KÄYTÄNNÖN OHJEET ASIANOSAISILLE UNIONIN TUOMIOISTUIMESSA KÄSITELTÄVISSÄ ASIOISSA

SISÄLLYSLUETTELO

(numerot ovat asianomaisten kohtien numeroita)

I.

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1–9

Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa ja niiden tärkeimmät ominaispiirteet

1

Asianosaisten edustaminen unionin tuomioistuimessa

2–3

Asian käsittelystä unionin tuomioistuimessa aiheutuvat kulut ja oikeusapu

4–6

Henkilötietojen suojelu

7–9

II.

ASIAN KÄSITTELYN KIRJALLINEN VAIHE

10–50

Asian käsittelyn kirjallisen vaiheen tarkoitus

10

Asian käsittelyn kirjallinen vaihe ennakkoratkaisumenettelyssä

11–12

Asian käsittelyn kirjallinen vaihe kanneasioissa

13–19

Kanne

13–14

Vastinekirjelmä

15–16

Kantajan vastaus ja vastaajan vastaus

17

Pyyntö nopeutetusta käsittelystä

18

Täytäntöönpanon lykkäämistä tai välitoimia koskevat hakemukset (välitoimimenettely)

19

Asian käsittelyn kirjallinen vaihe muutoksenhakuasioissa

20–32

Valituskirjelmä

21–25

Vastinekirjelmä

26

Liitännäisvalitus

27

Vastine liitännäisvalitukseen

28

Valittajan vastaus ja vastineen antajan vastaus

29–30

Perussäännön 57 artiklaan perustuvat valitukset

31

Luottamuksellisuus muutoksenhakuasioissa

32

Väliintulo kanneasioissa ja muutoksenhakuasioissa

33–38

Väliintulohakemus

33

Väliintulokirjelmä

34

Huomautukset väliintulokirjelmän johdosta

35

Myöhässä tehdyt väliintulohakemukset

36

Väliintulo välitoimihakemuksen käsittelyssä tai nopeutetussa menettelyssä

37

Ei väliintuloa ennakkoratkaisumenettelyssä

38

Oikeudenkäyntiasiakirjojen muoto ja rakenne

39–45

Oikeudenkäyntiasiakirjojen jättäminen ja lähettäminen

46–50

III.

ASIAN KÄSITTELYN SUULLINEN VAIHE

51–69

Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon tarkoitus

52

Pyyntö istunnon pitämisestä

53

Istuntoon kutsuminen ja kutsun edellyttämä nopea vastaus

54

Istuntoon valmistautuminen

55–57

Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon tavanomainen kulku

58

Istunnon ensimmäinen vaihe: suulliset lausumat

59–64

Suullisten lausumien tarkoitus

59

Puheaika ja sen mahdollinen pidentäminen

60

Lausumien esittäjien lukumäärä

61

Suullisten lausumien kieli

62–64

Istunnon toinen vaihe: unionin tuomioistuimen jäsenten kysymykset

65

Istunnon kolmas vaihe: vastauspuheenvuorot

66

Simultaanitulkkauksesta aiheutuvat vaatimukset

67–68

Käsittely asianosaisten kuulemiseksi pidetyn istunnon jälkeen

69

IV.

LOPPUMÄÄRÄYKSET

70–71

UNIONIN TUOMIOISTUIN, joka

ottaa huomioon työjärjestyksen ja erityisesti sen 208 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unionin tuomioistuin vahvisti 25 päivänä marraskuuta 2013 työjärjestyksensä 208 artiklan nojalla uudet käytännön ohjeet asianosaisille unionin tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa (1). Ohjeiden tarkoituksena oli antaa asianosaisille ja niiden oikeudenkäyntiedustajille 25 päivänä syyskuuta 2012 vahvistettuun uuteen työjärjestykseen (2) perustuvia konkreettisia ohjeita, joissa otetaan erityisesti huomioon uuden työjärjestyksen soveltamisesta ensimmäisen vuoden aikana saatu kokemus.

(2)	Mainittujen käytännön ohjeiden tultua voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014 tekniikka ja sääntely ovat kuitenkin sittemmin kehittyneet monin tavoin ja huomattavasti.

(3)

Yhtäältä nimittäin asianosaiset käyttävät oikeudenkäyntiasiakirjojensa lähettämiseen entistä enemmän sähköisiä viestintävälineitä, mikä auttaa nopeuttamaan asioiden käsittelyä mutta edellyttää samalla tarkempien sääntöjen antamista sekä sähköisessä viestinnässä noudatettavista menettelytavoista että toimenpiteistä jätetyn oikeudenkäyntiasiakirjan käsittelyn ja kääntämisen helpottamiseksi sekä tarvittaessa siihen sisältyvien tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

(4)

Toisaalta unionin tuomioistuimen työjärjestystä on vuoden 2012 jälkeen muutettu useita kertoja toisinaan asianosaisten menettelyä tuomioistuimessa koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen selventämiseksi tai täsmentämiseksi ja toisinaan unionin lainsäätäjän tekemien muutosten huomioon ottamiseksi sellaisilla aloilla kuin henkilötietojen suojelu tai Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 58 a artiklassa tarkoitettujen muutoksenhakuasioiden käsittely.

(5)	Hyvän oikeudenhoidon vuoksi ja luettavuuden parantamiseksi on sen vuoksi aiheellista antaa uudet käytännön ohjeet, joissa otetaan huomioon edellä mainittu kehitys.

(6)

Näillä uusilla ohjeilla, joita sovelletaan kaikkiin unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi saatettujen asioiden ryhmiin, ei ole tarkoitus korvata asiaa koskevia perussäännön ja työjärjestyksen määräyksiä. Niiden tarkoituksena on se, että asianosaiset ja heidän edustajansa voivat ymmärtää paremmin näiden määräyksien sisällön ja hahmottaa täsmällisemmin asian käsittelyn kulun unionin tuomioistuimessa ja unionin tuomioistuimeen kohdistuvat vaatimukset, jotka aiheutuvat erityisesti oikeudenkäyntiasiakirjojen käsittelystä ja kääntämisestä sekä asianosaisten kuulemiseksi pidettävässä istunnossa esitettävien huomautusten simultaanitulkkauksesta. Näiden ohjeiden noudattaminen ja huomioon ottaminen antaa sekä asianosaisille että unionin tuomioistuimelle parhaat takeet siitä, että unionin tuomioistuin pystyy käsittelemään asiat parhaalla mahdollisella tavalla,

ON VAHVISTANUT NÄMÄ KÄYTÄNNÖN OHJEET:

I   YLEISET MÄÄRÄYKSET

Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa ja niiden tärkeimmät ominaispiirteet

1.

Jollei Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan (jäljempänä perussääntö) tai työjärjestyksen erityisistä määräyksistä muuta johdu, asian käsittelyyn unionin tuomioistuimessa kuuluu pääsääntöisesti kirjallinen vaihe ja suullinen vaihe. Asian käsittelyn kirjallisen vaiheen tarkoituksena on se, että oikeudenkäynnin asianosaiset esittävät unionin tuomioistuimelle väitteensä, perusteensa ja perustelunsa, tai ennakkoratkaisumenettelyssä se, että perussäännön 23 artiklassa tarkoitetut osapuolet toimittavat ne huomautukset, joita ne haluavat esittää jäsenvaltioiden tuomioistuinten esittämien kysymysten johdosta. Kirjallista vaihetta seuraavan suullisen vaiheen tarkoituksena on puolestaan se, että unionin tuomioistuin voi täydentää asiaa koskevia tietojaan kuulemalla näitä asianosaisia ja osapuolia sitä varten pidettävässä istunnossa sekä tapauksesta riippuen kuulemalla julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen.

Asianosaisten edustaminen unionin tuomioistuimessa

2.

Unionin tuomioistuimessa käsiteltävän asian asianosaisten on perussäännön 19 artiklan mukaan ehdottomasti käytettävä oikeudenkäyntiedustajaa, jolla on tähän vaadittava asianmukainen kelpoisuus. Jäsenvaltioiden, Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (jäljempänä ETA-sopimus) sopimuspuolina olevien muiden valtioiden, Euroopan vapaakauppaliiton (jäljempänä EFTA) valvontaviranomaisen ja unionin toimielinten oikeudenkäyntiedustajana on yleensä kutakin asiaa varten nimetty asiamies; oikeudenkäynnin muiden asianosaisten on käytettävä oikeudenkäyntiedustajana asianajajaa, jolla on kelpoisuus esiintyä jonkin jäsenvaltion tai jonkin ETA-sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tuomioistuimessa. Tämä kelpoisuus on voitava vaadittaessa osoittaa asian käsittelyn missä tahansa vaiheessa. Perussäännön 19 artiklan seitsemännen kohdan mukaan asianajajiin rinnastetaan korkeakoulujen opettajat, joilla sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jonka kansalaisia he ovat, on oikeus esiintyä tuomioistuimessa asiamiehenä.

3.

Ennakkoratkaisumenettelyssä unionin tuomioistuin ottaa kuitenkin huomioon ne pääasian asianosaisten edustamista koskevat säännöt, joita sovelletaan oikeudenkäyntimenettelyyn ennakkoratkaisupyynnön esittäneessä tuomioistuimessa. Jokaisella, jolla on kelpoisuus asianosaisen edustamiseen ennakkoratkaisupyynnön esittäneessä tuomioistuimessa, on siten oikeus edustaa tätä asianosaista myös unionin tuomioistuimessa, ja jos se on oikeudenkäyntimenettelyyn sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaan sallittua, pääasian asianosaisilla on oikeus esittää kirjalliset tai suulliset huomautuksensa itse. Jos tästä on epätietoisuutta, unionin tuomioistuin voi milloin tahansa pyytää tätä koskevia tietoja asianosaisilta, heidän edustajiltaan tai ennakkoratkaisupyynnön esittäneeltä tuomioistuimelta.

Asian käsittelystä unionin tuomioistuimessa aiheutuvat kulut ja oikeusapu

4.

Jollei työjärjestyksen 143 artiklan määräyksistä muuta johdu, asian käsittely unionin tuomioistuimessa on maksutonta siten, ettei unionin tuomioistuin peri mitään maksuja tai veroja kanteen nostamisesta tai oikeudenkäyntiasiakirjan jättämisestä. Työjärjestyksen 137 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa tarkoitettuihin oikeudenkäyntikuluihin sisältyy pelkästään niin sanotut korvattavat kulut eli todistajille ja asiantuntijoille mahdollisesti maksettavat rahamäärät sekä asianosaisille asian käsittelystä unionin tuomioistuimessa aiheutuneet välttämättömät kulut, joita ovat heidän edustajiensa palkkio ja edustajille aiheutuneet kulut matkasta Luxemburgiin ja oleskelusta siellä, kun asianosaisten kuulemiseksi pidetään istunto. Unionin tuomioistuin antaa ratkaisun näiden kulujen korvausvelvollisuudesta ja määrästä tuomiossa tai määräyksessä, jolla asia lopullisesti ratkaistaan; sen sijaan ennakkoratkaisumenettelyssä oikeudenkäyntikuluista päättää ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.

5.

Jos asianosainen tai ennakkoratkaisumenettelyssä pääasian asianosainen ei kokonaan tai osaksi kykene suorittamaan oikeudenkäynnistä aiheutuvia kuluja, hän voi milloin tahansa hakea oikeusapua siten kuin työjärjestyksen 115–118 artiklassa tai vastaavasti sen 185–189 artiklassa määrätään. Oikeusapuhakemuksen huomioon ottaminen edellyttää kuitenkin, että siihen on liitetty kaikki sellaiset tiedot ja asiakirjat, joiden perusteella unionin tuomioistuin pystyy arvioimaan hakijan todellisen taloudellisen tilanteen. Ennakkoratkaisumenettelyssä unionin tuomioistuin antaa ratkaisun jäsenvaltion tuomioistuimen pyynnöstä, joten pääasian asianosaisten on tehtävä mahdollinen oikeusapuhakemuksensa ensisijaisesti kyseiselle tuomioistuimelle tai asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, koska unionin tuomioistuimen myöntämä oikeusapu on kansalliseen oikeusapuun nähden toissijainen.

6.

On syytä muistuttaa, että oikeusapuhakemuksen hyväksyessään unionin tuomioistuin ottaa vastattavakseen vain hakijan avustamiseen ja edustamiseen unionin tuomioistuimessa liittyvät kulut ratkaisukokoonpanon mahdollisesti vahvistamissa rajoissa. Työjärjestyksen määräysten mukaan ratkaisussa, jolla asian käsittely lopullisesti päätetään ja johon sisältyy ratkaisu oikeudenkäyntikuluista, voidaan määrätä näiden rahamäärien maksamisesta kokonaan tai osittain takaisin unionin tuomioistuimelle, minkä lisäksi oikeusapua koskevan hakemuksen ratkaissut ratkaisukokoonpano voi milloin tahansa määrätä oikeusavun lakkaamaan, jos sen myöntämiseen johtaneet seikat muuttuvat asian käsittelyn aikana.

Henkilötietojen suojelu

7.

Unionin tuomioistuin huolehtii mahdollisimman hyvästä henkilötietojen suojelusta varsinkin julkistaessaan tietoja sen käsiteltäviksi saatetuista asioista, joten se käsittelee ennakkoratkaisuasiat pääsääntöisesti siten, että niistä on poistettu tunnistetiedot. Tämä lähestymistapa edellyttää käytännössä sitä, että erityistapauksia lukuun ottamatta unionin tuomioistuin peittää ennakkoratkaisupyynnössä mainittujen luonnollisten henkilöiden sukunimen ja etunimen sekä tarvittaessa muita sellaisia tietoja, joiden perusteella heidät voitaisiin tunnistaa, mikäli ennakkoratkaisua pyytävä tuomioistuin ei ole jo tehnyt tätä ennen pyyntönsä lähettämistä. Kaikkien perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten on kirjallisissa ja suullisissa huomautuksissaan noudatettava tähän perustuvaa tunnistetietojen poistamista.

8.

Tämä koskee myös muutoksenhakuasioita. Erityistapauksia lukuun ottamatta unionin tuomioistuin nimittäin noudattaa unionin yleisen tuomioistuimen myöntämää tunnistetietojen poistamista, jota myös oikeudenkäynnin asianosaisten tulee noudattaa asian käsittelyssä unionin tuomioistuimessa.

9.

Unionin tuomioistuimessa käsiteltävän asian asianosainen, joka haluaa, ettei hänen henkilöllisyyttään tai joitakin häntä koskevia tietoja ilmaista unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian yhteydessä, tai asianosainen, joka päinvastoin haluaa, että hänen henkilöllisyytensä tai jotkin häntä koskevat tiedot ilmaistaan tällaisen asian yhteydessä, voi joka tapauksessa pyytää unionin tuomioistuinta päättämään, onko kyseistä asiaa koskevat tunnistetiedot poistettava kokonaan tai osaksi tai onko jo myönnetty tunnistetietojen poistaminen pysytettävä voimassa. Tällainen pyyntö on kuitenkin sen tehokkuuden turvaamiseksi esitettävä mahdollisimman nopeasti. Tunnistetietojen poistaminen on nimittäin uuden tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvän käytön vuoksi paljon vaikeampi toteuttaa käytännössä, jos kyseistä asiaa koskeva tiedonanto on jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai jos ennakkoratkaisumenettelyssä ennakkoratkaisupyyntö on jo annettu tiedoksi perussäännön 23 artiklassa tarkoitetuille osapuolille, mikä tapahtuu noin kuukauden kuluttua ennakkoratkaisupyynnön jättämisestä unionin tuomioistuimelle.

II   ASIAN KÄSITTELYN KIRJALLINEN VAIHE

Asian käsittelyn kirjallisen vaiheen tarkoitus

10.

Asian käsittelyn kirjallisella vaiheella on olennainen merkitys asian hahmottamiselle unionin tuomioistuimessa. Kirjallisen vaiheen perusteella unionin tuomioistuimen on voitava muodostaa sille jätetyistä kirjelmistä tai huomautuksista itselleen tarkka käsitys sen käsiteltäväksi saatetun asian kohteesta ja merkityksestä. Tämä tarkoitus on sama kaikissa unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi saatetuissa asioissa, mutta asian käsittelyn kirjallisen vaiheen kulku ja puitteet eroavat toisistaan sen mukaan, mihin menettelylajiin asia kuuluu. Kanne- tai muutoksenhakuasioissa asianosaisia kehotetaan ottamaan kantaa oikeudenkäynnin muiden asianosaisten jättämiin kirjelmiin, mutta ennakkoratkaisumenettelyssä asian käsittelyn kirjallisen vaiheen ominaispiirteenä on se, ettei se ole kontradiktorinen vaan perussäännön 23 artiklassa tarkoitettuja osapuolia kehotetaan pelkästään toimittamaan mahdolliset huomautuksensa kansallisen tuomioistuimen esittämistä kysymyksistä yleensä tietämättä muiden osapuolten näkemystä samoista kysymyksistä. Tämän vuoksi sekä huomautusten muotoon ja sisältöön että asian käsittelyn myöhempiin vaiheisiin liittyvät vaatimukset ovat niissä erilaisia kuitenkin siten, että suurin osa asian käsittelyn kirjallisen vaiheen aikana jätetyistä kirjelmistä tai huomautuksista on käännettävä muille kielille. Tämän vuoksi on aina käytettävä mieluiten lyhyitä ja yksinkertaisia virkkeitä, ja asianosaisten perustelujen on sisällyttävä niiden kirjelmään tai huomautuksiin eikä näiden asiakirjojen mahdollisiin liitteisiin, joita ei yleensä käännetä.

Asian käsittelyn kirjallinen vaihe ennakkoratkaisumenettelyssä

11.

Koska ennakkoratkaisumenettely ei ole luonteeltaan riita-asia, perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten kirjallisten huomautusten jättämiseen ei liity korostettuja muotovaatimuksia. Kun unionin tuomioistuin on antanut ennakkoratkaisupyynnön tiedoksi kyseisille osapuolille, nämä voivat halutessaan toimittaa kirjelmän, jossa ne esittävät näkemyksensä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämästä pyynnöstä. Tämä kirjelmä on jätettävä kahden kuukauden kuluessa ennakkoratkaisupyynnön tiedoksiannosta – tähän määräaikaan lisätään kymmenen päivää pitkien etäisyyksien vuoksi, mutta sitä ei voida pidentää muilla perusteilla – ja sen tarkoituksena on antaa unionin tuomioistuimelle selvitystä ennakkoratkaisupyynnön merkityksestä ja erityisesti vastauksista, jotka ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen kysymyksiin olisi annettava.

12.

Esityksen on oltava täydellinen, ja siinä on erityisesti oltava perustelut, joihin unionin tuomioistuimen vastaus esitettyihin kysymyksiin voidaan perustaa, mutta siinä on sen sijaan tarpeetonta toistaa sitä, mitä ennakkoratkaisupyynnössä on sanottu oikeusriitaan liittyvistä oikeussäännöistä tai tosiseikoista, paitsi jos nämä kaipaavat lisähuomautuksia. Jollei erityisistä syistä tai kirjelmien pituuden rajoittamista asian kiireellisyyden vuoksi koskevista työjärjestyksen erityisistä määräyksistä muuta johdu, ennakkoratkaisumenettelyssä jätettävien kirjallisten huomautusten ei tulisi olla yli 20 sivun pituisia.

Asian käsittelyn kirjallinen vaihe kanneasioissa

Kanne

13.

Koska kanneasiat ovat luonteeltaan oikeusriitoja, niiden käsittelyn kirjallista vaihetta koskevat säännöt ovat tiukemmat. Säännöt ovat työjärjestyksen 119 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa (IV osastossa), ja ne koskevat sekä asianosaisten velvollisuutta käyttää oikeudenkäyntiedustajana asiamiestä tai asianajajaa että oikeudenkäyntikirjelmien muoto- ja sisältövaatimuksia. Erityisesti työjärjestyksen 120 artiklasta johtuu, että kannekirjelmässä, jolla asia tulee vireille, on mainittava kantajan nimi ja kotipaikka ja sen asianosaisen nimi, jota vastaan kanne nostetaan, ja niiden lisäksi täsmällinen ilmoitus kanteen kohteesta, perusteet ja perustelut, joihin vedotaan, tarvittaessa niiden tueksi esitettävät todisteet ja pyynnöt näytön hankkimiseksi sekä kantajan vaatimukset. Näiden määräysten noudattamatta jättämisestä seuraa kannekirjelmän tutkimatta jättäminen, eikä kirjelmän tulisi ilman erityistä syytä olla yli 30 sivun pituinen.

14.

Kuten työjärjestyksen 120 artiklan c alakohdasta ilmenee, kannekirjelmään on ehdottomasti sisällyttävä myös yhteenveto perusteista, joihin asiassa vedotaan. Yhteenvedon, joka ei saa olla yli kahden sivun pituinen, tarkoitus on helpottaa jokaisesta unionin tuomioistuimessa vireille tulevasta asiasta Euroopan unionin virallisessa lehdessä työjärjestyksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti julkaistavan tiedonannon laatimista.

Vastinekirjelmä

15.

Työjärjestyksen 124 artiklassa tarkoitettua vastinekirjelmää koskevat muotovaatimukset ovat pääosin samat kuin kannekirjelmää koskevat muotovaatimukset, ja vastinekirjelmä on toimitettava kahden kuukauden kuluessa kanteen tiedoksiannosta. Tätä määräaikaa, johon lisätään kymmenen päivää pitkien etäisyyksien vuoksi, voidaan sen lisäksi pidentää vain poikkeuksellisesti ja edellyttäen, että siitä tehdään ajoissa pyyntö, jossa esitetään asianmukaiset perustelut, joista ilmenevät ne seikat, joiden vuoksi määräajan pidentäminen on aiheellista.

16.

Koska oikeudenkäynnin kohdetta koskevat oikeussäännöt määräytyvät kanteen mukaan, vastinekirjelmässä esitettävät perustelut on mikäli suinkin mahdollista jäsenneltävä kannekirjelmässä esitettyjen perusteiden tai väitteiden mukaisesti. Asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu asian käsittelyn aikana ilmenneisiin oikeudellisiin seikkoihin ja tosiseikkoihin. Vastinekirjelmässä on syytä selostaa oikeusriitaan liittyviä oikeussääntöjä tai tosiseikkoja vain, jos niistä kannekirjelmässä esitetty selostus kiistetään tai ne kaipaavat lisähuomautuksia. Kannekirjelmän tavoin myöskään vastinekirjelmän ei tulisi ilman erityistä syytä olla yli 30 sivun pituinen.

Kantajan vastaus ja vastaajan vastaus

17.

Kantaja voi täydentää perustelujaan kantajan vastauksella ja vastaaja puolestaan vastaajan vastauksella, jos he pitävät sitä tarpeellisena. Näihin kirjelmiin sovelletaan samoja muotomääräyksiä kuin kannekirjelmään ja vastinekirjelmään, mutta koska ne ovat luonteeltaan vapaaehtoisia ja täydentäviä, niiden on ehdottomasti oltava lyhyempiä kuin kannekirjelmä ja vastinekirjelmä. Koska oikeusriidan puitteet ja sen kohteena olevat perusteet tai väitteet on jo esitetty (tai kiistetty) perusteellisesti kannekirjelmässä tai vastinekirjelmässä, kantajan ja vastaajan vastausten ainoana tarkoituksena on antaa kantajalle ja vastaajalle tilaisuus täsmentää kannanottojaan tai tarkentaa lausumiaan jostain tärkeästä kysymyksestä, minkä lisäksi presidentti voi työjärjestyksen 126 artiklan nojalla itse täsmentää ne seikat, joita näissä kirjelmissä tulisi käsitellä. Kantajan vastauskirjelmän ja vastaajan vastauskirjelmän ei tulisi ilman erityistä syytä olla yli kymmenen sivun pituinen. Nämä kirjelmät on jätettävä kirjaamoon unionin tuomioistuimen asettamassa määräajassa, jota presidentti voi vain poikkeuksellisesti pidentää asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä.

Pyyntö nopeutetusta käsittelystä

18.

Jos asian laatu edellyttää sen käsittelemistä mahdollisimman nopeasti, kantaja tai vastaaja voi pyytää unionin tuomioistuinta käsittelemään asian työjärjestyksen määräyksistä poiketen nopeutetussa menettelyssä. Tämä työjärjestyksen 133 artiklassa määrätty mahdollisuus edellyttää kuitenkin, että tästä tehdään erillisellä asiakirjalla nimenomainen pyyntö, jossa selostetaan yksityiskohtaisesti syyt, joiden vuoksi nopeutettu käsittely on aiheellinen, ja jos pyyntöön suostutaan, nopeutettu käsittely merkitsee asian käsittelyn kirjallisen vaiheen mukauttamista. Kirjelmien toimittamisen tavanomaisia määräaikoja nimittäin lyhennetään, kuten myös kirjelmien pituutta, ja kantajan vastaus, vastaajan vastaus tai väliintulokirjelmä saadaan työjärjestyksen 134 artiklan mukaan toimittaa vain, jos presidentti pitää sitä tarpeellisena.

Täytäntöönpanon lykkäämistä tai välitoimia koskevat hakemukset (välitoimimenettely)

19.

Kanteeseen voi myös liittyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (jäljempänä SEUT) 278 artiklassa tarkoitettu kanteen kohteena olevan toimen täytäntöönpanon lykkäämistä koskeva hakemus tai sen 279 artiklassa tarkoitettu välitoimia koskeva hakemus. Työjärjestyksen 160 artiklan määräysten mukaan tällainen hakemus otetaan kuitenkin tutkittavaksi vain, jos hakija on nostanut hakemuksessa tarkoitetusta toimesta kanteen unionin tuomioistuimessa tai hakija on unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun asian asianosainen, ja hakemus on tehtävä erillisellä asiakirjalla, jossa on ilmoitettava oikeudenkäynnin kohde ja seikat, joiden vuoksi asia on kiireellinen, sekä ne tosiseikat ja oikeudelliset perusteet, joiden vuoksi haetun välitoimen määrääminen on ilmeisesti perusteltua. Pääsääntöisesti hakemus annetaan tällöin tiedoksi oikeudenkäynnin vastapuolelle, joka voi esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia presidentin asettamassa lyhyessä määräajassa. Äärimmäisen kiireellisissä tapauksissa presidentti voi hyväksyä hakemuksen väliaikaisesti jo ennen huomautusten esittämistä. Välitoimimenettelyä koskeva lopullinen ratkaisu tehdään tällöin kuitenkin vasta vastapuolen kuulemisen jälkeen.

Asian käsittelyn kirjallinen vaihe muutoksenhakuasioissa

20.

Asian käsittelyn kirjallinen vaihe muutoksenhakuasioissa muistuttaa monessa suhteessa tämän vaiheen kulkua kanneasioissa. Asiaa koskevat säännöt ovat työjärjestyksen 167 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa (V osastossa), ja niissä täsmennetään sekä valituskirjelmältä ja vastinekirjelmältä edellytetty sisältö että niissä esitettävien vaatimusten kohde.

Valituskirjelmä

21.

Kuten työjärjestyksen 168 ja 169 artiklasta – jotka tältä osin täydentävät perussäännön 56–58 artiklaa – ilmenee, muutoksenhakua ei voida kohdistaa unionin toimielimen, elimen tai laitoksen toimeen vaan se on kohdistettava unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuun tällaisesta toimesta nostetun kanteen johdosta. Tästä täsmennyksestä johtuu, että valituksessa on vaadittava unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun tuomiolauselmaan tai määräysosaan sisältyvän lopputuloksen eikä siis unionin yleisessä tuomioistuimessa riitautetun toimen kumoamista kokonaan tai osittain. Oikeudellisissa perusteissa ja perusteluissa, joihin vedotaan, on valituksen tutkimatta jättämisen uhalla lisäksi yksilöitävä täsmällisesti, mitkä unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun kohdat riitautetaan, ja selostettava yksityiskohtaisesti, miksi ratkaisu on valittajan mielestä oikeudellisesti virheellinen – eikä valituskirjelmän tulisi ilman erityistä syytä olla yli 25 sivun pituinen.

22.

Valittajan on Euroopan unionin virallisessa lehdessä työjärjestyksen 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti julkaistavan tiedonannon laatimisen helpottamiseksi myös sisällytettävä valitukseensa enintään kahden sivun pituinen yhteenveto valitusperusteista ja jätettävä kirjaamoon tarvittavat asiakirjat, jotka osoittavat, että perussäännön 19 artiklassa mainittuja ja työjärjestyksen 119 artiklassa toistettuja vaatimuksia on noudatettu.

23.

Perussäännön 58 a artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa valittajan on lisäksi liitettävä valituskirjelmäänsä valituslupahakemus, jonka pituus saa olla enintään seitsemän sivua ja johon on sisällytettävä kaikki unionin tuomioistuimen tarvitsemat tiedot valituslupahakemuksen ratkaisemiseksi sekä niiden valitusperusteiden määrittämiseksi, joihin vastinekirjelmän on kohdistuttava siinä tapauksessa, että valituslupa myönnetään osittain.

24.

Valituslupahakemuksessa on aina mainittava selvästi ja täsmällisesti valitusperusteet sekä yksilöitävä yhtä selvästi ja täsmällisesti kuhunkin valitusperusteeseen liittyvä oikeuskysymys ja selvitettävä erityisesti, millä tavoin tämä kysymys on merkityksellinen unionin oikeuden yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden tai kehityksen kannalta.

25.

Jollei valituslupahakemusta ole tehty, valitus jätetään työjärjestyksen 170 a artiklan mukaisesti kokonaisuudessaan tutkimatta.

Vastinekirjelmä

26.

Unionin yleisessä tuomioistuimessa käsitellyn asian kaikilla asianosaisilla on oikeus vastinekirjelmän toimittamiseen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun valitus on annettu hänelle tiedoksi – tähän määräaikaan lisätään kymmenen päivää pitkien etäisyyksien vuoksi, mutta sitä ei voida pidentää muulla perusteella. Vastinekirjelmän sisältöä koskevat vaatimukset ovat työjärjestyksen 173 artiklassa, ja työjärjestyksen 174 artiklan mukaan vastineessa voidaan vaatia valituksen hyväksymistä, hylkäämistä tai tutkimatta jättämistä kokonaan tai osittain. Vastinekirjelmään sisältyvät oikeudelliset perustelut on mikäli suinkin mahdollista jäsenneltävä niiden perusteiden mukaisesti, joihin valittaja on vedonnut, mutta vastinekirjelmässä ei ole tarpeen toistaa oikeusriitaan liittyviä oikeussääntöjä tai tosiseikkoja, paitsi jos niistä valituskirjelmässä esitetty selostus kiistetään tai ne kaipaavat täydennyksiä. Väitteet siitä, että valitus on jätettävä tutkimatta kokonaan tai osaksi, on sen sijaan sisällytettävä vastinekirjelmän tekstiin, sillä työjärjestyksen 151 artiklassa määrätty mahdollisuus oikeudenkäyntiväitteen esittämiseen erillisellä asiakirjalla ei koske muutoksenhakumenettelyä. Valituskirjelmän tavoin myöskään vastinekirjelmän ei tulisi ilman erityistä syytä olla yli 25 sivun pituinen.

Liitännäisvalitus

27.

Jos unionin yleisessä tuomioistuimessa käsitellyn asian asianosainen, jolle valitus on annettu tiedoksi, haluaa riitauttaa unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisun joltain muulta kuin valituksessa tarkoitetulta osalta, tämän asianosaisen on tehtävä liitännäisvalitus unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisusta. Liitännäisvalitus on tehtävä erillisellä asiakirjalla samassa määräajassa kuin vastinekirjelmä on toimitettava, eikä tätä määräaikaa voida pidentää, ja liitännäisvalituksen on täytettävä työjärjestyksen 177 ja 178 artiklassa asetetut vaatimukset. Liitännäisvalitukseen sisältyvien oikeudellisten perusteiden ja perustelujen on oltava muita kuin ne, joihin vedotaan valitukseen annetussa vastineessa.

Vastine liitännäisvalitukseen

28.

Liitännäisvalituksen jälkeen valittaja tai unionin yleisessä tuomioistuimessa käsitellyn asian asianosainen, jonka etujen mukaista on, että liitännäisvalitus hyväksytään, hylätään tai jätetään tutkimatta, voi toimittaa vastinekirjelmän, jossa käsitellään vain niitä perusteita, joihin liitännäisvalituksessa on vedottu. Työjärjestyksen 179 artiklan mukaan tämä kirjelmä on toimitettava kahden kuukauden kuluessa liitännäisvalituksen tiedoksiannosta (määräaikaan lisätään kymmenen päivää pitkien etäisyyksien vuoksi), eikä tätä määräaikaa voida pidentää.

Valittajan vastaus ja vastineen antajan vastaus

29.

Päävalitusta, liitännäisvalitusta tai niihin annettua vastinetta voidaan täydentää vastauskirjelmällä erityisesti siksi, että asianosaiset voivat ottaa kantaa oikeudenkäyntiväitteeseen tai sellaisiin uusiin seikkoihin, joihin vastineessa on vedottu. Tämä mahdollisuus edellyttää kuitenkin kanneasioihin sovellettavista säännöistä poiketen unionin tuomioistuimen presidentin nimenomaista lupaa. Tätä varten valittajan (tai liitännäisvalituksen tekijän) on toimitettava seitsemän päivän kuluessa vastineen (tai liitännäisvalitukseen annetun vastineen) tiedoksiannosta (määräaikaan lisätään kymmenen päivää pitkien etäisyyksien vuoksi) asianmukaisesti perusteltu pyyntö, jossa selostetaan syyt, joiden vuoksi vastaus on tämän asianosaisen mielestä tarpeen. Tämän pyynnön ei tulisi olla yli kolmen sivun pituinen, ja sen on oltava sellaisenaan ymmärrettävissä tutustumatta samalla valitus- tai vastinekirjelmään.

30.

Koska muutoksenhakuasioiden erityispiirteenä on se, että niissä käsitellään vain oikeuskysymyksiä, presidentti voi antaessaan luvan vastauksen esittämiseen samalla rajoittaa vastauksessa ja sen johdosta annettavassa vastineen antajan vastauksessa käsiteltäviä asioita sekä näiden kirjelmien sivumäärää. Ilmoitettujen rajoitusten noudattaminen on olennainen edellytys asian käsittelyn asianmukaiselle kululle, joten valittajan vastaus tai vastineen antajan vastaus, joka ylittää sallitun sivumäärän tai jossa käsitellään muita asioita, palautetaan sen laatijalle.

Perussäännön 57 artiklaan perustuvat valitukset

31.

Näiden ohjeiden 20–30 kohdassa esitettyjä sääntöjä ei kuitenkaan kaikilta osin sovelleta valituksiin unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuista, joilla väliintulohakemus on hylätty tai jotka on annettu SEUT 278 tai SEUT 279 artiklan nojalla tehdyn välitoimihakemuksen johdosta. Perussäännön 57 artiklan kolmannen kohdan mukaan tällaiset valitukset nimittäin käsitellään samassa menettelyssä kuin välitoimihakemukset, jotka on tehty suoraan unionin tuomioistuimelle. Asianosaisille asetetaan tällöin lyhyt määräaika mahdollisten huomautustensa esittämiseen valituksen johdosta, ja unionin tuomioistuin ratkaisee valituksen asian käsittelyn kirjallista vaihetta jatkamatta tai jopa ilman käsittelyn suullista vaihetta.

Luottamuksellisuus muutoksenhakuasioissa

32.

Kuten edellä olevista määräyksistä ilmenee, valituskirjelmä ja sen jälkeen jätetyt kirjelmät annetaan tiedoksi unionin yleisessä tuomioistuimessa käsitellyn asian kaikille asianosaisille siitä riippumatta, mikä näiden prosessuaalinen asema (varsinainen asianosainen tai väliintulija) oli kyseisessä tuomioistuimessa käsitellyssä asiassa. Koska muutoksenhaku voi perussäännön 58 artiklan mukaan koskea vain oikeuskysymyksiä, asianosaisten ei lähtökohtaisesti pidä viitata kirjelmissään salassa pidettäviin tai luottamuksellisiin seikkoihin. Jos asianosainen kuitenkin poikkeuksellisesti vetoaa kirjelmänsä tiettyjen osien luottamuksellisuuteen, tämän asianosaisen on esitettävä erillisellä asiakirjalla luottamuksellista käsittelyä koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö (jossa täsmennetään, missä laajuudessa ja mihin oikeudenkäynnin asianosaisiin nähden luottamuksellisuutta pyydetään) sekä toimitettava kirjelmästään sellainen versio, jota ei käsitellä luottamuksellisena ja joka voidaan antaa tiedoksi muille asianosaisille. Jos luottamuksellista käsittelyä koskeva pyyntö, joka ei missään tapauksessa voi tarkoittaa pitemmälle menevää luottamuksellisuutta kuin unionin yleisen tuomioistuimen jo myöntämä luottamuksellinen käsittely väliintulijaan nähden, hyväksytään osittain, asianosaista, jonka pyynnöstä luottamuksellinen käsittely on myönnetty, kehotetaan toimittamaan välittömästi kirjelmästään sellainen versio, jota ei käsitellä luottamuksellisena ja joka voidaan antaa tiedoksi oikeudenkäynnin muille asianosaisille.

Väliintulo kanneasioissa ja muutoksenhakuasioissa

Väliintulohakemus

33.

Perussäännön 40 artiklan mukaan jäsenvaltiot ja unionin toimielimet sekä saman artiklan toisessa ja kolmannessa kohdassa määrätyin edellytyksin myös ETA-sopimuksen osapuolina olevat kolmannet valtiot, EFTAn valvontaviranomainen, unionin elimet ja laitokset sekä luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voivat olla unionin tuomioistuimessa vireillä olevissa asioissa väliintulijoina tukemassa jonkun asianosaisen vaatimuksia kokonaan tai osittain. Jotta väliintulohakemus voitaisiin ottaa huomioon, se on tehtävä (kanneasioissa) työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdassa tai (muutoksenhakuasioissa) sen 190 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa määräajassa ja sen on täytettävä työjärjestyksen 130 artiklan 2–4 kohdassa asetetut vaatimukset.

Väliintulokirjelmä

34.

Jos väliintulohakemus hyväksytään, väliintulijalle toimitetaan kaikki asianosaisille tiedoksi annetut oikeudenkäyntiasiakirjat lukuun ottamatta mahdollisia salassa pidettäviä tai luottamuksellisia asiakirjoja, ja väliintulija voi toimittaa väliintulokirjelmän yhden kuukauden kuluessa näiden asiakirjojen vastaanottamisesta. Väliintulokirjelmän on täytettävä työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohtaan sisältyvät vaatimukset, mutta sen sisältö on luonnollisesti paljon lyhytsanaisempi kuin väliintulijan tukeman asianosaisen kirjelmä, eikä sen tulisi olla yli kymmenen sivun pituinen. Koska väliintulo on liitännäisessä suhteessa asianosaisten väliseen oikeudenkäyntiin, väliintulijan ei pidä toistaa kirjelmässään samoja perusteita tai perusteluja, jotka sisältyvät hänen tukemansa asianosaisen kirjelmiin, vaan väliintulijan on pelkästään esitettävä lisäperusteita tai lisäperusteluja, jotka tukevat kyseisen asianosaisen näkemystä. Oikeusriitaan liittyvien oikeussääntöjen tai tosiseikkojen toistaminen on tarpeetonta, paitsi jos niistä asianosaisten kirjelmissä esitetty selostus kiistetään tai ne kaipaavat täydennyksiä.

Huomautukset väliintulokirjelmän johdosta

35.

Kun väliintulokirjelmä on jätetty, presidentti voi pitäessään sitä tarpeellisena vahvistaa määräajan lyhyiden huomautusten esittämiseen väliintulokirjelmän johdosta. Tällaisten huomautusten ei tulisi olla yli viiden sivun pituisia, ja niiden jättäminen on vapaaehtoista. Tällaisten huomautusten tarkoituksena on ainoastaan antaa oikeusriidan asianosaisille tilaisuus reagoida väliintulijan tiettyihin väitteisiin tai ottaa kantaa väliintulijan esittämiin uusiin perusteisiin tai perusteluihin. Jos tällaisia seikkoja ei ole, asian käsittelyn kirjallisen vaiheen tarpeettoman pitkittämisen välttämiseksi on suositeltavaa olla esittämättä tässä tarkoitettuja huomautuksia.

Myöhässä tehdyt väliintulohakemukset

36.

Unionin tuomioistuin voi ottaa huomioon työjärjestyksen 130 artiklan 1 kohdassa tai 190 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen tehdyn väliintulohakemuksen, joka täyttää työjärjestyksen 130 artiklan 2–4 kohdan mukaiset vaatimukset, edellyttäen kuitenkin, että hakemus saapuu unionin tuomioistuimelle ennen työjärjestyksen 60 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekemistä asian käsittelyn suullisen vaiheen aloittamisesta. Tässä tapauksessa väliintulija voi esittää huomautuksensa istunnossa asianosaisten kuulemiseksi, jos sellainen pidetään.

Väliintulo välitoimihakemuksen käsittelyssä tai nopeutetussa menettelyssä

37.

Välitoimihakemuksen käsittelyyn ja nopeutettuun menettelyyn sovelletaan lähtökohtaisesti samoja sääntöjä. Jollei kirjallisten huomautusten jättäminen ole erityisistä syistä perusteltua, tällaiseen menettelyyn väliintulijaksi hyväksytty henkilö tai yksikkö saa esittää huomautuksensa vain suullisesti, mikäli asiassa pidetään istunto.

Ei väliintuloa ennakkoratkaisumenettelyssä

38.

Edellä mainittuja väliintuloa koskevia sääntöjä ei sen sijaan sovelleta ennakkoratkaisupyyntöihin. Koska tässä asiaryhmässä ei ole kyse asianosaisten välisen oikeusriidan ratkaisemisesta ja koska unionin tuomioistuimella on erityinen tehtävä unionin oikeuden tulkintaa tai pätevyyttä koskevan ennakkoratkaisun antamisessa, vain perussäännön 23 artiklassa tarkoitetuilla osapuolilla – ja unionin toimielimillä, elimillä tai laitoksilla silloin, kun niiltä on pyydetty tietoja perussäännön 24 artiklan toisen kohdan nojalla – on oikeus esittää kirjallisia tai suullisia huomautuksia jäsenvaltioiden tuomioistuinten unionin tuomioistuimelle esittämistä kysymyksistä.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen muoto ja rakenne

39.

Sen ohella, mitä edellä on todettu ja mitä perussäännössä ja työjärjestyksessä määrätään oikeudenkäyntiasiakirjojen sisällöstä, unionin tuomioistuimelle jätettävien kirjelmien ja kirjallisten huomautusten on täytettävä tietyt lisävaatimukset, joiden tarkoituksena on helpottaa niiden lukemista ja käsittelyä unionin tuomioistuimessa erityisesti sähköisin välinein. Nämä vaatimukset koskevat sekä oikeudenkäyntiasiakirjojen muotoa ja ulkoasua että niiden rakennetta ja niiden pituutta.

40.

Asianosaisten jättämien kirjelmien ja huomautusten muodon kannalta on ensinnäkin ehdottoman tärkeää, että nämä asiakirjat ovat ulkoasultaan sellaisia, että niitä voidaan käsitellä unionin tuomioistuimessa sähköisesti. Tätä varten tulisi ottaa huomioon seuraavat vaatimukset: — kirjelmä tai huomautukset laaditaan A4-kokoiselle valkoiselle paperille, jossa ei ole raitoja, ja tekstiä on vain paperin yhdellä puolella (recto) eikä sen molemmilla puolilla (recto-verso) — tekstissä käytetään yleisesti käytettyä kirjasintyyliä (esim. Times New Roman, Courrier tai Arial), jonka pistekoko on tekstissä vähintään 12 ja alaviitteissä 10, sekä riviväliä 1,5 ja vähintään 2,5 senttimetrin marginaaleja sivun ylä- ja alareunassa ja oikeassa ja vasemmassa reunassa — kaikki kirjelmän tai huomautusten kappaleet on numeroitu jatkuvalla ja kasvavalla numerosarjalla — myös kirjelmän tai huomautusten sivut, niiden mahdolliset liitteet ja asiakirjaluettelo mukaan luettuina, on numeroitu jatkuvalla ja kasvavalla numerosarjalla ja numero on sivulla yläoikealla — kirjelmän tai huomautusten kullakin sivulla on enintään 1 500 merkkiä välilyöntejä mukaan lukematta — jollei kirjelmän tai huomautusten sivuja lähetetä unionin tuomioistuimelle sähköisesti, sivut on liitetty yhteen siten, että liitin voidaan helposti irrottaa, eikä liiman tai nitomahakasen kaltaisilla kiinteillä välineillä.

41.

Näiden nimenomaisten vaatimusten lisäksi unionin tuomioistuimelle jätettävät oikeudenkäyntiasiakirjat on laadittava siten, että niiden rakenne ja tarkoitus ovat ymmärrettävissä jo ensimmäisiltä sivuilta. Sen lisäksi, että kirjelmän tai huomautusten ensimmäisellä sivulla tulee mainita asiakirjan nimike, asian numero (jos kirjaamo on jo ilmoittanut sen) ja asianosaiset, joita asia koskee, tai niiden nimien alkukirjaimet (asiassa, jossa tunnistetiedot on poistettu), kirjelmän tai kirjallisten huomautusten alussa tulee olla lyhyt selostus asiakirjan laatijan käyttämästä jäsentelystä tai asiakirjan sisällysluettelo. Kirjelmän tai huomautusten lopussa on ehdottomasti esitettävä asiakirjan laatijan vaatimukset tai ennakkoratkaisumenettelyssä vastaukset, jotka asiakirjan laatija ehdottaa annettavaksi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin.

42.

Vaikkei unionin tuomioistuimelle toimitettavien asiakirjojen sisältöön kohdistu muita kuin perussäännön ja työjärjestyksen mukaisia vaatimuksia, on silti syytä pitää mielessä, että asian käsittely unionin tuomioistuimessa perustuu näihin asiakirjoihin ja asiakirjat on pääsääntöisesti käännettävä unionin tuomioistuimessa tai siinä toimielimessä, josta asiakirjat ovat peräisin. Kirjelmien tai kirjallisten huomautusten laatimisessa on siten asian käsittelyn asianmukaisen kulun ja myös asianosaisten oman edun vuoksi käytettävä yksinkertaista ja täsmällistä kieliasua ja pidättäydyttävä kansalliseen oikeusjärjestykseen kuuluvien teknisluonteisten termien käytöstä. Toistoa on vältettävä, ja pitkien, monimutkaisten ja kiilalauseita tai sivulauseita sisältävien virkkeiden sijasta on mahdollisuuksien mukaan käytettävä lyhyitä virkkeitä.

43.

Jos asianosaiset viittaavat kirjelmässään tai huomautuksissaan tiettyyn kansallisen oikeuden tai unionin oikeuden säädökseen tai säännöstöön, tähän säädökseen tai säännöstöön viitattaessa on esitettävä täsmälliset tiedot sen antopäivästä ja mahdollisuuksien mukaan julkaisupäivästä sekä myös sen ajallisesta sovellettavuudesta. Jos asianosaiset viittaavat oikeuskäytännössä annetun ratkaisun tai julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen otteeseen tai katkelmaan, heitä pyydetään vastaavasti ilmoittamaan kyseisen asian nimi ja numero sekä ratkaisun tai ratkaisuehdotuksen ECLI-numero (European Case Law Identifier) ja viittaamaan täsmällisesti siihen otteeseen tai katkelmaan, jota he tarkoittavat.

44.

Lopuksi on syytä huomauttaa, että asianosaisten tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten oikeudellisten perustelujen on sisällyttävä kirjelmiin tai kirjallisiin huomautuksiin eikä niiden mahdollisiin liitteisiin, joita ei yleensä käännetä. Kirjelmään tai huomautuksiin saa liittää vain sellaisia asiakirjoja, jotka mainitaan kirjelmän tai huomautusten varsinaisessa tekstissä ja jotka ovat välttämättömiä niiden sisällön havainnollistamiseksi tai vahvistamiseksi. Työjärjestyksen 57 artiklan 4 kohdan mukaan liitteiden toimittaminen on sallittua vain siten, että samalla toimitetaan liiteluettelo. Liiteluettelossa on oltava jokaisen liitteenä olevan asiakirjan numero, lyhyt maininta asiakirjan luonteesta sekä maininta siitä kirjelmän tai huomautusten sivusta tai kohdasta, jossa kyseiseen asiakirjaan viitataan ja jonka perusteella asiakirjan toimittaminen on aiheellista.

45.

Jos oikeudenkäyntiasiakirja selvästi poikkeaa edellisissä kohdissa mainituista määräyksistä ja erityisesti siitä, mitä kyseisen asiakirjan pituudesta on todettu, kirjaamo voi kehottaa asiakirjan laatijaa viipymättä korjaamaan jätetyssä asiakirjassa olevat puutteet.

Oikeudenkäyntiasiakirjojen jättäminen ja lähettäminen

46.

Kirjaamoon saadaan jättää vain oikeudenkäyntimenettelyä koskevissa säännöissä nimenomaisesti tarkoitettuja oikeudenkäyntiasiakirjoja. Nämä asiakirjat on jätettävä noudattaen säädettyjä määräaikoja ja työjärjestyksen 57 artiklan vaatimuksia.

47.

Unionin tuomioistuimen suosittelema tapa oikeudenkäyntiasiakirjan toimittamiseksi on sen jättäminen e-Curia-sovelluksella. Sitä käyttämällä oikeudenkäyntiasiakirjat voidaan jättää ja antaa tiedoksi täysin sähköisesti, eikä tällöin ole tarpeen laatia oikeaksi todistettuja jäljennöksiä unionin tuomioistuimelle jätetyistä asiakirjoista eikä lähettää asiakirjoja uudelleen postilähetyksenä. Menettelytavat e-Curia-sovellukseen pääsemiseksi ja sovelluksen käyttöehdot on selostettu täsmällisesti oikeudenkäyntiasiakirjojen jättämisestä ja vastaanottamisesta e-Curia-sovelluksella 16 päivänä lokakuuta 2018 annetussa unionin tuomioistuimen päätöksessä ja tässä päätöksessä tarkoitetuissa käyttöehdoissa. Nämä asiakirjat ovat nähtävissä toimielimen internetsivuilla (https://curia.europa.eu/jcms/jcms/P_78957/fi/).

48.

Jollei oikeudenkäyntiasiakirjaa toimiteta unionin tuomioistuimelle edellä mainitulla sovelluksella, se voidaan lähettää unionin tuomioistuimelle myös postilähetyksenä. Oikeudenkäyntiasiakirjan sisältävä kirjekuori on osoitettava unionin tuomioistuimen kirjaamolle, postiosoite Rue du Fort Niedergrünewald, L-2925 Luxembourg. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa, että työjärjestyksen 57 artiklan 7 kohdan mukaan asian käsittelyssä noudatettavia määräaikoja laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan päivä ja kellonaika, jona alkuperäiskappale on jätetty kirjaamoon. Määräajan ylittämisestä aiheutuvien oikeudenmenetysten välttämiseksi on siten erittäin suositeltavaa, että kyseinen postilähetys lähetetään kirjattuna lähetyksenä tai pikalähetyksenä useita päiviä ennen oikeudenkäyntiasiakirjan jättämistä koskevan määräajan päättymistä, tai jopa, että kyseessä oleva asiakirja jätetään fyysisesti unionin tuomioistuimen kirjaamoon tai kirjaamon aukioloaikojen ulkopuolella unionin tuomioistuimen rakennusten sisäänkäynnin (rue du Fort Niedergrünewald) vahtimestarille, joka vahvistaa asiakirjan vastaanottamisen merkitsemällä siihen sen jättämispäivän ja kellonajan.

49.

Nykyisin on myös mahdollista lähettää oikeudenkäyntiasiakirjan allekirjoitetun alkuperäiskappaleen jäljennös kirjaamoon sähköpostin (ecj.registry@curia.europa.eu) liitteenä tai telekopiolaitteella (+352 433766). Näihin kahteen lähettämistapaan liittyvien teknisten rajoitusten lisäksi huomautetaan, että oikeudenkäyntiasiakirjan toimittaminen sähköpostitse tai telekopiolaitteella on asian käsittelyssä noudatettavien määräaikojen kannalta pätevä vain, jos asiakirjan allekirjoitettu alkuperäiskappale ja sen mukana työjärjestyksen 57 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut liitteet ja jäljennökset saapuvat kirjaamoon kymmenen päivän kuluessa siitä, kun allekirjoitetun alkuperäiskappaleen jäljennös on lähetetty sähköpostitse tai telekopiolaitteella. Alkuperäiskappale on sen vuoksi lähetettävä tai jätettävä viipymättä jäljennöksen lähettämisen jälkeen, eikä siihen saa tehdä vähäisiäkään korjauksia tai muutoksia. Jos allekirjoitettu alkuperäiskappale ja sitä ennen lähetetty jäljennös eroavat toisistaan, vain allekirjoitetun alkuperäiskappaleen jättämispäivä otetaan huomioon.

50.

Jätettyjen kirjelmien tai huomautusten käsittelyn helpottamiseksi unionin tuomioistuimessa sekä erityisesti niiden yhdelle tai useammalle unionin viralliselle kielelle kääntämisen helpottamiseksi asianosaisia kehotetaan – sen lisäksi, että kirjelmän tai huomautusten alkuperäiskappale, joka yksin on todistusvoimainen, lähetetään säädetyssä määräajassa – lähettämään kirjelmä tai huomautukset muokattavissa olevana versiona (tekstinkäsittelyohjelma, kuten Word, OpenOffice tai Libre Office) sähköpostiosoitteeseen editable-versions@curia.europa.eu.

III   ASIAN KÄSITTELYN SUULLINEN VAIHE

51.

Kuten perussäännön 20 artiklan neljännestä kohdasta ilmenee, asian käsittelyn suulliseen vaiheeseen kuuluu kaksi erillistä päävaihetta: asianosaisten tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten kuuleminen sekä julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen esittäminen. Perussäännön 20 artiklan viidennen kohdan mukaan unionin tuomioistuin voi kuitenkin päättää, että asia ratkaistaan ilman julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta, jos se katsoo, että asiassa ei tule esiin uutta oikeuskysymystä. Istunnon pitäminen asianosaisten kuulemiseksi ei puolestaan ole kaikissa tapauksissa automaattisesti noudatettava käytäntö.

Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon tarkoitus

52.

Jollei työjärjestyksen 76 artiklan 3 kohdan soveltamisesta muuta johdu, asian käsittelyn kirjallisen vaiheen keskeisestä merkityksestä unionin tuomioistuimen käsiteltäviksi saatetuissa asioissa seuraa ennakkoratkaisupyyntöjen yhteydessä, ettei istunnon pitäminen riipu ensisijaisesti siitä, tehdäänkö siitä nimenomainen pyyntö, vaan siitä, miten unionin tuomioistuin itse arvioi istunnosta saatavaa lisähyötyä ja istunnon mahdollista antia oikeusriidan ratkaisulle tai niiden vastausten määrittämiselle, jotka unionin tuomioistuin voisi antaa jäsenvaltion kansallisen tuomioistuimen esittämiin kysymyksiin. Unionin tuomioistuin pitää sen vuoksi istunnon aina silloin, kun istunto voi auttaa ymmärtämään paremmin asian ja sen merkityksen, eikä tämä riipu siitä, ovatko asianosaiset tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitetut osapuolet pyytäneet sitä.

Pyyntö istunnon pitämisestä

53.

Jos kyseiset asianosaiset tai osapuolet katsovat, että asiassa olisi järjestettävä istunto, niiden on kaikissa tapauksissa heti asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättämistä koskevan tiedoksiannon jälkeen ilmoitettava unionin tuomioistuimelle kirjeitse täsmälliset syyt, joiden vuoksi ne haluavat unionin tuomioistuimen kuulevan niitä. Näiden perustelujen – joita ei saa yhdistää kirjelmään tai kirjallisiin huomautuksiin ja joiden pituus ei saa olla yli kolme sivua – lähtökohtana on oltava konkreettinen arviointi asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon merkityksestä kyseiselle asianosaiselle tai osapuolelle, ja perusteluissa on ilmoitettava ne asiakirja-aineiston tai perustelujen osat, joiden yksityiskohtaisempi kehittely tai kiistäminen istunnossa on tämän asianosaisen tai osapuolen mielestä välttämätöntä. Yleisluonteinen perustelu, jossa viitataan esimerkiksi unionin tuomioistuimen ratkaistavana olevan asian tai sen ratkaistavina olevien kysymysten tärkeyteen, ei ole riittävä.

Istuntoon kutsuminen ja kutsun edellyttämä nopea vastaus

54.

Kun unionin tuomioistuin päättää, että asiassa järjestetään istunto asianosaisten kuulemiseksi, se määrää täsmällisesti istunnon päivän ja kellonajan, ja heti tämän jälkeen kirjaamo kutsuu asianosaiset ja perussäännön 23 artiklassa tarkoitetut osapuolet istuntoon ja ilmoittaa niille myös, minkä kokoonpanon ratkaistavaksi asia on jaettu, mitä prosessinjohtotoimia unionin tuomioistuin on määrännyt ja tapauksen mukaan sen, ettei asiassa esitetä julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta. Jotta unionin tuomioistuin voisi järjestää istunnon parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, edellä mainittuja asianosaisia ja osapuolia kehotetaan vastaamaan kirjaamon kirjeeseen lyhyessä määräajassa ja ilmoittamaan sen, aikovatko ne osallistua istuntoon, sekä niitä istunnossa edustavan asianajajan tai asiamiehen nimen. Viivyttely kirjaamon kutsukirjeisiin vastaamisessa vaarantaa istunnon asianmukaisen järjestämisen niin tälle asianosaiselle annettavan puheajan kuin tulkkauspalvelujen järjestelyihin kohdistuvien vaatimusten kannalta.

Istuntoon valmistautuminen

55.

Unionin tuomioistuimessa esiintyvän henkilön on asemastaan riippumatta oltava pukeutunut viittaan. Asianosaisten kuulemiseksi pidettävään istuntoon osallistuvien asiamiesten ja asianajajien tulee siten ottaa mukaan oma viittansa. Unionin tuomioistuimella on varalla muutama viitta sellaisia asianosaisia tai oikeudenkäyntiedustajia varten, joilla ei ole omaa viittaa, mutta koska näiden viittojen lukumäärä ja kokovalikoima ovat rajalliset, asianosaisia ja oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan tässä tapauksessa ilmoittamaan asiasta etukäteen unionin tuomioistuimelle vastatessaan istuntoon kutsumista koskevaan kirjeeseen.

56.

Istunnon järjestämiseksi parhaissa mahdollisissa olosuhteissa asianosaisia ja niiden oikeudenkäyntiedustajia kehotetaan ilmoittamaan samassa vastauksessa unionin tuomioistuimelle myös kaikista erityistoimista, jotka ovat esimerkiksi vamman tai liikuntarajoitteen vuoksi tarpeen heidän istuntoon osallistumisensa helpottamiseksi.

57.

Luxemburgin kaupungin liikenneolosuhteiden ja unionin tuomioistuimen rakennuksiin pääsyyn liittyvien turvatoimien vuoksi on suositeltavaa varmistautua kaikin tarvittavin keinoin siitä, että pystyy saapumaan istuntopäivänä siihen istuntosaliin, jossa istunto pidetään, hyvissä ajoin ennen istunnon vahvistettua alkamisaikaa. Ennen istunnon aloittamista ratkaisukokoonpanon jäsenet nimittäin tavallisesti keskustelevat asianosaisten tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten edustajien kanssa lyhyesti istunnon järjestämiseen liittyvistä seikoista. Esittelevä tuomari ja julkisasiamies voivat tässä yhteydessä kehottaa oikeudenkäyntiedustajia esittämään istunnossa tiettyjä seikkoja koskevia tarkennuksia tai käsittelemään yksityiskohtaisemmin tiettyä käsiteltävän asian näkökohtaa.

Asianosaisten kuulemiseksi pidettävän istunnon tavanomainen kulku

58.

Vaikka unionin tuomioistuimessa pidettävän istunnon kulku voi yksityiskohdissaan vaihdella kuhunkin asiaan liittyvien seikkojen mukaan, istuntoon kuuluu pääsääntöisesti kolme erillistä osaa: varsinaiset suulliset lausumat, unionin tuomioistuimen jäsenten kysymykset ja vastauspuheenvuorot.

Istunnon ensimmäinen vaihe: suulliset lausumat

Suullisten lausumien tarkoitus

59.

Jollei erityisistä seikoista muuta johdu, istunto aloitetaan tavallisesti asianosaisten tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten edustajien suullisilla lausumilla. Koska unionin tuomioistuin on jo asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättyessä perehtynyt asiaan, suullisten lausumien tarkoituksena ei ole toistaa kirjelmien tai kirjallisten huomautusten sisältöä. Näiden lausumien tarkoituksena on se, että asianosaiset ja edellä mainitut osapuolet voivat keskittää lausumansa mahdollisten kehotusten mukaisesti ja vastata kysymyksiin, jotka unionin tuomioistuin on mahdollisesti esittänyt niille ennen istuntoa. Mikäli suinkin mahdollista, niiden istuntoon osallistuvien, jotka ovat asiasta samaa mieltä, tulisi tarpeettomien toistojen välttämiseksi neuvotella keskenään ennen istuntoa.

Puheaika ja sen mahdollinen pidentäminen

60.

Puheajan määrää ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja kuultuaan esittelevää tuomaria ja mahdollisesti asiaan nimettyä julkisasiamiestä. Puheaikaa annetaan pääsääntöisesti 15 minuuttia siitä riippumatta, mille ratkaisukokoonpanolle asia on jaettu, mutta puheaikaa voidaan pidentää tai lyhentää asian laadun, sen erityisen vaikeuden, istuntoon osallistuvien henkilöiden lukumäärän ja heidän prosessuaalisen asemansa taikka mahdollisten prosessinjohtotoimien perusteella. Ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja voi poikkeuksellisesti pidentää annettua puheaikaa asianosaisen tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitetun osapuolen asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä. Tällainen pyyntö voidaan kuitenkin ottaa huomioon vain, jos kyseinen asianosainen tai osapuoli esittää sen istuntoon kutsumista koskevaan kirjeeseen vastatessaan.

Lausumien esittäjien lukumäärä

61.

Istunnon asianmukainen kulku edellyttää, että vain yksi henkilö esittää kunkin istuntoon osallistuvan asianosaisen tai osapuolen lausumat. Toiselle henkilölle voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti antaa lupa lausumien esittämiseen, jos se on välttämätöntä asian laadun tai erityisen vaikeuden vuoksi, ja vain siinä tapauksessa, että tätä koskeva asianmukaisesti perusteltu pyyntö on esitetty kyseisen asianosaisen tai osapuolen vastauksessa istuntoon kutsumista koskevaan kirjeeseen. Jos tämä lupa myönnetään, puheaikaa ei pidennetä tällä perusteella, vaan lausumat esittävien kahden henkilön on jaettava keskenään kyseiselle asianosaiselle tai osapuolelle annettu puheaika.

Suullisten lausumien kieli

62.

Rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta käyttää omaa virallista kieltään osallistuessaan istuntoon asianosaisten kuulemiseksi ja kolmansien valtioiden oikeutta käyttää jotakin työjärjestyksen 36 artiklassa mainituista kielistä osallistuessaan ennakkoratkaisumenettelyyn tai esiintyessään väliintulijana unionin tuomioistuimessa vireillä olevassa asiassa, oikeudenkäynnin muiden asianosaisten on esitettävä suulliset lausumansa oikeudenkäyntikielellä, joka määräytyy työjärjestyksen 37 artiklassa esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

63.

Ennakkoratkaisumenettelyssä pääasian asianosaiset voivat poikkeuksellisesti pyytää unionin tuomioistuimelta lupaa käyttää asian käsittelyn suullisessa vaiheessa muuta kuin ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kieltä. Tällainen pyyntö on esitettävä kyseessä olevan asianosaisen vastauksessa istuntoon kutsumista koskevaan kirjeeseen, pyynnön on oltava asianmukaisesti perusteltu ja siinä on nimenomaisesti mainittava syyt, joiden vuoksi muun kielen käyttämistä pyydetään, ja syyt, jotka puoltavat työjärjestyksen 36 artiklassa mainitun kyseisen muun kielen käyttämistä. Työjärjestyksen 37 artiklan 4 kohdan mukaan tämän pyynnön ratkaisee tapauksesta riippuen asiaa käsittelevän ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja tai unionin tuomioistuin sen jälkeen, kun pääasian muita asianosaisia ja julkisasiamiestä on kuultu pyynnön johdosta. Jos pyyntö hyväksytään, oikeus pyydetyn kielen käyttämiseen on kaikilla perussäännön 23 artiklassa tarkoitetuilla osapuolilla.

64.

Edellisessä kohdassa tarkoitettua poikkeusta sovelletaan kuitenkin vain ennakkoratkaisumenettelyissä. Kanneasian tai muutoksenhakuasian asianosaisten on muissa kuin näiden käytännön ohjeiden 62 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa esitettävä suulliset lausumansa, vastauspuheenvuoronsa ja vastauksensa unionin tuomioistuimen mahdollisiin kysymyksiin oikeudenkäyntikielellä (3).

Istunnon toinen vaihe: unionin tuomioistuimen jäsenten kysymykset

65.

Lausumien esittäjiä voidaan kehottaa lausumien jälkeen vastaamaan unionin tuomioistuimen jäsenten lisäkysymyksiin siitä riippumatta, ovatko jäsenet mahdollisesti esittäneet kysymyksiä tai pyytäneet selvennyksiä jo ennen lausumia tai niiden aikana. Kysymysten tarkoitus on täydentää tietoja, jotka tuomioistuimen jäsenillä on asiakirja-aineiston perusteella, ja lausumien esittäjillä on niiden perusteella tilaisuus käsitellä selvemmin tai perusteellisemmin sellaisia tiettyjä seikkoja, jotka mahdollisesti vielä kaipaavat täsmennystä.

Istunnon kolmas vaihe: vastauspuheenvuorot

66.

Näiden keskustelujen lopuksi asianosaisten tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten edustajilla on vielä tilaisuus käyttää lyhyet vastauspuheenvuorot, jos he pitävät sitä tarpeellisena. Kukin vastauspuheenvuoro saa kestää enintään viisi minuuttia, eikä niiden tarkoitus ole olla toinen lausumakierros. Niiden tarkoituksena on ainoastaan antaa lausumien esittäjille tilaisuus vastata lyhyesti huomautuksiin tai kysymyksiin, joita muut istuntoon osallistujat tai unionin tuomioistuimen jäsenet ovat esittäneet istunnon aikana. Jos kahdelle henkilölle on annettu lupa esittää jonkun asianosaisen tai osapuolen lausumat, vain toinen heistä saa käyttää vastauspuheenvuoron.

Simultaanitulkkauksesta aiheutuvat vaatimukset

67.

Lausumien esittäjien on sekä varsinaisten lausumien, vastauspuheenvuorojen että unionin tuomioistuimen kysymyksiin annettavien vastausten yhteydessä pidettävä mielessä, että ratkaisukokoonpanon jäsenet, julkisasiamies ja perussäännön 23 artiklassa tarkoitetut osapuolet usein kuuntelevat heidän puheenvuorojaan simultaanitulkkauksen välityksellä. Jos asianosaisten tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten edustajilla on käytössään lausumansa teksti edes lyhytsanaisessa kirjallisessa muodossa tai lausumaa varten laaditut muistiinpanot tai puheenvuoronsa jäsentely, heitä kehotetaan istunnon asianmukaisen kulun turvaamiseksi ja tulkkauksen laadun varmistamiseksi toimittamaan ne mahdollisimman aikaisin ennen istuntoa tulkkausosastolle joko sähköpostitse (Interpretation@curia.europa.eu) tai telekopiolaitteella (+352 43033697). Teksti tai muistiinpanot on tarkoitettu vain tulkkien käyttöön, ja ne hävitetään istunnon jälkeen. Niitä ei toimiteta ratkaisukokoonpanon jäsenille eikä asiaan nimetylle julkisasiamiehelle eikä niitä myöskään oteta asian asiakirja-aineistoon.

68.

Tulkkauksen helpottamiseksi ja siten myös siksi, että sekä ratkaisukokoonpanon jäsenet ja asiaan nimetty julkisasiamies että istunnossa läsnä olevat muut asianosaiset voisivat helpommin ymmärtää lausumat, istunnossa on ehdottomasti puhuttava mikrofoniin rauhallisesti ja luonnollisella puhenopeudella, joka ei ole väkinäinen. Tulkkausta helpottaa se, että lausuman esittäjä ilmoittaa puheenvuoronsa jäsentelyn etukäteen sekä käyttää järjestelmällisesti mieluiten lyhyitä virkkeitä ja yksinkertaisia virkerakenteita. Jos lausuman esittäjä viittaa lausumassaan unionin tuomioistuimen tai unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuun, hänen tulisi myös täsmentää kyseisen ratkaisun päivämäärä sekä kyseessä olevan asian numero ja nimi.

Käsittely asianosaisten kuulemiseksi pidetyn istunnon jälkeen

69.

Asianosaisten tai perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten aktiivinen osallistuminen asian käsittelyyn päättyy istunnon päättyessä. Kun ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja on julistanut asianosaisten kuulemiseksi pidetyn istunnon päättyneeksi, edellä mainituilla asianosaisilla tai osapuolilla ei ole oikeutta esittää enää kirjallisia tai suullisia huomautuksia varsinkaan julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen johdosta, jollei suullista käsittelyä poikkeuksellisesti aloiteta uudelleen työjärjestyksen 83 artiklan mukaisesti.

IV   LOPPUMÄÄRÄYKSET

70.

Näillä käytännön ohjeilla kumotaan ja korvataan 25 päivänä marraskuuta 2013 annetut käytännön ohjeet asianosaisille unionin tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa.

71.

Nämä käytännön ohjeet julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Ne tulevat voimaan niiden julkaisemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.

Tehty Luxemburgissa 10 päivänä joulukuuta 2019.

---

(1)  EUVL L 31, 31.1.2014, s. 1.

(2)  EUVL L 265, 29.9.2012, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 26.11.2019 (EUVL L 316, 6.12.2019, s. 103).

(3)  Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevien kanteiden yhteydessä vastaajana olevalla jäsenvaltiolla on oikeus käyttää asian käsittelyn suullisen vaiheen aikana muuta kuin kirjallisen vaiheen aikana käytettyä kieltä edellyttäen kuitenkin, että tämä muu kieli on yksi kyseisen valtion virallisista kielistä ja että tätä koskeva pyyntö on esitetty ajoissa ja mahdollisuuksien mukaan vastauksessa istuntoon kutsumista koskevaan kirjeeseen. Jos pyyntö hyväksytään, oikeus pyydetyn kielen käyttämiseen on kaikilla oikeudenkäynnin asianosaisilla.