30.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 360/16

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/1594,

annettu 29 päivänä lokakuuta 2020,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 7607)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tietyissä jäsenvaltioissa, joissa on vahvistettu kyseisen taudin tapauksia kotieläiminä pidetyissä tai luonnonvaraisissa sioissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevissa I–IV osassa määritetään ja luetellaan asianomaisten jäsenvaltioiden tietyt alueet, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton epidemiologisessa tilanteessa unionissa tapahtuneet muutokset, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1568 (5) kyseisen taudin epidemiologisen tilanteen muututtua Puolassa.

(2)	Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1568 hyväksymisen jälkeen on ilmennyt uusi afrikkalaisen sikaruton tautitapaus kotieläiminä pidetyissä sioissa Romaniassa.

(3)

Lokakuun 2020 loppupuolella ilmeni yksi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidetyissä sioissa Suceavan piirikunnassa Romaniassa alueella, joka mainitaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa. Tämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidetyissä sioissa merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon kyseisessä liitteessä. Näin ollen tämä Romanian alue, joka mainitaan kyseisessä liitteessä olevassa II osassa ja jolla tämä äskettäinen afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus ilmeni, olisi nyt lueteltava liitteessä olevan II osan sijasta liitteessä olevassa III osassa.

(4)

Viimeaikaisen Romaniassa kotieläiminä pidetyissä sioissa havaitun afrikkalaisen sikaruton taudinpurkauksen seurauksena ja ottaen huomioon nykyinen epidemiologinen tilanne unionissa kyseisen jäsenvaltion aluejakoa on arvioitu uudelleen ja päivitetty. Lisäksi käytössä olevia riskinhallintatoimenpiteitä on arvioitu uudelleen ja ne on saatettu ajan tasalle. Nämä muutokset olisi otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä.

(5)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen tilanne unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuri uusi korkean riskin alue Romanian osalta ja sisällytettävä se täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan III osan luetteloon.

(6)	Kun otetaan huomioon kriittinen epidemiologinen tilanne unionissa afrikkalaisen sikaruton leviämisen kannalta, on tärkeää, että täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteeseen tällä päätöksellä tehdyt muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

(7)	Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 29 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Stella KYRIAKIDES

Komission jäsen

(1) EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2) EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3) EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

(5) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1568, annettu 27 päivänä lokakuuta 2020, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (EUVL L 358, 28.10.2020, s. 69).

LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite seuraavasti:

”LIITE

I OSA

1. Belgia

Seuraavat alueet Belgiassa:

dans la province de Luxembourg:

la zone est délimitée, dans le sens des aiguilles d’une montre, par:

Frontière avec la France,

Rue Mersinhat à Florenville,

La N818 jusque son intersection avec la N83,

La N83 jusque son intersection avec la N884,

La N884 jusque son intersection avec la N824,

La N824 jusque son intersection avec Le Routeux,

Le Routeux,

Rue d’Orgéo,

Rue de la Vierre,

Rue du Bout-d’en-Bas,

Rue Sous l’Eglise,

Rue Notre-Dame,

Rue du Centre,

La N845 jusque son intersection avec la N85,

La N85 jusque son intersection avec la N40,

La N40 jusque son intersection avec la N802,

La N802 jusque son intersection avec la N825,

La N825 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N40,

N40: Burnaimont, Rue de Luxembourg, Rue Ranci, Rue de la Chapelle,

Rue du Tombois,

Rue Du Pierroy,

Rue Saint-Orban,

Rue Saint-Aubain,

Rue des Cottages,

Rue de Relune,

Rue de Rulune,

Route de l’Ermitage,

N87: Route de Habay,

Chemin des Ecoliers,

Le Routy,

Rue Burgknapp,

Rue de la Halte,

Rue du Centre,

Rue de l’Eglise,

Rue du Marquisat,

Rue de la Carrière,

Rue de la Lorraine,

Rue du Beynert,

Millewée,

Rue du Tram,

Millewée,

N4: Route de Bastogne, Avenue de Longwy, Route de Luxembourg,

Frontière avec le Grand-Duché de Luxembourg,

Frontière avec la France, jusque son intersection avec la Rue Mersinhat à Florenville.

2. Viro

Seuraavat alueet Virossa:

—	Hiiu maakond.

3. Unkari

Seuraavat alueet Unkarissa:

—

Békés megye 950950, 950960, 950970, 951950, 952050, 952750, 952850, 952950, 953050, 953150, 953650, 953660, 953750, 953850, 953960, 954250, 954260, 954350, 954450, 954550, 954650, 954750, 954850, 954860, 954950, 955050, 955150, 955250, 955260, 955270, 955350, 955450, 955510, 955650, 955750, 955760, 955850, 955950, 956050, 956060, 956150 és 956160 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Bács-Kiskun megye 600150, 600850, 601550, 601650, 601660, 601750, 601850, 601950, 602050, 603250, 603750 és 603850 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Budapest 1 kódszámú, vadgazdálkodási tevékenységre nem alkalmas területe,

—	Csongrád-Csanád megye 800150, 800160, 800250, 802220, 802260, 802310 és 802450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Fejér megye 400150, 400250, 400351, 400352, 400450, 400550, 401150, 401250, 401350, 402050, 402350, 402360, 402850, 402950, 403050, 403250, 403350, 403450, 403550, 403650, 403750, 403950, 403960, 403970, 404570, 404650, 404750, 404850, 404950, 404960, 405050, 405750, 405850, 405950, 406050, 406150, 406550, 406650 és 406750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Jász-Nagykun-Szolnok megye 750150, 750160, 750260, 750350, 750450, 750460, 754450, 754550, 754560, 754570, 754650, 754750, 754950, 755050, 755150, 755250, 755350 és 755450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Komárom-Esztergom megye 250150, 250250, 250350, 250450, 250460, 250550, 250650, 250750, 250850, 250950, 251050, 251150, 251250, 251350, 251360, 251450, 251550, 251650, 251750, 251850, 252150 és 252250, kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—

Pest megye 571550, 572150, 572250, 572350, 572550, 572650, 572750, 572850, 572950, 573150, 573250, 573260, 573350, 573360, 573450, 573850, 573950, 573960, 574050, 574150, 574350, 574360, 574550, 574650, 574750, 574850, 574860, 574950, 575 050,575150, 575250, 575350, 575550, 575650, 575750, 575850, 575950, 576050, 576150, 576250, 576350, 576450, 576650, 576750, 576850, 576950, 577050, 577150, 577350, 577450, 577650, 577850, 577950, 578050, 578150, 578250, 578350, 578360, 578450, 578550, 578560, 578650, 578850, 578950, 579050, 579150, 579250, 579350, 579450, 579460, 579550, 579650, 579750, 580250 és 580450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

4. Latvia

Seuraavat alueet Latviassa:

—	Pāvilostas novada Vērgales pagasts,

—	Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

—	Grobiņas novads,

—	Rucavas novada Dunikas pagasts.

5. Liettua

Seuraavat alueet Liettuassa:

—	Klaipėdos rajono savivaldybės: Agluonėnų, Priekulės, Veiviržėnų, Judrėnų, Endriejavo ir Vėžaičių seniūnijos,

—	Kretingos rajono savivaldybės: Darbėnų, Kretingos ir Žalgirio seniūnijos,

—	Plungės rajono savivaldybės: Nausodžio sen dalis nuo kelio 166 į pietryčius ir Kulių seniūnija,

—	Skuodo rajono savivaldybės: Lenkimų, Mosėdžio, Skuodo, Skuodo miesto seniūnijos.

6. Puola

Seuraavat alueet Puolassa:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Wielbark i Rozogi w powiecie szczycieńskim,

gminy Janowiec Kościelny, Janowo i część gminy Kozłowo położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Rączki – Kownatki – Gardyny w powiecie nidzickim,

powiat działdowski,

gmina Dąbrówno w powiecie ostródzkim,

gminy Kisielice, Susz, Iława z miastem Iława, Lubawa z miastem Lubawa, w powiecie iławskim,

gmina Grodziczno w powiecie nowomiejskim,

w województwie podlaskim:

gminy Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew i część gminy Kulesze Kościelne położona na południe od linii wyznaczonej przez linię koleją w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Miastkowo, Nowogród, Śniadowo i Zbójna w powiecie łomżyńskim,

gminy Szumowo, Zambrów z miastem Zambrów i część gminy Kołaki Kościelne położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie zambrowskim,

w województwie mazowieckim:

powiat ostrołęcki,

powiat miejski Ostrołęka,

gminy Bielsk, Brudzeń Duży, Drobin, Gąbin, Łąck, Nowy Duninów, Radzanowo, Słupno i Stara Biała w powiecie płockim,

powiat miejski Płock,

powiat sierpecki,

powiat żuromiński,

gminy Andrzejewo, Brok, Stary Lubotyń, Szulborze Wielkie, Wąsewo, Ostrów Mazowiecka z miastem Ostrów Mazowiecka, część gminy Małkinia Górna położona na północ od rzeki Brok w powiecie ostrowskim,

gminy Dzierzgowo, Lipowiec Kościelny, miasto Mława, Radzanów, Szreńsk, Szydłowo i Wieczfnia Kościelna, w powiecie mławskim,

powiat przasnyski,

powiat makowski,

gminy Gzy, Obryte, Zatory, Pułtusk i część gminy Winnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Brańszczyk, Długosiodło, Rząśnik, Wyszków, Zabrodzie i część gminy Somianka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Kowala, Wierzbica, część gminy Wolanów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie radomskim,

powiat miejski Radom,

powiat szydłowiecki,

powiat gostyniński,

w województwie podkarpackim:

gminy Pruchnik, Rokietnica, Roźwienica, w powiecie jarosławskim,

gminy Fredropol, Krasiczyn, Krzywcza, Medyka, Orły, Żurawica, Przemyśl w powiecie przemyskim,

powiat miejski Przemyśl,

gminy Gać, Jawornik Polski, Kańczuga, część gminy wiejskiej Przeworsk położona na zachód od miasta Przeworsk i na zachód od linii wyznaczonej przez autostradę A4 biegnącą od granicy z gminą Tryńcza do granicy miasta Przeworsk, część gminy Zarzecze położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1594R biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Zarzecze oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogi nr 1617R oraz 1619R biegnącą do południowej granicy gminy w powiecie przeworskim,

powiat łańcucki,

gminy Trzebownisko, Głogów Małopolski i część gminy Sokołów Małopolski położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 875 w powiecie rzeszowskim,

gminy Dzikowiec, Kolbuszowa, Niwiska i Raniżów w powiecie kolbuszowskim,

gminy Borowa, Czermin, Gawłuszowice, Mielec z miastem Mielec, Padew Narodowa, Przecław, Tuszów Narodowy w powiecie mieleckim,

w województwie świętokrzyskim:

powiat opatowski,

powiat sandomierski,

gminy Bogoria, Łubnice, Oleśnica, Osiek, Połaniec, Rytwiany i Staszów w powiecie staszowskim,

gmina Skarżysko Kościelne w powiecie skarżyskim,

gmina Wąchock, część gminy Brody położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 oraz na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogi: nr 0618T biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania w miejscowości Lipie, drogę biegnącą od miejscowości Lipie do wschodniej granicy gminy oraz na północ od drogi nr 42 i część gminy Mirzec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 744 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Tychów Stary a następnie przez drogę nr 0566T biegnącą od miejscowości Tychów Stary w kierunku północno – wschodnim do granicy gminy w powiecie starachowickim,

powiat ostrowiecki,

gminy Gowarczów, Końskie i Stąporków w powiecie koneckim,

w województwie łódzkim:

gminy Łyszkowice, Kocierzew Południowy, Kiernozia, Chąśno, Nieborów, część gminy wiejskiej Łowicz położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącej od granicy miasta Łowicz do zachodniej granicy gminy oraz część gminy wiejskiej Łowicz położona na wschód od granicy miasta Łowicz i na północ od granicy gminy Nieborów w powiecie łowickim,

gminy Biała Rawska, Cielądz, Rawa Mazowiecka z miastem Rawa Mazowiecka i Regnów w powiecie rawskim,

powiat skierniewicki,

powiat miejski Skierniewice,

gminy Białaczów, Mniszków, Paradyż, Sławno i Żarnów w powiecie opoczyńskim,

gminy Czerniewice, Inowłódz, Lubochnia, Rzeczyca, Tomaszów Mazowiecki z miastem Tomaszów Mazowiecki i Żelechlinek w powiecie tomaszowskim,

w województwie pomorskim:

gminy Ostaszewo, miasto Krynica Morska oraz część gminy Nowy Dwór Gdański położona na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 55 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 7, następnie przez drogę nr 7 i S7 biegnącą do zachodniej granicy gminy w powiecie nowodworskim,

gminy Lichnowy, Miłoradz, Nowy Staw, Malbork z miastem Malbork w powiecie malborskim,

gminy Mikołajki Pomorskie, Stary Targ i Sztum w powiecie sztumskim,

powiat gdański,

Miasto Gdańsk,

powiat tczewski,

powiat kwidzyński,

w województwie lubuskim:

gminy Międzyrzecz, Pszczew, część gminy Trzciel położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 w powiecie międzyrzeckim,

część gminy Lubrza położona na północ od linii wyznaczonej przez autostradę A2, część gminy Łagów położona na północ od linii wyznaczonej przez autostradę A2, część gminy Świebodzin położona na północ od linii wyznaczonej przez autostradę A2w powiecie świebodzińskim,

gmina Ośno Lubuskie powiecie słubickim,

gminy Krzeszyce, Sulęcin i część gminy Torzym położona na północ od linii wyznaczonej przez autostradę A2 w powiecie sulęcińskim,

gminy Bogdaniec, Lubiszyn i część gminy Witnica położona na północny – wschód od drogi biegnącej od zachodniej granicy gminy od miejscowości Krześnica, przez miejscowości Kamień Wielki – Mościce – Witnica – Kłopotowo do południowej granicy gminy w powiecie gorzowskim,

w województwie dolnośląskim:

gminy Bolesławiec z miastem Bolesławiec, Gromadka i Osiecznica w powiecie bolesławieckim,

gmina Węgliniec w powiecie zgorzeleckim,

gmina Chocianów i część gminy Przemków położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie polkowickim,

gmina Jemielno, Niechlów i Góra w powiecie górowskim,

gmina Rudna i Lubin z miastem Lubin w powiecie lubińskim,

w województwie wielkopolskim:

gminy Krzemieniewo, Rydzyna, część gminy Święciechowa położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12w powiecie leszczyńskim,

część gminy Kwilcz położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 24, część gminy Międzychód położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 24 w powiecie międzychodzkim,

gminy Lwówek, Kuślin, Opalenica, część gminy Miedzichowo położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92, część gminy Nowy Tomyśl położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 305 w powiecie nowotomyskim,

gminy Granowo, Grodzisk Wielkopolski i część gminy Kamieniec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 308 w powiecie grodziskim,

gminy Czempiń, miasto Kościan, część gminy wiejskiej Kościan położona na północny – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5 oraz na wschód od linii wyznaczonej przez kanał Obry, część gminy Krzywiń położona na wschód od linii wyznaczonej przez kanał Obry w powiecie kościańskim,

powiat miejski Poznań,

gminy Swarzędz, Pobiedziska, Czerwonak, Mosina, miasto Luboń, miasto Puszczykowo, część gminy Komorniki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5, część gminy Stęszew położona na południowy – wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 5 i 32 i część gminy Kórnik położona na zachód od linii wyznaczonych przez drogi: nr S11 biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 434 i drogę nr 434 biegnącą od tego skrzyżowania do południowej granicy gminy, część gminy Rokietnica położona na południowy zachód od linii kolejowej biegnącej od północnej granicy gminy w miejscowości Krzyszkowo do południowej granicy gminy w miejscowości Kiekrz oraz część gminy wiejskiej Murowana Goślina położona na południe od linii kolejowej biegnącej od północnej granicy miasta Murowana Goślina do północno-wschodniej granicy gminy w powiecie poznańskim,

gmina Kiszkowo i część gminy Kłecko położona na zachód od rzeki Mała Wełna w powiecie gnieźnieńskim,

gminy Lubasz, Czarnków z miastem Czarnków, część gminy Połajewo na położona na północ od drogi łączącej miejscowości Chraplewo, Tarnówko-Boruszyn, Krosin, Jakubowo, Połajewo – ul. Ryczywolska do północno-wschodniej granicy gminy oraz część gminy Wieleń położona na południe od linii kolejowej biegnącej od wschodniej granicy gminy przez miasto Wieleń i miejscowość Herburtowo do zachodniej granicy gminy w powiecie czarnkowsko-trzcianeckim,

gminy Pniewy, Ostroróg, Wronki, miasto Szamotuły i część gminy Szamotuły położona na zachód od zachodniej granicy miasta Szamotuły i na południe od linii kolejowej biegnącej od południowej granicy miasta Szamotuły, do południowo-wschodniej granicy gminy oraz część gminy Obrzycko położona na zachód od drogi nr 185 łączącej miejscowości Gaj Mały, Słopanowo i Obrzycko do północnej granicy miasta Obrzycko, a następnie na zachód od drogi przebiegającej przez miejscowość Chraplewo oraz część gminy Duszniki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 92 oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 306, część gminy Kaźmierz położona na północ i na zachód od linii wyznaczonych przez drogi: nr 92 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Witkowice – Gorszewice – Kaźmierz (wzdłuż ulic Czereśniowa, Dworcowa, Marii Konopnickiej) – Chlewiska, biegnącą do wschodniej granicy gminy w powiecie szamotulskim,

gmina Budzyń w powiecie chodzieskim,

gminy Mieścisko, Skoki i Wągrowiec z miastem Wągrowiec w powiecie wągrowieckim,

gmina Dobrzyca i część gminy Gizałki położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 443 w powiecie pleszewskim,

gmina Zagórów w powiecie słupeckim,

gmina Pyzdry w powiecie wrzesińskim,

gminy Kotlin, Żerków i część gminy Jarocin położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr S11 i 15 w powiecie jarocińskim,

gmina Rozdrażew, część gminy Koźmin Wielkopolski położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 15, część gminy Krotoszyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 15 oraz na wschód od granic miasta Krotoszyn w powiecie krotoszyńskim,

gminy Nowe Skalmierzyce, Raszków, Ostrów Wielkopolski z miastem Ostrów Wielkopolski w powiecie ostrowskim,

powiat miejski Kalisz,

gminy Ceków – Kolonia, Godziesze Wielkie, Koźminek, Lisków, Mycielin, Opatówek, Szczytniki w powiecie kaliskim,

gmina Malanów i część gminy Tuliszków położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 72 w powiecie tureckim,

gminy Rychwał, Rzgów, część gminy Grodziec położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 443, część gminy Stare Miasto położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę nr A2 w powiecie konińskim,

w województwie zachodniopomorskim:

część gminy Boleszkowice położona na północny wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 31 i część gminy Dębno położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 31 biegnącą od zachodniej granicy gminy do miejscowości Sarbinowo, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od miejscowości Sarbinowo przez miejscowość Krześnica do wschodniej granicy gminy w powiecie myśliborskim,

gmina Mieszkowice w powiecie gryfińskim.

7. Slovakia

Seuraavat alueet Slovakiassa:

—	the whole district of Vranov nad Topľou, except municipalities included in part II,

—	the whole district of Humenné,

—	the whole district of Snina,

—	the whole district of Sobrance, except municipalities included in part III,

—	in the district of Michalovce municipality Strážske,

—	in the district of Gelnica, the whole municipalities of Uhorná, Smolnícka Huta, Mníšek nad Hnilcom, Prakovce, Helcmanovce, Gelnica, Kojšov, Veľký Folkmár, Jaklovce, Žakarovce, Margecany, Henclová and Stará Voda,

—

in the district of Prešov, the whole municipalities of Klenov, Miklušovce, Sedlice, Suchá dolina, Janov, Radatice, Ľubovec, Ličartovce, Drienovská Nová Ves, Kendice, Petrovany, Drienov, Lemešany, Janovík, Bretejovce, Seniakovce, Šarišské Bohdanovce, Varhaňovce, Brestov Mirkovce, Žehňa, and Červenica,

—	Dulova Ves, Záborské, Kokošovce, Abranovce, Lesíček, Zlatá Baňa, Ruská Nová Ves, Teriakovce, Podhradník, Okružná, Trnkov,Vyšná Šebastová and Šarišská Poruba,

—	in the district of Rožňava, the whole municipalities of Brzotín, Gočaltovo, Honce, Jovice, Kružná, Kunová Teplica, Pača, Pašková, Pašková, Rakovnica,

—	Rozložná, Rožňavské Bystré, Rožňava, Rudná, Štítnik, Vidová, Čučma and Betliar,

—	in the district of Revúca, the whole municipalities of Držkovce, Chvalová, Gemerské Teplice, Gemerský Sad, Hucín, Jelšava, Leváre, Licince, Nadraž, Prihradzany, Sekerešovo, Šivetice, Kameňany, Višňové, Rybník and Sása,

—	in the district of Michalovce, the whole municipality of Strážske,

—	in the district of Rimavská Sobota, municipalities located south of the road No.526 not included in Part II,

—

in the district of Lučenec, the whole municipalities of Trenč, Veľká nad Ipľom, Jelšovec, Panické Dravce, Lučenec, Kalonda, Rapovce, Trebeľovce, Mučín, Lipovany, Pleš, Fiľakovské Kováče, Ratka, Fiľakovo, Biskupice, Belina, Radzovce, Čakanovce, Šiatorská Bukovinka, Čamovce, Šurice, Halič, Mašková, Ľuboreč, Šíd and Prša,

—

in the district of Veľký Krtíš, the whole municipalities of Ipeľské Predmostie, Veľká Ves nad Ipľom, Sečianky, Kleňany, Hrušov, Vinica, Balog nad Ipľom, Dolinka, Kosihy nad Ipľom, Ďurkovce, Širákov, Kamenné Kosihy, Seľany, Veľká Čalomija, Malá Čalomija, Koláre, Trebušovce, Chrastince, Lesenice, Slovenské Ďarmoty, Opatovská Nová Ves, Bátorová, Nenince, Záhorce, Želovce, Sklabiná, Nová Ves, Obeckov, Vrbovka, Kiarov, Kováčovce, Zombor, Olováry, Čeláre, Glabušovce, Veľké Straciny, Malé Straciny, Malý Krtíš, Veľký Krtíš, Pôtor, Veľké Zlievce, Malé Zlievce, Bušince, Muľa, Ľuboriečka, Dolná Strehová, Vieska, Slovenské Kľačany, Horná Strehová, Chrťany and Závada.

8. Kreikka

Seuraavat alueet Kreikassa:

—

in the regional unit of Drama:

—	the community departments of Sidironero and Skaloti and the municipal departments of Livadero and Ksiropotamo (in Drama municipality),

—	the municipal department of Paranesti (in Paranesti municipality),

—	the municipal departments of Kokkinogeia, Mikropoli, Panorama, Pyrgoi (in Prosotsani municipality),

—	the municipal departments of Kato Nevrokopi, Chrysokefalo, Achladea, Vathytopos, Volakas, Granitis, Dasotos, Eksohi, Katafyto, Lefkogeia, Mikrokleisoura, Mikromilea, Ochyro, Pagoneri, Perithorio, Kato Vrontou and Potamoi (in Kato Nevrokopi municipality),

—

in the regional unit of Xanthi:

—	the municipal departments of Kimmerion, Stavroupoli, Gerakas, Dafnonas, Komnina, Kariofyto and Neochori (in Xanthi municipality),

—	the community departments of Satres, Thermes, Kotyli, and the municipal departments of Myki, Echinos and Oraio and (in Myki municipality),

—	the community department of Selero and the municipal department of Sounio (in Avdira municipality),

—

in the regional unit of Rodopi:

—	the municipal departments of Komotini, Anthochorio, Gratini, Thrylorio, Kalhas, Karydia, Kikidio, Kosmio, Pandrosos, Aigeiros, Kallisti, Meleti, Neo Sidirochori and Mega Doukato (in Komotini municipality),

—	the municipal departments of Ipio, Arriana, Darmeni, Archontika, Fillyra, Ano Drosini, Aratos and the Community Departments Kehros and Organi (in Arriana municipality),

—	the municipal departments of Iasmos, Sostis, Asomatoi, Polyanthos and Amvrosia and the community department of Amaxades (in Iasmos municipality),

—	the municipal department of Amaranta (in Maroneia Sapon municipality),

—

in the regional unit of Evros:

—	the municipal departments of Kyriaki, Mandra, Mavrokklisi, Mikro Dereio, Protokklisi, Roussa, Goniko, Geriko, Sidirochori, Megalo Derio, Sidiro, Giannouli, Agriani and Petrolofos (in Soufli municipality),

—	the municipal departments of Dikaia, Arzos, Elaia, Therapio, Komara, Marasia, Ormenio, Pentalofos, Petrota, Plati, Ptelea, Kyprinos, Zoni, Fulakio, Spilaio, Nea Vyssa, Kavili, Kastanies, Rizia, Sterna, Ampelakia, Valtos, Megali Doxipara, Neochori and Chandras (in Orestiada municipality),

—	the municipal departments of Asvestades, Ellinochori, Karoti, Koufovouno, Kiani, Mani, Sitochori, Alepochori, Asproneri, Metaxades, Vrysika, Doksa, Elafoxori, Ladi, Paliouri and Poimeniko (in Didymoteixo municipality),

—

in the regional unit of Serres:

—

the municipal departments of Kerkini, Livadia, Makrynitsa, Neochori, Platanakia, Petritsi, Akritochori, Vyroneia, Gonimo, Mandraki, Megalochori, Rodopoli, Ano Poroia, Katw Poroia, Sidirokastro, Vamvakophyto, Promahonas, Kamaroto, Strymonochori, Charopo, Kastanousi and Chortero and the community departments of Achladochori, Agkistro and Kapnophyto (in Sintiki municipality),

—	the municipal departments of Serres, Elaionas and Oinoussa and the community departments of Orini and Ano Vrontou (in Serres municipality),

—	the municipal departments of Dasochoriou, Irakleia, Valtero, Karperi, Koimisi, Lithotopos, Limnochori, Podismeno and Chrysochorafa (in Irakleia municipality).

II OSA

1. Belgia

Seuraavat alueet Belgiassa:

dans la province de Luxembourg:

la zone est délimitée, dans le sens des aiguilles d’une montre, par:

La Rue de la Station (N85) à Florenville jusque son intersection avec la N894,

La N894 jusque son intersection avec la rue Grande,

La rue Grande jusque son intersection avec la rue de Neufchâteau,

La rue de Neufchâteau jusque son intersection avec Hosseuse,

Hosseuse,

La Roquignole,

Les Chanvières,

La Fosse du Loup,

Le Sart,

La N801 jusque son intersection avec la rue de l’Accord,

La rue de l’Accord,

La rue du Fet,

La N40 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N81 au niveau de Weyler,

La N81 jusque son intersection avec la N883 au niveau d’Aubange,

La N883 jusque son intersection avec la N88 au niveau d’Aubange,

La N88 jusque son intersection avec la N811,

La N811 jusque son intersection avec la rue Baillet Latour,

La rue Baillet Latour jusque son intersection avec la N88,

La N88 (rue Baillet Latour, rue Fontaine des Dames, rue Yvan Gils, rue de Virton, rue de Gérouville, Route de Meix) jusque son intersection avec la N981,

La N981 (rue de Virton) jusque son intersection avec la N83,

La N83 (rue du Faing, rue de Bouillon, rue Albert 1er, rue d’Arlon) jusque son intersection avec la N85 (Rue de la Station) à Florenville.

2. Bulgaria

Seuraavat alueet Bulgariassa:

—	the whole region of Haskovo,

—	the whole region of Yambol,

—	the whole region of Stara Zagora,

—	the whole region of Pernik,

—	the whole region of Kyustendil,

—	the whole region of Plovdiv,

—	the whole region of Pazardzhik,

—	the whole region of Smolyan,

—	the whole region of Burgas excluding the areas in Part III.

3. Viro

Seuraavat alueet Virossa:

—	Eesti Vabariik (välja arvatud Hiiu maakond).

4. Unkari

Seuraavat alueet Unkarissa:

—

Békés megye 950150, 950250, 950350, 950450, 950550, 950650, 950660, 950750, 950850, 950860, 951050, 951150, 951250, 951260, 951350, 951450, 951460, 951550, 951650, 951750, 952150, 952250, 952350, 952450, 952550, 952650, 953250, 953260, 953270, 953350, 953450, 953550, 953560, 953950, 954050, 954060, 954150, 956250, 956350, 956450, 956550, 956650 és 956750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Borsod-Abaúj-Zemplén megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe,

—	Fejér megye 403150, 403160, 403260, 404250, 404550, 404560, 405450, 405550, 405650, 406450 és 407050 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Hajdú-Bihar megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe,

—	Heves megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe,

—

Jász-Nagykun-Szolnok megye 750250, 750550, 750650, 750750, 750850, 750970, 750980, 751050, 751150, 751160, 751250, 751260, 751350, 751360, 751450, 751460, 751470, 751550, 751650, 751750, 751850, 751950, 752150, 752250, 752350, 752450, 752460, 752550, 752560, 752650, 752750, 752850, 752950, 753060, 753070, 753150, 753250, 753310, 753450, 753550, 753650, 753660, 753750, 753850, 753950, 753960, 754050, 754150, 754250, 754360, 754370, 754850, 755550, 755650 és 755750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Komárom-Esztergom megye: 251950, 252050, 252350, 252450, 252460, 252550, 252650, 252750, 252850, 252860, 252950, 252960, 253050, 253150, 253250, 253350, 253450 és 253550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Nógrád megye valamennyi vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Pest megye 570150, 570250, 570350, 570450, 570550, 570650, 570750, 570850, 570950, 571050, 571150, 571250, 571350, 571650, 571750, 571760, 571850, 571950, 572050, 573550, 573650, 574250, 577250, 580050 és 580150 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

—	Szabolcs-Szatmár-Bereg megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe.

5. Latvia

Seuraavat alueet Latviassa:

—	Ādažu novads,

—	Aizputes novada Aizputes, Cīravas un Lažas pagasts, Kalvenes pagasta daļa uz rietumiem no ceļa pie Vārtājas upes līdz autoceļam A9, uz dienvidiem no autoceļa A9, uz rietumiem no autoceļa V1200, Kazdangas pagasta daļa uz rietumiem no ceļa V1200, P115, P117, V1296, Aizputes pilsēta,

—	Aglonas novads,

—	Aizkraukles novads,

—	Aknīstes novads,

—	Alojas novads,

—	Alsungas novads,

—	Alūksnes novads,

—	Amatas novads,

—	Apes novads,

—	Auces novads,

—	Babītes novads,

—	Baldones novads,

—	Baltinavas novads,

—	Balvu novads,

—	Bauskas novads,

—	Beverīnas novads,

—	Brocēnu novads,

—	Burtnieku novads,

—	Carnikavas novads,

—	Cēsu novads,

—	Cesvaines novads,

—	Ciblas novads,

—	Dagdas novads,

—	Daugavpils novads,

—	Dobeles novads,

—	Dundagas novads,

—	Durbes novads,

—	Engures novads,

—	Ērgļu novads,

—	Garkalnes novads,

—	Gulbenes novads,

—	Iecavas novads,

—	Ikšķiles novads,

—	Ilūkstes novads,

—	Inčukalna novads,

—	Jaunjelgavas novads,

—	Jaunpiebalgas novads,

—	Jaunpils novads,

—	Jēkabpils novads,

—	Jelgavas novads,

—	Kandavas novads,

—	Kārsavas novads,

—	Ķeguma novads,

—	Ķekavas novads,

—	Kocēnu novads,

—	Kokneses novads,

—	Krāslavas novads,

—	Krimuldas novads,

—	Krustpils novads,

—	Kuldīgas novada, Laidu pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa V1296, Padures, Rumbas, Rendas, Kabiles, Vārmes, Pelču, Ēdoles, Īvandes, Kurmāles, Turlavas, Gudenieku un Snēpeles pagasts, Kuldīgas pilsēta,

—	Lielvārdes novads,

—	Līgatnes novads,

—	Limbažu novads,

—	Līvānu novads,

—	Lubānas novads,

—	Ludzas novads,

—	Madonas novads,

—	Mālpils novads,

—	Mārupes novads,

—	Mazsalacas novads,

—	Mērsraga novads,

—	Naukšēnu novads,

—	Neretas novads,

—	Ogres novads,

—	Olaines novads,

—	Ozolnieku novads,

—	Pārgaujas novads,

—	Pāvilostas novada Sakas pagasts, Pāvilostas pilsēta,

—	Pļaviņu novads,

—	Preiļu novads,

—	Priekules novads,

—	Priekuļu novads,

—	Raunas novads,

—	republikas pilsēta Daugavpils,

—	republikas pilsēta Jelgava,

—	republikas pilsēta Jēkabpils,

—	republikas pilsēta Jūrmala,

—	republikas pilsēta Rēzekne,

—	republikas pilsēta Valmiera,

—	Rēzeknes novads,

—	Riebiņu novads,

—	Rojas novads,

—	Ropažu novads,

—	Rugāju novads,

—	Rundāles novads,

—	Rūjienas novads,

—	Salacgrīvas novads,

—	Salas novads,

—	Salaspils novads,

—	Saldus novads,

—	Saulkrastu novads,

—	Sējas novads,

—	Siguldas novads,

—	Skrīveru novads,

—	Skrundas novada Raņķu pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa V1272 līdz robežai ar Ventas upi, Skrundas pagasta daļa no Skrundas uz ziemeļiem no autoceļa A9 un austrumiem no Ventas upes,

—	Smiltenes novads,

—	Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

—	Strenču novads,

—	Talsu novads,

—	Tērvetes novads,

—	Tukuma novads,

—	Vaiņodes novada Vaiņodes pagasts un Embūtes pagasta daļa uz dienvidiem autoceļa P116, P106,

—	Valkas novads,

—	Varakļānu novads,

—	Vārkavas novads,

—	Vecpiebalgas novads,

—	Vecumnieku novads,

—	Ventspils novads,

—	Viesītes novads,

—	Viļakas novads,

—	Viļānu novads,

—	Zilupes novads.

6. Liettua

Seuraavat alueet Liettuassa:

—	Alytaus miesto savivaldybė,

—	Alytaus rajono savivaldybė,

—	Anykščių rajono savivaldybė,

—	Akmenės rajono savivaldybė,

—	Birštono savivaldybė,

—	Biržų miesto savivaldybė,

—	Biržų rajono savivaldybė,

—	Druskininkų savivaldybė,

—	Elektrėnų savivaldybė,

—	Ignalinos rajono savivaldybė,

—	Jonavos rajono savivaldybė,

—	Joniškio rajono savivaldybė,

—	Jurbarko rajono savivaldybė: Eržvilko, Girdžių, Jurbarko miesto, Jurbarkų, Raudonės, Šimkaičių, Skirsnemunės, Smalininkų, Veliuonos ir Viešvilės seniūnijos,

—	Kaišiadorių rajono savivaldybė,

—	Kalvarijos savivaldybė,

—	Kauno miesto savivaldybė,

—

Kauno rajono savivaldybė: Akademijos, Alšėnų, Batniavos, Ežerėlio, Domeikavos, Garliavos, Garliavos apylinkių, Karmėlavos, Kulautuvos, Lapių, Linksmakalnio, Neveronių, Raudondvario, Ringaudų, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Vandžiogalos, Užliedžių, Vilkijos, ir Zapyškio seniūnijos, Babtų seniūnijos dalis į rytus nuo kelio A1, ir Vilkijos apylinkių seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio Nr. 1907,

—	Kazlų rūdos savivaldybė,

—	Kelmės rajono savivaldybė,

—	Kėdainių rajono savivaldybė: Dotnuvos, Gudžiūnų, Kėdainių miesto, Krakių, Pelėdnagių, Surviliškio, Šėtos, Truskavos, Vilainių ir Josvainių seniūnijos dalis į šiaurę ir rytus nuo kelio Nr. 229 ir Nr. 2032,

—	Kupiškio rajono savivaldybė,

—	Kretingos rajono savivaldybė: Imbarės, Kūlupėnų ir Kartenos seniūnijos,

—	Lazdijų rajono savivaldybė,

—	Marijampolės savivaldybė,

—	Mažeikių rajono savivaldybė,

—	Molėtų rajono savivaldybė: Alantos seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio 119 ir į šiaurę nuo kelio Nr. 2828, Balninkų, Dubingių, Giedraičių, Joniškio ir Videniškių seniūnijos,

—	Pagėgių savivaldybė,

—	Pakruojo rajono savivaldybė,

—	Panevėžio rajono savivaldybė,

—	Panevėžio miesto savivaldybė,

—	Pasvalio rajono savivaldybė,

—	Radviliškio rajono savivaldybė,

—	Rietavo savivaldybė,

—	Prienų rajono savivaldybė,

—	Plungės rajono savivaldybė: Žlibinų, Stalgėnų, Nausodžio sen. dalis nuo kelio Nr. 166 į šiaurės vakarus, Plungės miesto ir Šateikių seniūnijos,

—	Raseinių rajono savivaldybė: Betygalos, Girkalnio, Kalnujų, Nemakščių, Pagojukų, Paliepių, Raseinių miesto, Raseinių, Šiluvos, Viduklės seniūnijos,

—	Rokiškio rajono savivaldybė,

—	Skuodo rajono savivaldybės: Aleksandrijos ir Ylakių seniūnijos,

—	Šakių rajono savivaldybė,

—	Šalčininkų rajono savivaldybė,

—	Šiaulių miesto savivaldybė,

—	Šiaulių rajono savivaldybė,

—	Šilutės rajono savivaldybė,

—	Širvintų rajono savivaldybė,

—	Šilalės rajono savivaldybė,

—	Švenčionių rajono savivaldybė,

—	Tauragės rajono savivaldybė,

—	Telšių rajono savivaldybė,

—	Trakų rajono savivaldybė,

—	Ukmergės rajono savivaldybė,

—	Utenos rajono savivaldybė,

—	Varėnos rajono savivaldybė,

—	Vilniaus miesto savivaldybė,

—	Vilniaus rajono savivaldybė,

—	Vilkaviškio rajono savivaldybė,

—	Visagino savivaldybė,

—	Zarasų rajono savivaldybė.

7. Puola

Seuraavat alueet Puolassa:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Kalinowo, Stare Juchy, część gminy Prostki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy łączącą miejscowości Żelazki – Dąbrowskie – Długosze do południowej granicy gminy i część gminy wiejskiej Ełk położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 667 biegnącą od miejscowości Bajtkowo do miejscowości Nowa Wieś Ełcka, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Ełk biegnącą od miejscowości Nowa Wieś Ełcka do wschodniej granicy gminy w powiecie ełckim,

powiat elbląski,

powiat miejski Elbląg,

powiat gołdapski,

gminy Orzysz, Pisz, Ruciane – Nida oraz część gminy Biała Piska położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę 667 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Biała Piska, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 biegnącą od miejscowości Biała Piska do wschodniej granicy gminy w powiecie piskim,

gminy Górowo Iławeckie z miastem Górowo Iławeckie i Sępopol w powiecie bartoszyckim,

gminy Biskupiec, Kolno, część gminy Olsztynek położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr S51 biegnącą od wschodniej granicy gminy do miejscowości Ameryka oraz na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania z drogą S51 do północnej granicy gminy, łączącej miejscowości Mańki – Mycyny – Ameryka w powiecie olsztyńskim,

gmina Grunwald, część gminy Małdyty położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7, część gminy Miłomłyn położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7, część gminy wiejskiej Ostróda położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 oraz na południe od drogi nr 16, część miasta Ostróda położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 w powiecie ostródzkim,

powiat giżycki,

powiat braniewski,

powiat kętrzyński,

gminy Lubomino i Orneta w powiecie lidzbarskim,

gmina Nidzica i część gminy Kozłowo położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Rączki – Kownatki – Gardyny w powiecie nidzickim,

gminy Dźwierzuty, Jedwabno, Pasym, Szczytno i miasto Szczytno i Świętajno w powiecie szczycieńskim,

powiat mrągowski,

gmina Zalewo w powiecie iławskim,

powiat węgorzewski,

w województwie podlaskim:

powiat bielski,

gminy Radziłów, Rajgród Wąsosz, część gminy wiejskiej Grajewo położona na południe o linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy łączącą miejscowości: Mareckie – Łękowo – Kacprowo – Ruda, a następnie od miejscowości Ruda na południe od rzeki Binduga uchodzącej do rzeki Ełk i następnie na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Ełk od ujścia rzeki Binduga do wschodniej granicy gminy w powiecie grajewskim,

powiat moniecki,

powiat sejneński,

gminy Łomża, Piątnica, Jedwabne, Przytuły i Wizna w powiecie łomżyńskim,

powiat miejski Łomża,

powiat siemiatycki,

powiat hajnowski,

gminy Ciechanowiec, Klukowo, Szepietowo, Kobylin-Borzymy, Nowe Piekuty, Sokoły i część gminy Kulesze Kościelne położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie wysokomazowieckim,

gmina Rutki i część gminy Kołaki Kościelne położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie zambrowskim,

powiat kolneński z miastem Kolno,

powiat białostocki,

gminy Filipów, Jeleniewo, Przerośl, Raczki, Rutka-Tartak, Suwałki, Szypliszki Wiżajny oraz część gminy Bakałarzewo położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę 653 biegnącej od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą 1122B oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1122B biegnącą od drogi 653 w kierunku południowym do skrzyżowania z drogą 1124B i następnie na północny – wschód od drogi nr 1124B biegnącej od skrzyżowania z drogą 1122B do granicy z gminą Raczki w powiecie suwalskim,

powiat miejski Suwałki,

powiat augustowski,

powiat sokólski,

powiat miejski Białystok,

w województwie mazowieckim:

powiat siedlecki,

powiat miejski Siedlce,

gminy Bielany, Ceranów, Jabłonna Lacka, Kosów Lacki, Repki, Sabnie, Sterdyń i gmina wiejska Sokołów Podlaski w powiecie sokołowskim,

powiat węgrowski,

powiat łosicki,

powiat ciechanowski,

powiat sochaczewski,

gminy Policzna, Przyłęk, Tczów i Zwoleń w powiecie zwoleńskim,

powiat kozienicki,

gminy Chotcza i Solec nad Wisłą w powiecie lipskim,

gminy Gózd, Jastrzębia, Jedlnia Letnisko, Pionki z miastem Pionki, Skaryszew, Jedlińsk, Przytyk, Zakrzew, część gminy Iłża położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9, część gminy Wolanów położona na północ od drogi nr 12 w powiecie radomskim,

gminy Bodzanów, Bulkowo, Staroźreby, Słubice, Wyszogród i Mała Wieś w powiecie płockim,

powiat nowodworski,

powiat płoński,

gminy Pokrzywnica, Świercze i część gminy Winnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

powiat wołomiński,

część gminy Somianka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Borowie, Garwolin z miastem Garwolin, Miastków Kościelny, Parysów, Pilawa, część gminy Wilga położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Wilga biegnącą od wschodniej granicy gminy do ujścia do rzeki Wisły, część gminy Górzno położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Łąki i Górzno biegnącą od wschodniej granicy gminy, następnie od miejscowości Górzno na północ od drogi nr 1328W biegnącej do drogi nr 17, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od drogi nr 17 do zachodniej granicy gminy przez miejscowości Józefów i Kobyla Wola w powiecie garwolińskim,

gminy Boguty – Pianki, Zaręby Kościelne, Nur i część gminy Małkinia Górna położona na południe od rzeki Brok w powiecie ostrowskim,

gminy Stupsk, Wiśniewo i Strzegowo w powiecie mławskim,

powiat miński,

powiat otwocki,

powiat warszawski zachodni,

powiat legionowski,

powiat piaseczyński,

powiat pruszkowski,

powiat grójecki,

powiat grodziski,

powiat żyrardowski,

powiat białobrzeski,

powiat przysuski,

powiat miejski Warszawa,

w województwie lubelskim:

powiat bialski,

powiat miejski Biała Podlaska,

gminy Batorz, Godziszów, Janów Lubelski, Modliborzyce i Potok Wielki w powiecie janowskim,

gminy Janowiec, Kazimierz Dolny, Końskowola, Kurów, Markuszów, Nałęczów, Puławy z miastem Puławy, Wąwolnica i Żyrzyn w powiecie puławskim,

gminy Nowodwór, miasto Dęblin i część gminy Ryki położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową powiecie ryckim,

gminy Adamów, Krzywda, Stoczek Łukowski z miastem Stoczek Łukowski, Wola Mysłowska, Trzebieszów, Stanin, Wojcieszków, gmina wiejska Łuków i miasto Łuków w powiecie łukowskim,

powiat lubelski,

powiat miejski Lublin,

gminy Niedźwiada, Ostrów Lubelski, Serniki i Uścimów w powiecie lubartowskim,

powiat łęczyński,

powiat świdnicki,

gminy Fajsławice, Gorzków, Izbica, Krasnystaw z miastem Krasnystaw, Kraśniczyn, Łopiennik Górny, Siennica Różana i część gminy Żółkiewka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 842 w powiecie krasnostawskim,

gminy Chełm, Ruda – Huta, Sawin, Rejowiec, Rejowiec Fabryczny z miastem Rejowiec Fabryczny, Siedliszcze, Wierzbica, część gminy Dorohusk położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową, część gminy Wojsławice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę 1839L, część gminy Leśniowice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę 1839L w powiecie chełmskim,

powiat miejski Chełm,

powiat kraśnicki,

powiat opolski,

powiat parczewski,

gminy Hańsk, Stary Brus, Urszulin, Wola Uhruska, część gminy wiejskiej Włodawa położona na południe od południowej granicy miasta Włodawa w powiecie włodawskim,

powiat radzyński,

w województwie podkarpackim:

powiat stalowowolski,

gminy Oleszyce, Lubaczów z miastem Lubaczów, Wielkie Oczy w powiecie lubaczowskim,

część gminy Kamień położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19, część gminy Sokołów Małopolski położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 875 w powiecie rzeszowskim,

gminy Cmolas i Majdan Królewski w powiecie kolbuszowskim,

gminy Grodzisko Dolne, część gminy wiejskiej Leżajsk położona na południe od miasta Leżajsk oraz na zachód od linii wyznaczonej przez rzekę San, w powiecie leżajskim,

gmina Jarocin, część gminy Harasiuki położona na północ od linii wyznaczona przez drogę nr 1048 R, część gminy Ulanów położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Tanew, część gminy Nisko położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 oraz na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 19, część gminy Jeżowe położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie niżańskim,

powiat tarnobrzeski,

w województwie pomorskim:

gminy Dzierzgoń i Stary Dzierzgoń w powiecie sztumskim,

gmina Stare Pole w powiecie malborskim,

gminy Stegny, Sztutowo i część gminy Nowy Dwór Gdański położona na północny – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 55 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 7, następnie przez drogę nr 7 i S7 biegnącą do zachodniej granicy gminy w powiecie nowodworskim,

w województwie świętokrzyskim:

gmina Tarłów i część gminy Ożarów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 w powiecie opatowskim,

część gminy Brody położona na zachód od linii kolejowej biegnącej od miejscowości Marcule i od północnej granicy gminy przez miejscowości Klepacze i Karczma Kunowska do południowej granicy gminy oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 i na północny – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 0618T biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania w miejscowości Lipie oraz przez drogę biegnącą od miejscowości Lipie do wschodniej granicy gminy i część gminy Mirzec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 744 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Tychów Stary a następnie przez drogę nr 0566T biegnącą od miejscowości Tychów Stary w kierunku północno – wschodnim do granicy gminy w powiecie starachowickim,

w województwie lubuskim:

powiat wschowski,

gmina Kostrzyn nad Odrą i część gminy Witnica położona na południowy zachód od drogi biegnącej od zachodniej granicy gminy od miejscowości Krześnica, przez miejscowości Kamień Wielki – Mościce – Witnica – Kłopotowo do południowej granicy gminy w powiecie gorzowskim,

gminy Gubin z miastem Gubin, Maszewo i część gminy Bytnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1157F w powiecie krośnieńskim,

gminy Cybinka, Górzyca, Rzepin i Słubice powiecie słubickim,

gmina Słońsk i część gminy Torzym położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A2 w powiecie sulęcińskim,

gminy Kolsko, część gminy Kożuchów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 283 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 290 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 290 biegnącej od miasta Mirocin Dolny do zachodniej granicy gminy, część gminy Bytom Odrzański położona na północny zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 293 i 326, część gminy Nowe Miasteczko położona na zachód od linii wyznaczonych przez drogi 293 i 328, część gminy Siedlisko położona na północny zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od rzeki Odry przy południowe granicy gminy do drogi nr 326 łączącej się z drogą nr 325 biegnącą w kierunku miejscowości Różanówka do skrzyżowania z drogą nr 321 biegnącą od tego skrzyżowania w kierunku miejscowości Bielawy, a następnie przedłużoną przez drogę przeciwpożarową biegnącą od drogi nr 321 w miejscowości Bielawy do granicy gminy w powiecie nowosolskim,

gminy Nowogród Bobrzański, Trzebiechów część gminy Bojadła położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 278 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 282 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 282 biegnącej od miasta Bojadła do zachodniej granicy gminy i część gminy Sulechów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S3 w powiecie zielonogórskim,

powiat żarski,

gminy Brzeźnica, Iłowa, Małomice, Szprotawa, Wymiarki, Żagań, miasto Żagań, miasto Gozdnica, część gminy Niegosławice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 328 w powiecie żagańskim,

część gminy Lubrza położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A2, część gminy Łagów położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A2, część gminy Świebodzin położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A2 w powiecie świebodzińskim,

w województwie dolnośląskim:

gmina Pęcław, część gminy Kotla położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Krzycki Rów, część gminy wiejskiej Głogów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 12, 319 oraz 329, część miasta Głogów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie głogowskim,

gminy Grębocice i Polkowice w powiecie polkowickim,

w województwie wielkopolskim:

gminy Przemęt i Wolsztyn w powiecie wolsztyńskim,

gmina Wielichowo część gminy Kamieniec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 308 i część gminy Rakoniewice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 305 w powiecie grodziskim,

gminy Wijewo, część gminy Włoszakowice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogi 3903P biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Boguszyn, a następnie przez drogę łączącą miejscowość Boguszyn z miejscowością Krzycko aż do południowej granicy gminy i część gminy Święciechowa położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie leszczyńskim,

część gminy Śmigiel położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 3903P biegnącej od południowej granicy gminy przez miejscowości Bronikowo i Morowice aż do miejscowości Śmigiel do skrzyżowania z drogą 3820P i dalej drogą 3820P, która przechodzi w ul. Jagiellońską, następnie w Lipową i Glinkową, aż do skrzyżowania z drogą S5, następnie przez drogą nr S5 do północnej granicy gminy w powiecie kościańskim,

powiat obornicki,

część gminy Połajewo na położona na południe od drogi łączącej miejscowości Chraplewo, Tarnówko-Boruszyn, Krosin, Jakubowo, Połajewo – ul. Ryczywolska do północno-wschodniej granicy gminy w powiecie czarnkowsko-trzcianeckim,

gmina Suchy Las, część gminy wiejskiej Murowana Goślina położona na północ od linii kolejowej biegnącej od północnej granicy miasta Murowana Goślina do północno-wschodniej granicy gminy oraz część gminy Rokietnica położona na północ i na wschód od linii kolejowej biegnącej od północnej granicy gminy w miejscowości Krzyszkowo do południowej granicy gminy w miejscowości Kiekrz w powiecie poznańskim,

część gminy Szamotuły położona na wschód od wschodniej granicy miasta Szamotuły i na północ od linii kolejowej biegnącej od południowej granicy miasta Szamotuły do południowo-wschodniej granicy gminy oraz część gminy Obrzycko położona na wschód od drogi nr 185 łączącej miejscowości Gaj Mały, Słopanowo i Obrzycko do północnej granicy miasta Obrzycko, a następnie na wschód od drogi przebiegającej przez miejscowość Chraplewo w powiecie szamotulskim,

w województwie łódzkim:

gminy Drzewica, Opoczno i Poświętne w powiecie opoczyńskim,

gmina Sadkowice w powiecie rawskim,

w województwie zachodniopomorskim:

część gminy Boleszkowice położona na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 31 i część gminy Dębno położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 31 biegnącą od zachodniej granicy gminy do miejscowości Sarbinowo, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od miejscowości Sarbinowo przez miejscowość Krześnica do wschodniej granicy gminy w powiecie myśliborskim.

8. Slovakia

Seuraavat alueet Slovakiassa:

—	in the district of Gelnica, the whole municipality of Smolník,

—

In the district of Košice-okolie the municipalities of Opátka, Košická Belá, Malá Lodina, Veľká Lodina, Kysak, Sokoľ, Trebejov, Obišovce, Družstevná pri Hornáde, Kostoľany nad Hornádom, Budimír, Vajkovce, Chrastné, Čižatice, Kráľovce, Ploské, Nová Polhora, Boliarov, Kecerovce, Vtáčkovce, Herľany, Rankovce, Mudrovce, Kecerovský Lipovec, Opiná, Bunetice,

—	the whole city of Košice,

—

in the district of Michalovce, the whole municipalities of Tušice, Moravany, Pozdišovce, Michalovce, Zalužice, Lúčky, Závadka, Hnojné, Poruba pod Vihorlatom, Jovsa, Kusín, Klokočov, Kaluža, Vinné, Trnava pri Laborci, Oreské, Staré, Zbudza, Petrovce nad Laborcom, Lesné, Suché, Rakovec nad Ondavou, Nacina Ves, Voľa, and Pusté Čemerné,

—

in the district of Vranov nad Topľou, the whole municipalities of Zámutov, Rudlov, Jusková Voľa, Banské, Cabov, Davidov, Kamenná Poruba, Vechec, Čaklov, Soľ, Komárany, Čičava, Nižný Kručov, Vranov nad Topľou, Sačurov, Sečovská Polianka, Dlhé Klčovo, Nižný Hrušov, Poša, Nižný Hrabovec, Hencovce, Kučín, Majerovce, Sedliská, Kladzany and Tovarnianska Polianka,

—	in the district of Revúca, the whole municipalities of Gemer, Tornaľa, Žiar, Gemerská Ves, Levkuška, Otročok, Polina, Rašice,

—

in the district of Rimavská Sobota, the whole municipalities of Abovce, Barca, Bátka, Cakov, Chanava, Dulovo, Figa, Gemerské Michalovce, Hubovo, Ivanice, Kaloša, Kesovce, Kráľ, Lenartovce, Lenka, Neporadza, Orávka, Radnovce, Rakytník, Riečka, Rimavská Seč, Rumince, Stránska, Uzovská Panica, Valice, Vieska nad Blhom, Vlkyňa, Vyšné Valice, Včelince, Zádor, Číž, Štrkovec Tomášovce and Žíp,

—	in the district of Prešov, the whole municipalities of Tuhrina and Lúčina.

9. Romania

Seuraavat alueet Romaniassa:

—

Judeţul Bistrița-Năsăud, without localities mentioned in Part III:

—	Locality Dealu Ștefăniței;

—	Locality Romuli.

III OSA

1. Bulgaria

Seuraavat alueet Bulgariassa:

—	the whole region of Blagoevgrad,

—	the whole region of Dobrich,

—	the whole region of Gabrovo,

—	the whole region of Kardzhali,

—	the whole region of Lovech,

—	the whole region of Montana,

—	the whole region of Pleven,

—	the whole region of Razgrad,

—	the whole region of Ruse,

—	the whole region of Shumen,

—	the whole region of Silistra,

—	the whole region of Sliven,

—	the whole region of Sofia city,

—	the whole region of Sofia Province,

—	the whole region of Targovishte,

—	the whole region of Vidin,

—	the whole region of Varna,

—	the whole region of Veliko Tarnovo,

—	the whole region of Vratza,

—

in Burgas region:

—	the whole municipality of Burgas,

—	the whole municipality of Kameno,

—	the whole municipality of Malko Tarnovo,

—	the whole municipality of Primorsko,

—	the whole municipality of Sozopol,

—	the whole municipality of Sredets,

—	the whole municipality of Tsarevo,

—	the whole municipality of Sungurlare,

—	the whole municipality of Ruen,

—	the whole municipality of Aytos.

2. Latvia

Seuraavat alueet Latviassa:

—	Aizputes novada Kalvenes pagasta daļa uz austrumiem no ceļa pie Vārtājas upes līdz autoceļam A9, uz ziemeļiem no autoceļa A9, uz austrumiem no autoceļa V1200, Kazdangas pagasta daļa uz austrumiem no ceļa V1200, P115, P117, V1296,

—	Kuldīgas novada, Laidu pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa V1296,

—	Skrundas novada Rudbāržu, Nīkrāces pagasts, Raņķu pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa V1272 līdz robežai ar Ventas upi, Skrundas pagasts (izņemot pagasta daļa no Skrundas uz ziemeļiem no autoceļa A9 un austrumiem no Ventas upes), Skrundas pilsēta,

—	Vaiņodes novada Embūtes pagasta daļa uz ziemeļiem autoceļa P116, P106.

3. Liettua

Seuraavat alueet Liettuassa:

—	Jurbarko rajono savivaldybė: Seredžiaus ir Juodaičių seniūnijos,

—	Kauno rajono savivaldybė, Čekiškės seniūnija, Babtų seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio A1ir Vilkijos apylinkių seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 1907,

—	Kėdainių rajono savivaldybė: Pernaravos seniūnija ir Josvainių seniūnijos pietvakarinė dalis tarp kelio Nr. 229 ir Nr. 2032,

—	Molėtų rajono savivaldybė: Alantos seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 119 ir į pietus nuo kelio Nr. 2828, Čiulėnų, Inturkės, Luokesos, Mindūnų ir Suginčių seniūnijos,

—	Plungės rajono savivaldybė: Alsėdžių, Babrungo, Paukštakių, Platelių ir Žemaičių Kalvarijos seniūnijos,

—	Raseinių rajono savivaldybė: Ariogalos ir Ariogalos miesto seniūnijos,

—	Skuodo rajono savivaldybės: Barstyčių, Notėnų ir Šačių seniūnijos.

4. Puola

Seuraavat alueet Puolassa:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Bisztynek i Bartoszyce z miastem Bartoszyce w powiecie bartoszyckim,

gminy Kiwity i Lidzbark Warmiński z miastem Lidzbark Warmiński w powiecie lidzbarskim,

gminy Łukta, Morąg, Miłakowo, część gminy Małdyty położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7, część gminy Miłomłyn położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7, część gminy wiejskiej Ostróda położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 oraz na północ od drogi nr 16, część miasta Ostróda położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr w powiecie ostródzkim,

powiat olecki,

gminy Barczewo, Gietrzwałd, Jeziorany, Jonkowo, Dywity, Dobre Miasto, Purda, Stawiguda, Świątki, część gminy Olsztynek położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr S51 biegnącą od wschodniej granicy gminy do miejscowości Ameryka oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od skrzyżowania z drogą S51 do północnej granicy gminy, łączącej miejscowości Mańki – Mycyny – Ameryka w powiecie olsztyńskim,

powiat miejski Olsztyn,

część gminy Prostki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy łączącą miejscowości Żelazki – Dąbrowskie – Długosze do południowej granicy gminy, część gminy wiejskiej Ełk położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 667 biegnącą od miejscowości Bajtkowo do miejscowości Nowa Wieś Ełcka, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Ełk biegnącą od miejscowości Nowa Wieś Ełcka do wschodniej granicy gminy w powiecie ełckim,

część gminy Biała Piska położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę 667 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Biała Piska, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 biegnącą od miejscowości Biała Piska do wschodniej granicy gminy w powiecie piskim,

w województwie podlaskim:

część gminy Bakałarzewo położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę 653 biegnącej od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą 1122B oraz na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1122B biegnącą od drogi 653 w kierunku południowym do skrzyżowania z drogą 1124B i następnie na południowy- zachód od drogi nr 1124B biegnącej od skrzyżowania z drogą 1122B do granicy z gminą Raczki w powiecie suwalskim,

gmina Szczuczyn, część gminy wiejskiej Grajewo położona na północ o linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy łączącej miejscowości: Mareckie – Łękowo – Kacprowo – Ruda, a następnie od miejscowości Ruda na północ od rzeki Binduga uchodzącej do rzeki Ełk i następnie na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Ełk od ujścia rzeki Binduga do wschodniej granicy gminy i miasto Grajewo w powiecie grajewskim,

w województwie mazowieckim:

gminy Łaskarzew z miastem Łaskarzew, Maciejowice, Sobolew, Trojanów, Żelechów, część gminy Wilga położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Wilga biegnącą od wschodniej granicy gminy do ujścia do rzeki Wisły, część gminy Górzno położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Łąki i Górzno biegnącą od wschodniej granicy gminy, następnie od miejscowości Górzno na południe od drogi nr 1328W biegnącej do drogi nr 17, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od drogi nr 17 do zachodniej granicy gminy przez miejscowości Józefów i Kobyla Wola w powiecie garwolińskim,

część gminy Iłża położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 w powiecie radomskim,

gmina Kazanów w powiecie zwoleńskim,

gminy Ciepielów, Lipsko, Rzeczniów i Sienno w powiecie lipskim,

w województwie lubelskim:

powiat tomaszowski,

gminy Białopole, Dubienka, Kamień, Żmudź, część gminy Dorohusk położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową, część gminy Wojsławice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę 1839L, część gminy Leśniowice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę 1839L w powiecie chełmskim,

gmina Rudnik i część gminy Żółkiewka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 842 w powiecie krasnostawskim,

powiat zamojski,

powiat miejski Zamość,

powiat biłgorajski,

powiat hrubieszowski,

gminy Dzwola i Chrzanów w powiecie janowskim,

gminy Hanna, Wyryki i część gminy wiejskiej Włodawa położona na północ od linii wyznaczonej przez północną granicę miasta Włodawa i miasto Włodawa w powiecie włodawskim,

gmina Serokomla w powiecie łukowskim,

gminy Abramów, Kamionka, Michów, Lubartów z miastem Lubartów, Firlej, Jeziorzany, Kock, Ostrówek w powiecie lubartowskim,

gminy Kłoczew, Stężyca, Ułęż i część gminy Ryki położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie ryckim,

gmina Baranów w powiecie puławskim,

w województwie podkarpackim:

gminy Cieszanów, Horyniec – Zdrój, Narol i Stary Dzików w powiecie lubaczowskim,

gminy Kuryłówka, Nowa Sarzyna, miasto Leżajsk, część gminy wiejskiej Leżajsk położona na północ od miasta Leżajsk oraz część gminy wiejskiej Leżajsk położona na wschód od linii wyznaczonej przez rzekę San, w powiecie leżajskim,

gminy Krzeszów, Rudnik nad Sanem, część gminy Harasiuki położona na południe od linii wyznaczona przez drogę nr 1048 R, część gminy Ulanów położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Tanew, część gminy Nisko położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 oraz na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 19, część gminy Jeżowe położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie niżańskim,

gminy Chłopice, Jarosław z miastem Jarosław, Laszki, Wiązownica, Pawłosiów, Radymno z miastem Radymno, w powiecie jarosławskim,

gmina Stubno w powiecie przemyskim,

część gminy Kamień położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 19 w powiecie rzeszowskim,

gminy Adamówka, Sieniawa, Tryńcza, miasto Przeworsk, część gminy wiejskiej Przeworsk położona na wschód od miasta Przeworsk i na wschód od linii wyznaczonej przez autostradę A4 biegnącą od granicy z gminą Tryńcza do granicy miasta Przeworsk, część gminy Zarzecze położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1594R biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Zarzecze oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogi nr 1617R oraz 1619R biegnącą do południowej granicy gminy w powiecie przeworskim,

w województwie lubuskim:

gminy Nowa Sól i miasto Nowa Sól, Otyń oraz część gminy Kożuchów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 283 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 290 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 290 biegnącej od miasta Mirocin Dolny do zachodniej granicy gminy, część gminy Bytom Odrzański położona na południowy wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 293 i 326, część gminy Nowe Miasteczko położona na wschód od linii wyznaczonych przez drogi 293 i 328, część gminy Siedlisko położona na południowy wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od rzeki Odry przy południowe granicy gminy do drogi nr 326 łączącej się z drogą nr 325 biegnącą w kierunku miejscowości Różanówka do skrzyżowania z drogą nr 321 biegnącą od tego skrzyżowania w kierunku miejscowości Bielawy, a następnie przedłużoną przez drogę przeciwpożarową biegnącą od drogi nr 321 w miejscowości Bielawy do granicy gminy w powiecie nowosolskim,

gminy Babimost, Czerwieńsk, Kargowa, Świdnica, Zabór, część gminy Bojadła położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 278 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 282 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 282 biegnącej od miasta Bojadła do zachodniej granicy gminy i część gminy Sulechów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S3 w powiecie zielonogórskim,

część gminy Niegosławice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 328 w powiecie żagańskim,

powiat miejski Zielona Góra,

gminy Skąpe, Szczaniec i Zbąszynek w powiecie świebodzińskim,

gminy Bobrowice, Dąbie, Krosno Odrzańskie i część gminy Bytnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1157F w powiecie krośnieńskim,

część gminy Trzciel położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 w powiecie międzyrzeckim,

w województwie wielkopolskim:

gminy Buk, Dopiewo, Tarnowo Podgórne, część gminy Komorniki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5, część gminy Stęszew położona na północny – zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 5 i 32 w powiecie poznańskim,

część gminy Duszniki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 92 oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 306, część gminy Kaźmierz położona na południe i na wschód od linii wyznaczonych przez drogi: nr 92 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Witkowice – Gorszewice – Kaźmierz (wzdłuż ulic Czereśniowa, Dworcowa, Marii Konopnickiej) – Chlewiska, biegnącą do wschodniej granicy gminy w powiecie szamotulskim,

gminy Lipno, Osieczna, część gminy Włoszakowice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi 3903P biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Boguszyn, a następnie przez drogę łączącą miejscowość Boguszyn z miejscowością Krzycko aż do południowej granicy gminy w powiecie leszczyńskim,

powiat miejski Leszno,

część gminy Śmigiel położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 3903P biegnącej od południowej granicy gminy przez miejscowości Bronikowo i Morowice aż do miejscowości Śmigiel do skrzyżowania z drogą 3820P i dalej drogą 3820P, która przechodzi w ul. Jagiellońską, następnie w Lipową i Glinkową, aż do skrzyżowania z drogą S5, następnie przez drogą nr S5 do północnej granicy gminy, część gminy wiejskiej Kościan położona na południowy – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5 oraz na zachód od linii wyznaczonej przez kanał Obry, część gminy Krzywiń położona na zachód od linii wyznaczonej przez kanał Obry w powiecie kościańskim,

gmina Zbąszyń, część gminy Miedzichowo położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 92, część gminy Nowy Tomyśl położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 305 w powiecie nowotomyskim,

gmina Siedlec w powiecie wolsztyńskim,

część gminy Rakoniewice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 305 w powiecie grodziskim,

gminy Chocz, Czermin, Gołuchów, Pleszew i część gminy Gizałki położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 443 w powiecie pleszewskim,

część gminy Grodziec położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 443 w powiecie konińskim,

gminy Blizanów, Stawiszyn, Żelazków w powiecie kaliskim,

w województwie dolnośląskim:

gminy Jerzmanowa, Żukowice, część gminy Kotla położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Krzycki Rów, część gminy wiejskiej Głogów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 12, 319 oraz 329, część miasta Głogów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie głogowskim,

gminy Gaworzyce, Radwanice i część gminy Przemków położona na północ od linii wyznaczonej prze drogę nr 12 w powiecie polkowickim,

w województwie świętokrzyskim:

część gminy Brody położona na wschód od linii kolejowej biegnącej od miejscowości Marcule i od północnej granicy gminy przez miejscowości Klepacze i Karczma Kunowska do południowej granicy gminy w powiecie starachowickim.

5. Romania

Seuraavat alueet Romaniassa:

—	Zona orașului București,

—	Județul Constanța,

—	Județul Satu Mare,

—	Județul Tulcea,

—	Județul Bacău,

—	Județul Bihor,

—

The following localities from Județul Bistrița Năsăud:

—	Dealu Ștefăniței,

—

Romuli,

—	Județul Brăila,

—	Județul Buzău,

—	Județul Călărași,

—	Județul Dâmbovița,

—	Județul Galați,

—	Județul Giurgiu,

—	Județul Ialomița,

—	Județul Ilfov,

—	Județul Prahova,

—	Județul Sălaj,

—	Județul Suceava

—	Județul Vaslui,

—	Județul Vrancea,

—	Județul Teleorman,

—	Judeţul Mehedinţi,

—	Județul Gorj,

—	Județul Argeș,

—	Judeţul Olt,

—	Judeţul Dolj,

—	Județul Arad,

—	Județul Timiș,

—	Județul Covasna,

—	Județul Brașov,

—	Județul Botoșani,

—	Județul Vâlcea,

—	Județul Iași,

—	Județul Hunedoara,

—	Județul Alba,

—	Județul Sibiu,

—	Județul Caraș-Severin,

—	Județul Neamț,

—	Județul Harghita,

—	Județul Mureș,

—	Județul Cluj,

—	Județul Maramureş.

6. Slovakia

—	the whole district of Trebišov,

—	in the district of Michalovce, the whole municipalities of the district not included in Part I and Part II,

—	Region Sobrance – municipalities Lekárovce, Pinkovce, Záhor, Bežovce,

—	the whole district of Košice – okolie, except municipalities included in part II,

—

In the district Rožnava, the municipalities of Bôrka, Lúčka, Jablonov nad Turňou, Drnava, Kováčová, Hrhov, Ardovo, Bohúňovo, Bretka, Čoltovo, Dlhá Ves, Gemerská Hôrka, Gemerská Panica, Kečovo, Meliata, Plešivec, Silica, Silická Brezová, Slavec, Hrušov, Krásnohorská Dlhá Lúka, Krásnohorské podhradie, Lipovník, Silická Jablonica, Brzotín, Jovice, Kružná, Pača, Rožňava, Rudná, Vidová and Čučma,

—	in the district of Gelnica, the whole municipality of Smolník and Úhorná.

IV OSA

Italia

Seuraavat alueet Italiassa:

—	tutto il territorio della Sardegna.

”

30.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 360/48

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

E-sääntö 151 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen hyväksyntää siltä osin kuin on kyse kuolleen kulman varoitusjärjestelmästä polkupyörien havaitsemiseksi [2020/1596]

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Täydennys 1 säännön alkuperäiseen versioon – voimaantulopäivä: 25. syyskuuta 2020

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Todistusvoimaiset, oikeudellisesti sitovat tekstit ovat seuraavat: ECE/TRANS/WP.29/2019/28 ja

ECE/TRANS/WP.29/2020/18

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

Johdanto (tiedoksi)

Soveltamisala

Määritelmät

Hyväksynnän hakeminen

Hyväksyntä

Vaatimukset

Testimenettely

Ajoneuvotyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.

Tuotannon lopettaminen

11.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

LIITTEET

Ilmoitus

Hyväksyntämerkki

Menettely suoritusvaatimusten määrittelemiseksi muille kuin testitapaustaulukossa esitetyille testitapauksille

0. JOHDANTO (tiedoksi)

0.1

Kääntymisillä, joissa tapahtuu oikealle kääntyvien kuorma-autojen ja pyöräilijöiden törmäys, tyypillisesti pienillä ajonopeuksilla tai pysähtyneenä, on yleensä vakavia seurauksia suojattomille tienkäyttäjille. Suojattomien tienkäyttäjien turvallisuutta on aiemmin parannettu kohentamalla näkyvyyttä kuorma-auton kuljettajan kannalta lisäämällä peilien määrää ja varustamalla kuorma-autot sivualleajosuojilla. Koska kääntymisonnettomuuksia tapahtuu edelleen ja kuljettajaa avustavia järjestelmiä on otettu käyttöön useissa ajoneuvoluokissa, on selvää, että tällaisia avustavia järjestelmiä voidaan käyttää kääntyvien kuorma-autojen ja pyöräilijöiden välisten onnettomuuksien välttämiseksi.

0.2

Teoreettinen tarkastelu osoittaa, että sellaisten liikennetilanteiden kriittisyys, joissa on osallisina raskaita ajoneuvoja ja polkupyöriä, voi merkittäviltä osin johtua ajoneuvojen käyttäjien virheellisestä tilanteen ymmärtämisestä. Joissakin tapauksissa kriittisyys voi kasvaa niin äkillisesti, että erittäin intensiivistä varoitusta, jonka tarkoituksena on saada kuljettaja reagoimaan tilanteeseen asianmukaisen reaktioajan jälkeen, ei voida kytkeä toimintaan riittävän ajoissa. Yleensä kuljettajan reaktiota mihin tahansa ilmoitukseen (korkean tai matalan kynnysarvon varoitus tai ilmoitus) voidaan odottaa vasta reaktioajan jälkeen. Tällainen reaktioaika on huomattavasti pidempi kuin aika, joka monissa tapauksissa tarvitaan onnettomuuden välttämiseksi – eli onnettomuutta ei voida välttää varoituksesta huolimatta.

0.3

Erittäin voimakkaat varoitukset ajotilanteessa ovat perusteltuja vain, jos onnettomuuden todennäköisyys on suuri – muutoin ajoneuvon kuljettajat yleensä jättävät järjestelmän antamat hälytykset huomiotta. Ilmoittava (matalan kynnysarvon) avustusjärjestelmä voi kuitenkin kytkeytyä toimintaan riittävän varhain, sillä ärsyttämisen sijaan se avustaa kuljettajaa. Oletetaan, että on mahdollista suunnitella ihmisen ja koneen välinen rajapinta kuolleen kulman avustavaa järjestelmää varten siten, että järjestelmä ei ärsytä kuljettajia, kun ilmoituksia ei tarvita, esimerkiksi valitsemalla signaalille sijainti, joka eteenpäin katsottaessa on kuljettajien ensisijaisen huomioalueen ulkopuolella, mutta kohdassa, jossa se on näkyvillä, kun katsetta käännetään hieman kohti suunniteltua ajosuuntaa. Suotuisa sijainti, joka täyttää kaikki nämä vaatimukset on noin 40° oikealle ajoneuvon keskiviivan suuntaisesta akselista, joka kulkee kuljettajan katsepisteen kautta.

0.4

Tämän vuoksi tässä E-säännössä kehotetaan käyttämään ilmoitussignaalia, joka kytkeytyy toimintaan varhaisessa vaiheessa, kun polkupyörä saattaa joutua kriittiselle alueelle ajoneuvon matkustajan puolella, jos raskas ajoneuvo kääntyy kohti polkupyörää, mukaan lukien tilanteet, joissa vastakäännös (poispäin polkupyörästä) on tarpeen koko käännöksen toteuttamiseksi. Ilmoituksen antava avustava signaali kytkeytyy automaattisesti pois toiminnasta vain, jos järjestelmässä ilmenee vika tai jos sensorit likaantuvat; manuaalinen kytkentä pois toiminnasta ei ole mahdollinen.

0.5

Lisäksi tässä E-säännössä kehotetaan käyttämään eri signaalia, joka annetaan, kun törmäys on väistämätön, esimerkiksi silloin, kun havaitaan ohjauspyörän tiukka käännös tai suuntavilkkujen toiminta. Tämä lisävaroitussignaali voidaan kytkeä pois toiminnasta manuaalisesti tai automaattisesti. Sen on kytkeydyttävä pois toiminnasta yhdessä ilmoitussignaalin kanssa, kun ilmenee vika tai sensori on likaantunut.

0.6

Tässä E-säännössä määritellään testimenettely, joka ei edellytä varsinaisen käännöksen tekemistä. Tämä voidaan hyväksyä, koska ilmoitussignaali on joka tapauksessa annettava riittävän varhain. Kokeelliset tiedot osoittavat, että raskaan ajoneuvon kääntyminen, erityisesti kapealle kadulle, edellyttää vastakäännöstä, joka aloitetaan noin 15 metriä ennen kyseiselle kadulle ajoa, joten tähän sääntöön sisältyvässä testimenettelyssä edellytetään, että ilmoitussignaali kytkeytyy toimintaan 15 metriä ennen ennakoitua törmäyspistettä.

0.7

Tämän säännön nojalla tutkimuslaitokset voivat testata muita, enemmän tai vähemmän satunnaisia parametriyhdistelmiä, joita ei ole esitetty lisäyksen 1 taulukossa 1. Tällaisten järjestelmien odotetaan olevan vakaampia, mutta ne myös tekevät testausmenettelystä monimutkaisemman:

Jotta voidaan asianmukaisesti tarkastella, läpäiseekö järjestelmä testin kohdassa 5 esitettyjen vaatimusten mukaisesti, sääntöön on hyväksyttävien ja hylättävien arvojen laskemista varten sisällytetty liite 3. Vaatimukset voivat kuitenkin olla ristiriitaisia, kun tietosignaalia ei sallita jossakin testitapauksessa mutta vaaditaan toisessa tapauksessa täsmälleen samoissa polkupyörän ja ajoneuvon suhteellisissa asemissa mutta erilaisilla oletetuilla kääntösäteillä ja iskukohdilla (joita järjestelmä ei voi havaita tietopisteissä).

Tämän vuoksi perustetta ”ensimmäinen tietopiste” ei arvioida tällaisissa testeissä, vaan pidetään riittävänä, että virheellistä tietoa koskeva testi (liikennemerkki) läpäistään.

1. SOVELTAMISALA

1.1

Tätä sääntöä sovelletaan luokkien N2 (suurin teknisesti sallittu massa > 8 t) ja N3. ajoneuvojen kuolleen kulman varoitusjärjestelmiin. Luokkien N2 (suurin teknisesti sallittu massa ≤ 8 t), M2 ja M3 ajoneuvoja voidaan hyväksyä valmistajan pyynnöstä.

1.2

Tämän säännön vaatimukset on muotoiltu siten, että niitä sovelletaan oikeanpuoleiseen liikenteeseen suunniteltuihin ajoneuvoihin. Näitä vaatimuksia on sovellettava vasemmanpuoleiseen liikenteeseen tarkoitettuihin ajoneuvoihin siten, että suunnat vaihdetaan tarvittaessa peilikuvikseen.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1	’Ajoneuvon tyyppihyväksynnällä’ tarkoitetaan koko menettelyä, jolla tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli osoittaa, että ajoneuvotyyppi täyttää tämän säännön tekniset vaatimukset.

2.2

’Ajoneuvotyypillä sen kuolleen kulman varoitusjärjestelmän osalta’ tarkoitetaan sellaisia ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

a)	valmistajan kauppanimi tai tavaramerkki

b)	ajoneuvon ominaisuudet, jotka vaikuttavat merkittävästi elektronisen kuolleen kulman varoitusjärjestelmän suorituskykyyn

c)	kuolleen kulman varoitusjärjestelmän tyyppi ja suunnittelu.

2.3	’Kuolleen kulman varoitusjärjestelmällä’ tai ’BSIS-järjestelmällä’ tarkoitetaan järjestelmää, jolla kuljettajalle ilmoitetaan mahdollisesta törmäyksestä ajoneuvon matkustajan puoleisella sivulla olevan polkupyörän kanssa.

2.4	’Reaktioajalla’ tarkoitetaan aikaa ilmoitussignaalin antamisen ja kuljettajan reaktion välillä.

2.5

’Silmien vertailupisteellä’ tarkoitetaan kahden sellaisen pisteen välistä keskipistettä, jotka ovat 65 mm:n etäisyydellä toisistaan ja 635 mm pystysuunnassa sellaisen vertailupisteen yläpuolella, joka on täsmennetty asiakirjan ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6 (1) liitteessä 1 kuljettajan istuimen osalta. Nämä kaksi pistettä yhdistävä suora kulkee kohtisuoraan ajoneuvon pystysuoraan pituussuuntaiseen keskitasoon nähden. Nämä kaksi pistettä yhdistävän janan keskikohta on pystysuoralla pituussuuntaisella tasolla, jonka on kuljettava kuljettajalle varatun istumapaikan keskikohdan kautta, sellaisena kuin valmistaja on sen täsmentänyt.

2.6	’Pysähtymismatkalla’ tarkoitetaan etäisyyttä, joka vaaditaan, jotta ajoneuvo pysähtyy täysin, sen jälkeen kun kuolleen kulman ilmoitussignaali on annettu, kun otetaan huomioon reaktioaika ja jarrujen hidastuvuus.

2.7

’Törmäyspisteellä’ tarkoitetaan kohtaa, jossa ajoneuvon jonkin pisteen liikerata leikkaisi polkupyörän jonkin pisteen liikeradan, jos ajoneuvon käännös aloitetaan.

Lisäyksen 1 kuvassa 1 tarkoitettu teoreettinen törmäyspiste on piste, jossa törmäys tapahtuisi vastaavissa testiolosuhteissa, joissa ajoneuvo kääntyisi kohti polkupyörää esimerkiksi aloittamalla vastaohjausliikkeen viimeisessä tietopisteessä. On huomattava, että todellista käännöstä ei testata, koska tieto on annettava ennen käännöksen aloittamista.

2.8	’Viimeisellä tietopisteellä’ tai ’LPI:llä’ tarkoitetaan pistettä, jossa ilmoitussignaali on annettava. Se on piste, joka edeltää ajoneuvon odotettua käännösliikettä kohti polkupyörää tilanteissa, joissa törmäys voisi tapahtua.

2.9	’Matkustajan puoleisella sivulla’ tarkoitetaan lähellä polkupyörää olevaa ajoneuvon sivua. Ajoneuvon matkustajan puoleinen sivu on oikeanpuoleisessa liikenteessä sen oikea sivu.

2.10	’Ilmoitussignaalilla’ tarkoitetaan optista signaalia, jonka tarkoituksena on kertoa ajoneuvon kuljettajalle lähistöllä liikkuvasta polkupyörästä.

2.11	’Ajoneuvon liikeradalla’ tarkoitetaan kaikki ne kohdat yhdistävää viivaa, joissa ajoneuvon oikea etukulma on ollut tai tulee testin aikana olemaan.

2.12	’Polkupyörällä’ tarkoitetaan polkupyörää ja pyöräilijää yhdessä. Tätä simuloidaan testitapauksissa kohdissa 6.5 ja 6.6 esitetyllä tavalla standardin ISO [CD] 19206-4 mukaisella testivälineellä. Polkupyörän sijainnin vertailupiste on etummaisin piste polkupyörän keskilinjassa.

2.13	’Yhteisellä tilalla’ tarkoitetaan aluetta, jolla voidaan esittää kaksi tai useampia tietotoimintoja (esimerkiksi symboleja) muttei kuitenkaan samanaikaisesti.

2.14

’Sivuttaisetäisyydellä’ tarkoitettaan ajoneuvon ja polkupyörän välistä etäisyyttä ajoneuvon matkustajan puoleisella sivulla, kun ajoneuvo ja polkupyörä ovat toisiinsa nähden yhdensuuntaiset. Etäisyys mitataan sellaisen tason, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituussuuntaisen keskitason kanssa ja koskettaa sen sivureunan ulointa kohtaa, ottamatta kuitenkaan huomioon epäsuoran näkemän tarjoavia laitteita, sekä polkupyörän pituussuuntaisen keskitason väliltä, vähennettynä puolella polkupyörän leveydestä eli 250 mm:llä. Ajoneuvon sivureunan uloimmaksi kohdaksi on katsottava ainoastaan alue, joka ulottuu ajoneuvon etummaisesta pisteestä 6 metriä taaksepäin.

2.15

’Ensimmäisellä tietopisteellä’ tarkoitetaan etummaisinta pistettä, jossa ilmoitussignaali voidaan antaa. Se sijaitsee ennen viimeistä tietopistettä etäisyydellä, joka vastaa 4 sekunnin aikana kuljettua matkaa, kun otetaan huomioon ajoneuvon liikenopeus sekä lisäetäisyys, jos törmäyskohta on alle 6 metrin etäisyydellä.

2.16

’Ajoneuvon oikealla etukulmalla’ tarkoitetaan sellaisen pisteen projektiota tien pintaan, joka syntyy ajoneuvon sivutason (ottamatta huomioon epäsuoran näkemän tarjoavia laitteita) ja ajoneuvon etutason leikkauksesta (ottamatta huomioon epäsuoran näkemän tarjoavia laitteita ja mitään ajoneuvon osaa, joka on yli 2,0 metrin korkeudella maanpinnasta).

2.17	’Iskukohdalla’ tarkoitetaan polkupyörän iskukohtaa ajoneuvon oikealla sivulla ajoneuvon oikeaan etukulmaan nähden, kun kumpikin ajoneuvo on saavuttanut lisäyksessä 1 olevassa kuvassa 3 täsmennetyn törmäyspisteen.

2.18	’Ajoneuvon pääkytkimellä’ tarkoitetaan laitetta, jolla ajoneuvon elektroniikkajärjestelmä kytketään normaaliin käyttötilaan sen oltua kytkettynä pois käytöstä, kuten silloin, kun ajoneuvo on pysäköitynä ilman kuljettajaa.

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Ajoneuvotyypin hyväksyntää BSIS-järjestelmän osalta hakee ajoneuvon valmistaja tai tämän asianmukaisesti valtuuttama edustaja.

3.2

Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena, ja siinä on esitettävä

3.2.1

ajoneuvotyypin kuvaus kohdassa 5 mainittujen seikkojen osalta sekä mittapiirustukset ja kohdassa 6.1 tarkoitetut asiakirjat. Ajoneuvon tyypin yksilöivät numerot ja/tai tunnukset on ilmoitettava.

3.3

Tyyppihyväksyntätestit tekevälle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1

Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvotyyppi täyttää kohdan 5 vaatimukset, kyseiselle ajoneuvotyypille myönnetään hyväksyntä.

4.2

Kohdassa 5 esitettyjen vaatimusten mukaisuus on testattava kohdassa 6 kuvattujen testimenettelyiden mukaisesti, mutta toiminta ei saa rajoittua tällaisiin testausolosuhteisiin.

4.3

Kullekin hyväksytylle ajoneuvotyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tämän säännön osalta 00, koska sääntö on alkuperäisessä muodossaan) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne tähän sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa samalla ajoneuvotyypille, joka on varustettu toisen tyyppisellä BSIS-järjestelmällä, tai toiselle ajoneuvotyypille.

4.4

Tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella. Ilmoitukseen on liitettävä hakijan toimittamat valokuvat ja/tai kaaviot sopivassa mittakaavassa enintään A4-kokoisina (210 × 297 mm) tai A4-kokoisiksi taitettuina.

4.5

Jokaiseen tämän säännön perusteella tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen kohtaan liitteessä 2 kuvatun mallin mukainen kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat joko

4.5.1

E-kirjain ja

a)	hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2), jotka ovat ympyrän sisällä, sekä

b)	tässä kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero; tai

4.5.2

soikion sisällä olevat kirjaimet UI, joita seuraa yksilöllinen tunniste.

4.6

Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, edellä kohdassa 4.5 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin E-sääntöjen ja tyyppihyväksyntien numerot sekä lisätunnukset on sijoitettava pystysarakkeisiin edellä kohdassa 4.5 tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle.

4.7

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.8

Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

5. VAATIMUKSET

5.1

Kaikkien ajoneuvojen, jotka on varustettu edellä kohdassa 2.3 annetun määritelmän mukaisella BSIS-järjestelmällä, on täytettävä tämän säännön kohdissa 5.2–5.7 esitetyt vaatimukset.

5.2

Yleiset vaatimukset

5.2.1

Magneetti- tai sähkökentät eivät saa vaikuttaa kielteisesti BSIS-järjestelmän tehokkuuteen. Tämä on osoitettava E-säännön nro 10, muutossarja 04 tai sitä myöhempi, teknisten vaatimusten ja siirtymämääräysten mukaisuudella.

5.2.2

Lukuun ottamatta BSIS-järjestelmän ulkoisia elementtejä, jotka ovat osa toista laitetta, johon sovelletaan erityisiä ulkonemaa koskevia vaatimuksia, BSIS-järjestelmän ulkoiset elementit voivat ulottua enintään 100 mm ajoneuvon leveyden yli.

5.3

Suoritusvaatimukset

5.3.1

BSIS-järjestelmän on ilmoitettava optisella signaalilla kuljettajalle lähistöllä olevista polkupyöristä, jotka voisivat joutua vaaraan mahdollisessa käännöksessä, jotta ajoneuvo voidaan pysäyttää ennen kuin se leikkaa polkupyörän liikeradan.

Sen on myös ilmoitettava kuljettajalle lähestyvistä polkupyöristä, kun ajoneuvo on paikallaan, ennen kuin polkupyörä saavuttaa ajoneuvon keulan ottaen huomioon 1,4 sekunnin reaktioaika. Tämä on testattava kohdan 6.6 mukaisesti.

BSIS-järjestelmän on varoitettava kuljettajaa optisella, akustisella tai tuntoaistiin perustuvalla signaalilla taikka jollakin näiden signaalien yhdistelmällä, kun törmäyksen riski kasvaa.

Optinen ilmoitussignaali on pidettävä toiminnassa vain sen ajan, kun kohdassa 5.3.1.4 täsmennetyt edellytykset täyttyvät. Ilmoitussignaalin kytkeytyminen pois toiminnasta, kun ajoneuvo kääntyy poispäin polkupyörän liikeradasta, ei ole sallittua niin kauan kuin ajoneuvon ja polkupyörän törmäys olisi edelleen mahdollinen, jos kuljettaja kääntäisi ohjauksen takaisin kohti polkupyörän liikerataa.

5.3.1.1

Ilmoitussignaalin on oltava kohdassa 5.4 esitettyjen vaatimusten mukainen.

5.3.1.2

Varoitussignaalin on myös täytettävä kohdassa 5.5 esitetyt vaatimukset. Se voidaan kytkeä pois toiminnasta manuaalisesti. Jos järjestelmä kytketään pois toiminnasta manuaalisesti, sen on kytkeydyttävä uudestaan toimintaan aina, kun ajoneuvon pääkytkin kytketään.

5.3.1.3

BSIS-järjestelmän on vähintäänkin toimittava ajoneuvon liikkuessa eteenpäin nopeuksilla 0–30 km/h ja yli 15 luksin ympäristön valaistusvoimakkuudessa.

5.3.1.4

BSIS-järjestelmän on annettava ilmoitussignaali vähintään viimeisessä tietopisteessä, kun polkupyörä liikkuu nopeudella 5–20 km/h ja polkupyörän ja ajoneuvon sivuttaisetäisyys on 0,9–4,25 metriä, mikä saattaa johtaa polkupyörän ja ajoneuvon törmäykseen siten, että iskukohta on 0–6 metriä ajoneuvon oikeaan etukulmaan nähden, jos ajoneuvon kuljettaja käyttäisi tyypillistä ohjausliikettä. Tietosignaalia ei kuitenkaan vaadita, kun polkupyörän ja ajoneuvon oikean etukulman välinen suhteellinen pitkittäisetäisyys on yli 30 m taaksepäin tai 7 m eteenpäin..

Tämän ilmoitussignaalin ei pidä olla näkyvissä ennen ensimmäistä tietopistettä. Se on annettava ensimmäisen ja viimeisen tietopisteen välissä. Ensimmäinen tietopiste voidaan laskea kaikille iskukohdille lisäämällä siihen 6 metrin ja iskukohdan välinen ero.

BSIS-järjestelmän on myös annettava ilmoitussignaali, jos polkupyörä havaitaan siten, että sivuttaisetäisyys on 0,25–0,9 metriä pituussuunnassa, vähintäänkin mitattuna etummaisesta etupyörästä ajettaessa suoraan.

5.3.1.5

Ajoneuvon valmistajan on varmistettava, että muista kuin suojattomista tienkäyttäjistä, kuten liikennekartioista, liikennemerkeistä, pensasaidoista ja pysäköidyistä autoista johtuvien väärien positiivisten hälytysten määrä on mahdollisimman pieni. Se voi kuitenkin antaa ilmoitussignaalin välittömän törmäyksen uhatessa.

5.3.1.6

BSIS-järjestelmän on automaattisesti kytkeydyttävä pois toiminnasta, jos se ei voi toimia asianmukaisesti, koska sen anturit, ovat jään, lumen, kuran tai muun vastaavan aineksen likaamia tai koska ympäristön valaistusolosuhteet ovat kohdassa 5.3.1.3 täsmennettyjä heikommat. Tämä on ilmaistava kohdassa 5.6.2 täsmennetyllä tavalla. Järjestelmän on automaattisesti kytkeydyttävä uudelleen toimintaan, kun likaantuminen on poistettu ja normaali toiminta varmistettu. Tämä on testattava kohdan 6.9 määräysten mukaisesti.

5.3.1.7

BSIS-järjestelmän on myös annettava kuljettajalle vikavaroitus, kun ilmenee vika, joka estää BSIS-järjestelmää täyttämästä tämän säännön vaatimuksia. Varoituksen on oltava kohdassa 5.6.1 täsmennetyn mukainen. Tämä on testattava kohdan 6.8 (vianhavaitsemistesti) määräysten mukaisesti.

5.3.2

Valmistajan on tutkimuslaitosta ja tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla asiakirjoja, simulointia tai jotakin muuta keinoa käyttäen osoitettava, että BSIS-järjestelmä toimii vaatimusten mukaisesti myös pienempien polkupyörien ja pyöräilijöiden tapauksessa, kun nämä eroavat enintään 36 prosenttia standardissa ISO [CD] 19206-4:2018 täsmennetyistä arvoista.

5.4

Ilmoitussignaali

5.4.1

Kohdassa 5.3.1.1 tarkoitettu kuollutta kulmaa koskeva tieto on annettava ilmoitussignaalina, joka on helposti kuljettajan huomattavissa ja todennettavissa kuljettajan istuimelta. Tämän ilmoitussignaalin on oltava näkyvä sekä päivänvalossa että yöaikaan.

5.4.2

Ilmoitussignaalin lähettävä laite on sijoitettava matkustajan puoleiselle sivulle yli 30°:n vaakakulmaan kohti akselia joka on samansuuntainen ajoneuvon pituussuuntaisen vaakatason kanssa ja kulkee silmien vertailupisteen kautta. Jos kuljettajan istumapaikka sijaitsee ajoneuvon matkustajan puoleisella sivulla, tätä arvoa voidaan pienentää.

5.5

Varoitussignaali

5.5.1

Kohdassa 5.3.1.2 tarkoitetun varoitussignaalin on erottava esimerkiksi antotavaltaan tai toimintaan kytkeytymisstrategialtaan kohdassa 5.4 täsmennetystä ilmoitussignaalista.

5.5.2

Kuljettajan on voitava helposti ymmärtää varoitussignaalin ja potentiaalisen törmäyksen välinen suhde. Jos varoitussignaali on optinen, se on oltava näkyvä sekä päivänvalossa että yöaikaan.

5.5.3

Varoitussignaalin on kytkeydyttävä toimintaan, kun järjestelmä havaitsee potentiaalisen törmäyksen, kuten aikomuksen kääntyä kohti polkupyörää, esimerkiksi arvioimalla ajoneuvon ja polkupyörän välistä etäisyyttä tai niiden liikeratojen leikkauspistettä tai suuntavilkun käyttöä tai vastaavaa. Käytetty strategia on selitettävä kohdassa 6.1 tarkoitetuissa tiedoissa. Se ei saa olla riippuvainen yksinomaan suuntavilkun käytöstä.

Tutkimuslaitoksen on varmennettava strategian mukainen järjestelmän toiminta.

5.6

Viasta varoittava signaali

5.6.1

Kohdassa 5.3.1.7 tarkoitetun viasta varoittavan signaalin on oltava optinen keltainen varoitussignaali ja sen on oltava erilainen kuin ilmoitussignaali tai selkeästi siitä erotettavissa. Viasta varoittavan signaalin on oltava näkyvä sekä päivävalossa että yöaikaan ja helposti kuljettajan todennettavissa kuljettajan istuimelta.

5.6.2

Kohdassa 5.3.1.6 tarkoitetulla optisella varoitussignaalilla on osoitettava, että BSIS-järjestelmä ei ole saatavilla tilapäisesti. Signaalin on pysyttävä toiminnassa, kunnes BSIS-järjestelmä on jälleen saatavilla. Kohdassa 5.3.1.7 täsmennettyä viasta varoittavaa signaalia voidaan käyttää tähän tarkoitukseen.

5.6.3

BSIS-järjestelmän viasta varoittavan optisen signaalin on kytkeydyttävä toimintatilaan, kun ajoneuvon pääkytkin kytketään. Tämä ei koske yhteisessä tilassa esitettäviä varoitussignaaleja.

5.7

Tarkastamista koskevat vaatimukset

5.7.1

BSIS-järjestelmän asianmukainen toimintatila on voitava vahvistaa viasta varoittavan signaalin näköhavaintoon perustuvalla tarkkailulla.

6. TESTIMENETTELY

6.1

Valmistajan on tarjottava asiakirjakokonaisuus, josta ilmenee järjestelmän perusrakenne ja tarvittaessa tapa, jolla se on liitetty muihin ajoneuvon järjestelmiin. Järjestelmän toiminta, mukaan lukien sen havainto- ja varoitusstrategia, on selitettävä, ja asiakirjoissa on kuvattava, miten järjestelmän toimintatila tarkistetaan ja se, onko järjestelmällä vaikutusta muihin ajoneuvon järjestelmiin, ja on myös kuvattava ne menetelmät, joita käytetään määritettäessä tilanteet, jotka johtavat viasta varoittavan signaalin antamiseen. Asiakirjakokonaisuudessa on annettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle riittävästi tietoa, jotta tyyppi voidaan tunnistaa ja jotta tiedot auttavat päätöksenteossa valittaessa epäedullisimpia olosuhteita.

6.2

Testausolosuhteet

6.2.1

Testi on suoritettava tasaisella, kuivalla asfaltti- tai betonipinnalla.

6.2.2

Ympäristölämpötilan on oltava 0–45° C.

6.2.3

Testi on tehtävä näkyvyysoloissa, jotka mahdollistavat tuvallisen ajon vaaditulla testinopeudella.

6.3

Ajoneuvon testauskunto

6.3.1

Testipaino

Ajoneuvo voidaan testata missä tahansa kuormitustilassa ylittämättä kuitenkaan kullekin akselille sallittua enimmäismassaa, ja ajoneuvon valmistajan on ilmoitettava massan jakautuminen akseleille. Muutosten tekeminen ei ole sallittua testausmenettelyn käynnistyttyä. Ajoneuvon valmistajan on osoitettava asiakirja-aineistolla, että järjestelmä toimii kaikissa kuormitusolosuhteissa.

6.3.2

Ajoneuvo on testattava tavanomaisiin käyttöolosuhteisiin tarkoitetuilla rengaspaineilla.

6.3.3

Jos BSIS-järjestelmä on varustettu käyttäjän säädettävissä olevalla ilmoitusten ajoituksella, kohdissa 6.5 ja 6.6 kuvattu testi on tehtävä kussakin testitapauksessa siten, että tiedon kynnysarvo on asetettu tuottamaan ilmoitussignaali mahdollisimman lähellä törmäyspistettä eli epäedullisimpaan asetukseen. Muutosten tekeminen ei ole sallittua testiajon käynnistyttyä.

6.4.

Viasta varoittavan optisen signaalin varmistustesti

6.4.1

Kun ajoneuvo on paikoillaan, varmistetaan, että varoitussignaali on kohdassa 5.6 esitettyjen vaatimusten mukainen.

6.4.2

Kun ajoneuvo on paikoillaan, kytketään ilmoitus- ja varoitussignaalit toimintaan kohdissa 5.4 ja 5.5 täsmennetyllä tavalla ja varmistetaan, että signaalit ovat mainittujen kohtien vaatimusten mukaisia.

6.5

Kuollutta kulmaa koskevien ilmoitusten dynaaminen testi

6.5.1

Käyttämällä merkkejä ja polkupyöränukkea muodostetaan käytävä tämän säännön lisäyksen 1 kuvassa 1 sekä mainitun lisäyksen taulukossa 1 täsmennettyjen lisämittojen mukaisesti.

6.5.2

Asetetaan polkupyöräkohde soveltuvaan aloituskohtaan, kuten tämän säännön lisäyksen 1 kuvassa 1 osoitetaan.

6.5.3

Asetetaan paikallinen liikennemerkki, joka vastaa liikennemerkkejä ja -opasteita koskevassa Wienin yleissopimuksessa (3) määriteltyä merkkiä C14 (nopeusrajoitus 50 km/h), tai merkitykseltään lähinnä tätä merkkiä oleva paikallinen liikennemerkki tangon päähän tämän säännön lisäyksen 1 kuvassa 1 esitetyn käytävän sisäänajokohtaan. Merkin alimman pisteen on oltava 2 m testiradan pinnan yläpuolella.

6.5.4

Ajoneuvoa ajetaan käytävää pitkin tämän säännön lisäyksen 1 taulukossa 1 osoitetulla nopeudella siten, että nopeuden toleranssi on ±2 km/h.

6.5.5

Suuntavilkkuja ei saa käyttää testin aikana.

6.5.6

Asetetaan nukke aloituskohtaan, kuten tämän säännön lisäyksen 1 kuvassa 1 osoitetaan. Nukkea on siirrettävä suoraa linjaa pitkin, kuten lisäyksessä 1 olevassa kuvassa 1 osoitetaan. Nuken kiihtyvyyden on oltava sellainen, että nukke saavuttaa todellisen testitapauksen nopeuden, kuten kuvassa 1 osoitetaan, viimeistään 5,66 metrin matkan jälkeen ja kiihdytyksen jälkeen nuken on liikuttava tasaisella nopeudella vähintään 8 sekunnin ajan siten, että nopeuden toleranssi on ±0,5 km/h. Nuken on ylitettävä suora A (lisäyksen 1 kuva 1) toleranssilla ±0,5 m samaan aikaan, kun ajoneuvo ylittää suoran B (lisäyksen 1 kuva 1) toleranssilla ±0,5 m.

Jos kiihdytysmatkaa ei voida saavuttaa, muutetaan polkupyörän aloituskohtaa ja ajoneuvon käytävän pituutta samalla määrällä.

Nuken sivusuuntainen poikkeama aloituskohdan ja teoreettisen törmäyspisteen yhdistävästä suorasta (määriteltynä lisäyksen 1 kuvassa 1) saa olla enintään ±0,2 m.

6.5.7

Varmistetaan, onko kuolleen kulman ilmoitussignaali kytkeytynyt toimintaan, ennen kuin ajoneuvo ylittää suoran C tämän säännön lisäyksen 1 kuvassa 1, ja että kuolleen kulman ilmoitussignaali ei ole kytkeytynyt toimintaan, ennen kuin ajoneuvo ylittää suoran D kuvassa 1.

6.5.8

Varmistetaan, että kuolleen kulman ilmoitussignaali ei ole kytkeytynyt toimintaan ohitettaessa liikennemerkkiä tai mitään merkkejä sillä aikaa, kun polkupyöränukke oli edelleen paikoillaan.

6.5.9

Toistetaan kohdat 6.5.1–6.5.8 tämän säännön lisäyksen 1 taulukossa 1 esitettyjen testitapausten osalta.

Tutkimuslaitos voi valita muita lisätestitapauksia kuin lisäyksen 1 taulukossa 1 esitetyt, jos se katsotaan perustelluksi, kun ajoneuvon nopeuden, polkupyörän nopeuden ja sivusuuntaisen etäisyyden arvot ovat kohdissa 5.3.1.3 ja 5.3.1.4 osoitetuilla väleillä.

Tutkimuslaitoksen on mukauttamalla soveltuvissa määrin ajoneuvon ja polkupyörän aloitusetäisyyttä ja käytävän pituutta varmistettava, että valitun testitapauksen parametriyhdistelmä johtaisi polkupyörän ja ajoneuvon törmäykseen, jossa iskukohta on kohdassa 5.3.1.4 täsmennetyllä alueella, ja että ajoneuvo liikkuu valitulla nopeudella ylittäessään liitteen 1 kuvassa 1 olevan suoran C.

”Ensimmäistä tietopistettä” koskevan perusteen katsotaan täyttyvän, kun suoritetaan muita kuin tämän säännön lisäyksen 1 taulukossa 1 esitettyjä testitapauksia..

6.5.10

Testi on läpäisty, kun kuolleen kulman ilmoitussignaali on kytkeytynyt toimintaan kaikissa tämän säännön lisäyksen 1 taulukossa 1 esitetyissä testitapauksissa ennen kuin ajoneuvon etummainen piste on saavuttanut suoran C mutta ei ennen kuin ajoneuvon etummainen piste on saavuttanut suoran D (ks. kohta 6.5.7, jossa suora D on merkityksellinen ainoastaan lisäyksen 1 taulukosta 1 otetuissa testitapauksissa) eikä kuolleen kulman ilmoitussignaali ole kytkeytynyt toimintaan missään testiajossa ajoneuvon ohittaessa liikennemerkkiä (ks. kohta 6.5.8). Tietosignaalia ei kuitenkaan vaadita, kun polkupyörän ja ajoneuvon oikean etukulman välinen suhteellinen pitkittäisetäisyys on yli 30 m taaksepäin tai 7 m eteenpäin.

Kun ajoneuvon nopeus on enintään 5 km/h, tulosta pidetään tyydyttävänä, jos ilmoitussignaali on kytkeytynyt toimintaan 1,4 sekuntia ennen kuin polkupyörä saavuttaa lisäyksen 1 kuvassa 1 täsmennetyn teoreettisen törmäyspisteen.

Ajoneuvon nopeuksilla, jotka ovat suurempia kuin 25 km/h, jos pysähtymismatka on suurempi kuin 15 m, lisäyksen 1 kuvassa 1 tarkoitettu dc on lisäyksen 1 taulukossa 2 vahvistetun mukainen.

6.6

Kuollutta kulmaa koskevien ilmoitusten staattinen testi

6.6.1

Staattinen testi, tyyppi 1

Testattava ajoneuvo on paikoillaan. Liikutetaan polkupyöränukkea kohtisuoraan ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden, jolloin iskukohta on 1,15 m ajoneuvon etummaisimman pisteen edessä, nopeudella 5 ± 0,5 km/h ja sivusuuntaisella toleranssilla, joka on 0,2 m, kuten lisäyksen 1 kuvassa 2 osoitetaan.

Testi on läpäisty, jos kuolleen kulman ilmoitussignaali kytkeytyy toimintaan viimeistään, kun polkupyörän ja ajoneuvon välinen etäisyys on 2 m.

6.6.2

Staattinen testi, tyyppi 2

Testattava ajoneuvo on paikoillaan. Polkupyöränukkea liikutetaan samansuuntaisesti ajoneuvon pituussuuntaiseen keskitasoon nähden siten, että sivuttaisetäisyys on 2,75 ± 0,2 m ja polkupyörän nopeus 20 ± 0,5 km/h, kuten lisäyksen 1 kuvassa 2 esitetään. Polkupyörän pitäisi kulkea tasaisella nopeudella vähintään 44 m ennen ajoneuvon etummaisen pisteen ohittamista.

Testi on läpäisty, jos kuolleen kulman ilmoitussignaali kytkeytyy toimintaan viimeistään, kun polkupyörä on 7,77 metrin etäisyydellä ajoneuvon etummaisimman pisteen projektiosta polkupyörän liikeradalle.

6.7

Valmistajan on tutkimuslaitosta ja tyyppihyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla asiakirjoja, simulointia tai joltakin muuta keinoa käyttäen osoitettava, ettei kuolleen kulman ilmoitussignaali kytkeydy toimintaan, kuten kohdassa 6.5.10 kuvataan, kun ajoneuvo kulkee jonkin tavanomaisesti paikallaan olevan esineen, kuten liikennemerkin ohi. Kysymystä on erityisesti käsiteltävä pysäköityjen autojen ja liikennekartioiden osalta.

6.8

Vianhavaitsemistesti

6.8.1

Simuloidaan BSIS-järjestelmän vikaa, esimerkiksi katkaisemalla jonkin BSIS-komponentin yhteys virtalähteeseen tai katkaisemalla jokin BSIS-järjestelmän komponenttien välinen sähköjohdin. Sähköisiä liitäntöjä, jotka kuuluvat kohdassa 5.6.1 tarkoitettuun viasta varoittavaan signaaliin, ei pidä katkaista simuloitaessa BSIS-järjestelmän vikaa.

6.8.2

Kohdassa 5.3.1.7 tarkoitetutun ja kohdassa 5.6.1 täsmennetyn viasta varoittavan signaalin on kytkeydyttävä ja pysyttävä toiminnassa, kun ajoneuvoa ajetaan, ja kytkeydyttävä uudelleen toimintaan aina, kun ajoneuvon pääkytkin kytketään, koko sen ajan, jona simuloitu vika esiintyy.

6.9

Automaattisen pois toiminnasta kytkeytymisen testi

6.9.1

Jokin järjestelmän havaintolaitteista liataan täysin (esimerkiksi vesipohjaisella) aineella, joka on verrattavissa lumeen, jäähän tai kuraan. BSIS-järjestelmän on automaattisesti kytkeydyttävä pois toiminnasta ja osoitettava tämä kohdassa 5.6.2 täsmennetyllä tavalla.

6.9.2

Poistetaan täysin kaikki lika järjestelmän havaintolaitteista ja kytketään ajoneuvon pääkytkin. BSIS-järjestelmän on kytkeydyttävä automaattisesti toimintaan enintään 60 sekunnin ajon aikana.

7. AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1

Muutoksista, jotka tehdään hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin, sellaisena kuin se on määritelty tämän säännön kohdassa 2.2, on ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi tämän jälkeen

7.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla ole kielteisiä vaikutuksia hyväksynnän myöntämisedellytyksiin, ja myöntää hyväksynnän laajentaminen tai

7.1.2

katsoa, että tehdyillä muutoksilla on vaikutuksia hyväksynnän myöntämisedellytyksiin, ja edellyttää lisätestejä tai -tarkastuksia ennen hyväksynnän laajentamista.

7.2

Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan kohdassa 4.4 täsmennetyllä menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille.

7.3

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava laajennuksesta muille sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyllä ilmoituslomakkeella. Sen on annettava kullekin laajennukselle sarjanumero, joka tunnetaan nimellä laajennuksen numero.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

8.1

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevien menettelyiden on vastattava sopimuksen 2 artiklassa ja liitteessä 1 (E/ECE/TRANS/505/Rev.3) vahvistettuja yleisiä määräyksiä ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

8.2

Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä ja täyttää edellä olevan kohdan 5 vaatimukset.

8.3

Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kutakin tuotantoyksikköä koskevat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset tehdään tavanomaisesti kerran kahdessa vuodessa.

9. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1

Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä olevan kohdan 8 vaatimukset eivät täyty.

9.2

Jos sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä tyyppihyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jonka on edelleen ilmoitettava asiasta tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1) Ks. Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman liite 1 (R.E.3), asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6 – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html.

(2) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev. 6) liitteessä 3.

(3) Ks. ECE/TRANS/196, kohta 91, liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva vuoden 1968 yleissopimus; liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen liitetty tiemerkintöjä käsittelevä pöytäkirja.

Lisäys 1

Taulukko 1

Testitapaukset

Seuraavassa taulukossa esitetään testitapausten yksityiskohdat käyttämällä seuraavia muuttujia:
v vehicle	ajoneuvon vakionopeus
v bicycle	polkupyörän vakionopeus
d a	polkupyörän sijaintikohta, kun ajoneuvo leikkaa suoran b
d b	ajoneuvon sijaintikohta, kun polkupyörä leikkaa suoran a
d c	ajoneuvon sijaintikohta viimeisessä tietopisteessä
d d	ajoneuvon sijaintikohta ensimmäisessä tietopisteessä (d c+(6 m - iskukohta) + 11,11 m ajoneuvon nopeuksille 10 km/h ja dc+(6 m - iskukohta ) + 22,22 m ajoneuvon nopeuksille 20 km/h)
d bicycle	polkupyörän aloituskohta
l corridor	ajoneuvon käytävän pituus
d corridor	ajoneuvon käytävän leveys
d lateral	polkupyörän ja ajoneuvon sivuttaisetäisyys

Seuraavat muuttujat eivät määritä testitapauksia, vaan ne annetaan ainoastaan tiedoksi (ilman vaikutusta testiparametreihin):

a)	Iskukohta [m], joka määrittää iskukohdan, jolle arvot d a ja d b on laskettu taulukossa 1 (d d lasketaan aina joko iskukohdalle, joka on 6 m tai synkronoidun liikkeen aloitukselle, jos ajoneuvon ja polkupyörän nopeus on sama);

Kääntösäde [m], joka määrittää kääntösäteen, jolle arvot d a ja d b on laskettu taulukossa 1.

Testi- tapaus	vbicyclee [km/h]	vVehicle [km/h]	dlateral [m]	da [m]	db [m]	dc [m]	dd [m]	dbicycle [m]	lcorridor [m]	dcorridor [m]	Ainoastaan tiedoksi (ei vaikutusta testiparametreihin)
											Iskukohta [m]	Kääntösäde [m]
1	20	10	1,25	44,4	15,8	15	26,1	65	80	ajoneuvon leveys + 1 m	6	5
2	20	10			22	15	38,4				0	10
3	20	20			38,3	38,3	-				6	25
4	10	20	4,25	22,2	43,5	15	37,2				0	25
5	10	10			19,8	19,8	-				0	5
6	20	10		44,4	14,7	15	28				6	10
7					17,7		34				3	10

Taulukko 2

d c nopeuksille yli 25 km/h

Ajoneuvon nopeus [km/h]	dc [m]
25	15
26	15,33
27	16,13
28	16,94
29	17,77
30	18,61

LIITE 1

Ilmoitus

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)	Antaja: Viranomaisen nimi: … …

Aihe (2):	hyväksynnän myöntäminen
	hyväksynnän laajentaminen
	hyväksynnän epääminen
	hyväksynnän peruuttaminen
	tuotannon lopettaminen

kuolleen kulman varoitusjärjestelmän (BSIS) osalta E-säännön nro 151 nojalla

Hyväksyntänumero:…

Tavaramerkki: …

Tyyppi ja kauppanimet: …

Valmistajan nimi ja osoite: …

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

Ajoneuvon lyhyt kuvaus: …

Päivä, jona ajoneuvo on toimitettu hyväksyttäväksi: …

Hyväksyntätestien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos: …

Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen päivämäärä: …

Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen numero: …

10.

Laajentamisen syyt (tapauksen mukaan): …

11.

Hyväksyntä myönnetään/evätään BSIS-järjestelmän osalta:2

12.

Paikka: …

13.

Päiväys: …

14.

Allekirjoitus: …

15.

Tämän ilmoituksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat, joissa on edellä mainittu hyväksyntänumero: …

16.

Huomautukset: …

(1) Hyväksynnän myöntäneen, laajentaneen, evänneen tai peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2) Tarpeeton viivataan yli.

LIITE 2

Hyväksyntämerkit

(ks. tämän säännön kohdat 4.5–4.5.2)

a = vähintään 8 mm

Yllä oleva ajoneuvoon kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Saksassa (E 1) BSIS-järjestelmän osalta E-säännön nro 151 mukaisesti. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty E-säännön nro 151 muutossarjan alkuperäisen version vaatimusten mukaisesti.

a = vähintään 8 mm

Edellä oleva yksilöllinen tunniste osoittaa, että kyseinen tyyppi on hyväksytty ja tyyppihyväksyntää koskevat asianmukaiset tiedot ovat saatavilla UN/ECE:n suojatusta internettietokannasta käyttämällä yksilöllistä tunnistetta 270650. Yksilöllisen tunnisteen alussa mahdollisesti olevat nollat voidaan jättää pois hyväksyntämerkistä.

LIITE 3

Menettely suoritusvaatimusten määrittelemiseksi muille kuin testitapaustaulukossa esitetyille testitapauksille

Kohdan 6.5.9 mukaisesti tutkimuslaitos voi testata muita testitapauksia lisäyksen 1 taulukossa 1 esitettyjen lisäksi. Tällöin tutkimuslaitoksen on varmistettava, että valittu parametriyhdistelmä johtaisi kriittiseen tilanteeseen. Ohjeena tätä varten annetaan seuraava menettely, joka auttaa suoritusvaatimusten määrittämisessä.

d a – arvoa d a käytetään synkronoitaessa ajoneuvon ja polkupyörän liike. Se lasketaan kertomalla 8 sekunnin aikana tasaisella nopeudella kuljettu matka polkupyörän nopeudella, joka on täsmennetty taulukossa:

d a = 8s • v Bicycle

d b – arvoa d b käytetään synkronoitaessa ajoneuvon ja polkupyörän liike. Se koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen osa vastaa kuorma-auton 8 sekunnin aikana tasaisella nopeudella kulkemaa matkaa:

d b,1 = 8s • v Vehicle

Toinen osa siirtää synkronointia ottamalla huomioon polkupyörän iskukohdan. Se annetaan käyttämällä iskukohtaa L:

d b,2 = L

Kolmannessa osassa otetaan tämän jälkeen huomioon kuorma-auton kulkema pidempi matka, joka johtuu vakiosäteisestä käännöksestä kohti törmäyspistettä polkupyörän kulkeman suoran linjan sijaan.

Käännöksen osuus arvioidaan vakiosäteisestä ympyrästä, joka päättyy heti kun toivottu sivusuuntainen siirtymä on saavutettu. Tämän vuoksi arvoa d b on siirrettävä suoran ja käännöksen etäisyyden erolla.

Se voidaan laskea käyttämällä kääntösädettä R, sivusuuntaista siirtymää Y = d lateral + 0,25 m (etäisyys polkupyörän keskilinjasta ajoneuvon reunaan) ja iskukohtaa L.

Lopullinen arvo d b on d b,1 miinus kaksi muuta osaa eli d b,2 ja d b,3:

Arvo d c määrittää viimeisen tietopisteen. Ajoneuvon nopeuksille, jotka ovat vähintään 10 km/h, se on kahden arvon maksimi:

ensimmäinen arvo on johdettu fysikaalisista testeistä ja kuvaa sitä etäisyyttä törmäyspisteestä, jolla raskaan ajoneuvon käännös voidaan varhaisimmassa tapauksessa aloittaa kääntymällä ulospäin, joka on

15 m.

Toinen arvo on pysähtymismatka, kun otetaan huomioon reaktioaika ja jarrujen hidastuvuus, a, ja käyttäen parametreja hidastuvuus ja reaktioaika (arvoilla 5 m/s2 ja 1,4 s):

Näin ollen d c määritellään seuraavasti:

Ajoneuvon nopeuksille, jotka ovat alle 5 km/h, riittää, että ilmoitussignaali annetaan etäisyydellä, joka vastaa ”aikaa törmäykseen” arvoa 1,4 s (kuten staattisissa testeissä).

Lopuksi d d, joka on ensimmäinen tietopiste. Se voidaan laskea lisäämällä etäisyys, joka vastaa ajoneuvon 4 sekunnin aikana kulkemaa matkaa, arvoon d c ja korjaamalla se iskukohdan osalta, jos iskukohta ei ole 6 metrin etäisyydellä:

d d = d c + 4s • v Vehicle + (6m - Impact Position

Näillä kaavoilla voidaan täysin täyttää lisäyksen 1 taulukko 1 muissa kuin taulukossa jo määritellyissä testitapauksissa.

30.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 360/66

Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

E-sääntö nro 152 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen hyväksyntää siltä osin kuin on kyse luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin tarkoitetuista kehittyneistä hätäjarrutusjärjestelmistä (AEBS) [2020/1597]

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarjan 01 täydennys 1 – Voimaantulopäivä: 3. tammikuuta 2021

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Todistusvoimaiset, oikeudellisesti sitovat tekstit ovat seuraavat:

—	ECE/TRANS/WP.29/2019/61

—	ECE/TRANS/WP.29/2020/10 ja

—	ECE/TRANS/WP.29/2020/69

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

Soveltamisala

Määritelmät

Hyväksynnän hakeminen

Hyväksyntä

Vaatimukset

Testausmenettely

Ajoneuvotyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.

Tuotannon lopettaminen

11.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

LIITTEET

Ilmoitus

Hyväksyntämerkit

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan elektronisten hallintajärjestelmien turvallisuuteen

Johdanto

Tässä säännössä vahvistetaan yhdenmukaiset vaatimukset luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin asennettaville kehittyneille hätäjarrutusjärjestelmille (AEBS) pääasiassa kaupunkiliikenteessä tapahtuvaa käyttöä varten.

Järjestelmän on automaattisesti havaittava mahdollinen etutörmäys, annettava kuljettajalle asiaankuuluva varoitus ja aktivoitava ajoneuvon jarrujärjestelmä ajoneuvon nopeuden hidastamiseksi, jotta voidaan välttää törmäys tai lieventää sitä, jos kuljettaja ei reagoi varoitukseen.

Jos järjestelmä vikaantuu, ajoneuvon turvallinen toiminta ei saa vaarantua.

Järjestelmän toteuttamien toimenpiteiden aikana kuljettajan on aina voitava tietoisilla toimilla, kuten ohjausliikkeellä tai polkaisemalla kaasupoljin pohjaan, ottaa ajoneuvo hallintaansa ja ohittaa järjestelmä.

Tämä sääntö ei voi kattaa kaikkia liikenneolosuhteita ja infrastruktuurin ominaisuuksia tyyppihyväksyntämenettelyssä. Säännössä vaadittuja tuloksia ei ole mahdollista saavuttaa kaikissa olosuhteissa (tuloksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi ajoneuvon kunto, tienpinnan pito, sääolosuhteet, tieinfrastruktuurin kunto ja liikenneolosuhteet). Todellisten olosuhteiden ja ominaisuuksien ei pitäisi johtaa väärään varoitukseen tai väärään jarruttamiseen siinä määrin, että kuljettaja haluaa niiden vuoksi kytkeä järjestelmän pois toiminnasta.

Tämä sääntö koskee mahdollisesti asennettuja järjestelmiä. Sääntö ei estä sopimuspuolia edellyttämästä tämän säännön mukaisesti hyväksyttyjen kehittyneiden hätäjarrujärjestelmien asentamista.

1. SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan luokkien M1 ja N1 (1) ajoneuvojen hyväksyntään siltä osin kuin kyse on ajoneuvon sisäisestä järjestelmästä, jolla

a)	vältetään peräänajotörmäys tai lievennetään sitä,

b)	vältetään törmäys jalankulkijaan tai lievennetään sitä.

2. MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1	’Kehittyneellä hätäjarrutusjärjestelmällä (AEBS)’ tarkoitetaan järjestelmää, joka kykenee automaattisesti havaitsemaan välittömästi uhkaavan etutörmäyksen ja aktivoimaan ajoneuvon jarrujärjestelmän ja vähentämään ajoneuvon nopeutta törmäyksen välttämiseksi tai lieventämiseksi.

2.2	’Hätäjarrutuksella’ tarkoitetaan kehittyneen hätäjarrujärjestelmän ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmälle lähettämää jarrutuskäskyä.

2.3	’Törmäysvaroituksella’ tarkoitetaan varoitusta, jonka kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä antaa kuljettajalle havaitessaan mahdollisen etutörmäyksen.

2.4

’Ajoneuvotyypillä sen kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta osin kuin

a)	ajoneuvon ominaisuudet, jotka merkittävästi vaikuttavat kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän toimintoihin

b)	hätäjarrutusjärjestelmän tyyppi ja suunnittelu.

2.5	’Testattavalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan testin kohteena olevaa ajoneuvoa.

2.6	’Pehmeällä kohteella’ tarkoitetaan kohdetta, joka törmäyksen sattuessa vaurioituu mahdollisimman vähän ja aiheuttaa mahdollisimman vähäiset vauriot testattavalle ajoneuvolle.

2.7	’Ajoneuvokohteella tarkoitetaan kohdetta’, joka edustaa ajoneuvoa.

2.8	’Jalankulkijaa esittävällä kohteella’ tarkoitetaan pehmeää kohdetta, joka edustaa ajoneuvoa.

2.9	’Yhteisellä alueella’ tarkoitetaan aluetta, jossa voidaan ilmaista kaksi tai useampia tietoja (esim. symboleja), mutta ei samanaikaisesti.

2.10	’Automaattivalvonnalla’ tarkoitetaan integroitua toiminnetta, joka jatkuvasti tarkastaa järjestelmän vikaantumisen varalta ainakin järjestelmän ollessa aktiivisena.

2.11	’Ajalla törmäykseen (TTC)’ tarkoitetaan aikaa, joka saadaan jakamalla testattavan ajoneuvon ja kohteen välinen pituussuuntainen etäisyys (mitattuna kohdeajoneuvon kulkusuuntaan) testattavan ajoneuvon ja kohteen suhteellisella pituussuuntaisella nopeudella tiettynä hetkenä.

2.12	’Kuivalla tiellä’ tarkoitetaan tietä, jonka jarrutuskitkakertoimen huippuarvo on 0.9.

2.13	’Kitkakertoimen huippuarvolla’ tarkoitetaan renkaan ja tienpinnan välisen kitkan määrää vierivän renkaan enimmäishidastuvuuden perusteella.

2.14	’Kalibroinnilla’ tarkoitetaan mittausjärjestelmän vasteen asettamista niin, että järjestelmän antama tulos on vertailusignaalien mukainen.

2.15	’Ajokuntoisen ajoneuvon massalla’ tarkoitetaan kuormittamattoman ajoneuvon massaa koreineen, mukaan lukien jäähdytysneste, voiteluöljyt, 90 prosenttia polttoaineesta, 100 prosenttia muista nesteistä jätevesiä lukuun ottamatta, kuljettaja (75 kg), työkalut ja varapyörä.

2.16	’Kuormittamattomalla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajokuntoisen ajoneuvon massaa sekä korkeintaan 125 kg:n suuruista lisämassaa. Tämä lisämassa muodostuu mittauslaitteista sekä etupenkillä mahdollisesti istuvasta toisesta henkilöstä, jonka vastuulla on tulosten kirjaaminen.

2.17	’Kuormitetulla ajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka on kuormitettu sen enimmäismassaan, jollei toisin ole ilmoitettu.

2.18	’Suurimmalla massalla’ tarkoitetaan ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa ajoneuvon suurinta teknisesti sallittua massaa (tämä massa voi olla suurempi kuin kansallisten viranomaisten vahvistama suurin sallittu massa).

3. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan on haettava ajoneuvolle tyyppihyväksyntää kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta.

3.2

Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena:

3.2.1

Kuvaus ajoneuvotyypistä kohdassa 2.4 mainittujen ominaisuuksien osalta sekä sellaiset asiakirjat, joista käy ilmi kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän perusrakenne ja se, millä tavoin se on yhteydessä ajoneuvon muihin järjestelmiin tai miten se suoraan valvoo lähtömuuttujia. Ajoneuvon tyypin yksilöivät numerot ja/tai tunnukset on ilmoitettava.

3.3

Hyväksyntätestit suorittavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo.

4. HYVÄKSYNTÄ

4.1

Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo täyttää kohdan 5 vaatimukset, kyseiselle ajoneuvolle on myönnettävä tyyppihyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00, mikä vastaa muutossarjaa 00) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa samalle ajoneuvotyypille, jossa on erityyppinen kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä, eikä toiselle ajoneuvotyypille.

4.3

Tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille noudattaen tämän säännön liitteessä 1 olevaa ilmoitusmallia. Ilmoitukseen on liitettävä hakijan toimittamat asiakirjat enintään A4-kokoisina (210 × 297 mm) tai A4-kokoisiksi taitettuina sopivassa mittakaavassa tai sähköisessä muodossa.

4.4

4.4.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, (2) jotka ovat ympyrän sisällä

4.4.2

edellä kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja tyyppihyväksyntänumero.

4.5

Kohdassa 4.4.1 määriteltyä tunnusta ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvo vastaa ajoneuvotyyppiä, joka on hyväksytty yhden tai useamman sopimukseen sisältyvän muun säännön mukaisesti maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön mukaisesti. Tällöin sääntöjen ja tyyppihyväksyntien numerot sekä lisätunnukset on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle.

4.6

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7

Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

5. VAATIMUKSET

5.1

Yleiset vaatimukset

5.1.1

Kaikkien ajoneuvojen, joihin on asennettu kohdan 2.1. määritelmän mukainen kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä, on täytettävä tämän säännön kohdissa 5.1–5.6.2 sekä säännön nro 13-H ajoneuvoluokkia M1 ja N1 koskevat muutossarjassa 01 ja säännön nro 13 ajoneuvoluokkaa N1 koskevat muutossarjassa 11 vahvistetut suoritusvaatimukset, ja ne on varustettava lukkiutumisenestotoiminteella säännön nro 13-H muutossarjan 01 liitteessä 6 tai säännön nro 13 muutossarjan 11 liitteessä 13 esitettyjen suoritusvaatimusten mukaisesti.

5.1.2

Magneetti- tai sähkökentät eivät saa haitallisesti vaikuttaa kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän tehoon. Tämä on osoitettava näyttämällä toteen, että järjestelmät täyttävät E-säännön nro 10 muutossarjan 05 tekniset vaatimukset säännön siirtymämääräysten mukaisesti.

5.1.3

Sähköisten ohjausjärjestelmien turvallisuusnäkökohtien mukaisuus on osoitettava noudattamalla liitteessä 3 vahvistettuja vaatimuksia.

5.1.4

Varoitukset

Tämän säännön kohdissa 5.2.1.1 ja 5.2.2.1 esitettyjen törmäysvaroitusten lisäksi järjestelmän on annettava kuljettajalle asianmukaiset varoitukset seuraavasti:

5.1.4.1

Vikaantumisvaroitus, kun kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä ilmenee vika, joka estää tämän säännön vaatimusten täyttymisen. Varoituksen on oltava tämän säännön kohdan 5.5.4 mukainen.

5.1.4.1.1

Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän suorittamien automaattivalvontatoimintojen välillä ei saa olla merkittävää aikaväliä, eikä varoitusvalon syttymisessä saa olla viivettä sähköisesti havaittavan vian tapauksessa.

5.1.4.1.2

Jos järjestelmää ei ole kalibroitu yli 10 km/h nopeudella suoritetun 15 sekuntia kestävän ajon jälkeen, järjestelmän on annettava tästä tieto kuljettajalle. Tiedon on oltava näkyvillä siihen asti, kun järjestelmä on onnistuneesti kalibroitu.

5.1.4.2

Jos ajoneuvossa on toiminne, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä voidaan kytkeä manuaalisesti pois päältä, on annettava poiskytkentävaroitus, kun järjestelmä kytketään pois päältä. Varoituksen on oltava kohdan 5.4.2 mukainen.

5.1.4.3

Jos järjestelmä havaitsee ei-sähköisen vian (esim. peittynyt anturi tai väärin kohdistettu anturi) on annettava kohdan 5.1.4.1 mukainen varoitus.

5.1.5

Hätäjarrutus

Jos kohtien 5.3.1 ja 5.3.2 vaatimuksista ei muuta johdu, järjestelmän on suoritettava kohtien 5.2.1.2 ja 5.2.2.2 mukainen hätäjarrutus, jonka aikana testattavan ajoneuvon nopeus pienenee merkittävästi.

5.1.6

Virheellisen reaktion välttäminen

Järjestelmä on suunniteltava sellaiseksi, että törmäysvaroitussignaaleja syntyy mahdollisimman vähän ja järjestelmän suorittama jarrutus vältetään tilanteissa, joissa kuljettaja ei katso törmäyksen uhkaavan. Tämä osoitetaan tämän säännön liitteen 3 mukaisessa arvioinnissa kyseisen liitteen lisäyksessä 2 esitetyissä tapauksissa.

5.2

Erityisvaatimukset

5.2.1

Kahden auton välinen törmäys

5.2.1.1

Törmäysvaroitus

Kohdan 5.5.1 mukainen törmäysvaroitus on annettava vähintään 0,8 sekuntia ennen hätäjarrutuksen aloittamista tilanteessa, jossa 0,8 sekuntia ennen hätäjarrutusta on ennakoitavissa törmäys edellä ajavan luokan M1 ajoneuvon kanssa, joka kulkee samalla kaistalla ja jonka suhteellinen nopeus on suurempi kuin nopeus, jossa testattavan ajoneuvon on mahdollista välttää törmäys.

Jos törmäystä ei voida ennakoida 0,8 sekuntia ennen hätäjarrutusta, törmäysvaroitus on annettava välittömästi vaaratilanteen havainnoinnin jälkeen.

Törmäysvaroitus voidaan peruuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet niin, että törmäysvaara on poistunut.

5.2.1.2

Hätäjarrutus

Kun järjestelmä on havainnut välittömän törmäyksen vaaran, ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmälle on mentävä jarrutuskäsky, jossa hidastuvuus on vähintään 5,0 m/s2.

Törmäysvaroitus voidaan peruuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet niin, että törmäysvaara on poistunut.

Tämä on testattava tämän säännön kohtien 6.4 ja 6.5 mukaisesti.

5.2.1.3

Nopeus

Järjestelmän on oltava aktiivinen ainakin silloin, kun ajoneuvon nopeus on alueella, joka ulottuu nopeudesta 10 km/h nopeuteen 60 km/h, ja kaikilla kuormituksilla, ellei sitä kytketä manuaalisesti pois toiminnasta kohdan 5.4 mukaisesti.

5.2.1.4

Nopeuden vähentäminen jarrutuskäskyllä

Kun hätäjarrutusjärjestelmä aktivoituu, sen on kyettävä hidastamaan ajoneuvon vauhti suurimpaan suhteelliseen törmäysnopeuteen jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:

a)	törmäyksissä liikkeessä olevan tai paikallaan olevan kohteen kanssa;

b)	kuivalla tiellä;

c)	kuormitettuna tai kuormittamattomana;

d)	tilanteissa, joissa ajoneuvojen pituussuuntaiset keskitasot poikkeavat toisistaan enintään 0,2 m; ja/tai

e)	ympäristön valaistuksen ollessa vähintään 1 000 luksia.

Taulukossa esitettyjä suoritusvaatimuksia ei ole ehkä mahdollista saavuttaa muissa kuin yllä luetelluissa olosuhteissa. Järjestelmä ei kuitenkaan saa kytkeytyä pois päältä tai merkittävästi muuttaa hallintastrategiaa muissa olosuhteissa. Tämä on osoitettava tämän säännön liitteen 3 mukaisesti.

Suurin suhteellinen törmäysnopeus (km/h) luokan M1 ajoneuvoille

Suhteellinen nopeus (km/h)	Paikallaan oleva		Liikkuva
Suhteellinen nopeus (km/h)	Kuormitettu	Kuormittamaton	Kuormitettu	Kuormittamaton
10	0,00	0,00	0,00	0,00
15	0,00	0,00	0,00	0,00
20	0,00	0,00	0,00	0,00
25	0,00	0,00	0,00	0,00
30	0,00	0,00	0,00	0,00
35	0,00	0,00	0,00	0,00
40	0,00	0,00	0,00	0,00
42	10,00	0,00	-	0,00
45	15,00	15,00	-	-
50	25,00	25,00	-	-
55	30,00	30,00	-	-
60	35,00	35,00	-	-

Suurin suhteellinen törmäysnopeus (km/h) luokan N1 ajoneuvoille (*1)

Suhteellinen nopeus (km/h)	Paikallaan oleva / Liikkuva
Suhteellinen nopeus (km/h)	Enimmäismassa	Ajokuntoisen ajoneuvon massa
10	0,00	0,00
15	0,00	0,00
20	0,00	0,00
25	0,00	0,00
30	0,00	0,00
32	0,00	0,00
35	0,00	0,00
38	0,00	0,00
40	10,00	0,00
42	15,00	0,00
45	20,00	15,00
50	30,00	25,00
55	35,00	30,00
60	40,00	35,00

5.2.2.

Auton ja jalankulkijan välinen törmäys

5.2.2.1

Törmäysvaroitus

Kun kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on havainnut mahdollisen törmäyksen jalankulkijaan, joka ylittää tietä tasaisella nopeudella 5 km/h, törmäysvaroitus on annettava 5.5.1 kohdan mukaisesti viimeistään hätäjarrutuksen alkaessa.

Törmäysvaroitus voidaan peruuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet niin, että törmäysvaara on poistunut.

5.2.2.2

Hätäjarrutus

Kun järjestelmä on havainnut välittömän törmäyksen vaaran, ajoneuvon käyttöjarrujärjestelmälle on mentävä jarrutuskäsky, jossa hidastuvuus on vähintään 5,0 m/s2.

Törmäysvaroitus voidaan peruuttaa, jos olosuhteet ovat muuttuneet niin, että törmäysvaara on poistunut.

Tämä on testattava tämän säännön kohdan 6.6 mukaisesti.

5.2.2.3

Nopeus

Järjestelmän on oltava aktiivinen ainakin silloin, kun ajoneuvon nopeus on alueella, joka ulottuu nopeudesta 20 km/h nopeuteen 60 km/h, ja kaikilla kuormituksilla, ellei sitä kytketä manuaalisesti pois toiminnasta kohdan 5.4 mukaisesti.

5.2.2.4

Nopeuden vähentäminen jarrutuskäskyllä

Kun hätäjarrutusjärjestelmä aktivoituu, sen on kyettävä saavuttamaan suurin suhteellinen törmäysnopeus jäljempänä olevan taulukon mukaisesti:

a)	kun tietä ylittää jalankulkija, jonka nopeus on enintään 5 km/h;

b)	kuivalla tiellä;

c)	kuormitettuna tai kuormittamattomana;

d)	tilanteissa, joissa ajoneuvojen pituussuuntaiset keskitasot poikkeavat toisistaan enintään 0,2 m; ja/tai

e)	ympäristön valaistuksen ollessa vähintään 2 000 luksia.

Suurin törmäysnopeus (km/h) luokan M1 ajoneuvoille (*2)

Testattavan ajoneuvon nopeus (km/h)	Enimmäismassa	Ajokuntoisen ajoneuvon massa
20	0,00	0,00
25	0,00	0,00
30	0,00	0,00
35	0,00	0,00
40	0,00	0,00
42	10,00	0,00
45	15,00	15,00
50	25,00	25,00
55	30,00	30,00
60	35,00	35,00

Suurin törmäysnopeus (km/h) luokan N1 ajoneuvoille (*3)

Testattavan ajoneuvon nopeus (km/h)	Enimmäismassa	Ajokuntoisen ajoneuvon massa
20	0,00	0,00
25	0,00	0,00
30	0,00	0,00
35	0,00	0,00
40	10,00	0,00
42	15,00	0,00
45	20,00	15,00
50	30,00	25,00
55	35,00	30,00
60	40,00	35,00

5.3

Kuljettajan suorittama keskeytys

5.3.1

Kehittyneessä hätäjarrutusjärjestelmässä on oltava toiminne, jolla kuljettaja voi keskeyttää törmäysvaroituksen ja hätäjarrutuksen.

5.3.2

Molemmissa edellä tarkoitetuissa tapauksissa keskeyttäminen voidaan aloittaa jollakin toimenpiteellä (esimerkiksi polkaisemalla kaasupoljin pohjaan tai suuntavalaisimen hallintalaitteella), joka osoittaa kuljettajan olevan tietoinen hätätilanteesta. Ajoneuvon valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle luettelo näistä toimenpiteistä tyyppihyväksynnän yhteydessä, ja se on liitettävä testausselosteeseen.

5.4

Manuaalinen toiminnasta pois kytkeminen

5.4.1

Jos ajoneuvossa on toiminne, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä voidaan kytkeä manuaalisesti pois käytöstä, sovelletaan tapauksen mukaan seuraavia vaatimuksia:

5.4.1.1

Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän on kytkeydyttävä automaattisesti käyttöön aina, kun virta kytketään uudelleen päälle.

5.4.1.2

Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on suunniteltava niin, että sen manuaalinen toiminnasta pois kytkeminen vaatii vähintään kahta tarkoituksellista toimintoa.

5.4.1.3

Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on asennettava säännön nro 121 muutossarjan 01 tai myöhempien muutossarjojen asiaankuuluvien vaatimusten ja siirtymämääräysten mukaisesti.

5.4.1.4

Kehittynyttä hätäjarrutusjärjestelmää ei voi kytkeä pois toiminnasta yli 10 km:n/h nopeudessa.

5.4.2

Kun ajoneuvo on varustettu kehittyneellä hätäjarrutusjärjestelmällä, joka on mahdollista kytkeä automaattisesti pois käytöstä, esimerkiksi maastossa tapahtuvan ajon, hinauksen, dynamometrissä käytön tai pesun aikana tai havaitsemattoman anturien väärän kohdistuksen vuoksi, on tapauksen mukaan seuraavien ehtojen täytyttävä:

5.4.2.1

Ajoneuvon valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle tyyppihyväksynnän yhteydessä luettelo tilanteista ja niitä vastaavista kriteereistä, joissa kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä kytkeytyy automaattisesti pois toiminnasta, ja se on liitettävä testausselosteeseen.

5.4.2.2

Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän on kytkeydyttävä uudelleen käyttöön automaattisesti, kun automaattisen pois käytöstä kytkeytymisen aiheuttaneet olosuhteet ovat väistyneet.

5.4.3

Kuljettajalle on ilmoitettava jatkuvalla optisella varoitussignaalilla, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on kytketty pois päältä. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää kohdassa 5.5.4 tarkoitettua keltaista varoitussignaalia.

5.5

Varoitusmerkki

5.5.1

Kohdassa 5.2.1.1 ja 5.2.2.1 tarkoitettu törmäysvaroitus on annettava vähintään kahdella tavalla seuraavista: kuulo-, tunto- tai näköhavaintoon perustuvana varoituksena.

5.5.2

Ajoneuvon valmistajan on tyyppihyväksynnän yhteydessä toimitettava kuvaus varoitusmerkistä ja kuljettajalle annettavien törmäysvaroitussignaalien esittämisjärjestyksestä, ja se on kirjattava testausselosteeseen.

5.5.3

Jos törmäysvaroitukseen liittyy optinen signaali, se voidaan antaa kohdassa 5.5.4 kuvatulla vikaantumisvaroitussignaalilla, joka vilkkuu.

5.5.4

Kohdassa 5.1.4.1 tarkoitetun vikaantumisvaroituksen on oltava jatkuva keltainen optinen varoitussignaali.

5.5.5

Kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän optisten varoitussignaalien on aktivoiduttava joko silloin, kun sytytysvirtakytkin on päällä-asennossa, tai kun se on päällä- ja käynnistys-asentojen välissä asennossa, jonka valmistaja on määritellyt tarkistusasennoksi (järjestelmän kytkentä – virta päällä). Tämä vaatimus ei koske yhteisellä alueella esitettäviä varoitussignaaleja.

5.5.6

Optisten varoitussignaalien on oltava havaittavissa myös päivänvalossa. Kuljettajan on kyettävä helposti tarkastamaan niiden asianmukainen toiminta istuimeltaan.

5.5.7

Kun kuljettajalle annetaan optinen varoitussignaali, joka ilmaisee, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on tilapäisesti pois käytöstä esimerkiksi huonon sään vuoksi, signaalin on oltava jatkuva ja väriltään keltainen. Tätä tarkoitusta varten voidaan käyttää kohdassa 5.5.4 tarkoitettua vikaantumisvaroitussignaalia.

5.6

Teknistä määräaikaistarkastusta koskevat vaatimukset

5.6.1

Teknisessä määräaikaistarkastuksessa on pystyttävä vahvistamaan, että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä toimii oikein. Tämä tehdään tarkkailemalla vikaantumisvaroitussignaalia virran päälle kytkemisen ja mahdollisten lampputestausten jälkeen.

Jos vikaantumisvaroitussignaali annetaan yhteisessä tilassa, on selvitettävä, että yhteinen tila on toiminnassa, ennen kuin vikaantumisvaroitussignaali tarkastetaan.

5.6.2

Tyyppihyväksynnän yhteydessä on esiteltävä luottamuksellisena pidettävä menettely, jolla valmistajan valitseman vikaantumisvaroitussignaalin toiminta suojataan yksinkertaiselta luvattomalta muuttamiselta.

Suojavaatimus täyttyy myös silloin, kun kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän asianmukaisen toimintatilan tarkistamiseen on käytössä varamenettely.

6. TESTAUSMENETTELY

6.1

Testiolosuhteet

6.1.1

Testi on tehtävä tasaisella kuivalla asfaltti- tai betonipinnalla, jossa on hyvä pito.

6.1.1.1

Testausalueen pinnoitteen kitkakertoimen nimellisen (3) huippuarvon (PBC) on oltava 0,9, ellei toisin ilmoitettu, mitattuna joko

6.1.1.2

ASTM:n (American Society for Testing and Materials) E1136-vakiovertailutestausrenkaalla ASTM-menetelmän E1337-90 mukaisesti nopeudessa 64 km/h (40 mph), tai

6.1.1.3

säännön nro 13-H liitteen 6 lisäyksessä 2 määritetyllä k-testillä.

6.1.1.4

Testausalustan on oltava kaltevuudeltaan tasainen vaakasuoran ja 1 prosentin kaltevuuden välillä.

6.1.2

Ympäristön lämpötilan on oltava 0–45 °C.

6.1.3

Vaakasuuntaisen näkyvyyden on oltava sellainen, että kohde voidaan havaita koko testin ajan.

6.1.4

Testin suorittamisaikana ei saa esiintyä tuulta, joka todennäköisesti vaikuttaisi tuloksiin.

6.1.5

Ympäristön luonnollisen valaistuksen testialueella on oltava yhdenmukaista ja valotehon yli 1 000 luksia kohdan 5.2.1 mukaisen kahden auton välisen törmäyksen tapauksessa ja yli 2 000 luksia kohdan 5.2.2 mukaisen auton ja jalankulkijan välisen törmäyksen tapauksessa. Testiä ei pitäisi suorittaa ajamalla suoraan kohti tai suoraan poispäin matalassa kulmassa paistavasta auringosta.

6.2

Ajoneuvon testauskunto

6.2.1

Testauspaino

Ajoneuvo on testattava vähintään kuormittamattomana ja kuormitettuna.

Kuorman jakaminen on tehtävä valmistajan suositusten mukaisesti. Testausmenettelyn alettua ei sallita muutoksia.

6.2.2

Testausta edeltävät valmistelut

6.2.2.1

Sovelletaan ajoneuvon valmistajan pyynnöstä.

Ajoneuvolla voidaan anturijärjestelmän kalibroimiseksi ajaa enintään 100 kilometrin matka kaupunki- ja maanteillä, joilla on muuta liikennettä sekä liikenteenohjaus- ja tienvarsikalusteita.

Ajoneuvolla voidaan tehdä sarja jarrutuksia ennen testiä sen varmistamiseksi, että käyttöjarrujärjestelmä toimii oikein.

6.2.2.2

Ajoneuvon valmistajan pyytämät testausta edeltävät valmistelut on kirjattava ajoneuvon tyyppihyväksyntäasiakirjoihin.

6.3

Testikohteet

6.3.1

Ajoneuvon havaitsemisen testissä käytettävän kohteen on ISO-standardin 19206-1:2018 mukaisesti oltava tavanomainen suurina määrinä sarjatuotannossa valmistettu luokan M1 henkilöauto, jonka korityyppi on AA eli sedan, tai pehmeän kohteen tapauksessa esine, joka edustaa sellaista ajoneuvoa siltä osin kuin kyse on sen tunnistusominaisuuksista, joita sovelletaan testattavan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän anturijärjestelmään. Ajoneuvon sijainnin määrittämisessä käytettävä vertailupiste on oltava takimmainen piste ajoneuvon keskilinjalla.

6.3.2

Jalankulkijan havainnoinnin testissä käytettävän kohteen on ISO-standardin 19206-2:2018 mukaisesti oltava pehmeä kohde, joka edustaa ihmistä niiltä ominaisuuksiltaan, joita sovelletaan testattavan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän anturijärjestelmään.

6.3.3

Tiedot, joiden perusteella kohteet voidaan yksilöidä ja valmistaa, on kirjattava ajoneuvon tyyppihyväksyntäasiakirjoihin.

6.4

Varoitus- ja aktivoitumistesti paikallaan olevalla ajoneuvokohteella

6.4.1

Testattavan ajoneuvon on lähestyttävä paikallaan olevaa kohdetta suorassa linjassa vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,2 m.

Testit suoritetaan ajonopeuksilla 20, 42 ja 60 km/h (sallittu poikkeama +0/-2 km/h). Tutkimuslaitos voi suorittaa testit myös muilla nopeuksilla, kohdassa 5.2.1.3 määritetyllä nopeusalueella, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattava ajoneuvo liikkuu tasaisella nopeudella ja kun sen etäisyys kohteesta vastaa vähintään 4 sekunnin aikaa törmäykseen (TTC).

Toiminnallisen osan alusta törmäyshetkeen ulottuvana aikana kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

6.4.2

Kohdassa 5.5.1 tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava kohdan 5.2.1.1 vaatimuksia.

6.5

Varoitus- ja aktivoitumistesti liikkuvalla ajoneuvokohteella

6.5.1

Testattavan ajoneuvon ja liikkuvan kohteen on liikuttava suorassa linjassa samaan suuntaan vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,2 m.

Testit suoritetaan siten, että ajoneuvo liikkuu nopeudella 30 ja 60 km/h, ja liikkuva kohde nopeudella 20 km/h (sallittu poikkeama +0/-2 km/h molemmille ajoneuvoille). Tutkimuslaitos voi suorittaa testit myös muilla testattavan ajoneuvon ja liikkuvan kohteen nopeuksilla, kohdassa 5.2.1.3 määritetyllä nopeusalueella, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattava ajoneuvo liikkuu tasaisella nopeudella ja kun sen etäisyys kohteesta vastaa vähintään 4 sekunnin aikaa törmäykseen (TTC).

Toiminnallisen osan alusta siihen hetkeen, jolloin testattava ajoneuvo saavuttaa saman nopeuden kuin kohde, kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

6.5.2

Kohdassa 5.5.1 tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava kohdan 5.2.1.1 vaatimuksia.

6.6

Varoitus- ja aktivoitumistesti jalankulkijaa esittävällä kohteella

6.6.1

Testattavan ajoneuvon on lähestyttävä jalankulkijaa esittävää kohdetta suorassa linjassa vähintään kaksi sekuntia ennen testin toiminnallista osaa siten, että testattavan ajoneuvon suunta poikkeaa kohteen keskilinjasta enintään 0,1 m.

Testin toiminnallinen osa aloitetaan, kun testattava ajoneuvo liikkuu tasaisella nopeudella ja kun sen etäisyys törmäyskohdasta vastaa vähintään 4 sekunnin aikaa törmäykseen (TTC).

Jalankulkijaa esittävän kohteen on liikuttava tasaisella nopeudella 5 ± 0,2 km/h suorassa linjassa kohtisuoraan testattavan ajoneuvon liikkumissuuntaan nähden, eikä liike saa alkaa ennen testin toiminnallisen osan aloittamista. Jalankulkijaa esittävä kohde on sijoitettava testattavaan ajoneuvoon nähden siten, että kohteen ja testattavan ajoneuvon osumakohta testattavan ajoneuvon etupuolella on testattavan ajoneuvon pituussuuntaisella keskilinjalla. Tässä sallitaan korkeintaan 0,1 m:n poikkeama, jos testattava ajoneuvo jatkaisi liikettä määrätyllä testinopeudella koko testin toiminnallisen osan ajan eikä jarruta.

Testit suoritetaan ajonopeuksilla 20, 30 ja 60 km/h (sallittu poikkeama+0/-2 km/h). Tutkimuslaitos voi suorittaa testin myös muilla nopeuksilla kohdassa 5.2.2.3 ja 5.2.2.4 määritetyllä nopeusalueella.

Toiminnallisen osan alusta siihen hetkeen, kun testattava ajoneuvo on välttänyt törmäyksen jalankulkijaa esittävään kohteeseen tai testattava ajoneuvo on ohittanut törmäyskohdan, kuljettaja ei saa tehdä testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

Testi on toteutettava kohdassa 6.3.2 tarkoitetulla, 6-vuotiasta lasta esittävällä pehmeällä kohteella.

6.6.2

Kohdassa 5.5.1 tarkoitettujen törmäysvaroitusten ajoituksen on noudatettava kohdan 5.2.2.1 vaatimuksia.

6.7

(varattu)

6.8

Vianhavaitsemistesti

6.8.1

Simuloidaan kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän vikaantuminen esimerkiksi katkaisemalla virransyöttö johonkin järjestelmän komponenttiin tai katkaisemalla järjestelmän komponenttien välinen sähköinen kytkentä. Kun kehittyneeseen hätäjarrutusjärjestelmään simuloidaan vika, kohdassa 5.5.4 tarkoitetun varoitussignaalin tai kohdassa 5.4 tarkoitetun hätäjarrutusjärjestelmän vapaaehtoisen manuaalisen poiskytkentälaitteen sähköisiä kytkentöjä ei saa katkaista.

6.8.2

Kohdassa 5.5.4 mainitun vikaantumisvaroitussignaalin on aktivoiduttava ja pysyttävä aktiivisena viimeistään 10 sekunnin kuluessa siitä, kun ajoneuvoa on ajettu yli 10 km:n/h nopeudella, ja aktivoiduttava uudelleen, kun virta kytketään sen jälkeen ensin pois päältä ja uudelleen päälle ajoneuvon ollessa paikoillaan, niin kauan kuin simuloitu vika on olemassa.

6.9

Poiskytkentätesti

6.9.1

Jos ajoneuvossa on väline, jolla kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä kytketään pois päältä, asetetaan sytytysvirtakytkin päällä-asentoon ja kytketään järjestelmä pois päältä. Tällöin on kohdassa 5.4.2 mainitun varoitussignaalin aktivoiduttava. Asetetaan sytytysvirtakytkin pois päältä -asentoon. Asetetaan sytytysvirtakytkin uudelleen päällä-asentoon ja tarkistetaan, ettei aiemmin aktivoitunut varoitussignaali aktivoidu uudelleen eli että kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä on kytkeytynyt toimintaan kohdassa 5.4.1 tarkoitetulla tavalla. Jos sytytysjärjestelmä aktivoidaan avaimella, edellä esitetyn vaatimuksen on täytyttävä ilman, että avain poistetaan.

6.10

Järjestelmän vakaus

6.10.1

Kaikki edellä mainitut testiskenaariot, joissa skenaario kuvaa yhtä testityyppiä (kahden auton välinen törmäys, auton ja jalankulkijan välinen törmäys), joka suoritetaan yhdellä testattavan ajoneuvon nopeudella yhdessä kuormitustilassa, on suoritettava kaksi kertaa. Jos jompikumpi testeistä ei täytä suorituskykyvaatimuksia, testi voidaan uusia kerran. Testiskenaario katsotaan hyväksytyksi, jos suorituskykyvaatimukset saavutetaan kahdessa testissä. Hylättyjen testien määrä yhden testityypin osalta saa olla enintään:

a)	kahden auton välisessä törmäyksessä 10 prosenttia; ja

b)	auton ja jalankulkijan välisessä törmäyksessä 10 prosenttia.

6.10.2

Testin hylkäämiseen johtaneet syyt on analysoitava yhdessä tutkimuslaitoksen kanssa, ja tämä analyysi on liitettävä testausselosteeseen. Jos syytä ei voida yhdistää testijärjestelyn poikkeamaan, tutkimuslaitos voi suorittaa testin millä tahansa muilla nopeuksilla kohdassa 5.2.2.3, 5.2.1.3, 5.2.1.4 tai 5.2.2.4, tapauksen mukaan, määritellyllä nopeusalueella.

6.10.3

Valmistajan on liitteen 3 mukaisen arvioinnin aikana osoitettava asianmukaisilla asiakirjoilla, että järjestelmä pystyy luotettavasti saavuttamaan vaaditun suorituskyvyn.

7. AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1

Kaikista kohdassa 2.4 määriteltyyn ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava kyseisen ajoneuvotyypin hyväksyneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi tämän jälkeen joko

7.1.1

katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei ole kielteistä vaikutusta hyväksynnän myöntämisedellytyksiin, ja laajentaa hyväksyntää, tai

7.1.2

katsoa, että tehdyt muutokset vaikuttavat hyväksynnän myöntämisedellytyksiin, ja vaatia uusien testien tai lisätarkastusten suorittamista ennen hyväksynnän laajentamista.

7.2

Tyyppihyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään tehdyt muutokset, annetaan kohdan 4.3 mukaisella menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

7.3

Tyyppihyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava laajennuksesta muille sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyllä ilmoituslomakkeella. Viranomaisen on annettava kullekin laajennukselle sitä osoittava sarjanumero.

8. TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

8.1

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava vuoden 1958 sopimuksen liitteessä 1 (E/ECE/TRANS/505/Rev.3) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavassa esitettyjen vaatimusten on täytyttävä.

8.2

Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä ja täyttää kohdan 5 vaatimukset.

8.3

Hyväksynnän myöntänyt tyyppihyväksyntäviranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kutakin tuotantoyksikköä koskevat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset tehdään tavanomaisesti kerran kahdessa vuodessa.

9. SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1

Tämän säännön mukaisesti ajoneuvolle myönnetty tyyppihyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 8 vahvistettuja vaatimuksia ei noudateta.

9.2

10. TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos tyyppihyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle, jonka on edelleen ilmoitettava asiasta tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11. HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle (4) tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

12. SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

12.1

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät muutossarjan 01 virallisen voimaantulopäivän jälkeen saa kieltäytyä myöntämästä tai hyväksymästä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, perustuvaa tyyppihyväksyntää.

12.2

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1. toukokuuta 2024 alkaen kieltäytyä hyväksymästä tämän säännön alkuperäiseen versioon perustuvia tyyppihyväksyntiä, jotka on ensimmäistä kertaa myönnetty 1. toukokuuta 2024 jälkeen.

12.3

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on 1. toukokuuta 2026 saakka hyväksyttävä tämän säännön alkuperäiseen versioon perustuvat tyyppihyväksynnät, jotka on myönnetty ennen 1. toukokuuta 2024.

12.4

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1. toukokuuta 2026 alkaen kieltäytyä hyväksymästä tämän säännön alkuperäisen version perusteella myönnettyjä tyyppihyväksyntiä.

12.5

Sen estämättä, mitä kohdassa 12.4 määrätään, tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä sellaisille ajoneuvoille, joita muutossarjan 01 muutokset eivät koske, tämän säännön alkuperäisen version perusteella myönnetyt tyyppihyväksynnät.

12.6

Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltäytyä myöntämästä minkään tämän säännön edellisen muutossarjan mukaisia tyyppihyväksyntiä tai niiden laajennuksia.

(1) Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6, kohta 2) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(2) Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot annetaan ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6) liitteessä 3.

(*1) Lueteltujen nopeuksien välisiin suhteellisiin nopeuksiin (esim. 53 km/h) sovelletaan suurinta suhteellista törmäysnopeutta (eli 35/30 km/h), joka on osoitettu seuraavaksi suuremmalle suhteelliselle nopeudelle (eli 55 km/h).

Ajokuntoisen ajoneuvon massan ylittäviin massoihin sovelletaan enimmäismassalle osoitettua suurinta suhteellista törmäysnopeutta.

(*2) Luetteltujen nopeuksien välisiin suhteellisiin nopeuksiin (esim. 53 km/h) sovelletaan suurinta suhteellista törmäysnopeutta (eli 30/30 km/h), joka on osoitettu seuraavaksi suuremmalle suhteelliselle nopeudelle (eli 55 km/h).

Ajokuntoisen ajoneuvon massan ylittäviin massoihin sovelletaan enimmäismassalle osoitettua suurinta suhteellista törmäysnopeutta.

(*3) Lueteltujen nopeuksien välisiin suhteellisiin nopeuksiin (esim. 53 km/h) sovelletaan suurinta suhteellista törmäysnopeutta (eli 35/30 km/h), joka on osoitettu seuraavaksi suuremmalle suhteelliselle nopeudelle (eli 55 km/h).

Ajokuntoisen ajoneuvon massan ylittäviin massoihin sovelletaan enimmäismassalle osoitettua suurinta suhteellista törmäysnopeutta.

(3) ”Nimellisarvona” pidetään teoreettista tavoitearvoa.

(4) YK:n Euroopan talouskomission sihteeristö asettaa tällaisten tietojen vaihtamiseksi sihteeristön kanssa käyttöön verkkoalustan (”/343 Application”): https://www.unece.org/trans/main/wp29/datasharing.html

LIITE 1

Ilmoitus

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

(1)

Myöntäjä: Viranomaisen nimi:

…

Aihe (2): ajoneuvotyypin	hyväksynnän myöntäminen
	hyväksynnän laajentaminen
	hyväksynnän epääminen
	hyväksynnän peruuttaminen
	tuotannon lopettaminen

kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta säännön nro 152 mukaisesti

Hyväksyntänumero:…

Tavaramerkki:…

Tyyppi- ja kauppanimet:…

Valmistajan nimi ja osoite:…

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

Ajoneuvon suppea kuvaus:…

Päivä, jona ajoneuvo on toimitettu hyväksyttäväksi: …

Hyväksyntätestien suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos: …

Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen päivämäärä:…

Tutkimuslaitoksen antaman testausselosteen numero:…

10.

Hyväksyntä myönnetty/evätty/laajennettu/peruutettu:2

11.

Paikka:…

12.

Päiväys:…

13.

Allekirjoitus:…

14.

Tämän ilmoituksen liitteinä ovat seuraavat asiakirjat, joissa on edellä mainittu tyyppihyväksyntänumero:…

15.

Mahdolliset huomautukset:…

(1) Hyväksynnän myöntäneen, laajentaneen, evänneen tai peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2) Tarpeeton viivataan yli.

LIITE 2

Hyväksyntämerkit

(Ks. tämän säännön kohdat 4.4–4.4.2)

a = vähintään 8 mm

Yllä oleva ajoneuvoon kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty kehittyneen hätäjarrutusjärjestelmän osalta Belgiassa (E 6) säännön nro 152 mukaisesti (merkintä C tarkoittaa hyväksyntää kahden auton välisessä tapauksessa ja merkintä P hyväksyntää auton ja jalankulkijan välisessä tapauksessa). Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 152 vaatimusten mukaisesti säännön ollessa alkuperäisessä muodossaan.

LIITE 3

Erityisvaatimukset, joita sovelletaan elektronisten hallintajärjestelmien turvallisuuteen

1. Yleistä

Tässä liitteessä määritellään erityisvaatimukset, jotka koskevat kompleksisten elektronisten ajoneuvonhallintajärjestelmien (kohta 2.4) turvallisuuteen liittyvää asiakirja-aineistoa, vikaantumisen varalta sovellettavaa strategiaa ja tarkastusmenettelyä siltä osin kuin kyse on tästä säännöstä.

Tätä liitettä sovelletaan myös tässä säännössä yksilöityihin turvallisuuteen liittyviin toiminteisiin, joita ohjataan elektronisilla järjestelmillä (kohta 2.3) siltä osin kuin sovelletaan tätä sääntöä.

Liitteessä ei määritellä järjestelmän suorituskriteereitä vaan käsitellään järjestelmän suunnitteluun liittyviä menettelyjä ja tietoja, jotka on toimitettava tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntää varten.

Näissä tiedoissa on osoitettava, että järjestelmä täyttää vikaantumattomana ja vikaantuneena kaikki muualla tässä säännössä esitetyt asiaa koskevat suorituskykyvaatimukset ja että se on suunniteltu toimimaan siten, ettei se aiheuta turvallisuuden kannalta kriittisiä riskejä.

2. Määritelmät

Tässä liitteessä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1

’Järjestelmällä’ tarkoitetaan elektronista hallintajärjestelmää tai kompleksista elektronista hallintajärjestelmää, joka huolehtii tämän säännön soveltamisalaan kuuluvan toiminteen ohjausvälityksestä tai on osa sitä. Sillä tarkoitetaan myös mitä tahansa muuta tämän säännön soveltamisalaan kuuluvaa järjestelmää sekä siirtoyhteyksiä, jotka liittyvät tämän säännön soveltamisalaan kuulumattomiin järjestelmiin mutta vaikuttavat johonkin tämän säännön soveltamisalaan kuuluvaan toiminteeseen.

2.2

’Turvajärjestelyillä’ tarkoitetaan järjestelmään, esimerkiksi sen elektronisiin yksiköihin sisällytettyjä järjestelyjä, joilla huolehditaan järjestelmän toimivuudesta ja varmistetaan siten järjestelmän turvallinen toiminta vikaantumattomana ja vikaantuneena, myös sähköisen häiriön tapauksessa. Turvajärjestelyihin voi kuulua myös toiminne, jonka myötä ajoneuvon olennaiset toiminteet siirtyvät toimimaan vain osittain taikka varajärjestelmää hyödyntäen.

2.3

’Elektronisella hallintajärjestelmällä’ tarkoitetaan niiden yksiköiden yhdistelmää, jotka yhdessä huolehtivat kyseisestä ajoneuvonhallintatoiminteesta sähköisen tietojenkäsittelyn avulla. Tällaiset järjestelmät, joita usein ohjataan erityisellä ohjelmistolla, kootaan erillisistä toimintakomponenteista, kuten antureista, elektronisista ohjainyksiköistä ja käyttölaitteista, ja varustetaan siirtoyhteyksillä. Niihin voi kuulua mekaanisia, sähköpneumaattisia ja sähköhydraulisia osia.

2.4

’Kompleksisilla elektronisilla ajoneuvonhallintajärjestelmillä’ tarkoitetaan elektronisia hallintajärjestelmiä, joissa elektronisen järjestelmän tai kuljettajan ohjaama toiminne voidaan ohittaa korkeammantasoisella elektronisella hallintajärjestelmällä tai -toiminteella. Ohitetusta toiminteesta tulee osa kompleksista järjestelmää samoin kuin kaikista tämän säännön soveltamisalaan kuuluvista ohittavista järjestelmistä tai toiminteista. Tämä koskee myös siirtoyhteyksiä, jotka liittyvät tämän säännön soveltamisalaan kuulumattomiin ohittaviin järjestelmiin tai toiminteisiin.

2.5

’Korkeammantasoisilla elektronisilla ohjausjärjestelmillä ja -toiminteilla’ tarkoitetaan järjestelmiä ja toiminteita, jotka lisäprosessoinnin ja/tai -mittausten avulla muuttavat ajoneuvon käyttäytymistä muuttamalla ajoneuvon hallintajärjestelmän toimintoja. Kompleksiset järjestelmät voivat tämän ansiosta automaattisesti muuttaa toimintatavoitteitaan mitattuihin olosuhteisiin perustuvan priorisoinnin mukaan.

2.6

’Yksiköllä’ tarkoitetaan pienintä tässä liitteessä tarkasteltavaa järjestelmän rakenneosaa; tällaisia komponenttien yhdistelmiä pidetään erillisinä kokonaisuuksina tunnistamisen, analysoinnin ja vaihtamisen kannalta.

2.7

’Siirtoyhteyksillä’ tarkoitetaan järjestelyjä, joilla erilliset yksiköt liitetään toisiinsa signaalien, toimintadatan tai energian siirtoa varten. Laitteet ovat yleensä sähköisiä mutta voivat olla osittain myös mekaanisia, pneumaattisia tai hydraulisia.

2.8

’Valvonta-alueella’ tarkoitetaan lähtömuuttujan vaihtelualuetta, jota järjestelmän odotetaan valvovan.

2.9

’Toimintarajalla’ tarkoitetaan niitä fyysisiä rajoja, joiden sisäpuolella järjestelmä voi huolehtia valvontatehtävästään.

2.10

’Turvallisuustoiminteella’ tarkoitetaan järjestelmän toiminnetta, joka voi muuttaa ajoneuvon dynaamista käyttäytymistä. Järjestelmällä voi olla valmiudet suorittaa useita turvallisuustoiminteita.

3. Asiakirjat

3.1

Vaatimukset

Valmistajan on toimitettava sellaiset asiakirjat, joista käy ilmi järjestelmän perusrakenne ja se, millä tavoin se on yhteydessä ajoneuvon muihin järjestelmiin tai miten se suoraan valvoo lähtömuuttujia. Asiakirjoissa on selostettava valmistajan määrittelemät järjestelmän toiminteet ja turvajärjestelyt. Asiakirja-aineiston on oltava tiivis, mutta siinä on kuitenkin esitettävä näyttöä siitä, että suunnittelu- ja kehitystyössä on hyödynnetty asiantuntemusta kaikilta asiaan liittyviltä aloilta. Asiakirjoissa on teknisiä määräaikaistarkastuksia varten kuvattava, miten järjestelmän kulloinenkin toimintatila voidaan tarkastaa.

Tutkimuslaitoksen on arvioitava asiakirja-aineisto sen selvittämiseksi, että järjestelmä

a)	on suunniteltu toimimaan vikaantumattomana ja vikaantuneena siten, ettei se aiheuta turvallisuuden kannalta kriittisiä riskejä

b)	täyttää vikaantumattomana ja vikaantuneena kaikki muualla tässä säännössä esitetyt asiaa koskevat suorituskykyvaatimukset sekä

c)	on kehitetty valmistajan ilmoittaman prosessin tai menetelmän mukaisesti.

3.1.1

Asiakirja-aineisto koostuu seuraavista kahdesta osasta:

Hyväksyntää varten tarvittava virallinen asiakirjapaketti, joka sisältää kohdassa 3 luetellun aineiston (lukuun ottamatta kohdassa 3.4.4 tarkoitettuja tietoja) ja joka on toimitettava tutkimuslaitokselle tyyppihyväksyntähakemuksen yhteydessä. Tutkimuslaitos käyttää pakettia perusviiteaineistona tämän liitteen kohdassa 4 esitetyssä tarkastusmenettelyssä. Tutkimuslaitoksen on varmistettava, että asiakirjapaketti pidetään saatavilla hyväksyntäviranomaisen kanssa määritetyn ajan. Säilytysajan on oltava vähintään 10 vuotta siitä, kun ajoneuvon tuotanto on lopetettu kokonaan.

b)	Lisäaineisto ja kohdassa 3.4.4 tarkoitetut analyysitiedot, jotka valmistajan on säilytettävä ja asetettava saataville tyyppihyväksynnän yhteydessä. Valmistajan on varmistettava, että aineisto ja analyysitiedot ovat saatavilla 10 vuoden ajan siitä, kun ajoneuvon tuotanto on lopetettu kokonaan.

3.2

Järjestelmän toimintojen kuvaus

Kuvauksessa on selostettava yksinkertaisesti kaikkia järjestelmän valvontatoimintoja ja menettelyjä, joilla asetettuihin tavoitteisiin on määrä päästä, myös niitä mekanismeja, joilla valvonta toteutetaan.

Siinä on yksilöitävä ohitettavissa olevat toiminnot ja selostettava tarkemmin toiminnon toimintaperiaatteen muuttuminen.

3.2.1

Kaikki tulomuuttujat ja mitatut muuttujat on lueteltava ja niiden toiminta-alue määriteltävä.

3.2.2

Kaikki järjestelmän valvomat lähtömuuttujat on lueteltava, ja lisäksi on ilmoitettava kussakin tapauksessa, tapahtuuko valvonta suoraan vai ajoneuvon jonkin toisen järjestelmän välityksellä. Kuhunkin muuttujaan sovellettava valvonta-alue (kohta 2.8) on määriteltävä.

3.2.3

Toimintarajat määrittelevät raja-arvot (kohta 2.9) on annettava, jos niillä on merkitystä järjestelmän toiminnalle.

3.3

Järjestelmän kokoonpano ja kaaviot

3.3.1

Komponenttiluettelo

On toimitettava luettelo, jossa esitetään kaikki hyväksyttävään järjestelmään kuuluvat yksiköt ja mainitaan ne muut ajoneuvon järjestelmät, joita tarvitaan kyseisen valvontatoiminnon toteuttamiseen.

Lisäksi on toimitettava kaavio, jossa nämä yksiköt esitetään toisiinsa yhdistettynä ja josta käy selvästi ilmi laitteitten sijoittelu ja niiden väliset yhteydet.

3.3.2

Yksiköiden toiminta

Järjestelmän kunkin yksikön toiminnasta ja yksiköt muihin yksiköihin tai toiseen ajoneuvon järjestelmään yhdistävistä signaaleista on esitettävä kuvaus. Kuvaus voidaan antaa lohko- tai muuna kaaviona taikka kaaviota hyödyntävänä sanallisena kuvauksena.

3.3.3

Liitännät

Järjestelmän sisäiset liitännät on esitettävä piirikaaviona sähköisten linkkien osalta, putkikaaviona pneumaattisten tai hydraulisten laitteiden osalta ja yksinkertaisena kaaviona mekaanisten liitosten osalta. Lisäksi on esitettävä muihin järjestelmiin johtavat ja niistä tulevat siirtoyhteydet.

3.3.4

Signaalin kulku, toimintadata ja sovellettavat prioriteetit

Siirtoyhteyksien ja yksiköistä toisiin välitettävien signaalien ja/tai toimintadatan on vastattava selkeästi toisiaan. Multipleksoituja datakanavia pitkin välitettäviin signaaleihin ja/tai toimintadataan sovellettavat prioriteetit on mainittava aina, kun priorisointi voi vaikuttaa järjestelmän toimintaan tai turvallisuuteen tämän säännön alaan kuuluvilta osin.

3.3.5

Yksiköiden tunnistaminen

Kukin yksikkö on voitava tunnistaa selvästi ja yksiselitteisesti (esim. laitteeseen tehtävällä merkinnällä sekä ohjelmiston sisällön osoittavalla merkinnällä tai ulostulosignaalilla), jotta toisiansa vastaavat laitteet ja asiakirjat voidaan yhdistää toisiinsa.

Jos yhteen yksikköön tai yhteen tietokoneeseen on koottu useampia toimintoja, jotka kuitenkin selvyyden vuoksi esitetään lohkokaaviossa erillisinä lohkoina, on laite varustettava yhdellä ainoalla tunnistemerkinnällä. Tätä tunnistemerkintää käyttämällä valmistajan on vakuutettava, että toimitetut laitteet ovat niitä koskevien asiakirjojen mukaisia.

3.3.5.1

Tunnistemerkinnällä yksilöidään laitteen ja ohjelmiston versio, ja jos viimeksi mainittu muuttuu niin, että kyseisen yksikön toiminta muuttuu tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalla tavalla, myös tunnistemerkintää on muutettava.

3.4

Valmistajan soveltamat turvajärjestelyt

3.4.1

Valmistajan on annettava lausunto, jossa vahvistetaan, että järjestelmän tavoitteitten toteuttamiseksi valittu strategia ei järjestelmän kunnossa ollessa vaaranna ajoneuvon turvallista toimintaa.

3.4.2

Hyväksyttävässä järjestelmässä käytettyjen ohjelmistojen arkkitehtuuri on selostettava ja käytetyt suunnittelumenetelmät ja -välineet yksilöitävä. Valmistajan on esitettävä näyttöä siitä, millä tavoin järjestelmän toimintaperiaate toteutettiin suunnittelu- ja kehittelyvaiheessa.

3.4.3

Valmistajan on toimitettava tutkimuslaitokselle selvitys hyväksyttävään järjestelmään sisällytetyistä toiminteista, joilla huolehditaan sen turvallisesta toiminnasta vikaantumistapauksessa. Hyväksyttävään järjestelmään vikaantumisen varalta sisällytettyjä toiminteita ovat esimerkiksi seuraavat:

a)	toiminnan jatkaminen käyttämällä vain osaa järjestelmästä

b)	siirtyminen erillisen varajärjestelmän käyttöön

c)	korkeamman tason toiminteen kytkeminen pois käytöstä.

Vian ilmetessä kuljettajaa on varoitettava siitä esimerkiksi varoitussignaalilla tai näytössä esitettävällä viestillä. Varoituksen antamista on jatkettava niin kauan kuin vika on olemassa, ellei kuljettaja deaktivoi järjestelmää esimerkiksi kääntämällä virtalukon asentoon ”pois päältä” (OFF) taikka kytkemällä kyseisen toiminteen pois päältä tarkoitukseen varatulla kytkimellä.

3.4.3.1

Jos valittu toiminne kytkee päälle osittaisen toiminnan tietyissä vikaolosuhteissa, on yksilöitävä kyseiset olosuhteet ja määriteltävä tuloksena olevat toimintarajoitukset.

3.4.3.2

Jos valittu toiminne ottaa käyttöön toisen (varalla olevan) keinon ajoneuvonhallintajärjestelmän tavoitteen toteuttamiseksi, on selostettava vaihtomekanismin periaatteet, logiikka ja varmennustaso sekä mahdolliset varatarkastusjärjestelmät ja määriteltävä varajärjestelmän aiheuttamat toimintarajoitukset.

3.4.3.3

Jos valittu toiminne poistaa käytöstä korkeamman tason toiminteen, kaikki siihen liittyvät ulostulovalvontasignaalit on katkaistava niin, että siirtyminen sujuu mahdollisimman häiriöttä.

3.4.4

Asiakirjojen tueksi on esitettävä analyysi, joka osoittaa yleisesti, miten järjestelmä käyttäytyy jonkin sellaisen yksittäisen vaaran tai vian ilmaantuessa, joka vaikuttaa ajoneuvon hallintaan tai turvallisuuteen.

Valmistajan on vahvistettava valitsemansa analyysimenetelmät ja noudatettava niitä sekä annettava ne tutkimuslaitoksen tarkastettavaksi tyyppihyväksynnän yhteydessä.

Tutkimuslaitoksen on arvioitava analyysimenetelmien toteuttaminen. Arviointiin on sisällytettävä seuraavat:

a)	Tarkastetaan turvajärjestelyt suunnittelullisella (ajoneuvon) tasolla sen vahvistamiseksi, että järjestelyissä otetaan huomioon vuorovaikutus ajoneuvon muiden järjestelmien kanssa. Järjestelyn on perustuttava riskianalyysiin, joka soveltuu järjestelmän turvallisuuden arviointiin.

b)	Tarkastetaan turvajärjestelyt järjestelmän tasolla. Järjestelyt voivat perustua vika- ja vaikutusanalyysiin (FMEA), vikapuuanalyysiin (FTA) tai vastaavaan menettelyyn, joka soveltuu järjestelmän turvallisuuden arviointiin.

c)	Tarkastetaan validointisuunnitelmat ja niiden tulokset. Validoinnissa voidaan käyttää esimerkiksi simulointimalliin (hardware-in-the-loop) perustuvaa testausta, ajoneuvon tietestausta tai muuta validointiin soveltuvaa menettelyä.

Arvioinnissa on tarkastettava vaaroja ja vikoja, jotka tutkimuslaitos on valinnut selvittääkseen, että valmistaja on selostanut turvajärjestelyt ymmärrettävästi ja loogisesti ja että validointisuunnitelmat ovat tarkoituksenmukaisia ja loppuun saatettuja.

Turvajärjestelyjen tarkastamiseksi tutkimuslaitos voi suorittaa tai suorituttaa kohdassa 4 esitetyt testit.

3.4.4.1

Asiakirjoissa on yksilöitävä seurattavat parametrit ja ilmoitettava kunkin tämän liitteen kohdassa 3.4.4 määritellyn tyyppisen vikatilanteen yhteydessä käytettävä varoitussignaali, joka annetaan kuljettajalle tai huollosta tai teknisestä tarkastuksesta vastaavalle henkilöstölle.

3.4.4.2

Asiakirjoissa on kuvattava toimenpiteet, joilla varmistetaan, ettei järjestelmä vaaranna ajoneuvon turvallista toimintaa, kun ulkoiset olosuhteet (kuten ympäristöolot, lämpötila tai pölyn, veden tai jään kerääntyminen) vaikuttavat järjestelmän suorituskykyyn.

4. Tarkastus ja testit

4.1

Järjestelmän toiminta, sellaisena kuin se on kuvattu kohdassa 3 vaadituissa asiakirjoissa, on testattava seuraavassa kuvatulla tavalla:

4.1.1

Järjestelmän toiminnan tarkastaminen

Tutkimuslaitoksen on tarkastettava järjestelmän toiminta vikaantumattomana testaamalla jotkin valmistajan kohdan 3.2 mukaisesti ilmoittamat toiminteet.

Kompleksisten elektronisten järjestelmien tapauksessa testeihin on sisällytettävä tilanteita, joissa ilmoitettu toiminne ohitetaan.

4.1.2

Kohdassa 3.4 tarkoitettujen turvajärjestelyjen tarkastaminen

On tarkastettava järjestelmän käyttäytyminen jonkin yksittäisen yksikön vikaantuessa. Sitä varten simuloidaan yksikön sisäisten vikojen vaikutusta johtamalla vastaavia signaaleja sähköisiin yksiköihin tai mekaanisiin osiin. Tutkimuslaitoksen on tehtävä tämä tarkastus vähintään yhdelle yksittäiselle yksikölle. Järjestelmän reaktiota useisiin samanaikaisiin yksittäisten yksiköiden vikoihin ei kuitenkaan tarkasteta.

Tutkimuslaitoksen on huolehdittava siitä, että näissä testeissä käsitellään näkökohtia, joilla voi olla vaikutusta ajoneuvon hallittavuuteen ja käyttäjätietoihin (käyttöliittymään liittyvät näkökohdat).

4.1.2.1

Tarkastustulosten on vastattava vika-analyysin tuloksista tehtyä kirjallista tiivistelmää siinä määrin, että kokonaisvaikutusten perusteella voidaan vahvistaa, että turvajärjestelyt ja niiden toiminta ovat riittävän tasoisia.

5. Tutkimuslaitokselta edellytettävä raportointi

Tutkimuslaitoksen on raportoinnissaan huolehdittava jäljitettävyydestä esimerkiksi siten, että tarkastettujen asiakirjojen versiot koodataan ja luetellaan tutkimuslaitoksen kirjanpidossa.

Tämän liitteen lisäyksessä 1 annetaan esimerkki arviointilomakkeesta, jonka tutkimuslaitos toimittaa tyyppihyväksyntäviranomaiselle.

Liite 3 – Lisäys 1

Elektronisten järjestelmien arviointilomakkeen malli

Testausselosteen nro: …

Tunnistetiedot

1.1

Ajoneuvon merkki: …

1.2

Tyyppi: …

1.3

Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon: …

1.4

Merkinnän sijainti: …

1.5

Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6

Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

1.7

Valmistajan virallinen asiakirjapaketti:

Asiakirjaviite: …

Alkuperäinen myöntämispäivä: …

Viimeisimmän päivityksen päivämäärä: …

Testattujen ajoneuvojen/järjestelmien kuvaus

2.1

Yleinen kuvaus: …

2.2

Kuvaus kaikista järjestelmän valvontatoiminnoista ja toimintamenettelyistä: …

2.3

Kuvaus järjestelmän komponenteista ja kaavio sen sisäisistä liitännöistä: …

Valmistajan turvamenettelyt

3.1

Kuvaus signaalien kulusta, toimintadatasta ja sovellettavista prioriteeteista: …

3.2

Valmistajan lausunto:

Valmistajat …vahvistavat, että järjestelmän tavoitteitten toteuttamiseksi valittu strategia ei järjestelmän kunnossa ollessa vaaranna ajoneuvon turvallista toimintaa.

3.3

Ohjelmistoarkkitehtuuri ja käytetyt suunnittelumenetelmät ja -välineet: …

3.4

Selvitys järjestelmään vikaantumisen varalta sisällytetyistä rakenteellisista ratkaisuista: …

3.5

Dokumentoidut analyysit järjestelmän käyttäytymisestä yksittäisissä vaara- tai vikaantumistilanteissa: …

3.6

Kuvaus ulkoisten olosuhteiden varalta käytössä olevista toimenpiteistä: …

3.7

Järjestelmän teknistä määräaikaistarkastusta koskevat vaatimukset: …

3.8

Järjestelmän toiminnan tarkastustestin tulokset (E-säännön nro 152 liitteen 3 kohta 4.1.1): …

3.9

Turvajärjestelyjen tarkastustestin tulokset (E-säännön nro 152 liitteen 3 kohta 4.1.2): …

3.10

Testin päivämäärä: …

3.11

Tämä testi on suoritettu ja sen tulokset selostettu E-säännön nro 152 liitteen … mukaisesti, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutossarjalla

Testin suorittamisesta vastaava tutkimuslaitos (1)

Allekirjoitus … Päiväys …

3.12

Tyyppihyväksyntäviranomainen (1)

Allekirjoitus … Päiväys …

3.13

Huomautuksia: …

(1) Allekirjoittajana on oltava eri henkilö, vaikka tutkimuslaitos olisikin sama kuin tyyppihyväksyntäviranomainen, tai vaihtoehtoisesti selosteen kanssa on annettava erillinen tyyppihyväksyntäviranomaisen hyväksyntä.

Liite 3 – Lisäys 2

Virheellisen reaktion testaustilanteet

1. Ajoneuvokohde

1.1

Asetetaan kaksi paikallaan olevaa, korityypiltään AA sedan olevaa luokan M1 ajoneuvoa seuraavasti:

a)	ne osoittavat samaan ajosuuntaan kuin testattava ajoneuvo

b)	niiden välinen etäisyys on 4,5 m

c)	niiden perät ovat samassa linjassa.

1.2

Testattavaa ajoneuvoa kuljetetaan vähintään 60 metrin matka tasaisella nopeudella, nopeuden ollessa kohdassa 5.2.1.4 esitetyn taulukon mukaisissa rajoissa, siten, että se kulkee kahden paikallaan olevan ajoneuvon välistä.

Testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin ei testin aikana saa tehdä mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

1.3

Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä ei saa antaa törmäysvaroitusta eikä käynnistää hätäjarrutusvaihetta.

2. Jalankulkijaa esittävä kohde

2.1

Asetetaan kohdassa 6.3.2 tarkoitettu jalankulkijaa esittävä kohde seuraavasti:

a)	se osoittaa samaan kulkusuuntaan kuin testattava ajoneuvo

b)	sen etäisyys testattavan ajoneuvon lähimmästä kyljestä liikennevirran suuntaan olevalla sivulla on 1 m.

2.2

Testattavaa ajoneuvoa kuljetetaan vähintään 60 metrin matka tasaisella nopeudella, nopeuden ollessa kohdassa 5.2.2.4 esitetyn taulukon mukaisissa rajoissa, siten, että se kulkee jalankulkijaa esittävän kohteen ohi.

Testattavan ajoneuvon ohjauslaitteisiin ei testin aikana saa tehdä mitään muita säätöjä kuin pieniä ohjausliikkeitä sivusuuntaisen ajautumisen korjaamiseksi.

2.3

Kehittynyt hätäjarrutusjärjestelmä ei saa antaa törmäysvaroitusta eikä käynnistää hätäjarrutusvaihetta.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 360

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	63. vuosikerta 30. lokakuuta 2020

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1588, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/821 liitteen I muuttamisesta vahvistamalla tantaali- tai niobiummalmien ja -rikasteiden, kultamalmien ja -rikasteiden, tinaoksidien ja -hydroksidien, tantalaattien ja tantaalikarbidien kynnysarvot	1
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1589, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/956 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse uusia raskaita hyötyajoneuvoja koskevista tiedoista, joita jäsenvaltioiden ja valmistajien on seurattava ja joista niiden on raportoitava ( 1 )	4
	*	Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1590, annettu 19 päivänä elokuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/631 liitteen I muuttamisesta vuosina 2016, 2017 ja 2018 rekisteröityjen uusien kevyiden hyötyajoneuvojen massan kehityksen huomioon ottamiseksi ( 1 )	8
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1591, annettu 23 päivänä lokakuuta 2020, erään suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin kirjatun nimityksen eritelmän muun kuin vähäisen muutoksen hyväksymisestä (Suska sechlońska (SMM))	10
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1592, annettu 28 päivänä lokakuuta 2020, asetuksen (EY) N:o 1484/95 muuttamisesta siipikarjanliha- ja muna-alan sekä muna-albumiinin edustavien hintojen vahvistamisen osalta	11
	*	Komission asetus (EU) 2020/1593, annettu 29 päivänä lokakuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteen X muuttamisesta lampaissa ja vuohissa esiintyvien tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden positiivisten tapausten lisätutkimuksen osalta ( 1 )	13
		PÄÄTÖKSET
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1594, annettu 29 päivänä lokakuuta 2020, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 7607) ( 1 )	16
		SUOSITUKSET
	*	Komission suositus (EU) 2020/1595, annettu 28 päivänä lokakuuta 2020, covid-19-testausstrategioista, mukaan lukien nopeiden antigeenitestien käyttö	43
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	E-sääntö 151 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen hyväksyntää siltä osin kuin on kyse kuolleen kulman varoitusjärjestelmästä polkupyörien havaitsemiseksi [2020/1596]	48
	*	E-sääntö nro 152 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen hyväksyntää siltä osin kuin on kyse luokkien M1 ja N1 ajoneuvoihin tarkoitetuista kehittyneistä hätäjarrutusjärjestelmistä (AEBS) [2020/1597]	66

CN-koodi	Tavaran kuvaus	Edustava hinta (euroa/100 kg)	3 artiklassa tarkoitettu vakuus (euroa/100 kg)	Alkuperä (1)
0207 12 90	Lajin Gallus domesticus siipikarjanruhot (ns. 65-prosenttista), jäädytetyt	138,5	0	AR
0207 14 10	Luuttomat palat, lajin Gallus domesticus siipikarjaa, jäädytetyt	173,3	43	AR
		145,8	57	BR
		245	17	CL
		194,7	33	TH
1602 32 11	Kypsentämättömät valmisteet, lajin Gallus domesticus siipikarjaa	168,5	40	BR