ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 252

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

63. vuosikerta
4. elokuu 2020


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1147, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2020, unionin luvan myöntämisestä yksittäiselle biosidivalmisteelle ClearKlens product based on IPA ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/1148, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2020, yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä ja asuntohintaindeksiä koskevista metodologisista ja teknisistä eritelmistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/792 mukaisesti ( 1 )

12

 

*

Komission asetus (EU) 2020/1149, annettu 3 päivänä elokuuta 2020, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta di-isosyanaattien osalta ( 1 )

24

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1150, annettu 3 päivänä elokuuta 2020, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla C(2020) 5454)  ( 1 )

30

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

4.8.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1147,

annettu 31 päivänä heinäkuuta 2020,

unionin luvan myöntämisestä yksittäiselle biosidivalmisteelle ”ClearKlens product based on IPA”

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä 22 päivänä toukokuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 528/2012 (1) ja erityisesti sen 44 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Diversey Europe Operations B.V. toimitti 26 päivänä toukokuuta 2016 hakemuksen asetuksen (EU) N:o 528/2012 43 artiklan 1 kohdan mukaisesti saadakseen luvan kyseisen asetuksen liitteessä V määriteltyyn valmisteryhmään 2 kuuluvalle yksittäiselle biosidivalmisteelle ”ClearKlens product based on IPA” ja antoi kirjallisen vahvistuksen siitä, että Alankomaiden toimivaltainen viranomainen oli suostunut arvioimaan hakemuksen. Hakemus kirjattiin numerolla BC-HD024462-61 biosidivalmisterekisteriin.

(2)

Kyseinen yksittäinen biosidivalmiste ”ClearKlens product based on IPA” sisältää tehoaineena 2-propanolia, joka sisältyy asetuksen (EU) N:o 528/2012 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun unionin hyväksyttyjen tehoaineiden luetteloon.

(3)

Arvioinnista vastaava toimivaltainen viranomainen toimitti 3 päivänä kesäkuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 1 kohdan mukaisesti arviointiraportin ja arviointinsa päätelmät Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’.

(4)

Kemikaalivirasto toimitti 17 päivänä tammikuuta 2020 komissiolle biosidivalmistetta ”ClearKlens product based on IPA” koskevan lausunnon (2), biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevan yhteenvedon, jäljempänä ’valmisteyhteenveto’, luonnoksen ja lopullisen arviointiraportin yksittäisestä biosidivalmisteesta asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(5)

Lausunnossa todetaan, että biosidivalmiste ”ClearKlens product based on IPA” on asetuksen (EU) N:o 528/2012 3 artiklan 1 kohdan r alakohdassa tarkoitettu ’yksittäinen biosidivalmiste’, että sille voidaan myöntää unionin lupa kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja että – kunhan valmisteyhteenvedon luonnosta noudatetaan – se täyttää kyseisen asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa vahvistetut edellytykset.

(6)

Kemikaalivirasto toimitti 3 päivänä helmikuuta 2020 komissiolle valmisteyhteenvedon luonnoksen kaikilla unionin virallisilla kielillä asetuksen (EU) N:o 528/2012 44 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(7)

Komissio on kemikaaliviraston lausunnon kanssa samaa mieltä ja katsoo sen vuoksi, että yksittäiselle biosidivalmisteelle ”ClearKlens product based on IPA” on aiheellista myöntää unionin lupa.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän biosidivalmistekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Myönnetään yritykselle Diversey Europe Operations B.V. lupanumerolla EU-0022128-0000 unionin lupa yksittäisen biosidivalmisteen ”ClearKlens product based on IPA” asettamiseen saataville markkinoilla ja käyttöön liitteessä esitetyn biosidivalmisteen ominaisuuksia koskevan yhteenvedon mukaisesti.

Unionin lupa on voimassa 24 päivästä elokuuta 2020 alkaen 31 päivään heinäkuuta 2030 saakka.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä heinäkuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 167, 27.6.2012, s. 1.

(2)  Kemikaaliviraston lausunto, annettu 11 päivänä joulukuuta 2019, unionin luvan myöntämisestä yksittäiselle biosidivalmisteelle ”ClearKlens product based on IPA” (ECHA/BPC/236/2019).


LIITE

Biosidivalmisteen ominaisuuksia koskeva yhteenveto (SPC)

ClearKlens product based on IPA

Valmisteryhmä 2: Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä (desinfiointiaineet)

Lupanumero: EU-0022128-0000

Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero: EU-0022128-0000

1.   HALLINNOLLISIA TIETOJA

1.1   Valmisteen kauppanimi (kauppanimet)

Kauppanimi

ClearKlens IPA

ClearKlens IPA 70 %

ClearKlens IPA 70 % v/v

ClearKlens IPA VH1

ClearKlens IPA Airless

ClearKlens IPA Pouch

ClearKlens IPA Non Sterile

ClearKlens IPA Non Sterile VH1

ClearKlens IPA SS

ClearKlens IPA SS VH1

ClearKlens IPA RTU

ClearKlens IPA RTU VH1

Texwipe® Sterile 70 % Isopropanol

VH01 ClearKlens IPA

1.2   Luvanhaltija

Luvanhaltijan nimi ja osoite

Nimi

Diversey Europe Operations B.V.

Osoite

Maarssenbroeksedijk 2, 3542 DN, Utrecht, Netherlands

Lupanumero

EU-0022128-0000

Biosidivalmisterekisterin päätöksen numero

EU-0022128-0000

Luvan myöntämispäivä

24.8.2020

Luvan voimassaolon päättymispäivä

31.7.2030

1.3   Valmisteen valmistaja(t)

Valmistajan nimi

Diversey Europe Operations B.V.

Valmistajan osoite

Maarssenbroeksedijk 2, 3542 DN Utrecht Alankomaat

Valmistuspaikkojen sijainti

Avenida Conde Duque 5, 7 y 9; Poligono Industrial La Postura, 28343 Valdemoro (Madrid) Espanja

Strada Statale 235, 26010 Bagnolo Cremasco (CR) Italia

Cotes Park Industrial Estate, DE55 4PA Somercotes Alfreton Yhdistynyt kuningaskunta

Rembrandtlaan 414, 7545 ZW Enschede Alankomaat

Morschheimer Strasse 12, 67292 Kirchheimbolanden Saksa


Valmistajan nimi

Multifill BV

Valmistajan osoite

Constructieweg 25a, 3640 AJ Mijdrecht Alankomaat

Valmistuspaikkojen sijainti

Constructieweg 25a, 3640 AJ Mijdrecht Alankomaat


Valmistajan nimi

Flexible Medical Packaging Ltd

Valmistajan osoite

Unit 8, Hightown, White Cross Industrial Estate, LA1 4XS Lancaster, Lancashire Yhdistynyt kuningaskunta

Valmistuspaikkojen sijainti

Unit 8, Hightown, White Cross Industrial Estate, LA1 4XS Lancaster, Lancashire Yhdistynyt kuningaskunta


Valmistajan nimi

Ardepharm

Valmistajan osoite

Les Iles Ferays, 07300 Tournon-sur-Rhône Ranska

Valmistuspaikkojen sijainti

Les Iles Ferays, 07300 Tournon-sur-Rhône Ranska


Valmistajan nimi

Entegris Cleaning Process (ECP) S.A.S

Valmistajan osoite

395 rue Louis Lépine, 34000 Montpellier Ranska

Valmistuspaikkojen sijainti

395 rue Louis Lépine, 34000 Montpellier Ranska

1.4   Tehoaineen/tehoaineiden valmistaja(t)

Tehoaine

Propan-2-oli

Valmistajan nimi

INEOS Solvents GmbH

Valmistajan osoite

Anckelmannsplatz, D-20537 Hamburg Saksa

Valmistuspaikkojen sijainti

Shamrockstrasse 88, D-44623 Herne Saksa

Römerstrasse 733, D-47443 Moers Saksa


Tehoaine

Propan-2-oli

Valmistajan nimi

Shell Chemicals Europe B.V.

Valmistajan osoite

Postbus 2334, 3000 CH Rotterdam Alankomaat

Valmistuspaikkojen sijainti

Vondelingenweg 601, 3196 KK Rotterdam-Pernis Alankomaat


Tehoaine

Propan-2-oli

Valmistajan nimi

Exxon Mobil Chemicals

Valmistajan osoite

Hermeslaan 2, 1831 Machelen Belgia

Valmistuspaikkojen sijainti

4045 Scenic Highway, LA 70805 Baton Rouge Yhdysvallat

Southampton, SO45 1TX Hampshire Yhdistynyt kuningaskunta

2.   VALMISTEEN KOOSTUMUS JA FORMULAATIO

2.1   Valmisteen koostumuksen laadulliset ja määrälliset tiedot

Yleisnimi

IUPAC-nimi

Käyttötarkoitus

CAS-numero

EY-numero

Pitoisuus (%)

Propan-2-oli

 

Tehoaine

67-63-0

200-661-7

63,1

2.2   Valmistetyyppi

AL – Kaikki muut nesteet

3.   VAARA- JA TURVALAUSEKKEET

Vaaralausekkeet

Helposti syttyvä neste ja höyry.

Ärsyttää voimakkaasti silmiä.

Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.

Toistuva altistus voi aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua.

Turvalausekkeet

Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. – Tupakointi kielletty.

Vältä suihkeen hengittämistä.

Pese kädet huolellisesti käsittelyn jälkeen.

Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto.Säilytä viileässä.

Hävitä sisältö kansallisten määräysten mukaisesti..

Hävitä pakkaus kansallisten määräysten mukaisesti..

JOS KEMIKAALIA JOUTUU IHOLLE (tai hiuksiin):Riisu saastunut vaatetus välittömästi.Huuhdo iholla vedellä.

Tulipalon sattuessa:Käytä palon sammuttamiseen alkoholin kestävää vaahtoa.

4.   HYVÄKSYTTY KÄYTTÖ / HYVÄKSYTYT KÄYTÖT

4.1   Käytön kuvaus

Taulukko 1. Käyttö # 1 – PT02: Desinfiointiaine ei-huokoisille koville pinnoille – ammattikäyttöön – moppi

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Käyttövalmis tuote ei-huokoisten kovien pintojen desinfioimiseen lääke- ja kosmetiikkatehtaissa ja puhdastiloissa, joissa ilmanvaihto tunnissa on vähintään 60 tai 150 per tunti tai korkeampi. lääke- ja kosmetiikkatehtaissa joissa ilmanvaihto tunnissa on vähintään 60 per tunti tai korkeampi ja puhdastiloissa, joissa ilmanvaihto tunnissa on vähintään 150 per tunti tai korkeampi.

Annostelutapa/-tavat

Desinfiointi mopilla

-

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Lisää 18,4 ml tuotetta/m2 kohden. – 0

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Kanisteri (PE-HD, PP, PE): 1–20 l

4.1.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Käyttövalmis tuote ei-huokoisten kovien pintojen desinfiointiin.

Puhdista ja kuivaa pinta ennen desinfiointia. Kostuta moppi desinfiointiaineella ja pyyhi pinta mopilla. Varmista, että pinta kastuu kokonaan. Anna aineen vaikuttaa vähintään 30 sekuntia.

Käytetyt mopit täytyy säilyttää suljetussa astiassa.

4.1.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Käytä tuotetta ainoastaan hyvin ilmastoidussa tilassa. Vaadittu ilmanvaihdon määrä on vähintään:

60/h lääke- ja kosmetiikkatehtaissa.

150/h puhdastiloissa.

Käytä enintään 18,4 ml tuotetta/m2 kohden.

4.1.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.1.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.1.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

See general directions for use.

4.2   Käytön kuvaus

Taulukko 2. Käyttö # 2 – PT02: Desinfiointiaine ei-huokoisille koville pinnoille – ammattikäyttöön – liina

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Käyttövalmis tuote puhdistettujen, ei huokoisten kovien pintojen desinfiointiin laboratorioissa, joiden ilmanvaihtonopeus on vähintään 8 tunnissa. Lääkkeiden ja kosmetiikan valmistuslaitoksiin, joiden ilmanvaihtonopeus on vähintään 60 tunnissa sekä puhdastiloihin, joissa ilmanvaihtonopeus on vähintään 150 tunnissa.

Annostelutapa/-tavat

Desinfiointi liinalla

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Lisää 18,4 ml tuotetta/m2 kohden. – 0

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Kanisteri (HDPE, PP, PE): 1–20 l

Pumpulliset säiliöt (PE-HD, PP, PE): 200 l (vain puhdastiloihin)

pumpulliset IBC-pakkaukset (PE-HD, PP, PE): 950 ja 1 000 l (vain puhdastiloihin)

4.2.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Käyttövalmis tuote ei-huokoisten kovien pintojen desinfiointiin.

Puhdista ja kuivaa pinta ennen desinfiointia. Kostuta liina desinfiointiaineella ja pyyhi pinta liinalla. Kostuta pinta kokonaan. Anna aineen vaikuttaa vähintään 30 sekuntia.Puhdastiloissa vaadittu määrä tuotetta voidaan annostella myös vähän virtaavalla ruiskuannostimella tai sankoon letkustolla. Käytetyt liinat täytyy hävittää suljetussa astiassa.

4.2.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Käytä tuotetta ainoastaan hyvin ilmastoidussa tilassa. Vaadittu ilmanvaihdon määrä on vähintään:

8/h laboratorioissa

60/h lääke- ja kosmetiikkatehtaissa

150/h puhdastiloissa.

Käytä enintään 18,4 ml tuotetta/m2 kohden.

Seuraavia henkilökohtaisia riskinhallintatoimia voidaan harkita pyyhkimällä suoritettavaa desinfiointia varten, jos niitä ei voida korvata teknisillä ja/tai organisatorisilla toimenpiteillä: Silmiensuojaimen käyttö tuotetta käsiteltäessä.

4.2.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.2.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.2.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.3   Käytön kuvaus

Taulukko 3. Käyttö # 3 – PT02: Desinfiointiaine ei-huokoisille koville pinnoille – ammattikäyttöön – sumutus

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Käyttövalmis tuote puhdistettujen, ei huokoisten kovien pintojen desinfiointiin laboratorioissa, joiden ilmanvaihtonopeus on vähintään 8 tunnissa. Lääkkeiden ja kosmetiikan valmistuslaitoksiin, joiden ilmanvaihtonopeus on vähintään 60 tunnissa sekä puhdastiloihin, joissa ilmanvaihtonopeus on vähintään 150 tunnissa.

Annostelutapa/-tavat

Desinfiointi suihkepullolla

Tuotetta voidaan haluttaessa levittää pyyhkimällä.

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Lisää 18,4 ml tuotetta/m2 kohden. – 0

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Suihkepullon pussi (PE): 0,9–20 l

Pussi pullon sisällä (viisikerroksinen koekstrudoitu

etyleenivinyyliasetaatti (EVA) / EVA/ polyvinyylideenikloridi (PVDC) /EVA/EVA-pussi PE-HD-, PP- tai PE-pullossa: 0,9–2 l

Suihkepullo (PE-HD, PP, PE): 0,5–1,5 l

Ilmaton suihkepullo (PE-LD): 0,25–1 l

4.3.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Käyttövalmis tuote ei-huokoisten kovien pintojen desinfiointiin.

Puhdista ja kuivaa pinta ennen desinfiointia. Sumuta tuotetta pinnalle ja levitä tuote tarvittaessa pyyhkimällä. Kostuta pinta kokonaan. Anna aineen vaikuttaa vähintään 30 sekuntia. Käytetyt liinat täytyy hävittää suljetussa astiassa.

Pakkaustyyppiä kohden tarvittava suihkausten määrä, jotta saadaan 18,4 ml tuotetta pinnan neliömetriä (m2) kohden:

Suihkepullon pussi: 19 suihkausta pinnan/m2 kohden

Steriili suihkepullo (pullon sisällä oleva pussi): 16 suihkausta/m2 kohden

Suihkepullo: 14 suihkausta/m2 kohden

Ilmaton suihkepullo: 21 suihkausta/m2 kohden.

4.3.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Käytä tuotetta ainoastaan hyvin ilmastoidussa tilassa. Vaadittu ilmanvaihtojen määrä on vähintään:

8/h laboratorioissa

60/h lääke- ja kosmetiikkatehtaissa

150/h puhdastiloissa.

Käytä enintään 18,4 ml tuotetta/m2 kohden.

4.3.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.3.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.3.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.4   Käytön kuvaus

Taulukko 4. Käyttö # 4 – PT02: Desinfiointiaine ei-huokoisille käsineille – ammattikäyttöön – ei-huokoisten käsineiden desinfiointiin

Valmisteryhmä(t)

PT02 – Desinfiointiaineet ja levämyrkyt, joita ei ole tarkoitettu käytettäviksi suoraan ihmisillä tai eläimillä

Tarvittaessa tarkka kuvaus hyväksytystä käytöstä

Ei oleellinen

Kohde-eliöt (myös kehitysvaihe)

Yleisnimi: Bakteerit

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Yleisnimi: Hiivat

Kehitysvaihe: Ei tietoja

Käyttöalue

sisäkäyttö

Käyttövalmis tuote ei-huokoisten suojakäsineiden desinfioimiseen laboratorioissa, joiden ilmanvaihtonopeus on vähintään 8 tunnissa. Lääkkeiden ja kosmetiikan valmistuslaitoksiin, joiden ilmanvaihtonopeus on vähintään 60 tunnissa sekä puhdastiloihin, joissa ilmanvaihtonopeus on vähintään 150 tunnissa.

Annostelutapa/-tavat

Desinfiointiaine ei-huokoisille käsineille

Annostelutapa (-tavat) ja -taajuus

Annostele 3 ml tuotetta kädessä oleviin suojakäsineisiin. – 0

Käyttäjäryhmä(t)

ammattilainen

Pakkauskoot ja pakkausmateriaali

Automaatti annostus:

Säiliöt (HDPE, PP, PE): 1–20 l

Pumpulliset säiliöt (PE-HD, PP, PE): 200 l (vain puhdastiloihin)

pumpulliset IBC-pakkaukset (PE-HD, PP, PE): 950 ja 1 000 l (vain puhdastiloihin)

Käsiannostus:

Suihkepullon pussi (PE): 0,9–20 l

Pussi pullon sisällä (viisikerroksinen koekstrudoitu EVA/EVA/PVDC/EVA/EVA-pussi HDPE-, PP- tai PE-pullossa: 0,9–2 l

Suihkepullo (HDPE, PP, PE): 0,5–1,5 l

Ilmaton suihkepullo (LDPE): 0,25–1 l

4.4.1   Käyttökohtaiset käyttöohjeet

Käyttövalmis tuote ei-huokoisten kovien pintojen desinfiointiin.

Automaattinen annostus:

Kun puhtaat käsineet ovat kädessä, lisää 3 ml tuotetta suoraan käsineille. Levitä tasaisesti ja varmista, että pinta kastuu kokonaan. Anna aineen vaikuttaa vähintään 30 sekuntia.

Manuaalinen annostus:

Kun puhtaat käsineet ovat kädessä, suihkuta tuotetta suoraan käsineille. Levitä tasaisesti ja varmista, että pinta kastuu kokonaan. Anna aineen vaikuttaa vähintään 30 sekuntia.

Pakkaustyyppiä kohden tarvittava suihkausten määrä, jotta saadaan 3 ml tuotetta puhtaisiin käsineisiin:

Suihkepullon pussi: 3 suihkausta tuotetta kahteen käteen

Steriili suihkepullo (pullon sisällä oleva pussi): 3 suihkausta tuotetta kahteen käteen

Suihkepullo: 3 suihkausta tuotetta kahteen käteen

Ilmaton suihkepullo: 4 suihkausta tuotetta kahteen käteen.

4.4.2   Käyttökohtaiset riskinhallintatoimet

Käyttää tuotetta ainoastaan hyvin ilmastoidussa tilassa. Vaadittu ilmanvaihtojen määrä on vähintään:

8/h laboratorioissa

60/h lääke- ja kosmetiikkatehtaissa

150/h puhdastiloissa.

4.4.3   Tarvittaessa tarkemmat tiedot suorista tai epäsuorista vaikutuksista, ensiapuohjeista ja ympäristönsuojeluohjeista

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.4.4   Tarvittaessa valmisteen ja sen pakkauksen jätehuolto-ohjeet

Katso yleiset käyttöohjeet.

4.4.5   Tarvittaessa valmisteen säilytysolosuhteet ja säilyvyys normaaleissa olosuhteissa

Katso yleiset käyttöohjeet.

5.   YLEISET KÄYTTÖOHJEET (1)

5.1   Käyttöohjeet

Katso käyttökohtaiset ohjeet.

5.2   Riskinhallintatoimet

Käytä uusia kemikaaleja kestäviä suojakäsineitä tuotteen käsittelyn aikana (luvanhaltija määrittää käsineiden materiaalin tuotetiedoissa).

Vältä tuotteen joutumista silmiin.

5.3   Mahdolliset suorat tai epäsuorat haittavaikutukset, ensiapuohjeet sekä kiireelliset toimenpiteet ympäristön suojelemiseksi

Hengittäminen: voi aiheuttaa uneliaisuutta tai huimausta.

Silmäkosketus: aiheuttaa vakavaa ärsytystä.

JOS KEMIKAALIA ON HENGITETTY: Siirra henkilo raittiiseen ilmaan ja pida lepoasennossa, jossa on helppo hengittää. Ota yhteys MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN tai laäkäriin, jos ilmenee pahoinvointia.

JOS KEMIKAALIA JOUTUU SILMIIN: Huuhdo huolellisesti vedella usean minuutin ajan. Poista piilolinssit, jos sen voi tehda helposti. Jatka huuhtomista. Jos silmä-ärsytys jatkuu: Hakeudu lääkäriin.

JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Huuhdo suu. EI saa oksennuttaa. Hakeudu lääkäriin, jos ilmenee pahoinvointia.

Ympäristöön kohdistuvat varotoimet:

Laimentamatonta tai neutraloimatonta tuotetta ei saa päästää viemäriin tai ojaan.

Ei saa päästää viemäriin tai pinta- tai pohjaveteen. Laimenna runsaalla vedellä.

Suojarakenteita ja puhdistusta koskevat menetelmät ja -välineet. Imeytä nestettä sitovaan materiaaliin (hiekka, piimaa, yleissideaineet, sahajauho).

5.4   Ohjeet valmisteen ja sen pakkausten turvallisesta hävittämisestä

Tuote ja säiliö on hävitettävä turvallisesti vaarallisen jätteen hävittämistä koskevien lakien mukaisesti. Hävittäminen tai polttaminen on tehtävä paikallisten määräysten mukaisesti.

5.5   Varastointiolosuhteet ja säilyvyysaika normaaleissa säilytysolosuhteissa

Säilyvyysaika: 2 vuotta.

Säilytettävä alkuperäispakkauksessa.

Säilytä suojassa suoralta auringonvalolta alle 30 °C:n lämpötilassa.

Säilytä suljetussa astiassa.

6.   MUUT TIEDOT

Tuote sisältää propan-2-oli (CAS-numero: 67-63-0), jolle on sovittu ammattikäyttöön eurooppalaiseksi viitearvoksi 129,28 mg/m3. Arvoa on käytetty valmisteen riskinarvioinnissa.


(1)  Tässä osiossa annetut käyttöohjeet, riskinhallintatoimet ja muut käyttöohjeet pätevät kaikissa sallituissa käytöissä.


4.8.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/12


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/1148,

annettu 31 päivänä heinäkuuta 2020,

yhdenmukaistettuja kuluttajahintaindeksejä ja asuntohintaindeksiä koskevista metodologisista ja teknisistä eritelmistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/792 mukaisesti

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä ja asuntohintaindekseistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 kumoamisesta 11 päivänä toukokuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/792 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 6, 8, 9 ja 10 kohdan, 4 artiklan 4 kohdan, 7 artiklan 6 kohdan ja 9 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EU) 2016/792 vahvistetaan yleiset puitteet yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI), yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin kiintein veroin (YKHI-KiVe), omistusasumisen hintaindeksin ja asuntohintaindeksin tuottamista varten.

(2)

Asetuksen (EU) 2016/792 12 artiklan 3 kohdan mukaan komission olisi, siinä määrin kuin se on kyseisen asetuksen puitteissa mahdollista, koottava yhteen asetuksen (EY) N:o 2494/95 (2) perusteella annettujen komission asetusten (EY) N:o 1749/96 (3) ja (EY) N:o 2214/96 (4), neuvoston asetuksen (EY) N:o 1687/98 (5), komission asetusten (EY) N:o 2646/98 (6) ja (EY) N:o 1617/1999 (7), neuvoston asetuksen (EY) N:o 2166/1999 (8), komission asetusten (EY) N:o 2601/2000 (9), (EY) N:o 2602/2000 (10), (EY) N:o 1920/2001 (11), (EY) N:o 1921/2001 (12) ja (EY) N:o 1708/2005 (13), neuvoston asetuksen (EY) N:o 701/2006 (14), komission asetusten (EY) N:o 330/2009 (15), (EU) N:o 1114/2010 (16) ja (EU) N:o 93/2013 (17) asiaan kuuluvat säännökset ja vähennettävä täytäntöönpanosäädösten kokonaismäärää siinä määrin kuin on asianmukaista.

(3)

Jäsenvaltioiden olisi vuosittain päivitettävä alaindeksipainot yhdenmukaistettuja indeksejä varten. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa painojen laskemista koskevat säännöt.

(4)

Koska ei ole mahdollista havainnoida kaikkia YKHI:n perusjoukkoon kuuluvia taloustoimia, olisi vahvistettava otantaa koskevat säännöt.

(5)

YKHI:llä mitataan kuluttajahintojen muutoksia. Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot soveltavat ’hinnan’ käsitettä yhdenmukaisella tavalla, on tarpeen vahvistaa hintojen käsittelyä koskevat säännöt.

(6)

YKHI:llä olisi mitattava puhdasta hintojen muutosta, johon ei vaikuta laadullinen muutos. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa korvaamisia ja laadullisia mukautuksia koskevat säännöt.

(7)

Yhdenmukaistettujen indeksien täytyisi olla vuosittain ketjutettavia Laspeyres-tyypin indeksejä. Sen vuoksi on tarpeen määritellä perusaggregaatit ja vahvistaa menetelmät, joilla havaitut hinnat yhdistetään perushintaindekseiksi.

(8)

Jotta varmistettaisiin YKHI:n pikaennakoiden korkea laatu ja jotta komissio (Eurostat) voisi laskea tarvittavat aggregaatit, jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, olisi toimitettava pikaennakot saman jaottelun mukaisesti kuin YKHI.

(9)

Jo julkaistuja yhdenmukaistettuja indeksejä ja niiden alaindeksejä voidaan tarkistaa. Sen vuoksi on tarpeen täsmentää edellytykset, joiden mukaisesti tarkistukset olisi tehtävä.

(10)

Jotta kaikista jäsenvaltioista saataisiin luotettavat ja vertailukelpoiset tulokset, olisi vahvistettava yhteiset metodologiset puitteet YKHI-KiVe:n laatimista varten ja pidettävä niitä yllä.

(11)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava omistusasumisen hintaindeksi ja asuntohintaindeksi täsmennetyn luokittelun mukaisesti.

(12)

Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tiedot ja metatiedot komissiolle (Eurostat) täsmennettyjen siirtostandardien ja -menettelyjen mukaisesti.

(13)

Euroopan tilastojärjestelmässä olisi laadittava käytännön ohjeita ja suosituksia YKHI:n mittaamiseen ja laatimiseen liittyvistä kysymyksistä, erityisesti laadullisesta mukauttamisesta, indeksien laatimisesta ja hintojen käsittelystä.

(14)

Asetukset (EY) N:o 1749/96, (EY) N:o 2214/96, (EY) N:o 1687/98, (EY) N:o 2646/98, (EY) N:o 1617/1999, (EY) N:o 2166/1999, (EY) N:o 2601/2000, (EY) N:o 2602/2000, (EY) N:o 1920/2001, (EY) N:o 1921/2001, (EY) N:o 1708/2005, (EY) N:o 701/2006, (EY) N:o 330/2009, (EU) N:o 1114/2010 ja (EU) N:o 93/2013 olisi kumottava.

(15)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

LUKU 1

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yhdenmukaiset edellytykset seuraavien tilastojen laatimiselle:

a)

yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) ja yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin (YKHI-KiVe); sekä

b)

omistusasumisen hintaindeksi ja asuntohintaindeksi.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’kulutusosuudella’ prosenttiosuutta kotitalouksien lopullisista rahamääräisistä kokonaiskulutusmenoista liitteen mukaisesti;

2)

’alaindeksipainolla’ minkä tahansa YKHI:hin sisältyvän, asetuksen (EU) 2016/792 liitteessä I vahvistetun eurooppalaisen yksilöllisen kulutuksen käyttötarkoituksen mukaisen luokituksen (ECOICOP) luokan painoa;

3)

YKHI:n ’perusjoukolla’ kaikkia taloustoimia, jotka sisältyvät kotitalouksien lopullisiin rahamääräisiin kulutusmenoihin;

4)

’tarjotulla tuotteella’ tuotetta, joka määritellään sen ominaisuuksien, ostoajankohdan ja -paikan sekä toimitusehtojen perusteella ja jonka hintaa havainnoidaan;

5)

’homogeenisella tuotteella’ tarjottujen tuotteiden joukkoa, jossa ei ole merkittäviä laatueroja ja jolle lasketaan keskihinta;

6)

’yksittäisellä tuotteella’ tarjottua tuotetta tai homogeenista tuotetta;

7)

’kohdeotoksella’ sellaisten yksittäisten tuotteiden joukkoa, jotka liittyvät perusjoukon taloustoimiin ja joiden hintatietoja käytetään YKHI:n laatimiseen;

8)

’laatuerolla’ kahden yksittäisen tuotteen ominaisuuksien, ostoajankohdan, ostopaikan tai toimitusehtojen välistä eroa, jos se on kuluttajan kannalta merkityksellinen;

9)

’korvaavalla tuotteella’ yksittäistä tuotetta, joka korvaa toisen yksittäisen tuotteen kohdeotoksessa;

10)

’laadullisella mukautuksella’ menettelyä, jolla korvaavan tuotteen tai korvatun tuotteen havaittua hintaa lisätään tai vähennetään kyseisten tuotteiden välisen laatueron arvolla;

11)

’havaitulla hinnalla’ yksittäisen tuotteen kuluttajahintaa, jota jäsenvaltio käyttää YKHI:n laatimiseen;

12)

’estimoidulla hinnalla’ asianmukaiseen estimointimenettelyyn perustuvaa hintaa;

13)

’perusaggregaatilla’ pienintä Laspeyres-tyyppin indeksissä käytettyä aggregaattia;

14)

’perushintaindeksillä’ perusaggregaatin indeksiä tai perusaggregaatin ositteen indeksiä;

15)

’transitiivisuudella’ sitä ominaisuutta, että indeksi, joka vertaa jaksoja a ja b välillisesti jakson c kautta, on sama kuin indeksi, joka vertaa jaksoja a ja b suoraan;

16)

’aikakäänteisyydellä’ sitä ominaisuutta, että indeksi jaksojen a ja b välillä vastaa käänteisesti samaa indeksiä jaksojen b ja a välillä;

17)

’korvauksella’ sitä, että julkisyhteisöt tai kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt maksavat osittain tai kokonaan kotitalouksien suorittamat tiettyjen tuotteiden hyväksytyt ostot, sellaisena kuin tämä on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (18) (EKT 2010) liitteessä A olevissa 4.108–4.110 kohdassa;

18)

’houkuttimella’ muutosta, jossa yksittäisen tuotteen ominaisuuksia muutetaan usein väliaikaisesti lisäämällä tuotteen määrää, liittämällä siihen ilmaiseksi toinen yksittäinen tuote tai tarjoamalla kuluttajalle muita etuja;

19)

’todellisilla vakuutusmaksuilla’ määriä, jotka maksetaan tietystä vakuutuksesta vakuutusturvan saamiseksi vahvistetulle ajanjaksolle;

20)

’implisiittisellä palvelumaksulla’ vakuutusyhtiöiden tuotosta, sellaisena kuin se on määritelty EKT 2010:n liitteessä A olevassa 16.51 kohdassa;

21)

’vahinkovakuutuskorvauksilla’ korvauksia, sellaisina kuin ne on määritelty EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.114 kohdassa;

22)

’kausituotteella’ yksittäistä tuotetta, joka on myynnissä tai jota ostetaan merkittäviä määriä vain osan vuotta toistuvan mallin mukaisesti. Tuotteen katsotaan kunakin kuukautena olevan joko myyntikaudessaan tai sen ulkopuolella. Myyntikausi voi vaihdella vuosittain;

23)

’tyypillisellä hinnalla’ kausituotteen estimoitua hintaa, joka ei ole poikkeuksellinen kuten kauden lopun myyntihinta;

24)

’kausituotteiden imputointimenetelmällä’ käsittelyä, jossa sellaisten kausituotteiden hinnat, joiden myyntikausi ei ole käynnissä, estimoidaan käyttämällä vastakausituote- tai vastakausiestimointia;

25)

’vastakausituote-estimoinnilla’ menettelyä, jolla kausituotteelle saadaan estimoitu hinta siten, että

a)

ensimmäisenä myyntikauden ulkopuolisena kuukautena käytetään edellisen myyntikauden tyypillistä hintaa;

b)

estimoitu hinta on seuraavina myyntikauden ulkopuolisina kuukausina sama kuin edellisen kuukauden hinta mukautettuna kaikkien sellaisten tuotteiden havaittujen hintojen keskimääräisellä muutoksella, joiden myyntikausi on käynnissä ja jotka kuuluvat samaan ECOICO:n ryhmään, luokkaan tai alaluokkaan tai samaan aggregaattiin millä tahansa alaluokkaa alemmalla tasolla;

26)

’vastakausiestimoinnilla’ menettelyä, jolla kausituotteelle saadaan estimoitu hinta siten, että

a)

ensimmäisenä myyntikauden ulkopuolisena kuukautena käytetään edellisen myyntikauden tyypillistä hintaa;

b)

estimoitu hinta on seuraavina myyntikauden ulkopuolisina kuukausina sama kuin edellisen kuukauden hinta mukautettuna kaikkien sellaisten yksittäisten tuotteiden havaittujen hintojen keskimääräisellä muutoksella, jotka kuuluvat samaan ECOICO:n ryhmään, luokkaan tai alaluokkaan tai samaan aggregaattiin millä tahansa alaluokkaa alemmalla tasolla;

27)

’kausituotteiden painotusmenetelmällä’ kausituotteiden käsittelyä, jossa sellaisten kausituotteiden painot, joiden myyntikausi ei ole käynnissä, ovat nolla tai vahvistetaan nollaksi;

28)

’tariffilla’ ostomäärien, kulutusajankohdan tai ostajien ominaisuuksien mukaan eriytettyä luetteloa tuotteen hinnoista ja ehdoista;

29)

’tarkistuksella’ komission (Eurostat) julkaisemien indeksien tai painojen muutosta. Samaa viitekuukautta koskevan pikaennakon ja YKHI:n välistä muutosta ei pidetä tarkistuksena;

30)

’alustavilla tiedoilla’ indeksejä tai painoja, jotka jäsenvaltion odotetaan viimeistelevän myöhemmän kuukauden aikana;

31)

’julkisyhteisösektorilla’ valtionhallintoa, osavaltionhallintoa, paikallishallintoa ja sosiaaliturvarahastoja, sellaisina kuin ne on määritelty EKT 2010:n liitteessä A olevissa 2.113–2.117 kohdassa;

32)

’tuoteveroilla’ veroja, jotka maksetaan tietyn tuotetun tai vaihdetun tavaran tai palvelun yksikköä kohti, sellaisina kuin ne on määritelty EKT 2010:n liitteessä A olevissa 4.16–4.20 kohdassa;

33)

’YKHI-KiVe:n soveltamisalaan kuuluvilla yksittäisillä veroilla’ kotitalouksien kulutukseen liittyviä yksittäisiä tuoteveroja, jotka sisältyvät seuraaviin EKT 2010:n liitteen B taulukossa 9 (”Yksityiskohtaiset vero- ja sosiaaliturvamaksutulot vero- tai sosiaaliturvamaksutyypin sekä vastaanottavan alasektorin mukaisesti jaoteltuna, ml. luettelo veroista ja sosiaaliturvamaksuista kansallisen luokituksen mukaisesti”) määriteltyihin luokkiin:

a)

D.211 Arvonlisäverot (alv);

b)

D.2122e Verot erityispalveluista;

c)

D.214a Valmisteverot ja kulutusverot (muut kuin tuontiveroihin ja -tulleihin sisältyvät);

d)

D.214d Autojen rekisteröintiverot;

e)

D.214e Viihdeverot;

f)

D.214 g Verot vakuutusmaksuista;

g)

D.214h Muut verot tietyistä palveluista;

h)

D.214l Muut tuoteverot, muualle luokittelemattomat.

LUKU 2

YHDENMUKAISTETTU KULUTTAJAHINTAINDEKSI JA YHDENMUKAISTETTU KULUTTAJAHINTAINDEKSI KIINTEIN VEROIN

3 artikla

Painot

1.   Jäsenvaltioiden on laskettava vuoden t indeksissä käytettävät alaindeksi- ja perusaggregaattipainot seuraavasti:

a)

Joulukuun 31 päivään 2022 asti on käytettävä vuotta t-2 koskevia kansantalouden tilinpidon tietoja ja kaikkia kulutustutkimuksista sekä muista tietolähteistä saatavilla olevia ja merkityksellisiä tietoja, jotta saadaan alaluokkatason kulutusosuudet ja jotta ne voidaan jakaa alaluokan perusaggregaatteihin. Tammikuun 1 päivästä 2023 on käytettävä vuotta t-2 koskevia kansantalouden tilinpidon tietoja, joita voidaan täydentää tuoreesta kulutustutkimuksesta ja muista lähteistä saatavilla tiedoilla, jotta saadaan alaluokkatason kulutusosuudet ja jotta ne voidaan jakaa alaluokan perusaggregaatteihin;

b)

vuoden t-2 kulutusosuuksia on tarkistettava ja päivitettävä, jotta ne olisivat edustavia vuoden t-1 osalta;

c)

perusaggregaatteihin sisältyviä kulutusosuuksia on mukautettava asianmukaisella vuoden t-1 ja vuoden t-1 joulukuun välisellä hintamuutoksella.

2.   Alaindeksipainot on pidettävä vakioina koko kalenterivuoden ajan.

3.   Perusaggregaattipaino on pidettävä vakiona koko kalenterivuoden ajan, paitsi jos alaluokkaan sisältyvien perusaggregaattien luetteloa mukautetaan siten, että se kuvastaa merkittäviä muutoksia perusjoukossa.

4.   ECOICOP:n pääryhmän, ryhmän tai luokan alaindeksipaino on sen osaluokkien alaindeksipainojen summa. Kaikkien alaindeksipainojen summa millä tahansa ECOICOP:n tasolla on 1 000.

5.   Kunkin alaluokan alaindeksipaino on kyseisen alaluokan perusaggregaattipainojen summa.

6.   Vahinkovakuutuksiin liittyvät alaindeksipainot lasketaan kotitalouksien kokonaismenoista, jotka liittyvät implisiittisiin palvelumaksuihin.

7.   Vahinkovakuutuskorvauksista rahoitettavat kulutusmenot, mukaan luettuina vakuutusyhtiöiden suoraan suorittamat maksut, sisällytetään asiaankuuluvien ECOICOP-luokkien alaindeksipainoihin.

4 artikla

Otanta ja edustavuus

1.   Jäsenvaltioiden on tehtävä perusjoukkoa edustava kohdeotos määrittelemällä perusaggregaatit ja valitsemalla niihin yksittäisiä tuotteita.

2.   Yksittäisten tuotteiden ja perusaggregaattien määrä riippuu alaluokan painosta ja siihen kuuluvien yksittäisten tuotteiden hinnanmuutosten hajonnasta.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kohdeotos edustaa jatkuvasti perusjoukkoa, tarkistamalla ja päivittämällä kohdeotosta vähintään kerran vuodessa sekä valitsemalla korvaavia tuotteita.

4.   Kohdeotoksessa on oltava edustettuina sellaisia tuotteita, joiden kulutusosuus on vähintään yksi tuhannesosa.

5 artikla

Hintojen käsittely

1.   Jäsenvaltioiden on käytettävä havaittuja hintoja YKHI:n laatimiseen. Ne saavat käyttää estimoituja hintoja ainoastaan 9, 11 ja 14 artiklassa säädettyihin tarkoituksiin.

2.   Terveys-, koulutus- ja sosiaalisen suojelun liittyvien tuotteiden havaituista hinnoista vähennetään korvaukset.

3.   Tariffin havaittujen hintojen tai ehtojen muutokset esitetään YKHI:ssä hinnanmuutoksina.

4.   Jos havaitut hinnat ovat indeksisidonnaisia, indeksin muutoksista johtuvat muutokset esitetään YKHI:ssä hinnanmuutoksina.

5.   Jos kotitalouden tulot ovat hinnan määräävä ehto, kotitalouden tulojen muutoksista johtuvat havaittujen hintojen muutokset esitetään YKHI:ssä hinnanmuutoksina.

6.   Vakuutusten havaittujen hintojen on oltava todellisia vakuutusmaksuja.

7.   Jos yksittäistä tuotetta on tarjottu kuluttajille ilmaiseksi ja siitä veloitetaan myöhemmin hinta, tämä esitetään YKHI:ssä hinnankorotuksena. Vastaavasti, jos on veloitettu hinta sellaisesta yksittäisestä tuotteesta, jota tarjotaan myöhemmin ilmaiseksi kuluttajille, tämä esitetään YKHI:ssä hinnanlaskuna.

6 artikla

Alennukset ja houkuttimet

1.   Jäsenvaltioiden on otettava huomioon alennukset, jotka

a)

voidaan liittää yksittäiseen tuotteeseen; ja

b)

joita voidaan vaatia ostohetkellä.

Mahdollisuuksien mukaan on otettava huomioon alennukset, jotka ovat ainoastaan rajoitetun kuluttajaryhmän saatavilla.

2.   Houkuttimia käsitellään 10 ja 11 artiklan mukaisesti.

7 artikla

Prosentuaaliset palvelumaksut

1.   YKHI:hin sisällytetään maksut, jotka peritään suoraan kuluttajilta vastineena tarjotusta palvelusta ja jotka voidaan ilmaista kiinteänä maksuna tai osuutena kauppahinnasta. Jos palvelun hinta määritetään osuutena kauppahinnasta, havaittuna hintana käytetään kyseistä osuutta kerrottuna palvelua edustavan yksittäistoimen hinnalla.

2.   Palvelumaksun muutokset, jotka johtuvat palvelua edustavien yksittäistoimien hinnanmuutoksista, katsotaan YKHI:ssä hinnanmuutoksiksi.

3.   Jos palvelua edustavan yksittäistoimen hinnan muutosta ei voida mitata, se arvioidaan käyttämällä asianmukaista hintaindeksiä.

8 artikla

Hintojen havainnointi

1.   Tavaran havaittu hinta sisällytetään YKHI:hin sille kuukaudelle, jona taloustoimet voidaan toteuttaa kyseiseen hintaan.

2.   Palvelun havaittu hinta sisällytetään YKHI:hin sille kuukaudelle, jona palvelun kuluttaminen voi alkaa.

3.   Jos palvelun hinta riippuu oston ja palvelun aloittamisen välisestä ajasta, jäsenvaltioiden on otettava huomioon palvelun ostoja edustavat hinnat.

4.   Havaittujen hintojen on oltava vähintään yhdeltä työviikolta, joka on kuukauden puolivälissä tai sen tienoilla.

5.   Jos yksittäisen tuotteen hintojen tiedetään vaihtelevan kuukauden aikana, havaittujen hintojen on oltava useammalta kuin yhdeltä viikolta.

9 artikla

Hintojen estimointi

1.   Jos kohdeotoksen yksittäisen tuotteen hinta ei ole havainnoitavissa, käytetään estimoitua hintaa enintään kahden kuukauden ajan, minkä jälkeen valitaan korvaava tuote. Tätä kohtaa ei sovelleta kausituotteisiin tai muihin yksittäisiin tuotteisiin, joiden odotetaan tulevan uudelleen saataville.

2.   Aiemmin havaittua hintaa ei saa käyttää estimoituna hintana, paitsi jos sitä voidaan perustellusti pitää asianmukaisena estimaattina.

10 artikla

Korvaamiset

1.   Jäsenvaltioiden on valittava korvaava tuote, joka on samanlainen kuin se tuote, joka häviää, ja varmistettava samalla, että kohdeotos pysyy edustavana.

2.   Jäsenvaltiot eivät saa valita korvaavia tuotteita samanlaisen hinnan perusteella.

11 artikla

Laadullinen mukautus

1.   Jos korvatun tuotteen ja sen korvaavan tuotteen välillä ei ole laatueroa, jäsenvaltioiden on verrattava havaittuja hintoja suoraan. Muutoin jäsenvaltioiden on tehtävä laadullinen mukautus.

2.   Jäsenvaltioiden on tehtävä laadullinen mukautus, joka on koko hintaero korvatun tuotteen kuukauden m-1 aikaisen hinnan ja korvaavan tuotteen kuukauden m aikaisen hinnan välillä, ainoastaan jos sitä voidaan perustellusti pitää asianmukaisena estimaattina laatuerosta.

12 artikla

Perushintaindeksit

1.   Perushintaindeksien saamiseksi yksittäisten tuotteiden hinnat aggregoidaan käyttämällä jompaakumpaa seuraavista vaihtoehdoista:

a)

indeksikaava, jolla varmistetaan transitiivisuus. Aiempien jaksojen hintaindeksiä ei tarkisteta käytettäessä transitiivisia indeksikaavoja; tai

b)

indeksikaava, jolla varmistetaan aikakäänteisyys ja verrataan yksittäisten tuotteiden hintoja kuluvalla jaksolla kyseisten tuotteiden hintoihin perusjaksolla. Perusjaksoa ei saa muuttaa usein, jos muutos johtaa transitiivisuusperiaatteen merkittävään rikkomiseen.

2.   Edellä 1 kohdassa kuvattujen vaihtoehtojen mukaista indeksikaavaa käytetään, jotta kahdesta tai useammasta perushintaindeksistä saadaan perusaggregaatin hintaindeksi.

13 artikla

Alaindeksien sisällyttäminen indeksin viitejakson jälkeen

Kaikki alaindeksit, jotka sisällytetään YKHI:hin indeksin viitejakson jälkeen, kytketään tietyn vuoden joulukuuhun, ja niitä käytetään seuraavan vuoden tammikuusta alkaen.

14 artikla

Kausituotteet

Jos perusaggregaatin otantaan sisällytetään kausituotteita, jäsenvaltioiden on käytettävä kausituotteiden imputointimenetelmää tai kausituotteiden painotusmenetelmää hintaindeksin laatimiseksi kyseiselle aggregaatille.

15 artikla

Pikaennakon luokittelu

Jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, on toimitettava komissiolle (Eurostat) pikaennakot kaikista YKHI:nsä alaindekseistä.

16 artikla

Alustavien tietojen viimeistely

Jos jäsenvaltio toimittaa alaindeksejä tai niiden painoja alustavina tietoina, sen on viimeisteltävä kyseiset tiedot toimittaessaan seuraavan kuukauden tiedot.

17 artikla

Virheistä johtuvat tarkistukset

1.   Jäsenvaltioiden on korjattava virheet ja toimitettava tarkistetut alaindeksit tai alaindeksipainot komissiolle (Eurostat) ilman aiheetonta viivytystä.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) tiedot virheen syistä viimeistään tarkistettujen tietojen toimittamisen yhteydessä.

18 artikla

Muut tarkistukset

1.   Muiden kuin 16 ja 17 artiklan mukaisten tarkistusten ajankohta, pituus ja sisällyttäminen YKHI:hin on koordinoitava komission (Eurostat) kanssa.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) estimaatit YKHI:n tarkistetuista alaindekseistä viimeistään kolme kuukautta ennen ehdotetun tarkistuksen suunniteltua täytäntöönpanoa.

19 artikla

Tarkistusten julkaiseminen

Jokainen kaikki tuotteet käsittävän YKHI:n tarkistus, lukuun ottamatta 16 artiklan mukaisia tarkistuksia, on julkaistava selityksineen YKHI:n laatimisesta vastaavan kansallisen elimen verkkosivustolla.

20 artikla

Alaindeksipainojen tarkistaminen

Alaindeksipainoja ei tarkisteta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 ja 17 artiklan soveltamista.

21 artikla

Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi kiintein veroin

1.   YKHI-KiVe:n soveltamisalaan kuuluva yksittäinen vero otetaan huomioon, jos siitä kertyvät vuositulot ovat vähintään 2 prosenttia julkisyhteisösektorin kantamien kaikkien soveltamisalaan kuuluvien yksittäisten verojen summasta.

2.   YKHI-KiVe:ssä huomioon otettavien vuotuisten verotulojen on oltava vähintään 90 prosenttia julkisyhteisösektorin kantamien kaikkien soveltamisalaan kuuluvien yksittäisten verojen summasta.

3.   YKHI-KiVe laaditaan samalla tavoin kuin YKHI, paitsi että havaittuja hintoja mukautetaan siten, että tuotteiden verot pidetään kiinteinä havainnointijakson aikana hintojen viitejaksoon verrattuna.

4.   Veromuutokset otetaan YKHI-KiVe:ssä huomioon

a)

sinä kuukautena, jona muutettua veroa sovelletaan yksittäiseen tuotteeseen ja se sisältyy havaittuun hintaan; tai

b)

ensimmäisenä kokonaisena kuukautena, jona muutettua veroa sovelletaan. Kuukauden ensimmäisenä päivänä voimaan tulevat veromuutokset otetaan huomioon kyseisen kuukauden YKHI-KiVe:ssä. Myöhemmin kyseisenä kuukautena voimaan tulevat veromuutokset otetaan huomioon seuraavan kuukauden YKHI-KiVe:ssä.

LUKU 3

OMISTUSASUMISEN HINTAINDEKSI JA ASUNTOHINTAINDEKSI

22 artikla

Asuntohintaindeksin luokittelu

Omistusasumisen hintaindeksi kattaa seuraavat menoluokat:

a)

O.1 Omistusasunnossa asuvien asumismenot;

b)

O.1.1 Asunnon hankinta;

c)

O.1.1.1 Uudet asunnot;

d)

O.1.1.1.1 Uusien asuntojen ostot;

e)

O.1.1.1.2 Itse rakennetut asunnot ja merkittävät kunnostustyöt;

f)

O.1.1.2 Kotitalouksien kannalta uudet, olemassa olevat asunnot;

g)

O.1.1.3 Muut asunnon hankintaan liittyvät palvelut;

h)

O.1.2 Asunnon omistus;

i)

O.1.2.1 Merkittävät korjaustyöt ja kunnossapito;

j)

O.1.2.2 Asuntoon liittyvät vakuutukset;

k)

O.1.2.3 Muut asunnon omistamiseen liittyvät palvelut.

23 artikla

Asuntohintaindeksin luokittelu

Asuntohintaindeksi kattaa seuraavat menoluokat:

a)

H.1 Asuntojen ostot;

b)

H.1.1 Uusien asuntojen ostot;

c)

H.1.2 Olemassa olevien asuntojen ostot.

24 artikla

Painot

Jäsenvaltioiden on vuosittain laadittava sarja omistusasumisen hintaindeksien painoja ja sarja asuntohintaindeksien painoja 22 ja 23 vahvistettujen luokittelujen mukaisesti ja toimitettava ne komissiolle (Eurostat).

25 artikla

Omistusasumisen hintaindeksin laadinta

Omistusasumisen hintaindeksissä on käytettävä nettohankintaan perustuvaa menetelmää, jossa mitataan kuluttajien maksamien hintojen muutoksia, kun kuluttajat hankkivat kotitalouksien kannalta uusia asuntoja, sekä asunnon omistukseen ja omistusoikeuden siirtämiseen liittyvien muiden kustannusten muutoksia.

LUKU 4

TIETOJEN JA METATIETOJEN SIIRTOA KOSKEVAT STANDARDIT JA MÄÄRÄAJAT

26 artikla

Tietojen ja metatietojen siirtostandardit

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot ja metatiedot komissiolle (Eurostat) sähköisessä muodossa keskitetyn vastaanottopisteen kautta tietojen ja metatietojen siirtostandardien mukaisesti.

2.   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009 (19) määritellyt salassapidettävät tiedot on merkittävä asianmukaisesti, kun ne toimitetaan komissiolle (Eurostat).

27 artikla

Metatietojen siirron määräajat

1.   Jäsenvaltioiden on vuosittain tarkistettava ja päivitettävä YKHI:tä ja YKHI-KiVe:ä koskevat kuluvan vuoden metatietonsa ja toimitettava ne komissiolle (Eurostat) viimeistään 31 päivänä maaliskuuta.

2.   Jäsenvaltioiden on vuosittain tarkistettava ja päivitettävä omistusasumisen hintaindeksiä ja asuntohintaindeksiä koskevat kuluvan vuoden metatietonsa ja toimitettava ne komissiolle (Eurostat) viimeistään 30 päivänä kesäkuuta.

LUKU 5

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (EY) N:o 1749/96, (EY) N:o 2214/96, (EY) N:o 1687/98, (EY) N:o 2646/98, (EY) N:o 1617/1999, (EY) N:o 2166/1999, (EY) N:o 2601/2000, (EY) N:o 2602/2000, (EY) N:o 1920/2001, (EY) N:o 1921/2001, (EY) N:o 1708/2005, (EY) N:o 701/2006, (EY) N:o 330/2009, (EU) N:o 1114/2010 ja (EU) N:o 93/2013.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 31 päivänä heinäkuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 135, 24.5.2016, s. 11.

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2494/95, annettu 23 päivänä lokakuuta 1995, yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä (EYVL L 257, 27.10.1995, s. 1).

(3)  Komission asetus (EY) N:o 1749/96, annettu 9 päivänä syyskuuta 1996, yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 toimeenpanon alkutoimenpiteistä (EYVL L 229, 10.9.1996, s. 3).

(4)  Komission asetus (EY) N:o 2214/96, annettu 20 päivänä marraskuuta 1996, yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä: YKHI:en alaindeksien ilmoittaminen ja levittäminen (EYVL L 296, 21.11.1996, s. 8).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1687/98, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, komission asetuksen (EY) N:o 1749/96 muuttamisesta yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin tavaroiden ja palvelujen kattavuuden osalta (EYVL L 214, 31.7.1998, s. 12).

(6)  Komission asetus (EY) N:o 2646/98, annettu 9 päivänä joulukuuta 1998, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin tariffien käsittelyyn liittyvien vähimmäisstandardien osalta (EYVL L 335, 10.12.1998, s. 30).

(7)  Komission asetus (EY) N:o 1617/1999, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1999, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä suoritettavan vakuutuksen käsittelyn vähimmäisvaatimusten osalta ja asetuksen (EY) N:o 2214/96 muuttamisesta (EYVL L 192, 24.7.1999, s. 9).

(8)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2166/1999, annettu 8 päivänä lokakuuta 1999, asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen suojelun alaan kuuluvien tuotteiden yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä suoritettavan käsittelyn vähimmäisvaatimusten osalta (EYVL L 266, 14.10.1999, s. 1).

(9)  Komission asetus (EY) N:o 2601/2000, annettu 17 päivänä marraskuuta 2000, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ostajan hintojen yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin sisällyttämisen ajankohdan osalta (EYVL L 300, 29.11.2000, s. 14).

(10)  Komission asetus (EY) N:o 2602/2000, annettu 17 päivänä marraskuuta 2000, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä suoritettavan hinnanalennusten käsittelyn vähimmäisvaatimusten osalta (EYVL L 300, 29.11.2000, s. 16).

(11)  Komission asetus (EY) N:o 1920/2001, annettu 28 päivänä syyskuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä prosentuaalisten palvelumaksujen käsittelyn vähimmäisvaatimusten osalta yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ja asetuksen (EY) N:o 2214/96 muuttamisesta (EYVL L 261, 29.9.2001, s. 46).

(12)  Komission asetus (EY) N:o 1921/2001, annettu 28 päivänä syyskuuta 2001, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien tarkistusta koskevien vähimmäisvaatimusten osalta ja asetuksen (EY) N:o 2602/2000 muuttamisesta (EYVL L 261, 29.9.2001, s. 49).

(13)  Komission asetus (EY) N:o 1708/2005, annettu 19 päivänä lokakuuta 2005, yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 täytäntöönpanemiseksi yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin yhteisen indeksin viitejakson osalta ja asetuksen (EY) N:o 2214/96 muuttamisesta (EUVL L 274, 20.10.2005, s. 9).

(14)  Neuvoston asetus (EY) N:o 701/2006, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2006, asetuksen (EY) N:o 2494/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien hintatietojen keruun ajallisen kattavuuden osalta (EUVL L 122, 9.5.2006, s. 3).

(15)  Komission asetus (EY) N:o 330/2009, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2009, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kausituotteiden käsittelyä yhdenmukaistetuissa kuluttajahintaindekseissä koskevien vähimmäisvaatimusten osalta (EUVL L 103, 23.4.2009, s. 6).

(16)  Komission asetus (EU) N:o 1114/2010, annettu 1 päivänä joulukuuta 2010, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä yhdenmukaistettujen kuluttajahintaindeksien (YKHI) painotusten laadun vähimmäisvaatimusten osalta ja komission asetuksen (EY) N:o 2454/97 kumoamisesta (EUVL L 316, 2.12.2010, s. 4).

(17)  Komission asetus (EU) N:o 93/2013, annettu 1 päivänä helmikuuta 2013, yhdenmukaistetuista kuluttajahintaindekseistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2494/95 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä omistusasumisen hintaindeksien laatimisen osalta (EUVL L 33, 2.2.2013, s. 14).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164).


LIITE

Kotitalouksien lopulliset rahamääräiset kulutusmenot

1.   

Kotitalouksien lopulliset rahamääräiset kulutusmenot määritellään asetuksen (EU) 2016/792 2 artiklan 20 kohdassa.

2.   

Kun painotusta täsmennetään, lopullisiin rahamääräisiin kulutusmenoihin sisällytetään seuraavat esimerkit kotitalouksien lopullisista kulutusmenoista, sellaisina kuin ne on määritelty EKT 2010:n liitteessä A olevan 3.95 kohdan seuraavissa alakohdissa:

c, d, h ja i alakohta,

e alakohdan osa, joka liittyy suoraan veloitettuihin rahoituspalveluihin, ja f alakohdan osa, joka liittyy vahinkovakuutuspalveluihin implisiittisen palvelumaksun määrän mukaan.

Lopullisiin rahamääräisiin kulutusmenoihin sisältyvät myös asumistuet, jotka kuuluvan EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.109 kohdassa määriteltyyn alaluokkaan D.632.

3.   

Lopullisiin rahamääräisiin kulutusmenoihin eivät sisälly seuraavat esimerkit kotitalouksien lopullisista kulutusmenoista, sellaisina kuin ne on määritelty EKT 2010:n liitteessä A olevan 3.95 kohdan seuraavissa alakohdissa:

a, b ja g alakohta.

Lopullisiin rahamääräisiin kulutusmenoihin eivät sisälly myöskään seuraavat esimerkit, jotka eivät kuulu kotitalouksien lopullisiin kulutusmenoihin:

EKT 2010:n liitteessä A olevan 3.96 kohdan a–f alakohta, lukuun ottamatta EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.109 kohdassa määritellyn alaluokan D.632 asumistukia,

EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.78 kohdassa määritellyt tuloverot,

EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.41 kohdassa määritellyt omaisuustulot,

EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.92 kohdassa määritellyt työnantajan todelliset sosiaaliturvamaksut,

EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.112 kohdassa määritellyt nettomääräiset vahinkovakuutusmaksut,

EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.129 kohdassa määritellyt kotitalouksien väliset tulonsiirrot,

EKT 2010:n liitteessä A olevassa 4.132 kohdassa määritellyt oikeusistuinten ja oikeusistuinten tapaisten elinten institutionaalisille yksiköille määräämät sakot ja uhkasakot.

4.   

Rahataloustoimet ovat taloustoimia, kun mukana olevat yksiköt suorittavat tai vastaanottavat maksuja tai ottavat velkoja tai saavat varoja ilmaistuna valuuttayksiköissä. Taloustoimet, joihin ei sisälly käteisvarojen vaihtoa tai valuuttayksikköinä ilmoitettuja varoja tai velkoja, ovat muita kuin rahataloustoimia.


4.8.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/24


KOMISSION ASETUS (EU) 2020/1149,

annettu 3 päivänä elokuuta 2020,

kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH) liitteen XVII muuttamisesta di-isosyanaattien osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1), ja erityisesti sen 68 artiklan 1 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Di-isosyanaatit on luokiteltu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (2) mukaisella yhdenmukaistetulla luokituksella kategorian 1 hengitysteitä herkistäviksi aineiksi ja kategorian 1 ihoa herkistäviksi aineiksi. Di-isosyanaatteja käytetään unionin laajuisesti kemiallisina rakenneosina useilla eri aloilla ja useissa eri sovelluksissa, etenkin muun muassa vaahdoissa, tiivisteissä ja pinnoitteissa.

(2)

Saksa toimitti 6 päivänä lokakuuta 2016 Euroopan kemikaalivirastolle, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, asetuksen (EY) N:o 1907/2006 69 artiklan 4 kohdan mukaisen asiakirja-aineiston (3), jäljempänä ’liitteen XV mukainen asiakirja-aineisto’, kyseisen asetuksen 69–73 artiklassa säädetyn rajoitusmenettelyn aloittamiseksi. Liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston mukaan hengitysteiden herkistyminen di-isosyanaateille sekä ihon että hengitysteiden kautta aiheuttaa työntekijöille työperäistä astmaa. Tämän katsotaan olevan merkittävä työterveysongelma unionissa. Di-isosyanaattien aiheuttamien uusien ammattitautitapausten vuotuista määrää (arviolta yli 5 000 tapausta) pidetään liian suurena. Liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa osoitettiin, että tilanne edellyttää unionin laajuisia toimia, ja ehdotettiin, että di-isosyanaattien teollisuus- ja ammattikäyttöä ja markkinoille saattamista rajoitetaan siten, että rajoitus koskee di-isosyanaatteja sellaisenaan, muiden aineiden ainesosina ja seoksissa.

(3)

Liitteen XV mukaisessa asiakirja-aineistossa ehdotetulla rajoituksella pyritään rajoittamaan di-isosyanaattien käyttö teollisuus- ja ammattikäytössä tapauksiin, joissa toteutetaan teknisiä ja organisatorisia toimenpiteitä ja standardoitu vähimmäistason koulutuskurssi on suoritettu. Tieto siitä, kuinka kurssin voi suorittaa, tulisi tiedottaa koko toimitusketjussa, ja niiden toimijoiden, jotka saattavat kyseisiä aineita ja seoksia markkinoille, olisi vastattava sen varmistamisesta, että näiden aineiden tai seosten vastaanottajille on tarjolla koulutuskursseja.

(4)

Kemikaaliviraston riskinarviointikomitea, jäljempänä ’RAC’, antoi 5 päivänä joulukuuta 2017 lausunnon (4), jossa se totesi, että ehdotettu rajoitus, sellaisena kuin se on RAC:n muuttamana, on riskinvähennyksen tehokkuuden näkökulmasta soveltuvin unionin laajuinen toimenpide, jolla voidaan puuttua tunnistettuihin riskeihin, joita näille aineille altistumisesta aiheutuu. RAC katsoi lisäksi, että muutetulla ehdotetulla rajoituksella pystyttäisiin vähentämään myös di-isosyanaatteihin liittyvien ihotulehdustapausten määrää.

(5)

RAC katsoi, että asianmukainen koulutus on välttämätön perusedellytys ja että kaikilla di-isosyanaatteja käsittelevillä työntekijöillä olisi oltava riittävät tiedot näiden aineiden aiheuttamista vaaroista ja että heidän olisi oltava perillä niiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Lisäksi heillä olisi oltava riittävät tiedot hyvistä toimintatavoista ja asianmukaisista riskinhallintatoimenpiteistä, mukaan luettuna asianmukaisten henkilönsuojainten oikea käyttö. RAC huomauttaa, että tarvitaan erityisiä koulutustoimenpiteitä, joilla koulutettavat saadaan tietoisiksi siitä, miten tärkeää on suojella terveyttä soveltamalla asianmukaisia riskinhallintatoimenpiteitä ja turvallisia käsittelykäytäntöjä.

(6)

RAC katsoo, että di-isosyanaattien pitoisuudelle aineessa tai seoksessa asetettava 0,1 painoprosentin raja-arvo vastaa pienintä pitoisuusrajaa, joka on asetettu tietyille kategorian 1 hengitysteitä herkistäviksi aineiksi luokitelluille di-isosyanaateille. RAC oli lisäksi aineiston toimittajan kanssa yhtä mieltä siitä, että ohjeellisen tai sitovan työperäisen altistuksen raja-arvon käyttöönotto ei riittäisi vähentämään työperäisten astmatapausten määrää mahdollisimman pieneksi, koska di-isosyanaattien herkistäville vaikutuksille ei tällä hetkellä ole tiedossa kynnysarvoa.

(7)

Kemikaaliviraston sosioekonomisesta analyysista vastaava komitea, jäljempänä ’SEAC’, antoi 15 päivänä maaliskuuta 2018 lausunnon (5), jossa se vahvisti RAC:n päätelmän siitä, että ehdotettu rajoitus on soveltuvin unionin laajuinen toimenpide tunnistettuihin riskeihin puuttumiseksi, kun otetaan huomioon rajoituksen sosioekonomiset hyödyt ja kustannukset. SEAC totesi lisäksi, että ehdotettu rajoitus voidaan hintansa puolesta toteuttaa asianomaisissa toimitusketjuissa.

(8)

SEAC suositteli, että rajoituksen soveltamista lykätään neljälläkymmenelläkahdeksalla kuukaudella, jotta kaikille toimijoille jäisi riittävästi aikaa täyttää rajoitukseen liittyvät vaatimukset täysimittaisesti.

(9)

Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 76 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua kemikaaliviraston foorumia täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi kuultiin ehdotettua rajoitusta koskevista RAC:n ja SEAC:n lausunnoista, ja sen suositukset otettiin huomioon.

(10)

Kemikaalivirasto toimitti RAC:n ja SEAC:n lausunnot komissiolle 9 päivänä toukokuuta 2018. Näiden lausuntojen perusteella komissio katsoo, että di-isosyanaattien käytöstä tai markkinoille saattamisesta sellaisenaan tai muiden aineiden aineosana tai seoksissa aiheutuu ihmisten terveydelle sellainen riski, jota ei voida hyväksyä. Komissio katsoo, että näihin riskeihin on tarpeen puuttua unionin laajuisesti.

(11)

Ottaen huomioon liitteen XV mukaisen asiakirja-aineiston sekä RAC:n ja SEAC:n lausunnot komissio katsoo, että olisi vahvistettava teollisuus- ja ammattikäyttäjien koulutusta koskeva vähimmäisvaatimus, joka ei kuitenkaan rajoittaisi jäsenvaltioiden tiukempien kansallisten velvoitteiden soveltamista. Komissio katsoo lisäksi, että tästä vaatimuksesta olisi annettava tieto pakkauksissa.

(12)

Siltä varalta, että nykyistä rajoitusta tarkistettaisiin myöhemmin, jäsenvaltioiden olisi asetuksen (EY) N:o 1907/2006 117 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettava komissiolle mahdollisesti vahvistetut koulutusvaatimukset, ilmoitettujen työperäisten astmatapausten ja työperäisten hengitystie- ja ihosairaustapausten määrä, mahdolliset kansalliset työperäisen altistumisen tasot sekä tiedot täytäntöönpanon valvonnasta.

(13)

Rajoituksella pyritään parantamaan työnantajien valmiuksia parantaa riskienhallintaa rajoittamatta kuitenkaan unionin työterveys- ja työturvallisuuslainsäädännön ja etenkin kemiallisia tekijöitä koskevan neuvoston direktiivin 98/24/EY (6) soveltamista. Toimenpiteestä on hyötyä pienille ja keskisuurille yrityksille, koska sillä tehostetaan nykyisten työterveys- ja työturvallisuusvaatimusten täytäntöönpanoa entisestään tarjoamalla di-isosyanaatteihin keskittyviä koulutusohjelmia koko toimitusketjussa.

(14)

Talouden toimijoille olisi annettava riittävästi aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin. On aiheellista säätää kolmen vuoden siirtymäajasta, jonka puitteissa asianomainen henkilöstö voi suorittaa vaaditun koulutuksen.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liite XVII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 3 päivänä elokuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1).

(3)  https://echa.europa.eu/documents/10162/63c411e5-cf0f-dc5e-ff83-1e8de7e4e282

(4)  https://echa.europa.eu/documents/10162/737bceac-35c3-77fb-ba7a-0e417a81aa4a

(5)  https://echa.europa.eu/documents/10162/d6794aa4-8e3a-6780-d079-77237244f5f9

(6)  Neuvoston direktiivi 98/24/EY, annettu 7 päivänä huhtikuuta 1998, työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelemisesta työpaikalla esiintyviin kemiallisiin tekijöihin liittyviltä riskeiltä (EYVL L 131, 5.5.1998, s. 11).


LIITE

Lisätään asetuksen (EY) N:o 1907/2006 liitteeseen XVII kohta seuraavasti:

”74. Di-isosyanaatit, O = C=N-R-N = C=O, jossa R on määrittelemättömän pituinen alifaattinen tai aromaattinen hiilivetyryhmä

1.

Ei saa käyttää aineina sellaisenaan, muiden aineiden aineosana tai seoksissa teollisuus- ja ammattikäytössä 24. elokuuta 2023 jälkeen, paitsi jos

a)

di-isosyanaattien pitoisuus yksittäin ja yhdessä on alle 0,1 painoprosenttia tai

b)

työnantaja tai itsenäinen ammatinharjoittaja varmistaa, että teollisuus- tai ammattikäyttäjät ovat ennen aineiden tai seosten käyttöä suorittaneet di-isosyanaattien turvallista käyttöä koskevan koulutuksen hyväksytysti.

2.

Ei saa saattaa markkinoille aineina sellaisenaan, muiden aineiden aineosana tai seoksissa teollisuus- ja ammattikäyttöön 24. helmikuuta 2022 jälkeen, paitsi jos

a)

di-isosyanaattien pitoisuus yksittäin ja yhdessä on alle 0,1 painoprosenttia tai

b)

toimittaja varmistaa, että aineiden tai seosten vastaanottajalle annetaan tiedot 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista ja että pakkaukseen merkitään muista varoitusetiketin sisältämistä tiedoista selvästi erottuvasti seuraava maininta: 24. elokuuta 2023 alkaen edellytetään asianmukaisen koulutuksen suorittamista ennen kuin teollisuus- tai ammattikäyttö sallitaan.”

3.

Tässä nimikkeessä tarkoitetaan ’teollisuus- ja ammattikäyttäjillä’ työntekijöitä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, jotka käsittelevät di-isosyanaattia sellaisenaan, muiden aineiden aineosana tai seoksissa teollisuus- ja ammattikäytössä tai valvovat tällaisia tehtäviä.

4.

Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun koulutuksen on sisällettävä ohjeet siitä, miten työpaikalla ehkäistään altistuminen di-isosyanaateille ihon tai hengitysteiden kautta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten kansallisen työperäisen altistumisen raja-arvon tai muiden asianmukaisten kansallisen tason riskinhallintatoimenpiteiden soveltamista. Koulutuksen toteuttajana on oltava työterveys- ja työturvallisuusasiantuntija, jolla on asiaankuuluva ammatillinen koulutus. Koulutukseen on kuuluttava vähintään seuraavat:

a)

jäljempänä 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetut koulutusosiot kaiken teollisuus- ja ammattikäytön osalta

b)

jäljempänä 5 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut koulutusosiot seuraavien käyttötarkoitusten osalta:

seosten avokäsittely huoneenlämpötilassa (mukaan luettuna vaahdotustunnelit)

ruiskuttaminen tuuletetussa kammiossa

telakäsittely

sivellinkäsittely

upotus- ja kaatokäsittely

vielä täysin kovettumattomien, jo jäähtyneiden esineiden mekaaninen jälkikäsittely (esimerkiksi leikkaaminen)

puhdistus ja jätteet

muut käyttötarkoitukset, joissa ihon ja/tai hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen on vastaava

c)

jäljempänä 5 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut koulutusosiot seuraavien käyttötarkoitusten osalta:

epätäydellisesti kovettuneiden esineiden käsittely (esimerkiksi vastikään kovetetut, vielä lämpimät esineet)

valutoimet

huolto- ja korjaustyöt, joissa tarvitaan laitteita

lämpimien tai kuumien (> 45 °C) valmisteiden avokäsittely

ruiskutus avotiloissa, niukasti tai vain luonnollisesti tuuletetuissa tiloissa (mukaan luettuina suuret teollisuussalit) ja suurenerginen ruiskutus (esim. vaahdot ja elastomeerit)

muut käyttötarkoitukset, joissa ihon ja/tai hengitysteiden kautta tapahtuva altistuminen on vastaava.

5.

Koulutusosiot:

a)

yleisluontoinen koulutus, myös verkkokoulutus, seuraavista:

di-isosyanaattien kemia

myrkyllisyysvaarat (mukaan luettuna välitön myrkyllisyys)

altistuminen di-isosyanaateille

työperäisen altistuksen raja-arvot

herkistymisen kehittyminen

haju merkkinä vaarasta

haihtuvuuden merkitys riskin kannalta

di-isosyanaattien viskositeetti, lämpötila ja molekyylipaino

henkilökohtainen hygienia

tarvittavat henkilönsuojaimet, mukaan luettuina käytännön ohjeet suojainten asianmukaisesta käytöstä ja käytön rajoituksista

ihokosketuksen ja hengitysteitse tapahtuvan altistumisen riski

käytettyyn käsittelyprosessiin liittyvä riski

järjestelyt ihon ja hengitysteiden suojaamiseksi

ilmanvaihto

puhdistaminen, vuodot, huolto

tyhjien pakkausten hävittäminen

sivullisten suojeleminen

kriittisten käsittelyvaiheiden tunnistaminen

erityiset kansalliset koodijärjestelmät (soveltuvin osin)

käyttäytymismalleihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat

todistus tai asiakirjanäyttö hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta

b)

keskitason koulutus, myös verkkokoulutus, seuraavista:

käyttäytymismalleihin liittyvät lisänäkökohdat

huolto

muutoksenhallinta

voimassa olevien turvaohjeiden arviointi

käytettyyn käsittelyprosessiin liittyvä riski

todistus tai asiakirjanäyttö hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta

c)

syventävä koulutus, myös verkkokoulutus, seuraavista:

koulutuksen piiriin kuuluviin käyttötarkoituksiin tarvittavat lisätodistukset

ruiskuttaminen ruiskutuskammion ulkopuolella

kuumien tai lämpimien (> 45 °C) valmisteiden avokäsittely

todistus tai asiakirjanäyttö hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta

6.

Koulutuksen on oltava sen jäsenvaltion määräysten mukaista, jossa teollisuus- tai ammattikäyttäjät toimivat. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön tai edelleen soveltaa aineiden ja seosten käyttöä koskevia omia kansallisia vaatimuksiaan, kunhan 4 ja 5 kohdassa asetetut vähimmäisvaatimukset täyttyvät.

7.

Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun tavarantoimittajan on varmistettava, että aineiden ja seosten vastaanottajalle tarjotaan 4 ja 5 kohdan mukaiset oppimateriaalit ja koulutuskurssit niiden jäsenvaltioiden virallisilla kielillä, joissa aineita ja seoksia toimitetaan. Koulutuksessa on otettava huomioon toimitettujen tuotteiden erityispiirteet, mukaan luettuina niiden koostumus, pakkaus ja muoto.

8.

Työnantajan tai itsenäisen ammatinharjoittajan on dokumentoitava 4 ja 5 kohdassa tarkoitetun koulutuksen hyväksytty suorittaminen. Koulutus on käytävä uudelleen vähintään viiden vuoden välein.

9.

Jäsenvaltioiden on sisällytettävä 117 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamiinsa kertomuksiin seuraavat tiedot:

a)

kansallisen lainsäädännön mukaiset käytössä olevat koulutusvaatimukset ja muut riskinhallintatoimenpiteet, jotka liittyvät di-isosyanaattien teollisuus- ja ammattikäyttöön

b)

di-isosyanaatteihin liittyvien ilmoitettujen ja todettujen työperäisten astmatapausten ja työperäisten hengitystie- ja ihosairaustapausten määrä

c)

mahdolliset di-isosyanaateille altistumisen kansalliset raja-arvot

d)

tiedot tämän rajoituksen täytäntöönpanoon liittyvistä valvontatoimista.

10.

Tämä rajoitus ei vaikuta työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua työpaikalla koskevan unionin muun lainsäädännön soveltamiseen.”


PÄÄTÖKSET

4.8.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 252/30


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/1150,

annettu 3 päivänä elokuuta 2020,

eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla C(2020) 5454)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden tuotantoon, jalostukseen, jakeluun ja yhteisön alueelle tuomiseen liittyvistä eläinten terveyttä koskevista säännöistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston direktiivin 2002/99/EY (3) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätöksessä 2014/709/EU (4) säädetään eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi tietyissä jäsenvaltioissa, joissa on vahvistettu kyseisen taudin tapauksia kotieläiminä pidetyissä tai luonnonvaraisissa sioissa, jäljempänä ’asianomaiset jäsenvaltiot’. Kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liitteessä olevissa I–IV osassa määritetään ja luetellaan asianomaisten jäsenvaltioiden tietyt alueet, jotka on eritelty taudin epidemiologiseen tilanteeseen perustuvan riskitason mukaan. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on muutettu useita kertoja, jotta on voitu ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton epidemiologisessa tilanteessa unionissa tapahtuneet muutokset, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä. Täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitettä on viimeksi muutettu komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/1107 (5) kyseisen taudin epidemiologisen tilanteen muututtua Latviassa, Puolassa ja Slovakiassa.

(2)

Neuvoston direktiivissä 2002/60/EY (6) säädetään unionin vähimmäistoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi. Erityisesti direktiivin 2002/60/EY 9 artiklassa säädetään suojavyöhykkeen ja valvontavyöhykkeen muodostamisesta, kun afrikkalaisen sikaruton esiintyminen tietyllä tilalla olevissa sioissa on virallisesti vahvistettu, ja kyseisen direktiivin 10 ja 11 artiklassa säädetään suoja- ja valvontavyöhykkeillä toteutettavista toimenpiteistä mainitun taudin leviämisen estämiseksi. Lisäksi direktiivin 2002/60/EY 15 artiklassa säädetään toimenpiteistä, jotka on toteutettava, kun on vahvistettu afrikkalaisen sikaruton esiintyminen luonnonvaraisissa sioissa. Viimeaikaiset kokemukset ovat osoittaneet, että direktiivissä 2002/60/EY säädetyt toimenpiteet – ja erityisesti tartuntatilojen puhdistamista ja desinfiointia koskevat toimenpiteet sekä muut kyseisen taudin hävittämistä kotieläiminä pidettyjen sikojen ja luonnonvaraisten sikojen kannoista koskevat toimenpiteet – ovat tehokkaita taudin leviämisen torjumisessa.

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/1107 hyväksymisen jälkeen on ilmennyt uusia afrikkalaisen sikaruton tautitapauksia kotieläiminä pidetyissä sioissa Liettuassa ja Puolassa sekä luonnonvaraisissa sioissa Puolassa ja Slovakiassa.

(4)

Heinäkuussa 2020 Puolassa havaittiin viisi afrikkalaisen sikaruton taudinpurkausta kotieläiminä pidetyissä sioissa piirikunnissa Biłgoraj (powiat biłgorajski), Ełk (powiat ełcki), Garwolin (powiat garwoliński), Zielona Góra (powiat zielonogórski) ja Olsztyn (powiat olsztyński) alueilla, jotka luetellaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa, tai alueilla, jotka luetellaan tällä hetkellä kyseisessä liitteessä olevassa III osassa ja jotka sijaitsevat lähellä alueita, jotka tällä hetkellä luetellaan kyseisessä liitteessä olevassa II osassa. Nämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaukset kotieläiminä pidetyissä sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseiset Puolan alueet, joilla nämä äskettäiset afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaukset ilmenivät, olisi nyt lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan II osan sijasta kyseisessä liitteessä olevassa III osassa, ja kyseisessä liitteessä olevassa II osassa luetellut Puolan alueet, jotka ovat lähellä niitä III osassa lueteltuja alueita, joilla nämä viimeaikaiset afrikkalaisen sikaruton tapaukset ovat ilmenneet, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä olevan II osan sijasta kyseisessä liitteessä olevassa III osassa.

(5)

Heinäkuussa 2020 Puolassa havaittiin kolme afrikkalaisen sikaruton tautitapausta luonnonvaraisissa sioissa piirikunnissa Zambrów (powiat zambrowski), Jarosław (powiat jarosławski) ja Krosno Odrzańskie (powiat krośnieński) alueilla, jotka luetellaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa, tai alueilla, jotka luetellaan tällä hetkellä kyseisessä liitteessä olevassa II osassa ja jotka sijaitsevat lähellä alueita, jotka mainitaan tällä hetkellä kyseisessä liitteessä olevassa I osassa. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaukset luonnonvaraisissa sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen ne Puolan alueet, joilla kyseiset afrikkalaisen sikaruton äskettäiset tapaukset ovat ilmenneet, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä olevan I osan sijasta kyseisessä liitteessä olevassa II osassa, ja kyseisessä liitteessä olevassa I osassa lueteltu Puolan alue, joka on lähellä niitä II osassa lueteltuja alueita, joilla nämä viimeaikaiset afrikkalaisen sikaruton tapaukset ovat ilmenneet, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä olevan I osan sijasta kyseisessä liitteessä olevassa II osassa.

(6)

Heinäkuussa 2020 Slovakiassa ilmeni kaksi afrikkalaisen sikaruton tautitapausta luonnonvaraisissa sioissa piirikunnissa Rimavská Sobota ja Roznava alueilla, jotka luetellaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa. Nämä afrikkalaisen sikaruton tautitapaukset luonnonvaraisissa sioissa merkitsevät riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseiset Slovakiassa sijaitsevat alueet, jotka tällä hetkellä luetellaan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa I osassa ja joilla kyseiset afrikkalaisen sikaruton äskettäiset tapaukset ovat ilmenneet, olisi nyt lueteltava kyseisessä liitteessä olevan I osan sijasta kyseisessä liitteessä olevassa II osassa.

(7)

Heinäkuussa 2020 Liettuassa ilmeni afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidetyissä sioissa Plungėn kunnassa alueella, joka luetellaan tällä hetkellä täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II osassa. Tämä afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus kotieläiminä pidetyissä sioissa merkitsee riskitason nousua, joka olisi otettava huomioon mainitussa liitteessä. Näin ollen kyseinen Liettuan alue, jolla tämä äskettäinen afrikkalaisen sikaruton taudinpurkaus ilmeni, olisi nyt lueteltava täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevan II osan sijasta kyisesssä liitteessä olevassa III osassa.

(8)

Näiden viimeaikaisten Liettuassa ja Puolassa kotieläiminä pidetyissä sioissa esiintyneiden afrikkalaisen sikaruton tapausten ja viimeaikaisen Slovakiassa luonnonvaraisissa sioissa esiintyneiden afrikkalaisen sikaruton tapausten seurauksena ja ottaen huomioon nykyinen epidemiologinen tilanne unionissa näiden jäsenvaltioiden aluejakoa on arvioitu uudelleen ja päivitetty. Lisäksi käytössä olevia riskinhallintatoimenpiteitä on arvioitu uudelleen ja ne on saatettu ajan tasalle. Nämä muutokset olisi otettava huomioon täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä.

(9)

Jotta voidaan ottaa huomioon afrikkalaisen sikaruton viimeaikainen epidemiologinen tilanne unionissa ja torjua ennakoivasti taudin leviämiseen liittyviä riskejä, olisi määritettävä riittävän suuret uudet korkean riskin alueet Liettuan, Puolan ja Slovakian osalta ja sisällytettävä ne täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevassa II ja III osassa oleviin luetteloihin. Koska täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteessä olevissa II ja III osassa luetellaan alueet, joilla epidemiologinen tilanne on hyvin dynaaminen ja vielä kehittyy, kyseisissä osissa lueteltuja alueita koskevissa muutoksissa olisi aina otettava huomioon vaikutukset ympäröiviin alueisiin, kuten tässä tapauksessa on tehty. Sen vuoksi kyseisessä liitteessä olevia I, II ja III osaa olisi muutettava.

(10)

Kun otetaan huomioon kriittinen epidemiologinen tilanne unionissa afrikkalaisen sikaruton leviämisen kannalta, on tärkeää, että täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteeseen tällä päätöksellä tehdyt muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 3 päivänä elokuuta 2020.

Komission puolesta

Stella KYRIAKIDES

Komission jäsen


(1)  EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)  EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  EYVL L 18, 23.1.2003, s. 11.

(4)  Komission täytäntöönpanopäätös 2014/709/EU, annettu 9 päivänä lokakuuta 2014, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa ja täytäntöönpanopäätöksen 2014/178/EU kumoamisesta (EUVL L 295, 11.10.2014, s. 63).

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1107, annettu 27 päivänä heinäkuuta 2020, eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi eräissä jäsenvaltioissa annetun täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liitteen muuttamisesta (EUVL L 242, 28.7.2020, s. 11).

(6)  Neuvoston direktiivi 2002/60/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, erityissäännöksistä afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi ja direktiivin 92/119/ETY muuttamisesta Teschenin taudin ja afrikkalaisen sikaruton osalta (EYVL L 192, 20.7.2002, s. 27).


LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen 2014/709/EU liite seuraavasti:

”LIITE

I OSA

1.   Belgia

Seuraavat Belgian alueet:

dans la province de Luxembourg:

la zone est délimitée, dans le sens des aiguilles d’une montre, par:

Frontière avec la France,

Rue Mersinhat à Florenville,

La N818jusque son intersection avec la N83,

La N83 jusque son intersection avec la N884,

La N884 jusque son intersection avec la N824,

La N824 jusque son intersection avec Le Routeux,

Le Routeux,

Rue d’Orgéo,

Rue de la Vierre,

Rue du Bout-d’en-Bas,

Rue Sous l’Eglise,

Rue Notre-Dame,

Rue du Centre,

La N845 jusque son intersection avec la N85,

La N85 jusque son intersection avec la N40,

La N40 jusque son intersection avec la N802,

La N802 jusque son intersection avec la N825,

La N825 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411jusque son intersection avec la N40,

N40: Burnaimont, Rue de Luxembourg, Rue Ranci, Rue de la Chapelle,

Rue du Tombois,

Rue Du Pierroy,

Rue Saint-Orban,

Rue Saint-Aubain,

Rue des Cottages,

Rue de Relune,

Rue de Rulune,

Route de l’Ermitage,

N87: Route de Habay,

Chemin des Ecoliers,

Le Routy,

Rue Burgknapp,

Rue de la Halte,

Rue du Centre,

Rue de l’Eglise,

Rue du Marquisat,

Rue de la Carrière,

Rue de la Lorraine,

Rue du Beynert,

Millewée,

Rue du Tram,

Millewée,

N4: Route de Bastogne, Avenue de Longwy, Route de Luxembourg,

Frontière avec le Grand-Duché de Luxembourg,

Frontière avec la France, jusque son intersection avec la Rue Mersinhat à Florenville.

2.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Hiiu maakond.

3.   Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

Békés megye 950950, 950960, 950970, 951950, 952050, 952750, 952850, 952950, 953050, 953150, 953650, 953660, 953750, 953850, 953960, 954250, 954260, 954350, 954450, 954550, 954650, 954750, 954850, 954860, 954950, 955050, 955150, 955250, 955260, 955270, 955350, 955450, 955510, 955650, 955750, 955760, 955850, 955950, 956050, 956060, 956150 és 956160 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Bács-Kiskun megye 600150, 600850, 601550, 601650, 601660, 601750, 601850, 601950, 602050, 603250, 603750 és 603850 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Budapest 1 kódszámú, vadgazdálkodási tevékenységre nem alkalmas területe,

Csongrád-Csanád megye 800150, 800160, 800250, 802220, 802260, 802310 és 802450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Fejér megye 400150, 400250, 400351, 400352, 400450, 400550, 401150, 401250, 401350, 402050, 402350, 402360, 402850, 402950, 403050, 403250, 403350, 403450, 403550, 403650, 403750, 403950, 403960, 403970, 404570, 404650, 404750, 404850, 404950, 404960, 405050, 405750, 405850, 405950, 406050, 406150, 406550, 406650 és 406750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Jász-Nagykun-Szolnok megye 750150, 750160, 750260, 750350, 750450, 750460, 754450, 754550, 754560, 754570, 754650, 754750, 754950, 755050, 755150, 755250, 755350 és 755450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Komárom-Esztergom megye 250150, 250250, 250350, 250450, 250460, 250550, 250650, 250750, 250850, 250950, 251050, 251150, 251250, 251350, 251360, 251450, 251550, 251650, 251750, 251850, 252150 és 252250, kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Pest megye 571550, 572150, 572250, 572350, 572550, 572650, 572750, 572850, 572950, 573150, 573250, 573260, 573350, 573360, 573450, 573850, 573950, 573960, 574050, 574150, 574350, 574360, 574550, 574650, 574750, 574850, 574860, 574950, 575050,575150, 575250, 575350, 575550, 575650, 575750, 575850, 575950, 576050, 576150, 576250, 576350, 576450, 576650, 576750, 576850, 576950, 577050, 577150, 577350, 577450, 577650, 577850, 577950, 578050, 578150, 578250, 578350, 578360, 578450, 578550, 578560, 578650, 578850, 578950, 579050, 579150, 579250, 579350, 579450, 579460, 579550, 579650, 579750, 580250 és 580450 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe.

4.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Pāvilostas novads,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz rietumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Ventspils novada Jūrkalnes pagasts,

Grobiņas novads,

Rucavas novada Dunikas pagasts.

5.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Klaipėdos rajono savivaldybės: Agluonėnų, Priekulės, Veiviržėnų, Judrėnų, Endriejavo ir Vėžaičių seniūnijos,

Kretingos rajono savivaldybės: Darbėnų, Kretingos ir Žalgirio seniūnijos,

Plungės rajono savivaldybės: Nausodžio sen. dalis nuo kelio 166 į pietryčius ir Kulių seniūnija,

Skuodo rajono savivaldybės: Lenkimų, Mosėdžio, Skuodo, Skuodo miesto seniūnijos.

6.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Wielbark i Rozogi w powiecie szczycieńskim,

gminy Janowiec Kościelny, Janowo i część gminy Kozłowo położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Rączki – Kownatki – Gardyny w powiecie nidzickim,

powiat działdowski,

gminy Dąbrówno, miasto Ostróda i część gminy wiejskiej Ostróda położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 w powiecie ostródzkim,

gminy Kisielice, Susz, Iława z miastem Iława, Lubawa z miastem Lubawa, w powiecie iławskim,

gmina Grodziczno w powiecie nowomiejskim,

w województwie podlaskim:

gminy Wysokie Mazowieckie z miastem Wysokie Mazowieckie, Czyżew i część gminy Kulesze Kościelne położona na południe od linii wyznaczonej przez linię koleją w powiecie wysokomazowieckim,

gminy Miastkowo, Nowogród, Śniadowo i Zbójna w powiecie łomżyńskim,

gminy Szumowo, Zambrów z miastem Zambrów i część gminy Kołaki Kościelne położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie zambrowskim,

w województwie mazowieckim:

powiat ostrołęcki,

powiat miejski Ostrołęka,

gminy Bielsk, Brudzeń Duży, Drobin, Gąbin, Łąck, Nowy Duninów, Radzanowo, Słupno i Stara Biała w powiecie płockim,

powiat miejski Płock,

powiat sierpecki,

powiat żuromiński,

gminy Andrzejewo, Brok, Małkinia Górna, Stary Lubotyń, Szulborze Wielkie, Wąsewo, Zaręby Kościelne i Ostrów Mazowiecka z miastem Ostrów Mazowiecka w powiecie ostrowskim,

gminy Dzierzgowo, Lipowiec Kościelny, miasto Mława, Radzanów, Szreńsk, Szydłowo i Wieczfnia Kościelna, w powiecie mławskim,

powiat przasnyski,

powiat makowski,

gminy Gzy, Obryte, Zatory, Pułtusk i część gminy Winnica położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

gminy Brańszczyk, Długosiodło, Rząśnik, Wyszków, Zabrodzie i część gminy Somianka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Kowala, Wierzbica, część gminy Wolanów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie radomskim,

powiat miejski Radom,

powiat szydłowiecki,

powiat gostyniński,

w województwie podkarpackim:

gminy Chłopice, Rokietnica, gmina wiejska Jarosław, część miasta Jarosław położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 94, część gminy Radymno położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A4, w powiecie jarosławskim,

gminy Medyka, Orły, Stubno, Żurawica, Przemyśl w powiecie przemyskim,

gminy Przeworsk z miastem Przeworsk, Gać Jawornik Polski, Kańczuga, Tryńcza i Zarzecze w powiecie przeworskim,

powiat łańcucki,

gminy Trzebownisko, Głogów Małopolski i część gminy Sokołów Małopolski położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 875 w powiecie rzeszowskim,

gminy Dzikowiec, Kolbuszowa, Niwiska i Raniżów w powiecie kolbuszowskim,

gminy Borowa, Czermin, Gawłuszowice, Mielec z miastem Mielec, Padew Narodowa, Przecław, Tuszów Narodowy w powiecie mieleckim,

w województwie świętokrzyskim:

powiat opatowski,

powiat sandomierski,

gminy Bogoria, Łubnice, Oleśnica, Osiek, Połaniec, Rytwiany i Staszów w powiecie staszowskim,

gmina Skarżysko Kościelne w powiecie skarżyskim,

gmina Wąchock, część gminy Brody położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 oraz na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogi: nr 0618T biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania w miejscowości Lipie, drogę biegnącą od miejscowości Lipie do wschodniej granicy gminy oraz na północ od drogi nr 42 i część gminy Mirzec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 744 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Tychów Stary a następnie przez drogę nr 0566T biegnącą od miejscowości Tychów Stary w kierunku północno – wschodnim do granicy gminy w powiecie starachowickim,

powiat ostrowiecki,

gminy Gowarczów, Końskie i Stąporków w powiecie koneckim,

w województwie łódzkim:

gminy Łyszkowice, Kocierzew Południowy, Kiernozia, Chąśno, Nieborów, część gminy wiejskiej Łowicz położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącej od granicy miasta Łowicz do zachodniej granicy gminy oraz część gminy wiejskiej Łowicz położona na wschód od granicy miasta Łowicz i na północ od granicy gminy Nieborów w powiecie łowickim,

gminy Biała Rawska, Cielądz, Rawa Mazowiecka z miastem Rawa Mazowiecka i Regnów w powiecie rawskim,

powiat skierniewicki,

powiat miejski Skierniewice,

gminy Białaczów, Mniszków, Paradyż, Sławno i Żarnów w powiecie opoczyńskim,

gminy Czerniewice, Inowłódz, Lubochnia, Rzeczyca, Tomaszów Mazowiecki z miastem Tomaszów Mazowiecki i Żelechlinek w powiecie tomaszowskim,

w województwie pomorskim:

gminy Ostaszewo, miasto Krynica Morska oraz część gminy Nowy Dwór Gdański położona na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 55 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 7, następnie przez drogę nr 7 i S7 biegnącą do zachodniej granicy gminy w powiecie nowodworskim,

gminy Lichnowy, Miłoradz, Nowy Staw, Malbork z miastem Malbork w powiecie malborskim,

gminy Mikołajki Pomorskie, Stary Targ i Sztum w powiecie sztumskim,

powiat gdański,

Miasto Gdańsk,

powiat tczewski,

powiat kwidzyński,

w województwie lubuskim:

gmina Gubin z miastem Gubin w powiecie krośnieńskim,

gminy Międzyrzecz, Pszczew, Trzciel w powiecie międzyrzeckim,

część gminy Lubrza położona na północ od linii wyznaczonej przez autostradę A2, część gminy Łagów położona na północ od linii wyznaczonej przez autostradę A2, część gminy Zbąszynek położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od Zbąszynia do Świebodzina oraz część położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od miasta Zbąszynek w kierunku zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 1210F, a następnie przez drogę 1210F biegnącą od skrzyżowania z linia kolejową do zachodniej granicy gminy, część gminy Szczaniec położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową, część gminy Świebodzin położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie świebodzińskim,

gminy Cybinka, Ośno Lubuskie i Rzepin w powiecie słubickim,

gmina Sulęcin i część gminy Torzym położona na północ od linii wyznaczonej przez autostradę A2 w powiecie sulęcińskim,

w województwie dolnośląskim:

gminy Bolesławiec z miastem Bolesławiec, Gromadka i Osiecznica w powiecie bolesławieckim,

gmina Węgliniec w powiecie zgorzeleckim,

gminy Chocianów, Polkowice, część gminy Przemków położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12, w powiecie polkowickim,

gmina Jemielno, Niechlów i Góra w powiecie górowskim,

gmina Rudna i Lubin z miastem Lubin w powiecie lubińskim,

w województwie wielkopolskim:

gminy Krzemieniewo, Rydzyna, część gminy Święciechowa położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 12w powiecie leszczyńskim,

powiat nowotomyski,

gminy Granowo, Grodzisk Wielkopolski i część gminy Kamieniec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 308 w powiecie grodziskim,

gminy Czempiń, miasto Kościan, część gminy wiejskiej Kościan położona na północny – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5 oraz na wschód od linii wyznaczonej przez kanał Obry, część gminy Krzywiń położona na wschód od linii wyznaczonej przez kanał Obry w powiecie kościańskim,

powiat miejski Poznań,

gminy Rokietnica, Suchy Las, Mosina, miasto Luboń, miasto Puszczykowo, część gminy Komorniki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5, część gminy Stęszew położona na południowy – wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 5 i 32 i część gminy Kórnik położona na zachód od linii wyznaczonych przez drogi: nr S11 biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 434 i drogę nr 434 biegnącą od tego skrzyżowania do południowej granicy gminy w powiecie poznańskim,

gminy Pniewy, Szamotuły, część gminy Duszniki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 92 oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 92 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 306, część gminy Kaźmierz położona na północ i na zachód od linii wyznaczonych przez drogi: nr 92 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Witkowice – Gorszewice – Kaźmierz (wzdłuż ulic Czereśniowa, Dworcowa, Marii Konopnickiej) – Chlewiska, biegnącą do wschodniej granicy gminy w powiecie szamotulskim.

7.   Slovakia

Seuraavat Slovakian alueet:

the whole district of Vranov nad Topľou,

the whole district of Humenné,

the whole district of Snina,

the whole district of Sobrance, except municipalities included in part III

in the district of Michalovce, the whole municipalities of Tušice, Moravany, Pozdišovce, Michalovce, Zalužice, Lúčky, Závadka, Hnojné, Poruba pod Vihorlatom, Jovsa, Kusín, Klokočov, Kaluža, Vinné, Trnava pri Laborci, Oreské, Staré, Zbudza, Petrovce nad Laborcom, Lesné, Suché, Rakovec nad Ondavou, Nacina Ves, Voľa, Pusté Čemerné and Strážske,

in the district of Košice – okolie, the whole municipalities not included in Part II,

in the district of Gelnica, the whole municipalities of Uhorná, Smolnícka Huta, Mníšek nad Hnilcom, Prakovce, Helcmanovce, Gelnica, Kojšov, Veľký Folkmár, Jaklovce, Žakarovce, Margecany, Henclová and Stará Voda,

in the district of Prešov, the whole municipalities of Klenov, Miklušovce, Sedlice, Suchá dolina, Janov, Radatice, Ľubovec, Ličartovce, Drienovská Nová Ves, Kendice, Petrovany, Drienov, Lemešany, Janovík, Bretejovce, Seniakovce, Šarišské Bohdanovce, Varhaňovce, Brestov Mirkovce, Žehňa, Tuhrina, Lúčina and Červenica,

in the district of Rožňava, the whole municipalities of Brzotín, Gočaltovo, Honce, Jovice, Kružná, Kunová Teplica, Pača, Pašková, Pašková, Rakovnica, Rozložná, Rožňavské Bystré, Rožňava, Rudná, Štítnik, Vidová, Čučma and Betliar,

in the district of Revúca, the whole municipalities of Držkovce, Chvalová, Gemerské Teplice, Gemerský Sad, Hucín, Jelšava, Leváre, Licince, Nadraž, Prihradzany, Sekerešovo, Šivetice, Kameňany, Višňové, Rybník and Sása,

in the district of Rimavská Sobota, municipalities located south of the road No.526 not included in Part II„

in the district of Lučenec, the whole municipalities of Trenč, Veľká nad Ipľom, Jelšovec, Panické Dravce, Lučenec, Kalonda, Rapovce, Trebeľovce, Mučín, Lipovany, Pleš, Fiľakovské Kováče, Ratka, Fiľakovo, Biskupice, Belina, Radzovce, Čakanovce, Šiatorská Bukovinka, Čamovce, Šurice, Halič, Mašková, Ľuboreč, Šíd and Prša,

in the district of Veľký Krtíš, the whole municipalities of Ipeľské Predmostie, Veľká Ves nad Ipľom, Sečianky, Kleňany, Hrušov, Vinica, Balog nad Ipľom, Dolinka, Kosihy nad Ipľom, Ďurkovce, Širákov, Kamenné Kosihy, Seľany, Veľká Čalomija, Malá Čalomija, Koláre, Trebušovce, Chrastince, Lesenice, Slovenské Ďarmoty, Opatovská Nová Ves, Bátorová, Nenince, Záhorce, Želovce, Sklabiná, Nová Ves, Obeckov, Vrbovka, Kiarov, Kováčovce, Zombor, Olováry, Čeláre, Glabušovce, Veľké Straciny, Malé Straciny, Malý Krtíš, Veľký Krtíš, Pôtor, Veľké Zlievce, Malé Zlievce, Bušince, Muľa, Ľuboriečka, Dolná Strehová, Vieska, Slovenské Kľačany, Horná Strehová, Chrťany and Závada.

8.   Kreikka

Seuraavat Kreikan alueet:

in the regional unit of Drama:

the community departments of Sidironero and Skaloti and the municipal departments of Livadero and Ksiropotamo (in Drama municipality),

the municipal department of Paranesti (in Paranesti municipality),

the municipal departments of Kokkinogeia, Mikropoli, Panorama, Pyrgoi (in Prosotsani municipality),

the municipal departments of Kato Nevrokopi, Chrysokefalo, Achladea, Vathytopos, Volakas, Granitis, Dasotos, Eksohi, Katafyto, Lefkogeia, Mikrokleisoura, Mikromilea, Ochyro, Pagoneri, Perithorio, Kato Vrontou and Potamoi (in Kato Nevrokopi municipality),

in the regional unit of Xanthi:

the municipal departments of Kimmerion, Stavroupoli, Gerakas, Dafnonas, Komnina, Kariofyto and Neochori (in Xanthi municipality),

the community departments of Satres, Thermes, Kotyli, and the municipal departments of Myki, Echinos and Oraio and (in Myki municipality),

the community department of Selero and the municipal department of Sounio (in Avdira municipality),

in the regional unit of Rodopi:

the municipal departments of Komotini, Anthochorio, Gratini, Thrylorio, Kalhas, Karydia, Kikidio, Kosmio, Pandrosos, Aigeiros, Kallisti, Meleti, Neo Sidirochori and Mega Doukato (in Komotini municipality),

the municipal departments of Ipio, Arriana, Darmeni, Archontika, Fillyra, Ano Drosini, Aratos and the Community Departments Kehros and Organi (in Arriana municipality),

the municipal departments of Iasmos, Sostis, Asomatoi, Polyanthos and Amvrosia and the community department of Amaxades (in Iasmos municipality),

the municipal department of Amaranta (in Maroneia Sapon municipality),

in the regional unit of Evros:

the municipal departments of Kyriaki, Mandra, Mavrokklisi, Mikro Dereio, Protokklisi, Roussa, Goniko, Geriko, Sidirochori, Megalo Derio, Sidiro, Giannouli, Agriani and Petrolofos (in Soufli municipality),

the municipal departments of Dikaia, Arzos, Elaia, Therapio, Komara, Marasia, Ormenio, Pentalofos, Petrota, Plati, Ptelea, Kyprinos, Zoni, Fulakio, Spilaio, Nea Vyssa, Kavili, Kastanies, Rizia, Sterna, Ampelakia, Valtos, Megali Doxipara, Neochori and Chandras (in Orestiada municipality),

the municipal departments of Asvestades, Ellinochori, Karoti, Koufovouno, Kiani, Mani, Sitochori, Alepochori, Asproneri, Metaxades, Vrysika, Doksa, Elafoxori, Ladi, Paliouri and Poimeniko (in Didymoteixo municipality),

in the regional unit of Serres:

the municipal departments of Kerkini, Livadia, Makrynitsa, Neochori, Platanakia, Petritsi, Akritochori, Vyroneia, Gonimo, Mandraki, Megalochori, Rodopoli, Ano Poroia, Katw Poroia, Sidirokastro, Vamvakophyto, Promahonas, Kamaroto, Strymonochori, Charopo, Kastanousi and Chortero and the community departments of Achladochori, Agkistro and Kapnophyto (in Sintiki municipality),

the municipal departments of Serres, Elaionas and Oinoussa and the community departments of Orini and Ano Vrontou (in Serres municipality),

the municipal departments of Dasochoriou, Irakleia, Valtero, Karperi, Koimisi, Lithotopos, Limnochori, Podismeno and Chrysochorafa (in Irakleia municipality).

II OSA

1.   Belgia

Seuraavat Belgian alueet:

dans la province de Luxembourg:

la zone est délimitée, dans le sens des aiguilles d’une montre, par:

La Rue de la Station (N85) à Florenville jusque son intersection avec la N894,

La N894 jusque son intersection avec la rue Grande,

La rue Grande jusque son intersection avec la rue de Neufchâteau,

La rue de Neufchâteau jusque son intersection avec Hosseuse,

Hosseuse,

La Roquignole,

Les Chanvières,

La Fosse du Loup,

Le Sart,

La N801 jusque son intersection avec la rue de l’Accord,

La rue de l’Accord,

La rue du Fet,

La N40 jusque son intersection avec la E25-E411,

La E25-E411 jusque son intersection avec la N81 au niveau de Weyler,

La N81 jusque son intersection avec la N883 au niveau d’Aubange,

La N883 jusque son intersection avec la N88 au niveau d’Aubange,

La N88 jusque son intersection avec la N811,

La N811 jusque son intersection avec la rue Baillet Latour,

La rue Baillet Latour jusque son intersection avec la N88,

La N88 (rue Baillet Latour, rue Fontaine des Dames, rue Yvan Gils, rue de Virton, rue de Gérouville, Route de Meix) jusque son intersection avec la N981,

La N981 (rue de Virton) jusque son intersection avec la N83,

La N83 (rue du Faing, rue de Bouillon, rue Albert 1er, rue d’Arlon) jusque son intersection avec la N85 (Rue de la Station) à Florenville.

2.   Bulgaria

Seuraavat Bulgarian alueet:

the whole region of Haskovo,

the whole region of Yambol,

the whole region of Stara Zagora,

the whole region of Pernik,

the whole region of Kyustendil,

the whole region of Plovdiv,

the whole region of Pazardzhik,

the whole region of Smolyan,

the whole region of Burgas excluding the areas in Part III.

3.   Viro

Seuraavat Viron alueet:

Eesti Vabariik (välja arvatud Hiiu maakond).

4.   Unkari

Seuraavat Unkarin alueet:

Békés megye 950150, 950250, 950350, 950450, 950550, 950650, 950660, 950750, 950850, 950860, 951050, 951150, 951250, 951260, 951350, 951450, 951460, 951550, 951650, 951750, 952150, 952250, 952350, 952450, 952550, 952650, 953250, 953260, 953270, 953350, 953450, 953550, 953560, 953950, 954050, 954060, 954150, 956250, 956350, 956450, 956550, 956650 és 956750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Borsod-Abaúj-Zemplén megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe,

Fejér megye 403150, 403160, 403260, 404250, 404550, 404560, 405450, 405550, 405650, 406450 és 407050 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Hajdú-Bihar megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe,

Heves megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe,

Jász-Nagykun-Szolnok megye 750250, 750550, 750650, 750750, 750850, 750970, 750980, 751050, 751150, 751160, 751250, 751260, 751350, 751360, 751450, 751460, 751470, 751550, 751650, 751750, 751850, 751950, 752150, 752250, 752350, 752450, 752460, 752550, 752560, 752650, 752750, 752850, 752950, 753060, 753070, 753150, 753250, 753310, 753450, 753550, 753650, 753660, 753750, 753850, 753950, 753960, 754050, 754150, 754250, 754360, 754370, 754850, 755550, 755650 és 755750 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Komárom-Esztergom megye: 251950, 252050, 252350, 252450, 252460, 252550, 252650, 252750, 252850, 252860, 252950, 252960, 253050, 253150, 253250, 253350, 253450 és 253550 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Nógrád megye valamennyi vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Pest megye 570150, 570250, 570350, 570450, 570550, 570650, 570750, 570850, 570950, 571050, 571150, 571250, 571350, 571650, 571750, 571760, 571850, 571950, 572050, 573550, 573650, 574250, 577250, 580050 és 580150 kódszámú vadgazdálkodási egységeinek teljes területe,

Szabolcs-Szatmár-Bereg megye valamennyi vadgazdálkodási egységének teljes területe.

5.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Ādažu novads,

Aizputes novada, Aizputes un Cīravas pagasts, Kalvenes pagasta daļa uz rietumiem no ceļa pie Vārtājas upes līdz autoceļam A9, uz dienvidiem no autoceļa A9, uz rietumiem no autoceļa V1200, Kazdangas pagasta daļa uz rietumiem no ceļa V1200, P115, P117, V1296un Lažas pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa caur Miķelīšu mežu līdz autoceļam 1265, uz rietumiem no autoceļa, kas savieno autoceļu 1265 pie Mežmaļiem līdz robežai ar Rīvas upi, Aizputes pilsēta,

Aglonas novads,

Aizkraukles novads,

Aknīstes novads,

Alojas novads,

Alūksnes novads,

Amatas novads,

Apes novads,

Auces novads,

Babītes novads,

Baldones novads,

Baltinavas novads,

Balvu novads,

Bauskas novads,

Beverīnas novads,

Brocēnu novads,

Burtnieku novads,

Carnikavas novads,

Cēsu novads,

Cesvaines novads,

Ciblas novads,

Dagdas novads,

Daugavpils novads,

Dobeles novads,

Dundagas novads,

Durbes novads,

Engures novads,

Ērgļu novads,

Garkalnes novads,

Gulbenes novads,

Iecavas novads,

Ikšķiles novads,

Ilūkstes novads,

Inčukalna novads,

Jaunjelgavas novads,

Jaunpiebalgas novads,

Jaunpils novads,

Jēkabpils novads,

Jelgavas novads,

Kandavas novads,

Kārsavas novads,

Ķeguma novads,

Ķekavas novads,

Kocēnu novads,

Kokneses novads,

Krāslavas novads,

Krimuldas novads,

Krustpils novads,

Kuldīgas novada Ēdoles pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa 1269, 1271, uz austrumiem no autoceļa 1288, uz ziemeļiem no autoceļa P119, Īvandes pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa P119, uz austrumiem no autoceļa 1292, 1279, uz austrumiem no autoceļa, kas savieno autoceļu 1279 no Upītēm līdz autoceļam 1290, Kurmāles pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa 1290, uz austrumiem no autoceļa, kas savieno autoceļu 1290 no Alejām līdz autoceļam 1283, uz austrumiem no autoceļa 1283 un P112, Turlavas pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa P112, Laidu pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa V1296, Padures, Rumbas, Rendas, Kabiles, Vārmes, Pelču un Snēpeles pagasts, Kuldīgas pilsēta,

Lielvārdes novads,

Līgatnes novads,

Limbažu novads,

Līvānu novads,

Lubānas novads,

Ludzas novads,

Madonas novads,

Mālpils novads,

Mārupes novads,

Mazsalacas novads,

Mērsraga novads,

Naukšēnu novads,

Neretas novads,

Ogres novads,

Olaines novads,

Ozolnieku novads,

Pārgaujas novads,

Pļaviņu novads,

Preiļu novads,

Priekules novads,

Priekuļu novads,

Raunas novads,

republikas pilsēta Daugavpils,

republikas pilsēta Jelgava,

republikas pilsēta Jēkabpils,

republikas pilsēta Jūrmala,

republikas pilsēta Rēzekne,

republikas pilsēta Valmiera,

Rēzeknes novads,

Riebiņu novads,

Rojas novads,

Ropažu novads,

Rugāju novads,

Rundāles novads,

Rūjienas novads,

Salacgrīvas novads,

Salas novads,

Salaspils novads,

Saldus novads,

Saulkrastu novads,

Sējas novads,

Siguldas novads,

Skrīveru novads,

Skrundas novada Raņķu pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa V1272 līdz robežai ar Ventas upi, Skrundas pagasta daļa no Skrundas uz ziemeļiem no autoceļa A9 un austrumiem no Ventas upes,

Smiltenes novads,

Stopiņu novada daļa, kas atrodas uz austrumiem no autoceļa V36, P4 un P5, Acones ielas, Dauguļupes ielas un Dauguļupītes,

Strenču novads,

Talsu novads,

Tērvetes novads,

Tukuma novads,

Vaiņodes novada Vaiņodes pagasts un Embūtes pagasta daļa uz dienvidiem autoceļa P116, P106,

Valkas novads,

Varakļānu novads,

Vārkavas novads,

Vecpiebalgas novads,

Vecumnieku novads,

Ventspils novada Ances, Tārgales, Popes, Vārves, Užavas, Piltenes, Puzes, Ziru, Ugāles, Usmas un Zlēku pagasts, Piltenes pilsēta,

Viesītes novads,

Viļakas novads,

Viļānu novads,

Zilupes novads.

6.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Alytaus miesto savivaldybė,

Alytaus rajono savivaldybė: Alytaus, Alovės, Butrimonių, Daugų, Nemunaičio, Pivašiūnų, Punios, Raitininkų seniūnijos,

Anykščių rajono savivaldybė,

Akmenės rajono savivaldybė,

Biržų miesto savivaldybė,

Biržų rajono savivaldybė,

Druskininkų savivaldybė,

Elektrėnų savivaldybė,

Ignalinos rajono savivaldybė,

Jonavos rajono savivaldybė,

Joniškio rajono savivaldybė,

Jurbarko rajono savivaldybė,

Kaišiadorių rajono savivaldybė,

Kalvarijos savivaldybė,

Kauno miesto savivaldybė,

Kauno rajono savivaldybė: Domeikavos, Garliavos, Garliavos apylinkių, Karmėlavos, Lapių, Linksmakalnio, Neveronių, Rokų, Samylų, Taurakiemio, Vandžiogalos ir Vilkijos seniūnijos, Babtų seniūnijos dalis į rytus nuo kelio A1, Užliedžių seniūnijos dalis į rytus nuo kelio A1 ir Vilkijos apylinkių seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio Nr. 1907,

Kazlų rūdos savivaldybė: Kazlų rūdos seniūnija į šiaurę nuo kelio Nr. 230, į rytus nuo kelio Kokė-Užbaliai-Čečetai iki kelio Nr. 2610 ir į pietus nuo kelio Nr. 2610,

Kelmės rajono savivaldybė,

Kėdainių rajono savivaldybė,

Kupiškio rajono savivaldybė,

Kretingos rajono savivaldybė: Imbarės, Kūlupėnų ir Kartenos seniūnijos,

Lazdijų rajono savivaldybė,

Marijampolės savivaldybė: Degučių, Marijampolės, Mokolų, Liudvinavo ir Narto seniūnijos,

Mažeikių rajono savivaldybė,

Molėtų rajono savivaldybė: Alantos seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio 119 ir į šiaurę nuo kelio Nr. 2828, Balninkų, Dubingių, Giedraičių, Joniškio ir Videniškių seniūnijos,

Pagėgių savivaldybė,

Pakruojo rajono savivaldybė,

Panevėžio rajono savivaldybė,

Panevėžio miesto savivaldybė,

Pasvalio rajono savivaldybė,

Radviliškio rajono savivaldybė,

Rietavo savivaldybė,

Prienų rajono savivaldybė: Stakliškių ir Veiverių seniūnijos,

Plungės rajono savivaldybė: Žlibinų, Stalgėnų, Nausodžio sen. dalis nuo kelio Nr. 166 į šiaurės vakarus, Plungės miesto ir Šateikių seniūnijos,

Raseinių rajono savivaldybė,

Rokiškio rajono savivaldybė,

Skuodo rajono savivaldybės: Aleksandrijos ir Ylakių seniūnijos,

Šakių rajono savivaldybė,

Šalčininkų rajono savivaldybė,

Šiaulių miesto savivaldybė,

Šiaulių rajono savivaldybė,

Šilutės rajono savivaldybė,

Širvintų rajono savivaldybė,

Šilalės rajono savivaldybė,

Švenčionių rajono savivaldybė,

Tauragės rajono savivaldybė,

Telšių rajono savivaldybė,

Trakų rajono savivaldybė,

Ukmergės rajono savivaldybė,

Utenos rajono savivaldybė,

Varėnos rajono savivaldybė,

Vilniaus miesto savivaldybė,

Vilniaus rajono savivaldybė,

Vilkaviškio rajono savivaldybė: Bartninkų, Gražiškių, Keturvalakių, Kybartų, Klausučių, Pajevonio, Šeimenos, Vilkaviškio miesto, Virbalio, Vištyčio seniūnijos,

Visagino savivaldybė,

Zarasų rajono savivaldybė.

7.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Kalinowo, Stare Juchy, część gminy Prostki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy łączącą miejscowości Żelazki – Dąbrowskie – Długosze do południowej granicy gminy i część gminy wiejskiej Ełk położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 667 biegnącą od miejscowości Bajtkowo do miejscowości Nowa Wieś Ełcka, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Ełk biegnącą od miejscowości Nowa Wieś Ełcka do wschodniej granicy gminy w powiecie ełckim,

gminy Elbląg, Gronowo Elbląskie, Milejewo, Młynary, Markusy, Rychliki i Tolkmicko w powiecie elbląskim,

powiat miejski Elbląg,

powiat gołdapski,

gminy Orzysz, Pisz, Ruciane – Nida oraz część gminy Biała Piska położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę 667 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Biała Piska, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 biegnącą od miejscowości Biała Piska do wschodniej granicy gminy w powiecie piskim,

gmina Górowo Iławeckie z miastem Górowo Iławeckie w powiecie bartoszyckim,

gminy Biskupiec, Kolno, Purda, Stawiguda,, Olsztynek, część gminy Świątki położona na zachód od linii wyznaczonej przez rzekę Pasłęka, część gminy Barczewo położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową, część gminy Gietrzwałd położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie olsztyńskim,

gminy Grunwald, Łukta, Małdyty, Miłomłyn, Miłakowo, część gminy wiejskiej Ostróda położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S7 i część gminy Morąg położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od Olsztyna do Elbląga w powiecie ostródzkim,

część gminy Ryn położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową łączącą miejscowości Giżycko i Kętrzyn w powiecie giżyckim,

gminy Braniewo i miasto Braniewo, Frombork, Lelkowo, Pieniężno, Płoskinia oraz część gminy Wilczęta położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 509 w powiecie braniewskim,

gmina Reszel, część gminy Kętrzyn położona na południe od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn biegnącej do granicy miasta Kętrzyn, na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 591 biegnącą od miasta Kętrzyn do północnej granicy gminy oraz na zachód i na południe od zachodniej i południowej granicy miasta Kętrzyn, miasto Kętrzyn i część gminy Korsze położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na wschód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na wschód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

gminy Lubomino i Orneta w powiecie lidzbarskim,

gmina Nidzica i część gminy Kozłowo położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Rączki – Kownatki – Gardyny w powiecie nidzickim,

gminy Dźwierzuty, Jedwabno, Pasym, Szczytno i miasto Szczytno i Świętajno w powiecie szczycieńskim,

powiat mrągowski,

gmina Zalewo w powiecie iławskim,

w województwie podlaskim:

gminy Orla, Rudka, Brańsk z miastem Brańsk, Boćki w powiecie bielskim,

gminy Radziłów, Rajgród Wąsosz, część gminy wiejskiej Grajewo położona na południe o linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy łączącą miejscowości: Mareckie – Łękowo – Kacprowo – Ruda, a następnie od miejscowości Ruda na południe od rzeki Binduga uchodzącej do rzeki Ełk i następnie na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Ełk od ujścia rzeki Binduga do wschodniej granicy gminy w powiecie grajewskim,

powiat moniecki,

powiat sejneński,

gminy Łomża, Piątnica, Jedwabne, Przytuły i Wiznaw powiecie łomżyńskim,

powiat miejski Łomża,

gminy Dziadkowice, Grodzisk, Mielnik, Milejczyce, Nurzec-Stacja i Siemiatycze z miastem Siemiatycze w powiecie siemiatyckim,

powiat hajnowski,

gminy Klukowo, Szepietowo, Kobylin-Borzymy, Nowe Piekuty, Sokoły i część gminy Kulesze Kościelne położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie wysokomazowieckim,

gmina Rutki i część gminy Kołaki Kościelne położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie zambrowskim,

powiat kolneński z miastem Kolno,

gminy Czarna Białostocka, Dobrzyniewo Duże, Gródek, Michałowo, Supraśl, Tykocin, Wasilków, Zabłudów, Zawady, Choroszcz i część gminy Poświętne położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 681 w powiecie białostockim,

gminy Filipów, Jeleniewo, Przerośl, Raczki, Rutka -Tartak, Suwałki, Szypliszki Wiżajny oraz część gminy Bakałarzewo położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę 653 biegnącej od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą 1122B oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1122B biegnącą od drogi 653 w kierunku południowym do skrzyżowania z drogą 1124B i następnie na północny – wschód od drogi nr 1124B biegnącej od skrzyżowania z drogą 1122B do granicy z gminą Raczki w powiecie suwalskim

powiat miejski Suwałki,

powiat augustowski,

powiat sokólski,

powiat miejski Białystok,

w województwie mazowieckim:

powiat siedlecki,

powiat miejski Siedlce,

gminy Bielany, Ceranów, Kosów Lacki, Repki i gmina wiejska Sokołów Podlaski w powiecie sokołowskim,

powiat węgrowski,

powiat łosicki,

powiat ciechanowski,

powiat sochaczewski,

powiat zwoleński,

gminy Garbatka – Letnisko, Gniewoszów i Sieciechów w powiecie kozienickim,

powiat lipski,

gminy Gózd, Iłża, Jastrzębia, Jedlnia Letnisko, Pionki z miastem Pionki, Skaryszew, Jedlińsk, Przytyk, Zakrzew, część gminy Wolanów położona na północ od drogi nr 12 i w powiecie radomskim,

gminy Bodzanów, Bulkowo, Staroźreby, Słubice, Wyszogród i Mała Wieś w powiecie płockim,

powiat nowodworski,

powiat płoński,

gminy Pokrzywnica, Świercze i część gminy Winnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Bielany, Winnica i Pokrzywnica w powiecie pułtuskim,

powiat wołomiński,

część gminy Somianka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 62 w powiecie wyszkowskim,

gminy Borowie, Garwolin z miastem Garwolin, Górzno, Miastków Kościelny, Parysów, Pilawa, Żelechów, część gminy Wilga położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Wilga biegnącą od wschodniej granicy gminy do ujścia do rzeki Wisły w powiecie garwolińskim,

gmina Boguty – Pianki w powiecie ostrowskim,

gminy Stupsk, Wiśniewo i Strzegowo w powiecie mławskim,

powiat miński,

powiat otwocki,

powiat warszawski zachodni,

powiat legionowski,

powiat piaseczyński,

powiat pruszkowski,

powiat grójecki,

powiat grodziski,

powiat żyrardowski,

gminy Białobrzegi, Promna, Radzanów, Stara Błotnica, Wyśmierzyce w powiecie białobrzeskim,

powiat przysuski,

powiat miejski Warszawa,

w województwie lubelskim:

powiat bialski,

powiat miejski Biała Podlaska,

gminy Aleksandrów, Biszcza, Józefów, Potok Górny, część gminy Tarnogród położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835, część gminy Księżpol położona na północny-zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy z miejscowości Tarnogród do miejscowości Korchów Pierwszy, a następnie przez miejscowość Zawadka do miejscowości Budzyń oraz na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy gminy przez miejscowość Budzyń do skrzyżowania z droga biegnącą do miejscowości Zawadkaczęść gminy Turobin położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835 w powiecie biłgorajskim,

gminy Batorz, Godziszów, Janów Lubelski, Modliborzyce, Potok Wielki i część gminy Chrzanów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy od miejscowości Branew Ordynacka łącząca miejscowości Chrzanów – Dąbrowa – Malinie do wschodniej granicy gminy w powiecie janowskim,

powiat puławski,

gminy Kłoczew, Nowodwór, Ułęż, miasto Dęblin i część gminy Ryki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy i łączącą miejscowości Ownia – Krainów do skrzyżowania z drogą nr S17, a następnie na północny – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S17 biegnącą od tego skrzyżowania do skrzyżowania z drogą nr 48 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 48w powiecie ryckim,

gminy Adamów, Krzywda, Stoczek Łukowski z miastem Stoczek Łukowski, Wola Mysłowska, Trzebieszów, Stanin, gmina wiejska Łuków i miasto Łuków w powiecie łukowskim,

gminy Bychawa, Głusk, Jabłonna, Krzczonów, Garbów Strzyżewice, Wysokie, Bełżyce, Borzechów, Niedrzwica Duża, Konopnica, Wojciechów i Zakrzew w powiecie lubelskim,

gminy Abramów, Kamionka, Michów, Uścimów w powiecie lubartowskim,

gminy Mełgiew, Rybczewice, Piaski i miasto Świdnik w powiecie świdnickim,

gmina Fajsławice, część gminy Żółkiewka położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 842 i część gminy Łopiennik Górny położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17 w powiecie krasnostawskim,

powiat hrubieszowski,

gminy Krynice, Rachanie, Tarnawatka, Łaszczów, Telatyn, Tyszowce i Ulhówek w powiecie tomaszowskim,

gminy Białopole, Chełm, Dorohusk, Dubienka, Kamień, Leśniowice, Ruda – Huta, Sawin, Wojsławice, Żmudź w powiecie chełmskim,

powiat miejski Chełm,

gmina Adamów, Miączyn, Sitno, Komarów-Osada, Krasnobród, Łabunie, Zamość, Grabowiec i część gminy Skierbieszów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 843 w powiecie zamojskim,

powiat miejski Zamość,

powiat kraśnicki,

powiat opolski,

gminy Dębowa Kłoda, Jabłoń, Podedwórze, Sosnowica w powiecie parczewskim,

gminy Stary Brus, Wola Uhruska, część gminy wiejskiej Włodawa położona na południe od południowej granicy miasta Włodawa i część gminy Hańsk położona na wschód od linii wyznaczonej od drogi nr 819 w powiecie włodawskim,

gmina Kąkolewnica, Komarówka Podlaska i Ulan Majorat w powiecie radzyńskim,

w województwie podkarpackim:

powiat stalowowolski,

gminy Horyniec-Zdrój, Oleszyce, Lubaczów z miastem Lubaczów, Wielkie Oczy i część gminy Cieszanów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 865 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą 863, a następnie na zachód od drogi nr 863 biegnącej do miejscowości Lubliniec i dalej na zachód od drogi biegnącej przez Nowy Lubliniec do północnej granicy gminy w powiecie lubaczowskim,

gmina Sieniawa, część gminy Adamówka położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835 w powiecie przeworskim,

gminy Laszki, Wiązownica i część gminy Radymno położona na północ od linii wyznaczonej przez autostradę A4 z miastem Radymno w powiecie jarosławskim,

gmina Kamień, część gminy Sokołów Małopolski położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 875 w powiecie rzeszowskim,

gminy Cmolas i Majdan Królewski w powiecie kolbuszowskim,

powiat leżajski,

powiat niżański,

powiat tarnobrzeski,

w województwie pomorskim:

gminy Dzierzgoń i Stary Dzierzgoń w powiecie sztumskim,

gmina Stare Pole w powiecie malborskim,

gminy Stegny, Sztutowo i część gminy Nowy Dwór Gdański położona na północny – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 55 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 7, następnie przez drogę nr 7 i S7 biegnącą do zachodniej granicy gminyw powiecie nowodworskim,

w województwie świętokrzyskim:

gmina Tarłów i część gminy Ożarów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 74 w powiecie opatowskim,

część gminy Brody położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 9 oraz na północny – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 0618T biegącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania w miejscowości Lipie oraz przez drogę biegnącą od miejscowości Lipie do wschodniej granicy gminy i część gminy Mirzec położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 744 biegnącą od południowej granicy gminy do miejscowości Tychów Stary a następnie przez drogę nr 0566T biegnącą od miejscowości Tychów Stary w kierunku północno – wschodnim do granicy gminy w powiecie starachowickim,

w województwie lubuskim:

powiat wschowski,

gminy Bobrowice, Maszewo, część gminy Krosno Odrzańskie położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1157F biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 29, a następnie przez drogę nr 29 biegnącą od tego skrzyżowania do południowej granicy gminy, część gminy Bytnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1157F w powiecie krośnieńskim,

część gminy Torzym położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A2 w powiecie sulęcińskim,

gminy, Kolsko, część gminy Kożuchów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 283 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 290 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 290 biegnącej od miasta Mirocin Dolny do zachodniej granicy gminy, część gminy Bytom Odrzański położona na północny zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 293 i 326, część gminy Nowe Miasteczko położona na zachód od linii wyznaczonych przez drogi 293 i 328, część gminy Siedlisko położona na północny zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od rzeki Odry przy południowe granicy gminy do drogi nr 326 łączącej się z drogą nr 325 biegnącą w kierunku miejscowości Różanówka do skrzyżowania z drogą nr 321 biegnącą od tego skrzyżowania w kierunku miejscowości Bielawy, a następnie przedłużoną przez drogę przeciwpożarową biegnącą od drogi nr 321 w miejscowości Bielawy do granicy gminy w powiecie nowosolskim,

gminy Babimost, Kargowa, Nowogród Bobrzański, Trzebiechów część gminy Bojadła położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 278 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 282 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 282 biegnącej od miasta Bojadła do zachodniej granicy gminy i część gminy Sulechów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr S3 w powiecie zielonogórskim,

powiat żarski,

gminy Brzeźnica, Iłowa, Małomice, Szprotawa, Wymiarki, Żagań, miasto Żagań, miasto Gozdnica, część gminy Niegosławice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 328 w powiecie żagańskim,

część gminy Lubrza położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A2, część gminy Łagów położona na południe od linii wyznaczonej przez autostradę A2, część gminy Skąpe położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę 1157F biegnącą od wschodniej granicy gminy do miejscowości Węgrzynice i następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 1225F biegnącą do miejscowości Skąpe i następnie na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 277 biegnącą od miejscowości Skąpe do południowej granicy gminy, część gminy Zbąszynek położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od Zbąszynia do Świebodzina oraz część położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od miasta Zbąszynek w kierunku zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 1210F, a następnie przez drogę 1210F biegnącą od skrzyżowania z linia kolejową do zachodniej granicy gminy, część gminy Szczaniec położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową, część gminy Świebodzin położona na południe od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie świebodzińskim,

w województwie dolnośląskim:

gmina Pęcław, część gminy Kotla położona na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Krzycki Rów, część gminy wiejskiej Głogów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 12, 319 oraz 329, część miasta Głogów położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie głogowskim,

gmina Grębocice w powiecie polkowickim,

w województwie wielkopolskim:

powiat wolsztyński,

gminy Rakoniewice, Wielichowo i część gminy Kamieniec położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 308 w powiecie grodziskim,

gminy Wijewo, część gminy Włoszakowice położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogi 3903P biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Boguszyn, a następnie przez drogę łączącą miejscowość Boguszyn z miejscowością Krzycko aż do południowej granicy gminy i część gminy Święciechowa położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie leszczyńskim,

część gminy Śmigiel położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 3903P biegnącej od południowej granicy gminy przez miejscowości Bronikowo i Morowice aż do miejscowości Śmigiel do skrzyżowania z drogą 3820P i dalej drogą 3820P, która przechodzi w ul. Jagiellońską, następnie w Lipową i Glinkową, aż do skrzyżowania z drogą S5, następnie przez drogą nr S5 do północnej granicy gminy w powiecie kościańskim,

w województwie łódzkim:

gminy Drzewica, Opoczno i Poświętne w powiecie opoczyńskim,

gmina Sadkowice w powiecie rawskim.

8.   Slovakia

Seuraavat Slovakian alueet:

in the district of Gelnica, the whole municipality of Smolník,

in the district of Košice – okolie, the whole municipalities of Belza, Bidovce, Blažice, Bohdanovce, Byster, Čaňa, Ďurďošík, Ďurkov, Geča, Gyňov, Haniska, Kalša, Kechnec, Kokšov- Bakša, Košická Polianka, Košický Klečenov, Milhosť, Nižná Hutka, Nižná Mysľa, Nižný Čaj, Nižný Olčvár, Nový Salaš, Olšovany, Rákoš, Ruskov, Seňa, Skároš, Sokoľany, Slančík, Slanec, Slanská Huta, Slanské Nové Mesto, Svinica, Trstené pri Hornáde, Valaliky, Vyšná Hutka, Vyšná Myšľa, Vyšný Čaj, Vyšný Olčvár, Zdoba, Ždaňa, Hrašovík, Beniakovce, Budimír, Družstevná pri Hornáde, Kostoľany nad Hornádom, Sokoľ, Trebejov, Obišovce, Kysak, Veľká Lodina, Košická Belá, Opátka, Vyšný Klátov, Nižný Klátov, Hýľov, Bukovec, Baška,Nováčany, Hodkovce, Šemša and Malá Ida, Dvorníky-Včeláre, Zádiel, Hosťovce, Chorváty, Turnianska Nová Ves, Žarnov, Peder, Janík, Rešica, Buzica, Nižný Lánec, Perín-Chym, Hačava, Háj, Štós

the whole city of Košice,

the whole district of Trebišov, except municipalities included in Part III,

in the district of Michalovce, the whole municipalities of the district not included in Part I and Part III,

in the district of Revúca, the whole municipalities of Gemer,Tornaľa, Žiar, Gemerská Ves, Levkuška, Otročok, Polina, Rašice,

in the district of Rimavská Sobota, the whole municipalities of Abovce, Barca, Bátka, Cakov, Chanava, Dulovo, Figa, Gemerské Michalovce, Hubovo, Ivanice, Kaloša, Kesovce, Kráľ, Lenartovce, Lenka, Neporadza, Orávka, Radnovce, Rakytník, Riečka, Rimavská Seč, Rumince, Stránska, Uzovská Panica, Valice, Vieska nad Blhom, Vlkyňa, Vyšné Valice, Včelince, Zádor, Číž, Štrkovec Tomášovce and Žíp,

in the district of Rožňava, the whole municipalities of Ardovo, Bohúňovo, Bretka, Čoltovo, Dlhá Ves, Gemerská Hôrka, Gemerská Panica, Kečovo, Meliata, Plešivec, Silica, Silická Brezová, Slavec,

9.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Judeţul Bistrița-Năsăud,

Județul Suceava.

III OSA

1.   Bulgaria

Seuraavat Bulgarian alueet:

the whole region of Blagoevgrad,

the whole region of Dobrich,

the whole region of Gabrovo,

the whole region of Kardzhali,

the whole region of Lovech,

the whole region of Montana,

the whole region of Pleven,

the whole region of Razgrad,

the whole region of Ruse,

the whole region of Shumen,

the whole region of Silistra,

the whole region of Sliven,

the whole region of Sofia city,

the whole region of Sofia Province,

the whole region of Targovishte,

the whole region of Vidin,

the whole region of Varna,

the whole region of Veliko Tarnovo,

the whole region of Vratza,

in Burgas region:

the whole municipality of Burgas,

the whole municipality of Kameno,

the whole municipality of Malko Tarnovo,

the whole municipality of Primorsko,

the whole municipality of Sozopol,

the whole municipality of Sredets,

the whole municipality of Tsarevo,

the whole municipality of Sungurlare,

the whole municipality of Ruen,

the whole municipality of Aytos.

2.   Latvia

Seuraavat Latvian alueet:

Aizputes novada Lažas pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa caur Miķelīšu mežu līdz autoceļam 1265, uz austrumiem no autoceļa, kas savieno autoceļu 1265 pie Mežmaļiem līdz robežai ar Rīvas upi, Kalvenes pagasta daļa uz austrumiem no ceļa pie Vārtājas upes līdz autoceļam A9, uz ziemeļiem no autoceļa A9, uz austrumiem no autoceļa V1200, Kazdangas pagasta daļa uz austrumiem no ceļa V1200, P115, P117, V1296,

Alsungas novads,

Kuldīgas novada Gudenieku pagasts, Ēdoles pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa 1269, 1271, uz rietumiem no autoceļa 1288, uz dienvidiem no autoceļa P119, Īvandes pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa P119, uz rietumiem no autoceļa 1292, 1279, uz rietumiem no autoceļa, kas savieno autoceļu 1279 no Upītēm līdz autoceļam 1290, Kurmāles pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa 1290, uz rietumiem no autoceļa, kas savieno autoceļu 1290 no Alejām līdz autoceļam 1283, uz rietumiem no autoceļa 1283 un P112, Turlavas pagasta daļa uz ziemeļiem no autoceļa P112, Laidu pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa V1296,

Skrundas novada Rudbāržu, Nīkrāces pagasts, Raņķu pagasta daļa uz dienvidiem no autoceļa V1272 līdz robežai ar Ventas upi, Skrundas pagasts (izņemot pagasta daļa no Skrundas uz ziemeļiem no autoceļa A9 un austrumiem no Ventas upes), Skrundas pilsēta,

Vaiņodes novada Embūtes pagasta daļa uz ziemeļiem autoceļa P116, P106.

3.   Liettua

Seuraavat Liettuan alueet:

Alytaus rajono savivaldybė: Simno, Krokialaukio ir Miroslavo seniūnijos,

Birštono savivaldybė,

Kauno rajono savivaldybė: Akademijos, Alšėnų, Batniavos, Čekiškės, Ežerėlio, Kačerginės, Kulautuvos, Raudondvario, Ringaudų ir Zapyškio seniūnijos, Babtų seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio A1, Užliedžių seniūnijos dalis į vakarus nuo kelio A1 ir Vilkijos apylinkių seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 1907,

Kazlų Rūdos savivaldybė: Antanavo, Jankų, Kazlų rūdos seniūnijos dalis Kazlų Rūdos seniūnija į pietus nuo kelio Nr. 230, į vakarus nuo kelio Kokė-Užbaliai-Čečetai iki kelio Nr. 2610 ir į šiaurę nuo kelio Nr. 2610, Plutiškių seniūnijos,

Marijampolės savivaldybė: Gudelių, Igliaukos, Sasnavos ir Šunskų seniūnijos,

Molėtų rajono savivaldybė: Alantos seniūnijos dalis į rytus nuo kelio Nr. 119 ir į pietus nuo kelio Nr. 2828, Čiulėnų, Inturkės, Luokesos, Mindūnų ir Suginčių seniūnijos,

Plungės rajono savivaldybė: Alsėdžių, Babrungo, Paukštakių, Platelių ir Žemaičių Kalvarijos seniūnijos,

Prienų rajono savivaldybė: Ašmintos, Balbieriškio, Išlaužo, Jiezno, Naujosios Ūtos, Pakuonio, Prienų ir Šilavotos seniūnijos,

Skuodo rajono savivaldybės: Barstyčių, Notėnų ir Šačių seniūnijos,

Vilkaviškio rajono savivaldybės: Gižų ir Pilviškių seniūnijos.

4.   Puola

Seuraavat Puolan alueet:

w województwie warmińsko-mazurskim:

gminy Bisztynek, Sępopol i Bartoszyce z miastem Bartoszyce w powiecie bartoszyckim,

gminy Kiwity i Lidzbark Warmiński z miastem Lidzbark Warmiński w powiecie lidzbarskim,

gminy Srokowo, Barciany, część gminy Kętrzyn położona na północ od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn biegnącej do granicy miasta Kętrzyn oraz na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 591 biegnącą od miasta Kętrzyn do północnej granicy gminy i część gminy Korsze położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy łączącą miejscowości Krelikiejmy i Sątoczno i na zachód od linii wyznaczonej przez drogę łączącą miejscowości Sątoczno, Sajna Wielka biegnącą do skrzyżowania z drogą nr 590 w miejscowości Glitajny, a następnie na zachód od drogi nr 590 do skrzyżowania z drogą nr 592 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 592 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 590 w powiecie kętrzyńskim,

część gminy Wilczęta położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 509 w powiecie braniewskim,

część gminy Morąg położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową biegnącą od Olsztyna do Elbląga w powiecie ostródzkim,

gminy Godkowo i Pasłęk w powiecie elbląskim,

powiat olecki,

powiat węgorzewski,

gminy Kruklanki, Wydminy, Miłki, Giżycko z miastem Giżycko i część gminy Ryn położona na północ od linii kolejowej łączącej miejscowości Giżycko i Kętrzyn w powiecie giżyckim,

gminy Jeziorany, Jonkowo, Dywity, Dobre Miasto, część gminy Świątki położona na wschód od linii wyznaczonej przez rzekę Pasłęka, część gminy Gietrzwałd położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową i część gminy Barczewo położona na północ od linii wyznaczonej przez linię kolejową w powiecie olsztyńskim,

powiat miejski Olsztyn,

część gminy Prostki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy łączącą miejscowości Żelazki – Dąbrowskie – Długosze do południowej granicy gminy, część gminy wiejskiej Ełk położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 667 biegnącą od miejscowości Bajtkowo do miejscowości Nowa Wieś Ełcka, a następnie na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Ełk biegnącą od miejscowości Nowa Wieś Ełcka do wschodniej granicy gminy w powiecie ełckim,

część gminy Biała Piska położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę 667 biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Biała Piska, a następnie na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 58 biegnącą od miejscowości Biała Piska do wschodniej granicy gminy w powiecie piskim,

w województwie podlaskim:

gminy Wyszki, Bielsk Podlaski z miastem Bielsk Podlaski w powiecie bielskim,

gminy Łapy, Juchnowiec Kościelny, Suraż, Turośń Kościelna, część gminy Poświętne położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 681 w powiecie białostockim,

gminy Perlejewo i Drohiczyn w powiecie siemiatyckim,

gmina Ciechanowiec w powiecie wysokomazowieckim,

część gminy Bakałarzewo położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę 653 biegnącej od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą 1122B oraz na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1122B biegnącą od drogi 653 w kierunku południowym do skrzyżowania z drogą 1124B i następnie na południowy- zachód od drogi nr 1124B biegnącej od skrzyżowania z drogą 1122B do granicy z gminą Raczki w powiecie suwalskim,

gmina Szczuczyn, część gminy wiejskiej Grajewo położona na północ o linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy łączącej miejscowości: Mareckie – Łękowo – Kacprowo – Ruda, a następnie od miejscowości Ruda na północ od rzeki Binduga uchodzącej do rzeki Ełk i następnie na północ od linii wyznaczonej przez rzekę Ełk od ujścia rzeki Binduga do wschodniej granicy gminy i miasto Grajewo w powiecie grajewskim,

w województwie mazowieckim:

gminy Łaskarzew z miastem Łaskarzew, Maciejowice, Sobolew, Trojanów i część gminy Wilga położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Wilga biegnącą od wschodniej granicy gminy do ujścia dorzeki Wisły w powiecie garwolińskim,

gminy Jabłonna Lacka, Sabnie i Sterdyń w powiecie sokołowskim,

gmina Nur w powiecie ostrowskim,

gminy Grabów nad Pilicą, Magnuszew, Głowaczów, Kozienice w powiecie kozienickim,

gmina Stromiec w powiecie białobrzeskim,

w województwie lubelskim:

gminy Bełżec, Jarczów, Lubycza Królewska, Susiec, Tomaszów Lubelski i miasto Tomaszów Lubelski w powiecie tomaszowskim,

gminy Wierzbica, Rejowiec, Rejowiec Fabryczny z miastem Rejowiec Fabryczny, Siedliszcze w powiecie chełmskim,

gminy Izbica, Gorzków, Rudnik, Kraśniczyn, Krasnystaw z miastem Krasnystaw, Siennica Różana i część gminy Łopiennik Górny położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 17, część gminy Żółkiewka położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 842 w powiecie krasnostawskim,

gmina Stary Zamość, Radecznica, Szczebrzeszyn, Sułów, Nielisz, Zwierzyniec i część gminy Skierbieszów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 843 powiecie zamojskim,

gminy Biłgoraj z miastem Biłgoraj, Frampol, Goraj, Łukowa, Obsza, Tereszpol, część gminy Tarnogród położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835, część gminy Księżpol położona na południowy-wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy z miejscowości Tarnogród do miejscowości Korchów Pierwszy, a następnie przez miejscowość Zawadka do miejscowości Budzyń oraz na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od wschodniej granicy gminy przez miejscowość Budzyń do skrzyżowania z droga biegnącą do miejscowości Zawadka, część gminy Turobin położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835 w powiecie biłgorajskim,

gmina Dzwola i część gminy Chrzanów położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od zachodniej granicy gminy od miejscowości Branew Ordynacka łącząca miejscowości Chrzanów – Dąbrowa – Malinie do wschodniej granicy gminy w powiecie janowskim,

gminy Hanna, Wyryki, Urszulin, część gminy Hańsk położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 819 i część gminy wiejskiej Włodawa położona na północ od linii wyznaczonej przez północną granicę miasta Włodawa i miasto Włodawa w powiecie włodawskim,

powiat łęczyński,

gmina Trawniki w powiecie świdnickim,

gminy Serokomla i Wojcieszków w powiecie łukowskim,

gminy Milanów, Parczew, Siemień w powiecie parczewskim,

gminy Borki, Czemierniki, Radzyń Podlaski z miastem Radzyń Podlaski, Wohyń w powiecie radzyńskim,

gminy Lubartów z miastem Lubartów, Firlej, Jeziorzany, Kock, Niedźwiada, Ostrów Lubelski, Ostrówek, Serniki w powiecie lubartowskim,

gminy Jastków, Niemce i Wólka w powiecie lubelskim,

powiat miejski Lublin,

gmina Stężyca i część gminy Ryki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od północnej granicy gminy i łączącą miejscowości Ownia – Krainów do skrzyżowania z drogą nr S17, a następnie na południowy – zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S17 biegnącą od tego skrzyżowania do skrzyżowania z drogą nr 48 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 48 w powiecie ryckim,

w województwie podkarpackim:

gminy Narol, Stary Dzików i część gminy Cieszanów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 865 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą 863, a następnie na zachód od drogi nr 863 biegnącej do miejscowości Lubliniec i dalej na zachód od drogi biegnącej przez Nowy Lubliniec do północnej granicy gminy w powiecie lubaczowskim,

część gminy Adamówka położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 835 w powiecie przeworskim,

w województwie lubuskim:

gminy Nowa Sól i miasto Nowa Sól, Otyń oraz część gminy Kożuchów położona na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 283 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 290 i na północ od linii wyznaczonej przez drogę nr 290 biegnącej od miasta Mirocin Dolny do zachodniej granicy gminy, część gminy Bytom Odrzański położona na południowy wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 293 i 326, część gminy Nowe Miasteczko położona na wschód od linii wyznaczonych przez drogi 293 i 328, część gminy Siedlisko położona na południowy wschód od linii wyznaczonej przez drogę biegnącą od rzeki Odry przy południowe granicy gminy do drogi nr 326 łączącej się z drogą nr 325 biegnącą w kierunku miejscowości Różanówka do skrzyżowania z drogą nr 321 biegnącą od tego skrzyżowania w kierunku miejscowości Bielawy, a następnie przedłużoną przez drogę przeciwpożarową biegnącą od drogi nr 321 w miejscowości Bielawy do granicy gminy w powiecie nowosolskim,

gminy Czerwieńsk, Świdnica, Zabór, część gminy Bojadła położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 278 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 282 i na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 282 biegnącej od miasta Bojadła do zachodniej granicy gminy i część gminy Sulechów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr S3 w powiecie zielonogórskim,

część gminy Niegosławice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 328 w powiecie żagańskim,

powiat miejski Zielona Góra,

część gminy Skąpe położona na południe od linii wyznaczonej przez drogę 1157F biegnącą od wschodniej granicy gminy do miejscowości Węgrzynice i następnie na południe od linii wyznaczonej przez drogę nr 1225F biegnącą do miejscowości Skąpe i następnie na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 277 biegnącą od miejscowości Skąpe do południowej granicy gminy w powiecie świebodzińskim,

gmina Dąbie, część gminy Krosno Odrzańskie położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1157F biegnącą od północnej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 29, a następnie przez drogę nr 29 biegnącą od tego skrzyżowania do południowej granicy gminy, część gminy Bytnica położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 1157F w powiecie krośnieńskim,

w województwie wielkopolskim:

gminy Buk, Dopiewo, Tarnowo Podgórne, część gminy Komorniki położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5, część gminy Stęszew położona na północny – zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 5 i 32 w powiecie poznańskim,

część gminy Duszniki położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 306 biegnącą od południowej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 92 oraz na południe od linii wyznaczonej przez droge nr 92 biegnącą od wschodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą nr 306, część gminy Kaźmierz położona na południe i na wschód od linii wyznaczonych przez drogi: nr 92 biegnącą od zachodniej granicy gminy do skrzyżowania z drogą łączącą miejscowości Witkowice – Gorszewice – Kaźmierz (wzdłuż ulic Czereśniowa, Dworcowa, Marii Konopnickiej) – Chlewiska, biegnącą do wschodniej granicy gminy w powiecie szamotulskim,

gminy Lipno, Osieczna, część gminy Włoszakowice położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi 3903P biegnącą od północnej granicy gminy do miejscowości Boguszyn, a następnie przez drogę łączącą miejscowość Boguszyn z miejscowością Krzycko aż do południowej granicy gminy w powiecie leszczyńskim,

powiat miejski Leszno,

część gminy Śmigiel położona na wschód od linii wyznaczonej przez drogi nr 3903P biegnącej od południowej granicy gminy przez miejscowości Bronikowo i Morowice aż do miejscowości Śmigiel do skrzyżowania z drogą 3820P i dalej drogą 3820P, która przechodzi w ul. Jagiellońską, następnie w Lipową i Glinkową, aż do skrzyżowania z drogą S5, następnie przez drogą nr S5 do północnej granicy gminy, część gminy wiejskiej Kościan położona na południowy – wschód od linii wyznaczonej przez drogę nr 5 oraz na zachód od linii wyznaczonej przez kanał Obry, część gminy Krzywiń położona na zachód od linii wyznaczonej przez kanał Obry w powiecie kościańskim.

w województwie dolnośląskim:

gminy Jerzmanowa, Żukowice, część gminy Kotla położona na południe od linii wyznaczonej przez rzekę Krzycki Rów, część gminy wiejskiej Głogów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogi nr 12, 319 oraz 329, część miasta Głogów położona na zachód od linii wyznaczonej przez drogę nr 12 w powiecie głogowskim,

gminy Gaworzyce, Radwanice i część gminy Przemków położona na północ od linii wyznaczonej prze drogę nr 12 w powiecie polkowickim.

5.   Romania

Seuraavat Romanian alueet:

Zona orașului București,

Județul Constanța,

Județul Satu Mare,

Județul Tulcea,

Județul Bacău,

Județul Bihor,

Județul Brăila,

Județul Buzău,

Județul Călărași,

Județul Dâmbovița,

Județul Galați,

Județul Giurgiu,

Județul Ialomița,

Județul Ilfov,

Județul Prahova,

Județul Sălaj,

Județul Vaslui,

Județul Vrancea,

Județul Teleorman,

Judeţul Mehedinţi,

Județul Gorj,

Județul Argeș,

Judeţul Olt,

Judeţul Dolj,

Județul Arad,

Județul Timiș,

Județul Covasna,

Județul Brașov,

Județul Botoșani,

Județul Vâlcea,

Județul Iași,

Județul Hunedoara,

Județul Alba,

Județul Sibiu,

Județul Caraș-Severin,

Județul Neamț,

Județul Harghita,

Județul Mureș,

Județul Cluj,

Județul Maramureș.

6.   Slovakia

Region Trebišov – municipalities located east of river Bodrog

Region Michalovce – municipalities: Odorín, Petríkovce, Malčice, Markovce, Sliepkovce, Budkovce, Slavkovce, Zemplínske Kopčany, Malé Raškovce, Veľké Raškovce, Beša, Ižkovce, Drahňov, Stretavka, Stretava, Palín, Senné, Pavlovce nad Uhom, Krišovská Liesková, Vojany, Čičarovce, Veľké Kapušany, Čierne Pole, Kapušianske Kľačany, Ptrukša, Veľké Slemence, Ruská, Budince, Maťovské Vojkovce, Bajany, Vysoká nad Uhom;

Region Sobrance – municipalities Lekárovce, Pinkovce, Záhor, Bežovce;

IV OSA

Italia

Seuraavat Italian alueet:

tutto il territorio della Sardegna.