(1)

Italian hakemus nimityksen ”Rucola della Piana del Sele” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti (2).

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Rucola della Piana del Sele” olisi rekisteröitävä,

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja muna-albumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 1306/2013 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) rahoitettaviin toimiin liittyviä sitomatta olevia määrärahoja voidaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (2) 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan mukaisesti siirtää seuraavalle varainhoitovuodelle. Siirron määrä saa olla enintään kaksi prosenttia Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksymistä alkuperäisistä määrärahoista, eikä se saa ylittää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 (3) 8 artiklassa tarkoitetun, edellisen varainhoitovuoden aikana suoriin tukiin sovelletun mukautuksen määrää.

(2)

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisesti maksettava takaisin asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut siirretyt määrärahat lopullisille tuensaajille, joihin sovelletaan mukautusastetta sinä varainhoitovuonna, jolle määrärahat on siirretty. Kyseistä takaisinmaksua sovelletaan ainoastaan lopullisiin tuensaajiin jäsenvaltioissa, joissa sovellettiin edellisenä varainhoitovuonna rahoituskuria (4).

(3)

Vahvistettaessa takaisin maksettavia määriä olisi asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 7 kohdan mukaisesti otettava huomioon mainitun asetuksen 25 artiklassa tarkoitettua maatalousalan kriisivarausta koskevat määrät, joita ei ole käytetty kriisitoimenpiteisiin varainhoitovuoden loppuun mennessä.

(4)

Komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/1928 (5) 1 artiklan 1 kohdan mukaisesti rahoituskuria sovelletaan suoriin tukiin kalenterivuoden 2019 osalta kriisivarauksen perustamiseksi. Kriisivarauksen käyttämistä ei ole pyydetty varainhoitovuonna 2020.

(5)

Jotta varmistetaan, että rahoituskurin soveltamisen seurauksena käyttämättä jääneiden määrärahojen takaisinmaksu lopullisille tuensaajille on oikeassa suhteessa rahoituskurista johtuvan mukautuksen määrään, on aiheellista, että komissio määrittää määrät, jotka jäsenvaltioilla on käytettävissä takaisinmaksuun.

(6)

Jotta jäsenvaltiot eivät takaisinmaksun vuoksi joutuisi maksamaan lisäsuoritusta, tätä asetusta on tarpeen soveltaa 1 päivästä joulukuuta 2020. Sen vuoksi tässä asetuksessa vahvistetut määrät ovat lopullisia ja niitä sovelletaan, ilman että niillä on vaikutusta vähennysten soveltamiseen asetuksen (EU) N:o 1306/2013 41 artiklan mukaisesti, kaikkiin muihin oikaisuihin, jotka otetaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti huomioon jäsenvaltioiden maksajavirastojen lokakuun 2020 osalta toteuttamia menoja koskevassa kuukausittaisessa maksupäätöksessä, mainitun asetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti suoritettaviin mahdollisiin vähennyksiin ja lisämaksuihin sekä päätöksiin, jotka tehdään tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn puitteissa.

(7)

Asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 12 artiklan 2 kohdan johdantolauseen mukaisesti sitomatta olevia määrärahoja voidaan siirtää yksinomaan seuraavalle varainhoitovuodelle. Sen vuoksi komission on aiheellista määrittää jäsenvaltioiden menoja koskevat tukikelpoisuuspäivät asetuksen (EU) N:o 1306/2013 26 artiklan 5 kohdan mukaisen takaisinmaksun osalta ottaen huomioon maatalouden varainhoitovuosi, sellaisena kuin se määritellään mainitun asetuksen 39 artiklassa.

(8)

Koska siirrettävät ja käyttöön asetettavat määrät koskevat vuoden 2021 talousarviota, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehdyn sopimuksen 135 artiklan 1 kohdasta seuraa, että tässä asetuksessa ei ole tarpeen vahvistaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevaa määrää.

(9)

Jotta otettaisiin huomioon, että maataloustukirahaston vuoden 2020 määrärahojen toteutumista yhteisen hallinnoinnin kautta 16 päivän lokakuuta 2019 ja 15 päivän lokakuuta 2020 välisenä aikana koskevasta tiedonannosta on kulunut vain vähän aikaa ja että tätä asetusta on tarpeen soveltaa jo 1 päivästä joulukuuta 2020, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/2031 vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin alueella sekä suoja-alueille ja suoja-alueilla tapahtuviin tiettyjen kasvien, kasvituotteiden ja muiden tavaroiden siirtoihin vaadittavan kasvipassin sisältöä ja muotoa.

(2)

Unionin alueella tapahtuvia siirtoja koskevassa kasvipassissa on jäljitettävyyskoodi, lukuun ottamatta tiettyjä istutettaviksi tarkoitettuja kasveja, jotka ovat valmiita myytäviksi loppukäyttäjille. Kyseistä poikkeusta ei sovelleta komission laatimaan luetteloon sisällytettäviin istutettavaksi tarkoitettuihin kasvityyppeihin ja -lajeihin.

(3)

Tiettyihin istutettaviksi tarkoitettuihin kasveihin sovelletaan asetuksen (EU) 2016/2031 28 tai 30 artiklan nojalla annettuja tiettyjä tuhoojia koskevia unionin toimenpiteitä. Jotkin näistä istutettaviksi tarkoitetuista kasveista, erityisesti ne, joiden tiedetään todennäköisimmin joutuvan kyseisten tuhoojien saastuttamiksi tai tartuttamiksi tai joista on ilmoitettu esiintymislöydöksiä ja jotka on pysäytetty ja poistettu sisämarkkinoilta kyseisten tuhoojien saastuttamina tai tartuttamina, voivat edistää kyseisten tuhoojien leviämistä unionissa ja siten lisätä niiden merkittävää ja pitkäaikaista kielteistä vaikutusta kyseisiin istutettaviksi tarkoitettuihin kasveihin.

(4)

Tiettyihin unionista peräisin oleviin istutettaviksi tarkoitettuihin kasveihin sovelletaan tiettyjä unionin karanteenituhoojia koskevia erityisiä vaatimuksia asetuksen (EU) 2016/2031 41 artiklan 2 kohdan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (E) 2019/2072 (2) 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kyseiset istutettaviksi tarkoitetut kasvit voivat edistää edellä tarkoitettujen tuhoojien leviämistä unionissa ja siten lisätä niiden merkittävää ja pitkäaikaista kielteistä vaikutusta kyseisiin istutettaviksi tarkoitettuihin kasveihin.

(5)

Tietyistä istutettaviksi tarkoitetuista kasveista on ilmoitettu esiintymislöydöksiä ja ne on pysäytetty ja poistettu markkinoilta, kun niitä on siirretty unionissa, koska ne ovat kantaneet unionikaranteenituhoojia.

(6)

Kyseisten kasvien nopean jäljitettävyyden parantamiseksi kaikkiin kyseisille istutettaviksi tarkoitetuille kasveille myönnettyihin kasvipasseihin on sen vuoksi aiheellista vaatia jäljitettävyyskoodi.

(7)

Asetuksessa (EU) 2016/2031, komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/2313 (3) sekä tässä asetuksessa vahvistetaan joukko uusia sääntöjä, jotka koskevat kasvipassien sisältöä ja muotoa. Komission direktiivi 92/105/ETY (4) on sen vuoksi vanhentunut ja se olisi kumottava.

(8)

Jotta ammattimaisilla toimijoilla ja toimivaltaisilla viranomaisilla olisi riittävästi aikaa mukautua kyseisiin vaatimuksiin, tätä asetusta olisi sovellettava 31 päivästä joulukuuta 2021.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1062/2014 (2) vahvistetaan luettelo vanhoista tehoaineista, jotka on arvioitava sen selvittämiseksi, voidaanko ne mahdollisesti hyväksyä käytettäviksi biosidivalmisteissa. Luetteloon sisältyy peroksioktaanihappo, joka nimetään arvioinnin perusteella uudelleen peretikkahapon ja peroksioktaanihapon reaktiomassaksi.

(2)

Peretikkahapon ja peroksioktaanihapon reaktiomassa on arvioitu sitä silmällä pitäen, voidaanko sitä käyttää asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteessä V kuvattuihin valmisteryhmään 2 (desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä), valmisteryhmään 3 (eläinten hygienia) ja valmisteryhmään 4 (desinfiointiaineet tiloihin, joissa on elintarvikkeita tai rehuja) kuuluvissa biosidivalmisteissa.

(3)

Ranska nimettiin esitteleväksi jäsenvaltioksi, ja sen arvioinnista vastaava toimivaltainen viranomainen toimitti 2 päivänä tammikuuta 2019 arviointikertomuksen sekä päätelmänsä Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’.

(4)

Biosidivalmistekomitea hyväksyi 4 päivänä maaliskuuta 2020 kemikaaliviraston lausunnot (3) delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti ottaen huomioon arvioinnista vastaavan toimivaltaisen viranomaisen päätelmät.

(5)

Kyseisten lausuntojen mukaan valmisteryhmiin 2, 3 ja 4 kuuluvien biosidivalmisteiden, jotka sisältävät peretikkahapon ja peroksioktaanihapon reaktiomassaa, voidaan olettaa täyttävän asetuksen (EU) N:o 528/2012 19 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetyt kriteerit edellyttäen, että noudatetaan tiettyjä niiden käyttöä koskevia spesifikaatioita ja edellytyksiä.

(6)

Kemikaaliviraston lausuntojen perusteella on aiheellista hyväksyä peretikkahapon ja peroksioktaanihapon reaktiomassa käytettäväksi valmisteryhmiin 2, 3 ja 4 kuuluvissa biosidivalmisteissa edellyttäen, että noudatetaan tiettyjä spesifikaatioita ja edellytyksiä.

(7)

Kohtuullinen määräaika on tarpeen ennen tehoaineen hyväksymistä, jotta asianomaiset osapuolet voivat tarvittavalla tavalla valmistautua uusiin vaatimuksiin.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaisia,

(1)

Asetuksessa (EU) 2015/2283 vahvistetaan uuselintarvikkeiden markkinoille saattamista ja käyttöä koskevat säännöt unionissa.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/2469 (2) säädetään asetuksen (EU) 2015/2283 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hakemuksia koskevista hallinnollisista ja tieteellisistä vaatimuksista.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/1381 (3) muutettiin asetusta (EY) N:o 178/2002 (4) sekä asetusta (EU) 2015/2283. Näillä muutoksilla pyrittiin parantamaan EU:n riskinarvioinnin avoimuutta ja kestävyyttä kaikilla elintarvikeketjun aloilla, joilla Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, tekee tieteellisen riskinarvioinnin, myös uuselintarvikkeiden alalla.

(4)

Uuselintarvikkeiden markkinoille saattamisen osalta asetukseen (EY) N:o 178/2002 tehdyillä muutoksilla otettiin käyttöön uusia säännöksiä, jotka koskevat muun muassa seuraavia seikkoja: yleinen neuvonta, jota elintarviketurvallisuusviranomaisen henkilöstö antaa mahdollisen hakijan pyynnöstä ennen hakemuksen toimittamista, sekä alan toimijoiden velvoite ilmoittaa hakemuksen tueksi teettämistään tai tekemistään tutkimuksista ja tämän velvoitteen noudattamatta jättämisen seuraukset. Siinä otettiin myös käyttöön säännöksiä, jotka koskevat kaikkien hakemusten tueksi esitettyjen tieteellisten tietojen, tutkimusten ja muiden tietojen, lukuun ottamatta luottamuksellisia tietoja, julkistamista elintarviketurvallisuusviranomaisen toimesta riskinarviointiprosessin varhaisessa vaiheessa, minkä jälkeen kuullaan kolmansia osapuolia. Muutoksissa vahvistetaan myös erityiset menettelyvaatimukset, jotka koskevat luottamuksellista käsittelyä koskevien pyyntöjen esittämistä ja niiden arviointia elintarviketurvallisuusviranomaisen toimesta hakijan toimittamien tietojen osalta silloin, kun komissio pyytää elintarviketurvallisuusviranomaiselta lausuntoa.

(5)

Asetuksella (EU) 2019/1381 muutettiin myös asetusta (EU) 2015/2283 sisällyttämällä siihen säännöksiä, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus asetuksen (EY) N:o 178/2002 mukautusten kanssa ja otetaan huomioon alakohtaiset erityispiirteet luottamuksellisten tietojen osalta.

(6)

Kaikkien näiden muutosten laajuus ja soveltaminen huomioon ottaen asetusta (EU) 2017/2469 olisi mukautettava, jotta voidaan ottaa huomioon muutokset, jotka koskevat asetuksen (EU) 2015/2283 10 artiklassa tarkoitettujen hakemusten sisältöä, laadintaa ja esittämistä, hakemusten asianmukaisuuden tarkastamista koskevia järjestelyjä sekä elintarviketurvallisuusviranomaisen lausunnoissa vaadittavia tietoja. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2017/2469 olisi erityisesti viitattava vakiotiedostomuotoihin ja edellytettävä, että hakemuksissa annetaan tiedot, jotka osoittavat asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 b artiklassa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen. Lisäksi siinä olisi selvennettävä, että ilmoitusvelvollisuuden noudattamisen arviointi on osa hakemuksen asianmukaisuuden todentamista.

(7)

Kun lisäksi otetaan huomioon, että elintarviketurvallisuusviranomainen vastaa tutkimustietokannan ylläpitämisestä asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 b artiklan mukaisesti, komissiolle olisi myös annettava mahdollisuus kuulla elintarviketurvallisuusviranomaista hakemusten asianmukaisuuden varmentamisen yhteydessä sen varmistamiseksi, että hakemus täyttää kyseisessä artiklassa esitetyt asiaankuuluvat vaatimukset.

(8)

Jos riskinarvioinnin aikana järjestetään julkisia kuulemisia asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 c artiklan 2 kohdan mukaisesti, elintarviketurvallisuusviranomaisen lausuntoon olisi sisällytettävä myös näiden kuulemisten tulokset elintarviketurvallisuusviranomaiselle asetettujen avoimuusvaatimusten mukaisesti.

(9)

Tätä asetusta olisi sovellettava 27 päivästä maaliskuuta 2021, ja sitä olisi sovellettava kyseisestä päivästä eli asetuksen (EU) 2019/1381 soveltamispäivästä alkaen toimitettuihin hakemuksiin.

(10)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 429/2008 (2) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1831/2003 täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt rehun lisäaineiden hyväksymistä koskevien hakemusten laadinnan ja esittämisen sekä hakemusten arvioinnin osalta.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1381 (3) tavoitteena on lisätä elintarvikeketjua koskevan unionin riskinarvioinnin avoimuutta ja kestävyyttä. Sitä varten sillä muutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 178/2002 (4) ja asetusta (EY) N:o 1831/2003 tavoitteena vahvistaa avoimuutta rehun lisäaineiden hyväksyntää koskevissa menettelyissä.

(3)

Alakohtaisten erityispiirteiden huomioon ottamiseksi asetuksella (EU) 2019/1381 muutetaan asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat avoimuutta ja luottamuksellisuutta.

(4)

Asetukseen (EY) N:o 178/2002 asetuksella (EU) 2019/1381 tehdyillä muutoksilla on myös suora vaikutus rehun lisäaineiden hyväksynnän osalta asetuksessa (EY) N:o 429/2008 säädettyihin vaatimuksiin, jotka koskevat hakemusasiakirja-aineistojen laadintaa ja esittämistä, minkä vuoksi kyseisiä vaatimuksia on johdonmukaisuuden ja oikeusvarmuuden vuoksi mukautettava. Asetusta (EY) N:o 429/2008 olisi muutettava hakemusasiakirja-aineistojen laadintaa ja esittämistä koskevien tarvittavien lisäsäännösten vahvistamiseksi.

(5)

Erityisesti olisi mukautettava asetuksen (EY) N:o 429/2008 säännöksiä, jotka koskevat luottamuksellisuuspyyntöjä, pyyntöä tukevien tietojen muotoa (eli tietojen olisi oltava sähköisiä ja ne olisi esitettävä vakiotiedostomuodoissa), asiakirja-aineiston tiivistelmää asetuksessa (EU) 2019/1381 säädetyn avoimuusperiaatteen mukaisesti sekä viittaamista tutkimuksiin, joista on ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 178/2002 32 b artiklan mukaisesti.

(6)

Tätä asetusta olisi sovellettava 27 päivästä maaliskuuta 2021 hakemuksiin ja asiakirja-aineistoihin, joita esitetään kyseisestä päivämäärästä eli asetuksen (EU) 2019/1381 soveltamispäivästä alkaen.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 429/2008 olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

(1)

Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea (PTK) on neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/2110 8 artiklan 1 kohdan nojalla valtuutettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 38 artiklan mukaisesti tekemään Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavan Euroopan unionin YTPP‐neuvontaoperaation (EUAM RCA) poliittista valvontaa ja strategista johtoa koskevat asiaankuuluvat päätökset, mukaan lukien päätös operaation johtajan nimittämisestä.

(2)

PTK hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 päätöksen (YUTP) 2019/2189 (2), jolla Paulo SOARES nimitettiin EUAM RCA -operaation johtajaksi 9 päivänä joulukuuta 2019 alkavaksi ja 8 päivänä joulukuuta 2020 päättyväksi kaudeksi.

(3)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä heinäkuuta 2020 päätöksen (YUTP) 2020/1131 (3), jolla EUAM RCA -operaatio käynnistettiin 9 päivänä elokuuta 2020.

(4)

Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja on ehdottanut, että Paulo SOARESin toimeksiantoa EUAM RCA -operaation johtajana jatketaan 9 päivänä joulukuuta 2020 alkavaksi ja 8 päivänä joulukuuta 2021 päättyväksi kaudeksi,

(1)

Asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sisältyvät tehoaineet, joilla on ympäristön taikka ihmisten tai eläinten terveyden kannalta suotuisammat ominaisuudet. Kyseisiä tehoaineita sisältäville valmisteille voidaan siksi antaa lupa yksinkertaistetulla menettelyllä. Typpi sisältyy asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sillä rajoituksella, että sitä käytetään vain rajoitettuina määrinä käyttövalmiissa kanistereissa.

(2)

Typpi on hyväksytty käytettäväksi tehoaineena valmisteryhmään 18 (hyönteismyrkyt) kuuluvissa biosidivalmisteissa asetuksen (EU) N:o 528/2012 86 artiklan nojalla (2). Typestä koostuville biosidivalmisteille lupaehtojen mukaisesti käytettynä on myönnetty lupia useissa jäsenvaltioissa; valmisteet toimitetaan kaasupulloissa (3).

(3)

Typpeä voidaan tuottaa myös paikalla (in situ) ympäröivästä ilmasta. Paikalla tuotettu typpi ei nykyisin kuulu unionissa käytettäväksi hyväksyttyihin aineisiin, eikä se sisälly asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I eikä sitä ole lisätty komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1062/2014 (4) liitteessä II olevaan luetteloon tehoaineista, jotka ovat mukana biosidivalmisteissa olevien vanhojen tehoaineiden tarkastusohjelmassa.

(4)

Alankomaat toimitti 9 päivänä heinäkuuta 2020 asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 3 kohdan nojalla komissiolle hakemuksen kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdan a alakohdasta poikkeamiseksi ja pyysi, että sen sallittaisiin antaa lupa ympäröivästä ilmasta paikalla tuotetusta typestä koostuville biosidivalmisteille kulttuuriperinnön suojelemiseksi, jäljempänä ’hakemus’.

(5)

Monenlaiset haitalliset organismit hyönteisistä mikro-organismeihin voivat vahingoittaa kulttuuriperintöä. Tällaisten organismien esiintyminen voi johtaa asianomaisen kulttuuriesineen menettämiseen, ja lisäksi siitä aiheutuu riski kyseisten haitallisten organismien leviämisestä lähellä oleviin muihin kulttuuriesineisiin. Ilman asianmukaista käsittelyä esineille voisi aiheutua peruuttamatonta vahinkoa, mikä vaarantaisi vakavasti kulttuuriperinnön säilymisen.

(6)

Paikalla tuotettua typpeä käytetään luomaan pysyviin tai tilapäisiin suljettuihin käsittelytelttoihin tai -kammioihin kontrolloitu ilmakehä, jonka happipitoisuus on hyvin alhainen (anoksia), haitallisten organismien torjumiseksi kulttuuriperintöön kuuluvissa esineissä. Typpeä erotetaan ympäröivästä ilmasta ja pumpataan käsittelytelttaan tai -kammioon, jossa ilman typpipitoisuus nostetaan noin 99 prosenttiin, minkä seurauksena happi syrjäytyy lähes kokonaan. Käsittelyalueelle pumpattavan typen kosteus säädetään käsiteltävän esineen edellyttämälle tasolle. Haitalliset organismit eivät säily hengissä käsittelytelttaan tai -kammioon luoduissa olosuhteissa.

(7)

Alankomaiden toimittamien tietojen mukaan paikalla tuotetun typen käyttö näyttää olevan ainoa tehokas haitallisten organismien torjuntamenetelmä, jota voidaan käyttää kaikenlaisiin materiaaleihin ja materiaaliyhdistelmiin, joita kulttuurilaitosten hallussa olevissa esineissä esiintyy, ja joka ei vahingoita esineitä ja on vaikuttava kulttuuriperinnössä esiintyvien tuhoojien kaikissa kehitysvaiheissa.

(8)

Kuten hakemuksessa todetaan, kulttuuriperintölaitokset ovat Alankomaissa toteuttaneet yli 25 vuoden ajan integroidun tuhoojatorjunnan strategioita ottaen käyttöön vähätoksisia toimintatapoja ja luopumalla aiemmin käytettyjen erittäin toksisten aineiden käytöstä.

(9)

Anoksiaan perustuva menetelmä eli muunneltu tai kontrolloitu ilmakehä sisältyy standardiin EN 16790:2016 ”Conservation of cultural heritage – Integrated pest management (IPM) for protection of cultural heritage”, ja sen mukaan anoksian aikaansaamiseen käytetään yleisimmin typpeä.

(10)

Myös muita menetelmiä haitallisten organismien torjumiseksi on olemassa, esimerkiksi gammasäteilyn käyttö ja lämpösokkikäsittelyt (alhaisissa tai korkeissa lämpötiloissa). Lisäksi samaan tarkoitukseen on mahdollista käyttää biosidivalmisteita, jotka sisältävät muita tehoaineita. Alankomaiden mukaan kuitenkin kullakin noista menetelmistä on rajoituksensa sikäli, että tietyt materiaalit voivat vaurioitua käsittelyn aikana.

(11)

Hakemuksessa esitettyjen tietojen mukaan lämpösokkikäsittelyt (jäädytys- tai lämpökäsittelyt) vaikuttavat moniin materiaaleihin epätoivotulla tavalla. Alhaisessa lämpötilassa tehtävät käsittelyt eivät sovellu esineisiin, joiden rakenne on kerrosmainen tai jotka on tehty anisotrooppisista materiaaleista, mikä johtuu eroista materiaalien lämpötilakertoimien välillä tai niiden eri suunnista ja johtaa jännitykseen ja kerroshalkeiluun (esimerkiksi maalaukset, viilutetut tai intarsiahuonekalut, musiikki-instrumentit), eikä esineisiin, jotka sisältävät öljyä, rasvaa tai vahaa, joka voi kiteytyä ja muodostaa valkoisia kukintoja esineiden pinnalle.

(12)

Korkeassa lämpötilassa tehtävät käsittelyt voivat aiheuttaa hartsien siirtymistä ja värimuutoksia puussa, lakkausten pehmenemistä ja muutoksia kosteuden jakautumisessa materiaaleissa. Tällaiset käsittelyt eivät sovellu esineisiin, joiden rakenne on kerrosmainen tai jotka on tehty anisotrooppisista materiaaleista (esimerkiksi maalaukset, viilutetut tai intarsiahuonekalut, musiikki-instrumentit), nahasta, materiaaleista, jotka pehmenevät, muuttavat muotoaan tai sulavat korkeissa lämpötiloissa (esimerkiksi maalit, lakat, muovia sisältävät yhdistelmätuotteet, vahat, hartsit, tietyt liimat), luonnonhistoriallisiin esineisiin eivätkä esineisiin, joita on aiemmin käsitelty biosidivalmisteilla, jotka sisältävät tiettyjä tehoaineita, kuten diklooridifenyylitrikloorietaania (DDT) tai lindaania, koska lämpö saa jäämät höyrystymään.

(13)

Kuten hakemuksessa todetaan, muita tehoaineita käytetään vain harvoin kulttuurilaitoksissa niiden vaarallisuuden vuoksi. Kyseisten tehoaineiden jäämiä voi vähitellen vapautua käsitellyistä esineistä ympäristöön, mikä aiheuttaa riskin ihmisten terveydelle. Lisäksi kyseiset aineet voivat reagoida kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden materiaalien kanssa, mikä voi aiheuttaa sellaisia muutoksia, joita ei voida hyväksyä, kuten värinmuutoksia ja tahroja.

(14)

Hakemuksen mukaan gammasäteilyn käyttö voi aiheuttaa epätoivottuja reaktioita ja lisätä selluloosamateriaalien kuten paperin, valkuaispitoisten materiaalien kuten nahan sekä synteettisten polymeerien kuten muovin hajoamista. Lisäksi se edellyttää esineiden ja kokoelmien kuljettamista erityisiin laitoksiin käsittelyä varten.

(15)

Hakemuksessa olevien tietojen mukaan pulloissa toimitettavan typen käyttö ei ole kulttuurilaitoksille sopiva vaihtoehto, koska siihen liittyy käytännön hankaluuksia. Pulloihin mahtuva pieni määrä edellyttää säännöllisiä kuljetuksia ja erillisiä säilytystiloja. Pulloissa toimitettavan typen käyttö on lisäksi kulttuurilaitoksille hyvin kallista.

(16)

Hakemuksessa todetaan, että viime vuosikymmeninä monet kulttuurilaitokset ovat investoineet käsittelykammioiden rakentamiseen ja typpigeneraattoreiden hankintaan. Koska paikalla tuotettua typpeä hyödyntävä anoksiatekniikka on monikäyttöinen ja soveltuu kaikkien materiaalien käsittelyyn, sitä käytetään hyvin yleisesti kulttuuriperinnön säilyttämisessä.

(17)

Jos kulttuurilaitoksilta vaadittaisiin useiden menetelmien käyttöä haitallisten organismien torjumiseksi – joista kukin menetelmä soveltuu vain tietyille materiaaleille ja esineille – sen sijaan, että käytetään yhtä, jo käytössä olevaa ja kaikille materiaaleille soveltuvaa menetelmää, kulttuurilaitoksille aiheutuisi lisäkustannuksia, ja niiden olisi vaikeampi saavuttaa toteuttamiaan integroituja torjuntatoimia koskeva tavoite luopua vaarallisempien tehoaineiden käytöstä. Paikalla tuotettua typpeä hyödyntävää anoksiatekniikkaa varten hankittujen tilojen ja laitteiden käytön lopettaminen tarkoittaisi lisäksi aiempien investointien menetystä.

(18)

Keskusteluja mahdollisesta asetuksen (EU) N:o 528/2012 55 artiklan 3 kohdan nojalla myönnettävästä paikalla tuotettua typpeä koskevasta poikkeuksesta käytiin biosidivalmisteista vastaavista toimivaltaisista viranomaisista muodostuvan komission asiantuntijaryhmän useissa kokouksissa (5) vuonna 2019.

(19)

Sen jälkeen, kun Itävalta ensimmäisenä pyysi vastaavaa poikkeuslupaa käyttää paikalla tuotetusta typestä koostuvia valmisteita, Euroopan kemikaalivirasto järjesti komission pyynnöstä poikkeushakemusta koskevan julkisen kuulemisen, jossa kaikki asianomaiset osapuolet saattoivat tuoda esiin näkemyksiään. Valtaosassa vastaanotetuista 1487 vastauksesta kannatettiin poikkeusta. Monet vastaajista toivat esiin käytettävissä olevien vaihtoehtoisten menetelmien haittapuolia: lämpökäsittelyt voivat vahingoittaa tiettyjä materiaaleja; muiden tehoaineiden käytöstä jää artefakteihin myrkyllisiä jäämiä, jotka vapautuvat vähitellen ympäristöön; pullotettua typpeä käytettäessä ei ole mahdollista kontrolloida käsittelyalueen suhteellista kosteutta, mikä on tarpeen tiettyjen materiaalien käsittelemiseksi.

(20)

Kaksi museoita ja kulttuuriperintökohteita edustavaa kansainvälistä organisaatiota – Kansainvälinen museoneuvosto ja Rakennusmuistomerkkien ja historiallisten alueiden kansainvälinen neuvosto – on ilmaissut aikomuksensa jättää hakemus paikalla tuotetun typen sisällyttämisestä asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I, minkä jälkeen jäsenvaltiot voisivat antaa luvan paikalla tuotetusta typestä koostuville valmisteille ilman kyseisen asetuksen 55 artiklan 3 kohdan mukaisesti myönnettävää poikkeusta. Tällaisen hakemuksen arvioiminen ja aineen sisällyttäminen asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I sekä valmisteita koskevien lupien saaminen vaatii kuitenkin aikaa.

(21)

Hakemuksesta käy ilmi, ettei sopivia vaihtoehtoja ole Alankomaissa saatavilla, koska kaikissa nykyisin käytettävissä olevissa vaihtoehtoisissa menetelmissä on epäkohtia: joko ne eivät sovellu kaikkien materiaalien käsittelyyn tai niihin liittyy käytännön hankaluuksia.

(22)

Kyseisten perustelujen pohjalta on aiheellista todeta, että paikalla tuotettu typpi on olennaisen tärkeää kulttuuriperinnön suojelemiseksi Alankomaissa ja että sopivia vaihtoehtoja ei ole saatavissa. Siksi Alankomaille olisi sallittava luvan antaminen paikalla tuotetusta typestä koostuvien biosidivalmisteiden asettamiseen saataville markkinoilla ja käyttöön kulttuuriperinnön suojelemiseksi.

(23)

Paikalla tuotetun typen mahdollinen sisällyttäminen asetuksen (EU) N:o 528/2012 liitteeseen I ja jäsenvaltioiden sen jälkeen paikalla tuotetusta typestä koostuville valmisteille antamat luvat vaativat aikaa. Sen vuoksi on aiheellista myöntää poikkeus ajanjaksoksi, jonka kuluessa asiaankuuluvat menettelyt voidaan saada päätökseen,