ISSN 1977-0812

Euroopan unionin

virallinen lehti

L 48
European flag  

Suomenkielinen laitos

Lainsäädäntö

63. vuosikerta
21. helmikuu 2020

Sisältö

 

II   Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

Sivu

 

 

ASETUKSET

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/236, annettu 14 päivänä helmikuuta 2020, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (Huile d’olive de Provence (SAN))

1

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/237, annettu 14 päivänä helmikuuta 2020, nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin Bjelovarski kvargl (SMM)

2

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/238, annettu 20 päivänä helmikuuta 2020, L-treoniinin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena ( 1 )

3

 

*

Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2020/239, annettu 20 päivänä helmikuuta 2020, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 901/2014 muuttamisesta kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntämenettelyjen mallien mukauttamiseksi päästöluokkien Euro 5 ja Euro 5+ vaatimuksiin ( 1 )

6

 

 

PÄÄTÖKSET

 

*

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/240, annettu 20 päivänä helmikuuta 2020, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteen muuttamisesta (tiedoksiannettu numerolla K (2020) 1082)  ( 1 )

12

 

 

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

 

*

E-sääntö nro 118 – Yhdenmukaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien rakenteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien palo-ominaisuuksia ja/tai niiden kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta [2020/241]

26

 

*

E-sääntö nro 142 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen hyväksyntää niiden renkaiden asennuksen osalta [2020/242]

60

 

 

(1)   ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.

FI

Säädökset, joiden otsikot on painettu laihalla kirjasintyypillä, ovat maatalouspolitiikan alaan kuuluvia juoksevien asioiden hoitoon liityviä säädöksiä, joiden voimassaoloaika on yleensä rajoitettu.

Kaikkien muiden säädösten otsikot on painettu lihavalla kirjasintyypillä ja merkitty tähdellä.

II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset

ASETUKSET

21.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/1

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/236,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2020,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin (”Huile d’olive de Provence” (SAN))

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ranskan hakemus nimityksen ”Huile d’olive de Provence” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu vastaväitteitä asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisesti, nimitys ”Huile d’olive de Provence” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Huile d’olive de Provence” (SAN).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys liittyy komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainitun luokan 1.5 ”Rasvat (voi, margariini, öljyt jne.)” tuotteeseen.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 2020.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen

(1)   EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)   EUVL C 325, 30.9.2019, s. 10.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).

21.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/2

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/237,

annettu 14 päivänä helmikuuta 2020,

nimityksen kirjaamisesta suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisteriin ”Bjelovarski kvargl” (SMM)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä 21 päivänä marraskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 (1) ja erityisesti sen 52 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Kroatian hakemus nimityksen ”Bjelovarski kvargl” rekisteröimiseksi julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) asetuksen (EU) N:o 1151/2012 50 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(2)

Koska komissiolle ei ole toimitettu asetuksen (EU) N:o 1151/2012 51 artiklan mukaisia vastaväitteitä, nimitys ”Bjelovarski kvargl” olisi rekisteröitävä,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Rekisteröidään nimitys ”Bjelovarski kvargl” (SMM).

Ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu nimitys yksilöi tuotteen, joka kuuluu komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 668/2014 (3) liitteessä XI mainittuun luokkaan 1.3 ”Juustot”.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 14 päivänä helmikuuta 2020.

Komission puolesta,

puheenjohtajan nimissä

Janusz WOJCIECHOWSKI

Komission jäsen

(1)   EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1.

(2)   EUVL C 320, 24.9.2019, s. 9.

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 668/2014, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2014, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1151/2012 soveltamissäännöistä (EUVL L 179, 19.6.2014, s. 36).

21.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/3

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/238,

annettu 20 päivänä helmikuuta 2020,

L-treoniinin hyväksymisestä kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinten ruokinnassa käytettävistä lisäaineista 22 päivänä syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1831/2003 (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 2 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 1831/2003 säädetään eläinten ruokinnassa käytettävien lisäaineiden hyväksymisestä ja vahvistetaan perusteet ja menettelyt hyväksynnän myöntämiselle.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1831/2003 7 artiklan mukaisesti on toimitettu hakemukset, jotka koskevat Corynebacterium glutamicum KCCM 80117:n tai Corynebacterium glutamicum KCCM 80118:n tuottaman L-treoniinin hyväksymistä käytettäväksi kaikkien eläinlajien rehun lisäaineena. Hakemusten mukana on toimitettu kyseisen asetuksen 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti vaadittavat tiedot ja asiakirjat.

(3)

Hakemus koskee Corynebacterium glutamicum KCCM 80117:n tai Corynebacterium glutamicum KCCM 80118:n tuottaman L-treoniinin hyväksymistä kaikille eläinlajeille tarkoitettuna rehun lisäaineena, joka luokitellaan lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet”.

(4)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen, jäljempänä ’elintarviketurvallisuusviranomainen’, totesi 22 päivänä tammikuuta 2019 antamissaan lausunnoissa (2) (3)„ että Corynebacterium glutamicum KCCM 80117:n tai Corynebacterium glutamicum KCCM 80118:n tuottamalla L-treoniinilla ei ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ole haitallisia vaikutuksia eläinten terveyteen, ihmisten terveyteen eikä ympäristöön. Elintarviketurvallisuusviranomainen totesi myös, että lisäaine on tehokas aminohappo L-treoniinin lähde kaikille eläinlajeille ja että se olisi suojattava pötsihajotukselta, jotta se olisi yhtä tehokas märehtijöillä kuin muilla eläinlajeilla. Elintarviketurvallisuusviranomainen ei katso erityisten markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa koskevien vaatimusten olevan tarpeen. Lisäksi se vahvisti asetuksella (EY) N:o 1831/2003 perustetun vertailulaboratorion toimittaman raportin analyysimenetelmästä, jolla rehun lisäaine määritetään rehusta.

(5)

Corynebacterium glutamicum KCCM 80117:n ja Corynebacterium glutamicum KCCM 80118:n tuottaman L-treoniinin arviointi osoittaa, että asetuksen (EY) N:o 1831/2003 5 artiklassa säädetyt hyväksyntäedellytykset täyttyvät. Sen vuoksi kyseisen aineen käyttö tämän asetuksen liitteessä esitetyllä tavalla olisi hyväksyttävä.

(6)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Hyväksytään lisäaineluokkaan ”ravitsemukselliset lisäaineet” ja funktionaaliseen ryhmään ”aminohapot, niiden suolat ja analogit” kuuluva liitteessä tarkoitettu aine eläinten ruokinnassa käytettävänä lisäaineena kyseisessä liitteessä vahvistetuin edellytyksin.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä helmikuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1)   EUVL L 268, 18.10.2003, s. 29.

(2)  EFSA Journal 2019;17(2):5602.

(3)  EFSA Journal 2019;17(3):5603.

LIITE

Lisäaineen tunnistenumero

Hyväksynnän haltijan nimi

Lisäaine

Koostumus, kemiallinen kaava, kuvaus, analyysimenetelmä

Eläinlaji tai -ryhmä

Enimmäisikä

Vähimmäispitoisuus

Enimmäispitoisuus

Muut määräykset

Hyväksynnän voimassaolo päättyy

mg/kg täysrehua, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

Luokka: ravitsemukselliset lisäaineet. Funktionaalinen ryhmä: aminohapot, niiden suolat ja analogit

3c410

-

L-treoniini

Lisäaineen koostumus:

Jauhe, joka sisältää vähintään 98 %

L-treoniinia (kuiva-aineesta).

Tehoaineen kuvaus:

L-treoniini, joka on käymisreaktiolla jostakin seuraavista valmistettava tuote: Corynebacterium glutamicum KCCM 80117 tai

Corynebacterium glutamicum KCCM 80118

Kemiallinen kaava: C4H9NO3

CAS-numero: 72-19-5

Analyysimenetelmät :  (1)

L-treoniinin määrittäminen rehun lisäaineesta:

—

Food Chemical Codex ”L-threonine monograph” ja

—

Ionivaihtokromatografia yhdistettynä kolonnin jälkeiseen johdannaisten muodostamiseen ja optiseen havaitsemiseen (IEC-VIS/FLD) – EN ISO 17180.

Treoniinin määrittäminen esiseoksista:

—

Ionivaihtokromatografia yhdistettynä kolonnin jälkeiseen johdannaisten muodostamiseen ja optiseen havaitsemiseen (IEC-VIS/FD) – EN ISO 17180 ja

—

Ionivaihtokromatografia yhdistettynä kolonnin jälkeiseen johdannaisten muodostamiseen ja fotometriseen havaitsemiseen (IEC-VIS) – komission asetus (EY) N:o 152/2009 (liite III, F).

Treoniinin määrittäminen rehuseoksista ja rehuaineista:

—

Ionivaihtokromatografia yhdistettynä kolonnin jälkeiseen johdannaisten muodostamiseen ja fotometriseen havaitsemiseen (IEC-VIS): komission asetus (EY) N:o 152/2009 (liite III, F).

Treoniinin määrittäminen vedestä:

—

Ionivaihtokromatografia yhdistettynä kolonnin jälkeiseen johdannaisten muodostamiseen ja optiseen havaitsemiseen (IEC-VIS/FD).

Kaikki lajit

-

-

-

1.

L- treoniinia voidaan saattaa markkinoille ja käyttää valmisteesta koostuvana lisäaineena.

2.

L-treoniinia voidaan käyttää juomaveteen lisättynä.

3.

Lisäaineen merkinnöissä on mainittava kosteuspitoisuus.

4.

Lisäaineen ja esiseosten merkinnöissä on mainittava seuraavaa:

”Täydennettäessä ravintoa L-treoniinilla, etenkin juomaveteen sekoitettuna, on otettava huomioon kaikki välttämättömät ja ehdollisesti välttämättömät aminohapot epätasapainon välttämiseksi.”

12.3.2030

(1)  Analyysimenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia tietoja on saatavissa seuraavasta vertailulaboratorion osoitteesta: https://ec.europa.eu/jrc/en/eurl/feed-additives/evaluation-reports

21.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/6

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2020/239,

annettu 20 päivänä helmikuuta 2020,

täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 901/2014 muuttamisesta kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntämenettelyjen mallien mukauttamiseksi päästöluokkien Euro 5 ja Euro 5+ vaatimuksiin

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta 15 päivänä tammikuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 (1) ja erityisesti sen 27 artiklan 4 kohdan, 29 artiklan 4 kohdan, 32 artiklan 1 kohdan ja 38 artiklan 2 kohdan

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Päästöluokan Euro 5 soveltamisesta luokan L ajoneuvoihin annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/129 (2) käyttöön otettujen vaatimusten mukaisesti tiettyjen ajoneuvoalaluokkien on tietyistä päivämääristä alkaen noudatettava teknisiä lisävaatimuksia. Eräät muut alaluokat on vapautettu tietyistä vaatimuksista tai niiden vaaditaan noudattavan niitä myöhemmin kuin asetuksessa (EU) N:o 168/2013 alun perin säädettiin.

(2)

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 901/2014 (3) vahvistettuja tyyppihyväksynnässä käytettävien hallinnollisten asiakirjojen malleja olisi mukautettava asetuksessa (EU) 2019/129 säädettyjen muutosten valossa, jotta tyyppihyväksyntämenettely helpottuisi ja kansalliset viranomaiset pystyisivät varmentamaan, että tiettynä ajankohtana sovellettavat päästöluokkien Euro 5 ja Euro 5+ vaatimukset on täytetty.

(3)

Sen vuoksi täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 901/2014 olisi muutettava.

(4)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat teknisen komitean – moottoriajoneuvot lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU) N:o 901/2014 seuraavasti:

1)

Lisätään 12 a artikla seuraavasti:

”12 a artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Kansallisten viranomaisten on 30 päivään kesäkuuta 2020 saakka myönnettävä tyyppihyväksyntiä ajoneuvotyypeille tämän asetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan 11 päivänä maaliskuuta 2020 mukaisesti.

2.   Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2020 saakka sallittava tämän asetuksen, sellaisena kuin sitä sovelletaan 11 päivänä maaliskuuta 2020 mukaisesti, hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin perustuvien ajoneuvojen saattaminen markkinoille.”

2)

Muutetaan liitteet I, IV, VII ja VIII tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä helmikuuta 2020.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1)   EUVL L 60, 2.3.2013, s. 52.

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/129, annettu 16 päivänä tammikuuta 2019, asetuksen (EU) N:o 168/2013 muuttamisesta kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien tyyppihyväksyntään sovellettavan Euro 5 -vaiheen osalta (EUVL L 30, 31.1.2019, s. 106).

(3)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 901/2014, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 168/2013 täytäntöön panemisesta siltä osin kuin kyse on kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen ja nelipyörien hyväksyntään ja markkinavalvontaan sovellettavista hallinnollisista vaatimuksista (EUVL L 249, 22.8.2014, s. 1).

LIITE

1)   

Muutetaan liite I seuraavasti:

a)

Muutetaan B osa seuraavasti:

i)

Lisätään 1 kohtaan 1.4 alakohta seuraavasti:

”1.4.

Ajoneuvot ja ajoneuvotyypit on todennettava päästöluokkaa Euro 5 tai Euro 5+ vastaaviksi seuraavan taulukon mukaisesti:

Luokan L ajoneuvojen vastaavuus päästöluokan Euro 5 ja Euro 5+ kanssa

(Ala)luokka

Pakollinen alkaen:

1.1.2020 – uudet ajoneuvotyypit

1.1.2021 – olemassa olevat ajoneuvotyypit

Päästöluokka

Pakollinen alkaen:

1.1.2024 – uudet ajoneuvotyypit

1.1.2025 – olemassa olevat ajoneuvotyypit

Päästöluokka

L1e

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5

testityypit I, IV ja V: Euro 5

testityypit I, IV ja V: Euro 5

L2e (muut kuin L2e-U)

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5

testityypit I, IV ja V: Euro 5

testityypit I, IV ja V: Euro 5

L2e-U

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5+

testityyppi I: Euro 4

testityyppi I: Euro 5

testityypit IV ja V: Euro 5

testityypit IV ja V: Euro 5

L3e (muut kuin enduro- ja trial-moottoripyörät), L4e, L5e-A ja L7e-A

OBD I -järjestelmä, joka seuraa virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja antaa ilmoituksen seuraavissa tapauksissa:

Euro 5

OBD I -järjestelmä, joka seuraa virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja antaa ilmoituksen seuraavissa tapauksissa:

Euro 5+

a)

asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa B1 osassa säädetyt OBD-päästörajat ylittyvät ja

a)

asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa B2 osassa säädetyt OBD-päästörajat ylittyvät ja

b)

jokin toimintatila vähentää merkittävästi moottorin vääntömomenttia.

b)

jokin toimintatila vähentää merkittävästi moottorin vääntömomenttia.

OBD II -järjestelmä, joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintahäiriöitä ja heikkenemistä (paitsi katalysaattorin valvonta) ja antaa ilmoituksen seuraavissa tapauksissa:

OBD II -järjestelmä, joka seuraa päästöjenrajoitusjärjestelmän toimintahäiriöitä ja heikkenemistä ja antaa ilmoituksen seuraavissa tapauksissa:

asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa B1 osassa säädetyt OBD-päästörajat ylittyvät

asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa B2 osassa säädetyt OBD-päästörajat ylittyvät

testityypit I, IV ja V: Euro 5

testityypit I, IV ja V: Euro 5

Enduro L3e-AxE ja trial L3e-A-xT

OBD I -järjestelmä, joka seuraa virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja antaa ilmoituksen seuraavissa tapauksissa:

Euro 5

OBD I -järjestelmä, joka seuraa virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja antaa ilmoituksen seuraavissa tapauksissa:

Euro 5+

a)

asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa B1 osassa säädetyt OBD-päästörajat ylittyvät ja

a)

asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa B2 osassa säädetyt OBD-päästörajat ylittyvät ja

b)

jokin toimintatila vähentää merkittävästi moottorin vääntömomenttia.

b)

jokin toimintatila vähentää merkittävästi moottorin vääntömomenttia.

testityyppi I: Euro 4

testityyppi I: Euro 5

testityypit IV ja V: Euro 5

testityypit IV ja V: Euro 5

L5e (muut kuin Le5-A) ja L7e (muut kuin L7e-A)

OBD I -järjestelmä, joka seuraa virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja antaa ilmoituksen seuraavissa tapauksissa:

Euro 5

OBD I -järjestelmä, joka seuraa virtapiirien ja elektroniikan toimintahäiriöitä ja antaa ilmoituksen seuraavissa tapauksissa:

Euro 5+

a)

asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa B1 osassa säädetyt OBD-päästörajat ylittyvät ja

a)

asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI olevassa B2 osassa säädetyt OBD-päästörajat ylittyvät ja

b)

jokin toimintatila vähentää merkittävästi moottorin vääntömomenttia.

b)

jokin toimintatila vähentää merkittävästi moottorin vääntömomenttia.

testityypit I, IV ja V: Euro 5

testityypit I, IV ja V: Euro 5

L6e paitsi L6e-B

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5

testityypit I, IV ja V: Euro 5

testityypit I, IV ja V: Euro 5

L6e-B

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5

OBD-järjestelmää ei vaadita

Euro 5+”

testityyppi I: Euro 4

testityyppi I: Euro 5

testityypit IV ja V: Euro 5

testityypit IV ja V: Euro 5

ii)

Muutetaan 2.8 kohta seuraavasti:

—

Korvataan ilmoituslomakkeen tietoja koskeva 4.0.1 kohta seuraavasti:

”4.0.1

L1e–L7e

Päästöluokka: Euro (3/4/5/5+) (4)”.

—

Lisätään ilmoituslomakkeen tietoja koskevan 7.6.3.4 kohdan jälkeen 7.6.3.5 kohta seuraavasti:

”7.6.3.5

L3e–L7e(10)

Kuvaus perussäädöistä, jotka kuljettaja saattaa kohdata elektronisen kaasunsäätimen (ETC) vikaantuessa”.

b)

Korvataan lisäyksessä 3 ilmoituslomakkeen tietoja koskeva 4.0.1 kohta seuraavasti:

”4.0.1

L1e–L7e

Päästöluokka: Euro (3/4/5/5+) (4)”.

c)

Korvataan lisäyksessä 6 ilmoituslomakkeen tietoja koskeva 4.0.1 kohta seuraavasti:

”4.0.1

L1e–L7e

Päästöluokka: Euro (3/4/5/5+) (4)”.

d)

Korvataan lisäyksessä 7 ilmoituslomakkeen tietoja koskeva 4.0.1 kohta seuraavasti:

”4.0.1

L1e–L7e

Päästöluokka: Euro (3/4/5/5+) (4)”.

e)

Korvataan lisäyksessä 8 ilmoituslomakkeen tietoja koskeva 4.0.1 kohta seuraavasti:

”4.0.1

L1e–L7e

Päästöluokka: Euro (3/4/5/5+) (4)”.

(2)   

Korvataan liitteen IV lisäyksessä 1 olevassa osassa 2 oleva 4.0.1 kohta seuraavasti:

”4.0.1

Päästöluokka: Euro (3/4/5/5+) (1)”.

(3)   

Muutetaan liitteessä VII olevan 5 kohdan taulukko 1 seuraavasti:

a)

Lisätään rivin ”Järjestelmä: moottorin päästöt (Euro 5)” jälkeen uusi rivi seuraavasti:

”Järjestelmä: moottorin päästöt (Euro 5+)

134/2014

A3”.

b)

Korvataan rivit ”Järjestelmä: sisäisen valvontajärjestelmän ympäristöosio (OBD, vaihe I: asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä IV oleva 1.8.1–1.8.2 kohta)” ja ”Järjestelmä: sisäisen valvontajärjestelmän ympäristöosio (OBD, vaihe II: asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä IV oleva 1.8.3 kohta)” seuraavasti:

”Järjestelmä: sisäisen valvontajärjestelmän ympäristöosio (OBD, vaihe I: asetuksen (EU) N:o 168/2013, sellaisena kuin sitä sovelletaan 19.2.2019, liitteessä IV oleva 1.8.1–1.8.2 kohta)

134/2014

C1

Järjestelmä: sisäisen valvontajärjestelmän ympäristöosio (OBD, vaihe II: asetuksen (EU) N:o 168/2013, sellaisena kuin sitä sovelletaan 19.2.2019, liitteessä IV oleva 1.8.3 kohta)

134/2014

C2”.

c)

Lisätään rivin ”Järjestelmä: sisäisen valvontajärjestelmän ympäristöosio (OBD, vaihe II: asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä IV oleva 1.8.3 kohta)” jälkeen rivit seuraavasti:

”Järjestelmä: sisäisen valvontajärjestelmän ympäristöosio (OBD, vaihe I: asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä IV oleva 1.8.3 kohta)

134/2014

C3

Järjestelmä: sisäisen valvontajärjestelmän ympäristöosio (OBD, vaihe II: asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä IV oleva 1.8.4 kohta)

134/2014

C5

Järjestelmä: sisäisen valvontajärjestelmän ympäristöosio (OBD, vaihe II: asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä IV oleva 1.8.5 kohta)

134/2014

C6”.

(4)   

Muutetaan liite VIII seuraavasti:

a)

Korvataan 2.2.1.1.2 kohta seuraavasti:

”2.2.1.1.2

Testiajoneuvon päästöluokka: Euro 3, Euro 4, Euro 5, Euro 5+ (3) (4)”.

b)

Muutetaan 2.2.1.9.3 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”2.2.1.9.3

Tyypin VIII testin ympäristötulokset (asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI oleva B1 osa) (3)”.

ii)

Muutetaan taulukko 5–11 seuraavasti:

—

Korvataan otsikko seuraavasti:

” Taulukko 5–11

OBD-päästörajat (asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI oleva B1 osa) ja ympäristötestitulokset vikaantumistapauksessa ”.

—

Poistetaan ajoneuvoluokkaa L6e-A koskevat solut.

c)

Muutetaan 2.2.1.6.3.3.2 kohdassa oleva taulukko 5–7 seuraavasti:

i)

Korvataan tulosta TRTTV1x (i) (ii) koskevan rivin toisessa solussa oleva teksti seuraavasti:

”x(v) km”.

ii)

Lisätään huomautus seuraavasti:

”v)

Korvataan x arvolla 100, 2 500 tai 3 500 asetuksen (EU) N:o 168/2013 23 artiklan 3 kohdan c alakohdan säännösten mukaisesti.”

d)

Muutetaan 2.2.1.9.4 kohta seuraavasti:

i)

Korvataan otsikko seuraavasti:

”2.2.1.9.4

Tyypin VIII testin ympäristötulokset (asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI oleva B2 osa) (3)”.

ii)

Muutetaan taulukko 5–12 seuraavasti:

—

Korvataan otsikko seuraavasti:

” Taulukko 5–12

OBD-päästörajat (asetuksen (EU) N:o 168/2013 liitteessä VI oleva B2 osa) ja ympäristötestitulokset vikaantumistapauksessa ”.

—

Korvataan ajoneuvoluokkaa L3e – L7e koskevan rivin ensimmäisessä solussa oleva teksti seuraavasti:

”L3e, L4e, L5e ja L7e”.

PÄÄTÖKSET

21.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/12

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/240,

annettu 20 päivänä helmikuuta 2020,

korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteen muuttamisesta

(tiedoksiannettu numerolla K (2020) 1082)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista yhteisön sisäisessä kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 11 päivänä joulukuuta 1989 annetun neuvoston direktiivin 89/662/ETY (1) ja erityisesti sen 9 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon eläinlääkärintarkastuksista unionin sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa 26 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston direktiivin 90/425/ETY (2) ja erityisesti sen 10 artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/47 (3) annettiin sen jälkeen, kun tiloilla, joilla pidetään siipikarjaa, oli tietyissä jäsenvaltioissa ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksia ja kyseiset jäsenvaltiot olivat muodostaneet suoja- ja valvontavyöhykkeet neuvoston direktiivin 2005/94/EY (4) mukaisesti.

(2)

Täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2020/47 säädetään, että mainitun täytäntöönpanopäätöksen liitteessä lueteltujen jäsenvaltioiden direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden on katettava vähintään mainitussa liitteessä luetellut suoja- ja valvontavyöhykkeet.

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitettä muutettiin äskettäin komission täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2020/210 (5), kun Saksassa ja Puolassa oli siipikarjassa ilmennyt korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksia, jotka on huomioitava kyseisessä liitteessä.

(4)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/210 antamisen jälkeen Tšekki on ilmoittanut komissiolle yhdestä uudesta korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksesta yhdellä Pardubicen alueella sijaitsevalla tilalla, jolla pidetään siipikarjaa.

(5)

Myös Bulgaria on ilmoittanut komissiolle korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkauksesta Plovdivin alueella sijaitsevalla tilalla, jolla pidetään siipikarjaa.

(6)

Bulgaria ei tällä hetkellä sisälly täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteeseen, ja uusi taudinpurkaus Tšekissä on ilmennyt kyseisessä liitteessä Tšekin osalta tällä hetkellä lueteltujen alueiden ulkopuolella. Näiden korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin uusien taudinpurkausten seurauksena kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet direktiivin 2005/94/EY mukaisesti vaaditut tarvittavat toimenpiteet, joihin kuuluu suoja- ja valvontavyöhykkeiden muodostaminen näiden uusien taudinpurkausten ympärille.

(7)

Komissio on tutkinut Bulgarian ja Tšekin direktiivin 2005/94/EY mukaisesti toteuttamat toimenpiteet ja on varmistunut siitä, että kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten muodostamien suoja- ja valvontavyöhykkeiden rajat ovat riittävällä etäisyydellä tiloista, joilla viimeaikaiset korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin taudinpurkaukset on vahvistettu.

(8)

Jotta estetään tarpeettomat häiriöt unionin sisäisessä kaupassa ja vältetään se, että kolmannet maat asettaisivat kaupalle perusteettomia esteitä, on välttämätöntä määritellä pikaisesti unionin tasolla, yhteistyössä Bulgarian ja Tšekin kanssa, uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet, jotka kyseiset jäsenvaltiot ovat direktiivin 2005/94/EY mukaisesti muodostaneet. Tämän vuoksi olisi muutettava täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteessä lueteltuja Tšekin suoja- ja valvontavyöhykkeitä ja Bulgarian osalta olisi lueteltava uusia suoja- ja valvontavyöhykkeitä.

(9)

Täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitettä olisi muutettava aluekuvauksen päivittämiseksi unionin tasolla siten, että siihen sisältyvät direktiivin 2005/94/EY mukaisesti Bulgarian ja Tšekin muodostamat uudet suoja- ja valvontavyöhykkeet ja niillä sovellettavien rajoitusten kesto.

(10)

Sen vuoksi täytäntöönpanopäätöstä (EU) 2020/47 olisi muutettava.

(11)

Koska korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin epidemiologinen tilanne unionissa on kiireellinen, on tärkeää, että täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteeseen tällä päätöksellä tehtävät muutokset tulevat voimaan mahdollisimman pian.

(12)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liite tämän päätöksen liitteellä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 20 päivänä helmikuuta 2020.

Komission puolesta

Stella KYRIAKIDES

Komission jäsen

(1)   EYVL L 395, 30.12.1989, s. 13.

(2)   EYVL L 224, 18.8.1990, s. 29.

(3)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/47, annettu 20 päivänä tammikuuta 2020, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä (EUVL L 16, 21.1.2020, s. 31).

(4)  Neuvoston direktiivi 2005/94/EY, annettu 20 päivänä joulukuuta 2005, yhteisön toimenpiteistä lintuinfluenssan torjumiseksi ja direktiivin 92/40/ETY kumoamisesta (EUVL L 10, 14.1.2006, s. 16).

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/210, annettu 14 päivänä helmikuuta 2020, korkeapatogeenisen lintuinfluenssan H5N8-alatyypin esiintymiseen tietyissä jäsenvaltioissa liittyvistä suojatoimenpiteistä annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liitteen muuttamisesta (EUVL L 43, 17.2.2020, s. 77).

LIITE

Korvataan täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2020/47 liite seuraavasti:

”LIITE

A OSA

1 ja 2 artiklassa tarkoitetut suojavyöhykkeet asianomaisissa jäsenvaltioissa:

Jäsenvaltio: Bulgaria

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Plovdivin alue:

Rakovskin kunta:

—

Rakovskin kaupunki

15.3.2020

Jäsenvaltio: Tšekki

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Pardubicen alue:

Bělešovice (750468), Blížňovice (618322), Bořice u Hrochova Týnce (608190), Čankovice (618331), Čeradice nad Loučnou (619655), Dolní Roveň (630080) - jižní část katastrálního vymezená silnicí č. 322, Holešovice u Chroustovic (641111), Horní Roveň (643971) - jižní část katastrálního vymezená silnicí č. 322, Chroustovice (654264), Lipec u Slepotic (750476), Moravany nad Loučnou (698482), Platěnice (698491), Slepotice (750492), Turov nad Loučnou (771732)

13.3.2020

Jäsenvaltio: Saksa

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

BADEN-WÜRTTEMBERG, Kreis Hohelohenkreis:

Folgende Gemarkungen sind vollständig enthalten:

—

Bretzfeld

—

Adolzfurt

—

Scheppach

—

Rappach

Teilweise enthalten sind die Gemarkungen

—

Bitzfeld

—

Verrenberg

—

Windischenbach

—

Pfedelbach

—

Geddelsbach

—

Unterheimbach

—

Obersulm

—

Waldbach

—

Dimbach

—

Schwappach

—

Beginnend im Nordosten an der Gemarkungsgrenze Bitzfeld Schnittpunkt A6 weiter an der Gemarkungsgrenze südlich bis zur L 1036

—

Nach Osten entlang Feldweg am Gewann Unteress Gässle entlang zum Schnittpunkt der Eisenbahnlinie HN-Waldenberg und der K2336

—

Auf der K2336 durch Verrenberg bis zur T-Kreuzung

—

auf Höhe des Funkturms abbiegend auf einem Feldweg nach Süden Richtung Golberhöfe

—

Bis Einmündung auf die Golbergstraße

—

Auf der Golbergstraße in Windischenbach bis zur Einmündung auf die L1036

—

Auf der L1036 nach Süden bis zum Ortsausgang Windischenbach bis zur Kreuzung Adolzfurter Straße

—

Weiter auf Adolzfurter Straße nach Osten bis zur Einmündung Burghofstraße

—

Auf der Burghofstraße 350 m nach Süden

—

An der Kreuzung auf einem Feldweg 250 m weiter Richtung Südosten

—

Weiter auf dem Feldweg zwischen den Gewannen Wolfsbül und Holzbühl Richtung Süden

—

Auf diesem Feldweg weiter durch das Waldgebiet Spörershölzle bis zum Feldweg In der Lohklinge

—

Auf dem Feldweg In der Lohklinge bis zur K 2346 in Buchhorn

—

Abbiegend auf die K2346 nach Südwesten durch Buchhorn

—

Auf der K2346 bis zum Aussiedlerhof Fleisch am Höhenweg

—

Dort abbiegend auf einen Feldweg Richtung Westen 500 m zwischen den Gewannen Große Äcker und Hintere Halden

—

Nach 500 m Abbiegend nach Süden

—

An der Gemarkungsgrenze Pfedelbach und Geddelsbach nach Westen auf einem Feldweg nordwestlich vorbei an den Ausiedlerhöfen Hintere Halden

—

Am Gebäude Geddelsbacher Helden 28 auf den Weg Richtung Westen bis zum Haus Geddelsbacher Helden 24

—

Am Haus Geddelsbacher Helden 24 abbiegend Richtung Süden auf einem Feldweg bis zur Einmündung auf die K 2345

—

Querung der K2345

—

Weiter auf dem Feldweg Richtung Unterheimbach bis zur Einmündung auf die L 1090 in Unterheimbach

—

Auf der L1090 Richtung Südosten bis zur Schulstraße am Sportplatz

—

Nach der Sporthalle auf einer gedachten Linie 1,3 Km Richtung Westen bis zu einem Bach

—

An dem Bach 80 m entlang Richtung Süden von dort 280 m auf einer gedachten Linie nach Südwest zum nächsten Waldweg

—

Auf dem Waldweg 130 m nach Nordwesten im Wald Sandrain

—

Zwischen dem Wald Sandrain und Salenwald 1 km Richtung Südosten

—

Durch die Otterklinge nach Südwest bis zum Bach in der Rauchklinge

—

Entlang der der Gemarkungsgrenze Adolzfurt einschließend bis zur Gemeindegrenze Obersulm

—

Entlang der Gemeindegrenze Bretzfeld/Obersulm nach Nordwest, Bretzfeld einschließend, bis zur Feldwegkreuzung Steigwald und Eulenklinge

—

Von dort auf einem Feldweg Richtung Ortseingang Affaltrach

—

Von dort entlang eines Bachlaufs nach Norden zur L 1035, Affaltrach ausschließend

—

Querung der L 1035

—

Weiter entlang am Mittelbach bis zum Ortseingang Affaltrach, dort am Ortsrand entlang nach Norden zur K 2110, Affaltrach ausschließend

—

Auf der K1035 Richtung Nordosten bis zur Gemeindegrenze Obersulm/Bretzfeld, Bretzfeld einschließend

—

Auf einer gedachten Linie 300 m in Nordwestlicher Richtung zum Waldrand Buchhau, Gewann Sperbelhau nördlich einschließend

—

Am Waldrand entlang Richtung Nordwesten bis zur Querung eines Wassergrabens

—

Von hier auf einer gedachten Linie nach Norden, westlich der Ortschaft Waldbach, Waldbach einschließend bis zur K 2341

—

Querung der K 2341

—

Auf einer gedachten Linie Richtung Nord-Nordost bis zum Dimbach

—

Auf einem Feldweg 300 m nach Nordwest, von dort auf einem Feldweg nach Nordosten bis zur A6

—

Querung der A6

—

Auf der Schwarzenbergstraße bis zur Ringstraße, Ostliche Teile von Schwappach einschließend

—

Auf der Ringstraße nach Norden bis zur Kreuzung L1089

—

Weiter auf der Moosbachstraße Richtung Norden bis zum Kreisverkehr der L1036

—

Vom Kreisverkehr Richtung Osten auf L1036 bis zur A6

—

Auf der A6 Richtung Osten bis Startpunkt

28.2.2020

BADEN-WÜRTTEMBERG, Kreis Heilbronn:

Teilweise enthalten sind die Flur Eschenau:

—

Von Landkreisgrenze Heilbronn Landkreis entlang Köberleweg Richtung Eschenau

—

entlang des Michelbach bis zur Straße Eschenauer Berg

—

östlich der Bebauung zur K2110

—

entlang der K2110 bis zur Landkreisgrenze

28.2.2020

Jäsenvaltio: Unkari

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Komárom-Esztergom megye:

Ács és Bábolna települések közigazgatási területeinek a 47.687049 és a 17.989846, a 47.690195 és a 17.995825, valamint a 47.686220 és a 17.987319 GPS-koordináták által meghatározott pont körüli 3 km sugarú körön belül eső területei

17.2.2020

Jäsenvaltio: Slovakia

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Čadcan alue:

Kunnat: Stará Bystrica, Radôstka

18.2.2020

Jäsenvaltio: Puola

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

W województwie wielkopolskim w powiecie wolsztyńskim:

1.W gminie Wolsztyn miejscowości: Berzyna, Stary Widzim Piekiełko, Adamowo Piekiełko, Kębłowo Kolonia, część miejscowości Niałek Wielki położona na południe od drogi nr 32

20.2.2020

W województwie warmińsko – mazurskim w powiecie iławskim

W gminie Zalewo: Rąbity, Międzychód, Zatyki, Surbajny, Koziny, Kupin, Rudnia

20.2.2020

W województwie warmińsko – mazurskim w powiecie ostródzkim

W gminie Grunwald miejscowości: Góry Lubiańskie, Zybułtowo, Lubian, Mielno, Stębark

4.3.2020

W województwie śląskim w powiecie raciborskim:

W gminie Kuźnia Raciborska, miejscowości: Ruda Kozielska, część miejscowości Rudy połozona na zachód od drogi nr 919

20.2.2020

Jäsenvaltio: Romania

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti

Județul Maramureș

Oraș Seini

Oraș Seini - localitatea Săbișa

13.2.2020

Județul Satu Mare

Comuna Pomi, localitatea Pomi

13.2.2020

B OSA

1 ja 3 artiklassa tarkoitetut valvontavyöhykkeet asianomaisissa jäsenvaltioissa:

Jäsenvaltio: Bulgaria

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

Plovdivin alue:

Rakovskin kunta:

—

Rakovskin kaupunki

16.3.2020–24.3.2020

Brezovon kunta:

—

Otets Kirilovo

—

Draganovo

—

Borets

—

Pudarsko

Rakovskin kunta:

—

Momino selo

—

Stryama

—

Shishmantsi

—

Bolyarino

Kaloyanovon kunta:

—

Glavatar

Maritsan kunta:

—

Yasno Pole

—

Manolsko Konare

—

Trilistnik

24.3.2020

Jäsenvaltio: Tšekki

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

Pardubicen alue:

Bělešovice (750468), Blížňovice (618322), Bořice u Hrochova Týnce (608190), Čankovice (618331), Čeradice nad Loučnou (619655), Dolní Roveň (630080) - jižní část katastrálního vymezená silnicí č. 322, Holešovice u Chroustovic (641111), Horní Roveň (643971) - jižní část katastrálního vymezená silnicí č. 322, Chroustovice (654264), Lipec u Slepotic (750476), Moravany nad Loučnou (698482), Platěnice (698491), Slepotice (750492), Turov nad Loučnou (771732)

14.3.2020–23.3.2020

Blansko u Hrochova Týnce (648281), Bor u Chroustovic (761761), Brčekoly (761770), Časy (653004), Černá za Bory (619965), Dašice (624799), Dolní Bezděkov (628697), Dolní Roveň (630080) - severní část katastrálního vymezená silnicí č. 322, Dolní Ředice (630136) - jižní část katastrálního území vymezená silnicí č. 36, Dvakačovice (777617), Holice v Čechách (641146) - jižní část katastrálního území vymezené vodním tokem Ředického potoka, Honbice (641723), Horní Roveň (643971) - severní část katastrálního vymezená silnicí č. 322, Horní Ředice (644013) - jižní část katastrálního území vymezená silnicí č. 36, Hostovice u Pardubic (645991), Hrochův Týnec (648299), Chrast (653799), Janovičky u Zámrsku (790931), Jaroslav (657522), Jenišovice u Chrudimi (658448), Kočí (667633), Komárov u Holic (668699), Kostěnice (670570), Lány u Dašic (679101), Lhota u Chroustovic (681164), Libanice (641731), Litětiny (685283), Lozice (687847), Mentour (693103), Městec (693278), Mnětice (619981), Moravanský (698474), Mravín (763322), Nabočany (700983), Opočno nad Loučnou (768995), Ostrov (715981), Ostřetín (716332), Poděčely (723622), Popovec u Řepníků (745227), Prachovice u Dašic (624802), Přestavlky u Chrudimi (735159), Radhošť (737640), Radim (737798), Rosice u Chrasti (741191), Řestoky (745324), Sedlec u Vraclavi (785148), Sedlíšťka (737658), Srbce u Luže (752878), Stíčany (648311), Stradouň (755800), Synčany (761788), Štěnec (763331), Topol (667641), Trojovice (768529), Trusnov (769002), Tuněchody (771465), Týnišťko (772437), Uhersko (772976), Úhřetice (773298), Úhřetická Lhota (773301), Vejvanovice (777625), Velké Koloděje (779041), Veská (780979), Vinary u Vysokého Mýta (782190), Vraclav (785164), Vysoká u Holic (716341), Zájezdec (790419), Zalažany (658464), Zminný (793388)

23.3.2020

Jäsenvaltio: Saksa

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

BADEN-WÜRTTEMBERG, Kreis Hohelohenkreis:

Folgende Gemarkungen sind vollständig enthalten:

—

Bretzfeld

—

Adolzfurt

—

Scheppach

—

Rappach

Teilweise enthalten sind die Gemarkungen

—

Bitzfeld

—

Verrenberg

—

Windischenbach

—

Pfedelbach

—

Geddelsbach

—

Unterheimbach

—

Obersulm

—

Waldbach

—

Dimbach

—

Schwappach

—

Beginnend im Nordosten an der Gemarkungsgrenze Bitzfeld Schnittpunkt A6 weiter an der Gemarkungsgrenze südlich bis zur L 1036

—

Nach Osten entlang Feldweg am Gewann Unteress Gässle entlang zum Schnittpunkt der Eisenbahnlinie HN-Waldenberg und der K2336

—

Auf der K2336 durch Verrenberg bis zur T-Kreuzung

—

auf Höhe des Funkturms abbiegend auf einem Feldweg nach Süden Richtung Golberhöfe

—

Bis Einmündung auf die Golbergstraße

—

Auf der Golbergstraße in Windischenbach bis zur Einmündung auf die L1036

—

Auf der L1036 nach Süden bis zum Ortsausgang Windischenbach bis zur Kreuzung Adolzfurter Straße

—

Weiter auf Adolzfurter Straße nach Osten bis zur Einmündung Burghofstraße

—

Auf der Burghofstraße 350 m nach Süden

—

An der Kreuzung auf einem Feldweg 250 m weiter Richtung Südosten

—

Weiter auf dem Feldweg zwischen den Gewannen Wolfsbül und Holzbühl Richtung Süden

—

Auf diesem Feldweg weiter durch das Waldgebiet Spörershölzle bis zum Feldweg In der Lohklinge

—

Auf dem Feldweg In der Lohklinge bis zur K 2346 in Buchhorn

—

Abbiegend auf die K2346 nach Südwesten durch Buchhorn

—

Auf der K2346 bis zum Aussiedlerhof Fleisch am Höhenweg

—

Dort abbiegend auf einen Feldweg Richtung Westen 500 m zwischen den Gewannen Große Äcker und Hintere Halden

—

Nach 500 m Abbiegend nach Süden

—

An der Gemarkungsgrenze Pfedelbach und Geddelsbach nach Westen auf einem Feldweg nordwestlich vorbei an den Ausiedlerhöfen Hintere Halden

—

Am Gebäude Geddelsbacher Helden 28 auf den Weg Richtung Westen bis zum Haus Geddelsbacher Helden 24

—

Am Haus Geddelsbacher Helden 24 abbiegend Richtung Süden auf einem Feldweg bis zur Einmündung auf die K 2345

—

Querung der K2345

—

Weiter auf dem Feldweg Richtung Unterheimbach bis zur Einmündung auf die L 1090 in Unterheimbach

—

Auf der L1090 Richtung Südosten bis zur Schulstraße am Sportplatz

—

Nach der Sporthalle auf einer gedachten Linie 1,3 Km Richtung Westen bis zu einem Bach

—

An dem Bach 80 m entlang Richtung Süden von dort 280 m auf einer gedachten Linie nach Südwest zum nächsten Waldweg

—

Auf dem Waldweg 130 m nach Nordwesten im Wald Sandrain

—

Zwischen dem Wald Sandrain und Salenwald 1 km Richtung Südosten

—

Durch die Otterklinge nach Südwest bis zum Bach in der Rauchklinge

—

Entlang der der Gemarkungsgrenze Adolzfurt einschließend bis zur Gemeindegrenze Obersulm

—

Entlang der Gemeindegrenze Bretzfeld/Obersulm nach Nordwest, Bretzfeld einschließend, bis zur Feldwegkreuzung Steigwald und Eulenklinge

—

Von dort auf einem Feldweg Richtung Ortseingang Affaltrach

—

Von dort entlang eines Bachlaufs nach Norden zur L 1035, Affaltrach ausschließend

—

Querung der L 1035

—

Weiter entlang am Mittelbach bis zum Ortseingang Affaltrach, dort am Ortsrand entlang nach Norden zur K 2110, Affaltrach ausschließend

—

Auf der K1035 Richtung Nordosten bis zur Gemeindegrenze Obersulm/Bretzfeld, Bretzfeld einschließend

—

Auf einer gedachten Linie 300 m in Nordwestlicher Richtung zum Waldrand Buchhau, Gewann Sperbelhau nördlich einschließend

—

Am Waldrand entlang Richtung Nordwesten bis zur Querung eines Wassergrabens

—

Von hier auf einer gedachten Linie nach Norden, westlich der Ortschaft Waldbach, Waldbach einschließend bis zur K 2341

—

Querung der K 2341

—

Auf einer gedachten Linie Richtung Nord-Nordost bis zum Dimbach

—

Auf einem Feldweg 300 m nach Nordwest, von dort auf einem Feldweg nach Nordosten bis zur A6

—

Querung der A6

—

Auf der Schwarzenbergstraße bis zur Ringstraße, Ostliche Teile von Schwappach einschließend

—

Auf der Ringstraße nach Norden bis zur Kreuzung L1089

—

Weiter auf der Moosbachstraße Richtung Norden bis zum Kreisverkehr der L1036

—

Vom Kreisverkehr Richtung Osten auf L1036 bis zur A6

—

Auf der A6 Richtung Osten bis Startpunkt

29.2.2020–8.3.2020

Folgende Gemarkungen sind vollständig enthalten:

—

Westernbach (Gemeinde Zweiflingen)

—

Baumerlenbach, Unterohrn, Verrenberg, Öhringen, Büttelbronn, Eckartsweiler, Cappel (Stadt Öhringen)

—

Pfedelbach, Windischenbach, Oberohrn, Harsberg (Gemeinde Pfedelbach)

—

Siebeneich (Gemeinde Bretzfeld)

Folgende Gemarkungen sind teilweise im Beobachtungsgebiet und im Sperrbezirk enthalten, die genaue Abgrenzung ist der Beschreibung des Sperrbezirks zu entnehmen:

—

Bitzfeld, Geddelsbach, Unterheimbach, Waldbach, Dimbach, Schwabbach (Gemeinde Bretzfeld)

—

Verrenberg (Stadt Öhringen)

—

Windischenbach, Pfedelbach (Gemeinde Pfedelbach)

Teilweise enthalten sind die Gemarkungen Möglingen und Ohrnberg (Gemeinde Öhringen):

—

Beginnend ab der Gemarkungsgrenze Möglingen-Kochersteinsfeld-Ohrnberg

—

vorbei an den Gewannen Hummeläcker und Streich

—

weitergedacht bis zum nördlichsten Punkt der Kleingartensiedlung (Gewann Streichberg)

—

Linie weitergedacht bis zur L1045

Teilweise enthalten ist die Gemarkung Zweiflingen:

—

über die Gewanne Schießäcker einmündend in den Feldweg am Waldrand unterhalb des Gewanns Weite Gruben dann in gleicher Richtung weiterführend bis zur Schießhofer Straße, die Schießhofer Straße Richtung Süden bis Pfahlbach

—

dann entlang der K2330 bis zum Limes Blick Zweiflingen

—

nach Osten abbiegend entlang der Kärcher Straße am Golfplatz vorbei bis zum Kreisel L1050

—

weiter nach Süden auf der L1050 bis zur Einmündung K2354

—

weiter entlang der K2354, die A6 querend

Teilweise enthalten sind die Gemarkungen Neuenstein und Obersöllbach:

—

bis nach dem Gewann Wachtbaumäcker in Richtung Neuenstein,

—

dann abbiegend in Richtung Südwesten,

—

dann 2. Feldweg links abbiegend

—

dann entlang des Wegs zwischen den Baugebieten Riedweg Teil 1 und Teil 2 nach Süden, die Bahnlinie queren, südlich vorbei am Wohngebiet Steigerbrünnle

—

Linie weiter gedacht am Sportgelände vorbei bis zur Brücke über den Epbach (Bergstraße)

—

dann die L1051 und L1036 queren, dann auf die K2357 bis zur Gemarkungsgrenze Obersöllbach-Eschelbach

—

entlang des Gewanns Obere Halde die K2355 und das Gewann Bühl querend

—

dann weiter Richtung Süden in Richtung Pfaffenberg

—

östlich vorbei am Pfaffenberg, die Gemeindegrenze nach Öhringen querend

Teilweise enthalten ist die Gemarkung Michelbach:

—

den Weg weiter bis Rohrklinge

—

dann weiter Richtung Süden durch die Gewanne Brenntenholz und Erlen

—

dann die K2387 kreuzen, weiter in Richtung Süden nach Mittelsteinbach durch das Gewann Koppenwiesenschlag,

Teilweise enthalten ist die Gemarkung Untersteinbach:

—

weiter in Richtung Süden durch die Gewanne Holderberg und Göttele

—

östlich an Mittelsteinbach vorbei auf den Herdenweg, dann bis zum Wasserhochbehälter vor Untersteinbach

—

dann Weiter Richtung Süden an der Siedlungsgrenze bis zur Straße In der Heid

—

dann weiter entlang des Wegs in Richtung Süden bis zur Schuppacher Straße (K2360)

—

auf K2360 weiter bis Floßholz, dann entlang des Wegs parallel zum Lohklingenbach in Richtung Südwesten bis ca. 150 m vor der Kehre zur Kreisgrenze SHA

8.3.2020

BADEN-WÜRTTEMBERG, Kreis Heilbronn:

Teilweise enthalten sind die Flur Eschenau:

—

Von Landkreisgrenze Heilbronn Landkreis entlang Köberleweg Richtung Eschenau

—

entlang des Michelbach bis zur Straße Eschenauer Berg

—

östlich der Bebauung zur K2110

—

entlang der K2110 bis zur Landkreisgrenze

29.2.2020–8.3.2020

Folgende Gemeinden sind vollständig enthalten:

—

Löwenstein

—

Lehrensteinsfeld

—

Ellhofen

—

Langenbrettach

—

Eberstadt

—

Wüstenrot

Folgende Gemarkungen sind vollständig enthalten:

—

Grantschen (Gemeinde Weinsberg)

—

Wimmental (Gemeinde Weinsberg)

—

Cleversulzbach (Gemeinde Neuenstadt)

Teilweise enthalten ist die Gemeinde Obersulm:

—

ausgenommen: der im Sperrbezirk liegende Teil

Teilweise enthalten ist die Gemarkung Unterheinriet (Gemeinde Untergruppenbach):

—

An der Gemeindegrenze zwischen Sandberg und Vorhof in westlicher Richtung bis zur Forststraße;

—

auf Feldweg nördlich von Vorhof Richtung Waldrand, entlang bis zur Schozach;

—

nördlich am Braunenwald entlang Zufluss zur Schozach;

—

westlich entlang Waldrand bis zur Wegkreuzung unterhalb Hagelsberg;

—

entlang Forstweg in nördlicher Richtung bis zur Gemeindegrenze Lehrensteinsfeld

Teilweise enthalten ist die Gemarkung Weinsberg (Gemeidne Weinsberg):

—

Gemeindegrenze zu Lehrensteinsfeld an der A81 entlang in nördlicher Richtung bis zur Gemeindegrenze Eberstadt

Teilweise enthalten ist die Gemarkung Neuenstadt (Gemeinde Neuenstadt):

—

Gemeindegrenze Eberstadt Feld/Forstweg von Buchhorn Richtung Neuenstadt –Daistler;

—

bei den Aussiedlerhöfen in westlicher Richtung bis zum Limbach;

—

vom Limbach zur Cleversulzbacherstraße weiter zur K2007 bis zur Öhringerstraße über die A81 bis zur Kocher

Teilweise enthalten ist die Gemarkung Gochsen (Gemeinde Hardthausen):

—

von der A81 zur Kocher am Fluss entlang bis Buchsmühle;

—

Feldweg nördlich des Sportplatz Richtung Hintere Berge – Dörnet – Bühl – Lampoldshausenerstraße – Feldweg westlich zur K2014;

—

südlich des Gänskirchhofs in westlicher Richtung zur Landkreisgrenze

8.3.2020

BADEN WÜRTTEMBERG, Kreis Schwäbisch-Hall:

Folgende Gemarkungen sind vollständig enthalten:

Ammertsweiler (Gemeinde Mainhardt)

Teilweise enthalten ist die Gemarkung Geißelhardt (Gemeinde Mainhardt):

—

Von der Gemarkungsgrenze (Ammertsweiler/Geißelhardt) links entlang der L1050 bis zur Abzweigung Streithag

—

gesamter Ortsteil Streithag

—

von Streithag Richtung Waldrand Lohklingen Wald, links entlang des Waldrandes bis zur Kreisgrenze Schwäbisch-Hall

8.3.2020

Jäsenvaltio: Unkari

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

Komárom-Esztergom megye:

Bana, Bábolna, Csém, Kisigmánd, Komárom, Mocsa, Nagyigmánd és Tárkány települések közigazgatási területének a 47.687049 és a 17.989846, a 47.690195 és a 17.995825, valamint a 47.686220 és a 17.987319 GPS-koordináták által meghatározott pont körüli 10 km sugarú köráltal határolt területen belül és a védőkörzeten kívül eső területei

26.2.2020

Ács és Bábolna települések közigazgatási területeinek a 47.687049 és a 17.989846, a 47.690195 és a 17.995825, valamint a 47.686220 és a 17.987319 GPS-koordináták által meghatározott pont körüli 3 km sugarú körön belül eső területei

18.2.2020–26.2.2020

Győr-Moson-Sopron megye:

Bőny, Nagyszentjános és Rétalap települések közigazgatási területeinek a 47.687049 és a 17.989846 valamint 47.690195 és 17.995825 GPS-koordináták által meghatározott pont körüli 10 km sugarú körön belül eső területei

26.2.2020

Jäsenvaltio: Slovakia

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

Nitran alue:

Kunnat Nitran alueella:

Komárnon kaupunginosa Nová Stráž, osa Žitná na Ostroven kuntaa

26.2.2020

Čadcan alue:

Kunnat: Stará Bystrica, Radôstka, Vychylovka

19.2.2020–27.2.2020

Kunnat: Klubina, Zborov nad Bystricou, Krásno nad Kysucou, Nová Bystrica, Dunajov

27.2.2020

Žilinan alue:

Kunta: Lutiše, Horná Tižiná

27.2.2020

Kysucké Nové Meston alue:

Kunta: Lodno, osa kunnista: Kysucký Lieskovec, Horný Vadičov

27.2.2020

Jäsenvaltio: Puola

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

W województwie wielkopolskim, w powiecie ostrowskim:

1.

W gminie Raszków miejscowości: Rąbczyn, Jelitów, Jaskółki, Radłów, południowa część miejscowości Przybysławice od numeru 144 do nr 35

2.

W gminie Ostrów Wielkopolski miejscowości: Zacharzew, Lamki, Zalesie, Świeligów

3.

Cześć północno - zachodnia miasta Ostrów Wielkopolski od ulicy Miodowej nr 5, Radłowskiej 65 przez ulice Profesora Jachimka, Przymiejską, Krotoszyńską, Owsianą do ulicy Topolowej 62

14.2.2020–23.2.2020

W województwie wielkopolskim, w powiatach ostrowskim i krotoszyńskim:

W powiecie ostrowskim:

1.

W gminie Raszków miejscowości: Rąbczyn, Raszków, Pogrzybów, Głogowa, Skrzebowa, Moszczanka, Biniew, Bieganin, Szczurawice, Walentynów, Niemojewiec, Janków Zaleśny, Sulisław, pozostała cześć miejscowości Przybysławice poza obszarem zapowietrzonym, południowa część miejscowości Korytnica do ulicy Jarocińskiej 6;

2.

W gminie Ostrów Wielkopolski miejscowości: Łąkociny, Daniszyn, Gorzyce Wielkie, Radziwiłłów, Topola Mała, Słaborowice, Franklinów, Lewków, Szczury, Wysocko Wielkie, Cegły, Kołątajew, Karski, Stary Staw, Mazury- część wschodnia do numeru 8, Czekanów- zachodnia część od ulicy Kaliskiej 12, Kwiatków- zachodnia część od numeru 7A

3.

Pozostała część miasta Ostrów Wielkopolski poza obszarem zapowietrzonym

4.

W gminie Przygodzice miejscowości: Topola Wielka, Topola Osiedle, Janków Przygodzki, Wysocko Małe

5.

W gminie Odolanów miejscowości: Nabyszyce, Wierzbno, Tarchały Wielkie, Tarchały Małe, Gorzyce Małe

W powiecie krotoszyńskim:

W gminie Krotoszyn miejscowości: Baszyny, Ugrzele, Janów, Orpiszew, Świnków

23.2.2020

W województwie wielkopolskim, w powiecie szamotulskim:

W gminie Ostroróg miejscowości: Zapust, Wielonek, Klemensowo, Rudki Huby, Ostroróg

16.2.2020–25.2.2020.

W województwie wielkopolskim, w powiecie szamotulskim:

1.

W gminie Kaźmierz miejscowości: Sokolniki Wielkie, Sokolniki Małe, Wierzchaczewo;

2.

W gminie Ostroróg miejscowosci: Bobulczyn, Oporowo, Kluczewo, Kluczewo Huby, Szczepankowo, Karolewo, Rudki, Piaskowo, Forestowo, Bielejewo, Binino, Dobrojewo;

3.

W gminie Obrzycko miejscowości: Gaj Mały, Karolin, Pęckowo, Ordzin, Koźmin, Dobrogostowo, Lizbona;

4.

W gminie Pniewy miejscowości: Przystanki, Dębina, Buszewko, Buszewo, Dęborzyce, Mielno, Szymanowo, Zajączkowo, Psarski, Nojewo, Psarki, Nosalewo

5.

W gminie Wronki miejscowości: Samołęż, Nowa Wieś, Huby Oporowo, Marianowo, Wierzchocin, Głuchowo

W gminie Szamotuły miejscowości: Czyściec, Krzeszkowice, Kamionka, Otorowo, Lipnickie Huby, Lipnica, Brodziszewo, Emilianowo, Gałowo, Jastrowo, Ostrolesie, Koźle, Śmiłowo, Szamotuły

25.2.2020

W województwie wielkopolskim, w powiecie międzychodzkim

W gminie Chrzypsko Wielkie miejscowość Orle Wielkie

25.2.2020

W województwie wielkopolskim w powiecie wolsztyńskim:

W gminie Wolsztyn miejscowości: Berzyna, Stary Widzim Piekiełko, Adamowo Piekiełko, Kębłowo Kolonia, część miejscowości Niałek Wielki położona na południe od drogi nr 32

21.2.2020–29.2.2020

W województwie wielkopolskim w powiatach wolsztyńskim i grodziskim:

W powiecie wolsztyńskim:

1.

W gminie Wolsztyn miejscowości: Stary Widzim, Świętno, Stradyń, Obra, Wroniawy, Stara Dąbrowa, Adamowo, Gościeszyn, Błocko, Tłoki, Wolsztyn, Karpicko, Nowe Tłoki, Chorzemin, Powodowo, Nowa Obra, Nowa Dąbrowa, Krutla, Nowy Młyn, Zdrogowo, Świętno, część miejscowści Niałek Wielki położona na północ od drogi nr 32;

2

W gminie Przemęt miejscowości: Solec, Solec Nowy, Mochy;

3

W gminie Siedlec miejscowości: Jaromierz, Jażyniec, Kiełkowo, Żodyń, Siedlec, Kiełpiny Kolonia

W powiecie grodziskim:

W gminie Rakoniewice miejscowości: Głodno, Cegielsko Adolfowo, Łąkie, część miejscowości Rostarzewo położona na zachód od ulic Topolowej i Ogrodowej

29.2.2020

W województwie lubuskim w powiecie zielonogórskim

W gminie Kargowa miejscowości: Obra Dolna, Nowy Jaromierz

29.2.2020

W województwie warmińsko – mazurskim w powiecie iławskim

W gminie Zalewo miejscowości: Rąbity, Międzychód, Zatyki, Surbajny, Koziny, Kupin, Rudnia

21.2.2020–29.2.2020

W województwie warmińsko – mazurskim w powiatach iławskim, ostródzkim:

Powiat iławski:

W gminie Zalewo miejscowości: Karpowo, Śliwa, Dajny, Barty, Pozorty, Girgajny, Mazanki, Janiki Wielkie, Janiki Małe, Jaśkowo, Wielowieś, Boreczno, Duba, Mozgowo, Huta Wielka, Skitławki, Urowo, Gubławki, Wieprz, Matyty, Polajny, Jerzwałd, Rucewo, Kiemiany, Dobrzyki, Witoszewo, Gajdy, Półwieś, Zalewo, Bajdy, Sadławki, Bądki, Bednarzówka, Brzeziniak, Jezierce, Bukowiec, Likszajny, Tarpno, Nowe Chmielówko

Powiat ostródzki:

1.

W gminie Małdyty miejsowości: Wielki Dwór, Jarnołtowo, Fiugajki, Drynki, Pleśno, Leszczynka Mała, Linki, Klonowy Dwór, Plękity, Smolno, Kanty, Bagnity, Wodziany, Surzyki Małe, Surzyki Wielkie;

2.

W gminie Miłomłyn miejscowości: Skarpa, Ligi

29.2.2020

W województwie pomorskim w powiecie sztumskim:

W gminie Stary Dzierzgoń od granicy województwa pomorskiego wzdłuż drogi łączącej miejscowości Bajdy-Przezmark do miejscowości Przezmark, następnie po drugiej stronie drogi wojewódzkiej 519 wzdłuż jeziora Motława Wielka do miejscowości Danielówka, dalej drogą leśną do jeziora Witoszewskiego w województwie warmińsko-mazurskim.

29.2.2020

W województwie warmińsko – mazurskim w powiecie ostródzkim:

W gminie Grunwald miejscowości: Góry Lubiańskie, Zybułtowo, Lubian, Mielno, Stębark

5.3.2020–13.3.2020

W województwie warmińsko – mazurskim w powiatach: ostródzkim, działdowskim, nidzickim, olsztyńskim:

1.

w powiecie ostródzkim:

—

w gminie Grunwald miejscowości: Dylewko, Dąbrowo, Frygnowo, Grabiczki, Gierzwałd, Grunwald, Kiersztanowo, Kitnowo, Korsztyn, Lipowa Góra, Lubianek, Łącko, Łodwigowo, Marcinkowo, Omin, Pacółtowo, Pacółtówko, Rzepki, Tymawa, Ulnowo, Wróble, Zapieka,

—

w gminie Dąbrówno miejscowości: Gardyny, Łogdowo, Osiekowo, Ostrowite, Samin, Saminek;

2.

w powiecie działdowskim w gminie Działdowo miejscowość Jankowice;

3.

w powiecie nidzickim w gminie Kozłowo miejscowości: Browina, Turowo, Turówko, Wronowo;

4.

w powiecie olsztyńskim w gminie Olsztynek miejscowości: Czarci Jar, Dębowa Góra, Drwęck, Gąsiorowo Olsztyneckie, Gibała, Gierdałki, Jadamowo, Juńcza, Królikowo, Lichtajny, Lutek, Nowa Wieś Ostródzka, Pawłowo, Sitno, Waplewo, Warglewo

13.3.2020

W województwie śląskim w powiecie raciborskim:

W gminie Kuźnia Raciborska, miejscowości: Ruda Kozielska, część miejscowości Rudy położona na zachód od drogi nr 919

21.2.2020–29.2.2020

W województwie śląskim w powiatach raciborskim, rybnickim, gliwickim, w powiecie miejskim Rybnik:

W powiecie raciborskim:

1.

W gminie Kuźnia Raciborska miejscowości: Kuźnia Raciborska, Jankowice, Siedliska, część miejscowości Budziska położona na wschód od ulic Leśnej, Szkolnej, Głównej i Fabrycznej, część miejscowości Rudy położona na wschód od drogi nr 919;

2.

W gminie Nędza, miejscowości: Szymocice, Górki Śląskie, część miejscowości Nędza połozona na wschód od linii kolejowej łączącej miejscowości Racibórz – Kędzierzyn Koźle;

W powiecie rybnickim:

1.

W gminie Lyski miejscowości: Bogunice, Zwonowice, Sumina, Lyski, część miejscowości Adamowice położona na północ od ulic: Jana III Sobieskiego, Rybnickiej i Rolnej, część miejscowości Nowa Wieś położona na północ od ulicy Rybnickiej do drogi nr 923;

2.

W gminie Gaszowice: część miejscowości Gaszowice położona na północ od ulic: Łąkowej, Wiejskiej, Rybnickiej, część miejscowości Szczerbice położona na północ od ulic: Rybnickiej, Głównej, Dworcowej;

3.

W gminie Jejkowice: część miejscowości Jejkowice położona na północ od ulic: Głównej oraz Dworcowej;

W powiecie miejskim Rybnik dzielnice: Stodoły, Grabownia, Chwałęcice, Ochojec, część dzielnicy Rybnicka Kuźnia położona na północ od ulicy Podmiejskiej, część dzielnicy Golejów położona na zachód od drogi nr 78 oraz na północ od ulicy Komisji Edukacji Narodowej;

W powiecie gliwickim:

1.

W gminie Sośnicowice miejscowości: Tworóg Mały, Kuźniczka, Trachy, Bargłówka, część miejscowości Sierakowice położona na zachód od ulicy Sierakowskiej na terenach leśnych oraz ulicy Długiej, część miejscowości Smolnica położona na zachód od ulicy Łęgowskiej, część miejscowości Sośnicowice położona na zachód od ulicy Raciborskiej;

2.

W gminie Pilchowice miejscowości: Stanica, część miejscowości Leboszowice położona na zachód od ulic: Smolnickiej i Wiejskiej, część miejscowości Pilchowice na zachód od ulic: Leboszowskiej, Wielopole, Dworcowej oraz ulicy Dolna Wieś, część miejscowości Wilcza położona na północny-zachód od drogi nr 78;

29.2.2020

W województwie opolskim w powiecie kędzierzyńsko-kozielskim:

W gminie Bierawa miejscowości: Solarnia, Kotlarnia, Goszyce, Dziergowice

29.2.2020

Jäsenvaltio: Romania

Alue kattaa:

Päivämäärä, johon asti voimassa direktiivin 2005/94/EY 31 artiklan mukaisesti

Județul Maramureș

Oraș Seini

Oraș Seini - localitatea Săbișa

14.2.2020–22.2.2020

Comuna Cicârlău - Localitatea Cicârlău

Comuna Cicârlău - Localitatea Bârgău

Comuna Cicârlău - Localitatea Handalu Ilbei

Comuna Cicârlău - Localitatea Ilba

Oraș Seini- Localitatea Viile Apei

Comuna Ardusat- Localitatea Ardusat

22.2.2020

Județul Satu Mare

Comuna Pomi, localitatea Pomi

14.2.2020–22.2.2020

Comuna Orașu Nou - Localitatea Orașu Nou Vii

Comuna Orașu Nou - Localitatea Racșa Vii

Comuna Pomi- Localitatea Aciua

Comuna Pomi- Localitatea Bicău

Comuna Pomi- Localitatea Borlești

Comuna Apa- Localitatea Apa

Comuna Apa- Localitatea Someșeni

Comuna Crucișor- Localitatea Crucișor

Comuna Crucișor- Localitatea Iegheriște

Comuna Valea Vinului- Localitatea Valea Vinului

Comuna Valea Vinului- Localitatea Roșiori

Comuna Medieșu Aurit- Localitatea Medieș Râturi

Comuna Medieșu Aurit-Localitatea Medieș Vii

Comuna Orașu Nou- Racșa

22.2.2020
”

KANSAINVÄLISILLÄ SOPIMUKSILLA PERUSTETTUJEN ELINTEN ANTAMAT SÄÄDÖKSET

21.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/26

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

E-sääntö nro 118 – Yhdenmukaiset tekniset vaatimukset, jotka koskevat tiettyjen moottoriajoneuvoluokkien rakenteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien palo-ominaisuuksia ja/tai niiden kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta [2020/241]

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Muutossarjan 03 täydennys 1 – Voimaantulopäivä: 16. lokakuuta 2018

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Todistusvoimaiset ja oikeudellisesti sitovat tekstit ovat seuraavat:

—

ECE/TRANS/WP.29/2013/12

—

ECE/TRANS/WP.29/2016/14

—

ECE/TRANS/WP.29/2017/16

—

ECE/TRANS/WP.29/2017/18 ja

—

ECE/TRANS/WP.29/2018/24

SISÄLLYSLUETTELO

SÄÄNTÖ

1.   Soveltamisala

2.   Määritelmät: Yleistä

3.   Hyväksynnän hakeminen

4.   Hyväksyntä

5.   Osa I: Ajoneuvotyypin hyväksyntä, joka koskee sisätilassa, moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa käytettävien komponenttien palo-ominaisuuksia sekä ajoneuvossa käytettävien sähkökaapelien ja kaapelinsuojusten tai kaapelinasennusputkien palo-ominaisuuksia ja/tai moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa käytettävien eristysmateriaalien kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta

6.   Osa II: Komponentin hyväksyntä, joka koskee sen palo-ominaisuuksia ja/tai sen kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta

7.   Tyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

8.   Tuotannon vaatimustenmukaisuus

9.   Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

10.   Tuotannon lopettaminen

11.   Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten sekä tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

12.   Siirtymämääräykset

LIITTEET

1   Ajoneuvoa koskeva ilmoituslomake

2   Komponenttia koskeva ilmoituslomake

3   Ajoneuvon tyyppihyväksyntää koskeva ilmoitus

4   Komponentin tyyppihyväksyntää koskeva ilmoitus

5   Hyväksyntämerkki

6   Testi materiaalien vaakasuuntaisen palonopeuden määrittämiseksi

7   Testi materiaalien sulamisominaisuuksien määrittämiseksi

8   Testi materiaalien pystysuuntaisen palamisnopeuden määrittämiseksi

9   Testi sen määrittämiseksi, miten materiaalit hylkivät poltto- tai voiteluainetta

10   Testi sen määrittämiseksi, miten liekin eteneminen estyy sähkökaapeleissa

1.   SOVELTAMISALA

1.1   Tämä sääntö koskee luokan M3 alaluokkiin II ja III kuuluvissa ajoneuvoissa (1) käytettävien materiaalien palo-ominaisuuksia (syttymisherkkyys, palonopeus ja sulamisominaisuudet) sekä niiden kykyä hylkiä polttoainetta tai voiteluainetta.

Tyyppihyväksyntien myöntämisessä sovelletaan seuraavia:

1.2   Osa I – Ajoneuvotyypin hyväksyntä, joka koskee sisätilassa, moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa käytettävien komponenttien palo-ominaisuuksia ja/tai niiden kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta sekä ajoneuvossa käytettävien sähkökaapelien ja niitä suojaavien kaapelinsuojusten tai kaapelinasennusputkien palo-ominaisuuksia.

1.3   Osa II – Sisätilassa, moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa käytettävän komponentin hyväksyntä, joka koskee sen palo-ominaisuuksia ja/tai sen kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta.

2.   MÄÄRITELMÄT: YLEISTÄ

2.1   ’Valmistajalla’ tarkoitetaan henkilöä tai tahoa, joka vastaa tyyppihyväksyntäviranomaiselle kaikista tyyppihyväksyntämenettelyyn liittyvistä seikoista ja tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta. Tämän henkilön tai tahon ei välttämättä tarvitse olla suoraan osallisena hyväksyntämenettelyn kohteena olevan ajoneuvon tai komponentin valmistuksen kaikissa vaiheissa.

2.2   ’Sisätilalla’ tarkoitetaan kaikkia tiloja, jotka on tarkoitettu matkustajille, kuljettajille ja/tai henkilökunnalle ja joita rajaavat seuraavien sisäpinnat:

a)

katto

b)

lattia

c)

etu-, taka- ja sivuseinät

d)

ovet

e)

ulkoikkunat.

2.3   ’Moottoritilalla’ tarkoitetaan tilaa, johon moottori on asennettu ja johon voidaan asentaa polttolämmitin.

2.4   ’Erillisellä lämmitystilalla’ tarkoitetaan polttolämmittimelle varattua tilaa, joka sijaitsee sisätilan ja moottoritilan ulkopuolella.

2.5   ’Valmistusmateriaaleilla’ tarkoitetaan irtotavarana (esim. verhoilumateriaalirullina) tai muotoon puristettuina osina olevia tuotteita, jotka toimitetaan valmistajalle asennettavaksi tämän säännön mukaisesti hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin tai korjaamolle käytettäväksi ajoneuvojen huolto- tai korjaustyössä.

2.6   ’Istuimella’ tarkoitetaan yhden aikuisen istuttavaa ajoneuvon rakenteeseen kuuluvaa tai erillistä rakennetta verhoiluineen. Termillä ’istuin’ tarkoitetaan sekä yksittäistä istuinta että yhdistelmäistuimen osaa, joka on tarkoitettu yhden aikuisen istumapaikaksi.

2.7   ’Istuinryhmällä’ tarkoitetaan joko penkkityyppistä istuinta tai vierekkäin asennettuja erillisiä istuimia (ts. istuimen etukiinnikkeet ovat samalla tasolla tai edempänä kuin toisen istuimen takakiinnikkeet ja samalla tasolla tai taempana kuin toisen istuimen etukiinnikkeet) ja jotka on tarkoitettu yhden tai useamman aikuisen istumapaikaksi.

2.8   ’Yhdistelmäistuimella’ tarkoitetaan vähintään kahden aikuisen istuttavaksi tarkoitettua rakennetta verhoiluineen.

2.9   ’Pystysuoraan asentoon asennetulla materiaalilla’ tarkoitetaan ajoneuvon sisätilaan, moottoritilaan ja mahdolliseen erilliseen lämmitystilaan asennettuja materiaaleja, joiden asennuskaltevuus on yli 15 prosenttia vaakasuoraan nähden, kun massaltaan ajokuntoinen ajoneuvo on paikallaan tasaisella ja vaakasuoralla alustalla.

2.10   ’Sähkökaapelilla’ tarkoitetaan sähköisten signaalien siirtämiseen laitteesta toiseen käytettävää yksijohtimista tai monijohtimista kaapelia, joka voi tapauksen mukaan olla päällystetty vaipalla, suojaverkotettu tai suojaverkoton ja jossa kulkee vierekkäin ainakin kaksi johdinta, jotka on liimattu, kierretty tai punottu yhteen, mukaan luettuina johtimet, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden.

2.11   ’Kaapelinsuojuksella’ tarkoitetaan komponenttia, jolla yksittäiset kaapelit yhdistetään monijohtimiseksi kaapeliksi tai johdinsarjaksi.

2.12   ’Kaapelinasennusputkella’ tarkoitetaan sähkökaapelia peittävää komponenttia, jolla kaapeleita ohjataan tai reititetään (esim. putket tai kanavat) tai ne kiinnitetään ajoneuvoon.

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1   Ajoneuvotyypin tai komponenttityypin hyväksyntää tämän säännön mukaisesti hakee valmistaja.

3.2   Hakemuksen liitteenä on oltava liitteessä 1 tai 2 esitetyn mallin mukainen ilmoituslomake.

3.3   Tyyppihyväksynnästä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava seuraavat:

3.3.1   Kun kyseessä on ajoneuvon hyväksyntä: hyväksyttävää tyyppiä edustava ajoneuvo.

3.3.2   Kun kyseessä ovat jo tyyppihyväksytyt komponentit: ajoneuvon tyyppihyväksyntähakemuksen liitteenä luettelo kyseisten komponenttien tyyppihyväksyntänumeroista ja valmistajan tyyppinimistä.

3.3.3   Kun kyseessä ovat komponentit ilman tyyppihyväksyntää:

3.3.3.1   Näytekappaleet ajoneuvoissa käytettävistä hyväksyttävää tyyppiä edustavista komponenteista. Näytteiden lukumäärä on määritelty liitteissä 6–9.

3.3.3.2   Tutkimuslaitokselle on toimitettava lisäksi yksi näytekappale tulevia vertailutarkoituksia varten.

3.3.3.3   Sellaisten laitteiden kuin istuinten, verhojen, väliseinien jne. tapauksessa toimitetaan kohdassa 3.3.3.1 luetellut koekappaleet sekä yksi kokonainen laite edellä mainitun mukaisesti.

3.3.3.4   Näytekappaleisiin on merkittävä selvästi ja pysyvästi hakijan kauppanimi tai merkki sekä tyyppinimi.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Jos tämän säännön mukaista hyväksyntää varten toimitettu tyyppi täyttää tämän säännön soveltuvien osien vaatimukset, kyseinen tyyppihyväksyntä myönnetään.

4.2   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan tyyppihyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä merkistä (tällä hetkellä 03, mikä vastaa muutossarjaa 03) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt merkittävät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle tässä säännössä määritellylle ajoneuvo- tai komponenttityypille.

4.3   Tähän sääntöön perustuvasta tyyppihyväksynnästä tai tyyppihyväksynnän laajentamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3 tai 4 esitetyn mallin mukaisella soveltuvalla lomakkeella.

4.4   Kaikkiin tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa eriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat seuraavat:

4.4.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2), jotka ovat ympyrän sisällä

4.4.2   tämän säännön numero, R-kirjain, roomalainen numero I (kyse on tämän säännön osasta I), viiva ja tyyppihyväksyntänumero kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

4.4.3   Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, kohdassa 4.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin niiden sääntöjen numerot, joiden mukaisesti on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön mukaisesti, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle.

4.4.4   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.4.5   Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.5   Valmistusmateriaaleja ei tarvitse merkitä erikseen. Pakkauksiin, joissa ne toimitetaan, on kuitenkin merkittävä kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat seuraavat:

4.5.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero2, jotka ovat ympyrän sisällä

4.5.2   tämän säännön numero, R-kirjain, roomalainen numero II (kyse on tämän säännön osasta II), viiva ja tyyppihyväksyntänumero kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella

4.5.3   ympyrän läheisyydessä

4.5.3.1   symboli, joka ilmaisee suunnan, johon materiaali voidaan asentaa:

Image 1

vaakasuoraan (ks. kohta 6.2.1)

Image 2

pystysuoraan (ks. kohdat 6.2.3 ja 6.2.4)

Image 3

vaaka- ja pystysuoraan (ks. kohdat 6.2.1, 6.2.3 ja 6.2.4)

4.5.3.2   symboli V, joka ilmaisee, että materiaali täyttää kohdan 6.2.2 vaatimukset.

4.5.4   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.6   Komponentit voidaan merkitä kohdassa 4.5 kuvatulla hyväksyntämerkillä.

4.6.1   Mikäli komponentti merkitään, on lisättävä symboli CD, joka ilmaisee, että komponentti on hyväksytty kokonaisena laitteena, kuten istuimena, väliseinänä, matkatavarahyllynä jne.

4.7   Tämän säännön liitteessä 5 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä.

5.   OSA I: AJONEUVOTYYPIN HYVÄKSYNTÄ, JOKA KOSKEE SISÄTILASSA, MOOTTORITILASSA JA MAHDOLLISESSA ERILLISESSÄ LÄMMITYSTILASSA KÄYTETTÄVIEN KOMPONENTTIEN PALO-OMINAISUUKSIA SEKÄ AJONEUVOSSA KÄYTETTÄVIEN SÄHKÖKAAPELIEN JA KAAPELINSUOJUSTEN TAI KAAPELINASENNUSPUTKIEN PALO-OMINAISUUKSIA JA/TAI MOOTTORITILASSA JA MAHDOLLISESSA ERILLISESSÄ LÄMMITYSTILASSA KÄYTETTÄVIEN ERISTYSMATERIAALIEN KYKYÄ HYLKIÄ POLTTO- TAI VOITELUAINETTA

5.1   Määritelmä

Tämän säännön I osassa sovelletaan seuraavaa määritelmää:

5.1.1   ’Ajoneuvotyypillä’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan olennaisilta ominaisuuksiltaan, kuten valmistajan tyyppinimi.

5.2   Vaatimukset

5.2.1   Tyyppihyväksyttäväksi esitetyssä ajoneuvotyypissä käytettävien materiaalien, joita käytetään sisätilassa ja enintään 13 mm:n etäisyydellä sisätilasta, moottoritilan materiaalien, mahdollisen erillisen lämmitystilan materiaalien ja ajoneuvossa käytettävien sähkökaapelien, kaapelinsuojusten tai kaapelinasennusputkien on täytettävä tämän säännön osan II vaatimukset.

5.2.2   Materiaalit ja/tai varusteet, joita käytetään sisätilassa, moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa ja/tai komponentteina hyväksytyissä laitteissa sekä ajoneuvossa käytettävät sähkökaapelit, kaapelinsuojukset ja kaapelinasennusputket on asennettava siten, että liekkien syttymisen ja liekkien etenemisen vaara on mahdollisimman vähäinen.

5.2.3   Nämä materiaalit ja/tai varusteet on asennettava yksinomaan niiden käyttötarkoituksen ja niille tehtyjen testien mukaisesti (ks. kohdat 6.2.1, 6.2.2, 6.2.3, 6.2.4, 6.2.5, 6.2.6 ja 6.2.7). Tämä koskee erityisesti niiden palo- ja sulamisominaisuuksia (vaaka-/pystysuunta) ja niiden kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta.

5.2.4   Sisämateriaalin tukirakenteen kiinnittämiseen käytetty liima ei saa, sikäli kuin se on mahdollista, pahentaa materiaalin palo-ominaisuuksia.

6.   OSA II: KOMPONENTIN HYVÄKSYNTÄ, JOKA KOSKEE SEN PALO-OMINAISUUKSIA JA/TAI SEN KYKYÄ HYLKIÄ POLTTO- TAI VOITELUAINETTA

6.1   Määritelmät

Tämän säännön II osassa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

6.1.1   ’Komponentin tyypillä’ tarkoitetaan komponentteja, jotka eivät poikkea toisistaan esimerkiksi seuraavilta olennaisilta osiltaan:

6.1.1.1   valmistajan käyttämä tyyppinimi

6.1.1.2   käyttötarkoitus (istuinten verhoilu, katon vuoraus, eristys jne.)

6.1.1.3   perusmateriaalit (esim. villa, muovi, kumi ja sekoitemateriaalit)

6.1.1.4   komposiittimateriaalien kerrosmäärä ja

6.1.1.5   muut ominaisuudet, sikäli kuin niillä on olennaista vaikutusta tässä säännössä määriteltyihin ominaisuuksiin.

6.1.2   ’Palonopeudella’ tarkoitetaan tämän säännön liitteen 6 ja/tai liitteen 8 mukaisesti mitatun palaneen alueen pituuden ja sen palamiseen kuluneen ajan suhdetta. Palamisnopeus ilmoitetaan millimetreinä minuutissa.

6.1.3   ’Komposiittimateriaalilla’ tarkoitetaan materiaalia, joka koostuu useasta toisiinsa liimaamalla, yhteensulauttamalla, pinnoittamalla, hitsaamalla jne. kiinteästi liitetystä kerroksesta samaa tai eri materiaalia. Jos eri materiaalit on yhdistetty toisiinsa katkonaisella liitoksella (kuten ompelemalla, suurtaajuushitsauksella tai niittaamalla), niitä ei katsota komposiittimateriaaleiksi.

6.1.4   ’Avopinnalla’ tarkoitetaan materiaalin matkustamoon, moottoritilaan ja mahdolliseen erilliseen lämmitystilaan päin olevaa puolta, kun materiaali on asennettu ajoneuvoon.

6.1.5   ’Verhouksella’ tarkoitetaan sisäpuolisen täytteen ja pintamateriaalin yhdistelmää, joka yhdessä muodostaa istuimen rungon päällysteen.

6.1.6   ’Sisäpuolisella vuorauksella’ tarkoitetaan materiaaleja, jotka (yhdessä) muodostavat katon, seinän tai lattian pinnan ja aluskerroksen.

6.1.7   ’Eristysmateriaaleilla’ tarkoitetaan materiaaleja, joita käytetään johtumisen, säteilemisen ja konvektion aiheuttaman lämmönsiirron vähentämiseen sekä äänieristykseen moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa.

6.1.8   ’Kyvyllä hylkiä polttoainetta tai voiteluainetta’ tarkoitetaan materiaalien kykyä hylkiä polttoainetta tai voiteluainetta mitattuna tämän säännön liitteen 9 mukaisesti.

6.2   Vaatimukset

6.2.1   Seuraavat materiaalit on testattava tämän säännön liitteen 6 mukaisesti:

a)

materiaalit ja komposiittimateriaalit, jotka on asennettu vaakasuoraan asentoon sisätilassa

b)

eristysmateriaalit, jotka on asennettu vaakasuoraan asentoon moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa.

Testitulosta on pidettävä tyydyttävänä, jos vaakasuuntainen palamisnopeus on huonoimmat testitulokset mukaan luettuina enintään 100 mm minuutissa tai jos liekki sammuu ennen kuin se saavuttaa viimeisen mittauspisteen.

Kohdassa 6.2.3 esitetyt vaatimukset täyttävien materiaalien katsotaan täyttävän tämän kohdan vaatimukset.

6.2.2   Seuraavat materiaalit on testattava tämän säännön liitteen 7 mukaisesti:

a)

materiaalit ja komposiittimateriaalit, jotka on asennettu yli 500 mm istuintyynyn yläpuolelle tai ajoneuvon kattoon

b)

eristysmateriaalit, jotka on asennettu moottoritilaan ja mahdolliseen erilliseen lämmitystilaan.

Testitulosta on pidettävä tyydyttävänä, jos huonoimmat testitulokset mukaan luettuina ei muodostu pisaroita, jotka sytyttävät puuvillavanun.

6.2.3   Seuraavat materiaalit on testattava tämän säännön liitteen 8 mukaisesti:

a)

materiaalit ja komposiittimateriaalit, jotka on asennettu pystysuoraan asentoon sisätilassa

b)

eristysmateriaalit, jotka on asennettu pystysuoraan asentoon moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa.

Testitulosta on pidettävä tyydyttävänä, jos pystysuuntainen palamisnopeus on huonoimmat testitulokset mukaan luettuina enintään 100 mm minuutissa tai jos liekki sammuu ennen ensimmäisten merkkilankojen tuhoutumista.

6.2.4   Materiaalien, joilla saavutettu keskimääräinen CFE-arvo (kriittinen lämpövuo liekin sammuessa) on vähintään 20 kW/m2, kun testaus suoritetaan standardin ISO 5658-2 (3) mukaisesti, katsotaan täyttävän kohtien 6.2.2 ja 6.2.3 vaatimukset, jos huonoimmat koetulokset mukaan lukien ei havaita palavia pisaroita.

6.2.5   Kaikki moottoritilaan ja mahdolliseen erilliseen lämmitystilaan asennetut eristysmateriaalit on testattava tämän säännön liitteen 9 mukaisesti.

Testitulosta on pidettävä tyydyttävänä, jos näytekappaleen paino nousee huonoimmat testitulokset mukaan luettuina enintään 1 g.

Teknisistä syistä tarvittavat syvennykset esim. sellaisia putkia tai rakenneosia varten, joiden on kuljettava materiaalin läpi, sallitaan, jos käytetään suojausta (esim. tiivisteainetta tai teippiä).

6.2.6   Sellaisille ajoneuvossa käytettäville sähkökaapeleille, joiden pituus on yli 100 mm, on tehtävä tämän säännön liitteessä 10 kuvattu testi, jolla määritetään liekin etenemisen estyminen. Näiden vaatimusten vaihtoehtona voidaan käyttää standardin ISO 6722-1:2011 kohdassa 5.22 kuvattua testausmenettelyä. Standardin ISO 6722:2006 kohdan 12 mukaiset komponenttien testausselosteet ja hyväksynnät pysyvät voimassa.

Altistaminen testiliekille lopetetaan seuraavasti:

1)

Yksijohtimiset kaapelit:

a)

kun johdin tulee näkyviin tai

b)

15 sekunnin kuluttua, kun kaapelin johdinkoko on enintään 2,5 mm2, ja

c)

30 sekunnin kuluttua, kun kaapelin johdinkoko on yli 2,5 mm2,

tai

2)

Vaipalla päällystetyt, suojaverkotetut tai suojaverkottomat yksi- tai monijohtimiset kaapelit, joiden johtimien kokojen summa on enintään 15 mm2:

a)

kun johdin tulee näkyviin tai 30 sekunnin kuluttua kaikkien kaapelien tapauksessa sen mukaan, kumpi tapahtuu aikaisemmin

tai

3)

Vaipalla päällystetyt, suojaverkotetut tai suojaverkottomat yksi- tai monijohtimiset kaapelit, joiden johtimien kokojen summa on yli 15 mm2:

a)

tapauksen mukaan kohdan 1 tai 2 mukaisesti.

Kohdan 2 mukaiset sähkökaapelit voidaan testata kokonaisina tai erikseen.

Kohdan 3 mukaiset sähkökaapelit testataan erikseen.

Testitulosta on pidettävä tyydyttävänä, jos huonoimmat testitulokset mukaan luettuina eristysmateriaalin palamisliekki sammuu 70 sekunnissa ja vähintään 50 mm:n eristys testinäytteen yläosassa jää palamatta.

6.2.7   Kaikille yli 100 mm pitkille kaapelisuojuksille ja kaapelinasennusputkille on tehtävä liitteen 8 mukainen testi, jolla määritetään materiaalien palamisnopeus. Testitulosta on pidettävä tyydyttävänä, jos pystysuuntainen palamisnopeus on huonoimmat testitulokset mukaan luettuina enintään 100 mm minuutissa tai jos liekki sammuu ennen ensimmäisten merkkilankojen tuhoutumista.

6.2.8   Seuraaville materiaaleille ei tarvitse tehdä liitteissä 6–8 kuvattuja testejä:

6.2.8.1   metallista tai lasista valmistetut osat

6.2.8.2   kaikki yksittäiset istuimen varusteet, joiden massan ei-metallisen materiaalin osuus on alle 200 g. Jos ei-metallisen materiaalin osuus näiden varusteiden kokonaismassasta on yli 400 g istuimelta, jokainen materiaali on testattava.

6.2.8.3   osat, joiden pinta-ala tai tilavuus on enintään

6.2.8.3.1   100 cm2 tai 40 cm3 niiden osien osalta, jotka on liitetty yksittäiseen istuinpaikkaan

6.2.8.3.2   300 cm2 tai 120 cm3 istuinriviä kohti ja matkustamon sisäpuolen juoksumetriä kohti niiden osien osalta, jotka on sijoitettu erilleen ajoneuvoon ja joita ei ole liitetty yksittäiseen istuinpaikkaan

6.2.8.4   osat, joista ei ole mahdollista irrottaa liitteen 6 kohdassa 3.1, liitteen 7 kohdassa 3 ja liitteen 8 kohdassa 3.1 määritellyn mukaista näytekappaletta.

7.   TYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

7.1   Ajoneuvotyyppiin tai komponenttityyppiin tehtävistä tähän sääntöön liittyvistä muutoksista on ilmoitettava ajoneuvotyypin tai komponenttityypin hyväksyneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Viranomainen voi tämän jälkeen

7.1.1   katsoa, että tehdyillä muutoksilla ei todennäköisesti ole mainittavaa kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvot ja komponentit täyttävät vaatimukset edelleen, tai

7.1.2   vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

7.2   Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi edellä kohdassa 4.3 määritellyllä menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

7.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntävän toimivaltaisen viranomaisen on annettava kullekin laajentamista koskevalle ilmoituslomakkeelle sarjanumero ja ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3 tai 4 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

8.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen liitteessä 1 (E/ECE/TRANS/505/Rev.3) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

8.1   Tämän säännön mukaisesti hyväksytyt ajoneuvot tai komponentit on valmistettava niin, että ne ovat hyväksytyn tyypin mukaisia ja täyttävät tämän säännön asiaankuuluvien kohtien vaatimukset.

8.2   Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin tuotantoyksikössä sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tällaisia tarkastuksia tehdään tavallisesti kerran kahdessa vuodessa.

9.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

9.1   Tämän säännön mukaisesti ajoneuvo- tai komponenttityypille myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä esitettyjä vaatimuksia ei täytetä.

9.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3 tai 4 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön mukaisesti hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä tyyppihyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle. Asianmukaisen ilmoituksen saatuaan kyseisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3 tai liitteessä 4 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

11.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta on toimitettava.

12.   SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

12.1   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa muutossarjan 01 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä myöntämästä hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01.

12.2   Kun muutossarjan 01 virallisesta voimaantulopäivästä on kulunut 24 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myöntää hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi on tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, vaatimusten mukainen.

12.3   Kun muutossarjan 01 virallisesta voimaantulopäivästä on kulunut 60 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat evätä ensimmäisen kansallisen tai alueellisen rekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton) sellaiselta ajoneuvolta, joka ei ole tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 01, vaatimusten mukainen.

12.4   Tämän säännön aiempien muutossarjojen mukaisesti hyväksyttyjen komponenttien hyväksynnät pysyvät voimassa myös tämän säännön muutossarjan 01 voimaantulon jälkeen, ja tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä ne.

12.5   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa kieltäytyä laajentamasta hyväksyntää, joka on myönnetty tämän säännön muutossarjan 00 mukaisesti.

12.6   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa muutossarjan 02 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä myöntämästä hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02.

12.7   Kun muutossarjan 02 virallisesta voimaantulopäivästä on kulunut 48 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myöntää hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty komponenttityyppi on tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimusten mukainen.

12.8   Kun muutossarjan 02 virallisesta voimaantulopäivästä on kulunut 60 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat myöntää hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvotyyppi on tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimusten mukainen.

12.9   Kun muutossarjan 02 voimaantulopäivästä on kulunut 96 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat evätä ensimmäisen kansallisen rekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton) sellaiselta ajoneuvolta, joka ei täytä tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimuksia.

12.10   Tämän säännön aiempien muutossarjojen mukaisesti hyväksyttyjen komponenttien hyväksynnät pysyvät voimassa myös muutossarjan 02 voimaantulon jälkeen, ja tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä ne.

12.11   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa muutossarjan 03 virallisen voimaantulopäivän jälkeen kieltäytyä myöntämästä hyväksyntää tämän säännön perusteella, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03.

12.12   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat 1. syyskuuta 2019 alkaen myöntää hyväksynnän vain, jos hyväksyttäväksi esitetty ajoneuvo- tai komponenttityyppi on tämän säännön, sellaisena kuin on muutettuna muutossarjalla 03, vaatimusten mukainen.

12.13   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat 1. syyskuuta 2021 lähtien evätä ensimmäisen kansallisen rekisteröinnin (ensimmäisen käyttöönoton) sellaiselta ajoneuvolta, joka ei ole tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 03, vaatimusten mukainen.

12.14   Tämän säännön aiempien muutossarjojen mukaisesti hyväksyttyjen komponenttien hyväksynnät pysyvät voimassa myös muutossarjan 03 voimaantulon jälkeen, ja tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on edelleen hyväksyttävä ne.

(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) määritelmien mukaisesti, asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6, kohta 2.

(2)  Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot esitetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 3 (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6 – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html.

(3)  ISO 5658-2:2006 Reaction to fire tests – Spread of flame – Part 2: Lateral spread on building and transport products in vertical configuration.

LIITE 1

AJONEUVOA KOSKEVA ILMOITUSLOMAKE

Tämän säännön kohdan 3.2 mukainen ajoneuvon tyyppihyväksyntä, joka koskee sisätilassa, moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa käytettävien komponenttien palo-ominaisuuksia ja/tai moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa käytettävien eristysmateriaalien kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta.

1.   YLEISTÄ

1.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

1.2   Tyyppi ja yleiset kaupalliset kuvaukset:…

1.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon: …

1.4   Merkinnän sijainti: …

1.5   Ajoneuvoluokka (1): …

1.6   Valmistajan nimi ja osoite: …

1.7   Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

2.   AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

2.1   Valokuvat ja/tai piirrokset tyyppiä edustavasta ajoneuvosta:

3.   KORI

Sisävarusteet ja/tai eristysmateriaalit

3.1   Istuimet

3.1.1   Lukumäärä: …

3.2   Sisätilassa käytetyt materiaalit, kustakin materiaalista seuraavat:

3.2.1   Komponentin tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: …

3.2.2   Merkki: …

3.2.3   Tyyppinimi: …

3.2.4   Testattu kohdan 6.2.1, 6.2.2, 6.2.3, 6.2.4 mukaisesti (2): …

3.2.5   Hyväksymättömät materiaalit

3.2.5.1   Perusmateriaalit/nimitys:. .. /. …

3.2.5.2   Komposiitti-/yksinkertainen (2) materiaali, kerrosten lukumäärä (2): …

3.2.5.3   Pinnoitteen tyyppi (2): …

3.2.5.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus … mm

3.3   Eristykseen käytettävät materiaalit moottoritilassa ja/tai erillisessä lämmitystilassa, kustakin materiaalista seuraavat:

3.3.1   Komponentin tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: …

3.3.2   Merkki: …

3.3.3   Tyyppinimi: …

3.3.4   Testattu kohdan 6.2.1, 6.2.2, 6.2.3, 6.2.4 tai 6.2.5 mukaisesti (2): …

3.3.5   Hyväksymättömät materiaalit

3.3.5.1   Perusmateriaalit/nimitys:. .. /. …

3.3.5.2   Komposiitti-/yksinkertainen (2) materiaali, kerrosten lukumäärä (2): …

3.3.5.3   Pinnoitteen tyyppi (2): …

3.3.5.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus … mm

3.4   Sähkökaapelit, kustakin materiaalista seuraavat:

3.4.1   Komponenttien tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

3.4.2   Merkki: …

3.4.3   Tyyppinimi: …

3.4.4   Hyväksymättömät materiaalit

3.4.4.1   Perusmateriaalit/nimitys:. .. /. …

3.4.4.2   Komposiitti-/yksinkertainen (2) materiaali, kerrosten lukumäärä (2): …

3.4.4.3   Pinnoitteen tyyppi (2): …

3.4.4.4   Enimmäis-/vähimmäispaksuus … mm

(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.6, kohta 2).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE 2

KOMPONENTTIA KOSKEVA ILMOITUSLOMAKE

Tämän säännön kohdan 3.2 mukainen komponentin tyyppihyväksyntä, joka koskee sisätilassa, moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa käytettävän komponentin palo-ominaisuuksia ja/tai moottoritilassa ja mahdollisessa erillisessä lämmitystilassa käytettävien eristysmateriaalien kykyä hylkiä poltto- tai voiteluainetta.

1.   YLEISTÄ

1.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

1.2   Tyyppi ja yleiset kaupalliset kuvaukset:…

1.3   Valmistajan nimi ja osoite:…

1.4   Komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden osalta tyyppihyväksyntämerkinnän sijainti ja kiinnitystapa:…

1.5   Kokoonpanotehtaiden osoitteet:…

2.   SISÄMATERIAALIT

2.1   Vaakasuoraan / pystysuoraan / vaakasuoraan ja pystysuoraan asennettavaksi tarkoitetut materiaalit (1)

Yli 500 mm:n korkeudelle istuinosasta ja/tai ajoneuvon kattoon asennettavaksi tarkoitettu materiaali: kyllä / ei sovelleta (1)

2.2   Perusmateriaalit/nimitys:. .. /. …

2.3   Komposiitti-/yksinkertainen (1) materiaali, kerrosten lukumäärä (1):…

2.4   Pinnoitteen tyyppi (1):…

2.5   Enimmäis-/vähimmäispaksuus …mm

2.6   Tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla:…

3.   ERISTYSMATERIAALIT

3.1   Vaakasuoraan / pystysuoraan / vaakasuoraan ja pystysuoraan asennettavaksi tarkoitetut materiaalit (1)

3.2   Perusmateriaalit/nimitys:. .. /. …

3.3   Komposiitti-/yksinkertainen (1) materiaali, kerrosten lukumäärä (1):…

3.4   Pinnoitteen tyyppi (1):…

3.5   Enimmäis-/vähimmäispaksuus …mm

3.6   Tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla:…

4.   SÄHKÖKAAPELIT

4.1   Materiaalit ja niiden käyttötarkoitus:…

4.2   Perusmateriaalit/nimitys:. .. /. …

4.3   Komposiitti-/yksinkertainen (1) materiaali, kerrosten lukumäärä (1): …

4.4   Pinnoitteen tyyppi (1):…

4.5   Enimmäis-/vähimmäispaksuus …mm

4.6   Tyyppihyväksyntänumero, jos saatavilla: …

(1)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE 3

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image 4

 (1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

 

…

 

…

 

…


väksynnän myöntäminen (2)

tuotannon lopettaminen

 

hyväksynnän laajentaminen

 

hyväksynnän epääminen

 

hyväksynnän peruuttaminen

 

tuotannon lopettaminen

E-säännön nro 118 mukaisesti.

Hyväksyntänumero …

Laajennuksen numero …

Laajennuksen syy: …

 

I JAKSO

YLEISTÄ

1.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

1.2   Tyyppi: …

1.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon / komponenttiin / erilliseen tekniseen yksikköön (2), (1): …

1.3.1   Merkinnän sijainti: …

1.4   Ajoneuvoluokka (2): …

1.5   Valmistajan nimi ja osoite: …

1.6   Hyväksyntämerkin sijainti: …

1.7   Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

II JAKSO

1.   Lisätiedot (tapauksen mukaan)

2.   Testeistä vastaava tutkimuslaitos: …

3.   Testausselosteen päiväys: …

4.   Testausselosteen numero: …

5.   Mahdolliset huomautukset: …

6.   Paikka: …

7.   Päiväys: …

8.   Allekirjoitus: …

9.   Liitteenä on luettelo tyyppihyväksyntäviranomaiselle luovutetusta aineistosta, joka on pyynnöstä saatavissa.

(1)  Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero.

(2)  Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).

(1)  Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypin kuvailemisessa, ne korvataan asiakirjoissa merkillä ”?” (esim. ABC??123??).

(2)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen 7 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.6, kohta 2).

LIITE 4

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image 5

 (1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

 

…

 

…

 

…


Aihe: Komponenttityypin (2)

hyväksynnän myöntäminen

 

hyväksynnän laajentaminen

 

hyväksynnän epääminen

 

hyväksynnän peruuttaminen

 

tuotannon lopettaminen

E-säännön nro 118 mukaisesti.

Hyväksyntänumero …

Laajennuksen numero …

Laajennuksen syy: …

 

I JAKSO

YLEISTÄ

1.1   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

1.2   Tyyppi: …

1.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty laitteeseen (3): …

1.3.1   Merkinnän sijainti: …

1.4   Valmistajan nimi ja osoite: …

1.5   Hyväksyntämerkin sijainti: …

1.6   Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

II JAKSO

1.   Mahdolliset lisätiedot: ks. lisäys 1

2.   Testeistä vastaava tutkimuslaitos: …

3.   Testausselosteen päiväys: …

4.   Testausselosteen numero: …

5.   Mahdolliset huomautukset: …

6.   Paikka: …

7.   Päiväys: …

8.   Allekirjoitus: …

9.   Liitteenä on luettelo tyyppihyväksyntäviranomaiselle luovutetusta aineistosta, joka on pyynnöstä saatavissa.

(1)  Hyväksynnän myöntäneen/laajentaneen/evänneen/peruuttaneen maan tunnusnumero.

(2)  Tarpeeton viivataan yli (joissakin tapauksissa ei tarvitse viivata yli mitään, jos soveltuvia vaihtoehtoja on useampia).

(3)  Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön tyypin kuvailemisessa, ne korvataan asiakirjoissa merkillä ”?” (esim. ABC??123??).

LISÄYS 1

Lisäys tyyppihyväksynnän ilmoituslomakkeeseen nro … komponenttityypin tyyppihyväksynnästä säännön nro 118 mukaisesti

1.   Lisätiedot

1.1   Sisämateriaalit

1.1.1   Suunta, johon komponentti voidaan asentaa: vaakasuoraan / pystysuoraan / sekä vaakasuoraan että pystysuoraan (1)

1.1.2   Täyttää kohdan 6.2.2 vaatimukset: kyllä / ei sovelleta (1)

1.1.3   Kokonaisina laitteina hyväksyttyjen komponenttien vaatimustenmukaisuus on tarkastettu: kyllä/ei (1)

1.1.4   Käyttörajoitukset ja asennusvaatimukset: …

1.2   Eristysmateriaalit

1.2.1   Suunta, johon komponentti voidaan asentaa: vaakasuoraan / pystysuoraan / sekä vaakasuoraan että pystysuoraan (1)

1.2.2   Kokonaisina laitteina hyväksyttyjen komponenttien vaatimustenmukaisuus on tarkastettu: kyllä/ei (1)

1.2.3   Käyttörajoitukset ja asennusvaatimukset:…

1.3   Sähkökaapelit

1.3.1   Käyttörajoitukset ja asennusvaatimukset:…

2.   Huomautukset:…

(1)  Tarpeeton viivataan yli.

LIITE 5

HYVÄKSYNTÄMERKKI

ESIMERKKI 1

(ks. tämän säännön osa I)

Image 6

a = vähintään 8 mm

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) E-säännön nro 118 osan I mukaisesti hyväksyntänumerolla 031234. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa (03) ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty E-säännön nro 118 muutossarjan 03 vaatimusten mukaisesti.

ESIMERKKI 2

(ks. tämän säännön osa II)

Image 7

a = vähintään 8 mm

Image 8

Yllä olevasta komponenttiin kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) E-säännön nro 118 osan II mukaisesti hyväksyntänumerolla 031234. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa (03) ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty E-säännön nro 118 muutossarjan 03 vaatimusten mukaisesti.

Image 9

Lisätunnus ilmaisee suunnan, johon komponentti voidaan asentaa.

Image 10

Lisätunnuksesta käy ilmi, että komponentti täyttää kohdan 6.2.2 vaatimukset.

Image 11

Lisätunnuksesta käy ilmi hyväksyntä täydellisenä laitteena, kuten istuimina, väliseininä jne.

Lisätunnuksia käytetään ainoastaan soveltuvin osin.

LIITE 6

TESTI MATERIAALIEN VAAKASUUNTAISEN PALONOPEUDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

1.   NÄYTEKAPPALEET JA PERIAATE

1.1

 Isotrooppisesta materiaalista testataan viisi ja ei-isotrooppisesta materiaalista kymmenen näytekappaletta (viisi kumpaankin suuntaan).

1.2

 Näytekappaleet otetaan testattavasta materiaalista. Jos materiaalin palonopeus on erilainen eri suuntiin, kaikki suunnat on testattava. Näytekappaleet on otettava ja asetettava testauslaitteeseen siten, että mitataan suurin palonopeus. Jos materiaali toimitetaan leveyden mukaan, on leikattava vähintään 500 mm:n mittainen kaistale, joka kattaa koko leveyden. Näytekappaleet otetaan tästä kaistaleesta siten, että etäisyys materiaalin reunasta on vähintään 100 mm ja näytekappaleiden välinen etäisyys on sama. Näytekappaleet otetaan samalla tavalla valmiista tuotteista, jos tuotteen muoto sen sallii. Kun tuotteen paksuus on yli 13 mm, sitä pienennetään 13 mm:iin mekaanisen menetelmän avulla siltä puolelta, joka ei ole asennustilaan päin (sisätila, moottoritila tai erillinen lämmitystila). Jos tämä on mahdotonta, testi suoritetaan tutkimuslaitoksen suostumuksella käyttäen paksuudeltaan alkuperäistä materiaalia ja tästä lisätään maininta testausselosteeseen.

Komposiittimateriaalit (ks. kohta 6.1.3) testataan siten kuin ne olisivat yhtenäistä materiaalia. Kun kyseessä ovat materiaalit, jotka koostuvat päällekkäisistä eri koostumusta olevista kerroksista ja jotka eivät ole komposiittimateriaaleja, kaikki kulloiseenkin tilaan päin olevasta pinnasta 13 mm:n syvyyteen asti ulottuvat materiaalikerrokset testataan erikseen.

1.3

 Näytekappaletta pidetään U:n muotoisessa pitimessä vaakasuorassa asennossa ja altistetaan määritellylle liekille palokammiossa 15 sekunnin ajan siten, että liekki vaikuttaa näytekappaleen vapaaseen päähän. Testillä määritetään, sammuuko liekki ja milloin sammuminen tapahtuu, tai aika, jona liekki etenee mitatun matkan.

2.   TESTAUSLAITTEISTO

2.1

 Palokammio (kuva 1), joka on mieluiten ruostumatonta terästä ja jonka mitat on annettu kuvassa 2. Kammion etuseinässä on liekinkestävä tarkkailulasi, joka voi olla koko etuseinän kokoinen ja toimia kammion luukkuna.

Kammion pohjassa on tuuletusreiät ja yläosaa kiertää tuuletusrako. Polttokammio sijoitetaan neljän 10 mm:n korkuisen jalan päälle.

Kammion toisessa päässä voi olla reikä, jonka kautta näytteenpidin viedään kammioon. Toisessa päässä on aukko kaasujohtimelle. Sulanut materiaali kerätään keruuastiaan (ks. kuva 3), joka sijaitsee kammion pohjalla tuuletusreikien välissä niin, ettei se peitä tuuletusreikien aluetta.

Kuva 1

Esimerkki palokammiosta, näytteenpitimestä ja keruuastiasta

Image 12

Kuva 2

Esimerkki palokammiosta

(mitat millimetreinä)

Image 13

Kuva 3

Tyypillinen keruuastia

(mitat millimetreinä)

Image 14

2.2

 Näytteenpidin koostuu kahdesta U:n muotoisesta metallilevystä tai kehikosta, jotka ovat korroosionkestävää materiaalia. Mitat annetaan kuvassa 4.

Alempi levy varustetaan tapeilla ja ylempi levy vastaavilla rei’illä, jotta näytekappale pysyy tukevasti paikallaan. Tapit toimivat myös mittauspisteinä paloetäisyyden alussa ja lopussa.

Käytettävissä on oltava tuki halkaisijaltaan 0,25 mm:n lämmönkestävästä teräslangasta, joka on pingotettu kehykseen 25 mm:n välein alemman U:n muotoisen kehyksen yli (ks. kuva 5).

Näytekappaleen alapinnan on sijaittava 178 mm pohjalevyn yläpuolella. Näytteenpitimen etureunan etäisyyden kammion päädystä on oltava 22 mm. Näytteenpitimen sivupintojen etäisyyden kammion seinämistä on oltava 50 mm (kaikki sisämittoja) (ks. kuvat 1 ja 2).

Kuva 4

Esimerkki näytteenpitimestä

(mitat millimetreinä)

Image 15

Kuva 5

Esimerkki alemman U-rungon poikkileikkauksesta lankatukia varten

(mitat millimetreinä)

Image 16

2.3   Kaasupoltin

Pienenä sytytyslähteenä toimii bunsenpoltin, jonka sisähalkaisija on 9,5 ±0,5 mm. Se sijoitetaan testauskammioon siten, että sen suuttimen keskikohta on 19 mm näytekappaleen avoimen pään alareunan keskikohdan alapuolella (ks. kuva 2).

2.4   Testikaasu

Polttimeen johdettavan kaasun lämpöarvon on oltava lähellä arvoa 38 MJ/m3 (esimerkiksi maakaasu).

2.5

 Vähintään 110 mm pitkä metallikampa, jossa on 7–8 sileää pyöristettyä hammasta per 25 mm.

2.6

 Ajanottokello, jonka tarkkuus on 0,5 sekuntia.

2.7

 Vetokaappi. Palokammio voidaan sijoittaa vetokaappiin, jonka sisätilavuus on vähintään 20-kertainen mutta enintään 110-kertainen palokammion tilavuuteen verrattuna ja jonka mikään yksittäinen korkeus-, leveys- tai pituusmitta ei ole suurempi kuin 2,5-kertainen kahteen muuhun mittaan verrattuna. Ennen testiä mitataan ilman pystysuuntainen liikenopeus vetokaapin läpi 100 mm palokammion lopullisen sijoituskohdan etu- ja takapuolelta. Nopeuden on oltava 0,10–0,30 m/s, jotta palamistuotteista ei olisi haittaa laitteiston käyttäjälle. On mahdollista käyttää vetokaappia, jossa on luonnollinen tuuletus ja sopiva ilman liikenopeus.

3.   NÄYTEKAPPALEET

3.1   Muoto ja mitat

3.1.1

 Näytekappaleiden muoto ja mitat esitetään kuvassa 6. Näytekappaleen paksuus vastaa testattavan tuotteen paksuutta. Se ei saa olla paksumpi kuin 13 mm. Näytekappaleen poikkileikkauksen on oltava sama kappaleen koko pituudella, jos tämä on näytteenoton osalta mahdollista.

Kuva 6

Näytekappale

(mitat millimetreinä)

Image 17

3.1.2

 Jos tuotteen muoto ja mitat eivät mahdollista annettujen mittojen mukaisen näytekappaleen ottamista, on käytettävä seuraavia vähimmäismittoja:

a)

Näytekappaleen, jonka leveys on 3–60 mm, pituuden on oltava 356 mm. Tässä tapauksessa materiaali testataan tuotteen leveysmitan mukaan.

b)

Näytekappaleen, jonka leveys on 60–100 mm, pituuden on oltava vähintään 138 mm. Tässä tapauksessa potentiaalinen palaneen osan pituus vastaa näytekappaleen pituutta, kun mittaus aloitetaan ensimmäisestä mittauspisteestä.

3.1.3

 Näytekappaleen koko on ilmoitettava testausselosteessa.

3.2   Esikäsittely

Näytekappaleita on vakioitava vähintään 24 tunnin ajan mutta enintään 7 vuorokautta lämpötilassa 23 ± 2 °C ja suhteellisessa ilmankosteudessa 50 ± 5 prosenttia. Niitä on pidettävä näissä olosuhteissa aivan testin alkuun asti.

4.   MENETTELY

4.1

 Karhea- tai nukkapintaiset näytekappaleet asetetaan tasaiselle alustalle ja kammataan kahdesti nukkaa vasten kammalla (kohta 2.5).

4.2

 Asetetaan näytekappale pitimeen (kohta 2.2) siten, että altistettava puoli on alaspäin kohti liekkiä.

4.3

 Säädetään kaasuliekki 38 mm:n korkuiseksi käyttäen apuna kammiossa olevaa merkintää polttimen ilmanoton ollessa suljettuna. Ennen ensimmäisen kokeen aloittamista liekkiä on poltettava vähintään 1 minuutin ajan, jotta se tasoittuisi.

4.4

 Työnnetään näytteenpidin palokammioon siten, että näytekappaleen pää altistuu liekille, ja katkaistaan kaasunsyöttö 15 sekunnin kuluttua.

4.5

 Aloitetaan palamisajan mittaus siitä hetkestä, jolloin liekin juuri ohittaa ensimmäisen mittauspisteen. Seurataan liekin etenemistä nopeammin palavalla puolella (ylä- tai alapuoli).

4.6

 Palamisajan mittaus lopetetaan, kun liekki on saavuttanut viimeisen mittauspisteen tai kun liekki sammuu ennen kuin se saavuttaa viimeisen mittauspisteen. Jos liekki ei saavuta viimeistä mittauspistettä, mitataan palaneen osan pituus liekin sammumispisteeseen asti. Palaneen osan pituus on näytekappaleen hajonnut osa, jonka pinta tai sisäosa on tuhoutunut palamalla.

4.7

 Jos näytekappale ei syty tai jatka palamista polttimen sammuttamisen jälkeen tai kun liekki sammuu ennen kuin se saavuttaa ensimmäisen mittauspisteen, jolloin ei saada mitatuksi palamisaikaa, kirjataan testausselosteeseen palamisnopeudeksi 0 mm minuutissa.

4.8

 Kun tehdään testisarja tai toistetaan testejä, varmistetaan, että palokammion ja näytteenpitimen lämpötila on enintään 30 °C ennen seuraavan testin aloittamista.

5.   LASKELMA

Palamisnopeus B (1), millimetreinä minuutissa, saadaan kaavasta

B = 60 s/t

jossa

s

=

palanut pituus millimetreinä

t

=

pituuden s palamiseen kulunut aika sekunteina.

(1)  Kunkin näytekappaleen palamisnopeus B lasketaan vain siinä tapauksessa, että liekki saavuttaa viimeisen mittauspisteen tai näytekappaleen pään.

LIITE 7

TESTI MATERIAALIEN SULAMISOMINAISUUKSIEN MÄÄRITTÄMISEKSI

1.   NÄYTEKAPPALEET JA PERIAATE

1.1   Testataan neljä näytekappaletta kummastakin pinnasta (elleivät ne ole identtiset).

1.2   Näytekappale asetetaan vaakasuoraan asentoon ja altistetaan sähkölämpösäteilijälle. Kappaleen alle asetetaan astia, johon syntyvät pisarat kerätään. Astiaan laitetaan puuvillavanua, jotta voidaan todeta, syntyykö pisaroista liekkejä.

2.   TESTAUSLAITTEISTO

Laitteisto koostuu seuraavista osista (ks. kuva):

a)

sähkölämpösäteilijä

b)

ritilällinen näytekappaleen tuki

c)

keruuastia (syntyville pisaroille)

d)

tuki (laitteistolle).

2.1   Lämmönlähteenä käytetään sähkölämpösäteilijää, jonka hyötyteho on 500 W. Säteilypinnan on oltava läpinäkyvää kvartsilevyä, jonka halkaisija on 100 ± 5 mm.

Laitteen säteilemän lämmön on oltava 3 W/cm2 mitattuna säteilijän pinnan kanssa samansuuntaisesti asetetulta pinnalta 30 mm:n etäisyydeltä.

2.2   Kalibrointi

Lämpösäteilijän kalibroinnissa käytetään Gardon-tyyppistä (folio) lämpövuomittaria (radiometri), jonka toimialue on enintään 10 W/cm2. Säteilyä ja mahdollisesti pienen määrän konvektiota vastaanottavan kohteen on oltava tasainen, ympyränmuotoinen, halkaisijaltaan enintään 10 mm ja kestävällä mattamustalla pinnoitteella päällystetty.

Kohteen on oltava vesijäähdytetyssä kotelossa, jonka etuseinä on hyvin kiillotettua metallia, tasainen, samalla kohdalla kohteen tason kanssa, ympyränmuotoinen ja halkaisijaltaan noin 25 mm.

Säteily ei saa kulkea yhdenkään ikkunan kautta ennen kuin se saavuttaa kohteen.

Instrumentin on oltava kestävä, helppo asentaa ja käyttää, tunnoton ilman virtauksille ja säilytettävä kalibrointinsa. Instrumentin tarkkuuden on oltava ± 3 % ja toistettavuuden 0,5 %.

Lämpövuomittarin kalibrointi on tarkastettava aina, kun säteilijä kalibroidaan uudelleen, vertaamalla sitä instrumenttiin, jota käytetään vain vertailustandardina eikä muihin tarkoituksiin.

Vertailustandardi-instrumentti on kalibroitava kokonaan vuoden välein kansallisen standardin mukaisesti.

2.2.1   Kalibroinnin tarkastaminen

Syötetyn tehon tuottama säteilyvoimakkuus, joka alkuperäisellä kalibroinnilla mitattuna vastaa säteilyvoimakkuutta 3 W/cm2, on tarkastettava usein (vähintään 50 käyttötunnin välein), ja laitteisto on kalibroitava uudelleen, jos tällaisessa tarkastuksessa paljastuu poikkeamia, jotka ovat suurempia kuin 0,06 W/cm2.

2.2.2   Kalibrointimenettely

Asetetaan laitteisto tilaan, jossa ilma ei juurikaan virtaa (virtausnopeus saa olla enintään 0,2 m/s).

Asetetaan lämpövuomittari laitteistoon näytekappaleen paikalle siten, että lämpövuomittarin kohdepinta sijaitsee keskeisesti säteilijän pintaan nähden.

Käynnistetään virransyöttö ja säädetään ohjausyksikön tehonotto siten, että se tuottaa säteilijän pinnan keskellä säteilyn, jonka teho on 3 W/cm2. Kun teho on säädetty siten, että säteily on 3 W/cm2, on tasapainon saavuttamiseksi pitäydyttävä lisäsäädöistä viiden minuutin ajan.

2.3   Näytekappaleen tukena käytetään metallirengasta (ks. kuva). Tämän tuen päälle asetetaan ruostumattomasta teräslangasta valmistettu ritilä, jonka mitat ovat seuraavat:

a)

sisähalkaisija 118 mm

b)

reikien mitat 2,10 mm/sivu

c)

teräslangan halkaisija 0,70 mm.

2.4   Keruuastian on oltava lieriöputki, jonka sisähalkaisija on 118 mm ja syvyys 12 mm. Astia täytetään puuvillavanulla.

2.5   Kohdissa 2.1, 2.3 ja 2.4 eritellyt kappaleet on tuettava pystypilarilla.

Säteilijä asetetaan tuen päälle siten, että säteilypinta on vaakasuorassa ja säteily suuntautuu alaspäin.

Pilari on varustettava vivulla tai polkimella, jolla säteilijän tukea voidaan nostaa hitaasti. Se on varustettava myös salvalla, jolla varmistetaan, että säteilijä voidaan saattaa takaisin normaaliasentoonsa.

Normaaliasennossa säteilijän akselit näytekappaleen tuki ja astia ovat kohdakkain.

3.   NÄYTEKAPPALEET

Näytekappaleiden on oltava mitoiltaan 70 mm × 70 mm. Näytekappaleet otetaan samalla tavalla valmiista tuotteista, jos tuotteen muoto sen sallii. Kun tuotteen paksuus on yli 13 mm, sitä pienennetään 13 mm:iin mekaanisen menetelmän avulla siltä puolelta, joka ei ole asennustilaan päin (sisätila, moottoritila tai erillinen lämmitystila). Jos tämä on mahdotonta, testi suoritetaan tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisesti käyttäen materiaalin alkuperäistä leveyttä ja asia kirjataan testausselosteeseen.

Komposiittimateriaalit (ks. säännön kohta 6.1.3) testataan siten kuin ne olisivat yhtenäistä materiaalia.

Jos materiaalit koostuvat päällekkäisistä eri koostumusta olevista kerroksista, jotka eivät ole komposiittimateriaaleja, kaikki kyseessä olevaan tilaan (sisätila, moottoritila tai erillinen lämmitystila) päin olevasta pinnasta 13 mm:n syvyyteen asti ulottuvat materiaalikerrokset testataan erikseen.

Testattavan näytekappaleen massan on oltava vähintään 2 g. Jos yhden näytekappaleen massa on pienempi, lisätään riittävä määrä näytekappaleita.

Jos materiaalin pinnat eivät ole samanlaisia, on molemmat pinnat testattava. Tässä tapauksessa on testattava kahdeksan näytekappaletta. Näytekappaleita ja puuvillavanua on vakioitava vähintään 24 tunnin ajan lämpötilassa 23 ± 2 °C ja suhteellisessa ilmankosteudessa 50 ± 5 %. Niitä on pidettävä näissä olosuhteissa aivan testin alkuun asti.

4.   MENETTELY

Asetetaan näytekappale tukeen ja tuki siten, että säteilijän pinnan ja näytekappaleen yläpinnan välinen etäisyys on 30 mm.

Sijoitetaan keruuastia ja siinä oleva puuvillavanu tuen ritilän alle 300 mm:n etäisyydelle.

Siirretään säteilijä sivuun siten, ettei se voi säteillä näytekappaleeseen, ja käynnistetään se. Kun säteilijä toimii täydellä teholla, se asetetaan näytekappaleen yläpuolelle ja aloitetaan ajanotto.

Jos materiaali sulaa tai muuttaa muotoaan, säteilijän korkeutta muutetaan siten, että 30 mm:n etäisyys säilyy.

Jos materiaali syttyy, säteilijä siirretään sivuun kolmen sekunnin kuluttua. Se tuodaan takaisin toiminta-asentoon, kun liekki on sammunut, ja samat toiminnot toistetaan niin usein kuin on tarpeen testin viiden ensimmäisen minuutin aikana.

Testin viidennen minuutin jälkeen toimitaan seuraavasti:

i)

Jos näytekappale on sammunut (siitä riippumatta, onko se syttynyt testin viiden ensimmäisen minuutin aikana vai ei), jätetään säteilijä asentoonsa, vaikka näytekappale syttyisi uudestaan.

ii)

Jos materiaali on liekeissä, odotetaan sen sammumista, ennen kuin säteilijä saatetaan takaisin toiminta-asentoon.

Kummassakin tapauksessa testiä jatketaan vielä viiden minuutin ajan.

5.   TULOKSET

Havaitut ilmiöt kirjataan testausselosteeseen. Niitä ovat

i)

mahdolliset pisarat, siitä riippumatta sytyttivätkö ne liekkejä vai eivät

ii)

puuvillavanun mahdollinen syttyminen.

(mitat millimetreinä)

Image 18

LIITE 8

TESTI MATERIAALIEN PYSTYSUUNTAISEN PALAMISNOPEUDEN MÄÄRITTÄMISEKSI

1.   NÄYTEKAPPALEET JA PERIAATE

1.1

 Isotrooppisesta materiaalista testataan kolme näytekappaletta ja ei-isotrooppisesta materiaalista kuusi näytekappaletta.

1.2

 Tässä testissä näytekappaleita pidetään pystyasennossa ja altistetaan liekin vaikutukselle. Näin määritetään liekin etenemisnopeus testattavassa materiaalissa.

2.   TESTAUSLAITTEISTO

Laitteisto koostuu seuraavista osista:

a)

näytteenpidin

b)

poltin

c)

tuuletusjärjestelmä kaasun ja palamistuotteiden poistamiseksi

d)

malline

e)

valkoisesta merseroidusta puuvillalangasta tehdyt merkkilangat, joiden lineaarinen tiheys on enintään 50 texiä.

2.1

 Näytteenpidin koostuu suorakaiteen muotoisesta kehyksestä, jonka korkeus on 560 mm ja jossa on kaksi jäykästi kiinnitettyä samansuuntaista tankoa. Tankojen keskinäinen etäisyys on 150 mm. Niihin kiinnitetään tapit testikappaleen kiinnittämistä varten, ja kappale asetetaan vähintään 20 mm:n etäisyydellä kehyksestä sijaitsevalle tasolle. Kiinnitystappien enimmäishalkaisija on 2 mm ja pituus vähintään 40 mm. Tapit sijoitetaan samansuuntaisiin tankoihin kuvassa 1 osoitettuihin kohtiin. Kehys kiinnitetään sopivaan tukeen siten, että tangot pysyvät pystysuorassa asennossa testin aikana. (Jotta näytekappale voitaisiin asettaa tappeihin kehyksen ulkopuolella olevalle tasolle, voidaan tappien viereen asettaa välitapit, joiden halkaisija on 2 mm.)

Kuvassa 1 esitetyn näytteenpitimen leveyttä voidaan muuttaa, jotta näytekappale saadaan kiinnitettyä.

Jotta näytekappale voidaan kiinnittää pystyasentoon, voidaan käyttää tukea, joka koostuu halkaisijaltaan 0,25 mm olevista lämmönkestävistä teräslangoista, jotka on pingotettu näytekappaleen päälle 25 mm:n välein näytteenpitimen koko korkeudelta. Näytekappale voidaan kiinnittää näytteenpitimeen myös lisäpuristimilla.

2.2

 Poltin kuvataan kuvassa 3.

Polttimeen syötettävä kaasu voi olla kaupan olevaa propaani- tai butaanikaasua.

Poltin sijoitetaan näytekappaleen eteen sen alapuolelle tasolle, joka kulkee näytekappaleen pystysuuntaisen keskilinjan läpi ja on kohtisuorassa sen pintaa vasten (ks. kuva 2) siten, että pituusakseli on ylöspäin vinossa 30° pystylinjaan nähden näytekappaleen alareunaa kohti. Polttimen kärjen ja näytekappaleen alareunan välisen etäisyyden on oltava 20 mm.

2.3

 Testilaitteisto voidaan sijoittaa vetokaappiin. Vetokaapin on oltava kooltaan ja muodoltaan sellainen, ettei synny vaikutuksia testituloksiin. Ennen testiä mitataan ilman pystysuuntainen liikenopeus vetokaapin läpi 100 mm testilaitteiston lopullisen sijoituskohdan etu- ja takapuolelta. Nopeuden on oltava 0,10–0,30 m/s, jotta palamistuotteista ei olisi haittaa laitteiston käyttäjälle. On mahdollista käyttää vetokaappia, jossa on luonnollinen tuuletus ja sopiva ilman liikenopeus.

2.4

 Käytetään litteää ja jäykkää sopivasta materiaalista valmistettua mallinetta, jonka koko vastaa käytettävän näytekappaleen kokoa. Mallineeseen porataan halkaisijaltaan 2 mm olevat reiät, jotka sijoitetaan siten, että reikien keskipisteiden välinen etäisyys vastaa kehyksessä olevien tappien välistä etäisyyttä (ks. kuva 1). Reiät sijoitetaan samalle etäisyydelle mallineen pystysuorista keskilinjoista.

3.   NÄYTEKAPPALEET

3.1

 Tämän säännön kohdan 6.2.3 mukaiset materiaalit: Näytekappaleiden mitat ovat 560 × 170 mm.

Jos materiaalien mitat ovat sellaiset, ettei annettujen mittojen mukaista näytekappaletta voida ottaa, testiin otetaan kappale, jonka korkeus on vähintään 380 mm ja leveys vähintään 3 mm.

Kaapelinsuojukset ja kaapelinasennusputket: Näytekappaleiden pituus on 560 mm ja vähintään 380 mm, jos materiaalin mitat eivät salli annettujen mittojen mukaisen näytteen ottamista, ja leveys komponentin todellinen leveys.

3.2

 Tämän säännön kohdan 6.2.3 mukaiset materiaalit: Kun näytekappaleen paksuus on yli 13 mm, sitä pienennetään 13 mm:iin mekaanisen menetelmän avulla siltä puolelta, joka ei ole asennustilaan päin (sisätila, moottoritila tai erillinen lämmitystila). Jos tämä on mahdotonta, testi suoritetaan tutkimuslaitoksen suostumuksella käyttäen paksuudeltaan alkuperäistä materiaalia ja tästä lisätään maininta testausselosteeseen. Komposiittimateriaalit (ks. kohta 6.1.3) testataan siten kuin ne olisivat yhtenäistä materiaalia. Kun kyseessä ovat materiaalit, jotka koostuvat päällekkäisistä eri koostumusta olevista kerroksista ja jotka eivät ole komposiittimateriaaleja, kaikki kulloiseenkin tilaan päin olevasta pinnasta 13 mm:n syvyyteen asti ulottuvat materiaalikerrokset testataan erikseen.

3.3

 Näytekappaleen koko on ilmoitettava testausselosteessa.

3.4

 Näytekappaleita on vakioitava vähintään 24 tunnin ajan lämpötilassa 23 ± 2 °C ja suhteellisessa ilmankosteudessa 50 ± 5 %, ja niitä on pidettävä näissä olosuhteissa aivan testin alkuun asti.

4.   MENETTELY

4.1

 Testiä suoritettaessa ympäröivän ilman lämpötila on 10–30 °C ja suhteellinen kosteus 15–80 %.

4.2

 Poltinta esilämmitetään kahden minuutin ajan. Liekin korkeudeksi säädetään 40 ± 2 mm, joka mitataan poltinputken kärjen ja liekin keltaisen osan välisenä etäisyytenä, kun poltin on pystysuorassa asennossa ja liekkiä katsotaan hämärässä valossa.

4.3

 Näytekappale sijoitetaan (sen jälkeen kun taempana sijaitsevien merkkilankojen sijainti on määritetty) koekehyksen tappeihin samalla varmistaen, että tapit kulkevat mallineen avulla merkittyjen pisteiden kautta ja että koekappale on vähintään 20 mm irti kehyksestä. Kehys kiinnitetään tukeen siten, että näytekappale on pystysuorassa asennossa.

4.4

 Merkkilangat kiinnitetään vaakasuoraan näytekappaleen eteen ja taakse kuvassa 1 osoitettuihin kohtiin. Jokaisessa kohdassa sijoitetaan lankalenkki siten, että segmenttien etäisyydet koekappaleen etu- ja takareunan tasosta ovat 1 mm ja 5 mm.

Kukin silmukka kiinnitetään sopivaan ajanottolaitteeseen. Langat kiristetään sopivaan kireyteen, jotta niiden asema näytekappaleeseen nähden säilyy oikeana.

4.5

 Näytekappaletta altistetaan liekille 5 sekunnin ajan. Syttymisen katsotaan tapahtuneen, jos näytekappale on edelleen liekeissä 5 sekuntia sen jälkeen, kun kappaleen sytyttänyt liekki on viety pois. Jos syttymistä ei tapahdu, altistetaan toinen vakioitu kappale liekille 15 sekunnin ajaksi.

4.6

 Jos jokin tulos jostakin kolmen näytekappaleen sarjasta ylittää pienimmän tuloksen vähintään 50 prosentilla, testataan toinen kolmen näytekappaleen sarja samaan suuntaan tai samalta puolelta. Jos jonkin kolmen näytekappaleen sarjan kappaleista yksi tai kaksi ei pala ylimpään merkkilankaan asti, testataan toinen kolmen näytekappaleen sarja samaan suuntaan tai samalta puolelta.

4.7

 Mitataan seuraavat ajat sekunneissa:

a)

sytytysliekille altistamisen alusta siihen, että yksi ensimmäisistä merkkilangoista katkeaa (t1)

b)

sytytysliekille altistamisen alusta siihen, että yksi toisista merkkilangoista katkeaa (t2)

c)

sytytysliekille altistamisen alusta siihen, että yksi kolmansista merkkilangoista katkeaa (t3).

4.8

 Jos näytekappale ei syty tai palaminen ei jatku, kun poltin on sammutettu, tai jos liekki sammuu ennen kuin yksi ensimmäisistä merkkilangoista katkeaa, jolloin palamisaikaa ei mitata, testausselosteeseen merkitään, että palamisnopeus on 0 mm minuutissa.

4.9

 Jos näytekappale ei syty ja palavan näytekappaleen liekit eivät saavuta kolmansien merkkilankojen korkeutta tuhoamatta ensimmäisiä ja toisia merkkilankoja (esim. ohuen näytekappaleen ominaisuuksien vuoksi), palamisnopeuden katsotaan olevan yli 100 mm minuutissa.

5.   TULOKSET

Havaitut ilmiöt kirjataan testausselosteeseen:

a)

palamisen kesto: t1, t2 ja t3 sekunteina

b)

vastaavat palaneet pituudet: d1, d2 ja d3 millimetreinä.

Soveltuvissa tapauksissa lasketaan palamisnopeus V1 ja nopeudet V2 ja V3 (jokaiselle näytekappaleelle, jos liekki saavuttaa vähintään yhden ensimmäisistä merkkilangoista) seuraavasti:

Vi = 60 di/ti (mm/min)

Huomioon otetaan suurin palamisnopeuksista V1, V2 ja V3.

Kuva 1

Näytteenpidin

(mitat millimetreinä)

Image 19

Kuva 2

Sytytyspolttimen sijoitus

(mitat millimetreinä)

Image 20

Kuva 3

Kaasupoltin

(mitat millimetreinä)

Image 21

LIITE 9

TESTI SEN MÄÄRITTÄMISEKSI, MITEN MATERIAALIT HYLKIVÄT POLTTO- TAI VOITELUAINETTA

1.   SOVELTAMISALA

Tässä liitteessä luetellaan vaatimukset, joiden mukaisesti testataan moottoritiloissa ja erillisissä lämmitystiloissa käytettyjen eristysmateriaalien ominaisuudet.

2.   NÄYTEKAPPALEET JA PERIAATE

2.1

 Näytekappaleiden on oltava mitoiltaan 140 mm × 140 mm.

2.2

 Näytekappaleen paksuuden on oltava 5 mm. Jos näytekappaleen paksuus on yli 5 mm, sitä pienennetään 5 mm:iin mekaanisen menetelmän avulla siltä puolelta, joka ei ole asennustilaan päin (moottoritila tai erillinen lämmitystila).

2.3

 Testauksessa käytettävän nesteen on oltava dieselpolttoainetta standardin EN 590:1999 (kaupan olevat polttoaineet) mukaisesti tai vaihtoehtoisesti dieselpolttoainetta E-säännön nro 83 (vertailupolttoaineiden eritelmiä koskeva liite 10) mukaisesti.

2.4

 Testataan neljä näytekappaletta.

3.   LAITTEISTO (KS. KUVAT 4A JA 4B)

Laitteisto koostuu seuraavista osista:

A

aluslaatta, jonka kovuus on vähintään 70 Shore D

B

absorboiva pinta aluslaatalla (esim. paperi)

C

metallisylinteri (sisäläpimitta 120 mm, ulkoläpimitta 130 mm, korkeus 50 mm), täytetty testinesteellä

D ja D’

kaksi ruuvia, joissa siipimutterit

E

näytekappale

F

ylälaatta

4.   MENETTELY

4.1

 Näytekappaletta ja laitteistoa on vakioitava vähintään 24 tunnin ajan lämpötilassa 23 ± 2 °C ja suhteellisessa ilmankosteudessa 50 ± 5 %, ja niitä on pidettävä näissä olosuhteissa aivan testin alkuun asti.

4.2

 Näytekappale punnitaan.

4.3

 Näytekappale, jonka avopinta on ylimpänä, sijoitetaan laitteiston alustaan kiinnittämällä metallisylinteri keskisesti siten, että ruuveihin kohdistuu riittävästi painetta. Testinestettä ei saa vuotaa.

4.4

 Metallisylinteri täytetään testinesteellä aina 20 mm:n korkeuteen saakka ja järjestelmän annetaan levätä 24 tuntia.

4.5

 Poistetaan testineste ja näytekappale laitteistosta. Jos näytekappaleesta löytyy testinestejäämiä, se poistetaan puristamatta näytekappaletta.

4.6

 Näytekappale punnitaan.

Kuva 4a

Laitteet, joilla testataan kyky hylkiä polttoainetta tai voiteluainetta

(mitat millimetreinä)

Image 22

Kuva 4b

Laitteet, joilla testataan kyky hylkiä polttoainetta tai voiteluainetta

(sivukuva)

Image 23

LIITE 10

TESTI SEN MÄÄRITTÄMISEKSI, MITEN LIEKIN ETENEMINEN ESTYY SÄHKÖKAAPELEISSA

1.   SOVELTAMISALA

Tässä liitteessä määritellään vaatimukset testille, jolla määritetään liekin etenemisen estyminen ajoneuvossa käytettävissä sähkökaapeleissa.

2.   NÄYTEKAPPALEET JA PERIAATE

2.1

 Testataan viisi näytekappaletta.

3.   NÄYTEKAPPALEET

3.1

 Näytekappaleiden eristysmateriaalin pituuden on oltava vähintään 600 mm.

4.   MENETTELY

Määritetään liekin etenemisen estyminen sopivaa kaasua käyttävällä bunsenpolttimella, jonka paloputken sisähalkaisija on 9 mm, siten että liekin lämpötila sisemmän sinisen kartion kärjessä on 950 ± 50 °C.

Ripustetaan näytekappale vedottomaan kammioon ja altistetaan se liekin sisemmän sinisen kartion kärjelle kuvassa esitetyn mukaisesti. Kaapelin yläpään on osoitettava kammion lähimmästä seinämästä poispäin. Kohdistetaan näytekappaleeseen painetta esimerkiksi väkipyörälle sijoitetulla punnuksella, jotta se pysyy suorana koko ajan. Kaapelin kulman on oltava 45 ± 1° suhteessa pystysuoraan. Näytekappaleen kaikkien osien pienimmän etäisyyden kammion kaikista seinämistä on joka tapauksessa oltava vähintään 100 mm. Kohdistetaan liekki siten, että sen sisemmän sinisen kartion kärki koskettaa eristysmateriaalia 500 ± 5 mm:n etäisyydellä näytteen yläpäästä.

Laitteisto liekin etenemisen estymisen määrittämiseen

(mitat millimetreinä)

Image 24

21.2.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 48/60

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

E-sääntö nro 142 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat moottoriajoneuvojen hyväksyntää niiden renkaiden asennuksen osalta [2020/242]

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Täydennys 1 säännön alkuperäiseen versioon – voimaantulopäivä: 16. lokakuuta 2018

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Todistusvoimaiset ja oikeudellisesti sitovat tekstit ovat seuraavat:

—

ECE/TRANS/WP.29/2016/64 ja

—

ECE/TRANS/WP.29/2018/14.

SISÄLLYSLUETTELO

SÄÄNTÖ

1.   Soveltamisala

2.   Määritelmät

3.   Hyväksynnän hakeminen

4.   Hyväksyntä

5.   Vaatimukset

6.   Ajoneuvotyypin muutokset ja hyväksynnän laajentaminen

7.   Tuotannon vaatimustenmukaisuus

8.   Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

9.   Tuotannon lopettaminen

10.   Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten ja tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

LIITTEET

1   Ilmoituslomake

2   Ilmoitus

3   Hyväksyntämerkki

1.   SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan luokan M1  (1) ajoneuvoihin niiden renkaiden asentamisen osalta.

Sitä ei sovelleta ajoneuvoihin, joiden käyttöolosuhteet eivät ole yhteensopivia luokkien C1 tai C2 renkaiden kanssa, eikä ajoneuvoihin siltä osin kuin kyse on seuraavien asentamisesta:

a)

tilapäiskäyttöön tarkoitettu varapyörä-rengasyhdistelmä ja/tai

b)

itsekantavat run flat -renkaat ja/tai run flat -järjestelmä, kun käyttötilana on tyhjentyneen renkaan tila ja/tai

c)

rengaspaineen seurantajärjestelmä.

2.   MÄÄRITELMÄT

Tässä säännössä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

2.1   ’Ajoneuvotyypillä renkaiden asennuksen osalta’ tarkoitetaan ajoneuvoja, jotka eivät poikkea toisistaan sellaisilta olennaisilta ominaisuuksiltaan kuin rengastyypit, renkaan vähimmäis- ja enimmäiskokomerkinnät, pyörien mitat ja keskiösyvyydet sekä asennettaviksi soveltuvien renkaiden nopeus- ja kantavuusominaisuudet ja roiskesuojien ominaisuudet.

2.2   Renkaat jaotellaan seuraaviin luokkiin:

a)

luokan C1 renkaat – renkaat, jotka on suunniteltu ensisijaisesti luokkien M1, N1, O1 ja O2 ajoneuvoihin

b)

luokan C2 renkaat – renkaat, jotka on suunniteltu ensisijaisesti luokkien M2, M3, N, O3 ja O4 ajoneuvoihin ja joiden kantavuusluku yksittäisasennuksessa on ≤ 121 ja nopeusluokka ≥ N.

2.2.1   ’Rengastyypillä’ tarkoitetaan renkaita, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksiensa suhteen:

a)

renkaan luokka: C1 tai C2 kohdassa 2.2 kuvatun mukaisesti ja

b)

luokan C1 renkaiden tapauksessa ilmarengastyypin ominaisuudet säännön nro 30 kohdan 2.1 mukaisesti

c)

luokan C2 renkaiden tapauksessa ilmarengastyypin ominaisuudet säännön nro 54 kohdan 2.1 mukaisesti.

2.3   ’Renkaan kokomerkinnällä’ tarkoitetaan luokan C1-luokan renkaiden tapauksessa E-säännön nro 30 kohdan 2 ja luokkien C2 ja C3 renkaiden tapauksessa E-säännön nro 54 kohdan 2 mukaista merkintää.

2.4   ’Pyörän keskiösyvyydellä’ tarkoitetaan navan kiinnityspinnan etäisyyttä vanteen keskilinjasta.

2.5   ’Ilmarenkaan rakenteella’ tarkoitetaan renkaan rungon teknisiä ominaisuuksia.

2.6   ’Tavanomaisella renkaalla’ tarkoitetaan rengasta tai run flat ‐rengasta, joka on tarkoitettu tavanomaiseen maantiekäyttöön.

2.7   ’Talvirenkaalla’ tarkoitetaan rengasta, jonka kulutuspintakuvio, kulutuspinnan materiaali tai rakenne on suunniteltu ensisijaisesti niin, että sen ominaisuudet lumisissa olosuhteissa ovat tavallista rengasta paremmat ajoneuvon liikkeellelähdön ja liikkeellä pysymisen kannalta.

2.8   ’Erikoiskäyttöön tarkoitetulla renkaalla’ tarkoitetaan rengasta, joka on tarkoitettu sekakäyttöön maanteillä ja maastossa tai muihin erityistarkoituksiin. Nämä renkaat on suunniteltu ensisijaisesti sitä silmällä pitäen, että ajoneuvo lähtee liikkeelle ja pysyy liikkeessä maasto-olosuhteissa.

2.9   ’run flat -rengas’ eli ’turvarengas’ määritellään säännön nro 30 kohdassa 2.

2.10   ’Tilapäiskäyttöön tarkoitetulla vararenkaalla’ tarkoitetaan rengasta, joka poikkeaa tavanomaisia ajo-olosuhteita varten ajoneuvoon asennettavasta renkaasta ja joka on tarkoitettu ainoastaan tilapäiseen käyttöön rajoitetuissa ajo-olosuhteissa.

2.11   ’Pyörällä’ tarkoitetaan kokonaista pyörää, joka koostuu vanteesta ja levypyörästä.

2.12   ’Tilapäiskäyttöön tarkoitetulla varapyörällä’ tarkoitetaan pyörää, joka poikkeaa ajoneuvotyypin tavanomaisista pyöristä ja joka on tarkoitettu ainoastaan tilapäiseen käyttöön rajoitetuissa ajo-olosuhteissa.

2.13   ’Yksiköllä’ tarkoitetaan pyörän ja renkaan muodostamaa kokoonpanoa.

2.14   ’Vakioyksiköllä’ tarkoitetaan yksikköä, joka voidaan asentaa ajoneuvoon tavanomaista käyttöä varten.

2.15   ’Varayksiköllä’ tarkoitetaan yksikköä, joka on tarkoitettu vaihdettavaksi vakioyksikön tilalle tämän rikkoutuessa. Se voi olla kumpi tahansa seuraavista:

2.16   ’Vakiovarayksiköllä’ tarkoitetaan pyörän ja renkaan kokoonpanoa, jossa pyörän ja renkaan kokomerkinnät, pyörän keskiösyvyys ja renkaan rakenne ovat samat kuin samaan akselipaikkaan ja tiettyyn ajoneuvovarianttiin ja -versioon tavanomaista käyttöä varten asennettavan yksikön, mukaan lukien pyörät, jotka on valmistettu eri materiaalista ja joissa saatetaan käyttää erilaisia pyöränkiinnitysmuttereita tai -pultteja mutta jotka ovat muutoin samanlaisia kuin tavanomaista käyttöä varten tarkoitetut pyörät.

2.17   ’Tilapäiseen käyttöön tarkoitetulla varayksiköllä’ tarkoitetaan mitä tahansa pyörän ja renkaan kokoonpanoa, joka ei sisälly vakiovarayksikön määritelmään mutta kuuluu johonkin säännön nro 64 kohdassa 2.10 määritellyistä tilapäiseen käyttöön tarkoitettujen varayksikköjen tyypeistä.

2.18   ’Nopeusluokkatunnuksella’ tarkoitetaan luokan C1 renkaiden tapauksessa E-säännön nro 30 kohdassa 2 ja luokkien C2 renkaiden tapauksessa E-säännön nro 54 kohdassa 2 määriteltyä tunnusta.

2.19   ’Kantavuusluvulla’ eli ’kuormitusindeksillä’ tarkoitetaan numeroa, joka ilmaisee renkaan enimmäiskuormituksen luokan C1 renkaiden tapauksessa E-säännön nro 30 kohdan 2 ja luokkien C2 renkaiden tapauksessa E-säännön nro 54 kohdan 2 mukaisesti.

2.20   ’Enimmäiskuormituksella’ tarkoitetaan suurinta massaa, jonka rengas pystyy kantamaan, kun sitä käytetään renkaan valmistajan määrittelemien edellytysten mukaisesti.

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1   Ajoneuvotyypin hyväksyntää renkaiden asennuksen osalta hakee ajoneuvon valmistaja tai tämän asianmukaisesti valtuuttama edustaja.

3.2   Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena, ja siinä on esitettävä

3.2.1   ajoneuvotyypin kuvaus kohdassa 5 mainittujen seikkojen osalta.

3.3   Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo tai hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava simulointiväline.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1   Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvotyyppi täyttää kohdan 5 vaatimukset, kyseiselle ajoneuvotyypille myönnetään hyväksyntä.

4.2   Kullekin hyväksytylle ajoneuvotyypille annetaan hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00, eli sääntö on alkuperäisessä muodossaan) käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Sama sopimuspuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille renkaiden asennuksen osalta.

4.3   Tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella. Ilmoitukseen on liitettävä hakijan toimittamat valokuvat ja/tai kaaviot sopivassa mittakaavassa enintään A4-kokoisina (210 × 297 mm) tai A4-kokoisiksi taitettuina.

4.4   Jokaiseen tämän säännön perusteella tyyppihyväksyttyyn ajoneuvoon on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen kohtaan liitteessä 3 kuvatun mallin mukainen kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat

4.4.1   E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, jotka ovat ympyrän sisällä (2),

4.4.2   kohdassa 4.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero.

4.5   Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, kohdassa 4.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sääntöjen ja tyyppihyväksyntien numerot sekä lisätunnukset on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.4.1 tarkoitetun tunnuksen oikealle puolelle.

4.6   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.7   Hyväksyntämerkki on sijoitettava ajoneuvon tyyppikilpeen tai lähelle sitä.

4.8   Tämän säännön liitteessä 3 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkeistä.

5.   VAATIMUKSET

5.1   Yleiset vaatimukset

5.1.1   Ellei kohdan 5.2.4.2 määräyksistä muuta johdu, kaikkien ajoneuvoon asennettavien renkaiden, myös mahdollisen vararenkaan, on täytettävä tämän säännön vaatimukset.

5.1.2   Kaikkien ajoneuvoon asennettujen renkaiden, myös mahdollisen vararenkaan, on täytettävä tapauksen mukaan säännössä nro 30, 54 tai 117 vahvistetut tekniset vaatimukset ja siirtymämääräykset.

5.2   Suoritusvaatimukset

5.2.1   Renkaan asentaminen

5.2.1.1   Kaikkien ajoneuvoon tavanomaisesti asennettavien renkaiden – eli muiden kuin mahdollisten tilapäiseen käyttöön tarkoitettujen varayksiköiden – on oltava rakenteeltaan samanlaisia.

5.2.1.2   Kaikkien yhdelle akselille tavanomaisesti asennettavien renkaiden on oltava samaa tyyppiä.

5.2.1.3   Pyörän pyörintätilan on oltava riittävän suuri, jotta se sallii esteettömän liikkeen käytettäessä suurimpia sallittuja rengaskokoja ja vanneleveyksiä – pyörän pienin ja suurin keskiösyvyys huomioon otettuna – ajoneuvon valmistajan ilmoittamien jousitus- ja ohjausrajoitusten pienimpien ja suurimpien arvojen puitteissa. Tämä on varmistettava suorittamalla tarkistukset suurimmilla ja leveimmillä renkailla ottaen huomioon asiaankuuluvassa E-säännössä ilmoitetut renkaan kokomerkintään sovellettavat mittatoleranssit (eli suurin verhopinta).

5.2.1.4   Tutkimuslaitos ja/tai tyyppihyväksyntäviranomaiset voivat hyväksyä myös jonkin vaihtoehtoisen testausmenettelyn (esim. virtuaalitestauksen), jolla varmistetaan, että kohdan 5.2.1.3 vaatimukset täyttyvät.

5.2.2   Kantavuus

5.2.2.1   Ellei tämän säännön kohdan 5.2.4 määräyksistä muuta johdu, on jokaisen ajoneuvoon asennettavan renkaan, myös mahdollisen vakiovarayksikön, tämän säännön kohdassa 5.2.2.2 määritetyn enimmäiskuormituksen oltava jokin seuraavista:

5.2.2.1.1   ajoneuvoon asennettujen renkaiden ollessa samaa tyyppiä ja yksittäisasennettuna: vähintään puolet ajoneuvon valmistajan ilmoittamasta raskaimmin kuormitetun akselin suurimmasta teknisesti sallitusta akselimassasta

5.2.2.1.2   ajoneuvoon asennettujen renkaiden ollessa useampaa kuin yhtä tyyppiä ja yksittäisasennettuna: vähintään puolet ajoneuvon valmistajan ilmoittamasta kyseisen akselin suurimmasta teknisesti sallitusta akselimassasta

5.2.2.1.3   ajoneuvoon asennettujen renkaiden ollessa luokan C1 renkaita paripyöräasennettuna: vähintään 0,27 kertaa ajoneuvon valmistajan ilmoittama kyseisen akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa

5.2.2.1.4   akseleille asennettujen renkaiden ollessa luokan C2 renkaita paripyöräasennettuna: vähintään 0,25 kertaa ajoneuvon valmistajan ilmoittama kyseisen akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa paripyöräkäytön kantavuusluvun osalta.

5.2.2.2   Renkaan enimmäiskuormitus määritetään seuraavasti:

5.2.2.2.1   Luokan C1 renkaiden tapauksessa otetaan huomioon E-säännön nro 30 kohdassa 2 tarkoitettu enimmäiskuormitus.

5.2.2.2.2   Luokan C2 renkaiden tapauksessa otetaan huomioon E-säännön nro 54 kohdassa 2 tarkoitettu taulukko Kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan, jossa esitetään kantavuuslukujen ja nimellisnopeusluokkien tunnusten funktiona ne kuormituksen vaihtelut, jotka ilmarengas kestää ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus huomioon ottaen.

5.2.2.3   Valmistajan on annettava tarvittavat tiedot vararenkaiden kantavuudesta ajoneuvon omistajan oppaassa tai muutoin ajoneuvossa.

5.2.3   Nopeusluokka

5.2.3.1   Jokaisessa ajoneuvoon tavanomaisesti asennettavassa renkaassa on oltava nopeusluokkamerkintä.

5.2.3.1.1   Luokan C1 renkaan tapauksessa nopeusluokkamerkinnän on oltava yhteensopiva ajoneuvon suurimman rakenteellisen nopeuden kanssa. Nopeusluokkien V, W ja Y renkaiden tapauksessa on otettava huomioon E-säännössä nro 30 kuvattu enimmäiskuormitus.

5.2.3.1.2   Luokan C2 renkaan tapauksessa nopeusluokkamerkinnän on oltava yhteensopiva ajoneuvon suurimman rakenteellisen nopeuden ja E-säännön nro 54 kohdassa 2 tarkoitetusta taulukosta Kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan johdetun sovellettavan kuorman ja nopeuden yhdistelmän kanssa.

5.2.3.2   Kohtien 5.2.3.1.1 ja 5.2.3.1.2 vaatimuksia ei sovelleta seuraavissa tapauksissa:

5.2.3.2.1   Käytetään tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja varayksiköitä, joihin sovelletaan tämän säännön kohtaa 5.2.5.

5.2.3.2.2   Ajoneuvot varustetaan tavallisesti tavanomaisilla renkailla ja aika ajoin talvirenkailla. Tällöin talvirenkaan nopeusluokkamerkinnän on vastattava nopeutta, joka on joko suurempi kuin ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus tai vähintään 160 km/h (tai molemmat). Jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on kuitenkin suurempi kuin siihen asennettujen talvirenkaiden alinta nopeusluokkamerkintää vastaava nopeus, ajoneuvon sisällä on oltava suurimman nopeuden varoitusmerkki, jossa ilmoitetaan asennettujen talvirenkaiden suurin nopeudenkesto ja joka on sijoitettu näkyvään paikkaan, jossa se on helposti ja pysyvästi kuljettajan havaittavissa.

5.2.3.2.3   Ajoneuvo on varustettu erikoiskäyttöön tarkoitetuilla renkailla. Jos ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on kuitenkin suurempi kuin siihen asennettujen erikoiskäyttöön tarkoitettujen renkaiden alinta nopeusluokkamerkintää vastaava nopeus, ajoneuvon sisällä on oltava suurimman nopeuden varoitusmerkki, jossa ilmoitetaan asennettujen erikoiskäyttöön tarkoitettujen renkaiden suurin nopeudenkesto ja joka on sijoitettu näkyvään paikkaan, jossa se on helposti ja pysyvästi kuljettajan havaittavissa.

5.2.3.2.4   Ajoneuvo on varustettu nopeudenrajoitustoiminnon toteuttavalla sisäisellä järjestelmällä. Tällöin renkaiden nopeusluokkamerkinnän on oltava yhteensopiva sen nopeuden kanssa, johon rajoitin on asetettu. Jos kuitenkin ajoneuvon valmistajan mukaan ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin siihen asennettujen renkaiden alinta nopeusluokkamerkintää vastaava nopeus, ajoneuvon sisällä on oltava suurimman nopeuden varoitusmerkki, jossa ilmoitetaan renkaiden suurin nopeudenkesto ja joka on sijoitettu näkyvään paikkaan, jossa se on helposti ja pysyvästi kuljettajan havaittavissa.

5.2.3.3   Valmistajan on annettava tarvittavat tiedot vararenkaiden kantavuudesta ajoneuvon omistajan oppaassa tai muutoin ajoneuvossa.

5.2.4   Erityistapaukset

5.2.4.1   Perävaunun vetämiseen suunniteltujen ajoneuvojen tapauksessa perävaunun kytkentälaitteeseen kohdistuva lisäkuorma saa aiheuttaa takarenkaiden enimmäiskuormituksen ylityksen, kun on kyse luokan C1 renkaista, mutta enintään 15 prosentilla. Tällaisessa tapauksessa on ajoneuvon omistajan oppaassa tai kohdassa 5.2.3.3 tarkoitetulla muulla tavalla annettava selkeät tiedot ja ohjeet suurimmasta sallitusta nopeudesta, joka ajoneuvolla saa olla perävaunua vedettäessä ja joka ei missään tapauksessa saa olla yli 100 km/h, ja takarenkaiden paineesta, jonka on oltava vähintään 20 kPa eli 0,2 baaria suurempi kuin tavanomaiseen (eli perävaunuttomaan) käyttöön suositeltu rengaspaine.

5.2.4.2   Poikkeustapauksissa, joissa ajoneuvot on suunniteltu käyttöolosuhteisiin, jotka eivät ole yhteensopivia luokan C1 tai C2 renkaiden ominaisuuksien kanssa, minkä vuoksi niihin on tarpeen asentaa ominaisuuksiltaan toisenlaiset renkaat, ei sovelleta tämän säännön kohdan 5.1.1 vaatimuksia, mikäli kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

5.2.4.2.1   Renkaat täyttävät joko säännön nro 75 tai säännön nro 106 tekniset vaatimukset ja siirtymämääräykset.

5.2.4.2.2   Tyyppihyväksyntäviranomainen ja tutkimuslaitos katsovat, että asennetut renkaat soveltuvat ajoneuvon käyttöolosuhteisiin. Poikkeuksen tyyppi ja hyväksynnän perustelut on ilmoitettava testausselosteessa ja liitteen 2 mukaisessa ilmoituslomakkeessa.

5.2.5   Varapyörät ja -renkaat

5.2.5.1   Jos ajoneuvo on varustettu vakiovarayksiköllä, yksikön on oltava kooltaan sama kuin ajoneuvoon tosiasiallisesti asennetut renkaat.

5.2.5.2   Jokaisen ajoneuvon, joka on varustettu tilapäiseen käyttöön tarkoitetulla varayksiköllä tai run flat -renkailla, on täytettävä E-säännön nro 64 tekniset ja siirtymämääräykset ajoneuvon varustamista tilapäiseen käyttöön tarkoitetuilla varayksiköillä ja run flat -renkailla koskevien vaatimusten osalta.

Jos tilapäiseen käyttöön tarkoitetun varayksikön asentaminen ajoneuvoon edellyttää erityisiä varotoimia (esim. jos tilapäiseen käyttöön tarkoitetun varayksikön saa asentaa ainoastaan etuakselille, jolloin etuakselin vakioyksikkö on ensin asennettava taka-akselin vioittuneen vakioyksikön tilalle), se on ilmoitettava selkeästi ajoneuvon omistajan oppaassa tai muutoin ajoneuvossa. Lisäksi on varmistettava, että tämän säännön kohdan 5.2.1.3 vaatimuksia noudatetaan soveltuvin osin.

6.   AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET JA HYVÄKSYNNÄN LAAJENTAMINEN

6.1   Hyväksyttyyn ajoneuvotyyppiin tehtävistä muutoksista on ilmoitettava tyyppihyväksyntäviranomaiselle, joka on hyväksynyt kyseisen ajoneuvotyypin. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi tämän jälkeen

a)

valmistajaa kuultuaan päättää, että on myönnettävä uusi tyyppihyväksyntä, tai

b)

soveltaa kohdassa 6.1.1 (Tarkistus) esitettyä menettelyä ja tapauksen mukaan kohdassa 6.1.2 (Laajennus) esitettyä menettelyä.

6.1.1   Tarkistus

Jos liitteessä 1 esitettyihin ilmoituslomakkeisiin kirjatut tiedot ovat muuttuneet ja tyyppihyväksyntäviranomainen katsoo, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole merkittävää kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, muutosta pidetään ”tarkistuksena”.

Tällaisessa tapauksessa tyyppihyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava uudelleen liitteessä 1 esitettyjen ilmoituslomakkeiden tarkistetut sivut ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleenantamisen päivämäärä. Liitteessä 1 esitettyjen ilmoituslomakkeiden konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan myös täyttävän tämän vaatimuksen.

6.1.2   Laajennus

Muutosta pidetään ”laajennuksena”, jos liitteen 1 mukaisten ilmoituslomakkeiden tietojen muutoksen lisäksi

a)

tarvitaan uusia tarkastuksia tai testejä tai

b)

jokin ilmoituksen tieto (lukuun ottamatta sen liitteitä) on muuttunut tai

c)

pyydetään hyväksyntää myöhemmän muutossarjan mukaisesti sen voimaantulon jälkeen.

6.2   Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan kohdassa 4.3 täsmennetyllä menettelyllä tiedoksi tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille. Myös ilmoituslomakkeiden ja testausselosteiden hakemistoa, joka on liitetty liitteessä 1 esitettyyn ilmoitukseen, on muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän tarkistuksen tai laajennuksen päivämäärä.

6.3   Hyväksynnän laajentamisen myöntävän tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava sarjanumero kaikille kyseistä laajentamista koskeville ilmoituslomakkeille.

7.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

7.1   Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen 2 artiklassa ja lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja yleisiä määräyksiä ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

7.2   Tämän säännön mukaisesti hyväksyttävä ajoneuvo on valmistettava siten, että se vastaa hyväksyttyä tyyppiä ja täyttää kohdan 5 vaatimukset.

7.3   Tyyppihyväksynnän myöntänyt viranomainen voi milloin tahansa tarkastaa kutakin tuotantoyksikköä koskevat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tarkastukset tehdään tavanomaisesti kerran kahdessa vuodessa.

8.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

8.1   Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdan 7 vaatimukset eivät täyty.

8.2   Jos sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä tyyppihyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

9.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajoneuvotyypin valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä hyväksynnän myöntäneelle viranomaiselle, jonka on edelleen ilmoitettava asiasta tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN JA TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle tyyppihyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta.

(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6, kohta 2) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html.

(2)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman liitteessä 3 olevan määritelmän mukaisesti (R.E.3) (ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6) – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html.

LIITE 1

(Enimmäiskoko: A4 (210 mm × 297 mm))

Ilmoituslomake

(renkaiden asennusta koskevan säännön mukainen ilmoitus)

1.   YLEISTÄ

1.1   Merkki (valmistajan kauppanimi):…

1.2   Tyyppi:…

1.2.1   Kaupalliset nimet (jos saatavissa): …

1.3   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (1): …

1.3.1   Merkinnän sijainti: …

1.4   Ajoneuvoluokka (2): …

1.5   Valmistajan nimi ja osoite:…

1.6   Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet:…

1.7   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

2.   AJONEUVON YLEISET RAKENTEELLISET OMINAISUUDET

2.1   Valokuvat ja/tai piirrokset edustavasta ajoneuvosta: …

2.2   Akselien ja pyörien lukumäärä: …

2.2.1   Paripyörillä varustettujen akselien lukumäärä ja sijainti: …

2.2.2   Ohjaavien akselien lukumäärä ja sijainti: …

2.2.3   Vetävät akselit (lukumäärä, sijainti, yhteenkytkentä): …

3.   MASSAT JA MITAT (3), (4)

3.1   Akselien raidevälit ja -leveydet

3.1.1   Kunkin ohjaavan akselin raideväli (5): …

3.1.2   Kaikkien muiden akselien raideväli: (5): …

3.1.3   Leveimmän taka-akselin leveys: …

3.1.4   Etummaisen akselin leveys (renkaiden uloimmasta reunasta mitattuna lukuun ottamatta renkaiden pullistumia lähellä maanpintaa): …

3.2   Valmistajan ilmoittama suurin teknisesti sallittu massa kuormitettuna (6), (7): …

3.3   Kunkin akselin suurin teknisesti sallittu akselimassa: …

3.4   Ajoneuvo soveltuu / ei sovellu (8) kuorman vetoon

3.5   Ajoneuvon suurin rakenteellinen nopeus (km/h) (9): …

4.   JOUSITUS

4.1   Renkaat ja pyörät

4.1.1   Rengas-pyöräyhdistelmät (10)

a)

renkaista ilmoitetaan

—

kokomerkinnät …

—

kantavuusluku (7) …

—

nopeusluokkatunnus (7) …

b)

pyöristä ilmoitetaan vanteiden koot ja keskiösyvyydet. …

4.1.2   Akselit

4.1.2.1   Akseli 1:

4.1.2.2   Akseli 2:

jne.

4.1.3   Ajoneuvon valmistajan suosittelemat rengaspaineet (kPa): …

4.1.4   Valmistajan suosittelemat lumiliukuesteet ja etu- ja/tai taka-akselin rengas-pyöräyhdistelmät, jotka soveltuvat kyseiseen ajoneuvotyyppiin: …

4.1.5   Lyhyt kuvaus tilapäiseen käyttöön tarkoitetusta varayksiköstä (jos sellainen on): …

4.1.6   Lyhyt kuvaus rengaspaineiden seurantajärjestelmästä (TPMS) (jos asennettu): …

5.   KORI

5.1   Pyörien roiskesuojat

5.1.1   Lyhyt kuvaus ajoneuvosta pyörien roiskesuojien osalta: …

6.   MUUT TIEDOT

6.1   Nopeudenrajoittimet

6.1.1   Valmistajat: …

6.1.2   Tyypit: …

6.1.3   Tyyppihyväksyntänumerot, jos saatavissa: …

6.1.4   Nopeus tai nopeusalue, johon nopeudenrajoitin voidaan asettaa: …km/h

(1)  Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(2)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) kohdan 2 määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev.4).

(3)  Jos ajoneuvosta on sekä tavanomaisella ohjaamolla että makuuohjaamolla varustettu malli, ilmoitetaan massat ja mitat molemmissa tapauksissa.

(4)  Standardi ISO 612:1978 – Road vehicles – Dimensions of motor vehicles and towed vehicles – Terms and definitions.

(5)  Standardi ISO 612–1978 – kohta 6.5.

(6)  Perävaunujen ja puoliperävaunujen sekä niiden ajoneuvojen tapauksessa, joihin on kytketty merkittävän pystysuuntaisen kuormituksen kytkentälaitteeseen tai vetopöytään aiheuttava perävaunu tai puoliperävaunu, suurimpaan teknisesti sallittuun massaan sisällytetään kyseinen kuormitus jaettuna normaaliputoamiskiihtyvyydellä.

(7)  Merkitään kunkin variantin ylä- ja alarajat.

(8)  Tarpeeton viivataan yli.

(9)  Jos moottoriajoneuvon valmistaja sallii tiettyjen säätöjen muuttamisen (esim. ohjelmistoilla, laitteistoilla, päivittämällä, valitsemalla, ottamalla käyttöön, poistamalla käytöstä) ennen ajoneuvon käyttöönottoa tai sen jälkeen siten, että ajoneuvon suurin nopeus kasvaa, on ilmoitettava suurin mahdollinen nopeus, joka säätöjä muuttamalla voidaan saavuttaa. Perävaunujen tapauksessa ilmoitetaan suurin valmistajan sallima nopeus.

(10)  Renkaista, joissa on merkintä ZR ennen vanteen halkaisijan koodia ja jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoon, jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 300 km/h, on annettava vastaavat tiedot.

LIITE 2

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image 25

 (1)

Antaja:

Viranomaisen nimi:

 

…

…


Aihe:

Ajoneuvotyypin (2)hyväksynnän myöntäminen

 

hyväksynnän laajentaminen

 

hyväksynnän epääminen

 

hyväksynnän peruuttaminen

 

tuotannon lopettaminen

sen renkaiden asentamisen osalta

Hyväksyntänumero:…

Laajennuksen numero:…

I OSA

1.   Merkki (valmistajan kauppanimi): …

2.   Tyyppi:…

2.1   Kaupalliset nimet (jos saatavissa):…

3.   Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon (3): …

3.1   Merkinnän sijainti: …

4.   Ajoneuvoluokka (4): …

5.   Valmistajan nimi ja osoite: …

6.   Kokoonpanotehtaiden nimet ja osoitteet: …

7.   Valmistajan edustajan (jos sellainen on) nimi ja osoite: …

II OSA

1.   Lisätiedot: ks. lisäys

2.   Testeistä vastaava tutkimuslaitos: …

3.   Testausselosteen päiväys: …

4.   Testausselosteen numero: …

5.   Mahdolliset huomautukset: ks. lisäys

6.   Paikka: …

7.   Päiväys: …

8.   Allekirjoitus: …

9.   Hyväksyntäasiakirjat (tapauksen mukaan) …

Lisäys ilmoituslomakkeeseen nro … joka koskee ajoneuvon tyyppihyväksyntää sen renkaiden asentamisen osalta

1.   Lisätiedot

1.1   Lyhyt kuvaus ajoneuvotyypistä sen rakenteen, mittojen, muotojen ja materiaalien osalta: …

1.2   Rengas-pyöräyhdistelmät (mukaan luettuina rengaskoko, vannekoko ja pyörän keskiösyvyys): …

1.3   Ajoneuvon (kunkin variantin) suurinta rakenteellista nopeutta vastaava pienin nopeusluokkamerkintä (renkaista, joissa on merkintä ZR ennen vanteen halkaisijan koodia ja jotka on tarkoitettu asennettaviksi ajoneuvoon, jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 300 km/h, on annettava vastaavat tiedot): …

1.4   Pienin kantavuusluku, joka soveltuu käytettäväksi (kunkin variantin) kunkin akselin suurimman teknisesti sallitun akselimassan kanssa (tapauksen mukaan korjattuna tämän säännön kohdan 5.2.2.2 mukaisesti): …

1.5   Lumiliukuesteiden kanssa käytettävät rengas-pyöräyhdistelmät (mukaan luettuina rengaskoko, vannekoko ja pyörän keskiösyvyys): …

2.   Luokan M1 ajoneuvo soveltuu / ei sovellu (2) kuorman vetämiseen ja takarenkaiden kuormitus ylittyy … prosentilla.

3.   Ajoneuvo on / ei ole (2) hyväksytty E-säännön nro 64 mukaisesti tilapäiseen käyttöön tarkoitetun tyypin 1/2/3/4/5 (2) varayksikön osalta.

4.   Ajoneuvo on / ei ole (2) hyväksytty E-säännön nro 64 mukaisesti rengaspaineiden seurantajärjestelmän (TPMS) osalta.

4.1   Lyhyt kuvaus rengaspaineiden seurantajärjestelmästä (TPMS) (jos asennettu): …

(1)  Hyväksynnän myöntäneen, laajentaneen, evänneen tai peruuttaneen maan tunnusnumero (ks. säännössä olevat hyväksyntää koskevat määräykset).

(2)  Tarpeeton viivataan yli.

(3)  Jos tyypin tunnisteessa on merkkejä, joilla ei ole merkitystä tässä ilmoituslomakkeessa tarkoitetun ajoneuvon, komponentin tai erillisen teknisen yksikön kuvailemisessa, ne on esitettävä asiakirjoissa tunnuksella ”?” (esim. ABC??123??).

(4)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) määritelmien mukaisesti, asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.6, kohta 2.

Liite 3

Hyväksyntämerkki

(Ks. tämän säännön kohdat 4.4–4.4.2)

Image 26

a = vähintään 8 mm

Yllä oleva ajoneuvoon kiinnitetty hyväksyntämerkki osoittaa, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Belgiassa (E 6) säännön nro 142 mukaisesti. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 142 vaatimusten mukaisesti säännön ollessa alkuperäisessä muodossaan.