ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 379

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

63. vuosikerta
13. marraskuuta 2020


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1676, annettu 31 päivänä elokuuta 2020, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 25 artiklan muuttamisesta asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettujen maalien osalta ( 1 )

1

 

*

Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1677, annettu 31 päivänä elokuuta 2020, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyvien tietovaatimusten toimivuuden parantamiseksi ( 1 )

3

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1678, annettu 6 päivänä marraskuuta 2020, erään suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän muutosten hyväksymisestä (Rioja (SAN))

24

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1679, annettu 6 päivänä marraskuuta 2020, suojan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti nimitykselle Soltvadkerti (SAN)

25

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1680, annettu 6 päivänä marraskuuta 2020, suojan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti nimitykselle (Friuli / Friuli Venezia Giulia / Furlanija / Furlanija Julijska krajina (SAN))

26

 

*

Komission asetus (EU) 2020/1681, annettu 12 päivänä marraskuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen aromiaineiden poistamisesta unionin luettelosta ( 1 )

27

 

*

Komission asetus (EU) 2020/1682, annettu 12 päivänä marraskuuta 2020, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen III muuttamisesta ( 1 )

31

 

*

Komission asetus (EU) 2020/1683, annettu 12 päivänä marraskuuta 2020, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II ja III muuttamisesta ( 1 )

34

 

*

Komission asetus (EU) 2020/1684, annettu 12 päivänä marraskuuta 2020, kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen VI muuttamisesta ( 1 )

42

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1685, annettu 12 päivänä marraskuuta 2020, asetuksen (EU) N:o 37/2010 muuttamisesta aineen bupivakaiini luokittelemiseksi sen jäämien enimmäismäärän osalta ( 1 )

44

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1686, annettu 12 päivänä marraskuuta 2020, tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi

47

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Komission delegoitu direktiivi (EU) 2020/1687, annettu 2 päivänä syyskuuta 2020, neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS liitteen muuttamisesta uuden psykoaktiivisen aineen N,N-dietyyli-2-[[4-(1-metyylietoksi)fenyyli]metyyli]-5-nitro-1H-bentsimidatsoli-1-etaaniamiini (isotonitatseeni) huumausaineen määritelmään sisällyttämisen osalta

55

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1688, annettu 25 päivänä syyskuuta 2020, katettujen joukkovelkakirjalainojen kolmannen osto-ohjelman toteutuksesta annetun päätöksen (EU) 2020/187 muuttamisesta (EKP/2020/48)

58

 

*

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen päätös (EU) 2020/1689, annettu 16 päivänä syyskuuta 2020, sellaisen väliaikaisen vaatimuksen jatkamisesta, jolla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on nettomääräisiä lyhyitä positioita, vaaditaan alentamaan sellaisten yritysten liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskevia nettomääräisiä lyhyitä positioita koskevia ilmoituskynnysarvoja, joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla yli sen kynnysarvon, joka edellyttää ilmoitusta toimivaltaisille viranomaisille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 236/2012 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti

60

 

 

SUUNTAVIIVAT

 

*

Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2020/1690, annettu 25 päivänä syyskuuta 2020, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta annettujen suuntaviivojen EKP/2015/510 muuttamisesta (EKP/2020/45)

77

 

*

Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2020/1691, annettu 25 päivänä syyskuuta 2020, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä annettujen suuntaviivojen EKP/2014/31 muuttamisesta (EKP/2020/47)

92

 

*

Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2020/1692, annettu 25 päivänä syyskuuta 2020, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta annettujen suuntaviivojen (EU) 2016/65 muuttamisesta (EKP/2020/46)

94

 

 

TYÖJÄRJESTYKSET

 

*

Biopohjaisten teollisuudenalojen yhteisyrityksen hallintoneuvoston päätös, tehty 26 päivänä maaliskuuta 2020, sisäisistä säännöistä rekisteröidyille kuuluvien tiettyjen oikeuksien rajoittamiseksi BBI-yhteisyrityksen toimintaan liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä

96

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/1


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/1676,

annettu 31 päivänä elokuuta 2020,

aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 25 artiklan muuttamisesta asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettujen maalien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (1) ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetusta (EY) N:o 1272/2008 muutettiin komission asetuksella (EU) 2017/542 (2), jotta siihen voitiin lisätä tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyvien tietojen toimittamista ja ainutkertaisen koostumustunnisteen (UFI-tunnisteen) sisällyttämistä vaarallisten seosten varoitusetiketissä annettaviin täydentäviin tietoihin. Maahantuojien ja jatkokäyttäjien edellytetään alkavan noudattaa vaatimuksia vaiheittain eri noudattamispäivistä alkaen sen mukaan, mitä käyttöä varten seos saatetaan markkinoille.

(2)

Maaliala on herättänyt erityistä huolta kiireellisiä terveydenhuollon vastatoimia koskevien vaatimusten toimivuuden osalta, kun kyseessä ovat maalit, joita sekoitetaan pieninä määrinä räätälöidysti yksittäiselle kuluttajalle tai ammattikäyttäjälle myyntipisteessä. Hyvin spesifisiä maalisävyjä koskevan asiakaskysynnän tyydyttämiseksi maalien sekoittajia voidaan pyytää sekoittamaan ja toimittamaan maaleja, joiden koostumus voi vaihdella lähes rajattomasti. Kiireellisiä terveydenhuollon vastatoimia koskevien vaatimusten noudattaminen edellyttäisi sen vuoksi, että maalien sekoittajat joko toimittavat tietoja ja muodostavat ainutkertaisen koostumustunnisteen (UFI-tunnisteen) etukäteen erittäin suurelle määrälle kaikkia mahdollisia väriyhdistelmiä, joista monia ei ehkä koskaan toimiteta, tai lykkäävät jokaista toimitusta myyntipisteessä, kunnes tiedot on toimitettu ja UFI-tunniste on muodostettu. Kummastakin lähestymistavasta aiheutuisi kohtuuton rasite asiakkaiden toiveiden mukaan sekoitettujen maalien toimittajille.

(3)

Jotta vältetään erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettujen maalien vuoksi aiheutuva kohtuuton hallinnollinen rasite, vaatimuksia muutetaan komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/1677 (3), jotta voidaan säätää mahdollisuudesta vapauttaa asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetut maalit asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VIII säädetyistä ilmoitusvelvoitteista ja kyseisessä liitteessä säädetystä UFI-tunnisteen muodostamista koskevasta velvoitteesta. Jotta myrkytystietokeskukset voivat laatia sopivan kiireellisen terveydenhuollon vastatoimen, asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettujen maalien sisältämiin yksittäisiin seoksiin sovelletaan kuitenkin edelleen kaikkia liitteen VIII vaatimuksia.

(4)

Tämän perusteella on aiheellista muuttaa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 25 artiklaa, jotta voidaan vahvistaa sääntö, joka koskee asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettuja maaleja, joista ei ilmoiteta mitään tietoja ja joita vastaavaa UFI-tunnistetta ei ole muodostettu, ja jonka mukaan kaikkien asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettuun maaliin sisältyvien seosten UFI-tunnisteet on ilmoitettava asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetun maalin varoitusetiketissä. Jos UFI-tunnuksella varustetun seoksen pitoisuus asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetussa maalissa on yli 5 prosenttia, pitoisuus olisi lisäksi sisällytettävä asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetun maalin varoitusetiketin täydentäviin tietoihin, koska tällaisina pitoisuuksina asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettuihin maaleihin sisältyvillä seoksilla on todennäköisemmin merkitystä kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien kannalta.

(5)

Kun otetaan huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VIII vahvistettu, kuluttajien ja ammattikäyttäjien käyttöön tarkoitettuja seoksia koskevien sääntöjen noudattamispäivä eli 1 päivä tammikuuta 2021 lähestyy ja että tämä asetus mahdollistaa mainitun liitteen noudattamisen kaikilla aloilla, tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian.

(6)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1272/2008 olisi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1272/2008 25 artiklaan kohta seuraavasti:

”8.   Kun on kyse asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetusta maalista, josta ei ole tehty ilmoitusta liitteen VIII mukaisesti ja jota vastaavaa ainutkertaista koostumustunnistetta ei ole muodostettu, kaikkien 45 artiklan mukaisesti ilmoitettavien asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettuun maaliin sisältyvien seosten, joiden pitoisuus ylittää 0,1 prosenttia, ainutkertaiset koostumustunnisteet on sisällytettävä asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetun maalin varoitusetiketin täydentäviin tietoihin, jotka sijaitsevat yhdessä ja jotka luetellaan asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettuun maaliin sisältyvien seosten pitoisuuden mukaan alenevassa järjestyksessä liitteessä VIII olevan A osan 5 jakson säännösten mukaisesti.

Jos ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa ainutkertaisella koostumustunnisteella varustetun seoksen pitoisuus asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetussa maalissa on yli 5 prosenttia, kyseisen seoksen pitoisuus on sisällytettävä myös asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetun maalin varoitusetiketin täydentäviin tietoihin sen ainutkertaisen koostumustunnisteen viereen liitteessä VIII olevan B osan 3.4 jakson mukaisesti.

Tässä kohdassa ’asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetulla maalilla’ tarkoitetaan maalia, jota sekoitetaan pieninä määrinä räätälöidysti yksittäiselle kuluttajalle tai ammattikäyttäjälle myyntipisteessä sävyttämällä tai värejä sekoittamalla.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä elokuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) 2017/542, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2017, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta lisäämällä siihen kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyviä yhdenmukaistettuja tietoja koskeva liite (EUVL L 78, 23.3.2017, s. 1).

(3)  Komission delegoituun asetus (EU) 2020/1677, annettu 31 päivänä elokuuta 2020, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyvien tietovaatimusten toimivuuden parantamiseksi (ks. tämän virallisen lehden s. 3).


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/3


KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/1677,

annettu 31 päivänä elokuuta 2020,

aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyvien tietovaatimusten toimivuuden parantamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (1) ja erityisesti sen 45 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetusta (EY) N:o 1272/2008 muutettiin komission asetuksella (EU) 2017/542 (2), jotta siihen voitiin lisätä tiettyjä vaatimuksia, jotka koskevat kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyvien tietojen toimittamista ja ainutkertaisen koostumustunnisteen sisällyttämistä vaarallisten seosten varoitusetiketissä annettaviin täydentäviin tietoihin. Näitä vaatimuksia muutettiin komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/11 (3). Maahantuojien ja jatkokäyttäjien edellytetään alkavan noudattaa vaatimuksia vaiheittain eri noudattamispäivistä alkaen sen mukaan, mitä käyttöä varten seos saatetaan markkinoille.

(2)

Eri toimialat ovat tuoneet esiin huolenaiheita, jotka liittyvät kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyviä tietoja koskevien vaatimusten toimivuuteen tietyissä tapauksissa, kuten vaikeus saada tietoa seosten tarkasta koostumuksesta, kun seosten valmistuksessa käytetään koostumukseltaan erittäin vaihtelevia tai tuntemattomia raaka-aineita, kun samalla tuotantolinjalla käytetään myrkyllisyydeltään hyvin samankaltaisia ainesosia, joilla on useita eri toimittajia, tai kun kyseessä ovat monimutkaiset toimitusketjut. Huolta on aiheuttanut myös se, että markkinoille saatettavien asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettujen maalien koostumusta on mahdotonta tuntea ennalta.

(3)

On tarpeen käsitellä tilannetta, jossa tietyssä seoksessa käytetään erilaisia mutta toksikologisesti hyvin samankaltaisia ainesosia ja jossa ei ole tiedossa, mitä ainesosia jossakin tiettyyn aikaan markkinoille saatetussa seoksessa on. Jotta voidaan varmistaa, että kiireellisiä terveydenhuollon vastatoimia koskevia vaatimuksia voidaan käytännössä noudattaa asianmukaisesti, tuojien ja jatkokäyttäjien olisi voitava ryhmitellä seoksen myrkyllisyydeltään samankaltaiset ainesosat yhdeksi kokonaisuudeksi keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään ja antaa tiedot seokseen sisältyvien tällaisten ainesosien kokonaispitoisuudesta ilman niiden erillisten pitoisuuksien täsmentämistä. Jotta myrkytystietokeskukset voisivat laatia asianmukaisen kiireellisen terveydenhuollon vastatoimen, ainesosat olisi ryhmiteltävä keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään vain, jos niiden terveys- ja fysikaalisten vaikutusten luokitus on sama ja jos vaarojen nimeäminen ja vaaroja koskevat lisätiedot ovat samat kaikkien näitä ainesosia sisältävien lopullisten valmiiden seosten mahdollisten yhdistelmien osalta. Tiettyihin vaaraluokkiin luokitelluilla ainesosilla olisi myös oltava sama tekninen tarkoitus ja samat myrkyllisyysominaisuudet, jotta ne voidaan lukea samaan ryhmään kuuluviksi.

(4)

Jotta voidaan käsitellä kipsi-, valmisbetoni- ja sementtialan erityisvaikeuksia ja jotta ne voivat täyttää kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien vaatimukset heikentämättä turvallisuustasoa, tiettyihin näillä kolmella alalla käytettyihin vakiomuotoisiin seoksiin liittyvät kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien tiedot olisi voitava toimittaa viittaamalla vakiokoostumukseen. Jotta myrkytystietokeskukset voisivat laatia sopivan kiireellisen terveydenhuollon vastatoimen, tämän vaihtoehdon olisi oltava käytettävissä vain tapauksissa, joissa seoksen luokitus ei muutu seoksen koostumuksen mukaisesti vakiokaavassa täsmennetyllä pitoisuusalueella ja kun tiedot koostumuksesta ovat vähintään yhtä yksityiskohtaisia kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (4) 31 artiklan mukaisesti laaditussa seoksen käyttöturvallisuustiedotteessa, jäljempänä ’käyttöturvallisuustiedote’. Jos käyttöturvallisuustiedotteen tiedot ovat yksityiskohtaisempia kuin vakiokaavassa annetut koostumusta koskevat tiedot, olisi vaadittava, että tuojat ja jatkokäyttäjät ilmoittavat sen sijaan käyttöturvallisuustiedotteen tiedot.

(5)

Jotta voidaan puuttua erityisiin vaikeuksiin, joita otaksutaan liittyvän tiettyihin polttoaineisiin, ja kun otetaan huomioon, että markkinoille saatetut polttoaineet ovat yleensä jonkin teknisen standardin mukaisia ja että myrkytystietokeskukset ovat ilmoittaneet vain vähäisestä määrästä myrkytystapauksia, joihin liittyy polttoaineita, olisi oltava mahdollista, kunnes löydetään sopivampi ratkaisu, toimittaa kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyviä tietoja viittaamalla käyttöturvallisuustiedotteen tietoihin sekä mahdollisiin muihin tiedossa oleviin tietoihin tuotteiden kemiallisesta koostumuksesta.

(6)

Hyvin spesifisiä maalisävyjä koskevan asiakaskysynnän tyydyttämiseksi maalien sekoittajia voidaan pyytää toimittamaan asiakkaan toiveiden mukaan myyntipisteessä sekoitettuja maaleja. Tällaisten asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettujen maalien koostumus voi vaihdella lähes rajattomasti. Jos mitään lieventäviä toimenpiteitä ei ole, asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VIII vahvistettujen kiireellisiä terveydenhuollon vastatoimia koskevien vaatimusten noudattaminen edellyttäisi sen vuoksi, että maalien sekoittajat joko toimittavat tietoja ja luovat ainutkertaisen koostumustunnisteen (UFI-tunnisteen) etukäteen erittäin suurelle määrälle kaikkia mahdollisia väriyhdistelmiä, joista monia ei ehkä koskaan toimiteta, tai lykkäävät jokaista toimitusta myyntipisteessä, kunnes tiedot on toimitettu ja UFI-tunniste on luotu. Kumpikin toimintatapa rasittaisi asiakkaiden toiveiden mukaan sekoitettuja maaleja toimittavia yrityksiä, erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kohtuuttomasti.

(7)

Myrkytystietokeskukset eivät ole ilmoittaneet merkittävästä määrästä maaleihin liittyviä onnettomuuksia. Koska riskit näyttävät olevan muihin seoksiin verrattuna vähäisemmät, on perustelua hyväksyä joustavampi toimintatapa, sillä näin ei heikennetä nykyistä turvallisuustasoa.

(8)

Tämän vuoksi on aiheellista säätää mahdollisuudesta myöntää poikkeus asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetuille maaleille liitteessä VIII vahvistetusta ilmoitusvelvollisuudesta ja UFI-tunnisteen luomista koskevasta velvoitteesta. Jotta myrkytystietokeskukset voivat laatia asianmukaisen kiireellisen terveydenhuollon vastatoimen, asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettujen maalien sisältämiin yksittäisiin seoksiin olisi kuitenkin edelleen sovellettava kaikkia kyseisen liitteen vaatimuksia. Tämän asetuksen lisäksi komission delegoidulla asetuksella (EU) 2020/1676 (5) muutetaan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 25 artiklaa lisäämällä siihen uusi sääntö, jonka mukaan, kun on kyse asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetusta maalista, josta ei ole tehty ilmoitusta liitteen VIII mukaisesti ja jota vastaavaa ainutkertaista koostumustunnistetta (UFI) ei ole luotu, edellytetään, että kaikkien asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettuun maaliin sisältyvien seosten ainutkertaiset koostumustunnisteet on sisällytettävä asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetun maalin varoitusetiketin täydentäviin tietoihin, yhdessä kunkin sellaisen ainutkertaisella koostumustunnisteella varustetun seoksen täsmennetyn pitoisuuden kanssa, jonka pitoisuus asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetussa maalissa on yli 5 prosenttia.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteeseen VIII tehtyjen muutosten määrän vuoksi on aiheellista korvata koko liite oikeudellisen selkeyden varmistamiseksi.

(10)

Kun otetaan huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liitteessä VIII vahvistettu, kuluttajien ja ammattikäyttäjien käyttöön tarkoitettuja seoksia koskevien sääntöjen noudattamispäivä eli 1 päivä tammikuuta 2021 lähestyy ja että tämä asetus mahdollistaa mainitun liitteen noudattamisen kaikilla aloilla, tämän asetuksen olisi tultava voimaan mahdollisimman pian.

(11)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1272/2008 olisi muutettava.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1272/2008 liite VIII tämän asetuksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä elokuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.

(2)  Komission asetus (EU) 2017/542, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2017, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta lisäämällä siihen kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyviä yhdenmukaistettuja tietoja koskeva liite (EUVL L 78, 23.3.2017, s. 1).

(3)  Komission delegoitu asetus (EU) 2020/11, annettu 29 päivänä lokakuuta 2019, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta kiireellisiin terveydenhuollon vastatoimiin liittyvien tietojen osalta (EUVL L 6, 10.1.2020, s. 8).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006 , kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1).

(5)  Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1676, annettu 31 päivänä elokuuta 2020, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 25 artiklan muuttamisesta asiakkaan toiveiden mukaan sekoitettujen maalien osalta (katso tämän virallisen lehden sivu 1).


LIITE

”LIITE VIII

KIIREELLISIIN TERVEYDENHUOLLON VASTATOIMIIN JA ENNALTA EHKÄISEVIIN TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT YHDENMUKAISTETUT TIEDOT

A OSA

YLEISET VAATIMUKSET

1.   SOVELTAMINEN

1.1

Maahantuojien ja jatkokäyttäjien, jotka saattavat markkinoille tämän liitteen A osan 2.4 kohdan mukaisia kulutuskäyttöön tarkoitettuja seoksia, on noudatettava tämän liitteen säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2021.

1.2

Maahantuojien ja jatkokäyttäjien, jotka saattavat markkinoille tämän liitteen A osan 2.4 kohdan mukaisia ammattikäyttöön tarkoitettuja seoksia, on noudatettava tämän liitteen säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2021.

1.3

Maahantuojien ja jatkokäyttäjien, jotka saattavat markkinoille tämän liitteen A osan 2.4 kohdan mukaisia teollisuuskäyttöön tarkoitettuja seoksia tai seoksia, joiden loppukäyttö ei edellytä ilmoitusta, on noudatettava tämän liitteen säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 2024.

1.4

Maahantuojien ja jatkokäyttäjien, jotka ovat ilmoittaneet vaarallisesta seoksesta 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle nimetylle elimelle ennen 1.1, 1.2 ja 1.3 kohdassa tarkoitettua soveltamisen alkamispäivää tietoja, jotka eivät ole tämän liitteen mukaiset, ei kyseisten seosten osalta tarvitse noudattaa tämän liitteen säännöksiä ennen 1 päivää tammikuuta 2025.

1.5

Jos jokin tämän liitteen B osan 4.1 kohdassa tarkoitetuista muutoksista tapahtuu ennen 1 päivää tammikuuta 2025, maahantuojien ja jatkokäyttäjien on poikkeuksena 1.4 kohdan säännöksistä noudatettava tämän liitteen säännöksiä ennen kyseisen seoksen saattamista muutettuna markkinoille.

2.   KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

2.1

Tässä liitteessä vahvistetaan vaatimukset, joita maahantuojien ja jatkokäyttäjien, jotka saattavat markkinoille seoksia, jäljempänä ’ilmoittajat’, on noudatettava tietoja ilmoittaessaan, jotta nimetyillä elimillä on käytettävissään tiedot, joita ne tarvitsevat 45 artiklan mukaisten tehtäviensä suorittamista varten.

2.2

Tätä liitettä ei sovelleta seoksiin, jotka on tarkoitettu tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen tai asetuksen (EY) N:o 1907/2006 3 artiklan 22 kohdassa tarkoitettuun tuote- ja prosessisuuntautuneeseen tutkimukseen ja kehittämiseen.

Tätä liitettä ei sovelleta seoksiin, jotka on luokiteltu vain yhteen tai useampaan seuraavista vaaraluokista:

1)

paineen alaiset kaasut;

2)

räjähteet (epästabiilit räjähteet ja vaarallisuusluokat 1.1–1.6).

2.2a.

Kun kyseessä ovat asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetut maalit, ilmoittajat voivat, sen rajoittamatta, mitä 25 artiklan 8 kohdassa säädetään, jättää tämän liitteen mukaiset tiedot toimittamatta ja ainutkertaisen koostumustunnisteen (UFI) muodostamatta.

2.3

Kun on kyse seoksista, joiden loppukäyttö ei edellytä ilmoitusta, tai seoksista, jotka on saatettu markkinoille vain teollisuuskäyttöä varten, ilmoittajat voivat yleisten ilmoittamisvaatimusten sijasta valita rajoitetun ilmoittamisen B osan 3.1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti sillä edellytyksellä, että tarkempia lisätietoja on nopeasti saatavilla B osan 1.3 kohdan mukaisesti.

2.4

Tässä liitteessä tarkoitetaan:

(1)

’kuluttajakäyttöön tarkoitetulla seoksella’ seosta, joka on tarkoitettu kuluttajien käyttöön joko sellaisenaan tai osana toista seosta ja johon sovelletaan 45 artiklassa säädettyjä tietovaatimuksia;

(2)

’ammattikäyttöön tarkoitetulla seoksella’ seosta, joka on tarkoitettu ammattikäyttäjien käyttöön muualla kuin teollisuuslaitoksissa joko sellaisenaan tai osana toista seosta, joka on tarkoitettu ammattikäyttäjien käyttöön muualla kuin teollisuuslaitoksissa, ja johon sovelletaan 45 artiklassa säädettyjä tietovaatimuksia;

(3)

’teollisuuskäyttöön tarkoitetulla seoksella’ seosta, joka on tarkoitettu käytettäväksi pelkästään teollisuuslaitoksissa.

(4)

’seoksella, jonka loppukäyttö ei edellytä ilmoitusta’ seosta osana toista seosta, kun viimeksi mainittu on tarkoitettu kuluttajien tai ammattikäyttäjien käyttöön, mutta johon ei sovelleta 45 artiklassa säädettyjä tietovaatimuksia;

(5)

’asiakkaan toiveiden mukaan sekoitetulla maalilla’ maalia, jota sekoitetaan pieninä määrinä räätälöidysti yksittäiselle kuluttajalle tai ammattikäyttäjälle myyntipisteessä sävyttämällä tai värejä sekoittamalla.

Jos seoksella on useampia kuin yksi käyttötarkoitus, kaikkia asianomaisia luokkia koskevien vaatimusten on täytyttävä.

3.   ILMOITTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

3.1

Ilmoittajien on ennen sellaisten seosten saattamista markkinoille, jotka on luokiteltu vaarallisiksi niiden terveyteen kohdistuvien tai fysikaalisten vaikutusten perusteella, annettava tiedot kyseisistä seoksista 45 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille nimetyille elimille, jäljempänä ’nimetyt elimet’, siinä jäsenvaltiossa tai niissä jäsenvaltioissa, jossa tai joissa seos saatetaan markkinoille.

Ilmoituksen on sisällettävä B osassa täsmennetyt tiedot. Se on toimitettava sähköisesti XML-muodossa, jonka kemikaalivirasto asettaa maksutta saataville.

3.2

Jos nimetty elin vastaanotettuaan 3.1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekee ilmoittajalle perustellun pyynnön, jonka mukaan kyseinen nimetty elin tarvitsee lisätietoja tai selvennyksiä voidakseen suorittaa 45 artiklan mukaiset tehtävänsä, ilmoittajan on toimitettava pyydetyt tiedot tai selvitykset viipymättä.

3.3

Ilmoitus on tehtävä sen jäsenvaltion (niiden jäsenvaltioiden) virallisella kielellä (virallisilla kielillä), jossa (joissa) seos saatetaan markkinoille, paitsi jos kyseiset jäsenvaltiot määräävät toisin.

3.4

Seoksen aiottu käyttö on kuvailtava käyttäen kemikaaliviraston määrittämää yhdenmukaistettua tuoteluokittelujärjestelmää.

3.5

Ilmoitus on päivitettävä ilman aiheetonta viivytystä, kun B osan 4.1 kohdan mukaiset edellytykset täyttyvät.

4.   RYHMÄILMOITUS

4.1

Useammasta kuin yhdestä seoksesta voidaan tehdä yksi yhteinen ilmoitus, jos kaikkien ryhmään kuuluvien seosten luokitus terveyteen kohdistuvien ja fysikaalisen vaarojen osalta on sama. Tällainen ilmoitus on jäljempänä ’ryhmäilmoitus’.

4.2

Ryhmäilmoitus voidaan tehdä vain jos kaikissa ryhmän seoksissa on samat ainesosat (B osan 3.2 kohdan mukaisesti tunnistettuina) ja kunkin ainesosan ilmoitettu pitoisuuden vaihteluväli on sama kaikissa seoksissa (B osan 3.4 kohdan mukaisesti).

4.3

Ryhmäilmoitus voidaan 4.2 kohdan säännöksistä poiketen sallia myös silloin, kun ryhmän eri seosten koostumuserot johtuvat pelkästään hajusteista sillä edellytyksellä, että eri hajusteiden pitoisuus kussakin seoksessa on enintään 5 prosenttia.

4.4

Ryhmäilmoitusta käytettäessä B osassa vaaditut tiedot on tapauksen mukaan annettava kustakin ryhmän seoksesta.

5.   AINUTKERTAINEN KOOSTUMUSTUNNISTE (UFI)

5.1

Ilmoittajan on muodostettava ainutkertainen koostumustunniste (unique formula identifier), jäljempänä ’UFI-tunniste’, kemikaaliviraston käyttöön asettamalla sähköisellä menettelyllä. UFI-tunniste on alfanumeerinen koodi, joka yksiselitteisesti liittää seoksen tai seosryhmän koostumusta koskevat ilmoitetut tiedot tiettyyn seokseen tai seosryhmään. UFI-tunniste annetaan maksutta.

Uusi UFI-tunniste on luotava, jos seoksen tai seosryhmän koostumus muuttuu tavalla, joka täyttää yhden tai useamman B osan 4.1 kohdan ensimmäisen alakohdan neljännen luetelmakohdan a, b ja c alakohdassa kuvaillun edellytyksen, tai, tapauksen mukaan, yhden tai useamman mainitun kohdan toisessa alakohdassa säädetyistä edellytyksistä.

Tämän kohdan toisen alakohdan säännöksistä poiketen uutta UFI-tunnistetta ei vaadita ryhmäilmoitukseen sisältyville seoksille, jotka sisältävät hajusteita, sillä edellytyksellä, että koostumuksen muutokset koskevat pelkästään kyseisiä hajusteita tai johtuvat uusien hajusteiden lisäämisestä.

Tämän kohdan toisen alakohdan säännöksistä poiketen uutta UFI-tunnistetta ei vaadita, kun B osan 4.1 kohdan ensimmäisen alakohdan neljännen luetelmakohdan a alakohdassa vahvistetut edellytykset täyttävä muutos koskee ainoastaan yhtä tai useampaa sellaista ainesosaa, joka on ryhmitelty B osan 3.5 kohdan mukaiseen keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään ja joka jo sisältyy ilmoitukseen.

5.2

UFI-tunnisteen eteen on merkittävä lyhenne ”UFI” suuraakkosin ja perään kaksoispiste (”UFI:”), ja sen on oltava selvästi näkyvä, helposti luettava ja pysyvä.

5.3

Sen sijaan, että ilmoittaja sisällyttää UFI-tunnisteen varoitusetiketin täydentäviin tietoihin, se voi vaihtoehtoisesti painaa tai liittää tunnisteen sisäpakkaukseen lähelle muita pakkausmerkintöjä.

Jos sisäpakkaus on joko muodoltaan sellainen tai kooltaan niin pieni, että siihen ei voi kiinnittää UFI-tunnistetta, ilmoittaja voi painaa tai liittää lähellä muita pakkausmerkintöjä olevan UFI-tunnisteen ulkopakkaukseen.

Jos seosta ei ole pakattu, UFI-tunniste on tapauksen mukaan ilmoitettava käyttöturvallisuustiedotteessa tai sisällytettävä 29 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun kopioon pakkausmerkinnöistä.

Jos kyseessä ovat teollisuuslaitoksessa käytettäviksi toimitetut pakatut seokset, ilmoittaja voi ilmoittaa UFI-tunnisteen käyttöturvallisuustiedotteessa sen sijaan, että ilmoittaisi sen pakkausmerkinnöissä tai pakkauksessa.

6.   TIETOJEN ILMOITTAMISEN MUOTO JA TEKNINEN TUKI

6.1

Kemikaalivirasto määrittelee UFI-tunnisteen muodostamisessa käytettävän menetelmän, ilmoittamisessa käytettävät XML-formaatit ja yhdenmukaistetun tuoteluokitusjärjestelmän ja ylläpitää ja päivittää niitä sekä asettaa ne maksutta saataville verkkosivustolleen.

6.2

Kemikaalivirasto tarjoaa teknistä ja tieteellistä opastusta, teknistä tukea ja välineitä tietojen ilmoittamisen helpottamiseksi.

B OSA

ILMOITUKSEEN SISÄLTYVÄT TIEDOT

1.   SEOKSEN JA ILMOITTAJAN TUNNISTAMINEN

1.1   Seoksen tuotetunniste

Tuotetunniste on annettava 18 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti.

On annettava seosten täydelliset kauppanimet, joihin sisältyvät tapauksen mukaan tuotemerkit sekä tuotteen nimi ja vaihtoehtoiset nimet, sellaisina kuin ne esiintyvät varoitusetiketissä, käyttämättä lyhenteitä ja niin, että tuotteen yksiselitteinen tunnistaminen on mahdollista.

Lisäksi ilmoituksessa on mainittava UFI-tunnisteet.

1.2   Ilmoittajan tiedot ja yhteyspiste

On ilmoitettava ilmoittajan nimi, täydellinen osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite sekä sen yhteyspisteen (jos ei ole sama kuin ilmoittaja) nimi, täydellinen osoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, jota on käytettävä kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien kannalta merkityksellisten lisätietojen saamiseksi.

1.3   Nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite lisätietojen saamiseksi tuotteesta nopeasti

Jos tehdään A osan 2.3 kohdassa tarkoitettu rajoitettu ilmoitus, on annettava nimi, puhelinnumero ja sähköpostiosoite, joista kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien kannalta merkityksellisiä yksityiskohtaisia lisätietoja tuotteista on saatavilla nopeasti A osan 3.3 kohdassa tarkoitetulla kielellä. Puhelinnumeron on oltava käytettävissä joka päivä ja kaikkina vuorokaudenaikoina.

2.   VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA LISÄTIEDOT

Tässä kohdassa vahvistetaan tietovaatimukset, jotka liittyvät seoksen aiheuttamiin terveyteen kohdistuviin ja fysikaalisiin vaaroihin ja näitä vaaroja koskeviin asianmukaisiin varoitustietoihin sekä ilmoitukseen sisällytettäviin lisätietoihin.

2.1   Seoksen luokitus

Seoksen luokitus terveyteen kohdistuvien ja fysikaalisten vaarojen (vaaraluokka, -kategoria ja -lauseke) osalta on ilmoitettava liitteen I luokitusvaatimusten mukaisesti.

2.2   Varoitusetiketin merkinnät

Varoitusetiketissä on oltava tapauksen mukaan seuraavat tiedot 17 artiklan mukaisesti:

varoitusmerkkikoodit (liite V);

huomiosana;

vaaralausekekoodit (liite III, myös täydentävät vaaratiedot);

turvalausekekoodit (liite IV).

2.3   Myrkyllisyyttä koskevat tiedot

Ilmoituksen on sisällettävä seoksen tai sen ainesosien myrkyllisiä vaikutuksia koskevat tiedot, joita edellytetään seoksen käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 11 asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisesti.

2.4   Lisätiedot

Seuraavat lisätiedot on annettava:

pakkaustyypit ja -koot, joita käytetään saatettaessa seos markkinoille kuluttaja- tai ammattikäyttöön;

toimitetun seoksen värit ja fysikaaliset olomuodot;

seoksen, sellaisena kuin se on toimitettuna, pH, jos saatavilla, tai, jos tuote on kiinteä, vesipitoisen nesteen tai liuoksen pH määrätyssä pitoisuudessa. Testiseoksen pitoisuus vedessä on ilmoitettava. On ilmoitettava syyt, jos pH ei ole saatavilla

tuoteluokka (ks. A osan 3.4 kohta);

käyttö (kuluttaja-, ammatti- tai teollisuuskäyttö tai jokin näiden yhdistelmä).

3.   SEOKSEN AINESOSIA KOSKEVAT TIEDOT

3.1   Yleiset vaatimukset

Seoksen sisältämien ainesosien tunnistus ja pitoisuudet on esitettävä ilmoituksessa 3.2, 3.3 ja 3.4 kohdan mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, kun tehdään A osan 2.3 kohdassa tarkoitettu rajoitettu ilmoitus, teollisuuskäyttöön tarkoitetun seoksen tai seoksen, jonka loppukäyttö ei edellytä ilmoitusta, koostumuksesta annettavat tiedot voidaan rajata niihin tietoihin, jotka sisältyvät käyttöturvallisuustiedotteeseen asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisesti, sillä edellytyksellä, että lisätietoja koostumuksesta on hätätapauksessa nopeasti saatavilla 1.3 kohdan mukaisesti.

Ainesosia, joita ei ole seoksessa, ei ilmoiteta. Jos ne kuitenkin ilmoitetaan osana keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmää 3.5 kohdan mukaisesti tai niiden pitoisuus on ilmoitettu prosenttiosuuksien vaihteluvälinä 3.6 tai 3.7 kohdan mukaisesti, ne voidaan ilmoittaa, jos niitä varmasti esiintyy seoksessa jonakin ajankohtana.

Poiketen siitä, mitä kolmannessa alakohdassa säädetään, seosten ilmoitettuja hajusteainesosia on oltava ainakin yhdessä seoksista, joista tehdään yhteinen ryhmäilmoitus.

Ryhmäilmoituksissa, joihin sisältyvissä seoksissa on erilaisia hajusteainesosia, on esitettävä luettelo seoksista ja niiden sisältämistä hajusteista sekä niiden luokituksesta.

3.2   Seoksen ainesosien tunnistaminen

Seoksen ainesosa on joko aine tai seokseen sisältyvä seos.

3.2.1   Aine

Ilmoituksessa on mainittava 3.3 kohdassa tarkoitettujen aineiden 18 artiklan 2 kohdan mukainen tuotetunniste. INCI-nimeä, väri-indeksinimeä tai muuta kansainvälistä kemiallista nimeä voidaan kuitenkin myös käyttää, jos se on laajalti tunnettu ja yksilöi aineen yksiselitteisesti. Myös niiden aineiden kemiallinen nimi on ilmoitettava, joiden osalta on 24 artiklan mukaisesti sallittua käyttää vaihtoehtoista kemiallista nimeä.

3.2.2   Seokseen sisältyvä seos

Kun markkinoille saatetun seoksen ainesosana käytetään toista seosta, voidaan puhua seokseen sisältyvästä seoksesta.

Seokseen sisältyvän seoksen ainesosista on annettava tiedot 3.2.1 kohdan perusteiden mukaisesti, paitsi jos ilmoittajalla ei ole käytettävissään täydellisiä tietoja seokseen sisältyvän seoksen koostumuksesta. Jälkimmäisessä tapauksessa,

a)

jos seokseen sisältyvälle seokselle on luotu UFI-tunniste ja nimetty elin on saanut tiedot seokseen sisältyvästä seoksesta aiemmassa ilmoituksessa, seokseen sisältyvä seos on tunnistettava sen tuotetunnisteella 18 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhdessä sen pitoisuuden ja UFI-tunnisteen kanssa;

b)

jos seokseen sisältyvälle seokselle on luotu UFI-tunniste mutta nimetty elin ei ole saanut tietoja seokseen sisältyvästä seoksesta aiemmassa ilmoituksessa, seokseen sisältyvä seos on tunnistettava sen tuotetunnisteella 18 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhdessä sen pitoisuuden ja UFI-tunnisteen sekä asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisesti seokseen sisältyvän seoksen ja mahdollisten muiden tiedossa olevien ainesosien käyttöturvallisuustiedotteeseen sisältyvien koostumustietojen sekä seokseen sisältyvän seoksen toimittajan nimen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron kanssa;

c)

jos UFI-tunnistetta ei ole, seokseen sisältyvä seos on tunnistettava sen tuotetunnisteella 18 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti yhdessä sen pitoisuuden ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisesti seokseen sisältyvän seoksen ja mahdollisten muiden tiedossa olevien ainesosien käyttöturvallisuustiedotteeseen sisältyvien koostumustietojen sekä seokseen sisältyvän seoksen toimittajan nimen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron kanssa.

3.2.3   Tunnistaminen yleisillä ainesosatunnisteilla

Poikkeuksena 3.2.1 ja 3.2.2 kohdan säännöksistä yleisiä ainesosatunnisteita, kuten ”hajuste” tai ”väriaine” voidaan käyttää sellaisista seoksen ainesosista, joita käytetään pelkästään lisäämään hajustetta tai väriä, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

seoksen ainesosia ei ole luokiteltu terveydelle vaarallisiksi;

yleisellä ainesosatunnisteella tunnistettavien seoksen ainesosien kokonaispitoisuus on enintään seuraava:

a)

hajusteet yhteensä 5 prosenttia; ja

b)

väriaineet yhteensä 25 prosenttia.

3.3   Ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvat seosten ainesosat

Seuraavat seosten ainesosat on mainittava:

(1)

seosten ainesosat, jotka luokitellaan vaarallisiksi terveyteen kohdistuvien tai fysikaalisten vaikutusten takia ja

joiden pitoisuus seoksessa on vähintään 0,1 prosenttia;

jotka tunnistetaan, vaikka niiden pitoisuus on alle 0,1 prosenttia, paitsi jos ilmoittaja voi osoittaa, että kyseiset ainesosat ovat merkityksettömiä kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kannalta;

(2)

seosten ainesosat, joita ei luokitella vaarallisiksi terveyteen kohdistuvien tai fysikaalisten vaikutusten takia ja joiden pitoisuus seoksessa on vähintään 1 prosentti.

3.4   Seosten ainesosien pitoisuudet ja pitoisuuksien vaihteluvälit

Ilmoittajien on annettava 3.4.1 ja 3.4.2 kohdan mukaiset tiedot 3.3 kohdan mukaisesti tunnistettavien seoksen ainesosien pitoisuuksista.

3.4.1   Kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kannalta vakavaa huolta aiheuttavat vaaralliset ainesosat

Kun seoksen ainesosat luokitellaan tämän asetuksen mukaisesti vähintään yhteen seuraavassa luetelluista vaarakategorioista, niiden pitoisuus seoksessa on ilmoitettava tarkkana prosenttiosuutena alenevassa järjestyksessä painon tai tilavuuden mukaan:

välitön myrkyllisyys, kategoria 1, 2 tai 3;

elinkohtainen myrkyllisyys – kerta-altistuminen, kategoria 1 tai 2;

elinkohtainen myrkyllisyys – toistuva altistuminen, kategoria 1 tai 2;

ihosyövyttävyys, kategoria 1, 1A, 1B tai 1C;

vakava silmävaurio, kategoria 1.

Vaihtoehtona tarkan prosenttiosuuden ilmoittamiselle voidaan ilmoittaa prosenttiosuuden vaihteluväli taulukon 1 mukaisesti.

Taulukko 1

Kiireellisten terveydenhuollon vastatoimien kannalta vakavaa huolta aiheuttavien ainesosien ilmoittamiseen sovellettavat pitoisuuden vaihteluvälit

Seokseen sisältyvän vaarallisen ainesosan pitoisuuden vaihteluväli (%)

Ilmoituksessa käytettävän vaihteluvälin enimmäiskoko

≥ 25 – < 100

5 %-yksikköä

≥ 10 – < 25

3 %-yksikköä

≥ 1 – < 10

1 %-yksikköä

≥ 0,1 – < 1

0,3 %-yksikköä

> 0 – < 0,1

0,1 %-yksikköä

3.4.2   Muut vaaralliset ainesosat ja vaaralliseksi luokittelemattomat ainesosat

Niiden seokseen sisältyvien vaarallisten ainesosien, joita ei ole luokiteltu 3.4.1 kohdassa mainittuihin vaarakategorioihin, ja niiden tunnistettujen ainesosien, joita ei ole luokiteltu vaarallisiksi, pitoisuudet on esitettävä prosenttiosuuksien vaihteluväleinä taulukon 2 mukaisesti alenevassa järjestyksessä painon tai tilavuuden mukaan. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa tarkat prosenttiosuudet.

Taulukko 2

Pitoisuuksien vaihteluvälit, joita sovelletaan muihin vaarallisiin ainesosiin ja ainesosiin, joita ei ole luokiteltu vaarallisiksi

Seokseen sisältyvän ainesosan pitoisuuden vaihteluväli (%)

Ilmoituksessa käytettävän vaihteluvälin enimmäiskoko

≥ 25 – < 100

20 %-yksikköä

≥ 10 – < 25

10 %-yksikköä

≥ 1 – < 10

3 %-yksikköä

> 0 – < 1

1 %-yksikköä

Poikkeuksena ensimmäisen kohdan säännöksistä ilmoittajien ei tarvitse ryhmäilmoituksessa ilmoittaa sellaisten hajusteainesosien pitoisuuksia, joita ei ole luokiteltu tai jotka on luokiteltu pelkästään kategorioihin ihon herkistyminen, kategoria 1, 1A tai 1B, tai aspiraatiovaara.

3.5   Ainesosien ryhmittely keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään

Ainesosia voidaan ilmoituksessa ryhmitellä keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään sillä edellytyksellä, että

a)

keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmän kaikkien ainesosien osalta

ne tekniset toiminnot, joihin ainesosia käytetään siinä seoksessa, josta ilmoitus tehdään, ovat samat ja

niiden terveyteen kohdistuvien ja fysikaalisten vaarojen (vaaraluokka, -kategoria) luokitus on sama ja

niiden myrkyllisyysominaisuudet, mukaan lukien vähintään myrkylliset vaikutukset ja kohteena olevat elimet, ovat samoja; ja

b)

keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään kuuluviin ainesosiin perustuvien, tuloksena saatavien lopullisten seosten kaikissa mahdollisissa yhdistelmissä B osan 2 kohdassa tarkoitetut vaarojen tunnistetiedot ja lisätiedot ovat samat.

Vaihtoehtoisesti ainesosat, jotka on luokiteltu ainoastaan ihosyövyttävyyden, ihoärsytyksen, silmävaurion, silmä-ärsytyksen, aspiraatiovaaran tai hengitysteiden tai ihon herkistymisen taikka näiden yhdistelmän perusteella, voidaan ryhmitellä keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään sillä edellytyksellä, että

a)

terveyteen kohdistuvien ja fysikaalisten vaarojen (vaaraluokka, -kategoria) luokitus on kaikkien ainesosien kohdalla sama ja

b)

kaikkien ihosyövyttävyyden, ihoärsytyksen, silmävaurion tai silmä-ärsytyksen osalta luokiteltujen ainesosien pH-arvo on soveltuvissa tapauksissa joko hapan, neutraali tai emäksinen ja

c)

keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmässä on enintään viisi ainesosaa ja

d)

keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään kuuluviin ainesosiin perustuvien, tuloksena saatavien lopullisten seosten kaikissa mahdollisissa yhdistelmissä B osan 2 kohdassa tarkoitetut vaarojen tunnistetiedot ja lisätiedot ovat samat.

3.5.1   Keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmän nimi ja ryhmään kuluvien ainesosien tunnistaminen

Keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmälle on annettava nimi, joka vastaa ryhmään kuuluvien ainesosien sellaisia teknisiä tarkoituksia, joiden vuoksi ne on otettu mukaan seokseen.

Kukin keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmän ainesosa on tunnistettava tapauksen mukaan 3.2.1 tai 3.2.2 kohdan mukaisesti.

3.5.2   Vaihdettavien ainesosien ryhmän ainesosien pitoisuudet ja pitoisuuksien vaihteluvälit

Poiketen siitä, mitä 3.4 kohdan ensimmäisessä alakohdan säädetään, ilmoittajien on keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään ryhmiteltyjen ainesosien osalta annettava 3.4.1 ja 3.4.2 kohdan mukaiset tiedot kaikkien seokseen sisältyvien ja keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään ryhmiteltyjen ainesosien kokonaispitoisuudesta.

Kun keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään ryhmitellyt seoksen ainesosat luokitellaan tämän asetuksen mukaisesti vähintään yhteen 3.4.1 kohdassa luetelluista vaarakategorioista, seoksessa esiintyvien ja keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään ryhmiteltyjen ainesosien kokonaispitoisuus on ilmoitettava tarkkana prosenttiosuutena alenevassa järjestyksessä painon tai tilavuuden mukaan. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa prosenttiosuuden vaihteluväli mainitussa kohdassa olevan taulukon 1 mukaisesti.

Niiden seokseen sisältyvien ja keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään ryhmiteltyjen vaarallisten ainesosien, joita ei ole luokiteltu 3.4.1 kohdassa mainittuihin vaarakategorioihin, ja niiden seokseen sisältyvien ja keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmään ryhmiteltyjen tunnistettujen ainesosien, joita ei ole luokiteltu vaarallisiksi, kokonaispitoisuus on esitettävä prosenttiosuuksien vaihteluväleinä kohdassa 3.4.2 olevan taulukon 2 mukaisesti alenevassa järjestyksessä painon tai tilavuuden mukaan. Vaihtoehtoisesti voidaan ilmoittaa tarkat prosenttiosuudet.

3.6   Vakiokaavan mukaiset seokset

Poiketen siitä, mitä 3.2, 3.3 ja 3.4 kohdassa säädetään, sellaisen seoksen osalta, jonka koostumus on D osassa täsmennetyn vakiokaavan mukainen, kun seoksen luokitus ei muutu ainesosien pitoisuuden mukaan vakiokaavassa täsmennetyillä prosenttimääräisillä vaihteluväleillä:

jos vakiokaavassa annetut koostumusta koskevat tiedot yhdessä 3.2 ja 3.4 kohdan mukaisten vakiokaavassa täsmentämättömien ainesosien tunnistus- ja pitoisuustietojen kanssa, ovat vähintään yhtä yksityiskohtaisia kuin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisen käyttöturvallisuustiedotteen tiedot, seoksen yhden tai useamman ainesosan tunnistetiedot ja pitoisuudet voidaan ilmoittaa sellaisina kuin ne on annettu vakiokaavassa kyseisessä kaavassa mainittujen ainesosien osalta ja täsmennetty 3.2–3.4 kohdassa kaikkien muiden ainesosien osalta;

jos edellisessä luetelmakohdassa tarkoitetut tiedot ovat vähemmän yksityiskohtaisia kuin asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaiseen käyttöturvallisuustiedotteeseen sisältyvät tiedot, on seoksen kaikista ainesosista annettava asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaiseen käyttöturvallisuustiedotteeseen sisältyvät tunnistetiedot ja pitoisuudet.

3.7   Polttoaineet

Poiketen siitä, mitä 3.2, 3.3 ja 3.4 kohdassa säädetään, taulukossa 3 lueteltujen polttoaineiden osalta voidaan ilmoittaa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisesti käyttöturvallisuustiedotteessa lueteltujen seoksen ainesosien tunnistetiedot ja pitoisuudet. Myös kaikkien muiden tiedossa olevien ainesosien tunnistetiedot ja pitoisuus on ilmoitettava.

Taulukko 3

Polttoaineluettelo

Polttoaine

Tuotteen kuvaus

Bensiini EN228

Ajoneuvojen polttoaine – lyijytön bensiini

Bensiini E85

Ajoneuvojen polttoaine – etanoli (E85) -moottoripolttoneste

Alkylaattibensiini

Moottoripolttoaine – työkoneiden erityisbensiini

Nestekaasu (LPG)

Nestekaasu polttoaineena

Nesteytetty maakaasu (LNG)

Nesteytetty maakaasu polttoaineena

Dieselpolttoaine

Ajoneuvojen polttoaine – dieselmoottorit biopolttoaineen kanssa/ilman biopolttoainetta

Parafiininen dieselöljy (esim. GTL, BTL tai HVO)

Ajoneuvojen polttoaine – synteesistä tai vetykäsittelystä saatu parafiininen dieselöljy

Lämmitysöljy

Nestemäinen kivennäispolttoaine, jolla on kevyen polttoöljyn ominaisuudet

MK 1 diesel

Ajoneuvojen polttoaine – ympäristöluokkiin 1 ja 2 kuuluva dieselpolttoöljy suurinopeuksisiin dieselmoottoreihin

Lentopolttoaine

ATF eli avtur ja AVCAT

Petroli – valopetroli

Valopetroli lamppuöljy tyyppi B ja C

Raskas polttoöljy

Kaikki raskaan polttoöljyn luokat

Meriliikenteen polttoaine

Meriliikenteen polttoaine, myös biodieseliä sisältävä

Rasvahappometyyliesterit (FAME) – Diesel B100

Rasvahappometyyliesterit (FAME), dieselmoottoreissa ja lämmityssovelluksissa käytettävät

3.8   Seoksen ainesosien luokitus

Seokseen sisältyvien ja 3.3 kohdan mukaisesti tunnistettavien aineiden luokitus terveyteen kohdistuvien ja fysikaalisten vaarojen (vaaraluokka, -kategoria ja -lausekkeet) osalta on ilmoitettava. Tämä tarkoittaa ainakin kaikkien niiden aineiden luokitusta, jotka on ilmoitettu asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteessä II olevan 3.2.1 kohdan mukaisesti seoksen käyttöturvallisuustiedotteessa ja kaikkien seokseen mahdollisesti sisältyvien seosten käyttöturvallisuustiedotteessa. Kun ilmoittajan saatavilla ei ole seokseen sisältyvien seosten täydellistä koostumusta, 3.3 kohdan mukaisesti tunnistettavien seokseen sisältyvien seosten osalta on ilmoitettava lisäksi seokseen sisältyvien seosten terveysteen kohdistuvien ja fysikaalisten vaikutusten luokitus.

4.   ILMOITUKSEN PÄIVITTÄMINEN

4.1   Ilmoituksen päivittämisen edellytykset

Kun yksittäiseen tai ryhmäilmoitukseen kuuluvaan seokseen tehdään jokin seuraavista muutoksista, ilmoittajien on päivitettävä kyseinen ilmoitus ennen kuin seos saatetaan muutettuna markkinoille:

seoksen tuotetunniste tai UFI-tunniste on muuttunut;

seoksen luokitus terveyteen kohdistuvien tai fysikaalisten vaarojen osalta on muuttunut;

saataville tulee uusia käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 11 edellytettäviä toksikologisia tietoja seoksen tai sen ainesosien vaarallisista ominaisuuksista;

seoksen koostumukseen tehty muutos on jokin seuraavista:

a)

yhden tai useamman sellaisen ainesosan lisääminen, korvaaminen tai poistaminen, joka on ilmoitettava 3.3 kohdan mukaisesti;

b)

seoksen ainesosan pitoisuuden muuttuminen siten, että alkuperäisessä ilmoituksessa annettu vaihteluväli ylittyy;

c)

alkuperäisessä ilmoituksessa annettiin ainesosan tarkka pitoisuus 3.4.1 tai 3.4.2 kohdan mukaisesti, ja kyseinen pitoisuus muuttuu niin, että se ylittää taulukossa 4 annetut rajat.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisen alakohdan neljännessä luetelmakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavaa:

a)

koostumukseltaan jonkin D osassa määritellyn vakiokaavan mukaista seosta koskevan ilmoituksen päivittämistä edellytetään ainoastaan, kun seoksen koostumus muuttuu siten, että seoksen koostumus ei enää ole vakiokaavan mukainen;

b)

seoksista, joiden koostumusta koskevat tiedot annetaan käyttöturvallisuustiedotteessa 3.6 tai 3.7 kohdan mukaisesti, edellytetään ilmoituksen päivittämistä, kun käyttöturvallisuustiedotteen kohta 3 päivitetään.

Taulukko 4

Ainesosien pitoisuuden muutokset, jotka edellyttävät ilmoituksen päivittämistä

Seokseen sisältyvän ainesosan tarkka pitoisuus (%)

Ainesosan alkuperäisen pitoisuuden muutokset (±), jotka edellyttävät ilmoituksen päivittämistä

> 25 – < 100

5 %

> 10 – < 25

10 %

> 2,5 – < 10

20 %

≤ 2,5

30 %

Kun ryhmäilmoituksessa ilmoitetut hajusteainesosat muuttuvat, 3.1 kohdassa tarkoitettu luettelo seoksista ja niiden sisältämistä hajusteista on päivitettävä.

4.2   Ilmoituspäivityksen sisältö

Ilmoituksen päivityksessä on toimitettava edellisestä ilmoituksesta tarkistettu versio, joka sisältää 4.1 kohdassa tarkoitetut uudet tiedot.

C OSA

ILMOITUKSEN MUOTO

1.   ILMOITUKSEN MUOTO

1.1   Ilmoituksen muoto

Nimetyille elimille 45 artiklan mukaisesti tehtävän ilmoituksen on oltava muodossa, jonka määrittelee kemikaalivirasto. Ilmoituksen mallissa on oltava seuraavat osat:

1.2   Seoksen tunnistaminen, ilmoittajan tiedot ja yhteyspiste

Tuotetunniste

täydelliset tuotenimet (ryhmäilmoituksessa kaikki tuotetunnisteet)

muut nimet ja synonyymit

ainutkertaiset koostumustunnisteet (UFI)

muut tunnisteet (lupanumero, yrityksen tuotekoodit)

Ilmoittajan yhteystiedot ja yhteyspiste

nimi

täydellinen osoite

puhelinnumero

sähköpostiosoite

Yhteystiedot lisätietojen saamiseksi tuotteesta nopeasti (käytettävissä joka päivä ja kaikkina vuorokaudenaikoina.) Kun kyseessä on rajoitettu ilmoitus

nimi

puhelinnumero (käytettävissä joka päivä ja kaikkina vuorokaudenaikoina)

sähköpostiosoite

1.3   Seoksen luokitus, varoitusetiketin osat ja myrkyllisyys

Seoksen luokitus ja varoitusetiketin osat

vaaraluokka ja -kategoria

varoitusmerkkikoodit (liite V)

huomiosana

vaaralausekekoodit, myös täydentävät vaaratietokoodit (liite III)

turvalausekekoodit (liite IV)

Myrkyllisyyttä koskevat tiedot

seoksen tai sen ainesosien myrkyllisiä vaikutuksia koskevat tiedot (joita edellytetään käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 11 asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteen II mukaisesti)

Lisätiedot seoksesta

värit

seoksen, sellaisena kuin se on toimitettuna, pH, jos saatavilla, tai, jos seos on kiinteä, vesipitoisen nesteen tai liuoksen pH määrätyssä pitoisuudessa. Testiseoksen pitoisuus vedessä on ilmoitettava. On ilmoitettava syyt, jos pH ei ole saatavilla.

fysikaaliset olomuodot

pakkaus (tyypit ja koot)

aiottu käyttö (tuoteluokka)

käyttö (kuluttaja-, ammatti-, teollisuuskäyttö)

1.4   Seoksen ainesosia ja keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmiä koskevat tiedot

Seoksen ainesosien tunnistaminen

ainesosien kemialliset nimet tai kauppanimet

CAS-numero (tapauksen mukaan)

EY-numero (tapauksen mukaan)

UFI-tunniste (tapauksen mukaan)

Keskenään vaihdettavien ainesosien ryhmien nimet (tarvittaessa)

Seosten ainesosien pitoisuudet ja pitoisuuksien vaihteluvälit

tarkka pitoisuus tai pitoisuuden vaihteluväli

Seoksen ainesosien luokitus

Vaaraluokitus (tapauksen mukaan)

lisätunnisteet (tapauksen ja terveydenhuollon vastatoimiin liittyvän merkityksellisyyden mukaan)

B osan 3.1 kohdan viidennessä alakohdassa tarkoitettu luettelo (tapauksen mukaan).

D OSA

VAKIOKAAVAT

Vakiokaavoihin 1–17 sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

Raskasmetallit, hivenaineet: As, Ba, Cd, Cr, Co, Cu, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Te, Tl, V ovat määrältään vähemmän kuin 0,1 painoprosenttia ja Mn, Sr, Zn ovat määrältään vähemmän kuin 1 painoprosentti.

PAH-yhdisteitä ei esiinny.

Vakiokaavoihin 1–17 sovellettava huomautus:

(1) UVCB-aine (koostumukseltaan tuntematon tai vaihteleva aine) koostuu vaihtelevista määristä kalsiittia, trikalsiumsilikaattia, dikalsiumsilikaattia, kalsiumoksidia, kvartsia, kaliumkloridia, kaliumsulfaattia, kalsiumsulfaattia, natriumalumiinisilikaattia, magnesiumalumiinisilikaattia, muskoviittia jne.

1.   SEMENTTI

Sementin vakiokaava – 1

Tuotteen kuvaus

Portlandsementti

yksi pääainesosa: klinkkeri

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

86,5–100

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 2

Tuotteen kuvaus

Portlandkuonasementti ja masuunikuonasementti

kaksi pääainesosaa: klinkkeri ja kuona

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

4,6–94

Granuloitu masuunikuona

266-002-0

5,5–95

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 3

Tuotteen kuvaus

Portlandsilikasementti

Portlandsementit, joissa on kaksi pääasiallista ainesosaa: klinkkeri ja silikajauhe

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

82–94

Silikajauhe

273-761-1

5,5–10

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 4

Tuotteen kuvaus

Portlandpotsolaanisementti, potsolaanisementti

Portlandsementit, joissa on kaksi pääasiallista ainesosaa: klinkkeri ja potsolaani (luonnollinen tai luonnon kalsinoitu potsolaani)

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

41–94

Luonnon (kalsinoitu) potsolaani

310-127-6

5,5–55

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-303-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 5

Tuotteen kuvaus

Portlandlentotuhkasementti, potsolaanisementti

Portlandsementit, joissa on kaksi pääasiallista ainesosaa: klinkkeri ja lentotuhka (piipitoinen ja kalkkipitoinen lentotuhka)

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

41–94

Lentotuhka

931-322-8

5,5–55

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 6

Tuotteen kuvaus

Poltettu portlandsaviliuskesementti

Portlandsementit, joissa on kaksi pääasiallista ainesosaa: klinkkeri ja poltettu saviliuske

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

59–94

Poltettu saviliuske

297-648-1

5,5–35

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 7

Tuotteen kuvaus

Portlandkalkkikivisementti

Portlandsementit, joissa on kaksi pääasiallista ainesosaa: klinkkeri ja kalkkikivi

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

59–94

Kalkkikivi

215-279-6

5,5–35

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 8

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti, seossementti (kuona – kalkkikivi)

Portlandsementit, joissa on kolme pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, kuona ja kalkkikivi

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

31,9–88

Granuloitu masuunikuona

266-002-0

5,5–59

Kalkkikivi

215-279-6

5,5–29

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 9

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti, seossementti (kuona – lentotuhka)

Portlandsementit, joissa on kolme pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, masuunikuona ja piipitoinen ja kalkkipitoinen lentotuhka

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

18,2–88

Granuloitu masuunikuona

266-002-0

5,5–59

Lentotuhka

931-322-8

5,5–49

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 10

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti, seossementti (kuona – potsolaani)

Portlandsementit, joissa on kolme pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, masuunikuona ja potsolaani (luonnollinen tai luonnon kalsinoitu potsolaani)

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

18,2–88

Granuloitu masuunikuona

266-002-0

5,5–49

Luonnon (kalsinoitu) potsolaani

310-127-6

5,5–49

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 11

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti (kuona – poltettu liuske)

Portlandsementit, joissa on kolme pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, masuunikuona ja poltettu saviliuske

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

59–94

Granuloitu masuunikuona

266-002-0

5,5–29

Poltettu saviliuske

297-648-1

5,5–29

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 12

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti (kalkkikivi – lentotuhka)

Portlandsementit, joissa on kolme pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, kalkkikivi, piipitoinen ja kalkkipitoinen lentotuhka

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

46–94

Kalkkikivi

215-279-6

5,5–29

Lentotuhka

931-322-8

5,5–44

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 13

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti (kalkkikivi – potsolaani)

Portlandsementit, joissa on kolme pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, kalkkikivi ja luonnollinen tai luonnon kalsinoitu potsolaani

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

46–94

Kalkkikivi

215-279-6

5,5–29

Luonnon (kalsinoitu) potsolaani

310-127-6

5,5–44

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 14

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti (kalkkikivi– poltettu liuske)

Portlandsementit, joissa on kolme pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, kalkkikivi ja poltettu saviliuske

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

59–94

Kalkkikivi

215-279-6

5,5–29

Poltettu saviliuske

297-648-1

5,5–29

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 15

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti, potsolaanisementti (lentotuhka – potsolaani)

Portlandsementit, joissa on kolme pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, piipitoinen ja kalkkipitoinen lentotuhka, luonnollinen tai luonnon kalsinoitu potsolaani

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

41–94

Luonnon (kalsinoitu) potsolaani

310-127-6

5,5–55

Lentotuhka

931-322-8

5,5–55

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 16

Tuotteen kuvaus

Portlandseossementti

Portlandsementit, joissa on neljä pääasiallista ainesosaa: klinkkeri ja kolme seuraavista ainesosista: masuunikuona, silikajauhe, lentotuhka, potsolaani, poltettu saviliuske, kalkkikivi

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

59–94

Granuloitu masuunikuona

Luonnon (kalsinoitu) potsolaani

Lentotuhka

Poltettu saviliuske

Kalkkikivi

Silikajauhe

266-002-0

310-127-6

931-322-8

297-648-1

215-279-6

273-761-1

5,5–23

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 17

Tuotteen kuvaus

Seossementti

Portlandsementit, joissa on neljä pääasiallista ainesosaa: klinkkeri, kuona, piipitoinen lentotuhka ja luonnollinen tai luonnon kalsinoitu potsolaani

Ainesosa

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

18,3–64

Granuloitu masuunikuona

266-002-0

16,5–49

Luonnon (kalsinoitu) potsolaani

310-127-6

5,5–43

Lentotuhka

931-322-8

5,5–43

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

0–8

Sementtiuunipöly(1)

270-659-9

0–5

Epäorgaaniset luonnolliset mineraaliainekset

310-127-6

Rauta(II)sulfaatti

231-753-5

0–1

Tina(II)sulfaatti

231-302-2

0–0,1


Sementin vakiokaava – 18

Tuotteen kuvaus

Kalsiumaluminaattisementti

Ainesosa

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Kalsiumaluminaattisementtiklinkkeri

266-045-5

86,5–100

Jauhinkappaleet

-

0–0,2


Sementin vakiokaava – 19

Tuotteen kuvaus

Muuraussementti – sisältää klinkkeriä ja kalkkia – MC 5, MC 12,5, MC 22,5

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

25–60

Rakennuskalkki, EN 459:n mukainen

215-138-9

1–75

Sammutettu kalkki, EN 459:n mukainen

215-137-3

Muu, vaaraton epäorgaaninen ainesosa

310-127-6

0–74

Epäorgaaniset pigmentit, EN 12878:n mukaiset

-

0–1


Sementin vakiokaava – 20

Tuotteen kuvaus

Muuraussementti – ilman klinkkeriä ja ilman kalkkia – MC 5, MC 12,5, MC 22,5

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Portlandsementtiklinkkeri

266-043-4

25–60

Muu, vaaraton epäorgaaninen ainesosa

310-127-6

40–75

Epäorgaaniset pigmentit, EN 12878:n mukaiset

 

0–1

2.   KIPSIPOHJAINEN SIDEAINE

Kipsipohjaisen sideaineen vakiokaava

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus

(paino-%)

Kalsiumsulfaatti

231-900-3

≥ 50 ja < 100

Kalsiumdihydroksidi

215-137-3

> 0 ja ≤ 5

3.   VALMISBETONI

Valmisbetonin vakiokaava 1

Betonin lujuusluokat C8/10, C12/15, C16/20, C20/25, C25/30, C28/35, C32/40, C35/45, C40/50, C45/55, C50/60

LC8/9, LC12/13, LC16/18, LC20/22, LC25/28, LC30/33, LC35/38, LC40/44, LC45/50, LC50/55, LC55/60

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Sementti

270-659-9

3–18

Vesi

231-791-2

5–8

Aggregaatit

273-727-6

70–80

Lisähuokostimet (lisäaine)

-

0–0,08

Notkistimet/tehonotkistimet (lisäaine)

-

0–0,15

Hidastimet (lisäaine)

-

0–0,4

Kiihdyttimet (lisäaine)

-

0–0,2

Vettäkestävä (lisäaine)

-

0–0.25

Lentotuhka

931-322-8

0–8

Silikajauhe

273-761-1

0–3

Jauhettu granuloitu masuunikuona, GGBS

266-002-0

0–6


Valmisbetonin vakiokaava 2

Betonin lujuusluokat C55/67, C60/75, C70/85, C80/95, C90/105, C100/105,

LC 60/66, LC70/77, LC80/88

Ainesosan nimi

EY-numero

Pitoisuus (paino-%)

Sementti

270-659-9

12–25

Vesi

231-791-2

5–8

Aggregaatit

273-727-6

70–80

Lisähuokostimet (lisäaine)

-

0,04–0,08

Notkistimet/tehonotkistimet (lisäaine)

-

0–0,15

Hidastimet (lisäaine)

-

0–0,4

Kiihdyttimet (lisäaine)

-

0–0,2

Vettäkestävä (lisäaine)

-

0–0,25

Lentotuhka

931-322-8

0–8

Silikajauhe

273-761-1

0–3

Jauhettu granuloitu masuunikuona, GGBS

266-002-0

0–6


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/24


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1678,

annettu 6 päivänä marraskuuta 2020,

erään suojatun alkuperänimityksen tai suojatun maantieteellisen merkinnän eritelmän muutosten hyväksymisestä (”Rioja” (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 99 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on tutkinut suojatun alkuperänimityksen ”Rioja” eritelmän muutosten hyväksymistä koskevan pyynnön, jonka Espanja on toimittanut asetuksen (EU) N:o 1308/2013 105 artiklan mukaisesti.

(2)

Komissio on julkaissut eritelmän muutosten hyväksymistä koskevan pyynnön asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (2) 97 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(3)

Komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti.

(4)

Eritelmän muutokset olisi hyväksyttävä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään nimitystä ”Rioja” (SAN) koskevan eritelmän muutokset, jotka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä marraskuuta 2020.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL C 152, 7.5.2020. s. 6.


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/25


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1679,

annettu 6 päivänä marraskuuta 2020,

suojan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti nimitykselle ”Soltvadkerti” (SAN)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 99 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastellut Unkarin lähettämää hakemusta nimityksen ”Soltvadkerti” rekisteröimiseksi ja julkaissut hakemuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2).

(2)

Komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti.

(3)

Nimitys ”Soltvadkerti” olisi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti suojattava ja merkittävä kyseisen asetuksen 104 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Suojataan nimitys ”Soltvadkerti” (SAN).

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä marraskuuta 2020.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL C 170,18.5.2020, s. 51.


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/26


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1680,

annettu 6 päivänä marraskuuta 2020,

suojan myöntämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti nimitykselle (”Friuli” / ”Friuli Venezia Giulia” / ”Furlanija” / ”Furlanija Julijska krajina” (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (1) ja erityisesti sen 99 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio on asetuksen (EU) N:o 1308/2013 97 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarkastellut Italian lähettämää hakemusta nimityksen ”Friuli” / ”Friuli Venezia Giulia” / ”Furlanija” / ”Furlanija Julijska krajina” rekisteröimiseksi ja julkaissut hakemuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2).

(2)

Komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1308/2013 98 artiklan mukaisesti.

(3)

Nimitys ”Friuli” / ”Friuli Venezia Giulia” / ”Furlanija” / ”Furlanija Julijska krajina” olisi asetuksen (EU) N:o 1308/2013 99 artiklan mukaisesti suojattava ja merkittävä kyseisen asetuksen 104 artiklassa tarkoitettuun rekisteriin.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat maatalouden yhteisen markkinajärjestelyn komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Suojataan nimitys ”Friuli” / ”Friuli Venezia Giulia” / ”Furlanija” / ”Furlanija Julijska krajina” (SAN).

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 6 päivänä marraskuuta 2020.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen


(1)  EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671.

(2)  EUVL C 202, 16.6.2020, s. 32.


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/27


KOMISSION ASETUS (EU) 2020/1681,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen aromiaineiden poistamisesta unionin luettelosta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1601/91, asetusten (EY) N:o 2232/96 ja (EY) N:o 110/2008 sekä direktiivin 2000/13/EY muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 (1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäisestä hyväksymismenettelystä 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1331/2008 (2) ja erityisesti sen 7 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I vahvistetaan unionissa elintarvikkeissa käytettäväksi hyväksyttyjen aromien ja raaka-aineiden luettelo ja niiden käyttöä koskevat edellytykset.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 872/2012 (3) vahvistetaan aromiaineiden luettelo ja sisällytetään kyseinen luettelo asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I olevaan A osaan.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liite I voidaan saattaa ajan tasalle asetuksen (EY) N:o 1331/2008 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhtenäisen menettelyn mukaisesti joko komission aloitteesta tai jäsenvaltion tai asianomaisen osapuolen toimittaman hakemuksen johdosta.

(4)

Asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I vahvistettu unionin luettelo aromeista ja raaka-aineista sisältää muun muassa joukon aromiaineita, joiden osalta Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, ei ollut voinut käytettävissä olevien tietojen perusteella sulkea pois kuluttajien terveydelle aiheutuvaa turvallisuusriskiä, kun luettelo hyväksyttiin asetuksella (EU) N:o 872/2012, ja katsoi sen vuoksi, että lisätiedot olivat tarpeen arvioinnin saattamiseksi päätökseen. Kyseiset aineet sisällytettiin unionin luetteloon aromeista sillä edellytyksellä, että elintarviketurvallisuusviranomaisen ilmaisemiin huolenaiheisiin liittyvät turvallisuustiedot toimitettiin ennen asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I olevassa A osassa vahvistettujen erityisten määräaikojen päättymistä. Nämä aineet ja niitä koskevat määräajat yksilöitiin alaviitteissä 1–4.

(5)

Unionin luetteloon aromeista ja raaka-aineista sisältyviin aineisiin, joiden osalta alaviitteissä mainittiin, että tieteellisiä lisätietoja on toimitettava 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä, sisältyivät seuraavat viisi ainetta: alfa-damaskoni (FL-nro 07.134) (ryhmää edustava aine), delta-damaskoni (FL-nro 07.130), cis-1-(2,6,6-trimetyyli-2-sykloheksen-1-yyli)but-2-en-1-oni (FL-nro 07.225), trans-1-(2,6,6-trimetyyli-2-sykloheksen-1-yyli)but-2-en-1-oni (FL-nro 07.226) ja alfa-damaskenoni (FL-nro 07.231), jäljempänä ’kyseessä olevat aineet’. Nämä aineet sisältyvät aromien ryhmäarviointiin FGE.19 ja kemiallisten aineiden alaryhmään 2.4, ja ne sisällytettiin aromien ryhmäarviointiin FGE 210. Näiden aineiden osalta elintarviketurvallisuusviranomainen totesi aromien ryhmäarvioinnista 210 vuonna 2009 antamassaan lausunnossa (4), että niiden molekyylirakenteeseen liittyy genotoksisuuteen viittaava hälyttävä rakenteellinen seikka, koska ne ovat alfa,beeta-tyydyttymättömiä ketoneja, ja että tarvitaan genotoksisuutta koskevia lisätietoja, jotta niiden genotoksisuutta koskeva huoli voidaan sulkea pois elintarviketurvallisuusviranomaisen asiakirjan ”Genotoxicity test strategy for substances belonging to subgroups of the Flavouring Group FGE.19” (5) mukaisesti.

(6)

Aromien ryhmäarviointiin FGE.19 sisältyvää kemiallisten aineiden alaryhmää 2.4 koskevat tiedot toimitettiin 28 päivänä joulukuuta 2012.

(7)

Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi toimitetut tiedot aromien ryhmäarviointiin FGE 19 sisältyvien, kemiallisten aineiden alaryhmään 2.4 kuuluvien aineiden genotoksisesta potentiaalista annetun lausunnon 19 päivänä helmikuuta 2014 julkaistussa ensimmäisessä tarkistuksessa (6). Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi kuitenkin, että toimitetut tiedot eivät edelleenkään riittäneet sulkemaan pois kyseessä olevien aineiden genotoksista potentiaalia, ja pyysi lisätietoja tätä alaryhmää edustavien aineiden genotoksisuudesta.

(8)

Uusia tietoja toimitettiin vuonna 2014. Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi uudet tiedot lausuntonsa 10 päivänä heinäkuuta 2015 julkaistussa toisessa tarkistuksessa (7). Elintarviketurvallisuusviranomainen katsoi kuitenkin, että uudet tiedot eivät riittäneet sulkemaan pois kyseessä olevien aineiden genotoksista potentiaalia, ja pyysi jälleen kerran tieteellisiä lisätietoja kyseisten aineiden genotoksisuudesta.

(9)

Kyseessä olevista aineista toimitettiin lisätietoja vuonna 2016. Toimitettujen tietojen perusteella elintarviketurvallisuusviranomainen pyysi 8 päivänä marraskuuta 2016, 9 päivänä helmikuuta 2017, 29 päivänä kesäkuuta 2017 ja 8 päivänä helmikuuta 2019 päivätyillä kirjeillä lisätietoja ja erityisiä tutkimuksia. Toimitetut uudet tiedot eivät kuitenkaan aina vastanneet elintarviketurvallisuusviranomaisen pyytämiä tutkimuksia, eivätkä ne vastanneet asianmukaisesti elintarviketurvallisuusviranomaisen esittämiin huolenaiheisiin. Elintarviketurvallisuusviranomainen arvioi uudelleen kyseessä olevien aineiden genotoksista potentiaalia kaikkien toimitettujen lisätietojen perusteella aromien ryhmäarviointia FGE.210 koskevan lausunnon 22 päivänä toukokuuta 2019 julkaistussa kolmannessa tarkistuksessa (8). Elintarviketurvallisuusviranomainen päätteli, että huolta genotoksisuudesta ei voida sulkea pois kyseessä olevien viiden aineen osalta.

(10)

Ottaen huomioon, että alkuperäisessä määräajassa toimitetut tiedot eivätkä elintarviketurvallisuusviranomaisen kyseisen määräajan jälkeen esittämien pyyntöjen johdosta toimitetut tiedot eivät antaneet elintarviketurvallisuusviranomaiselle mahdollisuutta vuonna 2019 sulkea pois sen vuonna 2009 antamassa lausunnossa esitettyjä huolenaiheita, komissio katsoo, ettei ole osoitettu, että kyseessä olevat aineet eivät aiheuta turvallisuusriskiä kuluttajien terveydelle. Asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I olevassa A osassa vahvistettujen puitteiden mukaisesti toimitetun aineita, joiden arviointia ei ole saatettu päätökseen, koskevan tieteellisen näytön perusteella kyseessä olevien aineiden käyttö ei näin ollen ole asetuksen (EY) N:o 1334/2008 4 artiklassa vahvistettujen aromien käyttöä koskevien yleisten edellytysten mukaista.

(11)

Sen vuoksi kyseessä olevat aineet olisi poistettava unionin luettelosta ihmisten terveyden suojelemiseksi.

(12)

Asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I olevaa A osaa olisi muutettava vastaavasti.

(13)

Teknisten syiden vuoksi olisi säädettävä siirtymäajoista, jotka koskevat elintarvikkeita, joihin on lisätty jotakin kyseisistä viidestä aromiaineesta ja jotka on saatettu markkinoille tai lähetetty unioniin kolmansista maista ja jotka olivat matkalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Siirtymäaikaa ei pitäisi soveltaa valmisteisiin, joihin on lisätty jotakin näistä viidestä aromiaineesta ja joita ei ole tarkoitettu sellaisenaan nautittavaksi, koska valmistajat tuntevat näiden valmisteiden koostumuksen valmistaessaan niitä.

(14)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I oleva A osa tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

1.   Elintarvikkeita, joihin on lisätty jotakin tämän asetuksen liitteessä lueteltua aromiainetta ja jotka on laillisesti saatettu markkinoille ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää, voidaan edelleen pitää kaupan niiden vähimmäissäilyvyysajan päättymiseen tai niiden viimeiseen käyttöpäivään saakka.

2.   Unioniin tuotuja elintarvikkeita, joihin on lisätty jotakin tämän asetuksen liitteessä lueteltua aromiainetta, voidaan pitää kaupan niiden vähimmäissäilyvyysajan päättymiseen tai niiden viimeiseen käyttöpäivään saakka, jos tällaisten elintarvikkeiden tuoja voi osoittaa, että ne oli lähetetty kyseisestä kolmannesta maasta ja olivat matkalla unioniin ennen tämän asetuksen voimaantulopäivää.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa säädettyjä siirtymäkausia ei sovelleta valmisteisiin, joita ei ole tarkoitettu sellaisenaan nautittavaksi ja joihin on lisätty jotakin näistä viidestä aromiaineesta.

4.   Tässä asetuksessa valmisteilla tarkoitetaan yhden tai useamman aromin seoksia, joihin voidaan lisätä myös muita elintarvikkeiden ainesosia, kuten elintarvikkeiden lisäaineita, entsyymejä tai kantaja-aineita niiden varastoinnin, myynnin, standardoinnin, laimentamisen tai liukenemisen helpottamiseksi.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 34.

(2)  EUVL L 354, 31.12.2008, s. 1.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 872/2012, annettu 1 päivänä lokakuuta 2012, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2232/96 säädetyn aromiaineiden luettelon hyväksymisestä, sen sisällyttämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteeseen I sekä komission asetuksen (EY) N:o 1565/2000 ja komission päätöksen 1999/217/EY kumoamisesta (EUVL L 267, 2.10.2012, s. 1).

(4)  Scientific Opinion on Flavouring Group Evaluation 210: alpha, beta-unsaturated alicyclic ketones and precursors from chemical subgroup 2.4 of FGE.19; EFSA Journal (2009) ON-1030, 1–18. https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2009.1030.

(5)  Genotoxicity Test Strategy for Substances belonging to Subgroups of FGE.19 – Statement of the Panel on Food Contact Materials, Enzymes, Flavourings and Processing Aids (CEF); EFSA Journal (2008) 854, 1–5.https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2008.854.

(6)  Scientific Opinion on Flavouring Group Evaluation 210, Revision 1 (FGE.210Rev1): Consideration of genotoxic potential for alpha,beta-unsaturated alicyclic ketones and precursors from chemical subgroup 2.4 of FGE.19. EFSA Journal 2014;12(2):3587, s. 35, doi:10.2903/j.efsa.2014.3587.

(7)  Scientific Opinion on Flavouring Group Evaluation 210 Revision 2 (FGE.210Rev2): Consideration of genotoxic potential for alpha, beta-unsaturated alicyclic ketones and precursors from chemical subgroup 2.4 of FGE.19. 10 July 2015. EFSA Journal 2015;13(7):4172.doi:10.293/j.efsa.2015.4172.

(8)  Scientific Opinion on Flavouring Group Evaluation 210 Revision 3 (FGE.210Rev3): Consideration of genotoxic potential for alpha, beta-unsaturated alicyclic ketones and precursors from chemical subgroup 2.4 of FGE.19. EFSA Journal 2019; 17(5):5676.


LIITE

Poistetaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 liitteessä I olevan A osan 2 jaksosta seuraavat merkinnät:

”07.130

delta-Damaskoni

57378-68-4

386

 

 

 

2

JECFA/EFSA

07.134

alfa-Damaskoni

43052-87-5

385

11053

 

 

2

JECFA/EFSA

07.225

cis-1-(2,6,6-Trimetyyli-2-sykloheksen-1-yyli)but-2-en-1-oni

23726-94-5

 

 

Vähintään 92 %; toissijainen ainesosa: 4 % trans-isomeeriä

 

2

EFSA

07.226

trans-1-(2,6,6-Trimetyyli-2-sykloheksen-1-yyli)but-2-en-1-oni

24720-09-0

 

 

 

 

2

EFSA

07.231

alfa-Damaskenoni

35044-63-4

 

 

 

 

2

EFSA”


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/31


KOMISSION ASETUS (EU) 2020/1682,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2020,

kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen III muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Aineisiin 2-hydroksietyylimetakrylaatti (HEMA) ja 11,14-dioksa-2,9-diatsaheptadek-16-eenihappo, 4,4,6,16-tetrametyyli-10,15-diokso, 2-[(2-metyyli-1-okso-2-propenyyli)oksi]etyyliesteri (di-HEMA trimetyyliheksyylidikarbamaatti tai di-HEMA TMHDC) ei tällä hetkellä sovelleta asetuksen (EY) N:o 1223/2009 mukaisia kieltoja tai rajoituksia.

(2)

Ruotsin lääkelaitos, joka on Ruotsin toimivaltainen viranomainen asetusta (EY) N:o 1223/2009 sovellettaessa, antoi 2 päivänä heinäkuuta 2014 asetuksen (EY) N:o 1223/2009 27 artiklan nojalla päätöksen, jolla otettiin käyttöön väliaikaisia rajoittavia toimenpiteitä sellaisen kynsille tarkoitetun kosmeettisen valmisteen osalta, joka oli aiheuttanut lukuisia ei-toivottuja vaikutuksia, ja ilmoitti tästä päätöksestä. Näitä ei-toivottuja vaikutuksia todennäköisesti aiheuttaviksi aineiksi yksilöitiin HEMA ja di-HEMA TMHDC.

(3)

Asetuksen (EY) N:o 1223/2009 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti Ruotsin lääkelaitos ilmoitti toteutetut toimenpiteet ja niitä tukevat tiedot välittömästi komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille.

(4)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea, jäljempänä ’SCCS’, totesi 21–22 päivänä kesäkuuta 2018 antamassaan lausunnossa (2), että ”HEMA ja di-HEMA-TMHDC eivät todennäköisesti aiheuta herkistymisriskiä, kun niitä käytetään asianmukaisesti kynsilevyyn (…) osana tekokynsien muotoilujärjestelmää, edellyttäen että niiden käyttö rajoittuu ainoastaan kynsilevyyn ja että niiden joutumista kosketuksiin viereisen ihon kanssa vältetään”. SCCS totesi lisäksi, että ”niin HEMA kuin di-HEMA-TMHDC ovat heikosti tai kohtalaisesti herkistäviä aineita, joihin liittyvä herkistymisriski aiheutuu tuotteiden väärinkäytöstä tai epäasianmukaisesta käytöstä tai kynnen vieressä olevan ihon tahattomasta kontaminaatiosta tavanomaisissa ja kohtuudella ennakoitavissa käyttöolosuhteissa”.

(5)

Asetuksen (EY) N:o 1223/2009 3 artiklan mukaan markkinoilla saataville asetettujen kosmeettisten valmisteiden on oltava tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa olosuhteissa käytettyinä turvallisia ihmisten terveydelle.

(6)

Arvioitaessa ”tavanomaisia tai kohtuudella ennakoitavia käyttöolosuhteita” on otettava huomioon mahdollinen väärinkäyttö sekä epäasianmukainen tai tahaton käyttö. Kun on kyse suurta tarkkuutta edellyttävistä tuotteista, niiden käytön osalta on tarpeen ottaa huomioon tilanteet, joissa niitä ei käytetä riittävän tarkasti.

(7)

Joissakin jäsenvaltioissa raportoidut herkistymistapaukset HEMAa ja di-HEMA TMHDC:tä sisältäville kynsienhoitovalmisteille ovat saaneet komission tekemään sen päätelmän, että on olemassa vaara, että kyseisiä tuotteita ei levitetä riittävän tarkasti, jolloin ne joutuvat kosketuksiin kynsilevyn vieressä olevan ihon kanssa.

(8)

Kosmeettisten valmisteiden ammattimainen käyttö ja kuluttajakäyttö olisi erotettava toisistaan. Alan ammattilaisilta edellytetään tiukempia turvallisuusnormeja. Ammattihenkilöllä odotetaan olevan enemmän taitoja, kokemusta ja tietoa kosmeettisen valmisteen käytöstä kuin kuluttajalla.

(9)

Ammattihenkilöille mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja turvallisuusriskejä säännellään tietyillä vähimmäisvaatimuksista annetuilla unionin direktiiveillä ja erityisesti neuvoston direktiiveillä 89/391/ETY (3) ja 98/24/EY (4). Ammattihenkilöiden osalta saatetaan soveltaa muitakin turvallisuussääntöjä.

(10)

Kuluttajien osalta voidaan todeta, että koska SCCS:n lausunnossa katsotaan, että aineet HEMA ja di-HEMA TMHDC ovat turvallisia kynsienhoitovalmisteissa vain, jos niitä käytetään kynsilevyyn, ja koska ”tavanomaisissa tai kohtuudella ennakoitavissa käyttöolosuhteissa” olisi otettava huomioon mahdollisuus aineen joutumisesta kynsilevyn vieressä olevalle iholle, HEMAn ja di-HEMA TMHDC:n käytöstä kynsienhoitovalmisteissa voi aiheutua riski ihmisten terveydelle.

(11)

Koska HEMAa ja di-HEMA TMHDC:tä sisältävien kynsienhoitovalmisteiden ammattilaiskäytön odotetaan olevan kuluttajien kannalta turvallisempaa, tällaisia valmisteita saisivat käyttää vain ammattihenkilöt, minkä vuoksi niiden pakkaukseen olisi lisättävä varoitus ”ainoastaan ammattikäyttöön”.

(12)

Jotta niin ammattihenkilöt kuin kuluttajat saataisiin tietoisiksi mahdollisesta terveysriskistä, HEMAa ja di-HEMA TMHDC:tä sisältävien kynsienhoitovalmisteiden pakkaukseen olisi lisättävä varoitus ”saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä”.

(13)

Sen vuoksi Ruotsin toteuttamaa suojatoimenpidettä olisi pidettävä perusteltuna. Näin ollen on tarpeen rajoittaa HEMAn ja di-HEMA TMHDC:n käyttöä kynsienhoitovalmisteissa.

(14)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitettä III olisi muutettava.

(15)

On asianmukaista säätää kohtuullisesta siirtymäajasta, jonka aikana teollisuudenala voi sopeutua uusiin vaatimuksiin.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kosmeettisten valmisteiden pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite III tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.

(2)  SCCS/1592/17;

https://ec.europa.eu/health/sites/health/files/scientific_committees/consumer_safety/docs/sccs_o_214.pdf

(3)  Neuvoston direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1).

(4)  Neuvoston direktiivi 98/24/EY, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (neljästoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11).


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä III olevaan taulukkoon kohdat seuraavasti:

Viite-Numero

Aineiden tunnistaminen

Rajoitukset

Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto

Kemiallinen nimi/

INN

Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi

CAS-numero

EY-numero

Valmistetyyppi, kehon osat

Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa

Muut

 

a

b

c

d

e

f

g

h

i

”313

2-Hydroksietyylimetakrylaatti  (*1)

HEMA

868-77-9

212-782-2

Kynsienhoitovalmisteet

 

Vain ammattikäyttö

Vain ammattikäyttöön

Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä

314

11,14-Dioksa-2,9-diatsaheptadek-16-eenihappo, 4,4,6,16-tetrametyyli-10,15-diokso, 2- [(2-metyyli-1-okso-2-propenyyli)oksi]etyyliesteri  (*2)

DI-HEMA TRIMETHYLHEXYL DICARBAMATE

41137-60-4 / 72869-86-4

255-239-5 /276-957-5

Kynsienhoitovalmisteet

 

Vain ammattikäyttö

Vain ammattikäyttöön

Saattaa aiheuttaa yliherkkyyttä


(*1)  Valmisteita, jotka sisältävät kyseistä ainetta ja jotka eivät ole kyseisten edellytysten mukaisia, ei saa saattaa unionin markkinoille 3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen. Valmisteita, jotka sisältävät kyseistä ainetta ja jotka eivät ole kyseisten edellytysten mukaisia, ei saa asettaa saataville unionin markkinoilla 3 päivästä syyskuuta 2021 alkaen.

(*2)  Valmisteita, jotka sisältävät kyseistä ainetta ja jotka eivät ole kyseisten edellytysten mukaisia, ei saa saattaa unionin markkinoille 3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen. Valmisteita, jotka sisältävät kyseistä ainetta ja jotka eivät ole kyseisten edellytysten mukaisia, ei saa asettaa saataville unionin markkinoilla 3 päivästä syyskuuta 2021 alkaen.”


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/34


KOMISSION ASETUS (EU) 2020/1683,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2020,

kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II ja III muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 1 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kosmetiikan ja kuluttajille tarkoitettujen muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden tiedekomitea, joka korvattiin komission päätöksellä 2004/210/EY (2) perustetulla kulutustavaroita käsittelevällä tiedekomitealla, jäljempänä ’SCCP’, katsoi vuonna 2001 julkaistun, hiusten kestoväriä ja virtsarakonsyöpäriskiä käsittelevän tutkimuksen (”Use of permanent hair dyes and bladder cancer risk”) perusteella, että hiusvärien mahdollisiin terveysriskeihin on syytä puuttua.

(2)

Lisäksi SCCP suositteli, että hiusväriaineille laaditaan turvallisuuden arviointia koskeva yleinen strategia, joka sisältää vaatimukset hiusvärivalmisteissa käytettävien aineiden testaamisesta niiden mahdollisten lisääntymiselle vaarallisten tai syöpää aiheuttavien vaikutusten varalta.

(3)

SCCP:n lausuntojen perusteella komissio sopi yhdessä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kanssa hiusvärivalmisteissa käytettävien aineiden sääntelyä koskevasta yleisestä strategiasta, jonka mukaan yritysten oli toimitettava SCCP:lle riskinarviointia varten asiakirja-aineistot, jotka sisälsivät hiusväriaineiden turvallisuutta koskevat päivitetyt tieteelliset tiedot.

(4)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea, jäljempänä ’SCCS’, joka komission päätöksen 2008/721/EY (3) nojalla on korvannut SCCP:n, arvioi sellaisten yksittäisten hiusväriaineiden turvallisuutta, joiden päivitetyt asiakirja-aineistot yritykset olivat sille toimittaneet.

(5)

SCCS:n tekemän arvioinnin johdosta on sen varmistamiseksi, että hiusvärivalmisteet ovat ihmisen terveyden kannalta turvallisia, aiheellista kieltää kolmen hiusväriaineen eli 1,2,4-trihydroksibentseenin (4), 2-[4-amino-2-nitrofenyyli)-amino]-bentsoehapon (5) ja 4-amino-3-hydroksitolueenin (6) käyttö SCCS:n niiden turvallisuudesta antamien lopullisten lausuntojen perusteella. Kun otetaan huomioon SCCS:n lopulliset lausunnot kuudesta muusta hiusväriaineesta, jotka ovat Dimethylpiperazinium Aminopyrazolopyridine HCl (7), Methylimidazoliumpropyl p-phenylenediamine HCl (8), HC Orange No. 6 (9), Acid Orange 7 (10), Tetrabromophenol Blue (11) ja Indigofera tinctoria (12), on aiheellista rajoittaa niiden enimmäispitoisuutta hiusvärivalmisteissa.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteiden II–VI johdannossa olevan 1 kohdan c alakohdassa vahvistetusta hiuksille ja kasvojen karvoille tarkoitetun valmisteen määritelmästä suljetaan pois hiusväriaineiden käyttö silmäripsiin sillä perusteella, että saman kosmeettisen valmisteen käyttö yhtäältä hiuksiin ja toisaalta silmäripsiin aiheuttaa eritasoisen riskin. Sen vuoksi oli tarpeen tehdä riskinarviointi, joka koskee nimenomaan hiusväriaineiden käyttöä silmäripsissä.

(7)

Aine 2-Methoxymethyl-p-Phenylenediamine ja sen sulfaatti luetellaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteessä III olevassa viitenumerokohdassa 292. Kun otetaan huomioon näiden aineiden käyttöä silmäripsien värjäykseen koskevan SCCS:n tuoreimman lausunnon (13) päätelmät, niitä koskeva rajoitus olisi ulotettava koskemaan silmäripsien värjäykseen tarkoitettuja valmisteita.

(8)

Ainetta 2-Methoxymethyl-p-Phenylenediamine ja sen sulfaattia sisältävät valmisteet olisi sallittava ainoastaan ammattikäytössä, jotta vältytään riskeiltä, joita voisi aiheutua kuluttajien käyttäessä niitä silmäripsien värjäykseen itse.

(9)

Jotta kuluttajille ja ammattilaisille voitaisiin tiedottaa hiusvärien ja silmäripsien värjäykseen tarkoitettujen valmisteiden käytöstä aiheutuvista mahdollisista haitallisista vaikutuksista ja jotta kyseisistä valmisteista johtuvaa ihon herkistymisen riskiä voitaisiin pienentää, valmisteiden selosteeseen olisi painettava asianmukaiset varoitukset.

(10)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1223/2009 olisi muutettava.

(11)

On asianmukaista säätää kohtuullisista siirtymäajoista, joiden aikana teollisuudenala voi sopeutua uusiin vaatimuksiin ja lopettaa sellaisten kosmeettisten valmisteiden markkinoille saattamisen, jotka eivät vastaa kyseisiä vaatimuksia.

(12)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kosmeettisten valmisteiden pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1223/2009 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.

(2)  Komission päätös 2004/210/EY, tehty 3 päivänä maaliskuuta 2004, tiedekomiteoiden perustamisesta kuluttajien turvallisuuden, kansanterveyden ja ympäristön aloilla (EUVL L 66, 4.3.2004, s. 45).

(3)  Komission päätös 2008/721/EY, tehty 5 päivänä syyskuuta 2008, kuluttajien turvallisuuden, kansanterveyden ja ympäristön aloilla toimivien tiedekomiteoiden ja asiantuntijoiden neuvoa-antavan rakenteen luomisesta ja päätöksen 2004/210/EY kumoamisesta (EUVL L 241, 10.9.2008, s. 21).

(4)  SCCS/1598/18

(5)  SCCS/1497/12

(6)  SCCS/1400/11

(7)  SCCS/1584/17

(8)  SCCS/1609/19

(9)  SCCS/1579/16

(10)  SCCS/1536/14

(11)  SCCS/1610/19

(12)  SCCS/1615/20

(13)  SCCS/1603/18


LIITE

Muutetaan asetus (EY) N:o 1223/2009 seuraavasti:

1)

Lisätään liitteessä II olevaan taulukkoon seuraavat viitenumerokohdat:

Viitenumero

Aineiden tunnistaminen

Kemiallinen nimi/INN

CAS-numero

EY-numero

”1642

1,2,4-Trihydroksibentseeni  (*1) käytettäessä hiusvärivalmisteissa ja silmäripsien värjäykseen käytettävissä valmisteissa

533-73-3

208-575-1

1643

4-Amino-3-hydroksitolueeni  (*1) käytettäessä hiusvärivalmisteissa ja silmäripsien värjäykseen käytettävissä valmisteissa

2835 -98-5

220-620-7

1644

2-[(4-Amino-2-nitrofenyyli)-amino]-bentsoehappo  (*1) käytettäessä hiusvärivalmisteissa ja silmäripsien värjäykseen käytettävissä valmisteissa

117907-43-4

411-260-3

2)

Muutetaan liitteessä III oleva taulukko seuraavasti:

a)

Korvataan viitenumerokohta 292 seuraavasti:

Viitenumero

Aineiden tunnistaminen

Rajoitukset

Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto

Kemiallinen nimi/INN

Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi

CAS-numero

EY-numero

Valmistetyyppi, kehon osat

Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa

Muut

a

b

c

d

e

f

g

h

i

”292

1,4-Bentseenidiamiini, 2-(metoksimetyyli)

1,4-Bentseenidiamiini, 2-(metoksimetyyli)-, sulfaatti

2-Methoxymethyl-p-Phenylenediamine

2-Methoxymethyl-p-Phenylenediamine Sulfate

337906-36-2

337906-37-3

679-526-3

638-749-6

a)

Hiusväriaine hapettavissa hiusvärivalmisteissa

b)

Silmäripsien värjäykseen tarkoitetut valmisteet

 

a) ja b)

Hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin tai silmäripsiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 1,8 % vapaaksi emäkseksi laskettuna.

b)

Ammattikäyttö

a)

Painettava selosteeseen:

 

Sekoitussuhde.

 

Image 1 Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

 

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

 

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

 

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

 

Älä värjää hiuksiasi, jos

kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.”

b)

Painettava selosteeseen: Sekoitussuhde.

 

Image 2 Tämä tuote saattaa aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita. Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

 

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille. Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

 

Silmäripsiä ei saa värjätä, jos

kuluttajalla on ihottumaa kasvoissa tai herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut hiuspohja,

kuluttaja on aiemmin saanut oireita hiusten tai silmäripsien värjäämisestä,

kuluttaja on aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.

 

Vain ammattikäyttöön.

 

Aineen jouduttua silmiin huuhdeltava välittömästi.”

b)

Lisätään seuraavat viitenumerokohdat:

Viitenumero

Aineiden tunnistaminen

Rajoitukset

Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto

Kemiallinen nimi/INN

Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi

CAS-numero

EY-numero

Valmistetyyppi, kehon osat

Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa

Muut

a

b

c

d

e

f

g

h

i

”313

4-(3-Aminopyratsolo[1,5-A]pyridin-2-yyli)-1,1-dimetyylipiperatsin-1-iumkloridihydrokloridi

Dimethylpiperazinium Aminopyrazolopyridine HCl

1256553-33-9

813-255-5

Hiusväriaine hapettavissa hiusvärivalmisteissa

 

3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen: hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin tai silmäripsiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 2 % vapaaksi emäkseksi laskettuna

b) Painettava selosteeseen 3 päivästä joulukuuta 2021 alkaen: Sekoitussuhde.

Image 3 Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita. Lue käyttöohjeet ja noudata niitä. Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille. Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.”

314

1-(3-((4-Aminofenyl)amino)propyyli)-3-metyyli-1H-imidatsol-3-iumkloridihydrokloridi

Methylimidazoliumpropyl p-phenylenediamine HCl

220158-86-1

 

Hiusväriaine hapettavissa hiusvärivalmisteissa

 

3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen: hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin tai silmäripsiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 2 % vapaaksi emäkseksi laskettuna

b) Painettava selosteeseen 3 päivästä joulukuuta 2021 alkaen:

Sekoitussuhde.

Image 4 Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

Älä värjää hiuksiasi, jos

kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.”

315

Di-[2-[(E)-2-[4-[bis(2-hydroksietyyli)aminofenyyli]vinyyli]pyridin-1-ium]-etyyli]disulfididimetaanisulfonaatti

HC Orange No. 6

1449653-83-1

 

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärivalmisteissa

3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen: 0,5 %

Metaanisulfonaattiepäpuhtauksia, etenkään etyylimetaanisulfonaattia, ei saa esiintyä.

 

316

Rikki-4-[(2-hydroksi-1-naftyyli)atso]bentseenisulfonaatti

Acid Orange 7

633-96-5

211-199-0

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärivalmisteissa

3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen: 0,5 %

 

 

317

Fenoli, 4,4’-(4,5,6,7-tetrabromo-1,1-dioksido-3H-2,1-bentsoksatiol-3-yylideeni)bis[2,6-dibromi-

Tetrabromophenol Blue

4430-25-5

224-622-9

a)

Hiusväriaine hapettavissa hiusvärivalmisteissa

b)

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärivalmisteissa

b)

3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen: 0,2 %

a)

3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen: hapettavissa olosuhteissa tapahtuneen sekoittamisen jälkeen hiuksiin levitettäessä enimmäispitoisuus saa olla enintään 0,2 % vapaaksi emäkseksi laskettuna

a)

Painettava selosteeseen 3 päivästä joulukuuta 2021 alkaen:

 

Sekoitussuhde.

 

Image 5 Hiusvärit saattavat aiheuttaa vakavia allergisia reaktioita.

 

Lue käyttöohjeet ja noudata niitä.

 

Tätä tuotetta ei ole tarkoitettu alle 16-vuotiaille.

 

Väliaikainen musta hennatatuointi saattaa lisätä allergiariskiä.

 

Älä värjää hiuksiasi, jos

kasvoissasi on ihottumaa tai hiuspohjasi on herkkä, ärtynyt ja vahingoittunut,

olet aiemmin saanut oireita hiusten värjäämisestä,

olet aiemmin saanut oireita väliaikaisesta mustasta hennatatuoinnista.”

318

Indigofera tinctoria, Indigofera tinctoria L -kasvin kuivatut ja jauhetut lehdet

Indigofera tinctoria leaf Indigofera tinctoria leaf powder

Indigofera tinctoria leaf extract

Indigofera tinctoria extract

84775-63-3

283-892-6

Hiusväriaine ei-hapettavissa hiusvärivalmisteissa

3 päivästä kesäkuuta 2021 alkaen: 25 %”

 

 


(*1)  Kyseisiä aineita sisältäviä hiusvärivalmisteita ja silmäripsien värjäykseen käytettäviä valmisteita ei saa saattaa unionin markkinoille 3 päivästä syyskuuta 2021 alkaen.

Kyseisiä aineita sisältäviä hiusvärivalmisteita ja silmäripsien värjäykseen käytettäviä valmisteita ei saa asettaa saataville unionin markkinoilla 3 päivästä kesäkuuta 2022 alkaen.”


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/42


KOMISSION ASETUS (EU) 2020/1684,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2020,

kosmeettisista valmisteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteen VI muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kosmeettisista valmisteista 30 päivänä marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1223/2009 (1) ja erityisesti sen 31 artiklan 2 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kuluttajien turvallisuutta käsittelevä tiedekomitea, jäljempänä ’SCCS’, totesi 13 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan lausunnossa, (2) jäljempänä ’SCCS:n lausunto’, että aineen Methoxypropylamino Cyclohexenylidene Ethoxyethylcyanoacetate käyttö UV-suodattimena kosmeettisissa valmisteissa enintään 3 prosentin pitoisuutena on turvallista. SCCS:n lausunnossa ei arvioitu myrkyllisyyttä hengitysteiden kautta, koska siitä ei ollut toimitettu tietoja. SCCS:n lausuntoa ei näin ollen sovelleta suihkutettaviin kosmeettisiin valmisteisiin, jotka voisivat aiheuttaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumista hengitysteiden kautta.

(2)

SCCS totesi lausunnossaan lisäksi, että Methoxypropylamino Cyclohexenylidene Ethoxyethylcyanoacetate on sekundäärinen amiini ja siksi altis nitrosaatiolle ja nitrosamiinin muodostumiselle. Sitä ei pitäisi käyttää yhdessä nitrosoivien aineiden kanssa. Nitrosamiinipitoisuuden tulisi olla alle 50 ppb.

(3)

SCCS:n lausunnon perusteella ja tekniikan ja tieteen kehityksen huomioon ottamiseksi aineen Methoxypropylamino Cyclohexenylidene Ethoxyethylcyanoacetate käyttö UV-suodattimena kosmeettisissa valmisteissa olisi sallittava enintään 3 prosentin pitoisuutena, lukuun ottamatta valmisteita, jotka voivat aiheuttaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumista hengitysteitse.

(4)

Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitettä VI olisi muutettava.

(5)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat kosmeettisten valmisteiden pysyvän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liite VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 342, 22.12.2009, s. 59.

(2)  SCCS/1605/19.


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1223/2009 liitteeseen VI viitenumerokohta seuraavasti:

Viitenumero

Aineiden tunnistaminen

Edellytykset

Käytön edellytysten ja varoitusten sanamuoto

Kemiallinen nimi/INN/XAN

Ainesosien yleisten nimien luettelossa esiintyvä nimi

CAS-numero

EY-numero

Valmistetyyppi, kehon osat

Enimmäispitoisuus käyttövalmiissa valmisteessa

Muut

a

b

c

d

e

f

g

h

i

”32

2-etoksietyyli-(2Z)-2-syano-2-[3-(3-metoksipropyyliamino)sykloheks-2-en-1-ylideeni]asetaatti

Methoxypropylamino Cyclohexenylidene Ethoxyethylcyanoacetate

1419401-88-9

700-860-3

 

3 %

Ei saa käyttää valmisteissa, jotka voivat aiheuttaa loppukäyttäjän keuhkojen altistumista hengitysteitse.

Älä käytä nitrosoivissa reaktiojärjestelmissä. — Nitrosamiinipitoisuus enintään 50 μg/kg.

Säilytettävä nitriittivapaissa säiliöissä.”

 


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/44


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1685,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2020,

asetuksen (EU) N:o 37/2010 muuttamisesta aineen bupivakaiini luokittelemiseksi sen jäämien enimmäismäärän osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhteisön menettelyistä farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärien vahvistamiseksi eläimistä saatavissa elintarvikkeissa, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2377/90 kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/82/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 726/2004 muuttamisesta 6 päivänä toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 470/2009 (1) ja erityisesti sen 14 artiklan yhdessä sen 17 artiklan kanssa,

ottaa huomioon ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä käsittelevän komitean 20 päivänä helmikuuta 2020 ja 18 päivänä kesäkuuta 2020 valmistelemat Euroopan lääkeviraston lausunnot

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EY) N:o 470/2009 17 artiklassa edellytetään, että unionissa elintarviketuotantoeläimille tarkoitetuissa eläinlääkkeissä tai kotieläintaloudessa käytettävissä biosidivalmisteissa käytettäviksi tarkoitettujen farmakologisesti vaikuttavien aineiden jäämien enimmäismäärät, jäljempänä ’MRL-arvot’, vahvistetaan asetuksessa.

(2)

Komission asetuksen (EU) N:o 37/2010 (2) liitteen taulukossa 1 vahvistetaan farmakologisesti vaikuttavat aineet ja niiden MRL-arvoja eläinperäisissä elintarvikkeissa koskeva luokitus.

(3)

Bupivakaiini ei sisälly kyseiseen taulukkoon.

(4)

Euroopan lääkevirastolle, jäljempänä ’lääkevirasto’ on toimitettu hakemus bupivakaiinin MRL-arvojen vahvistamiseksi sioissa (enintään 7 päivän ikäiset porsaat) ja naudoissa (enintään 2 kuukauden ikäiset vasikat), kun ainetta käytetään ainoastaan iholla tai kudosvaurion päällä.

(5)

Lääkevirasto on eläinlääkekomitean lausunnon perusteella todennut, että ihmisten terveyden suojelemiseksi ei ole tarpeen vahvistaa bupivakaiinin MRL-arvoja sioissa ja naudoissa mainittujen ikärajojen puitteissa, ja suositellut luokitusta ”MRL-arvoa ei edellytetä”.

(6)

Asetuksen (EY) N:o 470/2009 5 artiklan mukaan lääkevirasto harkitsee, voitaisiinko farmakologisesti vaikuttavalle aineelle jonkin tietyn elintarvikkeen osalta vahvistettuja MRL-arvoja soveltaa samasta eläinlajista peräisin olevaan toiseen elintarvikkeeseen taikka voitaisiinko farmakologisesti vaikuttavalle aineelle yhden tai useamman eläinlajin osalta vahvistettuja MRL-arvoja soveltaa muihin lajeihin.

(7)

Lääkevirasto on katsonut, että bupivakaiinin ”MRL-arvoa ei edellytetä” -luokitusta ei riittämättömien tietojen vuoksi ole tässä vaiheessa aiheellista ekstrapoloida sika- ja nautaeläimistä muihin elintarviketuotantoeläimiin.

(8)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 37/2010 olisi muutettava.

(9)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän eläinlääkekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 37/2010 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänä marraskuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 152, 16.6.2009, s. 11.

(2)  Komission asetus (EU) N:o 37/2010, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, farmakologisesti vaikuttavista aineista ja niiden eläinperäisissä elintarvikkeissa esiintyvien jäämien enimmäismääriä koskevasta luokituksesta (EUVL L 15, 20.1.2010, s. 1).


LIITE

Lisätään asetuksen (EU) N:o 37/2010 liitteen taulukkoon 1 aakkosjärjestyksen mukaisesti seuraavaa ainetta koskeva kohta:

Farmakologisesti vaikuttava aine

Merkkijäämä

Eläinlajit

Jäämien enimmäismäärä (MRL)

Kohdekudos

Muut säännökset (asetuksen (EY) N:o 470/2009 14 artiklan 7 kohdan mukaisesti)

Hoitoluokitus

”Bupivakaiini

EI SOVELLETA

Siat

MRL-arvoa ei edellytetä

EI SOVELLETA

Ainoastaan enintään 7 päivän ikäisille porsaille.

Ainoastaan iholle ja kudosvaurion päälle.

Paikallispuudute”

Naudat

Ainoastaan enintään 2 kuukauden ikäisille vasikoille.

Ainoastaan iholle ja kudosvaurion päälle.


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/47


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1686,

annettu 12 päivänä marraskuuta 2020,

tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 14 artiklan 5 kohdan,

on ilmoittanut asiasta jäsenvaltioille,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, ilmoitti 14 päivänä toukokuuta 2020Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (2), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, tiettyjen Turkista peräisin olevien raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn, jäljempänä ’polkumyyntimenettely’, vireillepanosta sen jälkeen, kun Eurofer, jäljempänä ’valituksen tekijä’, oli tehnyt 31 päivänä maaliskuuta 2020 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia tiettyjen raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistettujen kuumavalssattujen levyvalmisteiden kokonaistuotannosta unionissa.

1.   KIRJAAMISVELVOITTEEN KOHTEENA OLEVA TUOTE

(2)

Kirjaamisvelvoitteen kohteena ovat raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja ohuet liuskat mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä tuotteet luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191090), 7226 91 91 ja 7226 91 99. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

(3)

Kirjaamisvelvoite ei koske seuraavia: i) tuotteet, jotka ovat ruostumatonta terästä tai kidesuunnattua piiseosteista sähköteknistä terästä, ii) tuotteet, jotka ovat työkaluterästä ja pikaterästä, iii) tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on yli 10 mm ja leveys vähintään 600 mm, iv) tuotteet, jotka ovat kelaamattomia ja ilman pintakuviointia ja joiden paksuus on vähintään 4,75 mm mutta enintään 10 mm ja leveys vähintään 2 050 mm.

2.   PYYNTÖ

(4)

Valituksen tekijä toimitti 17 päivänä syyskuuta 2020 kirjaamista koskevan pyynnön perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan nojalla. Valituksen tekijä pyysi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti asetetaan kirjaamisvelvoitteen alaiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan soveltaa taannehtivasti toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen.

(5)

Seuraavat asianomaiset osapuolet toimittivat pyyntöä koskevia huomautuksia: Turkin viranomaiset, käyttäjien konsortio (käyttäjät), Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä sekä Habas (vientiä harjoittavat tuottajat), Turkin teräksen viejiä edustava järjestö, jäljempänä ’ÇİB’, sekä Turkin terästuottajien järjestö, jäljempänä ’TCUD’.

3.   KIRJAAMISVELVOITTEEN PERUSTEET

(6)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi määrätä tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen, jos kaikki perusasetuksissa asetetut edellytykset täyttyvät. Tuonnin kirjaaminen voidaan tehdä pakolliseksi unionin tuotannonalan asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

(7)

Valituksen tekijä väitti, että tuoreimpien saatavilla olevien tilastotietojen perusteella tuonti oli lisääntynyt huomattavasti tutkimuksen vireillepanon jälkeen, mikä todennäköisesti heikentäisi vakavasti lopullisten tullien korjaavaa vaikutusta. Valituksen tekijä väitti lisäksi, että Turkista on tullut tuontia polkumyynnillä pitkään ja että tuojat olivat tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia Turkin harjoittamista polkumyyntikäytännöistä.

(8)

Komissio tarkasteli pyyntöä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan perusteella. Se tarkisti erityisesti, olivatko tuojat tai olisiko niiden pitänyt olla tietoisia polkumyynnin laajuudesta ja väitetystä tai todetusta vahingosta. Se tutki myös, kasvoiko tuonti edelleen huomattavasti siten, että se ajoittumisensa ja määränsä sekä muiden olosuhteiden vuoksi todennäköisesti vakavasti heikentäisi mahdollisesti sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta.

3.1   Tuojien tietoisuus polkumyynnistä, sen laajuudesta ja väitetystä vahingosta

(9)

Komissiolla on tässä vaiheessa riittävästi näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Turkista tapahtuu polkumyynnillä. Valituksessa esitettiin polkumyynnistä riittävää näyttöä, joka perustui määritetyn normaaliarvon ja unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydyn tarkasteltavana olevan tuotteen vientihinnan (noudettuna lähettäjältä -tasolla) vertailuun. Kun otetaan huomioon väitettyjen polkumyyntimarginaalien suuruus, joka vaihtelee 4 prosentista 8 prosenttiin, näyttö tukee kokonaisuudessaan riittävästi väitettä siitä, että kyseiset vientiä harjoittavat tuottajat harjoittavat polkumyyntiä.

(10)

Valituksessa esitettiin myös riittävästi näyttöä unionin tuotannonalalle väitetysti aiheutuneesta vahingosta, muun muassa unionin tuotannonalan keskeisten suorituskykyindikaattoreiden negatiivisesta kehityksestä.

(11)

Tiedot sisältyivät sekä valituksen ei-luottamukselliseen versioon että 14 päivänä toukokuuta 2020 julkaistuun vireillepanoilmoitukseen. Koska vireillepanoilmoitus julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä, se on kaikkien tuojien saatavilla oleva julkinen asiakirja. Lisäksi tutkimuksessa asianomaisina osapuolina olevilla tuojilla on mahdollisuus tutustua valituksen ei-luottamukselliseen versioon ja ei-luottamukselliseen asiakirja-aineistoon. Sen vuoksi komissio katsoi, että tuojat olivat tämän perusteella tietoisia tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia polkumyynnistä, sen laajuudesta sekä väitetystä vahingosta (3).

(12)

Kuten 5 kappaleessa todetaan, useat asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia kirjaamista koskevasta pyynnöstä. Ensimmäisen edellytyksen osalta Turkin viranomaiset, Habas, CIB sekä Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä korostivat, että pelkkä polkumyyntitutkimuksen vireillepano ei automaattisesti tarkoita sitä, että polkumyyntiä esiintyy, koska jotkin tutkimukset (myös jotkin Turkkia koskevat) on päätetty ottamatta tulleja käyttöön. Kyseessä on pikemminkin vain yksipuolinen väite. Näin ollen tuoja ei voi olla tietoinen jostakin sellaisesta (”polkumyyntikäytännöstä”), jota tutkimuksessa ei ole vielä vahvistettu. Turkin viranomaiset, Habas ja CIB kiistivät myös Euroferin pyynnössä esitetyn tietyn lisänäytön, muun muassa väitteen, jonka mukaan yhden turkkilaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimitusjohtaja oli tietoinen tulevasta polkumyyntitutkimuksesta, sekä tiedon, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovelletaan kaupan suojatoimenpiteitä kolmansissa maissa. TCUD huomautti vielä, että jotkin Euroferin esittämät väitteet, jotka koskivat Turkista tuotavaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovellettavia polkumyyntitoimenpiteitä, eivät olleet totuudenmukaisia. TCUD väitti, että yksi yritys vapautettiin Yhdysvaltojen toimenpiteistä sen jälkeen, kun asia oli riitautettu asianomaisissa tuomioistuimissa, ja että eräs toinen kolmas maa (Marokko) poisti Turkkia koskevat polkumyyntitullit WTO-paneelin päätöksen johdosta.

(13)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi määrätä – tutkimuksen vireillepanosta alkaen ja ilmoitettuaan asiasta jäsenvaltioille – tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi siten, että kyseiseen tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen Tässä tapauksessa kirjaamisen päätavoitteena on mahdollistaa väliaikaisten toimenpiteiden taannehtiva käyttöönotto enintään 90 päivää ennen niiden soveltamista perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Säännöksen mukaan komissio ei voi kirjata tuontia sen jälkeen, kun väliaikainen tulli on jo otettu käyttöön.

(14)

Jos kirjaaminen olisi mahdollista vasta sen jälkeen, kun tutkimuksessa on todettu, että polkumyyntiä esiintyy, kuten jotkin osapuolet esittivät, sitä ei siinä tapauksessa voitaisi koskaan tehdä ennen väliaikaisten tullien käyttöönottoa. Tällainen lähestymistapa veisi kirjaamiselta kokonaan sen tehokkaan vaikutuksen (4). Sen vuoksi komission on tehtävä päätös tuonnin kirjaamisesta ennen väliaikaisen tullin käyttöönottoa. Komissio huomauttaa, että siinä vaiheessa, kun valituksen tekijä toimitti kirjaamispyynnön, parhaat käytettävissä olevat tiedot olivat valitukseen sisältyvät tiedot, joiden perusteella, kuten vireillepanoilmoituksessa todetaan, komissio pani vireille polkumyynnin vastaisen tutkimuksen ja jotka viittasivat sellaisen näytön olemassaoloon, joka osoittaa vahingollisen polkumyynnin esiintymisen. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet perusteettomina. Tämä huomioon ottaen komission ei tarvinnut arvioida edellä tarkoitettua lisänäyttöä, joka koski turkkilaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuontia kolmansiin maihin, eikä siihen liittyviä väitteitä.

(15)

Näin ollen komissio päätteli, että ensimmäinen kirjaamisen edellytys täyttyi.

3.2   Tuonnin huomattava lisäkasvu

(16)

Komissio analysoi tätä edellytystä niiden tarkasteltavana olevaa tuotetta koskevien tilastotietojen perusteella, jotka olivat saatavilla Surveillance 2 -tietokannassa. Sen arvioimiseksi, oliko tutkimuksen vireillepanon jälkeen tapahtunut vielä huomattavaa lisäkasvua, komissio määritti ensin vertailtavat ajanjaksot. Yhtäältä se arvioi tietoja, jotka koskivat Turkista polkumyyntitutkimuksen vireillepanon jälkeen (eli siitä lähtien, kun tuojat olivat tietoisia tai niiden olisi pitänyt olla tietoisia polkumyyntikäytännöistä) viimeisimpään ajanjaksoon (vuoden 2020 kesäkuusta lokakuun puoliväliin) asti tullutta tuontia. Toisaalta komissio otti huomioon Turkista tulevan tuonnin samalla kaudella tutkimusajanjakson (5) aikana (eli vuoden 2019 kesäkuusta lokakuun puoliväliin) sekä kuukausittaiset keskimääräiset tuontimäärät koko tutkimusajanjaksolta.

(17)

Komissio katsoi, että tässä tapauksessa vireillepanon jälkeisten keskimääräisten kuukausittaisten tuontimäärien vertaaminen Turkista tulevaan keskimääräiseen kuukausittaiseen tuontimäärään koko tutkimusjanajaksolla ei riittäisi sen arvioimiseen, kasvoiko tuonti huomattavasti, kun otetaan huomioon markkinoiden kehitys ja varastointivaikutus, joka johtuu tarkasteltavana olevaan tuotteeseen vaikuttavista voimassa olevista suojatoimenpiteistä. Näin ollen komissio piti asianmukaisena tehdä päätelmänsä vertaamalla vireillepanon jälkeisiä keskimääräisiä kuukausittaisia tuontimääriä tutkimusajanjakson saman kauden tuontimääriin, jotta voitaisiin ottaa paremmin huomioon voimassa olevien suojatoimenpiteiden (6) mahdollinen vaikutus Turkista tuleviin tuontivirtoihin arvioidulla kaudella. Kun verrataan vireillepanon jälkeisiä tuontimääriä edellisen vuoden saman ajanjakson tuontimääriin, otetaan lisäksi asianmukaisesti huomioon mahdolliset kausiluonteiset vaikutukset (7).

(18)

Mitä tulee suojatoimenpiteiden vaikutukseen Turkista tulevaan tuontiin, komissio huomauttaa, että koko vuoden 2019 ajan (tutkimusajanjakso) tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin Turkista vaikuttivat lukuisat mukautukset, joita tehtiin Turkin vientikäyttäytymiseen vaikuttavien suojatoimenpiteiden toimintaan.

(19)

Tammikuu 2019, joka oli selvästi paras kuukausi tarkasteltavana olevan tuotteen Turkista tulevan tuonnin kannalta, osui ajallisesti samaan aikaan kuin väliaikaisten suojatoimenpiteiden viimeinen kuukausi. Markkinoilla oli epävarmuutta lopullisten toimenpiteiden muodosta. Komissio huomauttaa, että tullittoman tariffikiintiön määriä, joita ei ole myyty kuukauden loppuun mennessä, ei siirretä seuraavalle kaudelle eli kyseiset tullittoman tariffikiintiön määrät olisi ”menetetty”. Samanlainen tilanne (eli viimeinen kuukausi ennen toimenpiteiden uutta kautta) syntyi helmi-maaliskuussa 2019. Vuoden 2019 helmi-, huhti-, heinä- ja lokakuussa avattiin uusia tullittomia tariffikiintiöeriä. Tiettyjä terästuotteita koskevien suojatoimenpiteiden mukaisen tariffikiintiön avaaminen on yleensä johtanut siihen, että kunkin vuosineljänneksen alkuvaiheessa tuodaan suuria määriä. Komissio ilmoitti elokuussa 2019 terästä koskevien suojatoimenpiteiden ensimmäisen tarkastelun puitteissa, että se soveltaa tarkasteltavana olevan tuotteen Turkista tulevaan tuontiin 30 prosentin enimmäisrajaa asianomaisessa tuoteluokassa käytettävissä olevasta tariffikiintiöstä, mikä myös johti tuonnin kasvuun ennen tällaista tariffikiintiön hallinnointiin tehtyä muutosta.

(20)

Komissio toi vielä esiin, että edellä mainitut tapahtumat vaikuttivat tuontimääriin, kuten tilastot osoittavat. Vuonna 2019 Turkki vei määrällisesti eniten tammikuussa, toiseksi eniten maaliskuussa ja neljänneksi eniten syyskuussa (joissakin tapauksessa määrät olivat merkittävästi suuremmat kuin minään muuna kuukautena kyseisenä vuonna) (8). Näin ollen komissio päätteli, että kaikki terästä koskevien suojatoimenpiteiden puitteissa toteutetut sääntelytoimet vaikuttivat merkittävästi markkinatoimijoiden käyttäytymiseen ja tuontivirtojen suuntaukseen vuoden mittaan.

(21)

Tariffikiintiöiden hallinnoinnissa tapahtuneet muutokset vaikuttivat vähemmän merkittävästi lyhyemmän ajanjakson (kesäkuun ja lokakuun puolivälin välisen ajanjakson) tilanteeseen. Näin ollen komissio vertasi vuoden 2020 kesäkuun ja lokakuun puolivälin välisenä aikana Turkista tulevaa kuukausittaista keskimääräistä tuontimäärää edeltävän vuoden (2019) samalla kaudella tulleeseen kuukausittaiseen keskimääräiseen tuontimäärään.

(22)

Vertailu osoitti, että Turkista tuleva kuukausittainen keskimääräinen tuontimäärä lisääntyi tällä kaudella 6 prosenttia.

Tuontimäärät (kuukausittainen keskiarvo)

Tutkimusajanjakso (2019)

Kesäkuu–lokakuun puoliväli 2019

Kesäkuu–lokakuun puoliväli 2020

Muutos

Kesäkuu–lokakuun puoliväli 2020 v. tutkimusajanjakso

Kesäkuu–lokakuun puoliväli 2020 v. kesäkuu–lokakuun puoliväli 2019 (9)*

Turkki (tonnia)

227 875

164 897

174 986

-23 %

+ 6 %

Lähde: Surveillance 2 -tietokanta

(23)

Komissio tarkasteli lisäksi tuontisuuntauksia valitulla kaudella ja tutkimusajanjaksoon sisältyvällä samalla kaudella määrittääkseen, voidaanko 6 prosentin kasvua pitää tuonnin huomattavana kasvuna tässä tapauksessa. Komissio totesi, että Turkista tuli vain vähän tuontia syyskuussa 2020. Tällainen poikkeuksellisen vähäinen tuontimäärä johtui suureksi osaksi siitä, että Turkki oli käytännössä käyttänyt loppuun terästä koskevien suojatoimenpiteiden mukaisen maakohtaisen tariffikiintiönsä kyseisessä kuussa tuoteluokassa 1 (johon tarkasteltavana oleva tuote kuuluu), minkä vuoksi se olisi voinut viedä suurempia määriä tarkasteltavana olevaa tuotetta vain 25 prosentin tullilla (10). Syyskuun 2020 poikkeuksellisen alhainen tuontimäärä pienensi kuukausittaisia keskimääräisiä tuontimääriä kaudella, jonka komissio valitsi vertailun tekemistä varten (vuoden 2020 kesäkuu–lokakuun puoliväli). Samalla komissio totesi, että täsmälleen samana kuukautena edellisenä vuonna eli syyskuussa 2019 tuontimäärä oli erittäin suuri siitä syystä, että suojatoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan ensimmäisen tarkastelun jälkeen tehtävät mukautukset tulivat voimaan lokakuussa 2019. Tapahtumaa ennakoiden turkkilaiset tuottajat veivät erittäin suuria määriä syyskuussa 2019.

(24)

Edeltävässä johdanto-osan kappaleessa esitetyt seikat huomioon ottaen komissio katsoi, että vuosien 2019 ja 2020 syyskuussa tapahtunut tuonti ei ollut edustavaa, ja arvioi tuontimäärät ottamatta huomioon kyseistä kuukautta kumpanakaan vuonna. Vertailu vahvisti, että tuontimäärän kasvu verrattuna tutkimusajanjakson samoihin kuukausiin oli ollut erittäin merkittävää. Kun esimerkiksi verrattiin vuoden 2020 kesäkuun ja elokuun välistä ajanjaksoa vuoden 2019 samaan ajanjaksoon, kasvua oli 44 prosenttia. Samoin verrattaessa vuoden 2020 kesäkuun ja lokakuun puolivälin välistä ajanjaksoa vuoden 2019 samaan ajanjaksoon – syyskuuta lukuun ottamatta – kasvu oli merkittävää (49 %). Nämä seikat huomioon ottaen komissio päätteli, että tuonnin kasvu oli tässä tapauksessa huomattavaa.

(25)

Turkin viranomaiset, Habas, CIB, Colakoglu- Erdemir-ryhmä sekä kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio vastustivat valituksen tekijän ehdottamaa ajanjaksoa, jota käytettiin sen arvioimiseksi, kasvoiko tuonti huomattavasti. Nämä osapuolet ehdottivat vertailun tekemistä varten eri ajanjaksoja, jotka niiden mukaan osoittaisivat, että edellytys ei täyttynyt. Habas ja kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio ehdottivat, että vuoden 2019 ja vuoden 2020 alkupuoliskon samojen kausien eli kummankin vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen vertaaminen neljännesvuosittain osoittaisi tuonnin vähentyneen. CIB ja Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä väittivät, että Euroferin valitsema ajanjakso eli vuoden 2020 kesäkuun ja heinäkuun välinen ajanjakso oli liian lyhyt eikä näin ollen edustava. Lisäksi CIB ja kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio väittivät, että tuonnin mahdollinen kasvu olisi joka tapauksessa johtunut covid-19-pandemiaan liittyvien sulkutoimien höllentämisestä unionissa, mikä osui vireillepanon jälkeisen kauden alkuvaiheeseen. CIB:n mukaan komission pitäisi verrata tutkimuksen vireillepanon jälkeen tulleen tuonnin määrää tutkimusajanjakson aikana tulleeseen tuonnin määrään. Kyseinen osapuoli väitti vielä, että Turkista tuleva tuonti väheni tasaisesti vuoden 2020 tammikuun ja toukokuun välillä ja että vuoden 2020 kesä- ja heinäkuussa tapahtunut tuonnin lisääntyminen oli vain palaamista normaalitasolle. Lisäksi CIB katsoi, että komission olisi jätettävä huomiotta vireillepanon jälkeiset tiedot (kesäkuulta 2020) karanteenin jälkeisen erityistilanteen väitetyn vaikutuksen vuoksi. Tällöin vertailu tutkimusajanjakson aikaiseen kuukausittaiseen keskiarvoon osoittaisi 12 prosentin kasvua, jota ei voida pitää ”huomattavana lisäkasvuna” vaan vain hyvin kohtuullisena kasvuna. Muut osapuolet ehdottivat, että sen osoittamiseksi, että tuonti väheni, arvioitaisiin tuontisuuntauksia vuosien 2017–2020 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana (tammikuu–heinäkuu), tuontisuuntauksia vuosina 2017–2020 (vuotuistettuna) (11), kuukausittaista keskiarvoa vuosina 2018 ja 2019 verrattuna kuukausittaiseen keskiarvoon tammikuun ja heinäkuun 2020 välisenä aikana, kuukausittaista keskiarvoa vuosina 2018 ja 2019 tammikuun ja heinäkuun välillä verrattuna vuoden 2020 samaan kauteen sekä kuukausittaista keskiarvoa tutkimusajanjaksolla verrattuna heinäkuun 2020 (12) tuontimäärään. Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä ottivat esiin myös sen seikan, että pyyntöön ei sisältynyt mitään tuontitietoja tutkimusajanjakson päättymisen ja tutkimuksen vireillepanon väliseltä ajalta, vaikka näiden kahden välillä oli kulunut aikaa.

(26)

Kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio väitti lisäksi, että kirjaaminen vähentäisi tuontia ja aiheuttaisi tarjonnan puutetta, mikä vaarantaisi tiettyjen käyttäjien unioniin sijoittautuneiden tuotantolaitosten toiminnan. Tämä aiheuttaisi väitetysti markkinahäiriöitä ja peruuttamatonta vahinkoa tarkasteltavana olevan tuotteen riippumattomille käyttäjille.

(27)

Kaikki asianomaiset osapuolet, jotka reagoivat Euroferin esittämään kirjaamispyyntöön, väittivät yksimielisesti, että Turkkiin kohdistuvien terästä koskevien suojatoimenpiteiden vuoksi se ei kykenisi lisäämään vientiään tulevina kuukausina (eli ennen väliaikaisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoa), minkä vuoksi komission olisi jätettävä kirjaamispyyntö huomiotta.

(28)

Osapuolten ehdottamien eri ajanjaksojen osalta komissio viittaa 3.2 jaksossa esitettyihin perusteluihin ja selityksiin. Joitakin asiaa koskevia väitteitä on kuitenkin syytä käsitellä erikseen. Komissio huomauttaa ensinnäkin, että vaikka se yleensä vertaa vireillepanon jälkeisen kauden kuukausittaista keskimääräistä tuontia tutkimusajanjakson aikaiseen keskimääräiseen tuontimäärään, tällainen vertailu ei välttämättä aina ole asianmukainen. Tässä tapauksessa komissio totesi (ks. 16–20 kappale), että tutkimuksen kohteena olevaan tuontiin liittyvien erityisten markkinaolosuhteiden vuoksi vuoden 2019 keskimääräisen tuontimäärän käyttäminen ei ole sopivin perusta vertailulle.

(29)

Toiseksi komissio toteaa, että yhdessä ehdotuksessa viitattiin kehityssuuntauksiin ennen polkumyyntitutkimuksen vireillepanoa. Tämä olisi ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että tietoisuus Turkin polkumyyntikäytännöistä perustuu vireillepanoilmoituksen julkaisemiseen. Näin ollen tuonnin kehityssuuntauksia kaudelta, joka edeltää ajankohtaa, jona tuoja on voinut olla tietoinen polkumyynnistä, ei voida ottaa huomioon arvioitaessa, onko kirjaamispyyntö perusteltu.

(30)

Kolmanneksi komissio toteaa, että vaikka Euroferin pyyntö muodostaa lähtökohdan analyysille, komission on kuitenkin tehtävä myös oma kattava analyysi. Komissiolla on käytettävissään tuoreempia tietoja kuin Euroferin pyynnössä esitetyt tiedot (eli lokakuun 2020 puoliväliin asti) (13). Edellä esitetyistä syistä komissio myös piti asianmukaisempana verrata näitä tietoja tutkimusajanjakson aikaisen saman kauden tietoihin.

(31)

Näin ollen komissio katsoo, että eri ehdotuksissa ei ole esitetty mitään pakottavia syitä, joiden vuoksi niissä ehdotetut ajanjaksot soveltuisivat paremmin tuonnin suuntausten arviointiin kuin 3.2 jaksossa esitetyt ajanjaksot. Sen vuoksi komissio hylkäsi nämä väitteet.

(32)

Mitä tulee väitteisiin, joiden mukaan tuonnin huomattavasta kasvusta ei ole riskiä voimassa olevien suojatoimenpiteiden vuoksi, komissio on eri mieltä jäljempänä esitettävistä syistä.

(33)

Kirjaaminen ei ensinnäkään vaikuta päätökseen siitä, kannetaanko väliaikaiset polkumyyntitullit taannehtivasti. Sitä, estävätkö suojatoimenpiteet tuonnin kasvun väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönottoon asti, olisi arvioitava tullien mahdollisen taannehtivan kantamisen yhteydessä (14).

(34)

Komissio myöntää, että suojatoimenpiteillä 1 päivästä heinäkuuta 2020 käyttöön otettujen muutosten seurauksena Turkkiin on ryhdytty soveltamaan maakohtaista tariffikiintiötä, jonka neljännesvuosittaiset määrät vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2020/894 (15) liitteessä II. Jos nämä määrät käytetään loppuun, Turkki voi kuitenkin edelleen jatkaa vientiä unioniin (16).

(35)

Komissio ei kuitenkaan ole samaa mieltä siitä, että pelkästään tämä seikka estäisi automaattisesti Turkista tulevan tuonnin huomattavaa kasvua ennen mahdollisten väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönottoa. Tämä johtuu siitä, että siihen mennessä, kun väliaikaiset tullit voidaan viimeistään ottaa käyttöön eli tammikuun 2021 puoliväliin mennessä, Turkin osalta olisi vapautettu kaksi tullitonta maakohtaista tariffikiintiöerää (17). Lisäksi tuontimäärien mahdollinen vertailu sen arvioimiseksi, onko tullien taannehtiva kantaminen perusteltua, voisi kattaa kauden, joka edeltää kautta, jona Turkkiin ryhdyttiin soveltamaan maakohtaista tariffikiintiötä (ks. 18 ja 19 kappale). Sen vuoksi tässä vaiheessa ei ole näyttöä siitä, että kokonaismääriä, jotka Turkki voisi viedä tullitta (ja 25 prosentin tullilla) mahdollisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönottoon asti, ei voitaisi pitää huomattavana lisäkasvuna. Komissio voi joka tapauksessa tehdä päätelmät tästä asiasta vain siinä tapauksessa, että käynnissä olevan tutkimuksen päätteeksi otetaan käyttöön lopulliset polkumyyntitullit.

(36)

Sen vuoksi komissio hylkää väitteet, joiden mukaan tuonnin huomattavaa lisäkasvua ei voi esiintyä voimassa olevien suojatoimenpiteiden vuoksi.

(37)

Komissio toteaa vielä, että käyttäjien konsortion esittämä huomautus kirjaamisen vaikutuksesta tarkasteltavana olevan tuotteen tarjontaan ja riippumattomiin käyttäjiin, ei kuulu niihin oikeudellisiin vaatimuksiin, joita on arvioitava päätettäessä tuonnin kirjaamisesta. Sen vuoksi komissio ei käsittele sitä menettelyn tässä vaiheessa.

(38)

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen komissio katsoi, että myös toinen kirjaamisen edellytys täyttyi.

3.3   Tullin korjaavan vaikutuksen kumoutuminen

(39)

Komissiolla on riittävästi näyttöä siitä, että Turkista tulevan tuonnin kasvun jatkuminen yhä alenevin hinnoin aiheuttaisi lisää vahinkoa.

(40)

Kuten 3.2 jaksossa todetaan, tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin huomattavasta kasvusta on riittävästi näyttöä.

(41)

Lisäksi on näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen tuontihintojen alenevasta suuntauksesta. Turkista unioniin tulevan tuonnin hinnat laskivat vuoden 2020 kesäkuun ja lokakuun puolivälin välillä keskimäärin 13 prosenttia verrattuna samaan kauteen vuonna 2019 ja 14 prosenttia verrattuna kuukausittaiseen keskiarvoon tutkimusajanjaksolla.

Kausi

Tutkimusajanjakso (2019)

Kesäkuu–lokakuun puoliväli 2019

Kesäkuu–lokakuun puoliväli 2020

Muutos

Kesäkuu–lokakuun puoliväli 2020 v. tutkimusajanjakso

Kesäkuu–lokakuun puoliväli 2020 v. kesäkuu–lokakuun puoliväli 2019

Keskimääräinen yksikköhinta

(euroa/tonni)

493

488

422

-14 %

-13 %

Lähde: Surveillance 2 -tietokanta

(42)

Siksi tuonnin lisäkasvu tapauksen vireillepanon jälkeen – kun otetaan huomioon sen ajoittuminen ja määrä sekä muut olosuhteet (kuten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytännöt) – todennäköisesti heikentää tuntuvasti mahdollisen lopullisen polkumyyntitullin korjaavaa vaikutusta, jollei kyseistä tullia sovelleta taannehtivasti.

(43)

Näin ollen komissio päätteli, että kolmaskin tuonnin kirjaamisen edellytys täyttyi.

4.   MENETTELY

(44)

Komissio päätteli, että näyttö on riittävää, jotta tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin voidaan soveltaa kirjaamisvelvoitetta polkumyynnin vastaisen perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(45)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä. Komissio voi kuulla osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

5.   KIRJAAMINEN

(46)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti sovellettava kirjaamisvelvoitetta, jotta voidaan varmistaa, että tarvittavien edellytysten täyttyessä tullit voidaan periä kirjatun tuonnin osalta sovellettavien säännösten mukaisesti taannehtivasti, jos polkumyyntitulli otetaan tutkimuksen tulosten perusteella käyttöön.

(47)

Mahdolliset tulevat tullit määritetään polkumyyntitutkimuksen tulosten perusteella.

(48)

Valituksessa esitetyissä väitteissä, jotka johtivat polkumyyntitutkimuksen vireillepanoon, arvioitiin tarkasteltavana olevan tuotteen polkumyyntimarginaalien olevan 4–8 prosenttia ja vahingon korjaavien tasojen 10–25 prosenttia. Mahdollisten tullien määräksi voidaan arvioida valituksen perusteella arvioitu korkein polkumyyntimarginaalin taso eli 8 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen CIF-tuontiarvosta (arvo unionin rajalla tullaamattomana).

6.   HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

(49)

Tämän kirjaamisen yhteydessä kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (18) mukaisesti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Tulliviranomaisten on asetuksen (EU) 2016/1036 14 artiklan 5 kohdan nojalla toteutettava tarvittavat toimenpiteet seuraavien tuotteiden unioniin suuntautuvan tuonnin kirjaamiseksi: tietyt Turkista peräisin olevat raudasta, seostamattomasta teräksestä tai muusta seosteräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja kapea nauha mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pleteroimattomat ja muulla tavalla metallilla tai muulla aineella pinnoittamattomat. Nämä tuotteet luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7208 10 00, 7208 25 00, 7208 26 00, 7208 27 00, 7208 36 00, 7208 37 00, 7208 38 00, 7208 39 00, 7208 40 00, 7208 52 10, 7208 52 99, 7208 53 10, 7208 53 90, 7208 54 00, 7211 13 00, 7211 14 00, 7211 19 00, ex 7225 19 10 (Taric-koodi 7225191090), 7225 30 90, ex 7225 40 60 (Taric-koodi 7225406090), 7225 40 90, ex 7226 19 10 (Taric-koodi 7226191090), 7226 91 91 ja 7226 91 99.

2.   Tuonnin kirjaamisvelvoite päättyy yhdeksän kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.   Asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti, toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä tai esittämään pyyntö tulla kuulluksi 21 päivän kuluessa tämän asetuksen julkaisupäivästä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 12 päivänää marraskuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  EUVL C 166, 14.5.2020, s. 9.

(3)  Ks. unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) tuomio asiassa T-749/16, Stemcor v. Euroopan komissio, annettu 8.5.2019, 56 kohta.

(4)  Ks. unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) tuomio asiassa T-749/16, Stemcor v. Euroopan komissio, annettu 8.5.2019, 33 kohta.

(5)  Tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän tammikuuta 2019 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisen ajan.

(6)  Turkista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin on sovellettu suojatoimenpiteitä vuoden 2018 heinäkuun puolivälistä alkaen (tuoteryhmä 1). Suojatoimenpiteiden mukaisia tariffikiintiöitä hallinnoidaan neljännesvuosittain. Näin ollen kun verrataan samoja ajanjaksoja, suuntaukseen vaikuttavat vähemmän tariffikiintiöiden hallinnoinnin lukuisat muutokset, joita tapahtui koko tutkimusajanjakson aikana (koko vuosi 2019), koska Turkkiin sovellettiin kolmea eri järjestelyä tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmässä vuoden 2019 aikana.

(7)  Komissio toteaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen kulutus vähenee säännöllisesti kesäkaudella verrattuna sitä edeltävään kauteen. Komission tässä tapauksessa käyttämät ajanjaksot poistaisivat näin ollen mahdolliset vääristymät, jotka liittyvät mahdollisiin kausiluonteisiin vaikutuksiin.

(8)  Näiden kuukausien keskimääräiset tuontimäärät ovat yli kaksinkertaiset vuoden 2019 muiden yhdeksän kuukauden keskimääräisiin tuontimääriin nähden.

(9)  Tätä vertailua pidetään asianmukaisempana (ks. 17–21 kappale).

(10)  Kunnes seuraava maakohtainen tariffikiintiöerä oli käytettävissä.

(11)  Kuumavalssattujen teräslevyjen käyttäjien konsortio.

(12)  Colakoglu- ja Erdemir-ryhmä.

(13)  Euroferin esittämässä kirjaamispyynnössä olevat tiedot koskivat vain kesä- ja heinäkuuta 2020.

(14)  Eli silloin, kun saatavilla ovat tuontitiedot ajanjaksolta, jota arvioidaan sen määrittämiseksi, onko tullien taannehtiva kantaminen perusteltua.

(15)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/894, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2020, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta (EUVL L 206, 30.6.2020, s. 27).

(16)  Tähän vientiin sovelletaan 25 prosentin tullia siihen asti, että seuraava tariffikiintiöerä avataan seuraavalla vuosineljänneksellä.

(17)  Lokakuun ja joulukuun 2020 sekä tammikuun ja maaliskuun 2021 välillä vapautetut tariffikiintiöt.

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).


DIREKTIIVIT

13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/55


KOMISSION DELEGOITU DIREKTIIVI (EU) 2020/1687,

annettu 2 päivänä syyskuuta 2020,

neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS liitteen muuttamisesta uuden psykoaktiivisen aineen N,N-dietyyli-2-[[4-(1-metyylietoksi)fenyyli]metyyli]-5-nitro-1H-bentsimidatsoli-1-etaaniamiini (isotonitatseeni) huumausaineen määritelmään sisällyttämisen osalta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta 25 päivänä lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS (1) ja erityisesti sen 1 a ja 8 a artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA, jäljempänä ’seurantakeskus’, jota laajennettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1920/2006 (2) 5 c artiklan 4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, laati 26 päivänä toukokuuta 2020 saman asetuksen 5 c artiklan mukaisesti riskinarviointiraportin uudesta psykoaktiivisesta aineesta N,N-dietyyli-2-[[4-(1-metyylietoksi)fenyyli]metyyli]-5-nitro-1H-bentsimidatsoli-1-etaaniamiini (isotonitatseeni). Seurantakeskus toimitti riskinarviointiraportin komissiolle ja jäsenvaltioille 29 päivänä toukokuuta 2020.

(2)

Isotonitatseeni on synteettinen opioidianalgeetti. Se on läheistä sukua etonitatseenille ja klonitatseenille, jotka molemmat ovat kansainvälisen valvonnan alaisia Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla, nojalla.

(3)

Isotonitatseenia on ollut saatavilla Euroopan unionissa ainakin huhtikuusta 2019 lähtien, ja sitä on havaittu viidessä jäsenvaltiossa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Neljä jäsenvaltiota on ilmoittanut yhteensä 24 takavarikosta, ja lisäksi yksi jäsenvaltio on ilmoittanut kerätystä näytteestä ja Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut ruumiinavauksen jälkeisistä biologisista näytteistä. Isotonitatseenia jää todennäköisesti havaitsematta, koska ainetta ei seulota rutiininomaisesti sen vuoksi, että se on vasta tullut markkinoille. Useimmissa tapauksissa aine on takavarikoitu jauheena, mutta sitä on tunnistettu myös nestemäisessä muodossa. Havaitut määrät ovat suhteellisen pieniä. Ne olisi kuitenkin suhteutettava isotonitatseenin voimakkaaseen vaikutukseen.

(4)

Tähän mennessä Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ilmoittaneet kumpikin yhdestä kuolemantapauksesta, joissa isotonitatseeni on ollut osallisena. Kuolemantapaukset sattuivat vuonna 2019. Saksan kuolemantapauksesta ei ole saatavilla yksityiskohtaisia tietoja. Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittamassa tapauksessa ruumiinavauksen jälkeisissä biologisissa näytteissä havaittiin useita muitakin aineita (3). Akuuteista myrkytystapauksista, joiden aiheuttajaksi olisi varmistunut altistuminen isotonitatseenille, ei ole tähän mennessä tehty ilmoituksia. On todennäköistä, että naloksoni toimii isotonitatseenin aiheuttaman myrkytyksen vasta-aineena kuten muidenkin synteettisten opioidien tapauksessa. Useat myrkytys- ja kuolemantapaukset jäävät todennäköisesti havaitsematta ja ilmoittamatta, koska niitä ei seulota rutiininomaisesti ja koska aine tuli unionin markkinoille aivan äskettäin.

(5)

Järjestäytyneen rikollisuuden mahdollisesta osallistumisesta isotonitatseenin valmistukseen, jakeluun (laittomaan kauppaan) ja tarjontaan unionissa ei ole suoraa näyttöä. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että isotonitatseenia tuottavat unionin ulkopuolella sijaitsevat kemian alan yritykset.

(6)

Isotonitatseenia ilmeisesti myydään verkossa pieninä määrinä ja tukkumäärinä, pääasiassa jauheena; sitä myydään myös käyttövalmiina nenäsuihkeina. Takavarikoista saadut tiedot viittaavat siihen, että isotonitatseenia on myös saatettu myydä laittomien opioidien markkinoilla. Tämän vuoksi käyttäjät eivät välttämättä tiedä käyttävänsä isotonitatseenia.

(7)

Isotonitatseenilla ei ole tunnustettua lääketieteellistä tai eläinlääketieteellistä käyttöä unionissa eikä ilmeisesti muuallakaan. Ei ole mitään merkkejä siitä, että tätä ainetta voitaisiin käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin analyyttisena vertailustandardina ja tieteellisessä tutkimuksessa.

(8)

Riskienarviointiraportista käy ilmi, että useat isotonitatseeniin liittyvät kysymykset ovat seurausta aineen terveydelle ja kansanterveydelle aiheuttamia riskejä sekä sosiaalisia riskejä koskevien tietojen puuttumisesta, ja niihin voitaisiin vastata toteuttamalla lisätutkimuksia. Isotonitatseenin aiheuttamista sosiaalisista riskeistä ei ole erityisiä tietoja. Saatavilla oleva näyttö ja tiedot aineen aiheuttamista terveysriskeistä tarjoavat kuitenkin riittävät perusteet isotonitatseenin sisällyttämiselle huumausaineen määritelmään, kun otetaan huomioon myös se, että aine on suhteellisen tuntematon.

(9)

Isotonitatseenia ei ole lueteltu valvottavaksi aineeksi Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksessa, sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1972 pöytäkirjalla, eikä psykotrooppisia aineita koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1971 yleissopimuksessa. Isotonitatseeni ei ole arvioitavana Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmässä.

(10)

Koska neljä jäsenvaltiota valvoo isotonitatseenia kansallisen huumausainelainsäädännön nojalla ja yksi jäsenvaltio, Yhdistynyt kuningaskunta ja Norja valvovat isotonitatseenia muun lainsäädännön nojalla, kyseisen aineen sisällyttäminen huumausaineen määritelmään ja siten sen saattaminen puitepäätöksessä 2004/757/YOS määriteltyjä rikoksia ja seuraamuksia koskevien säännösten piiriin auttaisi ehkäisemään esteitä rajat ylittävässä lainvalvonnassa ja oikeudellisessa yhteistyössä ja suojautumaan riskeiltä, joita sen saatavuus ja käyttö voivat aiheuttaa.

(11)

Puitepäätöksen 2004/757/YOS 1 a artiklassa siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla reagoidaan unionin tasolla nopeasti ja asiantuntemuksen perusteella jäsenvaltioiden havaitsemien ja ilmoittamien uusien psykoaktiivisten aineiden ilmaantumiseen muuttamalla puitepäätöksen liitettä siten, että kyseiset aineet sisällytetään huumausaineen määritelmään.

(12)

Käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että isotonitatseenin nauttiminen aiheuttaa terveyshaitan, joka liittyy sen akuuttiin toksisuuteen ja väärinkäyttöriskiin tai riippuvuutta aiheuttaviin ominaisuuksiin. Tätä terveyshaittaa pidetään hengenvaarallisena. Lisäksi on olemassa mahdollisuus vakavaan fyysiseen ja psyykkiseen haittaan ja tautien merkittävään leviämiseen, myös veren välityksellä tarttuvien virusten leviämiseen. Nämä vaikutukset ja riippuvuus ovat verrattavissa muihin opioidianalgeetteihin, jotka ovat kansainvälisen valvonnan alaisia.

(13)

Koska delegoidun säädöksen antamista koskevat edellytykset täyttyvät ja menettelyä on noudatettu, olisi annettava delegoitu direktiivi isotonitatseenin sisällyttämiseksi puitepäätöksen 2004/757/YOS liitteeseen, minkä seurauksena kyseinen aine tulisi laitonta huumausainekauppaa koskevien unionin rikosoikeudellisten säännösten piiriin.

(14)

Puitepäätös 2004/757/YOS, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2017/2013 (4), sitoo Irlantia, ja sen vuoksi Irlanti osallistuu tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen.

(15)

Puitepäätös 2004/757/YOS, sellaisena kuin sitä sovellettiin 21 päivään marraskuuta 2018 asti, sitoo Tanskaa, mutta direktiivi (EU) 2017/2103 ei sido Tanskaa. Tanska ei sen vuoksi osallistu tämän direktiivin hyväksymiseen ja soveltamiseen, direktiivi ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(16)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (5) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde.

(17)

Puitepäätöstä 2004/757/YOS olisi sen vuoksi muutettava,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttaminen

Lisätään puitepäätöksen 2004/757/YOS liitteeseen 17 kohta seuraavasti:

”17.

N,N-dietyyli-2-[[4-(1-metyylietoksi)fenyyli]metyyli]-5-nitro-1H-bentsimidatsoli-1-etaaniamiini (isotonitatseeni). (*1)

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 3 päivänä kesäkuuta 2021. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu jäsenvaltioille perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä 2 päivänä syyskuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 335, 11.11.2004, s. 8.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1920/2006, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 1).

(3)  Kuolemantapauksia ovat ilmoittaneet myös Kanada (3 tapausta) ja Yhdysvallat (18 tapausta).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/2103, annettu 15 päivänä marraskuuta 2017, neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS muuttamisesta uusien psykoaktiivisten aineiden sisällyttämiseksi huumausaineen määritelmään ja neuvoston päätöksen 2005/387/YOS kumoamisesta (EUVL L 305, 21.11.2017, s. 12).

(5)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.


PÄÄTÖKSET

13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/58


EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2020/1688,

annettu 25 päivänä syyskuuta 2020,

katettujen joukkovelkakirjalainojen kolmannen osto-ohjelman toteutuksesta annetun päätöksen (EU) 2020/187 muuttamisesta (EKP/2020/48)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1 artiklan toisen alakohdan luettuna yhdessä 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan ja 18.1 artiklan kanssa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Katettujen joukkovelkakirjalainojen kolmas osto-ohjelma (CBPP3-ohjelma) käynnistettiin Euroopan keskuspankin päätöksellä EKP/2014/40 (1), joka on sittemmin laadittu uudelleen Euroopan keskuspankin päätöksellä (EU) 2020/187 (EKP/2020/8) (2). CBPP3-ohjelma muodostaa yhdessä omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osto-ohjelman, jälkimarkkinoilla toteutettavan julkisen sektorin omaisuuserien osto-ohjelman ja yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelman kanssa Euroopan keskuspankin (EKP) laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman (APP-ohjelma). APP-ohjelman tarkoituksena on parantaa rahapolitiikan välittymistä, edistää luotonantoa euroalueen taloudelle, helpottaa kotitalouksien ja yritysten lainanoton ehtoja sekä osaltaan myötävaikuttaa inflaatiovauhdin palautumiseen tasolle, joka on hintavakauden säilyttämiseen tähtäävän EKP:n ensisijaisen tavoitteen mukaisesti keskipitkällä aikavälillä lähellä kahta prosenttia mutta hieman alle sen.

(2)

EKP:n neuvosto päätti 5 päivänä maaliskuuta 2020 periaatteessa automaattisesta rajoituksesta, joka koskee hyväksyttävien vastapuolien osallistumista eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin tietyissä ennakolta määritellyissä olosuhteissa. Tämän johdosta EKP:n neuvosto päätti lisäksi, että vastaavaa automaattista poissuljentaa tulisi soveltaa myös kyseisen vastapuolen liikkeeseen laskemien katettujen joukkovelkakirjalainojen ostoihin CBPP3-ohjelmassa siltä osin ja niin kauan kuin automaattista rajoitusta tai tilapäistä tai jatkuvaa poissuljentaa sovelletaan Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (3) nojalla. EKP:n neuvosto päätti edelleen, että näistä päätöksistä johtuvia muutoksia olisi sovellettava siitä päivästä lukien, josta suuntaviivojen (EU) 2015/510 vuosittaista muutosta sovelletaan.

(3)

Päätös (EU) 2020/187 (EKP/2020/8) olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutos

Muutetaan päätös (EU) 2020/187 (EKP/2020/8) seuraavasti:

korvataan 3 artiklan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

Katetut joukkovelkakirjalainat, joiden liikkeeseenlaskija on luottolaitos, joka on tilapäisesti tai pysyvästi suljettu pois eurojärjestelmän rahapoliittisista operaatioista tai jonka osallistumista niihin on rajoitettu suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2015/510) nojalla, jätetään automaattisesti CBPP3-ohjelman ostojen ulkopuolelle kyseisen rajoituksen tai tilapäisen tai pysyvän poissuljennan ajaksi. Tämän d alakohdan ensimmäisestä virkkeestä poiketen EKP:n neuvostolla säilyy toimivalta tapauskohtaisen harkinnan jälkeen arvioida uudelleen sellaisten katettujen joukkovelkakirjalainojen ulkopuolelle jättämistä, joiden liikkeeseenlaskija on luottolaitos, joka on tilapäisesti tai pysyvästi suljettu pois eurojärjestelmän rahapoliittisista operaatioista tai jonka osallistumista niihin on rajoitettu suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) nojalla, sekä kumota ulkopuolelle jättäminen katsoessaan sen asianmukaiseksi.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tehty Frankfurt am Mainissa 25 päivänä syyskuuta 2020.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE


(1)  Euroopan keskuspankin päätös EKP/2014/40, annettu 15 päivänä lokakuuta 2014, katettujen joukkovelkakirjalainojen kolmannen osto-ohjelman toteutuksesta (EUVL L 335, 22.11.2014, s. 22).

(2)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/187, annettu 3 päivänä helmikuuta 2020, katettujen joukkovelkakirjalainojen kolmannen osto-ohjelman toteutuksesta (EKP/2020/8) (EUVL L 39, 12.2.2020, s. 6).

(3)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/60


EUROOPAN ARVOPAPERIMARKKINAVIRANOMAISEN PÄÄTÖS (EU) 2020/1689,

annettu 16 päivänä syyskuuta 2020,

sellaisen väliaikaisen vaatimuksen jatkamisesta, jolla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on nettomääräisiä lyhyitä positioita, vaaditaan alentamaan sellaisten yritysten liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskevia nettomääräisiä lyhyitä positioita koskevia ilmoituskynnysarvoja, joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla yli sen kynnysarvon, joka edellyttää ilmoitusta toimivaltaisille viranomaisille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 236/2012 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti

EUROOPAN ARVOPAPERIMARKKINAVIRANOMAISEN HALLINTONEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen liitteen IX,

ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 5 kohdan, 43 artiklan 1 kohdan ja 44 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon lyhyeksimyynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvistä kysymyksistä 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 236/2012 (2) ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon lyhyeksimyynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvistä kysymyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 236/2012 täydentämisestä määritelmien, nettomääräisten lyhyiden positioiden laskennan, katettujen valtionlainan luottoriskinvaihtosopimusten, ilmoituskynnysarvojen, rajoitusten keskeyttämiseen sovellettavien likviditeettiä koskevien kynnysarvojen, rahoitusvälineiden arvon merkittävän alenemisen sekä epäsuotuisien tapahtumien osalta 5 päivänä heinäkuuta 2012 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 918/2012 (3) ja erityisesti sen 24 artiklan,

ottaa huomioon 16. maaliskuuta 2020 annetun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen (EU) 2020/525 (4) vaatia luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on nettomääräisiä lyhyitä positioita, alentamaan tilapäisesti sellaisten yritysten liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskevia nettomääräisiä lyhyitä positioita koskevia ilmoituskynnysarvoja, joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla yli sen kynnysarvon, joka edellyttää ilmoitusta toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o 236/2012 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti,

ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2020 annetun Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen päätöksen (EU) 2020/1123 (5) sellaisen väliaikaisen vaatimuksen jatkamisesta, jolla luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on nettomääräisiä lyhyitä positioita, vaaditaan alentamaan tilapäisesti sellaisten yritysten liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskevia nettomääräisiä lyhyitä positioita koskevia ilmoituskynnysarvoja, joiden osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla yli sen kynnysarvon, joka edellyttää ilmoitusta toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o 236/2012 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   JOHDANTO

(1)

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) vaati päätöksellä (EU) 2020/525 luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joilla on sellaisen yrityksen liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskevia nettomääräisiä lyhyitä positioita, jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, ilmoittamaan toimivaltaiselle viranomaiselle kaikista tällaisista positioista, jos positio saavuttaa tai ylittää 0,1 prosenttia tai laskee alle 0,1 prosenttiin liikkeeseen lasketusta osakepääomasta, asetuksen (EU) N:o 236/2012 28 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Päätöksen (EU) 2020/525 toimenpiteellä haluttiin varmistaa, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ja pystyvät valvomaan nettomääräisiä lyhyitä positioita, joita markkinatoimijat ovat ottaneet säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otetuista osakkeista, finanssimarkkinoiden viimeaikaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(3)

ESMA jatkoi tätä väliaikaista vaatimusta päätöksellä (EU) 2020/1123, sillä finanssimarkkinoiden moitteeton toiminta ja eheys sekä rahoitusvakaus olivat edelleen epävarmoja ja uhattuna huolimatta siitä, että EU:n finanssimarkkinat olivat osittain toipuneet pandemian puhkeamisen jälkeisistä tappioista.

(4)

Asetuksen (EU) 236/2012 28 artiklan 10 kohdan mukaisesti ESMAn on tarkasteltava uudelleen tätä toimenpidettä sopivin väliajoin ja vähintään kolmen kuukauden välein.

(5)

ESMA toteutti uudelleentarkastelun perustuen suorituskykyindikaattoreihin, kuten hintoihin, volatiliteettiin ja luottoriskinvaihtosopimusten hintaeroindekseihin, sekä nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämiseen. Analyysissä huomioitiin erityisesti 0,1–0,2 prosentin positiot. Tehdyn analyysin perusteella ESMA on päättänyt jatkaa toimenpidettä edelleen kolmella kuukaudella.

2.   TOIMENPITEEN KYKY POISTAA MERKITYKSELLISIÄ UHKIA, JOIDEN VAIKUTUKSET ULOTTUVAT RAJOJEN YLI (ASETUKSEN (EU) N:o 236/2012 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN a ALAKOHTA)

a)   Finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen kohdistuva uhka

(6)

Covid-19-pandemia vaikuttaa edelleen haitallisesti reaalitalouteen. Tuleva elpyminen on epävarmaa etenkin EU:n ja muiden alueiden viimeaikaisten tapahtumien valossa. ESMA toteaa, että covid-19-tapausten määrä on lisääntynyt merkittävästi useilla oikeudenkäyttöalueilla viime viikkoina. Tämä herättää huolta siitä, että covid-19-pandemian mahdollinen toinen aalto voi lisätä tulevien näkymien epävarmuutta.

(7)

Eurostoxx 50 -indeksi osoittaa, että EU:n osakemarkkinat laskivat 14 prosenttia aikavälillä 20.2.–3.9.2020, kun arvonmenetys aikavälillä 20.2.–4.6. oli 13 prosenttia (kuva 1). Eurostoxx 50 -indeksi parani merkittävästi maaliskuun tasosta (jolloin laskua oli noin 30 prosenttia helmikuusta 2020, kuten päätöksestä (EU) 2020/525 käy ilmi), mutta ei kuitenkaan palautunut covid-19-pandemiaa edeltävälle tasolle.

(8)

VSTOXX-indeksillä (6) mitattu volatiliteetti on myös säilynyt suhteessa korkeammalla tasolla kuin helmikuussa 2020. Syyskuussa mitattu taso (+ 15 %) on hieman korkeampi kuin kesäkuun taso (+ 13 %). Sama koskee VIX-indeksiä (7), jossa nousu on ollut vielä voimakkaampaa (+ 18 % syyskuussa ja +9 % kesäkuussa) (kuva 1 ja kuva 2).

(9)

Luottoriskinvaihtosopimusten määrä on laskenut 17–28 prosenttia aikavälillä 4.6.–3.9. (kuva 1). Jotta luottoriskinvaihtosopimusten tämänhetkistä tiedollista arvoa voitaisiin ymmärtää paremmin, tietoja on arvioitava Euroopan keskuspankin (EKP) pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavaa osto-ohjelmaa (PEPP) koskevan päätöksen valossa. Luottoriskinvaihtosopimusten hintavaihtelu on ollut maaliskuusta lähtien hyvin voimakasta, mikä viittaa suureen rahoitusriskiin. ESMAn päätöksen (EU) 2020/525 jatkaminen 4. kesäkuuta mennessä saatavissa olleiden tietojen perusteella nojasi myös siihen, että senhetkiset suuret luottoriskinvaihtosopimusten hintaerot ja volatiliteetti viittasivat siihen, että markkinoita pidettiin riskialttiina.

(10)

Päätös kasvattaa PEPP-ohjelmaa vielä 600 miljardilla eurolla 4. kesäkuuta nosti EKP:n ostojen kokonaissumman 1,35 biljoonaan euroon. Tämä vähensi luottoriskinvaihtosopimusten hintaerojen informatiivista arvoa suhteessa markkinoilla koettuun riskiin.

(11)

Vastaavanlaisia huomioita voidaan tehdä valtionlainamarkkinoiden informatiivisesta arvosta, johon luottoriskinvaihtosopimusten hintaerojen osalta vaikuttaa keskuspankkien rahapolitiikka. Näyttää siltä kuva 1, että Saksan, Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Italian valtion 10 vuoden joukkolainojen tuotot ovat laskeneet keskimäärin 22 peruspistettä kesäkuun tasosta.

(12)

Tästä syystä ESMA katsoo, että osakemarkkinoiden evoluutio, johon keskuspankkien rahapolitiikka vaikuttaa merkittävästi vähemmän, antaa paremman kuvan EU:n finanssimarkkinoiden nykyisestä riskitasosta.

(13)

Samoin kuin Eurostoxx 50, STOXX EUROPE 800 -indeksi, pois lukien Sveitsi, on laskenut noin 17 prosenttia 20. helmikuuta 2020 lähtien, kun pudotus kesäkuussa oli 16 prosenttia. STOXX Europe Total Market Banks -indeksi (eurooppalaiset pankit) on laskenut 37 prosenttia helmikuusta, kun pudotus kesäkuussa oli noin 30 prosenttia.

(14)

Kuten ESMAn 2. syyskuuta 2020 päivätyssä kehityssuuntauksia, riskejä ja haavoittuvuuksia käsittelevässä raportissa ”Report on Trends, Risks and Vulnerabilities” nro 2 on mainittu, toisella kvartaalilla oli merkkejä eri alojen eriytymisestä, mikä vaikutti erityisesti luottolaitoksiin. Kesäkuun lopulla EU:n lentoyhtiöiden indeksi oli yhä 36 prosenttia ja pankkialan 30 prosenttia, mikä oli alempana kuin tammikuun alkupuolella. Lisäksi kuva 3 osoittaa, että pankki- ja vakuutusalat ovat olleet melko vakaita kesäkuusta lähtien, mutta kehitys aikavälillä 20.2.–3.9. on ollut heikompaa kuin aikavälillä 20.2.–4.6.: pankkialan luvut ovat –38 % vs. –33 % ja vakuutusalan luvut –21 % vs. –20 %. Sitä vastoin rahoitusalan ulkopuolisten alojen (8) suorituskyky on parantunut hieman: –9 % vs. –11 %.

(15)

Hintojen elpyminen tietyillä aloilla tapahtui heikkenevissä makroekonomisissa olosuhteissa sekä syvässä, maailmanlaajuisessa taantumassa. Kuten ESMAn kehityssuuntauksia, riskejä ja haavoittuvuuksia käsittelevässä raportissa todettiin, finanssimarkkinoiden kehityksen erkaneminen sen perusteena olevasta taloudellisesta toiminnasta herättää huolta markkinoiden elpymisen kestävyydestä.

(16)

Yhdistetyllä kansallisella tai EU:n tasolla hintojen elpyminen ei näytä toteutuneen: kuva 5 osoittaa, että hinnat ovat laskeneet laajasti Euroopan unionin alueella, kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana ei tapahtunut merkittävää parannusta ja 22 EU-markkinan osakeindeksien kehitys osoittaa, että lasku aikavälillä 20.2.–3.9. oli suurempi kuin aikavälillä 20.2.–4.6. Lisäksi 25 oikeudenkäyttöalueella osakemarkkinat menettivät vähintään 10 prosenttia arvostaan verrattuna tilanteeseen 24.6., kun verrattiin hintoja 3.9. ja 20.2.2020. Samalla ajanjaksolla Euroopan luottolaitosten osakehinnat ovat pudonneet 10–59 prosenttia, kun arvo laski 9–48 prosenttia helmikuun ja kesäkuun välillä.

(17)

Niiden osakkeiden osuus, joissa nettomääräinen lyhyt positio oli 0,1–0,2 prosenttia, kasvoi vakaasti aikavälillä 16.3.–11.6.2020. Sen jälkeen niiden osuus pysyi vakaasti keskimäärin 13 prosentissa kaikista nettomääräisistä lyhyistä positioista 4.9.2020 (9) saakka (kuva 6). Lisäksi alhaisempi ilmoitusraja osoitti, että 0,1–0,2 prosentin nettomääräisten lyhyiden positioiden osuus edusti joissakin maissa noin 50:tä prosenttia kaikista ilmoitetuista positioista. Yhteenvetona todettakoon, että 0,1–0,2 prosentin nettomääräiset lyhyet positiot, jotka oli ilmoitettava väliaikaisesti madalletun ilmoituskynnyksen vuoksi, muodostavat edelleen merkittävän osuuden nettomääräisten lyhyiden positioiden kokonaismäärästä ja niillä on suuri informatiivinen arvo sääntelyviranomaisille nykyisissä olosuhteissa.

(18)

Merkittävät hinnanlaskut keskeisillä aloilla, suhteellisen suuri volatiliteetti, finanssimarkkinoiden kehityksen mahdollinen erkaneminen sen perusteena olevasta taloudellisesta toiminnasta ja vakaasti suurena pysyvä nettomääräisten lyhyiden positioiden taso yhdistettynä covid-19-pandemian kehitykseen liittyvään epävarmuuteen ja sen vaikutukseen reaalitalouteen osoittavat, että EU:n finanssimarkkinoiden tila pysyy edelleen hauraana. Tällainen tila lisää todennäköisyyttä sille, että lyhyeksimyynnin paineet saattavat aiheuttaa tai pahentaa kielteistä kehitystä tulevina kuukausina, mikä puolestaan voi vaikuttaa kielteisesti markkinoiden luottamukseen tai hintojen määritysmekanismin eheyteen.

(19)

Siksi ESMA katsoo, että edellä kuvattujen olosuhteiden yhdistelmä muodostaa vakavan uhan finanssimarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle.

b)   Koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen kohdistuva uhka unionissa

(20)

Kuten Euroopan keskuspankki totesi rahoitusvakautta koskevassa katsauksessaan (10), rahoitusvakaus on edellytys sille, että finanssijärjestelmä – johon kuuluvat rahoituksen välittäjät, markkinat ja markkinainfrastruktuurit – pystyy selviytymään häiriöistä ja talouden epätasapainon purkautumisesta.

(21)

Covid-19-pandemialla on edelleen vakavia vaikutuksia unionin reaalitalouteen. Kuten ESMAn kehityssuuntauksia, riskejä ja haavoittuvuuksia käsittelevässä raportissa todettiin, markkinaympäristö on markkinoiden elpymisestä huolimatta edelleen hauras, mikä aiheuttaa ESMAn mukaan ”yhteisö- ja piensijoittajille – mahdollisesti merkittävien – markkinoiden korjausliikkeiden pitkittyneen riskiajanjakson ja merkitsee erittäin korkeita riskejä koko ESMAn toimialalla” (11). Tältä osin ESMA varoitti suurta yleisöä finanssimarkkinoiden kehityksen ja sen perusteena olevan taloudellisen toiminnan mahdollisesta erottamisesta.

(22)

Edellä kohdassa 2 a) on lisätietoa pankkien, vakuutusalan ja finanssimarkkinoiden suorituskyvystä.

(23)

Nämä laajalle levinneet hintojen laskut ovat asettaneet suurimman osan kaikkien alojen EU:n alueen osakkeista epävakaaseen tilanteeseen. Hintojen laskulla voi olla erittäin epäsuotuisia seurauksia, ellei se perustu uusiin keskeisiin tietoihin.

(24)

ESMA katsoo, että nykyisessä yhä epävarmassa tilanteessa merkittävä myyntipaine ja osakkeiden hinnan epätavallinen volatiliteetti saattavat johtua eri tekijöistä, kuten lyhyeksimyyntiin osallistuvien ja merkittäviä nettomääräisiä lyhyitä positioita kerryttävien markkinatoimijoiden määrän kasvusta.

(25)

ESMA panee erityisesti merkille, että tilanne ei ole kohentunut luottolaitosten laajalle levinneiden kurssitappioiden osalta. Nämä olivat yksi peruste kesäkuussa tehdylle uudistuspäätökselle. Tämä viittaa siihen, että luottolaitokset, jotka ovat joissakin järjestelmissä merkittäviä koko järjestelmän kannalta, ovat mahdollisesti haavoittuvia lyhyeksimyyntistrategioiden ja merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämisen osalta huolimatta siitä, perustuvatko nämä strategiat ja positiot keskeisiin tietoihin.

(26)

Riskinä on, että lyhyeksimyyntistrategioiden ja merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttäminen voivat johtaa hintojen epätavallisiin syöksykierteisiin, jotka koskevat tiettyjä liikkeeseenlaskijoita ja joilla on mahdollisia heijastusvaikutuksia samassa jäsenvaltiossa tai koko EU:ssa. Ne saattavat puolestaan lopulta vaarantaa yhden tai useamman jäsenvaltion rahoitusjärjestelmän.

(27)

Huolimatta siitä, että Euroopan finanssimarkkinoiden tietyillä aloilla on havaittu osittaista elpymistä, ESMA katsoo, että nykyiset markkinaolosuhteet uhkaavat edelleen vakavasti unionin rahoitusjärjestelmän vakautta.

(28)

Toimenpiteen aiottu jatkaminen velvoittaa ESMAn toimivaltuuksien rajoissa luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joilla on nettomääräinen lyhyt positio osakkeista, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, tekemään ilmoituksen kansallisille toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artiklassa säädettyä kynnysarvoa alhaisemmalla kynnysarvolla.

(29)

Tällä jatketulla toimenpiteellä pidetään yllä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn parannettua kykyä arvioida muuttuvaa tilannetta riittävästi, erottaa keskeisten tietojen aiheuttamat markkinoiden liikkeet lyhyeksimyynnin aiheuttamista tai pahentamista liikkeistä ja reagoida, jos markkinoiden eheys, moitteeton toiminta ja vakaus edellyttävät tiukempia toimia.

c)   Rajojen yli ulottuvat vaikutukset

(30)

Toinen ehto tälle ESMAn toimenpiteelle oli, että tunnistetuilla riskeillä on rajojen yli ulottuvia vaikutuksia.

(31)

Kuten edellä on kuvattu, EU:n osakemarkkinat eivät ole kansallisilla ja eurooppalaisilla indekseillä mitattuna täysin palautuneet maaliskuussa havaituista vakavista hintojen laskuista.

(32)

Kun otetaan huomioon, että uhat vaikuttavat eriasteisesti useimpien EU:n jäsenvaltioiden finanssimarkkinoihin, rajojen yli ulottuvat vaikutukset ovat edelleen erityisen vakavia, sillä EU:n finanssimarkkinoiden keskinäinen riippuvuus lisää mahdollisten heijastus- tai tartuntavaikutusten todennäköisyyttä kaikilla markkinoilla, jos lyhyeksimyynnin painetta esiintyy.

(33)

Siksi ESMA katsoo, että edellä kuvatuilla markkinoiden eheyteen, moitteettomaan toimintaan ja rahoitusvakauteen kohdistuvilla uhilla on rajojen yli ulottuvia vaikutuksia. Covid-19-kriisin luonteen vuoksi ne ovat luonteeltaan yleiseurooppalaisia ja maailmanlaajuisia.

3.   MIKÄÄN TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN EI OLE TOTEUTTANUT TOIMENPITEITÄ UHAN POISTAMISEKSI, TAI YKSI TAI USEAMPI TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN ON TOTEUTTANUT TOIMENPITEITÄ, JOTKA EIVÄT OLE RIITTÄVIÄ UHAN POISTAMISEKSI (ASETUKSEN (EU) N:o 236/2012 28 ARTIKLAN 2 KOHDAN b ALAKOHTA)

(34)

Toisena ehtona sille, että ESMA voi määrätä tässä päätöksessä tarkoitetun toimenpiteen, on se, että toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset eivät ole toteuttaneet toimenpiteitä uhan poistamiseksi tai toteutetut toimenpiteet eivät ole riittäviä uhan poistamiseksi.

(35)

Päätöksessä (EU) 2020/525 kuvatut markkinoiden eheyteen, moitteettomaan toimintaan ja rahoitusvakauteen liittyvät huolenaiheet, jotka pätevät edelleen tämän päätöksen osalta, ovat saaneet osan kansallisista toimivaltaisista viranomaisista toteuttamaan kansallisia toimia, joiden tavoitteena on rajoittaa osakkeiden lyhyeksimyyntiä Espanjassa, Ranskassa, Itävallassa, Belgiassa, Kreikassa ja Italiassa (12), jossa voimassaolo päättyi 18. toukokuuta.

(36)

Näiden väliaikaisten toimenpiteiden päättymisen tai purkamisen jälkeen EU:ssa ei ole toteutettu muita asetukseen (EU) N:o 236/2012 perustuvia toimenpiteitä, eikä niitä ole voimassa tämän päätöksen antamispäivänä.

(37)

Tätä päätöstä annettaessa mikään toimivaltainen viranomainen ei ole toteuttanut toimenpiteitä parantaakseen mahdollisuuksiaan seurata nettomääräisten lyhyiden positioiden kehitystä ottamalla käyttöön alemmat ilmoituskynnysarvot, sillä ne voivat tukeutua päätökseen (EU) 2020/1123.

(38)

Tarve nettomääräisten lyhyiden positioiden seurannalle on vielä akuutimpi tilanteessa, jossa edellä mainitut, asetuksen (EU) N:o 236/2012 20 artiklan nojalla asetetut rajoitukset ovat päättyneet, mutta covid-19-pandemian pitkittyneeseen vaikutukseen liittyvä epävarmuus jää jäljelle. Koska lyhyeksimyyntiin ja transaktioihin, joilla on vastaava vaikutus, ei kohdistu enää muita ulkoisia rajoituksia, kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kaikkialla EU:ssa on pysyttävä tunnistamaan ennakkoon, kerrytetäänkö nettomääräisiä lyhyitä positioita sellaisessa laajuudessa, joka saattaisi johtaa edellä kuvattuihin finanssimarkkinoihin ja rahoitusvakauteen kohdistuviin uhkiin, jotka ilmenevät lyhyeksimyynnin paineena ja joita tämä pahentaa.

(39)

Kun otetaan huomioon edellä mainitut koko EU:n laajuiset uhat, on selvää, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artiklan 2 kohdassa säädetyn tavanomaisen ilmoituskynnysarvon mukaisesti saamat tiedot eivät ole riittäviä nykyisissä stressikauden markkinaolosuhteissa. ESMA katsoo, että alemman ilmoituskynnysarvon ylläpitämisellä voitaisiin varmistaa, että kaikilla kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla eri puolilla EU:ta ja ESMAlla on käytettävissään parhaat mahdolliset tiedot, jotta ne voivat seurata markkinasuuntauksia ja valmistautua tarvittaessa lisätoimenpiteisiin.

4.   TOIMENPITEEN TEHOKKUUS (ASETUKSEN (EU) N:o 236/2012 28 ARTIKLAN 3 KOHDAN a ALAKOHTA)

(40)

ESMAn on myös arvioitava, poistaako jatkettu toimenpide merkittävissä määrin havaitut uhat.

(41)

ESMA katsoo, että huolimatta poikkeuksellisista tappioista, joita osakkeilla käytävässä kaupassa on aiheutunut säännellyillä markkinoilla 20. helmikuuta 2020 alkaen, markkinat ovat toimineet moitteettomasti ja että niiden eheys on suurelta osin säilynyt.

(42)

ESMA on analysoinut nykyisiä olosuhteita erityisesti siltä osin, uhkaavatko ne markkinoiden eheyttä ja rahoitusvakautta unionissa ja voitaisiinko tällaisiin uhkiin puuttua tehokkaasti ESMAn jatketulla toimenpiteellä ennakoivaa lähestymistapaa soveltaen.

a)   Toimenpide poistaa merkittävässä määrin uhan, joka kohdistuu finanssimarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja eheyteen

(43)

Edellä kuvatuissa olosuhteissa lyhyeksimyynnistä ja lyhyiden positioiden kerryttämisestä johtuva kaikenlainen äkillinen myyntipaineen ja markkinoiden volatiliteetin lisääntyminen voi vahvistaa laskusuuntausta finanssimarkkinoilla. Vaikka lyhyeksimyynnillä voi muina aikoina olla myönteisiä vaikutuksia liikkeeseenlaskijoiden asianmukaisen arvostuksen määrittämiseen, nykyisissä markkinaolosuhteissa se voi muodostaa lisäuhan markkinoiden moitteettomalle toiminnalle ja eheydelle.

(44)

Etenkin kun otetaan huomioon jatkuneen kriisitilanteen horisontaalinen vaikutus, joka kohdistuu laajaan joukkoon osakkeita koko unionissa, osakkeiden hintojen äkillinen lasku voi pahentua lyhyeksimyyntitoiminnan ja nettomääräisten lyhyiden positioiden lisääntymisen kasvattaman myyntipaineen vuoksi. Nämä positiot voisivat siten jäädä havaitsematta ilman jatkettua toimenpidettä, jos ne alittaisivat asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artiklan mukaiset tavanomaiset kansallisille toimivaltaisille viranomaisille ilmoittamista koskevat kynnysarvot.

(45)

Edellä esitettyjen syiden vuoksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn on oltava mahdollisimman pian tietoisia niistä markkinatoimijoista, jotka harjoittavat lyhyeksimyyntiä ja kerryttävät merkittäviä nettomääräisiä lyhyitä positioita. Näin voidaan tarvittaessa estää se, että näistä positioista tulee signaaleja, jotka johtavat myyntitoimeksiantojen ketjuun ja sitä seuraavaan hintojen merkittävään laskuun.

(46)

ESMA katsoo, että jos tämän toimenpiteen voimassaoloa ei uudisteta kolmeksi kuukaudeksi, kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla ja ESMAlla ei ole mahdollisuutta seurata markkinoita riittävällä tavalla nykyisessä epävarmassa ja hauraassa tilanteessa. Tätä korostavat finanssimarkkinoiden kehityksen erkaneminen sen perusteena olevasta taloudellisesta toiminnasta sekä covid-19-pandemian muuttuva luonne. Tällaiset tekijät voivat laukaista äkillisen ja merkittävän myyntipaineen ja EU:n alueen osakkeiden hintojen epätavallisen volatiliteetin, jota nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttäminen voivat vahvistaa.

(47)

ESMA pitää myös asianmukaisena säilyttää asetuksen (EU) N:o 236/2012 6 artiklassa määritetty julkistamiskynnysarvo. Se on prosentuaalinen osuus, joka on 0,5 prosenttia kyseisen yrityksen liikkeeseen lasketusta osakepääomasta. Tämän kynnysarvon madaltaminen ei vaikuta tarpeelliselta markkinoiden moitteettoman toiminnan ja rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien kannalta. ESMA jatkaa markkinaolosuhteiden tarkkailua ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin.

b)   Toimenpide poistaa merkittävässä määrin uhan, joka kohdistuu unionin koko rahoitusjärjestelmän tai sen osan vakauteen

(48)

Kuten edellä on kuvattu, kehitys valtaosassa EU:n osakemarkkinoista on heikentynyt vuoden 2020 kesäkuun ja syyskuun välillä, kun sitä verrataan tilanteeseen 20. helmikuuta. 20.2.2020 jälkeen osakekaupalle tyypillisiä piirteitä olivat ja ovat edelleen myyntipaine ja suhteellisen suuri volatiliteetti. Kuten edellä on osoitettu, erilaiset riskitekijät vaikuttavat edelleen useisiin reaalitalouden aloihin ja EU:n finanssimarkkinoihin. Tällaisissa olosuhteissa lyhyeksimyynti ja merkittävien nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttäminen voivat vahvistaa myyntipainetta ja laskusuuntausta, jotka puolestaan saattavat pahentaa uhkaa, jolla voi olla erittäin haitallisia vaikutuksia rahoituslaitosten ja muiden alojen yritysten rahoitusvakauteen.

(49)

Tässä tilanteessa kansallisia toimivaltaisia viranomaisia ja ESMAa koskevat tietorajoitukset heikentäisivät niiden valmiuksia puuttua mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin, jotka kohdistuvat talouteen ja viime kädessä koko unionin rahoitusvakauteen.

(50)

Näin ollen nettomääräisten lyhyiden positioiden ilmoittamista kansallisille toimivaltaisille viranomaisille koskevien ilmoituskynnysarvojen väliaikaista alentamista koskevan toimenpiteen jatkaminen puuttuu tehokkaasti tähän koko unionin rahoitusjärjestelmän tai sen osien vakautta koskevaan uhkaan vähentämällä tietorajoituksia ja parantamalla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten kykyä puuttua tuleviin uhkiin aikaisessa vaiheessa.

c)   Toimenpiteellä parannetaan toimivaltaisten viranomaisten kykyä valvoa uhkaa

(51)

Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa kansalliset toimivaltaiset viranomaiset valvovat lyhyeksimyynnistä ja nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämisestä mahdollisesti aiheutuvia uhkia unionin lainsäädännössä vahvistetuilla valvontavälineillä, erityisesti asetuksessa (EU) N:o 236/2012 vahvistetuilla nettomääräisiä lyhyitä positioita koskevilla ilmoitusvelvollisuuksilla (13).

(52)

Vallitsevien markkinaolosuhteiden vuoksi on kuitenkin tarpeen tehostaa kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja ESMAn valvontatoimia säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden yhteenlaskettujen nettomääräisten lyhyiden positioiden osalta. Kun lisäksi otetaan huomioon covid-19-pandemiaan liittyvä jatkuva epävarmuus, on edelleen tärkeää, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset jatkavat nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämistä koskevien tietojen vastaanottamista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin ne saavuttavat asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artiklan 2 kohdassa määritetyn 0,2 prosentin osuuden liikkeeseen lasketusta osakepääomasta.

(53)

Tämä tulee esiin sellaisten osakkeiden prosenttiosuuden tasaisena kasvuna, joiden nettomääräinen lyhyt positio on 0,1–0,2 prosenttia liikkeeseen lasketusta osakepääomasta, ajanjaksolla 16.3.–11.6.2020. Sen jälkeen niiden osuus pysytteli keskimäärin 13 prosentissa koko seurantakauden ajan 4. syyskuuta 2020 saakka (14). Siksi voidaan todeta, että 0,1–0,2 prosentin nettomääräiset lyhyet positiot, jotka oli ilmoitettava ESMAn väliaikaisesti madaltaman ilmoituskynnyksen vuoksi, muodostavat edelleen merkittävän osuuden nettomääräisten lyhyiden positioiden kokonaismäärästä.

(54)

Jatketulla ESMAn toimenpiteellä pidetään yllä kansallisten toimivaltaisten viranomaisten parannettua kykyä käsitellä havaittuja uhkia aiemmassa vaiheessa ja niiden ja ESMAn mahdollisuutta hallita oikea-aikaisesti markkinoiden moitteettomaan toimintaan ja rahoitusvakauteen kohdistuvia uhkia, jos merkkejä vaikeasta markkinatilanteesta ilmenee.

5.   TOIMENPITEET EIVÄT AIHEUTA RISKIÄ SÄÄNTELYN KATVEALUEIDEN HYVÄKSIKÄYTÖSTÄ (ASETUKSEN (EU) N:o 236/2012 28 ARTIKLAN 3 KOHDAN b ALAKOHTA)

(55)

Voidakseen toteuttaa toimenpiteen tai jatkaa sitä asetuksen (EU) N:o 236/2012 28 artiklan nojalla ESMAn on arvioitava, aiheuttaako toimenpide sääntelyn katvealueiden hyväksikäytön riskin.

(56)

Koska jatkettu ESMAn toimenpide koskee markkinatoimijoiden ilmoitusvelvollisuuksia kaikkien unionin säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden osalta, se varmistaa, että kaikilla kansallisilla toimivaltaisilla viranomaisilla on yksi ainoa ilmoituskynnys. Näin varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionissa ja sen ulkopuolella toimivien markkinatoimijoiden välillä unionin säännellyillä markkinoilla kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden osalta.

6.   ESMAN TOIMENPIDE EI VAIKUTA HAITALLISESTI FINANSSIMARKKINOIDEN TEHOKKUUTEEN EIKÄ MYÖSKÄÄN HEIKENNÄ NÄIDEN MARKKINOIDEN LIKVIDITEETTIÄ TAI AIHEUTA EPÄVARMUUTTA MARKKINATOIMIJOIDEN KESKUUDESSA TAVALLA, JOKA ON SUHTEETON SIITÄ SAATAVIIN ETUIHIN NÄHDEN (ASETUKSEN (EU) N:o 236/2012 28 ARTIKLAN 3 KOHDAN c ALAKOHTA).

(57)

ESMAn on arvioitava, onko toimenpiteellä sellaisia haitallisia vaikutuksia, joita voitaisiin pitää suhteettomina sen hyötyihin verrattuna.

(58)

ESMA katsoo, että kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on aiheellista seurata tiiviisti mahdollisten nettomääräisten lyhyiden positioiden kerryttämistä, ennen kuin ne harkitsevat pakottavampia toimenpiteitä. ESMA toteaa, että tavanomaiset ilmoituskynnykset (0,2 prosenttia liikkeeseen lasketusta osakepääomasta) eivät välttämättä poikkeuksellisten markkinaolosuhteiden jatkuessa riitä suuntausten ja tulevien uhkien oikea-aikaiseen tunnistamiseen.

(59)

Vaikka tehostetun ilmoitusvelvollisuuden käyttöönotto on saattanut lisätä raportoivien yksiköiden työmäärää, nämä ovat jo mukauttaneet sisäisiä järjestelmiään soveltaessaan päätöksiä (EU) 2020/525 ja (EU) 2020/1123. Siksi jatketulla toimenpiteellä ei odoteta olevan muita vaikutuksia säännösten noudattamisesta raportoiville yksiköille aiheutuviin kustannuksiin. Se ei myöskään rajoita markkinatoimijoiden mahdollisuuksia ottaa osakkeita koskevia lyhyitä positioita tai lisätä niitä. Näin ollen toimenpide ei vaikuta markkinoiden tehokkuuteen.

(60)

Muihin mahdollisiin ja pakottavampiin toimenpiteisiin verrattuna tämän jatketun toimenpiteen ei pitäisi vaikuttaa markkinoiden likviditeettiin, koska rajoitetun markkinatoimijoiden joukon lisääntyneiden ilmoitusvelvollisuuksien ei pitäisi muuttaa niiden kaupankäyntistrategioita ja sitä kautta niiden osallistumista markkinoille. Markkinatakaustoimintaa ja vakauttamisohjelmia koskevan ylläpidetyn poikkeuksen tarkoituksena ei myöskään ole lisätä sellaisten yhteisöjen työmäärää, jotka tarjoavat merkittäviä palveluja likviditeetin tarjonnan ja volatiliteetin vähentämisen osalta, mikä on erityisen tärkeää nykytilanteessa.

(61)

ESMA katsoo, että jatketun toimenpiteen soveltamisalan rajoittamisella yhteen tai useampaan toimialaan tai liikkeeseenlaskijoiden alaryhmään ei välttämättä saavuteta toivottua tulosta. Covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeisen hintojen laskujen suuruusluokan, vaikutusten kohteena olevien osakkeiden (ja alojen) suuren kirjon sekä EU:n talouksien ja markkinapaikkojen välisen yhteyden perusteella on aihetta olettaa, että EU:n laajuinen toimenpide antaa todennäköisesti kansallisille toimivaltaisille viranomaisille tehokkaammin varhaista tietoa markkinoiden tilasta kuin alakohtaiset toimenpiteet.

(62)

Mitä tulee siihen, onko toimenpide omiaan luomaan epävarmuutta markkinoille, toimenpiteellä ei oteta käyttöön uusia sääntelyvelvoitteita, vaan sillä ainoastaan muutetaan vuodesta 2012 voimassa ollutta normaalia ilmoitusvelvollisuutta pienentämällä ilmoituskynnysarvoa. ESMA korostaa myös, että jatkettu toimenpide rajoittuu edelleen sellaisia osakkeita koskevaan ilmoitusvelvollisuuteen, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi unionin säännellyillä markkinoilla, jotta voidaan ottaa huomioon ne positiot, joiden osalta lisäraportointi vaikuttaa tarkoituksenmukaisimmalta.

(63)

ESMA katsoo siis, että tällainen avoimuutta koskevan velvollisuuden tiukentaminen ei vaikuta haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin tavalla, joka on suhteeton siitä saataviin etuihin nähden, eikä sen pitäisi aiheuttaa epävarmuutta finanssimarkkinoilla.

(64)

Mitä tulee toimenpiteen kestoon, ESMA katsoo, että toimenpiteen jatkaminen kolmella kuukaudella on perusteltua, kun otetaan huomioon tällä hetkellä saatavilla olevat tiedot ja yleiset epävarmat näkymät covid-19-pandemian yhteydessä. ESMA aikoo palauttaa tavanomaisen ilmoitusvelvollisuuden voimaan heti, kun tilanne paranee, mutta se ei voi kuitenkaan sulkea pois mahdollisuutta jatkaa toimenpidettä, jos tilanne pahenee tai markkinoiden tila pysyy hauraana.

(65)

Tämän perusteella ja tästä päivästä alkaen ESMA katsoo, että tämä päätös toimenpiteestä nettomääräisten lyhyiden positioiden läpinäkyvyyden väliaikaisesta lisäämisestä on oikeasuhteinen epäsuotuisten olosuhteiden jatkuessa.

7.   KUULEMINEN JA ILMOITUS (ASETUKSEN (EU) N:o 236/2012 28 ARTIKLAN 4 JA 5 KOHTA)

(66)

ESMA on kuullut Euroopan järjestelmäriskikomiteaa (EJRK:ta). EJRK ei vastustanut päätösehdotusta.

(67)

ESMA on ilmoittanut kansallisille toimivaltaisille viranomaisille päätösehdotuksesta.

(68)

ESMAn jatkettua toimenpidettä aletaan soveltaa 18. syyskuuta 2020 alkaen,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Määritelmä

Tässä päätöksessä ”säännellyllä markkinalla” tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (15) 4 artiklan 1 kohdan 21 alakohdassa tarkoitettua säänneltyä markkinaa.

2 artikla

Tilapäiset avoimuutta koskevat lisävelvoitteet

1.   Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, jolla on sellaisen yrityksen liikkeeseen laskettua osakepääomaa koskeva nettomääräinen lyhyt positio, jonka osakkeet on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 ja 9 artiklan mukaisesti, jos positio saavuttaa tai alittaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun asian kannalta merkityksellisen ilmoituskynnysarvon.

2.   Asian kannalta merkityksellinen ilmoituskynnysarvo on prosenttiosuus, joka on 0,1 prosenttia kyseisen yrityksen liikkeeseen lasketusta osakepääomasta, ja ilmoitus on annettava tuon kynnysarvon ylittymisen jälkeen 0,1 prosentin välein.

3 artikla

Poikkeukset

1.   Asetuksen (EU) N:o 236/2012 16 artiklan mukaisesti 2 artiklassa tarkoitettuja tilapäisiä avoimuutta koskevia lisävelvoitteita ei sovelleta osakkeisiin, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellyillä markkinoilla, jos kyseisten osakkeiden pääasiallinen markkinapaikka sijaitsee kolmannessa maassa.

2.   Asetuksen (EU) N:o 236/2012 17 artiklan mukaisesti 2 artiklassa tarkoitettuja tilapäisiä avoimuutta koskevia lisävelvoitteita ei sovelleta markkinatakaustoiminnan vuoksi suoritettuihin transaktioihin.

3.   Edellä 2 artiklassa tarkoitettuja tilapäisiä avoimuutta koskevia lisävelvoitteita ei sovelleta nettomääräisiin lyhyisiin positioihin, jotka liittyvät vakauttamisen toteuttamiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014 5 artiklan mukaisesti (16).

4 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä päätös tulee voimaan 18 päivänä syyskuuta 2020. Sitä sovelletaan sen voimaantulopäivästä kolmen kuukauden ajan.

Tehty Pariisissa 16. syyskuuta 2020.

Hallintoneuvoston puolesta

Steven MAIJOOR

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.

(2)  EUVL L 86, 24.3.2012, s. 1.

(3)  EUVL L 274, 9.10.2012, s. 1.

(4)  EUVL L 116, 15.4.2020, s. 5.

(5)  EUVL L 245, 30.7.2020, s. 17.

(6)  VSTOXX mittaa implisiittistä volatiliteettia Eurostoxx 50 -indeksin optioiden hintojen perusteella.

(7)  VIX-indeksi lasketaan reaaliaikaisen S&P 500 -indeksin (SPX) optioiden tarjous-/pyyntihintojen keskipisteen perusteella.

(8)  Rahoitusalan ulkopuolisiin aloihin eivät kuulu seuraavat osa-alueet: pankit, vakuutus- ja rahoituspalvelut.

(9)  Raportit Tanskan päivittäisistä nettomääräisistä lyhyistä positioista puuttuvat ajalta 31.8.–4.9. teknisen ongelman vuoksi.

(10)  https://www.ecb.europa.eu/pub/financial-stability/fsr/html/ecb.fsr201911~facad0251f.en.html.

(11)  Kehityssuuntauksia, riskejä ja haavoittuvuuksia koskevan raportin tiivistelmä, sivu 4.

(12)  Italiassa kyseinen toimenpide purettiin 18. toukokuuta.

(13)  Ks. asetuksen (EU) N:o 236/2012 5 artikla.

(14)  Raportit Tanskan päivittäisistä nettomääräisistä lyhyistä positioista puuttuvat ajalta 31.8.–4.9. teknisen ongelman vuoksi.

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1).


LIITE

Tässä liitteessä ”ESMAn päätöksellä” viitataan päätökseen (EU) 2020/525.

Kuva 1

Taloudelliset indikaattorit

Osakemarkkinoiden kehitys

Muutokset jaksolla 20.2.2020–3.9.2020

(prosenttia)

Indeksitaso 3.9.2020

Muutokset jaksolla 20.2.2020–4.6.2020

(prosenttia)

Indeksitaso 4.6.2020

STOXX EUROPE 800 pl. Sveitsi

–17

116

–16

117

EURO STOXX INDEX

–13

362

–13

364

EURO STOXX 50

–14

3 304

–13

3 323

US S&P500

2

3 451

–8

3 112

JP Nikkei

0

23 466

–3

22 864

Maailmanlaajuinen

–1

228

–9

211

Eurooppalaiset pankit

–37

93

–30

104

IT Financials

–30

27

–29

28

ES Financials

–48

34

–35

42

DE Financials

–13

123

–11

126

FR Financials

–34

118

–28

130

Volatiliteetti

Muutokset jaksolla 20.2.2020–3.9.2020

(prosenttia)

Indeksitaso 3.9.2020

Muutokset jaksolla 20.2.2020–4.6.2020

(prosenttia)

Indeksitaso 4.6.2020

VSTOXX

15

29

13

28

VIX

18

33

9

25

Luottoriskinvaihtosopimukset

Muutokset peruspisteissä ajalla 20.2.2020–3.9.2020

Luottoriskinvaihtosopimusten hintaerot peruspisteinä 3.9.2020

Muutokset peruspisteinä ajalla 20.2.2020–4.6.2020

Luottoriskinvaihtosopimusten hintaerot peruspisteinä 4.6.2020

Europe Corporate

5

45

22

62

Europe High Yield

92

290

157

355

Europe Financials

15

59

29

73

Europe Financials, huonompi etuoikeusasema

38

124

62

149

Valtion 10 vuoden joukkolainat

Muutokset peruspisteinä ajalla 20.2.2020–3.9.2020

Joukkolainojen tuotot prosentteina 3.9.2020

Muutokset peruspisteinä ajalla 20.2.2020–4.6.2020

Joukkolainojen tuotot prosentteina 4.6.2020

DE10Y

–5

–0,49

15

–0,29

ES10Y

9

0,33

32

0,55

FR10Y

2

–0,19

23

0,01

IT10Y

15

1,06

51

1,42

US10Y

–90

0,62

–67

0,86

GB10Y

–34

0,24

–24

0,34

JP10Y

8

0,04

9

0,05

Huom. Osakemarkkinoiden muutokset on ilmoitettu suhteellisina lukuina, muut muutokset absoluuttisina lukuina.

Lähteet: Refinitiv EIKON, ESMA.

Image 6

Huom. EURO STOXX 50 (VSTOXX)- ja S&P 500 (VIX) -indeksien implisiittiset volatiliteetit, prosentteina.

Lähteet: Refinitiv Datastream, ESMA.

Image 7

Huom. Osakkeiden hinnat. 20.2.2020 = 100.

Lähteet: Refinitiv Datastream, ESMA.

Image 8

Huom. Osakkeiden hinnat. 20.2.2020 = 100.

Lähteet: Refinitiv Datastream, ESMA.

Image 9

Huom. Osakkeiden hinnat. 20.2.2020 = 100.

Lähteet: Refinitiv Datastream, ESMA.

Image 10

Huom. Eurooppalaisten investointiluokan yritysten (iTraxx Europe), eurooppalaisten korkean tuoton yritysten (iTraxx Europe Crossover) ja eurooppalaisten rahoituslaitosten luottoriskinvaihtosopimusten hintaerot, peruspisteinä.

Lähteet: Refinitiv EIKON, ESMA.

Kuva 5

Euroopan osakeindeksien kehitys maittain

 

Prosentuaalinen muutos jaksolla 20.2.2020–3.9.2020

Prosentuaalinen muutos jaksolla 20.2.2020–4.6.2020

STOXX EUROPE 800 pl. Sveitsi

–16,67

–15,78

EURO STOXX INDEX

–13,22

–12,72

EURO STOXX 50

–13,57

–13,07

AT

–30,21

–23,30

BE

–19,22

–14,86

BG

–20,67

–15,69

CY

–39,52

–34,73

CZ

–17,81

–13,94

DE

–4,44

–7,32

DK

4,24

–2,48

EE

–13,55

–13,16

ES

–29,45

–21,88

FI

–5,35

–8,66

FR

–17,37

–15,91

GB

–21,32

–13,93

GR

–29,24

–26,64

HR

–19,61

–17,16

HU

–24,05

–17,83

IE

–13,00

–12,90

IS

–1,50

–4,44

IT

–22,04

–20,01

LT

5,06

–1,98

LU

–25,92

–21,60

LV

5,53

–1,81

MT

–20,80

–12,92

NL

–11,66

–9,17

NO

–11,80

–10,22

PL

–15,75

–13,47

PT

–20,09

–13,64

RO

–10,73

–11,45

SE

–7,28

–9,47

SI

–13,01

–10,83

SK

–7,05

0,07

Lähteet: Refinitiv EIKON; ESMA.

Image 11


SUUNTAVIIVAT

13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/77


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2020/1690,

annettu 25 päivänä syyskuuta 2020,

eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta annettujen suuntaviivojen EKP/2015/510 muuttamisesta

(EKP/2020/45)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan ja 9.2, 12.1, 14.3 ja 18.2 artiklan sekä 20 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisen rahapolitiikan saavuttaminen edellyttää niiden keinojen, välineiden ja menettelyiden määrittelyä, joita eurojärjestelmä käyttää pannakseen rahapolitiikan yhdenmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro.

(2)

Euroopan keskuspankin suuntaviivoja (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (1) olisi muutettava, jotta niihin voitaisiin sisällyttää rahapolitiikan tiettyjä näkökohtia koskevia teknisiä sekä sanamuotoon liittyviä parannuksia.

(3)

Jotta voitaisiin vähentää eurojärjestelmän vakuuskehyksen yleistä monimutkaisuutta, eurojärjestelmän altistumista riskeille ja vakuuskelpoisuuden arviointiin liittyvää operatiivista rasitetta, muita kuin lainsäädäntöön perustuvia katettuja joukkolainoja (eli sopimukseen perustuvia katettuja joukkolainoja) ei pitäisi enää hyväksyä vakuudeksi eurojärjestelmässä. Sen vuoksi eurojärjestelmän vakuuskehyksessä olevia katettuihin joukkolainoihin liittyviä määritelmiä ja säännöksiä olisi muutettava siten, että hyväksyttävien katettujen joukkolainojen tyyppi rajataan lainsäädäntöön perustuviin katettuihin joukkolainoihin ja multi cédulas -joukkolainoihin.

(4)

Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2019/1743 (EKP/2019/31) (2) mukaisesti varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista maksettaviin korkoihin 30 päivästä lokakuuta 2019 sovelletun eurojärjestelmän kaksiportaisen järjestelmän huomioon ottamiseksi olisi täsmennettävä, mitä oikeudellista kehystä sovelletaan vähimmäisvarannoille ja ylimääräisille varantotalletuksille maksettaviin korkoihin.

(5)

Jotta voitaisiin edelleen vähentää eurojärjestelmän vakuuskehyksen monimutkaisuutta, siirtymäkauden jälkeen eurojärjestelmässä ei tulisi enää hyväksyä vakuudeksi jälkimarkkinakelpoisia velkainstrumentteja, joiden liikkeeseenlaskija tai takaaja on yritys, josta ei ole saatavilla asianmukaista luottoluokitusta; tämä on perusteltua myös ottaen huomioon tällaisten instrumenttien aiempi vähäinen käyttö.

(6)

Kestävän rahoituksen alalla tehtyjen viimeaikaisten rahoitusinnovaatioiden huomioon ottamiseksi eurojärjestelmä aikoo hyväksyä tietyt jälkimarkkinakelpoiset velkainstrumentit, joiden korkorakenteet ovat sidoksissa siihen, että liikkeeseenlaskija täyttää ennalta määritellyt kestävyystavoitteet.

(7)

Olisi selvennettävä, että interpoloituihin viitekorkoihin sidottuja korkoja sisältävät omaisuuserät hyväksytään vain tietyin edellytyksin, ja täsmennettävä nämä edellytykset.

(8)

Jotta voitaisiin vakiinnuttaa eurojärjestelmän luotto-operaatioissa vakuudeksi hyväksyttävien vakuudellisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuseräluokkiin sovellettava johdonmukainen ja avoin lähestymistapa, muita vakuudellisia jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä kuin omaisuusvakuudellisia arvopapereita ja katettuja joukkolainoja ei pitäisi enää hyväksyä vakuudeksi eurojärjestelmässä.

(9)

Eurojärjestelmässä vakuudeksi kelpaavia omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevia lainakohtaisia tietovaatimuksia olisi mukautettava niiden omaisuusvakuudellisten arvopapereiden osalta, joista ilmoitetaan lainakohtaiset tiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2402 (3) mukaisesti.

(10)

Tiettyjä lainasaamisten vakuuskelpoisuutta eurojärjestelmässä ja lainasaamisia koskevien tietojen ilmoittamista koskevia säännöksiä olisi muutettava, jotta parannettaisiin lainasaamisia koskevien tietojen saatavuutta vakuuskäytännössä sekä selkeytettäisiin lainasaamisten vakuuskelpoisuuden määrittämistä koskevia sääntöjä ja tällaisten omaisuuserien todentamismenettelyjä.

(11)

Avoimuuden, johdonmukaisuuden ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon sisältyviä ulkoisten luottoluokituslaitosten yleisiä hyväksymisperusteita olisi selkeytettävä.

(12)

Vastapuolen tai siihen läheisesti sidoksissa olevien yhteisöjen liikkeeseen laskemien vakuudettomien velkainstrumenttien käyttöä koskevia sääntöjä olisi yksinkertaistettava.

(13)

Eurojärjestelmän vastapuolikäytäntöjen avoimuuden lisäämiseksi olisi selkeytettävä vastapuolille, jotka eivät täytä omien varojen vähimmäisvaatimuksia, myönnetyn lisäajan pituuteen liittyviä yksityiskohtia.

(14)

Taloudellisia seuraamuksia, jotka liittyvät vakuuskelpoisten omaisuuserien käyttöä vakuutena eurojärjestelmässä koskevien sääntöjen rikkomiseen, olisi mukautettava siten, että vastapuolille annetaan kannustimia ilmoittaa tällaisista rikkomisista ennakoivasti.

(15)

Näin ollen suuntaviivat (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivat (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 24 a kohta seuraavasti:

”24

a) ’ETA-lainsäädäntöön perustuvalla katetulla joukkolainalla’ (EEA legislative covered bond) tarkoitetaan katettua joukkolainaa, joka on laskettu liikkeeseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY (*1) 52 artiklan 4 kohdan vaatimusten mukaisesti;

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32).”;"

b)

korvataan 48 kohta seuraavasti:

”48)

’katetulla jumbolainalla’ (jumbo covered bond) tarkoitetaan ETA-lainsäädäntöön perustuvaa katettua joukkolainaa, jonka liikkeeseenlaskun volyymi on vähintään miljardi euroa ja jolle vähintään kolme markkinatakaajaa antaa säännöllisesti osto- ja myyntinoteeraukset;”;

c)

lisätään 49 a kohta seuraavasti:

”49 a)

’lainsäädäntöön perustuvalla katetulla joukkolainalla’ tarkoitetaan katettua joukkolainaa, joka on joko ETA-lainsäädäntöön perustuva katettu joukkolaina tai ETA:n ulkopuolisen G10-maan lainsäädäntöön perustuva katettu joukkolaina;”;

d)

lisätään 68 a kohta seuraavasti:

”68 a)

’ETA:n ulkopuolisen G10-maan lainsäädäntöön perustuvalla katetulla joukkolainalla’ tarkoitetaan katettua joukkolainaa, joka on laskettu liikkeeseen ETA:an kuulumattoman G10-maan katettuja joukkolainoja koskevan kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti;”;

e)

poistetaan 71 kohta;

f)

poistetaan 88 kohta;

g)

lisätään 88 a kohta seuraavasti:

”88 a)

’kestävän kehityksen tavoitteella’ (sustainability performance target, SPT) tarkoitetaan liikkeeseenlaskijan julkisesti saatavilla olevassa liikkeeseenlaskuasiakirjassa asettamaa tavoitetta, jolla mitataan liikkeeseenlaskijan kestävyysprofiilin määrällistä paranemista tiettynä ajanjaksona yhteen tai useampaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (*2) asetettuun ympäristötavoitteeseen ja/tai yhteen tai useampaan ilmastonmuutosta tai ympäristön pilaantumista koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien asettamaan kestävän kehityksen tavoitteeseen nähden (*3);

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13)."

(*3)  Sisältyy YK:n yleiskokouksen 25 päivänä syyskuuta 2015 hyväksymään kestävän kehityksen toimintaohjelmaan (Agenda2030).”;"

h)

poistetaan 94 kohta;

2)

muutetaan 54 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Asetuksessa (EY) N:o 2531/98 ja asetuksessa (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) edellytetyn vähimmäisvarantovelvoitteen täyttäville varantotalletuksille maksetaan korko asetuksen (EY) N:o 1745/2003 (EKP/2003/9) mukaisesti.”;

b)

lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetun vähimmäisvarantovelvoitteen ylittäville varantotalletuksille maksetaan korko Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2019/1743 (EKP/2019/31) (*4) mukaisesti.

(*4)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2017/1743, annettu 15 päivänä lokakuuta 2019, varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista ja tietyistä muista talletuksista maksettavista koroista (EKP/2019/31) (EUVL L 267, 21.10.2019, s. 12).”;"

3)

Lisätään 61 artiklan 1 kohtaan seuraava virke:

”Tällaiset omaisuuserät ovat vakuuskelpoisia ainoastaan eurojärjestelmän vakuushallintajärjestelmän (ECMS) toiminnan aloituspäivään (jäljempänä ’käyttöönottopäivä’) saakka.”;

4)

Muutetaan 63 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

korvataan johdantolause seuraavasti:

”Jotta velkainstrumentit olisivat vakuuskelpoisia, niiden korkorakenteen on oltava yksi seuraavista lopulliseen lunastukseen saakka:”;

b)

korvataan b alakohdan i alakohta seuraavasti:

”i)

viitekorko on ainoastaan yksi seuraavista tiettynä ajankohtana:

euromääräinen rahamarkkinakorko, esim. euromääräisten markkinoiden lyhyt korko (€STR) (mukaan lukien yhdistetty tai keskimääräinen päivittäinen €STR), Euribor, LIBOR tai vastaava indeksi; ensimmäisen ja/tai viimeisen koron osalta viitekorko voi perustua saman euromääräisen rahamarkkinakoron kahden juoksuajan väliseen lineaariseen interpolointiin, esim. euriborkoron kahden eri juoksuajan väliseen lineaariseen interpolointiin,

vakiomaturiteetin swap-korko, esim. CMS, EIISDA, EUSA,

jonkin euroalueen valtion liikkeeseen laskeman, maturiteetiltaan enintään yhden vuoden velkakirjan tuotto tai useaan tällaiseen velkakirjaan perustuva indeksi;

euroalueen inflaatioindeksi;”;

c)

lisätään c alakohta seuraavasti:

”c)

moniportainen tai vaihtuva korko, jossa portaat liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin, edellyttäen, että riippumaton kolmas osapuoli varmistaa, että liikkeeseenlaskija noudattaa kestävän kehityksen tavoitteita velkainstrumenttia koskevien ehtojen ja edellytysten mukaisesti.”;

5)

Lisätään 64 a artikla seuraavasti:

”64 a artikla

Muut jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuin omaisuusvakuudelliset arvopaperit ja katetut joukkolainat

1.   Jotta muut jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät kuin omaisuusvakuudelliset arvopaperit, lainsäädäntöön perustuvat katetut joukkolainat ja multi cédulas -joukkolainat olisivat vakuuskelpoisia, niiden on oltava sekä liikkeeseenlaskijan että takaajan vakuudettomia velvoitteita. Jos jälkimarkkinakelpoisella omaisuuserällä on useampi kuin yksi liikkeeseenlaskija tai useampi kuin yksi takaaja, tässä kohdassa täsmennettyä vaatimusta sovelletaan jokaiseen liikkeeseenlaskijaan ja jokaiseen takaajaan.

2.   Vakuudelliset jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät, jotka olivat hyväksyttäviä ennen 1 päivää tammikuuta 2021, mutta jotka eivät täytä tässä artiklassa asetettuja kelpoisuusvaatimuksia, säilyttävät vakuuskelpoisuutensa 1 päivään tammikuuta 2026 edellyttäen, että ne täyttävät kaikki muut jälkimarkkinakelpoisiin omaisuuseriin sovellettavat kelpoisuusvaatimukset. Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisessä virkkeessä säädetään, katetut joukkolainat, jotka eivät ole lainsäädäntöön perustuvia katettuja joukkolainoja eivätkä multi cédulas -joukkolainoja, menettävät vakuuskelpoisuutensa 1 päivänä tammikuuta 2021.”;

6)

Muutetaan 78 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuutena olevien, kassavirtaa tuottavien omaisuuserien sammiosta on toimitettava kattavat ja yhdenmukaiset lainakohtaiset tiedot noudattaen liitteessä VIII kuvattuja menettelyjä.”;

b)

poistetaan 2 kohta;

7)

korvataan 80 artikla seuraavasti:

”80 artikla

Kelpoisuusvaatimukset katetuille joukkolainoille, joiden vakuutena on omaisuusvakuudellisia arvopapereita

1.   Rajoittamatta lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen vakuuskelpoisuutta 64 a artiklan nojalla, ETA-lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen, joiden vakuutena on omaisuusvakuudellisia arvopapereita, hyväksyminen edellyttää, että niiden vakuussammiossa (1–4 kohtaa sovellettaessa ’vakuussammio’) on vain kaikki jäljempänä olevat vaatimukset täyttäviä omaisuusvakuudellisia arvopapereita:

a)

Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden vakuutena olevat, kassavirtaa tuottavat omaisuuserät täyttävät asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1 kohdan d-f alakohdassa täsmennetyt kriteerit.

b)

Kassavirtaa tuottavat omaisuuserät ovat peräisin yhteisöstä, jolla on läheinen sidos liikkeeseenlaskijaan 138 artiklassa kuvatulla tavalla.

c)

Niitä käytetään teknisenä välineenä asuntolainojen tai vakuudellisten kiinteistölainojen siirtämiseksi alkuunpanijayhteisöltä vakuussammioon.

2.   Jollei 4 kohdasta johdu muuta, kansalliset keskuspankit varmentavat seuraavin toimenpitein, ettei vakuussammio sisällä muita kuin 1 kohdan mukaisia omaisuusvakuudellisia arvopapereita:

a)

Kansalliset keskuspankit pyytävät neljännesvuosittain liikkeeseenlaskijalta todistuksen ja vakuutuksen siitä, ettei vakuussammio sisällä muita kuin 1 kohdan mukaisia omaisuusvakuudellisia arvopapereita. Kansallisen keskuspankin pyynnössä täsmennetään, että liikkeeseenlaskijan antamassa todistuksessa on oltava toimitus- tai talousjohtajan tai muun vastaavassa asemassa olevan johtajan tai jonkin näistä valtuuttaman henkilön allekirjoitus.

b)

Kansalliset keskuspankit pyytävät vuosittain liikkeeseenlaskijalta jälkikäteen ulkopuolisten tilintarkastajien tai vakuussammion valvojien antaman vahvistuksen, jossa vakuutetaan, ettei vakuussammiossa ole seurantajakson aikana ollut muita kuin 1 kohdan mukaisia omaisuusvakuudellisia arvopapereita.

3.   Jos liikkeeseenlaskija laiminlyö tietyn pyynnön noudattamisen tai jos eurojärjestelmä katsoo, että vahvistus on sisällöltään virheellinen tai riittämätön siinä määrin, ettei sen perusteella ole mahdollista varmentaa, että vakuussammio vastaa 1 kohdan mukaisia kriteerejä, eurojärjestelmä päättää olla hyväksymättä ETA-lainsäädäntöön perustuvia katettuja joukkolainoja vakuudeksi tai päättää niiden vakuuskelpoisuuden keskeyttämisestä.

4.   Jos sovellettavassa lainsäädännössä tai tarjousesitteessä suljetaan pois muiden kuin 1 kohdassa olevat vaatimukset täyttävien omaisuusvakuudellisten arvopapereiden sisällyttäminen vakuussammioon, 2 kohdan mukaista varmennusta ei vaadita.

5.   Sovellettaessa 1 kohdan b alakohtaa, läheisen sidoksen olemassaolo määritetään hetkellä, jona omaisuusvakuudellisten arvopapereiden etuoikeusasemaltaan parhaat osuudet siirretään ETA-lainsäädäntöön perustuvan katetun joukkolainan vakuussammioon.

6.   ETA:n ulkopuolisen G10-maan lainsäädäntöön perustuvan katetun joukkolainan vakuussammio ei saa sisältää omaisuusvakuudellisia arvopapereita.”

8)

Muutetaan 87 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c)

Jos liikkeeseenlaskijat tai takaajat ovat 2 artiklan 75 kohdassa tarkoitettuja ”julkisyhteisöjä”, joihin ei viitata a ja b alakohdassa, viitteellistä luottoluokitusta ei sovelleta ja näiden yhteisöjen tai laitosten liikkeeseen laskemia tai takaamia velkainstrumentteja kohdellaan samoin kuin yksityisen sektorin yhteisöjen liikkeeseen laskemia tai takaamia velkainstrumentteja, eli niillä ei katsota olevan asianmukaista luottoluokitusta.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Jos velkainstrumentin liikkeeseenlaskijana tai takaajana on jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, sijoittautunut yritys, eurojärjestelmä arvioi luottokelpoisuusvaatimusten täyttymisen niiden luottokelpoisuuden arviointia koskevien sääntöjen mukaan, joita sovelletaan lainasaamisiin III osaston 2 kohdan mukaan, sanotun rajoittamatta 61 artiklan 1 kohdan soveltamista.”;

c)

Korvataan taulukossa 9 oleva ilmaisu ”käsitellään kuten yksityisen sektorin liikkeeseenlaskijoita ja velallisia” ilmaisulla ”käsitellään kuten yksityisen sektorin liikkeeseenlaskijoita ja velallisia, eli niiden jälkimarkkinakelpoisia omaisuuseriä ei hyväksytä”;

9)

Muutetaan 90 artikla seuraavasti:

a)

korvataan johdantolause seuraavasti:

”Jotta lainasaamiset olisivat vakuuskelpoisia, niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset siitä hetkestä, kun ne toimitetaan vakuudeksi, lopulliseen lunastukseen tai vakuuden poistamiseen saakka:”;

b)

korvataan a alakohta seuraavasti:

”a)

niillä on kiinteä, ei-ehdollinen lainapääoma ja”;

c)

korvataan b alakohdassa oleva ilmaisu ”niiden koron on lopulliseen lunastukseen asti oltava joko;” ilmaisulla ”niiden koron on oltava jokin seuraavista:”

d)

korvataan b alakohdan iii alakohdassa oleva luetelmakohta ”– euromääräinen rahamarkkinakorko (esim. Euribor, LIBOR tai vastaava indeksi)” seuraavasti:

”—

euromääräinen rahamarkkinakorko, esimerkiksi €STR-korko (mukaan lukien yhdistetty tai keskimääräinen päivittäinen €STR), Euribor, LIBOR tai vastaava indeksi;”;

10)

korvataan 100 artikla seuraavasti:

”100 artikla

Lainasaamisten toimitusmenettelyjen ja järjestelmien tarkastus

Kansalliset keskuspankit, valvojat tai ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat niiden menettelyjen ja järjestelmien asianmukaisuuden, joilla vastapuoli toimittaa lainasaamisia koskevia tietoja eurojärjestelmälle, ennen kuin vastapuoli toimittaa lainasaamiset vakuudeksi ensimmäisen kerran. Menettelyt ja järjestelmät on tämän jälkeen tarkastettava vähintään kerran viidessä vuodessa. Jos tällaisia menettelyjä muutetaan merkittävällä tavalla, menettelyt voidaan tarkastaa uudestaan.”;

11)

lisätään 101 artiklaan a alakohdan jälkeen uusi aa alakohta seuraavasti:

”aa)

Ne vaativat vastapuolia toimittamaan toukokuusta 2021 alkaen vakuudeksi toimitettavien lainasaamisten osalta tarvittaessa analyyttisiä luottotietoja koskevan yhteisen tietokannan (AnaCredit) tunnisteet (eli ”tarkasteltavan toimijan” tunniste, ”sopimuksen” tunniste ja ”instrumentin” tunniste), jotka on toimitettu Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) 2016/867 (ECB/2016/13) (*5) mukaisten tilastointiin liittyvien tiedonantovaatimusten nojalla;

(*5)  Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2016/867, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, yksityiskohtaisten luotto- ja luottoriskitietojen keruusta (EKP/2016/13) (EUVL L 144, 1.6.2016, s. 44).”;"

12)

korvataan 102 artiklan toinen virke seuraavasti:

”Vastapuolen ja/tai siirronsaajan on, soveltuvin osin, täytettävä kaikki oikeudelliset muodollisuudet, joilla varmistetaan sopimuksen pätevyys ja lainasaamisen toimitus vakuudeksi.”;

13)

Korvataan 120 artiklan 2 ja 2 a kohta seuraavasti:

”2.   Liitteessä IXc kuvatun hakemusmenettelyn jälkeen eurojärjestelmällä on oikeus päättää, aloittaako se hyväksymismenettelyn eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa luottoluokituslaitoksen pyynnöstä. Eurojärjestelmän on päätöstä tehdessään otettava liitteessä IXa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti huomioon muun muassa se, tarjoaako luottoluokituslaitos asianmukaisen kattavuuden eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon tehokkaalle täytäntöönpanolle.

2a.   Kun eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon mukainen hyväksymismenettely on aloitettu, eurojärjestelmä tutkii kaikki lisätiedot, joita on pidettävä merkityksellisinä eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, mukaan lukien ulkoisen luottoluokituslaitoksen kyky i) noudattaa arviointikehikon laadunseurannan kriteerejä ja sääntöjä liitteessä IX vahvistettujen vaatimusten sekä (tarvittaessa) liitteessä IXb vahvistettujen erityisten kriteerien mukaisesti ja ii) täyttää liitteessä IXc vahvistetut hyväksymiskriteerit. Eurojärjestelmällä on oikeus päättää, hyväksyykö se ulkoisen luottoluokituslaitoksen eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa annettujen tietojen sekä riskejä ja vastuita koskevan arviointinsa perusteella.”;

14)

muutetaan 138 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 3 kohdan a, b ja c alakohta seuraavasti:

”a)

edellä 2 kohdassa määritellyt läheiset sidokset, jotka syntyvät, kun ETA:ssa oleva veronkantoon oikeutettu julkisyhteisö on joko i) yhteisö, joka omistaa suoraan tai yhden tai useamman yrityksen kautta välillisesti 20 prosenttia tai enemmän vastapuolen pääomasta tai ii) kolmas osapuoli, joka omistaa joko suoraan tai yhden tai useamman yrityksen kautta välillisesti 20 prosenttia tai enemmän vastapuolen pääomasta ja 20 prosenttia tai enemmän jonkun toisen yhteisön pääomasta, edellyttäen, ettei vastapuolen ja tämän toisen yhteisön välillä ole muita läheisiä sidoksia lukuun ottamatta tapauksia, joissa läheinen sidos johtuu yhdestä tai useammasta ETA:ssa olevasta veronkantoon oikeutetusta julkisyhteisöstä;

b)

kyseessä on ETA-lainsäädäntöön perustuva katettu joukkolaina

i)

joka täyttää asetuksen (EU) N:o 575/2013 129 artiklan 1–3 ja 6 kohdassa säädetyt vaatimukset;

ii)

jonka vakuussammioon ei sisälly vakuudettomia velkainstrumentteja, jotka on laskenut liikkeeseen vastapuoli tai muu 2 kohdassa määritelty kyseiseen vastapuoleen läheisesti sidoksissa oleva yhteisö, ja joille yksi tai useampi ETA:ssa oleva veronkantoon oikeutettu julkisyhteisö on antanut täysimääräisen takauksen; ja

iii)

joilla on 83 artiklan a kohdassa määritelty ulkoisen luottoluokituslaitoksen liikkeeseenlaskuluokitus, joka täyttää liitteen IXb vaatimukset;

c)

kyseessä on ei-jälkimarkkinakelpoinen asuntolainavakuudellinen velkapaperi (RMDB) tai DECC-velkainstrumentti;”;

b)

lisätään 4 kohta seuraavasti:

”4.   Jos on tarpeen todentaa 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan noudattaminen eli jos kyse on tilanteesta, jossa 3 artiklan b kohdan ii alakohdassa tarkoitettujen velkainstrumenttien sisällyttämistä ETA-lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen vakuussammioon ei ole sovellettavassa lainsäädännössä tai tarjousesitteessä poissuljettu ja liikkeeseenlaskija tai siihen läheisesti sidoksissa oleva yhteisö on laskenut liikkeeseen tällaisia velkainstrumentteja, kansalliset keskuspankit voivat ryhtyä seuraaviin toimiin tai joihinkin niistä 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan noudattamista koskevien satunnaisten tarkastusten suorittamiseksi:

a)

Kansalliset keskuspankit voivat hankkia säännöllisiä valvontaraportteja, joissa esitetään yleiskuva ETA-lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen vakuussammiossa olevista omaisuuseristä.

b)

Jos valvontaraporteissa ei anneta riittäviä tietoja todentamista varten, kansalliset keskuspankit voivat pyytää vastapuolelta, joka käyttää vakuutena ETA-lainsäädäntöön perustuvia katettuja joukkolainoja, oman todistuksen ja sitoumuksen, jossa vastapuoli vahvistaa, että ETA-lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen vakuussammio ei sisällä, 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan vastaisesti, vakuudettomia pankkien joukkolainoja, jotka kyseinen vastapuoli tai mikä tahansa muu yhteisö, jolla on kyseiseen vastapuoleen läheinen sidos, on laskenut liikkeeseen ja joille yksi tai useampi ETA:ssa oleva veronkantoon oikeutettu julkisyhteisö on antanut täysimääräisen takauksen. Vastapuolen todistuksessa on oltava toimitus- tai talousjohtajan tai muun vastaavassa asemassa olevan johtajan tai jonkun näistä valtuuttaman henkilön allekirjoitus.

c)

Kansalliset keskuspankit voivat vuosittain pyytää vastapuolelta, joka käyttää vakuutena ETA-lainsäädäntöön perustuvia katettuja joukkolainoja, ulkopuolisten tilintarkastajien tai vakuussammion valvojien antaman jälkikäteisvahvistuksen, jonka mukaan ETA-lainsäädäntöön perustuvien katettujen joukkolainojen vakuussammio ei sisällä, 3 kohdan b alakohdan ii alakohdan vastaisesti, vakuudettomia pankkien joukkolainoja, jotka kyseinen vastapuoli tai mikä tahansa muu yhteisö, jolla on kyseiseen vastapuoleen läheinen sidos, on laskenut liikkeeseen ja joille yksi tai useampi ETA:ssa oleva veronkantoon oikeutettu julkisyhteisö on antanut täysimääräisen takauksen.

d)

Jos vastapuoli ei kansallisen keskuspankin pyynnöstä huolimatta toimita b tai c alakohdassa tarkoitettua omaa todistusta tai vahvistusta, kyseinen vastapuoli ei saa toimittaa vakuudeksi ETA-lainsäädäntöön perustuvaa katettua joukkolainaa.”;

15)

muutetaan 139 artikla seuraavasti:

a)

poistetaan 1 kohta;

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   EKP:n neuvosto voi erityisissä tilanteissa päättää myöntää korkeintaan kolmen vuoden pituisia väliaikaisia poikkeuksia 138 artiklan 1 kohdan soveltamisesta, sallimalla vastapuolen käyttää vakuudettomia velkainstrumentteja, jotka on laskenut liikkeeseen kyseinen vastapuoli tai kyseiseen vastapuoleen läheisesti sidoksissa oleva yhteisö ja joille yksi tai useampi ETA:ssa oleva veronkantoon oikeutettu julkisyhteisö on antanut täysimääräisen takauksen. Poikkeusta pyytävän vastapuolen on liitettävä pyyntöönsä rahoitussuunnitelma, josta käy ilmi miten kyseessä olevien omaisuuserien vakuuskäytöstä luovutaan viimeistään kolmen vuoden kuluessa poikkeuksen myöntämisestä lukien. Tällainen poikkeus voidaan myöntää vain, jos yhden tai useamman ETA-valtion keskushallinnon, aluehallinnon, paikallisviranomaisten tai muiden veronkantoon oikeutettujen julkisyhteisöjen antama takaus vastaa luonteeltaan 114 artiklassa takauksille asetettuja vaatimuksia.”;

c)

poistetaan 3 ja 4 kohta;

16)

korvataan 148 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Vastapuolet voivat toimittaa vakuudeksi vakuuskelpoisia omaisuuseriä, lukuun ottamatta määräaikaistalletuksia, rajat ylittävään käyttöön seuraavien ehtojen mukaisesti:

a)

jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät on toimitettava vakuudeksi joko i) hyväksyttyjen linkkien kautta; ii) käyttäen kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin soveltuvia menettelyjä; tai iii) käyttäen hyväksyttyjä linkkejä yhdistettynä kirjeenvaihtajakeskuspankkimalliin;

b)

DECC-velkainstrumenttien ja asuntolainavakuudellisten vähittäismarkkinavelkainstrumenttien vakuudeksi toimittamisessa on noudatettava kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin soveltuvia menettelyjä; ja

c)

lainasaamisten vakuudeksi toimittamisessa on noudatettava joko i) kirjeenvaihtajakeskuspankkimallin soveltuvia menettelyjä tai ii) kansallisia menettelyjä, sellaisina kuin ne on täsmennetty kotimaan kansallisen keskuspankin asiaa koskevissa kansallisissa asiakirjoissa.”;

17)

korvataan 155 artikla seuraavasti:

”155 artikla

Taloudelliset sanktiot tiettyjen operationaalisten sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi

1.   Jos vastapuoli jättää noudattamatta mitä tahansa 154 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista velvoitteista, eurojärjestelmä määrää taloudellisen sanktion kussakin laiminlyöntitapauksessa. Soveltuvat taloudelliset sanktiot lasketaan liitteen VII mukaisesti.

2.   Jos vastapuoli korjaa 154 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun velvoitteen laiminlyönnin ja ilmoittaa siitä kansalliselle keskuspankille ennen kuin kansallinen keskuspankki, EKP tai ulkopuolinen tilintarkastaja on ilmoittanut vastapuolelle laiminlyönnistä (’oma-aloitteinen ilmoitus velvoitteiden rikkomisesta’), liitteen VII mukaisesti laskettua sovellettavaa taloudellista sanktiota alennetaan 50 prosentilla. Taloudellisen sanktion alentamista sovelletaan myös tapauksissa, joissa vastapuoli ilmoittaa kansalliselle keskuspankille velvoitteiden rikkomisesta, jota EKP tai kansallinen keskuspankki ei ole havainnut, ja kyse on vakuuskäytöstä poistetuista omaisuuseristä. Taloudellisen sanktion alentamista ei sovelleta omaisuuseriin, jotka kuuluvat sellaisen käynnissä olevan tarkastusmenettelyn piiriin, josta vastapuoli on tietoinen kansallisen keskuspankin, EKP:n tai ulkopuolisen tilintarkastajan ilmoituksen johdosta.”;

18)

Korvataan 156 artiklan 4 kohdan a alakohta seuraavasti:

(ei koske suomenkielistä toisintoa);

19)

muutetaan 158 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Vastapuolten, jotka ovat 55 artiklan b kohdan i alakohdassa tarkoitetun valvonnan piirissä, mutta jotka eivät täytä asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä omien varojen vaatimuksia yksittäisen laitoksen tasolla ja/tai konsolidoinnin perusteella valvontavaatimusten mukaisesti, ja vastapuolten, jotka ovat 55 artiklan b kohdan iii alakohdassa tarkoitetussa vastaavantasoisessa valvonnassa, mutta jotka eivät täytä asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyjä omien varojen vaatimuksia vastaavia vaatimuksia yksittäisen laitoksen tasolla ja/tai konsolidoinnin perusteella, osallistumista eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin rajoitetaan automaattisesti varovaisuussyistä. Rajoitus vastaa niiden oikeuksien laajuutta, jotka koskevat osallistumista eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin ajankohtana, jolloin kyseessä olevasta pääomavajeesta ilmoitetaan eurojärjestelmälle. Tämä rajoitus ei vaikuta eurojärjestelmän mahdollisuuteen soveltaa muita harkinnanvaraisia toimenpiteitä. Jos omia varoja ei ole palautettu vaatimusten edellyttämälle tasolle riittävillä ja oikea-aikaisilla pääomapohjan vahvistamistoimenpiteillä viimeistään 20 viikon kuluessa sen tietojenkeruun viitepäivästä, jossa noudattamatta jättäminen havaittiin, vastapuolet suljetaan automaattisesti varovaisuussyistä tilapäisesti pois eurojärjestelmän rahapoliittisista operaatioista.”;

b)

korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Arvioidessaan vastapuolen rahoitusaseman vakautta 55 artiklan c kohdan nojalla ja sanotun rajoittamatta muiden harkinnanvaraisten toimenpiteiden soveltamista, eurojärjestelmä voi varovaisuussyistä rajoittaa seuraavien vastapuolten osallistumista eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin:

a)

vastapuolet, joiden osalta asianomaiselle kansalliselle keskuspankille ja EKP:lle asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista vakavaraisuutta koskevista suhdeluvuista annetut tiedot ovat puutteellisia tai niitä ei ole annettu oikea-aikaisesti ja viimeistään 14 viikon kuluessa asianomaisen vuosineljänneksen päättymisestä;

b)

vastapuolet, joilta ei vaadita asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisten vakavaraisuussuhdelukujen ilmoittamista, mutta joiden osalta asianomaiselle kansalliselle keskuspankille ja EKP:lle annetut, 55 artiklan b kohdan iii alakohdassa tarkoitetut vastaavantasoiset tiedot ovat puutteellisia tai niitä ei ole annettu oikea-aikaisesti ja viimeistään 14 viikon kuluessa asianomaisen vuosineljänneksen päättymisestä.

Osallistumisoikeus palautetaan, kun asiaankuuluvat tiedot on toimitettu asianomaisen kansallisen keskuspankin saataville ja kun on todettu, että vastapuoli täyttää 55 artiklan c alakohdan mukaisen rahoitusaseman vakautta koskevan kriteerin. Jos asiaankuuluvia tietoja ei ole toimitettu 20 viikon kuluessa kyseisen vuosineljänneksen päättymisestä, vastapuoli suljetaan automaattisesti varovaisuussyistä tilapäisesti pois eurojärjestelmän rahapoliittisista operaatioista.”;

20)

korvataan 159 artiklan 4 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b)

omaisuuserät, joiden liikkeeseenlaskijana (yksin tai yhdessä muun liikkeeseenlaskijan kanssa), hallinnoijana tai takaajana on vastapuoli tai vastapuoleen läheisesti sidoksissa oleva yhteisö, jonka eurojärjestelmä on sulkenut tilapäisesti tai pysyvästi pois eurojärjestelmän rahapoliittisista operaatioista tai jonka osallistumisoikeutta se on rajoittanut.”;

21)

muutetaan liitteet I, VIII, IXa ja XII näiden suuntaviivojen liitteen I mukaisesti;

22)

Lisätään näiden suuntaviivojen liitteessä II oleva teksti uudeksi liitteeksi IXc.

2 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2.   Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, toteuttavat tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen näitä suuntaviivoja ja soveltaakseen niitä 1 päivästä tammikuuta 2021. Ne antavat näihin toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat ja toteutustavat EKP:lle tiedoksi viimeistään 6 päivänä marraskuuta 2020.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 25 päivänä syyskuuta 2020.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE


(1)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(2)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2017/1743, annettu 15 päivänä lokakuuta 2019, varantovelvoitteen ylittävistä talletuksista ja tietyistä muista talletuksista maksettavista koroista (EKP/2019/31) (EUVL L 267, 21.10.2019, s. 12).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2402, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, yleisestä arvopaperistamista koskevasta kehyksestä ja erityisestä kehyksestä yksinkertaiselle, läpinäkyvälle ja standardoidulle arvopaperistamiselle sekä direktiivien 2009/65/EY, 2009/138/EY ja 2011/61/EU ja asetusten (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 35).


LIITE I

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 2015/510 (EKP/2014/60) liitteet I, VIII ja IXa ja XII seuraavasti:

1)

korvataan liitteessä I olevan 5 kohdan toinen virke seuraavasti:

”Näihin laitoksiin voivat kuulua mm. laitokset, jotka ovat tervehdyttämismenettelyn kohteena, joiden varat on jäädytetty ja/tai joiden varojen käyttöä rajoittaa jokin muu toimi, jonka on määrännyt unioni Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 artiklan mukaisesti taikka jokin unionin jäsenvaltio, tai jotka on eurojärjestelmän päätöksellä suljettu tilapäisesti tai kokonaan pois avomarkkinaoperaatioista tai eurojärjestelmän maksuvalmiusjärjestelmästä.”;

2)

Muutetaan liite VIII seuraavasti:

a)

korvataan II jakson 2 kohta seuraavasti:

”2.

Omaisuusvakuudellisten arvopapereiden, joiden osalta käytetään EKP:n lainakohtaisten tietojen ilmoituslomaketta, on täytettävä tietojen laadun pistemäärää A1 vastaava vähimmäistaso, jota arvioidaan tietojen saatavuuden perusteella, erityisesti lainakohtaisten tietojen ilmoituslomakkeen kenttien pohjalta, laskettuna tämän liitteen III jaksossa esitetyn menetelmän mukaisesti. Sen estämättä, mitä III jaksossa edellytetään lainakohtaisten tietojen osalta, eurojärjestelmä voi hyväksyä vakuudeksi omaisuusvakuudellisia arvopapereita, joiden osalta käytetään EKP:n lainakohtaisten tietojen ilmoituslomaketta ja joiden pistemäärä on alhaisempi kuin vaadittu pistemäärä (A1), tapauskohtaisesti ja edellyttäen, että vaaditun pistemäärän saavuttamatta jäämiselle esitetään pätevät syyt. Kunkin pätevän syyn osalta eurojärjestelmä täsmentää suurimman mahdollisen sallitun poikkeaman ja aikajänteen, siten kuin EKP:n verkkosivuilla tarkemmin määritellään. Poikkeaman aikajänne osoittaa ajan, jonka kuluessa omaisuusvakuudellisia arvopapereita koskevien tietojen laadun on parannuttava.”;

b)

korvataan II jakson 3 kohdassa ilmaisu ”lainakohtaisten tietojen ilmoituslomakkeella” ilmaisulla ”EKP:n lainakohtaisten tietojen ilmoituslomakkeella”;

c)

korvataan III jakson otsikko seuraavasti:

”EKP:N SOVELTAMA TIEDON LAADUN MITTAAMISMENETELMÄ”;

d)

korvataan IV jakson otsikko seuraavasti:

”EUROJÄRJESTELMÄN NIMEÄMÄT LAINAKOHTAISET TIETOKANNAT”

e)

korvataan IV jakson I kohdan 1 kohta seuraavasti:

”1.

Nimetessään lainakohtaisten tietokantojen tuottajat eurojärjestelmä edellyttää, että ne noudattavat eurojärjestelmän asettamia vaatimuksia, kuten avoimen saatavuuden, syrjimättömyyden, kattavuuden, tarkoituksenmukaisen hallintorakenteen ja avoimuuden periaatteita.”;

3)

Korvataan liitteessä IXa olevan 2 jakson 1 kohta seuraavasti:

”1.

Kattavuus lasketaan luottoluokituslaitoksen asetuksen (EY) N:o 1060/2009 mukaisesti antamien tai vahvistamien luottoluokitusten perusteella siten, että kaikki eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoa koskevat vaatimukset täyttyvät. Historiatietojen kattavuuden osalta otetaan huomioon ainoastaan kyseisenä ajankohtana voimassa olleet eurojärjestelmän vakuuskelpoisuusvaatimukset ja ainoastaan luokitukset, jotka on annettu tai hyväksytty asetuksen (EY) N:o 1060/2009 mukaisesti kyseisenä ajankohtana.”;

4)

Korvataan liitteessä XII termi ”yhteissijoitusdirektiivin mukainen katettu jumbolaina” termillä ”katettu jumbolaina”.


LIITE II

Lisätään uusi liite IXc seuraavasti:

”LIITE IXc

ULKOISEN LUOTTOLUOKITUSLAITOKSEN HYVÄKSYMISKRITEERIT JA HAKEMUSMENETTELY

Tässä liitteessä esitetään yksityiskohtaisesti ulkoisten luottoluokituslaitosten hyväksymiskriteerit ja menettely, jota noudattaen luottoluokituslaitos voi hakea hyväksyntää ulkoiseksi luottoluokituslaitokseksi eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon (ECAF), kuten näiden suuntaviivojen 120 artiklassa säädetään.

I.   HAKEMUSMENETTELY ULKOISEN LUOTTOLUOKITUSLAITOKSEN HYVÄKSYMISEKSI EUROJÄRJESTELMÄN LUOTTOKELPOISUUDEN ARVIOINTIKEHIKOSSA

1.

Luottoluokituslaitoksen on toimitettava hakemus EKP:n riskienhallintaosastolle (DRMSecretariat@ecb.europa.eu), jotta se voidaan hyväksyä ulkoiseksi luottoluokituslaitokseksi eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa. Hakemuksessa on esitettävä II jakson mukaiset asianmukaiset perustelut ja liiteasiakirjat, joista käy ilmi, että hakija täyttää näissä suuntaviivoissa vahvistetut ulkoisia luottoluokituslaitoksia koskevat vaatimukset. Hakemus, perustelut ja liiteasiakirjat on toimitettava kirjallisesti englannin kielellä, soveltuvia lomakkeita käyttäen ja sähköisessä muodossa.

2.

Hakemusmenettelyn ensimmäisessä vaiheessa luottoluokituslaitoksen on osoitettava, että se täyttää näiden suuntaviivojen 120 artiklassa ja liitteessä IXa sekä tässä liitteessä vahvistetut kattavuusvaatimukset, ja jos eurojärjestelmä on aiemmin hylännyt luottoluokituslaitoksen hakemuksen eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon mukaisesta hyväksynnästä, selvitettävä, miten se on korjannut aiemmat puutteet. Ensimmäisen vaiheen yksittäiset toimenpiteet ovat seuraavat:

a)

Luottoluokituslaitoksen on toimitettava EKP:lle jäljempänä II jakson 1 kohdassa täsmennetyt asiakirjat ja tiedot. Luottoluokituslaitos voi myös toimittaa muita merkityksellisiksi katsomiaan tietoja, joilla se osoittaa täyttävänsä asiaankuuluvat kattavuusvaatimukset ja tarvittaessa esittää, miten se on korjannut aiemmat puutteet.

b)

EKP arvioi, ovatko II jakson 1 kohdan mukaisesti toimitetut asiakirjat ja tiedot täydellisiä. Jos tiedot eivät ole täydellisiä, EKP pyytää luottoluokituslaitokselta lisätietoja.

c)

EKP voi II jakson 2 kohdan mukaisesti pyytää tarpeellisia lisätietoja, jotta se voi aloittaa arviointinsa siitä, täyttääkö luottoluokituslaitos asiaankuuluvat kattavuusvaatimukset, ja tarvittaessa siitä, miten luottoluokituslaitos on korjannut aiemmat puutteet.

d)

Sen jälkeen kun EKP on arvioinut hakemuksen täydelliseksi sekä tarvittaessa pyytänyt ja saanut lisätietoja, EKP ilmoittaa asiasta luottoluokituslaitokselle.

e)

EKP arvioi II jakson 1 ja 2 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella, täyttääkö luottoluokituslaitos näiden suuntaviivojen 120 artiklassa ja liitteessä IXa sekä tässä liitteessä vahvistetut kattavuusvaatimukset, ottaen huomioon III jakson 2 kohdassa täsmennetyn kattavuuden käsitteen määrällisen ja laadullisen näkökulman.

f)

Arvioidessaan, täyttääkö luottoluokituslaitos asiaankuuluvat kattavuusvaatimukset, EKP voi vaatia luottoluokituslaitosta antamaan mahdollisuuden tutustua luokitusraportteihin sen osoittamiseksi, että luokitukset ovat eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon vaatimusten mukaisia.

g)

EKP voi pyytää luottoluokituslaitokselta lisäselvityksiä tai -tietoja milloin tahansa arvioidessaan asiaankuuluvia kattavuusvaatimuksia ja tarvittaessa tietoja siitä, miten luottoluokituslaitos on korjannut aiemmat puutteet.

h)

Eurojärjestelmä tekee perustellun päätöksen siitä, täyttääkö luottoluokituslaitos asiaankuuluvat kattavuusvaatimukset, ja tarvittaessa siitä, miten luottoluokituslaitos on korjannut aiemmat puutteet. Se antaa päätöksensä tiedoksi asianomaiselle luottoluokituslaitokselle. Jos eurojärjestelmä päättää, ettei luottoluokituslaitos täytä asiaankuuluvia kattavuusvaatimuksia ja/tai ettei se ole, soveltuvin osin, korjannut aiempia puutteita, eurojärjestelmä ilmoittaa tiedoksiannossa päätöksensä perustelut.

i)

Samalla kun luottoluokituslaitokselle annetaan tiedoksi edellä h kohdassa tarkoitettu päätös, eurojärjestelmä ilmoittaa luottoluokituslaitokselle, käyttääkö se sille varattua oikeutta päättää olla aloittamatta eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon hyväksymismenettelyä näiden suuntaviivojen 120 artiklan 2 kohdan mukaisesti, eli päättää olla antamatta luottoluokituslaitokselle lupaa edetä hakemusmenettelyn toiseen vaiheeseen. Eurojärjestelmä ilmoittaa tiedoksiannossa päätöksensä perustelut. Eurojärjestelmä voi tällaisen päätöksen tueksi ottaa huomioon muun muassa sen, herättävätkö luottoluokituslaitoksen toimittamat tai muista lähteistä saadut tiedot merkittävää huolta siitä, että luottoluokituslaitoksen hyväksyminen eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon estäisi eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon tehokkaan täytäntöönpanon tai olisi vastoin eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon riskienhallintatoiminnon periaatteita eurojärjestelmän vakuuskäytännössä.

3.

Jos EKP päättää, että luottoluokituslaitos täyttää asiaankuuluvat kattavuusvaatimukset ja että se on, soveltuvin osin, korjannut aiemmat puutteet, ja jos EKP näin ollen päättää aloittaa eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon hyväksymismenettelyn, luottoluokituslaitos voi siirtyä hakemusmenettelyn toiseen vaiheeseen. Toisessa vaiheessa luottoluokituslaitoksen on osoitettava, että se täyttää kaikki muut näissä suuntaviivoissa vahvistetut asiaankuuluvat vaatimukset. Toisen vaiheen yksittäiset toimet ovat seuraavat:

a)

Luottoluokituslaitoksen on toimitettava EKP:lle II jakson 3 kohdassa täsmennetyt asiakirjat ja tiedot. Luottoluokituslaitos voi myös toimittaa muita tietoja, joita se pitää merkityksellisinä sen osoittamiseksi, että se täyttää näissä suuntaviivoissa asetetut vaatimukset.

b)

EKP arvioi, ovatko II jakson 3 kohdan mukaisesti toimitetut asiakirjat ja tiedot täydellisiä. Jos tiedot eivät ole täydellisiä, EKP pyytää luottoluokituslaitokselta lisätietoja.

c)

EKP voi II jakson 4 kohdan mukaisesti pyytää tarvittavia lisätietoja, jotta se voi aloittaa arviointinsa siitä, täyttääkö luottoluokituslaitos näissä suuntaviivoissa asetetut vaatimukset.

d)

Sen jälkeen kun EKP on arvioinut hakemuksen täydelliseksi sekä tarvittaessa pyytänyt ja saanut lisätietoja kattavuuden osalta, EKP ilmoittaa asiasta luottoluokituslaitokselle.

e)

Eurojärjestelmä arvioi II jakson 3 ja 4 kohdan mukaisesti toimitettujen asiakirjojen ja tietojen sekä muista lähteistä, kuten luottoluokituslaitoksen verkkosivustolta, saatavilla olevien merkityksellisten tietojen perusteella, täyttääkö luottoluokituslaitos näissä suuntaviivoissa asetetut vaatimukset. Eurojärjestelmän suorittaman arvioinnin tarkoituksena on varmistaa eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon tehokas täytäntöönpano, ylläpitää eurojärjestelmän edellyttämiä vakuuskelpoisten omaisuuserien korkeita luottokelpoisuusvaatimuksia ja turvata eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon riskienhallintatoiminto eurojärjestelmän vakuuskäytännössä.

f)

Kun eurojärjestelmä arvioi luottoluokituslaitoksen kykyä täyttää eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon laadunseurannan kriteerit ja säännöt, se soveltaa näiden suuntaviivojen 126 artiklan mukaista luottokelpoisuuden arviointikehikossa määriteltyä laadunseurantaa luottoluokituslaitoksen luokituksiin vähintään kolmelta ja mieluiten viideltä vuodelta ennen hakemuksen tekemistä II jakson 3 kohdan ja III jakson mukaisesti. Eurojärjestelmä voi myös arvioida luottoluokituslaitoksen todellisia luottoluokituksia suhteessa muihin luottoluokitusjärjestelmiin eurojärjestelmän luottoriskinarviointikehikosta saatujen kokemusten ja tietojen perusteella.

g)

Osana arviointiaan eurojärjestelmä voi edellyttää, että luottoluokituslaitos järjestää yhden tai useamman vierailun, jossa eurojärjestelmän henkilöstöä käy paikan päällä luottoluokituslaitoksen toimitiloissa ja/tai kyseisen luottoluokituslaitoksen henkilöstöä käy tapaamassa eurojärjestelmän henkilöstöä EKP:n toimitiloissa. Jos tällaista vierailua tai kokousta edellytetään, sitä on pidettävä hakemusmenettelyyn kuuluvana pakollisena vaatimuksena.

h)

Osana arviointiaan eurojärjestelmä voi vaatia luottoluokituslaitosta antamaan mahdollisuuden tutustua luokitusraportteihin, jotta voidaan osoittaa, että omaisuuserien luokitukset ovat liitteessä IXb esitettyjen julkistamisvaatimusten mukaisia ja että 120 artiklassa edellytetyt ja III jakson 3 kohdassa täsmennetyt tiedot ovat saatavilla.

i)

Eurojärjestelmä voi milloin tahansa arvioinnin kuluessa pyytää luottoluokituslaitokselta lisäselvityksiä tai -tietoja.

j)

Eurojärjestelmä tekee perustellun päätöksen siitä, täyttääkö luottoluokituslaitos näissä suuntaviivoissa asetetut vaatimukset ja hyväksytäänkö se ulkoiseksi luottoluokituslaitokseksi eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa. Se antaa päätöksensä tiedoksi asianomaiselle luottoluokituslaitokselle. Jos EKP päättää, ettei luottoluokituslaitos täytä näissä suuntaviivoissa asetettuja vaatimuksia ja ettei sitä hyväksytä ulkoiseksi luottoluokituslaitokseksi eurojärjestelmän luottoriskinarviointikehikkoon, se antaa tiedoksi päätöksensä perustelut.

k)

Jos eurojärjestelmä päättää hyväksyä luottoluokituslaitoksen eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon kuuluvaksi ulkoiseksi luottoluokituslaitokseksi, EKP ilmoittaa luottoluokituslaitokselle myös seuraavista vaiheista, jotka ovat tarpeen luottoluokituslaitoksen sisällyttämiseksi eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon operatiivisella tasolla.

II.   TÄYDELLISELTÄ HAKEMUKSELTA EDELLYTETTÄVÄT TIEDOT EUROJÄRJESTELMÄN LUOTTOKELPOISUUDEN ARVIOINTIKEHIKKOON HYVÄKSYMISEKSI

1.

Luottoluokituslaitoksen on toimitettava seuraavat tiedot hakemusmenettelyn ensimmäisessä vaiheessa:

a)

Luottoluokituslaitoksen omat arviot luokitustensa kattavuudesta.

b)

Luottoluokituslaitoksen antama lausunto, jossa se vahvistaa täyttävänsä kaikki sellaiset näihin suuntaviivoihin sisältyvät eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon vaatimukset, joiden noudattamista se voi itse arvioida.

c)

Yksityiskohtaiset luokitustiedot luokitustasoittain eriteltyinä, jotta EKP voi vahvistaa, että luottoluokituslaitos täyttää asiaankuuluvat kattavuusvaatimukset. Luottoluokituksia koskevat tiedot on toimitettava soveltuvilla EKP:n lomakkeilla, jotka EKP on osoittanut käytettäviksi ja jotka sisältävät tietojen esitystapaa koskevia ohjeita. Tietojen on katettava kaikki omaisuuserä-, liikkeeseenlaskija- ja takaajaluokitukset, jotka ovat hyväksyttäviä eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa näiden suuntaviivojen mukaisesti, sekä niihin liittyviä omaisuuseriä, liikkeeseenlaskijoita ja takaajia koskevat staattiset tiedot lomakkeissa edellytetyllä tavalla.

d)

Luokitustiedot, joista käy ilmi vaadittu luokituskattavuus hakemuksen tekohetkellä ja hakemusta edeltäneiltä kolmelta vuodelta erikseen, eli 36 kuukauden ajalta ennen hakemuspäivää. Luokitustiedoista on käytävä ilmi vaadittu kattavuus, sisältäen tietojen poikkileikkaukset kuuden kuukauden väliajoin hakemusta edeltäneiden 36 kuukauden ajalta.

e)

Aiempien puutteiden korjaamisen osoittavat liiteasiakirjat, jos eurojärjestelmä on aiemmin hylännyt luottoluokituslaitoksen hakemuksen eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon hyväksymiseksi.

2.

EKP voi pyytää täydentäviä tietoja, jotka esimerkiksi osoittavat luottoluokituslaitoksen kattavuuden vakauden pidemmällä aikavälillä, luottoluokituslaitoksen luokituskäytännöt ja luottoluokituslaitoksen luokitusten laadun asianomaisella kattavuuskaudella.

3.

Hakemusmenettelyn toisessa vaiheessa luottoluokituslaitoksen on toimitettava seuraavat asiakirjat ja tiedot:

a)

Kuvaus luottoluokituslaitoksen organisaatiosta, sen yritys- ja omistusrakenne mukaan lukien, liiketoimintastrategiasta, erityisesti mitä tulee sen strategiaan asianmukaisen kattavuuden säilyttämiseksi eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon nähden, ja luokitusprosessista, erityisesti luokitustyöryhmien kokoonpanon ja niiden päätöksentekoprosessien osalta.

b)

Kaikki asiakirjat, jotka ovat merkityksellisiä sen luokitusmenetelmien, luokitusasteikon tai -asteikkojen ja maksukyvyttömyyden määritelmien kannalta.

c)

EKP:n valitsemiin luokituksiin liittyvät uudet liikkeeseenlasku-, luokitus- ja seurantaraportit.

d)

Historiatiedot luottoluokituslaitoksen maksukyvyttömyystapahtumista vähintään kolmelta ja mieluiten viideltä vuodelta sekä luottoluokituslaitoksen käyttämä maksukyvyttömyyden määritelmä, jotta eurojärjestelmä voi arvioida luottoluokituslaitoksen toiminnan laadun jälkikäteen laadun seurantaa koskevien sääntöjen mukaisesti. Tämä muodostaa myös perustan luokitusten suhteuttamiseksi eurojärjestelmän yhdenmukaiseen luokitusasteikkoon nähden. Toimitettavan aineiston tulee sisältää seuraavat tiedot:

i)

maailmanlaajuiset eritellyt tiedot kaikista luokituksista, mukaan lukien luokitukset, joita ei hyväksytä eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa esimerkiksi maantieteellisten tai muiden rajoitusten vuoksi;

ii)

vastaavat luokituksen siirtymätaulukot ja maksukyvyttömyyttä koskevat tilastot.

Eritellyt luokitustiedot on toimitettava soveltuvilla EKP:n lomakkeilla, jotka ovat saatavilla EKP:n verkkosivuilla ja sisältävät tietojen esitystapaa koskevia ohjeita. Tietojen on katettava kaikki omaisuuserä-, liikkeeseenlaskija- ja takaajaluokitukset, jotka ovat hyväksyttäviä eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa näiden suuntaviivojen mukaisesti, sekä niihin liittyviä omaisuuseriä, liikkeeseenlaskijoita ja takaajia koskevat staattiset tiedot lomakkeissa edellytetyllä tavalla.

e)

Tiedot operatiivisista näkökohdista, jotka liittyvät tapaan, jolla eurojärjestelmä voisi saada käyttöönsä luottoluokituslaitoksen luokituksia, mukaan lukien luottoluokituslaitoksen tietosyötteet, maksut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt luokituksiin pääsyä varten.

4.

EKP voi pyytää luottoluokituslaitokselta asiaankuuluvia täydentäviä tietoja, jotka koskevat esimerkiksi sellaisia luottoluokituslaitoksen omaisuuserä-, liikkeeseenlaskija- ja takaajaluokituksia, joita ei hyväksytä eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon mukaan esimerkiksi maantieteellisten rajoitusten vuoksi.

III.   EUROJÄRJESTELMÄN LUOTTOKELPOISUUDEN ARVIOINTIKEHIKON HYVÄKSYMISKRITEERIT

1.

Jotta luottoluokituslaitos voidaan hyväksyä eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon, sen pitää täyttää näissä suuntaviivoissa asetetut soveltuvat vaatimukset, joihin kuuluvat asiaankuuluva kattavuus eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi, operatiiviset kriteerit, ulkoisen luottoluokituslaitoksen luottoluokituksia koskevien tietojen saatavuus – myös laadun seurantaa varten – sekä kyky täyttää eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa määritellyt laadun seurannan kriteerit ja säännöt.

2.

Asiaankuuluvan kattavuuden osalta edellytetään seuraavaa:

a)

Luottoluokituslaitoksen on täytettävä näiden suuntaviivojen liitteessä IXa täsmennetyt kattavuusvaatimukset.

b)

Eurojärjestelmä ottaa huomioon ainoastaan luokitukset, jotka luottoluokituslaitos on tosiasiallisesti antanut tai hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1060/2009 mukaisesti hakemuspäivää edeltävien kolmen vuoden aikana, eikä takautuvia luokituksia hyväksytä.

c)

Eurojärjestelmä ottaa huomioon kattavuuden vakauden pitkällä aikavälillä, mukaan lukien kattavuuden mahdollisen kasvun tai vähenemisen tahdin.

3.

Ulkoisen luottoluokituslaitoksen antamia luottoluokituksia koskevien tietojen saatavuuden ja laadun seurantaprosessien osalta edellytetään seuraavaa:

a)

Luottoluokituslaitoksen on varmistettava luokitusmenetelmiensä ja varsinaisten luokitustoimiensa kannalta merkityksellisten asiakirjojen mahdollisimman laaja läpinäkyvyys. Luottoluokituslaitoksen on varmistettava, että kaikki ulkoisen luottoluokituslaitoksen antaman luottoluokituksen ymmärtämiseksi tarvittavat tiedot, kuten luokitus- tai tarkastusraportit tai muut sen verkkosivuilla olevat julkaisut, ovat helposti saatavilla ja ymmärrettävissä. Jos tietty omaisuuseräluokitus ei täytä sovellettavia julkistamisvaatimuksia, se ei kelpaa eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa, mutta se voidaan ottaa huomioon, kun eurojärjestelmä arvioi luottoluokituslaitoksen yleisten luokitusprosessien läpinäkyvyyttä.

b)

Luottoluokituslaitoksen on varmistettava luokitusprosessinsa läpinäkyvyys ja tapa, jolla se ylläpitää hyviä luokituskäytäntöjä. Kaikkien metodologiaa koskevien asiakirjojen tulee ilmentää perusteellista asiantuntemusta, ja menetelmissä olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat tiedot luottoluokitusten antamista varten. Eurojärjestelmä voi tässä yhteydessä analysoida muun muassa kunkin analyytikon antamien luottoluokitusten lukumäärää, luokitustyöryhmän kokoa, kokoonpanoa ja jäsenten asiantuntemusta, luokitustyöryhmän riippumattomuutta luokitusanalyytikoista, luokitusten arviointitiheyttä ja syitä tilanteille, joissa on annettu suuria määriä luokituksia. Kun eurojärjestelmä arvioi luottoluokituslaitoksen luokitusprosessien ja -käytäntöjen luotettavuutta ja laatua, se voi ottaa huomioon vireillä olevat ja aiemmat valvontatoimenpiteet, joihin ESMA on ryhtynyt luottoluokituslaitosta vastaan asetuksen (EY) N:o 1060/2009 24 artiklan 1 kohdan nojalla.

c)

Luottoluokituslaitoksen on sovellettava menetelmiä johdonmukaisesti luottoluokituksiinsa.

4.

Mitä tulee luottoluokituslaitoksen kykyyn täyttää eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon laadun seurannan kriteerit ja säännöt, luottoluokituslaitoksen luokitusten ja maksukyvyttömyysluokitusten suoriutumisen on oltava pitkällä aikavälillä johdonmukaista, jotta a) varmistetaan luottokelpoisuuden arviointijärjestelmän tuottamien luottoluokitustietojen vastaavuus eurojärjestelmän yhdenmukaistettuun luokitusasteikkoon nähden ja b) säilytetään luottoluokituslaitoksen luottoluokitusten tulosten vertailukelpoisuus eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon eri järjestelmissä ja lähteissä. Luottoluokituslaitoksen havaitsemien luottoluokituksien siirtymien ja maksukyvyttömyystilastojen olisi oltava linjassa oletusarvojen kanssa, jotka perustuvat luottoluokituslaitoksen omiin luokitusasteikkoihin, koska – kuten näiden suuntaviivojen liitteessä IX todetaan – havaittujen maksukyvyttömyysasteiden ja maksukyvyttömyyden todennäköisyyden väliset poikkeamat voivat asettaa kyseenalaiseksi luottoluokitusten laadun ja siten haitata eurojärjestelmän luottoriskinarviointikehikon tehokasta täytäntöönpanoa.

5.

Toiminnallisten kriteerien osalta edellytetään seuraavaa:

a)

Luottoluokituslaitoksen on toimitettava päivittäiset luokitustiedot kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille eurojärjestelmän edellyttämää muotoa ja toimitustapaa noudattaen.

b)

Luottoluokituslaitoksen on varmistettava, että eurojärjestelmällä on mahdollisuus saada nopeasti sekä resurssi- ja kustannustehokkaalla tavalla käyttöönsä luokitustiedot, jotka ovat tarpeen eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointia ja jatkuvaa seurantaa varten, mukaan lukien lehdistötiedotteet, uusia liikkeeseenlaskuja koskevat raportit, seurantaraportit ja luokituskattavuutta koskevat tiedot.

c)

Jos luottoluokituslaitos hyväksytään eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon, sen tulee olla valmis tekemään eurojärjestelmän kanssa sopimuksia, joiden ehdoissa määritellään riittävä pääsy tietoihin ja kohtuulliset käyttömaksut.

6.

Luottoluokituslaitoksen hyväksyminen eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon edellyttää kaikkien eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon vaatimusten täyttymistä. Koska hakemuksen hyväksyminen eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikossa edellyttää erittäin teknistä laadullista ja määrällistä arviointia, eurojärjestelmä voi tarvittaessa arvioida muita merkityksellisiä tekijöitä, jotka liittyvät näissä suuntaviivoissa oleviin eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon vaatimuksiin.

IV.   ULKOISEN LUOTTOLUOKITUSLAITOKSEN HYVÄKSYMISKRITEERIT EUROJÄRJESTELMÄN LUOTTOKELPOISUUDEN ARVIOINTIKEHIKKOON JA VAATIMUSTEN NOUDATTAMINEN AJAN KULUESSA

1.

Luottoluokituslaitosten on täytettävä ulkoisten luottoluokituslaitosten hyväksymiskriteerit hakemuksen tekemisen yhteydessä ja jatkuvasti sen jälkeen, kun ne on hyväksytty eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon.

2.

Eurojärjestelmä voi soveltaa näiden suuntaviivojen 126 artiklan mukaisia toimenpiteitä luottoluokituslaitokseen, joka

a)

hyväksyttiin eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikkoon virheellisten tietojen antamisen tai muun säännösten vastaisen menettelyn perusteella tai

b)

ei enää täytä eurojärjestelmän luottokelpoisuuden arviointikehikon hyväksymiskriteerejä.

Eurojärjestelmä perustelee päätöksensä, kun se antaa luottoluokituslaitokselle tiedoksi päätöksensä 126 artiklan mukaisten toimenpiteiden soveltamisesta.


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/92


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2020/1691,

annettu 25 päivänä syyskuuta 2020,

eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä annettujen suuntaviivojen EKP/2014/31 muuttamisesta

(EKP/2020/47)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan sekä 5.1, 12.1, 14.3 ja 18.2 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Omaisuusvakuudellisia arvopapereita, joiden kohde-etuuksiin kuuluu asuntolainoja tai lainoja pienille ja keskisuurille yrityksille tai kumpiakin niistä ja jotka eivät täytä tiettyjä suuntaviivojen EKP/2014/31 (1) 3 artiklan 5 kohdassa täsmennettyjä vaatimuksia, ei pitäisi enää hyväksyä vakuudeksi eurojärjestelmässä, koska tätä omaisuuseräluokkaa ei ole lainkaan käytetty.

(2)

Taloudellisten seuraamusten laskentamenetelmää tapauksissa, joissa Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (2) 154 artiklan 1 kohdan c alakohdan vaatimuksia vastaamattomia lainasaamisia sisällytetään suuntaviivojen EKP/2014/31 4 artiklan mukaisesti muiden lainasaamisten ryhmään, olisi muutettava, jotta vältetään suhteettomien taloudellisten seuraamusten asettaminen.

(3)

Näin ollen suuntaviivat EKP/2014/31 olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivat EKP/2014/31 seuraavasti:

1)

poistetaan 3 artiklan 5 kohta;

2)

muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Kansalliset keskuspankit, jotka päättävät hyväksyä 1 kohdassa tarkoitettuja lainasaamisia, vahvistavat tätä tarkoitusta varten vakuuskelpoisuusvaatimukset ja riskienhallintamenetelmät yksilöimällä poikkeamat suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) vahvistetuista vaatimuksista.”;

b)

lisätään seuraava kohta:

”5.   Kun kyse on suuntaviivojen (EU) 2015/510 (ECB/2014/60) 154 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun velvoitteen noudattamatta jättämisestä, kyseisten suuntaviivojen liitteen VII mukaisia taloudellisia seuraamuksia laskettaessa otetaan huomioon tätä velvoitetta rikkovien arvojen summa kaikkien sellaisten vaatimuksia vastaamattomien lainasaamisten osalta, jotka on sisällytetty lainasaamisista koostuvaan vakuussammioon.”.

2 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2.   Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, toteuttavat tarvittavat toimenpiteet noudattaakseen näitä suuntaviivoja ja soveltaakseen niitä 1 päivästä tammikuuta 2021. Ne antavat näihin toimenpiteisiin liittyvät asiakirjat ja toteutustavat EKP:lle tiedoksi viimeistään 6 päivänä marraskuuta 2020.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 25 päivänä syyskuuta 2020.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE


(1)  Suuntaviivat EKP/2014/31, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2014, eurojärjestelmän rahoitusoperaatioihin sekä vakuuskelpoisuuteen liittyvistä väliaikaisista lisätoimenpiteistä ja suuntaviivojen EKP/2007/9 muuttamisesta (EUVL L 240, 13.8.2014, s. 28).

(2)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (yleisasiakirjasuuntaviivat) (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).


13.11.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 379/94


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2020/1692,

annettu 25 päivänä syyskuuta 2020,

eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanossa sovellettavasta markkina-arvon aliarvostuksesta annettujen suuntaviivojen (EU) 2016/65 muuttamisesta

(EKP/2020/46)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 3.1 artiklan ensimmäisen luetelmakohdan ja 9.2, 12.1, 14.3 ja 18.2 artiklan sekä 20 artiklan ensimmäisen kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Eurojärjestelmän riskienhallinta- ja arvostuskehikkoon on tehtävä muutoksia sen vuoksi, että muita kuin lainsäädäntöön perustuvia katettuja joukkolainoja (eli sopimusperusteisia katettuja joukkolainoja) ei pitäisi enää hyväksyä vakuudeksi eurojärjestelmässä.

(2)

Näin ollen Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/65 (EKP/2015/35) (1) olisi muutettava vastaavasti,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivat (EU) 2016/65 (EKP/2015/35) seuraavasti:

(1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

korvataan b kohdassa ilmaisu ”sekä yhteissijoitusdirektiivin mukaiset katetut jumbolainat” ilmaisulla ”sekä katetut jumbolainat”;

b)

korvataan c kohta seuraavasti:

”c)

lainsäädäntöön perustuvat muut katetut joukkolainat kuin katetut jumbolainat, multi cédulas -joukkolainat ja velkainstrumentit, joiden liikkeeseenlaskijoina ovat i) yritykset, ii) julkisyhteisöjen sektoriin kuuluvat yritykset tai iii) valtiosidonnaiset laitokset, jotka eivät ole luottolaitoksia ja jotka eivät täytä suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) liitteessä XIIa vahvistettuja määrällisiä kriteerejä, kuuluvat aliarvostusluokkaan III;”;

(2)

Korvataan liitteessä oleva taulukko 1 seuraavasti:

”Taulukko 1

Vakuuskelpoisten jälkimarkkinakelpoisten omaisuuserien aliarvostusluokat liikkeeseenlaskijan tyypin ja/tai omaisuuserätyypin perusteella

Luokka I

Luokka II

Luokka III

Luokka IV

Luokka V

Valtion liikkeeseen laskemat velkainstrumentit

EKP:n velkasitoumukset

Kansallisten keskuspankkien omassa jäsenvaltiossaan ennen euron käyttöönottoa liikkeeseen laskemat velkasitoumukset

Paikallis- ja aluehallinnon liikkeeseen laskemat velkainstrumentit

Velkainstrumentit, joita ovat laskeneet liikkeeseen yhteisöt (luottolaitokset tai muut kuin luottolaitokset), jotka eurojärjestelmä on luokitellut valtiosidonnaisiksi laitoksiksi ja jotka täyttävät suuntaviivojen (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) liitteessä XIIa vahvistetut määrälliset kriteerit

Kansainvälisten kehityspankkien ja kansainvälisten organisaatioiden liikkeeseen laskemat velkainstrumentit

Katetut jumbolainat

Lainsäädäntöön perustuvat muut katetut joukkolainat kuin katetut jumbolainat

Multi cédulas -joukkolainat

Velkainstrumentit, joita ovat laskeneet liikkeeseen yritykset, julkisyhteisöjen sektoriin kuuluvat yrityk