(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistetaan tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärät.

(2)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta, jäljempänä ’CONTAM-lautakunta’, julkaisi 8 päivänä marraskuuta 2011 tieteellisen lausunnon riskeistä, joita elintarvikkeissa ja rehussa esiintyvät pyrrolitsidiinialkaloidit aiheuttavat kansanterveydelle (3). CONTAM-lautakunta totesi, että 1,2-tyydyttymättömät pyrrolitsidiinialkaloidit saattavat olla ihmisillä genotoksisia karsinogeeneja. CONTAM-lautakunta totesi, että paljon hunajaa syöville pikkulapsille ja lapsille saattaa aiheutua terveysongelmia. Hunajan lisäksi altistumista pyrrolitsidiinialkaloideille voivat aiheuttaa muutkin ravintolähteet, mutta CONTAM-lautakunta ei tietojen puutteen vuoksi pystynyt määrittämään niitä. Vaikka tietoja esiintyvyydestä ei ollut saatavilla, lautakunta totesi, että altistumiseen pyrrolitsidiinialkaloideille siitepölyn, teen, yrttiuutejuomien ja kasviperäisten ravintolisien kautta liittyy riski sekä akuuteista että kroonisista vaikutuksista ihmisissä.

(3)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi huhtikuussa 2013 ehdotuspyynnön tutkiakseen pyrrolitsidiinialkaloidipitoisuuksia eläinperäisissä elintarvikkeissa, kuten maidossa, maitotuotteissa, munissa, lihassa ja lihatuotteissa, sekä kasviperäisissä elintarvikkeissa, kuten (yrtti)teessä ja ravintolisissä, eri alueilla Euroopassa. Tutkimusten tulokset julkaistiin 3 päivänä elokuuta 2015 (4).

(4)

Elintarvikeviranomainen julkaisi 26 päivänä elokuuta 2016 tieteellisen raportin arvioinnista, joka koski Euroopan väestön ravinnon kautta tapahtuvaa altistumista pyrrolitsidiinialkaloideille (5). Raportissa otettiin huomioon uudet esiintyvyystiedot. Raportissa todettiin, että tee ja yrttiuutejuomat altistavat ihmisiä eniten pyrrolitsidiinialkaloideille, mutta myös siitepölypohjaiset lisäravinteet ovat merkittävässä osassa. Hunajan käyttöön liittyvä altistuminen pyrrolitsidiinialkaloideille oli vähäisempää. Raportin mukaan myös yrttilisät voivat aiheuttaa merkittävää altistumista, mutta esiintyvyystietoja ei ollut riittävästi.

(5)

Elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 27 päivänä heinäkuuta 2017 lausunnon ihmisten terveydelle aiheutuvista riskeistä, jotka liittyvät hunajassa, teessä, yrttiuutejuomissa ja ravintolisissä esiintyviin pyrrolitsidiinialkaloideihin (6). CONTAM-lautakunta asetti uudeksi viitearvoksi 237 μg painokiloa kohti päivässä arvioidessaan pyrrolitsidiinialkaloidien aiheuttamaa syöpäriskiä ja totesi, että altistuminen pyrrolitsidiinialkaloideille saattaa olla vaaraksi ihmisten terveydelle. Terveyshaittoja voi aiheutua etenkin niille, jotka juovat paljon teetä ja yrttiuutejuomia, mutta erityisesti nuoremmille väestöryhmille.

(6)

Pyrrolitsidiinialkaloidien esiintyminen näissä elintarvikkeissa voidaan minimoida tai estää hyvillä viljely- ja sadonkorjuukäytännöillä. Asettamalla enimmäismäärät varmistetaan, että kaikilla tuotantoalueilla sovelletaan hyviä viljely- ja sadonkorjuukäytäntöjä, joilla taas varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu. Tästä syystä on aiheellista vahvistaa enimmäismäärät elintarvikkeissa, jotka sisältävät huomattavasti pyrrolitsidiinialkaloideja ja jotka lisäävät siksi altistumista tai ovat haavoittuvien väestöryhmien altistumisen kannalta merkittäviä.

(7)

Joillakin tuotantoalueilla hyviä viljely- ja sadonkorjuukäytäntöjä ei vielä ole otettu käyttöön tai ne on otettu käyttöön vasta äskettäin. Tämän vuoksi on aiheellista säätää kohtuullisesta määräajasta, jonka aikana nämä käytännöt saadaan otettua käyttöön kaikilla tuotantoalueilla. Hyvien viljely- ja sadonkorjuukäytäntöjen täysimääräiseen täytäntöönpanoon tarvitaan kaksi kasvukautta, jotta elintarvikealan toimijat voivat tuottaa riittävästi tässä asetuksessa säädettyjen uusien vaatimusten mukaisia elintarvikkeita.

(8)

Koska tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat elintarvikkeet säilyvät pitkään, jopa kolme vuotta, on aiheellista säätää huomattavan pitkästä siirtymäajasta, jotta elintarvikkeet, jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, voidaan pitää markkinoilla riittävän pitkään. Jotta ennen soveltamispäivää tuotetut tuotteet voidaan myydä loppukuluttajalle, 18 kuukauden siirtymäaika on aiheellinen.

(9)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1881/2006 olisi muutettava.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/585 (3) liitteessä II vahvistetaan niiden näytteiden lukumäärä jäsenvaltiota kohti, jotka on otettava kyseisessä asetuksessa säädettyä valvontaohjelmaa varten, jotta voidaan varmistaa torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattaminen ja arvioida kuluttajien altistuminen torjunta-ainejäämille.

(2)

Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista ja siirtymäkauden päättyessä 31 päivänä joulukuuta 2020 on tarpeen tehdä mukautuksia sen varmistamiseksi, että ohjelma vastaa edelleen unionin markkinoita ja että näytteiden kokonaismäärä on edelleen riittävä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

(3)

Yhdistynyt kuningaskunta toimitti aikaisemmin – suhteutettuna sen väestön kokoon – huomattavan määrän näytteitä. Tästä lähtien Yhdistyneen kuningaskunnan keräämien näytteiden määrää olisi mukautettava Pohjois-Irlannin osalta ja kyseisen alueen väestön koon mukaan.

(4)

Jäsenvaltioiden keräämien näytteiden määrää olisi myös mukautettava vastaavasti, jotta näytteiden kokonaismäärä olisi edelleen riittävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/585 johdanto-osan 3 kappaleen mukaisesti.

(5)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2020/585 olisi muutettava.

(6)

Jotta jäsenvaltiot voisivat täyttää analysointivelvoitteensa, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.

(7)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Covid-19-pandemian puhkeamisen ja siihen liittyvän kansanterveydellisen kriisitilanteen vuoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/1693 (2) lykättiin asetuksen (EU) 2018/848 soveltamispäivää yhdellä vuodella yhdessä muiden asiaan liittyvien asetuksessa (EU) 2018/848 tarkoitettujen päivämäärien kanssa.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2020/464 (3) säädettiin tietyistä asetuksen (EU) 2018/848 soveltamissäännöistä erityisesti siirtymäkausien takautuvaan hyväksymiseen tarvittavien asiakirjojen, luonnonmukaisten tuotteiden tuotannon ja jäsenvaltioiden toimittamien tietojen osalta. Oikeusvarmuuden vuoksi kyseisiä sääntöjä olisi sovellettava asetuksen (EU) 2018/848 soveltamispäivästä.

(3)

Sen vuoksi on tarpeen sovittaa yhteen täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/464 soveltamispäivä ja eräät muut siihen sisältyvät päivämäärät asetuksen (EU) 2018/848 soveltamispäivän kanssa.

(4)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) 2020/464 olisi muutettava.

(5)

Koska on tarpeen varmistaa välittömästi luonnonmukaisen tuotannon alan oikeusvarmuus täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/464 soveltamisen alkamispäivän lykkäämisen suhteen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat luonnonmukaisen tuotannon komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 (2) 10 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan niiden tuenhakijoiden tiloissa suoritettavien paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäisprosenttiosuus, jotka huolehtivat tuotteiden toimittamisesta ja jakelusta sekä koulutuksellisten liitännäistoimenpiteiden toteuttamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (3) 23 artiklassa tarkoitetun järjestelmän, jäljempänä ’koulujakelujärjestelmä’, puitteissa. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 10 artiklan 3 kohdan neljännessä alakohdassa säädetään, että jos hakija ei ole oppilaitos, hakijan tiloissa suoritettavaa paikalla tehtävää tarkastusta on täydennettävä paikalla tehtävillä tarkastuksilla vähintään kahdessa hakijan komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/40 (4) 6 artiklan mukaisesti kirjaamassa koulussa tai vähintään yhdessä prosentissa hakijan kirjaamista kouluista sen mukaan, kumpi näistä on suurempi.

(2)

Covid-19-pandemian torjumiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden vuoksi jäsenvaltioilla voi olla vaikeuksia suunnitella ja toteuttaa oikea-aikaisia paikalla tehtäviä tarkastuksia tuenhakijoiden tai oppilaitosten tiloissa lukuvuosina 2019–2020 ja 2020–2021. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että jos jäsenvaltiot eivät pysty suorittamaan kyseisiä paikalla tehtäviä tarkastuksia täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/39 10 artiklan 3 kohdassa edellytetyllä tavalla, ne voivat päättää suorittaa nämä tarkastukset etätarkastuksina esimerkiksi videoyhteyden avulla.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2017/39 10 artiklan 6 kohdassa vahvistetaan tehtyjen tarkastusten ja niiden tulosten raportointia koskevat säännöt ja menetelmät. Avoimuuden varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi perusteltava tässä asetuksessa säädetyn poikkeuksen tarve ja raportoitava sen käytöstä tarkastuskertomuksessa, joka laaditaan kustakin etätarkastuksena suoritetusta paikalla tehtävästä tarkastuksesta.

(4)

Sen vuoksi olisi poikettava eräistä täytäntöönpanoasetuksesta (EU) 2017/39 säännöksistä lukuvuosien 2019–2020 ja 2020–2021 osalta.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0052/2019) (2),

—

ottaa huomioon neuvoston vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—

ottaa huomioon 13. toukokuuta 2020 tekemänsä päätöksen (5), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2018 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä sen liitteenä olevan päätöslauselman,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0189/2020),

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0189/2020),

A.

katsoo, että unionin toimieliminä Eurooppa-neuvoston ja neuvoston olisi oltava demokraattisesti vastuuvelvollisia kaikille unionin kansalaisille varoista, jotka toimielimille on uskottu niiden tehtävien hoitamista varten;

B.

ottaa huomioon, että parlamentti on ainoa välittömillä vaaleilla valittu unionin toimielin ja sen tehtävänä on myöntää vastuuvapaus Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta;

C.

ottaa huomioon, että unionin taloudellisten etujen suojaaminen, välttämättömän petosten torjunnan jatkaminen ja avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden takaaminen unionin kansalaisia kohtaan edellyttävät avointa ja läpinäkyvää vastuuvapausmenettelyä, jossa unionin jokainen toimielin kantaa vastuun toteuttamastaan talousarviosta;

1.

korostaa, että neuvosto on kymmenen peräkkäisen vuoden ajan kieltäytynyt yhteistyöstä vastuuvapausmenettelyssä ja näin ollen pakottanut parlamentin epäämään vastuuvapauden; panee merkille, että päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2018 lykättiin toukokuussa 2020 aiempien vuosien tapaan;

2.

painottaa, että tämä asiaintila ei ole kestävä kummankaan toimielimen kannalta: neuvoston kannalta, koska sen talousarvion toteuttamisesta ei ole annettu myönteistä päätöstä sitten vuoden 2009, eikä parlamentin kannalta, sillä tilanne osoittaa, ettei parlamentin roolia vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena ja unionin talousarvion avoimuuden ja demokraattisen vastuuvelvollisuuden takaajana kunnioiteta;

3.

toteaa tämän tilanteen vahingoittavan kansalaisten luottamusta unionin toimielinten varainhoitoon; katsoo, että tilanteen jatkuminen nykyisellään heikentää unionin ja sen toimielinten vastuuvelvollisuutta;

4.

palauttaa mieliin, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja varainhoitoasetuksen mukaan parlamentti on unionin ainoa vastuuvapauden myöntävä viranomainen, mutta tunnustaa täysin neuvoston roolin toimielimenä, joka antaa vastuuvapausmenettelyä koskevia suosituksia; pyytää tässä yhteydessä neuvostoa antamaan muiden unionin toimielinten vastuuvapausmenettelyä koskevia suosituksia;

5.

palauttaa mieliin, että SEUT-sopimuksen mukaisesti toimielimet ovat hallinnollisesti riippumattomia, niiden menot esitetään talousarvion erillisissä osissa ja ne ovat itsenäisesti vastuussa talousarvioidensa toteuttamisesta;

6.

muistuttaa, että parlamentti myöntää vastuuvapauden kaikille unionin toimielimille ja elimille teknisten asiakirjojen sisällön, parlamentin kysymyksiin annettujen vastausten ja kuulemisten perusteella; pitää valitettavana, että parlamentilla on ollut toistuvasti vaikeuksia saada vastauksia neuvostolta yhteistyön puuttumisen vuoksi ja että tämän vuoksi neuvostolta on evätty vastuuvapaus yli kymmenen vuoden ajan;

7.

palauttaa mieliin, että unionin talousarvion toteuttamisen vaikuttava valvonta edellyttää toimielinten välistä vilpitöntä yhteistyötä; palauttaa mieliin parlamentin toiveen aloittaa neuvoston kanssa neuvottelut kumpaakin osapuolta tyydyttävään sopimukseen pääsemiseksi, jotta tämä pattitilanne voitaisiin ratkaista lopullisesti;

8.

korostaa parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan 25. toukokuuta 2020 neuvoston pääsihteerille lähettämää kirjettä, jossa ilmoitettiin, että parlamentin puheenjohtajakokous on valtuuttanut parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan aloittamaan neuvoston kanssa uudelleen neuvottelut vastuuvapausmenettelystä;

9.

ilmoittaa, että parlamentin neuvotteluryhmän muodostavat parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtaja Monika Hohlmeier, vuotta 2018 koskevan neuvoston vastuuvapausmenettelyn esittelijä Tomáš Zdechovský ja parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Isabel García Muñoz;

10.

ilmoittaa, että 8 kohdassa mainittuun kirjeeseen liitettiin parlamentin neuvotteluryhmän 20. helmikuuta 2020 ehdottama päivitetty versio epävirallisesta asiakirjasta, joka koskee parlamentin ja neuvoston välistä yhteistyötä vuotuisessa vastuuvapausmenettelyssä; toteaa parlamentin pitävän tätä epävirallista asiakirjaa neuvottelujen lähtökohtana;

11.

ilmoittaa, että epävirallisessa asiakirjassa tunnustetaan kummankin toimielimen roolien ero vastuuvapausmenettelyssä toteamalla, että parlamentilla ja neuvostolla on oltava sama faktapohja, jonka perusteella voidaan antaa suositus (neuvosto) ja tehdä päätös (parlamentti);

12.

selventää, että 8 kohdassa mainitussa kirjeessä neuvostoa pyydetään ehdottamaan sopivaa päivämäärää neuvottelujen aloittamiselle; ilmoittaa, että covid-19-pandemia keskeytti tämän prosessin myönteisen suuntauksen;

13.

huomauttaa, että niin kauan kuin osapuolten välillä ei käydä neuvotteluja, parlamentin näkemykset pysyvät ennallaan, ja että osapuolten väliset neuvottelut ovat ennakkoedellytys asian ratkaisemiselle;

14.

katsoo ehdottomasti, että Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarviot on erotettava toisistaan, jotta kummankin toimielimen varainkäytön avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja tehokkuutta voidaan parantaa, kuten parlamentti on viime vuosina suositellut useissa vastuuvapauspäätöslauselmissaan;

15.

on ehdottomasti sitä mieltä, että yhteiset toimet edunvalvojien pakollista, koneellisesti luettavassa muodossa olevaa avoimuusrekisteriä koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamiseksi ovat välttämättömiä, jotta voidaan lisätä unionin päätöksentekoprosessin avoimuutta ja sen toimielinten vastuuvelvollisuutta; toistaa pitävänsä erittäin valitettavana, että neuvosto ei ole liittynyt avoimuusrekisterijärjestelmään; kehottaa neuvostoa osallistumaan edelleen keskusteluihin yhteisen rekisterin perustamisesta yhdessä parlamentin kanssa, joka suostui aloittamaan neuvottelut uudelleen maaliskuussa 2020, sekä komission kanssa, jotta edunvalvojien rekisteröitymisestä voidaan tehdä tosiasiallisesti pakollista, mikäli ne haluavat tavata unionin päättäjiä; kehottaa jälleen kerran kaikkia jäsenvaltioiden puheenjohtajakolmikoita näyttämään hyvää esimerkkiä kieltäytymällä tapaamasta rekisteröimättömiä edunvalvojia;

16.

panee tyytyväisenä merkille neuvoston myönteisen suhtautumisen Euroopan oikeusasiamiehen antamaan suositukseen asiassa 1069/2019/MIG Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion sponsoroinnista; panee merkille neuvoston pääsihteeristön jäsenvaltioiden valtuuskunnille 29. kesäkuuta 2020 lähettämän luonnoksen ohjeiksi; toistaa, että kaikki todelliset tai oletetut eturistiriidat vaarantavat neuvoston ja koko unionin maineen; kehottaa neuvostoa pohtimaan ohjeiden ei-sitovaa luonnetta; kehottaa neuvostoa ryhtymään viipymättä jatkotoimiin asiassa;

17.

pitää tärkeänä antaa kansalaisille mahdollisuus seurata helposti unionin lainsäädäntöprosessia; muistuttaa neuvostoa, että sen on mukautettava työmenetelmiään parlamentaarisen demokratian normeihin, kuten perussopimuksissa edellytetään; muistuttaa neuvostoa, että sen on toteutettava järjestelmällisesti jatkotoimia kaikkien Euroopan oikeusasiamiehen neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuutta koskevassa strategisessa tutkimuksessa OI/2/2017/TE tekemään päätökseen sisältyvien suositusten johdosta; palauttaa mieliin, että parlamentti kannusti Euroopan oikeusasiamiestä toteuttamaan jatkotoimia tutkimuksensa johdosta;

18.

kehottaa neuvostoa tehostamaan avoimuustoimiaan muun muassa julkaisemalla neuvoston lainsäädäntöasiakirjoja, mukaan lukien työryhmien kokouspöytäkirjat ja trilogien ja muiden käsittelyn tärkeimpien vaiheiden työasiakirjat, Euroopan oikeusasiamiehen suositusten mukaisesti; suhtautuu myönteisesti neuvoston verkkosivustolle tehtyihin parannuksiin, jotka liittyvät erityisesti avoimuuteen ja asiakirjojen saatavuuteen; pitää myönteisinä lainsäädännön avoimuutta, neuvoston kokousten esityslistoja ja kalenteria sekä pöytäkirjoja ja äänestysluetteloita koskevia selkeitä osioita; toteaa, että neuvosto on toteuttanut toimia vahvistaakseen avoimuuden kulttuuria;

19.

toistaa olevansa syvästi huolissaan siitä, että yritykset sponsoroivat unionin puheenjohtajavaltioita, ja jakaa unionin kansalaisten ja parlamentin jäsenten ilmaiseman huolen asiasta; on erittäin huolestunut siitä, että tämä käytäntö saattaa aiheuttaa vahinkoa unionin, sen toimielinten ja etenkin neuvoston maineelle ja johtaa unionin kansalaisten luottamuksen menettämiseen; suosittelee lisäksi painokkaasti, että neuvosto harkitsisi puheenjohtajakausien sisällyttämistä talousarvioon; pyytää neuvostoa välittämään tiedon tästä huolesta jäsenvaltioille ja erityisesti nykyiselle puheenjohtajakolmikolle, ja pyytää nykyistä puheenjohtajakolmikkoa harkitsemaan näitä suosituksia vakavasti ja raportoimaan asiasta parlamentille;

20.

toistaa olevansa syvästi huolissaan erinäisten toimintapolitiikkaa ja talousarviota koskevaan päätöksentekoon osallistuvien jäsenvaltioiden edustajien väitetyistä eturistiriidoista; pyytää neuvostoa varmistamaan, että henkilökohtaisesti unionin tuista hyötyvät jäsenvaltioiden edustajat eivät osallistu asianomaista toimintapolitiikkaa tai talousarviota koskeviin keskusteluihin ja äänestyksiin.

—

ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018 (1),

—

ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019) 316 – C9-0055/2019) (2),

—

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset (3),

—

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman (4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

—

ottaa huomioon 13. toukokuuta 2020 tekemänsä päätöksen (5), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2018 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä sen liitteenä olevan päätöslauselman,

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 (6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

—

ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0188/2020),

1.

epää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean pääsihteeriltä vastuuvapauden Euroopan talous- ja sosiaalikomitean talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.

esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

—

ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea,

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

—

ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0188/2020),

A.

haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

B.

ottaa huomioon, että parlamentin talousarvion valvontavaliokunta odottaa Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksen tulosten ja suositusten perusteella saavansa Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta tietoja toimenpiteistä, joita on toteutettu väärinkäytösten korjaamiseksi;

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

(1)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) on päätöksen 2010/452/YUTP nojalla valtuutettu perussopimuksen 38 artiklan kolmannen kohdan mukaisesti tekemään Georgiassa toteutettavan Euroopan unionin tarkkailuoperaation (EUMM Georgia) poliittista valvontaa ja strategista johtoa koskevat asiaankuuluvat päätökset, mukaan lukien päätös operaation johtajan nimittämisestä.

(2)

PTK hyväksyi 11 päivänä helmikuuta 2020 päätöksen (YUTP) 2020/200 (2), jolla Marek SZCZYGIEL nimitettiin EUMM Georgian operaation johtajaksi 15 päivänä maaliskuuta 2020 alkavaksi ja 14 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

(3)

Neuvosto hyväksyi 3 päivänä joulukuuta 2020 päätöksen (YUTP) 2020/1990 (3), jolla EUMM Georgian toimeksiantoa jatkettiin 15 päivästä joulukuuta 202014 päivään joulukuuta 2022..

(4)

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on ehdottanut, että Marek SZCZYGIELin toimeksiantoa EUMM Georgian operaation johtajana jatketaan 15 päivänä joulukuuta 2020 alkavaksi ja 14 päivänä joulukuuta 2021 päättyväksi kaudeksi,

(1)

Yves MERSCH nimitettiin Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi kahdeksan vuoden toimikaudeksi 15 päivästä joulukuuta 2012. Hänen toimikautensa päättyy 14 päivänä joulukuuta 2020.

(2)

Näin ollen on tarpeen nimittää uusi jäsen Euroopan keskuspankin johtokuntaan.

(3)

Eurooppa-neuvosto haluaa nimittää tehtävään Frank ELDERSONin, joka sen käsityksen mukaan täyttää kaikki perussopimuksen 283 artiklan 2 kohdassa määrätyt vaatimukset,

(1)

Komissiolle toimitetuista tiedoista käy ilmi, että liitteessä esitettyjä poikkeuksia koskevat Saksan, Irlannin, Kreikan, Espanjan, Ranskan, Kroatian, Italian, Kyproksen, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Puolan, Romanian, Slovenian ja Suomen pyynnöt ovat kansallisiin hallinto- ja tilastojärjestelmiin asetuksen (EU) 2019/1700 noudattamiseksi tehtyjen merkittävien mukautusten vuoksi perusteltuja.

(2)

Saksalle, Irlannille, Kreikalle, Espanjalle, Ranskalle, Kroatialle, Italialle, Kyprokselle, Liettualle, Luxemburgille, Maltalle, Alankomaille, Puolalle, Romanialle, Slovenialle ja Suomelle olisi myönnettävä niiden pyytämät poikkeukset.

(3)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1742 (3) annettiin sen jälkeen, kun Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevilla tiloilla, joilla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja, oli ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksia ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltainen viranomainen oli muodostanut suoja- ja valvontavyöhykkeet neuvoston direktiivin 2005/94/EY (4) mukaisesti.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/1742 säädetään, että Yhdistyneen kuningaskunnan direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden on katettava vähintään kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä luetellut suoja- ja valvontavyöhykkeet.

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1742 liitettä muutettiin äskettäin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1996 (5), kun Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli siipikarjassa tai muissa vankeudessa pidettävissä linnuissa ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin uusia taudinpurkauksia, jotka oli huomioitava kyseisessä liitteessä.

(4)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1996 hyväksymispäivän jälkeen Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut komissiolle korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin uusista taudinpurkauksista North Yorkshiren ja Norfolkin kreivikunnissa sijaitsevilla tiloilla, joilla pidetään siipikarjaa tai muita vankeudessa pidettäviä lintuja, ja toteuttanut direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut tarvittavat toimenpiteet, mukaan lukien suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen näiden uusien taudinpurkausten ympärille.

(5)

Komissio on tutkinut kyseiset toimenpiteet yhteistyössä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa ja katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan toimivaltaisen viranomaisen muodostamien uusien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajat ovat riittävällä etäisyydellä tiloista, joilla korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin uudet taudinpurkaukset on vahvistettu.

(6)

Jotta vältetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja se, että kolmannet maat asettavat kaupalle perusteettomia esteitä, on välttämätöntä yhteistyössä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa määrittää pikaisesti unionin tasolla Yhdistyneessä kuningaskunnassa direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostetut uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet. Sen vuoksi olisi muutettava täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1742 liitteessä lueteltuja Yhdistyneen kuningaskunnan suoja- ja valvontavyöhykkeitä.

(7)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1742 liitettä olisi muutettava aluekuvauksen päivittämiseksi unionin tasolla siten, että otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamat uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet ja niillä sovellettavien rajoitusten kesto.

(8)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2020/1742 olisi muutettava.

(9)

Koska korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin leviämiseen liittyvä epidemiologinen tilanne unionissa on kriittinen, on tärkeää, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1742 liitteeseen tällä päätöksellä tehtävät muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

(10)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

AKT–EU-kumppanuussopimus allekirjoitettiin Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 ja se tuli voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2003. AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2019 (2), jäljempänä ’siirtymävaiheen toimenpiteitä koskeva päätös’, mukaisesti sitä on määrä soveltaa 31 päivään joulukuuta 2020.

(2)

AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti neuvottelut uuden AKT–EU-kumppanuussopimuksen, jäljempänä ’uusi sopimus’, tekemiseksi aloitettiin syyskuussa 2018. Uusi sopimus ei ole valmis sovellettavaksi 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä eli siihen mennessä, kun nykyisen oikeudellisen kehyksen voimassaolo päättyy, muun muassa covid-19-pandemian aiheuttamien viivästysten vuoksi, joten on tarpeen muuttaa siirtymävaiheen toimenpiteitä koskevaa päätöstä AKT–EU-kumppanuussopimuksen määräysten soveltamisen jatkamiseksi edelleen 30 päivään marraskuuta 2021 saakka.

(3)

AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa määrätään, että AKT–EU-ministerineuvosto hyväksyy siirtymävaiheen toimenpiteet, joita mahdollisesti tarvitaan ennen kuin uusi sopimus on tullut voimaan.

(4)

AKT–EU-ministerineuvosto siirsi AKT-EU-kumppanuussopimuksen 15 artiklan 4 kohdan nojalla 23 päivänä toukokuuta 2019 AKT–EU-suurlähettiläskomitealle toimivallan hyväksyä siirtymävaiheen toimenpiteet (3).

(5)

Sen vuoksi on aiheellista, että AKT–EU-suurlähettiläskomitea hyväksyy AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 4 kohdan nojalla päätöksen AKT–EU-suurlähettiläskomitean päätöksen N:o 3/2019 muuttamisesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen määräysten soveltamisen jatkamiseksi 30 päivään marraskuuta 2021 saakka tai kunnes unionin ja AKT-valtioiden välinen uusi sopimus tulee voimaan tai uuden sopimuksen väliaikainen soveltaminen alkaa, sen mukaan, mikä ajankohdista on aikaisin.

(6)

AKT–EU-kumppanuussopimuksen määräysten soveltamista jatketaan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä AKT-valtioiden välisten suhteiden jatkuvuuden ylläpitämiseksi. Näin ollen näitä muutettuja siirtymätoimenpiteitä ei ole tarkoitettu AKT–EU-kumppanuussopimuksen 95 artiklan 3 kohdan mukaista sopimuksen muuttamista varten,