ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 433I

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

63. vuosikerta
22. joulukuuta 2020


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2092, annettu 16 päivänä joulukuuta 2020, yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi

1

 

*

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

11

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

ASETUKSET

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi

23

 

 

TOIMIELINTENVÄLISET SOPIMUKSET

 

*

Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 16 päivänä joulukuuta 2020, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi

28

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

22.12.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

LI 433/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2020/2092,

annettu 16 päivänä joulukuuta 2020,

yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 322 artiklan 1 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Unioni perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa vahvistettuihin arvoihin, joita ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Kuten SEU 2 artiklassa todetaan, nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

(2)

Eurooppa-neuvosto totesi 21 päivänä heinäkuuta 2020 antamissaan päätelmissä, että unionin taloudellisia etuja on suojattava perussopimusten yleisten periaatteiden, erityisesti SEU 2 artiklassa määrättyjen arvojen mukaisesti. Se myös korosti unionin taloudellisten etujen suojaamisen tärkeyttä ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä.

(3)

Oikeusvaltioperiaate edellyttää, että julkinen valta toimii lainsäädännön asettamissa rajoissa demokratiaa ja perusoikeuksien kunnioittamista koskevien arvojen mukaisesti, kuten Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, ja muissa sovellettavissa välineissä määrätään, ja että julkinen valta on riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten valvonnassa. Oikeusvaltioperiaate edellyttää erityisesti, että noudatetaan laillisuuden periaatetta (3), joka merkitsee läpinäkyvää, vastuuvelvollista, demokraattista ja moniarvoista lainsäädäntöprosessia, sekä oikeusvarmuuden (4), toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kiellon (5), riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten takaaman tehokkaan oikeussuojan, mukaan lukien oikeussuojan saatavuus (6), sekä vallanjaon (7) periaatteita (8).

(4)

Kööpenhaminassa vuonna 1993 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksytyt liittymisehdot, joita vahvistettiin Madridin Eurooppa-neuvostossa vuonna 1995, ovat keskeiset ehdot, jotka ehdokasvaltion on täytettävä tullakseen unionin jäsenvaltioksi. Kyseiset ehdot on nykyään kirjattu SEU 49 artiklaan.

(5)

Kun ehdokasmaasta tulee jäsenvaltio, se liittyy oikeudelliseen rakennelmaan, joka nojautuu perustavanlaatuiseen lähtökohtaan, jonka mukaan kukin jäsenvaltio jakaa kaikkien muiden jäsenvaltioiden kanssa – ja tunnustaa sen, että nuo muut jäsenvaltiot jakavat sen kanssa – lukuisia yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu, kuten SEU 2 artiklassa todetaan. Tämä lähtökohta merkitsee sitä – ja perustelee sen –, että jäsenvaltioiden välillä vallitsee keskinäinen luottamus siihen, että kyseiset arvot tunnustetaan ja että näin ollen kyseiset arvot täytäntöön panevaa unionin oikeutta noudatetaan (9). Jäsenvaltioiden lakien ja käytäntöjen olisi edelleen oltava unionin perustana olevien yhteisten arvojen mukaisia.

(6)

Vaikka unionin arvojen kesken ei olekaan hierarkiaa, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on keskeisellä sijalla, jotta voidaan suojata muita unionin perustana olevia arvoja, kuten vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on erottamattomasti sidoksissa demokratian ja perusoikeuksien kunnioittamiseen. Ilman oikeusvaltioperiaatteen noudattamista ei voi olla demokratiaa eikä perusoikeuksien kunnioittamista, ja päinvastoin.

(7)

Kun jäsenvaltiot toteuttavat unionin talousarviota, mukaan lukien varat, jotka on osoitettu neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 (10) perustetusta Euroopan unionin elpymisvälineestä taikka unionin talousarviosta taattavista lainoista ja muista välineistä, oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on talousarvion toteuttamistavasta riippumatta keskeinen ennakkoedellytys sille, että talousarviota toteutetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 317 artiklassa vahvistettujen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

(8)

Jäsenvaltiot voivat varmistaa moitteettoman varainhoidon toteutumisen ainoastaan sillä edellytyksellä, että viranomaiset toimivat lakien mukaisesti, että tutkinta- ja syyttäjäviranomaiset käsittelevät tehokkaasti petostapaukset, mukaan lukien veropetokset, verovilppi, korruptio, eturistiriidat tai muut lainrikkomiset, ja että viranomaisten, myös lainvalvontaviranomaisten, mielivaltaiset tai laittomat päätökset voidaan saattaa riippumattomien tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tehokkaan valvonnan kohteeksi.

(9)

Oikeuslaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus olisi taattava aina, ja tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten olisi voitava hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti. Oikeuslaitokset sekä tutkinta- ja syyttäjäviranomaiset olisi varustettava riittävillä taloudellisilla ja henkilöresursseilla sekä menettelytavoilla, jotta ne voivat toimia tuloksellisesti ja tavalla, joka täysimääräisesti kunnioittaa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, puolustuksen oikeuksien kunnioittaminen mukaan lukien. Lopulliset tuomiot olisi pantava täytäntöön tehokkaasti. Kyseiset edellytykset ovat vähimmäistae sellaisia laittomia ja mielivaltaisia viranomaispäätöksiä vastaan, jotka voisivat vahingoittaa unionin taloudellisia etuja.

(10)

Oikeuslaitoksen riippumattomuus edellyttää erityisesti sitä, että asianomainen lainkäyttöelin voi hoitaa sekä asiaankuuluvien sääntöjen mukaan että käytännössä lainkäyttötehtävänsä täysin itsenäisesti, niin että se ei ole hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon eikä ota vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta, ja on siis suojattu sellaisilta ulkopuolisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa. Riippumattomuuden ja puolueettomuuden takeet edellyttävät sellaisten sääntöjen olemassaoloa, jotka koskevat muun muassa elimen kokoonpanoa, nimitystä ja toimikauden kestoa sekä perusteita, jotka koskevat elimen jäsenten jääviyttä ja erottamista, ja joiden perusteella yksityisten perustellut epäilyt siltä osin, onko kyseinen elin täysin ulkopuolisen vaikutusvallan ulottumattomissa, ja siltä osin, onko se täysin puolueeton vastakkain oleviin intresseihin nähden, voidaan sivuuttaa.

(11)

Sen lisäksi, että oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on keskeistä paitsi unionin kansalaisten kannalta, se on sitä myös yritystoimintaan liittyvien aloitteiden, innovoinnin, investointien, taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta, sillä sisämarkkinat kukoistavat parhaiten siellä, missä oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on vankka.

(12)

SEU 19 artiklan, jossa SEU 2 artiklassa vahvistettu oikeusvaltion arvo konkretisoituu, mukaan jäsenvaltioiden on taattava tehokas oikeussuoja unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla, myös silloin, kun on kyse unionin talousarvion toteuttamisesta. Pelkästään se, että unionin oikeuden noudattamisen varmistamiseksi on olemassa tehokas tuomioistuinvalvonta, kuuluu erottamattomana osana oikeusvaltioon ja edellyttää riippumattomia tuomioistuimia (11). Kuten perusoikeuskirjan 47 artiklan toisessa kohdassa vahvistetaan, on ensisijaisen tärkeää suojata tuomioistuinten riippumattomuus (12). Näin on erityisesti silloin, kun tuomioistuin valvoo sellaisten toimenpiteiden, sopimusten tai muiden instrumenttien pätevyyttä, joista aiheutuu julkisia menoja tai velkoja, muun muassa julkisten hankintamenettelyjen yhteydessä, jotka nekin voidaan saattaa tuomioistuinten käsiteltäväksi.

(13)

Näin ollen oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen ja unionin talousarvion tehokas toteuttaminen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ovat selvässä yhteydessä toisiinsa.

(14)

Unioni on kehittänyt erilaisia välineitä ja prosesseja, joilla edistetään oikeusvaltioperiaatetta ja sen soveltamista, mukaan lukien taloudellinen tuki kansalaisjärjestöille, eurooppalainen oikeusvaltiomekanismi ja EU:n oikeusalan tulostaulu, ja joiden avulla unionin toimielimet reagoivat tehokkaasti oikeusvaltioperiaatteen rikkomiseen rikkomusmenettelyjen ja SEU 7 artiklassa määrätyn menettelyn avulla. Tässä asetuksessa säädetty mekanismi täydentää näitä välineitä suojaamalla unionin talousarviota oikeusvaltion periaatteiden rikkomisilta, jotka vaikuttavat sen moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen.

(15)

Oikeusvaltion periaatteiden rikkomiset ja erityisesti ne, jotka haittaavat viranomaistoiminnan asianmukaisuutta ja tehokasta tuomioistuinvalvontaa, voivat vahingoittaa vakavasti unionin taloudellisia etuja. Tämä koskee oikeusvaltion periaatteiden yksittäisiä rikkomistapauksia ja vielä enemmän laajalle levinnyttä rikkomista tai rikkomisia, jotka johtuvat viranomaisten toistuvista käytännöistä tai laiminlyönneistä taikka tällaisten viranomaisten toteuttamista yleisistä toimenpiteistä.

(16)

Oikeusvaltion periaatteiden rikkomisen toteaminen edellyttää, että komissio tekee jäsenvaltion tilanteesta perusteellisen laadullisen arvioinnin. Kyseisen arvioinnin olisi oltava objektiivinen, puolueeton ja oikeudenmukainen, ja siinä olisi otettava huomioon asiaankuuluvat tiedot käytettävissä olevista lähteistä ja tunnustetuista instituutioista, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiot, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomukset, komission oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus ja EU:n oikeusalan tulostaulu, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja tapauksen mukaan Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kertomukset sekä päätelmät ja suositukset, joita tuottavat asiaankuuluvat kansainväliset järjestöt ja verkostot, mukaan lukien Euroopan neuvoston elimet kuten Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) ja Venetsian komissio, erityisesti sen luettelo oikeusvaltion arviointiperusteista, sekä Euroopan korkeimpien oikeuksien ja tuomarineuvostojen verkostot. Komissio voisi tarvittaessa kuulla Euroopan unionin perusoikeusvirastoa ja Venetsian komissiota perusteellisen laadullisen arvioinnin valmistelua varten.

(17)

Tämän asetuksen mukaiset toimenpiteet ovat tarpeen erityisesti tapauksissa, joissa unionin talousarvion tehokkaampi suojaaminen ei ole mahdollista unionin lainsäädännössä säädettyjen muiden menettelyjen avulla. Unionin rahoituslainsäädännössä ja sovellettavissa alakohtaisissa ja varainhoitoa koskevissa säännöissä säädetään erilaisista mahdollisuuksista suojata unionin talousarviota, mukaan lukien maksuajan kulumisen keskeyttäminen ja maksujen keskeyttäminen tai rahoitusoikaisut, jotka liittyvät sääntöjenvastaisuuksiin tai vakaviin puutteisiin hallinto- ja valvontajärjestelmissä. Olisi määritettävä, mitä toimenpiteitä oikeusvaltion periaatteiden rikkomisen tapauksessa toteutetaan ja millaista menettelyä noudattaen tällaiset toimenpiteet hyväksytään. Tällaisiin toimenpiteisiin olisi kuuluttava maksujen ja sitoumusten keskeyttäminen, erien maksamisen keskeyttäminen tai lainojen ennenaikainen takaisinmaksu, jo hyväksyttyjen sitoumusten rahoituksen vähentäminen sekä kielto tehdä uusia sitoumuksia varojen saajien kanssa tai tehdä uusia sopimuksia unionin talousarviosta taattavista lainoista tai muista välineistä.

(18)

Toteutettavista toimenpiteistä päätettäessä olisi noudatettava suhteellisuusperiaatetta, ja tällöin olisi erityisesti otettava huomioon tilanteen vakavuus; aika, joka on kulunut asiaankuuluvan moitittavan menettelyn alkamisesta; moitittavan menettelyn kesto ja toistuvuus; tahallisuus; asianomaisen jäsenvaltion yhteistyön taso oikeusvaltion periaatteiden rikkomisten lopettamiseksi; sekä vaikutukset unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisiin etuihin.

(19)

On olennaisen tärkeää, että lopullisten varojen saajien ja edunsaajien oikeutetut edut turvataan asianmukaisesti, kun oikeusvaltion periaatteiden rikkomisten tapauksessa hyväksytään toimenpiteitä. Kun komissio käsittelee toimenpiteiden hyväksymistä, sen olisi otettava huomioon niiden lopullisiin varojen saajiin ja edunsaajiin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset. Kun otetaan huomioon, että yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa komission jäsenvaltioille suorittamat maksut ovat laillisesti riippumattomia kansallisten viranomaisten edunsaajille suorittamista maksuista, tämän asetuksen mukaisten asianmukaisten toimenpiteiden ei olisi katsottava vaikuttavan edunsaajille tarkoitettuihin maksuihin osoitettavan rahoituksen saatavuuteen sovellettavissa alakohtaisissa ja varainhoitoa koskevissa säännöissä vahvistettujen maksumääräaikojen mukaisesti. Tämän asetuksen nojalla hyväksytyt päätökset ja velvoitteet suhteessa tässä asetuksessa säädettyihin lopullisiin varojen saajiin tai edunsaajiin ovat osa sovellettavaa unionin lainsäädäntöä yhteistyössä hallinnoitavan rahoituksen täytäntöönpanon osalta. Jäsenvaltioiden, joita toimenpiteet koskevat, olisi raportoitava säännöllisesti komissiolle velvoitteidensa noudattamisesta lopullisia varojen saajia tai edunsaajia kohtaan. Komission olisi voitava tarkistaa sovellettavissa alakohtaisissa ja varainhoitoa koskevissa säännöissä vahvistettujen, edunsaajia kohtaan olemassa olevien makuvelvoitteiden noudattamista koskevan raportoinnin avulla, että tämän asetuksen nojalla hyväksytyt päätökset eivät vaikuta millään tavalla, eivät suoraan eivätkä välillisesti, sovellettavien alakohtaisten ja varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti suoritettaviin maksuihin.

Lopullisten varojen saajien ja edunsaajien suojan parantamiseksi komission olisi annettava tietoja ja ohjausta verkkosivuston tai internetportaalin kautta ja tarjottava riittävät työkalut, joiden avulla komissiolle voidaan ilmoittaa kaikista tapauksista, joissa on rikottu valtiollisten elinten ja jäsenvaltioiden lainmukaista velvoitetta jatkaa maksuja sen jälkeen, kun toimenpiteitä on hyväksytty tämän asetuksen nojalla. Komission olisi tällaisten tietojen perusteella tarkistettava, onko sovellettavia sääntöjä ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä … päivänä ..kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/… (13) 63 artiklaa, 68 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 98 artiklaa noudatettu. Tarvittaessa sen varmistamiseksi, että kaikki määrät, jotka valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden on maksettava, maksetaan tosiasiallisesti lopullisille varojen saajille tai edunsaajille, komission olisi perittävä takaisin suoritetut maksut tai tarvittaessa tehtävä rahoitusoikaisu vähentämällä ohjelmalle myönnettävää unionin tukea sovellettavien alakohtaisten ja varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

(20)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano ja ottaen huomioon tämän asetuksen nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden merkittävät taloudelliset vaikutukset täytäntöönpanovalta olisi siirrettävä neuvostolle, jonka olisi toimittava komission ehdotuksen pohjalta.

(21)

Ennen kuin komissio ehdottaa tämän asetuksen nojalla hyväksyttäviä toimenpiteitä, se ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, miksi se katsoo, että kyseisessä jäsenvaltiossa saatetaan rikkoa oikeusvaltion periaatteita. Komission olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viipymättä kaikista tällaisista ilmoituksista ja niiden sisällöstä. Asianomaisen jäsenvaltion olisi voitava esittää huomautuksensa. Komission olisi otettava kyseiset huomautukset huomioon.

(22)

Kun komissio asettaa asianomaiselle jäsenvaltiolle määräaikoja tämän asetuksen mukaisesti, sen olisi otettava huomioon erityisesti toimitettujen ja pyydettyjen tietojen määrä, asiaankuuluvien tosiseikkojen ja niiden arvioinnin monimutkaisuus sekä asianomaisen jäsenvaltion hallinnolliset valmiudet.

(23)

Jos komissio asianomaisen jäsenvaltion huomautuksia tarkasteltuaan katsoo, että edellytykset toimenpiteiden hyväksymiselle täyttyvät, sen olisi toimitettava neuvostolle ehdotus aiheellisten toimenpiteiden hyväksymiseksi. Neuvoston olisi toimittava komission ehdotuksesta aiheellisten toimenpiteiden hyväksymiseksi täytäntöönpanopäätöksellä kuukauden kuluessa; määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti jatkaa enintään kahdella lisäkuukaudella. Sen varmistamiseksi, että neuvosto tekee päätöksen kyseisissä määräajoissa, komission olisi käytettävä mahdollisimman tehokkaasti sen SEUT 237 artiklan ja neuvoston työjärjestyksen (14) mukaisia oikeuksiaan.

(24)

Sen jälkeen, kun toimenpiteet on hyväksytty tämän asetuksen nojalla, komission olisi seurattava säännöllisesti tilannetta asianomaisessa jäsenvaltiossa. Komission olisi arvioitava tilannetta uudelleen, kun asianomainen jäsenvaltio hyväksyy uusia korjaavia toimenpiteitä, tai joka tapauksessa viimeistään vuoden kuluttua toimenpiteiden hyväksymisestä.

(25)

Neuvoston olisi komission ehdotuksen pohjalta toimien kumottava vaikutukseltaan lykkäävät toimenpiteet, jos kyseisten toimenpiteiden hyväksymiseen johtanut tilanne on korjattu riittävällä tavalla.

(26)

Toimenpiteiden hyväksymis- ja kumoamismenettelyssä olisi noudatettava objektiivisuuden, syrjimättömyyden ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteita, ja se olisi toteuttava puolueettoman ja näyttöön perustuvan lähestymistavan mukaisesti. Jos poikkeuksellisesti asianomainen jäsenvaltio katsoo, että kyseisiä periaatteita on loukattu vakavasti, se voi pyytää Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ottamaan asian seuraavan Eurooppa-neuvoston käsittelyyn. Tällaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa toimenpiteistä ei olisi tehtävä päätöksiä ennen kuin Eurooppa-neuvosto on keskustellut asiasta. Tämä prosessi ei pääsääntöisesti saa kestää enempää kuin kolme kuukautta siitä, kun komissio on toimittanut ehdotuksensa neuvostolle.

(27)

Komission olisi annettava Euroopan parlamentille tiedoksi kaikki tämän asetuksen nojalla ehdotetut, hyväksytyt ja kumotut toimenpiteet.

(28)

Komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen soveltamisesta. Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa komission olisi hyväksyttyjen toimenpiteiden tehokkuuden lisäksi tarkasteltava tässä asetuksessa säädetyn menettelyn yleistä tehokkuutta ja tämän välineen täydentävyyttä muiden välineiden kanssa.

(29)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa EPPOn toimivaltaan tai niiden jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, jotka eivät osallistu neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939 (15) perustettuun tiiviimpään yhteistyöhön,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka ovat tarpeen unionin talousarvion suojaamiseksi siinä tapauksessa, että oikeusvaltion periaatteita rikotaan jäsenvaltioissa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’oikeusvaltioperiaatteella’ SEU 2 artiklassa vahvistettua unionin perustana olevaa arvoa. Siihen kuuluvat laillisuusperiaate, joka merkitsee läpinäkyvää, vastuuvelvollista, demokraattista ja moniarvoista lainsäädäntöprosessia, sekä oikeusvarmuuden, toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kiellon, riippumattomien ja puolueettomien tuomioistuinten takaaman tehokkaan oikeussuojan, mukaan lukien oikeussuojan saatavuus, myös perusoikeuksien osalta ja vallanjaon periaatteet sekä syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta lain edessä koskevat periaatteet. Oikeusvaltioperiaatetta on tarkasteltava yhteydessä SEU 2 artiklassa vahvistettuihin muihin unionin arvoihin ja periaatteisiin;

b)

’valtiollisella elimellä’ viranomaista millä tahansa hallinnon tasolla, mukaan lukien kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaiset, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (16), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 2 artiklan 42 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden järjestöjä.

3 artikla

Oikeusvaltion periaatteiden rikkominen

Tätä asetusta sovellettaessa seuraavat seikat voivat viitata oikeusvaltion periaatteiden rikkomiseen:

a)

oikeuslaitoksen riippumattomuuden vaarantaminen;

b)

se, että laiminlyödään viranomaisten, myös lainvalvontaviranomaisten, mielivaltaisten tai laittomien päätösten ehkäiseminen ja oikaiseminen taikka kyseisistä päätöksistä rankaiseminen, se, että viranomaisilta, myös lainvalvontaviranomaisilta, evätään taloudellisia ja henkilöresursseja ja näin haitataan niiden asianmukaista toimintaa tai sen varmistamatta jättäminen, että eturistiriitoja ei synny;

c)

se, että rajoitetaan oikeussuojakeinojen saatavuutta ja tehokkuutta, mukaan lukien rajoittavilla menettelytapasäännöillä ja puuttuvalla tuomioiden täytäntöönpanolla, tai se, että rajoitetaan lainrikkomisiin liittyvän tutkinnan, syyttämisen ja rankaisemisen tehokkuutta.

4 artikla

Toimenpiteiden hyväksymisen edellytykset

1.   Asianmukaisia toimenpiteitä on toteutettava, jos 6 artiklan mukaisesti on osoitettu, että oikeusvaltion periaatteiden rikkominen jäsenvaltiossa vaikuttaa tai uhkaa vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan.

2.   Tätä asetusta sovellettaessa oikeusvaltion periaatteiden rikkomisen on koskettava yhtä tai useampaa seuraavista:

a)

unionin talousarvion, mukaan lukien unionin talousarviosta taattavat lainat ja muut välineet, toteuttamisesta vastaavien viranomaisten asianmukainen toiminta, erityisesti julkisten hankintojen tai tukien myöntämistä koskevien menettelyjen yhteydessä;

b)

varainhoidon valvontaa, seurantaa sekä tarkastuksia suorittavien viranomaisten asianmukainen toiminta sekä tehokkaiden ja avointen varainhoito- sekä vastuuvelvollisuusjärjestelmien asianmukainen toiminta;

c)

tutkinta- ja syyttäjäviranomaisten asianmukainen toiminta, joka liittyy tutkinta- ja syytetoimiin sellaisten petosten, veropetokset mukaan lukien, lahjonta- tai muiden unionin oikeuden rikkomistapausten johdosta, jotka liittyvät unionin talousarvion toteuttamiseen tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen;

d)

riippumattomien tuomioistuinten suorittama tehokas oikeudellinen valvonta, joka kohdistuu a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten toimiin tai laiminlyönteihin;

e)

unionin talousarvion toteuttamiseen tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvien petosten, veropetokset mukaan lukien, lahjonta- tai muiden unionin oikeuden rikkomistapausten estäminen ja rangaistusten määrääminen niiden johdosta sekä tehokkaiden ja varoittavien seuraamusten määrääminen varojen saajille kansallisten tuomioistuinten tai hallintoviranomaisten toimesta;

f)

aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperintä;

g)

tehokas ja nopea yhteistyö OLAFin ja, edellyttäen, että asianomainen jäsenvaltio osallistuu siihen, EPPOn kanssa niiden tutkinta- tai syytetoimissa sovellettavien unionin säädösten nojalla ja vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti;

h)

muut tilanteet tai viranomaisten toimet, jotka ovat merkityksellisiä unionin talousarvion moitteettoman varainhoidon tai unionin taloudellisten etujen suojaamisen kannalta.

5 artikla

Toimenpiteet unionin talousarvion suojaamiseksi

1.   Edellyttäen, että tämän asetuksen 4 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tämän asetuksen 6 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan hyväksyä yksi tai useampi seuraavista asianmukaisista toimenpiteistä:

a)

kun komissio toteuttaa unionin talousarviota suoraan tai välillisesti hallinnoiden varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan mukaisesti ja kun varojen saaja on valtiollinen elin:

i)

maksujen tai oikeudellisen sitoumuksen täyttämisen keskeyttäminen tai oikeudellisen sitoumuksen purkaminen varainhoitoasetuksen 131 artiklan 3 kohdan nojalla;

ii)

kielto tehdä uusia oikeudellisia sitoumuksia;

iii)

erien maksamisen keskeyttäminen kokonaan tai osittain taikka unionin talousarviosta taattujen lainojen ennenaikainen takaisinmaksu;

iv)

unionin talousarviosta taatun välineen mukaisen taloudellisen edun keskeyttäminen tai pienentäminen;

v)

kielto tehdä uusia sopimuksia unionin talousarviosta taattavista lainoista tai muista välineistä;

b)

kun komissio toteuttaa unionin talousarviota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoiden varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti:

i)

yhden tai useamman ohjelman hyväksynnän keskeyttäminen tai sen muuttaminen;

ii)

sitoumusten keskeyttäminen;

iii)

sitoumusten vähentäminen, mukaan lukien tekemällä rahoitusoikaisuja tai siirtoja muihin rahoitusohjelmiin;

iv)

ennakkorahoituksen vähentäminen;

v)

maksujen määräaikojen kulumisen keskeyttäminen;

vi)

maksujen keskeyttäminen.

2.   Jollei toimenpiteiden hyväksymistä koskevassa päätöksessä toisin määrätä, asianmukaisten toimenpiteiden määrääminen ei vaikuta 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen valtiollisten elinten tai 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden velvollisuuksiin toteuttaa sellaiseen ohjelmaan tai rahastoon liittyviä toimia, jota toimenpide koskee, eikä varsinkaan velvollisuuksiin, joita niillä on suhteessa lopullisiin varojen saajiin tai edunsaajiin, mukaan lukien velvollisuus suorittaa maksuja tämän asetuksen ja sovellettavien alakohtaisten tai varainhoitoa koskevien sääntöjen nojalla. Kun unionin varoja hallinnoidaan yhteistyössä, jäsenvaltioiden, joita tämän asetuksen nojalla hyväksytyt toimenpiteet koskevat, on raportoitava komissiolle siitä, miten ne noudattavat kyseisiä velvollisuuksia, kolmen kuukauden välein kyseisten toimenpiteiden hyväksymisestä.

Komissio tarkistaa, onko sovellettavaa lainsäädäntöä noudatettu, ja toteuttaa tarvittaessa kaikki asianmukaiset toimenpiteet unionin talousarvion suojaamiseksi alakohtaisten ja varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti.

3.   Toteutettavien toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia. Ne on määritettävä sen tosiasiallisen tai mahdollisen vaikutuksen perusteella, joka oikeusvaltion periaatteiden rikkomisella on unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisiin etuihin. Oikeusvaltion periaatteiden rikkomisen luonne, kesto, vakavuus ja laajuus on otettava asianmukaisesti huomioon. Toimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan kohdistettava sellaisiin unionin toimiin, joihin rikkominen vaikuttaa.

4.   Komissio antaa lopullisille varojen saajille tai edunsaajille tietoja ja ohjausta 2 kohdassa tarkoitetuista jäsenvaltioiden velvoitteista verkkosivuston tai internetportaalin avulla. Komissio myös tarjoaa saman verkkosivuston tai internetportaalin avulla lopullisille varojen saajille tai edunsaajille asianmukaiset välineet, joiden avulla komissiolle voidaan ilmoittaa kaikesta kyseisten velvoitteiden rikkomisesta, jonka lopulliset varojen saajat tai edunsaajat katsovat vaikuttavan suoraan itseensä. Tätä kohtaa sovellettaessa on varmistettava unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/1937 (17) säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Lopullisten varojen saajien tai edunsaajien tämän kohdan mukaisesti ilmoittamiin tietoihin on liitettävä todisteet siitä, että asianomainen lopullinen varojen saaja tai edunsaaja on esittänyt virallisen valituksen asianomaisen jäsenvaltion asiaankuuluvalle viranomaiselle.

5.   Lopullisten varojen saajien tai edunsaajien tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella komissio tekee kaikkensa varmistaakseen, että kaikki määrät, jotka tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen valtiollisten elinten tai jäsenvaltioiden on maksettava, maksetaan tosiasiallisesti lopullisille varojen saajille tai edunsaajille Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä … päivänä ..kuuta … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/… 63 artiklan, 68 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 98 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Menettely

1.   Jos komissio toteaa, että sillä on perusteltu syy katsoa, että 4 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät, se lähettää asianomaiselle jäsenvaltiolle kirjallisen ilmoituksen, jossa esitetään komission havaintojen perusteena olevat tosiseikat ja erityiset perusteet, ellei se katso voivansa suojata unionin talousarviota tehokkaammin muiden unionin lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen avulla. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viipymättä kaikista tällaisista ilmoituksista ja niiden sisällöstä.

2.   Euroopan parlamentti voi 1 kohdan nojalla saamiensa tietojen perusteella pyytää komission käymään jäsenneltyä vuoropuhelua tämän havainnoista.

3.   Arvioidessaan 4 artiklassa säädettyjen edellytysten täyttymistä komissio ottaa huomioon käytettävissä olevista lähteistä saatavat asiaankuuluvat tiedot, mukaan lukien unionin toimielinten, muiden asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja muiden tunnustettujen instituutioiden päätökset, päätelmät ja suositukset.

4.   Komissio voi pyytää kaikkia lisätietoja, joita se tarvitsee 3 kohdassa tarkoitettua arviota varten, sekä ennen kuin se lähettää kirjallisen ilmoituksen 1 kohdan nojalla että sen jälkeen.

5.   Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyydetyt tiedot, ja se voi esittää huomautuksia 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa esitetyistä havainnoista komission asettamassa määräajassa, jonka on oltava vähintään yksi kuukausi mutta enintään kolme kuukautta havaintojen ilmoituspäivästä. Huomautuksissaan jäsenvaltio voi ehdottaa korjaavien toimenpiteiden hyväksymistä komission ilmoituksessa esitettyjen havaintojen ratkaisemiseksi.

6.   Kun komissio päättää, antaako se ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi asianmukaisista toimenpiteistä, se ottaa huomioon saamansa tiedot ja asianomaisen jäsenvaltion esittämät huomautukset sekä ehdotettujen korjaavien toimenpiteiden riittävyyden. Komissio suorittaa arviointinsa yhden kuukauden suuntaa-antavan määräajan kuluessa asianomaisen jäsenvaltion toimittamien tietojen tai sen esittämien huomautusten vastaanottamisesta, tai jos tietoja tai huomautuksia ei ole vastaanotettu, 5 kohdan mukaisesti asetetun määräajan päättymisestä, ja joka tapauksessa kohtuullisessa ajassa.

7.   Jos komissio aikoo antaa ehdotuksen 9 kohdan nojalla, se antaa sitä ennen jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää kuukauden kuluessa huomautuksensa erityisesti suunniteltujen toimenpiteiden oikeasuhteisuudesta.

8.   Arvioidessaan määrättävien toimenpiteiden oikeasuhteisuutta komissio ottaa huomioon 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja ohjeet.

9.   Jos komissio katsoo, että 4 artiklan edellytykset täyttyvät ja että jäsenvaltion 5 kohdan nojalla mahdollisesti ehdottamilla korjaavilla toimenpiteillä ei ratkaista riittävällä tavalla komission ilmoituksessa esitettyjä havaintoja, se antaa neuvostolle ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi asianmukaisista toimenpiteistä kuukauden kuluessa jäsenvaltion huomautusten vastaanottamisesta tai, jos huomautuksia ei ole esitetty, ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa 7 kohdassa säädetystä määräajasta. Ehdotuksessa esitetään erityiset perusteet ja näyttö, joihin komissio perusti havaintonsa.

10.   Neuvosto hyväksyy tämän artiklan 9 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanopäätöksen kuukauden kuluessa komission ehdotuksen vastaanottamisesta. Poikkeuksellisten olosuhteiden ilmetessä kyseisen täytäntöönpanopäätöksen hyväksymistä koskevaa määräaikaa voidaan jatkaa enintään kahdella kuukaudella. Sen varmistamiseksi, että päätös hyväksytään ripeästi, komissio käyttää SEUT 237 artiklan mukaisia oikeuksiaan, jos se katsoo sen aiheelliseksi.

11.   Neuvosto voi määräenemmistöllä muuttaa komission ehdotusta ja hyväksyä muutetun tekstin täytäntöönpanopäätöksenä.

7 artikla

Toimenpiteiden kumoaminen

1.   Asianomainen jäsenvaltio voi milloin tahansa hyväksyä uusia korjaavia toimenpiteitä ja toimittaa komissiolle kirjallisen ilmoituksen, johon sisältyy asiaa koskevaa näyttöä, sen osoittamiseksi, että 4 artiklan edellytykset eivät enää täyty.

2.   Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan ja viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun neuvosto on hyväksynyt toimenpiteet, komissio arvioi asianomaisen jäsenvaltion tilanteen ottaen huomioon asianomaisen jäsenvaltion toimittaman näytön sekä asianomaisen jäsenvaltion mahdollisesti hyväksymien uusien korjaavien toimenpiteiden riittävyyden.

Jos komissio katsoo, että 4 artiklan edellytykset eivät enää täyty, se antaa neuvostolle ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden kumoamisesta.

Jos komissio katsoo, että toimenpiteiden hyväksymiseen johtanut tilanne on korjaantunut osittain, se antaa neuvostolle ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi hyväksyttyjen toimenpiteiden mukauttamisesta.

Jos komissio katsoo, että toimenpiteiden hyväksymiseen johtanut tilanne ei ole korjaantunut, se osoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle perustellun päätöksen ja ilmoittaa tästä neuvostolle.

Kun asianomainen jäsenvaltio toimittaa 1 kohdan nojalla kirjallisen ilmoituksen, komissio antaa ehdotuksensa tai hyväksyy päätöksensä kuukauden kuluessa kyseisen ilmoituksen vastaanottamisesta. Tätä määräaikaa voidaan jatkaa asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa, ja tässä tapauksessa komissio ilmoittaa viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle jatkamisen syistä.

Edellä olevan 6 artiklan 3, 4, 5, 6, 9, 10 ja 11 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan tarvittaessa soveltuvin osin.

3.   Jos 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jotka koskevat yhden tai useamman ohjelman hyväksynnän keskeyttämistä tai sen muuttamista, kumotaan tai jos 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet, jotka koskevat sitoumusten keskeyttämistä, kumotaan, keskeytettyjä maksusitoumuksia vastaavat määrät otetaan unionin talousarvioon, ellei neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (18) 5 artiklasta muuta johdu. Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuoden n + 2 talousarviota myöhempiin talousarvioihin.

8 artikla

Tiedon antaminen Euroopan parlamentille

Komissio antaa Euroopan parlamentille viipymättä tiedoksi kaikki 5, 6 ja 7 artiklan nojalla ehdotetut, hyväksytyt tai kumotut toimenpiteet.

9 artikla

Kertomus

Komissio antaa viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2024 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja erityisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden tehokkuudesta.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M.SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M.ROTH


(1)  EUVL C 291, 17.8.2018, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 14. joulukuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. joulukuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 29.4.2004, CAS Succhi di Frutta, C-496/99 P, ECLI:EU:C:2004:236, 63 kohta.

(4)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.11.1981, Amministrazione delle finanze dello Stato v. Srl Meridionale Industria Salumi ym., Ditta Italo Orlandi e Figlio ja Ditta Vincenzo Divella v. Amministrazione delle finanze dello Stato, yhdistetyt asiat 212–217/80, ECLI:EU:C:1981:270, 10 kohta.

(5)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.9.1989, Hoechst, yhdistetyt asiat 46/87 ja 227/88, ECLI:EU:C:1989:337, 19 kohta.

(6)  Unionin tuomioistuimen tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses v. Tribunal de Contas, C-64/16, ECLI:EU:C:2018:117, 31, 40–41 kohta; unionin tuomioistuimen tuomio 25.7.2018, LM, C-216/18 PPU, ECLI:EU:C:2018:586, 63–67 kohta.

(7)  Unionin tuomioistuimen tuomio 10.11.2016, Kovalkovas, C-477/16, ECLI:EU:C:2016:861, 36 kohta; unionin oikeusistuimen tuomio 10.11.2016, PPU Poltorak, C-452/16, ECLI:EU:C:2016:858, 35 kohta; ja unionin tuomioistuimen tuomio 22.12.2010, DEB, C-279/09, ECLI:EU:C:2010:811, 58 kohta.

(8)  Komission tiedonanto "Uusi EU:n toimintakehys oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi" (COM(2014)0158 final), liite I.

(9)  Lausunto 2/13, EU:C:2014:2454, 168 kohta.

(10)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (katso tämän virallisen lehden sivu 23).

(11)  Asia C-64/16, 32–36 kohta.

(12)  Asia C-64/16, 40–41 kohta.

(13)  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

(14)  Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).

(15)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(18)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 11).


22.12.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

LI 433/11


NEUVOSTON ASETUS (EU, Euratom) 2020/2093,

annettu 17 päivänä joulukuuta 2020,

vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 312 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän (1),

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

on kuullut Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

on kuullut alueiden komiteaa,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Koska keskipitkän aikavälin investointien valmistelu ja toteuttaminen edellyttävät riittävää ennakoitavuutta, monivuotisen rahoituskehyksen kestoksi olisi määriteltävä seitsemän vuotta alkaen 1 päivästä tammikuuta 2021.

(2)

Covid-19-kriisin taloudelliset vaikutukset edellyttävät, että unioni vahvistaa pitkän aikavälin rahoituskehyksen, jolla pohjustetaan oikeudenmukaista ja osallistavaa siirtymistä vihreään ja digitaaliseen tulevaisuuteen, tuetaan unionin pidemmän aikavälin strategista riippumattomuutta ja autetaan sitä kestämään paremmin häiriöitä tulevaisuudessa.

(3)

Tässä asetuksessa menoluokittain vahvistetut maksusitoumusmäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät sekä maksumäärärahojen vuotuiset enimmäismäärät eivät saa ylittää maksusitoumuksiin ja omiin varoihin sovellettavia enimmäismääriä, jotka on vahvistettu sellaisen voimassa olevan Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun neuvoston päätöksen mukaisesti, joka on hyväksytty Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 311 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’.

(4)

Jos on tarpeen ottaa käyttöön unionin yleisestä talousarviosta annettuja takauksia jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle, joka on hyväksytty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä olisi otettava käyttöön siten, että ylitetään monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärät mutta noudatetaan omien varojen enimmäismäärää.

(5)

Monivuotisessa rahoituskehyksessä ei olisi otettava huomioon niitä budjettikohtia, jotka rahoitetaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuilla käyttötarkoitukseensa sidotuilla tuloilla.

(6)

Monivuotinen rahoituskehys olisi esitettävä vuoden 2018 hintoina. Lisäksi olisi vahvistettava monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisia teknisiä mukautuksia koskevat säännöt, joita sovelletaan enimmäismäärien ja käytettävissä olevien liikkumavarojen uudelleen laskemiseen.

(7)

Olisi vahvistettava säännöt sellaisia muita tilanteita varten, joissa saattaa olla tarpeen mukauttaa monivuotista rahoituskehystä. Tällaiset mukautukset voisivat liittyä uusien sääntöjen tai uusien yhteistyössä hallinnoitavien ohjelmien hyväksymisen viivästymiseen, toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla hyväksyttyihin toimenpiteisiin, jotka koskevat yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi. Olisi myös vahvistettava säännöt ohjelmakohtaisia mukautuksia varten.

(8)

SEUT 323 artiklan noudattamiseksi olisi sovellettava erityistä ja mahdollisimman suurta joustavuutta, jotta unioni voi täyttää kyseisen artiklan mukaiset velvoitteensa.

(9)

Jotta unioni voisi vastata tiettyihin erikseen määriteltyihin ennakoimattomiin tilanteisiin tai seurauksiin ja jotta talousarviomenettely voitaisiin näin toteuttaa sujuvasti, tarvitaan seuraavia temaattisia erityisrahoitusvälineitä: Euroopan globalisaatiorahasto, solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ja brexit-mukautusvaraus. Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksella ei ole tarkoitus vastata maatalouden alan tuotantoon tai jakeluun vaikuttavien markkinakriisien seurauksiin.

(10)

Seuraavat muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet ovat tarpeen joustavuuden lisäämiseksi entisestään: yksi ainoa liikkumavaraväline ja joustoväline. Yhdellä ainoalla liikkumavaravälineellä olisi mahdollistettava maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävien liikkumavarojen siirtäminen varainhoitovuosien välillä ja maksusitoumusmäärärahojen osalta monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden välillä ylittämättä monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärien kokonaismääriä monivuotisen rahoituskehyksen koko soveltamiskauden aikana. Joustovälineen avulla olisi voitava rahoittaa tiettyjä ennakoimattomia menoja tiettynä varainhoitovuonna.

(11)

Olisi erikseen säädettävä, että silloin, kun on tarpeen turvautua erityisrahoitusvälineisiin, talousarvioon voidaan ottaa maksusitoumusmäärärahoja ja niitä vastaavia maksumäärärahoja siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistetut enimmäismäärät.

(12)

On tarpeen säätää siitä, että monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan, jos perussopimuksiin tehdään tarkistuksia, joilla on talousarviovaikutuksia, jos Kypros yhdistyy jälleen tai jos unioni laajentuu, ja myös talousarvion toteuttamisen perusteella.

(13)

Tätä asetusta voidaan joutua tarkistamaan ennakoimattomissa tilanteissa, joita ei voida hoitaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen rajojen puitteissa. Sen vuoksi on tarpeen säätää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisesta tällaisissa tapauksissa.

(14)

Lisäksi tarvitaan erityisiä sääntöjä laajamittaisia hankkeita varten, joiden kesto ylittää selvästi monivuotisen rahoituskehyksen kattaman ajanjakson. On tarpeen vahvistaa näille hankkeille unionin yleisestä talousarviosta myönnettävän rahoituksen enimmäismäärät, millä varmistetaan, että nämä hankkeet eivät vaikuta unionin yleisestä talousarviosta rahoitettaviin muihin hankkeisiin.

(15)

On tarpeen vahvistaa toimielinten yhteistyötä talousarviomenettelyssä koskevat yleiset säännöt ottaen samalla huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission, jäljempänä ’toimielimet’, perussopimuksissa vahvistetun budjettivallan sekä avoimuusvaatimukset.

(16)

Komission olisi esitettävä ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi ennen 1 päivää heinäkuuta 2025, jotta toimielimet voisivat hyväksyä sen riittävän ajoissa ennen seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen soveltamisen aloittamisajankohtaa. SEUT 312 artiklan 4 kohdan mukaisesti jatketaan tässä asetuksessa säädettyjen monivuotisen rahoituskehyksen viimeistä vuotta koskevien enimmäismäärien soveltamista, jos uutta monivuotista rahoituskehystä ei hyväksytä ennen tässä asetuksessa vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättymistä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Monivuotinen rahoituskehys

Tässä asetuksessa vahvistetaan vuosia 2021–2027 koskeva monivuotinen rahoituskehys.

2 artikla

Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen

1.   Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, noudattavat liitteessä I vahvistettuja menojen vuotuisia enimmäismääriä, jäljempänä ’monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät’, jokaisessa talousarviomenettelyssä ja aina toteuttaessaan asianomaisen vuoden talousarviota.

Liitteessä I oleva 3 otsakkeen alaenimmäismäärä vahvistetaan rajoittamatta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) kahden pilarin välistä joustoa. YMP:n I pilariin sovellettava, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja suorien tukien välisten siirtojen perusteella mukautettu enimmäismäärä vahvistetaan asiaankuuluvassa säädöksessä, ja monivuotista rahoituskehystä mukautetaan vastaavasti tämän asetuksen 4 artiklassa säädetyn teknisen mukautuksen nojalla.

2.   Silloin kun on tarpeen käyttää 8, 9, 10 ja 12 artiklassa säädettyjen erityisrahoitusvälineiden varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät.

Silloin kun on tarpeen käyttää 11 artiklassa säädetyn yhden ainoan liikkumavaravälineen varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät tietyn vuoden osalta.

3.   Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön takaus jäsenvaltioille myönnetylle rahoitusavulle varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät.

3 artikla

Omien varojen enimmäismäärän noudattaminen

1.   Tarvittava maksumäärärahojen kokonaismäärä, jossa on otettu huomioon vuosittainen mukautus sekä kaikki muut mukautukset ja tarkistukset sekä 2 artiklan 2 ja 3 kohdan soveltaminen, ei yhdenkään monivuotisen rahoituskehyksen kattaman vuoden osalta saa aiheuttaa sellaista omien varojen tarvetta, joka ylittää voimassa olevassa SEUT 311 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti hyväksytyssä Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetussa neuvoston päätöksessä, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, vahvistetun omien varojen enimmäismäärän.

2.   Monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä alennetaan tarvittaessa sen varmistamiseksi, että omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettua omien varojen enimmäismäärää noudatetaan.

2 LUKU

MONIVUOTISEEN RAHOITUSKEHYKSEEN TEHTÄVÄT MUKAUTUKSET

4 artikla

Tekniset mukautukset

1.   Komissio tekee joka vuosi ennen varainhoitovuoden n + 1 talousarviomenettelyä monivuotiseen rahoituskehykseen seuraavat tekniset mukautukset:

a)

se arvioi uudelleen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärät vuoden n + 1 hinnoin;

b)

se laskee omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuun omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran;

c)

se laskee 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen käytettävissä olevien maksusitoumusmäärärahojen määrän sekä 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun yhteenlasketun enimmäismäärän;

d)

se laskee 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen yhden ainoan liikkumavaravälineen maksumäärärahojen enimmäismäärän mukautuksen sekä 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetun enimmäismäärän;

e)

se laskee 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityisohjelmien lisämäärärahat ja 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun vuosittaisen mukautuksen tuloksen.

2.   Komissio tekee 1 kohdassa tarkoitetut tekniset mukautukset kiinteän 2 prosentin vuosittaisen deflaatiokertoimen perusteella.

3.   Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten mukautusten tulokset ja niiden perustana olevat talousennusteet Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Muita kyseessä olevaa vuotta koskevia teknisiä mukautuksia ei tehdä varainhoitovuoden aikana eikä sitä seuraavina vuosina jälkikäteen tehtävinä korjauksina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 ja 7 artiklan soveltamista.

5 artikla

Ohjelmakohtainen mukautus

1.   Unionin toimielinten neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2003 (3) ja (EY) N:o 139/2004 (4) mukaisesti määräämistä sakoista saatavia tuloja vastaava määrä, joka sisällytetään vuoden n – 1 talousarvioon varainhoitoasetuksen 107 artiklan mukaisesti, kun siitä on vähennetty Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen (5) 141 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä vuodelta n – 1, asetetaan saataville seuraaviin tarkoitettuja lisämäärärahoja varten:

a)

maksusitoumusmäärärahat liitteessä II lueteltuja ohjelmia varten vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka kyseisille ohjelmille liitteessä II olevan taulukon sarakkeessa "Jakoperuste" vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti; ja

b)

maksumäärärahat vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka.

Maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin kaudeksi 2022–2027 osoitettavien lisämäärärahojen kokonaismäärä on 11 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kumpiinkin. Vuosina 2022–2026 maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin vuosittain osoitettavien lisämäärärahojen määrä kunakin vuonna on vähintään 1 500 miljoonaa euroa ja enintään 2 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kumpiinkin.

Kauden 2022–2027 ohjelmien maksusitoumusmäärärahoihin osoitettavien lisämäärärahojen kokonaismäärä merkitään liitteessä II olevan taulukon sarakkeeseen "Maksusitoumusmäärärahoihin osoitettavat lisämäärärahat yhteensä 5 artiklan mukaisesti".

2.   Asianomaisten otsakkeiden maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriä vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka mukautetaan ylöspäin 1 kohdassa vahvistettuja lisämäärärahoja vastaavilla määrillä kyseisille otsakkeille liitteessä II olevan taulukon sarakkeessa "Jakoperuste" vahvistettujen prosenttiosuuksien mukaisesti. Maksumäärärahojen enimmäismääriä vuodelle n + 1 vuodesta 2022 alkaen vuoteen 2027 saakka mukautetaan automaattisesti ylöspäin 1 kohdassa vahvistettuja lisämäärärahoja vastaavilla määrillä.

6 artikla

Sellaisiin toimenpiteisiin liittyvät mukautukset, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa tai yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi

1.   Tilanteessa, jossa asianomaisten perussäädösten mukaisesti lopetetaan sellainen unionin varoja koskevien talousarviositoumusten keskeyttäminen, joka liittyy toimenpiteisiin, jotka koskevat talouden tehokasta ohjausta ja hallintaa, tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen nojalla hyväksyttyjä toimenpiteitä, jotka koskevat yleistä ehdollisuusjärjestelmää unionin talousarvion suojaamiseksi, keskeytettyjä sitoumuksia vastaavat määrät siirretään seuraaville vuosille ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.

2.   Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla tehtyjen mukautusten tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Keskeytettyjä, vuonna n tehtyjä sitoumuksia ei saa ottaa vuodeksi n + 2 laadittua unionin yleistä talousarviota myöhempiin unionin yleisiin talousarvioihin.

7 artikla

Mukautus, joka on seurausta uusista säännöistä tai uusista yhteistyössä hallinnoitavista ohjelmista

1.   Jos rakennerahastoista, koheesiorahastosta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, sisäisen turvallisuuden rahastosta tai yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvasta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä annetaan uudet säännöt tai hyväksytään uudet yhteistyössä hallinnoitavat ohjelmat 1 päivän tammikuuta 2021 jälkeen, vuonna 2021 käyttämättä jääneitä määrärahoja vastaavat määrät siirretään tasasuhtaisesti kullekin vuosista 2022–2025 ja monivuotisen rahoituskehyksen vastaaviin enimmäismääriin tehdään tämän edellyttämät mukautukset.

2.   Komissio toimittaa 1 kohdan nojalla tehtyjen mukautusten tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3 LUKU

ERITYISRAHOITUSVÄLINEET

1 JAKSO

Temaattiset erityisrahoitusvälineet

8 artikla

Euroopan globalisaatiorahasto

1.   Euroopan globalisaatiorahasto, jonka tavoitteet ja soveltamisala vahvistetaan Euroopan globalisaatiorahastosta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa, ei saa ylittää 186 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina).

2.   Määrärahat Euroopan globalisaatiorahastoa varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

9 artikla

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus

1.   Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta voidaan rahoittaa:

a)

apu, jolla vastataan Euroopan unionin solidaarisuusrahaston, jonka tavoitteet ja soveltamisala määritellään neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2012/2002 (6), kattamista suurista katastrofeista johtuviin hätätilanteisiin; ja

b)

nopea reagointi sellaisiin unionissa tai kolmansissa maissa syntyviin yksittäisiin hätäavun tarpeisiin, jotka johtuvat tapahtumista, joita ei voitu ennakoida talousarviota laadittaessa, etenkin sellaisten hätätilanteisiin reagoimisen ja tukitoimien osalta, joita toteutetaan vastauksena luonnonkatastrofeihin, joita a alakohta ei kata, ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja humanitaarisiin kriiseihin, kansanterveydellisten, eläinlääkinnällisten tai kasvinterveyteen liittyvien laaja-alaisten uhkien tapauksessa sekä olosuhteiden edellyttäessä myös tilanteissa, joissa muuttovirrat aiheuttavat erityisiä paineita unionin ulkorajoilla.

2.   Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ei saa ylittää 1 200 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin oleva osuus. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.

3.   Määrärahat solidaarisuus- ja hätäapuvarausta varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

4.   Kunkin vuoden lokakuun 1 päivänä on oltava jäljellä vähintään neljäsosa 2 kohdassa tarkoitetusta vuotuisesta määrästä, jotta kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvät tarpeet voidaan kattaa.

Kunkin vuoden syyskuun 1 päivään saakka käytössä olevien varojen kokonaismäärästä voidaan ottaa käyttöön seuraavat enimmäisprosenttiosuudet sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista:

50 prosenttia 1 kohdan a alakohdan mukaisen avun määrästä; näin lasketusta määrästä vähennetään kaikki edellisenä vuotena 5 kohtaa soveltamalla käyttöön otetut määrät;

35 prosenttia 1 kohdan b alakohdan mukaisen kolmansiin maihin suuntautuvan avun määrästä;

15 prosenttia 1 kohdan b alakohdan mukaisen unionissa annettavan avun määrästä.

Kunkin vuoden syyskuun 1 päivästä alkaen käytössä olevien varojen määrästä jäljellä oleva osa voidaan käyttää mihin tahansa toisessa alakohdassa tarkoitettuun apuun kyseisen vuoden loppuun mennessä syntyvien tarpeiden kattamiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

5.   Poikkeustapauksissa ja jos katastrofin tapahtumisvuonna solidaarisuus- ja hätäapuvarauksessa jäljellä olevat rahoitusvarat eivät riitä kattamaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tarpeelliseksi katsottuja avun määrää kyseisen alakohdan mukaisesti, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista niistä vuotuisista määristä, jotka ovat solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käytettävissä seuraavana vuonna, 400 miljoonan euron (vuoden 2018 hintoina) enimmäismäärään asti.

10 artikla

Brexit-mukautusvaraus

1.   Brexit-mukautusvarauksella annetaan apua ennakoimattomien ja kielteisten seurausten torjumiseksi jäsenvaltioissa ja aloilla, joihin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä vaikuttaa kielteisimmin, asiaankuuluvan välineen ehtoja noudattaen ja niiden mukaisesti.

2.   Brexit-mukautusvaraus ei saa ylittää 5 000 miljoonan euron määrää (vuoden 2018 hintoina).

3.   Määrärahat brexit-mukautusvarausta varten otetaan unionin yleiseen talousarvioon varauksena.

2 JAKSO

Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet

11 artikla

Yksi ainoa liikkumavaraväline

1.   Yksi ainoa liikkumavaraväline muodostuu seuraavista eristä:

a)

vuodesta 2022 alkaen monivuotisessa rahoituskehyksessä vuoden n – 1 maksusitoumusmäärärahojen enimmäismääriin nähden jääviä liikkumavaroja vastaavat määrät, jotka otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2022–2027 vahvistettujen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärät;

b)

vuodesta 2022 alkaen vuosien 2022–2027 maksumäärärahojen enimmäismäärän ylöspäin mukauttamiseksi määrät, jotka vastaavat suoritettujen maksujen ja monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärän välistä eroa; ja

c)

täydentävät määrät, jotka voidaan ottaa käyttöön siten, että tilanteen mukaan ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen maksu- tai maksusitoumusmäärärahojen taikka niiden molempien enimmäismäärät tiettynä vuonna edellyttäen, että ne maksusitoumusmäärärahojen osalta korvaavat kokonaan monivuotisen rahoituskehyksen yhden tai useamman otsakkeen liikkumavarat kuluvana varainhoitovuonna tai tulevina varainhoitovuosina ja että ne maksumäärärahojen osalta korvaavat kokonaan maksumäärärahojen enimmäismäärien liikkumavarat tulevina varainhoitovuosina.

Määrät voidaan ottaa käyttöön ensimmäisen alakohdan c alakohdan nojalla vain, jos mainitun alakohdan a ja b alakohdan nojalla käytettävissä olevat määrät ovat soveltuvin osin riittämättömät ja joka tapauksessa viimeisenä keinona, jotta voidaan vastata ennakoimattomiin tilanteisiin.

Ensimmäisen alakohdan c alakohdan käyttö ei saa johtaa siihen, että monivuotisessa rahoituskehyksessä kuluvaa varainhoitovuotta ja tulevia varainhoitovuosia varten vahvistetut maksusitoumus- ja maksumäärärahojen kokonaisenimmäismäärät ylittyvät. Kyseisen alakohdan mukaisesti korvattuja määriä ei sen vuoksi saa ottaa uudelleen käyttöön monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa.

2.   Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitettu yhden ainoan liikkumavaravälineen käyttö ei saa ylittää yhtenäkään vuonna:

a)

0,04:ää prosenttia unionin bruttokansantulosta maksusitoumusmäärärahoina laskettuna 4 artiklassa tarkoitettuna monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisena teknisenä mukautuksena;

b)

0,03:a prosenttia unionin bruttokansantulosta maksumäärärahoina laskettuna 4 artiklassa tarkoitettuna monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisena teknisenä mukautuksena.

Yhden ainoan liikkumavaravälineen käytössä minä tahansa vuonna on noudatettava omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettuja omien varojen enimmäismääriä.

3.   Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut vuosittaiset mukautukset eivät saa ylittää seuraavia vuosille 2025–2027 asetettuja enimmäismääriä (vuoden 2018 hintoina) verrattuna maksumäärärahojen alkuperäiseen enimmäismäärään asianomaisina vuosina:

2025–8 000 miljoonaa euroa

2026–13 000 miljoonaa euroa

2027–15 000 miljoonaa euroa.

Edellä 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut määrät muodostavat tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen enimmäismäärien lisäyksen.

Mahdolliset mukautukset ylöspäin on korvattava kokonaisuudessaan maksumäärärahojen vuoden n – 1 enimmäismäärään tehtävällä vastaavalla vähennyksellä.

4.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa käyttöön tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitetut määrät SEUT 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa sellaisten menojen rahoittamiseksi, joita ei voida rahoittaa asiaankuuluvien monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa tiettynä vuonna.

Komissio suorittaa tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut mukautukset ylöspäin vuodesta 2022 alkaen osana 4 artiklassa tarkoitettua teknistä mukautusta.

12 artikla

Joustoväline

1.   Joustovälinettä voidaan käyttää sellaisten tiettyjen ennakoimattomien menojen rahoittamiseen maksusitoumusmäärärahoina ja niitä vastaavina maksumäärärahoina tiettynä varainhoitovuonna, joita ei voida rahoittaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 915 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

2.   Joustovälineen vuotuisen määrän käyttämätöntä osaa voidaan käyttää vuoteen n + 2 saakka. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin kaikki aiemmilta vuosilta peräisin olevat osuudet aikajärjestyksessä. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoteen n + 2 mennessä, peruuntuvat.

4 LUKU

MONIVUOTISEN RAHOITUSKEHYKSEN TARKISTAMINEN

13 artikla

Monivuotisen rahoituskehyksen tarkistaminen

1.   Monivuotista rahoituskehystä voidaan ennakoimattomissa tilanteissa tarkistaa omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistetun omien varojen enimmäismäärän rajoissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3 artiklan 2 kohdan ja 14–17 artiklan soveltamista.

2.   Edellä olevan 1 kohdan mukainen monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskeva ehdotus on pääsääntöisesti esitettävä ja hyväksyttävä ennen kuin aloitetaan talousarviomenettely, joka koskee asianomaista varainhoitovuotta tai asianomaisista varainhoitovuosista ensimmäistä.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisessa monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista koskevassa ehdotuksessa on tarkasteltava, onko menoja mahdollista kohdentaa tarkistettavana olevaan otsakkeeseen sisältyvien ohjelmien kesken uudelleen etenkin määrärahojen odotettavissa olevan vajaakäytön perusteella.

4.   Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on otettava huomioon mahdollisuus kompensoida jonkin otsakkeen enimmäismäärän kasvattaminen supistamalla jonkin toisen otsakkeen enimmäismäärää.

5.   Tarkistettaessa monivuotista rahoituskehystä 1 kohdan mukaisesti on aina säilytettävä asianmukainen suhde maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä.

14 artikla

Toteuttamiseen liittyvä tarkistaminen

Ilmoittaessaan monivuotisen rahoituskehyksen teknisten mukautusten tuloksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle komissio tarvittaessa esittää toteuttamisen perusteella tarpeelliseksi katsomansa mahdollisen ehdotuksen maksumäärärahojen kokonaismäärän tarkistamiseksi varmistaakseen maksumäärärahojen vuosittaisten enimmäismäärien moitteettoman hallinnoinnin ja erityisesti sen, että niiden kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin on hallittua.

15 artikla

Perussopimusten mahdollisen tarkistamisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos perussopimuksiin tehdään tarkistus, jolla on talousarviovaikutuksia, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan vastaavasti.

16 artikla

Unionin mahdollisen laajentumisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos unioniin liittyy uusi jäsenvaltio tai uusia jäsenvaltioita, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan tästä aiheutuvien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

17 artikla

Kyproksen mahdollisen jälleenyhdistymisen perusteella tehtävä tarkistaminen

Jos Kypros yhdistyy jälleen, monivuotista rahoituskehystä tarkistetaan Kyproksen ongelman kokonaisvaltaisen ratkaisun ja jälleenyhdistymisestä johtuvien uusien rahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi.

5 LUKU

OSALLISTUMINEN LAAJAMITTAISTEN HANKKEIDEN RAHOITUKSEEN

18 artikla

Osallistuminen laajamittaisten hankkeiden rahoitukseen

1.   Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisiin laajamittaisiin hankkeisiin kaudeksi 2021–2027 enintään 13 202 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

2.   Unionin yleisestä talousarviosta osoitetaan kansainväliseen lämpöydinkoereaktorihankkeeseen (ITER) kaudeksi 2021–2027 enintään 5 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).

6 LUKU

TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ TALOUSARVIOMENETTELYSSÄ

19 artikla

Toimielinten yhteistyö talousarviomenettelyssä

1.   Toimielimet toteuttavat toimenpiteitä vuotuisen talousarviomenettelyn helpottamiseksi.

2.   Toimielimet tekevät yhteistyötä vilpittömässä mielessä koko menettelyn ajan tavoitteenaan kantojensa yhteensovittaminen. Toimielimet tekevät menettelyn kaikissa vaiheissa yhteistyötä asianmukaisten toimielinten välisten yhteyksien avulla, jotta ne voivat seurata työn edistymistä ja selvittää, missä määrin lähentymistä on tapahtunut.

3.   Toimielimet huolehtivat siitä, että niiden työskentelyaikataulut sovitetaan mahdollisimman hyvin yhteen, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisella ja kantojen lähentymiseen pyrkivällä tavalla ja jotta se johtaisi unionin yleisen talousarvion lopulliseen hyväksymiseen.

4.   Kolmikantakokouksia voidaan pitää menettelyn kaikissa vaiheissa ja edustuksen eri tasoilla odotetun keskustelun luonteen mukaan. Kukin toimielin nimeää omat osallistujansa kuhunkin kokoukseen, määrittelee neuvotteluvaltuutuksensa ja tiedottaa muille toimielimille hyvissä ajoin kokousjärjestelyistä oman työjärjestyksensä mukaisesti.

20 artikla

Talousarvion yhtenäisyys

Kaikki unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön menot ja tulot sisällytetään unionin yleiseen talousarvioon varainhoitoasetuksen 7 artiklan mukaisesti, mukaan lukien menot, jotka johtuvat mahdollisesta asianmukaisesta päätöksestä, jonka neuvosto Euroopan parlamenttia kuultuaan hyväksyy yksimielisesti SEUT 332 artiklan puitteissa.

7 LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Siirtyminen seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen

Komissio esittää ennen 1 päivää heinäkuuta 2025 ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi.

22 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

S. SCHULZE


(1)  Hyväksyntä annettu 16. joulukuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2003, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta (EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 139/2004, annettu 20 päivänä tammikuuta 2004, yrityskeskittymien valvonnasta ("EY:n sulautuma-asetus") (EUVL L 24, 29.1.2004, s. 1).

(5)  EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.

(6)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta (EUVL L 311, 14.11.2002, s. 3).


LIITE I

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS (EU-27)

(milj. euroa vuoden 2018 hintoina)

Maksusitoumusmäärärahat

2021

2022

2023

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

2021–2027

1.

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

19 712

19 666

19 133

18 633

18 518

18 646

18 473

132 781

2.

Koheesio, palautumiskyky ja arvot

49 741

51 101

52 194

53 954

55 182

56 787

58 809

377 768

2a.

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

45 411

45 951

46 493

47 130

47 770

48 414

49 066

330 235

2b.

Palautumiskyky ja arvot

4 330

5 150

5 701

6 824

7 412

8 373

9 743

47 533

3.

Luonnonvarat ja ympäristö

55 242

52 214

51 489

50 617

49 719

48 932

48 161

356 374

joista: Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet

38 564

38 115

37 604

36 983

36 373

35 772

35 183

258 594

4.

Muuttoliike ja rajaturvallisuus

2 324

2 811

3 164

3 282

3 672

3 682

3 736

22 671

5.

Turvallisuus ja puolustus

1 700

1 725

1 737

1 754

1 928

2 078

2 263

13 185

6.

Naapurialueet ja muu maailma

15 309

15 522

14 789

14 056

13 323

12 592

12 828

98 419

7.

EU:n yleinen hallinto

10 021

10 215

10 342

10 454

10 554

10 673

10 843

73 102

joista: Toimielinten hallintomenot

7 742

7 878

7 945

7 997

8 025

8 077

8 188

55 852

MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

154 049

153 254

152 848

152 750

152 896

153 390

155 113

1 074 300

MAKSUMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

156 557

154 822

149 936

149 936

149 936

149 936

149 936

1 061 058


LIITE II

OHJELMAKOHTAINEN MUKAUTUS – LUETTELO OHJELMISTA, JAKOPERUSTE JA MAKSUSITOUMUSMÄÄRÄRAHOJEN LISÄMÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ

(milj. euroa vuoden 2018 hintoina)

 

Jakoperuste

Maksusitoumusmäärärahojen lisämäärärahat yhteensä 5 artiklan mukaisesti

1.

Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous

36,36 %

4 000

Horisontti Eurooppa

27,27 %

3 000

InvestEU-rahasto

9,09 %

1 000

2b.

Palautumiskyky ja arvot

54,55 %

6 000

EU4Health-ohjelma

26,37 %

2 900

Erasmus+

15,46 %

1 700

Luova Eurooppa

5,45 %

600

Oikeudet ja arvot

7,27 %

800

4.

Muuttoliike ja rajaturvallisuus

9,09 %

1 000

Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto

9,09 %

1 000

YHTEENSÄ

100,00 %

11 000


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

22.12.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

LI 433/23


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/2094,

annettu 14 päivänä joulukuuta 2020,

Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 122 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Jäsenvaltiot ovat hyväksyneet ennennäkemättömiä toimenpiteitä hillitäkseen Maailman terveysjärjestön 11 päivänä maaliskuuta 2020 pandemiaksi julistaman covid-19:n leviämistä.

(2)

Ennennäkemättömät toimenpiteet, jotka on toteutettu vastauksena covid-19:n aiheuttamaan poikkeukselliseen tilanteeseen, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet taloudelliselle toiminnalle merkittäviä häiriöitä, joista ovat osoituksena bruttokansantuotteen jyrkkä lasku ja huomattavat vaikutukset työllisyyteen, sosiaalisiin oloihin, köyhyyteen ja eriarvoisuuteen. Mainitut toimenpiteet ovat erityisesti häirinneet toimitusketjuja ja tuotantoa ja aiheuttaneet poissaoloja työpaikoilta. Lisäksi monien palvelujen tarjoaminen on käynyt hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi. Samaan aikaan kulutuskysyntä on vähentynyt. Monet yritykset kärsivät likviditeettivajeesta, ja niiden vakavaraisuus on vaarassa, ja samaan aikaan rahoitusmarkkinat ovat hyvin epävakaat. Joihinkin keskeisiin aloihin, kuten matkustamiseen ja matkailuun, kohdistuneet vaikutukset ovat olleet erityisen voimakkaita. Yleisesti ottaen nämä toimenpiteet ovat jo johtaneet tai johtavat monien unionin yritysten taloudellisen tilanteen vakavaan heikkenemiseen.

(3)

Covid-19:n aiheuttama kriisi on levinnyt nopeasti unionissa ja kolmansissa maissa. Kasvun ennakoidaan hidastuvan unionissa jyrkästi vuonna 2020. Uhkana on, että elpymisessä on jäsenvaltioiden välillä suuria eroja, mikä lisää kansantalouksien eriytymistä toisistaan. Jäsenvaltioiden erilaiset finanssipoliittiset mahdollisuudet tarjota taloudellista tukea siellä, missä sitä eniten tarvitaan elpymistä varten, ja jäsenvaltioiden toimenpiteiden väliset erot vaarantavat sisämarkkinat sekä sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden.

(4)

Tarvitaan kattava toimenpidekokonaisuus talouden elvyttämiseksi. Kyseinen toimenpidekokonaisuus edellyttää mittavia julkisia ja yksityisiä investointeja, jotta unioni saadaan vakaasti kestävän ja palautumista tukevan elpymisen tielle ja luodaan laadukkaita työpaikkoja, tuetaan sosiaalista osallisuutta ja korjataan covid-19-kriisin aiheuttamia välittömiä vahinkoja ja samaan aikaan tuetaan unionin vihreitä ja digitaalisia painopisteitä.

(5)

Covid-19:n aiheuttama poikkeuksellinen tilanne, johon jäsenvaltiot eivät voi vaikuttaa, edellyttää johdonmukaista ja yhtenäistä lähestymistapaa unionin tasolla. Jotta talous, työllisyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus eivät heikentyisi lisää ja jotta voitaisiin vauhdittaa taloudellisen toiminnan kestävää ja palautumista tukevaa elpymistä, olisi otettava käyttöön poikkeuksellinen ja koordinoitu taloudellisen ja sosiaalisen tuen ohjelma jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden hengessä etenkin kriisistä erityisen paljon kärsineiden jäsenvaltioiden auttamiseksi.

(6)

Koska tämä asetus on poikkeuksellinen toimenpide, jolla vastataan väliaikaisiin mutta äärimmäisiin olosuhteisiin, sen mukaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan, kun tarkoituksena on puuttua covid-19-kriisin kielteisiin taloudellisiin seurauksiin tai vastata välittömiin rahoitustarpeisiin covid-19-kriisin toistumisen estämiseksi.

(7)

Tällä asetuksella perustetun elpymisvälineen, jäljempänä ’elpymisväline’, mukaisen tuen painopisteinä olisi erityisesti oltava toimenpiteet, joiden tavoitteena on työmarkkinoiden ja sosiaaliturvajärjestelmien sekä terveydenhuoltojärjestelmien palauttaminen, kestävän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksien elvyttäminen, jotta voidaan lujittaa jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta ja tukea niiden siirtymistä vihreään ja digitaaliseen talouteen, tuen antaminen covid-19-kriisin vaikutuksista kärsineille yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä tuki sellaiseen toimintaan tehtäville investoinneille, joka on välttämätöntä unionin kestävän kasvun vahvistamiseksi, mukaan lukien suorat sijoitukset yrityksiin, toimenpiteet covid-19-kriisiin liittyvää tutkimusta ja innovointia varten, unionin tason valmiuksien kehittämistä varten tulevan kriisivalmiuden parantamiseksi, sitä varten, että ylläpidettäisiin pyrkimyksiä varmistaa oikeudenmukainen siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen, sekä maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen liittyvä tuki, jolla autetaan maaseutualueita puuttumaan covid-19-kriisin vaikutuksiin.

(8)

Jotta voitaisiin varmistaa kestävä ja palautumista tukeva elpyminen kaikkialla unionissa ja helpottaa taloudellisen tuen täytäntöönpanoa, tarkoituksena on käyttää vakiintuneita mekanismeja, joissa rahoitus ohjataan monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien unionin ohjelmien kautta. Näiden ohjelmien mukaista tukea on määrä antaa tukena, jota ei makseta takaisin, lainoina ja talousarviotakauksia koskevien varausten tekemisenä. Rahoitusvarojen jakamisessa olisi otettava huomioon se, missä määrin kyseisillä ohjelmilla voidaan edistää elpymisvälineen tavoitteiden saavuttamista. Elpymisvälineestä kyseisiin ohjelmiin ohjattujen varojen käytössä olisi noudatettava tiukasti elpymisvälineen tavoitteita, jotka liittyvät covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseen.

(9)

Kun otetaan huomioon rahoitettavien toimenpiteiden luonne, yksi osa elpymisvälineen mukaisesti käytettävissä olevista määristä olisi käytettävä lainoihin jäsenvaltioille, kun taas toinen osa määristä olisi katsottava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (1), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 21 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi ja käytettävä tukeen, jota ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineiden kautta myönnettävään tukeen taikka unionin talousarviotakauksia ja niihin liittyviä menoja koskevien varausten tekemiseen. Tätä varten ja osana tämän asetuksen mukaisia tarpeellisia toimenpiteitä on aiheellista sallia varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan kattaa se, että osa Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom (2) kumoamisesta annetussa neuvoston päätöksessä, jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, säädetyllä poikkeuksellisella ja väliaikaisella valtuutuksella saaduista varoista sidotaan, tämän asetuksen toimiessa perussäädöksenä.

(10)

Varainhoitoasetuksen 12 artiklan 4 kohdan c alakohtaa ja 14 artiklan 3 kohtaa sovelletaan ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta tämän asetuksen mukaisesti käyttöön asetettuihin maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin, mutta kun otetaan huomioon erityyppisille tuille asetetut määräajat, näistä ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista johtuvia maksusitoumusmäärärahoja ei pitäisi siirtää ilman eri toimenpiteitä yli tukien päättymisajankohdan, lukuun ottamatta maksusitoumusmäärärahoja, jotka tarvitaan elpymisvälineessä säädettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoon liittyvää teknistä ja hallinnollista apua varten.

(11)

Sellaista tukea varten tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat, jota ei makseta takaisin, olisi asetettava käyttöön ilman eri toimenpiteitä niiden hyväksyttyyn määrään asti. Likviditeettiä olisi hallinnoitava tehokkaasti siten, että varoja kerätään vain silloin, kun oikeudelliset sitoumukset on täytettävä vastaavilla maksumäärärahoilla.

(12)

Koska on tärkeää, että määrät käytetään elpymisvälineen täytäntöönpanon ensimmäisinä vuosina, on aiheellista arvioida elpymisvälineen täytäntöönpanon edistymistä ja tämän asetuksen mukaisesti kohdennetun tuen käyttöä. Komission olisi laadittava tätä varten kertomus viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2022.

(13)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen (3), jäljempänä ’erosopimus’, 135 artiklan 2 kohdassa määrätään, että sellaisia päätökseen 2014/335/EU, Euratom tehtäviä muutoksia, jotka hyväksytään erosopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin muutokset vaikuttavat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Tämän asetuksen mukainen tuki ja sitä vastaava unionin omien varojen enimmäismäärän korotus vaikuttaisivat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Erosopimuksen 143 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan Yhdistyneen kuningaskunnan vastuuta niin, että sen osuus unionin ehdollisista rahoitusvastuista rajoittuu niihin unionin ehdollisiin rahoitusvastuisiin, jotka johtuvat unionin ennen erosopimuksen voimaantuloa toteuttamista rahoitustoimista. Kaikki tämän asetuksen mukaisesta tuesta mahdollisesti aiheutuvat unionin ehdolliset rahoitusvastuut syntyisivät erosopimuksen voimaantulopäivän jälkeen. Sen vuoksi tätä asetusta ei pitäisi soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin elpymisväline, jäljempänä ’elpymisväline’, covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi.

2.   Elpymisvälineen mukaisesta tuesta rahoitetaan erityisesti seuraavia toimenpiteitä, joilla puututaan covid-19-kriisin kielteisiin taloudellisiin seurauksiin tai vastataan välittömiin rahoitustarpeisiin mainitun kriisin toistumisen estämiseksi:

a)

toimenpiteet työllisyyden ja työpaikkojen luomisen elvyttämiseksi;

b)

uudistusten ja investointien muodossa toteutettavat toimenpiteet kestävän kasvun ja työllisyyden mahdollisuuksien elvyttämiseksi, jotta voidaan lujittaa jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta ja parantaa niiden palautumiskykyä;

c)

toimenpiteet covid-19-kriisin taloudellisista vaikutuksista kärsineitä yrityksiä varten, erityisesti toimenpiteet, jotka hyödyttävät pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sekä tuki sellaiseen toimintaan tehtäville investoinneille, joka on välttämätöntä unionin kestävän kasvun vahvistamiseksi, mukaan lukien suorat sijoitukset yrityksiin;

d)

toimenpiteet covid-19-kriisiin liittyvää tutkimusta ja innovointia varten;

e)

toimenpiteet unionin kriisivalmiuden tason nostamiseksi ja sen mahdollistamiseksi, että unioni pystyy reagoimaan nopeasti ja tuloksekkaasti vakavissa hätätilanteissa; näihin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa välttämättömien tarvikkeiden ja lääkinnällisten laitteiden varastojen muodostaminen ja tarvittavan infrastruktuurin hankkiminen nopean kriiseihin reagoimisen mahdollistamiseksi;

f)

toimenpiteet, joilla varmistetaan, että covid-19-kriisi ei vaaranna oikeudenmukaista siirtymistä ilmastoneutraaliin talouteen;

g)

toimenpiteet, joilla puututaan maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen kohdistuviin covid-19-kriisin vaikutuksiin.

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava osana erityisiä unionin ohjelmia ja niiden asiaankuuluvien unionin säädösten mukaisesti, joissa vahvistetaan kyseisiä ohjelmia koskevat säännöt, ja ottaen täysin huomioon elpymisvälineen tavoitteet. Näihin toimenpiteisiin sisältyy tekninen ja hallinnollinen apu niiden täytäntöönpanoa varten.

2 artikla

Elpymisvälineen rahoittaminen ja sen varojen jakaminen

1.   Elpymisväline rahoitetaan enintään 750 000 miljoonan euron (vuoden 2018 hintoina) määrään asti omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklassa säädetyn valtuutuksen perusteella.

Erityisten unionin ohjelmien täytäntöönpanoa varten ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua määrää tarkistetaan vuosittain kiinteän 2 prosentin deflaatiokertoimen perusteella. Maksusitoumusmäärärahojen osalta kyseistä deflaatiokerrointa sovelletaan vuotuisiin eriin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan seuraavasti:

a)

enintään 384 400 miljoonan euron (vuoden 2018 hintoina) tuki, joka myönnetään tukena, jota ei makseta takaisin, ja rahoitusvälineiden kautta myönnettävänä takaisin maksettavana tukena, kohdennetaan seuraavasti:

i)

enintään 47 500 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) vuodet 2014–2020 kattavan monivuotisen rahoituskehyksen, sellaisena kuin se on vahvistettuna vuoteen 2022, rakenne- ja koheesio-ohjelmiin, mukaan lukien rahoitusvälineiden kautta myönnettävä tuki;

ii)

enintään 312 500 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) ohjelmaan, josta rahoitetaan elpymistä ja taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä tukemalla uudistuksia ja investointeja;

iii)

enintään 1 900 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) pelastuspalvelualaan liittyviin ohjelmiin;

iv)

enintään 5 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) tutkimukseen ja innovointiin liittyviin ohjelmiin, mukaan lukien rahoitusvälineiden kautta myönnettävä tuki;

v)

enintään 10 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) ohjelmiin, joilla tuetaan alueita niiden siirtyessä ilmastoneutraaliin talouteen;

vi)

enintään 7 500 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) maaseutualueiden kehittämiseen;

b)

enintään 360 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) lainoina jäsenvaltioille sellaista ohjelmaa varten, josta rahoitetaan elpymistä ja taloudellista ja sosiaalista palautumiskykyä tukemalla uudistuksia ja investointeja;

c)

enintään 5 600 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) talousarviotakauksia ja niihin liittyviä menoja koskevien varausten tekemiseen sellaisia ohjelmia varten, joiden tarkoituksena on rahoittaa investointitukitoimia unionin sisäisten politiikkojen alalla.

3 artikla

Määrärahojen käyttöä koskevat säännöt

1.   Sovellettaessa varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohtaa 384 400 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä on tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen unionin ohjelmien ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja ja 5 600 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) kyseisestä määrästä on tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen unionin ohjelmien ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

2.   Edellä olevan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä 360 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) käytetään 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin lainoihin, jotka myönnetään jäsenvaltioille osana unionin ohjelmia.

3.   Maksusitoumusmäärärahat, jotka kattavat 2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen unionin ohjelmien tuen, asetetaan saataville ilman eri toimenpiteitä enintään kyseisissä alakohdissa tarkoitettuihin määriin asti sen omia varoja koskevan päätöksen voimaantulopäivästä alkaen, jossa säädetään tämän asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtuutuksesta.

4.   Oikeudelliset sitoumukset, jotka ovat perustana 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja tapauksen mukaan 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta tuesta aiheutuville menoille, tehdään komission tai sen toimeenpanovirastojen toimesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. Oikeudellisista sitoumuksista vähintään 60 prosenttia 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

5.   Päätökset 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen lainojen myöntämisestä tehdään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

6.   Unionin talousarviotakauksia, joiden määrä vastaa asianomaisissa perussäädöksissä säädettyjen asiaankuuluvien rahoitusasteiden mukaisesti enintään 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettua talousarviotakauksia koskevien varausten tekemistä riippuen tuettujen rahoitus- ja investointitoimien riskiprofiileista, voidaan myöntää ainoastaan sellaisten toimien tukemiseen, jotka vastapuolet ovat hyväksyneet viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. Asianomaisissa talousarviotakaussopimuksissa on oltava määräykset, joissa edellytetään, että vastapuolet hyväksyvät rahoitustoimet, joiden määrä vastaa vähintään 60:tä prosenttia kyseisten talousarviotakausten määrästä, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. Jos talousarviotakauksia koskevien varausten tekemistä käytetään sellaiseen tukeen, jota ei makseta takaisin ja joka liittyy 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin rahoitus- ja investointitoimiin, siihen liittyvät oikeudelliset sitoumukset tehdään komission toimesta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023.

7.   Tämän artiklan 4–6 kohtaa ei sovelleta 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun tekniseen ja hallinnolliseen apuun.

8.   Kustannukset, jotka aiheutuvat elpymisvälineen täytäntöönpanoa varten annettavasta teknisestä ja hallinnollisesta avusta, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminnasta, mukaan lukien sisäiset tietotekniikkajärjestelmät tämän asetuksen tarkoituksia varten, rahoitetaan unionin talousarviosta.

9.   Tehtyihin oikeudellisiin sitoumuksiin, hyväksyttyihin päätöksiin ja hyväksyttyjä rahoitustoimia koskeviin säännöksiin liittyvät maksut, jotka hyväksytään tämän artiklan 4–6 kohdan mukaisesti, on suoritettava 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä, lukuun ottamatta 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua teknistä ja hallinnollista apua ja tapauksia, joissa vaikka oikeudellinen sitoumus on tehty tai päätös tai toimi hyväksytty tämän kohdan nojalla sovellettavan aikarajan puitteissa, maksut vuoden 2026 jälkeen ovat poikkeuksellisesti tarpeen, jotta unioni pystyy täyttämään velvoitteensa kolmansia osapuolia kohtaan, mukaan lukien unionille annetun lainvoimaisen tuomion aiheuttamat velvoitteet.

4 artikla

Raportointi

Komissio toimittaa neuvostolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2022 kertomuksen elpymisvälineen täytäntöönpanon edistymisestä ja 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kohdennettujen varojen käytöstä.

5 artikla

Soveltaminen

1.   Tätä asetusta ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tai Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

2.   Tässä asetuksessa olevien viittausten ’jäsenvaltioihin’ ei katsota sisältävän Yhdistynyttä kuningaskuntaa.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä joulukuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. ROTH


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(2)  Neuvoston päätös 2014/335/EU, Euratom, annettu 26 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105).

(3)  EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7.


TOIMIELINTENVÄLISET SOPIMUKSET

22.12.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

LI 433/28


EUROOPAN PARLAMENTIN, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON JA EUROOPAN KOMISSION VÄLINEN TOIMIELINTEN SOPIMUS TALOUSARVIOTA KOSKEVASTA KURINALAISUUDESTA, TALOUSARVIOYHTEISTYÖSTÄ JA MOITTEETTOMASTA VARAINHOIDOSTA SEKÄ UUSISTA OMISTA VAROISTA, MUKAAN LUKIEN ETENEMISSUUNNITELMA UUSIEN OMIEN VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI EUROOPAN PARLAMENTIN, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTON JA EUROOPAN KOMISSION VÄLINEN

TOIMIELINTEN SOPIMUS,

tehty 16 päivänä joulukuuta 2020,

talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO,

jäljempänä ’toimielimet’, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 295 artiklan,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1.

Tämän sopimuksen tarkoituksena on toteuttaa talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, parantaa vuotuista talousarviomenettelyä ja toimielinten välistä talousarvioyhteistyötä ja varmistaa moitteeton varainhoito sekä toteuttaa yhteistyötä ja laatia etenemissuunnitelma neuvoston asetuksella (EU) 2020/2094 (1), jäljempänä ’elpymisvälineasetus’, perustetun Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksun kattamiseen riittävien uusien omien varojen käyttöönottamiseksi kaudella, joka kattaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys’.

2.

Tässä sopimuksessa tarkoitettu talousarviota koskeva kurinalaisuus koskee kaikkia menoja. Tämä sopimus sitoo toimielimiä voimassaolonsa ajan. Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa.

3.

Tämä sopimus ei vaikuta perussopimusten, neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 (2), jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (3), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, eikä neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (4), jäljempänä ’omia varoja koskeva päätös’, mukaisiin toimielinten budjetti- ja lainsäädäntövaltuuksiin eikä rajoita kansallisten parlamenttien toimivaltaa omien varojen osalta.

4.

Tämän sopimuksen muuttaminen edellyttää toimielinten yhteistä sopimusta.

5.

Tässä sopimuksessa on neljä osaa:

I osa sisältää monivuotista rahoituskehystä sekä temaattisia ja muita kuin temaattisia erityisrahoitusvälineitä koskevat määräykset;

II osa koskee toimielinten talousarvioyhteistyötä;

III osa sisältää määräykset unionin varojen moitteettomasta hoidosta;

IV osa sisältää määräykset rahoituksen saajia koskevien tietojen laadusta ja vertailtavuudesta unionin talousarvion suojaamisen yhteydessä.

6.

Tämä sopimus tulee voimaan 16 päivänä joulukuuta 2020, ja se korvaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen (5).

I OSA

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS JA ERITYISRAHOITUSVÄLINEET

A.   MONIVUOTISTA RAHOITUSKEHYSTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

7.

Varmistaakseen varainhoidon moitteettomuuden toimielimet huolehtivat talousarviomenettelyn yhteydessä ja unionin yleistä talousarviota hyväksyttäessä mahdollisuuksien mukaan siitä, että alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio” lukuun ottamatta monivuotisen rahoituskehyksen eri otsakkeiden enimmäismääriin jätetään riittävästi liikkumavaraa.

Maksumäärärahoja koskevien ennakkoarvioiden ajantasaistaminen

8.

Komissio saattaa kauden maksumäärärahoja koskevat ennakkoarviot ajan tasalle vuosittain ainakin vuoteen 2027 saakka. Tässä ajantasaistamisessa otetaan huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien jo toteutuneet talousarvion maksusitoumus- ja maksumäärärahat sekä toteutumista koskevat ennakkoarviot. Lisäksi siinä otetaan huomioon säännöt, jotka on annettu sen varmistamiseksi, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin ja unionin bruttokansantuloa (BKTL) koskeviin kasvuennusteisiin.

B.   TEMAATTISIA JA MUITA KUIN TEMAATTISIA ERITYISRAHOITUSVÄLINEITÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Euroopan globalisaatiorahasto

9.

Kun asianomaisessa perussäädöksessä Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee ehdotuksen rahaston varojen käyttöönotosta ja Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta.

Samalla kun komissio esittää Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksensa, se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Globalisaatiorahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus

10.

Kun komissio katsoo, että solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen käyttöön ottamisen edellytykset täyttyvät, se tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseisestä varauksesta vastaaviin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Päätöksen rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisten määrien käyttöönotosta tekevät Euroopan parlamentti ja neuvosto yhdessä komission ehdotuksesta asianomaisen perussäädöksen mukaisesti.

Ennen kuin komissio tekee ehdotuksen määrärahasiirtoa solidaarisuus- ja hätäapuvarauksesta rahoituskehysasetuksen 9 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista apua varten, se selvittää mahdollisuudet määrärahojen uudelleen kohdentamiseen.

Brexit-mukautusvaraus

11.

Kun asianomaisessa välineessä brexit-mukautusvarauksen varojen käyttöön ottamiselle säädetyt edellytykset täyttyvät, komissio tekee Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen määrärahojen siirtämisestä kyseeseen tuleviin budjettikohtiin.

Brexit-mukautusvaraukseen liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Yksi ainoa liikkumavaraväline

12.

Komissio voi talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä ehdottaa sellaisten määrien käyttöön ottamista, jotka vastaavat kaikkia rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuja liikkumavaroja tai osaa niistä. Komissio ehdottaa kyseisen asetuksen 11 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen määrien käyttöön ottamista analysoituaan tarkkaan kaikki muut rahoitusmahdollisuudet.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa kyseiset määrät käyttöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 314 artiklassa vahvistetun talousarviomenettelyn puitteissa.

Joustoväline

13.

Komissio tekee ehdotuksen joustovälineen käyttöönotosta tutkittuaan kaikki mahdollisuudet kohdentaa määrärahoja uudelleen sen otsakkeen sisällä, johon lisämenoja aiheutuu.

Ehdotuksessa eritellään varoilla katettavat tarpeet ja varojen määrä. Tällainen ehdotus voidaan tehdä talousarvioesityksen tai lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa joustovälineen käyttöön SEUT 314 artiklassa vahvistetun talousarviomenettelyn puitteissa.

II OSA

TOIMIELINTEN TALOUSARVIOYHTEISTYÖN PARANTAMINEN

A.   TOIMIELINTEN YHTEISTYÖMENETTELY

14.

Tarkemmat määräykset talousarviomenettelyn aikana tehtävästä toimielinten yhteistyöstä annetaan liitteessä I.

15.

SEUT 312 artiklan 5 kohdan mukaisesti toimielimet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen uuden monivuotisen rahoituskehyksen tai siihen tehtävien tarkistusten vahvistamista SEUT 312 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluvat säännölliset kokoontumiset ja tiedonvaihto Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä sekä SEUT 324 artiklan mukaiset, komission aloitteesta järjestettävät Euroopan parlamentin puhemiehen sekä neuvoston ja komission puheenjohtajien tapaamiset toimielinten kantojen sovittelemiseksi ja lähentämiseksi. Kun on tehty ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi tai rahoituskehyksen huomattavaksi tarkistamiseksi, toimielimet pyrkivät määrittelemään erityiset järjestelyt, joita sovelletaan niiden välisessä yhteistyössä ja vuoropuhelussa ehdotuksen hyväksymiseen johtavan menettelyn aikana.

Talousarvion läpinäkyvyys

16.

Komissio valmistelee yhdessä unionin yleisen talousarvion kanssa vuotuisen kertomuksen, johon kootaan käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:

a)

unionin varat ja vastuut, jotka voivat olla peräisin myös lainanotto- ja lainanantotoimista, joita unioni toteuttaa perussopimusten mukaisen toimivaltansa nojalla;

b)

Euroopan kehitysrahaston (6), Euroopan rahoitusvakausvälineen ja Euroopan vakausmekanismin sekä muiden mahdollisten tulevien mekanismien tulot, menot, varat ja vastuut;

c)

jäsenvaltioille tiiviimmän yhteistyön puitteissa aiheutuneet menot siltä osin kuin niitä ei ole sisällytetty unionin yleiseen talousarvioon;

d)

ilmastomenot sellaisen tehokkaan menetelmän perusteella, jonka komissio on vahvistanut ilmastomenojen ja niiden tuloksellisuuden seuraamista varten, ja tarvittaessa alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, jotta voidaan saavuttaa se kokonaistavoite, että vähintään 30 prosentilla unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä tuetaan ilmastotavoitteita, ottaen huomioon Euroopan unionin elpymisvälineestä saatavan rahoituksen vaiheittaisen lopettamisen vaikutukset ja eron tekeminen ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen välillä silloin, kun se on mahdollista.

Jos yhden tai useamman asiaankuuluvan ohjelman ilmastomenotavoitteen saavuttamisessa ei edistytä riittävästi, toimielimet neuvottelevat keskenään vastuidensa ja asiaan liittyvän lainsäädännön mukaisesti toteutettavista asianmukaisista toimenpiteistä sen varmistamiseksi, että ilmastotavoitteita koskevat unionin menot koko vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ajan ovat vähintään 30 prosenttia unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen menojen kokonaismäärästä;

e)

menot, joilla edistetään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä ja tämän suuntauksen kääntämistä komission yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa vahvistaman tehokkaan, avoimen ja kokonaisvaltaisen menetelmän perusteella ja tarvittaessa alakohtaisen lainsäädännön mukaisesti, tarkoituksena pyrkiä tavoitteeseen, jonka mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista osoitetaan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin 7,5 prosenttia vuonna 2024 ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset olemassa olevat päällekkäisyydet;

f)

naisten ja miesten tasa-arvon sekä kaikille kuuluvien oikeuksien ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen asiaankuuluvien ohjelmien koko täytäntöönpanon ja seurannan ajan, näiden tavoitteiden valtavirtaistaminen sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen, myös vahvistamalla sukupuolivaikutusten arviointia paremman sääntelyn puitteiden mukaisissa vaikutustenarvioinneissa ja muissa arvioinneissa. Komissio tutkii keinoja kehittää menetelmä asiaankuuluvien menojen mittaamiseksi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmatasolla. Komissio käyttää kyseistä menetelmää heti, kun se on saatavilla. Komissio panee kyseisen menetelmän täytäntöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 tiettyjen keskitetysti hallinnoitujen ohjelmien osalta testatakseen sen käyttökelpoisuutta. Toteutuskauden puolessa välissä tutkitaan, voidaanko menetelmän käyttöä laajentaa muihin ohjelmiin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana toteutuskautena;

g)

Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano kaikissa vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvissä asiaankuuluvissa unionin ohjelmissa.

Ensimmäisen alakohdan d ja e alakohdassa tarkoitettuihin tehokkaisiin menetelmiin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan viittaus osuuteen, joka osoitetaan unionin talousarviosta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, johon sisältyy vahingon välttämisen periaate.

Ensimmäisen kohdan d alakohdassa tarkoitettu tehokas menetelmä on läpinäkyvä, kattava, tulossuuntautunut ja suoritusperusteinen, siihen sisältyy komission vuotuisesti toteuttama Euroopan parlamentin ja neuvoston kuuleminen ja siinä yksilöidään asiaankuuluvat toimenpiteet, jotka toteutetaan, jos soveltuvien tavoitteiden saavuttamisessa edistyminen on puutteellista.

Minkään tässä kohdassa tarkoitettujen menetelmien ei tulisi johtaa liialliseen hallinnolliseen rasitukseen hankkeista vastaaville tai rahoituksen saajille.

17.

Komissio laatii vuosikertomuksen Euroopan unionin elpymisvälineen täytäntöönpanosta. Kyseiseen vuosikertomukseen kootaan käytettävissä olevat ei-luottamukselliset tiedot seuraavista:

omia varojen koskevan päätöksen 5 artiklan mukaisesti toteutetuista lainanotto- ja lainanantotoimista peräisin olevat varat ja vastuut;

unionin ohjelmiin Euroopan unionin elpymisvälineen täytäntöönpanon seurauksena edellisenä vuonna osoitettujen tuottojen kokonaismäärä ohjelmittain ja budjettikohdittain jaoteltuna;

lainaksi otettujen varojen avulla aikaansaatu panos Euroopan unionin elpymisvälineen ja erityisten unionin ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseen.

B.   VARAINHOITOA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN SISÄLLYTTÄMINEN LAINSÄÄTÄMISJÄRJESTYKSESSÄ HYVÄKSYTTÄVIIN SÄÄDÖKSIIN

18.

Jokaiseen tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttävään, monivuotista ohjelmaa koskevaan säädökseen on sisällyttävä säännös, jossa lainsäätäjä vahvistaa kyseisen ohjelman rahoituspuitteet.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät tätä määrää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

Rahoituskehysasetuksen liitteessä II tarkoitettujen ohjelmien osalta ensisijaisen rahoitusohjeen mukaista määrää korotetaan ilman eri toimenpiteitä rahoituskehysasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla lisämäärärahoilla.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ja talousarvioesitystä laatiessaan komissio sitoutuvat siihen, etteivät ne poikkea tästä määrästä enempää kuin 15 prosenttia kulloinkin kyseeseen tulevan ohjelman koko keston aikana, ellei ilmene uusia objektiivisia ja pitkällä aikavälillä vaikuttavia seikkoja, jotka ovat selkeästi ja täsmällisesti perusteltavissa, kun huomioon otetaan etenkin arviointeihin perustuvat ohjelman toteuttamisesta saadut tulokset. Tällaisesta poikkeamisesta seurauksena olevan lisäyksen on kuitenkin jäätävä asianomaisen otsakkeen kulloisenkin enimmäismäärän alapuolelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahoituskehysasetuksessa ja tässä sopimuksessa tarkoitettujen välineiden käyttöä.

Neljättä alakohtaa ei sovelleta kolmannessa alakohdassa tarkoitettuihin lisämäärärahoihin.

Tätä kohtaa ei sovelleta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen hyväksyttyihin ja jäsenvaltiokohtaisesti ennalta kohdennettuihin koheesiomäärärahoihin, joiden osalta on vahvistettu rahoituspuitteet ohjelman koko voimassaoloajaksi, eikä rahoituskehysasetuksen 18 artiklassa tarkoitettuihin laajamittaisiin hankkeisiin.

19.

Sellaiset monivuotisia ohjelmia koskevat oikeudellisesti velvoittavat unionin säädökset, joita ei hyväksytä tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen, eivät sisällä ”tarpeellisiksi arvioitujen varojen määrää”.

Jos neuvosto haluaa antaa rahoitusohjeen, tällaisella ohjeella on lainsäätäjän tahtoa ilmaiseva luonne, eikä se vaikuta SEUT:ssa vahvistettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston talousarviota koskevaan toimivaltaan. Tätä koskeva säännös on sisällytettävä kaikkiin oikeudellisesti velvoittaviin unionin säädöksiin, joihin sisältyy tällainen rahoitusohje.

C.   KALASTUSSOPIMUKSIIN LIITTYVÄT MENOT

20.

Kalastussopimuksiin liittyviin menoihin sovelletaan seuraavia erityissääntöjä.

Komissio sitoutuu pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla kalastussopimuksia koskevien neuvottelujen valmisteluista ja niiden edistymisestä, mukaan lukien kyseisten sopimusten talousarviovaikutukset.

Toimielimet sitoutuvat varmistamaan kalastussopimuksiin liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana kaikin tavoin sen, että kaikki menettelyt toteutetaan mahdollisimman nopeasti.

Asianomaisen varainhoitovuoden tammikuun 1 päivän jälkeen voimaan tulevia uusia tai jatkettavia kalastussopimuksia varten talousarvioon otetut määrät kirjataan varaukseen.

Jos kalastussopimuksiin liittyvät määrärahat, varaus mukaan luettuna, osoittautuvat riittämättömiksi, komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarvittavat tiedot tilanteeseen johtaneista syistä sekä toimenpiteistä, jotka voidaan toteuttaa vakiintuneilla menettelyillä. Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen asianmukaisista toimenpiteistä.

Komissio antaa neljännesvuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaiset tiedot voimassa olevien kalastussopimusten täytäntöönpanosta sekä arvion loppuvuoden rahoitustilanteesta.

21.

Kalastussopimuksista käytäviä neuvotteluja koskevaan asiaankuuluvaan menettelyyn vaikuttamatta Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin kalastussopimusten asianmukaisesta rahoituksesta.

D.   YHTEISEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN (YUTP) RAHOITTAMINEN

22.

YUTP:n toimintamenot otetaan kokonaisuudessaan yhteen talousarviolukuun, jonka otsakkeena on YUTP. Tämä määrä kattaa todelliset ennakoitavissa olevat tarpeet, jotka on arvioitu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, jäljempänä ’korkea edustaja’, vuosittain laatimien ennakkoarvioiden perusteella talousarvioesityksen laatimisen yhteydessä. On jätettävä riittävä liikkumavara ennakoimattomia toimia varten. Määrärahoja ei saa ottaa varaukseen.

23.

Unionin talousarvioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan mukaisesti otettavien YUTP:n menojen osalta toimielimet pyrkivät SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa sovittelukomiteassa ja komission laatiman talousarvioesityksen pohjalta pääsemään vuosittain yhteisymmärrykseen YUTP:n toimintamenojen määrästä sekä tämän määrän osoittamisesta YUTP:aa koskevan talousarvioluvun eri momenteille. Jollei yhteisymmärrykseen päästä, katsotaan, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat talousarvioon edellisessä talousarviossa olevan määrän tai talousarvioesityksessä ehdotetun määrän, sen mukaan kumpi näistä määristä on pienempi.

YUTP:n toimintamenojen kokonaismäärä jaetaan YUTP:aa koskevan talousarvioluvun momenteille kolmannessa alakohdassa ehdotetulla tavalla. Kukin momentti kattaa jo hyväksytyt toimet, ennakoidut mutta vielä hyväksymättä olevat toimet sekä määrät tulevia – eli ennakoimattomia – toimia varten, jotka neuvosto hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden aikana.

YUTP:aa koskeva talousarvioluku voidaan jaotella YUTP-toimintojen momentteihin seuraavasti:

varainhoitoasetuksen 52 artiklan 1 kohdan g alakohdassa tarkoitetut suurimmat yksittäiset operaatiot;

muut operaatiot (kriisinhallintaoperaatiot, konfliktien ehkäisy ja ratkaiseminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen sekä rauhanprosessien ja turvallisuuskehityksen seuranta ja täytäntöönpano);

asesulku ja aseistariisunta;

kiireelliset toimenpiteet;

valmistelu- ja seurantatoimenpiteet;

Euroopan unionin erityisedustajat.

Koska komissiolla on varainhoitoasetuksen mukaisesti valtuudet itsenäisesti siirtää määrärahoja momentilta toiselle YUTP:aa koskevan talousarvioluvun sisällä, YUTP:n toimintojen nopean toteuttamisen edellyttämä joustavuus on varmistettava sen mukaisesti. Jos YUTP:aa koskevaan talousarviolukuun otettu määrä ei varainhoitovuoden aikana riitä kattamaan tarpeellisia menoja, Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät kiireellisesti sopimaan ratkaisusta komission ehdotuksen pohjalta.

24.

Korkea edustaja kuulee vuosittain Euroopan parlamenttia ennakoivasta asiakirjasta, joka toimitetaan kunkin vuoden kesäkuun 15 päivään mennessä ja jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja, mukaan lukien niiden unionin talousarvioon aiheuttamat taloudelliset vaikutukset, ja arvioidaan vuonna n – 1 aloitettuja toimenpiteitä sekä sitä, miten YUTP ja unionin muut ulkoiset rahoitusvälineet on sovitettu yhteen ja missä määrin ne täydentävät toisiaan. Lisäksi korkea edustaja antaa Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoja järjestämällä vähintään viidesti vuodessa yhteisiä neuvottelukokouksia osana YUTP:sta käytävää säännöllistä poliittista vuoropuhelua; tällaisten kokousten ajankohdasta on sovittava viimeistään 30 päivänä marraskuuta kunakin vuonna. Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät näihin kokouksiin osallistumisesta ottamalla huomioon niissä vaihdettavien tietojen tavoitteen ja luonteen.

Komissio kutsutaan näihin kokouksiin.

Jos neuvosto antaa YUTP:aa koskevan menoja aiheuttavan päätöksen, korkean edustajan on välittömästi ja joka tapauksessa viimeistään viiden työpäivän kuluttua annettava Euroopan parlamentille arvio suunnitelluista menoista, jäljempänä ’rahoitusselvitys’, etenkin niistä menoista, jotka koskevat aikataulua, henkilöstöä, tilojen ja muun infrastruktuurin käyttöä, kuljetusvälineitä, koulutustarpeita ja turvallisuusjärjestelyjä.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle neljännesvuosittain tiedot YUTP-toimien toteuttamisesta sekä arvion varainhoitovuoden jäljellä olevan osan rahoitustilanteesta.

E.   TOIMIELINTEN OSALLISTUMINEN KUN KYSE ON KEHITYSPOLITIIKASTA

25.

Komissio käy Euroopan parlamentin kanssa epävirallista vuoropuhelua kehityspolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä.

III OSA

UNIONIN VAROJEN MOITTEETON HOITO

A.   RAHOITUSSUUNNITELMA

26.

Komissio toimittaa kahdesti vuodessa, ensimmäisen kerran yhdessä talousarvioesityksen mukana seuraavien asiakirjojen kanssa ja toisen kerran unionin yleisen talousarvion hyväksymisen jälkeen, monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeita 1, 2 (lukuun ottamatta alaotsaketta ”Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus”), 3 (ympäristön ja ilmastotoimien sekä meri- ja kalastuspolitiikan osalta) sekä 4, 5 ja 6 koskevan täydellisen rahoitussuunnitelman. Tässä suunnitelmassa, joka on jäsennelty otsakkeittain, toimintalohkoittain ja budjettikohdittain, olisi eriteltävä

a)

voimassa oleva lainsäädäntö siten, että monivuotiset ohjelmat ja vuotuiset toimet on erotettu toisistaan:

i)

monivuotisten ohjelmien osalta komission olisi ilmoitettava noudatettu hyväksymismenettely (tavallinen vai erityinen lainsäätämisjärjestys), kesto, kokonaisrahoituspuitteet ja hallintomenoihin kohdennettu osuus;

ii)

komission olisi ilmoitettava rahoituskehysasetuksen liitteessä II tarkoitettujen monivuotisten ohjelmien osalta läpinäkyvästi rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaiset lisämäärärahat;

iii)

vuotuisten toimien (jotka koskevat pilottihankkeita, valmistelutoimia ja virastoja) ja komission toimivaltansa nojalla rahoittamien toimien osalta komission olisi esitettävä monivuotiset arviot;

b)

valmisteilla olevat lainsäädäntöehdotukset: ajan tasalla olevat tiedot vireillä olevista komission ehdotuksista.

Komission olisi tarkasteltava, miten ristiinviittaukset rahoitussuunnitelman ja komission lainsäädäntöohjelman välillä voitaisiin toteuttaa tarkempien ja luotettavampien ennusteiden esittämiseksi. Komission olisi kunkin lainsäädäntöehdotuksen osalta ilmoitettava, sisältyykö se talousarvioesityksen tekemisen yhteydessä vai talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen toimitettuun suunnitelmaan. Komission olisi erityisesti ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle:

a)

kaikki lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyt uudet säädökset ja kaikki vireillä olevat ehdotukset, jotka on esitetty mutta jotka eivät sisälly talousarvioesityksen yhteydessä tai talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen toimitettuun suunnitelmaan (myös asianomaiset määrät);

b)

komission vuotuisessa lainsäädäntöohjelmassa ennakoitu lainsäädäntö ja tiedot siitä, onko toimilla todennäköisesti rahoitusvaikutuksia.

Komission olisi tarvittaessa ilmoitettava, mitä muutoksia uudet lainsäädäntöehdotukset aiheuttavat rahoitussuunnitelmaan.

B.   VIRASTOT JA EUROOPPA-KOULUT

27.

Ennen kuin komissio esittää ehdotuksen uuden viraston perustamiseksi, sen olisi tehtävä asianmukainen, kattava ja objektiivinen vaikutusten arviointi, jossa otetaan huomioon muun muassa henkilöstön ja osaamisalueiden vähimmäismäärä, kustannushyötynäkökohdat, toissijaisuus ja suhteellisuus, vaikutus kansallisiin ja unionin toimiin sekä kyseiseen meno-otsakkeeseen aiheutuvat talousarviovaikutukset. Näiden tietojen perusteella ja vaikuttamatta kyseisen viraston perustamiseen sovellettaviin lainsäädäntömenettelyihin Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat sopimaan ehdotetun viraston rahoituksesta talousarvioyhteistyönsä puitteissa hyvissä ajoin.

Menettely muodostuu seuraavista vaiheista:

ensiksikin komissio esittelee järjestelmällisesti jokaisen ehdotuksensa uuden viraston perustamiseksi ensimmäisessä ehdotuksen hyväksymisen jälkeisessä trilogissa ja esittää viraston perustamista koskevaan lainsäädäntöehdotukseen liitetyn rahoitusselvityksen sekä antaa selvityksen ehdotuksen vaikutuksista rahoitussuunnitelman kattamaan jäljellä olevaan rahoituskauteen;

toiseksi komissio auttaa lainsäädäntömenettelyn aikana lainsäätäjää arvioimaan ehdotettujen muutosten rahoitusvaikutuksia. Nämä rahoitusvaikutukset olisi otettava huomioon kyseisiä lainsäädäntöasioita koskevissa trilogeissa;

kolmanneksi komissio esittää ennen lainsäädäntömenettelyn päättymistä ajantasaistetun rahoitusselvityksen ottaen huomioon lainsäätäjän mahdollisesti tekemät muutokset; tämä lopullinen rahoitusselvitys otetaan lainsäädäntöasiaa koskevan viimeisen trilogin esityslistalle, ja lainsäätäjä hyväksyy sen virallisesti. Se otetaan myös seuraavan talousarviota koskevan trilogin esityslistalle (kiireellisissä tapauksissa yksinkertaistetussa muodossa), jotta rahoituksesta voitaisiin päästä yhteisymmärrykseen;

neljänneksi trilogissa saavutettu yhteisymmärrys, jossa otetaan huomioon lainsäädäntömenettelyn sisältöön liittyvä komission budjettiarvio, vahvistetaan yhteisessä julistuksessa. Tämä yhteisymmärrys saatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi molempien noudattaessa tällöin omaa työjärjestystään.

Samaa menettelyä sovelletaan silloin, kun on kyse sellaisesta virastoa koskevan säädöksen muutoksesta, jolla olisi vaikutusta kyseisen viraston resursseihin.

Jos viraston tehtäviä muutetaan olennaisesti kyseisen viraston perustamissäädöstä muuttamatta, komissio antaa asian tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimittamalla niille tarkistetun rahoitusselvityksen, jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat hyvissä ajoin sopia viraston rahoituksesta.

28.

Talousarviomenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon 19 päivänä heinäkuuta 2012 allekirjoitettuun Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission erillisvirastoja koskevaan yhteiseen julkilausumaan liitettyyn yhteiseen lähestymistapaan sisältyvät asiaa koskevat määräykset.

29.

Kun Eurooppa-koulujen johtokunta aikoo perustaa uuden Eurooppa-koulun, vastaavaa menettelyä sovelletaan tarpeellisin muutoksin unionin talousarvioon tästä aiheutuvien talousarviovaikutusten osalta.

IV OSA

UNIONIN TALOUSARVION SUOJAAMINEN: RAHOITUKSEN SAAJIA KOSKEVIEN TIETOJEN LAATU JA VERTAILTAVUUS

30.

Euroopan parlamentin pyyntöjen mukaisesti ja vastauksena Eurooppa-neuvoston 17–21 päivänä heinäkuuta 2020 antamien päätelmien 24 kohtaan, jotta unionin talousarvion ja Euroopan unionin elpymisvälineen suojaamista petoksilta ja sääntöjenvastaisuuksilta voidaan vahvistaa, toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että käyttöön otetaan standardoituja toimenpiteitä unionin rahoituksen lopullisia varojen saajia ja edunsaajia koskevien tietojen ja numerotietojen keräämiseksi, vertailemiseksi ja yhdistämiseksi valvontaa ja tarkastusta varten.

31.

Tehokkaan valvonnan ja tarkastusten varmistamiseksi on tarpeen kerätä tietoja niistä tahoista, jotka viime kädessä joko suoraan tai välillisesti hyötyvät yhteistyössä hallinnoitavasta unionin rahoituksesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella perustetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä tuetuista hankkeista ja uudistuksista, mukaan lukien tiedot rahoituksen saajien tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista. Tällaisten tietojen keräämiseen ja käsittelyyn liittyvien sääntöjen on oltava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisia.

32.

Unionin talousarvion suojaamisen tehostamiseksi komissio asettaa käyttöön integroidun ja yhteentoimivan tieto- ja seurantajärjestelmän, johon kuuluu yksittäinen tiedonlouhinta- ja riskienpisteytysväline, 31 kohdassa tarkoitettujen tietojen arviointia ja analysointia varten tarkoituksena ottaa se yleisesti käyttöön jäsenvaltioissa. Kyseisellä järjestelmällä varmistettaisiin eturistiriitoja ja sääntöjenvastaisuuksia sekä kaksinkertaiseen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja mitä tahansa varojen väärinkäyttöä koskevat tehokkaat tarkastukset. Komissiolla, Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) ja muilla unionin tutkinta- ja valvontaelimillä olisi oltava tarvittava pääsy kyseisiin tietoihin, jotta ne voivat toteuttaa valvontatehtävänsä, jotka liittyvät jäsenvaltioiden ensisijaisesti suorittamiin valvontaan ja tarkastuksiin sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseksi ja kyseisen unionin rahoituksen väärinkäyttöä koskevan hallinnollisen tutkinnan suorittamiseksi, ja jotta ne voivat saada kyseisen unionin rahoituksen jaosta täsmällisen kokonaiskuvan.

33.

Kyseessä olevaan perussäädökseen liittyvän lainsäädäntömenettelyn aikana toimielimet sitoutuvat tekemään vilpittömästi yhteistyötä Eurooppa-neuvoston 17–21 päivänä heinäkuuta 2020 antamien päätelmien jatkotoimien varmistamiseksi tässä osassa esitetyn toimintatavan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimielinten oikeuksia, jotka niillä on perussopimusten nojalla.

Tehty Brysselissä 16 päivänä joulukuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Image 1

David Maria SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puhemies

Image 2

Michael ROTH

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä,

Image 3

Johannes HAHN


(1)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (katso tämän virallisen lehden sivu 23).

(2)  Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (katso tämän virallisen lehden sivu 11).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(4)  Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta (EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1).

(5)  EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.

(6)  Sellaisena kuin se on vahvistettu neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisessä sopimuksessa vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1) ja sitä edeltävissä sisäisissä sopimuksissa.


LIITE I

TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ TALOUSARVIOMENETTELYN AIKANA

A osa.   Talousarviomenettelyn aikataulu

1.

Toimielimet sopivat käytännön aikataulusta vuosittain hyvissä ajoin ennen talousarviomenettelyn alkamista nykykäytännön pohjalta.

2.

Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat käyttää budjettivaltaansa tehokkaasti, talousarviota koskevat kannat, siirrot tai muut tiedoksiannot, joihin liittyy määräaikoja, on toimitettava ottaen asianmukaisesti huomioon lomakaudet, joiden tarkat ajankohdat kyseiset toimielimet ovat ilmoittaneet toisilleen hyvissä ajoin omien yksikköjensä kautta.

B osa.   Talousarviomenettelyn painopisteet

3.

Hyvissä ajoin ennen kuin komissio hyväksyy talousarvioesityksen, kutsutaan koolle toimielinten kolmikantakokous (trilogi), jossa käsitellään seuraavan varainhoitovuoden talousarvion mahdollisia painopisteitä ja kysymyksiä, joita saattaa nousta esiin kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisen perusteella, niiden tietojen pohjalta, jotka komissio toimittaa 37 kohdan mukaisesti.

C osa.   Talousarvioesityksen laatiminen ja ennakkoarvioiden ajantasaistaminen

4.

Muita toimielimiä paitsi komissiota kehotetaan hyväksymään ennakkoarvionsa ennen maaliskuun loppua.

5.

Komissio tekee joka vuosi talousarvioesityksen, jossa esitetään unionin tosiasialliset rahoitustarpeet.

Talousarvioesityksessä otetaan huomioon

a)

jäsenvaltioiden toimittamat rakennerahastoja koskevat ennusteet;

b)

mahdollisuus käyttää määrärahoja niin, että samalla pyritään säilyttämään kiinteä yhteys maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välillä;

c)

mahdollisuudet ottaa käyttöön uusia toimintapolitiikkoja toteuttamalla pilottihankkeita, uusia valmistelutoimia tai molempia taikka jatkaa päättyviä monivuotisia toimia, sen jälkeen kun on arvioitu, ovatko varainhoitoasetuksessa tarkoitetut edellytykset perussäädökselle olemassa (perussäädöksen määrittely, perussäädöksen tarve täytäntöönpanoa ja poikkeuksia varten);

d)

tarve varmistaa, että menojen muutokset suhteessa edelliseen varainhoitovuoteen ovat talousarviota koskevaan kurinalaisuuteen liittyvien vaatimusten mukaisia.

6.

Toimielimet välttävät mahdollisuuksien mukaan ottamasta talousarvioon vähäisiä toiminnasta aiheutuvia menoeriä.

7.

Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat myös ottamaan huomioon talousarvion toteuttamismahdollisuuksien arvioinnin, jonka komissio suorittaa talousarvioesitystensä laadinnan ja kuluvan varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisen yhteydessä.

8.

Varainhoidon moitteettomuuden varmistamiseksi ja koska budjettinimikkeistön osastoihin ja lukuihin tehtävät merkittävät muutokset vaikuttavat varainhoitoa koskevaan komission yksiköiden raportointivastuuseen, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat keskustelemaan komission kanssa kaikista tällaisista merkittävistä muutoksista sovittelun aikana.

9.

Lojaalin ja tiiviin toimielinten yhteistyön varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ylläpitämään säännöllisiä ja aktiivisia yhteyksiä kaikilla tasoilla kummankin osapuolen neuvottelijoiden välityksellä koko talousarviomenettelyn ajan ja erityisesti koko sovittelujakson ajan yhteisymmärrykseen pääsemiseksi. Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden keskinäinen asiaankuuluvien tietojen ja asiakirjojen vaihto on oikea-aikaista ja jatkuvaa niin virallisella kuin epävirallisella tasolla, ja ne sitoutuvat tarvittaessa pitämään teknisiä tai epävirallisia kokouksia sovittelujakson aikana yhteistyössä komission kanssa. Komissio varmistaa, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tiedot ja asiakirjat oikea-aikaisesti ja yhtäläisesti.

10.

SEUT 314 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio voi sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka tarvittaessa esittää talousarvioesitystä muuttavia oikaisukirjelmiä, mukaan luettuna oikaisukirjelmä, jolla tarkistetaan erityisesti maatalousmenoja koskevia ennakkoarvioita. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkasteltavaksi ajantasaistamisia koskevat tiedot heti kun ne ovat saatavilla. Se esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kaikki niiden pyytämät asianmukaiset perustelut.

D osa.   Talousarviomenettely ennen sovittelumenettelyä

11.

Hyvissä ajoin ennen neuvostossa pidettävää käsittelyä kutsutaan koolle trilogi, jotta toimielimet voivat vaihtaa näkemyksiään talousarvioesityksestä.

12.

Jotta komissio voi hyvissä ajoin arvioida sellaisten Euroopan parlamentin ja neuvoston suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan aiempia valmistelutoimia tai pilottihankkeita, Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat komissiolle tällaisista aikeistaan, jotta mainitussa trilogissa voitaisiin jo alustavasti keskustella asiasta.

13.

Trilogi voidaan kutsua koolle ennen Euroopan parlamentin täysistuntoäänestystä.

E osa.   Sovittelumenettely

14.

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia neuvoston kantaan, neuvoston puheenjohtaja panee samassa täysistunnossa merkille näiden kahden toimielimen kantojen eroavuudet ja antaa Euroopan parlamentin puhemiehelle suostumuksensa sovittelukomitean kutsumiseen koolle välittömästi. Kirje sovittelukomitean koolle kutsumiseksi lähetetään viimeistään parlamentin sen istuntojakson, jonka aikana täysistuntoäänestys toimitettiin, päättymistä seuraavan viikon ensimmäisenä työpäivänä, ja sovittelujakso alkaa sitä seuraavana päivänä. Määräaika, joka on 21 päivää, lasketaan neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1182/71 (1) mukaisesti.

15.

Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, sen olisi vahvistettava kantansa kirjeellä, joka lähetetään ennen sovittelujaksolle suunniteltua ensimmäistä kokousta. Tällaisessa tapauksessa sovittelukomitean menettely etenee seuraavissa kohdissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

16.

Sovittelukomitean puheenjohtajina toimivat yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston edustajat. Sovittelukomitean kokouksen puheenjohtajana toimii kokouksen järjestäjänä olevan toimielimen edustaja. Kukin toimielin nimeää kuhunkin kokoukseen lähetettävät edustajat ja määrittelee neuvotteluvaltuudet oman työjärjestyksensä mukaisesti. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat edustettuina asianmukaisella tasolla sovittelukomiteassa siten, että kumpikin valtuuskunta voi esittää toimielimensä puolesta poliittisesti sitovia lausuntoja ja että näin voidaan päästä lopulliseen yhteisymmärrykseen.

17.

SEUT 314 artiklan 5 kohdan toisen alakohdan mukaisesti komissio osallistuu sovittelukomitean työskentelyyn ja tekee kaikki tarvittavat aloitteet edistääkseen Euroopan parlamentin ja neuvoston kantojen lähenemistä.

18.

Trilogeja pidetään edustuksen eri tasoilla koko sovittelumenettelyn ajan, jotta auki olevat kysymykset voitaisiin ratkaista ja jotta yhteisymmärryksen saavuttamista sovittelukomiteassa voitaisiin pohjustaa.

19.

Sovittelukomitean kokoukset ja trilogit pidetään vuorotellen Euroopan parlamentin ja neuvoston tiloissa, jotta tilojen ja palvelujen, myös tulkkipalvelujen, käyttö jakautuisi tasapuolisesti.

20.

Toimielimet sopivat ennalta sovittelukomitean kokousten ja trilogien päivämääristä.

21.

Sovittelukomitean käyttöön annetaan yhteinen asiakirjakokonaisuus (lähtöasiakirjat), jossa esitetään talousarviomenettelyn eri vaiheet (2). Nämä asiakirjat sisältävät numerotiedot budjettikohdittain, monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain lasketut kokonaismäärät sekä konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään määrät ja selvitysosat kaikkien sellaisten budjettikohtien osalta, joiden katsotaan olevan edelleen teknisesti ”avoinna”. Kaikki ne budjettikohdat, joiden katsotaan olevan teknisesti loppuun käsiteltyjä, luetellaan erillisessä asiakirjassa, tämän kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen (3). Näissä asiakirjoissa noudatetaan budjettinimikkeistön mukaista luokittelua.

Sovittelukomitealle annettaviin lähtöasiakirjoihin liitetään myös muita asiakirjoja, mukaan lukien neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tarkistusten toteutettavuutta koskeva komission kirje sekä mahdolliset neuvoston kantaa tai Euroopan parlamentin tarkistuksia koskevat muiden toimielinten kirjeet.

22.

Yhteisymmärrykseen pääsemiseksi sovittelujakson päättymiseen mennessä trilogeissa

a)

määritetään käsiteltäviä talousarviokysymyksiä koskevien neuvottelujen laajuus;

b)

hyväksytään teknisesti loppuun käsitellyiksi katsottujen budjettikohtien luettelo edellyttäen, että varainhoitovuoden koko talousarviosta päästään lopullisesti yhteisymmärrykseen;

c)

keskustellaan a alakohdan mukaisesti määritetyistä kysymyksistä sovittelukomitealle hyväksyttäväksi annettavaan mahdolliseen yhteisymmärrykseen pääsemiseksi;

d)

käsitellään temaattisia kysymyksiä, myös monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain.

Alustavat päätelmät laaditaan yhdessä kunkin trilogin aikana tai välittömästi sen jälkeen, ja samalla sovitaan seuraavan kokouksen esityslista. Alustavat päätelmät rekisteröi trilogia isännöivä toimielin, ja ne katsotaan väliaikaisesti hyväksytyiksi 24 tunnin kuluttua, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta sovittelukomitean lopulliseen päätökseen.

23.

Trilogien päätelmät ja asiakirja mahdollista hyväksyntää varten ovat sovittelukomitean saatavilla sen kokouksissa yhdessä niiden budjettikohtien kanssa, joista trilogeissa on päästy alustavasti yhteisymmärrykseen.

24.

Euroopan parlamentin ja neuvoston sihteeristöt laativat komission avustuksella SEUT 314 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisen tekstin. Se muodostuu näiden kahden valtuuskunnan puheenjohtajien Euroopan parlamentin puhemiehelle ja neuvoston puheenjohtajalle osoittamasta saatekirjeestä, johon sisältyy päivämäärä, jona yhteisymmärrys sovittelukomiteassa on saavutettu, ja liitteistä, jotka sisältävät

a)

numerotiedot budjettikohdittain kaikista budjettikohdista ja yhteenlasketut määrät monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain;

b)

konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään kaikkien sovittelumenettelyn aikana muutettujen budjettikohtien numerotiedot ja lopullinen teksti;

c)

luettelon budjettikohdista, joita ei ole muutettu talousarvioesitykseen tai siitä annettuun neuvoston kantaan verrattuna.

Sovittelukomitea voi myös hyväksyä päätelmiä ja mahdollisia yhteisiä lausumia talousarviosta.

25.

Yhteinen teksti käännetään unionin toimielinten virallisille kielille (Euroopan parlamentin käännöspalvelussa) ja toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle hyväksyttäväksi 14 päivän kuluessa päivästä, jona 24 kohdassa tarkoitettua yhteistä tekstiä koskevaan yhteisymmärrykseen päästiin.

Yhteisen tekstin hyväksymisen jälkeen lingvistijuristit viimeistelevät talousarvion yhdistämällä yhteisen tekstin liitteet ja budjettikohdat, joita ei ole muutettu sovittelumenettelyssä.

26.

Kutakin kokousta (trilogia tai sovittelukomitean kokousta) isännöivä toimielin huolehtii tulkkausjärjestelyistä ja tarjoaa sovittelukomiteassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisen täyden kielivalikoiman ja trilogeihin ad hoc -kielijärjestelyjen mukaisen kielivalikoiman.

Kokousta isännöivä toimielin huolehtii kokousasiakirjojen kopioinnista ja jakelusta.

Toimielinten yksiköt toimivat yhteistyössä neuvottelutulosten kirjaamisessa yhteisen tekstin viimeistelyä varten.

F osa.   Lisätalousarviot

Yleiset periaatteet

27.

Koska lisätalousarviot koskevat usein tarkkaan rajattuja ja toisinaan kiireellisiä asioita, toimielimet sopivat seuraavista periaatteista varmistaakseen, että niiden yhteistyö sujuu asianmukaisesti ja että lisätalousarvioita koskeva päätöksentekoprosessi sujuu näin ongelmitta ja nopeasti siten, että samalla vältetään mahdollisuuksien mukaan tarve kutsua lisätalousarvioita varten koolle sovittelukokous.

28.

Toimielimet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan lisätalousarvioiden määrää.

Aikataulu

29.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle etukäteen mahdollisista lisätalousarvioesitysten hyväksymisajankohdista tämän kuitenkaan vaikuttamatta lopulliseen hyväksymisajankohtaan.

30.

Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät omaa työjärjestystään noudattaen käsittelemään komission tekemän lisätalousarvioesityksen pian sen jälkeen kun komissio on sen hyväksynyt.

31.

Menettelyn nopeuttamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto varmistavat, että niiden käsittelyaikataulut on koordinoitu mahdollisimman hyvin, jotta menettely voitaisiin toteuttaa johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Tämän vuoksi ne pyrkivät mahdollisimman pian laatimaan alustavan aikataulun lisätalousarvion lopullista hyväksymistä edeltäville vaiheille.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat huomioon lisätalousarvion suhteellisen kiireellisyyden sekä tarpeen hyväksyä lisätalousarvio ajoissa, jotta se voitaisiin toteuttaa kyseisenä varainhoitovuonna.

Käsittelyn aikainen yhteistyö

32.

Toimielimet toimivat vilpittömässä yhteistyössä koko menettelyn ajan varmistaakseen mahdollisimman pitkälti sen, että lisätalousarviot hyväksytään menettelyn alkuvaiheessa.

Tilanteissa, joissa näkemykset mahdollisesti poikkeavat toisistaan, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kumpikin ennen lisätalousarviota koskevan lopullisen kantansa vahvistamista ehdottaa tai komissio voi milloin tahansa ehdottaa, että koolle kutsutaan erityinen trilogi, jossa keskustellaan näkemyseroista ja pyritään sovitteluratkaisuun, jos tämä on tarkoituksenmukaista.

33.

Kaikki sellaiset komission tekemät lisätalousarvioesitykset, joita ei ole vielä lopullisesti hyväksytty, otetaan järjestelmällisesti niiden trilogien esityslistalle, jotka on tarkoitus pitää osana vuotuista talousarviomenettelyä. Komissio esittää lisätalousarvioesitykset, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittavat mahdollisuuksien mukaan kantansa ennen trilogia.

34.

Jos trilogissa päästään sovitteluratkaisuun, Euroopan parlamentti ja neuvosto sitoutuvat ottamaan huomioon trilogin tulokset käsitellessään lisätalousarviota SEUT:n ja työjärjestyksensä mukaisesti.

Käsittelyn jälkeinen yhteistyö

35.

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kannan tekemättä tarkistuksia, lisätalousarvio hyväksytään SEUT:n mukaisesti.

36.

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy tarkistuksia jäsentensä enemmistöllä, sovelletaan SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohtaa. Ennen sovittelukomitean kokoontumista kutsutaan kuitenkin koolle trilogi:

a)

jos kyseisessä trilogissa päästään yhteisymmärrykseen ja jos Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät trilogin tulokset, sovittelu päätetään kirjeenvaihdolla ilman sovittelukomitean kokousta;

b)

jos kyseisessä trilogissa ei päästä yhteisymmärrykseen, sovittelukomitea kokoontuu ja järjestää työnsä olosuhteiden mukaan saattaakseen päätöksentekomenettelyn mahdollisimman suurelta osin päätökseen ennen SEUT 314 artiklan 5 kohdassa asetetun 21 päivän määräajan päättymistä. Sovittelukomitean työ voidaan saattaa päätökseen kirjeenvaihdolla.

G osa.   Talousarvion toteutus, maksut ja maksattamatta olevat määrät (reste à liquider)

37.

Kun otetaan huomioon, että on tarpeen varmistaa maksumäärärahojen kokonaismäärän hallittu kehitys suhteessa maksusitoumusmäärärahoihin, jotta vältetään maksattamatta olevien määrien epänormaali siirtyminen vuodesta toiseen, toimielimet sopivat valvovansa tiiviisti maksuennusteita ja maksattamatta olevien määrien tasoa, jotta unionin ohjelmien toteutus ei häiriintyisi siksi, että maksumäärärahoja puuttuu monivuotisen rahoituskehyksen voimassaolon päättyessä.

Jotta kaikkien otsakkeiden maksujen tason ja profiilin asianmukaisuus voitaisiin varmistaa, määrärahojen vapauttamista ja etenkin automaattista vapauttamista koskevia sääntöjä sovelletaan tiukasti kaikissa otsakkeissa.

Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn aikana arvioidakseen yhdessä talousarvion toteutuksen tilannetta ja näkymiä kuluvana varainhoitovuotena ja tulevina varainhoitovuosina. Kyseinen arviointi järjestetään toimielinten välisinä erityisinä kokouksina asianmukaisella tasolla, ja niitä ennen komissio esittää yksityiskohtaisen tilannekatsauksen rahasto- ja jäsenvaltiokohtaisesti maksujen toteutumisesta, siirroista, saaduista korvausvaatimuksista ja tarkistetuista ennusteista, mukaan lukien tarvittaessa pitkän aikavälin ennusteet. Jotta varmistetaan erityisesti se, että unioni pystyy täyttämään kaikki rahoitusvelvoitteensa, jotka johtuvat kauden 2021–2027 nykyisistä ja tulevista sitoumuksista SEUT 323 artiklan mukaisesti, Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat komission arviot tarvittavista maksumäärärahoista ja keskustelevat niistä.

H osa.   Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvä yhteistyö (4)

38.

Komissiolle annetaan yksinomaan covid-19-kriisin seurauksiin puuttumista varten valtuudet ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaksi enintään 750 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), josta enintään 390 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää menoihin ja enintään 360 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää lainojen myöntämiseen omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Elpymisvälineasetuksessa säädetyn mukaisesti menoihin käytettävä määrä on varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohtaa sovellettaessa ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja.

39.

Toimielimet sopivat, että Euroopan parlamentin ja neuvoston roolia niiden toimiessa budjettivallan käyttäjinä on vahvistettava Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen osalta, jotta varmistetaan tällaisten tulojen käytön asianmukainen valvonta ja osallistuminen niiden käyttöön elpymisvälineasetuksessa asetettujen rajoitusten ja tarvittaessa asiaankuuluvan alakohtaisen lainsäädännön puitteissa. Toimielimet sopivat myös siitä, että on tarpeen varmistaa kaikkien Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten varojen täysimääräinen läpinäkyvyys ja näkyvyys.

Euroopan unionin elpymisvälineen mukaiset ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

40.

Koska on tarpeen varmistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asianmukainen osallistuminen Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen hallinnointiin, toimielimet sopivat 41–46 kohdassa esitetystä menettelystä.

41.

Komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot yhdessä ennakkoarvioidensa kanssa talousarviomenettelyn yhteydessä. Tällaisten tietojen on sisällettävä yksityiskohtaiset arviot maksusitoumus- ja maksumäärärahoista ja oikeudellisista sitoumuksista, eriteltynä niiden otsakkeiden ja ohjelmien mukaisesti, jotka saavat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja elpymisvälineasetuksen mukaisesti. Komissio toimittaa kaikki Euroopan parlamentin tai neuvoston pyytämät merkitykselliset lisätiedot. Komissio liittää talousarvioesitykseen asiakirjan, johon on koottu kaikki merkitykselliset tiedot Euroopan unionin elpymisvälineestä, mukaan lukien yhteenvetotaulukot, joihin on koottu talousarviomäärärahat ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot Euroopan unionin elpymisvälineestä. Kyseinen asiakirja on osa ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevaa unionin yleisen talousarvion liitettä, josta määrätään 44 kohdassa.

42.

Komissio esittää 41 kohdassa tarkoitettujen tietojen säännöllisiä ajantasaistuksia koko varainhoitovuoden ajan ja ainakin ennen kutakin 45 kohdassa tarkoitettua erityistä kokousta. Komissio toimittaa asiaankuuluvat tiedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle ajoissa, jotta vastaavista suunnitteluasiakirjoista voidaan käydä hyödylliset keskustelut ja neuvottelut, myös ennen kuin komissio tekee asiaankuuluvia päätöksiä.

43.

Toimielimet tapaavat säännöllisesti talousarviomenettelyn yhteydessä arvioidakseen yhdessä Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutumista, erityisesti sen tilannetta ja näkymiä, ja keskustellakseen yhdessä talousarvioesitysten kanssa toimitetuista vuotuisista arvioista ja niiden jakautumisesta ottaen asianmukaisesti huomioon elpymisvälineasetuksessa ja tapauksen mukaan asiaankuuluvassa alakohtaisessa lainsäädännössä asetetut rajoitukset ja ehdot.

44.

Euroopan parlamentti ja neuvosto liittävät unionin yleiseen talousarvioon liitteen muodossa asiakirjan, jossa esitetään kaikki budjettikohdat, jotka saavat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja Euroopan unionin elpymisvälineestä. Lisäksi ne käyttävät talousarviorakennetta ja erityisesti selvitysosaa Euroopan unionin elpymisvälineestä saatujen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen esittämistä varten voidakseen valvoa kyseisten tulojen käyttöä asianmukaisesti. Varainhoitoasetuksen 22 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto sisällyttävät menotaulukkoon selvitysosia ja yleisiä huomautuksia, joissa mainitaan budjettikohdat, joihin voidaan ottaa elpymisvälineasetuksen perusteella käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja vastaavat määrärahat, ja joissa ilmoitetaan asiaankuuluvat määrät. Toteuttaessaan käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteuttamisvastuutaan komissio sitoutuu ottamaan tällaiset huomautukset asianmukaisesti huomioon.

45.

Toimielimet sopivat järjestävänsä toimielinten välisiä erityisiä kokouksia asianmukaisella tasolla arvioidakseen Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisten ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tilannetta ja näkymiä. Näitä kokouksia pidetään vähintään kolme kertaa varainhoitovuodessa hieman ennen talousarviota koskevia trilogeja tai pian niiden jälkeen. Lisäksi toimielimet tapaavat tapauskohtaisesti, jos jokin toimielimistä esittää perustellun pyynnön. Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat milloin tahansa esittää kirjallisia huomautuksia ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen toteutumisesta. Komissio ottaa kaikki Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämät huomautukset ja ehdotukset asianmukaisesti huomioon. Kyseisissä kokouksissa voidaan käsitellä merkittäviä poikkeamia Euroopan unionin elpymisvälineen menoissa 46 kohdan mukaisesti.

46.

Komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot kaikista sen alustavista ennusteista tehdyistä poikkeamista ennen 45 kohdassa tarkoitettua erityistä toimielinten välistä kokousta ja tapauskohtaisesti, jos poikkeama on merkittävä. Poikkeama Euroopan unionin elpymisvälineen ennustetuista menoista on merkittävä, jos menot poikkeavat ennusteesta tietyn varainhoitovuoden ja tietyn ohjelman osalta yli 10 prosenttia. Jos alustavista ennusteista poiketaan merkittävästi, toimielimet keskustelevat asiasta, jos joko Euroopan parlamentti tai neuvosto pyytää tätä kahden viikon kuluessa siitä, kun tällaisesta merkittävästä poikkeamasta on ilmoitettu. Toimielimet arvioivat asiaa yhdessä tarkoituksena löytää asiassa yhteinen perusta kolmen viikon kuluessa tapaamispyynnöstä. Komissio ottaa kaikki saadut huomautukset tarkoin huomioon. Komissio sitoutuu olemaan tekemättä päätöstä ennen kuin neuvottelut on saatu päätökseen tai kolmen viikon aika on kulunut. Jälkimmäisessä tapauksessa komissio perustelee päätöksensä asianmukaisesti. Kiireellisissä tapauksissa toimielimet voivat sopia määräaikojen lyhentämisestä viikolla.

Euroopan unionin elpymisvälineen perusteella myönnetyt lainat

47.

Varmistaakseen Euroopan unionin elpymisvälineen lainakomponenttiin liittyvien kaikkien tietojen saannin sekä läpinäkyvyyden ja näkyvyyden komissio toimittaa yksityiskohtaiset tiedot jäsenvaltioille Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisesti myönnetyistä lainoista yhdessä ennakkoarvioidensa kanssa kiinnittäen samalla erityistä huomiota arkaluonteisiin tietoihin, jotka suojataan.

48.

Tiedot Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisesti myönnetyistä lainoista esitetään budjettikohdassa varainhoitoasetuksen 52 artiklan 1 kohdan d alakohdan vaatimusten mukaisesti, ja myös kyseisen alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu liite sisältyy näihin tietoihin.

(1)  Neuvoston asetus (ETY, Euratom) N:o 1182/71, annettu 3 päivänä kesäkuuta 1971, määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä (EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1).

(2)  Eri vaiheisiin kuuluvat seuraavat: kuluvan varainhoitovuoden talousarvio (hyväksytyt lisätalousarviot mukaan luettuina), alkuperäinen talousarvioesitys, neuvoston kanta talousarvioesitykseen, Euroopan parlamentin neuvoston kantaan tekemät tarkistukset ja komission esittämät oikaisukirjelmät (jolleivät toimielimet ole niitä vielä täysin hyväksyneet).

(3)  Budjettikohta katsotaan teknisesti loppuun käsitellyksi, jos siitä ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston kesken erimielisyyksiä ja jos sen osalta ei ole esitetty oikaisukirjelmää.

(4)  Jos komissio tekee SEUT 122 artiklan mukaisen ehdotuksen neuvoston säädökseksi, jolla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia, sovelletaan SEUT 122 artiklaan perustuvien sellaisten uusien ehdotusten talousarviovalvonnasta, joilla on mahdollisesti huomattavia talousarviovaikutuksia, 16 päivänä joulukuuta 2020 annetussa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä julistuksessa (EUVL C 444, 22.12.2020, s. 5) esitettyä menettelyä.


LIITE II

UUSIEN OMIEN VAROJEN KÄYTTÖÖNOTTAMISEKSI TEHTÄVÄÄ ETENEMISSUUNNITELMAA KOSKEVA TOIMIELINTEN YHTEISTYÖ

Johdanto

A.

Toimielimet ovat sitoutuneet vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja työhön, jonka tarkoituksena on toteuttaa etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottoa varten vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloaikana.

B.

Toimielimet tunnustavat sen Euroopan unionin elpymisvälineeseen liittyvän viitekehyksen tärkeyden, jossa uudet omat varat olisi otettava käyttöön.

C.

Komissiolle annetaan valtuudet yksinomaan covid-19-kriisin seurauksiin puuttumista varten omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti ottaa unionin puolesta pääomamarkkinoilta lainaksi varoja enintään 750 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina), joista enintään 390 000 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina) voidaan käyttää menoihin kyseisen päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

D.

Kyseisten Euroopan unionin elpymisvälineen mukaisiin menoihin käytettävien varojen pääoman takaisinmaksu ja siihen liittyvät korot on rahoitettava unionin yleisestä talousarviosta, myös riittävistä tuotoista, jotka saadaan vuoden 2021 jälkeen käyttöön otettavista uusista omista varoista. Kaikki tähän liittyvät velat maksetaan takaisin kokonaisuudessaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2058 omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn mukaisesti. Vuosittain maksettavat määrät määräytyvät liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen maturiteetin ja velanmaksustrategian mukaan noudattaen samalla kyseisen kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettua varojen pääoman takaisinmaksun rajaa, joka on 7,5 prosenttia kyseisen päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta menojen kattamiseen käytettävästä enimmäismäärästä.

E.

Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksuun liittyvät unionin talousarviosta maksettavat menot eivät saisi johtaa ohjelmiin liittyvien menojen tai investointivälineiden varojen perusteettomaan vähentämiseen monivuotisessa rahoituskehyksessä. On myös suotavaa lieventää jäsenvaltioille aiheutuvia BKTL:oon perustuvien omien varojen lisäyksiä.

F.

Tämän vuoksi ja lisätäkseen Euroopan unionin elpymisvälineen takaisinmaksusuunnitelman uskottavuutta ja kestävyyttä toimielimet pyrkivät siihen, että otetaan käyttöön riittävät uudet omat varat odotettuja takaisinmaksuun liittyviä menoja vastaavan määrän kattamiseksi. Yleiskatteisuuden periaatteen mukaisesti tämä ei merkitsisi minkään tiettyjen omien varojen korvamerkitsemistä tai sitomista tietyn menolajin kattamiseksi.

G.

Toimielimet toteavat, että uusien omien varojen korin käyttöönottamisella olisi tuettava unionin menojen riittävää rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja samalla olisi supistettava kansallisten BKTL-perusteisten rahoitusosuuksien osuutta unionin vuotuisen talousarvion rahoituksessa. Tulolähteiden monipuolistaminen voisi puolestaan helpottaa menojen parempaa kohdentamista unionin tasolla ensisijaisiin aloihin ja yhteisiin julkishyödykkeisiin, joista saadaan suuria tehokkuushyötyjä kansallisiin menoihin verrattuna.

H.

Uudet omat varat olisi näin ollen mukautettava unionin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, ja niillä olisi tuettava unionin prioriteetteja, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja Euroopan digitaalista valmiutta, ja niillä olisi myös edistettävä oikeudenmukaista verotusta ja veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamista.

I.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että uusia omia varoja olisi saatava aikaan "uuden rahan" tuottamisen mahdollistavalla tavalla. Samanaikaisesti ne pyrkivät vähentämään byrokratiaa ja rasitusta yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset), sekä kansalaisille.

J.

Uusien omien varojen olisi täytettävä yksinkertaisuuden, avoimuuden, ennakoitavuuden ja oikeudenmukaisuuden kriteerit. Uusien omien varojen laskenta, siirto ja valvonta ei saisi johtaa liialliseen hallinnolliseen rasitukseen unionin toimielimille ja kansallisille viranomaisille.

K.

Ottaen huomioon uusien omien varojen käyttöönoton raskaat menettelyvaatimukset toimielimet sopivat, että omien varojen järjestelmän tarvittava uudistus olisi saatava aikaan rajallisella määrällä tarkistuksia omia varoja koskevaan päätökseen.

L.

Toimielimet sopivat sen vuoksi tekevänsä kauden 2021–2027 aikana yhteistyötä tässä liitteessä esitettyjen periaatteiden pohjalta pyrkiäkseen siihen, että uusia omia varoja otetaan käyttöön B osassa vahvistetun etenemissuunnitelman ja siinä esitettyjen päivämäärien mukaisesti.

M.

Toimielimet tunnustavat myös paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten sopimuksessa (1) esitettyjen paremman lainsäädännön välineiden, erityisesti vaikutustenarvioinnin, merkityksen.

A osa.   Täytäntöönpanon periaatteet

1.

Komissio tekee uusia omia varoja ja mahdollisia muita 10 kohdassa tarkoitettuja uusia omia varoja koskevat tarvittavat lainsäädäntöehdotukset paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Se ottaa tässä yhteydessä asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston tekemät ehdotukset. Kyseisiin lainsäädäntöehdotuksiin liitetään asiaankuuluva omia varoja koskeva täytäntöönpanolainsäädäntö.

2.

Toimielimet sopivat seuraavista ohjaavista periaatteista uusia omia varoja koskevan korin käyttöönotolle:

a)

nostetaan uusilla omilla varoilla kerättävää määrää siten, että se riittää kattamaan kaikkien omia varoja koskevan päätöksen 5 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menoihin lainaksi otettujen varojen pääoman ja korkojen takaisinmaksusta odotettujen menojen tason kunnioittaen samalla yleiskatteisuuden periaatetta. Omista varoista saatavilla tuloilla, jotka ylittävät takaisinmaksuun tarvittavat määrät, rahoitetaan edelleen unionin talousarviota yleisinä tuloina yleiskatteisuuden periaatteen mukaisesti;

b)

Euroopan unionin elpymisvälineen rahoituskulut kattavien menojen ei ole tarkoitus vähentää unionin ohjelmien ja rahastojen menoja;

c)

mukautetaan omat varat unionin prioriteetteihin, kuten ilmastonmuutoksen torjuntaan, kiertotalouteen, Euroopan digitaaliseen valmiuteen sekä oikeudenmukaisen verotuksen edistämiseen ja veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseen;

d)

noudatetaan yksinkertaisuuden, avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden kriteerejä;

e)

varmistetaan tulovirran vakaus ja ennakoitavuus;

f)

ei lisätä unionin toimielinten ja kansallisten viranomaisten liiallista hallinnollista rasitusta;

g)

pyritään saamaan aikaan uusia lisätuloja;

h)

pyritään samanaikaisesti vähentämään byrokratiaa ja rasitusta yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, sekä kansalaisille.

3.

Euroopan parlamentti ja neuvosto analysoivat ja keskustelevat 1 kohdassa tarkoitetuista lainsäädäntöehdotuksista ja etenevät niiden käsittelyssä ilman aiheetonta viivytystä sisäisten menettelyjensä mukaisesti helpottaakseen nopean päätöksen aikaansaamista. Komission tehtyä ehdotuksensa Euroopan parlamentin jäsenet ja neuvoston edustajat tapaavat käsittelyjensä aikana komission edustajien läsnä ollessa, jotta ne voivat antaa toisilleen tietoja kunkin tilanteesta. Lisäksi toimielimet käyvät säännöllisesti vuoropuhelua etenemissuunnitelman edistymisestä.

B osa.   Etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi

Ensimmäinen vaihe: 2021

4.

Ensimmäisessä vaiheessa otetaan käyttöön 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen sovellettava uusi omien varojen luokka, joka muodostuu tulo-osuudesta, joka saadaan kansallisista rahoitusosuuksista, jotka lasketaan kierrättämättömän muovipakkausjätteen painon perusteella omia varoja koskevassa päätöksessä säädetyllä tavalla. Kyseisen päätöksen on määrä tulla voimaan tammikuussa 2021 edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät sen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

5.

Komissio nopeuttaa työtänsä ja esittää vuonna 2020 käynnistettyjen vaikutustenarviointien jälkeen ehdotukset hiilidioksidipäästöjen tullimekanismista ja digitaaliverosta ja niihin liittyvän ehdotuksen uusien omien varojen käyttöönotosta tältä pohjalta kesäkuuhun 2021 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023.

6.

Komissio arvioi EU:n päästökauppajärjestelmää uudelleen keväällä 2021, mukaan lukien sen mahdollinen ulottaminen koskemaan ilmailu- ja meriliikennealaa. Se ehdottaa EU:n päästökauppajärjestelmään perustuvia omia varoja kesäkuuhun 2021 mennessä.

7.

Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi ja EU:n päästökauppajärjestelmä ovat temaattisesti kytköksissä toisiinsa ja että niistä olisi sen vuoksi perusteltua keskustella samassa hengessä.

Toinen vaihe: 2022 ja 2023

8.

Nämä uudet omat varat on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2023 noudattaen perussopimusten mukaan sovellettavia menettelyjä ja edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

9.

Neuvosto käsittelee näitä uusia omia varoja 1 päivään heinäkuuta 2022 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön 1 päivään tammikuuta 2023 mennessä.

Kolmas vaihe: 2024–2026

10.

Komissio ehdottaa vaikutustenarviointien perusteella lisää uusia omia varoja, joihin voisi kuulua finanssitransaktiovero ja yrityssektoriin liittyvä rahoitusosuus tai uusi yhteinen yhteisöveropohja. Komissio pyrkii esittämään ehdotuksen kesäkuuhun 2024 mennessä.

11.

Tällaiset lisäksi tulevat uudet omat varat on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026 noudattaen perussopimusten mukaan sovellettavia menettelyjä ja edellyttäen, että jäsenvaltiot hyväksyvät ne valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.

12.

Neuvosto käsittelee näitä uusia omia varoja 1 päivään heinäkuuta 2025 mennessä, jotta ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2026.

(1)  Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016 (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).