(1)

Euroopan investointirahaston, jäljempänä ’rahasto’, perussäännön 5 artiklan 2 kohdassa määrätään, että rahaston yhtiökokous, jäljempänä ’yhtiökokous’, voi päättää rahaston osakepääoman korottamisesta 85 prosentin enemmistöllä annetuista äänistä.

(2)

Kun otetaan huomioon covid-19-kriisin odotetut vaikutukset ja jotta voidaan myötävaikuttaa unionin ja rahaston pyrkimyksiin vastata kriisiin panemalla täytäntöön ehdotettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus InvestEU-ohjelman perustamisesta osana vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ja kehittämällä edelleen rahaston asemaa kansallisten ja alueellisten ohjelmien hallinnoinnissa, rahaston osakepääomaa on tarpeen korottaa välittömästi 2 870 000 000 eurolla.

(3)

Rahaston hallitus, jäljempänä ’hallitus’, on päättänyt esittää, että yhtiökokous hyväksyisi pyynnön korottaa rahaston osakepääomaa 2 870 000 000 eurolla laskemalla liikkeeseen 2 870 uutta osaketta sekä järjestelyt, mukaan lukien maksujärjestelyt, tällaista osakepääoman korottamista varten. Jos osakepääoman korotus hyväksytään, kunkin uuden osakkeen nimellisarvo on 1 000 000 euroa ja kunkin merkityn osakkeen nimellisarvosta maksetaan 20 prosenttia. Yhtiökokous voisi vaatia jäljelle jäävän 80 prosentin osuuden maksamista rahaston perussäännön 7 artiklan 3 kohdassa määrätyin edellytyksin. Kaikki olemassa olevat tai äskettäin liikkeeseen lasketut osakkeet ovat samanarvoisia ja tuottavat yhtäläiset oikeudet kaikilta osin.

(4)

Hallitus on ehdottanut, että vastikään hyväksytyt osakkeet ovat merkittävissä yhden merkintäajan aikana, joka alkaa välittömästi sen jälkeen, kun yhtiökokous on hyväksynyt osakepääoman korotuksen, ja päättyy 30 päivänä syyskuuta 2021. Unioni voi osallistua merkintään yhtiökokouksen päätöksessä vahvistetuin edellytyksin heti, kun säädös, jolla hyväksytään unionin osuus osakepääoman korottamisessa, on tullut voimaan.

(5)

Jotta unionin edustaja yhtiökokouksessa voisi äänestää osakepääoman korottamisesta mahdollisimman pian, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetuista kahdeksan viikon määräajasta ja kymmenen päivän määräajasta. Samasta syystä tämän päätöksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 14 päivänä toukokuuta 2020 vireille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036, jäljempänä ’perusasetus’, 5 artiklan nojalla polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka koski Turkista, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, tuontia. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun Eurofer, jäljempänä ’valituksen tekijä’, esitti 31 päivänä maaliskuuta 2020 valituksen sellaisten unionin tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannosta unionissa. Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Komissio pani 12 päivänä kesäkuuta 2020 vireille tukien vastaisen tutkimuksen, joka koski saman Turkista peräisin olevan tuotteen tuontia, ja käynnisti erillisen tutkimuksen. Se julkaisi vireillepanoilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (3).

(4)

Kun valituksen tekijä oli esittänyt asiaa koskevan pyynnön, jonka tukena oli vaadittu näyttö, komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella 2020/1686 (4), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’, perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(5)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti nimenomaisesti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Turkin viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Komissio järjesti vireillepanovaiheessa kuulemisia useiden käyttäjien ja turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien edustajien kanssa.

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(8)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen käyttämällä perusteena unionin tuotanto- ja myyntimäärää, jonka unionin tuottajat olivat ilmoittaneet vireillepanoa edeltävässä vaiheessa edustavuutta koskevan arvioinnin yhteydessä, ottaen huomioon myös yritysten maantieteellisen sijainnin. Otokseen kuului kolme unionin tuottajaa, jotka sijaitsevat kolmessa jäsenvaltiossa ja joiden osuus unionin arvioidusta kokonaistuotannosta oli noin 34 prosenttia. Niiden osuus tutkimuksessa ilmoittautuneiden tuottajien myyntimäärästä oli yli 40 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta.

(9)

Ainoastaan vientiä harjoittava tuottaja Çolakoğlu Metalurji A.Ş., jäljempänä ’Colakoglu’, esitti huomautuksensa määräajassa. Colakoglu väitti, että ehdotettu unionin tuottajien otos ei ole edustava, koska i) otokseen valitut yritykset eivät edusta suurinta tuotantomäärää eivätkä suurinta myyntimäärää unionissa; ii) ehdotettu otos on liian pieni; iii) se ei takaa maantieteellistä kattavuutta; ja iv) otokseen on tarkoituksellisesti sisällytetty ”osapuolia, joiden tilanne vaikutti jo ennestään olevan epätyydyttävä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.” Colakoglu ehdotti näin ollen, että otokseen lisätään ArcelorMittal Spain, ArcelorMittal Belgium ja Acciaieria Arvedi SPA Italiassa.

(10)

Mitä tulee ensimmäiseen väitteeseen, kuten asiakirja-aineistoon liitetyssä muistiossa t120.003571 mainitaan, komissio käytti otoksen perustana suurimpia tuote- ja myyntimääriä unionissa. Se, että tiettyjen muiden tuottajien enimmäismäärät olivat suuria edustavuutta koskevan vastauksen avoimessa versiossa esitetyissä määrien vaihteluväleissä, ei välttämättä merkitse sitä, että tällaiset tuottajat olisivat tosiasiallisesti tuottaneet ja/tai myyneet enemmän.

(11)

Toiseksi komissio katsoo, että otos, joka kattaa noin 34 prosenttia unionin arvioidusta kokonaistuotannosta ja yli 40 prosenttia tutkimuksessa ilmoittautuneiden tuottajien myyntimäärästä unionissa, on riittävän edustava. Colakoglun antamat esimerkit tapauksista, joissa komissio päätti ottaa otoksen useammista osapuolista, pohjautuivat lainsäädäntöpuitteisiin, joissa komissio pystyi käyttämään pidempiä määräaikoja. Useampien unionin tuottajien ottaminen otokseen olisi kohtuuttoman työlästä ja estäisi tutkimuksen saattamisen päätökseen hyvissä ajoin.

(12)

Kolmanneksi komissio katsoi, että otos edustaa hyvää maantieteellistä jakaumaa, sillä otokseen valitut kolme osapuolta sijaitsevat kolmessa eri jäsenvaltiossa.

(13)

Lisäksi todettiin, että Colakoglun viimeisen vaatimuksen tueksi ei esitetty näyttöä. Kuten edellä selitettiin, otoksen valinnassa käytettiin perusteena tuotanto- ja myyntimääriä unionissa sekä maantieteellistä edustavuutta.

(14)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että Colakoglun huomautukset otoksen edustavuudesta olivat perusteettomia. Näin ollen alustava otos, johon kuului kolme unionin tuottajaa, katsottiin unionin tuotannonalaa edustavaksi ja se vahvistettiin lopulliseksi otokseksi.

(15)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(16)

Pyydetyt tiedot toimitti yksi etuyhteydetön tuoja, joka myös suostui osallistumaan otokseen. Vastausten vähäisen määrän vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen. Tästä päätöksestä ei esitetty huomautuksia.

(17)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Turkissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Turkin edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka voisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(18)

Viisi asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen yritysryhmän otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(19)

Yksi otantalomakkeen palauttanut turkkilainen vientiä harjoittava tuottaja pyysi yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio asetti vientiä harjoittavien tuottajien kyselylomakkeen saataville verkossa vireillepanopäivänä. (5) Ilmoittaessaan otoksesta komissio ilmoitti lisäksi otokseen kuulumattomille vientiä harjoittaville tuottajille, että niiden oli vastattava tähän kyselylomakkeeseen, jos ne halusivat yksilöllisen tarkastelun. Kyseinen yksilöllistä tarkastelua alun perin pyytänyt yritys ei kuitenkaan vastannut kyselylomakkeeseen. Sen vuoksi yhtään yksilöllistä tarkastelua ei tehty.

(20)

Komissio lähetti kyselylomakkeen valituksen tekijälle ja pyysi kolmea otokseen valittua unionin tuottajaa, otantalomakkeen palauttanutta etuyhteydetöntä tuojaa ja yhtä muuta tutkimuksessa ilmoittautunutta tuojaa, useita käyttäjiä sekä kolmea otokseen valittua vientiä harjoittavaa turkkilaista tuottajaa täyttämään asianmukaiset kyselylomakkeet, jotka asetettiin saataville verkossa (6).

(21)

Koska valituksen tekijä toimitti lisäksi riittävästi näyttöä raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Turkissa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta, komissio lähetti Turkin viranomaisille tätä asiaa koskevan lisäkyselylomakkeen.

(22)

Vastaukset kyselylomakkeeseen saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, valituksen tekijältä, käyttäjältä Marcegaglia Carbon Steel S.P.A., käyttäjältä San Polo Lamiere S.P.A., neljältä Network Steel -ryhmän käyttäjältä, etuyhteydettömältä tuojalta Network Steel S.L., kolmelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja Turkin viranomaisilta.

(23)

Covid-19:n puhkeamisen ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toteuttamien eristystoimenpiteiden vuoksi komissio ei voinut alustavassa vaiheessa tehdä perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä.

(24)

Komissio hankki kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Komissio suoritti seuraavia yrityksiä/osapuolia koskevat ristiintarkastukset videoneuvottelun välityksellä:

(25)

Turkin viranomaisia kuultiin videokonferenssissa perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännösten osalta.

(26)

Koska videoneuvottelun välityksellä ristiintarkastetuissa Erdemir-ryhmän toimittamissa kuljetuskustannuksia koskevissa tiedoissa oli tiettyjä puutteita, komissio päätti korvata nämä kustannukset käytettävissä olevilla tiedoilla perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kuten jäljempänä 56–59(59) kappaleessa selitetään.

(27)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2016 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(28)

Tarkasteltavana oleva tuote on Turkista peräisin olevat raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 00, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191090), 7226 91 91 ja 7226 91 99. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

(29)

Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:

(30)

Kuumavalssattuja levyvalmisteita käytetään monenlaisissa sovelluksissa useilla talouden toimialoilla, mukaan lukien rakentaminen sekä laivanrakennus- ja energia-ala. Tuotetta käytetään esimerkiksi maatalouskoneiden, verhoiluteräksen, rakenne- ja rakennuskomponenttien, kodinkoneiden ja kodin sähkölaitteiden, autojen jne. tuotannossa.

(31)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(32)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(33)

Eräs haarukkatrukkien sekä nostotrukkien ja rakennuskoneiden osien valmistaja pyysi kuumavalssattujen pitkien terästuotteiden jättämistä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle. (8) Komissio toteaa, että kuumavalssatut pitkät terästuotteet eivät kuulu tämän tutkimuksen piiriin, koska 6–12 metriä pitkä kuumavalssattu tanko on pitkä tuote eikä teräslevytuote.

(34)

Otantaan kuului kolme yritystä, joista yksi oli ryhmä.

(35)

Kaikki Habasin kotimarkkina- ja vientimyynti unioniin oli suoraa myyntiä etuyhteydettömille asiakkaille.

(36)

Colakoglu myi kotimarkkinoilla suoraan etuyhteydettömille asiakkaille, mutta Colakoglu vei tarkasteltavana olevaa tuotetta tutkimusajanjaksolla unioniin etuyhteydessä olevan Turkissa sijaitsevan yrityksen, Cotasin, kautta.

(37)

Erdemir-ryhmä koostui kolmesta suoraan tutkimukseen osallistuneesta yrityksestä: vientiä harjoittavat tuottajat Erdemir ja Isdemir sekä palvelukeskus Ersem.Sekä Erdemir että Isdemir tuottivat tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta, myivät sitä kotimarkkinoilla ja veivät sitä unioniin ja kolmansiin maihin tutkimusajanjaksolla. Ersem osti tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta Erdemiriltä ja/tai Isdemiriltä ja myi sitä edelleen kotimarkkinoilla joko jatkojalostettuna (kuten leikkaamalla ja pilkkomalla keloja levyiksi ja nauhoiksi) tai jalostamattomana.

(38)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(39)

Tällä perusteella kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(40)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin.

(41)

Sitten komissio tutki, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin.

(42)

Otokseen valituista kolmesta viejästä yhdellä kaikki sellaisten tuotelajien kotimarkkinamyynti, jotka olivat samanlaisia kuin unioniin tutkimusajanjaksolla viedyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, oli edustavaa. Kahden muun otokseen valitun viejän osalta joidenkin unioniin tutkimusajanjaksolla vietyjen tuotelajien kotimarkkinamyyntiä ei joko ollut lainkaan tai kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynti oli määrältään alle 5 prosenttia, eikä se näin ollen ollut edustavaa.

(43)

Seuraavaksi komissio määritti kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuneen kannattavan myynnin osuuden verrattuna riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneen myynnin kokonaismäärään kunkin tuotelajin osalta tutkimusajanjakson aikana. Tämä tehtiin, jotta komissio voisi jättää ottamatta huomioon kannattamattoman kotimarkkinamyynnin, joka ei kuulu tavanomaiseen kaupankäyntiin, laskiessaan kunkin tuotelajin normaaliarvoa perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(44)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan kaikessa kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnissä tutkimusajanjakson aikana riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(45)

Toisaalta normaaliarvo perustuu ainoastaan kyseisen tuotelajin kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtaiseen tosiasialliseen kotimarkkinahintaan tutkimusajanjakson aikana, jos

(46)

Otokseen valittuja kolmea viejää koskeva kotimarkkinamyynnin analyysi osoitti, että kaikesta tuotelajikohtaisesta kotimarkkinamyynnistä 17–100 prosenttia oli kannattavaa tutkimusajanjakson aikana ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli korkeampi kuin painotetut keskimääräiset tuotannon yksikkökustannukset. Tämän vuoksi normaaliarvo laskettiin tuotelajin mukaisesti kaiken tutkimusajanjaksolla tapahtuneen kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona 44 kappaleessa kuvatussa tilanteessa tai ainoastaan kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona 45 kappaleessa kuvatussa tilanteessa.

(47)

Jos tuotelajia ei myyty edustavia määriä tai ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla, kuten perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, ja jos samankaltaisen tuotteen tuotelajia ei myyty lainkaan tai ei myyty riittävästi tavanomaisessa kaupankäynnissä, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(48)

Niiden tuotelajien, joiden osalta samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti oli tavanomaisessa kaupankäynnissä olematonta tai riittämätöntä, normaaliarvo muodostettiin laskennallisesti lisäämällä otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen painotettuihin keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla seuraavat:

(49)

Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla kyseisten tuotelajien osalta suoritetuista liiketoimista. Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty lainkaan kotimarkkinoilla, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista.

(50)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai kauppiaina toimivien etuyhteydessä olevien yritysten kautta, kuten 34–37 kappaleessa kuvataan.

(51)

Kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa vei tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa tutkimusajanjaksolla. Tämän vuoksi niiden vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta. Kolmas otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin ainoastaan Turkissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta.

(52)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(53)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten sekä luottokustannusten ja palkkioiden osalta.

(54)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin Turkissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, joka toimi kauppiaana ja jonka kanssa se väitti muodostavansa yhden taloudellisen yksikön. Komissio muistutti, että EU:n oikeuskäytännön mukaan kyseessä on yksi taloudellinen yksikkö, kun tuottaja siirtää yleensä sisäiselle myyntiosastolle kuuluvia tehtäviä tuotteidensa osalta jakeluyritykselle, johon sillä on taloudellinen määräysvalta. Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että etuyhteydessä oleva kauppias ei täyttänyt näitä edellytyksiä, koska se ei toiminut tuottajan yksinomaisena myyntikanavana eikä yksinomaisena vientimyyntikanavana, vaan tuottaja vei tarkasteltavana olevaa tuotetta ja muita tuotteita suoraan kolmansien maiden markkinoille sekä muita tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana. Näistä syistä väite hylättiin.

(55)

Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan noudettuna lähettäjältä -vientihinnan määrittämiseksi vientihintaa oikaistiin tämän vuoksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan nojalla. Näin ollen komissio vähensi vientihinnasta etuyhteydessä olevan kauppiaan myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, koska todettiin, että se ei muodosta vientiä harjoittavan tuottajan kanssa yhtenäistä taloudellista yksikköä, sekä unionissa toimivan etuyhteydettömän tuojan voittoa vastaavan voiton, joka oli määritetty aineistossa olevien tietojen ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kaltaisten tuotteiden tuontia koskevan aiemman tutkimuksen päätelmien perusteella. (9)

(56)

Otokseen valittua yhtä vientiä harjoittavaa tuottajaa koskeva ristiintarkastus tehtiin videoneuvottelun välityksellä, ja sen aikana komissio havaitsi, että yritys oli jättänyt toimittamatta tärkeitä tietoja tarkasteltavana olevan tuotteen kotimarkkinamyynnissä koituneiden kuljetuskustannustensa osalta. Tämän vuoksi komissio ei voinut arvioida, oliko normaaliarvon oikaisuksi ilmoitetut kuljetuskustannukset raportoitu oikein.

(57)

Komissio ilmoitti 1 päivänä joulukuuta 2020 päivätyllä kirjeellä kyseiselle yritykselle aikomuksestaan soveltaa kyseisiin kuljetuskustannuksiin perusasetuksen 18 artiklaa. Komissio ilmoitti asiasta myös Turkin viranomaisille verbaalinootilla. Yritys toimitti huomautuksia ja todistusasiakirjoja 8 päivänä joulukuuta 2020 ja totesi, että komissio oli asianmukaisesti kuvannut videoneuvotteluna tehdyn ristiintarkastuksen yrityksen kanssa jaetussa tarkastusraportin luottamuksellisessa versiossa. Yritys väitti kuitenkin, että videoneuvotteluna tehdyn ristiintarkastuksen raportissa ei mainittu mitään harhaanjohtavia tietoja, jotka yritys olisi toimittanut, tai tietoja, jotka yritys olisi kieltäytynyt toimittamasta. Lisäksi yritys väitti, että perusasetuksen 18 artiklan säännösten soveltaminen ei ollut perusteltua tarkasteltavana olevassa tilanteessa, ja esitti useita näkökantoja tämän väitteen tueksi. Turkin hallitus toi 14 päivänä joulukuuta 2020 esittämissään huomautuksissa esiin samanlaisia väitteitä kuin asianomainen yritys ja mainitsi 18 artiklan käytön osalta WTO:n aiemman oikeuskäytännön perustellakseen näkemystään, joka mukaan käsillä oleva tapaus ei täytä käytettävissä olevien tietojen soveltamisen edellytyksiä.

(58)

Tältä osin komissio muistutti, että videoneuvotteluna tehtyä ristiintarkastusta koskevan raportin tarkoituksena on kuvata kyseisen tarkastuksen tapahtumia ja tosiseikkoja eikä esittää päätelmiä. Tämän vuoksi komissio katsoi, että videoneuvotteluna tehtyä ristiintarkastusta koskeva raportti oli täydellinen, vaikka siinä ei mainittu, että komissio piti tiettyjä tietoja harhaanjohtavina. Yrityksen toimittamissa tausta-asiakirjoissa ei myöskään esitetty uusia tietoja, jotka olisivat muuttaneet tilannetta merkittävästi. Lopuksi yritys esitti useita väitteitä ainoastaan huomautustensa luottamuksellisessa versiossa, sillä kyseiset väitteet koskivat luottamuksellisia yrityskohtaisia tietoja. Näitä väitteitä käsitellään yrityskohtaisessa alustavien päätelmien ilmoittamisessa.

(59)

Mitkään yrityksen tai, kuten 57 kappaleessa mainitaan, Turkin viranomaisten toimittamista tiedoista tai esittämistä väitteistä eivät olleet sellaisia, että ne olisivat muuttaneet komission päätöstä. Näin ollen komissio vahvisti aikovansa käsitellä tietoja, jotka koskevat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinamyynnistä yritykselle koituneita kuljetuskustannuksia, perusasetuksen 18 artiklan säännösten mukaisesti tutkimuksen alustavassa vaiheessa.

(60)

Kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan b alakohdan nojalla tullinpalautusta koskevaa oikaisua ja väitti, että tiettyjen panosraaka-aineiden tullinpalautusjärjestelmä asianomaisessa maassa merkitsee sitä, että niiden kaikki kotimarkkinamyynti sisältää välillisen veron vientimyyntiin verrattuna.

(61)

Valituksen tekijä esitti tätä väitettä vastustavia huomautuksia.

(62)

Turkissa sovelletaan tuontitullia levyihin ja teräsromuun, jotka molemmat ovat kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantopanoksia. Sisäisen jalostuksen menettelyssä kotimaiset tuottajat kuitenkin vapautetaan tällaisen tullin maksamisesta, jos tuotuja levyjä tai teräsromua käytetään valmistettaessa lopputuotteita, jotka lopulta viedään maasta. Kaksi otokseen valittua viejää väitti, että niiden tullien määrä, jotka ne olisivat joutuneet maksamaan, jos viimeistellyt kuumavalssatut levyvalmisteet olisi myyty kotimarkkinoilla viennin sijaan, olisi otettava huomioon, jotta normaaliarvoa voidaan tasapuolisesti verrata vientihintaan.

(63)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että kumpikaan näistä kahdesta otokseen valitusta viejästä ei maksanut lainkaan tuontitullia tutkimusajanjaksolla, sillä ne täyttivät kuhunkin sisäiseen jalostusmenettelyyn liittyvän vientisitoumuksen, jolloin tullinpalautusoikaisu edusti vain teoreettisia kustannuksia. Tästä syystä vaatimus hylättiin perusteettomana.

(64)

Kaksi otokseen valittua vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysi komissiota käyttämään kuukausittaista tai neljännesvuosittaista menetelmää yksilöllisten polkumyyntimarginaalien määrittämiseen. Ne väittivät, että tällainen toimintatapa on perusteltu kahdesta syystä: i) tuotantokustannusten vaihtelut ja ii) Turkin liiran arvon aleneminen tutkimusajanjakson aikana.

(65)

Mitä tulee ensimmäiseen väitteeseen, kyseiset kaksi yritystä väittivät, että raaka-aineiden hinnoissa oli merkittävää vaihtelua tutkimusajanjakson aikana, mikä puolestaan aiheutti merkittäviä vaihteluja niiden kuukausittaisissa ja neljännesvuosittaisissa tuotantokustannuksissa. Tämän vuoksi niiden polkumyyntimarginaalin laskeminen vakioidun vuotuisen keskiarvon perusteella johtaisi siihen, että kotimarkkinamyynti tutkimusajanjakson alussa ja sen lopussa muuttuisi tappiolliseksi, vaikka se tapahtuikin tosiasiallisia kustannuksia korkeammalla tasolla.

(66)

Mitä tulee toiseen väitteeseen, kyseiset kaksi yritystä väittivät, että tutkimusajanjaksolle oli ominaista Turkin inflaatioasteen huomattava vaihtelu erityisesti sen ensimmäisen puoliskon aikana ja että Turkin liira heikkeni merkittävästi tutkimusajanjakson kuluessa.

(67)

Valituksen tekijä esitti huomautuksia, joiden mukaan kuukausittaista tai neljännesvuosittaista polkumyyntilaskelmaa koskeva pyyntö ei ole tässä tapauksessa perusteltu. Mitä tulee kustannusten vaihteluun, se väitti, että neljännesvuosittaisten tuotantokustannusten vaihtelu ei ollut merkittävää, sillä ensimmäisen, kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen kustannusten erot olivat 10 prosentin sisällä toisistaan, minkä lisäksi kustannusten vaihtelut ovat osa tavanomaista liiketoimintaa. Mitä tulee Turkin inflaatioasteeseen, valituksen tekijä väitti, että nämä kaksi yritystä tarkastelivat inflaatiota ainoastaan tutkimusajanjakson ensimmäisellä puoliskolla, mutta Turkin yleinen keskimääräinen inflaatioaste vuonna 2019 eli tutkimusajanjaksolla oli 15 prosenttia, mitä ei voida pitää ”hyperinflaationa” eikä se riitä perusteeksi polkumyynnin kuukausittaiselle laskemiselle.

(68)

Komissio tarkasti vientiä harjoittavien tuottajien väitteitä ja päätteli, että i) kuukausittaisten/neljännesvuosittaisten tuotantokustannusten vaihtelu vaikutti pääasiassa tutkimusajanjakson yhteen vuosineljännekseen mutta tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä oli koko tutkimusajanjakson ajan ja yleisesti kustannusvaihtelu ei ollut niin merkittävää, että olisi perusteltua laskea polkumyynti neljännesvuosittain; ii) keskimääräinen inflaatioaste (15 % (10)) ja Turkin liiran arvon heikentyminen (alle 20 % lähinnä toisella vuosineljänneksellä (11)) tutkimusajanjakson aikana eivät olleet niin suuria, että olisi perusteltua poiketa komission vakiintuneesta käytännöstä, jonka mukaan polkumyyntimarginaali lasketaan vuosittain. Tämän vuoksi polkumyynnin kuukausittaista tai neljännesvuosittaista määrittämistä koskeva pyyntö hylättiin.

(69)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(70)

Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta (kulut, vakuutus ja rahti maksettuina) unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(71)

Kahden otoksen ulkopuolisen yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tämä marginaali määritettiin näin ollen kolmen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan marginaalien perusteella.

(72)

Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien eli Ağir Haddecilik A.Ş.:n ja Borçelik Çelik Sanayii Ticaret A.Ş.:n väliaikainen polkumyyntimarginaali on tältä pohjalta 5,9 prosenttia.

(73)

Kaikkien muiden turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste on yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneen viennin määrä ilmaistuna osuutena asianomaisen maan unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä, sellaisena kuin se ilmoitetaan Eurostatin tuontitilastoissa.

(74)

Yhteistyössä toimimisen aste on tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osuus unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä oli tutkimusajanjaksolla 87 prosenttia. Tämän vuoksi komissio päätti määrittää jäännöspolkumyyntimarginaalin sen otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

(75)

Tutkimusajanjaksolla samankaltaista tuotetta valmisti unionissa 22 tiedossa olevaa tuottajaa, jotka kuuluivat 14 ryhmään. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(76)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 74,6 miljoonaa tonnia, mukaan luettuna kytkösmarkkinatuotanto. Komissio vahvisti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen eli videoneuvottelun välityksellä ristiintarkastettujen Euroferilta ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen kyselyvastausten perusteella.

(77)

Kuten 8 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli noin 34 prosenttia.

(78)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja useiden unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus (eli kytkösmarkkinat tai muut markkinat) otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(79)

Unionin tuotannonala on merkittävässä määrin vertikaalisesti integroitunut. Kuumavalssattuja levyvalmisteita pidetään välituotteena tuotettaessa erilaisia suuremman lisäarvon jatkojalostustuotteita, varsinkin kylmävalssattuja tuotteita. Komissio totesi, että noin 52 prosenttia unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

(80)

Erot kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden välillä ovat tässä tapauksessa merkityksellisiä vahinkoanalyysissä. Tarkasteltavana olevaa tuotetta pidetään kytkösmarkkinoilla raaka-aineena tuotettaessa erilaisia suuremman lisäarvon jatkojalostustuotteita, ja siirtohinnat vahvistetaan ryhmien sisällä erilaisten hinnoitelukäytäntöjen mukaisesti. Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja ne myydään vapaiden markkinoiden hinnoilla.

(81)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja kuumavalssattujen levyvalmisteiden koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu sisäiseen käyttöön vai vapaille markkinoille.

(82)

Komissio tarkasteli erikseen vapaisiin ja kytkösmarkkinoihin liittyviä tietoja ja tutki tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita pelkästään vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Nämä indikaattorit ovat: myyntimäärä ja myyntihinnat unionin markkinoilla, markkinaosuus, kasvu, vientimäärä ja -hinnat, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta. Mikäli mahdollista ja perusteltua, tämän tarkastelun tuloksia verrattiin kytkösmarkkinoita koskeviin tietoihin, jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saatiin kattava kuva.

(83)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon kuumavalssattujen levyvalmisteiden koko tuotanto, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö. Nämä muut taloudelliset indikaattorit ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja pääoman saanti. Ne riippuvat koko tuotantotoiminnasta riippumatta siitä, käytetäänkö tuotanto sisäisesti vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

(84)

Komissio määritteli unionin kulutuksen seuraavien perusteella: a) Euroferin tiedot, jotka koskevat unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa, ristiintarkastettuina otokseen valittujen unionin tuottajien myyntimäärien kanssa; ja b) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti kaikista kolmansista maista Eurostatin ilmoittamien tietojen mukaan.

(85)

Unionin kulutus vapailla markkinoilla kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 1

Kulutus unionin vapailla markkinoilla (tonnia)

(86)

Vuosien 2016 ja 2018 välillä vapaiden markkinoiden kulutus kasvoi 3 prosenttia mutta laski tämän jälkeen. Kokonaiskulutus vapailla markkinoilla laski tarkastelujaksolla 1 prosentin.

(87)

Komissio määritti unionin kytkösmarkkinoiden kulutuksen kaikkien tiedossa olevien unionin tuottajien kytkösmarkkinakäytön perusteella. Kulutus unionin kytkösmarkkinoilla kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Kytkösmarkkinoiden kulutus unionin markkinoilla (tonnia)

(88)

Kytkösmarkkinoiden kulutus kasvoi hieman vuoteen 2018 asti, minkä jälkeen se supistui. Kokonaiskulutus kytkösmarkkinoilla laski 7 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla.

(89)

Kokonaiskulutus – kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutuksen summa – kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 3

Kokonaiskulutus (vapaiden ja kytkösmarkkinoiden kulutus) (tonnia)

(90)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että kokonaiskulutus kasvoi hieman vuosina 2017 ja 2018 mutta laski vuoteen 2016 verrattuna kokonaisuudessaan 4 prosenttia. Kytkösmarkkinoiden kulutus oli lähes 55 prosenttia kokonaiskulutuksesta tutkimusajanjaksolla.

(91)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(92)

Tuonti Turkista kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(93)

Tuonti Turkista kasvoi 184 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sen markkinaosuus vapailla markkinoilla lähes kolminkertaistui vuoden 2016 2,8 prosentista 8,1 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

(94)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Turkista tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(95)

Turkista peräisin olevan tuonnin keskimääräiset hinnat nousivat vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä 363 eurosta 493 euroon tonnilta, mikä vastaa 36 prosentin nousua. Tuonnin keskihinta nousi huomattavasti vuonna 2017 mutta myös vuonna 2018 tärkeimpien raaka-aineiden, erityisesti romuraudan mutta myös rautamalmin ja koksin, hinnannousun vuoksi. Polkumyyntituonnin hintojen ja unionin tuotannonalan hintojen ero tutkimusajanjaksolla oli merkittävä (7,5 prosenttia), kuten taulukosta 10 käy ilmi.

(96)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(97)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla.

(98)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin painotetut keskimääräiset hinnan alittavuuden marginaalit olivat edellä esitetyn perusteella 1,3–2,9 prosenttia. Kuumavalssatut levyvalmisteet ovat suurelta osin hyvin hintaherkkiä ja kilpailu perustuu suurelta osin hintaan. Lisäksi markkinoilla tiedetään hinnat, ja yksi otokseen valittu tuottaja ilmoitti videoneuvottelun välityksellä tehdyn ristiintarkastuksen aikana, että pienikin hintaero saa ostajan vaihtamaan toimittajaa. Tässä yhteydessä hinnan alittavuuden marginaaleja pidetään merkittävinä.

(99)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(100)

Kuten 8 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(101)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit niiden Euroferin kyselyvastaukseen sisältyvien tietojen perusteella, jotka liittyvät kaikkiin unionin tuottajiin, ja ristiintarkasti ne tarvittaessa otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan antamien kyselyvastausten kanssa. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kumpikin tietokokonaisuus ristiintarkistettiin videoneuvottelun välityksellä ja niiden todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(102)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(103)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(104)

Valituksen tekijä pyysi komissiota aloittamaan vahingon kehityssuuntausten analyysin vuodesta 2017 sillä perusteella, että vuosi 2016 (tässä tutkimuksessa tarkastelujakson ensimmäinen vuosi) oli ”epäedustava vuosi”, koska unionin tuotannonalan todettiin kärsineen vahinkoa useista lähteistä peräisin olevan polkumyynnillä tapahtuneen ja tuetun tuonnin vuoksi. Vuoden 2016 ensimmäisen puoliskon kattavalta tutkimusajanjaksolta tehdyn tutkimuksen perusteella otettiin lokakuussa 2017 käyttöön lopulliset polkumyyntitoimenpiteet Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa. (12) Lisäksi vuonna 2017 otettiin huhtikuussa käyttöön Kiinaan sovellettavat polkumyyntitoimenpiteet ja saman vuoden kesäkuussa tasoitustullit. (13) Komissio päätti esittää tässä vaiheessa tavanomaisen käytäntönsä mukaiset tiedot eli sisällyttää tietoihin vuoden 2016. Komissio toteaa kuitenkin, että vahinkoindikaattoreiden kehitystä tarkasteltaessa on pidetty mielessä, että edellä mainittu polkumyynnillä ja tuettuna tapahtunut tuonti todellakin vaikutti yhä unionin tuotannonalan tilanteeseen vuonna 2016 ja että tuotannonala osoitti selkeitä toipumisen merkkejä sen jälkeen, kun vuonna 2017 oli otettu käyttöön tällaista tuontia koskevat lopulliset polkumyynnin ja tukien vastaiset toimenpiteet.

(105)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(106)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä pieneni tarkastelujaksolla 4 prosenttia eli noin 3 miljoonaa tonnia, mutta tuotantokapasiteetti kasvoi 3 prosenttia eli likimain saman verran kuin tuotanto supistui. Tämän seurauksena kapasiteetin käyttöaste laski 7 prosenttia eli 84 prosentista 78 prosenttiin vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä.

(107)

Kapasiteetin käyttöaste koskee kuumavalssattuja levyvalmisteita yleisesti, mukaan lukien kytkösmarkkinoille tarkoitettu tuotanto. Tuotannon ja kapasiteetin kasvu vuosina 2016 ja 2017 kuvastaa unionin markkinaolosuhteiden parantumista Ukrainasta, Venäjältä, Iranista ja Brasiliasta tulevaa tuontia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden seurauksena. Tarkastelujakson toisella puoliskolla kapasiteetin kasvu johtuu pikemminkin tehokkuuden lisääntymisestä ja tuotantokapeikkojen poistamisesta.

(108)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla

(109)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä vapailla markkinoilla kasvoi 2 prosenttia tarkastelujaksolla ja sen markkinaosuus 3 prosenttia eli 76,1 prosentista 78,7 prosenttiin vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä. Markkinaosuuden kasvu vuosien 2018 ja 2019 (tutkimusajanjakso) välillä selittyy sillä, että vaikka vapaiden markkinoiden määrä kokonaisuudessaan supistui, suuri määrä liiketoimia, joita aiemmin pidettiin kytkösmarkkinatoimina, muuttui liiketoimiksi vapailla markkinoilla 150 kappaleessa mainitun toiminnasta luopumisen vuoksi. Näin ollen, kuten 111 kappaleessa mainitaan, kytkösmarkkinamyynti väheni mutta unionin tuottajien markkinaosuus vapailla markkinoilla kasvoi unionin tuottajien rakenteen muuttumisen vuoksi.

(110)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus unionin kytkösmarkkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Sisäisen kaupan määrä ja markkinaosuus

(111)

Unionin tuotannonalan kytkösmarkkinat unionissa (unionin tuotannonalan jatkojalostusta varten pitämät kuumavalssatut levyvalmisteet) supistuivat 7 prosenttia eli noin 3 miljoonalla tonnilla tarkastelujaksolla. Unionin tuotannonalan markkinaosuus kytkösmarkkinoilla (prosentteina unionin kokonaistuotannosta) supistui tutkimusajanjakson aikana 3 prosenttia eli 59 prosentista 57 prosenttiin. Syynä tähän oli jatkojalostustuotteiden kysynnän väheneminen ja tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta käyttävien tuotantolinjojen myynti (ks. 150 kappale).

(112)

Edellä esitetyt tuotantoa, myyntimääriä ja markkinaosuutta koskevat luvut osoittavat kaikki voimakasta laskusuuntausta vuodesta 2017, mutta vapaiden markkinoiden kulutus on hienoisessa kasvussa samalla kaudella. Unionin tuotannonala kasvoi vain, kun lähtökohdaksi otetaan vuosi 2016, jolloin muista maista tulevan polkumyyntituonnin oli todettu aiheuttaneen sille vahinkoa, ja silloinkin kasvu oli erittäin vähäistä.

(113)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Työllisyys ja tuottavuus

(114)

Kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuotantoon liittyvän unionin tuotannonalan työllisyystaso vaihteli tarkastelujaksolla mutta pysyi yleisesti ottaen vakaana. Tuotannon alenemisen vuoksi unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (mitattuna vuodessa tuotettuina tonneina työntekijää kohti) pieneni 4 prosenttia tarkastelujaksolla.

(115)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien suuruuden vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon Turkista tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(116)

Kuumavalssattujen levyvalmisteiden osalta on jo aiemmin tehty polkumyyntitutkimuksia. Polkumyynnillä Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta tapahtunut tuonti vaikutti vuonna 2016 edelleen merkittävästi unionin tuotannonalan. Näistä maista peräisin olevaa tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön lokakuussa 2017. (14) Kiinan vastaiset polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön huhtikuussa 2017 ja sen jälkeen tasoitustullit kesäkuussa 2017. (15)

(117)

Kuten 104 kappaleessa mainitaan, edellä mainitut polkumyyntikäytännöt todellakin vaikuttivat yhä unionin tuotannonalan tilanteeseen vuonna 2016 ja tuotannonala osoitti selkeitä toipumisen merkkejä sen jälkeen, kun vuonna 2017 oli otettu käyttöön tällaista tuontia koskevat lopulliset polkumyyntitoimenpiteet. Tarkastelujakson loppuosan aikana elpyminen jatkui, kuten muun muassa parempi kannattavuustaso osoittaa (kuten jäljempänä esitetään), mutta elpyminen pysähtyi vuonna 2019.

(118)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa

(119)

Keskimääräiset yksikkömyyntihinnat nousivat merkittävästi vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna. Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin oleva laajamittainen polkumyyntituonti painoi myyntihintoja unionissa voimakkaasti alaspäin vuonna 2016 (16), mutta unionin tuotannonala pystyi itse asiassa palauttamaan myyntihintansa tavanomaiselle tasolle sen jälkeen, kun mainittua tuontia vastaan oli otettu käyttöön polkumyyntitoimenpiteet vuonna 2017. (17) Vuosien 2017 ja 2018 myyntihinnat voivat myös selittyä raaka-ainekustannusten ja erityisesti rautamalmin ja koksin kustannusten jyrkällä nousulla, joka johti unionin tuotannonalan tuotantokustannusten voimakkaaseen kasvuun vuonna 2018 (31 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna).

(120)

Tutkimusajanjaksolla unionin tuotannonalan myyntihinnat kuitenkin laskivat yli 7 prosenttia vuoteen 2018 nähden eli 574 eurosta 533 euroon tonnilta, kun taas sen tuotantokustannukset kasvoivat 3,7 prosenttia eli 540 eurosta 560 euroon tonnilta vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä. Vaikka unionin tuotannonala oli vuosina 2017 ja 2018 kyennyt siirtämään kokemaansa tuotantokustannusten nousua asiakkaidensa maksettavaksi ja pysymään kannattavana, se ei tämän vuoksi enää tutkimusajanjaksolla pystynyt toimimaan näin.

(121)

Koska valtaosa tarkasteltavana olevasta tuotteesta on erittäin hintaherkkää, unionin tuottajien oli seurattava turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien markkinoilla tarjoamaa huomattavaa hinnanalennusta ja laskettava myyntihintojaan merkittävästi kustannusten noususta huolimatta, jotta ne pystyisivät säilyttämään kapasiteettinsa käyttöasteen ja markkinaosuutensa.

(122)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(123)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohden nousivat tarkastelujaksolla 12 prosenttia. Tämä osoittaa, että heikkenevistä markkinaolosuhteista huolimatta unionin tuottajat eivät tutkimusajanjaksolla pystyneet alentamaan työvoimakustannuksia.

(124)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Varastot

(125)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 16 prosenttia. Unionin tuotannonala tuottaa useimpia samankaltaisen tuotteen lajeja käyttäjien tilausten perusteella. Sen vuoksi varastoja ei voida tässä tapauksessa pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. Kuten edellä esitetään, indikaattori pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla ja oli noin 5 prosenttia tuotantomäärästä.

(126)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 13

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(127)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(128)

Kannattavuus kehittyi negatiivisesti tarkastelujaksolla vuosina 2017 ja 2018 aluksi ilmenneestä voittojen kasvusta huolimatta. Kuten 120 kappaleessa selitetään, unionin tuotannonalan myyntihinnat laskivat tutkimusajanjaksolla, mutta sen tuotantokustannukset jatkoivat kasvuaan. Itse asiassa unionin tuotannonalan myyntihinnat laskivat tutkimusajanjaksolla tuotantokustannukset alittavalle tasolle. Kannattavuus putosi vuoden 2018 tasolta eli 6,8 prosentista –6 prosenttiin tutkimusajanjaksolla.

(129)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta kehittyi suureksi osaksi samalla tavalla kuin kannattavuus ja investointien tuotto. Se oli positiivinen vuosina 2017–2018 (huippu vuonna 2018) ja kääntyi negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla, kun kannattavuus oli alimmillaan tarkastelujaksolla. Pääoman saantia heikensi voittojen väheneminen.

(130)

Investointien tuotto on voitto (tai tappio) prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se noudatti samaa suuntausta kuin kannattavuus.

(131)

Vuotuiset investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla 8 prosenttia mutta supistuivat vuonna 2019 vain hieman vuoden 2016 tasoa suuremmiksi. Investoinneilla pyrittiin yleensä vain säilyttämään olemassa oleva kapasiteetti ja korvaamaan tarvittavia tuotantoresursseja. Myös terveys-, turvallisuus- ja ympäristöseikkoihin liittyi merkittäviä investointeja.

(132)

Vaikka kulutus vapailla markkinoilla väheni hieman tarkastelujaksolla (-1 prosentti), unionin tuotannonalan myyntimäärä vapailla markkinoilla kasvoi 2 prosenttia ja sen markkinaosuus vapailla markkinoilla kasvoi 76,1 prosentista 78,7 prosenttiin. Nämä myyntimäärien ja markkinaosuuden pienet parannukset voidaan kuitenkin havaita vain verrattuna vuoteen 2016, jolloin unionin tuotannonalalle koitui vahinkoa polkumyynnillä muista maista tulevasta tuonnista. On myös huomattava, että 150 kappaleessa mainittu toiminnasta luopuminen merkitsi vähäistä kosmeettista myynnin kasvua vapailla markkinoilla. Unionin tuotannonalan tuotanto väheni kuitenkin 4 prosenttia ja kapasiteetin käyttöaste 7 prosenttia tarkastelujaksolla. Vuosien 2018 ja 2019 välillä tuotannon määrä ja kapasiteetin käyttöaste laskivat vielä selvemmin ja myös myynti vapailla markkinoilla väheni. Unionin tuotannonala kasvoi vuodesta 2017 ja elpyi epäterveestä tuonnista, johon sovellettiin polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitä, mutta se romahti tutkimusajanjakson aikana.

(133)

Unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kasvoivat merkittävästi (+36 prosenttia) tarkastelujaksolla, lähinnä raaka-ainehintojen voimakkaan nousun vuoksi.

(134)

Unionin tuotannonalan myyntihinnat nousivat kustannuksia enemmän vuosina 2017 ja 2018, minkä ansiosta unionin tuottajat pystyivät toipumaan aiemmasta polkumyynnin aiheuttamasta vahingosta ja saavuttamaan 6,8 prosentin kannattavuuden. Vuoden 2018 ja tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonala kuitenkin laski myyntihintojaan keskimäärin 7 prosenttia kustannusten noususta (+4 prosenttia) huolimatta. Tällä oli tuhoisa vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen, ja se laski vuoden 2018 + 6,8 prosentista –6 prosenttiin vuonna 2019.

(135)

Muut taloudelliset indikaattorit (kassavirta, investointien tuotto) noudattivat samanlaista suuntausta, erityisesti tutkimusajanjaksolla, ja näin ollen investointien taso laski voimakkaasti aiempiin vuosiin verrattuna.

(136)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(137)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki edellä, oliko Turkista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei muiden tekijöiden kuin Turkista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat kolmansista maista tuleva tuonti, unionin tuotannonalan vientitoiminta, kytkösmarkkinakulutus, kysynnän kehitys ja raaka-aineiden hinnat.

(138)

Tuonti Turkista lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla ja kasvoi noin 1 000 000 tonnista vuonna 2016 (markkinaosuus 2,8 prosenttia) 2 843 000 tonniin tutkimusajanjaksolla (markkinaosuus 8,1 prosenttia) (ks. taulukko 4). Tämä kasvava tuonti tapahtui unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla koko tarkastelujakson ajan. Tämä vaikutti voimakkaasti unionin tuotannonalaan tutkimusajanjaksolla, kun samalla kustannukset nousivat ja Turkista polkumyynnillä tuleva tuonti aiheutti hintapainetta, jonka vuoksi unionin tuotannonalan oli laskettava myyntihintojaan. Tämä aiheutti kannattavuuden erittäin jyrkän laskun +6,8 prosentista raskaisiin tappioihin (-6 prosentin kannattavuus), minkä seurauksena unionin tuotannonalan taloudelliset indikaattorit heikkenivät.

(139)

Useat osapuolet väittivät, ettei Turkista tulevan tuonnin ja valituksen tekijöille aiheutuneen vahingon välillä ole korrelaatiota. Komissio hylkäsi tämän väitteen. Komissio myönsi, että vuosina 2017 ja 2018 unionin tuotannonala hyötyi verrattain hyvistä markkinaolosuhteista ja viittä maata koskevista käyttöön otetuista uusista kaupan suojatoimenpiteistä ja pystyi saamaan voittoa Turkista alhaisin hinnoin tulevan tuonnin määrän kasvusta huolimatta. Vuonna 2019 unionin tuotannonala kuitenkin joutui asettamaan hintansa selvästi kustannusten alapuolelle säilyttääkseen markkinaosuutensa. Syynä tähän oli Turkista vuoteen 2018 verrattuna alhaisemmilla hinnoilla tulevan tuonnin aiheuttama hintapaine. Näin ollen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä on selvä korrelaatio.

(140)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Tuonti kolmansista maista

(141)

Kaikista muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus laski tarkastelujakson aikana 21,1 prosentista 13,2 prosenttiin. Muista maista kuin Turkista tulevan tuonnin yleinen lasku johtuu pääasiassa kaupan suojatoimenpiteiden käyttöönotosta Kiinasta, Brasiliasta, Iranista, Ukrainasta ja Venäjältä peräisin olevassa tuonnissa vuonna 2017. Toimenpiteiden taso on 8,1–35,9 prosenttia Kiinan osalta (polkumyynti- ja tasoitustullien yhteisvaikutus) ja 17,6–96,5 euroa tonnilta neljän muun maan osalta. Tällaiset polkumyynti- ja tasoitustullit eivät sisälly edellä olevan taulukon hintoihin.

(142)

Turkin jälkeen tärkeimmät viejämaat tutkimusajanjaksolla olivat Venäjä (johon sovelletaan polkumyyntitulleja), Serbia ja Intia.

(143)

Venäjältä peräisin olevan tuonnin osuus oli alle puolet Turkista peräisin olevasta tuonnista tutkimusajanjaksolla. Lisäksi Venäjältä peräisin olevan tuonnin hinnat olivat kyseiseen tuontiin sovellettavan polkumyyntitullin lisäämisen jälkeen korkeammat kuin Turkista peräisin olevan tuonnin edellä esitetyt hinnat, vaikkakin joskus alemmat kuin unionin tuottajien myyntihinnat. Kun otetaan huomioon Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus, se ei näin ollen voinut aiheuttaa samassa määrin painetta unionin tuottajille kuin Turkista polkumyynnillä tapahtuva tuonti.

(144)

Serbiasta ja Intiasta tulevan tuonnin yhteenlaskettu markkinaosuus oli tutkimusajanjaksolla 4,8 prosenttia (60 prosenttia Turkin markkinaosuudesta). Tuonti Serbiasta kasvoi 147 prosenttia tarkastelujaksolla. Intiasta tuleva tuonti sen sijaan kasvoi vuonna 2017 mutta supistui sen jälkeen 25 prosenttia. Keskimääräiset tuontihinnat Serbiasta ja Intiasta olivat alhaisemmat kuin Turkista tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat, mutta ei voida tehdä päätelmiä siitä, alittiko kyseinen tuonti myös unionin tuotannonalan hinnat, kun lisäksi otetaan huomioon kyseisen tuonnin tuntematon tuotevalikoima. (18) Kun otetaan huomioon Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus, se ei missään tapauksessa voinut aiheuttaa samassa määrin painetta unionin tuottajille kuin Turkista polkumyynnillä tapahtuva tuonti.

(145)

Muista maista peräisin oleva tuonti oli hyvin vähäistä ja tapahtui keskimäärin korkeammilla hinnoilla kuin tuonti Turkista.

(146)

Tältä pohjalta komissio päätteli alustavasti, että muista maista tulevan tuonnin vaikutus ei voinut heikentää syy-yhteyttä Turkista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuottajille aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

(147)

Etuyhteydettömille osapuolille suuntautuneen unionin tuotannonalan viennin määrä ja hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 15

Vientimyynti

(148)

Unionin tuottajien vientimäärä kasvoi tarkastelujaksolla 17 prosenttia, hieman alle 1,9 miljoonaan tonniin vuonna 2019. Vienti tapahtuu usein pitkäaikaisten sopimusten nojalla, ja tutkimuksessa kävi ilmi, että sopimukset koostuvat enimmäkseen alemman hintaluokan tuotevalikoimasta unionissa tapahtuvaan myyntiin verrattuna. Tästä huolimatta unionin tuotannonalan vienti saattoi kuitenkin tutkimusajanjaksolla osittain kompensoida unionin markkinoilla menetettyjä myyntimääriä ja auttaa unionin tuottajia alentamaan kiinteitä ja muita kustannuksia.

(149)

Unionin tuotannonalan vientimäärä oli tutkimusajanjaksolla kuitenkin vain noin 7 prosenttia sen myyntimäärästä unionin vapailla markkinoilla, ja tältä pohjalta komissio päätteli alustavasti, että unionin tuottajien vientitoiminnan mahdollinen vaikutus unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon oli vähäinen tai olematon.

(150)

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, kytkösmarkkinoiden kulutus supistui 7 prosenttia tarkastelujaksolla. Kytkösmarkkinoiden koon supistuminen tarkastelujakson toisella puoliskolla johtui osittain siitä, että yksi unionin tuottaja myi vuonna 2019 etuyhteydettömälle yritykselle useita tuotantolinjoja, joissa käytetään tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta. (19) Lisäksi teräksen kulutus väheni tietyillä jatkojalostussektoreilla tarkastelujakson aikana. Komissio ei kyennyt esittämään määrällisesti kunkin sektorin supistumista.

(151)

Tältä pohjalta komissio päätteli alustavasti, että kytkösmarkkinoiden kulutuksen kehityksen mahdollinen merkitys unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon oli vähäinen tai olematon.

(152)

Kuten taulukosta 2 käy ilmi, vapaiden markkinoiden kulutus oli käytännössä sama tarkastelujakson alussa ja lopussa.

(153)

Tältä pohjalta komissio päätteli alustavasti, että vapaiden markkinoiden kulutuksen kehitys ei ollut voinut vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(154)

Kuten 4.5.3.1 jaksossa selitetään, raaka-aineiden hintojen nousu oli ylivoimaisesti tärkein syy unionin tuottajien tuotantokustannusten nousuun tarkastelujaksolla.

(155)

Raaka-ainehintojen nousu ei sinänsä ole vahingon aiheuttaja, sillä siihen liittyy yleensä myyntihintojen myöhempi nousu. Tältä pohjalta komissio päätteli alustavasti, että raaka-ainekustannusten nousu ei sinänsä aiheuttanut vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(156)

Jotkin osapuolet mainitsivat muita tekijöitä unionin tuotannonalalle vahingollisen tilanteen syynä. Yksi käyttäjä liitti pienemmät voitot maailman terästeollisuuden suorituskyvyn heikkenemiseen vuonna 2019. Toinen käyttäjä mainitsi syynä ”ylikapasiteetin kaikissa tuotteissa”, mutta ilmoitti myös, että unionin tuottajat keskittyvät erikoisaloihin ja että niihin kohdistuu kriisissä olevan erikoisteräksen kuluttaja-alan eli autoteollisuuden heikko kysyntä.

(157)

Kaksi ensimmäistä väitettä jäivät epämääräisiksi ja vaille tukea. Näin ollen komissio päätteli alustavasti, että maailman terästeollisuuden suorituskyky ja mahdollinen ylikapasiteetti eivät vaikuttaneet merkittävästi (tai lainkaan) unionin tuottajille aiheutuneeseen vahinkoon.

(158)

Komissio piti myös viimeistä väitettä virheellisenä, sillä unionin tuottajat palvelevat kaikkia terästä kuluttavia sektoreita eivätkä ainoastaan autoteollisuutta. Tässä vaiheessa komissiolla ei ole tietoja terästä käyttävien eri sektoreiden koosta tarkastelujakson eri vuosina. Kuten 5.2.4 jaksossa kuitenkin esitetään, vapaiden markkinoiden yleinen kulutus pysyi melko vakaana tarkastelujaksolla. Tämän vuoksi pääteltiin alustavasti, että kysynnän kehitys ei ole vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(159)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Turkista polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä on syy-yhteys. Turkista tulevan polkumyynnin seurauksena unionin tuotannonala, joka oli juuri alkanut toipua aiemmista polkumyyntikäytännöistä (20), joutui uudelleen tilanteeseen, jossa sille aiheutui vahinkoa polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista.

(160)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(161)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että Turkista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä.

(162)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(163)

Komissio määritti ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä liitteessä I a luetelluista Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, yleissopimuksista, ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(164)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti komissio otti huomioon tavoitevoiton määrittämiseksi seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Kyseinen marginaali ei saa olla alle 6 prosenttia.

(165)

Valituksen tekijä katsoi, että kohtuullinen tavoitevoitto olisi 10–15 prosenttia. Turkkilaisten teräksen viejien yhdistys (ÇİB) piti tätä vaihteluväliä liian korkeana ja ehdotti sen sijaan vuonna 2017 tehdyissä samaa tuotetta koskevissa komission tutkimuksissa käytettyjä tavoitevoittoja eli 7:ää ja 7,9:ää prosenttia. Otokseen valittu unionin tuottaja katsoi, että vähimmäistavoitevoitto ei saisi olla pienempi kuin aiemmassa tutkimuksessa käytetty 7,9 prosenttia.

(166)

Komissio ei voinut määrittää voittomarginaalia minkään sellaisen vuoden perusteella, joka edelsi Turkista tulevan tuonnin kasvua, sillä noina vuosina unionin tuotannonala kärsi muista lähteistä polkumyynnillä tulevasta tuonnista, joten mitään kyseisistä vuosista ei voitu pitää vuotena, jona unionin markkinoilla vallitsi tavanomainen kilpailutilanne. Tämän perusteella komissio tarkasteli vuonna 2017 saavutettua kannattavuutta. Vuonna 2017 tuonti Turkista lisääntyi jo 1 miljoonalla tonnilla edelliseen vuoteen verrattuna, mutta vuosina 2018 ja 2019 se lisääntyi edelleen 1 miljoonalla tonnilla. Lisäksi vuonna 2017 unionin tuotannonalan tilanne oli selvästi paljon parempi kuin aiempina vuosina, koska Kiinasta, Brasiliasta, Iranista, Venäjältä ja Ukrainasta peräisin olevien kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa oli otettu käyttöön polkumyyntitullit ja markkinaolosuhteet kyseisenä vuonna olivat suotuisat. Muiden tietojen puutteessa komissio päätti tämän vuoksi käyttää alustavasti tavoitevoiton perustana keskimääräistä voittoa, joka saatiin vuonna 2017. Se oli 6,8 prosenttia.

(167)

Komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti kahden otokseen valitun unionin tuottajan esittämän väitteen, joka koski suunniteltuja investointeja, joita ei ollut toteutettu tarkastelujaksolla. Saadun asiakirjanäytön perusteella, joka voitiin sovittaa yhteen yritysten kirjanpitojärjestelmien kanssa, komissio hyväksyi alustavasti nämä väitteet ja lisäsi vastaavat määrät kyseisten unionin tuottajien voittoon. Lopullisten tavoitevoittomarginaalien vaihteluväli oli näin ollen 6,8–8,0 prosenttia.

(168)

Viimeisenä vaiheena komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niiden pöytäkirjoista, joissa unioni on sopimuspuolena, johtuvat tulevat kustannukset, jotka aiheutuvat unionin tuotannonalalle 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteen soveltamiskauden aikana. Toimitettujen tietojen perusteella, joita yritysten raportointivälineet ja ennusteet tukivat, komissio määritti kustannusten vaihteluväliksi 2–12 euroa tonnilta, niiden tosiasiallisten kustannusten lisäksi, joita tällaisten sopimusten noudattamisesta aiheutui tutkimusajanjaksolla. Tämä ero lisättiin vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(169)

Tällä perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan soveltamalla edellä mainittua tavoitevoittomarginaalia (ks. 167 kappale) otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla ja lisäämällä sitten 7 artiklan 2 d kohdan mukaiset oikaisut tuotelajeittain.

(170)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisen maan otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa tuotelajeittain otokseen valittujen unionin tuottajien unionin vapailla markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta. Näiden laskelmien tulos esitetään seuraavassa taulukossa:

(171)

Kuten vireillepanoilmoituksessa selitetään, valituksen tekijä toimitti komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että asianomaisessa maassa esiintyy tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tämän vuoksi perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti näitä väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, riittääkö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan aiheutuneen vahingon.

(172)

Koska vahingon poistamiseksi tarvittavat marginaalit ovat kuitenkin korkeammat kuin polkumyyntimarginaalit, komissio katsoi, että tässä vaiheessa ei ollut tarpeen käsitellä tätä näkökohtaa.

(173)

Edellä esitetyn arvioinnin perusteella komissio katsoi, että on aiheellista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän vuoksi väliaikaiset polkumyyntitullit olisi vahvistettava seuraavasti:

(174)

Komissio tutki perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko toimenpiteiden käyttöönotto vahingollisen polkumyynnin toteamisesta huolimatta unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien, käyttäjien ja kuluttajien edut.

(175)

Unionin tuotannonala koostuu yli 20 tuottajasta, jotka toimivat 16 jäsenvaltiossa ja työllistävät 39 178 henkilöä (ks. 4.5.2.4 jakso). Valtaenemmistö unionin tuottajista tuki valitusta. Yksikään tuottaja ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa.

(176)

Kuten 4.5.4 ja 5.3 jaksossa päätellään, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni Turkista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin seurauksena. Vahinko oli erityisen merkittävä otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden kannalta, ja niiden tappiot olivat merkittäviä tutkimusajanjakson aikana.

(177)

Turkista peräisin olevaan tuontiin kohdistuvien polkumyyntitoimenpiteiden odotetaan palauttavan tasapuoliset kauppaolosuhteet unionin markkinoille ja mahdollistavan sen, että unionin tuotannonala saavuttaa kestävän kannattavuuden tason näinkin pääomavaltaisella tuotannonalalla. Tämän seurauksena odotetaan, että unionin tuottajat voivat toipua vahingollisesta tilanteesta, tehdä lisäinvestointeja ja täyttää erilaiset, myös sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät sitoumuksensa.

(178)

Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, unionin tuotannonalalle koituu raskaampia tappioita, sen elinkelpoisuus vaarantuu ja seurauksena on mahdollisesti tuotantolaitosten sulkeminen ja irtisanomisia.

(179)

Sen vuoksi komissio päättelee, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(180)

Vaikka komissio tavoitti vireillepanon yhteydessä yli 20 mahdollista tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuojaa ja alan järjestöä, lopulta vain yksi etuyhteydetön tuoja vastasi kyselylomakkeeseen ja toimi yhteistyössä tutkimuksen aikana. Tuo osapuoli, Network Steel S.L, työllistää alle 20 henkilöä. Sen kuumavalssattuihin levyvalmisteisiin liittyvä liikevaihto oli 50–80 miljoonaa euroa vuonna 2019. Sen osuus Turkista tulevasta kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnista oli 3,5–5,2 prosenttia tutkimusajanjakson aikana. Network Steel S.L vastustaa toimenpiteiden käyttöönottoa sillä perusteella, että kuumavalssattuihin levyvalmisteisiin vaikuttavat unionissa voimakkaasti jo nyt käytössä olevat Kiinaan sovellettavat polkumyynti- ja tasoitustullit ja Brasiliaan, Ukrainaan, Venäjään ja Iraniin sovellettavat polkumyyntitullit. Sen mukaan kiintiöt ovat riittämättömiä ja kiintiön saavutettua kriittisen tilan sovelletaan tuontitalletusvelvoitetta, minkä vuoksi unionin tuojien on suojatoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen tyydyttävä vähäisempään määrään toimittajia ja niillä on jatkuvasti pulaa tarjonnasta, mikä tekee niiden liiketoiminnasta heikommin ennakoitavaa ja vaikeampaa.

(181)

Koska tuonti Turkista on Network Steel S.L.:n kuumavalssattuja levyvalmisteita koskevan toiminnan kannalta merkittävää, komissio katsoi, että tasoltaan alhaistenkin polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotolla voi olla vaikutus, vaikkakin vähäinen, sen tuloksiin, jos kyseinen osapuoli säilyttää nykyisen toimittajiensa valikoiman. Mitä tulee osapuolen väitteisiin, joiden mukaan kuumavalssatuista levyvalmisteista on pulaa, niitä vastaan puhuu se, että kuumavalssatuilla levyvalmisteilla on lukuisia toimituslähteitä (sekä unionissa että unionin ulkopuolella, kuten jäljempänä 7.3 jaksossa täsmennetään), joten nämä väitteet hylättiin.

(182)

Kun otetaan huomioon tämän ainoan yhteistyössä toimineen etuyhteydettömän tuojan vähäinen osuus tuonnista, on aiheetonta laajentaa Network Steel S.L.:ää koskevia päätelmiä kuumavalssattujen levyvalmisteiden etuyhteydettömiin tuojiin kokonaisuudessaan. Tästä huolimatta on teoriassa mahdollista, että määritetyn tason mukaiset polkumyyntitoimenpiteet voivat kuitenkin vaikuttaa kielteisesti joihinkin etuyhteydettömiin tuojiin. Tällaisen vaikutuksen ei kuitenkaan pitäisi olla yleisesti merkittävä, ja se riippuu suuresti tuojien liiketoimintamallista, niiden hankintalähteiden monimuotoisuudesta ja siitä, missä määrin kohonneet kustannukset siirretään niiden asiakkaille. Näin ollen toimenpiteiden mahdollisen kielteisen vaikutuksen etuyhteydettömiin tuojiin kokonaisuudessaan oletetaan olevan vähäinen eikä sen oleteta kumoavan toimenpiteiden myönteistä vaikutusta unionin kuumavalssattujen teräslevyvalmisteiden tuottajiin.

(183)

Tietyt unionin käyttäjät kilpailevat muun muassa unionin tuottajiin etuyhteydessä olevien yritysten kanssa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jatkojalostusmarkkinoilla. Ne käyttävät tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta raaka-aineena jatkojalostustuotteiden, kuten kylmävalssattujen levyvalmisteiden, pinnoitettujen terästuotteiden, putkipalkkien sekä hitsattujen putkien ja profiilien, valmistuksessa ja käyttävät sitä myös teollisena tuotteena useissa sovelluksissa, mukaan lukien rakentaminen, laivanrakennus, kaasusäiliöt ja paineastiat.

(184)

Neljä Portugaliin ja Espanjaan sijoittautunutta Network Steel S.L.:ään etuyhteydessä olevaa käyttäjää ilmoittautui tutkimuksessa ja vastusti toimenpiteiden käyttöönottoa. Koska näiden käyttäjien kyselyvastaukset ovat samat kuin Network Steel S.L.:n vastaus, niiden väitteitä on käsitelty edellä olevassa 7.2 jaksossa.

(185)

Kuumavalssattujen levyvalmisteiden unionin käyttäjien ja tuojien yhteenliittymä (”Consortium of Union users and importers of HRFS”), jäljempänä ’yhteenliittymä’ (21) on tilapäinen organisaatio, joka on perustettu puolustamaan tiettyjen käyttäjien etuja tässä menettelyssä. Se toimitti huomautuksia, joissa vastustettiin tullien käyttöönottoa ja väitettiin, että ne olisivat haitaksi unionin käyttäjien eduille. (22) Lisäksi kaksi unionin käyttäjää (Marcegaglia Carbon Steel S.P.A. ja San Paolo Lamiere S.P.A.) antoi yksilölliset vastaukset kyselylomakkeeseen. Näissä kyselyvastauksissa esitetyt väitteet oli sisällytetty yhteenliittymän esittämiin huomautuksiin, joten niitä arvioidaan yhdessä.

(186)

Ensinnäkin yhteenliittymä totesi, että eräitä harvalukuisia poikkeuksia lukuun ottamatta kuumavalssattujen levyvalmisteiden viime vuosien tärkeimpiin toimituslähteisiin unionissa sovelletaan tällä hetkellä polkumyynti- ja/tai tasoitustulleja. (23) Tätä taustaa vasten yhteenliittymä väitti, että unionin käyttäjillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin hankkia kuumavalssattuja levyvalmisteita muista toimittavista kolmansista maista, joihin kaupan suojatoimenpiteet eivät vaikuttaneet. Näistä maista Turkkia pidettiin väitteen mukaan ainoana viejämaana, joka pystyy vastaamaan unionin käyttäjien kysyntään. Yhteenliittymä väitti, että Turkista tuleva tuonti oli yksinkertaisesti täyttänyt kaupan suojatoimenpiteiden kohteena olevien tärkeimpien viejämaiden jättämän tyhjiön, joten toimenpiteiden käyttöönotto sulkisi väistämättä unionin markkinat ainoalta vakaalta ja luotettavalta tällä hetkellä unionin käyttäjien saatavilla olevalta toimituslähteeltä. Yhteenliittymä päätteli, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto johtaisi pulaan kuumavalssattujen levyvalmisteiden tarjonnasta unionissa ja olisi näin ollen kuumavalssattujen levyvalmisteiden unionissa sijaitsevien riippumattomien käyttäjien edun vastaista.

(187)

Polkumyynti- ja tasoitustullien tavoitteena on ensinnäkin palauttaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin markkinoille, tässä tapauksessa kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinoille. Komissio otti käyttöön toimenpiteitä viiden maan osalta, koska se oli todennut, että nämä maat harjoittivat epäterveitä kaupan käytäntöjä ja aiheuttivat tai uhkasivat aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Toimenpiteiden käyttöönoton katsottiin olevan unionin yleisen edun mukaista.

(188)

Komissio huomautti lisäksi, että asiakirja-aineistossa olevat tiedot osoittavat, että mahdollisuudet kuumavalssattujen levyvalmisteiden hankintaan unionin ulkopuolelta eivät rajoitu Turkkiin. Ensinnäkin on useita maita, jotka ovat viime vuosina jatkuvasti toimittaneet unionin markkinoille ja jotka voisivat lisätä entisestään läsnäoloaan unionin markkinoilla. (24) Lisäksi komissio totesi, että kuumavalssattuja levyvalmisteita tuotetaan useissa maissa eri puolilla maailmaa niiden maiden lisäksi, jotka nykyisin toimittavat tuotetta unionin markkinoille. Periaatteessa näillä mailla voisi olla saatavilla riittävästi kapasiteettia päästäkseen unionin markkinoille, jos kysyntää on olemassa, sillä näin oli jo aiemmin tapahtunut, kuten riippumaton unionin käyttäjä myönsi kyselylomakevastauksessaan. (25) Komissio totesi myös, että tuontivalikoiman koostumus on alkuperän osalta muuttunut jatkuvasti viime vuosina ja mukautunut erilaisiin unionin markkinoilla vallitseviin tarpeisiin ja olosuhteisiin, mukaan lukien sääntelytoimet, kuten kaupan suojatoimenpiteiden käyttöönotto.

(189)

Tältä osin komissio arvioi kuumavalssattujen levyvalmisteiden unioniin suuntautuvan tuonnin kehitystä alkuperän mukaisesti ajanjaksolla, joka alkoi ennen sellaista polkumyyntituonnin äkillistä kasvua (vuodet 2013 ja 2014), joka johti polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoon vuosina 2016 (26) ja 2017. Tarkastelussa kävi ilmi, että suurimman osan kuumavalssatuista levyvalmisteista unionin markkinoille on jatkuvasti toimittanut keskimäärin noin kymmenen viejämaata. Tuonnin jakautuminen niiden kesken, mukaan lukien tuonnin alkuperä ja osuus, vaihteli kuitenkin vuosien mittaan. Itse asiassa vuonna 2018 ja viiden maan vastaisista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta tuonti unioniin kasvoi 18 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna ja oli vain hieman alle vuoden 2016 tason, jolloin unionin markkinoille tuli kuitenkin merkittäviä määriä polkumyynnillä tapahtuvaa tuontia, kuten silloisissa tutkimuksissa todettiin. (27)

(190)

Sitä, että kuumavalssattuja levyvalmisteita on saatavilla monipuolisesti lukuisista eri alkuperälähteistä, tukevat lisäksi eräiden käyttäjien kyselylomakevastauksessaan toimittamat tiedot. Nämä tiedot osoittivat, että ne pystyvät huomattavasti lisäämään merkittävinä määrinä tapahtuvia hankintoja eri lähteistä vuodesta toiseen, mukaan lukien maat, joihin sovelletaan polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, ja löytämään uusia hankintalähteitä. (28) Myös käyttäjiltä saadut kyselyvastaukset osoittavat, että hankintalähteitä on lukuisia, mukaan lukien (lähinnä) unionin tuotannonala. Nämä tiedot vahvistavat tämän vuoksi sen, että unionin käyttäjät pystyvät mukautumaan markkinaolosuhteisiin ja voivat nopeasti muuttaa hankintalähdettä, kun se on tarpeen. Lisäksi komissio toteaa, että aineistossa ei ole tietoja, jotka osoittaisivat, että muut viejämaat eivät pystyisi täyttämään Turkin paikkaa markkinoilla, jos Turkista tulevan tuonnin määrä vähenisi merkittävästi polkumyyntitoimenpiteiden seurauksena.

(191)

Tuontilähteiden riittävän saatavuuden lisäksi komissio vahvisti tässä tutkimuksessa, että unionin tuottajilla on merkittävää käyttämätöntä kapasiteettia, ja ne voisivat lisätä myyntimääräänsä unionin riippumattomille käyttäjille.

(192)

Lopuksi komissio totesi myös, että polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei sellaisenaan tarkoita, että tuonti asianomaisesta alkuperämaasta loppuisi tai että se edes vähenisi merkityksellisesti, vaan yksinkertaisesti sitä, että tuonti tapahtuisi oikeudenmukaisin hinnoin. Kuten yhteenliittymä myönsi, polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto ei estänyt tuontia Venäjältä unionin markkinoille merkittävinä määrinä (Venäjä oli tutkimusajanjaksolla toiseksi suurin viejämaa), ja myös Brasiliasta ja Ukrainasta tuonti jatkui unionin markkinoille, vaikkakin pienempinä määrinä. Kun otetaan huomioon todettu polkumyynnin taso ja siitä johtuva polkumyyntitullien taso, ei ole syytä olettaa, että tuonti Turkista loppuu, kun polkumyyntitoimenpiteet on otettu käyttöön.

(193)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi näin ollen väitteet, jotka koskivat unionin käyttäjien ja tuojien vaihtoehtoisten hankintalähteiden puutetta ja siihen liittyvää riskiä tarjonnan puutteesta, jos toimenpiteet otetaan käyttöön.

(194)

Yhteenliittymä väitti lisäksi, että polkumyyntitullien käyttöönotto Turkista tulevassa tuonnissa ”edes erittäin alhaisena tullina” vaikuttaisi suhteettomasti unionin käyttäjiin, joiden elinkelpoisuus vaarantuisi joissakin tapauksissa, sillä ne eivät pystyisi kattamaan toimenpiteiden aiheuttamaa kustannusten nousua ja jatkamaan kilpailukykyistä toimintaa jatkojalostusmarkkinoilla. Yhteenliittymä väitti, että polkumyyntitullilla olisi suora ja merkittävä vaikutus käyttäjien kustannuksiin ja että tätä kustannusten nousua ei voida siirtää jatkojalostusteollisuudelle.

(195)

Komissio totesi ensinnäkin, että käyttäjät tärkeimmillä tuotantoketjun loppupään markkinoilla, kuten autoteollisuudessa, teollisuuslaitteissa tai rakennusalalla, eivät ilmoittautuneet tutkimuksessa. Tältä osin komissio viittasi valituksen tekijän huomautukseen, jossa väitettiin, että polkumyyntitulleilla olisi hyvin vähäinen vaikutus tuotantoketjun loppupään markkinoihin ja kulutustavaroihin, kuten pesukoneisiin. Asiakirja-aineistossa ja erityisesti käyttäjiltä saaduissa kyselylomakevastauksissa olevat tiedot osoittavat kuitenkin, että ostot Turkista kattoivat jatkuvasti suhteellisen vaatimattoman osuuden (7–14 prosenttia) näiden käyttäjien kokonaishankinnoista tutkimusajanjaksolla. Koska ehdotetun tullin taso on melko alhainen, vaihtoehtoisia hankintalähteitä on saatavilla ja Turkista tulevan tuonnin painoarvo on sangen vähäinen käyttäjien kuumavalssattujen levyvalmisteiden liiketoimintasegmentillä, toimenpiteiden mahdollinen vaikutus näihin käyttäjiin olisi hyvin vähäinen. Tutkimuksessa ilmoittautuneiden käyttäjien osalta toimenpiteiden kokonaiskustannukset olisivat vähemmän kuin 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia niillä käyttäjillä, joiden kohdalla vaikutus on suurin, jos ne pysyvät samassa hankintamallissa. Asiakirja-aineistossa ei myöskään ole näyttöä siitä, että käyttäjät eivät pystyisi siirtämään mahdollista vähäistä hinnankorotusta eteenpäin. Asiakirja-aineistossa ei mikään myöskään tue sitä, että EU:n käyttäjien kilpailukyky kärsisi suhteessa kolmansista maista tulevaan jatkojalostustuontiin.

(196)

Yhteenliittymä väitti myös, että vuonna 2019 22 prosenttia kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnista oli kaupan suojatoimenpiteiden alaista ja jos Turkin tuonti (jonka osuus kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnista oli 38 prosenttia vuonna 2019) saatetaan toimenpiteiden alaiseksi, 60 prosenttia kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuonnista unioniin olisi toimenpiteiden piirissä. Yhteenliittymä väitti näin ollen, että polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto tekisi unionin tuottajat täysin riippuvaisiksi unionin tuottajien toimituksista, mikä vahvistaisi entisestään unionin tuotannonalan asemaa kuumavalssattujen levyvalmisteiden markkinoilla.

(197)

Komissio katsoi, että väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöönotto ei sinänsä estäisi unionin käyttäjiä jatkamasta ostoja Turkista, vaikkakin tutkimuksessa vahvistetuilla, polkumyyntimarginaalit kumoavilla hintatasoilla. Komissio muistutti, että kuumavalssattujen teräslevytuotteiden markkinoista unionissa on selkeä ja tuore esimerkki, joka osoittaa, että polkumyyntitullien käyttöönotto ei itsessään estä merkittävinä määrinä tapahtuvaa tuontia unionin markkinoille, kuten yhteenliittymä itsekin totesi viitatessaan Venäjän tuontimääriin voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta. Tämä käy ilmi myös yhteenliittymän huomautuksista, joissa se myönsi, että polkumyyntitoimenpiteiden alaisen tuonnin osuus oli vähintään 22 prosenttia kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnista vuonna 2019. Unionin käyttäjillä olisi joka tapauksessa edelleen mahdollisuus monipuolistaa hankintalähteitään useiden viejämaiden kesken, kuten edellä on selitetty. Näin ollen komissio hylkäsi perusteettomana väitteen, jonka mukaan polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto tekisi unionin käyttäjät täysin riippuvaisiksi unionin toimittajista tai estäisi niitä tuomasta merkittäviä määriä Turkista.

(198)

Näin ollen komissio päätteli alustavassa vaiheessa, että tullien mahdollisen käyttöönoton vaikutukset käyttäjiin eivät ole suurempia kuin toimenpiteiden positiivinen vaikutus unionin tuotannonalaan. Edellä esitetty analyysi osoittaa pikemminkin, että tullien käyttöönotolla olisi korkeintaan vähäinen vaikutus tai mahdollisesti ei lainkaan vaikutusta kuumavalssattujen levyvalmisteiden käyttäjiin.

(199)

Useat osapuolet ottivat esiin kilpailukykyyn ja kilpailuun liittyvät kysymykset. Jotkin osapuolet pelkäsivät, että unioniin syntyy (voimistunut) oligopoli, ja toiset valittivat, että unionin tuottajat asettavat riippumattomat teräspalvelukeskukset ja käyttäjät niihin etuyhteydessä olevia käyttäjiä heikompaan ja vähemmän kilpailukykyiseen tilanteeseen.

(200)

Komissio katsoi, että oligopolia koskeva väite oli perusteeton, kun otetaan huomioon unionissa toimivien terästehtaiden ja -ryhmien määrä. Unionin tuottajien välillä vallitsee terve kilpailu ja ne kilpailevat edelleen kolmansista maista tulevan ja yhä jatkuvan tuonnin kanssa. Mitä tulee toiseen väitteeseen, valituksen tekijät kiistivät sen sillä perusteella, että niiden liiketoimet etuyhteydessä olevien teräspalvelukeskusten kanssa olivat markkinaehtoisia. Komissio piti väitettä perusteettomana siltä osin, että unionin tuotannonala toimittaa merkittäviä määriä kyselylomakkeeseen vastanneille riippumattomille teräspalvelukeskuksille ja käyttäjille.

(201)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että mikään unionin edun osatekijä ei sulje pois väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa tutkimuksen tässä vaiheessa.

(202)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(203)

Tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi alittavuuden marginaalia ja polkumyyntimarginaaleja (edellä oleva 170 kappale). Tullien määrä asetettiin polkumyyntimarginaalien suuruiseksi.

(204)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(205)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(206)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle. Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista.

(207)

Väliaikaisesti vahvistettujen tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden mahdollisen kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityistoimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa väliaikaisesti vahvistettua polkumyyntitullia.

(208)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa väliaikaisesti vahvistettuja yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(209)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(210)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa väliaikaisesti vahvistettua polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(211)

Kuten 4 kappaleessa mainitaan, komissio asetti kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla.

(212)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

(213)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta. Tällainen päätös tehdään lopullisessa vaiheessa.

(214)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(215)

Kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta saatiin polkumyyntilaskelmia koskevia huomautuksia. Mitään näistä huomautuksista ei pidetty luonteeltaan kirjoitus- tai laskuvirhettä koskevana.

(216)

Yhdeltä otokseen valitulta unionin tuottajalta saatiin huomautuksia vahinkoa koskevista laskelmista. Yksi huomautus koski laskuvirhettä kyseisen otokseen valitun tuottajan tavoitehinnan laskemisessa. Virhe korjattiin, mutta korjaus ei muuttanut vahinkomarginaaleja.

(217)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(218)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

1)

Päätöksen N:o 2/2000 liitteessä III, jäljempänä ’liite III’, vahvistetaan Brysselissä 8 päivänä joulukuuta 1997 allekirjoitetun Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Meksikon Yhdysvaltojen taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevan sopimuksen (2), jäljempänä ’sopimus’, sopimuspuolten alueelta peräisin olevia tuotteita koskevat alkuperäsäännöt.

2)

Euroopan unionilla on Andorran ruhtinaskunnan ja San Marinon tasavallan kanssa tulliliitot, joiden perusteella Meksikosta peräisin olevat tavarat ovat oikeutettuja etuuskohteluun silloin, kun ne viedään näihin kahteen maahan.

3)

On sovittu, että Meksiko hyväksyy Andorran ruhtinaskunnasta peräisin olevat harmonoidun järjestelmän 25–97 ryhmään kuuluvat tuotteet sekä San Marinon tasavallasta peräisin olevat harmonoidun järjestelmän 1–97 ryhmään kuuluvat tuotteet liitteessä III tarkoitettuina Euroopan unionin alkuperätuotteina.

4)

Liitteeseen III olisi sen vuoksi lisättävä lisäys VI, jotta kyseisiä tuotteita voitaisiin niiden tuonnissa Meksikoon kohdella samalla tavalla kuin Euroopan unionista peräisin olevia tuotteita ja jotta vahvistettaisiin säännökset, jotka koskevat liitteen III soveltamista kyseisiin tuotteisiin.

5)

Sekakomitea hyväksyi 7 päivänä huhtikuuta 2017 päätöksen N:o 1/2017 (3), jolla jatketaan neljännen kerran liitteen III lisäyksessä II a olevissa 2 ja 3 huomautuksessa, jäljempänä ’2 ja 3 huomautus’, vahvistettujen alkuperäsääntöjen soveltamista. Päätöksessä N:o 1/2017 säädettyä jatkoaikaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2019.

6)

On aiheellista jatkaa 2 ja 3 huomautuksessa vahvistettujen alkuperäsääntöjen soveltamista pysyvästi, sillä ne ovat sopusoinnussa sopimuksen nykyaikaistamisessa käytettävien periaatteiden kanssa.

7)

Sen vuoksi liite III olisi muutettava,