tiettyä Myyjää koskevassa pyynnössä, pyydettävä Myyjää korjaamaan virheellisiksi todetut tiedot ja toimittamaan luotettavat todistusasiakirjat tai tiedot, jotka ovat peräisin riippumattomasta lähteestä, kuten

a)

voimassa oleva viranomaisen antama tunnistusasiakirja;

b)

hiljattain annettu todistus verotuksellisesta kotipaikasta.

D.

Myyjän asuinjäsenvaltion (asuinjäsenvaltioiden) määrittäminen tämän direktiivin soveltamiseksi

1.

Raportoivan alustaoperaattorin on katsottava Myyjän asuvan jäsenvaltiossa, jossa Myyjällä on Ensisijainen osoite. Jos Myyjän asuinjäsenvaltio ei ole sama kuin se, jossa Myyjällä on Ensisijainen osoite, Raportoivan alustaoperaattorin on katsottava Myyjän asuvan myös TIN-verotunnisteen antaneessa jäsenvaltiossa. Jos Myyjä on B kohdan 2 alakohdan f alakohdan mukaisesti toimittanut tiedot kiinteän toimipaikan olemassaolosta, Raportoivan alustaoperaattorin on katsottava Myyjän asuvan myös kyseisessä Myyjän ilmoittamassa jäsenvaltiossa.

2.

Sen estämättä, mitä D kohdan 1 alakohdassa säädetään, Raportoivan alustaoperaattorin on katsottava Myyjän asuvan jokaisessa jäsenvaltiossa, jonka jäsenvaltion tai unionin saataville asettama sähköinen tunnistamispalvelu on vahvistanut B kohdan 3 alakohdan mukaisesti.

E.

Vuokralle annettua kiinteää omaisuutta koskevien tietojen kerääminen

Jos Myyjä harjoittaa Olennaista toimea, johon liittyy kiinteän omaisuuden vuokralle antamista, Raportoivan alustaoperaattorin on otettava selville kunkin Kiinteistökokonaisuuden osoite ja kiinteistörekisterinumero tai sen jäsenvaltion, jossa Kiinteistökokonaisuus sijaitsee, kansallisen lainsäädännön mukainen vastaava numero, jos sellainen on annettu. Jos Raportoiva alustaoperaattori on mahdollistanut yli 2 000 Olennaisen toimen suorittamisen Kiinteistökokonaisuuden vuokralle antamisessa, kun kyse on samasta Myyjästä, joka on Yksikkö, Raportoivan alustaoperaattorin on kerättävä todistusasiakirjat tai tiedot siitä, että Kiinteistökokonaisuudella on sama omistaja.

F.

Huolellisuusmenettelyjen määräajat ja voimassaolo

1.

Raportoivan alustaoperaattorin on saatettava A–E kohdassa vahvistetut huolellisuusmenettelyt päätökseen Raportointikauden aikana viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

2.

Sen estämättä, mitä F kohdan 1 alakohdassa säädetään, Raportoivan alustaoperaattorin on saatettava päätökseen sellaisia Myyjiä koskevat, A–E kohdassa vahvistetut huolellisuusmenettelyt, jotka olivat jo rekisteröityneinä Alustalle 1 päivänä tammikuuta 2023 tai päivänä, jona Yksiköstä tulee Raportoiva alustaoperaattori, toisen Raportointikauden aikana viimeistään 31 päivänä joulukuuta.

3.

Sen estämättä, mitä F kohdan 1 alakohdassa säädetään, Raportoiva alustaoperaattori voi tukeutua aiempien Raportointikausien osalta suoritettuihin huolellisuusmenettelyihin edellyttäen, että

a)

B kohdan 1 ja 2 alakohdassa vaaditut Myyjää koskevat tiedot on kerätty ja todennettu tai vahvistettu viimeisten 36 kuukauden aikana; ja

b)

Raportoivalla alustaoperaattorilla ei ole syytä olettaa, että A, B ja E kohdan mukaisesti kerätyt tiedot ovat epäluotettavia tai virheellisiä tai että niistä on tullut sellaisia.

G.

Huolellisuusmenettelyjen soveltaminen ainoastaan Aktiivisiin myyjiin

Raportoiva alustaoperaattori voi päättää suorittaa A–F kohdan mukaiset huolellisuusmenettelyt ainoastaan Aktiivisten myyjien osalta.

H.

Kolmansien osapuolten suorittamat huolellisuusmenettelyt

1.

Raportoiva alustaoperaattori voi antaa palveluntarjoajana olevan kolmannen osapuolen tehtäväksi täyttää tässä jaksossa vahvistetut huolellisuusvelvoitteet, mutta kyseiset velvoitteet ovat edelleen Raportoivan alustaoperaattorin vastuulla.

2.

Jos Alustaoperaattori täyttää samaa Alustaa koskevat huolellisuusvelvoitteet Raportoivan alustaoperaattorin puolesta H kohdan 1 alakohdan mukaisesti, kyseisen Alustaoperaattorin on suoritettava huolellisuusmenettelyt tässä jaksossa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Huolellisuusvelvoitteet ovat edelleen Raportoivan alustaoperaattorin vastuulla.

III JAKSO

RAPORTOINTIVAATIMUKSET

A.

Raportointiaika ja -tapa

1.

I jakson A kohdan 4 alakohdan a alakohdassa tarkoitetun Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava I jakson A kohdan 4 alakohdan a alakohdan mukaisesti määritetyn jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle tämän jakson B kohdassa säädetyt Raportointikautta koskevat tiedot viimeistään sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona Myyjä on tunnistettu Raportoitavaksi myyjäksi. Jos Raportoivia alustaoperaattoreita on useampi kuin yksi, mikä tahansa kyseisistä Raportoivista alustaoperaattoreista vapautetaan tietojen ilmoittamisesta, jos sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että toinen Raportoiva alustaoperaattori on jo toimittanut samat tiedot.

2.

Jos I jakson A kohdan 4 alakohdan a alakohdassa tarkoitettu Raportoiva alustaoperaattori täyttää jonkin kyseisessä alakohdassa luetelluista edellytyksistä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, sen on valittava näistä jäsenvaltioista yksi, jossa se täyttää tässä jaksossa vahvistetut raportointivaatimukset. Tällaisen Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava tämän jakson B kohdassa luetellut Raportointikautta koskevat tiedot IV jakson E kohdan mukaisesti valitun jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona Myyjä on tunnistettu Raportoitavaksi myyjäksi. Jos Raportoivia alustaoperaattoreita on useampi kuin yksi, mikä tahansa kyseisistä Raportoivista alustaoperaattoreista vapautetaan tietojen ilmoittamisesta, jos sillä on kansallisen lainsäädännön mukaiset todisteet siitä, että toinen Raportoiva alustaoperaattori on jo toimittanut samat tiedot jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

3.

I jakson A kohdan 4 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava tämän jakson B kohdassa säädetyt Raportointikautta koskevat tiedot IV jakson F kohdan 1 alakohdan mukaisesti määritetyn jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle viimeistään sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona Myyjä on tunnistettu Raportoitavaksi myyjäksi.

4.

Sen estämättä, mitä tämän jakson A kohdan 3 alakohdassa säädetään, I jakson A kohdan 4 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun Raportoivan alustaoperaattorin ei tarvitse toimittaa tämän jakson B kohdassa tarkoitettuja tietoja Hyväksytyistä olennaista toimista, jotka kuuluvat sellaisen Pätevän ehdot täyttävän toimivaltaisten viranomaisten sopimuksen piiriin, jossa jo määrätään vastaavien tietojen automaattisesta vaihdosta jonkin jäsenvaltion kanssa Raportoitavista myyjistä, joiden kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa.

5.

Raportoivan alustaoperaattorin on lisäksi toimitettava B kohdan 2 ja 3 alakohdassa säädetyt tiedot Raportoitavalle myyjälle, jota tiedot koskevat, viimeistään sitä kalenterivuotta seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona Myyjä on tunnistettu Raportoitavaksi myyjäksi.

6.

Valtion takaamana valuuttana maksettua tai hyvitettyä Vastiketta koskevat tiedot on ilmoitettava sinä valuuttana, jona se on maksettu tai hyvitetty. Jos Vastike on maksettu tai hyvitetty muussa muodossa kuin valtion takaamana valuuttana, se on ilmoitettava paikallisena valuuttana ja muunnettava ja arvotettava Raportoivan alustaoperaattorin johdonmukaisesti määrittämällä tavalla.

7.

Vastiketta ja muita määriä koskevat tiedot on ilmoitettava sen Raportointikauden neljännekseltä, jonka aikana Vastike on maksettu tai hyvitetty.

B.

Ilmoitettavat tiedot

Kunkin Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava seuraavat tiedot:

1.

Raportoivan alustaoperaattorin nimi, sääntömääräisen kotipaikan osoite, TIN-verotunniste ja tarvittaessa IV jakson F kohdan 4 alakohdan mukaisesti annettu yksilöllinen tunnistenumero sekä sen Alustan toiminimi tai niiden Alustojen toiminimet, josta tai joista Raportoiva alustaoperaattori ilmoittaa tietoja.

2.

Kunkin muuta Olennaista toimea kuin kiinteän omaisuuden vuokralle antamista harjoittaneen Raportoitavan myyjän osalta:

a)

II jakson B kohdan mukaisesti kerättävät tiedot;

b)

Finanssitilitunniste, jos se on Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla eikä sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa Raportoitavalla myyjällä on II jakson D kohdassa tarkoitettu kotipaikka, ole ilmoittanut, ettei se aio käyttää Finanssitilitunnistetta tähän tarkoitukseen;

c)

Finanssitilitunnisteen lisäksi sen finanssitilin haltijan nimi, jolle Vastike maksetaan tai hyvitetään, jos se on eri kuin Raportoitavan myyjän nimi ja on Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla, sekä kaikki muut kyseistä tilinhaltijaa koskevat tilitunnistetiedot, jotka ovat Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla;

d)

jokainen jäsenvaltio, jossa Raportoitavalla myyjällä on II jakson D kohdan mukaisesti määritetty kotipaikka tätä direktiiviä sovellettaessa;

e)

Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana maksetun tai hyvitetyn Vastikkeen kokonaismäärä sekä niiden Olennaisten toimien lukumäärä, joiden osalta Vastike on maksettu tai hyvitetty;

f)

kaikki maksut, palkkiot tai verot, jotka Raportoiva alustaoperaattori on pidättänyt tai perinyt Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana.

3.

Kunkin kiinteän omaisuuden vuokrauspalveluja Olennaista toimea, johon liittyy kiinteän omaisuuden vuokralle antamista, harjoittaneen Raportoitavan myyjän osalta:

a)

II jakson B kohdan mukaisesti kerättävät tiedot;

b)

Finanssitilitunniste, jos se on Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla eikä sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa Raportoitavalla myyjällä on II jakson D kohdassa tarkoitettu kotipaikka, ole ilmoittanut, ettei se aio käyttää Finanssitilitunnistetta tähän tarkoitukseen;

c)

Finanssitilitunnisteen lisäksi sen finanssitilin haltijan nimi, jolle Vastike maksetaan tai hyvitetään, jos se on eri kuin Raportoitavan myyjän nimi ja on Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla, sekä kaikki muut kyseistä tilinhaltijaa koskevat tilitunnistetiedot, jotka ovat Raportoivan alustaoperaattorin saatavilla;

d)

jokainen jäsenvaltio, jossa Raportoitavalla myyjällä on II jakson D kohdan mukaisesti määritetty kotipaikka tätä direktiiviä sovellettaessa;

e)

kunkin Kiinteistökokonaisuuden osoite, joka määritetään II jakson E kohdassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti, sekä kiinteistörekisterinumero tai sen jäsenvaltion, jossa Kiinteistökokonaisuus sijaitsee, kansallisen lainsäädännön mukainen vastaava numero, jos se on saatavilla;

f)

Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana maksetun tai hyvitetyn Vastikkeen kokonaismäärä sekä kunkin Kiinteistökokonaisuuden osalta tarjottujen Olennaisten toimien lukumäärä;

g)

kaikki maksut, palkkiot tai verot, jotka Raportoiva alustaoperaattori on pidättänyt tai perinyt Raportointikauden kunkin neljänneksen aikana;

h)

jos tieto on saatavilla, niiden päivien lukumäärä, joina kukin Kiinteistökokonaisuus oli vuokralle annettuna Raportointikauden aikana, sekä kunkin Kiinteistökokonaisuuden tyyppi.

IV JAKSO

TEHOKAS TÄYTÄNTÖÖNPANO

Jäsenvaltioiden on 8 ac artiklan mukaisesti otettava käyttöön säännöt ja hallinnolliset menettelyt varmistaakseen tämän liitteen II ja III jaksossa vahvistettujen huolellisuusmenettelyjen ja raportointivelvoitteiden tehokkaan täytäntöönpanon ja noudattamisen.

A.

II jaksossa vahvistettuihin tietojen keruuta ja todentamista koskeviin vaatimuksiin liittyvät täytäntöönpanosäännöt

1.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla Raportoivia alustaoperaattoreita vaaditaan panemaan II jakson mukaiset tietojen keruuta ja todentamista koskevat vaatimukset täytäntöön Myyjiensä osalta.

2.

Jos Myyjä ei toimita II jaksossa vaadittuja tietoja Raportoivan alustaoperaattorin alkuperäisen pyynnön jälkeen lähetettyjen kahden muistutuksen jälkeen eikä ennen kuin 60 päivää on kulunut, Raportoivan alustaoperaattorin on suljettava Myyjän tili ja estettävä Myyjää rekisteröitymästä uudelleen Alustalle tai pidättäydyttävä maksamasta Myyjälle vastiketta, kunnes Myyjä toimittaa vaaditut tiedot.

B.

Säännöt, joilla Raportoivia alustaoperaattoreita vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja tiedoista, joita käytetään huolellisuusmenettelyjen ja raportointivaatimusten toteuttamiseen sekä toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet kyseisten tietojen saamiseksi

1.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla Raportoivia alustaoperaattoreita vaaditaan pitämään kirjaa toteutetuista toimista ja tiedoista, joita käytetään II ja III jaksossa vahvistettujen huolellisuusmenettelyjen ja raportointivaatimusten toteuttamiseen. Kirjanpidon on oltava saatavilla riittävän pitkän ajan ja joka tapauksessa vähintään viiden vuoden mutta enintään 10 vuoden ajan sen Raportointikauden päättymisestä, jota ne koskevat.

2.

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien mahdollisuus antaa Raportoiville alustaoperaattoreille raportointia koskeva määräys, sen varmistamiseksi, että kaikki tarvittavat tiedot ilmoitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle, jotta tämä voi täyttää velvoitteen ilmoittaa tiedot 8 ac artiklan 2 kohdan mukaisesti.

C.

Hallinnolliset menettelyt sen todentamiseksi, että Raportoivat alustaoperaattorit noudattavat huolellisuusmenettelyjä ja raportointivaatimuksia

Jäsenvaltioiden on vahvistettava hallinnolliset menettelyt sen todentamiseksi, että Raportoivat alustaoperaattorit noudattavat II ja III jaksossa vahvistettuja huolellisuusmenettelyjä ja raportointivaatimuksia.

D.

Hallinnolliset menettelyt Raportoivaa alustaoperaattoria koskevien jatkotoimien toteuttamiseksi, kun raportoidaan puutteellisia tai virheellisiä tietoja

Jäsenvaltioiden on vahvistettava menettelyt Raportoivaa alustaoperaattoria koskevien jatkotoimien toteuttamiseksi, kun raportoidut tiedot ovat puutteellisia tai virheellisiä.

E.

Hallinnollinen menettely yhden sellaisen jäsenvaltion valitsemiseksi, jossa raportointi suoritetaan

Jos I jakson A kohdan 4 alakohdan a alakohdassa tarkoitettu Raportoiva alustaoperaattori täyttää jonkin kyseisessä alakohdassa luetelluista edellytyksistä useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, sen on valittava näistä jäsenvaltioista yksi, jossa se täyttää III jakson mukaiset raportointivaatimuksensa. Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava valinnastaan asianomaisten jäsenvaltioiden kaikille toimivaltaisille viranomaisille.

F.

Hallinnollinen menettely Raportoivan alustaoperaattorin kertarekisteröintiä varten

1.

Tämän liitteen I jakson A kohdan 4 alakohdan b alakohdassa tarkoitetun Raportoivan alustaoperaattorin on rekisteröidyttävä minkä tahansa jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 8 ac artiklan 4 kohdan mukaisesti, kun se aloittaa toimintansa Alustaoperaattorina.

2.

Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava sille jäsenvaltiolle, jossa sen kertarekisteröinti on suoritettu, seuraavat tiedot:

a)

nimi;

b)

postiosoite;

c)

sähköpostiosoite ja verkkosivustot;

d)

kaikki Raportoivalle alustaoperaattorille annetut TIN-verotunnisteet;

e)

tiedot kyseiselle Raportoivalle alustaoperaattorille neuvoston direktiivin 2006/112/EY (*1) XII osaston 6 luvun 2 ja 3 jakson mukaisesti annetusta arvonlisäverotunnisteesta unionissa;

f)

jäsenvaltiot, joissa Raportoitavilla myyjillä on II jakson D kohdassa tarkoitettu kotipaikka.

3.

Raportoivan alustaoperaattorin on ilmoitettava jäsenvaltiolle, jossa sen kertarekisteröinti on suoritettu, kaikista F kohdan 2 alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen muutoksista.

4.

Kertarekisteröinnin suorittaneen jäsenvaltion on annettava Raportoivalle alustaoperaattorille yksilöllinen tunnistenumero ja ilmoitettava siitä sähköisesti kaikkien jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

5.

Kertarekisteröinnin suorittaneen jäsenvaltion on pyydettävä komissiota poistamaan Raportoiva alustaoperaattori keskusrekisteristä seuraavissa tapauksissa:

a)

Raportoiva alustaoperaattori ilmoittaa kyseiselle jäsenvaltiolle, ettei se enää harjoita toimintaa Alustaoperaattorina;

b)

a alakohdan mukaisen ilmoituksen puuttuessa on syytä olettaa, että Alustaoperaattorin toiminta on päättynyt;

c)

Alustaoperaattori ei enää täytä I jakson A kohdan 4 alakohdan b alakohdassa vahvistettuja edellytyksiä;

d)

jäsenvaltiot ovat peruneet toimivaltaiselle viranomaiselle tehdyn rekisteröinnin F kohdan 7 alakohdan mukaisesti.

6.

Kunkin jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle I jakson A kohdan 4 alakohdan b alakohdassa tarkoitetusta Alustaoperaattorista, joka aloittaa toimintansa Alustaoperaattorina rekisteröitymättä tämän kohdan mukaisesti.

Jos Raportoiva alustaoperaattori ei noudata rekisteröintivelvoitetta tai jos rekisteröinti on peruttu tämän jakson F kohdan 7 alakohdan mukaisesti, jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tehokkaisiin, oikeasuhteisiin ja varoittaviin toimenpiteisiin valvoakseen vaatimusten noudattamista lainkäyttöalueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 a artiklan soveltamista. Tällaisten toimenpiteiden valinta on jäsenvaltioiden harkinnassa. Jäsenvaltioiden on myös pyrittävä koordinoimaan toimiaan, joiden tarkoituksena on valvoa vaatimusten noudattamista, muun muassa viimeisenä keinona estää Raportoivan alustaoperaattorin toiminta unionissa.

7.

Jos Raportoiva alustaoperaattori ei noudata tämän liitteen III jakson A kohdan 3 alakohdan mukaista raportointivelvoitetta kertarekisteröinnin suorittaneen jäsenvaltion kahden muistutuksen jälkeen, kyseisen jäsenvaltion on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin Raportoivan alustaoperaattorin 8 ac artiklan 4 kohdan mukaisesti tehdyn rekisteröinnin perumiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 a artiklan soveltamista. Rekisteröinti on peruttava viimeistään 90 päivän mutta aikaisintaan 30 päivän kuluttua toisesta muistutuksesta.


(*1)  Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).’


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET

25.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/27


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/515,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021,

kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevan Euroopan unionin ja Australian yhteisön välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 15 päivänä kesäkuuta 2018 tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla komission aloittamaan neuvottelut EU:n luetteloon CLXXV sisältyvien tariffikiintiöiden jakamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi.

(2)

Australian kanssa käydyt neuvottelut on saatettu päätökseen, ja Euroopan unionin ja Australian yhteisön välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehty sopimus kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi, jäljempänä ’sopimus’, parafoitiin 18 päivänä joulukuuta 2020.

(3)

Sopimus olisi allekirjoitettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskeva Euroopan unionin ja Australian yhteisön välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehty sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BORRELL FONTELLES


(1)  Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.


25.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/29


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2021/516,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021,

kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskevan Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta unionin puolesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan yhdessä sen 218 artiklan 5 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvosto valtuutti 15 päivänä kesäkuuta 2018 tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla komission aloittamaan neuvottelut EU:n luetteloon CLXXV sisältyvien tariffikiintiöiden jakamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi.

(2)

Indonesian kanssa käydyt neuvottelut on saatettu päätökseen, ja Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehty sopimus kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi, jäljempänä ’sopimus’, parafoitiin 28 päivänä tammikuuta 2021.

(3)

Sopimus olisi allekirjoitettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Annetaan lupa allekirjoittaa kaikkiin EU:n luetteloon CLXXV sisältyviin tariffikiintiöihin liittyvien myönnytysten muuttamista Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi koskeva Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan välillä tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (GATT-sopimus) XXVIII artiklan nojalla kirjeenvaihtona tehty sopimus unionin puolesta sillä varauksella, että mainitun sopimuksen tekeminen saatetaan päätökseen (1).

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään yksi tai useampi henkilö, jolla on oikeus allekirjoittaa sopimus unionin puolesta.

3 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BORRELL FONTELLES


(1)  Sopimuksen teksti julkaistaan yhdessä sen tekemistä koskevan päätöksen kanssa.


ASETUKSET

25.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/30


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2021/517,

annettu 11 päivänä helmikuuta 2021,

delegoidun asetuksen (EU) 2017/2361 muuttamisesta kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi maksettavia hallintomaksuja koskevien järjestelyjen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014 (1) ja erityisesti sen 65 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/2361 (2) tarkoitettuja yksilöllisiä vuotuisia hallintomaksuja laskiessaan kriisinratkaisuneuvosto tukeutuu erityisesti kokonaisvaroja ja kokonaisriskejä koskeviin tietoihin, jotka Euroopan keskuspankki (EKP) kerää niiltä yhteisöiltä, joihin sovelletaan yhteistä kriisinratkaisumekanismia, Euroopan keskuspankin asetuksessa (EU) N:o 1163/2014 (3) tarkoitettujen valvontamaksujen laskemiseksi. Tämän vuoksi ja delegoidun asetuksen (EU) 2017/2361 6 artiklan mukaisesti EKP toimittaa kriisinratkaisuneuvostolle vuosittain keräämänsä tiedot kustakin hallintomaksuvelvollisesta. Kyseiset tiedot on toimitettava viiden työpäivän kuluessa EKP:n valvontamaksuilmoitusten antamisesta ja joka tapauksessa viimeistään 31 päivänä joulukuuta sinä vuonna, jolta valvontamaksuilmoitukset annetaan.

(2)

Asetusta (EU) N:o 1163/2014 on muutettu Euroopan keskuspankin asetuksella (EU) 2019/2155 (4) muun muassa sen järjestelmän muuttamiseksi, jolla EKP kerää tiedot valvontamaksujen määrittämistä varten. Ennen kyseistä muutosta asetuksessa (EU) N:o 1163/2014 säädettiin vuotuisten valvontamaksujen maksamisesta ennakkoon EKP:lle. Muutoksen jälkeen asetuksessa (EU) N:o 1163/2014 säädetään valvontamaksujen perimisestä vasta asianomaisen valvontamaksukauden päätyttyä, kun todelliset vuosikustannukset on määritetty, ja edellytetään, että EKP antaa vuosittain valvontamaksuilmoituksen kullekin valvontamaksuvelvolliselle kuuden kuukauden kuluessa seuraavan valvontamaksukauden alkamisesta.

(3)

Koska EKP kerää valvontamaksuja vasta kriisinratkaisuneuvoston varainhoitovuoden alkamisen jälkeen, se voi toimittaa uusimmat tiedot kriisinratkaisuneuvostolle vasta myöhemmin. Delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/2361 säädettyjen tietojen toimittamista EKP:ltä kriisinratkaisuneuvostolle koskevien määräaikojen johdosta kriisinratkaisuneuvostolla ei enää ole mahdollisuutta laskea ja kerätä ennakkoon tietyn varainhoitovuoden yksilöllisiä vuotuisia hallintomaksuja. Johdonmukaisuuden säilyttämiseksi kriisinratkaisuneuvoston hallintomaksujen ennakkoperimisjärjestelmän ja EKP:n uuden järjestelmän välillä ja jotta kriisinratkaisuneuvosto voisi jatkaa vuotuisten hallintomaksujen laskemista ja keräämistä ennakkoon, delegoidun asetuksen (EU) 2017/2361 mukaisia tietojen toimittamisen ja hallintomaksuja koskevien ilmoitusten antamisen määräaikoja olisi muutettava. Koska EKP:n määräaika valvontamaksujen laskuttamiselle on kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä, kriisinratkaisuneuvostolla olisi oltava oikeus kerätä hallintomaksueriä ennakkoon kyseistä päivämäärää edeltävän varainhoitovuoden osan menojen kattamiseksi. Yhteisöille ja konserneille sekä kriisinratkaisuneuvostolle aiheutuvan hallinnollisen rasitteen minimoimiseksi maksuerät olisi kerättävä vain suoraan kriisinratkaisuneuvoston vastuulle kuuluvilta yhteisöiltä ja konserneilta.

(4)

Delegoidun asetuksen (EU) 2017/2361 soveltamisesta saatu kokemus on osoittanut, että on tärkeää, että niiden yhteisöjen ryhmän koostumuksessa tapahtuneet muutokset, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklan soveltamisalaan ja jotka sen vuoksi ovat velvoitettuja osallistumaan kriisinratkaisuneuvoston hallintomenoihin, otetaan oikea-aikaisesti huomioon hallintomaksujen vuotuisessa laskennassa. Kriisinratkaisuneuvoston olisi sen vuoksi käytettävä kyseisten yhteisöjen ryhmän koostumusta koskevia uusimpia tietoja. EKP:n, kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi autettava kriisinratkaisuneuvostoa kaikilla asiaan liittyvillä tiedoilla sen arvioimiseksi, onko yhteisö velvollinen osallistumaan kriisinratkaisuneuvoston hallintomenoihin. Lisäksi on tarpeen selventää, miten kriisinratkaisuneuvoston on käsiteltävä tapauksia, joissa siirtyminen niiden yhteisöjen ryhmään, jotka ovat velvollisia osallistumaan kriisinratkaisuneuvoston hallintomenoihin, tapahtuu sellaisena ajankohtana vuodesta, jolloin EKP ei enää määritä vastaavia tietoja.

(5)

Toiminnallisista syistä kriisinratkaisuneuvostolla on oltava selkeä määräaika niiden yhteisöjen ryhmän koostumuksen määrittämistä varten, jotka tulevat vuotuisten hallintomaksujen laskennan piiriin minä tahansa vuonna. Kriisinratkaisuneuvoston olisi tarkistettava laskelmaa seuraavana vuonna, jotta kyseisen määräajan jälkeen tapahtuneet mahdolliset muutokset voidaan ottaa huomioon.

(6)

EKP:n siirtyminen maksujen ennakkojärjestelmästä jälkikäteisjärjestelmään on johtanut siihen, että tietojen toimittamisessa EKP:ltä kriisinratkaisuneuvostolle on tauko joulukuusta 2019 kesäkuuhun 2021. Varainhoitovuodeksi 2021 tarvitaan siirtymäjärjestelyjä sen varmistamiseksi, että kriisinratkaisuneuvosto pystyy keräämään varat vuoden 2021 hallintomenojensa kattamiseksi sen käytettävissä kyseisen vuoden alussa olevien tietojen perusteella. Jotta voidaan ottaa huomioon hallintomaksuihin osallistuvien yhteisöjen tilanne lähempänä varainhoitovuotta 2021, kriisinratkaisuneuvoston olisi kuitenkin laskettava hallintomaksut uudelleen vuonna 2022 sen saataville tällä välin tulleiden uusimpien tietojen perusteella. Varainhoitovuonna 2021 maksettavan yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun määrän, joka lasketaan uudelleen vuonna 2022, ja kyseisen hallintomaksun vuonna 2021 lasketun määrän välinen erotus olisi lisättävä varainhoitovuonna 2022 maksettavan yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun määrään tai vähennettävä siitä.

(7)

Koska kriisinratkaisuneuvoston on sovellettava mahdollisimman pian vuoden alussa siirtymäjärjestelyjä, joilla kerätään hallintomaksuja kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi varainhoitovuonna 2021, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan. Tällä aikaisella voimaantulolla ei ole vaikutusta hallintomaksuvelvollisiin yhteisöihin, sillä delegoidun asetuksen (EU) 2017/2361 6 artiklan 7 kohdassa on jo vahvistettu yleissääntö, jonka mukaan kriisinratkaisuneuvosto voi käyttää viimeisimpiä käytettävissä olevia tietoja hallintomaksujen laskemiseen, jos EKP ei ole toimittanut sille uusimpia tietoja ajoissa. Asianomaisilta yhteisöiltä ei sen vuoksi edellytetä mitään valmisteluja.

(8)

Sen vuoksi delegoitua asetusta (EU) 2017/2361 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan delegoitu asetus (EU) 2017/2361 seuraavasti:

1)

Lisätään 4 a artikla seuraavasti:

”4 a artikla

Yksittäisten vuotuisten hallintomaksujen ennakkomaksuerät

1.   Kriisinratkaisuneuvosto voi kunakin varainhoitovuonna ennen 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamista kerätä kyseisen varainhoitovuoden osalta yksilöllisten vuotuisten hallintomaksujen ennakkomaksueriä enintään 75 prosenttia 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta vuotuisten hallintomaksujen määrästä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilta yhteisöiltä ja konserneilta. Kunkin yhteisön tai konsernin ennakkomaksuerät lasketaan suhteessa kyseiselle yhteisölle tai konsernille välittömästi edeltävänä varainhoitovuonna laskettuihin yksilöllisiin vuotuisiin hallintomaksuihin.

2.   Kriisinratkaisuneuvosto vähentää ennakkomaksuerän yhteisön tai konsernin kyseisen varainhoitovuoden yksilöllisestä vuotuisesta hallintomaksusta.”

2)

Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Kunakin vuonna viiden työpäivän kuluessa siitä, kun EKP on antanut valvontamaksuilmoituksen asetuksen (EU) N:o 1163/2014 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja joka tapauksessa viimeistään 7 päivänä heinäkuuta sinä vuonna, jona valvontamaksuilmoitukset annetaan, EKP antaa kriisinratkaisuneuvostolle tiedot kustakin hallintomaksuvelvollisesta, sellaisina kuin EKP on niitä kyseisenä vuonna käyttänyt valvontamaksujen määrittämiseen asetuksen (EU) N:o 1163/2014 mukaisesti.”;

b)

lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a.   Jos hallintomaksuvelvollinen on sijoittautunut tiettynä varainhoitovuonna eikä ole asetuksen (EU) N:o 1163/2014 10 artiklan 3 kohdan bc alakohdassa tarkoitettu valvottava yhteisö tai valvottava ryhmittymä, sen yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu kyseiselle varainhoitovuodelle ja seuraavalle varainhoitovuodelle on laskettava asettamalla valvontamaksutekijät nollaan. Kolmantena varainhoitovuonna, jona hallintomaksuvelvollisen on maksettava yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu, kahden edeltävän varainhoitovuoden hallintomaksu lasketaan uudelleen kyseisenä varainhoitovuonna käytettyjen valvontamaksutekijöiden perusteella ja erotus tasataan vastaavasti.”;

c)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Jos kriisinratkaisuneuvoston on tätä asetusta sovellettaessa selvitettävä, kuuluuko yhteisö konserniin, joka on nimennyt tietyn hallintomaksuvelvollisen, tai tarkistettava, onko yhteisö velvollinen osallistumaan kriisinratkaisuneuvoston hallintomenoihin, EKP:n, kansallisten kriisinratkaisuviranomaisten ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on autettava kriisinratkaisuneuvostoa kaikilla asiaan liittyvillä tiedoilla.”;

d)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Tiettynä varainhoitovuonna maksettavien yksilöllisten vuotuisten hallintomaksujen laskemista varten kriisinratkaisuneuvoston on käytettävä EKP:n kyseisenä varainhoitovuonna valvontamaksujen määrittämiseksi edeltävän vuoden osalta asetuksen (EU) N:o 1163/2014 mukaisesti käyttämiä ja kriisinratkaisuneuvostolle tämän artiklan mukaisesti toimittamia tietoja.”

3)

Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 4 a kohta seuraavasti:

”4 a.   Tiettynä varainhoitovuonna maksettavien yksilöllisten vuotuisten hallintomaksujen laskemista varten kriisinratkaisuneuvosto ottaa seuraavana varainhoitovuonna huomioon 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut muutokset, jotka tapahtuvat kyseisen varainhoitovuoden 1 päivän tammikuuta jälkeen.”;

b)

korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6.   Jollei 6 artiklan 2 a kohdan säännöksistä muuta johdu, yksilöllisiä vuotuisia hallintomaksuja ei mukauteta sellaisten yhteisöjen tai konsernien osalta, joita tämän artiklan 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitetut muutokset eivät koske.”

4)

Korvataan 8 artiklan 3–8 kohta seuraavasti:

”3.   Hallintomaksua koskevassa ilmoituksessa on mainittava yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun määrä tai 4 a artiklassa tarkoitettu ennakkomaksuerä ja tapa, jolla vuotuinen hallintomaksu tai ennakkomaksuerä on maksettava. Hallintomaksua koskeva ilmoitus on perusteltava asianmukaisesti ottaen huomioon yksilöllistä hallintomaksua koskevan päätöksen tai ennakkomaksuerää koskevan päätöksen tosiasialliset ja oikeudelliset näkökohdat.

4.   Kriisinratkaisuneuvoston on osoitettava kaikki muu yksilöllistä vuotuista hallintomaksua koskeva viestintä, myös 10 artiklan 8 kohdan mukainen tasausta koskeva päätös, ja tarvittaessa ennakkomaksuerää koskeva viestintä, hallintomaksuvelvolliselle.

5.   Yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu tai ennakkomaksuerä maksetaan euroina.

6.   Hallintomaksuvelvollisen on maksettava yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun tai ennakkomaksuerän määrä 35 kalenteripäivän kuluessa hallintomaksua koskevan ilmoituksen antamisesta. Hallintomaksuvelvollisen on noudatettava hallintomaksua koskevassa ilmoituksessa vahvistettuja yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun tai ennakkomaksuerän maksamista koskevia vaatimuksia. Maksupäivä on päivä, jolloin kriisinratkaisuneuvoston maksutiliä hyvitetään.

7.   Samaan konserniin kuuluvien asetuksen (EU) N:o 806/2014 2 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen maksettava yksilöllinen vuotuinen hallintomaksu ja tarvittaessa ennakkomaksuerä kerätään kyseisen konsernin hallintomaksuvelvolliselta.

8.   Jos hallintomaksu maksetaan vain osittain tai sitä ei makseta lainkaan tai jos hallintomaksua koskevassa ilmoituksessa mainittuja maksuehtoja ei ole noudatettu, yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun ja mahdollisen ennakkomaksuerän maksamatta olevalle määrälle kertyy maksun erääntymispäivästä päivittäin korkoa, jonka suuruus on EKP:n perusrahoitusoperaatioiden korko lisättynä 8 prosenttiyksiköllä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita kriisinratkaisuneuvoston käytettävissä olevia keinoja.”

5)

Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Erääntyneet yksilöllisen vuotuisen hallintomaksun maksuerät ja ennakkomaksuerät ja 8 artiklan 8 kohdan mukainen mahdollinen viivästyskorko ovat täytäntöönpanokelpoisia.”

6)

Lisätään 14 a artikla seuraavasti:

”14 a artikla

Varainhoitovuonna 2021 sovellettavat siirtymäjärjestelyt

Kriisinratkaisuneuvosto laskee varainhoitovuonna 2021 maksettavat yksilölliset vuotuiset hallintomaksut vuonna 2021 EKP:n kriisinratkaisuneuvostolle vuonna 2019 antamien tietojen ja niiden mahdollisten myöhempien päivitysten perusteella 6 artiklan mukaisesti. Kriisinratkaisuneuvosto laskee varainhoitovuonna 2021 maksettavat yksilölliset vuotuiset hallintomaksut uudelleen vuonna 2022 EKP:n kriisinratkaisuneuvostolle vuonna 2021 antamien tietojen perusteella 6 artiklan mukaisesti. Varainhoitovuodelle 2021 alun perin lasketun määrän ja uudelleen lasketun määrän välinen erotus tasataan, kun yksilöllisiä vuotuisia hallintomaksuja lasketaan varainhoitovuodelle 2022.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 11 päivänä helmikuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2017/2361, annettu 14 päivänä syyskuuta 2017, hallintomaksuja koskevasta lopullisesta järjestelmästä kriisinratkaisuneuvoston hallintomenojen kattamiseksi (EUVL L 337, 19.12.2017, s. 6).

(3)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 1163/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, valvontamaksuista (EKP/2014/41) (EUVL L 311, 31.10.2014, s. 23).

(4)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2019/2155, annettu 5 päivänä joulukuuta 2019, valvontamaksuista annetun asetuksen (EU) N:o 1163/2014 muuttamisesta (EKP/2019/37) (EUVL L 327, 17.12.2019, s. 70).


25.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/34


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/518,

annettu 18 päivänä maaliskuuta 2021,

tislattua alkoholijuomaa koskevan maantieteellisen merkinnän rekisteröimisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 30 artiklan 2 kohdan nojalla

”Vasi vadkörte pálinka”

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä ja merkinnöistä, tislattujen alkoholijuomien nimien käytöstä muiden elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä, tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta, maatalousperäisen etyylialkoholin ja maatalousperäisten tisleiden käytöstä alkoholijuomissa ja asetuksen (EY) N:o 110/2008 kumoamisesta 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/787 (1) ja erityisesti sen 30 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 110/2008 (2) 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti tarkastellut Unkarin 14 päivänä lokakuuta 2016 tekemää hakemusta, joka koskee maantieteellisen merkinnän ”Vasi vadkörte pálinka” rekisteröimistä.

(2)

Asetus (EU) 2019/787, joka korvaa asetuksen (EY) N:o 110/2008, tuli voimaan 25 päivänä toukokuuta 2019. Mainitun asetuksen 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti maantieteellisiä merkintöjä koskeva asetuksen (EY) N:o 110/2008 III luku kumotaan 8 päivästä kesäkuuta 2019.

(3)

Todettuaan hakemuksen asetuksen (EY) N:o 110/2008 mukaiseksi komissio julkaisi mainitun asetuksen 17 artiklan 6 kohdan mukaisesti teknisen asiakirjan tärkeimmät tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3) asetuksen (EU) 2019/787 50 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla.

(4)

Komissiolle ei ole toimitettu vastaväiteilmoituksia asetuksen (EU) 2019/787 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(5)

Sen vuoksi on aiheellista rekisteröidä merkintä ”Vasi vadkörte pálinka” maantieteellisenä merkintänä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään maantieteellinen merkintä ”Vasi vadkörte pálinka”. Asetuksen (EU) 2019/787 30 artiklan 4 kohdan mukaisesti tällä asetuksella myönnetään nimitykselle ”Vasi vadkörte pálinka” asetuksen (EU) 2019/787 21 artiklassa tarkoitettu suoja.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 18 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

puheenjohtajan nimissä

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 130, 17.5.2019, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta (EUVL L 39, 13.2.2008, s. 16).

(3)  EUVL C 417, 2.12.2020, s. 59.


25.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/36


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/519,

annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1375 muuttamisesta kavioeläinten trikiinitestauksen ja kotieläiminä pidettävien sikojen trikiinitestaukseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovelletun poikkeuksen osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (1) ja erityisesti sen 18 artiklan 8 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2017/625 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa virallista valvontaa ja niiden muita toimia ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotannon yhteydessä.

(2)

Trikiini on loinen, jota voi esiintyä trikiinitartunnalle alttiiden lajien, kuten sikojen ja hevosten, lihassa ja joka aiheuttaa elintarvikevälitteisen taudin kontaminoitunutta lihaa syöneissä ihmisissä. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1375 (2) vahvistetaan virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevat erityissäännöt sekä edellytykset, joiden mukaan trikiinitestausvelvoitteesta voidaan poiketa kotieläiminä pidettävien sikojen lihan unioniin tulon yhteydessä.

(3)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen antoi 6 päivänä kesäkuuta 2013 tieteellisen lausunnon (3) ihmisten terveyteen liittyvistä vaaroista, jotka on otettava huomioon (kavioeläinten) lihan tarkastuksessa. Lausunnossa suositeltiin trikiinitarkastusten tekemistä kaikille kavioeläimille (ei ainoastaan hevosille vaan myös aaseille ja muuleille) ensisijaisen tärkeänä. Sen vuoksi komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/627 (4) säädetään kaikkien kavioeläinten ruhojen pakollisesta trikiinitestauksesta. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1375 säädetään hevosten ja muiden tartunnalle alttiiden lajien pakollisesta testauksesta. Johdonmukaisuuden vuoksi ja epäselvyyksien välttämiseksi myös täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1375 olisi viitattava kavioeläimiin hevosten sijasta.

(4)

Komission asetuksella (EU) N:o 206/2010 (5) sallitaan kotieläiminä pidettävien sikojen lihan tulo unioniin Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Kyseisessä asetuksessa luetellaan Yhdistynyt kuningaskunta niiden maiden joukossa, jotka soveltavat ruhojen ja alle viiden viikon ikäisten vieroittamattomien kotieläimenä pidettävien sikojen lihan trikiinitestausta koskevaa poikkeusta täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1375 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(5)

Asetus (EU) N:o 206/2010 kumotaan komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/692 (6)21 päivästä huhtikuuta 2021. Kumoamisen vuoksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1478 (7) lisätään täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2015/1375 21 päivästä huhtikuuta 2021 liite VII, jossa luetellaan kolmannet maat, jotka soveltavat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1375 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta trikiinitestauksesta.

(6)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti 12 päivänä tammikuuta 2021 tiedon, että aiemmat tiedot teurastettujen kotieläiminä pidettävien sikojen populaation jatkuvasta testauksesta osoittavat vähintään 95 prosentin varmuudella, että trikiinin esiintyvyys kyseisessä populaatiossa on korkeintaan yksi tapaus miljoonassa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1375 3 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta tiedotti komissiolle aikomuksestaan soveltaa ruhojen ja kotieläiminä pidettävien sikojen lihan trikiinitestausta koskevaa poikkeusta silloin, kun eläimet tulevat tilalta, joka on virallisesti tunnustettu valvottuja pito-olosuhteita noudattavaksi tilaksi kyseisen täytäntöönpanoasetuksen liitteen IV mukaisesti.

(7)

Näin ollen Yhdistynyt kuningaskunta olisi sisällytettävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1375 liitteeseen VII sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin oikeuden soveltamista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa Pohjois-Irlannin osalta Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehtyyn sopimukseen liitetyn Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 5 artiklan 4 kohdan, luettuna yhdessä kyseisen pöytäkirjan liitteen 2 kanssa, mukaisesti.

(8)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1375 liitettä VII olisi muutettava, jotta siinä otetaan huomioon kyseisen täytäntöönpanoasetuksen 3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen poikkeusten soveltaminen Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(9)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2015/1375 olisi muutettava.

(10)

Koska asetus (EU) N:o 206/2010 kumotaan 21 päivästä huhtikuuta 2021 ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/1478 lisätään täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2015/1375 liite VII kyseisestä päivästä alkaen, Yhdistyneen kuningaskunnan sisällyttämistä kyseiseen liitteeseen olisi sovellettava samasta päivästä alkaen.

(11)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1375 seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

Korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Trikiinitartunnalle alttiiden kavioeläinten, villisikojen sekä muiden tarhattujen ja luonnonvaraisten eläinlajien ruhoista on otettava järjestelmällisesti näytteitä teurastamoissa tai riistankäsittelylaitoksissa osana post mortem -tarkastusta.”;

b)

Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos elintarvikealan toimija takaa täyden jäljitettävyyden, kotieläimenä pidettävien sikojen sekä kavioeläinten ruhot voidaan trikiinitutkimuksen tuloksia odotettaessa leikata enintään kuuteen osaan teurastamossa tai samoissa tiloissa olevassa leikkaamossa.”;

2)

Korvataan liitteessä III johdantokappale sekä a ja b alakohta seuraavasti:

”Kavioeläinten liha, luonnonvaraisen riistan liha ja muu liha, joka voi sisältää trikiiniloisia, on tutkittava jollakin liitteessä I olevassa I tai II luvussa esitetyistä digestiomenetelmistä seuraavin muutoksin:

a)

Vähintään 10 g painavat näytteet otetaan kavioeläimeltä kieli- tai puremalihaksesta, villisialta etujalasta, kielestä tai palleasta.

b)

Jos kavioeläimestä ei ole saatavilla näitä lihaksia, otetaan kooltaan suurempi näyte palleapilarin lihas- ja jänneosan yhtymäkohdasta. Lihaksen on oltava puhdas sidekudoksesta ja rasvasta.”;

3)

Korvataan liitteessä IV olevan II luvun b alakohta seuraavasti:

”b)

Kotieläimenä pidettäville sioille, villisioille, kavioeläimille, riistaeläimille ja muille taudille alttiille eläimille tehtyjen trikiinitestien lukumäärä ja testitulokset on toimitettava direktiivin 2003/99/EY liitteen IV mukaisesti. Kotieläimenä pidettäviä sikoja koskevissa tiedoissa on ilmoitettava ainakin seuraavat seikat:

i)

valvotuissa pito-olosuhteissa pidetyille eläimille tehdyt testit;

ii)

siitosemakoille ja -karjuille sekä lihasioille tehdyt testit.”;

4)

Korvataan liite VII seuraavasti:

”LIITE VII

13 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta soveltavat kolmannet maat tai niiden alueet

Maan ISO-koodi

Kolmas maa tai sen alue

Huomautukset

GB

Yhdistynyt kuningaskunta (*1)

3 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyjen poikkeusten soveltaminen

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 1 artiklan 4 kohtaa sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1375, annettu 10 päivänä elokuuta 2015, virallisia lihan trikiinitarkastuksia koskevista erityissäännöistä (EUVL L 212, 11.8.2015, s. 7).

(3)  EFSA Journal 2013;11(6):3263.

(4)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/627, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2019, ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan suorittamista koskevista yhdenmukaisista käytännön järjestelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti ja komission asetuksen (EY) N:o 2074/2005 muuttamisesta virallisen valvonnan osalta (EUVL L 131, 17.5.2019, s. 51).

(5)  Komission asetus (EU) N:o 206/2010, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2010, sellaisten kolmansien maiden ja alueiden tai niiden osien luetteloiden vahvistamisesta, joista on sallittua tuoda Euroopan unionin alueelle tiettyjä eläimiä ja tuoretta lihaa, sekä eläinlääkärintodistuksia koskevista vaatimuksista (EUVL L 73, 20.3.2010, s. 1).

(6)  Komission delegoitu asetus (EU) 2020/692, annettu 30 päivänä tammikuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen eläinten, sukusolujen ja alkioiden ja eläinperäisten tuotteiden lähetysten unioniin saapumista ja saapumisen jälkeisiä siirtoja ja käsittelyä koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 174, 3.6.2020, s. 379).

(7)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1478, annettu 14 päivänä lokakuuta 2020, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1375 muuttamisesta trikiinivalvontaan liittyvien näytteenoton, osoittamiseen käytettävän vertailumenetelmän ja tuontiedellytysten osalta (EUVL L 338, 15.10.2020, s. 7).

(*1)  Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen ja erityisesti Irlantia/Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan 5 artiklan 4 kohdan sekä kyseisen pöytäkirjan liitteen 2 mukaisesti tässä liitteessä olevat viittaukset Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eivät käsitä Pohjois-Irlantia..


25.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/39


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/520,

annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 soveltamissäännöistä tiettyjen pidettävien maaeläinten jäljitettäv)yyden osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (1) ja erityisesti sen 120 artiklan 1 kohdan ja 120 artiklan 2 kohdan c, d ja f alakohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/429 vahvistetaan pidettäviin maaeläimiin, sukusoluihin ja alkioihin sovellettavat jäljitettävyysvaatimukset ja siirretään komissiolle valta antaa tältä osin täytäntöönpanosäädöksiä.

(2)

Komission delegoidulla asetuksella (EU) 2019/2035 (2) täydennetään asetusta (EU) 2016/429 vahvistamalla pidettävien maaeläimien ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(3)

Jotta voidaan varmistaa asetuksessa (EU) 2016/429 ja delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/2035 vahvistettujen jäljitettävyyssääntöjen yhdenmukainen soveltaminen unionissa, tällä asetuksella olisi hyväksyttävä tiettyjä sääntöjä.

(4)

Asetuksen (EU) 2016/429 112, 113 ja 115 artiklassa säädetään nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimiin kuuluvia eläimiä pitävien toimijoiden velvollisuudesta toimittaa eläimiään koskevat tiedot kyseisen asetuksen 109 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettuihin atk-pohjaisiin tietokantoihin. Sen varmistamiseksi, että kaikki päivitykset toimitetaan kyseisiin tietokantoihin säännöllisesti, tässä asetuksessa on tarpeen täsmentää määräajat kyseisten tietojen toimittamiselle.

(5)

Pidettäviä nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimiä pitävien toimijoiden toimittamien omia eläimiään ja pitopaikkojaan koskevien tietojen olisi oltava toimijoiden saatavilla tietojen toimittamisen jälkeen. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustettuihin atk-pohjaisiin tietokantoihin sisältyvien tietojen yhdenmukaista saatavuutta koskevat säännöt.

(6)

Lisäksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava pidettäviä nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimiä koskevien atk-pohjaisten tietokantojen teknisiä ja toiminnallisia yksityiskohtia ja esitysmuotoja, jotta voidaan varmistaa tietokantojen vertailukelpoisuus koko unionissa.

(7)

Jäsenvaltioiden välinen sähköinen tietojenvaihto voi asetuksen (EU) 2016/429 110 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 112 artiklan b alakohdassa säädetyin edellytyksin korvata nautaeläimiä koskevien tunnistusasiakirjojen antamisen, kun kyseisiä eläimiä siirretään jäsenvaltioiden välillä. Komission perustama BOVEX-käytäntö on suunniteltu nautaeläimiä koskevaan sähköiseen tiedonvaihtoon jäsenvaltioiden atk-pohjaisten tietokantojen välillä. Komission olisi tunnustettava jäsenvaltioiden atk-pohjaisten tietokantojen välisen sähköisen tietojenvaihdon täysi toimivuus tämän käytännön mukaisesti.

(8)

Eri maaeläinlajeilla, erityisesti pidettävillä nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläimillä sekä pidettävillä papukaijoilla käytettävät tunnistimet määritetään delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/2035, ja näiden tunnistimien tekniset eritelmät olisi vahvistettava tässä asetuksessa.

(9)

Delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/2035 vahvistetaan pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten ja pidettävien papukaijojen elektronisia tunnisteita koskevat vaatimukset. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa eläimiä pidetään, olisi hyväksyttävä tällaiset elektroniset tunnisteet. Jotta voidaan varmistaa elektronisten tunnisteiden luettavuus siirrettäessä eläimiä jäsenvaltiosta toiseen, tässä asetuksessa olisi vahvistettava säännöt ja edellytykset, joiden mukaisesti toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä elektroniset tunnisteet. Hyväksynnöissä olisi otettava huomioon myös asiaankuuluvat ISO/IEC-standardit.

(10)

Jotta varmistetaan tunnistamisen ja jäljitettävyyden yhdenmukainen soveltaminen kaikkialla unionissa, tunnistimien kiinnittämistä pidettäviin nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläimiin ja pidettäviin papukaijoihin koskevat määräajat olisi vahvistettava tässä asetuksessa.

(11)

Jäljitettävyyttä koskeviin unionin sääntöihin sisältyy asetuksen (EU) 2016/429 soveltamispäivään saakka erilaisia poikkeuksia tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä joidenkin eläinluokkien, kuten laajaperäisissä kasvatusolosuhteissa pidettävien eläinten, osalta. On aiheellista tarkistaa kyseisiä sääntöjä ja soveltaa tasapainoista ja yhdenmukaista lähestymistapaa tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä tehtäviin poikkeuksiin ottaen huomioon toisaalta asiaan liittyvät riskit ja toisaalta toimenpiteiden oikeasuhteisuus ja tehokkuus. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava tämän lähestymistavan mukaiset uudet säännöt.

(12)

On olennaisen tärkeää säilyttää pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten ja pidettävien papukaijojen täysi jäljitettävyys kaikkina aikoina ja välttää kaikki jäljitettävyyttä mahdollisesti vaarantavat toimet. Tunnistimen poistaminen, muuttaminen ja korvaaminen ovat toimia, jotka voivat vaarantaa jäljitettävyyden. Siksi nämä toimet saa suorittaa vasta, kun toimivaltainen viranomainen on antanut toimijoille siihen luvan. Delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/2035 vahvistetaan tiettyjä poistamista, muuttamista ja korvaamista koskevia sääntöjä. Tiettyjen näkökohtien, kuten toimien määräaikojen, täsmentämiseksi tarvitaan kyseisiä toimia koskevia täydentäviä säännöksiä, jotka olisi vahvistettava tässä asetuksessa.

(13)

Jotta voidaan varmistaa sujuva siirtyminen uuteen oikeudelliseen kehykseen, jäsenvaltioiden toimijoiden olisi voitava jatkaa niiden tunnistimien käyttöä, jotka on hyväksytty ennen 21 päivää huhtikuuta 2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1760/2000 (3), neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 (4) ja neuvoston direktiivin 2008/71/EY (5) mukaisesti sekä mainittujen asetusten ja mainitun direktiivin nojalla annettujen säädösten mukaisesti, siirtymäaikana, joka saa olla enintään kaksi vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä.

(14)

Koska asetusta (EU) 2016/429 sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021, myös tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat seuraavia:

1)

määräajat, joissa toimijoiden on toimitettava tiedot pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten rekisteröimiseksi atk-pohjaisiin tietokantoihin,

2)

pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten atk-pohjaisiin tietokantoihin sisältyvien tietojen yhdenmukainen saatavuus ja tällaisten tietokantojen tekniset eritelmät ja toimintasäännöt,

3)

tekniset edellytykset ja menettelyt, jotka koskevat pidettävien nautaeläinten sähköisten tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden atk-pohjaisten tietokantojen välillä, ja tiedonvaihtojärjestelmän täyden toimivuuden tunnustaminen,

4)

pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimien tekniset eritelmät, muodot ja malli,

5)

pidettävien papukaijojen tunnistimien tekniset vaatimukset,

6)

määräajat tunnistimien kiinnittämiselle pidettäviin nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläimiin, jotka ovat syntyneet unionissa, tai niiden unioniin tulon jälkeen,

7)

pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistuskoodin rakenne,

8)

pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimien poistaminen, muuttaminen ja korvaaminen sekä tällaisten toimien määräajat,

9)

tunnistimia koskevat siirtymätoimenpiteet.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 2 artiklassa vahvistettuja määritelmiä.

2 LUKU

ATK-POHJAISET TIETOKANNAT

3 artikla

Määräajat ja menettelyt, joiden mukaisesti toimijoiden on toimitettava tiedot pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten rekisteröimiseksi

1.   Nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimiä pitävien toimijoiden on toimitettava asetuksen (EU) 2016/429 112 artiklan d kohdassa tarkoitettuja siirtoja, syntymiä ja kuolemia sekä mainitun asetuksen 113 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 56 artiklan b alakohdassa tarkoitettuja siirtoja koskevat tiedot kyseisiä lajeja varten perustettuihin atk-pohjaisiin tietokantoihin rekisteröintiä varten jäsenvaltioiden tietojen toimittamiselle asettamassa määräajassa. Tietojen toimittamisen määräaika on enintään seitsemän päivää eläimen siirrosta, syntymästä tai kuolemasta.

2.   Määritettäessä syntymää koskevien tietojen toimittamisen enimmäisaikaa jäsenvaltiot voivat käyttää päivää, jona tunnistin kiinnitetään eläimeen, asianomaisen määräajan alkamisajankohtana edellyttäen, että kyseisen päivämäärän ja eläimen syntymäajan välillä ei ole sekaannuksen vaaraa.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi pidentää 1 kohdassa tarkoitettua siirtoja koskevien tietojen toimittamiselle asetettua enimmäisaikaa enintään 14 päivään silloin, kun nautaeläimiä siirretään saman jäsenvaltion alueella alkuperäpitopaikasta vuoristoalueilla sijaitseviin rekisteröityihin laidunpitopaikkoihin laiduntamista varten. Toimivaltainen viranomainen voi päättää hyväksyä rekisteröityihin laidunpitopaikkoihin siirrettävien nautaeläinten luettelot, jotka on saatu kyseisten pitopaikkojen toimijoilta. Luetteloissa on oltava:

a)

rekisteröidyn laidunpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero,

b)

eläinten tunnistuskoodi,

c)

alkuperäpitopaikan yksilöllinen rekisterinumero,

d)

eläinten saapumispäivä rekisteröityyn laidunpitopaikkaan,

e)

eläinten ennakoitu lähtöpäivä rekisteröidystä laidunpitopaikasta.

4 artikla

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten atk-pohjaisiin tietokantoihin sisältyvien tietojen yhdenmukainen saatavuus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläimiä pitävillä toimijoilla on pyynnöstä ja maksutta käytettävissään ainakin lukuoikeus asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan a–c kohdassa tarkoitettujen atk-pohjaisten tietokantojen sisältämiin pitopaikkojaan koskeviin vähimmäistietoihin.

5 artikla

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten atk-pohjaisten tietokantojen tekniset eritelmät

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten atk-pohjaiset tietokannat perustetaan siten, että näihin tietokantoihin tallennettuja tietoja voidaan vaihtaa jäsenvaltioiden atk-pohjaisten tietokantojen välillä tämän asetuksen liitteessä I olevan taulukon kolmannessa sarakkeessa vahvistetussa muodossa.

6 artikla

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten atk-pohjaisten tietokantojen toimintasäännöt

Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset tekniset ja hallinnolliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten atk-pohjaiset tietokannat toimivat myös mahdollisissa häiriötilanteissa. Kyseisillä toimenpiteillä on myös taattava tällaisiin tietokantoihin tallennettujen tietojen turvallisuus, eheys ja aitous.

7 artikla

Tekniset edellytykset ja menettelyt pidettävien nautaeläinten tunnistusasiakirjan tietojen sähköiselle vaihdolle jäsenvaltioiden atk-pohjaisten tietokantojen välillä

1.   Kun jäsenvaltiot vaihtavat sähköisesti muiden jäsenvaltioiden kanssa delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 44 artiklan a–c alakohdassa tarkoitettuja pidettävien nautaeläinten tunnistusasiakirjan tietoja, tiedot on vaihdettava XML-skeemamäärittelyn muodossa, jonka komissio asettaa toimivaltaisen viranomaisen saataville.

2.   Siirrettäväksi tarkoitettujen pidettävien nautaeläinten alkuperäjäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että tunnistusasiakirjan tiedot toimitetaan sähköisesti määräjäsenvaltioon ennen eläinten lähtöä ja että kussakin toimituksessa on aikaleima.

8 artikla

Pidettävien nautaeläinten tunnistusasiakirjan tietojen sähköistä vaihtoa jäsenvaltioiden atk-pohjaisten tietokantojen välillä koskevan järjestelmän täyden toimivuuden tunnustaminen

1.   Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka vaihtavat sähköisesti tunnistusasiakirjatietoja järjestelmän kautta, jonka komissio on perustanut ja joka on suunniteltu pidettäviä nautaeläimiä koskevien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden atk-pohjaisten tietokantojen välillä, järjestelmän on tunnustettava olevan täysin toimiva.

2.   Komissio laatii ja julkaisee verkkosivustollaan luettelon jäsenvaltioista, jotka vaihtavat tunnistusasiakirjatietoja kyseisen järjestelmän kautta.

3 LUKU

TUNNISTIMET

9 artikla

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimien tekniset eritelmät, muodot ja malli

1.   Toimivaltainen viranomainen saa hyväksyä delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 liitteessä III olevassa a alakohdassa tarkoitettujen tavanomaisten korvamerkkien tai b alakohdassa tarkoitettujen tavanomaisten vuohisnauhojen käytön pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimina ainoastaan, jos kyseiset tunnistimet täyttävät tämän asetuksen liitteessä II olevassa 1 osassa vahvistetun teknisen eritelmän.

2.   Toimivaltainen viranomainen saa hyväksyä delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 liitteessä III olevassa g alakohdassa tarkoitettujen tatuointien käytön pidettävien lammas-, vuohi-, sika- ja hirvieläinten tunnistimina, kuten kyseisen delegoidun asetuksen 46 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 52 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, 73 artiklan 2 kohdan c alakohdassa ja 76 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, ainoastaan, jos kyseiset tatuoinnit ovat pysyviä ja helposti luettavia.

3.   Toimivaltaisen viranomainen saa hyväksyä delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 liitteessä III olevassa c–f alakohdassa tarkoitettujen elektronisten korvamerkkien käytön pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimina ainoastaan, jos kyseiset tunnistimet täyttävät tämän asetuksen liitteessä II olevassa 2 osassa vahvistetut tekniset eritelmät. Delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 liitteessä III olevassa c ja f alakohdassa tarkoitettujen elektronisten tunnisteiden on lisäksi täytettävä tämän asetuksen liitteessä II olevassa 1 osassa vahvistettu tekninen eritelmä.

4.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä elektronisten korvamerkkien käytön pidettävien sikaeläinten tunnistimena, jos kyseiset tunnistimet täyttävät sen jäsenvaltion tekniset eritelmät, jossa sikaeläimiä pidetään, ja jos niissä on pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa seuraava yksilöllinen rekisterinumero:

a)

eläinten syntymäpitopaikka tai

b)

delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 53 artiklassa tarkoitetun tuotantoketjun viimeinen pitopaikka, kun kyseiset eläimet siirretään kyseisen tuotantoketjun ulkopuoliseen pitopaikkaan.

10 artikla

Pidettävien papukaijojen tunnistimien tekniset eritelmät, muodot ja malli

1.   Pidettäviä papukaijoja pitävien toimijoiden on varmistettava, että

a)

delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 76 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu jalkarengas täyttää tämän asetuksen liitteessä II olevassa 1 osassa vahvistetut tekniset eritelmät;

b)

delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 76 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu tatuointi on pysyvä ja helposti luettavissa.

2.   Toimivaltainen viranomainen saa hyväksyä delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 76 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun injektoitavan transponderin käytön pidettävien papukaijojen tunnistimena ainoastaan, jos kyseinen tunnistin täyttää tämän asetuksen liitteessä II olevan 2 osan 2 kohdassa vahvistetut tekniset eritelmät.

11 artikla

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten ja pidettävien papukaijojen elektronisten tunnisteiden hyväksymistä koskevat toimintasäännöt

1.   Myöntäessään hyväksynnän delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 liitteessä III olevassa c–f alakohdassa tarkoitetuille pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten ja pidettävien papukaijojen elektronisille tunnisteille toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että elektronisten tunnisteiden valmistajat ovat esittäneet näyttöä siitä, että tämän asetuksen liitteessä II olevan 2 osan 4 kohdassa tarkoitetut vaatimuksenmukaisuus- ja suorituskykytestit on suoritettu akkreditoiduissa testauskeskuksissa ISO/IEC-standardin 17025 ”Testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys. Yleiset vaatimukset” mukaisesti.

2.   Myöntäessään hyväksynnän 1 kohdassa tarkoitetuille elektronisille tunnisteille toimivaltainen viranomainen voi vaatia, että elektronisten tunnisteiden valmistajat tekevät varmuutta ja kestävyyttä koskevia täydentäviä testejä varmistaakseen tunnisteiden toimivuuden asianomaisen jäsenvaltion maantieteellisissä tai ilmasto-olosuhteissa asianomaisen jäsenvaltion vahvistamien standardien mukaisesti.

12 artikla

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistuskoodin rakenne

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistuskoodin on oltava seuraavanlainen:

a)

tunnistuskoodin ensimmäinen osa on sen jäsenvaltion maakoodi, jossa tunnistin on ensimmäisen kerran kiinnitetty eläimeen, joko

i)

kaksikirjaimisena koodina ISO-standardin 3166–1 (2-kirjaiminen koodi) mukaisesti, lukuun ottamatta Kreikkaa, josta käytetään kaksikirjaimista koodia ”EL”; tai

ii)

kolminumeroisena maakoodina ISO-standardin 3166–1 (numeerinen koodi) mukaisesti;

b)

tunnistuskoodin toinen osa on kullekin eläimelle annettu yksilöllinen koodi, jossa on enintään 12 numeroa.

13 artikla

Määräajat pidettävien nautaeläinten tunnistimien kiinnittämiselle

1.   Toimijoiden on varmistettava, että asetuksen (EU) 2016/429 112 artiklan a alakohdassa tarkoitettu tunnistin kiinnitetään pidettäviin nautaeläimiin ennen syntymän jälkeisen enimmäisajan päättymistä, jonka pituuden määrittää jäsenvaltio, jossa eläimet ovat syntyneet. Enimmäisaika lasketaan eläimen syntymästä, ja se saa olla enintään 20 päivää.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa toimijoille luvan pidentää toisen tunnistimen kiinnittämisen enimmäisaikaa enintään 60 päivään eläimen syntymästä eläinten fysiologiseen kehitykseen liittyvistä syistä, jos toinen tunnistin on pötsibolus.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa toimijoille luvan pidentää 1 kohdassa tarkoitettua enimmäisaikaa yhdeksään kuukauteen seuraavin edellytyksin:

a)

eläimet

i)

kasvatetaan laajaperäisissä kasvatusolosuhteissa ja vasikat pysyvät emänsä luona,

ii)

eivät ole tottuneet olemaan säännöllisesti tekemisissä ihmisten kanssa,

b)

alue, jolla eläimiä pidetään, takaa eläinten tehokkaan eristämisen,

c)

enimmäisajan pidentäminen ei vaaranna eläinten jäljitettävyyttä.

Jäsenvaltiot voivat rajoittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun luvan koskemaan tiettyjä maantieteellisiä alueita tai tiettyjä pidettävien nautaeläinten lajeja tai rotuja.

4.   Toimijoiden on varmistettava, että pidettäviä nautaeläimiä ei viedä syntymäpitopaikasta, ellei kyseisiin eläimiin ole kiinnitetty asetuksen (EU) 2016/429 112 artiklan a alakohdassa tarkoitettua tunnistinta.

14 artikla

Määräajat pidettävien lammas- ja vuohieläinten tunnistimien kiinnittämiselle

1.   Toimijoiden on varmistettava, että asetuksen (EU) 2016/429 113 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu tunnistin kiinnitetään pidettäviin lammas- ja vuohieläimiin ennen syntymän jälkeisen enimmäisajan päättymistä, jonka pituuden määrittää jäsenvaltio, jossa eläimet ovat syntyneet. Enimmäisaika lasketaan eläimen syntymästä, ja se saa olla enintään 9 kuukautta.

2.   Toimijoiden on varmistettava, että pidettäviä lammas- ja vuohieläimiä ei viedä syntymäpitopaikasta, ellei kyseisiin eläimiin ole kiinnitetty asetuksen (EU) 2016/429 113 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tunnistinta.

15 artikla

Määräajat pidettävien sikaeläinten tunnistimien kiinnittämiselle

1.   Toimijoiden on varmistettava, että asetuksen (EU) 2016/429 115 artiklan a alakohdassa tarkoitettu tunnistin kiinnitetään pidettäviin sikaeläimiin ennen syntymän jälkeisen enimmäisajan päättymistä, jonka pituuden määrittää jäsenvaltio, jossa eläimet ovat syntyneet. Enimmäisaika lasketaan eläimen syntymästä, ja se saa olla enintään 9 kuukautta.

2.   Toimijoiden on varmistettava, että pidettäviä sikaeläimiä ei viedä syntymäpitopaikasta eivätkä ne poistu tuotantoketjusta, ellei kyseisiin eläimiin ole kiinnitetty asetuksen (EU) 2016/429 115 artiklan a alakohdassa tarkoitettua tunnistinta.

16 artikla

Määräajat pidettävien kameli- ja hirvieläinten tunnistimien kiinnittämiselle

1.   Toimijoiden on varmistettava, että delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 73 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu tunnistin kiinnitetään pidettäviin kameli- ja hirvieläimiin ennen syntymän jälkeisen enimmäisajan päättymistä, jonka pituuden määrittää jäsenvaltio, jossa eläimet ovat syntyneet. Enimmäisaika lasketaan eläimen syntymästä, ja se saa olla enintään 9 kuukautta.

2.   Toimijoiden on varmistettava, että pidettäviä kameli- tai hirvieläimiä ei viedä syntymäpitopaikasta tai pitopaikasta, johon eläimet ensimmäiseksi saapuvat, jos kyseiset eläimet on siirretty kyseiseen pitopaikkaan siitä luontotyypistä, jossa ne ovat olleet luonnonvaraisina eläiminä, ellei kyseisiin eläimiin ole kiinnitetty delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 73 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua tunnistinta.

3.   Toimivaltainen viranomainen voi vapauttaa poroja pitävät toimijat 1 ja 2 kohdan vaatimuksista edellyttäen, että vapautus ei vaaranna eläinten jäljitettävyyttä.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat vapauttaa hirvieläimiä pitävät toimijat 1 kohdan vaatimuksista seuraavin edellytyksin:

a)

eläimet

i)

kasvatetaan laajaperäisissä kasvatusolosuhteissa,

ii)

eivät ole tottuneet olemaan säännöllisesti tekemisissä ihmisten kanssa,

b)

alue, jolla eläimiä pidetään, takaa eläinten tehokkaan eristämisen,

c)

vapautus ei vaaranna eläinten jäljitettävyyttä.

17 artikla

Määräajat tunnistimien kiinnittämiselle pidettäviin nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläimiin niiden unioniin tulon jälkeen

1.   Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten unioniin tulon jälkeen ja jos kyseiset eläimet jäävät unioniin, toimijoiden on varmistettava, että delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 81 artiklassa tarkoitetut tunnistimet kiinnitetään kyseisiin eläimiin 20 päivän kuluessa niiden saapumisesta ensimmäiseen pitopaikkaansa.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, joihin eläimet ensimmäiseksi saapuvat, voivat antaa toimijoille luvan pidentää toisen tunnistimen kiinnittämisen enimmäisaikaa enintään 60 päivään eläimen syntymästä eläinten fysiologiseen kehitykseen liittyvistä syistä, jos toinen tunnistin on pötsibolus.

3.   Toimijoiden on varmistettava, että pidettäviä nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- tai hirvieläimiä ei viedä pitopaikasta, johon eläimet ensimmäiseksi saapuvat, ellei kyseisiin eläimiin ole kiinnitetty delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 81 artiklassa tarkoitettua tunnistinta.

18 artikla

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimien poistaminen ja muuttaminen

Toimivaltainen viranomainen voi antaa toimijoille luvan poistaa pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimen tai muuttaa sitä, jos poistaminen tai muuttaminen ei vaaranna eläinten jäljitettävyyttä eikä niiden syntymäpitopaikan jäljitettävyyttä ja jos eläinten yksilöllinen tunnistaminen on tarvittaessa edelleen mahdollista.

19 artikla

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimien korvaaminen ja tällaisten toimien määräajat

1.   Toimivaltainen viranomainen voi antaa toimijoille luvan korvata pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten tunnistimet, jos korvaaminen ei vaaranna eläinten jäljitettävyyttä eikä niiden syntymäpitopaikan jäljitettävyyttä ja jos eläinten yksilöllinen tunnistaminen on tarvittaessa edelleen mahdollista.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu korvaaminen voidaan sallia seuraavasti:

a)

jos eläin on yksilöity kahdella tunnistimella ja toinen näistä tunnistimista on muuttunut lukukelvottomaksi tai kadonnut, edellyttäen, että eläimen tunnistuskoodi pysyy muuttumattomana ja vastaa edelleen jäljellä olevan tunnistimen koodia;

b)

jos eläin on yksilöity yhdellä tai kahdella tunnistimella, jotka näyttävät eläimen tunnistuskoodin, ja kyseiset tunnistimet ovat muuttuneet lukukelvottomiksi tai kadonneet, edellyttäen, että eläimen tunnistuskoodi voidaan edelleen määrittää kohtuullisella varmuudella ja että se pysyy muuttumattomana;

c)

jos pidettävät lammas-, vuohi- tai sikaeläimet on yksilöity tunnistimella, joka näyttää pitopaikan yksilöllisen rekisterinumeron, ja kyseinen tunnistin on muuttunut lukukelvottomaksi tai kadonnut, edellyttäen, että eläinten syntymäpitopaikka tai tapauksen mukaan tuotantoketjun viimeinen pitopaikka voidaan edelleen määrittää kohtuullisella varmuudella ja että korvaava tunnistin näyttää kyseisen pitopaikan tai tapauksen mukaan tuotantoketjun kyseisen viimeisen pitopaikan yksilöllisen rekisterinumeron;

d)

pidettävien lammas- ja vuohieläinten osalta a ja b alakohdassa tarkoitettu tunnistimien korvaaminen uusilla tunnistimilla, jotka näyttävät uuden tunnistuskoodin, voidaan sallia edellyttäen, että jäljitettävyys ei vaarannu.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tunnistimien korvaamisen on tapahduttava mahdollisimman pian ja ennen enimmäisajan päättymistä, jonka pituuden määrittää se jäsenvaltio, jonka toimivaltainen viranomainen on antanut toimijoille luvan korvata tunnistimet, ja ennen kuin eläimet siirretään toiseen pitopaikkaan.

4.   Jos delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 liitteessä III olevassa a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tunnistimissa näkyvää pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten tunnistuskoodia ei teknisten rajoitusten vuoksi voida toistaa elektronisessa tunnisteessa, toimivaltainen viranomainen saa sallia uuden tunnistuskoodin näyttävän uuden elektronisen tunnisteen kiinnittämisen kyseisiin eläimiin ainoastaan, jos kumpikin tunnistuskoodi kirjataan delegoidun asetuksen (EU) 2016/429 109 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin atk-pohjaisiin tietokantoihin.

4 LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

20 artikla

Tunnistimien hyväksyntää koskevat siirtymätoimenpiteet

Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 9, 10 ja 11 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat 20 päivänä huhtikuuta 2023 päättyvän siirtymäkauden ajan käyttää edelleen ennen 21 päivää huhtikuuta 2021 hyväksyttyjä tunnistimia asetusten (EY) N:o 1760/2000 ja (EY) N:o 21/2004 ja direktiivin 2008/71/EY sekä kyseisten asetusten ja kyseisen direktiivin nojalla annettujen säädösten mukaisesti.

21 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.

(2)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/2035, annettu 28 päivänä kesäkuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä maaeläimiä pitäviä pitopaikkoja ja hautomoja sekä tiettyjen pidettävien maaeläinten ja siitosmunien jäljitettävyyttä koskevien sääntöjen osalta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 115).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2000, nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta (EYVL L 204, 11.8.2000, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 21/2004, annettu 17 päivänä joulukuuta 2003, lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 ja direktiivien 92/102/ETY ja 64/432/ETY muuttamisesta (EUVL L 5, 9.1.2004, s. 8).

(5)  Neuvoston direktiivi 2008/71/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2008, sikojen tunnistamisesta ja rekisteröinnistä (EUVL L 213, 8.8.2008, s. 31).


LIITE I

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi- ja sikaeläinten atk-pohjaisissa tietokannoissa olevien tietojen esitysmuotojen tekniset eritelmät

Tietojen tyyppi

Kuvaus

Esitysmuoto

Eläimen tunnistuskoodi

Maakoodi

Yksi seuraavista vaihtoehdoista:

Kirjainkoodi: ISO 3166–1 2-kirjaiminen koodi  (1)

Numeerinen koodi: ISO 3166–1 numeerinen koodi

Kunkin eläimen yksilöllinen koodi

12 numeerista merkkiä

Elektroninen tunniste (valinnainen)

 

Yksi seuraavista vaihtoehdoista:

elektroninen korvamerkki

pötsibolus

injektoitava transponderi

elektroninen vuohisnauha

Pitopaikan yksilöllinen rekisterinumero

 

Maakoodi ja 12 aakkosnumeerista merkkiä

Pitopaikan toimijan nimi

 

140 aakkosnumeerista merkkiä

Pitopaikan toimijan osoite

Katuosoite ja talon numero

140 aakkosnumeerista merkkiä

Postinumero

10 aakkosnumeerista merkkiä

Postitoimipaikka

35 aakkosnumeerista merkkiä

Päivämäärä

 

Päivämäärä (VVVV-KK-PP)

Eläinten kokonaismäärä

 

15 numeerista merkkiä.


(1)  Lukuun ottamatta Kreikkaa, josta käytetään kaksikirjaimista koodia ”EL”.


LIITE II

1 OSA

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten sekä pidettävien papukaijojen tunnistimien tekniset eritelmät

1.

Delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 liitteessä III olevassa a, b, c, f ja h alakohdassa tarkoitettujen pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten sekä pidettävien papukaijojen tunnistinten on oltava

a)

käytettävissä vain kerran;

b)

valmistettu korroosionkestävästä materiaalista;

c)

mahdottomia väärentää;

d)

helppo lukea eläimen koko eliniän ajan;

e)

suunniteltu siten, että tunnistin pysyy eläimessä kiinni vahingoittamatta sitä;

f)

helposti poistettavissa elintarvikeketjusta.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tunnistimissa on oltava pysyvästi näkyvissä ja helposti luettavissa seuraavat:

a)

eläimen tunnistuskoodin ensimmäinen ja toinen osa 12 artiklan mukaisesti;

b)

delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 18 artiklan a alakohdassa tarkoitettu eläimen pitopaikan yksilöllinen rekisterinumero; tai

c)

delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 76 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu aakkosnumeerinen tunnistuskoodi.

3.

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tunnistimet voivat sisältää muita tietoja, jos toimivaltainen viranomainen sen sallii ja edellyttäen, että tunnistin on 2 kohdan vaatimusten mukainen.

2 OSA

Pidettävien nauta-, lammas-, vuohi-, sika-, kameli- ja hirvieläinten elektronisten tunnisteiden tekniset eritelmät

1.

Delegoidun asetuksen (EU) 2019/2035 liitteessä III olevassa c–f alakohdassa tarkoitettujen elektronisten tunnisteiden on näytettävä eläimen tunnistuskoodin ensimmäinen osa kolminumeroisen maakoodin muodossa ja eläimen tunnistuskoodin toinen osa 12 artiklan mukaisesti.

2.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elektronisten tunnisteiden on oltava

a)

ainoastaan lukemiseen tarkoitettuja passiivisia transpondereita, joissa käytetään HDX- tai FDX-B-teknologiaa ja jotka noudattavat ISO-standardeja 11784 ja 11785; ja

b)

luettavissa ISO 11785 -standardin mukaisilla laitteilla ja kykeneviä lukemaan HDX- ja FDX-B-transpondereita.

3.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elektronisten tunnisteiden on oltava luettavissa vähintään seuraavilla lukuetäisyyksillä:

a)

pidettävät nautaeläimet:

i)

12 senttimetriä korvamerkeillä, kun ne luetaan kannettavalla lukulaitteella;

ii)

15 senttimetriä injektoitavilla transpondereilla, kun ne luetaan kannettavalla lukulaitteella;

iii)

25 senttimetriä pötsiboluksilla, kun ne luetaan kannettavalla lukulaitteella;

iv)

80 senttimetriä kaikilla elektronisilla tunnisteilla, kun ne luetaan kiinteällä lukulaitteella;

b)

pidettävät lammas- ja vuohieläimet:

i)

12 senttimetriä korvamerkeillä ja vuohisnauhoilla, kun ne luetaan kannettavalla lukulaitteella;

ii)

vähintään 20 senttimetriä pötsiboluksilla ja injektoitavilla transpondereilla, kun ne luetaan kannettavalla lukulaitteella;

iii)

50 senttimetriä kaikilla elektronisilla tunnisteilla, kun ne luetaan kiinteällä lukulaitteella.

4.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen elektronisten tunnisteiden on oltava testattu myönteisin tuloksin seuraavien osalta:

a)

ISO-standardien 11784 ja 11785 mukaisuus ISO 24631–1 -standardin 7 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti; ja

b)

tämän osan 3 kohdassa tarkoitettuja lukuetäisyyksiä koskevat vähimmäisvaatimukset ISO 24631–3 -standardin 7 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti.


25.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 104/52


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/521,

annettu 24 päivänä maaliskuuta 2021,

tiettyjen tuotteiden vientilupajärjestelmään sovellettavista erityisjärjestelyistä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisen vientimenettelyn käyttöönotosta 11 päivänä maaliskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/479 (1) ja erityisesti sen 5 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio antoi 30 päivänä tammikuuta 2021 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/111 (2), jossa säädetään vientiluvan edellyttämisestä covid-19-rokotteiden ja niiden tuotannossa käytettävien vaikuttavien aineiden, mukaan lukien kantasolupankit ja työsolupankit, viennissä asetuksen (EU) 2015/479 5 artiklan mukaisesti. Näiden toimenpiteiden voimaantulopäivää seuraavan kuuden viikon jakson lopussa komissio antoi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/479 6 artiklan nojalla täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 (3), jonka mukaan näiden samojen tuotteiden vienti edellyttää vientilupaa 30 päivään kesäkuuta 2021 saakka.

(2)

Covid-19-rokotteen maailmanlaajuinen tarjonta on edelleen puutteellista ja saatavuusongelmat ovat jopa lisääntymässä, koska tuotannossa on ilmennyt viiveitä.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 mukaan jäsenvaltioiden on evättävä vientiluvat, jos kyseinen vienti uhkaa unionin ja rokotevalmistajien välisten ennakkohankintasopimusten täytäntöönpanoa ottaen huomioon niihin liittyvät määrät tai muut asiaan liittyvät olosuhteet, kuten unioniin pyynnön esittämisajankohtana toimitettujen rokotteiden määrän.

(4)

Covid-19-rokotteiden tuotantoon liittyy edelleen avoimuuden puutetta ja jatkuvia rajoitteita sekä viivästyksiä niiden toimittamisessa unioniin, mikä saattaa uhata täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden toimitusvarmuutta unionissa. Sen vuoksi vientiluvan myöntämistä tai epäämistä koskevassa päätöksessä olisi otettava huomioon myös muita seikkoja.

(5)

Tiedot, jotka komissio on kerännyt täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/111 käyttöön otetun ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/442 jatketun vientilupajärjestelmän ja tullitietojen avulla, ovat osoittaneet, että lupajärjestelmän piiriin kuuluva vienti saatetaan ohjata sellaisten maiden kautta, jotka on tähän mennessä vapautettu vientilupavaatimuksesta, mikä ei mahdollista vaadittua avoimuuden tasoa. Sen vuoksi näiden vapautusten soveltaminen olisi keskeytettävä väliaikaisesti.

(6)

Vapautus olisi säilytettävä joidenkin sellaisten täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 1 artiklan 9 kohdan a alakohdassa mainittujen maiden ja alueiden osalta, jotka ovat erityisen riippuvaisia niiden jäsenvaltioiden toimitusketjuista, joihin ne kuuluvat, tai naapurijäsenvaltioidensa toimitusketjuista.

(7)

Johdanto-osan 5 kappaleessa mainituista tiedoista on käynyt myös ilmi, että unionin valmistajat ovat vieneet suuria määriä vientilupajärjestelmän piiriin kuuluvia tavaroita maihin, joiden oma tuotantokapasiteetti on suuri, kun taas kyseiset maat rajoittavat omaa vientiään unioniin joko lailla taikka sopimus- tai muilla järjestelyillä, joista on sovittu niiden alueelle sijoittautuneiden rokotevalmistajien kanssa. Tämä epätasapaino johtaa tarjonnan puutteeseen unionissa.

(8)

Samat tiedot ovat lisäksi osoittaneet, että unionin valmistajat ovat vieneet suuria määriä vientilupajärjestelmän piiriin kuuluvia tavaroita tiettyihin maihin, joilla ei ole tuotantokapasiteettia mutta joiden rokotuskattavuus on korkeampi kuin unionissa tai joissa tämänhetkinen epidemiologinen tilanne on lievempi kuin unionissa. Vienti näihin maihin voi siten uhata toimitusvarmuutta unionissa.

(9)

Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi evättävä vientiluvat.

(10)

Komission olisi otettava samat lisätekijät huomioon, kun se tekee täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 2 artiklan 4 kohdan mukaisen arvion jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ilmoittamasta päätösluonnoksesta.

(11)

Koska tilanne on kiireellinen, tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet olisi toteutettava asetuksen (EU) 2015/479 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(12)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi. Ottaen huomioon asetuksen (EU) 2015/479 5 artiklan 5 kohta tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä olisi sovellettava kuuden viikon ajan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Keskeytetään täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 1 artiklan 9 kohdan a alakohdan soveltaminen.

Keskeytystä ei kuitenkaan sovelleta seuraaviin maihin ja alueisiin:

Andorra,

Färsaaret,

San Marino,

Vatikaanivaltio,

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II luetellut merentakaiset maat ja alueet,

Büsingen,

Helgoland,

Livigno,

Ceuta ja Melilla.

2 artikla

1.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on myönnettävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 nojalla haettu vientilupa edellyttäen, että

a)

vientilupa täyttää täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 1 artiklan 7 kohdassa säädetyn edellytyksen;

b)

lupa ei muutoin aiheuta uhkaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden toimitusvarmuudelle unionissa.

2.   Määrittääkseen, täyttyykö 1 kohdan b alakohdassa säädetty edellytys, jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava seuraavat tekijät:

a)

rajoittaako viennin määrämaa täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tai niiden raaka-aineiden omaa vientiään unioniin joko lailla tai muulla tavoin, myös tekemällä sopimusjärjestelyjä kyseisten tavaroiden valmistajien kanssa;

b)

viennin määrämaassa vallitsevat asiaan liittyvät olosuhteet, mukaan lukien epidemiologinen tilanne, rokotuskattavuus ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden senhetkinen saatavuus.

3.   Kun komissio arvioi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/442 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen ilmoittamaa päätösluonnosta, se arvioi myös, täyttyykö tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty edellytys, ottaen huomioon sen 2 kohdassa luetellut tekijät.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kuuden viikon ajan sen voimaantulosta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 24 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 83, 27.3.2015, s. 34.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/111, annettu 29. tammikuuta 2021, vientiluvan edellyttämisestä tiettyjen tuotteiden viennissä (EUVL L 31 I, 30.1.2021, s. 1).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/442, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2021, vientiluvan edellyttämisestä tiettyjen tuotteiden viennissä (EUVL L 85, 12.3.2021, s. 190).