27.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/7

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1559,

annettu 26 päivänä lokakuuta 2020,

unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon uuselintarvikkeista, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1169/2011 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 ja komission asetuksen (EY) N:o 1852/2001 kumoamisesta 25 päivänä marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 (1) ja erityisesti sen 12 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Asetuksen (EU) 2015/2283 8 artiklan mukaan komissio laatii 1 päivään tammikuuta 2018 mennessä unionin luettelon uuselintarvikkeista, jotka on hyväksytty tai joista on annettu ilmoitus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 258/97 (2) nojalla.

(2)	Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2017/2470 (3) perustettiin unionin luettelo uuselintarvikkeista, jotka on hyväksytty tai joista on annettu ilmoitus asetuksen (EY) N:o 258/97 mukaisesti.

(3)

Komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1023 (4) oikaistiin täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 liitteessä vahvistettu alkuperäinen unionin uuselintarvikeluettelo korvaamalla kyseinen liite. Tällä välin oli hyväksytty kahdeksan komission täytäntöönpanoasetusta eli täytäntöönpanoasetukset (EU) 2018/460 (5), (EU) 2018/461 (6), (EU) 2018/462 (7), (EU) 2018/469 (8), (EU) 2018/991 (9), (EU) 2018/1011 (10), (EU) 2018/1018 (11), (EU) 2018/1032 (12), joilla annettiin lupa uuselintarvikkeiden markkinoille saattamiseen tai laajennettiin uuselintarvikkeiden käyttötarkoituksia. Kyseisillä täytäntöönpanoasetuksilla myös päivitettiin unionin luettelo. Kyseiset uuselintarvikkeet ja uuselintarvikkeiden käyttötarkoitusten laajentamiset eivät kuitenkaan enää sisälly luetteloon sellaisena kuin se on korvattuna komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2018/1023.

(4)

Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 liitteessä esitettyä unionin uuselintarvikeluetteloa olisi sen vuoksi muutettava siten, että kyseiset uuselintarvikkeet ja uuselintarvikkeiden käyttötarkoitusten laajentamiset sisältyisivät jälleen unionin luetteloon. Koska kyseiset uuselintarvikkeet ja uuselintarvikkeiden käyttötarkoitusten laajentamiset sisältyivät unionin luetteloon täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1023 voimaantuloon 13 päivänä elokuuta 2018 saakka, tätä asetusta olisi sovellettava kyseisestä päivästä alkaen.

(5)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 liite tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 13 päivästä elokuuta 2018.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 327, 11.12.2015, s. 1.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 258/97, annettu 27 päivänä tammikuuta 1997, uuselintarvikkeista ja elintarvikkeiden uusista ainesosista (EYVL L 43, 14.2.1997, s. 1).

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/2470, annettu 20 päivänä joulukuuta 2017, unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta uuselintarvikkeista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti (EUVL L 351, 30.12.2017, s. 72).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1023, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2018, unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 oikaisemisesta (EUVL L 187, 24.7.2018, s. 1).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/460, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018, luvan antamisesta Ecklonia cava -florotanniinien saattamiseksi markkinoille uuselintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta (EUVL L 78, 21.3.2018, s. 2).

(6) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/461, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018, luvan antamisesta runsaasti taksifoliinia sisältävän uutteen käyttötarkoituksen laajentamiseksi uuselintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta (EUVL L 78, 21.3.2018, s. 7).

(7) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/462, annettu 20 päivänä maaliskuuta 2018, luvan antamisesta L-ergotioneiinin käyttötarkoituksen laajentamiseksi uuselintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta (EUVL L 78, 21.3.2018, s. 11).

(8) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/469, annettu 21 päivänä maaliskuuta 2018, luvan antamisesta kolmen kasvin (Cynanchum wilfordii Hemsley, Phlomis umbrosa Turcz. ja Angelica gigas Nakai) juurista saatavan uutteen saattamiseksi markkinoille uuselintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta (EUVL L 79, 22.3.2018, s. 11).

(9) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/991, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2018, luvan antamisesta kananmunanvalkuaisen lysotsyymihydrolysaatin saattamiseksi markkinoille uuselintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta (EUVL L 177, 13.7.2018, s. 9).

(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1011, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2018, luvan antamisesta UV-käsiteltyjen herkkusienten käytön laajentamiseksi uuselintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta (EUVL L 181, 18.7.2018, s. 4).

(11) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1018, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, luvan antamisesta UV-käsitellyn leivontahiivan (Saccharomyces cerevisiae) käytön laajentamiseksi uuselintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta (EUVL L 183, 19.7.2018, s. 9).

(12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1032, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2018, luvan antamisesta Schizochytrium sp. -mikrolevästä saatavan öljyn käytön laajentamiseksi uuselintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti sekä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta (EUVL L 185, 23.7.2018, s. 9).

LIITE

Muutetaan liite seuraavasti:

Muutetaan taulukko 1 (Hyväksytyt uuselintarvikkeet) seuraavasti:

Lisätään Echium plantagineum -öljyä koskevan kohdan ja munakalvohydrolysaattia koskevan kohdan väliin kohta seuraavasti:

Hyväksytty uuselintarvike

Uuselintarvikkeen käyttöedellytykset

Merkintöjä koskevat lisävaatimukset

Muut vaatimukset

” Ecklonia cava -florotanniinit

Määritelty elintarvikeluokka

Enimmäismäärät

Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”Ecklonia cava -florotanniinit”.

Ecklonia cava -florotanniineja sisältäviin ravintolisiin on merkittävä seuraava maininta:

a)	Alle kahdentoista/neljäntoista/kahdeksan-toista(*) vuoden ikäisten lasten/nuorten ei pitäisi käyttää tätä ravintolisää.

b)	Henkilöiden, joilla on kilpirauhassairaus tai jotka tietävät kuuluvansa tai joiden on todettu kuuluvan kilpirauhassairauden kehittymisen riskiryhmään, ei pitäisi käyttää tätä ravintolisää.

c)	Tätä ravintolisää ei pitäisi käyttää, jos käytetään myös muita jodia sisältäviä ravintolisiä.

(*)	riippuen ikäryhmästä, jolle ravintolisä on tarkoitettu.”

Koko väestölle tarkoitetut ravintolisät sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 2002/46/EY, lukuun ottamatta alle 12-vuotiaita lapsia

163 mg/päivä 12–14-vuotiaille nuorille

230 mg/päivä yli 14-vuotiaille nuorille

263 mg/päivä aikuisille

Korvataan runsaasti taksifoliinia sisältävää uutetta koskeva kohta seuraavasti:

”Runsaasti taksifoliinia sisältävä uute

Määritelty elintarvikeluokka

Enimmäismäärät

Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”runsaasti taksifoliinia sisältävä uute”

Maustamaton jogurtti / Hedelmiä sisältävä jogurtti(*)

0,020 g/kg

Kefiiri(*)

0,008 g/kg

Kirnupiimä(*)

0,005 g/kg

Maitojauhe(*)

0,052 g/kg

Kerma(*)

0,070 g/kg

Hapankerma(*)

0,050 g/kg

Juusto(*)

0,090 g/kg

Voi(*)

0,164 g/kg

Suklaamakeiset

0,070 g/kg

Alkoholittomat juomat

0,020 g/l

Ravintolisät, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivissä 2002/46/EY, jotka on tarkoitettu muulle väestölle kuin imeväisille, pikkulapsille, lapsille ja alle 14-vuotiaille nuorille

100 mg/päivä

(*)	Kun runsaasti taksifoliinia sisältävää uutetta käytetään maitotuotteissa, sitä ei saa käyttää maidon minkään ainesosan osittaiseen tai täydelliseen korvaamiseen”

Korvataan L-ergotioneiinia koskeva kohta seuraavasti:

”L-ergotioneiini

Määritelty elintarvikeluokka

Enimmäismäärät

Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden merkinnöissä on ”L-ergotioneiini”

Alkoholittomat juomat

0,025 g/kg

Maitopohjaiset juomat

0,025 g/kg

Tuoremaitotuotteet(*)

0,040 g/kg

Viljapatukat

0,2 g/kg

Suklaamakeiset

0,25 g/kg

Ravintolisät, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivissä 2002/46/EY

30 mg/päivä väestölle yleisesti (lukuun ottamatta raskaana olevia ja imettäviä äitejä)

20 mg/päivä yli 3-vuotiaille lapsille

(*)	Kun L-ergotioneniinia käytetään maitotuotteissa, sitä ei saa käyttää maidon minkään ainesosan osittaiseen tai täydelliseen korvaamiseen”

Lisätään L-ergotioneiinia koskevan kohdan ja rauta(III)natrium-EDTA:a koskevan kohdan väliin kohta seuraavasti:

”Kolmen kasvin (Cynanchum wilfordii Hemsley, Phlomis umbrosa Turcz. ja Angelica gigas Nakai) juurista saatava uute

Määritelty elintarvikeluokka

Enimmäismäärät

Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden merkinnöissä on ”kolmen kasvin (Cynanchum wilfordii Hemsley, Phlomis umbrosa Turcz. ja Angelica gigas Nakai) juurista saatava uute”.

Sellaisten ravintolisien merkinnöissä, jotka sisältävät kyseisten kolmen kasvin juurten seoksen uutetta, on ainesosaluettelon lähellä oltava maininta siitä, että sellaisten henkilöiden, joilla tiedetään olevan selleriallergia, ei pitäisi käyttää sitä.”

Aikuisille tarkoitetut ravintolisät sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 2002/46/EY

175 mg/päivä

Lisätään tomaatista saatua lykopeeniuutetta koskevan kohdan ja magnesiumsitraattimalaattia koskevan kohdan väliin kohta seuraavasti:

”Kananmunanvalkuaisen lysotsyymihydrolysaatti	Määritelty elintarvikeluokka	Enimmäismäärät	Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien ravintolisien pakkausmerkinnöissä on ”kananmunanvalkuaisen lysotsyymihydrolysaatti”.”
	Aikuisväestölle tarkoitetut ravintolisät sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 2002/46/EY	1000 mg/päivä

Korvataan UV-käsiteltyjä sieniä (Agaricus bisporus) koskeva kohta seuraavasti:

”UV-käsitellyt sienet (Agaricus bisporus)

Määritelty elintarvikeluokka

D2-vitamiinin enimmäismäärät

1.	Uuselintarvikkeen nimitys itse uuselintarvikkeen tai sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”UV-käsitellyt sienet (Agaricus bisporus)”.

2.	Uuselintarvikkeen nimitykseen itse uuselintarvikkeen tai sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on liitettävä maininta siitä, että ”D-vitamiinipitoisuutta on lisätty hallitulla valokäsittelyllä” tai ”D2-vitamiinipitoisuutta on lisätty UV-käsittelyllä”.”

Sienet (Agaricus bisporus)

20 μg D2-vitamiinia/100 g tuorepainossa

Korvataan UV- käsiteltyä leivontahiivaa (Saccharomyces cerevisiae) koskeva kohta seuraavasti:

”UV-käsitelty leivontahiiva (Saccharomyces cerevisiae)

Määritelty elintarvikeluokka

D2-vitamiinin enimmäismäärät

Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”D-vitamiinia sisältävä hiiva” tai ”D2-vitamiinia sisältävä hiiva”.

Hiivalla nostatetut leivät ja sämpylät

5 μg D2-vitamiinia/100 g

Hiivalla nostatetut konditoriatuotteet

5 μg D2-vitamiinia/100 g

Ravintolisät, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivissä 2002/46/EY

Kotipaistamiseen tarkoitettu valmiiksi pakattu tuore- tai kuivahiiva

45 μg/100 g tuorehiivaa

200 μg/100 g kuivahiivaa

1.	Uuselintarvikkeen nimitys elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”D-vitamiinia sisältävä hiiva” tai ”D2-vitamiinia sisältävä hiiva”.

2.	Uuselintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on oltava maininta, että elintarvike on tarkoitettu ainoastaan leivontaan ja että sitä ei pitäisi syödä raakana.

3.	Uuselintarvikkeen pakkausmerkinnöissä on oltava käyttöohjeet loppukuluttajille, jotta enimmäispitoisuus 5 μg/100 g D2-vitamiinia kotona paistetuissa lopputuotteissa ei ylity.”

Korvataan Schizochytrium sp. (T18) -öljyä koskeva kohta seuraavasti:

” Schizochytrium sp. (T18) -öljy	Määritelty elintarvikeluokka	Enimmäismäärät	Uuselintarvikkeen nimitys sitä sisältävien elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä on ”Schizochytrium sp. -mikrolevästä saatava öljy””
	Maitotuotteet lukuun ottamatta maitopohjaisia juomia	200 mg/100 g tai juustotuotteissa 600 mg/100 g
	Maitotuotteita jäljittelevät tuotteet lukuun ottamatta juomia	200 mg/100 g tai juustotuotteita jäljittelevissä tuotteissa 600 mg/100 g
	Levitettävät rasvat ja salaatinkastikkeet	600 mg/100 g
	Aamiaisviljatuotteet	500 mg/100 g
	Ravintolisät, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä direktiivissä 2002/46/EY,	250 mg DHA/päivä väestölle yleisesti
		450 mg DHA/päivä raskaana oleville ja imettäville äideille
	Painonhallintaan tarkoitetut ruokavalionkorvikkeet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) N:o 609/2013 ja ateriankorvikkeet painonhallintaan	250 mg/ateria
	Pikkulapsille tarkoitetut maitopohjaiset juomat ja vastaavat tuotteet	200 mg/100 g
	Elintarvikkeet, jotka on tarkoitettu korvaamaan erittäin voimakkaan lihasponnistuksen aiheuttamaa kulutusta, erityisesti urheilijoilla
	Elintarvikkeet, joissa on maininta siitä, että ne eivät sisällä gluteenia tai että gluteenia on vähennetty komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 828/2014 vaatimusten mukaisesti
	Erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin tarkoitetut elintarvikkeet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) N:o 609/2013	Niiden henkilöiden ravitsemuksellisten erityisvaatimusten mukaisesti, joille tuotteet on tarkoitettu
	Leipomatuotteet (leivät, sämpylät, makeat keksit ja pikkuleivät)	200 mg/100 g
	Viljapatukat	500 mg/100 g
	Ruokarasvat	360 mg/100 g
	Alkoholittomat juomat (mukaan lukien maitotuotteita jäljittelevät ja maitopohjaiset juomat)	80 mg/100 ml
	Äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) N:o 609/2013	Asetuksen (EU) N:o 609/2013 mukaisesti
	Imeväisten ja pikkulasten viljapohjaiset valmisruoat ja muut lastenruoat sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) N:o 609/2013	200 mg/100 g
	Hedelmä-/vihannessose	100 mg/100 g”

Muutetaan taulukko 2 (Eritelmät) seuraavasti:

Lisätään Echium plantagineum-öljyä koskevan kohdan ja munakalvohydrolysaattia koskevan kohdan väliin kohta seuraavasti:

Hyväksytty uuselintarvike

Eritelmät

” Ecklonia cava -florotanniinit

Kuvaus/Määritelmä

Ecklonia cava -florotanniinit saadaan syötävästä Ecklonia cava -merilevästä alkoholilla uuttamalla. Uute on tummanruskeaa jauhetta, joka sisältää runsaasti florotanniineja, polyfenolisia yhdisteitä, joita esiintyy sekundaarisina metaboliitteina tietyissä ruskeissa levälajeissa.

Ominaisuudet/Koostumus

Florotanniinipitoisuus: 90 ± 5 %

Antioksidanttinen aktiivisuus: > 85 %

Kosteus: < 5 %

Tuhka: < 5 %

Mikrobiologiset vaatimukset

Elinkykyisten solujen kokonaismäärä: < 3 000 PMY/g

Home/hiiva: < 300 PMY/g

Koliformiset bakteerit: Negatiivinen testitulos

Salmonella spp.: Negatiivinen testitulos

Staphylococcus aureus: Negatiivinen testitulos

Raskasmetallit ja halogeenit

Lyijy: < 3,0 mg/kg

Elohopea: < 0,1 mg/kg

Kadmium: < 3,0 mg/kg

Arseeni: < 25,0 mg/kg

Epäorgaaninen arseeni: < 0,5 mg/kg

Jodi: 150,0–650,0 mg/kg

PMY: pesäkkeen muodostavat yksiköt”

Korvataan runsaasti taksifoliinia sisältävän uutteen määritelmää koskeva kohta seuraavasti:

”Runsaasti taksifoliinia sisältävä uute

Määritelmä

Kemiallinen nimi: [(2R,3R)-2-(3,4 dihydroksifenyyli)-3,5,7-trihydroksi-2,3-dihydrokromen-4-oni, joka tunnetaan myös nimellä (+) trans (2R,3R)- dihydrokversetiini] ja jossa cis-muotoa on enintään 2 %”

Lisätään L-ergotioneiinia koskevan kohdan ja rauta(III)natrium-EDTA:a koskevan kohdan väliin kohta seuraavasti:

”Kolmen kasvin (Cynanchum wilfordii Hemsley, Phlomis umbrosa Turcz. ja Angelica gigas Nakai) juurista saatava uute

Kuvaus / Määritelmä

Kolmen kasvin juurten seos on kellertävänruskea hieno jauhe, joka saadaan kuumavesiuutolla, haihdutuskonsentroinnilla ja sumutuskuivauksella

Kolmen kasvin juuren seoksen uutteen koostumus

Cynanchum wilfordii -juuri: 32,5 % (w/w)

Phlomis umbrosa -juuri: 32,5 % (w/w)

Angelica gigas -juuri: 35,0 % (w/w)

Eritelmät

Kuivaushäviö: NMT 100 mg/g

Määritys

Kanelihappo: 0,012–0,039 mg/g

Shanzhisidemetyyliesteri: 0,20–1,55 mg/g

Nodakeniini: 3,35–10,61 mg/g

Metoksaleeni: < 3 mg/g

Fenolit: 13,0–40,0 mg/g

Kumariinit: 13,0–40,0 mg/g

Iridoidit: 13,0–39,0 mg/g

Saponiinit: 5,0–15,5 mg/g

Ravintoainekoostumus

Hiilihydraatit: 600–880 mg/g

Proteiinit: 70–170 mg/g

Rasvat: < 4 mg/g

Mikrobiologiset muuttujat

Elinkykyisten pesäkkeiden kokonaismäärä: < 5000 PMY/g

Hiivan ja homeen kokonaismäärä: < 100 PMY/g

Koliformiset bakeerit: < 10 PMY/g

Salmonella: Negatiivinen/25 g

Escherichia coli: Negatiivinen/25 g

Staphylococcus aureus: Negatiivinen/25 g

Raskasmetallit

Lyijy: < 0,65 mg/kg

Arseeni: < 3,0 mg/kg

Elohopea: < 0,1 mg/kg

Kadmium: < 1,0 mg/kg

PMY: pesäkkeen muodostavat yksiköt”

Lisätään tomaatista saatua lykopeeniuutetta koskevan kohdan ja magnesiumsitraattimalaattia koskevan kohdan väliin kohta seuraavasti:

”Kananmunanvalkuaisen lysotsyymihydrolysaatti

Kuvaus / Määritelmä

Kananmunanvalkuaisen lysotsyymihydrolysaatti saadaan kananmunanvalkuaisen lysotsyymistä entsymaattisessa prosessissa käyttäen Bacillus licheniformis -mikro-organismista peräisin olevaa subtilisiiniä.

Tuote on jauhetta, jonka väri vaihtelee valkoisesta vaaleankeltaiseen.

Eritelmä

Proteiini (kok.N(*) x 5,30): 80–90 %

Tryptofaani: 5–7 %

Suhdeluku tryptofaani/LNAA(**): 0,18–0,25

Hydrolyysiaste: 19–25 %

Kosteus: < 5 %

Tuhka: < 10 %

Natrium: < 6 %

Raskasmetallit

Arseeni: < 1 ppm

Lyijy: < 1 ppm

Kadmium: < 0,5 ppm

Elohopea: < 0,1 ppm

Mikrobiologiset vaatimukset

Aerobisten mikro-organismien kokonaismäärä: < 103 PMY/g

Hiivojen ja homeiden yhteenlaskettu kokonaismäärä: < 102 PMY/g

Enterobakteerit: < 10 PMY/g

Salmonella spp: Ei esiinny/25 g

Escherichia coli: Ei esiinny/10 g

Staphylococcus aureus: Ei esiinny/10 g

Pseudomonas aeruginosa: Ei esiinny/10 g

(*)	kok.N: kokonaistyppi

(**)	LNAA: large neutral amino acids (isot neutraalit aminohapot)”

korvataan UV-käsiteltyjä sieniä (Agaricus bisporus) koskeva kohta seuraavasti:

”UV-käsitellyt sienet (Agaricus bisporus)

Kuvaus / Määritelmä

Kaupallisesti kasvatetut Agaricus bisporus -sienet, jotka poiminnan jälkeen käsitellään UV-valolla.

UV-säteilytys: säteilytys ultraviolettivalossa aallonpituusalueella 200–800 nm.

D2-vitamiini

Kemiallinen nimi: (3β,5Z,7E,22E)-9,10-sekoergosta-5,7,10(19),22-tetraen-3-oli

Synonyymi: Ergokalsiferoli

CAS-numero: 50-14-6

Molekyylipaino: 396,65 g/mol

Sisältö

D2-vitamiinia lopputuotteessa: 5–20 μg/100 g tuorepainossa kelpoisuusajan päättyessä.”

korvataan UV- käsiteltyä leivontahiivaa (Saccharomyces cerevisiae) koskeva kohta seuraavasti:

”UV-käsitelty leivontahiiva (Saccharomyces cerevisiae)

Kuvaus / Määritelmä

Leivontahiiva (Saccharomyces cerevisiae) käsitellään ultraviolettivalolla, mikä saa aikaan ergosterolin muuntumisen D2-vitamiiniksi (ergokalsiferoliksi). Hiivatiivisteen D2-vitamiinipitoisuus vaihtelee välillä 800 000 –3 500 000 IU D-vitamiinia/100 g (200–875 μg/g). Hiivaa voidaan käyttää inaktivoidussa muodossa.

Hiivatiiviste sekoitetaan tavalliseen leivontahiivaan, jotta enimmäismäärä ei ylity kotipaistamiseen tarkoitetussa valmiiksi pakatussa tuore- tai kuivahiivassa.

Kellertävänruskeita irtonaisia rakeita.

D2-vitamiini

Kemiallinen nimi: (5Z,7E,22E)-(3S)-9,10-sekoergosta-5,7,10(19),22-tetraen-3-oli

Synonyymi: Ergokalsiferoli

CAS-numero: 50-14-6

Molekyylipaino: 396,65 g/mol

Hiivatiivisteen mikrobiologiset vaatimukset

Koliformiset bakteerit: ≤ 103/g

Escherichia coli: ≤ 10/g

Salmonella: Ei esiinny 25 g:ssa”

27.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/17

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1560,

annettu 26 päivänä lokakuuta 2020,

eläinperäisten ainesosien määritysmenetelmistä rehujen virallista valvontaa varten annetun asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteen VI muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta 15 päivänä maaliskuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 (1) ja erityisesti sen 34 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 152/2009 (2) vahvistetaan testimenetelmät, joilla tuetaan käsitellyn eläinproteiinin käyttöä elintarviketuotantoeläinten rehussa koskevan kiellon noudattamiseen liittyvää virallista valvontaa. Niihin sisältyvät kyseisen asetuksen liitteessä VI esitetyt valomikroskopiaan tai polymeraasiketjureaktioon (PCR) perustuvat menetelmät eläinperäisten ainesosien määrittämiseksi rehujen virallista valvontaa varten.

(2)

Rehuissa esiintyviä eläinproteiineja käsittelevällä Euroopan unionin vertailulaboratoriolla ja jäsenvaltioiden kansallisilla vertailulaboratorioilla on ollut vaikeuksia tulkita määritystuloksia sen jälkeen, kun asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteessä VI esitetty valomikroskopiamenetelmä otettiin käyttöön.

(3)	Oikeudellisen selkeyden ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi sekä erilaisten tulkintojen välttämiseksi on aiheellista muuttaa tiettyjä liitteen VI säännöksiä.

(4)

Erityisesti olisi muutettava rehuseosten ja rehuaineiden sisältämien eläimestä peräisin olevien partikkelien havaitsemiseen tarkoitettua vuokaaviota sellaisten tilanteiden selventämiseksi, joissa analyysin tekemiseen tarvitaan vain yksi määritys. Tulosten esitystapaa olisi myös täsmennettävä. Lisäksi laitteiden ominaisuuksia ja näytteiden valmistelua olisi mukautettava menetelmän kuuden viimeisen täytäntöönpanovuoden aikana saatujen kokemusten perusteella.

(5)	Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitettä VI olisi muutettava.

(6)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 152/2009 liite VI tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 26 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1.

(2) Komission asetus (EY) N:o 152/2009, annettu 27 päivänä tammikuuta 2009, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä rehujen virallista valvontaa varten (EUVL L 54, 26.2.2009, s. 1).

LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 152/2009 liite VI seuraavasti:

korvataan 2.1.1 kohta seuraavasti:

”Periaate

Määritettäväksi lähetetyissä rehuaineissa ja rehuseoksissa mahdollisesti esiintyvät eläinperäiset ainesosat tunnistetaan tyypillisten mikroskooppisesti tunnistettavissa olevien ominaisuuksien, kuten lihassäikeiden ja muiden lihan palojen, ruston, luiden, sarvien, karvojen, harjasten, veren, maidon rasvapallosten, laktoosikiteiden, höyhenten, munankuorten, kalanluiden ja suomujen, perusteella.”

2)	korvataan 2.1.2.1.3.2 kohta seuraavasti: ”Glyseroli (laimentamaton, viskositeetti: 1 490 cP) tai kiinnitysreagenssi, jolla on muun kuin kestopreparaatin valmisteluun soveltuvat ominaisuudet.”

3)	korvataan 2.1.2.2.2 kohta seuraavasti: ”Jauhamisvälineet: veitsimylly tai roottorimylly. Jos käytetään roottorimyllyä, kielletään seulat, jotka ovat ≤ 0,5 mm”.

4)	korvataan 2.1.2.2.3 kohta seuraavasti: ”Seulat, joissa on neliönmuotoiset reiät, silmäkoko 0,25 mm ja 1 mm. Näytteen esiseulontaa lukuun ottamatta seulojen halkaisija ei saisi olla suurempi kuin 10 cm, jotta aineksia ei katoa. Seuloja ei tarvitse kalibroida.”

lisätään 2.1.2.2 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”2.1.2.2.9

Laboratoriouuni

2.1.2.2.10

Sentrifugi

2.1.2.2.11

Suodatinpaperi: Kvalitatiivinen selluloosasuodatin (huokoskoko 4–11 μm).”

6)	korvataan 2.1.3.1 kohta seuraavasti: ”Näytteenotto Käytetään tämän asetuksen liitteen I säännösten mukaisesti otettua edustavaa näytettä.”

7)	korvataan 2.1.3.3.1 kohta seuraavasti: ”Näytteen kuivaus: Näytteet, joiden kosteuspitoisuus on > 14 %, on kuivattava ennen tämän asetuksen liitteen III mukaista käsittelyä.”

korvataan 2.1.3.3.2 kohta seuraavasti:

”Näytteen esiseulonta: Jotta rehussa olevista mahdollisista ympäristön epäpuhtauksista saadaan tietoa, suositetaan, että pelletoitu rehu ja jyvät esiseulotaan seulalla, jonka silmäkoko on 1 mm, ja saadut kaksi fraktiota, joita on pidettävä erillisinä näytteinä, valmistetaan ja määritetään erikseen ja niistä raportoidaan erikseen.”

Korvataan 2.1.3.3.4 kohdan viimeinen kappale seuraavasti:

”Sedimentti kerätään suppiloon asetettuun suodatinpaperiin, jotta jäljelle jäävä tetrakloorietyleeni voidaan erottaa ja samalla välttää rasvan laskeutuminen sedimenttiin. Sedimentti kuivataan. Sedimentaatiovaiheen tarkastamiseksi on sen jälkeen suositeltavaa punnita sedimentti (0,001 gramman tarkkuudella). Lopuksi sedimentti seulotaan seulalla, jonka silmäkoko on 0,25 mm, ja saadut kaksi fraktiota tutkitaan, paitsi jos seulontaa ei pidetä tarpeellisena.”

10)	korvataan 2.1.4.1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti: ”Objektilasit valmistellaan sedimentistä ja laboratorion valinnan mukaan joko flotaatista tai raaka-aineesta.”

11)

korvataan 2.1.4.2 kohta ja sen kaaviot 1 ja 2 seuraavasti:

”Vuokaaviot rehuseosten ja rehuaineiden sisältämien eläimestä peräisin olevien partikkelien havaitsemiseksi

Valmisteltuja objektilaseja on tutkittava mikroskoopilla noudattaen kaavioissa 1 ja 2 esitettyjä vuokaavioita.

Mikroskooppitutkimus suoritetaan läpivalaisumikroskoopilla tutkimalla sedimenttiä ja laboratorion valinnan mukaan flotaattia tai raaka-ainetta. Karkeita fraktioita voidaan läpivalaisumikroskoopin lisäksi tutkia stereomikroskoopilla. Jokainen objektilasi tutkitaan läpikotaisin eri suurennuksilla. Tarkat selitykset vuokaavioiden käytöstä annetaan EURL-AP:n laatimissa ja verkkosivuillaan julkaisemissa SOP-toimintaohjeissa (Standard Operating Procedures).

Vuokaavion kussakin vaiheessa havainnoitavien objektilasien vähimmäismäärää on noudatettava tarkasti, paitsi jos määrättyä objektilasimäärää ei ole mahdollista saavuttaa fraktioaineksen koon vuoksi, esimerkiksi jos sedimenttiä ei saada. Partikkelien määrän kirjaamiseen saa käyttää enintään kuusi objektilasia määritystä kohti.

Valmisteltaessa lisäobjektilaseja joko flotaatista tai raaka-aineesta käyttäen 2.1.2.1.4 kohdassa tarkoitettuja erityisiä kiinnitysreagensseja, joilla on värjäysominaisuuksia, kun pyritään saamaan lisää tietoa sellaisista rakenteista (kuten sulat, karva, lihas tai veripartikkelit), jotka on havaittu 2.1.2.1.3 kohdassa tarkoitetuilla muilla kiinnitysreagensseilla valmistelluilla objektilaseilla, partikkelien määrä lasketaan määritystä kohti käytettävien objektilasien määrän perusteella, joka voi olla enintään kuusi, mukaan lukien lisäobjektilasit, joissa käytetään erityistä kiinnitysreagenssia.

Jotta partikkelien tyyppi ja alkuperä olisi helpompi tunnistaa, laboratorio voi käyttää apuvälineitä, esimerkiksi päätöksentekoa tukevia järjestelmiä, kuvakirjastoja ja vertailunäytteitä.

(D1 ja D2 viittaavat ensimmäiseen ja toiseen määritykseen; *: maalla elävät selkärankaiset, kalat)

”

12)

korvataan 2.1.4.3 kohta seuraavasti:

”Määritysten lukumäärä

Määritykset on tehtävä erilaisista 50 gramman osanäytteistä.

Jos kaaviossa 1 vahvistetun vuokaavion mukaisesti suoritetun ensimmäisen määrityksen jälkeen ei havaita eläinperäisiä partikkeleita, lisämääritys ei ole tarpeen, ja määrityksen tulos raportoidaan 2.1.5.1 kohdassa vahvistettua terminologiaa käyttäen.

Jos kaaviossa 1 vahvistetun vuokaavion mukaisesti suoritetun ensimmäisen määrityksen jälkeen kyseisentyyppisiä eläinperäisiä partikkeleita (esim. maalla eläviä selkärankaisia tai kaloja) havaitaan yksi tai useampi ja havaitut partikkelit vahvistavat näytteen ilmoitetun pitoisuuden, toista määritystä ei tarvita. Jos tämän ensimmäisen määrityksen aikana havaittujen kyseisentyyppisten eläinperäisten partikkelien määrä on suurempi kuin viisi, määrityksen tulos ilmoitetaan eläintyypeittäin 2.1.5.3 kohdassa vahvistettua terminologiaa käyttäen. Muussa tapauksessa määrityksen tulos ilmoitetaan eläintyypeittäin 2.1.5.2 kohdassa vahvistettua terminologiaa käyttäen.

Muissa tapauksissa, mukaan lukien tilanteet, joissa laboratoriolle ei ole toimitettu pitoisuutta koskevaa ilmoitusta, tehdään toinen määritys uudesta osanäytteestä.

Jos kaaviossa 2 vahvistetun vuokaavion mukaisesti tehdyn toisen määrityksen jälkeen näissä kahdessa määrityksessä havaittujen kyseisentyyppisten eläinperäisten partikkelien summa on yhteensä suurempi kuin kymmenen, määrityksen tulos ilmoitetaan eläintyypeittäin 2.1.5.3 kohdassa vahvistettua terminologiaa käyttäen. Muussa tapauksessa määrityksen tulos ilmoitetaan eläintyypeittäin 2.1.5.2 kohdassa vahvistettua terminologiaa käyttäen.”

13)

korvataan 2.1.5 kohta seuraavasti:

”Tulosten ilmoittaminen

Laboratorion on tuloksista raportoidessaan ilmoitettava mistä aineksesta määritys on tehty (sedimentti, flotaatti, raaka-aine). Raportoinnista on käytävä selvästi ilmi, kuinka monta määritystä on tehty ja onko fraktioita seulottu edellä olevan 2.1.3.3.4 kohdan viimeisen alakohdan mukaisesti ennen objektilasin valmistusta.

Laboratorion raportin on sisällettävä ainakin tieto maalla elävistä selkärankaisista ja kalasta peräisin olevien ainesosien esiintymisestä.

Eri tuloksista raportoidaan seuraavasti:

2.1.5.1

Kyseisentyyppistä eläinperäistä partikkelia ei havaittu:

—	”Laboratorioon toimitetussa näytteessä ei valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella todettu maalla elävistä selkärankaisista peräisin olevia partikkeleita.”

—	”Laboratorioon toimitetussa näytteessä ei valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella todettu kalasta peräisin olevia partikkeleita.”

2.1.5.2

Kyseisentyyppisiä eläinperäisiä partikkeleita havaittu 1–5, kun vain yksi määritys on tehty, tai 1–10, kun kaksi määritystä on tehty (havaittujen partikkelien määrä on pienempi kuin rehuissa esiintyvää eläinproteiinia käsittelevän EU:n vertailulaboratorion (EURL-AP) laatimien ja verkkosivuillaan (1) julkaisemien SOP-toimintaohjeiden mukainen päätösraja:

Kun vain yksi määritys on tehty:

—

”Laboratorioon toimitetussa näytteessä todettiin valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella enintään viisi maalla elävistä selkärankaisista peräisin olevaa partikkelia. Partikkelit tunnistettiin seuraaviksi … [luut, rustot, lihas, karva, sarvi …]. Tämä vähäinen määrä on tälle mikroskooppiselle menetelmälle vahvistetun päätösrajan alapuolella.”

—

”Laboratorioon toimitetussa näytteessä todettiin valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella enintään viisi kalasta peräisin olevaa partikkelia. Partikkelit tunnistettiin seuraaviksi: … [kalanruoto, kalan suomu, rusto, lihas, otoliitti, kidus …]. Tämä vähäinen määrä on tälle mikroskooppiselle menetelmälle vahvistetun päätösrajan alapuolella.”

Kun kaksi määritystä on tehty:

—

”Laboratorioon toimitetussa näytteessä todettiin valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella kahden määrityksen yhteydessä enintään kymmenen maalla elävistä selkärankaisista peräisin olevaa partikkelia. Partikkelit tunnistettiin seuraaviksi … [luut, rustot, lihas, karva, sarvi …]. Tämä vähäinen määrä on tälle mikroskooppiselle menetelmälle vahvistetun päätösrajan alapuolella.”

—

”Laboratorioon toimitetussa näytteessä todettiin valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella kahden määrityksen yhteydessä enintään kymmenen kalasta peräisin olevaa partikkelia. Partikkelit tunnistettiin seuraaviksi: … [kalanruoto, kalan suomu, rusto, lihas, otoliitti, kidus …]. Tämä vähäinen määrä on tälle mikroskooppiselle menetelmälle vahvistetun päätösrajan alapuolella.”

Lisäksi

—	Jos näyte esiseulotaan, laboratorion on mainittava raportissaan fraktio (seulottu fraktio, pelletoitu fraktio tai jyvät), josta eläinperäiset partikkelit on havaittu, sillä jos eläinperäisiä partikkeleita havaitaan ainoastaan seulotusta fraktiosta, kyse saattaa olla ympäristön epäpuhtauksista.

—

Jos havaitaan ainoastaan sellaisia eläinperäisiä partikkeleita, joita ei voida luokitella maalla eläviksi selkärankaisiksi eikä kaloiksi (esim. lihassäikeet), raportissa on mainittava, että ainoastaan tällaisia eläinperäisiä partikkeleita havaittiin ja ettei voida sulkea pois sitä, että ne ovat mahdollisesti peräisin maalla elävistä selkärankaisista.

2.1.5.3

Kyseisentyyppisiä eläinperäisiä partikkeleita havaittu enemmän kuin viisi, kun vain yksi määritys on tehty, tai enemmän kuin kymmenen, kun kaksi määritystä on tehty:

Kun vain yksi määritys on tehty:

—	”Laboratorioon toimitetussa näytteessä todettiin valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella enemmän kuin viisi maalla elävistä selkärankaisista peräisin olevaa partikkelia. Partikkelit tunnistettiin seuraaviksi … [luut, rustot, lihas, karva, sarvi …].”

—	”Laboratorioon toimitetussa näytteessä todettiin valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella enemmän kuin viisi kalasta peräisin olevaa partikkelia. Partikkelit tunnistettiin seuraaviksi: … [kalanruoto, kalan suomu, rusto, lihas, otoliitti, kidus …].”

Kun kaksi määritystä on tehty:

—	”Laboratorioon toimitetussa näytteessä todettiin valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella kahden määrityksen yhteydessä enemmän kuin kymmenen maalla elävistä selkärankaisista peräisin olevaa partikkelia. Partikkelit tunnistettiin seuraaviksi … [luut, rustot, lihas, karva, sarvi …].”

—	”Laboratorioon toimitetussa näytteessä todettiin valomikroskoopilla tehtyjen havaintojen perusteella kahden määrityksen yhteydessä enemmän kuin kymmenen kalasta peräisin olevaa partikkelia. Partikkelit tunnistettiin seuraaviksi: … [kalanruoto, kalan suomu, rusto, lihas, otoliitti, kidus …].”

Lisäksi

—	Jos näyte esiseulotaan, laboratorion on mainittava raportissaan fraktio (seulottu fraktio, pelletoitu fraktio tai jyvät), josta eläinperäiset partikkelit on havaittu, sillä jos eläinperäisiä partikkeleita havaitaan ainoastaan seulotusta fraktiosta, kyse saattaa olla ympäristön epäpuhtauksista.

—

(1) http://eurl.craw.eu/

27.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/24

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/1561,

annettu 23 päivänä lokakuuta 2020,

tilapäisen tuen myöntämisestä Unkarille asetuksen (EU) 2020/672 nojalla työttömyysriskien lieventämiseksi hätätilassa covid-19:n leviämisen seurauksena

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta covid-19:n leviämisen seurauksena 19 päivänä toukokuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/672 (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Unkari pyysi 6 päivänä elokuuta 2020 unionilta taloudellista apua täydentääkseen kansallisia toimiaan, joilla se pyrkii lieventämään covid-19:n leviämisen vaikutuksia ja käsittelemään taudin leviämisen sosioekonomisia seurauksia työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille.

(2)

On odotettavissa, että covid-19:n leviäminen ja Unkarin toteuttamat poikkeukselliset toimenpiteet taudin leviämisen ja sen sosioekonomisten ja terveyteen liittyvien vaikutusten rajoittamiseksi vaikuttavat perinpohjaisella tavalla maan julkiseen talouteen. Komission kevään 2020 talousennusteen mukaan Unkarin julkistalouden alijäämän odotettiin olevan 5,2 prosenttia ja julkisen velan 75,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) vuoden 2020 loppuun mennessä. Komission kesän 2020 väliennusteen mukaan Unkarin BKT:n ennustetaan supistuvan 7,0 prosenttia vuonna 2020.

(3)

Covid-19:n leviämisen vuoksi huomattava osa Unkarin työvoimasta on joutunut keskeyttämään työssäkäynnin tai työnhaun. Tämä on johtanut siihen, että johdanto-osan 4–14 kappaleessa mainituista, työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavista toimenpiteistä ja terveyteen liittyvistä toimenpiteistä aiheutuvat Unkarin julkiset menot ovat kasvaneet äkillisesti ja voimakkaasti.

(4)

Unkarin 6 päivänä elokuuta 2020 päivätyssä pyynnössä mainitulla ”majoitustilojen kansallisesta kehittämisestä annetulla hallituksen päätöslauselmalla 2080/2020” otettiin käyttöön väliaikainen tuki majoitustilojen kunnostamiseen (muutostyöt, laajennukset, tilojen kunnostus, laitteiden hankinta) matkailukohteissa nykyisen työvoiman säilyttämiseksi. Pyyntö kattaa ainoastaan itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen liittyvät menot. Toimenpidettä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettuja työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavana toimenpiteenä, koska sen tavoitteena on suojella itsenäisiä ammatinharjoittajia tai vastaavia työntekijäryhmiä tulojen vähentymiseltä tai menetykseltä.

(5)

Unkarin 6 päivänä elokuuta 2020 päivätyssä pyynnössä mainituilla ”22 päivänä kesäkuuta 2020 annetulla maatalousministerin asetuksella N:o 25/2020” (2), ”22 päivänä kesäkuuta 2020 annetulla maatalousministerin asetuksella N:o 26/2020” (3) ja ”22 päivänä kesäkuuta 2020 annetulla maatalousministerin asetuksella N:o 30/2020” (4) otettiin käyttöön kertaluonteinen tuki elintarvikkeiden jalostusyrityksille, puutarha-alan yrityksille, jotka harjoittavat yksivuotisten kasvien viljelyä, taimien kasvatusta ja muuta kasvien lisäämistä, sekä kalanviljely-yrityksille. Tuen edellytyksenä on, että yhteisö säilyttää työntekijänsä joulukuuhun 2020 saakka. Itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen liittyvien menojen osalta toimenpidettä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettuna työajan lyhentämisjärjestelyä vastaavana toimenpiteenä, koska sen tavoitteena on suojella itsenäisiä ammatinharjoittajia tai vastaavia työntekijäryhmiä tulojen vähentymiseltä tai menetykseltä.

(6)

Unkarin 6 päivänä elokuuta 2020 päivätyssä pyynnössä mainituilla ”23 päivänä maaliskuuta 2020 annetulla hallituksen asetuksella N:o 59/2020” (5) ja ”vuoden 2020 lailla LVIII” (6) jatkettiin työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettua lapsenhoitolisää, joka olisi ikärajoitusten vuoksi päättynyt 11 päivän maaliskuun 2020 ja 30 päivän kesäkuun 2020 välisenä aikana, jolloin poikkeustila oli voimassa. Kyseisiä lapsenhoitolisiä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettuja työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavana toimenpiteenä, koska ne tarjoavat työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tulotukea, jolla autetaan kattamaan lastenhoidon kustannuksia koulujen ollessa suljettuina ja näin edistetään vanhempien työnteon jatkumista, mikä estää työsuhteen vaarantumisen.

(7)

Unkarin 6 päivänä elokuuta 2020 esittämässä pyynnössä mainitun ”18 päivänä maaliskuuta 2020 annetun hallituksen asetuksen N:o 47/2020” (7) perusteella (sellaisena kuin se on muutettuna) viranomaiset ovat ottaneet käyttöön useita verotukseen liittyviä toimenpiteitä. Koska kyseisistä toimenpiteistä seuraa valtiolle tulonmenetys, niiden voidaan katsoa vastaavan julkisia menoja.

(8)

Viranomaiset ottivat pandemiasta eniten kärsineiden alojen osalta käyttöön vapautuksen työnantajien sosiaaliturvamaksuista ja koulutusmaksusta maaliskuun ja joulukuun 2020 väliseksi ajaksi sekä alensivat työnantajilta perittävää kuntoutusmaksua maaliskuun ja kesäkuun 2020 väliseksi ajaksi. Pyyntö kattaa sellaisten yritysten tukemiseen liittyvät menot, jotka lyhentävät työaikaa tai lomauttavat työntekijöitä tai joiden työntekijät ovat olleet jatkuvasti työllistettyinä viimeisimpiin käytettävissä oleviin toteutumatietoihin asti.

(9)

Pieniä verovelvollisia 26 eri toimialan osalta koskeva vapautus kiinteämääräisestä pienyrityksiä koskevasta verojärjestelystä (ns. KATA-järjestely) otettiin käyttöön maaliskuun ja kesäkuun 2020 väliseksi ajaksi. Pyyntö kattaa ainoastaan itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen liittyvät menot. Toimenpidettä voidaan pitää asetuksessa (EU) 2020/672 tarkoitettuja työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaavana toimenpiteenä, koska sen tavoitteena on suojella itsenäisiä ammatinharjoittajia tai vastaavia työntekijäryhmiä tulojen vähentymiseltä tai menetykseltä.

(10)

Verotukseen liittyvien toimenpiteiden osalta viranomaiset ovat pandemiasta eniten kärsineillä aloilla jättäneet henkilöstömenot pienyrityksiä koskevan veron (KIVA) veroperusteen ulkopuolelle maaliskuun ja kesäkuun 2020 väliseksi ajaksi. Pyyntö kattaa sellaisten yritysten tukemiseen liittyvät menot, jotka lyhentävät työaikaa tai lomauttavat työntekijöitä tai joiden työntekijät ovat olleet jatkuvasti työllistettyinä viimeisimpiin käytettävissä oleviin toteutumatietoihin asti.

(11)

Unkari on ottanut käyttöön myös useita terveyteen liittyviä toimenpiteitä covid-19:n leviämisen johdosta. Unkarin 6 päivänä elokuuta 2020 päivätyssä pyynnössä mainitulla ”12 päivänä kesäkuuta 2020 annetulla hallituksen asetuksella N:o 275/2020” (8) otettiin käyttöön kiinteämääräinen 500 000 Unkarin forintin kertakorvaus jokaiselle terveydenhuollon työntekijälle tunnustuksena pandemian aikana tehdystä lisätyöstä.

(12)	Valtionyhtiöt, joiden kustannuksista vastaa valtio, ovat ottaneet pandemian hallitsemiseksi käyttöön erityistoimenpiteitä, joista aiheutuu vastaavasti kustannuksia. Tällaisia terveyteen liittyviä toimenpiteitä ovat muun muassa siivous ja suojavarusteiden toimittaminen.

(13)

Unkarin 6 päivänä elokuuta 2020 päivätyssä pyynnössä mainitun ”julkisista hankinnoista ja toimituksista vastaavaa pääosastoa (KEF) koskevan 2 päivänä lokakuuta 2014 annetun hallituksen asetuksen N:o 250/2014” (9) perusteella on otettu käyttöön erityistoimenpiteitä pandemian hallitsemiseksi (esim. päivittäiset desinfiointipalvelut ja ilmanvaihtojärjestelmien ja hissien jatkuva siivoaminen) ja virkamiesten terveyden suojelemiseksi desinfiointiaineiden ja suojausvälineiden avulla, ja ne ovat kasvattaneet kustannuksia. Tällaiset toimenpiteet on ottanut käyttöön KEF varmistaakseen julkisten talousarvioelinten toiminnan jatkumisen.

(14)

Unkarin 6 päivänä elokuuta 2020 päivätyssä pyynnössä mainitulla, ”operatiivisen henkilöstön muodostamisesta 31 päivänä tammikuuta 2020 annetulla hallituksen päätöslauselmalla 1012/2020” (10) otettiin käyttöön sairaalainfrastruktuuriin ja -investointeihin liittyviä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden korkeatasoinen suojelu. Toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa erityiset tutkimushuoneet ja eristetyt covid-osastot. Lisäksi henkilösuojaukseen käytettävistä välineistä ja varusteista (kertakäyttöiset maskit, suojakaavut, muoviset suojavisiirit, käsineet, desinfiointiaineet jne.) suoraan aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa, kun on täytynyt varmistaa terveydenhuollon työntekijöiden korkeatasoinen suojelu.

(15)

Unkari täyttää taloudellisen avun pyytämiselle asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset. Unkari on toimittanut komissiolle asianmukaisen näytön siitä, että toteutuneet ja suunnitellut julkiset menot ovat kasvaneet 639 500 000 euroa 1 päivästä helmikuuta 2020 covid-19:n leviämisen sosioekonomisten vaikutusten lieventämiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vuoksi. Edellä mainittuihin, työajan lyhentämisjärjestelyjä vastaaviin toimenpiteisiin suoraan liittyvien menojen kasvu on äkillinen ja voimakas, koska se liittyy sekä uusiin toimenpiteisiin että olemassa olevien toimenpiteiden laajentamiseen, ja näiden toimenpiteiden piiriin kuuluu merkittävä osa yrityksistä ja työvoimasta Unkarissa. Unkari aikoo rahoittaa kasvaneista menoista 113 740 000 euroa unionin varoilla.

(16)

Komissio on asetuksen (EU) 2020/672 6 artiklan mukaisesti kuullut Unkaria ja varmistanut niiden toteutuneiden ja suunniteltujen julkisten menojen äkillisen ja voimakkaan kasvun, jotka liittyvät suoraan covid-19:n leviämiseen liittyviin työajan lyhentämisjärjestelyihin ja vastaaviin toimenpiteisiin sekä asiaankuuluviin terveyteen liittyviin toimenpiteisiin, joihin viitataan 6 päivänä elokuuta 2020 päivätyssä pyynnössä.

(17)

Unkarin esittämien, johdanto-osan 11–14 kappaleissa tarkoitettujen terveyteen liittyvien toimenpiteiden osuus on 268 550 000 euroa. Määrä on yli puolet pyydetyn taloudellisen tuen kokonaismäärästä. Koska on tarpeen varmistaa tämän toimenpideluokan toissijaisuus, terveyteen liittyvien toimenpiteiden tukemiseksi tarkoitetun taloudellisen tuen määrän olisi oltava enintään 247 124 000 euroa, jolloin määrä jää alle puoleen taloudellisen tuen kokonaismäärästä.

(18)

Unkarille olisi sen vuoksi myönnettävä taloudellista apua, jotta maata voidaan auttaa selviytymään covid-19:n leviämisen aiheuttaman talouden vakavan häiriön sosioekonomisista vaikutuksista. Komission olisi tehtävä päätökset erien ja osaerien maturiteeteista, suuruudesta ja maksamisesta tiiviissä yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa.

(19)

Tällä päätöksellä ei saisi rajoittaa sisämarkkinoiden toiminnan vääristymiseen liittyvien mahdollisten menettelyjen, erityisesti perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisten menettelyjen, tuloksia. Päätöksellä ei poisteta jäsenvaltioille perussopimuksen 108 artiklan nojalla kuuluvaa velvoitetta ilmoittaa komissiolle mahdollisista valtiontuista.

(20)	Unkarin olisi ilmoitettava komissiolle suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta säännöllisin väliajoin, jotta komissio voi arvioida, missä määrin Unkari on toteuttanut kyseiset menot.

(21)

Päätös taloudellisen avun myöntämisestä on tehty ottaen huomioon Unkarin tämänhetkiset ja odotettavissa olevat tarpeet sekä muiden jäsenvaltioiden asetuksen (EU) 2020/672 nojalla jo toimittamat tai suunnitteilla olevat taloudellisen avun pyynnöt, soveltaen samalla yhdenvertaisen kohtelun, solidaarisuuden, oikeasuhteisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Unkari täyttää asetuksen (EU) 2020/672 3 artiklassa säädetyt edellytykset.

2 artikla

1. Unioni asettaa Unkarin saataville enintään 504 330 000 euron lainan. Lainan keskimääräinen enimmäismaturiteetti on 15 vuotta.

2. Tällä päätöksellä myönnetyn taloudellisen avun saatavuusaika on 18 kuukautta tämän päätöksen voimaantuloa seuraavasta päivästä alkaen.

3. Komissio asettaa unionin taloudellisen avun Unkarin saataville enintään kahdeksassa erässä. Kukin erä voidaan maksaa yhdessä tai useammassa osaerässä. Ensimmäisen erän osaerien maturiteetit voivat olla pidempiä kuin 1 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen enimmäismaturiteetti. Tällöin seuraavien osaerien maturiteetit on asetettava niin, että 1 kohdassa tarkoitettu keskimääräinen enimmäismaturiteetti toteutuu, kun kaikki erät on maksettu.

4. Ensimmäinen erä maksetaan sillä edellytyksellä, että asetuksen (EU) 2020/672 8 artiklan 2 kohdassa säädetty lainasopimus on tullut voimaan.

5. Unkari maksaa asetuksen (EU) 2020/672 4 artiklassa tarkoitetut unionin rahoituskustannukset kunkin erän osalta sekä tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnettyyn lainaan liittyvästä rahoituksesta unionille mahdollisesti aiheutuvat maksut, kulut ja menot.

6. Komissio päättää erien suuruudesta ja maksamisesta sekä osaerien suuruudesta.

3 artikla

Unkari voi rahoittaa seuraavia toimenpiteitä:

väliaikainen tuki majoitustilojen kunnostamiseen matkailukohteissa nykyisen työvoiman säilyttämiseksi, sellaisena kuin siitä säädetään ”majoitustilojen kansallisesta kehittämisestä annetussa hallituksen päätöslauselmassa 2080/2020”, itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen tarkoitettujen menojen osalta;

b)	väliaikainen tuki elintarvikkeiden jalostusyrityksille, sellaisena kuin siitä säädetään ”22 päivänä kesäkuuta 2020 annetussa maatalousministerin asetuksessa N:o 25/2020”, itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen tarkoitettujen menojen osalta;

väliaikainen tuki yksivuotisten kasvien viljelyä, taimien kasvatusta ja muuta kasvien lisäämistä harjoittaville puutarha-alan yrityksille, sellaisena kuin siitä säädetään ”22 päivänä kesäkuuta 2020 annetussa maatalousministerin asetuksessa N:o 26/2020”, itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen tarkoitettujen menojen osalta;

d)	väliaikainen tuki kalanviljely-yrityksille, sellaisena kuin siitä säädetään ”22 päivänä kesäkuuta 2020 annetussa maatalousministerin asetuksessa N:o 30/2020”, itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen tarkoitettujen menojen osalta;

e)	poikkeustilan aikana päättyneiden lapsenhoitolisien jatkaminen 30 päivään kesäkuuta 2020 saakka, sellaisena kuin siitä säädetään ”23 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa hallituksen asetuksessa N:o 59/2020” ja ”vuoden 2020 lain LVIII” 71 §:ssä;

työnantajien sosiaaliturvamaksujen keskeyttäminen eräillä aloilla maaliskuun ja joulukuun 2020 väliseksi ajaksi, sellaisena kuin siitä säädetään ”18 päivänä maaliskuuta 2020 annetun hallituksen asetuksen N:o 47/2020” (sellaisena kuin se on muutettuna) 4 §:n a alakohdassa, sellaisiin yrityksiin liittyvien menojen osalta, jotka lyhentävät työaikaa tai lomauttavat työntekijöitä tai joiden työntekijät ovat olleet jatkuvasti työllistettyinä;

eräiden alojen vapautus työnantajien koulutusmaksusta maaliskuun ja joulukuun 2020 väliseksi ajaksi, sellaisena kuin siitä säädetään ”18 päivänä maaliskuuta 2020 annetun hallituksen asetuksen N:o 47/2020” (sellaisena kuin se on muutettuna) 4 §:n a alakohdassa, sellaisiin yrityksiin liittyvien menojen osalta, jotka lyhentävät työaikaa tai lomauttavat työntekijöitä tai joiden työntekijät ovat olleet jatkuvasti työllistettyinä;

eräiden alojen työnantajilta perittävän kuntoutusmaksun alentaminen maaliskuun ja kesäkuun 2020 väliseksi ajaksi, sellaisena kuin siitä säädetään ”18 päivänä maaliskuuta 2020 annetun hallituksen asetuksen N:o 47/2020” (sellaisena kuin se on muutettuna) 4 §:n a alakohdassa, sellaisiin yrityksiin liittyvien menojen osalta, jotka lyhentävät työaikaa tai lomauttavat työntekijöitä tai joiden työntekijät ovat olleet jatkuvasti työllistettyinä;

pieniä verovelvollisia koskeva vapautus kiinteämääräisestä pienyrityksiä koskevasta verojärjestelystä (ns. KATA-järjestely) 26 eri toimialan osalta maaliskuun ja kesäkuun 2020 väliseksi ajaksi, sellaisena kuin siitä säädetään ”18 päivänä maaliskuuta 2020 annetun hallituksen asetuksen N:o 47/2020” (sellaisena kuin se on muutettuna) 5 §:ssä, itsenäisten ammatinharjoittajien ja yhden hengen yritysten tukemiseen tarkoitettujen menojen osalta;

henkilöstömenojen jättäminen pienyrityksiä koskevan veron (KIVA) veroperusteen ulkopuolelle eräillä aloilla maaliskuun ja kesäkuun 2020 väliseksi ajaksi, sellaisena kuin siitä säädetään ”18 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa hallituksen asetuksessa N:o 47/2020” (sellaisena kuin se on muutettuna), sellaisiin yrityksiin liittyvien menojen osalta, jotka lyhentävät työaikaa tai lomauttavat työntekijöitä tai joiden työntekijät ovat olleet jatkuvasti työllistettyinä;

k)	kiinteämääräinen korvaus terveydenhuollon työntekijöille tunnustuksena pandemian aikana tehdystä lisätyöstä, sellaisena kuin siitä säädetään ”12 päivänä kesäkuuta 2020 annetussa hallituksen asetuksessa N:o 275/2020”;

l)	valtionyhtiöissä pandemian hallitsemiseksi käyttöön otettuihin erityistoimenpiteisiin liittyvät kustannukset;

pandemian hallitsemiseksi ja virkamiesten terveyden suojelemiseksi käyttöön otettuihin erityistoimenpiteisiin liittyvät kustannukset, sellaisina kuin niistä säädetään ”2 päivänä lokakuuta 2014 annetussa julkisista hankinnoista ja toimituksista vastaavaa pääosastoa (KEF) koskevassa hallituksen asetuksessa N:o 250/2014”;

sairaalainfrastruktuuriin ja -investointeihin liittyvät kustannukset, jotka aiheutuvat terveydenhuollon työntekijöiden ja potilaiden korkeatasoisen suojelun varmistamisesta, sellaisina kuin niistä säädetään ”operatiivisen henkilöstön muodostamisesta 31 päivänä tammikuuta 2020 annetussa hallituksen päätöslauselmassa 1012/2020”;

henkilösuojaukseen käytettävistä välineistä ja varusteista suoraan aiheutuvat kustannukset sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa terveydenhuollon työntekijöiden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi, sellaisina kuin niistä säädetään ”operatiivisen henkilöstön muodostamisesta 31 päivänä tammikuuta 2020 annetussa hallituksen päätöslauselmassa 1012/2020”.

4 artikla

Unkarin on ilmoitettava suunniteltujen julkisten menojen toteutumisesta komissiolle viimeistään 28 päivänä huhtikuuta 2021 ja sen jälkeen kuuden kuukauden välein, kunnes kyseiset suunnitellut julkiset menot ovat toteutuneet täysimääräisinä.

5 artikla

Tämä päätös on osoitettu Unkarille.

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se annetaan tiedoksi vastaanottajalle.

6 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 23 päivänä lokakuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. ROTH

(1) EUVL L 159, 20.5.2020, s. 1.

(2) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 22.6.2020 (nro 148), s. 3872.

(3) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 22.6.2020 (nro 148), s. 3875.

(4) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 22.6.2020 (nro 148), s. 3889.

(5) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 23.3.2020 (nro 51), s. 1558.

(6) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 17.6.2020 (nro 144), s. 3652.

(7) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 18.3.2020 (nro 47), s. 1462.

(8) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 12.6.2020 (nro 141), s. 3585.

(9) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 2.10.2014 (nro 136), s. 13839.

(10) Julkaistu Unkarin virallisessa lehdessä 31.1.2020 (nro 16), s. 288.

27.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/29

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/1562,

annettu 26 lokakuuta 2020,

täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/167 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjä radiolaitteita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista, jotka koskevat kehittyneitä kenttäalueen liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä, ensiötutkia, ääniyleisradiovastaanottimia, kansainvälisiä matkaviestintälaitteita ja kiinteitä radiojärjestelmiä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 (1) ja erityisesti sen 10 artiklan 6 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/53/EU (2) 16 artiklan mukaan radiolaitetta, joka on sellaisten yhdenmukaistettujen standardien tai niiden osien mukainen, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, on pidettävä niiden mainitun direktiivin 3 artiklassa vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisena, jotka kyseiset standardit tai niiden osat kattavat.

(2)	Komissio esitti täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 5376 (3) Euroopan sähkötekniikan standardointikomitealle (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitokselle (ETSI) pyynnön radiolaitteita koskevien yhdenmukaistettujen standardien laatimisesta ja tarkistamisesta direktiivin 2014/53/EU tueksi.

(3)

Täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 5376 esitetyn pyynnön perusteella ETSI laati kehittyneiden maaliikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmien vastaanottimia ja kyselimiä koskevan yhdenmukaistetun standardin EN 303 213-5-1 V1.1.1, ääniyleisradiovastaanottimia koskevat yhdenmukaistetut standardit EN 303 345-2 V1.1.1 ja EN 303 345-5 V1.1.1. ja ensiötutkia koskevan yhdenmukaistetun standardin EN 303 364-3 V1.1.1.

(4)

Täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 5376 esitetyn pyynnön perusteella ETSI tarkisti yhdenmukaistettuja standardeja EN 301 908-2 V11.1.2, EN 301 908-13 V11.1.2, EN 302 217-2 V3.1.1 and EN 303 213-6-1 V2.1.1, joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa (4). Tämän tuloksena hyväksyttiin seuraavat yhdenmukaistetut standardit: IMT-matkaviestinjärjestelmien päätelaitteita koskeva standardi EN 301 908-2 V13.1.1, kehittynyttä UTRA-radioliityntäteknologiaa käyttäviä päätelaitteita koskeva standardi EN 301 908-13 V13.1.1, kiinteitä radiojärjestelmiä koskeva standardi EN 302 217-2 V3.2.2 ja kehittyneitä kenttäalueen liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä koskeva standardi EN 303 213-6-1 V3.1.1.

(5)	Komissio on arvioinut yhdessä ETSIn kanssa, ovatko kyseiset yhdenmukaistetut standardit täytäntöönpanopäätöksessä C(2015) 5376 esitetyn pyynnön mukaisia.

(6)	Yhdenmukaistetut standardit EN 303 213-5-1 V1.1.1 ja EN 301 908-2 V13.1.1 täyttävät olennaiset vaatimukset, jotka niiden on tarkoitus kattaa ja joista säädetään direktiivissä 2014/53/EU. Näin ollen on aiheellista julkaista kyseisten standardien viitetiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Täytäntöönpanopäätöksen C(2015) 5376 liitteessä II olevassa 3 kohdan 3 alakohdassa säädetään, että vastaanottimien suorituskyky, erityisesti antennien teho, on erityisen tärkeä myös mobiilipäätelaitteille sekä viestintälaitteille, joita käytetään ihmishengen turvaavissa sovelluksissa. Yhdenmukaistettu standardi EN 301 908-13 V13.1.1 ei sisällä antennien tehoa koskevia eritelmiä. Näin ollen kyseisen yhdenmukaistetun standardin viitetiedot olisi julkaistava varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(8)

Yhdenmukaistetun standardin EN 302 217-2 V3.2.2 lausekkeen 4.3.2 huomautus 2 antaisi valmistajille mahdollisuuden poiketa yhdenmukaistetun standardin muista bittivirhesuhdetta koskevista eritelmistä, eikä kyseisen yhdenmukaistetun standardin lausekkeissa H.3.4, I.3.4 ja J.3.4 edellytetä nimenomaista testausmenetelmää vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Näin ollen kyseisen yhdenmukaistetun standardin viitetiedot olisi julkaistava varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(9)

Häiriöalueen harhalähetteitä koskevassa suosituksessa ITU-R SM.329-12 (09/2012) todetaan, että taajuusspektrin mahdollisimman taloudellista ja tehokasta käyttämistä varten on tarpeen vahvistaa yleiset enimmäisrajat harhalähetteille. Euroopan radioviestintäkomitean (ERC) suosituksessa 74-01 (2019) todetaan, että taajuuksien yhteiskäyttöä tai yhteensopivuutta koskevissa erityistutkimuksissa voidaan harhalähetteille käyttää häiriöalueen alempia tasoja taajuuksien käytön tehostamiseksi. Näin ollen harhalähetteet katsotaan merkityksellisiksi direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun taajuuksien tehokkaan käytön kannalta. Standardin EN 303 345-2 V1.1.1 liitteessä C.3 ja standardin EN 303 345-5 V1.1.1 liitteessä B.3 tunnustetaan, että vastaanottimen harhalähetteet häiriöalueella ovat merkityksellisiä direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdan kannalta. Kuitenkin standardin EN 303 345-2 V1.1.1 lausekkeessa C.3.5 ja standardin EN 303 345-5 V1.1.1 lausekkeessa B.3.5 todetaan, että vastaanottimen harhalähetteet häiriöalueella kuuluvat muiden standardien soveltamisalaan. Näin ollen yhdenmukaistettujen standardien EN 303 345-2 V1.1.1 ja EN 303 345-5 V1.1.1 viitetiedot olisi julkaistava varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(10)

Täytäntöönpanopäätöksen C(2015) 5376 johdanto-osan 2 kappaleessa kehotetaan tekemään hyvää yhteistyötä Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssin (CEPT) kanssa, jota on kuultu siitä ovatko nämä yhdenmukaistetut standardit häiriöalueen harhalähetteita koskevan ERC:n suosituksen 74-01 (2019) mukaisia. Vastauksessaan CEPT totesi, että vaatimusta ERC:n suosituksen 74-01 (2019) mukaisuudesta voidaan lieventää vain erityisissä teknisissä olosuhteissa. Standardin EN 303 213-6-1 V3.1.1 lauseke 4.2.1.5 ja standardin EN 303 364-3 V1.1.1 lauseke 4.2.1.4 voivat näin ollen luoda vaatimustenmukaisuusolettaman ainoastaan tiettyjen radiolaitteiden osalta. Näin ollen kyseisten yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot olisi julkaistava varauksin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(11)

Komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/167 (5) liitteessä I luetellaan niiden yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka luovat vaatimustenmukaisuusolettaman direktiivin 2014/53/EY kanssa, ja kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä II niiden yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka luovat varauksin vaatimustenmukaisuusolettaman direktiivin 2014/53/EU kanssa. Sen varmistamiseksi, että direktiivin 2014/53/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot luetellaan yhdessä säädöksessä, standardien EN 303 213-5-1 V1.1.1 ja EN 301 908-2 V13.1.1 viitetiedot olisi sisällytettävä kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteeseen I ja standardien EN 301 908-13 V 13.1.1, EN 302 217-2 V3.2.2, EN 303 213-6-1 V3.1.1, EN 303 345-2 V1.1.1, EN 303 345-5 V1.1.1 and EN 303 364-3 V1.1.1 viitetiedot olisi sisällytettävä kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteeseen II.

(12)	ETSIn mukaan yhdenmukaistettu standardi EN 303 339 V1.1.1, jonka viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa (6), olisi katsottava vanhentuneeksi, koska se ei enää edusta viimeaikaisinta kehitystä.

(13)

Sen vuoksi on tarpeen poistaa Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjasta (7) yhdenmukaistettujen standardien EN 301 908-2 V11.1.2, EN 301 908-13 V11.1.2, EN 302 217-2 V3.1.1 and EN 303 213-6-1 V2.1.1 viitetiedot, koska niitä on tarkistettu, sekä yhdenmukaistetun standardin EN 303 339 V1.1.1 viitetiedot, koska se katsotaan vanhentuneeksi. Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/167 liitteessä III luetellaan niiden direktiivin 2014/53/EU tueksi laadittujen yhdenmukaistettujen standardien viitetiedot, jotka poistetaan Euroopan unionin virallisesta lehdestä. Siksi on aiheellista lisätä nämä viitetiedot kyseiseen liitteeseen. Jotta valmistajilla olisi riittävästi aikaa valmistautua yhdenmukaistettujen standardien EN 301 908-2 V13.1.1, EN 301 908-13 V13.1.1, EN 302 217-2 V3.2.2 ja EN 303 213-6-1 V3.1.1 soveltamiseen, on tarpeen lykätä yhdenmukaistettujen standardien EN 301 908-2 V11.1.2, EN 301 908-13 V11.1.2, EN 302 217-2 V3.1.1 ja EN 303 213-6-1 V2.1.1 viitetietojen poistamista. Jotta valmistajille jäisi myös riittävästi aikaa valmistautua yhdenmukaistetun standardin EN 303 339 V1.1.1 viitetietojen poistamiseen, on tarpeen lykätä kyseisen standardin viitetietojen poistamista.

(14)

Yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamuksen vastaavien unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä asetettujen olennaisten vaatimusten täyttymisestä siitä päivästä alkaen, jona standardin viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Sen vuoksi tämän päätöksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Muutetaan täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/167 seuraavasti:

1)	Muutetaan liite I tämän päätöksen liitteen I mukaisesti.

2)	Muutetaan liite II tämän päätöksen liitteen II mukaisesti.

3)	Muutetaan liite III tämän päätöksen liitteen III mukaisesti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 26 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12.

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/53/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta (EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62).

(3) Commission Implementing Decision C(2015) 5376 of 4 August 2015 on a standardisation request to the European Committee for Electrotechnical Standardisation and to the European Telecommunications Standards Institute as regards radio equipment in support of Directive 2014/53/EU of the European Parliament and of the Council (direktiivin 2014/53/EU mukaisten standardien laadintapyyntöä koskeva komission täytäntöönpanopäätös, annettu 4. elokuuta 2015, ei suomenkielistä versiota).

(4) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 114.

(5) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/167, annettu 5 päivänä helmikuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/53/EY tueksi laadituista radiolaitteita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista (EUVL L 34, 6.2.2020, s. 46).

(6) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 114.

(7) EUVL C 326, 14.9.2018, s. 114.

LIITE I

Lisätään täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/167 liitteeseen I kohdat seuraavasti:

Nro

Standardin viitetiedot

”8.

EN 301 908-2 V13.1.1

IMT-matkaviestinjärjestelmät; Yhdenmukaistettu standardi radiospektrin käyttämiseksi; Osa 2: CDMA suorasekvenssihajaspektritekniikkaa (UTRA FDD) käyttävät päätelaitteet (UE)

ETSI EN 303 213-5-1 V1.1.1

Kehittynyt maaliikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmä (A-SMGCS); Osa 5: Yhdenmukaistettu standardi radiospektrin käyttämiseksi multilateraalisen paikannusjärjestelmän (MLAT) laitteille; Aliosa 1: Vastaanottimet ja kyselimet”.

LIITE II

Lisätään täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/167 liitteeseen II rivit seuraavasti:

Nro	Standardin viitetiedot
”4.	EN 301 908-13 V13.1.1 IMT-matkaviestinjärjestelmät; Yhdenmukaistettu standardi radiospektrin käyttämiseksi; Osa 13: Kehittynyttä UTRA-radioliityntäteknologiaa (E-UTRA) käyttävät päätelaitteet (UE) Huomautus: Tämä yhdenmukaistettu standardi ei sisällä antennin suorituskykyparametreja eikä tämän yhdenmukaistetun standardin noudattaminen luo olettamusta direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun olennaisen vaatimuksen täyttymisestä kyseisten parametrien osalta.
5.	EN 302 217-2 V3.2.2 Kiinteät radiojärjestelmät; Kahden pisteen välisten radiolinkkilaitteiden ja antennien ominaisuudet ja vaatimukset; Osa 2: Taajuuskaistoilla 1 GHz–86 GHz toimivat digitaaliset järjestelmät; Yhdenmukaistettu standardi radiospektrin käyttämiseksi Huomautus: Tämän yhdenmukaistetun standardin noudattaminen ei luo olettamusta direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun olennaisen vaatimuksen täyttymisestä, jos sovelletaan tämän yhdenmukaistetun standardin lausekkeen 4.3.2 kohtaa 2. Huomautus: Tämän yhdenmukaistetun standardin H.3.4, I.3.4 tai J.3.4 lausekkeen soveltamisalaan kuuluvien radiolaitteiden osalta tämän yhdenmukaistetun standardin noudattaminen ei luo olettamusta direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun olennaisen vaatimuksen täyttymisestä, jos asianmukaisilla testausmenetelmillä ei osoiteta, että laitteet ovat tämän yhdenmukaistetun standardin H.3.4, I.3.4 tai J.3.4 lausekkeen mukaisia.
6.	EN 303 213-6-1 V3.1.1 Kehittyneet kenttäalueen liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmät (A-SMGCS); Osa 6: Yhdenmukaistettu standardi radiospektrin käyttämiseksi kenttäalueen tutkailmaisimille; Aliosa 1: Pulssisignaalia käyttävät ja enintään 100 kW:n tehon lähettävät X-kaistan ilmaisimet Huomautus: Tämän yhdenmukaistetun standardin lausekkeen 4.2.1.5 noudattaminen ei luo olettamusta direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun olennaisen vaatimuksen täyttymisestä sellaisille laitteille, joissa ei ole sekä WR112/R84-kavenninta että WR90/R100-aaltoputkea tämän yhdenmukaistetun standardin jakson 1 huomautuksessa 1 tarkoitetulla tavalla. Aaltoputken on tarjottava yhtenäinen, esteetön (kiertymätön/puhdas) siirtolinja, ja sen pituuden on oltava vähintään 20-kertainen aaltoputken raja-aallonpituuteen verrattuna kyseisessä toimintatilassa.
7.	EN 303 345-2 V1.1.1 Ääniyleisradiovastaanottimet; Osa 2: Digitaalisten AM-ääniyleisradiolähetysten jakelu; Yhdenmukaistettu standardi radiospektrin käyttämiseksi Huomautus: Tämän yhdenmukaistetun standardin noudattaminen ei luo olettamusta direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun olennaisen vaatimuksen täyttymisestä vastaanottimen häiriöalueen harhalähetteiden osalta.
8.	EN 303 345-5 V1.1.1 Ääniyleisradiovastaanottimet; Osa 5: Digitaalisten DRM-ääniyleisradiolähetysten jakelu; Yhdenmukaistettu standardi radiospektrin käyttämiseksi Huomautus: Tämän yhdenmukaistetun standardin noudattaminen ei luo olettamusta direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun olennaisen vaatimuksen täyttymisestä vastaanottimen häiriöalueen harhalähetteiden osalta.
9.	EN 303 364-3 V1.1.1 Ensiötutka (PSR); Yhdenmukaistettu standardi radiospektrin käyttämiseksi; Osa 3: Lennonjohdon (ATC) käyttämät ensiötutkailmaisimet, jotka toimivat 8 500 -10 000 MHz:n taajuuskaistalla (X-kaista) Huomautus: Tämän yhdenmukaistetun standardin lausekkeen 4.2.1.4 noudattaminen ei luo olettamusta direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun olennaisen vaatimuksen täyttymisestä sellaisille laitteille, joissa ei ole sekä WR112/R84-kavenninta että WR90/R100-aaltoputkea tämän yhdenmukaistetun standardin jakson 1 huomautuksessa 1 tarkoitetulla tavalla. Aaltoputken on tarjottava yhtenäinen, esteetön (kiertymätön/puhdas) siirtolinja, ja sen pituuden on oltava vähintään 20-kertainen aaltoputken raja-aallonpituuteen verrattuna kyseisessä toimintatilassa.”

LIITE III

Lisätään täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/167 liitteeseen III kohdat seuraavasti:

Nro	Standardin viitetiedot	Viitetietojen poistamispäivä
”12.	EN 301 908-2 V11.1.2 IMT-matkaviestinjärjestelmät; Yhdenmukaistettu standardi, joka kattaa direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdan olennaiset vaatimukset; Osa 2: CDMA-suorasekvenssihajaspektritekniikkaa (UTRA FDD) käyttävät päätelaitteet (UE)	27. lokakuuta 2021
13.	EN 301 908-13 V11.1.2 IMT-matkaviestinjärjestelmät; Yhdenmukaistettu standardi, joka kattaa direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdan olennaiset vaatimukset; Osa 13: Kehittynyttä UTRA-radioliityntäteknologiaa (E-UTRA) käyttävät päätelaitteet (UE)	27. lokakuuta 2021
14.	EN 302 217-2 V3.1.1 Kiinteät radiojärjestelmät; Kahden pisteen välisten radiolinkkilaitteiden ja antennien ominaisuudet ja vaatimukset; Osa 2: Taajuuskaistoilla 1 GHz–86 GHz toimivat digitaaliset järjestelmät; Yhdenmukaistettu standardi, joka kattaa direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdan olennaiset vaatimukset;	27. huhtikuuta 2022
15.	EN 303 213-6-1 V2.1.1 Kehittyneet kenttäalueen liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmät (A-SMGCS); Osa 6: Yhdenmukaistettu standardi, joka kattaa direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdan olennaiset vaatimukset kenttäalueen tutkailmaisimille; Aliosa 1: Pulssisignaalia käyttävät ja enintään 100 kW:n tehon lähettävät X-kaistan ilmaisimet	27. lokakuuta 2021
16.	EN 303 339 V1.1.1 Suora laajakaistainen yhteys ilma-aluksesta maahan; Taajuuskaistoilla 1 900 MHz–1 920 MHz ja 5 855 MHz– 5 875 MHz toimivat laitteet; Kiinteän säteilykuvion antennit; Yhdenmukaistettu standardi, joka kattaa direktiivin 2014/53/EU 3 artiklan 2 kohdan olennaiset vaatimukset	27. huhtikuuta 2021”.

27.10.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 357/35

KOMISSION SUOSITUS (EU) 2020/1563,

annettu 14 päivänä lokakuuta 2020,

energiaköyhyydestä

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 168 ja 194 artiklan,

ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU (1), jäljempänä ’uudelleenlaadittu sähködirektiivi’, muuttamisesta 5 päivänä kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 ja erityisesti sen 29 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Energiaköyhyydellä tarkoitetaan tilannetta, jossa kotitaloudet eivät voi saada olennaisia energiapalveluja. Vuonna 2018 lähes 34 miljoonalla eurooppalaisella ei ollut varaa pitää kotiaan riittävän lämpimänä (2), joten energiaköyhyys on merkittävä haaste EU:lle.

(2)

Kuten lainsäädäntövallan käyttäjät ovat todenneet, riittävä lämmitys, jäähdytys, valaistus ja sähkölaitteiden käyttöön tarvittava energia ovat peruspalveluja, joilla voidaan taata kohtuullinen elintaso ja terveys. Energiapalvelujen saatavuus on olennaisen tärkeää sosiaalisen osallisuuden kannalta. Energiaköyhyyden torjuminen voi näin ollen tuoda monia hyötyjä muun muassa pienentämällä terveydenhuoltomenoja, vähentämällä ilmansaasteita (kun tarkoitukseen soveltumattomat lämmityslähteet korvataan), parantamalla mukavuutta ja hyvinvointia sekä lisäämällä kotitalouksien käyttöön jääviä varoja. Yhdessä nämä hyödyt lisäisivät suoraan talouskasvua ja vaurautta Euroopan unionissa.

(3)

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat yhteisen julistuksen 17 päivänä marraskuuta 2017, energia mainitaan yhtenä peruspalveluna, johon jokaisella on oikeus. Tällaisten palvelujen saatavuutta varten on tarjottava tukea sitä tarvitseville (3).

(4)

Oikeudenmukainen siirtyminen ilmastoneutraaliin unioniin vuoteen 2050 mennessä on keskeisessä asemassa komission joulukuussa 2019 ehdottamassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa (4). Vihreän kehityksen ohjelman keskiössä on merkittävä rakennusten kunnostamiseen kannustava aloite (5). Sen tarkoituksena on edistää yksityisten ja julkisten rakennusten peruskorjausta ja siten vähentää päästöjä, tukea elpymistä ja torjua energiaköyhyyttä. Rakennusten peruskorjaus auttaa vauhdittamaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtääviä EU:n toimia. Tästä syystä on pidetty tärkeänä, että kunnostamiseen kannustava aloite ja tämä suositus hyväksytään yhdessä, jotta ne vahvistaisivat toinen toistaan toimissa, joilla pyritään puuttumaan energiaköyhyyteen ja energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten muodostamaan ongelmaan.

(5)

Energiaköyhyys on keskeinen käsite ”Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille” ‐säädöspaketissa, jonka tarkoituksena on helpottaa oikeudenmukaista energiasiirtymää. Energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (6), jäljempänä ’hallintoasetus’, ja uudelleenlaaditun sähködirektiivin mukaan komission on annettava suuntaa-antavia ohjeita energiaköyhyyden mittaamiseen käytettävistä asianmukaisista indikaattoreista (7) sekä siitä, miten ”merkittävä määrä energiaköyhyydessä olevia kotitalouksia” määritellään (8). Energiaköyhyydelle ei ole olemassa vakiomuotoista määritelmää, minkä vuoksi jäsenvaltiot voivat kehittää omia arviointiperusteitaan oman kansallisen tilanteensa mukaisesti. Äskettäin hyväksytty säädöspaketti tarjoaa kuitenkin hyödyllisiä yleisiä periaatteita ja näkemyksiä energiaköyhyyden mahdollisista syistä ja seurauksista. Siinä korostetaan myös, että ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan politiikkoja, jotka liittyvät erityisesti kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja pitkän aikavälin peruskorjausstrategioihin (9).

(6)

Jäsenvaltioiden on arvioitava energiaköyhyydessä olevien kotitalouksien määrä kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan. Jos jäsenvaltio toteaa, että energiaköyhyydessä olevia kotitalouksia on merkittävä määrä, sen on määriteltävä suunnitelmassaan kansallinen tavoite sekä politiikat ja toimenpiteet energiaköyhyyden vähentämiseksi. Komissio on julkaissut energiaunionin tilaa koskevan viidennen kertomuksen yhteydessä komission yksiköiden valmisteluasiakirjat, joissa esitetään arviointi kunkin yksittäisen jäsenvaltion lopullisesta kansallisesta energia- ja ilmastosuunnitelmasta. Valmisteluasiakirjoissa arvioidaan myös sitä, kuinka lopullisissa suunnitelmissa on noudatettu komission vuonna 2019 antamia asiaan liittyviä suosituksia, myös energiaköyhyyden osalta, ja annetaan ohjeita kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien toteuttamisesta.

(7)

Uudelleenlaaditussa sähködirektiivissä edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia toimenpiteitä energiaköyhyyteen puuttumiseksi aina kun sitä ilmenee, mukaan lukien toimenpiteet, joilla puututaan köyhyyteen laajemmin tarkasteltuna. Jäsenvaltioiden on myös suojeltava heikossa asemassa olevia asiakkaita, erityisesti syrjäseuduilla asuvia. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2009/73/EY (10) sisältyy samankaltaisia säännöksiä.

(8)

Uuden lainsäädäntökehyksen uutuutena on se, että energiaköyhyydessä elävien kotitalouksien määrä on määritettävä. Uudelleenlaaditun sähködirektiivin 29 artiklassa viitataan jäsenvaltioiden velvollisuuteen arvioida energiaköyhyydessä olevien kotitalouksien määrä ja todetaan, että niiden on määritettävä ja julkaistava tämän arvioinnin perusteet. Jos tällaisia kotitalouksia on merkittävä määrä, jäsenvaltioiden on sisällytettävä kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiinsa ohjeellinen tavoite energiaköyhyyden vähentämiseksi, esitettävä aikataulu ja hahmoteltava asiaan liittyvät politiikat. Niiden on tämän jälkeen raportoitava komissiolle hallintoasetuksen mukaisesti edistymisestään energiaköyhyydessä olevien kotitalouksien määrän vähentämistä koskevan tavoitteen saavuttamisessa.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston energiatehokkuusdirektiivissä 2012/27/EU (11), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/2002 (12), edellytetään, että jäsenvaltioiden on energiatehokkuusvelvoitteidensa yhteydessä otettava huomioon tarve vähentää energiaköyhyyttä. Direktiivin 7 artiklan 11 kohdassa edellytetään, että siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista, osa energiatehokkuustoimenpiteistä kohdistetaan ensisijaisesti heikossa asemassa oleviin kotitalouksiin, myös niihin, jotka kärsivät energiaköyhyydestä (13). Hallintoasetukseen sisältyy myös samankaltaisia velvoitteita,

(10)

Rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin tarkistetun version (EU) 2018/844 mukaan jäsenvaltioiden on hahmoteltava asiaankuuluvat kansalliset toimenpiteet energiaköyhyyden lieventämiseksi osana pitkän aikavälin peruskorjausstrategioitaan, joilla tuetaan asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten kansallisen kannan peruskorjaamista (14).

(11)

EU:n lainsäädäntökehykseen sisältyy myös suojatoimia, joilla varmistetaan, että energiaköyhyyden torjumiseksi toteutetut toimenpiteet eivät estä markkinoiden avaamista tai toimintaa. Oikeudenmukaisen siirtymän kannalta on olennaisen tärkeää, että vähittäismarkkinat toimivat moitteettomasti. Näistä suojatoimista säädetään uudelleenlaaditun sähködirektiivin 28 artiklassa, ja ne on otettu käyttöön pääasiassa mainitun direktiivin 5 artiklan 5 kohdalla.

(12)

Periaatetta vahvistetaan uudelleenlaaditun sähködirektiivin 27 artiklassa, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan, että kaikilla kotitalousasiakkailla ja jäsenvaltioiden harkinnan mukaan myös pienillä yrityksillä on niiden alueella oikeus saada yleispalvelua eli määrätynlaatuisia sähköntoimituksia kohtuullisin, helposti ja selkeästi verrattavin sekä avoimin ja syrjimättömin hinnoin. Yleispalvelun varmistamista varten jäsenvaltiot voivat nimetä toimituksista viime kädessä vastaavan tahon.

(13)

Kuten uudelleenlaaditun sähködirektiivin johdanto-osan 59 kappaleessa todetaan, energiaköyhyys johtuu pienten tulojen, suurten energiamenojen ja asuntojen heikon energiatehokkuuden yhdistelmästä. Ongelman ratkaisemista vaikeuttavat energian epävakaiden markkinahintojen ja heikon energiatehokkuuden, erityisesti rakennusten energiatehokkuuden, vaikutukset yhdistettynä moniin yleisiin köyhyyteen liittyviin sosioekonomisiin tekijöihin ja asuntojen hallintaoikeusjärjestelmistä johtuviin ongelmiin.

(14)

Vuonna 2018 EU:ssa yksityisissä kotitalouksissa asuvista ihmisistä 6,8 prosenttia (30,3 miljoonaa henkilöä (15)) ei kyennyt maksamaan ajoissa sähkö- kaasu- tai vesilaskujaan, jolloin vaarana oli toimitusten katkaiseminen. Samaan aikaan 7,3 prosenttia EU:n väestöstä (37,4 miljoonaa henkilöä) koki, että heidän asuntonsa sisälämpötila oli epämukava.

(15)

Covid-19-kriisi on tuonut korostetusti esiin, että energiaköyhyyteen on puututtava kiireellisesti, jos halutaan luoda sosiaalinen Eurooppa, joka vastaa kaikkien asukkaiden tarpeisiin. Jäsenvaltioien energiaköyhyystasot korostuvat, kun entistä useammilla eurooppalaisilla voi olla vaikeuksia ostaa tarvitsemaansa energiaa, erityisesti työttömyyden kasvaessa. Tätä taustaa vasten on ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelman välitavoitteet saavutetaan Euroopan kansantalouksiin tällä hetkellä kohdistuvista ennennäkemättömistä häiriöistä huolimatta.

(16)

Next Generation EU -elvytyspaketissa (16) esitettiin ohjeet, joiden avulla seuraavalle sukupolvelle voidaan rakentaa kestävämpi, selviytymiskykyisempi ja oikeudenmukaisempi Eurooppa. Euroopan elvytyssuunnitelmissa on noudatettava ympäristön kestävyyden, solidaarisuuden, yhteenkuuluvuuden ja lähentymisen periaatteita, eikä niissä saa jättää jälkeen mitään jäsenvaltioita, alueita tai yksilöitä. Next Generation EU -elvytyspaketissa vahvistetaan rakennusten kunnostamiseen kannustavan aloitteen rooli yhtenä tärkeimmistä vihreää elpymistä edistävistä välineistä.

(17)

Kansallisia pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita ja muita välineitä, joiden avulla pyritään saavuttamaan vuosien 2030 ja 2050 energiatehokkuustavoitteet, olisi suunnattava kohti energiaköyhyydestä kärsivien kotitalouksien suojelua ja heikossa asemassa olevien energiankuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä auttamalla ihmisiä säästämään energialaskuissa, tarjoamalla terveemmät asuinolosuhteet ja vähentämällä energiaköyhyyttä.

(18)

Eniten suojelua tarvitsevien kotitalouksien ja eniten peruskorjausta tarvitsevien asuntojen yksilöiminen auttaa kohdentamaan ja hallinnoimaan paremmin julkisia toimia, mikä tuottaa kuluttajille käytännön tuloksia, parantaa energiatehokkuutta ja minimoi energian sisämarkkinoiden toiminnan mahdolliset vääristymät.

(19)

Antamalla tämän suosituksen ja asettamalla energiaköyhyyttä koskevat komission ohjeet jäsenvaltioiden saataville suositukseen liitetyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa komissio täyttää edellä mainitun velvoitteen ja auttaa jäsenvaltioita saattamaan energiaköyhyyttä koskevat uudet säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio antaa tietoa myös uusista hyvistä käytännöistä (17).

(20)

Kaikessa määrittelyssä suurimpana ongelmana on luotettavien numerotietojen saaminen. EU:n tasolla on kehitetty joukko tilastollisia indikaattoreita, joilla mitataan energiaköyhyyden todennäköisiä syitä ja seurauksia. Nämä indikaattorit ovat yhdistelmäindikaattoreita. Koska energiaköyhyys on moniulotteinen ilmiö, mikään yksittäinen indikaattori ei voi täysin kuvastaa kaikkia siihen liittyviä näkökohtia.

(21)

Euroopan tasolla kehitetyt yhdistelmäindikaattorit luetellaan tämän suosituksen liitteessä. Nämä indikaattorit ovat Euroopan unionin tilastotoimiston (Eurostat) ja Euroopan energiaköyhyyden seurantakeskuksen (EPOV) kehittämiä ja ne on johdettu yhdenmukaistetuista EU:n tietokokoelmista. Niiden avulla voidaan seurata tilannetta EU:n laajuisesti ja tunnistaa kansalliset erityispiirteet sekä edistää tehokkaampaa vastavuoroista oppimista ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Niitä voidaan täydentää kansallisilla indikaattoreilla, joilla voidaan tarvittaessa tarkentaa energiaköyhyyden tunnistamista.

(22)

Tämä edellyttää asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten tiivistä yhteistyötä ja erityisesti asianmukaisesti koordinoituja toimia alue- ja paikallistasolla, jotta kaikkia EU:n tai kansallisen tason indikaattoreihin perustuvia analyyseja tasapainotetaan ja täydennetään alhaalta ylöspäin suuntautuvalla lähestymistavalla. Alue- ja paikallisviranomaisilla on hyvät edellytykset tunnistaa energiaköyhyydessä olevien kotitalouksien keskeiset taloudelliset ja sosiaaliset haasteet ja ne voivat olla merkittävässä asemassa suunniteltaessa ja toteutettaessa vihreää siirtymää, joka on kaikkien eurooppalaisten kannalta oikeudenmukainen, osallistava ja kestävä.

(23)

Komissio tukee edelleen hyvien käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden välillä sekä yhteistyössä sosiaalisen suojelun komitean kanssa että muilla tavoin. EU:n rahoitusohjelmia, kuten koheesiopolitiikkaa, teknisen tuen välinettä ja muita tukimuotoja, voidaan käyttää havaittujen haasteiden käsittelemiseen muun muassa Euroopan energiaköyhyyden seurantakeskuksen ja kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen tarjoamien foorumien kautta.

(24)

Euroopan komission neljännessä kertomuksessa energian hinnoista ja kustannuksista tarkastellaan myös energiaköyhyydessä elävien ihmisten ja heikossa asemassa olevien kuluttajien erityisolosuhteita (18). Komissio aikoo myös kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten jäsenvaltiot panevat täytäntöön uudelleenlaaditun sähködirektiivin 5 artiklan, joka mahdollistaa puuttumisen julkisilla toimilla energiaköyhille asiakkaille tai heikossa asemassa oleville kotitalousasiakkaille toimitettavan sähkön hinnoitteluun,

SUOSITTAA, ETTÄ JÄSENVALTIOT:

1.	Kehittävät järjestelmällisen lähestymistavan energiamarkkinoiden vapauttamiseen, jotta hyödyt voidaan jakaa kaikkien yhteiskuntaryhmien, erityisesti eniten apua tarvitsevien, kanssa.

Ottavat erityisesti huomioon tähän suositukseen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan, jossa annetaan ohjeita energiaköyhyyttä koskevista indikaattoreista sekä sen määrittelystä, mikä on merkittävä määrä energiaköyhyydessä olevia kotitalouksia. Jäsenvaltioiden olisi tärkeää käyttää komission antamia ohjeita pannessaan täytäntöön ja päivittäessään nykyisiä kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta annetun asetuksen (EU) 2018/1999 14 artiklan mukaisesti.

3.	Käyttävät energiaköyhyyttä koskevissa arvioinneissaan liitteessä esitettyjä indikaattoreita.

Kehittävät uudelleenlaaditun sähködirektiivin johdanto-osan 60 kappaleen mukaisesti yhdennettyjä toimintapoliittisia ratkaisuja osana energia- ja sosiaalipolitiikkaa. Ratkaisuihin olisi sisällyttävä toisiaan vahvistavia sosiaalipoliittisia toimenpiteitä ja energiatehokkuuden parannuksia erityisesti asuntotarjonnassa.

Arvioivat energiasiirtymän vaikutusten jakautumista, erityisesti kansallisen tason energiatehokkuustoimenpiteissä, sekä määrittelevät ja panevat täytäntöön politiikkoja, joilla puututaan energiasiirtymään liittyviin huolenaiheisiin. Asianmukaista huomiota olisi kiinnitettävä asuntojen energiatehokkuuden parantamiseksi tehtävien investointien esteisiin ja eniten kunnostusta tarvitsevien asuntojen ominaispiirteisiin kansallisten pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden mukaisesti.

6.	Kehittävät kaikkia energiaköyhyyden torjumiseen tähtääviä politiikkoja kansalaisten osallistumista ja sidosryhmien laajaa kuulemista tukevien mielekkäiden ja vastuullisten prosessien pohjalta.

7.	Kehittävät energiaköyhyyteen puuttumiseksi toimenpiteitä, jotka perustuvat hallinnon kaikkien tasojen väliseen tiiviiseen yhteistyöhön, joka mahdollistaa erityisesti alue- ja paikallisviranomaisten tiiviin yhteistyön kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa.

Hyödyntävät täysimääräisesti unionin rahoitusta ja ohjelmia, koheesiopolitiikka mukaan luettuna, energiaköyhyyden torjumiseksi analysoimalla energiasiirtymähankkeiden vaikutusten jakautumista ja asettamalla etusijalle haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille suunnatut toimenpiteet tuen saatavuuden varmistamiseksi.

Kohdentavat julkisia varoja ja erityisesti avustuksia jakaessaan toimet pienituloisiin kotitalouksiin niissä tuensaajaryhmissä, joilla on hyvin rajalliset omat varat ja rajalliset mahdollisuudet saada kaupallisia lainoja. Tarkastelevat energiapalveluyritysten ja energiatehokkuussopimusten roolia asuntojen kunnostamisen rahoitusratkaisujen tarjoamisessa energiaköyhille kotitalouksille, jotta nämä haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet voivat kattaa korkeat alkuvaiheen kustannukset.

Tehty Brysselissä 14 päivänä lokakuuta 2020.

Komission puolesta

Kadri SIMSON

Komission jäsen

(1) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125.

(2) Vuoden 2018 tiedot. Eurostat, SILC [ilc_mdes01])

(3) Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari, periaate 20 ”Peruspalvelujen saatavuus”: https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi.

(4) COM(2019) 640 final – Komission tiedonanto Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta.

(5) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Euroopan rakennusten perusparannusaalto – ympäristöystävällisempiä rakennuksia, lisää työpaikkoja ja parempaa elämänlaatua” (COM(2020)662 final).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(7) Asetuksen (EU) 2018/1999 3 artiklan 3 kohdan d alakohta.

(8) Direktiivin (EU) 2019/944 29 artikla.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13) sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2018/844 (EUVL L 156, 19.6.2018, s.75) 2 a artiklan mukaisesti.

(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/73/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta (EUVL L 211, 14.8.2009, s. 94).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2002, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210).

(13) Tämä perustuu direktiivin 2012/27/EU mukaisiin olemassa oleviin velvoitteisiin. Ks. myös muutetun energiatehokkuusdirektiivin mukaisten energiansäästövelvoitteiden saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä annetun komission suosituksen liite (C(2019) 6621 final).

(14) Tämä perustuu energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU 4 artiklan mukaisiin nykyisiin velvoitteisiin, jotka on siirretty rakennusten energiatehokkuudesta annettuun direktiiviin ja joita on vahvistettu energiaköyhyyden torjumistarpeen osalta. Direktiivin (EU) 2018/844 johdanto-osan 11 kappaleen mukaan tarve lieventää energiaköyhyyttä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden määrittelemien kriteerien mukaisesti. Mainitussa johdanto-osan kappaleessa selvennetään edelleen, että kun jäsenvaltiot suunnittelevat peruskorjausstrategioidensa yhteydessä energiaköyhyyden lievittämiseen tähtääviä kansallisia toimia, niillä on oikeus vahvistaa, mitä ne pitävät asianmukaisina toimina.

(15) Perustuu arvioon, jonka mukaan EU27:n väkiluku oli 446 miljoonaa asukasta 1. tammikuuta 2018: http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Population_and_population_change_statistics.

(16) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle”, 27.5.2020.

(17) Direktiivin (EU) 2019/944 johdanto-osan 59 kappaleessa todetaan, että komission olisi tuettava aktiivisesti direktiivin energiaköyhyyttä koskevien säännösten täytäntöönpanoa helpottamalla hyvien käytäntöjen jakamista jäsenvaltioiden välillä.

(18) Komission kertomus Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Energian hinnat ja kustannukset Euroopassa” (COM(2020)951) ja siihen liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja (SWD(2020)951).

LIITE

ENERGIAKÖYHYYDEN INDIKAATTORIT

Jäljempänä esitetyt indikaattorit ovat jäsenvaltioiden saatavilla Euroopan unionin tilastotoimistosta ja Euroopan energiaköyhyyden seurantakeskuksesta kansallisten energiaköyhyystasojen arviointia varten.

Jäsenvaltioiden avustamiseksi komissio antaa ohjeita tällaisten EU:n tasolla kehitettyjen indikaattoreiden tulkinnasta, jotta energiaköyhyyden kansallisissa määritelmissä yksilöitävä energiaköyhyydessä olevien kotitalouksien merkittävän määrän käsite voidaan määrittää tarkemmin (1).

Jäsenvaltiot voivat jaotella tarkemmin joitain jäljempänä 1 ja 2 kohdassa lueteltuja indikaattoreita syventääkseen energiaköyhyyden mahdollisia aiheuttajia koskevaa analyysia kansallisella tasolla.

Indikaattorit voidaan jakaa neljään ryhmään:

a)	indikaattorit, joissa energiamenoja verrataan tuloihin: mittaavat energiaköyhyyttä vertaamalla kotitalouksien energiamenoja tuloihin (esim. niiden kotitalouksien osuus tai määrä, jotka käyttävät tiettyä osuutta suuremman osan käytettävissä olevista tuloistaan energiapalveluihin)

b)	itsearviointiin perustuvat indikaattorit: kotitalouksilta kysytään suoraan, missä määrin ne katsovat itsellään olevan varaa energiaan (esim. mahdollisuus pitää koti riittävän lämpimänä talvella ja viileänä kesällä)

c)	suoraan mittaamiseen perustuvat indikaattorit: mittaavat fyysisiä muuttujia energiapalvelujen riittävyyden määrittämiseksi (esim. huonelämpötila)

d)	välilliset indikaattorit: mittaavat energiaköyhyyttä liitännäistekijöiden avulla, joita ovat muun muassa maksamatta jääneet sähkö-, kaasu- ja vesilaskut, toimitusten katkaisujen määrä ja asuntojen laatu.

1. Energiapalvelujen kohtuuhintaisuuteen keskittyvät indikaattorit

—

Sellaisten köyhyysvaarassa olevien henkilöiden osuus (tulot alle 60 prosenttia kansallisesta käytettävissä olevasta ekvivalentista mediaanitulosta), jotka eivät pysty pitämään kotiaan riittävän lämpimänä; perustana vastaus kysymykseen ”Onko kotitaloudellasi varaa pitää kotinne riittävän lämpimänä?” (Eurostat, SILC [ilc_mdes01])

—	Sellaisten henkilöiden osuus koko väestöstä, jotka eivät pysty pitämään kotiaan riittävän lämpimänä; perustana vastaus kysymykseen ”Onko kotitaloudellasi varaa pitää kotinne riittävän lämpimänä?” (Eurostat, SILC [ilc_mdes01])

—	Maksamattomat sähkö-, kaasu- ja vesilaskut: sellaisten köyhyysvaarassa olevien henkilöiden osuus (tulot alle 60 prosenttia kansallisesta käytettävissä olevasta ekvivalentista mediaanitulosta), joiden sähkö-, kaasu- tai vesilaskut ovat jääneet maksamatta (Eurostat, SILC, [ilc_mdes07])

—	Maksamattomat sähkö-, kaasu- ja vesilaskut: Sellaisten henkilöiden osuus koko väestöstä, joiden sähkö-, kaasu- tai vesilaskut ovat jääneet maksamatta (Eurostat, SILC, [ilc_mdes07])

—	Sähkö-, kaasu- ja muiden polttoainemenojen osuus kotitalouksien kokonaismenoista

—	Niiden kotitalouksien osuus, joilla energiamenojen osuus tuloista on yli kaksi kertaa suurempi kuin kansallinen mediaaniosuus (lähde: Eurostat, Kulutustutkimus, 2015)

—	Niiden kotitalouksien osuus, joiden absoluuttiset energiamenot ovat alle puolet kansallisesta mediaanista (Eurostat, Kulutustutkimus, 2015)

2. Täydentävät indikaattorit

—	Kotitalouksien sähkönhinnat – keskimääräinen kulutusluokka (Eurostat, [nrg_pc_204])

—	Kotitalouksien kaasunhinnat – keskimääräinen kulutusluokka (Eurostat, [nrg_pc_202])

—	Kotitalouksien kaasunhinnat – alhaisin kulutusluokka (Eurostat, [nrg_pc_202])

—	Sellaisten köyhyysvaarassa olevien henkilöiden osuus (tulot alle 60 prosenttia kansallisesta käytettävissä olevasta ekvivalentista mediaanitulosta), joiden asunnossa on vuotoja, kosteutta tai hometta (Eurostat, SILC, [ilc_mdho01])

—	Sellaisten henkilöiden osuus koko väestöstä, joiden asunnossa on vuotoja, kosteutta tai hometta (Eurostat SILC, [TESSI292])

—	Energian loppukulutus neliömetriä kohti asuntosektorilla, ilmastokorjattu (Odyssee-Mure-hanketietokanta)

(1) SWD(2020)960 ”EU Guidance on Energy Poverty”.

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 357

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	63. vuosikerta 27. lokakuuta 2020

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission asetus (EU) 2020/1557, annettu 21 päivänä lokakuuta 2020, Belgian lipun alla purjehtivien alusten valkoturskan kalastuksen kieltämisestä alueella 8	1
	*	Komission asetus (EU) 2020/1558, annettu 21 päivänä lokakuuta 2020, Belgian lipun alla purjehtivien alusten rauskukalojen kalastuksen kieltämisestä unionin vesillä alueilla 8 ja 9	4
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1559, annettu 26 päivänä lokakuuta 2020, unionin uuselintarvikeluettelon laatimisesta annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2470 muuttamisesta ( 1 )	7
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1560, annettu 26 päivänä lokakuuta 2020, eläinperäisten ainesosien määritysmenetelmistä rehujen virallista valvontaa varten annetun asetuksen (EY) N:o 152/2009 liitteen VI muuttamisesta ( 1 )	17
		PÄÄTÖKSET
	*	Neuvoston täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1561, annettu 23 päivänä lokakuuta 2020, tilapäisen tuen myöntämisestä Unkarille asetuksen (EU) 2020/672 nojalla työttömyysriskien lieventämiseksi hätätilassa covid-19:n leviämisen seurauksena	24
	*	Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1562, annettu 26 lokakuuta 2020, täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/167 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjä radiolaitteita koskevista yhdenmukaistetuista standardeista, jotka koskevat kehittyneitä kenttäalueen liikenteen ohjaus- ja valvontajärjestelmiä, ensiötutkia, ääniyleisradiovastaanottimia, kansainvälisiä matkaviestintälaitteita ja kiinteitä radiojärjestelmiä	29
		SUOSITUKSET
	*	Komission suositus (EU) 2020/1563, annettu 14 päivänä lokakuuta 2020, energiaköyhyydestä	35

Nro	27/TQ123
Jäsenvaltio	Belgia
Kanta	WHG/08.
Laji	Valkoturska (Merlangius merlangus)
Alue	8
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä	1.10.2020

Nro	26/TQ123
Jäsenvaltio	Belgia
Kanta	SRX/89-C. mukaan luettuna RJC/89-C., RJH/89-C., RJN/89-C., RJU/8-C. ja RJU/9-C.
Laji	Rauskukalat (Rajiformes)
Alue	Unionin vedet alueilla 8 ja 9
Kalastuksen lopettamisen päivämäärä	1.10.2020