(1)

Asetuksen (EU) 2016/1076 liitteessä I luetellaan maat, joihin kyseisessä asetuksessa säädettyjä markkinoillepääsyjärjestelyjä sovelletaan.

(2)

Neuvosto hyväksyi 17 päivänä helmikuuta 2020 unionin puolesta Salomonsaarten liittymisen unionin ja Tyynenmeren valtioiden väliseen väliaikaiseen talouskumppanuussopimukseen. Salomonsaarten talletettua liittymisasiakirjansa väliaikaista talouskumppanuussopimusta sovelletaan väliaikaisesti unionin ja Salomonsaarten välillä 17 päivästä toukokuuta 2020 alkaen.

(3)

Sen vuoksi Salomonsaaret olisi sisällytettävä liitteeseen I,

(1)

Komission asetuksessa (EY) N:o 1484/95 (3) vahvistetaan siipikarjanliha- ja muna-alan sekä ovalbumiinin tuonnissa sovellettavien lisätullien järjestelmän soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt sekä edustavat hinnat.

(2)

Siipikarjanliha- ja muna-alan tuotteiden ja ovalbumiinin edustavien hintojen määrittämisen perustana olevien tietojen säännöllinen seuranta osoittaa, että on aiheellista muuttaa tiettyjen tuotteiden edustavat tuontihinnat ottaen huomioon hintojen vaihtelu alkuperän mukaan.

(3)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1484/95 olisi muutettava.

(4)

Koska on tarpeen varmistaa, että tätä toimenpidettä sovelletaan mahdollisimman pian päivitettyjen tietojen saataville asettamisen jälkeen, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

(1)

Neuvosto otti vuonna 2011 käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 990/2011 (2).

(2)

Vuonna 2013 neuvosto laajensi täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 501/2013 (3) alkuperäiset toimenpiteet koskemaan Indonesiasta, Malesiasta, Sri Lankasta ja Tunisiasta lähtöisin olevien polkupyörien tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Indonesia, Malesia, Sri Lanka tai Tunisia, jäljempänä ’riidanalainen asetus’, perusasetuksen 13 artiklan mukaisen toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen, jäljempänä ’toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus’, jälkeen.

(3)

City Cycles Industries, jäljempänä ’City Cycle’, valitti riidanalaisesta asetuksesta unionin yleiseen tuomioistuimeen.

(4)

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 501/2013 1 artiklan 1 ja 3 kohdan siltä osin, kuin ne koskevat yritystä City Cycle Industries, jäljempänä ’City Cycle’, 19 päivänä maaliskuuta 2015 asiassa T-413/13 City Cycle Industries vastaan neuvosto antamassaan tuomiossa.

(5)

Unionin yleisen tuomioistuimen 19 päivänä maaliskuuta 2015 antamaa tuomiota koskevat valitukset hylättiin 26 päivänä tammikuuta 2017 yhdistetyissä asioissa C-248/15P, C-254/15P ja C-260/15P (4) City Cycle Industries vastaan neuvosto annetussa unionin tuomioistuimen tuomiossa.

(6)

Unionin tuomioistuimen antaman tuomion jälkeen komissio aloitti 11 päivänä huhtikuuta 2017 julkaistulla ilmoituksella (5) osittain uudelleen riidanalaisen asetuksen hyväksymiseen johtaneen, toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuonnissa riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka, ja jatkoi tutkimusta siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni. Uudelleenaloittaminen rajoittui unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöönpanoon City Cyclen osalta. Kyseisen uudelleenaloittamisen seurauksena komissio antoi 9 päivänä tammikuuta 2018 täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/28 (6) polkupyörien tuonnissa sovellettavan lopullisen polkumyyntitullin ottamisesta uudelleen käyttöön yrityksen City Cycle Industries osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka, jäljempänä ’City Cyclea koskeva asetus’.

(7)

Unionin tuomioistuin totesi 19 päivänä syyskuuta 2019 asiassa C-251/18 Trace Sport SAS, joka koski tuomioistuimen Rechtbank Noord-Holland tekemää ennakkoratkaisupyyntöä, että riidanalainen asetus (7) oli pätemätön Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuonnin osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu kyseinen maa. Unionin tuomioistuin totesi, että riidanalainen asetus ei sisältänyt yksilöllistä tarkastelua kiertämiskäytännöistä, joita Kelani Cycles ja Creative Cycles mahdollisesti harjoittivat. Unionin tuomioistuin totesi, että Sri Lankassa tapahtuvaa jälleenlaivausta koskevat päätelmät eivät voi oikeudellisesti perustua vain kahteen neuvoston tekemään havaintoon, jotka olivat ensinnäkin se, että unionin ja Sri Lankan välisen kaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos, ja toiseksi se, että jotkin vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet tutkimuksessa yhteistyötä. Tällä perusteella unionin tuomioistuin totesi riidanalaisen asetuksen pätemättömäksi Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuonnin osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu kyseinen maa.

(8)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 266 artiklan mukaisesti unionin toimielinten on toteutettava 19 päivänä syyskuuta 2019 annetun tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

(9)

Jos unionin tuomioistuimen antamalla tuomiolla kumotaan asetus, jolla polkumyyntitullit on otettu käyttöön, tai todetaan, että kyseinen asetus on pätemätön, toimielin, jonka on toteutettava kyseisen tuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet, voi jatkaa kyseisen asetuksen taustalla olevaa menettelyä, vaikka tällaisesta toimivallasta ei nimenomaisesti säädetä sovellettavassa säännöstössä (8).

(10)

Lisäksi asianomainen toimielin voi – paitsi jos todettu sääntöjenvastaisuus on johtanut koko menettelyn lainvastaisuuteen – jatkaa menettelyä vain siitä vaiheesta, jossa tämä sääntöjenvastaisuus tapahtui, sellaisen toimen antamiseksi, jolla pyritään korvaamaan aikaisempi kumottu tai pätemättömäksi todettu säädös (9). Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että tilanteessa, jossa hallinnollisen menettelyn päättävä säädös kumotaan, kumoaminen ei välttämättä vaikuta valmisteleviin säädöksiin, kuten tässä tapauksessa kiertämisen vastaisen menettelyn vireillepanoon komission asetuksella (EU) N:o 875/2012 (10).

(11)

Näin ollen komissio voi korjata ne riidanalaisen asetuksen osat, jotka johtivat sen pätemättömäksi toteamiseen, ja jättää voimaan ne osat, joihin unionin tuomioistuimen tuomio ei vaikuta (11).

(12)

Komissio vahvistaa riidanalaiseen asetukseen sisältyvät johdanto-osan 1–23 kappaleet. Tuomiolla ei ole vaikutusta niihin.

(13)

Unionin tuomioistuimen 2 päivänä joulukuuta 2019 asiassa C-251/18 Trace Sport SAS antaman tuomion jälkeen komissio julkaisi täytäntöönpanoasetuksen (12), jolla aloitettiin uudelleen riidanalaisen asetuksen hyväksymiseen johtanut toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuonnissa riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka, ja jatkoi tutkimusta siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni, jäljempänä ’uudelleenaloittamista koskeva asetus’.

(14)

Uudelleenaloittaminen koskee ainoastaan unionin tuomioistuimen asiassa C-251/18 Trace Sport SAS antaman tuomion täytäntöönpanoa. Unionin tuomioistuimen kyseisessä tuomiossa toteama lainvastaisuus liittyy asetuksen (EY) N:o 2016/1036, sellaisena kuin se oli kyseisenä ajankohtana, 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun unionin toimielinten velvoitteeseen kantaa todistustaakka.

(15)

Koska unionin tuomioistuimen asiassa C-251/18 toteama lainvastaisuus ei vaikuta City Cyclea koskevaan asetukseen, Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuonnissa sovellettavaa lopullista polkumyyntitullia yrityksen City Cycle Industries osalta riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka, ei tarkastella tässä menettelyssä.

(16)

Komissio ilmoitti vientiä harjoittaville Sri Lankan tuottajille, Sri Lankan viranomaisten edustajille, unionin tuotannonalalle ja muille asianomaisille osapuolille, joita asian tiedettiin toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen perusteella koskevan, tutkimuksen aloittamisesta uudelleen. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulluksi tulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa uudelleenaloittamista koskevassa asetuksessa asetetussa määräajassa. Yksikään asianomaisista osapuolista ei pyytänyt kuulemista komission eikä kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(17)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti on perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävä kirjattavaksi sen varmistamiseksi, että jos tutkimuksessa todetaan toimenpiteitä kierretyn, tuonnista voidaan kantaa asianmukainen polkumyyntitulli kyseisen tuonnin kirjaamisen aloittamispäivästä lukien.

(18)

Komissio asetti 2 päivänä joulukuuta 2019 uudelleenaloittamista koskevalla asetuksella Sri Lankasta lähetettyjen polkupyörien tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka.

(19)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on sama kuin riidanalaisessa asetuksessa eli Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevat moottorittomat polkupyörät (myös kolmipyöräiset tavarankuljetuspolkupyörät, ei kuitenkaan yksipyöräiset), jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8712 00 30 ja ex 8712 00 70 (Taric-koodit 8712003010 ja 8712007091) ja jotka on lähetetty Sri Lankasta, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka.

(20)

Unionin tuomioistuin katsoi ensinnäkin, että riidanalainen asetus ei sisältänyt yksilöllistä tarkastelua kiertämiskäytännöistä, joita Kelani Cycles ja Creative Cycles mahdollisesti harjoittivat. Unionin tuomioistuin totesi, että Sri Lankassa tapahtuvaa jälleenlaivausta koskevat päätelmät eivät voi oikeudellisesti perustua vain kahteen neuvoston tekemään havaintoon, jotka olivat ensinnäkin se, että unionin ja Sri Lankan välisen kaupan rakenteessa oli tapahtunut muutos, ja toiseksi se, että jotkin vientiä harjoittavat tuottajat eivät tehneet tutkimuksessa yhteistyötä.

(21)

Tuomiossa ei myöskään kyseenalaisteta sitä, että neuvostolla oli oikeus katsoa yrityksen Kelani Cycles olleen tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytynyt osapuoli ja että Sri Lankassa esiintyi merkittävässä määrin yhteistyöstä kieltäytymistä kansallisella tasolla (yritykset, jotka eivät toimineet yhteistyössä tai vetäytyivät yhteistyöstä, muodostivat 75 prosenttia Sri Lankan kokonaisviennistä raportointijakson aikana). Creative Cycles ei tehnyt tutkimuksessa yhteistyötä. Näin ollen riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 35–42 kappaleet vahvistetaan.

(22)

Neuvosto oli todennut riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 93–96 kappaleessa, että oli olemassa perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua näyttöä siitä, että polkumyyntitullin korjaava vaikutus vaarantuu. Tämä päätelmä vahvistetaan.

(23)

Neuvosto oli havainnut riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 97 ja 98 sekä 107–110 kappaleessa näyttöä polkumyynnistä verrattuna aiemmin samankaltaiselle tuotteelle perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettyihin normaaliarvoihin. Tämä päätelmä vahvistetaan.

(24)

Riidanalainen asetus todettiin pätemättömäksi, koska neuvosto ei pystynyt antamaan riittävää näyttöä kiertämiskäytäntöjen esiintymisestä yksittäisten yritysten osalta. Muistutettakoon, että kiertämiskäytäntöjen esiintyminen voidaan todeta muun muassa jälleenlaivauksen tai kokoonpanotoiminnan perusteella.

(25)

Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aikana kuusi srilankalaista yritystä esitti vapautusta koskevan pyynnön perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Näiden kuuden yrityksen osuus Sri Lankasta unioniin suuntautuvasta kokonaistuonnista oli 69 prosenttia kyseisessä tutkimuksessa määritellyllä raportointijaksolla (1 päivän syyskuuta 2011 ja 31 päivän elokuuta 2012 välinen aika). Näistä kuudesta yrityksestä kolme vapautettiin laajennetuista tulleista, ja yksi lopetti yhteistyön. Kahden jäljelle jääneen yrityksen (Kelani Cycles ja City Cycle Industries) vapautusta koskevat pyynnöt hylättiin, koska kyseiset yritykset eivät kyenneet osoittamaan, etteivät ne olleet osallisina kiertämiskäytännöissä. Kuten riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 37–42 ja 144, 146–149 kappaleessa mainitaan, nämä päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(26)

Uudelleenaloitetussa tutkimuksessa kävi ilmi, että yrityksen tasolla ei ollut saatavilla näyttöä, joka tukisi jälleenlaivausta koskevaa päätelmää. Sen vuoksi pääteltiin, että jälleenlaivausta ei voitu vahvistaa.

(27)

Saatavilla oleva näyttö osoitti kuitenkin, että kokoonpanotoimintaan perustuvia kiertämiskäytäntöjä esiintyi. Näyttö perustui yritysten City Cycle ja Kelani Cycles toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aikana toimittamiin olemassa oleviin tietoihin. Neuvosto ei ollut aiemmin analysoinut kyseisiä tietoja yksityiskohtaisesti, koska se katsoi, ettei se ollut tarpeen kiertämiskäytäntöjen osoittamiseksi oikeudellisesti riittävällä tavalla. Koska tuomioistuin on selventänyt sovellettavaa oikeusperiaatetta, komissio katsoi aiheelliseksi arvioida uudelleen kaiken hallinnolliseen asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön tuomioistuimen asiassa C-251/18 Trace Sport SAS antaman tuomion päätelmien mukaisesti.

(28)

Kuten johdanto-osan 3–5 kappaleessa todetaan, komissio aloitti vuonna 2017 uudelleen yritystä City Cycle koskevan tutkimuksen. City Cyclea koskevan asetuksen johdanto-osan 22–25 kappaleessa esitettiin yksityiskohtaisesti City Cyclea koskeva näyttö, joka osoittaa, että Sri Lankassa harjoitettiin kokoonpanotoimintaan perustuvaa kiertämistä. Koska yritys ei tehnyt riittävästi yhteistyötä eikä pystynyt omien tietojensa perusteella osoittamaan, ettei se kiertänyt toimenpiteitä, perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan nojalla esitettyä City Cyclen vapautusta koskevaa pyyntöä ei voitu katsoa oikeutetuksi. Kuten City Cyclea koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, tuomioistuimen asiassa C-251/18 antama tuomio ei vaikuta City Cyclea koskevaan asetukseen.

(29)

Toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aikana Kelani Cycles ei pystynyt osoittamaan, että sille olisi myönnettävä vapautus, kuten riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 39, 40 ja 146–149 kappaleessa selitetään. Yrityksen yhteistyön ei katsottu olevan riittävää, joten sovellettiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohtaa.

(30)

Lisäksi toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa vahvistettiin, että yritykseen Creative Cycles etuyhteydessä oleva yritys Great Cycles oli polkupyörän osien toimittaja yritykselle Kelani Cycles. Niin Great Cycles kuin Creative Cycles ovat sijoittautuneet Sri Lankaan, ja yrityksen Kelani Cycles ja näiden yritysten väliset yhteydet ylittivät tavanomaisen ostajan ja myyjän suhteen. Näiden kolmen yrityksen välistä suhdetta ei voitu selvittää toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa, koska Kelani Cycles ei toiminut yhteistyössä. Lisäksi Kelani Cycles perustettiin joulukuussa 2011 sen jälkeen, kun komission yksiköt olivat tutkineet yrityksen Creative Cycles ja siihen etuyhteydessä olevan yrityksen Great Cycles alkuperäpetosten osalta, minkä seurauksena Creative Cycles lopetti polkupyörien kokoonpanotoimintansa. Creative Cycles ei tehnyt yhteistyötä toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa. Lisäksi toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa havaittiin, että Kelani Cycles oli suuntautunut vientiin ja keskittyi unionin markkinoille. Kelani Cycles aloitti polkupyörien viennin unionin markkinoille elokuussa 2012. Tuotannossa käytettyjen osien havaittiin myös olevan pääasiassa peräisin Kiinasta. Tämän vuoksi pääteltiin, että perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyt edellytykset täyttyivät.

(31)

Tämän jälkeen komissio tutki perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt edellytykset sen määrittämiseksi, voidaanko yrityksen Kelani Cycles harjoittamaa toimintaa pitää kokoonpanotoimintana, jolla kierretään voimassa olevia lopullisia polkumyyntitulleja, ja oliko

(32)

Kelani Cycles ilmoitti ostavansa polkupyörän osia Kiinasta mutta myös yritykseltä Great Cycles, joka on srilankalainen yritys. Kelani Cycles väitti, että viimeksi mainitulta ostetut osat olivat Sri Lankasta peräisin, mutta tutkimuksessa kävi ilmi, että Great Cycles valmisti näitä polkupyörän osia Kiinasta ostetuilla osilla (rungot ja haarukat) (yli 60 prosenttia kokoonpannun tuotteen osien kokonaisarvosta), kun taas Great Cyclesin valmistusprosessiin tuoma lisäarvo oli alle 25 prosenttia ja koostui pääasiassa hitsauksesta ja maalauksesta. Sen vuoksi analogisesti (13) perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti katsottiin, että Great Cyclesiltä ostetut osat olivat peräisin Kiinasta.

(33)

Komissio katsoi kaikkien Kelani Cyclesin polkupyörien kokoonpanossa käyttämien osien osalta, että luotettavin lähde olivat paikan päällä toimitetut eri polkupyörätyyppien kustannuserittelyt. Tämän perusteella komissio päätteli, että Kiinasta ostetut osat (myös Great Cyclen toimittamat osat), joita Kelani Cycles käytti unioniin vietyjen polkupyörien kokoamiseen, muodostivat polkupyörätyypistä riippuen 80–100 prosenttia kaikista kootun polkupyörän osista.

(34)

25 prosentin arvonlisäystesti perustui Kelani Cyclesin toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aikana ilmoittamiin kokoonpanokustannuksiin. Arvonlisäys laskettiin Kiinasta tuotujen osien perusteella (ks. johdanto-osan 32 ja 33 kappale). Sri Lankasta ostettujen osien (renkaiden) arvo arvioitiin niiden tuotelajikohtaisten kustannuserittelyjen perusteella, jotka toimitettiin toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aikana paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa. Kiinasta tuotujen osien arvonlisäys kokoonpanotoiminnan aikana oli tämän seurauksena alle 25 prosenttia valmistuskustannuksista.

(35)

Perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädettyjen kriteerien osalta voidaan todeta, että kuten johdanto-osan 24 ja 25 kappaleessa todetaan, toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen päätelmät eivät muuttuneet, minkä vuoksi ne vahvistettiin.

(36)

Sen vuoksi vahvistettiin kokoonpanotoimintaan perustuvien kiertämiskäytäntöjen esiintyminen valtion tasolla Sri Lankassa sillä perusteella, että edellä esitetty yritystasolla saatavilla oleva näyttö on osoitus kiertämiskäytännöistä. Koska yhteistyöstä kieltäytymisen aste Sri Lankassa oli korkea (ks. johdanto-osan 21 kappale), tätä päätelmää vastaan ei löytynyt väitteitä.

(37)

Näin ollen perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kokoonpanotoiminnan esiintyminen Sri Lankassa vahvistettiin.

(38)

Koska Kelani Cycles ei tehnyt riittävästi yhteistyötä eikä pystynyt omien tietojensa perusteella osoittamaan, ettei se kiertänyt toimenpiteitä, sen perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan nojalla esittämää vapautusta koskevaa pyyntöä ei voitu katsoa oikeutetuksi.

(39)

Kun otetaan huomioon yrityksen tilanne sen peruutettua vapautusta koskevan pyyntönsä toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aikana (ks. johdanto-osan 21 kappale), tuomioistuimen tuomio ei vaikuta riidanalaisen asetuksen johdanto-osan 36 kappaleeseen, ja näin ollen se vahvistetaan. Sen vuoksi kyseiselle yritykselle ei voitu myöntää vapautusta.

(40)

Osapuolille ilmoitettiin keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella polkupyörien tuonnissa, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka, aiottiin ottaa uudelleen käyttöön lopullinen polkumyyntitulli. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä tästä ilmoituksesta johtuvia huomautuksia. Huomautuksia ei saatu.

(41)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan aiheelliseksi laajentaa alkuperäiset toimenpiteet koskemaan Sri Lankasta lähetettyjen moottorittomien polkupyörien (myös kolmipyöräisten tavarankuljetuspolkupyörien, ei kuitenkaan yksipyöräisten), jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8712 00 30 ja ex 8712 00 70 (Taric-koodit 8712003010 ja 8712007091), tuontia riippumatta siitä, onko alkuperämaaksi ilmoitettu Sri Lanka.

(42)

Kuten johdanto-osan 9–11 kappaleessa mainitaan, toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus aloitettiin uudelleen siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus ilmeni. Komissio korjasi meneillään olevalla uudelleenaloittamisella riidanalaisen asetuksen ne osat, jotka johtivat sen pätemättömäksi toteamiseen. Ne riidanalaisen asetuksen osat, joihin tuomioistuimen tuomio ei vaikuttanut, pysyivät voimassa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan hallinnollisen menettelyn jatkamista ja polkumyyntitullien ottamista uudelleen käyttöön tuonnissa, joka tapahtui pätemättömäksi todetun asetuksen soveltamisaikana, ei voida pitää taannehtivuuskiellon vastaisena (14).

(43)

Kun otetaan huomioon kiertämisen vastaisen välineen erityisluonne eli se, että se on tarkoitettu suojaamaan polkumyynnin vastaisen välineen tehokkuutta, ja koska tutkimuksessa tuli yritysten ilmoittamien tietojen perusteella esiin näyttöä, joka viittaa kiertämiskäytäntöjen esiintymiseen, komissio katsoo näin ollen aiheelliseksi ottaa toimenpiteet uudelleen käyttöön toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen aloittamispäivästä (eli 25 päivästä syyskuuta 2012) alkaen.

(44)

Tämä asetus on perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukainen,

(1)

Direktiivin 96/23/EY 29 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että kolmannet maat, joista jäsenvaltiot saavat tuoda mainitun direktiivin soveltamisalaan kuuluvia eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita, toimittavat jäämiä koskevat valvontasuunnitelmat, jotka sisältävät vaadittavat takeet, jäljempänä ’suunnitelmat’. Suunnitelmien olisi katettava vähintään mainitun direktiivin liitteessä I luetellut jäämäryhmät ja aineet.

(2)

Komission päätöksellä 2011/163/EU (2) hyväksytään tiettyjen kolmansien maiden toimittamat suunnitelmat, jotka koskevat tiettyjä kyseisen päätöksen liitteessä lueteltuja eläimiä ja eläinperäisiä tuotteita, jäljempänä ’luettelo’.

(3)

Bosnia ja Hertsegovina on toimittanut komissiolle vesiviljelyä koskevan suunnitelman, joka kattaa ainoastaan eväkalat. Sen vuoksi luettelossa olisi täsmennettävä, että vesiviljelyä koskeva hyväksyntä rajataan koskemaan ainoastaan eväkaloja.

(4)

Botswana sisältyy luetteloon nautojen, hevosten ja tarhatun riistan osalta. Kyseinen kolmas maa ilmoitti kuitenkin komissiolle, ettei se enää vie eläviä hevosia eikä tarhatun riistan lihaa unioniin. Sen vuoksi hevosia ja tarhattua riistaa koskeva merkintä olisi poistettava luettelosta Botswanan osalta.

(5)

Iran on toimittanut komissiolle vesiviljelyä koskevan suunnitelman, joka kattaa ainoastaan äyriäiset. Sen vuoksi luettelossa olisi täsmennettävä, että vesiviljelyä koskeva hyväksyntä rajataan koskemaan ainoastaan äyriäisiä.

(6)

Myanmarin liiton tasavalta on toimittanut komissiolle hunajaa koskevan suunnitelman. Kyseinen suunnitelma tarjoaa riittävät takeet, ja se olisi hyväksyttävä. Sen vuoksi luetteloon olisi lisättävä hunajaa koskeva merkintä Myanmarin kohdalle.

(7)

Uusi-Kaledonia sisältyy luetteloon nautojen, vesiviljelyn, luonnonvaraisen riistan, tarhatun riistan ja hunajan osalta. Kyseinen kolmas maa ilmoitti kuitenkin komissiolle, että se ei enää vie naudanlihaa eikä luonnonvaraista riistaa unioniin ja että sen vesiviljelysuunnitelma kattaa ainoastaan äyriäiset. Sen vuoksi luettelosta olisi Uuden-Kaledonian kohdalta poistettava nautoja ja luonnonvaraista riistaa koskeva merkintä ja luettelossa olisi täsmennettävä, että vesiviljelyä koskeva hyväksyntä rajataan koskemaan ainoastaan äyriäisiä.

(8)

Sierra Leone on toimittanut komissiolle hunajaa koskevan suunnitelman. Kyseinen suunnitelma tarjoaa riittävät takeet, ja se olisi hyväksyttävä. Sen vuoksi luetteloon olisi lisättävä Sierra Leonea koskeva kohta hunajan osalta.

(9)

Suriname sisältyy luetteloon vesiviljelyn osalta. Suriname ilmoitti kuitenkin komissiolle, ettei se enää vie vesiviljelytuotteita unioniin. Sen vuoksi luettelosta olisi poistettava Surinamea koskeva kohta vesiviljelyn osalta.

(10)

Tunisia sisältyy tällä hetkellä luetteloon siipikarjan, vesiviljelyn ja luonnonvaraisen riistan osalta. Kyseinen kolmas maa on toimittanut komissiolle siipikarjaa koskevan suunnitelman, joka ei tarjoa riittäviä takeita, ja vesiviljelyä koskevan suunnitelman, joka kattaa ainoastaan eväkalat. Sen vuoksi luettelosta olisi Tunisian kohdalta poistettava siipikarjaa koskeva merkintä ja luettelossa olisi täsmennettävä, että vesiviljelyä koskeva hyväksyntä rajataan koskemaan ainoastaan eväkaloja.

(11)

Vaikka Kosovo (*) ei ole toimittanut siipikarjaa koskevaa suunnitelmaa, se on antanut takeet joko jäsenvaltioista tai sellaisista kolmansista maista peräisin olevan siipikarjaraaka-aineen osalta, jotka on hyväksytty viemään kyseistä raaka-ainetta Euroopan unioniin. Luetteloon olisi tämän vuoksi lisättävä siipikarjan osalta Kosovoa koskeva kohta asianmukaisine alaviitteineen.

(12)

Sen vuoksi päätöstä 2011/163/EU olisi muutettava.

(13)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

1)

Euroopan vakausmekanismin rahoitustuki päättyi 21 päivänä elokuuta 2018, minkä jälkeen Kreikkaan sovellettiin tiukennettua valvontaa komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1192 (2)mukaisesti kuuden kuukauden ajan 21 päivästä elokuuta 2018. Tiukennettua valvontaa on tämän jälkeen jatkettu kolme kertaa (3) kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan, viimeksi 21 päivästä helmikuuta 2020.

2)

Kreikka on saanut vuodesta 2010 lähtien huomattavan määrän rahoitustukea, minkä johdosta Kreikan velat euroalueen jäsenvaltioille, Euroopan rahoitusvakausvälineelle ja Euroopan vakausmekanismille ovat yhteensä 243 700 miljoonaa euroa. Kreikka sai eurooppalaisilta kumppaneiltaan rahoitustukea edullisin ehdoin, minkä lisäksi velan saattamiseksi kestävämmälle pohjalle toteutettiin useita toimenpiteitä vuonna 2012 ja jälleen vuonna 2017 Euroopan vakausmekanismin avulla. Euroryhmä pääsi 22 päivänä kesäkuuta 2018 poliittiseen yhteisymmärrykseen lisätoimenpiteiden toteuttamisesta velkakestävyyden varmistamiseksi. Joistakin näistä toimenpiteistä, mukaan lukien sellaisten määrien siirto, jotka vastaavat euroalueen kansallisten keskuspankkien hallussa nettorahoitusvaroja koskevan sopimuksen ja arvopaperimarkkinaohjelman puitteissa olevista Kreikan joukkovelkakirjoista saatavia tuloja, voidaan sopia euroryhmässä kahdesti vuodessa. Tämä edellyttää, että tiukennetun valvonnan puitteissa annettujen raporttien perusteella Kreikka noudattaa ohjelman jälkeisiä poliittisia sitoumuksia. Tältä osin euroryhmässä huhtikuussa 2019, joulukuussa 2019 ja kesäkuussa 2020 aikaansaatujen sopimusten jälkeen käynnistettiin politiikkatoimista riippuvien velkatoimenpiteiden ensimmäisten kolmen erän maksaminen.

3)

Kreikka on euroryhmässä sitoutunut jatkamaan kaikkia Euroopan vakausmekanismin vakaustukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, mukaisesti hyväksyttyjä keskeisiä uudistuksia, saattamaan ne päätökseen ja turvaamaan ohjelmassa ja sitä edeltävissä ohjelmissa hyväksyttyjen tärkeiden uudistusten tavoitteet. Kreikka on myös sitoutunut toteuttamaan erityistoimia seuraavilla aloilla: finanssipolitiikka ja julkisen talouden rakenne, sosiaalipalvelut, rahoitusvakaus, työ- ja tuotemarkkinat, yksityistäminen ja julkishallinnon uudistaminen. Näillä erityistoimilla, jotka esitetään euroryhmän 22 päivänä kesäkuuta 2018 antaman lausunnon liitteenä, voidaan osaltaan puuttua Kreikan makrotalouden liiallisiin epätasapainoihin sekä talousvaikeuksien todellisiin tai mahdollisiin syihin.

4)

Komissio julkaisi 26 päivänä helmikuuta 2020 Kreikkaa koskevan vuoden 2020 maaraportin. (4) Komissio päätteli, että Kreikan makrotaloudessa on liiallisia epätasapainoja. (5) Vaikka edistystä on havaittavissa useilla aloilla, jäljellä on edelleen merkittäviä heikkouksia ja pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka liittyvät suureen julkiseen velkaan, järjestämättömien lainojen suureen määrään pankkien taseissa ja ulkoiseen sektoriin tilanteessa, jossa kasvupotentiaali on edelleen alhainen ja työttömyysaste korkea. Vuoden 2019 lopussa Kreikan julkinen velka oli 176,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä on korkein taso unionissa. Ulkomainen nettovarallisuusasema, joka oli -150,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, on edelleen erittäin negatiivinen, joskin siihen sisältyy suuri ulkomainen julkinen velka erittäin edullisin ehdoin. Vaikka vaihtotaseen alijäämä on supistunut huomattavasti viime vuosina, se ei edelleenkään riitä tukemaan erittäin suuren ulkomaisen nettovarallisuusaseman supistamista maltilliselle tasolle tyydyttävällä vauhdilla. Työttömyysaste on jatkanut laskuaan vuoden 2013 huippulukemasta, joka oli 27,8 prosenttia, mutta se oli helmikuussa 2020 yhä 16,1 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys (11,9 prosenttia vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä) ja nuorisotyöttömyys (35,6 prosenttia helmikuussa 2020) ovat edelleen korkealla tasolla, vaikka ne ovatkin laskeneet huomattavasti kriisin aikaisiin huippulukemiin verrattuna (pitkäaikaistyöttömyys oli korkeimmillaan 19,9 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä ja nuorisotyöttömyys 60,2 prosenttia helmikuussa 2013).

5)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se on merkittävä talouden häiriö, jolla on vakavia kielteisiä vaikutuksia Euroopan unionin makrotalouden näkymiin. Kreikka kärsii todennäköisesti pandemiasta erityisen paljon taloutensa alakohtaisen koostumuksen vuoksi. Komission kesän 2020 talousennusteen mukaan Kreikan talous voisi supistua (X prosenttia) vuonna 2020. Tämän jälkeen elpymisen pitäisi tapahtua ripeästi vuonna 2021, mutta kriisistä ei palauduta täydellisesti vuoden aikana. Ennusteeseen liittyy edelleen paljon epävarmuutta. Pandemia johtaa todennäköisesti julkisen velan merkittävään kasvuun ja kumoaa osan aiempina vuosina havaitusta työttömyyden laskusta. Nopea paluu kasvuun on keskeinen tekijä työllisyyden pitkäaikaisen heikkenemisen (hystereesivaikutus) ehkäisemisessä ja kriisin sosioekonomisten vaikutusten rajoittamisessa. Taantuman syvyys heijastaa matkailualan suurta osuutta, koska se kärsii suuresta epävarmuudesta matkustusrajoitusten poistamisen suhteen. Myös merenkulku- ja kuljetussektoreilla edessä on todennäköisesti voimakas laskusuhdanne maailmankaupan supistumisen myötä.

6)

Pandemian puhkeamisen jälkeen EU ja sen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet ennennäkemättömiä toimenpiteitä ihmishenkien pelastamiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. Kreikka on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin kriisi on erityisesti vaikuttanut. EU on tukenut kansallisia toimia terveyskriisin lieventämiseksi ja talouskriisin vaikutusten pehmentämiseksi. EU on lisännyt määrärahoja viruksen torjuntaan, ottanut käyttöön vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen, käyttänyt valtiontukisääntöjen täyttä joustavuutta ja ehdottanut uutta SURE-tukivälinettä, jolla lievennetään hätätilanteesta aiheutuvaa työttömyysriskiä ja autetaan näin ihmisiä pysymään työelämässä Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin toteuttamien toimien lisäksi EU tarjoaa yli 500 miljardia euroa työntekijöiden ja yritysten tukemiseen. Tätä taustaa vasten komissio ehdotti 27 päivänä toukokuuta 2020 Euroopan parlamentille ja neuvostolle elpymis- ja palautumistukivälineen perustamista, jotta voidaan antaa merkittävää tukea jäsenvaltioiden talouksia vahvistavien uudistusten ja investointien toteuttamiseen.

7)

Covid-19-pandemian keskipitkän ja pitkän aikavälin seuraukset riippuvat ratkaisevasti siitä, kuinka nopeasti jäsenvaltioiden taloudet toipuvat kriisistä. Tämä riippuu toimenpiteistä, joita jäsenvaltiot toteuttavat kriisin sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten lieventämiseksi EU:n tuella. Muiden jäsenvaltioiden tavoin Kreikan olisi voitava hyötyä EU:n elpymispaketista, joka auttaa rahoittamaan keskeisiä uudistuksia ja investointeja, joilla pyritään lisäämään kasvupotentiaalia ja parantamaan talouden häiriönsietokykyä. Näin vältetään maiden välisten erojen kasvu unionissa.

8)

Komissio julkaisi kuudennen arviointikertomuksensa (6) Kreikkaan sovellettavasta tiukennetusta valvonnasta 20 päivänä toukokuuta 2020. Siinä todetaan, että kun otetaan huomioon koronaviruspandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet, Kreikka on toteuttanut tarvittavat toimet täyttääkseen vaaditut uudistussitoumuksensa. Arvioinnissa otettiin huomioon Kreikan viranomaisten tiivis yhteistyö EU:n toimielinten kanssa ja todettiin, että on tarpeen asettaa etusijalle toimintalinjat, joissa keskitytään hätätoimenpiteiden toteuttamiseen pandemian johdosta. Tätä taustaa vasten kertomuksessa todetaan, että rajoittamistoimenpiteiden sivuvaikutuksena oli, että ne vaikuttivat kielteisesti uudistusten täytäntöönpanokapasiteettiin tarkastelukaudella. Kertomuksessa korostetaan niin ikään, että tulevaisuudessa on ratkaisevan tärkeää ylläpitää uudistusvauhtia ja tarvittaessa kiristää sitä, kun elpyminen on saatu käyntiin.

9)

Neuvosto tarkasteli vuoden 2020 kansallista uudistusohjelmaa sekä vuoden 2020 vakausohjelmaa komission vuonna 2020 toteuttaman perusteellisen tarkastelun ja komission arvion huomioon ottaen. Neuvosto otti huomioon tarpeen puuttua pandemiaan ja helpottaa talouden elpymistä ensimmäisenä välttämättömänä askeleena epätasapainojen korjaamiseksi. Se suositteli (7), että Kreikka toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet pandemian torjumiseksi muun muassa parantamalla terveydenhuoltojärjestelmän selviytymiskykyä, toteuttamalla työajan lyhentämisjärjestelyjä ja varmistamalla tuloksellisen aktivointituen kriisin työllisyys- ja sosiaalivaikutusten lieventämiseksi, ottamalla käyttöön toimenpiteitä likviditeetin tarjoamiseksi ja edistämällä julkisia ja yksityisiä investointeja useilla ensisijaisilla investointialoilla, kuten vihreässä siirtymässä ja digitaalisessa muutoksessa. Lisäksi neuvosto kehotti viranomaisia jatkamaan ja täydentämään ohjelman jälkeisten sitoumusten mukaisia uudistuksia talouden kestävän elpymisen käynnistämiseksi, kun covid-19-pandemian vuoksi asetetut rajoitukset asteittain poistuvat.

10)

Kreikan pankkisektorista on tullut vakaampi ja häiriönsietokykyisempi Euroopan vakausmekanismin ohjelman päättymisen jälkeen, mutta jäljellä on edelleen vanhoja riskejä ja merkittäviä taustalla olevia haavoittuvuuksia, joita koronavirusepidemian todennäköinen merkittävä kielteinen vaikutus vahvistaa. Pankeilla on riittävästi likviditeettiä, mutta järjestämättömien lainojen määrä oli joulukuussa 2019 edelleen suuri, 68,5 miljardia euroa eli 40,6 prosenttia asiakkaille myönnettyjen lainojen bruttomäärästä. (8) Pandemia saattaa pysäyttää järjestämättömien lainojen määrän asteittaisen vähenemisen maaliskuun 2016 huippulukemasta, joka oli 107,2 miljardia euroa, minkä jälkeen määrä supistui syyskuun 2019 loppuun mennessä 71,2 miljardiin euroon. Lisäksi nykyinen talouden häiriö vaikuttaa pankkien järjestämättömien lainojen vähentämisstrategioihin ja järjestämättömien lainojen jälkimarkkinoihin sekä tällaisten lainojen arvopaperistamista tukevan Hercules-järjestelmän täytäntöönpanoon. Järjestelmään sisältyvät ensimmäiset rahoitustoimet on jo toteutettu onnistuneesti. Kreikan pankkien pääomatilanne on lakisääteisten vaatimusten mukainen, mutta sen valvontavaatimukset ja pääomatarpeet kasvavat, jotta järjestämättömien lainojen velkavivun vähentämisprosessi voidaan rahoittaa keskipitkällä aikavälillä. Pankkien kannattavuus on heikko. Tämän seurauksena Kreikan pankit ovat erityisen alttiita varainhankintakustannusten kasvulle ja omaisuuserien laadun uudelle heikkenemiselle covid-19-pandemian vuoksi. Viranomaiset toteuttavat toimia, joilla tuetaan kriisistä kärsivien yritysten rahoituksen saantia ja täydennetään liikepankkien ja luotonhallinnoijien palveluja. Ne ovat myös sitoutuneet edistämään keskeisiä rahoitusalan uudistuksia ja parantamaan olemassa olevia välineitä järjestämättömien lainojen selvittämiseksi. Nämä toimet ovat tarpeen, jotta voidaan korjata covid-19-pandemian kielteiset vaikutukset käynnissä olevien ja aiempien uudistusaloitteiden toteuttamisvauhtiin. Näillä uudistuksilla, kuten hajanaisen maksukyvyttömyysjärjestelmän uudistamisella, voidaan lieventää kriisin keskipitkän aikavälin vaikutusta yksityisen sektorin velkaantumiseen.

11)

Viime vuosina saavutetusta edistyksestä huolimatta Kreikalla on edelleen vastassaan suuria liiketoimintaympäristöön ja oikeuslaitokseen liittyviä haasteita. Viranomaiset jatkavat pyrkimyksiään parantaa talouden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä huolimatta koronaviruspandemian aiheuttamista muuttuvista painopisteistä ja vaikeuksista. Vaikka Kreikka on edistynyt esimerkiksi lyhentämällä yrityksen rekisteröintiin kuluvaa aikaa ja vahvistamalla vähemmistösijoittajien suojaa, se on edelleen paljon jäljessä parhaiten suoriutuneiden maiden rintamasta useilla aloilla (esimerkiksi sopimusten täytäntöönpano, omaisuuden rekisteröinti ja maksukyvyttömyysmenettelyt). Pandemia on toiminut liikkeellepanevana voimana edistettäessä digitaalisen hallinnon ohjelmaa, ja viranomaiset ovat sitoutuneet toteuttamaan täydentäviä toimia yritysten ja kansalaisten hallinnollisen taakan keventämiseksi.

12)

Kreikka ei saanut vuoden 2010 jälkeen lainaa rahoitusmarkkinoilta. Heinäkuusta 2017 alkaen se alkoi kuitenkin päästä takaisin rahoitusmarkkinoille laskemalla liikkeeseen valtion joukkovelkakirjoja. Kreikan valtion joukkovelkakirjojen tuotto alkoi hitaasti laskea sen jälkeen, kun EVM-ohjelma saatiin onnistuneesti päätökseen vuonna 2018. Vuonna 2019 Kreikan velkakirjojen tuotto laski merkittävästi. Pandemian alkamisen jälkeen Kreikka on menestyksekkäästi laskenut liikkeeseen sekä valtion velkasitoumuksia että pitkäaikaisia joukkovelkakirjoja, mikä osoittaa, että markkinarahoitusta on jatkuvasti saatavilla. Kreikan lainanoton ehtoihin liittyy kuitenkin edelleen suuri volatiliteetti.

13)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että edellytykset, joiden vuoksi asetuksen (EU) N:o 472/2013 2 artiklan mukainen tiukennettu valvonta on perusteltua, ovat edelleen voimassa. Varsinkin Kreikan rahoitusvakauteen liittyy yhä riskejä, joilla voi toteutuessaan olla haitallisia heijastusvaikutuksia muihin euroalueen jäsenvaltioihin. Heijastusvaikutukset saattavat myös ilmetä välillisesti eli näkyä sijoittajien luottamuksen heikkenemisenä ja siten muille euroalueen pankeille ja jäsenvaltioille aiheutuvien jälleenrahoituskustannusten kasvuna.

14)

Näin ollen Kreikan on keskipitkällä aikavälillä jatkettava toimenpiteitä, joilla pyritään puuttumaan vaikeuksien todellisiin tai mahdollisiin syihin, ja pantava täytäntöön rakenneuudistuksia, joilla tuetaan vankkaa ja kestävää talouden elpymistä, ottaen huomioon useiden tekijöiden pitkäaikaiset vaikutukset. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa vakava ja pitkittynyt laskusuhdanne kriisin aikana; Kreikan suuri velkataakka; maan rahoitusalaan liittyvät haavoittuvuustekijät; rahoitusalan ja Kreikan julkisen talouden väliset edelleen suhteellisen vahvat kytkökset, jotka perustuvat muun muassa valtion omistuksiin; riski näillä aloilla esiintyvien vakavien jännitteiden leviämisestä euroalueen muihin jäsenvaltioihin sekä euroalueen muiden jäsenvaltioiden altistuminen Kreikan valtionvelkariskille.

15)

Jotta voidaan poistaa jäljellä olevat riskit ja valvoa tämän tavoitteen toteuttamiseksi annettujen sitoumusten noudattamista, vaikuttaa tarpeelliselta ja asianmukaiselta jatkaa Kreikkaan kohdistuvaa tiukennettua valvontaa asetuksen (EU) N:o 472/2013 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

16)

Kreikalle tarjottiin 24 päivänä kesäkuuta 2020 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuus esittää näkemyksensä komission arvioinnista. Kreikka yhtyi 29 päivänä kesäkuuta 2020 antamassaan vastauksessa suurelta osin komission arvioon maan taloudellisista haasteista, jotka ovat perusteena tiukennetun valvonnan jatkamiselle.

17)

Kreikka saa jatkossakin teknistä tukea (Euroopan parlamentin ja neuvoston) asetuksen (EU) 2017/825 (9) mukaisesta) rakenneuudistusten tukiohjelmasta ja myöhemmin annettaviin säädöksiin perustuvista välineistä uudistusten suunnittelua ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien keskeisten uudistusten jatkaminen ja loppuun saattaminen noudattaen tiukennetun valvonnan puitteissa seurattavia toimintapoliittisia sitoumuksia.

18)

Komissio aikoo tehdä tiiviisti yhteistyötä Euroopan vakausmekanismin kanssa sen varhaisvaroitusjärjestelmän puitteissa tiukennetun valvonnan toteuttamiseksi,

(1)

Koska koronavirustaudin (covid-19) leviäminen on johtanut poikkeuksellisiin talous- ja rahoitusoloihin, EKP:n neuvosto on perustanut uuden pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettavan väliaikaisen osto-ohjelman (PEPP-ohjelma) Euroopan keskuspankin päätöksellä (EU) 2020/440 (EKP/2020/17) (1). PEPP-ohjelma kattaa kaikki omaisuuseräluokat, jotka hyväksytään jälkimarkkinoilla toteutettavasta julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelmasta, katettujen joukkolainojen kolmannesta osto-ohjelmasta, omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmasta ja yrityssektorin velkapapereiden osto-ohjelmasta koostuvassa Euroopan keskuspankin laajennetussa omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP-ohjelma).

(2)

EKP:n neuvosto päätti 4 päivänä kesäkuuta 2020 hintavakauden säilyttämistä koskevan tehtävänsä mukaisesti tarkistaa PEPP-ohjelman tiettyjä rakenteellisia ominaisuuksia. Näillä tarkistuksilla pyritään varmistamaan, että rahapolitiikan mitoitus tukee kasvua ja että rahapolitiikka välittyy ajan myötä joustavasti omaisuuslajien kesken ja maiden välillä, mikä osaltaan tasoittaa pandemiaan liittyvää poikkeuksellisen jyrkkää ja äkillistä ennakoidun inflaatiovauhdin heikkenemistä.

(3)

EKP:n neuvosto päätti erikseen laajentaa PEPP-ohjelmaa varten varattua erillistä kehystä 600 miljardilla eurolla yhteensä 1 350 miljardiin euroon. Lähivuosien inflaationäkymät arvioidaan nyt pandemian vuoksi aiempaa heikommiksi, joten PEPP-ohjelman laajentaminen keventää rahapolitiikan linjaa entisestään ja helpottaa reaalitalouden ja etenkin yritysten ja kotitalouksien rahoitusoloja. Ostoja tehdään edelleen joustavasti, eli niitä voidaan ohjata eri aikoina eri omaisuuslajeihin ja eri maihin. Näin pystytään torjumaan tehokkaasti sitä riskiä, että rahapolitiikan vaikutus ei välittyisi talouteen sujuvasti.

(4)

EKP:n neuvosto päätti lisäksi pidentää PEPP-ohjelman mukaisten ostojen suunniteltua aikaväliä ainakin kesäkuun 2021 loppuun saakka tai tarvittaessa pitempään, ja joka tapauksessa siihen saakka, kunnes EKP:n neuvosto katsoo koronavirustaudin aiheuttaman kriisivaiheen olevan ohi. Ostojen suunnitellun aikavälin vähimmäisajan pidentäminen mukauttaa netto-ostojen vaiheen keston vakavimpien covid-19-pandemiaan liittyvien, normaalia taloudellista toimintaa koskevien rajoitusten kestoon ja vastaaviin heikkoihin inflaatiopaineisiin.

(5)

Välttääkseen sen riskin, että rahoitusolot kiristyvät turhaan tilanteessa, jossa toipuminen pandemian aiheuttamasta iskusta on todennäköisesti vielä kesken, EKP:n neuvosto päätti, että PEPP-ohjelman mukaisesti hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan kokonaisuudessaan uudelleen ainakin vuoden 2022 loppuun saakka ja että PEPP-arvopaperisalkun jatkossa vähitellen pienentyessä sitä hallinnoidaan lisäksi joka tapauksessa siten, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

(6)

Päätös (EU) 2020/440 (EKP/2020/17) olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

(1)

Neuvosto hyväksyi 30 päivänä kesäkuuta 2020 suosituksen EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta (1), jäljempänä ’neuvoston suositus’. Neuvosto hyväksyi 16 päivänä heinäkuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/1052 (2) EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevasta väliaikaisesta rajoituksesta ja sen mahdollisesta poistamisesta annetun neuvoston suosituksen (EU) 2020/912 muuttamisesta.

(2)

Neuvoston suosituksessa todetaan, että jäsenvaltioiden olisi purettava EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskeva väliaikainen rajoitus koordinoidusti vaiheittain 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen neuvoston suosituksen liitteessä I lueteltujen kolmansien maiden asukkaiden osalta. Neuvoston olisi joka toinen viikko tarkasteltava uudelleen ja tarvittaessa päivitettävä liitteessä I olevaa kolmansien maiden luetteloa kuultuaan tiiviisti komissiota ja asiaankuuluvia EU:n virastoja ja yksiköitä neuvoston suosituksessa tarkoitettuihin menetelmiin, kriteereihin ja tietoihin perustuvan kokonaisarvioinnin jälkeen.

(3)

Neuvostossa on käyty tämän jälkeen keskusteluja liitteessä I olevan kolmansien maiden luettelon tarkistamisesta kuullen tiiviisti komissiota ja asiaankuuluvia EU:n virastoja ja yksiköitä ja noudattaen neuvoston suosituksessa esitettyjä kriteereitä ja menetelmiä. Keskustelujen perusteella liitteessä I olevaa kolmansien maiden luetteloa olisi muutettava. Erityisesti Algeria olisi poistettava luettelosta.

(4)

Rajavalvonta ei ole ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edun mukaista, joiden ulkorajoilla sitä toteutetaan, vaan myös kaikkien sisärajavalvonnan lakkauttaneiden jäsenvaltioiden edun mukaista. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava ulkorajoilla toteutettavien toimenpiteiden koordinointi Schengen-alueen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi jatkettava 31 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen EU:hun suuntautuvaa muuta kuin välttämätöntä matkustamista koskevan väliaikaisen rajoituksen purkamista koordinoidusti neuvoston suosituksen liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna tällä suosituksella, lueteltujen kolmansien maiden asukkaiden osalta.

(5)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän suosituksen hyväksymiseen, suositus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä suosituksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän suosituksen, paneeko se suosituksen täytäntöön.

(6)

Tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY (3) mukaisesti; Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän suosituksen hyväksymiseen, suositus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(7)

Islannin ja Norjan osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY (4) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(8)

Sveitsin osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY (5) 1 artiklan A kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY (6) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(9)

Liechtensteinin osalta tällä suosituksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa (7), luettuna yhdessä päätöksen 2011/350/EU 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan (8).

1)

Korvataan neuvoston suosituksen 1 kohdan ensimmäinen kappale seuraavasti:

2)

Korvataan suosituksen liite I seuraavasti: