ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 102

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

64. vuosikerta
24. maaliskuu 2021


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/505, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2021, 60-prosenttisen fosforihapon, jossa kantaja-aineena on piihappo, hyväksynnän epäämisestä säilöntäaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvana rehun lisäaineena ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/506, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2021, metaanitiolin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )

4

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/507, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2021, pyridoksiinihydrokloridin (B6-vitamiinin) hyväksynnän uusimisesta kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 515/2011 kumoamisesta ( 1 )

8

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2021/508, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2021, Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksynnän uusimisesta vieroitettujen porsaiden rehun lisäaineena ja asetuksen (EU) N:o 170/2011 kumoamisesta (hyväksynnän haltija: Prosol SpA) ( 1 )

11

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (YUTP) 2021/509, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021, Euroopan rauhanrahaston perustamisesta ja päätöksen (YUTP) 2015/528 kumoamisesta

14

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

24.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 102/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/505,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2021,

60-prosenttisen fosforihapon, jossa kantaja-aineena on piihappo, hyväksynnän epäämisestä säilöntäaineiden funktionaaliseen ryhmään kuuluvana rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle tai epäämiselle. Asetuksen 10 artiklassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) mukaisesti.

(2)

Ortofosforihapon käyttö kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena hyväksyttiin ilman aikarajoitusta direktiivin 70/524/ETY mukaisesti. Kyseinen lisäaine merkittiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(3)

Komissiolle toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, luettuna yhdessä sen 7 artiklan kanssa, kaksi ortofosforihapon uudelleenarviointia koskevaa hakemusta.

(4)

Ensimmäinen näistä hakemuksista koski ortofosforihappovalmistetta (67–85,7-prosenttisena (w/w) vesiliuoksena). Kyseinen valmiste hyväksyttiin komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1055/2013 (3) kymmeneksi vuodeksi kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena.

(5)

Toinen hakemus koski 60-prosenttisen fosforihapon, jossa kantaja-aineena on piihappo, uudelleenarviointia kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena. Hakija pyysi, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”säilöntäaineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(6)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 17 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan lausunnossa (4), että kun otetaan huomioon alkuperäisessä asiakirja-aineistossa olevien tietojen vähäisyys ja se, että hakija ei vastannut elintarviketurvallisuusviranomaisen useisiin lisätietopyyntöihin, joista ensimmäinen esitettiin 22 päivänä heinäkuuta 2011 ja viimeisin 3 päivänä maaliskuuta 2020, elintarviketurvallisuusviranomainen ei voinut antaa lausuntoa 60-prosenttisen fosforihapon, jossa kantaja-aineena on piihappo, turvallisuudesta ja tehosta kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena.

(7)

Lisäksi komissio pyysi 8 päivänä toukokuuta 2020 hakijaa toimittamaan tietoja asianomaista hakemusta koskevista jatkotoimista, mutta vastausta ei saatu.

(8)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklan 1 kohdan mukaan hakijan on asetusta (EY) N:o 1831/2003 koskevien täytäntöönpanotoimenpiteiden (5) mukaisesti riittävällä tavalla osoitettava, että lisäaine täyttää kyseisessä asetuksessa säädetyt hyväksymisen edellytykset.

(9)

Koska hakija ei toimittanut pyydettyjä tietoja, joiden perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen olisi voinut arvioida 60-prosenttisen fosforihapon, jonka kantaja-aineena on piihappo, turvallisuuden ja tehon, ei ole osoitettu, että lisäaineella ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa olisi haitallista vaikutusta eläinten tai ihmisten terveyteen tai ympäristöön ja että sillä olisi vähintään yksi asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklan 3 kohdassa vahvistetuista ominaisuuksista.

(10)

Näin ollen 60-prosenttisen fosforihapon, jonka kantaja-aineena on piihappo, arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset eivät täyty. Sen vuoksi lisäaineen hyväksyntä olisi evättävä.

(11)

Näin ollen 60-prosenttinen fosforihappo, jonka kantaja-aineena on piihappo, asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklassa tarkoitettuna olemassa olevana tuotteena sekä sitä sisältävä rehu olisi poistettava markkinoilta. Olisi kuitenkin sallittava kestoltaan rajoitettu ajanjakso lisäaineen ja sen esiseosten sekä niitä sisältävien rehujen olemassa olevien varastojen markkinoilta poistamista varten, jotta toimijat voivat asianmukaisesti noudattaa markkinoiltapoistamisvelvoitetta.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksynnän epääminen

Evätään 60-prosenttisen fosforihapon, jonka kantaja-aineena on piihappo, hyväksyntä lisäaineluokkaan ”teknologiset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”säilöntäaineet” kuuluvana rehun lisäaineena.

2 artikla

Poistaminen markkinoilta

1.   Edellä 1 artiklassa tarkoitetun lisäaineen ja sitä sisältävien esiseosten olemassa olevat varastot on poistettava markkinoilta viimeistään 13 päivänä lokakuuta 2021.

2.   Elintarviketuotantoeläimille tarkoitetut rehuaineet ja rehuseokset, jotka on tuotettu 1 kohdassa tarkoitetuista lisäaineesta tai esiseoksista ennen 13 päivää lokakuuta 2021, on poistettava markkinoilta viimeistään 13 päivänä huhtikuuta 2022.

3.   Muille kuin elintarviketuotantoeläimille tarkoitetut rehuaineet ja rehuseokset, jotka on tuotettu 1 kohdassa tarkoitetuista lisäaineesta tai esiseoksista ennen 13 päivää lokakuuta 2021, on poistettava markkinoilta viimeistään 13 päivänä huhtikuuta 2023.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Neuvoston direktiivi 70/524/ETY, annettu 23 päivänä marraskuuta 1970, rehujen lisäaineista (EUVL L 270, 14.12.1970, s. 1).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 1055/2013, annettu 25 päivänä lokakuuta 2013, ortofosforihappovalmisteen hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena (EUVL L 288, 30.10.2013, s. 57).

(4)  EFSA Journal 2020;18(4):6064.

(5)  Komission asetus (EY) N:o 429/2008, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hakemusten laadinnan ja esittämisen sekä rehun lisäaineiden arvioinnin ja hyväksymisen osalta (EUVL L 133, 22.5.2008, s. 1).


24.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 102/4


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/506,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2021,

metaanitiolin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perustelut ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle. Asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa säädetään sellaisten lisäaineiden uudelleenarvioinnista, joille on annettu hyväksyntä neuvoston direktiivin 70/524/ETY (2) nojalla.

(2)

Metaanitioli hyväksyttiin ilman aikarajoitusta kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena direktiivin 70/524/ETY mukaisesti. Kyseinen lisäaine merkittiin sen jälkeen rehujen lisäaineita koskevaan rekisteriin olemassa olevana tuotteena asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, luettuna yhdessä sen 7 artiklan kanssa, toimitettiin hakemus, joka koskee metaanitiolin uudelleenarviointia kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena.

(4)

Hakija pyysi, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”sensoriset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”aromiaineet”. Hakemuksen mukana toimitettiin asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(5)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 17 päivänä huhtikuuta 2013 (3) ja 30 päivänä syyskuuta 2020 (4) antamissaan lausunnoissa, että metaanitiolilla ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Se totesi lisäksi, että lisäainetta olisi pidettävä ihoa ja silmiä sekä hengitysteitä ärsyttävänä aineena ja ettei ihoherkistävyydestä voida tehdä päätelmiä. Sen vuoksi komissio katsoo, että olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi erityisesti lisäaineen käyttäjien osalta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen mukaan erityiset markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevat vaatimukset eivät ole tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman, rehun lisäaineiden analyysimenetelmiä koskevan raportin.

(6)

Metaanitiolin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Sen vuoksi metaanitiolin käyttö tämän asetuksen liitteessä kuvatulla tavalla olisi hyväksyttävä.

(7)

Valvonnan tehostamiseksi olisi asetettava rajoituksia ja edellytyksiä. Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä enimmäispitoisuuden vahvistamista, ja kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen suorittama uudelleenarviointi, lisäaineen etiketissä olisi ilmoitettava suositeltu pitoisuus. Kyseisen pitoisuuden ylittyessä esiseosten etiketissä olisi ilmoitettava tietyt tiedot.

(8)

Se, ettei asianomaisen aineen käyttöä juomavedessä ole hyväksytty, ei estä sen käyttöä rehuseoksessa, joka annostellaan veden mukana.

(9)

Koska turvallisuuteen liittyvät syyt eivät edellytä metaanitiolin hyväksynnän edellytysten muutosten välitöntä soveltamista, on aiheellista säätää siirtymäajasta, jotta asianomaiset tahot voivat valmistautua uusien hyväksynnästä aiheutuvien vaatimusten noudattamiseen.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksyminen

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”sensoriset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”aromiaineet” kuuluva, liitteessä tarkoitettu aine eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1.   Sallitaan liitteessä eritellyn aineen ja sitä sisältävien esiseosten, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 13 päivää lokakuuta 2021 ennen 13 päivää huhtikuuta 2021 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes olemassa olevat varastot loppuvat.

2.   Sallitaan liitteessä eriteltyä ainetta sisältävien rehuseosten ja rehuaineiden, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 13 päivää huhtikuuta 2022 ennen 13 päivää huhtikuuta 2021 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes olemassa olevat varastot loppuvat, jos ne on tarkoitettu elintarviketuotantoeläimille.

3.   Sallitaan liitteessä eriteltyä ainetta sisältävien rehuseosten ja rehuaineiden, jotka on valmistettu ja varustettu merkinnöillä ennen 13 päivää huhtikuuta 2023 ennen 13 päivää huhtikuuta 2021 voimassa olleiden sääntöjen mukaisesti, saattaminen markkinoille ja käyttö, kunnes olemassa olevat varastot loppuvat, jos ne on tarkoitettu muille kuin elintarviketuotantoeläimille.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Neuvoston direktiivi 70/524/ETY, annettu 23 päivänä marraskuuta 1970, rehujen lisäaineista (EYVL L 270, 14.12.1970, s. 1).

(3)  EFSA Journal 2013;11(5):3208.

(4)  EFSA Journal 2020;18(11):6288.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg tehoainetta / kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: sensoriset lisäaineet Funktionaalinen ryhmä: aromiaineet

2b12003

Metaanitioli

Lisäaineen koostumus

Metaanitioli

Tehoaineen kuvaus

Metaanitioli

Valmistettu kemiallisen synteesin avulla

Puhtaus: vähintään 98 %

Kemiallinen kaava: CH4S

CAS-numero: 74-93-1

Flavis-numero: 12.003

Kaikki eläinlajit

-

-

-

1.

Lisäaine on sekoitettava rehuun esiseoksena.

2.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointiin liittyvät seikat sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

3.

Lisäaineen etiketissä on ilmoitettava seuraavat tiedot:

”Tehoaineen suositeltu enimmäispitoisuus täysrehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %: 0,05 mg/kg.”

4.

Tehoaineen funktionaalinen ryhmä, sen tunnistenumero, nimi ja lisätty määrä on ilmoitettava esiseosten etiketissä, jos tehoaineen pitoisuus täysrehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %, ylittää 0,05 mg/kg.

5.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt hengitysteitse tai iho- ja silmäkosketuksesta aiheutuvasta altistuksesta johtuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida poistaa tai vähentää minimiin tällaisten menettelyjen ja järjestelyjen avulla, lisäainetta ja esiseoksia käsiteltäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengitys-, iho- ja silmäsuojat mukaan lukien.

13.4.2031

Analyysimenetelmä  (1)

Metaaniotiolin määrittäminen rehun lisäaineesta ja aromiaineiden esiseoksista:

Kaasukromatografia-massaspektrometria retentioajan lukituksella (GC-MS-RTL).


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta:https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


24.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 102/8


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/507,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2021,

pyridoksiinihydrokloridin (B6-vitamiinin) hyväksynnän uusimisesta kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 515/2011 kumoamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle ja uusimiselle.

(2)

Pyridoksiinihydrokloridin (B6-vitamiinin) käyttö kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 515/2011 (2).

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 14 artiklan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koski pyridoksiinihydrokloridin hyväksynnän uusimista kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ja jossa pyydettiin, että kyseinen lisäaine luokiteltaisiin lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet”. Hakemuksen mukana on toimitettu kyseisen asetuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 30 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan lausunnossa (3), että hakija on toimittanut näyttöä siitä, että kyseinen lisäaine täyttää nykyiset hyväksynnän edellytykset. Elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmänä oli, että pyridoksiinihydrokloridilla ei nykyisin hyväksytyissä käyttöolosuhteissa ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, kuluttajien turvallisuuteen tai ympäristöön. Sen päätelmänä oli myös, että lisäaine ei ärsytä ihoa eikä silmiä eikä ole ihoa herkistävä aine, mutta se voi aiheuttaa herkistymistä valolle, ja koska myrkyllisyydestä hengitysteiden kautta ei ole tutkimuksia, haittavaikutuksia hengityselimiin ei voitu sulkea kokonaan pois. Sen vuoksi komissio katsoo, että olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi erityisesti lisäaineen käyttäjien osalta. Elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmänä oli lisäksi, ettei ole tarpeen arvioida lisäaineen tehoa hyväksynnän uusimisen yhteydessä.

(5)

Pyridoksiinihydrokloridin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksynnän edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen lisäaineen hyväksyntä olisi uusittava.

(6)

Koska pyridoksiinihydrokloridin hyväksyntä rehun lisäaineena uusitaan, olisi täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 515/2011 kumottava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Uusitaan lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus” kuuluvan liitteessä määritellyn lisäaineen hyväksyntä kaikilla eläinlajeilla kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Kumotaan täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 515/2011.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 515/2011, annettu 25 päivänä toukokuuta 2011, B6-vitamiinin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena (EUVL L 138, 26.5.2011, s. 40).

(3)  EFSA Journal 2020;18(11):6289.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut säännökset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg lisäainetta / kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: ravitsemukselliset lisäaineet

Funktionaalinen ryhmä: vitamiinit, provitamiinit ja kemiallisesti tarkkaan määritellyt aineet, joilla on samankaltainen vaikutus

3a831

”Pyridoksiinihydrokloridi” tai ”B6-vitamiini”

Lisäaineen koostumus

Pyridoksiinihydrokloridi

C8H11NO3·HCl

Puhtausvaatimukset: vähintään 98,5 %

Tehoaineen kuvaus

Pyridoksiinihydrokloridi

Kaikki eläinlajit

-

-

-

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä ja vedessä.

2.

Pyridoksiinihydrokloridia tai B6-vitamiinia saa käyttää myös juomaveteen lisättynä.

3.

Rehualan toimijoiden on lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten vahvistettava toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden järjestelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käytettäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, hengityssuoja mukaan lukien.

13. huhtikuuta 2031

Analyysimenetelmä  (1)

Pyridoksiinihydrokloridin (B6-vitamiinin) määrittämiseen rehun lisäaineesta:

titraus perkloorihapolla (Euroopan farmakopea 10. painos, monografia 0245)

Pyridoksiinihydrokloridin (B6vitamiinin) määrittämiseen esiseoksista:

korkean erotuskyvyn käänteisfaasinestekromatografia yhdistettynä UV-detektoriin (RP-HPLC-UV) – VDLUFA Bd.III, 13.9.1-menetelmä.

Pyridoksiinihydrokloridin (B6-vitamiinin) määrittämiseen rehuista ja vedestä:

korkean erotuskyvyn käänteisfaasinestekromatografia yhdistettynä fluoresenssidetektoriin (RP-HPLC-FLD) – standardiin EN 14164:2008 perustuva menetelmä


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


24.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 102/11


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/508,

annettu 23 päivänä maaliskuuta 2021,

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksynnän uusimisesta vieroitettujen porsaiden rehun lisäaineena ja asetuksen (EU) N:o 170/2011 kumoamisesta (hyväksynnän haltija: Prosol SpA)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle ja uusimiselle.

(2)

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmiste hyväksyttiin kymmeneksi vuodeksi vieroitettujen porsaiden rehun lisäaineena komission asetuksella (EU) N:o 170/2011 (2).

(3)

Hyväksynnän haltija on toimittanut asetuksen (EY) N:o 1831/2003 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti hakemuksen, joka koskee Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksynnän uusimista vieroitettujen porsaiden rehun lisäaineena, ja pyytänyt kyseisen lisäaineen luokittelua lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet”. Hakemuksen mukana on toimitettu kyseisen asetuksen 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 30 päivänä syyskuuta 2020 antamassaan lausunnossa (3), että hakija on toimittanut näyttöä siitä, että kyseinen lisäaine täyttää hyväksymisen edellytykset. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi, ettei Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteella ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, kuluttajien turvallisuuteen eikä ympäristöön. Se totesi myös, että valmistetta pidetään mahdollisena ihoa ja silmiä ärsyttävänä aineena sekä ihoa ja hengitysteitä herkistävänä aineena. Sen vuoksi komissio katsoo, että olisi toteutettava asianmukaisia suojatoimenpiteitä ihmisten terveydelle aiheutuvien haittavaikutusten ehkäisemiseksi erityisesti lisäaineen käyttäjien osalta. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmistä, joilla lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksymisen edellytykset täyttyvät. Näin ollen kyseisen lisäaineen hyväksyntä olisi uusittava.

(6)

Koska Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksyntä rehun lisäaineena uusitaan, asetus (EU) N:o 170/2011 olisi kumottava.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Uusitaan lisäaineluokkaan ”eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet” kuuluvan, liitteessä tarkoitetun valmisteen hyväksyntä kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Kumotaan asetus (EU) N:o 170/2011.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 23 päivänä maaliskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 170/2011, annettu 23 päivänä helmikuuta 2011, Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmisteen hyväksymisestä (vieroitettujen) porsaiden rehun lisäaineena ja asetuksen (EY) N:o 1200/2005 muuttamisesta (hyväksynnän haltija Prosol SpA) (EUVL L 49, 24.2.2011, s. 8).

(3)  EFSA Journal 2020;18(11):6284.


LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

PMY/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: eläintuotantoon vaikuttavat lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: suolistoflooran stabiloimiseen tarkoitetut aineet.

4b1710

Prosol SpA.

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885

Lisäaineen koostumus

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -valmiste, joka sisältää vähintään 1 × 109 PMY/g lisäainetta

Vieroitetut porsaat

-

3 x 109

-

1.

Lisäaineen ja esiseosten käyttöohjeissa on mainittava varastointia koskevat edellytykset sekä stabiilisuus lämpökäsittelyssä.

2.

Rehualan toimijoiden on vahvistettava lisäaineen ja esiseosten käyttäjiä varten toimintamenettelyt ja järjestelyt lisäaineen käytöstä aiheutuvien mahdollisten riskien varalta. Jos riskejä ei voida näiden menettelyjen ja toimenpiteiden avulla poistaa tai minimoida, lisäainetta ja esiseoksia käsiteltäessä on käytettävä asianmukaisia henkilönsuojaimia, iho-, silmä- ja hengityssuojat mukaan lukien.

13.4.2031

Tehoaineen kuvaus

Saccharomyces cerevisiae MUCL 39885 -organismin elinkykyisiä soluja

Analyysimenetelmä  (1)

Lukumäärän määrittäminen: Maljamenetelmä, jossa käytetään hiivauute-glukoosi-kloramfenikoli-agaria (CGYE) (EN 15789)

Tunnistaminen: polymeraasiketjureaktiomenetelmä (PCR)


(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports


PÄÄTÖKSET

24.3.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 102/14


NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2021/509,

annettu 22 päivänä maaliskuuta 2021,

Euroopan rauhanrahaston perustamisesta ja päätöksen (YUTP) 2015/528 kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan, 41 artiklan 2 kohdan, 42 artiklan 4 kohdan sekä 30 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan komission tukemana tekemän ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP), jonka erottamaton osa yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) on, tavoitteena on muun muassa säilyttää rauha, estää konfliktit ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta noudattaen Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) peruskirjan, jäljempänä ’YK:n peruskirja’, päämääriä ja periaatteita.

(2)

Neuvosto totesi Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta, jäljempänä ’EU:n globaalistrategia’, 17 päivänä lokakuuta 2016 antamissaan päätelmissä, että EU:n globaalistrategia muodostaa unionin puitteet yhtenäiselle ja vastuulliselle ulkoiselle toiminnalle kumppanuudessa muiden kanssa unionin arvoja ja etuja turvallisuuden, demokratian ja vaurauden aloilla sekä sääntöihin perustuvaa maailmanjärjestystä edistäen, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate mukaan lukien. Kyseisissä päätelmissä todettiin myös, että EU:n globaalistrategiassa esitetty poliittinen visio tullaan nopeasti muuttamaan konkreettisiksi poliittisiksi aloitteiksi ja toimiksi, joissa keskitytään EU:n globaalistrategiassa unionin ulkoisille toimille määriteltyihin viiteen prioriteettiin: turvallisuuden ja puolustuksen vahvistaminen, itäisen ja eteläisen naapurustomme valtioiden ja yhteiskuntien selviytymiskykyyn investoiminen, konflikteja ja kriisejä koskevan yhdennetyn lähestymistavan muodostaminen, yhteistyöhön perustuvien alueellisten järjestelmien edistäminen ja tukeminen, sekä kansainväliseen oikeuteen, YK:n peruskirjan periaatteet ja Helsingin päätösasiakirja mukaan luettuina, perustuvan globaalin hallinnan vahvistaminen.

(3)

Ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavasta yhdennetystä lähestymistavasta, jota EU:n globaalistrategiassa pidetään unionin ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin liittyvän johdonmukaisemman ja kokonaisvaltaisemman sitoutumisen puitteina, 22 päivänä tammikuuta 2018 antamissaan päätelmissä neuvosto toi jälleen esiin kestävän kehityksen, humanitaaristen toimien sekä konfliktineston ja rauhanrakentamisen väliset yhteydet.

(4)

Unionin YUTP:n puitteissa toteuttamien toimien olisi oltava johdonmukaisia unionin ulkoisen toiminnan ja unionin muiden toimintapolitiikkojen politiikkojen ja tavoitteiden kanssa, erityisesti turvallisuusalan uudistusta tukevan EU:n strategisen kehyksen, ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavan yhdennetyn lähestymistavan, naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan EU:n strategisen toimintamallin, jäljempänä ’EU:n naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva strateginen toimintamalli’, sekä YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien kanssa. Lisäksi tällaisten toimien olisi oltava unionin oikeuden mukaisia, erityisesti neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP (1) mukaisia. Ne eivät saa vaikuttaa jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Niissä on noudatettava unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita, erityisesti ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

(5)

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta EU:n globaalistrategian yhteydessä 17 päivänä kesäkuuta 2019 antamissaan päätelmissä neuvosto korosti, että ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat tärkeitä turvallisuus- ja puolustusasioissa, tunnusti ilmastonmuutoksen merkityksen YTPP-operaatioissa ja pani tyytyväisenä merkille, että konfliktien ehkäisyyn ja kestävään turvallisuuteen liittyvien unionin toimien ilmastosensitiivisyys on lisääntynyt.

(6)

YUTP:n toteuttamiseksi unioni johtaa operaatioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, ja avustaa kolmansia valtioita sekä kansainvälisiä ja alueellisia järjestöjä niiden sotilaallisiin ja puolustusasioihin liittyvien valmiuksien parantamiseksi tai niiden johtamien rauhantukioperaatioiden sotilaallisten näkökohtien tukemiseksi.

(7)

EU:n globaalistrategian täytäntöönpanosta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla 14 päivänä marraskuuta 2016 ja 6 päivänä maaliskuuta 2017 antamissaan päätelmissä neuvosto muistutti, että kaikki vaatimukset on täytettävä kokonaisuudessaan kumppanimaiden tukemiseksi edelleen siten, että ne voivat estää ja hallita kriisejä omin voimin, myös sellaisten YTPP-operaatioiden yhteydessä, joilla on tehtäviä turvallisuusalalla toteutettavassa koulutuksessa, neuvonnassa ja/tai mentoroinnissa.

(8)

Lisäksi turvallisuusalan uudistuksesta 14 päivänä marraskuuta 2016 antamissaan päätelmissä neuvosto palautti mieleen EU:n globaalistrategiassa esitetyt uudet tavoitteet sekä pyrkimyksen toteuttaa Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteet. Se hyväksyi lisäksi komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon turvallisuusalan uudistuksen tukemista koskevan koko EU:n kattavan strategisen kehyksen lähtökohdista ja totesi, että turvallisuusalan uudistus on keskeinen osa konfliktien ehkäisyä, koska sillä puututaan mahdollisiin kriisitekijöihin; sillä on keskeinen rooli myös kriisinhallinnassa ja konfliktien ratkaisemisessa, konfliktin jälkeisessä vakauttamisessa, rauhanrakentamisessa ja valtiorakenteiden kehittämisessä, koska se palauttaa turvallisuusalan vastuullisten instituutioiden toiminnan ja palauttaa väestölle tehokkaat turvallisuusalan palvelut luoden näin edellytykset kestävälle kehitykselle ja rauhalle.

(9)

Joulukuun 10 päivänä 2018 antamissaan päätelmissä naisista, rauhasta ja turvallisuudesta neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä EU:n naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaan strategiseen toimintamalliin. Se vahvisti myös, että naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva toimintaohjelma on otettava huomioon kaikissa unionin ulkoisissa toimissa ja että se on sellaisenaan tärkeä osa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavaa kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

(10)

SEU 41 artiklan 2 kohdan mukaan YUTP:n täytäntöönpanosta aiheutuvat toimintamenot otetaan menoina unionin talousarvioon, lukuun ottamatta sellaisista toimista johtuvia menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, sekä tapauksia, joista neuvosto yksimielisesti päättää toisin.

(11)

Sen vuoksi olisi perustettava Euroopan rauhanrahasto, jäljempänä ’rahasto’, josta rahoitetaan YTPP:n alaisten sotilasoperaatioiden yhteisiä kustannuksia sekä toimintamenoja, tapauksissa, joissa neuvosto on päättänyt, että jäsenvaltiot vastaavat tällaisista toimintamenoista, joita aiheutuu kolmansien valtioiden ja alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sotilaallisiin ja puolustusasioihin liittyvien valmiuksien parantamistoimista ja tuesta alueellisten tai kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien valtioiden johtamien rauhantukioperaatioiden sotilaallisille näkökohdille. Rahastosta ei rahoiteta voimavaroja, joita rahoitetaan unionin talousarviosta. Toimien rahoittaminen rahastosta edellyttää, että neuvosto hyväksyy ennen sitä yksimielisesti perussäädöksen, jolla tällainen toimi perustetaan.

(12)

Unionin sotilasoperaatioiden erityispiirteiden vuoksi tällaisten operaatioiden yhteisten, rahastosta rahoitettavien kustannusten varainhoitoon sovelletaan erilaisia hallinnollisia järjestelyjä ja sääntöjä kuin avustustoimenpiteisiin. Rahastolla varmistetaan jatkuvuus neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/528 (2) nojalla tehtyjen järjestelyjen kanssa.

(13)

Neuvosto pani merkille turvallisuudesta ja puolustuksesta EU:n globaalistrategian yhteydessä 19 päivänä marraskuuta 2018 antamissaan päätelmissä rahaston tarjoaman mahdollisuuden rahoittaa unionin kumppaneiden sotilaallisiin tai puolustusasioihin liittyvien valmiuksien kehittämistä pyrittäessä YUTP:n tavoitteisiin ja korosti samalla, että unionin talousarvion tässä suhteessa tarjoamia mahdollisuuksia on täysimääräisesti hyödynnettävä.

(14)

Tässä päätöksessä säädetään menettelyistä ja vaatimuksista rahastosta rahoitettavien avustustoimenpiteiden hyväksymistä ja toteuttamista varten, mukaan lukien konfliktisensitiivisyyden, riskien ja vaikutusten arviointi, lieventävät toimenpiteet sekä tiukka valvonta ja takeet sekä kansainvälisen oikeuden, erityisesti ihmisoikeuksia koskevan kansainvälisen oikeuden ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden, noudattaminen. Kaikkien avustustoimenpiteiden, joihin liittyy Euroopan unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon (3) sisältyvien tarvikkeiden vientiä tai siirtoja, on noudatettava yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP säädettyjä periaatteita.

(15)

Unionin olisi pyrittävä optimoimaan ulkoisen toimintansa vaikutukset huolehtimalla rahaston ja unionin talousarviosta rahoitettavien unionin ulkoisten rahoitusvälineiden, etenkin naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta annetun asetuksen ja tapauksen mukaan muiden unionin politiikkojen välisestä johdonmukaisuudesta, yhtenäisyydestä ja täydentävyydestä. Neuvoston olisi varmistettava tosiasiallinen johdonmukaisuus kaikilla tasoilla, ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) olisi annettava strategista ohjausta rahastosta rahoitettavia unionin sotilasoperaatioita ja avustustoimenpiteitä varten erityisesti YUTP:n, YTPP mukaan lukien, johdonmukaisuuden, yhtenäisyyden ja täydentävyyden varmistamiseksi.

(16)

Neuvosto on tietoinen siitä, että EU:n ja Afrikan kumppanuus rauhan ja turvallisuuden aloilla yhteisen Afrikka–EU-strategian mukaisesti on edelleen strategisesti tärkeä, etenkin yhteistyöpuitteet, jotka vahvistettiin Afrikan rauhanrahaston nojalla, sekä Afrikan unionin johtavasta roolista rauhan ja turvallisuuden säilyttämisessä Afrikan mantereella. Neuvosto on edelleen sitoutunut lisäämään Afrikan unionin valmiuksia tällä alalla, tarjoamaan apua Afrikan johtamiin rauhantukioperaatioihin sekä lujittamaan Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteita niiden saattamiseksi täysin toimintakykyisiksi Euroopan unionin ja Afrikan unionin välillä 23 päivänä toukokuuta 2018 allekirjoitetun rauhaa, turvallisuutta ja hallintoa koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisesti, sekä pitämään yllä jo olemassa olevia yhteistyömekanismeja, erityisesti yhdennettyä lähestymistapaa, joka perustuu kumppanuuteen, kuulemiseen ja tiiviimpään strategiseen koordinointiin.

(17)

EU:n globaalistrategian mukaisesti rahaston olisi osaltaan edistettävä vakautta ja rauhaa ja lujitettava kumppanimaiden kestokykyä. Rahastosta rahoitettavilla toimilla olisi vastattava unionin kumppaneiden valmiuksien kehittämistarpeisiin erityisesti unionin naapurialueilla.

(18)

Rahastolla on näin ollen globaali maantieteellinen ulottuvuus. Tämän ulottuvuuden puitteissa rahasto varmistaa tehokkaasti unionin Afrikalle osoittamien tuen ja sitoumusten täyden jatkuvuuden, tarjoaa tukea unionin naapurialueille ja käsittelee muita alueita. Rahasto parantaa unionin kykyä ehkäistä kriisejä ja konflikteja ja vastata niihin nopeasti ensisijaisesti mutta ei yksinomaan alueilla, joilla turvallisuusuhat ovat unionin kannalta kiireellisimpiä ja kriittisimpiä. Rahasto pyrkii vahvistamaan kumppanimaiden kykyä ehkäistä kriisejä ja vastata niihin sekä edistää kestokykyään, jotta ne voisivat suojella väestöään paremmin, sekä tukemaan alueellisia ja kansainvälisiä järjestöjä. Rahastoa olisi käytettävä osana unionin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, hyödyntäen parhaalla mahdollisella tavalla synergioita unionin ja sen jäsenvaltioiden muiden toimien ja tukitoimenpiteiden, erityisesti naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta annetun asetuksen alaisten YTPP-siviilioperaatioiden ja -hankkeiden, kanssa.

(19)

Eurooppa-neuvosto totesi 17–21 päivänä heinäkuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että Euroopan rauhanrahasto perustetaan talousarvion ulkopuoliseksi välineeksi rahoittamaan turvallisuus- ja puolustusalan toimia, joista neuvosto voi päättää, ja se korvaa nykyisen Afrikan rauhanrahaston ja Athene-järjestelmän. Rahaston käytettävissä oleva enimmäismäärä kaudella 2021–2027 on 5 000 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina, ja se rahoitetaan talousarvioon kuulumattomana monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolisena kohtana jäsenvaltioiden maksuosuuksilla bruttokansantulon (BKTL) jakoperusteen mukaisesti.

(20)

SEU 41 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti jäsenvaltiot vastaavat YUTP-toimista aiheutuvista toimintamenoista tapauksissa, joissa tällaisia menoja ei oteta unionin talousarvioon, bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon perusteella, jollei neuvosto yksimielisesti päätä toisin. Kyseisessä säännöksessä määrätään myös, että jäsenvaltio, joka on pidättynyt äänestämästä operaatiota koskevasta neuvoston päätöksestä ja antanut virallisen lausuman SEU 31 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, ei ole velvollinen osallistumaan kyseisen operaation rahoitukseen.

(21)

Neuvosto on SEU 41 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti todennut jäsenvaltioiden vapaaehtoisen valinnaisen sitoumuksen mukaisesti ja ottaen huomioon SEU 42 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteen, jäljempänä ’neuvoston toteaminen’, että kun jäsenvaltio on tällä perusteella pidättynyt hyväksymästä avustustoimenpidettä ja antanut virallisen lausuman SEU 31 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, koska toimenpiteen toteuttaminen tarkoittaa tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen puolustustarvikkeiden tai -alustojen toimittamista, kyseinen jäsenvaltio ei osallistu toimenpiteen kustannuksiin. Sen sijaan, ottaen huomioon kyseisen jäsenvaltion alkuperäinen vapaaehtoinen valinnainen sitoumus, kyseinen jäsenvaltio osallistuu lisämäärällä muiden kuin tällaisia tarvikkeita tai alustoja koskevien avustustoimenpiteiden rahoitukseen.

(22)

Tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen puolustustarvikkeiden tai alustojen toimittamista koskevan avustustoimenpiteen hyväksymisestä pidättyvän jäsenvaltion maksettavaksi tulevalla lisämäärällä varmistetaan, että kyseisen jäsenvaltion kokonaisrahoitusosuus avustustoimenpiteisiin vastaa sen BKTL:n osuutta jäsenvaltioiden yhteenlasketusta BKTL:stä. Nämä lisärahoitusosuudet eivät vaikuta niiden rahoitusosuuksien määrään, jotka muiden jäsenvaltioiden on maksettava toimenpiteisiin, joita tällaiset lisärahoitusosuudet koskevat. Siten sellaisten avustustoimenpiteiden kustannusten osuus, jotka koskevat tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen puolustustarvikkeiden tai alustojen toimittamista, pienenee tällaisten pidättäytymisten seurauksena suhteessa muiden rahastosta rahoitettujen avustustoimenpiteiden kustannusten osuuteen. Pidättäytymisen seurauksena ne määrärahat, jotka ovat mahdollisesti käytettävissä tällaisten tarvikkeiden tai alustojen toimittamista koskeviin avustustoimenpiteisiin, pienenevät.

(23)

Kyseisen neuvoston toteamisen ei olisi vaarannettava rahaston moitteetonta varainhoitoa eikä sen tehokkuutta.

(24)

Kyseinen neuvoston toteaminen, joka on seurausta jäsenvaltioiden vapaaehtoisesta valinnaisesta sitoumuksesta, on poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen (sui generis), eikä se rajoita SEU 31 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan yleistä soveltamista eikä jäsenvaltion oikeutta antaa virallinen lausuma kyseisen määräyksen sanamuodon mukaisesti, jossa määrätään, että tällöin kyseinen jäsenvaltio ei ole velvollinen soveltamaan kyseistä päätöstä, mutta se on velvollinen hyväksymään, että päätös sitoo unionia. Lisäksi SEU 31 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, että keskinäistä yhteisvastuullisuutta noudattaen kyseisen jäsenvaltion on pidättäydyttävä toimista, jotka voivat olla ristiriidassa mainittuun päätökseen perustuvan unionin toiminnan kanssa tai estää sen toteuttamisen, ja muiden jäsenvaltioiden on kunnioitettava sen kantaa.

(25)

Tätä päätöstä olisi tarkasteltava uudelleen kolmen vuoden välein tai jäsenvaltion pyynnöstä.

(26)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu neuvoston SEU 26 artiklan 1 kohdan, 42 artiklan ja 43–46 artiklan nojalla hyväksymien toimenpiteiden osalta sellaisten unionin päätösten ja toimien laatimiseen ja täytäntöönpanoon, joilla on merkitystä puolustuksen alalla, eikä näiden päätösten ja toimien rahoitukseen.

(27)

Rahaston toteuttamisesta toimielimille aiheutuvat hallintomenot otetaan SEU 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti menoina unionin talousarvioon.

(28)

Päätös (YUTP) 2015/528 olisi sen vuoksi kumottava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I OSASTO

PERUSTAMINEN JA RAKENNE

1 LUKU

Perustaminen, soveltamisala, määritelmät ja tavoitteet

1 artikla

Perustaminen ja soveltamisala

1.   Perustetaan Euroopan rauhanrahasto, jäljempänä ’rahasto’, jonka avulla jäsenvaltiot rahoittavat unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) alalla toteuttamia toimia rauhan säilyttämiseksi, konfliktien ehkäisemiseksi ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseksi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti niissä tapauksissa, joissa kyseisistä toimista aiheutuvia toimintamenoja ei SEU 41 artiklan 2 kohdan nojalla oteta menoina unionin talousarvioon.

2.   Rahastoa käytetään rahoittamaan

a)

sellaisten SEU 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan mukaisten unionin operaatioiden, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, yhteiset kustannukset ja joita ei näin ollen SEU 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti voida ottaa menoina unionin talousarvioon;

b)

unionin toimista SEU 28 artiklan nojalla muodostuvat avustustoimenpiteet, kun neuvosto tekee SEU 41 artiklan 2 kohdan nojalla yksimielisesti päätöksen siitä, että niistä aiheutuvat toimintamenot osoitetaan jäsenvaltioiden vastattaviksi.

Edellä b alakohdassa tarkoitetut avustustoimenpiteet ovat:

i)

toimet, joilla lujitetaan kolmansien valtioiden sekä alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sotilaallisiin ja puolustusasioihin liittyviä valmiuksia;

ii)

tuki alueellisten tai kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien valtioiden johtamien rauhantukioperaatioiden sotilaallisille näkökohdille.

3.   Tällä päätöksellä luodaan lisäksi puitteet 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen avustustoimenpiteiden hyväksymistä ja toteuttamista varten; näiden toimenpiteiden on perustuttava 56 artiklassa säädettyihin periaatteisiin ja tavoitteisiin ja niissä on noudatettava 9 artiklassa tarkoitettuja strategisia prioriteetteja ja suuntaviivoja.

2 artikla

Määrärahat

1.   Rahaston toteuttamiseen varatut määrärahat kaudeksi 2021–2027 ovat 5 692 000 000 euroa käypinä hintoina.

2.   Määrärahojen vuotuinen jakautuminen esitetään liitteessä I.

3 artikla

Oikeuskelpoisuus ja välillisistä veroista ja tulleista vapauttaminen

1.   Rahastolla on oikeuskelpoisuus, erityisesti oikeus pitää pankkitilejä ja hankkia, hallita tai luovuttaa omaisuutta, tavaroita ja palveluja, ottaa palvelukseen henkilöstöä, tehdä sopimuksia ja hallinnollisia järjestelyjä, maksaa velkojaan sekä esiintyä oikeudenkäynnin osapuolena tämän päätöksen täytäntöönpanon sitä edellyttäessä. Rahaston tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tekeminen.

2.   Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 3 artiklan toisen kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toteutettava aina, kun se on mahdollista, aiheelliset toimenpiteet myöntääkseen vapautuksen irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvistä välillisistä veroista ja myyntiveroista tai hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin tällaiset verot, kun rahasto suorittaa virkakäyttöönsä huomattavia hankintoja, joiden hintaan sisältyy tällaisia veroja. Tällaisten määräysten soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen unionissa. Lisäksi kyseisen pöytäkirjan 4 artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti rahaston unioniin tuomat tavarat vapautetaan kaikista tulleista.

4 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

a)

’operaatiolla’ unionin operaatiota, joka on perustettu SEU 42 artiklan mukaisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) puitteissa ja jolla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, mukaan lukien tapaukset, joissa tehtävän toteuttaminen on annettu jäsenvaltioiden ryhmälle SEU 44 artiklan mukaisesti;

b)

’operaation komentajalla’ Euroopan unionin sotilaallisen johdon ja valvonnan toimintaperiaatteessa määriteltyä EU:n operaation komentajaa, mukaan lukien tapauksen mukaan sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran johtaja;

c)

’avustustoimenpiteellä’ 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua unionin toimea; tarjottava apu voi olla rahoitus-, teknistä tai materiaaliapua; tällainen toimi voi olla muodoltaan erityinen toimenpide tai yleinen tukiohjelma, jolla on tietty maantieteellinen tai alakohtainen painotus;

d)

’rahoitukseen osallistuvilla jäsenvaltioilla’ jäsenvaltioita, jotka osallistuvat jonkin rahastosta rahoitettavan operaation tai avustustoimenpiteen rahoitukseen;

e)

’täytäntöönpanevalla toimijalla’ toimijaa, jolle on annettu tehtäväksi avustustoimenpiteen toteuttaminen kokonaan tai osittain ja joka tekee rahaston kanssa tätä koskevan sopimuksen;

f)

’tuensaajalla’ kolmatta valtiota tai alueellista tai kansainvälistä järjestöä, jota tuetaan avustustoimenpiteellä.

5 artikla

Osallistuminen operaatioita ja avustustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin sekä operaatioiden ja avustustoimenpiteiden rahoitukseen

1.   Ellei 2, 3 ja 4 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltiot osallistuvat operaatioita ja avustustoimenpiteitä koskeviin päätöksiin sekä rahastosta rahoitettavien operaatioiden ja avustustoimenpiteiden rahoitukseen tämän päätöksen säännösten mukaisesti.

2.   SEU 41 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti jäsenvaltio, joka on pidättynyt äänestämästä operaatiota koskevasta neuvoston päätöksestä ja antanut virallisen lausuman SEU 31 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, ei ole velvollinen osallistumaan kyseisen operaation rahoitukseen.

3.   Tapauksissa, joissa jäsenvaltio on pidättynyt äänestämästä ja antanut virallisen lausuman SEU 31 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti koskien sellaista avustustoimenpidettä, jonka toteuttaminen tarkoittaa tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen puolustustarvikkeiden tai alustojen toimittamista, kyseinen jäsenvaltio ei osallistu kyseisen avustustoimenpiteen kustannuksiin. Tällöin kyseinen jäsenvaltio osallistuu lisämäärällä muihin kuin tällaisia tarvikkeita tai alustoja koskeviin avustustoimenpiteisiin.

4.   Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 5 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu sellaisiin operaatioita koskeviin neuvoston SEU 42–44 artiklan nojalla hyväksymiin päätöksiin, joilla on merkitystä puolustuksen alalla, eikä näiden operaatioiden rahoitukseen.

5.   Rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot osallistuvat 11 artiklassa tarkoitetun rahastokomitean päätöksiin kyseistä operaatiota tai avustustoimenpidettä koskevissa asioissa.

6 artikla

Rahastosta rahoitettavia operaatioita ja avustustoimenpiteitä koskeva aloite

Päätökset rahastosta rahoitettavien operaatioiden ja avustustoimenpiteiden perustamisesta tehdään SEU 42 artiklan 4 kohdan tai 30 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen ehdotusten tai aloitteiden perusteella.

7 artikla

Rahastosta rahoitettavien unionin operaatioiden ja avustustoimenpiteiden oikeusperusta

1.   Operaation tai avustustoimenpiteen rahoittaminen rahastosta edellyttää, että neuvosto on ennen sitä hyväksynyt päätöksellä sen perustamista koskevan perussäädöksen, operaation osalta SEU 42 artiklan 4 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan nojalla tai avustustoimenpiteen osalta SEU 28 artiklan nojalla. Poikkeuksena tästä tämän päätöksen 44 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen operaation valmisteluvaiheen yhteisten kustannusten ja 44 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen operaation loppuselvitykseen tarvittavien menojen rahoittaminen ei edellytä perussäädöksen hyväksymistä. Perussäädöstä ei edellytetä myöskään silloin, kun neuvosto on antanut luvan tämän päätöksen 57 artiklan 2 kohdan nojalla avustustoimenpidettä koskevien valmistelutoimenpiteiden rahoittamiseen tai 58 artiklan nojalla kiireellisten toimenpiteiden rahoittamiseen ennen avustustoimenpidettä koskevan päätöksen tekemistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa perussäädöksissä on vahvistettava tavoitteet, soveltamisala, kesto ja edellytykset asianomaisen operaation tai avustustoimenpiteen toteuttamiseksi ja niihin on sisällyttävä rahastosta rahoitettavia taloudellisia resursseja koskeva rahoitusohje.

8 artikla

Unionin toiminnan johdonmukaisuus

1.   SEU 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja, jäljempänä ’korkea edustaja’, huolehtivat rahastosta rahoitettujen toimien ja muiden YUTP:n alalla toteutettavien toimien johdonmukaisuudesta. SEU 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto ja komissio varmistavat korkean edustajan avustamana rahastosta rahoitettujen toimien ja unionin ulkoisen toiminnan muiden alojen välineiden mukaisesti toteutettavien toimenpiteiden ja sen muiden politiikkojen johdonmukaisuuden sekä tekevät siinä tarkoituksessa yhteistyötä.

2.   SEU 18 artiklan 4 kohdan ja 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti korkea edustaja osallistuu tämän päätöksen täytäntöönpanon johdonmukaisuuden ja tarvittavan koordinoinnin varmistamiseen, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta tämän päätöksen 2 luvussa säädettyihin rahaston varainhoitojärjestelyihin.

3.   Hallinnoijat ja muut rahastosta rahoitettavien operaatioiden ja avustustoimenpiteiden rahoituksen hallinnoinnista vastaavat toimijat tekevät yhteistyötä ja koordinoivat keskenään rahaston tehokkaan toiminnan varmistamiseksi.

9 artikla

Strategiset prioriteetit ja ohjaus

1.   Operaatioissa ja avustustoimenpiteissä noudatetaan Eurooppa-neuvoston ja neuvoston unionin YUTP-alan toimille asettamia strategisia prioriteetteja, myös niiden asiaankuuluvissa päätelmissä asetettuja prioriteetteja.

2.   PTK antaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen strategisten prioriteettien puitteissa strategista ohjausta rahastosta rahoitettavia operaatioita ja avustustoimenpiteitä varten tarkoituksena säilyttää rauha, ehkäistä konflikteja ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta. Tätä varten se käy kahdesti vuodessa keskustelun. Avustustoimenpiteiden osalta PTK noudattaa 56 artiklassa asetettuja tavoitteita ja periaatteita ja ottaa asianmukaisesti huomioon korkean edustajan 63 artiklan mukaisesti toimittamat selvitykset.

3.   Neuvosto ottaa käyttöön rahastosta rahoitettavien avustustoimenpiteiden riskejä ja suojatoimia koskevan menetelmän ja PTK tarkastelee sitä uudelleen säännöllisin väliajoin.

4.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa strategisessa ohjauksessa on oltava sekä aihekohtainen että maantieteellinen painotus ottaen huomioon kansainvälinen tilanne, asiaankuuluvat neuvoston päätelmät, unionin ulkoinen toiminta sovellettavien rahoitusvälineiden mukaisesti ja korkean edustajan, hallinnoijien ja operaatioiden komentajien asiaankuuluvat selvitykset tavoitteena tehokkuus ja johdonmukaisuus edistettäessä unionin tavoitteita rahastosta rahoitettavien operaatioiden ja avustustoimenpiteiden välityksellä.

5.   Edellä 3 kohdassa tarkoitettuun riskejä ja suojatoimia koskevaan menetelmään on sisällyttävä mahdolliset lieventävät ja liitännäiset elementit, seuranta- ja arviointijärjestelyt sekä valvonta ja takeet, myös niitä avustustoimenpiteitä varten, joissa on kyse unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon sisältyvistä tarvikkeista.

2 LUKU

Rahaston organisaatiorakenne

10 artikla

Hallintoelimet ja henkilöstö

1.   Rahastoa hallinnoivat 11 artiklassa tarkoitetun rahastokomitean alaisuudessa ja sen johdolla:

a)

operaatioiden hallinnoija;

b)

kunkin operaation komentaja johtamansa operaation osalta ja suhteessa avustustoimenpiteisiin tai niiden osiin, jotka operaatio voi 60 artiklassa säädetyn mukaisesti toteuttaa;

c)

avustustoimenpiteiden hallinnoija; ja

d)

operaatioiden tilinpitäjä ja avustustoimenpiteiden tilinpitäjä.

2.   Rahasto hyödyntää kaikin mahdollisin tavoin unionin toimielimiä, elimiä ja virastoja. Se käyttää ensisijaisesti olemassa olevia hallintorakenteita ja unionin toimielinten, elinten ja virastojen henkilöstöä sekä jäsenvaltioiden asianomaisen hallinnoijan pyynnöstä lähettämiä työntekijöitä.

3.   Neuvoston pääsihteeri antaa käyttöön operaatioiden hallinnoijan ja operaatioiden tilinpitäjän sekä henkilöstön ja hallinnolliset resurssit, joita nämä tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseen.

4.   Korkea edustaja vastaa avustustoimenpiteiden perustamisesta annettujen neuvoston päätösten täytäntöönpanon varmistamisesta SEU 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

5.   Avustustoimenpiteiden hallinnoija ja avustustoimenpiteiden tilinpitäjä avustavat korkeaa edustajaa avustustoimenpiteiden rahoituksen toteuttamisessa, lukuun ottamatta operaation toteuttamia avustustoimenpiteitä tai niiden osia. Korkea edustaja huolehtii tästä tehtävästä neuvoston päätöksen 2010/427/EU (4) 9 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun komission yksikön ja tarvittaessa muiden komission yksiköiden tukemana.

11 artikla

Rahastokomitea

1.   Perustetaan rahastokomitea, jäljempänä ’komitea’, jossa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta.

2.   Komitean puheenjohtaja on neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion edustaja. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle ja johtaa sen kokouksia.

3.   Komitea käyttää toimivaltaansa tämän päätöksen nojalla. Se noudattaa toiminnassaan 14 kohdassa säädettyjä äänestyssääntöjä.

4.   Komitea hyväksyy vuotuisen rahaston talousarvion ja lisätalousarviot ottaen huomioon kullekin operaatiolle ja avustustoimenpiteelle osoitetun rahoitusohjeen.

5.   Komitea hyväksyy vuotuisen tilinpäätöksen ja myöntää hallinnoijille ja kullekin operaation komentajalle vastuuvapauden näiden vastuulla olevissa asioissa.

6.   Komitea hyväksyy hallinnoijien yhteisestä ehdotuksesta rahastosta rahoitettavien menojen toteuttamista koskevat seuraavat säännöt, jotka täydentävät tässä päätöksessä säädettyjä sääntöjä:

a)

sotilasoperaatioita koskevat täytäntöönpanosäännöt, joiden on vastattava joustavuudeltaan varainhoitosääntöjä, joita sovellettiin päätöksellä (YUTP) 2015/528 perustettuun Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten hallinnointijärjestelmään, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, jäljempänä ’Athene-järjestelmä’;

b)

avustustoimenpiteitä koskevat täytäntöönpanosäännöt, joiden on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (5) mukaisia ja taattava sama moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden taso kuin kyseisessä asetuksessa. Kyseisissä säännöissä on nimenomaisesti perusteltava tapaukset, joissa kohdennetun joustavuuden sallimiseksi on välttämätöntä poiketa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 säännöistä, ja varmistettava, että tilinpitäjän 13 artiklan 4 kohdan d alakohdan nojalla hyväksymissä kirjanpitosäännöissä noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyjä julkisen sektorin tilinpäätösstandardeja.

Komitea tarkastelee a ja b alakohdassa tarkoitettuja ehdotettuja täytäntöönpanosääntöjä tiiviissä yhteistyössä hallinnoijien kanssa varmistaakseen erityisesti, että täytäntöönpanosäännöissä noudatetaan moitteettoman varainhoidon, syrjimättömyyden ja perusoikeuksien kunnioittamisen periaatteita.

7.   Komitea hyväksyy työjärjestyksensä puheenjohtajan ehdotuksesta hallinnoijien tukemana.

8.   Kun komitea keskustelee operaation tai avustustoimenpiteen rahoituksesta

a)

komiteassa on edustaja kustakin rahoitukseen osallistuvasta jäsenvaltiosta;

b)

sellaisen jäsenvaltion edustaja, joka ei osallistu operaation tai avustustoimenpiteen rahoitukseen, voi osallistua komitean työskentelyyn, joka liittyy tällaisen operaatioon tai avustustoimenpiteeseen, ottamatta osaa sen äänestyksiin;

c)

kukin operaation komentaja tai hänen edustajansa osallistuu komitean työskentelyyn johtamansa operaation osalta sekä operaation toteuttamien avustustoimenpiteiden tai niiden osien osalta, ottamatta osaa sen äänestyksiin;

d)

rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden tai vapaaehtoisten rahoittajien edustajat kutsutaan osallistumaan komitean työskentelyyn, jos keskustelun aiheena on niiden rahoitusosuuteen suoraan liittyvä kysymys; he eivät osallistu komitean äänestyksiin eivätkä ole niissä läsnä;

e)

muiden asiaankuuluvien toimijoiden edustajat, erityisesti täytäntöönpanevat toimijat, voidaan kutsua osallistumaan komitean työskentelyyn sellaisen avustustoimenpiteen osalta, jonka ne toteuttavat kokonaan tai osittain, ottamatta osaa sen äänestyksiin.

9.   Operaatioiden hallinnoija antaa komitealle käyttöön sihteeristön operaatioihin kuuluvissa asioissa ja operaatioissa toteutettaviin avustustoimenpiteisiin kuuluvissa asioissa ja avustustoimenpiteiden hallinnoija avustustoimenpiteisiin kuuluvissa asioissa. Kukin hallinnoija osallistuu komitean kokouksiin ja laatii kokouksen pöytäkirjan asioista, jotka kuuluvat hänen vastuualueeseensa. Hallinnoijat voivat osallistua kokouksiin, joissa käsitellään muita asioita. Hallinnoijat eivät osallistu komitean äänestyksiin.

10.   Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja komission edustajat kutsutaan osallistumaan komitean kokouksiin; he eivät osallistu sen äänestyksiin.

11.   Euroopan puolustusviraston (EDA) edustajia voidaan kutsua osallistumaan komitean kokouksiin käsiteltäessä asioita, jotka liittyvät EDAn toimialaan; he eivät osallistu komitean äänestyksiin eivätkä ole niissä läsnä.

12.   Rahaston tilinpitäjät osallistuvat tarvittaessa komitean työskentelyyn vastuullaan olevien asioiden osalta; he eivät osallistu sen äänestyksiin.

13.   Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle 15 päivän kuluessa jonkin jäsenvaltion, hallinnoijan tai operaation komentajan pyynnöstä.

14.   Ottaen huomioon komitean kokoonpano, sellaisena kuin se on määritelty 1 ja 8 kohdassa, komitean päätös edellyttää sen jäsenten yksimielisyyttä. Se tekee kuitenkin päätöksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä menettelyä koskevissa asioissa, esimerkiksi hyväksyttäessä esityslista ja pöytäkirjat, sekä hyväksyessään työjärjestyksensä.

15.   Komitean päätökset ovat sitovia.

16.   Puheenjohtajan aloitteesta päätös voidaan kiireellisissä tapauksissa hyväksyä kirjallisella menettelyllä niiden sääntöjen mukaisesti, jotka komitea määrittää, jollei jokin komitean jäsen pyydä komitean kokousta.

17.   Hallinnoijat, operaation komentajat ja tilinpitäjät tiedottavat tarvittaessa komitealle vastuullaan olevista asioista. Asiaankuuluvan hallinnoijan on erityisesti annettava komitealle riittävät tiedot, kun on kyse vaateesta tai riidasta, jossa rahasto on osallisena.

18.   Puheenjohtaja ja asianomainen hallinnoija allekirjoittavat komitean hyväksymät talousarviot ja muut asiakirjat vastuullaan olevissa asioissa.

19.   Jos komiteassa ei päästä yksimielisyyteen tietystä asiasta, se voi päättää, että asia annetaan neuvoston päätettäväksi.

12 artikla

Hallinnoijat

1.   Tiedotettuaan asiasta komitealle neuvoston pääsihteeri nimittää operaatioiden hallinnoijan ja vähintään yhden apulaishallinnoijan kolmen vuoden toimikaudeksi.

2.   Tiedotettuaan asiasta komitealle korkea edustaja nimittää avustustoimenpiteiden hallinnoijan kolmen vuoden toimikaudeksi.

3.   Hallinnoijat suorittavat tehtävänsä rahaston puolesta.

4.   Talousarvion osastot, jotka koskevat avustustoimenpiteiden tai niiden osien toteuttamista operaatiossa, ovat operaatioiden hallinnoijan vastuulla.

5.   Kukin hallinnoija on rahaston laillinen edustaja omaan vastuualueeseensa kuuluvissa asioissa, myös oikeudenkäynneissä ja riitojen ratkaisemisessa.

6.   Kukin hallinnoija

a)

laatii ja toimittaa komitealle ne vuotuisen talousarvioesityksen ja lisätalousarvioiden osastot, joista se on vastuussa. Vuotuisen talousarvioesityksen ja lisätalousarvioiden tietyn operaation menoja ja avustustoimenpiteiden tai niiden osien, jotka operaatio voi toteuttaa, menoja koskeva osa laaditaan kyseisen operaation komentajan ehdotuksen perusteella;

b)

toteuttaa vuotuisen talousarvion ja lisätalousarviot, joista se on vastuussa, ja raportoi niistä sen jälkeen, kun komitea on hyväksynyt ne;

c)

on rahaston tulojen ja menojen hyväksyjä lukuun ottamatta menoja, jotka syntyvät operaatioiden aktiivivaiheen aikana. Hallinnoija voi siirtää hyväksyjän toimivaltaansa tarvittaessa;

d)

toteuttaa tulojen osalta kolmansien osapuolten kanssa tehdyt rahoitusjärjestelyt, jotka liittyvät operaatioiden ja avustustoimenpiteiden rahoitukseen.

7.   Kukin hallinnoija huolehtii vastuualueeseensa kuuluvien asioiden osalta, että tässä päätöksessä vahvistettuja sääntöjä noudatetaan ja että komitean päätökset pannaan täytäntöön. Tätä varten avustustoimenpiteiden hallinnoija voi antaa tarvittavia ohjeita täytäntöönpaneville toimijoille, myös kiireellisistä toimenpiteistä.

8.   Kukin hallinnoija voi toteuttaa vastuualueeseensa kuuluvien asioiden osalta tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet rahastosta rahoitettujen menojen toteuttamiseksi tämän päätöksen ja komitean 11 artiklan 6 kohdan nojalla vahvistamien sääntöjen mukaisesti. Hänen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

9.   Kukin hallinnoija koordinoi vastuualueeseensa kuuluvien asioiden osalta operaatioiden ja avustustoimenpiteiden rahoitukseen liittyvien kysymysten käsittelyä. Hän toimii kansallisten hallintojen ja tarvittaessa kansainvälisten järjestöjen yhteystahona näissä kysymyksissä.

10.   Kukin hallinnoija huolehtii vastuualueeseensa kuuluvien asioiden osalta tarvittaessa tehtäviensä jatkuvuudesta.

11.   Kukin hallinnoija on vastuussa komitealle vastuualueeseensa kuuluvien asioiden osalta.

13 artikla

Tilinpitäjät

1.   Neuvoston pääsihteeri nimittää operaatioiden tilinpitäjän ja vähintään yhden operaatioiden apulaistilinpitäjän kolmen vuoden toimikaudeksi.

2.   Korkea edustaja nimittää avustustoimenpiteiden tilinpitäjän kolmen vuoden toimikaudeksi.

3.   Tilinpitäjät suorittavat tehtävänsä rahaston puolesta.

4.   Vastuualueeseensa kuuluvien asioiden osalta kukin tilinpitäjä:

a)

suorittaa maksut, kantaa tulot ja perii vahvistetut saamiset asianmukaisesti;

b)

laatii vuotuisen tilinpäätöksen ja esittää sen komitean hyväksyttäväksi;

c)

huolehtii kirjanpidosta;

d)

vahvistaa kirjanpitosäännöt ja -menetelmät sekä tililuettelon;

e)

vahvistaa ja validoi kirjanpitojärjestelmät tuloja varten ja seuraa niitä sekä tarvittaessa validoi tulojen ja menojen hyväksyjän vahvistamat järjestelmät, joiden tarkoituksena on antaa tilitietoja tai niiden perusteluja, ja tarkastaa saadut tiedot ja tarvittaessa pyytää korjaavia toimenpiteitä;

f)

säilyttää kirjanpitotositteet;

g)

huolehtii kassanhallinnasta.

5.   Kukin tilinpitäjä avaa tai antaa muiden tehtäväksi avata rahaston nimissä yhden tai useamman pankkitilin kassanhallinnan tarpeisiin. Hän vastaa myös tällaisten tilien sulkemisesta tai sen varmistamisesta, että ne suljetaan. Tilinpitäjät voivat delegoida tiettyjä tehtäviä alaisilleen.

6.   Hallinnoijien ja kunkin operaation komentajan on annettava asianomaiselle tilinpitäjälle kaikki tarvittavat tiedot sellaisen tilinpäätöksen laatimiseksi, joka antaa oikean kuvan taloudellisesta tilanteesta ja talousarvion toteuttamisesta. He varmentavat tällaisten tietojen luotettavuuden.

7.   Tilinpitäjät ovat toiminnastaan vastuussa komitealle.

14 artikla

Hallinnoijiin, tilinpitäjiin ja henkilöstöön sovellettavat yleiset säännökset

1.   Yhtäältä hallinnoijan tai apulaishallinnoijan ja toisaalta tilinpitäjän tai apulaistilinpitäjän tehtäviä ei voi hoitaa sama henkilö.

2.   Operaatioiden apulaishallinnoija toimii operaatioiden hallinnoijan alaisuudessa. Operaatioiden apulaistilinpitäjä toimii operaatioiden tilinpitäjän alaisuudessa.

3.   Operaatioiden apulaishallinnoija toimii operaatioiden hallinnoijan sijaisena tämän ollessa poissa. Operaatioiden apulaistilinpitäjä toimii operaatioiden tilinpitäjän sijaisena tämän ollessa poissa.

4.   Unionin virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (6), jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, myös silloin, kun he hoitavat rahaston tehtäviä.

5.   Jäsenvaltioiden rahaston käyttöön antamaan henkilöstöön sovelletaan sääntöjä, joita sovelletaan tämän henkilöstön hallinnoinnista vastaavan unionin toimielimen palvelukseen määrättäviin kansallisiin asiantuntijoihin, sekä säännöksiä, joista on sovittu heidän kansallisen hallintonsa ja unionin toimielimen tai rahaston asianomaisen hallinnoijan kesken.

6.   Rahaston käyttöön annetulle henkilöstölle tai rahaston henkilöstöön kuuluville on ennen heidän nimitystään tehtävä turvallisuusselvitys, jonka perusteella he voivat käsitellä turvallisuusluokiteltuja tietoja ainakin luokkaan ”SECRET UE/EU SECRET” asti, tai vastaava jäsenvaltion teettämä turvallisuusselvitys.

15 artikla

Operaation komentajat

1.   Kukin operaation komentaja suorittaa tehtävänsä rahaston puolesta johtamansa operaation yhteisten kustannusten rahoitukseen sekä avustustoimenpiteiden tai niiden osien, jotka operaatio voi toteuttaa, rahoitukseen liittyen.

2.   Johtamassaan operaatiossa sekä avustustoimenpiteissä tai niiden osissa, jotka operaatio voi toteuttaa, kukin operaation komentaja

a)

toimittaa operaatioiden hallinnoijalle ehdotuksensa talousarvioesitysten menoja koskevaan osaan;

b)

ja tulojen ja menojen hyväksyjänä hän

i)

toteuttaa yhteisiin kustannuksiin ja 48 artiklassa tarkoitettuihin kansallisesti vastattaviin kustannuksiin liittyvät määrärahat sekä avustustoimenpiteisiin tai niiden osiin, jotka operaatio voi toteuttaa, liittyvät määrärahat; käyttää toimivaltaa kaikkiin kyseisten määrärahojen toteuttamiseen osallistuviin henkilöihin nähden, ennakkomaksut mukaan luettuina; voi tehdä hankintoja ja sopimuksia rahaston puolesta; ja avaa pankkitilin johtamalleen operaatiolle, myös avustustoimenpiteille tai niiden osille, jotka operaatio voi toteuttaa;

ii)

toteuttaa sellaisiin johtamansa operaation menoihin liittyvät määrärahat, jotka rahoitetaan vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla; käyttää toimivaltaa kaikkiin kyseisten määrärahojen toteuttamiseen osallistuviin henkilöihin nähden rahoitusosuuden suorittajan kanssa tehtävän tapauskohtaisen hallinnollisen sopimuksen asiaankuuluvien määräysten nojalla; voi tehdä hankintoja ja sopimuksia rahoitusosuuden suorittajan puolesta; ja avaa kullekin rahoitusosuudelle oman pankkitilin.

3.   Kukin operaation komentaja voi johtamansa operaation sekä avustustoimenpiteiden tai niiden osien, jotka operaatio voi toteuttaa, osalta toteuttaa tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet rahastosta rahoitettujen menojen toteuttamiseksi, tätä päätöstä ja komitean 11 artiklan 6 kohdan nojalla vahvistamia sääntöjä noudattaen. Hänen on ilmoitettava niistä operaatioiden hallinnoijalle ja komitealle.

4.   Kukin operaation komentaja pitää kirjaa rahastolta saaduista varoista, sitomistaan menoista ja suoritetuista maksuista ja saaduista tuloista sekä omaisuusluetteloa rahaston talousarviosta rahoitetusta irtaimesta omaisuudesta, jota käytetään hänen johtamassaan operaatiossa sekä avustustoimenpiteissä tai niiden osissa, jotka operaatio voi toteuttaa. Tämän kirjanpidon on oltava pyynnöstä operaatioiden tilinpitäjän saatavilla tarkastusta varten.

5.   Lukuun ottamatta operaatioiden hallinnoijan ja operaatioiden tilinpitäjän hyväksymiä asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, kunkin operaation komentajan on käytettävä rahaston kirjanpito- ja varojenhallintajärjestelmää.

16 artikla

Vastuu

1.   Jos on kyse tämän päätöksen mukaisia tehtäviään rahastoa varten suorittavan henkilöstön väärinkäytöksestä tai huolimattomuudesta, unionin henkilöstöä koskevasta kurinpidollisesta vastuusta säädetään henkilöstösäännöissä, ja lähetettyä tai jäsenvaltion rahaston käyttöön asettamaa henkilöstöä koskevasta kurinpidollisesta vastuusta määrätään asiaankuuluvissa kansallisissa säännöissä ja järjestelyissä. Rahastoa varten työskentelevää henkilöstöä koskevasta rikosoikeudellisesta vastuusta määrätään sovellettavassa kansallisessa lainsäädännössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa N:o 7, jota sovelletaan unionin henkilöstöön. Lisäksi komitea voi joko omasta aloitteestaan tai rahoitukseen osallistuvan jäsenvaltion tai rahoitukseen osallistuvan kolmannen osapuolen pyynnöstä päättää, että rahaston on saatettava tällainen henkilöstö siviilioikeudelliseen vastuuseen. Unionin henkilöstön siviilioikeudellinen vastuu rajoittuu vahinkoihin, jotka johtuvat törkeästä huolimattomuudesta tai tahallisesta väärinkäytöksestä, johon henkilöstö on tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä syyllistynyt, ja kyseisestä vastuusta säädetään henkilöstösäännöissä ja niihin sovellettavissa täytäntöönpanosäännöissä.

2.   Rahoitukseen osallistuva jäsenvaltio tai rahoitukseen osallistuva kolmas osapuoli ei missään tapauksessa voi saattaa unionia, neuvoston pääsihteeriä, korkeaa edustajaa eikä komissiota vastuuseen sen johdosta, miten hallinnoijat, tilinpitäjät tai rahaston palvelukseen osoitetut tai lähetetyt henkilöt ovat tehtäviään hoitaneet.

3.   Rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan rahoitukseen osallistuvat kolmannet osapuolet vastaavat rahaston välityksellä mahdollisesta rahaston puolesta tehtyyn sopimukseen perustuvasta vastuusta. Tämä vastuu määräytyy kyseiseen sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

4.   Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun osalta rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot ja tapauksen mukaan rahoitukseen osallistuvat kolmannet osapuolet korvaavat rahaston välityksellä jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti vahingot, joita operaatioesikunnat, joukkojen esikunnat ja puolustushaaraesikunnat tai niiden henkilöstö ovat tehtäviään hoitaessaan aiheuttaneet, sekä vahingot, joita tukitoimenpiteen toteuttamisen aikana on aiheutunut.

5.   Rahoitukseen osallistuva jäsenvaltio tai rahoitukseen osallistuva kolmas osapuoli ei missään tapauksessa voi saattaa unionia tai jäsenvaltioita vastuuseen sopimuksista, jotka on tehty talousarvion toteuttamisen yhteydessä, tai vahingoista, joita operaatio tai sen henkilöstö on aiheuttanut tehtäviään hoitaessaan.

6.   Tämä artikla ei vaikuta operaation henkilöstön lainkäytöllistä koskemattomuutta koskeviin järjestelyihin, jotka perustuvat isäntämaan kanssa tehtyyn joukkojen asemaa tai operaation asemaa koskevaan sopimukseen tai Euroopan unionin sopimukseen joukkojen asemasta (7).

II OSASTO

TALOUSARVIO

3 LUKU

Periaatteet ja rakenne, lisätalousarviot, määrärahasiirrot ja määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

17 artikla

Talousarvion periaatteet

1.   Euromääräisenä laadittava talousarvio on säädös, jossa vahvistetaan ja hyväksytään kullekin varainhoitovuodelle rahaston hallinnoimat kokonaistulot ja -menot.

2.   Talousarvioon otetut määrärahat hyväksytään varainhoitovuodeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta samana vuonna. Niihin sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahat.

3.   Talousarvioon otetut maksusitoumusmäärärahat hyväksytään liitteessä I vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien rajoissa. Edellyttäen että 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua enimmäismäärää ei ylitetä, komitea voi kuitenkin tarvittaessa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hyväksyä vuotuisen talousarvion tai lisätalousarvion, joka ylittää tietyn vuotuisen enimmäismäärän enintään 15 prosentilla. Tällaisessa tapauksessa korkea edustaja voi toimittaa neuvostolle ehdotuksen liitteessä I vahvistettujen vuotuisten enimmäismäärien mukauttamisesta ottaen kuitenkin ensin huomioon mahdolliset edeltävien vuosien enimmäismäärien käyttämättä jääneet osuudet.

4.   Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

5.   Kaikki menot on liitettävä tiettyyn operaatioon tai avustustoimenpiteeseen lukuun ottamatta tarvittaessa liitteissä II ja III lueteltuja kustannuksia.

6.   Mitään tuloa tai menoa ei voida toteuttaa muutoin kuin osoittamalla se tiettyyn talousarvion osastoon ja siihen otettujen määrärahojen rajoissa, paitsi 51 artiklan 2 ja 6 kohdan ja 58 artiklan nojalla.

18 artikla

Vuotuinen talousarvio

1.   Vuotuinen talousarvio koostuu maksusitoumus- ja maksumäärärahoista, jotka jaotellaan osastoihin ja nämä edelleen lukuihin ja momentteihin.

2.   Joka vuosi laadittaessa talousarvioesitystä seuraavalle varainhoitovuodelle kukin hallinnoija laatii ne osastot, joista hän on vastuussa 12 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla, arvioitujen tarpeiden pohjalta ja liitteessä I vahvistettujen vastaavien vuotuisten enimmäismäärärahojen rajoissa. Operaatioiden komentajat avustavat operaatioiden hallinnoijaa.

3.   Talousarvioesitys sisältää

a)

arvioidut määrärahat seuraavien kustannusten kattamiseksi:

meneillään olevien tai suunniteltujen operaatioiden yhteiset kustannukset;

niiden avustustoimenpiteiden kustannukset, jotka neuvosto on perustanut tai jotka se hyväksyy;

b)

yleisen osan operaatioiden tukemiseen ja valmisteluun liittyvien sellaisten liitteissä II ja III tarkoitettujen menojen kattamiseksi, jotka eivät liity tiettyyn operaatioon;

c)

yleisen osan avustustoimenpiteiden tukemiseen ja valmisteluun liittyvien sellaisten liitteissä II ja III tarkoitettujen menojen kattamiseksi, jotka eivät liity tiettyyn avustustoimenpiteeseen;

d)

arvion menojen kattamiseen tarvittavista tuloista.

4.   Kutakin 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua operaatiota tai avustustoimenpidettä varten sekä kutakin operaatioiden ja avustustoimenpiteiden tuki- ja valmistelumenojen yleistä osaa varten on oltava oma osastonsa. Jos operaatio toteuttaa avustustoimenpiteen osittain, kyseistä toimenpiteen osaa varten on oltava oma osastonsa, joka on operaatioiden hallinnoijan vastuulla ja erillinen operaation yhteisiä kustannuksia koskevasta osastosta.

5.   Operaatioiden ja avustustoimenpiteiden yhteiset tuki- ja valmistelumenot osoitetaan kuhunkin yleiseen osaan sen mukaan, mikä on operaatioiden osastojen ja avustustoimenpiteiden osastojen prosentuaalinen osuus komitean 11 artiklan 4 kohdan nojalla hyväksymästä rahaston alkuperäisestä vuotuisesta talousarviosta.

6.   Kussakin osastossa voi olla luku ”alustavat määrärahat”. Nämä määrärahat otetaan talousarvioon, kun vakavien perusteiden nojalla on epävarmuutta tarvittavien määrärahojen määrästä tai talousarvioon otettujen määrärahojen toteuttamismahdollisuudesta.

7.   Tulot jaoteltuina osastoittain muodostuvat

a)

rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden sekä tapauksen mukaan rahoitukseen osallistuvien kolmansien valtioiden rahoitusosuuksista;

b)

muista tuloista, joihin kuuluvat

edellisen varainhoitovuoden toteutunut saldo komitean päätöksen mukaisesti;

korkotuotot ja myyntitulot;

toteutuksen aikana käyttämättä jääneet takaisin perityt varat.

8.   Hallinnoijat esittävät vuotuisen talousarvioesityksen komitealle viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Komitea hyväksyy talousarvioesityksen viimeistään 30 päivänä marraskuuta. Hallinnoijat antavat talousarvion tiedoksi jäsenvaltioille ja rahoitukseen osallistuville kolmansille valtioille, kun se on hyväksytty.

19 artikla

Lisätalousarviot

1.   Operaatioiden hallinnoija tai avustustoimenpiteiden hallinnoija esittää lisätalousarvion komitealle seuraavissa tapauksissa:

a)

neuvosto on päättänyt uudesta operaatiosta tai avustustoimenpiteestä ja talousarvioon on näin ollen luotava uusi osasto;

b)

varainhoitovuoden, jonka tilinpäätös on hyväksytty 43 artiklan 6 kohdan mukaisesti, toteutunut saldo on otettava seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon;

c)

väistämättömien, poikkeuksellisten tai odottamattomien olosuhteiden vuoksi operaatioiden tai avustustoimenpiteiden osastoihin otetut määrärahat eivät vastaa asianomaisen operaation tai avustustoimenpiteen tarpeita.

2.   Operaation tai avustustoimenpiteen perustamisen tai jatkamisen johdosta laadittu lisätalousarvioesitys toimitetaan komitealle neljän kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt rahoitusohjeen, jollei komitea päätä pidemmästä määräajasta.

3.   Hallinnoijan esittämällä lisätalousarviolla on mahdollisimman pitkälle kompensoitava määrärahojen mahdolliset lisäykset tekemällä vähennyksiä muissa osastoissa, joista kyseinen hallinnoija on vastuussa.

4.   Lisätalousarvioesitys laaditaan, esitetään, hyväksytään ja annetaan tiedoksi samaa menettelyä noudattaen kuin vuotuinen talousarvio. Komitea käsittelee ja hyväksyy lisätalousarvion ottaen huomioon sen kiireellisyyden.

20 artikla

Määrärahasiirrot

1.   Kukin hallinnoija voi tehdä määrärahasiirtoja vastuullaan olevissa talousarvion osastoissa. Operaatioiden hallinnoija toimii asianomaisen operaation komentajan ehdotuksen pohjalta, lukuun ottamatta niitä osastoja, joiden tulojen ja menojen hyväksyjä hän on. Kyseisen hallinnoijan on ilmoitettava komitealle aikomuksestaan vähintään viikko etukäteen edellyttäen, että tämä on mahdollista asian kiireellisyys huomioon ottaen.

2.   Jollei 51 artiklan 5 kohdasta muuta johdu, komitealta on kuitenkin saatava etukäteen hyväksyntä, jos suunniteltu määrärahasiirto luvusta toiseen ylittää operaatioihin liittyvissä osastoissa 10 prosenttia ja avustustoimenpiteisiin liittyvissä osastoissa 20 prosenttia sen luvun määrärahoista, josta määrärahat siirretään, sellaisina kuin ne ovat varainhoitovuodelle hyväksytyssä talousarviossa päivänä, jona kyseinen määrärahasiirtoehdotus tehdään. Tätä edellytystä ei sovelleta sellaisen avustustoimenpiteen osastossa tehtyihin määrärahasiirtoihin, joka on muodoltaan yleisohjelma.

3.   Komitealta on saatava etukäteen hyväksyntä määrärahasiirroille sellaisten osastojen välillä, jotka kuuluvat operaatioita koskevaan talousarvion osaan, tai sellaisten osastojen välillä, jotka kuuluvat avustustoimenpiteitä koskevaan talousarvion osaan. Osastojen välisiä määrärahasiirtoja voidaan tehdä ainoastaan, jos samat jäsenvaltiot osallistuvat sekä sen osaston, josta määrärahat siirretään, että sen osaston, johon määrärahat siirretään, rahoitukseen. Tapauksissa, joissa operaatio toteuttaa osan avustustoimenpiteestä 60 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti, komitean ennakkohyväksyntää ei vaadita määrärahasiirrolle, joka on tarpeen tehdä avustustoimenpidettä koskevan osaston ja sen osaston välillä, joka koskee avustustoimenpiteen osan toteuttamista operaatiossa.

4.   Määrärahasiirtoja ei voi tehdä operaatioita koskevan osaston ja avustustoimenpiteitä koskevan osaston välillä.

21 artikla

Määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle

1.   Jollei tässä artiklassa toisin säädetä, määrärahat, joita ei ole käytetty sen varainhoitovuoden loppuun mennessä, jota varten ne otettiin talousarvioon, ja joita ei ole siirretty seuraavalle varainhoitovuodelle, peruutetaan.

2.   Komitea voi vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta päättää kunkin hallinnoijan ehdotuksesta siirtää maksusitoumusmäärärahat, joita ei ole sidottu edeltävän varainhoitovuoden loppuun mennessä, ja tarvittaessa niihin liittyvät maksumäärärahat seuraavalle varainhoitovuodelle, jolloin ne voidaan sitoa ja maksaa joulukuun 31 päivään saakka.

3.   Hallinnoijien on esitettävä ehdotuksensa komitealle vuosittain viimeistään 1 päivänä maaliskuuta.

4.   Määrärahoja voidaan kuitenkin siirtää vastuullisen hallinnoijan päätöksellä seuraavissa tapauksissa:

a)

maksumäärärahoja, jos niitä tarvitaan voimassa olevien maksusitoumusten kattamiseen;

b)

avustustoimenpiteiden osastojen maksusitoumusmäärärahoja, joiden osalta useimmat sitoumusten edellyttämät alustavat muodollisuudet, jotka on määrä täsmentää 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti menojen toteuttamista koskevissa säännöissä, on saatu päätökseen viimeistään edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta. Tällaisia määrärahoja voidaan tämän jälkeen sitoa maaliskuun 31 päivään saakka;

c)

maksusitoumus- ja maksumäärärahoja, jotka ovat tarpeellisia, kun uutta avustustoimenpidettä koskeva neuvoston päätös on hyväksytty edeltävän varainhoitovuoden viimeisellä neljänneksellä.

Kunkin hallinnoijan on vuosittain viimeistään 1 päivänä maaliskuuta ilmoitettava komitealle päätöksistään siirtää määrärahoja varainhoitovuodelta toiselle.

5.   Kukin operaation komentaja avustaa operaatioiden hallinnoijaa tämän artiklan täytäntöönpanossa.

22 artikla

Jaetut maksusitoumukset

Useammalle kuin yhdelle varainhoitovuodelle ulottuvat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

23 artikla

Varojen takaisinperintä

Takaisin perityt varat kirjataan tuloihin samaan osastoon, josta ne myönnettiin. Jos kyseistä osastoa ei enää ole, takaisin perityt varat kirjataan asianomaisen hallinnoijan vastuulla olevaan yleiseen osaan.

24 artikla

Menojen aikaistettu toteuttaminen

Sen jälkeen kun vuotuinen talousarvio on hyväksytty, määrärahoja voidaan käyttää sitoumusten ja maksujen kattamiseen siinä määrin, kuin se on operaatioiden kannalta välttämätöntä toteuttamalla menot aikaistetusti.

4 LUKU

Rahoitusosuudet

25 artikla

Ennakkoarviot

1.   Hallinnoijien on esitettävä viimeistään vuoden n 30 päivänä kesäkuuta

a)

arvio vuoden n toisen rahoitusosuuspyynnön osuuksina pyydettävästä määrästä;

b)

arvio vuoden n + 1 maksumäärärahojen enimmäismäärästä, jossa otetaan huomioon tulevat tai laajenevat operaatiot ja avustustoimenpiteet, joita ei ole katettu talousarvioesityksestä;

c)

alustava arvio vuosien n + 1, n + 2, n + 3 ja n + 4 ennakoitujen tarpeiden mukaisista rahoitusosuuksien vuotuisista määristä;

d)

arvio vuoden n + 1 ensimmäisen rahoitusosuuspyynnön osuuksina pyydettävästä määrästä.

2.   Komitea päättää vuoden n + 1 maksumäärärahojen enimmäismäärästä viimeistään vuoden n 31 päivänä heinäkuuta.

3.   Hallinnoijien on esitettävä komitealle viimeistään vuoden n 30 päivänä syyskuuta

a)

arvio kaikkien talousarvioesityksen osastojen rahoitusosuuksien vuotuisesta määrästä;

b)

arvio vuoden n + 1 ensimmäisen rahoitusosuuspyynnön osuuksina pyydettävästä määrästä;

c)

parhaaseen saatavissa olevaan tietoon perustuva tarkistettu alustava arvio vuosien n + 2, n + 3 ja n + 4 rahoitusosuuksien vuotuisista määristä.

26 artikla

Rahoitusosuuksien määrittäminen

1.   Tiettyyn talousarvion osastoon vuoden aikana maksettavien rahoitusosuuksien määrän on oltava yhtä suuri kuin kyseiseen osastoon otettujen maksumäärärahojen määrä sen jälkeen, kun on vähennetty samaan osastoon otetut tulot.

2.   Kunkin operaation tai avustustoimenpiteen maksumäärärahat katetaan rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden kyseiseen operaatioon tai avustustoimenpiteeseen maksamilla rahoitusosuuksilla.

3.   Talousarvion yleisen osan maksumäärärahat 18 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja operaatioiden tuki- ja valmistelumenoja varten katetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla, Tanskaa lukuun ottamatta.

4.   Talousarvion yleisen osan maksumäärärahat 18 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja avustustoimenpiteiden tuki- ja valmistelumenoja varten katetaan jäsenvaltioiden rahoitusosuuksilla.

5.   Rahoitusosuuksien jakautuminen rahoitukseen osallistuvien jäsenvaltioiden kesken määräytyy SEU 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun bruttokansantulon mukaan määräytyvän asteikon ja neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (8) tai sen mahdollisesti korvaavan neuvoston päätöksen mukaisesti.

6.   Rahoitusosuuksien laskennassa käytetään unionin vahvistamaan viimeisimpään yleiseen talousarvioon liitetyssä taulukossa ”Yleisen talousarvion rahoitus omien varojen lajeittain ja jäsenvaltioittain” olevassa sarakkeessa ”BKTL:oon perustuvat omat varat” olevia tietoja. Kutakin jäsenvaltiota, jolta rahoitusosuutta pyydetään, koskeva rahoitusosuus on suhteessa kyseisen jäsenvaltion bruttokansantulon (BKTL) osuuteen niiden jäsenvaltioiden, joilta rahoitusosuuksia pyydetään, yhteenlasketusta BKTL:stä.

7.   Jos jäsenvaltio 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti pidättyy avustustoimenpiteen hyväksymisestä eikä osallistu kyseisen toimenpiteen rahoitukseen, sen on maksettava lisämäärä muihin kuin tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen puolustustarvikkeiden tai alustojen toimittamista koskeviin avustustoimenpiteisiin. Tällaisella lisämäärällä varmistetaan, että kyseisen jäsenvaltion kokonaisrahoitusosuus avustustoimenpiteisiin vastaa sen BKTL:n osuutta. Nämä lisärahoitusosuudet eivät vaikuta niiden rahoitusosuuksien määrään, jotka muiden jäsenvaltioiden on maksettava toimenpiteisiin, joita tällaiset lisärahoitusosuudet koskevat.

8.   Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet eivät minään vuonna saa ylittää niiden osuutta 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta maksumäärärahojen enimmäismäärästä. Tätä rajaa ei sovelleta tämän artiklan 7 kohdan mukaisiin lisärahoitusosuuksiin, jotka johtuvat edeltävinä vuosina tapahtuneista avustustoimenpiteistä pidättäytymisistä.

27 artikla

Pidättäytymisestä johtuvat rahoitusosuudet

1.   Jäsenvaltio, joka on 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti ilmoittanut pidättyvänsä avustustoimenpiteen hyväksymisestä, voi yksilöidä muita avustustoimenpiteitä, joihin se maksaa lisärahoitusosuuden. Se voi yksilöidä joko voimassa olevia toimenpiteitä tai mahdollisia tulevia toimenpiteitä, joiden osalta neuvosto on esittänyt tai hyväksynyt periaatemuistion, tai se voi ehdottaa tai pyytää uusia toimenpiteitä tätä tarkoitusta varten.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio ei yksilöi tai pyydä muita avustustoimenpiteitä kuuden kuukauden kuluessa, korkea edustaja tai muut jäsenvaltiot määrittelevät ne toimenpiteet, joihin tällaiset lisärahoitusosuudet maksetaan.

3.   Arvioituaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen muiden avustustoimenpiteiden tarpeet ja otettuaan asianmukaisesti huomioon unionin strategiset prioriteetit ja 56 artiklassa asetetut tavoitteet ja periaatteet korkea edustaja esittää tarvittaessa ehdotuksia neuvostolle hyväksyttäväksi.

4.   Avustustoimenpiteiden hallinnoija pitää kirjaa avustustoimenpiteestä 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti pidättyneiden jäsenvaltioiden lisärahoitusosuuksista.

5.   Tämän artiklan täytäntöönpanossa on noudatettava tarveperustaiseen suunnitteluun ja rahaston moitteettomaan varainhoitoon liittyviä periaatteita ja säilytettävä sen tehokas vaikutus perustamissopimusten mukaisesti.

28 artikla

Ennakkorahoitus

1.   Rahastossa on vähimmäistalletusjärjestelmä, josta osoitetaan ennakkorahoitusta unionin nopean toiminnan operaatioihin ja 58 artiklassa tarkoitettuihin kiireellisiin toimenpiteisiin, jos riittäviä varoja ei ole käytettävissä eikä rahoitustarpeisiin pystyttäisi vastaamaan ajoissa tavanomaisella rahoitusosuuksien keräämisjärjestelmällä. Nopean toiminnan operaatioiden hallinnoija hallinnoi kyseisten operaatioiden vähimmäistalletuksia ja kiireellisten toimenpiteiden hallinnoija puolestaan kyseisten toimenpiteiden vähimmäistalletuksia.

2.   Komitea päättää vähimmäistalletusten määrästä ja tarkistaa sitä tarvittaessa hallinnoijan ehdotusten perusteella.

3.   Vähimmäistalletusten rahoittamiseksi ennakkoon jäsenvaltioiden on joko

a)

maksettava rahaston rahoitusosuuksia ennakkoon; tai

b)

kun neuvosto päättää käynnistää nopean toiminnan operaation, jonka rahoitukseen jäsenvaltiot osallistuvat, tai hyväksyy kiireellisen toimenpiteen ja kun on tarpeen turvautua vähimmäistalletukseen, maksettava rahoitusosuutensa viiden päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä nopean toiminnan operaatiota tai kiireellisen toimenpiteen hyväksyttyjä kustannuksia koskevan rahoitusohjeen suuruisena, jollei neuvosto toisin päätä.

29 artikla

Rahoitusosuuksien kerääminen

1.   Rahaston rahoitusosuudet suoritetaan euroina.

2.   Kukin hallinnoija lähettää vastuullaan olevia määrärahoja koskevat rahoitusosuuspyynnöt kirjeitse toimivaltaisille kansallisille hallinnoille, joiden yhteystiedot on ilmoitettu hänelle.

3.   Kun operaatio toteuttaa avustustoimenpiteen tai osan siitä, operaatioiden hallinnoija lähettää rahoitusosuuspyynnön toimivaltaiselle kansalliselle hallinnolle. Jos avustustoimenpiteiden hallinnoija oli jo esittänyt avustustoimenpidettä koskevan rahoitusosuuspyynnön, ennen kuin neuvosto päätti, että operaatio toteuttaa toimenpiteen tai osan siitä, hän siirtää toteuttamiseen tarvittavat varat operaatioiden hallinnoijalle.

4.   Rahoitusosuuspyynnöt lähetetään, kun

a)

komitea on hyväksynyt varainhoitovuoden talousarvion. Ensimmäinen rahoitusosuuspyyntö kattaa ensimmäisten kahdeksan kuukauden määrärahatarpeet. Toinen rahoitusosuuspyyntö kattaa rahoitusosuuksien jäljellä olevan määrän ottaen huomioon edellisen vuoden toteutuneen saldon, jos komitea on päättänyt tällaisen saldon ottamisesta nykyiseen talousarvioon;

b)

lisätalousarvio on hyväksytty 19 artiklassa säädetyn mukaisesti, ja kyseiselle vuodelle suunnitellut rahoitusosuuspyynnöt eivät kata määrärahatarpeita oikea-aikaisesti;

c)

rahoitusosuuksien suorittaminen vähimmäistalletuksiin ja niiden täydennys on tarpeen 28 artiklan 3 kohdassa ja tämän artiklan 9 ja 10 kohdassa säädetyllä tavalla.

5.   Operaatioiden hallinnoija ja avustustoimenpiteiden hallinnoija pyytävät rahoitukseen osallistuvilta jäsenvaltioilta rahoitusosuuksia, kun neuvosto hyväksyy päätöksen operaation tai avustustoimenpiteen perustamisesta, jos operaatioita tai avustustoimenpiteitä varten käytettävissä olevat varat eivät riitä kattamaan maksuja, jotka neuvosto on hyväksynyt tällaisessa päätöksessä olevan rahoitusohjeen pohjalta.

6.   Jäsenvaltioiden 28 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti maksamille rahoitusosuuksille mahdollisesti kertyneet korot on otettava huomioon laskettaessa kyseisten jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia tulevia tavallisia rahoitusosuuspyyntöjä varten.

7.   Rahoitusosuuspyynnöissä on eriteltävä rahoitusosuuksien lisäykset ja vähennykset osastoittain.

8.   Rahoitusosuudet on maksettava 30 päivän kuluessa vastaavan rahoitusosuuspyynnön lähettämisestä, paitsi uuden varainhoitovuoden talousarviota koskevan ensimmäisen rahoitusosuuspyynnön osalta, jolloin maksamiselle asetettava määräaika on 40 päivää vastaavan rahoitusosuuspyynnön lähettämisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän päätöksen muiden säännösten soveltamista.

9.   Vähimmäistalletuksiin suoritettujen ennakkomaksujen käytetyt määrät on täydennettävä korottamalla asiaankuuluvien jäsenvaltioiden rahoitusosuutta seuraavassa tavallisessa rahoitusosuuspyynnössä, elleivät ne ole täydentäneet rahoitusosuuttaan ennen sitä. Jos on tarpeen turvautua vähimmäistalletukseen ja jos asianomaiset jäsenvaltiot eivät ole tällä välin täydentäneet rahoitusosuuttaan, niiden on maksettava tarvittava määrä viiden päivän kuluessa 28 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaan.

10.   Vähimmäistalletukseen ennakkomaksun suorittava jäsenvaltio voi valtuuttaa vastuullisen hallinnoijan käyttämään enintään 75 prosenttia tällaisesta maksusta kyseisen jäsenvaltion rahoitusosuuden kattamiseksi tietyssä operaatiossa tai avustustoimenpiteessä. Tällaisessa tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on täydennettävä ennakkoon maksettu rahoitusosuus 90 päivän kuluessa siitä, kun hallinnoija on lähettänyt asiaa koskevan pyynnön.

11.   Sen jälkeen kun talousarvioesitys on toimitettu komitealle, kukin hallinnoija voi ennen meneillään olevan varainhoitovuoden päättymistä toimittaa vastuullaan olevia määrärahoja koskevan aikaistetun rahoitusosuuspyynnön, jonka mukaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvion rahoitusosuudet voidaan maksaa ennakkomaksuna, niille jäsenvaltioille, joiden talousarvio- ja varainhoitomenettelyt eivät salli niiden rahoitusosuuden suorittamista asetetuissa määräajoissa.

12.   Kukin rahoitukseen osallistuva jäsenvaltio ja kolmas valtio vastaa rahoitusosuuksien maksamiseen liittyvistä pankkikuluista omalta osaltaan.

13.   Hallinnoijat vahvistavat pyytämänsä rahoitusosuudet vastaanotetuiksi.

14.   Jos on maksettava korvauksia eikä niitä voida suorittaa kokonaisuudessaan rahastoon pyydettyjen rahoitusosuuksien vähennyksellä, ne maksetaan asianomaisille jäsenvaltioille 30 päivän kuluessa.

30 artikla

Rahaston suorittama vapaaehtoisten rahoitusosuuksien hallinnointi

1.   Operaatiota tai avustustoimenpidettä sääntelevän oikeudellisen kehyksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti ja poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean (PTK) hyväksynnän jälkeen komitea voi antaa luvan siihen, että jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen vapaaehtoisen rahoitusosuuden hallinnointi annetaan rahaston tehtäväksi. Tällainen vapaaehtoinen rahoitusosuus voidaan osoittaa tiettyyn operaatiota tai avustustoimenpidettä tukevaan hankkeeseen.

2.   Vapaaehtoisen rahoitusosuuden hallinnointiin liittyvät hallintokustannukset katetaan asianomaisesta rahoitusosuudesta, jollei komitea toisin päätä.

3.   Asianomainen hallinnoija sopii komitean hyväksynnän saatuaan asianomaisen jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen kanssa tarvittavista hallinnollisista järjestelyistä, joissa määritellään vapaaehtoisen rahoitusosuuden tarkoitus, sen kattamat kustannukset ja sen hallinnointi.

4.   Vapaaehtoista rahoitusosuutta voidaan käyttää ainoastaan siihen tarkoitukseen, jota varten se on suoritettu rahastoon, siten kuin kyseessä olevan jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen kanssa tehdyssä hallinnollisessa järjestelyssä määrätään.

5.   Asianomaisen hallinnoijan on huolehdittava siitä, että vapaaehtoisten rahoitusosuuksien hallinnoinnissa noudatetaan asiaa koskevia hallinnollisia järjestelyjä. Hänen on toimitettava kullekin rahoitusosuuden suorittajalle joko suoraan tai tarvittaessa operaation komentajan välityksellä vapaaehtoisen rahoitusosuuden hallinnointiin liittyvät asiaankuuluvat tiedot, siten kuin on sovittu sovellettavassa hallinnollisessa järjestelyssä.

31 artikla

Viivästyskorko

1.   Jos jäsenvaltio tai kolmas osapuoli ei suorita maksua rahastoon määräpäivään mennessä, peritään viivästyskorko, joka vastaa Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaation korkoa korotettuna 3,5 prosenttiyksiköllä.

2.   Jos maksu on myöhässä enintään 30 päivää, korkoa ei peritä. Jos maksu on myöhässä enemmän kuin 30 päivää, korkoa peritään koko viivästyksen ajalta.

5 LUKU

Toteuttaminen

32 artikla

Periaatteet

1.   Rahaston määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjien tehtävänä on toteuttaa rahaston tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista.

Menojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä

a)

tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, myös allekirjoittamalla sopimuksia rahaston puolesta;

b)

vahvistaa menoja ja hyväksyy maksuja; ja

c)

suorittaa alustavat toimet määrärahojen toteuttamiseksi.

3.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää tehtäviään tekemällä päätöksen, josta käyvät ilmi

a)

tällaisen tehtävien siirron vastaanottavat henkilöstön jäsenet asianmukaisella tasolla;

b)

siirretyn toimivallan laajuus; ja

c)

missä määrin siirron saajat voivat siirtää saamaansa toimivaltaa edelleen toiselle.

4.   On varmistettava, että määrärahojen toteuttamisessa noudatetaan tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän tehtävien eriyttämisen periaatetta. Tulojen ja menojen hyväksyjän sekä tilinpitäjän tehtäviä ei saa hoitaa sama henkilö.

33 artikla

Toteuttamistavat

1.   Operaation yhteisten kustannusten toteuttamisesta vastaa rahaston puolesta operaation komentaja silloin, kun hän on tehtävässään, tai operaatioiden hallinnoija tulojen ja menojen hyväksyjän ominaisuudessa.

2.   Avustustoimenpide voidaan toteuttaa käyttämällä suoraa tai välillistä hallinnointia. Jos avustustoimenpide toteutetaan käyttämällä välillistä hallinnointia, neuvosto voi nimetä täytäntöönpanevat toimijat jostakin seuraavista luokista:

a)

jäsenvaltion ministeriöt tai valtionhallinnon osastot tai muut niiden julkisoikeudelliset elimet ja virastot taikka julkisen palvelun tehtäviä hoitavat yksityisoikeudelliset elimet siinä määrin, kuin tällaiset elimet antavat riittävät rahoitustakuut;

b)

kansainvälinen järjestö, alueellinen järjestö tai niiden elimet ja virastot;

c)

kolmas valtio tai sen julkisoikeudelliset elimet ja virastot, edellyttäen, että tällainen kolmas valtio ei vaaranna unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja ja että se noudattaa kansainvälistä oikeutta ja tapauksen mukaan hyvien naapuruussuhteiden periaatetta jäsenvaltioihin nähden;

d)

unionin virastot ja elimet, joilla on oikeushenkilöllisyys.

3.   Yhteisöt, jotka eivät kuulu mihinkään edellä mainituista luokista, voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa nimetä täytäntöönpaneviksi toimijoiksi hallinnoijan vahvistettua asian 5 kohdan mukaisesti, edellyttäen, että avustustoimenpide toteutetaan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti.

4.   Myös tuensaaja tai sen nimeämät elimet voivat toteuttaa avustustoimenpiteitä kokonaan tai osittain. Tällaisessa tapauksessa tällaiseen tuensaajaan tai elimiin sovelletaan täytäntöönpanevina toimijoina tämän päätöksen täytäntöönpanevia toimijoita koskevia säännöksiä.

5.   Hallinnoijan on avustustoimenpiteen valmisteluvaiheessa neuvottava mahdollisten täytäntöönpanevien toimijoiden valmiuksista toteuttaa avustustoimenpide tai sen osia 10 luvun mukaisesti, ja tarvittaessa ilman ehdotuspyyntöä myönnetyn avustuksen saajan valmiudesta toteuttaa avustus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 56 artiklan 3 kohdan ja 66 artiklan 8 kohdan soveltamista. Neuvosto nimeää täytäntöönpanevan toimijan tai avustuksen saajan saatuaan hallinnoijalta vahvistuksen siitä, että täytäntöönpanevalla toimijalla tai avustuksen saajalla on tällaiset valmiudet. Jos tällaisia valmiuksia ei voida vahvistaa, hallinnoijan on ilmoitettava neuvostolle mahdolliset muut keinot toimenpiteen toteuttamiseksi. Hallinnoijan on tarvittaessa pohdittava, kuinka mahdollisten täytäntöönpanevien toimijoiden valmiuksissa olevat erityiset puutteet voitaisiin korjata 66 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

6.   Myös operaatio voi neuvoston 60 artiklan mukaisesti tekemän päätöksen nojalla toteuttaa avustustoimenpiteitä kokonaan tai osittain, erityisesti yhdennetyn avun antamiseksi, mukaan lukien sotilaskoulutus, neuvonta, aineellisen tuen antaminen ja sen seuranta, miten tuensaaja käyttää tukea.

7.   Jäsenvaltion, unionin toimielimen, kansainvälisen järjestön, alueellisen järjestön tai muun toimijan, jonka tehtäväksi on annettu rahastosta rahoitetun operaation menojen toteuttaminen, on sovellettava omien menojensa toteuttamiseen sovellettavia sääntöjä. Vastaavasti avustustoimenpiteen täytäntöönpaneva toimija voi soveltaa sääntöjä, joita sovelletaan sen omien menojen toteuttamiseen, jollei 66 artiklassa tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu. Jos yhtäältä näiden sääntöjen ja toisaalta tämän päätöksen säännösten ja komitean 11 artiklan 6 kohdan nojalla hyväksymien sääntöjen välillä on asiasisältöä koskevia eroja, sovelletaan kahta viimeksi mainittua. Vastuullinen hallinnoija voi tätä varten toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet taatakseen rahaston taloudellisten etujen riittävän suojan.

34 artikla

Pankkitilit

1.   Pankkitilit avataan ensiluokkaisessa rahoituslaitoksessa, jonka päätoimipaikka on jäsenvaltiossa; tilin on oltava euromääräinen käyttötili tai lyhytaikainen tili.

2.   Olosuhteiden niin vaatiessa ja asianomaisen hallinnoijan annettua hyväksyntänsä tilejä voidaan kuitenkin avata rahoituslaitoksissa, joiden päätoimipaikka on unionin ulkopuolella ja muissa valuutoissa kuin euroissa.

3.   Rahaston pankkitilejä ei saa ylittää.

4.   Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet maksetaan erityisille pankkitileille. Näitä rahoitusosuuksia käytetään

a)

sellaisten ennakkomaksujen maksamiseen operaation komentajalle, jotka ovat tarpeen operaatioiden yhteisiin kustannuksiin ja operaatioiden toteuttamista avustustoimenpiteistä tai niiden osasta aiheutuviin kustannuksiin liittyvien menojen toteuttamiseksi; sekä

b)

avustustoimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittavien maksujen suorittamiseen täytäntöönpaneville toimijoille ja toimittajille.

5.   Kansallisesti vastattaviin kustannuksiin ja vapaaehtoisiin rahoitusosuuksiin perustuvat rahoitusosuudet maksetaan erityisille pankkitileille. Ne käytetään niiden menojen toteuttamiseen, joiden hallinnointi on annettu rahaston tehtäväksi.

35 artikla

Hankinnat

1.   Rahastosta rahoitettavat tai ennakkoon rahoitettavat hankinnat, joiden tarkoituksena on saada maksua vastaan irtainta tai kiinteää omaisuutta ostamalla, liisaamalla, vuokraamalla tai osamaksulla osto-optioin tai ilman niitä sekä palvelujen tarjoaminen tai urakoiden toteuttaminen, on tehtävä rahaston puolesta tehdyillä hankintasopimuksilla, jos rahasto panee ne täytäntöön suoraan tai operaation välityksellä.

2.   Hankintamenettelyillä on pyrittävä tasapuolisen ja avoimen kilpailun avulla varmistamaan mahdollisimman tehokas hankinta, joka täyttää operaatioiden tai avustustoimenpiteiden vaatimukset.

3.   Sääntöjen, jotka komitea on hyväksynyt 11 artiklan 6 kohdan nojalla rahastosta rahoitettavien menojen toteuttamiseksi, on sisällettävä säännöksiä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset hankintamenettelyt.

36 artikla

Avustukset

1.   Avustustoimenpiteet voidaan toteuttaa ehdotuspyynnön perusteella tai sitä ilman myönnetyillä avustuksilla.

2.   Sääntöjen, jotka rahoituskomitea on hyväksynyt 11 artiklan 6 kohdan nojalla rahastosta rahoitettavien menojen toteuttamiseksi, on sisällettävä säännöksiä avustusten myöntämisestä ja toteuttamisesta myös niissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa avustukset voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä. Näissä säännöksissä on varmistettava hallinnoijan suorittama tiukka valvonta avustusten koko toteuttamisajan ja kiinnitettävä erityistä huomiota hallinnoijan suorittamaan valvontaan, kun on kyse suorasta hallinnoinnista.

37 artikla

Tulevien hankintojen tekemistä tai keskinäistä tukea helpottavat hallinnolliset järjestelyt

1.   Rahasto voi tehdä jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, elinten ja virastojen sekä kolmansien valtioiden, kansainvälisten järjestöjen ja alueellisten järjestöjen ja niiden virastojen kanssa hallinnollisia järjestelyjä, joiden tarkoituksena on helpottaa tulevien hankintojen tekemistä tai keskinäiseen tukeen liittyvien rahoitusnäkökohtien huomioon ottamista, tai molempia, mahdollisimman kustannustehokkaasti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hallinnolliset järjestelyt edellyttävät

a)

komitean kuulemista etukäteen tapauksissa, joissa niistä sovitaan jäsenvaltioiden, unionin toimielinten tai jäsenvaltion tai unionin elinten tai virastojen kanssa; tai

b)

komitean etukäteen antamaa hyväksyntää tapauksissa, joissa niistä sovitaan kolmansien valtioiden, kansainvälisten järjestöjen tai alueellisten järjestöjen kanssa.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hallinnolliset järjestelyt allekirjoittaa vastuullinen hallinnoija tai tarvittaessa asianomainen operaation komentaja rahaston puolesta ja muiden 1 kohdassa tarkoitettujen osapuolten toimivaltaiset hallintoviranomaiset.

4.   Puitesopimuksia voidaan tehdä hankintojen toteuttamiseksi mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ennen kuin vastuullinen hallinnoija allekirjoittaa puitesopimukset, ne toimitetaan komitean hyväksyttäväksi. Jäsenvaltiot ja operaatioiden komentajat voivat halutessaan käyttää puitesopimuksia. Se, että rahasto tekee puitesopimuksia, ei velvoita jäsenvaltioita, jotka eivät ole sen osapuolia, hankkimaan tavaroita ja palveluja kyseisten sopimusten perusteella.

6 LUKU

Rahoituskatsaukset, kirjanpito ja tilintarkastus

38 artikla

Komitealle annettavat säännölliset rahoituskertomukset

Kunkin hallinnoijan on annettava vastuullisen tilinpitäjän ja operaatioiden komentajien tuella joka kolmas kuukausi komitealle kertomus varainhoitovuoden alusta alkaen hänen vastuullaan olevista tuloista ja menoista, kertomus kassavirrasta sekä kertomus vastaavasta vähimmäistalletuksesta.

39 artikla

Kirjanpito

1.   Kukin tilinpitäjä pitää kirjaa vastuullaan olevista maksettaviksi pyydetyistä rahoitusosuuksista ja suoritetuista varojen siirroista. Hän laatii tilinpäätöksen myös niistä menoista ja tuloista, jotka on toteutettu asianomaisen hallinnoijan vastuulla.

2.   Operaatioiden tilinpitäjä laatii operaatioiden komentajien tuella vuotuisen tilinpäätöksen operaatioista ja operaatioiden toteuttamista avustustoimenpiteistä tai niiden osasta. Avustustoimenpiteiden tilinpitäjä laatii täytäntöönpanevien toimijoiden tuella avustustoimenpiteitä koskevan vuotuisen tilinpäätöksen.

40 artikla

Valvontaan sovellettavat yleiset säännöt

1.   Rahasto tekee edustajiensa tai mahdollisesti nimeämiensä valvonta- tai tarkastuselinten välityksellä operaatioita ja täytäntöönpanevia toimijoita koskevia tarkastuksia paikan päällä varmistaakseen, että tässä päätöksessä ja komitean päätöksissä vahvistetut säännöt pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa tehtyjen sopimusten määräyksiä noudatetaan.

2.   Rahaston tulojen ja menojen tilintarkastuksesta vastaavien henkilöiden on ennen tehtävänsä suorittamista läpäistävä turvallisuusselvitys, jonka perusteella he voivat käsitellä turvallisuusluokiteltuja tietoja ainakin luokkaan ”SECRET UE/EU SECRET” asti, tai vastaava jäsenvaltion tai Naton teettämä turvallisuusselvitys. Näiden henkilöiden on huolehdittava siitä, että he pitävät salassa tilintarkastustehtävänsä aikana tietoonsa saamat tiedot ja suojaavat tiedot kyseisiin tietoihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

3.   Rahaston tulojen ja menojen tilintarkastuksesta vastaavilla henkilöillä on oikeus saada tutustua viipymättä ja ilman ennakkoilmoitusta näitä tuloja ja menoja koskeviin asiakirjoihin ja millä tahansa tietovälineillä tallennettuihin tietoihin sekä saada pääsy tiloihin, joissa kyseisiä asiakirjoja ja tietovälineitä säilytetään. He voivat tehdä niistä jäljennöksiä. Rahaston tulojen ja menojen toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden on avustettava hallinnoijia ja kyseisten tulojen ja menojen tilintarkastuksesta vastaavia henkilöitä, siinä määrin kuin se on tarpeen näiden toimeksiannon toteuttamiseksi.

4.   Jos havaitaan taloudellisia tappioita aiheuttavia sääntöjenvastaisuuksia, rahaston on toteutettava asianomaisen operaation, täytäntöönpanevan toimijan tai toimittajan kanssa tarvittavat toimenpiteet asianomaisten määrien takaisinperinnän tai palauttamisen varmistamiseksi.

41 artikla

Rahaston sisäinen tarkastus

1.   Neuvoston pääsihteeri nimittää operaatioiden hallinnoijan ehdotuksesta ja ilmoitettuaan asiasta komitealle sisäisen tarkastajan ja vähintään yhden apulaistarkastajan operaatioita varten. Korkea edustaja nimittää avustustoimenpiteiden hallinnoijan ehdotuksesta ja ilmoitettuaan asiasta komitealle sisäisen tarkastajan avustustoimenpiteitä varten.

2.   Sisäiset tarkastajat nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kaikkiaan yhteensä enintään kahdeksan vuoden toimikaudeksi. Sisäisillä tarkastajilla on oltava tarvittava pätevyys ja heidän on annettava riittävät takuut turvallisuudesta ja riippumattomuudesta. Sisäinen tilintarkastaja ei saa olla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä eikä sisäinen tarkastaja saa osallistua rahastoon liittyvien tilinpäätösten laatimiseen.

3.   Kukin sisäinen tarkastaja raportoi vastuulliselle hallinnoijalle riskienhallinnasta esittämällä riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antamalla suosituksia moitteettoman varainhoidon edistämiseksi. Sisäisten tarkastajien tehtävänä on erityisesti arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä asiaankuuluvien yksiköiden tuloksellisuutta politiikkojen toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa suhteessa niihin liittyviin riskeihin.

4.   Sisäisten tarkastajien toimeksianto kattaa heidän omaan vastuualueeseensa kuuluvissa asioissa kaikki rahaston tulojen kantamiseen tai sen menojen toteuttamiseen osallistuvat yksiköt.

5.   Kukin sisäinen tarkastaja suorittaa tarpeen mukaan yhden tai useamman sisäisen tarkastuksen varainhoitovuoden aikana ja raportoi vastuulliselle hallinnoijalle. Vastuullisen sisäisen tarkastajan on ilmoitettava operaation komentajille ja tarvittaessa täytäntöönpaneville toimijoille havainnoistaan ja suosituksistaan. Kunkin hallinnoijan on varmistettava vastuullaan olevissa asioissa, myös antamalla operaation komentajille ja täytäntöönpaneville toimijoille tarvittavat ohjeet, että hänen tarkastusten perusteella antamiensa suositusten johdosta ryhdytään toimiin.

6.   Kunkin hallinnoijan on toimitettava komitealle vuosittain vastuullaan olevien asioiden sisäistä tarkastusta koskeva kertomus, jossa ilmoitetaan tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, tehdyt havainnot, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut jatkotoimet.

7.   Sisäisten tilintarkastajien työn tulokset ja kertomukset sekä kaikki niihin liittyvät tositteet annetaan 42 artiklan nojalla perustetun tilintarkastuslautakunnan käyttöön.

42 artikla

Rahaston ulkoinen tilintarkastus

1.   Perustetaan tilintarkastuslautakunta. Tilintarkastuslautakunta tarkastaa tämän päätöksen 1 artiklan 2 kohdan mukaisesta täytäntöönpanosta johtuvat tulot ja menot sekä operaatioiden ja avustustoimenpiteiden vuotuisen tilinpäätöksen.

2.   Komitea määrittää tarvittavan tilintarkastajien määrän ja nimeää tilintarkastuslautakunnan jäsenet enintään kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran, jäsenvaltioiden ehdottamien ehdokkaiden joukosta. Komitea voi pidentää jäsenen toimikautta enintään kuudella kuukaudella. Ehdokkaiden on oltava jäsenvaltion korkeimman kansallisen tilintarkastuselimen jäseniä tai kyseisen elimen suosittelemia, ja heidän on annettava riittävät takuut turvallisuudesta ja riippumattomuudesta.

3.   Komitea voi nimittää tilintarkastuslautakunnan jäsenille avustajia tilintarkastuslautakunnan pyynnöstä. Avustajien on annettava riittävät takuut turvallisuudesta ja riippumattomuudesta. Komitea voi tilintarkastuslautakunnan pyynnöstä hyväksyä sen, että tilintarkastuslautakunta käyttää pätevää ulkopuolista tukea rahaston ulkoiseen tilintarkastukseen.

4.   Tilintarkastuslautakunta tarkistaa varainhoitovuoden aikana sekä sen jälkeen paikan päällä suoritettavilla tarkastuksilla ja kirjapitotositteiden tarkastuksilla, että rahaston kautta rahoitetut menot tai ennakkoon rahoitetut menot on toteutettu tätä päätöstä ja 11 artiklan 6 kohdan nojalla hyväksyttyjä sääntöjä sekä sovellettavaa unionin oikeutta ja tarvittaessa kansallista lainsäädäntöä sekä moitteettoman varainhoidon eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteita noudattaen ja että sisäinen valvonta on riittävää.

5.   Tilintarkastuslautakunnan jäsenten ja heidän avustajiensa palkan maksaa edelleen tilintarkastuselin, jonka palveluksessa he ovat; rahasto maksaa heidän virkamatkakulunsa sääntöjen, jotka komitean on määrä hyväksyä, mukaisesti, samoin kuin pätevän ulkopuolisen tuen kustannukset.

6.   Toimikautensa aikana tilintarkastuslautakunnan jäsenet ja heidän avustajansa

a)

eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita muilta kuin komitealta; tilintarkastustehtävässään tilintarkastuslautakunta ja sen jäsenet ovat täysin riippumattomia ja vastuussa ainoastaan ulkoisen tilintarkastuksen suorittamisesta;

b)

raportoivat tehtävästään ainoastaan komitealle.

7.   Tilintarkastuslautakunta valitsee joka vuosi jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan tai jatkaa nykyisen puheenjohtajan toimikautta. Tilintarkastuslautakunta hyväksyy jäsentensä korkeimpien kansainvälisten standardien mukaisesti suorittamiin tilintarkastuksiin sovellettavat säännöt. Se hyväksyy jäsentensä laatimat tilintarkastuskertomukset ennen niiden toimittamista hallinnoijille ja komitealle.

8.   Hallinnoijat tai hallinnoijien nimeämät henkilöt voivat koska tahansa suorittaa rahaston kautta rahoitettuja menoja koskevia tilintarkastuksia. Lisäksi komitea voi koska tahansa jommankumman hallinnoijan tai jäsenvaltion ehdotuksesta nimetä tapauskohtaisesti lisää ulkoisia tilintarkastajia, joiden toimeksiannon ja työehdot se määrittää.

43 artikla

Vuotuisen tilinpäätöksen ja talousarvion toteutuneen saldon esittäminen

1.   Kukin rahaston tilinpitäjä vastuullisen hallinnoijan avustuksella laatii ja toimittaa tilintarkastuslautakunnalle varainhoitovuotta seuraavan toukokuun 15 päivään mennessä rahaston vuotuisen tilinpäätösesityksen vastuullaan olevista asioista. Operaatioiden tilinpitäjä käyttää operaatioiden komentajien toimittamaa kirjanpitoa, mukaan lukien kirjanpito operaation toteuttamista avustustoimenpiteistä tai niiden osasta. Avustustoimenpiteiden tilinpitäjä käyttää täytäntöönpanevien toimijoiden toimittamaa kirjanpitoa. Samaan päivämäärään mennessä kukin tilinpitäjä ilmoittaa komitealle varainhoitovuoden ylijäämän kunkin vastuullaan olevan talousarvion osaston osalta. Kukin hallinnoija toimittaa komitealle vuotuisen toimintakertomuksen vastuualueeseensa kuuluvista asioista.

2.   Tilintarkastuslautakunta toimittaa tehdyn tarkastustyön, myös 42 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pätevän ulkopuolisen tuen turvin tehdyn tarkastustyön pohjalta kullekin tilinpitäjälle ja kullekin operaation komentajalle tämän laatimia tilinpäätöksiä koskevat tarkastushavainnot viimeistään 15 päivänä heinäkuuta.

3.   Kukin tilinpitäjä vastuullisen hallinnoijan avustamana toimittaa rahaston lopullisen tarkastetun vuotuisen tilinpäätöksen vastuullaan olevista asioista komitealle viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

4.   Tilintarkastuslautakunta toimittaa komitealle viimeistään varainhoitovuotta seuraavan syyskuun 30 päivänä tilintarkastuskertomuksensa, mukaan lukien tilintarkastuslausunto. Komitea tarkastelee tilintarkastuskertomusta, tilintarkastuslausuntoa ja vuotuista tilinpäätöstä vastuuvapauden antamiseksi kullekin hallinnoijalle ja kullekin operaation komentajalle.

5.   Rahaston vuotuisiin tilinpäätöksiin liittyvät asiakirjatodisteet on säilytettävä viiden vuoden ajan siitä päivästä, jona niitä koskeva vastuuvapaus on myönnetty. Kun operaatio päätetään, operaation komentaja huolehtii kaikkien asiakirjatodisteiden toimittamisesta operaatioiden hallinnoijalle, mukaan lukien operaation toteuttamien avustustoimenpiteiden tai niiden osan toteuttamista koskevat asiakirjatodisteet.

6.   Komitea tekee päätöksen, jolla varainhoitovuoden toteutunut saldo siirretään tilien hyväksymisen jälkeen tilanteen mukaan tuloina tai menoina seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon. Komitea voi kuitenkin ennen tilinpäätöksen hyväksymistä päättää tehdä ennakkoarvion talousarvion toteutuneesta saldosta saatuaan tilintarkastuslautakunnalta tarkastuslausunnon. Vastuullinen hallinnoija esittää tarvittavan lisätalousarvion, jossa otetaan huomioon määrärahojen siirtäminen varainhoitovuodelta toiselle.

7.   Jos korvausta ei voida suorittaa kokonaisuudessaan tekemällä vähennys rahastoon tehtäviin rahoitusosuuksiin, talousarvion toteutunut saldo palautetaan asianomaisille jäsenvaltioille korvausvuoden BKTL-kertoimen mukaisesti.

III OSASTO

OPERAATIOIHIN SOVELLETTAVAT ERITYISET SÄÄNNÖT

7 LUKU

Yhteiset kustannukset ja kansallisesti vastattavat kustannukset

44 artikla

Yhteisten kustannusten määritelmä ja menojen hyväksyttävyyskaudet

1.   Rahasto vastaa liitteessä III luetelluista yhteisistä kustannuksista operaatiota koskevan kriisinhallinnan toiminta-ajatuksen hyväksymisestä alkavan ja operaation komentajan nimittämiseen päättyvän valmisteluvaiheen aikana. Komitea voi erityistapauksissa PTK:ta kuultuaan jatkaa kautta, jonka aikana rahasto vastaa kyseisistä kustannuksista.

2.   Operaation aktiivisen vaiheen aikana, joka alkaa operaation komentajan nimittämispäivästä ja päättyy päivään, jona operaatioesikunta lopettaa toimintansa, rahasto vastaa yhteisinä kustannuksina

a)

liitteessä IV olevassa A osassa luetelluista yhteisistä kustannuksista;

b)

liitteessä IV olevassa B osassa luetelluista yhteisistä kustannuksista, jos neuvosto näin päättää;

c)

liitteessä IV olevassa C osassa luetelluista yhteisistä kustannuksista, jos operaation komentaja sitä pyytää ja komitea sen hyväksyy.

3.   Operaation yhteisiä kustannuksia ovat myös liitteessä V luetellut operaation loppuselvitykseen tarvittavat menot.

4.   Unionin operaatio on selvitetty loppuun, kun kyseistä operaatiota varten yhteisesti rahoitetuille varusteille ja infrastruktuureille on löytynyt loppukäyttö ja operaation tilinpäätös on hyväksytty.

5.   Yhteiset kustannukset rajoittuvat lisäkustannuksiin eli muihin kustannuksiin kuin niihin, joista yksi tai useampi rahoitukseen osallistuva jäsenvaltio tai kolmas valtio, unionin toimielin tai kansainvälinen järjestö olisi joka tapauksessa vastannut unionin operaation järjestämisestä riippumatta.

6.   Neuvosto voi päättää operaatioiden perustamista tai jatkamista koskevissa päätöksissä, että tiettyjä lisäkustannuksia pidetään tietyn operaation yhteisinä kustannuksina niiden kustannusten lisäksi, jotka tuolloin katsottiin yhteisiksi kustannuksiksi.

7.   Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun toimivaltansa lisäksi komitea voi päättää tapauskohtaisesti, että tiettyjä muita kuin liitteissä II–V lueteltuja lisäkustannuksia voidaan erityistapauksissa pitää tietyn operaation yhteisinä kustannuksina.

45 artikla

Harjoitukset

1.   Unionin harjoitusten yhteiset kustannukset rahoitetaan rahaston kautta niiden sääntöjen ja menettelyjen mukaisesti, joita sovelletaan sellaisiin operaatioihin, joiden rahoitukseen kaikki jäsenvaltiot Tanskaa lukuun ottamatta osallistuvat.

2.   Nämä harjoitusten yhteiset kustannukset koostuvat ensinnäkin toiminta-alueelle siirrettävistä tai kiinteistä esikunnista aiheutuvista lisäkustannuksista ja toiseksi lisäkustannuksista, joita unionille aiheutuu harjoituksen käyttöön annettujen Naton yhteisten voimavarojen käytöstä.

3.   Harjoitusten yhteisiin kustannuksiin eivät sisälly kustannukset, jotka liittyvät

a)

pääomahankintoihin, mukaan lukien rakennuksiin, infrastruktuuriin ja varusteisiin liittyvät hankinnat;

b)

harjoitusten suunnittelu- ja valmisteluvaiheeseen, paitsi jos komitea on ne hyväksynyt;

c)

joukkojen kuljetukseen, kasarmeihin ja majoitukseen.

46 artikla

Operaation rahoitusohje

Jokaiseen päätökseen, jolla neuvosto päättää operaation perustamisesta tai jatkamisesta, on sisällyttävä rahoitusohje kyseisen operaation yhteisiä kustannuksia varten. Operaatioiden hallinnoija arvioi erityisesti EU:n sotilasesikunnan ja operaation komentajan avustuksella, jos hänet on nimitetty, määrän, joka katsotaan tarvittavan operaation yhteisten kustannusten kattamiseen suunnitellulla ajanjaksolla. Operaatioiden hallinnoija toimittaa ehdotetun määrän neuvoston puheenjohtajavaltion välityksellä päätösluonnoksen käsittelystä vastaavan neuvoston valmisteluelimen käsiteltäväksi. Komitean jäsenet kutsutaan tässä elimessä käytäviin rahoitusohjetta koskeviin keskusteluihin.

47 artikla

Ennakkomaksujen korvaaminen

1.   Jäsenvaltio, kolmas valtio tai tapauksen mukaan kansainvälinen järjestö, jonka neuvosto on valtuuttanut rahoittamaan ennakkoon osan operaation yhteisistä kustannuksista, voi saada rahastolta korvauksen esittämällä operaatioiden hallinnoijalle viimeistään kahden kuukauden kuluttua asianomaisen operaation päättymispäivästä pyynnön, johon on liitetty tarvittavat asiakirjatodisteet.

2.   Korvauspyyntö voidaan hyväksyä vain, jos operaation komentaja, jos tämä hoitaa edelleen tehtävää, ja operaatioiden hallinnoija ovat hyväksyneet sen.

3.   Jos rahoitukseen osallistuvan jäsenvaltion tai kolmannen valtion korvauspyyntö hyväksytään, korvaus voidaan vähentää operaatioiden hallinnoijan kyseiselle valtiolle osoittamasta seuraavasta rahoitusosuuspyynnöstä.

4.   Jos rahoitusosuuspyyntöjä ei ole suunnitteilla, kun pyyntö hyväksytään, tai mikäli hyväksytty korvauspyyntö ylittää suunnitellun rahoitusosuuden, operaatioiden hallinnoija maksaa korvattavan summan 30 päivän kuluessa ottaen huomioon rahaston käteisvarat ja asianomaisen operaation yhteisten kustannusten rahoitustarpeet.

5.   Korvaus maksetaan tämän päätöksen mukaisesti, vaikka suunniteltu operaatio olisi peruttu.

6.   Korvaus sisältää ennakkomaksuna käyttöön annetusta summasta koituvat korot.

48 artikla

Rahaston suorittama muiden kuin yhteisiin kustannuksiin kuuluvien menojen hallinnointi (kansallisesti vastattavat kustannukset)

1.   Komitea voi operaatioiden hallinnoijan, jota avustaa operaation komentaja, tai jäsenvaltion ehdotuksesta päättää, että operaatioon liittyvien tiettyjen menojen, jäljempänä ’kansallisesti vastattavat kustannukset’, hallinnointi annetaan rahastolle, vaikka ne pysyvät kunkin asianomaisen jäsenvaltion vastuulla.

2.   Komitea voi päätöksellään valtuuttaa operaation komentajan tekemään operaatioon henkilöstöllä tai omaisuudella osallistuvien jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvissa tapauksissa kolmansien osapuolten puolesta sopimuksia sellaisten palvelujen ja tarvikkeiden hankkimiseksi, jotka rahoitetaan kansallisesti vastattavina kustannuksina.

3.   Komitea vahvistaa päätöksessään järjestelyt kansallisesti vastattavien kustannusten hallinnoinnista, myös niiden ennakkorahoituksen ja tarvittaessa operaation komentajalle myönnetyn luvan keston.

4.   Rahasto hoitaa sille uskottujen kunkin jäsenvaltion ja asiaankuuluvissa tapauksissa kolmansien osapuolten kansallisesti vastattavien kustannusten kirjanpidon. Operaatioiden hallinnoija lähettää joka kuukausi kullekin jäsenvaltiolle ja asiaankuuluvissa tapauksissa kyseisille kolmansille osapuolille yhteenvedon menoista, joita niille tai niiden henkilöstölle on koitunut edellisen kuukauden kuluessa, ja pyytää tarvittavat varat näiden menojen hoitamiseksi. Jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvissa tapauksissa kyseisten kolmansien osapuolten on maksettava tarvittavat varat rahastolle 30 päivän kuluessa pyynnön lähettämisestä.

49 artikla

Rahaston suorittama ennakkomaksujen ja muiden kuin yhteisiin kustannuksiin kuuluvien menojen hallinnointi, jonka tarkoituksena on helpottaa operaation käyttöön tarkoitettujen joukkojen lähettämistä operaation alkuvaiheessa

1.   Jos operatiiviset erityisolosuhteet niin edellyttävät, komitea voi operaatioiden hallinnoijan, jota operaation komentaja avustaa, tai jäsenvaltion ehdotuksesta päättää, että tiettyjen operaatioon liittyvien kustannusten ennakkomaksut ja hallinnointi uskotaan rahastolle, vaikka ne pysyvät asianomaisen jäsenvaltion vastuulla, jotta helpotetaan operaation käyttöön tarkoitettujen joukkojen lähettämistä operaation alkuvaiheessa, ennen kuin on vahvistettu, mitkä jäsenvaltiot osallistuvat operaatioon antamalla käyttöön henkilöstöä tai omaisuutta.

2.   Näiden kustannusten hallinnoinnista huolehditaan käytössä olevilla keinoilla ja voimavaroilla, ja alkuvaiheen kustannukset voivat olla enintään 20 prosenttia rahoitusohjeesta. Tässä tapauksessa komitea esittää päätöksessään pääpiirteittäin järjestelyt, jotka koskevat operaatioon tulevaisuudessa henkilöstöä tai omaisuutta tarjoamalla osallistuvien jäsenvaltioiden ja kolmansien osapuolten ennakkorahoitusta ja korvauksia.

50 artikla

Operaatioiden valmistelun tai operaatioiden jälkeiset yhteiset kustannukset tai yhteiset kustannukset, joita ei voida suoraan yhdistää tiettyyn operaatioon

Operaatioiden hallinnoija hoitaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät operaatioiden valmisteluvaiheessa ja niiden aktiivisen vaiheen jälkeen koituneiden yhteisten kustannusten osalta sekä sellaisten yhteisten kustannusten osalta, joita ei voida suoraan yhdistää tiettyyn operaatioon.

51 artikla

Yhteiset kustannukset operaation aktiivisen vaiheen aikana

1.   Operaation komentaja hoitaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävät johtamansa operaation yhteiset kustannukset kattavien menojen osalta.

2.   Edellä olevasta 17 artiklan 6 kohdasta poiketen neuvoston hyväksymä rahoitusohje antaa operaatioiden hallinnoijalle ja operaation komentajalle, kummallekin oman toimivaltansa puitteissa, oikeuden sitoa ja maksaa asianomaisen operaation menoja enintään 30 prosentin määrän rahoitusohjeesta, jollei neuvosto vahvista muuta prosenttiosuutta.

3.   Komitea voi operaatioiden hallinnoijan tai operaation komentajan ehdotuksesta ja ottaen huomioon operatiivisen tarpeellisuuden ja kiireellisyyden päättää, että lisämenoja voidaan sitoa ja tarvittaessa maksaa. Tätä poikkeusta ei sovelleta enää sen jälkeen, kun asianomaisen operaation talousarvio on hyväksytty.

4.   Ennen operaation talousarvion hyväksymistä operaatioiden hallinnoijan ja operaation komentajan tai hänen edustajansa on annettava, kunkin omalta osaltaan, komitealle kuukausittain selvitys menoista, joita voidaan käsitellä kyseisen operaation yhteisinä kustannuksina. Komitea voi operaatioiden hallinnoijan, operaation komentajan tai jäsenvaltion ehdotuksesta antaa ohjeita menojen toteuttamisesta kyseisenä aikana.

5.   Operaation käynnistämistä seuraavien kolmen kuukauden aikana ja jos operaation komentaja pitää sitä operaation moitteettoman toteuttamisen kannalta tarpeellisena, hän voi tehdä määrärahasiirtoja momenttien välillä ja operaatiota koskevan osaston lukujen välillä. Hänen on ilmoitettava niistä operaatioiden hallinnoijalle ja komitealle.

6.   Edellä olevasta 17 artiklan 6 kohdasta poiketen operaation komentaja voi, mikäli unionin operaatioon osallistuva henkilöstö on välittömässä hengenvaarassa, ylittää talousarvioon otetut määrärahat toteuttaakseen näiden ihmishenkien pelastamiseksi tarvittavat menot. Hänen on ilmoitettava asiasta operaatioiden hallinnoijalle ja komitealle mahdollisimman pian. Tässä tapauksessa operaatioiden hallinnoija ehdottaa, ollen yhteydessä operaation komentajaan, tarvittavat määrärahasiirrot tällaisten ennakoimattomien menojen kattamiseksi. Jos tällaisten menojen riittävää rahoitusta ei voida varmistaa määrärahasiirroin, operaatioiden hallinnoijan on tehtävä esitys lisätalousarvioksi.

8 LUKU

Varojen ja omaisuuden hoito

52 artikla

Yhteisesti rahoitettujen varusteiden ja infrastruktuurien loppukäyttö

1.   Komitea hyväksyy operaatioiden hallinnoijan ehdotuksesta kaikkien operaatioiden varusteiden ja muun omaisuuden arvonalennuskertoimet. Operaation komentaja voi soveltaa muuta arvonalennuskerrointa operatiivisten olosuhteiden niin edellyttäessä ja komitean annettua hyväksyntänsä.

2.   Operaation komentaja ehdottaa operaation loppuselvitystä varten komitealle, miten kyseisen operaation yhteisesti rahoitettujen varusteiden ja infrastruktuurin loppukäyttö toteutetaan.

3.   Operaatioiden hallinnoija hallinnoi operaation aktiivisen vaiheen päätyttyä olemassa olevia varusteita ja infrastruktuuria ja tarvittaessa etsii niille loppukäytön.

4.   Komitea hyväksyy yhteisesti rahoitettujen varusteiden ja infrastruktuurin loppukäytön ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja rahoitusta koskevat arviointiperusteet. Loppukäyttö voi olla seuraava:

a)

infrastruktuuri voidaan myydä tai siirtää rahaston välityksellä isäntävaltiolle, jäsenvaltiolle tai kolmannelle osapuolelle;

b)

varusteet voidaan joko myydä rahaston välityksellä jäsenvaltiolle, isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle tai varastoida ja huoltaa rahaston, jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen toimesta myöhemmässä operaatiossa käyttöä varten.

5.   Jos varusteet ja infrastruktuuri myydään, ne on myytävä niiden markkina-arvosta, tai jos markkina-arvoa ei voida määrittää, käyvästä ja kohtuullisesta hinnasta ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet.

6.   Myynti tai siirto isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle toteutetaan asiaankuuluvia voimassa olevia turvallisuussääntöjä noudattaen.

7.   Jos päätetään, että rahasto säilyttää operaatiota varten yhteisesti rahoitettuja varusteita, rahoitukseen osallistuvat jäsenvaltiot voivat pyytää muilta jäsenvaltioilta taloudellisen korvauksen Tanskaa lukuun ottamatta. Komitea tekee asianmukaiset päätökset ilman Tanskan osallistumista operaatioiden hallinnoijan ehdotuksen perusteella.

53 artikla

Maksujen allekirjoittaminen yhdessä

Rahaston hallinnoimista varoista rahoitettuja operaatioita taikka operaatioiden toteuttamia avustustoimenpiteitä tai niiden osaa varten suoritettavat maksut edellyttävät tulojen ja menojen hyväksyjän ja joko operaatioiden tilinpitäjän tai jonkin operaation tilinpitäjän yhteistä allekirjoitusta.

54 artikla

Kirjanpito

1.   Kukin operaation komentaja pitää kirjaa rahastolta saaduista varoista, sitomistaan menoista ja suoritetuista maksuista ja saaduista tuloista sekä omaisuusluetteloa rahaston talousarviosta rahoitetusta irtaimesta omaisuudesta, jota käytetään hänen johtamassaan operaatiossa.

2.   Kukin operaation komentaja toimittaa operaatioiden tilinpitäjälle säännöllisesti 1 kohdassa tarkoitetun kirjanpidon ja omaisuusluettelon. Viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä tai neljän kuukauden kuluessa johtamansa operaation päättymisestä, riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi, kunkin operaation komentajan on erityisesti toimitettava operaatioiden tilinpitäjälle yhteisiä kustannuksia, kansallisesti vastattavia kustannuksia ja operaation toteuttamia avustustoimenpiteitä tai niiden osaa koskevan vuotuisen tilinpäätöksen laatimiseksi tarvittavat tiedot sekä toimintakertomus.

3.   Tilien ja omaisuusluetteloiden laatimista ja toimittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan komitean päätöksessä, jossa vahvistetaan säännöt rahastosta rahoitettavien menojen toteuttamiseksi 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti, sekä operaatioiden tilinpitäjän laatimissa kirjanpito-ohjeissa ja -säännöissä.

55 artikla

Auditointi

Kunkin operaation komentajan on annettava operaatioiden hallinnoijalle ja rahaston tilintarkastajille täysimittainen pääsy johtamaansa operaatioon, myös toimitiloihin ja tietoihin.

IV OSASTO

AVUSTUSTOIMENPITEISIIN SOVELLETTAVAT ERITYISET SÄÄNNÖT

9 LUKU

Avustustoimenpiteiden tavoitteet, periaatteet ja hyväksymismenettelyt

56 artikla

Tavoitteet ja periaatteet

1.   Avustustoimenpiteiden päätavoitteet ovat seuraavat:

a)

kolmansien valtioiden sekä alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sotilaallisiin ja puolustusasioihin sekä resilienssiin liittyvien valmiuksien lujittaminen;

b)

kolmansien valtioiden sekä alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sotilaallisen toiminnan tukeminen kriisitilanteessa nopeasti ja tehokkaasti;

c)

osallistuminen tehokkaasti ja vaikuttavasti konfliktien ehkäisyyn, vakauttamiseen ja rauhan lujittamiseen, myös sellaisten operaatioiden yhteydessä, joihin kuuluu turvallisuusalan koulutus-, neuvonta- ja mentorointitehtäviä, sekä muissa konfliktia edeltävissä tai sen jälkeisissä tilanteissa;

d)

unionin ja kolmannen valtion tai alueellisen tai kansainvälisen järjestön välisen turvallisuus- ja puolustusalan yhteistyön tukeminen.

2.   Avustustoimenpiteiden on perustuttava seuraaviin periaatteisiin:

a)

niiden on oltava johdonmukaisia unionin ulkoisen toiminnan politiikkojen ja tavoitteiden kanssa ja niillä on pyrittävä rakentamaan rauhaa, ehkäisemään konflikteja ja lujittamaan kansainvälistä turvallisuutta;

b)

niissä on noudatettava unionin oikeutta, politiikkoja ja strategioita, erityisesti turvallisuusalan uudistusta tukevaa EU:n strategista kehystä, ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettavaa yhdennettyä lähestymistapaa, naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevaa EU:n strategista toimintamallia sekä YK:n turvallisuusneuvoston asiaankuuluvia päätöslauselmia;

c)

niissä on noudatettava unionin ja sen jäsenvaltioiden kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteita, erityisesti ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

d)

ne eivät saa vaikuttaa jäsenvaltion turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen eivätkä vaarantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustusetuja.

3.   Kaikkien avustustoimenpiteiden, joihin liittyy unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon sisältyvien tarvikkeiden vientiä tai siirtoja, on noudatettava yhteisessä kannassa 2008/944/YUTP säädettyjä periaatteita, ja ne eivät saa vaikuttaa tällaista vientiä tai tällaisia siirtoja koskevaan menettelyyn, jota jäsenvaltioiden on kyseisen yhteisen kannan mukaisesti noudatettava, myös arvioinnin osalta. Tällaiset avustustoimenpiteet eivät myöskään saa vaikuttaa jäsenvaltioiden harkintavaltaan unionissa toteutettavia siirtoja ja puolustustarvikkeiden vientiä koskevan politiikan alalla.

4.   Edellä 9 artiklan 3 kohdan sekä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen periaatteiden mukaisesti avustustoimenpide-ehdotuksiin on liitettävä korkean edustajan laatima arvio, mukaan lukien konfliktiherkkyys- ja tausta-analyysi sekä riskien ja vaikutusten arviointi, ja sen on sisällettävä asianmukaiset takeet, valvonta, lieventävät ja liitännäiset osat sekä seuranta- ja arviointijärjestelyt. Tarvittavan vaikuttavuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi tällaisten analyysien ja arviointien olisi perustuttava tapauksen mukaan unionin toimijoiden kentällä hankkimaan kokemukseen. Korkean edustajan 63 artiklassa tarkoitetuissa säännöllisissä selvityksissä PTK:lle avustustoimenpiteiden täytäntöönpanosta on käsiteltävä myös tässä kohdassa tarkoitettuja asioita.

57 artikla

Valmisteluvaihe

1.   Korkea edustaja tai jäsenvaltio voi toimittaa neuvostolle periaatemuistion, jossa hahmotellaan mahdollinen avustustoimenpide, mukaan lukien sen soveltamisala, kesto, toimien tyyppi ja mahdolliset täytäntöönpanevat toimijat, ja siihen on liitettävä alustava analyysi konfliktiherkkyydestä, taustasta ja riskeistä sekä vaikutustenarviointia koskevat alustavat näkökohdat sekä takeet ja lieventävät toimenpiteet, joita on eriteltävä tarkemmin 59 artiklassa tarkoitetussa ehdotuksessa.

2.   Neuvosto voi periaatemuistiota hyväksyessään antaa luvan rahastosta rahoitettaviin toimenpiteisiin mahdollisten avustustoimenpiteiden valmistelemiseksi.

3.   Jos mahdollinen avustustoimenpide kattaa 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen puolustustarvikkeiden tai alustojen toimittamisen, periaatemuistiossa on esitettävä alustava arvio toimenpiteen kustannuksista. Jäsenvaltion, joka aikoo pidättyä toimenpiteen hyväksymisestä ja antaa virallisen lausuman SEU 31 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, olisi ilmoitettava tällaisesta aikomuksestaan neuvostolle kirjallisella tiedonannolla hyvissä ajoin periaatemuistion esittämisen jälkeen. Tähän tiedonantoon voi myös sisältyä maininta muista tukitoimista, joihin se sen sijaan haluaa osallistua.

4.   Päätöksen 2010/427/EU 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti EUH neuvottelee asianomaisten komission yksiköiden kanssa laatiessaan avustustoimenpiteitä koskevia periaatemuistioita ja tulevia korkean edustajan ehdotuksia, jotta varmistetaan unionin politiikkojen tarvittava johdonmukaisuus 8 artiklan mukaisesti.

58 artikla

Kiireelliset toimenpiteet

1.   Neuvosto voi hyväksyä rahastosta rahoitettavat tarpeelliset kiireelliset toimenpiteet, jos tilanteen kiireellisyys sitä edellyttää ja päätöstä avustustoimenpiteestä odottaessa, ottaen huomioon 9 artiklan 3 kohdan nojalla käyttöön otetun riskejä ja suojatoimia koskevan menetelmän. Kiireelliset toimenpiteet ja niiden arvioidut kustannukset voidaan määritellä mahdollisen avustustoimenpiteen hahmottelevassa periaatemuistiossa 57 artiklan mukaisesti tai avustustoimenpiteen perustamista koskevassa ehdotuksessa 59 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.   Kiireellisiin toimenpiteisiin ei kuulu 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu välineistön toimittaminen.

3.   Edellä 17 artiklan 6 kohdasta poiketen neuvoston kiireellisille toimenpiteille antama hyväksyntä oikeuttaa avustustoimenpiteiden hallinnoijan sitomaan ja maksamaan asianomaisen kiireellisen toimenpiteen menoja enintään hyväksyttyjen kustannusten verran.

59 artikla

Avustustoimenpiteet

1.   Neuvosto hyväksyy päätökset avustustoimenpiteiden perustamisesta 6 artiklassa tarkoitetusta ehdotuksesta tai aloitteesta mahdollisen tuensaajan sitä pyydettyä.

2.   Kussakin avustustoimenpiteen perustamisesta tehdyssä neuvoston päätöksessä on eriteltävä avustustoimenpiteen tuensaaja, toimenpiteen tavoitteet, soveltamisala ja kesto, annettavan avun luonne ja rahoitusohje toimenpiteen arvioitujen toteuttamiskustannusten kattamiseksi. Siinä on tarvittaessa nimettävä täytäntöönpanevat toimijat tai 36 artiklan nojalla ilman ehdotuspyyntöä myönnettyjen avustusten saajat. Päätöksessä on esitettävä tuensaajalta tai tapauksen mukaan täytäntöönpanevilta toimijoilta vaaditut tarkastukset ja takuut sekä tarvittavat seurantaa ja arviointia koskevat säännökset 9 artiklan 3 kohdan nojalla käyttöön otetun riskejä ja suojatoimia koskevan menetelmän mukaisesti. Siihen on sisällyttävä myös toimenpiteen keskeyttämistä ja lopettamista koskevat säännökset 64 artiklan mukaisesti.

3.   Avustustoimenpiteet ovat muodoltaan erityisiä toimenpiteitä tai yleisiä tukiohjelmia, joilla on tietty maantieteellinen tai alakohtainen painotus. Neuvoston päätöksessä yleisen tukiohjelman perustamisesta määritellään kyseisen ohjelman mukaisesti tukikelpoisten toimien soveltamisala. Avustustoimenpiteet voivat olla monivuotisia.

4.   Avustustoimenpiteiden resursseihin voi sisältyä määrärahoja, jotka ovat tarpeen avustustoimenpiteiden jatkotoimia, seurantaa, arviointia, tarkastusta, viestintää ja näkyvyyttä varten.

5.   Edellä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltuja puolustustarvikkeita tai alustoja koskeviin avustustoimenpiteisiin ei saa sisältyä muita tuotteita tai tuen muotoja. Avustustoimenpiteitä ei saa käyttää sellaisten tuotteiden toimittamiseen, jotka olisivat ristiriidassa unionin oikeuden tai unionin tai kaikkien jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

6.   Yleisen tukiohjelman muodossa toteutettaviin avustustoimenpiteisiin ei saa sisältyä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tarvikkeiden tai alustojen toimittamista.

7.   Yleiseen tukiohjelmaan kuuluvalle toimelle voidaan myöntää tukea ainoastaan tuensaajan pyynnöstä ja se edellyttää PTK:n etukäteistä tarkastelua ja hyväksyntää yleisen tukiohjelman perustamisesta tehdyssä neuvoston päätöksessä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

60 artikla

Avustustoimenpiteen toteuttaminen operaatiossa

1.   Neuvosto voi päättää, että operaatio toteuttaa tietyn avustustoimenpiteen kokonaan tai osittain noudattaen 59 artiklan 2 kohdassa säädettyjä vaatimuksia. Osittaisen toteuttamisen tapauksessa tällaisessa päätöksessä on ilmoitettava ne tietyt toimet, jotka operaatio toteuttaa, ja niihin liittyvän rahoituksen määrä.

2.   Tehdessään 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen neuvosto päättää tarvittavista muutoksista asianomaisen operaation toimeksiantoon.

61 artikla

Sopimukset täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa

1.   Avustustoimenpiteiden hallinnoijan on varmistettava, että tarvittavat 66 artiklassa tarkoitetut arvioinnit, erityisesti varainhoidon osalta, tehdään täytäntöönpanevien toimijoiden valmiuksista. Nämä arvioinnit koskevat rahastosta 67 artiklan mukaisesti rahoitettujen menojen toteuttamista ja rahastosta 68 artiklan mukaisesti rahoitetun omaisuuden hallinnointia.

2.   Avustustoimenpiteiden hallinnoijan on vaadittava, että täytäntöönpanevat toimijat toimittavat tarvittavat asiakirjat, mukaan lukien toteutusta koskevat selvitykset, tilitiedot, lausumat varainhoidosta ja yhteenvedot tarkastuskertomuksista.

3.   Avustustoimenpiteiden hallinnoijan on ilmoitettava komitealle 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tuloksista ja täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa tehtävistä sopimuksista. Komitean jäsen voi pyytää lisätietoja tällaisista arvioinneista ja sopimuksista.

4.   Avustustoimenpiteiden hallinnoija tekee sopimukset rahaston puolesta täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa.

62 artikla

Järjestelyt tuensaajien kanssa

1.   Korkea edustaja toteuttaa tuensaajan kanssa tarvittavat järjestelyt, jotta varmistetaan niiden neuvoston vahvistamien vaatimusten ja ehtojen noudattaminen, jotka koskevat avustustoimenpiteitä, 56 artiklan ja 59 artiklan mukaisesti, mukaan lukien tapauksen mukaan rahastosta rahoitettavan omaisuuden hallinnointi ja käyttö, ja asianmukainen omaisuuden valvonta.

2.   Avustustoimenpiteen ehtojen tai neuvoston tai komitean asiaankuuluvan päätöksen mukaisesti korkean edustajan 1 kohdan mukaisesti tekemiin järjestelyihin sisältyy määräyksiä, myös takeita koskevia, joilla varmistetaan, että

a)

omaisuutta käytetään asianmukaisesti ja tehokkaasti niihin tarkoituksiin, joita varten se on annettu;

b)

omaisuutta huolletaan asianmukaisesti sen käyttökuntoisuuden ja operatiivisen käytettävyyden varmistamiseksi omaisuuden elinkaaren aikana;

c)

omaisuutta ei menetetä eikä siirretä ilman komitean suostumusta muille kuin järjestelyissä yksilöidyille henkilöille tai tahoille sen elinkaaren lopussa tai avustustoimenpiteen voimassaolon päättyessä tai kun se lopetetaan;

d)

kaikkia muita neuvoston vahvistamia vaatimuksia noudatetaan.

3.   Korkea edustaja ilmoittaa neuvostolle 1 kohdassa tarkoitetuista järjestelyistä hyvissä ajoin.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut järjestelyt eivät rajoita mahdollisia muita ehtoja, joita jäsenvaltio saattaa asettaa myöntäessään maastavientiluvan yhteisen kannan 2008/944/YUTP mukaisesti.

5.   Yleisohjelman muodossa toteutettavien avustustoimenpiteiden tapauksessa avustustoimenpiteiden hallinnoija voi tehdä tuensaajan kanssa tällaiseen ohjelmaan perustuvan rahoitussopimuksen. Avustustoimenpiteiden hallinnoijan on ilmoitettava komitealle tällaisista tehtävistä sopimuksista. Komitean jäsen voi pyytää lisätietoja tällaisista sopimuksista.

63 artikla

Raportointi ja jatkotoimet

Korkea edustaja antaa PTK:lle selvityksen avustustoimenpiteiden täytäntöönpanosta kahdesti vuodessa tai PTK:n sitä pyytäessä. Tällaisissa selvityksissä käsitellään avustustoimenpiteen poliittisia, toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia. Niihin on sisällyttävä arviointi avustustoimenpiteen vaikutuksesta ja omaisuuden hallinnoinnista ja käytöstä sekä päivitetyt konfliktiherkkyys- ja tausta-analyysi sekä riskien ja vaikutusten arviointi.

64 artikla

Avustustoimenpiteiden keskeyttäminen ja lopettaminen

1.   Jokaiseen avustustoimenpidettä koskevaan neuvoston päätökseen on sisällyttävä seuraavat säännökset toimenpiteen keskeyttämisestä ja lopettamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden viranomaisten toimivaltaa keskeyttää vientilupien myöntäminen, jos tällaista lupaa vaaditaan:

a)

PTK voi päättää keskeyttää avustustoimenpiteen täytäntöönpanon kokonaan tai osittain jäsenvaltion tai korkean edustajan pyynnöstä seuraavissa tapauksissa:

i)

jos tuensaaja ei noudata kansainväliseen oikeuteen, erityisesti ihmisoikeuksia koskevaan kansainväliseen oikeuteen ja kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen, perustuvia velvoitteitaan tai jos se ei täytä 62 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen mukaisia sitoumuksiaan;

ii)

jos täytäntöönpanevan toimijan kanssa tehdyn sopimuksen toteuttaminen on keskeytetty tai lopetettu sen laiminlyötyä sopimuksen mukaiset velvoitteensa;

iii)

jos toimenpidettä ei voida enää toteuttaa tarjoten samalla riittävät takeet asianomaisen maan tai alueen tilanteen vuoksi;

iv)

jos toimenpiteen toteuttaminen ei enää edistä sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista tai jos se ei enää ole unionin edun mukaista;

b)

kiireellisissä ja poikkeuksellisissa tapauksissa korkea edustaja voi keskeyttää avustustoimenpiteen täytäntöönpanon väliaikaisesti kokonaan tai osittain PTK:n päätöstä odotettaessa.

2.   PTK voi suosittaa neuvostolle avustustoimenpiteen lopettamista.

65 artikla

Sopimusten toteuttamisen keskeyttäminen ja lopettaminen täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa

Hallinnoija voi keskeyttää tai lopettaa 61 artiklan mukaisesti tehdyn sopimuksen toteuttamisen, jos täytäntöönpaneva toimija laiminlyö sopimusvelvoitteensa. Hallinnoijan on sopimuksen toteuttamisen keskeyttämisen jälkeen ilmoitettava siitä välittömästi komitealle. Hallinnoijan on ennen sopimuksen toteuttamisen lopettamista ilmoitettava siitä hyvissä ajoin komitealle. Lopettamista odotettaessa komitean jäsen voi pyytää lisätietoja ja komiteassa käytävää keskustelua mahdollisista vaikutuksista, joita lopettamisella on asianomaiseen avustustoimenpiteeseen.

10 luku

Rahastosta rahoitettujen ja täytäntöönpanevien toimijoiden vastuulla olevien menojen ja omaisuuden valvonta

66 artikla

Täytäntöönpanevien toimijoiden rahastosta rahoitettavien menojen toteuttamista koskevien valmiuksien arviointi

1.   Jos menojen toteuttaminen on uskottu täytäntöönpaneville toimijoille, hallinnoijan on varmistettava, että toimijat takaavat rahaston taloudellisille eduille samantasoisen suojan kuin silloin, kun rahasto toteuttaa menot suoraan.

2.   Tätä varten hallinnoijan on ennen 61 artiklassa tarkoitettujen sopimusten allekirjoittamista suoritettava arviointi sen varmistamiseksi, että täytäntöönpanevien toimijoiden järjestelmät, säännöt ja menettelyt antavat kohtuullisen varmuuden siitä, että toimijat täyttävät kyseisissä sopimuksissa asetetut ehdot 67 ja 68 artiklan mukaisesti.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettu arviointi on tehtävä oikeasuhteisella tavalla ja ottaen asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät taloudelliset riskit.

4.   Täytäntöönpanevien toimijoiden, jotka hallinnoija on arvioinut 2 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava hallinnoijalle viipymättä, jos niiden sääntöihin, järjestelmiin tai menettelyihin tehdään merkittäviä muutoksia.

5.   Jos täytäntöönpaneva toimija on saanut 2 kohdan nojalla myönteisen arvion, se voi soveltaa omien menojensa toteuttamiseen sovellettavia sääntöjä.

6.   Jos täytäntöönpanevat toimijat täyttävät tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut arviointivaatimukset ainoastaan osittain, hallinnoija toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet rahaston etujen suojaamiseksi. Näistä toimenpiteistä määrätään tarkemmin 61 artiklan mukaisissa asiaankuuluvissa sopimuksissa.

7.   Rahasto voi tarvittaessa nojata kokonaan tai osittain komission tai muiden yhteisöjen tekemiin arviointeihin siltä osin, kuin hallinnoija katsoo, että nämä arvioinnit täyttävät komitean 11 artiklan 6 kohdan nojalla hyväksymissä täytäntöönpanosäännöissä vahvistetut vaatimukset. Tätä varten rahasto edistää kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien tai parhaiden kansainvälisten käytäntöjen tunnustamista.

8.   Hallinnoija ei suorita arviointeja jäsenvaltioiden ministeriöistä tai valtionhallinnon osastoista, kun ne on nimetty täytäntöönpaneviksi toimijoiksi. Hallinnoija voi päättää, ettei se suorita arviointia

a)

unionin virastoista ja elimistä;

b)

muista jäsenvaltioiden julkisoikeudellisista elimistä ja virastoista;

c)

kolmansista valtioista tai niiden nimeämistä julkisoikeudellisista elimistä ja virastoista.

9.   Jos arviointi jätetään 8 kohdan mukaisesti tekemättä, hallinnoijan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet rahaston moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi, mukaan lukien sen taloudellisten etujen riittävä suojaaminen. Hallinnoija voi suorittaa täytäntöönpaneville toimijoille asianmukaisia tarkastuksia ja varmistaa, että noudatetaan rahoitus- ja kirjanpitosääntöjä ja -menetelmiä, jotka vastaavat rahaston omia sääntöjä ja menetelmiä.

10.   Hallinnoijan on ilmoitettava komitealle arvioinnin tuloksista, jotta tämä voi harkita mahdollisia lisätoimia. Jos rahastosta rahoitettavien menojen toteuttamista koskevia valmiuksia ei voida vahvistaa, hallinnoijan on ilmoitettava mahdolliset muut keinot toimenpiteen toteuttamiseksi. Hallinnoijan on tarvittaessa pohdittava, kuinka mahdollisten täytäntöönpanevien toimijoiden valmiuksissa olevat erityiset puutteet korjataan 6 kohdan mukaisesti.

67 artikla

Täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa tehtävien sopimusten vakiomääräykset

1.   Täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa 61 artiklan mukaisesti tehtyjen, rahastosta rahoitettavien menojen toteuttamista koskevien sopimusten on noudatettava 56 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyjä tavoitteita ja periaatteita sekä 59 artiklassa säädettyjä edellytyksiä. Tällaisten sopimusten on sisällettävä yksityiskohtaiset järjestelyt, joilla varmistetaan rahaston etujen suojaaminen eli se, että toteutuksen tavoitteena on toiminnan tehokkuus avustustoimenpiteen tavoitteiden saavuttamisessa ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden noudattaminen. Avustustoimenpiteiden hallinnoijan on edellytettävä, että täytäntöönpanosta vastaavat toimijat varmistavat tarvittaessa, että alihankkijat noudattavat näitä tavoitteita ja periaatteita sekä 33 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainittuja periaatteita.

2.   Lisäksi täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin on erityisesti sisällyttävä määräykset, joilla varmistetaan, että

a)

rahastosta mahdollisesti saaduilla varoilla rahoitettava omaisuus hankitaan sovellettavan julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden mukaisesti tai komitean 11 artiklan 6 kohdan nojalla hyväksymiä sääntöjä vastaavien sääntöjen mukaisesti rahaston suoria hankintoja varten;

b)

käytetään kirjanpitojärjestelmää, joka tuottaa täsmällistä, täydellistä ja luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti;

c)

vaikuttavalla ja tehokkaalla sisäisen valvonnan järjestelmällä sekä kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin perustuvilla politiikoilla ja toimenpiteillä voidaan erityisesti varmistaa rahastosta rahoitettujen menojen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus sekä ehkäistä, havaita ja korjata sääntöjenvastaisuuksia, korruptiota ja petoksia;

d)

ulkoiset riippumattomat tarkastukset rahastosta rahoitettujen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta tekee kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti riippumaton tarkastuselin, joka on toiminnallisesti riippumaton avustustoimenpiteen toteuttavasta yhteisöstä tai henkilöistä;

e)

rahastolle toimitetaan säännöllisesti rahoitusselvityksiä siitä, miten avustustoimenpiteet on pantu täytäntöön, ja sille ilmoitetaan viipymättä rahastoon liittyvistä havaituista petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista sekä toteutetuista ennaltaehkäisevistä tai korjaavista toimenpiteistä, mukaan lukien aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperintä tai palauttaminen;

f)

rahasto perii takaisin kaikki aiheettomasti maksetut määrät;

g)

rahastolle on toimitettava hyvissä ajoin tilitys aiheutuneista menoista, jotka on rahoitettu rahastosta kyseessä olevan viiteajanjakson aikana; tähän tilitykseen on liitettävä johdon vahvistuslausuma, jossa vahvistetaan varojen hallinnoinnista vastaavien tahojen katsovan, että tiedot on esitetty asianmukaisesti ja ne ovat täydelliset ja paikkansapitävät, että menoihin osoitetut varat on käytetty aiottuun tarkoitukseen ja että käytössä olevat valvontajärjestelmät antavat tästä riittävät takeet; tilitykseen on lisäksi liitettävä kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastusstandardien mukaisesti laadittu riippumattoman tarkastuselimen lausunto;

h)

täytäntöönpaneva toimija antaa rahastolle, sen nimeämille tilintarkastajille ja tilintarkastuslautakunnalle oikeuden ja kaiken tarvittavan avun tehdä tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset ja tutustua viipymättä ja ilman ennakkoilmoitusta rahastosta rahoitettuja menoja koskeviin asiakirjoihin ja tietoihin sekä pääsyn tiloihin, joissa kyseisiä asiakirjoja ja tietoja säilytetään;

i)

kaikkia avustustoimenpiteen perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen tai sen mukaisia järjestelyjä, ehtoja, rajoituksia tai lieventäviä säännöksiä noudatetaan;

j)

täytäntöönpaneva toimija on vastuussa sopimuksen toteuttamisesta;

k)

rahaston sopimuksen mukaiset velvoitteet keskeytetään, jos avustustoimenpide keskeytetään 64 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja kyseiset velvoitteet lakkautetaan, jos neuvosto lopettaa avustustoimenpiteen.

68 artikla

Täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa tehtävien sopimusten rahastosta rahoitettavan omaisuuden hallinnointia ja alihankintaa koskevat lisämääräykset

1.   Jos täytäntöönpanevalle toimijalle on annettu tehtäväksi huolehtia rahastosta rahoitetun infrastruktuurin, laitteiden tai tarvikkeiden kaltaisesta omaisuudesta tai niiden hankinnasta, hallinnoijan rahaston puolesta 61 ja 68 artiklan mukaisesti tekemissä sopimuksissa on määriteltävä edellytykset, joilla varmistetaan, että tällaista omaisuutta hallinnoidaan

a)

tehokkaasti ja oikea-aikaisesti avustustoimenpiteen tavoitteiden saavuttamiseksi;

b)

avustustoimenpiteessä esitettyjen järjestelyjen mukaisesti, mukaan lukien kaikki sen käyttöä, myyntiä tai siirtoa koskevat rajoitukset ja muut lieventävät toimenpiteet;

c)

noudattaen 56 artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjä tavoitteita ja periaatteita sekä 59 artiklan mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin on erityisesti sisällyttävä määräykset, joilla varmistetaan, että

a)

omaisuus toimitetaan tosiasiallisesti tuensaajalle avustustoimenpiteen mukaisesti;

b)

omaisuus on jatkuvasti täytäntöönpanevan toimijan valvonnassa siihen saakka, kunnes se toimitetaan tuensaajalle.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin sopimuksiin on sisällyttävä määräykset, joiden mukaan täytäntöönpanevien toimijoiden on

a)

toimitettava rahastolle säännöllisiä raportteja niiden tehtäväksi annetun avustustoimenpiteen toteuttamisesta, mukaan lukien tarvittaessa omaisuusluettelot rahastosta rahoitetusta omaisuudesta ja tiedot toimittajista ja alihankkijoista;

b)

annettava rahastolle tai sen nimeämille henkilöille oikeus suorittaa tarvittavat paikalla tehtävät tarkastukset ja kaikki tarvittava apu tätä varten.

4.   Täytäntöönpanevien toimijoiden tekemiä sopimuksia koskevat säännöt on sisällytettävä täytäntöönpanosääntöihin, jotka komitea hyväksyy 11 artiklan 6 kohdan nojalla sen varmistamiseksi, että alihankkijoiden osallistuminen avustustoimenpiteiden täytäntöönpanoon on tämän päätöksen mukaista, mukaan lukien 56 artiklan 2 kohdassa ja 33 artiklan 2 kohdan c alakohdassa mainitut periaatteet.

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

11 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

69 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännöt

Rahastoon liittyviin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovelletaan neuvoston päätöksessä 2013/488/EU (9) tai sen mahdollisesti korvaavassa neuvoston päätöksessä vahvistettuja sääntöjä.

70 artikla

Henkilötietojen suoja

Rahaston puitteissa yksilöä suojellaan henkilötietojen käsittelemisen osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 (10) vahvistettujen periaatteiden ja menettelyjen mukaisesti, tämän kuitenkaan vaikuttamatta kyseisen asetuksen 2 artiklan 4 kohdan soveltamiseen. Komitea hyväksyy tätä varten tarvittavat täytäntöönpanosäännöt korkean edustajan ehdotuksesta.

71 artikla

Asiakirjojen saaminen yleisön tutustuttavaksi

Komitea hyväksyy tarvittaessa korkean edustajan ehdotuksesta säännöt rahaston hallussa olevien asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (11) mukaisesti.

72 artikla

Viestintä, tiedottaminen ja näkyvyys

1.   Korkea edustaja toteuttaa tarvittaessa rahastoa ja sen toimia ja tuloksia koskevia tiedotus- ja viestintätoimia komiteaa kuullen. Nämä toimet voidaan rahoittaa poikkeuksellisesti rahastosta komitean niin päättäessä.

2.   Rahaston tuensaajia voidaan pyytää ilmaisemaan tuen alkuperä ja varmistamaan unionin näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, tehokasta ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

73 artikla

Siirtymätoimenpiteet

1.   Korkea edustaja, neuvoston pääsihteeri ja komissio varmistavat sujuvan siirtymisen Athene-järjestelmästä ja neuvoston päätöksellä (EU) 2015/322 (12) perustetusta Afrikan rauhanrahastosta. Tällaisista järjestelyistä on ilmoitettava komitealle.

2.   Neuvoston päätöksessä (EU) 2020/1422 (13) tarkoitettu enintään 113 000 000 euron määrä, tai sen osa, josta on tehty sopimus viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021, ei ole saatavilla rahastosta vuonna 2021 tai sen jälkeen rahoitettavia toimia varten.

3.   Athene-järjestelmän kautta rahoitettavien menojen varainhoitoa koskevia säännöksiä sovelletaan rahastosta rahoitettavien operaatioiden menojen toteuttamiseen siihen päivään saakka, jona aletaan soveltaa sääntöjä, jotka komitea hyväksyy 11 artiklan 6 kohdan nojalla.

4.   Päätöksen (YUTP) 2015/528 nojalla tehtyjä nimityksiä Athene-järjestelmän hallinnoijaksi, tilinpitäjäksi, sisäiseksi tilitarkastajaksi ja näiden apulaisiksi sekä Athene-järjestelmän ulkoisiksi tilintarkastajiksi sovelletaan vastaaviin tehtäviin tämän päätöksen nojalla siihen saakka, että on tehty uudet nimitykset.

5   Athenen erityiskomitean 29 päivänä toukokuuta 2012 hyväksymää säädöstä 12-0392, mukaan lukien unionin taisteluosastojen lähettämistä koskevien lisäkustannusten kuvaus, sovelletaan tämän päätöksen täytäntöönpanoon siihen saakka, että kyseinen säädös korvataan komitean tai neuvoston samaa asiaa koskevalla päätöksellä.

6.   Athenen erityiskomitean päätöksiä, myös niitä, jotka koskevat tiettyjen erityisten lisäkustannusten kelpoisuutta yhteisiksi kustannuksiksi päätöksen (YUTP) 2015/528 15 artiklan 7 kohdan tai sen liitteessä III olevan C osan mukaisesti sekä niitä, jotka koskevat Athene-järjestelmän kautta rahoitettaviin menoihin sovellettavien varainhoitosääntöjen II osan mukaisia poikkeuksia hankintamenettelyihin, sekä Athene-järjestelmän hallinnoijan tällaisia poikkeuksia koskevia päätöksiä, sovelletaan tämän päätöksen täytäntöönpanoon siihen saakka, että tällaiset päätökset korvataan komitean tai hallinnoijan samaa asiaa koskevilla päätöksillä.

7.   Operaatioiden osalta rahaston alkuperäinen talousarvio vuodeksi 2021 on Athenen erityiskomitean vuodeksi 2021 hyväksymä talousarvio.

8.   Rahastosta rahoitetaan operaatioita ja avustustoimenpiteitä 1 päivästä tammikuuta 2021, jollei neuvosto päätä tapauskohtaisesti muusta ajankohdasta.

12 luku

Kumoaminen, uudelleentarkastelu ja voimaantulo

74 artikla

Athene-järjestelmän kumoaminen

1.   Kumotaan päätös (YUTP) 2015/528. Operaatioita koskeviin neuvoston säädöksiin ja muihin toimenpiteisiin sisältyviä kaikkia viittauksia päätökseen (YUTP) 2015/528 tai sen säännöksiin on pidettävä viittauksina tähän päätökseen tai sen vastaaviin säännöksiin.

Päätöksen (YUTP) 2015/528 säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen tämän päätöksen voimaantulopäivään asti sidottujen menojen toteuttamiseen ja niihin liittyvään kirjanpitoon ja inventaariin, tilintarkastukseen ja tilinpäätöksen esittämiseen sekä vastuuseen, kunnes Athene-järjestelmän hallinnoijalle ja operaation komentajille on myönnetty tällaisia menoja koskeva vastuuvapaus.

2.   Athene-järjestelmän tekemät sopimukset, puitesopimukset ja hallinnolliset järjestelyt katsotaan rahaston tekemiksi, ja rahasto huolehtii Athene-järjestelmää koskevista oikeuksista ja velvoitteista. Athene-järjestelmälle kuuluvan omaisuuden ja pankkitilien omistusoikeus siirretään rahastolle, ja kaikki Athene-järjestelmän saatavat ja velat siirtyvät rahastolle.

75 artikla

Uudelleentarkastelu

1.   Neuvosto tarkastelee tätä päätöstä uudelleen kolmen vuoden välein sen voimaantulosta tai jäsenvaltion pyynnöstä.

2.   Kunkin uudelleentarkastelun yhteydessä voidaan kutsua mukaan keskusteluihin kaikki työskentelyn kannalta merkitykselliset asiantuntijat, mukaan lukien komitean ja rahaston hallintoelinten asiantuntijat.

76 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 22 päivänä maaliskuuta 2021.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. BORRELL FONTELLES


(1)  Neuvoston yhteinen kanta 2008/944/YUTP, vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 2008, sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä (EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99).

(2)  Neuvoston päätös (YUTP) 2015/528, annettu 27 päivänä maaliskuuta 2015, Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (Athene) ja päätöksen 2011/871/YUTP kumoamisesta (EUVL L 84, 28.3.2015, s. 39).

(3)  EUVL C 95, 12.3.2019, s. 1.

(4)  Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(6)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(7)  Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus Euroopan unionin sotilasesikunnan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien, myös harjoitusten, valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi Euroopan unionin toimielinten käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen palvelukseen siirrettyjen sotilas- ja siviilihenkilöiden sekä jäsenvaltioiden tätä varten Euroopan unionin käyttöön asettamien sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta (EU SOFA) (EUVL C 321, 31.12.2003, s. 6).

(8)  Neuvoston päätös 2014/335/EU, Euratom, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105).

(9)  Neuvoston päätös 2013/488/EU, annettu 23 päivänä syyskuuta 2013, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista turvallisuussäännöistä (EUVL L 274, 15.10.2013, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).

(12)  Neuvoston asetus (EU) 2015/322, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta (EUVL L 58, 3.3.2015, s. 1).

(13)  Neuvoston päätös (EU) 2020/1422, annettu 5 päivänä lokakuuta 2020, kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta rahoitetuista hankkeista vapautuneiden varojen osoittamisesta Afrikan rauhanrahaston täydentämiseen (EUVL L 329, 9.10.2020, s. 4).


LIITE I

VUOTUISET ENIMMÄISMÄÄRÄT

Vuotuiset määrärahat myönnetään seuraavien määrien rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan 3 kohdan soveltamista ja jollei 73 artiklan 2 kohdasta muuta johdu:

Käypinä hintoina, miljoonaa euroa

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

420

540

720

900

980

1 000

1 132


LIITE II

MUUT RAHASTON VASTUULLA OLEVAT KUSTANNUKSET

(sekä suoraan operaatioon tai avustustoimenpiteeseen liittyvät että niihin liittymättömät kustannukset)

Seuraaviin kustannuksiin liittyvät määrärahat olisi mahdollisuuksien mukaan otettava sen operaation tai avustustoimenpiteen osastoihin, johon ne pääosin liittyvät:

1.

operaation komentajan, täytäntöönpanevan toimijan tai muun asiaankuuluvan toimijan sekä näiden henkilöstön virkamatkakulut, jotka aiheutuvat osallistumisesta komitean kokouksiin, joissa keskustellaan operaatiosta tai avustustoimenpiteestä tai osallistumisesta komitean kokouksiin sen pyynnöstä;

2.

rahaston maksettaviksi tulevat vahingonkorvaukset sekä rahastolle esitetyistä vaateista ja rahaston toteuttamista oikeudellisista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset;

3.

operaatiota tai avustustoimenpidettä varten yhteisesti hankittujen tarvikkeiden varastointia koskevista päätöksistä aiheutuvat kustannukset;

4.

pankkikulut;

5.

kustannukset, jotka liittyvät rahaston kirjanpitoa ja varojenhallintaa koskevien tietotekniikkajärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon;

6.

kustannukset, jotka liittyvät 37 artiklan mukaisiin hallinnollisiin järjestelyihin;

7.

rahaston palveluksessa olevasta sopimussuhteisesta henkilöstöstä ja hallinnollisesta tuesta päätoimipaikassa ja edustustoissa aiheutuvat menot;

8.

seuranta ja arviointi;

9.

tilintarkastuskustannukset;

10.

poikkeustapauksissa: viestintä, tiedottaminen ja näkyvyys.


LIITE III

RAHASTON VASTUULLA OLEVAT OPERAATION TAI AVUSTUSTOIMENPITEEN VALMISTELUVAIHEESEEN LIITTYVÄT KUSTANNUKSET

Sotilas- ja siviilihenkilöstön tiettyä unionin operaatiota varten suorittamiin tilanteenkartoitustehtäviin ja valmisteluihin (erityisesti tiedonkeruutehtävät ja tiedustelu) liittyvät tarpeelliset lisäkustannukset: kuljetus, majoitus, operatiivisten viestintävälineiden käyttö sekä paikallisen siviilihenkilöstön, kuten tulkkien ja ajoneuvon kuljettajien palkkaus operaation toteuttamista varten.

Lääkintäpalvelut: sotilas- ja siviilihenkilöstön tiettyä unionin operaatiota varten suorittamiin tilanteenkartoitustehtäviin ja valmisteluihin osallistuvien henkilöiden lääkinnällisistä syistä tapahtuvan kiireellisen evakuoinnin (Medevac) kustannukset, jos lääkinnällistä hoitoa ei voida antaa operaatioalueella.

Lisäkustannukset, jotka aiheutuvat neuvoston 57 artiklan mukaisesti hyväksymistä avustustoimenpidettä koskevista valmistelutoimenpiteistä.


LIITE IV

A OSA

RAHASTON VASTUULLA AINA OLEVAT UNIONIN OPERAATIOIDEN AKTIIVISEEN VAIHEESEEN LIITTYVÄT YHTEISET KUSTANNUKSET

1.   Unionijohtoisten operaatioiden (siirrettävistä tai kiinteistä) esikunnista aiheutuvat lisäkustannukset

1.1

Niiden esikuntien määritelmät, joiden lisäkustannukset rahoitetaan yhteisesti:

a)

Esikunta (HQ): esikunnat, operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) hyväksytyt johto- ja tukiyksiköt.

b)

Operaatioesikunta (OHQ): kiinteä, operaatioalueen ulkopuolella sijaitseva operaation komentajan esikunta, joka vastaa unionin joukkojen kokoamisesta, sijoittamisesta, ylläpitämisestä ja paluusta.

Tietyn operaation operaatioesikunnan osalta sovellettavaa yhteisten kustannusten määritelmää sovelletaan myös neuvoston pääsihteeristöön, EUH:oon, myös sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaraan (MPCC), ja rahastoon siltä osin, kuin niiden toiminta liittyy suoraan kyseiseen operaatioon.

c)

Joukkojen esikunta (FHQ): operaatioalueelle sijoitettujen unionin joukkojen esikunta suoran täytäntöönpanon operaatiota varten.

d)

Operaation joukkojen esikunta (MFHQ): operaatioalueelle sijoitettujen unionin joukkojen esikunta suoraa täytäntöönpanoa sisältämätöntä operaatiota varten.

e)

Puolustushaaraesikunta (CCHQ): operaation käyttöön asetetun unionin puolustushaarakomentajan (eli ilma-, maa- ja merivoimien sekä muiden erikoisjoukkojen komentajat, joiden käyttöön asettaminen saatetaan katsoa tarpeelliseksi operaation luonteesta riippuen) esikunta.

1.2

Esikunnista aiheutuvien yhteisesti rahoitettavien lisäkustannusten määritelmä:

a)

Kuljetuskustannukset: kuljetukset operaatioalueelle ja -alueelta joukkojen esikuntien, operaation joukkojen esikuntien ja puolustushaaraesikuntien sijoittamista, ylläpitoa ja paluuta varten.

b)

Matkat ja majoitus: operaation kannalta välttämättömien operaatioesikunnan virkamatkojen matka- ja majoituskustannukset; operaatioalueelle sijoitettujen esikuntien henkilöstön virkamatkoista Brysseliin ja/tai operaatioon liittyviin kokouksiin aiheutuvat matka- ja majoituskustannukset.

c)

Esikuntien kuljetukset ja matkat (päivärahat pois lukien) operaatio-alueella: ajoneuvokuljetuksiin ja muilla keinoilla matkustamiseen liittyvät menot sekä rahtikulut, kansallisten vahvistusten ja vierailijoiden matkat mukaan luettuina; polttoaineen lisäkustannukset tavanomaisten operaatioiden kustannusten lisäksi; lisäajoneuvojen vuokraus; vastuuvakuutukset, joita tietyt maat edellyttävät alueellaan operaatioita toteuttavilta kansainvälisiltä järjestöiltä.

d)

Hallinto: ylimääräiset toimisto- tai majoitustarvikkeet, sopimuksiin perustuvat palvelut ja yleiset peruspalvelut, esikuntien rakennusten ylläpitokustannukset.

e)

Soveltuviin esikuntiin operaatiota varten palkattu siviilihenkilöstö: tavanomaisten operatiivisten tarpeiden lisäksi operaation toteuttamiseen tarvittava unionissa työskentelevä siviilihenkilöstö, operaatioalueella palkattu kansainvälinen ja paikallinen henkilöstö (mukaan lukien mahdolliset ylityökorvaukset).

f)

Soveltuvien esikuntien välinen ja soveltuvien esikuntien ja suoraan niiden alaisten joukkojen välinen viestintä: täydentävän viestintä- ja tietotekniikkalaitteiston hankintaan ja käyttöön tarvittavat pääomamenot sekä suoritetuista palveluista aiheutuvat kustannukset (modeemien, puhelinyhteyksien, satelliittipuhelimien, kryptofaksien, suojattujen yhteyksien, internetyhteyksien, tiedonsiirtolinjojen, lähiverkkojen jne. vuokraus ja ylläpito).

g)

Kasarmit ja majoitus/infrastruktuuri: tarvittaessa esikuntien operaatioalueella tarvitsemien rakennelmien ja laitteiden hankinnasta, vuokraamisesta tai kunnostamisesta (rakennusten, suojien, telttojen vuokraus) aiheutuvat menot.

h)

Yleisölle tiedottaminen: tiedotuskampanjoihin ja tiedotusvälineille tiedottamiseen liittyvät menot esikuntatasolla esikunnan laatiman tiedotusstrategian mukaisesti.

i)

Edustus ja edustaminen: edustuskulut; esikunnan tasolla operaation toteuttamiseen tarvittavat menot.

2.   Joukkojen yleisestä tukemisesta aiheutuvat lisäkustannukset

Alla määritellyt kustannukset ovat kustannuksia, jotka aiheutuvat joukkojen operaatioalueelle sijoittamisen seurauksena:

a)

Joukkojen sijoittamiseen/infrastruktuuriin liittyvät työt: menot, jotka ovat aivan välttämättömiä, jotta joukot kokonaisuudessaan voivat suorittaa tehtävänsä (yhteisessä käytössä olevat lentokentät, rautatiet, satamat, tärkeimmät logistiset reitit, mukaan lukien purkamispaikat ja eteentyönnetyt kokoontumispaikat; veden kartoitus, vedenotto, -käsittely, -jakelu ja -poisto, vesi- ja energiahuolto, maansiirtotyöt ja joukkojen suojelu paikan päällä, varastointitilat (erityisesti polttoaineille ja ampumatarvikkeille), logistiset kokoontumispaikat, yhteisesti rahoitettujen infrastruktuurien tekninen tuki).

b)

Tunnusmerkinnät: erityiset tunnusmerkinnät, ”Euroopan unionin” henkilöllisyystodistukset, henkilökortit, mitalit, unionin väreissä olevat liput tai muut joukkojen tai esikunnan tunnisteet (vaatteet, päähineet tai univormut pois luettuina).

c)

Lääkintäpalvelut, -rakennelmat ja -laitteet: lääkinnällisistä syistä tapahtuva kiireellinen evakuointi (Medevac). Luokan 2 ja 3 palvelut, rakennelmat ja laitteet operaatio-alueen tasolla, kuten lentokentät ja purkusatamat operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) hyväksytyn mukaisesti. Luokan 1 palvelut, rakennelmat ja laitteet täytäntöönpanoa sisältämättömiä operaatioita varten.

d)

Tietojen hankkiminen: satelliittikuvat tiedustelua varten operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) hyväksytyn mukaisesti, jos niitä ei voida rahoittaa Euroopan unionin satelliittikeskuksen (SATCEN) talousarviosta.

3.   EU:n taisteluosastosta aiheutuvat erityiset lisäkustannukset

Alla määritellyt kustannukset ovat kustannuksia, jotka aiheutuvat lisäksi EU:n taisteluosaston operaatioalueelle siirtämisen sekä operaatioalueelle ja -alueelta uudelleensijoittamisen seurauksena:

a)

Sijoittamiseen liittyvät kuljetuskustannukset: EU:n taisteluosastojen yhteiselle operaatioalueelle maa-, meri- ja ilmateitse lyhyellä varoitusajalla tapahtuvasta siirtämisestä aiheutuvat lisäkuljetuskustannukset EU:n taisteluosastojen toimintamallin mukaisesti ja perustuen erityiskomitean 29 päivänä toukokuuta 2012 antamaan säädökseen ja EU:n taisteluosastojen siirtämiseen sovellettaviin kiinteisiin määriin (asiakirja 11806/12, sellaisena kuin neuvosto on sen 4 päivänä lokakuuta 2012 hyväksynyt). EU:n taisteluosastojen maa- ja meriteitse tapahtuvasta siirtämisestä aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yhteisinä kustannuksina vain silloin, kun tämä on kaikkein kustannustehokkain vaihtoehto, ja edellyttäen, että näin on mahdollista noudattaa EU:n taisteluosastojen siirtämiselle asetettuja aikarajoja.

b)

Toimintamenot: lisäkustannukset välttämättömistä palveluista, joilla tuetaan suoraan EU:n taisteluosaston siirtämistä saapumispisteisiin maalla ja/tai merellä ja tärkeimpiin logistisiin paikkoihin ja kokoontumispaikkoihin, erityisesti mutta rajoittumatta näihin, varusteiden ja tarvikkeiden turvallinen varastointi, luokan 1 palvelut, rakennelmat ja laitteet, yöpymistilat, sanitaatio (pesu, suihkut, käymälät), ruokailutilat, jätehuolto ja yleinen tekninen tuki.

c)

Operatiivinen valmiuspaketti: lisäkustannukset muonaa, vettä ja polttoainetta varten EU:n taisteluosastojen sijoittamiseksi kokonaisuudessaan kymmeneksi päiväksi operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) hyväksytyn mukaisesti.

d)

Uudelleensijoittamisesta aiheutuvat kuljetuskustannukset: taisteluosastojen henkilöstön uudelleensijoittamiseen tähtäävästä siirtämisestä maitse, meritse tai ilmateitse aiheutuvat lisäkustannukset. Ainoastaan kustannustehokkaampi kuljetusvaihtoehto otetaan huomioon yhteisinä kustannuksina.

4.   Lisäkustannukset, joita unionille aiheutuu unionijohtoisen operaation käyttöön tarjottujen Naton yhteisten voimavarojen käyttämisestä

Kustannukset, joita aiheutuu unionille, kun johonkin sen sotilasoperaatioon sovelletaan niitä unionin ja Naton välisiä järjestelyjä, jotka koskevat unionijohtoisen operaation käyttöön tarjottujen Naton yhteisten voimavarojen luovuttamista, valvontaa sekä palauttamista tai takaisinpyyntöä. Korvaukset, jotka Nato suorittaa unionille.

5.

Lisäkustannukset, joita aiheutuu unionille niistä yhteisten kustannusten luetteloon sisältyvistä tavaroista, palveluista ja töistä, jotka jäsenvaltio, unionin toimielin, kolmas valtio tai kansainvälinen järjestö on tarjonnut unionijohtoisen operaation käyttöön 37 artiklassa tarkoitetun järjestelyn nojalla. Tällaisen järjestelyn pohjalta valtiolta, unionin toimielimeltä tai kansainväliseltä järjestöltä saadut korvaukset.

B OSA

RAHASTON VASTUULLA NEUVOSTON NIIN PÄÄTTÄESSÄ OLEVAT TIETYN OPERAATION AKTIIVISEEN VAIHEESEEN LIITTYVÄT YHTEISET KUSTANNUKSET

Kuljetuskustannukset: kuljetukset operaatioalueelle ja -alueelta operaatioon tarvittavien joukkojen sijoittamista, tukemista ja paluuta varten.

Monikansallisten tehtäväkohtaisten joukkojen esikunta: operaatioalueelle sijoitettujen unionin tehtäväkohtaisten joukkojen monikansallinen esikunta.

C OSA

RAHASTON VASTUULLA OLEVAT YHTEISET KUSTANNUKSET TAPAUKSISSA, JOISSA OPERAATION KOMENTAJA ON TÄTÄ PYYTÄNYT JA KOMITEA ON TÄMÄN HYVÄKSYNYT

a)

Kasarmit ja majoitus/infrastruktuuri: operaatioon lähetettyjen joukkojen operaatioalueella tarvitsemien rakennelmien (rakennukset, suojat, teltat) hankinnasta, vuokraamisesta tai kunnostamisesta aiheutuvat menot.

b)

Välttämättömät lisävarusteet: operaation toteuttamisen kannalta välttämättömien erityisvarusteiden ennakoimaton vuokraaminen tai hankinta operaation kuluessa edellyttäen, että hankittuja varusteita ei palauteta kotimaahan operaation päätyttyä.

c)

Lääkintäpalvelut, -rakennelmat ja -laitteet: luokan 2 palvelut, rakennelmat ja laitteet operaatioalueella, A osassa mainittuja lukuun ottamatta.

d)

Tietojen hankkiminen: tietojen hankkiminen (satelliittikuvat, operaatioalueen tiedustelutiedot, taktinen tiedustelu ja valvonta (ISR), mukaan lukien ilmasta maahan tapahtuva valvonta (AGSR), sekä henkilötiedustelu).

e)

Muut kriittiset operaatioalueen voimavarat: operaation kannalta tarpeellinen miinanraivaus, kemiallinen, biologinen, säteily- ja ydinsuojaus; operaatioalueelta kerättyjen aseiden ja ampumatarvikkeiden varastointi ja hävittäminen.

f)

Uudelleensijoittamisesta aiheutuvat kuljetuskustannukset: EU:n taisteluosastojen uudelleensijoittamiseen tähtäävästä varusteiden siirtämisestä maitse, meritse tai ilmateitse aiheutuvat lisäkustannukset. Ainoastaan kustannustehokkaampi kuljetusvaihtoehto otetaan huomioon yhteisinä kustannuksina.

g)

Toimintamenot suoran täytäntöönpanon operaation siirtämisestä operaatioalueelle: lisäkustannukset välttämättömistä palveluista, joilla tuetaan suoraan joukkojen alkuvaiheen käyttöönottoa kokonaisuudessaan, kun ne siirretään väliaikaisesti ilma- ja/tai meriteitse saapumispisteisiin ja logistisiin kokoontumispaikkoihin matkalla niiden lopullisiin määränpäihin (ilma- ja meriliikenteen hallinta, lastin ja matkustajien käsittely, tulli ja kauttakulkupalvelut, turvallisuuteen liittyvät palvelut, mukaan lukien joukkojen suojelu sekä varusteiden ja tarvikkeiden turvallinen varastointi, luokan 1 palvelut, yöpymistilat, sanitaatio (pesu, suihkut, käymälät), ruokailutilat, jätehuolto ja yleinen tekninen tuki).

h)

Suoran täytäntöönpanon operaation operatiivinen valmiuspaketti: lisäkustannukset muonaa, vettä ja polttoainetta varten joukkojen sijoittamiseksi operaation alkuvaiheessa kokonaisuudessaan kymmeneksi päiväksi operaatiosuunnitelmassa (OPLAN) hyväksytyn mukaisesti.


LIITE V

RAHASTON VASTUULLA OLEVAT OPERAATION LOPPUSELVITYKSEEN LIITTYVÄT YHTEISET KUSTANNUKSET

Kustannukset, jotka aiheutuvat loppukäytön löytämisestä operaatiota varten yhteisesti rahoitetuille varusteille ja infrastruktuureille.

Lisäkustannukset operaation tilinpäätöksen laatimisesta. Hyväksyttävät yhteiset kustannukset määritetään liitteen IV mukaisesti ottaen huomioon, että tilinpäätöksen laatimiseen tarvittava henkilöstö kuuluu kyseisen operaation esikuntaan senkin jälkeen, kun tämä on lopettanut toimintansa.