ISSN 1977-0812
Euroopan unionin
virallinen lehti
L 46
Suomenkielinen laitos
Lainsäädäntö
64. vuosikerta
10. helmikuu 2021
|
ISSN 1977-0812 |
||
|
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 46 |
|
|
|
||
|
Suomenkielinen laitos |
Lainsäädäntö |
64. vuosikerta |
|
Sisältö |
|
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset |
Sivu |
|
|
|
ASETUKSET |
|
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
* |
Komission asetus (EU) 2021/155, annettu 9 päivänä helmikuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hiilitetrakloridin, klorotaloniilin, klooriprofaamin, dimetoaatin, etoprofossin, fenamidonin, metiokarbin, ometoaatin, propikonatsolin ja pymetrotsiinin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla ( 1 ) |
|
|
|
|
PÄÄTÖKSET |
|
|
|
* |
||
|
|
* |
||
|
|
|
TYÖJÄRJESTYKSET |
|
|
|
* |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työjärjestys – Tammikuu 2021 |
|
|
|
|
|
(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti. |
|
FI |
Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu. Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä. |
II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset
ASETUKSET
|
10.2.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 46/1 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/152,
annettu 3 päivänä helmikuuta 2021,
suojan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti nimitykselle ”Ponikve” (SAN)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 99 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Komissio on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastellut Kroatian lähettämää hakemusta nimityksen ”Ponikve” rekisteröimiseksi ja julkaissut hakemuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2). |
|
(2) |
Komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti. |
|
(3) |
Nimitys ”Ponikve” olisi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti suojattava ja merkittävä kyseisen asetuksen 104 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin. |
|
(4) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Suojataan nimitys ”Ponikve” (SAN).
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä helmikuuta 2021.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Janusz WOJCIECHOWSKI
Komission jäsen
|
10.2.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 46/3 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/153,
annettu 3 päivänä helmikuuta 2021,
nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin ”Λούντζα Πιτσιλιάς” (Lountza Pitsilias) (SMM)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Kyproksen hakemus nimityksen ”Λούντζα Πιτσιλιάς” (Lountza Pitsilias) rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(2) |
Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, joten nimitys ”Λούντζα Πιτσιλιάς” (Lountza Pitsilias) olisi rekisteröitävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Rekisteröidään nimitys ”Λούντζα Πιτσιλιάς” (Lountza Pitsilias) (SMM).
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.2 ”Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)” tuotteeseen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä helmikuuta 2021.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Janusz WOJCIECHOWSKI
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL C 322, 30.9.2020, s. 49.
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).
|
10.2.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 46/4 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2021/154,
annettu 3 päivänä helmikuuta 2021,
nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin ”Λουκάνικο Πιτσιλιάς” (Loukaniko Pitsilias) (SMM)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Kyproksen hakemus nimityksen ”Λουκάνικο Πιτσιλιάς” (Loukaniko Pitsilias) rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti. |
|
(2) |
Komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, joten nimitys ”Λουκάνικο Πιτσιλιάς” (Loukaniko Pitsilias) olisi rekisteröitävä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Rekisteröidään nimitys ”Λουκάνικο Πιτσιλιάς” (Loukaniko Pitsilias) (SMM).
Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.2 ”Lihavalmisteet (kuumennetut, suolatut, savustetut jne.)” tuotteeseen.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 3 päivänä helmikuuta 2021.
Komission puolesta,
puheenjohtajan nimissä
Janusz WOJCIECHOWSKI
Komission jäsen
(1) EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.
(2) EUVL C 322, 30.9.2020, s. 45.
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).
|
10.2.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 46/5 |
KOMISSION ASETUS (EU) 2021/155,
annettu 9 päivänä helmikuuta 2021,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II, III ja V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse hiilitetrakloridin, klorotaloniilin, klooriprofaamin, dimetoaatin, etoprofossin, fenamidonin, metiokarbin, ometoaatin, propikonatsolin ja pymetrotsiinin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23 päivänä helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Klorotaloniilin, klooriprofaamin, dimetoaatin, fenamidonin, ometoaatin, propikonatsolin ja pymetrotsiinin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteessä II. Hiilitetrakloridin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin kyseisen asetuksen liitteessä II ja liitteessä III olevassa B osassa. Etoprofossin ja metiokarbin jäämien enimmäismäärät vahvistettiin kyseisen asetuksen liitteessä III olevassa A osassa. |
|
(2) |
Tehoaineen klorotaloniili hyväksyntää ei uusittu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/677 (2). Tehoaineen klooriprofaami hyväksyntää ei uusittu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/989 (3). Tehoaineen dimetoaatti hyväksyntää ei uusittu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1090 (4). Tehoaineen etoprofossi hyväksyntää ei uusittu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/344 (5). Tehoaineen fenamidoni hyväksyntää ei uusittu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1043 (6). Tehoaineen metiokarbi hyväksyntää ei uusittu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1606 (7). Tehoaineen propikonatsoli hyväksyntää ei uusittu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1865 (8). Tehoaineen pymetrotsiini hyväksyntää ei uusittu komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1501 (9). |
|
(3) |
Tehoaineita hiilitetrakloridi ja ometoaatti ei koskaan hyväksytty unionissa käytettäväksi kasvinsuojeluaineissa. Hiilitetrakloridin väliaikaiset jäämien enimmäismäärät viljassa vahvistettiin komission asetuksella (EY) N:o 149/2008 (10) ja ometoaatin väliaikaiset enimmäismäärät useissa tuotteissa komission asetuksella (EU) 2017/1135 (11). |
|
(4) |
Kaikki näitä tehoaineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden voimassa olevat luvat on peruutettu. Sen vuoksi on aiheellista poistaa asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteissä II ja III vahvistetut kyseisiä aineita koskevat jäämien enimmäismäärät kyseisen asetuksen 17 artiklan mukaisesti, luettuna yhdessä sen 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan kanssa. |
|
(5) |
Komissio kuuli Euroopan unionin vertailulaboratorioita tarpeesta mukauttaa tiettyjä määritysrajoja. Laboratoriot totesivat, että tekninen kehitys mahdollistaa alempien määritysrajojen asettamisen tietyille tuotteille. Oletusarvot niille tehoaineille, joiden osalta kaikki jäämien enimmäismäärät olisi alennettava asianmukaiseen määritysrajaan, olisi lueteltava liitteessä V asetuksen (EY) N:o 396/2005 18 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti. |
|
(6) |
Asetuksen (EY) N:o 396/2005 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettiin hakemus, joka koski voimassa olevan jäämien enimmäismäärän muuttamista perunoiden osalta sekä jäämäkokeita ja seurantatietoja. Hakemus esitettiin, jotta voidaan ottaa huomioon perunoiden mahdollinen kontaminaatio, joka ylittää jäämien enimmäismäärän oletusarvon 0,01 mg/kg, kun niitä on varastoitu tiloihin, joissa on aiemmin käytetty klooriprofaamia. Hakija väittää, että klooriprofaamin erityisominaisuuksien vuoksi sen jäämiä ei voida näiden varastojen nykyisillä puhdistustoimilla täysin välttää. Toimitetut seurantatiedot vahvistavat klooriprofaamin jäämien esiintymisen käsittelemättömissä perunoissa. |
|
(7) |
Alankomaat arvioi hakemuksen asetuksen (EY) N:o 396/2005 8 artiklan mukaisesti ja toimitti arviointiraportin komissiolle. |
|
(8) |
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, arvioi hakemuksen ja arviointiraportin ja tarkasteli etenkin kuluttajille ja tarpeen mukaan eläimille aiheutuvia riskejä ja antoi tieteellisen lausunnon ehdotetusta jäämien enimmäismäärästä (12). Se toimitti lausunnon hakijalle, komissiolle ja jäsenvaltioille sekä julkisti sen. |
|
(9) |
Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi tieteellisessä lausunnossaan, että Alankomaiden suosittelemat jäämien enimmäismäärät joko tasolla 0,3 mg/kg tai 0,4 mg/kg olivat kuluttajien turvallisuuden kannalta hyväksyttäviä 27 erityiselle kuluttajaryhmälle Euroopassa tehdyn kuluttajien altistumisen arvioinnin perusteella. Elintarviketurvallisuusviranomainen otti huomioon tuoreimmat tiedot aineen toksikologisista ominaisuuksista ja tarkasteli 3-kloorianiliinin esiintymistä, sillä sitä muodostuu perunoiden uunissa paistamista vastaavissa olosuhteissa. Kaikkien klooriprofaamia mahdollisesti sisältävien elintarvikkeiden nauttimisesta johtuva elinikäinen altistuminen klooriprofaamille tai lyhytaikainen altistuminen klooriprofaamille ja – suuren perunankulutuksen vuoksi – sen pääasialliselle aineenvaihduntatuotteelle 3-kloorianiliinille eivät kumpikaan osoittaneet, että hyväksyttävä päiväsaanti tai akuutin altistumisen viiteannos olisi vaarassa ylittyä. |
|
(10) |
Kun otetaan huomioon elintarviketurvallisuusviranomaisen päätelmät kuluttajille aiheutuvasta riskistä ja se, että tasot olisi asetettava niin alhaisiksi kuin on kohtuudella mahdollista, perunoita koskevat jäämien enimmäismäärät olisi asetettava tasolle 0,4 mg/kg hyvän laboratoriokäytännön (GLP) kokeiden tuloksena ja siten, että ne vastaavat kaikkien näytteiden tulosten 97,5:ttä persentiiliä. Koska elintarviketurvallisuusviranomainen totesi lisäksi, että nykyiset puhdistuskäytännöt ovat riittämättömiä, on asianmukaista antaa elintarvikealan toimijoille riittävästi aikaa kehittää ja ottaa käyttöön uusi puhdistusmenetelmä. |
|
(11) |
Tätä väliaikaista jäämien enimmäismäärää tarkastellaan uudelleen komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta toimitettujen seurantatietojen perusteella. Komissio voi näin arvioida tilannetta säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa asteittain alentaa jäämien enimmäismäärää sitä mukaa kuin parempien puhdistusmenetelmien käyttöönotto edistyy. Komissiolle olisi toimitettava raportti siivouskäytäntöjen kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä seurantatiedot viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021, ja sitä olisi päivitettävä seuraavina vuosina. |
|
(12) |
Unionin kauppakumppaneita on kuultu Maailman kauppajärjestön kautta uusista jäämien enimmäismääristä, ja niiden kannanotot on otettu huomioon. |
|
(13) |
Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 396/2005 olisi muutettava. |
|
(14) |
Olisi sallittava kohtuullinen siirtymäaika ennen jäämien muutettujen enimmäismäärien soveltamista, jotta jäsenvaltiot, kolmannet maat ja elintarvikealan toimijat voivat valmistautua jäämien enimmäismäärien muuttamisesta johtuviin uusiin vaatimuksiin. |
|
(15) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II, III ja V tämän asetuksen liitteen mukaisesti.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 2 päivästä syyskuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 9 päivänä helmikuuta 2021.
Komission puolesta
Ursula VON DER LEYEN
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/677, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2019, tehoaineen klorotaloniili hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta (EUVL L 114, 30.4.2019, s. 15).
(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/989, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2019, tehoaineen klooriprofaami hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (EUVL L 160, 18.6.2019, s. 11).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1090, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2019, tehoaineen dimetoaatti hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (EUVL L 173, 27.6.2019, s. 39).
(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/344, annettu 28 päivänä helmikuuta 2019, tehoaineen etoprofossi hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (EUVL L 62, 1.3.2019, s. 7).
(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1043, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2018, tehoaineen fenamidoni hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta (EUVL L 188, 25.7.2018, s. 9).
(7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1606, annettu 27 päivänä syyskuuta 2019, tehoaineen metiokarbi hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta (EUVL L 250, 30.9.2019, s. 53).
(8) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1865, annettu 28 päivänä marraskuuta 2018, tehoaineen propikonatsoli hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta (EUVL L 304, 29.11.2018, s. 6).
(9) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1501, annettu 9 päivänä lokakuuta 2018, tehoaineen pymetrotsiini hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta (EUVL L 254, 10.10.2018, s. 4).
(10) Komission asetus (EY) N:o 149/2008, annettu 29 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 muuttamisesta sen liitteen I kattamien tuotteiden jäämien enimmäismääriä koskevien liitteiden II, III ja IV vahvistamiseksi (EUVL L 58, 1.3.2008, s. 1).
(11) Komission asetus (EU) 2017/1135, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteiden II ja III muuttamisesta siltä osin kuin on kyse dimetoaatin ja ometoaatin jäämien enimmäismääristä tietyissä tuotteissa tai niiden pinnalla (EUVL L 164, 27.6.2017, s. 28).
(12) Elintarviketurvallisuusviranomaisen tieteelliset raportit ovat saatavilla osoitteessa http://www.efsa.europa.eu:
Reasoned Opinion on the setting of temporary maximum residue levels for chlorpropham in potatoes. EFSA Journal 2020;18(6):6061.
LIITE
Muutetaan asetuksen (EY) N:o 396/2005 liitteet II, III ja V seuraavasti:
|
1) |
Poistetaan liitteestä II hiilitetrakloridia, klorotaloniilia, klooriprofaamia, dimetoaattia, fenamidonia, ometoaattia, propikonatsolia ja pymetrotsiinia koskevat sarakkeet. |
|
2) |
Muutetaan liite III seuraavasti:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
3) |
Lisätään liitteeseen V hiilitetrakloridia, klorotaloniilia, dimetoaattia, etoprofossia, fenamidonia, metiokarbia, ometoaattia, propikonatsolia ja pymetrotsiinia koskevat sarakkeet seuraavasti: LIITE V Torjunta-ainejäämät ja jäämien enimmäismäärät (mg/kg)
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
(*1) Analyysiherkkyyden raja
(1) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.
(*2) Analyysiherkkyyden raja
(2) Täydellinen luettelo kasvi- ja eläinperäisistä tuotteista, joihin jäämien enimmäismääriä sovelletaan, on liitteessä I.
PÄÄTÖKSET
|
10.2.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 46/34 |
KOMISSION PÄÄTÖS (EU) 2021/156,
annettu 9 päivänä helmikuuta 2021,
luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän toimikauden jatkamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklaan on kirjattu unionin perustana olevat arvot. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa perusoikeuskirjalle taataan sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksille ja todetaan, että perusoikeudet, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä, ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta. |
|
(2) |
Komissio päätti 20 päivänä marraskuuta 1991 sisällyttää etiikan yhteisön tutkimuksen ja teknologian kehittämispolitiikkojen päätöksentekoprosessiin perustamalla bioteknologian eettisiä näkökohtia käsittelevän eurooppalaisen neuvonantajaryhmän (GAEIB). |
|
(3) |
Komissio päätti 16 päivänä joulukuuta 1997 korvata GAEIB:n luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevällä eurooppalaisella työryhmällä (EGE), jäljempänä ’työryhmä’, ja laajentaa sen toimeksiannon kattamaan kaikki tieteen ja teknologian soveltamisalat. Työryhmän toimikautta on sittemmin jatkettu, viimeksi komission päätöksellä (EU) 2016/835 (1), 5 vuoden ajaksi 28 päivään toukokuuta 2021. |
|
(4) |
On aiheellista jatkaa työryhmän toimikautta kyseisen päivämäärän jälkeen määrittelemättömäksi ajaksi ja nimittää uudet jäsenet komission asiantuntijaryhmien perustamista ja toimintaa koskevien horisontaalisten sääntöjen vahvistamisesta 30 päivänä toukokuuta 2016 annetun komission päätöksen C(2016) 3301 final, jäljempänä ’horisontaaliset säännöt’, mukaisesti. |
|
(5) |
Työryhmän olisi edelleen annettava komissiolle riippumattomia kattavia neuvoja, joko komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan ja yhteisymmärryksessä komission kanssa, kaikista unionin politiikoista ja lainsäädännöstä, joissa eettiset, yhteiskunnalliset ja perusoikeuksiin liittyvät näkökohdat ovat yhteydessä tieteen ja uusien teknologioiden kehitykseen. Komissio voi kiinnittää työryhmän huomion eettisiin kysymyksiin, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät huomattavan tärkeinä. |
|
(6) |
Työryhmän tehtävät ovat olennaisen tärkeitä perusoikeuksien ja -arvojen sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin kaikilla tieteellisen ja teknologisen innovoinnin aloilla. Tätä varten työryhmän olisi laadittava merkittäviin eettisiin haasteisiin paneutuvia perusteellisia analyyseja ja erityisiä suosituksia, jotka se esittää lausuntoina ja kannanottoina. |
|
(7) |
Työryhmän olisi koostuttava erittäin pätevistä ja riippumattomista asiantuntijoista, jotka nimitetään yksityishenkilöinä ja jotka toimivat riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti. Riippumattoman valintalautakunnan olisi avustettava komissiota asiantuntijoiden valinnassa. Valinta olisi tehtävä objektiivisin perustein avoimen hakumenettelyn perusteella. |
|
(8) |
Olisi vahvistettava säännöt, joiden mukaisesti työryhmän jäsenet saavat antaa tietoja. |
|
(9) |
Henkilötietojen käsittelyssä olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2018/1725 (2). |
|
(10) |
Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi päätös (EU) 2016/835 olisi kumottava muodollisesti 28 päivästä toukokuuta 2021. Kun otetaan huomioon tarve tarkistaa valintamenettelyä ja kokouskuluja koskevia säännöksiä ennen päätöksellä (EU) 2016/835 asetetun toimikauden päättymistä, asiaa koskevia säännöksiä olisi sovellettava tämän päätöksen hyväksymispäivästä, |
ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:
1 artikla
Kohde
Perustetaan luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevä eurooppalainen työryhmä (EGE), jäljempänä ’työryhmä’.
2 artikla
Tehtävä
Työryhmän tehtävänä on antaa komissiolle riippumatonta neuvontaa kysymyksissä, joissa eettiset, yhteiskunnalliset ja perusoikeuksiin liittyvät näkökohdat ovat yhteydessä tieteen ja uuden teknologian kehitykseen, joko komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan, puheenjohtajan välityksellä ja asiasta vastaavan komission yksikön suostumuksella.
Erityisesti työryhmä
|
a) |
muotoilee, määrittelee ja tarkastelee eettisiä kysymyksiä, joita tieteen ja teknologioiden kehitys herättää; |
|
b) |
antaa unionin politiikan ja lainsäädännön kehittämisen, täytäntöönpanon ja seurannan kannalta oleellisia neuvoja esittämällä lausunnoissa ja kannanotoissa analyysejä ja suosituksia, joiden tavoitteena on unionin eettisen päätöksenteon edistäminen Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti. |
3 artikla
Kuuleminen
Komissio voi kuulla työryhmää mistä tahansa 2 artiklassa esitettyihin tehtäviin kuuluvasta kysymyksestä. Komissio voi työryhmää kuullessaan kiinnittää sen huomion kysymyksiin, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät eettisesti huomattavan tärkeinä. Komission perustamat muut asiantuntijaelimet kuulevat työryhmää tarvittaessa 2 artiklassa esitettyihin tehtäviin liittyvissä asioissa.
4 artikla
Jäsenet
1. Ryhmässä saa olla enintään 15 jäsentä.
2. Jäsenillä on 2 artiklassa esitettyjen tehtävien mukainen toimivalta.
3. Jäsenet nimitetään yksityishenkilöinä.
4. Jäsenten on toimittava riippumattomasti ja yleisen edun mukaisesti. Jäsenten on ilmoitettava tutkimuksen ja innovoinnin pääosastossa toimivalle asiasta vastaavalle komission yksikölle hyvissä ajoin kaikista eturistiriidoista, jotka voivat vaarantaa heidän riippumattomuutensa.
5. Jäseniä, jotka eivät enää pysty osallistumaan tehokkaasti työryhmän toimintaan tai jotka eivät asiasta vastaavan komission yksikön mielestä täytä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 339 artiklassa asetettuja edellytyksiä tai jotka eroavat, ei enää kutsuta työryhmän kokouksiin, ja heidät voidaan korvata jäljellä olevan toimikautensa ajaksi toisella henkilöllä, jonka komission puheenjohtaja nimeää tehtävään 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetusta varallaololuettelosta.
5 artikla
Valintamenettely
1. Työryhmän jäsenet valitaan julkisella hakuilmoituksella, joka julkaistaan komission asiantuntijaryhmien ja muiden vastaavanlaisten elinten rekisterissä, jäljempänä ’asiantuntijaryhmien rekisteri’. Hakuilmoitus voidaan lisäksi julkaista muilla keinoin, kuten erityisellä verkkosivustolla. Hakuilmoituksessa on selvästi ilmoitettava valintaperusteet, mukaan lukien suoritettavassa työssä vaadittava asiantuntemus. Vähimmäismääräaika hakemusten jättämiselle on neljä viikkoa.
2. Hakijoiden on ilmoitettava kaikki olosuhteet, joista voi syntyä eturistiriita. Asiasta vastaava komission yksikkö edellyttää, että tällaisten henkilöiden on osana hakemustaan toimitettava sidonnaisuuksia koskeva ilmoituslomake asiantuntijaryhmiä koskevan vakiomuotoisen sidonnaisuuksia koskevan ilmoituslomakkeen pohjalta sekä ajan tasalle saatettu ansioluettelo. Asianmukaisesti täytetyn sidonnaisuuksia koskevan ilmoituslomakkeen toimittaminen on tarpeen, jotta henkilö voidaan nimittää jäseneksi yksityishenkilönä. Eturistiriitojen arvioinnissa on noudatettava horisontaalisia sääntöjä.
3. Komission puheenjohtaja nimittää työryhmän jäsenet työryhmän sihteeristönä toimivasta komission yksiköstä vastaavan komission jäsenen ehdotuksesta niiden asiantuntijoiden joukosta, joilla on asiantuntemusta 2 artiklassa tarkoitetuilta aloilta ja jotka ovat vastanneet hakuilmoitukseen.
4. Valintamenettelyä valvoo valintalautakunta. Valintalautakunta avustaa komissiota erityisesti yksilöimään ja valitsemaan työryhmän mahdolliset jäsenet sekä arvioimaan ovatko he käytettävissä ja halukkaita toimimaan ryhmän jäseninä. Valintalautakunnassa on kolme jäsentä, jotka nimittää työryhmän sihteeristönä toimivasta komission yksiköstä vastaava komission jäsen ja joita avustaa sihteeristö, jonka tarjoaa asiasta vastaava komission yksikkö. Valintalautakunta arvioi osallistumiskelpoiset hakijat luettelosta, jonka asiasta vastaava komission yksikkö laatii tehtyään valintaperusteiden pohjalta alustavan arvioinnin kaikista hakemuksista. Valintalautakunta toimittaa suosituksensa työryhmän sihteeristönä toimivasta komission yksiköstä vastaavalle komission jäsenelle.
5. Valitessaan työryhmän jäseniä asiasta vastaava komission yksikkö pyrkii mahdollisuuksien rajoissa varmistamaan asiantuntemuksen ja moniarvoisuuden korkean tason, tasaisen maantieteellisen jakauman ja sukupuolijakauman sekä asiaankuuluvan osaamisen ja kiinnostuksenkohteiden tasapainoisen edustuksen ottaen huomioon 2 artiklassa säädetyt työryhmän tehtävät, vaaditun asiantuntemuksen ja hakuilmoitukseen saadut vastaukset.
6. Jäsenet nimitetään enintään 3 vuodeksi. He toimivat tehtävässään, kunnes heidän tilalleen nimitetään toinen jäsen, tai toimikautensa päättymiseen asti. Sama henkilö voidaan nimittää uudelleen. Työryhmän jäsenyys on rajattu kolmeen toimikauteen.
7. Asiasta vastaava komission yksikkö laatii varallaololuettelon soveltuvista ehdokkaista, joiden joukosta sijaiset voidaan nimittää. Asiasta vastaava komission yksikkö pyytää hakijoilta suostumusta ennen kuin heidän nimensä merkitään varallaololuetteloon.
6 artikla
Puheenjohtaja
Työryhmän jäsenet valitsevat keskuudestaan yksinkertaisella enemmistöllä puheenjohtajan ja enintään kaksi varapuheenjohtajaa toimikautensa ajaksi.
7 artikla
Toiminta
1. Asiasta vastaava komission yksikkö vastaa työryhmän työn koordinoinnista ja organisoinnista ja sen sihteeristöstä tiiviissä yhteistyössä työryhmän puheenjohtajan kanssa.
2. Komission muiden osastojen virkamiehiä, joita asia koskee, voidaan kutsua työryhmän ja sen alaryhmien kokouksiin.
3. Asiasta vastaava komission yksikkö hyväksyy työryhmän työohjelman ja työryhmän omasta aloitteestaan laatimat eettiset analyysit. Kuhunkin pyyntöön laatia eettinen analyysi on sisällyttävä analyysin parametrit. Komissio asettaa työryhmältä neuvoa pyytäessään määräajan, jossa analyysi on laadittava.
4. Työryhmän lausuntoihin on sisällyttävä suosituksia. Niiden on perustuttava asianomaisten tieteenalojen ja teknologioiden tasosta laadittuun katsaukseen ja perusteelliseen analyysiin käsiteltävänä olevista eettisistä kysymyksistä. Työryhmän suositukset annetaan tiedoksi komission asiaankuuluville yksiköille.
5. Työryhmä toimii kollegiaalisesti. Työjärjestykseen perustuvilla työskentelymenetelmillä pyritään varmistamaan, että kaikki jäsenet voivat osallistua aktiivisesti työryhmän toimintaan. Periaatteessa ryhmä antaa lausuntonsa ja kannanottonsa yksimielisesti. Äänestyksissä äänestyksen tulos määräytyy jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä. Enemmistön näkemystä vastaan äänestäneillä tai äänestämättä jättäneillä jäsenillä on oikeus siihen, että lausuntoon tai kannanottoon liitetään yhteenveto niiden kannan perusteista (vähemmistöön jääneenä mielipiteenä) sekä eriävän mielipiteen ilmaisseen jäsenen tai jäsenten nimet.
6. Lausunnot toimitetaan komission puheenjohtajalle tai hänen nimeämälleen edustajalle. Lausunnot julkaistaan viipymättä ja asetetaan saataville työryhmän verkkosivustolla ja toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle sen jälkeen, kun työryhmä on ne hyväksynyt.
7. Työryhmän kokoukset pidetään lähtökohtaisesti komission tiloissa asiasta vastaavan komission yksikön vahvistamien sääntöjen ja aikataulun mukaisesti. Työryhmän on kokoonnuttava vähintään kuusi kertaa 12 kuukauden aikana, mikä tarkoittaa noin 12:ta työpäivää vuodessa. Ylimääräisiä kokouksia voidaan järjestää tarvittaessa asiasta vastaavan komission yksikön suostumuksella.
8. Työryhmän analyysien valmistelemiseksi ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa asiasta vastaava komission yksikkö voi käynnistää tutkimuksia kaiken tarvittavan tieteellisen ja teknisen tiedon keräämiseksi ja tiiviin yhteyden luomiseksi jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden eri eettisten elinten edustajiin.
9. Asiasta vastaava komission yksikkö järjestää jokaisesta työryhmän lausunnosta pyöreän pöydän julkisen keskustelun vuoropuhelun edistämiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Työryhmä luo tiiviit yhteydet niihin komission yksiköihin, joiden työ liittyy työryhmän käsittelemiin asioihin.
10. Jos tietystä aiheesta on toiminnallisista syistä annettava neuvoja nopeammin kuin mitä lausunnon antaminen kestää, voidaan antaa lyhyt lausunto tai muunmuotoinen analyysi, jota täydennetään tarvittaessa myöhemmin lausunnon muodossa annettavalla yksityiskohtaisemmalla analyysillä ja huolehditaan samalla avoimuudesta samoin kuin kaikkien muidenkin lausuntojen kohdalla. Lausunnot julkaistaan, ja niihin voi tutustua työryhmän verkkosivuilla. Työryhmä voi osana työohjelmaansa ja asiasta vastaavan komission yksikön suostumuksella päivittää lausuntoa, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.
11. Keskustelut työryhmässä ovat luottamuksellisia. Työryhmä voi jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä ja asiasta vastaavan komission yksikön suostumuksella päättää tehdä asian käsittelystä julkista.
12. Esityslistan kustakin kohdasta käyty keskustelu ja työryhmän antamat lausunnot on merkittävä pöytäkirjaan täsmällisesti ja kattavasti. Sihteeristö laatii pöytäkirjan puheenjohtajan alaisuudessa.
8 artikla
Alaryhmät
1. Asiasta vastaava komission yksikkö voi perustaa alaryhmiä käsittelemään erityisiä kysymyksiä asiasta vastaavan komission yksikön määrittelemän toimeksiannon perusteella. Alaryhmät noudattavat toiminnassaan horisontaalisia sääntöjä ja raportoivat työryhmälle. Ne lakkautetaan heti, kun ne ovat suorittaneet toimeksiantonsa.
2. Ne alaryhmien jäsenet, jotka eivät ole työryhmän jäseniä, valitaan julkisella hakuilmoituksella 5 artiklan ja horisontaalisten sääntöjen mukaisesti (3).
9 artikla
Kutsutut asiantuntijat
1. Asiasta vastaava komission yksikkö voi kutsua tapauskohtaisesti asiantuntijoita ja asiaankuuluvien organisaatioiden edustajia, joilla on erityisasiantuntemusta tai erityisiä näkökulmia, osallistumaan tilapäisesti työryhmän tai sen alaryhmien työskentelyyn esityslistalla olevaa aihetta koskevaa keskustelua varten.
2. Asiasta vastaava komission yksikkö voi myös pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita osallistumaan työryhmän työhön tapauskohtaisesti, jos sitä pidetään tarpeellisena tieteen ja uusien teknologioiden saavutuksiin liittyvien eettisten kysymysten laajan kirjon kattamiseksi;
10 artikla
Työjärjestys
Työryhmä vahvistaa työjärjestyksensä jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä asiasta vastaavan komission yksikön ehdotuksesta ja sen suostumuksella asiantuntijaryhmien työjärjestysmallia ja horisontaalisia sääntöjä noudattaen.
11 artikla
Salassapitovelvollisuus ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittely
Työryhmän ja alaryhmien jäsenten sekä kutsuttujen asiantuntijoiden ja valintalautakunnan jäsenten on noudatettava salassapitovelvollisuutta, jota perussopimusten ja niiden täytäntöönpanosääntöjen nojalla sovelletaan kaikkiin toimielinten jäseniin ja niiden henkilöstöön, sekä unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevia komission sääntöjä, jotka on vahvistettu komission päätöksissä (EU, Euratom) 2015/443 (4) ja (EU, Euratom) 2015/444 (5). Komissio voi toteuttaa kaikki aiheelliset toimenpiteet, jos kyseiset henkilöt eivät noudata näitä velvollisuuksia.
12 artikla
Avoimuus
1. Työryhmä ja sen alaryhmät rekisteröidään ja jäsenten nimet julkaistaan asiantuntijaryhmien rekisterissä.
2. Kaikki asiaankuuluvat asiakirjat, kuten kokousten esityslistat, pöytäkirjat ja osallistujien kannanotot, on asetettava saataville joko asiantuntijaryhmien rekisterissä tai erityisellä verkkosivustolla, johon on linkki rekisteristä. Pääsy tällaiselle verkkosivustolle ei saa edellyttää käyttäjän rekisteröitymistä, eikä sitä saa rajoittaa millään muullakaan tavalla. Varsinkin esityslista ja muut olennaiset tausta-asiakirjat on julkaistava hyvissä ajoin ennen kokousta ja pöytäkirja pian kokouksen jälkeen. Julkaisemisesta voi poiketa vain silloin kun katsotaan, että asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vaarantaisi julkisen tai yksityisen edun suojan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (6) 4 artiklassa määritellyllä tavalla.
13 artikla
Kokouskulut
1. Työryhmän ja sen alaryhmien toimintaan osallistuvat henkilöt eivät saa palkkiota tarjoamistaan palveluista.
2. Komissio korvaa työryhmän ja sen alaryhmien toimintaan osallistuvien henkilöiden sekä valintalautakunnan jäsenten matka- ja oleskelukulut. Kulut korvataan voimassa olevien komission säännösten mukaisesti ja vuosittaisessa määrärahojen kohdentamista koskevassa menettelyssä komission yksiköille myönnettyjen käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
14 artikla
Kumoaminen
Kumotaan päätös (EU) 2016/835 28 päivästä toukokuuta 2021.
15 artikla
Soveltaminen
Tätä päätöstä sovelletaan 5 ja 13 artiklaa lukuun ottamatta 28 päivästä toukokuuta 2021.
Tehty Brysselissä 9 päivän helmikuuta 2021.
Komission puolesta
Ursula VON DER LEYEN
Puheenjohtaja
(1) Komission päätös (EU) 2016/835, annettu 25 päivänä toukokuuta 2016, luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän toimikauden jatkamisesta (EUVL L 140, 27.5.2016, s. 21).
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(3) Katso horisontaalisten sääntöjen 10 artikla ja 14 artiklan 2 kohta.
(4) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).
(5) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43). Näiden poikkeusten tarkoituksena on suojella yleistä turvallisuutta, sotilasasioita, kansainvälisiä suhteita, finanssi-, raha- ja talouspolitiikkaa, yksityiselämää ja yksilön koskemattomuutta, kaupallisia etuja, tuomioistuinkäsittelyä ja oikeudellista neuvontaa, tutkimuksia, tarkastuksia ja toimielimen päätöksentekomenettelyä.
|
10.2.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 46/40 |
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2021/157,
annettu 9 päivänä helmikuuta 2021,
täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1616 muuttamisesta teollisuusventtiilien, hitsaustyömenetelmien, kylmäkoneistojen ja lämpöpumppujen laitteiden, tulitorvikattiloiden, metallisten teollisuusputkistojen, kuparin ja kupariseosten, nestekaasulaitteiden ja -varusteiden sekä ylipaineen varolaitteiden osalta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 6 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
|
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/68/EU (2) 12 artiklan mukaisesti mainitun direktiivin 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen painelaitteiden tai laitekokonaisuuksien, jotka ovat yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, mukaisia, katsotaan olevan kyseisten standardien tai niiden osien kattamien, mainitun direktiivin liitteessä I säädettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisia. |
|
(2) |
Komissio esitti 1 päivänä elokuuta 1994 päivätyllä kirjeellä M/071 Euroopan standardointikomitealle (CEN) pyynnön laatia painelaitteisiin liittyviä tuotekohtaisia ja horisontaalisia standardeja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/23/EY (3) tueksi. Kyseinen direktiivi on korvattu direktiivillä 2014/68/EU muuttamatta direktiivin 97/23/EY liitteessä I tarkoitettuja olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. |
|
(3) |
Pyynnön M/071 perusteella ja viimeisimmän kehityksen huomioon ottamiseksi CEN tarkisti ja muutti joitakin voimassa olevia yhdenmukaistettuja standardeja. CEN tarkisti yhdenmukaistetut standardit EN ISO 4126-3:2006, EN 12542:2010 ja EN 13175:2014, mikä johti varolaitteita koskevan yhdenmukaistetun standardin EN ISO 4126-3:2020 sekä nestekaasulaitteita ja -varusteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien EN 12542:2020 ja EN 13175:2019+A1:2020 hyväksymiseen. Se tarkisti myös yhdenmukaistetun standardin EN 12735-1:2016, mikä johti kuparia ja kupariseoksia koskevan yhdenmukaistetun standardin EN 12735-1:2020 hyväksymiseen, sekä yhdenmukaistetun standardin EN 12953-5:2002, mikä johti tulitorvikattiloita koskevan yhdenmukaistetun standardin EN 12953-5:2020 hyväksymiseen. Lisäksi CEN tarkisti yhdenmukaistetut standardit EN 14276-1:2006+A1:2011 ja EN 14276-2:2007+A1:2011, mikä johti kylmäkoneistojen ja lämpöpumppujen painelaitteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien EN 14276-1:2020 ja EN 14276-2:2020 hyväksymiseen, sekä yhdenmukaistetun standardin EN ISO 15620:2000, mikä johti hitsausta koskevan yhdenmukaistetun standardin EN ISO 15620:2019 hyväksymiseen. |
|
(4) |
Lisäksi CEN tarkisti ja muutti joukon teollisuusventtiilejä koskevia yhdenmukaistettuja standardeja. CEN muutti yhdenmukaistettuja standardeja EN ISO 16135:2006, EN ISO 16136:2006, EN ISO 16137:2006, EN ISO 16138:2006, EN ISO 16139:2006 ja EN ISO 21787:2006. CEN tarkisti myös yhdenmukaistetun standardin EN 16767:2016, mikä johti teollisuusventtiilejä koskevan yhdenmukaistetun standardin EN 16767:2020 hyväksymiseen. |
|
(5) |
CEN muutti myös metallisia teollisuusputkistoja koskevia yhdenmukaistettuja standardeja EN 13480-2:2017 ja EN 13480-3:2017. |
|
(6) |
Komissio on yhdessä CENin kanssa arvioinut, ovatko CENin muuttamat tai tarkistamat painelaitteita koskevat standardit pyynnön M/071 mukaisia. |
|
(7) |
CENin muuttamat tai tarkistamat painelaitteita koskevat standardit täyttävät vaatimukset, jotka niiden on tarkoitus kattaa ja joita tarkoitetaan direktiivin 2014/68/EU liitteessä I. Näin ollen on aiheellista julkaista kyseisten standardien viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
|
(8) |
Muutetuista tai tarkistetuista standardeista EN 12542:2010, EN 12735-1:2016, EN 12953-5:2002, EN 13175:2014, EN 13480-2:2017, EN 13480-3:2017, EN 14276-1:2006+A1:2011, EN 14276-2:2007+A1:2011, EN 16767:2016, EN ISO 15620:2000, EN ISO 16135:2006, EN ISO 16136:2006, EN ISO 16137:2006, EN ISO 16138:2006, EN ISO 16139:2006, EN ISO 21787:2006 ja EN ISO 4126-3:2006 julkaistaan viitetiedot. Tästä syystä on aiheellista poistaa Euroopan unionin virallisesta lehdestä (4) standardien EN 12542:2010, EN 12735-1:2016, EN 12953-5:2002, EN 13175:2014, EN 13480-3:2017, EN 14276-1:2006+A1:2011, EN 14276-2:2007+A1:2011, EN 16767:2016, EN ISO 15620:2000, EN ISO 16135:2006, EN ISO 16136:2006, EN ISO 16137:2006, EN ISO 16138:2006, EN ISO 16139:2006, EN ISO 21787:2006 ja EN ISO 4126-3:2006 viitetiedot. |
|
(9) |
Jotta valmistajilla olisi riittävästi aikaa sovittaa tuotteensa teollisuusventtiilejä, hitsaustyömenetelmiä, kylmäkoneistojen ja lämpöpumppujen laitteita, tulitorvikattiloita, metallisia teollisuusputkistoja, kuparia ja kupariseoksia, nestekaasulaitteita ja -varusteita sekä ylipaineen varolaitteita koskevien standardien muutettujen tai tarkistettujen versioiden mukaisiksi, on tarpeen lykätä kyseisten standardien viitetietojen poistamista. |
|
(10) |
Komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1616 (5) liitteessä I luetellaan niiden direktiivin 2014/68/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot. Kyseiseen liitteeseen olisi sisällytettävä viitetiedot standardeihin EN ISO 4126-3:2020, EN 12542:2020, EN 12735-1:2020, EN 12953-5:2020, EN 13175:2019+A1:2020, EN 13480-3:2017, EN 13480-3:2017/A2:2020, EN 13480-3:2017/A3:2020, EN 14276-1:2020, EN 14276-2:2020, EN ISO 15620:2019, EN ISO 16135:2006, EN ISO 16135:2006/A1:2019, EN ISO 16136:2006, EN ISO 16136:2006/A1:2019, EN ISO 16137:2006, EN ISO 16137:2006/A1:2019, EN ISO 16138:2006, EN ISO 16138:2006/A1:2019, EN ISO 16139:2006, EN ISO 16139:2006/A1:2019, EN 16767:2020, EN ISO 21787:2006 ja EN ISO 21787:2006/A1:2019. |
|
(11) |
Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1616 liitteessä II luetellaan niiden direktiivin 2014/68/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka poistetaan Euroopan unionin virallisesta lehdestä. Kyseiseen liitteeseen olisi sisällytettävä viitetiedot yhdenmukaistettuihin standardeihin EN 12542:2010, EN 12735-1:2016, EN 12953-5:2002, EN 13175:2014, EN 13480-3:2017, EN 14276-1:2006+A1:2011, EN 14276-2:2007+A1:2011, EN 16767:2016, EN ISO 15620:2000, EN ISO 16135:2006, EN ISO 16136:2006, EN ISO 16137:2006, EN ISO 16138:2006, EN ISO 16139:2006, EN ISO 21787:2006 ja EN ISO 4126-3:2006. |
|
(12) |
Yhdenmukaistetun standardin EN 13480-2:2017 viitetiedot ja sen muutosten EN 13480- 2:2017/A1:2018, EN 13480-2:2017/A2:2018 ja EN 13480-2:2017/A3:2018 viitetiedot sisältyvät täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1616 liitteeseen I. Standardiin EN 13480-2:2017 on tehty vielä lisämuutos. On aiheellista korvata kyseisessä liitteessä oleva vastaava kohta lisäämällä siihen muutoksen EN 13480-2:2017/A7:2020 viitetiedot. |
|
(13) |
Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2019/1616 olisi muutettava. |
|
(14) |
Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen olennaisten vaatimusten täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona tällaisen standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Muutetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1616 liite I tämän päätöksen liitteen I mukaisesti.
2 artikla
Muutetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1616 liite II tämän päätöksen liitteen II mukaisesti.
3 artikla
Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä 9 päivänä helmikuuta 2021.
Komission puolesta
Ursula VON DER LEYEN
Puheenjohtaja
(1) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/68/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, painelaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 164).
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/23/EY, annettu 29 päivänä toukokuuta 1997, painelaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 181, 9.7.1997, s. 1).
(4) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 94.
(5) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/1616, annettu 27 päivänä syyskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/68/EU tueksi laadituista painelaitteita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista (EUVL L 250, 30.9.2019, s. 95).
LIITE I
Muutetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1616 liite I seuraavasti:
|
1) |
Korvataan kohta 11 seuraavasti:
|
|
2) |
Lisätään seuraavat kohdat:
|
LIITE II
Lisätään täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/1616 liitteeseen II kohdat seuraavasti:
|
Nro |
Standardin viitetiedot |
Peruuttamispäivä |
|
”22. |
EN 12542:2010 Nestekaasulaitteet ja -varusteet. Kiinteä sarjavalmisteinen lieriömäinen hitsattu nestekaasuterässäiliö, jonka tilavuus on enintään 13 m3. Rakenne ja valmistus |
10. elokuuta 2022 |
|
23. |
EN 12735-1:2016 Kupari ja kupariseokset. Saumattomat pyöreät kupariputket ilmastoinnin jäähdytykseen ja kylmälaitoksiin. Osa 1: Putkistoputket |
10. elokuuta 2022 |
|
24. |
EN 12953-5:2002 Tulitorvikattilat. Osa 5: Tarkastukset valmistuksen aikana, dokumentaatio ja paineenalaisten osien tunnusmerkintä |
10. elokuuta 2022 |
|
25. |
EN 13175:2014 Nestekaasulaitteet ja -varusteet. Nestekaasusäiliöventtiilien ja -varusteiden vaatimukset ja testaus |
10. elokuuta 2022 |
|
26. |
EN 13480-3:2017 Metalliset teollisuusputkistot. Osa 3: Suunnittelu ja laskenta |
10. elokuuta 2022 |
|
27. |
EN 14276-1:2006+A1:2011 Kylmäkoneistojen ja lämpöpumppujen painelaitteet. Osa 1: Säiliöt. Yleiset vaatimukset |
10. elokuuta 2022 |
|
28. |
EN 14276-2:2007+A1:2011 Kylmäkoneistojen ja lämpöpumppujen painelaitteet. Osa 2: Putkisto. Yleiset vaatimukset |
10. elokuuta 2022 |
|
29. |
EN 16767:2016 Teollisuusventtiilit. Teräksiset ja valurautaiset yksisuuntaventtiilit |
10. elokuuta 2022 |
|
30. |
EN ISO 15620:2000 Hitsaus. Metallisten materiaalien kitkahitsaus (ISO 15620:2000) |
10. elokuuta 2022 |
|
31. |
EN ISO 16135:2006 Teollisuusventtiilit. Kestomuoviset palloventtiilit (ISO 16135:2006) |
10. elokuuta 2022 |
|
32. |
EN ISO 16136:2006 Teollisuusventtiilit. Kestomuoviset läppäventtiilit (ISO 16136:2006) |
10. elokuuta 2022 |
|
33. |
EN ISO 16137:2006 Teollisuusventtiilit. Kestomuoviset yksisuuntaventtiilit (ISO 16137:2006) |
10. elokuuta 2022 |
|
34. |
EN ISO 16138:2006 Teollisuusventtiilit. Kestomuoviset kalvoventtiilit (ISO 16138:2006) |
10. elokuuta 2022 |
|
35. |
EN ISO 16139:2006 Teollisuusventtiilit. Kestomuoviset kiilaluistiventtiilit (ISO 16139:2006) |
10. elokuuta 2022 |
|
36. |
EN ISO 21787:2006 Teollisuusventtiilit. Kestomuoviset istukkaventtiilit (ISO 21787:2006) |
10. elokuuta 2022 |
|
37. |
EN ISO 4126-3:2006 Ylipaineen varolaitteet. Osa 3: Varoventtiili- ja murtokalvoyhdistelmät (ISO 4126-3:2006) |
10. elokuuta 2022” |
TYÖJÄRJESTYKSET
|
10.2.2021 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 46/47 |
EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN TYÖJÄRJESTYS
Tammikuu 2021
JOHDANTO
|
1. |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea edustaa järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja. Komitea on neuvoa-antava elin, joka on perustettu vuonna 1957 allekirjoitetulla Rooman sopimuksella. |
|
2. |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean neuvoa-antava tehtävä antaa komitean jäsenille ja heidän edustamilleen organisaatioille mahdollisuuden osallistua Euroopan unionin päätöksentekoprosessiin. Näkemystenvaihtoon, jossa esitetään toisinaan täysin vastakkaisia mielipiteitä, ja jäsenten käymään vuoropuheluun osallistuvat tavanomaisten työmarkkinaosapuolien eli työnantajien (ryhmä I) ja työntekijöiden (ryhmä II) lisäksi muut edustettuina olevat yhteiskunnallis-ammatilliset etupiirit (ryhmä III). Asiantuntemus, vuoropuhelu ja pyrkimys lähentää näkemyksiä voivat parantaa Euroopan unionin poliittisten päätösten laatua ja uskottavuutta, sillä ne auttavat kansalaisia ymmärtämään ja hyväksymään entistä paremmin päätökset, ja ne lisäävät demokratian kannalta välttämätöntä avoimuutta. |
|
3. |
Komitealla on erityistehtävä unionin toimielinrakenteessa: se on järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustaja ja keskustelufoorumi sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan unionin toimielinten välinen tärkeä yhdysside. |
|
4. |
Koska Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on samalla sekä lausuntojen laadinta- että keskustelufoorumi, se vastaa osaltaan demokratian lisäämisestä Euroopan unionin rakennustyössä. Se pitää myös yllä suhteita unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän etupiireihin. Näin komitea osallistuu todellisen eurooppalaisen tietoisuuden kehittämiseen. |
|
5. |
Jotta komitea voisi hoitaa tehtäviään moitteettomasti, se hyväksyi työjärjestyksensä (1)17. heinäkuuta 2002 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 260 artiklan toisen kohdan mukaisesti. |
|
6. |
Komitea hyväksyi 28. tammikuuta 2021 pitämässään täysistunnossa tämän työjärjestyksen viimeisimmän laitoksen. |
I OSASTO
KOMITEAN ORGANISAATIO
KOMITEAN ASETTAMINEN
1 artikla
1. Komitean toimikausi on viisi vuotta.
2. Jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa ikäpuheenjohtaja kutsuu komitean koolle istuntoon, joka pidetään viimeistään 25 työpäivän kuluttua siitä, kun neuvosto on antanut päätöksen, jolla on nimetty enemmistö komitean jäsenistä.
3. Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet. He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti.
4. Tehtäviään hoitaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä komitean jäsenillä on Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevassa pöytäkirjassa tarkoitetut tavanomaiset erioikeudet ja vapaudet. Tämä tarkoittaa käytännössä liikkumisvapautta, henkilökohtaista loukkaamattomuutta ja koskemattomuutta.
5. Komitea huolehtii kaikessa toiminnassaan sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteiden noudattamisesta sellaisina kuin ne on määritelty unionin oikeudessa. Komitea pyrkii varmistamaan, että naisten edustus kaikissa komitean elimissä on suurempi kuin heidän suhteellinen osuutensa komitean jäsenistössä. Työvaliokunta laatii säännöllisesti katsauksen sukupuolijakauman kehityksestä ja antaa tarvittaessa toimintasuosituksia. Työvaliokunnalle esitetään aina toimikauden puolessavälissä ja lopussa selvitys tapahtuneen kehityksen arvioimista varten.
2 artikla
1. Komiteassa on seuraavat elimet: täysistunto, työvaliokunta, puheenjohtaja ja jaostot.
2. Komitea on jaettu kolmeen ryhmään, joiden muodostamisesta ja tehtävistä määrätään 30 artiklassa.
3 artikla
1. Komitea tunnustaa ja omaksuu seuraavat Euroopan unionin tunnukset:
|
a) |
lippu, jossa on sinisellä pohjalla kahdentoista kultaisen tähden muodostama ympyrä |
|
b) |
hymni, jonka perustana on ”Oodi ilolle” Ludwig van Beethovenin yhdeksännestä sinfoniasta |
|
c) |
tunnuslause, joka on ”Moninaisuudessaan yhtenäinen”. |
2. Komitea viettää Eurooppa-päivää toukokuun 9. päivänä.
3. Lippua käytetään kaikissa komitean rakennuksissa ja virallisissa tilaisuuksissa.
4. Hymni esitetään kunkin järjestäytymisistunnon ja muiden juhlaistuntojen alussa etenkin, kun toivotetaan tervetulleiksi valtion- tai hallitusten päämiehiä tai vastaanotetaan Euroopan unionin laajentumisen jälkeen komiteaan liittyviä uusia jäseniä.
TYÖVALIOKUNTA
4 artikla
1. Työvaliokunnan jäsenten vaalissa on noudatettava ryhmien välistä kokonaistasapainoa ja maantieteellistä tasapainoa siten, että kustakin jäsenvaltiosta valitaan vähintään yksi ja enintään kolme edustajaa. Ryhmät neuvottelevat työvaliokunnan kokoonpanosta ja laativat siitä ehdotuksen, joka esitetään täysistunnolle.
Työvaliokunnan muodostavat
|
a) |
puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa |
|
b) |
ryhmien kolme puheenjohtajaa, jotka valitaan 30 artiklan mukaisesti |
|
c) |
jaostojen puheenjohtajat |
|
d) |
vaihteleva määrä jäseniä; kyseinen määrä ei voi ylittää jäsenvaltioiden määrää. |
2. Puheenjohtaja valitaan vuorotellen komitean kolmen ryhmän jäsenten keskuudesta.
3. Puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa ei voida valita uudelleen näihin tehtäviin. Puheenjohtaja ei voi puheenjohtajakauttaan seuraavien kahden ja puolen vuoden aikana kuulua työvaliokuntaan varapuheenjohtajan taikka ryhmän tai jaoston puheenjohtajan ominaisuudessa.
4. Varapuheenjohtajat valitaan niiden kahden ryhmän jäsenten keskuudesta, joihin puheenjohtaja ei kuulu.
5 artikla
1. Ensimmäisessä 1 artiklan mukaisesti pidettävässä ikäpuheenjohtajan johtamassa istunnossaan komitea valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa, jaostojen puheenjohtajat ja ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, seuraaviksi kahdeksi ja puoleksi vuodeksi komitean asettamispäivästä lähtien.
2. Ikäpuheenjohtajan johdolla voidaan käsitellä vain edellä mainittuja henkilövaaleja.
6 artikla
Väistyvä puheenjohtaja kutsuu koolle istunnon, jossa valitaan komitean työvaliokunta viisivuotiskauden toiseksi kahden ja puolen vuoden kaudeksi. Istunto pidetään väistyvän puheenjohtajan johdolla sen kuukauden täysistunnon aluksi, jolloin ensimmäiseksi kahden ja puolen vuoden kaudeksi valitun työvaliokunnan toimikausi päättyy.
7 artikla
1. Komitea voi muodostaa jäsentensä keskuudesta vaalivaliokunnan, jossa on yksi edustaja kutakin jäsenvaltiota kohden ja joka kirjaa ehdokkuudet ja esittää täysistunnolle ehdokaslistan 4 artiklan mukaisesti.
2. Komitea äänestää puheenjohtajiston ja työvaliokunnan ehdokaslistasta tai -listoista tämän artiklan mukaisesti.
3. Komitea valitsee ne työvaliokunnan jäsenet, jotka eivät ole ryhmien puheenjohtajia, äänestämällä tarvittaessa useammin kuin kerran yhdestä tai useammasta useita nimiä käsittävästä listasta.
4. Ainoastaan sellaiset kokoomalistat voidaan hyväksyä äänestykseen, jotka täyttävät 4 artiklan määräykset ja joihin on liitetty kunkin ehdokkaan ilmoitus suostumisesta ehdokkaaksi.
5. Työvaliokunnan jäseniksi tulevat valituksi sillä listalla olevat ehdokkaat, joka saa eniten hyväksyttyjä ääniä ja niistä vähintään neljäsosan.
6. Tämän jälkeen täysistunto valitsee komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
7. Sen jälkeen komitea valitsee jaostojen puheenjohtajat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
8. Lopuksi komitea äänestää työvaliokunnasta kokonaisuudessaan. Puolesta annettuja ääniä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa hyväksytyistä äänistä.
8 artikla
Työvaliokunnan jäsenen ollessa kykenemätön hoitamaan tehtäviään tai 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hänen tilalleen valitaan uusi jäsen työjärjestyksen 7 artiklan mukaisesti jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Täysistunto äänestää uuden jäsenen valinnasta asianomaisen ryhmän ehdotuksen pohjalta.
9 artikla
1. Puheenjohtaja kutsuu työvaliokunnan koolle omasta aloitteestaan tai kymmenen jäsenen pyynnöstä.
2. Jokaisesta työvaliokunnan kokouksesta tehdään pöytäkirja. Pöytäkirja esitetään työvaliokunnalle hyväksyttäväksi.
3. Työvaliokunta laatii omat toimintasääntönsä.
4. Työvaliokunta vahvistaa komitean sisäisen organisaation ja toimintatavat. Se antaa työjärjestyksen täytäntöönpanomääräykset ryhmiä kuultuaan.
5. Työvaliokunta ja puheenjohtaja käyttävät unionin talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa ja komitean työjärjestyksessä tarkoitettuja talousarvio- ja varainhoitovaltuuksia.
6. Työvaliokunta antaa jäsenten, 21 artiklan nojalla valtuutettujen sijaisten, 27 artiklan nojalla nimettyjen edustajien ja heidän sijaistensa sekä 26 artiklan nojalla nimettyjen asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevat täytäntöönpanomääräykset noudattaen talousarvio- ja varainhoitomenettelyjä.
7. Työvaliokunnalla on poliittinen vastuu komitean yleisestä johtamisesta. Se valvoo erityisesti, että komitean, sen elinten ja sen henkilökunnan toiminta on komitean institutionaalisen roolin mukaista.
8. Työvaliokunta vastaa henkilöstö-, budjetti- ja teknisten resurssien asianmukaisesta käytöstä komitean täyttäessä tehtäviä, jotka sille on perussopimuksessa määrätty. Työvaliokunta osallistuu erityisesti talousarviomenettelyyn ja sihteeristön organisointiin.
9. Työvaliokunta voi muodostaa keskuudestaan väliaikaisia ryhmiä tutkimaan kaikkia toimivaltaansa kuuluvia kysymyksiä. Muutkin jäsenet voivat osallistua näiden ryhmien työskentelyyn, paitsi kun käsitellään virkamiesten nimittämistä.
10. Työvaliokunta käsittelee puolivuosittain komitean lausuntojen jatkotoimia tarkoitusta varten laaditun kertomuksen pohjalta.
11. Työvaliokunta päättää jäsenen tai pääsihteerin pyynnöstä tämän työjärjestyksen ja sen täytäntöönpanomääräysten tulkinnasta. Sen päätökset ovat sitovia, paitsi jos asia viedään täysistunnon käsiteltäväksi, jolloin täysistunnon päätös on lopullinen.
12. Kun komitea asetetaan uudelleen viisivuotiskautensa päätyttyä, väistyvä työvaliokunta huolehtii juoksevista asioista uuden komitean ensimmäiseen kokoukseen asti. Poikkeustapauksissa työvaliokunta voi valtuuttaa toimikautensa päättävän komitean jäsenen hoitamaan yksittäisiä tai määräaikaisia tehtäviä, jotka vaativat erityistä asiantuntemusta
10 artikla
Toimielinten välisen yhteistyön puitteissa työvaliokunta voi valtuuttaa puheenjohtajan tekemään yhteistyösopimuksia Euroopan unionin toimielinten ja elinten kanssa.
11 artikla
1. Muodostetaan talous- ja budjettiasiain toimikunta (CAF), jonka tehtävänä on avustaa työvaliokuntaa ja puheenjohtajaa ja valmistella kaikki työvaliokunnan hyväksyttäviksi tulevat talousarvio- ja varainhoitoasioita sekä organisointia koskevat päätösluonnokset.
2. Talous- ja budjettiasiain toimikunnan puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta.
Talous- ja budjettiasiain toimikunta muodostuu kahdestatoista jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien esityksestä.
3. Talous- ja budjettiasiain toimikunta laatii komitean talousarvioesityksen ja esittää sen työvaliokunnalle hyväksyttäväksi sekä varmistaa talousarvion asianmukaisen toteuttamisen ja selontekovelvollisuuden noudattamisen.
Talous- ja budjettiasiain toimikunta avustaa seuraavissa asioissa:
|
— |
kaikki merkittävät seikat, jotka saattavat vaarantaa moitteettoman varainhoidon tai estää asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, erityisesti kun on kyse määrärahojen käytön ennakoinnista |
|
— |
kuluvan vuoden talousarvion toteuttaminen, määrärahasiirrot, henkilöstötaulukkoon liittyvät budjettivaikutukset, hallintomäärärahat ja kiinteistöhankkeisiin liittyvät toiminnot; toimikunta myös esittää tilannearvioita ja ehdotuksia tulevaksi toiminnaksi |
|
— |
vastuuvapauden myöntämisprosessin valvominen tiiviissä yhteistyössä pääsihteerin ja Euroopan parlamentin esittelijän kanssa. |
4. Komitean talousarviossa noudatetaan yhtenäisyyden, talousarvion totuudenmukaisuuden, vuotuisuuden, tasapainon, laskentayksikön, yleiskatteisuuden, erittelyn, moitteettoman varainhoidon sekä seurattavuuden periaatteita.
5. Työvaliokunta voi antaa talous- ja budjettiasiain toimikunnalle muita valtuuksia tietyissä muissa asioissa.
6. Talous- ja budjettiasiain toimikunta tekee päätöksensä noudattaen sisäisiä sääntöjään, joissa olisi määrättävä seuraavaa:
|
a) |
Talous- ja budjettiasiain toimikunnan yksimielisesti hyväksymät esitykset esitetään työvaliokunnan hyväksyttäväksi ilman keskustelua. |
|
b) |
Talous- ja budjettiasiain toimikunnan yksinkertaisella äänten enemmistöllä hyväksymät esitykset ja hylätyt esitykset perustellaan komitean työvaliokunnan myöhempää käsittelyä varten. |
7. Talous- ja budjettiasiain toimikunta esittää työvaliokunnalle vuosikertomuksen.
8. Talous- ja budjettiasiain toimikunnan puheenjohtaja toimii Euroopan unionin budjettivallan käyttäjän kanssa käytävistä neuvotteluista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana ja tekee neuvotteluista selkoa työvaliokunnalle.
9. Sihteeristö toimittaa talous- ja budjettiasiain toimikunnalle kaikki tiedot, jotka tämä tarvitsee työvaliokunnan ja komitean puheenjohtajan avustamiseen liittyvän tehtävänsä hoitamiseksi.
12 artikla
1. Muodostetaan viestintätoimikunta (COCOM), jonka tehtävänä on ohjata komitean viestintästrategiaa ja seurata sen toteuttamista. Viestintätoimikunnan tehtäviin kuuluu työvaliokunnan ja komitean puheenjohtajan avustaminen.
2. Viestintätoimikunnan puheenjohtajana toimii toinen komitean kahdesta varapuheenjohtajasta. Viestintätoimikunta muodostuu kahdestatoista jäsenestä, jotka työvaliokunta nimeää ryhmien esityksestä.
3. Viestintätoimikunta koordinoi viestinnästä sekä lehdistö- ja mediasuhteista ja kulttuurista vastaavien rakenteiden toimintaa ja varmistaa, että toiminta on vahvistetun strategian ja hyväksyttyjen ohjelmien mukaista.
4. Viestintätoimikunta esittää joka vuosi työvaliokunnalle vuotuisen toimintakertomuksen, jossa käsitellään muun muassa tehtävien toteuttamista, sekä seuraavan vuoden toimintaohjelman.
PUHEENJOHTAJISTO JA PUHEENJOHTAJA
13 artikla
1. Puheenjohtajiston muodostavat puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa.
2. Komitean puheenjohtajisto kokoontuu ryhmien puheenjohtajien kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä. Jaostojen puheenjohtajat voidaan kutsua kokouksiin.
3. Komitean puheenjohtajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ryhmien ja jaostojen puheenjohtajien kanssa suunnittelemaan komitean toimintaa ja arvioimaan sen kehitystä.
14 artikla
1. Puheenjohtaja johtaa komitean ja sen elinten kaikkea toimintaa perussopimuksen ja tämän työjärjestyksen mukaisesti. Hänellä on kaikki tarvittavat valtuudet toteuttaa komitean tekemät päätökset tai antaa niiden toteuttaminen toimeksi ja varmistaa komitean toiminnan sujuvuus.
2. Puheenjohtaja tekee jatkuvasti yhteistyötä varapuheenjohtajien kanssa. Puheenjohtaja voi toimivaltansa puitteissa osoittaa heille erikseen määriteltyjä tehtäviä ja vastuualueita.
3. Puheenjohtaja voi antaa pääsihteerille erikseen määriteltyjä, määräaikaisia tehtäviä.
4. Puheenjohtaja edustaa komiteaa. Hän voi siirtää nämä edustusvaltuudet varapuheenjohtajalle tai tarvittaessa jollekin komitean jäsenelle.
5. Puheenjohtaja tekee komitealle selkoa komitean nimissä täysistuntojen välillä toteuttamistaan toimista. Näistä selonteoista ei käydä keskustelua.
6. Vastavalittu puheenjohtaja esittelee täysistunnolle työohjelmansa koko toimikaudekseen. Toimikautensa päättyessä hän esittelee vastaavasti saavutetut tulokset.
Näistä kahdesta selonteosta voidaan käydä keskustelu täysistunnossa.
15 artikla
Varapuheenjohtajista toinen on talous- ja budjettiasiain toimikunnan ja toinen viestintätoimikunnan puheenjohtaja. He harjoittavat tehtäviään puheenjohtajan alaisuudessa.
16 artikla
1. Laajennetun puheenjohtajiston muodostavat komitean puheenjohtaja, komitean kaksi varapuheenjohtajaa ja ryhmien puheenjohtajat.
2. Laajennetulla puheenjohtajistolla on seuraavat tehtävät:
|
a) |
valmistella ja helpottaa työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä |
|
b) |
avustaa tarvittavien päätösten tekemisessä kiireellisissä tapauksissa tai poikkeuksellisissa olosuhteissa. |
Laajennetun puheenjohtajiston kokouksiin voidaan tässä tarkoituksessa kutsua myös jaostojen ja neuvoa-antavien valiokuntien puheenjohtajat sekä muita henkilöitä.
3. Laajennettu puheenjohtajisto kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa jaostojen ja neuvoa-antavien valiokuntien puheenjohtajien kanssa laatimaan komitean työohjelmaa ja arvioimaan sen täytäntöönpanoa.
JAOSTOT
17 artikla
1. Komiteassa on kuusi jaostoa. Täysistunto voi työvaliokunnan esityksestä perustaa muita jaostoja perussopimuksissa tarkoitettuja aloja varten.
2. Komitea muodostaa jaostot järjestäytymisistunnossa jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa.
3. Jaostojen luetteloa ja niiden vastuualueita voidaan tarkistaa jokaisen uuden viisivuotiskauden alussa.
18 artikla
1. Komitea vahvistaa jaostojen jäsenmäärän työvaliokunnan esityksestä.
2. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisen komitean jäsenen on kuuluttava ainakin yhteen jaostoon.
3. Jäsen voi kuulua useampaan kuin kahteen jaostoon vain, jos hänen edustamallaan jäsenvaltiolla on komiteassa enintään yhdeksän jäsenpaikkaa. Jäsen ei kuitenkaan voi kuulua useampaan kuin kolmeen jaostoon.
4. Komitea nimeää jaostojen jäsenet kahden ja puolen vuoden kaudeksi, joka voidaan uusia.
5. Jaoston jäseniä korvattaessa noudatetaan samaa menettelyä kuin heitä nimettäessä.
19 artikla
1. Jaoston työvaliokunta valitaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi kerrallaan, ja se muodostuu kahdestatoista jäsenestä, joihin sisältyvät puheenjohtaja ja kolme varapuheenjohtajaa, yksi kustakin ryhmästä.
2. Komitea valitsee jaostojen puheenjohtajat ja niiden työvaliokuntien muut jäsenet.
3. Jaoston työvaliokunnan puheenjohtaja ja työvaliokunnan muut jäsenet voidaan valita uudelleen.
4. Kolmen jaoston puheenjohtajuuksiin sovelletaan ryhmien välistä vuorotteluperiaatetta kahden ja puolen vuoden välein. Millään ryhmällä ei voi olla saman jaoston puheenjohtajuutta yli viittä vuotta peräkkäin.
20 artikla
1. Jaostojen tehtävänä on antaa lausuntoja tai tiedonantoja niille osoitetuista aiheista tämän työjärjestyksen 37 artiklan mukaisesti.
2. Jaosto voi muodostaa keskuudestaan valmistelu- tai toimitusryhmän tai nimetä yksin työskentelevän ainoan esittelijän käsittelemään jaostolle osoitettua aihetta.
3. Esittelijä tai tarvittaessa esittelijät nimetään ja valmistelu- ja toimitusryhmät muodostetaan ryhmien esityksestä.
4. Jotta valmisteluryhmä voidaan muodostaa nopeasti ja edellyttäen, että kaikkien kolmen ryhmän puheenjohtajat ovat yhtä mieltä esittelijän tai esittelijöiden nimeämistä koskevasta esityksestä sekä valmistelu- ja toimitusryhmän kokoonpanosta, jaostojen puheenjohtajat toteuttavat tarvittavat toimenpiteet työskentelyn aloittamiseksi.
5. Esittelijä vastaa tarvittaessa asiantuntijansa avustuksella lausunnon jatkotoimien seurannasta senkin jälkeen, kun lausunto on hyväksytty täysistunnossa. Asianomaisen jaoston sihteeristö avustaa esittelijää tässä tehtävässä. Seurannasta tehdään selkoa jaostolle.
6. Valmisteluryhmästä voi tulla pysyvä rakenne ainoastaan poikkeuksellisesti, jolloin tähän tarvitaan työvaliokunnan etukäteishyväksyntä kuluvaksi kahden ja puolen vuoden kaudeksi.
21 artikla
1. Esteellinen komitean jäsen voi valtuuttaa sijaisensa edustamaan itseään valmistelutyössä.
2. Sijaisilla ei ole koskaan äänestysoikeutta.
3. Jos jäsen toimii jaoston tai valmisteluryhmän puheenjohtajana, jaoston työvaliokunnan jäsenenä tai esittelijänä, häntä ei voida korvata sijaisella kyseisessä tehtävässä.
4. Sijaisen nimi ja asema on ilmoitettava komitean työvaliokunnalle valtuutuksen vahvistamiseksi.
5. Valmistelutyön aikana sijaisen tehtävät ovat samat kuin hänet valtuuttaneen jäsenen, ja sijaiseen sovelletaan samoja matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevia sääntöjä kuin jäseneen.
ALAKOMITEAT JA YLEISESITTELIJÄ
22 artikla
1. Komitea voi työvaliokunnan aloitteesta poikkeustapauksessa perustaa alakomiteoita, joiden tehtävänä on laatia ensin työvaliokunnan, sitten komitean käsiteltäväksi lausunto- tai tiedonantoluonnos ehdottoman laaja-alaisesta yleisluonteisesta kysymyksestä.
2. Täysistuntojen välisenä aikana työvaliokunta voi perustaa alakomiteoita edellyttäen, että komitea vahvistaa niiden perustamisen jälkikäteen. Alakomitea voidaan perustaa vain yhden aiheen käsittelyä varten. Alakomitean toiminta päättyy, kun komiteassa on äänestetty sen valmistelemasta lausunto- tai tiedonantoluonnoksesta.
3. Kun käsiteltävä kysymys kuuluu useamman jaoston vastuualueeseen, alakomitea muodostetaan kyseisten jaostojen jäsenistä.
4. Jaostoja koskevat säännöt koskevat vastaavasti alakomiteoita.
23 artikla
Etenkin silloin, kun kyseessä on toissijaista aihetta koskeva tai kiireellinen lausuntopyyntö, komitea voi nimetä yleisesittelijän, joka vastaa lausunnon esittelystä täysistunnolle yksin ilman, että lausuntoa käsitellään sitä ennen jaostossa.
SEURANTARYHMÄT, KUULEMISET, ASIANTUNTIJAT
24 artikla
1. Komitea voi perustaa seurantaryhmiä, milloin käsiteltävän aiheen luonne, laajuus ja monitahoisuus edellyttävät erityisen joustavia työmenetelmiä, menettelytapoja ja välineitä.
2. Seurantaryhmien perustamisesta päättää täysistunto, joka vahvistaa ryhmän tai jaoston esityksestä tehdyn työvaliokunnan päätöksen.
3. Seurantaryhmän perustamista koskevassa päätöksessä vahvistetaan ryhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano ja toimiaika.
4. Seurantaryhmä voi laatia vuosittaisen selvityksen perussopimuksen horisontaalisten lausekkeiden (sosiaalilauseke, ympäristölauseke ja kuluttajansuojaa koskeva lauseke) täytäntöönpanosta ja niiden vaikutuksista Euroopan unionin toimintalinjoihin. Selvitys voidaan täysistunnon päätöksestä toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.
5. Seurantaryhmä toimii jaoston alaisuudessa ja valvonnassa.
25 artikla
Jos tiettyä aihepiiriä koskeva kysymys katsotaan riittävän tärkeäksi, komitean elimet ja työrakenteet voivat kutsua komitean ulkopuolisia henkilöitä kuultavaksi. Mikäli tästä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia, asianomaisen elimen tai rakenteen on pyydettävä etukäteen lupa työvaliokunnalta ja tarkennettava, mitkä aiheen kohdat sen mielestä vaativat turvautumista ulkopuoliseen apuun ja millä perusteella.
26 artikla
1. Sikäli kuin tiettyjen aiheiden valmistelun kannalta on tarpeen, ryhmien puheenjohtajat voivat nimetä asiantuntijoita esittelijän tai esittelijöiden esityksestä.
2. Ryhmien puheenjohtajat voivat nimetä myös ryhmien asiantuntijoita.
3. Asiantuntijat osallistuvat valmistelutyöhön samoin matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevin ehdoin kuin jäsenet.
4. Esittelijän tai esittelijöiden asiantuntijat voivat esittelijöiden ehdotuksesta osallistua jaoston tai neuvoa-antavan valiokunnan kokoukseen taikka täysistuntoon, jossa käsitellään sellaista lausuntoa tai tiedonantoa, jonka valmistelua varten heidät on nimetty, mikäli tämä katsotaan hyödylliseksi.
Tämä edellyttää asianomaisen jaoston tai neuvoa-antavan valiokunnan puheenjohtajan etukäteen antamaa suostumusta.
5. Asiantuntijat eivät edusta komiteaa eikä heillä ole valtuuksia esiintyä sen nimissä.
6. Komitean jäsentä ei voida nimetä asiantuntijaksi.
Jäsenen sijainen voidaan nimetä asiantuntijaksi, jolloin sijaisuus keskeytyy väliaikaisesti.
Neuvoa-antavaan valiokuntaan nimetty edustaja voidaan nimetä ainoastaan sen ryhmän, joka hänet on nimennyt, tai tähän ryhmään kuuluvan esittelijän asiantuntijaksi.
NEUVOA-ANTAVAT VALIOKUNNAT
27 artikla
1. Komitea voi perustaa neuvoa-antavia valiokuntia. Ne muodostetaan komitean jäsenistä ja sellaisten järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan alojen nimetyistä edustajista, jotka komitea haluaa kutsua mukaan työskentelyynsä.
2. Kyseisten valiokuntien perustamisesta päättää täysistunto vahvistamalla työvaliokunnan tekemän päätöksen. Valiokunnan perustamista koskevassa päätöksessä vahvistetaan sen tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja toimintasäännöt.
3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti voidaan perustaa neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” (CCMI), joka koostuu komitean jäsenistä sekä sellaisia talous- ja yhteiskuntaelämän aloja ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien järjestöjen nimetyistä edustajista, joihin teollisuuden muutokset vaikuttavat. Kyseisen valiokunnan puheenjohtaja, joka on komitean työvaliokunnan jäsen, tekee työvaliokunnalle kahden ja puolen vuoden välein selkoa valiokunnan toiminnasta. Hänet valitaan tämän työjärjestyksen 4 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen työvaliokunnan jäsenten joukosta. Valmistelutyöhön osallistuviin nimettyihin edustajiin ja heidän sijaisiinsa sovelletaan samoja matka- ja oleskelukulujen korvaamista koskevia sääntöjä kuin jäseniin.
VUOROPUHELU EUROOPAN UNIONIN JA UNIONIN ULKOPUOLISTEN MAIDEN TALOUS- JA YHTEISKUNTAELÄMÄN ORGANISAATIOIDEN KANSSA
28 artikla
1. Komitea voi työvaliokunnan aloitteesta ylläpitää järjestelmällisiä suhteita Euroopan unionin ja unionin ulkopuolisten maiden talous- ja sosiaalineuvostoihin ja niitä vastaaviin organisaatioihin sekä kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän organisaatioihin.
2. Komitea toteuttaa myös toimia, joiden tavoitteena on edistää talous- ja sosiaalineuvostojen ja niitä vastaavien organisaatioiden perustamista maihin, joissa niitä ei vielä ole.
29 artikla
1. Komitea voi työvaliokunnan esityksestä perustaa valtuuskuntia pitääkseen yllä suhteita Euroopan unionin ulkopuolisten maiden tai maaryhmittymien järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluviin talous- ja yhteiskuntaelämän eri alojen edustajiin.
2. Komitea ja ehdokasvaltioiden järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osapuolet tekevät yhteistyötä neuvoa-antavissa sekakomiteoissa, sikäli kuin assosiaationeuvostot ovat sellaisia asettaneet. Muutoin yhteistyötä tehdään yhteysryhmissä.
3. Neuvoa-antavat sekakomiteat ja yhteysryhmät laativat selontekoja ja julkilausumia, jotka komitea voi toimittaa toimivaltaisille toimielimille ja asianomaisille toimijoille.
RYHMÄT
30 artikla
1. Komiteassa on kolme jäsenten ryhmää, jotka edustavat työnantajia, työntekijöitä ja muita järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia talous- ja yhteiskuntaelämän eri aloja.
2. Ryhmät valitsevat puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa. Ne osallistuvat komitean ja sen elinten työskentelyn valmisteluun, organisointiin ja koordinointiin. Ryhmät välittävät näille tietoa. Kullakin ryhmällä on oma sihteeristö.
3. Ryhmät esittävät täysistunnolle ehdokkaat 7 artiklan 6 kohdan mukaista komitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalia varten Euroopan unionin toimielinten määrittelemää tasa-arvoperiaatetta noudattaen
4. Ryhmien puheenjohtajat ovat komitean työvaliokunnan jäseniä 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.
5. Ryhmien puheenjohtajat avustavat komitean puheenjohtajistoa toimintalinjojen muotoilussa ja tarpeen tullen menojen valvonnassa.
6. Ryhmien puheenjohtajat kokoontuvat komitean puheenjohtajiston kanssa valmistelemaan työvaliokunnan ja täysistunnon työskentelyä.
7. Ryhmät tekevät täysistunnolle esityksiä jaostojen puheenjohtajien valitsemiseksi 7 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja jaostojen työvaliokuntien valitsemiseksi 19 artiklan mukaisesti.
8. Ryhmät tekevät esityksiä työvaliokunnan 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti asettaman talous- ja budjettiasiain toimikunnan muodostamiseksi.
9. Ryhmät tekevät esityksiä täysistunnon 24 ja 27 artiklan mukaisesti asettamien seurantaryhmien ja neuvoa-antavien valiokuntien muodostamiseksi.
10. Ryhmät tekevät esityksiä 29 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti asetettavien valtuuskuntien ja neuvoa-antavien sekakomiteoiden muodostamiseksi.
11. Ryhmät tekevät esityksiä esittelijöiden nimeämiseksi ja jaostojen asettamien valmistelu- ja toimitusryhmien muodostamiseksi 20 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
12. Ryhmät ottavat tämän artiklan 7–11 kohtaa sovellettaessa huomioon jäsenvaltioiden sekä talous- ja yhteiskuntaelämän eri osapuolten edustuksen komiteassa, vastuualueet sekä hyvän hallintotavan kriteerit.
13. Jäsenet voivat liittyä ryhmiin vapaaehtoisesti sillä edellytyksellä, että kyseisen ryhmän jäsenet hyväksyvät heidän jäsenyytensä. Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen ryhmään.
14. Pääsihteeristö antaa ryhmiin kuulumattomille jäsenille heidän tehtäviensä hoidon kannalta tarpeellista materiaalista ja teknistä apua. Puheenjohtaja päättää ryhmiä kuultuaan ryhmiin kuulumattomien jäsenten osallistumisesta valmisteluryhmiin ja muiden sisäisten rakenteiden toimintaan.
ETURYHMÄT
31 artikla
1. Komitean jäsenet voivat omaehtoisesti perustaa eturyhmiä, jotka edustavat Euroopan unionin järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan erilaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia intressejä.
2. Eturyhmään voi kuulua jäseniä komitean kolmesta ryhmästä. Jäsen voi kuulua kerrallaan vain yhteen eturyhmään.
3. Eturyhmän perustamiseen tarvitaan hyväksyntä työvaliokunnalta, joka ilmoittaa asiasta täysistunnolle.
4. Eturyhmän perustamisen hyväksymistä koskevassa työvaliokunnan päätöksessä vahvistetaan eturyhmän tarkoitus, rakenne, kokoonpano, toimiaika ja toimintasäännöt.
Työvaliokunta voi myöhemmin muuttaa päätöstä tai kumota sen.
Eturyhmän perustamiseen tarvitaan vähintään kymmenen jäsentä.
II OSASTO
KOMITEAN TOIMINTA
KOMITEAN KUULEMINEN
32 artikla
1. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle antamaan Euroopan parlamentin, neuvoston tai komission pyytämiä lausuntoja.
2. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle työvaliokunnan esityksestä ja jäsenten enemmistön suostumuksella antamaan oma-aloitteisia lausuntoja Euroopan unioniin, unionin politiikkaan ja sen mahdollisiin muutoksiin liittyvistä asioista.
33 artikla
1. Edellä 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lausuntopyynnöt osoitetaan komitean puheenjohtajalle. Puheenjohtaja organisoi komitean työskentelyn työvaliokunnan kanssa noudattaen mahdollisuuksien mukaan lausuntopyynnöissä asetettuja määräaikoja.
2. Työvaliokunta päättää lausuntojen käsittelyn tärkeysjärjestyksestä jakamalla lausunnot ryhmiin.
3. Jaostot laativat ehdotuksen lausuntojen jakamiseksi jäljempänä esitettyihin kolmeen ryhmään. Ne laativat alustavan ehdotuksen valmisteluryhmän koosta. Kun komitean puheenjohtajisto ja ryhmien puheenjohtajat ovat sopineet ehdotuksesta, se toimitetaan työvaliokunnalle päätettäväksi. Ryhmien puheenjohtajat voivat erityistapauksissa ehdottaa valmisteluryhmän koon muuttamista. Työvaliokunta vahvistaa seuraavassa kokouksessaan uuden ehdotuksen ja määrittää valmisteluryhmän lopullisen koon.
Lausunnot luokitellaan kolmeen ryhmään seuraavien kriteerien mukaan:
Ryhmä A (ensisijaisiksi vahvistettuja aiheita koskevat lausuntopyynnöt). Tähän ryhmään kuuluvat
|
— |
kaikki valmistelevia lausuntoja koskevat (Euroopan parlamentin, neuvoston, tulevien puheenjohtajavaltioiden, komission) pyynnöt |
|
— |
kaikki hyväksytyt ehdotukset oma-aloitteisiksi lausunnoiksi |
|
— |
tietyt pakolliset ja omaehtoiset lausuntopyynnöt. |
Tähän ryhmään kuuluvien lausuntojen valmistelusta vastaavat erikokoiset valmisteluryhmät (6, 9, 12, 15, 18, 21 tai 24 jäsentä), joilla on käytettävissään asianmukaiset voimavarat.
Ryhmä B (toissijaisia aiheita koskevat tai kiireelliset pakolliset tai omaehtoiset lausuntopyynnöt).
Tähän ryhmään kuuluvista aiheista annettavat lausunnot laatii tavallisesti ainoa esittelijä tai yleisesittelijä. Poikkeustapauksissa, työvaliokunnan näin päättäessä, ryhmään B kuuluvasta aiheesta annettavan lausunnon voi laatia kolmijäseninen toimitusryhmä (ryhmä B+). Työvaliokunta päättää tällaisen ryhmän kokousten määrästä ja työkielistä.
Ryhmä C (pakolliset tai omaehtoiset puhtaasti tekniset lausuntopyynnöt).
Tähän ryhmään kuuluviin lausuntopyyntöihin vastaamiseksi laaditaan vakiolausunto, jonka työvaliokunta esittää täysistunnolle päätettäväksi. Menettelyyn ei sisälly esittelijän nimeämistä eikä jaostokäsittelyä, vaan täysistunto ainoastaan hyväksyy tai hylkää lausunnon. Täysistuntokäsittelyn aikana täysistuntoa pyydetään ensiksi äänestämään siitä, käsitelläänkö lausunto edellä mainitun menettelyn mukaisesti, ja sitten vakiolausunnon hyväksymisen puolesta tai vastaan.
4. Kiireellisissä tapauksissa sovelletaan tämän työjärjestyksen 63 artiklaa.
34 artikla
Komitea voi työvaliokunnan esityksestä päättää valmistella tiedonannon mistä tahansa Euroopan unionin politiikkaan ja sen mahdollisiin muutoksiin liittyvästä asiasta.
35 artikla
Komitea voi jaoston, ryhmän tai jäsenistönsä kolmasosan esityksestä antaa ajankohtaisia aiheita käsitteleviä päätöslauselmia, jotka täysistunto hyväksyy 61 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Päätöslauselmaluonnokset käsitellään täysistunnon esityslistalla ensisijaisina.
36 artikla
1. Työvaliokunta voi säännellä yleisillä päätöksillä lausuntotyöhön suoraan tai välillisesti liittyviä toimia ja antaa erillisillä päätöksillä luvan tällaisiin toimiin, joita ovat erityisesti
|
— |
komitean keskustelutapahtumien, foorumien ja muiden aihekohtaisten kuulemisrakenteiden toteuttaminen, kokoonpano ja hallinnointi sekä se, miten komitea ja sen jäsenet osallistuvat vastaaviin rakenteisiin, joita unionin toimielimet ovat perustaneet tai joihin nämä osallistuvat |
|
— |
tutkimusten toteuttaminen tai tilaaminen ja niiden julkaiseminen |
|
— |
työvierailujen ja komitean kotipaikan ulkopuolisten tilaisuuksien järjestäminen |
|
— |
työvaliokunnan päätöksestä tai unionin toimielinten pyynnöstä tehtävien toimintapolitiikka-arviointien laatiminen erityisesti tässä työjärjestyksessä tarkoitettujen lausuntojen tai tiedonantojen muodossa. Toimintapolitiikan arvioinnilla tarkoitetaan jälkiarviointia, joka koskee jo täytäntöönpantavana olevaa toimintapolitiikkaa tai säädöstä. Arvioinnissa esitetään komiteassa edustettuina olevien organisaatioiden näkemykset ja vaatimukset. |
2. Komitea tuo tekemiensä jälkiarviointien (tiedonantojen) kautta tietoon kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden näkemykset unionin toimintapolitiikkojen vaikutuksista. Jälkiarvioinnit ovat laadullisia ja kohdennettuja. Arvioinnissa otetaan huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön kohdistuvat vaikutukset.
3. Jäsenten osallistumisesta ulkopuolisiin elimiin päättää työvaliokunta, ja tätä toimintaa seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Jäsenten edustus ulkopuolisissa elimissä järjestetään tasapuolisesti ja vuorotteluperiaatteella.
TYÖSKENTELYN ORGANISOINTI
A. JAOSTOJEN TYÖSKENTELY
37 artikla
1. Komitean työvaliokunta nimeää 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti lausuntoa tai tiedonantoa valmistelevan jaoston. Jos käsiteltävä asia kuuluu selvästi tietyn jaoston vastuualueeseen, puheenjohtaja nimeää kyseisen jaoston ja ilmoittaa päätöksestään työvaliokunnalle.
2. Jos jaosto, jonka vastuualueeseen valmisteltava lausunto kuuluu, haluaa kuulla neuvoa-antavaa valiokuntaa ”teollisuuden muutokset” (CCMI), tai jos tämä haluaa ilmaista kantansa aiheesta, josta laadittavan lausunnon valmistelu on osoitettu jaostolle, komitean työvaliokunta voi valtuuttaa CCMI:n laatimaan täydentävän lausunnon joko yhdestä tai useammasta lausuntopyynnön aihetta koskevasta seikasta. Työvaliokunta voi myös päättää asiasta oma-aloitteisesti. Työvaliokunta organisoi komitean työskentelyn siten, että CCMI:n on mahdollista valmistella lausuntonsa riittävän ajoissa, jotta jaosto voi ottaa sen huomioon.
Lausunnon esittely komitealle kuuluu ainoastaan jaoston toimivaltaan. Sen on kuitenkin liitettävä CCMI:n lausunto oman lausuntonsa liitteeksi.
3. Komitean puheenjohtaja ilmoittaa jaoston puheenjohtajalle päätöksen ja määräajan, jonka kuluessa jaoston on saatettava työnsä päätökseen.
4. Komitean puheenjohtaja ilmoittaa komitean jäsenille, mikä jaosto on nimetty lausuntoa valmistelemaan, sekä päivämäärän, jolloin asia on täysistunnon esityslistalla.
38 artikla
Puheenjohtaja voi yhteisymmärryksessä työvaliokunnan kanssa valtuuttaa jaoston pitämään yhteiskokouksen Euroopan parlamentin valiokunnan tai alueiden komitean valiokunnan kanssa.
39 artikla
Jaostot, jotka on tämän työjärjestyksen mukaisesti nimetty valmistelemaan tiettyä lausuntoa, kokoontuvat puheenjohtajansa kutsusta.
40 artikla
1. Jaoston puheenjohtaja valmistelee jaoston kokoukset yhteistyössä jaoston työvaliokunnan kanssa.
2. Kokousta johtaa jaoston puheenjohtaja ja hänen poissa ollessaan varapuheenjohtaja.
41 artikla
1. Jaoston kokous on päätösvaltainen, jos yli puolet siihen nimetyistä jäsenistä on läsnä tai edustettuina.
2. Jos kokous ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon ja kutsuu sen uudelleen koolle sopivaksi katsomaansa aikaan ja sopivaksi katsomallaan tavalla, kuitenkin vielä samana päivänä, ja tällöin kokous on päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.
42 artikla
Jaosto antaa lausuntonsa esittelijän tai tarvittaessa esittelijöiden esittämän lausuntoluonnoksen pohjalta.
43 artikla
1. Jaoston lausunto voi sisältää vain sellaisia tekstejä, jotka se on hyväksynyt tämän työjärjestyksen 61 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
2. Lausuntoon liitetään hylätyt muutosehdotukset äänestystuloksineen, jos muutosehdotuksen tueksi on annettu äänestyksessä vähintään neljäsosa äänistä.
44 artikla
Jaoston puheenjohtaja toimittaa jaoston lausunnon ja siihen 43 artiklan mukaisesti liitetyt asiakirjat komitean puheenjohtajalle, ja työvaliokunta esittää ne mahdollisimman pikaisesti komitealle. Asiakirjat asetetaan hyvissä ajoin jäsenten saataville.
45 artikla
Jokaisesta jaoston kokouksesta laaditaan suppea pöytäkirja. Pöytäkirja esitetään jaoston hyväksyttäväksi.
46 artikla
Komitean puheenjohtaja voi työvaliokunnan tai tarvittaessa täysistunnon suostumuksella pyytää jaostoa käsittelemään lausunnon uudelleen, jos hän katsoo, että lausunnon valmistelussa ei ole noudatettu tämän työjärjestyksen määräyksiä tai että lisävalmistelu on tarpeen.
47 artikla
1. Jaostojen asiakirjat valmistellaan periaatteessa valmisteluryhmässä sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20 artiklan 2 kohdan soveltamista.
2. Esittelijä tutkii asiantuntijansa sekä tarvittaessa yhden tai useamman muun esittelijän avustamana kyseessä olevan asian, ottaa huomioon esitetyt mielipiteet ja laatii tältä pohjalta lausuntoluonnoksen, joka toimitetaan jaoston puheenjohtajalle.
3. Valmisteluryhmissä ei järjestetä äänestyksiä.
B. TÄYSISTUNTOTYÖSKENTELY
48 artikla
Komitean kaikki jäsenet kokoontuvat täysistunnoissa.
49 artikla
1. Puheenjohtaja valmistelee täysistunnot työvaliokunnan kanssa. Työvaliokunta kokoontuu ennen jokaista täysistuntoa sekä tarvittaessa istunnon aikana valmistellakseen asioiden käsittelyä.
2. Työvaliokunta voi asettaa aikarajan kustakin lausunnosta täysistunnossa käytävälle yleiskeskustelulle.
50 artikla
1. Komitean puheenjohtaja lähettää puheenjohtajiston yhdessä ryhmien puheenjohtajien kanssa ehdottaman ja työvaliokunnan hyväksymän esityslistaluonnoksen kaikille komitean jäsenille sekä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vähintään viisitoista päivää ennen kyseisen täysistunnon alkua.
2. Täysistunto hyväksyy esityslistaluonnoksen kokoontumisensa aluksi. Kun esityslista on hyväksytty, sen asiakohdat on käytävä läpi siinä istunnossa, jonka käsiteltäväksi ne on merkitty. Käsittelyn edellyttämät asiakirjat asetetaan jäsenten saataville 44 artiklan mukaisesti.
51 artikla
1. Komitea on päätösvaltainen, jos yli puolet sen jäsenistä on läsnä tai edustettuina.
2. Jos komitea ei ole päätösvaltainen, puheenjohtaja keskeyttää istunnon ja kutsuu sen uudelleen koolle sopivaksi katsomaansa aikaan, kuitenkin vielä saman täysistunnon kuluessa, ja tällöin komitea on päätösvaltainen riippumatta läsnä tai edustettuina olevien jäsenten lukumäärästä.
52 artikla
Jos täysistunnossa on tarkoitus keskustella ajankohtaisaiheesta, puheenjohtaja ilmoittaa kyseisestä asiakohdasta erikseen esityslistan hyväksymisen yhteydessä.
53 artikla
Komitea voi tehdä esityslistaluonnokseen muutoksia voidakseen käsitellä päätöslauselmaesityksiä, jotka on jätetty 35 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
54 artikla
1. Puheenjohtaja avaa istunnon, johtaa puhetta ja valvoo työjärjestyksen noudattamista. Varapuheenjohtajat avustavat puheenjohtajaa.
2. Puheenjohtajan poissa ollessa varapuheenjohtajat toimivat hänen sijaisinaan. Jos varapuheenjohtajat ovat poissa, sijaisena toimii työvaliokunnan vanhin jäsen.
3. Täysistunnon työskentely perustuu sen jaoston esityksiin, jonka vastuualueeseen käsiteltävän asian valmistelu kuuluu.
4. Jos teksti on hyväksytty jaostossa alle viiden äänestäessä vastaan, työvaliokunta voi ehdottaa, että teksti kirjataan täysistunnon esityslistalle asiakirjoihin, joista äänestetään ilman keskustelua.
Tätä käytäntöä ei sovelleta,
|
— |
jos vähintään 25 jäsentä ilmoittaa vastustavansa sitä |
|
— |
jos tekstiin on tehty täysistunnossa käsiteltäviä muutosehdotuksia |
|
— |
tai jos jaosto päättää, että tekstiä tulee käsitellä täysistunnossa. |
5. Jos teksti ei saa enemmistön ääniä täysistunnossa, komitean puheenjohtaja voi täysistunnon suostumuksella lähettää sen takaisin siitä vastuussa olevaan jaostoon uudelleen käsiteltäväksi tai nimetä yleisesittelijän, joka esittää uuden tekstiluonnoksen joko saman tai jonkin muun täysistunnon aikana.
55 artikla
1. Muutosehdotukset jätetään kirjallisina ja tekijöidensä allekirjoittamina sihteeristöön ennen täysistunnon avausta.
2. Täysistunnon työskentelyn kitkattoman etenemisen takaamiseksi työvaliokunta päättää muutosehdotusten jättämiseen sovellettavasta menettelystä.
3. Käsittelyyn hyväksytään kuitenkin myös muutosehdotukset, jotka jätetään ennen kyseisen istunnon avausta, jos allekirjoittajina on vähintään kaksikymmentäviisi jäsentä.
4. Muutosehdotuksista on käytävä ilmi, mitä tekstin osaa ne koskevat, ja ne on perusteltava lyhyesti. Muutosehdotukset, jotka koskevat sisällöltään ja muodoltaan samaa asiaa, käsitellään yhtenä ryhmänä.
5. Yleensä täysistunto kuulee jokaisen muutosehdotuksen kohdalla vain muutoksen ehdottajaa, yhtä muutosta vastustavaa puhujaa ja esittelijää.
6. Kun muutosehdotusta käsitellään, esittelijä voi muutosehdotuksen tekijän suostumuksella tehdä suullisesti kompromissiehdotuksia. Tällöin täysistunto äänestää vain kompromissiehdotuksesta.
7. Komitean puheenjohtajan tehtävänä on tarvittaessa esittää yhdessä toimivaltaisen jaoston puheenjohtajan ja esittelijän kanssa komitealle sellaista muutosehdotusten käsittelytapaa, jolla lopullisesta tekstistä tulee mahdollisimman yhtenäinen.
56 artikla
1. Muutosehdotus tai muutosehdotuskokonaisuus, jossa esitetään jaoston tai neuvoa-antavan valiokunnan esittämästä lausunnosta yleisesti eriävä kanta, katsotaan vastalausunnoksi. Vastalausunnon on oltava lyhyt ja tiivis itsenäinen asiakirja, jossa esitetään päätelmät ja perustelut.
2. Ryhmät voivat pyytää työvaliokuntaa luokittelemaan yhden tai useamman muutosehdotuksen vastalausunnoksi.
3. Työvaliokunta tekee päätöksensä kuultuaan asianomaisen jaoston tai neuvoa-antavan valiokunnan puheenjohtajaa.
4. Työvaliokunta voi luokiteltuaan muutosehdotuksen tai muutosehdotukset vastalausunnoksi päättää palauttaa lausunnon siihen liittyvine vastalausuntoineen asianomaiseen jaostoon tai neuvoa-antavaan valiokuntaan uudelleen käsiteltäväksi, jos lausunnon antamiselle asetettu määräaika sen sallii.
5. Jos muutosehdotusta ei ole esitetty ajoissa eikä työvaliokunta näin ole voinut tehdä päätöstä tästä luokituksesta, päätöksen vastalausunnoksi luokittelemisesta ja mahdollisesta palauttamisesta asianomaiselle elimelle tekee täysistunto laajennetun puheenjohtajiston esityksestä kuultuaan asianomaisen elimen puheenjohtajaa.
6. Jos edellä 5 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa lausuntoa ei palauteta asianomaiseen elimeen uudelleen käsiteltäväksi tai jos ehdotettua tekstiä ei katsota vastalausunnoksi, täysistunto äänestää jätetyistä muutosehdotuksista samalla tavalla kuin ryhmien muutosehdotuksista.
7. Jos vastalausunto saa enemmistön kannatuksen täysistunnon äänestyksessä, se hyväksytään.
Alkuperäisen tekstin lisäämisestä hyväksytyn lausunnon liitteeksi järjestetään uusi äänestys. Alkuperäinen teksti lisätään uuden tekstin liitteeksi, jos se saa tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.
8. Jos vastalausunto ei saa enemmistön kannatusta mutta saa tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä, se lisätään alkuperäisen lausunnon liitteeksi.
57 artikla
1. Puheenjohtaja voi joko omasta aloitteestaan tai jäsenen vaatimuksesta pyytää komiteaa päättämään puheajan ja puhujien määrän rajoittamisesta, istunnon keskeyttämisestä tai keskustelun päättämisestä. Keskustelun päätyttyä puheenvuoroja ei saa käyttää enää muuhun kuin äänestysselityksen antamiseen äänestyksen jälkeen ja puheenjohtajan asettamissa aikarajoissa.
2. Komitean jäsenellä on oikeus milloin tahansa vaatia ja saada puheenvuoro työjärjestyshuomautuksen esittämiseksi.
58 artikla
1. Jokaisesta täysistunnosta laaditaan pöytäkirja. Asiakirja esitetään komitean hyväksyttäväksi.
2. Pöytäkirjan lopullisen version allekirjoittavat komitean puheenjohtaja ja pääsihteeri.
59 artikla
1. Komitean lausuntoihin sisältyvät lausunnon oikeusperustan lisäksi perustelut sekä komitean kanta käsiteltävänä olevaan aiheeseen kokonaisuudessaan.
2. Lausuntoa kokonaisuutena koskeneen äänestyksen tulos mainitaan lausunnon käsittelytiedoissa. Jos on suoritettu nimiäänestys, äänestäneiden nimet mainitaan.
3. Täysistunnon hylkäämien muutosehdotusten teksti ja perustelut sekä äänestystulos mainitaan lausunnon liitteessä, jos ne ovat saaneet äänestyksessä tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä. Tämä koskee myös vastalausuntoja.
4. Samoin sellaiset jaoston lausunnon tekstikohdat, jotka on korvattu täysistunnon hyväksymillä muutosehdotuksilla, liitetään lausuntoon muutoksia koskevine äänestystuloksineen, jos kyseiset tekstikohdat ovat saaneet tuekseen vähintään neljänneksen annetuista äänistä.
5. Jos jollakin komiteaan 30 artiklan nojalla muodostetulla ryhmällä tai 31 artiklan nojalla muodostetulla talous- ja yhteiskuntaelämää edustavalla eturyhmällä on enemmistön kannasta poikkeava mutta yhtenäinen kanta täysistunnon käsittelemään aiheeseen, siitä voidaan asiasta käsittelyn lopuksi järjestetyn nimiäänestyksen jälkeen tehdä lyhyt kannanotto, joka liitetään lausuntoon.
60 artikla
1. Komitean hyväksymät lausunnot ja täysistunnon pöytäkirja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle.
2. Komitean hyväksymät lausunnot voidaan toimittaa myös muille elimille tai tahoille, joita asia koskee.
III OSASTO
YLEISET MÄÄRÄYKSET
ÄÄNESTYSMENETTELYT
61 artikla
1. Kantansa voi ilmaista ”puolesta”, ”vastaan” tai ”pidättymällä äänestämästä”.
2. Komitean ja sen elinten tekstien ja päätöksien hyväksymisen ratkaisee puolesta tai vastaan annettujen äänten enemmistö, ellei tässä työjärjestyksessä toisin määrätä.
3. Äänestys tapahtuu avoimena äänestyksenä, nimiäänestyksenä tai salaisena äänestyksenä.
4. Päätöslauselmasta, muutosehdotuksesta, vastalausunnosta, koko lausunnosta tai mistä tahansa muusta tekstistä äänestetään nimiäänestyksenä, jos neljäsosa läsnä tai edustettuina olevista jäsenistä sitä vaatii.
5. Valinta eri edustustehtäviin tapahtuu aina salaisena äänestyksenä. Muissa tapauksissa toimitetaan salainen äänestys, kun läsnä tai edustettuina olevien jäsenten enemmistö sitä vaatii.
6. Äänten mennessä tasan kokouksen puheenjohtajan ääni ratkaisee.
7. Se, että esittelijä hyväksyy muutosehdotuksen, ei ole riittävä syy olla äänestämättä siitä.
KIIREELLISYYSMENETTELY
62 artikla
1. Jos kiireellisyys johtuu määräajasta, jonka Euroopan parlamentti, neuvosto tai komissio on asettanut komitealle lausunnon esittämiseksi, voidaan päättää kiireellisyysmenettelyn soveltamisesta, jos se puheenjohtajan mielestä on tarpeen, jotta lausunto saadaan annettua ajoissa.
2. Kiireellisissä tapauksissa komitean puheenjohtaja voi työvaliokuntaa etukäteen kuulematta ryhtyä heti tarpeellisiksi katsomiinsa toimiin komitean työskentelyn vauhdittamiseksi. Hän kuitenkin tiedottaa toimistaan työvaliokunnan jäsenille.
3. Puheenjohtajan toimenpiteet esitetään komitean vahvistettavaksi sen seuraavassa täysistunnossa.
63 artikla
1. Jos kiireellisyys johtuu jaostolle lausunnon antamista varten asetetusta määräajasta, voi jaoston puheenjohtaja kolmen ryhmäpuheenjohtajan suostumuksella poiketa tämän työjärjestyksen määräyksistä organisoidessaan jaoston työskentelyä.
2. Jaoston puheenjohtajan toteuttamat toimenpiteet esitetään jaoston hyväksyttäväksi sen seuraavassa kokouksessa.
POISSAOLOT JA EDUSTUS
64 artikla
1. Jos komitean jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hänen on ilmoitettava tästä etukäteen asianomaiselle puheenjohtajalle.
2. Jos komitean jäsen on ketään tilalleen lähettämättä ja pätevää syytä ilmoittamatta poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä täysistunnosta, puheenjohtaja voi kuultuaan työvaliokuntaa ja kehotettuaan kyseistä jäsentä perustelemaan poissaolonsa pyytää neuvostoa päättämään tämän jäsenyyden.
3. Jos jaoston jäsen on ketään tilalleen lähettämättä ja pätevää syytä esittämättä poissa useammasta kuin kolmesta peräkkäisestä kokouksesta, jaoston puheenjohtaja voi kehotettuaan jäsentä perustelemaan poissaolonsa vaatia häntä järjestämään jonkun muun tilalleen jaostoon ja ilmoittaa asiasta komitean työvaliokunnalle.
65 artikla
1. Komitean jäsen, joka on estynyt osallistumasta täysistuntoon tai jaoston kokoukseen, voi ilmoitettuaan esteellisyydestään komitean tai jaoston puheenjohtajalle siirtää äänioikeutensa kirjallisesti jollekin muulle komitean tai jaoston jäsenelle.
2. Kukin jäsen voi käyttää täysistunnossa ja jaostojen kokouksissa vain yhtä itselleen siirrettyä lisä-ääntä.
66 artikla
1. Jos jäsen on estynyt osallistumasta kokoukseen, johon hänet on kutsuttu asianmukaisesti, hän voi lähettää tilalleen jonkun muun komitean jäsenen ilmoitettuaan asiasta kirjallisesti kyseisen kokouksen puheenjohtajalle joko suoraan tai ryhmänsä sihteeristön välityksellä. Tätä mahdollisuutta ei ole, kun kyseessä on komitean työvaliokunnan tai talous- ja budjettiasiain toimikunnan kokous.
2. Tällainen valtuutus koskee ainoastaan sitä kokousta, johon valtuutus on annettu.
3. Valmisteluryhmiä muodostettaessa jäsen voi esittää, että valmisteluryhmään nimetään hänen tilalleen joku muu komitean jäsen. Tällaista korvaamista, joka on aihekohtainen ja kestää niin kauan kuin jaosto käsittelee kyseistä aihetta, ei voi peruuttaa. Mikäli valmisteluryhmän työ kuitenkin jatkuu kahden ja puolen vuoden kauden tai viisivuotiskauden yli, korvaavan jäsenen toimeksianto päättyy sen toimikauden lopussa, jonka aikana korvaamisesta on päätetty.
JULKISUUS JA ASIAKIRJOJEN LEVITYS
67 artikla
1. Komitea julkaisee lausuntonsa Euroopan unionin virallisessa lehdessä neuvoston ja komission vahvistamien menettelytapojen mukaisesti komitean työvaliokuntaa kuultuaan.
2. Komitean, sen työvaliokunnan ja jaostojen kokoonpanot sekä niitä koskevat muutokset julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja komitean internetsivuilla.
68 artikla
1. Komitea varmistaa päätöstensä avoimuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisen kohdan mukaisesti.
2. Pääsihteerin tehtävänä on toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että yleisöllä on oikeus tutustua asianmukaisiin asiakirjoihin.
3. Jokainen Euroopan unionin kansalainen voi kirjoittaa komitealle jollakin virallisista kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklan neljännen kohdan nojalla.
69 artikla
1. Komitean täysistunnot ja jaostojen kokoukset ovat julkisia.
2. Komitea voi asianomaisen toimielimen tai elimen pyynnöstä tai työvaliokunnan ehdotuksesta julistaa muuta kuin lausuntotyötä koskevan keskustelun luottamukselliseksi.
3. Muut kokoukset eivät ole julkisia. Perustelluissa tapauksissa, joista päättää kokouksen puheenjohtaja, kokoukseen voi kuitenkin osallistua muita henkilöitä tarkkailijan ominaisuudessa.
70 artikla
1. Unionin toimielinten jäsenet voivat osallistua komitean ja sen elinten kokouksiin ja käyttää niissä puheenvuoroja.
2. Muiden elinten jäseniä ja toimi- tai muiden elinten asianmukaisesti valtuutettuja virkamiehiä voidaan kutsua osallistumaan kokouksiin, käyttämään puheenvuoroja ja vastaamaan kysymyksiin kokouksen puheenjohtajan pyynnöstä.
JÄSENTEN ARVONIMET, ERIOIKEUDET JA VAPAUDET, JÄSENSÄÄNNÖT, KVESTORIRYHMÄ
71 artikla
1. Komitean jäsenet käyttävät arvonimeä ”Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsen”.
2. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäseniin sovelletaan Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyn ja perussopimuksiin liitetyn pöytäkirjan N:o 7 IV luvun 10 artiklaa.
72 artikla
1. Jäsensäännöissä vahvistetaan komitean jäsenten asema, oikeudet ja velvollisuudet sekä heidän toimintaansa ja suhteitaan komiteaan ja sen hallintoyksiköihin säätelevät määräykset.
73 artikla
1. Käytännesäännöissä, jotka ovat oikeudellisesti samanarvoiset kuin tämä työjärjestys, jonka liitteenä ne ovat, vahvistetaan komitean jäseniin, neuvoa-antavien valiokuntien nimettyihin edustajiin, sijaisiin ja asiantuntijoihin sovellettavat normit ja periaatteet.
2. Käytännesäännöissä asetetaan eettinen toimikunta. Lisäksi niissä vahvistetaan menettely ja toimenpiteet, joita on sovellettava normien ja periaatteiden rikkomistapauksissa.
3. Käytännesäännöissä vahvistettujen normien ja periaatteiden noudattamatta jättäminen voi johtaa käytännesäännöissä asetettujen toimenpiteiden soveltamiseen.
74 artikla
1. Täysistunto valitsee työvaliokunnan esityksestä jokaiselle kahden ja puolen vuoden kaudelle kolme komitean jäsentä muodostamaan kvestoriryhmän.
2 Kvestori ei voi olla jäsenenä seuraavissa elimissä:
|
— |
komitean työvaliokunta |
|
— |
talous- ja budjettiasiain toimikunta (CAF) |
|
— |
tarkastusvaliokunta |
|
— |
eettinen toimikunta. |
3. Kvestoreilla on seuraavat tehtävät:
|
a) |
seurata ja valvoa jäsensääntöjen asianmukaista täytäntöönpanoa |
|
b) |
laatia asianmukaisia ehdotuksia jäsensääntöjen täydentämiseksi ja parantamiseksi |
|
c) |
huolehtia jäsensääntöjen täytäntöönpanosta mahdollisesti aiheutuvien epäselvyyksien ja ristiriitojen ratkaisemisesta ja tehdä asiassa tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita |
|
d) |
hoitaa komitean jäsenten ja pääsihteeristön välisiä suhteita jäsensääntöjen soveltamisen osalta. |
JÄSENYYDEN PÄÄTTYMINEN, JÄÄVIYS
75 artikla
1. Komitean jäsenyys päättyy, kun neuvoston komiteaa asettaessaan määrittämä viisivuotiskausi päättyy.
2. Komitean jäsenyyden päättymisen aiheuttaa myös jäsenen eroaminen tai erottaminen komiteasta, kuolema, ylivoimainen este tai jääviys.
3. Komitean jäsen ei voi olla kansanedustuslaitoksen tai hallituksen, Euroopan unionin toimielimen, alueiden komitean eikä Euroopan investointipankin hallintoneuvoston jäsen eikä Euroopan unionin palveluksessa oleva virkamies tai toimihenkilö.
4. Erosta ilmoitetaan kirjallisesti puheenjohtajalle.
5. Komiteasta erottaminen tapahtuu tämän työjärjestyksen 64 artiklan 2 kohdassa määrätyin ehdoin. Jos neuvosto päättää lopettaa jäsenyyden, se huolehtii vapautuneen paikan täyttämisestä.
6. Jäsenen erottua tai kuoltua tai ylivoimaisen esteen sattuessa ja jääviystapauksissa puheenjohtaja ilmoittaa asiasta neuvostolle, joka toteaa paikan vapautuneen ja ryhtyy täyttämään sitä. Eroava jäsen säilyttää kuitenkin jäsenyytensä, kunnes hänen seuraajansa on nimetty, ellei hän itse toisin ilmoita.
7. Kaikissa tämän artiklan 2 kohdassa mainituissa tapauksissa seuraaja nimetään koko jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
76 artikla
1. Täysistunnon käsiteltäväksi voidaan saattaa työvaliokunnan esityksestä, jota on kannattanut vähintään kolme neljäsosaa työvaliokunnan jäsenistä, epäluottamuslause puheenjohtajaa kohtaan vakavasta ja asianmukaisesti todetusta syystä.
Kyseinen epäluottamuslause kirjataan tällöin seuraavan täysistunnon esityslistan ensimmäiseksi asiakohdaksi.
2. Täysistunto päättää epäluottamuslauseesta salaisella äänestyksellä ilman mahdollisuutta äänioikeuden siirtämiseen kuultuaan ensin yhtä jäsentä kustakin ryhmästä ja sen jälkeen niitä puheenjohtajiston jäseniä, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, sekä lopuksi puheenjohtajaa.
Epäluottamuslause katsotaan hyväksytyksi, jos kolmen neljäsosan enemmistö läsnä olevista jäsenistä hyväksyy sen. Päinvastaisessa tapauksessa se katsotaan hylätyksi.
3. Jos epäluottamuslause hyväksytään, täysistunto ryhtyy välittömästi toimiin samaa ryhmää edustavan jäsenen nimeämiseksi puheenjohtajan tilalle.
Täysistunnon väliaikaisena puheenjohtajana toimii tässä tarkoituksessa sitä ryhmää edustava komitean varapuheenjohtaja, jonka on määrä seuraavaksi hoitaa komitean puheenjohtajuutta.
4. Mikäli täysistunto ei voi nimetä uutta puheenjohtajaa välittömästi, sen työskentely keskeytetään, kunnes ryhmät saavat laadittua ehdotuksen, ja väliaikaisena puheenjohtajana toimiva jäsen kutsuu täysistunnon uudelleen koolle mahdollisuuksien mukaan vielä samana päivänä.
5. Puheenjohtajan tilalle nimetty jäsen, joka on samasta ryhmästä kuin hän, toimii tehtävässä alkuperäisen toimikauden loppuun.
KOMITEAN HALLINTO
77 artikla
1. Komiteaa avustaa sihteeristö, jota johtaa pääsihteeri; pääsihteeri hoitaa tehtäviään työvaliokunnan edustajana toimivan puheenjohtajan alaisuudessa.
2. Pääsihteeri osallistuu työvaliokunnan kokouksiin, joissa hänellä on puheoikeus ja joista hän pitää pöytäkirjaa.
3. Pääsihteeri antaa työvaliokunnalle juhlallisen vakuutuksen, jossa hän sitoutuu suorittamaan hänelle annetut tehtävät puolueettomasti ja tunnollisesti.
4. Pääsihteerin vastuulla on täysistunnon, työvaliokunnan ja puheenjohtajan tämän työjärjestyksen määräysten nojalla tekemien päätösten toimeenpano, ja hän esittää joka kolmas kuukausi puheenjohtajalle kirjallisen selonteon hallinto-, organisaatio- ja henkilöstökysymyksissä käytetyistä tai käytettävistä perusteista ja menettelytavoista.
5. Pääsihteeri voi siirtää toimivaltaansa puheenjohtajan määrittämissä rajoissa.
6. Työvaliokunta päättää pääsihteerin esityksestä pääsihteeristön organisaatiokaaviosta siten, että pääsihteeristö kykenee takaamaan komitean ja sen elinten kitkattoman toiminnan ja avustamaan jäseniä heidän tehtäviensä hoitamisessa etenkin kokouksia organisoitaessa ja lausuntoja valmisteltaessa.
7. Komitean puheenjohtajan pääsihteerille siirtämät toimivaltuudet ovat väliaikaisia: ne lakkaavat viimeistään puheenjohtajan toimikauden päättyessä.
78 artikla
Uuden pääsihteerin nimittämiseen sovelletaan seuraavaa menettelyä:
|
1. |
Työvaliokunta
|
|
2. |
Esivalintalautakunnan tehtävänä on tutkia hakemukset, haastatella hakijat, laatia perusteltu selvitys, jossa ehdokkaat on listattu pätevyytensä mukaiseen järjestykseen hakuilmoituksessa määritellyn menettelyn ja asetettujen kriteerien mukaisesti, sekä ehdottaa tehtävään hakijaa tai hakijoita. |
|
3. |
Esivalintalautakunta työskentelee täysin riippumattomasti, puolueettomasti ja luottamuksellisesti työvaliokunnan lautakuntaa nimetessään määrittämien kriteerien pohjalta. Esivalintalautakuntaa avustavat komitean sihteeristön toimivaltaiset hallintoyksiköt, ja se voi tarvittaessa käyttää komitean ulkopuolisia asiantuntijoita. |
|
4. |
Työvaliokunta tekee lopullisen päätöksen tutustuttuaan esivalintalautakunnan selvitykseen ja äänestettyään asiasta tarvittaessa useammalla äänestyskierroksella. Ehdokas, jonka puolesta annettujen äänien määrä on ensimmäisellä kierroksella yli puolet työvaliokunnan jäsenmäärästä poissaolijat mukaan laskettuina, nimitetään ilman toista äänestyskierrosta. Jos kukaan ehdokkaista ei täytä tätä edellytystä ensimmäisellä kierroksella, työvaliokunta järjestää toisen äänestyskierroksen kahden eniten puoltavia ääniä saaneen ehdokkaan välillä ja nimittää sen jälkeen ehdokkaan, joka on saanut eniten puoltavia ääniä läsnä olevilta jäseniltä. Äänten mennessä tasan siten, ettei ensimmäisen kierroksen jälkeen erotu vain kahta ehdokasta tai ettei toisen kierroksen jälkeen voida nimittää pääsihteeriä, kutsutaan uusi työvaliokunnan kokous koolle mahdollisimman pian pääsihteerin nimittämiseksi. |
79 artikla
1. Kaikkia Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa työsopimusten tekemiseen valtuutetulle viranomaiselle annettuja toimivaltuuksia käyttää pääsihteerin osalta työvaliokunta.
2. Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa käyttää
|
— |
apulaispääsihteerien ja johtajien osalta virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 29, 30, 31, 40, 41, 49, 50, 51 ja 78 artiklaa sekä 90 artiklan 1 kohtaa sovellettaessa työvaliokunta pääsihteerin esityksestä; henkilöstösääntöjen muita säännöksiä sovellettaessa, 90 artiklan 2 kohta mukaan lukien, komitean puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä |
|
— |
seuraavien virkamiesten osalta:
|
puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä ja laajennettua puheenjohtajistoa kuultuaan
|
— |
sellaisten tehtäväryhmään AD kuuluvien virkamiesten osalta, jotka eivät ole yksikönpäällikköä tai sitä ylempää tasoa vastaavassa johtotehtävässä, ja tehtäväryhmiin AST ja AST/SC kuuluvien virkamiesten osalta pääsihteeri. |
3. Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa annettua työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltaa käyttää
|
— |
apulaispääsihteerin tai johtajan tehtävään nimitetyn väliaikaisen henkilöstön osalta Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 11, 17, 33 ja 48 artiklaa sovellettaessa työvaliokunta pääsihteerin esityksestä; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muita säännöksiä sovellettaessa komitean puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä |
|
— |
apulaisjohtajan tai yksikönpäällikön tehtävään nimitetyn väliaikaisen henkilöstön osalta puheenjohtaja pääsihteerin esityksestä |
|
— |
sellaisen tehtäväryhmään AD kuuluvan väliaikaisen henkilöstön osalta, joka ei ole yksikönpäällikköä tai sitä ylempää tasoa vastaavassa johtotehtävässä, ja tehtäväryhmiin AST ja AST/SC kuuluvan väliaikaisen henkilöstön osalta pääsihteeri |
|
— |
erityisneuvonantajien ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta pääsihteeri. |
4. Puheenjohtaja käyttää toimielimelle virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklassa annettua toimivaltaa, joka koskee yleisten säännösten antamista henkilöstösääntöjen täytäntöönpanemiseksi sekä toimielinten yhteisellä sopimuksella hyväksyttyjen sääntöjen täytäntöönpanoa. Muiden yleisluonteisten säännösten kohdalla tätä toimivaltaa käyttää pääsihteeri.
5. Työvaliokunta, puheenjohtaja ja pääsihteeri voivat siirtää heille tämän artiklan mukaan kuuluvaa toimivaltaa.
6. Edellisessä kohdassa tarkoitetuissa valtuutusasiakirjoissa vahvistetaan myönnettyjen toimivaltuuksien laajuus, niiden rajat ja kesto sekä se, voivatko henkilöt, joille toimivaltuudet on siirretty, siirtää niitä edelleen.
7. Nimitettäessä virkamiehiä apulaispääsihteerin, johtajan, apulaisjohtajan tai lausuntotyön yksikönpäällikön tehtäviin
|
— |
ilmoitus avoimesta virasta julkaistaan samanaikaisesti kaikissa unionin toimielimissä |
|
— |
pääsihteeri laatii ennen hakemusten tutkimista arviointitaulukon avointa virkaa koskevan ilmoituksen perusteella |
|
— |
kolme työvaliokunnan nimeämää jäsentä avustaa pääsihteeriä hakemusten käsittelyssä |
|
— |
menettelyn päätteeksi pääsihteeri esittää nimitysehdotuksen työvaliokunnalle, joka tekee päätöksensä tämän ehdotuksen pohjalta. |
80 artikla
1. Ryhmillä on käytössään sihteeristö, joka kuuluu suoraan kunkin ryhmän puheenjohtajan alaisuuteen.
2. Nimittävän viranomaisen toimivaltaa käytetään ryhmiin henkilöstösääntöjen 37 artiklan a alakohdan toisen luetelmakohdan nojalla palkattavien virkamiesten osalta henkilöstösääntöjen 38 artiklaa sovellettaessa kyseisen ryhmän puheenjohtajan esityksestä; tämä pätee myös päätöksiin, jotka koskevat heidän urakehitystään ryhmässä.
Kun ryhmään tilapäisesti siirretty virkamies siirtyy takaisin komitean sihteeristöön, hänet luokitellaan palkkaluokkaan, johon hänellä olisi ollut oikeus virkamiehenä.
3. Työsopimusten tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltaa käytetään Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla palkattavan väliaikaisen henkilöstön osalta Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan kolmatta kohtaa, 9 artiklaa ja 10 artiklan kolmatta kohtaa sovellettaessa kyseisen ryhmän puheenjohtajan esityksestä.
81 artikla
1. Puheenjohtajalla on käytössään kabinetti.
2. Kabinetin henkilöstö palkataan talousarvion puitteissa väliaikaisina toimihenkilöinä, ja heidän kohdallaan työsopimuksen tekemiseen valtuutetun viranomaisen toimivaltaa käyttää puheenjohtaja.
82 artikla
1. Pääsihteeri esittää vuosittain ennen kesäkuun 1. päivää työvaliokunnalle alustavan ennakkoarvion komitean tuloista ja menoista seuraavaksi varainhoitovuodeksi. Talous- ja budjettiasiain toimikunta käsittelee luonnoksen ennen työvaliokuntakäsittelyä ja esittää tarvittaessa huomioita tai ehdottaa muutoksia. Työvaliokunta laatii ennakkoarvion komitean tuloiksi ja menoiksi. Se lähettää ennakkoarvion eteenpäin unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännöksiä ja määräaikoja noudattaen.
2. Talousarvion toteuttaa puheenjohtaja tai se toteutetaan puheenjohtajan toimeksiannosta unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.
83 artikla
1. Muodostetaan tarkastusvaliokunta, jonka tehtävänä on avustaa puheenjohtajaa ja työvaliokuntaa tarkastusasioissa. Tarkastusvaliokunta hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti unionin yleiseen talousarvioon sovellettavaa varainhoitoasetusta noudattaen ja sisäisen tarkastajan valtuuksia ja tehtäviä kunnioittaen.
Tarkastusvaliokunta valvoo erityisesti kaikkien sisäistä valvontaa koskevien kertomusten ja järjestelmien laatimista sekä seurantaprosesseja, jotka koskevat lakien, asetusten, ammatillisten ja eettisten normien ja käytännesääntöjen noudattamista.
2. Tarkastusvaliokunta osoittaa kertomuksensa puheenjohtajalle, joka toimittaa ne viipymättä työvaliokunnalle.
3. Tarkastusvaliokunnan rakenteesta, kokoonpanosta, vastuualueista ja toimintasäännöistä päättää työvaliokunta.
4. Työvaliokunta nimeää tarkastusvaliokunnan jäsenet ryhmien esityksestä.
Tarkastusvaliokunnan jäsen ei voi olla komitean työvaliokunnan, talous- ja budjettiasiain toimikunnan eikä kvestoriryhmän jäsen.
5. Tarkastusvaliokunta hyväksyy itselleen sisäiset säännöt varmistaakseen, että se täyttää roolinsa ja tehtävänsä sekä vastuunsa, oikeutensa ja velvollisuutensa tässä artiklassa tarkoitetulla tavalla.
6. Jos tarkastusvaliokunnan jäsen joudutaan korvaamaan, noudatetaan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua menettelyä.
84 artikla
Komitealle tarkoitettu kirjeenvaihto osoitetaan puheenjohtajalle tai pääsihteerille.
YLEISET MÄÄRÄYKSET
85 artikla
Tässä työjärjestyksessä käytetyillä virka- ja tehtävänimikkeillä tarkoitetaan tasapuolisesti molempia sukupuolia.
86 artikla
1. Komitea päättää jäsentensä ehdottomalla enemmistöllä, onko työjärjestystä syytä tarkistaa.
2. Työjärjestyksen tarkistamista varten komitea asettaa elimen, jota kutsutaan työjärjestysvaliokunnaksi. Komitea nimeää yleisesittelijän, joka laatii ehdotuksen uudeksi työjärjestykseksi.
3. Kun työjärjestys on hyväksytty ehdottomalla enemmistöllä, täysistunto jatkaa työjärjestysvaliokunnan toimeksiantoa enintään kuudellakymmenellä päivällä, jotta valiokunta voi tarvittaessa laatia työvaliokunnalle täytäntöönpanomääräysten muuttamista koskevan ehdotuksen; työvaliokunta tekee asiassa päätöksen kuultuaan ryhmiä.
4. Uuden työjärjestyksen ja täytäntöönpanomääräysten muutosten voimaantulon ajankohdasta päätetään samalla kun työjärjestys hyväksytään täysistunnossa.
87 artikla
Tämä työjärjestys tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
(1) Työjärjestystä on myöhemmin muutettu 27. helmikuuta 2003, 31. maaliskuuta 2004, 5. heinäkuuta 2006, 12. maaliskuuta 2008, 14. heinäkuuta 2010 ja 20. helmikuuta 2019.
LIITE
EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEAN JÄSENTEN KÄYTÄNNESÄÄNNÖT
I OSA
NORMIT JA PERIAATTEET
1 artikla
Yleiset periaatteet
1. Näitä käytännesääntöjä sovelletaan komitean jäseniin. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunnan lokakuussa 2020 tekemän päätöksen mukaisesti käytännesääntöjen tarkistamisen johdosta kaikkia asiaankuuluvia säädöstekstejä, kuten jäsensääntöjä, ETSK:n työjärjestystä ja muita säädöksiä, muutetaan tarpeen mukaan.
Käytännesääntöjä sovelletaan soveltuvin osin myös neuvoa-antavien valiokuntien nimettyihin edustajiin, sijaisiin ja asiantuntijoihin, lukuun ottamatta 1 artiklan 2 kohtaa, 7 artiklan 3 kohtaa ja 10 artiklaa, joita sovelletaan vain komitean jäseniin.
2. Komitean jäseniä eivät sido mitkään ohjeet.
He hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina ja unionin yleisen edun mukaisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 300 artiklan 4 kohta.
3. Jäsenet käyttäytyvät perussopimusten heitä koskevien määräysten ja niihin liittyvän johdetun oikeuden mukaisesti. He toimivat riippumattomina suhteissaan muihin organisaatioihin tai eturyhmiin.
4. Jäsenet noudattavat toiminnassaan seuraavia yleisiä käyttäytymisperiaatteita: nuhteettomuus, avoimuus, huolellisuus, rehellisyys, vastuuntuntoisuus, muiden kunnioittaminen ja komitean maineen varjeleminen.
5. Tehtäviään hoitaessaan jäsenet huolehtivat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti sellaisten perusoikeuksien ja arvojen kuin ihmisarvon, syrjimättömyyden, suvaitsevaisuuden, vapauden, yhteisvastuun, oikeusvaltioperiaatteen ja sukupuolten tasa-arvon edistämisestä, tehokkaasta suojelusta ja kunnioittamisesta.
6. Tehtäviään hoitaessaan jäsenet sitoutuvat pyrkimään keskuudessaan mahdollisimman suureen yksimielisyyteen keskinäisen kunnioituksen hengessä.
7. Jäsenet toimivat tehtäviään hoitaessaan yksinomaan yleisen edun mukaisesti eivätkä saa tai pyri saamaan minkäänlaista suoraa tai epäsuoraa taloudellista etua tai muuta palkkiota.
8. Jos jäsen jättää tahallisesti tai tuottamuksellisesti noudattamatta velvollisuuksiaan taikka saa tai pyrkii saamaan tehtäviään hoitaessaan minkäänlaista suoraa tai epäsuoraa taloudellista etua tai muuta palkkiota, häneen sovelletaan näissä käytännesäännöissä määrättyjä toimenpiteitä.
2 artikla
Käyttäytymisperiaatteet
1. Jäsenten käyttäytymisen tulee ilmentää keskinäistä kunnioitusta ja perustua perussopimuksissa ja erityisesti perusoikeuskirjassa määritettyihin arvoihin ja periaatteisiin.
2. Jäsenet sitoutuvat kunnioittamaan komiteaa sekä jäsenten ja henkilöstön ihmisarvoa ja vaalimaan komitean mainetta.
3. Jäsenten ei tule häiritä komitean toiminnan sujuvuutta, turvallisuuden ja järjestyksen ylläpitämistä komitean tiloissa tai komitean välineistön toimintaa.
4. Jäsenten ei tule aiheuttaa häiriötä istunnoissa tai kokouksissa, ja heidän on pidättäydyttävä asiattomasta käytöksestä.
Jäseniltä ei sallita solvaavaa, rasistista, seksististä, homofobista, muukalaisvihamielistä tai loukkaavaa kielenkäyttöä tai käyttäytymistä.
5. Tämän artiklan soveltaminen ei saa muuten rajoittaa keskustelujen eloisuutta eikä jäsenten sananvapautta.
6. Entisten jäsenten on tehtävien päättymisen jälkeen edelleen noudatettava kunniallisuuden ja pidättyvyyden eettisiä normeja. Entisen jäsenen on tehtäviensä päättymistä seuraavien kahden vuoden ajan pidättäydyttävä voimakkaista vaikuttamispyrkimyksistä oman yrityksensä, työnantajansa tai asiakkaansa yrityksen lukuun komitean jäsenten ja henkilöstön keskuudessa sellaisten kysymysten suhteen, joissa hän on tärkeässä asemassa tai selvitysten laatijana.
3 artikla
Tietojen luovuttaminen
1. Jäsenten on pidättäydyttävä tehtäviensä hoitamisen myötä saamiensa luottamuksellisiksi määriteltyjen tietojen luvattomasta luovuttamisesta, ellei näitä tietoja ole jo julkistettu tai elleivät ne ole yleisesti saatavilla.
2. Heidän on noudatettava tätä velvollisuutta myös jätettyään komitean.
4 artikla
Asianmukainen käyttäytyminen
1. Jäsenten on käyttäydyttävä tehtäviä hoitaessaan näissä käytännesäännöissä vahvistettujen sääntöjen ja velvoitteiden mukaisesti, arvokkaasti ja kunnioittavasti ja ilman ennakkoluuloja tai syrjintää.
2. Jäsenten on käyttäydyttävä asianmukaisesti ja pidättäydyttävä suhteissaan muihin jäseniin ja henkilöstöön halventavasta tai loukkaavasta käytöksestä, hyökkäävästä tai syrjivästä kielenkäytöstä tai muista epäeettisistä, arvoa alentavista tai laittomista toimista.
3. Jäsenet eivät saa yllyttää tai kannustaa muita jäseniä tai henkilöstöä rikkomaan, kiertämään tai laiminlyömään voimassa olevaa lainsäädäntöä, komitean sisäisiä sääntöjä tai näitä käytännesääntöjä taikka suvaita tällaista käyttäytymistä vastuullaan olevalta henkilöstöltä.
4. Komitean tehokkaan toiminnan takaamiseksi jäsenten on asianmukaista harkintaa noudattaen pyrittävä varmistamaan, että kaikenlaiset erimielisyydet tai konfliktit, joissa muut jäsenet tai heidän vastuullaan oleva henkilöstö on osallisena, käsitellään nopeasti, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti.
5 artikla
Häirinnän ehkäiseminen
1. Jäsenten on pidättäydyttävä kaikenlaisesta työpaikkakiusaamisesta ja sukupuolisesta häirinnästä (1).
2. Tarvittaessa jäsenten on toimittava viipymättä ja olemassa olevia menettelyjä täysimääräisesti noudattaen konfliktitilanteiden tai työpaikkakiusaamisen taikka sukupuolisen häirinnän käsittelemiseksi muun muassa vastaamalla nopeasti mahdollisiin häirintää koskeviin väitteisiin.
3. Jäsenille tarjotaan heille järjestettyä erityistä koulutusta konfliktien ja häirinnän ehkäisemisestä työpaikalla sekä kaikenlaisen epäasiallisen tai eurooppalaisten arvojen vastaisen käyttäytymisen ehkäisemisestä ja heitä kannustetaan osallistumaan tällaiseen koulutukseen.
6 artikla
Rehellisyys ja rahoituksen avoimuus
1. Jäsenillä on oikeus neuvoston vahvistamiin palkkioihin, mutta he eivät saa palkkaa komitealta.
2. Jos kolmas osapuoli korvaa jäsenelle osittain tai kokonaan jonkin virallisen matkan tai toiminnon, jäsen ei voi saada korvausta samasta matkasta tai toiminnosta komitealta.
Jos kolmas osapuoli korvaa jäsenelle osittain tai kokonaan jonkin virallisen matkan tai toiminnon hänen saatuaan siitä jo korvauksen komitealta, jäsenen on ilmoitettava asiasta viipymättä pääsihteeristölle ja palautettava komitealle korvaus kolmannelta osapuolelta saamaansa summaan asti.
3. Jäsenten on tehtäviään hoitaessaan kieltäydyttävä vastaanottamasta arvoltaan yli 150 euron lahjoja tai etuisuuksia.
Jos he saavat diplomaattikäytäntöjen ja kohteliaisuussyiden perusteella lahjoja, joiden arvo on tätä suurempi, heidän on luovutettava ne pääsihteeristölle osallistuessaan seuraavan kerran lahjan saamisen jälkeen johonkin komitean kokoukseen.
Komitean puheenjohtaja päättää, tuleeko näistä lahjoista sekä samanarvoisista lahjoista, jotka on annettu suoraan hänelle, komitean omaisuutta tai lahjoitetaanko ne sopivaksi katsotulle hyväntekeväisyysjärjestölle.
Pääsihteeristö pitää näistä arvoltaan yli 150 euron lahjoista rekisteriä, joka on pyynnöstä julkisesti saatavilla.
4. Jäsenet noudattavat kaikkia heihin sovellettavia komitean varainhoitosääntöjä.
7 artikla
Ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksista
1. Jäsenten on avoimuusperiaatteen mukaisesti toimitettava tehtävänsä aloittaessaan puheenjohtajalle ilmoitus taloudellisista sidonnaisuuksistaan.
Ilmoitukset toimitetaan uudestaan kunkin vuoden 1 päivänä tammikuuta, ja jos ilmoitettavat tiedot muuttuvat jäsenen toimikauden aikana, uusi ilmoitus on toimitettava viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa kyseessä olevasta muutoksesta.
2. Taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on esitettävä jäsensääntöjen 5 a artiklassa luetellut tiedot.
3. Komitean jäsentä ei voida nimetä komitean tai sen elinten vastuutehtäviin tai esittelijäksi eikä hän voi osallistua viralliselle matkalle tai toimintaan, ellei hän ole toimittanut tai päivittänyt taloudellisia sidonnaisuuksia koskevaa ilmoitustaan.
4. Neuvoa-antavien valiokuntien nimetyillä edustajilla, sijaisilla ja asiantuntijoilla ei ole oikeutta saada korvauksia komitealta ennen kuin he ovat toimittaneet taloudellisia sidonnaisuuksia koskevan ilmoituksensa tai päivittäneet sen.
5. Jos komitean puheenjohtaja saa tietoja, joiden perusteella hän katsoo, että jäsenen taloudellisia sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksessa on huomattavia virheitä tai se ei ole ajan tasalla tai että sen voidaan kohtuudella katsoa johtavan ristiriitaan näissä käytännesäännöissä vahvistettujen jäsenten velvoitteiden kanssa, hän voi kuulla eettistä toimikuntaa.
Komitean puheenjohtaja pyytää tarvittaessa jäsentä korjaamaan ilmoitusta kymmenen työpäivän kuluessa.
6. Saatuaan eettiseltä toimikunnalta kirjallisen lausunnon työvaliokunta kuulee aikaisintaan 14 päivän kuluttua asianomaista jäsentä, jota avustaa hänen halutessaan toinen henkilö, ja voi tehdä päätöksen tapauksen mukaan 3 tai 4 kohdan soveltamisesta jäseniin, jotka eivät noudata komitean puheenjohtajan pyyntöä korjata ilmoitus.
Työvaliokunta kuulee asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti ennen perustellun päätöksen tekemistä.
8 artikla
Eturistiriidat
1. Jäsenten on vältettävä tilanteita, jotka saattavat aiheuttaa eturistiriidan tai joita voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitoina.
2. Eturistiriita on olemassa silloin, kun jäsenellä on henkilökohtainen intressi, joka saattaa olla ristiriidassa unionin etujen kanssa tai vaikuttaa epäasianmukaisesti hänen tehtäviensä hoitamiseen.
Eturistiriitaa ei ole, jos jäsen hyötyy ainoastaan siitä, että hän kuuluu tiettyyn väestöön tai laajaan henkilöryhmään.
3. Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitettu eturistiriita syntyy, kun henkilökohtainen etu voi vaikuttaa riippumattomaan tehtävien hoitamiseen. Henkilökohtaisiin etuihin kuuluvat muun muassa mahdolliset edut ja hyödyt jäsenelle itselleen tai hänen puolisolleen tai kumppanilleen tai lähimmille perheenjäsenilleen.
4. Epäselvässä tilanteessa jäsen voi 9 artiklan 2 kohdan a alakohdan nojalla pyytää luottamuksellisesti eettisen toimikunnan lausuntoa.
5. Jos jäsenen eturistiriita on tälle ilmeinen tai jos hän on tilanteessa, jota voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitana, hänen on ryhdyttävä välittömästi tarvittaviin toimiin tilanteen korjaamiseksi näiden käytännesääntöjen periaatteiden ja määräysten mukaisesti.
Jos jäsen ei kykene ratkaisemaan eturistiriitaa tai tilannetta, jota voidaan pitää eturistiriitana, hänen on lopetettava kaikki asiaa koskeva toimintansa ja ilmoitettava asiasta kirjallisesti komitean puheenjohtajalle.
6. Komitean puheenjohtaja päättää eettistä toimikuntaa kuultuaan, onko jäsenen lopettava kokonaan kaikki asiaa koskeva toimintansa.
7. Jäseniin, jotka eivät noudata velvollisuuttaan kertoa julkisuuteen tai ilmoittaa eturistiriidasta tai tilanteesta, jota voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitana, jotka eivät korjaa asiaa tai jotka eivät pysty ratkaisemaan sitä eivätkä niin muodoin lopeta kaikkea asiaa koskevaa toimintaansa, voidaan soveltaa näiden käytännesääntöjen mukaisia toimenpiteitä.
II OSA
EETTINEN TOIMIKUNTA
9 artikla
Eettinen toimikunta
1. Perustetaan eettinen toimikunta.
2. Eettisen toimikunnan tehtävät ovat seuraavat:
|
a) |
Jäsenet voivat kuulla eettistä toimikuntaa kaikissa näihin käytännesääntöihin liittyvissä kysymyksissä, ja eettinen toimikunta voi puolestaan pyytää neuvontaa komitean oikeudelliselta yksiköltä. Eettinen toimikunta antaa jäsenelle tämän pyynnöstä luottamuksellisesti ja 30 kalenteripäivän kuluessa ohjeita näiden käytännesääntöjen määräysten tulkitsemisesta ja soveltamisesta. |
|
b) |
Eettinen toimikunta arvioi myös 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyn valituksen johdosta näissä käytännesäännöissä vahvistettujen eettisten normien väitetyt rikkomistapaukset ja avustaa komitean puheenjohtajaa mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymisessä. |
|
c) |
Eettinen toimikunta avustaa pyynnöstä komitean puheenjohtajaa ja työvaliokuntaa näiden käytännesääntöjen tulkitsemisessa ja soveltamisessa. |
3. Eettinen toimikunta voi pyytää neuvoa asiantuntijoilta komitean puheenjohtajaa kuultuaan, ellei tämä ole eturistiriitatilanteessa.
4. Eettinen toimikunta julkaisee vuosittaisen kertomuksen toiminnastaan asianmukaisesti anonymisoituna.
5. Eettinen toimikunta tekee ehdotuksen omasta työjärjestyksestään, jonka työvaliokunta hyväksyy.
10 artikla
Eettisen toimikunnan jäsenet
1. Täysistunto valitsee työvaliokunnan esityksestä jokaiselle kahden ja puolen vuoden kaudelle kuusi komitean jäsentä, kaksi (eri sukupuolia edustavaa) jäsentä kustakin komitean kolmesta ryhmästä, eettisen toimikunnan varsinaisiksi jäseniksi.
2. Täysistunto nimeää työvaliokunnan esityksestä myös samalle kaudelle kuusi komitean jäsentä, kaksi (eri sukupuolia edustavaa) jäsentä kustakin komitean kolmesta ryhmästä, eettisen toimikunnan varajäseniksi. Varajäsenet toimivat eettisen toimikunnan työssä varsinaisen jäsenen sijaisena, jos tämä ei voi osallistua työskentelyyn tai on eturistiriitatilanteessa.
3. Eettisen toimikunnan jäsen ja varajäsen voidaan valita tehtävään uudelleen.
4. Eettisen toimikunnan jäsen ei voi olla jäsenenä seuraavissa elimissä:
|
— |
komitean työvaliokunta |
|
— |
tarkastusvaliokunta |
|
— |
kvestoriryhmä. |
5. Komitean kunkin kolmen ryhmän edustaja toimii vuorollaan eettisen toimikunnan puheenjohtajana kahden ja puolen vuoden ajan.
Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.
6. Eettisen toimikunnan jäsen jäävää itsensä menettelyssä, jos hänellä on eturistiriita tai hän on tilanteessa, jota kolmas osapuoli voi objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitana.
Jos joku eettisen toimikunnan jäsen asettaa menettelyn yhteydessä kyseenalaiseksi eettisen toimikunnan toisen jäsenen, eettinen toimikunta voi äänten enemmistöllä estää kyseisen jäsenen osallistumisen menettelyyn.
Kyseinen jäsen ei ole läsnä äänestyksessä.
7. Jos eettisen toimikunnan varsinaisen jäsenen tai varajäsenen väitetään rikkoneen eettisiä normeja, asianomaisen jäsenen on pidättäydyttävä osallistumasta väitetyn rikkomisen käsittelyyn ja hänen tilalleen kutsutaan välittömästi varajäsen.
Jos komitean puheenjohtaja tulee menettelyn päätteeksi siihen johtopäätökseen, että asianomainen jäsen on toiminut vastoin eettisiä normeja, ja seuraamuksena on jokin muu kuin kirjallinen varoitus, tämän varsinainen jäsenyys tai varajäsenyys eettisessä toimikunnassa päättyy.
Tässä tapauksessa komitean puheenjohtaja nimeää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevalle kahden ja puolen vuoden toimikauden jaksolle. Täysistunto vahvistaa nimeämisen seuraavassa istunnossa.
8. Eettisen toimikunnan jäsenillä on salassapitovelvollisuus.
9. Eettisen toimikunnan jäsenille annetaan toimikautensa alussa asianmukaista, pakollista koulutusta.
III OSA
MENETTELY EETTISTEN NORMIEN MAHDOLLISISSA RIKKOMISTAPAUKSISSA
11 artikla
Menettelyn käynnistäminen
1. Kuka tahansa jäsen tai työntekijä voi tehdä valituksen eettiselle toimikunnalle jonkin jäsenen käyttäytymisestä.
Väitteiden tueksi on esitettävä riittävää alustavaa näyttöä, jotta tutkimus voidaan aloittaa.
2. Eettinen toimikunta ilmoittaa komitean puheenjohtajalle valituksen vastaanottamisesta, paitsi jos valitus koskee komitean puheenjohtajaa.
3. Komitean puheenjohtaja toimittaa Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) viipymättä kaikki jäseniin liittyvät tiedot tai todisteet, jotka hän saa tietoonsa ja jotka on toimitettava virastolle sen kanssa allekirjoitetun hallinnollisia järjestelyjä koskevan asiakirjan nojalla.
4. Väärinkäytösten paljastajiksi tunnustetuilla on oikeus luottamuksellisuuteen, suojeluun, vastatoimien kieltoon ja tukeen unionin lainsäädännön, muun muassa Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (2), kansallisen lainsäädännön ja tapauksen mukaan ETSK:n sisäisten sääntöjen mukaisesti.
12 artikla
Tutkimus
1. Jos eettinen toimikunta katsoo, että on syytä uskoa jäsenen saattaneen rikkoa näissä käytännesäännöissä vahvistettuja eettisiä normeja, se aloittaa tutkimuksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan soveltamista. Eettinen toimikunta ilmoittaa viipymättä komitean puheenjohtajalle ja asianomaiselle jäsenelle tutkimuksen aloittamisesta edellyttäen, että tästä ei aiheudu haittaa tutkimukselle tai mahdollisen näytön todentamiselle.
2. Eettinen toimikunta tarkastelee väitettyyn rikkomistapaukseen liittyviä asianhaaroja ja kuulee asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti.
Asianomainen jäsen voi pyytää avustajakseen asianajajan tai haluamansa henkilön.
3. Eettisellä toimikunnalla on tutkintavaltuudet, ja se kutsuu kuultavaksi todistajia (jäseniä, henkilöstöä tai kolmansia osapuolia), joiden kuulemista se pitää tarpeellisena tai hyödyllisenä tutkimuksen yhteydessä.
Eettiselle toimikunnalle on toimitettava kaikki olemassa oleva näyttö, kirjeenvaihto mukaan luettuna, ja sen on saatava kaikki tarpeellisiksi tai hyödyllisiksi katsomansa tiedot.
4. Jäsenten ja entisten jäsenten on tehtävä viipymättä ja täysimääräisesti yhteistyötä eettisen toimikunnan kanssa toimittamalla kaikki tarvittavat lisätiedot.
Jäsenet eivät saa pitää laskelmoidusti yhteyttä eettiseen toimikuntaan, komitean puheenjohtajaan tai työvaliokuntaan vaikuttaakseen asian käsittelyyn.
5. Eettinen toimikunta antaa johtopäätöstensä perusteella komitean puheenjohtajalle perustellun selvityksen, jossa annetaan suosituksia mahdollisesta päätöksestä, johon voi tarvittaessa sisältyä seuraamuksia. Selvitys lähetetään samaan aikaan asianomaiselle jäsenelle.
13 artikla
Perusteltu päätös
1. Komitean puheenjohtaja tekee eettisen toimikunnan selvityksen pohjalta perustellun päätöksen ilmoitettuaan asianomaiselle jäsenelle kaikesta näytöstä asiassa ja eettisen toimikunnan suosituksista ja kuultuaan asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti yhdessä jäsenen oikeudellisen neuvonantajan kanssa jäsenen niin vaatiessa.
2. Perustellussa päätöksessä komitean puheenjohtaja voi
|
a) |
päättää, ettei jäsentä vastaan esitetyillä väitteillä ole päteviä perusteita tai |
|
b) |
päättää seuraamusten määräämisestä 14 artiklan mukaisesti, jos hän toteaa, että asianomainen jäsen on rikkonut näissä käytännesäännöissä vahvistettuja eettisiä normeja. |
3. Komitean puheenjohtaja antaa perustellun päätöksen viipymättä tiedoksi asianomaiselle jäsenelle.
4. Jos komitean puheenjohtajan väitetään rikkoneen eettisiä normeja, hän ei osallistu menettelyyn, ja hänet korvataan talous- ja budjettiasiain toimikunnan puheenjohtajana toimivalla komitean varapuheenjohtajalla, joka ottaa hoitaakseen komitean puheenjohtajan tehtävät kyseisessä menettelyssä.
14 artikla
Seuraamukset
1. Käyttäytymistä arvioitaessa asetettujen seuraamusten ankaruuden on oltava oikeassa suhteessa rikkomuksen vakavuuteen ja jäsenen hierarkkiseen asemaan.
Rikkomuksen vakavuutta määriteltäessä ja seuraamuksesta päätettäessä on otettava erityisesti huomioon
|
a) |
rikkomuksen laatu ja olosuhteet, joissa se tapahtui |
|
b) |
jäsenten ja/tai henkilöstön fyysiselle ja/tai henkiselle koskemattomuudelle taikka komitean tai Euroopan unionin maineelle ja/tai eduille rikkomuksesta koituneen haitan suuruus |
|
c) |
se, missä määrin rikkomus johtui tahallisuudesta tai laiminlyönnistä, sekä se, mikä on jäsenen hierarkkisen vastuun aste |
|
d) |
jäsenen tehtävien ja vastuun taso sekä jäsenen hierarkkinen asema suhteessa rikkomuksen uhreihin |
|
e) |
uhrin tai uhrien fyysiselle tai henkiselle koskemattomuudelle aiheutuneen vahingon taso |
|
f) |
se, onko rikkomukseen sisältynyt toistuvaa toimintaa tai käytöstä. |
2. Jäsenen käytöksen vakavuuden mukaan seuraamuksena voi olla yksi tai useampi seuraavista:
|
a) |
kirjallinen varoitus (joka voidaan julkistaa) |
|
b) |
huomautus (joka voidaan julkistaa) |
|
c) |
päivärahan määräaikainen pidättäminen vähintään kahden ja enintään 30 kokouspäivän ajaksi rikkomuksen vakavuuden mukaan |
|
d) |
määräaikainen kielto osallistua mihinkään ETSK:n tai sen elinten toimintaan tai toiminnan osaan, virallisiin matkoihin tai toimintoihin vähintään kahden ja enintään 30 kokouspäivän ajan, rajoittamatta kuitenkaan jäsenen oikeutta äänestää täysistunnossa |
|
e) |
jäsenelle asetettava kielto edustaa ETSK:ta missään kansallisissa, toimielinten välisissä tai kansainvälisissä yhteyksissä enintään yhden vuoden ajan |
|
f) |
kun kyseessä on luottamuksellisuuden suojan rikkominen, luottamukselliseen tai turvallisuusluokiteltuun tietoon tutustumista koskevien oikeuksien rajoittaminen enintään yhden vuoden ajan. |
3. Lisäksi komitean puheenjohtaja voi 16 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti ehdottaa työvaliokunnalle, että
|
g) |
jäsen pidätetään määräaikaisesti yhdestä tai useammasta vastuutehtävästä, jossa hän toimii komiteassa, enintään yhden vuoden ajaksi |
|
h) |
jäsen erotetaan yhdestä tai useammasta vastuutehtävästä, jossa hän toimii komiteassa, tai |
|
i) |
neuvostoa pyydetään lopettamaan jäsenen jäsenyys komiteassa. |
4. Tämän artiklan 2 ja 3 kohdan c–f ja g alakohdassa vahvistetut toimenpiteet voidaan määrätä kestoltaan kaksinkertaisina, jos rikkominen toistuu tai jos jäsen kieltäytyy noudattamasta 5 kohdassa vahvistettuja täydentäviä toimenpiteitä.
5. Edellä 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen seuraamusten lisäksi voidaan soveltaa seuraavia täydentäviä toimenpiteitä:
|
i) |
Jäsentä vaaditaan ryhtymään toimiin tilanteensa korjaamiseksi. |
|
ii) |
Jäsentä vaaditaan esittämään henkilökohtainen anteeksipyyntö (yksityisesti tietylle henkilölle tai julkisesti täysistunnossa). |
|
iii) |
Jäsentä vaaditaan korjaamaan mahdollinen vahinko. |
15 artikla
Sisäiset oikeussuojakeinot
1. Asianomainen jäsen voi kahden viikon kuluessa komitean puheenjohtajan 14 artiklan 2, 4 ja 5 mukaisesti määräämän seuraamuksen tiedoksisaannista hakea siihen muutosta työvaliokunnalle osoitetulla oikaisuvaatimuksella.
Oikaisuvaatimus keskeyttää välittömästi seuraamuksen täytäntöönpanon.
2. Työvaliokunta kuulee asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti ennen päätöksen tekemistä.
Työvaliokunta voi enintään neljän viikon kuluessa oikaisuvaatimuksen tekemisestä tai, jos työvaliokunta ei kokoonnu kyseisen ajanjakson aikana, seuraavassa kokouksessaan peruuttaa tai vahvistaa määrätyn seuraamuksen tai muuttaa sitä.
3. Asianomainen jäsen voi nostaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan nojalla Euroopan unionin tuomioistuimessa kumoamiskanteen kahden kuukauden kuluessa lopullisen päätöksen tiedoksi antamisesta tai kahden kuukauden kuluessa siitä, kun työvaliokunnan olisi pitänyt tehdä päätöksensä.
16 artikla
Toimikauden ennenaikainen päättäminen
1. Komitean puheenjohtaja voi 14 artiklan 3 kohdan nojalla tehdä perustellun päätöksensä mukaisesti ehdotuksen työvaliokunnalle.
2. Työvaliokunta voi kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ehdottaa täysistunnolle, että komitean puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, ryhmän puheenjohtajan, työvaliokunnan jäsenen, kvestorin, jaoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan taikka muun komitean jäsenten keskuudesta valitun vastuutehtävää hoitavan jäsenen toimikausi keskeytetään tai päätetään, jos se katsoo, että kyseinen jäsen on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen.
Työvaliokunta voi poikkeuksellisesti ehdottaa täysistunnolle jäsenen erottamista komiteasta.
Työvaliokunta kuulee asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti ennen ehdotuksen tekemistä täysistunnolle tämän artiklan nojalla.
3. Täysistunto tekee ehdotuksesta päätöksen täysistunnossa kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja komitean jäsenten enemmistöllä.
Täysistunto kuulee ennen päätöksen tekemistä komitean puheenjohtajan perustellun selvityksen ja sen jälkeen asianomaista jäsentä joko suullisesti tai kirjallisesti.
Jos erottamisesta tehdään päätös, siitä ilmoitetaan neuvostolle, jotta tämä ryhtyy täyttämään vapautunutta paikkaa.
4. Asianomainen jäsen voi nostaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 263 artiklan nojalla Euroopan unionin tuomioistuimessa kumoamiskanteen kahden kuukauden kuluessa täysistunnon päätöksen tiedoksi antamisesta.
IV OSA
LOPPUMÄÄRÄYKSET
17 artikla
Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimukset
1. Sovelletaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (3) vahvistettua yhteistä järjestelyä, joka sisältää tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet viraston tutkimusten moitteettoman toteuttamisen helpottamiseksi.
2. Jos komitea on tietoinen mahdollisista petoksista, lahjonnasta tai Euroopan unionin etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta, ja OLAFille ei ole vielä ilmoitettu asiasta tai se ei ole vielä tehnyt päätöstä tutkimuksen aloittamisesta, eettinen toimikunta ei aloita tutkimusta samoista seikoista, ellei OLAFin kanssa toisin sovita.
Se keskeyttää kaikki asiaan liittyvät menettelyt ja välttää ryhtymästä mihinkään toimiin, jotka saattaisivat vaarantaa mahdollisen näytön todentamisen ja OLAFin tutkimuksen.
18 artikla
Käytännesääntöjen soveltaminen
Komitean puheenjohtaja vastaa siitä, että näitä käytännesääntöjä noudatetaan kaikilta osin ja asianmukaisesti.
Komitean puheenjohtaja voi käytännesääntöjen soveltamisen yhteydessä kuulla milloin tahansa eettistä toimikuntaa saadakseen neuvontaa missä tahansa asiassa.
(1) Asetus N:o 31 (ETY) 11 (Euratom) Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiajärjestön virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja näiden yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen vahvistamisesta (EYVL P 45, 14.6.1962, s. 1385),https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:01962R0031-20200101&qid=1608019328072&from=FI
(2) Neuvoston asetus (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68, annettu 29 päivänä helmikuuta 1968,https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:31968R0259
(3) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja Euroopan petostentorjuntaviraston väliset hallinnolliset järjestelyt, 13. tammikuuta 2016.