30.6.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 206/8

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/893,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2020,

unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon unionin tullikoodeksista 9 päivänä lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (1) ja erityisesti sen 8, 17, 50, 76, 132, 138, 143, 157, 161, 176, 193, 217, 232 ja 268 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksen (EU) N:o 952/2013, jäljempänä ’koodeksi’, käytännön täytäntöönpano yhdessä komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (2) kanssa on osoittanut, että mainittuun täytäntöönpanoasetukseen on tarpeen tehdä joitakin muutoksia, jotta se voitaisiin mukauttaa paremmin talouden toimijoiden ja tullihallintojen tarpeisiin ja jotta voitaisiin ottaa huomioon lainsäädännön kehitys ja koodeksin tarkoituksia varten perustettujen sähköisten järjestelmien käyttöönoton eteneminen.

(2)

Euroopan unionin tuomioistuin totesi asiassa C-661/15 (3) antamassaan tuomiossa, että komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 (4) 145 artiklan 3 kohta, jossa säädetään, että viallisten tavaroiden hinnanmuutosten huomioon ottamista koskeva vanhentumisaika on yksi vuosi kyseisten tavaroiden tullausarvoa määritettäessä, on pätemätön. Tuomioistuimen mukaan velallisella oli tuolloin voimassa olleen tullikoodeksin (5) perusteella mahdollisuus saada tuontitullit palautetuiksi oikeassa suhteessa asetuksen (ETY) N:o 2454/93 145 artiklan 2 kohdan soveltamisesta johtuvaan tullausarvon alenemiseen kolmen vuoden kuluessa siitä päivästä, jona nämä tullit oli annettu tiedoksi velalliselle. Tämä mahdollisuus lyhennettiin kuitenkin asetuksen (ETY) N:o 2454/93 145 artiklan 3 kohdalla 12 kuukauteen, koska mainitun asetuksen 145 artiklan 2 kohdan soveltamisesta johtuva tullausarvon muutos voitiin ottaa huomioon vain, jos muutos tehtiin saman 12 kuukauden määräajan kuluessa. Asetuksen (ETY) N:o 2454/93 145 artiklan 3 kohta oli tullikoodeksin 29 artiklan, luettuna yhdessä sen 78 artiklan ja 236 artiklan 2 kohdan kanssa, vastainen. Se oli näin ollen pätemätön. Asetukset (ETY) N:o 2913/92 ja (ETY) N:o 2454/93 eivät ole enää voimassa, mutta myös täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 132 artiklan c alakohdassa säädetään yhden vuoden määräaika viallisten tavaroiden tullausarvon muuttamiselle. Sen vuoksi se olisi kumottava, jotta olisi selvää, että koodeksin 121 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyä yleistä kolmen vuoden määräaikaa, jonka kuluessa liian suuriksi vahvistettujen tullin määrien palauttamista tai peruuttamista on haettava, sovelletaan myös viallisiin tavaroihin. Jotta selvennettäisiin, että yhden vuoden vanhentumisaikaa ei olisi koskaan pitänyt soveltaa kyseisissä tapauksissa, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 132 artiklan c alakohta olisi oikeusvarmuuden vuoksi kumottava taannehtivasti kyseisen asetuksen voimaantulosta alkaen.

(3)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 182 artiklassa edellytetään, että koodeksin 16 artiklan 1 kohdan nojalla perustettua sähköistä tieto- ja viestintäjärjestelmää on käytettävä saapumisen yleisilmoituksia koskevien tietojen toimittamiseen, käsittelemiseen, tallentamiseen ja vaihtamiseen sekä asiaankuuluvaan myöhempään tietojenvaihtoon. Komissio on päättänyt täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2019/2151 (6) perustaa uuden sähköisen järjestelmän (ICS2), jolla tuetaan saapumista edeltävää tullialan turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevaa riskianalyysia ja siihen liittyviä tarkastuksia eli tullialan riskianalyysia ja valvontaa varten tapahtuvaa saapumisen yleisilmoituksen tietojen käsittelyä sekä siihen liittyvää tietojenvaihtoa. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 182 artiklaa olisi sen vuoksi muutettava, jotta voitaisiin eritellä, mihin tarkoituksiin ICS2-järjestelmää on tarkoitus käyttää, ja jotta yhdenmukaisuuden varmistamiseksi unionin tullialueella talouden toimijoita vaadittaisiin käyttämään komission ja jäsenvaltioiden suunnittelemaa harmonoitua rajapintaa ja toimittamaan saapumisen yleisilmoitusten tiedot tulliviranomaisille, sekä asiaankuuluvaa tietojenvaihtoa varten.

(4)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 183 artiklassa vahvistetaan säännöt saapumisen yleisilmoituksen tietojen antamiselle, mukaan lukien velvoite, jonka mukaan eri henkilöiden on annettava ne koodeksin 127 artiklan 6 kohdan mukaisissa erityisissä tapauksissa (moninkertainen ilmoittaminen). ICS2-järjestelmän käyttöönotto kolmena julkaisuna (julkaisut 1, 2 ja 3) mahdollistaa sen, että saapumisen yleisilmoituksen tietojen moninkertainen ilmoittaminen voidaan ottaa käyttöön vaiheittain asiaankuuluvilla kuljetusaloilla ja asiaankuuluvissa liiketoimintamalleissa. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 183 artiklaa olisi muutettava, jotta selvennettäisiin sääntöjä, joita sovelletaan siihen asti, kun ICS2 on otettu täysimääräisesti käyttöön. Lähtökohtana on tilanne, jossa noudatetaan nykyistä tuontivalvontajärjestelmää. Kyseisessä järjestelmässä kaikkien liikennemuotojen (ilma-, meri-, sisävesi-, maantie- ja rautatieliikenne) liikenteenharjoittajien, mukaan lukien pikarahtiyritykset, on toimitettava viipymättä kaikki saapumisen yleisilmoituksen tiedot sellaisista tavaroista, joihin ei sovelleta komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (7) 104 artiklassa säädettyä vapautusta. Uuden sähköisen järjestelmän julkaisun 1 käyttöönottopäivästä alkaen pikarahtiyritysten on ilmaliikenteessä annettava lisäksi vähimmäistietosisältö kaikista lähetyksistä niiden arvosta riippumatta, ja postialan toimijoita vaaditaan ensimmäistä kertaa antamaan vähimmäistietosisältö, mutta ainoastaan sellaisista postilähetyksistä, joiden lopullinen määräpaikka on unionissa. Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 106 artiklan nojalla kyseinen vähimmäistietosisältö katsotaan uuden järjestelmän julkaisun 2 käyttöönottopäivään asti postilähetyksiin sisältyvien tavaroiden ja lähetyksiin sisältyvien enintään 22 euron arvoisten tavaroiden täydelliseksi saapumisen yleisilmoitukseksi. Moninkertainen ilmoittaminen on mahdollista ilmaliikenteessä ICS2-järjestelmän julkaisun 2 käyttöönoton aikavälin alkamispäivästä lähtien. Ilmaliikenteen harjoittajien on lopetettava nykyisen tuontivalvontajärjestelmän käyttö ja liityttävä vaiheittain uuteen ICS2-järjestelmään, jonka kautta niiden on toimitettava asiaankuuluva tietosisältö yhdessä saapumisen yleisilmoituksen tietojen kanssa. Moninkertainen ilmoittaminen on mahdollista muissa liikennemuodoissa uuden järjestelmän julkaisun 3 ensimmäisestä käyttöönottopäivästä alkaen. Näiden muiden liikennemuotojen liikenteenharjoittajien on liityttävä uuteen järjestelmään vaiheittain. Jäsenvaltiot määrittävät, mistä päivämäärästä alkaen talouden toimijoiden on pakko käyttää uuden järjestelmän eri julkaisuja täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteessä olevan I osan 6 kohdan mukaisesti siinä vahvistettua käyttöönoton aikaväliä noudattaen. Myös 183 artiklaa olisi muutettava niiden sääntöjen selventämiseksi, joita sovelletaan ensimmäisen saapumistullitoimipaikan määrittämiseksi silloin, kun saapumisen yleisilmoituksen tiedot antava henkilö ei tiedä tavarat kuljettavan kuljetusvälineen ensimmäistä saapumispaikkaa unionissa.

(5)

Muiden henkilöiden kuin liikenteenharjoittajan velvoitetta ilmoittaa saapumisen yleisilmoituksen tiedot olisi sovellettava sitten, kun uuden järjestelmän kolme julkaisua on otettu käyttöön. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 184 artiklassa oleva yleinen viittaus tuontivalvontajärjestelmän käyttöönottoon olisi näin ollen korvattava täsmällisemmillä viittauksilla ICS2-järjestelmän kolmeen julkaisuun. Velvoitetta ilmoittaa meriteitse kuljetettavista tavaroista olisi sovellettava siitä päivästä alkaen, jona liikenteenharjoittaja on velvollinen käyttämään uuden järjestelmän julkaisua 3. Velvoitetta ilmoittaa ilmateitse tai postitse kuljetettavista tavaroista olisi sovellettava siitä päivästä alkaen, jona liikenteenharjoittaja on velvollinen käyttämään uuden järjestelmän julkaisua 2.

(6)

Tulliviranomaisten velvoite rekisteröidä saapumisen yleisilmoituksen tietojen toimitus ja ilmoittaa tästä rekisteröimisestä olisi myös otettava huomioon otettaessa käyttöön ICS2-järjestelmän eri julkaisuja. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 185 artiklassa oleva yleinen viittaus tuontivalvontajärjestelmän käyttöönottoon olisi näin ollen korvattava täsmällisemmillä viittauksilla uuden järjestelmän kolmeen julkaisuun. Tulliviranomaisten olisi rekisteröitävä saapumisen yleisilmoituksen tiedot ja annettava tämä rekisteröiminen tiedoksi ICS2-järjestelmän julkaisun 1 käyttöönoton aikavälin ensimmäisestä päivästä alkaen. Kyseisen uuden järjestelmän julkaisun 2 käyttöönoton jälkeen on moninkertainen ilmoittaminen mahdollista tietyissä tilanteissa, minkä vuoksi myös 185 artiklassa olisi säädettävä, että kyseisestä päivästä alkaen tulliviranomaisten olisi viipymättä annettava muiden talouden toimijoiden suorittama saapumisen yleisilmoituksen tietojen rekisteröiminen tiedoksi liikenteenharjoittajalle, jos liikenteenharjoittaja on pyytänyt saada tällaisen tiedoksiannon.

(7)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 186 artiklassa olisi selvennettävä, mitkä ovat saapumisen yleisilmoituksen tietojen perusteella tehtävän riskianalyysin määräajat ja riskianalyysin yhteydessä toteutettavat tarvittavat toimenpiteet. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 186 artiklassa olisi säädettävä yleisenä periaatteena, että sen jälkeen kun ensimmäinen saapumistullitoimipaikka on ajoissa vastaanottanut saapumisen yleisilmoituksen, sen on saatettava riskianalyysi päätökseen ennen tavaroiden saapumista unionin tullialueelle. Tämän määräajan olisi kuitenkin oltava lyhyempi ilmateitse tuotaville tavaroille. Ensimmäistä saapumistullitoimipaikkaa olisi vaadittava saattamaan kyseisiä tavaroita koskeva riskianalyysi päätökseen mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on saanut saapumisen yleisilmoituksen vähimmäistietosisällön. Tullitarkastusten yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi myös 186 artiklaa olisi muutettava niiden vaiheiden määrittelemiseksi, joita ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on noudatettava saattaakseen riskianalyysin päätökseen saapumisen yleisilmoituksen tietojen perusteella. Erityisesti koodeksin 46, 47 ja 128 artiklan nojalla ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on vaihdettava tiedot kyseisissä tiedoissa mainittujen jäsenvaltioiden kanssa ja niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat kirjanneet ICS2-järjestelmään saapumisen yleisilmoituksen tietoja vastaavat vaarattomuus- ja turvallisuusriskejä koskevat tiedot, minkä vuoksi näiden muiden tulliviranomaisten on tehtävä riskianalyysi ja asetettava saataville tietyt kyseisen riskianalyysin tulokset.

(8)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 186 artiklaa olisi muutettava myös siten, että ensimmäinen saapumistullitoimipaikka voi riskianalyysin päätökseen saattamisen jälkeen suositella sopivinta paikkaa ja sopivimpia toimenpiteitä tavaroiden tarkastamiseksi. Tullitoimipaikalla, joka on toimivaltainen tarkastuksen kannalta sopivimmiksi suositellussa paikassa, olisi oltava mahdollisuus valita, noudattaako se suositusta, mutta sitä olisi joka tapauksessa vaadittava ilmoittamaan saapumistullitoimipaikalle, onko tarkastus tehty, ja jos on, ilmoitettava tämän tarkastuksen tulokset. Lisäksi on aiheellista vahvistaa menettelysääntö, jonka nojalla tulliviranomaisten on käytettävä ICS2-järjestelmää ilmoittaakseen riskinarvioinneista ja tarkastustuloksista koodeksin 46 artiklan 5 kohdassa säädetyissä tapauksissa tai vaihtaakseen muita tarkastustuloksia koodeksin 47 artiklan 2 kohdan nojalla. Lisäksi velvoite tehdä riskianalyysi esitettäessä tavarat tullille olisi ulotettava koskemaan useampia tapauksia, joissa velvoitteesta antaa saapumisen yleisilmoitus luovutaan delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 mukaisesti.

(9)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 187 artiklan otsikkoa olisi muutettava sen huomioon ottamiseksi, että mainitun artiklan säännökset ovat siirtymäsäännöksiä, koska niitä sovelletaan ainoastaan ICS2-järjestelmän käyttöönottoon asti. Tulliviranomaiset olisi velvoitettava tekemään riskianalyysinsa nykyisessä tuontivalvontajärjestelmässä olevien tietojen perusteella siihen asti, kun uusi järjestelmä on käytettävissä. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 187 artiklassa olisi säädettävä, että nykyistä tuontivalvontajärjestelmää on käytettävä uuden järjestelmän eri käyttöönottopäiviin asti. Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 187 artiklan 5 kohdassa olevat viittaukset delegoituun asetukseen (EU) 2015/2446 olisi myös saatettava ajan tasalle. Sääntöjä, joiden mukaan tavaroita ei saa luovuttaa ennen riskianalyysin tekemistä ja joissa määrätään, miten riskianalyysi on tehtävä saapumisen yleisilmoituksen muuttamisen jälkeen, olisi sovellettava myös siirtymäkauden aikana, minkä vuoksi ne olisi lisättävä täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 187 artiklaan.

(10)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 188 artiklassa vahvistetuissa saapumisen yleisilmoituksen muuttamista tai mitätöimistä koskevissa menettelysäännöissä olisi erotettava toisistaan uusi ICS2-järjestelmä ja nykyinen tuontivalvontajärjestelmä. Uutta järjestelmää olisi käytettävä jätettäessä saapumisen yleisilmoituksen muuttamista tai mitätöimistä koskevia hakemuksia. Jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus sallia nykyistä tuontivalvontajärjestelmää käyttäen annettujen ilmoitusten muuttamista tai mitätöimistä koskevien hakemusten jättäminen paperisina.

(11)	Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 189 artiklaa olisi muutettava, jotta nykyisessä tuontivalvontajärjestelmässä sovellettavat ilma-alusten ja laivojen reitinmuutosta koskevat säännöt erotetaan säännöistä, joita sovelletaan uudessa sähköisessä ICS2-järjestelmässä.

(12)	Koska EU-lomake 302 on otettu käyttöön delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 51 kohdalla, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 207 artiklaa olisi muutettava, jotta EU-lomaketta 302 voidaan käyttää todisteena unionitavaran tullioikeudellisesta asemasta.

(13)

Tulli-ilmoituksen antamisena pidettäviä toimia koskevan delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 141 artiklaan tehdyn muutoksen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 218 artiklaa olisi muutettava vastaavasti, jotta selvennettäisiin, missä tapauksissa myös tietyt saapumis- tai poistumismuodollisuudet katsotaan suoritetuiksi tulli-ilmoituksen antamisena pidettävällä toimella.

(14)

Koska delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 141 artiklan 3 kohtaan lisättiin siirtymäsäännös, joka koskee postilähetysten ilmoittamista esittämällä ne tullille ja joka on voimassa ICS2-järjestelmän julkaisun 1 käyttöönottoon asti saapumista edeltävän vaarattomuutta ja turvallisuutta koskevan riskianalyysin ja asiaankuuluvien tarkastusten tukemiseksi, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 220 artiklassa olisi selvennettävä, että myös postilähetysten vastaanottamista ja luovuttamista koskevat erityissäännökset ovat siirtymäsäännöksiä.

(15)

Menettelysäännöt olisi vahvistettava sekä Nato-lomakkeen 302 että EU-lomakkeen 302 käyttämiselle muissa tullimenettelyissä kuin passituksessa Sen vuoksi täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2015/2447 olisi lisättävä uusi 220 a ja 220 b artikla. Menettelysääntöjen asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi mainitun asetuksen 221 artiklassa olisi edellytettävä, että jäsenvaltioiden tulliviranomaiset nimeävät yhden tai useamman tullitoimipaikan, joka vastaa joko Nato-lomakkeella 302 tai EU-lomakkeella 302 kuljetettavia tai käytettäviä tavaroita koskevista tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista.

(16)

Myös täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 221 artiklaa olisi muutettava sen selventämiseksi, että siinä jäsenvaltiossa sijaitseva tullitoimipaikka, johon tavaroiden lähetys tai kuljetus päättyy, katsotaan tullitoimipaikaksi, joka on toimivaltainen ilmoittamaan tuontiin tietyt tullittomat tavarat, jos kyseiset tavarat ilmoitetaan arvonlisäverotusta varten muussa järjestelmässä kuin neuvoston direktiivin 2006/112/EY (8) XII osaston 6 luvun 4 jaksossa säädetyssä kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä koskevassa erityisjärjestelmässä eli niin kutsutussa arvonlisäveron erityisjärjestelmässä. Tavoitteena on varmistaa, että näihin tavaroihin sovelletaan tavaroiden määrä- tai kulutusjäsenvaltion arvonlisäverokantaa.

(17)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 271 artiklaa olisi muutettava vakioidussa tietojenvaihdossa (INF) käytettävän sähköisen järjestelmän yhdenmukaisen käytön parantamiseksi. Jotta talouden toimijoille voitaisiin luoda yhdenmukainen menettely tarvittavien tietoelementtien syöttämiseksi tähän järjestelmään, asianomaisten talouden toimijoiden olisi käytettävä harmonoitua rajapintaa.

(18)

Koska täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 221 artiklalla otetaan käyttöön jäsenvaltioiden velvoite nimetä tullitoimipaikka vastaamaan kaikista sellaisten tavaroiden tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka kuljetetaan tai käytetään joko Nato-lomakkeella 302 tai EU-lomakkeella 302, mainitun asetuksen 285 artikla, jossa säädetään samasta velvoitteesta mutta ainoastaan passituksessa, tulee tarpeettomaksi ja se olisi kumottava. Lisäksi Nato-lomakkeiden 302 toimittamista koskevat säännökset sekä tällaisten lomakkeiden käyttöä koskevat menettelysäännöt olisi ulotettava koskemaan EU-lomakkeella 302 tapahtuvaa passitusta. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 285, 286 ja 287 artiklaa olisi muutettava ja uudet säännökset lisättävä.

(19)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 321 artiklaa olisi muutettava unionin tullialueelle kiinteällä kuljetuslaitteella saapuvia tavaroita koskevan unionin passitusmenettelyn päättymisen selkeyttämiseksi sekä tällaisten tavaroiden oikeudellisen tilanteen selkeyttämiseksi sen jälkeen, kun unionin passitusmenettely on päättynyt.

(20)	Täytäntöönpanoasetusta (EU) 2015/2447 olisi muutettava, jotta väliaikaisen maahantuonnin päättämisen erityiset tapaukset sallittaisiin sotilaallisen toiminnan aikana kulutettujen tai hävitettyjen tavaroiden osalta.

(21)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 324 artiklan 1 kohdan mukaan talouden toimijoiden saavat käyttää yksinkertaistettua sisäisen jalostusmenettelyn IM/EX päättämistä, koska jalostettuja tuotteita pidetään jälleenvietyinä. Kuitenkin tapauksissa, joissa sisäiseen jalostusmenettelyyn IM/EX asetettuihin muihin kuin unionitavaroihin sovellettaisiin muun muassa kauppapoliittista toimenpidettä, jos ne ilmoitettaisiin vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi, tällainen yksinkertaistettu päättäminen ei ole sallittua. Unionin ennakkovalvontaa varten on vahvistettu joitakin kauppapoliittisia toimenpiteitä, joita sovelletaan ainoastaan vapaaseen liikkeeseen luovuttamiseen. Tällaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 324 artiklan 1 kohdan soveltamiseen, vahvistetaan komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/670 (9) tiettyjen rauta- ja terästuotteiden tuonnin osalta ja komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/640 (10) tiettyjen alumiinituotteiden tuonnin osalta. Talouden toimijoiden olisi voitava käyttää täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 324 artiklan 1 kohdassa säädettyä yksinkertaistusta takautuvasti alkaen kolme vuotta ennen tämän muutoksen voimaantuloa, edellyttäen että ne antavat asiaankuuluvien valvontatoimenpiteiden edellyttämät tietoelementit. Sen vuoksi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 324 artiklan 2 kohta olisi muutettava vastaavasti.

(22)	Sen varmistamiseksi, että kiinteillä laitteilla siirrettävien tavaroiden vientimenettely on saatettu päätökseen, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 331 artiklassa olisi selvennettävä, milloin kyseiset tavarat katsotaan tullille esitetyiksi.

(23)

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 liitteessä 23-02 on erityisiä CN-koodeja ja tavaran kuvauksia, jotka eivät enää ole käytössä yhteiseen tullitariffiin (11) tehtyjen muutosten vuoksi. Sen vuoksi liite 23-02 on tarpeen saattaa ajan tasalle ottaen erityisesti huomioon, että se on ensimmäinen päivitys sen jälkeen, kun unionin tullikoodeksin, delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 soveltaminen alkoi 1 päivänä toukokuuta 2016.

(24)

Jotta passituksessa voitaisiin joustavoittaa toiminnan jatkuvuutta koskevaa menettelyä sekä vähentää muodollisuuksia ja tulliviranomaisille aiheutuvia kustannuksia, täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 liitteessä 72-04 säädettyjen paperisten yleisvakuustodistusten ja vapautusta vakuuden antamisesta koskevien todistusten voimassaoloaikaa olisi jatkettava.

(25)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tullikoodeksikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 muuttaminen

Muutetaan täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447 seuraavasti:

1)	Kumotaan 132 artiklan c alakohta.

Korvataan 182–186 artikla seuraavasti:

”182 artikla

Saapumisen yleisilmoituksia koskeva sähköinen järjestelmä

(Koodeksin 16 artikla)

1. Koodeksin 16 artiklan 1 kohdan nojalla perustettua sähköistä järjestelmää käytetään

saapumisen yleisilmoitusten tietojen ja muiden sellaisten tietojen toimittamiseen, käsittelemiseen ja tallentamiseen, jotka liittyvät kyseisiin ilmoituksiin, turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevaan tullialan riskianalyysiin, mukaan lukien ilmailun turvaaminen, sekä kyseisestä analyysista saatujen tulosten perusteella välttämättömiksi katsottuihin toimenpiteisiin;

sellaisten tietojen vaihtamiseen, jotka liittyvät saapumisen yleisilmoituksen tietoihin ja saapumisen yleisilmoituksista tehdyn riskianalyysin tuloksiin sekä muihin kyseisen riskianalyysin tekemiseksi tarvittaviin tietoihin ja riskianalyysin perusteella toteutettuihin toimenpiteisiin, mukaan lukien tarkastuspaikkoja koskevat suositukset ja näiden tarkastusten tulokset;

c)	sellaisten tietojen vaihtamiseen, jotka liittyvät yhteisten turvallisuutta ja vaarattomuutta koskevien riskin arviointiperusteiden ja -mallien sekä koodeksin 46 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tarkastustoimenpiteiden ja tarkastusten painopistealueiden täytäntöönpanon seurantaan ja arviontiin.

Järjestelmän kehittämisestä ja vaiheittaisen käyttöönoton julkaisupäivämääristä säädetään komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 (*1) liitteessä UTK:n tuontivalvontajärjestelmää 2 (ICS2) koskevassa hankkeessa.

1a. Talouden toimijoiden on käytettävä komission ja jäsenvaltioiden yhteisymmärryksessä suunnittelemaa koko EU:n kattavaa harmonoitua rajapintaa, kun ne toimittavat, käsittelevät ja tallentavat saapumisen yleisilmoituksen tietoja tai pyytävät niiden muuttamista tai mitätöintiä taikka kun ne vaihtavat asiaankuuluvia tietoja tulliviranomaisten kanssa.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, mainitussa kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisiin käyttöönottopäiviin asti asetuksessa (ETY) N:o 2454/93 säädettyä saapumisten yleisilmoitusten tietojen toimittamista ja vaihtamista koskevaa sähköistä järjestelmää on käytettävä tämän asetuksen 185 artiklan 1 kohdan, 187 artiklan ja 188 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

183 artikla

Saapumisen yleisilmoituksen antaminen

(Koodeksin 127 artiklan 4, 5 ja 6 kohta)

1. Jos mitään delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 104 artiklassa säädettyä vapautusta velvoitteesta antaa saapumisen yleisilmoitus ei sovelleta, ilmateitse kuljetettavista tavaroista on annettava saapumisen yleisilmoituksen tiedot seuraavasti:

ilmaliikenteen harjoittajien on annettava täydellinen saapumisen yleisilmoitus 182 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen siihen päivään asti, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisulle 2;

pikarahtiyritysten on annettava seuraavat asiakirjat:

—

jos lähetyksen todellinen arvo on yli 22 euroa, täydellinen saapumisen yleisilmoitus 182 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen siihen päivään asti, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteessä tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 2 käyttöönoton aikavälin alkamispäiväksi;

—

kaikista lähetyksistä tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäistietosisältö mainitun järjestelmän julkaisulle 1 täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti vahvistetusta päivästä alkaen;

postitoiminnan harjoittajien on annettava tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 106 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu vähimmäistietosisältö lähetyksistä, joiden lopullinen määräpaikka on jäsenvaltio, mainitun järjestelmän julkaisulle 1 täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti vahvistetusta päivästä alkaen;

d)	toimittamalla yksi tai useampi tietosisältö tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti mainitun järjestelmän julkaisun 2 käyttöönottopäiväksi.

1a. Jos mitään delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 104 artiklassa säädettyä vapautusta velvoitteesta antaa saapumisen yleisilmoitus ei sovelleta meri-, sisävesi-, maantie- tai rautateitse kuljetettaviin tavaroihin, saapumisen yleisilmoituksen tiedot on annettava seuraavasti:

a)	antamalla täydellinen saapumisen yleisilmoitus 182 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen siihen päivään asti, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti mainitun järjestelmän julkaisun 3 käyttöönottopäiväksi;

b)	toimittamalla yksi tai useampi tietosisältö tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen siitä päivätä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti mainitun järjestelmän julkaisun 3 käyttöönottopäiväksi.

2. Jos saapumisen yleisilmoitus annetaan toimittamalla useampi kuin yksi tietosisältö tai delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 106 artiklan 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettu vähimmäistietosisältö, osittaisen tietosisällön tai vähimmäistietosisällön toimittavan henkilön on suoritettava toimitus siihen tullitoimipaikkaan, jonka olisi hänen käsityksensä mukaan oltava ensimmäinen saapumistullitoimipaikka. Jos kyseinen henkilö ei tiedä, mihin unionin tullialueella sijaitsevaan paikkaan tavarat kuljettavan kuljetusvälineen oletetaan saapuvan ensimmäiseksi, ensimmäinen saapumistullitoimipaikka voidaan määrittää sen paikan perusteella, jonne tavarat lähetetään.

184 artikla

Tietojenantovelvoitteet, jotka liittyvät saapumisen yleisilmoituksen tietojen toimittamiseen silloin, kun muut henkilöt kuin liikenteenharjoittaja toimittavat nämä tiedot

(Koodeksin 127 artiklan 6 kohta)

1. Siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 3 käyttöönottopäiväksi, liikenteenharjoittajan ja jonkin niistä henkilöistä, jotka antavat konossementin, on delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 112 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava saapumisen yleisilmoituksessa sellaisten henkilöiden henkilöllisyys, jotka ovat tehneet kuljetussopimuksen niiden kanssa ja jotka eivät ole antaneet niille saapumisen yleisilmoituksen osalta vaadittavia tietoja.

Jos alakonossementteja sisältämättömässä konossementissa mainittu vastaanottaja ei aseta vaadittavia tietoja konossementin antavan henkilön saataville, kyseisen henkilön on ilmoitettava vastaanottajan henkilöllisyys saapumisen yleisilmoituksessa.

2. Siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 3 käyttöönottopäiväksi, konossementin antavan henkilön on delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 112 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava henkilölle, joka on tehnyt kuljetussopimuksen hänen kanssaan, kyseisen konossementin antamisesta.

Kun kyseessä on tavaroiden yhteislastausjärjestely, konossementin antavan henkilön on ilmoitettava kyseisen konossementin antamisesta henkilölle, jonka kanssa hän solmi tämän järjestelyn.

3. Siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun järjestelmän julkaisun 2 käyttöönottopäiväksi, liikenteenharjoittajan ja jonkin muun lentorahtikirjan antavan henkilön on delegoidun asetuksen 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava saapumisen yleisilmoituksessa sellaisten henkilöiden henkilöllisyys, jotka ovat tehneet kuljetussopimuksen niiden kanssa tai antanut lentorahtikirjan samoista tavaroista ja jotka eivät asettaneet saapumisen yleisilmoituksen osalta vaadittavia tietoja niiden saataville.

4. Siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 2 käyttöönottopäiväksi, lentorahtikirjan antavan henkilön on delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 113 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava henkilölle, joka on tehnyt kuljetussopimuksen hänen kanssaan, kyseisen lentorahtikirjan antamisesta.

Kun kyseessä on tavaroiden yhteislastausjärjestely, lentorahtikirjan antavan henkilön on ilmoitettava kyseisen lentorahtikirjan antamisesta henkilölle, jonka kanssa hän solmi tämän järjestelyn.

5. Siitä päivätä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 2 käyttöönottopäiväksi, liikenteenharjoittajan on delegoidun asetuksen 113 a artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava saapumisen yleisilmoituksessa sellaisen postitoiminnan harjoittajan tai pikarahtiyrittäjän henkilöllisyys, joka ei aseta saapumisen yleisilmoituksen osalta vaadittavia tietoja niiden saataville.

185 artikla

Saapumisen yleisilmoituksen rekisteröinti

(Koodeksin 127 artiklan 1 kohta)

1. Tulliviranomaisten on rekisteröitävä saapumisen yleisilmoitus, kun se vastaanotetaan, ja annettava tämä rekisteröiminen viipymättä tiedoksi ilmoittajalle tai hänen edustajalleen sekä annettava saapumisen yleisilmoituksen MRN ja rekisteröintipäivä tiedoksi kyseiselle henkilölle.

2. Siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteessä tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 1 käyttöönotolle vahvistetun aikavälin alkamispäiväksi, kun saapumisen yleisilmoituksen tiedot annetaan toimittamalla ainakin delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 106 artiklan 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettu vähimmäistietosisältö tai toimittamalla useampi kuin yksi tietosisältö, tulliviranomaisten on

a)	rekisteröitävä kukin saapumisen yleisilmoituksen tietojen toimitus vastaanoton yhteydessä;

b)	annettava viipymättä rekisteröiminen tiedoksi tietosisällön toimittaneelle henkilölle;

c)	ilmoitettava kyseiselle henkilölle kunkin toimituksen MRN ja rekisteröintipäivä.

3. Tulliviranomaisten on viipymättä annettava rekisteröiminen tiedoksi liikenteenharjoittajalle, edellyttäen että liikenteenharjoittaja on pyytänyt saada tällaiset tiedoksiannot ja että sillä on pääsy tämän asetuksen 182 artiklassa tarkoitettuihin sähköisiin järjestelmiin, seuraavissa tilanteissa:

a)	kun saapumisen yleisilmoituksen antaa koodeksin 127 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu henkilö;

b)	kun tiedot saapumisen yleisilmoituksesta annetaan koodeksin 127 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

4. Velvoitetta antaa rekisteröiminen tiedoksi liikenteenharjoittajalle 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa sovelletaan siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteessä tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 2 käyttöönotolle vahvistetun aikavälin alkamispäiväksi, edellyttäen että liikenteenharjoittajalla on pääsy kyseiseen järjestelmään.

186 artikla

Saapumisen yleisilmoituksiin liittyvät riskianalyysi ja tarkastukset

(Koodeksin 46 artiklan 3 ja 5 kohta, 47 artiklan 2 kohta ja 128 artikla)

1. Riskianalyysi on saatava päätökseen, ennen kuin tavarat saapuvat ensimmäiseen saapumistullitoimipaikkaan, edellyttäen että saapumisen yleisilmoitus on annettu delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 105–109 artiklassa säädetyissä määräajoissa, paitsi jos riski todetaan tai ylimääräinen riskianalyysi on tarpeen tehdä.

Unionin tullialueelle ilmateitse tuotavista tavaroista on tehtävä ensimmäinen riskianalyysi mahdollisimman pian sen jälkeen, kun delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 106 artiklan 2 ja 2 a kohdassa tarkoitettu saapumisen yleisilmoituksen vähimmäistietosisältö on vastaanotettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista.

2. Ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on saatava riskianalyysi päätökseen ensisijaisesti vaarattomuus- ja turvallisuustarkoituksia varten sen jälkeen, kun 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua järjestelmää käyttäen on vaihdettu seuraavat tiedot:

Ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on viipymättä rekisteröimisen jälkeen asetettava saapumisen yleisilmoituksen tiedot kyseisissä tiedoissa mainittujen jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ja muiden jäsenvaltioiden sellaisten tulliviranomaisten saataville, jotka ovat kirjanneet järjestelmään sellaisia tietoja vaarattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä riskeistä, jotka vastaavat kyseisen saapumisen yleisilmoituksen tietoja.

Tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden tulliviranomaisten on delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 105–109 artiklassa säädetyissä määräajoissa tehtävä riskianalyysi ensisijaisesti vaarattomuus- ja turvallisuustarkoituksia varten, ja jos ne havaitsevat riskin, niiden on asetettava tulokset ensimmäisen saapumistullitoimipaikan saataville.

c)	Ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on otettava huomioon a alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden tulliviranomaisten antamat riskianalyysin tuloksia koskevat tiedot, jotta riskianalyysi voidaan saada päätökseen.

d)	Ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on asetettava päätökseen saadun riskianalyysin tulokset riskianalyysiin osallistuneiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ja niiden jäsenvaltioiden tulliviranomaisten saataville, joita tavaroiden siirto mahdollisesti koskee.

Ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on ilmoitettava riskianalyysin loppuun saattamisesta seuraaville henkilöille, edellyttäen että he ovat pyytäneet saada tällaisen ilmoituksen ja että heillä on pääsy 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään:

i)	ilmoittaja tai hänen edustajansa;

ii)	liikenteenharjoittaja, jos eri kuin ilmoittaja ja hänen edustajansa.

3. Jos ensimmäinen saapumistullitoimipaikka pyytää riskianalyysin saattamiseksi päätökseen lisäselvityksiä saapumisen yleisilmoituksen tiedoista, kyseinen riskianalyysi on saatettava päätökseen kyseisten tietojen antamisen jälkeen.

Tätä varten ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on pyydettävä kyseisiä selvityksiä henkilöltä, joka antoi saapumisen yleisilmoituksen, tai tapauksen mukaan henkilöltä, joka toimitti saapumisen yleisilmoituksen tiedot. Kun kyseinen henkilö ei ole sama kuin liikenteenharjoittaja, ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on ilmoitettava tästä liikenteenharjoittajalle, edellyttäen että liikenteenharjoittaja on pyytänyt tällaista ilmoitusta ja että sillä on pääsy tämän asetuksen 182 artiklassa tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään.

4. Kun ensimmäisellä saapumistullitoimipaikalla on perusteltu syy epäillä, että ilmateitse tuotavat tavarat saattavat aiheuttaa vakavan uhan ilmaliikenteen turvallisuudelle, sen on vaadittava, että ennen kuin lähetys voidaan lastata unionin tullialueelle lähtevään ilma-alukseen, sille on tehtävä turvatarkastus komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1998 (*2) liitteessä olevan 6.7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 300/2008 18 artiklan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja sisältävistä yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi 16 päivänä marraskuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen C(2015) 8005 final liitteessä olevan 6.7 kohdan 3 kohdan mukaisena suuririskisenä rahtina ja postina.

Ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on ilmoitettava asiasta seuraaville henkilöille, edellyttäen että heillä on pääsy tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään:

a)	ilmoittaja tai hänen edustajansa;

b)	liikenteenharjoittaja, jos eri kuin ilmoittaja ja hänen edustajansa.

Kyseisen ilmoituksen jälkeen saapumisen yleisilmoituksen antaneen henkilön tai tapauksen mukaan saapumisen yleisilmoituksen tiedot toimittaneen henkilön on annettava ensimmäiselle saapumistullitoimipaikalle turvatarkastuksen tulokset ja kaikki muut asiaankuuluvat tiedot. Riskianalyysi voidaan saattaa päätökseen vasta näiden tietojen toimittamisen jälkeen.

5. Jos ensimmäisellä saapumistullitoimipaikalla on perusteltu syy epäillä, että ilmateitse tuotavat tavarat tai delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 105 artiklan a alakohdassa tarkoitettu meritse tuotava konttirahti aiheuttaisi niin vakavan uhan vaarattomuudelle ja turvallisuudelle, että toimia on toteutettava viipymättä, sen on määrättävä, ettei tavaroita saa lastata asiaankuuluvaan kuljetusvälineeseen.

a)	ilmoittaja tai hänen edustajansa;

b)	liikenteenharjoittaja, jos eri kuin ilmoittaja ja hänen edustajansa.

Ilmoitus on annettava viipymättä asiaankuuluvan riskin havaitsemisen jälkeen ja, jos kyseessä on delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 105 artiklan a alakohdassa tarkoitettu meritse tuotu konttirahti, viimeistään 24 tunnin kuluessa siitä, kun liikenteenharjoittaja on vastaanottanut saapumisen yleisilmoituksen tai tapauksen mukaan saapumisen yleisilmoituksen tiedot.

Ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on myös annettava viipymättä tieto tästä ilmoituksesta kaikkien jäsenvaltioiden tulliviranomaisille ja asetettava saapumisen yleisilmoituksen asiaankuuluvat tiedot niiden saataville.

6. Jos lähetyksen on havaittu aiheuttavan sellaisen uhan, että toimia on toteutettava viipymättä kuljetusvälineen saapuessa, ensimmäisen tullitoimipaikan on toteutettava kyseinen toimi, kun tavarat saapuvat.

7. Kun ensimmäinen saapumistullitoimipaikka on saanut riskianalyysin päätökseen, se voi suositella 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen sopivinta paikkaa ja sopivimpia toimenpiteitä tarkastuksen tekemiselle.

Tullitoimipaikan, joka on toimivaltainen siinä paikassa, jota on suositeltu tarkastuksen kannalta sopivimmiksi, on tehtävä päätös tarkastuksesta ja annettava 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen kyseisen päätöksen tulokset kaikkien niiden tullitoimipaikkojen saataville, joita tavaroiden siirto mahdollisesti koskee, viimeistään silloin, kun tavarat esitetään ensimmäisessä saapumistullitoimipaikassa.

7a. Koodeksin 46 artiklan 5 kohdassa ja 47 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tullitoimipaikkojen on asetettava tullitarkastustensa tulokset jäsenvaltioiden muiden tulliviranomaisten saataville tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen ja vaihdettava riskin kannalta merkittävät tiedot tämän asetuksen 36 artiklassa tarkoitettua järjestelmää käyttäen.

8. Kun tavaroita, joiden osalta saapumisen yleisilmoituksen antamista koskevasta velvoitteesta luovutaan delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 104 artiklan 1 kohdan c–k, m ja n alakohdan sekä 104 artiklan 2–4 kohdan mukaisesti, tuodaan unionin tullialueelle, niille on tehtävä riskianalyysi, kun ne esitetään tullille.

9. Tullille esitetyt tavarat voidaan luovuttaa tullimenettelyyn tai jälleenviedä heti, kun riskianalyysi on tehty ja kun riskianalyysin tulokset ja tarvittaessa toteutetut toimenpiteet sallivat tällaisen luovutuksen.

10. Riskianalyysi on tehtävä myös, jos saapumisen yleisilmoituksen tietoja oikaistaan koodeksin 129 artiklan mukaisesti. Tässä tapauksessa riskianalyysi on saatettava päätökseen viipymättä tietojen vastaanottamisen jälkeen, paitsi jos riski on havaittu tai ylimääräinen riskianalyysi on tehtävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan kolmannessa alakohdassa meritse tuotavalle konttirahdille säädetyn määräajan soveltamista,

(*1) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2151, annettu 13 päivänä joulukuuta 2019, unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 168)."

(*2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/1998, annettu 5 päivänä marraskuuta 2015, yksityiskohtaisista toimenpiteistä ilmailun turvaamista koskevien yhteisten perusvaatimusten täytäntöönpanemiseksi (EUVL L 299, 14.11.2015, s. 1).”"

Muutetaan 187 artikla seuraavasti:

korvataan otsikko ja 1 kohta seuraavasti:

”187 artikla

Riskianalyysia koskevat siirtymäsäännökset

(Koodeksin 128 artikla)

1. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 186 artiklassa säädetään, riskianalyysin on perustuttava tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän käyttöönotolle täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteen mukaisesti vahvistettuihin päiviin asti tämän asetuksen 182 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla sähköisellä järjestelmällä annettuihin ja vaihdettuihin saapumisen yleisilmoituksen tietoihin tämän artiklan säännösten mukaisesti.”

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Kun unionin tullialueelle tuodaan tavaroita, joiden osalta saapumisen yleisilmoituksen antamista koskevasta velvoitteesta luovutaan delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 104 artiklan 1 kohdan c–k, m ja n alakohdan sekä sen 2–4 kohdan mukaisesti, riskianalyysi on tehtävä mahdollisuuksien mukaan kyseisiä tavaroita koskevan väliaikaisen varastoinnin ilmoituksen tai tulli-ilmoituksen perusteella, kun tavarat esitetään tullille.”

Lisätään 6 ja 7 kohta seuraavasti:

”6. Tullille esitetyt tavarat voidaan luovuttaa tullimenettelyyn tai jälleenviedä heti, kun riskianalyysi on tehty ja riskianalyysin tulokset ja tarvittaessa toteutetut toimenpiteet sallivat tällaisen luovutuksen.

7. Riskianalyysi on tehtävä myös, jos saapumisen yleisilmoituksen tietoja oikaistaan koodeksin 129 artiklan mukaisesti. Tässä tapauksessa riskianalyysi on saatettava päätökseen viipymättä tietojen vastaanottamisen jälkeen, paitsi jos riski on havaittu tai ylimääräinen riskianalyysi on tehtävä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 3 kohdassa meritse tuotavalle konttirahdille säädetyn määräajan soveltamista.”

Korvataan 188 ja 189 artikla seuraavasti:

”188 artikla

Saapumisen yleisilmoituksen oikaiseminen ja mitätöinti

(Koodeksin 129 artiklan 1 kohta)

1. Saapumisen yleisilmoituksen tai siinä olevien tietojen oikaisemista tai mitätöimistä koskeva hakemus on jätettävä 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen.

Jos eri henkilöt hakevat saapumisen yleisilmoituksen tietojen oikaisemista tai mitätöimistä, kukin näistä henkilöistä voi hakea ainoastaan toimittamiensa tietojen oikaisemista tai mitätöimistä.

2. Tulliviranomaisten on viipymättä ilmoitettava oikaisu- tai mitätöintihakemuksen jättäneelle henkilölle päätöksestään rekisteröidä tai hylätä hakemus.

Kun saapumisen yleisilmoituksen tietoja oikaisee tai mitätöi henkilö, joka ei ole sama kuin liikenteenharjoittaja, tulliviranomaisten on ilmoitettava tästä myös liikenteenharjoittajalle, edellyttäen että liikenteenharjoittaja on pyytänyt saada tällaiset ilmoitukset ja sillä on pääsy 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun sähköiseen järjestelmään.

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat sallia, että saapumisen yleisilmoituksen tietojen oikaisemista tai mitätöimistä koskevat hakemukset, jotka on jätetty 182 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen, jätetään muulla menetelmällä kuin koodeksin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla sähköisillä tietojenkäsittelymenetelmillä.

189 artikla

Unionin tullialueelle saapuvan meri- tai ilma-aluksen reitinmuutos

(Koodeksin 133 artikla)

1. Jos sen jälkeen, kun saapumisen yleisilmoitus on annettu 182 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sähköistä järjestelmää käyttäen, meri- tai ilma-alus on muuttanut reittiään ja sen odotetaan saapuvan ensin sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan tullitoimipaikkaan, jota ei ollut ilmoitettu saapumisen yleisilmoituksessa kulkureittiin kuuluvaksi maaksi, kyseisen kuljetusvälineen käyttäjän on ilmoitettava tästä reitinmuutoksesta sille tullitoimipaikalle, joka oli ilmoitettu saapumisen yleisilmoituksessa ensimmäiseksi saapumistullitoimipaikaksi, ja annettava saapumisilmoitus tosiasialliselle ensimmäiselle saapumistullitoimipaikalle.

Tämän artiklan ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos tavarat on tuotu unionin tullialueelle koodeksin 141 artiklan mukaisessa passitusmenettelyssä.

2. Saapumisen yleisilmoituksessa ensimmäiseksi saapumisen tullitoimipaikaksi ilmoitetun tullitoimipaikan on heti 1 kohdan mukaisen ilmoituksen saatuaan annettava tämä tiedoksi sille tullitoimipaikalle, joka näiden tietojen mukaan on muuttuneen reitin ensimmäinen saapumistullitoimipaikka. Sen on varmistettava, että saapumisen yleisilmoituksen asiaankuuluvat tiedot ja riskianalyysin tulokset on asetettu ensimmäisen saapumistullitoimipaikan saataville.

3. Siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteessä tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 2 käyttöönotolle vahvistetun aikavälin alkamispäiväksi, tosiasiallisen ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on haettava kyseisestä järjestelmästä saapumisen yleisilmoituksen tiedot, riskianalyysin tulokset ja oletetun ensimmäisen saapumistullitoimipaikan antamat tarkastussuositukset silloin, kun ilma-alus on muuttanut reittiään ja saapunut ensin sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan tullitoimipaikkaan, jota ei ollut ilmoitettu saapumisen yleisilmoituksessa kulkureittiin kuuluvaksi maaksi.

4. Siitä päivästä alkaen, joka vahvistetaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteessä tämän asetuksen 182 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sähköisen järjestelmän julkaisun 3 käyttöönotolle vahvistetun aikavälin alkamispäiväksi, tosiasiallisen ensimmäisen saapumistullitoimipaikan on haettava kyseisestä järjestelmästä saapumisen yleisilmoituksen tiedot, riskianalyysin tulokset ja oletetun ensimmäisen saapumistullitoimipaikan antamat tarkastussuositukset silloin, kun merialus on muuttanut reittiään ja saapunut ensin sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan tullitoimipaikkaan, jota ei ollut ilmoitettu saapumisen yleisilmoituksessa kulkureittiin kuuluvaksi maaksi.”

Korvataan 207 artikla seuraavasti:

”207 artikla

Unionitavaroiden tullioikeudellista asemaa koskeva todiste TIR- tai ATA-carnet’ssa tai lomakkeissa 302

(Koodeksin 6 artiklan 3 kohta ja 153 artiklan 2 kohta)

1. Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 127 artiklan mukaan unionitavarat on merkittävä TIR- ja ATA-carnet’hen sekä Nato-lomakkeeseen 302 ja EU-lomakkeeseen 302 koodilla ”T2L” tai ”T2LF”. Menettelynhaltija voi tilanteen mukaan lisätä toisen näistä koodeista yhdessä allekirjoituksensa kanssa asianomaisten asiakirjojen kohtaan, joka on varattu tavaran kuvaukselle, ennen sen esittämistä lähtötullitoimipaikalle varmennusta varten. Asianmukainen koodi ”T2L” tai ”T2LF” on varmennettava lähtötullitoimipaikan leimalla ja toimivaltaisen virkailijan allekirjoituksella.

Kun kyseessä on sähköinen Nato-lomake 302 tai sähköinen EU-lomake 302, menettelynhaltija voi lisätä toisen näistä koodeista lomaketta 302 koskeviin tietoihin. Tällaisessa tapauksessa lähtötoimipaikan suorittama varmennus on tehtävä sähköisesti.

2. Jos TIR-carnet, ATA-carnet, Nato-lomake 302 tai EU-lomake 302 koskee sekä unionitavaroita että muita kuin unionitavaroita, ne on lueteltava erikseen ja koodi ”T2L” tai ”T2LF” on merkittävä siten, että se viittaa selkeästi ainoastaan unionitavaroihin.”

Korvataan 218 artiklan otsikko ja johdantokappale seuraavasti:

”218 artikla

Tullimuodollisuudet, jotka katsotaan suoritetuiksi delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 141 artiklan 1, 2, 4, 4 a, 5 ja 6–8 kohdassa tarkoitetulla toimella

(Koodeksin 6 artiklan 3 kohdan a alakohta, 139 artikla, 158 artiklan 2 kohta sekä 172, 194 ja 267 artikla)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 138, 139 ja 140 artiklaa sovellettaessa seuraavat tullimuodollisuudet katsotaan tapauksen mukaan suoritetuiksi mainitun delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 141 artiklan 1, 2, 4, 4 a, 5 ja 6–8 kohdassa tarkoitetulla toimella:”.

Korvataan 220 artikla seuraavasti:

”220 artikla

Postilähetyksiin sisältyviä tavaroita koskevat siirtymäsäännöt

(Koodeksin 158 artiklan 2 kohta sekä 172 ja 194 artikla)

1. Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 138 artiklaa sovellettaessa mainitun delegoidun asetuksen 141 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tavaroiden tulli-ilmoitus katsotaan hyväksytyksi ja tavarat luovutetuiksi, kun tavarat toimitetaan vastaanottajalle.

2. Jos tavaroita ei ole voitu toimittaa vastaanottajalle, tulli-ilmoitusta ei katsota annetuksi.

Vastaanottajalle toimittamattomien tavaroiden on katsottava olevan väliaikaisessa varastossa siihen saakka, kun ne hävitetään tai jälleenviedään tai niistä on muulla tavalla vapauduttu koodeksin 198 artiklan mukaisesti. ”.

Lisätään 220 a ja 220 b artikla seuraavasti:

”220 a artikla

Menettelysäännöt, joita sovelletaan Nato-lomakkeen 302 käyttöön muissa tullimenettelyissä kuin passituksessa

(Koodeksin 6 artiklan 3 kohta ja 158 artiklan 2 kohta)

1. Sen jäsenvaltion nimeämä tullitoimipaikka, jossa sotilaallinen toiminta unionin tullialueella alkaa, toimittaa alueelleen sijoitetuille Nato-joukoille Nato-lomakkeet 302, joissa on

a)	kyseisen toimipaikan leimalla ja virkailijan allekirjoituksella tehty ennakkovahvistus;

b)	juokseva numerointi;

c)	nimetyn tullitoimipaikan täydellinen osoite Nato-lomakkeen 302 palautuskappaletta varten.

2. Tavaroiden lähettämishetkellä Nato-joukkojen on

a)	joko annettava sähköisesti Nato-lomakkeen 302 tiedot nimettyyn tullitoimipaikkaan;

b)	tai lisättävä Nato-lomakkeeseen 302 maininta siitä, että tavarat siirretään niiden valvonnassa, ja vahvistettava tämä maininta allekirjoituksellaan, leimallaan ja päiväyksellä.

3. Kun Nato-joukot toimivat 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, niiden on viipymättä annettava Nato-lomakkeen 302 jäljennös tullitoimipaikalle, joka on nimetty vastaamaan niihin Nato-joukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka lähettävät tavarat tai joiden puolesta tavarat lähetetään.

Nato-lomakkeen 302 muiden kappaleiden on oltava lähetyksen mukana määräpaikan Nato-joukoille, jotka leimaavat ja allekirjoittavat ne tavaroiden saapuessa.

Kun tavarat saapuvat, kaksi lomakkeen kappaletta annetaan tullitoimipaikalle, joka on nimetty vastaamaan määräpaikan Nato-joukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista.

Kyseisen nimetyn tullitoimipaikan on säilytettävä yksi kappale ja palautettava toinen kappale tullitoimipaikkaan, joka vastaa niihin Nato-joukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka lähettävät tavarat tai joiden puolesta tavarat lähetetään.

220 b artikla

Menettelysäännöt, joita sovelletaan EU-lomakkeen 302 käyttöön muissa tullimenettelyissä kuin passituksessa

(Koodeksin 6 artiklan 3 kohta ja 158 artiklan 2 kohta)

1. Sen jäsenvaltion nimeämä tullitoimipaikka, jossa sotilaallinen toiminta unionin tullialueella alkaa, toimittaa alueelleen sijoitetuille jäsenvaltion sotilasjoukoille EU-lomakkeet 302, joissa on

a)	kyseisen toimipaikan leimalla ja virkailijan allekirjoituksella tehty ennakkovahvistus;

b)	juokseva numerointi;

c)	nimetyn tullitoimipaikan täydellinen osoite EU-lomakkeen 302 palautuskappaletta varten.

2. Tavaroiden lähettämishetkellä jäsenvaltion sotilasjoukkojen on

a)	joko annettava sähköisesti EU-lomakkeen 302 tiedot nimettyyn tullitoimipaikkaan;

b)	tai lisättävä EU-lomakkeeseen 302 maininta siitä, että tavarat siirretään niiden valvonnassa, ja vahvistettava tämä maininta allekirjoituksellaan, leimallaan ja päiväyksellä.

3. Kun jäsenvaltion sotilasjoukot toimivat 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, niiden on viipymättä annettava EU-lomakkeen 302 jäljennös tullitoimipaikalle, joka on nimetty vastaamaan niihin jäsenvaltion sotilasjoukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka lähettävät tavarat tai joiden puolesta tavarat lähetetään.

EU-lomakkeen 302 muiden kappaleiden on oltava lähetyksen mukana määräjäsenvaltion sotilasjoukoille, jotka leimaavat ja allekirjoittavat ne tavaroiden saapuessa.

Kun tavarat saapuvat, kaksi lomakkeen kappaletta annetaan tullitoimipaikalle, joka on nimetty vastaamaan määräjäsenvaltion sotilasjoukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista.

Kyseisen nimetyn tullitoimipaikan on säilytettävä yksi kappale ja palautettava toinen kappale tullitoimipaikkaan, joka vastaa niihin jäsenvaltion sotilasjoukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka lähettävät tavarat tai joiden puolesta tavarat lähetetään.”

Lisätään 221 artiklaan 4, 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”4. Toimivaltaisena tullitoimipaikkana, joka ilmoittaa neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 (*3) 23 artiklan 1 kohdan tai 25 artiklan 1 kohdan mukaiseen tuontitullittomaan lähetykseen sisältyvät tavarat vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi muussa arvonlisäverojärjestelmässä kuin neuvoston direktiivin 2006/112/EY (*4) XII osaston 6 luvun 4 jaksossa säädetyssä kolmansilta alueilta tai kolmansista maista tuotujen tavaroiden etämyyntiä koskevassa erityisjärjestelmässä, on tullitoimipaikka, joka sijaitsee siinä jäsenvaltiossa, johon tavaroiden lähetys tai kuljetus päättyy.

5. Kunkin sellaisen jäsenvaltion tulliviranomainen, jonka alueelle Nato-lomakkeen 302 käyttöön oikeutetut Nato-joukot ovat sijoitettuina, nimeää yhden tai useamman tullitoimipaikan, joka vastaa sotilaallisessa toiminnassa kuljetettavien tai käytettävien tavaroiden tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista.

6. Kunkin jäsenvaltion tulliviranomainen nimeää yhden tai useamman tullitoimipaikan, joka vastaa EU-lomakkeella 302 suoritettavassa sotilaallisessa toiminnassa siirrettävien tai käytettävien tavaroiden tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista.

(*3) Neuvoston asetus (EY) N:o 1186/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 23)."

(*4) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).”"

10)

Muutetaan 271 artikla seuraavasti:

a)	lisätään 1 a kohta seuraavasti: ”1a. Talouden toimijoiden on käytettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin menettelyihin liittyvässä vakioidussa tietojenvaihdossa (INF) komission ja jäsenvaltioiden yhteisymmärryksessä suunnittelemaa koko EU:n kattavaa harmonoitua rajapintaa.”

b)	korvataan 2 kohta seuraavasti: ”2. Tämän artiklan 1 ja 1a kohtaa sovelletaan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2019/2151 liitteessä vahvistettujen UTK:n erityismenettelyjä koskevien INF-lomakkeiden käyttöönottopäivästä alkaen.”

11)	Korvataan VII osaston 2 luvun 1 jaksossa 4 alajakson otsikko seuraavasti: ”4 alajakso Tavaroiden siirto Nato-lomakkeella 302 tai EU-lomakkeella 302 ”

12)	Kumotaan 285 artikla.

13)

Korvataan 286 artikla seuraavasti:

”286 artikla

Nato-lomakkeiden 302 antaminen Nato-joukoille

(Koodeksin 226 artiklan 3 kohdan e alakohta ja 227 artiklan 2 kohdan e alakohta)

Lähtöjäsenvaltion nimetyn tullitoimipaikan on annettava alueelleen sijoittautuneille Nato-joukoille Nato-lomakkeet 302, joissa on

a)	kyseisen toimipaikan leimalla ja virkailijan allekirjoituksella tehty ennakkovahvistus;

b)	juokseva numerointi;

c)	nimetyn tullitoimipaikan täydellinen osoite EU-lomakkeen 302 palautuskappaletta varten.”

14)

Lisätään 286 a artikla seuraavasti:

”286 a artikla

EU-lomakkeiden 302 antaminen jäsenvaltioiden sotilasjoukoille

(Koodeksin 226 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 227 artiklan 2 kohdan a alakohta)

Lähtöjäsenvaltion nimetyn tullitoimipaikan on annettava alueelleen sijoittautuneille jäsenvaltion sotilasjoukoille EU-lomakkeet 302, joissa on

a)	kyseisen toimipaikan leimalla ja virkailijan allekirjoituksella tehty ennakkovahvistus;

b)	juokseva numerointi;

c)	nimetyn tullitoimipaikan täydellinen osoite EU-lomakkeen 302 palautuskappaletta varten.”

15)

Korvataan 287 artikla seuraavasti:

”287 artikla

Nato-lomakkeen 302 käyttöä koskevat menettelysäännöt

(Koodeksin 226 artiklan 3 kohdan e alakohta ja 227 artiklan 2 kohdan e alakohta)

1. Tavaroiden lähettämishetkellä Nato-joukkojen on

a)	joko annettava Nato-lomakkeen 302 tiedot sähköisesti lähtö- tai saapumistullitoimipaikkaan;

b)	tai täytettävä Nato-lomake 302 lisäämällä siihen maininnan, jonka mukaan tavarat siirretään niiden valvonnassa, ja vahvistettava tämä maininta allekirjoituksellaan, leimallaan ja päiväyksellä.

2. Jos Nato-joukot antavat Nato-lomakkeen 302 tiedot sähköisesti tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tämän asetuksen 294, 296, 304, 306 ja 314–316 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

3. Kun Nato-joukot toimivat 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, niiden on viipymättä annettava Nato-lomakkeen 302 jäljennös nimetylle tullitoimipaikalle, joka vastaa niihin Nato-joukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka lähettävät tavarat tai joiden puolesta tavarat lähetetään.

Nato-lomakkeen 302 muiden kappaleiden on oltava lähetyksen mukana määräpaikan Nato-joukoille, jotka leimaavat ja allekirjoittavat ne tavaroiden saapuessa.

Kun tavarat saapuvat, kaksi Nato-lomakkeen 302 kappaletta annetaan tullitoimipaikalle, joka on nimetty vastaamaan määräpaikan Nato-joukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista.

Kyseisen nimetyn tullitoimipaikan on säilytettävä yksi Nato-lomakkeen 302 kappale ja palautettava toinen kappale tullitoimipaikkaan, joka vastaa niihin Nato-joukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka lähettävät tavarat tai joiden puolesta tavarat lähetetään.”

16)

Lisätään 287 a artikla seuraavasti:

”287 a artikla

EU-lomakkeen 302 käyttöä koskevat menettelysäännöt

(Koodeksin 226 artiklan 3 kohdan a alakohta ja 227 artiklan 2 kohdan a alakohta)

1. Tavaroiden lähettämishetkellä jäsenvaltion sotilasjoukkojen on

a)	joko annettava EU-lomakkeen 302 tiedot sähköisesti lähtö- tai saapumistullitoimipaikkaan;

b)	tai täytettävä EU-lomake 302 lisäämällä siihen maininta, jonka mukaan tavarat siirretään niiden valvonnassa, ja vahvistettava tämä maininta allekirjoituksellaan, leimallaan ja päiväyksellä.

2. Jos jäsenvaltion sotilasjoukot antavat EU-lomakkeen 302 tiedot sähköisesti tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tämän asetuksen 294, 296, 304, 306 ja 314–316 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

3. Kun jäsenvaltion sotilasjoukot toimivat 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, niiden on viipymättä annettava EU-lomakkeen 302 jäljennös nimetylle tullitoimipaikalle, joka vastaa niihin jäsenvaltion sotilasjoukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka lähettävät tavarat tai joiden puolesta tavarat lähetetään.

EU-lomakkeen 302 muiden kappaleiden on oltava lähetyksen mukana määräjäsenvaltion sotilasjoukoille, jotka leimaavat ja allekirjoittavat ne tavaroiden saapuessa.

Kun tavarat saapuvat, kaksi EU-lomakkeen 302 kappaletta annetaan tullitoimipaikalle, joka on nimetty vastaamaan määräjäsenvaltion sotilasjoukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista.

Kyseisen nimetyn tullitoimipaikan on säilytettävä yksi EU-lomakkeen 302 kappale ja palautettava toinen kappale tullitoimipaikkaan, joka vastaa niihin jäsenvaltion sotilasjoukkoihin liittyvistä tullimuodollisuuksista ja -tarkastuksista, jotka lähettävät tavarat tai joiden puolesta tavarat lähetetään.”

17)

Muutetaan 321 artikla seuraavasti:

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Unionin passitusmenettelyä pidetään päättyneenä, kun

a)	vastaanottajan liikekirjanpitoon tehdään asianmukainen merkintä, tai

kiinteän kuljetuslaitteen käyttäjä on todistanut, että kiinteällä kuljetuslaitteella kuljetetut tavarat

i)	ovat saapuneet vastaanottajan laitokseen;

ii)	on hyväksytty vastaanottajan verkossa jaettaviksi; tai

iii)	on viety unionin tullialueelta.”

b)	lisätään 6 kohta seuraavasti: ”6. Muita kuin unionitavaroita pidetään väliaikaisesti varastoituina siitä lähtien, kun unionin passitusmenettely on päättynyt 5 kohdan a alakohdan tai b alakohdan i tai ii alakohdan mukaisesti.”

18)

Lisätään artikla seuraavasti:

”323 a artikla

Sotilaallisen toiminnan yhteydessä kuljetettavien tai käytettävien tavaroiden päättäminen erityisissä tapauksissa

(Koodeksin 215 artikla)

Delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 235 a artiklassa tarkoitettujen tavaroiden väliaikaisen maahantuonnin menettelyä päätettäessä niiden kulutusta tai hävittämistä pidetään jälleenvientinä, jos kulutettu tai hävitetty määrä vastaa sotilastoiminnan luonnetta.”

19)

Lisätään 324 artiklan 2 kohdan a alakohtaan alakohdat seuraavasti:

”Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin tapauksissa, joissa sisäiseen jalostusmenettelyyn IM/EX asetettuihin muihin kuin unionitavaroihin sovellettaisiin unionin ennakkovalvontaa, jos ne olisi ilmoitettu vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi, edellyttäen että sisäistä jalostusmenettelyä IM/EX koskevan luvan haltija antaa tietoelementit asiaankuuluvan valvontatoimenpiteen mukaisesti.”

20)	Lisätään 331 artiklaan 3 kohta seuraavasti: ”3. Kun kiinteillä kuljetuslaitteilla kuljetettavat tavarat viedään unionin tullialueelta kyseisen kuljetuslaitteen kautta, niitä on pidettävä tullille esitettyinä, kun ne sijoitetaan kiinteään kuljetuslaitteeseen.”

21)	Muutetaan liite 23-02 tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

22)

Muutetaan liite 72-04 seuraavasti:

korvataan I osan III luvun 19.3 kohta seuraavasti:

”19.3

Yleisvakuustodistuksen tai vapautusta vakuuden antamisesta koskevan todistuksen voimassaoloaika saa olla enintään viisi vuotta. Vakuustullitoimipaikka voi kuitenkin pidentää kyseistä voimassaoloaikaa yhdellä enintään viiden vuoden pituisella ajanjaksolla.

Jos vakuustullitoimipaikalle ilmoitetaan todistuksen voimassaoloaikana, että todistus ei lukuisten muutosten vuoksi ole riittävän helposti luettavissa ja että lähtötullitoimipaikka voi hylätä sen, vakuustullitoimipaikan on mitätöitävä todistus ja annettava tarvittaessa uusi todistus.

Todistukset, joiden voimassaoloaika on kaksi vuotta, pysyvät voimassa. Vakuustullitoimipaikka voi pidentää niiden voimassaoloaikaa toisella enintään viiden vuoden pituisella ajanjaksolla.

II osan II luvussa:

i)	korvataan otsikko seuraavasti: ”II LUKU Valtuutetun lähettäjän / valtuutetun antajan käyttämän erikoisleiman malli”;

ii)

korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5.	Valtuutettu lähettäjä / valtuutettu antaja”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sen 1 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 2016.

Sen 1 artiklan 19 kohtaa sovelletaan 12 päivästä heinäkuuta 2017.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1.

(2) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2015/2447, annettu 24 päivänä marraskuuta 2015, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 558).

(3) Euroopan unionin tuomioistuimen tuomio 12.10.2017, X BV v. Staatssecretaris van Financiën, C-661/15, ECLI:EU:C:2017:753.

(4) Komission asetus (ETY) N:o 2454/93, annettu 2 päivänä heinäkuuta 1993, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä (EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1).

(5) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2913/92, annettu 12 päivänä lokakuuta 1992, yhteisön tullikoodeksista (EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1).

(6) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2019/2151, annettu 13 päivänä joulukuuta 2019, unionin tullikoodeksissa säädettyjen sähköisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa koskevan työohjelman vahvistamisesta (EUVL L 325, 16.12.2019, s. 168).

(7) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(8) Neuvoston direktiivi 2006/112/EY, annettu 28 päivänä marraskuuta 2006, yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä (EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1).

(9) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/670, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2016, unionin ennakkovalvonnan käyttöönotosta tietyistä kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen rauta- ja terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 115, 29.4.2016, s. 37).

(10) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/640, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2018, unionin ennakkovalvonnan käyttöönotosta tietyistä kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen alumiinituotteiden tuonnissa (EUVL L 106, 26.4.2018, s. 7).

(11) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

LIITE

Korvataan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 liite 23-02 seuraavasti:

”LUETTELO 142 ARTIKLAN 6 KOHDASSA TARKOITETUISTA TAVAROISTA

Tässä taulukossa olevat tavaran kuvaukset ovat ainoastaan ohjeellisia ja ne eivät rajoita yhdistetyn nimikkeistön tulkintasääntöjen soveltamista. Tämän asetuksen 142 artiklan 6 kohdassa säädettyjen järjestelyjen soveltamisala määräytyy tässä liitteessä CN-koodien sisällön mukaan, sellaisena kuin ne ovat tämän asetuksen antamishetkellä.

CN-koodi (Taric-koodi)	Tavaran kuvaus	Voimassaoloaika
0701 90 50	Uudet perunat	1.1.–30.6.
0703 10 19	Sipulit, ei kuitenkaan istukassipulit	1.1.–31.12.
0703 20 00	Valkosipulit	1.1.–31.12.
0708 20 00	Pavut (Vigna spp., Phaseolus spp.)	1.1.–31.12.
0709200010	Vihreä parsa	1.1.–31.12.
0709200090	Muu parsa	1.1.–31.12.
0709 60 10	Makeat ja miedot paprikat	1.1.–31.12.
0714 20 10	Bataatit, tuoreina, kokonaisina, ihmisravinnoksi tarkoitettuina	1.1.–31.12.
0804300090	Ananakset, muut kuin kuivatut	1.1.–31.12.
0804400010	Tuoreet avokadot	1.1.–31.12.
0805 10 22 0805 10 24 0805 10 28	Makeat appelsiinit, tuoreet	1.6.–30.11.
0805211010 0805219011 0805219091	Tuoreet mandariinit (myös tangeriinit ja satsumat);	1.3.–31.10.
0805220011	Tuoreet monrealit (monreales)	1.3.–31.10.
0805220020	Tuoreet klementiinit (muut kuin monrealit)	1.3.–31.10.
0805290011 0805290021 0805290091	Tuoreet wilkingit ja muut niiden kaltaiset sitrushedelmähybridit	1.3.–31.10.
0805400011 0805400031	Tuoreet, valkeat greipit ja pomelot	1.1.–31.12.
0805400019 0805400039	Tuoreet, vaaleanpunaiset greipit ja pomelot	1.1.–31.12.
0805509010	Tuoreet limetit (Citrus aurantifolia, Citrus latifolia)	1.1.–31.12.
0806 10 10	Syötäviksi tarkoitetut rypäleet	21.11.–20.7.
0807 11 00	Vesimelonit	1.1.–31.12.
0807190050	Amarillo, Cuper, Honey Dew (myös Cantalene), Onteniente, Piel de Sapo, (myös Verde Liso), Rochet, Tendral, Futuro	1.1.–31.12.
0807190090	Muut melonit	1.1.–31.12.
0808309010	Nashi- (Pyrus pyrifolia) ja Ya-lajikkeen (Pyrus bretscheideri) päärynät	1.5.–30.6.
0808309090	Päärynät, muut	1.5.–30.6.
0809 10 00	Aprikoosit	1.1.–31.5. 1.8.–31.12.
0809 30 10	Nektariinit	1.1.–10.6. 1.10.–31.12.
0809 30 90	Persikat	1.1.–10.6. 1.10.–31.12.
0809 40 05	Luumut	1.10.–10.6.
0810 10 00	Mansikat	1.1.–31.12.
0810 20 10	Vadelmat	1.1.–31.12.
0810 50 00	Kiivit	1.1.–31.12.”

30.6.2020

Euroopan unionin virallinen lehti

L 206/27

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/894,

annettu 29 päivänä kesäkuuta 2020,

lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 11 päivänä maaliskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/478 (1) ja erityisesti sen 16 ja 20 artiklan,

ottaa huomioon tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä 29 päivänä huhtikuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (2) ja erityisesti sen 13 ja 16 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

1. TAUSTA

(1)

Komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/159 (3), jäljempänä ’lopullista tullia koskeva asetus’, käyttöön suojatoimenpiteitä tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (26 terästuotteiden luokkaa). Toimenpiteet muodostuvat tuoteluokkakohtaisesta tariffikiintiöjärjestelmästä, joka asetettiin tasolle, jolla varmistetaan tuonnin mahdollisimman vähäinen häiriintyminen ja säilytetään kauppakumppaneiden perinteiset tuontitasot. Tariffikiintiöt ylittävään tuontiin sovelletaan 25 prosentin tullia.

(2)	Komissio tarkasteli toimenpiteitä uudelleen ensimmäisen kerran täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1590 (4), jäljempänä ’ensimmäistä tarkastelua koskeva asetus’, ja teki useita mukautuksia muuttuneiden olosuhteiden ja unionin edun huomioon ottamiseksi ja toimenpiteiden vaikutuksen tehostamiseksi.

(3)	Komissio kumosi täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/35 (5), jäljempänä ’käyttötarkoitusta koskeva asetus’, tuoteluokan 4 tariffikiintiön hallinnointiin aiemmin tehdyn mukautuksen, koska se ei toiminut käytännössä.

2. TOINEN TARKASTELUMENETTELY

(4)	Lopullista tullia koskevan asetuksen 8 artiklan mukaan komissio voi tarkastella toimenpiteitä, jos olosuhteet muuttuvat toimenpiteiden soveltamiskaudella.

(5)	Komissio pani 14 päivänä helmikuuta 2020 vireille suojatoimenpiteiden toisen tarkastelun julkaisemalla vireillepanoilmoituksen (6), jossa se pyysi asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan näyttöä viidestä tarkastelun perusteesta (7).

(6)	Asianmukainen menettely toteutettiin kirjallisesti kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa komissio vastaanotti noin 90 huomautusta. Toisessa vaiheessa asianomaiset osapuolet saivat myös vastata muiden osapuolten alkuperäisiin huomautuksiin. Komissio sai yli 30 täydentävää huomautusta.

(7)	Menettelyn kirjallinen vaihe päättyi 18 päivänä maaliskuuta 2020, jolloin unioni ja monet maat ottivat parhaillaan käyttöön tiukkoja sulkutoimia ja eristystoimenpiteitä covid-19-pandemian leviämisen pysäyttämiseksi.

(8)

Jotta tarkastelussa voitaisiin ottaa huomioon tämän odottamattoman tilanteen taloudelliset vaikutukset, jotka muuttivat voimakkaasti unionin teräsmarkkinoiden toiminnan ja nykyisten suojatoimenpiteiden olosuhteita, komissio myönsi 30 päivänä huhtikuuta 2020 asianomaisille osapuolille ylimääräisen ja poikkeuksellisen määräajan, jonka kuluessa ne voivat esittää näkemyksensä covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista teräsmarkkinoihin.

3. TUTKIMUKSEN HAVAINNOT

(9)

Saatujen huomautusten perusteellisen analyysin jälkeen komissio teki jäljempänä esitettävät päätelmät. Ne on jaoteltu kuuteen alajaksoon. Ensimmäinen koskee covid-19-pandemian taloudellisia vaikutuksia (3.1 jakso) ja muut viisi (3.2–3.6 jakso) toisen tarkastelun vireillepanoilmoituksessa määritettyjä viittä tarkasteluperustetta eli A) tariffikiintiöiden tasoa ja myöntämistä, B) perinteisten kauppavirtojen syrjäyttämistä, C) mahdollisten haitallisten vaikutusten integroitumistavoitteita, joihin pyritään etuuskohteluasemassa olevien kauppakumppanien kanssa, D) toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen WTO:n jäseninä olevien kehitysmaiden luettelon päivittämistä niiden tuoreimman tuontimäärän (2019) perusteella ja E) muita olosuhteiden muutoksia, jotka saattavat edellyttää tariffikiintiön tason tai myöntämisen mukauttamista.

3.1 Covid-19-pandemian vaikutukset unionin teräsmarkkinoihin ja nykyisten suojatoimenpiteiden toimivuus

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(10)

Komissio sai noin 200 huomautusta covid-19-pandemian vaikutuksista talouteen ja nykyisten suojatoimenpiteiden toimivuuteen. Suurin osa saatiin viejiltä, tuojilta, käyttäjiltä ja kauppiailta. Myös useat viejämaat sekä unionin teräksentuottajien, jäljempänä ’unionin tuotannonala’, järjestöt ja teräksen jatkokäyttäjät esittivät huomautuksia.

(11)

Suurimmassa osassa huomautuksista vastustettiin voimakkaasti unionin tuotannonalan pyyntöä alentaa tariffikiintiöiden määriä huomattavasti. Huomautuksissa todettiin, että tariffikiintiöiden alentaminen ei ainoastaan muodostaisi tosiasiallista tuontikieltoa, joka olisi vastoin WTO:n sääntöjä, vaan se olisi myös unionin edun vastaista, koska siinä ei otettaisi huomioon tuotantoketjun loppupään markkinoita, joilla vaikutukset teräksen valmistustoimintaan olisivat hyvin kielteiset. Useat osapuolet korostivat myös, että tariffikiintiöiden hallinnointiin tehtävät lisämuutokset olisivat täysin perusteettomia, ja katsoivat, että käyttämättä jääneiden kiintiöiden siirtoa vuosineljännekseltä toiselle koskevan mekanismin poistaminen tekisi toimenpiteistä rajoittavampia ja rikkoisi WTO:n sääntöjä. Monet osapuolet huomauttivat, että covid-19-pandemian vaikutukset eivät ole vielä tiedossa eikä niitä ole helppo ennustaa ja että pandemialla on erilaisia vaikutuksia eri terässegmentteihin. Jotkin osapuolet ehdottivat sen vuoksi mahdollisten mukautusten lykkäämistä, kunnes vaikutukset ovat selvillä, ja huomauttivat, että tariffikiintiöiden tason alentaminen vaarantaisi jo tehtyjen toimitussopimusten täytäntöönpanon.

Komission kanta

(12)

Kun komissio hyväksyi ensimmäisen mukautuspaketin terästä koskeviin unionin suojatoimenpiteisiin lokakuussa 2019, terästeollisuutta koskevan ennusteen mukaan kysyntä oli laskemassa ja maailmantalous hidastumassa. Komissio mukautti lieventämistahtia heikentyneen kasvuennusteen mukaisesti, minkä lisäksi se otti käyttöön useita muita mukautuksia, joiden tarkoituksena oli säilyttää perinteiset kauppavirrat ja estää se, että asteittain huononevassa taloudellisessa tilanteessa tietyt vientilähteet syrjäyttävät muut lähteet toimenpiteiden mukaisten tariffikiintiöiden käytössä.

(13)

Tuolloin ei ollut ennakoitavissa, että joitakin kuukausia myöhemmin covid-19-pandemia syöksisi maailmantalouden sen vakavimpaan taantumaan sitten vuoden 2008 maailmanlaajuisen rahoituskriisin. Pandemian puhjettua vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä viranomaiset ovat kaikkialla maailmassa määränneet tiukkoja toimia taudin lieventämiseksi tai lopettamiseksi, millä on ollut raskaita vaikutuksia. Sulkutoimien ja eristystoimenpiteiden taloudelliset vaikutukset ovat olleet välittömät ja ankarat. Talouden häiriöiden laajuus ja jyrkkyys ovat vaikuttaneet merkittävästi tuotokseen, kiinteisiin investointeihin, lomautuksiin ja kysyntään.

(14)

Oxford Economicsin mukaan maailmanlaajuisen BKT:n odotetaan supistuvan vuoden alkupuoliskolla melkein 7 prosenttia, mikä on lähes kaksinkertainen määrä maailmanlaajuisen finanssikriisin aikaan verrattuna ja kuvastaa sitä, että ennusteita on tarkistettu laajalti kaikissa suurissa kansantalouksissa (8). Supistumista tapahtuu kaikilla tärkeimmillä teollisuudenaloilla, ja tilaukset ovat ehtyneet kokonaan. Maaliskuussa 2020 J.P.Morganin Global Composite Output Index -tuotantoindeksi putosi 39,4:ään, joka on alin taso 133 kuukauteen, ja indeksin tason kuukausittainen lasku (6,7 pistettä) oli sarjan historian toiseksi jyrkin (9). Vaikutuksen vakavuutta korosti sarjalle ennätykselliset kuukausittaiset laskut indekseissä, joilla mitataan tuotosta (laskua 10,1 pistettä), uusia tilauksia (laskua 9,4 pistettä), tilauskantaa (laskua 7,3 pistettä), uusia vientitilauksia (laskua 10,4 pistettä) ja tulevaa toimintaa (laskua 13,1 pistettä) (10). Toukokuussa julkaistu IHS Markitin Global Sector PMI-indikaattori vahvistaa vaikutuksen ja osoittaa, että tuotos on laskenut ennätysmäisesti kaikilla aloilla terveydenhuoltopalveluja lukuun ottamatta (11).

(15)

Unionin teräksentuottajat ennustavat kysynnän hiipuvan vuoden 2020 jälkipuoliskolla (Etelä-Euroopassa yli 60 prosentilla ja Pohjois-Euroopassa noin 50 prosentilla), mikä johtuu pääasiassa autoteollisuussegmentin kysynnän valtavasta, noin 80 prosentin laskusta ajoneuvojen myynnin ja tuotannon jyrkän laskun vuoksi. Tämä vastaa Morgan Stanleyn hiljattaisen teräsalaa koskevan raportin (12) päätelmiä, joissa todetaan, että teräksen loppumarkkinoilla on odotettavissa vakavia häiriöitä autojen kysynnän (18 prosenttia unionin teräksen kysynnästä) laskettua maaliskuussa 40–85 prosenttia edellisvuodesta ja sekä rakennus-, öljy- ja kaasu- että ilmailualan ollessa vastatuulessa. Edellä mainittu teräksen kysynnän pitkäaikainen romahtaminen vaikuttaa uskottavalta, ja sitä vahvistaa teräksen ostajien suhdannenäkemyksiä kuvaavan kausitasoitetun indikaattorin (PMI-indikaattorin) kehitys. PMI on yhdistelmäindikaattori, joka on suunniteltu antamaan tarkka yleiskuva teräksen suuriksi käyttäjiksi määritettyjen valmistajien toimintaolosuhteista. Indikaattori laski maaliskuun 49,3:sta huhtikuun 43,7:ään, joka on alin taso 133 kuukauteen, mikä johtui kysynnän hiipumisesta sekä kotimaisilla että vientimarkkinoilla, joilla lasku oli nopeinta sitten vuoden 2008 lopun (13).

(16)

Sekä yritykset että eri maat kirjaavat tästä aiheutuvia vakavia taloudellisia vahinkoja vuoden 2020 alkupuoliskolla. Suuntauksen voidaan odottaa muuttuvan vasta toisen neljänneksen loppupuolella, jolloin kasvua voi esiintyä muutamassa harvassa maassa, jos niissäkään. Euroopan komission laatimassa kevään 2020 talousennusteessa ennakoidaan syvää ja epätasaista taantumaa ja epävarmaa elpymistä sekä unionin työttömyysasteen nousua vuoden 2019 6,7 prosentista 9 prosenttiin vuonna 2020 ja sen jälkeen laskua noin 8 prosenttiin vuonna 2021 (14).

(17)

Suojatoimenpiteiden voimassaoloaika päättyy 30 päivänä kesäkuuta 2021, ja talousennusteet niiden jäljellä olevan keston ajalle ovat synkät. Euroopan komission laatimassa kevään 2020 talousennusteessa ennakoidaan unionin talouden supistuvan 7,5 prosenttia vuonna 2020 ja kasvavan noin 6 prosenttia vuonna 2021. EU:n talouden ei siis odoteta täysin kattavan kriisistä aiheutuvia tappioita vielä vuoden 2021 loppuun mennessä. Investoinnit pysyvät vähäisinä, eivätkä työmarkkinat ehdi täysin toipua (15). Unionia ja euroaluetta koskevia komission kasvuennusteita on tarkistettu noin yhdeksän prosenttiyksikköä alaspäin syksyn 2019 talousennusteeseen verrattuna.

(18)

Covid-19-pandemian valtavien taloudellisten seurausten vakavuutta on kuitenkin vaikea ennustaa tässä vaiheessa. Oxford Economics toteaa, että keskeinen epävarmuustekijä ei ole nyt vuoden 2020 jälkipuoliskon talouden hiipumisen suuruus vaan myöhemmän elpymisen nopeus ja ajoitus (16). IHS Markit toteaa äskettäisessä epävarmuusanalyysissaan, että epävarmuus kohoaa yleisen rahoituskriisin tasolle ja että yritykset pelkäävät nyt taantumaa enemmän kuin koskaan ja uskovat pitkälti laskusuhdanteen jatkuvan koko tulevan vuoden ajan (17).

(19)

Vaikka eri maat ovat toukokuun 2020 puolivälin jälkeen alkaneet toteuttaa strategioita pandemian torjuntaa koskevien tiukempien toimenpiteiden purkamiseksi, elpymiseen liittyy edelleen monia epävarmuustekijöitä. Ensinnäkin tässä vaiheessa on vaikea mitata selkeästi kansallisille teollisuudenaloille sekä kotimaisille ja kansainvälisille toimitusketjuille aiheutuneiden vahinkojen suuruutta. Toiseksi ei ole poissuljettua, että vuoden kuluessa ilmenee uusia epidemia-aaltoja, kun rajoituksia vähennetään asteittain, mikä voi johtaa sulkutoimien ja eristystoimenpiteiden käyttöön ottoon uudelleen ja hidastaa rajoitusten höllentämistä ja siten pysäyttää elpymisen alkuunsa ja aiheuttaa pysyvämpiä vahinkoja.

(20)

Tähänastisen analyysin perusteella komissio katsoo, että covid-19-pandemian aiheuttama taloudellinen häiriö on perustavanlaatuinen ja poikkeuksellinen olosuhteiden muutos, joka vaikuttaa voimakkaasti teräsmarkkinoiden toimintaan unionissa ja koko maailmassa. Tästä syystä komissio katsoo, että covid-19-pandemian taloudelliset vaikutukset on otettava tarkoin huomioon, kun mukautuksia määritetään suojatoimenpiteiden toisessa tarkastelussa.

(21)

Kuten edellä selitetään, komissio teki suojatoimenpiteiden ensimmäisessä tarkastelussa mukautuksia, joilla pyrittiin korjaamaan toimenpiteiden ensimmäisen soveltamisvuoden aikana havaittuja rajallisia syrjäyttämisvaikutuksia. Mukautukset johtuivat havaitusta teräsmarkkinoiden taantumasta, joka ei ollut odotettavissa lopullisten toimenpiteiden käyttöönoton aikaan. Ilman mukautuksia vaikutukset pahenevat entisestään nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

(22)

Vaikka pandemian aiheuttama taloudellinen häiriö on ollut suhteellisen symmetrinen, koska se on vaikuttanut kaikkiin maihin ja vähentänyt tuotantoa ja kysyntää äkkinäisesti ja merkittävästi, elpymisen voimakkuus vuonna 2021 on todennäköisesti epäsymmetrinen. Tämä riippuu paitsi pandemian kehittymisestä kussakin maassa myös kansantalouksien rakenteesta ja niiden kyvystä toteuttaa elvytyspolitiikkaa.

(23)

Nykytilanteessa, jossa kysyntä on romahtanut ja siitä johtuva myynnin jyrkkä väheneminen vaikuttaa käytännössä kaikkiin terästuotteiden luokkiin ja johon liittyy suuri epävarmuus ja todennäköisesti valtava maantieteellinen epäsymmetria elpymisen nopeudessa ja ajoituksessa, voidaan olettaa (18), että jotkin terästä unioniin vievät tahot alkavat harjoittaa vieläkin aggressiivisempaa kaupallista toimintaa ”tyhjentääkseen markkinat” muiden markkinaosapuolten vahingoksi, kun toiminta alkaa uudelleen pandemian jälkeen.

(24)

Voidaan kohtuudella olettaa (19), että jotkin viejät – erityisesti sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joilla toimintaa käynnistetään suhteessa aikaisemmin kuin muilla alueilla – aikaistavat myyntiään unionin markkinoilla aikaisempaa voimakkaammin ja käyttävät maakohtaiset kiintiöt loppuun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa voidakseen hyödyntää jäännöskiintiöitä heti, kun ne asetetaan saataville.

(25)

Tietyistä maista peräisin olevien viejien opportunistinen käyttäytyminen uhkaa enemmän kuin koskaan syrjäyttää muut markkinaosapuolet ja vallata epäasianmukaisesti markkinaosuuksia, jotka tavanomaisissa olosuhteissa kuuluisivat muille perinteisille kauppavirroille tai kotimaiselle tuotannolle. Riski on todellinen viejien yrittäessä epätoivoisesti hankkia suurempia osuuksia pienemmistä markkinoista korvatakseen supistuneesta kysynnästä johtuvat absoluuttiset myyntitappiot.

(26)

Sen lisäksi, että edellä mainittu opportunistinen käyttäytyminen vaarantaa perinteisten kauppavirtojen säilymisen (alkuperän osalta) ja uhkaa korvata sekä ne että kotimaisen tuotannon, se myös aiheuttaa erittäin vakavaa epätasapainoa unionin teräsmarkkinoilla, mikä voi viime kädessä vaarantaa alkuperäisten suojatoimenpiteiden korjaavat vaikutukset, siltä osin kuin on kyse suojautumisesta uudelta äkilliseltä tuonnin kasvulta.

(27)

Jotta näissä olosuhteissa voidaan taata kaikkien toimittajien, niin kotimaisen tuotannonalan kuin viejien, hallittu paluu markkinoille ja minimoida aiheeton opportunistinen käyttäytyminen, komissio katsoo, että tariffikiintiöiden hallinnointiin on aiheellista tehdä kaksi yleistä mukautusta. Ensimmäinen niistä on siirtyminen kaikkien maakohtaisten kiintiöiden hallinnoinnissa vuosittaisesta hallinnoinnista neljännesvuosittaiseen hallinnointiin, millä säilytetään tuoteluokkakohtaiset kokonaismäärät ja varmistetaan vakaampi tuontivirta ja minimoidaan tarpeettomien äkillisten tuontipiikkien riski toimenpiteiden jäljellä olevana voimassaoloaikana. Toinen täydentävä mukautus on parannetun järjestelyn käyttöön ottaminen, jotta maat, joilla on maakohtainen kiintiö, pääsevät jäännöskiintiöihin. Tällä mukautuksella varataan tarvittaessa jäännöskiintiöt nykyisille pienemmille viejämaille, jotka kuuluvat tariffikiintiöiden tähän yleiseen osuuteen, ja minimoidaan riski, että maakohtaisista kiintiöistä hyötyvät viejät syrjäyttävät ne. Näitä kahta mukautusta kuvataan tarkemmin jäljempänä 3.2 ja 3.3 jaksossa.

3.2 Tariffikiintiöiden taso ja myöntäminen

(28)

Tässä jaksossa komissio arvioi, onko tariffikiintiöiden nykyinen taso asianmukainen ja myönnetäänkö ne ja hallinnoidaanko niitä asianmukaisesti. Kuten vireillepanoilmoituksessa todetaan, asianomaisten osapuolten toimittamien huomautusten ja näytön lisäksi komissio kiinnitti arvioinnissaan erityistä huomiota tariffikiintiöiden käytön kehitykseen toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden aikana (20). Käyttöä on seurattu päivittäin kaikkien 26 tuoteluokan osalta.

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(29)

Useimmat asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia tästä tarkastelun osa-alueesta. Monet niistä, etenkin vientiä harjoittavat tuottajat, kolmansien maiden hallitukset, käyttäjät ja tuojat, pyysivät joko tariffikiintiöiden tason korottamista tai erilaista järjestelmää kiintiöiden myöntämistä tai käyttöä varten niiden kannalta merkityksellisissä tuoteluokissa. Myös tariffikiintiötasojen laskemiseen käytettävän viitekauden muuttamista pyydettiin, jotta kiintiö kasvaisi. Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota muuttamaan maakohtaisen kiintiön jakoperustetta joko korottamalla tai alentamalla nykyistä 5 prosentin rajaa.

(30)

Toisaalta unionin tuotannonala esitti useita oikaisuja toiseen suuntaan. Unionin tuotannonala pyysi erityisesti, että tariffikiintiöitä hallinnoidaan neljännesvuosittain ja että vuosineljänneksen käyttämättömiä määriä ei siirretä seuraavalle neljännekselle. Kun kirjallinen vaihe avattiin poikkeuksellisesti uudelleen kannanottojen saamiseksi covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista, unionin tuotannonala pyysi tariffikiintiöiden tason alentamista enintään 75 prosenttiin pandemian valtavien taloudellisten vaikutusten huomioon ottamiseksi. Monet asianomaiset osapuolet vastustivat pyyntöä voimakkaasti ja väittivät, että se olisi ristiriidassa WTO:n sääntöjen kanssa ja vaikuttaisi kohtuuttomasti unionin jatkojalostusteollisuuteen.

Komission kanta

(31)

Komissio toteaa, että myös toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden viimeisellä neljänneksellä (tiedot analysoitu 15 päivään toukokuuta 2020 asti) tariffikiintiöiden kokonaistaso jäi suurelta osin käyttämättä (21) ja kiintiöitä oli käytettävissä kaikissa tuoteluokissa. Tariffikiintiöiden käyttövauhdin ja suuntauksen perusteella, kun kaudesta on kulunut jo kolme neljäsosaa ja kun otetaan huomioon edellä 3.1 jaksossa kuvattu vallitseva taloustilanne, jossa kasvu on pysähtynyt, komissio pitää erittäin epätodennäköisenä, että tariffikiintiöiden käyttö kiihtyisi viimeisen neljänneksen aikana. Tuoreimmat tuonnin suuntaukset ja kysyntänäkymät viittaavat päinvastoin siihen, että kauden loppuun eli 30 päivään kesäkuuta 2020 mennessä tuontivauhti voi hidastua lisää. Lisäksi kuten ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 15 kappaleessa todetaan, toimenpiteiden ensimmäisenä soveltamisvuonna, jolloin tilanne oli vakaampi ja kysyntä kestävä verrattuna nykytilanteeseen, noin 3,2 miljoonaa tonnia tullittomia tariffikiintiöitä jäi käyttämättä (22).

(32)	Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että voimassa olevat tariffikiintiötasot eivät rajoittaneet kohtuuttomasti kauppavirtoja toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna vaan mahdollistivat unionin markkinoiden tarpeita vastaavan tuonnin tason.

(33)

Tariffikiintiötasojen nostamista koskeviin pyyntöihin komissio toteaa, että asianomaisten osapuolten toimittamat huomautukset eivät osoittaneet, että kysyntä unionin teräsmarkkinoilla kasvaisi niin, että nykyiset tariffikiintiöt aiheuttaisivat tarjonnan puutteen markkinoilla. Kuten 3.1 jaksossa kuvataan, suuntaus viittaa pikemminkin päinvastaiseen suuntaan. Lopuksi komissio toteaa vielä, että tariffikiintiöiden laskemisessa käytetty viitekausi muodostaa yhden niistä toimenpiteiden suunnittelun peruspilareista, jotka alun perin vahvistettiin lopullista tullia koskevassa asetuksessa, ja että tarkastelun soveltamisalaan ei kuulu toimenpiteiden perusrakenteen huomattava muuttaminen. Tarkastelun tavoitteena on pikemminkin arvioida, onko tariffikiintiöiden hallinnointiin tarpeen tehdä erityisiä mukautuksia. Näin ollen komissio hylkää nämä pyynnöt.

(34)	Edellä todetusta huolimatta komissio katsoo tarpeelliseksi mukauttaa ja kehittää tariffikiintiöiden hallinnointia, jotta voidaan vastata markkinoiden kehitykseen ja varmistaa paremmin suojatoimenpiteiden toimivuus. Mukautukset ovat sekä horisontaalisia että tiettyjä tuoteluokkia koskevia.

3.2.1 Horisontaalinen mukautus: kaikkien maakohtaisten kiintiöiden neljännesvuosittainen hallinnointi

(35)

Tarkastelua koskeva tutkimus osoitti, että monet vientiä harjoittavat maat harjoittivat erittäin aggressiivista vientitoimintaa monissa tuoteluokissa myös toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna. Kyseiset maat käyttivät useita (tai useimmat) vuotuisista maakohtaisista kiintiöistään epätavallisen nopeasti (joissakin tapauksissa vain muutaman kuukauden kuluessa kauden alkamisesta). Yksi vuotuinen maakohtainen kiintiö käytettiin loppuun jo toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden ensimmäisenä päivänä.

(36)

Tällainen käyttäytyminen loi näissä tuoteluokissa tilanteen, jossa suhteettoman suuret tuontivirrat keskittyivät vuoden hyvin aikaiseen vaiheeseen. Virta hidastui tämän jälkeen kauden viimeisen neljänneksen alkuun asti, jolloin tuonti nousi jälleen huippulukemiin. Tämä uusi huippu osui ajankohtaan, jolloin maakohtaisista kiintiöistä nauttiville maille myönnettiin pääsy tullittomaan jäännöskiintiöön. Komissio katsoo, että tällainen toiminta aiheuttaa merkittävää epätasapainoa ja estää markkinoiden moitteettoman toiminnan.

(37)

Koska tilanne on tällä hetkellä äärimmäisen epävarma, kysyntä on romahtanut ja tästä johtuva myynnin jyrkkä väheneminen vaikuttaa käytännössä kaikkiin tuoteluokkiin (ks. 3.1 jakso), komissio pitää erittäin todennäköisenä, että edellä tarkoitettu kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta lisääntyy jatkossa. Näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa viejät tulevat käyttäytymään erittäin aggressiivisesti ja opportunistisesti kilpailijoita kohtaan kattaakseen menetetyn myynnin. On kohtuullista olettaa, että vahvimpien viejämaiden viejät yrittävät tällaisen opportunismin mukaisesti aikaistaa myyntinsä ”tyhjille markkinoille”. Tällainen opportunistinen kaupallinen käyttäytyminen on suurin riski suojatoimenpiteiden asianmukaiselle toiminnalle, koska se aiheuttaisi erittäin vakavia häiriöitä markkinoilla, ja ilman korjaavia toimia on vaara, että perinteiset kauppavirrat ja kotimainen tuotanto syrjäytetään, mikä poistaa käytössä olevien suojatoimenpiteiden hyödyllisen vaikutuksen (”effet utile”).

(38)

Lopullisten toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien maakohtaisia kiintiöitä on hallinnoitu vuosittain eli kaikki määrät on asetettu kokonaisuudessaan viejien käyttöön kunkin vuoden alussa eikä niiden käytölle tietyn ajanjakson kuluessa ole asetettu aikarajoituksia, kun taas jäännöskiintiöitä on hallinnoitu neljännesvuosittain. Aikarajoitusten käyttöönotto vaikutti tuolloin tarpeettomalta ja vaivalloiselta hallinnolliselta rasitteelta, joka häiritsisi markkinoiden normaalia toimintaa.

(39)

Tarkastelua koskevan tutkimuksen perusteella komissio katsoo kuitenkin, että nykyinen tapa hallinnoida maakohtaisia kiintiöitä vuosittain ei ole tehokas keino estää edellä tarkoitettuja häiriöitä unionin teräsmarkkinoilla ja että joiltakin viejiltä odotettavissa oleva opportunistinen käyttäytyminen pahentaisi kyseisiä häiriöitä. Nämä häiriöt olisivat useimpien viejämaiden etujen vastaisia ja vaikuttaisivat erittäin kielteisesti unionin taloudelliseen tilanteeseen ja heikentäisivät toimenpiteiden tehokkuutta.

(40)

Näin ollen komissio päätti, että myös maakohtaisia kiintiöitä olisi hallinnoitava neljännesvuosittain. Mukautuksella varmistetaan vakaampi tuontivirta ja minimoidaan nykyinen erittäin suuri riski siitä, että viejien opportunistinen käyttäytyminen on ristiriidassa muiden markkinaosapuolten oikeutettujen etujen kanssa seuraavalla toimenpiteiden soveltamiskaudella eli 1 päivän heinäkuuta 2020 ja 30 päivän kesäkuuta 2021 välisenä aikana.

(41)

Mukautuksella on markkinoita vakauttava myönteinen vaikutus, koska sillä vältetään valtavien varastojen muodostaminen kauden alussa, mitä aiemmin esiintyi useissa tuoteluokissa. Mukautuksella mahdollistetaan se, että ne unionin ja kolmansien maiden tuottajat, joiden toimintaa covid-19 on rajoittanut merkittävästi ja jotka ovat saaneet aloittaa toimintansa uudelleen sulkutoimien jälkeen myöhemmin kuin muut tuottajat, voivat kilpailla tasapuolisemmissa toimintaolosuhteissa kysynnän elpyessä.

(42)

Lopuksi olisi mainittava, että komissio ei näe mitään syytä lopettaa neljännesvuosittain hallinnoitujen kiintiöiden käyttämättömien määrien siirtämistä seuraavalle neljännekselle saman kauden puitteissa. Siirtomekanismin säilyttämisellä varmistetaan, että tariffikiintiöiden käyttö voi mukautua kysynnän kehitykseen vuoden aikana aiheuttamatta kohtuuttomia häiriöitä markkinoilla.

3.2.2 Yksittäisiin tuoteluokkiin tehtävät erityismukautukset

a) Luokka 1 (Kuumavalssatut levytuotteet)

(43)

Kuten lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 149 kappaleessa ja ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 17–19 kappaleessa selitetään, tämän tuoteluokan osalta otettiin käyttöön ainoastaan yleinen tariffikiintiö. Tämä oli poikkeus muutoin paremmaksi katsottuun järjestelmään, joka käsittää maakohtaisen kiintiön perinteisille suurille toimittajille ja jäännöskiintiön muille toimittajille ja jota sovelletaan lähes kaikkiin muihin tuoteluokkiin.

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(44)	Monet asianomaiset osapuolet ovat pyytäneet tämän tuoteluokan osalta 30 prosentin (alkuperä)maakohtaisen rajan alentamista 20 prosenttiin, kun taas toiset ovat kannattaneet rajan poistamista ja tilanteen palauttamista sellaiseksi kuin se oli ennen ensimmäistä tarkastelua.

Komission kanta

(45)

Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa havaittiin useita kehityssuuntauksia, joiden perusteella komissio katsoo, että tämän tuoteluokan tariffikiintiön hallinnointia on tarpeen mukauttaa. Tutkimuksessa vahvistui ensinnäkin, että kyseisen luokan tariffikiintiön käyttö on vähentynyt jatkuvasti ja jyrkästi koko kauden ajan (ks. kuvio 1 jäljempänä) siten, että siitä on käytetty keskimäärin 54 prosenttia toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä (23).

(46)

Toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden alusta asti kumuloitunut käyttämättömien kiintiöiden määrä nousi kolmannen vuosineljänneksen lopussa 1,5 miljoonaan tonniin (ks. kuvio 2 jäljempänä). Lisäksi toukokuun 2020 puoliväliin ulottuvien tietojen mukaan tuontitaso on alentunut tässä tuoteluokassa huomattavasti enemmän ja vain 16 prosenttia kiintiöstä on käytetty. Tariffikiintiötä oli siten käyttämättä yli 3 miljoonaa tonnia vain kuusi viikkoa ennen kyseisen vuosineljänneksen loppua. Näin ollen tuonnin suuntaus tässä tuoteluokassa, jonka osuus on noin kolmannes suojatoimenpiteiden kohteena olevien 26 tuoteluokan perinteisestä tuontimäärästä, on tärkeä indikaattori tämänhetkisestä kysynnän jyrkästä laskusuuntauksesta EU:n teräsmarkkinoilla.

(47)

Komissio toteaa myös, että tariffikiintiön käytön merkittävä vähentyminen tapahtui kaudella, johon covid-19-pandemian aiheuttama häiriö ei vielä vaikuttanut. Tämä viittaa vahvasti siihen, että on hyvin epätodennäköistä, että unionin kysynnän tuleva elpyminen toimenpiteiden kolmannen soveltamisvuoden aikana olisi niin voimakasta, että se johtaisi lopulta tariffikiintiön täysimääräiseen tai erittäin suureen käyttöön tässä tuoteluokassa.

(48)

Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että nykyisessä tilanteessa ei enää ole tarjonnan puutteen riskiä, joka lopullisten toimenpiteiden mukaisella yleisellä tariffikiintiöllä haluttiin ehkäistä. Näin ollen komissio päätti lopettaa tariffikiintiön poikkeuksellisen yleisen hallinnoinnin tässä tuoteluokassa ja soveltaa oletusarvoista järjestelmää, jossa käytetään sekä maakohtaista kiintiötä että jäännöskiintiötä ja jota sovelletaan lähes kaikissa muissa tuoteluokissa.

(49)

Sen vuoksi 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen tuoteluokan 1 tariffikiintiö muodostuu sellaisten maiden maakohtaisista kiintiöistä, joiden tuontitaso tässä luokassa oli vähintään viisi prosenttia viitekaudella 2015–2017 (24), sekä muiden maiden jäännöskiintiöstä. Tätä tariffikiintiötä hallinnoidaan neljännesvuosittain, kuten edellä 3.2.1 jaksossa selitetään. Kaikkia viejämaita koskevaa 30 prosentin rajaa sovelletaan kuitenkin edelleen jäännöskiintiön käyttöön neljännellä neljänneksellä syrjäyttämisvaikutusten estämiseksi (25).

(50)

Komissio katsoo edelleen, että oletusarvoinen tariffikiintiöjärjestelmä, jossa käytetään sekä maakohtaista kiintiötä että jäännöskiintiötä, on soveltuvin järjestelmä perinteisten kauppavirtojen säilyttämiseksi sekä määrien että alkuperän osalta (26). Sen vuoksi on unionin yleisen edun mukaista panna järjestelmä täytäntöön tässä tuoteluokassa heti kun sen edellytykset täyttyvät.

b) Luokka 8 (ruostumattomat kuumavalssatut levyt ja nauhat)

(51)

Edellisen tarkastelua koskevan tutkimuksen jälkeen komissio on havainnut useita merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat tähän luokkaan. Ensinnäkin komissio otti 8 päivänä huhtikutua 2020 käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet Kiinan kansantasavallasta, Indonesiasta ja Taiwanista peräisin olevien tämän tuoteluokan tuotteiden tuonnissa (27). Toiseksi komissio on vahvistanut, että Yhdysvaltojen maakohtaista tariffikiintiöitä on käytetty jatkuvasti hyvin vähän (28). Näin ollen neljään viidestä tämän tuoteluokan tuotteiden suurimmasta viejämaasta sovelletaan tällä hetkellä erilaisia kaupan toimenpiteitä. Sen vuoksi on odotettavissa, että kyseiset maat eivät jatka vientiä unioniin perinteisellä tasolla.

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(52)	Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota ottamaan käyttöön rajan tämän tuoteluokan jäännöskiintiössä. Muut asianomaiset osapuolet pyysivät, että komissio siirtäisi jäännöskiintiöön ne maakohtaiset kiintiöt, joiden käyttöaste on hyvin alhainen.

Komission kanta

(53)

Edellä 51 kappaleessa kuvattujen muuttuneiden olosuhteiden perusteella, jotka uhkaavat aiheuttaa tarjonnan puutteen unionin markkinoilla tässä tuoteluokassa, ja muissa tuoteluokissa lopullisten toimenpiteiden hyväksymisen jälkeen omaksutun toimintatavan mukaisesti komissio katsoo, että on unionin edun mukaista siirtää kaikkien sellaisten maiden, joihin sovelletaan erityyppisiä kaupan suojatoimenpiteitä (29), maakohtaisten kiintiöiden määrät jäännöstariffikiintiöön. Mukautuksella varmistetaan, että nykyiset toimenpiteet eivät vaikuta perinteisiin kauppavirtoihin ja että unionin käyttäjillä on tarvittaessa riittävästi joustovaraa toimitusalkuperän vaihtamiseksi.

(54)	Sen vuoksi tuoteluokan 8 tariffikiintiöstä tulee yleinen tariffikiintiö, jota hallinnoidaan neljännesvuosittain 1 päivästä heinäkuuta 2020.

c) Luokka 25 (Suuret hitsatut putket)

(55)	Komissio muistuttaa niistä perusteista, joilla tämä tariffikiintiö on yleinen, ja viittaa ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 54–59 kappaleissa annettuihin selityksiin.

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(56)

Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät muutoksia tähän luokkaan. Osapuolet ovat muun muassa pyytäneet palaamaan järjestelmään, jossa käytetään sekä maakohtaisia kiintiöitä että jäännöskiintiöitä. Lisäksi jotkin osapuolet ovat pyytäneet jakamaan tämän tariffikiintiön kahteen alaluokkaan, jotta tähän luokkaan kuuluvien tuotteiden erityispiirteet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Komission kanta

(57)

Tämän toisen tarkastelun yhteydessä tekemässään analyysissä komissio havaitsi (sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät olleet käytettävissä ensimmäisen tarkastelun aikana) tässä luokassa varsin epätavallisia tuontivirtoja (30), jotka poikkeavat merkittävästi perinteisistä kauppavirroista määrien ja alkuperän suhteen ja jotka uhkaavat aiheuttaa epätasapainoa unionin markkinoille.

(58)

Komissio toteaa, että yli 70 prosenttia tämän luokan tariffikiintiön kokonaismäärästä vastaa perinteisiä kauppavirtoja, jotka liittyvät useisiin tuotelajeihin, joita käytetään pääasiassa suurissa rakennushankkeissa. Tämän tuoteluokan tariffikiintiön tosiasiallinen käyttö osoittaa kuitenkin, että tietyt maat käyttävät sitä aiempaa vientiä suurempina (joissakin tapauksissa kymmenkertaisina) määrinä sellaisten tuotelajien viemiseksi, joita ei käytetä suurissa rakennushankkeissa, muiden markkinatoimijoiden, niin kotimaisten kuin vientiä harjoittavien maiden, kustannuksella. Tämän vuoksi komissio katsoo, että nykyinen tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmä on johtanut kohtuuttomaan syrjäyttämistilanteeseen.

(59)

Ilman mukautusta on vaarana, että toimenpiteiden kolmannen soveltamisvuoden aikana mahdollisesti toteutettaviin suuriin rakennushankkeisiin, joissa tarvitaan tietynlaisia putkia, on vaikea hankkia ne tariffikiintiömäärät, joiden olisi pitänyt olla käytettävissä tällaisia erikoisputkia varten, koska muu tuonti käyttäisi kyseiset määrät.

(60)

Näin ollen komissio katsoo tarpeelliseksi mukauttaa kiintiön nykyistä rakennetta, jotta vältetään edellä mainitun ei-toivotun epätasapainon syntyminen. Tehokkain tapa ratkaista edellä kuvattu tilanne on jakaa luokka kahteen osaan: ensimmäiseen alatariffikiintiöön (luokka 25A) kuuluisivat ne CN-koodit (31), joita käytetään tavallisesti suurissa rakennushankkeissa ja toiseen alatariffikiintiöön (luokka 25B) loput CN-koodit (32), joita ei yleensä käytetä tällaisissa hankkeissa. Jako on yksinkertainen, eikä se vaikuta aiheuttavan suhteetonta rasitetta tulliviranomaisille.

(61)

Mitä tulee näiden alaluokkien hallinnointiin, tuoteluokka 25A koostuu yhdestä yleisestä tariffikiintiöstä, jotta kaikilla potentiaalisilla tarjoajilla olisi yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa (33) tarkoitettuihin suuriin rakennushankkeisiin. Tuoteluokka 25B koostuu sellaisten maiden maakohtaisista kiintiöistä, joiden keskimääräinen osuus tuonnista oli vähintään 5 prosenttia viitekaudella 2015-2017, ja muille maille tarkoitetusta jäännöskiintiöstä.

(62)

Komissio katsoo, että tämän tuoteluokan tariffikiintiön jakaminen vastaisi mainittuihin alaluokkiin kuuluvien putkien perinteisiä tuontivirtoja tarkemmin ja varmistaisi näin kiintiön oikeudenmukaisen toiminnan. Jaolla varmistetaan, että unionissa mahdollisesti toteutettaviin suuriin rakennushankkeisiin on toimenpiteiden jäljellä olevana voimassaoloaikana käytettävissä tarvittavat kiintiömäärät, jotka muuten käytettäisiin muiden tuotetyyppien tuontiin. Tällainen epätasapaino on vastoin unionin etua ja tavoitetta säilyttää suojatoimenpiteiden avulla perinteisten kauppavirtojen määrät ja alkuperä mahdollisimman hyvin.

d) Luokka 4B (Ensisijaisesti autoteollisuudessa käytetyt metallipinnoitetut levyt)

(63)

Käyttötarkoitusta koskevan asetuksen johdanto-osan 8 kappaleessa komissio toteaa, että ”[se] on edelleen sitä mieltä, että unionin etu saattaa myöhemmin edellyttää erityistä mekanismia – joko tietyn käyttötarkoituksen menettelyä (kunhan täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat on ratkaistu) tai jotakin muuta järjestelmää – jotta voidaan korvamerkitä autoteollisuuden käyttöön tarkoitettujen teräsluokkien tuonti tuoteluokkaan 4B. Näitä seikkoja arvioidaan uudelleen tulevassa tarkastelua koskevassa tutkimuksessa asianomaisten osapuolten esittämien huomautusten ja ehdotusten perusteella, ja huomioon otetaan muu kehitys, joka vaikuttaa tähän tuoteluokkaan.”

(64)	Sen vuoksi komissio on analysoinut huolellisesti kaikki huomautukset, jotka koskevat ehdotuksia erityiseksi mekanismiksi tätä tuoteluokkaa varten.

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(65)

Asianomaisten osapuolten tästä luokasta esittämissä huomautuksissa oltiin yleisesti sitä mieltä, että on tärkeää säilyttää autoteollisuuteen tarkoitetun teräksen tuontimäärät. Asianomaiset osapuolet esittivät tältä osin erilaisia pyyntöjä. Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät, että tuotujen tuotteiden käyttötarkoitus autoteollisuutta varten yksilöidään ”omalla ilmoituksella” tai että vapaaseen liikkeeseen luovutus sallitaan vasta, kun esitetään jäsenvaltion nimeämän toimivaltaisen viranomaisen (unionin tuojan pyynnöstä) laatima ”tuloasiakirja”. Asianomaiset osapuolet pyysivät myös, että luokan 4A käyttämättömät tariffikiintiömäärät siirretään luokkaan 4B ja otetaan käyttöön 30 prosentin raja kauden viimeisellä neljänneksellä, jotta vältetään se, että muut kuin autoteollisuuden teräsluokat valtaavat osan tariffikiintiöstä ja syrjäyttävät siten autoteollisuuden laatuluokat. Lisäksi jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota kehittämään käyttötarkoitukselle vaihtoehtoisen järjestelmän, joka palvelisi samaa tarkoitusta, ja jopa ottamaan uudelleen käyttöön käyttötarkoituksen menettelyn, kun taas toiset vastustivat tällaisen menettelyn käyttöönottoa.

Komission analyysi

(66)	Komissio on ensinnäkin edelleen sitä mieltä, että olisi toivottavaa tutkia mahdollisuuksia korvamerkitä autoteollisuuden käyttöön tarkoitettujen teräsluokkien tuonti tuoteluokkaan 4B. Tämän pohjalta komissio arvioi saadut ehdotukset huolellisesti ja teki seuraavat päätelmät.

(67)

Käyttötarkoituksen menettelyn toteutus ei sujunut odotetulla tavalla, kuten käyttötarkoitusta koskevassa asetuksessa kuvataan. Komissio ei saanut mitään näyttöä siitä, sen peruuttamiseen johtaneet olosuhteet olisivat muuttuneet niin, että tällaisen menettelyn ottaminen uudelleen käyttöön olisi tehokas ratkaisu. Näin ollen komissio päätteli, että käyttötarkoituksen menettelyn ottaminen uudelleen käyttöön ei ole asianmukaista.

(68)

Komissio toteaa myös, että huolimatta mahdollisuudesta vastata muiden osapuolten huomautuksiin yksikään ehdotus ei saanut vähimmäiskannatusta jäsenvaltioiden asianomaisilta sidosryhmiltä. Komissio muistuttaa käyttötarkoituksen menettelystä saatujen kokemusten perusteella, että kaikkien autoteollisuuden monimutkaisen toimitusketjun toimijoiden kaikissa jäsenvaltioissa on yksiselitteisesti sitouduttava tekemään yhteistyötä vaihtoehtoisen tehokkaan mekanismin toimivuuden varmistamiseksi, jotta sellainen voitaisiin ottaa käyttöön tässä tuoteluokassa. Sen vuoksi komissio katsoo, että yksikään ehdotetuista vaihtoehtoisista korvamerkintämekanismeista ei vaikuta saavan osallistujien enemmistön kannatusta, mikä on edellytys sen toimivuudelle.

(69)	Näin ollen komissio päätti olla panematta täytäntöön uutta erityistä mekanismia tässä tuoteluokassa välttääkseen ne erittäin kielteiset vaikutukset, joita riittämättömällä noudattamisella voisi taas olla.

(70)

Komissio haluaa korostaa, että tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan saaminen on mahdollista, jos kaikki asianomaiset sidosryhmät tekevät tehokasta yhteistyötä. Komissio viittaa erään asianomaisen osapuolen erityistilanteeseen, jossa kyseinen osapuoli sai tiettyä käyttötarkoitusta koskevan luvan eräältä EU:n jäsenvaltiolta huhtikuun 2020 lopussa. Valitettavasti komissio ei voi panna tehokkaasti täytäntöön tariffikiintiön erityistä hallinnointia, jota sovellettaisiin vain yhteen yritykseen.

(71)

Toiseksi, kun tarkastellaan luokan 4 B tariffikiintiön käyttöä, komissio on havainnut, että kun neljännen vuosineljänneksen jäännöskiintiö avattiin 1 päivänä huhtikuuta 2020, unionin markkinoille tuli valtava tuonnin tulva, joka käytti nopeasti loppuun käytettävissä olevan jäännöskiintiön. Tilanne muistuttaa tilannetta 1 päivänä heinäkuuta 2019, jolloin toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden uudet kiintiöt avattiin ja yksi vuotuinen maakohtainen kiintiö käytettiin loppuun yhdessä päivässä. Monet asianomaiset osapuolet varoittivat komissiota tässä yhteydessä, että suurin osa näistä määristä ei palvelisi unionin autoteollisuutta. Komissio toteaa, että muut asianomaiset osapuolet eivät kiistäneet tältä osin esitettyjä väitteitä. Lisäksi komissio muistuttaa, että sillä on meneillään kiertämistä koskeva tutkimus, joka liittyy tämän tuoteluokan tuotteiden tuontiin Kiinasta ja joka perustuu riittävään näyttöön niiden väitteiden todenperäisyydestä, joiden mukaan luokkaan 4B kuuluva tuonti ei välttämättä vastaa kyseistä tuoteluokkaa.

(72)

Näin ollen komissio pitää välttämättömänä tehdä mukautus, jotta voidaan välttää se, että epätavallisen suuret määrät luokkaan 4 kuuluvia muita kuin autoteollisuuden teräslajeja syrjäyttävät edelleen tarpeettomasti EU:n autoteollisuudelle tarkoitetut perinteiset toimitusvirrat. Mukautusta käsitellään jäljempänä 3.2.3 jaksossa.

3.2.3 Perinteisten kauppavirtojen syrjäyttäminen

(73)

Lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 150 kappaleessa komissio toteaa, että niille maille, jotka ovat käyttäneet loppuun maakohtaisen kiintiönsä, pitäisi myöntää pääsy jäännöskiintiöön viimeisen neljänneksen aikana. Tällaisen menettelyn tavoitteena oli välttää se, että jäljellä olevat kiintiöt jäisivät mahdollisesti käyttämättä. Ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 85–98 kappaleessa komissio arvioi tämän ominaisuuden toimivuutta yksilöimällä tiettyjä syrjäyttäviä vaikutuksia ja mukautti toimenpiteiden tämän ominaisuuden toimintaa kahden tuoteluokan osalta (34).

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(74)

Tämän tarkastelun yhteydessä monet asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia ja ehdotuksia väitetyistä syrjäyttämisvaikutuksista, joita useissa tuoteluokissa katsotaan esiintyvän. Jotkin osapuolet pyysivät rajojen asettamista tietyissä tuoteluokissa niille maille, joilla on pääsy jäännöskiintiöihin viimeisellä neljänneksellä. Jotkin osapuolet pyysivät myös alentamaan kahdessa tuoteluokassa voimassa olevaa rajaa ja poistamaan kokonaan maiden mahdollisuuden käyttää jäännöskiintiötä viimeisellä neljänneksellä. Jotkin osapuolet ehdottivat vastaavasti rajan asettamista (maakohtaisten tai jäännös)kiintiöiden käytössä tietyille maille ja pääsyä jäännöskiintiöön vain edelliseltä neljännekseltä siirrettyjen käyttämättömien määrien osalta.

(75)

Toisaalta jotkin osapuolet pyysivät poistamaan rajat ja sallimaan rajoittamattoman pääsyn viimeisellä neljänneksellä tai vähintäänkin pitämään tilanteen ennallaan. Lisäksi jotkin osapuolet pyysivät, että maakohtaisesta kiintiöstä hyötyville maille sallittaisiin pääsy jäännöskiintiöihin heti, kun maakohtaiset kiintiöt on käytetty loppuun, odottamatta viimeisenä neljänneksen alkua.

Komission kanta

(76)

Päinvastoin kuin ensimmäistä tarkastelua koskevassa tutkimuksessa komissio voi toisessa tarkastelussa tarkastella analyysiään varten huomattavasti pidempää lopullisten toimenpiteiden soveltamiskautta. Käytettävissä on viiden vuosineljänneksen tiedot (35). Näin ollen komissio on nyt voinut arvioida tarkemmin ja luotettavammin, millaiset jäännöskiintiöiden tosiasialliset tuontisuuntaukset (määrä ja alkuperä) olivat luokittain.

(77)

Ensinnäkin komissio on pystynyt arvioimaan, mikä on sellaisten maiden tyypillinen jäännöskiintiön käyttö vuosineljännestä kohti, jotka ovat tariffikiintiön tämän osuuden nykyisiä edunsaajia. Tässä yhteydessä komissio on laskenut keskimääräisen jäännöskiintiön käytön (kokonaisuudessaan ja alkuperän mukaan) kullakin neljällä vuosineljänneksellä, joiden aikana maakohtaisesta kiintiöstä hyötyvät maat eivät vielä päässeet jäljelle jäävään osuuteen. Toisaalta komissio on tarkastanut tämän tyypillisen käytön suhteessa tosiasialliseen käyttöön (kokonaisuudessaan ja alkuperän mukaan) neljännellä vuosineljänneksellä siinä tapauksessa, että suuremmat viejämaat pystyivät hyödyntämään tariffikiintiön jäännösosuutta (36).

(78)

Edellä mainitun vertailun perusteella komissio on tullut siihen tulokseen, että mahdollisuus käyttää jäännöskiintiötä kauden neljännellä neljänneksellä ei voi jatkossa olla oletusjärjestely, koska se aiheuttaa eri suuruisia tarpeettomia syrjäyttämisvaikutuksia useissa tuoteluokissa. Sen sijaan mahdollisuus käyttää jäännöskiintiötä kauden viimeisen neljänneksen aikana olisi sallittava tai kiellettävä jäännöskiintiön nykyisten edunsaajien tosiasiallisen tyypillisen käytön pohjalta (ks. edellinen kappale).

(79)

Jotta pääsyä jäännöskiintiöön kauden neljännellä neljänneksellä koskevaa järjestelyä voitaisiin muokata tehokkaalla ja oikeasuhteisella tavalla, komissio katsoo aiheelliseksi soveltaa mukautuksia ainoastaan niihin tuoteluokkiin, joissa on havaittu negatiivisia syrjäyttämisvaikutuksia. Tätä ajatellen komissio on luonut kolme erilaista järjestelyä, jotka vastaavat kolmea eri jäännöskiintiöön pääsyä koskevaa järjestelyä kaikkien tuoteluokkien osalta. Nämä kolme järjestelyä riippuvat havaittujen syrjäyttämisvaikutusten asteesta, lukuun ottamatta luokkia 1, 4B, 8 ja 25A (ks. 3.2.2.a ja 3.2.3.d, 3.2.2.d ja 3.2.3.d jakso, 3.2.2.c ja 3.2.3.d jakso), joilla on oma asianmukainen tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmä.

Järjestely 1: Ei pääsyä

(80)

Monissa luokissa pienemmät toimittajamaat ovat arvioitujen vuosineljännesten osalta johdonmukaisesti osoittaneet, että ne pystyvät itse käyttämään täysimääräisesti tai erittäin suurelta osin jäännöskiintiöiden määrät. Lisäksi suurempien viejämaiden käyttäytyminen näissä luokissa neljännen vuosineljänneksen aikana on syrjäyttänyt tarpeettomasti pienempien toimittajamaiden perinteiset määrät kokonaan tai suurelta osin. Jotta perinteisten kauppavirtojen alkuperä voidaan tehokkaasti säilyttää, komissio katsoo, että jatkossa on tarpeen kieltää maakohtaisista kiintiöistä nauttivien maiden pääsy jäännöskiintiöön toimienpiteiden kolmannen soveltamisvuoden neljännellä neljänneksellä. Ei pääsyä -järjestelyä sovelletaan seuraaviin luokkiin: 5, 16, 20 ja 27 (37). Jäännöskiintiön keskimääräinen käyttö vuosineljänneksittäin osoittaa, että näissä luokissa riski siitä, että osa kiintiöstä jää käyttämättä, on erittäin pieni.

Järjestely 2: Rajoitettu pääsy

(81)

Useissa luokissa keskimääräinen kiintiön käyttö osoittaa, että vaikka jäännöskiintiötä nykyisin käyttävät toimittajamaat hyödyntävät sitä kohtuullisesti, ne eivät yksin pysty hyödyntämään käytettävissä olevia määriä kokonaan tai suurelta osin. Sen vuoksi suurempien viejämaiden pääsy neljännellä neljänneksellä on edelleen perusteltua. Tarkempi analyysi osoittaa kuitenkin, että rajoittamaton pääsy johtaa alkuperän osalta epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen. Yleinen huomio oli muun muassa se, että nykyisten pienten toimittajamaiden tuontiosuus oli neljännen vuosineljänneksen aikana aina huomattavasti alhaisempi kuin niiden keskiarvo edellisten neljännesten aikana. Tämä epätasapaino johtui suoraan omat maakohtaiset kiintiönsä jo käyttäneiden suurempien viejämaiden markkinoilta poissulkevasta käyttäytymisestä, mikä johti syrjäyttämisvaikutuksiin, jotka ovat ristiriidassa unionin pyrkimysten kanssa säilyttää kauppavirrat mahdollisimman pitkälti alkuperän osalta (38).

(82)

Jotta voidaan varmistaa, että tarvittava pääsy kiintiöön ei näissä tapauksissa johda nykyisten pienten toimittajamaiden kauppavirtojen kohtuuttomaan syrjäytymiseen, komissio katsoo aiheelliseksi rajoittaa jäännöskiintiöön pääsyä sellaisten maiden osalta, joiden maakohtaiset kiintiöt on käytetty loppuun. Pääsy rajataan niihin määriin, jotka ylittävät pienempien toimittajamaiden käyttämän keskimääräisen kiintiön neljällä vuosineljänneksellä (39). Mukautusta sovelletaan tuoteluokkiin 10, 12, 13, 14, 15, 21, 22 ja 28 (40).

Järjestely 3: Nykytilanne säilyy

(83)

Komissio katsoo, että muissa luokissa havaitut kehityssuuntaukset eivät osoita alkuperän aiheetonta muuttumista, joten on unionin edun mukaista säilyttää nykytilanne eli sallia pääsy neljännellä vuosineljänneksellä ilman rajoituksia niille edunsaajille, jotka ovat jo käyttäneet maakohtaisen kiintiönsä. Jotta kuitenkin voidaan varmistaa jäännöskiintiön nykyisten edunsaajien perinteisten kauppavirtojen säilyminen, käyttämättömät siirretyt kiintiöt varataan niille. Rajoittamatonta pääsyä sovelletaan luokkiin 2, 3A, 3B, 4A, 6, 7, 9, 17, 18, 19, 24, 25B ja 26 (41).

Erityistapaukset: Tuoteluokat 1, 4B, 8 ja 25A

(84)	Edellä kuvattua toimintatapaa ei voida eri syistä soveltaa tuoteluokkiin 1, 4B, 8 ja 25A.

(85)

Lopullisten toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien aina siihen asti, kun tämän tarkastelun mukainen uusi mukautus pannaan täytäntöön, tuoteluokkaan 1 sovelletaan yleisen tariffikiintiön järjestelmää. Sen vuoksi siitä ei ole mahdollista tehdä samanlaista syrjäyttämisanalyysia kuin edellä a–c kohdassa tarkoitetuista tuoteluokista.

(86)

Ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa komissio päätti kuitenkin, että vuosineljänneksiin sovellettavalla 30 prosentin rajalla pystytään säilyttämään perinteiset kauppamäärät mahdollisimman pitkälle sekä määriltään että alkuperältään. Samasta syystä komissio katsoo, että 30 prosentin rajan säilyttäminen neljännen vuosineljänneksen alussa jäännöskiintiön alkuperäisestä määrästä on edelleen paras keino estää se, että tässä tarkastelussa sovitun yksilöllisen mukautuksen jälkeen maakohtaisista kiintiöistä tässä luokassa hyötyvät maat syrjäyttävät uuden jäännöskiintiön nykyiset toimijat.

(87)

Tuoteluokassa 4B käyttötarkoituksen menettely oli käytössä kahdella neljänneksellä: loka-joulukuussa 2019 ja osittain tammi-maaliskuussa 2020. Menettelyn käyttöönoton jälkeen viejämailla on ollut suuria vaikeuksia unioniin viennissä. Tästä syystä tuonnin taso oli poikkeuksellisen alhainen. Komissiolla ei näin ollen ole samoja pidempiä tietosarjoja syrjäyttämisarvioinnin suorittamiseksi kuin edellä a–c kohdassa mainituissa tuoteluokissa.

(88)

Vuoden 2019 neljänneltä vuosineljännekseltä ja vuodelta 2020 käytettävissä olevat tiedot osoittavat kuitenkin yksiselitteisesti, että joitakin syrjäyttämisvaikutuksia esiintyy. Itse asiassa kummankin neljänneksen alussa yksi ainoa viejä, joka hyötyy maakohtaisesta kiintiöstä, käytti jäännöskiintiön käytännössä kokonaan. Tarpeettomien syrjäyttämisvaikutusten estämiseksi ja perinteisten kauppavirtojen säilyttämiseksi komissio katsoo sen vuoksi, että maakohtaisen kiintiönsä loppuun käyttäneiden maiden osalta tässä luokassa on aiheellista ottaa käyttöön 30 prosentin raja siitä määrästä, joka kiintiössä oli alun perin käytettävissä neljännen vuosineljänneksen alussa.

(89)	Koska luokat 8 ja 25A koostuvat 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen ainoastaan yleisestä tariffikiintiöstä, tämä järjestely ei koske niitä.

3.2.4 Mahdolliset haitalliset vaikutukset integroitumistavoitteisiin, joihin pyritään etuuskohteluasemassa olevien kauppakumppanien kanssa

(90)

Lopullista tullia koskevassa asetuksessa komissio sitoutui arvioimaan, vaarantaako terästä koskevien suojatoimenpiteiden toiminta tiettyjen etuuskohteluasemassa olevien kauppakumppanien vakautuksen tai taloudellisen kehityksen siinä määrin, että se olisi haitallista niiden EU:n kanssa tekemien sopimusten integroitumistavoitteiden kannalta. Ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa komissio päätteli, että suojatoimenpiteillä ei ollut haitallista vaikutusta integroitumistavoitteiden saavuttamiseen. Mainitun asetuksen johdanto-osan 106 kappaleessa todetaan myös, että ”toimenpiteet eivät rajoittaneet kohtuuttomasti maiden kykyä viedä EU:hun”.

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(91)

Monet asianomaiset osapuolet, etenkin kolmansien maiden hallitukset, toimittivat huomautuksia vireillepanoilmoituksen tähän jaksoon. Jotkin maat pyysivät vapautusta toimenpiteistä tai etuuskohtelua. Pyyntöjä esitettiin Länsi-Balkanin vapauttamiseksi suojatoimenpiteistä, koska toimenpiteet voisivat vaikuttaa niiden terästeollisuuden kehitykseen ja siten aiheuttaa merkittäviä kielteisiä vaikutuksia niiden kansantalouksille, mikä voisi vaarantaa unionin kanssa allekirjoitetuissa vakautus- ja assosiaatiosopimuksissa asetetut tavoitteet. Lisäksi kyseiset asianomaiset osapuolet väittivät, että suojatoimenpiteet johtaisivat niiden unioniin suuntautuvan viennin vähenemiseen verrattuna toimenpiteiden käyttöönottoa edeltävään aikaan. Viejät joutuisivat näin ollen harkitsemaan tiettyjen laitosten väliaikaista sulkemista ja suuren työntekijämäärän palkatonta lomauttamista. Jotkin maat viittasivat siihen, että ne joutuvat noudattamaan terästeollisuutta koskevia unionin valtiontukisääntöjä, ja siksi niille olisi myönnettävä rajoittamaton ja tulliton pääsy unionin markkinoille. Monien kolmansien maiden vapautusta tai etuuskohtelua koskevat pyynnöt perustuivat unionin kanssa tehtyjen asiaa koskevien kahdenvälisten sopimusten eri määräyksiin.

Komission kanta

(92)

Ensinnäkin komissio muistuttaa ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa käyttämästään perustelusta, jonka mukaan kaikissa asianomaisten osapuolten tässä jaksossa tarkoittamissa kahdenvälisissä sopimuksissa sallitaan nykyisten kaltaisten suojatoimenpiteiden käyttöönotto. Sen vuoksi komissiolla ei ole oikeudellista velvollisuutta vapauttaa niitä toimenpiteistä. Toiseksi, kuten WTO:n suojalausekesopimuksen 2 artiklassa määrätään, suojatoimenpiteitä sovelletaan tutkimuksen kohteena olevaan tuotteeseen sen tuonnin lähteestä riippumatta. Kuten ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa jo todetaan, ”ainoat poikkeukset sääntöön koskevat tiettyjen WTO:n jäsenenä olevien kehitysmaiden erityistilannetta tai – tapauskohtaisesti – kahdenvälisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita”. Sen vuoksi komissio pysyy kannassaan, jonka mukaan ei ole olemassa oikeudellisia perusteita jättää mitään näistä maista suojatoimenpiteiden ulkopuolelle.

(93)	Kuten ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 99 kappaleessa todetaan, sitoumus tarkastella toimenpiteitä uudelleen tiettyjen 90 kappaleessa kuvattujen seikkojen osalta koski etenkin maita, joiden kanssa unioni on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen.

(94)

Näiden maiden osalta komissio arvioi ensin niiden aiempaa vientitulosta toimenpiteiden toisen soveltamisvuoden aikana eli 1 päivästä heinäkuuta 2019 eteenpäin. Analyysi osoittaa, että niissä tuoteluokissa, joissa kyseisillä mailla on maakohtainen kiintiö, kauden viimeisellä neljänneksellä niille varatussa kiintiössä oli yleensä käyttämättä jääneitä määriä. Lisäksi niiden tuoteluokkien, joissa ne ovat sittemmin mahdollisesti käyttäneet maakohtaiset kiintiönsä loppuun, jäännöskiintiössä oli useimmissa tapauksissa – myös luokissa, joita jotkin näistä maista pitivät teollisuutensa kannalta kriittisinä – edelleen merkittäviä määriä käytettävissä. Eli ne pystyivät yleensä jatkamaan vientiä yli perinteisen tasonsa niille tärkeimmissä tuoteluokissa. Myöskään niissä tuoteluokissa, joissa kyseisiin maihin sovellettiin jäännöskiintiötä, tietojen analysointi ei osoittanut, että tariffikiintiöjärjestelmä rajoittaisi yleisesti niiden vientiä. Itse asiassa tietyissä tapauksissa toimenpiteet eivät millään tavalla estäneet maiden vientiä ylittämästä perinteistä tasoaan.

(95)

Komissio päätteli sen vuoksi, että kiintiöiden taso on riittävä ja oikeasuhteinen perinteisten kauppavirtojen säilyttämiseksi eikä ole mitään näyttöä sellaisesta unionin kysynnän merkittävästä lisääntymisestä tai olosuhteiden muuttumisesta, jotka oikeuttaisivat tariffikiintiön tason muuttamisen ilman, että se vaikuttaisi nykyisten toimenpiteiden tehokkuuteen.

(96)

Komissio teki myös tulevaisuuteen suuntautuvan analyysin ja tarkasteli, miten tässä asetuksessa vahvistettavat mukautukset voisivat potentiaalisesti vaikuttaa Länsi-Balkanin maiden vakauteen tai talouden kehitykseen. Arvioinnissa komissio otti huomioon nykyisen markkinatilanteen ja lähitulevaisuuden näkymät, sellaisena kuin ne kuvataan edellä 3.1 jaksossa.

(97)

Tältä osin komissio muistuttaa ensinnäkin, että vastoin unionin tuotannonalan pyyntöjä komissio ei alenna tässä toisessa tarkastelussa tariffikiintiöiden tasoa, kuten se teki ensimmäisessä tarkastelussa, ja toiseksi, että näitä tariffikiintiöitä lievennetään jo toisen kerran 3 prosentilla tämän toisen tarkastelun mukaisten mukautusten tullessa voimaan (42). Näin ollen Länsi-Balkanin maat hyötyvät suuremmista maakohtaisista kiintiöistä ja ne voivat edelleen yleensä käyttää suurempia jäännöskiintiöitä viimeisellä neljänneksellä, minkä ansiosta ne voivat jatkaa vientiä yli perinteisen tasonsa, kuten on ollut mahdollista lopullisten toimenpiteiden käyttöönotosta lähtien. Komissio toteaa lisäksi, että 3.2.3 jaksossa tarkoitetut syrjäyttämistä ja 3.2.5 jaksossa tarkoitetut kehitysmaiden ulkopuolelle jättämistä koskevat luonteeltaan horisontaaliset uudet mukautukset saavat aikaan myönteisiä lisävaikutuksia joissakin Länsi-Balkanin kannalta kiinnostavissa tuoteluokissa.

(98)	Tätä taustaa vasten komissio katsoo, että suojatoimenpiteet eivät ole aiheuttaneet eivätkä ne voi aiheuttaa mukautusten jälkeen merkittävää riskiä Länsi-Balkanin maiden vakauttamiselle tai taloudelliselle kehitykselle.

(99)	Komissio toteaa vielä, että asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet huomautuksissaan esittämiensä väitteiden tueksi mitään näyttöä tai oleellisia viitteitä tällaisesta riskistä.

(100)

Näin ollen edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja päinvastaisen näytön puuttuessa komission on hylättävä tämän jakson nojalla esitetyt väitteet.

3.2.5 Toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen WTO:n jäseninä olevien kehitysmaiden luettelon päivittäminen uusimpien tuontitilastojen mukaan

(101)

Kun lopulliset suojatoimenpiteet oli hyväksytty asetuksella (EU) 2019/159, komissio sitoutui tarkastelemaan päivitettyjen tuontitilastojen perusteella säännöllisesti niiden kehitysmaiden luetteloa, jotka mahdollisesti jätetään toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle.

Asianomaisten osapuolten huomautukset

(102)

Saaduissa huomautuksissa jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät toimenpiteiden ulkopuolelle jättämistä, koska kyseinen maa ei enää ylitä 3 prosentin rajaa tietyssä tuoteluokassa. Muut osapuolet pyysivät toimenpiteiden soveltamista tiettyyn maahan, koska maan katsottiin ylittävän 3 prosentin rajan tietyssä tuoteluokassa. Tietyt asianomaiset osapuolet pyysivät ulkopuolelle jättämistä tietyssä tuoteluokassa, koska yksittäisen maan osuus oli alle 3 prosenttia, vaikka tällaisessa tilanteessa olevien maiden kokonaisosuus tuonnista olikin yli 9 prosenttia. Jotkin osapuolet pitivät lisäksi asianmukaisempana tehdä laskelmat kaikkien 26 tuoteluokan perusteella.

Komission kanta

(103)

Asetuksen (EU) 2015/478 18 artiklan ja unionin kansainvälisten velvoitteiden, erityisesti WTO:n suojalausekesopimuksen 9 artiklan 1 kohdan, mukaisesti ”suojatoimia ei saa käyttää kehitysmaajäsenen alueelta peräisin olevia tuotteita vastaan niin kauan kun tuotteen osuus kyseisen tuotteen kokonaistuonnista tuojajäsenen alueella ei ylitä 3 prosenttia edellyttäen, että kehitysmaajäsenet, joiden tuontiosuus on alle 3 prosenttia, eivät yhdessä vastaa suuremmasta kuin 9 prosentista kyseisen tuotteen kokonaistuonnista”. Lisäksi on unionin edun mukaista mukauttaa toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jätettyjen kehitysmaiden luetteloa, jotta voidaan välttää se, että tietyt kehitysmaat saavat perusteettomasti etua alkuperäisestä ulkopuolelle jättämisestä.

(104)

Sen vuoksi komissio laski uudelleen kunkin viejämaan tuontiosuuden tuotekohtaisesti koko vuoden 2019 (43) tietojen pohjalta (44).

(105)

Koko vuoden 2019 tietojen perusteella tuonti seuraavista maista – jotka oli jätetty toimenpiteen soveltamisalan ulkopuolelle – ylitti 3 prosentin rajan joissakin tuoteluokissa. Sen vuoksi tämän tarkastelun tuloksen perusteella niihin olisi nyt sovellettava toimenpiteitä:

—	Brasilia sisällytetään tuoteluokkaan 3A, sillä sen tuontiosuus tässä tuoteluokassa oli 23 prosenttia vuonna 2019;

—	Pohjois-Makedonia sisällytetään tuoteluokkaan 12, sillä sen tuontiosuus tässä tuoteluokassa oli 3,54 prosenttia vuonna 2019;

—	Tunisia sisällytetään tuoteluokkaan 4A, sillä sen tuontiosuus tässä tuoteluokassa oli 4,88 prosenttia vuonna 2019;

—	Turkki sisällytetään tuoteluokkaan 6, sillä sen tuontiosuus tässä tuoteluokassa oli 9,77 prosenttia vuonna 2019;

—	Yhdistyneet arabiemiirikunnat sisällytetään tuoteluokkaan 21, sillä sen tuontiosuus tässä tuoteluokassa oli 3,28 prosenttia vuonna 2019;

—	Vietnam sisällytetään tuoteluokkaan 5, sillä sen tuontiosuus tässä tuoteluokassa oli 4,87 prosenttia vuonna 2019.

(106)

Tämän jälkeen komissio arvioi, olisiko kyseisiin kehitysmaihin perusteltua soveltaa maakohtaista tariffikiintiötä edellä mainituissa tuoteluokissa. Tätä varten komissio arvioi, oliko näiden tuoteluokkien tuonti asianomaisista maista vuosina 2015–2017 vähintään 5 prosenttia kokonaistuonnista kyseisellä kaudella missä tahansa tuoteluokassa. Arviointi osoitti, että minkään maan osalta ei ollut perusteltua soveltaa maakohtaista tariffikiintiötä. Sen vuoksi kaikki nämä maat kuuluvat jäännöskiintiön piiriin kyseisissä tuoteluokissa.

(107)

Tässä tarkastelussa päädyttiin suojatoimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle jättämisen osalta seuraavaan:

—	Brasiliaa ei sisällytetä tuoteluokkiin 1 (jossa sen tuontiosuus oli 1,53 prosenttia vuonna 2019), 6 (tuontiosuus 1,55 prosenttia) ja 7 (tuontiosuus 2,25 prosenttia);

—	Egyptiä ei sisällytetä tuoteluokkaan 1, jossa sen tuontiosuus oli 1,75 prosenttia vuonna 2019;

—	Vietnamia ei sisällytetä tuoteluokkaan 4A, jossa sen tuontiosuus oli 1,23 prosenttia vuonna 2019.

(108)

Maakohtaiset kiintiöt, jotka olisivat kuuluneet niille WTO:n jäseninä oleville kehitysmaille, jotka jätetään tarkastelun jälkeen toimenpiteiden soveltamisen ulkopuolelle (Brasilia luokassa 6 ja Kiina luokassa 3A), lisätään kunkin asianomaisen tuoteluokan jäännöskiintiöihin toimenpiteiden kolmannen soveltamisvuoden ensimmäisen neljänneksen alusta eli 1 päivästä heinäkuuta 2020 (45).

(109)

Näiden uudelleenlaskelmien jälkeen komissio päivitti luetteloa soveltamisalan ulkopuolelle jätetyistä maista tuoreimpien tuontilukujen perusteella kunkin toimenpiteiden kohteena olevan 26 tuoteluokan osalta (täydellinen päivitetty luettelo esitetään liitteessä I).

3.2.6 Muut olosuhteiden muutokset, jotka saattavat edellyttää tariffikiintiön tason tai jakamisen mukauttamista

Lieventämistä koskevat asianomaisten osapuolten huomautukset

(110)

Tässä tarkastelussa komissiolle esitettiin monenlaisia pyyntöjä. Yleisin aihe oli lieventämisen taso. Koska kysyntä supistui, unionin tuotannonala kannatti nykyisen 3 prosentin alentamista tai poistamista kokonaan. Muut asianomaiset osapuolet väittivät sen sijaan, että ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa määritelty lieventämisen taso olisi säilytettävä ennallaan tai sitä olisi jopa nostettava joko kaikkien tuoteluokkien tai tiettyjen tuoteluokkien osalta ja/tai alkuperän mukaan.

Komission kanta

(111)

WTO:n suojalausekesopimuksen 7artiklan 4 kohdassa määrätään, että ”sopeutumisen helpottamiseksi tilanteessa, jossa arvioitu suojatoimen kesto on 12 artiklan 1 kohdan mukaisten määräysten mukaisesti ilmoitettuna yli vuoden mittainen, tulee tointa lieventää asteittain säännöllisin välein soveltamisajanjaksona”.

(112)

Tältä osin komissio otti ensimmäistä tarkastelua koskevassa asetuksessa käyttöön 3 prosentin lieventämistason, jota sovellettiin toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna. Kyseisessä asetuksessa vahvistettiin myös, että saman tasoista lieventämistä olisi sovellettava toimenpiteiden kolmantena soveltamisvuonna eli 1 päivästä heinäkuuta 2020. Komissio tarkasteli, olisiko tason muuttaminen nykyisestä ylöspäin perusteltua.

(113)

Kuten edellä 3.1 jaksossa selitetään, käytännössä kaikki lähteet viittaavat taloudellisen toiminnan selvään vähentymiseen vuosina 2020–2021 edellisiin vuosiin verrattuna. Tältä osin komissio toteaa, että teräksen kysyntä seuraa suurelta osin makrotaloudellisia suuntauksia, esimerkiksi maan tai talousalueen BKT:n kasvua. Lisäksi komissio muistuttaa, että huomattavia määriä tariffikiintiöitä jäi käyttämättä toimenpiteiden ensimmäisenä soveltamisvuonna ja vielä suurempia määriä jää hyvin todennäköisesti käyttämättä toisena soveltamisvuonna. Kun otetaan huomioon tämänhetkiset talousnäkymät kaudelle 2020–2021, eri tuoteluokkien kiintiöissä jatkuvasti jäljelle jääneet merkittävät määrät ja se, että asiakirja-aineistossa ei ole vankkaa näyttöä tariffikiintiöiden korottamisen tarpeesta, komission on hylättävä kaikki väitteet, joissa pyydetään lieventämistahdin lisäämistä.

(114)

Komissio tarkasteli seuraavaksi pyyntöjä nykyisen lieventämistason alentamiseksi tai poistamiseksi. Komissio katsoo, että WTO:n suojalausekesopimuksen 7 artiklan 4 kohdan sanamuoto selkeästi velvoittaa tutkimuksen suorittavan viranomaisen vähintään säilyttämään lieventämistason, kun sitä on tehokkaasti sovellettu toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna. Näin ollen komissio katsoo, että toimenpiteiden kolmantena soveltamisvuonna 1 päivästä heinäkuuta 2020 alkaen lieventämisen tasoa ei voida vähentää alle toisena vuonna sovelletun tason eli alle 3 prosentin. Sen vuoksi komissio hylkää lieventämistason alentamista koskevat pyynnöt.

(115)

Edellä esitetyn perusteella lieventämisen taso pidetään näin ollen 3 prosentissa kussakin tuoteluokassa.

Muut huomautukset

(116)

Monet asianomaiset osapuolet ilmoittivat komissiolle väitetyistä käytännöistä, joilla pyritään välttämään kiintiön ulkopuolisen 25 prosentin tullin maksaminen. Kiertämiskäytäntöjä tai virheellisiä ilmoituskäytäntöjä väitettiin esiintyvän eri muodoissa ja koskevan useita tuoteluokkia.

(117)

Komissio ottaa nämä väitteet huomioon ja sitoutuu analysoimaan niitä tarkemmin mahdollisten korjaavien toimien toteuttamiseksi siinä tapauksessa, että niiden esiintyminen vahvistetaan. Joka tapauksessa komissio muistuttaa, että tullilainsäädäntöä sovelletaan edelleen täysimääräisesti näihin väitteisiin vastaamiseksi.

(118)

Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät tiettyjen luokkien jakamista osiin. Näiden pyyntöjen tueksi jotkin osapuolet totesivat, että joissakin tapauksissa sekä vakiotuotelajit että korkean hintaluokan tuotelajit kilpailivat saman tariffikiintiön puitteissa ja että komission olisi varmistettava, että näiden kahden valikoiman välillä säilyisi hyvä tasapaino ja että vältetään syrjäyttämisvaikutukset.

(119)

Komissio korostaa kyseisten pyyntöjen osalta, että se on tehnyt tämän toisen tarkastelun yhteydessä erittäin syvällisen analyysin mahdollisista syrjäyttämisvaikutuksista ja ottanut käyttöön edellä 3.2.3 jaksossa kuvatut tarkistetut mukautukset niiden korjaamiseksi. Komissio toteaa, että mukautuksilla voidaan vastata useisiin esitettyihin pyyntöihin, koska niillä varmistetaan, että pieniä määriä korkean hintaluokan tuotelajeja toimittavilla mailla, jotka yleensä käyttävät jäännöskiintiötä, on varmempi pääsy käytettävissä oleviin määriin. Lisäksi komissio muistuttaa, että toimenpiteiden suunnittelussa on löydettävä tasapaino sen välillä, että mahdollisuuksien mukaan varmistetaan perinteisten kauppavirtojen säilyminen sekä määriltään että alkuperältään ja että pidetään voimassa toimenpidepaketti, jonka unionin jäsenvaltioiden kansalliset tulliviranomaiset voivat panna tehokkaasti täytäntöön. Komissio katsoo, että jos tuotteiden alaluokkien määrä kasvaa, toimenpiteiden täytäntöönpano uhkaa muuttua liian raskaaksi ja haitata tariffikiintiöiden tehokasta hallinnointia.

(120)

Joissakin jakamista koskevissa pyynnöissä viitattiin erityisesti siihen, että tiettyjä tuotelajeja käytetään autoteollisuudessa ja sen vuoksi niitä olisi kohdeltava samalla tavalla kuin tuoteluokkaan 4B kuuluvia tuotelajeja. Komissio toteaa, että autoteollisuus itse jätti tällaiset pyynnöt suurelta osin huomiotta kirjallisessa vaiheessa, mikä herättää perusteltuja epäilyjä unionin edusta tehdä tällainen mukautus.

(121)

Sen vuoksi komissio päättelee, että tältä osin saaduissa huomautuksissa, lukuun ottamatta edellä 55–62 kappaleessa tarkoitettua luokka 25 koskevaa poikkeusta, ei pystytty esittämään riittävää näyttöä väitteiden tueksi tai osoittamaan, että tulliviranomaisten olisi mahdollista panna muutos täytäntöön ilman, että se aiheuttaisi kohtuutonta rasitetta taikka osoittamaan, miten tällainen mukautus olisi unionin yleisen edun mukainen.

(122)

Jotkin asianomaiset osapuolet pyysivät komissiota sisällyttämään tietyt tuoteluokat toimenpiteiden soveltamisalaan, kun taas toiset väittivät, että tietyt tuoteluokat olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle.

(123)

Komissio viittaa ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 163 kappaleessa esitettyyn päätelmään, jossa se totesi, että tarkastelun soveltamisalaan ei kuulu tuotteen määritelmän muuttaminen. Sen vuoksi nämä pyynnöt hylätään.

(124)

Jotkin osapuolet totesivat jälleen, että voimassa olevat toimenpiteet eivät täytä WTO:n suojalausekesopimuksen vaatimuksia, minkä vuoksi ne pitäisi päättää.

(125)

Komissio viittaa ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 165 kappaleeseen ja siinä esitettyihin viittauksiin ja hylkää näin ollen nämä väitteet.

(126)

Jotkin asianomaiset osapuolet ehdottivat, että tariffikiintiöitä hallinnoitaisiin lisenssijärjestelmän kautta.

(127)

Tältä osin komissio toistaa, että kaikissa tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmissä on varmistettava, että niiden täytäntöönpano ei ole tulliviranomaisille niin työlästä, että se vaarantaisi niiden tehokkaan soveltamisen. Komissio on edelleen sitä mieltä, että sen lopullista tullia koskevalla asetuksella käyttöön ottama tariffikiintiöiden hallinnointijärjestelmä on asianmukaisin järkevän tasapainon saavuttamiseksi.

(128)

Lisäksi monet osapuolet tiedustelivat vaikutuksista ja mahdollisista mukautuksista, joita Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista aiheuttaa.

(129)

Komissio toteaa, että mukautusten hyväksymisajankohtana Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvä siirtymäkausi on edelleen voimassa ja Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisestä tulevasta sopimuksesta neuvotellaan. Tarvittaessa komissio tarkastelee tilannetta välittömästi uudelleen tilanteen kehittyessä.

(130)

Komissio huomauttaa vielä, että tämä voimassa olevien suojatoimenpiteiden muuttamista koskeva tarkastelu on myös tiettyjen kolmansien maiden kanssa allekirjoitetuista kahdenvälisistä sopimuksista johtuvien velvollisuuksien mukainen.

Uudelleentarkastelulauseke

(131)

Komissio katsoo, että unionin edun perusteella sen on ehkä mukautettava liitteessä II vahvistettua tariffikiintiön tasoa tai myöntämistä 1 päivänä heinäkuuta 2020 alkavalla kaudella, jos olosuhteet muuttuvat toimenpiteiden soveltamiskaudella. Olosuhteet muuttuvat esimerkiksi silloin, jos jonkin tuoteluokan kysyntä unionissa kasvaa tai supistuu niin, että se edellyttää tariffikiintiön tason uudelleenarviointia, jos käyttöön otetaan polkumyynti- tai tasoitustulli, joka voi vaikuttaa merkittävästi tuonnin kehitykseen, tai jos Yhdysvaltojen 232 §:n mukaiset toimenpiteet kehittyvät niin, että sillä saattaa olla suora vaikutus tämän tutkimuksen päätelmiin, varsinkin kaupan uudelleensuuntaamisen osalta. Komissio voi myös tarkastella, voisiko toimenpiteillä olla haitallisia vaikutuksia integroitumistavoitteisiin, joihin pyritään etuuskohteluasemassa olevien kauppakumppanien kanssa, esimerkiksi vaarantaisivatko ne merkittävästi vakautuksen tai taloudellisen kehityksen.

(132)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2015/478 3 artiklan 3 kohdalla ja asetuksen (EU) 2015/755 22 artiklan 3 kohdalla perustetun suojatoimenpidekomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) 2019/159 seuraavasti:

Muutetaan 1 artikla seuraavasti:

Korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:

”2. Myönnetään kunkin asianomaisen tuoteluokan osalta, lukuun ottamatta tuoteluokkia 8 ja 25A, osa kustakin tariffikiintiöstä liitteessä IV täsmennetyille maille.

3. Myönnetään jäljellä oleva osa kustakin tariffikiintiöstä samoin kuin tariffikiintiö tuoteluokkien 8 ja 25 osalta hakujärjestyksessä kutakin toimenpiteiden soveltamiskauden vuosineljännestä kohti tasapuolisesti jaetun tariffikiintiön perusteella.”

Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jos jokin tietty maa käyttää loppuun 2 kohdan mukaisen kiintiönsä, joidenkin tuoteluokkien tuonti kyseisestä maasta voi tapahtua saman tuoteluokan osalta jäljellä olevan tariffikiintiön mukaisesti. Tätä säännöstä sovelletaan vain lopullisen tariffikiintiön kunkin soveltamisvuoden viimeisen neljänneksen aikana. Tuoteluokissa 5, 16, 20 ja 27 ei myönnetä pääsyä jäljellä olevaan tariffikiintiöön. Tuoteluokissa 10, 12, 13, 14, 15, 21, 22 ja 28 pääsy tariffikiintiöön myönnetään vain tiettyyn määrään tariffikiintiön alkuperäisestä määrästä viimeisen neljänneksen aikana. Tuoteluokissa 1 ja 4B mikään maa ei saa käyttää yksinään enempää kuin 30 prosenttia toimenpiteiden kunkin soveltamisvuoden viimeisen neljänneksen alkuperäisestä jäännöstariffikiintiön määrästä. Tuoteluokissa 2, 3A, 3B, 4A, 6, 7, 9, 17, 18, 19, 24, 25B ja 26 myönnetään pääsy alkuperäiseen kokonaismäärään, joka kussakin tuoteluokassa on käytettävissä viimeisellä neljänneksellä.”

Muutetaan liitteet seuraavasti:

a)	Korvataan liite III.2 tämän asetuksen liitteellä I.

b)	Korvataan liite IV tämän asetuksen liitteellä II.

2 artikla

Komissio voi tarkastella toimenpiteitä uudelleen liitteessä II vahvistetun kauden aikana 1 päivänä heinäkuuta 2020 alkavan kauden osalta, jos olosuhteet muuttuvat.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä kesäkuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 83, 27.3.2015, s.16.

(2) EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33.

(3) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159, annettu 31 päivänä tammikuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa (EUVL L 31, 1.2.2019, s. 27).

(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/1590, annettu 26 päivänä syyskuuta 2019, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta (EUVL L 248, 27.9.2019, s. 28).

(5) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/35, annettu 15 päivänä tammikuuta 2020, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta (EUVL L 12, 16.1.2020, s. 13).

(6) EUVL C 51, 14.2.2020, s. 21.

(7) Ks. 9 kappale jäljempänä.

(8) Research Briefing (Global), 14. huhtikuuta 2020.

(9) J.P.Morgan Global Composite PMI, 3. huhtikuuta 2020.

(10) Ks. edellinen alaviite.

(11) IHS Markit Global Sector PMI, 8. toukokuuta 2020.

(12) Raportti ”Bracing for impact”, 7. huhtikuuta 2020.

(13) IHS Markit Global Steel Users PMI, 8. toukokuuta 2020.

(14) Kevään 2020 talousennuste: ”Syvä taantuma ja suuret maakohtaiset erot – elpyminen epävarmalla pohjalla”, 6. toukokuuta 2020.

(15) IHS Markit Global Steel Users PMI, 8. toukokuuta 2020.

(16) Research Briefing (Global), 14. huhtikuuta 2020.

(17) IHS Markit PMI Research & Analysis, 14. toukokuuta 2020.

(18) Katso 36 ja 37 kappale, joissa tarkastellaan tiettyjen sellaisten vientiä harjoittavien maiden käyttäytymistä, joihin toimenpiteitä sovelletaan.

(19) Ks. edellinen alaviite.

(20) Tiedot on analysoitu 15. toukokuuta 2020 asti.

(21) 9 miljoonaa tonnia – 29 prosenttia kokonaistariffikiintiöstä, joka oli käytettävissä toimenpiteiden toisena soveltamisvuonna.

(22) Noin 12 prosenttia kokonaistariffikiintiöstä jäi käyttämättä.

(23) Lähde: https://ec.europa.eu/taxation_customs/dds2/taric/quota_consultation.jsp

(24) Vaikka Iranin tuonti oli kyseisenä ajanjaksona vähintään viisi prosenttia, sillä ei ole maakohtaista kiintiötä. Tämä johtuu siitä, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi se käytännöllisesti katsoen lopetti viennin unioniin – tuonnin osuus laski 0,05 prosenttiin vuonna 2019 – ja sen vuoksi on erittäin todennäköistä, että sille myönnettävä maakohtainen tariffikiintiö jäisi suurelta osin käyttämättä. Toisaalta Venäjä säilyttää maakohtaisen tariffikiintiön, koska voimassa olevista polkumyyntitoimenpiteistä huolimatta sen vienti on jatkunut huomattavina määrinä.

(25) Ks. 3.2.3.d jakso.

(26) Katso lopullista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 146 kappale ja ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappale.

(27) EUVL L 110, 8.4.2020, s. 3

(28) Komissio huomauttaa, että tässä tuoteluokassa Yhdysvaltoihin sovelletaan 25 prosentin tullia, joka johtuu unionin tasapainottamistoimenpiteistä: https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/may/tradoc_156909.pdf

(29) Indonesiaan sovelletaan väliaikaisia polkumyyntitoimenpiteitä; sillä ei kuitenkaan ole maakohtaista tariffikiintiötä. Maakohtaisten kiintiöiden siirretyt määrät liittyvät seuraavien maiden – muutoin – maakohtaisiin tariffikiintiöihin: Kiina, Taiwan ja Yhdysvallat.

(30) Yksi esimerkki tästä on CN-koodi 7305 19 00, jonka osalta tuonti kasvoi lähes 300 prosenttia vuonna 2019 verrattuna keskimääräiseen tuontiin vuosina 2015–2017.

(31) CN-koodit: 7305 11 00 ja 7305 12 00.

(32) CN-koodit: 7305 19 00, 7305 20 00, 7305 31 00, 7305 39 00 ja 7305 90 00.

(33) Katso ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 54–59 kappale.

(34) Tuoteluokkiin 13 ja 16 sovellettu mukautus tarkoitti 30 prosentin kattoa neljännen vuosineljänneksen alkuperäisestä kiintiöstä niiden maiden osalta, joihin muutoin sovelletaan maakohtaista tariffikiintiötä. Lisätietoja annetaan ensimmäistä tarkastelua koskevan asetuksen johdanto-osan 88–96 kappaleessa.

(35) Helmi-maaliskuu 2019, huhti-kesäkuu 2019, heinä-syyskuu 2019, loka-joulukuu 2019, tammi-maaliskuu 2020.

(36) Tätä analyysia varten komissio tukeutui pääasiassa huhti-kesäkuun 2019 koko neljännestä koskeviin tietoihin, ja teki päätelmiä kiintiöiden käytöstä myös huhti-kesäkuun 2020 neljänneksellä silloin, kun tämän asetuksen laatimisajankohtana käytettävissä olleet tiedot sen sallivat.

(37) Nykyisten käyttäjämaiden keskimääräinen tariffikiintiökäyttö vaihteli 96–100 prosentinvälillä.

(38) Katso liite III tietyissä tuoteluokissa sallittujen määrien osalta.

(39) Jos nykyiset käyttäjämaat ovat käyttäneet tietyn luokan jäännöstariffikiintiöstä esimerkiksi 70 prosenttia neljän arvioidun neljänneksen aikana, jäännöskiintiötä neljännellä neljänneksellä käyttävät maat voivat viedä yhteensä enintään 30 prosenttia jäännöskiintiön neljännen vuosineljänneksen alkuperäisistä määristä.

(40) Näiden luokkien keskimääräinen jäännöskiintiön käyttö kyseeseen tulevilla neljänneksillä oli 70 prosenttia (luokka 10), 40 prosenttia (luokka 12), 73 prosenttia (luokka 13), 44 prosenttia (luokka 14), 25 prosenttia (luokka 15), 79 prosenttia (luokka 21), 19 prosenttia (luokka 22) ja 29 prosenttia (luokka 28).

(41) Katso liite III tietyissä tuoteluokissa sallittujen määrien osalta.

(42) Katso tämän asetuksen 3.2.6 jakso.

(43) Lähde: Eurostat.

(44) Asiaa koskevissa laskelmissa huomioon ei otettu tuontia maista, jotka oli jätetty soveltamisalan ulkopuolelle komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 6 artiklan nojalla.

(45) Siirto otetaan jo huomioon liitteessä II esitetyissä määrissä.

LIITE I

”LIITE III.2

III.2 – Luettelo tuoteluokista, jotka ovat peräisin lopullisten toimenpiteiden soveltamisalaan kuuluvista kehitysmaista

Maa / Tuoteryhmä

Brasilia

Kiina

Intia

Indonesia

Malesia

Meksiko

Moldova

Pohjois-Makedonia

Thaimaa

Tunisia

Turkki

Ukraina

Arabiemiirikunnat

Vietnam

Kaikki muut kehitysmaat

”

LIITE II

”LIITE IV

IV.1 – Tariffikiintiöiden määrät

Tuotenumero	Tuoteluokka	CN-koodit	Maakohtainen jakaminen (tapauksen mukaan)	2.2.2019–30.6.2019	1.7.2019–30.6.2020	1.7.2020–30.9.2020	1.10.2020–31.12.2020	1.1.2021–31.3.2021	1.4.2021–30.6.2021	Lisätulli	Järjestysnumerot
Tuotenumero	Tuoteluokka	CN-koodit	Maakohtainen jakaminen (tapauksen mukaan)	Tariffikiintiön määrä (nettotonnia)	Tariffikiintiön määrä (nettotonnia)	Tariffikiintiön määrä (nettotonnia)				Lisätulli	Järjestysnumerot
1	Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut kuumavalssatut levyt ja nauhat	7208 10 00 , 7208 25 00 , 7208 26 00 , 7208 27 00 , 7208 36 00 , 7208 37 00 , 7208 38 00 , 7208 39 00 , 7208 40 00 , 7208 52 10 , 7208 52 99 , 7208 53 10 , 7208 53 90 , 7208 54 00 7211 13 00 , 7211 14 00 , 7211 19 00 , 7212 60 00 , 7225 19 10 , 7225 30 10 , 7225 30 30 , 7225 30 90 , 7225 40 15 , 7225 40 90 , 7226 19 10 , 7226 91 20 , 7226 91 91 , 7226 91 99	Kolmannet maat	3 359 532,08	8 476 618,01					25 %
			Venäjä			421 690,19	421 690,19	412 523,02	417 106,60	25 %	09.8966
			Turkki			344 890,78	344 890,78	337 393,15	341 141,97	25 %	09.8967
			Intia			168 367,79	168 367,79	164 707,62	166 537,71	25 %	09.8968
			Korean tasavalta			135 958,47	135 958,47	133 002,85	134 480,66	25 %	09.8969
			Serbia			116 149,87	116 149,87	113 624,87	114 887,37	25 %	09.8970
			Muut maat			1 013 612,28	1 013 612,28	991 577,22	1 002 594,76	25 %	(1)
2	Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut kylmävalssatut levyt	7209 15 00 , 7209 16 90 , 7209 17 90 , 7209 18 91 , 7209 25 00 , 7209 26 90 , 7209 27 90 , 7209 28 90 , 7209 90 20 , 7209 90 80 , 7211 23 20 , 7211 23 30 , 7211 23 80 , 7211 29 00 , 7211 90 20 , 7211 90 80 , 7225 50 20 , 7225 50 80 , 7226 20 00 , 7226 92 00	Intia	234 714,39	592 220,64	153 750,21	153 750,21	150 407,82	152 079,02	25 %	09.8801
			Korean tasavalta	144 402,99	364 351,04	94 591,52	94 591,52	92 535,18	93 563,35	25 %	09.8802
			Ukraina	102 325,83	258 183,86	67 028,78	67 028,78	65 571,63	66 300,20	25 %	09.8803
			Brasilia	65 398,61	165 010,80	42 839,52	42 839,52	41 908,22	42 373,87	25 %	09.8804
			Serbia	56 480,21	142 508,28	36 997,49	36 997,49	36 193,20	36 595,35	25 %	09.8805
			Muut maat	430 048,96	1 085 079,91	281 704,58	281 704,58	275 580,57	278 642,58	25 %	(2)
3.A	Sähkötekniset levyt (muut kuin suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet)	7209 16 10 , 7209 17 10 , 7209 18 10 , 7209 26 10 , 7209 27 10 , 7209 28 10	Korean tasavalta	1 923,96	4 854,46	1 260,30	1 260,30	1 232,90	1 246,60	25 %	09.8806
			Kiina	822,98	2 076,52					25 %	09.8807
			Venäjä	519,69	1 311,25	340,42	340,42	333,02	336,72	25 %	09.8808
			Iranin islamilainen tasavalta	227,52	574,06	149,04	149,04	145,80	147,42	25 %	09.8809
			Muut maat	306,34	772,95	739,77	739,77	723,69	731,73	25 %	(3)
3.B		7225 19 90 , 7226 19 80	Venäjä	51 426,29	129 756,46	33 686,91	33 686,91	32 954,59	33 320,75	25 %	09.8811
			Korean tasavalta	31 380,40	79 177,59	20 555,80	20 555,80	20 108,94	20 332,37	25 %	09.8812
			Kiina	24 187,01	61 027,57	15 843,76	15 843,76	15 499,33	15 671,54	25 %	09.8813
			Taiwan	18 144,97	45 782,56	11 885,91	11 885,91	11 627,52	11 756,71	25 %	09.8814
			Muut maat	8 395,39	21 182,87	5 499,42	5 499,42	5 379,87	5 439,65	25 %	(4)
4.A (5)	Metallipinnoitetut levyt	Taric-koodit: 7210410020 , 7210490020 , 7210610020 , 7210690020 , 7212300020 , 7212506120 , 7212506920 , 7225920020 , 7225990011 , 7225990022 , 7225990045 , 7225990091 , 7225990092 , 7226993010 , 7226997011 , 7226997091 , 7226997094	Korean tasavalta	69 571,10	328 792,63	45 572,71	45 572,71	44 582,00	45 077,36	25 %
			Korean tasavalta	69 571,10	328 792,63	45 572,71	45 572,71	44 582,00	45 077,36	25 %	09.8816
			Intia	83 060,42	209 574,26	54 408,92	54 408,92	53 226,12	53 817,52	25 %	09.8817
			Muut maat	761 518,93	1 921 429,81	498 834,77	498 834,77	487 990,53	493 412,65	25 %	(6)
4.B (7)		CN-koodit: 7210 20 00 , 7210 30 00 , 7210 90 80 , 7212 20 00 , 7212 50 20 , 7212 50 30 , 7212 50 40 , 7212 50 90 , 7225 91 00 , 7226 99 10 Taric-koodit: 7210410030 , 7210410080 , 7210490030 , 7210490080 , 7210610030 , 7210610080 , 7210690030 , 7210690080 , 7212300080 , 7212506130 , 7212506180 , 7212506930 7212506980 , 7225920080 , 7225990023 , 7225990041 , 7225990093 , 7225990095 , 7226993090 , 7226997019 , 7226997096 , 7225990041	Kiina	204 951,07	517 123,19	134 253,68	134 253,68	131 335,12	132 794,40	25 %	09.8821
			Korean tasavalta	249 533,26	476 356,93	163 457,35	163 457,35	159 903,93	161 680,64	25 %	09.8822
			Intia	118 594,25	299 231,59	77 685,44	77 685,44	75 996,63	76 841,03	25 %	09.8823
			Taiwan	49 248,78	124 262,26	32 260,53	32 260,53	31 559,21	31909.87	25 %	09.8824
			Muut maat	125 598,05	316 903,26	82 273,30	82 273,30	80 484,75	81 379,02	25 %	(8)
5	Orgaanisella aineella pinnoitetut levyt	7210 70 80 , 7212 40 80	Intia	108 042,36	272 607,54	70 773,40	70 773,40	69 234,85	70 004,12	25 %	09.8826
			Korean tasavalta	103 354,11	260 778,38	67 702,35	67 702,35	66 230,56	66 966,46	25 %	09.8827
			Taiwan	31 975,79	80 679,86	20 945,82	20 945,82	20 490,48	20 718,15	25 %	09.8828
			Turkki	21 834,45	55 091,68	14 302,71	14 302,71	13 991,78	14 147,24	25 %	09.8829
			Pohjois-Makedonia	16 331,15	41 206,02	10 697,76	10 697,76	10 465,20	10 581,48	25 %	09.8830
			Muut maat	43 114,71	108 785,06	28 242,39	28 242,39	27 628,42	27 935,41	25 %	(9)
6	Tinatut tuotteet	7209 18 99 , 7210 11 00 , 7210 12 20 , 7210 12 80 , 7210 50 00 , 7210 70 10 , 7210 90 40 , 7212 10 10 , 7212 10 90 , 7212 40 20	Kiina	158 139,17	399 009,55	103 589,44	103 589,44	101 337,49	102 463,47	25 %	09.8831
			Serbia	30 545,88	77 071,98	20 009,15	20 009,15	19 574,17	19 791,66	25 %	09.8832
			Korean tasavalta	23 885,70	60 267,31	15 646,38	15 646,38	15 306,25	15 476,31	25 %	09.8833
			Taiwan	21 167,00	53 407,61	13 865,49	13 865,49	13 564,07	13 714,78	25 %	09.8834
			Brasilia	19 730,03	49 781,91					25 %	09.8835
			Muut maat	33 167,30	83 686,22	34 650,52	34 650,52	33 897,25	34 273,88	25 %	(10)
7	Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut kvarttolevyt	7208 51 20 , 7208 51 91 , 7208 51 98 , 7208 52 91 , 7208 90 20 , 7208 90 80 , 7210 90 30 , 7225 40 12 , 7225 40 40 , 7225 40 60	Ukraina	339 678,24	857 060,63	222 507,03	222 507,03	217 669,92	220 088,47	25 %	09.8836
			Korean tasavalta	140 011,38	353 270,32	91 714,78	91 714,78	89 720,98	90,717,88	25 %	09.8837
			Venäjä	115 485,12	291 386,78	75 648,80	75 648,80	74 004,26	74 826,53	25 %	09.8838
			Intia	74 811,09	188 759,93	49 005,18	49 005,18	47 939,85	48 472,51	25 %	09.8839
			Muut maat	466 980,80	1 178 264,65	305 896,87	305 896,87	299 246,94	302 571,91	25 %	(11)
8	Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut levyt ja nauhat	7219 11 00 , 7219 12 10 , 7219 12 90 , 7219 13 10 , 7219 13 90 , 7219 14 10 , 7219 14 90 , 7219 22 10 , 7219 22 90 , 7219 23 00 , 7219 24 00 , 7220 11 00 , 7220 12 00	Kolmannet maat			91 870,53	91 870,53	89 873,34	90 871,93	25 %
			Kiina	87 328,82	220 344,09					25 %
			Korean tasavalta	18 082,33	45 624,52					25 %
			Taiwan	12 831,07	32 374,77					25 %
			Amerikan yhdysvallat	11 810,30	29 799,22					25 %
			Muut maat	10 196,61	25 727,62					25 %	(12)
9	Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kylmävalssatut levyt ja nauhat	7219 31 00 , 7219 32 10 , 7219 32 90 , 7219 33 10 , 7219 33 90 , 7219 34 10 , 7219 34 90 , 7219 35 10 , 7219 35 90 , 7219 90 20 , 7219 90 80 , 7220 20 21 , 7220 20 29 , 7220 20 41 , 7220 20 49 , 7220 20 81 , 7220 20 89 , 7220 90 20 , 7220 90 80	Korean tasavalta	70 813,18	178 672,60	46 386,34	46 386,34	45 377,94	45 882,14	25 %	09.8846
			Taiwan	65 579,14	165 466,29	42 957,77	42 957,77	42 023,90	42 490,84	25 %	09.8847
			Intia	42 720,54	107 790,51	27 984,19	27 984,19	27 375,84	27 680,01	25 %	09.8848
			Amerikan yhdysvallat	35 609,52	89 848,32	23 326,10	23 326,10	22 819,01	23 072,56	25 %	09.8849
			Turkki	29 310,69	73 955,39	19 200,03	19 200,03	18 782,64	18 991,34	25 %	09.8850
			Malesia	19 799,24	49 956,54	12 969,54	12 969,54	12 687,59	12 828,57	25 %	09.8851
			Vietnam	16 832,28	42 470,43	11 026,02	11 026,02	10 786,33	10 906,17	25 %	09.8852
			Muut maat	50 746,86	128 042,17	33 241,85	33 241,85	32 519,20	32 880,53	25 %	(13)
10	Ruostumattomasta teräksestä valmistetut kuumavalssatut kvarttolevyt	7219 21 10 , 7219 21 90	Kiina	6 765,50	17 070,40	4 431,76	4 431,76	4 335,41	4 383,58	25 %	09.8856
			Intia	2 860,33	7 217,07	1 873,67	1 873,67	1 832,94	1 853,30	25 %	09.8857
			Taiwan	1 119,34	2 824,27	733,23	733,23	717,29	725,26	25 %	09.8858
			Muut maat	1 440,07	3 633,52	943,32	943,32	922,81	933,07	25 %	(14)
12	Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut muototangot ja kevyet profiilit	7214 30 00 , 7214 91 10 , 7214 91 90 , 7214 99 31 , 7214 99 39 , 7214 99 50 , 7214 99 71 , 7214 99 79 , 7214 99 95 , 7215 90 00 , 7216 10 00 , 7216 21 00 , 7216 22 00 , 7216 40 10 , 7216 40 90 , 7216 50 10 , 7216 50 91 , 7216 50 99 , 7216 99 00 , 7228 10 20 , 7228 20 10 , 7228 20 91 , 7228 30 20 , 7228 30 41 , 7228 30 49 , 7228 30 61 , 7228 30 69 , 7228 30 70 , 7228 30 89 , 7228 60 20 , 7228 60 80 , 7228 70 10 , 7228 70 90 , 7228 80 00	Kiina	166 217,87	419 393,33	108 881,40	108 881,40	106 514,42	107 697,91	25 %	09.8861
			Turkki	114 807,87	289 677,97	75 205,16	75 205,16	73 570,27	74 387,72	25 %	09.8862
			Venäjä	94 792,44	239 175,96	62 094,01	62 094,01	60 744,14	61 419,08	25 %	09.8863
			Sveitsi	73 380,52	185 150,38	48 068,08	48 068,08	47 023,13	47 545,60	25 %	09.8864
			Valko-Venäjä	57 907,73	146 110,15	37 932,60	37 932,60	37 107,97	37 520,28	25 %	09.8865
			Muut maat	76 245,19	192 378,37	49 944,59	49 944,59	48 858,84	49 401,71	25 %	(15)
13	Betoniteräs	7214 20 00 , 7214 99 10	Turkki	117 231,80	295 793,93	76 792,97	76 792,97	75 123,55	75 958,26	25 %	09.8866
			Venäjä	94 084,20	237 388,96	61 630,08	61 630,08	60 290,29	60 960,18	25 %	09.8867
			Ukraina	62 534,65	157 784,58	40 963,47	40 963,47	40 072,96	40 518,21	25 %	09.8868
			Bosnia ja Herzegovina	39 356,10	99 301,53	25 780,31	25 780,31	25 219,87	25 500,09	25 %	09.8869
			Moldova	28 284,59	71 366,38	18 527,89	18 527,89	18 125,11	18 326,50	25 %	09.8870
			Muut maat	217 775,50	549 481,20	142 654,35	142 654,35	139 553,17	141 103,76		(16)
14	Ruostumattomat tangot ja kevyet profiilit	7222 11 11 , 7222 11 19 , 7222 11 81 , 7222 11 89 , 7222 19 10 , 7222 19 90 , 7222 20 11 , 7222 20 19 , 7222 20 21 , 7222 20 29 , 7222 20 31 , 7222 20 39 , 7222 20 81 , 7222 20 89 , 7222 30 51 , 7222 30 91 , 7222 30 97 , 7222 40 10 , 7222 40 50 , 7222 40 90	Intia	44 433,00	112 111,32	29 105,94	29 105,94	28 473,20	28 789,57	25 %	09.8871
			Sveitsi	6 502,75	16 407,44	4 259,64	4 259,64	4 167,04	4 213,34	25 %	09.8872
			Ukraina	5 733,50	14 466,50	3 755,74	3 755,74	3 674,10	3 714,92	25 %	09.8873
			Muut maat	8 533,24	21 530,68	5 589,72	5 589,72	5 468,20	5 528,96	25 %	(17)
15	Ruostumaton valssilanka	7221 00 10 , 7221 00 90	Intia	10 135,23	25 572,75	6 639,11	6 639,11	6 494,78	6 566,94	25 %	09.8876
			Taiwan	6 619,68	16 702,47	4 336,24	4 336,24	4 241,97	4 289,10	25 %	09.8877
			Korean tasavalta	3 300,07	8 326,58	2 161,72	2 161,72	2 114,72	2 138,22	25 %	09.8878
			Kiina	2 216,86	5 593,48	1 452,16	1 452,16	1 420,59	1 436,38	25 %	09.8879
			Japani	2 190,40	5 526,72	1 434,83	1 434,83	1 403,63	1 419,23	25 %	09.8880
			Muut maat	1 144,43	2 887,57	749,66	749,66	733,36	741,51	25 %	(18)
16	Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistettu valssilanka	7213 10 00 , 7213 20 00 , 7213 91 10 , 7213 91 20 , 7213 91 41 , 7213 91 49 , 7213 91 70 , 7213 91 90 , 7213 99 10 , 7213 99 90 , 7227 10 00 , 7227 20 00 , 7227 90 10 , 7227 90 50 , 7227 90 95	Ukraina	149 009,10	375 972,95	97 608,76	97 608,76	95 486,83	96 547,79	25 %	09.8881
			Sveitsi	141 995,22	358 275,86	93 014,30	93 014,30	90 992,25	92 003,28	25 %	09.8882
			Venäjä	122 883,63	310 054,37	80 495,21	80 495,21	78 745,32	79 620,26	25 %	09.8883
			Turkki	121 331,08	306 137,03	79 478,21	79 478,21	77 750,42	78 614,31	25 %	09.8884
			Valko-Venäjä	97 436,46	245 847,23	63 825,98	63 825,98	62 438,46	63 132,22	25 %	09.8885
			Moldova	73 031,65	184 270,12	47 839,55	47 839,55	46 799,56	47 319,56	25 %	09.8886
			Muut maat	122 013,20	307 858,13	79 925,03	79 925,03	78 187,53	79 056,28	25 %	(19)
17	Profiilit, rautaa tai seostamatonta terästä	7216 31 10 , 7216 31 90 , 7216 32 11 , 7216 32 19 , 7216 32 91 , 7216 32 99 , 7216 33 10 , 7216 33 90	Ukraina	42 915,19	108 281,65	28 111,70	28 111,70	27 500,57	27 806,14	25 %	09.8891
			Turkki	38 465,03	97 053,20	25 196,61	25 196,61	24 648,85	24 922,73	25 %	09.8892
			Korean tasavalta	10 366,76	26 156,94	6 790,77	6 790,77	6 643,15	6 716,96	25 %	09.8893
			Venäjä	9 424,08	23 778,40	6 173,26	6 173,26	6 039,06	6 106,16	25 %	09.8894
			Brasilia	8 577,95						25 %	09.8895
			Sveitsi	6 648,01	16 773,96	4 354,79	4 354,79	4 260,13	4 307,46	25 %	09.8896
			Muut maat	14 759,92	58 885,04	15 287,53	15 287,53	14 955,19	15 121,36	25 %	(20)
18	Ponttirauta ja -teräs	7301 10 00	Kiina	12 198,24	30 778,05	7 990,49	7 990,49	7 816,78	7 903,63	25 %	09.8901
			Arabiemiirikunnat	6 650,41	16 780,01	4 356,37	4 356,37	4 261,66	4 309,02	25 %	09.8902
			Muut maat	480,04	1 211,21	314,45	314,45	307,61	311,03	25 %	(21)
19	Rautateiden materiaali	7302 10 22 , 7302 10 28 , 7302 10 40 , 7302 10 50 , 7302 40 00	Venäjä	2 147,19	5 417,70	1 433,84	1 433,84	1 402,67	1 418,25	25 %	09.8906
			Kiina	2 145,07	5 412,33	1 432,42	1 432,42	1 401,28	1 416,85	25 %	09.8907
			Turkki	1 744,68	4 402,10	1 165,05	1 165,05	1 139,72	1 152,39	25 %	09.8908
			Ukraina	657,6	1 659,24					25 %	09.8909
			Muut maat	1 010,85	2 550,54	1 092,93	1 092,93	1 069,17	1 081,05	25 %	(22)
20	Kaasuputket	7306 30 41 , 7306 30 49 , 7306 30 72 , 7306 30 77	Turkki	88 914,68	224 345,46	58 243,77	58 243,77	56 977,60	57 610,68	25 %	09.8911
			Intia	32 317,40	81 541,78	21 169,59	21 169,59	20 709,38	20 939,48	25 %	09.8912
			Pohjois-Makedonia	9 637,48	24 316,84	6 313,05	6 313,05	6 175,81	6 244,43	25 %	09.8913
			Muut maat	22 028,87	55 582,25	14 430,07	14 430,07	14 116,37	14 273,22	25 %	(23)
21	Putkipalkit	7306 61 10 , 7306 61 92 , 7306 61 99	Turkki	154 436,15	389 666,25	101 163,76	101 163,76	98 964,55	100 064,16	25 %	09.8916
			Venäjä	35 406,28	89 335,51	23 192,97	23 192,97	22 688,77	22 940,87	25 %	09.8917
			Pohjois-Makedonia	34 028,95	85 860,29	22 290,74	22 290,74	21 806,16	22 048,45	25 %	09.8918
			Ukraina	25 240,74	63 686,29	16 534,01	16 534,01	16 174,57	16 354,29	25 %	09.8919
			Sveitsi	25 265,29	56 276,65	14 610,34	14 610,34	14 292,73	14 451,53	25 %	09.8920
			Valko-Venäjä	20 898,79	52 730,88	13 689,80	13 689,80	13 392,20	13 541,00	25 %	09.8921
			Muut maat	25 265,29	63 748,22	16 550,09	16 550,09	16 190,30	16 370,19	25 %	(24)
22	Ruostumattomat saumattomat putket	7304 11 00 , 7304 22 00 , 7304 24 00 , 7304 41 00 , 7304 49 10 , 7304 49 93 , 7304 49 95 , 7304 49 99	Intia	8 315,90	20 982,29	5 447,35	5 447,35	5 328,93	5 388,14	25 %	09.8926
			Ukraina	5 224,94	13 183,34	3 422,61	3 422,61	3 348,21	3 385,41	25 %	09.8927
			Korean tasavalta	1 649,31	4 161,47	1 080,39	1 080,39	1 056,90	1 068,64	25 %	09.8928
			Japani	1 590,45	4 012,94	1 041,83	1 041,83	1 019,18	1 030,50	25 %	09.8929
			Amerikan yhdysvallat	1 393,26	3 515,42	912,66	912,66	892,82	902,74	25 %	09.8930
			Kiina	1 299,98	3 280,05					25 %	09.8931
			Muut maat	2 838,17	7 161,15	2,710,71	2,710,71	2 651,78	2 681,24	25 %	(25)
24	Muut saumattomat putket	7304 19 10 , 7304 19 30 , 7304 19 90 , 7304 23 00 , 7304 29 10 , 7304 29 30 , 7304 29 90 , 7304 31 20 , 7304 31 80 , 7304 39 10 , 7304 39 52 , 7304 39 58 , 7304 39 92 , 7304 39 93 , 7304 39 98 , 7304 51 81 , 7304 51 89 , 7304 59 10 , 7304 59 92 , 7304 59 93 , 7304 59 99 , 7304 90 00	Kiina	49 483,75	124 855,14	32 414,45	32 414,45	31 709,78	32 062,12	25 %	09.8936
			Ukraina	36 779,89	92 801,35	24 092,76	24 092,76	23 569,00	23 830,88	25 %	09.8937
			Valko-Venäjä	19 655,31	49 593,37	12 875,25	12 875,25	12 595,36	12 735,31	25 %	09.8938
			Japani	13 766,04	34 733,85	9 017,48	9 017,48	8 821,45	8 919,46	25 %	09.8939
			Amerikan yhdysvallat	12 109,53	30 554,21	7 932,38	7 932,38	7 759,93	7 846,15	25 %	09.8940
			Muut maat	55 345,57	139 645,41	36 254,24	36 254,24	35 466,11	35 860,18	25 %	(26)
25	Suuret hitsatut putket	7305 11 00 , 7305 12 00 , 7305 19 00 , 7305 20 00 , 7305 31 00 , 7305 39 00 , 7305 90 00	Venäjä	140 602,32	354 761,34					25 %
			Turkki	17 543,40	44 264,71					25 %
			Kiina	14 213,63	35 863,19					25 %
			Muut maat	34 011,86	85 817,17					25 %
25.A	Suuret hitsatut putket	7305 11 00 , 7305 12 00	Kolmannet maat			97 268,30	97 268,30	95 153,77	96 211,03	25 %	(27)
25.B	Suuret hitsatut putket	7305 19 00 , 7305 20 00 , 7305 31 00 , 7305 39 00 , 7305 90 00	Turkki			11 245,20	11 245,20	11 000,73	11 122,97	25 %	09.8971
			Kiina			6 775,70	6 775,70	6 628,41	6 702,06	25 %	09.8972
			Venäjän federaatio			6 680,59	6 680,59	6 535,36	6 607,97	25 %	09.8973
			Korean tasavalta			4 877,57	4 877,57	4 771,54	4 824,55	25 %	09.8974
			Japani			2 588,59	2 588,59	2 532,31	2 560,45	25 %	09.8975
			Muut maat			5 748,00	5 748,00	5 623,04	5 685,52	25 %	(28)
26	Muut hitsatut putket	7306 11 10 , 7306 11 90 , 7306 19 10 , 7306 19 90 , 7306 21 00 , 7306 29 00 , 7306 30 11 , 7306 30 19 , 7306 30 80 , 7306 40 20 , 7306 40 80 , 7306 50 20 , 7306 50 80 , 7306 69 10 , 7306 69 90 , 7306 90 00	Sveitsi	64 797,98	163 495,29	42 446,07	42 446,07	41 523,33	41 984,70	25 %	09.8946
			Turkki	60 693,64	153 139,43	39 757,51	39 757,51	38 893,22	39 325,37	25 %	09.8947
			Arabiemiirikunnat	18 676,40	47 123,44	12 234,02	12 234,02	11 968,06	12 101,04	25 %	09.8948
			Kiina	18 010,22	45 442,58	11 797,64	11 797,64	11 541,17	11 669,40	25 %	09.8949
			Taiwan	14 374,20	36 268,32	9 415,85	9 415,85	9 211,16	9 313,51	25 %	09.8950
			Intia	11 358,87	28 660,18	7 440,65	7 440,65	7 278,90	7 359,78	25 %	09.8951
			Muut maat	36 898,57	93 100,78	24 170,49	24 170,49	23 645,05	23 907,77	25 %	(29)
27	Seostamattomasta teräksestä ja muusta seosteräksestä valmistetut kylmänä viimeistellyt tangot	7215 10 00 , 7215 50 11 , 7215 50 19 , 7215 50 80 , 7228 10 90 , 7228 20 99 , 7228 50 20 , 7228 50 40 , 7228 50 61 , 7228 50 69 , 7228 50 80	Venäjä	117 519,41	296 519,61	76 981,37	76 981,37	75 307,86	76 144,61	25 %	09.8956
			Sveitsi	27 173,22	68 562,23	17 799,88	17 799,88	17 412,93	17 606,41	25 %	09.8957
			Kiina	20 273,26	51 152,57	13 280,05	13 280,05	12 991,35	13 135,70	25 %	09.8958
			Ukraina	15 969,02	40 292,29	10 460,54	10 460,54	10 233,14	10 346,84	25 %	09.8959
			Muut maat	17 540,47	44 257,32	11 489,93	11 489,93	11 240,15	11 365,04	25 %	(30)
28	Seostamattomasta teräksestä valmistettu lanka	7217 10 10 , 7217 10 31 , 7217 10 39 , 7217 10 50 , 7217 10 90 , 7217 20 10 , 7217 20 30 , 7217 20 50 , 7217 20 90 , 7217 30 41 , 7217 30 49 , 7217 30 50 , 7217 30 90 , 7217 90 20 , 7217 90 50 , 7217 90 90	Valko-Venäjä	88 294,51	222 780,67	57 837,52	57 837,52	56 580,19	57 208,86	25 %	09.8961
			Kiina	66 719,82	168 344,42	43 704,98	43 704,98	42 754,87	43 229,92	25 %	09.8962
			Venäjä	41 609,21	104 986,47	27 256,21	27 256,21	26 663,69	26 959,95	25 %	09.8963
			Turkki	40 302,46	101 689,34	26 400,22	26 400,22	25 826,31	26 113,26	25 %	09.8964
			Ukraina	26 755,09	67 507,23	17 525,99	17 525,99	17 144,99	17 335,49	25 %	09.8965
			Muut maat	39 770,29	100 346,58	26 051,62	26 051,62	25 485,28	25 768,45	25 %	(31)

IV.2 – Yleisten tariffikiintiöiden määrät neljännesvuosittain

		VUOSI 1		VUOSI 2				VUOSI 3
Tuotenumero		2.2.2019–31.3.2019	1.4.2019–30.6.2019	1.7.2019–30.9.2019	1.10.2019–31.12.2019	1.1.2020–31.3.2020	1.4.2020–30.6.2020	1.7.2020–30.9.2020	1.10.2020–31.12.2020	1.1.2021–31.3.2021	1.4.2021–30.6.2021
1	Muut maat	1 307 737,32	2 051 794,76	2 172 108,07	2 116 842,75	2 093 833,59	2 093 833,59	1 013 612,28	1 013 612,28	991 577,22	1 002 594,76
2	Muut maat	167 401,61	262 647,35	278 048,49	270 974,05	268 028,68	268 028,68	281 704,58	281 704,58	275 580,57	278 642,58
3.A	Muut maat	119,25	187,09	198,07	193,03	190,93	190,93	739,77	739,77	723,69	731,73
3.B	Muut maat	3 268,01	5 127,39	5 428,05	5 289,94	5 232,44	5 232,44	5 499,42	5 499,42	5 379,87	5 439,65
4.A	Muut maat	296 430,19	465 088,74	492 360,66	479 833,44	474 617,86	474 617,86	498 834,77	498 834,77	487 990,53	493 412,65
4.B	Muut maat	48 890,51	76 707,53	81 205,51	79 139,39	78 279,18	78 279,18	82 273,30	82 273,30	80 484,75	81 379,02
5	Muut maat	16 782,91	26 331,80	27 875,85	27 166,60	26 871,31	26 871,31	28 242,39	28 242,39	27 628,42	27 935,41
6	Muut maat	12 910,76	20 256,54	21 444,34	20 898,73	20 671,57	20 671,57	34 650,52	34 650,52	33 897,25	34 273,88
7	Muut maat	181 777,76	285 203,04	301 926,80	294 244,83	291 046,51	291 046,51	305 896,87	305 896,87	299 246,94	302 571,91
8	Muut maat	3 969,15	6 227,46	6 592,63	6 424,89	6 355,05	6 355,05	91 870,53	91 870,53	89 873,34	90 871,93
9	Muut maat	19 753,81	30 993,05	32 810,42	31 975,62	31 628,06	31 628,06	33 241,85	33 241,85	32 519,20	32 880,53
10	Muut maat	560,56	879,51	931,08	907,39	897,53	897,53	943,32	943,32	922,81	933,07
12	Muut maat	29 679,33	46 565,85	49 296,38	48 042,13	47 519,93	47 519,93	49 944,59	49 944,59	48 858,84	49 401,71
13	Muut maat	84 771,67	133 003,83	140 802,92	137 220,44	135 728,92	135 728,92	142 654,35	142 654,35	139 553,17	141 103,76
14	Muut maat	3 321,66	5 211,58	5 517,17	5 376,80	5 318,36	5 318,36	5 589,72	5 589,72	5 468,20	5 528,96
15	Muut maat	445,48	698,95	739,93	721,11	713,27	713,27	749,66	749,66	733,36	741,51
16	Muut maat	47 495,07	74 518,13	78 887,73	76 880,57	76 044,91	76 044,91	79 925,03	79 925,03	78 187,53	79 056,28
17	Muut maat	5 745,47	9 014,45	9 543,04	16 567,39	16 387,31	16 387,31	15 287,52	15 287,52	14 955,19	15 121,36
18	Muut maat	186,86	293,18	310,37	302,47	299,18	299,18	314,45	314,45	307,61	311,03
19	Muut maat	393,49	617,37	653,57	636,94 (32)	630,02	630,02	1 092,93	1 092,93	1 069,17	1 081,05
20	Muut maat	8 575,00	13 453,88	14 242,79	13 880,40	13 729,53	13 729,53	14 430,07	14 430,07	14 116,37	14 273,22
21	Muut maat	9 834,81	15 430,48	16 335,29	15 919,67	15 746,63	15 746,63	16 550,09	16 550,09	16 190,30	16 370,19
22	Muut maat	1 104,79	1 733,38	1 835,02	1,788,34 (33)	1,768,90	1 768,90	2,710,71	2,710,71	2 651,78	2 681,24
24	Muut maat	21 543,91	33 801,65	35 783,72	34 873,27	34 494,21	34 494,21	36 254,24	36 254,24	35 466,11	35 860,18
25	Muut maat	13 239,52	20 772,34	21 990,39	21,430,89 (34)	21 197,95	21 197,95
25.A	Muut maat							97 268,30	97 268,30	95 153,77	96 211,03
25.B	Muut maat							5 748,00	5 748,00	5 623,04	5 685,52
26	Muut maat	14 363,20	22 535,37	23 856,80	23 249,80	22 997,09	22 997,09	24 170,49	24 170,49	23 645,05	23 907,77
27	Muut maat	6 827,84	10 712,64	11 340,81	11 052,26	10 932,13	10 932,13	11 489,93	11 489,93	11 240,15	11 365,04
28	Muut maat	15 481,05	24 289,24	25 713,51	25 059,28	24 786,90	24 786,90	26 051,62	26 051,62	25 485,28	25 768,45

”

(1) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8601.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8602.

1.4.2021–30.6.2021: Venäjä*: 09.8571, Turkki*: 09.8572, Intia*: 09.8573, Korean tasavalta*: 09.8574, Serbia*: 09.8575.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(2) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8603.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8604.

1.4.2021–30.6.2021: Intia*, Korean tasavalta*, Ukraina*, Brasilia* ja Serbia*: 09.8567.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(3) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8605.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8606.

1.4.2021–30.6.2021: Korean tasavalta*, Venäjä* ja Iran islamilainen tasavalta*: 09.8568.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(4) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8607.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8608.

1.4.2021–30.6.2021: Venäjä*, Korean tasavalta*, Kiina* ja Taiwan*: 09.8569.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(5) Tuotteet, joihin sovelletaan polkumyyntitulleja.

(6) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8609.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8610.

1.4.2021–30.6.2021: Intia* ja Korean tasavalta*: 09.8570.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(7) Tuotteet, joihin ei sovelleta polkumyyntitulleja (mukaan luettuna autoteollisuuden tuotteet).

(8) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8611 1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8612.

1.4.2021–30.6.2021: Kiina*: 09.8581, Korean tasavalta*: 09.8582, Intia*: 09.8583, Taiwan*: 09.8584.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(9) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8613.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8614.

(10) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8615.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8616.

1.4.2021–30.6.2021: Kiina*, Korean tasavalta*, Taiwan* ja Serbia*: 09.8576.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(11) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8617.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8618.

1.4.2021–30.6.2021: Ukraina*, Korean tasavalta*, Venäjä* ja Intia*: 09.8577.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(12) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8619.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8620.

(13) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8621.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8622.

1.4.2021–30.6.2021: Korean tasavalta*, Taiwan*, Intia*, Amerikan yhdysvallat*, Turkki*, Malesia* ja Vietnam*: 09.8578.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(14) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8623.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8624.

1.4.2021–30.6.2021: Kiina*, Intia* ja Taiwan*: 09.8591.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(15) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8625.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8626.

1.4.2021–30.6.2021: Kiina*, Turkki*, Venäjä*, Sveitsi* ja Valko-Venäjä*: 09.8592.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(16) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8627.

1.4.2019–30.6.2019: 09.8628.

1.4.2021–30.6.2021: Turkki*, Venäjä*, Ukraina* ja Bosnia ja Herzegovina* ja Moldova*: 09.8593.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(17) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8629.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8630.

1.4.2021–30.6.2021: Intia*, Sveitsi* ja Ukraina*: 09.8594.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(18) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8631.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8632.

1.4.2021–30.6.2021: Intia*, Taiwan*, Korean tasavalta*, Kiina* ja Japani*: 09.8595.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(19) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8633.

1.4.2019–30.6.2019: 09.8634.

1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8634. * Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(20) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8635.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8636.

1.4.2021–30.6.2021: Ukraina*, Turkki*, Korean tasavalta*, Venäjä* ja Sveitsi*: 09.8579.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(21) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8637.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8638.

1.4.2021–30.6.2021: Kiina* ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat*: 09.8580.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(22) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8639.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8640.

1.4.2021–30.6.2021: Venäjä*, Kiina* ja Turkki*: 09.8585.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(23) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8641.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8642.

(24) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8643.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8644.

1.4.2021–30.6.2021: Turkki*, Venäjä*, Ukraina*, Pohjois-Makedonia*, Sveitsi* ja Valko-Venäjä*: 09.8596.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(25) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8645.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8646.

1.4.2021–30.6.2021: Intia*, Ukraina*, Korean tasavalta*, Japani* ja Amerikan yhdysvallat*: 09.8597.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(26) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8647.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8648.

1.4.2021–30.6.2021: Kiina*, Ukraina*, Valko-Venäjä*, Japani* ja Amerikan yhdysvallat*: 09.8586.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(27) 1.7.2020–31.3.2021: 09.8657.

1.4.2021–30.6.2021: 09.8658.

(28) 1.7.2020–31.3.2021: 09.8659.

1.4.2021–30.6.2021: 09.8660.

1.4.2021–30.6.2021: Turkki*, Kiina*, Venäjän federaatio*, Korean tasavalta* ja Japani*: 09.8587.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(29) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8651.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8652.

1.4.2021–30.6.2021: Sveitsi*, Turkki*, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Kiina*, Taiwan* ja Intia*: 09.8588.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(30) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8653.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8654.

(31) 2.2.2019–31.3.2019, 1.7.2019–31.3.2020 ja 1.7.2020–31.3.2021: 09.8655.

1.4.2019–30.6.2019, 1.4.2020–30.6.2020 ja 1.4.2021–30.6.2021: 09.8656.

1.4.2021–30.6.2021: Turkki*, Venäjä*, Ukraina*, Kiina* ja Valko-Venäjä*: 09.8598.

* Jos niiden maakohtainen kiintiö on käytetty loppuun 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(32) Tätä määrää muutetaan, kun järjestysnumeroon 09.8909 kuuluvat maakohtaisen kiintiön käyttämättömät määrät on siirretty tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti.

(33) Tätä määrää muutetaan, kun järjestysnumeroon 09.8931 kuuluvat maakohtaisen kiintiön käyttämättömät määrät on siirretty tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti.

(34) Tätä määrää muutetaan, kun järjestysnumeroihin 09.8941, 09.8942, 09.8943 kuuluvien maakohtaisten kiintiöiden käyttämättömät määrät on siirretty tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti.

LIITE III

Sellaisten maiden käytettävissä oleva jäännöskiintiön enimmäismäärä, joilla on maakohtainen kiintiö, 1.4.2021–30.6.2021

Tuoteluokka	Uusi myönnetty kiintiö 1.4.2021–30.6.2021, tonnia
1	Erityisjärjestely
2	278 642,58
3.A	731,73
3.B	5 439,65
4.A	493 412,65
4.B	Erityisjärjestely
5	Ei pääsyä jäännöskiintiöön neljännellä neljänneksellä
6	34,273,88
7	302 571,91
8	Ei sovelleta
9	32 880,53
10	276,19
12	29 542,22
13	37 251,39
14	3 068,57
15	552,42
16	Ei pääsyä jäännöskiintiöön neljännellä neljänneksellä
17	15 121,36
18	311,03
19	1 081,05
20	Ei pääsyä jäännöskiintiöön neljännellä neljänneksellä
21	3 421,37
22	2 174,49
24	35 860,18
25.A	Ei sovelleta
25.B	5 685,52
26	23 907,77
27	Ei pääsyä jäännöskiintiöön neljännellä neljänneksellä
28	18 295,60

		ISSN 1977-0812
Euroopan unionin virallinen lehti		L 206

Suomenkielinen laitos	Lainsäädäntö	63. vuosikerta 30. kesäkuu 2020

Sisältö		II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset	Sivu
		ASETUKSET
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/890, annettu 23 päivänä kesäkuuta 2020, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Mele del Trentino (SMM))	1
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/891, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2020, komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 447/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityissäännöksistä liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) kautta rahoitettavien rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien täytäntöönpanoa koskevien säännösten mukauttamiseksi covid-19-pandemian johdosta toteutettaviin erityistoimenpiteisiin	3
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/892, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2020, tehoaineen beta-syflutriini hyväksynnän uusimatta jättämisestä kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta ( 1 )	5
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/893, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2020, unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 tiettyjen säännösten täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 muuttamisesta	8
	*	Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/894, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2020, lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa annetun täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159 muuttamisesta	27
		PÄÄTÖKSET
	*	Poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean päätös (YUTP) 2020/895, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2020, EU:n joukkojen komentajan nimittämisestä Euroopan unionin sotilasoperaatioon, jolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä (Atalanta), sekä päätöksen (YUTP) 2020/401 kumoamisesta (ATALANTA/2/2020)	63
		KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET
	*	Yhteisön ja Sveitsin maaliikennekomitean päätös N:o 1/2020, annettu 19 päivänä kesäkuuta 2020, päätöksen N:o 2/2019 saattamisesta yhdenmukaiseksi niiden Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle asetettujen määräaikojen kanssa, joita on lykätty covid-19-pandemian takia [2020/896]	65


	(1) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.