(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 120 ja 121 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on harjoitettava talouspolitiikkaansa niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen neuvoston laatimat laajat suuntaviivat huomioon ottaen. SEUT 148 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat työllisyyspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon neuvoston vahvistamat työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Sen vuoksi jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen on yhteistä etua koskeva asia.

(2)

SEUT 175 artiklassa edellytetään muun muassa, että jäsenvaltioiden on sovitettava talouspolitiikkaansa yhteen siten, että saavutetaan SEUT 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet.

(3)

Covid-19:n leviäminen alkuvuodesta 2020 on muuttanut unionin ja maailman taloudellisia ja sosiaalisia näkymiä vuosiksi eteenpäin. Unionissa on kriisin johdosta noussut esiin uusia painopisteitä, joiden keskiössä ovat erityisesti elpyminen ja palautumis- ja kestokyky. Nämä painopisteet edellyttävät unionilta kiireellisiä ja koordinoituja toimia, jotta voidaan selvitä jäsenvaltioille aiheutuneista taloudellisista, sosiaalisista ja terveyteen liittyvistä seurauksista ja lieventää sosiaalisia ja taloudellisia jälkivaikutuksia. Covid-19-kriisin taloudelliset seuraukset ovat koetelleet erityisen ankarasti naisia. Covid-19-kriisi samoin kuin aiempi talous- ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että vahvoihin ja kestäviin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin perustuvien terveiden ja palautumiskykyisten talouksien ja rahoitusjärjestelmien luominen auttaa jäsenvaltioita reagoimaan häiriöihin tehokkaammin ja toipumaan niistä nopeammin. Niin ikään on käynyt selväksi, että terveydenhuoltojärjestelmien, keskeisten julkisten palvelujen ja tehokkaiden sosiaalisen suojelun mekanismien on tarpeen olla varautuneita. Sen vuoksi kasvua vauhdittavat, kestävät, älykkäät ja sosiaalisesti vastuulliset uudistukset ja investoinnit, terve finanssipolitiikka ja laadukkaiden työpaikkojen luominen, joilla vastataan uusiin haasteisiin, korjataan talouden rakenteellisia heikkouksia ja vahvistetaan talouden palautumis- ja kestokykyä, ovat olennaisen tärkeitä, jotta talous ja yhteiskunta saadaan takaisin kestävälle elpymisuralle ja jotta voidaan kaventaa taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionissa. Näin olisi tehtävä kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi ja perusoikeuksia koskevien asiaankuuluvien periaatteiden mukaisesti.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/825 (4) perustettiin kaudeksi 2017–2020 rakenneuudistusten tukiohjelma, jonka talousarvio oli hyväksymishetkenä 142 800 000 euroa. Rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisen tavoitteena oli parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Komissio antaa jäsenvaltion pyynnöstä rakenneuudistusten tukiohjelman mukaista teknistä tukea, joka voi kattaa useita eri politiikanaloja. Tämän asetuksen tarkoituksena on jatkaa kyseistä ohjelmaa, johon jäsenvaltiot ovat olleet tyytyväisiä, ja sisällyttää siihen asiaankuuluvat mukautukset.

(5)

Jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet rakenneuudistusten tukiohjelman mukaista teknistä tukea yhä enemmän. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi perustettava teknisen tuen väline, jotta jäsenvaltioiden tukemista uudistusten toteuttamisessa voitaisiin jatkaa ja lisätä, jäljempänä ’väline’.

(6)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jossa yksilöidään haasteet ja kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan näiden painopisteiden toteuttamista. Jäsenvaltiot laativat myös omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan näitä eurooppalaisen ohjausjakson painopisteitä. Kyseiset strategiat esitetään vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten painopisteiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista tai unionin rahoitusta. Lisäksi niiden avulla olisi varmistettava unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja maksimoitava sen taloudellisen tuen lisäarvo, jota saadaan erityisesti unionin rakenne- ja koheesiorahastojen puitteissa tukemista ohjelmista ja muista ohjelmista. Väline tuottaisi selkeää lisäarvoa vastattaessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin haasteisiin, koska sillä autetaan jäsenvaltioita parantamaan valmiuksiaan panna tehokkaasti täytäntöön niille annetut maakohtaiset suositukset.

(7)

Välineessä otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma unionin kasvustrategiana sekä Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten muuntaminen käytännön toimiksi, ja sillä edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa, ilmastotoimien valtavirtaistamista ja yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden sekä tavoitteen, jonka mukaan 7,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista suunnataan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin vuodesta 2024 alkaen ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet, tukemiseen. Asiaan liittyvät toimet olisi määriteltävä välineen valmistelu- ja toteutusvaiheessa, ja niitä olisi arvioitava uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä. Välineen avulla olisi käsiteltävä myös laajempia ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia haasteita unionissa, mukaan lukien luonnonpääoman suojelu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä kiertotalouden ja energiasiirtymän tukeminen, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti. Välineestä olisi lisäksi tuettava digitaalista muutosta ja edistettävä digitaalisten sisämarkkinoiden luomista.

(8)

Välineen yleistavoitteena olisi oltava unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen tukemalla jäsenvaltioiden pyrkimyksiä toteuttaa uudistuksia. Tämä on tarpeen, jotta voidaan kannustaa julkisiin ja yksityisiin investointeihin, tukea kestävää ja oikeudenmukaista taloudellista ja sosiaalista elpymistä ja lähentymistä, saavuttaa palautumis- ja kestokyky, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, edistää sukupuolten tasa-arvoa, lisätä kilpailukykyä, vastata tehokkaasti maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin ja panna unionin oikeus täytäntöön. Tämä on tarpeen myös, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä lujittaa institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksiaan ja oikeudellista kehystään, myös alue- ja paikallistasolla, ja niiden pyrkimyksiä toteuttaa toimintapoliittiset tavoitteet sosiaalisesti osallistavien vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämiseksi Pariisin ilmastosopimuksen, unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.

(9)

Välineen erityistavoitteisiin olisi kuuluttava kansallisten viranomaisten auttaminen niiden pyrkimyksissä suunnitella, kehittää ja toteuttaa uudistuksia sekä laatia, muuttaa, panna täytäntöön ja tarkistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (5) mukaisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia, myös hyvien käytäntöjen, asianmukaisten prosessien ja menettelyjen vaihdon, tapauksen mukaan sidosryhmien osallistumisen sekä tuloksellisemman ja tehokkaamman henkilöstöhallinnon avulla.

(10)

Jotta jäsenvaltioita voitaisiin auttaa suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan uudistuksia kaikilla talouden ja yhteiskunnan avainaloilla, komission olisi jatkossakin annettava jäsenvaltion pyynnöstä teknistä tukea monilla eri politiikanaloilla, jotka liittyvät muun muassa julkiseen varain- ja omaisuudenhoitoon, institutionaalisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, oikeuslaitoksen uudistukseen, liiketoimintaympäristöön, rahoitussektoriin ja finanssiosaamisen parantamiseen, tuote-, palvelu- ja työmarkkinoihin, koulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon, kestävään kehitykseen, kansanterveyteen, hyvinvointi- ja sosiaalihuoltopalveluihin sekä varhaista havaitsemista ja koordinoituja reagointia koskeviin valmiuksiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimiin, joilla edistetään vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Välineestä olisi tuettava myös valmistautumista euroalueen jäsenyyteen.

(11)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (6) mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi myönnettävä vuotuiset määrärahat vuosittaisessa talousarviomenettelyssä monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa ja ottaen huomioon välinettä koskevan kysynnän.

(12)

Jotta voidaan täyttää välineen mukaiset lisätarpeet, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus siirtää välineen talousarvioon yhteistyössä hallinnoitavia unionin rahastojen ohjelmoituja varoja ja siirtää takaisin sitomattomia varoja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavan asetuksen mukaisesti. Siirretyt varat olisi toteutettava välineen sääntöjen mukaisesti ja käytettävä yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Komission olisi annettava kyseiselle jäsenvaltiolle palautetta siirrettyjen varojen käytöstä.

(13)

Jotta voidaan täyttää välineen mukaiset lisätarpeet, jäsenvaltion olisi voitava pyytää teknistä lisätukea ja sen olisi maksettava tällaiseen lisätukeen liittyvät kustannukset. Tällaiset maksut olisivat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti, ja ne olisi käytettävä yksinomaan kyseisen jäsenvaltion hyväksi.

(14)

Teknistä tukea olisi myönnettävä pyynnöstä jäsenvaltioiden omasta aloitteestaan käynnistämien uudistusten, talouden ohjausprosessien yhteydessä toteutettavien uudistusten, erityisesti sellaisten, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön maakohtaiset suositukset tai unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyvät toimet, sekä talouden sopeutusohjelmien toteuttamiseen liittyvien uudistusten toteuttamiseksi. Välineestä olisi myös annettava teknistä tukea asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen, muuttamiseen, täytäntöönpanoon ja tarkistamiseen.

(15)

Rakenneuudistusten tukiohjelman sääntöjen ja jo olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti teknistä tukea koskevien pyyntöjen esittämistä varten olisi otettava käyttöön kevyt menettely. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi toimitettava pyyntönsä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, jollei uusissa erillisissä menettelyissä pyyntöjen esittämistä varten toisin yksilöidä. Jäsenvaltioiden esittämien pyyntöjen analysointia varten olisi vahvistettava tarkoituksenmukaiset arviointiperusteet, joissa noudatetaan yleisiä tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita. Arviointiperusteiden olisi perustuttava ongelmien kiireellisyyteen, vakavuuteen ja laajuuteen sekä niillä politiikanaloilla määriteltyihin tukitarpeisiin, joille teknistä tukea haetaan. Komission olisi järjestettävä uusia erillisiä menettelyjä pyyntöjen esittämistä varten vastatakseen jäsenvaltioiden erityisiin uusiin tarpeisiin, mukaan lukien ja ensi sijassa asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimista, muuttamista, täytäntöönpanoa ja tarkistamista varten.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi ennen teknisen tuen pyytämistä voitava tarvittaessa kuulla asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten paikallis- ja alueviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa, kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

(17)

Lisäksi olisi tarkennettava niiden yhteistyö- ja tukisuunnitelmien sisältö, joissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus teknisen tuen antamista jäsenvaltioille koskevista toimenpiteistä. Siksi suunnitelluissa teknisen tuen toimenpiteissä ja niihin liittyvässä arvioidussa kokonaisrahoitusosuudessa olisi otettava huomioon unionin rahastoista tai unionin ohjelmista rahoitettavat toimet ja toiminnot.

(18)

Vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden nimissä sekä unionin toimien näkyvyyden varmistamiseksi komission olisi toimitettava yhteistyö- ja tukisuunnitelmat tietyin, arkaluonteisten tietojen suojeluun liittyvin ehdoin yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi voitava toteuttaa viestintätoimia. Komission olisi julkaistava verkkosivustollaan luettelo hyväksytyistä teknistä tukea koskevista pyynnöistä.

(19)

Jotta voitaisiin varmistaa suurempi avoimuus kansalliseen päätöksentekoprosessiin annettavan teknisen panoksen yhteydessä, komission olisi perustettava yksi ainoa julkinen sähköinen tietorekisteri, jonka kautta sen olisi voitava sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan asettaa saataville tukikelpoisten toimien yhteydessä laadittuja lopullisia selvityksiä tai raportteja. Jäsenvaltioiden olisi yleiseen etuunsa liittyvien arkaluonteisten ja luottamuksellisten tietojen suojelemiseksi voitava perustelluissa tapauksissa pyytää, että komissio ei luovuta kyseisiä asiakirjoja ennen jäsenvaltioiden ennalta antamaa suostumusta.

(20)

Välineen täytäntöönpanosta, erityisesti hallintotavoista, teknisen tuen toimenpiteiden rahoitusmuodoista ja työohjelmien sisällöstä, olisi annettava säännökset, jotka olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä. Koska on tärkeää tukea uudistusten jatkamiseen ja toteuttamiseen liittyviä kansallisten viranomaisten toimia, avustuksiin on tarpeen soveltaa yhteisrahoitusosuutta, joka on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Jotta teknistä tukea voidaan kiireellisessä tapauksessa antaa nopeasti, olisi säädettävä erityistoimenpiteiden käyttöönotosta rajoitetuksi ajaksi. Siksi välineen työohjelmassa olisi varattava pieni määrä talousarviosta, enintään 30 prosenttia vuosittaisista määrärahoista, erityistoimenpiteitä varten.

(21)

Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen unionin talousarviosta ja noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin ohjelmien kanssa ja täydennettävä niitä. Päällekkäisen rahoituksen myöntämistä samoihin menoihin olisi kuitenkin vältettävä. Toiston ja päällekkäisten toimien välttämiseksi komission ja kansallisten viranomaisten olisi erityisesti varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden, myös teknisen avun rahoituksen, välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergia.

(22)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (8) 22 ja 23 kohdan nojalla välinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan välineen käytännön vaikutuksia.

(23)

Komission olisi annettava yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Välineen tavoitteiden saavuttamisen, sen varojen käytön tuloksellisuuden ja sen lisäarvon tarkastelemiseksi olisi lisäksi toteutettava riippumaton väliarviointi. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentin olisi voitava kutsua komissio Euroopan parlamentin asiasta vastaavaan valiokuntaan keskustelemaan vuosikertomuksesta ja välineen täytäntöönpanosta. Lisäksi olisi toteutettava riippumaton jälkiarviointi, jossa olisi tarkasteltava myös välineen pitkäaikaisia vaikutuksia.

(24)

Teknisen tuen toteuttamista varten olisi vahvistettava työohjelmat. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa. Niissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(25)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (10), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (11) ja (EU) 2017/1939 (12) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (13) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(27)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa sellaisten tukitoimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka komissio hyväksyy asetuksen (EU) 2017/825 tai muun kyseiseen tukeen sovellettavan unionin säädöksen perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asetuksen (EU) 2017/825 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden olisi sen vuoksi pysyttävä voimassa. Sitä varten olisi annettava siirtymäsäännös.

(28)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden pikaisen soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 120 ja 121 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on harjoitettava talouspolitiikkaansa niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen neuvoston laatimat laajat suuntaviivat huomioon ottaen. SEUT 148 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on määrä toteuttaa työllisyyspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Sen vuoksi jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen on yhteistä etua koskeva asia.

(2)

SEUT 175 artiklassa määrätään muun muassa, että jäsenvaltiot sovittavat talouspolitiikkaansa yhteen siten, että saavutetaan SEUT 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet.

(3)

SEUT 174 artiklassa määrätään, että edistääkseen koko unionin sopusointuista kehitystä unioni kehittää ja harjoittaa toimintaansa taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi. Lisäksi siinä määrätään, että unioni pyrkii erityisesti vähentämään alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä. Erityisesti saarten ja syrjäisimpien alueiden olisi hyödyttävä toimista kehityserojen vähentämiseksi. Alueiden erilaiset lähtökohdat ja erityispiirteet olisi otettava huomioon unionin politiikkojen täytäntöönpanossa.

(4)

Unionin tasolla kansallisten uudistusten painopisteet määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson, jäljempänä 'EU-ohjausjakso', sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden puitteissa. Sen lisäksi, että toteutetaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat kilpailukykyä, kasvupotentiaalia ja julkisen talouden kestävyyttä, olisi otettava käyttöön myös yhteisvastuullisuuteen, yhdentymiseen, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja vaurauden oikeudenmukaiseen jakautumiseen perustuvia uudistuksia siten, että tavoitteena on luoda laadukkaita työpaikkoja ja kestävää kasvua, varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja sosiaalisen suojelun tasa-arvoisuus sekä mahdollisuuksien ja sosiaalisen suojelun saatavuus, suojella haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ja parantaa kaikkien unionin kansalaisten elintasoa. Jäsenvaltioiden on määrä laatia omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistuksia ja ottaa samalla huomioon Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin sopimus (4), jäljempänä 'Pariisin sopimus', Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2018/1999 (5) perustetun energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnon yhteydessä hyväksytyt kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat, oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat ja nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmat sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Kyseiset strategiat olisi esitettävä asiaankuuluvissa tapauksissa vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta.

(5)

Komissio totesi vuoden 2020 vuotuisessa kestävän kasvun strategiassa ja EU-ohjausjakson vuoden 2020 kevään ja kesän paketeissa, että EU-ohjausjakson avulla olisi pyrittävä panemaan täytäntöön Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari sekä saavuttamaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

(6)

Covid-19:n leviäminen vuoden 2020 alussa muutti talous-, sosiaali- ja budjettinäkymiä unionissa ja koko maailmassa ja edellytti kiireellisiä ja koordinoituja toimia sekä unionin tasolla että kansallisella tasolla jäsenvaltioille aiheutuneista valtavista taloudellisista ja sosiaalisista seurauksista ja epäsymmetrisistä vaikutuksista selviämiseksi. Covid-19-kriisi samoin kuin edellinen talous- ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että vahvoihin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin perustuvien terveiden, kestävien ja palautumiskykyisten talouksien ja rahoitus- ja hyvinvointijärjestelmien luominen auttaa jäsenvaltioita reagoimaan häiriöihin vaikuttavammin ja oikeudenmukaisella ja osallistavalla tavalla sekä toipumaan niistä nopeammin. Palautumiskyvyn puute voi myös johtaa häiriöiden kielteisiin heijastusvaikutuksiin jäsenvaltioiden välillä tai koko unionissa, mikä aiheuttaa haasteita lähentymiselle ja yhteenkuuluvuudelle unionissa. Alojen, kuten koulutusalan, kulttuurialan ja luovan alan, sekä terveydenhuollon menojen leikkaaminen saattaa osoittautua haitalliseksi pyrittäessä nopeaan elpymiseen. Covid-19-kriisin keskipitkän ja pitkän aikavälin seuraukset riippuvat ratkaisevasti siitä, miten nopeasti jäsenvaltioiden taloudet ja yhteiskunnat elpyvät kyseisestä kriisistä; tämä puolestaan riippuu siitä, miten suuri julkisen talouden liikkumavara jäsenvaltioilla on käytettävissään kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämistoimenpiteiden toteuttamiseen, ja niiden talouksien ja sosiaalisten rakenteiden palautumiskyvystä. Sen vuoksi kestävät ja kasvua edistävät uudistukset ja investoinnit, joilla korjataan jäsenvaltioiden talouksien rakenteellisia heikkouksia ja lujitetaan palautumiskykyä, lisätään tuottavuutta ja vahvistetaan jäsenvaltioiden kilpailukykyä, ovat olennaisen tärkeitä, jotta kyseiset taloudet saadaan taas jaloilleen ja vähennetään eriarvoisuutta ja eroja unionissa.

(7)

Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että kriisien aikana investoinnit vähenevät usein jyrkästi. Tässä nimenomaisessa tilanteessa on kuitenkin olennaisen tärkeää tukea investointeja, jotta voidaan vauhdittaa elpymistä ja vahvistaa pitkän aikavälin kasvupotentiaalia. Toimivat sisämarkkinat ja investoiminen vihreään ja digitaaliseen teknologiaan, innovointiin ja tutkimukseen, myös tietopohjaiseen talouteen, puhtaaseen energiaan siirtymiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen asuntosektorilla ja muilla talouden avainaloilla, ovat tärkeitä oikeudenmukaisen, osallistavan ja kestävän kasvun saavuttamiseksi, työpaikkojen syntymisen edistämiseksi ja EU:n ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.

(8)

Covid-19-kriisin yhteydessä on tarpeen lujittaa tuen myöntämistä jäsenvaltioille koskevaa nykyistä kehystä ja antaa jäsenvaltioille suoraa rahoitustukea innovatiivisen välineen välityksellä. Tätä varten olisi perustettava elpymis- ja palautumistukiväline, jäljempänä 'tukiväline', vaikuttavan ja merkittävän rahoitustuen antamiseksi, jotta vauhditetaan kestävien uudistusten ja niihin liittyvien julkisten investointien toteutusta jäsenvaltioissa. Tukivälineen tarkoituksena olisi nimenomaan oltava puuttua covid-19-kriisin kielteisiin vaikutuksiin ja seurauksiin unionissa. Sen olisi oltava kattava, ja sen yhteydessä olisi hyödynnettävä komission ja jäsenvaltioiden kokemuksia muiden välineiden ja ohjelmien käytöstä. Julkisten investointiohjelmien avulla, mukaan lukien rahoitusvälineet, tuet ja muut välineet, voitaisiin myös kannustaa yksityisiin investointeihin, edellyttäen että valtiontukisääntöjä noudatetaan.

(9)

Tukivälineeseen perustuvilla uudistuksilla ja investoinneilla olisi autettava parantamaan unionin palautumiskykyä ja vähentämään sen riippuvuutta monipuolistamalla keskeisiä toimitusketjuja ja vahvistamalla näin unionin strategista riippumattomuutta ja avointa taloutta. Tukivälineeseen perustuvien uudistusten ja investointien olisi myös tuotettava eurooppalaista lisäarvoa.

(10)

Elpyminen olisi saatava aikaan ja unionin ja sen jäsenvaltioiden palautumiskykyä olisi vahvistettava tukemalla toimenpiteitä Euroopan kannalta merkityksellisillä politiikan aloilla, jotka on jäsennelty kuuteen pilariin, jäljempänä 'kuusi pilaria', seuraavasti: vihreä siirtymä; digitaalinen muutos; älykäs, kestävä ja osallistava kasvu, mukaan lukien taloudellinen yhteenkuuluvuus, työpaikat, tuottavuus, kilpailukyky, tutkimus, kehittäminen ja innovointi, sekä toimivat sisämarkkinat, joilla on vahvoja pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jäljempänä 'pk-yritykset'; sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; terveydenhuolto ja taloudellinen, sosiaalinen ja institutionaalinen palautumiskyky muun muassa kriisivasteen ja kriisivalmiuden parantamiseksi; sekä seuraavalle sukupolvelle, lapsille ja nuorille, suunnatut toimintapolitiikat, kuten koulutus ja osaaminen.

(11)

Vihreää siirtymää olisi tuettava uudistuksilla ja investoinneilla vihreän teknologian ja valmiuksien alalla, luonnon monimuotoisuus, energiatehokkuus, rakennusten peruskorjaus ja kiertotalous mukaan luettuina, samalla kun edistetään unionin ilmastotavoitteita, tuetaan kestävää kasvua, luodaan työpaikkoja ja taataan energiavarmuus.

(12)

Uudistukset ja investoinnit digitaalisen teknologian, infrastruktuurin ja prosessien alalla parantavat unionin kilpailukykyä maailmanlaajuisesti ja auttavat myös vahvistamaan unionin palautumiskykyä ja tekemään unionista innovatiivisemman ja riippumattomamman monipuolistamalla keskeisiä toimitusketjuja. Uudistuksilla ja investoinneilla olisi erityisesti edistettävä palvelujen digitalisointia, digitaalisen ja datainfrastruktuurin, klustereiden ja digitaali-innovointikeskittymien kehittämistä sekä avoimia digitaalisia ratkaisuja. Digitaalisella muutoksella olisi myös kannustettava pk-yritysten digitalisaatioon. Investoinneissa digitaaliseen teknologiaan olisi noudatettava yhteentoimivuuden, energiatehokkuuden ja henkilötietojen suojan periaatteita, mahdollistettava pk-yritysten ja startup-yritysten osallistuminen ja edistettävä avoimen lähdekoodin ratkaisujen käyttöä.

(13)

Uudistuksilla ja investoinneilla älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun alalla, taloudellinen yhteenkuuluvuus, työpaikat, tuottavuus, kilpailukyky, tutkimus, kehittäminen ja innovointi mukaan luettuina, sekä toimivilla sisämarkkinoilla, joilla on vahvoja pk-yrityksiä, olisi pyrittävä vahvistamaan unionin talouden kasvupotentiaalia ja mahdollistettava sen kestävä elpyminen. Kyseisten uudistusten ja investointien olisi myös edistettävä yrittäjyyttä, yhteisötaloutta, kestävän infrastruktuurin ja liikenteen kehittämistä, teollistamista ja uudelleenteollistamista sekä lievennettävä covid-19-kriisin vaikutuksia talouteen.

(14)

Uudistuksilla ja investoinneilla sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla olisi myös edistettävä köyhyyden ja työttömyyden torjumista, jotta mahdollistetaan jäsenvaltioiden talouksien elpyminen niin, että ketään ei jätetä jälkeen. Kyseisten uudistusten ja investointien olisi johdettava laadukkaiden ja pysyvien työpaikkojen luomiseen ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien osallisuuteen ja integroitumiseen ja mahdollistettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, sosiaalisen infrastruktuurin ja sosiaalipalvelujen sekä sosiaalisen suojelun ja hyvinvointijärjestelmien vahvistaminen.

(15)

Covid-19-kriisi on myös korostanut sitä, kuinka tärkeitä ovat uudistukset ja investoinnit terveydenhuollon alalla sekä taloudellinen, sosiaalinen ja institutionaalinen palautumiskyky, joilla pyritään muun muassa lisäämään kriisivastetta ja kriisivalmiutta erityisesti parantamalla toiminnan ja julkisten palvelujen jatkuvuutta, terveydenhuolto- ja hoivajärjestelmien saavutettavuutta ja kapasiteettia, julkishallinnon ja kansallisten järjestelmien tehokkuutta, myös minimoimalla hallinnollista rasitetta, sekä parantamalla oikeusjärjestelmien tehokkuutta ja petostentorjunnan ja rahanpesun vastaista valvontaa.

(16)

On välttämätöntä toteuttaa seuraavaa sukupolvea, lapsia ja nuoria, koskevia uudistuksia ja investointeja, joilla tuetaan koulutusta ja osaamista, myös digitaalisia taitoja, aktiivisen työvoiman osaamisen kehittämistä, uudelleen kouluttautumista ja uudelleen pätevöitymistä, työttömien pääsyä työelämään edistäviä ohjelmia, koulutukseen, terveyteen, ravitsemukseen, työpaikkoihin ja asumiseen liittyviä lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja niiden saatavuutta parantavia investointipolitiikkoja sekä sukupolvien välistä kuilua kaventavia politiikkoja lapsitakuun ja nuorisotakuun tavoitteiden mukaisesti. Kyseisillä toimilla olisi varmistettava, ettei eurooppalaisten seuraava sukupolvi joudu pysyvästi kärsimään covid-19-kriisin vaikutuksista ja ettei sukupolvien välinen kuilu kasva entisestään.

(17)

Tällä hetkellä yhdestäkään välineestä ei myönnetä suoraa rahoitustukea, joka olisi kytketty jäsenvaltioiden saavuttamiin tuloksiin ja niiden toteuttamiin uudistuksiin ja julkisiin investointeihin vastauksena EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin haasteisiin, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet mukaan luettuina, ja jolla pyrittäisiin vaikuttamaan pysyvästi jäsenvaltioiden tuottavuuteen ja taloudelliseen, sosiaaliseen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn.

(18)

Tähän asetukseen perustuvat rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada aikaan tuloksia, ottaen huomioon erityisesti valvontakustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu vaatimusten noudattamatta jättämisen riski. Tukivälineen mukainen rahoitustuki, jota ei makseta takaisin, olisi annettava unionin sui generis -rahoitusosuutena, joka määräytyy kunkin jäsenvaltion osalta lasketun enimmäisrahoitusosuuden pohjalta ja ottaen huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ja joka olisi maksettava saavutettujen tulosten perusteella ottaen huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmien välitavoitteet ja tavoitteet. Näin ollen olisi vahvistettava tällainen rahoitusosuus tässä asetuksessa säädettyjen alakohtaisten sääntöjen mukaisesti noudattaen rahoituksen, joka ei perustu kustannuksiin, yksinkertaistamista koskevia sääntöjä, joista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6), jäljempänä 'varainhoitoasetus', 125 artiklan 1 kohdassa. Tässä asetuksessa olisi siis säädettävä erityisistä säännöistä ja menettelystä, joiden osalta noudatetaan varainhoitoasetuksen mukaisia talousarviohallinnon yleisiä periaatteita ja jotka koskevat tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, kohdentamista, täytäntöönpanoa ja valvontaa. Rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin, olisi sovellettava maksuissa komissiolta edunsaajina oleville jäsenvaltioille riippumatta jäsenvaltioiden lopullisille saajille maksamien rahoitusosuuksien korvaamisesta missä tahansa muodossa. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää rahoitusosuuksien kaikkia muotoja, mukaan lukien yksinkertaistetut kustannusvaihtoehdot. Rajoittamatta komission oikeutta toteuttaa toimia, kun on kyse petoksesta, lahjonnasta, eturistiriidoista tai tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista myönnetystä päällekkäisestä rahoituksesta, maksuihin ei saisi soveltaa tuensaajalle tosiasiallisesti aiheutuneita kustannuksia koskevaa valvontaa.

(19)

Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (7) mukaisesti ja siinä kohdennettujen määrärahojen rajoissa olisi toteutettava tukivälineen mukaisia elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää. Kyseiset lisävarat olisi käytettävä siten, että varmistetaan asetuksessa (EU) 2020/2094 säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(20)

Tukivälineestä olisi tuettava hankkeita, joissa noudatetaan unionin rahoituksen täydentävyyden periaatetta. Tukivälinettä ei saisi käyttää korvaamaan toistuvia kansallisia talousarviomenoja, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

(21)

Ennakkoehtona digitaalisen muutoksen onnistumiselle unionissa on se, että varmistetaan korkea kyberturvallisuuden taso ja luottamus teknologiaan. Eurooppa-neuvosto kehotti 1 ja 2 päivänä lokakuuta 2020 antamissaan päätelmissä unionia ja sen jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti 29 päivänä tammikuuta 2020 hyväksyttyä 5G:n kyberturvallisuutta koskevaa välineistöä ja erityisesti soveltamaan asiaankuuluvia rajoituksia unionin laajuisessa koordinoidussa riskinarvioinnissa kriittisiksi ja arkaluonteisiksi määritettyjen keskeisten kohteiden suuririskisiksi katsottuihin toimittajiin. Eurooppa-neuvosto korosti, että kaikki mahdolliset 5G-toimittajat on arvioitava yhteisten objektiivisten kriteerien perusteella.

(22)

Synergioiden lisäämiseksi tukivälineen ja InvestEU-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) 2015/1017 muuttamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella, jäljempänä InvestEU-asetus, perustetun InvestEU-ohjelman sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/240 (8) perustetun teknisen tuen välineen välillä elpymis- ja palautumissuunnitelmat voisivat sisältää tietyn enimmäismäärän rajoissa rahoitusosuuksia InvestEU-ohjelman jäsenvaltio-osioihin ja teknisen tuen välineeseen tämän asetuksen mukaisesti.

(23)

Kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Euroopan kestävän kasvun strategiana ja ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, tukivälineellä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristökestävyyttä sekä yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen. Tätä varten tukivälineestä tuettujen ja yksittäisten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytettyjen toimenpiteiden olisi edistettävä vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai niillä olisi vastattava siitä johtuviin haasteisiin, ja niiden olisi oltava määrältään vähintään 37 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista tämän asetuksen liitteessä esitetyn ilmastonseurantaan sovelletun menetelmän perusteella. Kyseistä menetelmää olisi käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin tämän asetuksen liitteessä lueteltuun tukitoimialaan. Jos asianomainen jäsenvaltio ja komissio niin sopivat, ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia olisi voitava nostaa 40 tai 100 prosenttiin yksittäisten investointien osalta elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistustoimenpiteet, joilla lisätään uskottavasti niiden vaikutusta ilmastotavoitteisiin. Tätä varten ilmastotavoitteisiin myönnettävän tuen laskukertoimia olisi voitava nostaa enintään 3 prosenttiin elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista yksittäisten investointien osalta. Tukivälineellä olisi tuettava toimia, jotka ovat kaikilta osin unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja -painopisteiden ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (9) 17 artiklassa tarkoitetun "ei merkittävää haittaa" -periaatteen, jäljempänä "ei merkittävää haittaa" -periaate, mukaisia.

(24)

Koska on tärkeää torjua luonnon monimuotoisuuden jyrkkää vähenemistä, tällä asetuksella olisi edistettävä luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien valtavirtaistamista unionin politiikoissa.

(25)

Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisälletyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitetun "ei merkittävää haittaa" -periaatteen mukaisia. Komission olisi annettava asiaa koskevaa teknistä ohjeistusta. Asetuksen (EU) 2020/852 3 artiklan d alakohdassa tarkoitettujen delegoitujen säädösten voimaantulo ei saisi vaikuttaa kyseiseen ohjeistukseen.

(26)

Digitaalisten menojen osalta tukivälineestä tuettujen ja yksittäisten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisällytettyjen toimenpiteiden olisi myös oltava määrältään vähintään 20 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman määrärahoista. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi laskettava digitaalisiin tavoitteisiin myönnettävän tuen laskukerroin soveltaen menetelmää, jossa otetaan huomioon, missä määrin tukivälineen mukaisella tuella edistetään digitaalisia tavoitteita. Yksittäisten toimenpiteiden laskukertoimet olisi määritettävä tämän asetuksen liitteessä esitettyjen tukitoimialojen perusteella. Menetelmää olisi käytettävä vastaavasti niiden toimenpiteiden osalta, joita ei voida suoraan kohdistaa johonkin tukitoimialaan. Jos asianomainen jäsenvaltio ja komissio niin sopivat, kyseisiä laskukertoimia olisi voitava nostaa 40 prosenttiin tai 100 prosenttiin yksittäisten investointien osalta, jotta voidaan ottaa huomioon liitännäiset uudistukset, joilla lisätään toimenpiteiden vaikutusta digitaalisiin tavoitteisiin.

(27)

Sen määrittämiseksi, missä määrin elpymis- ja palautumissuunnitelmien mukaiset asiaankuuluvat toimenpiteet myötävaikuttavat ilmastotavoitteiden ja digitaalisten tavoitteiden toteutumiseen, tällaiset toimenpiteet olisi voitava ottaa huomioon molempien tavoitteiden yhteydessä niitä koskevien menetelmien mukaisesti.

(28)

Covid-19-kriisi on vaikuttanut erityisen paljon naisiin, koska heitä on enemmistö terveydenhuollon työntekijöistä kaikkialla unionissa ja he joutuvat sovittamaan palkattoman hoivatyön yhteen palkkatyöhön liittyvien velvoitteidensa kanssa. Tilanne on vaikea etenkin yksinhuoltajille, joista 85 prosenttia on naisia. Sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille ja kyseisten tavoitteiden valtavirtaistaminen olisi otettava huomioon ja niitä olisi edistettävä tämän asetuksen nojalla toimitettavien elpymis- ja palautumissuunnitelmien koko valmistelun ja täytäntöönpanon ajan. Investoiminen vahvaan hoivainfrastruktuuriin on myös olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa sukupuolten tasa-arvo ja naisten taloudelliset vaikutusmahdollisuudet, jotta voidaan rakentaa palautumiskykyisiä yhteiskuntia, torjua epävarmoja työoloja naisvaltaisella alalla, vauhdittaa työpaikkojen luomista, ehkäistä köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, sekä vaikuttaa myönteisesti bruttokansantuotteeseen, kun useammat naiset voivat tehdä palkkatyötä.

(29)

Olisi perustettava mekanismi, jolla varmistetaan yhteys tukivälineen ja talouden tehokkaan ohjausprosessin välillä ja jonka nojalla komissio voi tehdä neuvostolle ehdotuksen tukivälineeseen perustuvien maksusitoumusten tai maksujen keskeyttämisestä kokonaan tai osittain. Komission velvollisuus ehdottaa keskeytystä olisi lakkautettava silloin kun ja niin pitkäksi aikaa kuin vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen niin sanottu 'yleinen poikkeuslauseke' on aktivoituna. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja esitettävien toimenpiteiden merkittävien taloudellisten vaikutusten vuoksi olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksesta. Jotta helpotettaisiin sellaisten päätösten hyväksymistä, joita tarvitaan talouden ohjausjärjestelmään liittyvien vaikuttavien toimien varmistamiseksi, maksusitoumusten keskeyttämisessä olisi käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä. Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan olisi voitava pyytää komissiota keskustelemaan kyseisen mekanismin soveltamisesta jäsennellyn vuoropuhelun yhteydessä, jotta Euroopan parlamentti voi voi tuoda esiin näkemyksensä. Jotta komissio voisi ottaa Euroopan parlamentin esittämät näkemykset asianmukaisesti huomioon, jäsennelty vuoropuhelu olisi käytävä neljän viikon kuluessa siitä, kun komissio on ilmoittanut kyseisen mekanismin soveltamisesta Euroopan parlamentille.

(30)

Tukivälineen erityistavoitteena olisi oltava rahoitustuen antaminen elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyjen uudistusten ja investointien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseiseen tavoitteeseen olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa.

(31)

Komission olisi esitettävä viimeistään 31 päivänä heinäkuuta 2022 Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastelukertomus tukivälineen täytäntöönpanosta. Tätä varten komission olisi otettava huomioon yhteiset indikaattorit ja tämän asetuksen mukainen elpymisen ja palautumisen tulostaulu sekä muut saatavilla olevat asiaankuuluvat tiedot. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voisi pyytää komissiota esittelemään tarkastelukertomuksen tärkeimmät havainnot tämän asetuksen mukaisesti perustetun elpymis- ja palautumisvuoropuhelun yhteydessä.

(32)

Sen varmistamiseksi, että elpymis- ja palautumissuunnitelmat edistävät tukivälineen tavoitteita, niihin olisi sisällyttävä toimenpiteitä uudistusten ja julkisten investointihankkeiden toteuttamiseksi johdonmukaisen paketin puitteissa. Toimenpiteiden, jotka on aloitettu 1 päivästä helmikuuta 2020 alkaen, olisi oltava tukikelpoisia. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien olisi oltava johdonmukaisia EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityjen asiaankuuluvien maakohtaisten haasteiden ja painopisteiden sekä neuvoston uusimmassa suosituksessa euroalueen talouspolitiikasta jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro, yksilöityjen haasteiden ja painopisteiden kanssa. Elpymis- ja palautumissuunnitelmien olisi oltava linjassa myös kansallisten uudistusohjelmien, kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien, oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien, nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelman sekä unionin rahastojen yhteydessä hyväksyttyjen kumppanuussopimusten ja toimenpideohjelmien kanssa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja digitaalistrategian painopisteisiin kuuluvien toimien vauhdittamiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelmissa olisi esitettävä myös toimenpiteitä, jotka ovat merkityksellisiä vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta. Tällaisten toimenpiteiden olisi mahdollistettava kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissa ja niiden päivityksissä asetettujen tavoitteiden, päämäärien ja panosten nopea saavuttaminen. Kaikessa tuen kohteena olevassa toiminnassa olisi noudatettava kaikilta osin unionin ilmasto- ja ympäristönormeja ja -painopisteitä. Elpymis- ja palautumissuunnitelmissa olisi noudatettava myös tukivälineen horisontaalisia periaatteita.

(33)

Elpymis- ja palautumissuunnitelmat eivät saisi vaikuttaa oikeuteen tehdä tai panna täytäntöön työehtosopimuksia tai ryhtyä työtaistelutoimiin Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä unionin ja kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.

(34)

Alue- ja paikallisviranomaiset voivat olla tärkeitä kumppaneita uudistusten ja investointien toteuttamisessa. Niinpä niitä olisi asianmukaisesti kuultava ja ne olisi otettava mukaan kansallisen säädöskehyksen mukaisesti.

(35)

Jos jäsenvaltio on vapautettu EU-ohjausjakson yhteydessä seurannasta ja arvioinnista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013 (10) 12 artiklan nojalla tai jos se on neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (11) mukaisen seurannan kohteena, tätä asetusta olisi voitava soveltaa asianomaiseen jäsenvaltioon suhteessa kyseisissä asetuksissa yksilöityihin haasteisiin ja painopisteisiin.

(36)

Jotta jäsenvaltiot saavat tietoa elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelua ja täytäntöönpanoa varten, neuvoston olisi voitava keskustella EU-ohjausjakson yhteydessä elpymis-, palautumis- ja sopeutumiskyvyn tilasta unionissa. Kyseisen keskustelun olisi perustuttava EU-ohjausjakson yhteydessä komission saatavilla oleviin strategisiin ja analyyttisiin tietoihin sekä elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa aiempina vuosina koskeviin tietoihin, jos niitä on saatavilla.

(37)

Jotta voidaan varmistaa, että rahoitusosuus on merkityksellinen ja vastaa jäsenvaltioiden todellisia tarpeita toteuttaa ja saattaa päätökseen elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvät uudistukset ja investoinnit, on aiheellista vahvistaa enimmäisrahoitusosuus, joka on jäsenvaltioiden käytettävissä tukivälineestä myönnettävänä rahoitustukena, jota ei makseta takaisin. Kyseisestä enimmäisrahoitusosuudesta 70 prosenttia olisi laskettava kunkin jäsenvaltion väestömäärän, käänteisen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen ja suhteellisen työttömyysasteen perusteella. Kyseisestä enimmäisrahoitusosuudesta 30 prosenttia olisi laskettava väestömäärän, käänteisen asukaskohtaisen bruttokansantuotteen ja samassa suhteessa reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen vuonna 2020 ja reaalisen bruttokansantuotteen aggregoidun muutoksen vuosina 2020–2021 perusteella, jolloin perusteena käytetään komission syksyn 2020 ennusteita niiden tietojen osalta, jotka eivät ole saatavilla laskennan ajankohtana ja jotka päivitetään toteutuneilla luvuilla 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

(38)

On tarpeen vahvistaa menettely, jota noudattaen jäsenvaltiot toimittavat elpymis- ja palautumissuunnitelmat, ja kyseisten suunnitelmien sisältö. Jäsenvaltion olisi pääsääntöisesti toimitettava elpymis- ja palautumissuunnitelmansa virallisesti viimeistään 30 päivänä huhtikuuta ja jäsenvaltio voisi toimittaa se yhtenä yhtenäisenä asiakirjana yhdessä kansallisen uudistusohjelmansa kanssa. Tukivälineen nopean täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava toimittaa elpymis- ja palautumissuunnitelmaluonnos edellisen vuoden lokakuun 15 päivästä alkaen.

(39)

Jotta varmistetaan kansallinen omavastuullisuus ja keskittyminen tarkoituksenmukaisiin uudistuksiin ja investointeihin, tukea haluavien jäsenvaltioiden olisi toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu elpymis- ja palautumissuunnitelma. Kyseisessä suunnitelmassa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti, kuinka se sisältämänsä toimenpiteet huomioon ottaen tarjoaa kattavan ja riittävän tasapainoisen ratkaisun asianomaisen jäsenvaltion taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen ja näin tukee asianmukaisesti kuutta pilaria ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion erityishaasteet. Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa olisi esitettävä yksityiskohtaiset toimenpiteet sen seurantaa ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien tavoitteet ja välitavoitteet sekä arvioidut kustannukset, ja elpymis- ja palautumissuunnitelman odotettu vaikutus kasvupotentiaaliin, työpaikkojen syntymiseen sekä taloudelliseen, sosiaaliseen ja institutionaaliseen palautumiskykyyn muun muassa lapsia ja nuoria koskevia toimintapolitiikkoja edistämällä, sekä covid-19-kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon edistämiseen, jolla voidaan lisätä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ja lähentymistä unionissa. Sen olisi sisällettävä myös toimenpiteitä, joilla on merkitystä vihreän siirtymän, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, ja digitaalisen muutoksen kannalta. Lisäksi siihen olisi sisällyttävä selvitys siitä, kuinka se auttaa vastaamaan tuloksellisesti EU-ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin asiaankuuluviin maakohtaisiin haasteisiin ja painopisteisiin, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (12) 6 artiklan nojalla annetut suositukset. Sen olisi myös sisällettävä selvitys siitä, kuinka elpymis- ja palautumissuunnitelmassa varmistetaan, että kyseiseen suunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien täytäntöönpanotoimenpiteistä ei aiheudu asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille ("ei merkittävää haittaa" -periaate). Elpymis- ja palautumissuunnitelmassa olisi esitettävä sen odotetut vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin sekä tiivistelmä suoritetusta asiaankuuluvien kansallisten sidosryhmien kuulemisprosessista.

Elpymis- ja palautumissuunnitelmaan olisi sisällyttävä selvitys jäsenvaltion suunnitelmista, järjestelmistä ja konkreettisista toimenpiteistä, joilla ehkäistään, havaitaan ja korjataan eturistiriitoja, lahjontaa ja petoksia sekä vältetään päällekkäistä rahoitusta tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista. Elpymis- ja palautumissuunnitelma voisi sisältää myös rajat ylittäviä tai useita maita kattavia hankkeita. Komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tekemään tiivistä yhteistyötä koko prosessin ajan.

(40)

Tukivälineen täytäntöönpanon olisi tapahduttava moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti, mihin kuuluu petosten, myös veropetosten, veronkierron, lahjonnan ja eturistiriitojen tehokas ehkäiseminen ja niistä syytteeseen asettaminen.

(41)

Komission olisi arvioitava kunkin jäsenvaltion ehdottama elpymis- ja palautumissuunnitelma ja toimittava tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Komission olisi kunnioitettava kaikilta osin suunnitelman kansallista omavastuullisuutta ja otettava sen vuoksi huomioon asianomaisen jäsenvaltion esittämät perustelut ja seikat. Komission olisi arvioitava jäsenvaltion ehdottaman elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyyttä, vaikuttavuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta tässä asetuksessa kriteereistä vahvistetun luettelon perusteella. Komission olisi arvioitava ehdotetut elpymis- ja palautumissuunnitelmat tai tapauksen mukaan niiden päivitykset kahden kuukauden kuluessa elpymis- ja palautumissuunnitelmien virallisesta toimittamisesta. Asianomaisen jäsenvaltion ja komission olisi voitava sopia kyseisen määräajan pidentämisestä tarvittaessa kohtuullisella ajanjaksolla.

(42)

Tämän asetuksen liitteessä olisi esitettävä asiaankuuluvat suuntaviivat, joiden perusteella komissio voi arvioida avoimesti ja tasapuolisesti elpymis- ja palautumissuunnitelmia ja määrittää rahoitusosuuden tässä asetuksessa säädettyjen tavoitteiden ja muiden asiaankuuluvien vaatimusten mukaisesti. Siksi elpymis- ja palautumissuunnitelmia koskevien ehdotusten arvioimista varten olisi avoimuuden ja tehokkuuden nimissä luotava luokitusjärjestelmä. Kriteereissä, jotka liittyvät maakohtaisiin suosituksiin, kasvupotentiaalin, työpaikkojen luomisen ja taloudellisen, sosiaalisen ja institutionaalisen palautumiskyvyn lujittamiseen ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanon edistämiseen, olisi vaadittava korkein pistemäärä arvioinnissa. Myönteisen arvion olisi edellytettävä myös tosiasiallista panostusta vihreään siirtymään ja digitaaliseen muutokseen.

(43)

Asiantuntija-avun ja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tapahtuvan vertaisneuvonnan ja teknisen tuen käytöstä olisi oltava oma säännöksensä, jotta voidaan tukea korkealaatuisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimista ja avustaa komissiota jäsenvaltioiden toimittamien elpymis- ja palautumissuunnitelmien sekä niiden täytäntöönpanoasteen arvioinnissa. Jäsenvaltiot voisivat myös pyytää tukea teknisen tuen välineestä. Jäsenvaltioita olisi kannustettava edistämään synergioita muiden jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien kanssa.

(44)

Yksinkertaisuuden vuoksi rahoitusosuuden määrittelyssä olisi noudatettava yksinkertaisia kriteerejä. Rahoitusosuus olisi määritettävä asianomaisen jäsenvaltion ehdottaman elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten perusteella.

(45)

Neuvoston olisi hyväksyttävä elpymis- ja palautumissuunnitelmien arvio komission ehdotukseen perustuvalla täytäntöönpanopäätöksellä, joka sen olisi pyrittävä hyväksymään neljän viikon kuluessa kyseisen ehdotuksen hyväksymisestä. Edellyttäen, että elpymis- ja palautumissuunnitelma täyttää arviointikriteerit tyydyttävästi, asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi myönnettävä enimmäisrahoitusosuus, jos elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvien uudistusten ja investointien arvioidut kokonaiskustannukset ovat yhtä suuret tai suuremmat kuin enimmäisrahoitusosuuden määrä. Sitä vastoin asianomaiselle jäsenvaltiolle olisi myönnettävä määrä, joka on yhtä suuri kuin elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset, jos tällaiset arvioidut kokonaiskustannukset ovat pienemmät kuin enimmäisrahoitusosuuden määrä. Jos elpymis- ja palautumissuunnitelma ei täytä arviointikriteerejä tyydyttävästi, jäsenvaltiolle ei saisi myöntää rahoitusosuutta. Neuvoston täytäntöönpanopäätöstä olisi muutettava komission ehdotuksesta siten, että siihen sisällytetään päivitetty enimmäisrahoitusosuus, joka lasketaan toteutuneiden lukujen perusteella kesäkuussa 2022. Neuvoston olisi hyväksyttävä asiaankuuluva muuttamista koskeva päätös ilman aiheetonta viivytystä.

(46)

Jotta voidaan varmistaa, että rahoitustukea myönnetään etupainotteisesti ensimmäisinä covid-19-kriisin jälkeisinä vuosina ja että se on yhteensopiva tukivälineeseen käytettävissä olevan rahoituksen kanssa, varoja olisi annettava käyttöön 31 päivään joulukuuta 2023 saakka. Sen vuoksi rahoitustukeen, jota ei makseta takaisin, käytettävissä olevasta määrästä 70:tä prosenttia koskevat oikeudelliset sitoumukset olisi voitava tehdä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 ja 30:tä prosenttia koskevat oikeudelliset sitoumukset olisi voitava tehdä 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä. Jäsenvaltion pyynnöstä, joka toimitetaan yhdessä elpymis- ja palautumissuunnitelman kanssa, 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä voidaan maksaa ennakkomaksuna enintään 13 prosenttia rahoitusosuudesta ja soveltuvissa tapauksissa enintään 13 prosenttia asianomaisen jäsenvaltion lainasta, mahdollisuuksien mukaan kahden kuukauden kuluttua siitä, kun komissio on hyväksynyt oikeudelliset sitoumukset.

(47)

Jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelmalle olisi voitava myöntää rahoitustukea lainana edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio tekee asianmukaisesti perustellun hakemuksen perusteella lainasopimuksen komission kanssa. Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanoa tukevia lainoja olisi myönnettävä 31 päivään joulukuuta 2023 saakka, ja niille olisi myönnettävä maturiteetit, jotka vastaavat tällaisten menojen pitkän aikavälin luonnetta. Neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (13) 5 artiklan 2 kohdan nojalla takaisinmaksujen aikataulu olisi laadittava moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti siten, että varmistetaan velkojen tasainen ja ennakoitavissa oleva väheneminen. Kyseiset maturiteetit voisivat poiketa niiden varojen maturiteeteista, jotka unioni lainaa pääomamarkkinoilta lainojen rahoittamiseksi. Sen vuoksi on tarpeen säätää mahdollisuudesta poiketa varainhoitoasetuksen 220 artiklan 2 kohdassa vahvistetusta periaatteesta, jonka mukaan rahoitusapua varten myönnettävien lainojen maturiteetteja ei saisi muuttaa.

(48)

Lainatukihakemus olisi perusteltava elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyviin lisäuudistuksiin ja -investointeihin liittyvillä suuremmilla rahoitustarpeilla, jotka ovat merkityksellisiä erityisesti vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen kannalta, ja sillä, että elpymis- ja palautumissuunnitelman kustannukset ovat suuremmat kuin rahoitusosuuden, jota ei makseta takaisin, kautta myönnetty enimmäisrahoitusosuus. Lainatukihakemus olisi voitava esittää yhtä aikaa elpymis- ja palautumissuunnitelman toimittamisen kanssa. Jos lainatukihakemus esitetään eri ajankohtana, siihen olisi liitettävä tarkistettu elpymis- ja palautumissuunnitelma, johon sisältyy täydentäviä välitavoitteita ja tavoitteita. Resurssien etupainotteisen käytön varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi haettava lainatukea viimeistään 31 päivänä elokuuta 2023. Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi kaikkien tämän asetuksen nojalla myönnettävien lainatukien kokonaismäärälle olisi asetettava yläraja. Lisäksi kullekin jäsenvaltiolle myönnettävän lainan enimmäismäärä saisi olla enintään 6,8 prosenttia maan bruttokansantulosta (BKTL) vuonna 2019, siten kuin Eurostatin tiedoissa esitetään toukokuun 2020 tilanteen osalta. Ylärajan korottamisen olisi oltava mahdollista poikkeuksellisissa olosuhteissa, jos varoja on käytettävissä. Samoista syistä laina olisi voitava maksaa erissä tulosten saavuttamisen perusteella. Komission olisi arvioitava lainatukihakemus kahden kuukauden kuluessa. Neuvoston olisi voitava komission ehdotuksesta hyväksyä kyseinen arvio määräenemmistöllä täytäntöönpanopäätöksellä, joka sen olisi pyrittävä hyväksymään neljän viikon kuluessa kyseisen komission ehdotuksen antamisesta.

(49)

Jäsenvaltioiden olisi voitava esittää perusteltu pyyntö elpymis- ja palautumissuunnitelman muuttamiseksi sen täytäntöönpanoaikana, jos muutos on perusteltavissa objektiivisilla olosuhteilla. Jos komissio katsoo, että tällainen muuttaminen on asianomaisen jäsenvaltion esittämien perustelujen nojalla aiheellista, sen olisi arvioitava uusi elpymis- ja palautumissuunnitelma kahden kuukauden kuluessa. Asianomaisen jäsenvaltion ja komission olisi voitava sopia kyseisen määräajan pidentämisestä kohtuullisella ajanjaksolla, jos se on tarpeen. Neuvoston olisi hyväksyttävä uuden elpymis- ja palautumissuunnitelman arvio komission ehdotukseen perustuvalla täytäntöönpanopäätöksellä, joka sen olisi pyrittävä hyväksymään neljän viikon kuluessa ehdotuksen hyväksymisestä.

(50)

Unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa, jotta varmistetaan tukivälineen sujuva ja nopea täytäntöönpano.

(51)

Tukivälineen varainhoidon tehostamiseksi ja yksinkertaistamiseksi unionin rahoitustuki elpymis- ja palautumissuunnitelmille olisi annettava rahoituksena, joka perustuu tulosten saavuttamiseen, jota mitataan suhteessa hyväksytyissä elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitettyihin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin. Tätä varten täydentävä lainatuki olisi kytkettävä rahoitustuen (rahoitustuki, jota ei makseta takaisin) kannalta merkityksellisten tavoitteiden lisäksi asetettuihin täydentäviin välitavoitteisiin ja tavoitteisiin.

(52)

Tukivälineen varojen vapauttaminen edellyttää, että jäsenvaltiot saavuttavat tyydyttävästi elpymis- ja palautumissuunnitelmissa esitetyt asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet, sen jälkeen kun neuvosto on hyväksynyt tällaisten suunnitelmien arvioinnin. Ennen kuin komissio hyväksyy päätöksen luvan antamisesta rahoitusosuuden ja soveltuvissa tapauksissa lainan maksamiselle, sen olisi pyydettävä talous- ja rahoituskomiteaa antamaan komission ennakkoarvion perusteella lausuntonsa siitä, ovatko jäsenvaltiot saavuttaneet asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet tyydyttävästi. Jotta komissio voi ottaa talous- ja rahoituskomitean lausunnon huomioon arvioinnissaan, se olisi annettava neljän viikon kuluessa komission ennakkoarvion vastaanottamisesta. Talous- ja rahoituskomitean on pyrittävä päätöksenteossaan yhteisymmärrykseen. Jos poikkeuksellisesti yksi tai useampi jäsenvaltio katsoo, että asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden tyydyttävästä saavuttamisesta on vakavasti poikettu, ne voivat pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ottamaan asian seuraavan Eurooppa-neuvoston kokouksen käsittelyyn. Näiden jäsenvaltioiden olisi myös ilmoitettava asiasta viipymättä neuvostolle, ja neuvoston olisi puolestaan ilmoitettava asiasta viipymättä Euroopan parlamentille. Tällaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa päätöstä luvan antamisesta rahoitusosuuden ja soveltuvissa tapauksissa lainan maksamiselle ei saisi tehdä ennen kuin asiasta on keskusteltu perusteellisesti seuraavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Kyseinen prosessi saisi pääsääntöisesti kestää korkeintaan kolme kuukautta siitä, kun komissio on pyytänyt talous- ja rahoituskomitean lausuntoa.

(53)

Moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi ja tukivälineen tuloksellisuuteen perustuvan luonteen mukaisesti olisi vahvistettava erityiset säännöt talousarviositoumuksia, maksuja, rahoituksen keskeyttämistä ja takaisinperintää sekä rahoitustukea koskevien sopimusten irtisanomista varten. Ennustettavuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava esittää maksupyyntöjä kahdesti vuodessa. Maksut olisi suoritettava erissä ja niiden olisi perustuttava komission myönteiseen arvioon asianomaisen jäsenvaltion elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanosta. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet varmistaakseen, että tukivälineestä tuettuihin toimenpiteisiin liittyvä varojen käyttö on sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaista. Niiden olisi erityisesti varmistettava, että petokset, lahjonta ja eturistiriidat ehkäistään, havaitaan ja korjataan ja että vältetään päällekkäistä rahoitusta tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista. Rahoitus olisi voitava keskeyttää, rahoitustukea koskevat sopimukset olisi voitava irtisanoa ja rahoitusta olisi voitava vähentää ja periä takaisin, jos asianomainen jäsenvaltio ei ole pannut elpymis- ja palautumissuunnitelmaa täytäntöön tyydyttävällä tavalla tai jos kyseessä ovat tukivälineestä tuettuihin toimenpiteisiin liittyvät vakavat sääntöjenvastaisuudet eli petokset, lahjonta ja eturistiriidat taikka rahoitustukea koskevien sopimusten mukaisten velvoitteiden vakava rikkominen. Takaisinperintä olisi mahdollisuuksien mukaan varmistettava kuittaamalla tukivälineen mukaisesti jäljellä olevat maksut. Olisi otettava käyttöön tarkoituksenmukaiset kuulemismenettelyt sen varmistamiseksi, että rahoituksen keskeyttämistä ja maksettujen määrien takaisinperintää sekä rahoitustukea koskevien sopimusten irtisanomista koskevassa komission päätöksessä kunnioitetaan jäsenvaltioiden oikeutta esittää huomautuksia. Kaikki rahoitusosuuksien maksut jäsenvaltioille olisi suoritettava 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2020/2094 1 artiklan 3 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettuja toimenpiteitä ja tapauksia, joissa huolimatta siitä, että oikeudellinen sitoumus on tehty tai päätös hyväksytty kyseisen asetuksen 3 artiklassa tarkoitettuja määräaikoja noudattaen, unionin on voitava täyttää velvoitteensa jäsenvaltioita kohtaan, mukaan lukien unionia koskevan lainvoimaisen tuomion aiheuttamat velvoitteet.

(54)

Komission olisi varmistettava, että unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti. Vaikka on pääasiallisesti jäsenvaltion vastuulla varmistaa, että tukiväline pannaan täytäntöön asiaankuuluvan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, komission olisi voitava saada tästä jäsenvaltioilta riittävät vakuudet. Jäsenvaltioiden olisi tätä varten tukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä varmistettava vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan järjestelmän toimivuus ja perittävä aiheettomasti maksetut tai väärinkäytetyt määrät takaisin. Jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää tässä tavanomaisia kansallisia talousarviohallinnon järjestelmiään. Jäsenvaltioiden olisi kerättävä standardoitujen luokkien dataa ja tietoja, joiden avulla voidaan ehkäistä, havaita ja korjata tukivälineestä tuettuihin toimenpiteisiin liittyviä vakavia sääntöjenvastaisuuksia eli petoksia, lahjontaa ja eturistiriitoja. Komission olisi asetettava saataville tieto- ja seurantajärjestelmä, johon kuuluu yhteinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline ja jonka avulla dataa ja tietoja voidaan käyttää ja analysoida, jotta se voidaan ottaa yleisesti käyttöön jäsenvaltiossa.

(55)

Komission, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja soveltuvissa tapauksissa Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) olisi voitava käyttää tieto- ja seurantajärjestelmää toimivaltansa ja oikeuksiensa puitteissa.

(56)

Jotta voidaan helpottaa jäsenvaltioiden niiden järjestelyjen täytäntöönpanoa, joilla pyritään välttämään päällekkäinen rahoitus tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista, komission olisi asetettava varainhoitoasetuksen 38 artiklan 1 kohdan mukaisesti saataville unionin talousarviosta rahoitettuja varoja saaneita koskevat tiedot.

(57)

Jäsenvaltioiden ja komission olisi saatava käsitellä henkilötietoja ainoastaan, kun se on tarpeen elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointihankkeiden täytäntöönpanotoimenpiteisiin liittyvän varainkäytön vastuuvapauden, tarkastuksen ja valvonnan varmistamiseksi. Henkilötietoja olisi käsiteltävä asetuksen (EU) 2016/679 (14) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (15) mukaisesti riippuen siitä, kumpaa asetusta sovelletaan.

(58)

Täytäntöönpanon valvomiseksi tehokkaasti jäsenvaltioiden olisi raportoitava elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä kahdesti vuodessa EU-ohjausjakson yhteydessä. Tällaiset asianomaisten jäsenvaltioiden laatimat raportit olisi otettava asianmukaisesti huomioon kansallisissa uudistusohjelmissa, joita olisi käytettävä välineenä raportoitaessa edistymisestä elpymis- ja palautumissuunnitelmien päätökseen saattamisessa.

(59)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava pyytämään kansallisilta tuottavuuskomiteoiltaan ja riippumattomilta finanssipolitiikan instituutioilta lausunto elpymis- ja palautumissuunnitelmistaan, mihin kuuluu mahdollinen elpymis- ja palautumissuunnitelman osien validointi.

(60)

Jotta voidaan varmistaa avoimuus ja vastuuvelvollisuus tukivälineen täytäntöönpanossa, komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittaessa sen jälkeen kun arkaluonteiset tai luottamukselliset tiedot on poistettu tai asianmukaisia luottamuksellisuusjärjestelyjä soveltaen yhtäaikaisesti ja yhtäläisin ehdoin asiaankuuluvat asiakirjat ja tiedot, kuten jäsenvaltioiden toimittamat elpymis- ja palautumissuunnitelmat tai niiden muutokset ja komission julkistamat ehdotukset neuvoston täytäntöönpanopäätöksiksi.

(61)

Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voisi kutsua komission keskustelemaan kahden kuukauden välein elpymis- ja palautumisvuoropuhelussa seikoista, jotka koskevat tukivälineen täytäntöönpanoa, kuten jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmia, komission arviointia, tarkastelukertomuksen keskeisiä havaintoja, välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen tilaa, maksuihin ja rahoituksen keskeyttämiseen liittyviä menettelyjä ja muita tukivälineen täytäntöönpanoon liittyviä asiaankuuluvia tietoja ja asiakirjoja, jotka komissio on toimittanut. Komission olisi otettava huomioon elpymis- ja palautumisvuoropuhelun yhteydessä esiin tulleet seikat, myös Euroopan parlamentin päätöslauselmat, jos niitä annetaan.

(62)

Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen ja noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin ohjelmien kanssa ja täydennettävä niitä siten, että vältetään päällekkäisen rahoituksen myöntäminen tukivälineestä ja muista unionin ohjelmista samoihin menoihin. Komission ja jäsenvaltioiden olisi erityisesti huolehdittava tehokkaasta koordinoinnista prosessin kaikissa vaiheissa, jotta voidaan taata rahoituslähteiden keskinäinen yhteensopivuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja yhteisvaikutus. Tätä varten jäsenvaltioilta olisi edellytettävä asiaankuuluvien tietojen esittämistä jo myönnetystä tai suunnitellusta unionin rahoituksesta, kun ne toimittavat elpymis- ja palautumissuunnitelmansa komissiolle. Tukivälineestä annettavan rahoitustuen olisi täydennettävä muista unionin ohjelmista ja välineistä, myös InvestEU-ohjelmasta, annettavaa tukea. Tukivälineestä rahoitettaviin uudistus- ja investointihankkeisiin olisi voitava saada rahoitusta muista unionin ohjelmista ja välineistä edellyttäen, että tällainen tuki ei kata samoja kustannuksia.

(63)

Komission olisi seurattava tukivälineen täytäntöönpanoa ja mitattava tämän asetuksen mukaisten tavoitteiden saavuttamista kohdennetusti ja oikeasuhteisesti. Komission olisi tukivälineen täytäntöönpanoa seuratessaan varmistettava, että toimien toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tätä varten unionin rahoituksen saajille olisi asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Komission olisi vahvistettava delegoiduilla säädöksillä yhteiset indikaattorit, joita käytetään edistymisestä raportoitaessa sekä tukivälineen seurannassa ja arvioinnissa, ja määriteltävä menetelmä tukivälineen sosiaalimenoista, myös lapsia ja nuoria koskevista menoista, raportointia varten.

(64)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (16) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä tukivälinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan tukivälineen käytännön vaikutuksia.

(65)

Delegoidulla säädöksellä olisi perustettava tulostaulu, jossa esitetään jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon edistyminen kussakin kuudessa pilarissa ja elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa tapahtunut edistyminen tukivälineen yhteisten indikaattoreiden osalta. Tulostaulun olisi oltava toiminnassa joulukuuhun 2021 mennessä, ja komission olisi päivitettävä sitä kahdesti vuodessa.

(66)

Jotta voidaan varmistaa tukivälineen täytäntöönpanon asianmukainen seuranta, joka kattaa myös sosiaalimenot, ja tulosraportointi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tulostaulua, jossa esitetään täytäntöönpanon edistyminen, ja käytettäviä yhteisiä indikaattoreita sekä menetelmää sosiaalimenoista, mukaan lukien lapsia ja nuoria koskevat menot, raportointia varten. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(67)

Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomus tukivälineen täytäntöönpanosta. Kyseisen kertomuksen olisi sisällettävä tietoja siitä, miten jäsenvaltiot ovat edistyneet hyväksyttyjen elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanossa. Lisäksi siihen olisi sisällyttävä tiedot välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta, maksuista ja keskeytyksistä, siitä, kuinka tukiväline on myötävaikuttanut ilmastotavoitteiden ja digitaalisten tavoitteiden toteutumiseen, yhteisistä indikaattoreista ja kuuden pilarin puitteissa rahoitetuista menoista.

(68)

Tukivälineen tavoitteiden saavuttamisen, sen varojen käytön tuloksellisuuden ja sen lisäarvon tarkastelemiseksi olisi toteutettava riippumaton arviointi. Arviointiin olisi tarvittaessa liitettävä ehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi. Lisäksi olisi toteutettava riippumaton jälkiarviointi, jossa olisi tarkasteltava tukivälineen pitkäaikaisia vaikutuksia.

(69)

Neuvoston olisi hyväksyttävä komission ehdotuksesta täytäntöönpanopäätöksellä elpymis- ja palautumissuunnitelmien, jotka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön, arviointi ja vastaava rahoitusosuus. Tätä varten ja jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, neuvostolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Komissiolle olisi siirrettävä asiaankuuluvien välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen perustuvaan rahoitustuen maksamiseen liittyvää täytäntöönpanovaltaa, ja sen olisi käytettävä sitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (17) mukaista tarkastelumenettelyä noudattaen. Ottaen huomioon mahdollinen tarve maksaa tukivälineen mukainen rahoitustuki pikaisesti asetuksen (EU) N:o 182/2011 asiaankuuluvien säännösten mukaisesti kyseisessä asetuksessa tarkoitetun komitean puheenjohtajan olisi harkittava mahdollisuutta lyhentää minkä tahansa täytäntöönpanosäädösehdotuksen osalta aikarajaa komitean koolle kutsumiselle ja aikarajaa komitean lausunnon antamiselle.

(70)

Täytäntöönpanopäätöksen hyväksymisen jälkeen asianomaisen jäsenvaltion ja komission olisi voitava sopia tietyistä luonteeltaan teknisistä operatiivisista järjestelyistä, joissa esitetään yksityiskohtaisesti täytäntöönpanon näkökohdat aikataulujen, välitavoitteiden ja tavoitteiden indikaattoreiden sekä taustatietojen saatavuuden osalta. Jotta varmistetaan, että operatiiviset järjestelyt ovat jatkuvasti merkityksellisiä elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana vallitsevissa olosuhteissa, tällaisten operatiivisten järjestelyjen osatekijöitä olisi oltava mahdollista muuttaa yhteisellä suostumuksella.

(71)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(72)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (18) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (19), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (20) ja (EU) 2017/1939 (21) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, mukaan lukien petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. OLAFilla on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta, eturistiriidoista tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. EPPOlla on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa, eturistiriitoja ja muuta laitonta toimintaa sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (22) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(73)

Komission olisi voitava toteuttaa tiedotustoimia varmistaakseen unionin rahoituksen näkyvyyden ja tarvittaessa varmistaa, että tukivälineestä annettavasta tuesta tiedotetaan ja se tuodaan esille rahoitusta koskevan maininnan avulla.

(74)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(75)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti tutkinut Unkarin esittämän pyynnön, joka koski komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1144/2013 (2), sellaisena kuin se on muutettuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1415 (3), nojalla rekisteröidyn aidon perinteisen tuotteen ”Tepertős pogácsa” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (4).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti arvioinut Espanjan esittämän pyynnön, joka koskee komission asetuksen (EY) N:o 984/2011 (2) nojalla rekisteröidyn suojatun alkuperänimityksen ”Vinagre del Condado de Huelva” eritelmän muutoksen hyväksymistä.

(2)

Koska kyseessä ei ole asetuksen (EU) N:o 1151/2012 53 artiklan 2 kohdan mukainen vähäinen muutos, komissio julkaisi muutospyynnön kyseisen asetuksen 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3).

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, minkä vuoksi eritelmän muutos olisi hyväksyttävä,