ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 110

European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

63. vuosikerta
8. huhtikuu 2020


Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission asetus (EU) 2020/507, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten valittavien rekisteröintiasiakirja-aineistojen prosenttimäärästä ( 1 )

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/508, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2020, väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa

3

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Neuvoston päätös (EU) 2020/509, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2020, liiallisen alijäämän olemassaolosta Romaniassa

58

 

 

Oikaisuja

 

*

Oikaisu komission direktiiviin (EU) 2020/367, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY liitteen III muuttamisesta ympäristömelun haittavaikutusten arviointimenetelmien vahvistamisen osalta ( EUVL L 67, 5.3.2020 )

60

 


 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.


II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

8.4.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/1


KOMISSION ASETUS (EU) 2020/507,

annettu 7 päivänä huhtikuuta 2020,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten valittavien rekisteröintiasiakirja-aineistojen prosenttimäärästä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (1) ja erityisesti sen 41 artiklan 7 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Sen varmistamiseksi, että rekisteröintiasiakirja-aineistot täyttävät asetuksen (EY) N:o 1907/2006 vaatimukset, kyseisen asetuksen 41 artiklassa edellytetään, että Euroopan kemikaalivirasto, jäljempänä ’kemikaalivirasto’, valitsee tietyn prosenttiosuuden rekisteröintiasiakirja-aineistoista vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten. Tämä tarkastus voi johtaa luonnokseen päätökseksi, jossa rekisteröijää (rekisteröijiä) vaaditaan toimittamaan kaikki tiedot, jotka tarvitaan rekisteröinnin (rekisteröintien) saattamiseksi asianomaisten tietovaatimusten mukaiseksi.

(2)

Kemikaaliviraston (2) ja komission (3) suorittama arviointi, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1907/2006 toimintaa, sekä Saksan toimivaltaisten viranomaisten tekemä tutkimus (4) osoittavat, että todennäköisesti huomattava määrä rekisteröintiasiakirja-aineistoja ei täytä vaatimuksia, mikä haittaa asetuksen (EY) N:o 1907/2006 tavoitteiden saavuttamista.

(3)

”Yleiskertomuksessa REACH-asetuksen toiminnasta ja tiettyjen osa-alueiden tarkastelusta” komissio totesi, että rekisteröintiasiakirjojen vaatimustenvastaisuus on kiireellisiä toimenpiteitä edellyttävä ongelma.

(4)

Viimeisen rekisteröinnille tarkoitetun määräajan päättymisen jälkeen on mahdollista parantaa etukäteissuunnittelua vaatimustenmukaisuuden tarkastusten suhteen, kun tiedetään paremmin rekisteröityjen aineiden tosiasialliset määrät ja kemikaaliviraston asiakirja-aineistojen arvioinnista saama kokemus.

(5)

Sen jälkeen, kun kemikaalivirastoa on kuultu siten kuin REACH-asetuksen arviointia koskevasta yhteisestä toimintasuunnitelmasta (5), josta komission yksiköt ja kemikaalivirasto sopivat ja jota neuvosto oli pyytänyt 26 päivänä kesäkuuta 2019 antamissaan päätelmissä (6), ilmenee, komissio katsoo, että asianomaisten tietovaatimusten noudattamisen tehostamiseksi niiden rekisteröintiasiakirja-aineistojen vähimmäisprosenttiosuutta, joiden osalta tarkastetaan kaikkien asetuksen (EY) N:o 1907/2006 41 artiklan 1 kohdassa lueteltujen seikkojen noudattaminen, olisi korotettava 5 prosentista 20 prosenttiin kemikaaliviraston vuoden 2018 määräaikaan mennessä kunkin tonnimäärän osalta vastaanottamista kaikista rekisteröinneistä. Tällaista prosenttiosuutta pidetään realistisena kemikaalivirastolle sen resurssien kannalta.

(6)

Komission yksiköiden ja kemikaaliviraston sopimassa yhteisessä toimintasuunnitelmassa on sovittu, että 20 prosentin tavoite olisi saavutettava 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä rekisteröinneissä, jotka koskevat 100:aa tonnia tai sitä suurempaa tonnimääräistä tasoa vuodessa, ja 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä rekisteröinneissä, jotka koskevat alle 100 tonnin tonnimääräistä tasoa vuodessa, kun kyseiset rekisteröinnit on jätetty vuoden 2018 määräaikaan mennessä.

(7)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1907/2006 olisi muutettava.

(8)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EY) N:o 1907/2006 133 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Korvataan asetuksen (EY) N:o 1907/2006 41 artiklan 5 kohdan ensimmäinen ja toinen virke seuraavasti:

”Tarkastaakseen, että rekisteröintiasiakirja-aineistot ovat tämän asetuksen vaatimusten mukaiset, kemikaalivirasto valitsee 31 päivään joulukuuta 2023 asti kyseisistä asiakirja-aineistoista vähintään 20 prosentin prosenttiosuuden kemikaaliviraston 100 tonnin tai sitä suurempien vuotuisten tonnimäärien osalta vastaanottamista kaikista rekisteröinneistä.

Kemikaalivirasto valitsee myös 31 päivään joulukuuta 2027 asti vähintään 20 prosentin prosenttiosuuden kemikaaliviraston alle 100 tonnin vuotuisten tonnimäärien osalta vastaanottamista kaikista rekisteröinneistä.

Kun kemikaalivirasto valitsee asiakirja-aineistoja vaatimustenmukaisuuden tarkastamista varten, se asettaa etusijalle asiakirja-aineistot, jotka täyttävät vähintään yhden seuraavista perusteista, mutta ei kuitenkaan valitse yksinomaan tällaisia asiakirja-aineistoja:”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä huhtikuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1.

(2)  Euroopan kemikaaliviraston vuosittaiset arviointiraportit ja raportit asetuksen (EY) N:o 1907/2006 toiminnasta: https://echa.europa.eu/about-us/the-way-we-work/plans-and-reports

(3)  Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ”Komission yleiskertomus REACH-asetuksen toiminnasta ja tiettyjen osa-alueiden tarkastelusta”, COM(2018) 116 final.

(4)  https://www.bfr.bund.de/cm/349/data-quality-of-environmental-endpoints-in-registrations.pdf

(5)  REACH Evaluation Joint Action Plan – Ensuring compliance of REACH registrations -

https://echa.europa.eu/documents/10162/21877836/final_echa_com_reach_evaluation_action_plan_en

(6)  ”Kestävä kemikaalipolitiikka – kohti unionin strategiaa” – Neuvoston päätelmät 26. kesäkuuta 2019, http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-10713-2019-INIT/en/pdf * – 18 kohta -.


8.4.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/3


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/508,

annettu 7 päivänä huhtikuuta 2020,

väliaikaisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta tiettyjen Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon polkumyynnillä muista kuin Euroopan unionin jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 8 päivänä kesäkuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1036 (1), jäljempänä ’perusasetus’, ja erityisesti sen 7 artiklan,

on kuullut jäsenvaltioita,

sekä katsoo seuraavaa:

1.   MENETTELY

1.1   Vireillepano

(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 12 päivänä elokuuta 2019 vireille Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Taiwanista, jäljempänä yhdessä ’asianomaiset maat’, peräisin olevien tiettyjen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, tuontia unioniin koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen asetuksen (EU) 2016/1036 5 artiklan perusteella. Komissio julkaisi vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2).

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Steel Association, jäljempänä ’Eurofer’ tai ’valituksen tekijä’, esitti 28 päivänä kesäkuuta 2019 valituksen neljän unionin tuottajan puolesta, jotka edustavat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen koko tuotantoa unionissa. Valituksessa esitetty näyttö asianomaisten maiden harjoittamasta polkumyynnistä ja siitä aiheutuvasta merkittävästä vahingosta katsottiin riittäväksi perusteeksi tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin perusasetuksen 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/104 (3).

1.2   Asianomaiset osapuolet

(4)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta valituksen tekijälle, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille asianomaisissa maissa ja asianomaisten maiden viranomaisille sekä tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille unionissa ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(5)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa. Komissiolle toimitettiin huomautuksia, joita käsitellään 2.3 ja 5.2.3 jaksossa.

1.3   Otanta

(6)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

1.3.1   Unionin tuottajia koskeva otanta

(7)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli päättänyt rajata tutkittavien unionin tuottajien määrän kohtuulliseksi soveltamalla otantaa ja että se oli alustavasti valinnut unionin tuottajista otoksen. Komissio valitsi alustavan otoksen käyttämällä perusteena unionin tuotanto- ja myyntimäärää, jonka unionin tuottajat olivat ilmoittaneet vireillepanoa edeltävässä vaiheessa edustavuutta koskevan arvioinnin yhteydessä, ottaen huomioon myös yritysten maantieteellisen sijainnin. Näin vahvistettuun alustavaan otokseen kuului kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen tuotannosta unionissa oli yli 78 prosenttia ja myynnistä 88 prosenttia ja jotka sijaitsivat kolmessa eri jäsenvaltiossa. Alustavaa otosta koskevat tiedot asetettiin saataville asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuun asiakirja-aineistoon, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty.

(8)

Näin ollen unionin tuottajien alustava otos vahvistettiin. Siihen kuuluivat Aperam Belgium, jäljempänä ’Aperam’, Acciai Speciali Terni SpA, jäljempänä ’AST’, ja OTK Stainless Oy, jäljempänä ’OTK’. Lopullinen otos on unionin tuotannonalaa edustava.

1.3.2   Tuojien otanta

(9)

Päättääkseen otannan tarpeellisuudesta ja valitakseen tarvittaessa otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(10)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa ilmoittautui asianomaisina osapuolina ja toimitti pyydetyt tiedot. Saatujen vastausten vähäisen määrän vuoksi otanta ei ollut tarpeen. Molempia tuojia pyydettiin täyttämään kyselylomake.

1.3.3   Asianomaisissa maissa toimivien vientiä harjoittavien tuottajien otanta

(11)

Tiedossa olevien tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajien määrä asianomaisissa maissa huomioon ottaen vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantaa vain Kiinan osalta, minkä vuoksi komissio pyysi kaikkia kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja muodostaakseen tarvittaessa otoksen.

(12)

Lisäksi komissio pyysi Indonesian tasavallan lähetystöä Brysselissä, Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ja Taipein edustustoa Euroopan unionissa yksilöimään muita mahdollisia vientiä harjoittavia tuottajia, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan niihin yhteyttä.

1.3.3.1   Indonesia

(13)

Indonesiassa oli vain kaksi komission tiedossa olevaa vientiä harjoittavaa tuottajaa tutkimuksen vireillepanovaiheessa. Sen vuoksi komissio ei aikonut valita otosta. Muita vientiä harjoittavia tuottajia ei ilmoittautunut. Näin ollen komission tutkimus kohdistui kahteen vientiä harjoittavaan tuottajaan Indonesiassa.

1.3.3.2   Kiinan kansantasavalta

(14)

Viisi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot ja suostui siihen, että ne sisällytetään otokseen. Perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio valitsi otokseen kolme yritystä, jotka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otoksen valinta perustui unioniin suuntautuvan viennin suurimpiin määriin.

(15)

Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja Kiinan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Huomautuksia ei esitetty.

(16)

Yhden otokseen valitun kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamissa tiedoissa oli puutteita, minkä vuoksi komissio päätti tarkastuskäyntien jälkeen olla ottamatta tämän tuottajan toimittamia tietoja huomioon perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan perusteella (4).

(17)

Tämän vuoksi kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien otokseen kuului kaksi yritystä, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä Kiinasta unioniin tutkimusajanjaksolla oli noin 92 prosenttia, jota voidaan edelleen pitää korkeana yhteistyöasteena.

1.3.3.3   Taiwan

(18)

Vireillepanoilmoituksessa ei esitetty otantaa Taiwanin osalta, koska maassa oli vain yksi komission tiedossa oleva vientiä harjoittava tuottaja. Hieman ennen vireillepanoa komissio sai kuitenkin Taipein edustustolta Euroopan unionissa tietoja, joiden mukaan Taiwanissa saattaa olla kaikkiaan 12 tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavaa tuottajaa. Vireillepanon yhteydessä komissio pyysi näin ollen 13:a osapuolta vastaamaan otantakysymyksiin ja toimittamaan vastauksen muutamaan muuhunkin kysymykseen, joilla pyrittiin selventämään niiden asemaa ja täsmällistä toimintaa. Tämän perusteella komissio pystyi yksilöimään kaksi tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavaa tuottajaa Taiwanissa. Näin ollen otantaa ei tarvittu.

(19)

Näiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan osuus Taiwanista unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärästä oli noin 56 prosenttia. Niiltä seitsemältä taiwanilaiselta osapuolelta, joihin komissio otti yhteyttä vireillepanon yhteydessä, saadut vastaukset osoittivat, että nämä yritykset olivat riippumattomia palvelukeskuksia ja/tai kauppiaita ja että ne vastasivat suurimmasta osasta ellei jopa kaikesta muusta Taiwanista unioniin suuntautuvasta viennistä. Näillä palvelukeskuksilla ei ollut kuuma- tai kylmävalssauslaitoksia, minkä vuoksi niitä ei voida pitää tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajina. Lisäksi niiden tuottama lisäarvo oli vähäinen niiden tuotantopanoskustannuksiin nähden. Näiltä osapuolilta 18 kappaleessa tarkoitettuihin kysymyksiin saatujen vastausten perusteella komissio kuitenkin toimitti niille vielä lyhyen kyselylomakkeen ymmärtääkseen paremmin, miten tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkina- ja vientimyynti toimii Taiwanissa.

1.4   Yksilöllinen tarkastelu

(20)

Alunperin otantalomakkeen palauttaneet neljä vientiä harjoittavaa tuottajaa pyysivät yksilöllistä tarkastelua perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio asetti kyselylomakkeen saataville verkossa vireillepanopäivänä (5). Ilmoittaessaan otoksesta komissio ilmoitti lisäksi otokseen kuulumattomille vientiä harjoittaville tuottajille, että niiden oli vastattava kyselylomakkeeseen, jos ne halusivat yksilöllisen tarkastelun. Yksikään yrityksistä ei kuitenkaan vastannut kyselyyn. Sen vuoksi yhtään yksilöllistä tarkastelua ei tehty.

1.5   Kyselyvastaukset ja tarkastuskäynnit

(21)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(22)

Valituksen tekijä toimitti valituksessa riittävää alustavaa näyttöä tarkasteltavana olevan tuotteen raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä Indonesiassa ja Kiinassa. Kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, tutkimus kattaa tällaiset raaka-aineisiin liittyvät vääristymät, jotta voidaan määrittää, sovelletaanko perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdan säännöksiä Indonesiaan ja Kiinaan. Tätä varten komissio lähetti täydentäviä kyselylomakkeita Indonesian viranomaisille ja Kiinan viranomaisille.

(23)

Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille kolmelle unionin tuottajalle, valituksen tekijälle, kahdelle etuyhteydettömälle tuojalle ja kahdelle käyttäjälle, jotka olivat ilmoittautuneet, yhdeksälle vientiä harjoittavalle tuottajalle asianomaisissa maissa sekä kaikille muille talouden toimijoille, jotka olivat ilmoittautuneet ja pyytäneet kyselylomaketta. Sama kyselylomake asetettiin verkossa saataville (6) vireillepanopäivänä.

(24)

Kyselyvastaukset saatiin kolmelta otokseen valitulta unionin tuottajalta, kahdelta etuyhteydettömältä tuojalta, kahdelta käyttäjältä, kahdelta tiedossa olevalta vientiä harjoittavalta tuottajalta Indonesiasta, kolmelta otokseen valitulta vientiä harjoittavalta tuottajalta Kiinassa, kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Taiwanissa sekä yhdeltä etuyhteydettömältä palvelukeskukselta Taiwanissa. Kyselylomakkeeseen saatiin vastaus myös Indonesian viranomaisilta. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta kumpaakaan lähetettyyn kyselylomakkeeseen.

(25)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun alustavaa määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien osapuolten toimitiloihin:

a)

Unionin tuottajat ja niiden järjestö

Acciai Speciali Terni SpA, Terni, Italia, jäljempänä ’AST’

Aperam Stainless Belgium, Châtelet and Genk, Belgia, jäljempänä ’Aperam’

Outokumpu Stainless Oy, Tornio, Suomi, jäljempänä ’OTK’

Eurofer, Bryssel, Belgia

b)

Unionin käyttäjät

Marcegaglia Specialties SpA, Mantova, Italia, jäljempänä ’Marcegaglia’

c)

Vientiä harjoittavat tuottajat

 

Vientiä harjoittavat tuottajat Indonesiassa:

PT Indonesia Tsingshan Stainless Steel, Jakarta, jäljempänä ’ITSS’

PT Indonesia Guang Ching Nickel and Stainless Steel Industry, Jakarta, jäljempänä ’GCNS’.

 

Vientiä harjoittavat tuottajat Kiinassa:

Shanxi Taigang Stainless Steel Co., Ltd., Taiyuan, jäljempänä ’STSS’ siihen etuyhteydessä oleva viejä kolmannessa maassa – Tisco Stainless Steel (H.K.) Ltd., Hongkong, jäljempänä ’Tisco HK’, ja viisi siihen etuyhteydessä olevaa yritystä, jotka sijaitsevat Kiinassa: Beijing Taigang Sales Co., Shanxi Taigang Bonded & Conprehensive, Taiyuan Iron & Steel (Group) Fly Ash Comprehensive Utilization Co. Ltd., Taiyuan Taigang Daming Metal Products, Ltd., sekä Tianjin Tisco and TPCO Stainless Steel

Fujian Fuxin Special Steel Co., Ltd., Ximen, jäljempänä ’FSS’

Zhenxhi Group Eastern Special Steel Co., Ltd., Jiaxing, jäljempänä ’Zhenshi’.

 

Vientiä harjoittavat tuottajat Taiwanissa:

Yieh United Steel Co., jäljempänä ’Yusco’, siihen etuyhteydessä oleva tuottaja Tang Eng Iron Works Co. Ltd., jäljempänä ’Tang Eng’, siihen etuyhteydessä oleva palvelukeskus Yieh Mau Co., jäljempänä ’YMC’, ja siihen etuyhteydessä oleva kauppias Yieh Co. Ltd., jäljempänä ’YCL’, Kaohsiung, joihin viitataan yhdessä nimityksellä ’Yusco-ryhmä’,

Walsin Lihwa Co., Tainan, jäljempänä ’Walsin’.

 

Riippumaton palvelukeskus Taiwanissa:

YC INOX Ltd., Changhua County, jäljempänä ’YC INOX’.

(26)

Indonesian viranomaisia kuultiin perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdassa säädettyyn menettelyyn liittyen.

1.6   Tutkimusajanjakso ja tarkastelujakso

(27)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2018 ja 30 päivän kesäkuuta 2019 välisen jakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2016 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

1.7   Menettely normaaliarvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti

(28)

Koska tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oli riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa, komissio piti asianmukaisena, että tutkimus pannaan vireille kyseisen maan vientiä harjoittavien tuottajien osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuottamiseen käyttämistään tuotantopanoksista. Viisi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tarvittavat tiedot.

(30)

Saadakseen tiedot, joita se piti tarpeellisina voidakseen tutkia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja väitettyjä merkittäviä vääristymiä, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille 21 kappaleessa kuvatun mukaisesti. Kiinan viranomaisilta ei saatu vastausta. Näin ollen komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille, että se käyttäisi perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja määrittäessään merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa.

(31)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta 37 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa esitti huomautuksia merkittävien vääristymien esiintymisestä.

(32)

Komissio myös täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(33)

Komissio julkaisi 9 päivänä syyskuuta 2019 ensimmäisen asiakirja-aineistoon liitetyn muistion, jäljempänä ’9 päivänä syyskuuta päivätty muistio’, jossa pyydetään asianomaisten osapuolten näkemyksiä niistä lähteistä, joita komissio voi käyttää normaaliarvon muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen alakohdan mukaisesti. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttävät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. Lisäksi komissio yksilöi mahdolliset edustavat maat vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella (nämä maat olivat Brasilia, Malesia, Etelä-Afrikka ja Turkki).

(34)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia kahdelta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja valituksen tekijältä. Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet huomautuksia.

(35)

Komissio käsitteli näitä saatuja huomautuksia toisessa, 10 päivänä lokakuuta 2019 päivätyssä muistiossa, jäljempänä ’10 päivänä lokakuuta päivätty muistio’, joka koski normaaliarvon määrittämisen lähteitä. Komissio laati myös alustavan tuotannontekijöiden luettelon ja katsoi, että tässä vaiheessa Brasilia oli asianmukaisin edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia, mutta mitään huomautuksia ei saatu.

2.   TARKASTELTAVANA OLEVA TUOTE JA SAMANKALTAINEN TUOTE

2.1   Tarkasteltavana oleva tuote

(36)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavia tuotteita ovat Kiinan kansantasavallasta, Taiwanista ja Indonesiasta peräisin olevat ruostumattomasta teräksestä valmistetut valssatut levyvalmisteet, kelatut tai kelaamattomat (määrämittaan leikatut tuotteet ja kapea nauha mukaan luettuina), ei enempää valmistetut kuin kuumavalssatut, pois lukien kelaamattomat tuotteet, joiden leveys on vähintään 600 mm ja paksuus on yli 10 mm, jotka luokitellaan tällä hetkellä HS-koodeihin 7219 11, 7219 12, 7219 13, 7219 14, 7219 22, 7219 23, 7219 24, 7220 11 ja 7220 12. Nämä HS-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

2.2   Samankaltainen tuote

(37)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

tarkasteltavana oleva tuote

asianomaisten maiden kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote

perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettuna edustavana maana toimineen Brasilian kotimarkkinoilla tuotettu ja myyty tuote sekä

unionin tuotannonalan unionissa tuottama ja myymä tuote.

(38)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

2.3   Tuotteen määritelmää koskevat väitteet

(39)

Marcegaglia ja kaksi indonesialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa väittivät, että mustat kelat olisi jätettävä tutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Ne väittivät, että tutkimus kattaa kaksi erityyppistä ruostumattomasta teräksestä valmistettua kelaa eli valkoiset ja mustat kelat ja että vaikka sekä mustat että valkoiset kelat luokitellaan samaan HS-koodiin (vireillepanoilmoituksessa määritellyn mukaisesti), niiden ominaisuudet ja käyttötarkoitukset ovat erilaiset. Marcegaglia väitti fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien osalta, että korroosionkestävyyden kannalta mustat kelat eivät edes ole ruostumattomasta teräksestä valmistettuja tuotteita. Marcegaglian mukaan ne ovat puolivalmiita tuotteita, joita ei ole hehkutettu eikä peitattu.

(40)

Lisäksi Marcegaglian mukaan mustat kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat tehdään kuumavalssaamalla levyaihioita, ja niitä toimitetaan pääasiassa – tai jopa yksinomaisesti – uudelleenvalssaajille. Marcegaglia väitti, että mustia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja voidaan käyttää vain jatkojalostettavaksi (uudelleenvalssattavaksi) peitatuiksi keloiksi tai ruostumattomasta teräksestä valmistetuiksi kylmävalssatuiksi keloiksi ja että unionissa on vain kaksi uudelleenvalssaajaa eli Marcegaglia ja eräs toinen paljon pienempi toimija. Se väitti, että mustat kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat muistuttavat tuoteluokkana enemmän ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyaihioita, koska ne ovat luonteeltaan puolivalmiita tuotteita.

(41)

Marcegaglia katsoi myös, että valkoiset kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat ovat ruostumattomasta teräksestä valmistettuja lopputuotteita, jotka tehdään hehkuttamalla ja peittaamalla mustia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja. Jälkimmäiset ovat näin ollen valkoisten kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen valmistuksen olennaisia raaka-aineita samoin kuin levyaihiot ovat mustien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen valmistuksen olennaisia raaka-aineita. Näin ollen loppukäyttäjät voivat käyttää valkoisia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja ilman jalostusta suoraan teollisiin käyttötarkoituksiin (esim. auto-, kone- ja petrokemianteollisuus). Niitä toimitetaan levyjä leikkaaville yrityksille, putkien valmistajille sekä kylmävalssausyrityksille jatkojalostettavaksi.

(42)

Kyseiset osapuolet väittivät vielä, että unionin tuotannonala ei ole kiinnostunut toimittamaan markkinoille mustia keloja, koska se itse pikemminkin käyttää tuottamansa mustat kelat jalostettavaksi valkoisiksi keloiksi ja muiksi jatkojalostustuotteiksi. Sen näiden osapuolten mukaan vuoksi mustien kelojen toimitusvarmuus on vaakalaudalla, jos ne sisällytetään mahdollisten toimenpiteiden soveltamisalaan.

(43)

Eurofer kiisti 39–42 kappaleessa esitetyt väitteet. Se muun muassa katsoi, että mustat ja valkoiset kelat ovat molemmat ruostumattomasta teräksestä valmistettuja levyvalmisteita, joilla on samoissa laatuluokissa samat fyysiset ominaisuudet ja kemiallinen koostumus ja jotka on valmistettu samoista raaka-aineista (pääasiassa kromista, ruostumattomasta teräsromusta ja nikkelistä) ja että mustien kelojen jalostuksesta valkoisiksi keloiksi saatava lisäarvo on vähäinen, alle 8 prosenttia valkoisten kelojen tuotantokustannuksista. Eurofer viittasi myös unionin tuottajien yli 2 miljoonan tonnin käyttämättömään kapasiteettiin ja katsoi, että unionin tuotannonala kykenee ja on halukas tyydyttämään kaiken kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen kysynnän unionin markkinoilla, tarvittavasta tuotelajista riippumatta. Lisäksi se totesi, että useat unionin tuottajat ilmoittivat verkkosivustoillaan olevansa kykeneviä ja halukkaita toimittamaan mustia keloja. Tämän vuoksi se väitti, että mustien kelojen toimitusvarmuus ei ole vaarassa mutta toi esiin toimenpiteiden kiertämisen riskin, jos mustat kelat jätetään soveltamisalan ulkopuolelle.

(44)

Komissio analysoi näitä väitteitä. Tutkimuksessa todettiin tuotteen ominaisuuksista, että mustilla ja valkoisilla keloilla on sama kemiallinen koostumus. Mustia keloja valmistetaan samoista perusraaka-aineista, ja niillä on näin samat ominaisuudet kuin valkoisilla keloilla teräksen laatuluokasta riippuen. Tästä seuraa, että mustat kelat kuuluvat samoihin yhdistetyn nimikkeistön otsakkeisiin kuin menettelyn piiriin kuuluvat valkoiset kelat (alkaen nimikkeestä 7219 tai 7220). Nämä molemmat otsakkeet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön luvun 72 (rauta ja teräs) osastoon ”ruostumaton teräs”. Mustilla ja valkoisilla keloilla on myös samat fyysiset ominaisuudet, koska niillä on samanlaiset mitat. Sellaisten uudelleenkelaajien kannalta, joilla on hehkutus- ja peittauslaitoksia, mustat ja valkoiset kelat ovat keskenään vaihdettavia, mikä tarkoittaa sitä, että jos mustat kelat jätetään tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle, vaarana on toimenpiteiden kiertäminen.

(45)

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan unionin tuotannonala ei ole kiinnostunut myymään mustia keloja, sen tueksi ei toimitettu mitään näyttöä. Tutkimuksessa päinvastoin kävi ilmi, että unionin tuotannonalalla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia sekä mustien että valkoisten kelojen osalta ja että vaikeista markkinaolosuhteista huolimatta se myi tutkimusajanjaksolla erittäin merkittäviä määriä mustia keloja unionin markkinoilla, mukaan luettuna (muttei yksinomaisesti) Marcegaglialle. Tämä osoittaa, että se on aidosti kiinnostunut palvelemaan markkinoita.

(46)

Tämän perusteella päätellään alustavasti, että mustilla ja valkoisilla keloilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja ne muodostavat yhden tuoteryhmän. Tämän vuoksi 39–42 kappaleessa esitetyt väitteet hylätään.

(47)

Useat osapuolet väittivät, että kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat, joiden leveys on vähintään 1 600 mm, mukaan luettuna kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat, joiden leveys on 2 000 mm, olisi jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle, koska tätä erikoismateriaalia koskevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto vähentäisi entisestään jo nyt erittäin vaikeasti hankittavan materiaalin ostomahdollisuuksia. Se myös rajoittaisi osapuolten kilpailukykyä halkaisijaltaan suurten hitsattujen putkien unionin ulkopuolisiin tuottajiin nähden.

(48)

Tämä väite hylätään. Kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen, joiden leveys on vähintään 1 600 mm, kemialliset perusominaisuudet ovat samat kuin pienempien levyjen ja kelojen. Niillä on myös samat fyysiset perusominaisuudet leveyttä lukuun ottamatta. Leveämmät kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat voidaan helposti muuntaa kapeammiksi yksinkertaisella leikkaamisella. Näin ollen syntyy toimenpiteiden kiertämisen vaara, jos leveämmät kelat jätetään tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(49)

Kuumavalssattujen teräsvalmisteiden tuojien konsortio (7) väitti, että kelat, joiden paksuus on yli 10 mm, olisi jätettävä määritelmän ulkopuolelle, koska unionissa on vain kaksi tuotantolaitosta, jotka kykenevät tuottamaan yli 13 mm:n paksuisia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja. Komissio ei näe mitään pätevää syytä jättää nämä kelat määritelmän ulkopuolelle, koska niillä on täysin samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset kuin muilla tuotteen määritelmään kuuluvilla tuotelajeilla. Lisäksi – ja kuten konsortiokin totesi – unionin tuotannonala kykenee toimittamaan niitä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

3.   POLKUMYYNTI

3.1   Indonesia

3.1.1   Vientiä harjoittavat tuottajat

(50)

Tutkimusajanjakson aikana Indonesiassa oli kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, yritykset ITSS ja GCNS. Nämä yritykset ovat etuyhteydessä toisiinsa emoyhtiönsä, kiinalaisen teräksentuottajan Tsingshan Steel Groupin kautta.

(51)

Tsingshan Steel Group perusti yhdessä indonesialaisen yrityksen (PT Bintang Delapan) kanssa Sulawesiin Indonesiaan teollisuuspuiston, Indonesia Morowali Industrial Park, jäljempänä ’IMIP’ (8). Tutkimuksessa olivat mukana seuraavat yritykset, jotka ovat keskenään etuyhteydessä Tsingshan Steel Groupin kautta ja sijaitsevat IMIP-puistossa:

GCNS on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen integroitunut vientiä harjoittava tuottaja, joka jalostaa nikkelimalmia mustiksi kuumavalssatuiksi teräslevyiksi ja -keloiksi;

ITSS on integroitunut vientiä harjoittava tuottaja, joka jalostaa nikkelimalmia ruostumattomasta teräksestä valmistetuiksi levyaihioiksi;

PT Sulawesi Mining Investment, jäljempänä ’SMI’, on sulattaja, joka jalostaa nikkelimalmin ferronikkeliksi ja edelleen ruostumattomasta teräksestä valmistetuiksi levyaihioiksi;

PT Indonesia Ruipu Nickel and Chrome Alloy, jäljempänä ’IRNC’, on ferrokromin ja tutkimuksen kohteena olevan tuotteen jatkojalostustuotteiden tuottaja, joka kykenee jatkojalostamaan valkoisia kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja kylmävalssauksella;

PT Tsingshan Steel Indonesia, jäljempänä ’TSI’, tuottaa nikkeliä sisältävää harkkorautaa (joka tuotetaan alhaisen nikkelipitoisuuden nikkelimalmista).

3.1.2   Perusasetuksen 18 artiklan soveltaminen

(52)

Kumpikaan vientiä harjoittava tuottaja ei esittänyt merkityksellisiä tietoja ryhmän maailmanlaajuisesta rakenteesta kyselyvastauksissaan ja tarkastuskäyntien aikana. Lisäksi vientimyyntiin osallistuvat etuyhteydessä olevat kauppiaat eivät toimittaneet kyselyvastausta lainkaan.

(53)

Sen vuoksi komissio ei kyennyt todentamaan vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden nikkelimalmin toimittajien välistä yhteyttä. Nikkelimalmia pidetään keskeisenä raaka-aineena, joka antaa tutkimuksen kohteena olevalle tuotteelle sen ruostumattoman ominaisuuden. Komissio ei etenkään kyennyt vahvistamaan, olivatko väitetysti etuyhteydettömät toimittajat tosiasiallisesti riippumattomia vientiä harjoittavista tuottajista.

(54)

Näin ollen komissio ei kyennyt arvioimaan, ostettiinko etuyhteydessä oleviksi osapuoliksi yksilöityjen osapuolten toimittama nikkelimalmi markkinaehtoisella hinnalla.

(55)

Komissio ei myöskään kyennyt todentamaan väitetysti etuyhteydettömän asiakkaan yhteyttä etuyhteydessä olevaan kotimarkkinoilla toimivaan kauppiaaseen. Tämän vuoksi komissio jätti huomiotta etuyhteydessä olevan kauppiaan ja väitetysti etuyhteydettömän asiakkaan välisen myynnin määrittäessään normaaliarvoa.

(56)

Koska vientimyyntiin osallistuneet etuyhteydessä oleva kauppiaat eivät toimineet yhteistyössä, komissio ei kyennyt määrittämään vientihintaa ensimmäiselle etuyhteydettömälle asiakkaalle eikä näille etuyhteydessä oleville kauppiaille aiheutuneita tosiasiallisia kustannuksia. Näin ollen komissio ei kyennyt laskemaan vientihintaa vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella, vaikka kaikki GCNS:n ja ITSS:n toimittamat tiedot voitiin todentaa vertaamalla niitä yritysten kirjanpitoon.

(57)

Komissio ilmoitti GCNS:lle ja ITSS:lle 20 päivänä joulukuuta 2019 päivätyllä kirjeellä aikeestaan soveltaa perusasetuksen 18 artiklaa tiettyihin seikkoihin polkumyyntimarginaalin laskemisessa. Vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat tätä koskevia huomautuksia 7 päivänä tammikuuta 2020.

(58)

Perusasetuksen 18 artiklan soveltamista koskevissa huomautuksissaan vientiä harjoittavat tuottajat katsoivat, että perusasetus ei anna komissiolle mahdollisuutta päätellä, että vientiä harjoittavien tuottajien toimittamat tiedot nikkelimalmin ostoista eivät ole luotettavia pelkästään sillä perusteella, että yhteyttä vientiä harjoittavien tuottajien ja niiden tavarantoimittajien välillä ei voitu vahvistaa. GCNS ja ITSS viittasivat Maailman kauppajärjestön WTO:n oikeuskäytäntöön (9) ja tullausarvoa koskevaan WTO:n sopimukseen (10), joista seuraa, että etuyhteydessä olevien osapuolten välisiä liiketoimia ei voida pitää lähtökohtaisesti ei-hyväksyttävinä tai ei-markkinaehtoisina. Vientiä harjoittavat tuottajat muistuttivat vielä, että komissio todensi nikkelimalmin ostot tarkastuskäynnin aikana.

(59)

Komissio vahvisti, että ryhmään kuuluvien yritysten (GCNS, ITSS, SMI ja TSI) toimittamat tiedot raaka-aineostojen toimittajan identiteetistä sekä ostojen määristä ja arvoista todennettiin. Sen estämättä, mitä etuyhteydessä olevien osapuolten välisiä liiketoimia koskevissa WTO:n säännöissä ja oikeuskäytännössä säädetään, kun vientiä harjoittavat tuottajat jättivät toimittamatta tiedot yritysryhmän maanlaajuisesta rakenteesta, ne estivät komissiota edes tutkimasta, tapahtuivatko ostoliiketoimet markkinaehtoisilla hinnoilla.

(60)

Sen vuoksi komissio vahvisti aikeensa jättää huomiotta ilmoitetut nikkelimalmin ostohinnat ja korvata ne käytettävissä olevilla tiedoilla perusasetuksen 18 artiklan nojalla.

(61)

Vientihinnan laskemisen osalta vientiä harjoittavat tuottajat toistivat, että ne pyrkivät parhaan kykynsä mukaan varmistamaan vientimyyntiin osallistuneiden etuyhteydessä olevien kauppiaiden yhteistyön. Vientiä harjoittavat tuottajat ehdottivat myös, että komissio käyttäisi asiakirja-aineistossa olevia tietoja käytettävissä olevina tietoina.

(62)

Komissio päätti alustavasti käyttää asiakirja-aineistossa olevia tietoja, jotka oli saatu unionin asianomaisilta osapuolilta, jotka toimivat yhteistyössä tutkimuksessa sen vireillepanosta lähtien ja vastasivat kyselylomakkeisiin.

(63)

Päätelmänä voidaan todeta, että komissio käytti alustavasti perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevia tietoja vahvistaakseen tai korvatakseen tiettyjä tietoja edellä kuvatun mukaisesti.

3.1.3   Normaaliarvo

(64)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(65)

Tältä pohjalta todettiin, että GCNS:n samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla ei ollut edustavaa.

(66)

Jos tuotelajia ei myyty kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(67)

Normaaliarvo muodostettiin lisäämällä seuraavat tekijät GCNS:n samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana:

a)

painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka aiheutuivat GCNS:n samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana; ja

b)

painotettu keskimääräinen voitto, jonka GCNS sai samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana.

(68)

Nikkelimalmin kustannuksia oikaistiin 79–82 kappaleessa selitetyn mukaisesti.

(69)

GCNS osti tiettyjä palveluja ja tuotantopanoksia puolivalmiiden tuotteiden muodossa siihen etuyhteydessä olevilta tavarantoimittajilta, jotka sijaitsivat IMIP-puistossa. Komissio tarkasteli, suoritettiinko nämä ostot markkinaehtoisilla hinnoilla. Tätä varten komissio vertasi mahdollisuuksien mukaan ostohintaa ja etuyhteydessä olevan tavarantoimittajan etuyhteydettömältä asiakkaalta veloittamaa hintaa. Jos tällaista hintaa ei ollut saatavilla, komissio vertasi ostohintaa ja laskennallisesti muodostettua markkinahintaa ottaen huomioon tuotantokustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä etuyhteydessä olevan tavarantoimittajan kohtuullisen voiton. Tapauksen mukaan komissio oikaisi palveluista ja tuotantopanoksista GCNS:lle aiheutuneita kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(70)

Myynnin edustavuutta koskevan arvioinnin (ks. 64 kappale) pohjalta ITSS:n samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa.

(71)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin ITSS:n, jonka kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(72)

Sitten komissio tutki, oliko ITSS:n kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Komissio vahvisti, että yhden tuotelajin myynti kotimarkkinoilla oli edustavaa.

(73)

Seuraavaksi komissio määritti tämän tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(74)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)

vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; ja

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(75)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(76)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos:

a)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta on alle tuotannon yksikkökustannusten.

(77)

Kotimarkkinamyynnin analyysi osoitti, että tuotelajin kaikesta kotimarkkinamyynnistä 13,7 prosenttia oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli korkeampi kuin tuotantokustannukset. Näin ollen normaaliarvo laskettiin pelkästään kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(78)

Jos tuotelajia ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, komissio muodosti laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(79)

Normaaliarvo muodostettiin lisäämällä seuraavat tekijät ITSS:n samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana:

a)

painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka ITSS:lle aiheutuivat samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana; ja

b)

painotettu keskimääräinen voitto, jonka ITSS sai samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana.

(80)

Nikkelimalmin kustannuksia oikaistiin 79–82 kappaleessa selitetyn mukaisesti.

(81)

ITSS osti tiettyjä palveluja ja tuotantopanoksia siihen etuyhteydessä olevilta tavarantoimittajilta, jotka sijaitsivat IMIP-puistossa. Komissio tarkasteli, suoritettiinko nämä ostot markkinaehtoisilla hinnoilla. Tätä varten komissio vertasi mahdollisuuksien mukaan ostohintaa ja etuyhteydessä olevan tavarantoimittajan etuyhteydettömältä asiakkaalta veloittamaa hintaa. Jos tällaista hintaa ei ollut saatavilla, komissio vertasi ostohintaa ja laskennallisesti muodostettua markkinahintaa ottaen huomioon tuotantokustannukset, myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä etuyhteydessä olevan tavarantoimittajan kohtuullisen voiton. Tapauksen mukaan komissio oikaisi palveluista ja tuotantopanoksista ITSS:lle aiheutuneita kustannuksia perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(82)

Kuten 52–54 ja 57–60 kappaleessa selitetään, komissio jätti huomiotta näiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan ja niihin etuyhteydessä olevien tiettyjen tuotantopanosten toimittajien ilmoittamat nikkelimalmin kustannukset (ks. 69 ja 78 kappale). Komissio aikoi käyttää nikkelimalmin markkinahintaa Indonesiassa käytettävissä olevina tietoina ja korvata nikkelimalmin tosiasialliset kustannukset tällä hinnalla.

(83)

Indonesian viranomaisten kanssa järjestettyjen, perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia raaka-aineisiin liittyviä mahdollisia vääristymiä koskevien kuulemisten puitteissa komissio pyysi kotimarkkinamyynnin määristä ja arvoista tilastotietoja, joita Indonesian viranomaiset keräävät sovellettavan lainsäädännön nojalla (11). Indonesian viranomaiset kuitenkin toimittivat tietoja vain kotimarkkinamyynnin määristä. Näin ollen tiedot olivat puutteellisia eikä niitä voitu käyttää vahvistamaan nikkelimalmin kotimarkkinahintaa Indonesiassa.

(84)

Tämän vuoksi komissio käytti yhden sellaisen vientiä harjoittavan tuottajan maksamaa tosiasiallista hintaa, joka oli toimittanut tietoja kaikkien nikkelimalmiostojensa nikkelipitoisuudesta. Komissio katsoi, että nikkelipitoisuus, joka vaikuttaa nikkelimalmin hintaan, olisi otettava huomioon korvattaessa ryhmään kuuluvien yritysten ilmoittamat nikkelimalmin kustannukset. Komissio yksilöi kalleimmat ostot kunkin nikkelipitoisuuden osalta ja katsoi, että tavarantoimittajan ja ostajan välinen yhteys oli vaikuttanut vähiten todennäköisesti näihin liiketoimiin ja hintoihin. Komissio vahvisti nikkelimalmin oikaistut kustannukset näiden valittujen liiketoimien painotetun keskimääräisen ostohinnan perusteella ottaen huomioon yrityksen ostaman kokonaismäärän kussakin nikkelipitoisuusluokassa.

(85)

Nikkelimalmin oikaistuja kustannuksia käytettiin myös, kun laskettiin uudelleen etuyhteydessä olevilta tavarantoimittajilta (ks. 69 ja 78 kappale) ostettujen puolivalmiiden tuotantopanosten tuotantokustannukset tarkasteltaessa, ostivatko vientiä harjoittavat tuottajat nämä tuotantopanokset markkinaehtoisilla hinnoilla. Jos oli ilmeistä, että tavarantoimittajat käyttivät nikkelipitoisuudeltaan alempaa nikkelimalmia, ero otettiin huomioon oikaistuissa kustannuksissa.

3.1.4   Vientihinta

(86)

Vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen mukaan niiden vienti unioniin tapahtui kolmansissa maissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppiaiden ja yhden kolmannessa maassa sijaitsevan etuyhteydettömän kauppiaan kautta.

(87)

Vientimyyntiin osallistuneet etuyhteydessä olevat kauppiaat eivät toimineet yhteistyössä tutkimuksessa, kuten 52 ja 56 kappaleessa selitetään. Sen vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti asiakirja-aineistossa saatavilla olevien ja komission todentamien tietojen perusteella. Vientihinnan määrittämiseksi komissio vahvisti ensin unioniin tulevan tuonnin hinnan niiden asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella, jotka oli saatu yhteistyössä toimineilta asianomaisilta osapuolilta unionissa. Komissio oikaisi tätä hintaa kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten (kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja lastauskustannusten ja myynti-, yleis- ja hallintokustannusten) sekä saadun voiton osalta vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tarkastettujen tietojen tai julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella (esim. yhden väitetysti etuyhteydessä olevan kauppiaan julkisesti saatavilla olevat tarkastetut tilinpäätöstiedot).

3.1.5   Vertailu

(88)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(89)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Normaaliarvoa oikaistiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja lastauskustannusten huomioon ottamiseksi. Vientihintaa oikaistiin luottokustannusten sekä kolmannessa maassa sijaitsevan etuyhteydettömän kauppiaan palkkioiden huomioon ottamiseksi.

3.1.6   Polkumyyntimarginaalit

(90)

Komissio vertasi samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(91)

Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat GCNS:n osalta 19,3 prosenttia ja ITSS:n osalta 16,2 prosenttia.

(92)

Vientiä harjoittavat tuottajat ovat siis etuyhteydessä keskenään, kuten 50 ja 51 kappaleessa selitetään. Tämän vuoksi komissio vahvisti molempia yrityksiä koskevan yhden painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin, joka oli 19,2 prosenttia.

(93)

Koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuonnin osuus unioniin suuntautuvasta kaikesta viennistä tutkimusajanjaksolla oli 100 prosenttia, komissio piti sitä edustavana ja asetti jäännöspolkumyyntimarginaalin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tasolle.

(94)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

PT Indonesia Guang Ching Nickel and Stainless Steel Industry

PT Indonesia Tsingshan Stainless Steel

19,2 %

Kaikki muut yritykset

19,2 %

3.2   Kiina

3.2.1   Alustavat huomautukset

(95)

Komissio päätti soveltaa yhteen kolmesta otokseen valitusta kiinalaisesta vientiä harjoittavasta tuottajasta perusasetuksen 18 artiklan säännöksiä ja jättää huomiotta kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat tiedot, kuten 16 kappaleessa selitetään.

(96)

Komissio teki päätöksen, koska yritys jätti selittämättä tarkastuskäynnin aikana useita lukuja, jotka se oli esittänyt kyselyvastauksessa, eikä esittänyt niiden yhteyttä tarkastettuihin tileihinsä, kustannuslaskentatietoihinsa eikä käytetyissä sisäisissä tietotekniikkasovelluksissa oleviin tietoihin. Joitakin lukuja, kuten tuotantomäärä tuotelajia kohti, energiankulutus, sivutuotteiden allokointi ja tuotannolliset yleiskulut, joita pidettiin keskeisinä yksilöllisen polkumyyntimarginaalin laskemista varten, ei voitu sovittaa yhteen edellä mainittujen asiakirjojen kanssa tai niiden jakoperusteita ei pystytty selittämään riittävästi. Lisäksi pyydettyjen tietojen ja selitysten toimittamiseen liittyvien viiveiden vuoksi komissio ei kyennyt todentamaan kaikkia kyselyvastausten osia, jotka liittyivät normaaliarvon määrittämiseen. Tästä syystä komissio ei saanut perusasetuksessa asetetuissa määräajoissa tarvittavia tietoja polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi kyseiselle yritykselle.

(97)

Asianomaiselle osapuolelle ilmoitettiin perusasetuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti 18 päivänä joulukuuta 2019 päivätyllä kirjeellä syistä, joiden vuoksi komissio aikoi jättää toimitetut tiedot huomiotta, ja sille annettiin tilaisuus antaa lisäselvityksiä.

(98)

Yritys vastasi komissiolle 7 päivänä tammikuuta 2020 päivätyllä kirjeellä. Vastauksessaan yritys ei kiistänyt sitä tosiseikkaa, että komission kirjeessä luettelut puutteet esiintyivät. Yritys kuitenkin väitti, että puutteet eivät olleen riittävän vakavia perusasetuksen 18 artiklan soveltamista varten. Yritys väitti, että komission kirjeessä yksilöidyt puutteet aiheutuivat siitä, että yhden yritykseen etuyhteydessä olevan yrityksen toimittamat tiedot oli yleisesti koottu yhteen ja käsitelty manuaalisesti eikä tietoteknisen järjestelmän kautta. Näin ollen tiedot olivat alttiimpia puutteille. Yritys totesi, että tästä huolimatta komissio pystyi laskemaan yksilöllisen polkumyyntimarginaalin paikan päällä todennettujen tietojen perusteella.

(99)

Komissio oli eri mieltä yrityksen toteamuksesta, jonka mukaan paikan päällä todennettujen tietojen perusteella oli mahdollista laskea yksilöllinen polkumyyntimarginaali. Kuten 93 kappaleessa todetaan, paikan päällä yksilöityjen puutteiden luonne ja laajuus – riippumatta siitä, mikä niiden alkuperä oli – sekä se, että yritys ei kyennyt ratkaisemaan niitä koko tarkastuskäynnin aikana, estivät komissiota laskemasta polkumyyntimarginaalia todennettujen tietojen perusteella. Sen vuoksi komissio jätti alustavasti huomiotta kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamat tiedot ja vahvisti tässä vaiheessa käyttävänsä sen osalta käytettävissä olevia tietoja.

(100)

Näin ollen jäljempänä kuvattu polkumyyntimarginaalilaskelma viittaa otokseen sisältyviin kahteen muuhun kiinalaiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan.

3.2.2   Normaaliarvo

(101)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(102)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

3.2.2.1   Merkittävien vääristymien esiintyminen

a)   Johdanto

(103)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan määritelmän mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat;

valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin;

syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin;

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano;

palkkakustannusten vääristyminen;

mahdollisuus saada rahoitusta, jonka myöntävät instituutiot, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia.”

(104)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a alakohdan b alakohdan mukaan 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymisen arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa b alakohdassa esitettyyn ohjeelliseen luetteloon sisältyvät tekijät. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan arvioitaessa merkittävien vääristymien esiintymistä on otettava huomioon tällaisen yhden tai useamman tekijän mahdollinen vaikutus hintoihin ja kustannuksiin tarkasteltavana olevan tuotteen viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta voidaan todeta merkittävien vääristymien esiintyminen. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen ympäristö ja tilanne. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä.

(105)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(106)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin (12), jäljempänä ’raportti’, jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi raporttia. Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä.

(107)

Valituksessa viitattiin etenkin käytäntöihin, jotka vaikuttavat kustannuksiin ja hintoihin ruostumattoman teräksen tuotannonalalla:

Kiinan ruostumattoman teräksen markkinat ovat edelleen merkittävässä määrin sellaisten yritysten hallussa, jotka ovat Kiinan viranomaisten omistamia, niiden määräysvallassa tai niiden poliittisen valvonnan alaisina;

raaka-aine- ja energiakustannukset eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, vaan valtio puuttuu niihin, mukaan luettuna kotimaisia tavarantoimittajia suosiva politiikka;

konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön täytäntöönpano on Kiinassa edelleen puutteellista;

palkkakustannukset ovat vääristyneet, sillä ne eivät määräydy tavallisten markkinavoimien tai yritysten ja työvoiman välisten neuvottelujen perusteella;

ruostumatonta terästä tuottavilla yrityksillä on mahdollisuus saada sellaisten instituutioiden myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia.

(108)

Kuten 30 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai valituksen tekijän toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön.

(109)

Tähän liittyviä huomautuksia saatiin kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, jotka väittivät, että normaaliarvon laskeminen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti on ristiriidassa WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen, jäljempänä ’WTO:n polkumyyntisopimus’, kanssa. Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että komission ei pitäisi poiketa vakiomenetelmästä normaaliarvon laskemiseksi, ellei WTO:n polkumyyntisopimuksessa sallita muuta, ja sen olisi noudatettava vakiomenetelmää WTO:n polkumyyntisopimuksen 2 artiklan mukaisesti. Asianomaiset osapuolet väittivät myös, että merkittävien vääristymien käsitettä ei edes esiinny WTO:n polkumyyntisopimuksessa.

(110)

Vientiä harjoittavat tuottajat väittivät vielä, että asiakirja-aineistossa ei esitetty mitään näyttöä siitä, että raportissa ja valituksessa todettu väitetty valtion puuttuminen toimintaan olisi johtanut tuotantopanosten hintojen vääristymiseen tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa.

(111)

Komissio toteaa 157 kappaleessa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista tässä tutkimuksessa. Näin ollen komissio katsoo, että 2 artiklan 6 a kohtaa voidaan soveltaa. Lisäksi komissio katsoo, että kyseisen säännös on yhdenmukainen Euroopan unionin WTO-velvoitteiden kanssa. Komissio on sitä mieltä, kuten asiassa DS473 EU-biodiesel (Argentina) todettiin, että perusasetuksen säännökset, etenkin perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan toinen alakohta, joita sovelletaan yleisesti kaikkiin WTO:n jäseniin, sallivat kolmannen maan tietojen käytön asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Komissio muistutti vielä, että kiista asiassa DS473 EU-Biodiesel (Argentina) ei koskenut perusasetuksen 2 artiklan 6a kohdan soveltamista; kyseinen kohta on asianmukainen oikeusperusta normaaliarvon määrittämiselle tässä tutkimuksessa. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(112)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna.

(113)

Toisesta väitteestä komissio huomauttaa, että merkittävien vääristymien esiintyminen, jonka johdosta sovelletaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa, ei liity siihen, onko raportissa tiettyä sektoria koskeva luku, joka kattaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen. Raportissa kuvataan Kiinassa esiintyviä erityyppisiä vääristymiä, jotka ovat laaja-alaisia ja pätevät koko Kiinan talouteen ja vaikuttavat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen hintoihin ja/tai raaka-aineisiin ja tuotantokustannuksiin. Kuten jäljempänä b–i jaksossa selitetään, kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannonalaan kohdistuu monenlaista raportissa kuvattua valtion puuttumista toimintaan (esim. kuuluminen viisivuotissuunnitelmien ja muiden asiakirjojen piiriin, raaka-aineisiin liittyvät vääristymät, rahoitukseen liittyvät vääristymät), joka on nimenomaisesti lueteltu ja johon viitataan tässä asetuksessa. Lisäksi tämän asetuksen 104, 121, 122, 124–128, 135, 138, 141, 151, 153 ja 154 kappaleessa esitetään yksityiskohtaisesti kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannonalaa ja/tai sen raaka-aineita ja tuotantopanoksia koskevia vääristymiä raporttiin jo sisältyvien merkittävien vääristymien lisäksi. Markkinaolosuhteet ja merkittävien vääristymien pohjana oleva politiikka ja suunnitelmat pätevät edelleen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannonalaan ja sen tuotantokustannuksiin siitä huolimatta, että raportti julkaistiin joulukuussa 2017. Mikään osapuoli ei toimittanut vastakkaista näyttöä. Myös asetukseen sisältyvät merkittäviä vääristymiä koskevat lisätiedot pätevät edelleen, eikä mikään osapuoli ole toimittanut vastakkaista näyttöä.

(114)

Sen vuoksi komissio hylkäsi alustavasti näiden kahden vientiä harjoittavan tuottajan esittämät väitteet.

b)   Kiinan kotimarkkinoiden hintoihin ja kustannuksiin vaikuttavat merkittävät vääristymät

(115)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (13). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (14).

(116)

Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema.” (15) Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(117)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (16). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(118)

Yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös e jakso) (17).

(119)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös h jakso) (18). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (19).

(120)

Sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin taloudellisen tehokkuuden sijaan ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (20). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (21).

(121)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen merkittävä valtion puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen vapaiden markkinavoimien toiminnan kanssa, minkä tuloksena resurssien jakaminen vääristyy eikä ole markkinaperiaatteiden mukaista (22).

c)   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: kyseinen markkina on merkittävässä määrin sellaisten yritysten ylläpitämä, jotka toimivat viejämaan viranomaisten omistuksessa tai hallinnassa taikka joiden politiikkoja nämä viranomaiset valvovat tai ohjaavat

(122)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(123)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös d jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (23). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaisen tuotantopanosten ja rahoituksen saannin (24).

(124)

Etenkin terässektorilla Kiinan valtion omistusosuus on merkittävä. Nimellisesti valtion omistuksessa ja yksityisomistuksessa olevien yritysten lukumäärän arvioidaan olevan lähes tasoissa, mutta Kiinan viidestä teräksentuottajasta, jotka kuuluvat maailman 10 suurimman teräksentuottajan joukkoon, neljä on valtion omistuksessa olevia yrityksiä (25). Kymmenen suurimman tuottajan osuus tuotannonalan koko tuotoksesta vuonna 2016 oli vain noin 36 prosenttia, mutta Kiinan viranomaiset asettivat samana vuonna tavoitteeksi konsolidoida raudan ja teräksen tuotannosta 60–70 prosenttia noin kymmenelle suurelle yrityksille vuoteen 2025 mennessä (26). Kiinan viranomaiset toistivat tämän aikomuksen huhtikuussa 2019 julkistaessaan terästeollisuuden konsolidointia koskevat ohjeet (27). Tällaiseen konsolidointiin voi liittyä kannattavien yksityisten yritysten pakotettuja yhteenliittymiä heikosti suoriutuvien valtion omistuksessa olevien yritysten kanssa (28). Esimerkki tästä on teräksen tuottajien Baosteel Group Corp. ja Wuhan Iron & Steel Group Corp. vuonna 2016 tapahtunut yhteenliittymä, jonka tuloksena syntyi maailman toiseksi suurin teräksen tuottaja (29). Suurimmat ruostumattoman teräksen tuottajat ovat valtion omistuksessa, esimerkiksi Tisco, Baosteel, Ansteel Lianzhong, Jiujuan Iron and Steel sekä Tangshan.

(125)

Kiina on maailman johtava nikkelin kuluttaja. Nikkeli on merkittävä raaka-aine, joka antaa yhdessä kromin kanssa ruostumattomalle teräkselle sen ruostumattomat ominaisuudet. Nikkelipitoisuus vaikuttaa nikkelimalmin kustannuksiin, ja nikkelimalmi puolestaan vaikuttaa tarkasteltavana olevan tuotteen välittömien tuotantopanosten kustannuksiin. Sitä käytetään kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotannossa eri muodoissa (esim. nikkelimalmi, nikkeliä sisältävä harkkorauta, ferronikkeli, puhdas nikkeli, nikkeliromu, ruostumaton teräsromu). Valituksen tekijä arvioi, että nikkelin osuus eri muodoissaan ruostumattoman teräksen tuotantokustannuksista Kiinassa oli yli 50 prosenttia (30). Vuonna 2016 maassa käytettiin sitä 1,04 miljoonaa tonnia, mikä on 52 prosenttia maailmanlaajuisesta nikkelin kulutuksesta. Vuonna 2017 Kiinan kulutus kasvoi 2,9 prosenttia 1,07 miljoonaan tonniin. Valtaosa nikkelistä Kiinassa käytetään ruostumattoman teräksen tuotantoon (84 %). Osuus on merkittävästi suurempi kuin kansainvälinen keskiarvo (64 %). Nikkelin kulutus lisääntyi voimakkaasti vuosina 2016 ja 2017 (31), kun Kiinan ruostumattoman teräksen tuotanto laajeni 15,7 prosenttia 24,9 miljoonaan tonniin. Tuotanto muualla maailmassa kasvoi vain 4,3 prosenttia, joten Kiinan osuus koko maailman tuotannosta kohosi 54,5 prosenttiin. Tuotannon jyrkän lisääntymisen taustalla on Kiinan viranomaisten runsas varojen käyttö infrastruktuuriin ja voimakas kiinteistöjen rakentaminen. Tilastojen mukaan Kiinan viranomaiset ja valtion omistuksessa olevat yritykset, joiden molempien sijoitusten kasvu on suurempaa kuin yksityissektorilla, ovat järjestäneet suuren osan Kiinan käyttöomaisuusinvestoinneista (32).

(126)

Koska valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan ja valtion omistamia yrityksiä on paljon terästeollisuuden ja ei-rautametalliteollisuuden alalla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat teräksen tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa. Sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa oleviin yrityksiin terässektorilla kohdistetaan e jaksossa tarkoitettua poliittista valvontaa ja ohjausta.

(127)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen markkinoista Kiinassa vastasivat merkittävässä määrin yritykset, jotka olivat Kiinan valtion omistuksessa tai joihin kohdistui valtion määräysvaltaa tai poliittista valvontaa tai ohjausta.

d)   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan toisen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: valtion läsnäolo yrityksissä, mikä mahdollistaa valtion puuttumisen hintoihin tai kustannuksiin

(128)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä Kiinan lainsäädännön mukaan, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (33), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen merkityksellinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiölain mukaan jokaiseen yritykseen on perustettava kommunistisen puolueen yksikkö (jossa on kommunistisen puoleen perustamisasiakirjan mukaisesti vähintään kolme kommunistisen puolueen jäsentä (34)), ja yrityksen on tarjottava tarpeelliset puitteet puolueyksikön toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 lähtien kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (35). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (36). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen valmistajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(129)

Etenkin terässektorilla monet suuret tuottajat ovat valtion omistuksessa, kuten jo todettiin (ks. 123 kappale). Joihinkin viitataan nimenomaisesti terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelmassa (2016–2020) (37). Suurimmat valtion omistamat vientiä harjoittavat tuottajat ovat usein maailman johtavia kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen valmistajia, joko integroituneita tai ei. Esimerkiksi Kiinan valtion omistama Shanxi Taiyuan Iron & Steel Co. Ltd., jäljempänä ’TISCO’, mainitsee verkkosivustollaan olevansa ”rauta- ja terästeollisuuden jättiläinen” sekä ”johtava yritys maailmanlaajuisesti ruostumattoman teräksen tuotannonalalla sekä suurin ruostumattoman teräksen tuottajayritys, jolla on globaalisti suurin kapasiteetti ja ajantasaisin teknologia ja laitteisto”. ”TISCO on kehittynyt poikkeuksellisen mittavaksi rauta- ja teräskompleksiksi, johon on integroitu rautamalmin louhinta sekä raudan ja teräksen tuotanto, jalostus, toimitus ja kaupankäynti” (38). Baosteel on toinen suuri Kiinan valtion omistuksessa oleva yritys, joka valmistaa ruostumatonta terästä ja on hiljattain konsolidoidun China Baowu Steel Group Co. Ltd:n (aiemmalta nimeltään Baosteel Group and Wuhuan Iron & Steel) hallussa (39).

(130)

Kiinan viranomaisten läsnäolo ruostumatonta terästä tuottavissa yrityksissä näkyy myös henkilöstön nimitysten kautta. Esimerkkinä tästä on ruostumattoman teräksen tuottaja TISCO, jossa kommunistisen puolueen komitean apulaissihteeri nimitettiin myös TISCOn puheenjohtajaksi Shanxin provinssin kommunistisen puolueen komitean ja viranomaisten päätöksellä (40).

(131)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös h jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen markkinoihin (41). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, terässektorilla ja muilla sektoreilla (kuten rahoitus- ja tuotantopanossektorilla, myös ei-rautametalliteollisuuden sektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(132)

Kiinan viranomaiset puuttuvat suoraan pääoman, työvoiman, maan, raaka-aineiden ja perustuotantopanosten hinnoitteluun tuotantoprosessissa. Lopputuotteiden hinnat määräytyvät enimmäkseen markkinamekanismien perusteella, mutta arvoketjun alussa syntyvät hintavääristymät heijastuvat näihin hintoihin ja luovat vääränlaisia hintasignaaleja, jotka eivät kuvasta todellista niukkuustilannetta tuotannonalalla ja vääristävät kaikkien toimijoiden saamisten ja velkojen tilannetta.

e)   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kolmannen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: syrjivät julkiset politiikat tai toimenpiteet, joilla suositaan kotimaisia tavarantoimittajia tai vaikutetaan muutoin vapaisiin markkinavoimiin

(133)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia ja viranomaiset kullakin hallinnon tasolla valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (42).

(134)

Kiinan viranomaiset pitävät terästeollisuutta keskeisenä tuotannonalana (43). Tämä vahvistetaan lukuisissa terästä koskevissa suunnitelmissa, ohjeissa ja muissa asiakirjoissa, joita on hyväksytty kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, esimerkiksi terästeollisuuden mukauttamis- ja päivittämissuunnitelmassa (2016–2020). Suunnitelmassa todetaan, että terästeollisuus on Kiinan taloudelle merkittävä perustuotannonala, kansallinen kulmakivi (44). Suunnitelmassa esitetyt päätehtävät ja -tavoitteet kattavat tuotannonalan kehittämisen kaikki näkökohdat (45).

(135)

Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelmassa (46) ehdotetaan korkealuokkaisia terästuotteita tuottavien yritysten tukemista (47). Siinä käsitellään myös tuotteiden laadun, kestävyyden ja luotettavuuden saavuttamista tukemalla yrityksiä, jotka käyttävät puhtaaseen teräksen tuotantoon, tarkkuusvalssaukseen ja laadunparannukseen liittyvää teknologiaa (48).

(136)

Teollisuuden rakennemuutoksia koskevassa ohjeistavassa luettelossa (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos) (49), jäljempänä ’luettelo’, mainitaan rauta ja teräs kannustettavina tuotannonaloina.

(137)

Kiinan viranomaiset ohjeistavat alan kehittämistä erilaisilla poliittisilla välineillä ja ohjeilla, jotka liittyvät esimerkiksi seuraaviin: markkinoiden koostumus ja rakenneuudistus, raaka-aineet, sijoitukset, kapasiteetin poistaminen, tuotevalikoima, tuotannon siirtäminen ja päivittäminen. Kiinan viranomaiset ohjaavat ja määräävät näillä ja muilla keinoilla lähes kaikkia näkökohtia alan kehittämisessä ja toiminnassa (50). Tämänhetkinen ylikapasiteettiongelma on kiistatta selvin osoitus Kiinan viranomaisten politiikan vaikutuksista ja siitä seuraavista vääristymistä.

(138)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita kannustettavien toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotanto osana kannustettavaa terästeollisuutta. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

f)   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädännön puuttuminen, syrjivä soveltaminen tai sen riittämätön täytäntöönpano

(139)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällisen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyn. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (51).

(140)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (52). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan noudateta säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (53). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (54).

(141)

Kiinan talouden muiden alojen tapaan kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi kyseiset havainnot kyseenalaisiksi. Sen vuoksi komissio päätteli alustavasti, että Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavan koskevan täysin myös ruostumattoman teräksen sektoria.

(142)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista terässektorilla, myös tarkasteltavana olevan tuotteen osalta.

g)   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan viidennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: palkkakustannusten vääristyminen

(143)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina on jättänyt ratifioimatta useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkin sellaisia, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (55). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei kuitenkaan ole täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleen vähäistä (56). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (57). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(144)

Tutkimuksessa ei esitetty mitään näyttöä siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotanto, ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siis terässektorilla kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotantoon sekä suoraan (tarkasteltavana olevan tuotteen valmistus) että välillisesti (pääoman tai tuotantopanosten hankkiminen yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa järjestelmää Kiinassa).

h)   Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan kuudennen luetelmakohdan mukaiset merkittävät vääristymät: mahdollisuus saada sellaisten instituutioiden myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai toimivat muulla tavoin niin, etteivät ne ole valtiosta riippumattomia

(145)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(146)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (58), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (59), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (60). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (61).

(147)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(148)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alhaisempia kansainvälisiä luokituksia (62).

(149)

Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (63). Tämän tuloksena lainananto painottuu valtion omistuksessa oleville yrityksille, suurille yksityisille yrityksille, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimiville yrityksille, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(150)

Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut valtavaan määrään pääomainvestointeja, joiden tuotto pienenee koko ajan. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei noudata normaaleja kaupallisia reaktioita.

(151)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, koska sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta. Keinotekoisen alhaiset lainankorot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(152)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystilanteita. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(153)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(154)

Tutkimuksessa ei esitetty mitään näyttöä siitä, että terässektoriin, mukaan luettuna kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotanto, ei kohdistuisi edellä kuvattu valtion puuttuminen rahoitusjärjestelmän toimintaan. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

i)   Kuvattujen vääristymien systeeminen luonne

(155)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että edellä a–e jaksossa ja raportin A osassa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama pätee edellä f–h jaksossa ja raportin B osassa kuvattuihin tuotannontekijöihin.

(156)

Komissio muistuttaa, että kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotantoon tarvitaan laaja valikoima tuotantopanoksia. Kun kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista/pääoman myöntämisestä johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(157)

Näin ollen sen lisäksi, että kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojenkotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, kohdistuu merkittäviä vääristymiä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Kiinan viranomaiset tai vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole esittäneet tässä tutkimuksessa mitään vastakkaista näyttöä tai väitettä.

j)   Päätelmät

(158)

Tämän jakson a–i kohdassa esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja terässektorilla erityisesti, osoitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(159)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavassa jaksossa esitetään.

3.2.2.2   Edustava maa

(160)

Edustava maa valittiin seuraavien kriteereiden perusteella:

Kiinan taloudellista kehitystä vastaava taso. Tätä varten komissio käytti maita, joiden bruttokansantulo on Maailmanpankin tietokannan (64) perusteella samanlainen kuin Kiinalla;

kyseisessä maassa tuotetaan tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta;

asiaa koskevien julkisten tietojen saatavuus maassa;

jos mahdollisia edustavia maita on useampi kuin yksi, etusijalle asetettiin tarvittaessa maat, joissa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat riittävällä tasolla.

(161)

Kuten 33–35 kappaleessa selitetään, komissio julkaisi kaksi asiakirja-aineistoon liitettyä muistiota normaaliarvon määrittämisessä käytettävistä tietolähteistä.

(162)

Komissio ilmoitti 9 päivänä syyskuuta päivätyssä muistiossa asianomaisille osapuolille, että 157 kappaleessa lueteltujen kriteerien perusteella sen yksilöinyt seuraavat neljä mahdollista edustavaa maata: Brasilia, Malesia, Etelä-Afrikka ja Turkki.

(163)

Komissio sai huomautuksia kolmelta asianomaiselta osapuolelta: valituksen tekijältä sekä kahdelta otokseen valitulta kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta.

(164)

Molemmat kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että Malesia olisi paras valinta edustavaksi maaksi, koska se täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa esitetyt kriteerit, kun taas Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa sosiaaliturva ja ympäristönsuojelu ovat väitetysti alemmalla tasolla.

(165)

Valituksen tekijä puolestaan totesi, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta ei tuoteta lainkaan Malesiassa eikä Turkissa.

(166)

Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen mahdolliseksi tuottajaksi yksilöity malesialainen yritys on valituksen tekijän mukaan ainoastaan uudelleenvalssaaja eli se valssaa kuumavalssattuja keloja kylmävalssatuiksi keloiksi, eikä sillä ole sulatustilaa eikä kuumavalssauslinjaa. Valituksen tekijän väite perustui Acerinox-ryhmän konsolidoituun ja tarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2017. Myös ryhmän vuotta 2018 koskeva tilinpäätös tuki tätä väitettä.

(167)

Turkin osalta valituksen tekijä väitti, että kyseinen yritys tuotti vain vähäpätöisen määrän ruostumattomasta teräksestä valmistettuja tuotteita. Tuotanto rajoittui lisäksi martensiittisesta teräksestä valmistettuihin pitkiin tuotteisiin, joissa käytettiin raaka-aineena aihioita, minkä vuoksi kyseessä ei ole tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotanto.

(168)

Komission omassa tutkimuksessa vahvistettiin valituksen tekijän esittämät väitteet Acerinox-ryhmän konsolidoidun ja tarkastetun tilinpäätöksen (2018) sekä kahden kyseisen yrityksen virallisten verkkosivustojen perusteella.

(169)

Valituksen tekijä vahvisti, että tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta tuottaa Etelä-Afrikassa yksi Acerinox-ryhmään kuuluva yritys, kuten 9 päivänä syyskuuta päivätyssä komission muistiossa todettiin. Valituksen tekijä otti kuitenkin esiin useita väitteitä sen puolesta, että Brasilia valittaisiin edustavaksi maaksi Etelä-Afrikan sijaan.

(170)

Ensinnäkin valituksen tekijä totesi, että BKTL:llä mitattuna Brasilian taloudellinen kehitys on paljon lähempänä Kiinaa kuin Etelä-Afrikan (Etelä-Afrikka on merkittävästi alempana tilastoissa).

(171)

Vaikka BKTL-tietojen perusteella Etelä-Afrikka olisikin kauempana Kiinasta kuin Brasilia, Maailmanpankki on kuitenkin luokitellut kaikki kolme maata ylemmän keskitulotason maiksi. Sen vuoksi komissio hylkäsi tämän väitteen.

(172)

Toiseksi valituksen tekijä väitti, että Etelä-Afrikka on maailman suurin kromin tuottaja ja kromi on ruostumattoman teräksen merkittävä tuotantopanos, minkä vuoksi tämän tuotantopanoksen hintataso ei olisi edustava.

(173)

Se, että maa tuottaa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantopanosta, ei automaattisesti tarkoita sitä, että tuotteen kyseiseen maahan suuntautuvan tuonnin hintataso ei olisi edustava. Valituksen tekijä ei toimittanut näyttöä mittavan kotimaisen tuotannon vaikutuksesta tuontihintaan. Siksi komissio piti väitettä perusteettomana.

(174)

Valituksen tekijä toimitti vielä komissiolle tutkimuksen kohteena olevan tuotteen brasilialaisen tuottajan julkisesti saatavilla olevat tarkastetut tilitiedot (mainittu 9 päivänä syyskuuta päivätyssä muistiossa), joita voitaisiin normaaliarvon laskemiseen tarvittavien käyttää myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoa koskevien tietojen lähteenä. Samassa muistiossa yksilöidyn eteläafrikkalaisen tuottajan osalta tällaiset tiedot olivat saatavilla vain koko yritysryhmän tasolla.

(175)

Valituksen tekijän toimittamien, Brasiliassa helposti saatavilla olevien taloudellisten tietojen laadun ja tarkkuuden perusteella ja ottaen myös huomioon tuotannontekijöiden edustavuuden (ks. 3.2.2.3 jakso) komissio päätteli 10 päivänä lokakuuta päivätyssä muistiossaan, että Brasiliaa olisi pidettävä asianmukaisena edustavana maana.

(176)

Vahvistettuaan Brasilian asianmukaiseksi edustavaksi maaksi kehitystason sekä tuontitilastojen ja taloudellisten tietojen saatavuuden osalta komissio ei pitänyt tarpeellisena arvioida sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasoa mahdollisissa edustavissa maissa.

(177)

Asianomaisilta osapuolilta ei saatu huomautuksia 10 päivänä lokakuuta päivättyyn muistioon.

(178)

Edellä esitetyn analyysin perusteella Brasilia täyttää kaikki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyt kriteerit, joiden perusteella sitä voidaan pitää asianmukaisena edustavana maana. Sen lisäksi, että Brasiliassa on samanlainen taloudellisen kehityksen taso kuin Kiinassa, siellä on tutkimuksen kohteena olevan tuotteen merkittävää tuotantoa, ja saatavilla on kattavat tiedot kaikista tuotannontekijöistä, myynti-, yleis- ja hallintokustannuksista sekä voitosta tutkimusajanjaksolla.

3.2.2.3   Vääristymättömien kustannusten määrittämiseen käytetyt lähteet

(179)

Asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen ja asiakirja-aineistoon sisältyvien muiden merkityksellisten tietojen perusteella komissio vahvisti 9 päivänä syyskuuta päivätyssä muistiossa tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Komissio totesi, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se käyttää mahdollisuuksien mukaan Global Trade Atlas -tietokantaa, jäljempänä ’GTA-tietokanta’, määrittääkseen useimpien tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset, Kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, tilastoja ja kansallisia tilastoja muodostaakseen työvoiman vääristymättömät kustannukset ja valitusta edustavasta maasta riippuen muita lähteitä muodostaakseen vääristymättömät energiakustannukset (esim. sähkö, maakaasu ja vesi). Samassa muistiossa komissio yksilöi tuotannontekijöiden harmonoidun järjestelmän (HS) koodit, joita asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen perusteella aiottiin alustavasti käyttää GTA-analyysissä.

(180)

Valituksen tekijältä saatiin tätä koskeva huomautus, jonka mukaan joidenkin tuotannontekijöiden osalta komission ehdottamien HS-koodien kattavuus oli liian laaja ja niihin saattaa sisältyä tuotteita, jotka eivät edusta tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytettyjen tuotantopanosten kemiallista koostumusta. Komissio tutustui huomautukseen. Se otettiin huomioon tutkimuksen seuraavissa vaiheissa tarkasteltaessa edustavan maan tavarakoodeja ja vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien tuloksia.

(181)

Komissio analysoi tarkemmin asianomaisilta osapuolilta saatuja, HS-koodeja koskevia alustavia tietoja ja totesi, että tiettyjä tuotannontekijöitä, eli tiettyjä raaka-aineita ja kulutushyödykkeitä, ei ollut ehkä luokiteltu asianmukaisesti. Muutetut HS-koodit ja tuotannontekijöiden luettelo julkaistiin 10 päivänä lokakuuta päivätyssä muistiossa. Komissio analysoi myös sellaisten tuontitietojen saatavuutta, joita voitaisiin käyttää vääristymättömien kustannusten vertailuarvojen laskemiseen, ja tarkasti, esiintyikö edustavassa maassa tuotannontekijöiden vientiä koskevia rajoituksia.

(182)

Komissio vahvisti 10 päivänä lokakuuta päivätyssä muistiossa, että se käyttää GTA-tietokantaa määrittääkseen tuotannontekijöiden vääristymättömät kustannukset, ILOn tilastoja ja muita julkisia lähteitä (65) muodostaakseen työvoiman vääristymättömät kustannukset ja brasilialaisten sähkön, maakaasun ja veden toimittajien perimiä tariffeja muodostaakseen näiden energiatyyppien vääristymättömät kustannukset.

(183)

Komissio ilmoitti samassa muistiossa asianomaisille osapuolille, että se käyttää vääristymättömien myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämiseksi tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ainoan tiedossa olevan brasilialaisen tuottajan, jonka yksityiskohtaiset taloudelliset tiedot ovat julkisesti saatavilla, Aperam Inox America do Sul S.A:n, taloudellisia tietoja. Asianomaiset osapuolet eivät toimittaneet eikä komissio löytänyt Brasiliasta minkään muun tutkimuksen kohteena olevan tuottajan julkisesti saatavilla olevia taloudellisia tietoja.

(184)

Komissio ei saanut 10 päivänä lokakuuta päivätyn muistionsa jälkeen enää lisähuomautuksia vääristymättömiä kustannuksia ja vertailuarvoja koskevista lähteistä. Sen vuoksi 178–180 kappaleessa mainitut lähteet vahvistettiin alustavasti.

3.2.2.4   Vääristymättömät kustannukset ja vertailuarvot

(185)

Kuten 176, 178 ja 179 kappaleessa jo todetaan, komissio pyrki määrittämään tuotannontekijöiden ja lähteiden alustavan luettelon, jota on tarkoitus käyttää kaikkien niiden tuotannontekijöiden, kuten raaka-aineiden, energian ja työvoiman, osalta, joita vientiä harjoittavat tuottajat käyttivät tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa.

(186)

Komissio ei saanut tuotannontekijöiden luetteloa koskevia huomautuksia 10 päivänä lokakuuta päivättyyn muistioonsa, jossa se vahvisti asianomaisilta osapuolilta saatujen tietojen perusteella luettelon kaikista mahdollisista HS-koodeista, jotka vastaavat tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytettyjä tuotannontekijöitä.

(187)

Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien jälkeen komissio laati lopullisen luettelon tuotannontekijöistä ja niitä vastaavista HS-koodeista.

(188)

Asianomaisten osapuolten toimittamien ja tarkastuskäynneillä kerättyjen tietojen perusteella on yksilöity seuraavat tuotannontekijät ja tarvittaessa HS-koodit:

Taulukko 1

Tuotannontekijä

HS-koodi

Vääristymätön arvo

Yksikkö

Raaka-aineet/apumateriaalit

Kvartsiitti

2506 20

1 945,57

CNY/t

Tulenkestävä savi

2508 30

4 109,80

CNY/t

Serpentiini

2516 90

4 257,06

CNY/t

Sulatettu magnesiumoksidi (magnesia); perkipoltettu (sintrattu) magnesiumoksidi, myös jos siinä on vähäisiä määriä muita ennen sintrausta lisättyjä oksideja; muu magnesiumoksidi, myös puhdas

2519 90

8 993,25

CNY/t

Fluorisälpä, jossa on enintään 97 painoprosenttia kalsiumfluoridia

2529 21

2 126,27

CNY/t

Rautamalmi, agglomeroimaton (jauhe); rautamalmi, palana

2601 11

8 300,12

CNY/t

Rautamalmi, agglomeroitu (sintteri)

2601 12

1 165,36

CNY/t

Kromimalmit ja -rikasteet

2610 00

4 493,41

CNY/t

Pihkahiili; koksikivihiili

2701 12

1 412,62

CNY/t

Laiha hiili; sähköhiili; kaasuhiili

2701 19

1 268,12

CNY/t

Koksi; koksijauhe; masuunikoksi

2704 00

2 703,69

CNY/t

Voiteluöljy

2710 19

73,73

CNY/t

Hiili

2803 00

9 656,11

CNY/t

Kalsium (lankana)

2805 12

34 597,60

CNY/t

Rikkihappo

2807 00

560,10

CNY/t

Typpihappo

2808 00

2 582,31

CNY/t

Fluorivetyhappo

2811 11

11 085,17

CNY/t

Vedetön ammoniakki

2814 10

1 920,32

CNY/t

Molybdeenioksidi tai -hydroksidi

2825 70

134 622,70

CNY/t

Ferrosulfidi

2830 90

92 317,53

CNY/t

Vetyperoksidi

2847 00

15 955,82

CNY/t

Sydänlanka; valujauhe

3824 99

15 192,47

CNY/t

Nikkeliä sisältävä harkkorauta (keskisuuri nikkelipitoisuus); Nikkeliä sisältävä harkkorauta (alhainen nikkelipitoisuus)

[ei saatavilla]

(ks. 190 kappale)

84 151,00

Oikaistu tosiasiallisen nikkelipitoisuuden mukaan (66)

CNY/t

Ferromangaani, jossa on enemmän kuin 2 painoprosenttia hiiltä

7202 11

8 143,34

CNY/t

Ferromangaani, jossa on enintään 2 painoprosenttia hiiltä

7202 19

12 910,85

CNY/t

Ferropii, yli 55 prosenttia piitä

7202 21

12 754,53

CNY/t

Ferropiimangaani

7202 30

8 077,34

CNY/t

Ferrokromi, yli 4 prosenttia hiiltä

7202 41

9 475,88

CNY/t

Ferronikkeli

[ei saatavilla]

(ks. 190 kappale)

21 879,38

CNY/t

Ferromolybdeeni

7202 70

130 503,79

CNY/t

Ferrovolframirauta

7202 80

200 436,70

CNY/t

Ferrotitaani

7202 91

25 925,68

CNY/t

Ferroniobium

[ei saatavilla] (ks. 190 kappale)

145 667,77

CNY/t

Ferroboori; ferropiikalsiumseos

7202 99

14 659,67

CNY/t

Valurautaromu

7204 10

909,47

CNY/t

Ruostumaton teräsromu

7204 21

6 600,08

CNY/t

Rautapohjaiset jätteet ja romu, ei kuitenkaan sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimisjätteet, hiomajätteet, sahausjätteet, viilajauho, purseet ja jäysteet sekä leikkausjätteet; muuta materiaalia kuin valurautaa, seosterästä, tinattua rautaa tai terästä

7204 49

2 388,92

CNY/t

Rakeet, harkkorautaa, peilirautaa, rautaa tai terästä

7205 10

9 625,10

CNY/t

Jauheleikkaukseen tarkoitettu rautajauhe

7205 29

8 830,75

CNY/t

Sula rauta

[ei saatavilla]

(ks. 190 kappale)

2 715,76

CNY/t

Betoniterästangot

7214 20

3 961,67

CNY/t

Teräskuulapuhalletut pelletit

7326 11

7 016,25

CNY/t

Kuparikatodit

7403 11

42 901,10

CNY/t

Muut kuparitavarat, valetut, muotti- tai vapaataotut, mutta ei enempää valmistetut, pois lukien ketjut ja niiden osat

7419 91

276 619,84

CNY/t

Seostamaton nikkeli

7502 10

98 182,60

CNY/t

Nikkelijätteet ja -romu

7503 00

640,77

CNY/t

Tangot ja profiilit, nikkeliseosta

7505 12

172 600,22

CNY/t

Alumiiniharkot; raaka-alumiini, seostamaton

7601 10

15 833,50

CNY/t

Seostamaton alumiinilanka

7605 11

16 103,02

CNY/t

Alumiinilevyt ja -nauhat

7606 91

22 469,41

CNY/t

Molybdeenitangot

8102 95

817 404,83

CNY/t

Kobolttikivi ja muut koboltin valmistuksen välituotteet

8105 20

180 180,50

CNY/t

Titaanisieni

8108 20

72 277,73

CNY/t

Mangaani

8111 00

17 032,79

CNY/t

Grafiittielektrodit

8545 11

57 656,22

CNY/t

Valulaatta

[ei saatavilla]

(ks. 190 kappale)

14 033,74

CNY/t

Työvoima

Valmistussektorin työvoimakustannukset

[ei saatavilla]

33,88

CNY/tunti

Energia

Sähkö

[ei saatavilla]

0,82

CNY/kWh

Maakaasu

[ei saatavilla]

3,23

CNY/m3

Vesi

[ei saatavilla]

68,88

CNY/m3

Argon

2804 21

8,03

CNY/m3

Happi

2804 40

13,04

CNY/m3

a)   Raaka-aineet ja apumateriaalit

(189)

Komissio todensi tarkastuskäynneillä tarkasteltavana olevan tuotteen valmistuksessa käytetyt raaka-aineet ja apumateriaalit.

(190)

Komissio käytti kaikkien raaka-aineiden ja apumateriaalien osalta, lukuun ottamatta 190 ja 192 kappaleessa kuvattuja materiaaleja, edustavan maan tuontihintoja. Edustavan maan tuontihinta määritettiin kaikista muista kolmansista maista kuin Kiinasta tulevan tuonnin painotettujen keskimääräisten yksikköhintojen perusteella. Komissio päätti jättää Kiinasta edustavaan maahan tulevan tuonnin huomiotta, koska se päätteli 156 kappaleessa, että tässä tapauksessa ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Koska ei ole näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi myös vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat vientihintoihin. Lisäksi vaikuttaa siltä, että Kiinasta Brasiliaan vietyjen pääraaka-aineiden tuontihinnat ovat alhaisemmat kuin muista maista tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat. Huomioon ei otettu myöskään tietoja, jotka koskivat edustavaan maahan tulevaa tuontia Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/755 (67) liitteeseen 1 sisältyvistä maista, jotka eivät ole WTO:n jäseniä. Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaan näiden maiden kotimarkkinahintoja ei voida käyttää normaaliarvon määrittämiseen, ja tällaiset tuontia koskevat tiedot olivat joka tapauksessa vähäisiä.

(191)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (vientiä harjoittavan tuottajan tehtaalle toimitettuna) perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti komissio lisäsi tuontihintaan kansainväliset kuljetus- ja vakuutuskustannukset (68) ja sovelsi edustavan maan tuontitullia. Myöhemmässä vaiheessa tehdessään yksilöllistä polkumyyntimarginaalia koskevia laskelmia komissio lisäsi tuontihintaan yrityskohtaiset kotimaiset kuljetuskustannukset. Kansainväliset ja kotimaiset kuljetuskustannukset sekä vakuutuskustannukset arvioitiin otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien todennettujen tietojen perusteella.

(192)

Joistakin raaka-aineista, joista ei ollut vertailuarvoa tai joiden vertailuarvoa ei pidetty edustavana (69) edustavan maan tuontitilastojen perusteella, komissio käytti kansainvälisiin vääristymättömiin hintoihin tai muuhun kohtuulliseen tietoon perustuvia vertailuarvoja. Näin tehtiin viiden tuotantopanoksen osalta:

a)

ferronikkeli ja nikkeliä sisältävä harkkorauta – vertailuarvot perustuivat Lontoon metallipörssiin ja niitä oikaistiin seoksen nikkelipitoisuuden mukaan,

b)

ferroniobium – vertailuarvo perustui GTA-tietokantaan – laskettuna tutkimusajanjaksolla merkityksellisimmän viejämaan, Brasilian (70), painotettuna keskimääräisenä vientihintana

c)

sula rauta – vertailuarvo perustui GTA-tietokantaan – laskettuna tutkimusajanjaksolla merkityksellisimmän maailmanlaajuisen viejämaan, Iranin (71), painotettuna keskimääräisenä vientihintana

d)

ruostumattomasta teräksestä valmistetut levyaihiot – vertailuarvo saatiin GTA-tietokannasta – laskettuna tutkimusajanjaksolla maailman kolmanneksi suurimman viejämaan, Etelä-Korean (72), kaiken viennin painotettuna keskiarvona.

(193)

Kun raaka-aineiden vääristymättömän hinnan määrittämiseen käytettiin vientihintaa (73), GTA-tietokannan tietoihin ei tehty muita oikaisuja. Komissio katsoi, että brasilialaisen toimittajan ja kansainvälisen sataman väliset kustannukset muodostivat tällaisen toimittajan ja sen brasilialaisen asiakkaan väliset kustannukset. Sen vuoksi GTA-tietokannasta saatu hinta voitiin hyväksyä raaka-aineen hinnaksi vientiä harjoittavan tuottajan tehtaalle toimitettuna.

(194)

Joidenkin raaka-aineiden ja apumateriaalien osalta otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat eivät kyenneet määrittämään kulutusmäärää kirjanpidossaan tai asianmukaista vertailuarvoa ei voitu määrittää edustavassa maassa (74). Näiden tuotantopanosten kustannukset olivat mitättömän pienet. Tällaiset kustannukset sisällytettiin tuotannollisiin yleiskuluihin, kuten 198 kappaleessa selitetään, koska näiden raaka-aineiden tosiasiallisten kustannusten osuus otokseen valittujen vientiä harjoittavien yritysten kaikista tosiasiallisista valmistuskustannuksista oli mitätön. Yleiskuluihin siirretyt tuotannontekijät lueteltiin kullekin yritykselle erikseen ilmoitetuissa päätelmissä.

b)   Työvoima

(195)

Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseen komissio käytti ILOn tilastoja sekä julkisesti saatavilla olevia tietoja työnantajille Brasiliassa aiheutuvista muista työvoimakustannuksista.

(196)

ILOn tilastoista (75) saatiin tietoa valmistuksessa työskentelevien viikoittaisista keskimääräisistä työtunneista ja kuukausiansioista tutkimusajanjaksolla. Näiden tietojen perusteella komissio laski valmistuksen tuntipalkan, johon lisättiin työhön liittyviä lisäkuluja (76) (työnantajan sosiaaliturvamaksut ja työttömyysmaksut).

c)   Energiapanokset

(197)

Yhden Brasilian suurimmista sähköntoimittajista, yrityksen EDP Brazil, veloittamat sähkön hinnat olivat helposti saatavilla (77). Tiedot olivat riittävän yksityiskohtaisia, jotta voitiin määrittää teollisen käyttäjän maksama sähkön hinta sekä jakeluverkoston käyttöhinta (modalidade tarifaria azul).

(198)

On syytä huomata, että Brasilian sääntelyviranomainen Agência Nacional de Energia Elétrica (78), jäljempänä ’ANEEL’, velvoittaa sähköntoimittajansa nostamaan tariffejaan tietyllä prosenttiosuudella, jotta sähkön kulutusta voidaan säännellä maan sisällä. ANEEL käyttää lippujärjestelmää (79) (vihreä, keltainen, punainen 1, punainen 2) ilmaisemaan, olisiko sähkön hinnan olisi pysyttävä toimittajan ehdottamana (vihreä) vai olisiko sitä nostettava 0,010 BRL:llä/kWh (keltainen), 0,030 BRL:llä/kWh (punainen 1) tai 0,050 BRL:llä/kWh (punainen 2). ANEEL julkaisee liputukset kuukausittain, ja ne olivat tutkimusajanjaksolta helposti saatavilla EDP Brazilin verkkosivustolta (80). Määrittäessään sähkön vääristymättömiä kustannuksia komissio otti huomioon tutkimusajanjaksolla käytetyt liputukset ja oikaisi hintaa vastaavasti.

(199)

Vesi- ja jätehuollosta sekä veden käsittelystä Sao Paulon osavaltiossa vastaavan yrityksen Sabesp veloittama vesitariffi oli helposti saatavilla. Tietojen avulla voidaan yksilöidä tariffit (81), joita sovellettiin tutkimusajanjaksolla teollisiin käyttäjiin Sao Paulon osavaltion (82) eri alueilla ja kunnissa. Komissio käytti vesi- ja jätevesihuollon vääristymättömien kustannusten määrittämisessä Sao Paulon osavaltion suurkaupunkialueella teollisiin käyttäjiin tutkimusajanjaksolla sovellettua tariffia.

(200)

Maakaasun hinta on helposti saatavilla, ja perustana käytetään Brasilian suurimman kaasunjakelijan, Comgasin, veloittamaa hintaa. Yritys toimii pääasiassa Sao Paulon osavaltiossa. Comgasin verkkosivustolla (83) esitettyjen tietojen perusteella voidaan määrittää teollisuuskäyttäjille toimitetun maakaasun hinta.

3.2.2.5   Tuotannolliset yleiskulut, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset ja voitto

(201)

Yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuotannollisia yleiskuluja kasvattivat 192 kappaleessa tarkoitettujen raaka-aineiden ja apumateriaalien kustannukset, jotka ilmoitettiin osuutena kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(202)

Myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton osalta komissio käytti tutkimuksen kohteena olevan tuotteen ainoan tiedossa olevan brasilialaisen tuottajan, jonka yksityiskohtaiset taloudelliset tiedot ovat julkisesti saatavilla, Aperam Inox America do Sul S.A:n, taloudellisia tietoja. Yrityksen julkisesti saatavilla olevat tarkastetut tilitiedot ilmoitettiin asianomaisille osapuolille 10 päivänä lokakuuta päivätyn muistion liitteenä.

3.2.2.6   Normaaliarvon laskeminen

(203)

Komissio suoritti seuraavat vaiheet laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi.

(204)

Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Valmistuskustannuksista vähennettiin yritysten ilmoittamien tuotantoprosessissa uudelleenkäytettyjen sivutuotteiden vääristymättömät kustannukset.

(205)

Saadakseen vääristymättömät tuotantokustannukset komissio lisäsi vääristymättömiin valmistuskustannuksiin 199 kappaleen mukaisesti määritellyt tuotannolliset yleiskulut.

(206)

Lopuksi komissio lisäsi 203 kappaleessa kuvatulla tavalla määritettyihin tuotantokustannuksiin Aperam Inox America do Sul S.A:n myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton (ks. 200 kappale).

(207)

Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin olivat 13,90 prosenttia.

(208)

Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin tuotantokustannuksiin oli 7,65 prosenttia.

(209)

Normaaliarvosta, joka laskettiin 202–206 kappaleessa kuvatulla tavalla, vähennettiin otokseen valittujen yritysten myymien sivutuotteiden vääristymätön arvo.

(210)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska otoksessa oli lopulta vain kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, komissio muodosti normaaliarvon tuotelajikohtaisesti ainoastaan näille vientiä harjoittaville tuottajille.

3.2.3   Vientihinta

(211)

Kyseiset kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille tai etuyhteydessä olevien yritysten kautta, jotka toimivat etuyhteydessä olevina viejinä kolmannessa maassa, taikka unionissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien tuojien kautta.

(212)

Jos vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa, vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(213)

Jos vientiä harjoittavat tuottajat veivät tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin unionissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien tuojien kautta, vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tällöin hintaan tehtiin oikaisuja kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välisten kustannusten, myös myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja kohtuullisen voiton, huomioon ottamiseksi.

3.2.4   Vertailu

(214)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja otokseen valittujen kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(215)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin tarvittaessa etuyhteydessä olevien viejien kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, luottokustannusten, pankkimaksujen sekä myynti-, yleis- ja hallintokustannusten, myös voittomarginaalin, huomioon ottamiseksi.

(216)

Kiinassa tapana on korvata alv vain osittain viennin yhteydessä, ja tässä tapauksessa tutkimusajanjakson kuukaudesta riippuen alv:sta jäi korvaamatta 0–3 prosenttia. Sen varmistamiseksi, että normaaliarvo ilmoitettiin samalla verotustasolla kuin vientihinta, normaaliarvoa oikaistiin ylöspäin arvonlisäveron sen osan verran, joka on veloitettu tarkasteltavana olevan tuotteen viennistä ja jota ei palautettu kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille.

3.2.5   Polkumyyntimarginaali

(217)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(218)

Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat STSS:n osalta 108,4 prosenttia ja FSS:n osalta 55,6 prosenttia.

(219)

Otokseen kuulumattomien yhteistyössä toimineiden kiinalaisten yritysten (Xiangshui Defeng Metals Co., Ltd ja Fujian Dingxin Technology Co., Ltd.) polkumyyntimarginaali on otokseen valittujen yritysten kahden yksittäisen polkumyyntimarginaalin painotettu keskiarvo eli 87,9 prosenttia.

(220)

Kun otetaan huomioon kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien korkea yhteistyöaste (92 prosenttia tutkimuksen kohteena olevan tuotteen Kiinasta peräisin olevasta kokonaisviennistä unioniin), komissio piti edustavuuden kannalta asianmukaisena, että kaikkiin muihin (yhteistyöstä kieltäytyneisiin) vientiä harjoittaviin tuottajiin, mukaan luettuna yritys, johon sovellettiin 18 artiklaa, sovellettava jäännöspolkumyyntimarginaali asetetaan 108,4 prosenttiin, joka vastaa otokseen valittujen kiinalaisten yritysten korkeinta yksilöllistä polkumyyntimarginaalia.

(221)

Tällä perusteella väliaikaiset painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali (%)

Shanxi Taigang Stainless Steel Co., Ltd. (84)

108,4

Fujian Fuxin Special Steel Co., Ltd

55,6

Xiangshui Defeng Metals Co., Ltd

87,9

Fujian Dingxin Technology Co., Ltd.

87,9

Kaikki muut yritykset

108,4

3.3   Taiwan

3.3.1   Alustavat huomautukset

(222)

Kaksi taiwanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, Yusco-ryhmä ja Walsin, toimivat tutkimuksessa yhteistyössä toimittamalla kyselyvastauksen, kuten 24 kappaleessa mainitaan. Muita Taiwanissa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ei yksilöity tai ei ilmoittautunut.

(223)

Lisäksi etuyhteydetön palvelukeskus YC Inox toimi tutkimuksessa yhteistyössä toimittamalla kyselyvastauksen, kuten myös 24 kappaleessa todetaan. Tämä yritys ei ollut etuyhteydessä kahteen taiwanilaiseen yhteistyössä toimineeseen tuottajaan. Sen yhteistyön ansiosta komissio sai vankkaa tietoa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kotimarkkinoiden ja vientimarkkinoiden toiminnasta Taiwanissa. Tämän osapuolen toimittamien todennettujen tietojen perusteella komissio kykeni tekemään kohtuullisia päätelmiä kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittaman kotimarkkinamyynnin todennäköisimmästä kohteesta.

(224)

Yusco-ryhmän samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti tutkimusajanjaksolla suuntautui joko suoraan etuyhteydettömille asiakkaille tai välillisesti etuyhteydessä olevan kotimaisen palvelukeskuksen kautta. Molemmissa tapauksissa voitiin vahvistaa, että osa tästä myynnistä suuntautui lopulta vientiin. Yusco-ryhmän vientimyynti unioniin tutkimusajanjaksolla suuntautui suoraan riippumattomille asiakkaille tai välillisesti joko Taiwanissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan palvelukeskuksen kautta tai Hongkongiin rekisteröidyn mutta Taiwanissa ja Kiinassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta.

(225)

Walsinin tapauksessa samankaltaisen tuotteen kotimarkkina- ja vientimyynti tutkimusajanjaksolla suuntautui suoraan etuyhteydettömille asiakkaille.

(226)

Komissio tutki Yusco-ryhmän ja Walsinin ilmoittamaa kotimarkkinamyyntiä. Taiwanissa tarkastuskäynnin aikana tehtyjen havaintojen perusteella komissio luokitteli tämän kotimarkkinamyynnin vientimyynniksi sellaisten liiketoimien osalta, joissa tavaroiden määräpaikka oli satama tai tullivalvonnassa olevat tehtaat (85) (eli 0 %:n alv), tai tietyn muun ilmoitetun kotimarkkinamyynnin osalta ja vientiä harjoittavien tuottajien tai YC Inoxin paikan päällä antamien selitysten perusteella. Nämä liiketoimet jätettiin näin ollen pois kotimarkkinamyynnistä, jota käytettiin normaaliarvon laskemiseen.

3.3.2   Normaaliarvo

(227)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin tutkimuksen kohteena olevan vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin osuus vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(228)

Tältä pohjalta todettiin, että Yusco-ryhmän ja Walsinin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla oli edustavaa.

(229)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai niihin verrattavissa.

(230)

Sitten komissio tutki, oliko vientiä harjoittavien tuottajien tuotelajien kotimarkkinamyynti verrattuna unioniin vietäväksi myytyihin tuotelajeihin edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin.

(231)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(232)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

a)

vähintään laskettuja tuotantokustannuksia vastaavalla nettomyyntihinnalla tapahtuneen tuotelajin myynnin määrä oli yli 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; ja

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen myyntihinta vastaa vähintään tuotannon yksikkökustannuksia.

(233)

Tässä tapauksessa normaaliarvo on kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettu keskiarvo tutkimusajanjakson aikana.

(234)

Normaaliarvo on tuotelajien pelkästään kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tutkimusajanjakson aikana, jos:

a)

tuotelajin kannattavan myynnin määrä on enintään 80 prosenttia tämän tuotelajin kokonaismyyntimäärästä; tai

b)

tuotelajin painotettu keskimääräinen hinta on alle tuotannon yksikkökustannusten.

(235)

Jos samankaltaista tuotetta ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan tai ei myyty riittävästi, komissio muodosti tuotelajin laskennallisen normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan ja 6 kohdan mukaisesti.

(236)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

a)

painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, jotka aiheutuivat tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjakson aikana; ja

b)

tutkimuksen kohteena olevien vientiä harjoittavien tuottajien saama painotettu keskimääräinen voitto samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä tutkimusajanjaksojen aikana.

(237)

Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty edustavassa määrin kotimarkkinoilla, lisättiin keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla kyseisten tuotelajien osalta suoritetuista liiketoimista. Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan tai joita ei havaittu myydyn tavanomaisessa kaupankäynnissä, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista.

3.3.3   Vientihinta

(238)

Vientiä harjoittavat tuottajat veivät unioniin joko suoraan riippumattomille asiakkaille tai etuyhteydessä olevien yritysten kautta.

(239)

Tämän vuoksi vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

3.3.4   Vertailu

(240)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(241)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja/tai vientihintaa, jotta hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot voitiin ottaa huomioon perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

(242)

Oikaisuja tehtiin tarvittaessa kuljetus-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten, pakkausmaksujen, luottokustannusten, pankkimaksujen, palkkioiden ja myynti-, yleis- ja hallintokustannusten huomioon ottamiseksi.

3.3.5   Polkumyyntimarginaalit

(243)

Komissio vertasi vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(244)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit ilmaistaan prosentteina CIF unionin rajalla tullaamattomana -hinnoista, ja ne ovat seuraavat:

Yritys

Väliaikainen polkumyyntimarginaali

Yieh United Steel Co. ja

Tang Eng Iron Works Co., Ltd.

6,0 %

Walsin Lihwa Co.

7,5 %

Kaikki muut yritykset

7,5 %

(245)

Yhteistyöastetta tässä tapauksessa pidettiin korkeana, eikä muita vientiä harjoittavia tuottajia voitu yksilöidä. Tämän vuoksi komissio piti edustavana, että jäännöspolkumyyntimarginaali asetetaan sen vientiä harjoittavan tuottajan tasolle, jonka polkumyyntimarginaali oli korkein.

4.   VAHINKO

4.1   Unionin tuotannonalan ja unionin tuotannon määritelmä

(246)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjaksolla viisi tiedossa olevaa unionin tuottajaa (tuottajien ryhmää). Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(247)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 4,6 miljoonaa tonnia, mukaan luettuna kytkösmarkkinatuotanto. Komissio vahvisti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen eli Euroferiltä saadun tarkastetun kyselyvastauksen perusteella, ja tietoja verrattiin mahdollisuuksien mukaan otokseen valittujen unionin tuottajien tarkastettuihin kyselyvastauksiin.

(248)

Kuten 7 kappaleessa todettiin, otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli 78 prosenttia. Kaikki nämä tuottajat ovat vertikaalisesti integroituneita.

4.2   Unionin markkinoiden määrittäminen

(249)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja useiden unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(250)

Unionin tuotannonala on vertikaalisesti integroitunut ja kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja pidetään välituotteena tuotettaessa erilaisia suuremman lisäarvon jatkojalostustuotteita, varsinkin kylmävalssattuja tuotteita. Komissio totesi, että huomattava osa unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille.

(251)

Kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden ero on merkityksellisin vahinkoanalyysin kannalta, koska kytköskäyttöön tarkoitettuihin tuotteisiin ei kohdistu suoraa kilpailua tuonnista sen vuoksi, että ne myydään saman yrityksen tai yritysryhmän sisällä siirtohinnoilla, jotka asetetaan sisäisen hintapolitiikan perusteella ja jotka eivät näin ollen liity suoraan vapaiden markkinoiden hintoihin.

(252)

Sitä vastoin vapailla markkinoilla myytäviksi tarkoitetut tuotteet kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kanssa ja ne myydään vapaiden markkinoiden hinnoilla.

(253)

Jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio pyysi tietoja kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen koko tuotannosta ja todensi, oliko tuotanto tarkoitettu sisäiseen käyttöön vai vapaille markkinoille.

(254)

Komissio tarkasteli tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita pelkästään vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Nämä indikaattorit ovat: myyntimäärä ja myyntihinnat unionin markkinoilla; markkinaosuus; vientimäärä ja -hinnat; ja kannattavuus. Mikäli mahdollista ja asianmukaista, tämän tarkastelun tuloksia verrattiin kytkösmarkkinoita koskeviin tietoihin, jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saatiin kattava kuva.

(255)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen koko tuotanto, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö. Nämä muut taloudelliset indikaattorit ovat tuotanto; kapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste; investoinnit; varastot; työllisyys; tuottavuus; ja palkat. Ne riippuvat koko tuotantotoiminnasta riippumatta siitä, käytetäänkö kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat sisäisesti vai myydäänkö ne vapailla markkinoilla.

4.3   Unionin kulutus

4.3.1   Vapaiden markkinoiden kulutus unionin markkinoilla

(256)

Komissio määritteli unionin kulutuksen seuraavien perusteella: a) Euroferin tiedot, jotka koskevat unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myyntiä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa sekä suoraan että välillisesti ja joita on verrattu otokseen valittujen unionin tuottajien tietoihin; ja b) tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonti unioniin kaikista kolmansista maista Eurostatin ilmoittamien tietojen mukaan.

(257)

Unionin kulutus vapailla markkinoilla kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Kulutus unionin vapailla markkinoilla (tonnia)

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Kulutus unionin vapailla markkinoilla

1 221 444

1 213 398

1 205 651

1 219 231

Indeksi

100

99

99

100

Lähde: Eurofer, otokseen valitut unionin tuottajat ja Eurostat.

(258)

Unionin kulutus pysyi vakaana tarkastelujaksolla.

4.3.2   Kulutus unionin kytkösmarkkinoilla

(259)

Komissio määritti unionin kytkösmarkkinoiden kulutuksen kaikkien unionin tiedossa olevien tuottajien kytkösmarkkinakäytön perusteella. Kulutus unionin kytkösmarkkinoilla kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 3

Kulutus unionin kytkösmarkkinoilla (tonnia)

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Kulutus unionin kytkösmarkkinoilla

3 627 275

3 741 880

3 703 555

3 607 752

Indeksi

100

103

102

99

Lähde: Eurofer.

(260)

Kytköskulutus unionin markkinoilla pysyi melko vakaana: tarkastelujaksolla oli vain vähäistä vaihtelua ja tutkimusajanjaksolla laskua oli alle 1 prosentti.

4.3.3   Kokonaiskulutus

(261)

Kun nämä kaksi edellä olevaa taulukkoa yhdistetään, saadaan kokonaiskulutus (kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutus yhteensä), joka kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Kokonaiskulutus (kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden kulutus) (tonnia)

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Unionin kokonaiskulutus

4 848 718

4 955 278

4 909 206

4 826 983

Indeksi

100

102

101

100

Lähde: Eurofer, otokseen valitut unionin tuottajat ja Eurostat.

(262)

Edellä olevasta taulukosta käy ilmi, että kokonaiskulutus noudatteli samaa suuntausta kuin vapaiden markkinoiden ja kytkösmarkkinoiden kulutus eli se pysyi vakaana tarkastelujaksolla. Kokonaiskulutus oli myös samassa linjassa unionin kokonaistuotannon kanssa (ks. taulukko 7).

4.4   Tuonti asianomaisista maista

4.4.1   Asianomaisista maista tulevan tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi

(263)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti, olisiko asianomaisista maista peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuontia arvioitava kumulatiivisesti.

(264)

Säännöksen mukaan tuonti useammasta kuin yhdestä maasta on arvioitava kumulatiivisesti ainoastaan, jos päätellään, että

a)

kustakin maasta tapahtuvan tuonnin suhteen osoitettu polkumyyntimarginaali on 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua vähimmäistasoa suurempi ja jos yhdestäkään maasta tapahtuvan tuonnin määrä ei ole merkityksetön ja

b)

tuonnin vaikutusten kumulatiivinen arviointi on asianmukaista ottaen huomioon tuotavien tuotteiden ja unionin samankaltaisen tuotteen väliset kilpailuedellytykset.

(265)

Kustakin kolmesta asianomaisesta maasta tulevaan tuontiin liittyvät polkumyyntimarginaalit esitetään tiivistettynä 91, 218 ja 241 kappaleessa. Ne kaikki ylittävät perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdassa säädetyn vähimmäistason.

(266)

Kustakin kolmesta asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ei ollut vähäpätöinen. Tuonnin markkinaosuus verrattuna vapaiden markkinoiden kulutukseen tutkimusajanjaksolla oli Kiinan osalta 18,3 prosenttia, Indonesian osalta 9,1 prosenttia ja Taiwanin osalta 3,0 prosenttia.

(267)

Kilpailuolosuhteet kustakin kolmesta asianomaisesta maasta polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä sekä tämän tuonnin ja unionin samankaltaisen tuotteen välillä olivat samanlaiset. Indonesiasta, Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevat kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat kilpailivat keskenään, kun ne tuotiin myytäväksi unionin markkinoilla, sekä unionin tuotannonalan tuottaman samankaltaisen tuotteen kanssa, koska niitä kaikkia myydään samanlaisille asiakasryhmille.

(268)

Vireillepanon yhteydessä esittämissään huomautuksissa STSS väitti, että tuontia Kiinasta ei pitäisi tarkastella kumulatiivisesti, koska se on kehittynyt eri tavalla määrän ja hintojen osalta. Se väitti, että Kiinasta tuleva tuonti väheni asteittain tarkastelujaksolla ja sen hinnat kohosivat, etenkin vuonna 2017.

(269)

On totta, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujaksolla, mutta ne alittivat merkittävästi unionin tuotannonalan myyntihinnat koko tarkastelujakson ajan. Myös Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi, ja sen markkinaosuus oli yli 16 prosenttia koko jakson ajan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että asianomaisista maista tuleva tuonti oli keskinäisessä kilpailussa perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdan b alakohdan mukaisesti. Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä (ks. taulukko 5: indeksi oli 135 vuonna 2017, 129 vuonna 2018 ja 114 tutkimusajanjaksolla). Samaan aikaan Indonesiasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi jyrkästi (indeksit olivat 16, 42 726 ja 106 202). Absoluuttisina määrinä tarkasteltuna Indonesiasta tulevan tuonnin määrän lisääntyminen oli suurempaa kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrän väheneminen vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä. Taiwanista tulevan tuonnin määrä lisääntyi vakaasti vuosien 2017 ja 2018 välillä mutta väheni sitten tutkimusajanjaksolla (indeksit olivat 137, 173 ja 128). Tuonti asianomaisista maista yhteensä lisääntyi jatkuvasti tarkastelujaksolla (indeksi oli 100 vuonna 2016, yli 136 vuonna 2017, 156 vuonna 2018 ja 166 tutkimusajanjaksolla).

(270)

Sen vuoksi ja vastoin STSS:n väitettä kaikki perusasetuksen 3 artiklan 4 kohdassa esitetyt perusteet täyttyivät ja asianomaisista maista tulevaa tuontia tarkasteltiin kumulatiivisesti vahingon määrittämistä varten.

4.4.2   Asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus

(271)

Komissio määritti tuonnin määrän Eurostatin tietojen perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla tuonnin määrää unionin vapaiden markkinoiden kulutukseen.

(272)

Tuonti asianomaisista maista unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontimäärä (tonnia) ja markkinaosuus

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Kiina

194 962

263 858

250 633

222 802

Indeksi

100

135

129

114

Markkinaosuus

16,0 %

21,7 %

20,8 %

18,3 %

Indeksi

100

136

130

114

Indonesia

105

17

44 863

111 512

Indeksi

100

16

42 726

106 202

Markkinaosuus

0,0 % (86)

0,0 % (87)

3,7 %

9,1 %

Indeksi

100

100  (88)

43 286

106 395

Taiwan

28 992

39 739

50 058

36 910

Indeksi

100

137

173

127

Markkinaosuus

2,4 %

3,3 %

4,2 %

3,0 %

Indeksi

100

138

175

128

Asianomaiset maat yhteensä

224 059

303 613

345 554

371 224

Indeksi

100

136

154

166

Markkinaosuus

18,3 %

25,0 %

28,7 %

30,4 %

Indeksi

100

136

156

166

Lähde: Eurostat.

(273)

Tuonti asianomaisista maista lisääntyi 66 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sen osuus oli yli 30 prosenttia unionin vapaiden markkinoiden kulutuksesta tutkimusajanjaksolla.

4.4.3   Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat ja hinnan alittavuus

(274)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen perusteella. Asianomaisista maista unioniin tulevan tuonnin painotetut keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 6

Asianomaisista maista tulevan tuonnin hinta (euroa/tonni)

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Kiina

1 503

1 827

1 826

1 820

Indeksi

100

122

121

121

Indonesia

2 203

2 152

1 688

1 645

Indeksi

100

98

77

75

Taiwan

1 550

1 813

1 954

1 943

Indeksi

100

117

126

125

Asianomaiset maat yhteensä

1 510

1 826

1 827

1 780

Indeksi

100

121

121

118

Lähde: Eurostat.

(275)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat kohosivat tarkastelujaksolla 21 prosenttia ja Taiwanista 25 prosenttia, mutta Indonesiasta tulevan tuonnin hinnat putosivat merkittävästi, 25 prosenttia (asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat kohosivat keskimäärin 18 prosenttia). Yleisestä kohoamisesta huolimatta asianomaisista maista tulevan tuonnin hinnat pysyivät jatkuvasti unionin tuotannonalan hintoja alempina samalla kaudella (ks. taulukko 11).

(276)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

a)

otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan etuyhteydettömiltä asiakkailta unionin vapailla markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset myyntihinnat, jotka on oikaistu noudettuna lähettäjältä -tasolle; ja

b)

vastaavat asianomaisten maiden yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta unionin markkinoilla veloittamat tuotelajikohtaiset painotetut keskimääräiset hinnat (89), jotka on määritetty CIF-tasolla ja oikaistu asianmukaisesti tuonnin jälkeisten kustannusten huomioon ottamiseksi.

(277)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, vertailtiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Se osoitti painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaalin olevan 10,7 prosenttia Indonesiasta tulevassa tuonnissa, 9,3 prosenttia Kiinasta tulevassa tuonnissa ja 4,1 prosenttia Taiwanista tulevassa tuonnissa.

4.5   Unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne

4.5.1   Yleisiä huomautuksia

(278)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(279)

Kuten 7 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(280)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit kaikkiin unionin tuottajiin liittyvään Euroferin kyselyvastaukseen sisältyvien ja asianmukaisesti tarkastettujen tietojen perusteella. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit kolmen otokseen valitun unionin tuottajan kyselylomakevastauksiin sisältyvien ja asianmukaisesti tarkastettujen tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(281)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, varastot, työllisyys, tuottavuus ja polkumyyntimarginaalin suuruus.

(282)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, työvoimakustannukset, kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto.

4.5.2   Makrotaloudelliset indikaattorit

4.5.2.1   Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(283)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Unionin kokonaistuotanto (tonnia)

4 786 053

4 807 793

4 768 710

4 636 995

Indeksi

100

100

100

97

Tuotantokapasiteetti (tonnia)

6 967 785

6 937 585

7 025 230

7 057 282

Indeksi

100

100

101

101

Kapasiteetin käyttöaste

69 %

69 %

68 %

66 %

Indeksi

100

101

99

96

Lähde: Eurofer.

(284)

Unionin tuotannonalan tuotantomäärä oli vakaa vuoteen 2018 asti, minkä jälkeen se laski 3 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Ilmoitetut kapasiteettiluvut viittaavat tosiasialliseen kapasiteettiin, mikä tarkoittaa sitä, että tuotannonalan normeina pitämät käynnistysaikaa, huoltoa, pullonkauloja ja muita tavanomaisia seisokkeja koskevat oikaisut on otettu huomioon. Tämän perusteella tuotantokapasiteetti pysyi käytännössä vakaana: se kasvoi marginaalisesti 1 prosentin tarkastelujaksolla.

(285)

Vähentyneen tuotannon ja hieman kasvaneen kapasiteetin seurauksena kapasiteetin käyttöaste aleni 4 prosenttia tarkastelujaksolla ja oli jatkuvasti alle 70 prosenttia.

4.5.2.2   Myyntimäärä ja markkinaosuus

(286)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntimäärä ja markkinaosuus vapailla markkinoilla

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Unionin tuotannonalan myyntimäärä vapailla markkinoilla (tonnia)

869 660

775 692

735 596

754 334

Indeksi

100

89

85

87

Markkinaosuus unionin vapaiden markkinoiden kulutuksesta

71,2 %

63,9 %

61,0 %

61,9 %

Indeksi

100

90

86

87

Lähde: Eurofer ja Eurostat.

(287)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä vapailla markkinoilla väheni 13 prosenttia tarkastelujaksolla.

(288)

Myös unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni merkittävästi, lähes 10 prosenttiyksikköä, vaikka kulutus unionissa pysyi vakaana tarkastelujaksolla.

(289)

Kytköskaupan määrä ja markkinaosuus unionin markkinoilla kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Kytköskaupan määrä ja markkinaosuus (tonnia)

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Kytköskaupan määrä unionin markkinoilla

3 627 275

3 741 880

3 703 555

3 607 752

Indeksi

100

103

102

99

Unionin tuotannonalan kokonaistuotanto

4 786 053

4 807 793

4 768 710

4 636 995

Indeksi

100

100

100

97

Kytkösmarkkinoiden osuus unionin kokonaistuotannosta

75,8 %

77,8 %

77,7 %

77,8 %

Indeksi

100

103

102

103

Lähde: Eurofer.

(290)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan määrä (unionin tuotannonalan jatkojalostusta varten pitämät kuumavalssatut teräslevyt ja -kelat) unionin markkinoilla pysyi vakaana eli noin 3,6 miljoonassa tonnissa tarkastelujaksolla.

(291)

Unionin tuotannonalan kytköskaupan markkinaosuus (prosentteina unionin kokonaistuotannosta) kohosi hieman vuonna 2017 ja pysyi sitten vakaana noin 78 prosentissa loppukauden ajan.

(292)

Kun otetaan huomioon vakaa suuntaus unionin kytkösmarkkinoilla tarkastelujaksolla, unionin tuotannonalan myynnin väheneminen oli näin ollen seurausta asianomaisista maista tulevan tuonnin aiheuttamasta lisääntyneestä paineesta.

4.5.2.3   Kasvu

(293)

Edellä esitetyt tuotantoa, myyntimääriä ja markkinaosuutta koskevat luvut – joiden kaikkien suuntaus oli laskeva tarkastelujaksolla – osoittavat, että unionin tuotannonala ei pystynyt kasvamaan sen enempää absoluuttisesti kuin suhteessa kulutukseenkaan.

4.5.2.4   Työllisyys ja tuottavuus

(294)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Työllisyys ja tuottavuus

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Työntekijöiden lukumäärä

2 274

2 266

2 303

2 372

Indeksi

100

100

101

104

Tuottavuus (tonnia/työntekijä)

2 104

2 122

2 070

1 955

Indeksi

100

101

98

93

Lähde: Eurofer.

(295)

Kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuotantoon liittyvä unionin tuotannonalan työllisyystaso kohosi hieman eli 4 prosenttia tarkastelujaksolla. Tuotannon vähäisen alenemisen vuoksi unionin tuotannonalan työvoiman tuottavuus (mitattuna vuodessa tuotettuina tonneina työntekijää kohti) pieneni merkittävästi tarkastelujaksolla.

4.5.2.5   Polkumyyntimarginaalin suuruus

(296)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

4.5.3   Mikrotaloudelliset indikaattorit

4.5.3.1   Hinnat ja niihin vaikuttavat tekijät

(297)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Myyntihinnat unionissa

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Keskimääräinen yksikkömyyntihinta vapailla markkinoilla (euroa/tonni)

1 699

2 019

2 072

1 991

Indeksi

100

119

122

117

Yksikkökohtainen tuotantokustannus (euroa/tonni)

1 581

1 795

1 929

1 894

Indeksi

100

114

122

120

Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat.

(298)

Keskimääräiset yksikkökohtaiset myyntihinnat kohosivat tarkastelujaksolla 17 prosenttia, mikä ei riittänyt kattamaan tuotantokustannusten kohoamista (20 %) samalla kaudella. Kustannusten kehityksen taustalla oli suureksi osaksi raaka-aineiden, kuten nikkelin, molybdeenin ja kromin, hintojen merkittävä kohoaminen. Unionin tuotannonala pystyi siirtämään tämän kustannusten kohoamisen suhteellisesti myyntihintoihinsa vuosina 2016–2018, mutta tutkimusajanjaksolla se ei kyennyt siirtämään kustannusten kohoamista täysin hintoihin, koska kustannukset kohosivat enemmän kuin hinnat.

4.5.3.2   Työvoimakustannukset

(299)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti (euroa)

62 423

61 712

60 037

61 534

Indeksi

100

99

96

99

Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat.

(300)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti putosivat 4 prosenttia vuoteen 2018 asti ja kohosivat jälleen tutkimusajanjaksolla, joskin tasolle, joka oli edelleen 1 prosenttia alle vuoden 2016 tason. Tämä osoittaa, että unionin tuottajat pystyivät alentamaan työvoimakustannuksia heikkenevistä markkinaolosuhteista huolimatta.

4.5.3.3   Varastot

(301)

Unionin tuotannonalan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Varastot

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Loppuvarastot (tonnia)

147 341

152 089

147 018

118 543

Indeksi

100

103

100

80

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta

3,1 %

3,2 %

3,1 %

2,6 %

Indeksi

100

103

100

83

Lähde: Eurofer.

(302)

Loppuvarastot pienenivät tarkastelujakson aikana 20 prosenttia. Unionin tuotannonala tuottaa useimpia samankaltaisen tuotteen lajeja käyttäjien tilausten perusteella. Sen vuoksi varastoja ei voida pitää merkittävänä vahinkoindikaattorina tuotannonalalla. Tätä tukee myös analyysi loppuvarastojen kehityksestä ilmaistuna prosentteina tuotannosta. Kuten edellä esitetään, indikaattori pysyi suhteellisen vakaana tarkastelujaksolla ja oli noin 3 prosenttia tuotantomäärästä.

4.5.3.4   Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

Taulukko 14

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Etuyhteydettömille asiakkaille unionissa tapahtuneen myynnin kannattavuus (% liikevaihdosta)

7,2 %

10,2 %

5,1 %

3,5 %

Indeksi

100

142

71

49

Kassavirta (euroa)

20 214 740

48 032 998

25 074 879

–18 363 974

Indeksi

100

238

124

–91

Investoinnit (euroa)

29 376 840

47 908 280

48 154 124

46 211 563

Indeksi

100

163

164

157

Investointien tuotto

4,8 %

8,5 %

3,1 %

0,2 %

Indeksi

100

179

65

4

Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat.

(303)

Komissio määritti unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(304)

Kannattavuus putosi vuoden 2016 tasolta 7,2 prosentista 3,5 prosenttiin tutkimusajanjaksolla. Tämä pudotus tapahtui samaan aikaan, kun asianomaisista maista unionin tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla tulevan tuonnin määrä lisääntyi (ks. 276 kappale). Investointien tuotto noudatteli samaa laskevaa suuntausta.

(305)

Nettokassavirta kehittyi suureksi osaksi samalla tavalla kuin kannattavuus ja investointien tuotto. Se oli positiivinen vuosina 2016–2018 (huippu vuonna 2017) ja kääntyi negatiiviseksi tutkimusajanjaksolla, kun kannattavuus oli alimmillaan tarkastelujaksolla.

(306)

Vuotuisten investointien taso kohosi tarkastelujaksolla 57 prosenttia. Investointien kohonnut taso ei kuitenkaan näkynyt vastaavana kapasiteetin kasvuna (ks. taulukko 7). Näin ollen investoinneilla pyrittiin vain säilyttämään olemassa oleva kapasiteetti ja korvaamaan tarvittavia tuotantoresursseja.

4.5.4   Vahinkoa koskevat päätelmät

(307)

Kulutus pysyi vakaana tarkastelujaksolla. Unionin tuottajien markkinaosuus kuitenkin pieneni 71,2 prosentista 61,9 prosenttiin.

(308)

Otokseen valittujen unionin tuottajien taloudelliset indikaattorit osoittavat, että unionin tuotannonalan tuotantokustannukset kohosivat (+ 20 %) hieman enemmän kuin sen keskimääräiset myyntihinnat (+ 17 %), mikä tarkoitti sitä, että unionin tuotannonala ei kyennyt siirtämään kustannusten kohoamista täysin asiakkaiden maksettavaksi. Tämän seurauksena voitot putosivat tarkastelujakson aikana merkittävästi 7,2 prosentista (vuosi 2016) 3,5 prosenttiin (tutkimusajanjakso). Samanlainen negatiivinen kehityssuunta on nähtävissä muiden taloudellisten indikaattoreiden, investointien tuoton ja kassavirran suhteen.

(309)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä väheni 13 prosenttia ja tuotantomäärä 3 prosenttia tarkastelujaksolla. Eroa selittää kytkösmarkkinoiden merkitys unionin tuotannonalalle, joskaan kytkösmarkkinat eivät kasvaneet tarkastelujaksolla. Kapasiteetin käyttöaste oli jatkuvasti alle 70 prosenttia ja putosi 3 prosenttiyksikköä tarkastelujaksolla (66 % tutkimusajanjaksolla).

(310)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

5.   SYY-YHTEYS

(311)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Lisäksi komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisista maista polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Näitä tekijöitä ovat muun muassa seuraavat: tuonti kolmansista maista, unionin tuotannonalan vientitoiminta, tuotantokustannusten kohoaminen, kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen kysynnän väheneminen unionissa vuonna 2018 sekä unionin tuottajien osittainen turvautuminen kytköstuotantoon.

5.1   Polkumyyntituonnin vaikutukset

(312)

Kaikista kolmesta asianomaisesta maasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat, ja hinnan alittavuuden marginaali Taiwanin osalta oli 4,1 prosenttia, Kiinan osalta 9,3 prosenttia ja Indonesian osalta 10,7 prosenttia (keskimäärin 9,5 prosenttia) tutkimusajanjaksolla. Unionin tuotannonala ei näin ollen kyennyt ottamaan huomioon tuotantokustannusten kohoamista unionin myyntihinnoissaan, mikä osoittaa asianomaisen tuonnin aiheuttaman hintapaineen. Tilanteella oli vakava vaikutus unionin tuotannonalan kannattavuuteen, joka putosi erittäin alhaiselle tasolle tutkimusajanjaksolla.

5.2   Muiden tekijöiden vaikutukset

5.2.1   Tuonti kolmansista maista

(313)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ja hinnat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 15

Maa

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Korean tasavalta

Määrä (tonnia)

64 995

32 949

35 535

33 191

Indeksi

100

51

55

51

Markkinaosuus

5,3 %

2,7 %

2,9 %

2,7 %

Indeksi

100

51

55

51

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 404

1 697

1 695

1 654

Indeksi

100

121

121

118

Etelä-Afrikka

Määrä (tonnia)

25 803

29 123

25 923

27 494

Indeksi

100

113

100

107

Markkinaosuus

2,1 %

2,4 %

2,2 %

2,3 %

Indeksi

100

114

102

107

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 436

1 649

1 671

1 728

Indeksi

100

115

116

120

Muut kolmannet maat

Määrä (tonnia)

36 926

72 022

63 043

32 989

Indeksi

100

195

171

89

Markkinaosuus

3,0 %

5,9 %

5,2 %

2,7 %

Indeksi

100

196

173

89

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 837

1 931

2 084

2 302

Indeksi

100

105

113

125

Kaikki kolmannet maat yhteensä asianomaisia maita lukuun ottamatta

Määrä (tonnia)

127 725

134 093

124 501

93 674

Indeksi

100

105

97

73

Markkinaosuus

10,5 %

11,1 %

10,3 %

7,7 %

Indeksi

100

106

99

73

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 536

1 813

1 887

1 904

Indeksi

100

118

123

124

Lähde: Eurostat.

(314)

Tarkastelujakson aikana kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus pieneni 27 prosenttia (eli lähes 3 prosenttiyksikköä) niin, että se oli 7,7 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Koska asianomaiset maat kasvattivat samalla kaudella markkinaosuuttaan 66 prosentilla (ks. 273 kappale ja taulukko 5), unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetys johtuu asianomaisten maiden markkinaosuuden jyrkästä kasvusta.

(315)

Tuontimäärä Koreasta väheni voimakkaasti tarkastelujaksolla, ja sen markkinaosuus lähes puolittui ja putosi vain 2,7 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Koreasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kohosi 18 prosenttia tarkastelujaksolla, hieman vähemmän kuin kaikista kolmansista maista tulevan tuonnin hinta yhteensä, asianomaisia maita lukuun ottamatta (24 %). Tuonti Etelä-Afrikasta oli vakaata tarkastelujaksolla mutta sen myyntihinta oli korkeampi kuin asianomaisista maista tulevan tuonnin hinta, eikä sen markkinaosuus ollut missään vaiheessa yli 2,5 prosenttia.

(316)

Näin ollen komissio päätteli alustavasti, että tuonti muista maista ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.2.2   Unionin tuotannonalan vientitulos

(317)

Unionin tuotannonalan viennin määrä ja hinta kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 16

 

2016

2017

2018

Tutkimusajanjakso

Vientimäärä (tonnia)

125 237

151 305

156 620

141 448

Indeksi

100

121

125

113

Keskimääräinen hinta (euroa/tonni)

1 745

1 909

1 940

1 992

Indeksi

100

109

111

114

Lähde: Otokseen valitut unionin tuottajat, Eurofer.

(318)

Unionin tuotannonala pystyi kasvattamaan vientimääräänsä 13 prosenttia tarkastelujaksolla. Vientimyynnin lisääntyminen noin 16 000 tonnilla tutkimusajanjakson aikana tarkastelujakson alkuun verrattuna kalpenee siihen nähden, että myynnin menetys unionin markkinoilla oli 115 000 tonnia samalla kaudella. Lisäksi unionin tuottajat kykenivät nostamaan viennin yksikköhintoja 14 prosenttia samalla kaudella. Tuotannonalan vientimyynnillä pystyttiin siten kompensoimaan vain erittäin vähäisessä määrin määrien ja hintojen negatiivista kehitystä unionin markkinoilla. Vastoin yhden asianomaisen osapuolen väitettä unionin tuotannonalan vientitulos oli tällä perusteella kuitenkin positiivinen eikä voinut vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

5.2.3   Muut tekijät

(319)

Tuotantokustannukset tuotettua kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tonnia kohti kohosivat 20 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. taulukko 11). Tämä johtui pääasiassa raaka-ainekustannusten voimakkaasta kohoamisesta, mikä vaikutti tuottajiin maailmanlaajuisesti. Erityisesti nikkelin, joka on toiseksi tärkein tuotantopanos useille unionin tuottajille, hinta kohosi alle 9 000 USD:sta (alkuvuosi 2016) yli 15 000 USD:iin (vuoden 2018 puoliväli) ja oli yli 12 500 USD kesäkuussa 2019. Unionin tuotannonala kykeni aluksi siirtämään kustannuksen kohoamisen myyntihintoihinsa, mutta tämä johti merkittävään markkinaosuuden menetykseen ja kannattavuuden putoamiseen. Tutkimusajanjaksolla tämä ei ollut enää mahdollista polkumyyntituonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi. Näin ollen kannattavuus heikkeni dramaattisesti eli 51 prosenttia tarkastelujaksolla.

(320)

Useat osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalan tilanteen heikkeneminen vuoden 2018 jälkipuoliskolla johtui kysynnän supistumisesta, joka puolestaan aiheutui suojatoimenpiteiden lähestyvästä käyttöönotosta, minkä seurauksena ostot keskittyivät vuoden alkupuoliskolle, sekä globaalien teräsmarkkinoiden kausivaihteluista vuoden jälkipuoliskolla. Toisin kuin väitettiin, tutkimuksessa ei tullut esiin kulutuksen supistumista unionin markkinoilla vaan unionin tuotannonalan jyrkkä markkinaosuuden menetys, joka johtui tuonnin nopeasta kasvusta (ks. 4.4.2 jakso ja taulukot 5 ja 8). Komissio ei myöskään kyennyt yhdistämään supistumista suojatoimenpiteisiin. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(321)

Useat osapuolet väittivät, että unionin tuotannonala ei olisi kiinnostunut tai olisi kiinnostunut vain vähäisemmässä määrin myymään tarkasteltavana olevaa tuotetta vapailla markkinoilla, koska se pitää kytköstuotantoa ensisijaisena. Vaikka jatkojalostusmarkkinat ovatkin tärkeät unionin tuotannonalalle, se myy tarkasteltavana olevaa tuotetta merkittäviä määriä myös vapailla markkinoilla, ja sillä on edelleen merkittävästi käytettävissä olevaa kapasiteettia tuotannon ja myynnin lisäämiseksi. Unionin kytkösmarkkinat eivät myöskään ole kasvaneet tarkastelujaksolla. Näistä syistä väite hylättiin.

(322)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy oli unionin ylikapasiteetti. Tutkimuksessa kuitenkin vahvistettiin, että unionin tuotannonalan kokonaistuotantokapasiteetti pysyi vakaana (+ 1 %) tarkastelujaksolla, toisin kuin Kiinan ja Indonesian, jotka ovat kasvattaneet merkittävää ylikapasiteettia voidakseen viedä tästä saatavan tuotoksen unioniin, ja näin ne ovat syöneet unionin tuottajien markkinaosuutta. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(323)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että koska unionin tuotannonala (ja terässektori maailmanlaajuisesti) suoriutui poikkeuksellisen hyvin vuonna 2017, etenkin voittojen kannalta tarkasteltuna, tuloksen heikkeneminen vuonna 2018 oli vain luonnollinen seuraus. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin alustavasti tiettyjen vahinkoindikaattoreiden merkittävä heikkeneminen tarkastelujakson alun ja lopun välillä, mikä tarkoittaa sitä, että heikkeneminen alkoi vuonna 2016 eikä vuonna 2017. Vuoteen 2016 verrattuna kannattavuus puolittui ja unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus unionin markkinoilla pienenivät 13 prosenttia. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(324)

Kaksi asianomaista osapuolta väitti, että samankaltaisen tuotteen unionin tuottajille EU:n tiukkojen ympäristövaatimusten täyttämisestä aiheutuvat lisäkustannukset heikentävät unionin tuottajien kilpailukykyä unionin markkinoilla. Tästä väitteestä komissio katsoo, että unionin korkeita ympäristövaatimuksia ei voida pitää itseaiheutettuna vahingon syynä. EU:n korkeat ympäristövaatimukset otetaan päin vastoin huomioon tavoitehintaa koskevissa laskelmissa. Näin ollen tämä väite hylättiin.

(325)

Yhden asianomaisen osapuolen väitteen mukaan sekä unionin tuotannonalan hinnat että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat ovat kohonneet, minkä vuoksi Kiinasta tuleva tuonti ei voi olla vahingon syy. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyttelivät kuitenkin jatkuvasti ja merkittävästi alle unionin tuotannonalan keskimääräisten hintojen ja alittivat unionin hinnat myös tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin määrä lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla, mikä lisäsi hintapainetta. Näin ollen tämä väite hylättiin.

5.3   Syy-yhteyttä koskevat päätelmät

(326)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio vahvisti alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja asianomaisista maista polkumyynnillä tulevan tuonnin välillä on syy-yhteys.

(327)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Muiden yksilöityjen tekijöiden, kuten kolmansista maista tulevan tuonnin, unionin tuotannonalan vientitoiminnan, tuotantokustannusten kohoamisen, kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen kysynnän vähenemisen vuonna 2018, unionin tuottajien osittaisen turvautumisen kytköstuotantoon, unionin ylikapasiteetin globaalin ylikapasiteetin seurauksena, poikkeuksellisen suotuisten markkinaolosuhteiden vuonna 2017, unionin tuottajille aiheutuvien ympäristökustannusten ja Kiinasta tulevan tuonnin hintojen kohoamisen, ei alustavasti havaittu heikentävän syy-yhteyttä, vaikka otettaisiin huomioon niiden yhteisvaikutus.

6.   TOIMENPITEIDEN TASO

(328)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(329)

Nyt käsillä olevassa tapauksessa valituksen tekijät väittivät, että perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä esiintyi kahdessa tutkimuksen kohteena olevassa maassa eli Indonesiassa ja Kiinassa. Näitä maita koskeva arviointi sisältyy 6.2 jaksoon.

6.1   Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu Taiwanin osalta

(330)

Komissio määritti ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja vääristymiä. Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILOn yleissopimuksista, ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(331)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti komissio otti huomioon tavoitevoiton määrittämiseksi seuraavat tekijät: kannattavuustaso ennen tutkimuksen kohteena olevasta maasta peräisin olevan tuonnin kasvua, kannattavuustaso, joka tarvitaan täysimääräisten kustannusten ja investointien, tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) ja innovoinnin kattamiseen, sekä kannattavuustaso, jollaista voidaan odottaa normaaleissa kilpailuolosuhteissa. Unionin tuotannonala väitti, että vuosi 2017 soveltui tavoitevoiton määrittämiseen. Komissio katsoo, että vuosi 2017 oli poikkeuksellisen hyvä vuosi tuotannonalalle ja että otokseen valittujen unionin tuottajien kyseisenä vuonna saama voitto (10,2 %) on todennäköisesti vääristynyt, jos sitä käytetään tavoitevoittona. Lisäksi tuonnin markkinaosuus vuonna 2017 oli jo 29,1 prosenttia. Vuonna 2016 sitä vastoin tuonnin markkinaosuus oli merkittävästi pienempi kuin vuonna 2017 (21,5 %). Muiden tietojen puutteessa komissio päätti käyttää alustavasti tavoitevoittona keskimääräistä voitto, joka saatiin vuosina 2016 ja 2017. Kyseinen voitto on 8,7 prosenttia.

(332)

Komissio arvioi perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti yhden unionin tuottajan väitteen, joka koski suunniteltuja investointeja, joita ei ollut toteutettu tarkastelujaksolla. Saadun asiakirjanäytön perusteella komissio hyväksyi alustavasti väitteen ja lisäsi vastaavan summan kyseisen unionin tuottajan vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(333)

Komissio arvioi 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niiden pöytäkirjoista, joissa unioni on sopimuspuolena, johtuvat tulevat kustannukset, jotka aiheutuvat unionin tuotannonalalle 11 artiklan 2 kohdan mukaisen toimenpiteen soveltamiskauden aikana. Komissio vahvisti saatavilla olevan näytön perusteella lisäkustannusten olevan 1,5–6 euroa tonnia kohti, ja tämä lisättiin vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan.

(334)

Tällä perusteella komissio laski unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan lisäämällä edellä mainitun 8,7 prosentin voittomarginaalin ja 7 artiklan 2 c ja 2 d kohdan mukaiset oikaisut otokseen valittujen unionin tuottajien tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla.

(335)

Sen jälkeen komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä asianomaisten maiden yhteistyössä toimineiden ja tarkastettujen vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa sekä otokseen valittujen unionin tuottajien unionin vapailla markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymien samojen tuotelajien painotettua keskimääräistä vahinkoa aiheuttamatonta hintaa. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(336)

Näiden laskelmien tulos esitetään seuraavassa taulukossa:

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Viitehinnan alittavuuden marginaali (%)

Taiwan

Yieh United Steel Co. ja

Tang Eng Iron Works Co., Ltd.

6,0

24,1

Taiwan

Walsin Lihwa Co.

7,5

18,3

Taiwan

Kaikki muut yritykset

7,5

24,1

6.2   Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseen riittävän marginaalin tarkastelu Indonesian ja Kiinan osalta

6.2.1   Polkumyyntimarginaalin ja viitehinnan alittavuuden marginaalin vertailu

(337)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin Indonesian ja Kiinan osalta, oliko alustavasti vahvistettu polkumyyntimarginaali suurempi kuin unionin tuotannonalalle koituneen vahingon poistamiseksi riittävä marginaali. Tätä varten verrattiin yhteistyössä toimineiden indonesialaisten ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa sekä 6.1 jaksossa selitetyllä tavalla muodostettua unionin tuotannonalan tavoitehintaa. Näiden laskelmien tulos esitetään seuraavassa taulukossa:

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali (%)

Viitehinnan alittavuuden marginaali (%)

Indonesia

PT Indonesia Guang Ching Nickel and Stainless Steel Industry

PT Indonesia Tsingshan Stainless Steel

19,2

17,0

Kiina

Shanxi Taigang Stainless Steel Co., Ltd.

108,4

18,9

Kiina

Fujian Fuxin Special Steel Co., Ltd

55,6

14,5

Kiina

Xiangshui Defeng Metals Co., Ltd

87,9

17,4

Kiina

Fujian Dingxin Technology Co., Ltd.

87,9

17,4

Kiina

Kaikki muut yritykset

108,4

18,9

(338)

Koska indonesialaisille ja kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille laskettu viitehinnan alittavuuden marginaali oli alempi kuin polkumyyntimarginaali, komissio arvioi, liittyikö tarkasteltavana olevaan tuotteeseen raaka-aineita koskevia vääristymiä perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan nojalla.

6.2.2   Raaka-aineisiin liittyvät vääristymät

(339)

Valituksen tekijä esitti valituksessa riittävästi näyttöä, että Indonesiassa ja Kiinassa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Kuten vireillepanoilmoituksessa todettiin, arvioidessaan Indonesiaa ja Kiinaa koskevien toimenpiteiden asianmukaista tasoa komissio tarkasteli perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan piiriin kuuluvia väitettyjä vääristymiä ja mahdollisia muita vääristymiä Indonesiassa ja Kiinassa.

(340)

Raaka-aineet, joihin tällaisten vääristyminen väitettiin vaikuttavan, ovat nikkeli (ferronikkeli, nikkeliä sisältävä harkkorauta, nikkelimalmi, nikkeliromu), hiili ja teräsromu Indonesiassa sekä ruostumaton teräsromu, kromi, koksikivihiili, ferrokromi, ferropii, ruostumaton raaka-teräs ja vanadiini Kiinassa.

(341)

Komissio yksilöi näistä raaka-aineista ne pääraaka-aineet, joita kukin otokseen valittu vientiä harjoittava tuottaja käyttää tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa. Komissio piti pääraaka-aineina niitä, joiden osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on vähintään 17 prosenttia.

a)   Indonesia

(342)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Indonesiassa esiintyi seuraavan muotoisia perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineita koskevia vääristymiä tutkimusajanjakson aikana: nikkelipitoisuudeltaan vähintään 1,7-prosenttisen nikkelimalmin vientikielto (90), nikkelipitoisuudeltaan alle 1,7-prosenttisen nikkelimalmin vientiin sovellettava 10 prosentin vero (91), nikkelipitoisuudeltaan alle 1,7-prosenttiseen nikkelimalmiin sovellettava lupavaatimus (92) ja tosiasiallinen vientikiintiö (93) sekä ferronikkeliin ja nikkeliä sisältävään harkkorautaan sovellettava tosiasiallinen lupavaatimus (94).

(343)

Tutkimuksessa vahvistettiin lisäksi, että nikkelimalmin osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kaikista tuotantokustannuksista oli yli 17 prosenttia.

(344)

Tutkimuksessa pääteltiin perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti, että nikkelimalmista maksettu hinta oli merkittävästi alempi (yli 30 %) kuin hinta edustavilla kansainvälisillä markkinoilla.

(345)

Komissio vertasi indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien ostohintaa nikkelipitoisuudeltaan 1,8-prosenttisen nikkelimalmin FOB-hintaan Filippiineillä (95). Komissio piti Filippiinien hintaa vertailuun soveltuvana, koska sekä Filippiinit että Indonesia ovat maita, joissa on maailman suurimmat nikkelimalmivarannot (96). Lisäksi nikkelimalmin nikkelipitoisuus näillä edustavilla kansainvälisillä markkinoilla oli hyvin samanlainen kuin indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien ostaman nikkelimalmin keskimääräinen nikkelipitoisuus. Komissio katsoi vielä, että FOB-hintaan sisältyvät tavarantoimittajan ja sataman väliset kuljetuskustannukset kuvastivat indonesialaisille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneita kuljetuskustannuksia.

(346)

Sen vuoksi perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukainen vaatimus, eli vääristymien esiintyminen sellaisen raaka-aineen osalta, jonka osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on vähintään 17 prosenttia, täyttyy Indonesian osalta.

b)   Kiina

(347)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinassa esiintyi seuraavan muotoisia perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineita koskevia vääristymiä tutkimusajanjakson aikana: ruostumatonta teräsromua, ferropiitä, nikkeliä sisältävää harkkorautaa ja ferrokromia koskeva vientivero sekä ferropiitä, vanadiinia, ferronikkeliä ja ferrokromia koskeva lupavaatimus. Komissio sai nämä tiedot OECD:n tietokannasta (97) ja Kiinassa sovellettavasta asiaa koskevasta lainsäädännöstä.

(348)

Tutkimuksessa vahvistettiin lisäksi, että kunkin otokseen valitun yrityksen osalta ainakin yhden edellä mainitun pääraaka-aineen osuus tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kaikista tuotantokustannuksista oli yli 17 prosenttia (98).

(349)

Tutkimuksessa pääteltiin, että otokseen valittujen kahden kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan Kiinassa näistä pääraaka-aineista maksama hinta oli merkittävästi alempi kuin kustakin raaka-aineesta edustavilla kansainvälisillä markkinoilla maksettuhinta. Raaka-aineiden osalta käytettiin samoja lähteitä kuin normaaliarvon muodostamiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(350)

Sen vuoksi perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukainen vaatimus, eli vääristymien esiintyminen sellaisen raaka-aineen osalta, jonka osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista on vähintään 17 prosenttia, täyttyy Kiinan osalta.

6.2.3   Unionin etu perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti

(351)

Todettuaan perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisten raaka-aineisiin liittyvien vääristymien esiintymisen Kiinassa ja Indonesiassa komissio tutki, voitiinko selvästi päätellä, että on unionin edun mukaista määrittää väliaikaisten tullien määrä perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki tämän tutkimuksen kannalta merkitykselliset tiedot, mukaan lukien viejämaiden käyttämätön kapasiteetti, kilpailu raaka-aineista ja vaikutus unionin yritysten toimitusketjuihin, perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdan mukaisesti. Arvioinnin suorittamiseksi komissio esitti kyselylomakkeissa erityiskysymyksiä kaikille asianomaisille osapuolille. Valituksen tekijä ja otokseen valitut unionin tuottajat vastasivat näihin kysymyksiin.

6.2.3.1   Käyttämätön kapasiteetti viejämaissa

(352)

Euroferin toimittamien tietojen perusteella Kiinan käyttämättömäksi kapasiteetiksi vuonna 2019 arvioitiin 26,4 miljoonaa tonnia (99) ja Indonesian koko ruostumattoman teräksen sektorin käyttämättömäksi kapasiteetiksi vuonna 2019 arvioitiin 4 miljoonaa tonnia (100).

(353)

Indonesian viranomaisten kyselyvastauksen mukaan Indonesian käyttämätön kapasiteetti on kuitenkin 2,1 miljoonaa tonnia. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että unionin vapaiden markkinoiden koko on 1,2 miljoonaa tonnia. Suhteellisesti tarkasteltuna viejämaiden käyttämätön kapasiteetti on näin ollen valtavan kokoinen.

6.2.3.2   Kilpailu raaka-aineista

(354)

Kiinan viranomaiset eivät toimittaneet raaka-aineita koskevan kilpailun osalta mitään merkityksellisiä tietoja Kiinan sellaisten raaka-aineiden markkinoista, joihin liittyy vääristymiä (ks. 347 kappale). Valituksen tekijä totesi, että Kiinan viranomaiset voivat ohjata hintoja ylös- tai alaspäin lisäämällä tai vähentämällä keinotekoisesti raaka-aineiden tarjontaa tai yksinkertaisesti määrittämällä hinnat keskitetysti. Kiinan raaka-ainemarkkinoiden katsottiin olevan vääristyneet, kuten 6.2.2 jaksossa esitetään.

(355)

Indonesian osalta tutkimuksessa todettiin, että Indonesiassa on yksi maailman suurimmista nikkelimalmin louhintasektoreista. Sen vuoksi Indonesian viranomaiset pitävät nikkelimalmia koskevilla vientirajoituksilla hinnat keinotekoisen alhaisina Indonesian kotimarkkinoilla.

(356)

Molemmat maat soveltavat vientirajoituksia nikkeliä sisältäviin tuotantopanoksiin, jotka ovat myös unionin tuottajien toiseksi tärkeimpiä tuotantopanoksia (ks. 319 kappale).

(357)

Kaikkien näiden seikkojen vuoksi unionin tuotannonala on epäedullisemmassa asemassa kuin asianomaisten maiden vientiä harjoittavat tuottajat. Komissio katsoo, että tilanne ei todennäköisesti muutu lähitulevaisuudessa. Indonesian osalta tilanne on jopa heikentynyt viime aikoina. Toimenpiteiden, joilla nikkelipitoisuudeltaan alle 1,7-prosenttisen nikkelimalmin vienti sallitaan, oli tarkoitus olla voimassa tammikuuhun 2022 asti. Indonesian viranomaiset päättivät kuitenkin päättää niiden voimassaolon aikaisemmin. Nikkelimalmin kaikki vienti kiellettiin tammikuusta 2020 (101) lähtien. Ei ole mitään näyttöä siitä, että Indonesian viranomaiset muuttaisivat politiikkaansa lähitulevaisuudessa.

6.2.3.3   Vaikutus unionin yritysten toimitusketjuihin

(358)

Koska tuojat eivät toimineet täysimittaisesti yhteistyössä, komissio määritti alustavasti, että suurin vaikutus toimitusketjuihin aiheutuu käyttäjien tasolla. Perusasetuksen 7 artiklan 2 b kohdassa säädettyä mahdollista vaikutusta unionin yritysten toimitusketjuihin arvioitiin viejämaiden polkumyynti- ja vahinkomarginaalien välisen merkittävän eron vuoksi perusasetuksen 21 artiklan mukaisen unionin edun tarkastelun yhteydessä.

(359)

Analyysin tuloksena todettiin (ks. 373 kappale), että kun otetaan huomioon polkumyyntimarginaalin tasoisten toimenpiteiden vaikutus, ei ole unionin edun mukaista soveltaa perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohtaa.

6.2.3.4   Päätelmät

(360)

Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio päätteli, että perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti ei ole unionin edun mukaista asettaa toimenpiteitä polkumyyntimarginaalin tasolle, kun otetaan huomioon suhteettoman negatiivinen vaikutus, joka tällä todennäköisesti on unionin yritysten toimitusketjuihin.

7.   UNIONIN ETU

(361)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta toimenpiteiden käyttöönoton unionin edun vastaiseksi tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan polkumyynnin esiintyminen on todettu. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

7.1   Unionin tuotannonalan etu

(362)

Unionin tuotannonala sijaitsee useissa jäsenvaltioissa ja työllistää suoraan 2 372 henkeä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa. Yksikään unionin tuottaja ei vastustanut tutkimuksen vireillepanoa. Kuten 4 jaksossa vahinkoindikaattoreiden analyysissä osoitetaan, koko unionin tuotannonalan tilanne heikkeni ja polkumyynnillä tuleva tuonti vaikutti siihen kielteisesti.

(363)

Väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönoton odotetaan palauttavan tasapuoliset kaupankäyntiedellytykset unionin markkinoille, pysäyttävän hintojen laskun ja antavan unionin tuotannonalalle mahdollisuuden elpyä. Tämän tuloksena unionin tuotannonalan kannattavuus paranisi tasolle, jota pidetään välttämättömänä tällä pääomavaltaisella tuotannonalalla. Unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa asianomaisista maista polkumyynnillä tulevasta tuonnista. On muistettava, että useiden keskeisten vahinkoindikaattorien kehitys oli negatiivista tarkastelujaksolla. Vakavia vaikutuksia kohdistui etenkin markkinaosuuteen ja myyntimäärään sekä indikaattoreihin, jotka liittyivät otokseen valittujen unionin tuottajien taloudelliseen tulokseen, kuten kannattavuuteen ja investointien tuottoon. Sen vuoksi on tärkeää palauttaa hinnat sellaisiksi, jotka eivät ole polkumyyntihintoja, tai ainakin vahinkoa aiheuttamattomalle tasolle, jotta kaikki tuottajat voivat toimia unionin markkinoilla tasapuolisilla kaupankäyntiedellytyksillä. Jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, on erittäin todennäköistä, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenee edelleen. Kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen sektorin heikko tulos vaikuttaisi unionin tuottajien jatkojalostussegmentteihin ja erityisesti niiden kytkösmarkkinatuotantoon. Unionin tuottajien liiketoimintamalli perustuu voimakkaasti vapaiden markkinoiden myynnin ja kytkösmarkkinatuotannon yhdistelmään. Vapaiden markkinoiden segmentin heikkeneminen voisi vaarantaa myös kytkösmarkkinasegmentin, jolla tuotantomäärät ja työllisyystasot ovat suuremmat kuin vapaiden markkinoiden segmentillä.

(364)

Sen vuoksi päätellään alustavasti, että polkumyyntitullien käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista, koska tullien ansiosta se pystyisi toipumaan todetun vahingollisen polkumyynnin vaikutuksista.

7.2   Etuyhteydettömien tuojien etu

(365)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa ilmoittautui ja vastasi niille osoitettuun kyselylomakkeeseen. Toisen vastausta ei kuitenkaan tutkittu tarkemmin, koska sen todettiin toimivan unionin ulkopuolella.

(366)

Toisen osapuolen todettiin olevan aito tuoja mutta toimivan eri toimintojen palvelukeskuksena. Sen vuoksi tutkimuksessa ei ollut yhteistyössä toimineita aitoja tuojia. Yhteistyössä toimineen palvelukeskustoimijan mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen hinnan kohoaminen johtaisi tuotteiden eurooppalaisten käyttäjien korkeampiin valmistuskustannuksiin, mikä aiheuttaisi vahinkoa näille käyttäjille. Osapuoli pyysi erään tuotteen jättämistä toimenpiteiden soveltamisalan ulkopuolelle, ja tätä käsitellään 2.3 jaksossa muiden tällaisten pyyntöjen yhteydessä.

(367)

Tässä vaiheessa ei näin ollen ole viitteitä siitä, että toimenpiteet olisivat tuojien edun vastaisia.

7.3   Käyttäjien etu

(368)

Kaksi käyttäjää toimi yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(369)

Toinen kyselyyn vastanneista käyttäjistä oli ruostumattomasta teräksestä valmistettujen putkien tuottaja. Komissio totesi tämän käyttäjän osalta, että kun otetaan huomioon sen osto- ja tuontimäärät, sen kokonaisvoitto sekä voitto, jonka se saa tuotteista, joihin tarkasteltavana oleva tuote liittyy tuotantopanoksena, toimenpiteiden käyttöönotosta ei olisi sille kohtuutonta vahinkoa.

(370)

Toinen yhteistyössä toiminut käyttäjä on ruostumattomasta teräksestä valmistettujen tuotteiden tuottaja, joka kilpailee unionin tuotannonalan kanssa useilla keskeisillä jatkojalostusmarkkinoilla. Se ostaa merkittäviä määriä kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja unionin tuotannonalalta sekä unionin ulkopuolisilta tuottajilta, myös asianomaisista maista. Kyseinen käyttäjä oli huolissaan toimitusvarmuudesta ja ostohinnoista tullien mahdollisen käyttöönoton seurauksena. Se on ainoa tarkasteltavana olevan tuotteen suuri riippumaton käyttäjä unionissa. Ilman integroitua teräksentuotantoa se on täysin riippuvainen muiden osapuolten toimittamista keloista jatkojalostustuotteidensa valmistuksessa. Kyseinen osapuoli väitti, että unionin tuotannonala ei ole kiinnostunut myymään sille suuria lisämääriä kuumavalssattuja teräslevyjä ja -keloja eikä etenkään yhtä tuotelajia (mustia keloja) kilpailukykyisillä hinnoilla, koska unionin tuottajat pitävät ne mielellään omaa kytköskäyttöään varten. Tämän väitteen kumoaa se, että unionin tuotannonalalla oli koko tarkastelujakson ajan käyttämätöntä kapasiteettia, joka ylitti kyseisen käyttäjän kokonaiskysynnän ainakin nelinkertaisesti. Kuten valituksen tekijä totesi, useat unionin tuottajat ovat lisäksi valmiita toimittamaan mustia keloja tuottajien verkkosivustoilla ilmoitetun mukaisesti. Kun lisäksi otetaan huomioon käyttäjän jo vakiintuneet toimitusketjut ja yhteydet kolmansien maiden tuottajiin, on kohtuullista odottaa, että se pystyy hajauttamaan hankintojaan ostamalla enemmän kolmansista maista.

(371)

Edellyttäen, että kaikki asiaan liittyvät tekijät (etenkin ostojen hankintalähteet, määrät ja hinnat ennen tulleja sekä jatkojalostustuotteista saatu liikevaihto) pysyisivät samoina kuin tutkimusajanjaksolla, komissio vahvisti, että kyseisen käyttäjän vuotuiseen voittoon kohdistuisi vakavia negatiivisia vaikutuksia, jos Kiinasta ja Indonesiasta tulevassa tuonnissa otettaisiin käyttöön tullit perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan nojalla.

(372)

Jos Kiinasta ja Indonesiasta tulevassa tuonnissa otettaisiin – samoin oletuksin kuin 369 kappaleessa – käyttöön tullit perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan nojalla, vuotuiseen voittoon kohdistuisi myös vaikutuksia, mutta paljon vähemmässä määrin.

(373)

Edellä esitetyt skenaariot perustuvat staattisiin olettamuksiin (eli kaikki asiaan liittyvät tekijät pysyvät samoina lukuun ottamatta sitä, että tullit otetaan käyttöön ja lasketaan näin ollen mukaan). Ne ovat itse asiassa pahimpia mahdollisia skenaarioita, koska jos tullit otetaan käyttöön, muut tekijät todennäköisesti muuttuvat, kuten jäljempänä selitetään.

(374)

Ensinnäkään hankintamallit ja ostohinnat eivät pysy samoina. Jos Kiinasta ja Indonesiasta tulevan tuonnin hintaa korjataan ylöspäin, muista hankintalähteistä alkaa jälleen tulla tuontia todennäköisesti suurempia määriä. On syytä muistaa, että tuonti Etelä-Koreasta oli korkealla tasolla vuoteen 2016 asti, jolloin se oli 65 000 tonnia. Tämän jälkeinen markkinakehitys huomioon ottaen tämä tuonti on menettänyt merkittävästi markkinaosuutta vuosien mittaan (ks. taulukko 15), mutta voidaan odottaa, että toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen vientiä harjoittavat tuottajat Koreasta ja muista tuottajamaista, kuten Etelä-Afrikasta, keskittävät toimintaansa enemmän unionin markkinoille, koska niillä on paremmat kilpailuasemat, mistä on etua käyttäjille. Voidaan myös odottaa, että toimenpiteiden tarjoaman huojennuksen ansiosta unionin tuotannonala pystyy myymään suurempia määriä käyttäjille kilpailukykyisillä hinnoilla. Unionin tuotannonalalla ei ole yksinkertaisesti varaa menettää merkittäviä markkinaosuuksia unionissa, kuten tämä tutkimus on osoittanut. Edellä mainitulla toisella käyttäjällä saattaa olla kokonsa ansiosta ja siksi, että se tärkeä asiakas unionin tuotannonalalle, jonkin verran vaikutusvaltaa, joka todennäköisesti kasvaa, jos se ostaa entistä suurempia määriä unionin tuotannonalalta.

(375)

On myös syytä huomata, että tällä hetkellä voimassa olevat teräkseen sovellettavat suojatoimenpiteet, jotka koskevat myös tarkasteltavana olevaa tuotetta, päättyvät heinäkuussa 2021. Tämä tarkoittaa sitä, että heinäkuusta 2021 lähtien käyttäjien saatavilla on enemmän vaihtoehtoisia hankintalähteitä, kun 19 päivästä heinäkuuta 2018 asti voimassa olleet kiintiörajoitukset poistetaan.

(376)

Sen vuoksi on odotettavissa, että tullien käyttöönotto vaikuttaa kaiken kaikkiaan negatiivisesti käyttäjiin mutta että Kiinalle ja Indonesialle perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan nojalla vahvistetun tasoisten tullien vaikutus ei ole kohtuuton, koska käyttäjäteollisuuden odotetaan pystyvän mukautumaan uuteen tilanteeseen. Jos tullit asetetaan perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan nojalla, kaikkien yhteistyössä toimineiden käyttäjien toiminnan odotetaan pysyvän kannattavana.

(377)

Jos tullit kuitenkin otettaisiin käyttöön perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan nojalla, komissio vahvisti, että Kiinaa ja Indonesiaa koskevien, polkumyyntimarginaalin tasoisten toimenpiteiden mahdollinen vaikutus olisi kohtuuton, koska se saattaisi vaikuttaa erittäin kielteisesti tiettyjen unionin yritysten hankintaketjuihin ja etenkin käyttäjiin. Komissio totesi, että tällaisessa skenaariossa käyttäjäteollisuuteen ja etenkin käyttäjiin, jotka ostivat merkittäviä määriä Kiinasta ja/tai Indonesiasta tutkimusajanjaksolla, saattaisi kohdistua kohtuuttomia vaikutuksia ja niiden toiminta saattaisi muuttua tappiolliseksi.

7.4   Unionin etua koskevat päätelmät

(378)

Edellä esitetyn perusteella ja edellyttäen, että tullit otetaan käyttöön perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan nojalla, komissio päätteli alustavasti tutkimuksen tässä vaiheessa, ettei ollut pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön asianomaisista maista peräisin olevien tiettyjen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnissa.

8.   VÄLIAIKAISET POLKUMYYNTITOIMENPITEET

(379)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet Indonesiasta, Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevien ruostumattomasta teräksestä valmistettujen valssattujen levyvalmisteiden, kelattujen tai kelaamattomien (määrämittaan leikatut tuotteet ja kapea nauha mukaan luettuina), ei enempää valmistettujen kuin kuumavalssattujen, tuonnissa, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(380)

Väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava käyttöön perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Komissio vertasi vahinkomarginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja. Tullien määrä asetettiin polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisiksi.

(381)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

Maa

Yritys

Polkumyyntimarginaali

Vahinkomarginaali

Väliaikainen polkumyyntitulli

Indonesia

PT Indonesia Guang Ching Nickel and Stainless Steel Industry

ja

PT Indonesia Tsingshan Stainless Steel

19,2 %

17,0 %

17,0 %

Indonesia

Kaikki muut yritykset

19,2 %

17,0 %

17,0 %

Kiinan kansantasavalta

Shanxi Taigang Stainless Steel Co., Ltd.

108,4 %

18,9 %

18,9 %

Kiinan kansantasavalta

Fujian Fuxin Special Steel Co., Ltd

55,6 %

14,5 %

14,5 %

Kiinan kansantasavalta

Xiangshui Defeng Metals Co., Ltd

87,9 %

17,4 %

17,4 %

Kiinan kansantasavalta

Fujian Dingxin Technology Co., Ltd.

87,9 %

17,4 %

17,4 %

Kiinan kansantasavalta

Kaikki muut yritykset

108,4 %

18,9 %

18,9 %

Taiwan

Yieh United Steel Co.

ja

Tang Eng Iron Works Co., Ltd.

6,0 %

24,1 %

6,0 %

Taiwan

Walsin Lihwa Co.

7,5 %

18,3 %

7,5 %

Taiwan

Kaikki muut yritykset

7,5 %

24,1 %

7,5 %

(382)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen alustavien päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisista maista peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(383)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (102). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(384)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka mukana ei ole tällaista laskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(385)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(386)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällöin voidaan panna vireille toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus, jos sen edellytykset täyttyvät. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(387)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

9.   KIRJAAMINEN

(388)

Kuten johdanto-osan 3 kappaleessa todetaan, komissio asetti tiettyjen kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi. Kirjaaminen toteutettiin, jotta olisi mahdollista kantaa tullit taannehtivasti perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan nojalla. Kirjaaminen oli näin ollen käynnissä ennen päätelmien ilmoittamista.

(389)

Alustavassa vaiheessa tehtyjen päätelmien perusteella kirjaaminen olisi lopetettava/keskeytettävä.

(390)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä polkumyyntitoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta. Tällainen päätös tehdään lopullisessa vaiheessa.

10.   ALUSTAVAN VAIHEEN TIEDOT

(391)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(392)

Huomautuksia saatiin kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Kiinassa, kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta Indonesiassa sekä yhdeltä riippumattomalta palvelukeskukselta Taiwanissa. Komissio otti huomioon huomautukset, joiden katsottiin olevan luonteeltaan laskuvirheitä, ja oikaisi marginaaleja vastaavasti.

11.   LOPPUSÄÄNNÖKSET

(393)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa vahvistetussa määräajassa.

(394)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.   Otetaan käyttöön väliaikainen polkumyyntitulli tuotaessa Kiinan kansantasavallasta, Taiwanista ja Indonesiasta peräisin olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja valssattuja levyvalmisteita, kelattuja tai kelaamattomia (määrämittaan leikatut tuotteet ja kapea nauha mukaan luettuina), ei enempää valmistettuja kuin kuumavalssattuja, pois lukien kelaamattomat tuotteet, joiden leveys on vähintään 600 mm ja paksuus on yli 10 mm, jotka luokitellaan tällä hetkellä HS-koodeihin 7219 11, 7219 12, 7219 13, 7219 14, 7219 22, 7219 23, 7219 24, 7220 11 ja 7220 12.

2.   Vapaasti unionin rajalla tullaamattomana -nettohintaan sovellettava väliaikainen polkumyyntitulli on seuraavien yritysten valmistamien 1 kohdassa kuvattujen tuotteiden osalta seuraava:

Maa

Yritys

Väliaikainen polkumyyntitulli

Taric-lisäkoodi

Indonesia

PT Indonesia Guang Ching Nickel and Stainless Steel Industry

17,0 %

C541

Indonesia

PT Indonesia Tsingshan Stainless Steel

17,0 %

C547

Indonesia

Kaikki muut yritykset

17,0 %

C999

Kiinan kansantasavalta

Shanxi Taigang Stainless Steel Co., Ltd

18,9 %

C163

Kiinan kansantasavalta

Taiyuan Taigang Daming Metal Products

18,9 %

C542

Kiinan kansantasavalta

Tisco Guangdong Stainless Steel Service Center Co., Ltd

18,9 %

C543

Kiinan kansantasavalta

Tianjin TISCO & TPCO Stainless Steel Co. Ltd.

18,9 %

C025

Kiinan kansantasavalta

Fujian Fuxin Special Steel Co., Ltd

14,5 %

C544

Kiinan kansantasavalta

Xiangshui Defeng Metals Co., Ltd

17,4 %

C545

Kiinan kansantasavalta

Fujian Dingxin Technology Co., Ltd.

17,4 %

C546

Kiinan kansantasavalta

Kaikki muut yritykset

18,9 %

C999

Taiwan

Yieh United Steel Co.

6,0 %

C032

Taiwan

Tang Eng Iron Works Co. Ltd.

6,0 %

C031

Taiwan

Walsin Lihwa Co.

7,5 %

C548

Taiwan

Kaikki muut yritykset

7,5 %

C999

3.   Edellä 2 kohdassa mainituille yrityksille määritetyn yksilöllisen polkumyyntitullin soveltaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku, jossa on oltava kauppalaskun laatineen tahon nimellä ja tehtävänimikkeellä yksilöidyn työntekijän päiväämä ja allekirjoittama vakuutus seuraavassa muodossa: ”Allekirjoittanut vahvistaa, että tässä laskussa tarkoitetut, Euroopan unioniin vietäväksi myydyt (tarkasteltavana olevan tuotteen) (määrä) on valmistanut (yrityksen nimi ja osoite), (Taric-lisäkoodi), (asianomainen maa). Allekirjoittanut vakuuttaa, että tässä laskussa ilmoitetut tiedot ovat täydelliset ja paikkansapitävät.” Jos tällaista kauppalaskua ei esitetä, asianomaiseen yritykseen sovelletaan kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa tullia.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuotteen luovutus vapaaseen liikkeeseen unionissa edellyttää väliaikaisen tullin määrää vastaavan vakuustalletuksen antamista.

5.   Esitettäessä 1 artiklassa mainitusta tuotteesta vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskeva ilmoitus tuotujen tuotteiden kappalemäärä merkitään ilmoituksen asianomaiseen kenttään.

6.   Jollei toisin säädetä, sovelletaan tulleja koskevia asiaankuuluvia voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

2 artikla

1.   Asianomaisten osapuolten on toimitettava tätä asetusta koskevat kirjalliset huomautuksensa 15 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

2.   Asianomaiset osapuolet, jotka haluavat pyytää kuulemista komission kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

3.   Asianomaiset osapuolet, jotka haluavat pyytää kuulemista kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa, on tehtävä sitä koskeva pyyntö 5 kalenteripäivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulopäivästä. Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja tutkii tämän määräajan jälkeen jätetyt pyynnöt ja voi tarvittaessa päättää tällaisten pyyntöjen hyväksymisestä.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Edellä olevaa 1 artiklaa sovelletaan kuuden kuukauden ajan.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 7 päivänä huhtikuuta 2020.

Komission puolesta

Ursula VON DER LEYEN

Puheenjohtaja


(1)  EUVL L 176, 30.6.2016, s. 21.

(2)  Ilmoitus tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Taiwanista ja Indonesiasta peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta (EUVL C 269 I, 12.8.2019. s. 1).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/104, annettu 23 päivänä tammikuuta 2020, tiettyjen Kiinan kansantasavallasta, Taiwanista ja Indonesiasta peräisin olevien kuumavalssattujen teräslevyjen ja -kelojen tuonnin asettamisesta kirjaamisvelvoitteen alaiseksi (EUVL L 19, 24.1.2020, s. 5).

(4)  Ks. asetuksen 3.2 jakso.

(5)  Saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2411

(6)  Saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/tdi/case_details.cfm?id=2411

(7)  Konsortio muodostuu 20 jakelijan ja käyttäjän ryhmästä, jonka osuus unionin kulutuksesta on yhteensä noin 500 000 tonnia ja joka työllistää yhteensä noin 30 000 henkeä unionissa.

(8)  Jollei toisin mainita, IMIPiä koskevat tiedot on saatu seuraavasta lähteestä: IMIP. 2017 Annual Report, saatavilla osoitteessa https://static1.squarespace.com/static/584e20fe197aea0e29105534/t/5c986900eb393132e86a5f1a/1553492333714/IMIP+2017+Annual+Report.pdf (sivustolla käyty viimeksi 3.3.2020).

(9)  WTO:n paneelin raportti, United States – Anti-dumping measures on Certain Oil Country Tubular Goods from Korea (WT/DS488/15), 7.198 kohta.

(10)  Tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen 1994 VII artiklan soveltamista koskevan sopimuksen 1.2(a) artikla.

(11)  Energia- ja mineraalivarojen ministerin asetus nro 7/2017 metallimineraalien ja hiilen myynnin viitehintojen määrittämistä koskevista menettelyistä, 11 §.

(12)  Komission yksikköjen valmisteluasiakirja ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations”, 20.12.2017, SWD(2017) 483 final/2.

(13)  Raportti, 2 luku, s. 6–7.

(14)  Raportti, 2 luku, s. 10.

(15)  Saatavilla osoitteessa http://www.fdi.gov.cn/1800000121_39_4866_0_7.html (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020).

(16)  Raportti, 2 luku, s. 20–21.

(17)  Raportti, 3 luku, s. 41, 73–74.

(18)  Raportti, 6 luku, s. 120–121.

(19)  Raportti, 6 luku, s. 122–135.

(20)  Raportti, 7 luku, s. 167–168.

(21)  Raportti, 8 luku, s. 169–170, 200–201.

(22)  Raportti, 2 luku, s. 15–16; 4 luku, s. 50, 84; 5 luku, s. 108–109.

(23)  Raportti, 3 luku, s. 22–24 ja 5 luku, s. 97–108.

(24)  Raportti, 5 luku, s. 104–109.

(25)  Raportti, 14 luku, s. 358. 51 prosenttia yksityisiä ja 49 prosenttia valtion omistuksessa olevia yrityksiä tuotannon osalta ja 44 prosenttia valtion omistuksessa olevia ja 56 prosenttia yksityisiä yrityksiä kapasiteetin osalta.

(26)  Saatavilla osoitteessa www.gov.cn/zhengce/content/2016–02/04/content_5039353.htm (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020), https://policycn.com/policy_ticker/higher-expectations-for-large-scale-steel-enterprise/?iframe=1&secret=c8uthafuthefra4e,

(sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020), ja www.xinhuanet.com/english/2019-04/23/c_138001574.htm (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020).

(27)  Saatavilla osoitteessa http://www.xinhuanet.com/english/2019-04/23/c_138001574.htm (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020) ja http://www.jjckb.cn/2019-04/23/c_137999653.htm (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020).

(28)  Tällainen oli esimerkiksi yksityisen yrityksen Rizhao ja valtion omistuksessa olevan yrityksen Shandong Iron and Steel yhteenliittymä vuonna 2009. Ks. Beijing steel report, s. 58, ja China Baowu Steel Groupin yrityksessä Magang Steel kesäkuussa 2019 hankkima määräysvalta, ks. https://www.ft.com/content/a7c93fae-85bc-11e9-a028-86cea8523dc2 (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020).

(29)  Ks. Reuters, ”China’s Baosteel’s takeover of Wuhan to create world’s No 2 steelmaker” https://www.reuters.com/article/us-china-baosteel-mergers-idUSKCN11Q0U3 (sivustolla käyty viimeksi 10.3.2020).

(30)  Valituksen liite 29.

(31)  The World Nickel Factbook 2018 http://insg.org/wp-content/uploads/2019/03/publist_The-World-Nickel-Factbook-2018.pdf (sivustolla käyty viimeksi 3.3.2020)

(32)  Analysis of Market-Distortions in the Chinese Non-Ferrous Metals Industry’ © THINK!DESK China Research & Consulting, s. 136–138.

https://eurometaux.eu/media/1624/study_-analysis-of-market-distortions-in-china.pdf (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020)

(33)  Raportti, 5 luku, s. 100–101.

(34)  Raportti, 2 luku, s. 26.

(35)  Raportti, 2 luku, s. 31–32.

(36)  Saatavilla osoitteessa https://www.reuters.com/article/us-china-congress-companies-idUSKCN1B40JU (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020).

(37)  Suunnitelma löytyy kokonaisuudessaan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriön (MIIT) verkkosivustolta:

http://www.miit.gov.cn/n1146295/n1652858/n1652930/n3757016/c5353943/content.html (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020)

(38)  TISCO, ”Company profile”, http://en.tisco.com.cn/CompanyProfile/20151027095855836705.html (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020)

(39)  Baowu, ”Company profile”, http://www.baowugroup.com/en/contents/5273/102759.html (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020)

(40)  Ks. valitus, s. 19, siteeraus MCI:stä, ”Gao Jianbing appointed as the President of TISCO”, 12.10.2018, https://metals-consulting.com/gao-jianbing-appointed-as-deputy-party-secretary-deputy-chairman-of-the-board-and-the-president-of-tisco/ (sivustolla käyty viimeksi 10.3.2020).

(41)  Raportti, 14.1–14.3 luku.

(42)  Raportti, 4 luku, s. 41–42, 83.

(43)  Raportti, III osa, 14 luku, s. 346 ja sitä seuraavat sivut.

(44)  Terästeollisuuden mukautus- ja päivityssuunnitelman johdanto.

(45)  Raportti, 14 luku, s. 347.

(46)  Kiinan kansantasavallan talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (2016–2020), saatavilla osoitteessa https://en.ndrc.gov.cn/newsrelease_8232/201612/P020191101481868235378.pdf (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020).

(47)  Raportti, 14 luku, s. 349.

(48)  Raportti, 14 luku, s. 352.

(49)  Kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 9 annettu teollisuuden rakennemuutoksia koskeva ohjeistava luettelo (vuoden 2011 versio, vuoden 2013 muutos), annettu 27.3.2011, ja muutettu kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission päätöksellä, joka koskee kansallisen kehittämis- ja uudistamiskomission määräyksellä nro 21 annetun teollisuuden rakennemuutoksia koskevan ohjeistavan luettelon (vuoden 2011 versio) asiaa koskevien lausekkeiden muuttamista, annettu 16.2.2013.

(50)  Raportti, 14 luku, s. 375–376.

(51)  Raportti, 6 luku, s. 138–149.

(52)  Raportti, 9 luku, s. 216.

(53)  Raportti, 9 luku, s. 213–215.

(54)  Raportti, 9 luku, s. 209–211.

(55)  Raportti, 13 luku, s. 332–337.

(56)  Raportti, 13 luku, s. 336.

(57)  Raportti, 13 luku, s. 337–341.

(58)  Raportti, 6 luku, s. 114–117.

(59)  Raportti, 6 luku, s. 119.

(60)  Raportti, 6 luku, s. 120.

(61)  Raportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(62)  Ks. IMF Working Paper ”Resolving China’s Corporate Debt Problem”, by Wojciech Maliszewski, Serkan Arslanalp, John Caparusso, José Garrido, Si Guo, Joong Shik Kang, W. Rafael Lam, T. Daniel Law, Wei Liao, Nadia Rendak, Philippe Wingender, Jiangyan, lokakuu 2016, WP/16/203

(63)  Raportti, 6 luku, s. 121–122, 126–128, 133–135.

(64)  World Bank Open Data – Upper Middle Income, https://data.worldbank.org/income-level/upper-middle-income (sivustolla käyty viimeksi 2.3.2020).

(65)  Ks. esimerkiksi https://www.jornalcontabil.com.br/quanto-custa-um-funcionario-aprenda-a-calcular/ tai https://establishbrazil.com/articles/whats-real-cost-employee (sivustoilla käyty viimeksi 3.3.2020).

(66)  Kuten 190 kappaleessa selitetään, Lontoon metallipörssiä käytettiin vääristymättömän arvon perustana, jota oikaistiin raaka-aineen nikkelipitoisuuden huomioon ottamiseksi. Koska nikkelipitoisuus vaihteli otokseen valittujen yritysten välillä, täsmällinen vääristymätön arvo on ilmoitettu yrityskohtaisesti.

(67)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/755, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, tiettyjen kolmansien maiden tuontiin sovellettavasta yhteisestä menettelystä (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 33).

(68)  Brasilian tuonti ilmoitetaan GTA-tietokannassa FOB-tasolla.

(69)  Tuontirajoitusten vuoksi tai vähäisten tuontimäärien vuoksi.

(70)  Vientiä Kiinaan ei otettu huomioon. https://connect.ihs.com/home (sivustolla käyty viimeksi 3.3.2020).

(71)  Vientiä Kiinaan ei otettu huomioon. https://connect.ihs.com/home (sivustolla käyty viimeksi 3.3.2020).

(72)  Etelä-Korea on Indonesian (tutkimuksen kohteena oleva maa) ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen kolmanneksi suurin ruostumattomasta teräksestä valmistettujen levyaihioiden viejä. Vientiä Kiinaan ei otettu huomioon. Muiden viejämaiden vientimäärät olivat merkittävästi pienemmät.

(73)  FOB-tasolla.

(74)  Nämä materiaalit lueteltiin kullekin yritykselle erikseen ilmoitetuissa päätelmissä. Lisäksi yhtä energiatekijöistä eli höyryä käsiteltiin samalla tavalla kaikkien yritysten osalta.

(75)  Saatavilla osoitteessa https://www.ilo.org/ilostat/faces/oracle/webcenter/portalapp/pagehierarchy/Page21.jspx?_afrLoop=518377340582818&_afrWindowMode=0&_afrWindowId=o8k2wnnrz_1#!%40%40%3F_afrWindowId%3Do8k2wnnrz_1%26_afrLoop%3D518377340582818%26_afrWindowMode%3D0%26_adf.ctrl-state%3Do8k2wnnrz_54 (sivustolla käyty viimeksi 28.2.2020).

(76)  Saatavilla osoitteessa https://establishbrazil.com/articles/whats-real-cost-employee (sivustolla käyty viimeksi 28.2.2020).

(77)  Saatavilla osoitteessa http://www.edp.com.br/distribuicao-es/saiba-mais/informativos/tarifas-aplicadas-a-clientes-atendidos-em-alta-e-media-tensao-(grupo-a) (sivustolla käyty viimeksi 4.2.2020).

(78)  Saatavilla osoitteessa http://www.aneel.gov.br/a-aneel (sivustolla käyty viimeksi 4.2.2020).

(79)  Saatavilla osoitteessa http://www.aneel.gov.br/bandeiras-tarifarias (sivustolla käyty viimeksi 4.2.2020).

(80)  Saatavilla osoitteessa http://www.edp.com.br/distribuicao-es/saiba-mais/informativos/bandeira-tarifaria (sivustolla käyty viimeksi 4.2.2020).

(81)  http://site.sabesp.com.br/site/interna/Default.aspx?secaoId=183 (sivustolla käyty viimeksi 28.2.2020).

(82)  Ks. esimerkki suurkaupunkialueesta http://site.sabesp.com.br/site/uploads/file/asabesp_doctos/comunicado_06_2018.pdf

http://site.sabesp.com.br/site/uploads/file/asabesp_doctos/Comunicado%205-19.pdf

(sivustolla käyty viimeksi 28.2.2020).

(83)  https://www.comgas.com.br/tarifas/historico-de-tarifas/2018-2/ (sivustolla käyty viimeksi 4.2.2020).

(84)  Marginaalia sovelletaan kaikkiin muihin TISCO-ryhmään kuuluviin tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kiinalaisiin tuottajiin, jotka luetellaan tämän asetuksen artiklaosassa.

(85)  Yritysten arvonlisäveroa ja muuta kuin arvonlisäveroa koskevan Taiwanin lain 6-1 §:ssä määritellään tullivalvonnassa oleva yritys yksiköksi, joka toimii vientiteollisuuden vapaa-alueella.

(86)  Täsmällinen markkinaosuus oli 0,0086 prosenttia vuonna 2016.

(87)  Täsmällinen markkinaosuus oli 0,0014 prosenttia vuonna 2017.

(88)  Jos otetaan huomioon täsmällinen markkinaosuus vuonna 2017 (ks. alaviite 2 edellä), indeksi on 16 kyseisenä vuonna.

(89)  Valtaosa myynnistä tapahtui suoraan riippumattomille loppuasiakkaille. Tukkumyyjille tapahtuneen myynnin osuus oli [1–5 prosenttia] asianomaisten maiden kokonaismyynnistä (ja loppuosa myytiin loppukäyttäjille). Kiinalaisten, indonesialaisten ja taiwanilaisten vientiä harjoittavien tuottajien myynnistä [95–100 prosenttia] myytiin suoraan unioniin (loput myytiin etuyhteydessä olevien tuojien kautta). Myös otokseen valitut unionin tuottajat myivät enimmäkseen suoraan riippumattomille loppuasiakkaille, mukaan luettuna uudelleenkelaajat ja putkien tekijät, eli [80–85 prosenttia] kokonaismyynnistään unionissa. Niiden kokonaismyynnistä unionissa [10–15 prosenttia] suuntautuu tukkumyyjille.

(90)  Indonesian tasavallan kauppaministerin asetus nro 1/M-DAG/PER/1/2017, 4 artikla ja liite IV.

(91)  Indonesian tasavallan valtiovarainministerin asetus nro 13/PMK.010/2017, 2, 12 ja 14 artikla ja liitteet I(G) ja II(G).

(92)  Indonesian tasavallan kauppaministerin asetus nro 1/M-DAG/PER/1/2017, 7(3) artikla ja liite III.

(93)  Indonesian tasavallan kauppaministerin asetus nro 1/M-DAG/PER/1/2017, 4 artikla ja liite III.

(94)  Indonesian tasavallan kauppaministerin asetus nro 1/M-DAG/PER/1/2017, 7(1) artikla ja liite I.

(95)  FerroAlloyNet, saatavilla osoitteessa https://www.ferroalloynet.com/ (sivustolla käyty viimeksi 10.3.2020).

(96)  International Nickel Study Group. The World Nickel Factbook 2018, s. 7, saatavilla osoitteessa https://insg.org/wp-content/uploads/2019/03/publist_The-World-Nickel-Factbook-2018.pdf (sivustolla käyty viimeksi 10.3.2020).

(97)  OECD Inventory on export restrictions on Industrial Raw Materials, saatavilla osoitteessa https://qdd.oecd.org/subject.aspx?Subject=ExportRestrictions_IndustrialRawMaterials (sivustolla käyty viimeksi 6.3.2020).

(98)  Koska tuotantomateriaalien täsmällinen määrä on liikesalaisuus, ne raaka-aineet, joiden osuus on yli 17 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista, ja edustavilla kansainvälisillä markkinoilla vahvistettu raaka-aineiden vääristymätön hinta ilmoitetaan otokseen valituille kiinalaisille yrityksille erikseen yksilöllisten päätelmien yhteydessä.

(99)  Valituksen ei-luottamuksellinen versio, s. 66, kohta 336.

(100)  Valituksen ei-luottamuksellinen versio, s. 69, kohta 352.

(101)  Saatavilla osoitteessa https://www.reuters.com/>article/us-indonesia-nickel/indonesian-nickel-miners-agree-to-stop-ore-exports-immediately-investment-chief-idUSKBN1X7106 (sivustolla käyty viimeksi 11.3.2020).

(102)  European Commission, Directorate-General for Trade, Directorate H, Rue de la Loi 170, 1040 Brussels, Belgium.


PÄÄTÖKSET

8.4.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/58


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2020/509,

annettu 3 päivänä huhtikuuta 2020,

liiallisen alijäämän olemassaolosta Romaniassa

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 126 artiklan 6 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Romanian esittämät huomautukset,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 126 artiklan mukaan jäsenvaltiot välttävät liiallisia julkistalouden alijäämiä.

(2)

Vakaus- ja kasvusopimuksen perustana on tavoite käyttää tervettä julkista taloutta keinona vahvistaa hintavakauden ja työpaikkoja luovan voimakkaan kestävän kasvun edellytyksiä.

(3)

SEUT 126 artiklassa tarkoitettu liiallisia alijäämiä koskeva menettely, sellaisena kuin sitä on selkeytetty (vakaus- ja kasvusopimukseen kuuluvalla) neuvoston asetuksella (EY) N:o 1467/97 (1), edellyttää päätöksen tekemistä liiallisen alijäämän olemassaolosta. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja SEUT-sopimukseen liitetyssä liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyssä pöytäkirjassa (N:o 12) annetaan täydentävät määräykset liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanosta. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2009 (2) esitetään yksityiskohtaiset säännöt ja määritelmät kyseisten määräysten soveltamiseksi.

(4)

SEUT 126 artiklan 5 kohdassa määrätään, että jos komissio katsoo, että jäsenvaltiossa on tai siellä voi ilmetä liiallinen alijäämä, komissio antaa asiasta lausunnon kyseiselle jäsenvaltiolle ja ilmoittaa asiasta neuvostolle. Otettuaan huomioon SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla antamansa kertomuksen sekä talous- ja rahoituskomitean SEUT 126 artiklan 4 kohdan nojalla antaman lausunnon komissio katsoi, että Romaniassa on liiallinen julkistalouden alijäämä. Komissio antoi tämän vuoksi Romanialle 4 päivänä maaliskuuta 2020 asiasta lausunnon ja ilmoitti siitä neuvostolle (3).

(5)

SEUT 126 artiklan 6 kohdan mukaan neuvosto ottaa huomioon sen jäsenvaltion mahdolliset huomautukset, jota asia koskee, ennen kuin se päättää kokonaistilanteen arvioituaan, onko liiallinen alijäämä olemassa. Romanian tapauksessa tämä kokonaistilanteen arvio johtaa seuraaviin päätelmiin.

(6)

Romanian viranomaisten 30 päivänä syyskuuta 2019 ilmoittamien ja Eurostatin sen jälkeen vahvistamien tietojen mukaan Romanian julkistalouden alijäämä vuonna 2018 oli 3 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) ja julkisen talouden velka 35 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun otettiin huomioon muutetut BKT-luvut, joista Romanian kansallinen tilastolaitos ilmoitti Eurostatin lehdistötiedotteen julkaisemisen jälkeen, nämä suhteet muuttuivat hieman, eli alijäämä oli 2,9 prosenttia suhteessa BKT:hen ja velka 34,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Ilmoituksen mukaan julkistalouden alijäämän odotettiin olevan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019.

(7)

Hallitus hyväksyi 10 päivänä joulukuuta 2019 vuosien 2020–2022 julkisen talouden budjettistrategian, jäljempänä ’julkisen talouden strategia’, jonka mukaan julkistalouden alijäämää koskeva tavoite vuonna 2019 on 3,8 prosenttia suhteessa BKT:hen. Tämä ylittää SEUT-sopimuksessa määrätyn viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, eikä ole lähellä sitä. SEUT-sopimuksen viitearvon ylittyminen vuonna 2019 ei myöskään ole poikkeuksellista, koska se ei johdu SEUT-sopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetusta epätavallisesta tapahtumasta tai vakavasta taloudellisesta taantumasta. Komission talven 2020 talousennusteen mukaan reaalisen BKT:n kasvu on 3,9 prosenttia vuonna 2019 ja 3,8 prosenttia vuonna 2020, ja tuotantokuilun ennustetaan olevan noin nolla. Kertaluonteisia eriä oli 0,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, ja ne johtuivat autojen ympäristömaksujen palautuksista. SEUT-sopimuksen viitearvon ennakoitu ylittyminen ei ole väliaikaista SEUT-sopimuksessa ja vakaus- ja kasvusopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Komissio ennustaa talven jatketussa 2020 talousennusteessa, jossa on otettu huomioon julkisen talouden muuttujat, julkistalouden alijäämäksi 4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2019, 4,9 prosenttia vuonna 2020 ja 6,9 prosenttia vuonna 2021. Ennustettu alijäämän kasvu johtuu pääasiassa merkittävistä eläkkeiden korotuksista. Hallitus myös ennustaa julkisen talouden strategiassa, että julkistalouden alijäämä säilyy SEUT-sopimuksen viitearvon yläpuolella vuosina 2020 ja 2021, sillä ennustettu alijäämä on 3,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 3,4 prosenttia vuonna 2021. SEUT-sopimuksen alijäämäkriteeri ei näin ollen lähtökohtaisesti täyty.

(8)

Romanian julkisen talouden velka oli 34,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2018. Sekä julkisen talouden strategiassa että komission talven jatketussa 2020 talousennusteessa, jossa on otettu huomioon julkisen talouden muuttujat, julkisen talouden velan ennustetaan kasvavan vuoteen 2021 asti, mutta pysyvän alle SEUT-sopimuksessa määrätyn viitearvon. Julkisen talouden strategiassa julkisen talouden velan ennustetaan kasvavan 37,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Komissio ennustaa jyrkempää kasvua 41,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Näin ollen SEUT-sopimuksen velkakriteeri täyttyy.

(9)

Komissio on analysoinut SEUT 126 artiklan 3 kohdan nojalla antamassaan kertomuksessa SEUT 126 artiklan 3 kohdan vaatimusten mukaisesti myös kaikki merkitykselliset tekijät. Kuten asetuksen (EY) N:o 1467/97 2 artiklan 4 kohdassa säädetään, jos julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ylitä viitearvoa, merkitykselliset tekijät otetaan huomioon liiallisen alijäämän olemassaoloa koskevaan päätökseen johtavissa vaiheissa. Arvioinnissa siitä, onko Romania noudattanut alijäämäkriteeriä, on otettu huomioon merkitykselliset tekijät, erityisesti neuvoston suositusten mukaisten tuloksellisten toimien puute vuodesta 2017 alkaen merkittävän poikkeaman menettelyssä, Romanian vähäinen edistyminen rakenneuudistusten toteuttamisessa ja Romanialle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä aiheutuvat julkisen talouden kestävyyteen liittyvät suuret riskit. Nämä tekijät eivät muuta päätelmää, jonka mukaan SEUT-sopimuksen alijäämäkriteeri ei täyty,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Kokonaistilanteen arviointi osoittaa, että Romaniassa on liiallinen alijäämä alijäämäkriteerin noudattamatta jättämisen vuoksi.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu Romanialle.

Tehty Brysselissä 3 päivänä huhtikuuta 2020.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. GRLIĆ RADMAN


(1)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 479/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä tehdyn pöytäkirjan soveltamisesta (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 1).

(3)  Kaikki Romanian liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvät asiakirjat ovat saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-and-fiscal-policy-coordination/eu-economic-governance-monitoring-prevention-correction/stability-and-growth-pact/corrective-arm-excessive-deficit-procedure/ongoing-excessive-deficit-procedures/romania_en.


Oikaisuja

8.4.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 110/60


Oikaisu komission direktiiviin (EU) 2020/367, annettu 4 päivänä maaliskuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/49/EY liitteen III muuttamisesta ympäristömelun haittavaikutusten arviointimenetelmien vahvistamisen osalta

( Euroopan unionin virallinen lehti L 67, 5. maaliskuuta 2020 )

Sivulla 134, direktiivin 2002/49/EY liitteen III korvaavassa liitteessä olevassa liitteessä III olevassa 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa:

on:

”–

haittavaikutuksen absoluuttinen riski (absolute risk (AR)) määriteltynä seuraavasti:

Image 1

(kaava 2)”

pitää olla:

”–

haittavaikutuksen absoluuttinen riski (absolute risk (AR)) määriteltynä seuraavasti:

Image 2

(kaava 2)”

Sivulla 134, direktiivin 2002/49/EY liitteen III korvaavassa liitteessä olevassa liitteessä III olevassa 2.2 kohdassa:

on:

”Suuren häiritsevyyden haittavaikutuksen absoluuttisen riskin laskemisessa on käytettävä seuraavia melun annos-vastesuhteita:

 

Image 3

(kaava 4)

tiemelun osalta

 

Image 4

(kaava 5)

raideliikennemelun osalta

 

Image 5

(kaava 6)

lentomelun osalta.”

pitää olla:

”Suuren häiritsevyyden haittavaikutuksen absoluuttisen riskin laskemisessa on käytettävä seuraavia melun annos-vastesuhteita:

 

Image 6

(kaava 4)

tiemelun osalta

 

Image 7

(kaava 5)

raideliikennemelun osalta

 

Image 8

(kaava 6)

lentomelun osalta.”