ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 165

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

63. vuosikerta
27. toukokuu 2020


Sisältö

 

I   Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/696, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 1008/2008 muuttamisesta covid-19-pandemian vuoksi ( 1 )

1

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/697, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, asetuksen (EU) 2017/352 muuttamisesta, jotta sataman hallintoelin tai toimivaltainen viranomainen voi tarjota joustovaraa satamainfrastruktuurimaksujen perinnässä covid-19:n leviämisen yhteydessä

7

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/698, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, covid-19:n leviämisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla ( 1 )

10

 

*

Neuvoston asetus (EU) 2020/699, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, eurooppayhtiöiden (SE) yhtiökokouksia ja eurooppaosuuskuntien (SCE) osuuskuntien kokouksia koskevista väliaikaisista toimenpiteistä

25

 

 

DIREKTIIVIT

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/700, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, direktiivien (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 muuttamisesta niiden saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä säädettyjen määräaikojen jatkamiseksi ( 1 )

27

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2020/701, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemian yhteydessä

31

 

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2020/702, annettu 20 päivänä toukokuuta 2020, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun ja päätöksellä (EU) 2020/556 jatketun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen

38

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


I Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

27.5.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/696,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2020,

lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun asetuksen (EY) N:o 1008/2008 muuttamisesta covid-19-pandemian vuoksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ovat kuulleet Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Covid-19-pandemia on johtanut lentoliikenteen määrän romahtamiseen, mikä johtuu liikenteen kysynnän merkittävästä vähenemisestä ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toteuttamista suorista toimenpiteistä, kuten rajojen sulkemisesta ja lentoliikennekielloista pandemian hillitsemiseksi.

(2)

Eurocontrolin, joka on verkon hallinnoija yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallintaverkon toiminnoissa, julkaisemat luvut osoittavat lentoliikenteen vähentyneen Euroopan alueella maaliskuun 2020 lopussa noin 90 prosenttia verrattuna maaliskuuhun 2019. Lentoliikenteen harjoittajat raportoivat suuresta ennakkovarausten vähenemisestä covid-19-pandemian vuoksi ja peruuttavat lentoja talviaikataulukaudella 2019–2020 ja kesäaikataulukaudella 2020. Kysynnän äkillinen lasku ja ennennäkemätön peruutusten määrä ovat aiheuttaneet lentoliikenteen harjoittajille vakavia maksuvalmiusongelmia. Kyseiset maksuvalmiusongelmat ovat suoraan yhteydessä covid-19-pandemiaan.

(3)

Unionin lentoliikenteen harjoittajat, jotka olivat taloudellisesti terveitä ennen covid-19-pandemiaa, ovat joutuneet maksuvalmiusongelmiin, jotka voivat johtaa niiden liikenneluvan peruuttamiseen määräajaksi tai kokonaan tai sen korvaamiseen väliaikaisella luvalla ilman, että tälle olisi rakenteellista taloudellista tarvetta. Väliaikaisen luvan myöntäminen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 (2) 9 artiklan 1 kohdan nojalla voisi antaa markkinoille kielteisen signaalin lentoliikenteen harjoittajan selviytymiskyvystä, mikä puolestaan pahentaisi sen mahdollisia, muussa tapauksessa väliaikaisia taloudellisia ongelmia. Sen vuoksi on aiheellista, edellyttäen, ettei turvallisuus vaarannu ja että on olemassa todelliset mahdollisuudet tyydyttävään taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn 12 kuukauden kuluessa, ettei tällaisten lentoliikenteen harjoittajien liikennelupaa peruuteta 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana tehdyn arvioinnin perusteella määräajaksi tai kokonaan. Tämän 12 kuukauden jakson päättyessä unionin lentoliikenteen harjoittajaan olisi sovellettava asetuksen (EY) N:o 1008/2008 9 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä. Asetuksen (EY) N:o 1008/2008 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä velvoitetta, joka koskee ilmoittamista komissiolle, olisi sovellettava myös päätöksiin olla peruuttamatta liikennelupaa määräajaksi tai kokonaan.

(4)

Niiden kiireellisten toimenpiteiden lisäksi, joita voitaisiin soveltaa asetuksen (EY) N:o 1008/2008 21 artiklan nojalla sellaisten yllättävien ja lyhytaikaisten ongelmien yhteydessä, jotka johtuvat ennakoimattomista ja väistämättömistä olosuhteista, jäsenvaltioiden olisi voitava evätä liikenneoikeuksien käyttö, rajoittaa niitä tai asettaa niille ehtoja covid-19-pandemiasta johtuvien mahdollisesti pitkäkestoisten ongelmien käsittelemiseksi. Tällaisten covid-19-pandemian yhteydessä toteutettavien kiireellisten toimenpiteiden olisi oltava suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteiden mukaisia, ja niiden olisi perustuttava asetuksen (EY) N:o 1008/2008 21 artiklan mukaisesti sovellettaviin puolueettomiin ja syrjimättömiin perusteisiin.

(5)

Lentoasemilla, joilla maahuolintapalvelujen tarjoajien määrää on neuvoston direktiivin 96/67/EY (3) 6 artiklan 2 kohdan ja 9 artiklan nojalla rajoitettu, palveluntarjoajat voidaan valita enintään seitsemän vuoden ajaksi. Palveluntarjoajilla, joiden osalta tämä määräaika on päättymässä, voi tästä syystä olla vaikeuksia saada rahoitusta. Sen vuoksi kyseistä enimmäisaikaa olisi pidennettävä.

(6)

Covid-19-pandemian johdosta lentoasemilla, joilla maahuolintapalvelujen tarjoajien määrää on rajoitettu, yksi tai useampi palveluntarjoaja voisi lopettaa palvelujen tarjoamisen tietyllä lentoasemalla ennen kuin uusi palveluntarjoaja voidaan direktiivin 96/67/EY 11 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen valita. Tällaisissa olosuhteissa on asianmukaista, että lentoaseman pitäjä voi päättää valita suoraan maahuolintapalvelujen tarjoajan tarjoamaan palveluja enintään kuuden kuukauden ajaksi. Olisi syytä muistaa, että jos lentoaseman pitäjän on covid-19-pandemian vuoksi hankittava maahuolintapalveluja ja se on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (4) 4 artiklassa tarkoitettu hankintayksikkö, sovelletaan kyseistä direktiiviä.

(7)

Olisi suoritettava tyydyttävä taloudellinen uudelleenjärjestely, johon sisältyy suunnitelma irtisanomisten estämiseksi sekä takeet siitä, ettei taloudellinen uudelleenjärjestely heikennä työntekijöiden oikeuksia. Maahuolintapalvelujen tarjoajien lupien voimassaolon jatkamisella olisi pyrittävä säilyttämään työpaikat ja työntekijöiden oikeudet.

(8)

Covid-19-pandemian kehittymistä ja sen vaikutusta lentoliikennealaan jatkossa on vaikea ennustaa. Komission olisi jatkuvasti analysoitava covid-19-pandemian vaikutusta lentoliikennealaan, ja jos epäsuotuisat olosuhteet jatkuvat, unionin olisi voitava ilman aiheetonta viivytystä pidentää aikaa, jona tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä sovelletaan.

(9)

Jotta voidaan tarvittaessa ja perustelluissa tapauksissa pidentää ajanjaksoa, jonka aikana toimivaltaiset lupaviranomaiset voivat päättää olla peruuttamatta liikenneluvat määräajaksi tai kokonaan, ajanjaksoa, jonka aikana jäsenvaltiot voivat evätä liikenneoikeuksien käytön, rajoittaa niitä tai asettaa niille ehtoja, sekä ajanjaksoa, jonka aikana maahuolintapalvelujen tarjoajien sopimuksia voidaan jatkaa ja jonka aikana lentoaseman pitäjä voi valita suoraan maahuolintapalvelujen tarjoajan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 1008/2008 muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(10)

Ottaen huomioon ehdotettujen toimenpiteiden perusteena olevien covid-19-pandemian aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden aiheuttama kiireellisyys ja etenkin jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan alan vakavien ja välittömien ongelmien ratkaisemiseksi toteuttaa nopeasti, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen (SEU), Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(11)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli asetuksen (EY) N:o 1008/2008 muuttamista covid-19-pandemian takia, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(12)

Covid-19:n ennakoimaton ja äkillinen puhkeaminen sekä asiaa koskevien toimenpiteiden hyväksymiseksi tarvittavat lainsäädäntömenettelyt aiheuttivat sen, ettei tällaisia toimenpiteitä ole voitu toteuttaa ajoissa. Sen vuoksi tämän asetuksen säännösten olisi katettava myös sen voimaantuloa edeltävä ajanjakso. Näiden säännösten luonne huomioon ottaen tällainen lähestymistapa ei loukkaa asianomaisten henkilöiden oikeutettuja odotuksia.

(13)

Sen vuoksi asetus (EY) N:o 1008/2008 olisi muutettava tämän mukaisesti.

(14)

Koska vahvistettavat toimenpiteet ovat poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi kiireellisiä, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1008/2008 seuraavasti:

1)

Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Tässä asetuksessa säädetään yhteisön lentoliikenteen harjoittajien toimilupien myöntämisestä, yhteisön lentoliikenteen harjoittajien oikeudesta harjoittaa yhteisön sisäistä lentoliikennettä ja yhteisön sisäisen lentoliikenteen hinnoittelusta. Siinä myös vahvistetaan väliaikaiset säännöt, jotka koskevat maahuolintapalvelujen tarjoamista unionin lentoasemilla.”

2)

Lisätään 9 artiklaan kohdat seuraavasti:

”1 a.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen, 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana tehtyjen arvioiden perusteella toimivaltainen lupaviranomainen voi ennen kyseisen ajanjakson päättymistä päättää olla peruuttamatta määräajaksi tai kokonaan unionin lentoliikenteen harjoittajan liikenneluvan edellyttäen, ettei turvallisuus vaarannu ja että on olemassa todelliset mahdollisuudet tyydyttävään taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn seuraavien 12 kuukauden aikana. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava kyseisen unionin lentoliikenteen harjoittajan toimintaa tämän 12 kuukauden ajanjakson päättyessä ja päätettävä, onko liikennelupa peruutettava määräajaksi tai kokonaan ja onko myönnettävä väliaikainen liikennelupa 1 kohdan perusteella.

1 b.   Jos komissio katsoo Eurocontrolin, joka on verkon hallinnoija yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan ilmaliikenteen hallintaverkon toiminnoissa, julkaisemien tietojen perusteella, että lentoliikenteen väheneminen vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna jatkuu ja tulee todennäköisesti jatkumaan edelleenkin, ja myös katsoo parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten tietojen, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tietojen, perusteella, että tämä tilanne johtuu covid-19-pandemian vaikutuksesta, komissio antaa 25 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta pidentämällä tämän artiklan 1 a kohdassa tarkoitettua 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välistä ajanjaksoa.

1 c.   Komissio seuraa tilannetta jatkuvasti käyttäen 1 b kohdassa vahvistettuja perusteita. Komissio esittää käytettävissään olevien tietojen perusteella asiasta yhteenvetokertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 15 päivänä marraskuuta 2020. Jos 1 b kohdassa tarkoitetut perusteet täyttyvät, komissio antaa 1 b kohdassa säädetyn delegoidun säädöksen mahdollisimman pian.

1 d.   Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 25 b artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy unionin lentoliikennealaan kohdistuvien covid-19-pandemian vaikutusten pitkittymiseen.”

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

21 a artikla

Covid-19-pandemiaan liittyvät kiireelliset toimenpiteet

1.   Sen estämättä, mitä 21 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana ilman 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komission suostumusta evätä liikenneoikeuksien käytön, rajoittaa niitä tai asettaa niille ehtoja, jos nämä toimet ovat tarpeen covid-19-pandemian torjumiseksi. Tällaisten toimien on oltava suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteiden mukaisia ja perustuttava puolueettomiin ja syrjimättömiin perusteisiin.

2.   Asianomaisen jäsenvaltion on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tällaisista 1 kohdassa tarkoitetuista toimista ja niiden kestosta sekä toimitettava niille asianmukaiset perustelut kyseisen toimen tarpeesta. Jos jäsenvaltio muuttaa, keskeyttää tai peruuttaa tällaisia toimia tämän asetuksen voimaantulon jälkeen, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

3.   Komissio voi sellaisen muun jäsenvaltion tai sellaisten muiden jäsenvaltioiden pyynnöstä, joita asia koskee, tai omasta aloitteestaan keskeyttää 2 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamisen, jos ne eivät ole 1 kohdan vaatimusten mukaisia tai jos ne ovat muutoin yhteisön oikeuden vastaisia.

4.   Jos komissio katsoo covid-19-pandemian jatkumisen vahvistavan parhaan tieteellisen tietämyksen, näytön ja tietojen, kuten Euroopan tautienehkäisy- ja ‐valvontakeskuksen tietojen, perusteella, että jäsenvaltioiden on todennäköisesti tarpeen evätä liikenneoikeuksien käyttö, rajoittaa niitä tai asettaa niille ehtoja vielä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson jälkeen, komissio antaa 25 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen muuttamiseksi pidentämällä kyseistä ajanjaksoa.

5.   Komissio seuraa tilannetta jatkuvasti käyttäen 4 kohdassa tarkoitettuja perusteita. Komissio esittää käytettävissä olevien tietojen perusteella asiasta yhteenvetokertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 15 päivänä marraskuuta 2020. Komissio antaa tarvittaessa 4 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen mahdollisimman pian.

6.   Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 25 b artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy unionin lentoliikennealaan kohdistuvien covid-19-pandemian vaikutusten pitkittymiseen.”

4)

Lisätään luku seuraavasti:

”IV a LUKU

MAAHUOLINTAPALVELUJA KOSKEVAT VÄLIAIKAISET SÄÄNNÖT

24 a artikla

1.   Poiketen siitä, mitä neuvoston direktiivin 96/67/EY (*1) 11 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään, mainitun direktiivin 11 artiklan 1 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen valittujen maahuolintapalvelujen tarjoajien sopimuksia tai niille myönnettyjä lupia, joiden voimassaolo päättyy 28 päivänä toukokuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2021 välisenä aikana, voidaan jatkaa 31 päivään joulukuuta 2022.

2.   Poiketen siitä, mitä direktiivin 96/67/EY 11 artiklan 1 kohdan e alakohdassa säädetään, lentoaseman pitäjä tai jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä ajanjaksona, jos maahuolintapalvelujen tarjoaja lopettaa toimintansa ennen kuin määräaika, joksi se on valittu, päättyy, valita suoraan maahuolintapalvelujen tarjoajan tarjoamaan palveluja enintään kuuden kuukauden ajaksi tai 31 päivään joulukuuta 2020 asti sen mukaan, kumpi näistä ajanjaksoista on pidempi.

3.   Jos komissio Eurocontrolin julkaisemien tietojen perusteella katsoo, että lentoliikenteen väheneminen vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna jatkuu ja tulee todennäköisesti jatkumaan edelleenkin, että tämä tilanne johtuu covid-19-pandemian vaikutuksesta ja että siitä on tuloksena maahuolintapalvelujen tarjoamisen keskeytyminen unionin lentoasemilla tai niillä toimivien maahuolintapalvelujen tarjoajien vaikeus saada rahoitusta, komissio antaa 25 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä asetusta pidentämällä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua ajanjaksoa.

4.   Komissio seuraa tilannetta jatkuvasti käyttäen 3 kohdassa vahvistettuja perusteita. Komissio esittää käytettävissään olevien tietojen perusteella asiasta yhteenvetokertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 15 päivänä marraskuuta 2020. Komissio antaa tarvittaessa 3 kohdassa säädetyn delegoidun säädöksen mahdollisimman pian.

5.   Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 25 b artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin kiireellisessä tapauksessa, joka liittyy unionin lentoliikennealaan kohdistuvien covid-19-pandemian vaikutusten pitkittymiseen.

(*1)  Neuvoston direktiivi 96/67/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla (EUVL L 272, 25.10.1996, s. 36).”"

5)

Lisätään artiklat seuraavasti:

25 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 28 päivästä toukokuuta 2020 yhden vuoden ajaksi 9 artiklan 1 b kohdassa, 21 a artiklan 4 kohdassa ja 24 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 artiklan 1 b kohdassa, 21 a artiklan 4 kohdassa ja 24 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 9 artiklan 1 b kohdan, 21 a artiklan 4 kohdan ja 24 a artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

25 b artikla

Kiireellinen menettely

1.   Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säännökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan, kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 25 a artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.”

2 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. METELKO-ZGOMBIĆ


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. toukokuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. toukokuuta 2020.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1008/2008, annettu 24 päivänä syyskuuta 2008, lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä (EUVL L 293, 31.10.2008, s. 3).

(3)  Neuvoston direktiivi 96/67/EY, annettu 15 päivänä lokakuuta 1996, pääsystä maahuolinnan markkinoille yhteisön lentoasemilla (EYVL L 272, 25.10.1996, s. 36).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).

(5)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.


27.5.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/7


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/697,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2020,

asetuksen (EU) 2017/352 muuttamisesta, jotta sataman hallintoelin tai toimivaltainen viranomainen voi tarjota joustovaraa satamainfrastruktuurimaksujen perinnässä covid-19:n leviämisen yhteydessä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ovat kuulleet Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Covid-19:n leviämisellä on vakava kielteinen vaikutus meriliikennealaan. Tämän seurauksena meriliikennepalveluihin ja satamainfrastruktuurin käyttöön on kohdistunut laaja-alaisia vakavia seurauksia maaliskuun 2020 alusta, ja ne jatkuvat todennäköisesti koko vuoden 2020 ajan. Satamainfrastruktuurimaksuista luopuminen, niiden perimisen keskeyttäminen, niiden alentaminen tai niiden maksuajan pidentäminen voisi edistää alusliikenteen harjoittajien taloudellisen toiminnan kestävyyttä näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/352 (2) mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että satamainfrastruktuurimaksut peritään. Asetuksessa (EU) 2017/352 ei säädetä mahdollisuudesta poiketa maksujen perintävelvollisuudesta.

3)

Covid-19-epidemian seurausten vakavuuden vuoksi on aiheellista sallia, että sataman hallinnointielimet tai toimivaltaiset viranomaiset luopuvat satamainfrastruktuurimaksuista, keskeyttävät niiden perimisen, alentavat niitä tai pidentävät niiden maksuaikaa 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän lokakuuta 2020 väliseltä ajalta perittävien maksujen osalta. Tällä asetuksella ei kuitenkaan pitäisi puuttua jäsenvaltioiden satamaorganisaatioon. Näin ollen jäsenvaltioiden olisi edelleen voitava säilyttää valtuudet säännellä tällaista sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen päätöksentekoa. Satamainfrastruktuurimaksuista luopuminen, niiden perimisen keskeyttäminen, niiden alentaminen tai niiden maksuajan pidentäminen olisi myönnettävä avoimella, objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla.

(4)

Asian kiireellisyyden vuoksi on myös aiheellista sallia, että sataman hallinnointielin tai toimivaltainen viranomainen poikkeaa asetuksessa (EU) 2017/352 säädetystä velvoitteesta ilmoittaa satamainfrastruktuurin käyttäjille mahdollisista satamainfrastruktuurimaksujen luonteen tai tason muutoksista vähintään kahta kuukautta ennen näiden muutosten voimaantulopäivää.

(5)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli muuttaa asetusta (EU) 2017/352 covid-19:n leviämisen aiheuttamaan kiireelliseen tilanteeseen vastaamiseksi, vaan se voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(6)

Asian kiireellisyyden, joka johtuu covid-19:n leviämisen aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista, joiden johdosta ehdotetut toimenpiteet ovat perusteltuja, vuoksi ja erityisesti jotta tarvittavat toimenpiteet voidaan hyväksyä nopeasti alusliikenteen harjoittajien taloudelliseen kestävyyteen myötävaikuttamiseksi, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(7)

Covid-19:n ennalta arvaamattoman ja äkillisen leviämisen sekä asiaa koskevien toimenpiteiden hyväksymisen edellyttämien lainsäädäntömenettelyjen vuoksi tällaisia toimenpiteitä ei voitu hyväksyä ajoissa. Tästä syystä tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava myös sen voimaantuloa edeltävältä ajalta perittäviin satamainfrastruktuurimaksuihin. Kun otetaan huomioon näiden säännösten luonne, tällainen lähestymistapa ei johda asianomaisten henkilöiden perusteltujen odotusten loukkaamiseen.

(8)

Asetus (EU) 2017/352 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti.

(9)

Tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Lisätään asetuksen (EU) 2017/352 21 artiklaan kohta seuraavasti:

”3.   Sen estämättä, mitä 13 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa säädetään, sataman hallinnointielin tai toimivaltainen viranomainen voi päättää olla perimättä satamainfrastruktuurimaksua tai keskeyttää sen perimisen tai alentaa sitä tai pidentää sen maksuaikaa 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän lokakuuta 2020 väliseltä ajalta perittävien maksujen osalta. Jäsenvaltiot voivat päättää että tällaisissa päätöksissä on noudatettava kansallisessa lainsäädännössä tätä tarkoitusta varten asetettuja vaatimuksia. Satamainfrastruktuurimaksusta luopuminen, sen perimisen keskeyttäminen, sen alentaminen tai sen maksuajan pidentäminen on myönnettävä avoimella, objektiivisella ja syrjimättömällä tavalla.

Sataman hallinnointielimen tai toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että sataman käyttäjille ja niiden edustajille tai yhdistyksille ilmoitetaan asiasta. Edellä 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua kahden kuukauden määräaikaa ei sovelleta.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. METELKO-ZGOMBIĆ


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. toukokuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. toukokuuta 2020.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/352, annettu 15 päivänä helmikuuta 2017, satamapalvelujen tarjoamisen puitteista ja satamien rahoituksen läpinäkyvyyttä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 57, 3.3.2017, s. 1).


27.5.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/10


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/698,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2020,

covid-19:n leviämisen johdosta toteutettavista erityisistä ja väliaikaisista toimenpiteistä, jotka koskevat tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämistä tietyillä liikennelainsäädännön aloilla

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan ja 100 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ovat kuulleet Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Covid-19:n leviäminen ja siihen liittyvä kansanterveydellinen kriisitilanne ovat ennennäkemätön haaste jäsenvaltioille ja aiheuttavat suuren taakan kansallisille viranomaisille, unionin kansalaisille ja talouden toimijoille, etenkin liikenteenharjoittajille. Kansanterveydellinen kriisitilanne on luonut poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tavanomaiseen toimintaan ja kuljetusyritysten työhön liikenteen eri aloilla suoritettavien hallinnollisten muodollisuuksien osalta, eikä näitä olosuhteita voitu kohtuudella ennakoida asiaa koskevia toimenpiteitä hyväksyttäessä. Kyseisillä poikkeuksellisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus unionin liikennelainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin eri aloihin.

(2)

Liikenteenharjoittajat ja muut asianomaiset henkilöt eivät etenkään välttämättä pysty täyttämään tarvittavia muodollisuuksia tai menettelyjä, joita todistusten, lupakirjojen tai lupien uusimiseen tai niiden voimassaoloajan pidentämiseen liittyvän unionin lainsäädännön tiettyjen säännösten noudattaminen edellyttää, tai suorittamaan muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen niiden voimassa pitämiseksi. Samoista syistä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset eivät välttämättä pysty noudattamaan unionin lainsäädännössä vahvistettuja velvoitteita ja varmistamaan, että liikenteenharjoittajien esittämät asiaa koskevat pyynnöt käsitellään ennen sovellettavien määräaikojen päättymistä. Siksi on tarpeen toteuttaa toimenpiteitä, joilla ratkaistaan nämä ongelmat ja taataan sekä oikeusvarmuus että kyseessä olevien säädösten moitteeton toiminta. Tätä varten olisi säädettävä mukautuksista etenkin tiettyjen määräaikojen osalta sekä komission mahdollisuudesta antaa lupa määräaikojen pidentämiseen jonkin jäsenvaltion pyynnöstä.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/59/EY (2) vahvistetaan maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyyteen ja jatkokoulutukseen sovellettavat säännöt. Näillä kuljettajilla on oltava ammattitaitoa osoittava todistus (CAP) ja heidän on osoitettava suorittaneensa jatkokoulutuksen ajokortilla tai kuljettajan ammattipätevyyskortilla, johon jatkokoulutus on merkitty. Koska CAP-todistuksen haltijalla on joissakin jäsenvaltioissa 1 päivänä helmikuuta 2020 tai aiemmin alkaneen covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi vaikeuksia jatkokoulutuksen suorittamisessa ja kyseisen jatkokoulutuksen suorittamisesta annettavan CAP-todistuksen uusimisessa, kyseisen CAP-todistuksen voimassaoloaikaa on tarpeen pidentää seitsemällä kuukaudella sen viimeisestä voimassaolopäivästä tieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden kyseisiä asioita koskevien direktiivin 2003/59/EY 8 artiklan 2 ja 3 kohdan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY (3) liitteen I tai direktiivin 2003/59/EY liitteen II mukaisesti ja ennen tämän asetuksen voimaantuloa toteuttamien toimenpiteiden olisi pysyttävä voimassa.

(4)

Direktiivissä 2006/126/EY vahvistetaan ajokortteja koskevat säännöt. Siinä säädetään jäsenvaltioiden myöntämien ajokorttien vastavuoroisesta tunnustamisesta unionin ajokorttimallin perusteella ja vahvistetaan näitä ajokortteja koskevat vähimmäisvaatimukset. Moottoriajoneuvojen kuljettajilla on erityisesti oltava voimassa oleva ajokortti, joka on uusittava tai joissakin tapauksissa vaihdettava sen hallinnollisen voimassaoloajan päätyttyä. Koska ajokorttien uusimisessa on vaikeuksia joissakin jäsenvaltioissa 1 päivänä helmikuuta 2020 tai aiemmin alkaneen covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tiettyjen ajokorttien voimassaoloaikaa on tarpeen pidentää seitsemällä kuukaudella niiden viimeisestä voimassaolopäivästä tieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) N:o 165/2014 (4) vahvistetaan tieliikenteessä käytettäviä ajopiirtureita koskevat säännöt. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 561/2006 (5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/15/EY (6) vahvistettujen ajoaikaa, työaikaa ja lepoaikoja koskevien sääntöjen noudattaminen on olennaisen tärkeää tasapuolisen kilpailun ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Koska on tarpeen varmistaa maantiekuljetusten jatkuvuus huolimatta niistä vaikeuksista, joita ajopiirturien säännöllisten tarkastusten suorittamisessa ilmenee covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, asetuksen (EU) N:o 165/2014 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset, jotka olisi pitänyt tehdä 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, olisi nyt tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona ne oli tehtävä kyseisen artiklan nojalla. Samasta syystä vaikeudet, jotka liittyvät kuljettajakorttien uusimiseen ja korvaamiseen covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, oikeuttavat sen, että jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille annetaan lisäaikaa näihin tarkoituksiin. Tällaisissa tapauksissa kuljettajille olisi annettava mahdollisuus turvautua toteuttamiskelpoisiin vaihtoehtoihin ajoaikaa, työaikaa ja lepoaikoja koskevien tarvittavien tietojen kirjaamiseksi ja heidät olisi velvoitettava tekemään niin siihen saakka, kunnes he saavat uuden kortin.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/45/EY (7) vahvistetaan moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksia koskevat säännöt. Määräaikaiskatsastus on monimutkainen tehtävä, jolla pyritään varmistamaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Koska määräaikaiskatsastusten suorittamisessa on vaikeuksia joissakin jäsenvaltioissa 1 päivänä helmikuuta 2020 tai aiemmin alkaneen covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, määräaikaiskatsastukset, jotka olisi pitänyt tehdä 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, olisi nyt tehtävä myöhemmin, mutta viimeistään seitsemän kuukauden kuluttua alkuperäisestä määräajasta, ja asianomaisten todistusten olisi pysyttävä voimassa kyseiseen myöhempään määräpäivään saakka.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 (8) vahvistetaan maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevat yhteiset säännöt. Covid-19:n leviämisellä ja siihen liittyvällä kansanterveydellisellä kriisitilanteella on vakavia vaikutuksia alan taloudelliseen tilanteeseen, ja eräät kuljetusyritykset eivät enää täytä vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta. Koska kansanterveydellinen kriisitilanne on johtanut toiminnan vähenemiseen, on odotettavissa, että kestää tavanomaista kauemmin, ennen kuin yritykset pystyvät osoittamaan, että vakavaraisuutta koskeva vaatimus täyttyy jälleen pysyvästi. Sen vuoksi on aiheellista pidentää asetuksen (EY) N:o 1071/2009 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tätä tarkoitusta varten vahvistettua enimmäismääräaikaa kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen niiden kuljetusyritysten vakavaraisuutta koskevien arviointien osalta, jotka kattavat 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 30 päivän syyskuuta 2020 välisen ajan kokonaan tai osan siitä. Jos on jo todettu, ettei yritys täytä vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta, ja jos toimivaltaisen viranomaisen asettama määräaika ei ole vielä päättynyt, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava pidentää kyseistä määräaikaa yhteensä 12 kuukauden pituiseksi.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 (9) vahvistetaan maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1073/2009 (10) kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevat yhteiset säännöt. Maanteiden kansainvälinen tavaraliikenne ja linja-autoilla harjoitettava kansainvälinen henkilöliikenne edellyttävät muun muassa, että liikenteenharjoittajalla on yhteisön liikennelupa ja että kuljetuksia suorittavilla kuljettajilla, jotka ovat kolmansien maiden kansalaisia, on kuljettajatodistus. Myös säännöllisen linja-autoliikenteen harjoittaminen edellyttää lupaa. Nämä todistukset ja luvat voidaan uusia sen jälkeen kun on tarkastettu, että niitä koskevat edellytykset täyttyvät edelleen. Koska todistusten ja lupien uusimisessa on vaikeuksia covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, niiden voimassaoloaikaa on tarpeen pidentää kuudella kuukaudella niiden viimeisestä voimassaolopäivästä tieliikenteen jatkuvuuden varmistamiseksi.

(9)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/798 (11) vahvistetaan rautateiden turvallisuutta koskevat säännöt. Eristystoimenpiteiden ja covid-19:n leviämisen hillitsemiseen liittyvän lisätyötaakan vuoksi kansallisilla viranomaisilla, rautatieyrityksillä ja rataverkon haltijoilla on vaikeuksia, jotka liittyvät kyseisen direktiivin 10 ja 12 artiklan soveltamisalaan kuuluvien yhtenäisten turvallisuustodistusten uusimiseen ja nykyisten turvallisuuslupien voimassaoloajan lähestyvän päättymisen tapauksessa kyseisten lupien myöntämiseen myöhemmäksi ajanjaksoksi. Yhtenäisten turvallisuustodistusten uusimisen määräaikaa olisi sen vuoksi pidennettävä kuudella kuukaudella, ja kyseisten voimassa olevien yhtenäisten turvallisuustodistusten olisi pysyttävä edelleen voimassa vastaavan ajan. Samoin tällaisten turvallisuuslupien voimassaoloaikaa olisi pidennettävä kuudella kuukaudella niiden voimassaolon päättymispäivästä.

(10)

Eräät jäsenvaltiot ovat pidentäneet direktiivin (EU) 2016/798 kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräaikaa kyseisen direktiivin 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sen vuoksi kyseisissä jäsenvaltioissa sovelletaan edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (12) sääntöjä. Siksi on aiheellista säätää myös direktiivin 2004/49/EY 10 ja 11 artiklan nojalla myönnettyjen turvallisuustodistusten ja turvallisuuslupien uusimisen määräaikojen pidentämisestä ja selventää, että kyseiset turvallisuustodistukset ja -luvat pysyvät edelleen voimassa vastaavan ajan.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/59/EY (13) vahvistetaan vetureita ja junia rautateillä unionissa ajavien veturinkuljettajien hyväksymistä koskevat säännöt. Mainitun direktiivin 14 artiklan 5 kohdassa ja 16 artiklassa säädetään, että veturinkuljettajien lupakirjojen voimassaoloaika on kymmenen vuotta, ja edellytetään, että veturinkuljettajat käyvät määräaikaistarkastuksissa. Koska lupakirjojen uusimisessa on vaikeuksia covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, lupakirjojen, joiden voimassaoloaika päättyy 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, voimassaoloaikaa olisi pidennettävä kuudella kuukaudella niiden viimeisestä voimassaolopäivästä. Samoin veturinkuljettajille olisi myönnettävä kuusi kuukautta lisäaikaa määräaikaistarkastusten suorittamiseen.

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2012/34/EU (14) perustetaan yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue. Kyseisen direktiivin 23 artiklan 2 kohdan mukaan toimilupaviranomaiset voivat suorittaa säännöllisen uudelleen tarkastelun varmistaakseen, että rautatieyritys täyttää edelleen sen lupaan liittyvät kyseisen direktiivin III luvussa säädetyt velvollisuudet. Kyseisen direktiivin 24 artiklan 3 kohdan mukaan toimilupaviranomaiset voivat peruuttaa toimiluvan määräajaksi tai kokonaan sen vuoksi, että taloudellista vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta ei noudateta, ja myöntää väliaikaisen toimiluvan rautatieyrityksen uudelleenjärjestelyn ajaksi edellyttäen, että turvallisuutta ei vaaranneta. Covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi toimilupaviranomaisilla on vakavia vaikeuksia suorittaa olemassa olevia lupia koskevia säännöllisiä uudelleen tarkasteluja ja tehdä asiaa koskevia päätöksiä uusien toimilupien myöntämisestä väliaikaisen toimiluvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen. Siksi säännöllisten uudelleen tarkastelujen suorittamisen määräaikoja, jotka kyseisen direktiivin mukaisesti umpeutuvat 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, olisi pidennettävä kuudella kuukaudella. Samoin väliaikaisten toimilupien, joiden voimassaoloaika päättyy 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, voimassaoloaikaa olisi pidennettävä kuudella kuukaudella.

(13)

Direktiivin 2012/34/EU 25 artiklan 2 kohdassa mukaan toimilupaviranomaisten on tehtävä päätökset toimiluvan myöntämistä koskevista hakemuksista kolmen kuukauden kuluessa kaikkien tarvittavien tietojen ja erityisesti kyseisen direktiivin liitteessä III tarkoitettujen tietojen toimittamisesta. Koska asiaa koskevien päätösten tekemisessä on vaikeuksia covid-19:n leviämisen aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, kyseistä määräaikaa on tarpeen pidentää kuudella kuukaudella.

(14)

Rautatieyrityksillä, jotka olivat taloudellisesti vakaita ennen covid-19:n leviämistä, on likviditeettiongelmia, minkä vuoksi niiden toimilupa voitaisiin peruuttaa määräajaksi tai kokonaan tai mahdollisesti korvata väliaikaisella toimiluvalla ilman, että tähän on rakenteellista taloudellista tarvetta. Direktiivin 2012/34/EU 24 artiklan 3 kohdan mukaisen väliaikaisen toimiluvan myöntäminen voisi antaa markkinoille kielteisen signaalin rautatieyritysten selviytymiskyvystä, mikä puolestaan pahentaisi niiden muita taloudellisia ongelmia, jotka muutoin olisivat tilapäisiä. Siksi olisi säädettävä, että jos toimilupaviranomainen toteaa 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana suoritetun tarkastuksen perusteella, että rautatieyritys ei pysty enää täyttämään vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia, sen olisi voitava päättää ennen 31 päivää elokuuta 2020 jättää asianomaisen rautatieyrityksen toimilupa peruuttamatta määräajaksi tai kokonaan edellyttäen, ettei turvallisuutta vaaranneta ja edellyttäen, että on olemassa realistiset mahdollisuudet rautatieyrityksen tyydyttävään taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn seuraavien kuuden kuukauden kuluessa. Rautatieyritykseen olisi 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen sovellettava kyseisen direktiivin 24 artiklan 1 kohdassa säädettyjä yleisiä sääntöjä.

(15)

Neuvoston direktiivissä 96/50/EY (15) säädetään sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteen pätevyyskirjojen myöntämisperusteista unionissa. Pätevyyskirjan haltijoiden on 65 vuotta täytettyään läpäistävä säännölliset lääkärintarkastukset. Kun otetaan huomioon covid-19:n leviämisen yhteydessä toteutetut toimenpiteet ja erityisesti rajoitettu mahdollisuus saada terveyspalveluja lääkärintarkastuksia varten, pätevyyskirjojen haltijat eivät ehkä voi läpäistä vaadittuja lääkärintarkastuksia sinä aikana, jona näitä toimenpiteitä sovelletaan. Siksi niiden tapausten osalta, joissa lääkärintarkastusten suorittamiselle asetettu määräaika olisi muutoin mennyt tai muutoin menisi umpeen 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, kyseistä määräaikaa olisi pidennettävä kuudella kuukaudella kussakin kyseessä olevassa tapauksessa. Kyseisten pätevyyskirjojen olisi pysyttävä edelleen voimassa vastaavan ajan.

(16)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/1629 (16) vahvistetaan sisävesialusten tekniset vaatimukset. Kyseisen direktiivin 10 artiklassa säädetään unionin sisävesialustodistusten voimassaoloajoista. Lisäksi direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklassa säädetään, että kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvat asiakirjat, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet ennen 6 päivää lokakuuta 2018 aiemmin sovelletun direktiivin eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/87/EY (17) nojalla, pysyvät voimassa niiden voimassaoloajan päättymiseen saakka. Covid-19:n leviämisen vuoksi toteutetut toimenpiteet voivat aiheuttaa sen, että toimivaltaisten viranomaisten on epäkäytännöllistä ja joskus mahdotonta suorittaa teknisiä tarkastuksia asiaankuuluvien todistusten voimassaoloajan pidentämiseksi tai direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen tapauksessa niiden korvaamiseksi. Siksi jotta asianomaiset sisävesialukset voisivat jatkaa toimintaansa, on aiheellista pidentää unionin sisävesialustodistusten ja direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklan soveltamisalaan kuuluvien asiakirjojen, joiden voimassaoloaika olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, voimassaoloaikaa kuudella kuukaudella.

(17)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 725/2004 (18) vahvistetaan alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamista koskevat säännöt. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/65/EY (19) säädetään toimenpiteistä satamien turvallisuuden parantamiseksi turvallisuusvälikohtausten uhkien varalta. Direktiivillä varmistetaan myös, että asetuksen (EY) N:o 725/2004 nojalla toteutettavissa turvatoimissa hyödynnetään parempaa satamaturvallisuutta. Meneillään oleva kansanterveydellinen kriisitilanne vaikeuttaa jäsenvaltioiden viranomaisten suorittamia merenkulun turvatarkastuksia ja turvakatsastuksia, jotka ovat tarpeen tiettyjen asiakirjojen uusimiseksi meriturvallisuusalalla. Siksi on tarpeen pidentää kyseisissä unionin säädöksissä edellytettyjen turvallisuusarviointien ja turvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelun määräaikoja kohtuullisella ajalla, jotta jäsenvaltiot ja merenkulkuala voivat omaksua joustavan ja käytännönläheisen lähestymistavan ja jotta keskeiset toimitusketjut voidaan pitää avoimina turvallisuutta vaarantamatta. Joustavuus olisi sallittava myös merenkulun turvaharjoituksissa, joita on unionin meriturvallisuutta koskevien säädösten mukaan suoritettava tietyin väliajoin.

(18)

Jos jäsenvaltio katsoo, että sääntöjen, joista tässä asetuksessa poiketaan ja jotka koskevat muun muassa todistusten, lupakirjojen tai lupien uusimista tai niiden voimassaoloajan pidentämistä, soveltaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista tässä asetuksessa täsmennettyjen päivämäärien jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, komission olisi kyseisen jäsenvaltion näin pyytäessä voitava sallia asianomaisen jäsenvaltion pidentää edelleen tässä asetuksessa täsmennettyjä määräaikoja tapauksen mukaan. Oikeusvarmuuden varmistamiseksi siten, että samalla varmistetaan liikenteen turvallisuus ja turvatoimet, tällaisen pidennyksen olisi rajoituttava siihen, mikä on tarpeen ottaen huomioon ajanjakson, jonka aikana muodollisuuksien, menettelyjen, tarkastusten ja koulutusharjoitusten toteuttaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, ja pidennyksen olisi joka tapauksessa oltava enintään kuusi kuukautta.

(19)

Covid-19:n leviäminen on vaikuttanut koko unioniin, mutta eri tavoin. Vaikutukset ovat kohdistuneet jäsenvaltioihin eri asteisina ja eri ajankohtina. Kun otetaan huomioon, että tavanomaisesti sovellettaviin sääntöihin tehtävien poikkeusten olisi rajoituttava siihen, mikä on tarpeen, direktiivin 2006/126/EY, asetuksen (EU) N:o 165/2014, direktiivin 2014/45/EU, asetuksen (EY) N:o 1072/2009, asetuksen (EY) N:o 1073/2009 ja direktiivin 2007/59/EY osalta jäsenvaltioiden olisi voitava jatkaa kyseisten säädösten soveltamista tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia soveltamatta, jos kyseisten säädösten soveltaminen on edelleen käytännössä mahdollista. Näin olisi oltava myös silloin, kun jäsenvaltio on kohdannut tällaisia vaikeuksia mutta toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpideitä niiden vähentämiseksi. Jäsenvaltiot, jotka päättävät käyttää kyseistä mahdollisuutta, eivät kuitenkaan saisi estää mitään talouden toimijaa tai yksityishenkilöä laskemasta sellaisten tässä asetuksessa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa, ja niiden olisi erityisesti hyväksyttävä luvat, toimiluvat ja todistukset, joiden voimassaoloaikaa on pidennetty tällä asetuksella.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli pidentää unionin lainsäädännössä säädettyjä määräaikoja tiettyjen todistusten, toimilupien ja lupien uusimiselle ja niiden voimassaoloajan pidentämiselle sekä lykätä tiettyjä määräaikaisia tarkastuksia ja jatkokoulutuksia covid-19:n leviämisen tie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen sekä merenkulun turvatoimien alalla aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(21)

Asian kiireellisyyden, joka johtuu covid-19-epidemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista, vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(22)

Covid-19:n leviämisen ennalta-arvaamattomuuden ja äkillisyyden vuoksi asiaa koskevia toimenpiteitä ei voitu hyväksyä ajoissa. Tästä syystä tämän asetuksen säännöksiä olisi sovellettava myös sen voimaantuloa edeltävään ajanjaksoon. Kun otetaan huomioon kyseisten säännösten luonne, tällainen lähestymistapa ei johda asianomaisten henkilöiden perusteltujen odotusten loukkaamiseen.

(23)

Koska covid-19:n leviämiseen liittyviin tie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen sekä merenkulun turvatoimien alalla aiheuttamiin olosuhteisiin on puututtava viipymättä, ja koska tapauksen mukaan jäsenvaltioille olisi annettava kohtuullinen aika ilmoittaa komissiolle, mikäli ne päättävät olla soveltamatta joitakin tässä asetuksessa säädettyjä poikkeuksia, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä sen varmistamiseksi, että oikeudellista epävarmuutta aiheuttavat tilanteet, jotka vaikuttavat moniin viranomaisiin ja toimijoihin eri kuljetusaloilla, erityisesti jos asianomaiset määräajat ovat jo umpeutuneet, kestävät mahdollisimman lyhyen aikaa,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Aihe

Tässä asetuksessa vahvistetaan erityiset ja väliaikaiset toimenpiteet, joita sovelletaan tiettyjen todistusten, lupakirjojen ja lupien uusimiseen ja voimassaoloajan pidentämiseen sekä tiettyjen määräaikaisten tarkastusten ja jatkokoulutusten lykkäämiseen covid-19:n leviämisen tie-, rautatie- ja sisävesiliikenteen sekä merenkulun turvatoimien alalla aiheuttamien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

2 artikla

Direktiivissä 2003/59/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2003/59/EY 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, määräajat, joissa ammattitaitoa osoittavan todistuksen (CAP) haltijan on suoritettava jatkokoulutus ja jotka kyseisten säännösten mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava kussakin tapauksessa pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella. CAP-todistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2.   Direktiivin 2006/126/EY liitteessä I säädetyn yhdenmukaistetun unionin koodin 95, jonka toimivaltaiset viranomaiset merkitsevät joko ajokorttiin tai direktiivin 2003/59/EY 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun kuljettajan ammattipätevyyskorttiin kyseisen artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen CAP-todistusten perusteella, voimassaoloaika on katsottava pidennetyksi seitsemällä kuukaudella kussakin tällaisessa ajokortissa tai kuljettajan ammattipätevyyskortissa ilmoitetusta päivästä.

3.   Direktiivin 2003/59/EY liitteessä II tarkoitettujen kuljettajan ammattipätevyyskorttien voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella kussakin tällaisessa kortissa ilmoitetusta voimassaolon päättymispäivästä.

4.   Rajoittamatta tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamisalaan kuuluvia rajat ylittäviä toimintoja, jäsenvaltioiden tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen direktiivien 2003/59/EY ja 2006/126/EY säännösten mukaisesti 1 päivän helmikuuta 2020 ja 28 päivän toukokuuta 2020 välisenä aikana toteuttamat toimenpiteet pysyvät voimassa.

5.   Jos jäsenvaltio katsoo, että jatkokoulutuksen suorittaminen tai siitä todistuksen antaminen, yhdenmukaistetun unionin koodin 95 merkitseminen tai kuljettajan ammattipätevyyskortin uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai tapauksen mukaan 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennettyä seitsemän kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

6.   Jos komissio toteaa 5 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona kyseisen jatkokoulutuksen suorittaminen tai siitä todistuksen antaminen, yhdenmukaistetun unionin koodin 95 merkitseminen tai kuljettajan ammattipätevyyskortin uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3 artikla

Direktiivissä 2006/126/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2006/126/EY 7 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteessä I olevassa 3 kohdan d alakohdassa säädetään, ajokorttien voimassaoloaika, joka kyseisten säännösten mukaisesti olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella kussakin tällaisessa ajokortissa mainitusta voimassaolon päättymispäivästä.

2.   Jos jäsenvaltio katsoo, että ajokorttien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi 1 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen tarpeen mukaan. Pyyntö voi koskea 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai seitsemän kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

3.   Jos komissio toteaa 2 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona ajokorttien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4.   Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät ajokorttien uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 kohtaa ilmoitettuaan asiasta ensin komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

4 artikla

Asetuksessa (EU) N:o 165/2014 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 165/2014 23 artiklassa säädetään, mainitun artiklan 1 kohdassa säädetyt säännölliset tarkastukset, jotka olisi muutoin pitänyt tehdä tai olisi muutoin tehtävä 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana kyseisen kohdan mukaisesti, on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona ne olisi muutoin pitänyt tehdä kyseisen artiklan mukaisesti.

2.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 165/2014 28 artiklassa säädetään, jos kuljettaja hakee kuljettajakortin uusimista kyseisen artiklan 1 kohdan mukaisesti 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava uusi kuljettajakortti viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Kyseisen asetuksen 35 artiklan 2 kohtaa sovelletaan kuljettajaan soveltuvin osin, edellyttäen että kuljettaja voi osoittaa, että kuljettajakortin uusimista haettiin kyseisen asetuksen 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 165/2014 29 artiklan 4 kohdassa säädetään, jos kuljettaja hakee kuljettajakortin korvaamista kyseisen artiklan 4 kohdan mukaisesti 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava uusi kortti viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön vastaanottamisesta. Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) N:o 165/2014 29 artiklan 5 kohdassa säädetään, kuljettaja voi jatkaa ajamista, kunnes kortin myöntäviltä viranomaisilta on saatu uusi kuljettajakortti, edellyttäen että kuljettaja voi osoittaa, että kuljettajakortti palautettiin toimivaltaiselle viranomaiselle kun se vahingoittui tai toimi virheellisesti, ja että sen korvaamista pyydettiin.

4.   Jos jäsenvaltio katsoo, että säännöllisten tarkastusten tekeminen, kuljettajakorttien uusiminen tai kuljettajakorttien korvaaminen asetuksessa (EU) N:o 165/2014 vaaditulla tavalla ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai uuden kuljettajakortin toimittamiseen sovellettavia määräaikoja tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

5.   Jos komissio toteaa 4 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1, 2 ja 3 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona säännöllisten tarkastusten tekeminen taikka kuljettajakorttien uusiminen tai korvaaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6.   Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät säännöllisten tarkastusten tekemisestä, kuljettajakorttien uusimisesta tai kuljettajakorttien korvaamisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1, 2 ja 3 kohtaa ilmoitettuaan asiasta ensin komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1, 2 ja 3 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1, 2 ja 3 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

5 artikla

Direktiivissä 2014/45/EU säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2014/45/EU 5 artiklan 1 kohdassa, 10 artiklan 1 kohdassa ja kyseisen direktiivin liitteessä II olevassa 8 kohdassa säädetään, sellaisten katsastusten määräajat, jotka kyseisten säännösten mukaisesti olisi muutoin pitänyt suorittaa tai muutoin olisi suoritettava 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

2.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2014/45/EU 8 artiklassa ja kyseisen direktiivin liitteessä II olevassa 8 kohdassa säädetään, katsastustodistusten, joiden voimassaoloaika on päättynyt tai päättyy 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, voimassaoloaika on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn seitsemällä kuukaudella.

3.   Jos jäsenvaltio katsoo, että katsastusten suorittaminen tai katsastustodistusten antaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai seitsemän kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

4.   Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona katsastusten suorittaminen tai katsastustodistusten antaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.   Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät katsastusten suorittamisesta tai katsastustodistusten antamisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän helmikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä johtuvien poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa ilmoitettuaan asiasta ensin komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

6 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1071/2009 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1071/2009 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, jos toimivaltainen viranomainen toteaa kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen, 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 30 päivän syyskuuta 2020 välisen kauden kokonaisuudessaan tai osittain kattavien vuosittaisten tilinpäätösten ja todistusten perusteella, että kuljetusyritys ei täytä kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta, toimivaltaisen viranomaisen kyseisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi asettama määräaika ei saa ylittää 12:ta kuukautta.

2.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1071/2009 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, jos toimivaltainen viranomainen on ennen 28 päivää toukokuuta 2020 todennut, että kuljetusyritys ei täytä kyseisen asetuksen 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä vakavaraisuutta koskevaa vaatimusta ja asettanut kuljetusyritykselle määräajan tilanteen korjaamiseksi, toimivaltainen viranomainen voi pidentää kyseistä määräaikaa sillä edellytyksellä, että määräaika ei ole vielä umpeutunut 28 päivänä toukokuuta 2020. Tällä tavoin pidennetty määräaika ei saa ylittää 12:ta kuukautta.

7 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1072/2009 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1072/2009 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, yhteisön liikennelupien voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella. Oikeiksi todistetut jäljennökset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1072/2009 5 artiklan 7 kohdassa säädetään, kuljettajatodistusten voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella.

3.   Jos jäsenvaltio katsoo, että yhteisön liikennelupien tai kuljettajatodistusten uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai kuuden kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

4.   Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona yhteisön liikennelupien tai kuljettajatodistusten uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.   Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät yhteisön liikennelupien tai kuljettajatodistusten uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohdassa olevia säännöksiä ilmoitettuaan asiasta ensin komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

8 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 1073/2009 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1073/2009 4 artiklan 4 kohdassa säädetään, yhteisön liikennelupien voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella. Oikeiksi todistetut jäljennökset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1073/2009 8 artiklan 3 kohdassa säädetään, lupaviranomaisen on tehtävä päätös liikenteenharjoittajan 12 päivän joulukuuta 2019 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana toimittamasta säännöllistä liikennettä koskevasta lupahakemuksesta kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämispäivästä. Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1073/2009 8 artiklan 2 kohdassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joilta on pyydetty tällaista hakemusta koskevaa suostumusta kyseisen artiklan 1 kohdan mukaisesti, on ilmoitettava hakemusta koskeva päätöksensä lupaviranomaisille kolmen kuukauden kuluessa. Jos lupaviranomainen ei saa vastausta kolmen kuukauden kuluessa, kuultavien viranomaisten katsotaan antaneen suostumuksensa ja lupaviranomainen voi myöntää luvan. Jäsenvaltioita, joiden suostumusta on pyydetty asetuksen (EY) N:o 1073/2009 8 artiklan 2 kohdan nojalla, koskevan määräajan pidennystä kolmeen kuukauteen on sovellettava hakemuksiin, jotka on vastaanotettu 27 päivän maaliskuuta 2020 jälkeen.

3.   Jos jäsenvaltio katsoo, että yhteisön liikennelupien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi 1 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen tarpeen mukaan. Pyyntö voi koskea 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai 12 päivän joulukuuta 2019 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai mitä tahansa niiden yhdistelmää. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

4.   Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona yhteisön liikennelupien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.   Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät yhteisön liikennelupien uusimisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 kohtaa ilmoitettuaan asiasta ensin komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajatylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

9 artikla

Direktiivissä (EU) 2016/798 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 13 kohdassa säädetään, yhtenäisten turvallisuustodistusten uusimisen määräajat, jotka olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella. Kyseiset yhtenäiset turvallisuustodistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2.   Sen estämättä, mitä direktiivin (EU) 2016/798 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, turvallisuuslupien voimassaoloaika, joka kyseisen säännöksen mukaisesti olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella.

3.   Jos jäsenvaltio katsoo, että direktiivin (EU) 2016/798 10 artiklan 8 kohdan mukaisesti myönnettyjen yhtenäisten turvallisuustodistusten uusiminen tai turvallisuuslupien voimassaoloajan jatkaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettua kuuden kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

4.   Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona yhtenäisten turvallisuustodistusten uusiminen tai turvallisuuslupien voimassaoloajan jatkaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

10 artikla

Direktiivissä 2004/49/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2004/49/EY 10 artiklan 5 kohdassa säädetään, turvallisuustodistusten uusimisen määräajat, jotka olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella. Kyseiset turvallisuustodistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2004/49/EY 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, turvallisuuslupien uusimisen määräajat, jotka olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella. Kyseinen turvallisuuslupa pysyy voimassa vastaavan ajan.

3.   Jos jäsenvaltio katsoo, että turvallisuustodistusten tai turvallisuuslupien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettua kuuden kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

4.   Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona turvallisuustodistusten tai turvallisuuslupien uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11 artikla

Direktiivissä 2007/59/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2007/59/EY 14 artiklan 5 kohdassa säädetään, lupakirjojen voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella kunkin tällaisen lupakirjan viimeisestä voimassaolopäivästä.

2.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2007/59/EY 16 artiklassa ja liitteessä II ja VII säädetään, määräaikaistarkastusten suorittamisen määräajat, jotka kyseisten säännösten mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella. Kyseisen direktiivin 14 artiklassa tarkoitetut lupakirjat ja 15 artiklassa tarkoitetut todistukset pysyvät voimassa vastaavan ajan.

3.   Jos jäsenvaltio katsoo, että lupakirjojen uusiminen tai määräaikaistarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettua kuuden kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

4.   Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona lupakirjojen uusiminen tai määräaikaistarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

5.   Jos jäsenvaltiolla ei ole ollut eikä sillä todennäköisesti tule olemaan vaikeuksia, jotka tekisivät lupien uusimisesta tai määräaikaistarkastusten suorittamisesta käytännössä mahdotonta 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana covid-19:n leviämisestä aiheutuneiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi, tai jos jäsenvaltio on toteuttanut asianmukaisia kansallisia toimenpiteitä tällaisten vaikeuksien vähentämiseksi, kyseinen jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa ilmoitettuaan asiasta ensin komissiolle. Komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jäsenvaltio, joka on päättänyt ensimmäisessä alakohdassa säädetyn mukaisesti olla soveltamatta 1 ja 2 kohtaa, ei saa estää minkään sellaisen talouden toimijan tai yksityishenkilön rajat ylittävää toimintaa, joka on laskenut sellaisten 1 ja 2 kohdassa säädettyjen poikkeusten varaan, joita sovelletaan jossakin toisessa jäsenvaltiossa.

12 artikla

Direktiivissä 2012/34/EU säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2012/34/EU 23 artiklan 2 kohdassa säädetään, jos toimilupaviranomainen on määrännyt säännöllisestä uudelleen tarkastelusta, uudelleen tarkastelun suorittamisen määräajat, jotka kyseisten määräysten mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella.

2.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2012/34/EU 24 artiklan 3 kohdassa säädetään, väliaikaisten toimilupien voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella kussakin väliaikaisessa toimiluvassa ilmoitetusta voimassaolon päättymispäivästä.

3.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2012/34/EU 25 artiklan 2 kohdassa säädetään, toimilupaviranomaisen on tehtävä päätös 12 päivän tammikuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana jätetyistä hakemuksista viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua kaikkien asiaankuuluvien tietojen ja erityisesti kyseisen direktiivin liitteessä III tarkoitettujen tietojen toimittamisesta.

4.   Jos jäsenvaltio katsoo, että säännöllisen uudelleen tarkastelun suorittaminen, toimilupien määräaikaisen peruuttamisen keskeyttäminen tai uusien toimilupien myöntäminen niissä tapauksissa, joissa toimiluvat on aiemmin peruutettu kokonaan, ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai kuuden kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

5.   Jos komissio toteaa 4 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona toimilupien määräaikaisen peruuttamisen keskeyttäminen tai uusien toimilupien myöntäminen niissä tapauksissa, joissa toimiluvat on aiemmin peruutettu kokonaan, ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

13 artikla

Rautatieyritysten toimilupien käsittely direktiivin 2012/34/EU mukaisesti, jos yritykset eivät täytä vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia

Sen estämättä, mitä direktiivin 2012/34/EU 24 artiklan 1 kohdassa säädetään, jos lupaviranomainen katsoo kyseisessä säännöksessä tarkoitetun, 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana tehdyn tarkistuksen perusteella, että rautatieyritys ei voi enää täyttää mainitun direktiivin 20 artiklassa tarkoitettuja vakavaraisuutta koskevia vaatimuksia, se voi viimeistään 31 päivänä elokuuta 2020 päättää olla peruuttamatta asianomaisen rautatieyrityksen toimilupaa määräajaksi tai kokonaan edellyttäen, ettei turvallisuutta vaaranneta ja edellyttäen, että on olemassa realistiset mahdollisuudet rautatieyrityksen tyydyttävään taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn seuraavien kuuden kuukauden kuluessa.

14 artikla

Direktiivissä 96/50/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin 96/50/EY 6 artiklan 2 kohdassa säädetään, lääkärintarkastuksessa käymisen määräajat, jotka kyseisen säännöksen mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella. Henkilöiden, joilta edellytetään kyseisen direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun lääkärintarkastuksen läpäisemistä koskevan velvoitteen täyttämistä, pätevyyskirjat pysyvät voimassa vastaavan ajan.

2.   Jos jäsenvaltio katsoo, että lääkärintarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi 1 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai kuuden kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

3.   Jos komissio toteaa 2 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona lääkärintarkastusten suorittaminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

15 artikla

Direktiivissä (EU) 2016/1629 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin (EU) 2016/1629 10 artiklassa säädetään, unionin sisävesialustodistusten voimassaoloaika, joka olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella.

2.   Sen estämättä, mitä direktiivin (EU) 2016/1629 28 artiklassa säädetään, kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvien asiakirjojen, jotka jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet direktiivin 2006/87/EY nojalla ennen 6 päivää lokakuuta 2018, voimassaoloaika, joka kyseisen säännöksen mukaisesti olisi muutoin päättynyt tai muutoin päättyisi 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella.

3.   Jos jäsenvaltio katsoo, että unionin sisävesialustodistusten tai 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 kohdassa tarkoitettua 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa tai 2 kohdassa tarkoitettua kuuden kuukauden jaksoa tai molempia. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

4.   Jos komissio toteaa 3 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona unionin sisävesialustodistusten tai 2 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen uusiminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

16 artikla

Asetuksessa (EY) N:o 725/2004 säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin (EY) N:o 725/2004 3 artiklan 6 kohdassa säädetään, satamarakenteita koskevien turva-arviointien suorittamisen määräajat, jotka kyseisen säännöksen mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava pidennetyiksi tai pidennetyn 30 päivään marraskuuta 2020 saakka.

2.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 725/2004 liitteessä III olevan B osan 13.6 kohdassa säädetään, jos turvaharjoituksia ei olisi voitu järjestää tai ei voida järjestää mainitussa kohdassa määritellyin väliajoin vuonna 2020, ne on järjestettävä vuoden 2020 aikana vähintään kaksi kertaa siten, että niiden väli on enintään kuusi kuukautta.

3.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 725/2004 liitteessä III olevan B osan 13.7 ja 18.6 kohdassa säädetään, erilaisten harjoitusten järjestämiselle asetetut 18 kuukauden määräajat, jotka kyseisten säännösten mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava kussakin tapauksessa pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella, mutta ei missään tapauksessa 31 päivää joulukuuta 2020 pidemmälle.

4.   Kun sovelletaan asetuksen (EY) N:o 725/2004 liitteessä III olevan B osan 13.7 ja 18.6 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia, joidenka nojalla erilaisia harjoituksia on toteutettava vähintään kerran kunakin kalenterivuonna, harjoitukset, jotka järjestetään vuonna 2021 tämän artiklan 5 kohdan nojalla annetun luvan kattamana ajanjaksona, katsotaan myös vuonna 2020 suoritetuiksi.

5.   Jos jäsenvaltio katsoo, että satamarakenteiden turva-arviointien tai asetuksen (EY) N:o 725/2004 liitteessä III olevan B osan 13.7 ja 18.6 kohdassa tarkoitettujen erilaisten harjoitusten järjestäminen ei todennäköisesti ole edelleenkään käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 3 kohdassa täsmennettyjen jaksojen ja määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa, määräaikoja tai kuuden kuukauden jaksoa taikka mitä tahansa niiden yhdistelmää. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

6.   Jos komissio toteaa 5 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 3 kohdassa täsmennettyjä ajanjaksoja ja määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona satamarakenteiden turva-arviointien tai erityyppisten harjoitusten järjestäminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

17 artikla

Direktiivissä 2005/65/EY säädettyjen määräaikojen pidentäminen

1.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2005/65/EY 10 artiklassa säädetään, satamien turvallisuusarviointien ja satamaturvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelun määräajat, jotka kyseisen artiklan mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava kussakin tapauksessa pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella, mutta ei missään tapauksessa 30 päivää marraskuuta 2020 pidemmälle.

2.   Sen estämättä, mitä direktiivin 2005/65/EY 7 artiklan 7 kohdassa ja liitteessä III säädetään, koulutusharjoitusten suorittamiselle asetetut 18 kuukauden määräajat, jotka kyseisen liitteen mukaisesti olisivat muutoin päättyneet tai muutoin päättyisivät 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välisenä aikana, on katsottava kussakin tapauksessa pidennetyiksi tai pidennetyn kuudella kuukaudella, mutta ei missään tapauksessa 30 päivää marraskuuta 2020 pidemmälle.

3.   Kun sovelletaan direktiivin 2005/65/EY liitteessä III vahvistettua vaatimusta, jonka mukaan koulutusharjoituksia on järjestettävä vähintään kerran kalenterivuodessa, koulutusharjoitukset, jotka toteutetaan vuonna 2021 tämän artiklan 4 kohdan nojalla annetun luvan kattamana ajanjaksona, katsotaan myös vuonna 2020 suoritetuiksi.

4.   Jos jäsenvaltio katsoo, että satamaturvallisuusarviointien tai satamaturvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelu tai koulutusharjoitusten järjestäminen ei todennäköisesti ole edelleenkään käytännössä mahdollista 31 päivän elokuuta 2020 jälkeen jäsenvaltion covid-19:n leviämisen estämiseksi tai rajoittamiseksi toteuttamien toimenpiteiden vuoksi, se voi esittää perustellun pyynnön luvan saamiseksi tapauksen mukaan 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjen ajanjaksojen ja määräaikojen pidentämiseen. Pyyntö voi koskea 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja 1 päivän maaliskuuta 2020 ja 31 päivän elokuuta 2020 välistä jaksoa, määräaikoja tai kuuden kuukauden jaksoja taikka mitä tahansa niiden yhdistelmää. Pyyntö on toimitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä elokuuta 2020.

5.   Jos komissio toteaa 4 kohdan mukaisesti esitetystä pyynnöstä, että kyseisessä kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, se tekee päätöksen, jolla kyseiselle jäsenvaltiolle annetaan lupa pidentää 1 ja 2 kohdassa täsmennettyjä ajanjaksoja ja määräaikoja kussakin tapauksessa perustelluista syistä. Pidennys on rajoitettava siten, että se vastaa ajanjaksoa, jona satamaturvallisuusarviointien ja satamaturvallisuussuunnitelmien uudelleen tarkastelun suorittaminen tai koulutusharjoitusten järjestäminen ei todennäköisesti ole käytännössä mahdollista, eikä se missään tapauksessa saa ylittää kuutta kuukautta.

Komissio julkaisee kyseisen päätöksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 4 päivästä kesäkuuta 2020.

Edellä olevia 3 artiklan 4 kohtaa, 4 artiklan 6 kohtaa, 5 artiklan 5 kohtaa, 7 artiklan 5 kohtaa, 8 artiklan 5 kohtaa ja 11 artiklan 5 kohtaa sovelletaan kuitenkin 28 päivästä toukokuuta 2020.

Tämän artiklan ensimmäinen, toinen ja kolmas kohta eivät vaikuta 2–17 artiklassa säädettyihin taannehtiviin vaikutuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. METELKO-ZGOMBIĆ


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. toukokuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. toukokuuta 2020.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/59/EY, annettu 15 päivänä heinäkuuta 2003, maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 ja neuvoston direktiivin 91/439/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 76/914/ETY kumoamisesta (EUVL L 226, 10.9.2003, s. 4).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/126/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajokorteista (EUVL L 403, 30.12.2006, s. 18).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 165/2014, annettu 4 päivänä helmikuuta 2014, tieliikenteessä käytettävistä ajopiirtureista, tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 kumoamisesta sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 60, 28.2.2014, s. 1).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 561/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta (EUVL L 102, 11.4.2006, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/15/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, maantieliikenteen liikkuvissa tehtävissä toimivien henkilöiden työajan järjestämisestä (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 35).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/45/EU, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen määräaikaiskatsastuksista sekä direktiivin 2009/40/EY kumoamisesta (EUVL L 127, 29.4.2014, s. 51).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1073/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kansainvälisen linja-autoliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 561/2006 muuttamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 88).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/798, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautateiden turvallisuudesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/59/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2007, vetureita ja junia rautateillä yhteisössä ajavien veturinkuljettajien hyväksymisestä (EUVL L 315, 3.12.2007, s. 51).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/34/EU, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 32).

(15)  Neuvoston direktiivi 96/50/EY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1996, sisävesiväylien tavara- ja matkustajaliikenteen kansallisten pätevyyskirjojen myöntämisperusteiden harmonisoinnista yhteisössä (EYVL L 235, 17.9.1996, s. 31).

(16)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1629, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista, direktiivin 2009/100/EY muuttamisesta ja direktiivin 2006/87/EY kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 118).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/87/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, sisävesialusten teknisistä vaatimuksista ja neuvoston direktiivin 82/714/ETY kumoamisesta (EUVL L 389, 30.12.2006, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 725/2004, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta (EUVL L 129, 29.4.2004, s. 6).

(19)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/65/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, satamien turvallisuuden parantamisesta (EUVL L 310, 25.11.2005, s. 28).


27.5.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/25


NEUVOSTON ASETUS (EU) 2020/699,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2020,

eurooppayhtiöiden (SE) yhtiökokouksia ja eurooppaosuuskuntien (SCE) osuuskuntien kokouksia koskevista väliaikaisista toimenpiteistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 352 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Hillitäkseen covid-19:n puhkeamista, jonka Maailman terveysjärjestö julisti pandemiaksi 11 päivänä maaliskuuta 2020, jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön sarjan ennennäkemättömiä toimenpiteitä, erityisesti liikkumisrajoituksia ja lähikontaktien välttämistä koskevia toimenpiteitä.

(2)

Tällaiset toimenpiteet voivat estää yhtiöitä ja osuuskuntia noudattamasta kansallisen ja unionin yhtiöoikeuden mukaisia oikeudellisia velvoitteitaan erityisesti aiheuttamalla niille huomattavia vaikeuksia järjestää yhtiökokouksia ja osuuskunnan kokouksia.

(3)

Jäsenvaltiot ovat ottaneet kansallisella tasolla käyttöön hätätoimenpiteitä, joilla tuetaan yrityksiä ja osuuskuntia ja tarjotaan niille tarvittavia välineitä ja joustavuutta nykyisissä covid-19-pandemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Monet jäsenvaltiot ovat erityisesti mahdollistaneet digitaalisten välineiden ja prosessien käytön yhtiökokousten ja osuuskunnan kokousten järjestämiseen ja pidentäneet kokousten järjestämisen määräaikoja vuonna 2020.

(4)

Unionin tasolla neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001 (1) sääntelee eurooppayhtiöitä (SE) ja neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003 (2) sääntelee eurooppaosuuskuntia (SCE). Kumpikin asetus edellyttää, että yhtiökokous tai osuuskunnan kokous pidetään kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämänhetkiset covid-19-pandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet huomioon ottaen kyseisestä vaatimuksesta olisi myönnettävä väliaikainen poikkeus. Koska yhtiökokousten ja osuuskunnan kokousten järjestäminen on olennaista sen varmistamiseksi, että lakisääteiset tai taloudellisesti välttämättömät päätökset tehdään oikea-aikaisesti, eurooppayhtiöiden ja eurooppaosuuskuntien olisi sallittava pitää yhtiökokouksensa ja osuuskunnan kokouksensa 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä edellyttäen, että kokoukset pidetään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Koska poikkeus on tilapäinen toimenpide, joka johtuu covid-19-pandemian aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista, sitä olisi sovellettava ainoastaan vuonna 2020 pidettäviin yhtiökokouksiin ja osuuskunnan kokouksiin.

(5)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ei määrätä muista tämän asetuksen antamiseksi tarvittavista valtuuksista kuin 352 artiklan mukaisista valtuuksista.

(6)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli säätää tilapäisestä hätäratkaisusta eurooppayhtiöille ja eurooppaosuuskunnille, jonka avulla ne voivat poiketa asetuksen (EY) N:o 2157/2001 ja asetuksen (EY) N:o 1435/2003 yhtiökokousten ja osuuskunnan kokousten järjestämisen aikatauluja koskevista säännöksistä, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(7)

Koska asetuksissa (EY) N:o 2157/2001 ja (EY) N:o 1435/2003 tarkoitettu kuuden kuukauden määräaika päättyy touko- tai kesäkuussa 2020 ja koska koollekutsumisajat on otettava huomioon, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti.

(8)

Tämän kiireellisyyden vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Eurooppayhtiöiden (SE) yhtiökokouksia koskeva väliaikainen toimenpide

Jos eurooppayhtiön yhtiökokous on asetuksen (EY) N:o 2157/2001 54 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrä pitää vuonna 2020, eurooppayhtiö voi kyseisestä säännöksestä poiketen pitää kokouksen 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä edellyttäen, että kokous pidetään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

2 artikla

Eurooppaosuuskuntien (SCE) osuuskunnan kokouksia koskeva väliaikainen toimenpide

Jos eurooppaosuuskunnan osuuskunnan kokous on asetuksen (EY) N:o 1435/2003 54 artiklan 1 kohdan mukaisesti määrä pitää vuonna 2020, eurooppaosuuskunta voi kyseisestä säännöksestä poiketen pitää kokouksen 12 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä edellyttäen, että kokous pidetään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. GRLIĆ RADMAN


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2157/2001, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön (SE) säännöistä (EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1435/2003, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan (SCE) säännöistä (EUVL L 207, 18.8.2003, s. 1).


DIREKTIIVIT

27.5.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/27


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2020/700,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2020,

direktiivien (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 muuttamisesta niiden saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä säädettyjen määräaikojen jatkamiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ovat kuulleet Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa,

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 (2) 57 artiklan 1 kohdan ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/798 (3) 33 artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa kyseisten direktiivien asiaa koskevien säännösten noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 16 päivänä kesäkuuta 2019. Jäsenvaltioilla oli kuitenkin direktiivin (EU) 2016/797 57 artiklan 2 kohdan ja direktiivin (EU) 2016/798 33 artiklan 2 kohdan nojalla mahdollisuus jatkaa yhdellä vuodella määräaikaa, jonka kuluessa direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(2)

Seitsemäntoista jäsenvaltiota on ilmoittanut komissiolle ja Euroopan unionin rautatievirastolle, jäljempänä ’virasto’, direktiivien (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevien määräaikojen jatkamisesta 16 päivään kesäkuuta 2020.

(3)

Covid-19:n leviämisen aiheuttaman poikkeuksellisen ja ennalta-arvaamattoman tilanteen vuoksi joillakin kyseisistä jäsenvaltioista on vaikeuksia saattaa lainsäädäntötyö päätökseen säädetyissä määräajoissa, joiden kuluessa direktiivit on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, minkä vuoksi vaarana on, että näitä määräaikoja ei noudateta. Määräaikojen noudattamatta jättäminen voisi aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta rautatiealalle, kansallisille viranomaisille ja virastolle rautateiden turvallisuuteen ja yhteentoimivuuteen sovellettavan lainsäädännön suhteen. Tiettyjen jäsenvaltioiden kyvyttömyys saattaa direktiivit (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 osaksi kansallista lainsäädäntöään covid-19:n leviämisen vuoksi vaikuttaa haitallisesti rautatiealaan.

(4)

On olennaisen tärkeää tarjota rautatiealalle oikeudellista selkeyttä ja varmuutta antamalla jäsenvaltioille tarvittaessa mahdollisuus jatkaa rajoitetun ajan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/49/EY (4) ja 2008/57/EY (5) soveltamista 16 päivän kesäkuuta 2020 jälkeen.

(5)

Koska covid-19 puhkesi direktiivien (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 kansallisten täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymisen loppuvaiheessa, jäsenvaltioille olisi annettava lisäaika saattaa päätökseen näiden direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskeva prosessi.

(6)

Direktiivien (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä säädettyjä määräaikoja olisi jatkettava 31 päivään lokakuuta 2020. Direktiivien 2004/49/EY ja 2008/57/EY kumoamispäiviä, joista säädetään direktiivin (EU) 2016/797 58 artiklassa ja direktiivin (EU) 2016/798 34 artiklassa, olisi mukautettava vastaavasti.

(7)

Direktiivin (EU) 2016/798 perusteella on annettu useita delegoituja säädöksiä, joissa on otettu huomioon aiemmat määräajat direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseiset delegoidut säädökset on nykytilanne huomioon ottaen tarpeen mukauttaa uuteen määräaikaan, jonka kuluessa direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

(8)

Asian kiireellisyyden, joka johtuu covid-19:n leviämisen aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista, vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(9)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli muuttaa direktiivejä (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 covid-19:n leviämisen johdosta, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(10)

Direktiivit (EU) 2016/797 ja (EU) 2016/798 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(11)

Tässä direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden ripeän soveltamisen varmistamiseksi tämän direktiivin olisi tultava kiireellisesti voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin (EU) 2016/797 muuttaminen

Muutetaan direktiivi (EU) 2016/797 seuraavasti:

1)

Korvataan 54 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Virasto hoitaa 21 ja 24 artiklan mukaisia luvanantotehtäviä ja 19 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä viimeistään 16 päivästä kesäkuuta 2019 niiden jäsenvaltioiden käyttöalueiden osalta, jotka eivät ole antaneet ilmoitusta virastolle ja komissiolle 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Poiketen siitä, mitä 21 ja 24 artiklassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuusviranomaiset, jotka ovat antaneet ilmoituksen virastolle ja komissiolle 57 artiklan 2 kohdan mukaisesti, voivat edelleen antaa lupia direktiivin 2008/57/EY mukaisesti 16 päivään kesäkuuta 2020 saakka. Poiketen siitä, mitä 21 ja 24 artiklassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuusviranomaiset, jotka ovat antaneet ilmoituksen virastolle ja komissiolle 57 artiklan 2 a kohdan mukaisesti, voivat edelleen antaa lupia direktiivin 2008/57/EY mukaisesti 31 päivään lokakuuta 2020 saakka.”

2)

Lisätään 57 artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a.   Jäsenvaltiot, jotka ovat jatkaneet määräaikaa direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä 2 kohdan mukaisesti, voivat jatkaa sitä edelleen 31 päivään lokakuuta 2020. Niiden täytäntöönpanotoimenpiteitä sovelletaan kyseisestä päivästä alkaen. Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta virastolle ja komissiolle viimeistään 29 päivänä toukokuuta 2020.”

3)

Korvataan 58 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”16 päivästä kesäkuuta 2020” ilmaisulla ”31 päivästä lokakuuta 2020”.

2 artikla

Direktiivin (EU) 2016/798 muuttaminen

Muutetaan direktiivi (EU) 2016/798 seuraavasti:

1)

Lisätään artikla seuraavasti:

6 a artikla

Yhteisten turvallisuusmenetelmien mukauttaminen tarkistettuihin määräaikoihin

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 27 artiklan mukaisesti 6 artiklan 6 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten soveltamispäivien yhdenmukaistamiseksi 33 artiklan 2 a kohdassa säädetyn kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräajan kanssa. Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 27 a artiklassa säädettyä menettelyä.”

2)

Lisätään 27 artiklaan kohdat seuraavasti:

”7.   Siirretään komissiolle 28 päivästä toukokuuta 202031 päivään lokakuuta 2020 6 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.”

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

27 a artikla

Kiireellinen menettely

1.   Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 27 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.”

4)

Korvataan 31 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3.   Virasto hoitaa 10 artiklan mukaisia, todistusten antamiseen liittyviä tehtäviä viimeistään 16 päivästä kesäkuuta 2019 niiden jäsenvaltioiden toiminta-alueiden osalta, jotka eivät ole antaneet virastolle tai komissiolle 33 artiklan 2 kohdan mukaista ilmoitusta. Poiketen siitä, mitä 10 artiklassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuusviranomaiset, jotka ovat antaneet virastolle ja komissiolle 33 artiklan 2 kohdan mukaisen ilmoituksen, voivat jatkaa todistusten antamista direktiivin 2004/49/EY mukaisesti 16 päivään kesäkuuta 2020 saakka. Poiketen siitä, mitä 10 artiklassa säädetään, niiden jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuusviranomaiset, jotka ovat antaneet virastolle ja komissiolle 33 artiklan 2 a kohdan mukaisen ilmoituksen, voivat jatkaa todistusten antamista direktiivin 2004/49/EY mukaisesti 31 päivään lokakuuta 2020 saakka.”

5)

Lisätään 33 artiklaan kohta seuraavasti:

”2 a.   Jäsenvaltiot, jotka ovat jatkaneet määräaikaa direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä 2 kohdan mukaisesti, voivat jatkaa sitä edelleen 31 päivään lokakuuta 2020. Niiden täytäntöönpanotoimenpiteitä sovelletaan kyseisestä päivästä alkaen. Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava asiasta virastolle ja komissiolle viimeistään 29 päivänä toukokuuta 2020.”

6)

Korvataan 34 artiklan ensimmäisessä kohdassa ilmaisu ”16 päivästä kesäkuuta 2020” ilmaisulla ”31 päivästä lokakuuta 2020”.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. METELKO-ZGOMBIĆ


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. toukokuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. toukokuuta 2020.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/798, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautateiden turvallisuudesta (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 102).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/57/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä (EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1).


PÄÄTÖKSET

27.5.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/31


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2020/701,

annettu 25 päivänä toukokuuta 2020,

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemian yhteydessä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Covid-19-pandemialla on erittäin haitallisia vaikutuksia talouden ja rahoitusjärjestelmän vakauteen laajentumis- ja naapuruusalueilla. Kumppanien maksutaseen ja julkisen talouden tilanne on tällä hetkellä heikko ja heikkenee edelleen nopeasti, ja talous on kääntymässä taantumaan. Unionilla on vahvat perusteet toimia nopeasti ja päättäväisesti kyseisten talouksien tukemiseksi. Tämä päätös kattaa näin ollen kymmenen kumppania: Albanian tasavalta, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo (*), Montenegro ja Pohjois-Makedonian tasavalta laajentumisprosessissa mukana olevalla alueella; Georgia, Moldovan tasavalta ja Ukraina itäisessä naapurustossa sekä Jordanian hašemiittinen kuningaskunta ja Tunisian tasavalta eteläisessä naapurustossa, jäljempänä ’kumppanit’.

(2)

Tuen kiireellisyys liittyy kumppanien välittömään rahoitustarpeeseen niiden varojen lisäksi, joita myönnetään muiden unionin välineiden sekä kansainvälisten rahoituslaitosten, jäsenvaltioiden ja muiden kahdenvälisten avunantajien kautta. Tämä on tarpeen, jotta kumppanien viranomaisille voidaan luoda lyhyen aikavälin poliittista liikkumavaraa, jotta ne voivat toteuttaa toimenpiteitä covid-19-pandemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien torjumiseksi.

(3)

Kunkin kumppanin viranomaiset ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ovat jo sopineet ohjelmasta, jota tuetaan IMF:n kanssa tehtävällä luottojärjestelyllä tai niiden odotetaan lähiaikoina sopivan tällaisesta ohjelmasta.

(4)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea kumppanin välittömiin ulkoisiin rahoitustarpeisiin vastaamiseksi yhdessä IMF:n muun kuin ennalta varautuvan luottojärjestelyn kanssa, johon sovelletaan sovittua talousuudistusohjelmaa. Covid-19-pandemian yhteydessä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava myös niiden kumppanien saatavilla, jotka saavat IMF:n hätärahoitusta, joka voidaan saada ilman edeltäviä toimia ja/tai ehtoja, kuten nopean rahoitusvälineen kautta. Kyseisen avun olisi sen vuoksi oltava kestoltaan lyhyempää, se olisi rajattava kahteen maksuerään ja sillä olisi tuettava rajoitetun määrän uudistustoimenpiteitä sisältävän poliittisen ohjelman täytäntöönpanoa.

(5)

Unionin rahoitustuki kumppaneille on unionin laajentumis- ja naapuruuspolitiikkojen mukaista.

(6)

Koska kumppanit ovat joko liittymistä valmistelevia tai liittymistä edeltäviä kumppaneita tai Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia kumppaneita, ne voivat saada unionin makrotaloudellista rahoitusapua.

(7)

Koska kumppanien voimakkaasti kasvavien ulkoisen rahoituksen tarpeiden odotetaan olevan selvästi suuremmat kuin IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten tarjoamat resurssit, unionin kumppaneille antaman makrotaloudellisen rahoitusavun katsotaan tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa olevan asianmukainen vastaus kumppaneiden pyyntöihin saada tukea talouden vakauttamiseen. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin talouden vakauttamista täydentämällä IMF:n luottojärjestelyllä käyttöön asetettuja resursseja.

(8)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kumppanien kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista ja siten tuettava uutta taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(9)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä perustuu kunkin kumppanin jäljelle jäävien ulkoisen rahoituksen tarpeiden alustavaan arviointiin, ja siinä otetaan huomioon kumppanin kyky rahoittaa itse omia tarpeitaan omilla varoillaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Määritettäessä avun määrää huomioon otetaan myös tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo.

(10)

Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden sekä niiden yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden mukainen.

(11)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin kumppaneihin soveltamaa ulkoista politiikkaa. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(12)

Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kumppanien sitoutumista arvoihin, jotka ovat yhteisiä unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltion periaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä niiden sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(13)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että kumppanit noudattavat tehokkaita demokratian mekanismeja, mukaan lukien parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä, ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava kumppanien julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää kasvua ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä ennakkoedellytysten täyttymistä että kyseisten tavoitteiden saavuttamista.

(14)

Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, kumppanien olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden kyseiseen rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi olisi säädettävä, että komissio huolehtii tarkastuksista, tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto käyttää toimivaltaansa.

(15)

Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(16)

Makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(17)

Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja kyseisen rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(18)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (2) mukaisesti.

(19)

Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista kumppaneiden viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin kyseisessä asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen rahoitusavun mahdollisesti merkittävä vaikutus, on asianmukaista käyttää asetuksessa (EU) N:o 182/2011 täsmennettyä tarkastelumenettelyä kyseisen raja-arvon ylittävien toimien osalta. Kun otetaan huomioon unionin kullekin kumppanille myöntämän makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen, samoin kuin rahoitusavun mahdolliseen vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä Montenegron kanssa ja tarkastelumenettelyä muiden tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvien kumppanien kanssa.

(20)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli tukea niiden kumppanien talouksia, joiden maksutaseen ja julkisen talouden tilanne on tällä hetkellä heikko ja heikkenee edelleen nopeasti, ja joiden talous on kääntymässä taantumaan covid-19-pandemian vuoksi, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(21)

Asian kiireellisyyden, joka johtuu covid-19-pandemian ja siihen liittyvien taloudellisten seurausten aiheuttamista poikkeuksellisista olosuhteista, vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyn, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(22)

Tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.   Unioni myöntää Albanian tasavallalle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Georgialle, Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle, Kosovolle, Moldovan tasavallalle, Montenegrolle, Pohjois-Makedonian tasavallalle, Tunisian tasavallalle ja Ukrainalle, jäljempänä ’kumppanit’, makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’, yhteensä enintään 3 miljardia euroa tukeakseen kumppanien talouden vakauttamista ja merkittävää uudistusohjelmaa. Rahoitusavulla autetaan kattamaan kumppanien kiireelliset maksutasetarpeet, jotka on yksilöity IMF:n tukemassa ohjelmassa, ja sitä myönnetään seuraavasti:

a)

180 miljoonaa euroa Albanian tasavallalle;

b)

250 miljoonaa euroa Bosnia ja Hertsegovinalle;

c)

150 miljoonaa euroa Georgialle;

d)

200 miljoonaa euroa Jordanian hašemiittiselle kuningaskunnalle;

e)

100 miljoonaa euroa Kosovolle;

f)

100 miljoonaa euroa Moldovan tasavallalle;

g)

60 miljoonaa euroa Montenegrolle;

h)

160 miljoonaa euroa Pohjois-Makedonian tasavallalle;

i)

600 miljoonaa euroa Tunisian tasavallalle;

j)

1,2 miljardia euroa Ukrainalle.

2.   Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu myönnetään kullekin kumppanille kokonaisuudessaan lainoina. Komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen kumppanille. Lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika saa olla enintään 15 vuotta.

3.   Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista tavalla, joka on IMF:n ja kumppanin välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen mukainen. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisen rahoitusavun kehityksestä, sen maksaminen mukaan luettuna, ja toimittaa kyseisille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat hyvissä ajoin.

4.   Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla 12 kuukauden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen.

5.   Jos kumppanin rahoitustarpeet vähenevät alkuperäisiin ennusteisiin nähden olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella, komissio vähentää avun määrää tai keskeyttää tai peruuttaa avun 7 artiklan 2 kohtaa noudattaen.

2 artikla

1.   Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä on, että kumppani noudattaa tehokkaita demokratian mekanismeja, mukaan lukien parlamentaarinen monipuoluejärjestelmä, ja oikeusvaltioperiaatetta sekä takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

2.   Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valvovat 1 kohdassa säädetyn ennakkoedellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun koko elinkaaren ajan.

3.   Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU (3) mukaisesti.

3 artikla

1.   Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti kunkin kumppanin viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liitettävistä selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen. Kyseiset talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevat ehdot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy kyseisten ehtojen täyttämisen aikataulu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien kumppanin IMF:n tuella toteuttamat makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan kumppanien julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehitys ja muut unionin ulkoisen politiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

3.   Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja kunkin kumppanin viranomaisten välisessä erillisessä lainasopimuksessa, jäljempänä ’lainasopimus’.

4.   Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät edelleen, mukaan lukien sen, onko kumppanin talouspolitiikka unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin ja tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

4 artikla

1.   Komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saataville kahtena lainaeränä edellyttäen, että 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät. Kunkin erän suuruus vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa.

2.   Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 (4) mukaisesti.

3.   Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

2 artiklassa säädetty ennakkoedellytys;

b)

jatkuva tyydyttävä edistyminen IMF:n muun kuin ennalta varautuvan luottojärjestelyn täytäntöönpanossa;

c)

yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen noudattaminen tyydyttävällä tavalla.

Toinen erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

4.   Jos 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut edellytykset eivät täyty, komissio keskeyttää tilapäisesti tai peruuttaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen. Tällaisissa tapauksissa se ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.

5.   Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan kumppanin keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, unionin varat voidaan siirtää valtiovarainministeriölle, joka on lopullinen tuensaaja.

5 artikla

1.   Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainanotto- ja lainanantotoimet suoritetaan euromääräisinä ja käyttäen samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua unionille tilannetta, jossa anto- ja ottolainauksen erääntymisajat poikkeavat toisistaan, eikä unionia saa asettaa alttiiksi valuuttakurssi- tai korkoriskeille tai muille kaupallisille riskeille.

2.   Olosuhteiden salliessa ja kumppanin pyynnöstä komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisältyy myös lainanottotoimien ehtoihin.

3.   Jos olosuhteet sallivat lainan korkokannan parantamisen ja jos kumppani sitä pyytää, komissio voi päättää jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai se voi järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 ja 4 kohdan mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisten lainojen erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.

4.   Kumppanin on maksettava kaikki kulut, joita unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista.

5.   Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.

6 artikla

1.   Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 (5).

2.   Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.

3.   Lainasopimukseen on sisällytettävä määräykset, joilla

a)

varmistetaan, että kumppani tarkistaa säännöllisesti, että unionin yleisestä talousarviosta myönnettyä rahoitusta on käytetty oikein, toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja tarvittaessa ryhtyy oikeudellisiin toimenpiteisiin periäkseen takaisin tämän päätöksen nojalla myönnetyt varat, jotka on käytetty väärin;

b)

varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja etenkin määrätään erityistoimenpiteistä unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (6) ja (Euratom, EY) N:o 2185/96 (7) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (8) mukaisesti sekä neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (9) mukaisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön. Tätä varten Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) on nimenomaisesti annettava valtuudet suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, joihin sisältyy digitaalinen rikostutkinta ja haastatteluja;

c)

annetaan komissiolle tai sen edustajille nimenomaiset valtuudet suorittaa tarkastuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien;

d)

annetaan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle nimenomaiset valtuudet toimittaa tarkastuksia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saatavuusaikana ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjoihin ja tarkastuskäynteihin perustuvat tarkastukset, kuten operatiiviset arvioinnit;

e)

varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että kumppani on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai lahjontaan tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan; ja

f)

varmistetaan, että kumppani maksaa kaikki tämän päätöksen nojalla toteutetuista lainanotto- ja lainanantotoimista unionille aiheutuvat kustannukset.

4.   Ennen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa komissio selvittää operatiivisen arvioinnin avulla, ovatko rahoitusavun kannalta merkitykselliset kumppanin rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit moitteettomia.

7 artikla

1.   Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, unionin Montenegrolle myöntämään makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa, ja unionin muille tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluville kumppaneille myöntämään makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

1.   Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edellisen vuoden aikana, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Kertomuksessa on

a)

tarkasteltava edistymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa;

b)

arvioitava kumppanien taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkatoimenpiteiden toteuttamisessa;

c)

osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, kumppanien meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

2.   Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin rahoitusapu on myötävaikuttanut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

9 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 25 päivänä toukokuuta 2020.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. METELKO-ZGOMBIĆ


(1)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. toukokuuta 2020 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 20. toukokuuta 2020.

(*)  Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 (1999) ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(3)  Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(4)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(6)  Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(7)  Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(9)  Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

PÄÄTÖKSET

27.5.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 165/38


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2020/702,

annettu 20 päivänä toukokuuta 2020,

päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun ja päätöksellä (EU) 2020/556 jatketun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta edelleen

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 240 artiklan 3 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Neuvoston päätöksellä (EU) 2020/430 (1) otettiin käyttöön yhden kuukauden ajan sovellettava poikkeus neuvoston työjärjestyksen (2) 12 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta sellaisten tavanomaisen kirjallisen menettelyn käyttöä koskevien päätösten osalta, jotka tekee jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea (Coreper). Kyseisen poikkeuksen oli määrä olla voimassa 23 päivään huhtikuuta 2020 asti.

(2)

Päätöksessä (EU) 2020/430 säädetään, että neuvosto voi uusia päätöksen, jos tämä on poikkeuksellisten olosuhteiden jatkumisen vuoksi edelleen perusteltua. Neuvosto jatkoi 21 päivänä huhtikuuta 2020 päätöksellä (EU) 2020/556 (3) päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen voimassaoloa 23 päivästä huhtikuuta 2020 uudella yhden kuukauden jaksolla. Kyseinen poikkeuksen voimassaolon jatkaminen päättyy 23 päivänä toukokuuta 2020.

(3)

Koska covid-19-pandemian aiheuttamat poikkeukselliset olosuhteet jatkuvat ja joukko jäsenvaltioiden toteuttamia poikkeuksellisia ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä on edelleen voimassa, päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen, sellaisena kuin se on jatkettuna päätöksellä (EU) 2020/556, voimassaoloa on tarpeen jatkaa edelleen rajoitetun ajan 10 päivään heinäkuuta 2020 asti,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Jatketaan päätöksen (EU) 2020/430 1 artiklassa säädetyn poikkeuksen, sellaisena kuin se on jatkettuna päätöksellä (EU) 2020/556, voimassaoloa edelleen 10 päivään heinäkuuta 2020 asti.

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä 20 päivänä toukokuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. GRLIĆ RADMAN


(1)  Neuvoston päätös (EU) 2020/430, annettu 23 päivänä maaliskuuta 2020, tilapäisestä poikkeamisesta neuvoston työjärjestyksestä COVID-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi (EUVL L 88 I, 24.3.2020, s. 1).

(2)  Neuvoston päätös 2009/937/EU, tehty 1 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston työjärjestyksen hyväksymisestä (EUVL L 325, 11.12.2009, s. 35).

(3)  Neuvoston päätös (EU) 2020/556, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2020, päätöksellä (EU) 2020/430 covid-19-pandemian unionissa aiheuttamien matkustusvaikeuksien vuoksi käyttöönotetun tilapäisen poikkeamisen neuvoston työjärjestyksestä voimassaolon jatkamisesta (EUVL L 128 I, 23.4.2020, s. 1).